Isot Koneet 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tu-22M . Yliääniuhkailua . EMD DDA40X -dieselveturi M i kä ! k uo r m a Taas koossa! Nosturin paluu Jättinosturi sai uuden elämän lmaa! Tunnelitunne Maanalaiset salaisuudet Jännitystä kilometrin syvyydessä. PAL VKO 2013-31 Viipale mediat 13003 Mahtava matkakohde . Kiskojen jättiäinen . NumeRO 7 RAUTAISTA KESÄLUKEMISTA 3/2013 . MIL-Safarit . Hinta 8,50 Eur www.isotkoneet.fi Isot Koneet 3/2013 n Maailma suurin DIESELVETURI Kiskojen jättiläinen k an Kovan luoe s erikoiskulj tu Mahtava matkakohde Tu22M t i r a f a -S Nostalgiarautaa liikkeessä Silvato r Zeppel in 2000 in palu u Yliääniuhkailua Kylmän sodan jäänteet 6 414887 400015 740001-1303
TAPAHTUMAT . PAL VKO 2013-25 2,13 ?/pv + alv 59 90 KaLuS niSta HoLLan 6 414887 450003 LIISAA Kestotilaus DaF eo -mus toa 13003 m 0m 0 55 Scania-VabiS L75 S ´60 SUOMALAISTA TYÖTÄ . YRITYSESITTELYT . 3 la va Kun tilaa n tilaus ) t ke säästät 10 rralla 3, 0?/ Yksittäin 2 090 . 0400 222 162) Samuli Järvensivu (puh. 040 512 2500) PL 7, 39700 Parkano www.fincumet.fi Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.fi 8 numeroa/vuosi Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhatkoneet.fi Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Viipale mediat 745000-1303 . Volvo B58 . lava! / kpl + al v Fincumet Oy FINCUMETILTA SAAT MYÖS Laadukkaat rakennusjätelavat, koneenkuljetuslavat, mittatilauslavat, maalavat, rahtilavat ja keräilyastiat. TERVEISIN, Lavamiehet Joonas Järvensivu (puh. normag k15 a . kubota L245DT . 03/2013 . UUTISET . HARRASTEET RAUTAISTA LUETTAVAA! 21 Reissaa, tutkii, LAVAMIESTEN testaa. TrakToriT . TIEN PÄÄLLÄ . kraz-255B . Hinta 8,50? Koneita menneiltä vuosikymmeniltä. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, auraus- ja maaurakointikalustoa sekä muita vanhoja koneita. Nelikko-T?ekki Joka kulmasta vetävä Zetor 3045 kYläseppä Vesivehmaalaisen Leo Mäkelän tarina silTapeikko iso, karu ja erittäin maastokelpoinen Kraz Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.fi www.vanhatkoneet.fi. Volvo G89 . Zetor 3045 lavaa v arastos sa, soita ja tilaa omasi! KEVÄTTARJOUS! Yölinjan sankari 2500 mm Leasing 36 kk, 0? lunastushinta 12 ttyessä. sopimuksen pää OSTA 1 990 ?/ kp l + alv ( väh. maanrakennuskoneeT . kuorma-auToT . scania-Vabis L75 . Vammas?traktorikaivuri . TapahTumaT VolVo 3 B58 ?7 300 3/2013 . KOEAJOT . www.vanhatkoneet.fi . MADE IN FINLAND 1200 mm Kuljetus- ja konealan uutisten jäljillä Erä kovaa käyttöä kestäviä roskalavoja vahvistetulla etupäällä: aikaa ja vaivaa säästämättä. Rautaista luettavaa
lapset ilman. Linja-autokuljetus Oulaisten keskustasta alueelle ja takaisin. PE: 10 - 17 LA: 10 - 17 SU: 11 - 17 Tied. - 7.7. WALTAKUNNALLISET WETERAANIKONEPÄIVÄT 5. 2013 Perinnekeskuksen ja Törmänhovin alueilla Käpylän koulussa ?Räsymatot eri aikoina? wanhan-ajan koululuokka ym. Wanhan ajan hengessä järjestettävät konepäivät tarjoavat kokonaisvaltaisen kattauksen Wanhan Woiman historiasta konepäivineen. Koskelan pihapiirissä ?Jätkäperinne? Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry. Jouni 0500 - 282 562 Jorma 050 - 5182 414 Tuula 040 - 5114 506 Rompetori: Martti Raudaskoski 044 - 345 4919 www.wanhawoima.fi. ?Wanhaa woimaa - 20 wuotta? kuva: Marko Ilomäki 21. esiintyy Auto-osastolla ?Kilpa-autot kautta aikojen? Maankuululla rompetorilla nyt iltajatkot Traktoripuistossa juhlitaan traktorikerhojen merkkivuosia Oulaisten museolla esitetään wanhoja filmejä Maamoottoripuistossa ?Kummalliset kuulapäät? 7. Piipsjärven ympäriajo weteraanimopedeilla Tule Oulaisiin koko perheen nostalgiseen elämystapahtumaan! Liput 10 päivälippu, 20 kolme päivää. Sotaveteraanit ja alle 15v
Onneksi isoihin ongelmiin on isoja ratkaisuja tarjolla. Kun energiavoimala tarvitsee haketta, on tässä kenties yksi komeimpia tapoja tuottaa sitä. 56 Ulvojien jäljillä Vuosikymmeniä sitten saksalaisen Scheuerlen valmistamat itseliikkuvat lavetit saivat lisänimen ?Ulvoja. ominaisuuksistaan. Niiden seuraajat ovat jalostuneet hiljaisiksi voimanpesiksi. Artikkelit 38 Maan alla maan tavalla Ukrainalaisessa kaivoksessa on ollut tekemisen meininki selvästi aistittavissa jo 60-luvulta lähtien. Tutustumme hinaustekniikan huippuluokkaan. 12 Ei mikään patikkaretki! Mahtavat Matkakohteet lähtee saamansa suosion kunniaksi safarille. s. Vierailijaa tosin jännittää muukin kuin deodorantin pettäminen. 62 Mittavat messut Münchenissä joka kolmas vuosi järjestettävät konemessut ovat valtava vetonaula maailman tekniikkahakuiselle yleisölle. 38 44 Voimalla rouhien Silvator 2000 on rakkautta tehoon ensi silmäyksellä. Tämä häijynnäköinen tuholintu sai pelkällä olemuksellaan heikommat vikisemään. Vakiot 6 Seulottua 31 Kalliit koneet 65 Kolumni. Sisällys Kannessa Koneet 20 Ilmalaiva Zeppelinin kulta-ajoista on jo tovi vierähtänyt, mutta toimintaideaa ei ole hylätty. Moni saattaa hieraista silmiään nähdessään taivaalla valtavan makkaran. 26 Hyvään kotiin Viime numerossa seurasimme malmölaisen maamerkin, Kockumskranenin purkua ja laivaamista yli ulapoiden uuteen kotimaahansa. Tällä kertaa ei matkusteta ulkomaille, mutta kalustokattaus on varsin kansainvälistä idästä länteen! ?Ennen hissiin menoa kuulemme, että ne ovat epäkunnossa lähes päivittäin. Vaikka loiston päivät ovat takana, ei se silti unohdu. 4 50 Yliäänipelote Yksi neuvostoilmailun merkittäviä virstanpylväitä oli yliäänipommittaja Tupolev Tu-22M. Nyt näemme mitä sitten tapahtui. 32 Vaijeriveijarit Kun jotain suurta kaatuu, ei pieni apu riitä kovin pitkälle. Saattaa kestää tunteja, kunnes ne ovat toiminnassa. Onneksi tälle päivälle ei ole sovittu mitään tärkeitä tapaamisia.. Tälläkin kertaa odotukset ylittyivät. 48 Voittamaton voimanpesä Maailman väkevin dieselveturi löytyy, kuinkas muutenkaan, suuresta ja mahtavasta Amerikasta
materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 5. Mahtavat Matkakohteet luotiin lehteemme tekemään hieman kontrastia normaaleihin matkakertomuksiin verraten. Tiedätte ehkä nuo useissa lehdissä ilmestyvät artikkelit, joissa juodaan aukikaiverretuista ananaksista pillillä aurinkotuoleissa makoillen. (4 numeroa vuodessa, sis. Asiat voi tehdä nykyään toisinkin, maailma kun on aivan tässä äärellä. Sen piti aluksi olla huumoripainotteinen juttusarja. alv 10%) www.isotkoneet.fi -> Tilaa lehti Tilaajapalvelu Puh. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Kysymykset kuuluivat: miten sinne ja sinne pääsee, mitä se maksaa, missä se ja tämä paikka sijaitsee. Sen sijaan suurjännitemuuntajaan kytkettävä sähkölätkä on työn alla. Mahtava matkailu avartaa Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Antti Kautonen, Juha Pokki, Arttu Toivonen Avustajat tässä numerossa Monelle matkailu on lentämistä Helsinki-Vantaalta viikoksi palmun katveeseen ja takaisin. Jos kuitenkin olet lähdössä tai ehkä jo käynyt näissä kohteissa tai muissa vastaavissa, kuulisimme todella mielellämme retken valmisteluista, etenemisestä ja lopputuloksesta. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@isotkoneet.fi www.isotkoneet.fi -> Palaute Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.isotkoneet.fi > Mediakortti Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@isotkoneet.fi Painopaikka: UPC Print, Vaasa ISSN-L 2242-5055 Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Isot Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Tulin siihen tulokseen, että ehkä toiminta keskittyisi hiekkarannan sijasta mieluummin hiekkakuopalle. Aloin saada yhteydenottoja lukijoilta. Maailma on nykyään niin pieni kaikenlaisten karttapalveluiden, sosiaalisen median ja matkanvälittäjien ansiosta, että tuntuu kuin kaikki olisi mahdollista. Oliko se sitä kenties juuri sinulle? Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman, Meniina Lundström Postiosoite Isot Koneet, PL 350, 65101 Vaasa toimitus@isotkoneet.fi Käyntiosoite Isot Koneet Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Uffe ei läiski arvokkailla konealan aikakauslehdillä lentiäisiä. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Juha Pokki Toimittaja juha.pokki@isotkoneet.fi Tilaa Isot Koneet! Kestotilaus 29,90 . Huomasin, että ihmiset ovat ihan aidosti kiinnostuneita Michael Göllner, Magnus Olsson, Gerry Putz, Juha Riihimäki, Kalle Ryökäs, Sergiy Kochergin, Jevgeni Melnikov Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu lähtemään maailmalla oleviin kohteisiin. Tietenkin kuvaamamme matkat ovat usein epävirallisia, emmekä voi ottaa vastuuta siitä, onko niiden toteuttaminen ylipäätään mahdollista. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Materiaali: Isot Koneet -lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kesä ja hyttyset tekevät tuloaan. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Niin syntyi tämä joka numerossa esiintynyt juttusarja. Sitten tapahtui jotain sellaista, jota en osannut odottaa. Ajattelin, mitä koneharrastaja haluaisi lomallaan tehdä, jos hän saisi vapaasti päättää. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta
Peliä säestää ehdottoman aidonkuuloinen 80-lukuinen pelimusiikki, ja TwinTrac-simua mättää mielellään kuin Commodore Kuusnelosta tai Nintendoa aikoinaan. Peli sijaitsee osoitteessa twintrac.valtra.com. Itse TwinTrac-järjestelmä sisältää ohjaamon takaosaan asennetut lisähallintalaitteet, kuten ohjauspyörän ja suunnanvaihtimen, sekä kaasu-, kytkin- ja jarrupolkimet. Peli näyttää satunnaisen katu- tai tienäkymän jostakin päin maailmaa, ja pelaajan on arvattava mistä kumman paikasta on kyse. Kaikki hydraulitoiminnot, nostolaite ja asennonsäätö sekä moninopeuksinen voimanotto ovat käytettävissä traktorin takaosassa.. Mitä muuta saavutetaan kuin se, että saadaan työ tehdyksi? Millainen on ihmisen ja koneen tai työkalun liitto?? Esillä on suurikokoisia maalauksia, mutta myös pienemmistä osista koostuvia teossarjoja. Peli on suorastaan addiktoiva, ja tiedän parinkin tuttavan käyttäneen 40 minuuttia per kierros katunäkymän sherlockailuun. GeoGuessr-peli löytyy osoitteesta www.geoguessr.com. 6 Valtra mainostaa TwinTrac -taakseajojärjestelmäänsä varsin omaperäisellä toteutuksella: mahtavan retrohenkisellä netissä pelattavalla simulaattorilla. Kuten hän ruotii: ?Mikä koneissa oikein kiinnostaa ihmistä. Rekisterikilpiä, kylttejä ja mainoksia katselemalla voi jotenkuten haarukoida, mihin päin peli on käyttäjän heittänyt, mutta jotkut nurkat ovat vain mielettömän haastavia. ympäri maailmaa. Onko se halu nähdä konkreettisesti työnsä tulokset vai kenties halu kokea voiman tunnetta ja sykähdyttäviä hetkiä tonnisten kivenjärkäleiden siirtyessä kirskuen paikoiltaan. Vai onko kyseessä kaipuu miehisiin rooleihin tai lapsuuden leikkeihin. Seulottua Koneet kuvataiteessa Turkulainen kuvataiteilija Tiina Vainio on toteuttanut Ihanat Koneet . Wonderful Machines -nimisen maalauskokonaisuuden, joka on esillä helsinkiläisessä Galleria Brondassa 30.5.?28.6. Näyttely pohjautuu kuvataiteilijan naapuruston rakennustyömaan herättämiin ajatuksiin ja Vainion pohdintaan ihmisen ja isojen koneiden välisistä suhteista. Kuljettajan istuin kääntyy 180 astetta. Jokainen varmastikin käyttää Google Mapsia oman katunsa klikkailuun, mutta GeoGuessr-peli vie käyttäjän hiukan kauemmaksi maailmalle. Näyttelyyn liittyy myös kirjanen, johon Vainio on haastatellut kahta maanrakennusalan ammattilaista ja yhtä kotiverstaan amatööriä työkalujensa ympäröimänä. Koneet sopivat myös maalaustaiteen maailmaan. Valtran retropeli GeoGuessr vie maailmalle Kuinka hyvin tiedät tiet . Valtran TwinTrac-pelissä käyttäjä ohjaa takaperin kulkevaa traktoria esteradalla, keräten power-up-pisteitä vauhdin kasvaessa. Versu- ja Direct-mallien Valtra ARM -käsinojan avulla kaikki kyynärnojan hallintalaitteet ovat käytettävissä istuinta kääntämällä
Kallein myynnissä oleva laite on miltei ajamaton, 2014-malliseksi merkitty niinsanotusti täysikokoinen malli, Journey 40U. Korissa on neljä ulosliukuvaa osiota, ja sanalla sanoen asumistilat näyttävät erittäin hulppeilta. n o o it a n e e s k i l i fi ä s e K jenkkityyliin Kesälomat kajastavat jo kalenterin horisontissa, ja ajatukset kesälomareissusta pitkin poikin kesäistä Suomea houkuttelevat itse kutakin. Ajokilla on hintaa jämäkät 294,400 dollaria, jota kehutaan vielä ?Priced to Sell Fast!. Erämaassa kun yöt saattavat olla kylmänpuoleisia. Mukaan mahtuu sata litraa vettä, joten autiomaita kelpaa tällä lähtelä halkomaan . eiköhän sillä siis jotenkuten pääsisi Lappiinkin asti. Muotoilultaan klassisemman, vuoden 1987 Winnebago Windcruisermallin saisi puolestaan sijoittamalla vaivaiset 4000 dollaria. Niille joille jenkkimeininki on unelmien täyttymys, ovat Winnebagon matkailuautot nannaa. Y hdysvaltalainen Winnebago on valmistanut matkailuautoja Pohjois-Amerikan pitkille valtaväylille jo vuodesta 1966 lähtien. Winnebago kykeni myymään tuotteensa käytännössä puoleen hintaan kilpailijoihinsa verrattuna. Myöhempinä vuosina valmistaja on tarjonnut varsin kohtuukokoisia, Renault- ja Volkswagen-pohjaisia matkailuautopaketteja, mutta aito ja oikea Winnebago on tietysti järkälemäinen, linja-auton kokoinen kulkine. eBay-myyntisivustolta löytyy mukavasti tarjolla olevia Winnebagoja joka lähtöön. Alkuperäiskansan ja kotikaupunkinsa mukaan nimetyn, 1958 perustetun yrityksen matkailuautoista on tullut vuosien varrella jonkinlainen synonyymi matkailuautoille, vähän kuin ?Hoover. Isoin sänky on kingsizekokoinen, ja sisustuksesta löytyy merkintöjen mukaan jopa takka. hintaiseksi, eli hinnoiteltu käymään rivakasti kaupaksi. 12- ja puolimetrinen, Freightliner-pohjainen Journey 40U liikkuu 380-hevosvoimaisen, 8.3-litraisen Cumminsin turbodieselin voimin, ja painoa tällä lomareissujen kuninkaalla on 15 ja puoli tonnia. Ajoltaan hyväksi kehuttu tuulikruiseri on ollut lomakäytössä viimeiset kymmenen vuotta, mutta pientä fiksiä on odotettavissa. Chevroletin rungolle rakennettu, yhdellä ulosliukuvalla osiolla varustettu 11-metrinen Windcruiser käyttää voimanlähteenään 454-kuutioista eli 7.4-litraista V8:a, ja tällä myynnissä olevalla yksilöllä on ajettu vain 68 000 mailia. ?87 ?Bago kuitenkin irtoaa niin paljon 2014-mallista mörköä edullisemmin, että kaipa sitä pienet korjaustarpeet sietää. Ja onhan tuossakin tavalliseen Ducatoon verrattuna jokseenkin erilainen fiilis. 7. 6500 watin tehoinen Onan-merkkinen generaattori on ilmeisesti entinen, ja joitakin sähköhommia on tiedossa. pölynimureille amerikanenglannissa. Nahkaa ja puuta on joka paikassa, eikä nelihenkisellä perheellä tule mitenkään erityisen ahdasta
Alus vajosi maahan liekeissä, ja tuli nielaisi Hindenburgin 37 sekunnissa. Saksalaisvalmisteiset ilmalaivat ehtivät toiminta-aikanaan suorittaa melkoisen määrän lentoja. Aluksen voimanlähteenä oli neljä Daimler-Benzin valmistamaa DB 602 -dieselmoottoria, joista irtosi 1?200 hevosvoimaa . Osa on (kenties onneksi) jäänyt vain suunnittelun asteelle. T ässä numerossa ihastelemme Jämijärvellä vieraillutta uudenkarheaa zeppeliniä. Mieleenjäävin ilmalaiva lienee kuitenkin ollut 1930-luvun puolivälissä siivilleen noussut LZ 129 Hindenburg, jota rakennettiin vuodet 1931-36. Ilmalaivat lienevät kuitenkin sidottu historian sivuille, sillä ihmismieli liittää ne aina 1900-luvun alkuun, kokeellisen ilmailun vuosiin. tuohon aikaan varmasti uskomaton lukema, se kun nykyisinkin nostattaa kulmakarvoja. Kaikkein ensimmäinen ilmalaiva oli kehittäjänsä, kreivi Ferdinand von Zeppelinin mukaan nimetty Graf Zeppelin, joka suoritti ensilentonsa vuonna 1928. Seulottua Ei-vaivattomat ilmalaivat Uudenaikaisempien ilmalaivojen myötä lienee paikallaan tarkastella zeppeliinejä vuosien varrelta. Hindenburgin kohtaloksi koitui huomiota saanut onnettomuus New Jerseyn Lakehurstissa toukokuussa 1937, jolloin sähkökipinä sytytti vuotavan vetysäiliön. Duralumiinistä valmistettu LZ 129 koostui 16 säiliöstä, ja se veti 200?000 kuutiometriä vetyä. Graf Zeppelinin kokonaislentomääräksi kertyi 590 lentoa, yhteismatkaltaan noin 1,6 miljoonaa kilometriä. Itänaapurissamme kuitenkin suunniteltiin aikoinaan 60-luvulla melkomoista laitetta, joka kuitenkaan ei suorittanut edes ensilentoaan: neuvostoliittolaisella piirustuspöydällä kun kaavailtiin ydinkäyttöistä zeppeliiniä. Kaavakuvan perusteella tähän 300-metriseen kuljettimeen olisi saatu sovitettua kyytiin autoja, pienempiä lentokoneita ja helikoptereitakin tarpeen mukaan. Kuljetustilaa olisi ollut aluksen ylä- ja alapuolella olevissa osioissa, jotka olisi yhdistetty hisseillä. Yhdysvaltalaislehti 30-luvulta esitteli innoissaan lentäväksi hotelliksi paisutetun dirigiblen, jolle konsertti- ja ruokasaleineen kaavailtiin neljän asuinkorttelin pituutta. Hindenburgin tulinen tuho kuitenkin varmastikin teki lopun näille fantasioille, ja hotellimainen matkustaminen jäi vain valtamerialusten kontolle. Suunnitelmaasteelle jääneet ilmalaivasuunnitelmat eivät liikaa perustaneet realiteetteihin. 8
No jopas, tuolla varmasti pysyisi limpparit kylminä kesähelteillä. Pyke vaikuttaa olleen melkoinen pellepeloton, sillä aluksen kölirakenteeksi valikoitui suunnaton jäälohkare. Ajatuksena ei onneksi ollut käyttää jäätä aivan sellaisenaan, vaan keksijän mukaan nimetty pykriitti-niminen erityisen hitaasti sulava jäämateriaali koostui 14-prosenttisesti jään lisäksi sahanpurusta. Yhden suunnan tiketti tällä aluksella maksaa kahdeksan euroa, ja suurista ikkunoista saa hienon kuvan tokiolaisista pilvenpiirtäjistä. Kuva: Tokyoship/ Wikimedia 9. Sarjakuvataiteilija Leiji Matsumoton suunnittelema, vuonna 2004 käyttöönotettu kiertoajelualus mahduttaa sisäänsä 90 ihmistä ja kiertää vesialueita 40 minuuttia kerrallaan. HMS Habbakukin nimellä kulkenut jopa 600 lentokonetta kannelleen mahduttanut alusprojekti olisi ollut 2?000-jalkainen, kahden miljoonan tonnin painoinen ja tehty 12-metrisistä jäälohkoista, ja sitä olisi voitu helposti korjata sitä mukaa, kun vaurioita syntyisi. Ja koneella pääsee hakemaan, mikäli limu loppuu. Jäälohkare lentotukialuksena Toisen maailmansodan aikana teräksen kysyntä oli kovaa luokkaa. Aluksen rakenteiden lämpötilan nollan alapuolella pitänyt järjestel- Kuva: Neoteo mä saatiin toimivaksi, mutta pikkuhiljaa projekti päätyi hyllylle joulukuussa 1943: Atlantilla ei enää käyty meritaisteluita, ja yksittäisten lentokoneiden toimintasäde oli pikkuhiljaa pidentynyt. Kelluvien saarenkokoisten alusten suunnittelulle ei kyetty uhraamaan enää aikaa, ja Habbakuk suli omaan mahdottomuuteensa. Futuristinen turistialus T ämä vesipeto on Tokion satamaalueella ja Sumida-joella kiertävä Himiko-niminen alus. Sulaminen ja aluksen muodon muuttuminen kun otettiin huomioon, ja valmistuneen 60-jalkaisen prototyyppialuksen kanssa kokeiltiin jään peittämistä sulamisen hidastamiseksi. Prototyyppi säilyi rohkaisevasti sulamatta kanadalaisessa järvessä kesän yli, mutta myös erillistä jäähdytysjärjestelmää suunniteltiin. Teräspulaakin pelättiin 1940-luvun Britanniassa, ja sikäläinen keksijä Geoffrey Pyke pohti mahdollisuutta käyttää jotakin muuta materiaaliratkaisua lentotukialuksen rakentamiseen
Kuvaaja Juha Riihimäki vinkkaa, että IORE-nimellä kulkevat malmijunat ovat nyt lisääntyneet kuudella veturilla. Hänen yrittäjyytensä lähtökohtana on ollut pitkäjänteinen ja vastuullinen työ sekä ammattitaitoisen henkilökunnan arvostaminen. Säätiö palkitsi myös koneelliseen puunkorjuuseen liittyviä tutkimus- ja tuotekehitystahoja, alan koulutuksen kehittäjiä sekä alan tunnettuutta ja arvostusta nostaneita tahoja Einarin Tunnustuspalkinnoilla. 25 ansioitunutta metsäkoneenkuljettajaa palkittiin 1?000 euron Einarin Kuljettajapalkinnolla. Pareittain liikkuvat veturiyksiköt muodostavat yhä yhdessä enemmän vetovoimaa kuin mikään Euroopassa tai idemmässä työskentelevä veturi: 360 tonnin painoiset ja 10?800-kilowattiset muskelimöröt vetävät jopa 700-metrisiä vaunukokonaisuuksia. Kun täytetyt neliakseliset vaunut karautetaan vetureiden vietäviksi, IOREkyyditysten junapainoksi tulee giganttiset 8?000 tonnia. Edellisen artikkelin aikaan malmirautatieliikennöintiä hoitava MTAB, eli Malmtrafik i Kiruna AB pyöritti 26 veturin muodostamaa 13 veturipa- neenkuljettajista tekivät metsäyhtiöt ja sahat. Säätiö palkitsi myös 500 euron opiskelijastipendillä 24 metsäkonealan opiskelijaa. Elämäntyöstään palkittu ypäjäläinen Pentti Häihälä, takanaan kuutisenkymmentä vuotta puunkorjuuta. kettia, ja nyt vetureja on luvatut kuusi enemmän. Häihälä lopetti varsinaisen yritystoiminnan vuonna 2012 toimittuaan puunkorjuualalla aina 50-luvulta lähtien. Toivottavasti malminkuskaus vaativissa olosuhteissa sujuu mallikkaasti myös uusilta vetureilta. Kuva: Juha Riihimäki 10. Seulottua Ponsse palkitsi metsäalan osaajia Ponssen perustajan elämäntyötä ylläpitävä Einari Vidgrenin Säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille jo kahdeksannen kerran. Vieremällä torstaina 16.5. yhteen niiden lopun työelämän ajaksi vaan normaali työkierto on voimassa; siispä vanhemmat veturit saanevat kukin kerrallaan yhden uusista vetureista työparikseen. Pyykkösen liiketoiminnan perusrunko muodostuu aines- ja energiapuun korjuusta sekä metsän uudistustöistä, ja sen toiminta-alueena ovat Paltamo lähikuntineen. Yritys on aktiivisesti ollut puunkorjuualan kehityksen kärjessä ja ollut mukana uusien innovaatioiden kehittämisessä yhdessä laitevalmistajien ja muiden alan toimijoiden kanssa. Ypäjäläinen Pentti Häihälä palkittiin pitkästä elämäntyöstä koneellisen puunkorjuun alalla. Vetureja ei ?naiteta. Ehdotukset palkittavista metsäko- Lisää IOREa P ohjois-Ruotsissa ja -Norjassa kulkeva Malmbanan-malmirata on saanut sitten viime artikkelimme jälkeen lisää kalustoa. Päähuomionosoituksena Einari Vidgrenin Säätiö myönsi 15 000 euron arvoisen Einarin Palkinnon kahdelle ansioituneelle metsäkoneyritykselle. Paltamolainen Eero Pyykkönen Ky on toiminut metsäalalla jo lähes viidenkymmenen vuoden ajan. järjestetyssä tilaisuudessa jaettiin tunnustuksia yhteensä 90 000 eurolla
Mammutin hinnat alkavat viidestä ja puolesta tuhannesta taalasta. Porauslautta tarjolla N orjalainen polttoaineyhtiö Statoil on asettanut myyntiin varsin mielenkiintoisen asuinkohteen. Statoilin sivuilla julkaistussa kiinteistönvälitysilmoituksessakerrotaan, että tarjolla on hyvin pidetty 20 makuuhuoneen ratkaisu, josta on 360 asteen panoraamanäkymä merelle päin ja paljon tilaa helikopterille. Traktorit ovat pääosan ajasta asiakkaiden käytössä, mutta samalla mitataan niiden suorituskykyä, päästöjä ja käytettävyyttä pitkäaikaisessa käytössä?, sanoo Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi. Valtra on kehittänyt dual fuel -periaatteella toimivaa biokaasutraktoria jo useiden vuosien ajan, ja aloittaa biokaasutraktorin piensarjatuotannon vielä vuoden 2013 aikana. Nurtsi rullalle! T enava vaatii radio-ohjattavaa autoa, mistä mittakaavasta sopivaa lelua lähdettäisiin hakemaan: 1:24, 1:16 vaiko hiekkakuopan kingi 1:10. Tästä hyötyvät sekä maanviljelijät että ilmasto?, sanoo Ruotsin maatalousministeri Eskil Erlandsson. ?Valtra tarjoaa kaksi sarjatuotannossa tehtyä biokaasutraktoria MEKA-tutkimushankkeen käyttöön. Pöh, meidän pikku prinssi ansaitsee vain parasta. Laitetaan tästä pakettiin Mammuth Rewarron, mittakaavassa 1:3. Ruotsalaista biokaasua Valtran ja Ruotsin maatalousministeriön aloittaman MEKA-tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää biokaasun käyttöä traktoreissa ja muissa työkoneissa. MEKA-projekti on lyhenne sanoista Metandiesel Efter Konvertering av Arbetsmaskiner, ja Ruotsin maatalousministeriö on varannut 8 miljoonaa kruunua tutkimushankkeen käyttöön vuosiksi 2012-2014. ?On ilahduttavaa, että MEKA-tutkimushanke käynnistyy. Statoil kertoo lautan olleen käytössä vuodesta 2001 lähtien, mutta se lopettaa toimintan- sa muutaman vuoden päästä ja myydään korkeimman tarjouksen perusteella. Hankkeessa saatua tutkimustietoa voidaan myös käyttää pohjana kehitettäessä biokaasun liikennekäyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Ruotsin valtion tavoitteena kun on, että kaikki Ruotsissa käytettävät ajoneuvot kulkisivat uusiutuvalla energialla vuonna 2030. Kun esikuvana on aaavikkoralleissa jyristelevä Trophy Truck, se tarkoittaa noin 1,9 metrin pituista ja 80 kiloa painavaa pienokaista. ja merkittävä osa ruotsalaistakseistakin on kulkenut flexfuelina. Ilmoituksessa kehutaan, että Huldra on järeästi rakennettu ja suunniteltu kestämään, joten sen pitäisi sopia täydellisesti mihin vain mitä mielikuvitus tuottaa. Mieleen tulee toki Sealandin prinssikunta, joka perustettiin vastaavasti käytöstä poistetulle brittiläiselle öljynporauslautalle vuonna 1967; tarvitsisitko rauhaa ja yksityisyyttä jossakin päin Pohjanmerta? 11. Huldra on tällä hetkellä sijoitettuna Veslefrikkin merialueelle, mutta sille täytyy löytää oma sijainti mikäli porauslautan hankkii. Mikä mahdollisuus! Kyseessä on tietenkin norjalaistaruissa esiintyvän metsänolennon mukaan nimetty Huldra-niminen öljynporauslautta, joka sijaitsee Bergenistä länteen. Haluamme löytää tekniset ratkaisut, joiden avulla traktoreita voidaan käyttää metaanikaasulla, jota voidaan tuottaa myös maatiloilla. Näistä pyrkimyksistä esimerkkinä vaikkapa ruotsalainen edelläkäyminen flexfuel-autojen tuomisessa myyntiin ja liikenteeseen . Sarjatuotantomallissa on 200-kuutioinen nelitahtimoottori, tilauksesta Mammuth Worksin pojat laittavat pellin alle 350-kuutioisen myllyn ja asentavat SuperVisiontelemetriapaketin, jolla kontrolloidaan ABS-jarruja ja luistonestoa
MIL-SAFARIT n ä ä k i Ei m patikkaretki! 12
Kuvat: Kari Mattila ties kuinka moninkertaiseksi. t a v a t h Ma hteet o k a k t a M 13. Koneharrastaja osaa toki arvostaa kaikenlaisia museoituja ja säilöttyjä koneita. Mutta kun rauta täräytetään käyntiin ja itse hypätään puikkoihin, nousee kiinnostus ja varsinkin innostus Teksti: Juha Pokki
ohjastaa Mika Tanner panssarivaunun kuljettajaa. Näin tapahtuu, ja 36 tonnia painava neuvostovalmisteinen T-55-hyökkäysvaunu selvittää kosteikkoesteen kevyesti. se kuljettaja olen minä. Nyt olemme Pornaisissa, Mil-Safarit Oy:n mailla ja allekirjoittanut ensimmäistä kertaa panssarivaunun puikoissa. Ai niin . MIL-SAFARIT ?E nnen tuota mutalikkoa vaihda ykkönen silmään ja sitten annat reilusti kaasua. Pääasiana täällä tietenkin ovat kuitenkin ne koneet, joita on rivissä vakuuttava valikoima. LAAJA LAITEKATTAUS. Hänelle kertyneet sotilasajoneuvot herättivät kiinnostusta ja usein kyseltiin mahdollisuutta päästä ajamaan niillä maastoon tai hypätä edes kyytiin. Niinpä ajatus vietiin eteenpäin ja ympäröivät pelto- ja metsämaastot otettiin konematkailukäyttöön. Sen jälkeen toiminta on pyörinyt mukavasti ympäri vuoden, ja asiakaskunta muodostuu esimerkiksi polttariporukoista ja yritysten virkistysryhmistä. Alueella on mahdollisuus järjestää enintään 70 henkeä käsittäville ryhmille jos jonkinlaista toimintaa, ja käytössä ovat muun muassa kokoustilat ja erilaisia ruokailujärjestelyitä kenttäkeittimestä grillaamiseen ja kahvihetkestä eräkokin valmistamaan illalliseen. Moni asia onkin vain järjestelykysymys ja palvelualttius vaikuttaa olevan yksi yrityksen kulmakiviä. Me valitsimme varmuuden vuoksi koko tämän kattauksen, jättäen laajan skaalan muun muassa KrAZ-, ZiL-, UAZ-, Ural-, Gaz- ja Sisu-merkkistä autokalustoa odottamaan seuraavaa kertaa . kaikkeen kun ei kerralla kerkeä mitenkään. Ennen kuin moottoreita jyräytellään käyntiin, on edessä kuitenkin hieman valmistelevaa toimintaa. Aivan ensimmäisenä tontille n a n n i l Va ! a t t u e vaik. Mil-Safarit on noin puolensataa kilometriä Helsingistä sijaitseva lenkiintoisia rjestänyt mie jä on rit fa Sa Milen vuoden apäiviä jo kuud ta, ja näissä retkiä ja puuh tis ympärivuo on ta in im To . ajan kaa usein jopa onompi keli ta hommissa hu kemuksen! hienomman ko 14 elämyspalveluyritys, joka on toiminut vuodesta 2006 lähtien. V ierailla on mahdollisuus päästä nauttimaan jos jonkinlaisen sotilasvehkeen kyydistä safarilla. Ryhmävarausta tehdessä voi miettiä, lähtisikö taipaleelle T-55- tai BMP-1-vaunulla, ATS-59 -tykinvetäjällä tai varsinaisella möröllä, MAZ-537G -vetäjällä, jonka perässä tulee ChMZAP-5247G-vaununkuljetuslavetti. Täällä se on mahdollista aivan tavalliselle ihmiselle ilman vihkiytymistä tai koulutusta alaan. Kaiken lisäksi kalustovalikoimaa löytyy laajalti, käsittäen monta Suomen puolustusvoimissa palvellutta maastokuorma-autoa ja tela-ajoneuvoa. Kun valikoimaan lisätään vielä hyvä palvelu ja pätevät puitteet, on käsissämme selvästi Mahtava Matkakohde. KYSYTTYÄ TOIMINTAA. Palataanpa hetkeksi alkuun. Safarimestari Mika Tanner perusti yrityksen kysynnän perusteella
Jo pelkästään tämä on erittäin sykähdyttävä ohjelmanumero, sillä paikalla on nähtävänä suomalaisessa käytössä ollutta materiaalia aina toisen maailmansodan ajalta 90-luvulle sellainen valikoima, että kaiken tässä listaaminen vaatisi muutaman lisäsivun. Tämä vasta hiljattain käytöstä poistunut kurkkusalaattikuosinen asuste on varmasti monelle tuttu ja herättää jo tässä vaiheessa monta muistoa eloon! 15. Sitten tehdään vielä kalustoesittelykierros alueella. Haalarit tai puku sopivat hyvin tavallisten sisävaatteiden päälle ja suojaavat tehokkaasti koneiden ja maaston likatekijöiltä. Tämän jälkeen juodaan kahvit ja käydään läpi alueen turvakoulutus eli miten kaluston ympärillä, päällä ja sisällä liikutaan ja miten ei. Kun alkuverryttely on tehty, on aika siirtyä varsinaiseen toimintaan. Ennen kuin turistia lasketaan vaunun tai minkään muunkaan laitteen kimppuun, käydään läpi turvallisuuskoulutus ja pukeudutaan vanhoihin kunnon ?kuuskakkosiin. eli SA-INT-maastopukuun mallia 1962. saavuttaessa päästään nimittäin rättisulkeisten pariin. Jotteivat kenenkään muistot nouse liian pintaan, todettakoon, ettei homma ole onneksi sen kummempaa kuin sopivankokoisen maastopuvun valitsemista ja pukemista
Homma on helppo sisäistää ja kierros kierrokselta tuntuma hioutuu. Montaa minuuttia ei asiaan kulu, sillä ohjauslogiikka sekä vaihteiston käyttö ovat hyvin helppoja sisäistää. Kuten edellisessäkin vaunussa, on kuljettajalla kytkin, jarru ja kaasu tampattavanaan, joskaan jarrulle ei ennakoivalla ajolla tarvitse useinkaan astua. Tämä on jo huomattavasti tilavampi ajettava ja ajoasentokaan ei ole kuin Kekellä Monzassa ? kuljettajan jakkara on reilusti lattiatasoa korkeammalla. Ohjaus tapahtuu lähes rattimaisesti ja vaihdevipu on ohjauspylväässä. M ika Tanner ohjeistaa selkeästi minut T-55-vaunun kuljettamisen perusasioihin. Mieltäylentävä moottoriääni ja dieselpakokaasun voimauttava aromi tekevät lähtemättömän vaikutuksen jo ennen varsinaista liikkeellelähtöä . mutta kun vaihde vedetään silmään ja ohjauskahvat eteen, ei kukaan voi väittää jäävänsä kylmäksi 580-hevosvoimaisen, 39-litraisen V12-moottorin työntäessä teräspetoa pitkin vaunu-uraa omien käsien ja jalkojen toimiessa käskyttämisen työkaluina. Pellolta siirrytään varsinaiseen maastoon, missä on sopivan mukavia röykkyjä ja mutalaikkuja tuomassa pientä haastetta etenemiseen. Muuten kiintymys saattaa kasvaa liian suureksi ja luovutushetkestä saattaa tulla turhan liikuttava. Hymy huulilla palautan vaunun muutaman kierroksen jälkeen varikolle, jossa odottaa jo seuraava kokeiltava laite. LISÄÄ KIERROKSIA. ajolasien käyttö varsinkin kuivalla ja pölyävällä kelillä on suositeltavaa. Vakuutan BMP:lle palaavani vielä joskus ja siirryn seuraavan telavehkeen pariin. TUNNELMA KOHOAA KOHOAMISTAAN. Silti vaunu tottelee nöyrästi, vaikkakin allekirjoittaneen ylämittainen pituus viikattuna kompaktiin ajajankonttoriin tekee ohjaussauvojen käsittelystä voimistelusuorituksen. MIL-SAFARIT Kun käskyttää omin käsin 39-tonnista teräspetoa, on tunnelma huipussaan! HELPPOA KUIN TANKILLA AJO. Parhaimmillaan 45 kilometriä tunnissa kellottava Atsi pöllyttää näyttävästi edetessään kuivalla uralla ja kun menoa tarkastelee tähystäjän luukusta, voi kuvitella itsensä vaikka Punaisen torin paraatiin tai Rovajärven tykistöleirille . Ei tässä vielä täysinoppineeksi vaunumieheksi pääse, mutta oletukset vaikeusasteesta madaltuvat huomattavasti heti lähdön jälkeen.. Tosin ilman ajolaseja suoritettu koeajo antaa liiankin hyvän syyn vakuutella kyynelten johtuvan vain roskista silmissä . Muotoilu ja tekniikka suorastaan huutavat alkuperämaansa nimeä ja nostalgiaa ei laitteesta puutu. Kevyempi ja ketterämpi vaunu on ärhäkkä peli ja hetken ajamisen jälkeen on vaikea kiistää tosiasioita ? tällähän ajaisi vaikka koko päivän! Muutamia kierroksia myöhemmin innostus ei ole ainakaan laantunut, joten paras palauttaa Bemari riviin. Telaalustainen ja käytännössä panssaroimaton vetokone on paitsi rumankaunista katseltavaa, myös kipakkaa kyytiä tarjoava kapine. aina maaston tasaisuudesta riippuen. 16 T-55 liikkuu helposti jos jonkinlaisessa maastossa. Safarimestari Mika Tanner antaa ohjeita ja turisti toteuttaa niitä käytännössä. ATS-59 on tykinvetäjä sieltä urheilullisemmasta päästä. Niinpä kone jyräytetään tulille ja lähdetään maastoon. B emari eli BMP-1-miehistönkuljetuspanssari on myöskin itärautaa sanan varsinaisessa merkityksessä
Mikäs tällaisella olisi päästellessä vapaa-aikanakin, eikä vain näin työnteon merkeissä! Tosin omia maa-alueita täytyisi hankkia samaan kauppaan, yleisillä teillä saattaisi tulla muutama eriävä mielipide. Viimeisenä ja suurimpana herkkuna on puolustusvoimien vanha MAZ-lavetinvetäjä. BMP-1 eli ?Bemari. on ketterä ja ärhäkkä miehistönkuljetusvaunu, joka sopii ajettavaksi pidemmällekin kuskille. Tätä on käytetty panssarivaunujen siirtämiseen. 17. Ajettavuus ja ajoasento ovat varsin mukavia ja vaarana onkin vastaavanlaisen hankinnan kutkuttaminen pitkän ajelun jälkeen
MIL-SAFARIT Ajoneuvoon nouse! Renkaiden koossa ei ole säästelty ja maavaraa on. Tämä on helppo huomata MAZin kajuuttaan kiivettäessä. Nurmikkoalueita kun täytyy vähän sääliä. 18. Kuljettajan selän takana pauhaa V12 ja perässä roikkuu järeä mutta kankea lavetti, joka pakottaa laskemaan vielä toisenkin kerran, missä kohtaa valtavankokoista rattia alkaa kieputtaa
Mukava ilmapiiri ja kaluston helppo omaksuttavuus tekevät tapahtumista hyväntuulisia, ja ajamisen lisäksi erilaiset rastitehtävät, yhteistoiminta ja vaikka värikuulasota kuuluvat tarjontaan. kokonaisvaltaisen koneretken. 19. Suorilla eteenpäin pusketaan kuin juna ja yli 500 hevosvoimaa selän takana luo melkoista tekemisen meininkiä hermorankaan . Luvassa on jotain todella normaalista poikkeavaa, vaikka päivä ei tähänkään mennessä ole ollut mitenkään tavanomainen. LOPPUHUIPENNUS. Vaikka tykki ei roikukaan perässä, on tämän laitteen kanssa tehdyillä kierroksilla aivan mahtava viihdearvo. onneksi olemme pellolla! Ikkuna auki, luu pokalle ja matala marssivauhti päällä aiheuttaa sen, että takaa painava tuuli työntää savut sisään ja öljytihkua käsivarrelle. Maastokuormaautoilla voidaan mennä paikkoihin, joista ei pääse eteenpäin kuin vinssaamalla, ja tämä onkin hyvin yleinen toive. Safarit sopivat niin kokeneille kuljettajille kuin täysin ensimmäistä kertaa kalustoon tutustuvillekin. Tätähän täältä tultiin hakemaan ja tätä saatiin! Kokemus on aivan ällistyttävä, ja kun hehtaarirattia veivaa mutkassa ojia vältellen, tuntee todella ohjastavansa sekä neuvostoliittolaista raskasta maastolavettiyhdistelmää ja valtamerilaivaa yhtä aikaa. Kaksi poljinta, jarru ja kaasu, turbiinikytkin, rattivaihde ? ajamisen riemua! Valtavankokoinen ratti ja ohjaamattomalla telillä varustettu lavetti perässä . Me kokeilimme, saako sillä pölyn nousemaan pinnasta. Hyvin onnistui. Kyyti on komeaa, ohjaamo kuorma-automainen ja lavalla on tilaa suuremmallekin polttariporukalle. N eljä konetta ja yhtä monta tuntia on varsinainen juhlakattaus, joka jää pysyvästi mieleen upeana kokemuksena. Kun 38-litrainen V12-diesel paukahtaa käyntiin ja tyrkkää molemmista kylkiputkista savua ja öljypirskettä ilmoille, aletaan olla koneenkäytön ytimessä. 154 litraa polttoainetta ja 6 litraa öljyä sadalla kilometrillä kuluttava kahdeksanvetoinen jätti on ulkoisesti, sisäisesti ja oikeastaan miltä kantilta tahansa mykistävin livenä koettu laite pitkään aikaan. Suomen puolustusvoimilla oli aikanaan kymmenen kappaletta näitä hirviöitä riveissään ja yksi muutamasta säilyneestä on nyt käsissäni. Mika Tanner kertoo, että jokainen tapahtuma ja paketti voidaan räätälöidä halutunlaiseksi ja safarien toiminta- ja vaikeustasoja löytyy joka lähtöön. M AZ-537G lavetteineen on suuri ja mahtava lähes millä tahansa mittarilla arvioituna. jokainen hetki on koneuskovaisen juhlaa! VAIKKA JA MITÄ. On helppo uskoa, että täällä vietetyn päivän jälkeen tuntee kokeneensa jotain todella mahtavaa ja erikoista . ATS-59 on tehty aikanaan tykin ja tykkiryhmän vetämiseen, nyt sillä kuskataan vaikkapa polttariporukoita mitä mielikuvituksellisimpiin rättisulkeisiin. Ja puuttuvan hinattavan korvaa päivän viimeinen ajorasti ja samalla ensimmäinen pyöräajoneuvo
Kävimme viseen kansainväliseen tutkimusp vellä. tutustumassa kampanjaan Jämijär Teks ti ja kuvat: Arttu Toivonen 20. ILMAILU N I L E P P E Z ttelemana Suomeen Kohtalaisen medianäkyvyyden saa iva osallistuu massiitoukokuun alussa saapunut ilmala rojektiin
A S S E M O SU 3 m 45 8?2 Vain keulastaan telakoitu zeppeliini pyörähtelee alkukesäisessä tuulessa kuten pienemmätkin vappupallot. Moottoreita on kolme, potkureita yhteensä neljä: pyrstöpotkureilla voi tuottaa työntövoimaa myös perän kääntämiseen. 21
toisaalta jäykkärunkoisia ilmalaivoja ei kannata rakentaa erityisen pieniksi, sillä kuutiota kohti tarvittavan ilmaa painavamman materiaalin määrä ei kulje lineaarisesti pallon koon mukaan. Ranskalaiset kehittivät voimakkaasti ilmalaivoja vielä 1800-luvun lopulla, mutta hyvin pian saksalaiset ajoivat ohi kehitystyössä. pommikoneita ei juuri tun- Zeppelin, vuodesta 1900. J ILMAILU ämijärven lentokentän laidan hotellin kokoushuoneessa istuu neljä tiedemiestä, joilta tentataan 75-metrisen ilmalaivan käytöstä ja liikkeistä Suomen ilmatilassa. Alumiinin valmistusmenetelmien kehittyminen mahdollisti kevyen rakenteen toteuttamisen . päivänä 1900. Friedrichshafeniin perustettu ilmalaivatehdas tuotti linjaltaan Zeppelinejä, joita Saksa käytti ensimmäisessä maailmansodassa pommittamaan Englantia. Niissä kaasupallo on rakennettu alumiinirungon ympärille, joten alus pysyy muodossaan vaikka sisällä ei olisi kuin vallitsevan ilmakehän paine. Laiva laskeutuu pumppaamalla ilmaa erillisiin tankkeihin, heliumia puolestaan pidetään kevyenä erillisillä puhdistuslaitteistoilla. 22 ILMAPALLOSTA ALUKSEEN. ?Miten te varmistatte etteivät ilmalaivan pakokaasut sotke mittaustuloksia?? ISOMPI VAPPUPALLO. Hyötykuormaa ne pystyivät kuljettamaan huomattavasti enemmän kuin tuon aikaiset lentokoneet . ?Miten kauan laiva on Suomessa?. I lmalaivoja on kahta perustyyppiä: pehmeän lisäksi 1800-luvun lopulla rakennettiin ensimmäiset jäykkärunkoiset ilmalaivat. Parin ensimmäisen vuosisadan kehitelmät ja prototyypit olivat pehmeärunkoisia ilmalaivoja, toisin sanoen potkurilta liikevoimansa saavia ilmapalloja. Vuonna 1784 Jean-Pierre Blanchard ylitti ilmalaivalla Englannin kanaalin käyttäen tuon aikakauden ilmailuinsinööreille tyypillistä ratkaisua, käsin ohjattavia heiluvia siipiä. Helsingin yliopistoa edustavat fyysikko, dosentti Tuukka Petäjä sekä fyysikko, tutkijatohtori Hanna Manninen, saksalaisesta Julichin tutkimuskeskuksesta paikalle ovat saapuneet kemisti, dosentti Thomas Mentel sekä apulaistutkija Iida Pullinen. I tse ilmalaiva on vanha keksintö. E nsimmäisen kerran Zeppelinin rakentama ilmalaiva nousi maanpinnalta heinäkuun 2. Tämä starttasi varsinaisen ilmalaivojen kultakauden. Koska paikalla oleva toimittajakunta on monenkirjavaa, vaihtelevat kysymyksetkin laidasta laitaan: ?Onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa?. Eittämättä aikakauden mukainen ratkaisu, mutta teho/ painosuhteeltaan onneton rakennelma ei tiettävästi koskaan päässyt edes prototyyppiasteelle. ?Tämä on paljon mielenkiintoisempi kuin lentokoneet, siksi vaihdoin Airbusilta Zeppelinille...? Zeppelin-mekaanikko Andreas Loehning kertoo ilmalaivan tekniikasta. Kreivi Ferdinand von Zeppelin patentoi vuonna 1895 kehitelmänsä jäykkärunkoiseksi ilmalaivaksi. Hieman myöhemmin Blanchardin maanmies Jean Baptiste Meusnier luonnosteli suurikokoisen, sotilaskäyttöön suunnatun aluksen, jonka voimanlähteenä olisi toiminut 80 miehen pyörittämä potkuri. Zeppelinin, jonka nimestä tuli myöhemmin synonyymi ilmalaivalle, suunnitelmat perustuivat David Schwartzin suunnitelmiin. ILMALAIVAKAUSI ALKAA. Ensimmäisiä piirustuksia ja patentteja ilmaa kevyemmän aluksen rakentamiseksi on viritelty jo 1700-luvun alussa
on sinänsä hiukan harhaanjohtava termi - olleessaan käyttämättömänä telakalla alus on kyllä ilmaa kevyempi ja leijuu itsestään ilmassa, mutta lennossa ollessaan se painaa 200-300 kiloa - tämä kompensoidaan vastaavasti ajomoottoreilla, jolloin laite pysyy vakaasti halutussa lentokorkeudessa. Zeppelinin lentoaika on hyötykuormasta ja sääolosuhteista riippuen 4-6 tuntia. 23. Heliumsäiliöiden lisäksi rungon sisältä löytyy kaksi ilmasäiliötä, joihin voidaan pumpata ilmaa ulkopuolelta kun aluksella pitää laskeutua. Heliumia painavampi ilma aikaansaa laitteen kokonaispainon nousun, jolloin se alkaa laskeutumaan vähitellen. ?Ilmaa kevyempi lentolaite. Alusta voidaan pitää halutussa lentokorkeudessa tai sen korkeutta voidaan muuttaa muutamilla yksinkertaisilla fysiikan lakeja noudattavilla toiminnoilla. Alus voi olla varustettu hiekkaballasteilla, jotka pudotetaan tarvittaessa maahan, tai lisäpainon virkaa voi hoitaa vesi, kuten Jämijärven laitteessa. Myös potkurien asentoa voidaan säätää niin että laite saadaan nousemaan halutessa suoraan ylöspäin (eikä siis siihen suuntaan mihin tuuli käy). Sitä vauhdittaa kolme tavallisista pienkoneista tuttua Lycoming IO-360 -moottoria, teholtaan 197 hevosvoimaa kappaleelta. Jämijärvellä vieraileva, noin vuoden ikäinen Zeppelin on pituudeltaan 75 metriä ja tilavuudeltaan 8?425 kuutiometriä. Tiedemiehet ja -naiset saivat vastailla median kysymyksiin myös TV-kameroiden edessä. Yläkuvassa fyysikko, dosentti Hanna Manninen kertoo Ylen toimittajille Pegasos-projektista, alakuvassa Tuukka Petäjä puolestaan MTV3:n tentattavana. FAKTAA Nykyiset ilmalaivat on täytetty räjähdysherkän vedyn sijaan palamattomalla heliumilla, joten Hindenburgin tuhon kaltaiset onnettomuudet ovat käytännössä mahdottomia tänä päivän. Kuten ilmaa raskaammissakin lentolaitteissa, voidaan laitteen tasapainotilaa ilmassa muuttaa siirtelemällä polttoainetta tankeista toiseen. Ilmalaivan laskeutuminen on sekin hyvin yksinkertainen operaatio - heliumin määrä kahdessa aluksen jättikokoisessa tankissa on aina vakio, eikä sitä lasketa pois. Moottori on 5,9-litrainen, ilmajäähdytteinen bokserikuutonen, ja käytetty sadoissatuhansissa pienkoneissa jo vuosikymmenten ajan. Ilmalaivan toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen: se on painoltaan ilmaa kevympi lentolaite, joten se ei tarvitse siipien tai roottorin aiheuttamaa nostovoimaa pysyäkseen ilmassa
koska Saksa oli tuohon aikaan natsipuolueen hallussa, eikä puolueen politiikka tuntunut sopivan monen muun maan pirtaan, oli maalle asetettu kauppasaarto. Vaivaiset 75 metriä pitkä pallo on täytetty heliumilla, ja pyörii alkukesäisessä tuulenpuhurissa niin ettei toimittajia päästetä lähellekään alusta. Apulaistutkija Iida Pullinen kertoo tutkijan tyypillisestä työpäivästä ilmalaivan kanssa. toukokuuta 1937. Loppu on historiaa: Hindenburg tuhoutui räjähdyksenomaisessa tulipalossa Lakehurstin lentokentällä New Jerseyssä 6. Massaa sillä on toki muutaman tonnin verran - mutta sehän on eri asia. nettu tuona aikana vielä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ilmalaivojen kehitystyö jatkui, nyt jo rauhanomaisemmissa merkeissä. Markkinatilanteen muututtua Versaillesin rauhansopimuksen mukanaan tuomien ?etujen. Aikaiselle lentoonlähdölle on tarkoituksensa: perustutkimuksessa selvitetään nousevan auringon aiheuttaman lämpiämisen ja ilmakehän pienhiukkasten keskinäistä vaikutusta, joten tutkimus pitää tehdä auringonnousun aikaan.. vuoksi Zeppelinille suotuisaksi, jatkoi yhtiö alustensa kehittelyä. Alukset kasvoivat suurempaa hyötykuormaa tavoitellessa aidosti laivamaisiin mittoihin: suurimmat EteläSaksasta ulos, ylös ja ilmaan purjehtineet alukset olivat 236-metrinen Graf Zeppelin sekä kaikkien aikojen suurin ilmalaiva, 245-metrinen Hindenburg. Näistä jälkimmäisestä muodostui tunnetusti yksi päätepiste ilmalaivakulttuurille . matkustavan yleisön kiinnostus romahti ja Saksa määräsi Zeppelinit romutettavaksi, sekä niiden alumiinin käytettäväksi sotateollisuudessa. ZEPPELIN VUONNA 2013. ILMAILU Pituus (vain) 75 metriä Iso ilma-alus ei paina pysäköitynä ollessaan yhtään mitään, mutta lennossa ollessaan 200-300 kiloa. Lennon valmisteluun ja ilmakehän pienhiukkasia mittaavan laitteiston tarkistus vie pari tuntia, ja ilmaan päästään aamuseitsemän tienoilla. Paloturvallista ilmaa kevyempää heliumkaasua ei saksalaisille myyty (eikä sitä ollut muutenkaan oikein tarjolla kuin Yhdysvalloissa), joten saksalaisinsinöörit täyttivät Zeppelinit huomattavasti helpommin saatavilla olevalla, edullisella ja tietysti myös ilmaa kevyemmällä vedyllä. Jo yläasteen kemiantunneilta tuttu kaasu on muuten mainiota ainetta ilmalaivakäyttöön, mutta samalla her- 24 Len täv ä la bo rat ori o kimmin syttyvää kautta koko alkuainetaulukon. Jos sääolosuhteet ovat suotuisat, tapahtuu herätys puoli viideltä aamulla. Tämä lopetti ilmalaivojen aikakauden, sillä Hindenburgin tuho ei ollut ainoa ilmalaivoja kohdannut onnettomuus . J ämijärven kentällä, puominosturityyppiseen kuorma-autoon kiinnitetty Zeppelin ei ole mitään verrattuna vajaan sadan vuoden takaisiin jättiläisiin
ilmalaivan omien pakokaasujen mittaaminen ei liene tutkimuksen tärkeimpiä tehtäviä. Lennot operoidaan Jämijärven kentältä, ja ne suuntautuvat Juupajoelle . Ilmiön luulisi ilmastonlämpenemisen aikakaudella olevan hyödyllinen. Myös usean kymmenen metrin etäisyys gondolista (jossa mittalaitteet sijaitsevat) moottoreihin (jotka taas sijaitsevat aluksen peräpäässä) mahdollistaa häiriöttömän pienhiukkasseurannan . Vuosien mittaisen analysoinnin, prosessoinnin ja aineiston vertailun jälkeen voidaan vasta siirtyä johtopäätösvaiheeseen. niinpä tutkijoiden kiusaantuneet hymyt kertovat kaiken lentojen epämukavimmasta puolesta: kuusituntisen lennon ajan on syytä keskittyä muuhun kuin tarpeeseen käydä vessassa. Lounas syödään yhden jälkeen iltapäivällä, ja loppu päivästä aina iltakahdeksaan saakka kuluu analyyseihin, suunnittelukokouksiin sekä mittalaitepaketin vaihtoon seuraavan päivän mittauksia varten. Ilmalaiva on lentokonetta tai helikopteria huomattavasti parempi ilmakehätutkimuksessa. Y liopiston tiedemiehillä on vastaus luonnollisesti olemassa . se vasta alkaa. Maasta löytyvä vertailupiste on lisäksi maailman pisimpään toiminut, yhtäjaksoisesti dataa kerännyt piste, joten ilmalaivan käytölle Suomessa on myös varsin vankat perusteet. MITÄ TÄLLÄ TEHDÄÄN. Pienhiukkaset, joita siis syntyy polttoprosessien ohella myös vaikkapa luonnossa kasviperäisinä, sinänsä laskevat ilmakehän lämpötilaa. Aluksessa on kerrallaan vain kaksi lentäjää sekä yksi tutkija: istuimet sekä vessa on poistettu suurimman mahdollisen hyötykuorman saamiseksi tutkimuslaitteiden käyttöön . Toisaalta pienhiukkasista on suoranaista haittaa myös ihmisille, sillä tarpeeksi pienet hiukkaset tunkeutuvat keuhkorakkuloihin, suuremmat jäävät suoraan nenään. Sinänsä hyvää tarkoittava, pienhiukkaspäästöjä rajoittava ympäristönsuojelu saattaa tosiasiassa lisätä ilmastonlämpenemistä. Kun ilmalaiva poistuu lähiviikkoina Suomesta, ei tutkijoiden työ pääty siihen . Tämän kun taluttaisi vappuna Ullanlinnan mäelle, niin siinä jäisi teekkarien vappupallot selvästi toiseksi - korkeakoulusta riippumatta! Tutkimuslennot tehdään auringon nousun aikaan ja kestävät noin kuusi tuntia kerrallaan. Maisemien katselulle ei ole aikaa liiemmälti. perustutkimusta liittyen ilmakehän kaasujen ja pienhiukkasten vaikutusta ilmastonmuutokseen. syynä tähän on, että sieltä löytyy mittausasema, joka on rekisteröinyt ilmakehän pienhiukkasten määrää ja laatua ja analysoinyt niiden lähteitä jo 30 vuoden ajan. Ehkä sitten joskus tiedetään totuus tästäkin. 25. Se pysyy ilmassa tarvittaessa myös moottorit sammutettuna ja kulkee tarvit- taessa ilmavirtausten mukana niiden nopeudella
NOSTURI N Ä Ä HYV KOTIIN 26
Kuvat: Magnus Olsson 27. Itse kok oam halv alla emmin! Myynti-ilmoituksista tuttu toive ?hyvään kotiin? oli varmasti malmölaisilla mielessä viime numerossa esitellyn Kockumskranenin hyvästelleillä. Nyt pääsemme seuraamaan, toteutuiko tämä yhden dollarin hintaisen jättinosturin kohdalla. Teksti: Juha Pokki
On siinä kulunut purkki jos toinenkin maalia, ennen kuin oranssi pinta on ollut valmis. Vastaavanlaisten nosturien kohottamisessa on käytetty esimerkiksi pystysuorien ristikkopylväiden väliin rakennettuja hissejä, joiden avulla vedetään yläpuomi paikoilleen ja sitten nostetaan pukkijalat pystyyn. Tällä kertaa toimittiin kuitenkin käänteisessä järjestyksessä. VÄLIMALLIN TORNI. Työ suoritettiin telakka-alueella. TYÖTÄ OSAAVILLE. Reilussa 70 metrissä huidellut tornin huippu oli varustettu väkivahvalla vinssijärjestelmällä, josta vaijerit vedettiin toistaiseksi maassa makaavien pukkijalkojen yläpäihin. Kun lujuuslaskelmat oli tupla- ja triplatarkastettu, oli aika alkaa varovainen nosto. Molemmat pukkijalat toimivat ikään kuin vastapainoina toisilleen, keskellä olevan vinssijärjestelmän kelatessa hitaasti varppia kelalle. Vaikka alueen ilmasto on kosteahko, eivät suolaiset karpalot iholla johtuneet pelkästään. H yundain uuden hankinnan pystyttäminen oli kestävyyslaji sanan varsinaisessa merkityksessä. Lukuisia hikipisaroita myöhemmin nosto alkoi olla reilassa. Turkoosista tuli niiden väri. J ättimäinen, kaikkiaan yli 8000 tonnia painanut kuljetus oli seilannut Malmöstä, Ruotsista Etelä-Korean Ulsaniin. Tämä telakkateollisuudestaan kuuluisa kaupunki oli yhtä nosturia vailla Hyundai Heavy Industriesin telakalla. Vuoden 2003 toukokuussa tätä ruisranteista nostajaa alettiin niputtamaan takaisin koko komeuteensa, tosin hienoisin muutoksin. Saattaa toki olla, että kyseessä on ollut pelkästään kuiviin teoriatietoihin perehtyneisyyttä . Hitaasti ja varmasti jalat nousivat yhä korkeammalle ja korkeammalle tavoitellen muutosta vaakavatupassista pystysuoraan vastaavaan. N osturin kokoamiseen ei tällä kertaa käytetty samanlaista tekniikkaa kuin aiemmin Malmön päässä. Kelluva nosturi ei ollut homman jujuna, vaan homman hoiti belgialaista alkuperää oleva nostojen ja erikoiskuljetusten osaaja Sarens. Tällä pitkän historian omaavalla yrityksellä on toimintaa yli 50 maassa ja kokemusta vastaavanlaisista tehtävistä pitkin taivaltaan. 28 Koko hahmottuu kunnolla siihen yleisimpään mittatikkuun eli ihmiseen verrattaessa. Ei ole varmaa tietoa, onko toteuttamisen kehitellyt insinööri yrittänyt ulkoiluttaa kahta täysin eri suuntaan pyrkivää lasta tai koiraa tai ehkä kantanut kädet pitkänä kauppakasseja päivästä toiseen älynvälähdyksen syntyessä. Tietenkään niillä ei olisi paljoa tekemistä, jos 1800 tonnia painava pukkijalka päättäisi tehdä uudelleen tuttavuutta telakkakentän asfaltointiin. PULSSI TUNTUU. NOSTURI aan s s a a m koti a s s e ensin d i s Uu ä ä p turi s o n i t t i. jä s k a v a t t ehoste Kun halvalla kerran sai, napattiin myös pienemmät nosturit Malmöstä mukaan. Olisiko tilanne ollut eri, jos ne olisivat maksaneet toisen dollarin. yhtä kaikki lopputulokseen pääsemiseksi suunniteltu nostotapa on varsin mielenkiintoinen. Nosturin pystytyskohdan keskelle, maassa makaavan yläpuomin taakse pystytettiin nimittäin melko jämäkkä ristikkotorni. KIREITÄ SIIMOJA. Vinssitornin korkeus oli noin 40 prosenttia alle pukkinosturin vaaka- puomin alapintaa. Apuna oli muutamia järeämmän kokoluokan tela-alustaisia mobiilinostureita, joiden tehtävänä oli varmistella nostoa. Ennen uudelleenkokoamista nosturin yläpuomia kavennettiin sopimaan telakan tarpeisiin, lisäksi nosturi maalattiin oranssiksi ja vanha nimi sai väistyä uuden Hyundai-tekstin tieltä
Keskitorni on purettu noston tieltä 8: Hydraulivinssien vetämänä vaakaparru kohosi vähitellen maasta ylöspäin. 3 2 4 6 5 7 8 29. 1 1: Palaset purettiin laivasta laiturille odottamaan jatkoa 2: Hionta ja paikkamaalaus ennen pinnan vetoa 3: Pieni pätkä pois. Tästä suunniteltiin muistomerkkiä Malmön torille 4: Maalaustyö käynnissä 5: Valmiina nostoon 6: Hyvin näyttäisi nousevan 7: Aika nostaa ylärima paikalleen
Nostokeinona käytettiin samaa tekniikkaa kuin edellisessä numerossa esitellyssä purkamisessakin. Muutama tuhat tonnia betonipainoja piteli harusvaijereita paikallaan maassa ja kun pystyssä pysyminen näytti jotakuinkin hallitulta, voitiin vinssitornista luopua. Tämä pohjolasta tullut laite on niistä kuitenkin merkityksellisin, onhan sillä kokonainen elämäntarina kerrottavanaan historioineen ja merenylityksineen. Koreassa tämä nosturi nimettiinkin osuvasti nimellä ?Tears of Malmö. Vetovaijerit irrotettiin, torni purettiin paikaltaan ja valtavankokoisen telakkanosturin yläpuomia alettiin valmistella paikalleen nostamiseen. RIMA KORKEALLE. Huimapäiselle asennusporukalle on pakko nostaa kypärää, sillä noin 140 metrin korkeudessa keikkuminen tämänkaltaisen rakennelman huipulla on varmasti väkisinkin tuonut mielikuvitukseen vilkkautta ja otteisiin ripeyttä . Haikeus saa kuitenkin hieman lievitystä, onhan Kockumskranen päässyt nyt sinne hyvään kotiin. Tämä on tuttua toimintaa Uffellekin. Jos halua tai aikomusta kaatumiseen olisi, sitä ei mikään pitelisi. NOSTURI si! u u Kuin reassa o K lä te E n ii tt e im n ri Nostu leet sitä nimellä Malmön Kyyne äneiden jä n a a m a a ip a k a n a e haik innoittamana. ympäröivästä lämmöstä vaan jännityksellä oli osansa sopassa. äkkiä palkki paikalleen, jotta tästä saadaan tukeva asetelma! Lopulta megaluokan vinssi alkoi olla suorittamisvaiheessa. V iikkojen uurastamisen tuloksena Malmön maamerkki oli muutettu uusille asuinsijoilleen. Ei ole harvassa ne kerrat, kun on tullut ostettua ruotsalaisilta muka halpoja tavaroita ja tajunnut joutuvansa kokoamaan ne itse! 30. Y läparru painoi alkuperäisessä koossaan 4000 tonnia ja lyhennettynä versionakin noin kolme neljäsosaa tästä. Malmön kyyneleet. Pukkijalkojen yläpäihin asennettiin hydrauliset vinssit ja nostettavaan kappaleeseen kiinnitettiin näiden kautta kulkevat erittäin jämerät vaijerit. Vähä vähältä vinssaten lähti Kockums-logonsa uuteen vaihtaneen maamerkin näkyvin kappale kohoamaan kohti uusia näköaloja. Lopulliseen korkeuteen kohottuaan se kiinnitettiin kohdalleen tarpeellisien hienosäätöjen päätteeksi. Onneksi mitään konkreettista ei sattunut, vaan uhkakuvat jäivät teoreettisiksi. Pystyssä olevat jalat eivät kuitenkaan olleet kuin vasta puoli totuutta. Hyvässä lykyssä se saa viettää loppuelämänsä Japaninmeren leudossa ilmastossa metropolin sykkeen tuntumassa. Nimeäminen sai innoituksensa lähtösatamassa nosturin perään itkeneiden ihmisten mukaan. Tällä hetkellä nosturi viettää uutta elämäänsä pitkän joutenolon ja hyvin epävarman tulevaisuuden jälkeen. . Ja mikä parasta, kaltaisessaan seurassa, alueella nimittäin on seitsemän vastaavankokoista kraanaa lähietäisyydellä toisistaan. Yläpuomin nosto oli yhä edessä ja jalkoja ei saanut täysin pitävästi tuettua tai harustettua mihinkään kaikenkestävään. Vastaavanlaisia laitteita on alueella kahdeksan kappaletta. KUIVATKAA KYYNELEET. Telakalla sen tehtävänä on liikutella suuria laivan osia. Jokainen näille kinkereille osallistunut ymmärsi, mitä mahdollinen virhearviointi tai tekniikan pettäminen saisi aikaan
KALLIIT KONEET Hintaa ilmassa! Tällä kertaa tutustumme yhdysvaltalaisen sotilasilmailun saavutuksiin rahankäytön saralla. Mikäänhän ei ole niin kuluvaista kuin puolustusbudjetti, ja vielä vähemmän sitä säästellään silloin, kun uusi rauta kiiluu silmissä. Kaikki ei mennyt kuitenkaan ihan nappiin. 232 miljoonaa Amerikan rahaa kappaleelta maksava kone sisältää niin edistyksellistä tutka- ja tiedustelutekniikkaa, että foliohattuihin kannattaa liimata muutama lisäkerros. Ja se hinta. Toistaiseksi projekti on hieman jäissä kirstun pohjan pilkottaessa uhkaavasti, mutta eiköhän tämäkin siivekäs taas ole ilmassa ennemmin tai myöhemmin. 31. Koko ohjelma maksanee 397 miljardia dollaria ja 2?443 Pentagonin tilaamaa konetta maksaisivat 162,5 miljoonaa taalaa kappaleelta. E-2D Advanced Hawkeye 180 milj.? E-2D Advanced Hawkeye on kuuminta uutta ilmasta tapahtuvan tiedustelun alalla. jättäen nämä kylmän sodan linnut tarpeettomiksi. Lockheed-Martin F-35 126 milj.? Tämän hetken työn alla olevista projekteista Lockheed-Martin F-35 -hävittäjä on budjettirohmu numero yksi. Kuvat: Wikimedia Commons C-17A Globemaster III 255 milj.? C-17A Globemaster III on ollut ihan oikeassa käytössä ja on edelleen. Tämä 328 miljoonaa dollaria kappaleelta maksava rahtikone toimii joukkojenkuljetuksessa, evakuointitehtävissä ja ilmapudotuskeikoilla. Vuodesta 1993 palvellut konetyyppi on toiminut mm. Afganistanissa ja Irakissa, ja koneita on tällä hetkellä rivissä 190 kappaletta. Northtrop Grumman B-2 Spirit 933 milj.? 1980-luvun salaisia projekteja oli Northtrop Grumman B-2 Spirit. Suurta itävihollista silmälläpitäen kasatun stealth-pommittajan tarkoitus oli päästä läpi mistä tahansa ilmapuolustuksesta. Suunnittelussa hävittiin rahaa ja koko homman hinnaksi tuli 23 miljardia dollaria. Jälleen kerran ollaan tekemässä kaikenosaavaa ja tutkassa näkymätöntä lentolaitetta täysillä herkuilla. Tässä muutama ?hinnat päättyen?-lentolaite. Teksti: Juha Pokki . 20 varsinaista konetta valmistui ja lopulta itävastustaja näytti pitkää nenää ja hajosi
HINAUSAUTOT V I R E J VAI 32
Ainakaan omin voimin. Neljä- tai jopa viisiakseliset hinausautot ovat omiaan tällaiseen tehtävään. Kyllä tästä no ustaan! APUA PAIKALLE. Käytännössä sileällä asfaltilla pitoja on vähemmän kuin Laihialla. Eipä aikaakaan kun säiliöauton ympärille jymyyttää kaksi neliakselista hinausautoa. Tunnelma on hieman sama kuin Menetelmät ovat kuin lääkintämiehillä: ensin tutkitaan potilaan kunto ja sitten vasta laitetaan hihat heilumaan. 33. Toinen on perinteisempää puomimallia, toisessa on myös lava kuljetuksia varten. Kotikonstit ovat tietysti vähän vähissä ja usein myös alimitoitettuja tämänkaltaisen suuren körilään pystyynkampeamisessa. Hyytyikö bussi keskel ivinkone siirtää taVai pitäisikö se vuokralle otettu ka ajan ulkopuolella? vallisten kuljetusyhtiöiden toimisto Teks ti ja kuvat: Juha Pokki a! mi gel on Ei a? mi gel on ita Mu S iinä se pötköttää, kyljellään. Yhtä kaikki voimaa piisaa kuin kaurapuurossa ennen vanhaan ja kontaktipinta kestopäällysteeseen on taattu yhteensä 10 tai 12 kumikiekon avulla. T I R A VEIJ hdistelmän heinäkuun liukKiepauttiko kesäkuski täysperäy le ruuhkaista pääkatua? kailla ojaan. Näillä luulisi alkavan nousta. Kolmiakselinen säiliöauto tekee nöyrästi tuttavuutta maankamaraan ilman sen suurempia aikomuksia nousta ylös. Niinpä hätiin hälytetään raskasta hinauskalus- toa. Ehkä iso traktori, jolla olisi tarpeeksi painoa estämään renkaiden lipsuminen, saattaisi saada ajoneuvon takaisin tassujensa päälle
jos tuolle pöntölle ei ole vakuutusyhtiön mielestä enää mitään käyttöä, niin eräs henkilö saattaisi olla kiinnostunut käymisastiasta... ni! n i i at k n i i L Valmistautuminen nostosuoritukseen käy tarvittaessa yhden miehen voimin per ajoneuvo. 34. HINAUSAUTOT Pojat..
Tässä vaiheessa hätäisimmät jo olisivat köyttäneet nostettavan auton alustapalkkiin liinan ja nyhtäneet vaaterissa retkottavan Scanian pystyyn. Erikoisuutena toisessa ajoneuvoista on mahdollisuus käyttää myös sinisiä vilkkuja. Ensin vähän kierrellään ja tutkitaan, että mikäpä se nyt oikein vaivaa ja sitten aloitetaan varsinaiset toimet. Ammattilaisten tapa on hoitaa hommat huomattavasti hienovaraisemmin ja niin sanotun potilaan ehdoilla. VILKUT, PELIT & VEHKEET. Vaikka varsinaisessa onnettomuudessa olisikin tullut jo vaurioita, ei tarkoituksena ole te h d ä Pieni ilmalla täytettävä kumityyny ajoneuvon alla nostaa sen verran, että liina saadaan ujutettua läpi. Vilkkupaneelit nostetaan hydrau- lisesti ylös varoittamaan jo kaukaa. tieliikenteessä tapahtunut haveri. KUIN YHTÄ KÖYTTÄ. Kirkkaat maalaukset ja heijastavat merkinnät kertovat omaa kieltään kaluston työtehtävistä. Hinausauton varusteisiin kuuluu tykötarpeita jos jonkinlaisiin suorituksiin ja koettelemuksiin. 35. Nostettaessa pitää muistaa, että painava auto rytkähtää varsin voimallisesti kun se oikenee pyörilleen. lääkintähenkilökunnan saapuessa potilaansa luo. Tällä kertaa pitäydytään siis perinteisemmissä oransseissa vilkuissa, onhan kyseessä ?vain. Muutenkin kalusto on hyvin näkyvää. Toki tämä olisi ollut hieman suurempi virhe ja sattunut vielä ikävästi juuri viimeisenä työpäivänä. Kyljelleen kipannut raskas ajoneuvo on yleinen nostokohde ja paino ei ole pelkästään rajoitteena noston suorittamiselle. Takaisin akseleilleen käännettäessä tulee muistaa, että painava auto myös rytkähtää varsin voimallisesti kun se oikenee pyörilleen. Tämä hinausauto nimittäin kuuluu Göteborgin raitioliikennepiirin hälytysvalmiuteen ja saa raitiotieonnettomuuksissa viranomaisvaltuudet liikkumiselleen. Näin esimerkiksi ruuhkatilanteissa paikkaa lähestyvä liikenne näkee ajoissa, että jotain hämminkiä on kyseessä, mutta asia on jo hoidossa. Leditekniikalla toteutetut majakat eivät kuitenkaan ulospäin kerro tästä sivullisille mitään. H inausyksiköt asettuvat molemmin puolin kaatunutta ajoneuvoa poikittain sen pituussuuntaan nähden
Käyttö on kuitenkin helppoa, kun sen kerran on omaksunut, ja kontrollit tarkkoja. Maalaus on räikeä, mutta maukas! Nykyaikaisessa hinausautossa on vipua ja nappulaa joka lähtöön. No tietenkin käyttämällä tätä varten koulutettua erikoismyyrää! Ettekö usko. Tämä tapahtuu pitämällä onnettomuusajoneuvon ympärille kiinnitettyä liinaa ja vaijeria tiukalla ja laskea sitä vähä vähältä vapaaksi sitä mukaa kun nosto toisella puolella etenee. Tarvittaessa hinausautot voidaan vielä ankkuroida maahan perässä olevien tukitassujen avulla. Toiminta on hyvin hienostunutta. 36. Nostoliina kierretään säiliön ympäri, jolloin nostopiste on mahdollisimman ylhäällä ja kääntäminen käy helpoiten. Tässä auttavat heijastavat merkinnät ja vaikkapa nouseva vilkkupaneeli. Toisen tehtävänä on vetää kohdetta takaisin pyörilleen ja toisen hillitä painovoimaa eli toimia jarruna. Niinpä jos tilanne suinkin sallii, voidaan nosto suorittaa kahden auton yhteistyönä. No ei kannatakaan. TOTUUS PIILEE TYYNYSSÄ. HINAUSAUTOT niitä enää yhtään lisää. Pienen, normaalin päänalusen kokoisen tyynyn avulla tonneja painava ajoneuvo saadaan nouse- Kalusto on näyttävää, mutta ei pelkästään ulkonäöllisistä seikoista johtuen. Liinojen virittäminen tapahtuu asettamalla ajoneuvon säiliön alle ilmatyyny ja kytkemällä se hinausauton kompressoriin. Tapahtumapaikalla on ensiarvoisen tärkeää, että kalusto näkyy selvästi ja kauas. Mutta miten vetää liina maata vasten makaavan säiliön alitse
Yhteistyön tuloksena on oikein päin kääntynyt ajoneuvo, joka ei ole saanut lisävaurioita prosessin aikana. e I?ll b ! back 37. Tällöin kaatuneen ajoneuvon alle ujutetaan tyynyt, jotka paisuvat noin puolentoista metrin korkuisiksi. muista osista puhumattakaan. Kahden raskaan hinausauton työt eivät ole alkavalta tunnilta aivan halvimmasta päästä, mutta verrattuna onnettomuuden muihin kustannuksiin ja mahdollisiin epäammattimaisesta nostosta johtuviin vahinkoihin ne ovat kuitenkin pikkurahoja. Voimalla ja ammattitaidolla selviävät suuremmatkin kellahdukset parhain päin. Nosto alkaa olla loppusuorallaan. Valkoinen liina jarruttaa, sininen liina vetää. Epäammattimaisesta nostosta saattaa aiheutua mittavat lisäkustannukset ? siksi laatuun kannattaa satsata. maan viitisentoista senttiä. Raskas, laskettavalla lavalla varustettu hinausauto on paljon muutakin kuin pelkkä väsyneiden tai onnettomuuteen joutuneiden ajoneuvojen pelastaja. Myös uusien erikoisautojen tai muut vastaavat normaalista poikkeavat siirrot onnistuvat tällä kalustolla kuljetettavan auton säilyessä ajamattomassa kunnossa. Isot tyynyt ovat kuitenkin toistaiseksi kovin kalliita melko rajalliseen ja harvaan käyttöönsä nähden ja niitä ei useinkaan tästä syystä ole lähistöllä toisin kuin raskaampaa ja monikäyttöistä hinauskalustoa. MONIKÄYTTÖAUTO. vapaassa pudotuksessa eli ilman jarruttamista nostettaessa. Nyt ei kuitenkaan rysähdä ja onnettomuudessa mahdollisesti ehjäksi jääneet ikkunat myös pysyvät ehjänä . N yt on päästy loppunäytökseen. Ruotsissa niillä tehdään paljon esimerkiksi rakennuskoneiden, henkilönostimien ja muun vastaavan kaluston kuljetuksia. Hinausliikkeet nimittäin päivystävät ympäri vuorokauden ja toisinaan työmaahommissa täytyy siirtää koneita kellonaikaan katsomatta. Sitten vain silmukat kiinni hinaavaan vaijeriin. Toinen vaihtoehto on käyttää nostamisessa kokonaan ilmatyynyjä. Kaukosäätimien avulla vinssejä käskyttävät hinausammattilaiset voivat seurata toimintaa vapaasti, keskustella toisilleen ja tarvittaessa vaihtaa paikkaa vapaasti noston edetessä. Kun pyörät lähestyvät maata, tajuaa minkälaisen kiepauksen nostettava auto tässä joutuu lopulta tekemään ja minkälaiset olisivat seuraukset ns. Päätehtävänä on kuitenkin edelleen pulaan joutuneiden tieliikennevekottimien hinaus- ja kuljetustehtävät. i a v y n y Ty liina? TIEN PÄÄLLÄ TAAS. Hitaasti kyljelleen kellahtanut Scania alkaa nousta tassuilleen. Tämä on riittävä määrä, jotta liina saadaan sujautettua jatkovarren avulla ali ja heiteltyä säiliön yli. Sama tehdään luonnollisesti myös kääntöä jarruttavan ajoneuvon liinalle. Vastaanottamaan pullistetaan samanlaiset
Avolouhoksien sijaan matkustamme tällä kertaa maan uumeniin, lähes kilometrin syvyyteen. Teksti: Juha Pokki . KAIVOS Maan alla maan tavalla Kaivokset ja niiden toiminta eri muodoissaan ovat olleet aina lähellä Isot Koneet-lehden toimituksen sydämiä. Kuvat: Sergiy Kochergin 38
39
Jatketaan siitä, kun koneelle tulee huutava tarve! 40 Tuolloin panosten kuljettamiseen käytetty auto syttyi tuleen ja siitä seuranneessa tulipalossa kymmenen kaivosmiestä menehtyi savumyrkytykseen. Tästä huolimatta odotukset ovat korkealla, ovathan portti ja päärakennus käyntinä varmasti mieleenpainuvalle retkelle kohti kallioperän uumenia. Kaivoksessa on ymmärrettävistä syistä erittäin likaista ja punaista rautapölyä on joka paikassa, joten pyhäpuvussa ei suositella hommiin lähtemistä. Toivottavasti sentään jossain vaiheessa kyyti pinnalle järjestyy, sopii toivoa.. Oppaamme mukaan kela painaa 110 tonnia ja sitä pyörittää 1,3 MW:n tehoinen sähkömoottori 26 kierrosta minuutissa 650 voltin jännitteellä. Ennen hissiin menoa kuulemme, että ne ovat epäkunnossa lähes päivittäin. Nämä turvahuoneet takaavat happea, valoa, viestiyhteyden maan pinnalle sekä penkkejä. eli hätähengityslaite ovat pakolliset varusteet. M aan uumeniin porhalletaan hisseillä. Ja kyllähän rähjäinen kokohaalari luo kanssakaivostelijoiden keskuudessa enemmän tunneliuskottavuutta kuin pariisiverkkareissa paikalle saapasteleminen. Hätähengityslaitetta on pidettävä aina mukana. Kuljetushissit on aikanaan valmistanut neuvostoliittolainen NKMZ. Näiden Novokramatorskilaisten hissien konehuoneita hallitsevat valtavat vaijerikelat. Syvimmällä kohdallaan kaivos ulottuu 1040 metriä alaspäin ja päivä päivältä mennään yhä syvemmälle. Ennen tunneleihin siirtymistä retkikuntamme varustetaan asianmukaisesti. Saattaa kestä tunteja, kunnes ne ovat toiminnassa. Olemme Kaakkois-Ukrainassa, muuan rautamalmikaivoksen alueella ja tässä vaiheessa tuleva on sanan mukaisesti hämärän peitossa. PUOLEN VUOSISADAN RUPEAMA. Vuonna 1964 avattu kaivos on pian puo len vuosisadan ajan tarjoillut Neuvostoliiton ja myöhemmin Ukrainan tarpeisiin rautamalmia. Saappaat, kypärä, lamppu ja ?hengenpelastaja. Tässä kaivoksessa myrkyllisiä kaasuja voi syntyä ilmanvaihdon pettäessä ja räjäytysten yhteydessä. Sen avulla on mahdollista siirtyä hapen loppuessa tai myrkyllisten kaasujen ilmaantuessa tunneleissa oleviin pelastautumiskammioihin. Lisäksi haalari on suositeltava, joskaan ei pakollinen. Onneksi tälle päivälle ei ole sovittu mitään tärkeitä tapaamisia: voihan olla, ettei maa luovuta vierailijoitaan takaisin hissiteknisistä syistä aivan heti. Hätätapauksessa niissä voi oleskella useamman päivän ajan. KAIVOS T alvinen päivä kaivoksen portilla on hyytävä ja hämärä. Sen hyödyntämä esiintymä on hyvin rikas, ja vuosien saatossa tunnelien yhteispituudeksi on muodostunut 360 kilometriä. Silti suuria onnettomuuksia on käynyt vain kerran, kauan aikaa sitten. Kirjavaa kalustoa! Kuormaajassa on iskenyt rengasremontti päälle, mutta jossain vaiheessa homma on jäänyt vähän vaiheeseen. Tavallisesti sisätiloihin pääseminen toimii hyvänä kannustimena odottelulle, mutta nyt elämme uskossa, ettei meitä odota kuivuus, lämpö tai valo. Näiden tietojen aiheuttamassa mietteliäässä hiljaisuudessa on aika lähteä kohti tunneleita. ALAS, KIITOS. Terästä on kiedottu rullalle yli kilometrin tarpeisiin, joten painoakin kiepillä alkaa olla tarpeeksi
Vesisuonista tihkuva vesi vaatii jatkuvaa pumppausta ja mikäli pumppaaminen jostain syystä katkeaa, ei kestä montakaan tuntia, kunnes tunnelistot ovat jo hyvin täynnä vettä. 14 metriä sekunnissa on nopeus, joka sallitaan vain tavaralla kuormatulle hissille. Tuntuu siltä, että kaivoselämä on vaaroja täynnä. Hätätapauksessa sillä voi myös suorittaa hälytyksen, joka välittyy suoraan kaivoksen johtajalle. Toivottavasti tällä kertaa lamppua ei kuitenkaan tarvita kuin valaisemiseen. LÄMPÖÄ PIISAA. Toisinaan mittari kohoaa jopa 40 asteen tietämiin. Jos asiaa olisi ajatellut hampaiden kalistessa yhtään pidempään, olisi tietenkin mieleen juolahtanut termi maalämpö. S iinä missä matkustajat kulkevat hississä vielä melko kohtuulliselta tuntuvaa vauhtia, on louhittavan raaka-aineen kuljetus yli tuplaten joutuisampaa. Nykypäivä kaivoksissa ilmanvaihto on niin tehokasta, että dieselvetureiden sijaan käytössä ovat pienet sähköveturit. M aan povessa ensimmäinen huomio on lämpötila. Jokainen lamppu on varustettu pienellä lähettimellä, joka rekisteröi liikkeemme tunneleissa ja joiden avulla jokainen voidaan paikantaa. Älä jätä sormia väliin! 41. Ulkona odotellessa uskoi helposti, että luolastoissa olisi kylmää ja kosteaa. Meidän puolestamme tätä menestysputkea voidaan hyvin jatkaa ainakin tämä päivä. POTENTIAALIA VAAROIHIN. Alla näkyvä ritilikkö on kaksikerroksisen hissin turvaovi. Kypärälamput syttyvät ja hissikorin räimiessä kuuden metrin sekuntivauhtia syvyyteen on hyvä muistella, miten kulkuamme valvotaan. Tämä on tietysti mukava asia, mutta työntekijöille lämpimät ja kuumat olosuhteet tuovat hieman lisähaastetta toimintaan. Kosteutta on eniten käytävien lattioilla lätäköiden muodossa. Enää mahdollinen kipinöinti ei ole niin kohtalokasta syttyvien Tästä se sitten alkaa. Rautamalmilla lastattu kaivosvaunu pyyhkäisee siis 50 kilometrin tuntivauhtia pinnalle kohti jatkokuljetusta sulattoon. Kaivosvaunuja liikutellaan tunneleissa pieniä rautateitä pitkin. Jotain täällä kuitenkin on täytynyt tehdä oikein, jos puoleen vuosisataan ei suuria katastrofeja ole sattunut. Kosteutta kyllä löytyy, mutta lämpötila maan sisällä on helposti yli 25 astetta plussan puolella. Hissin ovet rämähtävät kiinni ja matka alkaa. Seuraava suunta pääoven jälkeen onkin sitten melkolailla tuhannen metriä maapallon keskipistettä kohden. Onneksi joku on tehnyt tunnelin sinne asti. Pienet sähköveturit vetävät vaunuletkoja kaivosradoilla
Pienet sähköveturit ovat tunneleissa tapahtuvan malminkuljetuksen liikkeellepaneva voima, ja virta otetaan yläpuolella kulkevista ajojohtimista. uotisen v 0 5 y t t y lt ä v n trofeilta o s ta a k ta il m m e r Suu änkin! ä n tä i t s a v ta t o iv To historian aikana. Varo vaaraa! Piuhoja on moneen lähtöön. Jos jonkinlaista remonttia on jäänyt vähän vaiheeseen, ja suomalaista alkuperää oleva Normetin konekin odottelee inspiraatiota. Koska kukaan ei varmasti osaa sanoa, mikä mihinkin menee vai meneekö mihinkään, on parempi antaa vain yleismaailmallinen varoitus olla koskematta tähänkään vyyhtiin. 42. KAIVOS Kalusto alkaa olla vuosien patinan leimoittamaa
Sen avulla vaihtovirta jalostetaan hieman turvallisempaan tasavirtamuotoon. kaasujen vähyyden vuoksi, ja dieselpakokaasu ei enää kuormita arvossaan olevaa hengitysilmaa. Sähkövirta tasasuunnataan kaivoksen sähköasemalla turvallisuussyistä. Tihenevät piippaukset kertovat pian paukahtavan, ja ohjeita noudattaen on paras istua alas, peittää korvat käsillä ja avata suu painevaikutuksen minimoimiseksi. Maan ja sen uumenien välillä tapahtuvaa logistiikkaa valvova operaattori, signalistka, antaa meille rohkaisevan katseen ja kääntää peukalonsa pystyyn . Ahtaat tilat ja avojohtimet nimittäin eivät ole kaikista paras yhdistelmä. Hissikuilun konehuoneesa on valtavat koneistot vaijerin kelaamiseen auki ja kiinni. Suomalaisen Normetin valmistama työalusta on käytössä yhdessä muutaman saksalaisen Pausin kanssa. Rautamalmin louhinta on perin yksinkertaista: porausta, räjäytystä, louhintaa, kuormausta ja eteenpäin kuljetusta. Varoitus! Älä mene pidemmälle!. juuri nyt hissi toimii. 43. Erään tunnelin päässä on kaltevalla radalla kohti pintaa pyrkivä juna, aivan kuin maanalainen vuoristorata. Lisäksi näemme vilaukselta murskaimia ja kaivoskäyttöön varustettuja maastoautoja. Jossain lymyävät vielä ainakin kaivoksille tärkeät porakoneet. PÄIVÄNVALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ. Muutaman tunnin kiertelyn jälkeen toimin ta alkaa hahmottua. . Yllä oleva pömpeli ei ole hiukkaskiihdytin eikä raskaan sarjan pyykinpesukone, vaan kyseessä on tasasuuntaaja. Nyt kyseessä on vain pieni räjäytys, mutta yhtenä päivänä viikossa kaivoksella tehdään suuri massaräjäytys, jonka ajaksi tunnelit tyhjennetään ihmisistä ja takaisin ei pääse ennen kuin joka paikka on tarkoin tutkittu. Vaihtovirta aiheuttaisi kouristuksen, joka pitäisi käden tahdottomasti puristettuna kaapeliin. Sama sykli toistuu tunnista ja päivästä toiseen. Maan pinnalla rautamalmi jaetaan suoraan sulatettavaan ja rikastettavaan lajikkeeseen. Näin kehottaa tunnelin poikki asetettu kyltti. Valaistuksessa ja muissa kevyemmissä tarkoituksissa käytetään taas 36 voltin vaihtovirtaa osin turvallisuus- ja osin perinnesyistä. Näin on ollut jo pitkään, joten sitä ei ole katsottu aiheelliseksi muuttaa. Kaivoksen uumenista löytyy monia mystisiä laitteita. Hissi liikkuu jopa 50 kilometrin tuntivauhdilla, kunhan valvomosta niin päätetään. SISÄÄNAJETTUA KALUSTOA. Erilaisia kauhoja ja sekalaista neuvostosyntyistä tarviketta näkyy myös. Nämä toimitetaan jatkojalostettaviksi eri laitoksiin ja lopulta niistä valmistetaan kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä, mihin ikinä rautajohdannaisia tarvitaankaan. Meidän tiemme käy myös kohti maan pintaa. Kuulemme, että kyseessä on varoitus räjäytyksestä. Pian kuuluu varoittava äänimerkki. Tunnelin seiniä vahvistetaan tarvittaessa ruiskubetonilla. Töitä tunneleissa tehdään ikääntyneellä, mutta selvästi toimintakuntoisella kalustolla. Jos vahingossa tarttuu sähköveturille tarkoitettuun 270 voltin paljaaseen ajojohtimeen, on siitä mahdollista päästä irti
METSÄTYÖ a l l a Voim Kevään tullen monella pihalla muoviset oksasilppurit rouskuttavat sulake pinkeänä risuja hakkeeksi. Kuvat: Kari Mattila 44. Jokainen hakettaa tietenkin tavallaan ja niinpä Isot Koneet -lehdessä homma hoidetaan valtavankokoisella Silvator 2000:lla. Teksti: Juha Pokki
n e i h rou Kuljettajan näkymä on usein tällainen. Koura on valmiina kahmimaan apetta hakkurin ahnaasti odottavaan kitaan. L ähes kymmenen metriä pituutta, kolme metriä leveyttä ja aavistuksen verran vajaa viisi metriä korkeutta ovat mittoja, jotka alkavat kuulostaa näkemisen arvoiselta. Saksalaisen Albachin valmistama vihreä peto kuuluu Suomessa erittäin harvinaisten suurtehohakkureiden klaaniin. Tällä vinkkelipadalla tehosta ei tule puutetta hakettaessa saati sitten koneella ajettaessa. Nämä speksit kuuluvat 32 tonnia painavalle Silvator 2000 -rumpuhakkurille. T oimintaperiaate kaikessa lyhykäisyydessään on seuraavanlainen: kone kahmii kourallaan haketettavaa puuta noin neliömetrin suuruisena ammottavaan kitaansa ja silmänräpäyksessä haketorvesta pölähtää valmista tavaraa voimalaitosten poltettavaksi. 12 terää, 500 r/min Puun muuttamisesta kiinteästä muodosta hienostuneempaan olotilaan vastaa koneen 1,1 metriä halkaisijaltaan oleva pyörivä roottori, jossa on 12 kappaletta hakkuriteriä. Voimakas moottori on myös polttoainetehokas. Valmistajan ilmoittama tulos on myös käytössä todettu melko osuvaksi, joten ekoenergian lähdettä tuotetaan todella pienellä kulutuksella. Neljä tonnia painava roottori pyörii 500 kierrosta minuutissa ja näiden tietojen valossa on helppo uskoa jykevämmänkin puunrungon nöyrtyvän joutuessaan käsittelyyn. Kun haketettava puutavara on optimaalisimmillaan eli runkoja ja isoja oksia, täyttyy kaksi täysperällistä hakkeenkuljetusyhdistelmää 45. Alkuperämaassaan Saksassa koneella on haketettu kovia jalopuulajeja, joten suomalainen puu ei muodosta sen kummempaa vastusta Silvatorin toiminnalle. Itseliikkuva Silvator ei tarvitse työmaalle siirtyessään lavettikyytiä ja itse asiassa suuret renkaat tekevät siitä vaikeakulkuisemmillakin metsäteillä kuorma-autoa pystyvämmän kulkineen. Kun kaikki olosuhteet ovat kohdallaan, hakettaa Silvator 2000 jopa 400 kuutiometriä tunnissa. EKOLOGISTA ENERGIATALOUTTA. Puhtia laitteen toimintaan hömäjää Mer cedes-Benzin V8-diesel 612:n hevosen voimin. Muutamat muut maassamme esiintyvät yksilöt ovat samaa rotua. JÄLKEÄ SYNTYY. Kun haketetaan, lööperiä kuluu vain 0,3 litraa valmista kuutiota kohden
Noin parisataakuutioinen hakeyhdistelmä täyttyy parhaimmillaan puolessa tunnissa. 46. METSÄTYÖ Silvator ei tarvitse työmaalle siirtyessään lavettikyytiä, itse asiassa suuret renkaat ja tehokas moottori tekevät siitä varsin maastokelpoisen kulkijan. Terät haluavat purtavaa ja kun ne sitä saavat, alkaa haketta puskea torvesta
Niinpä lämmin ja mukava sisätyö on jo pelkästään ergonomian ja terveyden kannalta ensiluokkaisen hyvä asia tehokkuudesta puhumattakaan. HAKETUSELIITTIÄ. Sääolosuhteetkaan eivät tee hakettamiselle harmia, kun koneen käskyttäjä on suojattu luonnonvoimilta hyvin. Suurtehohakettamisen sesonki on talvella, sillä tällöin kulutuskin on toista luokkaa kuin kesähelteillä. Ei ihmekään, että näitä koneita on alkanut ilmestyä pikku hiljaa enemmänkin leveysasteillemme. Liikkuvuus työkohteisiin on myös hyvää luokkaa. tunnissa näppärän käyttäjän hyppysissä. MAISEMAKONTTORIN PENKILLÄ. Monta edistyksellistä ominaisuutta ja kovaa suorituskykyä tarjoava kone syö ahnaasti niin hakkuujätteet kuin järeän pinotavarankin. Se siirtyy omin avuin sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan vähentäen näin puunkuljetusten tarvetta tietylle haketuspaikalle. Suuresta koostaan ja tehostaan huolimatta se on pieniruokainen ja kuljettajalle helppokäyttöinen ratkaisu. Sesonki koneelle koittaa luonnollisesti talvisaikaan kysynnän ollessa kovinta. Lämmin ja siisti sisätyö! Erkki Lauren omistaa tämän Suomessa vielä toistaiseksi harvinaisen koneen. Toimiva kokonaisuus on osoittautunt pohjolan olosuhteissa luotettavaksi ja tuottavaksi ratkaisuksi. Sama ohjaamo toimii sekä ajo- että haketinkäytössä komentosiltana ja kuljettajalla on hyppysissään kaikki koneen käyttöön tarvittavat kontrollit. Ilmastoidussa ohjaamossa konetta on mukava hallita kevyiden joystickien avulla. Tietokoneen ruudulta voi seurata koneen tilaa ja kahden kameran avulla vaikkapa sitä, alkaako kuorma olla vähitellen valmis. Kahvit voi tiputella työn lomassa keittimellä ja eväät lämmittää mikrossa. Suurikokoinen ohjaamo tarjoaa hyvät näkymät ikkunoista ja työasennossa sitä voidaan nostaa maksimissaan 4,8 metrin korkeuteen. M assiivisen kokoinen Silvator 2000 siis pitää suuremmatkin hakevoimalat tarjoilun syrjässä kiinni. Valmis kuormaa joutaa poltettavaksi. Toisin sanoen kuskin työsuorituksesta on pystytty karsimaan lähes kaikki hytistä ulos ja takaisin tapahtuvat liikkeet. Tämä köriläs kyllä tietää, miten puuta käsitellään. 47. Hake on alati kasvamassa oleva bioenergiamuoto ja suurtehohakkuri kuten Albachin Silvator 2000 on omiaan sen tuotamiseen. K uljettajan olosuhteet ovat varsin juhlallista luokkaa Silvator 2000:n konttorissa
Loiston ja toiminnan päivät ovat kyllä jo ohi, mutta puntit tasaavaa haastajaa ei ole tälle dieselintuoksuiselle terästeokselle löytynyt vieläkään. Teksti: Juha Pokki . Kuvat: Gerry Putz Ilmahälytyssireeni ei ollut ratahenkilö kunnalle mieluinen lisävaruste. 48. RAUTATIE BIG JACK Voittamaton voimanpesä Maailman voimakkain dieselveturi on saanut paistatella arvonimensä loisteessa yli 40 vuotta
Lähempi tutkiskelu paljastaa asian laidan todeksi. Maailman voimakkaimman dieselveturin tittelin lisäksi se on myös pisin dieselveturi. Vetureita rakennettiin 47 kappaletta vuosien 1969 ja 1971 välillä. Vetureissa oli paljon tulevaisuuden tekniikkaa ja ne toimivat eräänlaisina koekaniineina. Muun muassa modulaarinen sähköjärjestelmä, paranneltu ja nykyaikainen hyttirakenne sekä vetokyvyn itsetestaus käyttämällä omaa dynaamista jarrujärjestelmää olivat DDA40X:n ominaisuuksia, jotka periytyivät myöhempiin malleihin. V oimakas on hyvinkin monelle ensimmäisenä mieleen nouseva termi, kun ensimmäistä kertaa näkee EMD DDA40X -dieselveturin. Kaikki päätyivät Union Pacific -rautatieyhtiön käyttöön. X-KIRJAIMELLA MERKITTY. Tämä kahden telin ja kahdeksan vetävän akselin yhdistelmä tunnetaan D-D-vetotapana, josta tyyppimerkintäkin juontaa sisältöään. Centennial- ja Big Jack -liikanimillä tunnettu veturi oli 30 metriä pitkä, minkä ansiosta se rik- koi kaksi maailmanennätystä. maailman suurin ja voimakkain dieselveturi palveli näihin määreisiin nähden lähes olemattoman mittaisen uran. 49. Suuret huoltokustannukset pakottivat nämä 236 tonnia painavat teräsjättiläiset pikkuhiljaa lähemmäs romuttamoja. Yhtenä mielenkiintoisista tes- 30 metriä, 236 tonnia! teistä oli varustaa veturi ilmahälytyssireenillä , jotta rataalueella työskentelevä henkilökunta kuulisi lähestyvän junan. Tästä kertoo tyyppikirjain X, joka tarkoittaa experimentalia. Yksi veturi on edelleen käytössä UP:n perinnekalustoriveissä, eli sillä voidaan ajaa teoriassa normaaleja vuoroja. Alunperinkään Big Jack ei välttämättä ollut tarkoitettu kovin pitkäikäiseksi veturiksi kokeiluluonteensa ansiosta, mutta mielenkiintoisen kontrastin sen lyhyt käyttöikä silti luo . Nopea kerto- tai yhteenlasku tuottaa tulokseksi 6?600 hevosvoimaa, jotka tämä rautateiden jättiläinen välittää kiskoihin kahden neliakselisen telin kautta. Hytin takaa alkavan ja melkein kuin horisonttiin jatkuvan konepeiton suojissa möyrii kaksi kappaletta 3?300-hevosvoimaisia, turboahdettuja V16tyyppisiä EMD 645E3A -dieselmoottoreita. Lopuista 46:sta yksilöstä 34 päätyi romutettavaksi ja 12 on säilöttynä erilaisiin museoihin ja muistomerkeiksi. Vuoteen 1986 mennessä ne olivat poistuneet kokonaan aktiivikäytöstä. Normaalin linjakäytön lisäksi veturit joutuivat siis elinkaarensa aikana suorittamaan monenlaisia testejä. Tämä testi ei kuitenkaan tuottanut positiivista tulosta, joten ulvovat junat jäivät testiasteelle. 80-luvun alussa tämä veturisarja alkoi poistua liikenteestä. Sen sarvikuonomainen ulkomuoto ja valtava pituus kertovat, että kysymyksessä on pakko olla jotain kertaluokkaa sisukkaampaa kuin vain tavallinen veturi
Se suunnitel ometrien päähän vaarallista lastiaan tuhansien kil silö on kuitenkin valtavalla nopeudella. ja vielähävittäjäksi. Kuva 50. Teksti: Juha Pokki . Nyt moni yk t: Jevgeni Melnikov enää romumetallia. Se on kuitenkin pomm tiin kuljettamaan pä yliäänipommittaja. ILMAILU I N Ä Ä I L Y voi helposti luulla Valokuvissa, ilman verrokkia, sitä ittaja
P E LOT E 51
Repertuaariin kuului niin siviili- kuin sotilaskoneita, aina sen mukaan mitä isänmaa sattui tarvitsemaan. Koska suunnittelun aikaan pelattiin suurvaltojen välistä uhkapeliä, oli tilauksessa tällä kertaa vihoittelutarkoituksiin sopivaa lentokalustoa. Peruskäytössä Tu-22M oli strategisena pommittajana, laivastokäytössä koneen rooli puolestaan oli toimia pitkän kantaman laivantorjunnassa. KANTAPÄÄMETODIN KAUTTA. Jo pelkkä ulkonäkö teki siitä jollain tavalla uhkaavan. Tu-22 oli eräällä tavalla Tu-22M:n esi-isä. On se vaan niin rouheata katseltavaa, tämä kylmän sodan aikainen ilmailutekniikka - ja siitä syystä se myös on niin kiehtovaa. Laskutelineistä voi myös päätellä, että kyseessä ei ole mikään hyttynen tai ultrakevyt lennokki. Renkaita on enemmän ja vähemmän siihen suuntaan, että tämä lintu voidaan rytkäyttää tonttiin turhia kursailematta.. Tämä kylmän sodan pelilaudalle suunniteltu nappula oli valmis syömään jokaisen vastustajan, joka sille osoitettiin eikä se aikonut noudattaa sen kummemmin mitään liikkumissääntöjä tai odottaa vuoroaan kellon raksuttaessa. Tupolevin insinööritoimisto oli kunnostautunut monien edistyksellisten lentokonemallien suunnittelijana. ILMAILU 2?000 kilometrin tuntinopeus takasi yllätysmomentin säilymisen viimeiseen saakka. T upolev Tu-22M oli neuvostoilmailun timantteja. Jokin sen ulkonäössä varoittaa jo alitajuisesti ottamaan askeleen taaksepäin ja pysymään kunnioittavan välimatkan päässä, jottei koituisi ongelmia. Oli selvää, että tälle koneelle piti saada seuraaja, joka täyttäisi puutteet. Hyvin moni kone tuhoutui palvelusaikanaan. Suurina ongelmina oli muun muassa pinnan kuumeneminen yliääninopeudessa ja 52 Yksityiskohdista huokuu tietty itäinen sointi. V uonna 1960 alkoi Tupolev Tu-22 -pommittajan valmistus Kazanin lentokonetehtaalla. Tosin se oli melkoinen pettymys, sillä alun perin kaavailtu mannertenvälinen toimintasäde jäi haaveeksi tämän konetyypin osalta. Siinä missä länsimaiset kilpailijansa olivat jossain määrin näyttävän ja salonkikelpoisen oloisesti muotoiltuja taistelulintuja, oli Tu-22M kuin käärme. Kylmän sodan vuosina konetta käyttivät VVS eli Neuvostoliiton ilmavoimat sekä AVMF, neuvostolaivaston ilmavoimat. Konetta rakennettiin varsin pieni määrä, noin 300 kappaletta vuoteen 1969 mennessä. Olihan se Neuvostoliiton ensimmäinen yliäänipommittaja. Mikäli punainen puhelin soisi tukikohdassa merkitsevään malliin, päästäisiin Tupolev Tu-22M:llä singahtamaan normaalissa taisteluvarustuksessa noin 2?400 kilometrin päähään 1,88-kertaisella äänennopeudella. Noin 2?000 kilometriä tunnissa vastaava nopeus takasi nopean liikkuvuuden ja tietyissä tilanteissa yllätysmomentin säilymisen viimeiseen saakka
Nokka oli aikanaan neuvostoilmailun terävintä kärkeä! Vieläkin tämä kone aiheuttaa, jos ei nyt kauhua, niin ainakin kunnioitusta. 53. Mieletö nt ä mittarilentoa! Yliääntä pukkaa
NATO-nimeltään Backfirenä tunnettu kone varustettiin aluksi ilmatankkausjärjestelmällä, mutta kylmää sotaa ja mannertenvälisiä konnankoukkuja liennyttämään tarkoitettu SALT-sopimus poistatti kyseisen toimintamatkaa lisänneen apuvälineistön. Vaikka pelin sääntöjä hieman muutettiin, ei alun perin tehokkaaksi lyömäaseeksi suunniteltu pelinappula joutunut pahempaan paitsioon. Reilut 42 metriä pitkä kone on likipitäen kolme kertaa pidempi kuin vaikkapa kuuluisa amerikkalainen F-16-hävittäjä. Yhä harvemmin nämä jäljellä olevat koneet nousevat jälkipolttimet jylisten ilmaan, mutta kuten peleissä usein, on nappulan tarkoitus olla vain hetken aikaa tarpeellinen . Kaikki miehistön jäsenet ovat KT-1-heittoistuimilla ja lasikuomujen alla, onhan kyseessä sen54 tään taistelukone, jonka puikoista äkkilähtö saattaa tulla hetkenä minä hyvänsä. Toinen vaihtoehto on kuusi kappaletta Kh-15 ASMeli ilmasta maahan -ohjusta (air-to-surface missile) pommikuiluun sijoitettavassa laukaisimessa. Näissä muutoksia on tehty elektroniikkaan, kykyyn käyttää ?älykkäitä. Ulkoisia ripustimia voidaan asentaa neljä kappaletta, joista jokainen pystyy ottamaan mukaan yhdeksän perinteisempää 250 kilon pommia. aina siinä kuitenkaan onnistumatta. Näistä epäkohdista huolimatta kone oli käytössä aina 90-luvulle saakka. Kaiken kukkuraksi ydinaseen kuljettaminenkaan ei ole poissuljettu optio tälle pommittamisen monitoimikoneelle. Vuon- Enää 50 konetta jäljellä. na 1967 alkanut valmistus päättyi lopullisesti vuonna 1997 ja tositoimiin Tu22M joutui ensi kerran vasta Afganistanissa vuodesta 1987 vuoteen 1989. Sen jälkeen taistelutehtäviä oli tiedossa vuonna 1995 Tsetseniassa ja vielä 2008 Etelä-Ossetiassa. ILMAILU Muuttuvageometriset siivet tekevät Tupolevista hävittäjämäisen, mutta koon puolesta erehtymisen vaaraa ei ole. tämän aiheuttamat ohjausvaikeudet. Tuhovoimaa riitti ja vaihtoehtoja varusteluun oli useita. Asejärjestelmän tutkana toimii Leninets PN-A ja optisena televisiotähtäimenä OPB-15T-järjestelmä. VIELÄ NIITÄ TUPOLEVEJÄ HUMISEE? Kylmä sota loppui, samoin Neuvostoliitto ja sen asevoimien pohjaton rahoitus. Käytöstä poistettujen koneiden romutustahti on samaan aikaan ollut kiivasta ja myös kuvasarjamme koneet ovat odottamassa lopullista tilastoihin siirtymistä. Tupolev Tu-22M ei ollut ensimmäinen yliäänipommittaja, mutta se oli ensimmäinen toimivaksi todettu neuvostoliittolainen ääntä nopeammin lentävä pommikone, joka pystyi siihen, mihin se oli tarkoitettu. Nämä ulkoiset seikat tekevät siitä siis hyvin hävittäjämäisen, mutta kun tutkitaan mittoja, ei erehtymisen vaaraa ole. pommeja sekä jälleen käyttöönotettuun ilmatankkausmahdollisuuteen. Myös mahdollisuus 500-, 1?500- ja jopa 3?000-kiloisille pommeille on olemassa. Ulkoisia Kh-22-tyypin ilmasta maahan -ohjuksia voi asentaa kolme kappaletta. myös suurvaltojen välisessä voimapelissä.. Uuden sukupolven M-malli oli veistetty eri puusta kuin aikaisempi yritys. Muuttuvageometriset siivet ovat tuttuja hävittäjistä, samoin kuin rungon sisään asennetut turbiinimoottorit. Siipien kärkiväli on asennosta riippuen 23,3:n ja 34,3:n metrin välillä. Yhteensä koneita valmistettiin lähes 500 kappaletta vuosien varrella, mutta tämänhetkinen käytössä oleva kanta on reilut puolensataa yksilöä, joista moni on modernisoitu Tu22M3M-mallisiksi. Myös huolto ja kunnossapito oli haasteellista ja sitä tarvittiin paljon lentokunnon säilyttämiseksi . Laskeutumisessa puolestaan oli hyvin yleistä, että koneen perä osui maahan lentoasennon muuttuessa liian pystyksi. Ongelmiin kuitenkin tartuttiin hyvin varhaisissa vaiheissa ja seuraajaa alettiin suunnittelemaan. Tu-22M oli tuleva todeksi ja vaikka tyyppimerkintä antaa ymmärtää muuta, oli koneilla hyvin vähän yhteistä rakenteellisesti. KEHITETTY VAARALLISEKSI. Pilotti, perämies, suunnistaja ja asejärjestelmä- ja viestiupseeri istuvat neljän ryhmässä vierekkäin ja peräkkäin. Miehistöä koneessa on peräti neljä
Uffekin asensi kerran autoonsa niin sanotun mustan laatikon. Se piti poistaa, kun emännän kanssa autoillessa kasetti tuli vartissa täyteen. n ltee a t ot d e i T 55
ERIKOISKULJETTIMET Ulvojien Niiden lähestyessä ei ollut epäilystäkään, mitä on tulossa . Teksti: Juha Pokki . jos tiesi mitä odottaa. Scheuerlen valmistamat itseliikkuvat lavetit saivat aikanaan tavaramerkikseen korviahuumaavan ulvonnan. Kuvat: Michael Göllner 56. Nyt se on uudempien mallien myötä kuitenkin joutunut vaimenemaan
jäljillä Raskast a rautaa tulossa! 57
D ülkenin suurjänniteasemalla koettiin tarvetta uudelle muuntajalle. Muistin virkistämiseksi huomautettakoon, että tämä niitti peittoaa kirkkaasti kymmenen kertaa normaalin tieliikenteen kuormapainon. Alkumatka tehtaalta Mönchengladbachista Dülkenin asemalle kelkottiin rautateitse 24-akselisen syväkuormausvaunun kyydissä. Nämä SPMT:t ovat pienemmällä ja kuormatilan eteen asennetulla moottoroinnilla varustettuja kuljettimia, jotka ovat usein käytössä suurten esineiden siirrossa tasaisella alustalla. moottoriyksikkö ja hytti voidaan jättää hallille odottamaan sopivampaa pokaa. ERIKOISKULJETTIMET Y ö on tunnetusti ulvomisen aikaa, kysykää vaikka susilta. Kun junanjäljet eivät riittäneet suurjännittämön porteille asti, jatkettiin matkaa siis maantien pintaa viistäen. Yksinkertaistettuna se on Scheuerlen Intercombi-moduulilavettien päälle rakennettu moottorija ohjaamopaketti, joka tarjoaa suuremmat tehot kuin normaali itsekulkeva moduulilavetti. Siinä missä vanhoissa ?Heulereissa? luotettiin kuljettajien kokemukseen kak- Alkuperäisten Ulvojien kanssa tiesi, mitä oli saapumassa. Nämä Deutsche Bundesbahnin eli Saksan liittotasavallan rautateiden raskaskuljetusosaston käyttöön valmistetut itseliikkuvat lavetit oli varustettu kahdella ilmajäähdytteisellä 720-hevosvoimaisella MTU-MB V8 331 -turbiinimoottorilla. Ajan myötä päästö- ja varsinkin melunormit vaativat kuitenkin kaluston päivittämistä. Niinpä erikoiskuljetuskamppeita valmistavalla Scheuerlella käytiin toimeen ja suunniteltiin tälle vuosituhannelle päivitetty versio 40 vuotta vanhasta Ulvojasta. Samalla ominaisääni typistettiin salonkikelpoiseksi. KUORMAA KERRAKSEEN. V anhoja Ulvojia seurannut kuljetintyyppi ei oikeastaan ole tyhjästä suunniteltu ratkaisu. Tämä ei sido varsin hintavia kapineita tiettyyn käyttöön, vaan esimerkiksi alustana toimivat moduulilavetit voidaan hyödyntää jossain toisessa tehtävässä silloin, kun väkevälle vetovoimalle ei ole tarvetta . Toisin sanoen moottorit pyörittävät hydraulipumppuja ja pyöriin veto välittyy nestemoottorien avulla. Kuormattunakin yli 20 kilometriä tunnissa liikkuvat laiteet lasketaan eduksi, kun tien pitää olla mahdollisimman nopeasti auki normaalille liikenteelle. MONEN KONSTIN MODUULIT. Valtakunnanverkosta pumpattua sähkövirtaa piti jauhaa sähkövatkaimien ynnä muiden kilkuttimien ymmärtämään muotoon 311 tonnia painavalla vekottimella. Tämän ihmisen parhaan ystävän esiasteen melankolinen luikutus ei kuitenkaan ole mitään verrattuna vielä paremman ystävän, eli erikoiskuljetusvetäjän hampaanpaikatkin irrottavaan ulinaan. Vetävät pyörät on varustettu luistonestojärjestelmällä. toisin sanoen lavetti, voimayksikkö ja kuljettajan tupa voidaan purkaa pois ja osia voidaan vaihdella tarpeen mukaan esimerkiksi alustalta toiselle. eli alkuperäiskielellä ?Heuler?. Modernissa mallissa moottorina jyrskyttää 15,8-litrainen Deutzin TCD 2015 V8 joka saa tehoja itsestään ilmoille 680 hevosvoiman verran. Moottoriyksikkö itsessään painaa hieman yli yhdeksän tonnia ja hyttiyksikkö reilun tonnin verran. No, totta puhuen siinä missä sudet ovat nykyään varsin uhanalaiseksi määritelty luonnonvara, on myös erikoiskuljettimien osalta karmivin kärki leikattu pois. Vuonna 1972 kehitetty Scheuerle LS 250 oli se alkuperäinen ?Ulvoja. Ja sitähän näille moduulikuljettimille riittää varsinkin Euroopassa. Niiden etuina ovat suuret, esimerkiksi 36 tonnin akselipainot, mataluus, korkeuden säädeltävyys portaattomasti ja pyöräyksiköiden kääntö akselista riippumatta sekä yhdisteltävyys teoriassa rajattomasti. Kummassakin vetäjässä on kuusi vetävää pyöräyksikköä, joissa jokaisessa kaksi hydrostaattista moottoria. Jokainen mitta pääsee siis heittämällä erikoiskuljetusluokkaan! Kuorma siirtyi rautatievaunun telien päältä kuljetustukineen vetäjien päälle. VANHAN KERTAUSTA. Nämä myllyt olivat alun perin suunniteltu Leopard 1 -panssarivaunun uumeniin, mutta nyt ne saivat rauhanomaisempaa käyttöä kuljetusalalta. Niiden käyntiääni oli ulvova, ja olosuhteiden, kuten tuulen suunnan, ollessa sopiva, tämä ulvonta kuului hyvin kauas. Koko päällirakenne on alustan tapaan modulaarinen . Jos ei tiennyt, saattoi vain odottaa hämmentyneenä ja siunailla, mitä sieltä tulee. 58. Niinpä ohjaamolla ja väkevämmällä moottoriteholla varustetut yksiköt ovat tarpeen varsinkin maantiellä tapahtuvissa kuljetuksissa. Uusien Intercombi-pohjaisten vetoyksiköiden vetotapa on aiemmista totuttuun tapaan hydrostaattinen. Lopullisen kuljetuksen speksit olivat kunnioitettavia: kokonaispaino 505 tonnia, pituus 45 metriä, leveys 3,5 metriä ja korkeus lähes viisi metriä. Näiden yksi heikkouksista on nopeus, joka lähentelee kävelyvauhtia
Ilman virka-apua ei esimerkiksi liikenteenohjaus ja teiden sulkeminen aina onnistu. Kuljetustuet seuraavat muuntajaa koko sen kuljetuksen ajan rautatieltä maantielle. Ahtaissa paikoissa ja tiukoissa käännöksissä portaattomasti kääntyvä ohjaus on käytännössä ainoa mahdollisuus varmistaa eteneminen. Insinööri on taatusti tienannut ylläpitonsa tämän keksiessään. Viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä ja osittain pakollinenkin osa tämänkokoisen kuljetuksen onnistumista. Hitaasti liikuttaessa lavetteja voidaan ohjata kauko-ohjaimella mistä puolelta tahansa. 59. Ne asennetaan tehtaalla ja poistetaan vasta määränpäässä. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa sen, että kuljettajien ei tarvitse olla vain hytissään
Kyllähän moni asia nykyään muuttuu paremmaksi, mutta samalla eräänlainen persoonallisuus häviää. Tästä kertoo omaa kieltänsä sekin, että uusille laitteille ei ole vielä noin vuosi julkistamisensa jälkeen keksitty mitään lempinimeä. ERIKOISKULJETTIMET a t t a Muok uipush vuus an! sa sinajossa, on uusissa moderni väyläteknologia käytössä. Tämä tarkoittaa sitä, että edellä kulkeva isäntäyksikkö syöttää jatkuvasti dataa kuljetuksen perää pitävälle orjayksikölle esimerkiksi nopeudesta. Näin vältytään tahattomalta työntövaikutukselta tai keulayksikön voimien kuluttamiselta perässä tulevan vetäjän kiskomiseen. Kyseinen muuntajakuljetus tapahtui jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan yön hämyssä, muun liikenteen ollessa hiljaisempaa. Loppumatka kuljetaan artikkelissa kuvatulla tavalla. 60 Moduulirakenteinen vetäjä on koottu pääasiassa moottoriyksiköstä, ohjaamosta ja akselimoduuleista muodostetusta alustasta. Ehkä vielä jonain päivänä niistäkin löytyy joku puhutteleva ja omintakeinen yksityiskohta, joka tähän innoittaa. Siihen saakka ne ovat kuitenkin vain itseliikkuvia moduulikuljettimia, jotka muistetaan paremmin historiaan painuneista edeltäjistään. FAKTAA DAHER HCS on nyt reilun vuoden ajan omistanut kaksi näitä uudenuutukaisia maantiekäyttöön sopivia itseliikkuvia lavetteja. Tämä ranskalaisomistuksessa oleva yhtiö osti vuonna 2008 perinteikkään DB:n eli Deutsche Bahnin, aiemmin Deutsche Bundesbahnin, luotsaaman erikoiskuljetusyksikön. Sen merkittäviä leiväntuojia on vuosikymmenien ajan ollut nimenomaan muuntajakuljetukset. Toiminta-ajatuksena on kulkeminen suurimman osan matkasta rautateitse erikoista muuntajankuljetusvaunua käyttäen. Moduulilavettien monimuotoisuus ja edut ovat niin selkeitä, ettei äkkiseltään tule mieleen kuljetusta, jota näillä ei voisi suorittaa joko omilla voimilla tai auton perässä vedettynä. HERÄTTÄMÄTÖNTÄ HYMINÄÄ. 85:n kohdalle desibelimittarin neulaa heilauttava ohiajomelu ei ole mitään verrattuna entiseen. Moni alaan vihkiytynyt ja paikan päällä vanhojen lavettien kulkua seurannut vannoo kuitenkin hävinneen äänimaailman nimeen. Vailla sen kummempaa dramatiikkaa letka liikkui pimeyden huomassa virkavallan ja omistajayritys DAHERHCS:n miehistön saattamana. Enää ei reitin varrella asuvien ihmisten tarvinnut herätä verhojaheiluttavaan ulvontaan, sillä modernin teknologian ja uusien moottoriyksiköiden avulla laitteiden desibelit ovat pudonneet miellyttävästi kehrääviin lukemiin. Yhdistelmää voi muokata mieleisekseen.
Yli 300 tonnia painava järkäle ei ulkoisesti ole aivan niin valtavan oloinen! nnia o t 311 Sen verran tässä on tullut sähkö tutuksi elämän aikana, että se on sinistä ja sattuu. Muuntaja itsessään on melko isokokoinen ilmestys, mutta merkittävintä on sen painosuhde. Ilmeisesti ilman muuntajaa teho olisi pari astetta kirpaisevampaa. 61
Innokkaimmat esittelijät olivat rakentaneet osastojaan puolikin vuotta ja taivaanrannassa kohoava nosturimetsä vakuutti siitä, että tosissaan täällä oltiin. Saksassa joka kolmas vuosi järjestettävät Bauma-messut olivat ehtineet vuosimalliin 2013 asti. Teksti ja kuvat: Juha Pokki K un puhutaan merkittävistä tapahtumista konealalla, voidaan eniten suuvaahtoa kuluttaa Baumasta esitelmöimiseen. BAUMA 2013 Suurin o n suosioss a! t a v a t t i M t u s s e m Kalenterin lehdet olivat kelaantuneet taas siihen asentoon, että oli aika viettää maailman suurimpia konemessuja. Tästä kertoi myös esimerkiksi se, että paikalla oli kokonaisia betoniasemia esittelyä varten ja muutenkin näytillä oleva konekanta oli hieman perusmaahantuojan pihavalikoimasta poikkeavaa.. Viisi neliökilometriä, yli puoli miljoonaa kävijää ja reilut kolmetuhatta näytteilleasettajaa ovat lukemia, jotka täyttävät onnistuneiden konekinkereiden tunnusmerkit. 62 Joka kolmas vuosi Münchenissä järjestettävät messut keräävät kaikki alan merkittävät tekijät ostamaan, myymään ja tietenkin myös ihmettelemään maailman konemenoa. Paikalle voi tulla myös aivan turistina, mikä näkyikin hyvin selvästi kävijämassaa katsoessa. Puitteet olivat kunnossa
Kaikenlaiset näytökset olivat valmistajien vetonauloja osastolta toiselle. Mukava lisä onkin paikallaan olevien koneiden sijasta katsella vaikkapa parkour-esitystä. Viime numerossa esitelty Tractomas ei ole ainoa kovan luokan vetäjä. siinäpä pulma! Toinen puuhatehtävän aihe voisi olla pyytää etsimään osaston juontajapari kuvasta. 63. Titanilla oli vastaavanoloinen kinneri pihoilla. an suurin m il a a m n o a m u a B htuma ja a p ta u s s e m n la a kone uskohde. ll e a v n ii h y p n e in varsina Caterpillar oli tuonut paikalle yhden maailman suurimmista hydraulikaivureista. Sisätiloihin sovitettuna se keräsi kiinnostuneita ruuhkaksi asti, varsinkin sateella. Mistä nosturi alkaa ja toinen loppuu
Yksi mielenkiintoisista kohteista oli Paul Heavy Mover. No, oli kyseessä tapa tai toinen, näillä seuduilla kiinnostuneista ei ollut puutetta. BAUMA 2013 tajiin t e s a e l ut il t e e t t n y n ä u t N ikki a alla k p i u u t a h k a a m ropp ä k e s t pia m nime a m o t at tuntem Jokaiselle jotakin. Järkälemäisen ajoneuvon lavalle päätyneet vieraat pääsivät lentämään taivaalla vaijerin päässä torninosturin kyydittämänä. 64. Sen takasi yli puoli miljoonaa messukävijää viikossa. Toisilla osastoilla soitettiin ja laulettiin, ehkä vähän tanssittiinkin. Maastokykyisyyttä etsiville oli tarjolla ratkaisuja jokaiseen kokoluokkaan. Viimeisenä vaihtoehtona on tietenkin siirtää koko maasto pois edestä etenemistä haittaamasta. Toisilla taas ajettiin koneilla kovasti ja taitavasti
Totta kai me tarvitaan! Mitä te sekoilette? Päätin, että kahdeksan vuoden päästä ostan itselleni omilla rahoilla heti uuden urheiluauton. Teksti: Kalle Ryökäs . Sen jälkeen pihallani on maannut jokunen, yleensä (myös oikuttelevan käytöksensä puolesta) teini-ikäinen autoraasu. Kun näistä autoeläkeläisistä saattohoitoineen on tarpeeksi kokemusta, sitä haluaisi sellaisen urheilullisen auton, jossa kaikkein urheilullisinta olisi se, että sitä ei tarvitse korjata ollenkaan. Kuva: Kimmo Janhunen L apsuudessani pienessä kotikaupungissani Haminassa ajettiin lähinnä normaaleja perheautoja, datsuneita, talbotteja ja ladoja. Spoilerista tosin voisi olla kä- tevämpi työntää. Nyt kuusivuotias poikani haluaisi, että ostan meille kaikki mahdolliset vähänkään urheiluautoon viittaavat menopelit. Ja vaikka kohtaisivatkin, varmaa on, että muutaman vuoden päästä siinä, missä oli juuri lainalla ostettu ajopeli, on takuuajan umpeuduttua pettänyttä tekniikkaa, ruostetta ja ongelmajätettä. Hyvät vanhemmat. Eikä ratinkaan tarvitse olla rallimallinen. Keskuksen toimintaa hillitsevät aikuisiällä mm. perheen vatsalaukkujen ja muiden tarpeiden täyttö ja toisaalta pankkitilin saldo. Sen huolto tulisi niin kalliiksi. Viimeistään takaspoileri kertoi, että kyseessä oli todellinen muskelipeli. 10-vuotiaana, käydessäni vanhempieni kanssa autokaupassa, valikoimassa oli mielestäni vain yksi todellinen vaihtoehto: kaupan ainoa myynnissä ollut urheilumallinen amerikanrauta. Eihän se edes käynnistyisi Suomen talvessa.. Tärkein tieto ala-asteikäiselle oli nopeusmittarin maksimilukema, joka kertoi suoraan, miten kovaa pelillä pääsee. Koska kotikylillä vertailukohdat olivat vähissä, urheiluautoiksi nimitettiin autoja, joissa oli aluvanteet (tai edes vähän linjakkaammat pölykapselit) ja ralliratti. KOLUMNI Se pieni rakenteellinen ero Tällä palstalla koneisiin vihkiytymätön muusikkovirkamies ruotii viha-rakkaussuhdettaan ympäröivään teknologiaan. Luvassa avointa tilitystä, paljastuksia ja yllättäviä käänteitä! Miesten aivoissa sijaitsee keskus, joka yrittää kertoa aivoille ja muulle ruumiille, että nämä molemmat tarvitsevat hienon urheiluauton. Te tarvitsette sitä ja lapsenne tarvitsevat sitä. Eihän siihen mahtuisi meidän tavarat. Se olisi tosi epäkäytännöllinen. Sitä seurasi toinen vanhempieni entinen perheauto, jolla puolestaan oli ikää 10 vuotta. Siitä nopeusmittarin maksimilukemasta voisi tinkiä vaikka puolet, jos edes vuoden kauemmin toimisi. turisti saattoi ajaa raatihuoneen parkkiin jonkun ärhäkämmän pelin. Näistä täytyi heti mennä kurkkaamaan yksi juttu ikkunasta. Silloin tällöin joku . En voinut käsittää, että olisi muka ollut olemassa jotain syitä, miksei sitä kiesiä valittu. ?Ei me tarvita sellaista autoa.. Aivokeskus pysyy kuitenkin olemassa koko miehen eliniän. . Olen huomannut omat selitykseni vähintään ontuviksi: ?No kun se kuluttaa niin paljon bensaa. Ei siinä ehkä ole järkeä, mutta eipä sen aiheuttamia traumoja sitten tarvitse ainakaan 26 vuoden päästä lehtien palstoilla ruotia. mat. Hyvät vanhem enne tarvitsette ps Sekä te että la erikanraudan. m urheilullisen a 65. 23-vuotiaana siirryttyäni jatko-opintojen pariin sain ensimmäisen oman auton. Se oli vanhempieni entinen perheauto, joka silloin oli 18 vuoden ikäinen. varmaan hesalainen . Ja näitä samoja puolustuksia huomaan hokevani myös itsekseni aina hienon auton nähdessäni, samalla kateellisena kaihoten. Auto, jos mikä, on kapistus, jossa tarkoitus ja järki eivät kohtaa. Ja aikuisilla on rahaa ja valta tehdä ihan mitä vaan. Kävi niin, että aikuisten pitääkin antaa sitä rahaa vaikka mihin, vaikka oikeasti sillä pitäisi ostaa vain urheiluautoja. Ostakaa se urheilumallin amerikanrauta. Silloinhan olen aikuinen. Eli urheilutermein hyväkuntoinen pitkän matkan juoksija
Seuraavassa Isot Kon eet 4/2013 ilmesty y 29.8. n e n i a l a k s n a r e S ! S U E NOP LUONNONVOIMAA Isokin kone on nöyrää poikaa, kun luonto päättää päästää itsensä valloilleen. Tutkimme läheltä, mitä tapahtui taifuunin iskettyä valtamerialukseen. Pitkät perinteet omaava TGV-juna on ranskalainen ylpeys. Mutta riittävätkö sen rahkeet kilpailemaan lentokoneen kanssa? SULFIITTI LOUHOS Raaka-aineiden lähteillä ollaan jälleen kerran, kun tutustumme miten sulfiittia louhitaan kaukana idässä. Tai ainakin joskus louhittiin . nykyään meno on hiljaisempaa. Tilaa lehti kotiisi! Soita 03-2251 948 tai surffaa osoitteeseen www.isotkoneet.fi
Volvo B58 . Volvo G89 . kuorma-auToT . 040 512 2500) PL 7, 39700 Parkano www.fincumet.fi Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.fi 8 numeroa/vuosi Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhatkoneet.fi Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Viipale mediat 745000-1303 . YRITYSESITTELYT . kraz-255B . 0400 222 162) Samuli Järvensivu (puh. KOEAJOT . TIEN PÄÄLLÄ . PAL VKO 2013-25 2,13 ?/pv + alv 59 90 KaLuS niSta HoLLan 6 414887 450003 LIISAA Kestotilaus DaF eo -mus toa 13003 m 0m 0 55 Scania-VabiS L75 S ´60 SUOMALAISTA TYÖTÄ . HARRASTEET RAUTAISTA LUETTAVAA! 21 Reissaa, tutkii, LAVAMIESTEN testaa. TrakToriT . TapahTumaT VolVo 3 B58 ?7 300 3/2013 . TAPAHTUMAT . normag k15 a . kubota L245DT . 3 la va Kun tilaa n tilaus ) t ke säästät 10 rralla 3, 0?/ Yksittäin 2 090 . Hinta 8,50? Koneita menneiltä vuosikymmeniltä. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, auraus- ja maaurakointikalustoa sekä muita vanhoja koneita. Nelikko-T?ekki Joka kulmasta vetävä Zetor 3045 kYläseppä Vesivehmaalaisen Leo Mäkelän tarina silTapeikko iso, karu ja erittäin maastokelpoinen Kraz Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.fi www.vanhatkoneet.fi. maanrakennuskoneeT . 03/2013 . UUTISET . Zetor 3045 lavaa v arastos sa, soita ja tilaa omasi! KEVÄTTARJOUS! Yölinjan sankari 2500 mm Leasing 36 kk, 0? lunastushinta 12 ttyessä. sopimuksen pää OSTA 1 990 ?/ kp l + alv ( väh. lava! / kpl + al v Fincumet Oy FINCUMETILTA SAAT MYÖS Laadukkaat rakennusjätelavat, koneenkuljetuslavat, mittatilauslavat, maalavat, rahtilavat ja keräilyastiat. TERVEISIN, Lavamiehet Joonas Järvensivu (puh. www.vanhatkoneet.fi . scania-Vabis L75 . Vammas?traktorikaivuri . MADE IN FINLAND 1200 mm Kuljetus- ja konealan uutisten jäljillä Erä kovaa käyttöä kestäviä roskalavoja vahvistetulla etupäällä: aikaa ja vaivaa säästämättä. Rautaista luettavaa
PAL VKO 2013-31 Viipale mediat 13003 Mahtava matkakohde . Kiskojen jättiäinen . Yliääniuhkailua . MIL-Safarit . Tu-22M . Hinta 8,50 Eur www.isotkoneet.fi Isot Koneet 3/2013 n Maailma suurin DIESELVETURI Kiskojen jättiläinen k an Kovan luoe s erikoiskulj tu Mahtava matkakohde Tu22M t i r a f a -S Nostalgiarautaa liikkeessä Silvato r Zeppel in 2000 in palu u Yliääniuhkailua Kylmän sodan jäänteet 6 414887 400015 740001-1303 . NumeRO 7 RAUTAISTA KESÄLUKEMISTA 3/2013 . EMD DDA40X -dieselveturi M i kä ! k uo r m a Taas koossa! Nosturin paluu Jättinosturi sai uuden elämän lmaa! Tunnelitunne Maanalaiset salaisuudet Jännitystä kilometrin syvyydessä