Joutsan Seutu Keskiviikkona, marraskuun 29. LOUNAS: ma-pe 11-14 MA-TO 14-22 PE 14-02 LA 09-02 SU 12-22 www.facebook.com/ aattojaelli Tervetuloa Lamminmäen ja Ellin kahvilan pikkujoulupöytiin. Pikkujoulupöydät alkaen 22€/hlö! Kysy tarjousta 045 350 6666 ja 040 571 1006 Tavallista parempi ruokakauppa J O U T S A Keskustie 3, 19650 JOUTSA, p. 040-1663 988 DISCO LAUANTAISIN 21.00-03.00 HUTTULA p. 0207756080 Ravintola KELLARIN AUKIOLOAJAT: TERVETULOA! 045-350 6666 Jousitie 39 www.aattojaelli.fi ELLIN KAHVILA: Avoinna: ma-pe 09-14. päivänä N:o 48 – 2017 Irtonumero 1,20 € TAKSI Ahti Tarhanen Esteetön kuljetus (pyörätuoli) 1 + 8 henkeä P. 0201 876 100 konttori@joutsanseutu.fi Joutsan Seutu Viikolla 50 (mökkiläisjakelu) AINEISTO MA 11.12. 020 7694 330 joutsa@k-supermarket.fi Palvelemme ma-pe 7-21, la 7-21 ja su 10-20 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 30.11.-3.12. PALVIMESTARIT MYY JA MAISTATTAA HERKULLISIA TUOTTEITAAN. KEVYT SNACKNAKKI 280G, BALKAN SIIVUT 200G, LIHAPULLAT&PIHVIT 360-380G, ATRIA SALAATIT 400G ATRILLI 400G 1 € KPL/RS 3 69 KG PORSAAN ETUSELKÄ 18 95 KG ATRIA TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEE PALANA HERKKUTORILTA 3 99 KG PORSAAN LAPA 5 99 KG PORSAAN KASSLER 7 99 KG TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI SUOMI, 2KALAA/TALOUS 9 95 KG KAALIKÄÄRYLEET GRILLATTU BROILERIN KOIPI-REISI 1 € KPL/RS PERJANTAINA 1.12. 0207 920 620 , 0400 367 384 www.rautakauppala.fi BOSCH GSR 18V-LI DY AKKUPORAKONE 199 € Perjantaina 5.5.2017 klo 10–17 Milla ja Hannu Romppanen, Kylväjänkuja 9, 16300 Orimattila Ikkunaremontin asennusnäytös Orimattilassa Tule ja tutustu! Jani Niskanen 0400 187 805 Jari Kutvonen 0400 293 392 www.tiimi-ikkuna.fi Ikkunaremontin asennusnäytös Luhangassa Jussi Suoniemi 0400 583346 Vesa Vainio 0400 240845 Perjantaina 1.12.2017 klo 10-17 Tommolantie 7 19950 LUHANKA (Nurmi) SUOMI SATA VUOTTA Juhlaliite sivuilla 9–20 Puh. ARLA JUUSTO VIIPALEET 480-500G 3 95 PKT Rautakauppala Oy Länsitie 4 , Joutsa p. ELLEI TOISIN MAINITA Juhlitaan SUOMEA 3 95 RS SNELLMAN KARJALANPAISTI 500 G (7,90/KG) 9 90 KG ATRIA PORSAAN SISÄFILEE NATURELL JA PEHMEÄN PIPPURINEN FELIX KOKONAINEN MAUSTEKURKKU 1500/730G PRK 2 99 MEILLÄ PAISTETUT FAZER KAURAHERKKU 415 G & LOMBARDIANLEIPÄ 440G KPL 1 99 ERÄ! ATRIAN TUOTTEITA ESIM. Alueensa ylivoimaisesti luetuin lehti! JOULUN TOIVOTUKSET
KINKKUBINGO maanantaisin klo 18.00. Marjo Merivirta 15.00 Juhlapuhe Pasi Saarimäki, fil.tri 15.20 6. Lämmin kiitos osanotoista. Palvelemme sopimuksen mukaan. Joutsan Seutu 2 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Joutsan Seutu 22.11. 30.3.1964 k. Tervetuloa! Luhangan kunnanhallitus ItsenäInen suomI 100 vuotta Luhangan kunta 150 vuotta YhteInen juhLa ItsenäIsYYspäIvänä 6.12.2017 Muistithan Mieskonmäen koulun Joulumyyjäiset La 2.12.2017 klo 12-14 Hirvensalmentie 192 TERVETULOA! Käsityöläisten perinteiset JOULUMYYJÄISET Tammijärven Ruohtulassa La 9.12. Kiitos kotiavulle, Joutsan vuodeosaston henkilökunnalle ja Tarja Toivoselle. Lasten Suomi 100 -näyttely koulun vitriinissä, johon ehtii tutustua juhlan aikana. 26.10.2017 Joutsan vuodeosasto Suunnattomasti kaivaten ja ikävöiden Riitta Teemu, Tanja Helmi ja Toivo Marika, Noora sisarukset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Käy enkeli kanssasi taivaan rantaa on askelees kevyt, jalkasi kantaa. 050 385 3045 Testamentit, kauppaja lahjakirjat, perukirjat, edunvalvontavaltakirjat. Puolisoa ja äitiä kaivaten Alpo Kirsi Teija Virpi Terttu ja Ritva sisko muut sukulaiset ja ystävät HUTTULASSA Lauantaina 2.12. 8.11.2017 Et ole ikiunessa, et ole poissa olet tuhat tuulta puistikoissa, olet valon välke aallokossa, olet timantti hankien loistossa. Huom! Muutos: lähtö Mieskonmäen koululta klo 11, auto kulkee Marjotaipaleen kautta. Klo 11.15 ruokatarjoilu Joutsan yhtenäiskoululla (Koulutie 2) Klo 12.30 itsenäisyysjuhla yhtenäiskoulun juhlasalissa, juhlapuhujana professori Aila Mielikäinen Juhlan jälkeen kahvitarjoilu Juhlaan on järjestetty kuljetuksia eri puolilta kuntaa, ks. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on ja kaipaus niin pohjaton. 040-414 2164 / Manu Pasanen 045-111 9335 / Pekka Ollikainen. Eppu Ei lähtöäs todeksi uskoa vois, sait äkkiä kutsun luotamme pois. Ohjelmassa ”presidenttipari”, musiikkia, piirustusnurkka sekä pientä makeaa ja suolaista tarjottavaa rennon juhlavassa ilmapiirissä. Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Ansa ja Heidi Äiti ja isä Eija ja Vesa Emeriina ja Tuukka Eero Eikka muut sukulaiset ja ystävät Reijo siunattiin viimeiselle matkalle 25.11.2017 läheisten läsnä ollessa. Joutsan nuorisoseurantalolla Kinkku joka toisella kierroksella. Viljakainen s. Rakas puoliso, isä ja pappa Reijo Antero Vikman s. Ei tuskia tunneta taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä. päivä joulukuuta Koulun bändikerho 15.30 Kappelin aikaa Juhani Räsänen, vs.seurakuntapastori 15.40 Tervehdysten vastaanotto 15.50 Ansiomerkkien jako 16.10 Tilaisuuden loppusanat Tuomo Kärnä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Maamme laulu Kahvitarjoilu Mahdolliset huomionosoitukset Luhangan kunnan 150-vuotisjuhlaan pyydetään osoittamaan kunnan kulttuuritoiminnan hyväksi tilille FI29 5242 1820 000011. Kiitos myös Joutsan terveyskeskukselle hyvästä saattohoidosta. Rakkaamme Tyyni Anneli Sievänen o.s. Näin saapui suru ilmoittamatta, katkesi elämä odottamatta. Rakkaamme Erkki Juhani Tuominen s. eteispalvelu) TERVETULOA! Klo 10 jumalanpalvelus Joutsan ja Leivonmäen kirkoissa. 6.5.1955 Joutsassa k. 28.3.1950 k. 21.00-03.00 BILETTÄÄ J.PARTYNEN eXperience & DISCO liput 10€ (sis. Jumalanpalveluksen jälkeen seppelten lasku sankarihaudoilla. Tervetuloa! JouSUA Rakkaamme siunataan läheisten läsnä ollessa. Tervetuloa kaikki! JoSePa ja Joutsan NS KINKKUBINGO Hartolan KUNNANTALOLLA Sunnuntaisin klo 17. päivänä Julkisia kaupanvahvistajia Julkinen kaupanvahvistaja Jorma Welling Puh. Juhlaliputus klo 8 – 20, kynttilävalaistus klo 18 – 20 Joutsan kunta Joutsan seurakunta (kunniamerkit) Itsenäisyyspäivä 6.12.2017 Joutsassa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi LASTEN ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA Kurkiauran koululla Leivonmäellä (Leivonmäentie 6) la 2.12.2017 klo 17 alkaen. klo 10-16, su 10.12. Julkinen kaupanvahvistaja Martti Salonen 040 841 9649 Kauppakirjat, perukirjat, sukupolven vaihdokset ym. Toivomme juhlavaa pukeutumista lasten mieltymysten mukaan. Lämpimästi tervetuloa koko perhe, myös mummit, kummit ja muut läheiset! MLL Leivonmäen yhdistys 13.00 Jumalanpalvelus talvikirkossa Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoille 14.30 Juhlatilaisuus kylätalolla Tilaisuuden avaus Martti Viinikainen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja 14.40 Alla sinisen Suomen taivaan Luhangan Laulajat joht. Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kauppaja lahjakirjat Lainhuudot ja muut kirjaamisasiat Kaupanvahvistukset Muut asiakirjapalvelut Heikki 0400 468 770 Vesa 050 3071 557 toimisto@kuurnepalvelut.fi Jousitie 35 Puh. Puuropuffetti, glögitarjoilu TERVETULOA!. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme. Siunaus toimitettu Joutsan kirkossa 25.11.2017 läheisten läsnä ollessa. Et jättänyt meitä, et ole vaiti, olet lintujen laulu taivaalla, olet kuiskaus viljapellolla, olet henkäys rakkaittesi poskilla. 12.11.2017 Enkelit valkoiset taivaassa tuolla pitäkää isästä hyvää huolta. klo 11-15 Puutöitä, tekstiilejä, kransseja, villasukkia, piparitaloja ja -puita, leivonnaisia... Kiitos osanotosta
Kalakeitto, pehmeä leipä. Ke 6.12. Hartolan konttorimme on avoinna: ma, ti ja to klo 9-15.30 sekä ke klo 9-17 perjantaisin suljettu. Hyvän ilman kampaamo T:mi Satu Kuisma Rantatie 3, Joutsa Puh. Pyryn urheilutalolla Leivonmäellä. Leikkele, kurkkuviipaleet Luhanka: Ma 4.12. Itsenäisyyspäivä. klo 17.00 K12/9 1 h 45 min 8 € Ti 5.12. 050-595 8625 Parturi-kampaaja ja ripsiteknikko T:mi Sirja Venäläinen Puh. Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Palvelevan meteorologin puhelinnumero 0600 1 0600 (3,98/min + pvm) Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Keskiviikkona -0 +1 +0 -0 -0 +1 +0 +1 -1 -0 -0 -0 +2 +2 +2 +2 -1 +1 +0 +0 -2 -2 -1 -1 -2 -2 -2 -1 www.joutsa.fi/kino Tarkista esitysajat nettiosoitteesta. Varaukset klo 15.00 jälkeen p. klo 15.00. Pyryn urheilutalolla Leivonmäellä Kahvio. Kevään 2018 aikana laajennamme puhelinpalveluKevään 2018 aikana laajennamme puhelinpalveluaikojamme ja myös verkkotapaaminen tulee mahdolliseksi. Pe 8.12. Ti 5.12. Ke 6.12. Tervetuloa! *********************** JOULUMYYJÄISET Pyryn urheilutalolla Leivonmäellä lauantaina 9.12. klo 18.00. 03-874 930/Sysmä p. päivänä n Sääennuste n Auringon nousu ja lasku hämärän kesto n Ruokalista 29.11.2017 9:02 15:06 0:59 30.11.2017 9:04 15:04 1:00 1.12.2017 9:06 15:02 1:00 2.12.2017 9:09 15:01 1:00 3.12.2017 9:11 15:00 1:01 4.12.2017 9:13 14:58 1:01 5.12.2017 9:15 14:57 1:01 6.12.2017 9:17 14:56 1:02 Joutsa: Ma 4.12. 050 413 1008 Terve tuloa! PERINTEISET KINKKUBINGOT sunnuntaina 3.12. 040 827 8295 Joulupolun yhteydessä Päivä paloasemalla -tapahtuma Luhangassa. 041 5479166 6.12. Näistä kerromme myöhemmin lisää. Itsenäisyyspäivä. Riisipuuro, marjakiisseli, ruisleipä ja leikkele. Kinkku-jauhelihapizza, vesimelonisalaatti. 040-526 9979. klo 15-18, Luhangan paloasemalla (Mämminiementie 1) avoimet ovet. 014 -337 9200/Joutsa www.saastopankki.fi/varaa-aika Sysmän Säästöpankin aukioloajat 2.1.2018 alkaen: Sysmässä ja Joutsassa ma, ti, to, pe klo 9-15.30, ke klo 9-17 Hartolassa ma, ti, to klo 9-15.30, ke klo 9-17, pe suljettu Hyvät asiakkaamme, aukioloaikamme muuttuvat Hartolan konttorissa 2.1.2018 alkaen. ja 10.12. La 2.12. Ota sammuttimesi mukaan – tarkastaja paikalla! Pohvinrinteen Joulutori LAUANTAINA 2.12.2017 klo 9-13 Tervetuloa! Toimintakeskus Helperi/ Työvarikko Jousitie 54B, Joutsa p. Pöytävuokra 10 €. Tervetuloa! Leivonmäen perinteinen joulun avaus 3.12.2017 *lyhtykulkue lähtee klo 16 Kurkiauran koululta, käynti Huuponhovissa ja sen jälkeen joulupuuro Kotiseututalo Simolassa Itsenäisyyspäivän iltakahvit Simolassa 6.12.2017 klo 18-20 TERVETULOA! Järjestää Leivonmäki-Seura Ry Luhangan Joulupolun aikana 2.12. Pe 1.12. klo 18.00 Su 3.12. To 7.12. Jousitie 38, 19650 Joutsa Myyntipaikat: p. klo 15-18 Luhangan M-Marketissa kävijöiden kesken arpajaiset! M-Market Luhanka, Rantatie 2, Luhanka, puh. 03-871 880/Hartola p. Tervetuloa! *********************** PYRYN PIKKUJOULUT Maanantaina 11.12. klo 14.00 klo 18.00 K16/13 2 h 59 min 12 € JOULUMYYJÄISET 2.12.2017 klo 9-13 • joulun tunnelmaa • useita myyjiä • buffet... To 7.12. Joutsan Seutu 3 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Lindströminpihvit, kastike, lohkoperunat, kurkkusalaatti. mennessä. Broileripyörykät, perunat, lämmin kasvis, kastike, salaatti. Lihakastike, perunat, lämmin kasvis, salaatti. Pe 8.12. Itsenäisyyspäivän ateria: Karjalanpaisti, porkkanalaatikko, perunat, salaatti, mustikkarahka. klo 9.00-12.00. Kalapuikot, muusi, punajuurisalaatti. Ti 5.12
Ruokapalvelujen ympäristövaikutuksista lähes kaksi kolmasosaa aiheutuu ruoan raakaainetuotannosta, joten keittiön valinnoilla on suuri merkitys koko elintarvikeketjun kannalta. Liitteen koostamisesta vastanneessa lehden toimituksessa on koululaisten toimittaman materiaalin määrä ja laatu aiheuttanut lähes riemunkiljahduksia. Hoosiannaa voimme laulaa silloinkin, kun koemme yksinäisyyttä, epätoivoa tai haluamme kiittää Jumalaa: kaiken Luojaa ja Lunastajaa. Näin joutsalaisia potilaita ei tarvitse kuljettaa kauas kodistaan, omaisistaan tai läheisistään. Liitteen idea on peräisin opettaja Liisa Liiakselta. Uusi hankintalaki sallii myös tuotantomenetelmää koskevia vaatimuksia kuten esimerkiksi luonnonmukaista viljelyä tai uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön käyttämistä. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Juhla ja sen järjestelyt ovat koulujen väelle paitsi mieleenpainuva tilaisuus, myös mitä mainioin oppimismahdollisuus. Lähiruoan saatavuus, paikallisten tuotteiden tunnettavuus ja kysyntä linkittyy vahvasti maatalouden menestymiseen ja myös matkailuun, mutta myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Adventtiaika tarkoittaa kirkoissamme joulun odotusta ja siihen valmistautumista. Samalla alkaa uusi kirkkovuosi. Kuntien ja muiden julkisten tahojen on omissa elintarvikeja ruokapalveluhankinnoissa tärkeää sitoutua ostamaan vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Koko maakunnassa yhteinen tavoite on lisätä alkutuotannon jatkojalostusta ja kehittää paikallisen tuotannon jakelukanavia. Ensimmäistä adventtisunnuntaita sävyttää ilo ja riemu. Taivuta, niin taivumme tahtoasi tottelemaan. Evankeliumit kertovat Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin nöyrästi aasilla ratsastaen. Suomalaisuutta on juhlittu pitkin vuotta niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin maailmallakin. Ensimmäistä adventtisunnuntaita seuraavana maanantaina alkaa jouluun asti kestävä pieni paasto. Tässä onnistutaan, kun hankinnoissa ja kilpailutuksissa otetaan nykyistä paremmin huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelyja tuotantomenetelmät, tuotantoeläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. päivänä Paikallislehti Joutsan Seutu Perustettu 1971 Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan paikallislehti Päätoimittaja Markku Parkkonen n Pääkirjoitus 29.11.2017 n Sana sunnuntaiksi n Ilkka Toivanen n Puheenvuoro JS Kohti adventtia TULEVA sunnuntai on ensimmäinen adventtisunnuntai, joka aloittaa adventtiajan. PAIKALLISLEHTI Joutsan Seutu julkaisee tämän viikon numerossaan 12-sivuisen juhlaliitteen, jonka toimittamisesta ovat vastanneet Joutsan ja Luhangan koululaiset, opettajien avustuksella. Vuodeja kuntoutusosasto tulee sijoittaa Joutsaan kaavaillun sote-keskuksen yhteyteen. Tuija Mäkinen, Jyväskylän kaupunginvaltuuston 2. Hyvän ja pahan ainoa voima on Hyvyys Koska pahuus on aina Heikkoutta Aikanaan tuhoutuvaa Raija Tuulikki Nieminen 100 Taide on elävää AITOUTTA Vain Totuus on taiteessa tärkeää Elävän elämän taide antaa enemmän Iloa ja elämän jatkumoa. Samoin laulamalla Hoosianna-hymniä, voimme tervehtiä Jeesusta todellisena auttajana, pelastajana ja kuninkaana. Hoosianna! Herramme, meidät kutsut palvelemaan. Suomi, Itsenäinen siltojen rakentaja Vahvan hengen joustavuudella Isänmaan perinteellä Raija Tuulikki Nieminen. Kunta voi kilpailutuksessa vaatia ruokapalveluyritystä soveltamaan Motivan hankintaopasta ja edellyttää raportoimaan hankinnoista. Ruusuinen piikkinenkin Aito on! Raija Tuulikki Nieminen Suomen 100-vuotias nousu ja vahva pohja Isänmaallisuuden henki Mitä minä olen. vpj ja Maakunnan Yhteistyöryhmän jäsen (vihr) Verissäpäin taistelija Verissäpäin taistelija Hyvyyden ja oikeuden puolesta. Vaikka juhlavuonna juhlinta kuuluu kaikille sukupuoleen, säätyyn ja ikään katsomatta, yksi juhlinnan tärkeistä kohderyhmistä ovat lapset ja nuoret – tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan rakentajat. Jos keskisuomalaista elintarviketuotantoa ja sen markkinointia halutaan tulevaisuudessa vahvistaa, on raaka-aineiden jalostukseen, tuottajien verkostoitumiseen ja yhteisten myyntikanavien kehittämiseen panostettava. Sunnuntaina kirkoissa ja monissa kodeissa syttyvät adventtikynttilät, jotka muistuttavat joulun lähestymisestä ja Jumalan lupausten täyttymisestä: Jeesus, maailman valo, tulee pimeyden keskelle. Toisin sanoen tekemään elämässämme sijaa Kristukselle. Suomen voitto Kasvu menestykseen. Joutsan seutukunnalla lapsia ja nuoria onkin pidetty hyvin mukana juhlatapahtumissa. Se valmistaa meitä suurta juhlaa varten sekä kutsuu luopumaan turhasta ja keskittymään olennaiseen. Biotalouteen kuuluu myös sininen biotalous eli kestävästi pyydetty lähivesien kala. Vaikka elämme vuoden pimeintä aikaa, kristillisessä juhlaperinteessä valo lisääntyy ensimmäisestä adventtisunnuntaista lähtien. Taiteen hengen ja urheilun avulla Vahvistuen aina uuteen nousuun Vieriviä kiviä ja sopiva vauhti Siinä sen salaisuus. Järjestelyissä on myös huomioitu juhlan eri osa-alueet syvällisesti. Näytä meille vastuumme, saata meidät liikkeelle. Nuoret kirjoittajat ja kuvittajat ovat todella omistautuneet suomalaisuuden pohtimiseen. Joutsan Seutu 4 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Joulun odotukseen kuuluu myös hiljentyminen ja katumus. Ensimmäinen adventtisunnuntai liittää sekä adventin että joulun palmusunnuntain ja pääsiäisen tapahtumiin. Ruokalistojen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi kasvukauden mukainen sesonki, kasvisruoan määrä sekä paikallinen ruokakulttuuri. TOINEN esimerkki koulujen juhlavuoden hengestä on Joutsan koulujen ensi maanantaina pidettävä Suomi 100 -juhla. Suomen Kristillisdemokraattien Joutsan paikallisosasto KESKI-SUOMEN uuden maakuntaohjelman 2018-2021 yksi kärkiteema on biotalous, joka pitää sisällään myös maatalouden alkutuotannon ja paikallisesti tuotetut elintarvikkeet. Puhtaaseen veteen ja ravintoon liittyvä osaaminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää ja kysytympää niin Suomessa kuin maailmallakin. vpj ja Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen (vihr) Lea-Elina Nikkilä, Joutsan kunnanvaltuuston 1. Maaja metsätalousministeriön toimeksiannosta Motiva on julkaissut vastuullisten elintarvikehankintojen oppaan (3/2017), johon on koottu asiantuntijoiden suosituksia ja vertailukriteereitä käytettäviksi tarjouskilpailuissa. Uuden kirkkovuoden alkaessa katseet kääntyvät myös kohti pääsiäistä: kirkkovuoden keskusta. Markku Parkkonen Kannanotto vuodeosaston puolesta Vastuullisuutta elintarvikeja ruokapalveluhankintoihin SUOMEN Kristillisdemokraattien Joutsan paikallisosaston vuosikokous vetoaa Joutsan kunnan päättäjiin ja asianomaisiin viranhaltijoihin, että he tekevät kaiken mahdollisen, jotta Joutsassa säilyy vuodeja kuntoutusosasto ja että se pysyy tarpeeksi suurena. Juhlan järjestelyissä koululaisilla on ollut poikkeuksellisen suuri osuus. Ulkomailta hankittavien raakaaineiden ja elintarvikkeiden tulee täyttää esimerkiksi tuotantoeläinten hoidon osalta vähintään suomalaiset minimivaatimukset. Alun ja lopun kaiken muuttavat tapahtumat ovat yhtä aikaa läsnä. (VK 3) Heidi Karvinen Diakoni Joutsan evankelis-luterilainen seurakunta Kouluilta löytyy mahtavaa juhlavuoden henkeä SUOMEN satavuotisjuhlavuosi huipentuu ensi viikolla vietettävään itsenäisyyspäivään
– Hyvinä, lämpöisinä kesinä varmaan se 10–15 prosenttia Letkaliiterin kävijöistä tulee sataman kautta, sanoo Huikko. Vessan yhteyteen kaavaillaan myös vedenjakopistettä. – Huomioidaan toki myös maanomistajan tahto. Palvelee tämmöisenäkin. Pitkäaikaisen sopimuksen syntymistä kunnan kanssa pidetään myös Rutalahdessa hyvänä asiana, sanoo kylän nuorisoseuran puheenjohtaja ja As Oy Leivonmäen Päijätpohjan hallituksen puheenjohtaja Samuli Huikko. Laiturin omistaa tällä hetkellä Liikennevirasto. Sopimuksessa mainitut alueet ovat Rutalahden vierasvenelaituriin liittyviä alueita. – Pitkästä sopimuksesta on etua veneilyja vierasvenesataman kehittämisessä ja myös sen itse laiturirakennelman ylläpidossa, kun on varmuus toiminnan jatkuvuudesta. Kunta on aiemmin ilmoittanut, ettei se voi osallistua laiturin kehittämiseen, ellei sillä ole hallintaoikeutta alueeseen. Satamaa käyttävät Huikon mukaan niin paikalliset kuin ympäryskuntienkin veneilijät ja parhaimpina aikoina veneitä on laiturissa ruuhkaksi asti. päivänä N:o 48 – 2017 Sataman kehittäminen Rutalahdessa jatkuu Pitkäaikainen maanvuokraussopimus mahdollistaa Rutalahden vierasvenesataman kehittämisen. Kahdenkymmenen vuoden mittaista maanvuokraussopimusta pidetään Rutalahdessa hyvänä asiana, sanoo kylän nuorisoseuran sekä vuokranantajan eli As Oy Leivonmäen Päijätpohjan hallituksen puheenjohtaja Samuli Huikko. Kesäisin sataman vaikutus on pistetty merkille pienen matkan päässä Letkaliiterilläkin. Vesillelaskupaikkaa käyttäviä saattaa olla kesäisin jopa satoja, arvioi Huikko. – Mutta ei kovin suuria. Uudella sopimuksella on tarkoitus mennä vuoteen 2037 saakka. RUTALAHTISTEN toiveita sataman kehittämisen suhteen kuunnellaan kunnassa teknisen johtajan Jari Lämsän mukaan herkällä korvalla, maanomistajaa tietenkään unohtamatta. Jo keväällä laiturin läheisyyteen laitettiin uudet poijut ja jatkossa esimerkiksi nykyinen vessa, jonne veneilijät ovat voineet tyhjentää septitankit, aiotaan Samuli Huikon mukaan korvata vesivessalla, joka toimisi yhtä aikaa invavessana ja lastenhoitohuoneena. RUTALAHDEN vierasvenesataman kehittäminen jatkuu seuraavat 20 vuotta Joutsan kunnan nimissä. Taustalla näkyy maanomistajan käytössä oleva huoltorakennus.. Puhumattakaan sitten keväällä, kun viedään veneitä ja laivoja vesille ja syksyllä lasketaan taas pois, Huikko kertoo. – Tässä saattaa olla kaksi, kolmekin autoa hyvänä iltana viikossa. Kunta ei omista tuossa kohtaa maata lainkaan, Lämsä muistuttaa. Vessan yhteyteen kaavaillaan myös vedenjakopistettä. Tarja Kuikka Septitankkien tyhjennyspaikkana toimiva nykyinen vessa aiotaan korvata vesivessalla. Toinen on satamaan johtavan tien varrella oleva, parkkipaikkana käytetty alue ja toinen laitureiden lähettyvillä oleva alue, jolla sijaitsevat vesillelaskuluiska sekä veneilijöiden käytössä oleva ulkovessa ja septitankkien tyhjennyspaikka. Muiksi lähiaikojen kohteiksi Huikko mainitsee muun muassa opastekyltit, jotka on tarkoitus saada paikoilleen jo ennen kevättä sekä laiturit, joihin on suunnitelmissa kevääksi pientä pintaremonttia. Myöhemmin laitureihin tehtäneen jonkinlaista lisäystä, jos resursseja löytyy, arvelee Huikko. PITKÄAIKAISESTA maanvuokraussopimuksesta hyötyvät molemmat osapuolet. Kunta allekirjoitti marraskuun alussa As Oy Leivonmäen Päijätpohjan kanssa maanvuokraussopimuksen, joka koskee kahta satamassa sijaitsevaa, yhteispinta-alaltaan noin tuhannen neliömetrin suuruista aluetta. Joutsan Seutu Keskiviikkona, marraskuun 29. Muun muassa sataman opastus pistetään kuntoon, samoin valaistukseen on luvassa uudistusta. Kunnan on myös huolehdittava esimerkiksi alueiden perusparannustöistä sekä niiden kustannuksista ja haettava vesijätön lunastustoimitusta, jotta laituripenkereen omistajuuskysymys tulisi selvitettyä. SATAMAN varalle on suunnitelmissa monenlaista. Tällöin korjausinvestoinnit on helpompi perustella, sanoo Joutsan kunnan tekninen johtaja Jari Lämsä. Vuokraa maanomistaja ei aio edelleenkään kunnalta periä, mutta sopimuksen mukaan kunnan on osallistuttava alueen ylläpitokustannuksiin. Kunnan kontolle tulevat esimerkiksi puolet vierasvenelaiturille johtavan tien vuotuista kunnossapitokustannuksista sekä alueelle sijoitettavien opasteiden hankinta. Aluetta koskeva edellinen pitkäaikainen, alun perin Leivonmäen kunnan ja maanomistajan välillä tehty vuokrasopimus päättyi vuonna 2015 ja sen jälkeen sopimusta on jatkettu vuosi kerrallaan. Ne pudottavat veneen veteen, käyvät uistelemassa tai jotain, ovat sellaisia muutaman tunnin reissuja
Itsenäisyyspäivän aattona tiistaina juhlivat koululaiset. Hyvin tiedettiin, että siellä on kansalliskukkaa ja kansallislintukin, kertoi värittäjiä ohjannut koulunkäynninohjaaja Paula Halberg. Sitten kukin keittiö sai taikinan, joka kaulittiin isompien oppilaiden ja Sillanpään avustuksella. Joutsan Seutu 6 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. päivänä Yhtenäiskoululla valmistauduttiin Joutsan koulujen Suomi 100 -juhlaan Piparkakkuja, lumihiutaleita ja kaikenlaista muuta kivaa Luhangassa juhlitaan satavuotiasta Suomea ja 150-vuotiasta kuntaa Roosa Peltonen, Elina Mikulevits ja Sini Siitonen liittivät virkattuja kukkia yhteen neulegraffitiksi. Kyläkoulujen oppilaita oli myös mukana valmisteluissa yhtenäiskoululla. Kolmasluokkalainen Peetu Natri ja neljäsluokkalainen Mirella Maunula leipovat kotitalousluokassa piparkakkuja. Ainakin aamutuimaan kotitalousluokassa häärännyt oppilasjoukko piti kotitalousopettaja Virpi Sillanpään mukaan piparkakkujen leivonnasta. VALTAOSAN ryhmistä ahertaessa koululla mediaja markkinointiryhmä myi Perttulassa vipja ennakkolippuja sekä jakoi flyereitä. Ilman jääneidenkään ei tarvitse huolestua, sillä Liias kertoi lippuja myytävän vielä oveltakin. Kolmekymmentä vip-lippua loppuivat opettaja Liisa Liiaksen mukaan 20 minuutissa ja ennakkolippujakin myytiin viitisenkymmentä. Ei ehkä sataa metriä kuitenkaan, naurahti Honkola. Kaiken kaikkiaan yhtenäiskoululla vietettiin keskiviikkona aamupäivän ajan poikkeuksellista koulupäivää. Tuolloin järjestetään Luhangan koulun itsenäisyysjuhla, joka alkaa oppilaista valitun presidenttiparin kättelyllä ja kahvituksella. TEKSTIILITYÖN luokassa yhdeksäsluokkalaiset tytöt kiinnittivät yhteen oppilaiden ja koulun henkilökunnan virkkaamia sinivalkoisia kukkia, joista muodostuu lopulta auditorioon esille laitettava neulegraffiti. Tarja Kuikka. JOUTSAN yhtenäiskoulun kotitalousluokassa kävi viime keskiviikkona aamuyhdeksän jälkeen kuhina, kun kotitalousopettaja Virpi Sillanpää opasti vajaan kymmenen oppilaan ryhmää piparkakkujen leivonnan alkuun. KUKKIEN kimpussa askaroineet Roosa Peltonen, Elina Mikulevits ja Sini Siitonen tunnustivat tekevänsä tekstiilitöitä vain harvoin, mihin heitä opastanut koulunkäynninohjaaja Tarja Rauanmaa huomautti, ettei sitä LUHANGASSA juhlitaan ensi viikolla satavuotiasta Suomea ja 150-vuotiasta Luhangan kuntaa. Joutsan koulujen Suomi 100 -juhlaa valmisteltiin keskiviikkona myös Mieskonmäen ja – Hakusessa on kuinka paljon aiotaan tehdä. Seppeltenlaskun jälkeen juhlatilaisuus jatkuu kylätalolla, jossa luvassa on muun muassa musiikkia, filosofian tohtori Pasi Saarimäen juhlapuhe sekä ansiomerkkien jako. työnjäljestä huomaa. Langan lopullinen pituus ei ollut oppilaita yhdessä koulunkäynninohjaaja Maarit Meinanderin kanssa ohjanneen opettaja Marika Yli-Honkolan mukaan vielä aamulla tiedossa. Tarja Kuikka Lassi Halttunen (vas.), Aleksi Saarela, Helinä Viro ja Jesse Laitinen kiinnittivät paperisia lumihiutaleita luokan lattialla kulkevaan lankaan. – Me tuossa aluksi mietittiin, millä tavoin kuvat liittyvät Suomeen. Ensin puettiin esiliinat ja laitettiin valmiiksi pellit sekä leivinpaperit. Tilaisuus päättyy kahvitarjoiluun. Sen jälkeen on vuorossa seppelten lasku sankarihaudoille. Kurkiauran kouluissa. Meneillään oli monialaisten opintokokonaisuuksien päivä eli monopäivä, jonka myötä koko aamupäivä käytettiin juhlan valmisteluihin. Kaulimisen jälkeen päästiin vihdoin Aaltopiparimuotin ja muiden muottien kanssa varsinaiseen asiaan. Leipojien ahkeroidessa kotitalousluokassa, alakoulun puolella muun muassa väritettiin Suomeen liittyviä värityskuvia, joista osan oli määrä päätyä esille tulevaan juhlatilaan eli liikuntahallille ja osan koululle. – Kyllä ne innoissaan olivat, kertoi Sillanpää jälkeenpäin. ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ kylätalolla järjestetään kaikille kuntalaisille avoin itsenäisyysjuhla ja Luhangan kunnan 150-vuotisjuhla. Ykkösja kakkosluokkalaisten käsittelyssä väriä saivat muun muassa Suomen vaakunat sekä kieloja sauna-aiheiset kuvat. Opastajana touhussa toimi Tarja Rauanmaa. – Voisi kuvitella, että olisitte enemmänkin tehneet käsitöitä, Rauanmaa kehui. Sen jälkeen vuorossa on lasten ohjelmaa Suomi 100 -hengessä. Langan alkupäähän oli ehditty nitoa parisenkymmentä hiutaletta ja nelikon ensimmäinen tehtävä olikin varmistaa, että kunkin uuden hiutaleen väliin jää sopiva etäisyys edelliseen nähden ennen kuin hiutaleet nidotaan kiinni lankaan. Juhlallisuudet käynnistää iltapäivällä talvikirkossa pidettävä jumalanpalvelus. KÄYTÄVÄN toisella puolella sijaitsevassa luokassa kiemurteli lattialla pulpettien lomassa lanka, johon Lassi Halttunen, Aleksi Saarela, Jesse Laitinen ja Helinä Viro kiinnittävät omalla vuorollaan paperisia lumihiutaleita. Lopputuloksena oli useampi pellillinen piparkakkuja, jotka päätyvät myyntiin ensi maanantaina liikuntahallilla järjestettävään Joutsan koulujen Suomi 100 -juhlaan. Leivonnan ohella yhtenäiskoululla valmistauduttiin keskiviikkona juhlaan myös muilla tavoin
Kuvat: Markku Parkkonen. Sukupolvenvaihdoksen tehneitä uusia viljelijöitä muistettiin myös. – Työ jatkuu siitä mihin se jäi. Myös Seurapiiri, opiston liikuntaryhmä ja näytelmäkerho jatkavat, samoin kesäjumpalle kaavaillaan jatkoa. Uutena valittiin Kirsi Tarkkanen. päivänä Joutsalaiset vahvasti mukana yrittäjäjärjestössä Kivisaari jatkaa Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana MTK-Joutsan satavuotisjuhlassa palkittiin ansioituneita VAHVA joutsalaisedustus yrittäjäjärjestössä jatkuu. Keski-Suomen Yrittäjien hallitukseen tuli myös uutta joutsalaisväriä, kun uudeksi hallituksen varajäseneksi valittiin joutsalaissyntyinen, nykyään jyväsKeski-Suomen Yrittäjien hallitukseen kuuluvat ensi vuonna varapuheenjohtaja Tapu Holttinen (edessä vas.), puheenjohtaja Petri Salminen, varapuheenjohtaja Kari Kivisaari sekä Petri Laaksonen (takana vas.), Hannu Oinonen, Seija Kiiskilä, Maria Kokko, Kimmo Valkeinen, Simo Aitto-oja ja Johanna Soilu. Pyritään saamaan Keski-Suomen Yrittäjistä entistäkin houkuttelevampi järjestö, Kari Kivisaari kommentoi valinnan jälkeen. Luvassa on esimerkiksi Letkaliiterin talkoolaisten koulutusta, retkiä, siivoustalkoot ja lumitilanteen salliessa Wanhan Rutalahden laturetki. n Kokousuutisia Rutalahden nuorisoseura pyrkii lisäämään tunnettavuuttaan RUTALAHDEN nuorisoseura näkee yhdeksi ensi vuoden tärkeimmistä tehtävistään toimintansa tunnetuksi tekemisen. Lisäksi tuloja toivotaan esimerkiksi kiinteistöjen kuten Suojarinteen vuokraamisesta erilaisia tilaisuuksia varten. Syksyllä on markkinat ja joulun alla myyjäiset. Paljon asioita uudistettiin tänä vuonna ja sama tahti jatkuu ensi vuodelle. kyläläinen Johanna Soilu. Holttinen on kotoisin Hartolasta ja kirjoittanut ylioppilaaksi Joutsan lukiosta. Lisäksi siellä järjestetään esimerkiksi lastentapahtumia ja kesällä mahdollisesti ohjelmallisia illallisia. Markku Parkkonen MTK-Joutsa vietti lauantaina satavuotisjuhliaan Lamminmäen tiloilla. Lisäksi luvassa on esimerkiksi alakouluikäisten muskari. Tarja Kuikka. Uusista maatalousyrittäjistä paikalle eivät päässeet Matti Mankki ja Jere Rossi. Karstulassa joutsalaisen Kari Kivisaaren jatkamaan yhdistyksen varapuheenjohtajana. Seuran johtokunnassa jatkavat ensi vuonna puheenjohtajanakin jatkava Samuli Huikko, Annamari Pirinen, Matti Auvila, Paula Pyhälä-Liljeström, Mika Nevalainen, Heidi Pitkänen, Marili Rausch ja Maarit Kinnunen. Letkalla tanssitaan taas kesällä. Myös muu puheenjohtajisto jatkaa ennallaan. Kuva: Keski-Suomen Yrittäjät. Juhlan yhteydessä luovutettiin MTK:n ansiomerkit entiselle puheenjohtajalle Jouni Flinkmanille (vasemmanpuoleinen kuva, vasemmalla), nykyiselle varapuheenjohtajalle ja lomitusvastaavalle Matti Haapalalle, nykyiselle puheenjohtajalle Jani Rantaselle ja nykyiselle sihteerille Arto Tupalalle. Toimintaansa Rutalahden nuorisoseura rahoittaa tanssija näytelmätuotoilla sekä kahviomyynnillä. Joutsan Seutu 7 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. päivänä syyskokoukseen kokoontunut, aktiivisena tunnettu seura aikoo järjestää ensi vuonnakin monenlaista toimintaa. Toimiston henkilöiden kanssa kehitetään paljon uutta ja mielenkiintoista sisältöä. Harrastustoiminnan osalta seura jatkaa hiihtolatujen ja jääkiekkokaukalon kunnossapitoa ja aikoo uusia kaukalon laidat. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen jyväskyläläinen Petri Salminen ja kahdesta varapuheenjohtajasta toisena jatkaa jyväskyläläinen Tapu Holttinen. Oikeanpuoleisessa kuvassa vasemmalta: Haikula-yhtymän Anssi Saarela ja Ville Saarela, Tapio Niemi, Matti ja Johanna Mehtola sekä Heikki Hietala. Keski-Suomen Yrittäjien syyskokous valitsi 23.11. Tähän seura pyrkii kehittämällä markkinointiaan ja nettisivujaan. LOKAKUUN 26. Joutsalaislähtöisten yrittäjävaikuttajien listalle jo aiemmin marraskuussa on voitu lisätä myös joutsalaissyntyinen jyväskyläläinen Soile Niinikoski, joka valittiin toissa viikolla Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtajaksi. Uuden tuotantorakennuksen rakentajina palkittiin Harri ja Karolina Jokinen (oik.)
Uusi vuosisata alkaa ja työ jatkuu – onnellista joulun odotusta, itsenäisyyspäivää ja loppuvuotta! Iiris Ilmonen Joutsan Kälkäsuolle yksityismaan luonnonsuojelualue TORNATOR ja Keski-Suomen ely-keskus ovat sopineet yksityismaan luonnonsuojelualueen perustamisesta Joutsan Kälkäsuolle. Aloitus oli 10.12.2016 Palvelukeskus Huuponhovissa, jossa ystävieni kanssa olimme ilahduttamassa talon asukkaita Tiernapoikina. Kirjan nimi voi olla aluksi hiukan harhaanjohtava. Lähdin toiseen kokoukseen klo 18.57 ja siellä käsiteltiin 14-kohtainen asialista varsin nopeasti. Sellaiseen tarkoitukseen tämä kirja on oikein sopiva. Tarkoituksena on ilahduttaa leivonmäkisiä ja täällä kylällä liikkuvia. Esimerkiksi minä en itse juuri runoutta lue, enkä siitä juurikaan pidä. päivänä Signeeraus paljasti taiteilijan Sammakko seikkailee n Kokousuutisia Teuvo Tuominen Joutsan Kokoomuksen johtoon JOUTSAN Kokoomus ry on valinnut Teuvo Tuomisen puheenjohtajakseen vuodelle 2018. Niin toimintasuunnitelma vuodelle 2018, kuin puheenjohtajien, hallituksen jäsenten, toiminnantarkastajien ja edustajan valinnasta piirin kokouksiin valittiin yksimielisesti. Vanhoista hallituksen jäsenistä jatkaa myös Raimo Vanhatalo. Sisältö on melko selkeää ja helposti ymmärrettävää, niin kuin lapsille suunnatun runokirjan sisällön kuuluukin olla. Aino Räkköläinen 9F Sydän-Laukaan koulu Kirjoittaja oli Joutsan seudussa tet-harjoittelussa marraskuussa. Kirja on oikeastaan enemmän kokoelma erityylisiä runoja oikeastaan kenelle tahansa. Sittemmin taiteilija itse kävi JoutoTuvassa ilmoittautumassa ja kertoi senkin, että piirroksessa oleva parrakas mies on se, joksi tätä jo sosiaalisessa mediassakin joku arveli eli Konstana paremmin tunnettu Kalervo Friman. Toisaalta kirjassa käsitellään kuitenkin muitakin värikkäitä ja tärkeitä aiheita. On hyvä siis muistaa, että yksitoikkoinen ja yksinkertainen eivät ole sama asia. Varsinaisen kokouksen ajaksi tuli vajaa viisitoista minuuttia ja kokous päättyi klo 20.18. Vaikka kirjan kieli onkin melko yksinkertaista, se ei tee sisällöstä kuitenkaan lainkaan mielikuvituksetonta ja yksitoikkoista. Jukka Huikko Meillä on aihetta juhlaan Maanantai-illan kokoukset SAMMAKKO Somessa on Eija Pihlajamäen kirjoittama lastenrunokirja. Friman katsoi kuvaa ja lienee jättänyt sen lopulta ravintolan tiskin taakse talteen. Mielestäni tämä kaikki johtui sihteerin laatiman ja johtokunnan käsittelemän toimintasuunnitelman vuodelle 2018, joka sisälsi tarvittavan selkeät tavoitteet kaudelle 2018, mutta puheenjohtaja aloitti keskustelun hyväksymisesityksestä huolimatta kohta kohdalta. Kaikki lapset saavat käydä koulua, melkein kaikilla on töitä, mummoista ja papoista huolehditaan. Työvuosina hän ei tosin ole jaksanut kertomansa mukaan oikein syventyä piirtämiseen, mutta nyt työvuodet ovat pikkuhiljaa vaihtumassa eläkkeeseen. Tästä johtui varmasti uuden puheenjohtajan vaaliin johtavat kieltäytymiset, koska asiat saivat kaikki esitetyt ehdokkaat perumaan eri tavoin kieltäytymisensä. Pekka Ollikainen kertoo harrastaneensa piirtämistä oikeastaan aina. Joulukalenterin luukku on valmiina avattavaksi joulukuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Kälkäsuo on suoluontotyypeiltään monipuolinen keidassuo, josta valtaosa on ennestään suojeltu. Mikäli maakuntauudistus ja -vaalit toteutuvat, Joutsan Kokoomus on mukana etsimässä ja tukemassa yhtä seudullista kokoomusehdokasta. Kokouksen aluksi kahvitarjoilun aikana keskusteltiin yhdessä Joutsan Seudun Reserviläisten kanssa Suomen 100-vuotisja Itsenäisyyspäivän juhlista. Sillä joskus saattaa haluta lukea lyhyemmän runon tai tarinan, joskus taas pidemmän. – Se ei sitä varmaan sitten muistanut, enkä muistanut minäkään, että missä se on. Toivotan menestystä ja näkyvyyttä molemmille yhdistyksille! Rauno Ahola JUHLA lähestyy. Runojen ja tarinoiden pituus ja tyyli vaihtelee, joka tekee niiden lukemisesta mielekkäämpää. EHKÄ tästä eteenpäin kokousasioista tulee tarkempi selvitys valinnoista esityslistan 8 – 13 kohdalta. Somessa surffailevan sammakon lisäksi kerrotaan esimerkiksi kurittomista sukista ja Pikku-pupun seikkailuista. Näissä esityksissä viitattiin lähinnä siitä, mitä edellisinä vuosina puheenjohtajan tehtäviin on asetettu, vaikka käsittelyssä oli tulevan vuoden toimintasuunnitelma. Suojeltavasta pinta-alasta noin 30 hehtaaria sisältyy EU:n LIFE-rahaston tukemaan Hydrologia LIFE-hankkeeseen. Tämä runokirja sopii hyvin lahjaksi jollekin runouden ystävälle. Nykyinen puheenjohtaja Matti Huikko oli jo aiemmin ilmoittanut jäävänsä pois tehtävästä, hän jatkaa hallituksessa varapuheenjohtajana. Tarja Kuikka. Piirroksen signeeraus P. Hyvin tehdyt ja värikkäät kuvat selventävät runojen ja tarinoiden sisältöä. Tämän hankkeen tavoitteena on vuosina 2017–2023 parantaa soiden ja pienvesien tilaa 103 Natura-kohteella kautta Suomen. Kirjan sivut ovat selkeitä ja niistä erottaa hyvin mistä mikäkin runo tai tarina alkaa. JOUTOTUVASTA hiljattain siivouksen yhteydessä löytyneen hiilipiirroksen tekijän ja piirroksessa olevan miehen henkilöllisyydet ovat selvillä. Kirjan kuvitukset ovat pääasiassa Laura Dammer tin käsialaa. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Tarja Pyyhtiä, Jari Vuopio, Jukka Huikko ja Jaakko Peltola. Ollikainen -96 oli johdattanut tuttavat piirtämistä pitkään harrastaneen miehen jäljille, mutta ketä JoutoTuvasta löytynyt kuva esittää, se ei kuitenkaan ollut taiteilijan mukaan kaikille selvää. Kuvassa Konsta Friman, jonka Pekka Ollikainen ikuisti piirrokseensa. Tornator Oyj:n omistamalle alueelle perustetaan ely-keskuksen päätöksellä noin 33 hehtaarin suuruinen yksityismaan luonnonsuojelualue. Vaikka kirja onkin ensisijaisesti suunnattu lapsille, se ei estä aikuisia lukemasta sitä. Vaikka osa alueesta on ojitusten seurauksena muuttunut, on osa korpiluontotyypeistä säilynyt luonnontilaisina. Yhdistys valmistautuu tukemaan Sauli Niinistön kansanliikettä tulevissa presidentinvaaleissa. Piirroksesta kerrottiin toissa viikon Joutsan Seudussa ja jo lehden ilmestymis iltana uutisointi poiki puheluita joutsalaisen hautausurakoitsija Pekka Ollikaisen puhelimeen. Janne Airaksinen n Puheenvuoro JoutoTuvasta löytynyt hiilipiirros syntyi Joutsan Seudussa syksyllä 1996 julkaistun vaalimainoksen innoittamana. Vuoden 2017 onnellisuusraportin mukaan olemme viidenneksi onnellisimpia maailmassa. Päätin vuoden 2016 Itsenäisyyspäivänä, että juhlistan satavuotiasta – teen sata hyvää tekoa – lahja Suomelle ja samalla teot ovat, toivon mukaan, ilahduttaneet muitakin. Joutsan Seutu 8 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Meilläkin on ongelmamme ja murheemme, mutta on aihetta juhlaan. Esille tuli kynttilät, seppele ja lippuvartiot, kunniavartiot ja itsenäisyyspäiväjuhlat. Vuoteen on mahtunut kaikenlaista vapaaehtoistyötä: joulupuuron tarjoilua, joulupukkipalvelua, TeatteriLasten ohjausta, rallihommia, rugbyotteluiden puffetteja, kuukausilahjoituksia SPR:lle, kotiseututyötä… Nyt itsenäisyyspäivä on jo ovella ja sen myötä on viimeisen teon aika. Asia jumiutui kahdeksannen kohdan yhdistyksen puheenjohtaja valintaan. Punaisen luukun yllätyksineen löydät kirkonkylän raitilta. Suojeltava alue kuuluu Natura 2000 -verkoston kohteeseen Kälkäsuo-Lehmusuo. – Eihän sitä tiedä kumpaakohan sitä eläkkeellä rupeisi, piirtämistä vai opettelemaan englantia, Ollikainen pohtii leikillisesti. Arvostelen Kotiseutuyhdistyksen kannanottoja Jousitien varren suojelusuunnitelman unohtamisesta ja vanhan perinteen säilyttämisestä. Niin Ollikainen kuin vaaleissa ehdolla ollut Frimankin olivat kunnallisvaalien alla JoutoTuvassa ja kotiin päästyään piirtämistä harrastanut Ollikainen päätti piirtää Frimanin kuvan Joutsan Seudussa olleen vaalimainoksen pohjalta. Pekka Ollikainen kertoo Joutsan Seudulle hiilipiirroksen syntyneen syksyllä 1996 kunnallisvaalien ollessa kuumimmillaan. Perustettua suojelualuetta ennallistetaan tukkimalla ojia Hydrologia LIFE-hankkeen rahoituksen turvin. JOUTSAN Kotiseutuyhdistys ry:n kokous klo 17.00– en tiedä lopetusaikaa ja Joutsan Seudun Reserviupseerit ry:n kokous klo 19.00–20.18. Olin ensin mainitussa kokouksessa klo 17.00–18.55, jossa kokouksessa käsiteltiin siihen mennessä 13-kohtaisesta esityslistasta seitsemän kohtaa. Olemme jo lähes vuosisadan ajan saaneet asuttaa itsenäistä maata, jossa vallitsee rauha. Sen jälkeen hän palasi JoutoTupaan ja antoi piirroksen Frimanille. Kun se oli semmoinen hetkellinen juttu, Ollikainen kertaa äkkiseltään syntyneen piirroksen päätymistä JoutoTuvan haltuun. Nyt perustettu suojelualue sijoittuu Kälkäsuon eteläosaan, missä suotyypit ovat pääasiassa runsaspuustoisia korpia. Kuvitus on kirjan tyyliin sopiva. Ehdotettuja oli neljä, jotka kaikki kieltäytyivät tehtävästä siihen mennessä, kun lähdin toiseen kokoukseen. Tai ainakin minä ajattelin ensin, että kirjassa olisi enemmän runoja tai tarinoita sammakon sosiaalisen median seikkailuista kuin vain yksi ainut. Kirja sisältää noin 60 sivua mielikuvituksellisia tarinoita ja runoja kaikenlaisista aiheista sekä upeita vesivärikuvia. Ojitusten seurauksena kuivuneet alueet ovat paikoin runsaslahopuustoisia. Mutta tämä runokirja oli minusta lukemisen arvoinen. Nyt on johtokunnalla mahdollisuus puuttua nimenomaan myös vanhan kulttuurin säilyttämisestä keskustan suojelualueilla
Joutsan Seutu 9 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Mikä on Suomi. ”Se on karhu, tyttö 3,5 v. ”Sellainen, joka soittaa soittimia”, tyttö 4 v. Mukavia lukuhetkiä toivoo Paikallislehti Joutsan Seutu. "Koska siellä on kavereita. Käydä Hoplopissa ja haluan puhelimen.” "Koneita on täällä." poika 5 v. Kampanjan tarkoituksena on ilahduttaa veteraaneja. Tosi monta kaveria." poika 4 v. ”Vauva, joka määrää lapsia, vai onko se lintu?” tyttö 3,5 v. -päiväkotihoito että kasvatetaan jotain…kukkia tai puita kasvatetaan lapsia synnyttää lapsia vasuri vasen käsi, jalka, silmä… että juttelee vastaus 3) Mikä on pedagogiikka. Lipussa on väriä.” Mikä on tasavalta. Tässä vastauksia : * Suomi on vihreä * Suomessa on kaikenlaisia kerrostaloja * Me asutaan Suomessa *Suomi on aika nuori * Suomenlippu on sinivalkoinen * Suomessa on tosi hauska asua kun täällä pääsee uimaan * Suomessa on hyvä asua kun täällä voi ajaa rallia * Suomessa voi leikkiä ulkona * Toivon 100 vuotiaalta Suomelta aurinkoa ja kukkia Koivukummun päiväkodin sekä Keltasirkun ja Koskikaran ryhmisten vastauksia : Mikä on presidentti. "Kun täällä on leikkipuisto." tyttö 4 v. ”Maisemat on täällä hienoja” ”Itsenäisyyspäivänä voi leikkiä junalla, meillä on juna jossa on lippu. ”Isin synttärit”, tyttö 3,5 v.. ”Sillä on kruunu! ” poika 4 v. On maisteltu, haisteltu, tutkittu, loruiltu, laulettu, leivottu, piirretty, väritetty ja tietysti paljon liikuttu ja leikitty! Koivukummun päiväkodin Tähdet-ryhmä osallistui marraskuussa Postin kampanjaan, jossa he tekivät veteraaneille kortteja. ”Suomi on karhunpoikanen” , Presidentin linnassa asuu kuningatar” tyttö 3,5 v. ”Saa leikkiä ja kuunnella musiikkia. ”Kunnan maa” ”Presidentti tekee keittiöhommia ja keittää kahvia.” Lapsilta kysyttiin Miksi Suomessa on hyvä asua. Liite juhlistaa omalta osaltaan satavuotiasta Suomea. "Sen takia, kun täällä ei tarvitse kuulla muun kielisiä." tyttö 4 v. Tähtien lähettämissä korteissa on osa Pertti Mäenpään runosta "Vapaa on ja itsenäinen maamme, se on sitä vuoksi suuren urheuden. juoksemalla että syö paljon kun on hauskaa leikkien laittaa ylös huulet tekee hyvää toisille ja rakastaa toisia Varalan ryhmäperhepäiväkodissa Mietittiin minkälainen maa Suomi on ja millaista täällä on asua. kokkaamista pedataan sängyt että käy jossain kokeessa rokkikeikka 4) Mikä on lempiliikuntaa. jumppaaminen lentokone pomppiminen ja juokseminen rapukävely sähly lumiukkokävely 5) Miten ilo kasvaa liikkuen. ”Se vaihtaa lamppuja” tyttö 4 v. Vastauksia: "Koska siellä on oma talo." tyttö 4 v. Nöyrin mielin Suomen lippuun katsokaamme, kiitos Teidän se on sinivalkoinen!" Lasten suusta siepattuja asioita Päiväkoti Esikot: 1) Mikä on VASU (varhaiskasvatussuunnitelma). päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite SUOMI SATA VUOTTA Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite Arvoisa lukijamme! Tämä 12-sivuinen liite on tuotettu yhdessä Joutsan ja Luhangan kuntien koulujen ja varhaiskasvatuksen väen kanssa. Varhaiskasvatuksen kuulumisia satavuotiaassa Suomessa JOUTSAN varhaiskasvatuksessa on kuluvan vuoden aikana tutustuttu entisajan elämään, Suomen karttaan, Suomen kaupunkeihin, suomalaisiin lauluihin, kansalliseläimiin, lintuihin, kukkiin, ruokiin. "Saa leikkiä." tyttö 4 v. Mikä on itsenäisyyspäivä. On tehty paljon retkiä lähiympäristöihin, tutustuttu suomalaiseen luontoon, rakennettu majoja, kerätty marjoja, leivottu ruisleipää, marjapiirakoita, käyty torilla, kirjastossa, taidenäyttelyssä, kansallispuistossa ja kotiseutumuseolla
Meidät tunnetaan myös ruisleivänsyöjinä ja maidonjuojina. Piti ensin mitata purkissa oleva määrä, että sai selville, paljonko sitä oli kulunut. Olimme koiramme kanssa pitkospuilla. – Viikonloppuna menee paljon maitoa, kun ollaan kaikki päivät kotona. Koulussa tutkitaan ja opitaan UUDEN opetussuunnitelman mukaan opetus pitää olla ilmiöpohjaista. Nykyisin ei enää käytetä lapasia, vaan hanskoja ja rukkasia. Ruisleipää… TUTKIMME, kuinka monta ruisleipäviipaletta luokkamme perheissä viikon aikana syödään. Tahtoisin viljakäärmeen, koska sitä voisi pitää sylissä ja kaulan ympärillä. Haluaisin myrkkysammakon, koska ne on niin hienon värisiä. Lapasia perheissä oli 2 x 123 = 246 lapasta. On kivaa, kun koira on seurana eikä tarvitse olla yksin kotona. Meillä on ollut hamsteri. Sitten vasta saa muuta leipää. Toiseksi suosituin lemmikki on kani (56kpl) ja kolmanneksi suosituin koira (35kpl). Sitten laskimme perheiden viikon ruisleipämäärä painoksi 21 kg. Yksi henki kulutti kotioloissa maitoa keskimäärin 0,3 l vuorokaudessa. On ihanaa heitellä koirille keppejä. Ja koko Joutsassa kuluisi 1260 l. Lomakkeiden pohjalta rakennettiin diagrammi, josta käy ilmi lemmikkieläinten määrä. On ihanaa, kun kissat tulevat minua vastaan, kun menen kotiin ja seuraavat minua keittiöön odottamaan ruokaa. Silloin menee paljon ruisleipää, kun iskä lähtee hirvimetälle. Keskimäärin kullakin perheenjäsenellä on siis neljät villasukat ja vain 1,5 lapaset. Kodeissa selviteltiin lapasten ja villasukkien määrää sekä ruisleivän ja maidon kulutusta.. On hauskaa, kun meidän lisko karkaa heti terraarion toiseen päähän, kun lähtee pois terraarion luota. Meillä ei ole enää koiraa, koska se oli niin vanha, että sille annettiin nukutuspiikki. Meidän pitää aina syödä ensin ruisleipä, koska se on terveellistä. Keräsimme roskat 7.9. Mä ainakin haen seuraavana päivänä, jos unohdan jonkun puseron pihalle. Haluaisin ison paksun käärmeen, joka on vesikäärme. Päätimme tutkia roskien määrää koulun pihalla. Haluaisin meille punapolvitarantellan. Kokonaisroskamäärä oli siis vähentynyt 42 kappaletta mittauskertojen välillä. päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite 1A-luokkalaisten ajatuksia lemmikeistä: JOUTSAN yhtenäiskoulun 1A-luokkalaiset selvittivät, mitä lemmikkieläimiä koulun 1.-2.-luokkalaisten kotona on. Aluksi kaikki oppilaat täyttivät kyselylomakkeen, johon merkittiin oman perheen lemmikkieläimet. Tahtoisin koiran, koska ne on niin kivoja. Pohdimme, kuinka iso määrä leipää se on. Haluaisin perheeseemme hamsterin, koska ne on niin söpöjä. Tahtoisin käärmeen lemmikiksi, koska ne on kivoja. Joutsan Seutu 10 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. – Meillä menee paljon maitoa, kun kaikki juovat sitä. sekä 8.11. Diagrammin kuvat ovat 1A-luokan oppilaiden piirtämiä. Muita perheissä asustelevia lemmikkejä ovat kissa (30kpl), gerbiili (6kpl), kilpikonna (4kpl), käärme (3kpl) ja lisko (1kpl). Roskatutkijat Urho Soilu (vas.), Eino Manninen ja Eetu Kasakkamäki toivat ensimmäisenä roskapussinsa ja lajittelivat sen. Ja mietti, mitä luvuista voisi laskeskella. Jos kaikki koulumme lapset joisivat saman verran maitoa, niin sitä kuluisi 90,3 litraa. Suomalaisia asioita ovat ilmastomme vuoksi lapaset ja villasukat. Haluaisin saada käärmeen, koska se on niin iso. Nuo pihalle jääneet vaatekappaleet ihmetyttävät. Haluaisin hamsterin, koska se on pehmeä. Luokkahuoneista lähdetään retkille ja tutustumiskäynneille. Vaatteita (hansikkaat, päähine, pusero) oli syyskuussa 13 ja marraskuussa ilmojen kylmettyä 8. Meidän perheessä ei ole lemmikkejä, koska isi on allerginen. Enimmäkseen teinit heittävät roskia pihalle. Mä käytän villasukkia silloin, jos saappaat tai luistimet ovat liian isot. Iskällä kuluu kamalasti villasukkia töissä. ”Kansallisjuomaamme” kului 17 perheessä 179 litraa. Selvitimme myös oman koulumme pihan roskien määrän syyskuussa ja marraskuussa. – Me leivottiin kakkua, niin maitoa kului. He tutkivat ja oppivat samalla. Villasukkia oli 2 x 329 = 658. On kivaa, kun kissoja voi silittää. Suosituin lemmikki on akvaariokala, joita löytyy 1.-2.-luokkalaisten perheistä yhteensä 66kpl. Minun äitini käyttää villasukkia öisinkin. – Harmi, kun pikkusisko juo piimää! – Maitoa kuluu silloin paljon, kun tehdään puuroa, perunamuussia, lettuja tai pannaria, Ja ylipäätään ruuanlaittoon sitä kuluu. Lapset ovat itse päähenkilöinä oppimisessaan. Villasukkia käytetään sekä syksyllä, talvella että keväällä. Iskä tarvii ruisleipää evääksi töihin. Silloin, kun kaapista ei löydy muuta leipää, niin äiti laittaa esille ruisleipää. Eivät hölsky. – Oli vaikea mitata maidonkulutusta, jos purkkiin jäi maitoa. Syyskuussa roskia oli 184 kpl ja marraskuussa 142 kpl. Punnitsimme yhden viipaleen. Tutkimusviikon (viikko 44) määräksi tutkimusperheissämme (17 perhettä) saatiin 881 viipaletta. Kun tulemme metsästä pois, niin kissamme tulee aina meitä vastaan. sekä laskimme ja lajittelimme ne. Yhtenäiskoulun 2A-luokka päätti tutkia ja selvittää asioita ympäristöstään. Villasukat ovat pop LASKIMME oppilaidemme kotien lapasja sukkamäärät. … ja maitoa TUTKIMME myös luokkamme perheiden maidonkulutusta. Myös hirvet kiinnostivat maaseutukoulun oppilaita. Roskien määrä koulun pihalla TÄMÄN lukuvuoden teemana Vihreän lipun koulussamme on lähiympäristö
päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite Me ekaluokkalaiset leikittelemme päivittäin suomen kielellä. Aleksis Kivi kuoli hänen veljensä mökissä. Joten Väinämöinen meni kysymään Antero Vipuselta loitsuja, jotta saisi veneen valmiiksi. Kansallisperhonen: paatsamasinisiipi En tiedä tästä mitään. Aleksis Kivi on Suomen kansalliskirjailija. En ole kai koskaan nähnyt paatsamasinisiipiä. Sitten Väinämöinen meni jatkamaan veneen rakentamista ja sai sen lopulta valmiiksi. Itsenäisyyspäivänä laitetaan lippu salkoon. Kansallissoitin: Kantele Kanteletta soitti Väinämöinen. Sonni pudottaa sarvensa talvella. Hirvi on ketterä liikkumaan. Ahven on Suomen kansalliskala. Ahvenia on monia eri kokoisia. Kalevalan tärkeimpiä esineitä ovat hauen leukaluusta tehty kannel, Sampo, hauen päästä tehty penkki sekä rautaharava. Hän on kirjoittanut laulun oravasta. Kiinnostuimme hirvistä muutenkin; luokassamme on useita hirvenmetsästyksessä mukana olleita. Me ollaan jo aika taitavia siinä hommassa! Nyt haastamme sinut samaan: keksi seuraaviin sanoihin puuttuvat tavut tai kirjaimet. Hirven jalka on ohut kuin keppi ja sorkat menee littanaksi ja se ei siksi uppoa maahan. Hirvi tekee tuholaisia metsään. Sillä on hyvä lauluääni. Ahven on petokala. Se syö lehtiä ja pikkukaloja. Hirvet voivat syödä kesäisin jopa 50 kg yhdessä vuorokaudessa. Rauduskoivussa on iso lehti. Siinä voi olla punaista ja harmaata. Aleksis Kiven patsas on Helsingissä. Suomen kansallislintu on laulujoutsen. Graniitti kimaltaa. Rauduskoivussa on sahalaitaiset lehdet ja terävemmät lehdenterät. Tapasimme retkellä Kari Mutkalan hirvikoira Rasmuksen, jonka haukusta oli retkipäiväämme (27.10.) mennessä ammuttu 136 hirveä. Suomi täyttää 100-vuotta ja lippu nousee Itsenäisyyspäivänä Suomella on syntymäpäivä Se on hyvin tärkeä päivä Suomelle Itsenäisyyspäivä on 6.12. Pohdinnan tuloksena he kuvailivat tunnuksia omin sanoin. Rauduskoivusta tehdään vastoja ja luutia. Joutsen lentää joka talvi etelään. Ahvenella on paksuja raitoja. Kanteleen tarina alkoi jättiläishauesta ja Väinämöisestä, joka teki hauen leukaluusta kanteleen ja soitti sitä niin hyvin, että kaikki metsän eläimet tulivat kuuntelemaan soittoa. Tekstit: Joutsan yhtenäiskoulun 4A-luokka 3.-4.-luokkalaisten ajatuksia Suomen kansallistunnuksista Yhtenäiskoulun 3.-4.luokan oppilaat pohdiskelivat yhdessä Suomen kansallistunnuksia. Hirven sarvien nimet ovat lapiosarvi, hankasarvi ja tappi. Kalevalan on kirjoittanut Aleksis Kivi. Hänen hautansa sijaitsee Helsingissä. Juhannuksena koivuja laitetaan ovien eteen. Laulujoutsen pesii yleensä pelloilla ja suoalueilla. Aati ja Juuso Aleksis Kivi Aleksis kivi eli Aleksis Stenvall on suomen kansalliskirjailija. Aleksis Kiven kirjoittamasta sadusta Seitsemän veljestä on tehty myös laulu. Hirviä haukutetaan koirilla. Ruokaa voi siis mennä vuorokaudessa 4 150 000 kg. Ruisleivässä on kuituja. Kantele on suomalaisten keksimä. Tuo määrä hirviä voi tehdä kyllä paljon tuhoa. Hirvikoirat ovat jämtlanninpystykorva, karjalankarhukoira ja sekarotunen. Olen ollut hirvimetällä. Hän kirjoitti Seitsemän veljestä sadun, josta on tehty villalanka. Kansallislintu: laulujoutsen Joutsen on hienon näköinen Se osaa laulaa jotenkin. Hirven vihollisia on karhu ja susi. Hirvien määrä on Suomessa Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 83 000. Arvelen, että se syö vesikasveja ja pikkukaloja. Ahvenilla on raitoja. Hänen viimeiset sanansa olivat: “Minä elän!”. Syksyllä alkaa koirien juoksutusaika. Kanteleessa on yleensä 4 kieltä. Rauduskoivu, hieskoivu ja riippukoivu, en tiedä enempää. Sitä voi nähdä paljon. Ahvenet elävät parvissa. En tiedä mitä se syö, mutta arvelen, että matoja ja suokasveja. ---------------------------------------------HIRVI syö kaksi ihmisen kokoista ruoka-annosta. Laulujoutsen osaa sukeltaa. Ahventa voi syödä. En pidä niin erityisesti, mutta voihan sitä syödä. Laulujoutsenen nokka on musta. Se on iso lintu. Lauri ja Niilo Aleksis Kivi Aleksis Kivi oli kuuluisa suomalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut 1800-luvulla Seitsemän veljestä. Se on Suomen tunnetuin ruoka. Tehtävän myötä hyvää itsenäisyyspäivää toivottaa Joutsan yhtenäiskoulun 1B-luokka Hirveästi hirviä KÄVIMME lokakuussa tutustumassa Joutsan metsästysseuraan ja heidän riistanhoitoonsa seuran nylkyvajalla. Tässä 9-10-vuotiaiden omia selityksiä näistä.. Ahven elää järvessä. Hirvikoira ei saa haukkua liian läheltä hirveä. Sitä voi löytää kivisistä paikoista ja kallioilta. Hirvi suolistetaan puukolla. Luulen, että se on sininen. Graniitti on sileää. Hirvenmetsästykseen tarvitaan hirvikivääri. Se on suomalainen leipä. Suomessa on 2-5 eri koivulajia. Se tiputtaa lehdet talveksi. Kantele on iso. Aleksis Kiveä juhlitaan Aleksis Kiven päivänä, jolloin myös liputetaan. Ope esimerkiksi pyytää meitä keksimään jollain tavulla alkavia tai loppuvia sanoja. Kalevalan päähenkilöitä ovat Väinämöinen, Pohjan Akka, Seppä Ilmarinen, Anneli, Aino, Joukahainen sekä Antero Vipunen. Hirviä on noin 83 000. Kalevalassa on kohtaus, jossa Väinämöinen teki mahtavaa venettä, mutta Väinämöseltä loppui loitsut kesken. Vain sonnilla on sarvet. (Piirros: Helinä Viro) Ahven Ahven on vedessä elävä kala. Graniitti on Suomen yleisin kivilaji. Hirvi on iso. Loviisa ja Sarlotta Graniitti Graniitti on kivi. Maamu, Mona ja Olivia Ahven Ahven on Suomen järvissä elävä kala. Hän on sanoittanut monia lauluja, esimerkiksi Oravan pesän. Sitä käytetään kiuaskiviin ja hautakiviin. Se on varmaan sininen. Aaro, Juuso ja Maya Kansallispäivä: Itsenäisyyspäivä Se on siksi, kun Suomi itsenäistyi Se on vapaapäivä Joulu on ilon päivä Suomi itsenäistyi 1917 Sibelius sävelsi Finlandian Itsenäisyyspäivä on 6.12. Jimi Kalevala Kalevala on Suomen kansalliseepos. Lauletaan kansallislaulua. Sanojen aihe on Suomi. Rauduskoivussa on röpelöreunaiset lehdet. Hirviä metsästetään niin, ettei niitä ole liikaa. Hirvi ei ole haaskaeläin. Ruisleipä on tummaa. Joutsen on valkoinen ja suuri lintu. Se on suomalainen juttu. Rauduskoivussa on valkoinen runko ja mustat viivat. Laulujoutsen osaa laulaa. Kalevalan tapahtumapaikkoja ovat Sepän paja, Kallionkieleke, Villi pohjoinen ja Tuonelan mustanjoenranta. Ahvenissa on oranssia. Aleksi Saarela 2A 2A-luokkalaiset tutustuivat hirviin ja hirvien elämään. Joutsan Seutu 11 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Kun ahven nostaa selkäevän, se on terävä. Jos ahven säikähtää niin sen evät nousevat pystyyn. Rauduskoivu on yksi koivulajeista. Se tehdään puusta ja siinä on kieliä. Se on yleinen koulussa. Ahven on osittain vihertävä. Talvella sitä menee vain viidesosa. Kansallispuu: rauduskoivu En tiedä tästä paljon mitään. Kansallisruoka: ruisleipä Se on valmistettu viljasta Ruisleipä on terveellistä ja maukasta Ruisleipä on valmistettu rukiista Ruisleipä on terveellisempää kuin vaalea leipä. Joutsen on valkoinen ja asuu kesät Suomessa ja talvet etelässä. Se on kaunis. Sonni voi puskea puun nurin. Ahven on suosittu ruokakala. Kanteleessa on kieliä. Hänen viimeiset sanansa olivat ennen kuolemaansa “minä elän”. Joutsen tykkää vesistöistä. Ahvenilla on evät. Ne voi syödä pienempiä kaloja. Hän joutui mielisairaalaan kritisoinnin takia. Ahvenia saa kalastaessa aika usein. Ahvenella on kaksi selkäevää. Paatsamasinisiipi on sininen perhonen. Ruisleipä tehdään ruiskaurasta. Se on saanut nimensä sinisistä siivistä. Vastasyntynyt vasa on pieni
Kielo kukkii keväällä. Kielo kukkii kesällä. Se on ihana rotu. Kielossa on pieniä kukkia. Laulu kertoo myös, että Suomi on pohjoisessa. Sinka ja Enni 3a Suomenpystykorva Suomenpystykorva on Suomen kansalliskoirarotu. Karhuja on erilaisia. Karhuja on Suomessa noin kaksituhatta. Koiran turkki on paksu ja pitkä. Leppäkertut ovat noin sentin pituisia. Kielon varressa kasvaa monta kukkaa. Seitsenpistepirkot ovat punaisia ja mustia. Miro ja Jonni 3a Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen. Kielo on valkoinen ja siinä on vihreä varsi ja oranssit marjat. Kielo tarvitsee kasvamiseen vettä ja aurinkoa. Niko ja Samuel Suomalaisia asioita – kasveja ja eläimiä. Ville ja Veikka 3a Karhu Karhu on Suomen kansalliseläin. Karhut ovat myös hyviä kalastamaan. Kielossa ei ole paljon lehtiä. Kielon marjoja ei voi syödä, koska ne ovat myrkyllisiä. Laulussa kerrotaan Suomen maisemista. Milla, Lassi ja Tatu Kielo Kielo on suomen kansalliskukka. Karhu ui kylmissä vesissä. Karhu on karvainen ruskea eläin. Karhu nukkuu talviunta. Max ja Onni 3a Karhu Karhu on Suomen kansalliseläin. Sillä on tehty ennenvanhaan töitä. Karhu on petoeläin, joka pelkää ihmisiä. Suomenhevonen voi osallistua raveihin. Karhuja on erilaisia. Virossa on sama kansallislaulu. Karhu asuu metsissä. Karhu on hyvä kiipeämään. Karhun poikaset syntyvät keväällä. Leppäkerttu osaa lentää. Koiran turkin väri on yleensä puna-oranssi. Suomenpystykorva on tarkoitettu lintukoiraksi. Kukaan ei tiedä tätä kysymystä. Kielossa on kaksi pitkää lehteä. Sillä nykyään ratsastetaan ja kilpaillaan. Koiran korvat on pystyssä kun tapahtuu jotain jännittävää ja korvat laskeutuvat kun pelottaa, käsketään ja on kivaa. Kieloa on paljon Suomessa. Laulun on säveltänyt Bassius. Karhu horrostaa talven yli. Joutsan Seutu 12 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Kielon marjoja ei kannata syödä. Kielo kasvaa metsässä. Sen on sanoittanut Johan Ludvig Runeberg. Karhu on kevät-, kesäja syksyeläin. Karhu on petoeläin. Karhu syö marjoja ja kalaa. Kielo kuolee ennen talvea. Karhu kalastaa kaloja. Kielo on pieni kukka, mutta hieno. Koira kuuluu pystykorvarotuun. Monet käyvät ratsastustunneilla. Kielo kasvaa metsässä. Koiran häntä on kippuralla. päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite Karhu Karhu on Suomen kansalliseläin. Kielo on myrkyllinen. Se on suomalainen kansansävelmä. Ratsastuskeskus Vermossa on Suomen suurin ravikeskus. Se on tehty ennen Suomen itsenäistymistä. Kielo on arviolta 10-15 cm korkea. Pyry ja Peetu 3a Kielo Kielo on maamme kansalliskukka. Karhu syö marjoja. Raveissa on paljon hevosia. Karhu nukkuu kaikki talvet. Karhu synnyttää joka kevät poikasia. Karhuja on Suomessa noin kaksituhatta. Karhu syö kaloja. Suomessa on vain ruskeakarhuja. Karhu syö marjoja, lihaa ja kalaa. Miira, Tuulia ja Eveliina Seitsenpistepirkko Seitsenpistepirkko tarkoittaa leppäkerttua,jolla on seitsemän pistettä. Suomessa on vain ruskeakarhuja. Kielossa on valkoiset kukat. Se syö heinää, porkkanaa, omenaa ja juo vettä. Koiran säkäkorkeus on noin 30-40 cm. Karhulla on monta nimeä, esimerkiksi otso tai mesikämmen. Suomenpystykorvalla on äreä haukkumisääni. Karhu kalastaa suulla. Kielon varsi on tosi ohut. Kielossa on oranssit marjat. Se asuu karsinoissa ja kesällä tarhassa. Kielossa on mutkainen varsi. Kielon kukkia näkee paljon metsissä. Mistä on tullut ensimmäinen suomenhevonen. Kielo on pieni kasvi. Eetu ja Lempi Maamme-laulu Maamme-laulu on Suomen kansallislaulu. Koiranpennut on erittäin energisiä ja aikuiset ei ole niin energisiä. Karhut saavat poikasia joka kevät. Maamme-laulussa on 2 säkeistöä. Suomenpystykorvan luonne on periksiantamaton. Seisenpistestepirkot ovat hyödyllisiä koska ne syövät kirvoja. Seitsenpistepirkot asuvat lehdillä. Koirat elävät maksimissaan 20-vuotiaaksi
Suomalaisia kirjoja on mukava lukea ja on kivaa, kun Suomi mainitaan jossain. Juomia olivat vesi ja maito. Olemme ylpeitä 100-vuotiaasta Suomestamme. Hevosharrastusta arvostetaan Suomessa ja sitä on monipuolisesti ympäri Suomea. -jouluna leivotaan joulupipareita. -jouluna leivotaan joulutorttuja. -Suomi on kehittäny saunan. Suomessa on metsää ja luontoa ja se on hyvä asia. Olen iloinen, että saan asua Suomessa ja myöskin siitä, että meidän kotimaamme on 100 vuotta. Hiihtäminen on mukavaa. -Sauna on puinen. Vuonna 1943 maksuttoman kouluruoan puolustamiseksi asetettiin oma lakinsa. Hesburger on mukava paikka. Suomalaiset ovat menestyneet myös urheilussa. Yleisiä ruokia ovat keitot, puurot, perunaruuat, pastaruuat, riisiruuat sekä laatikot. Vaikka Suomi on maailman historiassa nuori, niin silti Suomi on ehtinyt menestyä maailmalla. Suomalaisia kouluruokia 1920-1930 olivat esimerkiksi hernekeitto, lihakeitto, kalakeitto, erilaiset puurot ja vellit, läskisoosi, kaalikeitto, valkoinen kastike ja peruna, syltty, maksakastike, lihapullat, erilaiset laatikkoruua, suolakala, tilliliha, nakkikastike ja kaalikääryleet. 1970-1990 -luvuilla kouluruoka oli jo itsestään selvyys. Tasa-arvoa kunnioitetaan Suomessa. -Saunasta voi mennä järveen uimaan. Suomen maajoukkueita ovat mm. Suomenhevoset ovat arvokkaita ja ihania eläimiä. Minun Suomeni Minusta Suomi on hieno maa. -Luonnosta pidetään huolta. Täällä Suomessa ihmiset ovat hyväntahtoisia. Sanni Lahtinen, Iida Pajunen, Kiana Huolma, Aino Soilu ja Elli Lavia Mahdollista Suomessa -Hyvät uinti mahdollisuudet Laskettelu -Urheilu -Asuinpaikat -Ensiapu/Lääketiede -Fazerin suklaa -Ilmainen koulu ja kouluruoka -Lämmin suihku -Vakuutus -Saunominen -Erilaisuus -Monta kotimaista tuotetta -Liikkumismahdollisuus -Eläinten pito -Perinteet -Työt -Elektroniikka -Metsästys -Sähkö -Oikeudet Iiris Viro, Aino Saarela, Aamu Varjoaho, Neea Haarma ja Sami Ollikainen Sauna -Sauna on suomen paras keksintö. Suomessa on keksitty karkki, joka on nimeltään salmiakki, josta itse pidän. Suomemme täyttää 100 vuotta, onhan siis syytä juhlia. Voin vain toivoa, että Suomessa on yhtä hyvin asiat sadan vuoden päästä. Kuten Fazerin sininen, heijastin ja sauna. -jouluna saa lahjoja. Olen tyytyväinen siihen, että Suomi on hyvä jääkiekossa. NYKYÄÄN kouluruoka on monille itsestäänselvyys. Suomalaiset videopelit ovat aika helppoja. Suomalaisia tuotteita on monenlaisia. Jutun koonnut 6A Lähteinä käytetty eri ikäisten henkilöiden haastatteluja sekä internettiä. Nykyajan salaattipöytä, erityisruokavaliot sekä vegeruokavaliot ovat monipuolisia. Täällä on myös puhdas ja kaunis luonto. Suomen koulut ovat kaikki hyvässä kunnossa. -jouluna mennään saunaan. Kaikki neljä vuodenaikaa esiintyy kauniisti Suomessa. Saunominen on suomalaisten perinne. Oliver Paappanen, Valtteri Virtanen, Helmi Voipio, Aatu Jokinen, Aamu Honkanen ja Fiona Flink Joulu Jouluna vietetään aikaa yhdessä. Suomalaisilla on myös paljon yrityksiä esim. -On turvallista asua Suomessa koska ei ole sotia tai muita vaaroja. Panda, Fazer ja Hartwall. -On erilaisia sauna tuoksuja. Suomalaiset ovat sisukasta ja rehellistä kansaa. Suomessa on hyvät koulut ja ilmainen kouluruoka. Eläimiä kunnioitetaan Suomessa paljon. Meidän mielestä Joutsassa on hyvä elää. Minun mielestäni Suomessa ainakin Lapissa on hyvät laskettelurinteet. Suomi on kaiken kaikkiaan kaunis maa, jossa saa elää vapaasti ilman sotia. Kirjoitti Aleksi Hyväkkä 5B Minun Suomeni Minun, sinun, meidän Suomemme. Eli Suomessa on monta hyvää syytä asua. Suomi on kaunis ja hieno maa. Suomessa voi menestyä hyvin. Täällä Suomessa on kiva asua, koska täällä on rauha. Suomalainen grilliruoka on hyvää. Täällä on turvallista. Ensimmäisen kerran vuonna 1913 valtio antoi 150.000 markkaa kouluruokailua varten. -joulukinkku on joulun paras ruoka. -jouluna kuunnellaan joululauluja. Oskari Heiskanen, Veera Repo, Jere Mara ja Miikka Liimatainen Yhtenäiskoulun 6A-luokka Suomalainen kouluruoka VUONNA 1856 Suomessa on tarjoiltu ensimmäistä kertaa kouluruokaa. Suomessa ei ole sotia, joka on todella hyvä asia ainakin minun mielestäni. -jouluna joulupukki tulee kylään. Suomessa on myös ihanat vuodenajat. Se ei myöskään ole kaikkien mieleen, mutta kun kouluruokaa sanoo pahaksi, kannattaa pitää mielessä, että sen täytyy olla halpaa. Kouluruoka oli ilmaista. Suomalaiset juhlivat juhlia, jotka ovat olleet jo vuosia. ONNEA SUOMI! Kirjoitti Konsta Vuori ja Antti Laaksonen 5B Minun Suomeni Suomeen on säädetty hyvät lait. -Saunassa heitetään vettä kiukaalle. Suomessa on kauniit vesistöt ja maisemat. Ruokalistalla oli pääasiassa keittoja, vellejä ja puuroja. Suomenkielisiä videoita on mukavampi katsoa kuin englanninkielisiä. Susijengi, Huuhkajat ja Leijonat. -joulu kinkku on tehty porsaasta. Aluksi ruokaa tarjottiin kansakouluissa vain vähävaraisimmille, eikä tämä tapa muuttunut Suomen itsenäistyttyä eikä oppivelvollisuuden tullessa voimaan vuonna 1921. On koulutus, ruokaa, suojaa ja vähän kaikkea. On kiva, kun Suomessa on ilmainen terveydenhuolto. Suomi on vain normaali maa muiden maiden keskellä. Niihin kouluihin, joista keittolat puuttuivat, tuotiin ruoka muualta. -Saunassa tulee hyvä olo. Suomalaiset ovat erittäin kiinnostavia ihmisiä. Kahvia on mukava juoda. Herkkuruokia olivat pasta, tortillat ja hampurilaiset. heijastimen, hehkulampun ja pulkan. Suomi on sisukas ja yritteliäs kansa. -Ennen järjestettiin saunomiskisoja. 2000 -luvun alussa kouluruoka oli aika samanlaista kuin nyt, esimerkiksi leipää, vettä, maitoa, puuroa, pinaattikeittoa ja perunaruokia, kasvisruokia, lihapullia, salaattia, kasviksia ja paljon muuta. Suomalaisilla on hyvää sisua ja rehellisyyttä. -Meidän maamme lippu on sinivalkoinen. Suomalaiset ovat keksineet mm. Kirjoitti Jimi Niiniaho 5B Minun Suomeni Voisin sanoa, että Suomi on maailman paras maa, mutta se ei ole. -jouluna syödään erilaisia laatikoita. -Suomessa on paljon metsä ja järviä. -Saunassa on kotimainen olo. sisukkaita ja avuliaita ihmisiä. Suomessa saa viihdettä jos jotakin. päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite RUOKIA i o a c k q b h o e l s j o k f v t p s z i x k w j k k x a i o h t y a r y k t t k x ä n l h a i i e l n i l i x u p a a r l b p e e a t t b d e i p a a l i m a k k a r a r q e a k p f r v u k a a t u r f l s o u u p p e l k l n t m p i t t u t e l i t t a a n i p k a i r v m l i q v s l k j j k v a o x a w u e r k h i v x ä j m a a i t l q q a k n s k n d t k e u l k k i m z h v i j a o t t i e k e n r e h e u i v d q v e r i p a l t t u r w r näkkileipä kalakeitto perunavelli hernekeitto ohrapuuro maitokaali veripalttu salaatti pinaattiletut kaalilaatikko silakkapihvi kanapasta riisi makkara maksalaatikko Itsenäisyys ja luonto -Voimme olla ylpeitä itsenäisestä maastamme joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Suomalaisia on kahdenlaisia: vaisuja ja sisäänkääntyneitä ja iloisia ja avoimia. Suomessa harrastetaan paljon talviurheilua. Oppikouluissa ruokailu oli aina maksullinen. Suomessa asuu sitkeitä. Vuotta 1948 pidetään koululaisille suunnatun maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena. -Saunoja on erilaisia. -Joissa on hienot lenkkipolut ja metsäreitit. Karjalanpaisti on hyvää. Muutamia sen ajan ruuista olivat esimerkiksi: tilliliha, uunimakkara, terveyskeitto, pinaattikeitto, puurot ja kala. Suomalaiset ovat rehellisiä tiukoissakin tilanteissa. Luonto on kaunis ja monipuolinen. Kirjoitti Eemeli Paappanen 5B Minun Suomeni Suomi on hieno maa. 1930-luvulla alettiin valmistella uutta lakia kouluruokailuun liityen ja esimerkiksi Turussa alettiin perustaa kouluihin omia keittoloita. -Jos Suomi ei olisi itsenäinen emme voisi päättää yhtäpaljon asiostamme. Kirjoitti Otto Sirkka ja Vili Hujanen 5B. Täällä on puhdas luonto ja sananvapaus. Muuten 70-90 luvulla oli samanlaista ruokaa kuten nykyään. Minun mielestäni Suomi on maailman paras maa eli tällä kaikella yritän kertoa, että Suomea parempaa maata saa hakea. Joutsan Seutu 13 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Minusta on hyvä, että Suomessa on rauhallista. Kirjoitti Aleksi Muttilainen 5B Minun Suomeni Suomi on pohjoismaista kaunein. -Saunominen on kivaa koska siellä on lämmin. Seuraavan kerran valtion myöntämiä varoja saatiin neljä vuotta myöhemmin. Onnea Suomi 100 vuotta! Kirjoitti Jade Airaksinen ja Elli Törnvall 5B Minun Suomeni Suomeeni kuuluu paljon metsiä ja järviä. VUONNA 1943 ensimmäisenä maana maailmassa Suomessa säädettiin lailla kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta
lk, Leevi Lampinen 3. lk) Ryhmässämme mietimme, mikä olisi suomalaista. Piirsimme ensiksi kuvia paperille, ja sitten päädyimme Teemu Selänteeseen. Saku keksi idean, joka oli kaikkien mielestä hyvä. (Ryhmässä olivat Toivo Kuitunen5. Sauna on suomalaisten hyvä keksintö ja saunassa on helppo rentoutua. Raviurheilu on kuitenkin hyvällä mallilla. lk) Mietimme, mitä asioita kuuluu eri vuodenaikoihin. Juhannus on hieno perinne. Talvella kun on pakkasta ja lunta niin Suomi näyttää ihan satumaalta. Lopputulos oli vuodenaikalumiukko. Oppilaat kuvailevat figuurien syntyprosessia seuraavasti:. Meidän mielestä hiihto on hieno laji. lk, Luukas Kemppainen5. (Ryhmässä olivat Sampo Nikkanen 4. Seutuopiston Virpi Lehto tuli koululle ja silloin käynnistettiin mielenkiintoinen projekti opettaja Tero Nikkasen johdolla. Arttu, Väinö, Sampo ja Ilmari maalasivat jääkiekkoilijan. Me mietimme, mitkä asiat ovat suomalaisille tärkeitä. Heijastin on suomalaisten hyvä keksintö, sillä se voi pelastaa ihmis hengen. Työn leikkasivat paperista irti Aatu, Eeli ja Arttu. Ilmari ja Sampo maalasivat vanerisen hirven. Eeli piirsi hirven ja muut auttoivat. Keittäjämme Jaana keksi laittaa Suomen lipun taakse sinistä värimuovia, jolloin saimme lippuun valoa kuultavan sinisen ristin. Ilmari ja Arttu maalasivat kuusen. Suomalaiset urheilijat ovat maailmalla tunnettuja. Kaikki ryhmässä miettivät yhdessä, mitä teemme ja päädyimme näihin figuureihin. lk, Arttu Kaitala 4. Mutta silti Suomessa tätä harrastusta pitäisi tukea enemmän. Mut edessämme on tunnettu tuntematon. päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite Minun Suomeni Suomessa on kaunis luonto ja täällä on paljon metsiä ja järviä. lk) Aluksi ryhmämme suunnitteli, mikä voisi olla figuurin aihe. Me nostetaan Suomen kunniaks maljat ilmaan tänä vuonna Suomi. Valitsimme sen, koska Eeli ja Ilmari ovat hirvenmetsästäjiä. Talo kuvaa suomalaisille tärkeää kotia, jonka pihassa liehuu Suomen lippu. Valintaan vaikutti se, että Suomessa pelataan paljon jääkiekkoa ja Teemu Selänne on kuuluisa jääkiekkoilija. Päätimme yhdessä, että hirvi. Suomessa tunnetut hevostapahtumat ovat esimerkiksi Helsinki Horse Show ja Kuninkuusravit ja nämä tapahtumat ovat järjestetty hyvin joka vuosi. Suomi on turvallinen maa. lk ja Väinö Saari 3. (Ryhmässä olivat Aatu Ripatti 5. Kuusi kuvaa suomalaista metsää ja esimerkiksi joulukuusta. Niin pitkän ajan Suomi on sinivalkoinen on kirkas niin kuin tähtitaivas öiden pimeiden. lk, AnnaLeena Kyröläinen 3. Oppilaat saivat tehtääväkseen miettiä Suomea ja suomalaisuutta kuvaavia figuureja, jotka toteutettiin pienissä oppilasryhmissä eri aineiden oppitunneilla. Suomalaiset ovat sellaisia sisu-pusseja. lk ja Mikael Manninen3. Suomi hei, me pitkään kuljettiin kaatuen, joku lentäen lähti, joku maatuen. lk, Ada-Emilia Kaitala 6. Suomi on hieno maa! Kirjoitti Emilia Taskinen ja Pinja Purojärvi 5B Minun Suomeni Suomi hei, et antanut valojen sammua vaikka kaikki meinasikin tummua. Väinö ja Ilmari maalasivat talo -figuurin. Kun teimme työtä, Silja ja Saku piirsivät, Luukas oli jääkiekkoilijan mallina ja Leevi leikkasi mallikuvan irti paperista. Nyt Itämeren tyttärellä on hyvä olo, sydän hellä. 100-vuotias on ainiaan leijonakuningas. lk ja Ilmari Laitinen 3. Kirjoitti Silja Seppälä, Anni Rasmus ja Jaspis Immonen 6B Suomi 100 -figuurit Mieskonmäen koululle Teimme kuusi(puu) figuurin, talon ja Suomen lipun. lk) Mieskonmäen koulussa 100 -vuotiaan Suomen juhlavuotta ryhdyttiin valmistelemaan jo hyvissä ajoin syksyllä 2016. Anna-Leena ja Leevi maalasivat Suomen lipun. lk ja Silja Kuitunen5. Opettajamme Tero sahasi aina koulun jälkeen figuureja mallien mukaan. Opettajamme Tero teki kovasti töitä teknisessä luokassa ja sahasi figuureja vanerista mallien mukaan. Toivo piirsi lumiukon, Anna-Leena piirsi joutsenen, Nella teki koristeita ja Mikael leikkasi mallin irti paperista. Vanerisen lumiukon maalajat olivat Arttu ja Ilmari. Suomessa on hyvälaatuista ratsastusopetusta. lk, Eeli Laitinen 6. Yhdistelimme ja hahmottelimme ideoita. lk, Elias Laitinen 5. Joutsan Seutu 14 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Loppujen lopuksi saimme idean, mitä teemme. lk, Nella Lampinen5. Nyt mieli lentää korkealla tämän sinivalkotaivaan alla. (Ryhmässä olivat Saku Karstila 6
Suomen kansalliskala 7. Suomen yleisin lehtipuu 9. Henkilökunta oli mielissään viikosta. Suomen kansallislintu 5. Juhla jolloin kaikki saavat lahjoja 2. luokan oppilaiden toimesta. Suomen toinen virallinen kieli 6. Idea kansallisruokaviikkoon lähti osaltaan kansallisruokaäänestyksen ja Suomen juhlavuoden innoittamana, mutta myös aiempina vuosina toteutettujen eri maanosien ruokaviikot innoittivat valmistamaan suomalaisia perinneruokia. Suomen yleisin lehtipuu 9. Suomen perinneleipä Suomi 100-ristikko 1 2 3 4 5 6 7 8 9. Suomen toinen virallinen kieli 6. Siellä asustelee joulupukki 8. On mielestäni tärkeää myös tulevaisuudessa opettaa lapsille ja nuorille suomalaisten perinneruokien tekemistä, jotta myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan näistä perinneherkuista. ”1932, silloin olin 7 -vuotias.” Missä koulussa kävit koulua. Suomen kansalliskala 7. ” Minä vuonna aloitit koulun. Suomen korkein tunturi Down 1. Joka viikonpäivälle valmistettiin eri perinneruokia eri puolilta Suomea koulun 3.-6. päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite Haastattelu: Eevi Suomalainen Haastateltava: Mieskonmäkeläinen Eevi Suomalainen, 92 vuotta Haastattelija: Ilmari Laitinen 4. Siellä asustelee joulupukki 8. Mukana olivat ammattikalastaja Jouni Sinkkonen sekä Joutsan Seudun toimittaja Jukka Huikko ja paikallislehden TET -harjoittelija Anniina Haapala. ”Ei muuten kuin kodin päällä lensi naapurimaan koneita ja ikkunat piti peittää mustista pahveista kun valot sytytettiin.” Olitko osallisena sodassa. ”Aloitin 1932 ja lopetin 1938. ”En ollut, muuta kuin kotirintamalla kudottiin sukkia armeijan miehille.” Minkälaista ruokaa söit sodan aikana. Possunlapaan tehty hernekeitto, ruisleipä ja pullavanukas. Juhla jolloin kaikki saavat lahjoja 2. Väinö Saaren mielestä itse ruuan teko oli parasta viikossa. Suomen toinen virallinen kieli 6. Maanantaina saimme nauttia pirkanmaalaista mustaamakkaraa ja tiistaina hernekeittoa possunlapaan tehtynä ruisleivän kera ja perinteistä pullavanukasta Hämeen ja Länsi-Suomen alueelta. – Parasta viikossa oli maistaa uusia ruokia, sanoi Nella Lampinen Myös Ilmari Laitisen mielestä ruoka oli parasta viikossa. Mukana oli Anneli Reponen Joutsan Martoista. Lisäksi tarjolla oli karjalanpaistia. Keskiviikko, Savo Paistetut muikut, perunamuusi, kirkastettu voi ja mustikkakukko. ”Ei muuta kuin,kaupasta ei saanut mitään erikoista ruokaa, mutta pullaa kyllä sai.Tavan ruokapöydässä oli lihaa, perunaa, piimää, voita, leipää ja puuroa.” Kiitos haastattelusta! Mieskonmäen koulun kansallisruokaviikko viikolla 5 VIIKOLLA 5 vietettiin Mieskonmäen koululla kansallisruokaviikkoa Suomen 100 -vuotis juhlavuoden kunniaksi. Viikon suunnittelu Jaanan mukaan oli helppoa, mutta tilan puute keittiössä vaikeutti hieman ruuan valmistamista. Suomen perinneleipä Suomi 100-ristikko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Across 4. Ruuista Väinön mieleen eniten oli pullavanukas. Keittäjä Jaana Kumpula kertoi, että oppilaat pärjäsivät keittiössä oikein hyvin, muutama jopa loisti. Torstai, Karjala Karjalanpaisti, perunat ja karjalanpiirakat. Suomen korkein tunturi Down 1. Suomen yleisin lehtipuu 9. Suomen kansallislintu 5. Siellä asustelee joulupukki 8. Katri Kuitunen, TET -harjoittelija Across 4. – Sovitut hommat tehtiin ja oppilaista näki, että he nauttivat olla keittiössä, jatkaa Kumpula. Suomen ensimmäinen pääkaupunki 3. ”Minä olin niin nuori silloin että en pelännyt sitä niin paljoa, mutta sitten kun naapurin miehet lähti sotaan niin kyllä sitten sitä jo pelkäsi.” Näkyikö sota asuinpaikkasi ympäristössä. Viikko oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja antoisa kokemus oppilaille. Suomen kansallislintu 5. Myös oppilaiden suusta kuuli positiivista palautetta. ”Mieskonmäen kyläkoulussa.” Kuinka kauan kävit koulua. lk Missä synnyit. Suomen kansalliskala 7. Suomen ensimmäinen pääkaupunki 3. Perjantai, Lappi Käristys, puikulaperunat ja leipäjuusto lakkahillolla. Juhla jolloin kaikki saavat lahjoja 2. Suomen korkein tunturi Down 1. Torstaina Anneli Reponen Joutsan martoista tuli opastamaan, miten karjalanpiirakoita tehdään ja jokainen oppilas pääsi kokeilemaan karjalanpiirakan tekoa. Suomen perinneleipä Suomi 100-ristikko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Across 4. Viikon suosikkiruuaksi yläluokasta nousi hernekeitto ja jälkiruuista parhaalta maistui pullavanukas. Keskiviikkona tarjolla oli Savolaisia muikkuja ja mustikkakukkoa. Joutsan Seutu 15 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Perjantaina valmistettiin Lappilaista käristystä ja saimme maistella leipäjuustoa lakkahillolla. Tiistai, Häme, Länsi-Suomi jne. Sen jälkeen alko jatkokurssit,ne oli iltasella aina.” Mitä ajattelit kun sota julistettiin. ”Synnyin Eerolassa,saunassa ja Roposen Iida oli auttamassa synnytyksessä. Suomen ensimmäinen pääkaupunki 3. Mieskonmäen koulun kansallisruokaviikon ruokalista ja asiantuntijavierailut 30.1.-3.2.2017 Maanantai, Pirkanmaa Mustamakkara, valkokastike, puolitetut perunat uunissa ja puolukkahillo. Pääsimme myös perkaamaan kalaa kalastaja Jouni Sinkkosen opastuksella
Kirjoittajat: Assi Tapper ja Joni Arvola Pallot koriin kovalla prosentilla.. Matias Huikko 3.lk Meidän Suomemme on vahva ja voittamaton. Pian Suomi on 100 vuotta. Ennen vihkimistilaisuutta Joutsa kunnan miehet kylvivät muistomerkkien läheisyyteen uutta nurmikkoa sekä siistivät alueen. LÄHDIMME retkelle koululta kello 8.30. Talvella voi hiihtää ja luistella. Heitot suoritettiin liikuntatunnilla kymmenessä kymmenen heiton sarjassa. Muistokivien pystytyksessä käytetty betoni tuli Leivon Betoni Oy:ltä. Joutsan Seutu 16 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Onnistuneiden koriinheittojen keskiarvo oli 60, vaihteluväli oli 34 (alin arvo) – 81 (ylin arvo), mediaani eli onnistuneiden heittojen keskimmäinen arvo oli 62 ja kohdejoukon tyyppiarvo oli 71. Tämän jälkeen lähdimme koululle, jossa katsoimme koulupäivän päätteeksi luontodokumenttia lepakoista. Meillä on paljon sinisiä järviä ja vihreitä metsiä. Palattuamme takaisin pyörille, tarkkailimme vielä hetken lepakkoa ja nautimme kuumaa kaakaota. Kiitos myös sotilaat ja veteraanit, kun piditte Suomen itsenäisenä. Mielestämme Veteraanipuistosta tuli tosi upea ja sen valmistumisen ajoitus oli erinomainen, sillä täyttäähän itsenäinen Suomi sotaveteraanien ansiosta kuukauden kuluttua sata vuotta. Suorituspisteiden suunnittelusta sekä rakentamisesta vastasivat viidennen ja kuudennen luokan oppilaat, jotka myös toimivat ohjaajina suorituspisteillä. Oppilaat saivat itse päättää, miten läheltä tai kaukaa he heittivät. päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite Urheilupäivä PERJANTAINA 22.9. Oppilaat oli jaettu pareihin, joissa oli aina sekä tyttö että poika. oik.: Aada opastaa kummioppilastaan Sakua golfin saloihin. Haastattelimme esikoululaisia sekä toisen luokan oppilaita. Pienten oppilaiden mieleen oli jäänyt se, että oli paljon tekemistä ja kaikilla oli kivaa. Meidän Suomemme on kaunis ja itsenäinen. Maiseman ihailua Haapasuon lintutornista. Ei ole sotia, tulivuoria eikä muita luonnonmullistuksia. Minusta Suomessa on kivaa ja turvallista. Menimme aluksi pyörillä Haapasuolle, jossa kiipesimme lintutorniin katselemaan maisemia sekä söimme vähän eväitä. Minulle Suomessa rakkainta on talvi. Jokaisella suorituspisteellä oltiin noin 15 minuuttia. Samalla kun kuljimme liukkaita pitkospuita pitkin, ihailimme rämesuomaisemaa ja haistelimme suon mahtavia tuoksuja. Haapasuon lintutornilta jatkoimme matkaa Harjunlahteen. Kirjoittajat: Milla Varonen ja Miko Sivanne Onnea Suomi 100 v. Heidän mielestään mieluisimmat lajit olivat frisbeegolf ja heittolajit kuten saappaanheitto sekä kiekonheitto. Nälkäpäiväkeräyksestä saadut rahat menivät tänä vuonna Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Ennen tilaisuutta oli monia työvaiheita. Mielestämme heittojen onnistumisprosentti (60 %) oli melko korkea, sillä keskimäärin kolme heittoa viidestä meni aina koriin. Kirjoittajat: Janina Kangas ja Aleksi Kärkäs Nälkäpäivä PERJANTAINA 15.9. Kirjoittajat: Heidi Huikko ja Roope Sipiläinen Silmä tarkkana liukkailla pitkospuilla. Pari vastasi yhdessä Tuijan kanssa keräyksestä aina yhden oppitunnin ajan. Heitot laskettiin ja onnistuneet heitot tilastoitiin tarkasti. Sää oli muuten hyvä, mutta hieman tuulinen. Lepakko oli mielestämme upea, mutta hieman pelottava, tutkimme sitä ja otimme siitä muutamia valokuvia. Ensimmäisenä koulun lipputanko siirrettiin pihan keskeltä lähelle Leivonmäeltä sotaan lähteneiden muistokiveä. Päivän aikana kahdeksan ryhmää, jotka koostuivat kummeista ja heidän kummioppilaistaan, touhusivat kahdeksassa eri suorituspisteessä. Kurkiauran koulun oppilaat viettivät urheilupäivää Leivonmäen urheilukentällä. Käytännön työstä vastasi pääosin Henry Laitinen Oy, jonka miehet vastasivat maansiirtotöistä, muistokivien pystyttämisestä, kivituhkan levityksestä sekä reunakivien asennuksesta. Metsissä kasvaa paljon sieniä ja marjoja. Tämän jälkeen LeivonmäkiSeuran edustajat ja Joutsan kunnan teknisentoimen esimiehet suunnittelivat yhdessä, kuinka Veteraanipuisto toteutetaan. luokka oli Punaisen Ristin Leivonmäen osaston edustajan Tuija Rauanmaan johdolla Leivonmäen Teboililla suorittamassa Nälkäpäivä-keräystä. Punaisen Ristin iloiset apukerääjät yhteispotretissa. En halua muuttaa Suomesta mihinkään ikinä. Kiitämme kaikkia sotilaita ja veteraaneja, heidän ansiosta meillä on turvallinen maa ja me saamme olla rauhassa! Aada Lahtonen 4.lk Toivottavasti Suomen luonnosta ei sukupuuttoon kuolisi kasvi eikä eläin, ei saimaannorppa eikä maakotka. Metsässä puut, taivaalla kuu yllä hankien. Ylh.: Esikoululaisen Joonaksen vauhdikasta menoa. Oik.: Leevi, Iida , Roni ja Milla tarkkusheitossa. Onnea Suomi! Ville Pynnönen 3.lk Suomi on hieno maa. Leivonmäen Veteraanipuisto Sata heittoa SUOMI 100-teeman kunniaksi Kurkiauran koulun 3.-6. Ylh. luokkien oppilaat heittivät jokainen sata koriinheittoyritystä. Niissä päästiin kokeilemaan golfia, keilausta, frisbeegolfia, aitajuoksua, pituushyppyä ja erilaisia heittolajeja. Kirjoittajat: Viivi Vastamäki ja Veikka Liias Suoretki 6.10. Silloin saa leikkiä lumessa ja touhuta vaikka mitä muuta. Kurkiauran koulun 5.-6. Väinö Arvola 3.lk KURKIAURAN koulun pihalla sijaitsevassa Veteraanipuistossa paljastettiin uusi muistomerkki leivonmäkisille sotaveteraaneille tiistaina 24.10. Harjunlahdesta jatkoimme matkaa ilman pyöriä pitkospuille. Oppilaat pitivät keräyksestä, koska heidän mielestä oli tärkeää auttaa apua tarvitsevia. Kun söimme Harjunlahdessa eväitä, pojat huomasivat yksinäisen lepakon nukkuvan pää alaspäin miesten pukuhuoneen oven yläpuolella. Roni Rauanmaa 4.lk Suomi on sen takia hieno maa, koska Suomessa ei ole tulivuoria tai tornadoja eikä maanjäristyksiä
Koodeilla meidän piti avata kassien ja laatikoiden lukkoja. luokkalaiset menimme tiistaina 19.9. Tyynyliinoihin sai myös tehdä eläimiä mm. Luhangassa… on hienoja maisemia, on kivoja värejä luonnossa, on paljon maaseutua, viljellään paljon, on paljon järviä, on paljon erilaisia kaloja ja kalaisia järviä, on kivoja ja kauniita metsiä, on hyviä marjaja sienipaikkoja, on paljon eläimiä, on kauniita eläimiä kuten metso ja teeri, on paljon lintuja, on uusi mukava koulu, on maailman kivoimmat opettajat ja rehtori, on maailman kivoimmat oppilaat, on paljon musiikkia, on ystävällisiä ihmisiä, harva roskaa, on mukava asua, kaikilla on hyvä olla! Luhangan koulun 3.-4.luokka Elina Kärnä Elmeri Keihäsniemi Julia Kärnä Jere Tarvainen Severi Hietanen Niklas Simola Eetu Luukko Lari Lausas. Roni Rauanmaa 4lk Mielipiteitä Lasten Suomi 100 -näyttelystä MLL:n Leivonmäen osaston kokoama lelunäyttely on ollut Kurkiauran koulun aulassa koko syksyn ajan. Joutsan Seutu 17 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Kasseissa ja laatikoissa oli lettujen kanssa sokeria ja hilloa. Kun letut olivat paistettu valmiiksi, meidän piti etsiä purkkeja, joissa oli koodeja. päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite Tyynyliinat TEIMME 3.-6. Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat kommentoivat näyttelyä mm. Sinikka-ope ja ohjaajamme Kirsi Ilmonen jäivät laittamaan nuotiota ja meidät jaettiin ryhmiin. Sen jälkeen lähdimme laavulle paistamaan lettuja. Kasseissa oli myös mehua sekä vaahtokarkkeja, joita sai paistaa nuotiolla. Ryhmissä teimme odotellessa paljon erilaisia tehtäviä. Tyynyliinojen tekeminen oli todella hauskaa ja niistä jää hyvä muisto Suomi 100 vuodesta. Tyynyllinan kangas oli valkoista ja painamiseen sai käyttää vain sinistä väriä, koska sininen kuvastaa Suomen taivasta ja järviä. Kävimme tilavuudeltaan Suomen suurimman männyn juurella, jonka ympärysmitta oli 3m 82cm. näin: “Lelunäyttely on tosi kiva. Kun oli herkuteltu, niin lähdimme takaisin koululle. Ronja Karjalainen 4.lk, Josefiina Rantanen 3.lk ja Aada Lahtonen 4.lk Metsäretki ME 2.-4. karhu, jänis orava ja kettu. Metsäpäivän järjestivät Toivakan-Joutsan 4H-yhdistys, Suomen Metsäsäätiö ja Leivonmäen Maaseutuyhdistys. luokkien tyttöjen kanssa Suomi 100-aiheiset tyynyliinat. Toivakkaan metsäretkelle. Siellä on kivointa minusta Pet Shopit ja toiseksi kivointa pinkit kengät.” “Lelunäyttely on paras, koska siellä on kaikenlaista kiinnostavaa.” “Minun mielestä hienoin lelu on itse tehty pyssy.” “Äiti ja isä on varmaan pieninä leikkineet sellaisella puuautolla, joka on näyttelyssä.” Näyttelyn kiinnostavimmaksi leluksi oppilaat äänestivät kuvassa näkyvän “mustan ruutin kiväärin”, joka on peräisin 1950-60 luvulta
a) -1 p. 4. makaronilaatikko. Ovathan ne suomalaisia, ovathan. Senkin teen pakon edessä. b) 3 p. krikettiä c. En juuri sauno, mutta nautin pitkistä ja lämpimistä suihkuhetkistä. Tuhansista järvistä ja kansallismaisemasta d. katselen kerrosnumeroiden vaihtumista intensiivisesti d. Kuljet Marimekon vaatteissa ja keräilet Muumi-mukeja. d) 2 p. Olet sisustanut kotisi Taistelevilla metsoilla, Artekin kalusteilla ja rakastat tiskikaappiasi. b) -1 p. Sisu-pastillit d. d) 1 p. 2. -visailun b. Älä kuitenkaan ole liian innokas. pasta bolognese d. Tärkeintä on, että pöydällä nököttää Aalto-vaasi ja sen vieressä kiinalainen 56 tuuman taulutelevisio ja vieläpä ihan sulassa sovussa keskenään. b) 3 p. Seuraan penkkiurheilulajeista eniten a. 7. Kuinka usein saunot. Pian huomaat, että päästät suustasi pari ärräpäätä ihan todella selvällä suomen kielellä. Petri Laaksosen Täällä Pohjantähden alla c. c) -1 p. Iltaisin tuuditat itsesi uneen hyräilemällä Finlandia-hymniä. c) 2 p. Ei se haittaa, sillä suomalaisuus on mielestäsi totaalisen out. Sibeliuksesta ja Akseli Gallen-Kallelasta c. 1. 6. Sushin sijaan suuhun kannattaa livauttaa aimo annos kotimaista lenkkiä. Tilanne vaikuttaa toivottomalta, mutta ehkä jotain on kuitenkin vielä tehtävissä. a) 1 p. c) 1 p. Et ole lainkaan suomalainen. Tiedät, että Leinon Lapin kesä on lyhyt ja Popedan kesä pitkä ja kuuma. b) 1 p. 7. d) 2 p. Sait 20-24 pistettä: Olet 100-prosenttinen suomalainen! Olet Väinämöisen kaksoisolento ja saatatkin usein ilahduttaa muita soittamalla kanteletta. Koskenkorvan viina b. Joutsan Seutu 18 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. b) 3 p. Pisteet: 1. Sait enintään 6 pistettä: Mikä lienee kansallisuutesi. a) 3 p. 3. päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite TESTI SELVITÄ SUOMALAISUUSASTEESI Ympyröi oikea vastaus. 3. Et puhu paljon, mutta ajattelet sitäkin enemmän ennen kaikkea sitä, mitä muut sinusta ajattelevat. Maajussille morsian -ohjelman. Pisteet ja kuvaukset löydät testin lopusta. a. d) 3 p. b) -1 p. c) -1 p. muikkukukko c. Testin laatijat: JE sekä SS, SN, ALH, RL. 2. Älä osta enää valmiita riisipiirakoita vaan liity Marttoihin. Joulupukista ja Petteri Punakuonosta b. Kun olen hississä, a. Kotisi sisustuksesta näkee, että lipsumista kuitenkin tapahtuu. 5. keskityn kännykkäni räpläämiseen. Ajattelen huolestuneena maailman vesitilannetta, joten pistäydyn vain suihkussa. Hallitset kaikki perinneruoat kalakukoista rieskoihin ja selviydyt kaikkialta kotiin taitavasti vain koivun ja tähden avulla. Kari Tapion Olen suomalainen b. Taskussasi on iPhone ja farkkusi ovat Henkkamaukalta. Haluatko miljonääriksi. d) -1 p. Avantouinti keskellä talvea saattaa myös toimia hyvin. d. Käytä kotisi leivinuunia tai takkaa, sillä se ei ole ainoastaan kiva sisustuselementti. Taidat muutaman sanan englantia, mutta mieluiten hoidat asiat suomeksi myös ulkomailla. a) 1 p. Matkustelet niin paljon, että et oikeastaan enää pidä itseäsi suomalaisena. Lauantaisin lämmitän saunan. a) 1 p. d) 2 p. Katri Helenan Katson sineen taivaan d. b. Pian huomaatkin erottavasi riisipiirakat ja karjalanpiirakat toisistaan! Unohda karaoke ja käske muidenkin osallistua illanvietoissa aina niin oivalliseen purkkiseen tai nurkkajussiin. 6. a. 4. c) -1 p. b) 3 p. Lempikappaleesi on a. Pingviini-tuutti. Katson televisiosta mieluiten a. pizza b. jääkiekkoa b. 8. Kyllä sinusta vielä suomalainen saadaan. d) 2 p. Paratiisihotelli Suomi -ohjelman d. Saunon monta kertaa viikossa ja käytän usein vastaa. c) 3 p. Englannin kieli on käyttökielesi, et tunnista Sibeliusta, et Mannerheimiä. b) 3 p. hiihtoa. Sait 7-12 pistettä: Alat pikku hiljaa oppia maan tavoille! Asenteessasi on kuitenkin vielä paljon korjattavaa. “No en mä nyt oikein oo kai mistään.” 8. Kahden viikon vieroitus ulkomaalaisista houkutuksista voisi toimia. Etsi siis nopeasti käsiisi Kalevala, opettele se ulkoa ja siteeraa sitä aina, kun se on mahdollista. koripalloa d. d) 3 p. Elovena-puuro c. Mistä suomalaisesta olet ylpeä. c) 2 p. Lempiruokasi on a. c) -1 p. 5. a) 2 p. Ei se mitään. c. tuijotan kenkiäni b. Frederikin Titanic. Sait 13-19 pistettä: Olet ulkomaisiin houkutuksiin lipsuva suomalainen! Vaikka kaukokaipuu vaivaa ja löydät itsesi silloin tällöin Thaimaan-rannoilta ottamasta aurinkoa, olet kuitenkin suomalainen. Uutiset c. aloitan iloisen keskustelun muiden hissimatkustajien kanssa c. Seuraavista tuotteista suomalaisin on a. a) 3 p. Älä ainakaan kehu kehittymistäsi muiden suomalaisten kuullen. a) 1 p. Mitään ei siis taida olla tehtävissä
Se ei riittänyt. Tyhjin ja ruhjeisin käsin saimme kuitenkin palata kotiin. Koulutus maailman huippua, tasa-arvo edistyy jatkuvasti, kieli on kaunista, vaikka vähän hankalaa jopa natiivipuhujalle. Esimerkiksi mediaja markkinointiryhmä aloitti tekemään mainoksia sekä kutsuja juhliin. Joutsan Seutu 19 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Aino Räkköläinen 9F Sydän-Laukaan koulu Ympäristöraati teki tutkimuksen oppilaiden mielipiteistä Joutsaa kohtaan. Kävimme muutamassa luokassa kysymässä muun muassa heidän lempipaikkojaan. On meidän tehtävä kannatella ympärillä olevaa ja toisiamme. Niitä pitkin kylmä, musta sade virtaa lätäköiksi, lammiksi ja lopulta järviksi. Raivasimme veden viereltä vihreyttä pois jotta saisimme kultaa. Leipä ja uudet opit repussaan he lähtivät kulkemaan veden vierttä etelään. Me nousimme. Itsenäisyyspäivä 6.12 on aina ollut suomalaisille tärkeä. Ruusa Nurmi 8B Tuure Kuitunen 8A Joutsan yhtenäiskoulun ympäristöraati. Se on huumoria. Itsenäisyyden jälkeen meistä tuli Suomen valtio ja olimme viimeinkin todella suomalaisia. Suomen itsenäisyys merkitsee minulle siis linnanjuhlia, vapaata maata sekä oikeuksia ja velvollisuuksia. Unkas Immonen: Suomessa jääkiekko-otteluun meneminen on kuin kävisi kirkossa joka sunnuntai, mutta se onkin vain lauantai. Riikka Talvinen: Suomalaisuudesta minulle tulee mieleen se, että vaikka suomalaisia pidetään ujoina ja hiljaisina, me voimme kuitenkin olla sosiaalisia ja puolustaa mielipiteitämme tai asiaamme rohkeasti ja kovaäänisesti. Netta Weijo 8B TÄNÄ vuonna juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Sisukkaasti. Maaliviiva ylitetään, vaikka sitten verissäpäin ja tämän maan puolesta olemme valmiita kuolemaan.Tätä Suomi minulle merkitsee. Kansallispuistoissa Suomen luonto näyttää kauneimmat ja parhaat puolensa. Uutena. Sitä on aina juhlittu jollain tavalla. Tähän sisältyy säntillinen työssä käyminen, naapurin kyttääminen ja kiroaminen kun sillä menee paremmin. Siiri Reinikainen: Luonto on suomessa mielestäni isossa roolissa. Anni Säynätmäki: Maa on kansansa. Harrastan kestävyysjuoksua, joten liikun lenkeillä paljon erilaisissa maastoissa ja näen erilaisia osia Suomen luonnosta. Kulttuurimme lähti kehittymään omaan suuntaansa, emmekä enää olleet jonkun muun vallan alla. Opimme toisiltamme, opimme elämään. Koulun pihasta oppilaat sanoivat, ettei ole kivaa, kun yläkoululaiset eivät saa käyttää telineitä. Viljaa. Itse en häpeä kansalaisuuttani yhtään ja olen todella iloinen, kun olen saanut syntyä Suomeen. Ikuisesti. Suomalaiset ovat yleensä hieman arkoja aloittamaan keskusteluja, mutta kun juttuun pääsee muuttuu suomalainen totaalisesti mukavaksi keskustelijaksi, jolta juttua tulee. Henrik Porvari: Millaisia me suomalaiset olemme. Suomalaiset pitävät melko tavallisesta elämäntyylistä. Oppilaiden suosikkipaikat Joutsassa ovat muun muassa JoSeMoRa, K-kauppa ja ABC. Ryhmissä tutustuimme toisiimme ja aloimme suunnittelemaan Suomi 100 -juhlaa. Minusta Suomen kuuluu olla itsenäinen. Lotta Hannula: Suomi ja suomalaisuus ovat osa minua, ja minä olen osa niitä. Suomalaisilla on kuitenkin myös velvollisuus maksaa veroja valtiolle, että hyviä palveluja voidaan tuottaa. Kalastaminen ja kiroaminen kun viereisen mökin porukka sai paremman saaliin. Muutamat esikuvat tässäkin lajissa (Litmanen, Hyypiä) antavat uskoa ja toivoa, että suomalaiset pystyvät pärjäämään kaikessa mihin ryhtyvät. Jerry Järvinen: Voisin väittää, että suurin osa Suomen kansasta tunnistaa nämä nimet: Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen, Jari Litmanen ja Teemu Selänne. Se on yhteisöllisyyttä, huolimatta siitä, kuinka rujo ulosantimme on muun maailman silmissä. Tänä vuonna itsenäisyyspäivän juhlinta ei jää vain linnanjuhliin. Tino Salmela: Olimme erittäin sisukkaita ja isänmaallisia, kun itsenäisyyden puolesta taistelimme. Suomalaisten kovin urheilulaji on penkkiurheilu jääkiekon parissa, tietysti Anteron selostuksella höystettynä. Vaikka metsää on vähemmän ja pellot jäävät heinän alle, meille riittää leipää. Niin kauan, kun sääennustajamme saa revetä nauramaan kesken suoran lähetyksen, ja presidenttimme koira temmeltää arvovieraiden edessä, meillä on olemassa se, mitä suomalaisuus on. Liikkuminen metsissä ja rannoilla rauhoittaa mieltä ja on ihanaa vain syödä metsämansikoita ja ihmetellä ihmeellistä luontoa ympärilläni. Sellaisesta jossa kivet seisovat liikkumattomina jääkaudesta, vihreän valtaamina ja sateen runnomina. Itsenäisyyden eteen on tehty töitä. Se on nykyisin myös vapaapäivä kouluissa ja virastoissa. Niistä juhlista moni muistaakin parhaiten itsenäisyyspäivän. Nämä Suomen urheilun tähdet jäävät ikuisesti esikuviksi ja osaksi Suomen urheiluhistoriaa. Voimaa, jolle ei ole muissa kielissä edes sanaa, sillä se on vain meidän voimavaramme. Ja onhan täällä keskellä sinisiä järviä ja rauhallisia metsiä hyvä asua. Pitkien talvien mustaksi värittämää, mutta meidän huumoriamme. Minä en osaa kuvitella, että Suomi ei olisi itsenäinen maa. Olemme toki ehkä vähän ulkomaalaisen silmissä erikoislaatuisia, mutta mitä siitä. En ole elänyt aikaa ennen itsenäistymistä, vaikka olen siitä koulussa kyllä lukenut. päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite Lukion alkavien ajatuksia Suomesta ja suomalaisuudesta SUOMI 100 -JUHLA VALMISTUU ALOITIMME syyskuussa ensimmäisellä monialaisten oppimiskokonaisuuksien päivällä (eli tutummin mono-päivällä), jolloin jakauduimme ryhmiin oman mielenkiintomme mukaan. Rakastan luontoa myös järven rannoilla olevilla kesämökeillä ja talvella, kun kaikki paikat ovat lumen peitossa. Torille-huudot kuuluvat heti, kun Suomi esiintyy jossakin ulkomaisessa tiedotusvälineessä tai sivustolla, esiintyi se sitten huonossa tai hyvässä valossa. Joku oli nopeampi, joku oli viisaampi. Suomen itsenäisyys on minulle tärkeä, sillä Suomi on ollut itsenäinen koko ikäni. Asumme hyvinvointivaltiossa, jossa kaikista pyritään pitämään huolta. Me loimme Suomen ja jatkamme sen kehittämistä meidän viimeiseen päivään asti. Aloimme rakentaa kotia. Se saatiin, vaikka sota hävittiinkin. Me teimme kodin itsellemme 100 vuotta sitten. Asiat olisivat todennäköisesti täysin eri tavalla. Lisäksi ympäristöraati selvitti, mihin paikkoihin oppilaat veisivät paikkakunnalla vierailevat turistit. Samalla rakkaudella, kunnioituksella ja sisulla vartioimme kotiamme ja pidämme sen pysytyssä. Suomalaisena olosta kyllä kannattaa olla ylpeä. Saatamme tuntemattomien seurassa ollakin ujoja ja hiljaisia, mutta tuttujen seurassa suomalaiset osaavat olla myös avoimia, puheliaita ja omalla tavallaan rohkeita. Grillaaminen ja kesämökillä kesäisin ajan viettäminen. Nykyään Suomi on turvallinen ja hyvä paikka asua. Maa on johtajansa. Sellaisesta jossa hirvet juoksevat sammalmatolla me niiden perässä. Meidän piti nousta hitaasti, mutta yhdessä, niin vahvana. Saimme kaiken valmiiksi vaikka vieläkin muutumme. Suomen luonto merkitsee minulle siis myös hyvinvointia. Ulkomaalaisille tuttaville syötetään salmiakkia ja ruisleipää, viedään saunaan ja paistetaan makkaraa, ollaan ylpeitä juuri siitä, mitä ollaan. Metsää lähti talojen edeltä ja taloihin vei uusi musta tie. Suomen kansalaisilla on hyvät perusoikeudet ja hyvät palvelut. Niiden luokse mekin löysimme tiemme. Vastauksista ilmeni, että oppilaat haluaisivat viedä vierailijat muun muassa pitkospuille, kirkkoon sekä Aattoon & Elliin. Eikä suomalaisille ole aina tärkeintä pärjääminen. Se on sisua. Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia. Merelle oli meidänkin päästävä, haastamaan itsemme, katsomaan kuinka pitkälle jaksaisimme suurempien keskellä. Se on hieno asia ja sitä onkin syytä juhlia. Me yritimme, kokeilimme ja yritimme vielä uudestaan. Kotona vastaanottimien ääressä ihastellaan hienoja pukuja ja arvellaan, keitä juhliin on tänä vuonna kutsuttu. Vaikka suuret kalat ovat hukkumassa saasteeseen, me tiedämme tehtävämme. Se ei kuitenkaan ole itsestään selvä asia, vaikka moni niin luuleekin. Siitä saimme leipää, joka ravitsi meitä, joka kasvatti meitä, joka antoi meille turvaa. Lisäksi muutamat tekivät juhlalle omaa mainosräppiä. Olen asunut koko elämäni täällä saunojen luvatussa maassa. Kaikilla ryhmillä on vielä paljon hommia, mutta innolla odotamme juhlaa! Juhla on kaikille avoin. Perheeni käy paljon kansallispuistoissa. Tervetuloa! Iida Oittinen 8A Suomi 100 -juhlaa valmisteleva mediaja markkinointiryhmä Sara Erämies: Suomalaiset ovat, yleensä, aika ylpeitä alkuperästään, suomalaisuudestaan. Suomi täyttää jo 100 vuotta Ympäristöraati selvitti muun muassa koululaisten lempipaikat Suomi KAIKKI alkaa metsästä. Ensimmäisen mono-päivän jälkeen suunnitelmat olivat pitkälti tehty ja aloitimme konkreettisesti valmistamaan juhlaa. Rohkeimmat jatkoivat eteenpäin. Me luovuimme, mutta saimme paljon takaisin, yhdessä. Tiedän nyt, ja aina, että olin minä kuinka kaukana tahansa tästä kauniista maasta, tänne minä tulen aina palaamaan. Kylmälle talvelle ja kuumalle kesälle on aina kovat odotukset, vaikka ei niitä koskaan tule. Ei tulosta, ei vastauksia. Tämä on koti. Teimme näistä kysymyksistä ja vastauksista julisteet, joita voi ihastella koulun ruokalan seinillä. Suomi ei ole koskaan päässyt jalkapallossa arvokisoihin, ja silti se on yksi katsotuimmista ja harrastetuimmista lajeista Suomessa. Nykyisin televisiosta seurataan itsenäisyyspäivän juhlintaa Presidentin linnassa
Kaiken arkisen puurtamisen ja yhteisten ponnistelujen lomassa monille tärkeää olivat musiikki ja urheilu, jotka osaltaan vahvistivat yhteishenkeä. Koulutehtävissä mennään siitä mistä aita on matalin: luettavaksi valitaan mahdollisimman ohut kirja ja kirjoitelmista yritetään päästä mahdollisimman vähällä työllä. Lapsenmielinen inspiraationi ei kuitenkaan ollut vielä ohi. Sota ei siis rajoittanut nuorten intoa urheilla, vaan saattoi jopa lisätä sitä, sillä niin saatiin sota unohtumaan mielestä ja pidettyä hauskaa. sotaa pakoon lähteneiden siirtolaisten auttaminen. Olin haltioitunut kyvystämme luoda ja ilmaista itseämme tekstin kautta. Lasten oli käytävä koulua ja sairaita piti hoitaa. Muistan ensimmäisen luokan matematiikan tunnit. Nykyisin saamme kiittää 1940-1950-luvuilla yhteisen hyvän eteen kaikin puolin toimineita suomalaisia, jotka loivat perustaa niille hyville oloille, joista parhaillaan saamme nauttia. Ja että vapaa-ajallakin pitäisi vielä lukea kirjoja. Tahtoisin kouluissa opetettavan jo ala-asteelta lähtien, ettei kirjan lukeminen tai kertomuksen kirjoittaminen ole mikään pakko tai raskas suoritus. “Tämä tyttö todellakin pitää puhumisesta”, voin kuvitella heidän ajatelleen. Kirjallisuus on meidän kaikkien kaveri. Uudelleenrakentamisen ja tiiviin yhteistyön henki ovat tehneet koko Suomesta ja myös Joutsasta hyvän ja turvallisen paikan asua. Yllätyin itsekin, miten helppoa uuden luominen oli minulle. Lähimmäisenrakkaudesta äärimmäinen esimerkki oli mm. Tällainen yhteen hiileen puhaltaminen kertoo äärimmäisen liikuttavalla tavalla suomalaisten valmiudesta ja kyvyistä paitsi auttaa itse itseään mutta myös toisiaan. Tätä minä kaipasin! En pelkästään tarinoiden keksimistä vaan myös niiden tallentamista johonkin. Anu Tuominen Joutsan lukion 1B Kuvitus: Klaara Viro. Vielä on myös jäljellä entinen suojeluskuntatalo, jossa toimii nykyinen käsityökeskus sekä entinen nuorisoseuran talo, joka nykyisin paremmin tunnetaan Kinona. Kirjoittamisella tarkoitan tässä tapauksessa siis nimenomaan kuvitteellisia kertomuksia. Ja sitä seuraavana. Ohitse kiitävät vuodetkaan eivät kykenen himmentämään sitä tarmoa, jolla kotimaata ja kotikuntia puolustettiin sekä uudelleen rakennettiin. Moni tyrmää ajatuksen siihen paikkaan. Ja mörkö nimenomaan, sillä minusta tuntuu, että lukemista ja kirjoittamista jopa pelätään nykyään. Mutta se sauna on kyllä suomalaisin.” NIMI: Jere Mara IKÄ: 11 Joutsa ”Kyllä varmaan se sauna.” NIMI: Reijo Hamina IKÄ: 71 Joutsa ”Ilmiselvästi itsenäisyys. Ja se oli vasta alkua sille, miten syvälle kirjallisuuden maailmaan vielä uppoutuisin. Tutustutetaan lapset kirjallisuuteen leikkimielisesti ja opetetaan nuorille, että tekstit ovat mahdollisuus tuoda esille itseään ja omia ajatuksiaan. Myönnän, että yhä nykyäänkin olisin vailla kirjoittamisen halua, ellen saisi näyttää luomuksiani jollekin. Kun sain pulpetilleni vihon ja käteeni kynän, ne tiesivät jo itsestään mitä tehdä. Ulkona kulkiessani luin ohitse lipuvien kauppojen nimiä, kylttien tekstejä ja jopa paitojen printtejä, kuin viimeistä päivää olisin puhunut. Minä en kuitenkaan osannut keskittyä. Laskettelukin on kivaa! ” NIMI: Mikko Nousiainen IKÄ: 42 Tampere ”Kesä, järvenranta ja sauna!” Gallupin tekivät: Anni Järvinen 8A Netta Weijo 8B Maisemakuva alla: Anni Järvinen NUORISOSEURAN talo, työväentalo sekä Ikosen kauppa olivat paikkoja 1940-50-lukujen Joutsassa. Vanhempiani varmasti huvitti. 1940-luvulla Joutsassa eläminen oli melko rauhallista verrattuna esimerkiksi Jyväskylään. Siellä hoituivat niin arkipäivän toimitukset kuin hauskanpitokin. Kertomusten luominen oli hauskaa, mutta jotakin puuttui. Jonkin aikaa runoja ja tarinoita kirjoitettuani löysin intohimoni uudelleen. Noustuani luokka-asteilla ylemmäs aloimme harjoitella kirjoittamista äidinkielessä. Oskari Oittinen Karita Laine Joutsan lukio, jatkavat LUKEMINEN ja kirjoittaminen, sanat ylipäätään, ovat aina kiehtoneet minua. Naisten ja vanhusten sekä muiden kotiin jääneiden panosta sovi vähätellä. Eikä kenenkään kuulu jäädä siitä mahdollisuudesta paitsi. Muistutetaan, että runojen kirjoittaminen voi olla harrastus ja ettei päiväkirjan pitämistä tarvitse hävetä. En ymmärtänyt, mitä harrastuksestani uupui, joten lopulta lopetin sen kokonaan. Opettaja selitti kuvitteellisen kertomuksen avulla, kuinka laskea suklaakarkkeja yhteen. Tunti kului nopeasti, ja ennen kuin huomasinkaan, oli aika jättää koulu siltä päivältä ja kävellä kotiin. Keinot kohtuulliseen elämään oli keksittävä tavalla tai toisella, vaikka elämä pyörikin lähinnä elintarvikekorttien ja muiden tiukkojen säännöstelyjärjestelmien ympärillä. Joutsan Seutu 20 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Sama toistui seuraavana päivänä. Miten niin vapauttava asia voi olla jollekulle niin suuri mörkö. Tämä jopa ihmeen kaltaiseksi noussut kehityskulku auttoi suomalaisia nousemaan jälleen jaloilleen. Kertoilin koko matkan kotiin itselleni, miten tarina eteni, kertaakaan tapahtumakulkua katkaisematta. Ja niin tunnin olisi pitänyt kulua, laskeskellen ja numeroita ylös kirjoitellen. Tunsin ylpeyttä näyttäessäni omia juttujani opettajalleni, ja hän rohkaisi minua aina jatkamaan kirjoittamista. Kun myöhemmin kuitenkin katsoin syvemmälle rivien väliin, aloin ymmärtää, ettei kyseessä ollut pelkkä intohimo puhumista ja kirjoittamista kohtaan. Mutta niin kuin moni muukin uusi harrastus, aloin lopulta kyllästyä itsekseni höpöttelyyn. Itsenäisyys on meille kallisarvoisin asia.” NIMI: Lauri Mutkala IKÄ: 9 Joutsa ”Maksalaatikko! Tykkään siitä. Kun ensimmäisen kerran ymmärsin, miten yhdistää koukerot kirjaimiksi ja kirjaimet sanoiksi, jäin siihen koukkuun. Kylän nuoriso saattoi iltaisin pelata lentopalloa nuorisoseuran kentällä tai musiikista kiinnostuneet soittaa torvikunnassa. Sillä näistä pienistä asioista, kuten itsekseen koulumatkoilla höpisemisestä, voi syntyä vielä jotakin suurenmoista. Vaikka varsinaista sotaa ei Joutsan alueilla käyty, ikkunasta saattoi silloin tällöin nähdä toisaalle suunnistavia viholliskoneita ja huolta kannettiin sotaan lähteneistä. Vaikka Joutsa onkin muuttunut näistä ajoista paljon, edelleen kylän katukuvasta voi panna merkille tuttuja rakennuksia ja paikkojen nimiä. päivänä SUOMI SATA VUOTTA | Paikallislehti Joutsan Seudun ja alueen koululaisten juhlaliite Kynä ja paperi, parhaat kaverini Elämää 1940-50-luvun Joutsassa GALLUP: Mikä on suomalaisinta, minkä tiedät. Mielessäni pyöri juuri kerrottu tarina ja sen kaksi henkilöä, harakka ja orava. Niinpä aloin kirjoittaa mielessäni jatkoa kertomukselle. Omanlaista sotaa käytiin kuitenkin varsinaisten taistelutannerten ulkopuolella, sillä elämän oli jatkuttava hankalasta tilanteesta huolimatta. Minusta on surullista lukea yhä uusista tutkimuksista, joiden mukaan nuoret eivät lue kirjoja, saatikaan kirjoita omia tekstejään, ellei pakosta ole kyse. Paljon saatiin myös aikaan Joutsassa talkootyön avulla. Tekstiä varten haastattelimme Kunto Kotisaarta. He eivät olleet väärässä, minähän suorastaan rakastin kieltämme. Sodan mukanaan tuoma suru, hätä sekä taantumus alkoivat vähitellen kääntyä tarmokkaaksi uudelleen rakentamiseksi, jonka aikana Suomeen luotiin pohjaa nykyisen kaltaiselle taloudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Rohkaisuilla oli paljon merkitystä, ja kehut inspiroivat minua suuresti uusien kertomusten näytille tuomiseen. Ymmärrettiin, ettei mitään voitaisi saada ellei tartuttaisi toimeen. Ruokaa oli saatava ja lähimmäisistä oli huolehdittava. Aloin siis puhua. Monen monta kotimatkaa kului lyhyitä tarinoita keksimällä, aiheita ja henkilöitä yhä uudelleen luoden. Keksin, kuinka kaverukset jättivät suklaat kuusen juurelle ja lähtivät seikkailemaan. NIMI: Heikki Vainiokangas IKÄ: 81 Haapajärvi ”Se, että olemme pystyneet säilyttämään itsenäisyyden on kaikki kaikessa ja että tästä kylmästä ja aika kovaotteisesta maasta, tai säät on kovaotteisia joskus toisinaan, on pystytty tekemään semmoinen kukoistava. Koska kirjoittamisen luontevuus on aina ollut minulle itsestäänselvyys, en voi millään käsittää, miten vieras asia se joillekin ihmisille on
HUOM! Voittajien on oltava henkilökohtaisesti läsnä. klo 18.00 Grilli-Kahvio Tikander Oy Jokita Oy Joutsan Apteekki Joutsan Autopesu Joutsan Fysiopiste Oy Joutsan Hautauspalvelu A.Ollikainen Joutsan Konehuolto Oy Joutsan Kunta Joutsan Kukka-Sari Ky Joutsan Kuntosali Joutsan Palvelukoti Joutsan Seutu K-Rauta Joutsa Sysmä Karoliinan Kahvimylly & Kestikievari Keski-Suomen Osuuspankki Kiinteistöhuolto Ari Manninen Ky Kuljetusliike Juha Ilmonen Kuljetus Timo Ilmonen Kuurne-palvelut Oy Kahvila Ravintola Lautturintupa LVI-Kari Kivisaari Lähi ABC Joutsa Maanrakennus Pertti Kärnä Oy Maanrakennus Reijo Saari Maanrakennus T. Katri Kuitunen • Juonnoista ja ohjelmasta vastaavat Flanelsin naiset • Rautaisen ammattilaisen palkitseminen • Joulupukki ja muori saapuvat • Arvonnat • Ilotulitus Olemme mukana tukemassa tapahtumaa: Joutsan Joulunavaus PERJANTAINA 1.12. Mäkelä Oy Maanrakennus Tomi Salonen Metsä-Pirkka Ky Mieskonmäen koulukuljetus Unto Lehtonen Onni-Kaluste Osuuskauppa Keskimaa S-Market Joutsa Osuuskunta Siniwuokot Pikkupuoti Pelta Ky Peltityö J.Heikkinen Ky Petteri Oksanen T:mi Pitkäniemen Lomamökit PP-Profit Ky Rakennustyö Marko Lehtonen Oy Rautakauppala Oy Sisustustyö Timo Jussila Solatien sementtivalimo Sysmän Säästöpankki Joutsa Sähkö-Henkka Oy Säästötekstiili Teboil Huttula TK:n Kahvila Mamselli Tmi Tiina Soilu / Café Vesijohtoliike Reinikainen Ky MUISTAKAA PITÄÄ HAUSKAA! Joutsan Yrittäjät/ Joutsan kunta Arvonnassa palkintona lahjakortteja: 1 x 200 €, 1 x 100 €, 2 x 50 € mukana oleviin liikkeisiin vapaavalintaisesti käytettäviksi. ARVONNASSA JAETAAN VAIN YKSI PALKINTO PER HENKILÖ!. päivänä Ohjelmassa: • Joulunavaussanat: Joutsan nuorisovaltuuston pj. Joutsan Seutu 21 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Pankkiaukiolla alk
Toimi näin: * Valitse laululistalta laulu * Tilaa laulava joulutervehdys nuorisotyönohjaaja Annika Oksaselta puh. Nykyisin joudumme elämään monien muutosten sekä moniarvoisuuden keskellä. Anteeksiannon näkökulma voi vahvistaa rauhaa kansamme keskuudessa. Luther kärsi hengellisestä ahdistuksesta, kunnes löysi Jumalan sanasta totuuden, että ihminen saa syntinsä anteeksi vain uskomalla Jeesukseen. Naulaamisessa kirkkoherra Tuula Leppämäkeä avusti Sulo Lavia. Jumalan valtakunta on rauhan valtakunta. Ryhmä käy laulamassa tilatut joulutervehdykset lauantaina 16.12. Joulurauhaa jokaiseen kotiin! Tuula Leppämäki kirkkoherra Meidän seurakunta julistaa rauhaa vuosina 2018-2019 Osta perinteisen kortin sijaan Laulava joulutervehdys! Seurakunnan kummilapsiryhmä N.A.P.A. klo 14 lähtien. Nykykielelle teesit sanoitti Auli Lavia ja ne luki Matti Hyyppä. Rauhan teemaa käsitellään seurakunnan eri toimialoilla kahden seuraavan vuoden aikana. SYKSYN tärkeimpiä työtehtäviäni oli kolme seurakuntalaisten kuulemistilaisuutta. Terrorismi ja väkivalta saattaa pelottaa. Pian kuuntelemme enkelikuoron laulua jouluevankeliumissa: ”Kunnia Jumalalle korkeudessa, maassa rauha ihmisillä, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto”. Jeesuksen, Rauhan ruhtinaan, syntymäjuhlan vietto tarjoaa arkisen kiireen keskellä, mahdollisuuden levähtää ja kokea syvää rauhaa. Joutsan Seutu 22 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. 050 3855428 * Maksa 5 €/laulu käteisellä tai N.A.P.A:n pankkitilille. Omalla elämällämme meidän tulee edistää rauhaa lähellä ja kaukana. Hebrean kielinen sana `”rauha” voidaan kääntää suomeksi eheys ja terveys. Jeesus sanoi: ”Oman rauhani minä annan teille… olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon” (Jh.14:27). Kaikki kaipaamme rauhaa niin sisäistä kuin ulkoista. Ne kansat, jotka saavat kiittää Jumalaa rauhasta tänä päivänä, ovat onnekkaita. Sen toimintaa arvostetaan, vaikka ei aina oltaisikaan itse mukana. Laululista: Varpunen jouluaamuna, Maa on niin kaunis, Ilouutinen, Joulupuu on rakennettu, Pieni liekki, Heinillä härkien. Kuva: Esko Manninen Keittolounas ja kahvit Yhteistä ohjelmaa Mukana Tarja Kantola Kirkon Ulkomaanavusta Liikumme kimppakyydein Luhankaan. Pystymme ottamaan vastaan vain rajoitetun määrän tilauksia! Lämpimät kiitokset diakoniatyön jouluiseen elintarvikekeräykseen osallistuneille! Joutsan kirkon oveen naulattiin 26.10. Kun löydämme sisäisen rauhan, on helpompi elää muiden ihmisten kanssa sovintoa rakentaen. Teesien sisällöt ovat vanhemman väen päiväpiirin valmistamia (=seurakunnan kokemusasiantuntijoiden). TULEVA vuosi on vaalivuosi. Tilauksia otetaan vastaan Leivonmäen kirkonkylän ja Etu-Ikolan alueille sekä Kuhasenmäelle. Minulle jäi tunne, että seurakunta on jäsenilleen tärkeä. vie joulutervehdyksesi kotiovelle joululaulun muodossa. reformaation eli uskonpuhdistuksen merkkivuoden kunniaksi viisi teesiä. Anna perinteisen joulukortin sijaan laulava joulutervehdys ja tue samalla kummilapsiemme koulunkäyntiä Etiopiassa ja Kolumbiassa. Kristityt on kutsuttu myös rauhantekijöiksi. VUODEN 2018 teemaksi olemme valinneet Rauhan. Seurakunnan jäseniltä odotetaan vaaleissa aktiivisuutta. Monien muutosten keskellä elävä seurakuntamme tarvitsee seurakunnan perustehtävää tuntevia ja siihen sitoutuneita päättäjiä. Joulun aikaan meillä on monia mahdollisuuksia kuulla rauhan sanomaa. Juutalaiset tervehtivät toisiaan sanalla ”shalom” eli rauhaa! Heti Suomen itsenäistyttyä meitä koetteli vaikea rauhattomuus eli sisällissota. Oikeanlaisten päättäjien valinta on aina kuitenkin äänestäjien vastuulla. Sotaan osallistuneita ei ole enää keskuudessamme, mutta tuo sota saattaa kulkea mukana suvun tarinoissa. Lämpimästi tervetuloa kaikki eri tavoin seurakunnan vapaaehtoistoimintaan osallistuneet! VAPAAEHTOISTEN KIITOSPYHÄ Loppiaisena 6.1.2018 Klo 13 messu Luhangan talvikirkossa Seurakunta somessa www.facebook.com/joutsasrk www.facebook.com/JoutsanSeurakuntaNuoret/ www.instagram.com/joutsanseurakunta. päivänä Joutsan seurakunnan tiedotuslehti 2/2017 Kirkkopostin toimitus: Joutsan seurakunnan työntekijät Taitto: Joutsan Seutu YHTEYSTIEDOT: Kirkkoherranvirasto 044-4021 533 I Fax 0207 900941 I Kotisivut: www.joutsanseurakunta.fi I Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.fi Seurakunnan sähköpostiosoite: joutsa.srk@evl.fi ADVENTIN aika alkaa. 2.1.2018 mennessä p. Kun suurella joukolla kokoonnumme joulukirkkoihin, saamme kokea vahvaa kristittyjen yhteyttä. Keskustelimme seurakunnan toiminnasta kasvotusten suuremmalla joukolla. Kirkkohallitus kehottaa seurakuntia viettämään sisällissodan muistovuotta vuonna 2018. Joutsasta ja Leivonmäeltä kyytiä tarvitsevat ilm. Ensiksi kiitämme Jumalaa 100vuotiaasta Suomesta. 040-774 0044
Paimeniksi ja enkeleiksi toivotaan lapsia. Leivonmäen Kirkkokuoro. Leivonmäen kirkossa, Leivonmäen Kirkkokuoro * Klo 13 Sanajumalanpalv. Ti 12.12. klo 8-14 Lähetyksen joulumyyjäiset S-Marketin aulassa Myytävänä leivonnaisia ja käsitöitä. Jouluisia tilaisuuksia La 2.12. Kokoontuminen ruokasalissa. To 28.12. Ke 6.12. Musiikista vastaa Mervi ja Markku. Tähkäpää–yhtye. Su 24.12. 040-5087 023. * Kirkonkellojen juhlasoitto klo 18 Tuotto nimikkolähettien Vesa ja Katriina Siparin työntukemiseen. klo 10 Messu Joutsan kirkossa. klo 15-18 Luhangassa Joulupolku–tapahtuma, seurakunta mukana. Ti 26.12. Seurakunnan ja Laulumiesten jouluaaton hartauskierros Joutsan laitoksissa: Jousi, vuodeosasto, Marjatantie, aikataulu ilmoitetaan myöhemmin seurakuntauutisissa. Pe 15.12. Ma 1.1.-18 klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalv. Leivonmäen Kirkkokuoro. Joutsan kirkossa. Ti 12.12. Sinikka Lahti. Sydämellisesti tervetuloa yhteisen pöydän ääreen nauttimaan jouluisesta tunnelmasta! Ti 12.12. Puuro ja torttukahvi 10 €. klo 17 Yhteiskristillinen diakoniatyön joulujuhla Joutsan helluntaisrk:n tiloissa (Jousitie 36). päivänä Jumalanpalveluksia Ke 29.11. klo 15 Jouluaaton hartaus Leivonmäen kirkossa. Joutsassa, Leivonmäellä ja Luhangassa, kt. klo 18 Kauneimmat joululaulut Anu Pylsyn Ateljeessa, Pertunmaantie 912 Joutsa. Su 31.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Luhangan talvikirkossa. klo 14 Leivonmäen seurakuntatalolla I ADVENTIN LÄHETYSMYYJÄISET Joululauluja. Su 17.12. klo 7 Joulupäivän sanajumalanpalv. klo 18 Uudenvuodenaaton iltakirkko, ehtoollinen Joutsan kirkossa. klo 13 Messu Luhangan talvikirkossa. klo 18 Matkaeväät–iltamessu Joutsan kirkossa. To 14.12. Myyjäistavaraa voi toimittaa srk-talolle tai Aili Laitiselle. Leivonmäen Kirkkokuoro. Pe 8.12. Leivonmäen Kirkkokuoro. Ti 5.12. Ma 25.12. klo 17 Tervetuloa valmistelemaan joulumyyjäisiä lähetystyön hyväksi Joutsan srk-kodin kokoushuoneessa. Ti 12.12. Natalia Ikonen ja Viihdekuoro Karpalot joht. Hartaus, yhteistä ohjelmaa, joulutunnelmia. klo 18.30 Ruhalahden lähetyspiiri ja kauneimmat joululaulut Antti ja Mirja Kotimäellä, Kullasniementie 114 Joutsa. Kyytiä tarvitsevat yhteys Nina Siitariin p. klo 11 Vanhusten ja yksinäisten joulujuhla Leivonmäen srk-talolla. klo 16 Jouluaaton hartaus Joutsan kirkossa. klo 13 Uudenvuodenpäivän messu Leivonmäen kirkossa. Jouluista tunnelmaa ja mukavaa yhdessäoloa. Ti 12.12. Su 24.12. Joutsan Kirkkokuoro. p. klo 12.30 Kivisuon päiväpiiri Palvelukeskus Huuponhovissa, Rutavaarintie 1, Leivonmäki. 050-3855 421 Tervetuloa kaikenikäiset! KOKO PERHEEN JOULUKIRKKO Su 24.12. Joutsan kirkossa, Joutsan Kirkkokuoro ja Joutsan Jousipartio * Klo 10 Sanajumalanpalv. klo 14 Jouluaaton hartaus Palveluskeskus Huuponhovissa, Rutavaarintie 1, Leivonmäki. To 7.12. Puuroja kahvitarjoilu. Myytäväksi ja arpavoitoiksi tarkoitettua tavaraa otetaan vastaan kirkkoherranvirastossa sen aukioloaikoina sekä srk-kodilla valmisteluiltana 7.12. Tervetuloa kaikenikäiset ihmettelemään seimen lasta! Su 17.12. klo 10 Joulupäivän sanajumalanpalv. klo 10 Lasten joulukirkko Joutsan kirkossa. klo 9.30 Luhangan päiväkerhon ja perhekerhon yhteiset joulujuhlat Luhangan vanhan Pappilan kerhotiloissa klo 9.30-11.30. * Kirkkokahvit * Kotileivonnaisia * Käsitöitä * Riisipuuro ja rusinasoppa * Joululaatikoita Su 3.12. klo 10 Messu Joutsan kirkossa. Joutsan kirkossa. klo 13 Messu Leivonmäen kirkossa. klo 13 Uudenvuodenpäivän messu Luhangan talvikirkossa. Joutsan Kirkkokuoro. klo 13 Messu Luhangan talvikirkossa. Joulukuvaelma. Kirkossa myös myynnissä jouluisia askarteluja kummilapsityön hyväksi. Su 17.12. Tervetuloa tukemaan seurakunnan nimikkolähettien työtä! Itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 * Klo 10 Sanajumalanpalv. 20.12. klo 10 Vanhemman väen päiväpiirin ja perhekerhon yhteinen joulujuhla Joutsan srk-kodilla. Su 3.12. klo 10 Sanajumalanpalv. klo 18 Kauneimmat joululaulut Joutsan kirkossa. klo 19 Rovastikunnallinen miesten puurojuhla Gasthaus Koskenniemessä Hartolassa. Adventtimyyjäiset srk-talolla. Jouluista tunnelmaa. erillinen ilmoitus. klo 12 Ikäihmisten palvelupäivä Luhangan vanhainkodilla. Su 10.12. Joutsan kirkossa. Joutsan Seutu 23 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. klo 12 Niemistenkylän-Rääpönniemen kauneimmat joululaulut ja lähetyspiiri Ritva Vantasella, Niemistenkyläntie 791 Joutsa. klo 14 Jouluaaton hartaus Luhangan talvikirkossa. klo 18 Kauneimmat joululaulut Leivonmäen kirkossa. (Seuraa jumalanpalvelusten tietoja viikoittain seurakuntauutisista paikallislehdestä tai nettisivuiltamme.) Kauneimpia joululauluja Su 10.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut sanajumalanpalv. Joutsan kirkossa. klo 13 Joutsan kirkko. SEURAKUNNAN JOULUNAJAN TAPAHTUMIA LÄMPIMÄSTI TERVETULOA JOULUNAJAN TILAISUUKSIIN! La 9.12. Kirkkokahvit ja lähetysmyyjäiset. Luhangan talvikirkossa * Seppelten lasku sankarihaudoilla. viim. klo 10 Tapaninpäivän messu Joutsan kirkossa. Vapaaehtoisten kirkkopyhä. Arpajaiset. klo 16 Luhangan kappeliseurakunnan vapaaehtoistyöntekijöiden ja vanhusten pikkujoulujuhla Luhangan kylätalolla. Su 24.12. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalv. Jouluisia yhteislauluja. klo 8 Joulupäivän sanajumalanpalv. Leivonmäen kirkossa. To 14.12. Ma 4.12. Jouluruoka ja kahvit. Leivonmäen Kirkkokuoro joht. Ilm. Luhangan talvikirkossa. La 6.1
Ennen ensimmäistä varsinaista työrupeamaa Bangladeshissa Manninen kärsi selkäongelmista ja mietti, pystyykö lainkaan tekemään lähetystyötä. Aili Maria Manninen on syntyisin Joutsan Heinikan kylältä. Kun näin 1981 ilmoituksen opiskelijaohjelmasta, en tiennyt maasta juuri mitään. Kolmekymmentä vuotta Joutsan seurakunnan nimikkolähettinä ja Lähetysyhdistys Kylväjän lähetystyöntekijänä työskennellyt Aili Maria Manninen kertoo työn olevan lähinnä paikallisten ihmisten elinolojen kehittämistä. Kansainvälisyydestä Manninen oli myös kiinnostunut jo nuorena. On myös istutettu paljon puuntaimia, mikä on jo vaikuttanut paikalliseen ilmastoon, luettelee Manninen. Käytännössä Kylväjä toimii Bangladeshiin rekisteröidyn kansalaisjärjestön BLM-F:n kautta. Alava Bangladesh on yksi niistä maista, jotka tulevat kärsimään eniten, kun merien pinnat nousevat ilmastonmuutoksen seurauksena. Viime aikoina Bangladesh on ollut uutisissa, koska maahan on tullut satojatuhansia pakolaisia naapurimaasta Myanmarista. PÄÄASIALLISESTI Manninen on ollut toteuttamassa erilaisia kylien kehittämisohjelmia, joiden avulla on muun muassa perustettu kouluja ja tehty terveystyötä. päivänä Joutsan seurakunnan nimikkolähetti Aili Maria Manninen jäi eläkkeelle Nykyaikainen lähetystyö on Bangladeshissa pitkälti kehitysyhteistyötä VANHAT mielikuvat ”pakanoita käännyttävistä” lähetystyöntekijöistä kannattaa heittää romukoppaan. Bangladeshissa Kylväjän lähetit työskentelevät määräaikaisissa kehitystyöprojekteissa, joihin heillä on työlupa, kertoo Manninen. Esimerkiksi lukutaitoisten osuus väestöstä on noussut viime vuosikymmenien aikana noin 20 prosentista 50–60 prosenttiin. Ensimmäisellä lyhyellä jaksolla olin intoa täynnä, kertoo Manninen. Myös väestön kasvuvauhti on maailman nopeimpia. Ensimmäiseen työpaikkaansa hän meni jo 15-vuotiaana ja on hankkinut elämänsä aikana monipuolisen koulutuksen. Viimeinen työjakso päättyi viime vuonna ja virallisesti Manninen jäi eläkkeelle tämän vuoden elokuun alusta lukien. Joutsan Seutu 24 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Takana on niin käsityö-, hoito-, tiedotuskuin talousalankin opinnot. Toki kristillistä sanomaakin tuodaan esille hienovaraisesti, ja joissakin maissa lähetystyö on selkeästi seurakuntatyötä. Kylväjällä on paikan päällä normaalisti 2–3 suomalaista työntekijää ja lisäksi BLM-F työllistää liki sata paikallista työntekijää. Myös monet muut asiat, kuten tiestö, sähköverkot ja ihmisten koulutustaso ovat kohentuneet, kertoo Manninen. Kristittyjen osuus 160-miljoonaisesta kansasta on vain noin puoli prosenttia. Vuodesta 1987 lukien Manninen on työskennellyt Bangladeshissa Lähetysyhdistys Kylväjän palveluksessa 2–3 vuoden työjaksoissa kerrallaan. Kuvassa hän esittelee bangladeshilaisia käsitöitä.. Bangladeshin virallinen kieli on bengali, jota Manninen osaa yhtä sujuvasti kuin suomea. Lähetystyöntekijän hommatkin ovat siis usein 2–4 vuoden pätkätöitä. Meidän alueemme on kuitenkin rauhallisempi, siellä ei ole kovin jyrkkää islamia, kertoo Manninen. MANNISEN työkentäksi muodostui osin sattuman kautta Bangladesh, jossa hän vieraili ensimmäistä kertaa vuonna 1981 kolmen kuukauden ajan kehitysyhteistyöjärjestön opiskelijaohjelman puitteissa. Lokakuussa Manninen vietti Joutsan seurakunnassa eläkejuhlaa. – Uutisten perusteella Bangladesh tuntuu varmasti aika toivottomalta maalta. Esimerkiksi Persianlahden sodan aikoihin viha länsimaisia kohtaan nousi ja joskus kehitysyhteistyön työntekijöitä on evakuoitukin maasta. AILI Maria Mannisen virallinen työnantaja on ollut Lähetysyhdistys Kylväjä, joka on yksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestöistä. Markku Parkkonen Joutsan seurakunnalla on useita nimikkolähettejä AILI Maria Mannisen jäätyä eläkkeelle Joutsan seurakunnan nimikkolähettejä ovat Vesa ja Katariina Sipari, jotka ovat pakolaistyössä Kreikassa, Marja-Liisa Ezzine, joka tekee medialähetystyötä Etelä-Ranskasta käsin Pohjois-Afrikkaan sekä Marko Hanslian, joka kääntää Raamattua Senegalin heimokielille. Kuitenkin esimerkiksi meidän järjestömme työllä on pystytty auttamaan ihmisiä. Markku Parkkonen Aili Maria Manninen on jäänyt pitkän työrupeaman jälkeen eläkkeelle. Kristittyjä on siis maassa alle miljoona ja heistä suurin osa katolilaisia. MANNINEN on ollut koko työaikansa Bangladeshissa Naogaonin kaupungissa ja sen lähialueella lähellä Intian rajaa Bangladeshin luoteisosassa. Joutsan seurakunnan lisäksi Manninen on ollut Tapiolan, Pakilan, Savitaipaleen ja Sysmän seurakuntien nimikkolähetti. Myös maassa yleisistä tulvista saadaan monesti kuulla kansainvälisestä mediasta. – Itselläni punainen lanka on ollut hallinnollinen työ: tehdään työsuunnitelmia ja raportteja sekä Bangladeshin hallitukselle että suuren osan kehitysyhteistyöprojekteista rahoittavalle ulkoministeriölle Suomeen sekä työtä tukeville seurakunnille. Maassa kuitenkin kiinnitetään nykyään paljon huomiota perhesuunnitteluun ja siinä on myös saatu tuloksia. – Päätin kuitenkin laittaa olkapääni yhteisen ikeen alle ja työvuosia on kertynyt. Projektien välillä Manninen on asunut Suomessa Joutsassa ja nyttemmin Heinolassa. – Se, että päädyin Bangladeshiin oli johdatusta. Bangladesh on eräitä pieniä kaupunkivaltiota lukuun ottamatta maailman tiheimmin asuttu maa, sillä pinta-alaltaan se on alle puolet Suomen koosta. – Väkimäärä on lisääntynyt tosi paljon. Bangladeshin väestöstä noin 90 prosenttia on muslimeja ja kahdeksan prosenttia hinduja. Kylväjä on lähetysjärjestöistä ainoa, joka tekee työtä Bangladeshissa. Kun Aili Maria Manninen ensimmäisen kerran kävi Bangladeshissa, asukkaita oli 90 miljoonaa, eli väestö on lisääntynyt vajaassa 40 vuodessa 70 miljoonalla. Oman toimen ohella osallistutaan paikallisen, Kylväjän tukeman kirkon toimintaan seurakuntalaisina. Kaksikymppisenä hän oli Yhdysvalloissa perheessä töissä ja oppimassa englantia. Kristillisen järjestön kehitystyö Bangladeshissa on Mannisen mukaan kaatanut ennakkoluulojen raja-aitoja eri uskontoryhmien välillä ja herättänyt myös keskustelua kristinuskon sisällöstä. Suomalaiset toimivat pääosin hallinnollisissa tehtävissä ja kouluttajina. – Joskus on ollut myös uhkatilanteita. MANNISEN mukaan bangladeshilaiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia ja länsimaisiin ihmisiin suhtaudutaan kohteliaasti. Seurakunnassa päätettäneen ensi vuonna, otetaanko Mannisen tilalle uusi nimikkolähetti. Kylväjän työhön olin kyllä tutustunut. Paikallisen järjestön kautta kymmenet tuhannet ihmiset ovat saaneet koulutusta ja terveyspalveluja ja siten paremmat mahdollisuudet elämään
Rikkinäisiä tai likaisia tekstiilejä ei oteta vastaan. MARJO Huikko suhtautuu positiivisesti siihen, että UFF:n keräysastiaan laitetuilla vaatteilla tuetaan kehitysyhteistyötä. – Minusta se on hieno asia. Viime vuonna keräyspisteisiin lahjoitettiin kaikkiaan 14,2 miljoonaa kiloa vaatteita. Kun kotitalouksien tarpeettomat, mutta käyttökelpoiset vaatteet kierrätetään, syntyy vähemmän jätettä. Huikko ei ole ainoa, joka nakkaa vaatekassinsa UFF:n Joutsan keräyspisteeseen, vaan keräyspistettä hyödyntää moni muukin. Ylläpitää tällä hetkellä Suomessa noin 3.000 vaatekeräyspistettä noin 300 kunnan alueella. Keräysastioiden tyhjennys on Sebastian Lindroosille tuttua puuhaa ja sujuu jo rutiinilla.. Marjo Huikkokaan ei laita keräysastioihin mitä tahansa. Juuri kehitysyhteistyön tukeminen on yksi yhdistyksen päätarkoituksista. Materiaalikierrätykseen ja jätteeksi menevistä vaatteista ei kerry Makkosen mukaan tuottoa, mutta tukkuja vähittäismyynnistä sen sijaan kertyy ja sen yhdistys ohjaa kehitysyhteistyöhön Afrikkaan ja Intiaan. Joutsan keräysastioihin mahtuu kerralla noin 800 kiloa kierrätystavaraa. Erityisesti niitä lähtee kausien vaihtuessa eli esimerkiksi syksyllä, kun on aika hankkiutua eroon lasten pieneksi jääneistä kesävaatteista. Ensimmäinen etappi on yhdistyksen Klaukkalan lajittelulaitos, jossa tavarat jaotellaan raakalajittelussa. Joutsan pisteessä laitetaan onneksi aika vähän sinne kuulumatonta materiaalia, kertoo Maija Makkonen. Toisin sanoen neljä suurikokoista, vihreää peltikaappia, jonne pussin nakatessaan Marjo Huikko on helpottunut siitä, että tarpeettomaksi käyneet vaatteet ovat poissa kodin nurkista. Noin 4 % vaatteista lahjoitetaan Afrikkaan hyväntekeväisyysorganisaatioille, joiden kautta ne päätyvät varainhankintamyyntiin hyväntekeväisyysmyymälöihin tai pienyrittäjille. Joutsan Seutu 25 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Jätetekstiili on UFF:lle kuluerä, joten yhdistys pyrkii vähentämään jätetekstiilin määrää tiedottamalla siitä, mitä keräyspisteisiin voi lahjoittaa. Samanlaisia muovikasseja lähtee perheen taloudesta kuukausittain. Tarja Kuikka VUONNA 1987 perustettu suomalainen poliittisesti, uskonnollisesti ja aatteellisesti sitoutumaton ympäristötyön, kehitysyhteistyön ja globaalitiedotuksen organisaatio. Lahjoitukset taas menevät Makkosen mukaan Afrikkaan, jossa paikalliset hyväntekeväisyysorganisaatiot ohjaavat ne varainhankintamyyntiin kaupunkien hyväntekeväisyysmyymälöihin tai pienyrittäjille. Hienolajittelussa vaatekappaleet lajitellaan kunnon mukaan varainhankintamyymälöihin, kertoo Makkonen. Sillä tuettiin 34 kehitysyhteistyöhanketta. Se, minne vaatteet keräyspisteestä päätyvät, ei kuitenkaan ole hänelle samantekevää. – Opettajakoulutusta, ammattikoulutusta, esikoulutusta sekä toimeentuloon ja yhteisön kehittämiseen tähtääviä hankkeita, luettelee Makkonen. Juuri lastenvaatteita Huikko antaa myös mielellään lähipiirilleen, jos jollain sattuu olemaan sopivasti tarvetta. – Tavara voi joko päätyä raakalajittelussa hienolajitteluun, tukkumyyntiin, lahjoituksiin, materiaalikierrätykseen tai energiajakeeseen. Kasseissa, joiden suut Huikko sitoo tiukasti solmulle, on tällä kertaa muun muassa hänen puolisonsa hylkäämiä pipoja sekä lapsille pieneksi jääneitä vaatteita. Tukkuasiakkaita UFF:lla on muun muassa Suomessa, Baltian maissa ja Venäjällä. Esimerkiksi viime vuonna Makkonen kertoo UFF:n ohjanneen kehitysyhteistyöhön yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. päivänä Hyvään tarkoitukseen n Info U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf (UFF) JOUTSALAISEN Marjo Huikon kodin keittiössä on kaksi muovikassillista vaatteita, jotka ovat jääneet tarpeettomiksi Huikolle, hänen puolisolleen sekä heidän kahdelle alle kouluikäiselle lapselleen. Materiaalikierrätykseen menee noin 5 % vaatteista, jätteenpolttoon noin 4 %. Joutsan keräyspiste tyhjennetään tiistaisin, jolloin UFF:n oma auto tai paikallinen alihankkija hakee tavarat ja toimittaa ne lajittelukeskukseen. UFF työllistää Suomessa lajittelukeskuksessa ja myymälöissään yhteensä noin 230 työntekijää. Toiminta perustuu vaatteiden kierrätykseen. Tietysti täällä Suomessakin on asioita, mitä pitäisi miettiä tarkemmin. – Toivon oikeasti, että ne menevät hyötykäyttöön ihmisille, ketkä tarvitsevat niitä. Toki se itseltä ylimääräisen tavaran pois antaminenkin on tärkeää. Niiden viiden vuoden aikana, jotka keräyspiste on ollut toiminnassa, tavaran määrä on pysynyt Makkosen mukaan joka vuosi melko samana. Esimerkiksi viime vuonna siihen kertyi UFF:n tiedottaja Maija Makkosen mukaan kaikkiaan 15.870 kiloa tavaraa. Sebastian Lindroos (vas.) ja Timo Knuutila olivat lokakuussa liikkeellä UFF:n autolla. Ohjeistamme jätelain mukaan laittamaan huonokuntoisen tekstiilin sekajätteeseen. – Jokaisen vaatekappaleen kohdalla ajattelen, että tämä on ehjä ja esimerkiksi vetoketju toimii ja napit toimivat. Vaatekierrätyksestä saadut varat käytetään kehitysja kehittyvissä maissa paikallisiin hankkeisiin, esimerkiksi koulutukseen. Ja sitten minä kyllä ajattelen senkin, että jos laitan sinne huonomman vaatteen, mitä he haluavat ja odottavat, niin kyllä he osaavat laittaa sen pois sieltä. Sinne kelpaavat vaatteiden lisäksi käyttökuntoiset kodintekstiilit, asusteet, lelut, jo mainitut kengät ja laukut sekä muu pientavara. Samalla kierrätyksen järjestäminen tuo ympäristöhyötyä Suomeen. Pääosa vaatteista (86 %, 2016) menee vuosittain varainhankintakeinoksi tukkumyyntiin. Kassien päätepiste on Jukolan kupeessa sijaitseva U-landshjälp från Folk till Folk I Finland rf:n (UFF) vaatekeräyspiste. Tuotoilla tuetaan paikallisia koulutuksen, ruokaturvan ja toimeentulon turvaamiseen liittyviä hankkeita. Jukolan kulmalla oleviin keräysastioihin mahtuu kerralla yhteensä noin 800 kiloa kierrätystavaraa. Noin 4 % päätyy varainhankintakeinoksi UFF:n 16 myymälään Suomessa. Tiedot: UFF:n tiedottaja Maija Makkonen, www.uff.fi Marjo Huikon perheeltä lähtee UFF:n vaatekeräykseen kuukausittain tarpeettomaksi jääneitä vaatteita, usein nimenomaan lastenvaatteita. Huonokuntoiset vaatteet päätyvät joko materiaalikierrätykseen esimerkiksi rakennusteollisuudelle räteiksi tai jätteenpolttoon. MINNE Joutsan keräyspisteeseen laitetut vaatteet ja muu sinne vastaanotettava tavara kuten kengät ja laukut päätyvät, se riippuu UFF:n tiedottaja Maija Makkosen mukaan niiden kunnosta. – Teemme kierrätystyötä, joka mahdollistaa vaatteelle mahdollisimman pitkän elinkaaren
044 981 1737 FYSIOTERAPIA SANNA OKSANEN Liikekeskus, Joutsa 040-506 2386 • Fysioterapia • Hieronta • Kotikäynnit • Ravintovalmennus • Akupunktio/sähköakupunktio • Personal training-palvelut Parturi-kampaamo Länsitie 7 Joutsa p. Puuroja kahvitarjoilu. Kaikille avoin aamupuurotarjoilu srk-talolla joka tiistai klo 8.309.30. Hinta 40 € sis.bussikuljetuksen, sisäänpääsyn raveihin ja ravintolaan, jouluruokailun ja ohjelman. Nuto ja Ikonen, Leivonmäen Kirkkokuoro. Tervetuloa mukaan! Rakennusosasto 266 Rakennusosasto 266:n syyskokous ravintola Aatto ja Ellissä la 16.12. klo 17 helluntaisrk:n tiloissa (Jousitie 36). Tervetuloa. Osasto maksaa myös avecin. klo 11.00 Kiitosjumalanpalvelus, Arto Manninen. klo 17 alk. 0400 671 842 Kotija Mökkipalvelu NIINIRANTA p. Tervetuloa! Johtokunta Joutsan Sotaveteraanit Pikkujoulu to 14.12.2017 klo 16.00 alkaen Palvelukodilla Marjatantiellä. Kumppanit mukaan! Hinta kaikilta 5 euroa. Kotisivut, painotuotteet ja valokuvaamopalvelut (Passija henkilökuvat, yritys-, tilaja tuotekuvat), tietokonehuolto -ja myynti Jari Partanen 040 520 7730 . Lounas (25 €), pieni joulupaketti mukaan. klo 18 Lahden Jokimaalla. neuvontahoitajan vastaanotto neuvolan puolella. 040 8372669 Järjestöpalsta. 044-036 2076 To 30.11. Seppelten lasku sankarihaudoilla. Ma 4.12. Su 3.12. Monipuoliset maalauspalvelut Niina Sasin Tilaukset: 040 842 6133 Metsurija kiinteistöpalvelut Ain Lumi 040 663 5311 www.joutsanmetsurijakiinteistopalvelu. klo 13 kirkossa. KIITOS Lämpimät kiitokset diakoniatyön jouluiseen elintarvikekeräykseen osallistuneille! Kirkolliset ilmoitukset Kuollut: Tyyni Anneli Sievänen 67 v., Reijo Antero Vikman 62 v., Juho Martti Mikael Inkeroinen 15 v. Ilmoittautumiset 1.12. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa sotaveteraanit, puolisot, lesket sekä tukijäsenet! Joutsan Sotaveteraanit Ry ja Naisjaosto Tammijärven helluntaisrk Tammijärventie 253 Kyläkirkossa to 30.11. Puuro ja torttukahvi 10 €. To 30.11. klo 11.00 Ehtoollisjuhla, Marko Halttunen ja musiikissa Hannu-Heikki Hyppönen. Messu 3.12. YHTEISET Hallinto Kirkkoneuvoston kokous 29.11. Räsänen ja Rämö. Markku A. klo 18 Talvikirkossa. Itä-Päijänteen vapaasrk Yhdystie 1, Joutsa La 2.12. Kirkonkellojen juhlasoitto klo 18. Yhteistä ohjelmaa, jouluisia tunnelmia ja kahvitarjoilu. Lähtö Joutsasta (linja-autoasema) klo 16.00. 050-3855 421. Klo 16.30 Pyryn urheilutalolla. 040 842 6133 . RoosaRouvien ja Kankeromiesten yhteinen jouluateria/juhla Hypoteekissa pe 15.12. mennessä p. klo 11.00 Joulumyyjäiset ja ruokailu 12 €. Diakonia Kaikille avoin Hyvän olon piiri 4.12. Myytäväksi ja arpajaisvoitoiksi tarkoitettua tavaraa otetaan vastaan kirkkoherranvirastossa sen aukioloaikoina sekä srkkodilla valmisteluiltana 7.12. Ilmoittautumiset 8.12.2017 mennessä: 040-8612758 (Hypoteekki) tai 0400-641760 (A.Kuitunen). Diplomikosmetologi Diplomivyöhyketerapeutti Kauneusja terveyspiste Satu Simola P. klo 13 Talvikirkossa. 0400-988452 tai netissä www.hyteojala.fi Hyvinvointija terveyspalvelu Hanna Ojala Länsitie 7, Liikekeskus • Kosmetologiset hoidot • Sokeroinnit • Vyöhyketerapia • Intialainen päähieronta • Conquest-rentoutusterapia I.A. Itsenäisyyspäivän sanajp. Kirkonkellojen juhlasoitto klo 18. Kirkonkellojen juhlasoitto klo 18. Nuto ja Rämö, Joutsan Kirkkokuoro. Leena ja Matti. Ajanvaraus 040 723 9774 HIERONTA-HUOLTO-HOIVATYÖ MOLLAMAIJA 0407687101 Koulutettu hieroja Seija Arpiainen, Joutsa • Fysioterapia • Hieronta • Kotikäynnit • Tukisukat • Tuet ja ortoosit • Osteopatia • Akupunktio • Yksilölliset tukipohjalliset Joutsan Fysiopiste Fysioterapeutit Tuuli Lavia ja Joni Satta Jousitie 36 puh. Päivystys Kirkkoherran virastopäivystys 30.11. Ilmoittautumiset 11.12. 6.12. 040 734 8149. Lapset Luhangan päiväkerhon ja perhekerhon yhteiset joulujuhlat 5.12. • FYSIOTERAPIA • HIERONTA • PILATES • AKUPUNKTIO / PENS ft. Diakonia Diakoniapäivystys srk-kodilla 29.11. ja ti 5.12. 6.12. klo 10 kirkossa. klo 10 kirkossa. Käsitellään sääntömääräiset asiat kahvittelun lomassa. 040 831 6250 . klo 18 Rukousilta. klo 8 alk. Kirpputori klo 11.00-14.00. Järj. Keski-Suomen Syöpäyhdistys Joutsan seudun paikallisosasto To 7.12. Johtokunta Rutalahden helluntaisrk Helgankuja 22 Lähetyskokous rukoushuoneella sunnuntaina 3.12. Tervetuloa kuulemaan. Tervetuloa! Joutsan helluntaisrk Jousitie 36 Pastori Hannu-Heikki 050 5566846, Anne 050 5566845. Hoivapalvelut Terhi Virtanen 0440 889 889 Tilaukset ma-pe 9-17 . klo 13 Talvikirkossa. klo 9.30-11.30 vanhan Pappilan kerhotiloissa. Vanhemman väen päiväpiiri 30.11. Teija Kupiainen koulutettu hieroja Rautamäentie 6, Joutsa Käyntejä myös asiakkaiden luona. Käsitellään syyskokousja muut esille tulevat asiat. mennessä p.0400 939 829 Susanna Purojärvi. Yhteiskristillinen diakoniatyön joulujuhla 4.12. klo 18 kirkossa kutsuu kaikenikäisiä! Musiikista vastaa Mervi ja Markku. klo 10-12. klo 13 Palvelukeskus Jousessa. Ruoka ja kahvit 5 €. Esillä yhdistyksen lakkauttaminen. Ale -50 % Kengät ja laukut -50%, koko viikon. Adventtimyyjäiset srk-talolla lähetystyön hyväksi puuroja kahvitarjoilu, myytävänä karjalanpiirakoita, joululaatikoita, leivonnaisia yms. ja ilm. Tammijärven Tammi ry Tervetuloa urheiluseuramme yleiseen syyskokoukseen su 10.12.2017 klo 13.00 Luhangan koululle. kello 12. Su 3.12. Havumäen kyläyhdistys Kokouskutsu Havumäen kyläyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.12.17 klo 18 kylätalolla. Kirkossa myös myynnissä jouluisia askarteluja kummilapsityön hyväksi. 050-3855 426/Karvinen. klo 18.00 Rukousilta Tervetuloa! Joutsan Yrityskokoomus ry Syyskokous 7.12.2017 klo 17.30 Hotelli Aatto ja Elli, kokoustila. Jouluista tunnelmaa ja mukavaa yhdessäoloa. Kohti adventtia: Omaishoitajien ja hoidettavien/läheisten yhteinen joulunajan tilaisuus 28.11. Kulku ”keittolan” ovesta. Ti 5.12. Muut tilaisuudet Rovastikunnallinen miesten puurojuhla 8.12. Tied. LUHANKA Jumalanpalvelus Messu 3.12. Su 3.12. Tervetuloa Joutsan srk JOUTSA Jumalanpalvelus Matkaeväät-iltamessu ke 29.11. 044-388 3009 Koulutettu hieroja Eila Paappanen Kivitie 12 P. Leivonmäen Pyry Leivonmäen Pyry ry:n sääntömääräinen syyskokous su 10.12.2017. Kirkkokahvit ja lähetysmyyjäiset. Ajanvaraus emoyhdistyksestä 014 3330220 klo 9-15. klo 17 Pekkasten leirikeskuksessa. Itsenäisyyspäivän sanajp. Lähetys Srk-talolla leivotaan karjalanpiirakoita adventtimyyjäisiä varten 1.12. klo 9-11. klo 18.00, jonka jälkeen jouluruokailu. Lähetys Tervetuloa valmistelemaan joulumyyjäisiä lähetystyön hyväksi 7.12. klo 18.00 Israel rukousilta, Hyppönen. klo 13 Kylätalolla. 040 823 7420 Tilaukset ma-pe klo 8.00 15.00 Kiinteistönhoito, pienkorjaukset ym. Musiikki Kauneimmat Joululaulut 10.12. Leppämäki ja Rämö. Hallitus Ennen kokousta nautitaan kyläläisten yhteinen joulupuuro. . klo 10-12 kirkkoherranvirastossa, Leppämäki p. Klo 13.30 Vanhainkotihartaus, Hyppönen Lähetyskirpputori avoinna ti 13 -17, to 10-14 ja la 9-13. 6.12. Diakonia Päivystys srk-talolla (Kuusirinne 2) ke 29.11. klo 19 Gasthaus Koskenniemessä Hartolassa. Arpajaiset. Joutsan Seutu 26 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. . klo 11 Ehtoollisjuhla. Hannulle 9.12. Äänekosken srk. (Huom. klo 17.00 Yhteiskristillinen joulujuhla Helluntai srk:ssa. Seppelten lasku sankarihaudoilla. Pikkupaketti mukaan! Sitovat ilmoittautumiset pe 8.12.2017 mennessä Raijalle 0405631221. Tervetuloa. Ruokailu 20€ henkilö. Joutsan seudun kansalliset seniorit Joululounas ja muuta ohjelmaa Hypoteekissa 12.12.2017 klo 16.00. Osuuskunta SiniWuokot www.siniwuokot.com Siivouspalvelut Riitta N. mennessä RoosaRouvat Tuulalle 0400 708221 ja Kankeromiehet Sepolle 0400 787664. Veikko 040-729 2597 Sirpa 040-735 5275 Jalkahoidot (myös kotikäynnit) Volyymiripsipidennykset Kestovärjäykset | Last Lift -kestotaivutus AJANVARAUS p. klo 17 srk-talolla. Katri Niiniaho p. Itsenäisyyden juhlakahvit. Tarvikemyynti sopimuksen mukaan 0400 176 605 Jousitie 35, 19650 Joutsa kari.kivisaari@lvikivisaari.fi www.lvikivisaari.fi LVI-Asennus Kari Kivisaari Oy AUTOHUOLTO NIINIRANTA Autojen määräaikaishuollot Katsastustarkastukset Vikadiagnostiikka Pienet ruostevauriokorjaukset arkisin klo 8.00-16.00 044-3637891 Entinen Leivonmäen rengashalli Kariharjuntie 9, 19650 Joutsa Henkka: 0400 643 448 www.sahko-henkka.fi Sähköasennukset Antenniasennukset Hälytysja ohjausjärjestelmät Sähkösuunnittelu Sähköasennukset Antenniasennukset Sähkösuunnittelu Aurinkosähköjärjestelmät 0407656345 Heikkonen Pihlajamäentie2 Tammijärvi Huollot ja korjaukset: pienkoneet, mopot, mönkkärit, moottoripyörät, -kelkat, myös iskarihuollot Henkilöautojen ja mp rengasmyynti ja -asennus, autojen pienet korjaustyöt Sorvaukset Monipuoliset huoltoja korjaamotyöt Rengasmyynti ja -asennus Ostan epäkuntoisia pienkoneita 0407656345 Pihlajamäentie 2 Tammijärvi Joutsan Seudun Pallo ry Vuosikokous ke 13.12.2017 klo 18.00 Joutsan valtuustosalissa alkaen kahvitarjoilulla. Aki ja Niina Liimatainen kertovat, mitä ovat saaneet kokea ja nähdä lähetysmatkoillaan. klo 17. Räsänen ja Rämö. Muistiriihi ti 5.12.2017 klo 13.00). www.joutsanseurakunta.fi Joutsan hevosystäväin seura Pikkujouluravit 8.12. klo 10 kirkossa. Tervetuloa mukaan tukemaan lähetystyötä! Tulossa Viiden virret 10.12. Muulloin yhteydenotot p. klo 10 srk-kodilla. hiustenleikkaukset ilman ajanvarausta klo 10–15 Jalkaterapeutti AMK Anu Pessala Kotija laitoskäynnit Lahjakortit Ajanvaraus p. LEIVONMÄKI Jumalanpalvelus Messu 3.12. klo 10 kirkossa. paikalliset seurakunnat ja Päiväkeskusyhd. Nuto ja Ikonen, Leivonmäen Kirkkokuoro. srk-kodin kokoushuoneeseen. päivänä Seurakunnat Järjestöpalsta JOUTSAN TAKSIPÄIVYSTYS 0100 86644 24h LVI-Urakointiliike LVI-asennukset, -urakointi ja huolto, tarvikemyynti. Itsenäisyyspäivän sanajp. Tulossa: messu 10.12. 040-7333581 Osteopaatti Henri Ulmanen puh. Joutsan Kirkkokuoro ja Joutsan Jousipartio. Seppelten lasku sankarihaudoilla
Julkaisija: JOUTSAN SEUTU OY, Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Lehden jakelu: Suomen posti Oyj, Postin asiakaspalvelu: p. KONTTORI AVOINNA Maanantai klo 9–12, 13–16 Tiistai klo 9–12, 13–16 Keskiviikko klo 9–12, 13–16 Torstaina klo 9–12, 13–16 Pe-Su SULJETTU TOIMITUS JA KONTTORI: Jousitie 31, 19650 JOUTSA PUHELIN: 0201 876100 TWITTER: @JoutsanSeutu TELEFAX: 0201 876101 INTERNETISSÄ: www.joutsanseutu.fi Puhelujen hinnat 020-alkuisiin puhelinnumeroihimme: Puhelut lankapuhelimesta 8,35 centtiä / puhelu + 16,69 c / minuutti Puhelut matkapuhelimesta 8,35 centtiä / puhelu + 16,69 c / minuutti. Olli Malinin takanurkkaveto ja Matias Paappasen komea volley ylänurkkaan vei JoSePan jo 7-0 johtoon ennen Loiskeen kavennusta. Vauhti otettiin pelistä pois huolellisella pelaamisella ja JoSePan saadessa pallon koko Loiskeen nelikko jäi keskirajan omalle puolelle. Lehti noudattaa mainostajien ja kustantajien hyväksymiä ilmoitusten julkaisusääntöjä. 03-757 5285 Lehti ei vastaa puhelimitse vastaanotetussa ilmoituksessa mahd. Nuton virkavapaan ajankohta on 1.1.–31.12.2018. Tarkastettu LT-kokonaislevikki 4.613 kpl (99/0/1) LT 2016. ISSN 0782-6001. Kyläseurahan se on oikeastaan JoSePakin. Sunnuntain juhlakonsertissa pianistina soittaa jo monta vuotta yhtyeessä mukana ollut musiikinopettaja Markus Tuominen. JoSePalla oli tolppalaukauksen lisäksi lukuisia paikkoja, kunnes 28 minuutin kohdalla rävähti. alv. Kevääseen on kuitenkin vielä pitkä matka. Markku Parkkonen Jari Kotimäki (7+8, kuvassa vasemmalla) on pistepörssin kärjessä ja Otto Piili (6+8) kolmosena. Hän laulaa omia sooloja ja myös dueton yhtyeen klarinetistin Seppo Pänkäläisen kanssa. alv. Lisäksi joulun tunnelmaa tuovat osaltaan alueelle sytytettävät tuhat ulkotulta. Petri Hentinen. Ilmestyy keskiviikkoisin. Järjestäjien mukaan tapahtuma päättyy suurimpaan Luhangassa koskaan järjestettyyn ilotulitusnäytökseen. Tapahtuma järjestetään nyt yhdeksättä kertaa. Kaikenikäisille suunnattu tapahtuma järjestetään tulevana lauantaina Luhangan kirkonkylän, kylätalon sekä sataman alueella ja luvassa on tuolloin monenlaista. Samalla JoSePan Jari Kotimäki siirtyi FutsalYkkösen pistepörssin kärkeen. Ensimmäisen kierroksen päätös on JoSePalla Tampereella ensi viikonloppuna, missä vastaan tulee sarjanousija ACE. tilaus 69,00 €/vsk EU-maat (kesto) 113,70 €/vsk Ei EU-maat (kesto) 158,00 €/vsk (alv. Arpajaisten tuotto jaetaan joutsalaisille perheille joulun valmisteluihin. Uutena kitaristina mukana on Markku Parkkonen. Tuukkasen Eskon tanssiorkesterin muusikot Eero Kämppilä, rummut ja Heimo Latva, basso, olivat heti kiinnostuneita asiasta. 16 minuutin kohdalla kotijoukkue sai kulman, ja otti ennen sitä aikalisän. Janne Kosunen otti Otto Piilin pitkän pystysyötön maalin edessä haltuun, odotti että maalivahti menee maihin ja nosti pallon yläpeltiin: 5-0. Joulupolulla on viimevuotiseen tapaan tarjolla jouluista syötävää ja juotavaa. jo aamusta Joutsan torilla voi nauttia ilmaisesta riisipuurosta ja mehukeitosta. Puuroa tarjoillaan parin tunnin ajan aamupäivällä. Juhlakonserttia varten perustettu lauluyhtye Joutsan Harmony Sisters esittää pari alkuperäisen lauluyhtyeen ikivihreää. Konsertissa Jazz Band Joutsaa avustaa huilisti Mervi RuokolaParkkonen. Loiske on kyläseurastatuksestaan huolimatta entinen liigaseura, joka on kasvattanut useita valmentajia ja pelaajia liigaan asti. päivänä Joutsan Seutu Perustettu vuonna 1971. %) ILMOITUSAINEISTO viimeistään tiistaihin kello 11.00 mennessä. JoSePa on pärjännyt fyysisessä pelissäkin erinomaisesti, vaikka joukkue ei ole koolla pilattu. Ihan joka äijä tulee, mutta erityisesti tämän pelitavan maestro on Janne Kosunen, jonka asenne on täyttä rautaa pelistä toiseen. JoSePan hyökkäyspeli oli taattua tavaraa, mutta JoSePan puolustus on alkukauden ollut täyttä rakennebetonia. Kaikissa tilanteissa omassa päässä pysyy nöyryys mielessä, ja menetysten jälkeenkin omaan päähän tullaan aikamoista ravia peittämään ja blokkaamaan vetoja. AIKA on tehnyt tehtävänsä ja Jazz Band Joutsan soittajat ovat vaihtuneet melkoisesti. Tarja Kuikka Jazz Band Joutsa täyttää 25 vuotta Joulupolku järjestetään taas Luhangassa n Joutsan Kino A Bad Moms Christmas JOULUINEN komedia A Bad Moms Christmas seuraa kolmen hyvin erilaisen ystävyksen valmistautumista jouluun. Muutama kerran Loiske sai hyvän vastahyökkäyksen, mutta JoSePan puolustus ehti peittämään maalintekoyritykset. Ja heti löytyi. Jazz Band Joutsan sunnuntainen 25-vuotisjuhla työväentalolla on sekä kahvikonsertti että hyväntekeväisyyskonsertti alueellisen syöpätyön hyväksi. Seuraavalla minuutilla JoSePa teki vielä kaksi maalia (Olli Piili ja Jari Kotimäki), eli tämä peli alkoi olla hanskassa. 24 %) 1.1.2017 alkaen: Etusivulla 1,35 €/pmm Muualla 1,08 €/pmm 4-värilisä 0,49 €/pmm TILAUSHINNAT 1.1.2017 alkaen: (sis. Tämä seitsenhenkinen yhtye harjoitteli tiiviisti ja esiintyi Joutsan lisäksi useilla eri paikkakunnilla KeskiSuomen ja Itä-Hämeen alueilla. Viulupelimanni Risto Saarikettu otti tuolloin yhteyttä Esko Tuukkaseen ja tiedusteli, löytyisikö Joutsasta soittajia, jotka olisivat kiinnostuneita perustamaan jazzyhtyeen. ILMOITUSHINNAT (sis. 10%) Kestotilaus 62,00 €/vsk Määräaik. Jarkko Kosunen tökkäsi takatolpalta JoSePan 1-0 johtoon. Luhangan koulun bändikerho laulaa joululauluja ja lisäksi ohjelmassa on esimerkiksi keppihevoskisoja, poniajelua sekä seurakunnan pitämä iltahartaus. VUONNA 2003 Jazz Band Joutsa levytti Angesselän koulun tiloissa 16 ikivihreää sisältävän cd-levyn. Niinpä JoSePa siirtyi pisteellä ohi Oulun Tervareitten, jotka tosin ovat pelanneet ottelun vähemmän. Uusperheen äiti Amy (Mila Kunis), roisi yksinhuoltaja Carla (Cathryn Hahn) ja perinteisen perheen kiltti äiti Kiki (Kristen Bell) yrittävät selvitä työkiireistä, joululahjoista ja kodin koristelemisesta kun äidit saapuvat hyvissä ajoin ennen joulua. He tietysti arvostelevat joulujärjestelyjä, hemmottelevat lapsenlapsiaan ja haluavat suunnitella pyhät nuorten äitien puolesta. Itse ottelussa ei kuitenkaan mitään saanut ilmaiseksi. LAUANTAINA 2.12. Päätoimittaja: Markku Parkkonen markku.parkkonen@joutsanseutu.fi 0201 876 102 Toimittajat: Janne Airaksinen janne.airaksinen@joutsanseutu.fi 0201 876 103 Tarja Kuikka tarja.kuikka@joutsanseutu.fi 0201 876 105 Konttorinhoitaja: Riitta Nurminen konttori@joutsanseutu.fi 0201 876 101 HUOM: YLLÄOLEVIIN NUMEROIHIN EI VOI LÄHETTÄÄ TEKSTIVIESTEJÄ. ) 0400 487340 Sisustustyö Timo Jussila tmi · huoneistoremontit · tasoite-, maalausja tapetointityöt www.sisustustyojussila.fi Nuto osittaiselle virkavapaalle MIKKELIN hiippakunnan tuomiokapituli on myöntänyt pastori Annukka Nutolle ensi vuodeksi osittaista (25 %) virkavapautta Joutsan seurakunnan kappalaisen virasta. Elina Parkkonen-Manninen esiintyy edelleen jazzbandin laulusolistina. Kotiin palattuaan ei enää löydy puhtia vastustaa omia äitejään. Alkuvuosina mukana oli myös toinenkin klarinetisti, Jouko Viitala. Loiske tuli Joutsaan selkeästi puolustus edellä. 0200 71000 Varhaisjakelu: Esa Jakelut Oy, p. Joulupolun järjestävät Lions Club Luhanka ja Ladyt. Eero Kämppilän tilalle rumpaliksi oli saatu Pekka Österberg ja Elina ParkkonenManninen lauloi yhtyeen solistina. Lisäksi maalivahdit ovat olleet erinomaisia, erityisesti Aake Partio on ihan ykkösmiehiä tässä sarjassa. Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsen. Kulmakuvio päättyi Olli Malinin etunurkkalaukaukseen, 2-0. Samassa yhteydessä paloasemalla järjestetään Päivä paloasemalla -tapahtuma. JOSEPA siirtyi FutsalYkkösen piikkipaikalle lauantaina kotipelin jälkeen. Maisa Peltoniemi Puuroa tarjolla lauantaina 2.12. Heli Kuurne JoSePa Ykkösen kärkeen VIIME vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Joulupolku-tapahtuma saa jatkoa Luhangassa. TOISEN jakson alku meni täysin JoSePan tahtiin. Hiukan linjattomasti viheltäneet tuomari saivat pelaajatkin lämpiämään, joten tunnettakin saatiin ihan kivasti mukaan. Tämän jälkeen estot hävisivät Loiskeeltakin ja peli meni hyökkäyskarkeloiksi. Tarja Kuikka JOUTSAN musiikkielämän yksi erikoisuus on vuonna 1992 perustettu Jazz Band Joutsa. Seuraavan kympin peli aaltoili puolelta toiselle sillä erotuksella, että JoSePa loi paikkoja syöttöpelillä, Loiske laukoi kaukaa. JoSePa jauhoi kuitenkin tasaisella tahdilla maalipaikkoja, ja kuudennella minuutilla kulmakuvio toi tulosta. Asennemittari sarjajumbo Sääksjärven Loiske kävi Joutsassa häviämässä selkeästi maalein 7-1 (4-0). Joutsan Seutu 27 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Arpajaisia varten arvontavoitot on paketoitu valmiiksi joulupaperiin. Äidit päättävät irtiottaa: jouluostosten lomassa juovat itsensä humalaan ja pistävät ranttaliksi. LC Joutsa/Jousan ladyjen tavoitteena on tuoda hyvää joulumieltä torilla ja joutsalaisissa kaupoissa asioiville. Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan puolueeton paikallislehti. Ostamalla arvan saatat hyvällä onnella voittaa yllätyspaketin, mutta joka tapauksessa jaat hyvää joulumieltä edelleen. esiintyvistä virheistä. Klarinettia puhaltava Seppo Pänkäläinen tiedettiin suureksi jazzfaniksi ja samoin myös kitaraa soittava Pekka Laitinen. Lisäksi JoSePa taitaa olla Ykkösen nopein joukkue, joten kärkisijaa ei näillä eväillä voi pitää minään suurena vääryytenä
Tarjoukset 11.5.2015 klo 12.00 mennessä. 62 000 €. Joutsan Seutu Alueensa ylivoimaisesti luetuin lehti! Tarjoamme VAHDINVAIHTOKAHVIT Leivonmäen kirpputorilla (Kuusirinne 11) torstaina 30.11. Tervetuloa! Sirkku Majori Liisa Kukkanen RomppaRuusa Anna lahjakortti joululahjaksi Tilaa Joutsan Seutu KIINTEISTÖHUUTOKAUPPA LEIVONMÄELLÄ perjantaina 1.12.2017 klo 12.00 Leivonmäen Vanhustenkotiyhdistys Ry myy huutokaupalla omistamansa kiinteistöt rakennuksineen. 3700 m 3 , hp. Hp. Kiinteistöllä on sortunut varastorakennus, jonka ostaja siivoaa. (014) 882 298, 0500 710 416 Autoasi korjaamo Joutsa Vasaratie 2, 19650 Joutsa Puh. Joutsan Seutu 28 – N:o 48 – 2017 Keskiviikkona, marraskuun 29. Tarjoukset 25.5.2015 klo 12.00 mennessä. Antti Tiihonen Esitetiedot ja muut kohteet: www.metsatilat.fi/jarvisuomi Minna Canthin katu 11 B, Kuopio puh. Hp. Lisätietoja / Jorma Lehtosaari 044-561 3043 Huutokauppoja Joutsan kirppiksen JOULUMARKKINAT 1.12. Kiinteistöllä on sortunut varastorakennus, jonka ostaja siivoaa. Halpa yhtiövastike. 044-977 3767 Tehdaskatu 37, 70620 KUOPIO Talvi-, kävelyja jokasäänkenkiä (Pomar, ajavat, Rieker...). Myydään ilman tarjousaikaa, tee tarjous. Kosteusmittaus tehty. PERTUNMAA Hartola, metsätila 9,052 ha, Puustoa noin 1500 m 3 . Koulut, kaupat, päiväkoti lähellä. 170 000 € ja metsätila 8,705 ha, puustoa n. PERTUNMAA Marjotaipale, kaksi metsätilaa Kattilaharjulla, rantametsätila 62,05 ha, puustoa n. KOKO VARASTO HÄVITYSHINNOIN !! Kimmon Kenkä, Kankaanpää KENKÄVARASTON LOPPUUNMYYNTI TORSTAINA JOUTSAN TORILLA 9-16 Rivitalokaksio 60 m 2 edullisesti. 15.12. Tarjoukset 11.5.2015 klo 12.00 mennessä. alv. päivänä HUOM. Kiinteistöillä on maaainesta, maa-aineslupia ei ole haettu. Nostopaikka AD Autokorjaamo xxxxxxx Lähiosoite, 00000 Postinumero Puh. 31 000 €. Nokian kumisaappaita (myös lämminvuorisia) KUOMAlenkkareita ja toppasaappaita NAHKASAAPPAITA, aamutossuja ym.. Rak. 1978. 0400 883377, 044 099 4501 HINAUSPALVELU 24h 0400 259 117 Määräaikaishuollot Iskunvaimentimien vaihto Ilmastointihuollot Nelipyöräsuuntaus Jakopäänhuollot Kolarikorjaamo Rengastyöt Pakoputket Maalaamo Öljynvaihdot Tuulilasit Hinauspalvelu TÄYDEN PALVELUN KORJAAMO Rakennustyö Timo Heino • Rakentaa uutta ja korjaa vanhaa • Lasimyynti / terassilasitukset 040 756 5724 timo_heino@hotmail.com LM SÄHKÖ Korpilahdentie 808 19920 PAPPINEN Puh. 045 341 6990 metsatilat.fi Pertunmaa, Pertunmaa, metsätilan määräala noin 15,2 ha Penttiläntien ja Katajistontien välissä. 0400-476 559 www.lmsahko.fi SÄHKÖJA TELEASENNUKSET SÄHKÖSUUNNITTELU TIETOTEKNIIKKAA 045 125 0325 Petri Liukkonen Jousitie 38, Joutsa Aukioloajat: Ma-to 15.00–17.00 Pe 9.00–15.00. Varsinainen huutokauppa alkaa klo 12.00 osoitteessa Veli Mäkisen tie 4 / kerhotiloissa. Puustoa noin 3000 m 3 . PERTUNMAA Marjotaipale, kaksi metsätilaa Kattilaharjulla, rantametsätila 62,05 ha, puustoa n. Varttunutta mäntymetsää ja nuorta metsää. 170 000 € ja metsätila 8,705 ha, puustoa n. Hp. Tarjoukset 25.5.2015 klo 12.00 mennessä. klo 11 mennessä. 010 239 1552 | www-osoite Kaikki meiltä, mitä autosi tarvitsee! Otsikko Otsikko Alaotsikko Alaotsikko xx xx xx xx xx xx xx xx Testi • Lisäteksti Tuotetarjous • Lisäteksti Tuotetarjous • Lisäteksti Puheluhinnat 010 alkuisiin numeroihin: kiinteä verkko 8,35 snt/min sis. Metsätila Pertunmaan kunnan rajalla. 48 000 euroa. 50 000 €. Tarjoukset 1.6.2015 klo 9.00 mennessä. Kaukolämpö. Pienellä päivityksellä hyvä asunto. 38 000 € Puh.nro 050-3016142 Myydään KORPELAN PALVIAUTO Joutsan torilla la 2.12. 15.00 mennessä Lisätietoja Antti Tiihonen 040-5131717 Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa HARTOLA metsätila 14,125 ha. Puh. klo 12-17. Kaksi metsäkiinteistöä Riiontien laidassa. alv. PIHLAJAPIRTTI / 172-417-91-3 / Vuorimaantie 7 / näyttö klo 10.30 LEHMUSPIRTTI / 172-418-2-524 / Jussinpolku 1 / näyttö klo 11.00 LEPPÄPIRTTI / 172-418-2-476 / Veli Mäkisen tie 4 / näyttö klo 11.30 Kiinteistöt myydään yhdessä tai erikseen pohjahintoja noudattaen (käsiraha 10 %). 125 000 euroa. LUKIJAMME ja ILMOITTAJAMME Huomioittehan, että itsenäisyyspäiväviikolla Joutsan Seutu ilmestyy poikkeuksellisesti VASTA TORSTAINA 7.12.2017 Ilmoitusaineiston viimeinen jättöaika on ti 5.12. v. PERTUNMAA Hartola, metsätila 9,052 ha, Puustoa noin 1500 m 3 . Varaa aika joululahjahi ntaan! PAJUNIEMEN PALVIAUTO PARILLISEN VIIKON PERJANTAINA Joutsan tori 9.00-11.30 Tammijärvi OP 12.00-13.00 Luhangan tori 13.15-13.40 Toivakka 14.40-16.30 Nokipalvia, kylkeä, kassleria, hyytelöä, kokolihamakkarat, kaalikääryleet, piirakat ja Porlammin meijerin mustaleimajuusto ym. Nostopaikka AD Autokorjaamo xxxxxxx Lähiosoite, 00000 Postinumero Puh. Hp. Joutsa, Pärnämäki, 20,485 ha. Tarjoukset 1.6.2015 klo 9.00 mennessä. 3700 m 3 , hp. Hp. 900 m 3 , hp. Antti Tiihonen Esitetiedot ja muut kohteet: www.metsatilat.fi/jarvisuomi Minna Canthin katu 11 B, Kuopio puh. Metsätila Pertunmaan kunnan rajalla. Ovet ja ikkunat uusittu 2013. alv, matkaviestiverkko 8,35/snt/puhelu +17,17 snt min sis. Kohteisiin voi tutustua ennen huutokaupan alkua paikan päällä kussakin osoitteessa erikseen yllämainittuina kellonaikoina. Hp. 62 000 €. Varttunutta mäntymetsää ja nuorta metsää. 050 564 2150 Myynti Huolto Varaosat Korjaukset Myös muut merkit Jousitie 1 A, 19650 Joutsa Joutsan Konehuolto Joutsan Konehuolto JONSERED HUSQVARNA TOHATSU DERBI KEEWAY Reijo Westman P. Kiinteistöillä on maaainesta, maa-aineslupia ei ole haettu. 31 000 €. Hp. Tarj. klo 9-12 H.Lipponen 040-778 1184 PIANOKORJAAMO Risto Taavila Huollot, korjaukset ja viritykset 0500 513 114 JOULUA ODOTELLEN Lasten pyjama 90-140 cm, 15 € Naisten puuvilla/poly sukkahousut 20 € Naisten tunikat -20% SÄÄSTÖ-TEKSTIILI Citykäytävä Joutsa TARJOUS RENKAANV AIHTAJILLE : KAUSISÄILY TYS 25 € Otsikko Otsikko Alaotsikko Alaotsikko xx xx xx xx xx xx xx xx Testi • Lisäteksti Tuotetarjous • Lisäteksti Tuotetarjous • Lisäteksti Puheluhinnat 010 alkuisiin numeroihin: kiinteä verkko 8,35 snt/min sis. Puusto noin 1365 m 3 . 0400-166 436 www.ad-autokorjaamo.fi/autokorjaamo/joutsa Teuvo Ylönen Tuulilasin vaihtopäivä 16.12. 010 239 1552 | www-osoite AD Autokorjaamo Joutsa Teollisuustie 6, 19650 Joutsa Puh. 50 000 €. Myyjä voi myydä tilat yhdessä tai erikseen. Korteilla voi maksaa. Puusto noin 1365 m 3 . 045 341 6990 metsatilat.fi puh. Puurotarjoilu. 900 m 3 , hp. Myyjä voi myydä tilat yhdessä tai erikseen. Myyjät tervetuloa! Myllytie 7, 040 740 4202 Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa HARTOLA metsätila 14,125 ha. Julkisivuremontti 2017. alv, matkaviestiverkko 8,35/snt/puhelu +17,17 snt min sis