Kukkonen tietää oikean ja väärän - vai tietääkö. Kukkonen on arvaamaton ja ovela älykkö, joka käyttää kotimaisia kommervenkkejä, ronskia runoilua ja runttaavaa ruumiinkulttuuria rikollisten kanssa. Kukkosen selvitettäväksi siunaantuu yleensä tehtävät, joiden edessä virallinen virkavalta on vetäny vesiperän.
KÄY TARKISTAMASSA NETTISIVUJEN KARTASTA, ONKO KUKKONEN KÄYNYT HÄMMENTÄMÄSSÄ PAIKKAKUNNALLASI
WWW.JCOTTON.COM/ASKOKUKKONEN
2. Uusiin passeihin kuuluu kuulemma piakkoin lisätä biotunniste. PÄTKÄ ERÄÄSTÄ VANHASTA KUKKOSESTA...
PAKKOA EI SANELE KUIN KUOLEMA TAI KUKKONEN 2/2003
Aamujen aamu. Eräässä eräliivieni taskussa oli hätävarana kasvokuvia omasta pärstästäni, jotta voisin pikaisessa tilanteessa ainakin yrittää väärentää jotakin rintapielen korttia, jotakin henkilöllisyystodistuksen tapaista. Kun jätkä kuolee, se muuttuu poroksi, ajattelin nyppiessäni ylimääräisen karvan nenänpäästäni. Totta se on. Oma passini on ollut aikoinaan kainalotaskussa niin kauan, että sen hienhaju käynee biotunnisteesta
Kukkonen ei ole legendaarinen Pekka Lipponen, vaikka yltääkin yhtä yllättäviin suorituksiin, eikä Kukkonen ole Paavo Lipponenkaan vaikka kovin näköinen onkin. Katsoin peilikuvaani
n:o 2/2003 ( lopussa ) Pakkoa ei sanele kuin, kuolema tai Kukkonen n:o 3/2003 SUPERNUMERO, 4 juttua -Retorinen ryöstö, -Tavallista villimpi pohjola -Erämaa on täyttä murhaa, -Vain motiivi puuttuu n:o 1/2004 Kapakkakuolema ja Kukkosenjohdatin n:o 2/2004 Cotton-specialin yhteydessä: Kiero kuin korkkiruuvi n:o 3/2004 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkosen on kuoltava n:o 1/2005 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkonen ei käskystä laula 1/2 n:o 2/2005 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkonen ei käskystä laula 2/2 n:o 1/2007 Kalmankoura, Kukkonen tai käsiraudat n:o 1/2008 ( lopussa ) Tee testamenttisi, Kukkonen n:o 2/2008 Julman uhkapelin pirulliset panokset
3. n:o 1/2002 ( lopussa ) Jollei Siperia opeta, niin sitten Kukkonen n:o 2/2002 Irtopirut ja tuonelan lautturit Kukkosen merrassa n:o 3/2002 ( lopussa ) Viina, terva, sauna-sitten Kukkonen n:o 1/2003 Vieläkö omatunto kestää Kukkonen
George Arthur"Neville", apuvastaava erikoisagentti, iältään jo vanhempi rikostutkija, joka on sitä mieltä, että avioliitto ei sovi lainvalvontaviranomaiselle. rikoksiin kytkeytyvät lainvastaisuudet. FBI:n mandaattiin kuuluvat kansalaisoikeuskysymykset, terrorismin vastustus, vastavakoilu, järjestäytynyt rikollisuus, huumerikollisuus, väkivaltarikokset, talousrikokset ja muut em. Tämä vanha poliisielin muodostui erittäin merkitykselliseksi Amerikan kieltolakiaikoina, jolloin se organisoitiin uudelleen ja aseistettiin, jotta FBI:läiset olisivat tasaveroisia häikäilemättömien salakuljetusgangstereiden kanssa. FBI on USA:n oikeusministeriön alainen liittovaltion tutkimusvirasto. Phil Decker houkutteli aikoinaan Jerryn FBI:n palvelukseen ja työparikseen. Jerry Cotton nodattaa G-miehen tunnuksia: "Uskollisuus, urhoollisuus, rehellisyys." Philipe Marcele "Phil" Decker, FBI:n erikoisagentti on parasta ystäväänsä Jerryä virkaiältään paria vuotta vanhempi. Neville luokitellaan virkaveljiensä piirissä New Yorkin rikoshistorian käveleväksi ensyklopediaksi. Lempijuoma Four Roses Whiskey nautitaan aina hyvin tehdyn työn kunniaksi ja ehkä joskus muulloinkin. Jerryn tupakkalakko alkaa joka viikko uudelleen ja uudelleen. Phil Decker on hienosteluun taipuvainen, panatellaa poltteleva entinen estetiikan ylioppilas, joka rakastaa Four Roses viskin lisäksi ranskalaista punaviiniä ja Jerryn punaista Jaguaria, jota hän lainailee tehdäkseen vaikutuksen lukuisiin tyttöystäviinsä. Budjetti on yli 3 miljardia dollaria. Jerry Cotton on kotoisin Connecticutin osavaltion Harpersvillen kylästä, missä hän loi pohjakuntonsa toimimalla nuoruusvuosinaan seppä Callahanin pajassa oppipoikana. Jerry Cottonin salaiset aseet ovat "sepänsällin spesiaali" eli erityisen nopea oikea suora ja hirtehishuumori, joka ei hyydy kiperässäkään paikassa. FBI:n henkilökuntaa Jerry Cottonissa Jeremias Aaron "Jerry" Cotton on FBI:n erikoisagentin koulutuksen saanut poliisi, jolla on huippuluokan ruumiinkunto, lahjomaton oikeudentaju, salaman-nopeat refleksit, veitsenterävä äly, hellittämätön sinnikkyys rikollisjahdissa ja hullunrohkea verikoiran taistelutahto. Ikänsä vuoksi Neville on siirretty hoitamaan käsiarkistoa, jossa hän viihtyy Four Roses Kentucky Straight Bourbon Whiskeyn voimalla.
4. FBI:llä on palveluksessaan lähes 12000 erikoisagenttia ja 16500 muita alan ammattitukihenkilöitä. Noilta ajoilta on peräisin FBI:n poliisien kansanomainen nimitys "G-miehet" ( Gun-Men ) FBI:n Washington D.C: ssä olevan päämajan alaisuudessa on 56 kenttätoimistoa ja näiden alaisuudessa 400 paikallistoimistoa. Jerry Cotton on vaatimaton maalaispoikaluonne ja poikamies, jonka ainoa todellinen intohimo tuntuu olevan punainen Jaguar. FBI vastaa jossain määrin Suomen keskusrikospoliisia
John D. G-mies Steve Dillaggio on italialainen hurmuri, joka kilpailee Philin kanssa pukujen tyylikkyydessä. Neville kannattaa suoraa toimintaa ja rikollisten lievää ankarampaa kohtelua. G-mies Fred Nagara, iäkäs italiaano. Harkitsevainen ja aina tilanteen tasalla oleva Assistant Director In Charge, joka on ansainnut niin alaistensa kuin Washingtonin herrojenkin kunnioituksen. Jerry Cotton kirjoitetaan minä-muodossa G-mies Jerry Cottonin omina muistelmina.
5. Polttaa piippua ja pitää pöydällä olevat kynät erinomaisessa järjestyksessä ja terävinä. Highin ikinuori sihteeri, joka keittää hyvät kahvit ja säteilee aina hyvää tuulta. Myrna, keskusneiti, jolla on seksikkään käheä ääni. G-mies Joe Brandenburg, jäyhä,saksalaista sukua oleva entinen kaupunginpoliisin luutnantti. Lempirepliikki "ugh". G-mies Leon Eisner, toimii usein keskuksessa ja harrastaa piirtämistä.
Tiedoksi lukijalle: Jerry Cotton on alunperin saksalaisen Bastei-ferlagin 50-luvulla luoma kuvitteellinen pienoisjännitysromaanin hahmo. Lupaa turpiin myös sille, joka kutsuu häntä oikealla etunimellä. Jack Harma, suomalaiset sukujuuret omaava pitkä siilitukkainen G-mies, joka puree purkkaa ja viljelee hirtehishuumoria. Taskumatti on pelastanut ainakin kerran Nevillen hengen tappavalta luodilta. 1961 alkaen. Salaiset aseet ovat Colt Peacemaker .45 eli "rauhantekijä" ja kieltolain aikainen hopeinen taskumatti, joka on aina povessa. Suomalainen Jerry Cotton on ilmestynyt v. Jerry Cotton ilmestyi parhaimmillaan 60 eri maassa useilla eri kielellä ympäri maailmaa. G-mies Zeerokah on harvapuheinen intiaani, joka juo tuoremehua ja ymmärtää huumoria. High on FBI:n New Yorkin kenttätoimiston johtaja, jota alaiset kutsuvat tarkastajaksi. Neville pitää Jerryä oppipoikana, Philiä hienostelijana ja nimittelee nuorempiaan viirupyllyiksi. June Clarke on kaunis G-nainen, joka on harvemmin kentällä mukana. Helen on John D. Jack kantaa mukanaan isoisältä perittyä taskukelloa ja kertoilee mielellään virkaveljilleen tarinoita Suomesta
- Mutta entä jos väkivalta pitää sinusta. Että sellaista, tuumaa Jerry ja ampautuu mukaan seikkailuun, jossa rahanpesusta seuraa sanasotaista nestesaippuaoopperaa ja tulipalokiirettä. Lopulta päädytään remuamaan autopesulaan ja brasilialaiseen vahaukseen. - En pidä väkivallasta, vastasin. J
os odotat seksiä ja väkivaltaa, et tule pettymään, nainen sanoi minulle. Kun "Alien"-elokuvan käsikirjoitus myytiin tiivistämällä tarina lauseeseen "Tappajahai avaruusaluksessa" ja filmin "Speed" tarina saatiin kaupaksi lyhentämällä se lauseeseen "Die Hard linja-autossa", tämä juonikuvio voitaisiin suppeuttaa sanoihin: "Marx-veljekset ja päivä rahanpesulassa".
6
Muuan entinen mies, yhdeksänkymppinen rohjake, sanoi viimeisinä sanoinaan kuolinvuoteellaan maksa sökönä: "Pitikin sattua juuri nyt kun lopultakin opin ottamaan kohtuudella!" En ollut ihan varma siitä, miten tuo liittyi tottelemattomuuteen mutta sillä hetkellä en vaivannut
R
päätäni liialla logiikalla. - No en todellakaan! mies hihkui. Näin miehen hakkaavan naista ja päätin mennä väliin. Olin aika hämmästynyt ja se kai näkyi kasvoiltani. - Frank Sinatra on todennut: "Säälin ihmisiä, jotka eivät juopottele. Jossakin avoimesta ikkunasta soi pormestarin tyttärestä kertonut CCR:n kappale "Molina" jonka tahtiin askelsin pitkin öistä katua. Jotkut juovat tuota
7. Kaiuttimesta nykytteli ulos Fatboy Slimin eli entisen Housemartins-jäsenen Norman Cookin kappale "Wonderful Night". Tämä palavasilmäinen kaunotar yritti potkaista minua kulkusille ja väistin tämän täpärästi mutta onnistuneesti. - Sittenhän Lewis on jo kannuksensa ansainnut, sanoin porkkanamehua maistelevalle Lewis Dornille, joka virnisti. hämmästelin ja olin yskiä neljän ruusun touhutippoja ulos kurkustani. Neville pähisi: - Jos kieltoa ei perustella, siinä on kehotus tottelemattomuuteen. Nyt molemmat yrittivät käydä minun kimppuuni! Peräännyin kämmenet rauhoittavasti ilmassa ja sanoin: - Okei okei, hakatkaa toisenne ihan rauhassa, minä en puutu asian. - Kaksi varoitusta liiallisesta voimankäytöstä ja sitten sinua jo kunnioitetaan. - Häivy hitoille siitä, kusipää! nainen meuhkasi minulle kuin perheensä pleksin (mutta ei hyvinvoinnin) ylläpitäjä, joka yleensä on se väkivaltainen aviomies. Näyttelijä Danny Gloveria muistuttanut mies puolestaan huusi kuin kanannussija italialaisessa elokuvassa: - Helvettiäkö sinä tulet meitä neuvomaan. - Saatanan paskapää, katselit sitä tarjoilijatyttöä kuin jotakin seireeniä, kuulin naisen huudon. - Vai niin. Mitä sille kuului. akas päiväkirja. He jäivät puhisemaan, märisemään ja haukkumaan toisiaan kun jatkoin matkaani kohti kotiani. Kun olin saavuttanut tavoitteeni eli lievän hönön, palasin Federal Plazan laidalla sijainneesta Max Salosen baarista metrolla ja jäin akuutisti pois keski-Manhattanilla keskivaikeassa laitamyötäisessä. - Että mitä. - Hirveää silmäpeliä! - Hei, rauhoittukaa, sanoin juostessani paikalle. Ohitin kiinalaisen ravintolan, valoisan viinakaupan ja silloin se tapahtui. - Rauhoittukaa! toistin. Kun he heräävät aamulla, ei heillä sen parempaa oloa tule olemaan koko päivänä", Phil muisti aforismin. - Tapasin eilen Gerry Fisherin, erikoisagentti Phil Decker kertoi Max Salosen baaritiskin äärellä. Pudistelin päätäni. - Tosi on. - Se G-mies joka jäi eläkkeelle puoli vuotta sitten. Raittiin ihmisen mielestä se olisi puoliksi täynnä. Iltahan oli mitä mainioin, kertoi jo edessäni ollut viskilasinikin. - Sanoi vain kalastelevansa ja ottavansa iisisti. - Kaikki kiellot ja säännöt on tehty meikäläisen vuoksi, tämä lyhytpinnainen kestomulkvisti väitti. Oli muuten raivoraitis. kysyin. Syystä että hän oli enemmän humalassa kuin minä. Lähdin ohjastamaan jalkojani kohti apartment-taloa, jossa poikamiesboksini sijaitsi. Sanoi, ettei hänellä ole enää syytä ryypiskellä, kun hän ei enää ole FBI:n palveluksessa! - Niin se saattaa hyvinkin olla, mutisin ja tuijotin lasiani, joka oli puoliksi tyhjä. Havaitsin, että se olikin nainen joka hakkasi miestään. - Et ole kunnon erikoisagentti ennen kuin olet saanut vähintään yhden varoituksen tutkimuksissa käytetyistä työmenetelmistä, Noutaja-Neville murahti meille. Tämä on yksityisasia! - Ottakaa nyt ihan rauhallisesti... Sinä iltana töiden jälkeen häppäliemi maistui, mikä tarkoitti sitä että Jaguar jäi parkkiin Federal Buildingin parkkihalliin
Tunnustelin hoikkaa rannetta. Äsken vielä niin riehakkaasti riidellyt tyyppi oli avun ulottumattomissa, sillä osa kallosta puuttui. Jos ruumis on huoneenlämmössä, sen lihakset kangistuvat kuuden vuorokauden jälkeen ja laukeavat kahden vuorokauden jälkeen. Rekisterinumeroa en ennättänyt nähdä. Vaikka en ampujan kasvoja nähnytkään, kuulin kuinka ampujasta lähti yllättävän paljon mölyä. ~ Päätin rynnätä uudestaan apuun, sillä ei tässä iässä enää ennätä luonnettaan vaihdella. Suttuinen veri varastaa kaiken huomion ja se tahrii, roiskuu ja sotkee,
8
se on tahmaista ja tummuvaa ja paakkuuntuvaa ja maksoittuvaa ja sen haju vääntää vatsan ylösalaisin, veri on sairaan väristä ja tummaa ja kun veri räjähtää ja ryöppyää ja purskuu kehon ulkopuolelle, se kiljuu ja rääkyy olevansa poissa sieltä missä sen kuuluisi olla ja se voi vain roiskumalla pärskyä ja takertumalla tarrautua ja iskostua paikkoihin joista se ei koskaan lähde eikä hellitä millään pesulla ja se on erittäin kaukana punaisesta elokuvaverestä. Aivan edessäni oli pienikokoinen, metallinen roskapönttö. Tottakai vaatetus ja ulkoinen lämpötila vaikuttavat asiaan ja niiden vaikutus lasketaan erikseen. Yritin tyrehdyttää hänen verenvuotoaan ja vilkuilin kelloani ja odotin kuulevani piipaa-autojen äänet. Kuolleen lämpötila laskee useimmiten asteen verran tunnissa ja tämän tietämisestä on hyötyä jos joudutaan arvioimaan kuolinaikaa. Kieppuva kansi suhisi ilmassa ja särki toisen takavalon. Kiinnitin huomioni outoon autoon, joka hidasti merkillisesti. Havaitsin, että molempiin oli osunut ja tilasin paikalle ambulanssin. Ase oli tietysti kainalokotelossani mutta en väkiviinaa nauttineena luottanut sihtiini. Ne johtuvat siitä, että veri niin sanotusti "laskeutuu" ja täyttää hiussuonet. Siinä samassa peliin puuttui kolmas taho. Veri ei käyttäydy kauniisti tai leviä kuin punertava vesi tai koristele valumalla kuin ruoka-annoksen päälle muotoiltu tomaattikastike. Puolen vuorokauden jälkeen ihossa olevat lautumat eivät enää vaihtele paikkaa ja kuolonkankeus jäykistää ruumiin. Päätin estää veret seisauttavan teurastuksen ja käynnistin nujakoimissimulaattorini. Rikospaikkatutkijat saapuivat ja kerroin,. Buick hiljensi heidän kohdallaan ja auton sivuikkunasta työntyi aseen piippu! - Sinä! kuulin naisen tunnistavan heitä uhkaavan aseenkantajan. Katsoin edessäni ollutta näkyä. Juoksin pariskunnan luokse ja kaivoin samalla kännykän vyökotelostani. Suuntasin roskapöntön kohti pysähtyneen Buickin avointa sivuikkunaa. Selvempää ruumista ei olekaan, mutta silti lääkärin täytyy todeta hänet kuolleeksi ennen kuin millekään ryhdytään. rähinäviinaa kun eivät tavallista viinaa halua tai osaa ottaa. Tapahtunut oli selvittänyt pääni nopeammin kuin mikään raittiin ilman myrkytys, kävelylenkki tai pannullinen kahvia, jonka vaikutus kumminkin on pelkkää plaseboa eli silkka uskomus. Pääasia oli se, että hän hengitti vapaasti melko luonnollisessa asennossa. Kuolleen iholle ilmaantuu parissa tunnissa sinipunaisia läiskiä eli lautumia. Kun pitelin käsiäni naisen punaista pulppuavan rintakehän päällä, tuijotin miehen kalmoa. Mies oli kuollut. Seuraavaksi käytin roskiksen kantta frisbeenä. Sitten soitin pikavalinnalla FBI:n keskukseen, josta tieto ammuskelusta välittyi myös NYPD:lle. Otin vauhtia ja ponnistin käsivarsillani pönttö lähti matkaan. Buick urahti liikkeelle kuin Concorde ranskalaiselta kiitoradalta ja pian punaiset perävalot katoaisivat näkyvistäni. Tartuin pönttöön, jonka kansi kierähti asfaltille. Ambulanssi saapui. Mies todettiin kuolleeksi ja naista lähdettiin viemään sairaalaan kriittisessä tilassa. Samalla kun suuliekki alkoi väpättää, pönttö sujahti sisään auton ikkunasta ja kajahti päin ampujan näkökenttää eli naamataulua. - Helvetin uppopaska! kuulin mölähdyksen. Naisen pulssi toimi edelleen, mutta rintalastaan osuneiden luotien vuoksi en uskaltanut siirtää häntä
- Heidän nimensä ovat Matt ja Rose Windhammer. - Lasit olivat tummennettuja ja kuski saattoi ihan hyvin toimia myös ampujana. Ryhtykää te nyt tekemään tiedettä. - Mitä mestari. Tutkija huomasi, kuinka kiihkeästi vetelin spaddua. Kun olin käynnistänyt pöydälläni olleen helvetinkoneen, tutkinut saapuneen sähköpostin, vastannut soittopyyntöihin, ottanut yhteyden eilisiltana tapaamiini tutkijoihin ja tehnyt paperitöitä noin 32 minuutin ja 40 sekunnin ajan, kysyin Phililtä: - Lähdetkö messiin sikarikerrokseen tapaamaan tarkastaja Highiä. High naputteli pöytää terävällä lyijykynällä. Aamiaisen valmistukseen käytin lieden levyä, uunia, mikroaaltouunia, leivänpaahdinta, kahvinkeitintä, parillaa ja vieläpä ihan v-uilun vuoksi vohvelirautaa niin että ampeerit paukkuivat energiansäästön, huutokaupattavien päästöoikeuksien, kasvihuoneilmiön, ilmastonsuojelun ja kaiken muun sanahelinän kunniaksi. Tekniikkaa oli pian paikalla enemmän kuin amishien pesutuvassa. muuan teknisistä tutkijoista kysyi naureskellen. - Ja... - Nainen on siis edelleen elossa, High sanoi. Sitten matkasin töihin pilatakseni useiden ihmisten rauhaisaa ja auvoisaa rötöstelyarkea.
Hissi suhautti minut parkkihallista omaan kerrokseemme, jossa steppailin minun ja Phil Deckerin yhteiseen työhuoneeseen. - Mutta nyt ne tutkimukset saattavat mennä jäihin... "Mikä on äidin hilpeän veljen koti". - Tupakoiva ihminen polttaa elämänsä aikana keskimäärin 77 000 savuketta, hän totesi. - Selvä tämä. - Hädintuskin, sanoin. - En osaa sanoa, oliko autossa erikseen kuski ja ampuja, kerroin. - Sain aivan äsken raportin talousrikososastoltamme. Murharyhmän heput ja naiset aloittivat työnsä. mitä olin joutunut todistamaan. Sitten raahauduin kotiin ja vällyjen alle. Jos joidenkin valtioiden energiaveroista käytetään senttikin jonkin parkkipaikan laajentamiseen ja johtoryhmien osinkoihin eikä tehtaiden suodattimiin, se ei ole energiansäästöä vaan huiputus, jymäytys, jallitus ja valhe eli vilppi eli petos. Ihan vain tiedoksi kaikille: yksi ihminen ei voi vaikuttaa yhtään mihinkään. - Varmaan Enola Gay. Mies kuoli luoteihin, mutta nainen on kriittisessä tilassa sairaalassa, kerroin. - Tiede on arvailua. - Miksi. - Niin muuten onkin! Ainakin se mahtuu. Phil Decker tuli mukaani siksi, ettei minun tarvitsisi selittää samaa asiaa kahta kertaa. - Ristikkoa täytän. - Epäilet varmaan, että surmaaja olisi joku, joka pesetti rahojaan heidän firmansa kautta. hörähdin. - Eikö Cottonilla riitä omalla työmaalla tekemistä, kun pitää vapaa-ajallakin törmätä ruudinsavuun. Jäljet oli pyyhittävä... Phil täytteli tapansa mukaan ristikkoa. - Se on minun osani. Rahanpesun tutkiminen kuuluu FBI:lle. - Heidän yhteisen firmansa nimi on Scottyswood Inc ja firmaa on epäilty rahanpesupaikaksi. - Pakko mahtua vaikka ei ole vihitty. Minulla oli hämärä muistikuva, että olisin illalla ostanut toisenkin askin, mutten ollut täysin varma. Aamiaisen päätteeksi pistin propaanisytyttimellä palamaan sätkää yhden sademetsän verran ja puhaltelin maittavia savurenkaita. - Joku, joka sai selville, että pariskuntaa ja heidän firmaansa epäillään. Nyökkäsin. - Pariskunta oli entuudestaan FBI:n suurennuslasin alla. Selvitin ensin tapahtuneen itselleni ja sen jälkeen raportoin tarkastaja Highille vapaa-ajallani tapahtuneen. Nukuin unia näkemättä. Aamulla haistatin pitkät partahöylälle ja partaveitselle ja tönäisin sähköparranajokoneen johdon seinään. Meidän työmme on yliarvostettua, tekniikan miekkonen paljasti. - Miksi. - Kerron perillä. - Paitsi minä, minä poltan 77 001 spaaderoa. High kysyi. - Teillähän ei tällä hetkellä ole mitään kiireel9
Heitin moskan parkkihallissa olleeseen roskikseen ja Philin nauru kaikui seinästä seinään.. Ravintolan kutsuvierastilaisuus, johon Windhammerit saapuivat hyvin myöhään ja viihtyivät omissa oloissaan. Pitäkää minut ajan tasalla. Se saattoi nimittäin yhtä hyvin olla summittaisen idiootin teko, jonka avulla hän pääsee sisään pahaan jengiin. - Rikoksesta saatujen merkittävien rahamäärien alkuperän selittäminen verottajalle tai muulle viranomaiselle on ongelma, joten rahojen rikollinen alkuperä pyritään häivyttämään ja saattamaan rahat lailliseen kiertoon, Phil höpisi itsestäänselvyyksiä. - Scottyswood Inc, sanoin. - Pariskunta pyöritti kiinteistövälitysfirmaa ja tilitoimistoa kaksistaan, mutta rahanpesu edellyttää monien välikäsien hierarkista yhteistyötä. Nostin taskustani paperiin kääräistyn hot dogin. - Sinänsä se on aika hupaisaa, että kyseisen syndikaatin, Salaisen Palvelun siis, tehtäviin kuu10
luvat presidentin suojelu ja esimerkiksi rahaväärennökset, Phil hymähti. - Niin no, ne suojelevat myös kuolleita presidenttejä seteleissä olevia pressoja. Palasimme työhuoneeseemme, jossa pähkäilimme tilannetta. - Miten se ravinteli, josta pariskunta oli palaamassa. Phil kysyi. - Mikä nyt riepoo. Verottaja, jota en kritiikittömästi ihaile, saa nopeasti selville pöytälaatikkoyhtiöiden takana olevat omistajat. Tuijottelin tietokoneeni ruudunsäästäjää, jossa FBI:n vaakuna pyörähteli loputonta kehäänsä. Rahanpesua tapahtuu kaikkialla maailmassa. - Olisi meillä muitakin hommia ollut, Phil jupakoi. Phil sanoi kysyvästi luettuaan erään tutkintaa koskeneen raportin. Sinappia ja ketsuppia oli valunut taskuunikin. Alkurikos rahanpesussa voi olla mikä tahansa mistä irtoaa pätäkkää, useimmiten kumminkin talousrikos tai huumekauppa. - Selvitin jo sen NYPD:ltä. - Heidän firmansa. Veroparatiiseja käytetään rahaliikenteen kauttakulkumaana. - Vaikka niitä venkuloita tutkitaankin koko ajan, olisi kiva päästä osille siitä saaliista. Phil kysyi. listä. Matkalla parkkihalliin pengoin pikkutakkini sivutaskua, joka tuntui jotenkin raskaalta. Vaikka murhat eivät kuulu FBI:lle, High antoi luvan jatkaa tutkimuksia. - Olen yhteydessä talousrikososastoon ja NYPD:n murharyhmään, hän kertoi. - Salaista Palveluakin on näemmä kiinnostanut tämä rahanpesun ketju, totesin raportteja selatessani. - Pariskunnalla oli FBI:n tietojen mukaan monia asiakkaita, mutta suurin osa niistä jää nyt hämärän peittoon, tulkitsin erään kansion sisältöä. Tai viihtyivät ja viihtyivät, ne riitelivät keskenään. kysyin mököttäjältä. - Jumalation, murahdin. - Philillä on iso nippu täyttämättömiä ristikkolehtiä, kerroin ja tunsin, kuinka virkaveli mulkaisi minua jäätävästi. Phil kysyi. - Ja toimin yhdyshenkilönä niiden ja teidän välillä, ettei tule sanomista. - Joku heidän asiakkaistaan heidät nitisti, Phil Decker nyökkäili. - Mikä on ensimmäinen etappi. High uteli. Viimeinen linkki on pankki, joka siirtää rikolliset rahat lailliseen toimintaan, tuumasin. - Voin minä tutkia tätä yksinkin. - Minä niin toivon, että pääsisimme tässä jäljille ihan Wall Streetin pamppuihin saakka, Phil marisi. - Älä viitsi. - Eihän yhden miehen sota yhtä miestä kaipaa, sanoin. Etteivät jumalista seuraavat hypi varpaillaan eli meidän silmillemme. Siellä ei ravintoloitsijan mukaan ilmennyt mitään skismaa muiden kutsuvieraiden kanssa. Tietyt tavat, joilla rahoja liikutellaan tililtä toisille, rikkovat ankaria rahanpesulakeja. - Rahanpesu on vaarallista puuhaa, mietin. Minä ja Phil ujuttauduimme takaisin hissiin ja virkaveli näytteli torailevan hapanta ilmettä kuin kinailevan eripuraisen Kärhämä-opiston kahnauskurssin mykkäkouluttaja. - Mies ja nainen pitivät siis kiinteistövälitysfirmaa ja tilitoimistoa jossa he tehtailivat väärennettyjä kuitteja. Pankkien täytyy ilmoittaa epäilyttävästä rahaliikenteestä viranomaisille. Samaa venettä tässä keikutellaan. - Muutakin kuin drive by -ammuskelun tutkiminen... - Mitä. - Suora yhteys rikoksen ja rahojen välillä katkaistaan
Aivoni rekisteröivät nopeasti yksityiskohtia. Kämmeneni eksyi refleksinomaisesti kainalokotelolle ja virka-Glockin kahvalle.
Painuimme sisälle laajaan eteisaulaan. - Helvetti, tupakat haisee ihan roskaruoalta! Philin ilme kirkastui oivallukseen asti: - Sittenhän voit vetäistä ruokasavut! Hähähähä! ~ Pariskunnan firma sijaitsi saaremme pohjoisosassa, Inwoodissa. Phil istuutui pelkääjän paikalle yhä hykerrellen. Sellaisten pullojen lähettämät metallisirut tekevät lähes yhtä pahaa jälkeä kuin sirpalekranaatit. Alueen asuntojen hinnat ovat taas nousussa koska sinne muuttaa boheemia taiteilijaväkeä ja työssäkäyviä, jotka eivät halua asua keskikaupungilla mutta haluavat olla lähellä sen sujuvia metroyhteyksiä. - Eipä mennä vielä, totesin. Säiliöiden maalipinta oli jo hilseillyt pois kuumuudessa. - Taisit viime yönä kotimatkalla ostaa kännipäissäsi vähän huikopalaa. - Pyromaani on pakosalla, Phil puuskahti. - Tölkkejä oli ainakin kakUusi räjähdys, eli nukkumalähiön volyymia
11. - Ja unohdin sen taskuun. Nyt kuulimme oudon humahduksen. Lattialla oli tyhjä kanisteri. Hetkeen ei tapahtunut mitään. Vieressä olleen komeron ovi oli auki ja tulenlieskat pyrkivät sinnekin. Tutkin edelleen samaa taskuani ja löysin sieltä hieman rutistuneen Marlboro-askin. Näimme liekit, jotka nuolivat arkistokaappia ja lattialle levitettyjä papereita ja kansioita. Loimottavan arkistokaapin vieressä oli keittotaso, jolla oli kahvinkeitin, retkikeitin ja lautasia. Jylähdys oli sellainen, joka herättää unisimmankin nukkumalähiön. Inwoodia asuttivat pitkään juutalaiset ja irlantilaiset. Näin liekkien keskellä kaksi kaasusäiliötä, jotka tuhopolttaja oli heittänyt nuotioon. Mitään liikettä ei näkynyt. - Olishan me ehditty... Phil oli siinä määrin havaintorajoitteinen, ettei hän nähnyt säiliöitä vaan aikoi painella takaovelle. Nuuhkaisin askia. - Niin, murisin istuutuessani Jaggeen. Sitten seurasi ääntä ja valoa, mutta paksu seinä oli suojanamme. Penetroiduimme sisään alaovesta ja kapusimme toisen kerroksen ovelle. Philin lause jäi kesken. Steppailimme kohti uksea varovasti hiipien. Phil havaitsi ensimmäisenä, että me emme olleet ensimmäisiä. - Murtojälkiä, murahdin tiirikoitua lukkoa tiiratessani. Rajajokien vuoksi Inwood on ikään kuin erillään muusta Manhattanista ja usein ulkopaikkakuntalaiset luulevat Inwoodin kuuluvan Washington Heightsiin. - Ovi on raollaan... Broadway on kaduistamme ainoa joka jatkuu tälle Harlem Riverin ja Hudson Riverin rajaamalle alueelle. - Ja murtoääniä! Kuulimme lasin kilinää. Saavuimme oviaukolle ja tönäisin oven auki jalallani. Tempaisin Philin käsivarresta taaksepäin. Tänä päivänä siirtolaiset Dominikaanisesta tasavallasta ovat asuttaneet Inwoodin Broadwayn itäpuolen. Pistin punaisen paholaiseni parkkiin puiston laitan. Aulan peräseinällä oli lasiovi, joka oli rikottu. - Se karkaa, Phil hätäili ja aikoi jatkaa takaaajoa. 1970- ja 1980-luvuilla seutu koki valkoisen väestönosan joukkopaon ja 1980-luvun loppupuolella pohjoisille alueille levisi crack-epidemia. Kävelimme ohi Inwood Hill Parkin ja löysimme oikean osoitteen. Palava katku tuli sieraimiini vain hetkeä myöhemmin. Keittotason yläpuolella telineessään ollut talouspaperirulla oli jo liekeissä. - Liekkeihin oli työnnetty kaasusäiliöitä, joita on käytetty ruoanlaittoon, kerroin Philille ja yritin etsiä katseellani vaahtosammutinta tai vastaavaa. Huoneessa ollut takaovi luiskahti juuri kiinni. - Suojaan! Heittäydyimme oven toiselle puolelle kyykkyyn, koheltaen kuin kansalliskaartin viikonloppusotilaat. Olin aikeissa loikata tulimeren yli ja seurata perässä, mutta näin jotakin huolestuttavaa. Butaania, propaania tai butaani-propaania
Palokunta suoritti jälkisammutusta ja vaahtokin varmaan tuhoaisi mahdollisia todisteita. Phil kysyi. Toinen lahkeeni syttyi kuumudessa palamaan ja jouduin ravistelemaan jalkaani. Valoa tulviva oviaukko oksensi kipinöitä ja liekehtiviä höyryjä ennen kirkkauden himmenemistä. ~ - Tyypin tarkoitus oli varmaan tuhota koko arkistokaapin sisältö, Phil veikkaili ja pyyhki nokea naamaltaan. - Tai sitten tarkoitus oli antaa sellainen vaikutelma, väitin ja mietin niin että nyt päästäni kohosi savu. Sitten, valtavasti savua. Matkalla silmäni elohiiri tuntui villiintyvän. Kyseessä saattoi myös olla temppu joka johdattaa meidät väärille jäljille tai... Olin tulistunut ja kimpaantunut. - Meksikolaisia sytytystikkuja, palopäällikkö kertoi. Phil kysyi. - Decker ja Cotton.. - Oikea silmäni. - Olen nähnyt vastaavia, kerroin. - Voisimme käydä vilkaisemassa sitä. Punertavahiuksinen nainen tuoksui laventelilta ja hänen silmänsä säihkyivät ilman meikkiä. - Matt ja Rose Windhammer olivat osakkaina eräässä panttilainaamossa, muistin. - Jos hän olisi tuhonnut vain yhden kansion, olisimme kenties saaneet selville mikä mappi oli kyseessä. Nainen nyökkäsi. - Näitä oli tungettu arkistokaappeihin. Luulen, että sain yhden kipinän oikeaan silmääni, jota siristelin ankarasti. - Alkaa koskea päähän. Tavanomaisen, spaaderoa tupruttavan, kaljamahaisen, parransänkisen ja jutuiltaan törkyisen panttikonttorin pitäjän sijaan tässä paikassa asiakkaita palvelikin vallan hömäkkä ja tömäkkä sulotar, jonka ylikehittyneet keuhkot uhkasivat painovoimaa. Suojalasin takana istunut panttilainaputiikin pitäjätär oli kaikkea muuta kuin ajan patinoima. Hoipuimme kohti sen takaovea. Jos paperi on pelkästään hiiltynyt eikä murentunut, siitäkin saadaan teksti näkyville. säätelevä torkkutoiminto oli heikosti ajastettu. Oven karmitkin irtosivat ja lensivät vastakkaiseen seinään. - Hittolainen, manailin, kun kävelimme Jaggelleni aivotyhjiöisinä. Meillä ei ollut palopaikalla enää mitään tekoa. Oven tulikuuman kahvan avasin hihallani. Phil kuskasi meidät Columbus Avenueta pitkin Upper West Sideen. Palomiesten päällikköhemmo tuli luoksemme
12
kädessään puikoiksi palaneita tikkuja. Saatoimme vain toivoa, että rikostekninen seurakunta löytäisi hiiltyneestä arkistokaapista edes jotakin. - Onko sinun pakko ajatella tällä kertaa noin monimutkaisesti, Phil vaikeroi. - Yleensä niitä käytetään eräretkillä. Tapetit repsottivat ja seinissä oli kraattereita kuin teinin naamassa. - Että se oli sellainen tiedeprojekti, Phil sanoi katsoessaan sisällä ollutta hävityksen kauhistusta. ~ - Kuinka voin palvella, kysyi tämä nainen, joka oli silmän ilo. Istahdin pelkääjän paikalle. Siihen osui joku kipinä ja nyt se räpyttelee itsekseen koko ajan. Jagge iskettiin parkkiin ja tallasimme pienen putiikin ovelle. - Saatanan kusipää, sihahdin. Phil kysyi. Saavuimme paloportaille ja näin savun läpi parkkipaikan ja auton, joka kaarsi kulman taakse. Sinä saat ajaa. En nähnyt edes auton merkkiä saatikka sitten rekisterinumeroa, enkä voinut olla edes varma oliko kyseessä meitä pakeneva tuhopolttaja vai lastaan kyyditsevä kotiäiti joka säikähti ja kaasutti karkuun kovaa ääntä. Heitin avaimet Philille erittäin vasenmielisesti ja hän hihkaisi päästessään Jaggeni rattiin. Köhimme ja kakistelimme, kun koikkelehdimme palaneen ja sulaneen huoneen läpi. Oveen kiinnitetty kello kilahti nostalgisesti ja toi patinoidun tuulahduksen menneiltä vuosikymmeniltä. - Mitä nuo on. - Joku halusi varmistaa, että paikka palaa kunnolla, mies kertoi. - Mikä. Pysyisit yhtä simppelinä kuin tavallisesti. - Neiti Eve Simmons. - FBI, Phil sanoi lipevästi ja esitti virkamerkkinsä
- Olen kotoisin Quebecista, nainen virkkoi minulle. - Selvitämme sen jos se on tarpeellista, yskähtelin. Teillä ei kai ole aietta poistua kaupungista. Phil kysyi. - Tiedättekö, onko heillä vihamiehiä. - Alaoven koodi on... - Kotona, nukkumassa, nainen vastasi ja katsoi minua silmiin. Se, joka ei kysy, on tyhmä koko ikänsä, veistelin ja sain naisen hymyilemään. Mutta niin, ne Windhammerit. Tarkemmin ottaen se kiertää juuri minua. - Taasko. - Quebec on kuin Ranska ilman v-maista asennetta muita kansakuntia kohtaan, lohkaisin jostakin oppimani viisauden. - Ei varmasti ihan heti, nainen sanoi ja mittaili taas katseellaan meikäläistä. Se on niin kuin toivosta luopuminen versus lupaus jostakin, Eve Simmons kertoi huumorimielessä. - Kun ei vielä tiedetä, hymyilin naiselle. Phil kysyi. Ja tämän firman pitäisi olla selvillä vesillä. - Milloin kuulitte viimeksi Windhammereista. nainen huokaisi. - Tämä varmaan riittää tältä erää, Phil sanoi. - Onko jotakin sattunut?
- Heitä ammuttiin viime yönä, Phil kertoi. - Se joka kysyy, on tyhmä vain hetken. - Yläkerrassani asuva mies on naimisissa ja alapuolella asuva on naisten vaanija. - Enkä aio palata Kanadaan koska minua ei kiinnosta ratsupoliisit. - Pari viikkoa sitten, nainen kertoi. Oliko naisen kauhistelu aitoa. - Aivan totta. Missä te olitte kello puoli kahden aikaan yöllä. - Kokeilkaa maalaisjärkeä, nainen sanoi minulle. Kai teidän pitäisi olla tästä selvillä. - Kyllä, monta kertaa viime kuussakin, nainen selitti. - Voi kauheaa... Philiä tämä vähän närästi, koska Deckerin akan pojan sukujuuret olivat Ranskan suunnassa. - Maalaisjärki on se järki jonka mukaan maapallo on litteä ja aurinko kiertää meitä. Olimme jo lähdössä kun nainen pysäytti minut lausahduksellaan. Nainen pudisteli päätään. - Rose soitti ja oli huolissaan siitä, että FBI tutki heitä. - Rose selvisi, hänen miehensä ikävä kyllä ei. - Jos odotat seksiä ja väkivaltaa, et tule pettymään, nainen sanoi minulle, kun kuljin oviaukolle. - Ne edelliset FBI:n agentit tutkivat koko kirjanpidon ja kaikki kuitit eikä mitään hämärää täällä ollut. - Voitaisko me tavata joskus. - Millaiset välit teillä on näihin Windhammereihin. - Heillä oli rahanpesuepäilyjä tätä Windhammerin pariskuntaa kohtaan, nainen jatkoi. Ehkäpä saamaani huomionosoitukseen riittivät tahattomat silmäniskut. kuinka siinä kävi. kysyin. - Asun Lexington Avenuella, tarkka osoite on varmaan teidän tiedossanne... kysyin. nainen kujersi. - Miksi kysytte. Taas silmäni räpsyi. kysyin ja taas silmäni vilkkui. Kyllähän me tämän jo tiesimme. - Miten on tämän paikan kuittiliikenteen laita. - Tarkoititte siis, että FBI on käynyt täällä aiemminkin. Nainen ei taaskaan peitellyt hymyään. Kyseli, että mitä minä kerroin teille, mutta enhän minä voinut mitään kertoa kun en heidän toilailuistaan mitään tiedä. - Emme me ole täällä aiemmin käyneet, sanoin ja samalla iskin tahtomattani silmää naiselle. - Todennäköisesti, vastasin. - Mikä on se epäily. - Enhän minä kunnolla edes tunne niitä, muuten kuin paperilla, neito vastasi. Phil kysyi. - En pidä väkivallasta, vastasin.
13. - Varmaan talousrikososastoltamme, epäilin. - Totta kai, heti kun sinut on poistettu epäiltyjen listalta, sanoin tuimaa näytellen. Jostakin kumman syystä toiset naiset kiinnostuvat kirveellä veistetystä pärstävärkistä vaikka vieressä olisi ollut naistenmieheksi itseään luuleva ja muotireleisiin pukeutuva Phil Decker. - Kyllä minä teidät muistaisin, nainen vastasi minulle ja hänen poskilleen kohosi kevyt puna
- Aisa-askeltaja. - Mutta entä jos väkivalta pitää sinusta. - Siellä sukuseutujesi maassahan on tunnetusti. Periaatteessa eläkkeelle kuulunut Neville piti yllä kellarimme käsiarkistoa (ihan omasta tahdostaan hän kellarissa majaili, ei häntä väkisin pois silmistä ja sieraimista ollut työnnetty), mutta
14
aina silloin tällöin hän lähti matkaamme iänikuisen Colt Peacemakerinsa eli Rauhantekijän kanssa. Nämä on kävelysauvat. - Että miksi eräät latvakakkoset hiihtää keskellä kesää, ja vieläpä ilman suksia. Phil veisteli. Kellariarkistosta usein kuuluva tuttu pulputus kertoi sen, että vähintään yksi Nevillen mapeista oli riisuttu papereista ja korvattu hölskyvällä ytimellä. - Jack on seiväskiertolainen, kepakkoastuja, riukutarpoja ja tankosamoaja, Phil jatkoi. - Puhun nyt totta niin hyvin kuin osaan: nej, nej, nej. - Tosimiehet sauvakävelee kahdella rautakangella, irvistelin. Myös G-nuorukainen Jack Harma laahusti huoneeseemme kahden suksisauvan kanssa! - Onko nuo syömäpuikot kiinalaisen ravintolan Mega-wasabi-rullia varten. Vajaakepitys. - Näillä harrastetaan Nordic Walkingia, sauvakävelyä, Jack kertoi loukkaantuneena. Seiväsmatelu, Phil keksi. - Kyllä sinä hänet sentään tappelussa voittaisit, Phil sanoi minulle vakavalla naamalla. - Teikäläisellä saattaa käydä flaksi. Laji tunnetaan myös nimillä Ski Walking, Pole Walking ja Fitness Walking, Jack kertoi. Dementiahiihto. Hain kerroksemme automaatista kahvia ja huomasin ilokseni, että myrkkyrakkineeseen oli tullut uusia vaihtoehtoja: espresso ja cappuccinokin. - Pitää yrittää vähän kuntoilla etten rapistu saman tahtiin kuin te. - Älähän vielä sano kun emme tiedä, onko nainen osallinen ammuskeluun, muistutin. - Jos kerättäisiin kolehti Jackin rollaattoria varten. Silmäni alkoi elpyä vasta toimitalossamme, kun pistin luomen päälle jääpalapussin. Piikkivaellus, Neville yhtyi irvailuun. Hopeinen taskumatti kuului myös repertuaariin. - Eiköhän tämä jo riitä, Jack nurisi. - Mitä tuli sanottua. Pääset tuon amatsonin piikkiseinäiseen komeroon ruoskittavaksi. - Minun kunnossani ei ainakaan ole mitään vikaa! Neville puuskahti. hämmästelin. Salkopuikottaja, Phil hekumoi. ~ Välillä oli aika käydä toimitalossamme aivoilemassa. - Tästä on tehty USA:ssa monia tutkimuksiakin jo vuonna 2003, Jack puolusteli. - Saatamme vielä joutua jahtaamaan häntä. - Minä melkein arvaan että tuo on joku fennoskandinaavinen keksintö, veikkailin Jackille. Emmekä edes pysähtyneet matkalla apteekissa hakemassa aspiriinia, jolloin minulle (silmäniskijälle) olisi vanhan vitsin mukaisesti myyty puoliväkisin ehkäisyvälineitä. Itsensä talutus. - Niin, ja kepakkoviuhdonta. Noutaja-Neville singahti paikalle täysin pyytämättä, tilaamatta ja kutsumatta kuin epämieluinen faksi poliitikolle tai 200 tekstiviestiä tanssitytölle. - Niin varmaan on, Phil pyöritteli silmiään. - Säiläharhailu. - En tiennyt että nuorukaisen viirupyllyn jalat on noin huonona, Neville pahoitteli viskin raastamalla äänellään. Tai niin minä luulin. - Minä juon nyt kahvia, tokaisin. - Laitahan ikkuna kiinni ettei tuuli vie mukanaan, Noutaja ärisi. Sompatikutus. Happikahlaaja. - Äläs nyt. - Tuuli heilutti huulia, viheltelin. - Mitä saatanan tunarit. - Ajokunnossa korkeintaan, mutisin niin hiljaa ettei Neville kuullut. Sauvanraahaus. Amor arpoi, libido läiskyi ja Cubido kummitteli. Sauvakävelyllä on yli kymmenen miljoonaa harrastajaa. - Ohhoh, Phil sanoi kun saavuimme ulkoilmaan. Ympärivuodenporkkija. Yleensä en hienostele niiden kanssa, mutta oli noissa enemmän makua kuin tavanomaisessa sumpissa, jossa yleensä kelluu luoti
- Luottamustempussahan käytetään hyväksi toisen ihmisen heikkouksia, kuten ahneutta, turhamaisuutta ja epärehellisyyttä mutta myös naiivin uhrin rehellisyyttä ja hyväuskoisuutta. - Taidat kertoa. Onko kyseessä kenties perintö, jota haaskalinnut odottavat, vai... - Tämä olisi helpompaa jos USA:ssa olisi väestörekisteri. - Sen bravuuri oli vanha kunnon luottamustemppu. Lääkärit eivät anna lainkaan toivoa. Lasisilmätempun muuan muunnos... - Joo, minähän sen aiheutin, kerroin. - NYPD poimi sieltä ammuskelupaikalta rikkinäisen takavalon palasia, Jack muisti. - Se lasisilmä. - Heitin roskiksen kannen auton perävaloihin. - Myikö se käärmeöljyä vankkureista vai mitä?
kysyin. - Sinulla on pimennyslasit yleensä päällä kun horjut ulos Max Salosen saluunasta, Jack kehui. - Nainen nähdäkseni tunnisti ampujan, mietin. - Mikä. - Jos murhaaja on sukulainen, motiivi saattaa olla jotakin ihan muuta kuin rahanpesu... Jack kyseli. Tässä herätetään kauppiaan ahneus, ja hän lupaa, ehkä, lasisilmästä vaikkapa sata dollaria saadakseen luvatun tuhannen dollarin löytöpalkkion. Nevillekin oli perillä asioista: - Rose Windhammer on koomassa. - Alkuperäinen menee näin. Poistuessaan mies lupaa tuhat dollaria sille joka löytää sen ja jättää yhteystietonsa. Jättää tietenkin parin dollarin arvoisen lasisilmän kauppaan, jossa kauppias soittelee olemattomaan numeroon. - Ehei, Neville sanoi. Sen mukaan Arment asui asuntovaunussa Liberty Harbor RV Parkissa, jonne me suuntasimme. ~ Rose Windhammerin irrottamista hengityslaitteista oli vaatinut hänen ainoa elossa ollut sukulaisensa. - Pyromaani saattoi olla kuka tahansa rahanpesijä, mietin. Oikeasti yksisilmäinen miekkonen on hukkaavinaan lasisilmänsä puotiin, vaikka sujauttaakin sen taskuunsa ja sitä etsitään myyjän ja muiden asiakkaiden avustuksella. - Onhan hänelle järjestetty vartiointi sairaalaan. Ja tarvitsisit sauvojen sijaan rollaattoria että pääsisit edes taksitolpalle, pitämään sitä pystyssä. - Uusi maailmanennätys. - On, Jack sanoi. Kaikki kunnon todisteet saattoivat mennä tulipalossa, Phil kertoi. - Rahanpesututkimukset jatkuvat yhä ja rikollisesti hankittua omaisuutta ei tosiaankaan jaeta perikunnalle. Kyseessä oli hänen veljensä Alan Arment. - Tilitiedot eivät toistaiseksi näytä johtavan minnekään. Hän on etukäteen kieltäytynyt siitä että häntä pidetään väkisin vihanneksena. - Ei ole löytynyt sellaista autoa, Phil jatkoi. Sinun ei kannata hankkia hämäränäkölaseja vaan pimennyslasit jotta olisi olo kuin esi-isilläsi, naurahdin. Puodin pitäjä sanoo palauttavansa lasisilmän mutta tyyppi numero kakkonen haluaa palauttaa sen henkilökohtaisesti. - Vaan kun ei ole, Phil totesi. Huvin ja hyvin hitaasti mutta varmasti me palailimme asialinjalle. - Ennen viimeaikaisia hommiaan ja ennen tutustumistaan Roseen tämä Matt Windhammer harrasti vanhan kansan huijauksia, Neville kertoi. - Toistaiseksi tekniikan miehet eivät ole löytäneet firman tuhoutuneesta arkistokaapista mitään merkittävää, Neville kertoi. Löytäjä neuvottelee summan kolmeensataan dollariin ja poistuu ja jakaa summan lasisilmän "kadottajan" kanssa. Lopulta löysimme oivan vinkin. - Entä ne toisen osaston rahanpesututkimukset. - Etsitään herra Arment käsiimme, sanoin tietämyskoneen ääressä. - Näin pian. - Mutta on muuan mutta... Seuraavana päivänä toinen tyyppi menee puotiin ja on löytävinään lasisilmän. - Hmmm, tuumasin. - Jos Matt Windhammerilla oli paljonkin vanhoja vedätyksiä ja koiruuksia tunnollaan, kostokin saattaa tulla kyseeseen. Näimme asuntovaunuja, autoja, busseja ja matkailuperävaunuja lähes silmänkantamattomiin.
15. hämmästelin. Eräät naisen sukulaiset haluavat vetää letkut irti koska naisella on hoitotestamentti. synkkää, ikävää ja pimeää
- Ei noin vajaalahjaiselle viitsi vaivautua edes v-uilemaan, esitin vastineeni suullisessa muodossa. Retkeilypuiston toimisto oli auki ja kävimme siellä kysymässä, mille sektorille Arment oli itsensä parkkeerannut. - Tänne Vapauden Satamaan. - Onkohan nyt sesonkiaika, hämmästelin. Mies neuvoi meidät oikeaan suuntaan. Court TV ja sen sellaista... Kun saavuimme takaisin ulkoilmaan, havaitsin liikettä nurmikolla ja viereisessä puskassa. Minulle jäi hämäräksi se, mihin hän sitä tarvitsi. Yritin viitata Philille, ettei kelpaa arvostella kanssaihmisiä kun on malka silmässä omasta takaa: - Ollaanhan mekin teoissamme välillä enemmän äärioikealla kuin Fox-kanavan MadTV:n sketsit tai Bellisarion NCIS-tv-sarja. - En minä tiedä, paljonko sinä olet ottanut tänään, vastasin. Jokin P. Diddy sen sijaan jouti
16
ikiajoiksi halpakorin pohjalle. Samaa sakkia kuin Connecticutin sukulaisesi, jotka soittavat banjoa ainoa hammas heiluen minkä kotieläimiin sekaantumiseltaan ennättävät. Olisiko päihteillä osuutta asiaan. Antwerpenin yliopiston Apollo-ohjelma. ehdotin. - Nyt minä kai sitten tiedän. Nauratti kun näin yhden jakson sitä laivasto-CSI:tä. - Osa saattaa asua täällä läpi vuodenkin, veikkaan. Esittäjä pysyi samana, kappale oli vaihtunut biisiksi nimeltä "I´m Afraid of Americans", joka leijui asuntovaunualueen yllä kuin ääneksi muuntunut usva. Älä muuten viitsi lausua ääneen sen ex-kapiaisen ja ikuisen plagioijan nimeä. - Se lienee ainoa selitys. - Jos se sarja onkin satiiri etkä tajua sitä. - Rottia, perkele, puuskahdin. - Joku tuntuu pitävän Bowiesta, Phil hymähti. Tämän kulttuurimme ikonin heinähangon sijaan mies piteli kädessään sähkövatkainta. - Näitä oikeita oikeustapauksia televisioituna. Puistosta oli hieno näköala Vapauden patsaalle ja Ellis Islandille, havaitsin. - Mutta kunniallisen työn, asuntosäästämisen ja perheen perustamisen sijaan hän halusikin elää vapaammin... - Hän on sitä, ihan totta! - Kuinka niin. Phil kysyi. Jostakin asuntovaunusta soi David Bowien muinainen "Absolute Beginners", joka oli peräisin jostakin 80-luvun alennuskorista paitsi että sen ajan hittikappaleet alkoivat olla nykyään mojovia ikivihreitä. Kävellessämme kerroin Philille, mitä muuta tiesin tästä miehestä ja mahdollisen syynkin hänen vapauden kaipuuseensa. - Laji on hyvätapainen, tarkkavainuinen, helposti koulutettavissa ja sellainen kulkee kätevästi mukana. - Taitaa tuo olla ajankohtainen vaikka onkin vuodelta 1997, Phil muisti. Phil kysyi. - Sietää meikäläisiä pelätäkin, vitsailin. Alkujaan chileläinen nöpönenäinen tyttö näyttelee Mossadin agentitarta joka on niin hurjan hirveän raju kun kaikki sen tiedustelupalvelun naiset syntyvätkin veitsi hampaissa ja kranaatti arvaa missä että voi hurja kun ne on niin hurjia siellä, uho uho. - Eikun meilläpäin pelkästään syötiin mutaa ja heinää, sillä tavalla minäkin sain parhaan mahdollisen immuunijärjestelmän, totesin. - Keittiön vetolaatikon terävin veitsi, vastasin. - Halusi asumaan traileri-puiston pysäköintipaikalle. - Teoissa mutta ei ajatuksissa, Phil murahti. - Tiesitkö, että gambialaisia jättiläisrottia käytetään miinojen etsimiseen. Toimiston virkailija oli repäisty suoraan Grant Woodin kuuluisasta maalauksesta American Gothic vuodelta 1930. virkaveli ihmetteli. Sitten hänellä on varmaan tietoa rikoksista ja rangaistuksista. - Mikä tämä Alan Arment on miehiään. - Heko heko. - Sain selville, että hän opiskeli joskus lakia, mutta päätyi hyväpalkkaiseksi tv-ohjaajaksi. - Lopun ikääsi olet sitten denaturoinut elimistöäsi. Korviimme kantautui ihmisten ääniä ja lemmikkien haukuntaa ja naukumista
- Kaikki G-miehet on rosvoja. Phil kysyi mieheltä. Joten meidän täytyy nytkin vain luottaa teidän rehellisyyteenne. - Missä olitte toissayönä puoli kahdelta. Jos siskoni on ollut osallisena jossakin hämärässä, kyllä se ukko sen siihen on vetänyt mukanaan! - Tunsitteko siis siskonne miehen. - Ihan arvaus. Siskonkin näin viimeksi kaksi vuotta sitten, mutta kyllä me soiteltiin kuukauden välein. - Vihatkoon, pääasia että pelkäävät, Phil totesi. En kunnolla. - Rahanpesuun liittyvä murha kiinnostaa ihan periaatteen vuoksi, Phil vastasi. Lopulta mies pyysi meidät sisään: - Astukaa peremmälle. Menee kuukausia ennen kuin mitään tietoja voidaan katsella. - Milloin se on nähty ja mikä. on kouluttanut rottia miinojen etsimiseen ja ne tulevat kuulemma korvaamaan monia koiria rajavalvonnassa. Sopiihan se. - Niin kuin tämä entinen FBI-agentti DeVecchio joka joutui tilille tekosistaan vuonna 2006. Brooklynissa. Arment hämmästeli enkä osannut sanoa, näyttelikö hän. Arment katsoi meitä arvioivasti ja sanoi: - Kun esitin sairaalalle toiveen että siskoni vapautetaan happiletkujen kahleista, en arvannut että FBI syynää asian...
- Murhayritystä me tutkimme, vastasin. Muistutan silti, että yksi mätä omena ei pilaa koko satoa, korjasin. - On meinaan helvetin laaja alue. Sehän auttoi tiedoillaan tätä Capoa, Gregory Scarpaa vuosien ajan kilpailevien gangsterien surmatöissä. - Mikä v-un valhe. Ajattelin, että sen katsominen jotenkin kuuluu tähän asuntovaunuelämään. - Minä olen G-mies. Kaikkihan teikäläisiä vihaa. - Mitä teette työksenne. - Onkohan ne koirien kokoisiakin. - Älkää hakatko sitä ovea kuin hullu, mies sanoi. - Enpä oikeastaan. - Kuulostat yhtä naiivilta kuin FBI:n vannoma vakuutus, sitoumus ja takuu; uskollisuus, urhoollisuus ja lahjomattomuus kuka sen ottaa vakavissaan kun kyse on ihmisistä eikä koneista. - Mahdollisesti siskonnekin, vastasin. - Ei kiitos, estelin. - Mikä näistä asuntovaunuista. - No vaikka tuo, veikkasin ja osoitin erästä vaunua. pähkäilin. - Yrittäkää nauraa vielä vähän hermostuneemmin, tokaisin. Löysimme puiston C-sektorin. Otatteko jotakin, kahvia... - Jaa miksi. Outo lintu. Voisin oikeastaan värjätä niskanikin punaiseksi. kysyin. Partanaamainen Alan Arment avasi oven ja tihrusti meitä. Miehen nauru oli pakotettua. Mikäs se sinun tekosyysi on. Hetken hiljaisuus ja sitten: - E-eei ole. - Oliko Rosen ukko sitten sotkeentunut sellaiseen. - Käyn ruokkimassa kodittomia Pelastusarmeijan yömajan yhteydessä olevassa ruokalassa. Phil sanoi. - Joten tuo Springer-vastauskin saattoi olla sitä. - Koska vaunun omistaja on ennen toiminut televisioalalla. - Katsoin tuosta matkatelkkarista Jerry Springer Shown uusintoja. Phil veikkasi. - Onko teillä rikosrekisteriä, aiempia tuomioita. - Onhan se nähty. - On jo ihan sopivan vatsahappoinen olo. - En oikein jaksa uskoa... Miksi asuntovaunun katolla on turvakamera kun täällä ulkona on joka tapauksessa valvontakameroita. - Meidän virastossamme sattui pieni vahinko eli koneet kaatuivat, sanoin. Mies nyökkäsi. - Ei FBI tutki murhia, mies tiesi. - Taisi heti ensimmäiseksi tulla valhe, totesin. - Luin tänne lähtiessäni rikosrekisterinne ja siellä kerrottiin että saitte kenkää televisioasemalta koska kavalsitte työnantajalta rahaa, jat17. kysyin. - Tietokoneet menivät sekaisin emmekä saa kenenkään rikosrekisteriä ulos NCIC 2000:n tiedostoista. Phil kysyi
Minä haluan vain, että sisko-rukka pääsee vapaaksi sairaalan kahleista. - Sattuikin, naurahdin. Mutta minkä vuoksi te olette FBI:ssä. - Ei ne teidän koneet ole mihinkään kaatuneet! - Aivan. - Se päällään ne pyörivät onnesta soikeana kuin ryssä Kmartissa. Olimme jo poistumassa, kun huomautin: - Teitä niin kiinnostaa tuo vapaus, heti tästä oveltakin näkyy Vapauden patsas. - Jospa se nahkatakki on heidän mielestään varallisuuden merkki, Phil ehdotti. Alkakaa jo painua. - Vaikka kesävoissa paistaisi, venäläisillä mafiamiehillä on aina se sama iänikuinen univormu. Luuletteko te tosiaan, että olisin ampunut omaa siskoani. Musta nahkatakki. Arment veti välillä henkeä ja jatkoi: - Jos ette olisi FBI:ssä, te olisitte rikollisia. - Siltähän tuo uhkaavasti vaikuttaa, Phil rykäisi. - Jospa tähtäsitte hänen miestään. Miehillä on aina ollut vain kaksi vaihtoehtoa: mene töihin tai mene vankilaan.
18
Ennen kuin minä ennätin miettiä asiaa saati sitten jatkaa aihiosta, Armant jatkoi monologiaan: - Minä haluan vapauteni. Päässä viheltää ja ne lukevat kaiken mahdollisen mitä ne käsiinsä saavat masennuksesta, maanisdepressiivisyydestä ja kaikista mahdollisista akun lataamisen keinoista. Phil yskähti: - Koomikko Tim Allen on sanonut, että naisillahan on tänä päivänä valinnanvapautta. Ne voivat mennä naimisiin tai sitten ei, ne voivat hankkia lapsia tai ei, voivat naimisissa ollessaan mennä töihin tai olla menemättä. - Kun ensi kerralla tapaamme, olette toivottavasti hieman paremmalla tuulella, sanoin. Ja olen tuomioni kärsinyt. - Sisko luuli pääsevänsä rikkaisiin naimisiin ja tämä tyyppi olikin siis ihan ketku. mietin kun istuimme taas Jaggessa. koin. Venäläinen hölmistyi ja sanoi: "Mitä höpäjätte, minähän pyysin vain poraamaan siihen reiän!". Piti testata teidän rehellisyyttä. - Kuulin tässä venäläisvitsin, Phil kertoi. Sama asu, vaikuttivat ne sitten missä päin maailmaa tahansa. En eläessäni. Sanotaan sitä sitten vaikka ahtaan paikan kammoksi... - Te valehtelitte! mies suutahti. - Meidän välit ei kylläkään tästä enää parane, mies murahti kun poistuimme asuntovaunusta. ~ - Entä jos jäljet johtavat järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Ne päätyvät yleensä tiedostamattaan alalle, psykologeiksi, psykiatreiksi, hoitajiksi tai potilaiksi. - Keksikää sitten edes yksi järkevä motiivi. Kaikki tuhkimotarinat ei pääty onnellisesti, mies murehti. Minä en ikinä enää mene selliin elävänä. - FBI on virallisesti todennut, että kun italialaisen mafian hierarkiaa voi kuvata pyramidikaaviolla, venäläistä "punamafiaa" voi esittää ameebana, joka levittäytyy kaikkialle ja pärjää ihan hyvin vaikka siitä napsaistaan paloja pois. Solomon Anderson ja Harriet Jackson asuivat avoliitossa Läntisellä 46. - ...Meni siis sinne kultaharkon kanssa ja sanoi, että tehkää tästä minulle sormus. Yleensä niillä heittää iso hihna jo valmiiksi. Kerronko minä. - Voihan se olla, että minä tuijotan taivaan lintuja ja minulla on pakonomainen tarve olla riippumaton ja sitoutumaton. Se ei ole riippuvainen yhdestä tai useammasta johtohahmosta vaan jatkaa sille aiheutettujen vahinkojen jälkeen toimintaansa ihan kuin ennenkin. kadulla. - On esimerkiksi olemassa sellainen ihmistyyppi, joka kiinnostuu mielen häiriöistä. - Venäläinen uusrikas meni kultasepän luo... - Ja siitä tuli ihan kakkuakin. Kultaseppä näytti mallikansiota ja kysyi että mikähän näistä kuvaston malleista laitettaisiin. Te toimisitte kolikon kääntöpuolella. - Mikähän siinä on, tuumailin. - Otamme osaa, sanoin. - Eikös sellainen kuulu tämän liittovaltion kansalaisille, Arment totesi. - Joka tapauksessa se raha meni hyväntekeväisyyteen, hädänalaisia varten. - Solomon tuntuu olevan tietokonemies, ker-. Osasin seurata Philin assosiaatiota, sillä olimme äskettäin napanneet erään uusrikkaan venäläisgangsterin
Kaikki sellaiset kuvat on takuuvarmasti tehty Photoshopilla. - Ihan kuin jompikumpi joskus nukkuisi sohvalla. Vilkaisin avoimesta ovesta työhuoneeseen, joka kalustuksesta päätellen kuului Solomonille. Huomasin sohvan viereen kasatut petivaatteet. Nytkin on kesken yksi lakritsimainos. - Missä olitte toissayönä kello yksi kolmekymmentä. Pääsimme sisälle, jossa sekä mies että nainen hymyilivät meille aurinkoisemmin kuin Isä Stalin ja äskeinen huutokilpailu oli kadonnut kuin Äiti Maan nielemänä. He olivat hieman vaivaantuneita. - Kuulkaahan, minun täytyy värkätä yksi animaatio iltapäiväksi. Minä ja Phil vilkaisimme toisiamme, kun painoin ovikelloa. Harriet Jackson hätääntyi. - Vaimon työsarka liippaa jostakin siitä läheltä. mies kysyi. - Onko teillä lapsia. Tietokoneen ruudulla näkyi hämärästi olympiarenkaita muistuttavia pallukoita. Mutta se ei tehnyt heistä vielä murhaajia. - Matt on siis kuollut. - Kirjoitan nettilehtiin kolumneja, lähinnä ravintola-arvosteluja. Sivuhaivenet oli kammattu molemmilta puolilta kiehkuraksi kiiltävälle päälaelle. En usko sellaisen huuhaan olemassaoloon. Ihan niin kuin nämä revontuletkin, nyökkäilin. - Niin niin. - Jaa tuollaisia viljapeltokuvioita, tokaisin. - Tuttuja vain, lähinnä yhteisten harrastusten kautta, Solomon Anderson kertoi. - No minä uhraudun joskus.... Sanallinen tappelunnujakka kuului ulko-oven toiselle puolelle, itse asiassa hissin ovelle saakka. kysyin. kysyin.
- Mitä. - Me nukuttiin täällä. - Kuinkahan sellaista kestäisi. - En ole koskaan nähnyt revontulista muuta kuin suttuisia valokuvia. - Ei toistaiseksi, nainen vastasi. Kerroimme syyn saapumiseemme. - Mitä ihmettä te meistä haluatte. Harriet Jackson keskeytti miehen.
19. - Niin. kysäisin. roin. - Jotka tuntuu neljältäkymmeneltäkahdeksalta, murjaisin enkä osunut arvauksessani kovin kauas. Solomon Anderson oli kasvoiltaan ikääntynyt, vaikka ikää hänellä oli alle kolmenkymmenen. Vilkaisin miestä, joka avasi suunsa: - Minä teen firmoille animaatioita ja kuvamanipulaatiota. Sanoja emme erottaneet. - Höpöjä. - Tuolla makuuhuoneessa. mies naurahti. Ei todellakaan! - Vedonvälitystä. Tai ufoista. Me ainoastaan pelasimme heidän kanssaan tennistä ja kävimme ravintoloissa, mies sanoi melkeinpä vihaiseen sävyyn. Yhdessä. - Kuinka läheisesti tunsitte heidät. Tuumin, että eikö kaljun peittely olisi kaikkein helpointa päälaelle sijoitetulla kuminauhalla, jonka sisälle kaikki sivu- ja takahiukset olisi sidottu kärjistään yhteen. Harriet Jacksonilla oli silmien alla söpöt uurteet, jotka tekivät unisen vaikutelman ja loivat sänkykamaritunnelman. - Valokuvat viljapeltokuvioista. nainen parahti. Näimme naisen hymyilevät kulissikasvot. - Ja Rose Windhammer on sairaalassa teholla, Phil kuvaili tilanteen. - Meillä on omat työhuoneet, nainen sanoi. Huutaminen ja kirkuminen loppui ja ovi raottui varmuusketjun verran. Ristiveriset hiukset hulmusivat vapaina olkapäillä. Sen näki jo korvien asennosta. Puin sanoiksi talousrikososastomme epäilyt: - On epäilty että teillä oli ylimääräisiä tuloja laittomasta vedonvälityksestä ja Windhammerit kykenivät muuttaman sen lailliseksi tuloksi. Phil mietti. - Cotton ja Decker FBI:stä sanoin ja esitin FBIlogolla varustetun badgeni. - Tuskin muuten hankitaankaan, mies kiivaili. Phil keskeytti tyhjäpäiset jutut. Miehen ja naisen kasvoista näimme, että takuuvarmasti he olivat olleet hämärähommissa ja liikutelleet outoja rahasummia tileiltä toisille. Uhkapelejä. - Jotakin rahanpesuako. Tai pienellä nippusiteellä. Molemmat. Tekevät töitä kotonaan... jos tulee pientä kinaa, mies sanoi. Tuolla, sängyssä. - Yhdessä sellaiset kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa..
- Minua ette pysty pelottelemaan, mies vastasi. Autoradiossa soi RJD2:n eli Ramble John "RJ" Krohnin mukaansatempaava viritelmä "Work it Out". - Vaikeakos sellainen asia on selvittää. - Ja ikkunat ovat tummennettua lasia, mutisin.. Nainen nielaisi lauseen lopun ja aloitti kokonaan uuden: - Rose on puolikuollut ja sinä höpötät animaatioista, nainen nyyhki. Sen katsomisen avulla lapset oppisivat käsittelemään kuolemaa jo varhain, vai mitä olette mieltä. - Kuinka niin pyromaani. - Minä en ole mikään murhaaja tai tuhopolttaja. Ja näithän, kuinka järkyttynyt nainen oli. Ei noita joka pojan kotona ole. Harriet kysyi. - Yritetty polttaa, vastasin. Siellä käytettiin vastaavia tikkuja. - Lasten muuten kuuluisi katsoa South Park -animaatiota vaikka se ei olekaan alaikäisille suunnattu, mies sanoi. Tiesin, että vaikka laboratoriomme vertaisi noita tikkuja palaneisiin ja ne paljastuisivat saman
20
puuerän tikuiksi, niin paljastuisi moni muukin erätarvikeliikkeen tikkupussi, joita on myyty satoja, tuhansia tai kymmeniä tuhansia kappaleita. - Rekkari on sutattu mudalla aika esimerkillisesti, Phil sanoi vilkaistessaan taustapeiliin. - Windhammerien firma, Scottyswood Inc. Naisessa ei ollut muuta kiinteää kuin kulut ja miehessä muuta jäykkää kuin asenne. - Että oletko niin itsevarmaa tyyppiä, että jättäisit pyromaanitarvikkeet noin näkyvälle paikalle... Mies vilkaisi avopuolisoaan kylmästi. - Todennäköisesti mies oli edellisessä elämässään joku pusikkoraiskaaja ja on siksi joutunut tuollaiseen alennustilaan, huokaisin. - Toivottavasti teillä kummallakaan ei ole aikomusta poistua kaupungin rajojen ulkopuolelle, Phil palasi asiaan. - Ajattele nyt mitä puhut! Matt on... Vilkuilin sivupeiliä ja Phil huomasi tämän. - Sen saattoi ihan haistaa. ~ Phil kääntyi ensin Läntiseltä 46. Tai pelkästään seurata heitä ja odottaa, kunnes katu on autio, Phil murahti. - Haluaakohan joku tietää, kuinka paljon me tiedämme. Avenuelle ja sitten läntiselle 44. - Mutta mistä kukaan tiesi Windhammerien käyvän siinä ravintolassa. - Turpa kiinni, nainen sähähti. - Tuo Buick, mutisin. - Ja osua vahingossa myös tämän puolisoon. - Niihin on imeytynyt pihkaa 80-prosenttisesti joten ne syttyvät helposti ja ne palavat erityisen kuumalla liekillä. - Mitä. - Harriet Jacksonilla ja kuolleella Matt Windhammerilla oli suhde, sanoin. Jos Solomon Anderson nukkui sohvalla sinä yönä, hänen oli helppo käväistä niittaamassa Matt. Minä olen sentään mainosalan ammattilainen! Meidän oli aika poistua ja senpä me teimmekin. - Tuskin sinä Rosesta huolehdit, mies sanoi. Mutta Mattin kuolema taitaa olla kovempi... kadulle. - Kuinkahan niin. Käytin noita viime viikonloppuna kun oltiin Harrietin kanssa telttaretkellä! Palopäällikön kanssa palaveeraamisen jälkeen olin ottanut asioista selvää. - Sarjan jokaisessa jaksossa Kenny-poika kuolee ja rotat saapuvat järsimään sen ruumista. kysäisin Phililtä. - Mietin vaan, sanoin ja tuijotin miehen työpöydällä ollutta pussillista MayaStickseja. Hississä Phil tokaisi: - Ihanneperhe. - Mikä nyt. kadulta ensin 10. En oikein osannut päättää, vitsailiko mies vai oliko hän kuolemanvakavissaan. Solomon kysyi. - Autio lukuun ottamatta sattumalta paikalle osuvaa kännistä FBI-agenttia, jonka pää on autio. - Nuo sytytystikut on valmistettu paksusta meksikolaisesta männystä nimeltään Pino de Ocote, sanoin. kysyin. - Mikä nyt on poltettu. - Mainosalan ammattilaiseksi. mietin. - Mistä niin päättelet. on... - Olen itsevarmaa ihmistyyppiä. - Kuinka niin
Jos kyseessä on tuhopoltto tai räjähdys, tekijän täytyy olla Solomon Anderson, viitaten hänen lapsuutensa harrastuksiin. Ei aivan heti. Tässä teille lausunto kuoleman takaa. - Hän on kuollut, sanoin. - Ette tainneet viisastua. Tämä saneluni liittyy mahdolliseen ennenaikaiseen kuolemaani. hönkäisin. Buick tuli perässä. - Tai ajaa ihan sattumalta muuten vaan ympyrää. Odotatte ehkä, että luen heti testamenttini. Kännykkäni soi. Sen sijaan olen halunnut paikalle virkavallan edustajan. - Ihanks totta. - Yritän unohtaa, mitä sanoitte. - En petä asiakastani millään tavalla, koska hän on kuollut, Fierman selitti. - Matt Wind-
hammerin varsinaista testamenttia en nyt paljasta, mutta hän halusi kertoa jotakin. - Tiedän, keitä siinä nyt on haaskalla, kärkkymässä. Kolmannen käännöksen jälkeen olimme taas 10. Hän nimittäin poltti nuorena miehenä yhden kellarin, heh heh. juristi kysyi. Jos sama auto on yhä taustapeilissä, sinua se seuraa. - Cotton. Sitä kyllä maailmaan mahtuu, mumisin. - Päivää, tämä on Joseph Fierman. - Rahanpesusta seurasi siis saippuaoopperaa, möläytin. Jos olen kuollut väkivaltaisen kuoleman, tekijän täytyy olla yksi teistä. - Jos epäilet sinua seurattavan kaupunkiolosuhteissa, käänny kolme kertaa peräkkäin oikealle. Mikäli Solomon Andersonin avovaimo Harriet Jackson joskus suuttuu minuun murhaan saakka, hän lavastaa tapahtuman onnettomuudeksi. mietiskelin. Vaimoni Rose turvautuisi myrkkyyn, naapurin hullu kaiketi ampuisi, vaimoni veli Alan Arment ehkä puukottaisi minut. Seuraavasta risteyksestä Phil kääntyi taas oikealle eli 43. Kun tulee kalpeita ruumihia, se on valkaisuaineoopperaa, puujalkaveistelin. Poistuimme paikalta päät yhtä tyhjinä kuin toimistoon saapuessamme. Asianajaja pysäytti tallennuksen esittämisen. Avenueta. - Kaikki alkoi kun palasit baarista, joten se oli nestesaippuaoopperaa, Phil letkautti. - Tätä me on tässä suoritettu. - Vanha kikka, Phil kertoi. - Tämähän ei vaikuta uskottavuuteeni juristina, sillä haluan vain surman selviävän mahdollisimman pian, jotta asiat etenisivät. Olen Matt Windhammerin asianajaja... Sitten Phil kääntyi oikealle ja antoi auton lipua pitkin 9. - Naamanvalkaisu, vai. Oletan näin. Avenuella ja Buick tuli yhä perässä, mutta silloin sen kuski taisi ymmärtää, mitä Phil oli tekemässä. Fierman oli pitkänhuiskea harmaahapsi, jonka silmistä paistoivat oikeusistuimissa tavatut lakikirjainten kilometrit. - Ellei peräti penaalista. ~
21. Näin minä arvailen. ~ Asianajaja Fiermanin toimisto sijaitsi ydinkeskustassa, joten poikkesimme hänen luokseen. - Kun homma menee väkivaltaiseksi, se on teräsvillaoopperaa. kadulle. Tummennettulasinen auto ohitti meidät nopeasti ja kaasutti vihreillä risteyksen yli. - Helvetti, Phil sanoi ja iski kämmenillään viatonta ohjauspyörää. Minä ja Phil tuijotimme televisioruutua, jossa alkoi pyöriä nauhoitettu video tai poltettu DVD. Kuulkaa, Kuulin, että tekin tutkitte päämieheni kuolemaa. - No tämähän nyt oli ihan hanurista, Phil totesi. Matt Windhammer alkoi kertoa viimeistä tahtoaan. - Puhetta, puhetta, puhetta. Phil painoi jo kaasua, mutta juuri vaihtuneet liikennevalot ja eteemme ampautunut ruuhka estivät meitä seuraamasta pakenijaa. - Teidän on syytä nähdä eräs video. Emme sinänsä kostuneet mitään epäilyistä, joita esitettiin kuolemanrajan tuolta puolen. - Kauanko se seurasi meitä. - Ja saisitte palkkionne kuolinpesältä, vai
22
23
24
25
26
voit laittaa palautetta sarjakuvasta osoitteeseen: jerrycotton@jcotton.com
27. Tämä Jerry Cottonin jatkosarjakuva on Jussi Piiroisen luomus,ja se jatkuu seuraavassa lehdessä..
Ja niissä oli jotain mömmöjä, toinen kiivaili sammaltaen. Phil näytti ottaneen kerrospaahtoleivän, jonka välissä oli Filet Mignon -pihvi punasipulirenkailla ja timjamilla höystettynä. Tyypillä oli MC Hammer -tyyliset haaremihousut suoraan vuodelta 1990. - Jollet sinä säikytä ihmisiä ilmiasullasi. Kun Phil vielä mietti tilausta, kuulin viereisestä pöydästä kummaa ja juopunutta mölinää. Voihan viulukone. Melkein samalla alalla kuin te. - Onko täällä huva ruoka. - ...On pitää kadut siisteinä vähän paremmissa lähiöissä. ensimmäinen mumisi nakit osittain silmillä. Kaksi pohjoismaalaista poliisia, jotka ovat virkavapaalla tai pakkolomalla syötyään pidätetylle lahjoitettuja huumepullia. Ne nyt oli vaan... Paikka ei ollut kaksinen mutta pöytäämme saapunut tarjoilija se vasta olikin näky. - Toivottavasti ne eivät ole jostakin Jack Harman sukuseutujen maasta, parahdin. Phil kysyi ruokaa suuhunsa haarukoidessaan. Tai ties missä aineissa. - Kuultiin juuri, että söitte kuulemma takavarikoituja huumeita kotimaassanne, hörähdin takaisin. Ruokajuomaksi vettä. - Lähteekö noilla nälkä. kysyin ja rusentelin kengällä pöydän alla juosseita torakoita. Kyllähän ne olivat, jostakin kyseisen maan pohjoisosista. - "U Can´t Touch This". - Olen ilmeisesti hypännyt aikakoneeseen, mutisin itsekseni. Heidät lähetettiin kuulemma pois sikäläisen lehdistön hampaista. - Olet vaan oppikirjamateriaalia Quanticon FBI-akatemiasta. Meidän oli pakko pysähtyä syömään ja sopivan näköisen ruokailutilan oviaukko löytyi Manhattanin lännen puoleiselta pitkältä satamakadulta. tyyppi virnuili. - Ruokaa, tarjoilija sanoi marisätkä suupielessään. - Pääasiallisin tehtävämme kotipuolessa... Ottaen huomioon että Manhattanin ravintoloissa ei saisi polttaa edes tavallisia savukkeita, tämä sätkä kertoi jotain paikan tasosta. - Niin niitä... Ruokaräkälän nimi ei kyllä tiennyt hyvää: "Rear End". Pudistelin päätäni. kysäisin Phililtä. - Pitääkö tässä käydä vessassa syövyttämässä sormenpäitä pikaliimalla. Tuhannen päissään taisivat molemmat poliisimiehet olla. Mutta tuo silti nyt vaikka tätä suikalelihaa meksikolaisessa kastikkeessa. - Päätit sitten julkisesti polttaa tuota kamaa. paskahattu numero kaksi kyseli karmealla fennoskandinaavisella aksentilla. - Varkauksia, päällekarkaus, aseellinen ryöstö, viranomaisen vastustaminen... - Huumepullia. Tyypin palvelualttius ei muuttunut pätkääkään, vaikka vihjaisin olevamme byroon palveluksessa. Ranskiksia harova selvensi eli täsmensi: - Tuttu lääkäriperhe järkkäsi mulle hyvän ve-. hallinnollisia ongelmia... Sen näkee naamasta. ensimmäinen neropatti poliisi mökelsi kehnolla englannillaan. - Jaaha, sanoin tarjoilijaa tuijottaessani. Tuijotin menua ja kysyin: - Mitä suosittelette. Toinen heistä mussutti pöydällään olleesta korista ranskalaisia ja sanoi: - Ellei toisin määrätä... heppu irvisti minulle. Suoritimme invaasion tähän paikkaan jossa eivät käyneet edes gangsterit vaan tyhjät kanisterit. niinku... - Periaatteessa meidäthän siinä yritettiin myrkyttää! Tai kuka tahansa joka olisi syönyt ne korvapuustit. Tästä ei ollut pelkoa. - Toivottavasti ne eivät ala juttelemaan tännepäin, Phil parahti ja niinhän ne tekivät. - Tilaatteko te, vai. - Saatiin syyte siitä että muka vietiin pidätetyn kanelipullat... - ...Niin emme tee mitään, ensimmäinen jatkoi. - En, en, sanoin. Kysyin tarjoilijatyypiltä, mistä moinen metakka ja hän
28
vastasi minulle kuiskaten: - Jopas sattumaa. - Miten aiotte selvitä pälkähästä. Kaksikko tunki juttujaan toiseen pöytään eli meille juuri silloin, kun annoksemme saapuivat. - Painutaanko sisälle tunnelmaan. - Olette lukenut rikosrekisterini, vai
Ei ole tullut vaan koskaan käytettyä. - Entä jos tulee perusteellinen tarkastus. Silas". pohjoismainen poliisi sönkötti. - Yleensä huumeveikot, kylmän kalkkunan tärinöissään, vain näkevät torakoita.
~ Menimme tsekkaamaan ammuskelun uhreiksi joutuneiden Windhammerien kodin. Läskipohjamme ratisuttivat lyhyen pihatien sinistä soraa, kunnes astelimme laattakiviä pitkin etuovelle. - Ei kun tietokoneita. ensimmäinen manaili. - Nauratteko te penikseni koolle. - Ihan paska kaupunki, ranskiksia syövä selitti katse minussa, muutaman ranskalaisen roikkuessa hänen suupielestään. - Ei sellasta saatana muuten voi osata. Perkasin myös roskakorit. Saimme Philin kanssa appeet syötyä ja kulautimme vettä päälle, kun meinasi noiden kahden touhu naurattaa vedet silmissä. "Kyllä voi länsimainen ihmiskunta alas mennä, veren maku suussa totistamme jumalanpilkkaa kun yksiavioisuus on ihan unohtettu. - Torakoita syöviä suomalaispoliiseja pöllyssä, nauroin kun kävelimme Jaggelle. - Sitten tuli sanomista kun ei olla tehty raportteja valmiille pohjakaavakkeille tietokoneella, sama poliisimies murisi ja raapi niskaansa. Paitsi että tuon rekkareita ei ole sotkettu. - Entä se Buick, josta laukaukset ammuttiin. - Pitäis varmaan käydä kurssi niitä nettejä varten, toinen puolusti edellistä. - Siis valmiita kaavakepohjia. Haahuilimme pariskunnan kämpässä, mutta mitään merkittävää emme tuntuneet löytävän. Huomasin hänen napanneen ranskiskorista friteeratun perunasuikaleen sijaan sätkivän torakan. Kuljin hänen luokseen. - Yleensä sanomalla itsemme irti, poliisimies vastasi nauraa höröttäen. - Katsohan naapurin autoa, Phil sanoi ja osoitti pensasaidan yli. - Tuo voisi olla sama. Siellä oli mainoslehtisten lisäksi jonkun kiihkouskovaisen jättämä jahveilu, ilmaisjakelulehtinen, jossa oli tuhtia tavaraa. En ennättänyt tai halunnut varoittaa kun hän jo sulloi sen suuhunsa, pureskeli ja nielaisi. Huvilamallinen omakotitalo sijaitsi lähiössä New Jerseyn puolella. Jokin nettikin siellä on. Postilaatikossa luki "W. Tummennetut lasit, mutisin ja tarkensin verkkokalvojani auton peräosaan. - Miten teillä on ollut tapana hoitaa sellainen. Kun toinen poliisimiehistä saapui vessasta rystyset lattiaa raapien, hän aloitti riidan haastamisen. Nauratteko te penikseni koolle. - Nauratteko te penikseni koolle. Kun maksoimme ja poistuimme, pohjoisen poliisimiehet jäivät syömään jämiä lautasiltamme. Keittiön roskat menivät jätemyllyyn johtavaan aukkoon, mutta toisesta huoneesta löytyi paperiroskis. Ajoin ohi golfkentän, jonka takaa pariskunnan asunnon lopulta löysimme. Näyttää kovasti samalta kuin se, joka seurasi meitä... Vilkaisin kainalooni vain nähdäkseni kotelosta
29. nepaikan ja se on muka sitten lahjontaa, jumalishte! - Voi harmi, yritin todeta osaaottavasti. Phil kysyi. - Buick. - Hei, toinen takavalo näyttää ihan uudelta! - Liian iso sattuma, Phil sanoi ja sitten olimme jo matkalla koputtelemaan naapurin ovelle. Phil oli pysähtynyt olohuoneen ikkunan ääreen. - On meillä kai niitäkin. Kokeilin auton konepeltiä, edelleen lämmin eikä se johtunut pelkästä auringon kuumotuksesta. Ohitimme suuren ostoskeskuksen ravintoloineen ja parkkipaikkoineen. Tosin hän haastoi riitaa seinän kanssa ja naulakkoon osuminenkin olisi saanut hänet tipahtamaan. - Ei ole aikaa kaiken maailman polkupyörä- tai lompakkovarkauksille siinä paska kaupungissa, ensimmäinen narisi röyhtäillen ja paineli vessaan oksentamaan kai. Ei voi silmiä uskoa kun tätä valtakuntaa katsoo kun sen peruspilarit kuin murtuu." Voi tuota kieliopillista sanan säilän lentoa, kun se lentää kuin leppäkeihäs suoraan Hudsonin lahteen. Sivuutin lentolehtisen, vaikka minun olisi pitänyt kiinnittää siihen enemmän huomiota. kysyin
kysyin. - Cotton ja Decker, FBI, sanoin parrakkaalle miehelle, joka avasi oven. Phil kysyi. Hän nyökkäsi minulle. - Mistä muka tietäisin. Tuhopolton aikaan mies väitti olleensa laukkaradalla. - Niinpä, jos olisin käyttänyt siihen luottokorttia, Silas pyyhki virneen Philin kasvoilta. En enää muista, mistä pikkuliikkeestä sen hankin... Vaan ei minusta naisvihaajaa tullut. Phil painoi ovikellon nappia ja katsoimme toisiamme ilmein: "kumpi juoksee takaovelle?". - William Silas, hän vastasi ja toisti kysymyksen. - Oliko raskaskin ero. - Kuluttava. Kävin äskettäin kauppareissulla, siksi auton moottori on yhä lämmin. - Mutta tuon valon ostin kauan sitten ja käteisellä. - Tässä, sanoin ja esitin miehelle virkamerkkini. - Meidän täytyy kysyä hieman muistakin menemisistänne, Phil sanoi. - Vaihdoitteko autonne takavalon ihan itse. Vilkaisin Philiä. Meillä ei koskaan ole takeita siitä, että oikeus tapahtuu! - Joopa joo, Phil sanoi. Olette pidätetty. Kyllä, mutta siitä on jo aikaa, mies väitti. - Mistä muka tietäisin että olette liittovaltion poliisista. - Jos Hillary valittaisiin presidentiksi, se olisi sama jos Valkoisessa talossa olisi uusi Bush. Tiedättehän tekin, että Bushit ja Clintonit ovat ihan kamuja keskenään ja vaihtavat kuulumisiaan päivittäin. - Vaikka kyllähän te tiedätte meidät FBIagenteiksi. - Pahus kun en ostanut mitään tuolla ostoskeskuksessa, Silas väitti. En enää. Kun Windhammereita ammuttiin, mies oli ollut kotonaan nukkumassa, väitti tämä turjake. Vaan ei tarvinnutkaan, sillä kuulimme ulko-ovea lähestyvät askeleet. - Kai teillä on joku henkilöllisyystodistus. - Seurasitte tuota Jaguariani vain muutama tunti sitten, väitin miehelle. Mutta miehellä oli selitys kaikkeen. mies sanoi. - Niin sitten kai kysyisitte. sojottavan Glockin tumman perän. - Tai FBI joutuu aiheettoman pidätyksen lisäksi syytteeseen eläinrääkkäyksestä. - Sittenhän teillä on kuitit ostoksista, sanoin. Enkä viitsinyt vaivata vakuutusyhtiötä mokoman oman mokan vuoksi. No hyvä on. Minä ja Phil yritimme askeltaa puolihuolimattomasti sisälle miehen asuntoon, mutta hän nosti kätensä ovenkarmia vasten estäen kulkumme. Se tietysti kyrsii, etten saa tavata lapsiani silloin kun haluan, mies sanoi ja päätti pitää palopuheen. - Ette näytä vastaavan. kysyin.
30
- Miksi pitäisi kun en ole tehnyt mitään, Silas sanoi. - William Silas. Varmistinta en vielä poistanut. En joo. - Antakaa mun ruokkia akvaariokalat ja kilpikonna ennen kuin mennään, mies huokaisi. - Jotta yhteiskunnalla olisi oikeus huostaanottoon tai siihen, että se määrää lapset vain toiselle vanhemmalle kuuluvaksi omaisuudeksi, yhteiskunnankin pitäisi aina toimia takuuvarmasti oikein ja olla väistämättä oikeassa mutta sitähän se ei tee tai ole. - Mikä teidän koko nimenne on. Tartuin miestä olkapäästä ja käänsin hänet kasvot seinää vasten. - Saamme selville, milloin olette ostaneet uuden takavalon, Phil virnuili. - Jos kysyisimme, missä olitte kello kaksitoista kolmekymmentäviisi... - Eeen. Molemmat perheet samassa talutus-. - Ja tein vain ikkunaostoksia sähköliikkeen ulkopuolella. ~ Jaggessani Will Silas alkoi puhua politiikkaa. Olen tosi onnenpoika. - En todellakaan. - Ai, huomasitte että siinä on uusi valo. - Ja kaupan turvakamera voi vahvistaa kertomuksenne. Ei todistajia, ei kunnon alibia. Kaikkea, mitä tästä lähtien sanotte, voidaan ja tullaan käyttämään teitä vastaan... - Voiko kukaan varmistaa turinoitanne ja tarinoitanne. - En ole naimisissa
Ette nähneet edes rekkaria ammuskelun aikana tai palopaikalla. - Teillähän onkin hauskat jutut. - Tarinan mukaan George W. - Mille työpaikalle. - Hänellä ei ole edes rikosrekisteriä! - Buickin takavalo oli vaihdettu, sanoin. Kuulitko. Huoneessa ei ollut ketään. Sama kai se on että se tapahtui nyt ja että se olin minä. nuorassa, käsiraudoitettu Silas sanaili XKR Coupe Jaguarini takapenkillä. Lewis Dorn tuli juuri kuulusteluhuone numero 3:sta ja sanaili huoneen sisälle: - Kumminkin joku olisi joskus sinua tintannut. Katkera pala. - Aprillia, Dorn totesi. Älä nyt helvetti siihen kuole, minulle tulee vielä sanomista! Huokaisin raskaasti ja kipitin sydän hakaten katsomaan tämän kuulusteluhuoneen sisälle. Hyvä jos saatte nuijittua läpi edes kotietsintäluvan, syyttäjä murisi. - Hei... - Näillä eväillä minun on turha lähteä tätä miestä ristiinnaulitsemaan. - Älähän liikaa kaveeraa, murahdin. Murahtelin käsittämättömiä, kun lähdimme Philin kanssa käväisemään rikosoikeudessa, joka sijaitsee 100 Centre Streetillä kolme korttelia etelään Canal Streetiltä. Mahdoittekohan te vähän hätäillä, Wes Longfellow mietti. - Odotamme, että tekniikan miehet tutkivat surmapaikalle jääneitä takavalon palasia, jos niissä olisi vaikka maalia Silasin autosta. - William Silasia vastaan on pelkkiä aihetodisteita, pönäkkä syyttäjä Wes Longfellow sanoi minulle ja Philille. Sitten pressa poistui ylpeänä autosaattueensa kanssa. - Tämä vanha vitsi muuttui jossakin vaiheessa ihan urbanilegendaksi, Phil kertoi pelkääjän paikalta. Bush vieraili amerikanintiaanien kokouksessa Arizonassa. - Keksikää se motiivi vähän äkkiä! Longfellow sanoi ja siinä asiassa hän ei vaikuttanut olevan pitkämielinen miekkonen. Muutamaksi tunniksi. Kun mies olisi kypsynyt, Jack Harma haastelisi miehen kanssa Steve Dillaggio seuranaan. - Dorn! Et kai sinä... et kai sinä nyt delannut. - Jokainen päivä on. - Eikö tämä kuuluisi jo Kaupunginpoliisille?
31. - Kehittäkääpä myös jostakin esiin miehen motiivi. Kuulusteluhuone kolmosesta ei kuulunut sihahdustakaan. Veimme Silasin suoraan kuulusteluhuoneeseen muhimaan ja marinoitumaan omassa liemessään. Hän vaikutti innostuneelta kertoessaan, kuinka monin tavoin "punaisia veljiä" voidaan auttaa. Mikä on miehen motiivi. - Haha, Jerry meni halpaan, Dorn tokaisi. Takavalon saa vaihtaa jos haluaa. - En ole lainkaan varma tästä. - Ei nyt ole aprillipäivä. Presidentin puheen päättyessä heimojohtajat esittivät Bushille hänen uuden intiaaninimensä, jonka presidentti otti kiitollisena vastaan "Kävelevä Kotka". - Etsikää kunnon todisteet niin jätkä saadaan tuomiolle. - Minä olen jatkuvasti sisäisen tutkinnan kohteena ja tarkastajien hampaissa joten yksi haljennutta kalloaan poteva tapaus lisää ei tunnut missään.
Sitten Dornin ilme vakavoitui. - Mutta mies takuuvarmasti teki sen... Myöhemmin toimittajat kysyivät eräältä intiaanijohtajalta, kuinka nimi Kävelevä Kotka valittiin. Hän puhui tunnin tulevaisuudensuunnitelmista, joilla alkuperäisasukkaiden elinoloja parannetaan. Jos sellaisen hommaisin, kaikki tulot menisi elatusmaksuihin lapsille, joille heidän huoraäitinsä valehtelee etten halua nähdä niitä. - Täytyykö työpaikallesi ilmoittaa, ettet saavu sinne vähään aikaan. Maalitkin pystytään tunnistamaan rekisterisä... - Tuon ilmeen vuoksi kestän taas kuukauden tätä työnsarkaa, Dorn virnuili ilmeisesti pieksämälleen kriminaalille. - Jossittelua. Silas nauroi makeasti. - Hän ei ole oikein avautunut, Phil mutisi. - Pakkohan meille on antaa mahdollisuus löytää surma-ase, tuhisin. Hän vastasi että Kävelevä Kotka tarkoittaa lintua, joka on niin täynnä paskaa ettei se enää kykene lentämään. Toinen Criminal Court Building on osoitteessa 346 Broadway
Phil mutisi kun poistuimme syyttäjän luota. Kun vedimme taas takkeja niskoihimme, kuulin erään nuorukaisen rutinaa. - Kyllä Silas tulee saamaan ihan oikeudenmukaisen kohtelun, vakuutin. - Pidät valkosipulia sukissasi yön yli niin aamulla olet kunnossa. - Ja pakkomielteinen, kaheli sheriffi päättää että napataan tämä nilkki edes jostakin. - Vaikka joskus kyseessä on kyseiseen rikokseen syytön henkilö, joka on itse asiassa syyllistynyt paljon pahempiin tekosiin joista häntä ei vain ole saatu kiinni, Phil mietti. Kilpikonna ja kalat olivat edelleen elävien kirjoissa. Normaalin yksineläjän arki paistoi jokaisesta huoneesta ja kaikista esineistä. - DNA:n tultua käyttöön vanhoja tapauksia on täytynyt käsitellä uudestaan, huokailin. - Sitä paitsi Silas on ainoa naapuri. Toimitalossamme Steve Dillaggio ja nasaaliääniseksi muuttunut Jack Harma kertoivat, ettei Silas aikonut antaa meille mitään tietoja ilmaiseksi. - Tuore tutkimus tosin kertoo, että esimerkiksi 1990-luvulla kuudestatuhannesta kuolemaantuomitusta kaksi kolmasosaa ei saanut reilua oikeudenkäyntiä, Phil tiesi tilastonsa lukeneena. Phil vitsaili. - Selvitetään, mitä riitoja heillä oli. murahdin. - Et sinä sitä pussaillut, Steve hörähti. - Siinä oli se lause "naapurin hullu kaiketi ampuisi". Tai sitten et. - Syinä olivat yli-innokkaat syyttäjät, jotka pimittivät todisteita, valamiehet, joilla ei ollut mitään käsitystä oikeuden jakamisesta, epäpätevät asianajajat ja puolueelliset poliisit ja tuomarit. Kuulin, kuinka paikalle saapunut Noutaja-Neville neuvoi G-nuorukaista. - Pitääkö tässä pistää G-mies Dorn lavastamaan ja tehtailemaan todisteita. - Tuo kahvinkeitinkin kertoo karua kieltään siitä, että erossa miehelle on jäänyt sellainen kakkoskeitin, joka on ollut iät ja ajat komeron pohjalla pölyyntymässä, tuumasin romua vilkaistessani. - Pitääpä kokeilla, Jack intoili. - Eipä nyt näpelöidä vaan viedään loppuun saakka se mikä aloitettiinkin, komensin itseäni. Ainakin se kuulusteltava saa meikäläiseltä mojovan flunssan, Jack marisi. Perheen valokuva-albumit olivat hujan hajan ja pölyhattaroiden peitossa. Eräällä ikkunalaudalla oli kaukoputki ja kiikarit. - Harrastiko se lintujen bongausta vai tähtitiedettä. - Ettäkö me jättäisimme jutun kesken ja antaisimme sen eteenpäin. ~ Kuulin Steve Dillaggion äänen jo ennen kuin näin hänet: - Tämä ei ole harjoitus, toistan: tämä ei ole harjoitus, Steve kailotti. - Ei halua muistella menneitä, ei ainakaan hy-. - Oliko se pakko reuhtoa niiden sauvojen kanssa hikipäissään pää paljaana. Ja niitähän löytyy, niitä tapauksia että syytön on tuomittu... - Mikään fakta ei tunnu liitävän Silasia rahanpesuhommiin, Jack jakoi meille muille viisaut32
taan ja aivasti sanailun päätteeksi nenäliinaan. Ex-vaimolle menetettyjen lasten leluja oli sullottu roskapussiin, johon oli takertunut tahmaisia jäätelötikkuja. - Kukaan ei poistu ennen kuin pöydältä kadonnut Jerryn Hustler-lehti on löytynyt! Se siitä huumorista ja sen kestävyydestä. - Tänne se on sullonut muistot vanhasta elämästään. Talon toista puolta reunusti puiston aita ja sen takana golfkenttä. Mutta melkoista väärinkäyttöä se todisteiden näpelöinti on. Miksi Windhammer epäili, että naapuri Silas voisi surmata hänet. Eli ei lainkaan. hymähdin. Seuraavaksi minä ja Phil hinasimme itsemme takaisin Silasin kotiin, jonne saimme kuin saimmekin kotietsintäluvan. - Se Matt Windhammerin videotallenne, mietin ääneen. - Kuolemantuomiotapauksissa, joissa joku on odottanut myrkkypiikkiä vuosikymmeniä valituksesta toiseen, on aina parempi ylireagoida. - Komeroista puheen ollen, Phil kertoi erästä kaappia availlessaan. - Jos se tiiraili naapuriaan. - Pitäisiköhän ottaa sairauslomaa. Kun muut kaapit olivat edes jossakin järjestyksessä, tämän säilytystilan sisältö oli sikin sokin
- St. Kun vuorokausi oli täten jo vierähtänyt seuraavan puolelle, oli edessä totinen paikka. Mies syytti vaimoaan uskottomuudesta. - Voihan Pyhä Vitus, Phil huokaisi raskaasti. Legendan mukaan hän paransi keisarin pojan tanssitaudista, jonka aiheuttaa reumaattinen tulehdus. Silas irvisti ja poistui Federal Plazan toimitalosta. "Flirtti on jumalanpilkkaa". Kun hän oli hississä, usutin Jack Harman seuraamaan miestä. Silas oli laskettava vapaaksi emmekä voineet mitään, emme niillä eväillä. - Katsohan tuota, sanoin olohuoneessa ja osoitin kirjahyllyä. - Tosi on! Tämä on ihan kirkkohistoriaa. ~ Syyttäjä oli tehnyt jo päätöksensä. vällä, sanoin. - Silas sekin oli, Phil sanoi. - Koska hän on nämä itse painattanut. Onkohan se sotkenut päänsä pahastikin näitä lukemalla. - "Avionrikkojien osa on palaa tulisessa laaksossa". Vaimo sai lapset ja hankki vieläpä lähestymiskiellon miehelleen. - Reiveissä trance-musiikki aiheuttaa transsitaudin!
33. - Tein erään puhelinsoiton oikeusavustaja-tyttöselle, joka oli palveluksen velkaa. Että tämmöstä. - Hei, minkä niminen se itsensä ruoskija oli siinä kirjassa "Da Vinci -koodi". - Katkeruus kalvaa. - Kuuntelehan vaan tuota kappaletta, sanoin ja nyökkäsin kohti pöydällä ollutta radiota. - Ihan samaa mieltä. Varmasti tämä on omituisinta, mitä sinä olet ikinä nähnyt. - Niin mikä. Meidän täytyi luovuttaa hänelle myös hänen autonsa. Silas ei suostunut psykologin tutkittavaksi. - "Huorat eivät pääse taivaaseen", luin aivoiluja. Vitus. Mutta se oli myöhäistä. - Pitäisiköhän sanoa, että voi hyvä Jumala, Phil pähkäili. Pyhimys sekin. - Silasilla ei ole aseenkantolupaa eikä millään viranomaisella ole tietoa siitä että hän omistaisi aseen, kerroin. Mutta keskiajalla tanssitauti esiintyi ihan massahysteriana, kun maajussit ja -juliat tanssivat itsensä läkähdyksiin kunnes kaatuivat maahan vaahto suusta valuen. - Jutussa ei ole tarpeeksi villoja, hän ilmoitti. Mitä mieltä sinä olet. Vanhoja kirjoja, joiden kannet olivat rispaantuneet ja irtosivut roikkuivat, uusia ja moderneja painoksia, kookkaita kuvaraamattuja, pieniä taskuraamattuja... Itse asiassa ne olivat vain A5kokoon taitettuja A4-arkkeja, joissa oli tekstiä. - Silasille on tehtävä mielentilatutkimus, sanoin. - Tämä on varmaan omituisinta mitä olen koskaan nähnyt. Murha-asetta emme löytäneet. - Saattaa noiden lukeminen käydä pitkän päälle yksitoikkoiseksi, arvailin. Kaikki kirjahyllyn kirjat olivat erikokoisia, erinäköisiä ja erikielisiä Raamattuja. Siellä Lenny Kravitz lauloi kappalettaan "It Ain´t Over `Til it´s Over" eli että se on ohi vasta sitten kun se on ohi. Halusimme nähdä, minne mies suunnistaisi. Tosin ilmoitustilaa ei kukaan ollut ostanut voi miksi ihmeessä. - Että vaimo haki eroa Silasista tämän ailahtelun, mustasukkaisuuden ja jatkuvien mielenhäiriöiden vuoksi. - Älä nyt viitsi! tuskastelin. - Ei varmaankaan lukemalla, Phil sanoi pidellen kädessään erästä pamflettia. - Toivottavasti emme enää tapaa, Silas sanoi kun ohjasimme hänet noutamaan hänen taskuistaan takavarikoituja esineitä. - Tuon pöydällä olevan tietokoneen kovalevyn sisältö kannattaa tutkia, Phil tuumaili. - Ovatkohan nämä sukua. Tauti tunnetaan yhä nimellä chorea minor. kysäisin Phililtä. Minäkin huomasin, että Mr Silas oli ilmaisjakeluiden päätoimittaja, vastaava toimittaja ja il-
moitusmyyjä. Löysin eräästä pöytälaatikosta nivaskan omakustannelehtisiä. Sen verran sain selville, Phil kertoi. - Kattava psykologinen arvio. - Ihan kuin nykypäivän rave-juhlat joissa pannaan jalalla koreasti ekstaasin voimalla, havaitsin yhteyden nykyaikaan. Tanssitautisten suojelupyhimys
Phil heitti vastakysymyksen. Philillä oli teoria syndikaattimme mikrotukiihmisistä. Nyt annat melko pa34
han maineen ihmisille. - Eikun tätä harmaata ja liian pientä rippipukua ja solmiota. - Ja liian pientä paperista solmiota joka on leikattu Searsin alennuskatalogin sivulta. Mietin ankarasti ja se varmaan näkyi naamalta. - Marttyyrikuoleman Vitus kärsi keisari Diocletianuksen aikana joskus 200- ja 300-lukujen vaihteessa. - Ei vielä. Ryhdyin aikani kuluksi ompelemaan pikkutakkini hihansuuta, josta täytteet pursuivat. Totta kai vika on ihmisissä, vika on jo koneita suunnitelleissa insinööreissä! - Kutsut niitä ihmisiksi. Löysin työpöytäni vetolaatikosta hotellihuoneesta pöllityn neulan ja langan. Phil tutki pöytänsä muovilokeroon saapunutta sisäistä postia. Ai, nyt minä tajusin. Mutta liittyy tähän koominen osuus... Lakkovahditkin asentaa digitelevision nopeammin kuin sinä ymmärrät vitsin. - Onko Silasin tietokoneesta selvinnyt mitään. - Auto ei ole paikalla, postilaatikko pullottaa postia eikä sisällä näy liikettä. Phil hämmästeli. - Ihan faktaa, tarkista vaikka. Tämä jatkuvasti naureskeleva Martin Rodriguez tietotekniikan puolelta saapui selittämään meille löydöksiään. - Häh. Silas on varmaan tavannut tai näh-. - Vasta kun puoliintumisaika on kulunut... - Mistä se paperi kertoo. Menee yli hänen ymmärryksensä, että joku voi tietää niin vähän näistä koneista tai että joku voisi edes kuvitella yrittävänsä jotakin tyystin älytöntä, kun kaikki ratkaisumallit ovat hänen päässään niin selkeinä ja kirkkaina... Tukihenkilö ei välttämättä osaa neuvoa oikeilla sanoilla, koska hän tietää liikaa tietokoneista. - En osaa pelastaa kaupunkia tai maailmaa ilman pukua. - Paistaahan se kuutamo risukasaankin. Phil kysyi minulta. mutta usein vielä tietokonetermeillä, joita hän ei osaa purkaa tavalliselle tallaajalle ymmärrettäväksi puheeksi. Aika tikitti eteenpäin. - Miksi Silas olisi käynyt ventovieraan naisen blogilla. Työhuoneeseemme pamahti tummahipiäinen ja aina hilpeä FBI-tutkija kannettavan tietokoneensa kanssa. - Eikö oikein säteile. Juuri kun katkaisin ompeleeni langan, saimme käsiimme uuden punaisen langan. Ajan parhaillaan... - No ei Vitus, nauroin. - Silas luki naisen blogia, jossa Harriet kertoo perhe-elämänsä onnesta ja auvoisuudesta. nyt juuri Silasin kodin ulkopuolelle, Jack kertoi. - Lepakkopukua. - Olen nyt toisella puolella jokea eli New Jerseyssä. Antaapa ammattilaisten hakkeroida rauhassa. Keskiajalla äijää palvottiin aika tiuhaan ja myöhemmin hänestä tuli tanssijoiden ja näyttelijöiden suojelija. Kahden tunnin kuluttua saimme tiedon Jackilta, että Silas oli havainnut seuraajan kannoillaan, harhauttanut ja kadonnut tyystin. - Minne lie livennyt, pähisin. - Oliko se vitsi. - Meidät on komennettu ahdisteluseminaariin, jossa opetetaan viimeisimmät kaksimielisyys-, rinnoille kuolaamis- ja takapuolen kourimisvinkit. - Ai tuon jälkeen koominen osuus. - Mitä sinä teet. - Niiden ykkösselitys ongelmaan kuin ongelmaan on, että kyllähän insinöörin suunnittelema kone toimii, mutta vika on ihmisissä. - Siksi, että nainen ei kaiketi ollut Silasille ihan ventovieras... kysyin. Ompelet. - Silas oli vieraillut paljon Harriet Jacksonin ylläpitämällä nettisivustolla, Rodriguez kertoi. - Hänet kuvattiin maalauksissa usein pieni pata kädessään ja kansa luuli sitä yöastiaksi, siksi kansa piti häntä myös vuoteen kastelijoiden ja ripulitautisten suojelupyhimyksenä. - No voihan Vitus, hämmästelin. Vieraili lukemassa tämän nettipäiväkirjaa. - Tietokonetukihenkilön on vaikea samaistua tavalliseen jamppaan, joka toheloi koneensa kanssa. Silas ei ole saapunut kotiinsa
oma vaimo on hankkinut lähestymiskiellon... nyt Harriet Jacksonin. - Mikä se on. kasvojen muoto... On mustasukkainen toisten ihmisten suhteelle, suhteelle jonka kanssa hänellä ei ole mitään tekemistä. - Ja jauhanut näille saarnojaan. - Iskikö aivosalama. Lisäksi vihamielisiä kommentteja tyyliin "paha saa vielä palkkansa". - Ne kiikarit ja kaukoputki Silasin luona, muistin. "Avionrikkoja Harriet Jackson on listalla seuraava." ~ Kaahasimme Jaggella kohti Läntistä 46. - Jolloin Rose Windhammeriin osuminen oli vahinko ja arkiston polttaminen oli vain hämäys, jolla meidät yritettiin johdattaa väärille jäljille. "Raamatullinenkin nimeni on, Silas. Kaikki liikkeeni pysähtyi ja ilmeeni lukkiutui paikoilleen. Kun Matt Windhammer kävelee kenties jo huomenna öisellä kadulla, hän pääsee ikuiseen kadotukseen kuin salamaniskusta. Phil keskytti: - Näitkö Silasin pöydällä valokuvan Silasin exvaimosta... Roomalaisen Virgiliuksen eeppisessä runossa Aeneid nimen alkumuoto Asilas tarkoittaa taistelevaa profeettaa. tuumailin. Siitä tämä Silas on saattanut hermostua. Matkahan ei ollut pitkä, eikä ollut ruuhka-aika. Lukee naisen blogia, provosoituu väkivaltaiseksi. Tämä lienee raskauttavin, Martin Rodriguez sanoi. - Silas on nähnyt naapurinsa Matt Windhammerin ja Harriet Jacksonin kuhertelemassa, kun Matt on ollut poissa. - Saitko jonkin paskahalvauksen. Silas kuvaili sanatarkasti naapurinsa Matt Windhammerin ja toisaalla asuvan Harriet Jacksonin salaisia hetkiä. En välittänyt kettuilusta: - Ne Silasin kotona olleet lehtiset oli samanlaisia, mitä Windhammerien paperiroskiksessa oli! Silas on tyrkyttänyt lehtisiään niillekin... Siksi Matt Windhammer piti miestä hulluna, Phil nyökkäili. Loppulause oli vähän järkyttävämpi. - Katsokaapa. Kun omaa ex-vaimoa kohtaan on lähestymiskielto, jotakin hän voi
tehdä, jotta saisi hourupäiset ajatuksensa sanoista teoiksi. Martin Rodriguez näytti meille Silasin muistiinpanojen viimeisen kappaleen. - Mutta tämäkin saattaa mennä aihetodisteiden puolelle, sillä kuka tahansa saa netissä käydä millä tahansa laillisella sivulla, Phil muistutti. Se on se hetki kun taata menee poissaolevaksi, suu jää auki, hän menee muistamattomaksi, ajatus takkuaa ja lausekin jää kesken. Oikeamielinen taistelija Silas pitää siitä huolen." - Valamiehistölle tuo on selvää pässinlihaa! henkäisin. "Nuo avionrikkojat". - Silasilla ei ollut hajuakaan rahanpesuhommista, Phil jatkoi. Tulostaa pettämistä vastustavia lehtisiään ja jakelee niitä. Phil heittäytyi kotipsykologiksi: - Ja nyt hän näkee naapurin miehen huseeraavan jonkin naisen kanssa. Tämä on päivätty surmaa edeltäneelle päivälle, Rodriguez kertoi. Kaupunginpoliisille oli ilmoitettu mahdollisesta uhasta, mutta olisimme perillä varmasti
35. - Tässä on melko selkeä suunnitelma. mielessään se saattoi...Saattoiko Silas haluta kostaa kahdelle avionrikkojalle... kysyin ääneen. - Onko tämä liian kaukaa haettua. "Tehkää parannus ennen kuin on liian myöhäistä". - Sairas mieli saattaisi suunnata vihansa samannäköiseen. olivat ne ketä tahansa. - Jerry sai aivopierun, Rodriguez totesi naama vakavana. Phil kysyi. Jos hän aikoinaan epäili oman vaimonsa uskollisuutta ja se jäi kaivelemaan... katua, jossa Solomon Anderson ja Harriet Jackson asuivat. - Hei helkkari, mutisin. Ja siihen, jonka kanssa hän muhinoi, - Jos hän on pahastikin mielenvikainen... - Lisäksi löysin Silasin kovalevyltä hänen omia muistiinpanojaan. - Yleensä se iskee seniorikansalaisilla. Oivalsin: - Nainen muistuttaa kovasti Harriet Jacksonia mutta ei tietenkään ole hän... Phil kysyi
samoihin aikoihin kuin heikäläiset. Iskin miehen palleaan tiukan vasemman. Ysimillinen Alfa Combat kolisi vetiselle liukuhihnalle - Tapan tuon räähkän! Silas kertoi valikoituja totuuksia kai jollekin näkymättömälle uskonveljelleen ja kävi kimppuun kädet ojossa. - Entä jos Silas pyrkiikin pois koko valtakunnasta. Jostakin autopesulan toimiston puolelta kuuluneesta radiosta Prodigy humppasi ja pumppasi biisiään "Smack My Bitch Up". kadun tasalla, kun saimme tiedon NYPD:ltä. USA:n uudet passisäädökset kieltävät esimerkiksi myöntämästä passia henkilölle, jolla on maksamattomia elatusmaksuja yli 2500 dollarin edestä. Tätä ennen vain alle 27 prosentilla kansalaisista oli passi. Hän yritti soittaa Solomon Andersonille. Hieman ennen Broadwayn risteystä Silas kurvasi ohi autopesulan ja silloin hän menetti
36
ajokin hallinnan. - Saat nyrkistä! hän vinkui kuin kastraatti. Kun aivojen mantelitumake on tavallista suurempi niin aggressiotkin on suurempia, hönkäisin. - Näinhän se on. Auton konepelti ruttaantui valopylvästä vasten. - Rahanpesusta auton pesuun, murisin. Silas ei ollut vielä kavunnut avoparin kerroksiin ja yrittänyt tunkeutua huoneistoon murha mielessään, sillä Buick pamahti liikkeelle. Ovipahvi kolisi asfaltille. - Puhuu edelleen toista puhelua, ärähdin ja lopetin. Nyrkki suhisi ohimoni ohi. Phil tähtäili Silasia valmiina ampumaan, kun yritin juosta partanaaman latvakakkosen kiinni. - Ei tuo ole nyrkki, tuo on viisi sormea, sanoin ja nykäisin pääni melkein kauluksen sisään kuin kilpikonna ruohonleikkurin alla. Ukko heilui kuin nahan alla olisi ollut torakoita. Turvatyyny oli lauennut ja pelastanut miehen murtumilta. - Miehen passi on meillä, Phil muistutti. Se osui Silasin ranteeseen. - Äijä näki Jaguarisi, Phil totesi. Näin häivähdyksen vaahdon keskellä ja lähetin heti kenkäni liikkeelle. Onnistuin väistämään jättimäisiä pulloharjoja, jotka luulivat minua joksikin koppimopoksi. kadulla. Etsintäkuulutus Silasin Buickista oli jo annettu, vaikka meille ensin valitettiin tähän tyyliin: - Juurihan se päästettiin menemään! - Meillä on uusia epäilyksiä... mietin. - Miten sinulla. - Miehen toosa ei ole päällä, Phil murehti. Olimme jo 43. - Manipuloidaan aikaa, vastasin. - Buick on nähty pysäköitynä 46. Oviluurangon sisäpuolelle oli teipattu pistooli, joka oli varmasti samaa kaliiperia jolla Windhammereita ammuttiin. Soitin ajaessani Harriet Jacksonille omalla matkapuhelimellani, vaikka olimme yrittäneet soittaa jo monta kertaa. Lankapuhelintahan heillä ei ole. Näin Silasin potkaisevan Buickin etuoven auki. Silas kaahasi kohti pohjoista. eikun todisteita! kuului vastineemme. Vaahtoa levisi katosta ja seinistä kaikkialle ympärilleni. Suhautimme peräkanaa Fordham Universityn vierestä, sitten Amsterdam Avenue kuljetti meidät Lincoln Centerin ohi. Phil kuunteli omaa kännykkäänsä. Muovisuikaleet läpättivät märkää rippipukuani vasten. Jarrutin ja loikimme ulos Jaggen kyydistä. - Noinkohan me ehdimme eli mitä tehdään. Ase kourassaan Silas juoksi kohti autopesulaa. Hän potkaisi ovea uudelleen, ja oven sisäpuolen kovamuovinen kuori eli oviverhoilu irtosi. - On aikamoinen kiire, Phil mutisi kännykkää näppäillessään. Tämä on saanut ihmiset maksamaan rästissä olleita ruokkojaan ja niiden korkoja, jolloin passin hinnaksi on saattanut tulla satoja tuhansia dollareita. Seurasin miestä liukuhihnalle, joka kulki läpi auton täyspesun ja vahauksen. Emme tiedä, onko autossa ketään. Silas veti kätensä iskuun. Kaahasimme paikalle ja näimme auton. Uusien pykälien vuoksi amerikkalaiset tarvitsevat nyt ulkomaanpassin matkustivat he minne tahansa USA:n ulkopuolelle. Oikeani osui häntä leukaperiin ja ainakin se sattui rystysiini.. Totesin takaisin: - Nyt otetaan matsi, mies mielipuolta vastaan. Väistin kurkkuani harovat kädet
Etkö ole edes huolissasi. Kun lähdimme liikkeelle, Silas aloitti taas toisaikaiset höpinänsä ja puolustuspuheensa. - Vai aiotko vahanukeksi Madame Tussaudsin kabinettiin. - Jos ei voi voittaa, täytyy muuttaa sääntöjä! hän härdeili. Mies nimittäin yritti tökätä minua jääpiikillä korvaan. huusin kohinan sekaan. hörähdin. Mölinää, huutoa, ja mekastusta, jotka brassivahaus aiheutti. Päätin kysyä: - Ei kai sinulla mennyt vahaa silmiin. Silas hölisi ja ravisteli päätään kuin hankeen sammunut teini. Miksi pitäisi "kuulla nähdä". Minä pikaistuin ja Silas pika-istui. Sivalsin kengälläni miehen hyppysistä pudonneen naskalin kauemmas. tämä ei ole henkilökohtaista, lausuin möreällä äänellä tunnettujen elokuvatrailereiden pöhköjä mainoslauseita mukaillen. - Brasilialainen vahaus, kauhistelin. - Aatteleppa ite ja omalle kohalle. Lourdesin lähde Ranskassa. Punanaamainen ja -niskainen Silas hyökkäsi kohti kurkkuani. Phil oli saapunut paikalle ja tähtäili Silasia aseellaan, kun laitoin hallelujah-miehen rautoihin uudemman kerran. Mies oli sijoittanut iskuun koko painonsa ja se näkyi, tuntui ja kuului. - Kun rakennus ympärilläsi sortuu, välitätkö sinä silloin soivasta puhelimesta. NYPD saapui paikalle ja selitimme tilanteen. Kun katolinen kirkko huomasi ihmisten ravaavan lähteellä, mitä ne tekikään?
37. Tämä Bernadette-tyttö kuvaili näyn antajaa keijukaiseksi, mutta roomalaiskatolinen kirkko päätti tulkita sen Neitsyt Mariaksi. - Yritätkö päästä eroon partahaivenistasi. - Aristoteleen runousopin jorinoilla ja tosielämällä ei ole mitään tekemistä keskenään. - Ei se logiikka aina pelaa, totesin ja kiskoin pidätetyn jaloilleen. Joko hän luuli olevansa voittamaton, kuolematon ja muuten vaan Jumalan asialla tai sitten kommellus tapahtui epähuomiossa. Hinausauto saapuisi kuljettamaan Silasin Buickin tekniikan miesten ja naisten tutkittavaksi. Mies nauroi. - Vai niin ja sillä lailla. Tosiuskovainen ukko sukelsi ego keulien ja nyrkki edellä suoraan kuumaan vahaukseen. Piikki oli yhä hänen oikeassa kädessään. Silloin olin saada päähänpiston. Mies syöksyi vahauksesta esiin naama tomaattina. Sellaiset paskat tv-sarjat kuin Lemmenlaiva ja Ritari Ässä noudattivat Aristoteleen runousopin sääntöjä, joita todellisuus ei onneksi noudata. - Oli alku, keskikohta ja tämä on loppu. Suuret suuttimet oksensivat nesteitä myös minun suuntaani, mutta otin taka-askelia välttääkseni saarnamiehen kohtalon. - Tällä kertaa... Kaikki ihan tässä järjestyksessä, vastasin. Silas työnsi kätensä taskuun. - Joko on bikinikausi. Painoin Silasin pään alas ettei hän löisi kalloaan Jaggen ovenkarmiin, kun sulloin miehen takapenkille. Phil tuhahti: - En pystyisi olemaan noin vajaapakka vaikka ampuisin luodin otsalohkooni. Luotin siihen, että se tavara oli miehen tuoreessa muistissa. - Vain fiktiossa ihmiset toimivat loogisesti ja asiat saadaan päätökseen, Silas hymyili kuin haljennut takapuoli. - Hautajaiset seis, vainaja puuttuu, kuulin vir-
kaveljeni äänen. - Kuule näe. Luettelin jälleen miehelle hänen Miranda-Escobedo-oikeutensa, mutta nyt pikakelauksella. Olen huolissani vasta sitten kun taivaalta sataa punaista pölyä, Silas jurnutti. - Sinun kung fusi ei ole kovin vahva, tuumasin. Hän nimittäin lennähti tinttaukseni voimasta perseelleen. - Et kuule näe ensi joulua! Kumarruin, ja naskalin piikki repäisi kaulukseni niskan puolelta repaleeksi. Vuonna 1858 paimentyttö löysi luolasta virtaavan lähteen jolla piti ilmestyksen mukaan olla parantavia vaikutuksia. Tätä ennen olin laittanut istuimelle sanomalehtiä, ettei vahattu mies sotkisi verhoilua. Lähetin puoliraivoisan sepänsällin spesiaalin tyypin leukaperiin. - Mitä tapahtui
vaka vanha hörähti. - Jos ette jo ole tajunneet, niin minä olen mielipuoli! ~ - Tämän jutun jälkeen haluan poistaa korvani juustohöylällä ja pestä silmäni tinnerillä, tuumasin kun paperityöt oli tehty. - Hehe, onko minun motiiveilla niin merkitystä. Menivät ja rakensivat kirkon lähteen päälle omivat lähteen ja samalla sinne vaeltavat ihmiset itselleen jotta voivat paremmin valvoa ja hallita. Vanha karvakorva pidätteli nauruaan. kysäisin. Hän tosiaankin yritti tappaa minut kun olin vielä vauva, mies kertoi naama vakavana. Phil yritti taas freudiloida ja jungiloida miestä - Olet siis kehittänyt ihan ikioman puhdasoppisuuden, uskonnon, joka on sinun ajatusmaailman mallinen ja muotoinen. No mitä. Samat asiat on aina kirkolle tärkeitä: valta yksilöön ja mammona itselle. Yskähdin mauttomuuksille ja kiepautin rattia, jolloin Jagge lipui Broadwaylle ja lähdimme kohti eteläistä Manhattania. Suuntanamme oli jälleen Federal Plaza. - Jack. - Onko ne koko ajan ne samat ihmiset jotka on päissään. Phil psykologisoi jälleen: - Niin, siltä se usein tuntuu kun niillä on tapana tuputtaa ruokaa ja pitää huolta liiallisuuksiin saakka... Rahanvaihtajien pöydät ovat tänä päivänä erittäin pystyssä ja voivat hyvin ja makeasti. Silas kysyi. - Mitä sinä sitten oikein halusit. Sanoin vaan ihan lääketieteellisen faktan. Alkukirkon aikana diakonissa kuului papistoon, mutta tänä päivänä katolisia naispappeja ei saa olla olemassa. Naama pokkana hän katkaisi. - Totta kai ne siivottaisiin ennen punaisen maton levittämistä, mutta silti Paavi suutelisi sitä ihan samaa maaperää kuten hänellä on tapana. Ehkä juuri sitä kohtaa, jossa yksi tervehdyksistäni on ollut.
38
- Uskontoko sinut sekaisin pisti. - Oikeasti haluaisin mennä lentokentälle, jonne tietäisin Paavin myöhemmin saapuvan ja levittäisin kentälle käytettyjä ehkäisyvälineitä, Silas nauroi. - Tiesittekö, että keskimäärin 0,7 prosenttia koko maapallon väestöstä on ympäripäissään ympäri maailmaa parhaillaankin. Jotta heidän omia oppejaan ei kyseenalaistettaisi, on parempi valloittaa ja imaista oudot lisäpiirteet omiin uskomuksiin tai niiden jatkeeksi. Synnyitkö sinäkin neitseellisesti. - Kuka siellä nyt on. Koitti painostava hiljaisuus, jota rikkoivat vain liikenteen äänet. Phil hilpeili keksinnöllään: - Puhkaisihan Jeesuskin muuten yhden immenkalvon vai tehtiinkö Neitsyt Marialle keisarinleikkaus. - Jätemyllyssä. Mutta minä olen puhdasoppinen. - Ei ei. - Sinun puheissasihan on tällä kertaa jopa järkeä, hämmästelin. - Otimme sellaisen annoksen reaalikapitalistista todellisuutta että nyt on saatava lääkitys kohdalleen, Phil jatkoi. Siis 0,7 prossaa vuorokauden jokaisena hetkenä, Phil tiesi makeaa viiniä maistellessaan. Suuntamme oli selvä, mitä me itse emme pian olleet. - Ehkä se, että äitini yritti tappaa minut, Silas sanoi. Katolisen kirkon tilalle vai jatkeeksi vai... Vastasin kännykkääni ja ojensin sen sitten Nevillelle. - On sinulla silti jokin katolilainen syyllisyys, joka sinut sai projisoimaan tunteet naapurin puolelle ja tekemään... - Minä en arvostele tai tuomitse minun tekemisiäni, Silas totesi. Phil kysyi. Neville kysyi viskimuki kourassaan. Puhdasoppisempi kuin mikään kirkko. - Voi marttyyria. Olimme jälleen Max Salosen baarissa ja oli loppupalaverin paikka. Yksi puuttui joukosta, mutta hänen olinpaikkansa selvisi hyvin pian. - Miten tuo liittyy yhtään mihinkään. Nevvy vastasi, kuunteli Jack Harman juttuja ja ilme muuttui muikeaksi. - Ne perkeleet kieltävät armomurhan jotta ihminen kituisi mahdollisimman paljon, kieltävät ehkäisyvälineet pelkästään vallan ja ihmisten hallitsemisen vuoksi
Sitten viimeinen Lahjomaton alkoi hohottaa hillittömästi. Hehe, hörähdin. - Minä vain ajattelin sanoa jos kukaan muu ei... - Painon minä saan pudotettua parissa kuukaudessa, mutta mitä sinä voit tehdä tuolle älykkyysosamäärällesi. - Joten pitikö teidän olla vähän pöpejä että keksitte Silasin. - Nainen on edelleen koomassa sairaalassa ja hänen veljensä taistelee jotta tämä irrotettaisiin hengityskoneesta, Steve osasi kertoa. - Steel-kitara. Jos haluan kysyä. - Annoin sille valkosipulivinkin flunssan parantamiseen. Joe heitti takaisin. Sitten So-
lomon ja Harriet, riitelyä ja pettämistä. - Miksi kummassa. Jos haluan tietää. - "Alien"-elokuvan käsikirjoitus myytiin tiivistämällä tarina lauseeseen "Tappajahai avaruusaluksessa". - Jos virkavallan edustaja käyttää työaikana kihlasormusta, pidätetty rikollinen saa tällöin tietää liikaa pidättäjästään, Joe vastasi. Filmi "Speed" saatiin kaupaksi lyhentämällä tarina sanoihin "Die Hard" linja-autossa, Phil muisteli. G-mies Joe Brandenburg kysyi. - Vaaka kertoo minulle. Säälipisteitä nimittäin. - Se vetoaa naisiin. - Windhammerit, joita rikos yhdisti. - Nyt hän sitten kanitti steel-kitaransa ja osti rahoilla pimeän aseen surmia varten. Silas, eronnut ja seonnut. - Törmättiin yllättävän monenlaisiin ihmissuhteisiin ja suhteettomuuksiin jutun aikana, mietin. Joe heitti. - Niin, yksinhuoltaja-mies löytää itselleen aina uuden akan naisten äidinvaiston vuoksi mutta yksinhuoltaja-naiselle se on vaikeampaa, koska miehet eivät halua ylimääräisiä riippoja, joka eivät ole edes omaa tekoa, Steve ylisti miessukukunnan elon autuutta. Naurun laannuttua keskustelimme jutun ratkeamisesta. Dorn selitti teoriaa, joka tuki hänen tekemiään pidätyksiä: - Kyllä koira koiran tuntee, juoppo juopon tuntee ja myös paskiaisen kiinnisaamiseen tarvitaan paskiainen. Mies murahti katse yhä lehdessä: "Onko meillä suruaika?" johon nainen pitkän hiljaisuuden jälkeen: "Kyllä on, meillä on kuollut mulkku talossa".
39. - Tämä meidän tutkimuksemme voitaisiin tiivistää: "Marx-veljekset ja päivä rahanpesulassa". - Niin, ja läpi menee että paukkuu, Joe nauroi. - Teräksellä terästä. - Silas sitten odottelee oikeudenkäyntiä, Steve tiesi. Ei ollut riemulla rajaa. hönkäisin. puhelun. - Siinäpä oli yhden sortin vapaakävelijä eli avohoitopotilas, Neville tuumasi. - Sitten on kai olemassa myös sulkuhoito, täyshoito tai puolihoito. - Se saa tietää, että poliisilla on muutakin menetettävää kuin henkensä. Steve päätti kertoa vitsin: - Mies luki lehteä ja vaimo kulki ohi vihjailevasti mustissa pikkuhousuissa, mustassa korsetissa ja mustissa sukkahousuissa. - Mikä nyt. oohohohoho... Velipoika Arment, joka oli valinnut yksinäisyyden ja muiden auttamisen sijaiskumppanikseen. Havaitsee vihaamansa ihmisen heikon kohdan. - Olet tainnut saada vähän lihasmassaa tuohon vatsan seutuville. - Sillä on kauheat vesirakkulat jalassa... - Syödä vain kalaruokia, niinkö. virkaveli sanoi epäkorrektisti ja epädiplomaattisesti. - Eronnut mies löytää aina uuden akan kun valehtelee olevansa leski, Phil tiesi. - Niinkö sinä tosiaan muijalle selität. Steve kysyi Joe Brandenburgilta. Phil kysyi. - Mikä on hyväksyttävä selitys sille, ettet käytä kihlasormusta. Se on hyvä syy olla käyttämättä sormusta. - Silas soitti nuoruudessaan steel-kitaraa, Philiä huvitti. Vaan se kaheli oli puristanut valkosipulimurskaa puristimella villasukkiensa pohjalle ja pitänyt sukkia jalassa yön! Valkosipuli poltti sen jalkapohjiin sellaiset rakkulat ettei se onneton pääse edes sängystä ylös! Buhuhahaha.... - Suden nappaamiseen tarvitaan susi, Neville kehui. Phil huomasi myös matkaamme lähteneen Gmies Joe Brandenburgin lihoneen. Steve huomasi, ettei Joen nimettömässä ollut tällä kertaa rinkulaa
- Ja minä veikkasin väkivaltaa ja mitä muuta. - Älä huoli. Näin heti, ettei punapää käyttänyt rintaliivejä. Onko se oikeastaan salaisuus, jos julistan jatkuvasti Salosen saluunan nimeä näissä köykäisissä muistelmissani. Olin jälleen nielaista kravattini, kunnes naisen heleä nauru sai minut vapautumaan. - Tuo punainen väri sointuu aika hyvin, melkein yksi yhteen Jaguarisi kanssa... www.bastei.de Tilaukset: puh. Mistähän nainen oli onkinut selville vakiokuppilani. hörähdin kuin Hessu Hopo ja sitten näin peilin kautta, mitä kaikki virkaveljet tuijottivat lima suupielistä valuen ja pupillit nuotan kokoisiksi laajentuneina kuin olisivat huumeita nauttineet. - Siittiöitä! Minä tarvitsen niitä! Biologinen kello raksuttaa! nainen posmotti ja olin kauhusta kankeana mutta vain aivojeni osalta. Viski meni väärään kurkkuun ja kuulin muiden G-miesten kihertävän naurua.
Suustani tuli vain soperrusta: - Minulla on oikeus asianajajaan. Koska tämä rikkinäiselle taskunauhurille sanelemani tarina kumminkin päätyy perhelukemistoon, jätän yksityiskohdat kuvailematta ja päätän raporttini tähän.
LOPPU
Kustantaja: MM-Kustannus ky Juntunen Kauppurienkatu 33, 90100 OULU Puh. Lübbe, ISSN 1458-1515 Bergish Gladbach, Germany. Muistatko, mistä puhuttiin. Phil tokaisi minulle: - Kohta nähdään, onko Jerry samalla lailla kuollut. - Syyllinen on selvitetty, joten et enää ole epäilyksenalainen... Panttikonttorin Eve Simmons saapui ovesta varsin paljastavassa iltapuvussa. Max Salosen baariin nimittäin ilmaantui uusi nainen. Eve käveli suoraan meikäläistä kohti. - Nyt en ymmärrä. 040 5317338 fax: (08) 334989 email: jerrycotton@jcotton.com nettisivut: www.jcotton.com Vastaava toimittaja: Timo Juntunen Translated by: Timo Surkka Copyright Bastei-Verlag, Gustav H. nainen kysyi pilke silmäkulmassa. Änkytin jotakin ja Eve alkoi nauraa. Olin juuri kohottanut viskilasin huulilleni. Onnekseni nainen ei ollut vakavissaan raskautetuksi tulemisen kanssa, sillä hänellä vain oli yhtä vinksahtanut huumorintaju kuin meikäläisellä. 044 5350360, www.jcotton.com
40. - Häh. - J-joo, yskähtelin. Vietimme hauskan illan ja sitten loppuillasta me siirryimme... - Kerrohan huomenna, saitko pesää, Phil heitti. - Sinut minä haluan lapseni isäksi, nainen sanoi minulle ja tämä sai minut kavahtamaan kauhusta
41
42
Esityksissä Onni ajoi moottoripyörää ja Kalevi autoa. Yleisö kiipesi katsomaan esitystä ylös portaita pitkin.
http://www.bellingham.fi/huvipuis/suuronen.htm
43. 1971 lähtien. Tivoli Suurosen on perustanut maamme tunnetuin surmanajaja Onni Suuronen ( s.1923 ).
Onni Suuronen on ajanut moottoripyörällä surman ajoa jo vuodesta 1948, Kalevi Suuronen v
2 / 07 Luuvitoskuuri ja moukan tuuri 3 / 07 Kalmistotie 4 / 07 Onni potkii G-miestä rautasappaalla 2 / 08 Ensin hutkitaan, sitten tutkitaan 3 / 08 Musta hevonen murharaveissa 4 / 08 Palkkamurhaajan palkkakuoppa
44. Esimerkiviesti: JC LURITUS KAURIS Paluuviestissä Jerry Cotton pulauttelee ihanaiset lemmenlurittelut joita voit muokata jos niin haluat ja sitten lähettää muusallesi. Saatavana takautuvasti aikaisemmin ilmestyneitä Cottoneita:
2001-2004 = 2,5+pk. Tyytyväisyys on taas taattu ainakin hetkeksi...
HUOM: Eräissä viesteissä vastuu siirtyy viestin lukijalle...
Tilauksen hinta on 0,95 ja se veloitetaan matkapuhelinlaskusi yhteydessä. 2005-2006 = 3,5+pk. 2007-2008 = 5,5+pk.
TAVALLISET JERRY COTTONIT: 1 / 01 Luotisadetta ja konnankoukkuja 5 / 01 Poliisintappajia ja tappajapoliiseja 2 / 02 Viisumi helvettiin väärillä passeilla 4 / 02 Nevillen 11.käsky 5 / 02 Cottonin kostoretki 1 / 03 Pakokaasua, G-mies Cotton 2 / 03 Laskut maksetaan verellä (loppu) 3 / 03 Käry ennen kuolemaa 4 / 03 Syyllinen palakoon rikospaikalle 5 / 03 Kyllä roisto roiston tuntee 6 / 03 Gangsteridivari 1 / 04 Elämysloma helvetissä 2 / 04 Kuolema kuittaa univelat 3 / 04 Läiskistä turpiin, rosvot multiin 4 / 04 Viikatemiehen laatuaika 5 / 04 Luotien liverrystä 1 / 05 Kalma Media Oy 2 / 05 Operaatio pakkopaita 3 / 05 Kalmankylväjä San Felipessä 4 / 05 Tasan ei käy konnan lahjat 1 / 06 Minä ja aseeton murhaaja 1 / 08 Epäpyhä salaliitto (loppu) SPECIAL JERRY COTTONIT:
Kirjoita viestin alkuun JC LURITUS ja tähtimerkkisi ja lähetä viesti numeroon 173664. Palvelu toimii DNA:n, Elisan, Kolumbuksen, Saunalahden, Soneran, TeleFinlandin ja Zerofortyn liitymissä.
1 / 01 Luoteja kaikilla mausteilla 2 / 01 Agenttiralli enkelten kaupungissa 1 / 02 Piru periköön Bostonin petturit 2 / 02 Kuolemankujan hakuammuntaa.... 3 / 02 Sarjatulta San Franciscossa 1 / 03 Suuri ja mahtava gangsterisota 2 / 03 Toimintaloma Torontossa 1 / 04 Hop hautaan, pahat pojat 2 / 04 Kellä tonni on, se tonnin kätkeköön 3 / 04 Pudotuspeliä pilvenpiirtäjästä 1 / 05 Leipäjono ruumishuoneelle 2 / 05 Puupalttoo tai loppuikä sovitusk... 1 / 06 Korruptio kannattaa aina 2 / 06 Kauas on lyhyt matka 3 / 06 Sokkoleikkiä veriväreillä 1 / 07 Tie G-miehen sydämeen vie luotil..
45
46
35
Haluan kestotilaukseen kuuluvan tilaajalahjan, Jerry Cotton 1/1961
Kyllä kiitos, tilaan ASKO KUKKOSEN ja saan lahjaksi jonkun vanhan Kukkosen.
kestotilaus 12 numeron laskutusvälillä 58 kestotilaus 6 numeron laskutusvälillä 30 kestotilaus 3 numeron laskutusvälillä 17 määräaikainen tilaus 6 nroa. Kyllä kiitos, tilaan JERRY COTTONIN ja saan lahjaksi numeron 1/1961.
kestotilaus 12 numeron laskutusvälillä 58 kestotilaus 6 numeron laskutusvälillä 30 kestotilaus 3 numeron laskutusvälillä 17 määräaikainen tilaus 6 nroa. 35
12 num. kestotilaus KUKKOS+COTTON paketin 58 (lasku kahdessa erässä) + Jerry Cotton-lippis Maksan postiennakolla 1.lähetyksen yhteydessä, jolloin saan 3 lisäalennuksen.
Lehden saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -paikka Puh.
Haluan kestotilaukseen kuuluvan tilaajalahjan, Yksi aikaisemmin ilmestynyt Asko Kukkonen lehti
LAHJATILAUS
Lehden maksajan nimi: Osoite: Postinumero ja -paikka
MAKSAJAN OSOITETIEDOT MIKÄLI ERI KUIN SAAJALLA.
Puh.
Holhoojan allekirjoitus mikäli tilaaja on alle 18-vuotias
TILAUSLIPUKKEEN SAA KOPIOIDA ELLET HALUA RIKKOA LEHTEÄSI.
47