päivänä N:o 20 – 2008 Irtonumero 1 €. Joutsan Seutu Keskiviikkona, toukokuun 14
0400-741 771 Tavatt. ????????????????????????. ??????????????????????????????????????????????????????. ???????????????????????????????????. ????????????. ??????????????????????. ??????. ????????????????????. Leivonmäen kansallispuistossa klo 10 – 16. . varm. ?????????????????. ?????????????????. ???. järjestävät perinteisesti Euroopan kansallispuistopäivän 24.5. ????????????. ???????????????????. ???????????. ???????????. ???????????????. ??????????????. ??????????. ????????????????????????. ??????. www.joutsan.com KAMPAAMO Anne Ahokas 050-435 5308, Jousitie 35 ?????. ???. Pohjois-Päijänteen KANSALAISOPISTO Viisi vuotta yrittäjänä. 01036 60830 / ajanvaraus, fax 014-338 9825 Avoinna arkisin klo 8.00-16.15 Vastaanotto myös Joutsassa 75 prosenttia kotitalouksista on oikeutettu oikeusapuun Toimistossa hoidetaan kaikkia oikeudellisia asioita, joista tavallisimpia ovat: • avioero, ositus, lasten huolto ja elatus • perunkirjoitus, testamentti ja muut perintöasiat • velkomus-, vahingonkorvausja huoneenvuokra-asiat • hallinnolliset asiat ja eläkkeet • rikosasiat § § Jousitie 35 – Puh. Metsähallitus * Selänpohjan matkailukeskus * Kivipuron Majatalo * Retkija ohjelmapalvelu Maahisen Muki ja Mela * Lahden tila/Rutalahden mylly * Röykkälän tila *Leivonmäkipuukko * Mäkiahon juustola * Leivonlinna ???????????????. Pitkoksien rakentamista, puukontekoa, villaa ja viljaa, lounasta ja lampaita, taidetta, kahvia, käsitöitä, juustoja, ullakkojen aarteita ja keväistä luontoa! Katso ohjelma ja osoitetiedot netistä www.leky.suntuubi.com, kylätaululta tai seuraa Kurki-viittoja. . ????????????????. ???????????????????????????????. Joutsan Seutu 2 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. ??????????????????????. ??????????. ??????????????????????????????????????. ?????????????????????????????????????????????????. ????????????????. ???????????????????????????. ??????????????????. ??????????????????????????????????????????. ???????????????????. ???????. ???????????????. ????????????????. ?????????????????. ??????????. ?????????. ??????. kello 10.30-16.00. ???????????????????????????????. ???????????????. ??????????????????????????????????????????????????. . . ??????????????????. . ????????????????. ?????????????????????????????????. Tervetuloa kakkukahville Luhangan sivuapteekkiin perjantaina 16.5. ?????????????????. ??????????????????????????????. ????????????????????. ????????????????????????????????????????????????????????????. . ?????????????????. 045-111 9335 / Pekka Ollikainen 24 h / vrk Palvelemme sopimuksen mukaan. ?????????????????. klo 10.30 saakka JYVÄSKYLÄN OIKEUSAPUTOIMISTO Hannikaisenkatu 47, 40100 Jyväskylä Puh. Tmi Discopalvelu Jukka Huikko 040 734 7617 jukka@huikko.com Länsitie 7,19650 Joutsa 040-487 1713 kauneuskammari@gmail.com Avoinna ma-pe 9-17 muina aikoina sopimuksen mukaan ????????????????????????????. ????????????????????????????????????????. ??????????????????????????????. ???????????????????????????????????. ???????????????????????????????????. päivänä PITOPALVELUA Tuula Salonen p. ??????????????. ??????????????????. ?????????????????. ???????????????????????. ???????????????????????????????????????????. ??????????????????????????????. TERVETULOA KANSALLISPUISTOKYLÄÄN JA MUUTENKIN TÄNNE PÄIN! Kivisuon kyläseura ja Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry. Varaa ajoissa, kiitos. ?????????. ?????????????????????????????????????????????????????????. ??????. Kesän juhliin ja tapahtumiin ÄÄNENTOISTO, VALOA, ym... ????????????????????????????????????????????????????????????. ?????????????????. ???????????????????????????????????????????
???????????????. ?????????????. ???????????????. . ??????????????????. ?????????????????????. ?????????????????. Joutsan Seutu 3 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. ????????????????????????????????????????????. ??????????????????????????????????????????. ?????????????????????????????????????????????????. ????????????????????????????????????????????????. lukiolla klo 14-14.45 Baby-jumppa (3-12 kk lapsi) klo 15-15.45 Juniori-jumppa (1-3 v lapsi) Ohjaajana Elina Ryynänen Jovolin kesäjumppa alkaa 4.6. N or de a P an kk i S uo m i O yj Teemme sen mahdolliseksi Joutsa Yhdystie 4 nordea.fi Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Sää Palvelevan meteorologin puhelinnumero 0600 1 0600 (3,95/min + pvm) Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Keskiviikkona +6 +8 +7 +7 +6 +8 +7 +7 +9 +9 +8 +9 +11 +12 +11 +12 +9 +8 +8 +8 +9 +9 +8 +8 +13 +14 +13 +14 ?????????????????????????????????????????????. ?. Ohjaajana Titta Leppänen Keskiviikkoisin klo 19-20 lukiolla www.thegoldenvelvet.net Johanna Soilu, puheenjohtaja p. ????????????????????????????????????????. ???????????. ???????????????????. ???????????. päivänä Luukusta lukaaliin Säästöpankin Paremman Kodin Lainalla Joutsa ??????????. . ??????. ???????????. ????????????????. ?????????????????????????. ?????????????????????. . . ?????????????????????. Sari Järvinen 050-495 5569 Konserttimatka ?????????????????????????????????????????????????. ?????????????. ?????????????????. ?????????. ?. ??????????????. Joutsan Joutopäivillä 12.7. ???????????. ????????????????????????????????????????????????????????. ????????????????????. ?. ???????????????????????????????????????????????????. . ??????????. ???????????????????????????????????????????????. . 040 487 1713 Avoinna ma-pe 9-17, muina aikoina sopimuksen mukaan KKKK Uusi kauneushoitola avattu Tervetuloa tutustumaan! Meiltä myös tuoksut K K Pappisissa Tammilahden kansakoulua vuosina 1925-55 käyneiden luokkakokous 20.7.08 klo 13.00 Pappistalolla. . ????????????????????????????????????????????. ??????????????????. ????????????. Tied. 040 579 2231 Tiina Kupiainen, sihteeri p. ??????????. 040 723 9771 Yhteystiedot www.jovoli.fi JoVoLi Joutsan Voimistelu ja Liikunta Ry 5€ / kerta Länsitie 7, 19650 Joutsa (Liikekeskus) P
Jumalan läsnäolo elämässämme on paras vastaus. Kuinka ollakaan, suuret ikäluokat voivat vanheta aivan toisin. Kuusamossa syntynyt Mannermaa on kyllä matkalla urbanisoitunut siinä määrin, että hänen ja tosikaupunkilaisen Mika Pantzarin ajatukset olivat mielenkiintoisella tavalla vastakkaiset. Kun tällaista aktiivisuutta toimikunnasta löytyy, kannattaa neuvosta ottaa vaari. Virheellinen tieto oli peräisin kunnanhallituksen esittelytekstistä. Maini Mannerkoski-Willman kauppat.maist. Yleislinjaksi vastauksista voi todeta, että kokoontumiset ovat olleet aivan mukavia, mutta mitään ihmeellisempiä tuloksia ei toiminnasta vielä ole syntynyt. Siinä missä me tuomakset lähestymme häntä kysymyksinemme, siinä Hän ottaa meidät vastaan, hoitaa meitä. Vapaa-ajanasukastoimikunta voisi olla Joutsassa melkoinen ideariihi, jos sen työskentely saadaan tehokkaammaksi. Verkostoon tulee kuulumaan arviolta 23 kylää, jotka toimivat alueella työskentelevien paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä matkailijoiden yhteisöinä ja palvelukeskuksina.” Arkkitehti Patrick Eriksson esitteli tarkemmin yhden kylän eli Vuolenkosken suunnitelmaa. Tuomas kävi kahden kesken Jeesuksen kanssa monia syvällisiä keskusteluja, joista osa on tallentunut Johanneksen evankeliumissa. Opas kertoi, että hän itse aikanaan tuli mukaan tuomastoimintaan, koska Tuomasmessun kynnys oli matala. Haikkala päätti alustuksensa kysymykseen “Hyvinvointi maaseudun uusi tuote ja onnellisuuden aihe?”. Joutsan Seutu 4 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Hän on voimallinen, hänen on oikeus, hänen on vanhurskaus.” Onneksi on myös niin, että salattu Jumala on läsnä tämän maailman kivuissa. Lisäksi sprinkleröintiin on varattu 25.000 euroa eli yhteensä 192.000 euroa. Vanhan Testamentin sana Jobin kirjasta muistuttaa meitä: ”Kaikkivaltiasta me emme voi tavoittaa. Korkealentoinen teologia puuttui ja jumalanpalveluksen keskeiset elementit olivat sana, musiikki ja rukous. Ideat ja ratkaisut syntyvät, kun unohdetaan perinnäinen “ittellisyysajattelu”, toimitaan yhdessä reviirejä rikkoen omista vahvuuksista lähtien. Yksi toimikunnan jäsenistä esittää jopa erillisen johtoryhmän perustamista valmistelemaan toimikunnan asioita kokoontumisten välillä. Jumalanpalveluksessa rukouksella on aina keskeinen sija. Rukous on oikeastaan se henki ja ilmapiiri, joka jumalanpalvelusta vie eteenpäin. On käsittämätöntä, että suomalaiset eivät vielä ole osanneet hyödyntää maailman laajinta makean veden patjaa, jonka päällä “istumme”. Pappinen Oikaisu Rutjakkaan varattu 192.000 . Siinä “asuinja yrittäyhteisöt muodostavat Iitin, Jaalan ja Valkealan Pohjois-Kymenlaakson järvialueelle sijoittuvan Suomen johtavan palvelevien kylien verkoston. Jumalanpalvelus, jossa kynnys on mahdollisimman matalalla ja jonne epäilijäkin saa tulla, on oikein sopiva kantamaan Tuomaksen nimeä. Se on riittävä vastaus. Toimikuntalaiset seuraavat Joutsan asioita, mutta ovat kuitenkin sillä tavalla ulkopuolisia, että pystyvät esittämään odottamattomiakin ajatuksia paikkakunnan kehittämisestä. Mutta, mutta. Tuomasmessussa tämän kaltaisella jaetulla rukouksella on keskeinen osuus. Valloittavalla tavalla ministeri Hyssälä yhdisti oman tarinansa sodanjälkeisen yhteiskuntamme kehitykseen. Rukous on läsnä jumalanpalveluksessa muulloinkin kuin vain silloin, kun pappi sanoo: Rukoilkaamme. Kunnan rahojen lisäksi hankkeeseen saadaan ARA:n avustusta 60.000 euroa eli yhteensä rahaa olisi käytettävissä 259.200 euroa. Hän laati aikanaan Fiskarsin Ruukki-suunnitelman, jonka moni on nähnyt jo toteutuneena. Tuomaksella oli kyselevä mieli ja joskus elämässään kysymyksiä enemmän kuin vastauksia. Annukka Nuto P.S. Hän on läsnä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Luentojen aiheet ja alustajat häikäisivät. Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaan visioiden mukaan elämisen kompleksisuus, mutkikkuus, lisääntyy edelleen. Seminaarissa ilmapiiri oli tyystin toisenlainen. Mieleenpainuvin lande-seminaarin esityksistä oli ministeri Liisa Hyssälän “Suurten ikäluokkien maaseututarina”. Seminaarin päätti MTK:n toiminnanjohtaja, maanviljelijä Pirkko Haikkalan erinomainen ja jalat maassa ollut esitys “Toisenlaista onnea”. Toistaiseksi toimikunnan toiminta on rajoittunut kahteen tapaamiseen, joista viimeisin oli viime vuoden Joutopäivien aikaan. Tuonnimisen seminaarin oli ideoinut ja organisoinut Helsingin kauppakorkeakoulussa (HSE) ?loso?an professori Maija-Riitta Ollila. Toki toimikuntaa pitää myös aktiivisesti täydentää tilanteen mukaan. Hyvänä esimerkkinä rohkeasta toisin ajattelusta on Iitin, Jaalan ja Valkealan OmaKylä-hanke. elinvoimaisuus, moniaistillisuus, liike, uteliaisuus ja rytmi sekä ihmisluontoa vastoin olevista pakkotahtisuudesta, tukahduttamisesta, kontrollista ja mekaanisuudesta. Siitä tämä yli kuuden tunnin seminaari oli erinomainen esimerkki. Ensi sunnuntai on Pyhän Kolminaisuuden päivä; Salattu Jumala, on päivän aihe. Tapahtumakalenteri. Jeesuksen opetuslapsista Tuomas on lainannut nimensä tälle messulle. Koska ?loso?an tehtävä on pohtia hyvän elämän edellytyksiä. Joutsan Seutu kyseli muutamilta toimikunnan jäseniltä kokemuksia toiminnasta. Siinä missä ihminen ei voi Häntä tavoittaa, siinä Kaikkivaltias voi tavoittaa meidät. Se taas johtaa tarpeeseen kehittää “simplismin,” yksinkertaisuuden ?loso?aa, teoriaa ja taloustiedettä. Joskus saamme vastauksen, joskus kysymykset jäävät odottamaan vastaustaan. Uskon, että opetuslapsista juuri Tuomas haluaisi olla rohkaisemassa meitä toisaalta kysymään ääneen kaikki kipeätkin kysymykset, mutta toisaalta juuri niiden kanssa lähestymään luottavaisesti Vapahtajaa. Joskus sydämen hiljaisen rukouksen rinnalle kaipaamme sitä, että joku rukoilee kanssamme. . Maanviljelijä Mikko Haapanen Jaalasta esitteli tätä Servilla-kehittämisohjelmaan kuuluvaa hanketta. Markku Parkkonen Bisnestä landella – toisin elämisen tulevaisuus. päivänä Paikallislehti Joutsan Seutu Perustettu 1971 Päätoimittaja Markku Parkkonen Pääkirjoitus 14.5.2008 Sana sunnuntaiksi Kari T Puheenvuoro Mökkiläisistä saisi enemmänkin irti Joutsan vapaa-ajanasukastoimikunta tai tuttavallisemmin mökkiläistoimikunta on toiminut kohta parin vuoden ajan. Kaipaamme sitä, että Jumalan lisäksi joku muukin kuulee hätämme ja haluaa olla sitä jakamassa ja kantamassa Taivaallisen Isän eteen. Kevättalvella Joutsan seurakunnasta tehtiin bussiretki Helsinkiin Tuomasmessuun. Mökkiläistoimikunnan kokoaminen oli kunnalta hyvä idea ja myös toimikunnan jäseniksi saatiin aktiivista väkeä. Kaikki, jotka ovat lukeneet Maija-Riitta Ollilan kirjoja, tietävät, että hänellä on loistava kyky ajatella toisin. Lisää Tuomasmessusta liitteenä olevassa Kirkkopostissa. . Markku Parkkonen Tuomaksen messu . Mökkiläistoimikuntaa ei toistaiseksi ole saatu hyödynnettyä läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista. Professori Pantzar kun lähti keskustelussa ihmisluontoon kuuluvista piirteistä – reproduktio. Toimikuntalaisten vastauksissa toivotaan kokoontumisiin parempaa ennakkovalmistelua. Hänen mukaansa maaseudun menestystuotteita ovat energia, kuidut, ruokajalosteet, luonnontuotejalosteet, vesi, turvallisuus, hyvinvointi ja lepo sekä elämykset ja niiden ympärille kehitetyt innovaatiot. Miksi ?loso?. Joutsan valtuusto on varannut peruskorjaukseen kuluvan vuoden budjetissa 167.000 euroa. Ne ovat nähtävissä korkeakoulun kotisivulla www.hse. Viime viikon Joutsan Seudussa kerrottiin kehitysvammaisten asuntola Rutjakan remontin rahoituksesta virheellistä tietoa. Alustuksissa saimme kuulla langattomasta tietoyhteiskunnasta, vähenevästä ja vanhenevasta väestä, energian kallistumisesta, pitkistä etäisyyksistä, logistisista ongelmista, niukoista resursseista jne…, toisin sanoen kaikesta siitä, mistä media ja päättäjät meille toitottavat loputtomiin ylipääsemättöminä ongelmina. Perillä ennen messun alkua meille esiteltiin tämän kaksikymmenvuotiaan messun lähtökohtia ja päämääriä. Kun vielä liki puoli miljoonaa suuriin ikäluokkiin kuuluvaa on elossa ja he ovat ponnistelleet kovaa työtä tehden koko elämänsä, “sinnitellään me loppuun asti”, lupasi Hyssälä
– Vapaa-ajanasukastoimikunnassa on korostettu kunnan palveluiden säilyttämistä korkeatasoisina. Palvelualojen ammattiliiton kansainvälinen sihteeri Tarja Kantola katsoo, että toimikuntaa olisi voinut käyttää tähänastista enemmänkin. – Toimikunnan voisi valjastaa pohtimaan oikeita asioita liittyen vaikkapa kuntamarkkinointiin, elinkeinojen kehittämistyöhön tai kuntapalvelujen kehittämiseen. Tarja Kantola ideoi joutsalaistapaamista myös Helsingissä. Epäilty ei tiennyt ratsiasta, eikä myöskään ollut paikalla. Oikeus ei pitänyt syyttäjän näyttöä eläinsuojelurikoksesta riittävänä ja syyte raukesi. Markku Parkkonen Maanviljelijä teurasti naudat perheensä ruuaksi Käräjäoikeus: Ei eläinsuojelurikosta . Syyttäjän vaatimaa eläintenpitokieltoa oikeus ei myöskään langettanut.. Mukana olivat muiden muassa Jarmo Palm (vas.), Pekka Elonheimo ja Tuula Ruusumaa (o.s. Syyttäjän mukaan eläimiä oli kohdeltu julmasti sekä aiheutettu kärsimystä, kipua ja tuskaa. Tästä maanviljelijä sai siis sakkotuomion. Tapaus juontuu kevättalvelle 2006, jolloin maanviljelijä oli syyttäjän mukaan jättänyt viisi nautaeläintä vaille tarpeellista hoitoa. Seuraamuksena syyttäjän mukaan oli, että viidestä naudasta kolme kuoli. päivänä 2008 Joutsan Seutu Vapaa-ajanasukastoimikuntaan kaivataan etukäteisvalmistelua ”Mukavaa jutustelua, mutta toistaiseksi vähän villoja” . Myös Yleisradion Urheilun päällikön Kari Männyn mielestä toimikunnan jäsenten yksi tehtävä on markkinoida Joutsaa. Vaikea esimerkiksi kuvitella, miten urheilupitäjänä itseään markkinoiva Joutsa tulisi toimeen ilman omaa urheilun erikoisliikettä, sanoo Mänty. Eläintautilain rikkomusepäilyn perusteena oli puolestaan se, että syyttäjän mukaan kuolleita tai teurastettuja eläimiä ei hävitetty asianmukaisesti. Jyväskylän käräjäoikeus on hylännyt joutsalaista maanviljelijää koskeneen syytteen epäillystä eläinsuojelurikoksesta. Paikallislehti Joutsan Seutu kysyi muutamilta toimikunnan jäseniltä kommentteja ja kehittämisajatuksia toimikunnan työstä. Suunta ei ole välttämättä hyvä. Matkailualalla työskentelevä Minna Ruohtula toteaa myös, ettei tähänastisista muutaman tunnin kokoontumisista ole kovin kummoista syntynyt. Eläintautilain säännösten rikkomusepäilyistä oikeus piti toteennäytettynä sitä, että teurasjätteitä ei haudattu vähintään yhden metrin syvyyteen. (Kuva: JS Arkisto/Janne Airaksinen). Paikallislehden palstoiltakin on näkynyt, että erikoiskauppojen määrä uhkaa vähentyä Joutsan keskustassa. Hänen mukaansa naudat eivät kuolleet hoidon puutteeseen, vaan hän teurasti ne ravinnoksi monilapsiselle perheelleen. – Toki joitakin meistä on käytetty erilaisissa tilaisuuksissa puhujina, mikä sekin on ihan hyvä yhteistyömuoto. Niemi). Mutta toimikuntaa voisi hyödyntää huomattavasti enemmän myös ihan konkreettisessa kehittämistyössä, sanoo Palm, joka toimi takavuosina myös Joutsan elinkeinoasiamiehenä. Syytettä tuki ainoastaan yksi suora todiste. Hän näkee kuitenkin toimikunnan perusideassa paljon hyvää. Tällaisen prtoiminnan tuloksia on vaikea – jopa mahdoton – mitata, mutta uskallan uskoa, ettei siitä haittaakaan ole, sanoo Mänty. Sen sijaan hänet tuomittiin 15 päiväsakkoon, yhteensä 90 euroon eläintautilain säännösten rikkomisesta. Taustalla Leena Hietala Joutsan kunnasta. Luulen, että oikein järjestetyllä aivoriihityöskentelyllä voitaisiin saada paljonkin uutta ajattelua ja uusia ideoita jatkotyöstämiseen. Myös ruokaa ja juomaa oli tarjolla. Jutustelu ja tietojen vaihto on sinänsä ok, jos siihen tyydytään. Tämä on tietysti erityisen tärkeää Joutsassa ympäri vuoden asuvien kannalta, mutta palvelut ovat tärkeä vetovoimatekijä myös loma-asukkaiden näkökulmasta. Ainakin Kari Mänty ja Jarmo Palm toivovat toimikunnan toimintaan enemmän etukäteisvalmistelua. Vastaaja kiisti molemmat syytteet. Toimikunnan tarkka tehtäväkenttä on epäselvä vai tarvinneeko sitä ollakaan, pohtii Ruohtula. – Kokouksen tehokkaampi valmistelu voisi parantaa keskustelun tasoa: lähetetään etukäteen materiaalia aiheista ja asioista, joista toimikunnan jäseniltä halutaan mielipiteitä. Syytetyllä ei kuitenkaan ollut mahdollisuus kuulla todistajaa, koska tämä oli ehtinyt kuolla tapauksen käsittelyn aikana. Ymmärsin äskettäin Joutsan Seutua luettuani, että Joutsan Yrittäjät ovat samalla linjalla. Tuolloin paikalta löytyi kaksi hyväkuntoista nautaeläintä. Mänty pelkää erikoisliikkeiden lopettamisesta syntyvää domino-vaikutusta. – Olen kokenut itse jäsenyyden niin, että olen entistä selkeämmin muistanut kertoa kaikille kiinnostuneille ja muillekin, että vietän vapaa-aikaa Joutsan loma-asunnossa. Teurasjätteet maanviljelijä sanoi haudanneensa maahan, mikä hänen tietämyksensä mukaan oli tuolloin laillista. Minna Ruohtulan mielestä jotkut toimikunnassa esillä olleet asiat ovat myös liikahtaneet eteenpäin Joutsassa – Yksi oma mietteeni muutaman vuoden takaisen ensimmäisen kokouksen aikana oli toive saada Joutsan keskustaa ympäristöltään viihtyisämmäksi. – Hienoa ja mielenkiintoista on ollut huomata kuinka uudet joutsalaiset katsovat kunnan viihtyisyyttä kriittisesti ja osaavat esittää korjausesityksiä. Olen korostanut omista lähtökohdistani Joutsan sopivuutta rentoutumiseen ja levittänyt paikkakunnasta hyvää sanomaa. Työvoimaja elinkeinoministeriön virkamiehen Jarmo Palmin mielestä toimikunnan työ on tähän asti ollut lähinnä mukavaa jutustelua, josta on toistaiseksi jäänyt ”vähän villoja käteen”. Palm katsoo, että väliaikatyö kokoontumisten välillä on toimikunnan työn onnistumisen kannalta paljon tärkeämpää kuin itse kokoukset. – Kun yksi erikoisliike lopettaa, se pakottaa lähtemään kaupunkiin, ja kun sinne kerran mennään, saatetaan poiketa toiseenkin erikoisliikkeeseen. Eläinsuoja todettiin tuolloin asialliseksi. Näin ollen ainoan todisteen painoarvo oli oikeudelle vähäinen. Joutsan vapaa-ajanasukastoimikunta on kokoontunut tähän mennessä kaksi kertaa: vuoden 2006 elokuussa ja viime vuoden Joutopäivien aikaan. Mainittakoon, että paikallinen poliisi ja eläinlääkäri tekivät 18.4.2006 yllätysratsian maanviljelijän tilalle. Syntyy negatiivinen kierre, jonka oikaiseminen on myöhemmin vaikeampaa kuin aikaisemmin, arvioi Mänty. Toimikunnalla voisi olla vaikka johtoryhmä, joka yhdessä kunnan edustajien kanssa vastaisi kokouksen valmistelusta, ideoi Mänty. Otetaanko ideamme vastaan, onko niissä vastaanotettavaa ja hyödynnetäänkö niitä. – Maakuntaliiton Keski-Suomi tilaisuus oli, mutta Joutsasta kiinnostuneita ihmisiä on tarpeeksi omaankin tilaisuuteen, uskoo Kantola. – Mielipiteiden ja ideoiden etenemisestä ei ole tietoa. Rikosepäilystä oli tehty ilmoitus poliisille muutama päivä aiemmin. Toimikunta voisi antaa kommentteja erilaisista kunnan valmistelussa olevista asioista, pohtii Palm. . Toivoin myös Joutsan pikkukylienkin tulevan enemmän esiin, sillä usea ei tunne alueen muita helmiä ja sen helmien yrittäjiä, sanoo Ruohtula. Viikko 20 Keskiviikkona toukokuun 14. Kaikki ovat selvästi ylpeitä joutsalaisuudestaan ja haluavat pitää sitä esillä, toteaa Kantola. Eläimille ei syytekirjelmän mukaan tarjottu ruokaa tai juotavaa eikä eläinsuoja ollut asianmukainen. Vapaa-ajanasukastoimikunnan aktiivinen jäsen Kari Mänty on huolissaan Joutsan palveluista. Markku Parkkonen Mänty huolissaan palveluista Joutsan vapaa-ajanasukastoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran elokuussa 2006
????????????. ????))!????+??&??????$?*,?. ??????????????????????. ($???#?????*???????.?????"+???*+??????. ??????????????. )"-?)????????&?$???????. ($???????+??????$?????. ??????????????????????????????????????????????????. "#????????$??????,???$?????????&?. ??*$????#????????-"&!??!$#?//?/.. (03) 8729 814, kahvio@vuohelanherkkupuoti.fi Järjestämme perhejuhlia ja yritystilaisuuksia ??????????????. ??????????????????????????????????. ????????????????????????. . . ??????????. ?????. ???????????????????. ?????????????. Kotivakuutuksen myöntää Lähivakuutus. ?????????. . ??????????????. ????##???)??&?##???????$???????????$????. . 7?+????#??+?????/?4??#$???$#?22'???. ??????????????????????????????????????????. ???????????????. ?????????????????????????????????????????. KESÄN TAPAHTUMAT MAAPIRTILLÄ: Rutalahden Ns:n teatteri esittää näytelmän ”Kuka kumma kuuluisuus” 8.6.2008 klo 13.00 Liput: Aik. 10€, lapset 7-16v. Säästöpankin Paremman Kodin Laina on uudenlainen lainatuote kodinvaihtajalle tai remontoijalle. Joutsan Seutu 6 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. %???5?????%%???5)?,?????)?$?+????,. ????????????????????????????????????????????????????????????. ????????????????????????. ??????????????. ??????????????. ????##?????????#$?????6. Väliajalla buffetti. ?"+???!+??!?????????$?*???,???$???????????! ()??&?##????,??$??"#???????$?*???,. ???????????????????????????????. ????????????/. ??????????????????????????????????????????????????????????????. ????. ???*????#)???!!?"$?????0??????. ???&?$??????. ?????????????????????????????????????????. ???????????????????????????????????????????????????????. ????????????. ??????????????. ??$?????????&??#??,?##. ????????????????????????????????????????????. Se räätälöidään omien tarpeittesi mukaan yhdestä tai useammasta elementistä: ??????. ??????????????????????. ($?*????)?#,-(#?$????$???+?????*???????+?#??+?????. ???????????????????. Tiedustelut p 040-7379915 Juhannustanssit 21.6.2008 klo. #????8???????????. ??????????????. %?$??#??????&??' (?#)????????)???. 5€, alle kouluikäiset maksutta. ???????????????. ??????????????????????????????????????. (?#)?????*??$. ?????????????????. (???*??????????"+!$?"?"???//?????!!??. ?????????????????. Elopäivälliset 9.8.2008 Tervetuloa viihtymään! Joutsan itäinen maaja kotitalousseura www.maapirtti.fi K ahvila H erkkupuoti Kesäiseen herkkupöytään… Valmistamme tilauksesta konditoriatuotteita Lounas buffetpöydästä Hartola puh. . ???&?$???????0??$????)??&?##????????$?##. 20-01 Pirjo Kämppi Orkestereineen. päivänä Luukusta lukaaliin Säästöpankin avulla Tervetuloa tutustumaan uusittuun konttoriimme! Joutsa Säästöpankin Lainaturvan myöntävät Henkivakuutusosakeyhtiö Duo ja Lähivakuutus. ??????????????. 1"?"#??!!???????????2??34 1??!)??$??#?,?????). . !"#!#?$?
päivänä KENNELPUODIN AVAJAISET! Myymälä avataan la 17.5. ???????. ??????????????????. Avajaistarjouksena 10 ja 15 kg:n Koiran täysravintoihin matkajuomapullo kaupanpäälle (arvo 4.50e) Kissan täysravintoihin kaupanpäälle 3 kpl naruhiiriä (arvo 1.90e) Avoinna: ma ja ke 11-17.30, la 10-14 verkkokauppa avoinna 24h TERVETULOA! Suomalaisia laulajia LUHANGAN KESÄKIRKOSSA 15.6.2008 klo 18.00 Katri Helena & E S A N I E M I N E N K V A R T E T T I Ennen konserttia esiintyy Teemu Kyllönen, harmonikka. LAIHDU JA VIRKISTY Soita! Jaana Taskinen 045-111 4194 Kati Pajunen 040-582 7260 Hyvinvointiohjaaja Itsenäinen Herbalife-jälleenmyyjä Ilmoita Joutsan Seudussa ????????????????. alueellista syöpätyötä. ??????????????????????????????????. ????????????????. Liput 15 € Varaukset (014) 879 222 tai sähköposti kesäkirkko@luhanka.fi Konserttitiedustelut Luhangan musiikkiyhdistys ry 0400-644 126. So i laulu hiljaa. Konsertin tuotolla tuetaan mm. ???. ???????????. ?????????????. ???. ????????????????????????. ???????????????????????????????????. ???????????????. ??????????????????. .. ??????????. ??????????. ?????????????. ????????. ???. ???????. ??????. Joutsan Seutu 7 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. klo 10 osoitteessa Jousitie 39, Joutsa. ??????????. ?????????????????????????????????. ??????????. ?????????????????????. ????????????????????????????????????. ????????????????????????????????
Sen kesto on noin 30 minuuttia. Teatteri Kuhaus aloittaa näytännöt jo tämän viikon perjantaina. Suomenhevonen kertoo hieman eriskummallisesta perheestä. Roskapönttöjen kansien alla kuitenkin kytee. Käsikirjoituksessa on laajempikin ulottuvuus. Kuiskaaja: Marjatta Riihiaho. Päähenkilöt ovat roskikset nimeltä Lasi, Metalli ja Pahvi. Ne ovat luonteeltaan erilaisia, sillä siinä missä Lasi on sivistynyt ja herkkä sivistyssanoja pönttö, on Metalli taas hyvin suoraviivainen ronski roskis. Näytelmässä ovat mukana Kalevi Puttonen, Mari Haikkala, Ilkka Lindholm, Tapani Parkkinen, Sinikka Vainiomäki, Lahja Paussu, Marja Henrickson, Teuvo Savolainen, Kirsi Ilmonen sekä ensikertalaiset Jorma Tervonen sekä Ann-Mari Haikala. Arvailut merkkihenkilön henkilöllisyydestä kiihtyvät ja hotellin johto on vakuuttunut siitä, että muun muassa Eino Leino, Jean Sibelius ja jopa Mannerheim on kunnioittanut kievaria läsnäolollaan. Rutalahden Nuorisoseuran teatterikin lupaa vielä yhden näytöksen. Näytelmä on suunnattu yli 6vuotiaille. Kerrostalon pihalla on jätekatos, joka näyttää ihan tavalliselta. Käsikirjoitus: Sirkku Peltola. Näytelmä on luonteeltaan komediallinen, jossa käsitellään kipeitäkin asioita, mutta koomiselle perusvireellä. Muut esitykset 17.5., 18.5., 20.5., 22.5. Tavoitteena on hyödyntää tätä julkisuusarvoa. Toisin sanoen sieltä löytää erivärisiä roskapönttöjä vierekkäin, irtoroskia maasta, ja lojuupa siellä jopa puolikas polkupyörän romukin. Mukana on sukupolvien välinen kuilu. Tytär Jaana on murrosiän kynnyksellä. Paikalle saapuu museoviraston tutkija, jonka avuksi rientää paikkakunnan koko historian tunteva Muistelija (roolissa hurmaa Lahja Paussu). Musiikki: Aaro Vuotila. Kun kuvioissa pyörii mukana vielä Lassin uusi naisystävä Mervi, niin ei käy miestä kateeksi. Janne Airaksinen. Teatteri Kuhaus tuo estradille Sirkku Peltolan käsikirjoittaman näytelmän Suomenhevonen. Muut esitykset samassa paikassa 16.7., 17.7. Joutsan Seutu 8 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Mukana on myös ihmisiä. Lisäksi isä ei ymmärrä mitään tyttärensä tekemisistä, eikä myöskään mitä naiseksi kasvamiseen liittyy. Tuntemukset näiden kahden välillä kuitenkin muuttuvat loppua hyvinkin toisenlaisiksi. Teatterikone ja Joutsan Nuorisoseuran Talkooteatteri kantavat omat annoksensa teatteritaiteen pitopöytään Joutopäivien aikaan. Näyttelijät: Annu Sankilampi, Minna Tuomanen, Aaro Vuotila/Pasi Saarinen. Kun ihmisten silmä välttää, pöntöt heräävät elämään ja selvittelemään välejään. Rutalahden Nuorisoseuran teatteri esittää ainakin vielä kertaalleen suosituksi osoittautuneen Kuka kumma kuuluisuus -näytelmänsä. Ensi-ilta on Joutsan Joutopäivillä Haihatuksen pellolla pidettävässä Lastentapahtumassa 12.7. Pönttöjuttu on Teatterikoneen hauska ja koskettava tarina kierrätyksestä, kiusaamisesta, erilaisuuden hyväksymisestä ja arkipäivän sankaruudesta. – Idea tekstiin lähti herjanheitosta. Ensi-ilta Pyryntalossa 16.5. Janne Airaksinen . Lassi ja Aili ovat eronneet, mutta asuvat silti yllättäen saman katon alla. Pahvi taas toivoo enimmän aikaa, että toiset pöntöt tekisivät kaikki sen työt. Käsikirjoitus ja ohjaus: Mika Terävä. . Brapun Karppanen ei suostu kierrättämään, vaan pikemminkin sotkee tahallaan järjestelmää. Musiikki: Pekka Aarnio, Anu Rankila. Rooleissa Marja Sokkanen (Aili, eronnut kotirouva, ex-laitosompelija), Pekka Aarnio (Lassi, eronnut maanviljelijä), Sirkka Saarinen (Ailin äite, eläkeläinen), Sirkka Virtanen (Mervi, Lassin uusi naisystävä), Pirkko Teppola (Kai, Ailin ja Lassin poika, työtön), Anu Rankila (Jaana, Ailin ja Lassen tytär, koululainen), Tiina Löfgren-Rimpi (Kirsikaija eli KK). Esityksen ohjaa Teatterikoneen riveistä tuttu Annu Sankilampi. Myös Ailin äiti asuu eli Lassin anoppi asuu samassa taloudessa, mikä varsinkin aiheuttaa kaikenlaista kitkaa… Lassin huithapeli poika Kai puuhaa hevoskauppoja, jotka tietenkin menevät pieleen. Tänä vuonna toimituksen tietoon on tullut neljän eri ryhmän tuotannot. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Mika Terävä kuvaa näytelmän tyylilajia roisiksi ja sarjakuvamaiseksi. Romppainen, sekava hullu tiedemies, käyttää kuurakettiprojektiinsa jätteitä, mitä pöntöt jemmaavat häntä varten. Jätekatokseen tulee uusi jäsen, Kartonkirullakko, joka herättää varsinkin Pahvissa aluksi kateutta. Tsutsusen vanha rouva pyrkii tekemään oikein, mutta ei vaan osaa. on vielä mahdollisuus nauttia tämän ryhmän näyttelijäsuorituksista. Puvustus ja lavastus: Päivi Hirvi. Valo ja äänisuunnittelu: Mikko Kokki. Esitystä ei suositella pienille lapsille. ja 27.5. Tässä on opettava funktio, mutta missään tapauksessa kyse ei ole sormi pystyssä olevasta opetusnäytelmästä, kertoo Terävä. Janne Airaksinen . – Näytelmä ottaa kantaa maaseudun nykyhetkeen ja siihen miten EU:n byrokratia vaikuttaa enemmän kuin se miten ihmiset oikeasti haluaisivat elää, kertoo Sankilampi. Maapirtillä 8.6. Lastentapahtuman järjestävät paikalliset MLL-yhdistykset. ja 18.7. Näytelmä sijoittuu hotelliin, jonka paikalla olleessa kestikievarissa on kirjeitse tulleen tiedon mukaan majaillut aikoinaan joku merkkihenkilö. Rutalahden teatterilla vielä yksi näytös Ihminen kapinoi systeemiä vastaan Kuhauksessa Marja Sokkanen, Anu Rankila, Tiina Löfgren-Rimpi ja Pekka Aarnio pistävät itsensä likoon Teatteri Kuhauksen uusimmassa näytelmässä. päivänä Roskapöntöt seikkailevat Teatterikoneen lastennäytelmässä Kesäteatterit ovat jälleen vauhdissa Tähän kesämökkiläisjakeluun olemme jälleen tehneet koosteen seudun kesäteatteritarjonnasta. Kyseessä on Helena Gyldénin ohjaama komedia, jonka käsikirjoittaja on Matti Wanne. Ohjaaja: Annu Sankilampi. Annu Sankilampi näyttelee Metallia Teatterikoneen lastennäytelmässä, joka sijoittuu kierrätyksen, roskiksien ja erilaisuuden hyväksymisen maailmaan
Haihatus 2008 on avoinna 2.6.–17.8. Joutopäivien katutansseja pyörähdellään lukiolla markkinakentän ohjelmalavan edessä. Pirjo Kämppi & Svengin lisäksi Joutoillassa esiintyvät Mika Nuorva, Kari Peitsamo sekä Miljoonasade. Joutsan Seutu 9 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Joutsalaiset TVja elokuvatuotannot sekä kansallisen elokuvan Joutsa on esillä lukiolla perjantaina ja lauantaina. Kirppusirkus eli Sirkus Minimus Pulex, tirehtöörinään H.J.Morgan, ohjastaa kirppunsa huikeisiin suorituksiin puolituntisen esityksen ajan 24.6. Kisa hiihdetään rullasuksilla. Haihatuksen kulttuuripellolla heidän yhtenä tavoitteena on saada aikaan oikeaoppinen väriympyrä erikseen rajatun alueen sisälle. Markkinakentän ohjelmalava on kiinnostanut esiintyjiä ilmoittautumaan mukaan omilla ohjelmanumeroillaan. Janne Airaksinen . ja 29.6. Kipinää esitykseen tuovat moninaiset eri avioliittojen kiperätkin ongelmat aina alkoholista seksielämään. Joutohölkkä jatkaa urheilutapahtumien perinnettä. He aloittivat työnsä puhtaalta hangelta heti maaliskuisen lumimyräkän jälkeen. Joutoillan ohjelmassa nähdään viihteellinen Tanssii Pirjon tahdissa -kilpailu. Ja mikä sitten on moraalitonta näinä päivinä, kyselee ohjaaja Laakso. Osanottajajoukko koostuu maan parhaista sprinttihiihtäjistä. Teatterikone esittää heinäkuussa Joutopäivien aikaan Haihatuksen peltoteatterissa Pönttöjuttua, joka on suunnattu lapsille. Markkinaisäntä luotsaa ohjelmalavan tapahtumia päivän aikana ja viihdyttää markkinakentän yleisöä. Kysymys siitä, voiko ihminen määrätä elävää ympäristöään, ratkeaa vasta vuoden päästä, sillä niin kauan kestää tämän taideteoksen valmistuminen. Paikkakunnalta lähtöisin oleva Gregor Harmaa soittaa covereita tunnetuimmista suomalaishiteistä. Toinen, absurdi tavoite on mielikuva länsimaisen yhteiskunnan luontosuhteesta mukaan luettuna ihminen itse. Janne Airaksinen Ympäristötaiteilijat Päivi Hirvi ja Kaisa Lipponen eivät usko yhteen oikeaoppiseen ajatukseen visuaalisen taiteen maailmassa. – Teemme kysymyksen, että voiko edes nykyaikana kaupallistaa aivan kaikkea. Yleisö voi äänestää suosikkipariaan ja tempauksen tuotto lahjoitetaan MLL:n Joutsan ja Leivonmäen yhdistysten toimintaan. Kea ja Tuhkalehto ovat jyväskyläläisbändejä. Kyseessä on Teuvo Ruohorannan käsikirjoitus, johon Talkooteatterin ohjaaja Jarmo Laakso päätyi luettuaan läpi 15 näytelmää. Näytelmää ei suositella perheen pienimmille. Lauantain lastentapahtuma käynnistyy Kirpputorilla Toivontorin pihalla. Korpilahtelainen nykykansantaiteilija Reino Koskinen lahjoitti syksyllä 2007 Haihatukselle omat teoksensa. Ohjaajina taiteilijat Päivi Hirvi ja Kaisa Lipponen. Sen jälkeen koko perheen konsertissa lauluntekijä Mikko Perkoilan soitinpaja ja soolokonsertti viihdyttävät niin lapsia kuin aikuisia. Tekeillä on koko kesän ajan muokattava elävä teos, johon yleisöllä on lupa osallistua. Pellolle rajattuun väriympyrän malliin syntyy ympäristötaideteos, jonka peruspoljento juontaa juurensa yhteiskuntamme luontosuhteeseen ja yksilöön kohdistuviin vaatimuksiin. Näyttelyn ohessa on aina myös esittävää taidetta. Eropalvelu New Life soveltui muutenkin parhaiten tälle porukalle, kuvailee Laakso valintakriteerejään. – Jos olisin itse yleisön joukossa, niin juuri tämän haluaisin nähdä niiden 15 vaihtoehdon joukosta. Päivän urheilutapahtumat lauantaina aloittaa Joutsan Pommin urheilukentällä järjestämä Joutosprint. Rooleissa: Jaakko Moilanen (Kullervo Kenkkana, liikemies), Irmeli Räsänen (Ursula Kenkkana, edellisen vaimo, taidegalleristi), Hannu Piira (Holger Johansson, kirkkoherra, Ursulan isä), Jaana Parhiala (Hillevi Johansson, Ursulan äiti, Holgerin vaimo), Mervi Ruokola-Parkkonen (Neiti Lekkerperä), Maritta Åkman-Mustonen (Jenna Joki, palvelumyyjä), Pekka Uljamo (Petteri, Kullervon vanha tuttu, opettaja), Juho Rämö (Atte Puro, palvelumyyjä), Aira Moilanen (alakuloinen aerobiccaaja). Vaihtuva kesänäyttely sisältää nyt ensi kertaa myös pysyväisen kokoelmanäyttelyn. Katsojan kannattaa muuten ehdottomasti tutustua infokyltteihin oikein ajan kanssa.. Perjantaina aamupäivällä ohjelmassa on myös toriparlamentin kyselytunti. Asioita käsitellään mustan huumorin kautta. Erityisesti lauantaina markkinaväelle on siis luvassa paikallisten esiintyjien esittämää viihdettä. Taustalla piilee hyväntekeväisyysajatus. Lentopalloa on liikuntahallilla sekä babyja juniorijumppaa lukiolla. Avajaiset päättää The Golden Velvetin showtanssiesitys. Haihatuksen kesänäyttelyn avajaiset ovat 1.6. Joutopäivämarkkinoille pääsee lukion kentälle perjantaista sunnuntaihin. Joutopäivät päättyvät Joutsan Nuorisoseuran Talkooteatterin ensi-iltaesitykseen Eropalvelu New Life teatteriesityksen. Lauluntekijä Marja Mattlar soivien kuviensa äärellä on paikalla 6.7. päivänä Avioelämän ongelmat Talkooteatterin puntaroitavana Haihatus hämmentää jälleen mielen syöverit Joutopäivillä jälleen tuutin täydeltä ohjelmaa . Janne Airaksinen Kuva: Jarmo Laakso Talkooteatterin komediassa Kullervo Kenkkanana Jaakko Moilanen. Haihatus osaa yllättää vuosi vuodelta, ja niinpä tänäkin vuonna katsojan mieli saa aivan uusia näkökulmia käyttöönsä näyttelyn teoksista. Näyttelyyn on jälleen valikoitunut suuri joukko taiteilijoita nykytaiteen juurelta huipulle. Uljamolla, Rämöllä ja Aira Moilasella on kullakin kaksi muuta sivuroolia näytelmässä. Tämä merkittävä kansantaiteen kokoelma esitellään ensi kertaa Haihatus 2008 -näyttelyn yhteydessä Reservaatti -näyttelyn nimellä. Päivän ohjelma alkaa jumalanpalveluksella. Kyseessä on komedia, jonka tapahtumat pyörivät avioerojen järjestämiseen erikoistuneen yrityksen ympärillä. Taiteilijat 2008: Raimo Auvinen, Joutsa, Hasan Fuat Sari, Turku, Heikki ”Morgan” Hämäläinen, Sysmä, Päivi Hirvi, Jyväskylä, Mauri Korhonen, Suonenjoki, Reino Koskinen, Korpilahti, Kaisa Lipponen, Jyväskylä, Outi Markkanen, Konnevesi, Merja Metsänen, Joutsa, Pekka Purhonen, Lahti, Minna Pyykkö, Helsinki, Tuukka Rönkkö, Jyväskylä, Tiina Saksholm, Kuopio, Sauli Sormunen, Hankasalmi, Pekka Suomäki, Korpilahti, Miika Tammisto, Jyväskylä, Josef Tomminen, Hämeenlinna, Minna Tuomanen, Jyväskylä, Kalle Turakka Purhonen, Helsinki, Pauliina Turakka Purhonen, Helsinki, Villitty, Hankasalmi, Vesa Väänänen, Heinola. Teoksen etenemistä seurataan ennustaen, selostaen, tutkien, arvioiden ja dokumentoiden koko näyttelyn ajan. Joutsan Nuorisoseuran Talkooteatteri esittää Joutopäivien sunnuntaina näytelmän nimeltä Eropalvelu New Life. Lavalla nähdään Tuhkalehto, Kea, Gregor Harmaa, CMX ja YUP. Musiikista huolehtii Arizona Train country band. joka päivä, myös juhannuksena. Tänäkin kesänä Talomuseon pihapiiri tarjoaa kauniin ja aidon miljöön kesäisen Joutopäivä-sunnuntain vietolle. Perjantaina ja lauantaina Joutsan vilkasta torielämää elävöittää maalaistori, jossa kyläseurat esittelevät toimintaansa ja myyvät tuotteitaan. Rutalahden Letkaliiterissä, jossa vietetään torstaiiltaa vauhdikkaasti kantritunnelmissa. . Muutaman vuoden tauolla olleet katutanssit ovat palanneet avajaisillan ohjelmaan. Esitykset Talomuseo 13.7., Joutsenlampi 18.7., Vuorenkylä 19.7., Marjotaipale 20.7., Korpela 17.8. Haihatuspellon ottavat tänä vuonna haltuunsa ympäristötaiteilijat Päivi Hirvi ja Kaisa Lipponen. Ympäristötaiteilijat Hirvi & Lipponen kritikoivat luonnon arvottamista ja markkinoimista. Joutopäivien lähtölaukaus tapahtuu 10.7. Kirkkokonsertissa Joutsan kirkossa esiintyy Jukka Perkon Trio. Seppo Pänkäläisen johdolla yhdessä laulaen voi kokea palan nostalgiaa vanhojen koululaulujen parissa. – Olemme astuneet niiden ihmisten saappaisiin, jotka luulevat luonnon toimivan nappulaa painamalla. Siihen liittyy joutopäivien aikaan sunnuntaina tapahtuva muutostilaisuus, jossa yleisöllä on mahdollisuus osallistua teoksen etenemiseen. 13.7. Teatteria ja musiikkia on luvassa Teatterikoneen taholta. Perinteisesti avajaisten ohjelmassa on Joutomiehen Joutoajan julistus. on interaktiivisen symbolistisen ympäristötaideteoksen sosiaalipsykologinen muutostilaisuus -toisin sanoen Niittytalkoot -ohjattua osallistumista ympäristötaiteen parissa. Äkkiseltään alue vaikuttaa fanaattisen viherpeukalon paratiisilta, mutta näin ei kuitenkaan ole. Joutopäivien avajaiset uudistuvat ja siirtyvät sisätiloihin perjantaiksi lukiolle. Avajaisissa nähdään paikallisten suunnittelijoiden tekemä muotishow. Tivoli Seiterä on palannut markkinakentälle. Kesänäyttelyyn osallistuu 22 taiteilijaa, jotka sanovat asiansa kuvallisessa muodossa välillä kärkkäästikin kantaa ottaen. Joutorock pidetään perjantaina uudessa paikassa liikuntakeskuksessa. Rohkaisemme ihmisiä työllämme toisenlaiseen luontosuhteeseen. Aaronmeiden ja Jujupoksi tarjoaa uutta lastenmusiikkia. Yhdeksänteen kesäänsä käyvä Haihatus lisää monitaiteista ohjelmaa vuosittaiseen kuvataidenäyttelyynsä. Luvassa on ainakin musiikkia, kirppusirkusta ja osallistavaa ympäristötaidetta
Kuvassa joutsalainen Jukka Kalavainen (vas.) ja kangasniemeläinen Pavel Pesonen. Jos hirsi on ollut vain pieneltä osin laho, on siitä poistettu ketjusahalla lahot osuudet ja jätetty ehjä osuus paikoilleen. Näin vuorilautojen alle jää hirsiin onkaloita, jotka myös parantavat ilman kulkua rakenteissa. Suurin osa vaihdettavista puuosista sijaitsee kirkon kivijalan yläpuolella, jossa kiven kanssa kosketuksissa olevat puuosat ovat lahonneet. Remontissa on korjattu lahonneita ulkorakenteita. Näin vuorilautojen alle jää hirsiin onkaloita, jotka myös parantavat ilman kulkua rakenteissa. pidettävä musiikkihartaus. Myöhemmin korjataan vielä kellotapuli sekä huonompien maalaussäiden aikaan loput ikkunat. Näin Luhangan kirkon remontti rahoitetaan luhankalaisten omilla tuloilla, eikä siihen käytetä emoseurakunnan muiden alueiden varoja. – Aikataulu riippuu pitkälti siitä, millaiset maalaussäät ovat, kertoo seurakunnan talouspäällikkö Eila Pälvimäki. Kirkon räystään alapuoliset hirsityöt on jo saatu valmiiksi ja kirkon maalaus on parhaillaan käynnissä. Jos hirsi on ollut vain pieneltä osin laho, on siitä poistettu ketjusahalla lahot osuudet ja jätetty ehjä osuus paikoilleen. Seurakunnan talouspäällikön Eila Pälvimäen mielestä Luhangan kesäkirkko on seurakunnallekin haastava ylläpidettävä. Joutsan seurakunta rahoittaa oman noin 140.000 euron osuutensa remontista Luhangan seurakunnan omistamien niin sanottujen Metso-kohteiden myynnistä saaduilla kiinteistökauppatuloilla. Kirkon sisäpuoli remontoitiin noin 10 vuotta sitten. Pääosa lahovaurioisista osista on välittömästi kirkon kivijalan yläpuolella olevia hirsiä tai helmalautoja. Markku Parkkonen 115-vuotias kirkko Luhangan kesäkirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck (1854–1929) käyttäen pohjana hieman aiemmin valmistuneen Hankasalmen kirkon piirustuksia. Viime vuoden kesäkuussa alkanut työ saadaan näillä näkymin päätökseen syyskuussa. Kaikkia lahoja hirsiä ei remontissa uusita. Joutsan Seutu 10 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Pääsävynä on vaalea beige. Ensimmäinen tapahtuma kesällä on 8.6. Tähänkin osuuteen uskotaan kirkkohallitukselta saatavan reilu puolet avustusta. Koska kirkosta on löytynyt arvioitua enemmän lahovaurioita, arvioidaan budjetin ylittyvän noin 50.000 eurolla. Myös vinoihin koristepilasterehin on vaihdettu hirsiä ja vuorauslautoja. Toukokuun lopulla kirkon pohjoispuolelle ja sakastin puolelle rakennetaan uudet kiviportaat ja pääsisäänkäynnin portaita korjataan. Hommaa ei ole annettu rakennusliikkeelle urakaksi, vaan 2–4 rakennusmiestä on tehnyt korjaustöitä tuntiveloituksella. päivänä Aikataulussa on pysytty, mutta budjetti ylittyy Luhangan kesäkirkon remontti valmistuu syksyllä . Kirkko maalataan kesän aikana ulkopuolelta suunnilleen samanväriseksi kuin se oli aiemminkin. Kirkkoremontin kustannusarvio oli 250.000 euroa, josta kirkkohallitukselta saadaan avustusta 53 prosenttia. Kesäkirkon kello ja yksi kattokruunuista ovat peräisin Luhangan ensimmäisestä kirkosta eli niin sanotusta Reethin kirkosta, joka valmistui 1766 ja purettiin 1892.. Kirkko on vihitty käyttöön mikkelinpäivänä 1.10.1893. Rakennusmiehet ovat osin kengittäneet kirkkoa eli vaihtaneet alimman hirsikerran hirsiä. Kesäkirkko tulee olemaan käytössä tänä kesänä remontista huolimatta. Luhangan kesäkirkon ulkopuolen remontti näyttäisi pysyvän aikataulussaan. Alapohjaan on siroteltu booria, joka suojaa rakenteita kosteudelta. Kukin uusi osa on tehtävä ”mittatilaustyönä”. Kon?rmaatio kesäkirkossa pidetään 15.6. Koska kesäkirkko on normaalista poikkeava kohde, on remonttikin tehty poikkeavin järjestelyin. Kirkon alapohjasta on siivottu pois autokuormittain tavaraa, muun muassa erilaista metalliromua ja lastuja. Kirkossa on istumapaikkoja noin 1.500 hengelle. Kirkon korjausmiesten päällysmiehenä on toiminut jyväskyläläinen Seppo Vanhatalo
Viranomaistarkastukset viedään siis minimiin. Jatkossa Joutsan seudulla vaaditaan vähintään rakennusmestarin tai -insinöörin koulutuksen omaava työnjohtaja jokaiselle rakennustyömaalle. Käytännössä tämä tarkoittaa rakennusalan diplomi-insinööriä tai arkkitehtia, Antero Korhonen linjaa. Rakennustarkastukset ovat laahanneet Joutsan seudulla jäljessä. Teknisen toimen sisäisessä työnjaossa paperisota, eli lupien vastaanotto ja kirjaaminen on siirretty äskettäin kokonaan kanslistien vastuulle. Tilaisuuteen otti osaa viranomaisten lisäksi parikymmentä rakennusalan yrittäjää. Rakennusvalvonnan atkohjelmistot piti nimittäin yhtenäistää Joutsassa ja Luhangassa. Remonteissa tilannetta tulkitaan tapauskohtaisesti. päivänä Vastaavan työnjohtajan on oltava jatkossa mestari tai insinööri Tekninen johtaja Antero Korhonen: Yhteistyön Luhangan kanssa on jatkuttava Rakentajat ja viranomaiset jälleen sovussa . Asiat puitiin läpi yksitellen ”miesten kesken”. Toissijaisesti se esittää yhteistyösopimuksen jatkamista. Heino ja tekninen toimi päätyivät järjestämään aihepiiriin liittyvän rakentajapalaverin. Lupien ja tarkastusten lisäksi tilaisuudessa käytiin läpi muun muassa jätevesiasioita, puhelinkaapelointia, tontin merkkaamista ja tieliittymien rakentamisen yksityiskohtia. Irtisanominen astuu voimaan tämän vuoden lopulla. Yksi linjapäätös on vuosien varrella unohtunut toteuttaa kokonaan. Paikallisesti on sovellettu höllempää linjaa. Irtisanomisen myötä Joutsan työpäällikön tehtäviä hoitanut Matti Pälvimäki siirtyy yksinomaan Luhangan palvelukseen. Idea palaverille syntyi Joutsan Seudussa käydyn julkisen kirjeenvaihdon seurauksena. Paikalliset rakennusyrittäjät ja heidän kanssaan toimivat virkamiehet pitivät taannoin ensimmäisen yhteisen kevätpalaverin. Joutsan kunnanvaltuusto irtisanoi sopimuksen viime joulukuussa. Koko seudulla yhteismäärä voi yltää jopa 250:een. Jos mitään ei tapahdu, tulee suurimpana käytännön ongelmana olemaan rakennuslupien käsittely. Lakiteksti sanoo kuitenkin toista. Jukka Huikko. Kakkua on jaettu myös Matti Pälvimäelle ja Antero Korhoselle. Se esittää kunnanhallitukselle, että ensisijassa tulisi pyrkiä yhdistämään Joutsan ja Luhangan tekniset toimet. – Yksi tarkastaja pystyy suositusten mukaan käsittelemään sata lupaa vuodessa, 120 on maksimi, muistuttaa Antero Korhonen. Osan tarkastuksista suorittaa muu kuin työnjohtaja. Siihen on vaikuttanut paitsi henkilöstön sairastelu myös lupien suuri määrä. Luvista suurimman osan on käsitellyt rakennustarkastaja Jyrki Koponen. Teknisen johtajan Antero Korhosen mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa rakennustarkastus keskittyy vain laissa sille määrättyihin tehtäviin. Työnjohtaja taas palvelee rakennuttajan etua. Teknistä toimea koskeva yhteistyösopimus solmittiin vuoden 2004 lopulla Joutsan ja Luhangan välillä. Lisäksi rakennustarkastaja suorittaa jokaisella työmaalla paikanpäällä lopputarkastuksen. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on tarjolla vähän. Rakennuttajien on syytä huomioida, että kunnallisen rakennusvalvonnan päätehtävänä on palvella yleistä etua. – Yleisimmät puutteet ovat rajanaapurien kuuleminen, piirustukset ja jätevesien käsittelysuunnitelma, Jyrki Koponen listaa. Työnjohtajien roolin selkeyttämiseksi Joutsan kunnassa otetaan käyttöön tarkastusasiakirja. Täytetty asiakirja esitetään rakennustarkastajalle lopputarkastuksen yhteydessä. Näillä näkymin yhteisestä kevätkokoontumisesta on tulossa jokavuotinen käytäntö. . Vastaavana työnjohtajana Heinon työmaalla toimii joutsalainen Arto Väiste, jolla on hommaan vaadittava pätevyys. Joutsan Seutu 11 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Yhteisymmärrykseen päästiin jollakin tapaa kaikissa asioissa. Tätä varten on laadinnassa kokonaan uusi rakennusluvan hakuohje. Näitä ovat muun muassa savuhormin ja runkorakenteiden tarkastukset. Käytännössä yhteistyö on tarkoittanut sitä, että teknisen toimen virkamiehet ovat operoineet koko seutukunnalla, kukin omalla tehtäväkentällään. Joutsan tekninen johtaja Antero Korhonen toivoo, että teknisen toimen yhteistyö Luhangan kunnan kanssa saisi jatkoa. Linjana tulee olemaan, että mestari tai insinööri vaaditaan työnjohtajaksi, kun kyse on omakotitalon tai lomamökin rakentamisesta. Tämäkin on osakseen hankaloittanut yhteistyön sujuvuutta. Pitkään näitä oli vain yksi tarjolla rakennuttajille, nyt taitaa olla neljä–viisi yhteensä, perustelee käytäntöä rakennustarkastaja Jyrki Koponen. Myös Joutsan rakennuslautakunta on ottanut asiaan kantaa huhtikuun alussa. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on huolehtia, että asiakirjassa mainitut tarkastukset ja työt tulee tehtyä rakentamisen aikana. Se sisältää tällä hetkellä kaikkiaan 35 tarkastuskohtaa. – Pätevät vastaavat työnjohtajat ovat puuttuneet seudulta. Rakennuslupa-anomuksen ja sen liiteasiakirjojen on oltava jätettäessä kunnossa. Lupia käsitellään pelkästään uuden Joutsan alueella noin 150–200 kappaletta vuosittain. Myös Joutsa tekninen lautakunta tulee käsittelemään aihepiiriä. Tähän asti käytänteenä on ollut, että valvojaksi on seudulla hyväksytty ”kokenut kirvesmies”. Taustakeskusteluissa esitetty tilapäinen rakennustarkastaja ei Korhosen mukaan tule kysymykseen. Jukka Huikko . Rakennustarkastaja keskittyy puolestaan asiakirjojen tarkastamiseen ja itse lupien myöntöpäätöksiin. Näitä tahoja ovat muun muassa paloja sähkötarkastaja. Jukka Huikko Rakennusyrittäjä Sami Heino (kuvassa) rakentaa Joutsan Valkharjunkaarella reilun sadan neliön kokoista omakotitaloa myyntitarkoituksiin. Rakennusyrittäjä Sami Heino vaati selkeämpiä käytänteitä paikalliselta tekniseltä toimelta muun muassa rakennuslupiin ja -tarkastuksiin. – Uuden rakennustarkastajan tulisi olla virassa, työsopimussuhde ei riitä. Sen seurauksena osin tulehtuneet välit saatiin kuntoon. Käytännössä vastaavia työnjohtajia tarvittaisiin seudulle vielä lisää. Yhdeksi pullonkaulaksi uhkaa nousta rakennuslupien käsittely. Pälvimäki on hoitanut Luhangan suuntaa ja Korhonen Leivonmäkeä. Koulutusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto
– Kehottaisin myyjiä laittamaan nyt jäitä hattuun. Joutsan seutukunnalla lähes 20 vuotta kiinteistökauppaa tehnyt kiinteistönvälittäjä Teuvo Järvinen uskoo, että paikallisesti ollaan siirtymässä myyjän markkinoista ostajan markkinoihin. Kaavoitus on vielä aivan alkutekijöissään, eikä vielä ole arviota siitä, kuinka paljon tontteja 13 hehtaarin alueelle tulee. Markku Parkkonen Lomakeitaan alueen yksityisessä omistuksessa olevat tontit ovat tulleet myyntiin. Tulossa voi olla yllätyksellinen kesä ja kohteita voi jäädä myymättäkin. Joutsassa vastaavia alueita ei ole vuosikausien puheista huolimatta saatu jalostettua tonttimaaksi. Markku Parkkonen Rantamökkien hintahaitari Joutsassa ja lähikunnissa Oikotie-nettipalvelu 9.5.2008 Kunta Kpl Halvin Kallein Joutsa 4 66.000 185.000 Luhanka 2 235.000 275.000 Sysmä 12 85.000 390.000 Hartola 7 95.000 588.000 Pertunmaa 6 95.000 180.000 Hirvensalmi 6 90.000 285.000 Kangasniemi 10 149.000 290.000 Toivakka 1 152.000 152.000 Korpilahti 1 495.000 495.000 . Markku Parkkonen Rantamökin saisi Joutsasta jopa alle 70.000 eurolla Kommentti Joutsaan kanssa. – Kun vielä viitisen vuotta sitten oli paikkakuntalaisten ostajien määrä noin puolet, on se parin viimeisen vuoden aikana ollut vain noin kolmannes. Kuvassa näkyy Lomakeitaan alueen vanhaa rakennuskantaa.. – Yksittäisiä kontakteja toki on jatkuvastikin, mutta venäläisten osuus on kuitenkin täälläpäin hyvin pieni, sanoo Järvinen. Onkin mielenkiintoista seurata, millainen menestys Luhangan Hepoluhdan alueella on. Hintojen nousua on näkynyt rivitalokohteissa, rantakaupassa ja metsätiloissa. Oheisessa taulukossa esitetyt määrät ja hinnat edustavat luonnollisesti vain yhden viikon tilannetta, mutta siitä saa ainakin jonkinlaista kuvaa mökkien hintahaitarista. Lomakeitaan tonttien pinta-alat ovat reilusta 1.250 neliömetristä yli 3.700 neliömetriin ja hintapyynnöt 50.000 eurosta 160.000 euroon. Samaten Viherin rannalla Österbergin hallista eteenpäin löytyisi rantamaisemaa Rautamäen asuinalueen jatkoksi. Siitä voidaan sitten ottaa oppia suuntaan tai toiseen Joutsassakin. päivänä Kiinteistökaupassa ollaan siirtymässä ostajan markkinoihin Kiinteistönvälittäjä ei usko hintojen nousevan lähiaikoina Luhangasta löytyy rutkasti rantatontteja . Yksityinen maanomistaja on myös kaavoittamassa entisen Hakulinniemen leirikeskuksen alueelle loma-asuntotontteja. Teuvo Järvisen mukaan ulkopaikkakuntalaisten ostajien osuus on kasvanut viime vuosien aikana. Lomakeitaan alueen etelärannalle on kaavoitettu kahdeksan tonttia, joista viisi on omarantaisia. Luhangassa on osin sattumankin vuoksi tullut ja lähiaikoina tulossa myyntiin huomattava määrä rantatontteja aivan kirkonkylän läheisyydestä. Esimerkiksi Angesselän eteläja pohjoisrannalla nelostiestä länteen on vapaata rantaa reilusti. Toimituksen ideointipalaverissa nousi esille myös vanhan urheilukentän ja Valklammen välinen alue, jonne saisi tontteja ainakin järvinäköalalla. Esimerkiksi vapaa-ajan kohteissa on kysyntää vähemmän kuin viime vuonna. Kalleimpien mökkien hintapyynnöt ovat jopa yli puolen miljoonan, mutta tällöin on kyseessä jo iso, uusi ja hyvin varustettu talo. Jo nyt Luhangassa on tarjolla kirkonkylän alueella hyviä rantatontteja, sillä Lomakeitaan alueen yksityisessä omistuksessa olevat tontit ovat tulleet myyntiin. – Viimeisen parin vuoden ajan kauppa on käynyt hyvin. . Joutsassa on tyypillisesti ollut paljon paluumuuttajia, jotka ostavat kesämökkejä tai kakkosasuntoja, kertoo Järvinen. Joutsan kunta on kyllä kaavoittanut tonttimaata kiitettävästi muun muassa uudelle Everstinmäen alueellem Karimäkeen, mutta rantatontteja ei toistaiseksi ole löytynyt. Halvimmillaan Joutsasta ja lähialueelta saa rantamökin alle 70.000 eurolla, mutta tyypillisesti mökeistä saa varautua maksamaan vähintään 90.000 euroa. Kiinteistövälittäjille on tullut viime aikoina paljon kohteita myyntiin ja Joutsankin seutukunnalla myyntiajat ovat pidentymään päin. Mikäli kaavoitus etenee toivotulla tavalla, tulevat Hepoluhdan alueen tontit myyntiin syksyllä. Lomakeitaan alueen etelärannalle on kaavoitettu kahdeksan tonttia, joista viisi on omarantaisia. Järvisen mukaan ostajia on myös ollut poikkeuksellisen paljon liikkeellä sijoitusmielessä. Ainakaan odotuksia hintojen noususta ei ole, arvioi Järvinen. Tämä onkin selkeä merkki siitä, että kysynnän lisääntyminen on johtunut vieraspaikkakuntalaisten kiinnostuksesta Joutsan kohteisiin. Joutsan Seutu 12 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Nyt on siis kuitenkin merkkejä siitä, että kiinteistökaupan noususuhdanne on taittumassa myös Joutsan seudulla. Kiinteistöjen hintojen nousu on selkeästi pysähtynyt viime vuoden puolella koko valtakunnassa ja sama kehitys näkyy Järvisen mielestä myös Joutsan seudulla, vaikka täällä tilanne onkin myyjien kannalta edelleen keskimääräistä parempi. Mikäli on kiinnostunut ostamaan rantatontin Luhangasta Päijänteen rannalta, ei pitäisi olla pulaa tarjonnasta. Markku Parkkonen . Joutsan Seutu keräsi 9.5.2008 Oikotie-nettipalvelusta Joutsassa, Luhangassa sekä naapurikunnissa olevien omarantaisten mökkien myyntihinnat ja myytävien kohteiden määrän. Luhangan kunta on parhaillaan kaavoittamassa ostamalleen Hepoluhdan alueelle kaikkiaan lähes 60 tonttia, joista reilut 20 tulee olemaan rantatontteja. Sen sijaan Itä-Suomessa paljon puhetta herättänyt venäläisostajien ryntäys ei ainakaan vielä näy Joutsan seutukunnalla. Ainakin peruskartalta katsoen tällaisia alueita löytyisi useitakin
Pienestä kurituksesta ne vain innostuvat. Erittäin tärkeä kukkimisen kannalta on, että kukkineet kukat nypitään pois. Itse leikkaan varret jo syksyllä, minusta penkit ovat paljon siistimpiä, vaikka nyt on muotia jättää talventörröttäjiä. Marjapensaita on lannoitettu tuhkalla hyvin tuloksin. Jos on useampia päiviä pois, kukkaastiat voi nostaa vaikka varjon puolelle. Vanhan pellon syrjässä on hyötytarha marjapensaineen, omenapuineen ja kasvimaineen. Kukat, kivet ja kiinnostus – siinä kolme kovaa koota, joilla Kivitaskun piha Rutalahdessa on saatu kukoistamaan. Puutarhajätteet Puttoset kompostoivat omassa kompostissa ja ruuantähteet lämpökompostorissa. Joutsan Seutu 13 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Jos etupiha on Puttosilla ohikulkijoita varten, “oma” puutarha avautuu rakennusten takana. Kun Puttoset aikanaan haeskelivat sopivaa tonttia, peltojen ympäröimä, kivikkoinen mäntyrinne Rutalahden kylän sydämessä osui heti haaviin. Ja nekin antavat omaleimaisuutta. Nyt olemme asuneet Kivitaskussa 18 vuotta, mutta puutarha ei koskaan ole valmis, Kalevi Puttonen nauraa. Viimein perustin joulukuusimaan, jospa vielä joskus saisimme koko suvulle siitä hyvät kuuset! Raija sanoo tykkäävänsä eniten keväästä puutarhassa. Vaikka Kivitaskun piha onkin jo omannäköinen, uudet unelmat pitävät kiinnostuksen sen hoitamiseen vireillä. – Onneksi Kalevi toteuttaa ne, mitä en itse ehdi tai jaksa, Raija kiittelee. päivänä Kivitaskun piha herää kesään . – Kesäkukille kannattaa varata riittävän isot astiat, silloin ne eivät kuivu niin herkästi. Hyvä keino on tehdä sanomalehdistä ruukkuihin suojaus pohjaan ja reunoille niin, että lehdet jäävät kokonaan mullan alle. – Samalla tulee mieleen, keneltä mikin on saatu, kun niitä hoitaa. Se on suhteellisen pieni, jotta talviset lumiurakat jäävät vähäisiksi. – Suurin peltolohko metsikön takana on oikea murheenkryyni: marjapensaat siirsimme muutaman vuoden jurimisen jälkeen uuteen paikkaan, ei siinä viihdy auringonkukat, ei vilja. Ystäviltä saadut valkovuokot ja luonnon kielot tuovat tuulahduksen kesästä Kivitaskun metsikköön.. Puttoset tilasivat Maaseutukeskuksen suunnittelijan antamaan vihjeitä pihasuunnitteluun. – Sitten istutan muutamia jalopuita polun varteen, hän suunnittelee. Metsikön laidasta kaivoin kallion vierestä monta suurta kiveä esiin mullan ja lehtien alta. Talon seinustalla voi päiväkahveista nauttia patiolla aikaisin keväästä myöhään syksyyn ja seurata samalla, mikä seinustan pitkän perennapenkin perinnekasveista on milloinkin kukkimisvuorossa. Puttosilla etupiha on talon käyntikortti. – Käyttötarpeetkin muuttuvat koko ajan; nyt esimerkiksi lastenlasten hiekkalaatikko on tärkeä kapistus. Oikein omassa elementissään Raija myöntää olevansa, kun hän hoitaa kukkiaan tai vääntää kivenmurikoita. Yleensä myös lannoitan syyspuolella perusteellisemmin ja nyt keväällä heitän vain nimeksi puutarhan yleislannoitetta. Mukava vinkki pihassa on, että osa marjapensaista on istutettu tontin rajalle aidanteeksi; ne ovat samalla koristeita ja hyötykasveja. Kun Kivitasku oli valmistumassa, Rutalahdessa oli meneillään puutarhakampanja. Ne sitovat vettä uskomattoman hyvin, eikä aurinkokaan porota suoraan juuriin, Raija vinkkaa. Toistaiseksi leudot talvet ovat kohdelleet hyvin Kivitaskun kasveja. Eikä tästä pihasta kivet lopu: uusia nousee pellosta koko ajan! Myös kukat ovat Raijalle tärkeitä. – Meillä on tontin keskusta täynnä kiviä ja olen päätä pienempiä kerännyt kiviaidaksi ja istutuksien tueksi. Ne ovat varmoja ja kukkivat joka kesä yhtä uskollisesti, Raija kiittelee. On tarvittu myös rutkasti työtä ja pitkää pinnaa, luonto kun ei aina toimi, kuten on suunniteltu. Aika vaikea on uskoa, kun isäntäpari Raija ja Kalevi Puttonen väittävät, että ei heillä ole viherpeukaloa! – Tämä tontti tuntui heti alusta asti omalta ja meille sopivalta. Kalkkia levitämme muutaman vuoden välein. Vain pionit on syytä jättää rauhaan. Raijalla on vielä se erinomainen asema, että hänellä on Kalevi-merkkinen puutarhan monitoimivekotin, joka pullapalkalla murisematta toteuttaa, mitä emäntä suunnittelee! Leila Backman Valtavan männyn juurella oleva kallio on yksi Kivitaskun puutarhan helmiä. Kotikallion vieressä olevat kivet Raija on kaivanut lehtien ja mullan alta esiin ja sitonut vuorenkilvillä puutarhaan. Samalla syntyy lannoitetta. Kesäkukkien hoidosta hänellä on muutamia hyviä vinkkejä sellaisillekin, jotka eivät koko aikaa ole istutuksiaan hoitamassa, mutta haluavat nauttia kukkaloistosta. – Melkein kaikki perennat ovat sukulaisilta ja ystäviltä saatuja suomalaisten pihojen peruskasveja: ruskoliljoja, pioneita, saksankurjenmiekkoja, tulikellukoita, jalopähkämöitä, joriineja. Viime kesänä ostettu oksasilppuri on vasta koekäytetty, mutta jatkossa pensaat saavat oksarouhetta alleen ja hoito helpottuu. – Vaikka pensasaita rajaa pihan, ohikulkijan silmään tontti ulottuu tiehen ja on mukavamman näköistä, kun sekin on hoidettu, Kalevi kuittaa pienen vaivannäön. Nurmikko on leikattu maantiehen asti ja tienpenkat pidetään muutenkin siistinä. Keväästä syksyyn eri aikaan kukkivat perennat parissa suuressa ryhmässä tuovat väriä ohikulkijoittenkin iloksi ja näihin aikoihin Raija istuttaa ensimmäisiä kesäkukkia sisääntulon piristeeksi. Rakeet ovat hyviä pitkävaikutteisina, mutta itse käytän kastelulannoitetta vähintään kerran viikossa ja jos joutuu enemmän kastelemaan, silloin vähän useamminkin. – Kyllä ulkopuolinen asiantuntija näkee pihan mahdollisuudet eri tavalla kuin itse ja vaikka mekin olemme nyt tehneet omia muutoksia, perussuunnitelmasta on apua ja se antaa ryhtiä puutarhalle, Raija tuumaa. Kivet ovat minusta kiehtovia, ne ovat eri muotoisia ja aina eri värisiä. Juuri nyt on sopiva aika jakaa perennoja, jos ne ovat alkaneet taantua ja keskellä on tyhjä kohta. Puolen hehtaarin tontista on puolet luonnontilaista metsikköä, toinen puoli nurmikkoa, perennapenkkejä ja muita istutuksia. Läheinen Rutajoki, suojaava metsikkö ja valoisa rinne takaavat, että kasvit viihtyvät. Raija haaveilee vielä joskus saavansa huvimajan ja Kalevi raivaavansa pienen polun kiertämään metsikössä. Luonnontilainen metsikkö rajaa oleskelupihan kesäiseksi olohuoneeksi. – Myyristä on ollut haittaa monena vuonna ja jotkut puut ja pensaat eivät vain muuten kasva kunnolla, vaikka kuinka hoitaisi, Kalevi pahoittelee. – Puutarhoissa taimia on lannoitettu reippaasti ja jos mielii saada kukkaloiston jatkumaan, samaa on jatkettava kotona. Ja varmasti molempien haaveet toteutuvat. On jännittävää miltei päivittäin seurata, mikä milloinkin nousee uuteen kasvuun ja kuinka kasvit ovat pärjänneet. Kesällä perennatkin tykkäävät kastelulannoituksesta silloin tällöin
. Oma tunnelmansa olisi ollut tästä tilaisuudesta pois, jos olisimme jossain muualla kokoontuneet, muistutti myös valmisteluissa mukana ollut Lassi Ruohtula. Käsityöaineita edustavat puolestaan ompelukone ja höyläpenkki. Vastaavasti nelostien vaarallisuusluku on haarukassa 225– 269 eli tie saattaa olla vaarallinen jopa 5.–6. Museoprojektin avainhenkilöihin lukeutuva Riitta Savitie kaipaa näytille rihvelitaulua. Koululiitu-ohjelma ei suinkaan toimi hatarien tietojen varassa. Vanhimmat kirjat ovat peräti 1920-luvulta. Jo heti Pappistalon eteisen kättelyissä kuuli todettavan, että ”terve vaan, ei ole nähty sitten 40 vuoteen”. Joutsa nousi palkkasummassa mitattuna lähikuntien kakkoseksi. Eläkkeitä maksettiin vuonna 2007 Joutsaan kaikkiaan 18,6 miljoonaa euroa, Luhankaan 4,4 miljoonaa ja Leivonmäelle 5,2 miljoonaa. Esineistöä herättiin keräämään koulun lopettamisen jälkeen muutama vuosi takaperin. – Kirjoittamisen harjoitteluun tarkoitettuja rihvelitauluja ei ole säilynyt, vinkkaa Riitta Savitie, joka yhdessä Leena Riitaojan kanssa on vastannut museoesineistön keräämisestä ja pystytyksestä. Savitie harmittelee, kun osa tarpeistosta ehti mennä huutokaupan mukana. Osallistujia oli kaikkiaan reilut parikymmentä henkeä. Yläkerrasta on kaavailtu pysyvää sijoituspaikkaa. Vuosina 1968–1972 Pappisen koulua käyneet silloiset lapset, nykyiset neli-viisikymppiset aikuiset, kokoontuivat luokkakokoukseen lauantaina. normaalia päätöksentekoa ja sitten pikkuhiljaa hivuttaa yhä objektiivisempaan suuntaan. Aluksi esineistöä säilöttiin alakerran luokassa, mutta niitä jouduttiin siirtelemään Pappistalon muun käytön vuoksi. Ensi kevääksi onkin luvassa myöhempien ala-astevuosien luokkakokous, kertoo luokkakokousta puuhannut Minna Ruohtula. – Missä tämäkin kokoontuminen olisi järjestetty. Saataisiin samalla päätöksentekoon kaivattua nopeutta, kunhan vaan keskusmuistia on vähintään se giga ja käyttöjärjestelmä XP tai uudempi... Museoon pääsee tutustumaan ottamalla yhteyttä kyläyhdistyksen väkeen. Myös vanhoja työkaluja on monenlaisia. Atk-ohjelman käyttö lopettaakin kiistat koulukuljetusten tarpeellisuudesta, sillä lautakunnan päätökseen tyytymättömälle vanhemmalle voidaan lyödä eteen tieteellisen tarkat lukemat siitä, ettei lapsen koulutie ole vaarallinen. Jukka Huikko Sattumia Tietokone avuksi päätäntään . Entiseen asuntoon on lavastettu pari luokkahuonetta, joista löytyy monenlaista historiallista koulutarpeistoa. Jukka Huikko Joutsa nousi Sysmän ohi palkkatilastossa . Vanhan kouluporukan saamista koolle on noissa ikäluokissa tuumittu useaan kertaan sattumanvaraisten tapaamisten yhteydessä. Pulpettirivistön lisäksi toisesta huoneesta löytyy vanha opettajanpöytä. -luokan oppilaille (nuoremmista puhumattakaan). Mikäli atk-ohjelma katsoo koululaisen käyttämän liikenneväylän liian vaaralliseksi, tarjoaa kunta koululaiselle koulukyydin. Nyt on kuitenkin koittamassa uusi aika, jolloin erilaiset harkintaa edellyttävät ratkaisut voidaan tehdä ”hygieenisesti käsin koskematta”. Nyt esineet on siirretty yläkertaan, jonne on siis muodostunut suoranainen koulumuseo. Luhangan ja Leivonmäen palkkakertymät pysyivät puolestaan liki entisellään. Edellä on Kangasniemi, jossa palkkoja maksettiin 43,1 miljoonaa euroa. Summa on 5,3 prosenttia suurempi kuin vuonna 2006. pärstäkertoimen vaikuttaa päätöksiin. Entisten oppilaiden lisäksi mukana olivat opettajat Erkki ja Mirja Lammi sekä koulukyydeistä vuosikymmenet vastannut Erkki Lehtonen. Kelan maksamien sosiaalietuuksien summa oli puolestaan 2,0 miljoonaa. Joutsan kakkossija pysynee jatkossakin, kun palkkakertymä tukevoituu Leivonmäen lukemilla kuluvasta tilastovuodesta alkaen. Oppikirjojen lisäksi hyllyriveistä löytyy Pappisen koulun käsikirjaston teoksia. Luhangassa loppusumma oli 5,2 miljoonaa euroa ja Leivonmäellä 8,8 miljoonaa. Aluksi atk-ohjelma voitaisiin säätää simuloimaan ns. Näillä painotuksilla ohjelma on saanut esimerkiksi Jousitien vaarallisuusluvuksi alle 175 eli tien ei pitäisi olla vaarallinen pienimmillekään koululaisille. Pappistalon yläkertaan on avattu koulumuseo. Siihen, että Pappistalo on edelleen kyläläisten käytössä, luokkakokousväki oli enemmän kuin tyytyväinen. Toki lopullinen ratkaisuvalta on edelleen sivistyslautakunnalla. Osa esineistöstä on sotia edeltäneeltä ajalta. päivänä Pappisen koulun luokat vuosilta 1968–1972 koolla Pappistalolle avattiin koulumuseo . Aivan kaikkia ei tavoitettu, kun nimet ovat vaihtuneet, Minna Ruohtula sanoo. Esimakua antaa Joutsan sivistyslautakunnan käyttöön ottama Koululiitu-tietokoneohjelma, joka helpottaa lasten koulumatkan turvallisuuden arviointia. – Tapaamisen kestoksi oli suunniteltu iltapäivää, mutta muutamilla taisi riittää kerrottavaa aina aamutunneille saakka. Tiedot käyvät ilmi äskettäin julkaistuista viime vuotta koskevista palkkatilastoista. Pappistalon yläkertaan on avattu koulumuseo. Aluksi voitaisiin käyttää esimerkiksi seuraavia painotuksia: sukulaissuhteet (35 %), puoluetausta (35 %), päätöksen kohteen mahdollinen hermostuminen (20 %) ja päätöksestä seuraava hyöty paikkakunnalla (10 %). Työttömyyskorvauksia Joutsan seudulle maksettiin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. – Osa tietysti vaikuttaa edelleen seudulla, mutta aika paljon on väki ehtinyt hajota maailmallekin. Pulpetit on varustettu asiaankuuluvasti muun muassa mustesäiliöillä ja nokkahuiluilla. Aina silloin tällöin kansalaiset esittävät epäilyjä, että viranhaltijat tai lautakunnat antaisivat ns. Kakkossijalta pudonneessa Sysmässä vastaava summa on 29,6 miljoonaa. Jukka Huikko Marja Järvenpää (oikealla) oli kaivanut vanhan laulukirjan mukaan Pappisen koulua vuosina 1968–1972 käyneiden luokkakokoukseen. Joutsalaisille maksettiin vuonna 2007 palkkoja kaikkiaan 31,2 miljoonaa euroa. Atk:n hyödyntämistä ei tokikaan pidä jättää vain koulumatkojen laskentaan, vaan vastaavaa ohjelmistoa voisi käyttää muissakin harkintatilanteissa. Sivistyslautakunnan esityslistalla olevan esittelytekstin mukaan ohjelma huomioi liikennemäärän (painoarvo 35 %), nopeusrajoituksen (20 %), raskaan liikenteen määrän (15 %), piennarleveyden ja ajoradan leveyden (15 %), tien päällysteen (5 %), asutuksen (5 %) ja tien toiminnallisen luokan (5 %). Tapaamisia toivottiin uudelleenkin. Markku Parkkonen. Hartolassa tilipussien yhteispotti on 25,6 miljoonaa euroa. Pikkuhiljaa voidaankin sitten lautakunnat lakkauttaa ja pitää kokoukset ihan tietsikoiden kesken. Minna ja Lassi Ruohtula kiittelivät, kun koulurakennus on edelleen kyläläisten käytössä, vaikka koulutoimintaa ei enää olekaan. Edellyttäen tietysti, että Pappistalo ei tulevaisuudessakaan lipeä pois kyläläisten käytöstä. Toisinaanhan tällaisia epäilyjä sitten käsitellään aina hallinto-oikeuksia myöten. Joutsan Seutu 14 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14
Jukka Huikko Jutunteon yhteydessä ei valmistettu alkoholia, vaan se perustuu erään paikkakuntalaisen pontikkamestarin muisteloihin. Pontikan alkoholipitoisuudeksi on mahdollista saada moneen kertaan tislaamalla jopa 96 prosenttia. Piti ampua pistoolilla reiät kylkeen, hän jatkaa. – Ei tule savua, naureskelee Hessu viitaten aikanaan korpikätköissä tapahtuneeseen pontikankeittoon. Hessun reseptissä se saadaan aikaiseksi 70 litrasta vettä ja noin 15 kilosta sokeria. Viimeisen merkittävämmän välinetakavarikon Joutsan poliisi suoritti Pärnämäessä 2000-luvun alkuvuosina. Pontikantekijöihin poliisi törmääkin tänä päivänä ani harvoin. Sen jälkeen laitetaan uusi erä tulille. Jukka Huikko Kahdeksat vehkeet ja pari pulloa maistiaisia . Rankin annetaan olla avoastiassa pari viikkoa. Pöntön on syytä olla suuri, ettei rankki pulppua yli. Harvoin rankki pilalle menee, mutta hapantua se voi, Hessu linjaa. Ennen se juotiin kuitenkin sellaisenaan, Hessu painottaa. . Siitä tuli sitten mitä sattui. Poliisin takavarikkohuoneesta löytyy nimittäin peräti kahdeksat pontikkavehkeet ja jokunen pullo ”maistiaisiakin”. Koko erän pitoisuus on lopuksi yleensä noin 70 prosentin luokkaa. Joutsan Seudun haastatteleman pontikkamestari Hessun (nimi muutettu) laitteisto on varustettu kosaanipolttimella. Loput vedet lisätään ja taas keitetään. Alkuvaiheessa letkun suusta tippuva tavara on prosenteiltaan verraten kovaa. – Tämän kyhäelmän teossa on käytetty kurkkupurkkia ja tinausta, sanoo Pajunen kurottaessaan takavarikkohuoneen ylähyllylle. Nykypäivän halvan viinan vuoksi myyntimielessä pontikkaa tekee tuskin kukaan. Pääraaka-aineena on rosteri. Kun pannun lämpötila pidetään noin 80–85 asteessa, kiehuu ja haihtuu alkoholi lauhduttimen kautta letkuun. Pontikan kotipolttoinen valmistaminen on Suomessa laitonta. Viimeinen tosikeittäjä on jäänyt kiinni toista kymmentä vuotta takaperin. Parhaiten pontikka säilyy pullossa, jos ei sitten tule juotua, Hessu sanoo. Palataanpa vielä takaisin takavarikkohuoneeseen. Ennen tislaus tehtiin useaan kertaan ”turvallisuussyistä”. Pontikkapannun vetoisuus on yleensä noin 20 litran luokkaa. Termi maistiaiset tosin on harhaanjohtava, sillä takavarikkopulloista ei pääse ryyppyä ottamaan sen enempää ulkopuoliset kuin poliisimiehetkään itse. Näin linjaa vuosikymmenten kotipolttotaidon omaava mestari Hessu. Siinä tosin oli vettä, naureskelee Joutsan virkaiältään vanhin konstaapeli Heikki Pajunen. Hän huomasi pontikkapullon ja pyysi maistiaiset. Miksi sitten siirryttiin puista kosaaniin. – Astioiden on syytä olla puhtaita. – Rankkiakin löytyi iso tynnyri. Tuloksena on osapuilleen 25 litraa ehtaa tavaraa. – Rankki ei säily. – Eräs viimeisimmistä maastokeikoista taisi olla Joutsassa Kotkanniementien suunnalla. Pontikan polttoprosessi on kokenut mullistuksen vuosien varrella. Jäljelle jääneet kulkevat miespolvelta toiselle sukukalleuksina. Vesi jää pannuun. Kaikki rankki kannattaa keittää pontikaksi kerralla. Viinan tislaus perustuu siihen, että rankkiin muodostuneen etanolin kiehumispiste on noin 78 astetta. Joutsan Seutu 15 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Erän valmistamiseen kuluu pitkä tovi, eikä hommassa yksinkertaisesti pääse tuntipalkoille. – Ennen pulattiin halkojen kanssa. Pontikkavermeiden kirjo on laaja. Kotipolttoon tarvittavien laitteiden määrää seudulla on mahdoton arvioida. – Etu-Ikolasta ratsattiin pariskunta, joka myi pontikkaa kaupungin markkinoille, muistelee Heikki Pajunen. Kaadettiin kyljelleen, mutta eihän se tyhjentynyt. Jos ovat sahdintekijät tänä päivänä harvassa, niin vielä harvemmassa ovat pontikkataitajat. Se on myrkyllistä, Hessu varoittaa. Moni pitäjän pontikkamies on aikojen kuluessa siirtynyt kiviaidan taakse ja vienyt tietotaidon mennessään. Uusimmissa pontikkapannuissa lämpö tuotetaan vastuksella ja pumput kierrättävät lauhdevettä. Kangasniemen rajaseudut, erityisesti Havumäen korpi olivat tuolloin pontikkamiesten mantuja. Kaikki alkaa kuitenkin rankin tekemisestä. Muutamassa on sähkövastus ja osa selkeästi kenttäolosuhteista peräisin. Jutun perusteella pontikkaa ei voi tehdä, vaan se vaatii syvempää ammattitaitoa ja perehtymistä. Kosaanilla ja sähkövastuksilla pannun lämpö pysyy tasaisena, hän tarkentaa. Tässä vaiheessa voi lisätä vaikkapa appelsiinia. – Nykyajan vehkeillä tulee kerralla kunnon tavaraa. Joutsan poliisi hoitaa paitsi sille käskettyjä virkatehtäviä myös säilöö seudun erästä kulttuurihistoriallisesti merkittävää perinnettä. Pontikkaa irtoaisi pitkäänkin, mutta Hessu lopettaa, kun pitoisuus putoaa 45 prosenttiin. Käymistä vauhditetaan turbohiivalla. Nainen saatiin kiinni, mutta mies otti Ritolat, Pajunen kertaa. Silloin lähimaastossa vilahti. . Olimme jo pois lähdössä, mutta teimme vielä Rakkolaisen ja Saariketun kanssa pienen koukkauksen. Näin pontikalle ominaisesta hajusta päästään enimmäkseen eroon. Sehän nauratti, Hessu muistelee. Hessulla on tapana keittää samoin tein vettä ja lantrata pontikka noin 40 ”volttiin”. Tosin tiedetäänpä seudulla olevan pari seppää, joilta ponuvehkeet syntyvät nopeasti. Mullistuksen pontikan valmistukseen on tuonut aktiivihiili. – Kerran haettiin kaupasta parikymmentä kiloa sokeria ja taateleita. – Alkuunsa keitetään 20 litraa vettä ja sekoitetaan sokerit siihen, Hessu neuvoo. Sitä voisi pitää puilla lämmitettävään versioon nähden toisen sukupolven ratkaisuna. Jukka Huikko. Vieressä komeilee puolestaan pontikkapannu, jonka yhtenä rakenteena on jalkakäytävän liikennemerkki. – Pitäähän sen vähän haista, eihän se muuten mitään pontikkaa olisi. Hitsaussaumoista huomaa, että kaikkien tekijänä ei suinkaan ole ollut metallialan ammattilainen. Ensimmäinen puoli litraa heitetään kuitenkin aina metsään. Kassoille kerroimme, että taatelisoppaa keitellään. – Virastotalon valmistumisen jälkeen rakennusliikkeen edustaja tuli tarkastamaan tiloja. Pontikan tekeminen on seutukunnalla enää pelkkää harrastusja perinnetoimintaa. päivänä Aktiivihiili ja lämpövastukset mullistaneet pontikankeiton Taatelisopasta kirkkaaksi Pontikkamiehet kiviaidan takana. Kirkas tavara valutetaan sen lävitse. Maastossa pontikkaetsintöjä on Pajusen muistikuvien mukaan suoritettu Joutsan suunnalla viimeksi 1970-luvulla. Silloin tosin ei löytynyt rankkia eikä valmista tavaraakaan, mutta kelpo vehkeet kuitenkin. Sillekin on tarinansa, miksi pontikkapullossa oli vettä, mutta jätettäköön se vielä odottamaan tulevia vuosia. Käymisäänestä syntyvä tärinä voi säikäyttää kokemattoman. Hessun erikoisemmassa reseptissä rankki syntyy taateleista. Sieltä löytyi tiheästä kuusikosta oikein leiri. Hessulla on alkoholipitoisuuden selvittämistä varten mittari
Tuomasmessu on ehtoollisjumalanpalvelus, joka sisältää kaikki olennaiset jumalanpalveluksen osat. Osoitteenmuutoksissa ja muissa haudanhoitoasioissa voi ottaa yhteyttä seurakunnan kirkkoherranvirastoon tai taloustoimistoon, puh. Neljän sivualttarin ideoiminen ja rakentaminen vaatii tekijänsä. Seurakuntamestari Martti Viinikainen istutti niihin orvokit Kansallista veteraanipäivää edeltävällä viikolla. Eila Pälvimäki sanoo, että pienistä yksittäisruukuista luovutaan vähitellen tulevien vuosien aikana. Ajatus omasta Tuomasmessusta syntyi Jumalanpalveluselämän työryhmässä ja sai innostuneen vastaanoton. Niiden kunnossapitäminen olisi kuivinakin kesinä pieniä helpompaa. Hän korostaa, että ei ole laatinut uutta suunnitelmaa sankarihautausmaalle, vaan suositellut muutamien uusien kasvilajien istuttamista ja siten vanhojen ryhmien uudistamista. Tarvitaan myös esirukoilijoita, sielunhoitajia ja avustajia moniin käytännön tehtäviin. Tuomasmessua tehdessämme ja sitä lokakuussa viettäessämme saamme yhdessä kasvaa ja olla hyvän Jumalan hoidettavina. Seurakunta on pyytänyt puutarhuri Eija Tommolalta uudistusehdotuksia sankarihautausmaan tämänhetkisten perennaryhmien ja pensasistutusten uudistamiseksi. Esirukousosion aikana kirkkosalissa voi liikkua. Urakoitsija huolehtii sopimushautojenhoidosta, hautausmaan viheralueiden hoidosta (kiviaidan sisälle jäävä alue) ja sankarihaudoista. Sivualttareita tai ns. (014) 8301 100, sähköposti: joutsa.srk@evl.?, käyntija postiosoite: Jousitie 25, 19650 Joutsa. Joutsan seurakunnan talouspäällikkö Eila Pälvimäki tietää, että pienissä ruukuissa olevien kukkien hoitaminen läpi kesän hyvännäköisinä vaatii paljon huolenpitoa kesäaikaan. Tarjoukset on lähetetty Joutsa, Luhangan ja Leivonmäen hautausmaiden hoitohaudoista. Samoin tullaan tekemään Leivonmäen hautausmaalla. Tuomasmessua tekemään. Myös muita tehtäviä on tarjolla. Joutsan Seutu 16 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. – Hautausmaan aurinkoiselle sivulle, jossa on nyt paljon vuorenkilpeä, ehdotin raivattavaksi tilaa muutamalle uudelle perennalle. Luhangan hautausmaalla hautojen hoito on tehty omana työnä. Viime syksynä sankarihautausmaalle hankittiinkin neljä isoa ruukkua, jotka on jo tänä keväänä otettu käyttöön. Joka haluaa kipuunsa tai sairauteensa öljyllä voitelun, voi sen myös saada. Hauta tulee hoitoon, kun hoitomaksu on maksettu. Kukat istutetaan hoitohaudoille sen jälkeen, kun säätiedotuksen mukaan ei enää esiinny yöhallaa, joten vuosittain istutuspäivä vaihtelee hivenen, mutta yleensä kukat istutetaan kesäkuun 10. I Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.. Siihen sopisi mielestäni elokuussa valkoisin kukin kukkiva perennamainen pallotai kesähortensia. Seurakunta tarjoaa haudoille kukkaja kasteluhoitoa. – Viime syksynä pidetyssä hautausmaiden katselmuksessa tuli esille, että sankarihautausmaalla voitaisiin siirtyä pienten yksittäisten ruukkujen sijasta näyttäviin isoihin ruukkuistutuksiin. Tuomasmessussa eivät urut soi, vaan yhteisiä lauluja ja liturgiaa muutoinkin säestää seurakuntalaisista koottu yhtye. Kasteluhoito taas edellyttää, että omaiset laittavat itse kukat haudalle ja seurakunta huolehtii kastelusta. Myös isotähtiputki olisi paikkaan sovelias kasvi, joka kukkii juhannuksesta heinäkuulle, Eija Tommola toteaa. matkasi Joutsasta bussilastillinen seurakuntalaisia ja seurakunnan työntekijöitä Helsinkiin tutustumaan Agricolan kirkon Tuomasmessuun. Hauta on hallinnollinen kokonaisuus ja siksi haudanhoitohinta määräytyy haudan koon eli kaikkien siihen kuuluvien hautapaikkojen mukaan. klo 18. Jos olet soittava tai laulava, tule mukaan Tuomaskuoroon. Tuija Salo. Syksyllä lauluryhmät kootaan vielä yhteisiin harjoituksiin. Tuomasmessun musiikkiin liittyvissä asioissa yhteydenotot suoraan kanttoreihin: Aki Rämö 050-3855 423 tai Natalia Ikonen 040-5335 431. Annukka Nuto sen elämänkaaren lapsuudesta vanhuuteen. Joutsan seurakuntakodilla harjoitellaan Tuomaslauluja 18.5. Kesän 2008 hoitoasiakkaille lähetetään keväällä 2009 automaattisesti tarjous. YHTEYSTIEDOT: Kirkkoherranvirasto (014) 8301 100 I Kotisivut: www.joutsanseurakunta.. Leivonmäellä vastaavasti seurakuntatalolla 14.5., 21.5., 28.5. Kukkavalinnasta vastaa hoitohenkilökunta. klo 17. Voit käydä kirjoittamassa ja jättämässä oman esirukouspyyntösi sivualttareille, josta rukousSeurakunta on lähettänyt huhti-toukokuun aikana viime kesän haudanhoitoasiakkaille tarjoukset. Jumalanpalveluksen keskeisistä osioista vastaavat suurelta osin maallikot. Siitä kiinnostuneet kootaan alkusyksystä yhteen – tarkkaile siis kirkollisia ilmoituksia – ja niin jokainen alttari saa rakentajansa. Se kuitenkin myös monelta osin poikkeaa perinteisestä jumalanpalveluksesta. Tuomasmessua on Joutsassa vietetty ennenkin, toistakymmentä vuotta sitten ja nyt ajatus on tarkoitus herättää henkiin uudelleen. Varjoisa kasvupaikka asettaa kuitenkin omat vaatimuksena siellä olevien kasvien ja kukkien hoidolle. Huomioon otetaan siis myös kaikki aikanaan varatut, vielä tyhjät hautapaikat. klo 18 Leivonmäen kirkossa Juha Pesonen, kontrabasso Keijo Puumalainen, lyömäsoittimet Vapaa pääsy Tervetuloa! Kansallisena veteraanipäivänä Luhangan sankarihautausmaan isoissa ruukuissa kukkivat orvokit. ja 8.6. rukousalttareita rakennetaan neljä. Kukkahoitoon sisältyy nimensä mukaisesti kukat, niiden ja haudan pinnan hoito sekä kastelu. Mikäli sinulla on kysyttävää Tuomasmessusta, voit ottaa yhteyttä Annukka Nutoon p. – Luhangan sankarihautausmaa ajan patinoimine sammalpeitteineen on kuin metsähautausmaan, ja lämmöllä suosittelenkin sen säilyttämistä sellaisenaan, Tommola luonnehtii. Sen päätapahtumana on syksyllä 26.10.2008 klo 18 Joutsan kirkossa vietettävä Tuomasmessu. Ne sisältävät ihmiavustajat ne noutavat ja näiden asioiden puolesta rukoillaan. päivän jälkeen. Kirkkoherranviraston sähköpostiosoite: joutsa.srk@evl.. päivänä Joutsan seurakunnan tiedotuslehti 1/2008 Kirkkopostin toimitus: Tuija Salo ja Annika Ratia-Oksanen, Joutsan seurakunta. Pääalttarille voi myös polvistua sielunhoitajan kanssa yhteiseen rukoushetkeen. Tuomasmessua toteuttamaan pääsee jokainen siihen haluava! Mieti, missä juuri sinun olisi luontevinta toimia. Kirkkoneuvosto on päättänyt antaa Joutsan hautausmaan hautojenhoidon vuosiksi 20062008 Vihertyö Mustonen Oy:lle. Tuomasmessu ensi syksynä Haudat hoitoon Luhangan sankarihautausmaan ilmettä uudistetaan ENKELISOITTO moderni kirkkokonsertti Su 18.5. 0503855 422. Sieltähän ympäri maata levinneet Tuomasmessut alkoivat melko tasan 20 vuotta sitten. Taitto: Joutsan Seutu. Luhangan sankarihautausmaalla vallitsevaa rauhaa ja hiljaisuutta korostavat suurten puiden varjot ja sammaleeseen peittynyt maanpinta. Haudanhoitomaksuista tekee päätökset seurakunnan kirkkoneuvosto. Isoihin ruukkuihin voitaisiin myös vaihtaa kukkia tarpeen vaatiessa niin, että keväällä, keskikesällä ja syksyllä niissä olisi kuhunkin ajankohtaan soveltuvat kukat, Pälvimäki kertoo. Virret ja laulut raikuvat tuoreella saundilla! Rukouksella ja sielunhoidolla on myös suuri osuus Tuomasmessussa. Messun jälkeen kokoonnumme vielä seurakuntakodille iltakahvihetkeen vaihtamaan ajatuksia yhdessä koetusta. Marianpäivänä 9.3. Musiikki on eräs tällainen tekijä. Luhankalaiset laulajat ovat tervetulleita kumpiin harjoituksiin vaan. Tänä kesänä ne ovat entiseen tapaansa sankarihaudoilla, ja niihin on suunniteltu hankittavan kesäbegonioita, jotka ovat tyypillisiä hautausmailla käytettäviä ryhmäkasveja. Teksti ja kuva: AnnaMarja Vilander Luhangan kappelineuvoston puheenjohtaja Kuluva vuosi 2008 on Joutsan seurakunnassa nimetty vapaaehtoistyön vuodeksi
Ke 9.7. Ma 18.8. klo 10 Kon?rmaatiojumalanpalvelus Joutsan kirkossa, heinärippikoulun kon?rmaatio. Voit olla tukemassa konserttia ostamalla lippuja esim. 23.-24.7. Pe 15.8. Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan sotaveteraanien yhteinen kirkkopyhä. Leiri Pekkasten leirikeskuksessa 12-14-vuotiaille (v. 30.7.-1.8. To 28.8. Tervetuloa! Ke 11.6. klo 9.30 Alakoulujen syyskirkko Joutsan kirkossa. klo 10 Kon?rmaatiojumalanpalvelus Luhangan kesäkirkossa, kevätja kesärippikoulujen kon?rmaatio. Annika Ratia-Oksaselle, p. Su 17.8. alueellista syöpätyötä. 22.-24.8. Ti 10.6. 050-3855 428. Kesätapahtumia muualla La 7.6. MAAN KORVESSA –kirkkokonsertti La 12.7. ma – pe klo 10 – 15. Ma 23.6. klo 17.30 Rovastikunnallinen miesten saunailta Heinolan srk:n kesäkodilla Kalliopohjassa, seurat klo 19. klo 10 Juhannuspäivän messu Leivonmäen kirkossa. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 0148301 100. klo 10 Kansanlaulukirkko talomuseolla Joutsassa, jonne kuljetus Leivonmäeltä (kuljetuksen lähtöaika lähempänä, seuraa ilmoittelua). Pe 15.8. retken). To 31.7. To 12.6. Joutsan Markkinoilla Lähetyksen koju. Hartaushetki klo 10. päivänä KESÄAJAN TAPAHTUMIA JOUTSAN SEURAKUNNASSA Joutsa Su 8.6. Mielenterveyskuntoutujien leiri Pekkasten leirikeskuksessa. Leirimaksu 9 e oman srk:n jäseniltä, muilta 11 e. klo 12 Niittytien väen, Palvelukodin ja Kirkkokankaan asukkaiden virkistyspäivä Pekkasten leirikeskuksessa. Neljälle ensimmäiselle leirille ilmoittautumiset 30.5. klo 18 Kesäillan hartaus Leivonmäen kirkossa. Lippuja saatavilla kirkkoherranvirastossa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuija Emaus-Etindelle, puh. (Kuva: Aki Rämö). Jaakko Kuusisto (kapellimestari), Antti Tikkanen ja Minna Pensola (viulu) sekä Tallinnan kamariorkesteri. srk, 4H ja kunta. Saunomista, makkaranpaistoa (omat makkarat mukaan), yhdessäoloa. Hautainhoitopäivä. Leiri Pekkasten leirikeskuksessa 10-11-vuotiaille (v. Matkan järj. Ohjelmassa vapaata seurustelua, kahvittelua, makkaranpaistoa ja hartaushetki. Jumalanpalvelusajat Joutsan kirkossa pääsääntöisesti klo 10 ja Luhangassa klo 13, kerran kuukaudessa Tammijärven kyläkirkossa sekä Leivonmäen kirkossa pääsääntöisesti kuukauden ensimmäisenä ja viimeisenä sunnuntaina klo 10 ja yhtenä klo 18. Mukaan ovat tervetulleita myös vanhainkodin, terveyskeskuksen ja päiväkeskuksen väki. Hautainhoitopäivä. Leiri Pekkasten leirikeskuksessa 8-9-vuotiaille (v. Ruokaa ja kahvia voi ostaa juhlapaikalta. Mukaan mahtuu muitakin kuin piiriläisiä. Oman seurakunnan keräys on toteutettu listaja lipaskeräyksen sekä erilaisten tapahtumien avulla. Tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen teemana on ”Työ ja osallisuus”. La 5.7. Tietoa seurakunnan tapahtumista • Seurakuntauutiset tiistaisin Itä-Hämeessä ja keskiviikkoisin Joutsan Seudussa • Kuukausitiedotteita jaossa seurakunnan toimipisteissä Joutsassa, Luhangassa ja Leivonmäellä sekä kirjastoissa • Seurakunnan kotisivut: www.joutsanseurakunta.. klo 17 Tuomasmessulaulujen harjoitus Joutsan srk-kodilla. (014) 8301 100, Faksi (014) 8301 142, Sähköposti: joutsa.srk@evl.. Leirille otetaan ensisijaisesti oman srk:n jäseniä. klo 13 Kesäjumalanpalvelus Reetin kirkkomaalla. klo 18 Kesäillan hartaus Leivonmäen kirkossa. • Lisätietoja voi kysyä myös seurakunnan työntekijöiltä ja kirkkoherranvirastosta Joutsan seurakunnan kirkkoherranvirasto Avoinna: ma-pe klo 9.00 – 13.00 Käyntija postiosoite: Jousitie 25, 19650 Joutsa Puh. Su 13.7. klo 13 Lukion ja yläasteen syyskirkko Joutsan kirkossa. Konsertin tuotolla tuetaan mm. Liput 15 e. Lauantaina osallistutaan Ristirockiin. Tapahtumaa toteuttamassa oli joukko vapaaehtoisia ja seurakunnan työntekijöitä. klo 18 Kesäillan hartaus Leivonmäen kirkossa. klo 17.30 Rovastikunnallinen miesten saunailta Heinolan srk:n kesäkodilla Sulkavankoskella, seurat klo 19. yrityksesi työntekijöille ja yhteistyökumppaneille lahjaksi. Leirimaksu 9 e oman srk:n jäseniltä, muilta 11 e. klo 18 Joutsan kirkossa Jukka Perko (saksofoni), Teemu Viinikainen (kitara), Severi Pyysalo (vibrafoni) Liput 15 e Kuva: Tanja Ahola. Joutopäiväparkki Joutsan hautausmaan parkkipaikalla, tuotto lähetyksen hyväksi. Leirit 16.-17.6. klo 18 Suomalaisia laulajia Luhangan kesäkirkossa –konsertti, Katri-Helena & Esa Niemisen kvartetti. Su 15.6. Su 24.8. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. Kahvitarjoilu lähetyksen hyväksi. Kirkkokahvit talvikirkossa. Retki Ev.-lut. Kuva toripäivästä 18.4. Su 15.6. La 12.7. Kyyti lähtee Leivonmäen srk-talolta klo 11.30. La 21.6. Leirin järj. klo 18 Kotaseurat Angeskodalla. Lisäksi yhtenä sunnuntaina on muu tilaisuus klo 18. Ma 9.6. To 26.6. Ilmoittautumiset isoskoulutukseen ja retkelle 18.8. Ilmoittautumiset 18.8. Hautainhoitopäivä. 28.-29.7. Kirkkokahvit. Hartaus klo 10 Joutsan kirkossa. klo 14.15 Ehtoollishartaus Huuponhovissa. Leirimaksu 9 e oman srk:n jäseniltä, muilta 11 e. Konsertin mahdollisen tuoton lahjoitamme Kirkon Ulkomaanavulle. Harjoitellaan messussa laulettavia lauluja. klo 10 Juhannuspäivän messu Joutsan kirkossa. klo 11.30 Ala-asteen syyskirkko Tammijärven kyläkirkossa. Keräys tukee sodan jäljiltä lamaantuneiden ihmisten voimaannuttamista ja työllistymistä Liberiassa, kotimaassa tuetaan kehitysvammaisten työllistymistä. Ti 8.7. klo 13 Musiikkihartaus Luhangan kesäkirkossa. klo 17.30 Rovastikunnallinen miesten saunailta Hartolan srk:n leirikeskuksessa Kompelonlahdessa, seurat klo 19. Luhanka Su 8.6. Pe-la 15.-16.8. Ennen konserttia esiintyy Teemu Kyllönen, harmonikka. 12.-14.8. Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäiville Helsinkiin Agricolan kirkkoon. Isoskoulutusmaksu 20 e (sis. Su 27.7. 040-5087 023. klo 10 Kansanlaulukirkko talomuseolla, kesävieraiden kirkkopyhä. mennessä Eija Rämölle, p. 500 m Erätalolta metsään. klo 10 Messu Joutsan kirkossa. Leivonmäkipäivänä jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit lähetystyön hyväksi Leivonmäen seurakuntatalossa. Leivonmäki Ti 3.6. Su 6.7. Nappulaleiri Pekkasten leirikeskuksessa 6-7-vuotiaille (v. La 21.6. Ma 28.7. Leirimaksu 15 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 5.8. klo 17.30 Rovastikunnallinen miesten saunailta Sysmän srk:n leirikeskuksessa Olavinrannassa, seurat klo 19. Kahvitarjoilu seurakuntatalossa lähetystyön hyväksi. Joutsan kirkko avoinna 30.6.–1.8. 1999-2000 syntyneet). Rovastikunnallinen miesten päihdeleiri Pekkasten leirikeskuksessa. 25.-28.8. klo 19 Sysmän Suvisoiton juhlakonsertti Luhangan kesäkirkossa. Tuotto oli 743,97 euroa yhteisvastuukeräykselle, summa koostui arvanmyynnistä, leivonnaisten myynnistä ja lipaskeräyksestä. 050-3855 426. Su 13.7. Leirille mahtuu 25 lasta. klo 17.30 Rovastikunnallinen miesten saunailta Pertunmaan srk:n Kesäkodilla, seurat klo 19. Hartaus. klo 13 Metsäkirkko Kellerkankaan aukiolla n. La 21.6. Joutsan Seutu 17 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Ilmoittautumiset to 29.5. Leirille otetaan ensisijaisesti oman srk:n jäseniä. klo 19 Kynttiläkirkko Luhangan kesäkirkossa. Leirille mahtuu 25 lasta. Järj. Leirille mahtuu 25 lasta. Su 13.7. La 12.7. 040-5087 023 tai Eija Rämö, p. klo 13 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus Luhangan kesäkirkossa. mennessä Tuija Emaus-Etindelle, p. Liput 20 e. Ma 7.7. Su 20.7. Ti 17.6. Linja-auto lähtee Niittytien parkkipaikalta klo 11.45 ja kulkee Kirkkokankaan kautta vanhainkodin pihaan. Luhangan Musiikkiyhdistys ry. Isoskoulutus alkaa viikonloppukoulutuksena Pekkasten leirikeskuksessa. klo 14.15 Hartaushetki Huuponhovissa. Havumäen päiväpiirin retki Kangasniemelle. klo 12 Suvipäivä Kolkkapohjassa. klo 10 Luhangan veteraanien ja naisjaoston perinteiset ongintakilpailut Salviassa Immo ja Aino Mönkölällä. Lähtö klo 6.30 Leivonmäen srk-talolta, klo 6.45 Joutsan srk-kodilta. klo 13 Perinteiset kesäseurat Riihijärvellä Savelalla. klo 18 Perhekirkko ja kouluun lähtevien siunaaminen Joutsan kirkossa. Kuvassa vasemmalta: Jaana Happonen, Leena Saareke ja Tuula Arkiomaa. klo 18 Jukka Perkon trio (Jukka Perko, saksofoni, Teemu Viinikainen kitara, Severi Pyysalo vibrafoni). Heinolan rovastikunnan lähetysja ev.työn toimikunta. 1997-1998 syntyneet). Kahvitarjoilu lähetyksen hyväksi. Maan korvessa –konsertin lipun/ohjelman hinta 15 e. Ristirock-retkelle voivat osallistua muutkin kuin isoskoulutuslaiset, retken hinta 15 e. Leirille otetaan ensisijaisesti oman srk:n jäseniä. 1994-1996 syntyneet). Leirille mahtuu 18 lasta. Hinta riippuu lähtijöiden määrästä. Matkan hinta 15 e. 2001-2002 syntyneet). Lähtö klo 10.30 Leivonmäen srk-talon pihasta, Kylätalolta klo 11. Leirimaksu 40 e. Leirin hinta 10 e. 014-8301 100. Kirkossa on opas. Su 17.8. Su 31.8. Ma 11.8. klo 14.15 Hartaushetki Huuponhovissa. 050-3855 426. klo 13 Messu Luhangan kesäkirkossa, kesävieraiden kirkkopyhä
– Keskushallinto tekee tämän Suomessa joko tietämättään tai tahallaan. Asiaan herättäneen jossakin vaiheessa, toivottavasti ei liian myöhään. Yleishyödyllisten hankkeiden lisäksi se ottaa vastaan ja käsittelee alkaneella ohjelmakaudella myös yritystukihakemuksia. Kyse oli liikeideasta, jolla toimijoita ei aiemmin seudulla ollut. Muutoksen kohteena ovat olleet myös talkootyön tulkinnat. Yritystoiminnan pienimuotoiseen kehittämiseen, esimerkiksi ulkopuolisen talousasiantuntijan palveluiden ostoon, tuotekehitykseen tai omaan koulutukseen, on myös saatavilla rahaa puoleen kustannuksista. Hankkeita, sen enempää yrityspuolen kuin yhteisöllisiäkään, ei vielä kovin montaa ole liikkeellä. Pieniä viilauksia on kuitenkin luvassa. EU-varojen mainostetaan tuottavan hyvinvointia ja elinvoimaa maaseudulle. Edellä mainittuun ei kuitenkaan ollut minkään sortin mahdollisuutta saada julkisia tukieuroja, pitkälti toimialarajausten vuoksi. Jukka Huikko Byrokratia ei helpota . – Monimutkaisemmaksi menee. – Hankesuunnitelmien tarkkuusvaatimukset tulevat korostumaan viime kaudesta entisestään, hän lisää. Yrittäjien kannalta kiinnostavin mahdollisuus on saada 50 prosentin tuki ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkakustannuksiin kahdelle vuodelle. Merkittävimpänä syynä tähän ovat ministeriöja virastouudistukset. Ainakin tukipapereissa. Myönnetty tuki ei saa vääristää kilpailua yrityksen markkinaalueella, mikä pienellä seudulla tulee monesti eteen. Työpaikkoja ei syntynyt ainuttakaan ja kilpailuakin seudulla on runsaasti. Maaseutukehitys ry kanavoi rahaa sekä yrityksille että yleishyödyllisille yhdistyksille. Asiat toteutetaan vain tarkastamisen ja EU:n näkökulmasta. Näin hänellä oli kaksi toimialaa, joihin myöhemmin tuli mukaan vielä kolmaskin. – Aikuiset ihmiset ovat mukana päätöksenteossa ja heitä ohjeistetaan salassapitoasiaan, mutta jokainen siitä itse omalla käytöksellään vastaa, muistuttaa Tiina Seppälä. Yhdistämällä kolme eri palvelua kokonaisuudeksi syntyi liiketoimintaa, josta jäi euroja mukavasti viivankin alle. Tässä tarinassa eräs maaseutuyrittäjä rakensi muutama vuosi takaperin itselleen muutaman kesähuvilan vuokrakäyttöä varten. Jos tukitarve on suurempi, hakemukset ohjataan suoraan TEkeskukselle. Jukka Huikko Yhdistysten rahoituksessa ei muutoksia Maaseutukehitys ry:stä on tulossa väkevämpi kehittäjäorganisaatio. Jukka Huikko päätökset kahdelta edelliseltä vuodelta. Säätäjät eivät selvästikään elä arjessa, hän jatkaa. Parhaillaan käynnistetään niin työja elinkeinoministeriön kuin maaseutuviraston toimintaa, jotka kumpikin ovat kokonaan uusia organisaatioita. Pääpointti on siinä, että yritystuet koskettavat nyt alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä. Maaseutuohjelmaa tarkemmin rahojen käyttöä ohjaavat kuitenkin säädökset, jopa aika tiukasti, tiivistää Maaseutukehitys ry:n toiminnanjohtaja Tiina Seppälä. Yleishyödyllisten hankkeiden lisäksi se ottaa vastaan ja käsittelee alkaneella ohjelmakaudella myös yritystukihakemuksia. Uusissa säädöksissä määrätään, että talkoota on pääasiallisesti vain ruumiillinen, ei erityistä ammattitaitoa vaativa työ. – Omalla riskillä aloittaneita hankkeita voi olla jo nyt käynnissä, mutta tukipäätöksiä ei vielä ole tehty, hän lisää. Monelle lienee yllätys, että suurin osa varoista tulee Suomen valtiolta ja kunnilta. Tästä 65 prosenttia tulee julkisilta tahoilta ja loput yksityisiltä. Tänä päivänä mökit ovat vuokrattavissa edelleen, mutta huomattavan osan ajasta ne ovat perhepiirin omassa käytössä. Eli emme voi tänä vuonna sitoa koko loppuajan rahoja. . Maaseutukehitys ry:lle on lankeamassa väkevä rooli seutukunnallisena kehittäjäorganisaationa. Paperisota voikin karkottaa osan hakijoista pois. Haasteellisin edellä mainituista on kilpailutilanteen arviointi. Hankehakemukset ja niiden liitetiedot pitävät sisällään arkaluonteista yritysinfoa, joka on salassa pidettävää materiaalia. Vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden ajalle sen rahoituskehyksen suuruus on 5,4 miljoonaa euroa. Investoinneissa enimmäistukiprosentti on 35. Näin siis parannettiin työja elinkeinomahdollisuuksia. Käytäntö on mietityttänyt paljon virkamiespiirejä jo valmisteluvaiheessa. Suomen liityttyä Euroopan Unionin jäseneksi 1990-luvulla siirryttiin eloon niin sanottujen ohjelmakausien tahdissa. Maaseutukehitys ry:n hallituksen jäsenet, jotka ovat tavallisia rivikuntalaisia, tutustuvat niihin käsittelyn yhteydessä. – Kiinnostus tukimuotoja kohtaan on ollut kova jo alkuvaiheessa, paljastaa Maaseutukehitys ry:n toiminnanjohtaja Tiina Seppälä. Oma lukunsa on se, mitä seuraa siitä, kun tukieurovirta jatkuu vuolaana vuositolkulla tietyille aloille ja osa jää ilman. Palvelualan yrittäjä puolestaan keksi itselleen oivan uuden markkinaraon. Hän kertoi minulle aihepiiristä vertauskuvan kuin Jeesus konsanaan. – Päätarkoituksena on lisätä elämänlaatua ja monipuolistaa elinkeinoelämää. Maksimituki yleishyödyllisille hankkeille on 150.000 euroa. Määritelmät ovat laveita, joten seudullisesti merkittävimmistä linjapäätöksistä vastaa Maaseutukehitys ry: n hallitus. Yrittäjän ammattitaidon lisäksi peilataan kilpailutilannetta ja hankkeen toimenpiteiden merkittävyyttä. Säädöksien mukaan palvelualan yrittäjän toimet eivät siis olleet maaseudun kehittämistä saati elinkeinomahdollisuuksien parantamista. Uusi ohjelmakausi on ollut meneillään kohta puolitoista vuotta. Termit osuvat oikeaan vain osittain. Eli onko niin, että aikaisin liikkeellä olevat hakijat saavat tuet ja loput jäävät nuolemaan näppejään. Tämä mahdollistaa tänäkin päivänä muutaman hengen työntekijäkaartin ylläpidon. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, on vielä linjaamatta. Lounastin taannoin erään joutsalaisen palvelualan yrittäjän kanssa. Niiden byrokratiaa on kirottu jo vuosikausia kyllästymiseen asti. – Yksityisen rahoituksen koostaminen tulee olemaan haaste, se tarkoittaa 1,9 miljoonaa euroa, ynnää Maaseutukehitys ry:n toiminnanjohtaja Tiina Seppälä. Jukka Huikko Toimittajalta Vertaus tukien valtakunnasta . Valtakunnallisesti on linjattu toimialoja, joiden on turha edes haaveilla yritystuista. Yksi alkaneen ohjelmakauden tavoitteista oli helpottaa hankkeisiin liittyvää byrokratiaa. Yrityshankkeiden kustannusarvion katto on 80.000 euroa. Helposta rahasta ei kuitenkaan ole kyse. Yhdistysten on mahdollista saada hankkeilleen rahoitusta Maaseutukehityksen kautta pääosin edellisen ohjelmakauden tapaan. Näihin hän sai julkista tukea suunnilleen sen verran, että yksi mökeistä tuli ilmaiseksi. – Joka vuodelle on olemassa tietty rahoituskiintiö. Hankerahoituksen yhteydessä puhutaan usein ”EU-rahasta” ja ”EU-hankkeista”. Julkisen puolen osuus jakautuu puolestaan siten, että siitä viidesosasta vastaavat alueen kunnat. Nyt sanellaan ylhäältä mitä kaikkea ei saa tehdä, Maaseutukehitys ry:n toiminnanjohtaja Tiina Seppälä puuskahtaa. Toiminnanjohtaja Tiina Seppälä painottaa hankevalmistelun tärkeyttä. Joutsan Seutu 18 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Arvioinnista vastaavat TE-keskuksen yritystutkijat. Paljolti huomiotta on jäänyt tukikohteiden tiukka rajaus. Nyt on alkamassa niin sanottu kolmas ohjelmakausi, jolla tarkoitetaan vuosia 2007–2013. Neljäsosasta vastaa Euroopan Unionin aluekehitysrahastot ja lopusta, eli reilusta puolesta vastaakin Suomen valtio. Tämän kokoluokan, erityisesti yhden–kahden hengen yrityksille TE-keskuksesta on ennen ollut tarjolla pääosin vain lämmintä kättä, vaikka talon virallinen linja ehkä muuta väittää. Siksi hakemuksen jättämisen nopeudella ei ole tekemistä rahojen saamisen kanssa, Seppälä sanoo. Vaihtoehtoisesti saman tuen voi saada kahdelle työntekijälle vuodeksi tai peräti neljälle hengelle puoleksi vuodeksi. Panoksia – euroja – tarvittiin runsaasti muun muassa henkilöstön kouluttamiseen ja yrityksen varustamiseen. Näitä ovat esimerkiksi vähittäiskauppa, metsäkoneurakointi, rakentaminen ja kuljetusala. Jukka Huikko. Maaseutukehityksen alueella tämä tarkoittaa noin 900.000 euroa. Kenelle ja mihin tarkoituksiin yhdistysten hanketukia myönnetään, määritellään Manner-Suomen maaseutuohjelmassa ja sen toimintalinjoissa. Hakuehdot rajaavat osan yrityksistä pois leikistä. Edellisellä ohjelmakaudella sai tehdä kohtuullisen vapaasti hankkeita, jolloin asukaslähtöisyys toteutui. Varsinaiset päätökset tehdään Keski-Suomen TE-keskuksessa, mutta Maaseutukehityksen rooli on suuri neuvonnassa ja valmistelussa. Jos vanha korvataan uudella tehokkaammalla, niin sitten tuki voisi olla mahdollinen, Tiina Seppälä selventää. Toisekseen yrityksen on osoitettava olevansa tukikelpoinen. Siinä, missä määrin yritykset luottavat Maaseutukehityksen luottamushenkilöiden salassapitoon, paras mittari lienee jätettyjen hakemusten määrä. Tätä tutkitaan kolmesta näkövinkkelistä. Myös vuosittainen rahoituskiintiö on tarkempi kuin ennen. Hakemuspaperin lisäksi tarvitaan vähintään liiketoimintasuunnitelma, kannattavuuslaskelma, velkaluettelo sekä tilin”EU-raha” tuleekin valtiolta ja kunnilta . – Vanhan laitteen korvaamiseen ei saa rahoitusta, jos hankkii samanlaisen. Näin on erityisesti yritystuissa, joissa jopa kokonaisia toimialoja on rajattu ulos. päivänä Rahaa tarjolla alle 10 hengen ?rmoille Maaseutukehitys ohjaa nyt myös yrityshankkeita
Minulle on koko ajan ollut selvää, että tulen säilyttämään myllyn tuleville sukupolville. Etenkin kaupunkilaisperheiden lapset ovat riemuissaan näkemästään. Tämä palkinto tuli täysin yllätyksenä. Karjatalouden lisäksi Partalat vuokraavat kolmea lomamökkiä. Eero Partala on tehnyt kovan päivätyön isoisänsä vuonna 1928 rakennuttaman myllyn kanssa. Heille myönnettiin tässä taannoin Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto, jonka tavoitteena on nostaa esiin kulttuuriympäristön hoidon hyviä esimerkkejä ja puurtajia. Kun rattaasta poistetaan isännän jalan vieressä erottuva pönkkä, alkaa koko järjestelmä tyylikkäästi rullata. Myllyn nykyinen omistaja on tehnyt ison työn vanhan rakennuksen ja sen sisältämien laitteiden kunnostamisessa. Tuloksena on nykyisin harvoin nähtyjä kivisiä niittyjä, joilla sijaitsee vanhaa rakennuskantaa. Tila kuuluu Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla toimivaan Polku mansikkapaikoille – perinnebiotooppien esittelytilaverkostoon. Janne Airaksinen Eero Partala ja turbiinin valta-akseli. päivänä Partaloiden perinnemaisema on kaikin tavoin arvokas kokonaisuus . – Autot pysähtelevät ja kiire tuntuu loppuvan tilan maiden kohdalla. – Moni on esittänyt, että mitä sitä lahoa korjaamaan. Tilan hoito on omistajille siten kokonainen elämäntapa. Tällaista näkymää saa Suomessa nykyään hakemalla hakea. Lisäksi he välittävät tietoa muillekin kertomalla mielellään esimerkiksi tilansa vanhasta kunnostetusta myllystä matkailijoille. Helsinkiläiset mökkiläiset ovat kertoneet, että kiire loppuu, kun lapset näkevät lehmät.. Eero ja Aila Partala ovat säilyttää perinnemaisemat tulevillekin sukupolville. Lapset varsinkin haluavat katsoa lehmiä läheltä ja silittää niitä. Naudat ovat laiduntaneet vapaasti tilan mailla vanhan Toivakan tien molemmin puolin. Taustalla oleva kunnostettu mylly on tästä ajattelutavasta hyvä esimerkki. Tiloja jo neljännessä sukupolvessa hoitava viljelijäpari Aila ja Eero Partala ovat harjoittaneet perinteistä karjanhoitoa vuosikymmeniä. Vesikatto oli pudonnut sisään ja välilaipiossa löytyi lahoa. Maisemat ovat kyllä olleet samoja varmaan jo 1800luvulta lähtien. Partalalla on tavoitteena saada kaikki myllyn entiset laitteet toimimaan. Perinnemaisemaa parhaimmillaan. Palkinnon perustelujen mukaan Partaloiden vuosikymmeniä keskeytymättä jatkunut perinteinen karjanhoito on säilyttänyt perinnebiotoopit eli suomeksi niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Laitumiamme ei ole esimerkiksi koskaan lannoitettu, joten ne ovat täysin luonnonmukaisessa tilassa, kertovat Partalat. Pariskunnan vaivannäkö on huomattu muuallakin. Kivijärven ja Myllypirtin tilojen perinnebiotooppialueet ovat maakunnallisesti arvokkaita. Eräässä vuokramökissämme asustanut lomalaisperhe oli kirjoittanut vieraskirjaan, että tv:n töllöttämisen sijaan he mieluummin tarkkailivat lehmien edesottamuksia läheisellä laitumella, kertovat Partalat hymyillen. Vakkurinjoen myllyn korjaus kesti vuoden ja viimeiset viilaukset ovat meneillään. Mikäli lomailija haluaa saada elämyksiä vanhan kunnon ajan maalaismaisemasta, niin silloin kannattaa suunnata kulku kohti Leivonmäen Taka-Ikolassa sijaitsevia Kivijärven ja Myllypirtin tiloja. Viimeksi 1970-luvulla käytössä ollut rakennus oli päässyt rapistumaan pahoin. Sama periaate on ollut koko tilan kanssa, kertoo Partala. – Ei näitä maisemia itse osannut pitää mitenkään erikoisina. Myllyratas pyörii jo tyylikkäästi kosken voimasta ja kun valta-akselilta vielä vedetään hihna syöttämään potkua myllynkiviin, niin kaiken pitäisi toimia kuin pappa-Matin aikaan. Niinpä esimerkiksi generaattorista otetaan vielä joku päivä pihavaloihin virta. Kivijärven tilan perusti nykyisen isännän isoisoisä vuonna 1850. Niillä on monipuolista ja vaateliasta kasvilajistoa. Joutsan Seutu 19 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14
Jukka Huikko Korjuuesimies tuomittiin . Suomalaisen opettajan silmin koulu on kovaa. Luhangassa lisähaasteen tuo sen syrjäinen sijainti lähimpiin paloasemiin nähden. Jyväskylän käräjäoikeus on todennut joutsalaisen korjuuesimiehen syyllistyneen metsärikkomukseen. Ensimmäisen kuukauden asuin koulun asuntolassa noin 8 neliömetrin huoneessa yhdessä hawaijilaisen huonetoverin kanssa. Hölkkään koulun pihassa. – tauko ja uudestaan. Kiinassa juodaan teetä. 07:30. Metsänomistajan oikeus vapautti metsärikkomusepäilyistä. Tyttö seisoi juuri 10 minuuttia yhdellä kädellä (!), mutta opettaja ei ole tyytyväinen. Tontin hinnaksi on määritelty 98.000 euroa. Hakkuualueella sijaitsi puron ja lehdon muodostama kokonaisuus, joka oli luettu suojelukohteeksi. Kiinteä ruoka sujuu jo ongelmitta, mutta velli menee juontihommiksi. Sammutusmieheksi kouluttautuminen on useamman vuoden urakka. – Jos Luhangasta ei saada omaa yksikköä liikkeelle, niin viiveet kasvavat hyvinkin suuriksi, Keski-Suomen pelastuslaitoksen Joutsan palotarkastaja Teijo Mäkinen muistuttaa. Ensimmäiset illat se tuntui kovalta, mutta ilmeisesti riittävä väsymys korvaa puuttuvan patjan. Kohde rajattiin hakkuissa, mutta oikeus totesi suojavyöhykkeen jääneen liian vähäiseksi. Entä ne, jotka loukkaantuvat. Joutsan Seutu 20 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Nukun vanerilevylle pedatussa kerrossängyssä. Mutta kevättä kohti mennään, jatkoa seuraa. Erityisesti, kun ei tiedä. Hartiat ovat jumissa ja jalat kankeina. Eilinen tolppatreeni sai aikaan ison rakkulan kämmeneeni. Vedän verkkarit jalkaan ja avaan verhot. Tilapäisesti valkea maa piristi meidän eurooppalaisten mieliä, mutta Hawaijin mies oli vähän ihmeissään, nukkuikin pipo päässä. Nykyinen paperi on vuodelta 2005, eikä sitä Hytösen mukaan ole päivitetty lainkaan. Se ei toimi muun muassa talousarviota laadittaessa ja sen toteutumaa seurattaessa. Katson tauolla 13-vuotiasta tyttöä, joka suoristaa vasemmalla kädellään krampista kouristuneita oikean käden sormiaan. päivänä Pienen miehen suuri unelma Osa 2: sirkuskoulun arkea kiinalaisessa sisäoppilaitoksessa . Treeniviikon viimeinen päivä on alkamassa ja siltä tuntuu. Aina näyttää olevan uusi tulokas tilalle. Puheista vastasivat pitäjänneuvos Pekka Hytönen (kesk.) ja Reijo Hamina (sd.). Toisen kuukauden aikana vuokrasimme kaksion noin kahden kilometrin päästä koulusta. Kunnanvaltuutettu Timo Hännikäinen (kok.) ei niellyt kauppaa pureskelematta. Mutta arki asettuu ja tasoittuu Kiinassakin. Opettajat ovat olleet opettamansa alan huippuja, käyneet itse saman koulun, saaneet itse samanlaista koulutusta ja siirtävät sitä nyt seuraaville polville. Hytösen näkemyksen mukaan strategia piti vähintään ajantasaistaa heti liitoksen jälkeen. ”Asento!”, komentaa opettaja Yang. Liikaa käsinseisontaa vai opettajan ammattitauti, kahvin puute, alkaa tuntua. Syytetyt kiistivät syyllistyneensä rikokseen. Kuusi – kahdeksan tuntia treeniä ja kouluruokaa neljä kertaa päivässä, siinä se on liikunnanopettajan opintovapaa! Miehemme Kiinassa ja kiinalainen kulhokaappi. Ulkomaalaisten rivi on takimmaisena. Myyjäyhtiö on Tokmanniketjun omistajien tausta?rmoja. Lopullinen kauppakirja tuodaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi, kunhan Tokmanni todella aloittaa rakentamisen. Opettajan keppi on käytössä ja palaute kiivasta ja kovaäänistä. Valtuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä toimiva Pekka Hytönen toi myös esiin tyytymättömyytensä lautakuntien ja hallituksen väliseen työskentelyyn. Seison jakkaralla käsilläni etuja keskisormenpäät taivutettuina reunan yli, sekuntikello juoksee oksan vieressä…30 s., 60 s., 1min 30 s. Yksi kiinalainen kävelee jo nuoralla ja käsinseisojien neljä jalkaparia näkyy ikkunan alareunassa nilkat ojennettuina kohti kattoa. Mutta motivaatio on kova ja asenne elämään positiivinen. Perjantai klo 06:00 Herään kännykän piipitykseen. Joutsassa sen sijaan tilanne on kohtuullinen, mutta uutta verta mahtuu sinnekin mukaan. Juon riisivellini kulhon kulmasta ja mietin edelleen, miten velliä syödään tikuilla. Nyt voi puhua illalla muustakin kuin sirkustempuista! Tuijotan keskittyneenä kiinalaisen puujakkaran oksaa jo ties´ monettako kertaa. Sekä kouluttaminen että mukana olo itse sammutusmiehen työssä on pyritty mitoittamaan niin, että ne onnistuvat sivutoimisesti muun päivätyön ohessa. Viikonloppuisin tilanne on parempi. Seison ruokalan luukulla oma kippo kädessä. Tyttö juoksee opettajan eteen ja tekee asennon. Näin mennään maanantaista perjantaihin. Perus käsinseisontaharjoitus on menossa. Tapauksessa on kyse keväällä 2007 Luhangassa suoritetuista hakkuista. Tokmannilla oli alun perin tarkoituksena rakentaa myymälä Joutsan keskustaan Onni-Kalusteen naapuriin. Palomiehiä kaivataan kipeästi lisää Leivonmäelle ja Luhankaan. Kiinalaisin terveisin, Juha Uosukainen Kirjoittaja on joutsalaislähtöinen liikunnanopettaja joka opiskelee akrobatiaa Kiinassa. Hän sanoi tontin olevan keskeisellä paikalla ja että sillä on monia käyttömahdollisuuksia. Vaimoni tuli luokseni kahden kuukauden jälkeen ja elämäkin sai muuta sisältöä. Treeniä, ruokaa ja unta, positiivisen askeettista, huoletonta: 06.30-07:30 Aamuveryttely 08:30-11:30 Aamuharjoitus 14:30-17:00 Iltapäiväharjoitus 18:00-19:30 Iltaharjoitus, jonka kerrottiin olevan vapaaehtoinen ulkomaalaisille. Tiskaan kulhoni, pistän sen säilytykseen vakiopaikkaani, ”kulhokaapin” oikeaan yläkulmaan ja riennän harjoitusrakennukseen. Kahvi on kallista ja täällä laitakaupungilla vaikeasti löydettävääkin. Arviot käsiteltäisiin kunnanhallituksessa ja tuotaisiin syksyllä vielä tiedoksi valtuustollekin. Toisekseen kuntaliitosta ei ole huomioitu mitenkään. Ensilumi satoi joulukuun 10.päivä. Kiinalaiset ovat asettuneet pituusjärjestykseen, tytöt omaan ja pojat omaan riviin. Lisäksi Stora Enso, luhankalainen metsänomistaja ja mainittu korjuuesimies joutuvat maksamaan korvauksia sekä palauttamaan rikoksella saavutetun hyödyn valtiolle. Vuokra laski ja asumisen laatu koheni huomattavasti. Luhangan ja Leivonmäen erityispiirteenä on, että arkisin työaikaan miehistö on kortilla. Joutsan kunnanvaltuuston maanantaisen kokouksen päätteeksi kuultiin kaksikin puheenvuoroa seudun veteraanipoliitikoilta. 06:15. Edes patjaton kerrossänky ei pidä minua hereillä. Leivonmäellä palomiehet operoivat puolestaan paikallisen vapaapalokunnan nimissä. ”Laoshi hao! opettaja hyvä = tervehdys opettaja!” ja yhdenaikainen taputus, vastaavat opiskelijat. Arki täällä on ”yksinkertaista elämää yksinkertaiselle miehelle”. Joulu-, tammikuun keskilämpötilat laskivat pakkasen puolelle ja suomalaisille tutuille talvivaatteille tuli tarvetta. Viikonloput ovat vapaita ja keskiviikko hieman kevyempi päivä. Hamina puolestaan esitti, että kulunut valtuustokausi pitäisi arvioida valtuutettujen toimesta. No, ei pidä tuomita. Riisivelliä, leipä ja kananmuna, osoitan perusaamiaistani. Tapauksesta tekee epäselvän se, että mainitun kaltaisille suojelukaistoille ei ole olemassa ohjeellisia metrimääriä. Ja onneksi iltaisin tytöt letittävät toistensa hiuksia ja pojat painivat. Joutsan kunnanvaltuusto on antanut siunauksensa sille, että kunta ostaa Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n hallussa olevan 0,76 hehtaarin suuruisen tontin. – Mitä tontilla tehdään, tarvitseeko kunta sen. Jukka Huikko Pelastuslaitos tarvitsee lisää palomiehiä . Uskomatonta, näillä kavereilla on oikea harjoitus menossa jo klo 06! 06:30. Rangaistukseksi hänelle on määrätty 15 päiväsakkoa, yhteensä 330 euroa. Syksy vaihtui talveen. Painan torkkua 10 minuutiksi ja nukahdan. Jukka Huikko ”Tokmanni-tontti” siirtynee Joutsalle . Kiinalaisia riittää. Kärkevämmästä puheenvuorosta vastannut Hytönen kyseli Joutsan strategian perään. Meillä ei ole niin väliä. Joutsassa ja Luhangassa palomiehet ovat sivutoimisen sammutusmiehen vakanssilla KeskiSuomen pelastuslaitoksen palveluksessa. Tuomari ja lautamiehet olivat päätöksestään kuitenkin yksimielisiä.. Tämä toistuu joka aamu ja iltapäivä yhteistreenien alkajaisiksi. Ja ne jotka läpäisevät koulun tulevat olemaan hyviä ja heille sirkustaidot avaavat ovia parempaan elintasoon, menestykseen ja mahdollisuuteen nähdä maailmaa. Kunnanjohtaja Harri Nissinen puolusteli kauppaa. Hytönen nosti epäkohtia esiin . Yöllä piti ottaa Ibumax päänsärkyyn. Ehtona on, että Tokmanni Oy rakentaa Rautamäkeen Matti Perälä Oy:n tontille vähintään 2.500 neliön suuruisen myymälän. Viime vuonna kunta teki miljoonasukelluksen, onko meillä varaa tällaisiin heräteostoksiin, Hännikäinen kyseenalaisti. Harjoitussalin ikkuna on aivan vastapäätä. Väsyttää, kolottaa ja lihaksissa tuntuu. Myöhemmin tuuli teki paikalla tuhoja
Kiinteistö Oy Leivonmäen Yritystalon, eli Leivonportin osakkeiden osto Keski-Suomen Osuuspankilta hyllytettiin maanantaina Joutsan kunnanvaltuustossa. – Vanhat rampit kunnostetaan. Rakennusja remontointityöt on tarkoitus aloittaa heti, kunhan keli vielä hieman lämpiää. Note kannustaa kouluja ja oppilaitoksia tukemaan nuorten omaa tekemistä. Koen tekeväni tärkeää työtä vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa ja tuntuu hyvältä, että työ saa huomiota, sanoo Tiinu Ristinen. Asian taustakiemurat ovat harvinaisen mutkikkaat. – Toive on, että skeittiparkin rampeilla ei pyöräiltäisi. päivänä Joutsan skeittiparkkia remontoidaan Osuuspankilla vastikkeet maksamatta Leivonportin osakkeiden osto hyllytettiin . Rullalautailun vakiintuneita harrastajia seudulla on Purojärven arvion mukaan noin 15 henkeä. Lautailuvirettä sai pidettyä hieman yllä, Pasi Purojärvi kertoi. – Aika työlästähän se on levyjen levittämisen ja valmistelujen osalta, mutta on se myös vaivan arvoista. Nuorten Akatemia ry luovutti tiistaina kunnianosoituksen viidelle nuorten omaa toimintaa esimerkillisesti tukeneelle toimijalle Keski-Suomessa. Taloyhtiön lainaa pankin omistusosuutta kohden on jäljellä 50.037 euroa. Jukka Huikko Tiinu Ristiselle tunnustusta nuorten tukemisesta . Tästä Joutsan kunnan hallussa on nyt 775 neliötä, eli noin 80 prosenttia. Korjaustyöhön varatut vanerit toimivat lopputalven ajan sisäskeittauksen testilaboratoriona nuorisoseurantalo Honkalassa. Vastikkeita pankilla on ”pystyssä” kiinteistöyhtiölle ainakin 5.129 euroa. Purojärvi on itse rakennusalan ammattilaisia, joten työt tehdään hänen johdollaan. Tietäväinen ja Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen vahvistavat Joutsan Seudulle, että myös Tietäväinen on tehnyt osakkeistaan myyntitarjouksen. Mahis innostaa ja tukee vaikeassa elämäntilanteessa olevia nuoria rakentamaan itselleen vapaa-ajantoimintaa. Tunnustukset luovutettiin Jyväskylässä nuorten hyvinvoinnin lisäämistä pohtivassa Auta Ajoissa! -kohtaamistilaisuudessa. Skeittiramppien kunnostamiseen varatut vanerilevyt saatiin hankittua taannoin. Kuvassa tyylinäytteen antaa paikallisten rullalautapiirien edusmies Pasi Purojärvi. Luvassa on myös joitakin uusia rakennelmia. Valtuustoryhmien yhteiseksi näkemykseksi jäi, että pankilta kunnalle siirtyviä vastuita tulee kohtuullistaa. Joutsan kunta olisi nyt tyrmätyssä kaupassa maksanut kiinteistöosakkeista vain yhden euron, mutta saanut kaikki edellä mainitut vastuut kontolleen. Myllytien kentällä sijaitsevan skeittipuiston rampit remontoidaan kevään aikana. Palkitseminen on osa Mahiksen ja Noten 10-vuotisjuhlavuotta. Ne ovat olleet velan pantteina ja siirtyneet sitä kautta pankin haltuun. Pankki on luvannut hoitaa syys-marraskuulta kertyneet rästit, eli noin puolet edellä mainitusta summasta. Joutsan Seutu 21 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Pyöräilijöiden jäljiltä rampit ovat puolestaan hiekan ja pienempien kivien sotkemia ja vaativat siivousurakan. Tunnustuksen saavat projektipäällikkö Auli Ryhänen ja asuntolaohjaaja Liisa Louhivuori Jyväskylän ammattiopistosta, 4H-toiminnanjohtajat Tiinu Ristinen Joutsasta ja Sirkka Suomäki Hankasalmelta sekä Kouluja oppilaitostyön kasvatussihteeri Anne-Maria Trygg-Jouttijärvi Laukaasta. Skeittiparkin rampit remontoidaan kevään aikana. Kauppa palaa uuteen valmisteluun. Niihin tehdään myös pieniä muutoksia. Nuoret tekevät yhdessä hienoja asioita, kunhan aikuiset kuuntelevat ja antavat mahdollisuuksia, jatkaa Liisa Louhivuori. Osuuspankin kaupittelemat kaksi 50 neliön huoneistoa ovat olleet aikanaan Velorell Oy:n omistuksessa. Pyörällä kun voi ajaa muuallakin, mutta skeitata voi oikeastaan vain puiston laitteissa, Pasi Purojärvi linjaa. Nuorten Akatemia ry tukee 13–19-vuotiaiden omaa toimintaa ja siinä oppimista. Huomionosoituksen saaneet ohjaajat ovat toimineet vuosien ajan erilaisten vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten pienryhmien ohjaajana ja lisänneet yhteisöllisyyttä paikkakunnallaan. – Tämä palkinto kyllä sykähdytti. Keski-Suomen Osuuspankki lopetti yhtiövastikkeiden maksamisen viime syksynä. 2000-luvun alkuvuosina rakennettujen ramppien rungot ovat vielä käyttökelpoisia, mutta pintojen vanerilevyt ovat lahonneet. Lisäksi tulee pari kokonaan uutta rakennelmaa, ideoi paikallisten rullalautailijoiden edusmies Pasi Purojärvi. Rullalautailijoiden lisäksi skeittiparkkiin ovat löytäneet tiensä myös pyöräilijät sekä tihutyöntekijät. – Tunnustus rohkaisee jatkamaan tapaani tehdä työtä nuorten kanssa. Haluan olla aikuinen, joka välittää, rohkaisee ja tekee ohjaajana itsensä tarpeettomaksi. Yhteensä Leivonportissa on tilaa 975 neliömetriä. Jukka Huikko. Levyt sijoitettiin nuorisoseurantalo Honkalaan. Skeittiparkin rampit ovat saaneet osansa jopa nyrkinkokoisista kivenmurikoista. Hankinnan myötä syntyi idea kokeilla skeittaamista sisätiloissa. Nissisen mukaan neuvotteluissa edetään molemmilla rintamilla jo lähiaikoina. Kivittämällä on saatu aikaan tukku reikiä levyihin. Osuuspankilla on hallussaan sadan neliön siivu samoin kuin leivonmäkisellä Pekka Tietäväisellä. Kaikkein aktiivisimman porukkaan lukeutuu noin puolet edellä mainitusta ryhmästä. Hän tarjoaa kunnalle ostettavaksi vastaavaa sadan neliön osuutta noin 30.000 euron hinnalla. . Liisa Louhivuori, Auli Ryhänen ja Anne-Maria Trygg-Jouttijärvi ovat lisäksi kehittäneet aktiivisesti oppilaitosten toimintatapoja ja kytkeneet nuorten itse suunnittelemaa vapaa-ajantoimintaa osaksi oppimista
Nyt on kuitenkin aika siirtyä täysinpalvelleena vapaalle. Ylä-Kälkäjärvellä käytetään ensimmäistä kertaa maakunnan alueella kunnostusmenetelmää, jossa järvi tyhjennetään tilapäisesti vedestä noin puolentoista vuoden ajaksi. Toimenpide on periytynyt Leivonmäen ex-kunnalta nykyiselle Joutsalle. Pyöräilyä, melontaa ja juoksua sisältävä Salvia multisport kilpaillaan 19.7. Leuto talvi merkitsi nimittäin melkoista takapakkia Ylä-Kälkäjärven kunnostamiseen. päivänä Eläkepäivät kuluvat kalastaessa Nymanin Markku oli 39 vuotta yleisönpalvelijana Kehno talvi siirsi vuodella Ylä-Kälkäjärven tyhjennystä . on Nymanin Maken viimeinen työpäivä. Lisäksi rantojen ruoppaukset ja kunnostukset, kuten myös uimaja venerantojen rakentaminen oli helpompi tehdä järven ollessa tyhjänä. Tämän lisäksi vaalitaan myös paikallista voimamiesperinnettä. Yleisö pääsee mittelemään paremmuuttaan jossakin vahvamieskisoista tutussa lajissa. Vanhan lasku-uoman kupeeseen on ilmestynyt melkoinen kaivanto. Sosiaalijohtaja Nymanilla on poikkeuksellisen pitkä virkaura takana kunnallishallinnossa. Ylä-Kälkäjärven kunnostaminen aloitettiin viime syksynä kaivamalla lasku-uoma Taipaleenkosken rinnalle vanhan myllyuoman vierelle. Virkaa tekevänä kunnanjohtajana hän toimi myös vuosia. Kilpailutunnelmissa jatketaan vielä iltamyöhälle. Päätöslajissa, eli juoksussa, matkana on kymmenen kilometriä. Se liittyy järven kunnostamiseen, mutta kuivatusuoma ei ole tällä hetkellä käytössä. Se tehtiin syksyllä, mutta järvelle kaivettavia kuivatuskanavia ei kehnon jäätilanteen vuoksi saatu aikaan. Viehekalastuslupa ja kalastuksenhoitomaksu on suoritettu, kertoo Nyman suunnitelmistaan. Jukka Huikko. Tapahtuman järjestämisestä vastaa Tammijärven Tammi ry. – Siellähän ne hyppivät Maon merkit rinnuksissa. Koulutoimenjohtajuuttakin tuli kokeiltua. Jos siitä vielä sinä iltana tekisi pöytäkirjan puhtaaksi, niin sitten voikin siirtyä eläkkeelle, hymyilee Nyman. Silloin väkeä oli henkikirjoilla kunnassa 1921. Sellaiset kiersin kaukaa, tuhahtaa Nyman. Tarkoituksena on nostaa järven veden alinta kesäpintaa noin 20 sentillä. – Tapahtuman järjestäminen vaatii paljon resursseja. Joutsan Seutu 22 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Luvassa on elävää musiikkia. Toivotaan, että pakkastalvesta tulee normaali, kertoo Pitkäjärvi. Elämä on muuttunut Luhangassakin sitten vuoden 1969. Keväällä 2010 järvi täytetään sulamisvesistä. Järven pohjasedimentit tiivistyvät sen ollessa tyhjillään. Tammijärvi saa ensi kesänä kokonaan uuden tapahtuman. – Mökkiläisiä täällä on kuitenkin iät ajat ollut paljon. – Torstaina on vielä illalla sosiaalilautakunnan kokous. Järveen laskevasta Havujoesta tuleva vesi ohjataan näitä kuivatusuomia myöten poistoon. Eläkepäivilläni aion keskittyä kalastamiseen. Janne Airaksinen Järven kunnostamiseen tyhjentämällä tarvitaan kuivatusuoma. Lisäksi Vapo on luvannut osallistua viidellä tonnilla rahoittamiseen. Salvian multisport täydentämään Tammijärven kesää . Mutta hommat hoidetaan viimeiseen saakka. Käytännössä kunnostamistyöt siirtyivät vuodella. Avauslajissa osallistujat pyöräilevät Salvian lähimaastossa ja maanteillä yhteensä 26 kilometriä. 1970luvulla oli rakennuslupienkin määrä 40 vuodessa, mikä johtui juuri loma-asuntojen rakentamisesta. Viimeksi mainittu oli mieleenpainuva työ monipuolisuutensa vuoksi. Janne Airaksinen . Elämänmeno muuttui heti rauhallisempaan suuntaan, sillä Tampereen yliopisto tunnettiin tuolloin opiskelijaradikalismin kuumimpana pesäpaikkana. Hän harmittelee syntynyttä viivästystä, mutta toteaa, että sääolosuhteille ei voi mitään. Niin mökkiläiset kuin vakituisetkin asukkaat saavat totutella asioimaan uuden yleisönpalvelijan kanssa, sillä 15.5. Eläkkeelle siirryttyään hän aikoo edelleen asua Luhangassa. Muutaman vuoden tauolla olleen Luhangan vahvin mies -kilpailun järjestäjät ovat saaneet vastata lukuisiin kysymyksiin siitä, miksi tapahtumaa ei enää järjestetä. Muun muassa melontaosuudella yleisö näkee kilpailijat koko ajan. Tekijöitä ei pieneltä kylältä paljoa löydy, joten kyllästyminen tulee jossakin vaiheessa vastaan, muistuttaa kisan taustahahmoihin lukeutunut Mika Inkeroinen, joka nyt on ollut mukana ideoimassa uutta multisportia. – Kunnanjohtajan hommassa meinasi olla menoa vähän liikaakin. – Jäästä ei saatu tarpeeksi paksua, jotta se olisi kantanut kaivurin. Keräsihän se parhaimmillaan 900 hengen yleisön. Lomalaiset saattavat hieraista silmiään, mikäli eivät ole vuoteen käyneet Havumäessä YläKäläjärven ja sen alapuolisen vesistön välisellä kannaksella. Markku Nyman on ollut tuttu näky Luhangan kunnantoimistossa lähes 40 vuoden ajan. Tampereen yliopistosta uunituoreeksi sosionomiksi valmistunut Nyman tuli Luhankaan marraskuussa 1969. Kaivuria taas tarvitaan kuivatusuomien kaivamiseen. Tapahtuman seuraaminen on tehty yleisölle helpoksi, sillä reitit kiemurtelevat aivan Salvian lähiympäristössä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen puolelta kunnostustöitä on organisoinut rakennusmestari Matti Pitkäjärvi. Viimeiset vuodet kuluivat sosiaalijohtajan hommassa. Tavoitteena on laskea vedenpinta järven uomissa mahdollisimman paljon pohjasedimentin tason alapuolelle. Vuoden päästä yritämme uudelleen. Lähes 40 vuoden aikana Nyman työskenteli pääosin kunnansihteerinä ja sosiaalisihteerinä. Tällä hetkellä väkiluku on laskenut 850 ihmisen tietämille. Miehelle luonteenomaiseen tapaan hän selvittelee kurkkuaan ja kertoo, että viimeinen työpäivä uhkaa venyä yllättävän pitkäksi. Järven tyhjentämisellä päästiin eroon haitallisesta vesikasvillisuudesta ja järven kalastorakenne saatiin uusittua. Tämä kaikki maksaa arvion mukaan 186.000 euroa, josta kunnan osuus on puolet. Uuden aikataulun mukaan talvella 2008–2009 järvi tyhjennetään lopuista vesistä ja se on kuivillaan kesän 2009. Järven alueelle tehdään jään päältä kaivaen kuivatusuomia, jotta pohjasedimentti kuivuisi koko järven alueella hyvin. Markku Nyman, tuo Luhangan kunnan vakiokasvo useiden vuosikymmenien takaa, jää eläkkeelle. Kustannussäästö ruoppaamalla kunnostamiseen verrattuna arvioidaan olevan jopa 90 prosenttia. Tekeminen alkoi torstaina ja päättyi sunnuntaina. Tämän jälkeen on ohjelmassa neljän kilometrin mittainen melontaosuus
Jo tarkemmin määrittelemättömän ajan mies on työstänyt mielessään runoa nimeltä Poikamiehen salaisuus. Hän on vuosien mittaan antanut useampiakin haastatteluja, joten tiettyä kokemusta on selvästi olemassa. Kaikki mikä auttaa itsensä ylittämisessä, on hyväksi. En koskaan sano harjoituksissa, että nyt laulatte väärin. Se on käännetty plussaksi, kuvaamaan koko Luhangan kunnassa piilevää potentiaalia. Karaokeakin on tullut kuulemma harrastettua. Ystävällisen ja mutkattoman oloinen Sievänen suhtautuu ymmärtämyksellä toimittajan haastattelupyyntöön. Tätä seuraa välittömästi rykäisy, ryhdin ojentaminen ja Kotiseutuni-laulu. Kymmenkunta huuliharppua kuuluu kokoelmiin harmonikan lisäksi. Janne Airaksinen. – Kyllä siinä tekstissä morsian vilahtelee. Ja kuka ei tunne, niin tiedoksi, että hän on se iäkkäämmän puoleinen herra, jonka useimmin näkee istumassa paikallisen paloaseman portailla. Toisin sanoen vaikka väki ikääntyy, niin sehän tarkoittaa vain väestön elämänkokemuksen lisääntymistä. Kun kuoroa perustetaan, on harkittava huolellisesti sen tehtävä. Esimerkiksi se lohduttaa ihmisiä hautajaisissa, luettelee Edelmann. Kulttuurilla on suuri hyvää tekevä yhteiskunnallinen merkitys, vaikka päättäjillä on taipumus vain ajatella numeroita ja rahanmenoa. Kuoro on iäkäs rakenteltaan. – Olen minä runoja kirjoittanutkin. Sen tehtävä on laulaa esimerkiksi häissä ja kirkossa. – Lapsethan ovat rohkeita kokeilijoita, mutta aikuiset käpertyvät kokoon. Kuoromusiikin avulla esiintyjät pistävät itsensä likoon, sanoo Edelmann. Istumme vierekkäin portaille. Mutta kun pienen kylän tutut ihmiset uskaltavat tulla esiin ja laulaa, niin se rohkaisee aivan varmasti ketä tahansa kuulijaa. Suunnitelma uusista retkistä on jo olemassa. Ajatusmaailmassani niitä on kuitenkin enemmän. Niin ikään kerran vuodessa he ovat tehneet opintomatkan ulkopaikkakunnalle. Edelmann säveltää itse kuoron ohjelmiston. – Meidän oma soundimme on aitoa. Kuoronjohtaja Toni Edelmannin ajatus on, että kulttuuri ei ole mikään yhteiskunnasta erillinen osa, vaan sen avulla ihmiset saadaan voimaan hyvin. Paikallislehti kävi viime viikolla ottamassa tarkempaa selkoa tästä portailla istujasta, joka on tätä ennen pitänyt runoilijantaipumuksensa pimennossa julkisuudelta. Laulamme maksimaalisella taidollamme, mutta emme yritä olla mikään Radion Kamarikuoro. – Emmehän me tiedä, mitä murheita heillä mahdollisesti on. – Annatkos vielä näytteen laulutaidostasi, vaikka ei me kyllä mikään äänilehti ollakaan. Mutta monikaan ei tiedä sitä, että miehen sielussa asuu runoilija. Martti Sieväsellä on runoilijasielu . Sieväsen Martin runoista on jopa tehty sävellyksiä luhankalaisen säveltäjä Tony Edelmannin toimesta. Hän on säveltänyt kappaleita paikallisten ihmisten teksteihin. Antaumuksella. Sellaiset luhankalaiset kuin Maarit Haasianlahti, Pirkko Ohvo, Arvo Kilvensalo ja Martti Sievänen ovat teksteineen ikuistettu Edelmanin sävellyksiin. – Miksi Luhangan Laulajat on olemassa. Kuorossa on parikymmentä jäsentä. Jutun kirjoittaja on vilpittömästi sitä mieltä, että Martti Sievänen laulaa paljon paremmin kuin jutun kirjoittaja. Kuulija saa hänen mukaansa musiikista lohdutusta ja iloa. Janne Airaksinen Martti Sievänen on tuttu näky Luhangan paloaseman portailta. – Joo. Luhangan Laulajat täyttää ensi lokakuussa kaksi vuotta. Kuoron on oltava rehellinen, olkoon se sitten vaikka joukko iloisia väärinlaulajia. päivänä Luhangan Laulajat on löytänyt itsensä näköisen soundin . Se laulaa hengellisiä lauluja, iloisia lauluja, ralleja ja paljon muuta. – Sellaisiakin on joukossa, jotka eivät ole sitten kouluaikojen laulaneet, mutta ovat kuitenkin aina halunneet laulaa. Ja poikamies on yksinäinen. Aloitin kun pääsin eläkkeelle. Tässä on hyvää aikaa ajatuksille, pohtii Sievänen hiljaa. Härkiönpäässä Luhangan keskustan tuntumassa asuu Toni Edelmann. Tavoitteena on virkistäytyä, mutta myös ottaa oppia muiden kuorojen tyylistä. Joutsan Seutu 23 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Sievänen kertoo ennen eläkkeelle jäämistä ollessaan armeijan palveluksessa vartijana, mikä osaltaan selittää miehen ajanvietettä. Edelmanin ajatus on, että kulttuuri ei ole mikään yhteiskunnasta erillinen osa, vaan sen avulla lapset ja aikuiset saadaan voimaan hyvin. Tämän musiikin ammattimiehen ansiota on, että pitäjä sai kuoron nimeltä Luhangan Laulajat syksyllä 2006. Luhangan elämänmeno soljuu paloaseman editse enemmän ja vähemmän hektisenä, minkä Sievänen hyvin tietää. Kaikki tuntevat Luhangassa Martti Sieväsen. He toteuttivat kuoron tehtävää eli esiintyivät paikallisissa tilaisuuksia iloa tuomassa. Sievänen lauleskelee mieluusti itsensä ja lähimmäistensä iloksi. Siellä kuoro esiintyy vierailevana tähtenä, kuten Punkaharjulla paikallisten mieslaulajien kanssa. Osalla heistä on ollut jo entuudestaan omiakin sävellyksiä. Elämä menee vain omaa latuaan, eivätkä aikuiset koskaan katso itseään ulkopuolelta. Luhangan Laulajat esiintyvät kuvassa Luhangan sotaveteraanien naisjaoston 30-vuotisjuhlassa. Sitä ei kuitenkaan moni tiedä, että hänellä on taipumuksia runoiluun. Edelmann toimii kuoronjohtajana, ja vaikka kynnys päästä kuoroon laulamaan on tehty tarkoituksella häviävän pieneksi, kuoron muodostamiseen liittyy huomattavan syvällistä ajattelua. Näin äitienpäivän alla tulee tietysti se oma äitikin mieleen, paljastaa runoilija runon sisällöstä. Vuosien mittaan mies on ehtinyt portailla istuessaan tehdä kaikenlaista, pääasiassa miettiä ja ajatella. Runoja on tähän asti tullut ainakin kymmenkunta ihan valmiiksi asti. Runoilun lisäksi hän on lauluja soittomiehiä. Jokainen kuorolaulamisesta innostunut pääsee myös sen jäseneksi. Pääasia, että kuoro on meidän näköisemme. Pyynnöstä Sievänen antaa maistiaisen tuotannostaan: Poikamiehen päiviä, poikamies viettelee, ilo on suurenmoinen olla poikamies, onni suosii rohkeaa, sitä poikamies tavoittelee. Tarkoituksena on esiintyä vanhainkodilla kerran vuodessa ja myös lapsia otetaan mukaan toimintaan
Esimerkiksi Etelä-Suonteen runsasta muikkukantaa on hyödynnetty järvilohija taimenistutuksilla sekä istutetut lohikalat ovat kasvaneet erittäin nopeasti. Kilpailuun osallistuivat Pohvinrinteen, Mieskonmäen, Kurkiauran, Koskikaran sekä Angesselän koulut. Yhdessä määräysten kanssa onnistuneet istutukset, helpoksi tehty lupamyynti ja selkeät ja valvotut kalastuksen pelisäännöt ovat lisänneet kalansaaliita. kolme parasta taiteilijaa olivat: 1) Otto Lankia, Pohvinrinne ”Työn leppoisa tunnelma hienosti toteutettuna taidolla.” 2) Sami Tiihonen, Mieskonmäki ”Humoristinen työ heinätöistä, jonka vahvat värit antavat iloa kuvalle, josta saa iloisen mielen. – Tämä on kivaa työtä. Yhteistyö on kannattavaa kalavesienhoidossakin. Sarjan 4–6 lk. Kilpailun sarjat olivat 0–3 lk. Oppilaat saivat valita mieleisensä toteutustavan, töissä olikin käytetty runsaasti mielikuvitusta. Urheilukauppa oli tuolloin avoinna. Musta pilvi oli hyvä oivallus.” 3) Tehilla Salonen, Mieskonmäki ”Erityistä bonusta talviaiheesta, joka oli muiden töiden rinnalla raikas poikkeus. Verkko oli laskettu Joutsan Pärnämäessä sijaitsevaan Korpijärveen. ja 4–6 lk. Rautalangasta, katiskaverkoista sekä risuista syntyi muun muassa lintuja, sudenkorentoja ja pupuja. Kuhakanta on saatu voimistumaan huomattavasti tarkoituksenmukaisella verkkokalastuksen ohjaamisella. Sarjan 0–3 lk. Minulla on iso piha, joten sinne saa hyvin tällaisia koristeita. Markku Parkkonen . Suonteelle, Angesselälle, Puttolanselälle ja Viherinjärvelle on määrätty 31–54 mm solmuvälin verkkojen käyttökielto yli 6 metrin syvyisissä vesistökohteissa aina lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Riippakoivu olisi taipuisaa ja helpointa työstää, mutta kyllä tämä onnistuu muillakin koivurisuilla. Joutsalainen Raili Paukku oli muiden kurssilaisten tapaan ensi kertaa risutöiden parissa. kolme parasta taiteilijaa olivat: 1) Herman Enke, Pohvinrinne ”Hermannin työssä parasta oli sen joutsalaisuus, värit sekä sommittelu, jossa oli kerrottu hauskasti kesästä Joutsassa. Suoritetuissa etsinnöissä öljystä ei kuitenkaan löytynyt minkään sortin jälkeä. Hänen käsissään syntyi suurehko koristelintu. Kurssipäivän aikana reilu kymmenkunta kurssilaista valmisti koivurisuista ”eläimellisiä” pihakoristeita. Saaliiksi saatujen kuhien koko on kasvanut selvästi edellisvuodesta. . Eero Peltoniemi Opettaja Niina Lahikainen viimeisteli Sirkka Joutsaaren risulintua. – Parhaita risutöihin olisivat riippakoivun risut, mutta niitä on hankala saada. Kaljupäinen mies nosti lukitun maastopyörän Fiat Unon pyörätelineeseen ja ajoi pois. Joutsan kunta ja 4H-yhdistys järjestivät piirustuskilpailun, joka oli suunnattu peruskoulun 0–6 luokkalaisille. Marjotaipalelainen Sirkka Joutsaari puursi myös suurehkoa risulintua. Öljyä ei löytynyt Lankiansalmesta . Tapauksen kulku tallentui valvontakameran avulla.. Yllättävää kurssilla oli se, kuinka paljon risuja yhteen koriste-eläimeen kuluu. Olisi ehkä pitänyt aloittaa vähän pienemmällä työllä, pohti Paukku. Työstä loistaa vauhdikkuus ja taidokas piirtäminen.” Kilpailun voittajatyöt sekä loputkin mestariteokset ovat näytillä Joutsan kunnan kirjaston näyttelytilassa 5.–23.5. välisenä aikana. Normaalistihan risut ovat lähinnä omakotiasukkaan tai metsänomistajan kiusana, mutta tällä kertaa risuista oli pikemminkin pulaa. – Tämä on minulle uusi tekniikka, mutta tosi mukavaa. Kalasaalis ei ole aina varma, mutta silloin kun tärppää, niin tärppää kunnolla!” Piirustuskilpailu ”Tekemisen iloa ja jouten oloa” Risuistakin saa oivia pihakoristeita Hallituksen uusi jäsen Unto Järvinen esittäytyi kokousväelle. Hallituksen muina jäseninä toimivat varapuheenjohtaja Jukka Manninen, Esko Honkanen, Unto Järvinen, Taisto Kuitunen, Pentti Manninen, Matti Sievänen, ammattikalastajien edustaja Martti Pyykkö ja vapaa-ajankalastajia edustava Matti Tonteri. Aihe poikkeaa muista positiivisella tavalla. Joutsan Seutu 24 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Ahonen kertoo Joutsan Seudun toimitukselle lähettämässään viestissä, että ”Korpijärvi on pieni järvi. Ikäryhmään katsoen, kaikenmoinen riehuminen on lasten ”joutenoloa” ”. . Iloinen ja kepeä olemisen aitous.” 3) Loviisa Viro, Pohvinrinne ” Työssä tuomareita miellytti mullin mallin riemu, värit, reipas energia ja aktiivisen tekemisen ilo, kokonaisuutena kuitenkin tarkasti mietittynä. Puulan seutuopiston kurssilla huhtikuun viimeisenä lauantaina tehtiin risuista taidetta. – En ole löytänyt näistä risutöistä mitään varsinaista kirjallisuutta, vaan olen itse kehitellyt työtapoja kokeilemalla, kertoi Lahikainen. Joutsan urheilukaupan pihasta varastettiin lauantaina polkupyörä harvinaisen röyhkeällä tavalla. Kimmo Hämäläinen Otto Lankian näkemys kilpailun aiheesta. Pelastuslaitos sai sunnuntaina ilmoituksen, että Lankiansalmessa lainehtisi öljyä runsaastikin. Aina täytyy tietysti muistaa, että risujen ottamiseen tarvitaan maanomistajan lupa, kertoi kurssia vetänyt Puulan opiston tuntiopettaja Niina Lahikainen. Työstä ilmenee yhdessä tekemisen ilo ja kavereiden tärkeys.” 2) Jussi Maksimainen, Koskikara ”Työssä oli hieno, hiljainen, aito tunnelma fantasiakalojen keskellä. päivänä Suonteen kuhakanta on voimistunut huomattavasti Korpijärvestä nousi kymppikiloinen hauki Kesäasukas Juhani Ahosen pienisilmäisestä verkosta nousi noin kymmenkiloinen ja 110 cm pitkä hauki. Suonteen kalastusalueen vuosikokouksessa kokousesitelmän pitänyt piirikalastusmestari VeliMatti Paananen totesi kalamittamääräyksistä puhuessaan, että Suonteen määräykset ovat parhaat ja selkeimmät koko KeskiSuomen alueella. Suonteen kalastusalueen hallituksen puheenjohtajana jatkaa edelleen Eino Kokko. . Paperin pinta-alaa oli käytetty tehokkaasti. Kilpailun tuomareina olivat taiteilija Merja Metsänen Haihatuksesta, 4H-yhdistyksen puheenjohtaja Terhi Hartonen sekä kunnan edustaja Leena Hietala. Suonteen kalastusalueelle on onnistuttu saamaan istukkaita hyvin edullisesti suurostajan hinnalla, kun osakaskunnat ja kalastusalue ovat suorittaneet kilpailutetut hankinnat kolmivuotisella sopimuksella. Seuraavaksi aion mennä pajukurssille, kertoi Joutsaari
Poliisi tutkii tapausta. Maalit: Iida-Maria Lahti. Volvo-kuskilta paloivat päreet . Rattijuopumuksen vuoksi jokin aika sitten ajokorttinsa menettänyt joutsalaismies tavattiin vanhan moottoripyörän selästä sunnuntai-iltana. Näin ollen kunta päätyi ratkaisuun, jossa Wihisten alueita rajattiin kaavojen ulkopuolelle. Alun perin kyläyhdistys olisi halunnut toteuttaa uimarantaalueen kunnostuksen jo tänä kesänä, mutta TE-keskuksen hankebyrokratian hitaus näyttää nyt siirtävän hanketta tulevaisuuteen. Jukka Huikko Rutalahden kyläyhdistys aikoo kunnostaa kylän uimaranta-alueen. Osalliset ovat nimittäin kaikki kotoisin Kouvolan seudulta.. Koko hankkeen laskennallinen kustannusarvio on 37.869 euroa. – Uimaranta on nykyisellään kivinen ja huono erityisesti pienille lapsille. Volvo-kuski säntäsi paikalle pysähtyneen linja-auton kuljettajan ja kahden matkustajan kimppuun. Joutsan Seutu 25 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Tarkoituksena on rakentaa matala hiekkapohjainen ranta ja muutenkin viihtyisä paikka kyläläisille. Talven harjoittelu palkittiin kun JoSePan nuori edustusjoukkue otti avausvoiton kurinalaisella ja taktisesti hyvällä pelillä Jämsänkosken Ilveksen kakkosjoukkueesta. Vuonna 1974 syntynyt mies oli saanut ajokorttinsa juuri äskettäin takaisin. Poliisi oli epäillyt miehen ajelevan jo aiemminkin. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt riihimäkeläisten Reijo ja Marjatta Wihisen jättämän Rutalahden yleiskaavaa ja Rutajärven rantayleiskaavaa koskevan valituksen. Vantaalaisyrittäjä ajoi poliisin tutkaan 184 km/h nelostiellä Leivonmäellä sunnuntaina iltapäivällä. JyPK White oli joukkuemateriaaliltaan tasaisempi. päivänä Futisviikko JoSePa MultiAnts 4–0 E97-tytöt, Jyväskylä 8.5. D95:n kauden avausottelu pelattiin JJK Sudet -joukkuetta vastaan. Näin ollen kunnostus ei välttämättä toteudu tänä vuonna. Nyt kypärän tiukasti verhoama mies ajeli poliisipartiota vastaan Joutsan keskustassa, joutui pysäytetyksi ja narahti. Tasaisten joukkueiden tasavahvaa vääntöä. Kiinteistöverotuoton pitäisi nimittäin olla melkoisen tasaista vuodesta toiseen. Maalit: Olli Malin (3), Ville Ilmonen (2) ja Samu-Pekka Heino (2). Leivonmäen kunnan vastaveto oli, että kaava asetettiin voimaan, vaikka valitus olikin sisässä. Kevään ensimmäisen ottelun aivan alkuhetkiä lukuunottamatta JoSePa hallitsi peliä selkeästi. Keskitoppari Ville Saarela ja keskikentällä pelannut Janne Kosunen esittivät erinomaisia otteita ja voiton varmisti aina varmasti maalissa pelannut Vesa Hurri. Pitkään suunniteltua vierasvenesatamaa Rutalahteen ei kuitenkaan ainakaan tällä tietoa ole tulossa. Ilves II JoSePa 0–2 Miehet V div., Jämsänkoski 6.5.2008. JoSePa haki tuntumaa isoon kenttään ja varsinkin pelin alussa oma peli ei toiminut. – Kokonaisverokertymä on oikein. Lisäksi hän yritti ajaa autollaan matkustajakaksikon päälle. Kunnostus on tarkoitus suorittaa hankerahoituksella. Yhteisöveroja on ilmeisesti kirjattu vuonna 2006 kunnassa vahingossa kiinteistöveroiksi, selvittää kunnanjohtaja Reijo Urtti, joka on penkonut asiaa myös verohallinnon suunnasta. Jukka Huikko . Talkootyötähän tässä on valtavasti, kertoo Tarkkanen Kunnostuksessa on suunniteltu muun muassa alueen puuston raivausta, alueen tasaamista, laiturin siirtoa, pukukopin kunnostusta, WC:n rakentamista sekä valopylväiden hankkimista. Punaista Volvoa kuljettaneelta mieheltä paloivat päreet totaalisesti sunnuntai-iltana Leivonmäen Teboilin pihassa. Hallinto-oikeudella olisi jo aikanaan ollut mahdollista kumota Leivonmäen vastaveto, mutta se ei tehnyt niin. Tästä huolimatta Wihiset päätyivät valittamaan. Tästä on tarkoitus kattaa kunnan, valtion ja EU:n maaseuturahaston hankerahoituksella reilut 26.000 euroa ja talkootyön arvolla reilut 8.500 euroa. – Kyllähän vierasvenesatama olisi kyläyhdistykselle liian suuri homma. Vastustaja oli tällä kertaa selvästi heikompi. Luhangan äskettäin julkaistun vuoden 2007 tilinpäätöksen myötä on paljastumassa pieni virhe koskien vuoden 2006 verokirjauksia. Markku Parkkonen Rollaattorimarssi näkyi Joutsassakin Valtakunnallinen rollaattorimarssi näkyi Joutsassakin, joskin perjantaina päivää aiemmin kuin muualla maassa. Maalit: Iida-Maria Lahti (2), Kaisa Malin (2). Wihisten on mahdollista edetä asiassa kuukauden aikana korkeimpaan oikeuteen. Jos näin ei tapahdu, saa kaava lopulta lainvoiman. Tapaus juontuu siihen, että kaavoitusprosessissa ei päästy sopuun Wihisten kanssa. Henkilökunta ja sukulaiset nappasivat terveyskeskuksen ja vanhainkodin asukkaat mukaan ja tekivät kierroksen Joutsan keskustassa kevätauringon paisteessa. Leppä JoSePa 0–7 D95-pojat, Leppävesi 12.5. Maalit: Oskari Peltonen, Janne Kosunen. Tutkinnan ”päälinjat” ovat, että Volvokuski on joko hermostunut linja-auton liikennekäyttäytymisestä tai sitten asiassa on jotakin muuta taustalla. Tällä hetkellä kyläyhdistys odotteleekin virallisia hankepäätöksiä, jotka tosin venyvät syksyyn. Rutalahden kyläyhdistys aikoo laittaa kylän yleisen uimarannan kuntoon ja samalla rakentaa uimarannan viereen pienveneille venevalkaman. . Ilman korttia moottoripyörällä . Pomppurata herätti paitsi virkamiesjohdon myös talousasioita seuraavat kuntalaiset. JJK: lle ansaittu voitto. JyPK White JoSePa 3–1 E97-tytöt, Jyväskylä 8.5. Virhe ei näillä näkymin aiheuta toimenpiteitä. Paikalla oli 100 km/h: ssa nopeusrajoitus. Wihiset valittivat Leivonmäen kunnanvaltuuston vuoden 2007 syyskuussa tekemästä kaavapäätöksestä. Josepa pelasi hyvin ja varsinkin toisella puoliajalla oma syöttöpeli kulki mallikkaasti. JJK Sudet JoSePa 2–0 D95-pojat, Huhtasuo 7.5. Rutalahden uimaranta sijaitsee kunnan omistamalla maalla. Kyläläisten talkootyön ja kyläyhdistyksen oman rahan lisäksi kunnostukseen saadaan rahaa hankerahoituksesta sekä kalastuskunnalta. Kiinteistöverot harppasivat ylöspäin vuonna 2006 ja putosivat normaalille tasolle jälleen 2007. Ottelun loppua kohti JoSePa paransi koko ajan peliään, mutta kiri ei aivan riittänyt. Se oli ollut kuivumassa neljän vastaavan rikkeen vuoksi. . Puheenjohtaja Jouko Tarkkasen takana näkyvään lahteen tulee lapsille sopiva matala uimaranta. Vierasvenesatamaa ei tiedossa ainakaan lähiaikoina Kyläyhdistys haluaa laittaa Rutalahden uimarannan kuntoon Hallinto-oikeus hylkäsi Wihisten valitukset Yhteisöverotuottoja kirjattu vahingossa kiinteistöveroksi Kortti takaisin ja saman tien kuivumaan . Kuvassa etualalta lukien Galina Pietarinen ja Esa Salonen, Suvi Ahola ja Olga Malin sekä Tuija Heinonen ja Anna-Liisa Leppäketo. Se vaatisi myös muita palveluja, arvioi Rutalahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Tarkkanen
klo 9.30-12 päiväkerho Pappilan kerhotilassa. / lomakeskukset /sinun hyväksesi lomat. Tv. Jumalanpalveluksen jälkeen seppelten lasku ja srk-kodilla kirkkokahvit. Jose Turunen opettaa. Lähes 20 vuotta yhdessä musisoinut TomTom-duo esittää 45 minuutin konserttikokonaisuuden, johon teokset on tilattu suomalaisilta nykysäveltäjiltä. Ota mukaan omat eväät ja makkaraa, jos haluat paistaa. Mannapuuro, marjoja, leipä, leikkele. omaishoitajien retki Pertunmaalle. Tervetuloa! Putkilahden helluntaisrk Lastentapahtuma su 18.5. klo 13 messu talvikirkossa. 12-23, ”Saara – lupauksen tytär”. Miesten harrastevuoro on torstaisin klo 20. Ke 21.5. klo 14 Leivonmäen kappelisrk:n lähetys-ja diakoniatukiryhmän kokous srk-talossa (huom. Yhteiset Ke 14.5. Tervetuloa pelaamaan! Tammijärven Tammi Onnenpäivä Synttärionnittelut Mika Niinirannalle. Valovoimainen, jo vuosikymmeniä Suomen suosituimpiin artisteihin kuuluva Katri Helena Kalaoja esiintyy Luhangan kesäkirkossa sunnuntaina 15.6. matkan ja ruuan. – Klo 13 lauluhetki palvelukoti Pajulinnussa. Tervetuloa koko perhe! Nuoret To 15.5. kello 12 päivärukous. Tervetuloa! Diakonia Ke 21.5. Ma 19.5. Kyllä kai Frederikki soi Tv. klo 9.30-11.30 avoin kerho srk-kodilla. vanhemman väen päiväpiirin retki Hartolaan palvelupäivään. Kesäkirkon konserteilla tuetaan muun muassa alueellista syöpätyötä Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen kautta. 4.22 22.04 To 15.5. Joutsa: Ma 19.5. Matkoja. www.elakeliitto.. 014-8301 147 tai kirkkoherranvirastoon p. Nuudeli-kalkkunawokki, tomaattilohkot, vp. ( 014) 611075. Rölli: Ma 19.5. Puolisen tuntia ennen konsertin alkua kirkossa esiintyy Teemu Kyllönen (harmonikka). Puhuja: Markku Peltonen. Nuoret Ke 14.5. Kirkkokonsertin nimi on Soi laulu hiljaa koostuen tutuista suomalaisista sävellyksistä. Myös netissä os. klo 18.30 srk. Oppaana Niilo Kukkanen. Muut tilaisuudet Ke 14.5. klo 18.30 Israel-ilta srk-kodilla. 040 563 1271. Pe 23.5. klo 18-19.30 nuortenilta Annan Kammarissa. Ti 20.5. Kalakeitto, ruis-sporttileipä, marjakiisseli. klo 10 lasten kevätkirkko Joutsan kirkossa. Pe 23.5. hedelmä. päivä ja aika). Moos. Naisten harrastevuoro on perjantaisin klo 20. klo 14 raamattupiiri srkkodilla. Retken hinta 10 e, sis. koti Jousitie 42, Joutsa. ei ole Kirkkokuoron harjoitusta. Kello 13.30 vanhainkotihartaus. Auringon nousu ja lasku Ke 14.5. kotiväki ja sukulaiset Ruokalista . Possun palapaisti, perunat, kasvis, kaalisalaatti. Luhanka: Ma 19.5. kirkossa, mukana 50 vuotta sitten ripille päässeitä. klo 19.00 Kotikokous, Koivistolla Rajatie 13 Hartola, Helena Penttilä. To 22.5. Palapaisti, perunat, salaatti. Lähtö mh (vanha) klo 11.15 pikkuautoilla. klo 13. klo 12 Tammijärven Orijärvellä. Ke 21.5. Mukana Markku Peltonen. kello 19 sanan ja rukouksen ilta. klo 11.30 Virsikuoron harjoitus srk-talossa. Ti 20.5. kello 11 jumalanpalvelus puhuu Anita ja Jorma Niittynen. Musiikki Ke 14.5. Lapset Ke 14.5. Lihapyörykät, kastike, perunat, kasvis, juuresraaste. Suomen Kansallisoopperan orkesterissa soittavat kontrabasisti Juha Pesonen ja lyömäsoittaja Keijo Puumalainen pitävät kirkkokonsertin Leivonmäen kirkossa sunnuntai-iltana 18.5. Lähtö bussilla, pankkiaukiolta klo 10.00 ja Tammiharjusta 10.20. Ke 21.5. Israelin ystävät Joutsan osasto SENIORIEN KEVÄTRETKI! Leivonmäen kansallispuistoon ti 20.5.2008. Kaatuneitten muistopäivä. Vuosina 2003-2005 syntyneiden lasten päiväkerhoihin ilmoittautuminen 16.5. Liha-makaroonilaatikko, porkkanaraaste, ketsuppi, vp. Broileripyörykät, perunat, kastike, salaatti. klo 18 Tuomasmessun lauluryhmän harjoitukset srk-talossa. To 22.5. Lähetys To 15.5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuija Emaus-Etindellelle, p. Kuljetuksen maksaa yhdistys. Su 18.05. 040-5087 023. Leivonmäen mummo ja pappa, iskä, äiti ja pikkuveikka Eläkeliiton Leivonmäen yhdistys Toukosiunaus torstaina (huom. Kotijoukot Paljon onnea 8-vuotiaalle Leevi Halttuselle Tv. Luhankalaiset kädentaitajat ovat jälleen vahvasti mukana konserttiviikonloppuna järjestäen myyntinäyttelyn kunnantalolla entiseen tapaan. Joutsan srk / Leivonmäen ja Luhangan kappelisrk Joutsa Jumalanpalvelukset Su 18.5. Jauhemaksapihvit, kastike, perunat, puolukkaa, salaattia, vp. Ti 20.5. TomTom-duon enkelisoitto Leivonmäen kirkossa . Järj. Su 18.5. Kolehtikohde sama kuin Joutsassa. Lapset Ke 21.5. 0400 858 313 tai janne.pajunen@pp.inet.. 4.07 22.19 Ke 21.5. klo 18.30 Ruokorannan lähetyspiiri Lauri ja Sanna Väisäsellä, Säynjärventie 124. Joutsan Seutu 26 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Ensimmäinen pelikerta on maanantaina 19.5.2008. klo 12 Toukosiunaus Havumäessä Eero Karhalalla. Kaatuneitten muistopäivä. Israel-ilta ma 19.5. 050-4149 234. 12.00 alkaen.Arvontaa, buffetti.Tervetuloa jakamaan levinneet perennat/kasvit. Ke 21.5. Su 25.5. Tervetuloa! järj. 4.17 22.09 La 17.5. To 22.5. Joutsan itäinen maa-ja kotitalousseura ry. Lähtö klo 9.30 srk-kodilta, paluu n. avoimen kerhon kevätretki kirkkopuistossa, sään salliessa ollaan ulkona koko kerhoaika. Saarna ja liturgia Timo Pietilä, kanttori Aki Rämö. Saarna ja liturgia Erkki Viinikainen, kanttori Aki Rämö. klo 18 naisten raamattupiiri srk-kodilla, 1. 4.14 22.12 Su 18.5. Kahvitarjoilu. klo 18-19.30 nuortenilta kyläkirkossa. Vapaa pääsy. Kolehti seurakunnissa tehtävän nuorisotyön tukemiseen ja kehittämiseen, Nuorten Keskus ry. lihapiirakka. JALKAPALLOKOULU Jalkapallokoulu alkaa toukokuussa, mutta aloitustilaisuus vanhemmille pidetään ke 21.5 klo 18 Joutsan liikuntahallin kokoustilassa! Pallokoulu on tarkoitettu -02, -03 ja -04 syntyneille lapsille. Kahdenkalankeitto, ruisleipää, kurkkusiivut, vp. Lähde mukaan ja tuo ystäväsikin! JOUTSAN SEUDUN KANSALLISET SENIORIT RY PESÄPALLOA pelataan Tammijärven koulun kentällä kesällä 2008 maanantaisin ja torstaisin klo 19.00-20.30. klo 10 sanajp. kirkossa. Sarjajoukkueiden otteluohjelmat näkee osoitteesta www.joutsa.?/josepa Lisätietoja saa Valmennuspäällikkö Janne Pajuselta p. Kolehtikohde sama kuin Joutsassa. 4.04 22.22 Katri Helenan konsertti Luhangan kesäkirkossa . 4.12 22.14 Ma 19.5. Saarna ja liturgia Matti Kallioinen, kanttori Leena Makkonen. mennessä päiväkerhotoimistoon p. Kahvija mehutarjoilu! Tervetuloa! Joutsan Pommi ry / hiihtojaosto Onnea Miikka Temoselle 15-vuotissyntymäpäivän johdosta. klo 18 Tuomasmessun lauluryhmän harjoitukset srk-talossa. Uunimakkara, muusi, tuoresalaatti. Eläkeliiton Joutsan Yhdistys Haetaan yhdessä tuettua lomaa Lehmirantaan 11.-17.11.08. jogurtti. 040-7752364. Su 18.05. klo 17 Tuomasmessulaulujen harjoitus srk-kodilla. Luhanka Jumalanpalvelukset Su 18.5. Pinaattiohukkaat, kinkkukasvissalaatti, puolukkahillo. Ke 21.5. Ke 21.5. mennessä Kirsti Häkkiselle p. Karemajat-Tromsa 59.8 / SaarenmaaHiidenmaa 1-4.9 / Budapestiin 28.9 -2.10 Tiedustelut ja ilmoittautuminen piiriin puh. To 15.5. Koko perhe tervetuloa. Joutsan kirkkokuoro Lähtö pe 16.5. ei keskiviikkona) 22.5-2008 Havumäessä Eero Karhalalla klo 12.00. Talo tarjoaa kahvin, teen, sinapin ja ketsupin. Ruokailu 9 euroa henkilö. leikkeleleivät. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedustelut perjantain 16.5 iltaan mennessä Laastola 882 587 tai Lammi 040-8279880. Tervetuloa! Ti 27.5. klo 19.00 Kristus-ilta. klo 15.00 srk-kodilta Helsinkiin suunnitelman mukaisesti. Tervetuloa lapset ja vanhemmat/huoltajat! Vuosina 2003-2005 syntyneiden lasten päiväkerhoihin ilmoittautuminen 16.5. Pe 16.5. Juha Pesonen, kontrabasso ja Keijo Puumalainen, lyömäsoittimet. Luhangan musiikkiyhdistys jatkaa Suomalaisia laulajia Luhangan kesäkirkossa -konserttisarjaansa edellisistä kesistä poiketen vain yhdellä, mutta todennäköisesti yhdellä odotetuimmista konserteista. 014-8301 100. Kirkolliset Kastettu: Peetu Pekka Verneri Natri Joutsan helluntaisrk Jousitie 36 To 15.5. Israelin Ystävät ry. Kaatuneitten muistopäivä. Konsertin aloittaa sen nimeksikin valittu luhankalaisen Toni Edelmannin sävellys. Harjoitellaan messussa käytettäviä lauluja. Ke 21.05. 014-8301 100. Muut tilaisuudet Ma 19.5. klo 10 sanajp. klo 18.00 Lasten kerhon kevätjuhla. To 22.5. klo 18 Enkelisoitto – moderni kirkkokonsertti Leivonmäen kirkossa. Röllin risotto, kurkku, punajuuri. Lisätietoja: Tiina Heinonen, puh. Mukana ei ole sarjapelaajia ja junioreita. Kirkkokahvit srk-kodilla. klo 10 messu kirkossa. Su 18.5. klo 11.00 Päiväkokous, Eija ja Hannu Korhonen. 4.09 22.17 Ti 20.5. päivänä Mokanen Seurakunnat Järjestöpalsta Monivuotisten kukkien ja pensaiden vaihtopäivä Maapirtillä 17.5 -08 klo. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla sekä kahvitilaisuus srk-talossa. 4.19 22.07 Pe 16.5. Leivonmäki Jumalanpalvelukset Su 18.5. 014-8301 147 tai kirkkoherranvirastoon p. Lapset Vuosina 2003-2005 syntyneiden lasten päiväkerhoihin ilmoittautuminen 16.5. Ti 20.5. Jauhelihakastike, perunat, salaatti. Kalakeitto, kinkkuleipä, hedelmä. Kahvitarjoilu. Siinä esiintyvät Esa Niemisen (piano) lisäksi Pekka Kuorikoski (kosketinsoittimet, viulu), Juha Lanu (kitara) sekä Helena Paavola (sello). Luvassa on varmasti erilainen ja erikoinenkin tapahtuma, jossa hengellinen etsintä on kuitenkin vahvasti läsnä.. Jumalanpalveluksen jälkeen seppelten lasku ja kirkkokahvit. Pe 23.5. Pyydä hakukaavake Sisko puh. Musiikki Su 18.5. mennessä päiväkerhotoimistoon p. kirkkoherranvirasto avoinna klo 9-12. Järjestöpalsta Joutsan Pommi ry:n hiihtokauden 20072008 päättäjäiset perjantaina 16.5.2008 klo 16 Joutsan liikuntahallilla. Esa Niemisen kvartetti toimii konsertin säestäjänä. To 22.5. Tervetuloa! Itä-Päijänteen vapaasrk Yhdystie 1, Joutsa Ke 14.05
Illan päätti Helsinkiläinen Sotahuuto. T9 1,0 km: 1) Tuuli Liukkonen 4.07. Miehet 5,0 km: 1) Jere Rossi 17.02, 2) Petteri Oksanen 22.26. Karhuista tuli kolme havaintoa eri yksilöistä. Tapahtuma sai alkunsa nuoren Vesa Pitkäsen suusta. ??????????????????????. Kuvassa oleva seitsemännen luokan tyttöryhmä sijoittui sijalle 11. ???????????????. Oikea vastaus: Kiinassa Kysymys 2: Kuinka monta hevosta on Joutsan seutukunnalla. Mielenkiintoinen havainto oli tammikuulta, jolloin karhu oli ilmeisesti joutunut lähtemään liikkeelle pesästään jonkin häiriötekijän vuoksi. Susista oli havaintoja sekä yksin liikkuvista yksilöistä että havainto yhdestä kolmen suden laumasta tammikuulta. P13 3,0 km: 1) Jesse Minkkinen 9.56, 2) Ville Oksanen 10.16, 3) Juuso Järvinen 11.34, 4) Olli Tuominen 15.19, 5) Henri Reinikainen 15.22, 6) Mika Hartonen 15.23, 6) Juha-Pekka Salonen 15.23. Jaksolta tuli yksi havainto ahmasta. ?????????????????????????????. Oikeat vastaukset lähettäneiden tilaajiemme joukosta kännykkäpalkinnon voittajaksi arvottiin Eva Haavisto Vantaalta. ????????????????????????????. Alarivissä vasemmalta Emma-Elina Lahti, Maria Kolley ja Mari Ruunula. Pentueissa oli 1–3 pentua. Jyrki Ilmonen Yläasteen tytöt tanssivat kilpaa . Tapahtumaa olivat järjestämässä Joutsan kunta, seurakunta, helluntaiseurakunta, 4H, nuorisoseura sekä Moshpit Finland. Talven suurpetohavainnoista yhteenveto . Seiskojen sarjassa teema oli vapaa. Kuvassa vasemmalta ylhäältä Heidi Mutkala ja Bintu Sissoho. ????????????????????????????. Mukana olivat myös Päivi Niemi sekä maanalainen levykauppa. ????????. Naiset 3,0 km: 1) Pirjo Soilu 10.56, 2) Maiju Rantanen 13.11. Pennun kuolinsyytä ei voida varmuudella sanoa. Idea lähti kehittymään ja nyt Mättösessiöt järjestettiin jo neljännen kerran. Vastapainoksi metallimusiikille lavalla kävi myös puhumassa Päivi Niemi. ?????????????????????????????????????????????. Kysymys 4: Mikä kasvi aiheuttaa ongelmia Myllynlahdessa. Runneltun musiikki oli tyyliltään hardcorea ja bändi saapui soittamaan Lahdesta. Niin yksittäisistä kuin pentueistakin on tehty havaintoja ympäri yhdistyksen aluetta. Esiintyjinä olivat Sotahuuto, Pain Remains, In Process sekä Runneltu. Tulostuutti . ???????????????????????????????. ????????????????????????????????. Joutsan Seutu 27 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. Ympäri vuoden ilmoittaa uivansa 11,8 % vastaajista. ?????????. ??????????????????. Illan aikana tunnelma oli korkealla ja hiki virtasi. T11 1,0 km: 1) Bettina Törnvall 4.04. . ????????????????. ????????????????. päivänä Joutsan Seudun kevätkisan oikeat vastaukset: Kysymys 1: Missä maassa Juha Uosukainen opiskelee sirkusakrobatiaa. T15 3,0 km: 1) Suvi Minkkinen 10.51. ?????????????????????????????????. ????????????????????????????. Oikea vastaus: 207 Kysymys 3: Minä päivänä ovat vuoden 2008 Joutopäivien avajaiset. on päättynyt. – Runneltu oli mukavan kuuloista ja hyvin energinen bändi, kuului yhdestä poikaporukasta. T7 0,5 km: 1) Vilma Lehtonen 2.53, 2) Chrisse Törnvall 2.55. Joutsassa järjestettiin lauantaina 3.5. Maaliskuun lopulla löytyi ilveksen pennun pää, joka lähetettiin tutkittavaksi RKTL:ään. Ilveshavainnot ovat lisääntyneet huomattavasti. T13 3,0 km: 1) Jenni Ilmonen 9.54, 2) Jutta Ilmonen 10.26, 3) Viivi Lehtonen 11.12. ????????????????????. Oikea vastaus: 11.7. P15 3,0 km 1) Matti Rantanen 10.43. Joutsan Pommin maastojuoksumestaruudet P7 0,5 km: 1) Jesse Järvinen 2.48, 2) Rasmus Sissoho 3.48. ?????????. ???????????????????????????????????????????????????????. Onnea! HUOM: Muistathan, että tilaamalla Joutsan Seudun toukokuun loppuun mennessä osallistut vielä kahden kännykän arvontaan. ?????????. Toukokuussa talviturkin heittää 23,5 % ja huhtikuussa 7,1 %. Joitakin ilveshavaintoja täysikasvuisista yksilöistä on tehty aivan pihapiireissä, mikä on huolestuttava piirre. Illan aikana kävijöitä riitti, sillä määräksi saatiin reilut 170 ihmistä. ????????????????????????. Hiki virtasi ja väkeä riitti Metallimusiikki soi Nuokulla Mättösessioissa. Hän keksi kaveriporukan kanssa idean, että Joutsassa voitaisiin järjestää metallipainotteinen gospelmusiikkitapahtuma. Jonna Keihäsniemi. Uudessa kyselyssä kaivataan mielipiteitä Joutsan mökkiläistoimikunnasta. Suurpetohavainnoinnin talvijakso 1.1.–30.4. Ysien joukkueen sarjassa teemana oli maat ja kulttuurit. . Mutta se kuuluikin musiikin tyyliin yhtenä osana. Karhujen havainnointi painottuu kesäjaksolle johtuen karhujen talviunesta. Nettikysely Suurin osa ui vasta kesällä . Toinen olennainen osa oli pitkät hiukset ja pitkälettisiä tyyppejä näkyikin joka puolella Nuokkua. ??????????????????????????. Sarjojen voittajajoukkueet etenivät toukokuussa Helsingissä käytävään ?naaliin. Joutsan-Luhangan yläasteen tytöt vierailivat huhtikuun lopulla kahden joukkueen voimin Power Mover -tanssikilpailun karsinnoissa Joensuussa. Itä-Päijänteen rhy:n osalta havainnoista on yhteenveto tehty. Joutsan Seudun nettikyselyn vastaajista suurin osa eli 57,6 % aloittaa uintikauden vasta kesällä. ????????????????????????????????. ????????????????????????????????. Hän kertoi Jumalasta, rakkaudesta, joka auttaa ja kantaa. Oikea vastaus: Karvalehti. Illan aloitti Runneltu, jossa bassoa soitti koko tapahtuman keksijä eli Vesa Pitkänen. ??????????????????????????. Ysiluokan tytöt puolestaan peräti kolmansiksi. Eturivin pitivät vallassaan koko illan moshaajat ja heillä kyllä menoa riitti. Mättösessio 4 Joutsan Nuokulla. ?????????????????
SOUTUVENEET 1295,sis. asennettuna MAHTAVA VIEHEVALIKOIMA Abu, Kuusamo, Bete, Nilsmaster, Rapala, Meps ym. 29,TARJ. Joutsan Seutu 28 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. -50% 399,urheilu alk. ym. airot Abu alk. 25,79,alk. päivänä 4995,Kuvan paketti yht. 690,169,SAUKKO 510 LUUKULLINEN 1550,Helly Hansen KELLUNTALIIVIT 25,Kaikki koot 30-120 kg MINKKIVERKKOKATISKAT Urheilukauppaa Joutsassa yli 30 vuotta 4-tahti 4 hv 850,alk. 29 ,90 Aikuisille HALTI 3 vaihdetta jalkajarrulla (399,-) 329,Uimahousut alle 8,ovh. (014) 882 325 765,KYSY TARJOUKSET Lasten SANDAALIT koot 22-34 TESTIVOITTAJA YAMAHA PARAS MOOTTORI SOUTUVENEESEEN SOUTUVENEET alk. 29 ,90 (49,90) NYT 30,(79,90) POISTO Tuo filmisi meille -kuvapalvelu 10” lasten 7-VAIHTEINEN (499,-) Kaikki varastossa olevat RULLALUISTIMET Vapa + kela + siima VIRVELISETTI. Joutsa, p. airot SAIMAN 1395,sis. 19 ,90 alk
???????????. ?????????????????????????????. ?????????????????????. Voit muokata keräilykorin sisältöä ennen tarjouspyynnön lähettämistä. ??????. ????????????????. ?????????????????????????????????. ????????????. ????????????. Löydettyäsi etsimäsi tuotteet, lisää ne helposti keräilykoriin. ?????????????????????????????. ???????????. päivänä ?????????. Käy tutustumassa: Kaikki antennialan työt ammattitaidolla! TV-Huolto A. ???????????????. ??????????. ?????????. ????????????????????. ?????????????????????????????????????????????????????????????????. ???????????????????????. ???????????????????????????????. ??????????. ?????????????????????????????????????????????????????????????. ????????. Lehtinen Rantatie 9, 19650 Joutsa, Puh. Saatuamme tarjouspyynnön, laskemme tarjouksen ja otamme sinuun yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostitse. Joutsan Seutu 29 – N:o 20 – 2008 Keskiviikkona, toukokuun 14. ??????????????. ????????????????. ?????????????????????????????????????????????????????????????. ??????????????????????. ??????????????????????????????????????. ???????. Annamme apua myös digiboksien käyttöönotossa. Tutustu sähköiseen tuotehakuun Tuotepalvelun avulla voit hakea tuotteita tuoteryhmien tai yksittäisten tuotteiden mukaan. ??????. Sähköurakointi ja antenniasennukset Sä h kö -H en kk a Yhteystiedot: Henkka: 0400 643 448 Kariharjuntie 9, 19650 Joutsa www.sahko-henkka.fi kuntotutkimukset turvaja ohjausjärjestelmät sähköasennukset antenniasennukset kuntotutkimukset turvaja ohjausjärjestelmät sähköasennukset antenniasennukset Antenniasennukset Asennamme ja suuntaamme pientalon antennit asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kokouksia. ????????????????????????????????????????????????. ????????????. 0400-241 661 ????????????. ???????????????????