Lempijuoma Four Roses Whiskey nautitaan aina hyvin tehdyn työn kunniaksi ja ehkä joskus muulloinkin. Phil Decker houkutteli aikoinaan Jerryn FBI:n palvelukseen ja työparikseen. Budjetti on yli 3 miljardia dollaria. George Arthur"Neville", apuvastaava erikoisagentti, iältään jo vanhempi rikostutkija, joka on sitä mieltä, että avioliitto ei sovi lainvalvontaviranomaiselle. Jerry Cottonin salaiset aseet ovat "sepänsällin spesiaali" eli erityisen nopea oikea suora ja hirtehishuumori, joka ei hyydy kiperässäkään paikassa. Neville luokitellaan virkaveljiensä piirissä New Yorkin rikoshistorian käveleväksi ensyklopediaksi. Tämä vanha poliisielin muodostui erittäin merkitykselliseksi Amerikan kieltolakiaikoina, jolloin se organisoitiin uudelleen ja aseistettiin, jotta FBI:läiset olisivat tasaveroisia häikäilemättömien salakuljetusgangstereiden kanssa. Jerry Cotton on vaatimaton maalaispoikaluonne ja poikamies, jonka ainoa todellinen intohimo tuntuu olevan punainen Jaguar. Jerry Cotton nodattaa G-miehen tunnuksia: "Uskollisuus, urhoollisuus, rehellisyys." Philipe Marcele "Phil" Decker, FBI:n erikoisagentti on parasta ystäväänsä Jerryä virkaiältään paria vuotta vanhempi. FBI vastaa jossain määrin Suomen keskusrikospoliisia. Phil Decker on hienosteluun taipuvainen, panatellaa poltteleva entinen estetiikan ylioppilas, joka rakastaa Four Roses viskin lisäksi ranskalaista punaviiniä ja Jerryn punaista Jaguaria, jota hän lainailee tehdäkseen vaikutuksen lukuisiin tyttöystäviinsä. Jerry Cotton on kotoisin Connecticutin osavaltion Harpersvillen kylästä, missä hän loi pohjakuntonsa toimimalla nuoruusvuosinaan seppä Callahanin pajassa oppipoikana. FBI:n mandaattiin kuuluvat kansalaisoikeuskysymykset, terrorismin vastustus, vastavakoilu, järjestäytynyt rikollisuus, huumerikollisuus, väkivaltarikokset, talousrikokset ja muut em. Jerryn tupakkalakko alkaa joka viikko uudelleen ja uudelleen. rikoksiin kytkeytyvät lainvastaisuudet. FBI on USA:n oikeusministeriön alainen liittovaltion tutkimusvirasto. Noilta ajoilta on peräisin FBI:n poliisien kansanomainen nimitys "G-miehet" ( Gun-Men ) FBI:n Washington D.C: ssä olevan päämajan alaisuudessa on 56 kenttätoimistoa ja näiden alaisuudessa 400 paikallistoimistoa. Ikänsä vuoksi Neville on siirretty hoitamaan käsiarkistoa, jossa hän viihtyy Four Roses Kentucky Straight Bourbon Whiskeyn voimalla.
2. FBI:n henkilökuntaa Jerry Cottonissa Jeremias Aaron "Jerry" Cotton on FBI:n erikoisagentin koulutuksen saanut poliisi, jolla on huippuluokan ruumiinkunto, lahjomaton oikeudentaju, salaman-nopeat refleksit, veitsenterävä äly, hellittämätön sinnikkyys rikollisjahdissa ja hullunrohkea verikoiran taistelutahto. FBI:llä on palveluksessaan lähes 12000 erikoisagenttia ja 16500 muita alan ammattitukihenkilöitä
Salaiset aseet ovat Colt Peacemaker .45 eli "rauhantekijä" ja kieltolain aikainen hopeinen taskumatti, joka on aina povessa. 1961 alkaen. Lupaa turpiin myös sille, joka kutsuu häntä oikealla etunimellä. G-mies Leon Eisner, toimii usein keskuksessa ja harrastaa piirtämistä.
Tiedoksi lukijalle: Jerry Cotton on alunperin saksalaisen Bastei-ferlagin 50-luvulla luoma kuvitteellinen pienoisjännitysromaanin hahmo. Neville kannattaa suoraa toimintaa ja rikollisten lievää ankarampaa kohtelua. John D. Jack Harma, suomalaiset sukujuuret omaava pitkä siilitukkainen G-mies, joka puree purkkaa ja viljelee hirtehishuumoria. Lempirepliikki "ugh". Jerry Cotton ilmestyi parhaimmillaan 60 eri maassa useilla eri kielellä ympäri maailmaa. Highin ikinuori sihteeri, joka keittää hyvät kahvit ja säteilee aina hyvää tuulta. Neville pitää Jerryä oppipoikana, Philiä hienostelijana ja nimittelee nuorempiaan viirupyllyiksi. Suomalainen Jerry Cotton on ilmestynyt v. Jack kantaa mukanaan isoisältä perittyä taskukelloa ja kertoilee mielellään virkaveljilleen tarinoita Suomesta. G-mies Steve Dillaggio on italialainen hurmuri, joka kilpailee Philin kanssa pukujen tyylikkyydessä. Harkitsevainen ja aina tilanteen tasalla oleva Assistant Director In Charge, joka on ansainnut niin alaistensa kuin Washingtonin herrojenkin kunnioituksen. Jerry Cotton kirjoitetaan minä-muodossa G-mies Jerry Cottonin omina muistelmina.
3. June Clarke on kaunis G-nainen, joka on harvemmin kentällä mukana. G-mies Fred Nagara, iäkäs italiaano. G-mies Zeerokah on harvapuheinen intiaani, joka juo tuoremehua ja ymmärtää huumoria. Myrna, keskusneiti, jolla on seksikkään käheä ääni. Taskumatti on pelastanut ainakin kerran Nevillen hengen tappavalta luodilta. G-mies Joe Brandenburg, jäyhä,saksalaista sukua oleva entinen kaupunginpoliisin luutnantti. Polttaa piippua ja pitää pöydällä olevat kynät erinomaisessa järjestyksessä ja terävinä. Helen on John D. High on FBI:n New Yorkin kenttätoimiston johtaja, jota alaiset kutsuvat tarkastajaksi
Räyhähenkiä, aamun paholaisia ja viranhaltijoita
itä sinä hommaat kun sulla on aikaa istua täällä päivällä. Kukkosen selvitettäväksi siunaantuu yleensä tehtävät, joiden edessä virallinen virkavalta on vetäny vesiperän.
KÄY TARKISTAMASSA NETTISIVUJEN KARTASTA, ONKO KUKKONEN KÄYNYT HÄMMENTÄMÄSSÄ PAIKKAKUNNALLASI
WWW.JCOTTON.COM/ASKOKUKKONEN TILAA!: WWW.JCOTTON.COM TAI puh. - Asioiden katselua, välttelin vastaamasta ja maistoin Gallianoa. Epämääräisiä tonttikauppoja, undulaatteja, risuja ja ruusuja, kaikkea mahtuu tutkimusmatkan varrelle. Luvassa on ilmalennokas loppuhuipennus, kun omanlaisensa sankaruuden toteuttaja Asko Kukkonen pääsee vauhtiin. Kukkonen tietää oikean ja väärän - vai tietääkö. Kukkonen miettii niin sinisiä ajatuksia että poskiläski saattaa sinertää.
2
M A
Kukkonen ei ole legendaarinen Pekka Lipponen, vaikka yltääkin yhtä yllättäviin suorituksiin, eikä Kukkonen ole Paavo Lipponenkaan vaikka kovin näköinen onkin. - Ja asioiden järjestelyä silloin kun asiat eivät muuten järjesty. Kukkonen on arvaamaton ja ovela älykkö, joka käyttää kotimaisia kommervenkkejä, ronskia runoilua ja runttaavaa ruumiinkulttuuria rikollisten kanssa. Kohensin eräliivieni asentoa ja oikaisin paskaisen sadetakkini lievettä. 044-5350360
4. sko Kukkonen, mies kuin protojärkäle, jahtaa unen logiikalla toimivaa murhamiestä ja kohtaa matkalla niin unitukijaa kuin Touretten syndroomaa jota ei tarvitse erikseen näytellä
n:o 2/2003 ( lopussa ) Pakkoa ei sanele kuin, kuolema tai Kukkonen n:o 3/2003 SUPERNUMERO, 4 juttua -Retorinen ryöstö, -Tavallista villimpi pohjola -Erämaa on täyttä murhaa, -Vain motiivi puuttuu n:o 1/2004 Kapakkakuolema ja Kukkosenjohdatin n:o 2/2004 Cotton-specialin yhteydessä: Kiero kuin korkkiruuvi n:o 3/2004 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkosen on kuoltava n:o 1/2005 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkonen ei käskystä laula 1/2 n:o 2/2005 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkonen ei käskystä laula 2/2 n:o 1/2007 Kalmankoura, Kukkonen tai käsiraudat n:o 1/2008 ( lopussa ) Tee testamenttisi, Kukkonen n:o 2/2008 Julman uhkapelin pirulliset panokset n:o 3/2008 Kukkonen ja kuolon klinikka n:o 1/2009 Kukkonen virittää ansalangan
5. n:o 1/2002 ( lopussa ) Jollei Siperia opeta, niin sitten Kukkonen n:o 2/2002 Irtopirut ja tuonelan lautturit Kukkosen merrassa n:o 3/2002 ( lopussa ) Viina, terva, sauna-sitten Kukkonen n:o 1/2003 Vieläkö omatunto kestää Kukkonen
Väärän valuutan ja valheen lyhyet jäljet ovat jotakin ihan muuta kuin vauhtijäljet G-miehen kalsareissa. oskus Jerrykin on joutunut esittämään kysymyksen "mikä maa, mikä valuutta?" Nyt kyseessä on vähemmän mansikkainen oma maa, mutta valuutta on väärää. Kun muuan lentokone katoaa tutkasta, FBI alkaa tutkailla väärän rahan tekijöitä. Kun erikoisagentti Jerry Cotton aloittaa tutkimuksensa, seikkailun linjana on tuttu tinkimätön linjattomuus.
J
www.jcotton.com
6. Seuraa hikistä tallailua ovelta ovelle eli slummien keskeltä turhajulkkujen pariin. Hölmöilymittarin lukema on huolestuttava eli Cotton ei taaskaan petä vaikka pettääkin kaikki syndikaattinsa odotukset ja rippipuvusta karkaa lanka jos toinenkin. Änkyrämäistä huulenheittoa, kalloluiden kumahtelua ja puolivallatonta takaa-ajoa..
- Tottahan sinä viserrät. - En minä sellaista vielä tiedä, kun en tiedä, mistä on kyse. Numero oli outo. Vai joko ne Bushin läpi ajamat kansalaisoikeuksien vähennykset ja poistot on kumottu. Pitäisi hommata vuohi maitoa varten ja hevonen kulkupeliksi. - Ettekös te yhä voi terroriepäilyjen varjolla tutkia periaatteessa ihan mitä tahansa, vaikka akvaariokalojen kidutusta. kysäisin. kysäisin. Verijäljistä päätellen siellä oli kidutettu tai kuulusteltu jotakin tai joitakin kovalla kädellä. Halusin varmistaa, ettei minua siis epäillä tai... - Tervetuloa keskiajalle. Iltavuoron aluksi meillä ei ollut oikein mitään järjellistä puuhaa. Ja keskiajasta puheen ollen, tietäisin yhden inkvisition kidutuskammion... Ja tuskin silloinkaan. Virka- ja vekseliveljeni Phil Decker aukoi päätään tuttuun tyyliinsä yhteisessä työhuoneessamme. - Ei, ja infrastruktuurin loppu häämöttää jo nurkan takana. - Taisi tulla nukutuksi vähän huonosti, sanoin. - Niille minä en soita, lavastavat vain minut syylliseksi. - Tein yhden keikan outoon kämppään ja huomasin, että tämä on vähän väärä paikka meikäläiselle. - Päivän lehtikin on lukematta. Ikkunalaudalle
J
puutarha ja täytyy oppia rakentamaan paskahuussi. Kun huomasin, mikä kammio se oli, häivyin vähän helvetin äkkiä. - Etkös sinä yleensä nuku sanomalehteen kääriytyneenä. Hän harrasti murtokeikkoja. - Tämä kuulostaa kyllä Kaupunginpoliisin hommilta, tuumailin. - Kunhan minut pidetään sitten erillään jutusta. - Näin on. Kyllä minä luulen, että tämä kiinnostaa teikäläisiä. - Näin tein. - Ainoa asia, mitä sinä hampuusi selvittelisit loman loppuvaiheessa, olisi sinun pääsi. - Se on Everett Hollander täällä. - Ei sinulla ole perhettä. - Ja osoite oli. G-mies Phil Decker kysyi. - Miksi. Muistin hämärästi tämän vasikan hommiakin tehneen pikkukriminaalin. Järjetöntä puuhaa eli vanhoja paperitöitä olisi ollut pilvin pimein. Sinä sen käyntikorttisi minulle annoit. - Perhesyiden vuoksi. Mitä ukko. - Murtojäljet on sitten siis minun tekosia. East Riverin salmi velloi allamme tummana kuin pohjoismainen, maltaasta ja ruisjauhosta
7. - Ei vai. - Kun nuo murhat ja kidutukset ei ole oikein lähellä sydäntä, niin se tämä omatunto komensi soittamaan sinulle. - Täytä vaikka joku ristikkolehti tai lavasta joku asunnoton terroristiksi että edes näyttäisit työteliäältä, sanoin hänelle. - Olisit lukenut sen New York Timesin vaikka siinä kujalla baarin neonkyltin valossa. - Niin. Valaise minua. - Se on sitten lama. - Niin mitä. os ottaisin palkallista lomaa, huokailin ja katselin sälekaihtimien läpi orastavaa nykiläistä iltaa. Eikä tästä enää nousta. Silloin kännykkäni soi. Phil jatkoi tuttua nakkeluaan. - Niin niin ja selvä selvä. Harvemmin sinä ilman krapulaa olet töihin eksynyt. - Annoit kerran sun käyntikorttisi, hän valisti. - Jospa teenkin sukuselvitystä sen loman ajan. Ajattelitko antaa osoitteen. - Voi olla, että minä kävelen kursivoituna, mutta sinä olet painovirhe koko ihminen. - Taitaa ketuttaa niin että veri kiertää väärinpäin. - No terve terve. - Lamahan tämä on. - Eikö sen pitänyt olla "taantuma". - Irtoaako tästä tiedosta mitään korvausta. ~ Kun ylitimme Brooklyn Bridgeksi kutsutun riippusillan, Jaggen autostereoissa pauhasi David Shiren sävellys "Manhattan Skyline", joka soi myös Saturday Night Fever -elokuvassa. Tietokoneensa takaa hänen pallinaamastaan näkyi vain tummahiuksinen jakaus
Nämä seudun suojelurahan kerääjät eivät sanoneet suoraan, mitä ne tahtoivat, jolloin mikään nauhoite ei pätenyt oikeudessa. - Mikä nyt. Tätä vertausta G-ugri Jack Harma oli joskus käyttänyt. - Olenhan minä käynyt sukuseutujesi maassa. Röhähdin nauramaan ja Phil katsoi minua kysyvästi. - Taas pääsit sanomaan, huokaisin. - East River on kuin mämmiä. - Paskajuttuja ne veriplasma-selitykset. Jack alkoi murjottaa, kun hänen small talkiaan ei arvostettu. - Mitä kautta se murtomies kertoi menneensä sisälle. Jos lahjoitusta ei herunut, kauppa paloi seuraavana yönä poroksi, sanoin. - Eihän sitä saisi toisten vahingoille nauraa, mutta kun sattuu naurattamaan. Painelimme summeria ja koputimme aikamme, mutta kukaan ei saapunut avaamaan. Jack kysyi. Hakemani osoite sijaitsi Greenpointissa ja pytinki muistutti kasarmirakennusta suoraan 1960-luvulta. Kadunpätkällä ei ollut ristin sielua, kun pistin Jaggen laittomaan parkkiin. valmistettu makea pääsiäisen perinneruoka. - Juuri tuo faktoidi oli aiemmin kartellut minua, mutta nyt sain merkittyä sen tiedoksi. Asunto oli pimeänä kuin Mariaanien hauta ja oven vierellä kaiken maailman suttujen alta pilkisti nimi "Castle", joka ei varmastikaan ollut asunnonhaltijan oikea nimi. Ja käytti tälläkin kertaa, sillä hän istui punaisen XKR Coupe Jaguarini takapenkillä. Suhautin suoraan Brooklyn Queens Expresswaylle, jota ajoin McCarren Parkiin saakka. Jengin edusmiehet esiintyvät nuorisojärjestön edustajina ja keräsivät niin sanottuja lahjoituksia, joilla muka parannettaisiin nuorten elinoloja. Phil kysyi.. Käänsin häikäisysuojan läpän alas, jotta siihen kiinnitetty virantoimituksesta kertova plakaatti näkyisi. - No hittolainen, Phil parahti. - Miksei sitten mekin. Ne perustivat kauppiaiden suojeluskunnan ja lopulta ilmiantoivat kaikki konnat poliisille. Kyllä me pelätään niin kuin muutkin. Kadun kauppiaat pieksivät viattoman hyväntekijän ihan muusiksi ja ovat nyt syytteessä tästä vahingonlaukauksesta. Kun jengeistä oli päästy, niin muutaman kuukauden kuluttua kadulle ilmaantui täysin sattumalta ihan oikea nuorisoseuran edustaja. David Shiren muistiin merkitsemien nuottien johdattelemana pilvenpiirtäjien muodostama taivaanranta esitteli repaleista jättiläisen alapurentaa, jonka tornitalot sytyttelivät valojaan kuun noustua tuijottamaan alkuyön tohinaa. Me vain käsittelemme pelkoa paremmin kuin valkonaamat ja meillä on yhä mielessä vanhan kansamme opetukset ja on myös olemassa vastuu johtaa nuorempia ja totta kai näillä rakentajilla oli olemassa "rautapalkilla kävelijän ylpeys". Se... niin sanottu ruoka näytti kertaalleen syödyltä. Nyökkäsin. Sattuipa niin, että lähistöllä erään kadunpätkän kauppiaiden mitta täyttyi ja ne ryhtyivät vastarintaan. Phil Decker kysyi. - Jees. Saavuimme Brooklynin hallintoalueelle eli hyppimään toisten viranhaltijoiden varpaille. "Syytä epäillä jotakin häslinkiä" ei ole kovin pätevä syy kotietsintäluvalle, mutta jollakin sen kaltaisella verukkeella olimme saaneet tuomarin puumerkin paperiin. Saturday Night Feveriä ja jaarittelua mämmistä: täysin normaali tiimin Cotton&Decker&Harma työtehtävä oli alkamassa. - Eikös näillä kulmilla harrastettu suojelurahan
8
perintä saatu äskettäin loppumaan. - Olen minä nähnyt sitä teikäläisten mustaa muusia, sanoin. - Tiesittekö, että mämmin persialainen vastine tunnetaan nimellä "sämänu" ja sitä käytetään persialaisessa uudessa vuodessa. Phil kysyi. Olin aina uskonut väitteeseen, että mohawk-intiaaneja käytettiin pilvenpiirtäjien rakennustöissä siksi, koska he eivät jonkin verenkierrollisen systeemin tai veren paksuuden vuoksi kärsi lainkaan korkean paikan kammosta, mutta muuan mohawkheimon edustaja oikoi eräänä iltana käsityksiäni. - Takapihan paloportaista ja keittiön ikkunasta, sanoin. - Mämmiä pidetään juutalaisen hapattamattoman leivän vastineena, Jack kertoi. Hintelä miekkonen pyysi viattomasti lahjoituksia nuorison virikkeelliseen toimintaan
Jo ovelta näin suoraan keittiön avonaisen ikkunan. Haittalevyt loksahtelivat paikoilleen ja ovi avautui. - Tuliko uutisia. Ei mikään kovin mukava heppu, Neville tiesi. Vanhat veritahrat olivat kuivuneet lattialankkuihin. - Kohtelee vasikoitaan aika kaltoin. Koko seinän kattava kirjahylly oli toisesta päädystään hieman irti seinästä. Silloin sillä oli päällä omakehuvaihe. Liikkuvaa sorttia. hämmästelin. - Kyllähän nuo verijäljet viittaavat vakavampaan rikokseen, Phil tiesi ja ryhtyi tonkimaan kylpyhuonetta. Joskus on hoidettava asiallisiakin asioita ennen viihteelle ratkeamista. Sytytin valot ja kokemuksesta varoin sotkemasta mahdollisia sormenjälkiä valokatkaisimessa. Nämä välineet ovat aitoa kauraa, Phil sanoi hieman hirvittyneenä. Olisin voinut veikata, että perintätoimiston mies tai joku vastaava. - Oliko suurikin järkytys. Pysähdyin miettimään. Vaikka kello oli paljon, menimme soittelemaan naapureiden ovikelloja. - Hetkinen. - Näemmä, hörähdin. Sitä kautta murtomies Hollander oli tullut ja mennyt. - Mitä, kello on näin paljon etkä ole häipynyt Max Salosen baariin. Phil huudahti. Kerroin varsinaisen asiamme. Olohuoneen pienuuden syy selvisi, sillä huone oli joskus pantu kahteen osaan kirjahyllyn avulla. Palasimme Elfmanin asuntoon, jossa Jack totesi: - Sama kai se on penkoa paikkoja kun kerran ollaan sisällä. Hyllykön takana oli nyt toinen, äänieristetty huone. Jack kysyi. Nykyajan ihmiskauppias. kysyin. Katkaisin yhteyden. - Mitä. - Ilmeisesti merkitsee niitä polttoraudalla. Vedin sitä taaksepäin ja se avautui suurten saranoiden varassa. Johtojen päissä oli niin sanottuja hauenleukoja ja mietin, missä päin kehoa ne olivat mahtaneet olla. - Tuollaisella lehtisahalla kun nirhaa polvilumpiota, niin saattaa jo tuntuakin tavallisen masokistin vatsanpohjassa, Jack Harma tuumasi hirtehisesti. Tarkoitan ruoskia, niittivöitä, lateksinaamareita ja suuhun tungettavia palloja. Siellähän oli. - Sinähän sen tiedät, sanoin. Näin vesisangon ja nurkassa akun, jonka vierellä oli kasa johtoja. Jack Harma huikkasi. Sillä on kämpillään oikea kidutuskammio. Pienellä pöydällä oli pieni lehtisaha, korkkiruuvi ja muutamia vanhan ajan peukaloruuveja muistuttavia vipstaakkeleita. - Nelson Elfman, naapurin äijä kertoi. Jack alkoi tutkia miehen makuuhuoneen vaatekaapin sisältöä. - Tehdään tämä nyt melkein virallisesti, sanoin. Tuolin käsinojista roikkui myös käsiraudat. Isännöitsijää tai talonmiestä ei siihen aikaan saanut enää mistään kiinni, joten otimme käyttöön Lockaid-tiirikkapistoolin. Näin sitä viimeksi kun vein pyykkejä kuivumaan. Otin yhteyden toimitaloomme ja sain kuulla, mikä tämä Elfman oli miehiään. - Isompi yllätys kuin se, kun Laura Ingalls harrasti seksiä koiran kanssa, Jack Harma sanaili penkoessaan makuuhuonetta. - En epäile lainkaan, Nevvy sanoi. Tuntui olevan isot bisnekset meneillään. - Neville oli selvin päin, kerroin. Milloinkas tämä tapahtui "Pienessä
9. - Kirjakaapin takana, kerroin ja kuljimme suoraan pieneen olohuoneeseen. - Tällainen tapaus, Jack vihelsi. - Tämä ei vaikuta normaalilta sadomasokistien leikkikentältä, Phil totesi. Tutkin parhaillaan erästä eteisen komeroa ja siirtelin siellä olleita siivoustarvikkeita ja aerosoleja. - Mitkähän bisnekset, mietin. Kohtelee vasikoita kuin karjaa, höh höh. - Minkä alan miehiä?
- En ole varma. - Mitä slurbaanot. - Missä se kammio sitten on. - Tämä Elfman on palkkionmetsästäjä. Noutaja-Neville kysyi linjan toisessa päässä yllättävän skarpisti. - Puuttuu sellaiset pelleilyvälineet. Sanoi, että pian hän pääsee maksamaan kaikki velkansa. Meille selvisi, minkä niminen henkilö asunnossa majaili. Metallinen tuoli, jonka juurella oli vanhoja, katkottuja nippusiteitä. - Hiljaa, viirupylly
Laitteen perusteella
10
luoti sijaitsi syvällä, mutta Bell ei osannut arvioida tarkkaa syvyyttä. Siirryin tutkimaan keittiötä. - "Muodon vuoksi". Tuo lopetettiin jo viisi vuotta sitten, Phil tiesi ja palasi kylppäriin. - En näe yhtään tuhkakuppia. hönkäisin nuorukaisen puheista hämmästyneenä. - Mahtaako mies itse olla jonkin etsintäkuulutetun hakureissulla. Palkkionmetsästäjälle kävi vähän kehnosti, sanoin tuijottaessani Elfmanin sorbettimaisiin ja elottomiin silmiin. Bell oli keksinyt metallinpaljastimen, jota nyt kokeiltiin presidentin sairasvuoteella. - Olisiko ollut pientä huumoria tekijöiden taholta. Tuskin. - Omahyväinen jätkä on kehystänyt itsensä sen tuhanteen valokuvaan. - No, nyt tiedämme ainakin, että uhri hamstrasi tulitikkuja vaikka ei edes polttanut, sanailin. Kaipa hän oli ollut kolmannen asteen kuulustelun kohteena. - Löytyikö kutia. Ehkä oli tarkoituskin sotkea sinun ja Raamattuvyöhykkeen asukkien jokapäiväinen elämänrytmi, hekottelin. Ruumiinavaus paljasti, että luoti oli hyvin syvällä ja elimistö oli jo koteloinut vieraan esineen kalkkikerroksen alle. - Älkää peljätkö, ei sitä varsinaisesti näytetty, Jack sanoi. Rikospaikkatutkijat sulattivat Elfmania, mutta emme uskoneet, että tekijä löytyisi. - Bar Rubik. Phil tuli vilkaisemaan askia. - Ei, kyllä Elfman on tässä osavaltiossa. - Anna palaa, Jack kehotti. - Nämä palkkionmetsästäjät kun kulkevat pitkin ja poikin USA:ta. - En kyllä muista ihan tällaista zoofiliaa nähneeni. Oli kuulkaa mennä äidin omenapiiras väärään kurkkuun monessa taloudessa. - Nevillen jutuista saatoin päätellä, että Elfman on ehkä kiduttanut täällä pikkurosvoja ja vasikoita, veikkasin Phille ja Jackille. Silloin Elfman saattaa olla missä osavaltiossa tahansa, Jack Harma sanoi. Mikäli Garfieldin ampumahaavaa ei olisi jatkuvasti ja innolla sorkittu, hän olisi kenties selvinnyt hengissä. Phil kysäisi toisesta huoneesta. Astiakaapeissa oli vain astioita, vetolaatikoissa vain ruokailuvälineitä. Siinä Melissa Gilbert, joka aikoinaan näytteli pientä ja kilttiä Laura Ingallsia, sekaantui koiraansa. Vasta nyt huomasin, että asunnossa oli paljon kehystettyjä valokuvia, joissa ilmeisesti herra Elfman itse elvisteli monen kuuluisuuden kanssa. - Turhuuden markkinoita, tuumailin. Elfmania oli kolhittu rajusti ennen hänen kuolemaansa. - Nada. - Sillähän oli valmiina omasta takaa kaikki. kysäisin katsellessani pöydällä ollutta pientä tikkuaskia. - Kun presidentti James Garfieldiä ammuttiin vuonna 1881, hänen sairaalavuoteensa luokse päästettiin kaiken maailman puoskareita, jotka yrittivät sormeilemalla ja rautalangan pätkälläkin kaivaa Garfieldiin ammutun kuulan pois hänen rinnastaan, Phil kertoi. ~ Seuraavana päivänä ilma oli kirkas kuin rikollinen mieli keväällä. Phil tuumi. - Mutta ajatus siitä näystä myytiin katsojille hyvin onnistuneesti. Avasin pakastinarkun kannen ja näin huurteisen kalkkunan, jäisiä kasvissuikalepusseja, kivikovaa jauhelihaa vakuumipakkauksissa ja... talossa preerialla". - Myös keksijä Graham Bell saapui paikalle. Ilmeisesti metallisänky sotki metallinpaljastimen tulkintaa. Vaikka lääkärit kuinka sorkkivat ja availivat presidentin haavaa, luotia ei löytynyt ja presidentti Garfield kuoli. Luoti oli tullut ulos suupielestä. - Olen minä sen joskus kuullut, mutta nyt en varsinaisesti muista, sanoin. - Eikös nämä tulitikut voisi johtaa jäljille. - Kuolinsyy oli niskalaukaus, sanoin Philille, kun olimme pysähtyneet liikennevaloihin. - Tiedättekö, kuinka metallinpaljastin syntyi. - Ei siinä, vaan Nip/Tuck-sarjassa, Jack tiesi. Puhelimia rakennellut Bell oli havainnut, että kun kahden kelan väliin sijoitettiin metalliesine, se vaikutti virtapiiriin niin, että kuulokkeista alkoi kuulua ulinaa. Suljin komeron oven ja kuljin kohti keittiötä
Mutta se antoi ymmärtää, että kunhan kyseinen rikos on tapahtunut, sen tekijästä maksettaisiin varmasti tuntuva palkkio. - Ei mitään hajua. - Minkä asian tiimoilta. Se kusipää oli velkaa mulle ja paljon, ruttuinen naama puhui minulle lippalakin alta. Aikoi käräyttää sen ja sitten kuitata palkkion... - Ymmärsinkö minä oikein. Philin oli pakko päästä veistelemään: - Tämän internetin avustuksella sinunkin seksielämäsi on varmaan paljon rikkaampaa mitä
11. Se oli vuosikymmeniä sitten swingin kehto. Meillä ja Kanadassa operaattorit määräävät, mitä puhelinta täällä myydään, joten vapaata kauppaahan se ei ole. - Ja paskat. - Täältä löytyi ilmeisen tärkeä juttu ja muuan muistiinpano, Jack kuvaili. Jack Harma soitti Nelson Elfmanin kämpästä, jota tekniikan henkilöt parhaillaan tutkivat lattiasta kattoon. Pitäisi ensin olla se rikos, Phil kertoi poistuessamme.
Jätin miekkoselle käyntikorttini siltä varalta, että "hän muistaisi jotakin asiaan liittyvää". Löysimme palkkionmetsästäjän isoveljen, Rick Elfmanin. Mutta jos Nelsonilta jäisi jotakin... Internet ei tietenkään kerro näiden lentoaikoja, joten täytyy ottaa yhteys LaGuardian kentälle, sanoin kaivaessani esiin puhelinnumeroa. - Aika monta konditionaalia. Jagge parkkiin ja jalkapeliksi. Kadulle pysäköidyn auton ikkunasta soi sopivasti Billy Joelin biisi "Zanzibar", joka viittasi Manhattanin entiseen jazz-keskukseen eli läntiseen 52. - Mistä rikoksesta. - Näin on näreet. ~ - Yksityiskone siis. - ...josta ei ole vielä edes ilmoitettu, naurahdin. katuun. - Ymmärsin, että se sai tietää jostakin rikoksesta etukäteen. - Otan osaa menetykseenne, sanoin kun olin kertonut uutiset. Se aikoi piakkoin hoitaa kaikki vippinsä. kysyin. - Anna palaa. Hän piti kahvilaa Broadwayn laidalla, vaikka oli vähintään seitsemänkymppinen käppänä. Vaikka jonkin Nokian vastaavat tuotteet hakkaisivatkin kaiken maailman kaheleilla ominaisuuksillaan BlackBerryn, bisnesmiehiä kiinnosta vain e-mailin lähettäminen ja vastaanottaminen. - Kerrot sinä kumminkin, hönkäisin. kuulusteluvälineet, Phil totesi. Internet-yhteydestä saa jokainen ihan tarpeekseen työpaikallaan, tai sitten ei ihmislapsen lääkitys ole kohdallaan. - Otetaanpa selville, missä tuo pienkone tällä hetkellä on. Tiedättekö edes, onko kyseinen kriminaaliteko jo tapahtunut. Ei meillä erityisen läheiset välit ollut... Ennätimme palata Federal Buildingiin, kun puhelimeni soi. Sitten on vielä päivämäärä...Tämä päivä ja maininta "LaGuardia". - Meinasin ryhtyä tanssimaan jiveä kun kuulin asian. BlackBerry tunnetaan sen riippuvuutta aiheuttavien ominaisuuksien vuoksi myös nimellä CrackBerry. - Melkoista ennakointia. Nauroin ääneen. - Kidutuskammion verijäljet saattavatkin siis kuulua Elfmanille itselleen, sanoin Philille, kun sompailin punaista Jaggea läpi Broadwayn. - Olohuoneen seinän ja lämpöpatterin takaa löytyi sinne pudonnut älypuhelin BlackBerry, Jack kertoi. - Mutta ihan äskettäin se otti yhteyttä. - Hän aikoi siis odottaa, että rikos tapahtuu. - Ilouutisen tiimoilta, Rick Elfman kertoi. - Tämä oli merkitty siis todella tärkeäksi. Tarkoitan, että jos hän olisi tienannut jotakin, niin minuakin kiinnostaisi sellainen palkkio... - Ei mitään hajua. Ihmiskarjan ja liikenteen metelin läpikin kuulin nykivän pianon ja käheän ukkelin äänen. - BlackBerryn kalenterissa oli mielenkiintoinen merkintä, Jack jatkoi. "Cessna 172" ja koneen tunnusnumero. - Millä keinolla. Kanadalaisten tehtailemalla BlackBerryllä voi lähettää ja vastaanottaa sähköposteja missä tahansa. Phil kysyi. Tuntui tietävän tekijän
- Ketä siinä kyyditetään. - Niin mitä. - Ilmeisesti ilmaraato oli siis peräisin Cessnasta, sanoin siirtyen asialinjalle. - Se ei ole vielä selvinnyt, nainen kertoi. - Washingtoniin. Kymmenen minuutin kuluttua lennonjohto vahvistaa reittiselvityksen ja Cessna saa luvan nousta ilmaan. - Sain juuri tiedon, että... - Putosiko se kerrostalon katolta vai. se oli lapsuudessasi siellä Connecticutin Harpersvillessä, kun tutkit ullakolla vanhoja Life-lehtiä ja postimyyntikatalogeja. - Mistä arvasit, mutisin. - Loppui maton henki. Kello 17.08 kone katoaa tutkasta lopullisesti, Anne Winston sanoi. - Keitä lentokoneessa oli. Lennonjohdon tilityksistä emme kostuneet sen enempää, ainakaan toistaiseksi. Se selvisi jo alle tunnin kuluttua ja se selvisi miehen taskussa olleista henkilöpapereista. - Tai mies matkasi itse kumimatolla ja matosta loppui löpö. - Ei jatku. - Ei toistaiseksi, kerroin hänelle. Kolme matkustajaa ja pilotti. - Hei hetkinen, mutisin luuri korvallani. - Kaksi ja puoli tuntia sitten, lennon numero on 532. Kaksi autoa ennätti ajaa ruumiin päältä ennen kuin älyttiin, mitä tapahtui. Rutiini on ilmailussa pahin uhka. Häntä oli ammuttu kerran päähän.. Lodge Freewaylle. - Ilmoittaa meille heti, kun ruumiin henkilöllisyys selviää, Jack sanaili. - Detroitin FBI... Lyhyen puhelinkeskustelun jälkeen kerroin Philille: - Kyseinen Cessna on jo noussut ilmaan LaGuardian kentältä. Viimeinen viesti Cessnasta kuuluu "Kielteinen, yritämme Wisconsiniin". - Mitä. Lennonjohdossa oli kiirettä, joten sanoin soittavani kohta uudestaan. - Mies oli Salaisen Palvelun agentti Lee Reyes. - Mitä nyt. Meillä lennonjohtajilla kun työtoverit ja jopa työpiste vaihtuvat säännöllisin väliajoin, jotta työhön ei tulisi rutiineja. Puhti loppui, Jack velmuili. - Eikun taivaalta. ~ Tarkastaja High antoi meille luvan jatkaa tutkimuksia. - Kuinka keskustelu jatkuu. Täytyy nimittäin olla jatkuvasti valmistautunut odottamattomaan, vaikka kukaan ei sellaista toivo. - Onko kone löydetty. - Minne se on matkalla. - Ei ole vielä tietoa. kysyin. - Milloin. - Jospa joku oli käärinyt ruumiin lentävään mattoon. Yhteys lentoon numero 532 katoaa, kun Cessna on jossakin Michiganin Battle Creekin yläpuolella. Minun vuoroni alkoi vasta silloin. - Kone on kadonnut tutkasta. Phil kysyi. Ei ainakaan omalle kohdalleen. Sen teinkin kymmenen minuutin kuluttua. Detroitissa taivaalta putosi kumimattoon kääritty ruumis. Detroitin Metropolitan Wayne County Airportin lennonjohto ihmettelee Cessnan pudottaessa korkeutta ja pyytää ilmoittamaan, mikäli on ongelmia. - Raato tipahti Highland Parkin ohi kulkevalle John C. Phil vitsaili vaikka tiesikin jo arvoituksen ratkaisun. - Todennäköisesti Cessna oli varustettu sellaisella. Meneillään oli lennonjohdon ja Cessnan välisen radiokeskustelun lukuharjoitus: - Kello 14.32 pilotti lukee lennonjohdolle reittiselvityksen ja pyytää lennolle 532 lupaa käyttää kiitorataa numero 22A. - Mutta tämä viimeinen viesti, lennonjohdon edustaja Anne Winston kertoi, - ei välttämättä kuulostanut saman pilotin ääneltä.
12
- Oliko niillä varatankki. Kaipa sillä on välilaskupaikkoja, jos eivät aio tankata ilmassa. Kaksi tuntia ja neljäkymmentäviisi minuuttia lähtöluvan antamisen jälkeen kone on Michiganin ilmatilassa. Jack Harma sulki juuri puhelimen ja yskäisi: - Niin, muuten
- Tuskinpa vuonna 1865, kun Salainen Palvelu perustettiin, nämä perustajat arvasivat, että 2000luvulla heikäläiset metsästävätkin ykkösten ja nollien parissa liikkuvia näppäimistöä painelevia nörttiroistoja, tuumailin. Siksi on helpompaa iskeä pienyrityksiin, joiden tietoturva on heikommilla kantimilla. - Liittyykö tämä tohina kenties rahanväärennöksiin. - Salainen Palvelu suojelee myös kuolleiden presidenttien aitoutta, eli rahaa, Phil sanoi. Paikalla olivat myös erikoisagentit Steve Dillaggio ja Lewis Dorn. Melkein näkymättömistä pisteistä saattoi lukea kellonajan, milloin paperi oli tulostettu ja tulostimen sarjanumeron. Suuryritykset pistävät reippaasti rahaa suojamuureihin, joiden läpäisy ja kiertäminen on erityisen hankalaa. Palasimme alempiin kerroksiin, jossa me yleensä pysyimme lestissämme ja lestinheitossa. - Miten tämä voi liittyä presidentin hengen suojelemiseen. - Niin. - Kun olin vuonna nappi ja kypärä talousrikosten puolella, törmäsin tähän faktaan jatkuvasti. Kuulemma "salaisilla" kutsumanimillä ei enää ole turvallisuusfunktiota, joten ne ovat kaikkien tiedossa. - Vai että Salainen Palvelu, Jack Harma tuumasi. - Suurimpia ongelmia ovat vakoiluohjelmat, jotka keräävät nippelitietoa ja näppäinkomentoja pikku hiljaa kenenkään huomaamatta, Phil kertoi. - Näiden tulostimien printtaamissa papereissa huomattiin pienet keltaiset jäljitysmerkit. - Sitten jää jäljelle... Tarkastaja High ilmoitti meille: - Olette jo sen verran perehtyneet asiaan että tutkikaa nyt, kuinka pitkälle teidän johtolankanne kulkevat. - Vasta vuonna 1901, kun presidentti William McKinley salamurhattiin, entiteetin päätehtäväksi tuli presidentin hengen suojeleminen. - Tänä päivänä ne suojelevat Renegadea, Phil tuumasi. - Vaan tästä Xeroxin DocuColorista ei tiedotettu etukäteen. Highin ikinuori sihteeri Helen oli juuri keittänyt melko oikean näköistä sumppia, jota olin saanut kouraani kupillisen verran. - Eli mikä oli tämä kaappaus, josta palkkionmetsästäjä Nelson Elfman tiesi etukäteen, totesin ja löin kämmeneni polviin. - Salaisen Palvelun hampaissa ovat viime aikoina olleet esimerkiksi nettihuijarit. "Kapinallinen" oli Obaman kutsumanimi jo esivaalien alla ja siitä tuli hänen koodinimensä Salaiselle Palvelulle. kysyin, - Koska Salainen Palvelu otti ohjat käsiinsä LaGuardian lentokentällä, High sanoi. Kas kun netissä toimivat huijarit ovat liittoutuneet järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Salainen Palvelu puolustautui sillä, että kyseessä on vastaisku väärentäjä kohtaan,
13. - Mutta nettikriminaalien on ollut pikku pakko siirtyä ravintoketjussa hieman alaspäin. Olisi ainakin hyvä selvittää, mistä tässä oli kysymys. Mietteliäs pomomme naputteli huolellisesti teroitetulla lyijykynällä tietokoneensa hiirtä. Highin työhuoneessa tuhisemassa pomollemme väliaikaraporttia. hämmästelin. mietin. - Ehkä ei liitykään, High epäili. - Mutta onhan noita jäljitysmerkkejä ollut useissa tulostimissa ja värikopiokoneissa melkein kahdenkymmenen vuoden ajan, Lewis Dorn muistutti. - Ja talouselämän laitoksia, huomautin. - Ja pitäisikö meidän antaa Salaisen Palvelun hoitaa tämä asia. Ison ja vielä isomman rahan toivossa, High maalaili. ~ Minä ja Phil vierailimme sikarikerroksessa, tarkemmin sanottuna tarkastaja John D. - Miksi meille ei kerrottu matkustajista. - Vuonna 2005 Salainen Palvelu joutui myöntämään, että he olivat vastuussa Xeroxin DocuColor-tulostimien vakoilutekniikasta, Steve mainitsi. Phil mietti. Tutut pelargoniat kukkivat ryhdikkään ja harmaantuneen Highin selän takana ikkunalaudalla. Salaisen Palvelun alkuperäinen tehtävä kun oli väärennösten estäminen ja väärennetyn
rahan jäljittäminen, High sanoi
Katse oli pistävä ja vain lievästi höröttävät korvat pilasivat kovan jätkän auktoriteetin. Neljä haalareihin ja hengityssuojaimiin pukeutunutta hahmoa kantoi hylyn luota ruumissäkkiä muovin varassa. - Tällaisessa myyntiketjussa tarvitaan vain kaksi käteiskauppaa ilman luottokortteja ja sen jälkeen yksikään viranomainen ei saa selville, kenellä kone sillä hetkellä on, Dorn tiesi. Sivuilla siili muuttui nahkakaljuksi. Puuhastelimme hetken pölyisten paperitöiden parissa, vaikka suurin osa niistäkin tehtiin silmät näyttöpäätteen edessä kirvellen. - Tiedotamme sitten, kun asiat etenevät, vas14
tasin. hän kyseli. Erikoisagentti Murray Dunnilla oli armeijamallisiksi leikatut hiukset. - Kyselet vähän siellä Tuonelan virran toisella puolella ja tulet sitten takaisin kummittelemaan ja kerrot meille kaiken oleellisen. ~ Koneen hylky oli löytynyt pellolta Michiganin Battle Creekistä. - Jos sieltä on saatu pois kriminaalien troijalaiset, sinne jää melkein jokaisen käyttämä käyttöjärjestelmä, joka on saatettu suunnitella armeijan kehitysyksikössä. - Oliko minun tiedoistani hyötyä teille. Koska agentti Lee Reyes oli pudotettu Cessnasta kaupungin yläpuolella, yksi ruumis puuttui yhä. Palin kun hyökkäsi Obaman isänmaallisuutta vastaan ja se meni läpi joillekin yhtä heikkolahjaisille kuin se nainen on, tuumasin. Nehän ostaa masiinat käytettyinä. - Kone oli sytytetty palamaan vasta sen laskeuduttua, sanoin. - Lentokone ilmeisesti kaapattiin ja sitten se löytyi palavana. - Yksityisyyttä rakastavat ihmiset eivät kumminkaan pidä siitä, että joku kyttää heidän tulosteitaan, Phil sanoi. Lentokoneen raato muistutti enemmän räjähtänyttä höyrykattilaa kuin ilmailuun tarkoitettua laitetta. - Sitäpä ei kukaan tiedä, mitä kaikkea vakoilutekniikkaa kenenkin kotikoneella on, Steve mietti. - Eiköhän paranoidipojat panna foliohatut päähän niin eivät pääse selville meidän ajatuksista, Jack velmuili. - Ja jos ostaa, kauppias ei kumminkaan kirjaa ostajan nimeä tai sosiaaliturvatunnusta muistiin. - Minulla on kysymys, sanoin. Katselin kuvaruudulta videopätkiä, jotka oli kuvattu hylyn luona. - Ei edes tyhmä kysymys. Edessäni istui Salaisen Palvelun edusmies, joka ei ollut avuliaalla tuulella. - Ja paikalla oli vain joitakin maasturin renkaan jälkiä. - Ei tuo ollut kysymys, agentti Murray Dunn sanoi. Mieshän oli ollut kiinnostunut vain potentiaalisesta palkkiosta. - Ei kukaan väärentäjä osta hyvää jälkeä tekevää tulostinta uutena kaupasta, hönkäisin. Steve muisti. - Salainen Palvelu oli julkisuudessa myös silloin, kun ne syyttivät Sarah Palinia Obaman saamista tappouhkauksista. - Puhumattakaan siitä, että näitä koneita viedään totalitaarisiin valtioihin, Jack muistutti. Molemmilla oli luoti päässään. Tämä vanhus joka ei välittänyt pikkuveljestään pätkän vertaa narisi minulle: - Ennätän kuolla ennen kuin tämä tutkinta valmistuu! - Sitten voitkin auttaa meitä, sanailin. - Eiköhän tämä Palin ole jo niin kuoliaaksi unohdettu, niin skandaaleissaan ryvettynyt ja niin kuopattu tapaus ettei sillä ole enää mitään toivoa, Phil suitsutti menneen talven alaskalaista. - Sitä ei tiedä vielä, vastasin kierrellen. - Niin, ei koskaan ole tyhmiä kysymyksiä, on. - Tai varastaa, vieläkin näppärämpää, Jack sanoi. Koneesta oli löydetty lentäjä Richard Wardin ja Salaisen Palvelun agentti Ben Coreyn hiiltyneet ruumiit. Sattumalta palkkionmetsästäjän isoveli soitti ja kyseli tutkinnan kuulumisia. - Aivan totta, minua vastapäätä istunut mies vastasi. - Siellä voidaan vapautta tukahduttaa näidenkin vempeleiden avulla ja saadaan hetkessä selville, kuka tulosti sananvapautta käsittelevän lentolehtisen
Paljon, Dunn sanoi. On ihme, ettei teille ole vielä annettu kenkää FBI:stä. - Veittepä sanat suustani, Dunn vastasi. Kuulkaa Cotton, emme me ole minkään helvetin pienen ihmisen asialla. Mies ei vastannut, vaan tuijotti eteensä ristimiään sormiaan. - Mutta sehän on julkinen salaisuus, Phil naurahti. Phil kysyi väsyneesti. - Mekö nyt ensimmäisenä menemme New York Timesin toimitukseen. - Ei kuulu minun tehtäviini. - Joku oli valmis murhiin painaakseen rahaa reippaita määriä, Phil mutisi. Cessnasta oli riisuttu pois kaikki turha. - FBI ja Salainen Palvelu toimivat yhdessä, kun piti saada kiinni elokuvien luvattomien kopioiden levittäjät. - Mitä koneessa oli. - Nyt tiedämme, mitä konekaapparit halusivat. Ei hohda UV-valossa. huokaisin. - Sehän painaa. - Se on salaisuus. - Väärä raha on uhka taloudelle ja siten koko kansalliselle turvallisuudelle, Dunn mainitsi taas tuon kuluneen ja fraasimaisen verukkeen. - Mitä koneessa oli. Painolaattoja tai vastaavaa. Jos se palvelee mielestänne "oikeita" tarkoitusperiä. - Minäkin näin raportin siitä. - Sitä ei saisi julkistaa... - Kun Kiina lopetti periaatteessa kokonaan Yhdysvaltojen velkapapereiden ostot, meillä alettiin vain kylmästi painaa lisää rahaa, joka sijoitettiin suoraan valtioon. Mitä koneessa oli. - Teidät, Cotton, tietäen, en ihmettelisi vaikka menisitte. - Mitä teikäläiset pelkää. Phil kysyi. - Yhdistää voimansa, ja siellä ei edes ollut kyse kovin kamalasta rikollisuudesta, Phil kertoi. Kyseessä oli kolme miestä, jotka omilla tahoillaan kopioivat työpaikoiltaan eli elokuvastudioilta uutuuselokuvia. Presidentin suojelun lisäksi dollari on lähellä teidän sydäntänne, sanoin. - Osasivat mitä. - Minä pyydän. Tukiosasto pelaa tietokoneiden parissa ja suunnittelee budjetit, tutkii rahan aitoutta ja alkupe15. - Eikö me voitaisi auttaa toinen toisiamme. Tulee turhan hyvä tuntipalkka, Dunn manaili. - En ymmärrä, mistä puhut, Dunn vastasi napakasti. - Kieltämättä, nyökkäsin. - Osavaltiossa osavaltion tavalla, Dunn vastasi. - Niin, seteleihin tulevia mikrotunnisteita ja erittäin monen riisin verran arkistopaperia. - Osasivat ne Kaliforniassakin. - Huulemme ovat sinetöidyt, Phil väitti. - Entisten kokemusteni valossa sanoisin, että huonoimpanakin päivänä ne pystyvät painamaan kenties 200 000 dollaria päivässä. Phil Decker meni hieman aralle alueelle. Siksi siihen mahtui tätä paperia. - Ei ennen kuin nämä rikolliset on saatu kiinni. Mutta jos asialla ovat ammattimiehet, niin... Lopultakin Dunn nyökkäsi. - Siis setelipaperia, Phil sanoi. - Arvaanko oikein, että kyseessä oli rahapajan lähetys. Negatiivista julkisuutta, vai. - Mutta mikrotunnisteet ovat pahempi juttu, vaikka pelkästään niillä ei kykenekään rahaa väärentämään. vain tyhmiä ihmisiä, sanoin. Agentti Dunn raotti sanaisaa arkkuaan tuuman verran: - Joskus... Vieläkö sitä tehdään. Univormuyksikkö, joka jakaantuu peräti neljään osastoon, suojelee Valkoista Taloa. - Bush Juniorin aikana meillä painettiin vähän niin kun salassa virallista omaa rahaa kuin banaanivaltiossa jotta emme hukkuneet ja pää pysyi mitenkuten pinnalla, Phil tiesi. - Paska osuu tuulettimeen ja markkinoilla on pian isosti väärää rahaa, mutisin. Seteleissä on niin paljon turva- ja aitousmerkintöjä. Sellaista puuvillasekoitetta, joka ei ole fluoresoivaa. Eikö sellaisetkin kuljeteta yleensä rahtikoneella...
- Tämä oli kertaluonteinen kokeilu, josta kenenkään ulkopuolisen ei pitänyt tietää mitään. Me suojelemme kansallista turvallisuutta, me kaikki! Dunn piti palopuheen. - Tämä asia ei saa vuotaa julkisuuteen, Dunn sanoi. Tiesin, että Salaisella Palvelulla on kolme osastoa; univormuissa kulkeva yksikkö, niin kutsuttu tukiosasto ja erikoisagenttien byroo. kysäisin. asiat vain saattavat olla liian arkaluontoisia
Erityisesti hän on pelaillut velaksi Club Macabressa... - Minä tunsin kuolleet erikoisagentit. - Mielellään, Dunn sanoi. ~ - Kuinka Cessna pakotettiin alas. rää. Ja melkein Tony-palkinnon voittaja. Jack kysyi. Olin saanut asiaan eräänlaisen vastauksen. - Että jonkun on täytynyt vaihtaa lasi toisinpäin tai sitten lasiin on paskottu sisäpuolelta, vastasin. Phil sanoi. Lisäksi tukiyksikön ase-ekspertit tietävät kaiken tarpeellisen aseista. Ikuinen melkein, Phil kertoi. - Claytonin seuraava rooli olisi näytellä Secret Servicen agenttia, joka ryhtyy U.S. Kun matkasimme keski-Manhattanille, kysäisin Phililtä: - Eikös sellainen näyttelijä tienaa ihan kohtuullisesti omalla sarallaan. - Linnunpaskaa on enemmän ikkunalasin sisäpuolella kuin 9/11-tutkinnassa, tuumasin. - Vaikka olisi kuinka suuri näyttelijäsuuruus! Luin lisää raportista. Tunnen heidän puolisonsa ja lapsensakin. Salaisen Palvelun kuljetuskoneessa! Eihän sellaiseen kukaan siviili pääse! Jack ihmetteli. - Jo on tapaus, Phil mietti. - Salaisen Palvelun Murray Dunnilta tihkuneiden tietojen mukaan koneessa piti olla pilotin ja kahden Salaisen palvelun agentin lisäksi mies nimeltä Lance Clayton. - Löytäisitte varmaankin mielellään itse nämä tekoon syylliset. - Lentokentän sillä alueella ei ole paljon kameroita. - Hyvän ystävänsä kuvernöörin lupa. - Niin, juuri tämän samaisen Lance Claytonin piti myös olla lentokoneessa, totesin papereihini perehtyen. - Entä sitten. - Häh. - Linnunpaska lasin sisäpuolella. - Menikö sanonta oikein. - Mekin otamme osaa, sanoin niin painokkaasti kuin osasin. - Hän oli myös niitä harvoja, joka tunsi koneen reitin. - Mutta jokuhan meni koneeseen Lance Claytonina esiintyen, eikö vaan. - Miksi. Otapa näistä tähdistä selvää, naurahdin. - Jos Claytonina esiintynyt karttoi kameroita, ehkä meidän kuuluisi vierailla oikean Claytonin luona. Marshaliksi. - Näitä intiaanikasinoja, muistin. - Sama nimi kuin sillä melkein tähtinäyttelijällä, Phil sanoi. Tarkoittaen mitä. - Kuka oli koneessa ollut kolmas matkustaja. Arvatkaa, kuka joutui asialle kertomaan perheille nämä uutiset. - Suuri lupaus, melkein Golden Globe- ja melkein Oscar-voittaja. Tiesin, että jos kaksi Secret Servicen agenttia oli surmattu ja vieläpä rahaväärennösten vuoksi, tästä tulisi iso jahti. - Rahalla saa ja vaikutusvallalla pääsee, Jack
16
hymähti. - Salainen Palvelu ei kauheasti pidä siitä, että meikäläisiä tapetaan, Dunn kertoi. - Turvakameroiden kuvia haeskellaan, mutta kun kone oli virallisesti yksityiskone, niin saa nähdä, mietin. Lance Claytonin oli tarkoitus hankkia agenteilta oppia metodinäyttelyynsä. Phil kysäisi. ~. Jack kysyi. Claytonilla ei ehkä ole lahjoja, mutta sellainen suuruus saa lahjoja. - Lypsävää lahjahevosta ei ole suuhun ampuminen, Phil sanoi. - Virallinen syy on näemmä flunssa. - Jolla on kytköksiä mafiaan, Phil sanoi. Jack Harma mietti. - Tämähän meni mielenkiintoiseksi, hörähdin. - Poliitikot mielistelevät filmimaailmaa, jolla on vaikutusvaltaa enemmän kuin senaatilla. - Juorulehtien lukemisesta on hyötyäkin, Phil kertoi. Joka tapauksessa hän peruikin lähtönsä, kerroin. Erikoisagentit jäljittävät rahaa ja suojelevat pressaa. - Sitä johtaa ei-niin-intiaani Emilio Santos... - Clayton on ollut tuttu näky kasinoilla ja pelaaminen vie rahaa. - Mikä se sellainen "melkein" on. Phil arvuutteli. kysyin. Phil kysyi
- Niin. - No nyt kuulkaa, nyt totuushattu tai takuuturbaani päähän, sillä täältä tulee varmaa tietoa. Näyttelijän tarina muuttui monta kertaa yhden minuutin aikana. Peruin sen lento-
reissun, koska ei todellakaan huvittanut lähteä ilmaan sellaisessa myrskyssä. minulle se tarkoittaa tyyntä myrskyn edellä. Muistan sen kerran. - Noh, kolmas kerta toden sanoo. Jonne hän pisti oman miehensä. - Siitä tietää aikuistuneensa, kun kuulee lempikappaleensa hississä ja tavaratalossa, Phil letkautti. - Tyttöystäväni. Kirjahyllyn tasolla olleista valokuvista päättelin, että Lance Claytonin tyttöystävä oli muotialalla. Minun piti koota rahaa että mummoni pääsee kaihileikkaukseen. Claytonin hampaat hehkuivat varmaan pimeässäkin ja vaaleankuohkea kuontalo muistutti kakun kuorrutusta. En minä voi tietää, kuka sinne koneeseen on noussut! Minä se en ainakaan ollut. kysyin. Siitä se lähti, pikkuhiljaa. Testasin vain, tunnistatteko totuuden. - Jos olitte hänelle paljonkin velkaa, hän saattoi vaikkapa vaatia teitä jäämään pois lennolta. - Miksi minä menisin hölmöilemään. - No, tuli vastaan force majeure. Soitimme Lance Claytonin kattohuoneiston ovikelloa. - Vaan kyllähän me voimme, väitin. Juu. - Ilma oli aivan kirkas. Lähtivät sitten ilman minua. - Hei hei, älkäähän nyt. - Että haistakaa v-u, Clayton. Mutta seuraavan vuonna sain jo roolin B-elokuvasta "Greg Reaper Panttaava Lunastaja tuhon jälkeen 2082". - Aiemmin syy oli se flunssa, muistutin. - Minulla on hyvä ja hieno ammatti, Clayton sanoi. - Ettehän te nyt minua voi syyttää mistään. - Suoraan sanottuna kuvitelmia, omia harhojani, puolitotuuksia ja ennakkoluuloja. - No enpä tunne miestä sanoi Clayton Jeesusta, näyttelijä näytteli. - Kuka meni lennolle teidän sijastanne. Rosemary on malli. Mies, joka saapui avaamaan, oli kuin suoraan hammastahna- ja hiuslakka-mainoksesta. - Ette vaikuta kovin sairaalta, sanoin. - Se on saattanut olla ihan joku kulkujätkä. Tällaista jälkeä tämä porukka tekee, Phil sanoi ja esitti tyypille valokuvia lentokoneessa palaneiden kohtalosta. - Kylläpä hyvinkin tiedät. En minä tiedä edes sitä. En halua menettää elintasoani! - Minä olisin enemmän huolissani hengestäni. - Jaa, lehdistöavustajan tehtävä on keksiä kaikki tekosyyt. - Flunssaiselta. Emilio Santos, joka on viimeisen päälle vilunkimies. - Kuinka niin. - Teidän piti äskettäin lähteä lennolle Cessna 172:lla, Phil sanoi. kysyin. - Mikä yhteys teillä on Club Macabren omistajaan. Mies oli niin teflonia että teflonkärkinen luotikin olisi kimmonnut siitä pinnasta. Neljätoistakerroksinen rakennus oli tehty lasista ja teräskehikoista ja vaikutti siltä, että aurinko paistoi suoraan sen asuinhuoneistojen läpi. Rosemary Sparks. - Jaaha joo, mies sanoi mietteliäänä. - Jooho, jaahas. Lance Clayton ja nainen näyttivät istuskelevan useissa kuvissa Club Macabressa. - Mitäpä ne sanoi. - Molemmat mummonne ovat kuolleet, tiesin. Ylivoimainen este oli sellainen ruuhka, etten ennättänyt kentälle. - Kuka hän mahtaa olla. Phil kysyi. Soiva hissi kohotti meidät ylimpään kerrokseen. - Anna palaa, huokaisin. - No... - Pelaatte aika paljon, vai kuinka. - Mitä sinä oikein tarjoat meille. Sen päivän kun se tuli. - Kuka se on. Itse asiassa, pelaan koska elämä on muuten niin tasapaksua. Ettei minun tarvitse, heh heh. Miksi minä tekisin ty17. Se väistämätön soitto Hollywoodista. Kun astelimme peremmäs hughhefnermäiseen lukaaliin, näyttelijä selitti: - Olin pelkkä keskinkertainen stand up -yökerhokoomikko Queensissa. - Jutut taitaa vuotaa kuin seula, sanoin
- Hot dog -kärryjen takana myymässä grillimakkaraa ja ranskiksia. Kompuroin tonteille ennen kuin Plymouth ampaisi liikkeelle. Näin ikkunan alapuolella aution kujanpätkän. Paksun lasiseinän läpi näin kadun toisella puolella olevan vastaavan lasirakennuksen. Näin juoksevalla tappajalla vaalean takin, mustat hansikkaat, vanhan kansan lierihatun, pyöreät aurinkolasit ja tuuheat viikset. - Kulissi vailla katetta. peryyksiä. - Kyllä minä toimeen tulen, näyttelijälupaus puuskahti. Nyt veri sotki ainakin Philin kengät. Reittini vei siksakkina alas ja suolainen valui silmille sumentaen näköni. ~ Clayton oli jo kuollut, kun hänen vartalonsa romahti lasipöydän päälle ja hajotti sen turvalasin pieniksi rakeiksi. Katsoin hämähäkinseitiksi muuttuneen ikkunan läpi. Kulkueen asut olivat hyvin sekalaisia. Könysin ylös ja temmoin virka-aseen käsiini. Sain miestä kiinni kerros kerrokselta, mutta hyytyminen uhkasi, kun jalat menivät maitohapoille. Kunto uhkasi pettää, sillä kerroksia oli sentään neljätoista. Tuntui olevan varattu, joten minäkin lähdin laskeutumaan portaita. Saatoin koko ajan pitää silmällä vastakkaista rakennusta, jossa murhaaja johti minua puolellatoista kerroksella. Niiden pehmustavasta tehosta ei ollut paljon hyötyä, kun romahdin kasan päällimmäiseksi ja kolhin itseni tasaiseksi poljetun pahvin teräviin reunoihin. Kantapääni hakkasivat metallisia rappuja ja puhisin hengästyneenä. Kainalossaan hänellä oli pitkulainen esine. Kurkistin lähimmästä avoimesta ikkunasta ulos ja kadun toiselle puolelle. Kuulin lasin räsähdyksen ja tympeän läjähdyksen ja sillä sekunnilla tiesin, että Claytonin jokainen B-filmi kohoaisi kulttimaineeseen arvaamattomaan. Hän loikki kohti kadun laitaan pysäköityä autoa, jossa istui kuskin hahmo. Vastapäisestä rakennuksesta ammuttu luoti surmasi Claytonin siihen paikkaan. Onhan minulla rahaa, kuten näette! - Jospa tämä omistus onkin onttoa ja tynnyri tyhjä. En ennättäisi mitenkään alas ulko-oven kautta. Näin, että risteystä lähestyi jokin karnevaalimainen kulkue! Eikä edes liikennettä ollut pysäytetty. Tämä viereinenkin kolossi oli julkisivultaan lasia, joten saatoimme nähdä koko alas johtavan portaikon. Sattui niin perkeleesti, mutta luita ei särkynyt. Siellä oli tyhjiä pahvilaatikoita ainahan niitä tyhjillä kujilla on, vastaanottamassa meikäläistä stunt-miestä. Hänen päänsä retkahti luonnottomasti ja kokolattiamatolla oli äkkiä samanlaista tavaraa kuin JFK:n auton tavaratilan kannella. Saatoin peräti nähdä ampujan, joka lähti juuri laskeutumaan toisen rakennuksen rappuja alas. Aina se roiskuu, pärskyy ja sotkee paikat, haisee ja sitten se paakkuuntuu hyhmäiseksi massaksi, paksuksi marjakeitoksi jossa on soseisia sattumia. - Rahaa on siis kuin MC Hammerilla, veistelin. Voi ei, huomasin: pahvilaatikot olikin viikattu ja litistetty. Loputtoman urheilun jälkeen saavuin toiseen kerrokseen, jossa lasiseinä loppui. Kattohuoneiston yksi seinä oli pelkkää lasia, jossa olleesta ovesta pääsi leveälle näköalatasanteelle. - Nykyään. Vasta ilmalennon alkuvaiheessa havaitsin erään seikan. En ole koskaan nähnyt veren leviävän siistinä lammikkona kuin elokuvissa. Oli mistä pidellä, koska sinisellä. Näin Hessu Hopon ja intialaisen Vishnu-jumalan käsi kädessä. Tappaja syöksyi juuri kulmatalon ala-aulasta kadulle pitkän pahvipakkauksen kanssa. Kenties pelivelat nieli sisuksen ja tämä on kuori, sanoin ympärilleni osoittaen. - Minä menen alas! julistin ja syöksyin ovesta ulos.
18
Kipitin pikaisesti painelemaan hissin nappulaa. - Mitä, minä mielestäni näin MC Hammerin viimeksi Broadwaylla, Phil sanoi naurahtaen. Suurempia ajattelematta syöksyin ikkunasta ulos jalat edellä
Autosta tulitettiin oikeaan länsirannikon tyyliin ja minun oli pakko kumartua uudelleen, joten en nähnyt kaaran rekisterinumeroa. - Kwanzaa. Vain New Yorkissa, ajattelin. Auto ampaisi liikkeelle. Aina jossakin päin maailmaa. Niin minäkin, mutta kengänkantani osui liukumiinan päälle ja suistuin selälleni asfaltille. Nuorukainen synkkeni pari astetta. Kohotin pärstääni ja silloin näin suuliekin. - FBI! Ulos autosta! karjaisin kadun yli. Kadulla vaelsi yhä sama kumma kulkue, kun laahustin Philin ja Jackin luokse. kyselin. Uskottavuutta oli nyt lisännyt hänen suuntaansa kimmonnut luoti. Hän yritti vääntää Harlemiin viittaavaa slangia, mutta puheen intonaatio paljasti, että hän oli kotoisin New Yorkin rahakkaiden asuttamasta länsiosasta. - Niin, onneksi oli lauma mun vosuja mun ympärillä, ja luoti osui yhtä lehmää ahteriin, poika kertoi naureskellen. - Mikä karnevaali nyt on. Auton ikkunasta pukkasi kiväärin piippua. Ei ainakaan se. Afrikkalaista syntyperää olevien yhtenäistävä juhla ja vastine joululle ja juutalaisten hanukalle. - Että mitä. Toivoin, ettei yksikään kimmoke osuisi kulkueeseen. Hän yritti vakuuttaa maailmalle olevansa melkein rap- ja hiphop-tähti. ~ Ambulanssi poistui paikalta, sillä yksi roistojen ampuma kimmoke oli osunut sivulliseen. Vishnulla oli neljä kättä. Kukaan ei tainnut kuulla ammuntaa, sillä aseessa oli äänenvaimennin. Pakkauksen mukaan sen tehtävä oli ollut kuljettaa miinoja vihollisen lähelle, huomasin kun hankasin liukumiinan jäänteitä kengänpohjistani. Hitaasti etenevä karnevaali valui yhä ohitsemme. En ollut varma, oliko miinan jättäjä ollut koira vai koditon, mutta hajuhaitta ainakin oli mahtava. Kulkueen paraatimainen soittokunta päräytteli ilmoille aika outoa kamaa. Phil Decker ja paikalle ilmaantunut Jack Harma haahuilivat myös kadulla NYPD:n kyttien seurana. Poistuin nuoren lupauksen ja kansakunnan toivon luota. Viiksimies irvisteli suuntaani ja näki aseeni. - En. Jos hänet olisi laitettu oikeasti kovaan paikkaan, hän olisi paskonut housuihinsa sellaisen kasan että housut olisivat näyttäneet sopivilta. Mutta muahan ne ampui! hän tohkeili. Kompastelin kadun toiselle puolelle kulkueen meteli korvissani soiden. Tämä tarkoitti sitä, että miehellä oli nyt kivääri käsissään. Se keksittiin vuonna 1966. - Kimmoke. Pahvipakkaus lensi auton ikkunasta ja kolahti tyhjänä kadulle. Musiikkivalinta
oli torvisoittokunnalle merkillinen. - Joka päivähän joku karnevaalipäivä on. Sama asia jos se olisi osunut sinua päähän, veikkasin. Kwanzaa tai kwaanza ei tietääkseni ole uskonnollinen juhla, se vain on vastine valkonaamojen hihhulipyhille. Varmaan tämä on irlantilais-intialainen joulu ja uusi vuosi, Phil heitti. Jou. Ahteriin. Sitä kuuluisi käsittääkseni viettää viikko joulun ja uudenvuoden aikoihin, Jack Harma sanoi.
19. Plymouth karautti kulman taakse ja niin minä onnistuin kadottamaan murhamiehen. Sellainen haittaa kiväärin tähtäystä melkoisesti, joten Claytonin ampujan täytyi olla aika tarkka ammattimies. Menin kuulemaan seuruetta, jonka suuntaan luoti oli sinkoutunut. - Niin. - Se oli kimmoke, sanoin. - No voihan Kwanzaa. Näin, että asfalttiin ruttaantunut pahvipakkaus oli aikoinaan sisältänyt koottavan pienoismallin, Saksan laivaston sukellusveneen mallia VII D, mittasuhde 1:144. Edessäni seisoi musta nuorukainen kaulassaan kilo kultaa. Dave Stewart and The Spiritual Cowboys -kokoonpanon "Jack Talking". - Että hyvä, siitä saat uuden rapin sanat. - Joo, ne ampui mua! nuorimies selitti innoissaan. Ei sinuun edes osunut. Sukelsin suojaan ja odotin laukausta, jota ei tullut. - Näitkö rekkaria. Kovaa näytelleellä nuorukaisella oli kokoonsa nähden aivan liian isot housut
20
21
22
23
24
voit laittaa palautetta sarjakuvasta osoitteeseen: jerrycotton@jcotton.com
25. Jerry Cottonin jatkosarjakuva on Jussi Piiroisen luomus, seuraavassa lehdessä jälleen jatkoa..
- Mutta eihän sellainen paino tänä päivänä paljon tilaa vie, sanoin. - Sinähän näit sen ammuskelun... Lähellä hoiperteli edelleen Hessu Hopon asuun pukeutunut karnevaalihenkinen tyyppi. ~ Ajomatkan aikana kuulimme, että NYPD:n virkapirssi oli yhyttänyt äsken karanneen Plymouthin jossakin Manhattanin Hell´s Kitchenin suunnalla. - Se oli vihreä Ford Focus Sedan. - Kuulin, että Salainen Palvelu on laittanut ison pyörän pyörimään, Phil kertoi. Jytkyttävä musiikki pauhasi ja odotimme ensimmäisten mallien esiintuloa. Ainakin kameroita oli kovasti. - Ei nyt ihan, Phil sanoi. - Olisiko Plymouth karannut tunnelin kautta New Jerseyn puolelle. Phil kysyi ja katsoi pelkääjän puolen peiliä. Takapenkiltä kohosi tumma hahmo piikikkäine korvineen, Phil kertoi. - Seuraako meitä joku auto. Pistin rekkarin jakeluun, vaikka sen varaan en laskenut yhtään mitään. - Eikun... - Se oli vaan yhdestä vanhasta biisistä. - Parhaimmillaan se vaatii yhden tulostimen. Tosin kumpikin säikähti ihan yhtä paljon. Kyseessä oli autonsa takapenkille sammunut Lepakkomies-asuinen naamiaisten kävijä. - Ne käyvät nyt läpi kaikkia tunnettuja ja tuntemattomia, entisiä ja nykyisiä kriminaaleja joilla on pienikin kytkös väärennöksiin. Vilkuilin taustapeiliä ja Phil huomasi tämän. Ennen kuin helikopteri oli liittynyt takaa-ajoon, Plymouth oli karistanut poliisiautot kannoiltaan
26
lähellä Lincoln Tunnelia. Phil alkoi jaaritella erästä tarinaa. - Hetken aikaa vain tuntui siltä, sanoin. - Eipä huvittaisi olla taidemaalari, jolla on vähänkin rikosrekisteriä, sanoin. Autovarkaus muuttui siinä siunaaman sekunnissa sieppaukseksi. minusta tuntui ihan, että... - Saattoi olla hallusinaatiokin, väitin. - Mikä mahtaa olla huippumallin ja huiputetta-. Annoin hänelle jokusen dollarin setelimuodossa, että hän kertoisi paenneen auton rekkarin. Läntisellä 30. Katselin kulkuetta, jonka naamiaispukuinen meno ei ollut pysähtynyt yhden ammuskelun vuoksi. Kun Kaupunginpoliisin murharyhmä saapui tutkimaan ammutun näyttelijän tapausta, minä ja Phil suunnistimme katsomaan muotiesitystä eli tiirailemaan catwalkia. - Sielläkin ollaan hälytysvalmiudessa, sanoin. - FBI lahjoo Hessun, Jack Harma tokaisi. Molemmat jäivät siinä risteyksessä sahaavien autojen alle. Kaikki muut rosvot ovat hätää kärsimässä mutta setelinikkarit pysyvät piilossa. ihmettelin saatuani rekisterinumeron. - Ei näy ainakaan enää, Phil sanoi. - Mutta mitään ei ole ilmeisesti löytynyt. Phil epäili. Hessu oli vallan haluton kertomaan minulle yhtään mitään. - Bordelleista laittomiin uhkapeliluoliin. Näyttö puuttui. - Mh-häh. - Kaikkea muuta kyllä tuntuu löytyvän, Phil naurahti. Saavuimme Theater Districtissä sijainneeseen taidehalliin, joka oli vuokrattu esitystä varten. - Sepä oli Batman. Plymouth oli karauttanut kohti Chelseaa kaksi poliisiautoa perässään. Lance Claytonin mallityttöystävän nimi oli Rosemary Sparks ja hänen piti esiintyä parhaillaan alkavassa muotinäytöksessä. Muotinäytökseen oli saapunut sekalaista muotimaailman kermaa ja sakkaa. - Jos tosiaan on tarkoitus painaa 200 000 dollaria päivässä. - Hei, juoksin hänet kiinni. Autovaras jätti auton keskelle katua ja juoksi vasemmalle, takapenkkiläinen juoksi autosta viitta hulmuten oikealle. epäilin. - Lisäksi ne ovat tehneet yhteistyössä poliisien ja muiden virkamiesten kanssa ratsioita tiloihin, jotka saattavat edes etäisesti muistuttaa painopaikkoja. - Mikä nyt on hätänä. kadulla oli seurannut varsinainen romuralli. Emme voineet lähteä heti syyttelemään Emilio Santosia murhaajaksi ja rahanväärentäjäksi. - Mutta toistaiseksi miehet ovat kadonneet kuin pieru Saharaan. - Muuan autovaras säikähti tuolla Brooklynin puolella, kun hän oli varastanut auton ja ajeli sillä liikenteessä
Harjoituksissa kaikki meni hyvin. mietin ääneen. - Kerrankin kuulemma korkokenkä halkaisi mallin jalkapohjan ja se malli teki käännökset normaalisti ja kaatui vasta lavan takana. Muuan malli oli etukäteen harjoitellut catwalkia sian kanssa. Minunhan oli pakko kettuilla Deckerin akan pojalle takaisin. Yritä nyt, Jerry, kallistua vähän vasemmalle, sillä sinun suupielestä valuu kuolaa minun olkapäälle, Phil nakkeli. van mallin ero. Mallien käyttämistä vaatteista ei aivoihini jäänyt mitään muistikuvaa tai muistijälkeä. Hän kaatui kasvoilleen. yritin vaikuttaa herrasmieheltä. - Tämä neiti Sparks ei sitten vielä tiedä Claytonin kuolemasta, huomautin Philille. - Kutsukaa lääkäri! Phil huudahti ja me syöksyimme eteenpäin. - Vuonna 1989 tohtori Phil McGraw sai vähäsen sanktioita Teksasin psykologien tutkintalautakunnalta, koska oli, kenties, mennyt ja harrastanut seksiä potilaan kanssa, kerroin. anoreksiaan liittyy aina ongelman kieltäminen. Köyhän miehen tohtori Phil, nakkelin. kysyin. Kun Rosemary Sparks ilmaantui catwalkille, huomasin hänen huojahtelevan. Tosin hän kielsi tytön paljastaman seksisuhteen. Ihan niin kuin sinäkään et ole riippuvainen viskistä, Phil analysoi. Mallityttö näytti todella pahoinvoivalta. - Sillä oli siis manageri mukana. Kai ne kuvat päätyivät vähintään Vogueen. Eikä hän sitä varsinaisesti televisiossa teekään vaikka tituleeraa itseään tohtoriksi. - Kun ei nyt saatu tutkimusten kannalta turhia alastonkohtauksia niin korvatkoon tämä sellaisen, Phil viisasteli kun tuijotimme malleja nälkäisin ilmein. - Varsin hauskaa. Mallitoimistot antavat lehdistötiedotteita, että kyllä meidän mallimme syövät ihan oikeasti. Ja kaupan päälle suhautti pitkän, pitkän kusivanan hysteerisesti nauravan mallin korkokengille. Muistin erään epämiellyttävän totuuden. - Talutushihna ja silleen. Oli tällä tyttösellä viehättävämpiäkin tarinoita. Naurattihan tuo mielikuva väkisinkin. - Jopas jotakin, mumisin katsellessani keinuvia lantioita. Phil -terapiaa, hehe. Possu väänsi lavalle kunnon vetiset tortut. Mannekiinit keinuivat vuorotellen catwalkia pitkin ja salamavalot räpsähtelivät. Käsittääkseni hän ei ole MD, eli lääketieteellinen tohtori. Vaan kukapa näistä perkeleistä ottaa selvän. - Sairaalloinen suhde ruokaan ja syömisen välttely... - Tuollaista Dr. Mutta siinä catwalkilla porsas oli kai säikähtänyt salamavaloja ja meteliä. - Huomauttaisin, että esimerkiksi psykiatri ei ole terapeutti, Phil sanoi kuivasti. - Anna tulla. Sen jälkeen tohtorimme ei ole yrittänyt uusia lupaansa, joka oikeuttaisi psykologin toimen harjoittamiseen. - Kun ei edes olla mitään muodin asiantuntijoita?
- Et kuulosta ihan uskottavalta tuossa hetkellisessä moraalin puuskassa. - Saattaa joskus olla, jos hänellä on koulutus siihen. - Jonakin vuonna oli yritetty kaupata kantrihenkistä lookkia, ruutukuvioita, henkseleitä ja maalaisromantiikkaa. - Uusi spastinen muoti, vai. Tilanteet etenivät näemmä vallan nopeaa vauhtia.
27. Hän alkoi täristä ja hytkyä vaikka askel pysyi edelleen sirona. - Molemmat kuihtuvat ja laskevat kaloreita kunnes tulee munuaisvika. Saumoja saksitaan auki pienistä vaatteista ja joistakin vaatteista saadaan istuvalta näyttäviä nitojan avulla. Kokaiinilla ja laksatiiveilla alipainoiseksi vaikka luut tulevat vastaan ja kuukautiset loppuvat. Tämä television tohtori Phil, akateeminen oppiarvo Ph.D, on kaiketi väitellyt psykologian filosofian tohtoriksi. hämmästelin. - Phil McGraw itse myönsi antaneensa 19-vuotiaalle tyttöselle, entiselle potilaalleen, töitä praktiikassaan ja sehän ei ole sallittua. Mikä sitten on totuus, seksi vai kiristysyritys kuvitteellisella suhteella, sen tietävät vain ne kaksi. - Eikö tämä meidän tapittamisemme halvenna naisia. - Kun tapailin erästä mallia, se sanoi että tuolla lavan takana on kuumaliimapistoolilla käyttöä, kun esityksen aikana on helvetillinen kiire. - Tarinoita tältä alalta riittää, Phil kertoi
- Joten olisimme kiitollisia tiedoista. - Te esittelitte... - Mitä Santos sanoi Lancelle. Olisi pitänyt arvata, että siitä seuraa hankaluuksia. - Tiesittekö Lancen aikeista lähteä lennolle. Lääkäri veti meidät sivummalle. Vai mallimaailman pakottama anoreksiako se hänet noin heikoksi veti. - Hänet yritettiin tappaa. hämmästelin. - Sinänsä turhaa, koska olisimme arvanneet sen muutenkin, Phil sanoi. Marjan siemenet sisältävät diterpeenialkoholia, hermomyrkkyä nimeltään metsereiini. Hän tappeli Salaisen Palvelun erikoisagentti Murray Dunnin kanssa. - Vähän kaikkeen. - Olen pahoillani. - Kyllä. Heidän takanaan eräs hoitajanainen tuhersi itkua. - Minä vähän estän sen, vastasin. - Selkokielellä... Kertokaa pois, minä arvaan jo. - Hänellä ei ole enää hengenvaaraa. Minä arvasin sen. - Hän nukahti juuri, myös Phil puuttui keskus-. Mutta Lance sanoi, ettei hän voikaan lähteä. Joku halusi, etten paljasta tätä yhteyttä. - USA:ssa, Kanadassa, Aasiassa, Euroopassa, periaatteessa kaikkialla maailmassa, lääkäri kertoi. - En ole kuullutkaan. - Tutkimme juttuumme liittyviä murhia ja taas meinasi tulla uusi, sanoin. Ja minulla on siihen Hippokrateen valtuutus! - Mistä on kysymys. - Joku oli sotkenut hänen energiajuomaansa tappavan annoksen Daphne mezereumia. - Nukkukaa rauhassa. Phil kysyi. Se nimittäin aiheuttaa iho-oireitakin kun sitä käsitellään paljain käsin. Lääkäri ei ollut ennättänytkään golfaamaan. - Toivottavasti saatte ne kii... No niin, minähän ehdin vielä mukaan joukkueeseen yhdeksän reiän Scrambleen! Kun lääkäri häipyi huoneesta, mietin: - Hän tuskin tarkoitti sen nimistä avaruusräiskintäpeliä... - En usko, että tyttö on sitä ehdoin tahdoin niellyt. ~ Seisoimme Rosemary Sparksin sairaalavuoteen äärellä. Tyttö tosiaan nukahti kesken lauseen. Missä sitä kasvaa. Hän kertoi vain, että Santos... Minulla on presidentin lupa, Dunn vastasi. - Ette te voi noin vain töniä ihmisiä ja rynnätä minne haluatte! lääkäri mölähti naama punaisena. nyt minua väsyttää niin kovasti, että. - Scramble on eräs golf-pelimuoto, Phil sanoi. - Vaikka ette vaikutakaan lähiomaisilta... - Minä vähän kyselen häneltä. Lääkäri pudisteli päätään ja kertoi meille: - Suoritimme vatsahuuhtelun ja se pelasti hänet. - Siis myrkytys. - Naista ei ole mitenkään pimitetty, naurahdin. kysyin. Kun me olimme poistumassa huoneesta, kuulimme sen ulkopuolelta kovaa metakkaa. - Niin kauan kuin hän vain pysyy tajuissaan, lääkäri sanoi. - Minä arvasin. - Mihin. Väistykää. Minähän se Claytonin esittelin Santosille... Me järjestämme tänne poliisivartion, sanoin rauhoittavasti. Koko kasvi on myrkyllinen ja vaikuttaa ruoansulatuselimiin, ihoon, sydämeen, keskushermostoon ja limakalvoihin. Oli hyvä, että toitte mukananne tölkin hänen pukuhuoneestaan, lääkäri sanoi. Voi kuulkaa... - Minun on puhuteltava sitä naista jota pimitätte siellä huoneessa, Dunn julisti. Se aiheuttaa tukehtumisen tunteen ja jo kaksitoista marjaa voi tappaa. - Kyllä. - Kasvin nimi on mezereon eli riidenmarja eli näsiä. - Sitä minä en tiedä. Meillä ei ollut aikomusta järkyttää Rosemarya sillä hetkellä, mutta jotenkin nuori nainen arvasi: - Jotakin on sattunut Claytonille. - Voin todellakin. Ja jos ette kerro, minä jään arvailemaan.
28
- Hän on kuollut, kerroin. Näytti siltä, että tyttö nukahtaa kesken lauseen. - En todellakaan. Phil kysyi. - Voimmeko puhutella häntä. - Niin. kysyin. siis tämä kasinon ja yökerhon omistaja Santos oli soittanut hänelle
- En anna teidän häiriköidä tässä sairaalassa tämän enempää. Oli jälleen matkailun aika. - Ette kerro meille kaikkia tietojanne ja sitten kärkytte meidän kannoilla kuin joku hyypiö paparazzi, hämmästelin tämän erikoisagentin toimia. - Miten sen pitäisi vaikuttaa mihinkään. - Miksi pitäisikään olla hirveä. Ilmeisesti tyttö tiesi juuri sen, minkä tekin jo tiesitte, mutta ette halunneet kertoa meille. - Tuo tyyppi siis riisui aseista kaksi agenttia ja pakotti pilotin laskeutumaan pellolle Michiganin Battle Creekissä, totesin. Dunn kääntyi ja lähti kulkemaan käytävää toiseen suuntaan. - Hei hetkinen, tekö seurasitte meitä. Vain sen, että kasinomies Santos soitti Lance Claytonille, joka jättäytyi pois lentokoneesta. - Ihonväri-mielessä siis... hän kysyi lääkäriltä. Minä ja Phil suunnistimme kohti yökerhon ja kasinon yhdistelmää, jota tirehtööri Emilio Santos komensi. Phil kysyi. Jos mustaihoinen nuori ammutaan kadulle eikä hän sattumalta ole tunnettu hiphop-artisti, se tutkitaan läpihuutojuttuna eli arkistoidaan, Phil tuumaili. - Tai laskeutui itse, Phil sanoi. - Mikä on tilanne. kysyin. Mies ei vastannut. - Kuulkaa Dunn, rauhoittelin tilannetta. - Eikö joskus ollut epäilyjä, että Emilio Santos olisi tuonut maahan "kiinalaista valkoista", tätä heroiinia. näsäviisastelin. Mies, joka oli maskeerattu Lance Claytonin näköiseksi, nousi Cessnaan kahden Salaisen Palvelun agentin kanssa. - Pelkkiä epäilyjä. - Minä voin nukuttaa sinut, Phil suutahti. - Sitten kun virkoaa, lääkäri vastasi. Dunn näytti hapanta naamaa. Dunn katosi pariovista, jotka jäivät heilumaan. - Selliin on nakattu laittomien ilotulitteiden kauppiaita, nopanheittäjiä ja pölykapselivarkaita, jotka sattuivat olemaan kilometrin säteellä ampumispaikasta, Jack kertoi. - Katukaupassa fentanyylistä on olemassa versio, jota kutsutaan samalla nimellä. - Aivan totta. hämmästelin Dunnille. - Taitaa olla niin Salainen Palvelu, että eivät itsekään tiedä mitä hakevat, totesin. - Jos valkoihoinen cheerleader ammutaan kaupungilla, se on etusivun juttu ja poliisi saa käyttöönsä kaiken mahdollisen virka-avun ja lisärahoituksen. - Tilannehan on kuin tilannehuoneessa, Jack vastasi. China White lienee puhtainta heroiinia, mitä Kaakkois-Aasia tuo maahamme, sanoin. - Antaa hänen levätä ennen virallisia tai epävirallisia lausuntoja. - En ole hirveä tilannehuumorin ystävä, Phil sanoi kuivasti. Olimme saaneet muutaman valokuvan LaGuardian kentältä. teluun. - Nyt Young on kovistellut NYPD:tä tehokkaampiin tutkimuksiin ja kunnon pidätyksiin, ja koska Kaupunginpoliisilla ei ole hajuakaan todellisista ammuskelijoista, ne raahaavat painostuksen alla kamarille kaikki potentiaaliset kriminaalit ja kulman kundit. - Kuinka te osasitte tänne. - Tyttö ei tiedä mitään uutta ja ihmeellistä. - Totta kai se vaikuttaa, Jack kertoi. ~ Federal Buildingissa oli meneillään tuttu, hektinen tohina. kysyin. - Minä voin herättää hänet! Murray Dunn väitti kasvot kuin kivettyneinä. - Yleensähän painostus on toiminut vähän päinvastoin, sanailin. - Se paraatin yhteydessä kimmokeluodin takalistoonsa saanut afroamerikkalainen tyttö oli New Yorkin valtuuston Richard Youngin tytär,
Jack kertoi. - Ole sitten perhana vaikka kamala. - Todellinen reilukerho, Phil naurahti. Phil kysyi. - Kadut eivät enää ole turvallisia ryökäleille, kanaljoille ja kelmeille, Phil veisteli. Fentanyylijohdannaista ei voi jatkaa perinteisellä tavalla, koska se ei jakaannu tasaisesti ja sen teho
29. - Milloin tyttö virkoaa
Jos joku halusi vaikka bussilipun Atlantic Cityyn, kohdekaupungin kasinot sponsoroivat vartin välein lähteviä huippuhalpoja bussivuoroja jotta nälkäiset uhkapelaajat saataisiin kylläisiksi ja niiden taskut tyhjiksi. Parvi vähäpukuisia ja auliita naisia kiersi Santosia diskovalojen sykkeessä kuin kissa kuumaa puuroa, mutta meidän joiden otsaan oli tatuoitu fluoresoivalla värillä sana "Liittovaltion poliisi" läsnäolomme karkotti liudan tiehensä. Eniten täällä käy amerikkalaisia ja japanilaisia turisteja. kysyin. Yökerhon vilkkuvaloissa hikoillut Emilio Santos näytti käppänältä ja vähemmän suureelliselta kuin lehtivalokuvissa. Minähän vain johdan tätä lafkaa. - Tämä paikka taitaa tuottaa kohtalaisesti. Se oli saatava pois siltä lennolta. kysäisin vinosti hymyillen. Pauhu sopi hyvin peliaddikteille, joista tuli Black Jack -verkapöydässä hirviöitä, joille ei mikään vippi riittänyt. Näin lähinnä t-paidoissa pömpöttäviä kaljamahoja, verkkareista vilkkuvia persvakoja, pelimerkeillä ja rahoilla täytettyjä vyölaukkuja ja jopa yhden tuulipukuisen ihmisen, jolla tosin oli tyylikkäästi mojito-paukku kädessään. Phil kysyi.
30
- Minua kiristettiin. Ne, jotka tämän paikan omistavat, ovat heimonsa vanhimpia. Siksipä yliannostuksia, myrkytyksiä ja kuolemia siihen superhuumeeseen seonneiden joukossa tapahtuu enemmän. Kuului suhteellisen hyytävä, sykkivä pulssi. - Mutta alkuperäistä China Whiteä ei ole jatkettu millään rotanmyrkyillä, muistutin. - Pari vuotta sitten yökerhoa uhattiin toistuvasti tulipalolla, jos me ei makseta kymppitonnia. Ne pelit pitivät helvetinmoista ja rasittavaa pimputustaan, johon varmaan oli moni korva hyytynyt. - Niin kuka teitä kiristi. Tulipalon jälkeen kasinon omistajat olivat samaa mieltä kuin minä. Ajattelin, että kymppitonni on pieni raha siitä, että saadaan olla rauhassa. - Ihan hyvin. Siis tämä näyttelijä Lance Clayton... Yökerho ja kasino, jossa soitettiin vanhaa punkkia, useimmiten diskoversioina. Laukkaratojen yhteydessä on usein racinoita, kasinon ja raviradan yhdistelmiä. Ennio Morriconen riisuttuja säveliä ja aivan selvästi John Carpenterin tiivistettyä syntikkaa, "The Thing"-elokuvan teema, joka jatkui kauan uhkaavana ja sitten musiikki humahti varoittamatta kirkkouruilla paahtavaksi ja kohtalonomaiseksi sinfoniaksi. Kärjistäen, tuppaa olemaan vähän niin, että jos joku on yksi kuudestoistaosalta intiaani, hän saa perustaa kasinon ja alkaa repiä tuohta pelihimoisilta. - Suosi sinäkin originaalia, Phil hörähti. voi olla ihan mitä sattuu, jopa tuhatkertainen verrattuna tavalliseen heroiiniin, Phil mainitsi. Ymmärsin, että paikassa toimi jonkinlainen hotellikin. - Minä olen uhri niin kuin muutkin, Santos sanoi. - Miksi siis olet uhri, marttyyri tai mikälie. Saatiin olla. Osavaltiomme harvat varsinaiset pelikasinot olivat lähinnä intiaanien omistuksessa kuten Akwesasne Mohawk Casino lähellä Kanadan rajaa tai Oneida-heimon bisneskukkanen Turning Stone Resort & Casino, joka sijaitsee New Yorkin Veronassa. Vähänkin enemmän pelaavat saavat ilmaisen sviitin. Istuimme yläparvella, josta oli näköala ruletti- ja korttipelipöytiin ja kauempana aulassa sijaitseviin yksikätisiin rosvoihin ja muihin automaatteihin. - Tarkoitatko, että sinussakin on intiaaniverta. - Jos näin on, sanoin. Club Macabre, jossa Clayton oli tehnyt pelivelkaa, oli mielenkiintoinen viritelmä. Tai ne pelaavat eniten. - Millä tavalla. Pelaajat maksavat tämän kaiken pyörittämisen, ei siinä ole mitään rikollista. Lopulta minä maksoin, vein rahasalkun sovittuun paikkaan enkä ottanut yhteyttä poliisiin. Soihan siellä punkin lisäksi muukin musiikki. Muuta en tiedä. Tulipalo toteutettiin. Jos odotti näkevänsä naisilla iltapukuja ja miehillä smokkeja rusetteineen, saattoi pettyä pahemman kerran. Tunnistin musiikin ja elokuvan, josta se oli peräisin. - Höh. - Minun käskettiin... Minä pelkästään kerroin Lancelle, että hän jättäisi sen lennon väliin. Lisäksi seudultamme järjestetään risteilyjä pelihimoisille
Ovatko geishat käyneet plastiikkakirurgilla. Ainakin ne olivat valmiita lentokone- ja painotuotekaappauksen ja siihen liittyneen kolmen murhan jälkeen suorittamaan lisää tappotöitä jotta jäljet heihin katoaisivat. - En muuten ihan usko, että ne olivat aitoja entisiä sumo-painijoita, Phil sanoi. - Tuo oli pahempaa kuin isku Pearl Harboriin. Poistuimme kolossaalisesta pelihelvetistä peräkanaa. - En tosiaankaan tiedä muuta, mies parahti. Että "jos kuolema korjaa, onko elämä ollut rikki?" ja vastaavaa, Santos kertoi. Tällä kertaa sama tyyppi tunnistin sen äänestä ja kielikuvista uhkasi uudella tihutyöllä, jos Lance nousee siihen koneeseen. - Gulp, parahdin. - Vain New Yorkissa, Phil tokaisi. - Hautaa nyt niin vanha sotakirves, jolla isket oman firman nilkkaan, sanoin ja hämmästelin yhä äsken näkemääni. - Mitä ihmeen kielikuvia se soittaja sitten käytti. Onhan se aina asetehtaiden etu, että päästään sotimaan. Se oli keskellä karppilammikkoa, joka sijaitsi ravintolan keskiössä. rauhassa tuon kahden vuoden ajan. Tuntui, että sillä seudulla kaikki oli vähemmän selkeää. Oikea mulkkujen klaani. Lähdimme palaamaan takaisin Manhattanin saarelle, jossa kaikki oli tutusti, sopivasti ja mukavasti vinksallaan. Kaikki tarjoilijat olivat entisiä japanilaisia sumo-painijoita. Ne käskivät vain, että Lance ei saa ilmaantua kentälle eikä ilmoittaa mitään. Oman tärkeilynsä vuoksi Hoover ei välittänyt täysin selkeää ennakkovaroitusta japanilaisista eteenpäin presidentille, tai sitten pressa oli mukana salailussa. - Minäkin kypsyin aika nopeasti. - Jyrääkö nuo renkaat lautasille valmista sushia. - Täällä kaiken pitäisi kuulemma olla suurta, Phil sanoi. - Sinä tiedät varmasti, ketkä kaappasivat sen koneen, Phil väitti. Sen verran tiedän, että ne ovat paaljon pahempia jätkiä kuin minä olen. Olisi aikamoinen arvonalennus päätyä arvostetusta urheilusankarista tarjoilijaksi New Yorkin osavaltioon... - Tämän pitäisi olla japanilainen yläosaton ravintola, Phil hämmästeli ja kuikuili ympärilleen. Saimme verkkokalvoillemme yliannoksen eläkkeelle jääneiden sumo-painijoiden riippurintoja. Mutta eivät ne johtolangat mihinkään tuuleen haihtuneet, ja me olimme kannoilla. Edgar Hoover inhosi James Bondin esikuvaksi mainittua kaksoisagentti Dusan "Dusko" Popovia alias "Tricycleä" jo ennen kyseisen playboyn tapaamista. Intiaanien omistaman kasinon alakerrassa oleva japanilainen ravintola, jossa lihavat puolialastomat miehet tarjoilevat pöytiin. Jos joku muu sitten meni kentälle Claytonina esiintyen, minä en tiedä, kuka. - Jotenkin en ihan usko tuota, väitin. Club Macabren kasinolta laskeuduimme alakertaan ja jouduimme kävelemään siihen aikaan illasta avatun Big Hooters & Machines -ravintolan läpi. hämmästelin. Sitä se jaksoi hokea. Kaikki miehiä siis.
- Minä voin pahoin, Phil mutisi kun suunnistimme ulko-ovelle. - Japanilaisten pahin pelko kun on tämä kasvojen menetys. Isoja koneita edusti kai Hummer-maasturi. pähisin. - Mainostivat kyltissään isoja rintoja. Yläosattomien tarjoilijoiden salaisuuskin ratkesi. - Ajattele nyt. - Oletetaan, että me uskomme sinua, Phil sanoi. Kuulin solisevan karppialtaan äänen. - Ainahan Emilio Santosin voisi laittaa valheenpaljastuskokeeseen, sanoin.
31. - "Kuolema korjaa". Kaappihinuri ja julkipaskiainen J. - Ihan totta, en. Phil kertoi muuatta faktaa: - Ikävä sanoa näin meidän syndikaattimme edustajana, mutta Pearl Harborin tuho ja Tyynenmeren herruuden menetys vuosiksi oli yhden leninkiin pukeutuvan kusipään syytä. - Raaka näky ja raakaa kalaa. - Kyllä niiden vellovat miestissit olivat aika aidon näköiset, urgh, kakistelin. Ja lupasivat sitten jättää kasinon lopullisesti rauhaan
Ja nyt näiden murhaajien ja kaappaajien kiinni saamiseen johtavista tiedoista annettaisiin
32
myös palkkio, Jack kertoi. Periaatteessa kalsarit, joita voi pitää hygieenisesti jalassa vaikka viikkoja. - Nanoteknologian ongelmahan on tämä Casimirin ilmiö, joka todistettiin vuonna 1948, Jack Harma sanaili. - Vuodenajat on sulautuneet toisiinsa. - Mikä ettei. ~ Pysähdyimme keski-Manhattanilla ja söimme meksikolaisessa kuppilassa. - Tiedätte varmaan, että näkymätön, tai valoa kiertävä ja taittava kangas periaatteessa valmistettiin nanotekniikan avulla vuonna 2007. - Ja armeija on kehittänyt bakteereja tappavan kankaan. Ensimmäisenä askeleena mikroaaltosäteily saatiin kaareutumaan vähän kuin joen vesi kiertää kiven ja jatkaa virtaamista kuin kiveä ei olisi ollutkaan, Phil kuvaili. - Kuin vauhtijäljet teikäläisen kalsareissa, Phil heitti. Kangas vain suihkutetaan alastomalle iholle. - Vuodenajat ei näemmä osaa lukea meidän tekemää allakkaa, murahdin. - Johtolangat ja jäljet taisivat loppua tähän. Kanaa, riisiä, cheddar-juustoa ja chilisalsaa sisältänyt Burrito Ultimo oli tulisempaa kuin palava metamfetamiinilabra. Takin takaosaan oli piilotettu videokamera, joka kuvasi taustaa ja lähetti kuvan tietokoneen kautta toiselle puolelle, takin pienenpienillä helmillä päällystettyyn pintamateriaaliin. - Salainen Palvelu harkitsee tiedon julkistamista. - Mutta on jopa olemassa päälle suihkutettavia vaatteita, Jack Harma kertoi. - Jos Emilio Santosilla on mafiayhteyksiä, pelkäisikö hän muka uhkailevaa, nimetöntä pyromaania. - Jossakin oli tullut ihan äskettäin lunta, Phil sanoi kadulle katsellessaan. - Mitä saadaan, kun mafian pomomies menee naimisiin dekonstruktiota eli jälkistrukturalistista, kriittistä lukutapaa opiskelevan naisen kanssa. Ulkona satoi rakeita, jotka kolisivat autojen katoille ja pitivät konepistoolimaista ääntä jalkakäytävillä. - Se kävisi järkeen, Phil nyökkäili. Jack Harmakin vaelsi huoneeseemme. Siinäkin käytetään nanoteknologiaa ja muistaakseni hopeakuituja. Kun olimme syöneet, jatkoimme matkaa. - Saattoihan se olla, että jos Santos pakotettiin pakottamaan Claytonia, Santos tavallaan lavastettiin tekijämieheksi, mietin, kun olimme päässeet takaisin Federal Plazan toimitaloomme. - Tosin tämä Duken yliopistossa niin sanotun metamateriaalin ja optiikan avulla kyhätty näkymättömyysviitta on toistaiseksi vain kymmenen sentin kokoinen. Mutta keksintö tarvitsi kumminkin projektorin, joka heijastaa taustakuvan takkiin, Phil kertoi. - Meidän tutkimukset olisivat muuten olleet vähän liian helppoja. Väliaikainen puku syntyy kun tuhansia kuituja suihkuaa aerosolipurkista iholle, jossa ne kietoutuvat toisiinsa. - Firma nimeltä Fabrican Ltd kehitti tekniikan. - Tarjous, jota ei voi ymmärtää! Naurattihan tuo Kummisetä-letkautus, vaikka olikin liian älyllinen ja deckermäisen yliopistosuuntautunut minun makuuni. Phil kysyi. hörähdin. - En ihan tiedä, pystymmekö me enää tekemään mitään, sanoin. Nimittäin puuvillakangas, jossa on käytetty nanotekniikkaa, kerroin tiedelehteä lukeneena. sanoin. - Siis kahden hyvin lähellä toisiaan olevan kappaleen välille syntyvä nä-. Mutta taitavat olla hintavaa tavaraa, eli ei meidän palkoilla. - Noh. Väärää rahaa ja valheen lyhyet jäljet, mutisin. - Eikö se ole sama asia. - On jo keksitty itsestään puhdistuva Cotton. - Vuonna 2003 Susumu Tachi esitteli ensimmäisen näkymättömäksi tekevän vaatekappaleen, joka oli periaatteessa valkokankaasta ommeltu takki. Kuulemma, kun ja jos se saadaan toimimaan ihan käytännössä, siitä on hyötyä sota- ja viihdekäytössä. - Kysehän on vain siitä, ketä ihminen pelkää eniten. - Mikäli testattava ei tunne lainkaan syyllisyyttä, hänen on mahdollista läpäistä valheenpaljastustesti, Phil sanoi ja heitti kehiin uuden kysymyksen
Seuraava vinkki saapuikin sitten New Jerseyn seudulta. - Etsitkö kenties rahanväärentäjiä. Enemmän aksentti viittasi jonnekin New Jerseyn tummaihoisten lähiöön. Kun suljin puhelinyhteyden, sanoin hämmästyneenä: - Tämä rosvo väitti, että väärentäjät olisivat New Jerseyssä! - Siis tuossa sillan takana. - Billie Joe McAllister jumped off the Tallahatchie Bridge... - Ja ajattelit auttaa. Nimi on, sanotaan nyt vaikka McInness. Jos ne saisivat sen toimimaan suuressa mittakaavassa, se mahdollistaisi sellaisen pikku tempun kuin levitaation. Ääni ei kuulostanut tippaakaan siltä, että puhujalla olisi skottilaista verenperimää. kyselin. ennäisvoima. - Vinkkipalkkion perässäkö olet. - Kokeilkaa Communipaw Avenuen ainoita valkoisia varastorakennuksia... - Gentry palasi studioon jousiorkesterin kanssa ja kappaleen sanoja lyhennettiin puolella. - Tämähän kipusi listojen ykköseksi niinkin kauan sitten kuin vuonna 1967 ja sai kahdeksan Grammy-ehdokkuutta, tiesin. Phil hämmästeli. Philin silmiin syttyi oivalluksen valo. Andrewsin yliopiston skottiproffat Leonhardt ja Philbin ovat onnistuneet kääntämään Casimirin ilmiön päinvastoin. - Eihän kukaan enää oleta, että painopaikka olisi tällä suunnalla. - Mutta se sinun varsinainen vinkkisi. Jos tuolla on koheltamassa NYPD: n kahelit, FBI:n jauhopäät ja vielä Secret Servicen kouhot, niin eihän tuolla toreilla ole enää turvallista tehdä bisnestä. - Jos jotakin voidaan tehdä, miksi sitä ei tehtäisi. Tehkää jotakin palkkanne eteen. - Olen jätebisneksessä. - Niin! Miksi mikrotunnisteet ja paperit olisi tuotu Michiganin Battle Creekistä takaisin New Yorkin viereen. - E-hei. Ai hei, se olikin ehkä laulun minähahmo joka ilmeisesti heitti sormukset sillalta Billie Joen kanssa ja nyt Billie Joe on hypännyt itsekin. - Bergen-Lafayette on silti iso kulmakunta, Journal Squaren ja Greenvillen väliin mahtuu
paljon rakennuksia, totesin. Minä en teidän likaisia rahojanne halua. - Juuri niin. - Kappale oli alun perin seitsemänminuuttinen, siinä oli pelkästään kitara ja laulu ja se oli tarkoitettu sinkun pakolliseksi B-puoleksi, mutta levy-yhtiön pomot huomasivat biisin vahvuudet, Phil tiesi kertoa. Silmäni revähtivät auki. - Kuulin huhuja, mitä kytät etsivät. - Tarkoitat, että kun haku on päällä yhdelle, toisetkin saattavat joutua ajetuksi nurkkaan. Toisen tulkinnan mukaan ne nakkasivat sillalta vastasyntyneen tai abortoidun vauvan ennen Billy Joen itsaria.
33. Kunhan ne tappajat saadaan pois kaduilta, me muut voidaan jatkaa rehellisten veronmaksajien toimiamme. Koska se pystyy siihen, Jack sanoi. Jerseyn Cityn BergenLafayetten suunnalta tulevissa roskakuormissa on turhan paljon silpuksi suikaloitua paperia, joka muistuttaa koevedoksia seteleistä. - Sillä lailla, naurahdin. St. Juuri siksi, ettei kaikkea sanota, kuulijan mielikuvitukselle jää mahdollisuus oivallukseen. - McInness, totta kai, vastasin positiivisella äänellä. - Cotton vai. - Sehän minä olen, vastasin puhelimeen. - Miksi koira nuolee muniaan. Enempää en voi enkä aio auttaa. Bobbie Gentry lauloi näennäis-eteläistä amerikangoottilaista kappalettaan "Ode to Billie Joe". - Olen vain muuan melkein kunniallinen veronmaksaja. Ihan vaan tiedoksi. - Kenen kanssa minulla on kunnia jutella. Kaikki etsivät väärentäjiä nyt sieltä Michiganista! ~ Kun ajoin George Washington Bridgeä pitkin New Jerseyn puolelle, autoradiosta tuli muuan vanha kipale. Haluan vain, että kadut olisivat taas turvallisia rehellisille rosvoille. Joskus kadulla on liian kuumaa kamaa, joka haittaa toisten ihmisten hommia
Saavuimme New Jerseyn puolelle. Kun lähestyimme pensaiden peittämää varastoa, Phil teki erään havainnon. Sanotaan, että sillan toisella puolella "asiat ovat eri tavalla", mietin. Annoin Jaggen lipua sisäpihalle. Phil tuli sopivalla hetkellä oviaukon luokse antamaan mahdollista tulitukea, kun syöksyin kumarassa sisälle. - Et sitten voinut olla sanomatta itsestäänselvyyksiä, heitin. Jotakin goottilaista surumielisyyttä ja traagisuutta tuo tilanteeseen se, että laulun nykyhetkessä perhe keskustelee piiraan ääressä puolihuolimattomasti jonkun pojan itsemurhasta tietämättä, että poika ehkä oli pöydässä istuvan tyttären poikaystävä. Emme olleet vielä ottaneet yhteyttä FBI:n New Jerseyn kenttätoimistoon, koska emme olleet varmoja tämän vinkin paikkansapitävyydestä. Mielestäni New Yorkin jengit ovat ihan yhtä väkivaltaisia kuin New Jerseyn vastaavat. Maksoin luottokortilla ja katsoin Communipaw Aven toisella puolella siintäviä valkoisia, matalia rakennuksia. Palasin Jaggelle ja sanoin Philille: - Oikeilla jäljillä ollaan. - Sieltä päin se tänne aina ajelee, myyjä nyökkäili. Se auto ei liikahtaisi mihinkään. Siinä samassa viiksimies havaitsi minun pärstävärkkini. - Minä kutsun apujoukkoja, Phil sanoi naksauttaessaan simpukkamallisen kännykkänsä kannen auki. Huomasimme välittömästi kapealla sisäpihalla olleen vihertävän pakettiauton, johon pari tyyppiä kantoi pahvilaatikoita. Huhu kuulustelusta tuskin pitää paikkansa. Ulko-oven luona poistin varmistimen. - Onkos nuo tuolla riidenmarjoja, juuri sitä näsiää. Hänen kaverinsa, tukeva haalarihemmo, puski sisälle pakettiautoon. En ihan allekirjoittaisi tuota. - Niin niin. - Kannattaisiko vaihdattaa. - Ehkei vielä tänään, sanoin ja lisäsin piruuttani: - Kyllä kuolema korjaa jos ne rikkoontuu. Halliin tulvi auringon. kysyin huolettomasti. Haalarimies tuli toisiin aatoksiin ja juoksi hänkin suoraan sisälle. Jouduin ajamaan Communipaw Avenuen toiseen päähän ennen kuin pääsin kääntymään kaistalle, joka johti lähelle valkoisia tasakattoja. Phil kysyi ja osoitti sormellaan kasveja, joita kasvoi tien varressa. Phil odotti autossa, kun menin pistäytymään sisällä huoltiksella. Vaan näyttää eturenkaat olevan aika kuluneet, lippalakkipäinen nuorimies huomasi. - Tuo toinen on se Claytonin ampuja! Toinen mies oli pyöreämpi ja naamaltaan hän oli ruma kuin rullatuoli. Sinnikkään huhun mukaan Mississippin poliisi olisi kuulustellut Gentryä epäillen tarinaa omakohtaiseksi. Karautin Jaggen pakun eteen tukkeeksi. Myyjä kuvaili minulle Claytonin viiksekkään tappajan, joka oli karannut käsistäni.
34
- Joo, se kaveri tuolta, sanoin ja vinkkasin kohti valkoisia rakennuksia. Jersey Cityn Communipaw Avenuella sijaitsi pieni huoltamo, jossa tankkasin Jaggeni. - Kaikissa haastatteluissaan Bobbie Gentry sanoi, että hänellä ei ole mitään hajua siitä, miksi kuvitteellinen Billie Joe loikkasi siltä helvetin sillalta, Phil totesi. - Samaa laatua, jolla mallityttönen yritettiin myrkyttää, murahdin. Minä olin heti kannoilla ja virka-Glock oli esillä. Avasin Jaggen oven ja kailotin: - FBI! Tulkaa ulos kädet ylhäällä! Vain kaiku vastasi ja irrotti pölyä kujan seinistä. Hän syöksyi sisälle rakennukseen. Sokaistuin kirkkaudesta. - Teillähän on menopeli. Santos kertoi kiristäjänsä käyttäneen tätä kielikuvaa. Onhan rullatuoli jo sanana ruma, koska oikeaoppinen sana on pyörätuoli. Sitä paitsi meillä oli lyhyempi matka Manhattanilta tähän pääkallopaikkaan kuin virkaveljillä New Jerseyn Newarkista olisi ollut. - Mistä sitä tietää, kuinka viisasta virkavalta saattaa toisinaan olla, töksäytin. - Hassu juttu, huoltamon myyjä sanoi. - Mikä tyyppi. - Muuan täällä melkein päivittäin käyvä tyyppi sanoo samalla tavalla. - Minusta tuntuu, että ne aikovat poistua, sanoin
Se oli Plymouth, jolla viiksimies oli karannut Claytonin murhan jälkeen. Seuraavan laukauksen ammuin kohti Plymouthin eturengasta, josta alkoi kuulua suhinaa. Uusia luoteja ammuttiin suuntaani. Kuulin gangsterien kiroilevan. Varjokuvien perusteella luulin ensin näkeväni vanhanaikaisten rukkien ja kutomakoneiden silhuetteja, mutta siellä täällä hehkui tietokoneiden sinertäviä ruutuja ja pieniä, punaisia valoja. Kun minua kohti ammuttiin, sydän aloitti rytmihäiriöisen jyskeensä ja kylmä hiki alkoi virrata välittömästi. Kaikkia kumminkin käytetään niin sanottuna katuaseena. Pälyilin ympärilleni ja samalla jostakin kajahti säksättävien laukausten sarja. Pöydällä oli väriä vaihtavia maaleja. Tukeva kaveri nousi autosta. Syöksyin tulittaen kohti takaovea ja pompin suojasta suojaan. Happamuuskin on yksi turvatekijä. - Apuvoimat... Teräksisen oven kulmalla tein pikavilkaisun auringonpaisteeseen ja näin vanhoja ja raihnaisia vaunuja, hylättyjä hylkiövetureita ja paljon ruostunutta kiskoa. Kohottauduin ja näin takaoven. Viiksimies seisoi sen kulmalla jokin ase kourissaan. Se oli tehokkaan oloinen 9 mm TEC-9, itselataava yhden käden ase. Näin myös hologrammipaperia. Vasta nyt näin viiksimiehen tuiman tuliluikun ja sehän oli oikea viikatemiehen työkalu. Suuliekki väpätti ja helvetillinen säksätys kaikui maisemassa. Lyhyen hetken aikana tein havaintoja vierelläni olleista esineistä ja laitteista. Hopea- ja kultamaalipurkkeja optista turvatekijää varten. Siltä se ainakin näytti, vaikka tiesin että kolmea eri mallia kutsutaan TEC-9: ksi. valoa vastapäisten ikkunoiden pitkästä rivistä. Lisäksi Columbinen High Schoolin veriset tapahtumat tekivät niin ikään TEC-9:n tunnetuksi. Vieressä oli hevi juuserin tulostin, joka oli kytketty tietokoneeseen.
Kun Phil ampui tulisuojastaan eli etuovelta viiksimiehen suuntaan, minä päätin lopettaa piilotteluni ja mennä asiaan. Oli myös muunlaisia paperimalleja, joille oli näemmä tehty happamuustestejä. Painokone oli näemmä mallia, joka sopi kohopainatukseen. - Täysillä päin ja paareilla pois, älähdin ja toimin kuin junan vessa suoraan raiteille.
35. Kun syöksyin betoniselle lastauslaiturille ja siitä alas soran peittämälle ratapihalle, näin miesten selkien pomppivan keltaisen heinikon keskellä ja katoavan ruosteenpunaisen junavaunun taakse kuin kaksi peikkoa haihtuisi vähemmän salattuun puutarhaan. Kaikkialla rehotti kellastunut ruoho, joka huojui tuulessa. Suurin osa luodeista läpäisi teräksisen oven, mutta minä olin ennättänyt kumartua. Hänen kädessään oli kiiltävä, pitkäpiippuinen revolveri, jonka hän oli onkinut auton hansikaslokerosta. Huomasin värjötteleväni pienen painokoneen takana. Kun suojauduin, pudotin lattialle leimasimia, joita oli modifioitu väärennöstarkoituksiin. Viiksimies joutui perääntymään takapihalle, jossa sijaitsi entinen ratapiha. - Ovat jo tulossa, virkaveli vastasi. Viiksimies oli siirtynyt viereisen tiiliseinän kulman taakse kummittelemaan. Hopealankaa, jota perhonsitojat käyttivät. Pajassa oli kaikki mahdollinen ja tarvittava, jolla setelien aitoustekijät ja turvaominaisuudet tehtiin tyhjiksi. Ulkona, hänen takanaan, haalarimies oli juuri menossa heidän kakkosautonsa rattiin. Konttasin eteenpäin ja tönäisin renkailla liikuteltava pikkupöytää, jonka pelti kolisi turhan äänekkäästi. Oli myös fluoresoivia väriaineita yksittäisten kuitujen värjäämiseen. Hahmotin muodot hyvin hitaasti. Luoteja sujahti pääni yli ja olin hetkessä lattialla paperipinon takana. Kuulin Philin saapuvan taakseni. Plymouthilla nuo miehet eivät pitkälle pötkisi, joten heidän oli pakko karata jalkaisin. Sitä he olivatkin jo tekemässä. Puuvillasekotteinen arkistopaperi oli tosiaan sellaista, joka ei hohtanut UV-valossa. Rosvo täräytteli lyhyitä luotisarjoja ja samalla sydämeni päästeli sivuääniä minkä kammiovärinältään ennätti. Vaikeasti hankittavaa lehtimetallia
Kun tulin tolkkuihini, näin, että virkaveljet FBI:sta olivat kurvanneet allamme olevalle asfalttitielle ja pakoa yrittäneitä miehiä pantiin jo liittovaltion kihloihin. Pyyhkäisin verta silmiltäni ja näin, että viiksimies kieri rinnettä alas ja osui puolimatkassa rikostoveriinsa. Ohi meni, mutta plasebo-vaikutus toimi, sillä sora luisti kantapäitteni alla ja lensin selälleni. Heilautin vasenta kättäni, joka osui ukon polvitaipeisiin ja kaatoi tämän. - Sait jo jakamattoman huomioni. Sitten Noutaja huusi meille: - Aidot oli! Olette molemmat velkaa kaksikymmentä dollaria! - Paska, Phil äännähti. Olimme aiemmin lyöneet vetoa siitä, olivatko tämän äijän kalapuikkoviikset aidot. - Jaettu ilo on puoli iloa, Dorn sanoi tunkiessaan haalariukon virka-auton takapenkille. Päästäni silmille valunut veri sumensi näkökenttäni. Kipu viilsi kyynärpäässä, ja koko käsi valahti veltoksi kuin löysä ergonomian opiskelija. - Olenko minä kunnossa. Hetkinen. Kun kohottauduin hieman, näin, että rinne päättyi kapeaan asfalttitiehen, joka yhtyi parinsadan metrin päässä Communipaw Avenueen. Siinä samassa viiksimies katosi kokonaan näkökentästäni. Kävelin symmetrisesti varpailla ja kantapäillä ja kyykistyminenkin sujui kun nojasin junanvaunuun. - Hei Jerry, yritä pysyä pystyssä, Phil sanoi huolestuneena ja yritti tukea minua. - Sanoisin, että ei se aina onnistu edes sellai-. Näin iskun tulevan. Naama oli turta ja jalat spagettia. - Ei aina voi onnistua, ei edes joka kerta, Phil tokaisi pidätettyä parivaljakkoa tarkoittaen. - Hyvyyttänihän minä sinua kuritan että tulisi mokomasta roistosta edes jonkinlainen eläjä. Haalarimies oli pudottanut rivollinsa ja Lewis Dorn raudoitti häntä virka-auton konepeltiä vasten. Kun pakotin itseni jalkeille, hoipparoin ja koikkelehdin ja näin punaisia pisteitä verkkokalvoillani. Alueen aika oli pysähtynyt ja siellä liikkui lisäksemme vain junanlähettäjien kummituksia. Noutaja-Neville heitteli maneerejaan eli retuutti viiksimiestä. He molemmat mätkähtelivät risukkoista mäkeä alas kuin kaksi kolarinukkea ilman kolaria. Vedin pääni taaksepäin ja kuulin ilmaviran suhahduksen. Oli mahdotonta laskea, montako kutia viiksimies oli käyttänyt. - Vedä itse etukäteen, mutisin sekavana. Myös päässäni rusahti, osuiko se kiskoon. Tärähdys iski aseen pois kädestäni ja se kolahti vaunun alle. Heti vaunujen takana oli nimittäin ruohikkoinen rinne, jota tukevampi kaveri oli juuri laskeutumassa. Näin Noutajankin lähteneen liikenteeseen. Taitaa olla taas tikkien paikka ja kirpputorilta pitäisi ostaa uudet teryleenit. Kuulin viiksekkään rosvon karjaisevan: - Aaauuuu! - Sorry vaan, Neville sanoi. Kuulin takaani ähkäisyn ja vilkaisin äänen suuntaan. Pohjakuntoni teki pohjanoteerauksen siten, että fysiikkani karahti kiville. En pysähtynyt auttamaan. Viiksimies oli jäänyt kytikseen ja yritti osua minua kaiketi tyhjällä TEC-9:llä päin pleksiä. Yritin päästä edes puoli-istuvaan asentoon, vaikka tuntui siltä, kuin olisin juuri kiskonut pullon raakaa ketamiinia.
36
Olin kaiketi lyönyt pääni lujaa. Phil oli kompastunut kiskoon ja kaatunut polvilleen kuin olisi ollut poistumassa Max Salosen baarista pikkutunneilla. - Älä lyö, viiksekäs vinkui. Ympärillä kasvoi puita ja pensaita, jotka hehkuivat tulipunaisina ja aniliineina... Lähdin ylittämään ruostuneita ja käyttämättömiä ratapihan kiskoja. takeltelin. - Ota tämä vähän kuin oppina, Neville uhosi. Kaaduin kasvoilleni ja sain suuhuni soraa, tyylipisteet ja taiteellinen vaikutelma +6. Pitelin nenäliinatuppoa päätäni vasten, mutta veri oli jo tahrinut rippipukuni. Ja hänellä saattoi olla vaihtolippaita taskun pohjalla, ajattelin kun saavuin junavaunun nurkalle
- Entäs sellainen kuin Buck Stone. Dunn vastasi: - No... - Siellä oli myös seteleissä käytetyt fontit ja digitaalisesti käsiteltyä ja piilotettua mikrotekstiä. selta, joka yleensä onnistuu joka kerta, sopertelin edelleen vähäsen sekavia. - Minulla on vielä parempia nimiä, joita olen joskus pistänyt rautoihin, Jack kuvaili. kysäisin. Max Salosella soi Beach Boysien kipale "Wouldn´t It Be Nice" ja sain eteeni lasillisen neljän ruusun touhutippoja, ja tämä yhteisvaikutus kirkasti synkimmänkin Cottonin. - Jopa oli jätkillä koleet eli viileät eli vilpoisat nimet, Steve Dillaggio naurahti. Etummaisesta Fordista pomppasi esiin Salaisen Palvelun erikoisagentti Murray Dunn. - Saatte nuo jätkät sitten kun me olemme kuulustelleet ne puhki! Phil huusi pukujätkille. - Johnny Slater ja Ramsey Palmer. - Loppu kruunaa meidät, ei taistelu, totesin köykäisen loppukevennyksen. Sen poistaminen ja uuden maalin sutaisu söisi ainakin viimeisimmät ylityökorvaukseni. Saatte valmiin paketin. Lincolneista kirmasi esiin aurinkolasimiehiä, joilla oli kengännauhat korvissaan. Olin kammannut jakauksen uuteen suuntaan. Oli myös laskurisysteemi, joka piti huolen siitä, ettei samaa numerosarjaa tullut useampaan seteliin. - Kun painopaikkaa tutkittiin, tietokoneen kovalevyltä löytyikin sitten setelimalleja, joiden värisävyjä, värikylläisyyttä, kirkkautta ja terävyyttä oli säädetty huolellisesti ja pitkään, Phil Decker kertoi muulle porukalle. Askeleeni oli keveä, sillä oli sopivasti perjan-
tai-ilta ja se oli loppuraskautuksen paikka. - Murhaaja- ja väärentäjäkaksikon nimet olivat Mason Drake ja Robbie Blake, kerroin. - Eadmund Losser.
37. - Mikäli ette ole taas ryypänneet itseänne tärviölle, teillä on vain lievä aivotärähdys, Mr. Nyt en nauranut äijälle, sillä sellaiselle kuorelle olisi ollut käyttöä. Kaksi tummapintaista Lincoln Town Caria, joiden edellä saapui vihreä Ford Focus Sedan. Mulkaisu oli merkittävä. Jimmy Cox, Phil Decker luetteli ulkomuistista pidättämiemme rankkojen jätkien nimiä. Tämä siksi, koska hiusteni keskelle oli ollut pakko ajella kalju pläntti, jotta tikit saatiin ommeltua. Päätä kutittaa sisäpuolelta. - Minulla tulee mieleen vain muuan naisten vessassa kiinni jäänyt ilotulitevaras, sanoin vaisusti. voisihan tuota ajatella. Duncan Hunt. - Ne ovat kiinni ja pysyvät! - Kelpaako. Rinteen keltainen heinikko heilui tuulessa. Lääkärillä olikin kenties selvänäkijän lahja ja hän näki lähitulevaisuuteen, sillä suunnistin heti vastaanotolta pääsyäni Max Salosen baariin. - Tarvitsitte vain viisi tikkiä. Ja Brian Blackbird. Ihmisarvon kriteeri on auto, ja ihmisarvoni oli painettu lokaan. - Melkein kuin Derek King tai Ace Stangle, jotka kerran nappasin. Näimme, kuinka alapuolellamme olevalle tielle kaahasi lisää autoja. - Se ei ole meiltä eikä teiltä pois. ~ - Oksettaa, pyörryttää ja aivoja kivistää. - Salkkareiden sisääntulo, tuhahdin. Jossakin television idioottimaisessa keksijäkilpailussa nauroivat mäelle Pelle Pelottoman, jonka ajatus oli vaihdettavia kännykänkuoria mukaillut idea auton vaihdettavista kuorista eri värjäyksillä. minäkin kailotin jotta ääneni kuuluisi. Heikko olo, kerroin. - Hienoa, ettei tämä pääty keskinäisiin turpakäräjiin, Phil Decker positivisoi. - Nämä heput eivät karkaa enää mihinkään! Phil jatkoi karjumalla. Cotton, syndikaattimme puoskaroiva konitohtori sanoi minulle. - Meinaako tämä sitä, että voin pysäköidä invapaikalle. Jos sen taustalla seissyt mustapukuinen Dunn olisi kohottanut kätensä sivuilleen, hän olisi ollut varsin vakuuttava variksenpelätin. Tällä kertaa. Minua otti pattiin se, että sillä aikaa kun jahtasimme gangstereita varastossa ja ratapihalla, joku kulman suurin luuseri oli vetänyt mustalla spraymaalilla punaisen Jaggeni kylkeen tekstin "paskalakit väijyy". Dunn katsoi meitä ylöspäin ja hänen suupielensä olivat vääntyneet alaspäin
Mutta antaa niiden puhdistaa oma pesänsä kun ovat sen sotkeneetkin. On siis mahdollista, että Elfman olisi tutustunut ex-rouva Drakeen siellä ja saanut sitä kautta vihiä "suuresta suunnitelmasta". - Eipä todellakaan, sanoin. - FBI:n Detroitin kenttätoimiston erikoisagentit pidättivät Parksin hänen kotoaan vaimon ja lapsen luota. Ja kaupan päälle virkamiehen vastustamiset ja FBI:n agentin murhayritykset. - Nainen oli samaan aikaan silittämässä toisessa huoneessa, kun kyseinen Mark Smith penkoi. - Väärentäjät olivat havainneet, että he olivat pistäneet väärennöstehtaansa pystyyn keskelle tällaisten apassien aluetta. Ilmiliekeissä hän ennätti lähtiessään napata nipun lottokuponkeja ja juoksi ulos kioskista. Steve Dillaggio kysyi.
38
- Alueen rauhattomuuden vuoksi, kerroin. - Tämä Parks tappoi ilmatilassa ja kaksikko teki surmatöitä maan päällä, Phil jatkoi. Kuka esiintyi näyttelijä Claytonina. - Syyttelystä puheen ollen, sanoin. Kakkua tulee ja tulee heille varmaan koristeitakin. - Miksi väärentäjät olivat karkaamassa sieltä pajastaan. - Ai jaa. - Kenties hän aikoi osingoille. - Turvakameran kuva kertoi karua kieltään. - Ja sitten hän on taas vapaa tekemään aivan mitä lystää, Neville tuhahti. Tarina ei kerro, voittiko hän kupongeilla mitään. - Ehkä, Phil sanoi. - Kun itse olivat niin kunnollisia veronmaksajia. Meillä ei oikein valtuudet riitä. Sinänsä hän ei ollut osallinen, vaikka aiheuttikin sen, että roistot saivat oman miehensä lentokoneeseen, väitin. - Nämä miehet eivät aio myöntää surmanneensa Elfmanin, Phil kertoi. - Mutta Mason Draken... - Kuinka tämän yökerhon omistajan käy. Jack kysyi. Riippuu siitä, mikä syyte edes on... - Eivät kai aio myöntää muutakaan. Siksi hänet surmattiin ja varmuuden vuoksi hänen tyttöystävänsä yritettiin murhata. - Tuo väite uppoaa minuun kuin väärä raha, Neville rökäisi tuimasti. Draken ex-vaimo oli töissä varastolla, jonne palkkionmetsästäjä Elfman oli soluttautunut aiemman juttunsa parissa, kun hän haeskeli jotakin hemmoa maksamattomien ruokkojen vuoksi. - Emilio Santosin. - "Ei sovi, ei mahdu", Lewis Dorn vitsaili. - New Jerseyssä on melkoisesti tätä jengiongelmaa, erityisesti Bloodsit valtaavat siellä elintilaa, jatkoin. - Varmaahan se ei ole, jatkoin. - Roomassa muuan mies murtautui yöllä elintarvikekioskiin, Neville kuvaili. Kunnollisena pidetty perheenisä Parks oli ottanut lentotunteja ennen tätä konekaappausta. Heti, kun Parks oli polttanut Cessnan ja ruumiit, hän oli lähettänyt sieppaamansa setelipaperit ja mikrotunnisteet rahtikuljetuksen mukana tälle kaksikolle Jersey Cityyn. Kun hän sai lopulta sytytettyä tuluksensa, kioski oli täynnä höyryjä. Mutta jääköön syyttely syyttäjälle. - Rahagangsterit hankkivat alkupääoman kiristämällä kasinomies Emilio Santosia tuhopoltolla, Phil kertoi. He halusivat pois niiden reviiriltä ennen kuin sinne olisi tullut sakkia ovista ja ikkunoista vaatimaan osinkoja anti-marttakerholle. - Joukon kolmas mies, muuan Dan Parks, kerroin. - Olen melko varma siitä, että Salaisen Palvelun sisällä on vuoto, joka aiheutti koko rumban. - Sen viiksivallun. - Juuri sen. Neville kysyi. - Selvisikö se, mistä tämä palkkionmetsästäjä sai selville väärentäjien suunnitelman. - Hän saattaa selvitä ihan muutamalla vuodella ehdollista. Lewis Dorn kysyi. Nopeaa toimintaa. - Näyttelijä Lance Clayton tiesi ilmeisesti sittenkin enemmän mitä piti, sanoin. -Tuskin häntä sen pahemmin syytetään. Steve hörähti. "Herra on hyvä ja saa rahansa takaisin". Mies yritti peittää jälkensä loiskimalla kaikkialle sytytysnestettä. - Ei kovin vakuuttava, Lewis Dorn hörähti. - Vastaava älyn jättiläinen murtautui Englannissa erään naisen kotiin, Lewis Dorn kertoi. - Vaan ehkä hän tekee parannuksen, hilpeilin. Mies sytytti itsensä tuleen. - Varsinaiset vehkeilijät saavat myös yhden syytteen salaliitosta. - Ehkä heidän olisi kannattanut pysytellä pelkissä kioskiryöstöissä, Phil sanoi
Hotellin turvahenkilökunta esti lähes horkassa tärisevän turhakkeen pääsyn sisään. - Niin kertooko tämä vitsi jotakin hänestä, vai kertooko vitsi jotakin suomalaisista joille Hof on maailman suurin tähti... Tyyppi jäi väijymään ulos pakkaseen. Edes poliisilla uhkailu ei auttanut. - Hyvä on, uskotaan, ankeaa on ollut. - Ja voisimme keskittyä vapaa-ajan viettoon. Jack Harma kertoi: - Sukuseutujeni pohjalainen olla-verbin taivutus: moon oikias, soot vääräs, soon kans vääräs. Tyyppi jatkoi: "Olet... - Jos Conan odotti omaa faniaan, mietin. sinä olet...", johon Conan vastasi "Niin. Ihmisenä?" Naurua piisasi. Tyyppi posmotti Conanille "Kuule... - Otan osaa, sanoin. - Jos saksalaisilla oikeasti onkin huumorintajua. sinähän.... - Kiitos, Jack.
- No, siellä muuan sekavan oloinen paikallinen tv-kuuluisuus, mikähän lie tee-tee-aa ollut, hinkui päästä hotellissa majailleen Conanin puheille talvipakkasella. - Maattomana vuoden 1945 Suomessa hän saattoi olla vain metsäsavotoilla. On olemassa tasaisen maan, ylämäen ja alamäen putkea. - Luulin, että Baywatch-Hasselhoff tunnetaan vain Saksassa, siellähän se on levyttänytkin, Steve mietti. - Valheella on lyhyet jäljet, ellei käytä väärää passia, Phil veisteli. Moomma oikias, tootta vääräs, noon aivan mettäs! - Kun ymmärtäisi edes sanankaan tuosta, hönkäisin ja kulautin viskiä kitusiini. kysyin. - Vaikkapa viemärin putkissa. Porkkanana oli esimerkiksi sellainen kuin "tehopakkaus". Lopulta, aamulla herra Amerikan juontaja laskeutui hissillä alakertaan ja suomalainen pölhö yritti taas päästä puhumaan julkulle. Tehopakkauksen saadakseen täytyi hakata kahtenatoista peräkkäisenä päivänä neljä kuutiometriä pinotavaraa per päivä. - Onkohan kaikki bisneskieli Toisen Maailmansodan peruja. - Niinhän ne kusipäät jaksaa selittää, mietin. - Että jos ne vain näyttelevät konemaisia, jäykkiä ja täsmällisiä jossakin liikeneuvottelussa. - Eihän Natsi-Saksakaan perääntynyt Siperiassa, vaan joukot "suoristivat linjojaan". Siitä taisi syntyä niin sanotut mottikilpailutkin. Iltaohjelman juontaja Conan O´Brien vieraili vuosia sitten siellä sukuseutujeni maassa, Jack Harma kertoi. - Kuulin ehkä väärin. makuuhuoneessa naisen arvotavaroita. Jos alamäessä käyttää ylämäen putkea, vesi virtaa putkessa väärään suuntaan. - Heheh. - Niin se vain on, että jokainen kusipää ja oman edun tavoittelijakin on joskus ollut rakastettavasti jokelteleva ja suloinen vauva, Lewis Dorn sanoi. Eräällä sukulaismiehellä niitä ei ollut, Jack Harma kertoi. Phil mietti. - Tuli mieleen vitsi. Meniköhän tuo nyt oikein. Mies oli aivan täpinöissään. "Toimintoja selkeytetään" ja "hintoja tarkistetaan" ja yhtiön taloudellinen tilanne on "haastava", Neville mörisi. Siellä ei ollut vapaa-ajanvietto-ongelmia. Se teki satakaksikymmentä kappaletta päivälle. - Ei mennyt ihan putkeen, sanoin. - Juuri niin, tuo oli jo se vitsi! Phil pärskähti. Steve hörähti Dornille, joka on tunnettu kusipäisyydestään ja ylpeä siitä.
39. Poliisitkaan eivät saaneet häntä herätettyä ja mies piti kantaa putkaan. - Sitä väärää on niin kaikenlaista, Steve sanoi. Se sisälsi 200 grammaa sokeria, 250 grammaa kahvia ja neljä lootaa Työmies-savukkeita. Kohmeinen pöljä saapui Conanin luokse. Kerro vain" ja oletti että tämä on taas näitä ihailijoita. Conan näki miehen pyristelyn ja antoi tälle paavimaisesti luvan saapua keskustelemaan. Johtuen valiumin ja vodkan sekakäytöstä herra Smith nukahti naisen sängyn alle. olet varmaan tavannut sen David Hasselhoffin, niin millainen se on. Huonokuntoisella, jostakin vannekiskosta mutiloidulla pokasahalla, keskellä talvea, kun puut olivat umpijäässä. "Niin, sinulla oli jotakin asiaa?" tv-kuuluisuus kysyi. Hotellin henkilökunta esti taas huurteisen ukon menon alkuunsa. - Onneksi ei ole ongelmia vapaa-ajan vieton kanssa, Steve sanoi. - Muistat vielä niin kauas taaksepäin. - Voisiko jo unohtaa väärän rahan tapauksen, joka siirtyi syyttäjälle
- Joko sinullakin on tpaita jossa lukee "No Future". - Sitä odotellessa, otetaanpa vielä yhdet ennen siirtymistä rähinäviinaan, Jack ehdotti. Onko sinulla Cottonin nimeltä Helapääpuukko ja puntari. Kulautin viskin ja ajattelin ottaa enää vain yhden ja mennä sitten kiltisti kotiin nukkumaan. - Se sähkökin loppuu joskus, Neville nauraa horisi vuosirenkaiden eli vuosilustojensa voimalla. - Joskus totuus sattuu, Neville murahti ja kohotti lasiaan. - No auts, Steve sanoi. - Sähköankeriailla voisi laittaa talouden valot pelaamaan, mutta pitäisikö niitä tökkiä koko ajan jollakin kepillä. Helapääpuukko ja puntari. - Ihminen ei ole tälle pallolle mitenkään välttämätön otus. - Montakohan angoravillapaitaa tarvitaan sähköistämään televisio. Julkaisemme tässä DECKERIN KIRPPIKSESSÄ ilmoituksesi ilmaiseksi ja toivotaan, että joku Cottton kerääjä huomaa! Kirppis laitetaan myös www.jcotton.com nettisivuille. Lübbe, ISSN 1458-1515 Bergish Gladbach, Germany. LOPPU
Kustantaja: MM-Kustannus ky Juntunen Kauppurienkatu 33, 90100 OULU Puh. 040 5317338 fax: (08) 334989 email: jerrycotton@jcotton.com nettisivut: www.jcotton.com painopaikka: Kalevaprint 2009 Vastaava toimittaja: Timo Juntunen Translated by: Timo Surkka Copyright Bastei-Verlag, Gustav H. Siinä kerrotaan jostakin suomalaisesta joka joutui Nykissä mielisairaalaan.Ota yhteyttä: Hannu purhonen hannu.purhonen@pp.inet.fi. ehdotin. - Jonka jälkeen ördäillään ja raivotaan kuin skientologien galaktinen hallitsija Xenu, tuumasin. 044 5350360, www.jcotton.com 40
Voit lähettää toimituksen sähköpostiin tietoja vanhoista cottoneita joita haluaisit itsellesi, tai haluat niitä myydä tai vaihtaa. - Ei nyt sentään, kunhan vitsailin. Kun heräsin lauantaiaamuna minulle oudosta paikasta, olin yhä niin kännissä, etten tiennyt olinko polttanut sen kämpän vai syönyt jonkun lemmikkigerbiilin. Veikkaan, että tulemme piakkoin huomaamaan sen. Se on 1960-luvun alkupuolelta tai puolesta välistä. www.bastei.de Tilaukset: puh. Jack mietti niitä näitä kaalinpäitä. Jackin katse oli kiinnittynyt katonrajan televisioon, jossa tuli jokin avomurtumia käsitellyt jakso ohjelmasta "Hirveimmät tosielämän vammat", johon katsojat olivat lähettäneet kotivideoitaan
Tyytyväisyys on taas taattu ainakin hetkeksi...
HUOM: Eräissä viesteissä vastuu siirtyy viestin lukijalle...
Tilauksen hinta on 0,95 ja se veloitetaan matkapuhelinlaskusi yhteydessä. 2007-2009 = 5,5+pk.
TAVALLISET JERRY COTTONIT: 1 / 01 Luotisadetta ja konnankoukkuja 5 / 01 Poliisintappajia ja tappajapoliiseja 2 / 02 Viisumi helvettiin väärillä passeilla 4 / 02 Nevillen 11.käsky 5 / 02 Cottonin kostoretki 1 / 03 Pakokaasua, G-mies Cotton 2 / 03 Laskut maksetaan verellä (loppu) 3 / 03 Käry ennen kuolemaa 4 / 03 Syyllinen palakoon rikospaikalle 5 / 03 Kyllä roisto roiston tuntee 6 / 03 Gangsteridivari 1 / 04 Elämysloma helvetissä 2 / 04 Kuolema kuittaa univelat 3 / 04 Läiskistä turpiin, rosvot multiin 4 / 04 Viikatemiehen laatuaika 5 / 04 Luotien liverrystä 1 / 05 Kalma Media Oy 2 / 05 Operaatio pakkopaita 3 / 05 Kalmankylväjä San Felipessä 4 / 05 Tasan ei käy konnan lahjat 1 / 06 Minä ja aseeton murhaaja 1 / 08 Epäpyhä salaliitto (loppu) SPECIAL JERRY COTTONIT: 1 / 01 Luoteja kaikilla mausteilla 2 / 01 Agenttiralli enkelten kaupungissa 1 / 02 Piru periköön Bostonin petturit 2 / 02 Kuolemankujan hakuammuntaa.... Palvelu toimii DNA:n, Elisan, Kolumbuksen, Saunalahden, Soneran, TeleFinlandin ja Zerofortyn liitymissä.
Puh. 2 / 07 Luuvitoskuuri ja moukan tuuri 3 / 07 Kalmistotie 4 / 07 Onni potkii G-miestä rautasappaalla 2 / 08 Ensin hutkitaan, sitten tutkitaan 3 / 08 Musta hevonen murharaveissa 4 / 08 Palkkamurhaajan palkkakuoppa 5 / 08 Yhden miehen sota ei yhtä miestä kaipaa 1 / 09 Ilmainen lounas, kovennettu kakku 2 / 09 Rion kuuma asfaltti 3 / 09 Cotton kuivilla, kelmit nesteessä
Kirjoita viestin alkuun JC LURITUS ja tähtimerkkisi ja lähetä viesti numeroon 173664. Saatavana takautuvasti aikaisemmin ilmestyneitä Cottoneita:
2001-2004 = 2,5+pk. 0400 285192, www.jcotton.com
44
www.jcotton.com. Esimerkiviesti: JC LURITUS KAURIS Paluuviestissä Jerry Cotton pulauttelee ihanaiset lemmenlurittelut joita voit muokata jos niin haluat ja sitten lähettää muusallesi. 2005-2006 = 3,5+pk. 1 / 06 Korruptio kannattaa aina 2 / 06 Kauas on lyhyt matka 3 / 06 Sokkoleikkiä veriväreillä 1 / 07 Tie G-miehen sydämeen vie luotil... 3 / 02 Sarjatulta San Franciscossa 1 / 03 Suuri ja mahtava gangsterisota 2 / 03 Toimintaloma Torontossa 1 / 04 Hop hautaan, pahat pojat 2 / 04 Kellä tonni on, se tonnin kätkeköön 3 / 04 Pudotuspeliä pilvenpiirtäjästä 1 / 05 Leipäjono ruumishuoneelle 2 / 05 Puupalttoo tai loppuikä sovitusk..
45
En ollut koskaan tavannut ikkunan alla istuvaa miestä, mutta tunnistin heti koukkunenästä ja mustien nappisilmien alla roikkuvista paksuista alaluomista että hän oli yksi yhdysvaltain alamaailman etsityimmistä kahdestasadasta Cosa Nostran konnista. Harmaat aivosoluni kaivoivat lokeroistaan myös nimen, Anthony DiGenno, numero kaksi Casesi-perheessä. - Ei minulle, vastasi Phil. DiGenno tarkkaili meitä hetken ja kysyi sitten lopulta: - Haluaisitteko paukun. Kuulin hiljaisen surinan, ja käännyin katsomaan.
TILAAN JERRY COTTONIN: TILAAN SALAPOLIISI ASKO KUKKOSEN:
TUTUSTUMISTARJOUS:3lehteä13,95
kestotilaus 12 numeron laskutusvälillä 58 kestotilaus 6 numeron laskutusvälillä 30 kestotilaus 3 numeron laskutusvälillä 17
(laskutus tutustumisjakson jälkeen 17/3 numeroa)
TILAAJALAHJAN SAA VAIN KESTOTIALUKSIIN, EI TUTUSTUMIS- TAI MÄÄRÄAIKAI TILAUKSEEN: tilaajalahja A:Suomen eka Cotton 1/1961 tilaajalahja B:CD Äänikirja: Kostaja Sing Singistä (A) tilaajalahja C:Uusin Asko Kukkonen tilaajalahja D:Uusin SinäMinä
Lehden saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -paikka Puh.
(B)
(C)
(D)
LAHJATILAUS
Lehden maksajan nimi: Osoite: Postinumero ja -paikka
MAKSAJAN OSOITETIEDOT MIKÄLI ERI KUIN SAAJALLA.
Puh.
46
Holhoojan allekirjoitus mikäli tilaaja on alle 18-vuotias
TAI TILAA! PUH. - Tässä ne kaverit nyt ovat, sanoi Tryon. 4/09. Minä pudistin päätäni. J
okaisen FBI-agentin koulutukseen kuuluu näkömuistin harjaannus. DiGenno painoi kirjoituspöydällä olevaa nappia. 044-5350360, WWW.JCOTTON.COM
TILAUSLIPUKKEEN SAA KOPIOIDA ELLET HALUA RIKKOA LEHTEÄSI
044 5350360 TAI WWW.SINAMINA.FI
47. TILAA! PUH
PAL.VKO 2009-36
JOUKKOKIRJE
M
302539-0904
oskus Jerrykin on joutunut esittämään kysymyksen "mikä maa, mikä valuutta?" Nyt kyseessä on vähemmän mansikkainen oma maa, mutta valuutta on väärää. Seuraa hikistä tallailua ovelta ovelle eli slummien keskeltä turhajulkkujen pariin. Hölmöilymittarin lukema on huolestuttava eli Cotton ei taaskaan petä vaikka pettääkin kaikki syndikaattinsa odotukset ja rippipuvusta karkaa lanka jos toinenkin. Kun muuan lentokone katoaa tutkasta, FBI alkaa tutkailla väärän rahan tekijöitä. Väärän valuutan ja valheen lyhyet jäljet ovat jotakin ihan muuta kuin vauhtijäljet G-miehen kalsareissa. Kun erikoisagentti Jerry Cotton aloittaa tutkimuksensa, seikkailun linjana on tuttu tinkimätön linjattomuus.
J
48. Änkyrämäistä huulenheittoa, kalloluiden kumahtelua ja puolivallatonta takaaajoa..