Jerry Cotton 3/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VKO 2007-37 302539-0703. 3 2007 www.jcotton.com PAL
Niinpä Jerry Cotton ja Phil Decker lentävät Los Angelesiin, missä kuumat donnat ja kylmät konnat saavat parivaljakon hikoilemaan enemmän kuin on terveellistä. Jutun starttilaukauksen kaiku on tuskin ehtinyt vaieta, kun tutkijoiden käsissä on jo kaksi ruumista ja joukko avoimia kysymyksiä. Rikolliset eivät ole kuitenkaan hoitomyönteisiä ja pian San Franciscon ilmassa onkin enemmän lyijyä kuin happea. Entinen sepänsälli Connecticutista joutuukin heiluttamaan luulekaansa niin maalla, merellä kuin ilmassa, opettaessaan konnia ihmisten tavoille. (julk. Nyt murhamies on vapaalla jalalla ja heiluu saarnamiehenä uskonlahkossa, jonka oppiin kuuluu, että paratiisi löytyy jo maan päältä - jos hinnoista sovitaan. New Yorkin etninen sekametelisoppa on maustettu ruudilla, toteaa Jerry varsin nopeasti jutun edistyessä. FBI on tietysti eri mieltä ja heittää kehiin puolivallattoman poikamiesagenttinsa Jerry Cottonin. Lääkkeeksi kultakuumeeseen tri. (julk. Tapansa mukaan G-mies turvautuu rullaluistinten sijaan rullarevolveriin, pannessaan asioita järjestykseen. Kun filmitähti Helmut Schwarzenbeckerin poika kidnapataan, FBI saa vihjeen, että huijarisaarnaajat ovat kaappauksen takana. pokkarina 2002) Agenttiralli enkelten kaupungissa Joutuessaan Sing Singin vankilaan, entinen CIA-agentti ja ammattitappaja Rock Murdo vannoi tappavansa Jerry Cottonin jonain päivänä. pokkarina 2001). pokkarina 2001) Luoteja kaikilla mausteilla Kahvihampaan kolotus heittää G - mies Jerry Cottonin keskelle kreikkalaisen ja venäläisen mafian valtataistelua tässä huimassa seikkailussa, jossa luodit lentävät kilpaa herjojen kanssa. (julk. Sarjatulta San Franciscossa Konepistooli on käypää valuuttaa, tuumivat gangsterit shoppaillessaan jalokiviliikkeissä eri puolilla USA:ta. Jerry suosittelee pitkäkestoista kalteriterapiaa valtion täysihoitolassa
Noilta ajoilta on peräisin FBI:n poliisien kansanomainen nimitys "G-miehet" ( Gun-Men ) FBI:n Washington D.C: ssä olevan päämajan alaisuudessa on 56 kenttätoimistoa ja näiden alaisuudessa 400 paikallistoimistoa. FBI on USA:n oikeusministeriön alainen liittovaltion tutkimusvirasto. Budjetti on yli 3 miljardia dollaria. Jerry Cotton on kotoisin Connecticutin osavaltion Harpersvillen kylästä, missä hän loi pohjakuntonsa toimimalla nuoruusvuosinaan seppä Callahanin pajassa oppipoikana. George Arthur"Neville", apuvastaava erikoisagentti, iältään jo vanhempi rikostutkija, joka on sitä mieltä, että avioliitto ei sovi lainvalvontaviranomaiselle. Ikänsä vuoksi Neville on siirretty hoitamaan käsiarkistoa, jossa hän viihtyy Four Roses Kentucky Straight Bourbon Whiskeyn voimalla. 3. FBI vastaa jossain määrin Suomen keskusrikospoliisia. FBI:n henkilökuntaa Jerry Cottonissa Jeremias Aaron "Jerry" Cotton on FBI:n erikoisagentin koulutuksen saanut poliisi, jolla on huippuluokan ruumiinkunto, lahjomaton oikeudentaju, salaman-nopeat refleksit, veitsenterävä äly, hellittämätön sinnikkyys rikollisjahdissa ja hullunrohkea verikoiran taistelutahto. Neville luokitellaan virkaveljiensä piirissä New Yorkin rikoshistorian käveleväksi ensyklopediaksi. rikoksiin kytkeytyvät lainvastaisuudet. Jerryn tupakkalakko alkaa joka viikko uudelleen ja uudelleen. Phil Decker houkutteli aikoinaan Jerryn FBI:n palvelukseen ja työparikseen. FBI:llä on palveluksessaan lähes 12000 erikoisagenttia ja 16500 muita alan ammattitukihenkilöitä. Lempijuoma Four Roses Whiskey nautitaan aina hyvin tehdyn työn kunniaksi ja ehkä joskus muulloinkin. Phil Decker on hienosteluun taipuvainen, panatellaa poltteleva entinen estetiikan ylioppilas, joka rakastaa Four Roses viskin lisäksi ranskalaista punaviiniä ja Jerryn punaista Jaguaria, jota hän lainailee tehdäkseen vaikutuksen lukuisiin tyttöystäviinsä. Jerry Cotton on vaatimaton maalaispoikaluonne ja poikamies, jonka ainoa todellinen intohimo tuntuu olevan punainen Jaguar. Jerry Cottonin salaiset aseet ovat "sepänsällin spesiaali" eli erityisen nopea oikea suora ja hirtehishuumori, joka ei hyydy kiperässäkään paikassa. Jerry Cotton nodattaa G-miehen tunnuksia: "Uskollisuus, urhoollisuus, rehellisyys." Philipe Marcele "Phil" Decker, FBI:n erikoisagentti on parasta ystäväänsä Jerryä virkaiältään paria vuotta vanhempi. FBI:n mandaattiin kuuluvat kansalaisoikeuskysymykset, terrorismin vastustus, vastavakoilu, järjestäytynyt rikollisuus, huumerikollisuus, väkivaltarikokset, talousrikokset ja muut em. Tämä vanha poliisielin muodostui erittäin merkitykselliseksi Amerikan kieltolakiaikoina, jolloin se organisoitiin uudelleen ja aseistettiin, jotta FBI:läiset olisivat tasaveroisia häikäilemättömien salakuljetusgangstereiden kanssa
G-mies Leon Eisner, toimii usein keskuksessa ja harrastaa piirtämistä. G-mies Fred Nagara, iäkäs italiaano. Highin ikinuori sihteeri, joka keittää hyvät kahvit ja säteilee aina hyvää tuulta. G-mies Steve Dillaggio on italialainen hurmuri, joka kilpailee Philin kanssa pukujen tyylikkyydessä. June Clarke on kaunis G-nainen, joka on harvemmin kentällä mukana. Polttaa piippua ja pitää pöydällä olevat kynät erinomaisessa järjestyksessä ja terävinä. Harkitsevainen ja aina tilanteen tasalla oleva Assistant Director In Charge, joka on ansainnut niin alaistensa kuin Washingtonin herrojenkin kunnioituksen. Taskumatti on pelastanut ainakin kerran Nevillen hengen tappavalta luodilta. Jack kantaa mukanaan isoisältä perittyä taskukelloa ja kertoilee mielellään virkaveljilleen tarinoita Suomesta. Jerry Cotton kirjoitetaan minä-muodossa G-mies Jerry Cottonin omina muistelmina. 4. Suomalainen Jerry Cotton on ilmestynyt v. Salaiset aseet ovat Colt Peacemaker .45 eli "rauhantekijä" ja kieltolain aikainen hopeinen taskumatti, joka on aina povessa. Neville kannattaa suoraa toimintaa ja rikollisten lievää ankarampaa kohtelua. John D. G-mies Joe Brandenburg, jäyhä,saksalaista sukua oleva entinen kaupunginpoliisin luutnantti. Lupaa turpiin myös sille, joka kutsuu häntä oikealla etunimellä. 1961 alkaen. Lempirepliikki "ugh". High on FBI:n New Yorkin kenttätoimiston johtaja, jota alaiset kutsuvat tarkastajaksi. Myrna, keskusneiti, jolla on seksikkään käheä ääni. Jack Harma, suomalaiset sukujuuret omaava pitkä siilitukkainen G-mies, joka puree purkkaa ja viljelee hirtehishuumoria. Helen on John D. G-mies Zeerokah on harvapuheinen intiaani, joka juo tuoremehua ja ymmärtää huumoria. G-mies John Healthy, pannut kiikkiin Guy Hollet-nimisen roiston, jota mahtavampaa New Yorkin alamaailman hallitsijaa tuskin koskaan on ollut Tiedoksi lukijalle: Jerry Cotton on alunperin saksalaisen Bastei-ferlagin 50-luvulla luoma kuvitteellinen pienoisjännitysromaanin hahmo. Jerry Cotton ilmestyi parhaimmillaan 60 eri maassa useilla eri kielellä ympäri maailmaa. Neville pitää Jerryä oppipoikana, Philiä hienostelijana ja nimittelee nuorempiaan viirupyllyiksi
Tämän jälkeen rynkyt rätisevät, huuli lentää ja läski sinertää tuttuun Cotton-tyyliin. Sanan säilältä ei välty kukaan ja kaikkein vähiten Jeremias Aaron Cotton itse. Tutkimukset vievät G-miehemme monen mutkan kautta pääkallopaikkaan, jossa otetaan mittaa virkaheitoista merijalkaväen sotilaista, joille on tullut Persianlahdella pikkurahan puutesyndrooma. 5. Ryöstäjät iskevät ison rahan keskukseen keskellä Manhattania vilkkaimpaan ruuhka-aikaan. Heillä on syynsä tehdä keikka juuri silloin, koska meneillään olevat elokuvan kuvaukset auttavat oivasti pakosuunnitelmissa
mut millon?" "mä ajan sinne kahden tunnin päästä. Hän katsasti kanisterin viivakoodia. Kotimainen kolmen laukauksen sarjoja ampuva M16A2, israelilainen Galil SAR ja Ranskan armeijan käyttämä Famas F1, johon kävi M-16:n lipas. - Kaikki. Sekä Heckler & Koch MP7konepistooli. - Hyvinhän sinulta sujuu 12-vuotiaana tyttönä. Nyt oli tiuha tukko käteistä, ryöstäjä hymyili kävellessään takaisin autolleen. Hän käveli edesmenneen tuttavansa asunnon luokse kahta tyhjää laukkua kantaen. 6 R Vääpeli Ed Kershamin leski avasi oven ja hämmästyi nähdessään Simmonsin. Vaikka Ed kuoli Irakissa, et sinä voi noin vain... Ryöstäjä vei tosiaan edellä luetellut asiat, tyhjensi myös kassakaapin ja jätti myyjän nippusiteillä sidottuna takahuoneeseen. Tämän New Jerseyssä tapahtuneen myymälän ryöstön jälkeen Persianlahden veteraani Hank Simmons ajoi Brooklyniin saakka. - Otan ne kaikki. mitä sinä oikein teet, Hank. - Tällä rahalla ostat uuden miehen. ~ "voitasko me nähdä," "emmä tiä, mitä mun äiti sanos siihen." "ei sen tarvii tietää. - Mutta kun ne kuului miehelleni! Simmons löi Kershamin lesken eteen tukon seteleitä. kai mä saattasin." "hienoo! Jos sä asut Greenwichin suunnalla niin mä ajan sen Kmartin eteen." "mut mistä mä tunnistan sut?" "mulla on vihreä chevy, kyljessä valkonen juova." "no joo kai. Pistoolit ja niiden lippaat ja kotelot telineissään: Colt Double Eagle, Heckler & Koch USP, Smith & Wesson SW40F ja pienikokoinen Ruger 22/45 Roster. - Mitä sinä teet. aha on ikuista, taskut vain vaihtuvat, myyjä naurahti nykivästi kassakoneen kanssa kamppaillessaan. Vasta tässä vaiheessa sen pienen rautakaupan tiskin takana seissyt myyjä havaitsi miehen tummanpuhuvan aseen. - No nyt tämä pelittää, myyjä sanoi saatuaan kassakoneen auki. hän hämmästeli. - Hä. Asiakas huokaisi ja vaihtoi painoa jalalta toiselle. Myyjän silmät leikkivät piilosta toisiltaan. - Sano vaikka sana päivässä mutta älä änkytä, kauppiasta tuijottanut mies totesi ilmeenkään värähtämättä. - Mitä. - Hank. Kyseessä oli .45 Colt Government, jota myyjä tuijotti kuin lehmä uutta veräjää. Rynnäkkökiväärit oli myös aseteltu niille teetettyihin loviin. Hän mursi lukon sekunnissa. Vasemmanpuoleinen katsoi länteen ja oikeanpuoleinen kohti kuuta. - Siitähän on kamalan kauan kun nähtiin... Hank. - Kai tämä on täynnä. hän kysyi. ei aikuiset ymmärrä." "ei nii. Asiakas nosti tiskille pienikokoisen bensakanisterin, jonka hän oli hyllystä hakenut. Myyjä oli yhtä ammattimainen ja luotettava kuin Dieboldin äänestyskone, mutta niin oli asiakaskin. Kuinka niin. - Minä tarvitsen näitä. Asiakas on aina oikeassa, ymmärsi myyjä. - Minä otan nämä aseet mukaani, Simmons sanoi vetäessään laukkujensa vetoketjut auki. Mies näki käsiaseet. - Minä olen niitä, jotka myyvät vain parasta ja käyttövalmista! Asiakkaan mielestä myyjä oli lähinnä niitä, jotka tumputtavat manga-sarjakuvia katsellessaan. - Käteinen vai kortti vai shekki. Mies käveli muitta mutkitta olohuoneeseen ja suoraan asekaapille. kello kahdelta?" "no mä tuun" Minua puistatti, ällötti ja suututti. myyjä kysyi rotevalta asiakkaalta. Hän pysäköi autonsa omakotitaloalueelle
- Yksi pervo vähemmän verkkokalastamassa. - Mutta sain vasta nyt käskyn yläportaista, että meidän on oltava paikalla edes jollakin tavalla näkyvästi. Keikka-auto oli varmaan myös jo hankittu paikalle, hän arveli. Simmons ajoi konttien luokse juuri silloin, kun pakettiauto saapui paikalle. Kuvausluvat ovat tietysti kunnossa ja Kaupunginpoliisi pysäyttelee liikennettä. Hän hyppäsi kuskin paikalle ja vilkaisi kelloaan. - Etkö oppinut mitään viime kankkusesta. Autossa kaiketi kolmekymppinen Ferdinand-niminen pedofiili odottelee saapuvaksi 12-vuotiasta tyttöä. High yskäisi. Hank Simmons palasi autolleen kahden asekassin kanssa ja sijoitti ne tavarasäiliöön, jossa oli ennestään panoslaatikoita samaisiin aseisiin. - Vaikka ei minua niin nuoreksi taida kukaan luulla! Otan mukaani Jackin. Aivan totta, valvomaan että se sujuisi ilman hämminkiä. ~ Jumala loi huomisen niitä kriminaaleja varten, joita emme nappaa vielä tänään. Tai FBI:hin. - Erittäin mielellämme, kuulin erikoisagentti June Clarken vastaavan hillitysti. Ed Kersham oli pitänyt niistä hyvää huolta. - Vain sen, että krapulan parantelu muutamalla juomalla on yhtä helppoa kuin ripulin parantelu pieremällä. - Tänään on muuten tilipäivä, hönkäisin innostuneena ajatuksesta että laahustaisimme Max Saloselle kostuttamaan sisätöiden kuivattamia kurkkujamme. kadun läntisessä päässä ollutta satama-aluetta, jossa muut odottivat. Mutta paikalle tarvitaan myös FBI. - Miksi meille kerrotaan tästä näin viime tingassa. - Kyllä tämä homma alkaa jo riittää, Phil mietti. - Siellä kuvataan pankkiryöstökohtauksen ulkokohtauksia. Tarkastaja High nimittäin ilmoitti, että meidän kuuluisi mennä itäiselle 57. - Mieluummin Jack Harma jos saat hillittyä sen kuumaverisyyden, Phil sanoi. - Meiltähän tämä käy, hän sanoi ja tarttui puhelimeen. Entäpä jos te menisitte paikalle. Mutta eräät rikolliset olivat matkalla tekemään tämänpäiväisen rikoksensa. - Vaihtelu voisi virkistää. - Miten tämä meihin liittyy. Kolme tummiin pukeutunutta sotilasta odotti käskynjakoa vöidensä lipaskoteloita hypistellen. Tilin tuhoaminen jäi haaveeksi, sillä se internet-pestimme päättyi sisäpuhelimen parahdukseen. Neljäs, joka oli hakenut pakettiauton, astui ulos pakusta ja myös Simmons pujahti omasta autostaan ulkoilmaan. Simmons oli täysin selvillä siitä, että aseet olivat toimintakuntoisia. esiintyminen, sanoin G-mies Phil Deckerille, jonka olkapään yli seurasin hänen tietokoneen kautta naputtelemaansa chattailua. kadulle. ~ - Suljetulla 57. Aivan pian he suuntaisivat itäiselle 56. - Erikoisagentti Lewis Dorn tappaisi sen tyypin. Tämäkin saalistaja pääsee kiven sisään pudottelemaan saippuaa suihkuhuoneessa. kadulle valvomaan pankkiryöstöä. - Tili tuli ja tili meni. kadulla kuvataan toimintaelokuvaa kello neljän maissa, tarkastaja High kertoi meille. Hän ajoi kohti 42. Näkikö kukaan kumpaakaan tilannetta. Phil hämmästeli. Me jäljitettiin jo miehen viestit, pöljä houkuttelee nuoria kotikoneeltaan. - Alun perin NYPD:n piti suorittaa koko valvonta, High huokaili. Puhelimen kaiutin oli päällä, kun hän kertoi luuriin osoitteen: - Sen Kmartin edessä on kello kahdelta vihreä Chevrolet, kyljessä valkoinen juova. Julkisuuskuvan 7. - Tämän aamun hyvä työ on tehty, totesin vakavana
Phil ehdotti. Kadun toiseen päähän oli pysäköity pitkä rivi filmiporukan asuntoautoja ja jopa yksi kuvausryhmän käyttämä rekka. - Kaikki ekstrat, kun annan merkin, maastoutukaa suojiinne! ohjaaja antoi siellä ohjeita avustajille. - Ja miten muuten esimerkiksi näin rauhallinen ihminen saisi konflikteja aikaan kuin ryhtymällä FBI:n erikoisagentiksi. - Suorita homma, Simmons sanoi miehelle. Phil sanoi. Silti NYPD:n sinitakki pysäytti heidät melkein heti pakun ulkopuolella ja Simmons totesi tälle: - Me ollaan avustajia. 8. - Näitä kaupungin julkisuuskuva-juttuja, joista poliitikot päättävät kätellessään viihdeteollisuuden päättäjiä. Tyhjä jääkaappi on hyvä juttu! kehuskelin poikamiesboksini jääkaapin tilannetta. Simmons pudisteli päätään. - Eikö se ole mukava kerrankin päästä tepastelemaan kadulle ihan tavallisissa tarkkailutehtävissä. Poistuimme tarkastaja Highin luota. Olimme katselleet silkkaa kuvaustaukoa tuntitolkulla. Koska koko New York tiesi, että lähikaduilla kuvataan toimintaelokuvaa, rynnäkkökiväärit kainalossa kulkenut Simmonsin joukkio ei sinänsä herättänyt huomiota. - Julkisuuskuva. - Lapsi on terve kun se sanaleikittelee. Etteköhän te ole jo saaneet vähäksi aikaa tarpeeksenne pedofiilien metsästyksestä. - Hoituu, hän vastasi virnistäen. Ohjaaja vaikutti olevan hermona, koska jatkuvasti jokin heijastusta luova peltilevy oli väärässä paikassa tai pääosien esittäjien meikki oli valunut ja paljastanut finnin tai kaksi. - Tai valomerkin aikaan Max Salosen baarissa. ~ Yksi miehistä jäi pakettiauton kyydistä monen korttelin päässä. - Älä valita, Phil, hönkäisin. Erikoisluvalla tietysti. Kun pakettiauto oli päässyt 56. Katujen sulkemista varten Kaupunginpoliisi oli palkannut ylimääräistä henkilökuntaa. - Tai juomisen sivutuote on tämä työ. - Niin, kun niinkin monta aivosolua on tuhoutunut kriminaalien kanssa tapellessa. Pakettiauto jatkoi matkaa ja komentonsa saanut sotilas käveli tasaisen rauhallisesti kohti tavarataloa. Kello oli puoli neljä, kun Simmons ja hänen miehensä astelivat sisään First National Bankin ovesta. ~ - Tyhjä jääkaappi on jotenkin selkeämpi kuin sellainen, jossa on mitä sattuu eikä kaikkien purkkien päiväyskään ole selvillä. Ja kaikki riitelevät keskenään, Phil hämmästeli kuvauspaikkana toiminutta katua. Me lähdimme kuvauspaikalle kello kahden aikaan. - Tunnetteko te sen DePalman. Phil päästeli marisevia ääniä. Et vain muista enää, kumpi tuli ensin. - NYPD ja FBI ovat mukana tässä väkisin, mainitsin hississä. Aseenkanto-oikeutta heillä ei tietenkään ollut. Tämä oli taas niitä surullisenkuuluisia viimeisiä sanoja viimeisiä ennen kuin kaikki lähtee menemään päin helvettiä. vuoksi. Ikään kuin ihmiset eivät tietäisi, mikä paikka New York on. - Pian koko Manhattanin kytät ovat näillä kulmilla ja pois teidän jaloistanne. Ilman mitään hengenhätää. - Ja ryypiskelemällä ankarasti. kadulle, kolme miestä astui ulos ja neljäs jäi ohjauspyörän taakse. - Vähän hämärää. - Naura ongelmillesi, niin kaikki muutkin tekevät, Phil huokaisi liikennemerkkiin nojaten. sinitakki kysyi innoissaan. - Ilman konflikteja ei tiedä eläneensäkään, murahdin. - Se on sivutuote, jonka työn raskaus aiheuttaa. Miehet odottivat, että poliisi kulki kulman taakse, jossa liikenne oli juuri pysäytetty ja josta kaikui ohjaajan megafonin ääni. - Väkeä on kuin Nasserin hautajaisissa
Juttelimme niitä näitä muutaman kuvausryhmään kuuluneen ihmisen kanssa. Phil mietti ja vilkaisi samalla kännykkäänsä viestien varalta. - Lopulta, niin. - Voisitte kertoa mielipiteenne... Kuvausryhmän tauko kesti ja kesti. - Kuulin, että te olette oikeita FBI:n agentteja! - No jaa. - Eikun paranee, mutisin. Haluatte varman kuulla tämän elokuvan juonesta! Ennen kuin ennätin pudistella päätäni kieltäytymisen merkiksi, tyyppi oli sönköttämässä niin että sylkipärskeet lensivät päällemme. - Nyt mä kuule murran sun ennakkoluulot! Ei kaikki näyttelijät ole kuule mitään tomppeleita! Siinä samassa hän kiljaisi. Harkitsin sateenvarjon hakemista autostani. - Kevyesti liikuteltavan kaluston ansiosta kustannukset voidaan laskea minimiin, klaffia kannatellut kertoi meille. - Tulikohan hänellä spoileri pöksyyn. Onko moinen juoni, henkilökohtainen kosto, teille lainkaan tuttua juttua. - Tässä kuvataan ihan kohta takaa-ajotilanne kadulla. - Vallan omaperäistä, Phil hilpeili. - Mulla alkaakin jumppa just ennen kuvauksia. - No tehän ette tästä asiasta sinänsä mitään tiedä, mutta kyllä se niin vaan on että lasten saanti se kuulkaa kasvattaa miestä henkisesti todella paljon! - Ai jaa, ja kukas tämän vesselin isä sitten oikein on. Huomasin, että klaffityypin nenänpää oli 9. kysäisin naama peruslukemilla ja kuikuilin lastenvaunuihin. Pääosanesittäjä steppaili ohitsemme käsikirjoitusta tavaten. - Haistakaapa paska, G-mies! Ohjaaja kailotti ohjeitaan megafoniin megalomaanisesti kuin Touretten syndroomasta kärsivä kiroilupotilas. - Ei tietääkseni, vastasin. Hän oli saanut käsikirjoituksessa olleesta paperiliittimestä haavan sormeensa. Kouho yritti olla tosi johnwayne tai edes rogermoore, mutta päätyi olemaan toistaitoinen rowanatkinson. - Trailerissa näytetään ainakin tämän kadun ryöstö ja mun... - Mutta olihan hänessä reilutkin puolensa. tuumailin. - Kevyesti liikuteltava kalusto. Personal trainer odottelee jo asuntoautossa ja sitten mä odotutan ohjaajaa, heh heh. - ...Mutta hänen on kunniansa vuoksi kostettava parinsa kuolema ja selvitettävä juttu. - Hän päättää että tämä on nyt henkilökohtaista! - Tuo lause on varmaan trailerissa möreällä äänellä lausuttuna. Lähellämme muuan kuvausapulainen heilutteli kevyesti lastenvaunuja, joissa hänen ipanansa nukkui. - Onkos teillä lapsia. - Näyttelijät ovat karjaa, niinhän Hitchcock totesi, Phil muistutti. - Juoni kertoo poliisista, joka hyllytetään tutkimuksista... Meidän oli oltava paikalla sen päivän kuvausten loppuun saakka joten saattaisi mennä ylitöiksi. Kerran meidän piti rahdata mukanamme metodinäyttelijää, joka oli sellainen riesa etten toiste halua sitä kokea, hönkäisin. Äijän hirmu isot sormukset olivat yhtä Hollywoodia. - Kaikkien tarinoiden äiti. Oikeita ja oikeita, mutisin. Kun hän kuuli jostakin, keitä me olemme, hän palasi takaisin silmät innosta palaen. Vilkaisin kelloani. kysäisin. Mainoslausekin kuuluu "Yksi kyttä vastassa koko kaupunki". - Kai muistat. tämä mies kysyi minulta rehvakkaasti. - Aika mahdottoman nerokasta, sanoin ilmeenkään värähtämättä. eikun siis roolihahmo "Dark"Clark Rogersin parin kuolema. Ohjaaja pyrkii realismiin ja siksi me ei lavasteta katua minnekään studioille vaan käytetään mahdollisimman autenttista ympäristöä. - Sellaista kuten sinun pääsi, jonka voit kantaa vaikka lähimpään pubiin ja miettiä rikoksen ratkaisun siellä, Phil naljaili minulle. Lopulta hän moikkasi meitä kuin vanhoja tuttuja ja painui kohti erästä asuntoautoa jumppaamaan ja mahdollisesti tavaamaan repliikkejään kuten "Minusta tuntuu että tämä on vasta alkusoittoa" ja "Olen pahin painajaisesi"
- Älä ammu, kähisin Philille. Kun väänsin avainta, autoradiokin kytkeytyi päälle ja aivan liian kaunis diiva Sophie EllisBextor joikasi sopivasti kappalettaan "Catch You".. Kun pakettiauto sujahti ohitsemme, me lähdimme juoksemaan Jaguarilleni. Samalla hetkellä myös kaikki kuvauspaikan avustajat ryntäilivät miten sattuu ja ilmassa oli suurta paniikinkatkua ja teeskenneltyä mellakkaa. En epäröinyt. Kun juoksimme kohti Jaggeani, kaivoin avaimeni esiin ja painoin avaimenperän nipukkaa. - Kuulitteko te. - Täällä on liikaa ihmisiä. Mulkaisin takaisin ja jatkoin spaaderon vetämistä. Onneksi en ollut hukannut omaa nippuani. Näin Philin liukastuvan märkään sanomalehteen ja hän oli lentää selälleen luotisateeseen, mutta hän sai oikaistua vartalona. Hälytyksen me saimme viisitoista vaille neljä. Annetaan niiden päästä autolleen! Kuulimme pakun ovien paukahdukset. Me saavuimme First National Bankin eteen juuri silloin, kun kolme tummiin pukeutunutta miestä asteli sieltä ulos. Samalla hetkellä meitä lähinnä ollut mies nosti takkinsa sisästä rynnäkkökiväärin ja alkoi tulittaa. ~ Minä suojauduin erään Mersun taakse, Phil heittäytyi lehtikioskin suojaan. Emme juosseet palopostin eteen pysäköidylle Jaggelleni vaan pistimme jalkaa toisen eteen ja ryntäsimme Madison Avenuelle ja kohti 56. Reikä se on rinkelissäkin ja minun tulisuojani oli pian täynnä reikiä. Mikään auto ei ole kovin kaksinen tulisuoja ja luodit puhkoivat peltiä aivan vierelläni. Takkien sisältä pilkotti sellaista, mitä ei voinut pitää kukkakimppuna tai suklaarasiana. 10 Jokainen heistä kantoi merimiesmallista säkkilaukkua. Oikaistua siinä määrin että hän meni samalla vauhdilla nenälleen asfalttiin. Käynnistin Jaguarin ja Phil ilmoitti keskukseen pakenijoiden suunnan. - Viereisellä kadulla on meneillään oikea ryöstö! First National Bank! Minulle ja Philille tuli kiire. - Siellä on meneillään pankkiryöstö! - Kyllä minä sen tiedän, naurahdin kännykkään. Katsoin häntä pitkillä ja vastasin: - Mitäs menit sinne autoon istumaan. Mutta eräällä heistä oli konepistooli ja se nakutti lähes tauotta. Ei suinkaan kalpeudesta, vaan jauhomaisesta aineesta. - Katsellaan sitä parhaillaan vierestä. - Tai deckeripeliksi, hönkäisin. Mikä enää oli totta ja mikä elokuvaa. Nokialaiseni pirisi ja minäpoika vastasin. Avainrengas on kätevä pikku härveli, jonka avulla voit hukata kaikki avaimet kerralla. No, huumekyttiähän me emme ole ja ajattelin että antaapa nyt Hollywoodin ihmeiden tehdä työnsä missä kunnossa haluavat. Jaggen lukitus avautui sekunti ennen kuin syöksyimme etupenkeille. Kun tauko tuli, tiesin miehen vaihtavan lipasta. He kulkivat melkein rauhallisesti kohti pakettiautoa, jossa kuskin paikalla istui neljäs. Täällä ei saa polttaa! hän jatkoi vielä isommalla äänellä. Olin täynnä virtaa kuin sähköaitaan kussut Duracel-pupu. - Meni lekkeripeliksi, hän kiljaisi. - FBI! karjaisin ja nykäisin virka-aseeni esille. Tämä rynkky ampui suurin piirtein kolmen laukauksen sarjoissa. katua. Olen sitä mieltä että vaikka tupakointi kiellettiin Manhattanin ravintoloissa jo vuosia sitten, ulkoilmassa meikäläinen sauhuttaa niin paljon kuin huvittaa. Pistin tupakaksi ja jo siinä samassa kuulin takaani äänen: - Täällä ei saa polttaa! Katsoin taakseni ja näin kuvausautossa istuvan mikrofonin puomia pitelevän tyypin, joka tuijotti minua vihaisesti. valkoinen. Sitten auto lähti liikkeelle. Säästeliästä. Siellä täällä lojui replica-aseita ja aidolta näyttäviä käsikranaatteja
Tupakointi on muuten yksi suurimmista tilastojen aiheuttajista. - Brooke Shields sanoi aikoinaan, että "Tupakointi tappaa. - Mutta tietävätkö ne, mistä sieltä täältä liikenne on pysäytetty. Transit poukkoili katukiveykselle ja iski muutaman roskiksen taivaalle. XKR Jaguarin osamaksut muuttuivat vähän väliä korjauskuluiksi. Harhautus! - Ovelat paskiaiset, puuskahdin rattia kieputellessani. Eihän tuo peli oma ollut vieläkään. - Eihän kukaan odottaisi tuollaista tapahtuvan juuri kuvausten aikaan. Pakettiauto hurautti vasemmalle heti Queens Bridge Parkin jälkeen. Mollukka väpätti verkkokalvoillani sillan kannatinpylväiden vilinän seasta. Ylitimme sillan ja sen alla sijainneen Franklin D. - Sen lisäksi noiden täytyi tietää, että liikenne on pysäytetty sieltä täältä ja apuvoimien tulo kestää. Nyt kurvi nielaisi pakoauton ja kuolo oli korjata satoa. - Aika nero naiseksi. Loputtomalta vaikuttaneen ajan jälkeen kuski peruutti takaisin satamahallien suojaan. - Räjähdys, aivan oikein ja kaikki poliisipirssit ovat juuri matkanneet sinne. - Jumalation tuota paahdetta, kiroilin kun punaisena laskeva aurinko kävi silmiin erittäin ikävästi. - Ukkosta ei ole ilmassa eikä salamoi, ja sähkökatkon vuoksi ei kaikkia hälytetä, joten jäljelle jää... Edessä katu teki melko jyrkän mutkan, joka normaalivauhdilla olisi ollut aivan vaaraton. Roosevelt Islandin. Tökkäsin Marlboron huuleen ja Zippo-jäljitelmä rasahti. Luojan lykky, etteivät he ryhtyneet räiskimään autostaan, joten se kilpa-ajo oli ainoa kusemiskisamme. Toivoin, että apuvoimat ennättäisivät sillan Queensin puoleiseen päähän. - Tästä se tarkastaja High tykkää, puuskahdin ja löin kämmenilläni rattia, joka ei ollut tehnyt minulle mitään pahaa. ~ - Pessimismi on aivan turhaa, ei se auta kuitenkaan mitään, Phil maalaili kielikuvan kun nousimme Jaggesta ja kävelimme takaisin kohti ryöstettyä pankkia. Phil poltti tavoistaan poiketen panatellan sijasta Dunhillia. Ajoin Jaggea niin lujaa kuin olisin varastanut sen. - Varsin röyhkeä ryöstö, Phil tuumasi. Ei näkynyt vilkkuvaloja, puomeja tai piikkimattoja, ei. Lopulta paku jymähti takaisin ajotielle, jossa sen kumit kärysivät ja matka jatkui entiseen malliin. Jaggeni renkaat pureutuivat asfalttiin paremmin eikä meille käynyt siinä mutkassa kuinkaan. Kyllä ne tiesivät. He suunnistivat kohti Queensboro Bridgeä. Vernon Boulevardin oikealta puolelta saapui eteemme niin sopivasti olutrekka. - Niinhän me aiotaankin napata, puhisin ja painoin kaasupolkimen melkein läpi Jaggen pohjasta. Asfaltti kiisi ohitsemme, kun saavuimme Queensboro Bridgen toiseen päähän. Kun käänsin auton Queens Bridge Parkin itäpuolelle, pakettiautoa ei näkynyt missään. Paku vaihtoi kaistaa muusta liikenteestä välittämättä. - Vaikka koodi kuusikymmentäneljä eli aseellinen ryöstö raikaa poliisiradioissa, harva on kuitannut sitä. Sininen savu sukelsi keuhkoihin ja teki olon vireäksi, seesteiseksi, melkein mielekkääksi (vaikka aikoinaan polttamista mainostettiin miehekkääksi) ja kaiken lisäksi se kohotti mielialaa. Jos kuolet, olet menettänyt tärkeän osan elämääsi", muistelin. Painoin torvea ja Phil heilutti virkamerkkiä ikkunasta. Paikan päällä oli jo kolmen kanavan lähetysautoja ja niiden mukana kulkevia uutisriippoja 11. - Heillä täytyy olla sisäpiirin tietoa suljetuista kaduista, murahdin takaa-ajon tiimellyksessä. Garment Districtissä sijaitsevassa tavaratalossa on sattunut kymppi-kahdeksankymmentä. - Ja kekseliäs, jatkoin. - Muuan juttu, Phil sanoi katkaistessaan puhelun. - No ei kai iho voi palaa, kun ajaa oikein lujaa! Phil veisteli
- Tarvitsetteko silminnäkijähavaintoja. - Niin uudet renkaat ettei pinta ole vielä ehtinyt kasvaa, kuulin vastauksen. kuulin äänen vierestäni. - Ehkä kannattaa vaihtaa nuo housut, ehdotin. Naispuolinen tv-toimittaja oli opetellut peilin edessä vinon elvishymyn ja nyt hän kiusasi sillä oman kanavansa katsojia. Ihan myötätunnosta ja muutenkin vaaran välttämiseksi tumppasimme syöpäkääryleet välittömästi. - Lisäksi kun saavuitte paikalle, tämä kuvausautonne savutti melko pahasti. Menimme keskustelemaan järkyttyneen ja bensalta haisevan pankinjohtaja Del Morganin kanssa. Gasoliinin haju selvisi meille hetken kuluttua. 12 - Securitas Security Systemsin vartijoista ei ollut mitään iloa, hän kertoi ääni yhä vavisten. - Mistä tuo bensan katku tulee. - Tuli mieleen muuan juttu. - Joka jätkä myisi vaikka mummonsa ja koko sukunsa tuossa tilanteessa. - Mitä te näitte. New Yorkissa Chase Bankin virheen vuoksi sen asiakkaiden talletustietoja, henkilötietoja, sosiaaliturvatunnuksia ja syntymäaikoja päätyi viime toukokuussa roskapusseissa useiden Chase Bankin konttoreiden ulkopuolelle. - Niin mekin. Phil kysyi. - Se oli sen pankin moka, tämä ryöstö ei ollut pankin syy. Me olimme siinä mukana. Epäilemättä edessä olisi mukavantuntuinen pikavoitto ja mahdollisesti syyte virkavallan halventamisesta. - Ja kamera-parkahan olisi särkynyt jos minua olisi kuvattu. Katsoin äänen suuntaan. Millään työpaikalla ei ole täydellistä ihmistä. - Kun zoomasin lähemmäs, siinä luki Semper Fidelis.. Kuulin, kuinka NYPD:n konstaapeli oli keksinyt huomauttamista meitä lähimmän kuvausauton kuskille: - Aika kaljut nuo teidän eturenkaat. - Ajattelin katsojien parasta, tuumasin. Muuten se olisi tanko. Phil aloitti lausahduksen: - Muuten, ajattelin juuri... Taita putkessa olla reikä. - Ne valelivat housujeni etumuksen bensalla ja minulle esitettiin sytkäriä ja sanottiin että avaapa ukko kassaholvi. - Ainahan sitä voidaan jotakin yrittää, sanoin turhan laiskasti. - Kai te saatte saaliin takaisin, saattehan te. - Näin tilanteen kohtaus kohtaukselta. - Millainen. - Yhdellä niistä oli ranteessaan tatuointi, tyyppi väitti. tämä sivullinen, jonka naaman olisi voinut suosiolla pikselöidä, kysyi ja änkesi naistoimittajan viereen. - Paitsi kyllä me erikoisagentit Federal Plazan toimitalossa ollaan mielestäni melko täydellisiä, Phil veisteli lähinnä itsekseen. Sellainen perussilminnäkijä, perusreiska, sivustaseuraaja-seppo, juuri sellainen joka tykkää katsella vierestä. - Joten voisitteko pitää niitä savukkeitanne kauempana. Samalla siirsin hänen objektiivinsa muitta mutkitta pois meikäläisen suunnasta. Sama pikselöitävä, joka luuli päässeensä Lain nimessä -tv-sarjaan. Mutta ei vartijoita voi syyttää. logoilla varustetut karvamikrofonit käsissään. - Näin sen tulitaistelun, mies selvensi. - Cops-sarjaako kuvaatte. Riitti hänellekin yksi kiusaaja, vieläpä ihan suoraan lähetykseen. - Kyllä, totta kai, kuski väitti vakavasti. - Kaikki pankkisalissa olleet päätyivät makaamaan naamat lattiaan. - Holvista jonkin verran käteistä, tallelokeroista arvopapereita, jonkin verran jalokiviä ja haltija-arvopapereita, joita Securitasin porukka juuri toi pankkiin, Morgan valaisi. - Minua ei saa kuvata, ärähdin eräälle kameramiehelle, jonka kameran linssi oli uida liiveihini. - Huh, pudistelin päätäni. - Sinä oletkin vähän liian Cottonia filmattavaksi, Phil tokaisi. - Panemme rastin seinään, virnistin. - Mitä pankista vietiin
He kyllä yleensä lyhentävät sen muotoon Semper Fi, mainitsin. Palasimme asialinjalle. - Zoomasitte. - Tuolla rahalla se remmi hankkii jo uudet kasvot ja uudet elämät. - Olin suojassa tuon pylvään takana, mies sanoi ja osoitti taakseen. - Koko saaliin yhteisarvo selvisi juuri... - Samoja sanoja käytetään armeijayhteyksissä myös Englannissa, Hollannissa, Brasiliassa, Sveitsissä... - Siis katsoin vaan tarkemmin. - Ihmeen tutun tuntuinen, kuin olisin tavannut saman miehen ennenkin, tai ainakin samanlaisen... - Aivan tosiaan tuli. - Se oli varastettu leipomon pihalta muutama päivä sitten. - Illinoisissa muuan mies sieppasi toisen miehen ja pakotti hänet nostamaan tililtään rahaa. Heti tämän jälkeen sieppaaja nosti rahaa omalta tililtään samalta automaatilta, turvakameroiden kuvatessa tapahtumaa koko ajan. - Ei, ei se ole sitäkään. En usko että lähdemme hakemaan syyllisiä Euroopasta saakka. Tämä asia meitä kiinnosti: kuinka konttorissa saattoi olla juuri sillä hetkellä tuollainen määrä 13. todistajamme kysyi innoissaan. Ryöstön jälkeen koko pakettiauto oli sprayatty ammoniakilla ja valkaisuaineella. Suustani pääsi tahaton vihellys. huh, noin 18 miljoonaa dollaria. - Sitten ne kaikki juoksi pakettiautoon ihan kuin käsikirjoitusta noudattaen, mies selitti. - Se on latinaa, tarkoittaa "aina uskollinen", Phil muisti. - Järjen valo se vaan eräillä leiskuu, pudistelin päätäni. Tämän hän teki mielihyvin ja ilmoitti tiedot tärkeän näköisenä. - Joten veikkaisin että kyseessä oli merijalkaväen tatska. - Jostakin niitä sikiää... Maaliseokset eivät ole koskaan samanlaisia, Dorn murahti. Phil teki yhden puhelinsoiton. - Se ei ollut silmät, ei suu, ei hiukset, ei se vettynyt pipo päässä... - Ryöstäjä sulloi rahat housuihinsa ja juoksi ulos pankista. - Tai sitten 11. Uudet rekkarit ja uusi maali pinnassa. - Riittänee jo. - Tuliko sullekin se tunne. - Mutta oliko tämän kohtauksen kuvailusta teille hyötyä. - Siinä riittääkin puuhaa tekniikan tyypeille. - Ai upee, hämmästelin miehen kielikuvia. - Joo. - Muistin erään pankkiryöstön Virginia Beachilla, Phil naurahti. - Apua "en halua joutua todistajanaitioon" -ilme. - Ne hävittääkin kaikki jäljet melko mehukkaasti, harmittelin. Ja ehkä jokin lintu. - Mutta jokin, jokin kumma. - Eräissä silminnäkijöissä ja todistajissa on aina jokin samanlainen asia, jokin pikku yksityiskohta, mutta mikä seikka se on. - "Kohtauksen". - Huomasit saman. - Mutta sen uutta maalipintaa voidaan ainakin yrittää jäljittää. jalkaväkirykmentti. hän hämmästeli. - Sitten siinä tapahtui että mies pyörähti pakettiautoon, ja minä näin tarkennettuna että siinä ranteessa oli myös aseen kuva. Ja tämä oli varovainen arvio. Varmaan oli, sanoin ja kaivoin muistilehtiön esiin. Todistajamme poistuessa katsoin hänen peräänsä. Tai West Nova Scotian rykmentti Kanadasta, Phil mietti. Upee kohtaus. Pidätys sujui melko nopeasti. Rahojen mukana meni väripanos, joka räjähti housuissa ja äijä kiljui hypellessään eteenpäin. - Ehkä se tulee vielä joskus mieleen. ~ - Tyhjä pakettiauto löytyi satama-alueelta Queensista, G-mies Lewis Dorn kertoi meille kun olimme jälleen Federal Plazan toimitalossamme. - Annatteko vielä nimenne ja tiedot, mistä tavoitamme teidät. - Vaikka kuinka monen kaupungin motto, usean opinahjon tunnuslause, ja se on myös vanhan irlantilaisen suvun käytössä. - Déjà vu, sanoin Philille. - Juuri tuon näköisiä todistajia
- Lehdissä luki että Nykissä kuvataan elokuvaa näinä päivinä. Tarkat tiedot suljetuista kaduista sun muusta olivat vain virkavallalla. Siirryimme tutkimaan Garment Districtissä 14 sijainneen tavaratalon valvontakameroiden nauhoituksia. Siellä hän valeli salaa tötterönsä sisällön bensalla. Hän työnsi kärryt elintarvikkeiden puolelle. - Tietokoneet toimivat sillä sinisellä savulla, joka niistä tulee ulos sitten kun ne lakkaavat toimimasta. Hän kaatoi sinne lannoitetta. Tamponeja hän latoi kärryynsä naisten kemikalion puolella. Sitten hän poimi kärryihinsä munakellon. Emme nähneet kunnolla, miten hän vempeleen rakensi, mutta tiesimme sen lopulta toimivan. Lisäksi hän etsi savukkeensytyttimen bensaa. Isokokoinen mies saapui tavaratalon ulkooville tyhjin käsin. - Olihan siitä lehdissä, hönkäisin. - Nyt siellä syntyy sytytin, Phil totesi. Noutaja-Nevillen käsiarkisto ei sentään kaadu kuten nämä yläkerran palvelimet ja keskusmuistit. Mies meni nurkkaan selkä kameraan päin. - Kuinka nämä neljä rohkeaa rosvoa tiesivät, milloin kuvaukset pidetään. - Se kastaa tamponin bensaan! hämmästelin. - Kriminaaleilla täytyi olla sisäpiirin tietoa, mainitsin. Kaikkea, mitä hän suppiloon laittoi, emme kyenneet näkemään. - No. - Mutta kun Nevilleltä menee pyytämään palvelusta, Neville täytyy päivittää. - Kun neljä miestä suoritti ryöstön, viides mies suoritti tämän, meille kerrottiin. - Kerrot sinä kumminkin. - Niin, viemällä hänelle leka bourbonia, Phil muistutti. Hän nosti kärryihinsä erään tonkan. Hän teki lisää "ostoksia" ja kulki hyllyltä toiselle. Kukaan ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota. - Varman säästösyistä, ettei tarvitse maksaa nörteille ilta- ja yötöistä, tuhahdin. Neville toimii nesteytettynä, mutta ei toimi sitten kun promillet ovat haihtuneet taivaan tuuliin. - Tietokoneet toimii hitaasti jos toimii lainkaan. Hän teippasi hökötyksen yläpäänkin kiinni.. Tämän ostohelvetin kaikki osastot sijaitsivat samassa katutason kerroksessa. - Jummalauta. Hänellä ei ollut edes laukkua. - Eli ei loppujen lopuksi kovin salaista informaatiota, Dorn hymähti. ~ - Arvaa mitä, sanoin Philille, joka istui oman työpöytänsä ääressä. Hän teki iltapäivälehdestä kukkakimppumaisen suppilon, jonka toisen pään hän sulki teipillä. Kiivaimpana työaikana. Taloustavaroista oli lyhyt matka kukkamultaosastolle. Ja tietysti elokuvaprojektiin osallisilla, Jack Harma tiesi. Pysäytyskuva kertoi, että kyseessä oli kemiallinen ORCO-lannoite. Hän teippasi munakellon savukkeensytyttimeen. - Pyörii kuin ryssä Wal-Martissa, käytin ikivanhaa kielikuvaa. Matkalla hän heitti kärryihinsä iltapäivälehden. Sytytin päätyi paketoidulta kukkakimpulta näyttäneen tötterön sisälle. Jostakin hän poimi savukkeensytyttimen. Läheisestä standysta hän nappasi kärryihin teippiä. - Kiva. - Meneillään on käyttöjärjestelmien päivitys, kerroin. - Binäärisen tai minkään maailman tiedon saanti on juuri nyt yhtä helppoa kuin tulikuuman ranstakan työntäminen connecticutilaisen karhun takapuoleen. Kun saimme tarkastaja Highiltä valtuutuksen, jutun tutkinta siirtyi suoraan meille. Näimme kaiken askel askeleelta nauhojen avulla. Tämän viritelmän hän laittoi ostoskärryihinsä ja työnsi kärryt toiselle osastolle. Phil tuumaili. timantteja, käteistä ja käteiseksi vaihdettavaa paperia. Mies otti ostoskärryt ja meni ensimmäiseksi taloustavaraosastolle
- Olihan tuo, sanoin. Phil kysyi meikäläisen ilmiasua katsellessaan. - Energian säästöä. Se saatanan silta hajoaa lopulta kumminkin. Siinä meidän katsellessamme normaalin tavaratalon tuotteista syntyi pommi. Tämä asia kiristi minun pinnaani aivan erityisesti ja paloin halusta päästä kouluttamaan mokomia jätkiä, joita ilmankin maailma tulisi toimeen. Se on työnvastainen. - Niin on monella muullakin tässä kuvausryhmässä, hän ärähti. Donovan kysyi. - Tekniikan henkilökunta tutki pankin tilat ja labra löysi 258:aa ainetta mutta ei jälkeäkään ryöstäjien DNA:sta ja vielä vähemmän sormenjälkiä. Räjähdyksessä loukkaantui lapsi, joka viimeisten tietojen mukaan saattoi jopa halvaantua. Väläytimme virkamerkkejämme. Työ ei kannata. Oven avasi käkkäräpäinen kuikelo, jonka olin havainnut kuvauspaikallakin. - Siinä työ tekijäänsä kiitti. - Riskaabelia hommaa, Phil ajatteli ääneen. Muuten. Hetkessä lähiseutujen poliisipirssit olivat matkalla tavarataloon ja samaan aikaan rosvot iskivät pankkiin. Solmioni roikkui miten sattui ja parransänkeni oli jäänyt ajamatta. - Mihin aikaan poistuitte kuvauspaikalta. - Kaikkialla näyttää olevan räjähdysenergiaa, joka vain odottaa vapautumistaan. Jonkin kolon alta näitä aina esiin ryömii, näitä jotka oman edun nimissä eivät välitä paskaakaan muista. - Entä jos jokin ainesosa pommista olisi jäänyt puuttumaan. Virallisesti mies majailee Kaliforniassa. - Miksi sinä muuten olet noin vetämättömän näköinen. - Donovan asuu täällä vuokralla kuvausten ajan. - Pankkiryöstön tapahtumaaikaan. Edes monitoreita seuranneet tavaratalon turvamiehet eivät olleet osanneet aavistaa, mitä mies heidän silmiensä edessä puuhasteli. - Olin siellä siihen asti kunnes lähdin sieltä pois. - Tämä ei ainakaan ollut mitään amatöörien puuhastelua, mainitsin. - Nelikko iski pankkiin, viides räjäytti pommin tavaratalossa, murisin roistojen kylmäverisyydelle. - Luulisi, että ne lentelee takaisin Hollywoodiinsa vapapäivinä. - Miksi ette epäile vaikkapa 15. Lopuksi silta räjäytetään. Aikamoinen tapaus, vai mitä. - Teillä on tarkat tiedot liikenteeltä suljetuista kaduista, sanoin. Vasta silloin me kuulimme koko pankkiryöstöstä. Huokaisin suhteellisen kyllästyneesti ja tämä sai Donovanin kertomaan: - Kuvaukset päättyivät auringonlaskun aikaan. Ei se työ tekemällä lopu. Elokuva "Kwai-joen silta" ei olekaan sodanvastainen. - Siinä tuhlaantuu valtavasti sohvaperunaenergiaa, marisin. ~ Minä ja Phil saavuimme kuvausassistentti Alfred Donovanin asunnon luokse. Phil katkaisi juuri puhelinyhteyden. - Donovanilla ei ole siellä päässä perhettä. Menin tapojeni vastaisesti asialinjalle. Sitten mies vain vilkaisi lompakkoaan ikään kuin olisi unohtanut rahat tai luottokorttinsa autoon ja lähti kohti ulko-ovia solmiotaan oikoen. - Älä puhu kuin mielipuoli pyromaani, kehotin virkaveljeä. - Nosta perseesi ja lähdetään liikkeelle. - Työ, niin. Viidentoista minuutin kuluttua ostoskärryt räjähtivät. - Hän olisi varmaan improvisoinut vaihtoehtoisen pommin numero kaksi, veikkasin. Tämä tarkoittaa sitä että kyseessä oli ihan turha homma. Siinä sotavangit pistetään rakentamaan japanilaisille silta. - Mitä te minusta haluatte. Nousimme autosta ja astelimme kohti Donovanin kämppää. Mies kai ajattelee, että se on se ja sama majailla täällä sen aikaa, minkä he New Yorkissa kuvaavat
Phil kysäisi. - Ja ruumiinavaaja on varmaan yhtä riemukkaalla tuulella, Dorn irvisteli. Tästä filmistä tulee joka tapauksessa sellainen floppi että kyllä sille raha kelpaisi. - Tekniikan heppumme tarkastavat parhaillaan, oliko suikale teille luovutetuista kartoista. - Mihin. kysyin. Mutta minunhan ei tarvitse asiasta mitään tietää, riittää että on vahva mielipide. - Muistuttaa kovasti tyyppiä, joka yritti niitata meidät First National Bankin eteen. Donovan oli hiljaa, kun kerroin hänelle hänen oikeutensa ja Phil laittoi hänet käsirautoihin. - Eikö sitä sanota että sulanutta tuotetta ei saa pakastaa uudelleen. - Ne on varmaan jo silppurissa. - Ensimmäinen Persianlahden sota. - Armeijakavereita, vai. Donovanin ilmeetön ilme muuttui entistäkin ilmeettömämmäksi, mikä kertoi orastavasta paniikista. - Ikä. Retroa tai ei, Kylie Minogue tiedotti radiosta että "I´m Spinning Around". - Rikollisten pakoautosta löytyi suikale sellaista paperia, Phil mainitsi. Hiekanvärinen siilitukka. - Sitä on niin monenlaisia myrkkyjä. - Paskalla on tekijänsä, Jack heitti. - Sydänkohtaus. - Missä säilytätte karttoja, joista katusulut näkyivät. Entä sitten. Tuo otettiin juuri kun päästiin pois siitä helvetistä. - Aivan niin, Dorn nyökkäsi. - Arvelet että nainen olisi surmattu. Naapuri ei tiennyt tämän miehen nimeä. Nämä oireet maallikkokin huomaa, mutta 16. - Siitä varmaan naisen sukulaiset tykkää, Jack pudisteli päätään. Viisi muuta miestä istui hänen rinnallaan ja rynkyt lepäsivät polvia vasten. Phil uteli. - Olette käyneet kenttätöissä, vai. Roberts Revival Collection -kuori maksaa varmaan maltaita, tuumin. - Saatte kerrankin kaksi puhelinsoittoa, lisäsin Miranda-Escobedon litaniaan. - Kaksikymmentäviisi. - Naispuolinen yksineläjä. - Soittakaapa oikeuslääkärille ja käskekää tutkia vielä tarkemmalla seulalla naisen ruumis, kehotin. - Ei mahda mitään. - Tuon valokuvan kersantti näyttää kovin tutulta, sanoin. - Niin oli, jotta kopiointi olisi mahdollisimman vaikeaa, Donovan sanoi. Omassa kerroksessamme Jack Harmalla ja Lewis Dornilla oli uutisia. - Kartathan oli tehty punaisella värillä mustaa pohjaa vasten. kysyin ja osoitin valokuvaa. itse herra ohjaajaa. - Pankkivirkailijan naapuri kertoi, että nainen seurusteli muutaman kuukauden, Jack sanoi ja lunttasi muistilehtiöstään, - "kookkaan ja ryhdikkään miehen kanssa". - Ilmoittakaa ohjaajalle että hankkii toistaiseksi uuden kuvausassistentin. ~ Olimme vieneet Donovanin kypsymään pidätysselliin ja odottelemaan hänen vaatimaansa asianajajaa. Yleisimmät myrkythän ovat edelleen tänäkin päivänä syanidi, josta lähtee kitkerä haju, strykniini, joka vääntää raadon mutkille ja irvistyttää naaman ja arsenikki, joka puolestaan panee kellertämään ja pudottaa hiukset. hän kysyi. Pöydällä oli viimeisin oikku, retroradio. Heitin tähän väliin: - Ja virkailijan kuoleman jälkeen... Phil sanoi minulle. Vanhanaikaiseen kuoreen iskettyä nykyajan tekniikkaa. - Eräs sen pankin konttorin virkailija kuoli kaksi viikkoa sitten, Dorn kertoi. - Kyllä se tästä vielä pahenee, tokaisin. - Kukaan ei ole nähnyt miestä, Jack sanoi. Huomasin lipaston päällä valokuvan, jossa Donovan oli armeijan harmaissa hiekkaisessa maisemassa. Nyökkäsin. Olin niin sanottu sotakirjeenvaihtaja merijalkaväen matkassa. kysyin. Ainakin enemmän kuin koneisto joka sen sisällä oli. - Melko nuorena sen pumppu sanoi sopimuksen irti, hämmästelin
Tämä transvestiitti joutui keskeyttämään fellaation suorittamisen. - En minä teitä uskokaan, naurahdin. Ja kaula ulottui naamaan saakka. - Aihetodiste. NYPD ei vienyt juttua eteenpäin, mutta sana kiiri niin että kaikki muut tietävät tapauksesta mutta Baconen ei tiedä muiden tietävän. - Tykkäätkö oranssista väristä. kysyin hississä. - No... - Minä uskon sitä saalista, joka pankista kähmittiin. hämmästelin. Tähän Donovan ei pukahtanut mitään. - Vaatteissa. Kättelimme hyvin muodollisesti. - Annoitte rikostovereillenne kartat, joissa oli selkeät ajo-ohjeet kuinka paeta poliisia pankkiryöstön jälkeen, Phil totesi. - Meidän on paras olla varmoja Donovanin suhteen, Phil muistutti. - Aika outo. tätä fellaatiota. - Se varmistui, että roistojen pakusta löytynyt kartanpalanen oli peräisin teille annetuista kaupunkikartoista, kerroin. - Hyväähän me yleensä yritetään mutta priimaa pakkaa tulemaan, valehtelin aiemmista kokemuksista oppimattomana. Baconen katsoi pitkillä, kun kättelyn jälkeen pyyhin kämmeneni pikkutakin liepeeseen. - Mitäs sitten tapahtui. - Selvitetäänpä, keitä nämä Donovanin armeijakaverit olivat, tuumailin ja asetin miehen luota nappaamani armeijaotoksen pöydälle. Periaatteessa miehen kaljapullohartiat kuuluivat samaan kombinaatioon kuin päälaki. - Hehehehe. Phil kysyi Donovanilta. - Oransseista haalareista. - Golfkentän hallituksen jäsenenä häntä kohtaan ei nostettu syytteitä siveettömyydestä julkisella paikalla. sitten on kaikki digitalisvalmisteiden yliannostukset sun muut. - Haistakaapa pitkä paska, Donovan murahti. - Mikäs siinä. - Päämieheni on syytön ja yhteenveto jonka esitämme tuomioistuimelle hyväksytyssä muodossa, tulee osoittamaan että syytökset eivät perustu tosiasioihin ja että ne tulevat raukeamaan ja että liittovaltio tulee luopumaan kaikista syyt17. Kuulin miehestä mojovan jutun. Jotakin siinä luovutetaan. - Uskokaa tai älkää. - Kokeillaanpa jos Donovanin kupla puhkeaisi kuin immenkalvo riparilla, veistelin. ~ - Minkä niminen asianajaja. - Niillehän oli vielä käyttöä. Luettelin kuulustelua tallentavalle videokameralle ajan, paikan ja läsnäolijat. Mutta sitä ennen minä ja Phil saimme kuulla Donovanin asianajajan saapuneen, joten siirryimme kuulustelupuuhan pariin. Akti oli keskeytynyt kun poliisit tulivat naputtelemaan maasturin ikkunaa. - Näin on. Yleensä ne haluaa muilta kaiken ja vaatteetkin päältä. - On ennenkin sattunut että on viety syyttäjälle juttu joka lopulta vuotaa kuin härän kurkku ja rosvot porskuttaa ulos oikeussalista. Ilotyttö oli sillä hetkellä polvillaan maasturin jalkatilassa. Päämieheni laittoi kartat elokuvayhtiön New Yorkin toimistossa silppuriin ja roistot ovat varmasti penkoneet roskiksia, asianajaja väitti. - Ai maksamassa palkkiota. - Andy Baconen, Phil kertoi. hörähdin. Saavuimme kuulusteluhuoneeseen. Se kärähti golfkentän parkkipaikalla maasturinsa ratista kun hän oli saanut vapaaksi erään ilotytön. Pääset hyvin pian käyttämään sellaisia. - Voi noita pykälänviilaajia. - No mikä ettei. - Miksi ihmeessä hän olisi laittanut kartat silppuriin ennen kuvauksia. Kumma, että tämä aikoi edes jotakin luovuttaa itseltään. - Mitä tarkoitat. - Minä opettelin ne kartat ulkoa, Donovan sanoi. Ehkä kymmenkunta vuotta sellaisissa vetimissä saattaa tehdä allergiseksi oranssille. - Niin on nimikin. Asianajajalla oli korkea otsa, tai sitten naama vain ulottui kauas ylös. - Hehehe
- Tehkää niin. - Kyllä, sanoin. - Vaan ei viimeisimmän valtavirran mukainen. Phil kysäisi muina deckereinä. - Me tiedämme olevamme oikeassa. Hetken hiljaisuuden jälkeen sanoin: - Niin että mitä. - Teidän ei kannattaisi kuunnella tätä asianajajaanne, sanoin. Tuollaiseen eivät sanat riitä, Phil hönkäisi. Se meni vähän tähän tapaan: - Kun suorititte ruumiinavauksen, tarkistitteko pulssin. Minun päämieheni ei valehtele! - Jopa olette nopea ihmistuntija. - Jos hän kehottaa teitä pysymään hiljaa, hän antaa erittäin huonoja neuvoja. Niin tämäkin. - Keksikää vähän uudempia vitsejä, parasiitti pykälänvääntäjä murisi. Tunnin vai kaksi. - Soihan teilläkin täällä taustamusiikki. Hän kuunteli parhaillaan skalpelli kourassa New York Dolls -yhtyeen niin kutsuttua protopunkia 70-luvulta. Baconen valui huoneesta yhtä niljakkaasti kuin python. Keitä ne miehet armeijakuvassa olivat. Kauanko olettekaan tunteneet hänet. Kauanko aiotte kiusata päämiestäni tyhjänpäiväisyyksillä. - Puhuuko asianajaja koskaan totta. - Te taidatte v-uilla. kysyin naama peruslukemilla. - Joskus asianajaja tekee mitä tahansa voittaakseen jutun. - Tarkistitteko verenpaineen. - Kuolleelle. Donovan pysyi hiljaa. Phil kysyi. Jo Johannes Kastaja opetti Jeesukselle vertauksien käytön ja samalla rivien välistä v-uilun jalon taidon. Köyhän miehen Matlock kasasi papereitaan. - En edes tiedä kuinka aloittaisin vastaamaan moiseen kysymykseen. Suomuvanaa hän ei jättänyt, joten nyt ei ollut nahanluomisen aika. - Joko itse olette lakanneet hakkaamasta vaimoanne. Kaheli asianajaja yritti saada ruumiinavauksen tehnyttä oikeuslääkäriä kiinni virkavirheestä. - Tämä taisi olla tässä, hän sanoi päämiehelleen. Phil varasti puheenvuoron ja puhui suoraan Donovanille: - Kai tiedätte, että FBI:lle valehtelu tässä asiassa tekee teistä takuuvarman rikoskumppanin. asianajaja murisi. Se taito on aika 18 vanhaa perua. - Me saamme sen tiedon selville muutenkin, Phil muistutti. Kaikki ne on kyllä olleet kuolleita kun olen avannut. Pykälänvääntäjä oli juuri rusauttanut päälle asianajajan kakkosvaihteen mikä tarkoitti veemäistä asennetta ilman käsijarrukäännöstä. Kun hän ja hänen päämiehensä olivat menneet, totesin: - Ero maantiellä yliajetun haisunäädän ja asianajajan välillä on se, että haisunäädän edessä on jarrutusjäljet. ~ - Typerät kakarat jotka halua isona CSI-tutkijoiksi ja ruumiinavaajiksi, kuvittelee että kaikki selviää sukkelaan, siis reippaasti alle tunnissa miinus mainoskatkot, ja että taustalla soi jatkuvasti niin kutsuttu menevä musiikki, oikeuslääkäri Eric Hammond narisi. - Kuinka monelle kuolleelle te olette tehneet ruumiinavauksen. pähisin. teistä ja vaatimuksista, Baconen ilmaisi asiansa verbaliikalla, joka muistutti enemmän munkkilatinaa kuin selkokieltä. - Ihanko huomasitte, vai. - Tästä tuleekin mieleen elävästi eräs ristikuulustelu oikeusistuimessa, Hammond naurahti. - Hieno homma. - Tapahtui ihan oikeasti, näin vielä oikeuden pöytäkirjatkin. asianajaja kysyi. - En. Ovella hän kääntyi sihisemään ja olin näkevinäni kaksihaaraisen kielen lipaisevan teräväkärkisiä hampaita. Koska asia oli näin eikä tyypin naama muutenkaan miellyttänyt, en minäkään sitten ryhtynyt jarruttelemaan. - En.. Se tietää teille linnareissua
Hän pystyi järjestämään kuvaukset juuri kyseiselle päivälle, jolloin ryöstäjät iskisivät pankkiin, muistutin. - Mutta olisiko potilas saattanut siitä huolimatta olla elossa. Tämä kun on tarkkaa hommaa kuin täin naiminen. Poistuimme steriileiltä kalmoilta tuoksuvasta ylivaloisasta paikasta. - Joten on siis mahdollista että potilas oli hengissä kun suorititte ruumiinavauksen. - Donovan on kumminkin pelkkä apuri, Phil synkisteli. - Koska potilaan aivot olivat pöydälläni lasimaljassa. - Olitte oikeassa, Hammond sanoi. - Kuinka paljon uskot sattumiin. - Jumalaan me luotamme, muiden nimet syötetään NCIC-tietokantaan ja katsotaan, mitä rötöksiä on omallatunnolla, totesin. Mahtaa se zombiearmeija sitten olla näky. Mitä sitä voi tehdä. - Kaikki viisi armeijakaverusta asuvat New Yorkissa. ~ 19. Hammond sanoi pankkivirkailijattaren ruumiin äärellä. - Jos pakoreitti selvisi roistoille kuvausryhmän Donovanilta, tältä pankkivirkailijalta he urkkivat etukäteen, milloin pankkiin kannattaa iskeä, sanoin. Kuvittelevatko ihmiset, että se sielu edelleen asuu lahoavassa lihakasassa. - Hyvin vähän. yritin mennä asiaan. - Catch-kaksikymmentäkaksi. - Ei. Phil harmitteli huomiokykyään. Pääsimme työhuoneeseemme ja aloitimme tietokantojen seulonnan. Ainakin naiselle seurasi myrkytyksestä kooma, hengityksen pysähtyminen ja sydänkohtaus. Tauon jälkeen tohtori vastasi: - On mahdollista että hän olisi saattanut olla elossa ja tekemässä lakimiehen tehtäviä jossakin. Mutta lakipykälät olivat suosiollisia ja saimme sen tehtyä. - Kuten esimerkiksi tiedot siitä, milloin pankissa olisi haltija-arvopapereita. Mutta alkakaamme etsiä niitä äijiä. - Että eivät olisi halunneet. Oletko, Jerry, tosiaan sitä mieltä että siinä armeijakuvassa olevat tyypit muistuttavat ryöstäjiä. - Ja. - Näin piti olla. - Etkö sinä sitten ole. kysyin tietokoneen ääreltä. Olen ammattitaidoton heppu jos en tee ruumiinavausta ja olen paha heppu jos teen sen. Niin no, nämä omaa tempaustaan odottelevat kai uskoo että haudat avautuu viimeisenä päivänä ja niin edelleen. - Että ei sen kummoisempaa, murahdin. Pattitilanne, Phil nyökkäsi. - Minä näin ne niin vähän aikaa. - Mutta miten tämän meidän tapauksemme laita on. Minä ja Phil nauraa kätkätimme tapaukselle. - Löytyi hirmu määrä magnesiumsulfaattia ja reipas yliannostus nifedipiiniä. - Mitä niistä seurasi? - Siis noita aineita löydettiin, ties mitä muuta oli ennättänyt kadota. - Naisen suvussa oli esiintynyt sydänvikaa ja siksi mitään filunkia ei aluksi osattu epäillä. - Tutkimme tämän naisen hiuksia ja kynsiä mahdollisen myrkytyksen varalta. - Piti hakea lupa tähän korkeimmalta oikeudelta saakka. - Olin ymmärtänyt, ettei tällä naisella juurikaan ollut yhteyksiä sukulaisiinsa. - Kuinka voitte olla siitä niin varma, tohtori. - Donovan muuten oli vastuussa kuvausryhmän aikatauluista ja kuvauspaikkojen varauksista, lupien kyselemisestä ja niin edelleen. - Totta kai ne sukulaiset heräsivät sitten, kun aioimme tehdä ruumiinavauksen, Hammond mutisi. - Murha mikä murha, Hammond sanoi. - Entä hengityksen?! - En. - Tekijämiehet meiltä puuttuvat edelleen. - Eivät todellakaan
Ilmeisesti ne rahat jotka hän rautakaupan kassasta ja kassakaapista tyhjensi. - Ei harmainta hajua, nainen sanoi. - Rautakaupan. - Mitä Hank on taas hulluillut. Joskus 60-luvulla valmistettu televisio pauhasi omiaan. - Ai tekin olette sieltä. Siellä asui Eve Simmons. Simmons ilmeisestikin tiesi, että edesmennyt Ker20 sham oli pitänyt aseet hyvässä aseöljyssä, koska hän arvasi ottaa ne tuosta vain käyttöön. - Sain melko varman tiedon NYPD:ltä, virkaveli kertoi. Odotimme, että nainen kävi "siistiytymässä". Olohuone oli tilava muttei mitenkään ylellisesti kalustettu. Matkalla Phil kertoi tiedon, jotka hän oli saanut juuri ennen lähtöämme. - Eihän se tietysti haittaakaan tee jos käydään hieman häntä kuulemassa, sanoin linjalleni uskollisena kuin tuuliviiri. - Ei nainen ollut ajatellut koko asiaa. Simmons oli kävellyt tämän leskirouva Kershamin luokse, ottanut hänen edesmenneen miehensä asekokoelman ja lykännyt naiselle rahaa. - Se pitää aina huolen omista asioistaan. - Mennäänpä tapamaan tämän Simmonsin exvaimoa, Phil ehdotti. - Hank tuntuu pitävän sitten huolen omista asioistaan. - On aika selvää, etteivät he aio näillä kulmilla pitkään pysytellä, Phil sanaili. Komento "viimeisin tunnettu osoite" antoi sijainniksi Westchesterin. - Voitte te tulla sisäänkin tarkistamaan, ei sillä tänne mitään asiaa ole. - Kyllä sinä haluat sen tavata, Phil sanoi. - Niinhän se on että kaikki tuntee G-miehen mutta G-mies ei tunne ketään, muotoilin vanha "apina eläintarhassa"-vitsiä. - Mitä se muka tietäisi. Aivan ensimmäiseksi ex-rouva Simmons sanoi: - FBI. Nojatuoli oli kaiketi lainassa Frasier-tv-sarjan isäukolta. Myös Phil tutki tietokoneen näyttöpäätettä. Elikkä vain omista ja armeijakavereidensa asioista. kysyin ja kuikuilin sisemmäs lukaaliin. hämmästelin. - Eikun teikäläiset erottaa noiden pukujen perusteella jo kilometrin päähän. Hänellä on tilillään jokin vanha vakuutuspetos, ei muuta, Phil sanoi. - Todennäköisesti Hank Simmons oli ilmeisesti pikkurahan puutteessa ryöstänyt rautakaupan kassan... - Häntä epäillään pankkiryöstöstä, sanoin. Elikkä veteraaneilla kun on vaikeaa. Televisioon vilkaistessaan Phil ryhtyi mainok-. Aivan kuten yhdellä pankkiryöstöön osallisella, sanoin. Ulkonäkö on tärkeä ruumiinosa ja sitä tällä naisella riitti. - Elikkä hän on taas hankaluuksissa. Ajoimme läpi El Barrion ja saavuimme Bronxin puolelle. hönkäisin. - Simmonsilla on merijalkaväen tatska. Vilkaisin monitoria ja kyseessä oli aikamoinen seksipommi. - Kuinka niin. - Kun aseiden haltija oli kuollut... Ovi avattiin jo ensimmäisellä koputuksella. - Vain muuan viinakaupan ryöstö elikkä humalainen hölmöily, josta se selvisi rahalla ja sovittelemalla. Nousimme autosta Franklin Avenuella. - Sattuiko sellaista usein kun olitte naimisissa. - Simmonsilla ei ollut sitten aiettakaan peitellä henkilöllisyyttään, hämmästelin. sanoin täysin hämmästyneenä. - Ja katsomassa. Phil kysyi kun astuimme eteisen kautta olohuoneeseen. Miesten nimet olivat Hank Simmons, Steve Dawson, Andy Brant, Horace Arkin ja Terrence Cameron. - Ja heti sen jälkeen hän osti väkisin kasan aseita eräältä sotaleskeltä. - Ei tainnut asekokoelmakaan laillinen olla, tuumin. - On sen verran hömäkän näköinen nainen. Muulla ei ole mitään merkitystä. - Näin on, Phil naurahti. oliko vaimolla oikeus säilyttää niitä. - Mistä voisimme löytää hänet. Edessämme seisoi noin 65 kiloa uhkeaa, ylvästä ja tummatukkaista naista. Naisella oli vanha rikosrekisteri, eihän meillä muuten hänen kuvaansa olisi ollutkaan
- "Elikkä" aavistin, vastasin hymyillen. - Tässä minä taas olen, vaimo sanoi. Lapusta ei saanut muuta selvää, kuin että vuokratila sijaitsi New Jerseyn puolella. - Sehän teidän tehtävänne on. - Mikään ei pysy naiselta salassa, Phil sanoi. Nauroin niin että olin ajaa edelläni kulkeneen roska-auton perään. Kynttiläillallinen saa minut syömään kädestäsi. - Elikkä tiedämme että New Jersey on aika laaja alue, hän sanoi. Kun tulet töistä, olen etuovella vastassa ja ylläni ainoastaan se, minkä luonto minulle antoi." - Ja. Päätimme lähteä haeskelemaan listamme seuraavaa miestä. - Missä se kuitti nyt on. - Emmeköhän me tiedä, kuinka käsitellä häntä, sanoin poistuessamme. - Minä en rullaluistele. Saako olla utelias... - Hänellä ja niillä armeijakamuilla ainakin joskus oli jokin kerhotila, nainen sanoi. - Sitten perässä oli puhelinnumero. Yli viisitoistatuhatta miestä soitti numeroon: Atlantan Eläinsuojeluyhdistykseen, jossa tarjottiin kahdeksanviikkoista mustaa labradorinnoutajaa hyvään kotiin. - Olisiko minun murtunut poskipääni aiheuttanut sen, eli en tiedä. Poistuimme kohti Jaggeani ja totesin Philille: - Elikkä se oli sellainen turha reissu. - Meni roskiin kauan sitten. - Sen verran tummia, että ne täyttävät muodinluojien rotukriteerit, mutta ei yönmustia, ettei punaniska säikähdä ja jätä tuotetta ostamatta. - Vein hänen vanhoja vaatteitaan pesulaan ennen kuin luovutin ne Pelastusarmeijalle. Matkasimme läpi Harlemin, kun Phil muisti erään jutun. Ei saisi naurattaa silloin kun toinen on ratissa. - Kuinka voitte tietää siitä. Se on pöljä elikkä hullu. - Onko teillä mitään käsitystä siitä, mistä tavoittaisimme hänet. tuumailin. - Elikkä sellaisia ihmissuhteet ovat. Perheväkivaltatapauksissa kiista alkaa yleensä paikasta jossa ei ole aseita (olohuone) ja siirtyy paikkaan joka on täynnä tappavia aseita (keittiö). Pesun jälkeen eräästä taskusta löytyi kerhotilan vuokranmaksukuitti, joka oli pesun jäljiltä yhtä mössöä. - Olkaa varovaisia ex-mieheni kanssa kun löydätte sen. - Elikkä haluatte keksiä, mistä Hankin voisi löytää. - Minä en ainakaan voi ostaa tuota, sanoin. - Semmoinen aikomus meillä on, sanoin. - Oletteko te muuten töissä kaupan kassana. - Mistä teidän eronne johtui. Elikkä pisti sen pään niinkin sekaisin että erään kerran se yritti kuristaa minut unissaan. Tuo mainoksen henkilö meni rullaluistimilla kuin keväinen vasikka. Minä en rullaluistele, en siis voi hankkia moista kapinetta. Olen kiltti tyttö ja tykkään leikkiä ja pelata pelejä. - Mistä arvasitte. - Hank oli ennestään outo, mutta Persianlahden sota, ensimmäinen siis, varmaan aiheutti sille omanlaisensa syndrooman. - Kiitoksia teille aikanne uhraamisesta. Pysäköin Fulton Fish Marketin kulmille ja 21. Hymähdin katsellessani asuntoa joka oikeastaan koostui vain olohuoneesta ja keittiöstä. Pitää sitä oikeutettuna. "Musta sinkkutyttö etsii miehistä seuraa, ihonvärillä ei ole väliä. Elikkä aikoinaan tuli muutenkin selattua kaikki sen piilotetut kuitit elikkä muut laput. sen uhriksi. - Hitto, tuo "elikkä" alkaa jo tarttua! manailin. - Tuollainen kannettava tietokone olisi kova sana ihan kotioloissakin, hän taivasteli. - Ihmissuhteet vai yli-ihmissuhteet. - Nämä mainoksissa käytetyt afroamerikkalaiset mallit, Phil pähkäili. Varmaan se tälläkin, siis jos se on jonkin pankkiryöstön tehnyt, hakee korvausta kärsimyksilleen. - Josta hän ei koskaan kertonut minulle. Rakastan samoilua metsissä, ajeluja autollasi, telttailuretkiä ja ihania talviiltoja takkatulen ääressä. - Olipa kerran eräs sinkkuilmoitus, sen väitetään olleen Atlanta Journalissa
tai tappoa. - Ovat kadonneet selittämättömästi, mutisin. Silloin näin pelottavan oloisen ihmisenkuvatuksen. - Eikä se tullut tänään töihin, pomomies totesi. En usko, että sinäkään, hän viisasteli. He lähtivät tsekkaamaan muiden entisten merijalkaväen sotilaiden nykyisiä asuinsijoja. Kyseessä olivatkin sälekaihtimet. - Kaikkea ei pysty selittämään. Käteni hapuili jo kainalokoteloa. Molemmat agentit vietiin George Washington University Hospitaliin. Jos he pysyvät yhdessä, he jäävät varmasti kiinni. Kiirehdimme välittömästi kohti Queensia, jossa mies asui. Niin teki ensimmäinenkin. - Viisi Taksikuski-elokuvan Travis Bickleä, aseistettuina ja pakomatkalla, Phil selvensi. Lehdet eivät tätä kertoneet, mutta kyseessä oli kuulemma niinkin yksinkertainen asia kuin se, että ensimmäinen heitti hieman herjaa Bushista. Tai tupakansavua. Niin pitäisi. ~ - Missä vaiheessa ihminen muuttuu niin tärkeäksi että hän voi pelätä salamurhaa eikä vain tavallista murhaa... Saavuimme kalapakkaamoon lastauslaiturin kautta. - Lehdissä puhuttiin onnettomuudesta palveluaseen kanssa. - Jaa kuinka niin. Tämä valpastutti meidät lopullisesti. Toinen, presidentin tulisieluinen kannattaja, piti vitsiä maanpetoksena ja veti esiin aseen. - Mehän ollaan nyt melkein oma osuutemme tehty, murahdin. Odottavan aika on yleensä alle tunti. - Vaikuttaa uhkaavasti siltä että meillä on nyt 22 vapaalla jalalla viisi sekopäistä sotaveteraania, mutisin. Ei sentään. Ei löytynyt työpaikoilta eikä kotoa. Tai itse asiassa se oli mallityttönen, mutta kaihtimiin tulostetun hahmon välissä olevat raot tekivät hänestä jotenkin muotopuolen. - Näen minä pakkasella. Paikat oli tyhjennetty ja siistitty. - Lopun pitäisi olla muille virkamiehille helppoa. - Se on hiilidioksidia. Kun esitimme virkamerkkimme Steve Dawsonin työpaikalla, paikan esimies arvasi: - Etsitte tietysti Steve Dawsonia. Kännykkä kertoi pian karua kieltään: myös muut haetut miehet olivat kadonneet kuin maan nieleminä. Jotta juttu ei menisi mynkään jonkin muotoseikan vuoksi, meidän oli soitettava eräälle tuomarille. Loppu on historiaa.. - Etsintäkuulutukset... Saavuimme Dawsonin kotiovelle: ei vastausta koputuksiin. tuumailin kun teimme paperitöitä Federal Buildingissa. - Sillä on ennenkin ollut ongelmia virkavallan kanssa, hän tiesi. Vilkaisin makuuhuoneen puolelle. - Tiedämme kyllä hänen rekisterinsä, sanoin ja muistelin rötöslistaa, johon kuului armeijan jälkeen esimerkiksi murto ja pahoinpitely. - Veikkaan, että heidän aikomuksenaan on hajaantua omille tahoilleen, nyökkäilin ja suljin kännykkäyhteyden. En minä esimerkiksi näe ilmaa, jota hengitän. Viimeisimmän muodin mukaisesti Dawson oli hankkinut sälekaihtimiinsa rasteroidun kuvan, liekö ollut anopin kuva. kysyin. Ovi auki potkaistiin ja saavuimme miehen kammariin. Joka tapauksessa koko sakki oli kadonnut maan nielemänä. - Niin, tämän vuoden huhtikuussa, muistin. - Lähtivät jo matkaan valokuvien kera. - Vastahan kaksi Salaisen Palvelun agenttia ampui toisiaan Valkoisen Talon portilla, Phil hörähti oman työpöytänsä äärestä. Kun lopulta saimme pikaversion kotietsintäluvasta, oli vierähtänyt turhan paljon aikaa. Soitin keskukseemme. Julkisia liikennevälineitä valvotaan. Matkalla soitin Federal Buildingiin ja usutin Steve Dillaggion, Jack Harman, Lewis Dornin ja Joe Brandenburgin liikkeelle. - Kukahan heistä mahtoi seurustella pankkineidin kanssa sen aikaa että sai haluamansa tiedot. steppailimme torin toiseen laitaan. Pomolla oli sen kokoinen verinen esiliina, että sinne olisi mahtunut sata koditonta asumaan
- Mitä tuli sanottua. - Muistakaa, niin makaa kuin petaa, - Niin makaa kun sattuu sammumaan ja niin metsä vastaa kun hallusinaatiot haluaa, hän mutisi. - Joten hänen on turha enää kieltää osallisuuttaan, murahdin. - Ne miehet katkeroituivat sodan jälkeen pahemmin kuin Vietnam-veteraanit, Donovan sanoi. - Varmaksi emme voi taata mitään. - Mikä mies hän on. Donovan hymähti: - "Tietää viimeisenä, syytetään ensimmäisenä", noin Simmons ja hänen sotatoverinsa vitsailivat joukkueelleen uuden moton. Asianajaja karahti punaiseksi ymmärtäessään, ettei NYPD ollut pitänyt suutaan kiinni tapauksesta. Donovan kysyi. - Niin hienotunteisesti kuin olisit lauennut transun suuhun, Phil möläytti. Donovan halusi vielä neuvotella eli supattaa asianajajansa kanssa hetken. Donovan sanoi hyvin selkeästi artikuloiden: - Kokeilkaa entistä ravintoloitsijaa nimeltä Gunther Larsen. - Kuvausassistentti Donovanin puhelutiedot. Palattuaan Valtoihin Simmons joutui kaiken maailman paskahommiin. - Käydäänpä taas kiusaamassa jätkää. Simmons vastasi että onhan teidätkin varustettu prostituoidun välineellä, eikö olekin. - Kas, ulsio itse, tokaisin. - Entinen Simmonsin bisneskumppani, mutta alkoi sitten puhua paskaa tämän selän takana. Muuan naistoimittaja kysyi silloin Simmonsilta että eikö tämä ole vaarallista, sillä aseilla varustetuista lapsista tulee väkivaltaisia tappajia. - Älkää toki puhuko yhteen ääneen, en saa selvää sanoista, tokaisin. - Vaan ei kauhean vapauttavaa herra Donovanille, murahdin. Hän tietää Simmonsin liikkeet. - Kuvailkaa vähän niin on helpompi löytää. 23. Kerran se pantiin opastamaan koululaisia ampumaradalle. Jack Harma toi työhuoneeseemme paperitulosteita kuin paraskin aanelosarkkitehti. - Nyt on viimeinen hetki puhua, sanoin vakavasti. - Mistä aloitan. Näille sotaveteraaneille tehtiin varmasti ikäviä temppuja, mutta sympatiapisteitä ei herunut. - Mutta tuon nippelitiedon avulla me emme häntä tähän hätään löydä ja te olette sijaiskärsijä. Hän on ollut tiiviisti yhteydessä tähän virkaheitto-kersantti Simmonsiin. Asianajaja yritti keskeyttää hänen puhetulvansa mutta pidätetty hiljensi hänet kädenliikkeellä. - Mistä kaikesta valehtelitte viimeksi tavatessamme. Ainakin veri alkoi kiertää mukavasti teikäläisen naamalla, minä jatkoin kettuilua. - Kaikki kunnia hänelle, murahdin. Tarkoittaa marsilaista, monijalkaista rottaa. Teki vielä jonkin oharin Simmonsille, joten Simmons ei oikein enää perusta miehestä. - Näin herttaisen alkusoiton jälkeen onkin merkillisen vapauttavaa ryhtyä haastelemaan mukavia tämän herra Donovanin kanssa, Phil hymyili meitä vastapäätä istuneelle maansa myyneelle roistolle. Valaisin asiaa filmialan ammattilaiselle: - Jos emme saa Simmonsia ja kumppaneita kiinni, sinä kärsit niidenkin tuomiot ihan yksin. Tavaratalon pommi-iskussa haavoittunut lapsi ei ehkä kävelisi enää ikinä. Koitti pitkä hiljaisuus, joka ei ottanut katketakseen. - Päämieheni ei tarvitse vastata sellaisesta, mitä hän ei ole tehnyt! pykälänvääntäjä mölisi. - Jos päämieheni auttaa teitä, hänen tuomionsa... Kun hetki oli kulunut, me odotimme edelleen tietoja. - Ulsio. - Ala vaikertaa, Phil komensi. asianajaja Baconen hölmistyi. - Voisin sanoa jotakin yhtä hienotunteisesti, asianajaja mölähti. Phil kysyi Donovanilta. Kuulusteluhuoneessa kohtasimme jälleen Donovanin asianajajan. - Se on Edgar Rice Burroughsia. - Voimme puhua puolestanne liittovaltion syyttäjälle, sanoin. - Tarvitseeko sitä toistaa
Mitään jengejä ei kumminkaan näkynyt. Tähän mieheen päti muuan elämän totuus, sama totuus kuin Britney Spearsiin. Olin jättänyt huomiota herättävän Jaggen Federal Buildingin parkkihalliin ja liikuimme kuhmuisella virka-Dodgella. Siellä asui ennen herraskansaa, ei enää. - Jos laitat sen kadulle ja viereen lapun: ilmainen televisio, niin kukaan ei sitä huoli. kysyin Phililtä kun huristelimme yli Brooklyn Bridgen. Phil vuorostaan viisasteli. Lawrence Streetin kohdalla ohitimme eräät katumyyjäiset. Kasarmirakennuksille piti kävellä korkean heinikon läpi. - Ajat autoa tasaisella nopeudella mutkaisella tiellä. - Millaista seutua tämä on. Toimii, kokeiltu on! - Minulla on sinulle päättelytehtävä, sanoin Philille kun käännyin seuraavasta risteyksestä vasemmalle. Etupyörä menee littuun, vaari lentää hevon..." Ennen kuin Phil ennätti veistelyssään riimiin lopetukseen saakka, olimme jo perillä. Phil oli aivan äimän käkenä. Hän oli hidas mutta kömpelö. Meille kolkuttaville ei vastattu ja jouduimme etsimään käsiimme talonmiehen. Pienemmät jengit jotka vaihtavat nimeään tämän tästä kinastelevat pelkästään siitä, kuka vei kenenkin tyttö- tai poikaystävän ja kuka sylkäisi kenenkin lenkkareille. Jätin Dodgen ratapihan tuntumaan sinisen soran äärelle. Latin Kings vaikuttaa erittäin organisoidusti niin kaduilla kuin vankiloissakin. Mutta laitapa viereen plakaatti $60, niin se varastetaan heti kun käännät selkäsi. Kapusimme neljänteen kerrokseen halkeilleita portaita rappukäytävässä, joka muistutti toisen maailmansodan aikaista bunkkeria. hän sanoi ja paljasti olevansa puheiltaan kuin Archie Bunker ilman vastaan väittävää Läskipäätä ja taustanaurua. Tämä tapahtui sen jälkeen kun hän oli syönyt kaikki yksisarviset sukupuuttoon. ~ Tällä kertaa kulkumme vei meidät Brooklyniin. kysyin talkkarilta.. Slummiksi väittivät. Sinua seuraa tienpinnan tuntumassa kulkeva helikopteri. - Anna tulla. - Tiedätkö, miten pääset vanhasta televisiosta eroon. Autosi kokoinen, jättiläismäinen sika laukkaa autosi edellä. - Miksei ovet aukene meille, tokaisin. Sika ja helikopteri kulkevat samalla nopeudella kuin sinä ja kaasupolkimesi vaikuttaa olevan juuttunut. Ihminen voi lähteä matkailuperävaunusta mutta perävaunu ei koskaan lähde ihmisestä. Hänen hartiansa olivat kuin ladonovet, eivät yhtä leveät mutta yhtä lahot. Löysimme tämän vanhemmanpuoleisen miehen. - Larsen keksi termin "Voisin syödä hevosen". Olimme jo Brooklynin puolella. Mitä on tehtävä, että pääset pois niin vaarallisesta tilanteesta. Kotietsintälupa oli varmuuden välttämiseksi povarissani. Oikealla puolellasi on laakso ja vasemmalla puolellasi paloauto ajaa samaa vauhtia kuin sinä. - Sellainen joka on ollut kotona ruoka-aikaan, Donovan kertoi. - Eikö se nekru avaa teille. Gunther Larsenin ovi löytyi vaikkei siinä nimilappua ollutkaan. Tämä ei ollut kaikkein juhlavinta tai hyvin hoidetuinta seutua. - Nouse pois sieltä lasten karusellista! Olet tu24 hannen päissäsi! huudahdin Philille joka nauroi ja köhi niin että oli nielaista kravattinsa. - Mitä tarkoittaa, jos pyöräilevä vaari nostaa kätensä. Sitten virkaveli heittäytyi runolliseksi: - "Ketterästi polkee vaari, vaarilla on jaguaari. - Hän kääntyy joko oikealle tai vasemmalle, pysähtyy tai jatkaa suoraan, Phil tiesi oikean vastauksen vitsiin. New Yorkin alueella komentoa pitää lähinnä yksi järjestäytynyt ja kaupunginosittain hierarkinen jengi, Latin Kings, jolla ei kilpailijoita juurikaan ole. Kun astuimme rappuun, eräästä avonaisesta ikkunasta soi "Lady Bird" Nancy Sinatran ja Lee Hazlewoodin duettona. - No tähän minä en kyllä keksi vastausta! Vastasin kokemuksen syvällä rintaäänellä
Lopultakin hän totteli ja lähti laskeutumaan alakertaan puhisten. - Voitte palata alas ihan rauhassa, Phil sanoi miehelle. - Tappaja oli yhä sisällä kun tultiin tänne! sanoin kun syöksyin keittiöön. - Milloin mies tulee vanhaksi. Pudistelin päätäni. Jouduimme pysähtymään monta kerta, koska talkkarilta meinasi happi loppua hänen ponnistellessaan portaita ylöspäin. Kaatuneita huonekaluja ja jopa tapettiakin oli irronnut. Niskasta ammuttu luoti oli ulos tullessaan tehnyt pahaa jälkeä. - Vaan tämä paskiainen on saanut luodin niskaansa. - Minä näen kyllä ihan hyvin ilman laseja, talkkari vastasi mielestään napakasti. Gunther Larsen oli talonmiestäkin tukevampi musta mies, joka makasi kasvoillaan, vaikka kasvoja ei oikeastaan enää ollut. Nuorena unet ovat märkiä ja pierut kuivia. Helkkari. Ammuttu kosketusetäisyydeltä, Phil sanoi kumarruttuaan ruumiin ääreen. - Vetävät kämpissään huumeita kuin silloin kun ne oli vielä muodissa 60- ja 70-luvuilla. Kuulin auton moottorin käynnistyvän. Tämä homma kun ei ole penkkiurheilua, ajattelin ja lähdin kipittämään paloportaita alas. - Kaaduin portaissa, hän selitti. Virka-ase oli kourassani, kun karjaisin pakenijalle: - Juoksetko muka nopeammin kuin 365 metriä sekunnissa. Se on ysimillisen luodin keskivertonopeus. - Minulle ne eivät kyllä koskaan selvinneet. mutisin. Minun oli pakko lähteä takaa-ajoon ilman häntä. - Hienoa, upeeta. 25. - Ei taida teilläkään olla! Menkääpä te nyt ulos! komensin talonmiestä. - Huumeet ei ole koskaan pois muodista, tiesin. - Jälkiä kamppailusta, Phil totesi. - Koko asunto on yksi kamppailu, hörähdin. Saavuin sorapihalle ja näin harmaaseen poplariin pukeutuneen ukon juoksevan kuin hänen perässään olisi ollut liittovaltion poliisi. - Oli kai hänessä hyviäkin puolia, talonmies maalaili ulko-ovella. Mutta murhamies oli jo vipeltänyt roskalaatikoiden rykelmän taakse enkä muutenkaan ole selkäänampujatyyppiä. - Hei, joku laskeutuu paloportaita! Phil oivalsi. - Hei hei, tämän talon asiat kyllä kuuluu minulle! - Mikä mahtaa olla ÄO:nne. Ei mitään näköhavaintoa koko jätkästä. Plymouth Fury sukelsi karkuun ja etääntyi hetki hetkeltä. Mietin, kuinka hän kykeni tuossa kunnossa edes mitään huoltotöitä tekemään. Tämä oli niitä paskanpuhujia joilla ei ole lainkaan omaa elämää. Kuulin kolinaa, ja se kolina tuli asunnon keittiön ikkunan ulkopuolelta. - Ruudinsavu haisee vieläkin. Ovat kamppailleet aikansa ja sitten murhaaja on pakottanut Larsenin polvilleen ja ampunut niskaan. Näimme ruumiin jo ulko-ovelta. Silloin havaitsin erään seikan. Kun pääsin virka-Dodgen luokse, näin jo pakenijan perävalot. - Tähden muotoinen ampumahaava ja palovammoja iholla. Huone oli sekaisin. Kuten olikin. Siinä sompaillessani pikavalitsin Philin numeron. - Se paskiainen jätti viimeisen vuokran maksamatta, talonmies murisi joten kaipa hän oli myös vuokranantaja. Talonmies avasi meille oven ja yritti tunkea mukanamme sisään kyyläämään. - Minä menen rapun kautta! Phil huikkasi. Näin alapuolellani hahmon, joka laskeutui kohti katutasoa. - Teloitus. Talkkari näki sen myös. Nousimme portaat neljänteen kerrokseen. En epäröinyt vaan sukelsin ikkunan kautta paloportaisiin. Vanhempana se kääntyy toisinpäin, talonmies läähätti. Missä Phil viipyi. Kaahasin perään
Leatherman-yleistyökalu ei ollut vyössäni. Montako kutia sen lipas veti. Ruttuun mennyt turvavyö viilsi minut melkein halki. Ensiapulaukussa, joka oli nyt istuimeni takana enkä minä sinne ylettänyt. Tuuli heilutteli hänen kravattiaan. Kun oma kaarani ylitti kiskot, se oli hetken aikaa kallellaan kuin Gaussin käyrä. Samalla hetkellä turvatyyny paukahti pärställeni ja takaikkunalla aurinkoa ottanut ensiapupakkaus tuli vauhdikkaasti niskaani. Haroin turvavyötäni, mutta se oli jumiutunut. Ilma pakeni keuhkoistani yhtä lujaa kuin Plymouthin tavarasäiliö ponnahti auki. Andy Brant, yksi näistä armeijahemmoista. Peukaloni kykeni poistamaan varmistimen. Vasemmalla kädellä sain kuin sainkin turvavyöni avautumaan. Merijalkaväen ex-sotilas lähestyi ja ase kohosi. Räpytin silmiäni ja maailma lopetti pyörimisen. Ammuin hänen suuntaansa ja äkkiä äijä lähti perääntymään. Näin edelläni ajaneen tappajan astuneen ulos autostaan. Ikkunaan tuli uusi särö. Olin aika pökertynyt ja silmillä näin lähinnä sumeutta. Se sattui, sillä laukussa oli myös lasisia lääkepurkkeja. Törmäyksen ja kirskuvan pellin äänet olivat isompia ja kovempia kuin mikään ruudinkeksintö television Myytinmurtajissa. Hän käveli minua kohti käsiase rennosti sivulla roikkuen. 26 Käveli, ei juossut, koska hän näki etten päässyt siitä mihinkään. ~ Muistin, että minullahan oli työkalu, jolla saa leikattua turvavyön poikki jos sattuu jäämään jumiin romuttuneeseen autoon. Mutta virka-ase. Ei onnistunut.. Ohjaamani Dodgen keula iskeytyi edelläni kulkeneen Plymouthin perään. Cottonin akan poika sai ja tämähän on siis kielikuva kakkosnelosesta päähänsä. Oikea käteni iskeytyi kivuliaasti tuulilasiin. Äijän ase oli Colt Double Eagle, ikävä velikulta. Olin jättänyt sen toisten housujen vyöhön. Niitä, jotka osaavat laskea ja niitä, jotka eivät osaa. Hän juoksi autolleen ja yritti käynnistää sen. Sain turraksi muuttuneen oikean käteni jotenkin kainalokotelolleni. - Oliko ihan pakko lähteä meidän peräämme?! kuulin hänen huutonsa. Rysähdys. Heittäydyin kasvoilleni viereiselle istuimelle. Paine hellitti ja olin vapaa liikkumaan. Luoti puhkaisi asekotelon, teki reiän rippipukuni rintamukseen ja puhkaisi sitten turvatyynyn. Ja juuri silloin, kun en nähnyt kunnolla mitään, rosvo iski jarrut pohjaan. Montako laukausta hän oli nyt ampunut. Ei mitään havaintoa. Ennätin nähdä Brantin kumartuvan ja laukaisevan suuntaani. Tunnistin miehen valokuvan perusteella. Yritin tehdä saman perässä mutta yhtä hyvin olisin voinut polkea tulpatonta mopoa. Ihmisiä on kolmenlaisia. Pakomatka kulki kohti satama-alueen kontteja. Pölypilvi tukki näköyhteyden ja kaiken lisäksi virka-auton tuuletin paiskoi pölyhiukkasia naamalleni. Brooklynilainen ratamaisema suhisi ohitseni ja Dodgeni saavutti Plymouthia. Painoin, jylähdys. Minussa oli voimaa kuin pienessä pitäjässä, sellaisessa jossa asuu vanha mummo ja vielä vanhempi kissa. Turvatyyny piti minut paikoillaan ja olo oli tukala. Soraa lensi Dodgeni tuulilasiin, johon tuli maitomaisia säröjä. Uusi laukaus. Se kahvallinen väline oli siellä, missä aina ennenkin. Sitten siirsin etusormeni asekoteloon ja liipasimelle. Plymouth Fury sivalsi yli parin käyttämättömän kiskon ja kipinät sinkoilivat sen pohjasta. Sormista ei ollut pitelemään asetta, mutta saatoin minä edes yrittää tehdä jotakin
- Rauha on ammattimme, massamurhat pelkkä harrastus, hän ärjäisi ja antoi palaa. Mutta tässä vaiheessa alkoi jo kuulua lähestyvien sireenien leppoisaa ääntelyä ja ukko ottikin jalat alleen. Näin alaspäin johtavan portaikon, josta kaikui askelia. Kuulin tyhjältä käytävältä etääntyviä aikuisen juoksuaskelia. Siinä vaiheessa minä olin jo kierähtänyt ulos romuttuneesta Dodgestani ja laukaisin taas ukon suuntaan. Tikkasin läskipohjillani askelmia ja laskeuduin alaspäin. Vaan en ennättänyt. Hän hyppelehti lastentarhan portaat ylös. Piha täynnä leikkiviä lapsia ja äijä juoksee tarhaa kohti rynnäkkökivääri oikeassa kädessään roikkuen. Rasvattu ovipumppu painoi juuri oven äänettömästi kiinni. Kun juoksin hänen perässään sisään, vilautin puolipökertyneelle haalarimiehelle virkamerkkiäni. En pyytänyt häntä soittamaan apuvoimia, koska en halunnut piirittää lastentarhaa ja saada aikaan mitään panttivankitilannetta. Minä nilkutin perään. Juoksin perässä ja saavuin ruskean tiilitalon kulmalle. Hengitin kiivaasti. Hengähdin hetken aikaa autoni takana ja siinä ajassa... Sitten olin ulko-ovella. Laitoin monoa jonoon ja juoksin perässä vimmattuun tahtiin. Kyseessä oli jokin ihme militaristishenkinen 27. Saavuin aulaan, jossa opettajat juoksuttivat lapsiaan ulos. Käännähdin nopeasti tähtäämään oikealle puolelleni. Edessämme oli jo pikkupuoteja ja jopa muutama ravintola. Laitoin jälkipolttimen päälle ja juoksin kadun yli nopeammin kuin keskisuuri skandinaavinen lentoyhtiö tekee konkurssin. Kaikki olivat paniikissa nähtyään rynnäkkökiväärin. Hän pinkoi ohi konttien hautausmaan ja lähestyi liikenteen meteliä. Onneksi tämä niin kutsuttu sotilas ei ryhtynyt haalimaan lapsikat- raasta itselleen panttivankeja. Tiesin, etten minä ainakaan nyt asettani käyttäisi. Dodge oli aika kehno suoja sille luotisateelle. Ratapiha ja kontit jäivät taaksemme. Sydän tunnetusti elättää ruumista ja minun sydämeni hakkasi kuin pajavasara ja läähätin kuin ajokoira kuumassa autossa. Näin, minne mies suunnisti ja minua kylmäsi. Lyijy upposi virkavankkuriin kuin vanhaan naiseen. En saanut kasvoilleni luotisuihkua, mutta kovasta valosta erotin marssimusiikin ääntä. Saavuin käytävän päähän ja näin vihreän EXIT-hehkun oven yläpuolella. Työnsin oven kokonaan auki. Ovi sulkeutui eikä sen takana ollut ketään. Liikaa, liikaa sivullisia! Lähellä oli muuan puistontapainen, jossa liikkui myöskin liikaa sivullisia. kysyin eräältä opettajalta. Kolmas käännähdys, yhä toisen polveni varassa, suoraan eteen, jossa marssi soittokunta ja ryhmä karnevaaliasuisia ihmisiä. Etuovesta sisään juostessaan hän kaatoi haalareihin pukeutuneen vahtimestarin. - Pääseekö tuolta ulos. Lastentarha. ~ - Helkkari, ärähdin. Päätin pysäyttää miehen vaikka jalkoihin ampumalla. Juoksin mahdollisimman lähellä käytävän seinänviertä, sillä takaani hehkuvassa valossa olisin ollut liian helppo silhuettimaali. Autokuskit ainakin välittivät, sillä ne jarruttelivat nähdessään hurjan näköisen ukon rynkky kourassaan. Puiston suuntaan tämä hullu ei kumminkaan mennyt. Brant kirmasi yli kapean ajoväylän autoista välittämättä. Potkaisin oven auki ja se avautui oikealle. Tuoreessa muistissa oli lukuisia kouluissa sattuneita verilöylyjä, ja tämä oli vieläpä lastentarha. Karpaasi nappasi autonsa tavarasäiliöstä rynnäkkökiväärin. Hypähdin ulkoilmaan toisen polveni varassa ja tähtäsin oven vasemmalle puolelle. Kuti iski kipinöitä Plymouthin avonaisesta sivuovesta. - Siellä on takaovi
- Täytyyhän nyt helvetissä olla jokin keino, millä saamme selville sen merkillisen "kerhotilan" sijainnin, Phil marisi. ~ - Minäpä tein erään fiksun jutun, Steve Dillaggio ilmoitti meille kun olimme päässeet takaisin toimitaloomme Federal Plazalle. - Ja romutit virka-auton. - Golda Meir muuten totesi aikoinaan, että:. Kappaleen tunnetuin versio, The Kingsmen -yhtyeen levytys vuodelta 1963, joutui FBI:n suurennuslasin alle koska sanoituksessa epäiltiin olevan epäsiveellisyyksiä. Phil veisteli saavuttuaan törmäyspaikalle apujoukkojen kanssa. Richard Berryn "Louie, Louie" torvisoittokunnan esittämänä pisti korvani pahanpäiväisesti lukkoon. - Silleen tapahtui. - Hyvä siitä tulee kun sen maalaa. Nyt minun teki mieli lahdata koko torvisoittokunta ja vaihtaa välillä lipasta. - No, tällaisen jälkeen uran jatkuminen on aina epävarmaa. - Ajoit siis ensin rosvon perässä autolla. - Hyödytön olo, tuumasin kun palasimme murhapaikalle. Työnsin aseeni koteloon. - Ja hän olisi varmaan tiennyt näiden ohiammuttujen piilopaikan. Pähkäilimme rikospaikkatutkijoiden tiellä ja muutenkin asiallisten ihmisten tukkeena. - Oho, Phil sanoi. - Työperäinen uupumisoireyhtymä, kähisin. Mitä tämä soittokunta esittikään. Yhtä epävarmaa kuin se, saako eläkkeelle jäädessä FBI-verkkarit vai rannekellon, jossa Edgar J. Suojauduin lastentarhan takaoven katoksen alle. - Tuo takaa-ajo oli ehkä urani suurin pettymys, sanoin päätäni pudistellen. Hoover näyttää sormillaan aikaa kuin Mikki Hiiri omassa nimikkokellossaan. Jo toinen kerta, että oikean rynnäkkökiväärin kanssa heiluva hemmo sulautuu leluasesotilaiden sekaan. - Noo. - Ryöstäjät tiesivät vallan hyvin, että pääsisimme heidän jäljilleen ja yrittävät nyt katkoa johtolangat, jatkoin. Jahdin päätyttyä vähemmän mallikkaasti esimiehilläni olisi vain yksi henkilö, jota syyttää. - Ja keskivaikea akuutti v-utus. Phil hörähteli. - Aina voi olla varoittavana esimerkkinä niin muut älyävät olla kusematta muuntajaan. - Minkä uran. Ei hajuakaan siitä, mihin suuntaan mies oli karannut. Todisteita tällaisesta kammottavasta kriminaliteetista ei kuulemma löytynyt, joten juttu ei koskaan päätynyt syyttäjälle saakka. Sitten äkillinen ja täysin odottamaton sade, joka pyyhki katuja vimmatulla voimalla ja lakkautti soittokunnan soitannan, kun torvet täyttyivät vedestä ja musiikki muistutti suuvedellä kurlaamista. - Joudut täyttämään kaavakkeita joissa kysy28 tään "Kuinka kaukana kulkuneuvot olivat toisistaan tämän yhteentörmäyksen aikana?" Phil väänteli ruosteista puukkoa alavatsassani. Jotakin hyvää sentään, ajattelin vahingoniloisena ja mutta katsoin edelleen silmä kovana kaikkialle hajaantuvaa väkimäärää. Arvatkaa, kuka. ~ Olin palannut Dodgen ja Plymouthin luokse. - Kukaan ei ole hyödytön, Phil tuumaili. - Vähän tuli naarmuja maaliin, sanoin katsoessani savuavaa romuläjää. Kapusimme takaisin Larsenin asunnolle, jonne oli jo vedetty keltaiset teipit hyttyskarkotteeksi pitämään moskiittoina parveilevat naapurit loitolla. - Saat kaiketi kunniamerkin. - Mikäs se sinua vaivaa. - Minä nyt yritän kertoa tämän mahdollisimman nöyrästi, Steve sanoi. On se joskus pistänyt muiltakin. - Larsen piti tiiviisti yhteyttä Simmonsiin, Phil tuumaili. Jos ne nyt enää siellä majailevatkaan. Minua otti pahasti takaraivoon. Roiston jättämästä autosta ei löytynyt mitään ihmeellistä. marssi kiväärejä pyörittelevine pellesotilaineen, ja sen suman sekaan Brant oli ilmeisesti kadonnut
Jim Spiegel ei ollut juttutuulella ja se paistoi jo silmien asennosta. - Tai sitten. Spiegel mölähti. - Uskooko FBI noihin älyttömiin salaliittoteorioihin?! mies melkein kirkui. - Leipomon omistaja Jim Spiegel oli aikoinaan Steve Dawsonin sellikaveri Rikerissa. - Olen pelkkä juutalainen leipuri! - Ai niin, ja jos muistan oikein, Phil yskäisi. - Terrorismilain nojalla teitä voidaan pitää säilössä melko kauan ja sinä aikana firmanne kaiketi menee konkurssiin. Spiegel ärjäisi. Seutu oli Manhattanin Yorkvilleä. Spiegel katsoi meitä epäilevästi, kun seisoimme hänen leipomonsa pihalla josta lähti ja jonne saapui pakettiautoja. - Jotta häntä ei yhdistettäisi tapahtuneeseen. - Mitä. - Tai sitten mitä?!! - First National Bankin ryöstö. - Miksi ette käy ennemmin venäläisten kimppuun. - Häh. - Että mitä. "Älä ole noin nöyrä, et sinä niin suuri ole", hörähdin. - On käyty monen monta kertaa. kysyin kämmen suuni edessä kuin Hessu Hopolla sarjakuvissa. - Mutta Spiegelin oli varmuuden vuoksi ilmoitettava varkaudesta, Steve sanoi. - Mitään mahdollisuutta ei voida vieläkään sulkea pois, sanoin yrittäen pitää pokerinaamaa yllä. Kohautin olkapäitäni. - Jumalauta, siat! Spiegel ärisi. - Ja. - Spiegel istui silloin lyhyttä tuomiota vakuutuspetoksesta. - Se ryöstössä käytetty pakettiauto... - Paremman puutteessa, hilpeilin. - Aiotteko te syyttää minua ihan kaikesta ilman mitään perusteita. - Oli leipomon kärry, ilmoitettiin varastetuksi, tiedetään kyllä, mutisin. Ja ennen kaikkea, te olitte aikoinaan Steve Dawsonin 29. Päätin ottaa tapoihini kuulumattoman ikävän asenteen. - Syötin nimen koneelle... - Päätin kumminkin tarkistaa leipomon omistajan, joka varkaudesta ilmoitti, Steve elvisteli ja pyyhkäisi langanpätkän Armani-pukunsa kauluksesta. - Joka tapauksessahan pakuun oli vaihdettu oli väärät rekkarit, sanoin. - Mutta se ei nyt tätä leipuria taida auttaa... ~ - Itse asiassa kyllä, vastasin herra Jim Spiegelille. Simmons ja hänen sotilaansa. - Kyllä meillä olisi parempaakin tekemistä ja kyllä, kyllä meidän pitäisi ennemmin olla pidättämässä pankkiryöstäjiä kuin seisoskella tässä jaarittelemassa, mutta ajateltiin että tämä rupattelu olisi jotenkin turvallisempaa meidän kannalta. Meillä ei vain tänään ole asiaa Brighton Beachiin, vastasin tylysti. - Ottawan aloitteen mukaan meillä on oltava valmiudet torjua biologisen ja kemiallisen terrorin uhkaa, Phil sävelsi. Presidentistämme on joissakin asioissa jopa hyötyä. - Kun turistaan tässä eikä juosta kriminaalien perässä niin kukaan ei jatkuvasti ammuskele meitä, Phil osallistui keskusteluun. Joten eikö ole aikamoinen sattuma että Dawson ja kumppanit varastavat sattumalta juuri hänen pakettiautonsa ryöstöä varten... Teidän pakettiautonne. - Taisivat tehdä mokailun, hihkaisin. Terrorismilain nojalla saatoimme kiristää tietoja mitä oudoimmilla johdatuksilla, vaikka se sotikin omaa oikeustajuani vastaan: - Leipomossanne työskentelee paljon maahanmuuttajia, totesin. - Muutamaa israelilaisen Odigo-yhtiön työntekijää varoitettiin kaksi tuntia ennen WTC-iskua... - Se oli siis sovittu juttu! Spiegel antoi pakunsa ryöstökäyttöön, Phil lähes takoi kämmeniään polviinsa. Viereemme pysäköidyn pakettiau- ton autoradio päästeli David Bowien kappaletta "Prettiest Star", mutta leipomon omistaja oli vähemmän nätillä tuulella. - Leipomotuotteitanne kuljetetaan kaikkialle Manhattaniin, jatkoin
- Armeija yhdistää paremmin kuin mikään posliininukkeja keräilevä reilukerho. sellikaveri. - No eihän se niin vaikea ollut, sanoin ja taputin miestä olkapäälle. Toistaiseksi meillä olisi yllätyksen suoma etu. - Kenen hallussa saalis nyt on. - No tiedän, hän huokaisi, - että nyt ne paskiaiset piilottelevat ja peittävät jälkiä. Ei hajuakaan tuulesta, joka olisi siirtänyt pilviä. Harkitsimme hetken SWAT-ryhmän kutsumista, mutta siihen olisi suttaantunut turhan paljon aikaa. - Mutta me tarvitsemme lisää. - Mitä sinun piti saada tästä. - Hyvä on, minä lainasin pakettiautoa sille kusipääsakille ja sovittiin, että ilmoitan sen varastetuksi kunhan se olisi maalattu ja siihen oli vaihdettu rekkarit. - New Jerseyssä. Kuinkahan paljon niillä on leluja sisätiloissa. Phil kysyi. - Jokaisessa kodissa pitäisi olla ilmakivääri, nieltäviä legoja ja trampoliini jolla voi teloa itsensä. Jos lapsi nielaisee muovisotilaan, hän ei ehkä, ehkä tee sitä enää toiste, Dorn sanoi. Muutaman kilometrin päässä oli jokin kauppakeskus ja vanhainkoti. - Suoraan oven läpi ei kannata yrittää, sanoin. - Hyvä mieli. - Jos me epäillään niitä niin eiköhän nekin epäile meitä, Steve Dillaggio naurahti. - Missä. Ainakin alkuperäisen suunnitelman mukaan ne jakavat siellä saaliin huomenna tai ylihuomenna ennen kuin eroavat omille tahoilleen. Kuka Meksikoon, kuka kauemmas. - Kyllä. - Kerro jotakin uutta. - Uskokoon ken haluaa, naurahdin. Lähimpään naapuriin oli parisataa metriä. - Niin varmaan. Niillä on kokoontuminen. - Siellä ollaan ilmeisesti kotosalla, tuumasin. - Aiemmin ne on käyttäneet rynkkyjä. - Näytellään Jehovan todistajia, Jack Harma ehdotti. Jack maalaili piruja olemattomille seinille. Hän piti raskaasti hengittävän tauon. Näimme, että rakennuksen ulkopuolelle oli pysäköity Jeep Grand Cherokee, Chevrolet ja Ford Mustang. Veistämö. En kerro syytä, mutta ne kiristivät. Mitään rahaa minun ei ollut tarkoituskaan saada. Minut on ennenkin yritetty muuttaa katseella raamatullisesti suolapatsaaksi ja on pakko myöntää että tämä faaraon leipuri pääsi yrityksessään melko lähelle. ~ Taivas oli muuttunut yllättäen poliitikonharmaaksi massaksi, joka pysytteli paikallaan. - Entinen taiteilijan työhuone. Siinä se. - Simmonsin kai. - Vaaralliset lelut eivät ole vain leluja, niillä on hyvin suuri kasvatuksellinen merkitys. Jostakin Lewis Dorn löysi aikaa merkilliselle viisastelulle. - Noilla saattaa hyvinkin olla isommat aseet. 30. - Ja nyt, herra Spiegel, me tarvitsemme sen veistämön osoitteen, sanoin niin sydämellisesti ja rakastettavasti kuin pystyin. Phil kysyi. - Kuuma ilma väreilee ainakin tuon jeepin konepellin yläpuolella. - Paskiaiset, mies ärähti. - Ne kiristivät minua. Omakotitaloa hämärästi muistuttavan rakennuksen ympärillä oli pensaita ja puita, jotka antoivat meille tarvittavan näkösuojan. Olimme löytäneet miesten pesäpaikan juuri siitä osoitteesta, jonka Spiegel meille antoi. - Miksi ihmeessä. - Millä kokoonpanolla ja millä keinoilla. - Kuulin sattumalta kun Dawson puhui kännykkäänsä. Ne ovat saapuneet paikalle äskettäin, Phil totesi. Minä, Phil, Lewis Dorn, Jack Harma, June Clarke, Lewis Dorn ja Steve Dillaggio ryömiskelimme rakennuksen ulkopuolella valmiina nopeaan toimintaan. Muut luottavat häneen aukottomasti. Keskeytin virkaveljen jupinat: - Eiköhän mennä sisään. June Clarke äänimietiskeli
- Mulla on pidempi äly kuin sulla, Dorn jatkoi edelleen omituista huumoriaan, jos sitä saattoi huumoriksi kutsua. Kaksoisovien molemmin puolin oli ikkunoita, joten meidän oli edettävä rakennuksen luokse matalalla pusikon suojassa. He saivat työnsä tehtyä. Meni hetki, ennen kuin oivalsin. Hikikarpalot puskivat otsalleni, kun Terrence Cameron käveli ohi valvontamonitoreiden... Pieni tarjoiluvaunu, jolle oli asetettu pitkiä laseja, oli täysin sille sopimattomassa paikassa halkeilleen betonilattian päällä. - Tuon ikkunan alapuolelle... He täyttivät vararenkaita saalillaan, joten isojako oli juuri tapahtunut tai tapahtumassa. Näin siellä myös rahavöitä. Steve haki virka-autosta megafonin. - Olisi otettu mukaan Neville, sillä on isoin ase, Jack hilpeili tarkoittaen Nevillen Rauhantekijää eli Colt Peacemakeria. Miehekästä sotilasnaurua. 31. - Jokainen voi tämän jälkeen lähteä omille teilleen ja viettää varakkaan loppuelämän. Otin pikaisen spurtin piikikkäiden Houghtonpensaiden katveessa niin että karviaismarjat sinkoilivat. Huomasin, että leveä sälekaihdin oli vedetty ylös saakka. Heillä oli ulkona kameravalvonta! Vilkaisin yläpuolelleni ja huomasin, että räystääseen oli piilotettu valvontakamera, jonka linssi tuijotti suoraan minuun. Läheisellä pöydällä oli asearsenaalia ja lippaita. Olimme sattuneet paikalle juuri niin kutsutun kreivin aikaan. Huokaisin, kun Cameron kulki autojen luokse. Sampanjapullo oli siis avattu ja tämä on taivahan tosi he skoolasivat! - Tapahtumarikkaalle mutta onnistuneelle operaatiolle, miehet, Simmons julisti kuin suurvallan henkisesti pieni presidentti. Nurmikon kasteluun käytetyn sadettimen letku oli suistaa minut turvalleni, mutta saavutin seinänjuuren melkein turvallisesti. Jack Harma varustautui etukäteen kyynelkaasukranaatein. Brant ja Arkin olivat kumartuneet riviin asetettujen vararenkaiden ääreen. - Minä ryömin tuonne ulko-ovien vasemmalle puolelle, kerroin muille poistaessani aseen varmistimen. Kapealla pöydällä oli kolme valvontamonitoria ja ne esittivät elävää kuvaa rakennuksen eri puolilta. Hän ei vilkaissut tv-ruutuja. Onneksemme kukaan kriminaaleista ei juuri sillä hetkellä katsonut monitorien suuntaan, kukaan muu kuin minä! Heillä oli parempaa tekemistä. ja tarkistan mikä tilanne on sisäpuolella. Kerroin muille suunnitelmat A ja B sekä varasuunnitelman C. Vasta nyt kiinnitin huomioni siihen, että kaikilla miehillä oli sähkönsiniset puvut, valkoiset paidat ja jopa rusetit. Kaikki ex-sotilaat kokoontuivat Simmonsin luokse. Kuulin ääniä eivätkä ne tällä kertaa tulleet pääni sisältä. Simmons käveli hallin toisesta päästä joukkionsa luokse suuren ja kuohuvaa valuvan pullon kanssa. Vilkaisin nieleskellen sisälle. Siellähän koko ryöstöporukka patsasteli. Vilkaisin sisään ja näin Hank Simmonsin, Steve Dawsonin, Andy Brantin, Horace Arkinin, Terrence Cameronin ja Jerry Cottonin. ~ Itseni minä näin eräästä pöydällä olleesta monitorista. Olin nopsaan kumarassa vasemmanpuoleisten ikkunoiden alla. Huomasin hänen toisessa kädessään eväslaatikon kokoisen pakkauksen, mutta en ennättänyt kysyä sen tarkoitusperiä. - Mullapa on isompi ego, Dorn sanoi. Päätin ottaa tilanteen edes jonkinasteiseen hallintaan, koska olin kumminkin tällä kertaa tutkinnanjohtaja. Lopulliset pakoautot, päättelin. - Minä kierrän takaovelle, Lewis Dorn sanoi ottaessaan esiin järeän Browninginsa jota hän kutsui Asenteenmuokkaajaksi. Hallissa oli lisää autoja. Äänet tulivat ikkunan takaa
- Ette halua joutua puhallustestiin ja liikennepoliisin pidättämiksi! - Liikennepoliisin. Cameron nauroi. - Ei ole mielekästä, että meihin kiinnitetään ylimääräistä huomiota. Vain heidän pomonsa Simmons käveli suoraan kohti ikkunaa, josta minä kurkin. - Sellaista minä ammun suoraan kasvoihin! - Yritetään nyt välttää liiallista meuhkaamista, Simmons sanoi. Näin, kuinka miehet sisätiloissa lähtivät kävelemään kohti pariovia. Miehet avasivat pariovet ja he näkisivät minut kutakuinkin sekunnin kuluttua. Sukelsin nojaamaan seinää vasten ja Phil heittäytyi pensaan suojaan. He pudottivat aseensa melkein käskemättä ja hinkkasivat silmiään. - Tulkaa te vaan sisälle! kuului Simmonsin ärhäkkä vastaus. Tapahtuiko Dornille jotakin. Hän juoksi lähemmäs muuan heittoväline käsissään. Juuri näin tälle rosvosakille kävi. Varsinaista Cotton-tositeeveetä! Minä yritin päästä sisälle tähän Big Brother -taloon jotta rosmot joutuisivat sieltä ulos ja sisälle Sing Sing -taloon, osallistuakseen Criminal Idol karsintaan ja mahdollisesti "Tanssii vartijoiden kanssa"-ohjelmaan. Irvistin, kun näin Simmonsin nojaavan kämmenellään juuri siihen monitoriin, jossa näkyvässä suorassa lähetyksessä muuan Jerry Cotton pällisteli heitä ruudun takaa. Yskivä ja rykivä rosvokopla sukelsi ulos yhtenä rykelmänä niin että pariovet paukahtivat levälleen. Annoin merkin Jack Harmalle. - Taas tavattiin! hönkäisin ase miehiin suunnattuna. Kuka oli ilmoittanut sinitakeille, jotka eivät älynneet saapua hiljaa. Niin tapahtuikin ja minä avasin suuni ensimmäisenä. Se siitä yllätysedusta. Kauempana megafoniin kailottanut Steve Dillaggio heittäytyi lähes runolliseksi: - Astukaa ulos rakennuksesta tai syntymätodistuksistanne tulee arvottomia dokumentteja! Tauko, jona aikana ei kuulunut ääntäkään. 32 - Aseet lattialle ja ulos sieltä vai tulemmeko me sisälle. Uusi vilkaisu sisälle kertoi, että miehet juoksivat pois takaovelta. Kuulin lähestyvän sireenin äänen! Vilkaisin takanani kontannutta Philiä vihaisin ilmein. Nämä eivät vain olleet mitään ikkunaprinsessoja vaan tulevia kalteriprinssejä. - Älkää ottako liikaa samppakaljaa, Simmons neuvoi. ennätin ajatella. - Mutta lähettäkää mieluummin perheettömiä kyttiä. Näin, että osa väestä suunnisti takaovelle. Samoihin aikoihin pari NYPD:n virkavankkuria kaarsi sorapihalle. Juuri silloin takapihalta alkoi kuulua järjetön koiralauman verenhimoinen haukunta. Kokemuksen syvällä rintaäänellä: yksi henkäisy mokomaa kaasua, ja kaikki tiehyet ovat tukossa, eteensä ei näe, silmät turpoavat sekunnissa ja valuvat vettä, iskee paniikki ja ainoa ajatus on vain päästä pois kaasupilven luota. - Pudottakaa aseenne! karjuin. Steve jatkoi huutoa. Sellaisia, joita suremaan ei jää kukaan! Pikavilkaisu ikkunasta. Siksi onkin järkevintä, ettei kukaan meistä tiedä, minne muut suunnistavat. Siinä tilanteessa poliisi-, rosvotai sotilaskoulutuksella ei tee yhtään mitään. Arkin kiljaisi ensimmäisenä: - Me antaudutaan! - Ihan totta, älkää ampuko! Dawson kimitti.. Varmistussokka irtosi ja Jackin käsi teki superbowlmaisen liikkeen. Kun peli irtosi Jackin kämmeneltä, varmistinkahva tipahti ja kemiallinen ajastin aloitti kemiallisen tikityksen. Hän oli yhtä puulla päähän lyöty kuin minäkin. - Jos yritätte juosten pakoon, menette vain väsyneinä selliin! Steve jatkoi megalomaanista karjuntaa. He olivat tulossa ulos räiskyvästi ja äänekkäästi. Näin joukkion poistavan varmistimiaan aseista. Toivon mukaan. Kyynelkaasukranaatti lensi sisään ikkunasta, joka sälähti palasiksi. Koiria. - FBI! Olette pidätettyjä! He sukelsivat takaisin sisälle. Tiesin, ettei kyynelkaasusta selviä tuosta vain kättä kasvojen edessä leyhyttelemällä kuten viihdeteollisuus opettaa. Silloin onneni kääntyi
Hän oli tulossa uudestaan kimppuun ja runtelua oli luvassa. Siitä hän tuupertui kasvoilleen kuin ketamiinin kaatama koni tai muuten hyvin roikkunut lihakasa. Näin, että ukko piteli partaveistä. Kun ryhdyin laskemaan rosvokatraan lukumäärää, kuulin selkäni takaa räsähdyksen. Lause loppui ja jätkä oikeni ensin päin seinää. Iskin häntä ranteeseen, mutta isku jäi vajaatehoiseksi koska olin liian kaukana. Jo särkyneen ikkunan loputkin karmit tulivat niskaani ja niiden mukana tuli paha mies. ~ Mielipuolisesti ärissyt Simmons syöksyi niskaani jykevällä voimalla. Myös luodit tehoavat poliiseihin, kehonrakentajiin, juoppoihin, taistelulajien harrastajiin, kasvissyöjiin ja muihin jotka luulevat olevansa kuolemattomia. Koska hänen lauseestaan ei meinannut tulla loppua, suuntasin tiukan oikeani suoraan hänen leukaperiinsä. - Omia ollaan, Cameronin suusta pääsi aivan kuin hän olisi ollut taistelukentällä. totesin kasvoillaan makaavalle ex-sotilaalle. Lasia satoi ympärilleni. - "Harvat ja ylpeät", niinkö se merijalkaväen motto kuului. Hän syöksyi päälle silpova terä ojossa. Ponnistin jalkani koukkuun ja potkaisin: Simmons lensi viereeni kyljelleen. En tiedä, puhkaisinko tärykalvon mutta ainakin sain hänet ulvomaan tuskasta. - Ihan vaan solidaarisuuden, hyvinvoinnin ja yhteishengen kohotuksen vuoksi! hän selvensi. Sen sijaan Simmons keskittyi edelleen verbaliikkaan: - Tätä kun vähän aikaa heiluttelen, niin sinä seisot ensin paikallasi ja lysähdät äkkiä riekaleina maahan etkä edes huomaa, mikä sinuun iski! Puhumisen sijaan hänen olisi kannattanut tehdä se, millä hän minua uhkaili. - Kihlataanpa nämä jätkät liittovaltiolle. Juuri kun hän sai sanottua "mikä sinuun iski", rystyseni kohtasivat hänen suunsa. Samalla hetkellä jalkojemme juuressa ollut sadetin alkoi toimia. Mutta ne myös lyövät, kuristavat ja potkivat lujempaa. Kaikkien yllätykseksi Steve Dillaggio joikasi megafoniinsa "Kumbaya, My Lord, Kumbaya...". Tuomio kyllä tulisi, mutta se tulisi hänelle, päätin. - Poikaystäväsi ovat jo raudoissa, lopeta nyt sinäkin tuo pelleily, aikuinen mies. Kiepahdin oikein päin ja näin miehen kaivavan vyössään ollutta nahkakoteloa. Minä en nähnyt edes asettani. Niin, kyynelkaasu tosiaan tehoaa myös virkavallan edustajiin, se ei erottele uhrejaan moraalikäsitysten perusteella. Näin, kuinka Steve selitti tilanteen poliisimiehille, jotka lupasivat antaa kuljetusapua pidätetyille. Se suihkutti kieppuvaa vettä jokaiseen ilmansuuntaan ja tämä taisi hetkellisesti suistaa kaikkeen muuhun valmistautuneen ex-sotilaan niin tolaltaan että sain iskettyä häntä kämmenellä päin korvaa. Viiltävä terä suhisi kohti kaulaani ja väistin sen nykäisemällä pääni taaksepäin. - Kohta lähti henki, Simmons julisti kuin tuomiopäivän pasunisti. Silmiäkin kirveli. Seuraavaksi näin hänen oikeassa kädessä kiiltävän terän. Ja muutenkin vajaatehoisessa kunnossa, jolloin ei kannattaisi päätään pahemmin aukoa. Kenelle, sen näyttäisi aika. Tärähdys maaperään salpasi hengityksen ja Hank Simmons sai iskettyä vasemmallaan aseen kädestäni. Lensin kasvoilleni ruohikkoon. Mitä isompia ne ovat, sitä lujempaa ne putoavat. Virka-Glock putosi tussahtaen pusikkoon. Simmons osui ehjään ikkunaan, joka räsähti samealasisiksi palasiksi, joista joku taiteilija saattaisi saada aikaan vielä kivaa mosaiikkia. Sisältä tulviva kaasupilvi peitti näkyvyyden muihin agentteihin eivätkä he nähneet ampua. - Merijalkaväki mun perseeni. - "Marine" tulee sanoista "My Ass Really Is Navy Equipment", yskivä Phil tiesi astuessaan 33. - Merijalkaväki rulettaa, hän ärisi kuin riivattu
Se oli kuulemma ollut välttämätöntä, että he pääsivät ohittaman ruuhkan Paterson Plank Roadilla. Samaa kuulin tapahtuvan muillekin pankkiryöstäjille. Kaivoin taskustani ruttaantuneen askin ja pistin spaddun palamaan hermosavujen merkeissä. - Mitä helkkaria se koiranhaukunta oli. Jonakin päivänä se katkeaa tai singahtaa pois koneistosta. - Minusta vähän tuntuu että kun teikäläisen vanhemmat yhtyivät, se sinun jousi sinkoutui reisille. - Nää raudat kiristää, Brant narisi. Merijalkaväen luopio aukoi päätään minun paheelleni! Kerrankin June Clarke suorastaan suuttui ja vielä minun puolestani. Steve raudoitti parhaillaan Terrence Cameronia, joka urputti jotakin käsittämätöntä. - Miksi te edes ryhdyitte tähän. muuan ohi kulkenut juopunut papparainen kyseli valojen välk-. - Tämmöinen innovaatio. Vanha viidakon sananlasku, mutisin. - Kyllä Freddie Kruger näkee edelleen painajaisia minusta, Dorn irvisti. Kun Dorn painoi muuatta nappia, kaiutin alkoi suoltaa ilmoille vesikauhuisen koiralauman ärinää ja haukkua. hämmästelin. Talutin hänet eräälle poliisiautolle. - Alat pehmetä. Lewis Dorn saapui takapihalta eväslaukkunsa kanssa. 34 - Joko nämä ovat selvää pässinlihaa. - Ei sitä aina jaksa. Dorn avasi eväslootansa, ja kannesta paljastui kaiutin. - Onko sinusta tullut ihan väkivallan vihollinen, kun et enää haluakaan ampua jokaista rosvoa silmien väliin. Eikä äitisikään edes havainnut sitä. - Rekisterikilpitehtaalle vaan, sanoin. - Pidä sinä paskiainen murhamies turpasi kiinni toisten tupakoinneista! Jack Harma viskasi juuri Andy Brantin NYPD: n virkavankkurin takapenkille. - Ei hassumpi, nyökyttelin. Kohottelin varsinaista rosvopäällikköä pystyasentoon. Eli lihaksia vaaditaan, äly ei tarpeellinen. Poliisiautojen katoilla valot jatkoivat vilkkumistaan. - Ruumis kaipa tupakkaa, mutta sielu kaipaa viinaa. Vaatteeni olivat nurmikonkastelulaitteesta johtuen läpimärät mutta tupakat olivat säilyneet kuivina. Siirsin kengällä partaveitsen kauas Simmonsin kädestä. NYPD:n miehet kertoivat, että he saapuivat pelkästään hälytyksen vuoksi. - Sehän on hyvä, että FBI:n kenttätoimiston pomo on hyvä ystäväsi. esiin kyynelkaasun seasta. - Vedätte myrkkyjä sisäänne. Siitä tässä oli kyse. Jollei Simmons olisi ollut raudoissa, hän olisi käynyt ballistiseksi. Naurahdin ja kerroin toisen version: - Vai oliko se "Muscles Are Required, Intelligence Not Essential, Sir!". Ne venyy kunhan olet pitänyt niitä vähän pidempään, kuulin Jackin vastaavan. - Mitään jousta ei aseteta laitteeseen sitä varten, että se jousi olisi jännitettynä koko ajan, hän selitti. Mutta silti pillit soiden. - Missäsh diskossa minä olen. - Elämä on kuule kovaa ja vielä kovempaa se on, jos olet typerys. Tultiin tarkistamaan. - Tuo naapuri parinsadan metrin päässä soitti ja ilmoitti että aseistetut miehet lähestyvät tätä taloa. kysyin Simmonsilta kun hän alkoi tulla tajuihinsa. - Joistakin tulee poliiseja ja toiset soittavat poliisit paikalle, muuan sinitakki kertoi. Ilme oli joka tapauksessa sellainen, että helvetissä vielä tavataan, Cotton. Ihminen ei kai tunne elävänsä jos ei samalla tapa itseään, pidätetty Horace Arkin sanoi minulle halveksivaan sävyyn. - Sellainen jousi ei kestä. Nyt sinulla on joku, joka voi maksaa takuusi, kuulin Steven naljailevan tälle "sotilaalle". Kädet väänsin selän taakse ja käsiraudat iskin ranteisiin kaksoislukituksella. - Käsiraudat on tiukat koska ne on uudet. "Perseeni todellakin on laivaston työkalu". June Clarke kihlasi parhaillaan Horace Arkinin pyhään tai tekopyhään liittoon liittovaltion kanssa
- 1930-luvulla Joseph Figlock -niminen jätkä käppäili detroiti- laista katua pitkin. - Älä nyt ihmeessä julkisella paikalla... - Ihan esimerkkinä: "Ongelma: todistusaineisto puhuu syytetyn puolesta eikä häntä vastaan." Ja "Ongelmanratkaisu: todistusaineisto poistettu todistevarastosta." - Jopas on hauskaa, Dorn naurahti ja sanoi sitten oman kantansa. Konstaapeli meni hätistämään miehen pois: - Olkaa hyvä ja siirtykää... Kummallekaan ei tullut vammoja. - Osuimmepa paikalle juuri ajoissa, huokailin. Minulla oli muuan teorianpoikanen. - Aamurusko-kodissha oli niin helvetin tylshää, että päätin lähteä kävelylle ja osuin viinakaupan kohdalle. - Hohhoijaa. hämmästelin. NYPD:n poliisin pasmat menivät sekaisin: - Isä! Mitä sinä täällä teet. - Niin, mikä seikka se sitten on. Vuorossa oli loppupalaveri eli selkokielellä vitsikekkerit. - Muistanet, Phil, kun ryöstetyn pankin luona mietittiin sitä silminnäkijää... Jukebox soitti Mojo Nixonin kappaletta "Elvis Is Everywhere", joka herätti joukossamme melkoisia röhönauruja. Taato oli kaivanut povaristaan ruskean paperipussin. Tämä on ihan tositarina. Vuoden kuluttua tästä tapahtumasta Joseph Figlock käveli uudelleen samaa katua. - Mikä ongelma sinulla nyt on, Jerry. pähisin. Otahan poika tömpshyt... - Mitä raadollista siinä on, jos on ihastunut ja haluaa päästä jonkin tempun avulla keskustelemaan ihastuksen kohteen kanssa. - Mutta sitä tarina ei kerro. Phil letkautti puolestaan Dornista keksimänsä lausahduksen: - Kun Lewis punnertaa, hän ei suinkaan kohota itseään vaan kuvittelee työntävänsä maata kauemmas. - Minäpä tiedän sinun ongelmat, puuskahdin Dornille. Päätin sanoa viimeiset sanat tälle pidätystilanteelle: - Viekää heidät linnaan. ~ Strateginen ajattelu oli vienyt korskahtelevan joukkiomme viettämään huonosti ansaittua iltaa Max Salosen baariin. - Tuurilla selvititte tämän tapauksen, Lewis Dorn ketkuili minulle ja Philille. - Tuurilla, hän jankutti osittain myhäillen ja meni aikaa ennen kuin tajusimme että hän hoki tätä vain kiusatakseen. - Hetkinen, yritän purkaa sitä sanoiksi... Sama lapsi putosi taas hänen päälleen ja molemmat selvisivät hengissä. virka- ja vekseliveli kysyi. - Ei ole. - Sinä se ajattelet ihmisistä aina pahinta ja raadollisinta, Steve Dillaggio hämmästeli. Huolimattoman äidin vauva putosi korkealta ikkunasta suoraan herra Figlockin päälle. - Että kun joissakin silminnäkijöissä on jokin samanlainen ja yhdistävä seikka eikä osattu keksiä sitä. keessä ja heilutteli kävelykeppiään. Oli sitten kyseessä ryöstö, murha tai raiskaus, ne tykkää katsella vierestä. - Sattuman kauppaa, mukaamme ängennyt Noutaja-Neville pärskähti. - Tuurilla selvititte. Lottovoiton todennäköisyyttä lisäisi hieman vaikkapa se, jos kyseessä oli esimerkiksi miehen jokapäiväinen työmatka, Neville tuhisi. Vaikka tilanne olisi sellainen että siinä voisi hyvinkin mennä väliin ilman fyysisen väkivallan uhkaa, 35. - Sattuman sanelema juttu, June Clarke sanoi myöskin viskilasi siroissa sormissaan. - Näistä eräistä silminnäkijöistä... - Minä olen aina luullut että tuo on niitä urbaanilegendoja, Jack Harma tuumasi. Dorn kysäisi. - Ei todellakaan, siinä meni paljon virka-aikaa ja kului kahvia ja tupakkaa, väitin bourbonia siemaillessani. - Ennen kuin rosvot ennättivät livistää. - Tai jos äiti pudotteli lastaan ikkunasta herra Figlockin päälle päästäkseen juttusille miehen kanssa. - Mitä siitä. NYPD:n mies vei hänet kauemmas keskustellakseen isänsä kanssa kahden kesken
kysyin. Kun Steve Dillaggio hämmästeli, että kuinka June saattoi nauraa noin mauttomalle vitsille, June Clarke päätti osallistua vitsinkerrontaan: - Kolmevuotias poika tunnusteli kiveksiään kun äiti kylvetti tätä. Huoneen vastakkaisella puolella istui potilas Smith, joka, khm, masturboi ankarasti. Jäihän se lopulta kiinni, kun samat veijarit uusivat samoja rikoksia ja joku möläytti pykäläkoijarin nimen. Jonkin sortin voyerismia kai. Lääkäri kysyi, että mitä se Johnson tänään puuhastelee. Poika kysyi: "Äiti, ovatko nämä minun aivoni?" ja äiti vastasi "Eivät, lapseni, eivät vielä". Jukeboxiin suljettu Curtis Mayfield pisti esittäen Chicago-soulia. Ehkä ne nylkyttää näppeihinsä sadetakin kätköissä... - Otetaan sille, sanoin lasiani kohottaen. - Arabialainen sananlasku sanoo, että synnin tekeminen on katumuksen paras vaihe, Dorn kertoi. Johnson vastasi "Ajan autolla Connecticutiin". - Naurat ennen vitsin loppuhuipennusta. ne vain katsovat. - En minä sitä tässä ajanut takaa, mumisin ja sitten minä oivalsin. Sillä... - Tuo sinun peruspositiivinen asenteesi ei petä koskaan, Jack Harma hilpeili. - Ole varovaisempi mitä toivot, Phil kehotti. Mutta, eihän tänne noin synkkiä puhumaan tultu. Naurua piisasi eikä joukkiomme ainoa nainen, June, jäänyt paulaa pahemmaksi. Sitten hän suositteli ns. Pitäisi ensin olla oma talo, hörähdin. - Eikö silloin talon pitäisi ensin olla irti. Missä aineissa sinä olet. - Vaan sitä... - Eivät erota kuvitteellista fiktiota ja autenttista todellisuutta. Potilas Johnson istui lattialla kattilankansi käsissään ja päräytteli huulillaan. sitä, että joillakin silminnäkijöillä on tapana kuvailla tapahtunutta kuin ne... - Manhattanilaisessa mielisairaalassa oli lääkärikierroksen aika. - Se viimeksi nauraa joka hitaimmin ajattelee, Jack vastasi. ei se kuitenkaan toteudu ja päädyt suljettuun autotalliisi osamaksulla ostettuun koslaan, jonne johtaa letku suoraan pakoputkesta. Lääkäri kysyi, että mitä potilas Smith nyt oikein hommaa. Ei mennyt montaakaan paukkua kun jo aloin puhua sekavia. Oikeusavustaja katsoi etukäteen, monenko kuukauden tuomion mistäkin rikkeestä saa. olisivat katsoneet televisiota. Kulautin viskiä määrätietoisesti kurkkuuni, josta sen nielin alas varmalla mielihalulla. - Se on ihmeellinen tuo mielikuvituksen voima! Jack pyöritteli päätään. Tyypin tietokoneelta löytyi oikein kunnon päivitetyt kaaviot siitä, mitä kannatti tehdä että rangaistus pysyi minimissä. - Minä toivon tälle illalle satuprinsessaa, joka muuttaa minut suudelmalla takaisin prinssiksi, mökelsin. - Nehän kai pahentaa tilannetta sellaisten yksilöiden kohdalla, jotka ei erota mielikuvitusta ja totta, Steve epäili. - Ei ole autotallia. Phil ärähti G-nuorukaiselle. - Juttu jatkuu. LOPPU. - Aivan niin, Phil rykäisi ja päätti kertoa vitsin. - Jerry haluaa vain päästä pikkasen tekemään syntiä. Meiltä miehiltä meni jotenkin maku vitsinkerronnan suhteen. Mahtaneeko interaktiiviset tietokonepelit auttaa asiaa yhtään. Kun juttumme kääntyivät taas oikeuslaitoksemme saamattomuuteen, Nevillellä oli muuan juttu eräästä ilmaisesta oikeusavustajasta: - Talvella on kylmä ja silloin kannatta päästä 36 sisätiloihin. Jack tirskui äänekkäästi. - Voipa olla hyvinkin niinkin, Phil nyökytteli. - Eläytyvät mihin sattuu. Smith vastasi, että "Panen Johnsonin eukkoa sillä aikaa kun se käy Connecticutissa!". Tällä oikeusavustaja Lorenzolla oli vakiokaarti, asunnottomia pikkukriminaaleja ja hamppareita. asiakkailleen, minkä tason rikos kannatti tehdä, että pääsi talveksi istumaan ja sai katon päänsä päälle. Keväällä hänen asiakkaansa pääsivät vapauteen kirmaamaan. Tai sitten se on noille katselukokemuksena ihan samanlainen. - Kiinnittäisit sen talon kumminkin
Myös joitakin 60-luvun lehtiä a´ 6 /kpl. 7,9,12,15 num. 13,16,23 num. Ps. 1,6,15,16,22,23 num. 37. 1,7,9,11,17,19,20,21 num. 6,10,15,20 num. www.bastei.de Tilaukset: jerrycotton@jcotton.com Saatavana vanhoja 1970- ja 1980-luvun divariCottoneita a´4,50 + postikulut Tlaukset: puh. (08) 334989 Vastaava toimittaja: Timo Juntunen Translated by: Timo Surkka Copyright Bastei-Verlag, Gustav H. (08) 8161989, 0400 285192 Fax. 3,18 num. Kustantaja: Musiikki-Mainos ky Juntunen Kauppurienkatu 33, 90100 OULU Puh. 3 num. 1,4,5,12,24 num. 7,10,15,17,21,23 num. 2,5,8,14,18 num. 4,6,16,17 num. 6 Voit kysyä myös muita vanhoja numeroita. 9,12,13,14,15,16 num. Kokoelma vaihtuu viikottain. 0400 285192 1970: 1971: 1975: 1976: 1977: 1978: 1979: 1980: 1981: 1982: 1983: 1984: 1985: 1986: num. 1,8,10,14,16 num. Lübbe, ISSN 1458-1515 Bergish Gladbach, Germany
38
39
40
41
Special 2004 / 4 Kukkos-seikkailua Tutkimuksia räjähdysherkässä Kuopiossa. N:o 1/2003 VIELÄKÖ OMATUNTO KESTÄÄ KUKKONEN. N:o 3/2002 VIINA, TERVA, SAUNA - SITTEN KUKKONEN Espoosta leppoisasti alkavan ihmishirviön metsästys muuttuu loppua kohti tappavaksi, kunnes mieleltään sairaalla tappajalla on kirjaimellisesti lepakoita tapulissa. Mutta yllätys seuraa toistaan loppua kohti ja Rukahotellista löytyy jos jonkin näköistä ihmistä muistuttavaa karrikatyyriä. Klassikkotaulua ei kannata myydä ennen kuin maali on kuivaa, huomaa yksi jos toinenkin kauppamies. Lue ja arvaile onko Kukkonen joukossasi? N:o 1/02 JOLLEI SIPERIA OPETA, NIIN SITTEN KUKKONEN Supo pakottaa Kukkosen takaisin Helsinkiin ja ruotuun eikä Asko voisi vähempää välittää vakoilevista murhamiehistä, mutta asetta tuijottaessa on pakko aloittaa välittäminen... N:o 1/2004 KAPAKKAKUOLEMA JA KUKKOSENJOHDATIN Kukkosen reissu muuttuu todelliseksi tohinaksi rauhallisessa Raahessa. Oululainen murhamysteeri jättää jälkeensä Aku Ankan höyheniä, ja johtolangat vievät taulukauppaan saakka. N:o 2 / 02 IRTOPIRUT JA TUONELAN LAUTTURI KUKKOSEN MERRASSA Viikatemies tekee Jyväskylässä tuhojaan, kunnes Asko alkaa kouluttaa epärehellistä populaatiota ihmisten tavoille, vaikka sitten kakkahuumorilla ja moottorisahalla. Murhaava tutkimusretki Kittilän seudulla. N:o 2/2003 PAKKOA EI SANELE KUIN KUOLEMA TAI KUKKONEN Rukatunturille sarjamurhaajaa metsästämään. Totta vai tarua. Survival-reissu Kainuun Vuokkijärven seudulla ja loppua kohti huipentuvaa rosvokalastusta pääkaupunkiseudulla. 42
OMANA LEHTENÄÄN ILMESTYNEET ASKO KUKKOSET n:o 1/2002 Ellei Siperia opeta, niin sitten Kukkonen n:o 2/2002 Irtopirut ja tuonelan lautturit Kukkosen merrassa n:o 3/2002 Viina, terva, sauna -sitten Kukkonen n:o 1/2003 Vieläkö omatunto kestää Kukkonen. 0400 285192 tai jerrycotton@jcotton.com 43. n:o 2/2003 Pakkoa ei sanele kuin, kuolema tai Kukkonen n:o 3/2003 SUPERNUMERO -Retorinen ryöstö -Tavallista villimpi pohjola -Erämaa on täyttä murhaa -Vain motiivi puuttuu n:o 1/2004 Kapakkakuolema ja Kukkosenjohdatin n:o 2/2004 Cotton-specialin yhteydessä: Kiero kuin korkkiruuvi n:o 3/2004 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkosen on kuoltava n:o 1/2005 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkonen ei käskystä laula 1/2 n:o 2/2005 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkonen ei käskystä laula 2/2 Saatavana takautuvasti alennuksella P
44
45
Mukana esim. Ensimmäiset vuosikerrat lähes täydellisiä. Jarmo Vesa puh. Lehtiä n. 300 kpl. Suurin osa lehdistä hyvässä kunnossa, lisäksi Cotton-sarjoja ja pokkareita.Myyn kokoelman muuton ja säilytystilan puuttumisen takia. 400 kpl, joista erilaisia n. MYYTÄVÄNÄ: Jerry Cotton -kokoelma. 3 / 02 Sarjatulta San Franciscossa 1 / 03 Suuri ja mahtava gangsterisota 2 / 03 Toimintaloma Torontossa 1 / 04 Hop hautaan, pahat pojat 2 / 04 Kellä tonni on, se tonnin kätkeköön 3 / 04 Pudotuspeliä pilvenpiirtäjästä 1 / 05 Leipäjono ruumishuoneelle 2 / 05 Puupalttoo tai loppuikä sovituskopissa 1 / 06 Korruptio kannattaa aina 2 / 06 Kauas on lyhyt matka 3 / 06 Sokkoleikkiä veriväreillä 1 / 07 Tie G-miehen sydämeen vie luotiliivin läpi 2 / 07 Luuvitoskuuri ja moukan tuuri 46. 0400 553 527 ( Kotka ) email: jarmo.vesa@suomi24.fi Saatavana takautuvasti aikaisemmin ilmestyneitä Cottoneita: 2,50 kpl.+ pk. TAVALLISET JERRY COTTONIT: 1 / 01 Luotisadetta ja konnankoukkuja 5 / 01 Poliisintappajia ja tappajapoliiseja 2 / 02 Viisumi helvettiin väärillä passeilla 4 / 02 Nevillen 11.käsky 5 / 02 Cottonin kostoretki 1 / 03 Pakokaasua, G-mies Cotton 2 / 03 Laskut maksetaan verellä 3 / 03 Käry ennen kuolemaa 4 / 03 Syyllinen palakoon rikospaikalle 5 / 03 Kyllä roisto roiston tuntee 6 / 03 Gangsteridivari 1 / 04 Elämysloma helvetissä 2 / 04 Kuolema kuittaa univelat 3 / 04 Läiskistä turpiin, rosvot multiin 4 / 04 Viikatemiehen laatuaika 5 / 04 Luotien liverrystä 1 / 05 Kalma Media Oy 2 / 05 Operaatio pakkopaita 3 / 05 Kalmankylväjä San Felipessä 4 / 05 Tasan ei käy konnan lahjat 1 / 06 Minä ja aseeton murhaaja SPECIAL JERRY COTTONIT: 1 / 01 Luoteja kaikilla mausteilla 2 / 01 Agenttiralli enkelten kaupungissa 1 / 02 Piru periköön Bostonin petturit 2 / 02 Kuolemankujan hakuammuntaa.... ensimmäinen numero
lähetyksen yhteydessä, jolloin saan 4 lisäalennuksen TILAAN VAIN TILAAJALAHJAN A tai B (ruksaa) a´ 10 Tilaukseni on kestotilaus Tilaan lippalakkeja_____kpl a´ 15 Tilaan Jerry äänikirjoja______kpl a´ 6 Tilaajan nimi Osoite puhelin Postinumero ja -toimipaikka Tilaajan allekirjoitus ( alle 18v.holhoojan ) Huom! Jerry Cottoneita saatavana takautuvasti v.2000 alkaen a´2,50 + postikulut TILAUKSEN VOI TEHDÄ TEKSTIVIESTINÄ PUH. tilaajalahja A tai B 8 num. tilaus hintaan 37 + ilm. 0400 285192 TÄHÄN 0,65 POSTIMERKKI MUSIIKKI-MAINOS KY JUNTUNEN Kauppurienkatu 33 90100 Oulu Tilauslipukkeen saa kopioida ellet halua rikkoa lehteäsi. Musiikki-Mainos Ky Oulu Kyllä kiitos, käytän hyväkseni JERRYN ERIKOISEDUN ja tilaan JERRY COTTONIN Tilaus sisältää myös SPECIAL-numerot 12 num. Spec 3/07. tilaus hintaan 54 + ilm. tilaajalahja B Tilaukseni alkaa num.____________/2007 Maksan postiennakolla 1
(julk. Sarjatulta San Franciscossa Konepistooli on käypää valuuttaa, tuumivat gangsterit shoppaillessaan jalokiviliikkeissä eri puolilla USA:ta. pokkarina 2001) Luoteja kaikilla mausteilla Kahvihampaan kolotus heittää G - mies Jerry Cottonin keskelle kreikkalaisen ja venäläisen mafian valtataistelua tässä huimassa seikkailussa, jossa luodit lentävät kilpaa herjojen kanssa. Entinen sepänsälli Connecticutista joutuukin heiluttamaan luulekaansa niin maalla, merellä kuin ilmassa, opettaessaan konnia ihmisten tavoille. Nyt murhamies on vapaalla jalalla ja heiluu saarnamiehenä uskonlahkossa, jonka oppiin kuuluu, että paratiisi löytyy jo maan päältä - jos hinnoista sovitaan. Jerry suosittelee pitkäkestoista kalteriterapiaa valtion täysihoitolassa. Niinpä Jerry Cotton ja Phil Decker lentävät Los Angelesiin, missä kuumat donnat ja kylmät konnat saavat parivaljakon hikoilemaan enemmän kuin on terveellistä. Tapansa mukaan G-mies turvautuu rullaluistinten sijaan rullarevolveriin, pannessaan asioita järjestykseen. Lääkkeeksi kultakuumeeseen tri. New Yorkin etninen sekametelisoppa on maustettu ruudilla, toteaa Jerry varsin nopeasti jutun edistyessä. Rikolliset eivät ole kuitenkaan hoitomyönteisiä ja pian San Franciscon ilmassa onkin enemmän lyijyä kuin happea. Kun filmitähti Helmut Schwarzenbeckerin poika kidnapataan, FBI saa vihjeen, että huijarisaarnaajat ovat kaappauksen takana. FBI on tietysti eri mieltä ja heittää kehiin puolivallattoman poikamiesagenttinsa Jerry Cottonin. (julk. pokkarina 2001). pokkarina 2002) Agenttiralli enkelten kaupungissa Joutuessaan Sing Singin vankilaan, entinen CIA-agentti ja ammattitappaja Rock Murdo vannoi tappavansa Jerry Cottonin jonain päivänä. Jutun starttilaukauksen kaiku on tuskin ehtinyt vaieta, kun tutkijoiden käsissä on jo kaksi ruumista ja joukko avoimia kysymyksiä. (julk