Joutsan Seutu Keskiviikkona, kesäkuun 27. Puita kaatui myrskyn aikana muassa Pertunmaantiellä Rasinahon kohdalla ja Korkeakankaantiellä Leivonmäellä. Järvi-Hämeen Tavallista parempi ruokakauppa J O U T S A Keskustie 3, 19650 JOUTSA, p. Letkaliiterillä sähköt katkesivat hieman ennen puolta yötä. LOUNAS: ma-pe 11-14. Sähköverkon korjaustöitä tehtiin jo myrskyn aikana ympäri seutukuntaa ja keskijänniteverkon viat JärviSuomen Energia sai korjattua lauantai-iltaan mennessä. 020 7694 330 joutsa@k-supermarket.fi Palvelemme ma-pe 7-21, la 7-21 ja su 10-20 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 28.6.–1.7. 0207756080 NUOHOUSTA Joutsan seudulla Pepen Piippupalvelu Oy Kauttamme myös ilmanvaihtoJuha 0400 510 351 kanavien puhdistukset Joni 045 117 6767 Pepe 0400 742 269 Ravintola KELLARIN AUKIOLOAJAT: TERVETULOA! 045-350 6666 Jousitie 39 www.aattojaelli.fi ELLIN KAHVILA: Avoinna: ma-pe 09-14. päivänä N:o 26 – 2018 Irtonumero 1,20 € TAKSI Ahti Tarhanen Esteetön kuljetus (pyörätuoli) 1 + 8 henkeä P. Vahingot olivat lähinnä sähkölangoille ja teille kaatuneita puita. KLO 10-16. Letkaliiterin varautumista poikkeustilanteisiin parannettiin viiime remontin yhteydessä. Lisäksi pelastuslaitos kävi Hiekkaharjuntiellä ja Kumputiellä vahingontorjuntatehtävissä estämässä kaatumassa olleiden puiden kaatumista talojen päälle. Keskijänniteverkon vikojen korjaamisen jälkeen korjaustyöt painottuivat niin sanottuun pienjänniteverkkoon, joka jakaa sähköä kiinteistöille. Ennakkoliput myynnissä Ravintola Kellarissa 1 pv 20 €, 2 pv 30 €! Ovelta 1 pv 25 €, 2 pv 40 €. 650 G MARINOITU TAI N. ELLEI TOISIN MAINITA 8 99 KG TUORE KOKONAINEN LOHI 1-3 KG, NORJA RAJOITUS: 2 KALAA/ TALOUS 19 95 KG K-RUOKAMESTARIN RUODOTTOMAT LOHIMEDALJONGIT 7 99 KG PORSAAN KASSLER PALANA & PIHVINÄ Kesäpöydän TÄHDET 9 95 KG K-RUOKAMESTARIN PAREMPI NAUDAN JAUHELIHA 10% K-RUOKAMESTARIN TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEEPIHVI 5 99 KPL K-RUOKAMESTARIN MARINOIDUT KARITSAN PAAHTOPAISTIPIHVIT PORSAAN SISÄFILEE N. PAIKALLA MYÖS TUOTTAJIA LÄHITILOILTA KERTOMASSA TOIMINNASTAAN. Jukka Huikko Tarja Kuikka. Näiden osalta laajimmat ja pisimmiksi venyneet katkot koskettivat Joutsassa niin sanottuja Suonteen takaisia alueita, eli muun muassa alueita Mieskonmäen, Pärnämäen ja Marjotaipaleen suunnalla. Myrsky katkaisi juhannusaattona sähköt myös Rutalahden Letkaliiterillä, jossa järjestettiin seutukunnan suurin juhannusaaton yleisötapahtuma, tanssit. Tansseja päästiin kuitenkin jatkamaan noin 20 minuutin pituisen tauon jälkeen, kun paikalle tuotu varavoimakone alkoi tuottaa sähköä. 040-1663 988 DISCO LAUANTAISIN 21.00-03.00 HUTTULA p. Myrsky katkoi sähköjä ja kaatoi puita juhannuksena JUHANNUSAATTONA ja juhannuspäivän vastaisena yönä riehunut Pauliina-myrsky katkoi laajalti sähköjä Joutsassa. MA-TO 14-22 PE 14-02 LA 12-02 SU 12-22 www.facebook.com/ aattojaelli 5.-8.7.2018 Joutsan Joutopäivät LÄHES 30 TAPAHTUMAA!! YLI 50 ESIINTYJÄÄ!! KATSO TARKAT OHJELMATIEDOT JAOSSA OLEVASTA KÄSIOHJELMASTA TAI: WWW.JOUTSA.FI/JOUTO MARKKINATORI UIMALASSA LA-SU 7.-8.7. PYYVINTILALTA YLÄMAANKARJANLIHAA, MÄENTALONTILAN LAMMASSÄILYKKEITÄ, RAPIONMYLLYN TUOTTEITA, JUKOLANJUUSTON CHEDDAREITA, RUTALAHDENMYLLYN RYYNEJÄ, SAATAVILLA MYÖS LÄHITILOILTA MANSIKKAA, PERUNAA, SIPULINIPPUJA, AVOMAANKURKKUA SEKÄ KESÄKURPITSAA. 550 G NATUREL 8 95 KG VESIMELONI ESPANJA 99 KG KIEKU VIRIKE KANANMUNA 10 KPL/580 G (1,72/KG) RAJOITUS: 1 ERÄ/TALOUS 2 RS 2.ERÄ 24 90 KG KG GRILLISTÄ! GRILLATTU KOKONAINEN BROILERI 24 90 PAIKALLISTA SINULLE -TAPAHTUMA TO 28.6. Sähkökatkoja lukuun ottamatta Pauliina-myrsky ei aiheuttanut seutukunnalla varsinaisia laajamittaisia tuhoja, mutta pienempää vahinkoa sen sijaan syntyi
Lisätöitäkin tehdään maksusta. Nyt näyttää siltä, että Ylönen säästyi byrokraattiselta väännöltä Ruotsin valtion Kuljetushallituksen kanssa. Jousitie 35 Puh. Sen vuoksi maksuvaatimus on peruttu. Joutsan Seutu 2 – N:o 26 – 2018 Keskiviikkona, kesäkuun 27. Pitopalvelua Häät, Syntymäpäivät, Muistotilaisuudet, Yritysten ja yhdistysten tilaisuudet Juhlapalvelu Piia Mäkinen P: 0400 909 369 PITOPALVELUA Tuula Salonen p. 0400 671 842 Teija Kupiainen koulutettu hieroja Rautamäentie 6, Joutsa Käyntejä myös asiakkaiden luona. klo 19-22 pop up-ravintolailta VAARUNHOVI & JONNA ORTJU La 30.6. Äskettäin niihin on toimitettu klapeja määrä, jolla pitäisi pärjätä tämä kesä. 044-036 2076 To 28.6. n Valmistuneita LUHANKALAINEN Toni Rämö on valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta talotekniikan koulutusalalta insinööriksi, suuntana sähköinen talotekniikka. Haettavana oli kaksi aluevalvojan kesätyöpaikkaa ajalle 11.6–5.8, ja hakijoita oli kolme. 040-733 3581 Osteopaatti Henri Ulmanen puh. 0400-988452 tai netissä www.hyteojala.fi Hyvinvointija terveyspalvelu Hanna Ojala Länsitie 7, Liikekeskus • Kosmetologiset hoidot • Sokeroinnit • Vyöhyketerapia • Intialainen päähieronta • Conquest-rentoutusterapia I.A. Tarkemmin www.meitinenerkia.fi tai 044 588 0478. alkuerä (tuuli -4,6): 1) Sini Toivola JyväskkKU 13,16, 2) Nea Puskala ÄhtU 13,28, 3) Riina Heikkonen LappUM 13,67, 4) Anniina Haapala JoutsPo 13,87. 040 565 9719 Letkakahvio pe-su klo 12-18 . Nyt sakon saajan täytyi lähettää kuva peräkärrystään ja sen kilvistä, jotta asia saadaan pois päiväjärjestyksestä. T13 100 m erä 2 (tuuli -1,6): 1) Netta Kallio PylkömY 14,16, 2) Emma Vainio SuolU 14,39, 3) Veera Reponen JoutsPo 14,71 Veeran sijoitus lopputuloksissa oli neljäs. Hollannin lähettämässä sakossa oli nimittäin rekisterinumero, joka oli sama kuin miehen omistamassa peräkärryssä. 044 981 1737 Toivakan Fysiopiste 040-686 1165 Varmimmin tavoitat meidät puhelimitse klo 12-13. Koulutettu hieroja Eila Paappanen Kivitie 12 P. Työaika on 25 tuntia viikko. EDELLISEN jutun julkaisun jälkeen kävi ilmi, ettei Ylönen ole lehtemme lukijoista ainoa uhri. Kilvillä FFF-983 oleva Fabia on itse asiassa ollut kaksi vuotta poistettuna liikennekäytöstä korjaamon pihassa, eikä suinkaan ole ollut ajossa Ruotsissa koskaan. Syy sakkoon oli, että miehen omistama peräkärry oli ajanut ylinopeutta Alankomaiden alueella. Janne Airaksinen Suonteen retkisatamien huollosta sovittu JOUTSA tilaa Suonteella sijaitsevien Möykkyja Selkäsaarten retkisatamien huollon täksi ja seuraavaksi vuodeksi Väylätiimi Oy:ltä hintaan 980 euroa plus alv. päivänä • FYSIOTERAPIA • HIERONTA • PILATES • AKUPUNKTIO / PENS ft. Työ sisältää iltaja viikonlopputyötä. Juhannuskisat 24.6. Yleensä kyseisen maksulapun peruuttaminen on tiettävästi hankalaa ja vaatii ohjeiden mukaan ensiksi laskun maksamista, ja sitten summan anomista takaisin. Parturi-kampaamo Länsitie 7 Joutsa p. Saarijärvi 82. Diplomikosmetologi Diplomivyöhyketerapeutti Kauneusja terveyspiste Satu Simola P. Markku A. 040-526 9979 Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kauppaja lahjakirjat Lainhuudot ja muut kirjaamisasiat Kaupanvahvistukset Muut asiakirjapalvelut Heikki 0400 468 770 Vesa 050 3071 557 toimisto@kuurnepalvelut.fi • Fysioterapia • Hieronta • Kotikäynnit • Tukisukat • Akupunktio • Personal training -palvelut • Yksilölliset tukipohjalliset Joutsan Fysiopiste Fysioterapeutit Tuuli Lavia ja Joni Satta Jousitie 36 puh. Osuuskunta SiniWuokot www.siniwuokot.com Siivouspalvelut Olemme lomalla 2.7.-22.7. klo 10.30 saakka BIOKAASUBUSSI liikennöi tänäkin kesänä! Perjantaisin ja sunnuntaisin Lahti-Nuoramoinen-SysmäLuhanka 1.7. juhannuskisat 22.6. 050-595 8625 Parturi-kampaaja ja ripsiteknikko T:mi Sirja Venäläinen Puh. Janne Airaksinen n Tulostuutti TULOKSIA yleisurheilusta juhannuskisoista: Keuruu 52. P13 100 m (tuuli -2,0): 1) Benedict Seppälä JoutsPo 14,10, 2) Arsi Lehtola OulPy 15,19, 3) Patrik Kinnunen SaarijPu 15,43 P13 Keihäs: 1) Leo Savolainen AnjLi 45,45, 2) Otto Hautanen PylkömY 42,48, 3) Paavo Puro SuolU 40,50...5) Benedict Seppälä JoutsPo 33,37. Monipuoliset maalauspalvelut Niina Sasin Tilaukset: 040 842 6133 Hoivapalvelut Terhi Virtanen 0440 889 889 Tilaukset ma-pe 9-17 . Tilaisuuden järjestää Joutsan Kotiseutuyhdistyksen historiapiiri, Jousan kylän tarinat talteen -hanke. klo 20.30-01 60-luvun ilta BERIT & STEEPLES Liput 16 € www. N 100 m 2. Katri Niiniaho p. Väylätiimi Oy:n kotipaikka on Mikkeli. Kiinteistönhoito, pienkorjaukset ym. 2.9.2018. Yritykseltä on tilattu retkisatamien polttopuuhuolto. Hänelle soitti pääkaupunkiseudulla asuva, mutta kesäjoutsalainen mies, jolle Hollanti oli lähettänyt muutaman kympin sakot. 040 842 6133 . varm. 0400-741 771 Tavatt. 040 831 6250 Hyvän ilman kampaamo T:mi Satu Kuisma Rantatie 3, Joutsa Puh. Joutsalainen Mervi Marita Lahtinen on suorittanut Etelä-Savon ammattiopistossa hotelli-, ravintolaja catering-alan perustutkinnon ja valmistunut kokiksi. . THE GANES ROCK’N ROLL ALL NIGHT LONG! ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY Pe 29.6. Toukokuun lopulla hän sai kirjeen (englanniksi ja ruotsiksi), jossa Swedish Tax Agency ilmoittaa, että Ylösen auto ei olekaan kulkenut ruuhkamaksuaseman kautta. Kotisivut, painotuotteet ja valokuvaamopalvelut (Passija henkilökuvat, yritys-, tilaja tuotekuvat), tietokonehuolto -ja myynti Jari Partanen 040 520 7730 . MUISTATTEKO muutama viikko sitten julkaistun jutun, jossa Ruotsin valtio penäsi autokorjaamayrittäjä Teuvo Ylöseltä ruuhkaveroa. Ajanvaraus 040 723 9774 Kotija Mökkipalvelu NIINIRANTA p. letkaliiteri.fi P. Asiasta teki hankintapäätöksen kunnanjohtaja Harri Nissinen. Huolto on kahdesti vuodessa ja hintaan sisältyy yleinen siisteys, haravointi, roskien keräys ja tyhjennys, paikkojen kuntokartoitus, käymälöiden tyhjennys, kuivikkeet ja 12 rullaa vessapaperia per saari. Onkin todennäköistä, että paikallislehden kiinnostus Ylösen perätöntä ruuhkamaksua kohtaan aiheutti ruotsalaisviranomaisissa oma-aloitteista korjausliikettä. Tarkempien tiedustelujen jälkeen Hollannista saapui nopeusvalvontakameran ottama valokuva, jossa näkyi moottoripyörä. On poikkeuksellista, että virasto toimii näin oma-aloitteisesti. Janne Airaksinen. Julkinen kaupanvahvistaja Martti Salonen 040 841 9649 Kauppakirjat, perukirjat, sukupolven vaihdokset ym. Teuvo Ylönen vastaan Ruotsin valtio, 1–0 Uimalan aluevalvojat valittu JOUTSAN uimalan aluevalvojiksi täksi kesäksi on valittu Jaakko Lahti ja Valtteri Hämäläinen. hiustenleikkaukset ilman ajanvarausta klo 10–15 LUOKKAKOKOUS JA KUVIEN SKANNAUSTA 7.7.2018 KLO 13.00–16.00 TYÖVÄENTALOLLA 1958 Jousassa kansakoulunsa aloittaneiden luokkakokous, jonka yhteydessä kaikille avoin valokuvien skannaustilaisuus ja kuvien katselua videotykillä. Ylönen oli saanut perättömän 2,11 euron ruuhkaveromaksuvaatimuksen, koska ruotsalainen liikennekamera oli lukenut rekisterikilven väärin. 044-388 3009 Julkisia kaupanvahvistajia Julkinen kaupanvahvistaja Jorma Welling Puh. Veikko 040-729 2597 Sirpa 040-735 5275 Jalkahoidot (myös kotikäynnit) Volyymiripsipidennykset Kestovärjäykset | Last Lift -kestotaivutus AJANVARAUS p. Jostain syystä sakko oli lähtenyt Suomeen. 040-414 2164 / Manu Pasanen Palvelemme sopimuksen mukaan. Lisätietoja Aila Niinikoski 0400284667 niinikoski.aila@gmail.com JURTTI PUB LAUANTAINA 30.6. 050 385 3045 Testamentit, kauppaja lahjakirjat, perukirjat, edunvalvontavaltakirjat
Pajunen: Pelkkä häiriötilanteisiin varautuminen ja vain niistä maksaminen ei ole kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu. Miten tällainen tilanne on syntynyt ja mistä se johtuu. Kustannustehokkaasti toteutetut investoinnit pienentävät osaltaan paineita sähkön siirtotariffien nostolle. päivänä n Sääennuste n Auringon nousu ja lasku hämärän kesto 27.6.2018 3:32 23:05 2:14 28.6.2018 3:33 23:04 2:14 29.6.2018 3:34 23:04 2:15 30.6.2018 3:35 23:03 2:16 1.7.2018 3:36 23:02 2:17 2.7.2018 3:37 23:01 2:18 3.7.2018 3:39 23:00 2:19 4.7.2018 3:40 22:59 2:21 Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Palvelevan meteorologin puhelinnumero 0600 1 0600 (3,98/min + pvm) Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Keskiviikkona +25 +26 +25 +25 +16 +16 +16 +16 +13 +13 +13 +13 +15 +14 +14 +15 +14 +16 +15 +16 +16 +17 +17 +18 +18 +19 +18 +18 n Mitenkäs. Lisäksi mainittakoon taltiointi Vilho Tiihosen ensimmäinen linja-autosta, joka liikennöi Joutsasta Jyväskylään kiertäen Leivonmäen kirkonkylältä Etu-Ikolan, Havumäen, Tikanmäen ja Särkimäen kautta Toivakkaan ja sieltä edelleen kaupunkiin. Joutsan Seutu 3 – N:o 26 – 2018 Keskiviikkona, kesäkuun 27. Tämä lainsäädäntökin kehittyy koko ajan, ja siinä kehityksessä pitää sähkönsiirtoyhtiöidenkin pysyä mukana toimintatavoissaan. 2) Miksi verkon rakentaminen kilpailutetaan, eikä sitä osteta suoraan konsernin osaomistamalta Elveralta. Urakointiliiketoiminnan kilpailu on Suomessa kiristynyt yllättävän kovaksi. Hänestä tuli lääkäri, ja hän asui työuransa aikana Rutalahdessakin. Elvera Oy on tässä tiukassa kilpailutilanteessa pystynyt tekemään lievästi positiivista liiketulosta, ja voittanut urakkakilpailuita perinteisen toimialueen lisäksi muualla Suomessa. Lumme Energia Oy on Suur-Savon Sähkön Oy:n ja Etelä-Savon Energia Oy:n omistava sähköä myyvä yhtiö. 5) Mikä ylipäätään on suuntaus on tällä saralla. Lisäksi varallaolosta ja vikojen korjaamisesta maksetaan työehtosopimusten mukaiset korvaukset. Avoin kilpailu kaikilla toimialoilla tarkoittaa jatkuvaa vauhdin lisäämistä. Näistä osaalueista muodostetaan urakkakokonaisuuksia, joita kilpailutetaan. Tykkyläinen: Vain riittävä työkuorma alueella kunnossapidossa ja rakentamisessa luo edellytykset häiriötilanteiden viankorjausresurssien ylläpitämiseksi. Tiihosen asiakaspalvelun kehutaan olleen niin viimeisen päälle, että hän toi tilauksesta jopa kengät Havumäen naisille kaupungista. joka päivä. Maisema-aihe onkin hyvin yleinen teema, ja tämä on ollut arvokasta ajankuvan säilyttämistä menneiltä ajoilta, mutta toki esillä on myös nykyajan kortteja. Elvera syntyi syksyllä 2016, kun kolme sähköyhtiötä yhdisti omat verkonrakennusyhtiönsä. asti tiistaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin aina kuuden tunnin ajan. Kotiseututalo Simolassa esitellään Leivonmäkeä postikorteissa n Info Sähköala ja yhtiöt SUUR-SAVON Sähkö Oy on energiakonserni, jonka omistava pääosin kunnat ja kaupungit, muun muassa Joutsa ja Luhanka. Esillä on 80 korttia yli sadan vuoden ajalta ja näyttelyn on koonnut Liisa Kukkanen. Isovuori on ollut nuorison suosima kokoontumispaikka erityisesti juhannuksena. Kuluttaja voi kilpailuttaa ja ostaa sähköenergian miltä hyvänsä alan toimijalta. Näkymä on kuvattu Kuhasenmäeltä kirkonkylälle päin, etualan valkoinen talo on pappila. 4) Suur-Savon Sähkö on edelleen Elveran merkittävä omistaja (49,5 prosenttia). Tiihonen ajoi tätä linjaa kymmenisen vuotta vuodesta 1927 alkaen. Näyttelyyn kortteja on löytynyt eri henkilöiden arkistoista ja muutamia on kopioitu keräilijöiltä. Järvi-Suomen Energia Oy on sähkönsiirrosta vastaava yhtiö, joka on Suur-Savon Sähkö Oy:n kokonaan omistama. Esimerkiksi Tammijärvellä töitä aloittelee nyt Eltel Oy. Suurimpia työkokonaisuuksia näistä voi samalla paikkakunnalla tehdä useampikin urakoija kuten esimerkiksi nyt, kun tehdään paljon laajoja kaapelointitöitä. Elvera Oy on verkonrakentamisen parissa toimiva osakkuusyhtiö, josta Suur-Savon Sähkö Oy omistaa 49,5 prosenttia. Tuota nousupainetta ylläpitää laki säävarman verkoston rakentamisesta. Maisemat ovat pusikoituneet. Pajunen: Verkon rakentaminen, tarkastus, huolto ja häiriötilanteisiin varautuminen ovat osa-alueita, joista kannattaa muodostaa riittävän suuria työkokonaisuuksia, jotta urakoijalla on töitä silloinkin, kun ei ole häiriöiden korjausta. Miltä Elveran kilpailukyky vaikuttaa omistajan silmissä. Kälkäjoen tienoilla nykyaikana liikkuneet tietävät, että moisia tulvatasankoja ei enää seudulla nähdä. 1) Kilpailuttaako Järvi-Suomen Energia verkon rakentamisen urakat. Pajunen: Kaikille verkostotöille pyritään hakemaan hintalaatu suhteeltaan optimaalinen ratkaisu, jotta sähkön siirron hinta pysyisi asiakkaille kohtuullisena ja laatu hyvänä. Kälkäjoki oli tuolloin kevättulvien aikaan niin vuolas, että tällaisiakin maisemia saatettiin nähdä. Kuvan auto on linja-auton ja kuormaauton välimuoto eli niin sanottu seka-auto tai sekajuna. Kukkanen on liittänyt kortteihin tietoja ja muisteloja kuvaaiheista, ja nämä ovat seuraavien tekstien lähteinä. ERÄÄSSÄ kuvassa on Rutalahden näkymiä Isovuorelta nähtynä kesällä 1914. Joutsan Seutu kysyi asiasta SuurSavon Sähkö Oy:n toimitusjohtajalta Markus Tykkyläiseltä ja Järvi-Suomen Energia Oy:n toimitusjohtajalta Arto Pajuselta. Elvera Oy on lisännyt vauhtiaan, parantanut kilpailukykyään, ja tämä on paras tae tulevaisuuden menestyksestä. Olen erittäin vakuuttunut siitä, että Elvera Oy tulee olemaan urakointimarkkinoiden mankelointivaiheen jälkeen yksi selviytyjistä. Lisäksi Energiamarkkinavirasto valvoo verkkoyhtiöiden kustannusten tasoa ja sähkön laatua, sekä asettaa yrityksille tehokkuusvaatimuksia vertaamalla samantyyppisiä yhtiöitä keskenään sähkön laadun ja kustannustasojen suhteen. Useita sekä Leivonmäki-Seuran että Rutalahden kyläyhdistyksen painattamista korteista on edelleen saatavilla. Leivonmäki-viikolla Simolaan pääsee 14.–22.7. JÄRVI-SUOMEN Energia Oy:n sähköverkon rakentamisessa varsin usein urakoitsija on nykyisin muu kuin Joutsassa tukikohtaa pitävä Elvera. Janne Airaksinen Rutalahden näkymiä Isovuorelta nähtynä kesällä 1914.. Samanlaisesta kääntöpuolen ulkoasusta pääteltynä vanhin kirkon kuva, pappilan kuva ja tämä maisemakortti ovat samaa sarjaa. Toimialalla tehdään investointimäärien kasvaessa ja kilpailun kiristyessä enemmän töitä aiempaa pienemmällä katteella. Viimeisen puolen vuoden aikana ainakin kaksi merkittävää urakointiyhtiötä on ajautunut konkurssiin, ja useimpien kannattavuus on heikentynyt. Sekä verkonrakentaminen että sähkönmyynti ovat tänä päivänä erittäin kilpailtuja toimialoja Suomessa. Kuvassa on Wihisen veljeksiä, tummapukuinen ylioppilaslakkipäinen mies on Arvo Wihinen (1895–1966). Se on velvoittava lainsäädäntö, joka isossa kuvassa pyrkii ohjaamaan hankintoja kustannustehokkaaseen suuntaan, mikä koituu asiakkaiden parhaaksi. Miksi Elvera ei kelpaa. Yhtiö ja sen menestys on Elvera Oyn omistajille, Suur-Savon Sähkö Oylle, Lappeenrannan Energia Oylle sekä Kymenlaakson Sähkö Oylle, erittäin tärkeitä. Töiden kilpailuttamisella pyritään huolehtimaan mahdollisimman tehokkaasta rahojen käytöstä investoinneissa. Yksi fuusioituneista yrityksistä oli SSS:n kokonaan omistama Suur-Savon Sähkötyö Oy. Yksi mielenkiintoisimmista korteista lienee vanhin Leivonmäeltä painettu kortti. Edellä mainittujen osa-alueiden pilkkominen omiksi liiketoiminnoiksi ei liiketaloudellisesti tunnu nyt kannattavalta. Tykkyläinen: Sähkön sekä kaukolämmön toimintavarmuus asiakkaillemme on edelleen Elvera Oyn asentajien hyvän ammattitaidon varassa. Jukka Huikko KOTISEUTUTALO Simolassa on esillä postikorttinäyttely nimeltä Leivonmäki postikorteissa. Kortteja on tehty aikanaan monenlaisella teemalla, esimerkiksi nähtävillä on Karhumäen veljesten ilmavalokuvien perusteella painettuja kortteja. Yhtiö vastaa siis sähköverkosta toimialueellaan sekä sähkönsiirron laskutuksesta kuluttajilta. Tämä kortti on kulkenut vuonna 1908. Tykkyläinen: Sähkön siirtoliiketoiminta on yhdyskunnan perusinfrastruktuuritoimintana Euroopan Unionin määrittelyn mukaan erityistoimiala, jota koskee lainsäädäntö julkisista hankinnoista. Pappilaa esittävä kortti on kulkenut jo vuonna 1901, joten painovuosi on se tai aikaisempi. Tukinuittoa esittelevässä kortissa eletään 1930-lukua Havumäen Kälkäjoella, perimätiedon mukaan kyseessä on Kymi-yhtiön uitto. Elvera toimii sähköverkkoinfran rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös vesihuollon, teollisuuden ja lämmön parissa. Onko niin, että häiriötilanteisiin varautuminen sekä verkonrakentaminen eriytyvät omiksi liiketoiminnoikseen kasvavassa määrin. Pajunen: Rakentamisen urakat ovat osa verkon ylläpitoa, jota ovat lisäksi tarkastukset, huollot ja korjaukset. En usko, että häiriötilanteisiin varautumista pystyy taloudellisesti tehokkaasti toteuttamaan erillisenä toimintona. Yhtiö aloitti 2017. Käytännössä urakoijien kuten Elveran kanssa sovitaan verkkoon liittyvistä työkokonaisuuksista, joihin voi kuulua kunnossapitoa, tarkastusta ja huoltoa, jonka vastapainona urakoijalla on mahdollisuus pitää häiriöiden varalta osaavaa korjaushenkilöstöä eri paikkakunnilla. Etuosan noin kymmenpaikkaisen matkustamon lisäksi siinä oli takana lava tavaroiden kuljettamiseksi. Näyttely on avoinna silloin kuin kotiseututalokin eli 31.7. 3) Maksaako Järvi-Suomen Energia Elveralle erikseen häiriötilanteiden korjaamiseen varautumisesta, myös riittävän osaamisen ja organisaation ylläpidosta
Jotkut heistä kohosivat syntyvän kristillisen kirkon johtopaikoille, toiset hoisivat Jeesukselta saamansa leiviskän hiljaisesti, omalla pienellä paikallaan. Maaja metsätalousministeriön käynnistämässä Viikon vieraslaji -kampanjassa esitellään heinäkuun loppuun asti viikoittain yksi ajankohtainen vieraslaji ja kerrotaan, mitkä ovat sen tehokkaimpia torjuntakeinoja. Myös torjuntakeinoihin on hyvä perehtyä ennakolta, sillä ne riippuvat lajista ja voivat esim. Suomen kuntavaalijärjestelmä yhdistää kansan valtaa ja puolueiden valtaa. Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry on jo vuosien ajan taistellut sinnikkäästi lupiinin kitkemiseksi puistosta. Loput viisi löytyvät vaalitaulukossa sijoilta 11, 19, 20, 25 ja 34. Pääosin sammutuksessa käytettiin järvivettä. LUHANGAN palokunnan mukaan vesijohtoverkosta kuitenkin täytettiin vain yhden auton tankki, joka oli jo valmiiksi osittain täynnä. Evankeliumin nimiluetteloa lukiessaan tai oman aikamme kristillisen kirkon haasteita miettiessään, ei ole kaukana ajatus, että perin hatariin käsiin on Vapahtaja uskonut suuren tehtävänsä. Myös Joutsassa on kunnanhallituksen kokoonpanoa muutettu äskettäin, kun yksi hallituksen jäsen muutti pois paikkakunnalta. Näiden 12:n joukossa on vertailuluvulla mitattuna vaalien seitsemän parhaiten menestynyttä. Halusin jakaa sen toisten kanssa, laitoin kuvan facebookiin. Kasvullisen lisääntymisen ohella tuuli, eläimet ja vesi kuljettavat niiden siemeniä pitkiäkin matkoja, ja lajit leviävät myös esimerkiksi maansiirtojen, tievarren niittämisen ja puutarhajätteen mukana. Joistain heistä tiedämme Raamatun pohjalta enemmän, joistakin tuskin mitään muuta kuin nimen. Jeesus sanoo: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät, maailman loppuun asti.” (Matt 28:20) Annukka Nuto Joutsan seurakunnan kappalainen Miksi vieraslajeja pitäisi torjua. Lisäksi palokunta huomauttaa, että pelastuslaitoksen ohjeen mukaan järvivedellä täytetyt tankit pitää jälkikäteen huuhdella vesijohtovedellä. Jokainen Jeesuksen nimeen kastettu on osa tuota pitkää Jeesuksen seuraajien nimiluetteloa ja kutsuttu heijastamaan taivasta maan päälle omalla paikallamme, oman arkemme keskellä. Kaikkein hienointa edessä aukeavassa maisemassa oli, että vedenpinta oli niin tyyni, että taivaalla purjehtivat poutapilvet piirtyivät aivan viivantarkasti veden pinnalle. Kasvukausi on pian siinä vaiheessa, että vieraskasvit levittäytyvät tehokkaasti uusille alueille. Päivän evankeliumissa (Mark 3:13-19) luetellaan nimeltä kaikki Jeesuksen kaksitoista opetuslasta. Esillä on Abigail Giblinin, Tuomas Hallivuon, Johanna Juvosen & Biagio Rosan, Virpi Lehdon, Sayaka Makitan, Merja Metsäsen, Sirja Mobergin, Benjamin Phillips Nozdrachevin, Anna Ruthin, Kalle Turakka Purhosen ja Pauliina Turakka Purhosen taidetta. Kaikki mainituille kymmenelle paikalle valitut ovat vaalien kymmenen parhaan joukossa. päivänä Paikallislehti Joutsan Seutu Perustettu 1971 Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan paikallislehti Päätoimittaja Markku Parkkonen n Pääkirjoitus 27.6.2018 n Sana sunnuntaiksi n Ilkka Toivanen n Puheenvuoro JS Kansan ääni kuuluu melko hyvin LUHANGASSA jouduttiin viime viikolla valitsemaan uusia puheenjohtajia ja kunnanhallitukseen uusi jäsen, kun kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Kärnä siirtyy kunnanjohtajaksi. Täydellinen kuva hajosi, kun laskeuduin uimaan pilvien keskelle. jättiputken kohdalla vaatia suojautumista kosketukselta. Ensi sunnuntai on Apostolien päivä. Toisin sanoen aika moni kansan kannattama poliitikko on jäänyt paitsi kärkipään luottamuspaikoista. Markku Parkkonen Ruudun takaa -näyteikkunanäyttely aukeaa tällä viikolla Länsitiellä JOUTSA näyttää taidemyönteisen puolensa, kun Taidelaitos Haihatuksen, Taiteen edistämiskeskuksen ja Joutsan Yrittäjät ry:n yhteistyönä toteuttama Ruudun takaa -näyttely ottaa haltuunsa tyhjilleen jääneitä liikehuoneistojen näyteikkunoita Länsitiellä. Näyttelyn kuraattori on joutsalainen kuvataiteilija Virpi Lehto. Ruudun takaa esittää runsaan kattauksen nykytaidetta kahdeltatoista taiteilijalta. Taiteilijat ovatkin jo ripustusvaiheessa saaneet kyläläisiltä paljon myönteistä palautetta. Leviämisen ehkäisemiseen ja vieraslajien torjumiseen tarvitaan meidän kaikkien yhteistyötä, ja lajituntemuksen lisääminen on siksi tärkeää. Taidetta on ripustettu Länsitielle entisen Kotosähkön, entisen KSupermarketin ja entisen urheiluliikkeen ikkunoihin. Tarja Kuikka. Luhangassa tämä toteutuu täydellisesti. LUONTEVAA ja lainsäädännön hengen mukaista olisi, että keskeisille luottamuspaikoille – siis kunnanhallitukseen ja valtuuston puheenjohtajistoon – valitaan kaikki vertailulukutaulukon kärkipään ehdokkaat. Yksi heistä – Juudas Iskariot – jätti kesken saamansa tehtävän. Keskiajalla muistettiin 29.07 erityisesti apostoli Pietaria ja Paavalia ja muistona noista kaukaisista ajoista tuo päivämäärä on nimipäiväkalenterissamme edelleenkin Pietarin ja samaan nimiperheeseen kuuluvien nimipäivä. Kansalaisten yksittäiselle poliitikolle antaman valtakirjan laajuus ilmenee henkilökohtaisesta äänimäärästä. Näyttelyn uskotaan piristävän nuutunutta kyläkuvaa ja tuovan Joutsalle näkyvyyttä ja matkailijoita. Tästä juontuu myös ikkunan roolista katsojan ja kohteen välissä hyräilevä nimi. Suomessa, meillä Joutsassakin on jo alueita, joissa lupiini tai jättipalsami ovat syrjäyttäneet alkuperäisen niittykasvillisuuden ja levittäytyneet nopeasti puutarhoista tienvarsille ja syvemmälle metsään. MAAILMANLAAJUISESTI vieraslajit muodostavat toiseksi suurimman uhkatekijän luonnon monimuotoisuudelle, kun kokonaisten elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen on arvioiden mukaan uhkatekijöistä suurin. Puolueiden saama tuki yhdistyy tähän siten, että ehdokkaille lasketaan niin sanottu vertailuluku henkilökohtaisen ja puolueen äänimäärän perusteella. Tässä vaiheessa on hyvä tarkastella, miten kansan ääni kuuluu johtavien luottamushenkilöiden valinnoissa. Joutsan osuuden jälkeen osa teoksista jatkaa yksittäin eri puolille Keski-Suomea samanlaisiin tyhjillään oleviin liiketiloihin. Kuitenkin niin minä itse, kuin ne jotka kuvan näkivät, tietävät, että onnistuneinkaan kuva ei ole kuin kalpea heijastus siitä, millainen maisema ja tuo hetki oikeasti oli. Täydellinen hetki! Tavoittelin laukustani kännykkää, että voisin ottaa kuvan tuosta kauneudesta; ikuistaa hetken, jollaista ei koskaan enää toista tule. Ihminen rikkoo usein sen, mikä Jumalan luomiskäden jäljiltä on täydellinen ja ehjä. Joutsassa mainittuja kärkipoliitikon paikkoja on 12. Hän kuitenkin valitsi kenet valitsi tietäen, että ihminen usein rikkoo sen, mikä Jumalan kädenjäljiltä on ehjä. Tähän asiaan toivoisi puolueiden puuttuvan viimeistään seuraavissa kuntavaaleissa. Joutsan Seutu 4 – N:o 26 – 2018 Keskiviikkona, kesäkuun 27. Osana Haihatuksen Outopäivät-taidefestivaalia järjestettävä näyttely avataan tämän viikon torstaina entisen K-Supermarketin nurkalla ja se on esillä elokuun loppuun saakka. Näyttelyn olennaisiksi kysymyksiksi nousevat pienten kuntien ja keskittymien haasteet palveluiden säilyttämisestä, eloa vailla ammottavien isojen näyteikkunoiden tyhjyyden luoma autioitumisen tunne, mutta toisaalta se, miten taide voi tuoda tähän tyhjiöön kiinnostavaa, kaunista ja merkityksellistä sisältöä sekä tarjota vetoja elinvoimaa. Lea-Elina Nikkilä n Oikaisu Vain yhtä paloautoa täytettiin vesijohdosta VIIME viikolla Joutsan Seudussa julkaistusta uutisesta saattoi saada käsityksen, että palokunta olisi täyttänyt useiden paloautojen tankkeja Luhangan kirkonkylän vesijohtoverkostosta lähtiessään sammuttamaan kirkonkylän lähellä ollutta maastopaloa. ERILLISIÄ aukioloaikoja näyttelylle ei ole, sillä teokset on tehty ja ripustettu niin, että koko näyttely on nähtävillä ulkoa käsin. Markku Parkkonen Heijastuksia taivaalta SEISOIN rantalaiturilla ja katsoin alkukesän auringonlaskua
Leppämäki kertoi saaneensa sellaisiakin viestejä, että seurakunnasta erotaan myös sen takia, että seurakunnan taloutta ei saada kuntoon. Tulos on sikäli yllättävä, että keskustalla on valtuustossa kahdeksan paikkaa, kokoomuksella viisi ja demareilla kaksi. Kunnanhallituksen puheenjohtajan vaalissa kokoomus asetti Viinikaista vastaan kunnanhallituksessa istuvan Aki Virtaniemen. Niilo Nieminen totesi, että seurakunnan tehtävää ei ole ymmärretty oikein, kun diakoniasta ryhdytään vähentämään. Joutsan seurakunnan kappelineuvostoista Luhanka kannatti pysymistä Mikkelin hiippakunnassa ja Leivonmäki siirtymistä Lapuan hiippakuntaan. Valtuustossa Niilo Nieminen, Markku Malin, Lasse Oksanen sekä kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Kallioinen olisivat halunneet siirtää päätöstä ja valmistella asiaa vielä uudelleen. SEURAKUNNAN tilinpäätöksen käsittely jouduttiin siirtämään seuraavaan kokoukseen, koska tilintarkastajalta ei oltu saatu lausuntoa. Kuluvan vuoden lisätalousarvioon tehtiin äänestyksen jälkeen yksi muutos. Kärnä aloittaa kunnanjohtajan viransijaisena heinäkuun alussa ja astuu varsinaiseen virkaan lokakuun alussa. Tällä kertaa osaaikaistettiin kanttorin sekä kahden diakoniatyöntekijän virat 80-prosenttisiksi. Lausunnolla ei todennäköisesti ole kuitenkaan vaikutusta kirkon päätöksiin. Viinikaisen valinta ensin kunnanhallituksen jäseneksi ja sitten puheenjohtajaksi sen sijaan meni ”käsikirjoituksen” mukaan. Kirkkoherra Tuula Leppämäki muistutti, että seurakunnassa on kyllä säästetty jo joka saralla ja supistustoimia tehty vuosien ajan. Markku Parkkonen JOUTSAN seurakunnan kirkkovaltuusto päätti maanantaina henkilökunnan uusista osa-aikaistamisista. Urtti esittelikin varsin hyvillä mielin Luhangan kunnan erinomaista tilinpäätöstä vuodelta 2017. Oksanen katsoi, että työntekijöiden kannalta parempi vaihtoehto olisi lomauttaa henkilökuntaa kuin osa-aikaistaa työsuhteita. Hiippakuntauudistus astunee voimaan ensi vuoden alusta. Tämän päätöksen jälkeen lähes kaikki seurakunnan työntekijät ovat osaaikaisia. Kunnanvaltuusto hyväksyi myös uuden kunnanjohtajan Tuomo Kärnän johtajasopimuksen. Valtuustossa todettiin, että Tuomo Kärnän tilalle kunnanvaltuustoon nousee keskustan ensimmäinen varavaltuutettu Hannu Inkeroinen. – Jos joku kertoo, mistä rahat otetaan, niin kyllä nämä säästöpäätökset voidaan peruuttaa, totesi Hujanen. Valtuuston johtoon Viinikaiselta vapautuvalle paikalle puolestaan nousee kokoomuksen Pertti Seimola. Sinänsä tilinpäätös näyttää ennakkotietojen valossa hyvältä: seurakunnan tilikauden ylijäämä vuodelta näyttäisi olevan noin 50.000 euroa. Kokoomuksen Hilkka Weijo esitti, että lisäbudjetissa asunto-osakkeiden ostoon tarkoitetusta määrärahasta siirrettäisiin 10.000 euroa vanhusten asuntojen korjauksiin. Tämän vaalin Viinikainen voitti 8-7. Markku Parkkonen Tiukkojen äänestysten jälkeen Luhangan kunnanhallituksen johtoon valittiin Martti Viinikainen (vas.) ja kunnanvaltuuston johtoon Pertti Seimola.. Nieminen pelkäsi, että säästöt lisäävät entisestään kirkosta eroamisia. Tuomo Kärnän tilalle poliisin neuvottelukunnan jäseneksi valtuusto valitsi Markku Huuskolan ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuustoon Marjo Merivirran. Lopputulemana kunnanvaltuuston puheenjohtaja Martti Viinikainen (kesk.) siirtyy kunnanhallituksen puheenjohtajaksi Kärnän tilalle heinäkuun alusta lukien. JOUTSASTA lähtee siis kirkkohallitukselle lausunto, jossa kannatetaan seurakunnan pysymistä Mikkelin hiippakunnassa. Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulilla on Keski-Suomen seurakuntia varten toimipiste Jyväskylässä. päivänä N:o 26 – 2018 Neuvoston enemmistö Mikkelin kannalla Joutsan kirkkovaltuusto hyväksyi lisää henkilökunnan osa-aikaistamisia Seimola kunnanvaltuuston, Viinikainen hallituksen johtoon Uudet puheenjohtajat valittiin Luhangassa tiukoissa äänestyksissä LUHANGAN kunnanhallituksen puheenjohtajan Tuomo Kärnän (kesk.) siirtyminen uudeksi kunnanjohtajaksi aiheutti Luhangan valtuuston kokouksessa viime viikon keskiviikkona suoranaisen äänestysruletin. KIRKKOHERRA Tuula Leppämäki katsoo, että moninaisen käytännön yhteistyön myötä Joutsan seurakunta on jo nyt suuntautunut Lapuan hiippakunnan suuntaan. Aiemmin on päätetty muiden muassa kahden papin sekä nuorisotyönohjaajan osa-aikaistamisista. Kirkkoherran virkaa ei ole osa-aikaistettu. Kirkolliskokouksen kanta on ollut se, että hiippakuntajaon tulisi noudattaa maakuntajakoa. Kärnän palkka on 5.900 euroa kuukaudessa. Osa-aikaistuksista päätettiin pitkän keskustelun jälkeen äänin 10–4. Tämän vaalin Viinikainen voitti äänin 9-6. Kunnanhallitukseen Tuomo Kärnän tilalle valittavan uuden jäsenen vaalissa Viinikaisen vastaehdokkaana oli kokoomuksen Pertti Seimola. Markku Parkkonen JOUTSAN seurakunnan kirkkoneuvosto päätti maanantaina äänin 5-2, että Joutsan seurakunta haluaisi hiippakuntauudistuksessa pysyä Mikkelin hiippakunnassa. Konttorihenkilökunta on tällä hetkellä tilapäisten henkilöstöjärjestelyjen vuoksi osa-aikaista ja kunnan iltapäiväkerhoa vetävien lastenohjaajien palkasta maksaa Joutsan kunta käytännössä puolet. Joutsan Seutu Keskiviikkona, kesäkuun 27. Valtuuston puheenjohtajan valinnassa Seimolan vastaehdokkaana oli keskustan Marjo Merivirta, jonka Seimola voitti äänin 8-7. Weijon esitys hyväksyttiin äänin 9-5. Seurakunnan säästötoimia valmistelleen talousryhmän jäsen Pekka Hujanen muistutti, että seurakunnan talous on erittäin huonossa jamassa, mutta kuitenkin vielä pelastettavissa. Tämä taas johtuu siitä, että tilinpäätöksen kokoamisessa on ollut yllättävistä henkilöstövaihdoksista johtuvia ongelmia. VIIME viikon valtuuston kokous oli eläkkeelle jäävän kunnanjohtaja Reijo Urtin viimeinen 17 kunnanjohtajavuoden jälkeen. Muu Keski-Suomen maakunta kuuluu jo nyt Lapuan hiippakuntaan ja todennäköisesti myös Joutsa siihen siirretään. Urtti muun muassa painotti, että Luhanka on tehnyt hyvää taloudellista tulosta maakunnan pienimmällä veroprosentilla ja kunnalliset palvelut on hoidettu moitteetta. Neuvostossa Mikkelin kannalla olivat Teuvo Jaakkola, Sakari Eskelinen, Aarre Talja, AnnaMarja Vilander sekä Sirkka Långström. Neuvoston pohjaesityksenä ollutta lausuntoa, jossa kannatettiin seurakunnan siirtämistä Lapuan hiippakuntaan kannattivat kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Tuula Leppämäki sekä Liisa Temisevä
Joutsan Seutu 6 – N:o 26 – 2018 Keskiviikkona, kesäkuun 27. Molemmissa kunnissa tuli kuukauden aikana noin 18 prosentin vähennys työttömien määrään. Iske, rahasta ja poistu, kuten näytelmässä pankinjohtaja Kaarakaista esittävä Olli Syvälä lausui. Rattijuopoksi epäiltyjä liikenteessä JOUTSASSA sattui viime viikon loppupuolella muutamia epäiltyjä rattijuopumustapauksia. Sunnuntaina aamuyöllä sivullisen tekemä savuhavainto johti puolestaan tarkastuskäyntiin Tammijärvellä. Ehkä isoin merkitys on sillä, että jokaiselle oli löydetty hyvin omannäköinen rooli, johon näyttelijä sopi niin luonteensa kuin ilmaisukykynsä puolesta. Käsikirjoitus Eero Schroderus ja Ulla Schroderus. Siltoja tehdään talven aikana, koska tieväyliä taas ei voi tehdä pakkasten aikaan. Miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Jäljellä 11 esitystä. Janne Airaksinen Kuvassa näkyy selvästi rakentumassa oleva kiertotie, jota kautta valtatien koko liikenne ohjataan ohittamaan Savenhon risteyssillan työmaa. Annetaan nyt kuitenkin Erja Kuosan, Toni Peiposen, Sirkka Virtasen ja Kari Tapperin esittämien roolihenkilöiden kohdalle sellainen suositus, että heitä kannattaa erityisesti seurata. Näytelmät-nettisivuston mukaan Schroderus on entinen kunnallispoliitikko, ja kainuulaisena hän tuntee pienten maaseutupaikkakuntien elämänmenon. KUN puhutaan kesäteatterista, niin harvoin voi suositella yhtä käsi sydämellä ja taata kirjallisesti, että katsoja nauraa takuuvarmasti kuin mikä on tilanne Teatteri Kuhauksen uusinta Kupla-komediaa katsoessa. Pekka Aarnio. päivänä Teatteri Kuhauksen Kupla naurattaa nousukauden hersyvällä kuvauksellaan Valtatieremontin suurimmat järjestelyt edessä vasta elokuussa Perinnönjako voi joskus tuottaa yllätyksiä. Joutsassa oli toukokuun lopussa työttöminä 192 henkilöä eli 10,2 % työvoimasta ja Luhangassa 27 henkilöä (9,6 %). Entäpä sitten näyttelijät. Sähköjen puolesta tätä tehtiin Järvi-Suomen Energian toimesta esimerkiksi keskiviikkona 20.6., mikä aiheutti sähkökatkoja lähitienoon asukkaille. Työttömyys laski toukokuussa TOUKOKUUSSA sekä Joutsan että Luhangan työttömyys laski reipasta vauhtia. Torstaina alkuillasta Nelostiellä Tammihaarassa autoili vuonna 1963 syntynyt ulkopaikkakuntalainen mies, jolle tehty poliisin puhallutuskoe osoitti 0,46 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa eli promilleina noin 0,9 promillea. Toimenpide katkaisee nykyisen valtatien, ja liikenne ohjataan siten tuossa vaiheessa ohi siltamontun kiertoliittymällä. Savun todettiin olevan peräisin juhannuskokosta. Siltamontun kaivaminen Savenahoon vaatii tämän asfaltoidun raskaallekin liikenteelle soveltuvan kiertoliittymän, sekä mainitun tienkohdan toisella puolella asuville yksityistieliittymän. Tuolloin otetaan käyttöön asfaltoitu kiertoliittymä Savenahon kohdalla. TOINEN risteyssilta rakentuu myöhemmin Haapasuon risteyksen paikkeille. Myöhään lauantai-iltana sivullinen teki Leivonmäellä ilmoituksen savusta ja pelastuslaitoksen yksikkö kävi tarkistamassa tilanteen. Markku Parkkonen. Siis aikaan, jolloin Suomella meni lujaa, pankit kaupittelivat halpoja valuuttalainoja, viissatasessa oli Kekkosen kuva ja topples-baarit olivat kuuminta hottia. Useimmiten harrastajateatterin onnistuminen tapahtuu jo siinä vaiheessa, kun käsikirjoitusta valitaan. Näin ollen äkkirikastumisen, pikkupiirien poliitikkojen käytöksen ja vaikkapa perinnönjaon kuvauksissa on ripaus jotain kaikille tuttua, niin karikatyyrisia kuin hahmot ovatkin. Rollaattori katosi VÄRILTÄÄN punamusta rollaattori katosi Yhdystiellä sijaitsevan kerrostalon lukitun varaston käytävästä viime torstain ja lauantain välisenä aikana. Ensi-illassa tätä ilmensi naurun lisäksi se, että yleisö puhkesi tavan takaa spontaaneihin taputuksiin useamman kohtauksen jälkeen. Myös tässä tapauksessa savun todettiin olevan peräisin kokosta. Kiertoliittymää rakennetaan parhaillaan Leivonlinnan ja Savenahontien välimaastoon idän puolelle, joten ohikulkija näkee varsin hyvin mistä on kyse. Kiertoliittymä tehdään, jotta Savenajon risteyssillan rakentaminen mahdollistuu. TEATTERI Kuhaus esittää: draamakomedia Kupla. LEIVONMÄEN kohdalla kesäkuun alussa startannut valtatieremontti näkyy autoilijalle suuremmassa mittakaavassa vasta elokuussa. Lauantai-iltana ulkopaikkakuntalainen, vuonna 1960 syntynyt mies autoili Pertunmaantiellä ja hänelle tehty puhallutus osoitti 0,83 milligrammaa alkoholia per litra uloshengitysilmaa eli noin 1,7 promillea. Tässä kohtaa ovat voimassa alennetut ajonopeudet. Kiertoliittymä otetaan käyttöön elokuussa, jolloin myös kuvan oikean laidan paikkeille alkaa hahmottua siltamonttu. Projektit on aikataulutettu siten, että sillat ovat valmiina vuoden 2019 kevääksi, jolloin tähtäin siirretään väylärakentamiseen. Teatteri Kuhauksen näyttelijät Pekka Aarnio, Helena Gyldén, Tuuli Astikainen, Erja Kuosa, Kari Tapper ja Sirkka Virtanen tilanteessa, jossa nähdään muun muassa repivä Salomonin tuomio. Draamakomedia Kupla vie katsojat hersyvälle aikamatkalle 1980-luvun lopun nousukaudelle. Mikäli jollain on näköhavainto kyseisestä rollaattorista, Joutsan poliisi pyytää tuomaan kulkupelin poliisiasemalle, jotta se saadaan toimitettua takaisin omistajalleen. Kuhauksen ryhmä on kaikkinensa hyvin taitavaa ja muuntautumiskykyistä, että parasta olisi vain kehua kaikkia tasapuolisesti. Janne Airaksinen Kokkojen savuista tarkistuskäyntejä KOKON polttamisesta aiheutunut savu poiki juhannuksen aikaan palokunnalle muutamia tarkistuskäyntejä seutukunnalla. Miestä epäillään rattijuopumuksesta. Ohjaaja Pekka Aarnio löysi Eero ja Ulla Schroderuksen käsikirjoituksen, jossa totisesti piisaa vauhtia. Ilman tätä liittymää, jota sitäkin parhaillaan tehdään maastoon, nämä asukkaat joutuisivat liikennemottiin siltatyömaan käynnistyessä. Siinä on lähes 50 kohtausta, ja kun teksti on aidosti hauskaa, niin mahdolliset suvantovaiheen tilanteet ovat nopeasti ohi, kun katsojan eteen jo vyörytetään uutta tapahtumaa. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Joutsassa työttömien määrä on vähentynyt 68 henkilöllä ja Luhangassa seitsemällä henkilöllä. Rooleissa: Kari Tapper (Tuomas Nissinen, poikamies, ei penaalin terävin kynä), Sirkka Virtanen (Tekla Jortikka, torikauppias evp,), Pirkko Teppola (Sirkku Kapulainen, baarinpitäjä, yksinhuoltaja), Elina Virtanen (Pete, edellisen yläasteikäinen poika, mopoiässä), Pekka Aarnio (Aulis Junttila, Junttilan isäntä, kuntavaikuttaja), Helena Gyldén (Tuire, edellisen vaimo, Tuomaksen sisko, miehensä ikuinen taistelutoveri), Tuuli Astikainen (Katja, edellisten yläasteikäinen tyttö, fanittaa Dingoa), Olli Syvälä (Jari Kaarakainen, pankinjohtaja, nousukas), Erja Kousa (Irma Lindén, pankkitoimihenkilö), Toni Peiponen (Sulo Kehusmaa, kunnanjohtaja, havumetsien hyväveliverkoston ylläpitäjä), Anne Tiainen (Helka Pärssinen, ikuinen viransijainen) ja Iiris Ilmonen (Mähönen, pullisteleva autoilija, naistenmies). Ohjaaja. Lisäksi tierakentamisen vuoksi täytyy muun muassa sähköja vesijohtojen siirtää syrjemmäksi
Omat lukunsa on omistettu muun muassa Pappisen kansakoulun perustamisvaiheille sekä kylän järvenlaskuhankkeille. Perheen vanhin poika Pekka Ruohtula jäi Nurmijärven maatilojen isännäksi, mutta Pentti ja Aino-Marja palasivat nuorempien lasten kanssa vuonna 1948 Vaihelaan. Esimerkiksi Hartola ja Sysmä ovat 1960-luvulla näyttäytyneet kartanoiden pitäjinä sekä erityisesti Sysmä helsinkiläisen sivistyneistön lomanviettopaikkana. Nyt tälle saralle on ilmestynyt varsin mittava teos. Ahosen Joutsan-vuosiin ajoittuu ehkä alueen historian suurin kasvupyrähdys, kun paikkakunnalle rakennettiin muun muassa nykyinen Nelostie, Rantasipihotelli Joutsenlampi, Huttulan ravintola, Joutsan liikekeskus sekä suurin osa nykyisistä kerrostaloista. Luonnollisesti jo tuolloin voimissaan olleet paikkakunnan suurtapahtumat Joutsan Hiihdot sekä Joutopäivät saavat omat tarinansa Ahosen kirjassa. Monia aluetoimittajalle tutuiksi tulleita vaikuttajia ja ihan tavallisiakin kuntalaisia kirjassa mainitaan runsaasti. Maatilan isännyys siirtyi Tapio Ruohtulalle vuonna 1954 ja seuraavana vuonna hänet vihittiin Raunin (o.s. päivänä Lauri Ahonen muistelee uraansa lehtimiehenä Teos Joutsan kasvuvuosista Mittava kirja Vaihelan tilan historiasta Kuvatekstin mukaan tässä kuvassa on ”tanssin jytkettä Joutsan Joutopäivillä Viherinsalmen sillalla 1970-luvun alkupuolella”. Ensimmäisellä tarjoamiskerralla Ahonen oli valitellut, ettei voi ottaa, kun on autolla liikenteessä. Joutsan Seutu 7 – N:o 26 – 2018 Keskiviikkona, kesäkuun 27. vas.) ja Aino-Marja (o.s. Ahola) kanssa. RUOHTULOIDEN suvun juuret ovat naapuripitäjän puolella Tammijärven Ruohtulan tilalla, joka on ollut jo pitkään toisen suvun hallussa. Vielä 1960-luvun puolella Joutsassakin oli vielä vanha murre voimissaan. Kyseinen alue oli ollut kartanon niin sanottu etätorppa-alue. Ahosen kirja on myös Joutsan seutukunnan ihmisille mielenkiintoista luettavaa, sillä Ahonen työskenteli vuosina 1964–1976 Joutsassa sanomalehti Keskisuomalaisen aluetoimittajana. Sanomalehtityön historian suhteen Ahosen kirjalla on paljon annettavaa. Esimerkiksi kohtalokkaiden liikenneonnettomuuksien jälkeen oli aivan normaali – joskaan ei mieluinen – työtehtävä, että aluetoimittaja kiersi onnettomuudessa menehtyneiden kodeissa pyytämässä kuvia menehtyneistä lehdessä julkaistavaksi. Manninen ja Riitaoja tunnetaan paikkakunnalla sujuvina paikallishistorian kirjoittajina ja Manninen myös erityisesti mittavasta arkistotyöstään. Itse asiassa Ahonen oli yksi Joutopäivien synnyttäjistä yhdessä muiden muassa Veli Töyrylän kanssa. Luonnollisesti tekniikka oli 1960-luvulla vielä lapsenkengissään. Ahosen kirja on mainio dokumentti 1960ja 1970-luvun ihmisistä ja ilmiöistä Joutsassa ja lähipitäjissä. Toimitustyön ammattilaisena Ahonen on kirjannut muistiinsa ja myös muistelmateokseensa osuvia arvioita paikkakuntien ominaispiirteistä. KIRJAN toinen toimittaja ja Tapio ja Rauni Ruohtulan tytär Leena Riitaoja toteaa kirjan esipuheessa, että Ruohtulan suvun vaiheissa on nähty ainakin kolme eri sukupolvien tekemää rohkeaa ratkaisua. 1690–1761). Pappisissa sijaitsevan Vaihelan tilan vanhaisäntä ja -emäntä Tapio ja Rauni Ruohtula ovat kustantaneet Esko Mannisen ja Leena Riitaojan toimittaman teoksen Vaihelan vaiheita sukupolvien ketjussa. Myös keskimmäinen kolmesta päätöksestä on varsin poikkeuksellinen: Joonas Ruohtulan poika – ja siis Vaihelan järjestyksessä toinen isäntä – Pentti Ruohtula päätti vaimonsa AinoMarjan kanssa jättää Vaihelan vuonna 1935 vuokralle ja muuttaa runsaaksi kymmeneksi vuodeksi maanviljelijöiksi Nurmijärvelle. Ikonen) Ruohtulan (4. Markku Parkkonen Lauri Ahosen kirjaa on myynnissä ainakin Joutsan Seudun konttorilla. Ensimmäinen näistä oli Joonas Ruohtulan päätös ostaa Vaihelan tilan alueet vuonna 1888. Vaihelassa vietettiin lokakuussa 1922 Pentti (3. Kirjassa kerrotaan paitsi Ruohtulan suvun vaiheista, myös yleisesti joutsalaisesta ja luhankalaisesta elämänmenosta 1800ja 1900-luvuilla. Erityisen paljon muistelmat keskittyvät luonnollisesti lehtimiehen työhön ja tätä kautta avautuu maisema koko tuolloiseen yhteisöön iloineen ja suruineen. PAIKALLISLEHTI Viitasaaren Seudun päätoimittajan tehtävästä vuonna 2004 eläkkeelle jäänyt pitkän linjan lehtimies Lauri Ahonen on julkaissut omakustanteena muistelmateoksen Kirveen syrjästä kynän varteen. Vaihelan tila tuli Ruohtuloiden haltuun vuonna 1888, kun yksi neljästä Tammijärven Ruohtulan pojasta, varusmestari Joonas Ruohtula osti Hartolan Tollinmäen kartanon omistajalta Heinikka-Vuoren ja Vaihemaan maa-alueet. Kuulemma juomaa tarjottiin toimittajallekin usein kahvin sijasta. Kuva: Lauri Ahosen muistelmateoksen kuvitusta. Kirjan kuvitusta. Tällä hetkellä tilaa isännöivät neljännen polven Ruohtulat eli Tapion ja Raunin vanhin poika Juha Ruohtula vaimonsa Birgitan kanssa. JOUTSASSA on julkaistu viime vuosikymmeninä paljon kylien ja yhdistysten historiikkejä, mutta yksittäisistä suvuista kertovia teoksia ei kovin montaa ole tehty. Ensimmäinen kirkonkirjoista löytyvä Tammijärven Ruohtulan isäntä oli Gabriel Laurinpoika (n. Siitä kertoo muun muassa Suomen Hostellijärjestön vuonna 2015 Vaihelaan myöntämä Vuoden hostelli -palkinto. Kuvassa vasemmalta Ida Ikonen, Roosa Ikonen, hääpari, Joonas Ruohtula, Katri Ikonen (istumassa selin), Martta Ikonen ja Yrjö Ikonen. Varsin kattavasti Ruohtulan suvun ja Vaihelan tilan menneisyyttä onkin kaivettu arkistojen sekä muistitiedon kätköistä, kun tuloksena on 330 valokuvaa ja asiakirjakopiota sisältävä 320-sivuinen kirja. Viimeisin merkittävä ratkaisu oli Tapio ja Rauni Ruohtulan päätös ryhtyä jo 1960-luvulla maaja metsätalouden ohella maatilamatkailun uranuurtajiksi. Kaupan jälkeen Ruohtulan ostamia tiluksia alettiin kutsua Vaihelaksi. vas.) häitä. Muuton pääasiallinen motiivi oli taata perheen lapsille paremmat mahdollisuudet koulunkäyntiin: Nurmijärven yhteiskoulu sijaitsi vain puolen kilometrin päässä Ruohtuloiden ostamista Yli-Mattilan ja AliMattilan tiloista. Eivätpä mene nämä arviot suuresti pieleen tänäkään päivänä. Ruohtulan suku alkaa olla nykypäivänä harvinaista sorttia, sillä suvun kotitila on ollut samalla perheellä alenevassa polvessa jo 130 vuotta, tosin päätuotantosuunta on matkan varrella vaihtunut maataloudesta maatilamatkailuun. Ahonen kertoo, että paikallinen viäntäminen tarttui heti Saarijärveltä kotoisin olleen nuoren miehen korvaan. Tähän joutsalaisemäntä oli todennut, että ”ei se mitään, se on vain sahtia”. Markku Parkkonen Vaihelan vaiheita sukupolvien ketjussa -kirjaa on myynnissä Joutsan kirjakaupassa sekä kirjan toimittajilla.. Esimerkiksi lehteen menevät aluetoimittajan valokuvat piti lähettää Jyväskylän keskustoimitukseen linja-auton matkassa – kerran muuten myös maaherran autossa. Myös sanomalehtien eettiset säännöt olivat hiukan toisenlaiset. Vaihelan tila on edelleen hyvässä kunnossa. Mainittakoon, että molemmat mainitut Ollit ovat sittemmin myös julkaisseet muistelmat, joissa Joutsa ja Leivonmäki ovat esillä. Joutsan kunnansihteerinä (kunnanjohtajaa ei tuolloin vielä ollut) 1960-luvun puolivälissä oli ”leppoisa piippumies” Olavi Sampo ja Leivonmäellä Olli Haapanen. Toinen vahva perinne Joutsassa oli tuolloin tietenkin sahtiperinne
Vuosina 1936–1937 talon sisäänkäynti, joka oli alun perin rakennuksen itäpäädyssä, siirrettiin pohjoisfasaadiin. Talo on hämäläistyyppinen, alkuaan yksikerroksinen hirsirunkoinen talo. Kuvassa toinen takakuisti. Samoihin aikoihin tehtiin portaat porstuasta kellariin. Lisäksi tilalla oli omia tarpeita palveleva meijerirakennus. Siitä eteenpäin tila ja talo ovat olleet yksityisomistuksessa. Oheinen Kärmelahdesta kertovat juttu aloittaa Joutsan Seudun vanhojen talojen historiaa käsittelevän juttusarjan. Kuva: Laina Kalmarin albumi, Kärmelahden arkisto. Kärmelahden talo sijaitsi alun perin todennäköisesti lähempänä Tammijärven rantaa, nykyisen rantaan johtavan tien varrella. Ensimmäiseksi sarjassa pääsee esille Luhangan ja Leivonmäen taloja. Talossa oli vuokralaisia 1930-luvun alkupuolelle saakka, kunnes tuolloin vuokralaisena ollut, asutushallituksessa työskennellyt agronomi Eino Kalmari (vuoteen 1906 saakka Danielson) ja hänen puolisonsa Laina Kalmari lunastivat osan tilasta itselleen. Joutsan Seutu 8 – N:o 26 – 2018 Keskiviikkona, kesäkuun 27. Isossa talossa ja sen pihapiirissä on lapsenlapsillekin tilaa touhuta. 1900-luvun alussa avonainen, 1930-luvulla lasitettu ja Seimoloiden ostaessa talon jälleen avonainen. Tiettävästi Benjamin Helenius siirsi sen nykyiselle paikalleen vuokralaisena ollessaan. TALON pihapiiriin on kuulunut useita ulkorakennuksia. Tila itsessään on huomattavasti taloa vanhempi, sillä se perustettiin tiettävästi 1560-luvulla. Tuon ajan tietoja nykytilanteeseen verratessa on huomioitava, että nykyisin Kärmelahden tila on vain 40 hehtaaria eli huomattavasti pienempi kuin 1900-luvun alkupuolella. päivänä Kärmelahden talolla vaiheikas historia Juttusarja vanhojen talojen historiasta SEUTUKUNNALLA on useita vanhoja taloja, joista monella on mielenkiintoinen historia. He ovat muun muassa remontoineet navetan sekä rakentaneet uuden pajan ja konehallin 1940-luvulla palaneiden sikalan ja hevostallin tilalle. 2000-luvulla nykyiset omistajat ovat kunnostaneet taloa monin tavoin. Vuonna 1915 tehdyn tilaselvityksen mukaan Kärmelahdessa – siis koko tilalla – oli tuolloin 70 lehmän navetta, talli, sikala, riihiä, jyväaitta, liiterija halkovajarakennus, talousaittarakennus, sauna, venetalas, kalaustohuone, paja, heinäja olkilatoja yhteensä 16 suurempaa ja 4 pienempää sekä lokomobiilin konehuone. Nykyisin Kärmelahden pihapiirissä on navetta, liiteri, paja ja sen yhteydessä oleva kalustovaja. TAMMIJÄRVELLÄ sijaitseva Kärmelahden tila on alkujaan Uudenmaan rakuunarykmentin kirjurin virkatalo. Nyt kuisti on lasitettu uudelleen.. Portaat yläkerran ateljeeseen rakennettiin tuvan päädyn porstuasta. Kärmelahden vuosituhannen alusta saakka omistaneet Pertti ja Pirjo Seimola arvostavat talon ja tilan historiaa. Uudenmaan rakuunarykmentin kirjurin virkatalona Kärmelahti oli pitkään valtion omistuksessa. Osa tilan päärakennuksen pihapiirissä sijainneista, 1800-luvun loppupuolella rakennetuista ulkorakennuksista on ajan saatossa purettu ja joko poltettu polttopuina tai sitten niistä kertyneet hirret on myyty rakennustarvikkeiksi. Tarja Kuikka Kuten tuvan lattiasta yhä näkee, tupa oli aiemmin jaettu väliseinällä kahdeksi huoneeksi. Siihen rakennettiin toinen kerros vuonna 1890, kun taloa tuolloin vuokranneen valtiopäivämies Alfred Filip Danielsonin taidemaalaripuoliso Selinda Danielson tarvitsi tilaa ateljeelleen. Nykyiset omistajat purkivat 1930-luvulla rakennetun väliseinän ensitöikseen pois ja palauttivat tuvan entisenlaiseksi. Talossa on ollut alun perin kolme kuistia, yksi talon pohjoispuolella eli julkisivulla ja kaksi takapuolella. Vuoden 1890 jälkeen taloa on remontoitu laajemmin vain kaksi kertaa; ensin 1930-luvulla ja seuraavan kerran 2000-luvulla. Kuvausajankohta ei tiedossa. Julkisivun lännenpuoleinen kuisti on ehtinyt olla ajan saatossa neljänlainen. Tilan päärakennus on rakennettu 1840-luvulla ja sen rakennuttajana toimi todennäköisesti rusthollari Benjamin Helenius, joka tuli tilalle vuokralaiseksi vuonna 1843. Kärmelahden tilan päärakennus tämän vuoden toukokuussa. Alun perin 1700 hehtaarin suuruinen tila on Ruohtulan ja Mönkölän ohella yksi Tammijärven vanhoista kantatiloista. Tilan nykyiset omistajat ovat pyrkineet kunnostamaan rakennuksia. Siitä kerrotaan oheisessa Pirjo ja Pertti Seimolan haastattelussa. Kuvassa Seimoloiden tyttärentytär
Vuonna 1954 päätila meni kuitenkin pakkohuutokauppaan ja sen omistus A.F. Danielsonin suvussa päättyi. Nukuttiin pakkasyössä tuvan lattialla nurkassa, muistelee Pertti Seimola. RUNSAAN kymmenen asumisvuoden aikana remontointi on jatkunut. Valintoihin vaikuttavat omat mielikuvat ja muistot kesistä kukkineen. Lehtonen myös vastaa kuikka-aiheisiin ja yleensäkin Suonteen linnustoa koskeviin kysymyksiin sekä kertoo siitä, mitä veneilijöiden ja retkeilijöiden on hyvä tietää, jotteivät nämä häiritse liikkuessaan kuikkien elämää. – Edellinen omistaja oli ajatellut, että kutsuisi palokunnan tänne ja polttoharjoitukset. Puutarha on aina hoitajansa luomus. Palkinnon perusteena oli arvokkaan kiinteistön kunniakas vaaliminen. – Ei ollut vettä, ei sähköä, ei viemäriä, ja piha kasvoi metristä heinää. Puutarhasta pitää nauttia, koska se virkistää niin henkistä kuin fyysistäkin hyvinvointia. 1930-luvulle tultaessa tila oli yhä valtion omistuksessa, kunnes Eino Kalmari lunasti osan siitä itselleen. Sammalta oli katolla, mutta katto oli onneksi suhteellisen ehjä. Talo ehti siis olla asumaton lähes parinkymmentä vuotta, kunnes se päätyi nykyisille omistajilleen. SELINDA Danielsonin menehdyttyä vuonna 1913 vuokraoikeus siirtyi hänen tyttärelleen. Sisällä oli hirveästi romuja, edellinen omistaja oli käyttänyt taloa varastona, muistelevat Seimolat. Leivinuuni ei vetänyt yhtään, siellä oli kivet hormissa. He muistavat yhä ensimmäisen viikonlopun askeettiset olosuhteet marraskuulta 2000. Janne Airaksinen. Joutsan Seutu 9 – N:o 26 – 2018 Keskiviikkona, kesäkuun 27. Danielson edusti Heinolan tuomiokuntaa kuusilla perättäisillä valtiopäivillä ja vaikutti myös Luhangan kunnalliselämässä. Niinä vuosina kun regatta on järjestetty, on osanottajia ollut Utulan mukaan hyvin. Hänen jälkeensä tilalla asuivat vuokralaisina ensin Hämeenlinnasta tullut pehtoori Henrik Gustaf Kaarlonpoika Strålman ja tämän jälkeen joutsalainen kauppias Otto Kohonen, joista jälkimmäinen tosin menetti vuokraoikeutensa hoidettuaan tilaa huonosti. Lehtonen on myös luennoinut tutkimuskohteestaan ympäri Suomen ja hänen aloitteestaan BirdLife Suomi järjesti kansainvälisen kuikkalintuseminaarin vuonna 2013. – Oli niin hemmetin kylmä ja ei ollut kuin sellainen vanha patjanroisko. Asutushallituksessa työskennellyt Eino Kalmari ja hänen puolisonsa Laina Kalmari asuivat kuitenkin Helsingissä ja viettivät Kärmelahdessa aikaa vain kesäisin, joten tilaa hoiti jo edellisen sukupolven aikana tilalla työnjohtajana toiminut Kalle Laitinen. järjestettävässä Avoimet puutarhat -päivässä on mukana myös luhankalainen Salvian tila. Talon runko oli kuitenkin kunnossa – uusia piti ainoastaan kolme hirrenpätkää alajuoksuun – joten kaupat tehtiin. Seimolat ovat muun muassa kunnostaneet talonsa julkisivun lännenpuoleisen kuistin ja rakentaneet talon toiselle puolelle itäpäätyyn kokonaan uuden kuistin. Seimoloiden Kärmelahden eteen tekemä työ huomioitiin Luhangan kunnan kulttuuripalkinnolla tammikuussa 2016. Jo lapsena Pekka Lehtonen oli isänsä tutkimusapulaisena sekä retkikumppanina ja isänsä menehdyttyä 2000-luvun alkupuolella hän on jatkanut tämän tutkimuksia samalla alueella. Tarja Kuikka Salvian tila osallistuu Avoimet puutarhat -teemapäivään Suonteen regatta kokoaa veneilijät Möykkysaareen SUNNUNTAINA 1.7. Pakkohuutokaupan myötä päätilan osti korpilahtelainen maanviljelijä pojalleen ja tilan edellisten asukkaiden lailla tämäkin asui tilalla. Hän oli mukana perustamassa muun muassa Tammijärven kansakoulua ja Säästöpankkia. Tämä talo oli semmoisessa kunnossa hänen mielestään. heinäkuuta esillä kuikkatutkija Pekka Lehtosen ympäri Suomea kiertänyt Kuikkajärvivalokuvanäyttely. Etelä-Suonteella tutkimuksia tekevä Lehtonen jatkaa tutkijana isänsä Leo Lehtosen työtä. – Se on meille suuri rikkaus ja se on merkityksellistä, että liittyy sellaiseen ketjuun tämän paikan ylläpitäjänä, sanoo Pirjo Seimola. Leivinuuniin ja hellaan ei voinut tehdä tulia ollenkaan. Että kyllä siellä se sata henkeä on ollut joka kerta, kertoo Utula. Helinä sai Vallinmäen, jossa hän asui myöhemmin puolisonsa Arvo Kilvensalon sekä tytärtensä kanssa ja Eero sai päätilan. AnnaMarja Vilander Suonteen regatassa kuikista kertova ja heinäkuussa Joutsaan kyseistä vesilintua käsittelevän valokuvanäyttelynsä tuova Pekka Lehtonen jatkaa kuikkatutkijana isänsä 1960-luvun alkupuolella aloittamaa tutkimustyötä. Etelä-Suomessa yhä työssä käynyt Pirjo muutti perässä seuraavana vuonna. Tuolloin vuokralaisena aloitti myöhemmin valtiopäivämiehenäkin tunnettu Sysmän meijerikoulun opettaja Alfred Filip Danielson perheineen. Kärmelahdessa asuessaan A.F. Kärmelahti oli myös Luhangan kulttuurielämän keskus, sillä Selinda Danielson, jolle vuokraoikeus siirtyi hänen miehensä kuoltua vuonna 1904, oli taidemaalari ja tunnettu kulttuuripersoona. Hän oli lausuntataitelija ja anoppinsa lailla merkittävä kulttuuripersoona. Hän kuului Tammijärven nuorisoseuran perustajiin ja maalasi muun muassa Luhangan kesäkirkon alttaritaulun. Vuonna 1887 tila taloineen siirtyi jälleen pitkäksi aikaa yhden suvun käsiin. Vuonna 2004 talo alkoi olla siinä määrin asumiskuntoinen, että alakerta oli salia vaille valmis. Jatkossa heidän tarkoituksenaan on rakentaa myös talon taakse länsipäätyyn kuisti, aivan kuten siinä on ennen ollut. Seimolat muun muassa kunnostivat talon tulipesät, muurasivat savupiiput uudelleen, laittoivat taloon sähköt ja viemärit sekä tekivät yhteen kamareista saunan ja pesuhuoneen. päivänä Talon historia on rikkaus Asukkaiden joukossa useita merkkihenkilöitä SUOMEN asutuksen yleisluettelon ja Luhangan kirkonkirjojen mukaan Kärmelahdessa on asunut vuodesta 1620 alkaen useita vuokraajia. Ulkonäkö oli jo rapistunut. 1940-luvun lopulla Kärmelahti jaettiin Einon ja Lainan lasten, Helinä ja Eero Kalmarin kesken. Jälkeenpäin he arvelevat, ettei talon edellinen omistaja tainnut arvostaa sitä, mitä tällä oli käsissään. Kesällä 2013 ensimmäisen kerran järjestetty Suonteen regatta on tapahtuman järjestäjiin lukeutuvan, Joutsan Veneseuraa edustavan Heikki Utulan mukaan avoin kaikille veneilijöille, eikä osallistuminen edellytä esimerkiksi veneseuran jäsenyyttä. Salvian maatilan pihapiiri sijaitsee Luhangan Tammijärvellä Päijänteen rannalla. Selinda Danielson hoiti tilaa tyttärensä Ilona Danielson-Kalmarin ja poikansa agronomi Eino Danielson-Kalmarin kanssa. Kärmelahti päätyi nykyisille omistajilleen vuonna 2000, kun tuolloin Klaukkalassa asunut pariskunta etsi remontoimatonta, vanhaa hirsitaloa järven rannalta – sen verran maalta, että talon pystyisi lämmittämään oman maan puilla. Salvian tilalla järjestettiin jo kymmenen vuotta sitten Puutarhaliiton silloin ideoima puutarhapäivä ”Puhtia puutarhasta ja puistosta”. Remonttikohteen ja kodin välimatka oli pitkä, joten remontoijat yöpyivät Kärmelahdessa. Jo Selindan eläessä anoppi ja miniä olivat kutsuneet kesäisin suomalaisia taiteilijoita vierailulle Kärmelahteen. Tarja Kuikka Lähteet: Keski-Suomen museon inventointilomake 15.12.1996, Kärmelahden tilaselitys vuodelta 1915, Suomen asutuksen yleisluettelo, Pirjo ja Pertti Seimolan haastattelu. – Siellä on ollut sellaiset kolmekymmentä venettä. 1800-luvun loppua kohti tultaessa eli tilan nykyisen päärakennuksen valmistumisen aikoihin pisimmän aikaa vuokralaisena oli rusthollari Benjamin Helenius, joka vuokrasi tilaa vuosina 1843–1867. Tuolloin alueen veneilijät kokoontuvat iltapäivällä Etelä-Suonteen Möykkysaareen tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan kuulumisia. Tarveaineet kaikki on jo valmiina, ei tarvitsisi kuin alkaa kasaamaan, sanoo Pertti Seimola. REMONTOINTI alkoi heti. 1600ja 1700-luvuilla vuokrasuhteet kestivät pääasiassa noin kymmenestä vuodesta vajaaseen pariinkymmeneen vuoteen – tosin oli tavallista, että vuokraoikeus siirtyi suvussa esimerkiksi isältä pojalle. Hän on keskittynyt tutkimuksissaan jokavuotisiin vesilintulaskentoihin, kuikan poikaslaskentoihin, kuikan käyttäytymisen tutkimiseen ja sen kesäpuvun vaihteluiden selvityksiin. Saareen on järjestetty puffetti ja lisäksi paikalla on kuikkatutkija Pekka Lehtonen, joka kertoo tilaisuudessa muun muassa Suonteen vesilinnustosta ja varsinkin kuikista. Laina Kalmari vaikutti Tammijärvellä merkittävästi esimerkiksi kyläkirkon syntyyn. – Siellä on kivijalka jo melkein tehty. Tuolloin Pertti Seimola, saatuaan työn Jyväskylästä, muutti jo taloon. Maatalouden uudistusmielisenä edelläkävijänä tunnettu mies lähes kolminkertaisti tilan viljelykset noin 73 hehtaariin ja sai uudistusmielisyydestään kutsumanimen hullu maisteri. Ensimmäiset vuodet Seimolat remontoivat taloa Klaukkalasta käsin viikonloppuisin ja kesäaikaan. Kun Ilona Danielson-Kalmari myöhemmin avioitui ja muutti tilaan kuuluneeseen Varmajoen torppaan, tila jäi hänen veljelleen. Leo Lehtonen aloitti kuikkatutkimukset Etelä-Suonteella vuonna 1962 ja julkaisi myöhemmin kuikan biologiaa koskevan väitöskirjan, kymmenkunta tieteellistä julkaisua sekä Etelä-Suonteen luonnontapahtumista kertovan kirjan Balladi erämaajärvestä. Tarja Kuikka JOUTSAN kunnankirjastossa on 2.-28. Miehensä kuoltua vuonna 1935 Laina Kalmari asui tilalla ilmeisesti myös talvisin. Sen sijaan seuraava omistaja, jolle tila päätyi 1980-luvun alussa, vietti vain kesiä tilalle rakentamassaan kesämökissä ja viljeli tilan peltoja. Ostaessaan Kärmelahtea Seimolat eivät tienneet talon historiasta, vaan se selvisi heille myöhemmin. Internetissä myynnissä ollut Kärmelahden talo täytti ehdot, muttei ollut mitenkään ruusuisessa kunnossa. Myös muita huoneita kunnostettiin. KÄRMELAHDEN nykyiset omistajat Pirjo ja Pertti Seimola kokevat talonsa historian rikkautena, vaikkei talo liitykään heidän sukujensa vaiheisiin. Valtakunnallisen tapahtumapäivän teemana on ”Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen”. Omat voimavarat puutarhan rakentamiseen ja hoitotöihin kannattaa ottaa huomioon. Kuikkatutkijalla valokuvanäyttely Joutsan pääkirjastossa JOUTSAN, Hirvensalmen ja Pertunmaan veneilyharrastajat järjestävät tämän viikon lauantaina Suonteella regatan. Tuvan he palauttivat alkuperäiseen kokoonsa purkamalla sen kahtia jakaneen, 1930-luvulla rakennetun seinän
Tässä vaiheessa ainakin paperinkeräysastiat olivat aivan tupaten täynnä ja papereita oli jo jätetty jonkin verran astioiden ulkopuolelle. Tanssia. klo 19.00 Leirinuotio Pappistalolla. klo 17.00 Leivonmäentie 7 41770 Leivonmäki. Yhdyshenkilö Eskelinen p. Ilmoittautumiset 08.07. ruoka ja kakkukahvit. Joutsan Seutu 10 – N:o 26 – 2018 Keskiviikkona, kesäkuun 27. Diakonia Diakoniapäivystys 27.6. 0400-476 559 www.lmsahko.fi SÄHKÖJA TELEASENNUKSET SÄHKÖSUUNNITTELU Myynti • Opastus • Huolto •Asennus P e t r i L i u k k o n e n SOITA 045 125 0325 Rakennustyö Timo Heino • Rakentaa uutta ja korjaa vanhaa • Lasimyynti / terassilasitukset 040 756 5724 timo.heino@timoheino.fi www.timoheino.fi Vuokrataan tai myydään yksiö 33 m 2 , 1-krs. Seura tarjoaa makkarat. Nyt astiat on tyhjennetty, mutta astioiden viereen on tuotu sekajätettä ja jopa biojätettä.. Su 1.7. Esittelyjä. Rutalahden helluntaisrk Helgankuja 22 Rukoushuoneella kokous su 1.7. Muina aikoina yhteydenotot p. Kirkkokahvit lähetyksen hyväksi. klo 10. Muut tilaisuudet Musiikkituokio 6.7. klo 18.00 Rukousilta, Hyppönen. Tarjolla useita ratavaihtoehtoja, aloittelijoille kysyttäessä opastusta. Alemmassa kuvassa on jäteastioiden tilanne tiistaina 26.6. www.joutsanseurakunta.fi Kyläyhdistys Luhangan Luju Yhteislaulutilaisuus kitaran säestyksellä kirkonkylän grillikatoksella ke 27.6. Toivakka, Nisula Eläkeliiton Luhangan yhdistys Tule viettämään Hermannin päivää Salviaan, Rantakyläntie 225 torstaina 12.7.2018 klo 12. Tarvikemyynti sopimuksen mukaan 0400 176 605 Jousitie 35, 19650 Joutsa kari.kivisaari@lvikivisaari.fi www.lvikivisaari.fi LVI-Asennus Kari Kivisaari Oy LM SÄHKÖ Korpilahdentie 808 19920 PAPPINEN Puh. Tervetuloa! Leivonmäen Pyry ry Kevätkokous 5.7. Luhankalaiset ilmoittautuminen Ainolle 050 364 4141 tai monkola@salvia.fi 5.7. klo 12, Ahvenmäentie 9 Tammijärvi. Muulloin yhteydenotot p. Tervetuloa. Yhdyshenkilö Helenius p. Lähtö linja-autoasemalta klo 18. Os.maksu 5 euroa, sis. Viihdyttämässä Jouko Keskinen säestäjineen. Tervetuloa! Kierrätyssäiliöt täyttyivät taas Joutsan Seudun lukija toimitti kuvan Joutsan kirkonkylän jätepisteiden tilanteesta juhannusaattona alkuillasta. -11.8. Joutsan kesk. Karttamaksu 5 e / kerta, 50 e / kausi. Tervetuloa! Tiekirkko Luhangan kesäkirkko avoinna tiekirkkona 2.7. https://itapaijanteenrasti.fi/kuntorastit/ muutama päivä ennen tapahtumaa. klo 18. Päiväkahvit Kuntalassa 24.7. klo 16.00 Ehtoollisjumalanpalvelus, Hannu Hietanen. Uusi grilli käytössä. Joutsa 11.7. 4.7. klo 18.00 Rukousilta. Musiikkituokion kesto 15-20min. Lopussa kahvihetki. ------------------------------------Kutsu Tammijärvelle Salviaan viettämään Hermannin päivää 12.07.2018 klo 12.00. Puh. Hartaudessa kesäisiä virsiä laulattaa Marjo Merivirta, pappina Juhani Räsänen. 044-5739330 Myydään/vuokrataan 040-1472332/Tiina Renko Itä-Päijänteen Rasti ry tulevan kuukauden kuntorastit alla listattuna. Kimppakyyti. Luhanka 18.7. matkan, lipun ja tarjoilun. klo 1012 srk-talolla. Lähetyskirpputori avoinna Ti 13 -17, To 10 -17 ja La 9 -13. Kiitoksen säveliä kirkossa soittavat Marja ja Hannu Tuovinen klo 12, 13 ja 14. Musiikkia. LEIVONMÄKI Jumalanpalvelus Tulossa: Messu 8.7. To 28.6. klo 9-11 srk-kodilla. LUHANKA Jumalanpalvelus Tulossa: Messu 15.7. Yhteislähtö Hypoteekin pihasta (Jousitie 43) klo 15.30. Tervetuloa! Joutsan helluntaisrk Jousitie 36 Pastori Hannu-Heikki 050 5566846, Anne 050 5566845 Ke 27.6. Tervetuloa!!! Joutsan Karjalaseura ry Toivolan retki ke 27.6. 1.7. Toivakka, Paasivuori 25.7. klo 11.00 Ehtoolliskokous Hartolassa, Tuomo ja Kirsi Lehtimäki. 040 5087 023. Liput 15€ sis. kesäkuuta 2018 kello 13.00 alkaen. klo 16.00 nyyttikestiperiaatteella. 040 580 7081. Tulossa: Kansanlaulukirkko 8.7. Tammijärven helluntaisrk Tammijärventie 253 Kyläkirkossa 28.6. klo 18 Rukousilta. Puffetti. päivänä Seurakunnat Järjestöpalsta Järjestöpalsta JOUTSAN TAKSIPÄIVYSTYS 0100 86644 24h LVI-Urakointiliike LVI-asennukset, -urakointi ja huolto, tarvikemyynti. Metsään klo 17-18.30. Osallistumismaksu 15 € sisältää: ruokailun + täytekakkukahvit. Tervetuloa! Itä-Päijänteen vapaasrk Yhdystie 1, Joutsa Su 1.7. Mikäli et pääse mukaan, ilmoita 0400-787664/Seppo, niin paikkasi vapautuu jonossa olijalle. Sisäänpääsymaksu 5 €. mennessä. Järjestää EL-Luhanka. Tervetuloa! K-S:n Syöpäyhdistys Joutsan seudun paikallisosasto Pertunmaan teatteriretki ti 3.7. Tiekirkko Joutsan kirkko avoinna tiekirkkona 25.6.-10.8. ma-la klo 12-16. Tervetuloa! Eläkeliiton Joutsan yhdistys Muistathan Kesäpäivätapahtuman Joutsan Talomuseolla (Museotie 2) lauantaina 30. klo 12. Bussi on täysi. Diakonia Diakoniapäivystys 27.6 ja 4.7. Ohjelmaa & arpajaiset. Puhumassa Ulla ja David Dahlen. Puhujana Eläkeliiton uusi puheenjohtaja Raimo Ikonen. Opastus löytyy os. mennessä / Aarre 040 8445216. Saarna Kalervo Pöykkö, Suomen Rauhanyhdistys. Pihapelejä. klo 14.00. ma-to klo 1116. Ti 3.7. 050 3855 426 Karvinen. Muut tilaisuudet Luontokirkko Erä-Iitissä 1.7. Joutsan srk JOUTSA Jumalanpalvelus Sanajp. Leppämäki ja Rämö. klo 10. 040 088 5070
päivien aikana; ruista 4.722 kiloa, ohraa 4.484 kiloa ja kauroja 7.771 kiloa, yhteensä 16.977 kiloa. Lautakunta astuu toimeensa heti, kun uusi puheenjohtaja on määrätty. Oman kortensa, tässä tapauksessa viljaeränsä, ovat tuoneet myös torpparit, mäkitupalaiset ja loiset sekä rengit, heidän panostuksensa on vaihdellut kolmesta kuuteen kiloon. sijalle kanttori Lauri Markkula ja 2. Julkaisija: JOUTSAN SEUTU OY, Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Lehden jakelu: Suomen posti Oyj, Postin asiakaspalvelu: p. Ilmestyy keskiviikkoisin. Tammikuu-maaliskuun 17. %) ILMOITUSAINEISTO viimeistään tiistaihin kello 11.00 mennessä. päivä 1918 lähettänyt laskutuskirjeen Syväoron Suojeluskunnalle (Syväoron kylä ja rautatieasema sijaitsi Parikkalassa). Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ville Häyrinen on esitelmöinyt elintarveasiasta, jonka jälkeen on käyty keskustelua. Mutta kuten tiedetään, leipä oli kortilla ja jauhettunakin yhdeksästä kilosta jää leivottavaksi monta makoisaa ruisleipää. Laumoittain tuli Jyväskylän ympäristöstä ja enempi Vaajakoskelta naisia ja nuoria tyttöjä. 03-757 5285 Lehti ei vastaa puhelimitse vastaanotetussa ilmoituksessa mahd. Lehti noudattaa mainostajien ja kustantajien hyväksymiä ilmoitusten julkaisusääntöjä. 1,61 €/pmm TILAUSHINNAT 1.1.2018 alkaen: (sis. Lahtinen. ISSN 0782-6001. Meillä oli ruista. Mynttinen. Jäseniksi on valittu maanviljelijät: Onni Lehtinen, Tuomas Laakso, August Mikkola, Paavo Kankkunen, Vihtori Törmä, Josef Maunula. Olkaa hyvät ja kahtokaa nimet sokurkorttikirjasta. Maaliskuun 20. päivä Työväentalolle on kokoontunut noin 200 henkilöä. ILMOITUSHINNAT (sis. 10%) Kestotilaus 64,00 €/vsk Määräaik. Varmuudella joutsalaisille on vuonna 1919 kirjoitettu leipäkortit. Oli kaikki kortilla. Kirkkoherra Salovaara on kertonut maassa vallitsevasta tilanteesta sekä elintarveasiasta. Kaikki läsnäolleista ovat olleet sitä mieltä, että puolet siemenrukiista luovutetaan elintarvelautakunnalle lähetettäväksi Mikkeliin. Mukana on myös muuttoliikkeen aiheuttamat kirjaamiset. päivän välisenä aikana Kunnalliskotiin viljaa on toimittanut yhteensä 124 maatilaa tai yksityishenkilöä. MAANVILJELIJÖIDEN satoilmoitukset rukiin, ohran ja kauran viljelystä Vuosien 1917-1918 aikana satoilmoituksen on jättänyt 351 tilallista. Muistan vuoden 1918, leipä oli kysyttyä, rahaa oli. Vuosi on alkanut Kunnalliskodin ja papiston saatavien viljankeräyksillä. Heinäk. Viitaten Lääninkomitean kiertokirjeeseen No 19, tämän kuun 16. päivä 1921 Esko Manninen Valtion saippukortti.. Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsen. Seuraava vastaus kertoo mitkä kaikki Joutsassa olivat säännösteltyjä: Jousan Elintarvelautakunta 19.7.1918 No 313, Läänin Elintarvekomitealle. päivä joutsalaisten kyselyyn elintarveynnä muista asioista ja niiden kustannusten jaosta, että elintarvehallituksen toiminta täällä on ainoastaan väliaikaista laatua, niin on teidän vaateellanne käännyttävä varsinaisen Elintarvehallituksen puoleen niin pian kuin se jälleen pääsee säännöllisesti toimimaan. Kaikki oli kortilla 1918 Maanviljelijöiden satoilmoitukset rukiin, ohran ja kauran viljelystä. A. Siitä ei ole löytynyt varmaa tietoa, milloin leipäkortteja alettiin kirjoittamaan, muutama päiväykseltään puutteellinen tieto löytyy, päivä ja kuukausi, mutta vuosi puuttuu. Vuosien 1917–1918 vaihteessa Joutsan asukasluku oli 6.077 henkilöä, vauvat ja vaarit mukaan luettuina. päivältä, saa Jousan elintarvelautakunta ilmoittaa, että kunnassamme ovat korteilla säännöstellyt seuraavat tavarat ja kulutusaineet: leipä, sokeri, kahvi, tupakka ja saippua sekä kaikenlaiset öljyt, kuin että aivan lähiaikoina myöskin voi ja maito. Jousan Elintarvelautakunnan ”Pääkirjan” kirjanpito on päätetty toukokuun 24. alv. alv. KONTTORI AVOINNA Maanantai klo 9–12, 13–16 Tiistai klo 9–12, 13–16 Keskiviikko klo 9–12, 13–16 Torstaina klo 9–12, 13–16 Pe-Su SULJETTU TOIMITUS JA KONTTORI: Jousitie 31, 19650 JOUTSA PUHELIN: 0201 876100 TWITTER: @JoutsanSeutu TELEFAX: 0201 876101 INTERNETISSÄ: www.joutsanseutu.fi Puhelujen hinnat 020-alkuisiin puhelinnumeroihimme: Puhelut lankapuhelimesta 8,35 centtiä / puhelu + 16,69 c / minuutti Puhelut matkapuhelimesta 8,35 centtiä / puhelu + 16,69 c / minuutti. Asukaslukuun suhteutettuna vähennys ei ole kovin merkittävä, hieman yli yhdeksän kiloa henkeä kohti. 9p 1918 No 133 Jousan Elintarvelautakunnalle. Vuosien 1917-1918 aikana satoilmoituksen on jättänyt 351 tilallista. esiintyvistä virheistä. Joutsan Seutu 11 – N:o 26 – 2018 Keskiviikkona, kesäkuun 27. Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan puolueeton paikallislehti. Kansalaisten muuttaessa kunnasta toiseen heille kirjoitettiin Suojeluskunnan toimesta matkustuslupa. Ei isä raaskinnu kallista ottaa heiltä, oli murheellinen näky, jäi niin mieleeni nekin ajat. Pari esimerkkiä: Jousan elintarvelautakunta, tässä lähetän nämä kirjat ja en minä tietä sen Erikka Saarenpojan nimeä ja sillä on 2 poikaa, jotka on aika miehiä ja ne on niin kuin meijän mullikat haassa. Milloin korttikausi Joutsassa päättyi, siihen en ole löytänyt varmaa vastausta. Tämä on sarjan viimeinen kirjoitus. ja 12. Leipäkortit Sokeri pantiin ensimmäisenä kortille, jonka jälkeen viljatuotteet. JOUTSALAISNAISEN muistoja vuodelta 1918: Sisäinen sota. Yhteensä viljaa Kunnalliskodin laareihin keräyksellä on karttunut 17.235 kiloa. JOUTSAN elintarvelautakunta on heinäkuun 29. päivä pidetään elintarvekokouksia kyläkunnissa; Tammilahden kansakoululla, Pärnämäen kansakoululla, Marjotaipaleen Röykkälässä ja Uimaniemen Hollassa. Edellä mainituista satoilmoituksista käy ilmi, että joutsalaistiloilla on tuotettu ruista vuonna 1917 459.708 kiloa ja vuonna 1918 404.491 kiloa eli 55.217 kiloa vähemmän kuin 1917. Alfred Hauhanen. 3 Koska lautakunnan kustannukset tekevät yli 900 markkaa kuukaudessa ja koska mainitut viljan keräys kesti noin 1½ kuukautta…. päivänä Joutsan Seutu Perustettu vuonna 1971. Tarkastettu LT-kokonaislevikki 4.508 kpl LT 2017. Löysäläinen Amalia Halttunen Havumäestä on täällä nyt saanut leipäja sokerikortit 8.7 eteen käsin, kun sanottu henkilö on ollut Jousan puolella Pajumäessä ja jos hänelle on annettu Jousasta kortteja, niin voitaan ne nyt lakkauttaa. Mutta sekään ei ole taannut, että kaikkien liikkumisia olisi pystytty tarkasti seuraamaan, tämän vuoksi elintarvelautakunnan arkistoaineiston joukosta löytyy kirjeitä, joissa peräänkuulutetaan kansalaisia tai ilmoitetaan heidän muutostaan. Päätoimittaja: Markku Parkkonen markku.parkkonen@joutsanseutu.fi 0201 876 102 Toimittajat: Janne Airaksinen janne.airaksinen@joutsanseutu.fi 0201 876 103 Jukka Huikko jukka.huikko@joutsanseutu.fi 0201 876 104 Tarja Kuikka tarja.kuikka@joutsanseutu.fi 0201 876 105 Konttorinhoitaja: Riitta Nurminen konttori@joutsanseutu.fi 0201 876 101 HUOM: YLLÄOLEVIIN NUMEROIHIN EI VOI LÄHETTÄÄ TEKSTIVIESTEJÄ. tilaus 71,20 €/vsk EU-maat (kesto) 117,30 €/vsk Ei EU-maat (kesto) 163,10 €/vsk (alv. sijalle kelloseppä J. Kunnioittain A. LEIVONMÄEN elintarvelautakunta. 24 %) 1.1.2018 alkaen: Etusivulla mv 1,38 €/pmm Muualla mv 1,10 €/pmm Etusivulla 4-v. sijalle veistokoulunopettaja Paavo Kankkunen ja 3. n Sisällissotaa taustoitti nälkä Esko Mannisen neliosaisessa kirjoitussarjassa käsitellään Suomen vuoden 1918 sisällissotaa ja sitä edeltäviä tapahtumia Joutsan näkökulmasta. Että ei niiten kirjat ole täälä, sanoovat olevan Helsinkissä ja saahan Jousassa olla miten vaan lystää, eihän täälä ole siitä mitään. Joutsan leipäkorttien nimiluettelosta löytyy 6.148 kortin saajaa numeroituna. 1,87 €/pmm Muualla 4-v. Vuonna 1917 elintarvelautakuntaan valituista jäsenistä osa on erotettu kapinallisina, tai kapinaan osallisina. Vuonna 1918 elokuun kokouksessa kunnanvaltuusto ehdottaa elintarvelautakunnan puheenjohtajaksi: 1. Lopuksi on päätetty, että sunnuntaina 24. Suurimmat viljaerät ovat luovuttaneet mieskonmäkiset tilalliset Viktodeemus Heinikainen 630 kiloa ja Juho Hietala 495 kiloa, kolmanneksi yltää pärnämäkinen Anselmi Kuitunen 426 kilolla. 0100 85160 Varhaisjakelu: Esa Jakelut Oy, p. Papinsaatavia on kerätty Rauhalan pappilassa tammikuun 10., 11. 2 Elintarvelautakunta katsoo olevansa oikeutettu laskemaan korko siltä 1½ kuukauden ajalta, minkä ajan lautakunnan varat olivat kiinni mainituissa menoissa 28.4-13.6.1918. Leipää ja jauhoja ostamassa, jalkaisin tulivat, ei ollut autoja ei polkupyöriäkään, olivat yötä meillä. Ja Antti Nurmisen lapsia en tietä määrää enkä nimiä ja nämä kirjat tuli niin, että ei mahtuna yhteen. Väliaikainen Elintarvehallitus Vaasasta on vastannut huhtikuun 10. 1 Jousan Suojeluskunnan lasku vankien palkasta 224:sisältää 28 vangin työpäivää, a 8 markkaa, mitkä työpäivät on käytetty kysymyksessä olevan viljan sekoittelussa ja siirtämisestä toiseen varastoon, koska meillä oli niin pienet varastohuoneet ettemme saaneet sopimaan kaikkia vastaanottovarastoon, vaan olimme pakoitetut siirtämään osan viljasta toiseen varastoon
Sovi näkyvyydestä viikoksi tai vaikka koko vuodeksi! ASIAKASLEHDET Sähköisenä, ja/tai Jakeluna JS:n mukana FACEBOOK Sivujen ylläpito Kohdennetut kampanjat Säännölliset julkaisut GOOGLE Kohdennetut Adwords-kampanjat Display-kampanjat VIDEOTUOTANTO Esittelyvideot verkkoon Tulossa: taltioinnit Tulossa: live-lähetykset verkkoon TOIMI NÄIN Ota yhteyttä ja sovi tapaaminen. 050 564 2150 HOIDAMME KIINTEISTÖSI MYYNNIN. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Haluatko mainostaa tässä. JK-Palvelu Otsikko Otsikko Alaotsikko Alaotsikko xx xx xx xx xx xx xx xx Testi • Lisäteksti Tuotetarjous • Lisäteksti Tuotetarjous • Lisäteksti Puheluhinnat 010 alkuisiin numeroihin: kiinteä verkko 8,35 snt/min sis. 046-647 6366 Tammijärven taksit lomailee toistaiseksi 1.7. 0400-166 436 www.ad-autokorjaamo.fi/autokorjaamo/joutsa Teuvo Ylönen NYT KESÄRENKA AT EDULLISEST I! Joutsan Seutu ALUEENSA YLIVOIMAISESTI LUETUIN LEHTI! PRINTTIMAINONTA Kampanjat Seisovat ilmoitukset Laaja tilaajapeitto + erikoisjakelut! JS DIGI Kytke JS:n verkkosivujen ja tulevan mobiiliaplikaation parhaat mainospaikat ja toiminnallisuudet osaksi kampanjointiasi ja näkyvyyttä! Kysy lisää! PERTTULAN DIGINÄYTTÖ Diginäyttö keskeisellä kauppapaikalla Joutsan keskustassa. Perinteisen printtimainonnan lisäksi pystymme tarjoamaan nyt monikanavaisen ja tehokkaan, juuri tarpeisiisi vastaavan palvelukokonaisuuden. 045-226 4065. 0400 883 377, joutsa@autoasi.fi HUOLLOT JA KORJAUKSET AUTOLLESI! MYÖS kaasuautot Vakuutusyhtiöiden hyväksymä: kolarikorjaus JA maalaamo tuulilasinvaihdot varaa aika tai pyydä tarjous AUTOASI JOUTSASTA! Autoasi rahoitus Kysy lisätietoja meiltä! Valtuutettu Polaris-huolto AUTOHUOLTO NIINIRANTA Autojen määräaikaishuollot Katsastustarkastukset Vikadiagnostiikka Pienet ruostevauriokorjaukset arkisin klo 8.00-16.00 044-3637891 Lomailen 22.6.–1.7. Jukka Huikko Riitta Nurminen jukka.huikko@joutsanseutu.fi konttori@joutsanseutu.fi 0201 876 104 0201 876 101 VERKKOSIVUT Ylläpito, kehitys Kytke osaksi kokonaisuutta! MUU SOME Palveluita ja kampanjoita myös mm. alv. Nostopaikka AD Autokorjaamo xxxxxxx Lähiosoite, 00000 Postinumero Puh. Tarvittaessa tukena on asiantunteva yhteistyökumppaniemme verkosto. klo 9-12 H.Lipponen 040-778 1184 Liikuntarajoitteinen etsii vuokra-asuntoa läheltä Joutsan keskustaa 045-1388976 Halutaan vuokrata PAJUNIEMEN PALVIAUTO TO 28.6. Käydään läpi yrityksesi tarpeet ja resurssit, ja suunnitellaan juuri sinulle sopiva kokonaisuus. 040 8797 020 Halutaan vuokrata KORPELAN PALVIAUTO Joutsan torilla la 30.6. Lasten ulkoilutakit 98-146 cm, hajakoot 10 € Naisten hameita M-XL, kukkakuosi 25 € SÄÄSTÖ-TEKSTIILI Joutsa, Citykäytävä Puh. 0400 259 117 AUTOASI JOUTSA / JS KORJAUSPALVELU , Vasaratie 2, 19650 Joutsa, p. 0201 876 100 www.joutsanseutu.fi Joutsan Seutu ALUEENSA YLIVOIMAISESTI LUETUIN LEHTI! Myynti Huolto Varaosat Korjaukset Myös muut merkit Jousitie 1 A, 19650 Joutsa Joutsan Konehuolto Joutsan Konehuolto JONSERED HUSQVARNA TOHATSU DERBI KEEWAY Reijo Westman P. Nostopaikka AD Autokorjaamo xxxxxxx Lähiosoite, 00000 Postinumero Puh. alv. Joutsan Seutu 12 – N:o 26 – 2018 Keskiviikkona, kesäkuun 27. 010 239 1552 | www-osoite Kaikki meiltä, mitä autosi tarvitsee! Otsikko Otsikko Alaotsikko Alaotsikko xx xx xx xx xx xx xx xx Testi • Lisäteksti Tuotetarjous • Lisäteksti Tuotetarjous • Lisäteksti Puheluhinnat 010 alkuisiin numeroihin: kiinteä verkko 8,35 snt/min sis. Pyrimme jatkamaan mahdollisimman nopeasti. alv, matkaviestiverkko 8,35/snt/puhelu +17,17 snt min sis. 010 239 1552 | www-osoite AD Autokorjaamo Joutsa Teollisuustie 6, 19650 Joutsa Puh. alv, matkaviestiverkko 8,35/snt/puhelu +17,17 snt min sis. päivänä Autoasi rahoitus rengastyöt ja -myynti Hinauspalvelu 24 h p. (014) 882 298, 0500 710 416 Kariharjuntie 9, 19650 Joutsa Henkka: 0400 643 448 www.sahko-henkka.fi Sähköasennukset Antenniasennukset Hälytysja ohjausjärjestelmät Sähkösuunnittelu Sähköasennukset Antenniasennukset Sähkösuunnittelu Aurinkosähköjärjestelmät Kattojen pesut /maalaukset, vuotojen tarkastukset sekä korjaukset, kaikki kattomateriaalit, kotimaista palvelua. Puh. Joutsan torilla 9.00-12.00 Tammijärvi OP 12.30-13.30 Luhangan tori 14.00-15.00 Tervetuloa kotimaisille ostoksille! Puh. hyötykasvin taimia. p. Eero Tuominen 0400-241 652 Heidi Puttonen 040-823 6874 TORILLA Kesäkukka-ale Paljon yrttejä, tomaatin ym. KYSY TARJOUSTA: konttori@joutsanseutu.fi p. Youtube-, Instagram-, LinkedInja Twitter-palveluissa! YRITTÄJÄ – PÄIVITÄ NÄKYVYYTESI NYKYAIKAAN! Me Joutsan Seudussa olemme päivittäneet talven aikana osaamistamme. eteenpäin. Mieshenkilö etsii PIENTÄ ASUNTOA JOUTSASTA. ARVIOINTI EUR Suomen Kodinmarkkinat LKV 044 272 5570 myynti@kodinmarkkinat.fi 3,8% / sop