G R A A F I S E N V I E S T I N N Ä N E R I KO I S L E H T I 1 /2 1 7 HENKILÖ Joonas Kaminen ja Vesa Ristola ajan hengessä TALOUS Juvan kirjatehtaan huikea investointi PRINTTI Jänkällä ilmestyy oma kulttuurilehti Lisättyä todellisuutta printille
MultiArt on suunniteltu erityisesti korkealaatuisten kuvien painamiseen. www.papyrus.com Ensisijainen valinta laadukkaaseen kuvantoistoon AD MultiArt Gloss 220x285 Julkaisija.indd 1 2.1.2017 9:27:41. Tämän lehden kannet on painettu MultiArt Gloss -paperille, jonka korkea luonnollinen paperin kiilto ja korkea painetun pinnan kiilto yhdessä tekevät siitä ihanteellisen paperin sellaisten kuvien toistoon, joissa on paljon väriä, heijastuksia ja vaativia yksityiskohtia. MultiArtilla on sellaiset tekniset ominaisuudet, jotka tuovat esiin luonnolliset värit, erittäin tarkat yksityiskohdat ja vahvan kontrastin. MultiArt tarjoaa erinomaista kuvantoistoa kolmella eri pintavaihtoehdolla: Gloss, Silk ja Matt
24 31 PE TR I A N TT IL A M A RJ ALI IS A KI N TU RI 50. JULKAISIJA 1/2017 3 sisällys sisällys Henkilö 20 Ajan hengessä Graafisen alan ammattilaiset Joonas Kaminen ja Vesa Ristola tapasivat Helsingissä ja keskustelivat graafisen alan nykypäivästä, tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. 40 Jängällä on henki Jänkä isolla jiillä on myös kaksi kertaa vuodessa Sodankylässä ilmestyvä ihan omanlaisensa eli täysverisesti lappilainen kulttuurilehti. Kolumnit 14 Imagoskooppi Nostalgiaa ja uusia avauksia. 16 Matti Remes Voiko pakkauksen alistaa mainoskampanjalle. Printti 31 Verkko ei yksin riitä Kay Puffer painoalan ohjelmistoyritys Werk II GmbH:sta löysi printin käytölle digitalisoituneessa maailmassa paljon hyviä perusteita. 48 Uuden ajan mediakokemuksia Sintrassa Sintran kuvankauniiseen pikkukaupunkiin Lissabonin lähellä avattiin viime huhtikuussa huippumoderni museo uutisille. 50 Niksit Kameraheilahduksen aiheuttaman epäterävyyden korjaaminen Photoshopilla. 46 Mainostenesto-ohjelmat eivät luovuta helpolla Suomessakin moni kuluttaja käyttää adblockereita, siis mainostenesto-ohjelmia. Talous 35 Juvan kirjatehdas toimii start-up-hengessä Bookwell Digital teki Juvan kirjatehtaalle 7,4 miljoonan euron investoinnin. Tulevaisuus 24 Meillä on nyt Slush Keinoäly ja robotiikka olivat läsnä vahvasti viime vuoden Slushtapahtumassa Helsingissä. 30 Digiä ja printtiä ei voi yhdistää väkisin Granon digitaalisen liiketoiminnan johtaja Juha Ollikainen kertoo, minkälaisia laajennetun todellisuuden palveluja asiakaskunnalle tarjotaan. 38 Vuoropuhelun aika – Markkinointiviestintä elää tällä hetkellä kulta-aikaa, sanoi Hasan & Partnersin yhtiöryhmän toimitusjohtaja Eka Ruola FESPA Finlandin seminaarissa Helsingissä. Kanava 5 Pääkirjoitus 7 Uutiset 12 Tuotteet ja palvelut 18 Printti kuolee jos se ei tunne lukijoitaan Kubo Creative Agencyn Matti Lintulahti ihmettelee sitä, kuinka huonosti mediayritykset tuntevat lukijansa ja laajemminkin asiakkaansa. 28 Lisätyn todellisuuden printti Kyse on siitä, että media, mainonta ja markkinointi hakevat jatkuvasti uusia tapoja yhdistää verkkoja painettuja sisältöjä. Ne ovat myrkkyä digimarkkinoijille. Digi 43 Yksityisyytemme suoja on jo syöty Puolentoista vuoden kuluttua voimaan astuva EU:n tietosuojaasetus on pelkkää laastaria haavoihin, sanoo professori Mika Pantzar
Laatu, nopeus ja palvelu – meiltä saat ne kaikki Teemme sinulle offsetja digipainotuotteet, suurkuvatulosteet sekä myymälämateriaalit laadukkaasti, nopeasti ja aina parhaalla palveluasenteella. Soita heti 010 424 8222 www.sp-paino.fi PAINOA SANALLA PALVELU
Kerrotaan, että Hawks teki elokuvansa juuri siksi, että piti Zinnemannin sheriffiä raukkamaisena. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 98 € (sis. Ei uskota tai ei uskalleta. Toimialalla kannattaa siis uskoa enemmän Zinnemannin kuin Hawksin toimintamalliin. Miehen tulee pärjätä omillaan, oli hänen viestinsä. Vuonna 1959 Howard Hawks teki niin ikään klassikon Rio Bravo, jossa sheriffi nimenomaan kieltäytyy ottamasta vastaan hänelle tarjottua apua. JULKAISIJA 1/2017 5 25. Vuonna 1952 Fred Zinnemann teki klassikon High Noon, jossa sheriffi yrittää saada epätoivoisesti itselleen kaupunkilaisista tukea taistelussa vanhaa vihollistaan vastaan. On Zinnemannin elokuvakin parempi. Nyt kaikki tekevät samaa ja sitä mahdollisimman halvalla, koska muita pärjäämisen keinoja ei nähdä. TIINA RUULIO ”Lopputuotteesta tulisi parempi, koska sen on tehnyt kaksi huippuosaajaa eikä yksi keskinkertaisuus.”. Digiä hypetetään liikaa, mutta toisaalta sen suomia mahdollisuuksia kuten personointia ei osata hyödyntää. Suomalaiset kirjapainoyrittäjät tuntuvat olevan Hawksin hengenheimolaisia. Kuitenkin kaikki voisivat paremmin kun erikoistuisivat olemaan hyviä omassaan ja käyttäisivät ennakkoluulottomasti naapurin palveluita hyväkseen siinä, missä tämä on parempi. Tässä lehdessä kaksi eri-ikäistä miestä keskustelevat painoalan ongelmista ja paremman tulevaisuuden edellytyksistä. Suurin yksimielisyys on kuitenkin siinä, että molempien mielestä painoalalla yritetään pärjätä epätoivoisesti ja aivan liian pitkään yksin eikä uskota yhteistyön voimaan. alv:n 10 %) ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Molempien mielestä yrityksen tulee pyrkiä olemaan paras eikä halvin. Satsataan kyllä uusiin koneisiin, mutta sitten ruvetaan säästämään vääristä asioista kuten koneiden huollosta ja työnkulun järjestämisestä. Käytännöstä tulisi nopeasti vastavuoroinen, koska se lisäisi asiakastyytyväisyyttä. He ovat monesta asiasta yhtä mieltä huolimatta siitä, että edustavat eri sukupolvia. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Tilaa uutiskirje: www.julkaisija.fi/uutiskirjeen-tilaus Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Raimo Bergroth, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Matti Remes, Pentti Salonen JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANSI Keinotodellisuutta (Virtual Reality) TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 88 € (sis. PAPERI Kansi: MultiArt Gloss 250 g/m² Sisus: MultiArt Silk 115 g/m² PAINOPAIKKA SP-Paino Oy KANNEN PAINATUS Espoon Painovoima Oy SIDONTA Nitova Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X pääkirjoitus Ei yksin vaan yhdessä LänneneLokuvien genressä on mielenkiintoinen filmipari 1950-luvulta. Lopputuotteesta tulisi nimittäin parempi, koska sen on tehnyt kaksi huippuosaajaa eikä yksi keskinkertaisuus – jos tällainen yksinkertaistaminen sallitaan. Turhaan
Samassa rakennuksessa kuin missä Ilotrükk tänä päivänä toimii, on valmistettu painotuotteita kuitenkin jo yli 20 vuoden ajan. Paul Martin on nyt nyt Libriksen palkkatoimitusjohtaja, ei omistaja. Reitoft uskoo myynnissä pitkälle henkilökohtaisiin suhteisiin ja markkinoiden perinpohjaiseen tuntemiseen. Kauppa sinetöitiin 18.1. Tiedot perustuvat IRO Researchin Mainonnan Neuvottelukunnan toimeksiannosta joulukuussa 2016 tekemään tutkimukseen. Se, että printtiä myydäänkin tv:n avulla, voi kuulostaa melko erikoiselta ratkaisulta. Se on netin kautta välittyvä englanninkielinen tv-kanava, joka kertoo tanskalaisesta ja kansainvälisestä graafisesta teollisuudesta haastattelujen, videoitujen tapahtumien, yritystarinoiden ja teknologioiden esittelyjen avulla. Libris on ollut taloudellisissa vaikeuksissa pitkään. Tähän liittyy selvä käsitys parhaista asiakkaista ja tuotteista, jotka tuovat eniten yritykselle rahaa. Karjatsen omistama Ilotrükk perustettiin Tallinnassa vuonna 2009. – Ryhdyin esimerkiksi yhdessä vaiheessa perkaamaan markkinoita ja huomasin, että painotuotteiden hinta on Japanissa tuplasti korkeampi kuin Tanskassa. 10 000 50 000 idea on kuitenkin kantanut hyvin. LYHYESTI Mainontaan suhtaudutaan myönteisesti Lähes kaksi kolmasosaa (64 %) suomalaisista 18 vuotta täyttäneistä suhtautuu mainontaan myönteisesti. JULKAISIJA 1/2017 7 uutiset TanskaLainen Morten Reitoft on toimitusjohtajana tv-kanavalla Inkish tv. Tv-kanavan tarkoituksena on jakaa tietoa, mutta myös näkemystä siitä, miten alan yritykset voisivat menestyä liiketoimissaan nykyistä paremmin. Jo nyt yli 60 prosenttia työntekijöistä työllistyy pk-yrityksissä. Paino on erikoistunut käsityötä vaativien erikoispainotöiden, kuten promootiotuotteiden painamiseen. – Suomi on jäänyt jälkeen EUmaiden yleisistä linjauksista. Ne pitäisi erottaa toisistaan ja asettaa myynnille selvä konkreettinen päämäärä. Esimerkiksi Suomen Yrittäjänaiset pitävät liian alhaista alvin alarajaa tulppana pienten firmojen kasvulle. – Tästä syntyykin selkeää synergiaa Libriksen kanssa, Martin kertoo. Paul Martin kertoo hakeneensa ratkaisua koko syksyn vaikeaan tilanteeseen. Viimeksi Viro teki päätöksen nostaa alvin alaraja 40 000 euroon – ja sai siihen EU:sta tarvittavat luvat, sanoo Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Libriksen 90-vuotias taival jatkuu ja brändi säilyy. Pohjoismaihin ja Alankomaihin.. TIINA RUULIO – Rahaa on ollut vähän ja henkilöstö on venynyt uskomattomasti, hän kertoo nyt. Medialiiton) Mediapäivässä esiintynyt Reitoft. Libriksen toiminta jatkuu entisenlaisena ja painokoneet pysyvät käynnissä. Sainkin Tokiosta ison asiak kaan ja puolen miljoonan euron sopimuksen. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä tuhat. – Alvin alarajan nosto tekee työvoimavaltaisista pienistä firmoista kannattavampia ja vähentää niiden byrokratiaa. – Alan yritysten ongelmana on usein se, että omistajat hoitavat myös painotuotteiden myynnin. – Varsinkin 15–30 minuuttia pitkät tarinalliset videohaastattelut ovat olleet hyvin mielenkiintoisia ja suosittuja, kertoo Viestinnän Keskusliiton (nyk. Meillä on liikaa työttömiä, ja fakta on se, että uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin. Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Marju Silander kertoo Valtion Talou dellisen Tutkimuskeskuksen eli VATT:in tutkimustulosten tukevan arvonlisäveron alarajan nostoa. Martin jatkaa edelleen Libriksessä, nyt palkattuna toimitusjohtajana. Alvin alarajaa halutaan nostaa Alvin alarajan nostamista nykyisestä 10 000 jopa 50 000 euroon ajetaan Suomessa jälleen kerran. 61 % suomalaisista uskoo mainonnan myös helpottavan valintojen tekemistä ja tuovan talouskasvua (55 %). Reitoft myös välittää painotöitä Print Provider -yrityksensä kautta. Ilotrükkin tuotannosta puolet menee vientiin, mm. Myös alan työpaikkojen säilyminen Suomessa on tärkeä asia. Printtiä netti-tv:ssä Virolainen painoyrittäjä osti Libriksen TILAA UUTISKIRJE julkaisija.fi Mortin Reitoft pyörittää netti-tvkanavaa, joka kertoo tanskalaisesta ja kansainvälisestä graafisesta teollisuudesta. Martin on erittäin tyytyväinen tilanteeseen: – Hienoa, että joku sijoittaa Suomeen ja suomalaiseen kirjapainoon. Ikäryhmittäin myönteisimmin mainontaan suhtautuvat 65 vuotta täyttäneet (77 %). Reitolfin mukaan viroLaisen painoTaLon Ilotrükkin omistaja Jarl Karjatse osti yksityishenkilönä kirjapaino Libriksen Helsingistä sen nykyiseltä omistajalta Paul Martinilta. Naiset arvioivat miehiä myönteisemmin mainonnan merkitystä yhteiskunnalle ja itselleen
Muille riitti vanhojen työtovereiden ja tuttavien tapaaminen ja muuten vain mukava yhdessäolo. Viisiosaisen kilpailun voittajaksi selviytyi Arto Virtanen Tampereelta. Niina Korhonen siirtyi Allerin sisältömarkkinointiyksikköön SOK:sta. Taidot rupeavat olemaan ruosteessa vähemmästäkin. Korhonen on aikaisemmin työskennellyt SOK:ssa, jossa hän on vastannut Yhteishyvä-brändin sisältötiimin vetämisestä ja brändin uudistuksesta. Pew-tutkimuslaitoksen mukaan vuoden 2012 leikkaukset yhdysvaltalaisista uutistaloista veivät toimittajien määrän alle 40 000:een ensi kertaa sitten vuoden 1978. Suomenmestaruuskisojen ohessa Painokellarissa järjestettiin Sanoman museon 15-vuotissyntymäpäivät. Ensin tuli museo ja sen jälkeen Painokellari v. Aller Ideasin asiakkaita ovat muun muassa Ruokakesko, Vepsäläinen, Gasum ja If.. Työnäytöksiä siellä on järjestetty tähän mennessä noin sata kertaa. 2007. Paikalla oli parisenkymmentä vanhaa kirjapainoammattilaista, joista kuitenkin vain neljä uskaltautui mukaan kilpailuun. Jykevien nahkakansien sisältä paljastui sitten – ei historiaa, vaan pikemminkin tulevaisuus: digitaalisten kirjojen lukulaite Adlibris Letto. Mikäpä sen parempi lahja kirjapainomiehelle ja kirjojen ystävälle. Myös Suomessa toimittajien irtisanomisten huippuvuosi oli 2012, jolloin työpaikkansa menetti 205 toimittajaa. Kilpailuhaluttomuus on sikäli ymmärrettävää, että aikaa on vierähtänyt nelisenkymmentä vuotta siitä, kun vanhan koulun latojat ovat viimeksi voineet harjoittaa oma käsityöammattiaan. Hänen mukaansa kotimaisilla yrityksillä on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia siinä, kuinka sisällöillä tuetaan ja maksimoidaan esimerkiksi verkkokauppaostamista. LYHYESTI Toimittajia tarvitaan taas On yllättävä uutinen media-alan nykyisessä myllerryksessä, että yhdysvaltalainen Washington Post on luvannut palkata tänä vuonna 60 uutta toimittajaa. Printtiä ja digiä samojen kansien välissä. Yhteishyvän sisällöntuotanto siirtyi marraskuun lopussa Sanomalle. Postin päätoimittajan Fred Ryanin mukaan Post aikoo investoida esimerkiksi mobiilivideoihin ja luoda nopean toiminnan tutkivan tiimin, johon tarvitaan uutta väkeä. Yhdysvalloissa ja kotoisassa Suomessakin toimittajien määrä on laskenut viime vuosina selvästi. 8 1/2017 JULKAISIJA uutiset Kirja tulevaisuuteen kun kirjapainoaLaLLa ikänsä työskennellyt Vesa Ristola jäi viime vuoden lopulla eläkkeelle, kollegat lahjoittivat hänelle merkittävän kirjan, Carl-Rudolf Gardbergin Kirjapainotaito Suomessa, III osa. Käsinlatojamestariksi Arto Virtanen Käsinlatomisen SM-kisat järjestettiin kymmenettä kertaa Painokellarissa marraskuun 16. päivänä. Kaupallisia sisältöjä journalistisin keinoin – BrändijournaLismi on paras tapa päästä kuluttajan iholle, ja siksi vaikuttavimmat kaupalliset sisällöt syntyvät juuri journalismin keinoin. Sen jälkeenkin irtisanomisten määrä on pysynyt noin 160–180 toimittajassa vuositasolla. Kun elämyksellinen tarinankerronta yhdistetään asiakkaidemme liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja tarkkaan dataan ydinkohderyhmästä, olemme vaikuttavan sisältömarkkinoinnin ytimessä, sanoo Aller Median sisältömarkkinointiyksikön Aller Ideasin uusi kehityspäällikkö Niina Korhonen
– Viestintä on perinteisesti ollut hyvin paikallista, mutta tämä on muuttumassa. Jopa onnistuneesti. JULKAISIJA 1/2017 9 SANOTTUA ”Kirjan puolesta puhuu sekin, että näyttöpääte ei ole paras tapa rentoutua. Jatkossa kansainväliseen TBWA-mainostoimistoketjuun kuuluvan TBWA/Helsingin tiedotteet jaetaan medialle Cisionin globaalia toimittajatietokantaa hyödyntäen. OneWebin takana on yhdysvaltalainen yrittäjä Greg Wyler. 6 Printtiä myydään Tanskassa myös oman netti-tv-kanavan kautta. OneWeb kehittää satelliittipohjaista internetjärjestelmää. 7 Pian ollaan tilanteessa, jossa B2-formaatti kannattaa painaa jo digillä eikä offsetilla. 1 Juvan kirjatehtaassa toimivaa Bookwell Digitalia ei voi syyttää ainakaan uskalluksen puutteesta. 4 Onko maail ma mennyt lopullisesti yksityisyyssuojan kysymysten ohitse. Vuoden 2016 kaunein postimerkki. Yhteistyön myötä TBWA/Helsingillä on käytössään Cisionin maailmanlaajuinen yli miljoonan toimittajan yhteystiedot sisältävä tietokanta. Esimerkiksi vajaa vuosi sitten ostimme amerikkalaisen PR Newswiren, minkä myötä Cisionista tuli mediakontakteissa maailman suurin, kommentoi Cisionin Senior Advisor Juhani Levola. 5 Monen lisätyn todellisuuden (AR eli Augmented Reality) ratkaisun tarkoituksena ei ole korvata paperia ja printtiä, vaan luoda uusia bisneksiä. Se koostuu 12 edullisesta satelliitista, jotka tuovat internetin ja muita tietoliikennepalveluita niille maapallon alueille, missä laajakaistaisia nettiyhteyksiä ei ole juurikaan tarjolla. Nyt Satelliitti-internetiin iso satsaus japaniLainen TeknoLogiajäTTi Softbank sijoittaa miljardi dollaria floridalaiseen satelliittiyhtiöön OneWebiin. 3 Tavoitteena on 10-kertaistaa Suomen kirjallisuusviennin arvo vuoteen 2020 mennessä. Sittemmin Wylerin suunnitelmat ovat laajentuneet. Miljoonan toimittajan yhteystiedot TBWA/Helsingille Markkinointitoimisto TBWA/Helsinki ja tiedotejakelija Cision ovat sopineet yhteistyöstä viestintäpalveluissa. Tavoitteena on tuoda markkinoille globaali, edullinen järjestelmä vuoteen 2022 mennessä. Postimerkkeihin on painettu jo marraskuusta alkaen uudet ikimerkinnät. OneWeb kehittää satelliittipohjaista internetjärjestelmää. Joku on sanonut hyvin, että lukeminen on unelmointia silmät auki.” – Suomalaisen kirjakaupan uusi johtaja Panu Porkka Kauppalehdessä 25.1.2017. Hän ryhtyi alun perin rakentamaan muutamia vuosia sitten O3B-satelliittijärjestelmää. Postimerkki sai 12 prosenttia kaikista annetuista 42 407 äänestä, joista joka kymmenes annettiin postikortilla ja loput verkkosivujen kautta. Palvelu kattaa yli sata toimialaa. Kaikki viisi eniten ääniä saanutta merkkiä kuvaavat luontoa. TILAA UUTISKIRJE julkaisija.fi. Tarkoituksena olisi rakentaa satelliitteja 15 kappaleen viikkovauhdilla kustannustehokkaammin kuin kilpailijat. Järjestelmään tarvittaisiin useampia satoja satelliitteja. 2 Kirjan esineluonnetta on aliarvostettu. Tätä mieltä oli Mediapäivillä puhunut Matti Lintulahti Kubo Creative Agencystä. Postimerkkejä myy noin 1 400 palvelupistettä ja 3 200 jälleenmyyjää sekä Postin verkkokauppa. Vuoden kaunein postimerkki Nuuksiosta Suomalaiset ovat äänestäneet vuoden 2016 kauneimmaksi postimerkiksi Nuuksion kansallispuiston jylhää metsämaisemaa kuvaavan merkin. OneWebillä on myös kova kilpailija, Elon Muskin SpaceX. Tämän vuoden alusta kaikki postimerkilliset kirjeet kulkevat samassa luokassa 1-2 päivän nopeudella
– Markkinointiviestinnän tulevaisuus näyttää hyvältä. Äänestämään varmasti tai mahdollisesti aikovista 18–24-vuotiaista 64 prosenttia 63 prosenttia suomalaisista aikoo hakea äänestyspäätöksensä taustaksi tietoa painetuista sanomalehdistä ja 42 prosenttia painetuista kaupunkilehdistä. Markkinointiviestinnässä tämä osuus on siis lähes nelinkertainen, toteaa ERTO:n puheenjohtaja Juri Aaltonen. – Markkinointiviestinnän ammattilaisista 22 prosenttia ilmoitti toimivansa vuoden 2016 aikana osittain yrittäjänä. jista. Kolmanneksi eniten tietoa haetaan sanomalehtien digitaalisista palveluista (36 prosenttia) ja Ylen televisiokanavista (36 prosenttia). Itsensä työllistäjien ja yksinyrittäjien osuus työvoimasta on Suomen työmarkkinoilla noin kuusi prosenttia. Lehdistä tietoa kuntavaaleihin aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä taustaksi sanomalehtien digitaalisista palveluista. Suomalaisista 63 prosenttia aikoo hakea äänestyspäätöksensä taustaksi tietoa painetuista sanomalehdistä ja 42 prosenttia painetuista kaupunkilehdistä. uutiset paineTuT sanomaLehdeT ja kaupunkilehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi huhtikuun 2017 kuntavaaleihin, selviää IRO Researchin viime joulukuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tekemästä Kuntavaalimediat 2017 -tutkimuksesta. Monityön yleistyminen korostaa erityisesti työttömyysturvan mutta myös koko sosiaaliturvan uudistamistarvetta, vaatii Aaltonen. Nuorten äänestäjien tärkein tiedonlähde ovat puolestaan sanomalehtien digitaaliset palvelut. Oman työpaikan myynnin arvioi kasvavan 43 prosenttia, ja henkilöstön lisääntymistä ennustaa 41 prosenttia vastaaMarkkinointiviestinnän ammattilaisista 22 prosenttia ilmoitti toimivansa vuoden 2016 aikana osittain yrittäjänä. Vuodesta 2017 on tulossa markkinointiviestintäalalla hyvä, toteaa DigiMaMan puheenjohtaja Kaarina Pehkonen. www.erto.fi. Tiedot perustuvat toimihenkilöliitto ERTO:n ja sen jäsenyhdistyksen DigiMaMan viime lokakuussa toteuttamaan jäsenistölle suunnattuun palkkaja työehtokyselyyn. Monityö lisääntyy markkinointiviestinnässä markkinoinTiviesTinnän aLaLLa toimitaan yhä usemmin yrittäjänä työsuhteen rinnalla eli tehdään monityötä
www.bookwell.fi. Kirja on oppi. Olemme erikoistuneet kovaja pehmeäkantisiin kirjoihin – tavallisista tekstikirjoista suurteoksiin ja taidekirjoihin. Kirja on aikuisten. Vuodesta 1860. Kirja on satu. Kirja on lahja. Kirja on matka. PAINAMME KIRJASTASI KLASSIKON Kirja on tieto. Kirja on taide. Kirja on opas. Kirja on klassikko. Kirja on lasten
Komorin mukaan kyseessä on yhtiön uusinta teknologiaa edustava kone ennen kaikkea automaation, innovoinnin ja standardoinnin näkökulmasta. PERTTI JOKINEN – Aikaisemmin kävijät halusivat lähinnä tietää, mitä inkjet on, mutta nyt ihmiset ymmärtävät jo, mistä on kyse ja he saattavat tietää tarkalleen, mihin suuntaan edetä omassa yrityksessä inkjetin suhteen. InPrint on ollut hyvä barometri seurata inkjetteknologian ja -musteiden kehittymistä, sanoo Nazar Inkjet Technologiesin EMEA-alueen myyntijohtaja Keith Nixon.. Se sisältää runsaasti erilaisia pintoja, värejä, paksuuksia ja kokoja näyttävään ja erottuvaan viestintään. juuri koivuvanerille painettuja postikortteja. Näyttelyn järjestämisestä vastaa Come to Finland -niminen designyritys, joka keskittyy julistetaiteeseen. Se tekee myös tiivistä yhteistyötä mm. Näyttelyssä on esillä noin 100 vintagejulistetta, jotka kaikki ovat autenttisia alkuperäispainoksia. 2017 saakka. painopäitä ja musteen hankintajärjestelmiä kehittävien yritysten kanssa. Ja todella. Lisäksi esillä on edellä mainittu nykygraafikoiden näkemys tämän päivän Suomesta. 12 1/2017 JULKAISIJA tuotteet & Riemuhuuto paratiisista InPrint inkjetmarkkinan barometri posTiLuukusTa TuLi kova paketti niin että kolahti. Siis sellaisia julisteita, joilla yritettiin ennen vanhaan saada kansainvälinen matkailijavirta suuntaamaan matkansa Suomeen. – Arjowiggins ja Antalis kuuluvat samaan yritysperheeseen, joten tällainen yhteistyön vahvistaminen on hyvin luonnollista. päivänä avattavaan näyttelyyn. Arjowigginsin designpaperibrändejä ovat mm. Conqueror, Curious Collection, Keaykolour ja Rives. Komorilta uusi offsetkone Japanilainen Komori Corporation on kehittänyt uuden kertasyöttöisen kaksipuolisen 44-tuumaisen offsetkoneen Lithrone GX44. musTeasianTunTija nazar Inkjet Technologiesin mukaan taannoinen Milanossa pidetty InPrint 2016 -tapahtuma osoitti, että inkjetteknologia on ottanut isoja harppauksia viime aikoina – kävijöilläkin oli tällä kertaa enemmän valmiita vastauksia kuin kysymyksiä. Se piti sisällään koivuvanerille painetun kutsun Kansallismuseossa helmikuun 17. Arjowiggins on laajentanut digipainoille tarkoitettua paperivalikoimaansa. Koneessa on valmistajan mukaan satsattu laatuun, lyhyeen läpimenoaikaan, nopeuteen, stabiilisuuteen ja paperinkulutuksen vähentämiseen. Nazar kehittää musteita eri teknologioille ja teollisuudelle ylipäätään tarpeen mukaan: on UV-musteita, normaaleja digimusteita, vesipohjaisia musteita laminoitaville pinnoille jne. Tämä designpapereiden valikoima on markkinoiden laajin. 5. Näyttelyn nimenä on Riemuhuuto paratiisista. Siihen on kerätty hulppea kokoelma matkailujulisteita aina itsenäisyyttä edeltävältä ajalta lähtien. Offsetkone soveltuu erityisesti lehtien, kirjojen ja pakkausten painamiseen. Vanerille painettu näyttelykutsu, selvä designtuote. Se mahdollistaa varmasti jatkossa myös paremman saatavuuden ja tuotevalikoiman aktiivisen kehittymisen, arvioi Antaliksen myyntija markkinointijohtaja Esa Silvennoinen. Maksiminopeudella se painaa 15 000 arkkia tunnissa. Vanhat matkailujulisteet ja iskulauseet loivat kuvaa paratiisista, jossa saattoi kokea koskemattoman luonnon lumoa mutta myös tutustua Suomen edistykselliseen, kansainväliseen ja avoimeen yhteiskuntaan. Arjowigginsin designpaperien myynti Antaliksen käsissä Antaliksella on ollut vuoden alusta lähtien yksinoikeus Arjowigginsin designpapereiden myyntiin Suomessa. Lisänä on myös 12 graafikolta pyydetty näkemys siitä, millaisilla julisteilla eli visuaalisilla viesteillä saatettaisiin tämän päivän maailmassa pärjätä samassa tehtävässä. Seuraava InPrint järjestetään Orlandossa huhtikuun loppupuolella. Näyttely on esillä 28. Sen tuotevalikoimassa on mm
Toisessa mustesarjaan kuuluu violetti väri, jota mainostajat, valmistajat ja suunnittelijat tarvitsevat painatusta edeltävään vedostukseen. Kuorien kääntöpuolelle on painettu valmiiksi InterMailin virallinen Suomi 100 -juhlavuosilogo. SureColor SC-P5000 on suunniteltu Stylus Pro 4900 mallin korvaajaksi. Laitteesta on saatavana kaksi eri versiota. Luonnollinen paikka siihen oli tietysti kirjekuorissamme. Sen ytimenä toimii TotalFlow BatchBuilder, joka on saumattomasti muihin järjestelmiin liittyvä työnkulkuratkaisu. Tapettien inkjetpainaminen sinällään on nykyään jo melko tavallista, mutta tuotantonopeudet ovat hyvin alhaisia, ja teknologia on rajoittunut erilaisten erikoissovellusten painamiseen. Epsonin mukaan SC-P5000:lla päästään lähes täydelliseen väritarkkuuteen: se toistaa Pantone solid coated -värisävyt 99-prosenttisesti. Tapetteja digillä rääTäLöiTyjen inkjetpainojärjestelmien valmistaja Industrial Inkjet Ltd (IIJ) sekä Konica Minolta esittelivät digipainajille tammikuussa Heimtextil-showssa Saksassa yhteisen ratkaisunsa digitaalisesti painettujen tapettien tuotannolle. seen, että musteen taso ja kustannukset, painopinnan leveys ja nopeus riittävät jo tehokkaaseen tapettipainamiseen, sanoo IIJ:n toimitusjohtaja John Corrall. – Näemme asian niin, että inkjetteknologia on kehittynyt siihen pisteeTapettipainamiseen haetaan nyt nopeutta IIJ:n ja Konica Minoltan yhteistyöllä. Lisäksi juhlavuoden kuoriin – kuten kaikkiin muihinkin InterMailin kuoriin – voidaan painaa asiakkaan oma logo. Asiakas ei maksa varastovalikoiman juhlakuorista lisähintaa, vaan ne saa tilata samaan hintaan kuin tavallisetkin InterMailin kuoret. – Kun jatkuvasyöttöiset ja arkkituotantotulostimet olivat näytillä rinnakkain, voimme näyttää, kuinka vaivaton siirtyminen työnkulusta toiseen tehostaa tuotantoa ja parantaa värien yhdenmukaisuutta, Ricohin tuotantotulostuksen Euroopan Vice President Benoit Chatelard sanoo. Tulostimia ja työnkulkua Ricoh esitteli tammikuussa Hunkler Innovations 2017 -messuilla Sveitsissä uusia digitulostimia sekä ohjelmaratkaisuja. Samalla pystymme tarjoamaan asiakkaillemme helpon tavan osallistua juhlavuoteen ja näyttää se myös heidän omille asiakkailleen, kertoo InterMail Suomi Oy:n myyntijohtaja Esa Leivo. Esittelyssä oli myös arkkisyöttöinen Ricoh ProTM C9100 -värituotantotulostin. JULKAISIJA 1/2017 13 palvelut Epsonilta uusi SureColor-tulostin SC-P5000 pyrkii minimoimaan huoltotarpeen esimerkiksi pölytiiviyttä tehostavilla kansilla ja tiivisteillä, parannellulla automaattisella suutintarkistuksella ja opastetulla puhdistuksella. Kävijät pääsivät tutustumaan myös kirjojen tarvetulostusta varten kehitettyyn Ricoh Digital book Printing Solutioniin. SureColor SC-P5000 tuli markkinoille tammikuun alussa.. Toinen, LLK-mustesarjalla varustettu malli on tarkoitettu ammattivalokuvaajille ja kuvataiteilijoille, jotka haluavat toistaa alkuperäisen taideteoksensa yksityiskohdat, värit ja kontrastin täydellisinä. InterMail tuo markkinoille Suomi 100 -kirjekuorivalikoiman InterMail on luonut Suomi 100 -juhlavuodelle oman kirjekuoren. IIJ ja Konica Minolta ovat tehneet uuden ratkaisun eteen yhteistyötä viimeksi kuluneet 18 kuukautta. epson Toi tammikuun alussa markkinoille 17-tuumaisen SureColor SC-P5000 -tulostimen, joka on tarkoitettu sekä vedostukseen että taideja valokuvatulostukseen. Messukävijöille näytettiin dynaamisella rei’itysjärjestelmällä varustettu Ricoh ProTM VC60000, jolla voidaan tulostaa sekä rullalta rullalle sekä rullalta arkille. Uudessa järjestelmässä haetaan digitapettien painamiselle uutta 70 m/ min -nopeutta sekä entistä edullisempaa tuotantotapaa. – Mietimme, kuinka voisimme juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Lisäksi se täydentää HDX-musteita käyttävää SureColor-tuoteperhettä
Logon ja visuaalisuuden pääsuunnittelija on Anssi Arte Hasan & Partnersilta. Merkin muoto viittaa myös nimen V-kirjaimeen. Yhteiseen Veikkaus-nimeen päädyttiin monivaiheisen kuluttajatutkimuksen perusteella. Kisajärjestäjät haluavat tarjota talvisia elämyksiä koko perheelle teemalla ”Vapaa ja perinteinen”. Yleisöä houkutellaan uudella konseptilla, jossa oheistapahtumat ovat entistä tärkeämmässä asemassa. suurin afterski, huippuartistien esityksiä, Seinäjoen Tangomarkkinoiden Monotangot, Röllin Talvimaa ja Heurekan Tiedesirkus. Myös ravintolatarjonta alueella on entistä runsaampi. Parasta mahdollista ratkaisua etsittäessä tutkittiin huolellisesti myös täysin uuden nimen käyttöönottoa, mutta asiakkaat valitsivat nimeksi tutun ja turvallisen Veikkauksen. Kisojen mainontaa on suunnitellut mm. Veikkauksen uusi liikemerkki Liput vuosikymmenen urheilujuhlaan myynnissä nyt! LAHTI2017.fi VAPAA JA PERINTEINEN.. helsinkiläinen Intohimotoimisto Cassius, jonka tekemät julisteet henkivät nostalgisesti vuosikymmenten takaista tyyliä, mutta sisältö on silti nykypäivää. Tärkeäksi koettiin, että tuotteilla on vahva kotimainen kuluttajansuoja ja että yhtiö huolehtii pelaamisen hallinnan välineistä ja jakaa veikkausvoittovaroja taiteelle, urheilulle, tieteelle ja nuorisotyöhön. Perinteinen lajivalikoima on laajentunut, ja luvassa on paljon muutakin kuin pelkkä urheilutapahtuma. Kisojen yhteydessä on tarjolla mm. Uuden liikemerkin haluttiin kuvastavan tätä yhtiön positiivista vaikutusta yhteiskuntaan. Yhtiölle rakennetaan täysin uusi brändi ja visuaalinen ilme, jotka otetaan käyttöön asteittain. maailman vuoden aLussa aloitti toimintansa uusi suomalainen rahapeliyhtiö, kun Fintoton, RAY:n ja Veikkauksen rahapelitoiminnat yhdistyivät. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta koki Veikkausnimen soveltuvan hyvin uudelle yh tiölle. Nostalgiaa ja uusia avauksia Perinteistä ja vapaata Salpausselällä Intohimotoimisto Cassiuksen tekemät julisteet Lahden kisoihin henkivät nostalgisesti vuosikymmenten takaista tyyliä. Uuden identiteetin rakentamisen taustalla on kuluttajatutkimus, johon vastasi kaikkiaan 4 300 suomalaista. Ensimmäiset elementit näkyvät jo asiakkaille. 14 1/2017 JULKAISIJA imagoskooppi Uusi rahapeliyhtiö, vanha nimi LahTi isännöi seitsemättä kertaa hiihdon MM-kisoja helmi-maaliskuussa
Medialiiton visuaalinen ilme ja logo kuvastavat moniarvoista, moniäänistä ja monikanavaista vapaata kotimaista mediaa. Osuuskuntaan voivat liittyä journalistit ja viestinnän ammattilaiset sekä myös kustannustoimittajat, graafikot, valokuvaajat ja kääntäjät. Leijona on laumaeläin, ja osuuskunnathan ovat eräänlaisia laumoja. Ilmeen on tarkoitus herättää sekä tunteita että keskustelua. Uudesta Folkin tuottamasta räväkästä ja tunteita herättävästä ilmeestä on lähes poikkeuksetta pidetty. – Tämä on tulosta intensiivisestä yhteistyöstä, jota teimme Viestinnän keskusliiton henkilöstön kanssa koko viime syksyn. Näiden etujärjestönä toimii Medialiitto, entinen Viestinnän keskusliitto, joka on uudistanut mm. visuaalisen ilmeensä. medialiitto medialiitto reserviLäisLiiTon uusi graafinen ilme pyrkii räväkkyydellä tavoittamaan nuoret suomalaiset armeijan käyneet henkilöt. JULKAISIJA 1/2017 15 imagoskooppi Teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset ja yhteisöt Tunteisiin vetoava kasvojenkohotus Työosuuskunta journalisteille Viestinnän keskusliitto uudistuu koTimaiseLLa mediaLLa on ollut vahva ja aktiivinen rooli itsenäisen Suomen satavuotisessa tarinassa. Mediakunnan logon on suunnitellut helsinkiläinen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Aiju Salminen. Palvelua voivat käyttää myös keikkatyötä sivutoimisesti tekevät, vakinaisessa työsuhteessa olevat jäsenet, myös opiskelijatai eläkeläisjäsenet. Tähän mennessä sosiaalisessa mediassa on jaettu kahta slogankuvaa, ja uusia kuvia tulee jakoon pikkuhiljaa. Mediakunta hoitaa jäsentensä laskutuksen ja byrokratian sekä tarjoaa sekä Journalistiliiton että kollegoiden tukea. toimii vapaan, kotimaisen ja laadukkaan median puolesta, kertoo Kubon luova johtaja Markus Frey. Uudistuksen toteutti Kubo Creative Agency. Reserviläisliiton uuden graafisen ilmeen on tarkoitus herättää sekä tunteita että keskustelua. Media-alalla toimii Suomessa lähes 700 yritystä, jotka työllistävät noin 22 000 henkilöä ja tuottavat 4,6 miljardia euroa liikevaihtoa vuosittain. – Suomalaiset eivät nykyään erota erilaisia maanpuolustusjärjestöjä ja -toimijoita toisistaan, vaan he sekoittavat jopa veteraanijärjestöt ja reserviläisjärjestöt keskenään, Nyberg perustelee. Logon kolme väriä viittaavat perinteiseen painettuun mediaan, läpikuultavuus ja kidepikselit taas kertovat digitaalisen maailman tärkeydestä. Työosuuskunnan takana on Suomen Journalistiliitto, joka haluaa auttaa kyseisen yhteisön avulla mm. Ulkoasun toivottiin myös erottuvan selkeästi muiden maanpuolustusjärjestöjen ilmeestä. Leijona on tietenkin myös ylväs ja juhlava eläin, logoon sopiva siis, kertoo Salminen. – Logossa oleva leijona viittaa tietenkin Journalistiliiton tunnusleijonaan. Kysymys ei ole pelkästään uudesta visuaalisesta ilmeestä, vaan myös siitä, miten Medialiitto voiTToa TavoiTTeLemaTon, journalismiin ja viestintään keskittyneiden journalistien ja viestinnän ammattilaisten työosuuskunta, Mediakunta, aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Liiton nettija somesivut ovat jo saaneet uudet kuosit, ja seuraavaksi alkaa painotuotteiden uudistus, kertoo toiminnanjohtaja Olli Nyberg. Moniarvoinen media on vaikuttanut keskeisesti maailman vakaimpiin lukeutuvan demokratian kehittymiseen. Lisäksi on käynnistynyt Facebook-markkinointi, jolla tavoitellaan 25–35-vuotiaita miehiä. Medialiiton logon kolme väriä viittaavat perinteiseen painettuun mediaan, läpikuultavuus ja kidepikselit taas kertovat digitaalisen maailman tärkeydestä.. freetyötä tekevien jäsenten asemaa työmarkkinoilla
Onneksi eurooppalainen ajattelee älykkäämmin. Kuluttajat ajattelevat esimerkiksi, ettei mainoskampanjan alla voi olla samaa tavaraa kuin normaalisti. kolumni PITÄÄKÖ TUOTEPAKKAUS olla osa mainoskampanjaa. USA:ssa peli on jo menetetty, sillä siellä pakkaukset ovat kampanjoinnin välineitä ja esimerkiksi elintarvikepakkaukset jopa vitsejä. Typografian käsikirja 192 s., 4. • puh. Sen sijaan mainonta ei määrittele tuotteen laatua kuluttajan mielikuvissa ehkä automainontaa lukuun ottamatta. Mainonta kuluttajapakkauksen kyljessä heikentää siis tuotteen makuja laatukäsitystä, vaikka tuote ei faktisesti olisikaan muuttunut. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt. tri, typograa?kko, kirjagraa?kko Typografian keskeiset kirjat Markus Itkosen taattuun tapaan Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Voiko kuluttajapakkaukseen laittaa tarjouksia. Pienenkin elintarvikealan toimijan tuotteita kun saatetaan myydä satoja tuhansia kappaleita vuodessa ja ison juomatehtaan pulloja miljoonittain. Vastuullinen yritysjohtaja ymmärtää, että parhaat brändit ovat satavuotiaita. Tuotepakkaus on luonteeltaan hienovaraisemman markkinointiviestinnän väline kuin printtitai tv-mainonta. Suomeksi sanottuna kuluttajat eivät enää usko mainontaan, mutta uskovat vielä pakkauksiin. ottamatta kannata alistaa minkäänlaiselle mainosaineistolle, ellei välttämättä halua tuhota tuotteen laatumielikuvaa. Siksi tätä kuluttajan ja tuotepakkauksen luottamuksellista, lämmintä suhdetta ei saa tärvellä. Otsikon kysymykseen vastaus on selkeä: pakkausta ei poikkeuksia lukuun Voiko pakkauksen alistaa mainoskampanjalle. painos 38 € + toimituskulut 7 € Kirjaintyypit ja tyyli 144 s. Kannattaako pakkauksen ulkoasussa jatkaa mainoskampanjan teemoja. Pakkaus on pyhä ja hyvin usein vuosia koskematon. 39 € + toimituskulut 7 € Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920—1985 208 s. Poikkeuksia tietysti on runsaasti, kuten esimerkiksi Coca Cola tai Absolut, joiden vaihtuvista pullodesigneista on tullut jo käsite. Kuluttajat määrittelevät suhtautumisensa tuotteeseen pakkauksen perusteella. MATTI REMES Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n hallituksen puheenjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. Jos yrityksen strategiaksi on valittu nopea ja näyttävä markkinoille tulo ja yhtä nopea poistuminen, niin toki jokainen saa tuhota tuotteensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Tutkimusten mukaan tuotteen uskottavuus kärsii merkittävästi, jos esimerkiksi keksipakkaukseen laitetaan vaihtuvia mainonnallisia iskulauseita ja tarjouksia. Koska tuotepakkauksen levikki ja näkyvyys ovat usein varsin suuria, on houkuttelevaa viedä mainoskampanjan teemoittelu kuluttajan mukana kotiin pakkauksen kyljessä. Koska mainonnan tehokkuutta mitataan usein vain lyhyellä aikaperspektiivillä, voi yritys saada virheellisen käsityksen siitä, että hetken vitsi purkin kyljessä on kannattavaa. 41 € + toimituskulut 7 € Markus Itkonen tait. Perinteisesti kuluttajapakkausta ei alistettu markkinointiviestinnän välineeksi
Nitova Oy | nitova.fi | 040 776 5905 | nitova@nitova.fi | Sorvaajankatu 15, 00880 Helsinki Stressitöntä sitomopalvelua sinulle Laadukkaasti ja luotettavilla aikatauluilla Nitova on monipuolinen jälkikäsittelyn yhteistyökumppani Tarjoamme painotaloille liimanidonnan ja wiresidonnan ohella arkintaitot, postitukset, liitteytykset sekä yksittäiskelmutukset luotettavilla aikatauluilla ja laadukkaasti. Liimanidonnassa käytössämme on kaksi nykyaikaista teholinjaa, joista toiseen on yhdistetty online-postitus ja viisi liiteasemaa sekä yksittäiskelmutus. Wiresidonnassa kalenteriautomaatilla hoituvat suuretkin painokset. Lue lisää osoitteesta: nitova.fi Asiantuntijamme palvelevat sinua kaikissa sitomopalveluun liittyvissä kysymyksissäsi: 040 776 5905 050 563 6145 nitova@nitova.fi Pyydä tarjous tai kysy lisää!
3. Painetun kirjan eräs vahvuus on siinä, että kirja on tuote ja esine, jota voi koskea. Lehden lisäksi Monoclella on myös oma radioasema ja hyvin toimitetut nettisivut. 2. – Esimerkiksi Facebook tuottaa oman henkilöstölehtensä paperille, ja luksusshoppailijoiden nettikauppa Net-a-porter tekee tiivistä yhteistyötä Vogue-lehden kanssa. Laadukasta sisältömarkkinointia. 6. Lintulahden teesit: 8 × PRINTIN PALUU. Digitaalisen e-kirjan osuus globaaleista kirjamarkkinoista näyttää jäävän keskimäärin kolmasosaan kirjamarkkinoista. Lintulahtea oli pyydetty puhumaan marraskuun Mediapäiville aiheesta ”Printin paluu”. 5. Lintulahti mainitsee trendistä kaksi esimerkkiä: Fantastic Manin tai sisustuslehti Apartementon. Myös perinteisten sanomaja aika kauslehtien tekeminen kannattaa, mikäli kustantajien liiketoimintamalli perustuu useampiin tulovirtoihin. Ne tavoittavat lukijakuntansa hyvin. Ne eivät esimerkiksi tiedä, mitä ihmiset ajattelevat, pelkäävät tai tuntevat. Asiakasviestintä luottaa printtiin. Sisältömarkkinointiin kallellaan olevilla aikakauslehdillä näyttää myös olevan kysyntää, hyvinä esimerkkeinä lifestylelehti Monocle tai Wired. 1. – Esimerkiksi painettu kirja pitää jatkuvasti pintansa, ja niinpä esimerkiksi verkkokirjakauppa Amazon perusti perinteisen kirjakaupan Seatleen Yhdysvaltoihin. Kirja pitää pintansa. 4. Painettu kirja on esine – Olen huomannut mediaurani aikana, että yritykset eivät tunne asiakkaitaan tai lukijoitaan. 18 1/2017 JULKAISIJA V aikka LinTuLahTi onkin viime vuodet tehnyt töitä lähinnä yritysten digitaalisen sisältömarkkinoinnin parissa, tuntee hän perin juurin myös painetun median tekemisen tavan aiemmista työpaikoistaan perinteisissä mediayhtiöissä. Digi löysi printin Eräänä printin kannalta hyvänä trendinä Lintulahti pitää sitä, että digijätit tai muuten digitaalisesti toimivat yritykset ovat löytäneet printin. Proamatöörien rakkaudella. Olennaista lehdissä onkin korkea laatu eikä niinkään ilmestymismäärä. – Tätä kirjan esineluonnetta on aliarvostettu, Lintulahti sanoo. Digi hajoaa, painettu kokoaa yhteen Myös entistä laadukkaampia uusia lehtiä syntyy Lintulahden mukaan jatkuvasti. Teksti Tiina Ruulio Brittiläisellä tyylilehdellä Monoclella on mennyt varsin hyvin koko olemassaolonsa ajan viimeiset 10 vuotta. – Printti on usein kokoava media, kun taas digi hajoaa moneksi mediak si. 8. Ne saattavat ilmestyä entistä harvemmin, vain pari kertaa vuodesta. Pyyntö oli tullut miehelle pienenä yllätyksenä, vaikka Kubo onkin suunnitellut Mediapäivien järjestäjän, entisen Viestinnän Keskusliiton ja nykyisen Medialiiton visuaalisen ilmeen uutta logoa myöten. Digijätit löysivät printin. Harvemmin mutta paremmin. Välittämisen tunne ratkaisee. Lintulahti tunnistaa nykymenossa useampiakin trendejä, jotka osoittavat, että painettu media ei ole kuolemassa vaan itse asiassa toipumassa digishokistaan. Printti kuolee jos se ei tunne lukijoitaan – Jos asiakkaita ei tunneta, printti kuolee ja Trumpit nousevat valtaan, latasi Kubo Creative Agencyn luova johtaja Matti Lintulahti Mediapäivillä poikkeuksellisen räväkästi. 7. Vielä vuonna 2013 hän teki töitä kehityspäällikkönä Sanoma Magazines Finlandissa, kunnes lähti perustamaan start-up-yritys Kubo Creative Agencyä. Haptisuus & kauneus. Samaan sarjaan kuuluvat myös Airbnb:n säännöllisesti ilmestyvä Pineapple Magazine tai perinteisen (ja palkitun) uutissivuston The Huffington Postin painettu versio. Norwegianin lentolehti, Ruka ja Pyhä -hiihtokeskusten julkaisema Nietos, Novita tai Partioaitta 365 ovat mielestäni hyvin tehtyjä asiakaslehtiä. Lehden painos on keskimäärin 81 000 kappaletta. Myös puhdas asiakasviestintä luottaa edelleen painettuun lehteen
www.papyrus.com Ensisijainen valinta laadukkaaseen kuvantoistoon AD MultiArt 220x285 Julkaisija.indd 1 2.1.2017 9:21:05. MultiArt on suunniteltu erityisesti korkealaatuisten kuvien painamiseen. Tämän lehden sisäsivut on painettu MultiArt Silk -paperille, jonka silkkimattainen pinta saa nelivärikuvat näyttämään kiiltävämmiltä kuin tekstialueet. MultiArtilla on sellaiset tekniset ominaisuudet, jotka tuovat esiin luonnolliset värit, erittäin tarkat yksityiskohdat ja vahvan kontrastin. MultiArt tarjoaa erinomaista kuvantoistoa kolmella eri pintavaihtoehdolla: Gloss, Silk ja Matt. Saat korkealuokkaisen painotuloksen – hyvän luettavuuden ja erinomaiset kuvat. Hyvän kiiltokontrastin ansiosta kuvat ja teksti saadaan täydelliseen sopusointuun
Niiden pitäisi tukea toisiaan. Markkinatrendit usein yliarvioivat uusien teknologioiden kuten inkjet jalkautumista oikeaan tuotantoon. Digitalisaation tuoma muutos on ollut viime vuosina todella nopeaa. Mielestäni offsetin ja digin vastakkainasettelu on turhaa. He eivät tunteneet toisiaan aikaisemmin, vaikka samalla alalla ovatkin. Sen jälkeen projektit ovat vaihtuneet monta kertaa. Otetaan esimerkiksi nanoteknologiaan keskittynyt Landa. taan. Samaan aikaan aliarvioidaan tulevaisuuteen katsomisen merkitystä. Olennaista tietysti on, että suurin osa asiakkaista ei huomaa tai edes välitä, millä teknologialla työt paineAjan hengessä Joonas Kaminen ja Vesa Ristola tapasivat Helsingissä ja keskustelivat graafisen alan nykypäivästä, tulevaisuudesta, mahdollisuuksista ja vaikeuksista. Vesa Ristola: Se, että osakkeenomistajat pitävät digitaalisuudesta, on vaikuttanut digihypetykseen. Digitaalisesta painamisesta … Joonas Kaminen: Digipainaminen on ollut jo vuosia useiden painojen tärkeä tai tärkein osa liiketoimintaa. Teksti Tiina Ruulio Kuvat Raimo Bergroth. Digillä on myös ongelmansa. Lisäksi Kamisen perheellä on oma perheyritys Seinäjoella, jossa Joonaskin on ollut mukana aikaisemmin. 20 1/2017 JULKAISIJA K UMMATKIN MIEHET ovat tehneet töitä useammassa alan yrityksessä, Joonas tällä hetkellä Konica Minoltalla ja Vesa Agfa-Heidelbergilla ennen tuoretta eläkkeelle jäämistään. Viime Drupassa nähtiin sekin, Joonas Kaminen (vas.) ja Vesa Ristola tapasivat Helsingin Lauttasaaressa keskustellakseen graafisen alan tulevaisuudesta. Se toi Drupaan uuden teknologiansa vuonna 2012. Digin suhteellinen painoarvo on vielä vähäinen koko bisnekseen nähden
Asiaa ei voi silti yleistää. Baltiasta ja Puolasta … Vesa: Baltian ja Puolan hintoja eivät selitä raaka-aineiden tai koneiden halvemmat hinnat. Niissä tuoteryhmissä, joissa hinnat ovat alhaalla, kannattaa keskittyä tuotannon tehostamiseen ja volyymin tavoitteluun. Nyt viimeistään pitäisi katsoa, kuka osaa tehdä mitäkin hyvin. Väärällä liimalla oleva tarra ei pysykään tuotteessa kiinni, jolloin sylissä on reklamaatio, tyytymätön ja pahimmillaan entinen asiakas. Ollaan allergisia ajatukselle, että osa töistä teetettäisiin alihankintana. Tällöin voidaan esimerkiksi keskustella yhdessä tulevista investoinneista: toinen panostaa esimerkiksi tehokkaaseen suurkuvatuotantoon ja toinen suurivolyymiseen arkkituotantoon. Hinnat putoavat, volyymit laskevat … Vesa: Suomessa on yhä edelleen paljon painotaloja, jotka yritettävät tehdä kaiken itse tyyliin vähän sitä ja vähän tuota. Kun yhteistyön tekeminen on jatkuvaa ja homma alkaa pelittää, voi toiseen luottaa ja syntyy synergiaa. Myyntipuolen pitäisi osata kertoa loppuasiakkaille konkreettisesti, miten nämä hyötyvät uusista ratkaisuista. Esimerkiksi EU:ssa ei ole minkäänlaisia suojelunormeja nanon varalta. Kirjojen painosten pieneneminen nopeuttaa muutosta. Joonas: Loppuasiakasta ei voisi vähemmän kiinnostaa, kuka painotuotteet on loppupelissä tehnyt, kunhan ne on tehty hyvin. Vesa (huumorilla): Luutuneita näkemyksiä riittää. Vesa: Kohta ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa B2-formaatti kannattaa painaa jo digillä eikä offsetilla. Itosaaminen ja sen tuomat uudet asiakaslähtöiset sovellukset sekä tehokkaampi tuotannon kulku ovat ”must” lähitulevaisuudessa. Ajan hengessä on oltava mukana, vaikka ei lähtisikään kokeilemaan kaikkea uutta aivan heti. Silti todellisia kumppaneita on vähän, vaikka esimerkiksi asiakkaiden kokonaispalvelu voitaisiin hoitaa yhteistyökumppanien avulla. Se on muuttanut työn tosi tylsäksi viime vuosina. Ymmärrän hyvin Bookwell Digitalin uutta digi-investointia Juvalle, varsinkin kun ohjelmistopuoli ja logistiikka on mietitty valmiiksi. Vähänkin isommilla firmoilla on se etu, että ne voivat kokeilla uusia asioita projektiluonteisina juttuina. Esimerkiksi Fespa ei ole koskaan turha käynti offsetpainolle. Siitä saattaa tulla vielä iso työsuojeluja terveyskysymys. Monet odottavat edelleen sitä, että hinnat lähtevät nousuun. Harhainvestointeihin ei useimmilla ole varaa. Uudistushenkeä … Joonas: Uudistushalua näkyy nuorissa yrityksissä, jotka kokeilevat crossmediaa, digiä ja osaavat ottaa uusia asioita irti offsetista. Sopivan tarran valitseminen lähtee asiakkaan tarpeesta ja käyttökohteesta. Joonas: Graafisen alan ihmiset tapaavat paljon toisiaan messuilla, jolloin puhutaan, että voitaisiin tehdä ehkä jotain yhdessä. Ei ole mitään järkeä, että kaikilla pienillä ja keskisuurilla painotaloilla on samat laitteet, joilla tehdään samantyyppisiä töitä. Jos vaikka saman alan naapuriyrittäjä hankkii hienon uuden auton, ei siltä voida tilata alihankintana mitään, koska hänellä menee ilmeisesti muutenkin liian hyvin. Myyjän pitäisi aina osata kysyä asiakkaalta, miksi tämä haluaa juuri tällaisen tuotteen, mihin se tulee ja miten sitä käytetään. Jos pyrkii tekemään parasta, tekee se omasta työstä paljon mielenkiintoisempaa ja todennäköisesti tuottavampaa. Mutta eivät ne nouse enää ikinä. Ihmettelen silti sitä, että digipainamisen mahdollistavaa personointia käytetään vielä yllättävän vähän. Kun pienempi yritys lähtee tekemään vaikkapa roll-uppia kerran viikossa, menee siihen aikaa ja vaivaa sen sijaan, että tämä pyytäisi tuotteen tähän erikoistuneelta kumppanilta yhdellä puhelinsoitolla. Joonas: Selvää on, että peruskirjapainobisnes on helisemässä. Myyntivoimaa tarvittaisiin ylipäätään. Vesa: Mutta kun aina on tehty näin on melko yleinen vastaus sille, kun ehdottaa yritykselle muutoksia. Jos tekee halvinta, menee koko työ harmaaksi puuroksi eikä hintojen aleneminen lopu koskaan. Joonas: Asiakkaan pitäisi olla kaiken keskiössä ja ohjata investointipäätöksiä. Laitteiden EU-tuet ovat – Suomessa on yhä edelleen paljon painotaloja, jotka yrittävät tehdä kaiken itse tyyliin vähän sitä ja vähän tuota. Halvin on se, joka ottaa vain tilauksia vastaan. Ollaan allergisia ajatukselle, että osa töistä teetettäisiin alihankintana, sanoo Vesa Ristola.. Paras on se, joka panostaa asiakkaisiinsa ja myyntiin. Ja joku toinen voisi keskittyä puhtaan bulkin tehdasmaiseen painamiseen isoilla koneilla automaattisesti. Vesa: Kun asiakas hakee aina halvinta, on erilaisten kokonaispakettien tai palveluiden myynti mahdotonta. Töitä vahditaan mustasukkaisesti. Eli se, joka osaa tehdä esimerkiksi vaativia efektejä, erikoistuisi siihen. Esimerkiksi tarrapuolella on käytössä kymmenittäin erilaisia liimoja. Olen ymmärtänyt asian niin, että painotalojen asiakkaiden aineistot eivät vielä veny tähän. Jos ei muuta, niin messuilla kannattaa yhä käydä. Joonas: Painotalon kannattaisi miettiä, haluaako se olla kaupungin paras vai halvin. JULKAISIJA 1/2017 21 ”Kohta ollaan tilanteessa, jossa B2-formaatti kannattaa painaa jo digillä.” kuinka täydellisesti suojautuneita olivat Landan näyttelyä purkaneet asentajat. Esimerkiksi mainospainotuotteissa on hintakulma toisenlainen jos yritys on panostanut myyntiin ja asiakaspalveluun sekä pyrkii kehittämään asiakkaidensa markkinointia
Konica Minolta Business Solutions Finland Oy – Selvää on, että peruskirjapainobisnes on helisemässä. Sen jälkeen huolto maksaakin aivan hirveästi. Se helpottaa kulujen arviointia. Huoltosopimuksista ja investoinneista Joonas: Vaikka huoltosopimuksia kritisoidaankin, on digilaitteissa käytetty klikkipohjainen huoltosopimus selkeä ja läpinäkyvä. Myyjiltä vaaditaan tänä päivänä luovuutta ja kykyä kertoa erilaisista mahdollisuuksista ja miten ne vaikuttavat asiakkaan liiketoimintaan. Sitä ei ole Suomessa aina oivallettu. Esimerkiksi mainospainotuotteissa on hintakulma toisenlainen, jos yritys on panostanut myyntiin ja asiakaspalveluun, ja pyrkii kehittämään asiakkaidensa markkinointia, kertoo Joonas Kaminen.. Esimerkiksi Englannissa 100 hengen painotalo otti kaikki työntekijät omistajaksi. Työnkulkua ja automaatiota Joonas: Moni yritys junnaa paikallaan eikä todellisia steppejä oteta, vaikka esimerkiksi messuilta haetaan uusia ideoita. Painajien palkatkin alkavat olla esimerkiksi Virossa yllättävän hyviä. Kun investointeja mietitään liian kauan, ollaan suossa ja kilpailukyky kärsii. Kiireessä syntyy hässäkkää, jonka seurauksena tuleekin paljon virheitä. Tämä toki vaatii taas myyntivoimaa ja suunnitelmallisuutta. Kun ei automatisoida, tulee säätöä, makkelia, aikataulut eivät pidä, asiakkaat reklamoivat ja tuotot pienenevät. Vesa: Valitettavasti graafisella alalla on paljon yrityksiä, jotka ovat ajat sitten hukanneet tulevaisuutensa. Konetta hoitaa kummassakin tapauksessa yksi mies, joten palkka ei eroa selitä, vaan käyttötunnit. Kun asiakkaita on ns. Vesa: Uusi offset saattaa helposti nostaa kapasiteetin 2,5-kertaiseksi. Vain kannattavat yritykset kiinnostavat yrityskaupoissa. Siitä tilanteesta ei nousta enää millään eikä yritys kiinnosta ketään muutakaan ostomielessä. Fakta on kuitenkin se, että manuaalinen työ on yleensä se kallein osa prosessia. Joonas: Tehokkuus vaatii automaatiota. On investoitu isoihin koneisiin, mutta sitten toiminnanohjaus maksaakin yhtäkkiä liikaa. Joonas: Jos digikone ostetaan alun perin vaikkapa viideksi vuodeksi, käytetään sitä helposti jopa kolme vuotta sen jälkeenkin vaikka laitteella on tietty käyttöelinkaari. Uusi kone tekee samalla 2–3 vanhaa konetta tarpeettomaksi. Vesa: Ihminen vie auton huoltoon kiireen vilkkaan kun määräaikaishuollon aika tulee. Se on edelleen niiden vahvuus. tarpeeksi, homma jämähtää. Joonas: Graafiselle alalle pitäisi saada start-up-firmojen joustavuutta ja paikallista sopimista. Toisin on offsetpainoissa, kun koneiden huoltamisesta voi pamahtaa yllättäen 20 000 euron lasku. Vesa: Perheyrityksissä on jo joustettu aina. Pienenkin yrityksen kannattaisi pysähtyä hetkeksi ja miettiä, missä mennään ja sen jälkeen tehdä oikea liiketoimintasuunnitelma ja strategia. Otetaan esimerkki: Samanlaisella B2-painokoneella painava yritys hankkii Virossa 20 000–25 000 painolevyä vuodessa ja vertailukelpoinen suomalainen 5 000–6 000 painolevyä. Tulos parani huimasti. Jos yritys hankkii vaikka arvokkaan tasotulostimen, täytyisi keskittyä myymään sen tuomia uusia sovelluksia ja tuotteita, joita ei välttämättä muualla tehdä. Myyntivoimaa lisää … Joonas: Yleensä uusasiakashankinta aloitetaan aina vauhdikkaasti. Vesa: Myös toiminnanohjausjärjestelmien etuja ei ole oivallettu isoissakaan taloissa. Se, miten työnkulku menee, flow, on aivan retuperällä. Kun ajatellaan loppuasiakasta, eikö olisi parempi tarjota parasta laatua ja nykyaikaisimpia tuotteita ja pitää samalla omat tuotantokustannukset kilpailukykyisinä. Painotaloissa on siirrytty systeemiin, jossa suoritusporras ottaa vastuuta asioista. Myös positiivista asennetta tarvitaan. Eroja tulee ennen kaikkea työvoiman joustavuudessa, jonka avulla saadaan käyttöasteet ylös. Moni hyvä ajatus jää vain ideatasolle tai puolitiehen, koska suunnitelmallisuus uupuu. Painokoneet eivät usein sen jälkeen kuulu aidosti kenenkään vastuulle. Pitää keskittyä omaan liiketoimintaan eikä rönsyillä sinne tänne. 22 1/2017 JULKAISIJA loppuneet. Näissä taloissa käy aidosti sääli työnjohtoa. Kannattaa muistaa, että eri teknologiat eivät ole huoltojen suhteen suoraan verrannollisia. Mutta yrityksen painokonetta ajetaan ilman huoltoa kunnes tulee stoppi. Automaation tuomaa rahallista hyötyä ei hahmoteta, koska menee oma aikansa ennen kuin hyödyt alkavat konkretisoitua. Vesa Ristola 1970-luvulla Foto-Set, Helsingin Sanomat Sanomalan paino 1980-luvulla osakkaana Mainoslatomo Graphic Team, Kirjatarvike Oy, Lithorex Oy 1990-luvulla Helsinki Point Corner, Graphic Metal 2000-luvulla Agfa Graphics 2010-luvulla Agfa Graphics, Heidelberg Joonas Kaminen 2008–2010 Kopiokeskus EPKK Oy – oman perheen yritys 2010–2012 Opastemestarit Oy 2012–2013 Grafilo Oy 2014–2016 EPKK Oy 2016
Verkossa uutisoimme päivittäin osoitteessa pmlehti.fi. Sivusto ja viikottainen Packnews-uutiskirje kertovat sinulle mielenkiintoisen pakkausalan puheenaiheet. Viime vuonna aloitimme myös pakkausalan uutisoinnin osoitteessa packnews.fi. Tilaa Print&Media osoitteessa pmlehti.fi/lehtitilaus. Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Investoi tietoon Print&Media on lunastanut paikkansa Suomen seuratuimpana graafisen viestinnän mediana. PRINT&MEDIA JA PACKNEWS – SUOMEN JOHTAVAT GRAAFISEN VIESTINNÄN JA PAKKAUSALAN MEDIAT. Packnews-osio löytyy myös painetusta Print&Media -lehdestä
Sen sijaan mediaalan tai graafisen alan yritykset ottavat kasvuyrittäjyyden uralla vasta ensiaskeleitaan. SA M U LI PE N TT I 24 1/2017 JULKAISIJA. Teksti Tiina Ruulio Meillä on nyt Slush Jotkin viestintätoimistot kuten suomalaiset Miltton tai Ellun Kanat alkavat olla jo puhtaita kasvuyrityksiä
Tunnelma oli dramaattinen: mustaa, savua ja tulta. Microsoft Venturesin johtaja Nagraj Kashyap kertoi Slushin Green Stagella, että yhtiö aikoo aktivoida sijoitustoimintaansa myös Euroopassa. Slushin päälavalla, Founder Stagella, pidetyt puheenvuorot olivat tietysti toinen juttu. Slush-ideologian pohjimmainen sanoma on lopulta yksinkertainen: se auttaa kasvuyrityksiä ja niiden tiimejä menestymään tarjoamalla ainutkertaisen mahdollisuuden esitellä itseään (pitchaaminen), tavata ympäri maailmaa Helsingin Messukeskukseen saapuneita sijoittajia ja mediaa sekä muita kasvuyrittäjiä. Erityisen paljon Slushiin oli saapunut sijoittajia, yhteensä 1 146 – osa heistä suoralla Finnairin lennolla, ns. Vain yksi kymmenestä onnistuu Poikkeuksen hypetyksestä teki Spotifyn perustajan Daniel Ekin, Supercellin toimitusjohtajan Ilkka Paanasen ja Skypen kehittäjän Niklas Zennströmin keskustelu epäonnistumisista. Slush on myös konkretiaa Jotain ylimääräistä oli ilmassa jo ennen Slushia, kun sekä kiinalainen yrityshautomo Techcode että Microsoftin IoTyrityshautomo (IoT, esineiden internet) ilmoittivat aloittavansa toimintansa Suomessa, Microsoft jo vuoden 2017 alkupuolella. – Kymmenestä start-upista vain yksi onnistuu. Tämä on todellista Slush-konkretiaa. Mediayhtiöitä ei esiintymislavoilla tänä vuonna näkynyt. Suomalaiset kasvuyritykset ovat tästä potista napanneet noin 200 miljoonaa, Slushista arvioidaan. Sanoma kuitenkin esiintyi Slushin näyttelyalueella. Slushin ensimmäisen päivän iso nimi oli yhdysvaltalainen pääomasijoittaja ja miljardööri Chris Sacca, jota Vuodesta 2008 järjestetty kansainvälinen teknologiaja kasvuyritystapahtuma Slush veti Messukeskukseen noin 17 500 kävijää 120 eri maasta. SA M I H EI SK A N EN. ”Meillä oli Nokia, nyt meillä on Slush”, kuultiin Slushin aikana monta kertaa. Siksi päätin toimia päinvastoin Supercellissä, jossa luovuus on keskiössä ja jota kaikki muu toiminta palvelee. Heitä kutsutaan leikkisästi teknologiasektorin kolmeksi muskettisoturiksi. Hengailuakin tarvitaan Erityisen paljon Slushiin oli saapunut sijoittajia, yhteensä 1 146 – osa heistä suoralla Finnairin koneella, Dollarijumbolla, Kalifornian Silicon Valleystä. On oikeastaan nurinkurista, että tällaisissa tapahtumissa on mukana vain menestyjiä, sillä todellisia sankareita minulle ovat epäonnistujat, jotka lähtevät uudelleen yrittämään jotain toista ideaa, sanoi Ilkka Paananen. – Onnistuimme tappamaan luovuuden liialla organisoinnilla. Dollarijumbolla Kalifornian Silicon Valleystä. Slushin teknologiakumppani, laitetoimittaja Ricoh Finland oli puolestaan toimittanut Slushiin kokonaisvaltaiset infonäyttöratkaisut, joiden avulla Slush viestitti 17 500 kävijälle tapahtuman aikatauluista. Paanasen pahin epäonnistuminen liittyy 2000luvun alussa pelitalo Sumeaan, jonka hän sittemmin myi Digital Chocolatelle. Kaikki kolme teknologiagurua kertoivat uransa aallonpohjista. Slushin järjestäjien mukaan viimeisten kolmen vuoden aikana tapahtumassa järjestetyt tapaamiset ja kontaktit ovat johtaneet noin 500 miljoonan euron sijoituksiin. Niissä markkinoitiin, luotiin ehkä utopistisiakin tulevaisuuden visioita ja jätettiin ongelmat hetkeksi sivuun. JULKAISIJA 1/2017 25 J OULUKUUN ALUSSA toteutettu teknologiaja kasvuyritystapahtuma Slush Helsingissä osoitti jälleen kerran voimansa sekä laadussa että kävijöiden määrässä
Muita edellä Toinen maailmankuulu sijoittaja Steve Jurvetson DFJ:stä on sijoittanut yrityksiin kuten D-Wave, Planet, SpaceX, Synthetic Genomics ja Tesla Motors. Hän oli aikoinaan Hotmailin alkuperäisiä sijoittajia. Twitteriin, Uberiin ja Instagramiin. HP:llä, Applella ja NeXT Softwarella. Sanoisin, että olemme vedenjakajalla uuden ja vanha talouden välissä esimerkiksi syväoppimisen ja robotiikan sovellusten avulla. Hän haluaisi olla muuttamassa vanhaa teollista kulttuuria. Jurvetson teki uraa aiemmin mm. Jurvetson puhuukin beyond engineering -ajattelusta, jossa synnytämme enemmän uusia asioita kuin juuri sillä hetkellä ymmärrämmekään. sähköautoja valmistavan Tesla Motorsin ja avaruusyhtiö SpaceX:n hallituksissa. Minua tarvitaan lähinnä siihen (rahojen lisäksi), että pystyn kertomaan yrityksestä ulospäin laajemmin kuin he itse. – Oma sijoittajan urani alkoi nollasta, siitä että autoin muita yrityksiä ilmaiseksi. 26 1/2017 JULKAISIJA haastatteli palkittu suomalainen ohjelmoija ja lastenkirjailija Linda Liukas. ”On yllättävän paljon teknoyrityksiä, jotka eivät pysty kommunikoimaan kovin hyvin” JU SS I H EL LS TE N. Tai laajemmin ottaen empaattisuutta tai humanistista elämänasennetta. Hän haluaa auttaa sijoituskohteidensa tiimejä henkilökohtaisesti. Sacca on sijoittanut rahojaan mm. – Uskon, että yrittäjät voivat muuttaa paljon asioita maailmassa niin halutessaan. Sacca ei pidä siitä, että teknologia-alalle on syntynyt nuorten ihmisten monoliittinen kulttuuri, johon ei liity hanttihommien tekemistä, ulkomailla hengailua tai vaikkapa vapaaehtoistyön tekemistä. Toivoisin teknologia-alalle enemmän tällaista henkeä. – Olen sitä mieltä, että yhtiöt, joilla on jokin syvempi motiivi toiminnalleen kuin rahanteko, tuottavat enemmän arvoa, hän sanoo. Eräänä tulevaisuuden visiona hän mainitsee satelliitteihin perustuvan todellisen skynet-teknologian, joka vie nopean maailmanlaajuisen internetin avaruuteen. syväoppimiseen, kaupalliseen avaruusteknologiaan, synteettiseen biologiaan, genomiikkaan, robotiikkaan ja kestävän kehityksen liikenneratkaisuihin. On yllättävän paljon teknoyrityksiä, jotka eivät pysty kommunikoimaan kovin hyvin. Sacca on tottunut uransa aikana sanomaan ”ei” satoja kertoja päivässä. – Sijoitan yrityksiin, joilla menee hyvin jo ilman minuakin. – Se on tietysti rajoittanut jonkin verran sitä, missä yritykset voivat sijaita. – Voi hyvinkin olla, että skynetin toiminta alkaa noin viiden vuoden kuluttua. Virolaistaustainen Jurvetson pitääkin epäsovinnaisista start-upeista, jotka ovat keskittyneet mm. Forbesin parhaiden teknologiasijoittajien listalla mainittu Jurvetson hakee sijoituskohteiksi teknologiayhtiöitä, jotka ovat alallaan muita edellä. Tällä hetkellä Jurvetson istuu mm. – Kukaan ei yleensä usko, että minulla ei ole koskaan ollut toimistoa tai assistenttia, kertoo Silicon Valleyn ulkopuolelle vuoristoon muuttanut Sacca
Autotien tuotepäällikkö Eero Laitila vertaa chat-keskusteluun liitettyä keinoälybottia lapseen, joka oppii jatkuvasti uutta ja parantaa esimerkiksi tekstintunnistusta. TIINA RUULIO Keinoäly tulee IB M IBM Watson logo. Avoinna: Pe klo 12–18* (GoExpo klo 12–20), la klo 10–18, su klo 10–17, *ammattilaisille pe klo 9–12. Esimerkiksi Aasiassa suositun WeChat-pikaviestimen rajapintakehitys keinoälyn avulla on mahdollistanut useiden verkkokauppojen toteuttamisen suoraan pikaviestimessä. Maailmalla on hänen mukaansa jo esimerkkejä kognitiivisista eli oppivista järjestelmistä. Valvio sanoo, että tekoälyn avulla mainoksista voi tulla itseoppivia eli aktiivisia, jolloin mainontaa voidaan yksilöidä paremmin kuin ennen. jouLukuussa saimme uutisen siitä, että Autotie.fi-autoportaali on julkaissut Suomen ensimmäisen Facebook Messenger -keinoälybotin, joka ymmärtää käyttäjän hakukomentoja kuten auton merkin, mallin, hinnan tai ajetut kilometrit ja palauttaa suoraan chattiin kuvallisia hakutuloksia. Ne keräävät dataa ja kokemuksia ja oppivat kerätyistä tiedoista. Muun muassa Toyota ja muutamat Unileverin brändit ovat käyttäneet niitä. Perjantai-iltapäivällä runsaasti ohjelmaa luontokuvauksesta. Tämän hetken tunnetuimpia keinoälyjärjestelmiä on IBM:n Watson, IPSoftin Amerlia, Applen Siri, Microsoftin Cortana ja Googlen Assistant. Botti on lyhenne sanasta robotti ja tarkoittaa tietokoneohjelmaa, joka osaa toimia itsenäisesti sille määriteltyjen toimintaohjeiden mukaan. Tutustu näytteilleasettajiin, ohjelmaan ja valokuvanäyttelyihin osoitteessa kuvamessut.com. Lataa Messukeskus-appi älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi! Tule, tutustu, testaa, opi ja tee hankintoja. Liput: 16/10/36 € kun ostat liput ennakkoon verkkokaupasta viimeistään 16.3. Watsonin teknologia kosketti viime vuoden loppuun mennessä satojen miljoonien ihmisten elämää, sanoi puolestaan IBM World of Watson -tapahtumassa marraskuussa puhunut IBM:n toimitusjohtaja Ginni Rommetty. Alan suurin tapahtuma tarjoaa laajan kattauksen kuvauksesta. Löydät messuilta mm. Tekoälyä ja sen ratkaisuja kehittävän IBM Suomen uusi markkinointija viestintäjohtaja Susa Valvio uskoo myös tekoälyn muuttavan markkinointia. Esillä on kaikki kevään kovimmat uutuudet sekä kymmeniä ajankohtaisia puheenvuoroja neljällä eri lavalla, workshopissa ja näytteilleasettajien osastoilla. shop.messukeskus.com Tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta 18/11/39 € 17.–19.3.2017 Messukeskus Helsinki FILLARI BALL SPORTS KUNTO GOLF HORSE FAIR OUTDOOR KUVA & KAMERA KUVA&KAMERA Yhteistyössä: LUENNOT | TIETOTEKNIIKKA | VALOKUVANÄYTTELYT | KUVATUOTTEET JA -PALVELUT | TULOSTUS | KUVANKÄSITTELY | VALOJA VIDEOKUVAUS. Konsta Punkan ja Mikko Lagerstedtin valokuvanäyttelyn. Keinoäly tulee ajan myötä ajankohtaiseksi myös niille painotaloille, jotka hakevat uutta liiketoimintaa esimerkiksi big dataan perustuvasta markkinoinnista. Lisäksi maailmankuulu Luontokuvaaja Jose B Ruiz esiintyy perjantaina ja lauantaina. Keinoäly ja robotiikka olivat myös läsnä vahvasti tämän vuoden Slush-tapahtumassa Helsingissä
TI IN A RU U LI O. – Monet yritykset ymmärtävät jo, että lisätty todellisuus ei ole jokin erillinen markkinointijuttu, vaan sen tiedetään tuovan selvää konkreettista lisäarvoa tuotteelle ja brändille, sanoo Kieswetter. Suomeen Augmented Printin sanomaa toi Christian Kieswetter Konica Minoltan Business Innovation Centeristä Englannista juuri ennen joulua. Konica Minolta tarjoaa tänä päivänä erilaisia työkaluja lisätyn todellisuuden tekemiseen: kyse on mobiilisovelluksesta sekä sisällönhallinnan ja -tuottamisen työkaluista. Kyse on samalla brändien vahvistamisesta ja pyrkimisestä lähemmäs asiakasta. Uusien lisätyn todellisuuden (AR eli Augmented Reality) ratkaisujen tarkoituksena ei ole korvata paperia ja printtiä, vaan tuoda alan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kertoo Suomessa käynyt Christian Kieswetter Konica Minoltan Business Innovation Centeristä Englannista. Verkossa voi olla kyse esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, webin sisällöistä tai verkkokaupasta. Business Innovation Center on keskittynyt nimensä mukaan innovaatioihin, joita kehitellään yhdessä start-upyritysten kesken. Teksti Tiina Ruulio Innovation Centerin keskiössä ovat tulevaisuuden työpaikkoihin, terveydenhoitoon, informaatioon ja dataan sekä koneisiin ja päätelaitteisiin liittyvät innovaatiot. Lisätyn todellisuuden printti Lisätyn todellisuuden ja painamisen sovelluksia (tai palveluja) on jo tehty etiketteihin, pakkauksiin, markkinointimateriaaleihin, mainoksiin, tuotekatalogeihin jne. Konica Minolta on myös investoinut useisiin start-upeihin. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että media, mainonta ja markkinointi hakevat jatkuvasti uusia tapoja yhdistää verkkoja painettuja sisältöjä. Toimipaikkoja on neljä: Piilaakso, Lontoo, Singapore ja Tokio. Se voi olla vaikkapa painettu viinipullon etiketti, joka näyttää normaalilta painetulta etiketiltä paitsi että etiketin takaa löytyy lisätyn todellisuuden elementtejä, jotka avautuvat älykännykän avulla. Sovelluksiin voidaan liittää esimerkiksi erilaista digitaalista sisäl töä, kuponkien keräämistä, koodeja, sosiaalisen median kampanjoita, pelejä, paikannukseen perustuvia palveluita, virtuaalisia näyttelytiloja ja muita virtuaalitodellisuuden ratkaisuja. – Olennaista on, että asiakkaat ovat mukana innovoinnissa alusta alkaen, kertoo Christian Kieswetter. Sovelluksia on jo paljon Uusien lisätyn todellisuuden (AR eli Augmented Reality) ratkaisujen tarkoituksena ei ole korvata paperia ja printtiä, vaan tuoda alan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jatkaa Kieswetter. Augmented Print tarkoittaa painotuotetta, jossa yhdistyy sähköinen ja painettu. 28 1/2017 JULKAISIJA T oisaaLTa esimerkiksi Konica Minolta esitteli fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistävää etikettitulostinta vuoden 2016 Drupassa
M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Lisätyn todellisuuden sovelluksia syntyy tällä hetkellä koko ajan lisää kuin sieniä sateella. Standardisovellus voi jäädä haaveeksi Kyse on kuitenkin myös siitä, miten saada ihmiset lataamaan ja käyttämään kännykkäsovelluksia, joiden avulla lisätyn todellisuuden sisällöt avautuvat, myöntää Kieswetter. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. • puh. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. • puh. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Onnistunein esimerkki tästä on viime vuoden villitsijä Pokémon Go, joka tuotti kolmessa viikossa 160 miljoonaa dollaria (154 miljoonaa euroa) omistajilleen Nianticille, Pokémon Companylle ja Nintendolle. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. – Uskoisin, että seuraavan puolentoista vuoden sisällä jollain isolla kännykkävalmistajalla on jo tarjota oma lisätyn todellisuuden AR-standardi, sanoo Kieswetter. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Yhdestä ja yhtenäisestä lisätyn todellisuuden standardista lienee turha unelmoida. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. • puh. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. • puh. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. • puh. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Sen paremmin Samsung kuin Applekaan ei ole silti toistaiseksi pystynyt tuomaan kännyköihinsä valmiiksi integroitua sovellusta, joka avaisi valtaosan lisätyn todellisuuden sisällöistä. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. • puh. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Virtuaalitodellisuudessa mennään lisättyä todellisuutta pidemmälle. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. • puh. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Investointipankki Goldman Sachsin arvion mukaan VR-toimialan arvo vuonna 2025 saattaa olla jopa 80 miljardia dollaria. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Virtual Reality, VR Monet isot kustantamot ovat jo kokeilleet tätä uutta tarinankerronnan tapaa, jota kutsutaan myös keinotodellisuudeksi. • puh. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. • puh. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. VR-sisältöjen tarkoituksena on usein vahvistaa fyysisen läsnäolon tuntua. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Alan kuuluisimmat esimerkit tulevat New York Timesilta ja muotija lifestylelehti InStyleltä. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Siinä käytetään vaikkapa painettuun reportaasiin yhdistettyä videota, jota katsotaan tarkoitusta varten luodun sovelluksen avulla. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Lukijat pääsivät sisään printtilehden virtuaalitodellisuuteen tilaajille lähetettyjen, älypuhelimen kanssa yhteensopivien Google Cardboard -virtuaalitodellisuuslasien avulla. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Ne eivät suinkaan ole markkinoiden parhaat VR-lasit, mutta helpot ja halvat ne ovat. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. • puh. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. • puh. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Käytännössä vaikkapa printtilehtiin liitettäviä Virtual Reality -sovelluksia luodaan ainakin alkuvaiheessa samoilla ohjelmilla, joilla tehdään mobiilipelejä. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. • puh. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Seuraava vaihe: VR-lasit Googlelta. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Itse 360-videoiden kuvaamiseen löytyy jo paljon erilaisia kameroita. • puh. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Tällaisia ohjelmia on esimerkiksi Unity 3d ja Unreal Engine. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda
VR on mielenkiintoinen alue ja tutkimme sitä. Nämä ovat kuitenkin aina tapauskohtaisia asioi ta. Markkina on kypsymässä, ja kiinnostuneita ja innokkaita asiakkaita löytyy jo. Kun asia tehdään helposti ymmärrettäväksi, se on myös helpompi ostaa. https://www.youtube.com/watch. Tarvitaan myös innovatiivisia toteutuksia. Ollaanko Suomessa asiasta vielä edes kovin kiinnostuneita (mainonta, markkinointi, media). Kyse on lisäpalveluista. Tarjoamme palveluita tällä hetkellä toteutettuna yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tähän täytyy luoda toimiva ekosysteemi. Innostus ja kiinnostus lisääntyy sitä myötä kun näyttäviä toteutuksia syntyy. Osaatteko tehdä niitä itse. Suuren massan tavoittamisen kannalta on mielestäni oleellista, että puhelimiin ja padeihin saadaan AR tuotua sisään mielellään valmiiksi asennettuna. Onko tälle markkinoita. Innostus ja kiinnostus AR:ää kohtaan lisääntyy sitä myötä kun näyttäviä toteutuksia syntyy. Entä millä teknologialla. Seuraava vaihe onkin sitten VR eli Virtual Reality -videot, joita voidaan yhdistää esim. Kuinka suuri ongelma mielestäsi on se, että kännykänvalmistajat eivät ole pystyneet luomaan lisätyn todellisuuden standardia, jotta AR-sisältöjen avaaminen olisi mahdollisimman helppoa. Väkisin näitä ei pidä yhdistää. Vaikkapa Pepsi Maxin pysäkkikamppis herättää varmasti mielenkiintoa AR:ää kohtaan. Kuinka aktiivisesti tarjoatte laajennetun todellisuuden ratkaisuja. Digiä ja printtiä ei voi yhdistää väkisin Digija printtipalveluja tuottavan Granon digitaalisen liiketoiminnan johtaja Juha Ollikainen kertoo, minkälaisia laajennetun todellisuuden palveluja asiakaskunnalle tänä päivänä tarjotaan. Kyllä digiä ja printtiä voi yhdistää toimivasti ja sitä tehdään. AR (Augmented Reality, lisätty todellisuus) on yksi markkinoinnin kanava ja toteutustapa muiden joukossa. 30 1/2017 JULKAISIJA Miten ”kypsä” markkina on painotuotteille, joissa yhdistyy sähköinen ja painettu. Erilliset apsit ovat hidaste AR:n leviämiselle. Näistä keinotodellisuuden ratkaisuista on myös maailmalla kokeiluluonteisia esimerkkejä. Palveluiden täytyy vielä kehittyä helpommin käytettäviksi ja omaksuttaviksi, jotta suuren kuluttajamassan tavoittaminen tulee mahdolliseksi. Myös printtiin pitää tuoda digitaalisuutta. printtilehteen. v=Go9rf9GmYpM&feature=youtu.be Olet puhunut laajennetun todellisuuden materiaalien tuottamisen ongelmasta ja ennen kaikkea työläydestä. Asiakkaan tarpeista rakentuu päätös siitä, mitä kanavia markkinoinnissa käytetään ja millä laajuudella esimerkiksi printti on mukana. Tällä hetkellä on helpompi löytää teknisiä alustoja kuin asiakkaan kokonaistarpeen tyydyttäviä toimijoita. Joskus digimarkkinointi toimii eri muodoissaan omillaan, joskus siihen yhdistyy luontevasti printtiä. TIINA RUULIO. G RA N O Uskotko ylipäätään siihen että digi ja printti voivat yhdistyä luontevasti. Me teemme sitä esimerkiksi kohdennetun suoran muodossa, jossa palveluun kuuluu kampanjan toimivuuden mitattavuus ja analyysi. Vaikkapa Pepsi Maxin pysäkkikamppis herättää varmasti mielenkiintoa, sanoo Granon digitaalisen liiketoiminnan johtaja Juha Ollikainen. Digiosaaminen kuitenkin tukee printtiä ja kokonaispalveluosaaja on asiakkaalle loistava kumppani
– Kun lisäämme niihin QR-koodit, ne vievät asiakkaan suoraan internetiin! Verkkokauppa Amazon on Pufferin mielestä hyvä esimerkki tällaisesta: Kun avaat paketin, päällimmäisenä on tavallisesti esite, joka mainostaa joitain muita tuotteita. Väliasemia ovat esimerkiksi tekstiviestit, suorakirjeet, kirjat ja e-kirjat, promootiot, katalogit, jne. Miksi siis enää puhua painotuotteista. Esimerkkinä Puffer ottaa verkkokaupan kautta ostettuihin tuotepakkauksiin sijoitetut ohjekirjat ja esitteet. Karvan Verkko ei yksin riitä – Kaikkihan tapahtuu nykyisin verkossa. – Kohtaamispisteiden kanssa pitää olla vuorovaikutuksessa, mutta jos ne ovat kaikki digitaalisia, yritys sulkee ulkopuolelle koko konkreettisen maailman kokouksineen, tapaamisineen, käyntikortteineen, lehti-ilmoitteluineen. Kuluttajista vastaavasti puolet katsoo, että heille on helpompaa ja todennäköisempää tehdä ostoksia verkosta, jos he ovat voineet etukäteen tutustua tuoteluetteloon. Asemat ovat kohtaamispisteitä Kartan ”asemat ” ovat myyjän ja asiak kaan kohtaamispisteitä. Sekä että... Puffer huomautti, että monet uskovat painotuotteiden tuhoavan ja saastuttavan luontoa. Metrokartta symbolisoi kyseistä reittiä ja reitin asemat asiakkaan ja markkinoijan kosketuskohtia.. verran yli puolet heistä käyttää paperisia tuoteluetteloita valmistautuessaan verkko-ostamiseen. Yrityksen pitää vain poimia ne, joita itse tarvitsee, Kay Puffer neuvoi. Ensimmäiseksi hän nosti esiin kuulijoidensa nähtäväksi metrokartan todeten, että printti on edelleen kiinteä osa asiakkaan reittiä markkinoijan luo. Kosketuskohtia on paljon. Niissäkin on Pufferin mielestä vielä paljon parantamisen varaa. Peräti 74 prosenttia B2B-asiakkaista käyttävät paperille painettua tuoteluetteloa valmistautuessaan tekemään ostoksia verkosta. Paperi ohjaa verkkoon Paperille painetun mainoksen saatuaan asiakkaat menevät yleensä nettiin hakemaan lisää tietoa. Myyjän on tärkeä miettiä, mitä kosketuskohtia omat asiakkaasi suosivat ja seuraavaksi valita, mitkä niistä ovat omalle liiketoiminnalle relevantteja sekä tarjota informaatiota niissä kaikissa. Myyjä näkee välittömästi, mitä asiakas ostaa ja voi helposti päätellä, mitä hän seuraavaksi saattaa haluta. Käyttöohjeet yrityksen ja asiakkaan kontaktina Toinen esimerkki kohtaamispisteistä ovat käyttöohjeet. metrokarttansa nähtäville. Pakkausinsertit ovat siis asiakkaan kohtauspisteitä. Kaikki tämän kartan ”asemat” ovat erillisiä kohtaamispaikkoja, joita tässä metrokartassa on noin 130. – Jos katsotaan asiakkaan polkua myyjän luo, paperi ja printti on edelleen voimissaan. Hän kertoi myös, että tutkimusten mukaan paperille painetun mainosesitteen saaneista myös puolet menee tavallisesti verkkoon hakemaan lisätietoa. Ne ovat myös relevantteja, jos asiat tekee oikein. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan väite on enemmänkin seurausta siitä, että verkko ja sähköinen viestintä ovat vielä hypetysvaiheessa. Olen ostanut sieltä lähinnä leikkikaluja lapsilleni, mutta paketissa oleva esite mainostaa viinejä. Neljännes postimyyntiasiakkaista tekee Pufferin mukaan enemmän ostoksia painetuista tuoteluetteloista, varsinkin jos saavat aika ajoin tuoteluetteloa täydentäviä esitteitä. – Tosin voisi sen tehdä paremminkin. Ajankohtaista aihetta pohti saksalainen Kay Puffer Communication Pro Oy:n järjestämässä Helsinki Digital Asset Management -seminaarissa. JULKAISIJA 1/2017 31 K ay puffer painoalan ohjelmistoyritys Werk II GmbH:sta löysi printin käytölle digitalisoituneessa maailmassa paljon hyviä perusteita. Mutta jos sillä on myös tällaisia offline-kosketuskohtia, se voi hyödyntää digitaalisen ja perinteisen maailman yhdistäviä kohtaamispisteitä. Ehkä he ajattelevat, että lelut aiheuttavat kinaa, joten isä tarvitsee pullon viiniä rentoutuakseen! Minusta järkevämpää olisi mainostaa uusia leikkikaluja, jolloin mainosesite innostaisi lapsia kinuamaan lisää, Puffer hymyilee. Henkilökohtaiset tilausnumerot tekevät asian lisäksi helpoksi. Teksti Marja-Liisa Kinturi M A RJ ALI IS A KI N TU RI Printti on edelleen kiinteä osa asiakkaan reittiä markkinoijan luo. Se on paljon, mutta kaikkien ei tarvitse ottaa niitä kaikkia lukuun. Isot ”keskusasemat” ovat myyntikanavan pisteitä: siis myymälöitä, itsepalve luja puhelinpalvelelupisteitä sekä vähittäisja verkkokaupan palvelupisteitä. – Me siis tarvitsemme myös painettuja kohtaamispisteitä, Kay Puffer sanoi ja levitti ns
Se on paljon enemmän kuin pelkkä tietovarasto. Kay Pufferin mielestä huomattavasti parempi olisi, jos putkimies tulostaisi omalla pienellä tulostimellaan verkosta juuri asentamaansa laitetta koskevat tiedot sekä kyseisen putkifirman yhteystiedot. Yhtenäinen informaatio kosketuskohdasta toiseen on mitä tärkeintä. – Tuotamme nykyisin valtavasti materiaalia, joka pitää organisoida jollakin tavalla. 020 719 9920 www.keuruunlaatupaino.com myynti@keuruunlaatupaino.com Painotuotteet käyntikorteista kirjoihin pienemmät painokset nopeasti diginä Löydä ihannepainosi!. Siihen tarvitaan kuitenkin metadataa, koska metadata on ainoa tapa hakea ja löytää tietoja, hyödyntää tietovarastoa. Lopulta et edes itse tiedä, mikä näistä ohjeista koskee sinua. Itse ainakin heitän tällaiset pois, niistä ei hullukaan ota tiukan paikan tullen selvää. Se voidaan integroida hyvin erilaisiin ympäristöihin. Kyse on siis systeemien yhdistämisestä. Tehokkaasti toteutettuna järjestelmästä voidaan kuitenkin automaattisesti tuottaa niin painettua materiaalia kuin luoda helposti aineistoa verkkoon. Kun luen paperisesta tuoteluettelosta, että hinta on X, nettisivuilla lukeekin, että se maksaa XY. Metadatalla järjestystä kaaokseen Communication Pron toimitusjohtajan Rolf Koppatzin vastaus digitaaliseen tiedonhallintaan on DAM, Digital Asset Management. DAM on yksi väline tuoda järjestystä kaaoksen. – Kun tilaat putkiliikkeestä asentajan kotiisi panemaan esimerkiksi pesukoneen paikalleen, hän jättää asiak kaalle useimmiten käyttöohjeen, jossa on lueteltu 15 mallia ja ohjeissa 20 kieltä. 09 701 9321 www.lehtiliiteri.fi Puh. Maailmat eivät useimmiten kohtaa Kay Puffer korostaa, että sekä verkko (online) että perinteinen maailma (offline) ovat yhtä lailla tärkeitä. SIDONTAPALVELUITA AMMATTITAIDOLLA Sienitie 52 00760 Helsinki tuotanto@lehtiliiteri.fi Puh. Mutta: – Aivan liian usein ne eivät kohtaa. Kay Pufferin mukaan 74 prosenttia B2B-asiakkaista käyttävät printtimuotoista tuoteluetteloa valmistautuessaan tekemään ostoksia verkosta. Näitä käyttöohjeita painetaan miljoonittain pienellä präntillä, koska valmistajat yrittävät säästää. M A RJ ALI IS A KI N TU RI Palveluihimme kuuluvat: • plaanoleikkaus • taittaminen • stiftaus • sisäänpisto ja postitus • käsija postitustyöt Stiftauskapasiteettimme riittää palvelemaan pienestä muutaman sadan painoksesta aina satojen tuhansien painoksiin. – Näin minä asiakkaana saisin samalla kontaktipisteen valmistajaan, ja jos putkimies lisää sinne minun tietoni, valmistaja saa tiedot minusta, loppuasiakkaastaan. Dataa pursuaa joka paikasta
Mistä tekijöistä hyvä painotuote muodostuu. • Tarjouspyynnön laatiminen ja painotyön ostaminen • Painotuotteen valmistuksen työvaiheet ja tekniikat • Painotuotteen hintaan vaikuttavat tekijät. Tilaa Mainostajan kirjakaupasta: mainostajat.fi Paina taiten MAINOSTAJIEN LIITTO, EROTTAJANKATU 19 B, 00130 HELSINKI, ML@MAINOSTAJAT.FI, 09-686 0840 Palveluihimme kuuluvat: • plaanoleikkaus • taittaminen • stiftaus • sisäänpisto ja postitus • käsija postitustyöt Stiftauskapasiteettimme riittää palvelemaan pienestä muutaman sadan painoksesta aina satojen tuhansien painoksiin. 294 s. SIDONTAPALVELUITA AMMATTITAIDOLLA Sienitie 52 00760 Helsinki tuotanto@lehtiliiteri.fi Puh. 09 701 9321 www.lehtiliiteri.fi. Hinta 69 e. Mainostajien Liiton jäsenyrityksille ja oppilaitoksille 55 e
Koe Suomen ensimmäinen luovan suunnittelun festivaali – inspiroidu,verkostoidu,kehity! Vuoden Huiput -festivaalilla inspiroidut luovista puheenvuoroista, kohtaamisista ja tekemisestä, verkostoidut muiden luovien kanssa ja kehityt ammatillisesti. 07 / 03 / 2017 CLARION HOTEL, JÄTKÄSAARI Lisätiedot ja liput: festival.vuodenhuiput.fi
Yhtiön pääomistaja Juha Manninen kertoi Juvan Lehdelle viime syyskuussa, että rahoituksen löytäminen ei ollut helppoa. Ensimmäiseksi pitäisi saada käyttövalmiiksi uusi kirjansidontalinja ja sen jälkeen uusinta inkjet-teknologiaa edustava mustesuihkupainokone. Offsetista digipainoon siirtyminen ei ollut Uutulle erityisen vaikeaa. 10 miljoonaa kirjaa vuodessa Uuttu tuli Juvalle viime joulukuussa. Hänellä on takanaan pitkä työhistoria Otava-konsernin painolaitoksista, viimeksi Otavan Kirjapainosta Keuruulta, jonka hän jätti vuonna 2015. Neuvotteluja käytiin 7–8 rahoittajan kanssa, joista neljä oli isompaa. 07 / 03 / 2017 CLARION HOTEL, JÄTKÄSAARI Lisätiedot ja liput: festival.vuodenhuiput.fi. – Maailmassa ei varmastikaan ole kovin monta vastaavaa yksiväristä digipainolinjaa kirjatuotannossa. Lisäksi Juvan kunta on mukana kirjatehtaan kiinteistöyhtiössä. Linjaan yhdistetään myös monipuolista kansitus-, leikkausja pakkaustekniikkaa. Keuruulla hän ehti olla 14 vuotta. Investointimme avulla Suomesta Baltian maihin menneitä kirjapaino töitä voidaan myös kotiuttaa, kertoo Bookwell Digitalin toimitusjohtaja Matti Uuttu. Sama toteutuu täällä. Investointi on kirjapainoalalla huikea 7,4 miljoonaa euroa. Uskomme, että tälle palvelulle on kysyntää esimerkiksi Itämeren alueella, jossa automaatiomme on ainoa laatuaan. Olen myös ollut pitkään työssä perheyhtiössä, jolla on kasvolliset ja aktiiviset omistajat. Kolbus GmbH:n kirjansidontalaitteita Juvan kirjatehtaalla. Teksti Tiina Ruulio Uuden KBA RotaJET 130 digipainokoneen pystyttämiseen päästään pian. Laitevalmistajan mukaan uusi kone voi painaa enemmän kuin 500 miljoonaa A4-yksivärisivua joka kuukausi. Juvan kirjatehdas toimii start-up-hengessä Juvan kirjatehtaassa Etelä-Savossa sijaitseva Bookwell Digital Oy on toistaiseksi pieni yritys, mutta sen tavoitteet ovat kovat. ”Rahoituksen löytäminen ei ollut helppoa.” Koe Suomen ensimmäinen luovan suunnittelun festivaali – inspiroidu,verkostoidu,kehity! Vuoden Huiput -festivaalilla inspiroidut luovista puheenvuoroista, kohtaamisista ja tekemisestä, verkostoidut muiden luovien kanssa ja kehityt ammatillisesti. – Tämä työpaikka tuntui hyvin loogiselta, sillä olen aina ollut töissä painolaitoksissa lähellä tuotantoa tekevien ammattilaisten parissa: Espoossa, Keuruulla ja nyt täällä. Asennukset ovat ainakin toistaiseksi menneet aikataulussa ja suunnitelmien mukaan. JULKAISIJA 1/2017 35 T äLLä heTkeLLä asennuksen alla ovat pehmeäja kovakantisten kirjojen sidontalinjat, minkä jälkeen päästään itse digipainokoneen, KBA RotaJET 130:n, asennukseen myöhemmin keväällä. Hanke toteutuu lopulta pääasiassa kotimaisin varoin
Bookwell Digitalin kolmas omistaja Mannisen ja Apildgaardin lisäksi on Bookwell Oy. Sama tyyli jatkuu palveluiden ja asiakkuuksien kehittämisessä. Myynnillä kovat paineet Uuden yrityksen bisnesidea lähtee myös siitä, että kustantajat haluavat yhä pienempiä painoksia, jotta kirjamarkkinat voisivat joustaa tarpeen mukaan. Myös yhtiön myyntijohtaja, Steffen Janum, istuu Tanskassa, lähellä uuden painon päämarkkinoita. Uskomme myös yhteistyön voimaan ja tavoitteemme on houkutella kiinteistöön myös muita alan yrityksiä. Uusi 1 000 neliön tiloissa toimiva yhtiö tavoittelee 10 miljoonan kirjan vuosituotantoa. Ja nyt se torppaantuu viimeistään, naurahtaa Bookwell Digitalin toimitusjohtaja Matti Uuttu. HTML5-sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. HTML5 sovellusalustana Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Töitä tehdään tarvittaessa ympäri vuorokauden kuutena päivänä viikossa. HTML5 sovellusalustana Koko 175 × 245 mm 148 sivua 4-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-17-4 Hinta: 45 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Kirja valottaa, mitä on otettava huomioon HTML5-sovelluksia rakennettaessa, miten päästään nopeasti alkuun ja millaisia ongelmia kohdataan. Samat tarpeet ovat vientimarkkinoilla. Korpela HTML5_220x142_uncoated_Layout 1 23.4.2013 13.02 Sivu 1 Juvan kirjatehtaalla on 30 vuoden kokemus integroiduista kirjalinjoista. Tekninen ongelmanratkaisukyky korostuu henkilökunnan osaamisvaateena perinteisen kirjapainotyön lisäksi. Uusi automaattinen kirjalinja ei työllistä yhdellä kertaa kovin paljon juvalaisia. – Meidän pitää olla parempia kuin muut ja pystyä kilpailemaan halvempien työvoimakustannusten maiden kanssa. – Automaation myötä ihmisiä voi siirtyä mielekkäämpiin töihin. Esimerkiksi suomalaiskustantajien ottama toinen painos saattaa olla vain joitakin satoja kirjoja ja painosriskiä halutaan välttää kaikin keinoin. Uuttu myöntää, että ala ja markkinatilanne ovat vaikeita. – Teemme sitä, mitä kirja-alalla pitää tehdä: kirjoja automaattisesti. Mallissa toistuu ajoin seitsemän päivän vapaajakso. – Kirja-ala on koettu jotenkin käsityömäiseksi, vaikkei se ole ollut sitä pitkään aikaan. Tekemistä on paljon, mutta uskomme tähän vahvasti, jatkaa Uuttu. Se tarkoittaa, että asiat on tehtävä uusinta tuotantoteknologiaa hyödyntäen nopeasti ja kevyellä organisaatiolla. Aito kirjatehdas. Se, että kirjoja on tuotettu Juvalla näinkin pitkään automaattisesti käsin koskematta paperirullalta kansiin, ei ole kovin tavallista. Työrytmin mallina on 12-tuntiset työvuorot, joissa työviikossa on kolme päivää töitä. Se painottaa sovelluksen ylläpidettävää, selkeää rakennetta (MVC-arkkitehtuuri) ja esitysmuodon sopeuttamista eri laitteiden ominaisuuksiin. Meneillään oleva digimurros on kolmas iso teknologiamuutos Juvalla. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Myynnin paineet ovat siksi kovat. Mukana start-up-henkeä Viime vuonna perustetun Bookwell Digitalin takana ovat Juha Manninen ja tanskalaisen kirjapainon Scangraphicin omistaja ja toimitusjohtaja Lars Abildgaard. Toimimme start-up-hengessä ja haemme luovuutta joka tasolla aina yrityksen perustamisesta lähtien
Ilmoittaudu jo tänään maksutta mukaan! VILLE TOLVANEN Digitalist, Strategy Director, TBWA & Digitalist network ”Kuluttuja on kaupan kuningas” KAISA LISKI yrittäjä & toimitusjohtaja Kaisa Liski LKV Oy, Valtakunnallinen välitysliike "Ihana asiakaskohtaaminen" VALTTERI LINDHOLM kauppias, Varusteleka "Perusta verkkokauppa, vaikka et haluaisikaan postimyydä" LEEVI PARSAMA eCommerce Specialist, Team Finland ”Globaali kauppa on aito mahdollisuus” SANI LEINO Euroopan myyntijohtaja, ThinkLink "Some, Chatit, Botit ja Virtuaalitodellisuus Tulevaisuuden kauppapaikat" ILMOITTAUDU NYT JA TULOSTA PÄÄSYLIPPUSI www.shopfinland.fi tai www.ecommercehelsinki.fi @SHOPHelsinki #SHOP17 #SHOPHelsinki @ecommerceHKI #ecomHKI SHOP_e-com2017_Julkaisija_220x285mm_10022017_vedos3.indd 1 1/27/2017 10:20:32 AM. Alla esimakua kolmen sisällöntäyteisen seminaarilavan asiantuntijapuheenvuoroista. MAALISKUUTA 2017 | MESSUKESKUS, HELSINKI e -commerce 2017 HELSINKI Yhteistyössä: HAPPIMAA Suomen Kauppakeskusyhdistys TERVETULOA SUOMEN SUURIMPAAN KAUPAN ALAN AMMATTITAPAHTUMAAN! IDEOITA, RATKAISUJA SEKÄ INNOVAATIOITA. 8.–9
Toimialaa pidetään yleensä melko staattisena, mutta perinteestä pitäisi luopua. Lisäarvoa ei taas synny ilman jatkuvaa innovointia. – Siellä kuljeskellaan nykyään virtuaalilasit päässä pitkin käytäviä, hän hymähti. Vain niin päästään parempaan asiakaslojaliteettiin, joka johtaa myös parempaan hinnoitteluun. Sen lisäksi tarvitaan tuoteryhVuoropuhelun aika – Markkinointiviestintä elää tänä päivänä kulta-aikaansa, sillä koskaan ennen alalla ei ole ollut niin paljon välineitä, tekniikoita ja mahdollisuuksia olla kanssakäymisessä kuluttajan kanssa, sanoo Hasan & Partnersin yhtiöryhmän toimitusjohtaja Eka Ruola. Se tarkoittaa, että jatkuvasti päivittyvä asiakasdata on koko ajan johtoryhmän käytössä. Asiakas on vihdoinkin kuningas Ruolan mukaan aikaisemmin kontrolli oli yrityksillä ja brändeillä, mutta se on siirtynyt nyt asiakkaille ensimmäistä kertaa. Valitettavan pieni osa yrityksistä on puolestaan oikeita kaupallisia liikeyrityksiä, jotka myyvät ja markkinoivat aktiivisesti lisäarvolla höystettyjä tuotteitaan ja palveluitaan ja pyrkivät kasvattamaan liikevaihtoaan. On siis siirrytty vuoropuhelun aikaan suhteessa asiakkaaseen. tyhjälle tuolille. Markkinointia pitää hoitaa intuitiolla ja datalla. – Se tarkoittaa jatkuvaa vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä kaikissa kohtaamispisteissä. – Lypsylehmäaluetta kannattaa jatkaa, vaikka se olisikin laskevaa markkinaa. Wallin toivoisi, että yritykset välttäisivät toimintojen tai henkilöstön supistuksia niin pitkälle kuin mahdollista silloin kun kannattavuus sakkaa. Innovaation ei tarvitse olla iso Yrityksen on turha hakea toiminnalleen lisäarvoa, jos palvelu ei ole todella hyvää ja jos yritys ei pysty antamaan asiakkaille uusia ideoita. Ruola jatkoi muutoksen teemalla: – Kaikkien niiden ihmisten ja yritysten, jotka ovat markkinoinnin kanssa tekemisissä, siis meidän ja teidän, on pakko keksiä itsensä uudelleen, vaikka menneeseen takertuminen olisikin monesti ihanaa. Vaikkapa aikatauluun vaikuttava uusi toimintatapa on jo innovaatio. Yrityksen myynti ja markkinointi saadaan toimimaan sen jälkeen kun yrityksen perusasiat ovat kunnossa. Missä ovat oikeat kaupalliset yritykset. Ruola kertoi hauskasti kaikista niistä teknologiakokeiluista, joita mainostoimistossa tehdään. Ja ennen kaikkea tuntevat asiakkaiden tarpeet. Myös seminaarin henki kuvasi tavoitetta. Toiseksi alalla on toiminut perinteisesti tilauskirjapainoja, jotka ottavat vastaan tilauksia ja painavat niitä. Se pakottaa meidät paremmiksi, vastuullisemmiksi ja kiinnostavammiksi. Kun perusprosessi toimii, on yrittäjällä aikaa opiskella uusia asioita ja käydä tapaamassa asiakkaita, esimerkiksi. Vain siten voi myydä paremmin. – Asiakkaan pitäisikin päästä mukaan johtoryhmään ns. 38 1/2017 JULKAISIJA R uoLa esiinTyi tammikuun lopussa seri-, digitaalija tekstiilipainojen järjestön FESPA Finlandin Painoala kehittyy – vai kehittyykö -seminaarissa Helsingissä. Kaikkea sitä, mikä oli uutta viime vuonna, käytetään jo varmasti tänä vuonna. Teksti Tiina Ruulio Hasan & Partnersin yhtiöryhmän toimitusjohtaja Eka Ruola.. Asiakas on kuningas -slogan pitää siis oikeastaan ensimmäistä kertaa todella paikkansa. – Liiketoiminnassa on vieläkin turhan paljon intuitiota, vaikka asiakasdataakin on tarjolla. – Yritykseen saadaan innovaatiokulttuuria vain johtamisen kautta. – On vaikea laittaa palveluja kuntoon, jos toimintoja leikataan. FESPA Finlandin tavoitteena on yhdistää graafisen alan osaaminen tulokselliseksi tekemiseksi. Graafisen alan yrityksen kannattaa aina hakea mahdollisimman punnittua tuoteja palvelupalettia. Innovaatioiden ei tarvitse olla isoja. Olennaista on, että asiakkaista lähtevä tieto muuttuu näkemykseksi. – Muuttuvassa maailmassa alan yritysten kannattaa miettiä tätä asiaa erikseen, siis sitä, mihin joukkoon ne lopulta haluavat kuulua, Canonin asiakkuusjohtaja Juha Wallin huomautti seminaariosuudessaan. Se tiedetään, että graafisella toimialalla on paljon perheyrityksiä, jotka tuottavat perheelle ja sukulaisille lähinnä työpaikan
0400 708 785 tommi.laaksonen@plusprint.fi. Se pitäisi vain osata ohjata oikeisiin markkinointikanaviin digin seuralaiseksi. Kysy myös kevään paino tarjouk siamme www.yliveto.fi · 0400 159 272 · Ahlmaninkatu 2 E, 40100 Jyväskylä Graafinen suunnittelu Painotuotteet Tulostuspalvelut Kuvanvalmistus Digitoinnit + OCR ePalvelut Kirjat Lehdet Esitteet Roll-up Näytekirjat Opinnäytteet KAIKKI PAINOTYÖT YLIVEDOSTA! TALVITARJOUS TAITTOTÖIDEN TILAAJILLE: SÄHKÖISET KIRJAT –50% Painopalvelut Graafinen suunnittelu miä, jotka kasvavat ja joissa saattaisi olla mahdollisuutta vientiin. Vielä nykyäänkin graafisen alan myyjä on se hajuton, mauton ja väritön tyyppi, joka ei juuri erotu tapetista. Monesti ajatellaan niin, että fiilis on tärkein asia myynnissä ja että homma on siinä. tyhjälle tuolille. Ja jos hyödyn tunne on riittävän kova, ei hinnalla ole mitään merkitystä. Myyntiä, siis myynnin tekoja, pitää myös ehdottomasti mitata. ” ONNEA HELSINKI Plusprint palvelee nyt myös pääkaupunkiseudulla! www.plusprint.fi Terveisin Uudenmaan aluepäällikkö Tommi Laaksonen p. EU:n tietosuojadirektiivi voi muuttaa suunnan Granon entinen myyntija markkinointijohtaja ja nykyinen SOK:n markkinointiprosessin johtaja Ilkka Mattila tietää, että printti on ahtaalla digimarkkinoinnin puristuksissa. Sinänsä myyminen on helppoa, hyödyn tunteen vaihtokauppaa. – Asia on mielestäni niin, että ensin tulevat teot, sitten hyvät tulokset ja vasta kolmanneksi fiilis. Laiva ei käänny, jos arjen tekemistä ei pystytä mittaamaan ensin. – EU:n tietosuoja-asetus tiukentaa runsaan vuoden kuluttua henkilötietojen käyttöä digimarkkinoinnissa huomattavasti. ” Asiakkaan pitäisikin päästä mukaan johtoryhmään ns. Jos puhutaan pienestä yrityksestä, niin myyntijohtaja on aina toimitusjohtaja. Nyt jos koskaan graafisen toimialan pitäisi aktivoitua myynnissä. Näitä voivat olla esimerkiksi 3D tai funktionaalinen painaminen. Pieni fiilaus myyntiin voi vaikuttaa tulokseen paljonkin. Kolmanneksi tulevat uudet veturit, joista ei vielä tule euroja, mutta joita täytyy kokeilla tulevaisuutta silmällä pitäen. Uskon, että uudessa tilanteessa massamedian ja erityisesti printin rooli nousee varmasti. En minäkään osta painotalolta lippuja tai lappuja, mutta siitä voisin jo keskustella, millä idealla printti saataisiin kytketyksi meidän markkinointi-infraan. – Myyntiorganisaatio on tasan yhtä hyvä kuin myyntijohtaja. Niitä kannattaa hakea jopa joltain toiselta toimialalta. – Silti printti ei ole hävinnyt mihinkään. – Jos ihminen ei herätä mitään mielikuvia, hän ei voi myydä muuta kuin hinnalla. Se näkyy jo yritysten suunnitelmissa
Jängällä on henki, jonka voit nähdä, kun menet tarkkailemaan jängän laitaan viilentyvänä syysiltana.” Alajärvi ”suomentaa” Jängän tehtävän sellaiseksi, että lehti haluaa levittää tietoa lappilaisesta kulttuurista mutta myös elämäntavasta. On niin paljon muutakin: – Meillähän tehdään runsaasti todella korkeatasoista kulttuuria, mutta valtakunnan mediassa se ei saa minkäänlaista huomiota kuin vasta sitten, jos tekijät noteerataan myös Helsingissä kuten vaikka Rosa Liksom ja Jari Tervo. Henkinen juttu Lehdelle on muodostettu sen omasta nimestä ammentava henkinen tila: ”Jänkä on ollut kaiken ei-toivotun ja hankalan hauta. No, nämä asiat ovat tietenkin olemassa myös Jängän päätoimittajan Paula Alajärven tuntemassa Lapissa, mutta Jängän työrauhaa ne eivät pysty rikkomaan. Se Jängällä on henki Kyllä suomalaisten enemmistö tietää, että jänkä on Lapin ihmisen suo. 40 1/2017 JULKAISIJA H eLppoahan seLLaisen tekeminen ei ole, tai näin etelästä katsoen ei ainakaan luulisi olevan, kun lappilaiset näyttäytyvät julkisuudessa aika ärhäkkäinä ihmisinä ainakin silloin, kun aiheena on saamelaisuuden määritelmät, kansallispukujen käyttöoikeudet ja tietenkin ikuisuuskysymyksenä vanhojen lapinkylien maanomistusoikeudet kontra Suomen valtio. ”Jängällä on henki, jonka voit nähdä, kun menet tarkkailemaan jängän laitaan viilentyvänä syysiltana.” HUIPPUJULKAISU Teksti Pertti Jokinen Kuvat Jänkä-lehti Jänkä-lehti on nyt 12 vuotta kertonut lappilaisesta kulttuurista rakentamatta raja-aitoja mihinkään suuntaan.. Reidar Särestöniemen ei tarvinnut lähteä Helsinkiin, mutta hän olikin Kekkosen kaveri. Harvempi taitaa tietää, että Jänkä isolla jiillä on kaksi kertaa vuodessa Sodankylässä ilmestyvä ihan omanlaisensa eli täysverisesti lappilainen kulttuurilehti
Levikkiä Jängällä on tuhatkunta kappaletta. Jänkää painettiin ensimmäiset kymmenen vuotta Tornion Kirjapainossa. Lappilaisessa kulttuurissa riittäisikin työsarkaa paljon useammalle kuin yhdelle lehdelle. Päätoimittaja Paula Alajärvi päivittelee sitä, miten vähän hiihtokeskusten asiakkaat Lapin todellisuudesta tietävät. Sukupuolta paljon tärkeämpi vaadittava ominaispiirre on se, että tulokas on valmis tekemään töitä talkoohengessä, siis palkattomasti. Mukana ovat jo pitkään olleet myös Johanna Suopanki ja taittaja/kuvittaja Jenni Mutenia. Jängän ihmehiihto Jängän kirjoittajakunta vaikuttaa vuosien saatossa olleen suhteellisen naisvaltaista, mutta tämä on päätoimittajan mukaan silkkaa sattumaa. Me yritämme vastata siihen Lapin omien ihmisten näkökulmasta käsin. Vaatimattomat ovat resurssit, mutta innostusta riittää vaikka mihin. Sen Alajärvi sanoo näistä etelään asti kantautuneista paikallisista kiistoista, että lehti ei sellaisenaan ota kantaa saamelaisuuden määritelmiin eikä maanomistuskysymyksiin, mutta antaa kyllä tilaa näillekin asioille tarvittaessa: – Meillä on palsta, jonka nimenä on Puheenvuoroja saamelaisuudesta, mutta sitä on käytetty vain vähän. On tietenkin Lapin ei-saamelaisen väestön eli 180 000 ihmisen monipuolinen kulttuuri. Hengenviljelyn kivikkoisen saran kyntäjät ovat rikkaassa Suomessa harvoin päässeet itse rikastumaan. Vuonna 2011 se sai Lapin kulttuuripalkinnon, ja heti seuraavana vuonna opetusministeriö myönsi sille kulttuurilehtien laatupalkinnon. Esimerkiksi kelpaa Jängän numerossa 2/2015 julkaistu mestaripainija/ runoilija Pertti Ukkolan muistelmakirjoitus hänen ja ystävänsä Erkki Alajärven – päätoimittaja Paula AlaJänkä järven edesmenneen miehen – yhteisestä hiihtoretkestä UKK-puiston syvyyksiin ja sieltä pois. Tämän lisäksi lehti on esitellyt myös korukäsitöitä ja vaatesuunnittelua. Jos tällaisille anarkodadaistisille teksteille olisi oma kilpailusarjansa, Ukkolan juttu olisi vahva voittajaehdokas huolimatta siitä – tai ehkä juuri sen vuoksi – että jutun faktat ovat siinä iloisesti vinksallaan. Kulttuureita riittää Jänkä perustettiin syksyllä 2005. Sitten on 6 000 saamelaisen kulttuuri, joka jakautuu oikeastaan sekin taas kolmen eri saamen kielen määrittelemiin pienkulttuureihin. – Painatustarjouksia on tullut Virostakin, mutta haluamme toimia Tällaisina hetkinä niitä ideoitakin syntyy. Tulot muodostuvat samalla tavalla kuin muillakin tämänkaltaisilla indielehdillä: kolmannes on julkista tukea ja loput kertyvät pikku puroista, tilauksista, irtonumeroista ja ilmoituksista. Tämä on siis periaatekysymys, sanoo päätoimittaja Alajärvi. Matkaahan on kolmattasataa kilometriä.. Lapin monikulttuurisuus on tietysti jonkinlainen haaste. Jängän taittajakin asuu Rovaniemellä. lappilaisissa ympyröissä, koska jos kaikki teetetään muualla, täältä loppuvat palvelut. Tämän periaatteen mukaan juttutyypit ovat myös parhaimmillaan piristävän epäsovinnaisia. Kaikki ovat yhtä tervetulleita liittymään lehden avustajakuntaan. Vuonna 2016 lehden syysnumeron painatuksen hoiti Pohjolan Painotuote Oy Rovaniemellä, ja sen kanssa on tarkoitus yhteistyötä jatkaakin. Sellaisella periaatteella suuri osa kulttuurityöstä tehdään tänä päivänä toki muuallakin kuin Lapissa. Kyllä Lapissa nimittäin tiedetään oikein hyvin, ettei kukaan hiihdä yhdessä yössä Sokostin juurelta Muotkan Ruoktuun, eivät edes huippukuntoiset Lapin kundit. Luultavasti kahdesti vuodessa ilmestyvä lehti on liian hidastempoinen kiihkeälle keskustelulle. Jänkä on hyvin omailmeinen kulttuurilehti. On ammattimaisesti tehty taide ja harrastajapohjalta syntynyt taide. Paula Alajärvi, Erkki Alajärvi sekä heidän tyttärensä Hertta Alajärvi. Myös kuljetusmatka Sodankylään lyheni. Ja jos tämä ei vielä riitä, Alajärvi muistaa mainita, että Lappi on historiallisesti Suomen kansainvälisintä seutua: – Liikumme myös Tornionjokilaakson, kveenikulttuurin ja historian kuluessa tänne päätyneiden venäläisvaikutteisten kulttuurien piirissä. JULKAISIJA 1/2017 41 Jänkää tehdään paitsi juttumatkoilla myös päätoimittaja Paula Alajärven kyökin pöydällä. Mukana on jo myös kolmas sukupolvi, Paula Alajärven lapsenlapsi Kerttu Korhonen. Jängän perustajina olivat mm. Korkeakulttuurista leimaa se näyttää torjuvan ihan tosissaan. HUIPPUJULKAISU on esitellyt lappilaisia kyliä, sekä taajamien piirissä kasvaneita kyliä mutta myös niitä, joiden asukkaat elävät vielä läheisessä luontosuhteessa pääosin perinteisten elinkeinojen avulla
julkaisija.fi: tilaa printtilehti • tilaa digilehti • lue näytenumeroita • tilaa uutiskirje • lue nettiuutisia • osta alan kirjat
Yksityisyytemme suoja on jo syöty Teksti Pertti Jokinen Mika Pantzar Mika Pantzarin mielestä meissä ihmisissä piilee eräänlainen yksityisyysparadoksi: – Toisaalta vaadimme yksityisyydellemme ehdotonta suojaa, toisaalta syötämme sosiaaliseen mediaan itsestämme hyvinkin intiimiä tietoa.. Eikä siitä silti maailmanloppu tule. Toisaalta suollamme sosiaaliseen mediaan ja paljon muual lekin itsestämme massoittain intiimiä tietoa antamatta sen mitenkään häiritä suojelun tarvettamme. Puheissa olemme kovia tyttöjä ja poikia vaatimaan ympärillemme täyttä suojaa. JULKAISIJA 1/2017 43 I Tse asiassa Pantzar puhuu jopa yksityisyysparadoksista. Professori Mika Pantzar: Puolentoista vuoden kuluttua voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus on pelkkää laastaria haavoihin, sanoo professori Mika Pantzar. Hän on nykyisin erikoistunut teknologiatutkimukseen ja käyttäjäläheisten innovaatioiden tutkimukseen. Auttaako MyData. Elinkeinoelämä joutuu tietenkin tekemään asiassa vielä paljonkin välttääkseen voimaan astuvan asetuksen sille langettamia vastuita. – Pitää olla realisti ja ymmärtää, että maailma on mennyt lopullisesti yksityisyyssuojan kysymysten ohitse. Aiemmin hänet tunnettiin lähinnä tulevaisuuden tutkijana ja globaalisten visioiden tuottajana, jonka mieleisiä aiheita olivat maailmankauppa ja Rooman klubi. Ajatus yksityisyyden suojasta on sikälikin Pantzarin mielestä vanhentunut, että uusiin autoihin rakennetaan jo tehtaassa seurantalaite. Kaiken pahan alkujuuri on tietenkin maailman digitalisoituminen ja sen myötä meistä jokaisesta kertyvän datapinon hulvaton kasvu aivan omasta tahdostamme riippumatta. Rikkomuksista aiheutuvat sanktiot ovat kovia, ja Pantzar toivookin, että isot rekistereitä ylläpitävät yritykset kuten työeläkeyhtiöt, jokin S-ryhmä ja vaikka Aller ottavat asian vakavasti, vaikka tietosuoja sinänsä olisikin vähän menneen talven juttu. – Oletan, että asiaan erikoistuneitten konsulttien työtilanne on seuraavan puolentoista vuoden aikana aika hyvä, Pantzar sanoo. Ja jos auto on vanha, on sen käyttäjällä joka tapauksessa kännykkä, josta hänen kulkuaan voidaan seurata muutaman metrin tarkkuudella. MIKA PANTZAR on kauppatieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston professori. Suoja on hänen mielestään jo menetetty. Pantzar julkaisi vuonna 1996 Tammen kustantamana teoksen Kuinka teknologia kesytetään, joka sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon ja kunniamaininnan Vuoden tiedekirja -kilpailussa. Niinpä jäljelle jää monimutkaiset kysymykset siitä, kuka tätä dataa käyttää, mihin tarkoitukseen, kenen hyödyksi ja kenen kustannuksella. Jotenkin tunnen kuitenkin suurta sympatiaa niitä kohtaan, jotka jaksavat tätä toivotonta taistelua yhä käydä
Myös Sanoma on tehnyt hänen mielestään digibisneksessään jo oikeita juttuja. Silloin sille naurettiin valtavana hypenä, mutta nyt kaikki nämä visiot ovat toteutuneet. Googlella ja Facebookilla on mm. Mutta ei Pantzar kovin innostunut MyDatastakaan ole: – En ainakaan itse ole ensimmäinen hankkimassa itselleni dataoperaattoria keräämään tietojani kasaan. Kun äänilevyt tulivat, ne eivät tappaneet elävää musiikkia eivätkä elokuvat syrjäyttäneet kirjoja vaikka niin pelättiin. Minä olen lukenut seitsenvuotiaasta asti joka ikisen paperisen Hesarin ja aion tehdä loppuikänikin niin.. – Hieman Allerin pitäisi minusta varoa ryhtymästä pikku Googleksi. Sitten ne rupesivat integroitumaan. Hyvä puoli on se, että näin se voi rikastaa ja pidentää elämäämme. Kyllä vanhat mediat löytävät oman elintilansa vaikka uusia tuleekin. Pantzar pitää erittäin oireellisena näiden jättien ilmiselvää kiintymystä terveystiedon datan keräämiseen ja käsittelemiseen; varsinkin Google ja Apple ovat investoineet alalle paljon: – Niinpä jatkankin rautatiemetaforaa niin, että viimeinen raide meneekin nyt meidän kehoomme. Se seisoo keskellä olohuonettamme auttamassa meitä. Vanha mediakin löytää tilansa Mika Pantzar on hieman sitä mieltä, että suomalaiselta medialta puuttuu vielä ahaa-elämys siitä, millä tavalla toimiala voisi olla täysillä hyödyntämässä digitalisaatiota. Assistentti vai desantti. – Tässä Suomi ja Nokia olivat mukana ihan keskeisesti. Ehkä firma nimeltä Les Gafas on monelle vieras. Ja jos raideliikenteessä on nyt USA:ssa enää harvoja isoja toimijoita, dataliikenteessä niitä on neljä eli tämä Gafa. Ja kun ne kehittyivät, alkoi raiteista muodostua jo verkostoja ja niistä yhä isompia solmukohtia. Les Gafas rakentaa kovalla vauhdilla uusia ulokkeita. Datatalouden raidemonopoli Pantzar näkee merkillisiä ja mielenkiintoisia yhtymäkohtia datatalouden kehittymisen ja yhdysvaltalaisen raideliikenteen kehittymisen välillä. Ensimmäisiä versioita sillä jo on. Niitä, jotka eivät usko sen olevan kohta jo omassa kodissaankin, Pantzar pyytää muistelemaan ihan läheistä menneisyyttä. Hänen mielestään Aller on tässä ollut kyllä eräänlainen digitalouden edelläkävijä olemalla tiiviissä yhteistyössä MTV3:n, Suomen Gallupin ja Taloustutkimuksen kanssa ja tekemällä näin digitoiminnastaan kannattavaa. Nokia puhui silloin jo laitteesta, joka on olennainen osa elämänhallintaamme. Tänään datatalouden eri toimialat ovat integroituneet jo hyvin pitkälle esimerkiksi talousja terveyssektoreilla. Pantzar ei kylläkään usko minkään voiman olevan kyllin vahva syrjäyttämään kokonaan printtiä tai mitään muutakaan vanhaa: – Kaisa Mäkäräisen hiihtoa Ruhboldingissa katsoi yhä TV:stä 900 000 suomalaista. Data on kasvualusta, ja se muodostaa maailman tietokoneiden eli sensoreiden kanssa aivot, jotka vähitellen tunkevat mittarinsa joka paikkaan. Se oli Pantzarin mielestä alun alkaenkin EU:n tietosuoja-asetuksen alkuperäinen tavoite tietenkin sen ohella, että USA:n vakoilujärjestelmiä vastaan piti jotenkin yrittää suojautua. Mitä ihmettä minä niillä teen. Mutta sitten kun kaksi raidetta kohtasi toisensa, piti jo alkaa kehittää yhteisiä standardeja. Sen nimi on Personal assistant. Itsekin hän nauroi 1990-luvun lopussa ennusteille, joiden mukaan me kaikki kuljemme kohta internet taskussamme. Käsitettä käytetään silloin, kun puhutaan neljän suuren digitaalisen mammutin strategisista suunnitelmista. Ei se ole kun sen jakaa osasiinsa: Google, Apple, Facebook, Amazon. Aikoinaan kun TV tuli, se ei syrjäyttänyt radiota. No, ehkä silloin, jos haluan antaa terveystietoni lääketieteen käyttöön parantamaan maailman terveystilannetta. Hänen mukaansa mantereen raideliikenne rupesi 1800-luvun loppupuolella kehittymään vaatimattomalla autotalliyrittäjätasolla pienistä pistoraiteista. 44 1/2017 JULKAISIJA ”Pitää olla realisti ja ymmärtää, että maailma on mennyt lopullisesti yksityisyyssuojan kysymysten ohi.” Tämän hyvin läheisen tulevaisuuden vision, siis osin jo toteutuneen, esitteli professori Mika Pantzar Tieteiden päivillä Helsingissä tammikuussa. Silloin se onkin desantti. niin megalomaaninen analyyttinen voima, ettei niitä kotimaisen konstein voi mitenkään vastustaa. Dystooppinen puoli on se, että ne, jotka alakoulussa lintsasivat voimistelutunnilla, eivät saa vanhoina enää tekoniveltä polveensa. Mutta se voi myös vakoilla meitä. Pitää muistaa, että Googlella on tuhat kertaa suuremmat resurssit kuin sillä. Yksityinen ihminen on tämän massan hallinnassa täysin voimaton, ja niinpä sen hallitsemiseen onkin syntymässä erilaisia MyData-sovelluksia eli kaupallista liiketoimintaa. – 1960-luvulla oli Hesarissa etusivun uutinen, kun jokin yritys osti itselleen tietokoneen. Siellä se tarkkailee meitä koko ajan. Tai henkivakuutukset hinnoitellaan urheiluharrastustemme ja geeniperintömme mukaan
Tämä kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Tähän kirjaan hän on koonnut keskeisen tiedon siitä, mikä verkkojulkaisemisessa on tärkeää typogra?an kannalta. Lukuisissa kirjoissa ja artikkeleissa hän on käsitellyt alan menetelmiä ja tekniikoita. Korpelan uutuuskirja Verkkojulkaisun typografia Tekstin ulkoasu eli typogra?a on verkkosivuilla yleensä niin huono, että jo muutamilla perusparannuksilla pääsee kärkeen. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt verkkojulkaisemisen ongelmiin ja ratkaisuihin www:n alkuajoista alkaen. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm • 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 €. Printix Oy, Tulppatie 16-18 B, 00880 HELSINKI SE VÄHÄN MONIPUOLISEMPI PRINTTITALO rps-yhtiöt Lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. • puh. Jukka K. 03 4246 5340 Jukka K
Tutkimukseen otti osaa 4 815 henkilöä. Facebook yrittää kiertää adblockerit Erilaisten mainonnanestosovellusten kuten AdBlockin, Ad Block Plussan (näillä eri omistajat), uBlock Originalin tai AdBlockerin on uskottu aiheuttaneen paljonkin haittaa digimainostajille ja ajavan mainostajia jopa takaisin turvalliseen printtiin, jossa mainonta ei tunnu niin häiritsevältä kuin internetissä. sponsoroituja mainoksia eli advertoriaaleja aitoina uutissisältöinä. Onko kyse tasapainosta. Yhdysvalloissa vastaava luku on hieman suurempi. Koska adblockereilla on takanaan avoimen lähdekoodin kehittäjäkunnan tuki, uskon niiden kykyyn rakentaa puolestaan paljon älykkäämpiä ratkaisuja kuin esimerkiksi Facebookin tapauksessa käytettyjä. – Facebookin taktiikka perustuu kiertoteihin, joita on käytetty jo 10 vuotta. Itse asiassa mainonnanestosovellus uBlock Original pystyy jo suodattamaan advertoriaaleja monilta websivuilta. Jos adblockerit joutuvat tilanteeseen, jossa niiden pitää muuttaa nettisivujen sisältöjä liiaksi päästäkseen poistamaan ilmoitukset, voi asiasta seurata hankaluuksia niiden käytölle. 46 1/2017 JULKAISIJA E nsimmäisTen TuLosTen mukaan 19 prosenttia tutkimukseen vastanneista henkilöistä käytti mainonnanestosovellusta. Mainostenesto-ohjelmat eivät luovuta helpolla. Suosituimmat mainonnanestosovellukset ovat olleet ilmaisia, joskin AdBlock pyytää sovelluksen lataajilta vapaaehtoisia lahjoituksia sovelluksen kehittäjille. Koska mainostuloilla katetaan yhä edelleen lähes kaikki internetin sisältö, kuten esimerkiksi YouTubevideot ja eri alojen digijulkaisut, ovat mainosten esto-ohjelmat iso epävarmuustekijä digitaaliselle mainonnalle. Äskettäisen Interactive Advertising Bureaun tutkimuksen mukaan noin 26 prosenttia haastatelluista käytti adblockereita pöytäkoneilla ja kannettavilla tietokoneilla ja noin 15 prosenttia mobiililaitteissa kuten älykännyköissä. Mainostenesto-ohjelmat eivät luovuta helpolla Erilaisten mainonnanestosovellusten on uskottu aiheuttaneen paljonkin haittaa digimainostajille ja ajavan mai nostajia jopa takaisin turvalliseen printtiin. Lopulta kyse on herkästä webselainten ja adblockereiden välisestä tasapainosta. Wired-verkkolehden mukaan suositun Ad Block Plus -sovelluksen takana olevan yrityksen, Eyeo GmbH:n Ben Williams pitää Facebookin yritystä melko toivottomana. Tähän mennessä monet mediayhtiöt ovat yrittäneet estää adblockereita omilla sivustoillaan niin, että sivuille ei pääse, jos koneelle on ladattu jokin mainonnanestosovellus. Teksti Tiina Ruulio Kansallinen Mediatutkimus julkaisi viime vuoden loppupuolella tulokset mainostenesto-ohjelmien (adblockerit) käytön yleisyydestä Suomessa vuonna 2016. Asia hoidettaisiin niin, että Facebookin käyttäjille tarjottiin aluksi mahdollisuutta ilmoittaa, minkälaisia advertoriaaleja he haluaisivat vastaanottaa suosittuun somemediaan. Tutkimusyhtiö PageFairin Adblocking Goes Mobile -raportin mukaan 419 miljoonaa ihmistä, eli noin 22 prosenttia maailman 1,9 miljardista älypuhelimen käyttäjästä, on viime vuoden maaliskuussa käyttänyt mainostenesto-ohjelmaa mobiiliselaimissa. Myös Kansallinen Mediatutkimus vahvistaa asian tutkimuksessaan. Mark Zuckerberg ja Facebook ryhtyivät viime syksynä näyttävään yritykseen päästä adblockereiden ohi webselaimessa yrittämällä tarjota ns. Esto-ohjelmien kehittäjät suhtautuvat skeptisesti esimerkiksi Facebookin yritykseen. Kyse olisi siis Facebookin puolelta räätälöityjen advertoriaalien lähettämisestä ohi mainostenesto-ohjelmien normaalien uutisten ohella. Kyseisen sovelluksen kehittäjä Raymond Hill on jo ilmoittanut, että hän on selvittämässä Facebookin taktiikkaa adblockereita vastaan. Asiasta on syntynyt jo iso kohu Facebookissa
395€ Corellia_Julkaisija_9-2016_109,5x285mm.indd 1 26.8.2016 11.19 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. 040 707 0202 @CorelliaHEL Vilhonkatu 5A 00100 Helsinki Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa: www.corellia.. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut G rande hosu?! Apu lähellä. 2017 CREATIVE CLOUD uudet ominaisuudet -kurssi Creative Cloudin, Photoshopin, Illustratorin ja InDesignin viimeisimmät uutuudet ja parhaat palat CS6 version jälkeen. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Jukka K. www.julkaisija.com Jari Koskinen www.julkaisija.. Ilmoittaudu kurssille • Ilmoittautuessasi mainitse lisätiedoksi CC2016. Jukka K. www.hpa.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Banderollit, teippaukset, messuseinät, liput, kankaat... p. Korpela Vierasnimikirja 222 sivua • hinta 36 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi KUVIEN TAKANA Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. • Hinta normaalisti 695,00 € • Alennus 300,00 € Päivämäärä: • 12.4. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. Korpela Vierasnimikirja 222 sivua • hinta 36 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. Ota yhteyttä: myynti@corellia.. Vuorelankatu 7, Turku • myynti@makerspoint.fi www.makerspoint.fi. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut G rande hosu?! Apu lähellä. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Painotuotteet nopeasti DIGIPAINETTUNA! aDigi Oy • www.painotuotteet.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut G rande hosu?! Apu lähellä
Sen symbolina on ”vihreä mies”, viereisessä kahvilassa istuskeleva, moderni näköispatsas tunnetusta portugalilaisesta kirjailijasta ja lehtimiehestä Eça de Queirozista (1845–1900) kännykkäänsä näpräämässä. Museossa on useita näyttelyteemoja, kuten sotaja urheilujournalismi.. Christiano Ronaldon ja Eusébion mediasuhteiden kautta. Kilpailee nähtävyyksien kanssa Museon on perustanut portugalilainen Acta Diurna -yhdistys, joka on investoinut siihen 1,8 miljoonaa euroa. José Maria Eça de Queiroz tai Eça de Queirós oli ennen kaikkea romaanikirjailija, mutta monien kirjailijoiden tavoin hänet tunnettiin myös toimittajana, joka kirjoitti säännöllisesti muutamiin aikakauslehtiin, kuten Gazeta de Portugaliin, Diàrio de Noticias -lehteen sekä As Farpas -lehteen. Salaisessa nurkkauksessa puhutaan propagandasta, kerrotaan nimensä historiankirjoihin ainiaaksi saaneista toimittajista Uuden ajan mediakokemuksia Sintrassa Sintran kuvankauniiseen pikkukaupunkiin Lissabonin lähellä avattiin viime huhtikuussa oma huippumoderni museo uutisille. Siellä käydään läpi esimerkiksi se, kuinka sota muuttaa journalismia, kerrataan urheilujournalismin historiaa mm. Teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi * Vuonna 1954 syntynyt Luís Paixão Martins on uransa toimittajana aloittanut viestintäkonsultti, joka perusti maahan nykyisin alansa johtavan yrityksen LPM Comunicaçãon. Entisen lelumuseon tilat vanhassa rakennuksessa viime huhtikuussa vallannut, uutisille omistettu museo on kaukana kellastuneista lehdistä, pölyttyneistä painokoneista ja raskaista metalliladelmista. Eri teemoja urheilusta sotiin ja katastrofeihin Museossa on useita näyttelyteemoja, joita epäilemättä tullaan ajoittain päivittämään. Sintran kaupunki on puolestaan luovuttanut historiallisessa keskustassa sijaitsevan kiinteistön yhdistykselle 20 vuodeksi. Missiona kertoa journalismin merkityksestä Museon sisällä huomaa, että ihan kaikkea ei ole vielä ehditty tehdä ja paikka kiiltää uutuuttaan, mutta nähtävää ja koettavaa on jo nyt yllin kyllin. Seuraava indeksi julkaistaan keväällä 2017.) Päivälehdet ovat tunnetusti antaneet leipää myös sarjakuvataiteilijoille, ja hyvän reportterin perikuva on tietysti Tintti (TinTin), mutta myös Teräsmies (Superman) on hyvän ja vapaan journalismin asialla. 48 1/2017 JULKAISIJA N o, kännyköisTä ei hänen aikanaan vielä osattu edes uneksia, mutta idea kuvaa hyvin uutismuseon henkeä: siitä on haluttu tehdä moderni ja tulevaisuuteen suuntaava. Näyttelyssä hyödynnetään sekä virtuaalitodellisuutta, kosketusnäyttöä että 360 asteen panoraamakuvia kertomaan, mitä maailmassa tapahtuu ja on tapahtunut. Maailman ja erityisesti Portugalin lehdistön historiaa kerrataan aikajanalla, joka alkaa vuodesta 1733, ja televisioruutujen spiraali kuvaa oivallisesti viestinnän kehittymistä yhä enemmän liikkuvaan kuvaan. Katse on vahvasti tulevaisuudessa, vaikka menneisyyttä kuvataankin. Korkean rakennuksen kerroksiin sijoitetut näyttelyt on jaettu teemoittain, mutta alakerta sisääntuloauloineen on omistettu tunnetuimmille journalisteille, ja paikan missiona on Luis Paixão Martinsin* sanoin tietämyksen kasvattaminen medioista, journalismista, viestinnästä ja informaatiosta. (Suomihan on jo useita vuosia pitänyt lehdistönvapauden ykkössijaa kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön Lehdistönvapausindeksi-tutkimuksessa. Toivoa sopii, että kaupunkia kansoittavat matkailijat löytävät myös tämän uutisille omistetun museon kaikkien Sintran kaupungin muiden hienojen nähtävyyksien ohella. Ala-aulassa kuvataan lehdistönvapauden tilaa maailmassa interaktiivisen maapallon avulla. Se esittelee journalismin kehityksen modernisti nykytekniikan avulla ja tarjoaa meille digiajan ihmisille sopivia elämyksiä
Mikäli luet lehdet mieluummin diginä, tilaa nettisivuiltamme Julkaisijan digitaalinen näköislehti. Uutiset kirjaavat historiaa Uutisten historia ei olisi mitään ilman suuronnettomuuksia. Huonoja uutisia, kuten Titanicin uppoaminen 1912, JF Kennedyn murha 1962, New Yorkin World Trade Centerin tornien sortuminen 11. Näyttävää ja mieleenpainuvaa mediaja uutishistoriaa ovat myös uutiskuvat ja valokuvareportaasit. Museo muistelee myös monia hauskoja ja noloja mokia, jotka toimittajat itse mieluummin unohtaisivat Museon ala-aulassa kuvataan lehdistönvapauden tilaa maailmassa interaktiivisen maapallon avulla. Mikäli kädessäsi on tällainen numero tai mahdollisesti työkaverin tilaama lehti, älä hukkaa aikaa, vaan tilaa oma lehti! Tutkitusti yhtä paperille painettua Julkaisija-lehteä lukee useampi henkilö. Et varmaan halua olla ketjun viimeinen lukija. sekä toimittajista, joista on itse tullut uutisaiheita, kerrataan median ja erityisesti radion roolia maailman mullistuksissa ja kokeillaan suhdettamme tulevaisuuden medioihin virtuaalisen todellisuuden avulla. Niin, tottahan myös on, kuten uutismuseossa muistutetaan, että ilman kaikenlaisia kömmähdyksiä maailmamme ei olisi täydellinen. Hinnat alkaen 3,50 € / kuva + alv! Valmiit kuvat jopa 6 tunnissa. TILAA HYVÄ AMMATTILEHTI! Ju_1/4_1_17.indd 1 31.1.2017 14.15. Huomiotta ei jää myöskään sosiaalinen media, joidenkin tutkimusten mukaan nykypolven ehkä tärkein uutislähde. FAKTOR OY • Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki TESTAA PALVELUAMME VELOITUKSETTA KAHDEN KUVAN VERRAN! Lue lisää faktor.fi tai soita suoraan Hämäläisen Pekalle 040 732 2456 pekka.hamalainen@faktor.fi Silloin tällöin lähetämme Julkaisija-lehden näytenumeron ilmaiseksi potentiaalisille tilaajille. syyskuuta ja Münchenin Olympialaisten verilöyly 1972, Tiananmein verilöyly ja Prinsessa Dianan kuolema – ne on kaikki kerrattu museon uutishuoneissa. Ensimmäisten joukossa oli Facebook (2004), sitä seurasi Twitter (2006), sitten Instagram (2010), eikä näyttely unohda myöskään YouTubea (2005), LinkedIniä (2003) ja Pinterestiä (2009). Museossa voi paneutua Espanjan sisällissotaan, Normandian maihinnousuun, Vietnamin sodan ikonisiin kuviin (joita edustaa ennen kaikkea napalmin polttama alaston pikkutyttö), tai kuvat ensimmäisistä ihmisistä kuun pinnalla. Kävijät pannaan myös itse tekemään uutisia: he saavat nauhoittaa selostuksen tv-studiossa ja halutessaan julkaista sen museon YouTubekanavalla. KUVAPUTKI NOPEA KUVIEN SYVÄYSPALVELU Keskity omaan työhösi ja usko kuvasi meille. Suurista kuvamääristä voit pyytää tarjouksen erikseen. TILAA JULKAISIJA-LEHTI: • www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu • 03 4246 5300 • 03 4246 5335 palveluautomaatti (24 h)
Shake Reduction -käyttöliittymä. 50 1/2017 JULKAISIJA niksit Kameraheilahduksen aiheuttaman epäterävyyden korjaaminen Photoshopilla Tämä näppärä fiLTTeri on suunniteltu nimenomaan heilahduksesta johtuvaan epäterävyyden korjaamiseen. Kun hyvät asetukset ovat löytyneet, napsauttamalla OK kuva avautuu Photoshopiin. Se ei siis tepsi jos tarkennus on mennyt muuten mönkään. Advanced-asetuksessa voidaan kohdealueita myös lisätä. JUHA LAAMANEN. Toiminto tutkii kuvaa erityisellä algoritmilla ja päättelee kuvan pikseleistä heilahduksen määrän ja suunnan ja onnistuu toisinaan yllättävän hyvin pelastamaan tärähtäneen kuvan. Neliön keskellä olevan napin avulla aluetta voi siirtää hiirellä sellaiseen kohtaan kuvassa, jossa on riittävästi kontrastia ja heilahduksen suunta voidaan määrittää. Ihan kaikissa tapauksissa toivo ei ole mennyttä vaan apuun voi ottaa Photoshopin Shake Reduction -filtterin. Filter – Sharpening – Shake Reduction Homma kannattaa aloittaa muuttamalla kuvataso älykkääksi objektiksi (Smart Object) esim. Yksityiskohta kuvakorjauksen jälkeen. Tällöin voit helposti palata muuttamaan asetuksia vielä myöhemminkin. Aivan kaikkeen ei tämänkaltainen työkalukaan tepsi, mutta usein voidaan kuva pelastaa käyttökelvottomasta kuitenkin valon puolelle, mikäli lopputuote ei ole luonteeltaan liian vaativa. Varsinainen toiminto löytyy terävöitystoimintojen joukosta Filter –Sharpening – Shake Reduction. Kuva avautuu erilliseen toimintoikkunaan, jossa Photoshop alkaa välittömästi laskea kuvaa uudelleen kuvan päällä näkyvän neliöalueen sisältä löytyvän informaation mukaisesti. Komennolla FilJoskus voi käydä niin, että huonon valaistuksen tai jonkin muun seikan vuoksi liian pitkä suljinaika aiheuttaa kameran heilahtamisen kuvaushetkellä, mistä seuraa karvas pettymys kuvan terävyyden suhteen. ter – Convert for Smart Filters. Yksityiskohta ennen kuvakorjausta
02 271 5300. SUOMI 100 -KIRJEKUORIMALLISTO NYT SAATAVILLA Juhlista Suomea helposti InterMailin Suomi 100 -kirjekuorilla! Tutustu valikoimaan ja tilaa! www.intermail.com Alan parasta asiakaspalvelua www.intermail.com | p