g r A A f I S e n v I e S t I n n ä n e r I Ko I S L e h t I
1/20 1 2
Investoinnit peliin
Alv-keskustelu jatkuu, vuorossa Kimmo Sasi.
TALOUS
Kohti laiteriippumatonta mediatablettiratkaisua.
TeKnOLOgiA
Baltia sekoitti pakan.
JULKAISIJA
iLmiö
13,00 1 1/2012
Uuden MGI Meteor DP8700 XL -painokoneen myötä palvelumme on vielä astetta täydellisempää! · kirjekuorten pienetkin tilaussarjat erittäin kustannustehokkaasti · laserkestävät lomakkeet · painatukset muoville ja synteettisille materiaaleille · arkkikoko jopa 330 x 1020 mm
täyden palvelun painotalo
Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki p. 09 755 2270, 0500 304 444 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi
toimittajamme oli paikalla. 33 Liika on liikaa lehtitaloille Applen vaatima 30 prosentin siivu mediatabletti iPadin App Storen latausmaksuista ja tilaajatiedoista on nostattanut monet lehtitalot takajaloilleen.
sisällys
Tekniikka Ilmiö
24 muutaman sekunnin tähden Digitaalisuus tuo myymälämainontaan paljon uutta.
20
16
Henkilö
23 Kunhan sisältö pelastuu Kansliapäällikkö harri Pursiainen haluaa pelastaa printtimedian hienot sisällöt.
36 Uutta bisnestä postitoimiluvista esan Kirjapaino toivoo hakemastaan postitoimiluvasta uutta tukijalkaa kustannus- ja kirjapainotoiminnalleen. 28 iso satsaus Kaksi graafisen alan yritystä kertoo isoista investoinneistaan ja siitä, mitä niiltä odotetaan vuonna 2012. Kanava
5 Pääkirjoitus Poikkeus, ei sääntö. 48 Kirjat värit kohdalleen valokuvan värinhallinnan perusopas, Innovaatiojournalismilla menee hyvin, Kynällä vaikka mitä.
Talous
20 Pohdittiin myös täsmäveroa Kimmo Sasin mukaan lehdistön yleisen 9 prosentin arvonlisäveron tilalle mietittiin lehdille eräänlaista täsmä- eli laatuveroa. 7 Uutiset 13 Tuotteet 16 imagoskooppi hyvä design tekee maailmasta paremman vai tekeekö. 50 niksit Yhdistelmäviivat ja täytöt Illustratorissa.
JULKAISIJA
1/2012
3. 45 Laatulehti voi viedä hengen ainakin nepalissa.
24
Kolumnit
18 Rakas Brand manager Sitä en kuitenkaan jaksa ymmärtää, että ostat suunnittelupalveluja maksamatta niistä mitään, naamioimalla suunnittelutehtävän kilpailuksi. tässä lehdessä on juttu nepalista. 39 Baltia sekoitti pakan vaikka baltialaiset painotalot pystyvät vielä toistaiseksi kilpailemaan hinnalla, niin olotila ei ole välttämättä pysyvä. Siellä lehtien kustantaminen, toimittaminen ja painaminen on kokolailla toisenlaista toimintaa kuin meillä. 42 Valokuvan ytimessä nikon esitteli Shanghain tehdastaan loka-marraskuussa
www.grafia.fi/tekijat
Uudistunut Tekijät-sivusto palvelee ostajaa ja Grafian ammattilaista entistä paremmin.
Löydä työlle tekijä osoitteessa: www.grafia.fi/tekijat
2012, kun ranskalainen toimittaja sai surmansa. Esimerkiksi Unkarin uusi perustuslaki merkitsee pahaa takaiskua tälle vapaudelle. Sen Se on aina hyvä muistaa, kun nyt vertaamme tekijä on yhä kateissa." itseämme muihin maihin. Vuonna 2009 Venäjä oli 175 maan joukossa sijalla 153, kun maiden sananvapauden astetta verrattiin toisiinsa. PAPERI Sisus: Maxioffset 120 g/m² Kansi: galerie Art Silk 200 g/m² PAINOPAIKKA Pieksänprint oy KANNEN PAINATUS Kirjapaino Jaarli oy KANNEN EFEKTIT Merkopaino oy toteutti kannen Soft-touch-laminoinnin ja kohdelakkauksen. Se voi viedä hengen, kuten kustantaja ja päätoimittaja Kunda Dixit haastattelussaan kertoo. Venäjällä valtio omistaa tai kontrolloi noin 70 prosenttia sanomalehdistä. pääkirjoitus
Poikkeus, ei sääntö
20. Siellä lehtien kustantaminen, toimittaminen ja painaminen on kokolailla toisenlaista toimintaa kuin meillä. Kirjapainojakin on sabotoitu kautta historian. Joskus voi olla hyvä muistuttaa itseään tästäkin asiasta. SIDONTA Sitpa oy www.julkaisija.fi ISSn 1236-519X
Tässä lehdessä on juttu Nepalista. Anna Politkovskajan murhasta on nyt kulunut lähes kuusi vuotta, ja tekijä on yhä kateissa. Lampinen, Matti remes, Pentti Salonen JULKAISIJA rPS-yhtiöt KUSTANTAJA rPS Markkinointi oy TAITTO elias Kapiainen KANNEN KUVA Pentti Salonen ILMOITUSMYYNTI rPS Markkinointi oy, PL 23, 00701 helsinki Puhelin 044 070 0401, faksi 09 224 5148 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 71 + alv 9 % Määräaikaistilaus 12 kk 80 + alv 9 % ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 1. Osa heistä on vankilassa vieläkin, osa kenties vuosiakin. Lähellämmekin on siis kirjoittamisen ja kustantamisen vapaudessa paljon korjaamisen varaa, ja niin on muuallakin. Eikä kovin pitkälle tarvitse mennäkään, ei likimainkaan Nepaliin asti, kun olemmekin jo yhteiskunnassa, jossa sananvapaus ja lehdentekemisen turvallisuus ovat kutakuinkin yhtä horjuvia kuin siellä. Siellä on viime vuosina tapettu vuosittain 6 7 toimittajaa, ja vain harva tekijä on saatu kiinni. Myös nepalilaisen Kunda Dixitin kirjapaino poltettiin, mutta hän perusti tuhoutuneen tilalle uuden. Tuorein tietoon tullut tragedia tapahtui Syyriassa 11. Vuonna 2011 tapettiin kaikkiaan 66 toimittajaa työssään. Sanan ja julkaisemisen vapaus on siis maailman mitassa pikemminkin poikkeus kuin itsestään selvyys. Kaikkiaan toimittajia pidätettiin viime vuonna työtehtävissään toistatuhatta kappaletta. Meillä miltei täydellinen sananvapaus on ollut itsestäänselvyys jo 68 vuotta eli vuodesta 1944, jolloin vasemmistolehdetkin saivat rauhansopimuksen perusteella ilmestymisoikeuden. TiinA RUULiO
JULKAISIJA
1/2012
5. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 TOIMITUS hietakummuntie 18, 00700 helsinki Puhelin 044 070 0401, faksi 09 224 5148 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja tiina ruulio gSM 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi nettitoimitus: riitta hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pertti Jokinen, nella Keski-oja, Marja-Liisa Kinturi, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, rainer K. nut lähes kuusi vuotta, ja vuonnajälkeen asiassa tuli takapakkia. Ja kokemus kertoo, että itsestäänselvää ei ole myöskään sen säilyminen. Ei meidänkään sananvapautemme historia siis aivan hirveän pit"Anna Politkovskajan käikäinen ole, vaikka maailman ensimmäinen lehmurhasta on nyt kuludistönvapauslaki säädettiinkin Ruotsi-Suomessa 1766. Vaikka kustannus- ja kirjapainoliiketoiminta ovatkin Suomessa monessa tapauksessa taloudellisesti tiukkaa puuhaa ja voittomarginaalit pieniä, niin henkensä kaupalla ei näitä töitä tarvitse Suomessa tehdä
Verkkopalvelu on käytössä jo yli 6 000 markkinoinnin päättäjällä! Tilaa nyt oma tehopakettisi hintaan 160 + alv 23 %.
www.mainostajanhakemisto.fi
Puh. Mainostajan Hakemisto on markkinoinnin ammattilaisen luotettava työväline. (09) 686 0840, fax (09) 6860 8420, ml@mainostajat.fi, www.mainostajat.fi. Kattavat tiedot yhdenmukaisesti esitettynä helpottavat työtäsi.
Älä tuhlaa aikaasi tiedonmurujen metsästykseen. Markkinoijan tehopaketti
Kun etsit sopivaa yhteistyökumppania markkinointiviestintään, ota avuksesi Mainostajan Hakemisto. Mainostoimistot, kirjapainot, viestinnän, suoran ja verkon osaajat. Asiakkuudet, markkinointiviestinnän tekijät, tunnusluvut, erityisosaaminen, työnäytteet sekä keskeiset markkinoinnin päättäjät
Tämä tarkoittaa siis sitä, että painettu media tavoittaa lähes jokaisen.
Saldo: 21 uutta aikkaria viime vuonna
Vuonna 2011 saatiin aikakauslehtitarjontaan 21 uutta nimikettä. Metadata Server -lisenssin laajentamisen myötä järjestelmään päivitetään myös uusia semanttisiin verkkoteknologioihin perustuvia ominaisuuksia.
LASKUSSA valittaminen siitä, kuinka ikävä alalla on, kun vanha ei päde.
JULKAISIJA
1/2012
7. Lähes 5 000 yritystä ja organisaatiota lähettää jo e-kirjeitä NetPostiin. Tutkimus kertoo myös, että neljä viidestä suomalaisesta lukee vähintään viitenä päivänä viikossa painettuja lehtiä. Uusista lehdistä enemmistö on harrasteisiin liittyviä julkaisuja. Karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta valitsi näyttelyn yhteydessä Vuoden karikatyypin toisen kerran. Teokset ovat seuraavaksi esillä Riihimäellä, Ravintola Apollossa.
AFP kohdentaa uutisia suomalaisella teknologialla
Maailman vanhin uutistoimisto AFP aikoo käyttää suomalaisen Profium Oy:n kehittämää teknologiaa kohdentamaan uutisia asiakkaidensa kiinnostusten mukaan. uutiset
LyhyeSTi
netPosti kirii
Itellan NetPostipalvelu on noussut Suomen suurimmaksi palveluksi, jonne voi vastaanottaa ja arkistoida sähköisiä laskuja ja muita sähköisiä kirjeitä. Vuoden 2011 tulokkaat ovat: 6-0, Aalto University Magazine, F-lehti, Inez, Isot Koneet, Isännöinti, JättiSudoku, Koti+, Koti ja puutarha, Leivotaan, Lily, Maailman historia, Meidän koira, Motorrad, Pikkutuhmat Jallun ristikot, Purje, Ristikkomaailma Kryptot, Ristikkomaailma Ristikot, Top Gear, TOP Model ja Uumalehti.
Yleisön valinta Grafian karikaty ristien ja pilapiir täjien näyttelyn parhaaksi karika tyyriksi.
Yleisö valitsi Michael Monroen
Yleisö äänesTi Grafian karikatyristien ja pilapiirtäjien näyttelyn parhaaksi karikatyyriksi Teppo Järven Michael Monroe -karikatyyrin. Pilapiirros-sarjan voitti Heimo Suomalaisen Kreikan tukineuvottelu -piirros. Näyttely oli esillä Sanomatalon Mediatorilla. Killan jäsenet toteuttivat näyttelyyn oman näkemyksensä Urpilaisesta. Vuoden 2011 suomalainen karikatyyripersoona eli karikatyyppi on valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Tänä vuonna NetPostiin jaellaan noin 10 miljoonaa e-kirjettä.
NOUSUSSA graafisen alan investoinnit, toivottavasti myös innovaatiot ja innokkuus.
44 minuuttia painettua
Kansallisesta Mediatutkimuksesta selviää, että 12 vuotta täyttänyt suomalainen käyttää aikaa painettujen lehtien lukemiseen keskimäärin 44 minuuttia päivässä ja vastaavasti sähköisten lehtien lukemiseen tietokoneella, matkapuhelimella tai lukulaitteella 11 minuuttia
Yhdistyneen yhtiön liikevaihto vuodelta 2011 on noin 25 miljoonaa euroa ja henkilöstövahvuus noin 140 henkilöä. Isojen pelureiden aika on ohi. Myös jälkikäsittelylaitteiden automatiikka kehittyy kohti robottitasoa, sillä korttiin halutaan usein liittää mitä mielikuvituksellisimmin taitettavaa markkinointimateriaalia. AV Holdingin pääomistajia ovat puolestaan Pertti Ailio ja Jarkko Viheriävaara, jotka kummatkin ovat työskennelleet aikaisemmin muun muassa WSOY:n kirjapainoyksikössä, nykyisessä WS Bookwell Oy:ssä. Lönnberg Painot Oy:n omistava AV Holding Oy omistaa uudesta yhtiöstä 60 ja Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj 40 prosenttia. Hänellä on myös näkemyksensä graafista alaa kohahduttaneesta saksalaisen Manrolandin konkurssista. Järjestelyssä kaksi hyvämaineista ja vakavaraista yhtiötä yhdistävät voimavaransa ja osaamisensa mahdollistaen näin entistä monipuolisempien ja tehokkaampien palvelujen tuottamisen asiakaskunnalleen. Graafisen viestinnän toimialalla on pitkään kaivattu konsolidaatiota toimialan eläessä voimakasta murrosvaihetta nyt toteutettava järjestely on malliesimerkki kahden, toistensa osaamista täydentävän yrityksen liittoutumisesta, toteaa Lönnberg Painot Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Viheriävaara. Siis kortteja magneettiraidalla, sirulla, älyllä, RFID-tunnisteella, kolmiulotteisena, QR-koodilla jne. WSOY ehti omistaa Lönnberg Painot Oy:n 57 vuotta ennen kuin myi sen toimivalle johdolle vuonna 2005.
Korttibisnes kiinnostaa nyt
Ranskalaisen digipainokonevalmistajan MGI:n Euroopan johtaja Victor Abergel esitteli jälleenmyyjä XES Oy:n tiloissa Espoossa uutta Meteormerkkistä digipainokonetta ja siihen liitettäviä korttilaminointi- ja viimeistelylaitteistoja keskellä pikkujouluaikaa. Suomi on luonnollisesti pieni markkina MGI:lle, mutta Suomessa kannattaa käydä yritysten innovatiivisuuden takia, Abergel myöntää. Samantyyppisiä Meteor DP8700 -digipainokoneita on Suomessa neljä, mutta yhdessä korttilaitteistojen kanssa toimitus on ensimmäinen Suomeen. Helsinkiläinen painotalo Paintek Pihlajamäki Oy seurasi kylläkin nopeasti, sillä se investoi samanlaiseen painotekniikkaan ja korttituotantoon tarvittaviin jälkikäsittelylaitteisiin jo heti alkuvuodesta. ArtPrintin vanhalle toimitusjohtajalle Hannu Salmelle on luvassa hallituspaikka. MGI:n koneelle kelpaa yhtä hyvin paperi kuin muovi. Suomeen tuodulla systeemillä kannattaa painaa lyhyempiäkin parin sadan kortin sarjoja, ja nekin tarvittaessa yksilöidysti. Niiden lopulliseksi kotipaikaksi tulee Seinäjoki ja siellä digipainamiseen erikoistunut Kopiointikeskus EPKK. Lisäksi painotuotteiden visuaalisuus tuo merkittävää lisäarvoa meille ja asiakkaillemme."
Libriksen toimitusjohtaja Pekka Syvälahti uusista laiteinvestoinneista lehdistötiedotteessa.
8
1/2012
JULKAISIJA. Uskon, että ne ratkaisutoimittajat, jotka tekevät innovatiivista bisnestä pienessä ja keskisuuressa yrityskategoriassa, voivat pärjätä.
SAnOTTUA
"Uuden teknologian avulla pystymme lisäämään tuotantomme automaatiota, mikä mahdollistaa entistäkin taloudellisemman ja tehokkaamman työnkulun. Viheriävaarasta tulee myös yhdistyneen yhtiön toimitusjohtaja. Sinänsä Abergel
ei edes käytä mielellään sanaa kone, vaan asiakkaalle toimitettava ratkaisu. Järjestelystä sovittiin lopullisesti tammikuun puolivälissä. Kyseinen kone jää Espooseen, mutta korttilaitteet matkustavat eteenpäin. Itse asiassa maailma on pullollaan erilaisia lahja-, jäsen- ja avainkortti-ideoita tällä hetkellä. uutiset
Iso fuusio
GRaafisen Teollisuuden yritysjärjestelyt etenevät, kun Keski-Pohjanmaan Kirjapaino -konserniin kuuluva Art-Print Oy fuusioituu helsinkiläisen Lönnberg Painot Oy:n kanssa. Uuden yhtiön palvelutarjonta kattaa jatkossa monipuoliset paino- ja tulostuspalvelut, aineistonhallinnan ja premediatuotannon, sähköisen markkinoinnin ja monikanavaisen suoramarkkinoinnin. Uusi painokone tulee Seinäjoelle suoraan Ranskasta
Osaa ne siis ulkoa.
AIT-palvelutalo Eficoden Suomen markkinoille tuoma Aurasma-teknologia herättää printtimainokset henkiin älypuhelimen avulla. Esimerkkinä tuore Soneran printtimainos, joka käynnistää Spotify Premiumin esittelyvideon. Vies tinnän keskusliitto arvioi vielä syksyllä, että alalta katoaa 2 5003 000 työ paikkaa, kun tilauk set vähenevät. Se on pal jon se. Bisnes on tiukempaa kuin koskaan ja alan uudistumispaineet kovat. Edelliset messut pidettiin neljä vuotta sitten. Baltian kilpailu pysyy toistai seksi kurissa, sillä Baltiassakaan ei ole juuri rahaa inves toida uuteen teknolo giaan. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi
105 päivää, 17 tuntia, 32 min ja 47 sekuntia
on siis aikaa Düsseldorfissa pidettäviin painoalan Drupamessuihin toukokuussa. All One Print Oy:n takana ovat painoalan konkarit Jari Kuivalainen ja Iiro Laine. Hän peruu osittain puheensa tässäkin lehdessä.
6 7
rakennemuutokselle antoi ArtPrintin fuu sioiminen Lönnbergiin. Plusprintin painoyksiköt sijaitsevat Ulvilassa, Raumalla ja Järvenpäässä. Messustatistiikan mukaan näytteilleasettajia oli silloin 1 968 ja kävijöitä 389 993. Vain muutama kirjapaino tekee poik keuksen. Me haluamme olla alan ensimmäinen tuotantoteknologiasta riippumaton painotalo, joka voi tarjota asiakkaalle koko painoalan asiantuntemuksensa, toteaa All One Print Oy:n toimitusjohtaja Jari Kuivalainen.
Laajennettua todellisuutta printtimainoksiin
Juuri nyt
1
2
YLE uutisten mukaan tila tuille lehdille määrätty uusi alv ei ole vähentänyt lehtitilauksia. Hahmontunnistuksen pohjalta teknologia tuo ennalta määritellyn "lisätyn todellisuuden" älypuhelimen näytölle, fyysisen todellisuuden päälle. Lisätyn todellisuuden esiin tuominen edellyttää AppStoresta tai Android Marketista ladattavan ilmaisen ohjelman asentamista iPhone4-, iPad2- tai Android-laitteelle.
JULKAISIJA
1/2012
9. Kokoomuksen kansanedus taja Kimmo Sasi puhui ikäviä pai kallislehdistä ennen joulua. Lisätty todellisuus voi koostua animaatiosta, videosta ja äänestä, jotka sulautuvat taustaansa saumattomasti. Kuivalainen on toiminut aikaisemmin Raumalla ja Ulvilassa toimivan Brand ID -kirjapainon myyntijohtajana sekä Kehityksen kirjapainon johtajana. Vivahdeerot näkyvät helposti hintalapuissa.
Graafisen vies tinnän suur tapahtuma Drupa järjestetään
Joku kertoi, että noin puo let graafisen alan yrityksistä lähinnä kituuttaa Suomessa. Ensimmäiset Plusprint-sopimusasiakkaat saavat sovelluksen käyttöönsä maaliskuun alussa. Iiro Laine on puolestaan All One Print Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Uuden, innovatiivisen nettisovelluksen kehittämistyöt ovat loppusuoralla. Asiakkaan on vaikeaa tietää, mitkä tekniset ratkaisut ovat missäkin tapauksessa parhaita toteutustapoja kulloisellekin työlle. Autonomyn Aurasma-mobiiliteknologia yhdistää fyysisen maailman virtuaaliseen sisältöön. Myös internet ja monet e-alkuiset sanat jyräävät toisin kuin neljä vuotta sitten, jolloin internet sovelluksineen edusti Drupassa tarkalleen ottaen yhden prosentin osuutta.
Uusi palvelukonsepti
Maaliskuun alusta aloittava All One Print Oy:n Plusprint-palvelu valitsee asiakkaalle oikean painoratkaisun kulloisenkin painotyön toteutukseen asiakkaan puolesta. Uutta pontta
Kyllä nuoret lukevat print tiä, vaikka eivät luekaan välttä mättä juuri sanoma lehteä. Niin myös Saksassa, jossa Manroland meni juuri vastikään konkurssiin ja Heidelberg ilmoitti 2 000 henkilön vähentämistarpeestaan. Jos viime messujen varsinainen juttu oli digitaalisessa painamisessa, niin nyt se on inkjetissä. Korttibisnes näyt tää kiinnostavan, ja inkjetteknologiakin vähitellen. Kunhan vain liian moni yritys ei innostuisi
4 5
jälleen samasta asiasta... Tämän palstan kirjoittajaa häiritsee aina lievästi se, että laite kauppiaat puhuvat
8
herkästi toimitta mistaan ratkaisuista, vaikka kyse on sel vistä laitekaupoista. 12vuotias tytär lukee jokai sen postilaatikosta noutamansa Demi lehden noin viiteen kertaan. Maailma makaa graafisessa teollisuudessa hyvin eri tavalla kuin neljä vuotta sitten. Messut olivat hyvin saksalaiset, sillä näytteilleasettajista 709 tuli Saksasta ja kävijöistäkin 41 prosenttia. Suomalai nen graafinen ala innos tui lopulta investoi maan vuonna 2011 edes jossain määrin. Oikeas taan mielenkiintoi sinta on nähdä se, miten alan murros näyttäytyy Düssel dorfissa. Uhka ei siis ole toteutunut ainakaan vielä.
3
toukokuussa
ICA-ketjun enemmistöomistaja. A-lehtien toimitusjärjestelmä rakennettiin perinteisten lehtien kustantamiseen eikä se sellaisenaan tue digitaalisten tuotteiden julkaisemista. Luottamusprosentti on meillä 64, kun se Euroopassa on keskimäärin 43. Kuvat tukevat toisiaan muodostaen lähes maagisen tarinan, joka on selkeästi syntynyt vahvoista henkilökohtaisista tunteista, kertoo kilpailun päätuomari, kuraattori Jens Erdman Rasmussen Tanskan valokuvataiteen museosta.
hyväuskoisia hölmöjä?
"Tosi paljon lehtiä sekä painettuina että sähköisinä lukevia suomalaisia on 29 prosenttia. Kilpailu on nimetty Stora Enson arvostetun LUMI-valokuvakokoelman mukaan. Golazin valokuvateos teki vaikutuksen erinomaisella konseptillaan ja taitavalla tarinankerronnallaan. Järjestely liittyy A-lehtien ensi keväänä toteutettavaan toimitusjärjestelmän uusimiseen. Golazin teos erottautui vahvalla henkilökohtaisella tarinankerronnallaan Storan Enson hienopaperiliiketoiminnan järjestämässä valokuvakilpailussa. Kilpailukykymme vahvistamiseksi vaihdamme nyt monikanavaisen julkaisemisen mahdollistavaan WoodWing-toimitusjärjestelmään, A-lehdet Oy:n toimitusjohtaja Juha Blomster toteaa. Ryhmässä on miehiä 57 prosenttia."
TNS Gallupin tutkimusjohtaja Ville Rekula Kansallisesta Mediatutkimuksesta.
SAnOTTUA
10
1/2012
JULKAISIJA. Forman kohtalo selviää kesään mennessä. A-lehdet ja Aste Helsinki sopivat A-lehtien ja Dialogin reprotyön ja teknisen taittotoiminnan ulkoistamisesta Aste Helsingille. Näin kertoo viime vuoden viimeinen Eurobarometri. Suomalaiset luottavat lehdistöön yhtä uskollisesti kuin pässi sarviinsa, kaikista lehdistön yli- ja alilyönneistä huolimatta. Kansainvälisen kilpailun tarkoituksena oli löytää uusia valokuvaajalahjakkuuksia ja edistää heidän
näkyvyyttään ja uraansa. Ettei suomalaisten kohdalla vain olisi kyse hyväuskoisten hölmöjen luottamuksesta?
myytävänä Forma
Repro ja taitto ulos
Kuva Anne Golazin "From the Woods" valokuvateoksesta.
Metsästä
aalTo-YliopisTon opiskelijan, sveitsiläisen valokuvaajan Anne Golazin valokuvateos From the Woods voitti joulukuussa ensimmäistä kertaa järjestetyn Lumi Photographic Art Award -kilpailun. Ihan tuulesta temmattuja luvut eivät voi olla, sillä Britanniassa keltaisen lehdistön luvatussa ihmemaassa lehtiin luottaa vain 18 prosenttia kansalaisista. Kustannustalon omistaa ruotsalainen sijoitusyhtiö Hakon Invest Ab, joka on mm. Vuoden 2010 levikintarkastuksessa Kotivinkin levikki oli 97 512, Talo & Kodin 49 816 ja Trendin 47 394 kappaletta. Eli meillä selvästi yli puolet luottaa siihen mitä lehdissä kirjoitetaan, muualla miltei yhtä selvästi vain alle puolet. Samalla 16 A-lehtien ja Dialogin repro- ja taittotöitä tekevää ihmistä siirtyy maaliskuun alussa Asteelle töihin. uutiset
Suomessa Kotivinkkiä, Talo & Kotia ja Trendiä julkaiseva ruotsalaistaustainen Forma Publishing Group on myytävänä. Formassa luonnollisesti toivotaan, että ostaja olisi kustantaja
Kirjan printtiversio maksaa noin 6585 dollaria.
Kuviteltu sähköis ten koulukirjojen hylly iBookspalve lussa.
melkein kuin järkkäri
Vaikka sähköisen kirjan yksikköhinta putoaa, olisi e-julkaiseminen kannattavaa puuhaa, sillä sähköisiä versioita voidaan päivittää ja myydä jatkuvasti. Laitteissa on mahdollisuus myös kaksipuoliseen tulostukseen entistä tarkemmalla automaattisella kohdistuksella.
JULKAISIJA
1/2012
13. tuotteet
Apple hamuaa koulukirjoja
apple esiTTeli tammikuun lopussa palvelun nimeltä iBooks 2, jolla se aikoo ryhtyä tuomaan interaktiivisia koulukirjoja mediatabletti iPadille. Esteitäkin on, kuten valtavan koulukirjabisneksen muuttaminen toimivaan e-muotoon. Vastaavaan kuvanlaatuun on aiemmin ollut mahdollista päästä vain järjestelmäkameralla. Metallirunkoinen PowerShot G1 X on suunniteltu ammattikuvaajille ja vaativille harrastajille joko ainoaksi kameraksi tai ammattijärjestelmäkameran täydentäjäksi. Näyttö siirtyy 2D-tilasta 3D-tilaan nappia painamalla. Uusia laitteitakin FESPA:ssa esitellään, kuten HP:n kaksi uutta lateksitulostinta julisteiden ja itsekiinnittyvien vinyyleiden tulostamiseen. Näyttö sopii myös lääketieteelliseen kuvantamiseen sekä arkkitehtitoimistojen ja mainonnan parissa työskentelevien tarpeisiin.
Digitaalisen tuotannon suurtapahtuma FESPA järjestetään nyt helmikuussa Barcelonassa. Kyseisen projektin ehti käynnistää viime lokakuussa kuollut Applen keulahahmo Steve Jobs. Paperille painettuja oppikirjoja sen sijaan käytetään helposti viisikin vuotta ennen uuden painoksen ottamista. Apple on jo yhdistänyt voimansa suurten yhdysvaltalaisten oppikirjojen kustantajien kanssa interaktiivisen oppikirjatuotannon aloittamiseksi. Ominaisuuden ansiosta yksi näyttö sopii kaikkeen työskentelyyn,
mikä vähentää työpöydällä olevien laitteiden määrä ja säästää budjetista rahaa muihin hankintoihin. Applen mukaan tällä hetkellä jo runsasta 1,5 miljoonaa iPadia käytetään oppimisen tukena ilman sähköisiä kirjojakin. PowerShot G1 X -kameran zoom-objektiivi vetäytyy kokonaan pienikokoiseen ja tukevaan metallirunkoon.
Kuka menee FeSPA:an?
Uusi ulottuvuus
fujiTsu on tuonut markkinoille ensimmäisen ammattikäyttöön tarkoitetun 2D-3D-näytön. Tammikuun 20. Siinä on DIGIC 5 -prosessori, uusi teräväpiirtoinen Canon-objektiivi ja monipuoliset käsisäädöt. Toinen hidaste on se, että koulut saattaisivat ehkä haluta käyttää myös muita kuin Apple-tabletteja.
Canon tuo myyntiin helmi-maaliskuussa PowerShot G1 X -kameran, jonka suurikokoinen CMOS-kenno mahdollistaa järjestelmäkameratasoisen kuvanlaadun ja kuvauksen hallinnan. Kahteen käyttöön sopiva näyttö säästää rahaa ja pöytätilaa Näyttöä voidaan käyttää sekä kaksiulotteiseen että kolmiulotteiseen työskentelyyn. Muualta kyllä osallistutaan, aina Kiinaa ja Pohjois-Koreaa myöten. Tavalliset tylsät ja repussa painavat koulukirjat haluttaisiin osittain korvata videoilla, animaatioilla ja erilaisilla hakuominaisuuksilla höystetyillä sähköisillä oppikirjoilla. Uusi iBooks 2 -palvelu esiteltiin New Yorkin Guggenheim-museossa. Sähköisen oppikirjan hinnaksi on kaavailtu vajaata 15 dollaria, josta Apple ottaa omat 30 prosenttiaan. Kaksoisnäyttö on tarkoitettu raskaita graafisia sovelluksia käyttäville ammattilaisille esimerkiksi CAD-suunnitteluun, simulointeihin ja satelliittitietojen työstämiseen. Kamerassa on hyödynnetty EOSkennotekniikkaa. päivään mennessä yksikään suomalainen yritys ei ollut ilmoittautunut näytteilleasettajan rooliin, vaikka suurkuvatulostamisen nerokkaista sovelluksista puhutaankin paljon. Myös balttialaiset yritykset ovat mukana, mutta suomalaiset eivät
Uusi painokone, Color1000Press, painaa sata A4-painopintaa minuutissa kaikille materiaaleille.
Pakkauksen tun nistetarra esittää tuotetiedon käyt täjälle äänenä.
Kuusi uutta tablet-ohjelmaa luovaan työhön
adobe CReaTive suiTen hengessä suunniteltu Adobe Touch -tuoteperhe on nyt ladattavissa Android Marketista. Esimerkiksi elintarvikkeista saa tietoa niiden ekologisuudesta, alkuperästä ja mm. Kyse on HearMeFeelMe-hankkeesta. tuotteet
Kaksi Xeroxia
pohjoismaiden suuRin kirjapaino Bookwell on hankkinut Xeroxin iGen 4 -painokoneen nelivärikirjojen, kirjan kansien sekä suojapapereiden painatukseen. allergisoivista aineista sen mukaan, mikä yksittäiselle ihmiselle on kulloinkin arvokasta tietoa.
14
1/2012
JULKAISIJA. Sovellukset toimivat joko sormea tai stylus-kynää käyttäen ja on suunniteltu useiden luovien prosessien hallitsemisen: Adobe Photoshop Touch kuvankäsittelyyn; Adobe Collage mood boardien käyttöön; Adobe Debut luovien töiden esittämiseen ja tarkasteluun; Adobe Ideas piirtämiseen; Adobe Kuler väriteemojen luomiseen sekä Adobe Proto verkkosivujen ja mobiiliohjelmien rautalankamallintamiseen. Laitevalinta kohdistui iGen 4 -painokoneeseen kustannustehokkuuden sekä XXL-kokoisen painopinnan ansiosta. Joutsen apteekki sekä espanjalainen vanhuspalveluja tuottava SSI. Ne tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia sekä näkeville että näkövammaisille. Uusi painokone auttaa Bookwelliä tarjoamaan asiakkailleen hyvää painojälkeä kilpailukykyiseen hintaan myös pienissä painosmäärissä. Myös Painotalo Libris on hankkinut Xeroxilta laajan laite- ja ohjelmistopaketin digitaalisen painotuotannon tehostamiseksi. Siinä kännykällä kosketetaan paketissa olevaa tunnistetarraa, jolloin sille talletettu tuotetieto, esimerkiksi lääkkeen nimi ja annosteluohje, voidaan esittää käyttäjälle joko tietokoneen tai matkapuhelimen kaiuttimen kautta äänenä.
Loppukäyttäjinä projektissa olivat Näkövammaisten keskusliitto (NKL), Caritas-Säätiö ja Oulun 6. Sovellukset ovat saatavilla Androidin 3.1 tai sitä uudempaan ohjelmistoversioon.
Pakkaukset puhuvat
vTT on kehittänyt yhteistyössä kotimaisen TopTunnisteen, espanjalaisen Tecnalian ja kreikkalaisen Demokritoksen kanssa viisi erilaista pakkaukset puhuvat -sovellusta, jotka käyttävät NFC (Near Field Communication) -etätunnistusteknologiaa. Ratkaisut, jotka linkittävät tuotteet digitaaliseen tuotetietoon, yleistyvät
vät yttä Nä
vät stä ke
n
&eat op
ja essu- uotteet m promot
Tuotteemme on valmistettu 100 % kierrätettävästä materiaalista
www.happyprint.fi
www.happyprint.fi
Aunankorvenkatu 6 · 33840 Tampere Puh. 020 8700 700 · Fax 03-2531 790 · Email: info@happyprint.fi
Sisustusarkkitehti Kristiina Lassus tuo rauhaa arkeen meditatiivisin kuvioin ja viilein värein. Samalla tammikuussa avatussa nettihuutokaupassa myydään muotoilijoiden tekemät uniikkityöt. Vaatesuunnittelija Tiia Vanhatapio lähestyy aihetta maidon luita lujittavan voiman kautta ja sijoitti tölkkiin iättömän nahkatakin iskulauseineen. Kampanjasuunnittelusta on vastannut helsinkiläinen mainostoimisto Dynamo Advertising Oy apunaan muotoilun asiantuntija, toimittaja Kaj Kalin.
16
1/2012
JULKAISIJA. Tuotto ohjataan lyhentämättömänä SOS-Lapsikylä ry:n toimintaan Suomessa. Arkkitehti Jenni Reuter vie käyttäjän tunnelmallisen ladon sisään. Jännittävää nähdä, millaista uutta luovuutta vuoden mittaan kirpoaa esiin arjen iloksi.
teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset Eri taiteilijoiden jäl keä voi ihailla Valion maitotölkeissä.
T
ämän juTun otsikko on sitaatti World Design Capital 2012 -sivuilla olevasta ylevästä julistuksesta, jolla haastetaan tekijöitä suunnittelemaan parempaa maailmaa ja Suomea.
Taiteilijat tölkkimaakareina Ainutlaatuiset designtyöt ilahduttavat suomalaisia Valion maitotölkeissä huhtikuun 2012 loppuun asti. imagoskooppi
"Hyvä design tekee maailmasta paremman"
helsinki on aloittanut vuotensa maailman designpääkaupunkina. Kuvittaja Klaus Haapaniemen tölkkiä somistaa folkloristinen fantasiapiirros. Lehmästä ovat inspiroituneet kalustemuotoilija ja sisustusarkkitehti Eero Aarnio, Angry Birds -pelihahmot piirtänyt Tuomas Erikoinen, vaatesuunnittelija ja elokuvantekijä Paola Suhonen sekä keraamikko ja muotoilija Oiva Toikka
Maaliskuussa 2012 uudistuvat myös kanavailmeet. Heinänen on suunnitellut myös Julkaisija-lehden nykyisen ulkoasun. Tekijät luonnehtivat prosessia näin: Mitä pidemmälle suunnittelussa mentiin, sitä selvemmäksi tuli, että logon pitää olla selkeä ja yksinkertainen. Joulukuussa otettiin käyttöön uusi nimi Adara Pakkaus Oy. Valkeakoskella 145 henkeä työllistävä yritys tarjoaa kokonaisvaltaisia pakkausalan ratkaisuja koko toimitusketjulle. nistemp erspellupta secerum erci quis rem faceped Suunnittelutiimiin kuuluvat quiaes ut ut alibus autassi nvelent resciet, sim graafiresto Heidi Grönroos, Ili Marttinen, kot volorestem qui occus sequassum doloritas et lacia cus eni rem rem idi idi conecae magnia pro Tuuli Laukkanen, Pekka Sipilä ja quiatur. Sana tarkoittaa myös huolenpitoa ja kunnioitusta. Uuden typografian on suunnitellut palkittu graafinen suunnittelija ja kirjainmuotoilija Saku Heinänen. abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö abcdefghijklmnopqrsTu vwxYzåäö1234567890!?#@
nam, quia conet dunt eat dolorae doles ditata nis pe cuptas et a alit volor as molorpo ratus, officia nistemp erspellupta secerum erci quis rem faceped ut alibus autassi nvelent resciet, sim quiaes ut resto volorestem qui occus sequassum doloritas et lacia cus eni rem rem idi idi conecae magnia pro quiatur?
Yle Thin
abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö abcdefghijklmnopqrsTu vwxYzåäö1234567890!?#@
nam, quia conet dunt eat dolorae doles ditata nis pe cuptas et a alit volor as molorpo ratus, officia nistemp erspellupta secerum erci quis rem faceped ut alibus autassi nvelent resciet, sim quiaes ut resto volorestem qui occus sequassum doloritas et lacia cus eni rem rem idi idi conecae magnia pro quiatur?
Yle Thin iTalic
(Vas.) Ylen uuden tunnuksen valin taan vaikuttivat mm. Luonnoksista karsiutui pois kaikki turha. (Oik.) Näyte (Yle regular) yhtiön uudesta Saku Hei näsen suunnittele masta typografiasta.
abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö abcdefghijklmnopqrstu vwxYzåäö1234567890!?#@
nam, quia conet dunt eat dolorae doles ditata nis pe cuptas et a alit volor as molorpo ratus, officia nistemp erspellupta secerum erci quis rem faceped ut alibus autassi nvelent resciet, sim quiaes ut resto volorestem qui occus sequassum doloritas et lacia cus eni rem rem idi idi conecae magnia pro quiatur?
Yle regular
abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö abcdefghijklmnopqrstu vwxYzåäö1234567890!?#@
Yle regular italic
nam, quia conet dunt eat dolorae doles ditata nis pe cuptas et a alit volor as molorpo ratus, officia nistemp erspellupta secerum erci quis rem faceped ut alibus autassi nvelent resciet, sim quiaes ut resto volorestem qui occus sequassum doloritas et lacia cus eni rem rem idi idi conecae magnia pro quiatur?
Suomalainen Pentagon Design Oy suunnitteli ruot salaisen Absolut Vodkan sesonki pakkauksen.
abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö Helsinkiläinen Pentagon Design aBcDefghijklmnOpqrstu Oy iloitsee saatuaan suunnitella vwxYzåäö1234567890!?#@ Absolut for you -lahjasesonkipaknam, quia conet dunt eat dolorae doles ditata kauksen. monikäyttöisyys, selkeys ja tunnistet tavuus. lisilla BOlD italic
JULKAISIJA
1/2012
17. Halusimme vahvistaa mielikuvaa ihmisläheisestä yhtiöstä. Uusi logo toimii "laatuleimana" kaikessa mitä yhtiö tekee. Ylen tarkoitus on ottaa visuaalisestikin harppaus lähemmäksi suomalaisia. Suomalaisuus näkyy erinis pe cuptas et a alit volor as molorpo ratus, tyisesti selkeytenä, kertoo työryhofficia nistemp erspellupta secerum erci quis mää vetänyt Design Director resciet, rem faceped ut alibus autassi nvelentSauli sim quiaes ut Pakkauksen teettänyt seSuomela. Logon ja yritysilmeen suunnitteli tamperelainen Lasse Linna Radikal Advertising Oy:stä. Noin 80 ehdotuksesta valittiin jatkoon kahdek-
Adara Pakkaus Oy:n uutukainen logo.
abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö Neljän sopivuutta testattiin vielä aBcDefghijklmnOpqrstu ruudussa, netissä ja muissa käytvwxYzåäö1234567890!?#@ tötarkoituksissa. Uudistuksen saivat tehtäväkseen Ylen omat graafikot. Adara-nimi on poimittu taivaalta Iso koira -tähdistöstä. Riikka Tähtinen. Sieltä löytyvät Ami Hauhion suunnittelema sinivalkea Sananjalan kuusi, Herbie Kastemaan värikäs Renkaat ja Viherjuuren sinivihreä Tolppa YLE Tolppa.
san logoa, joita testattiin ulkopuoYleasiantuntijoilla ja asiakkailla. Valintaan vaikuttivat myös monikäyttöisyys, selkeys ja tunnistettavuus. Valittu logo täytti nam, quia conet dunt eatja istuidoles ditata nis asetetut tavoitteet dolorae hyvin eri pe cuptas et a alit volor as molorpo ratus, officia sovelluksiin. Uudistuksen projektipäällikkö on Tuire Nuolivirta. Uudeksi logoksi valikoitui kompakti neliö, jonka sisälle muotoiltiin "yle". tulokseen niin tyytyväinen, että se pääsi Suomen lisäksi myös Baltian markkinoille.
Yle BOlD sai Suomi-pakkauksen
Ruotsalaisvodka
Pakkausketjuun parempaa palvelua Pirkanmaalainen perinteinen aaltopahvialan yritys Peterson Packaging Oy siirtyi viime vuonna uusien investointien toivossa virolaisyhtiön omistukseen. Ylen uusi yhtiöväri on turkoosi yhdistelmä nykyisistä sinisestä ja vihreästä, mutta kirkkaampi ja raikkaampi. Ylen logohistoriaa voi tutkailla yhtiön nettisivuilla. Tavoitteet ovat siis korkealla. Raikas ruutu laatuleimaksi Yleisradion visuaalinen ilme uudistuu kokonaan osana yhtiön strategian kirkastamista. resto volorestem qui occus quassum doloritas et lacia cus eni rem rem idi Pernod Ricard Finland on loppuidi conecae magnia pro quiatur
Mainos- tai designtoimiston valinta on vaikeaa. Loppu hoituu samalla tekniikalla kuin puolison valinta, intuitiolla. Suuressa mainostoimistossa sen sijaan voi olla jopa erillinen osasto, jonka ainoa tehtävä on tuottaa ns. Kannattaa pitää alustava palaveri tai kaksikin ja keskustella tekijöiden kanssa. Sitä en kuitenkaan jaksa ymmärtää, että ostat suunnittelupalveluja maksamatta niistä mitään, naamioimalla suunnittelutehtävän kilpailuksi. Jos olet saanut vastuullisen työn, niin todennäköisesti et harrasta oheista huijaamista. Siis ilmaiset luonnokset päätöksenteon tueksi, koska muuten ostaja ei voi päätellä toimiston kykyä hoitaa tehtävää. Sen kyllä ymmärrän, jos olet alaikäisenä mennyt kaverin papereilla ravintolaan tai olet joskus ajanut pummilla raitsikalla. Suunnittelutoimiston osaaminen, graafinen suunnittelu tai muotoilu on tavoitteellista aivotyötä, strategista ja tavoitehakuista pohdiskelua ja se kiteytyy tehdyissä luonnoksissa. Entä tilaatko kerralla kaksi taksia, valitset autoista hienomman ja annat toisen auton turhaan odottaa itseäsi. spekulatiivistä työtä. Silloin tällöin mainonnan ostaja haluaa kilpailuttaa toimistoja ja pyytää muutamalta valitsemaltaan toimistolta hinta-arvion sekä toimiston näkemyksen kampanjasta tai pakkauksesta. Suunnittelijoiden panostus kilpailutyöhön on pienenkin korvauksen ansiosta parempi ja tilaajakin saa näin paremman tuloksen. Useiden luonnoskierrosten ja tutkimusten jälkeen voidaan päätyä lopputulokseen, joka lisää tuotteen myyntiä ja auttaa tilaajaa menestymään. Kun luonnoksia pyydetään, tulisi niistä maksaa ainakin symbolinen korvaus. kolumni
Rakas Brand Manager
oleTko koskaan harkinnut, että hakisit autokaupasta koeajoon uuden Bemarin vain sen vuoksi, että sinulla on matka jonnekin, mutta ei aikomustakaan ostaa uutta autoa?
mATTi RemeS
Taipuuko moraalisi siihen, että ostat Stockmannilta uuden iltapuvun, käytät sitä kerran ja palautat sen muka käyttämättömänä. Tätä työtä ei voi tehdä arvaamalla. Tosin tästä ei liittotasolla juurikaan puhuta. Onhan se halpahintaista. Sitä kutsutaan myös suureksi riskiksi.
Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija.
18
2/2011
JULKAISIJA. Designtoimistojen ja pienten mainostoimistojen mahdollisuudet osallistua maksuttomaan suunnitteluun ovat rajalliset. Paras tapa tutustua toimiston kykyihin ja suunnittelijoihin on tutustua referensseihin ja kenties kilauttaa kaverille ja kysyä toimiston maineesta. Vasta sitten kun yhteistyökumppanuudesta on päätetty, alkaa varsinainen työ. Hävinneetkin saisivat lohdutuspalkinnon ja voittaja enemmän. Suunnittelijoiden kannalta peli olisi reilua ja kaikille jäisi parempi mieli. Oletan, että Mainostoimistojen Liiton, Mainostajien Liiton, Grafian ja Ornamon näkemys asiasta on sen suuntainen, ettei suunnittelupalvelua voi ostaa ilman korvausta. Graafikkojen järjestö Grafia on kuitenkin ottanut asiaan napakasti kantaa. Näin ei pitäisi tehdä, eikä toimistojenkaan tulisi antaa luonnoksiaan ilman korvausta. Vastuullinen designsuunnittelu vaatii runsaasti keskustelua ja tietoa. Designtoimistot myyvät suunnitteluaan ja elävät vain sillä. Työnäytteet paljastavat, mitä toimisto on aikaisemmin tehnyt, mihin se on erikoistunut ja minkälaisia töitä mieluusti tekee
Ralf Nyberg, tiedotuspäällikkö, HOK-Elanto
VISUAL COMMUNICATION 2012 on uusi visuaalisen viestinnän hankinnoista päättävien ammattilaisten kohtaamispaikka. samaan aika an mY YmÄl Ä 2012 ja K auPPa VERKossa 2012
HElsinGin mEssuKEsKus | 14.-15. maalisKuuta 2012
Kaikki visuaalisen viestinnän ja markkinoinnin ratkaisut
Visual communication2012
Seminaareissa mm.
15.3.toRstaina Klo 12.30 Kommunikoiva rakennus Visuaalisuus, interaktiivisuus ja liikkuvan kuvan käyttö yleistyy rakennusten julkisivuissa ja sisäpinnoissa. Näytteilleasettajat esittelevät uutuustuotteita ja uusia ratkaisuja parempaan visuaaliseen viestintään ja asiakkaiden tavoittamiseen. Caseesimerkkinä Helsingin Sokoksen pyöreä kulma ja muut digitaaliset pinnat osana yrityksen aktiivista viestintää. Verkostoidu kollegojen kanssa ja kehitä osaamistasi tapahtuman seminaareissa täysin maksutta!
Tapahtumassa yhteensä yli 30 seminaaria - katso koko ohjelma osoitteessa easyFairs.com/VISCOMHELSINKI
Yhteistyökumppani
Maksuton sisäänpääsy ja seminaarit rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa
www.easyFairs.com/ViscomHelsinki
Käytä koodia 8989
Mutta nyt sanon
Minusta myös leh tien, ei vain Ylen, pitää enemmän miettiä sivistysnä kökohtia. Monissa lehdissä he ovat säännöllisiä blogin pitäjiä, vielä useammissa automaattisia lausunnonantajia asiassa kuin asiassa, jopa ilman asiaakin. Kimmo Sasi vetää jossakin hieman takaisin, mutta pitää muuten päänsä. Mutta yhdessä asiassa Sasi vetää reilusti sanansa takaisin. Hän on pahoillaan siitä, mitä tuli sanoneeksi paikallislehdistä: Tarkoitin alun perin sitä, että jos on pienet resurssit, ei vaikutus demokratiaankaan voi olla suuri. Sasin syntilista on näiden mielestä pitkä. Lopullisesti hänestä tuli merkitty mies ja elävä maalitaulu blogin pitäjille, kun hän tuli syyttäneeksi lehdistöä viihteellistymisestä ja esitti vastapainoksi poliitikoille näkyvämpää roolia lehtien avustajina. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana hän tietenkin oli se iso paha, kun vero ajettiin eduskunnassa läpi. Sopivia kriteereitä ei kuitenkaan löytynyt.
AnSAnedUSTAjA SASi onnistui syksyn mittaan suututtamaan moneen kertaan suunnilleen kaikki, jotka ovat ammatillisesti tai ideologisesti kytköksissä painettuun sanaan. Pohdittiin myös täsmäveroa
Kimmo Sasi:
K
Kimmo Sasin mukaan yleisen 9 prosentin arvonlisäveron tilalle mietittiin lehdille eräänlaista täsmä- eli laatuveroa. Kuin pakkoruokintaletkulla, sanoi joku. Sen lisäksi hän syytti alan etujärjestöjä huonosta lobbaamisesta, loukkasi toimittajien itsetuntoa kehottamalla heitä ottamaan oppia Financial Timesistä ja pahoitti paikallislehtien pienten työmuurahaisten mielen sanomalla, etteivät he edistä sananvapauden tai demokratian asiaa. Arvonlisäveroahan vastustivat liikuttavan yksimielisesti niin lehtitalojen toimitusjohtajat kuin graafisen teollisuuden eri etujärjestötkin. Tätä ehdotusta on lupa pitää Sasin lapsuksena. Hän on horjumatta sitä mieltä, että lehdistöämme uhkaa moni muu asia paljon pahemmin kuin 9 prosentin arvonlisävero, josta monet jopa hyötyvät.
teksti Pertti Jokinen Kuvat Pentti Salonen
Paikallislehdet tärkeitä Poliitikot saavat jo nyt suodattamatonta julkisuutta yllin kyllin. Niiden koko tulevaisuus on siinä, että ne onnistuvat uutista pahtumista vas taamaan kysymyk seen "miksi", sanoo Kimmo Sasi.
20
1/2012
JULKAISIJA
Ne seuraavat tiiviisti kunnallista päätöksentekoa ja kirjoittavat siitä asiantuntevasti. "Paikallislehdillä on tärkeä merkitys kunnallisen demokratian kannalta. Niiden työ on demokratian kannalta suorastaan välttämätöntä."
JULKAISIJA
1/2012
21
Googlesta saa tiedon, mutta vain lehdet voivat kertoa, mikä tiedon taustalla on. Mietittiin myös tapaa, jolla olisi arvioitu lehtien laatua, mutta mikään ratkaisu ei vain tuntunut hyvältä. Resurssien vähentyminen vaikuttaa aina laatuun. "Jonkinlaista täsmäveroa pohdittiin hyvin perusteellisesti jopa hallitusneuvotteluissa."
HS ja maakuntien ykköslehdet ovat hyötyneet eniten verottomuudesta. Miksi sitten kaikki lehdet niputettiin yhteen ja samaan alv-ratkaisuun, niin sensaatiolehdet kuin onnettomat paikallislehdetkin. Kunnanosalehtien menestys ei ole ollut hyvä. Hinnankorotukset johtavat aina levikin laskuun. Sivistystä vaalittava Lehtien viihteellistymisessä Sasi on tietenkin oikeassa. Täsmäveroa mietittiin Sasi onkin sitä mieltä, että lehdistö on hyvin erilaista, myös suhteessa arvonlisäveroon.
22
1/2012
JULKAISIJA. Uutiset luetaan netistä, ja lehdillä on vakavan pohtimisen paikka, mikä rooli niille jää. Uskon edelleenkin, että ministeriön arviot veron vaikutuksesta tilauskantaan ovat oikeammat kuin alan omat esitykset. Sasi listaa asioita, jotka uhkaavat juuri paikallislehdistöä. Ongelmia on edessä Sasin mukaan paikallislehdissä ja erikoislehdissä, joilla on ollut kustannuspaineita jo ennen alviakin. Sitä paitsi kannattaisi muistaa, että lehdet ovat nostaneet viime vuosina jo aika paljon hintojaan. Lehtien yleissivistävä merkitys olisi Sasin mukaan päntättävä lasten päähän jo koulussa, jotta olisimme sivistyskansa myös tulevaisuudessa. Hänen mielestään ne poikkesivat aivan liikaa liikenne- ja viestintäministeriön laskelmista ja myös kansainvälisistä esimerkeistä. Mutta hän kuitenkin epäilee, että kyseessä on munan ja kanan ensisijaisuuden ongelma: Minä väitän, että puheet lehtien lukijasuhteista ovat pinnallistaneet kirjoittamista, ja tämä on pakottanut myös poliitikot mukaan jotkut kieltämättä vähän liiankin innokkaasti. Oltiin aggressiivisia ja kompromissihaluttomia. Sasi kyllä myöntää tämän ja onkin sitä mieltä, että lehdistön olisi kiireen vilkkaan alettava etsiä ansaintamallia myös verkosta. Minä luulen, että verkossa on myös maksullisten lehtien tulevaisuus, sanoo Sasi.
Uskon edelleen kin, että ministe riön arviot uuden alvin vaikutuksesta tilauskantaan ovat oikeammat kuin alan omat esitykset.
selvästi, että paikallislehdillä on tärkeä merkitys kunnallisen demokratian kannalta. Muuten hän pitää päänsä. Ja kun yhden laajan taustajutun työmäärällä tehdään kymmenen pinnallista, on hyvin vaikea nähdä, miten alvin korotus ainakaan parantaa syvällisen journalismin asemaa. Levikin lasku merkitsee ilmoitustulojen pienenemistä. Ei Sasi luota niihin numeroihin ja graafisiin käyriinkään, joilla päättäjien päätä yritettiin kääntää. Jos on katsottu, että niihin on ollut varaa levikin kärsimättä, niin miksi ei nyt ole yhtään varaa. Ei kaikkia lehtiä hänen mielestään kannata ikuisesti kantaa postiluukusta kotiin. Ei ymmärretty, että valtio tarvitsee rahaa ja että ala olisi voinut itse etsiä vaihtoehtoja, joilla molempien edut olisi turvattu nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Etsittiin jonkinlaista kriteeriä, jolla hyvin kannattavat lehdet oltaisiin voitu erotella ongelmalehdistä. Ne seuraavat tiiviisti kunnallista päätöksentekoa ja kirjoittavat siitä asiantuntevasti. Rahojen vähentyessä myös toimitusresurssit heikkenevät. Aito kilpailu on kuollut, ja näiden lehtien kannattavuus on erinomainen. Senkin hän myöntää, että monet poliitikot ovat olleet tässä kehityksessä mieluusti mukana. Sasi paljastaa, että kyllä sitäkin mietittiin: Sitä pohdittiin hyvin perusteellisesti jopa hallitusneuvotteluissa. Graafisen teollisuuden operaatioissa arvonlisäveroa vastaan oli hänen mukaansa asennevamma. Niiden koko tulevaisuus on siinä, että ne onnistuvat uutistapahtumista vastaamaan kysymykseen "miksi". Myös kuntauudistus voi tuoda ongelmia kuntalehdille. Sasi sanoo, että kun maakuntien intomieliset ihmiset perustivat maakuntalehdet sata vuotta sitten, he tekivät sen poliittisten mielipiteiden välittämiseen ja kansan sivistämiseen. ennenkin oli varaa... Hänestä paikallinen uutisointi voi siirtyä verkkoon lähes ilmaiseksi, kun taas lehdillä on taakkanaan raskas kulurakenne. Niiden työ on demokratian kannalta suorastaan välttämätöntä. Minusta myös lehtien, ei vain Ylen, pitää enemmän miettiä sivistysnäkökohtia. Ja tästähän seuraa vain se, että maakuntien päälehtien asema vahvistuu, kun paikallislehdille tulee ongelmia. Tulevaisuus verkossa Joka tapauksessa arvonlisävero tulee nostamaan lehtien hintoja jonkin verran. Eikö jonkinlainen täsmävero olisi ollut mahdollinen. Minusta se on taustoittaminen. Postimaksut nousevat; lehtien kotiin kannon hinta on hänestä selvästi suurempi uhka kuin arvonlisävero. Nyt sitä vastoin puhutaan vain kannattavuudesta, lukijasuhteista ja viihtymisestä. Uhka on myös verkko. Tämä oli se asia, jonka Sasi vetää takaisin
Sen toimikausi jatkuu 30. Se tulee perinteisen rinnalle, mutta myös korvaamaan sitä. Arveltiin, että se on tarkoitettu alalle vain eräänlaiseksi päänsilitykseksi vastikään säädetystä 9 prosentin arvonlisäverosta. Isoin juttu on tietenkin perinteisen graafisen median sähköistyminen. 4. Ja ainakin ajallisesti hän on oikeassa, sillä hän itse esitti jo pari vuotta sitten tällaisen elimen perustamista tehdessään tutkimusta lehtien jakelun tulevaisuudesta. Ja niin kauan kun sähköisiä vempaimia ei ole joka töllissä, pitää lehtien kotiinkantokin hänen mielestään jotenkin järjestää: Siinä jakeluselvityksessä jo esitin, että kotiinkantoa pitää pystyä tekohengittämään silloinkin kun se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kannattaa laajalla joukolla miettiä, mitä tämä tarkoittaa lehdille, Pursiainen sanoo nyt. Kun kirjeposti vähenee ja laskut siirtyvät hyvää vauhtia sähköiseen muotoon, kohta ei muuta kannettavaa kotitalouksille jääkään kuin lehdet: Ja mitä sitten, kun jakelun koko kustannuskuorma jää miltei yksin lehdille, Pursiainen kysyy retorisesti. Nyt tehtävänä on seurata, toteutuvatko uhkakuvat, ja jos toteutuvat, on meillä ainakin valmiiksi kasassa asiantuntijaelin, jossa voidaan yhdessä pohtia tilannetta ja miettiä ratkaisukeinoja, Pursiainen vastaa. Sivistyksen kulmakivi Sen hän tietenkin myöntää, että lehdistön uusi alv saattaa nopeuttaa
näitä trendejä entisestään. Kunhan sisältö pelastuu
Kansliapäällikkö harri Pursiainen:
teksti Pertti Jokinen Kuva Anna Huovinen
J
Kansliapäällikkö harri Pursiainen haluaa pelastaa printtimedian hienot sisällöt. Mitä sitten on tehtävissä, jos esimerkiksi alv osoittautuu siksi korreksi, joka murtaa kamelin selän. Sehän on meillä jo eräänlainen kansallinen perusoikeus.
Lehdistö on suomalaisen sivis tyksen kulma kivi, ja sitä ainakin minä yritän tässä pelastaa, sanoo lii kenne ja viestintä ministeriön kans liapäällikkö Harri Pursiainen.
JULKAISIJA
1/2012
23. Senpä jos tietäisin, ei mitään neuvottelukuntaa tarvittaisikaan. Sen rinnalla on hänestä toisarvoista, mikä niiden jakelutapa on.
oulun alla liikenne- ja viestintäministeriö asetti uuden lehtiasiain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on "vastata osaltaan lehdistön toimintaympäristön murroksen haasteisiin". Pursiainen kiistää tällaisen tulkinnan. Mutta yhtä kaikki, neuvottelukunnalle riittää kolmeksi vuodeksi töitä yllin kyllin: Lehdistö on suomalaisen sivistyksen kulmakivi, ja sitä ainakin minä yritän tässä pelastaa. Toinen neuvottelukunnan agendalle väistämättä nouseva asia on hänen mielestään lehtien jakelu. Hän itse uskoo vankasti printtimedian elinvoimaan ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi. 13-jäseninen neuvottelukunta edustaa kattavasti koko viestintäkenttää. Kulttuuri, sivistys ja sananvapaus, eli siis sisältö, on tärkeintä. Muutos on menossa, mutta ei niin nopeana kuin nuo-
remmat "sähköaikana" syntyneet ihmiset ennustavat. 2015 saakka, ja sen puheenjohtajana toimii LVM:n kansliapäällikkö Harri Pursiainen.
monta murrosta menossa Alan ammattipiireissä otettiin tieto uudesta elimestä vastaan vähän happamasti. Kyllä lehtialalla on menossa monta murrosta aivan arvonlisäveropäätöksestä riippumattakin. Se on sitten sekundaarista, mitä kanavaa pitkin se eri aikoina jaetaan
LAMPInen
Diginäytöt yleistyvät myymälöissä. Painetulla materiaalilla on edelleen oma roolinsa, mutta digitaaliset mainospinnat ja kosketusnäytöt lähestyvät kuluttajia uudella tavalla.
24
1/2012
JULKAISIJA
rAIner K. Muutaman sekunnin tähden
teksti MarjaLiisa Kinturi
digitaalisuus tuo myymälämainontaan paljon uutta
Råback muistuttaa, että asiakkaan kohtaamishetki on siellä aivan toisenlainen kuin kotisohvalla. Apteekkimedia television tyyppisine näyttöineen reseptiasiakkaiden näkökentässä toimii edelleen, mutta sen rinnalle ja jatkoksi on kehittynyt kokonainen digitaalisten myymälämedioiden kirjo. D
Apteekkimedia on opettanut meille, mitä digitaali nen myymälämai nonta vaatii. Myyjille on nykyisin tarjolla myös kannettavia päätteitä, joista tietoja on helppo onkia. Myös asiakkaiden käyttäytymistä myymälöissä suhteessa digitaalisiin medioihin seurataan jatkuvasti: kuinka pitkään ruutua katsotaan ja miten se toimii. Marketmedialla on jatkuvassa etäseurannassa tällä hetkellä noin tuhat näyttöä, mutta ne yleistyvät sitä vauhtia, että Råback uskoo 25003000 kappaleen rajan menevän rikki tämän vuoden aikana. Parempi asiakaspalvelu kasvattaa myös myyntiä. Myymälässä välitön tarkoitus on saada aikaan kauppaa, hän muistuttaa. Myymäläympäristö on muutenkin täynnä virikkeitä ja ärsykkeitä, joten asiakkaan huomio täytyy pystyä jollain tavoin herättämään. Perinteisen tv-mainonnan tuomisesta myymälään ei suinkaan ole kysymys. Videolla sen pystyy Råbackin mukaan tekemään 510 kertaa tehokkaammin kuin still-kuvalla. Tutuimpiin kuuluvat Veikkauksen näyttävän punaiset "pöntöt", joissa voi pelata esimerkiksi kaikkia Veikkauksen pelejä. Käytön pitää olla niin helppoa, houkuttavaa ja koukuttavaa, että asiakas ei lähde pois heti ensimmäisten sekuntien aikana. Esimerkiksi pääkäytävät voivat muodostaa oman
JULKAISIJA 1/2012 25
PenttI SALonen
PenttI SALonen
muodossa tai toisessa tuottavia yrityksiä on Suomessa kymmenkunta laitetoimittajia huomattavasti enemmän. Suunnittelemme jakelutiehen kokonaisia mediakanavia. Digitaaliset mainospinnat ja vuorovaikutus tulevat perinteisen myymälämarkkinoinnin rinnalle hyvin voimakkaasti. Tv mainosspotit tai PowerPointit eivät riitä! Asiakas on myymälässä koh dattava aivan eri tavalla kuin koti sohvalla, Jukka Råback sanoo.
Kosketa minua Videotaulujen lisäksi myymälöissä ja kauppakeskuksissa ovat yleistyneet erilaiset opastavat, kosketusnäytöllä toimivat laitteet. Sehän on sama kuin ostaa ja maksaa valtakunnallinen mainoskampanja ja jättää kuitenkin Turku ja Tampere siitä pois.. Alan pioneereihin kuuluu kiistatta nk. jakelutien erilaiset mediakanavat Toteutettavat digitaaliset ratkaisut vaihtelevat myymälöittäin ja eri osastojenkin välillä. apteekkimedian markkinoille vuonna 2005 tuonut Marketmedia Oy. Lisäämällä siihen ääntä (kakofonian välttämiseksi tarkoin suunnatuilla äänipaneeleilla) vaikutus on vieläkin vahvempi. Olennaista näissä on aina käyttöliittymä, joka houkuttelee asiakkaan koskettamaan ruutua ja hakemaan sieltä tietoa. Ne tukevat kaupan kaksijakoista kehitystä, joka toisaalta menee nopean ja tehokkaan ostamisen ja toisaalta elämyksellisen ja viihteellisen ostamisen suuntaan, sanoo Marketmedian hallituksen puheenjohtaja Jukka Råback. Kolmas tärkeä sääntö on, että näyttöjen pitää olla päällä. Järjestelmien pyörittämiseen tarvittavia ohjelmia maailmalta löytyy Råbackin mukaan niin paljon, että perusratkaisuissa omaa ohjelmointia tarvitaan vain harvoin.
igiTAALiSTA myymäLämAinOnTAA
Kolme keskeistä sääntöä Jotta digitaaliset näytöt ylipäätään toimisivat halutulla tavalla, ruudut pitää sijoittaa niin, että ihmiset näkevät ne ei johonkin nurkkaan tai pylvääseen vain siksi, että se on helppo siihen sijoittaa, Råback painottaa. Råback on huomannut, että helposti 1020 prosenttia ruuduista on pimeinä. Digitaalinen kosketusnäyttö on Råbackin mukaan myös erinomainen tapa kerätä asiakastietoja ja -palautetta, ja se toimii tehokkaana itsepalvelun välineenä. Kehitys vie kohti kokonaisvaltaista ostoselämystä brändiväreineen, -tuoksuineen ja äänimaailmoineen. Asiakas voi itse tarkistaa ja vertailla tuotetietoja samaan tapaan kuin internetissä. Siitä on apua myös myyjille, joiden on mahdotonta muistaa ulkoa kymmenien tuhansien tuotteiden nippelitietoja
Råback kertoo uusista teknologioista, joilla näyteikkunoista voidaan tehdä digitaalisia etäohjattavia mainospintoja. Muuten sanoma helposti hukkuu. Paljon muuta uutta sitä vastoin on tarjolla. ensin esitellään tuote ja sen jälkeen annetaan yksinkertaiset tuotetiedot, hinnat, jne. Esimerkiksi vanhentuneet tiedot ja päättyneet kampanjat pitää ajoissa poistaa. tässä ei voi olla liian taiteellinen. Aineisto on Pihlajan mukaan valtaosaltaan printtimainonnan materiaalia, ja lopputulos yritetään sovittaa muuhun myyntipistemainontaan. Mainosten rakenne on yleensä yksinkertainen ja muistuttaa paljon internetin bannerimainontaa. kanavansa ja osastot omansa. Järjestelmät voidaan tänä päivänä ohjelmoida "tuottamaan automaattisesti" sisältöä myymälän erityispiirteiden, kuten esimerkiksi sijainnin, asiakaskunnan, tuotevalikoiman tai varastosaldon mukaan. Perinteiset kaupan tarjousmainonnan keinot pätevät edelleen, eli väreissä kontrastien on oltava suuria ja kuvien ja tekstien selkeitä, mutta värimaailma noudattaa mahdollisuuksien mukaan asiakkaan ja brändin värejä. Ehkä pääsemme ennen pitkää eroon tylsistä, umpeen teipatuista ja auringon haalistamista näyteikkunoista.
Toni Pihlajan sormet syyhyä vät päästä jos sain vaiheessa toteuttamaan kolmiulotteisia myymälämainos spotteja, sillä hän on Metropolia Ammattikorkeakou lusta valmistunut 3Dmedianomi.
ohikiitävät sekunnit ratkaisevat
Myymälämainonnan suurin haaste on asiakkaan mielenkiinnon herättäminen. Råbackin mukaan esimerkiksi valokaapit niihin tulostettuine filmeineen ovat joskus järkevämpi ja edullisempi ratkaisu. Alkuun sijoitan yleensä aika paljon liikettä. Jos kyseessä on vaikkapa 100 myymälän verkko, jonka tuotevalikoimat eroavat jonkin verran toisistaan, ei kokonaisuuden rakentaminen ja hallinta ole mitenkään yksinkertaista. Sisältöjä räätälöidään ja kohdennetaan kyseisen teknologian avulla. Mainos kaupassa vaikuttaa paremmin kuin banneri internetissa tai tv-mainonta kotisohvalla katsellen.
26
1/2012
JULKAISIJA
MArKetMeDIA. Myös näytön sijainti vaikuttaa ratkaisuun. Wow-efektit eivät yksin riitä, Råback muistuttaa. hän uskoo, että jo lähitulevaisuudessa ääni tulee työhön vahvemmin mukaan, jolloin asiakkaan saa aiempaa helpommin herätettyä vilkaisemaan näyttöä. Tämä integroitumisvaihe on parhaillaan käynnissä, Jukka Råback kertoo. Pelkkä wow ei riitä Myymälämarkkinointi kasvaa tällä hetkellä toiseksi nopeimmin internet-mainonnan jälkeen ja kehittyy yhä monipuolisemmaksi, vaikka muutama vuosi sitten kohistu kolmiulotteinen mainonta myymälöissä odottaakin vielä toteutumistaan. Suurten myymälöiden ja kauppakeskusten käytävillä näyttävän kokoiset videoseinät hehkuttavat kampanjoiden ilosanomia, rakentavat brändiä ja luovat tunnelmaa, jota vahvistetaan ääni- ja tuoksumaailmalla. Sitä varten Marketmedialla on oma järjestelmä, jossa verkon toimintaa voidaan koko ajan testata ja optimoida markkinointisuunnitelmien mukaan. Näytöt ja laitteet integroituvat osaksi myymälän kalusteita ja suunnittelua eivätkä ole enää "päälleliimattuja". Kaikkialle ja kaikkiin tarkoituksiin digitaaliset järjestelmät ja näytöt eivät silti sovi. Näin järjestelmien avulla tuotetaan samaan kampanjaan satoja erilaisia myymäläkohtaisesti räätälöityjä mainossisältöjä, Råback toteaa. Pihlajan työstä noin 80 prosenttia on mainosspottien tekemistä. Eri ratkaisujen toimivuus ja vaikuttavuus pitää testata ja arvioida. Jos näyttö on tuotetta lähellä, asiakasta voi herätellä katsomaan, mitä vieressä on tarjolla. Toisaalta perusratkaisutkin tulevat koko ajan tyylikkäämmiksi ja hienommiksi. Mikä parasta, tulevaisuus näyttää lupaavalta myös näyteikkunamainonnan kannalta. Digitaalisia näyttöjä ei ainakaan vielä ole saatu tuoksuviksi ei edes koskettamalla, kuten painotuotteita mutta haluttu tuoksu voidaan luoda niiden yhteyteen tai ilmastointijärjestelmään asennettavalla erillisellä laitteella. Hyllyjen reunan paperiset hintalaput muuttuvat vaivihkaa digitaalisiksi kännykkää muistuttaviksi näytöiksi, joihin hinnat voidaan päivittää tietokoneelta vaikka kampanjatunneiksi. Suksia on turha enää mainostaa toukokuussa. Yksi 3D-mainonnan este on laitteiden ja toteutusten hinta ja toinen se, että monissa tapauksissa se edellyttäisi asiakkaan käyttävän 3D-laseja. Sisältöä on hallittava Keskeistä digitaalisissa järjestelmissä on sisältöjen hallinta. Uusia myymälämarkkinoinnin investointeja suunniteltaessa on tärkeä muistaa ROI (Return on Investment) eli laskea, mikä kannattaa ja mikä ei. vaikka ääntä ei ole käytettävissä, toivon sen ärsyttävän jossain silmäkulmassa sen verran, että asiakas päätyy katsomaan ruutua, Marketmedian Motion graphics Designer Toni Pihlaja kertoo. Osastojen ratkaisuihin voidaan kytkeä myös tavarantoimittajat. Aikaa siihen on vain muutama ohikiitävä sekunti. tiedot ja viestit tulevat 95-prosenttisesti asiakkaalta tai asiakkaan mainostoimistolta
050 376 0846 interfair@finnexpo.fi
dru1202_QR_93x245_FI.indd 1
06.01.12 15:03
JULKAISIJA
1/2012
27. PC-webcamilla: lataa drupa.com/augmentedreality. ComQin tekninen johtaja Max Stevens-Qille sanoo, että kokemus on sama kuin katsoisi peilistä kokonaan toista henkilöä.
Lisäpalvelua Sinulle: drupa kävijäinformaatio webappina iPadiin ja useisiin Androit-tabletteihin!
Edustaja Suomessa: Suomen Messut INTERFAIR PL 21 00521 Helsinki puh. Sen jälkeen pelaaja voi kontrolloida taululla olevaa velosteria kännykkäänsä kääntelemällä. taulun grafiikka on lehden mukaan korkeatasoista ja kilpa-ajokokemus realistinen. Smartphone/tablet PC: Kohdista webcamin llä: lataa ilmainen Juanio App ja käynnistä, valitse Channel drupa. Pelaamiseen tarvitaan App Storesta noudettava ilmaisohjelma. Apua: www.drupa.com/help
hidastava peili helpottaa vaatteiden sovitusta
ComQi-yhtiö on esitellyt videopohjaisen delayMirrorin eli hidastavan peilin helpottamaan vaatekauppojen sovituskoppien ahtautta. Sen avulla vaatteita sovittava asiakas näkee, miltä näytti kolme sekuntia sitten. Pelin päätyttyä pelaajan tulos ilmestyy näytölle ja kertoo, mikä hänen sijoituksensa on muihin pelaajiin verrattuna.
MArKetMeDIA
MArKetMeDIA
your link to print
one world one drupa may 3 16, 2012
düsseldorf, germany www.drupa.com
Your link to more Virittäydy jo nyt drupa 2012 tunnelmaan! drupa logoon. Amerikkalainen Marketing Daily -lehti kertoi joulukuussa new Yorkin times Squarelle ilmaantuneesta hyundain jättikokoisesta mainostaulusta, joka tarjoaa vuoden 2012 loppuun asti ohikulkeville iPhone-käyttäjille hauskoja pelikokemuksia. Peli on liitetty hyundain ylläpitämään langattomaan Wifi-verkkoon ja se mainostaa hyundain veloster-uutuutta. Kilpa-ajot new Yorkin times Squarella
Digitaaliset näytöt tarjoavat luovia mahdollisuuksia markkinointiin
PostNord AB -konserniin kuuluva Strålfors aloitti uuden vuoden työt
28
1/2012
JULKAISIJA. Myös laitetoimittajat ovat suunnilleen samaan aikaan aktiivisimmillaan, sillä ne haluavat, että uudet koneet saadaan asennettua vuoden loppuun mennessä pois varastoista. Samalla kirjanpitoon liittyvät syyt vaikuttavat siihen, mihin aikaan vuodesta kauppoja tehdään. Iso satsaus
graafisella alalla tunnetaan hyvin se tosiasia, että moni laitekauppa toteutuu nimenomaan loppuvuodesta. Kaksi yritystä kertoo isoista investoinneistaan ja siitä, mitä niiltä odotetaan vuonna 2012.
teksti Tiina Ruulio Kuvat Pentti Salonen
A
siakkaaT TieTäväT, että loppuvuosi on paras aika hioa sopimuksia ja kauppoja, ja siksi asiat kumuloituvat, kertoo asiaviestintää tuottavan Strålforsin toimitusjohtaja Johanna Starck
Voisi sanoa, että Strålfors on monen ratkaisun talo: kuorituksia, perinteisiä painotuotteita, sähköisiä kanavia, personointia ja logistiikkaa. Personoinnin juju on siinä, että asia pitää tehdä fiksusti ja positiivisesti. Offset on tullut nopeasti vastaan, kun painettavat sarjat menevät tarpeeksi isoiksi. Haluamme laajentaa tätä. Ihmiset haluavat, että heitä lähestytään eri kanavilla. Laatua ja kustannustehokkuutta Koneen hienous lähtee siitä, että sen uumenissa pyörii inkjetteknologia. Se oli miljoonainvestointi. Minulla on ollut aikaa jopa miettiä päätöksiä, Starck naurahtaa. Olemme olleet perinteisesti vahvoja pankki-, vakuutus- ja telecomsektorilla. Näin isoja päätöksiä ei voi tehdä kepeästi, vaan koneen hankintaa on mietitty tarkkaan. Omistaja PostNord AB on Pohjoismaissa iso tekijä. On oikeastaan hyvä, että personoinnissa on lähdetty hitaasti liikkeelle, kun asiaa vielä opetellaan. Yrityksen viime vuoden tammi-syyskuun liikevaihto oli 2,3 miljardia ruotsin kruunua. Käyttökate painui miinukselle. Samalla paperiin pitää saada mukaan uusia elementtejä, jotka tukevat monikanavaajattelua.
"Inkjetin mustesuihkutekniikka taklaa elektrofotografiaan perustuvan digipainamisen selvästi kahdessa kohdassa, isommassa formaatissa sekä laadun ja hinnan suhteessa."
Inkjetpainokone mahdollistaa paljon erilaisia digipainamisen hienouksia kohtuuhintaan. Päätimme siis satsata paperiviestintään, sillä uskomme sen kantavan vielä pitkään. Olen ollut siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että sain hoidettavakseni hyvällä mallilla olevan yrityksen. Inkjetin mustesuihkutekniikka taklaa elektrofotografiaan perustu-
van digipainamisen selvästi kahdessa kohdassa, isommassa formaatissa sekä laadun ja hinnan suhteessa. Vaikka paperiviestinnän kokonaismarkkina laskee sähköisen kustannuksella, tarvitaan paperipuolelle hyvää painolaatua kustannustehokkaaseen hintaan. Sinänsä isojen sarjojen painaminen digitaalisesti on yleistynyt Starckin mukaan paljon hitaammin kuin kuviteltiin vielä pari vuotta sitten. Kysyntää on hyvästä paino laadusta kustan nustehokkaaseen hintaan. Miljoonainvestointiin ei hankittu ulkopuolista rahoitusta. Kuvassa yrityksen toimitus johtaja Johanna Starck ja tuotan topäällikkö Jussi Broberg yrityksen tuotantotiloissa Vantaalla.
uudella inkjetpainokoneella: Océn Color Strean 3500:lla. Kaupat tehtiin jo kesällä, ja laite asennettiin marraskuussa.
JULKAISIJA 1/2012 29
Uusi inkjetkone tarjoaa isom man formaatin ja paremman hinta laatusuhteen, ker too Johanna Starck.. Strålfors toimii seitsemässä maassa, Suomessa 70 työntekijän voimin. Haemme myös aktiivisesti uutta kauppaa, uusia asiakkuuksia. Myös markkinointiviestinnän, kohdennetunkin, puolella on vielä paljon mahdollisuuksia, uskoo Starck. Murrosvaiheessa kuitenkin ollaan esimerkiksi Kodakilta on tulossa täysin digitaalinen ratkaisu isoille painosmäärille offsetkoneiden kilpailijaksi. Kuluttajaa ei saa ärsyttää. Strålfors satsaa paperiviestintään, sillä sen uskotaan kantavan vielä pit kään. Se syntyi, kun Ruotsin ja Tanskan kansalliset postilaitokset yhdistyivät. Personointia pitää tehdä fiksusti Uudelle painokoneelle on jo siirretty vanhojen digikoneiden työt. Meille olennaista on se, että asiakkaamme tuntevat omat asiakkaansa, jotta heitä osataan palvella oikein. Kaupat tehtiin jo kesällä Johanna Starck on verrattain uusi toimitusjohtaja Suomen Strålforsilla
Eräs tulevaisuuden painomateriaali on muovi. Käytössä on myös tilausjärjestelmä, jonka avulla asiakkaat voivat tilata vaikkapa personoituja tuotteita omista tietokannoistaan. Siinä ei ole mitään järkeä, että jokainen yritys hankkii suunnilleen samanlaiset laitteet, joilla painetaan identtisiä asioita. Koneelle piti hankkia myös lisää tilaa. Toisaalta meidän kaltaisemme yritys voi tukea myös isompaa offsettuotantoa. Investointia pohdittiin pitkään ja perusteellisesti. Myös kaupan kortit kehittyvät koko ajan. Sopiva aika ja paikka investoida Tähänkin saakka EPKK on pyrkinyt olemaan mahdollisimman monipuolinen painotalo, sillä tarjolla on tavalli-
"Asiakas voi esimerkiksi tilata yhden ison kirjekuorisarjan sijaan useampia erilaisia kirjekuoria."
simpien painotuotteiden ohella muun muassa suurkuvatulostusta kankaille ja julisteille sekä CAD-tulostusta. Asiakas voi esimerkiksi tilata yhden ison kirjekuorisarjan sijaan useampia erilaisia kirjekuoria ja käyttää niitä vaikkapa personoituun markkinointiviestintään sen sijaan, että markkinointimateriaalia lähetetään automaattisesti jokaisen laskun mukana. Kaminen sanoo, että aika on mitä sopivin uudelle suomalaisille laadukkaalle korttibisnekselle, joka karkasi välillä Suomesta muualle. Kaminen ei halua tässä vaiheessa vielä paljastaa kaikkia ideoitaan uudesta korttibisneksestä. Kyse on isoista järjestelmistä. Olennaista on tietenkin muistaa kysyä, mitä asiakas oikeastaan meiltä haluaa. Hyvin monenlaisia kortteja kysytään. Graafisen alan yrityksen pitää osata siis kehittää uusia asioita multikanavaiseen maailmaan ja samalla myydä toisella kädellä ideoita asiakkaille. Samalla painettavan ja lähetettävän kirjekuoren merkitys kasvaa, kun se lakkaa olemasta bulkkituote. Vielä toistaiseksi EPKK on ainut yritys Suomessa, joka pystyy tuottamaan digitaalisia ja vaikka personoituja kortteja teollisesti. Uuden laitteen rahoitus järjestyi Kopiokeskus EPKK:lle vaivattomasti. Uutta inves tointia pohdittiin yrityksessä pitkään ja perusteellisesti.
mista ja prässäämistä. Esimerkiksi rakennusalan uusissa henkilökorteissa riittää paina-
Kopiokeskus EPKK:n toimitusjoh taja Kyösti Kaminen ja uusi digipaino kone. Erityisesti kauppa kokeilee tällä hetkellä innokkaasti erilaisia muovisovelluksia myymälämainoksissa ja tavallisissa hylly- ja hintalapuissa. Esimerkiksi ympäristöystävällistä polypropeiinimuovia käytetään paljon. Yrityksen toimitusjohtaja Kyösti Kaminen kertoo, että digipainokone mahdollistaa muun muassa yhä pienempien tilaussarjojen painamisen kustannustehokkaasti. Ja bulkkia se lakkaa olemasta viimeistään siinä vaiheessa, kun sähköinen laskutus yleistyy.
Olennainen kysymys: mitä asiakas oikeastaan haluaa Uusi digipainokone taipuu moneen materiaaliin ja kokoon, aina metrin mittaiseen ja 33 sentin levyiseen kuvaan saakka. Uuden digipainokoneen sisäänajo on työläs projekti, johon liittyy paljon laitekoulutusta sekä uuden tilausjärjestelmän käyttöönottoa ja myös rekrytointeja. Seinäjokelaisyritys ryhtyy painamaan myös muovikortteja uudella koneella. Kyse on pitkälti siitä, että kortteihin pitää saada älyä laminaatin alle ja että älyä pitää myös hallita. Uuden bisneksen suunta on muovikorteissa.
K
teksti Tiina Ruulio Kuva Kopiokeskus EPKK
opiokeskus epkk teki historiansa suurimman laiteinvestoinnin juuri joulun alla hankkimalla ranskalaisen tuliterän MGI:n digipainokoneen ja siihen liitettävät korttilaitteet. Nyt oli juuri sopiva aika.
30
1/2012
JULKAISIJA. Kaiken kaikkiaan uskon, että tällä alalla voi kehittyä vain yhteistyön voimalla. Vain rohkea voi pärjätä
eräs viime kuukausien investoijista on seinäjokelainen Kopiokeskus ePKK oy
Pienillä efekteillä on isot vaikutukset
Painotuotteiden, mainonnan ja verkkoviestinnän ammattilaisille. Lue myös alan uutiset netistä www.julkaisija.fi
Merkopainon malliviuhkasta saat uusia ideoita ja käytännön esimerkkejä erilaisista efekteistä. Viuhka sopii loistavasti työvälineeksi painoille ja suunnittelijoille.
Tilaa ilmainen malliviuhka netistä www.merkopaino.fi
JULKAISIJA
1/2012
31
(015) 348 990, fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com www.pieksanprint.com
Laadustaan tunnettu palveleva kirjapaino
Pyydä ! tarjoustamme
SITPA OY Kirjansitomo
-Liimanidonta -Wiresidonta Olemme muuttaneet Kellokoskelle 02.05.2011
prepress | digitaalipaino | offsetpaino
Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh. (019) 475 8500, Fax (019) 475 8550 myynti@t-print.fi www.t-print.fi
Sitpa Oy Oppipojantie 15 04500 Kellokoski email: ilpo.pollari@sitpa.fi p: 040-5815870 www.sitpa.fi
32
1/2012
JULKAISIJA. yhde on ympä pall maa
VALMIITA PAINOTUOTTEITA
Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki puh. MAAPALLON YMPÄRI 80 PÄIVÄSSÄ
na aika ivän 0 pä samme os 8 *) J painos riset kirja tut nelivä laan l e pain kit asete tyvä r n B1-a käin, sy tuisi t k perä rijata ulo n a pape n kerr ri
Amazon onkin Haapakankaan mielestä vahva kokonaisuus ja entistä enemmän verkkokauppa-alusta kaupallisille kumppaneille. Ranskassa viime kesäkuusta lähtien viisi sanoma- ja neljä aikakauslehteä ovat muodostaneet ePressiksi nimittämänsä ryhmittymän eurooppalaiseksi vastavoimaksi internetin amerikkalaisille jättipelureille kuten Googlelle, Applelle, Amazonille ja Yahoolle. Myös Applen vaatima 30 prosentin siivu iPad-lehtien tilausmaksuista ja irtonumeron hinnalle asettamat tiukat ota tai jätä -tyyliin sanellut rajat on herättänyt vastarintaa. Yksi merkittävä vastaan pyristelijä on Financial Times, jolla on yksi ainoa kaikkiin laitteisiin ja järjestelmiin (siis myös iPadiin) sopiva digitaalinen versio. Android ei ole vielä tällä tasolla, ja suomalaisittain on kiinnostavaa nähdä, miten Nokian Ovi tulee tässä kilpailussa pärjäämään, kommentoi Haapakangas Le Monden artikkelia. FT ei maksa Applelle mitään, saa tiedot asiakkaistaan ja voi vapaasti määrittää hintansa. Osa on alistunut, osa taistelee vastaan. Otavamedia julkaisi keväällä Luekirja-palvelun, joka toimii samalla tekniikalla kuin Financial Timesin uusi ft.com ja tarjoaa siten laiteriippumatonta sähköisten kirjojen lukupalvelua. Lisäksi Teknari tuot taa lehden sisällöstä tvohjelmaa MTV3 kanavalle.
näin asiasta Otavamedia Otavamedian lehtituotannosta ja uusista liiketoiminnoista vastaava tuotantojohtaja Jaakko Haapakangas tuntee hyvin App Storen lehtitaloille aiheuttamat ongelmat. Toisaalta iPadin menestys on ollut huikea. (Lisätietoja www.luekirja.fi) Otavamedia on vienyt App Storeen muutamia lehtiä: Suomen Kuvalehden, Tekniikan Maailman, Annan ja Scandinavian dekon, joka on dekosisustuslehden englanninkielinen uudenlainen mediapalvelu kansainvälisille markkinoille. Lehtitalot maailmalla ovat reagoineet asiaan eri tavoin. Hintaa
olennaisempi ongelma on kuitenkin se, että Apple omii App Storen lehtiasiakkaiden tiedot itselleen. Yhtiö on perustellut tätä standardisoinnilla, jota ilman järjestelmästä tulisi liian monimutkainen. Lupaavia tuloksia on saatu myös uudesta HTML 5 -kielestä kaikkiin järjestelmiin yhteensopivana vaihtoehtona. Teknarista löytyy myös Venäjän mark kinoille suunnattu venäjänkielinen Tehnarapplikaatio. Euroopassa sanomalehden irtonumeron hinta saa olla Applen mielestä joko 79 senttiä tai 1,59 euroa. Apple on toistaiseksi pystynyt tarjoamaan parhaan laitteen ja palvelun yhdistelmän pienten yksityiskohtien muodossa. Scandinavian deko -sovellusta on ladattu yli 60:stä eri maasta.
JULKAISIJA
1/2012
33. Siksi ne ponnistelevat kohti laiteriippumatonta mediatablettiratkaisua.
J
teksti MarjaLiisa Kinturi Kuvat haastateltavat
oulukuun le monden mukaan lehtitalot ympäri maailmaa ovat ryhtyneet haraamaan Applea vastaan, sillä se on astunut pyhänä pidetyn rajan yli pyrkiessään asettumaan kustantajien ja lukijoiden väliin. Mediakulutukseen erityisen hyvin sopivaa innovatiivista laitetta on myyty maailmassa tiettävästi jo yli 40 miljoonaa kappaletta.
Teknarista julkais taan sekä iPad että Androidversiot, ja applikaatiomääräl tään (yli 30 000 kpl) se onkin Suomen ladatuin aikakaus lehti mediatablet tien maailmassa. Kustantajien kannalta Amazon ei kuitenkaan ole osoittanut kiinnostusta suomenkieliselle markkinalle. Liika on liikaa lehtitaloille
Applen vaatima 30 prosentin siivu mediatabletti iPadin App Storen latausmaksuista ja tilaajatiedoista on nostattanut monet lehtitalot takajaloilleen pitkin eurooppaa. Voidakseen tehdä lukijoille sopivaa ja näiden arvostamaa sisältöä niiden on tunnettava lukijansa ja tiedettävä, kenelle lehteä tekevät
Tottakai paljon asiakkaita keräävä kokonaisuus haluaa myyntipaikasta tuloa myös itselleen. Apple täydensi viime syksynä iPhone- ja iPad-systeemiään newsstand-kioskilla, joka soveltaa automaattista veloitusta. Hyvästä sisällöstä ollaan valmiita maksamaan hyvä hinta varsinkin kun sähköisen jakelun edut tulevat arvostukseen mukaan: Saat tuotteen tuoreena minne vain julkaisupäivänä, ja se kulkee kätevästi mukana vain sopivaa lukuhetkeä odottaen. Markkinat siis räjähtävät, vaikka myynti näyttääkin vielä pieneltä täällä Suomessa. Googlella on niin huikea mittakaavaetu verkkomaailmassa, että se tulee tämän jälkeen kasvamaan nopeasti. itunes osoittautui menestykseksi heti alkumetreillä. Sami Kalsi uskoo tilanteen kuitenkin muuttuvan: Kun Android 4.0 saadaan vihdoin valmiiksi, silloin se on vasta todellinen vaihtoehto iPadille. Sami Kalsi kertoo lukeneensa, että iPad on historian nopeimmin yleistynyt elektroninen laite. Yhtiön välityspalkkio perustuu kuitenkin kahdenvälisiin sopimuksiin, jotka Amazon vaatii luottamuksellisiksi, eli julkista tietoa välityspalkkioista ei ole saatavissa.
Lähde: Le Monde 14.12.2011, Yves Eudes
Kosketusnäyttö ja interaktiivinen luku kokemus ovat niin vaikuttavia, että kiinnostus siirtyy väkisinkin niiden pariin, Sami Kalsi uskoo.
34
1/2012
JULKAISIJA. markkinatilanne muuttuu nopeasti Mediatabletit muuttivat sähköisen lukemisen, eikä sitä enää voi estää. Lisäksi ne ovat olleet suhteellisen kalliita, eikä markkinoilla ole vielä minkäänlaista kilpailua. Kosketusnäyttö ja interaktiivinen lukukokemus ovat niin vaikuttavia, että kiinnostus siirtyy väkisinkin niiden pariin, uskoo Teknarin toimitusjohtaja Sami Kalsi. Hyvin toimivassa kokonaisuudessa lukijat ovat valmiita maksamaan myös digitaalisesta sisällöstä, vaikka toive onkin saada sitä edullisemmin kuin painettuna, mikä on erittäin haasteellista pirstaloituvassa ympäristössä. Kun yhtiö toi markkinoille mediatablettinsa iPadin, sama periaate otettiin käyttöön lehtien irtonumeromyynnissä. Jälkimmäinen ilmestyy nykyisin vain sähköisessä muodossa. Ottaahan perinteisessäkin maailmassa esimerkiksi Lehtipiste irtonumeromyynnistä osuutensa.
Otavamedia on vie nyt App Storeen muutamia leh tiä: Suomen Kuva lehden, Tekniikan Maailman, Annan ja Scandinavian dekon, joka on deko sisustuslehden englanninkielinen uudenlainen media palvelu kansainvä lisille markkinoille. Se on myös pystynyt pitämään applikaatioidensa tason laadukkaana. Myös Amazon, joka toi sopivasti joulumarkkinoille uuden fire-version Kindletabletistaan, tuo toivon mukaan lisää kilpailua alalle. Laitteiden saatavuus on ollut vielä heikkoa, ja iPadien valmistusta ovat vaivanneet erilaiset komponenttipulat. Gartnerin mukaan mediatablettien maailmanlaajuiset myyntimäärät tulevat vuonna 2015 ylittämään kannettavat tietokoneet. Ja Microsoft haluaa aivan varmasti myös mukaan mediatablettien markkinoihin Nokian kanssa tai ilman, hän huomauttaa.
Räjähtääkö iPad-markkina. Kuva Suomen Kuva lehden versiosta.
Applen toimintamalli on tarjonnut yhden markkinapaikan, josta löytyvät kaikki applikaatiot. Suomen ensimmäisen ja luetuimman verkossa ilmestyvän mediatabletmuodosssa julkaistavan aikakauslehden toimitusjohtaja ei siksi näe tilannetta mitenkään kovin dramaattisena. ranskan lehdistössä newsstand on tyrmätty parinkymmenen lehden voimin: "Liika on liikaa." vain kaksi talousvaikeuksissa kamppailevaa ranskalaislehteä, La tribune ja france Soir, olivat joulukuussa siinä mukana. Kehitys on Haapakankaan mukaan hidasta, mutta erittäin kiinnostavaa. Menestyksekkäin e-kirjatuotteista on ollut Steve Jobsin elämäkerta nimenomaan iBooks-palvelun kautta ostettuna. Apple on toistaiseksi pystynyt tarjoamaan parhaat laitteet ja siihen liittyvän markkinapaikan. Markkinatilanne tulee kuitenkin muuttumaan jo tänä vuonna, ja kehitys tulee olemaan nopeaa, Kalsi uskoo.
Androidilta odotetaan paljon
Apple kehitti musiikkisoittimelleen iPodille toimivan tavan ostaa yksittäisiä musiikkikappaleita netin kautta. Lehtitalot panevat toivonsa paljolti googlen Android-järjestelmään, jonka tariffipolitiikka on Applea huomattavasti joustavampaa ja välityspalkkio vain 10 prosenttia. Olemme julkaisseet Otavan kirjoja sekä sovelluksina että iBooksissa e-kirjoina. Androidmaailmassa on useita "storeja" verrattuna yhteen Apple Storeen, joista voidaan etsiä ja myydä applikaatioita
Uutta bisnestä postitoimiluvista
esan Kirjapaino oy toivoo hakemastaan postitoimiluvasta uutta tukijalkaa kustannus- ja kirjapainotoiminnalleen.
teksti MarjaLiisa Kinturi henkilökuvat haastateltavat
roDeo / tUoMAS MArttILA
J
os lupa maaliskuussa tulee ja sen ehdot mahdollistavat kannattavan toiminnan, moni muukin lehtitalo on epäilemättä kiinnostunut kilpailemaan oman alueensa postinjakelusta Itellan kanssa. Palvelutasoa on pidettävä yllä, vaikka lehtien levikit laskevat, joten jaettavaa olisi hyvä jostain saada lisää. PAUn liittosihteeri Heidi Nieminen huomauttaa, että työntekijäjärjestöllä ei ole periaatteessa mitään kilpailua vastaan, kunhan kilpailevat yritykset ovat mukana samoilla ehdoilla, eikä
36
1/2012
JULKAISIJA. Kyllä, tukijalkaa tässä tosiaan haetaan, Esa Jakeluiden toimitusjohtaja Juhani Penttilä myöntää.
Laskevien levikkien armoilla Esa Jakelut työllistää nelisensataa lehtien varhaisjakelua hoitavaa osa-aikaista lehdenjakajaa Päijät-Hämeen alueella. Jos joku asiakas haluaa käyttää verkkoamme ja jos se sopii meidän jakelukonseptiin, yöjakeluun ja miksei päiväjakeluunkin, meillä pitäisi olla siihen lupa, ja sitä olemme nyt hakeneet, Penttilä selittää.
Jos joku asiakas haluaa käyttää verk koamme ja jos se sopii meidän jake lukonseptiimme, yöjakeluun ja miksei päiväjakeluunkin, meillä pitäisi olla siihen lupa, ja sitä olemme nyt hake neet, Juhani Penttilä perustelee postitoi milupahakemusta.
ei kilpailua työehdoilla! Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn liittovaltuusto epäilee, että postikilpailun avaaminen toisi yhteiskunnalle satojen miljoonien laskun, koska se todennäköisesti johtaisi yleispalveluiden rahoituspohjan pettämiseen
Lajitteluprosessi yksityiskirjeissä on erilainen kuin massapostituksissa. Heidi Nieminen sanoo, että uudessa kilpailutilanteessa yrityksiä ei missään tapauksessa päästettäisi "työehtoshoppailemaan". Työehdot ovat hiukan erilaiset kuin PAUn sopimassa yleissitovassa työehtosopimuksessa, jota Itellassa noudatetaan. Kilpailevat yritykset on velvoitettava ottamaan yhtä lailla vastaan yksittäisten kansalaisten kirjelähetyksiä, jotka on samalla hinnoiteltava niin, että se on todellinen vaihtoehto. Hän viittaa PAUn liittovaltuuston viime marraskuun lopulla esittämään näkemykseen, että postikilpailun hallitsematon avaaminen aiheuttaisi valtiolle arviolta 100 300 miljoonan
"Kummankaan liiton intressissä ei tietenkään ole, että postikilpailua päästäisiin käymään työehdoilla!"
euron vuotuisen rahoitustarpeen kotitalouksien postipalveluiden turvaamiseksi. Kummankaan liiton intressissä ei tietenkään ole, että postikilpailua päästäisiin käymään työehdoilla! yhteensovittamista. Toimiluvan ehdoista sitten riippuu, kannattaako kilpailuun ylipäätään lähteä mukaan. Penttilän mukaan ongelman aiheuttaisi juuri yleispalveluvelvoitteeseen kuuluva postin lajittelu. Viestintäneuvos Olli-Pekka Rantala ministeriön viestintämarkkinat-yksiköstä uskoo, että helmimaaliskuun vaihteeseen mennessä käytettävissä on kuitenkin riittävästi tietoja asian ratkaisemiseksi. Jos Esan vastuulle tulisi yleisjakeluvelvoite hoitaa myös alueensa yksityinen posti, se edellyttäisi tiivistä yhteistyötä Itellan kanssa. Ei niin, että postiluvan saanut yritys ottaa hoitaakseen vain suurpostittajien isot erät, mutta yleispalvelua hoitavalle yritykselle jäävät yksittäisten kansalaisten palvelut. Siksi asia myös harkitaan ministeriössä perusteellisesti.
PAUlla ei ole periaatteessa mitään kilpailua vastaan, kunhan kilpailevat yrityk set ovat mukana samoilla ehdoilla, eikä keskinäistä kil pailua käydä työ ehtoja polkemalla, Heidi Nieminen painottaa.
Olemme tietysti laskeneet, että voimme siitä jotain jopa saadakin, mutta ensisijainen tarkoitus on pystyä pitämään omaa nykyistä jakeluverkkoamme yllä saamalla sinne lisää jaettavaa. Siinä ei siis pyritä noukkimaan rusinoita pullasta keskittymällä vain tiheään asutuille keskusta-alueille. Jos asia ratkeaa Esalle myönteisesti, oletettavasti monet muutkin lehtitalot eri puolilla maata ovat kiinnostuneita hakemaan postitoimilupaa omille alueilleen. Toisaalta, jos yritys haluaa ottaa hoitaakseen vain varmasti kannattavat tuhansien kappaleiden kirjeerät ja aikakauslehdet, sekin arveluttaa. Olemme lisäksi sitä mieltä, että jos tälle alalle kilpailua tulee, sen pitää hyödyttää myös yksittäisiä kansalaisia. "Palvelutasoa on pidettävä yllä, vaikka lehtien levikit laskevat, joten jaettavaa olisi hyvä jostain saada lisää."
keskinäistä kilpailua käydä työehtoja polkemalla. Isot kirjemäärät lajitellaan koneellisesti, ja oma tavoitteemme on saada jakajille mahdollisimman valmiit paketit jaettavaksi.
Heidi Niemisen mielestä Esa Jakeluiden hakemus on positiivinen sikäli, että se kattaa laajan alueen, johon sisältyy myös haja-asutusalueita. maaliskuussa ratkeaa Postin yleispalveluiden rahoitusta miettii liikenne- ja viestintäministeriössä parhaillaan työryhmä, jonka on määrä saada työnsä päätökseen huhtikuussa. Olisi omituista avata kilpailu niin, että yksittäisen kansalaisen palvelut eivät parane, mutta valtion talous heikkenee. Juhani Penttilä myöntää ongelman, mutta pitää sitä teoreettisena, sillä vastaavaan tukeen ei ole hänen mukaansa jouduttu turvautumaan muissakaan maissa, joissa postikilpailu on vapautettu. Lisäksi yhtiö julkaisee Itä-Häme-lehteä, Uusi Lahti -kaupunkilehteä, Hollolan Sanomia, Nastola-lehteä, Päijät-Hämettä, Orimattilan Aluelehteä ja Mäntsälän Uutisia. Kuviossa on mukana PAUn lisäksi toinenkin työmarkkinaosapuoli, sillä Esan varhaisjakelijat kuuluvat SAK:laiseen Teollisuusalojen ammattiliittoon TEAMiin. Esa-konserni toivoo postitoimiluvasta siis yhtä tukijalkaa kuihtuvalle sanomalehtibisnekselle. TEAMin sopimus on työnantajalle päiväjakelun osalta edullisempi. Mitä vähemmän siellä on jaettavaa, sitä vaikeampaa meidän on pystyä ylläpitämään nykyistä jakeluverkostoa ja henkilöstöä, Juhani Penttilä perustelee.
Esan Kirjapainosta
Lahtelainen Esan Kirjapaino Oy on Päijät-Hämeen johtava viestintäkonserni, johon kuuluvat Esa Print Oy, Esa Lehtipaino Oy, Esan Kaupunkilehdet Oy sekä Esa Jakelut Oy. Yksi ongelma Esa Jakeluiden hakemuksessa on se, että yhtiön oma verkosto kattaa vain Päijät-Hämeen, mutta alueelle lähetetään ja sieltä postitetaan kirjeitä ympäri maata. Päätuote on Etelä-Suomen Sanomat. Sillä on myös ESS.fi-verkkopalvelu sekä paikallisradiot Voima ja Iskelmä Lahti.
JULKAISIJA 1/2012 37. Löytyisikö rahoitukseen jokin vastaavan suuntainen ratkaisu kuin Yleisradion rahoituksessa tai esimerkiksi budjettirahoitus, Penttilä miettii
Tutustu osoitteessa www.procom.fi ja www.pilkunpaikka.com.
Haasta tulevaisuus
Mediakonseptien johtaminen 7.6.11.12.2012 (7 pv)
Koulutus media-alan johto- ja kehittämistehtävissä toimiville
yllättäviä näkökulmia
seuraa meitä myös Facebookissa, twitterissä ja linkedinissä.
Uutisgrafiikasta graafiseen journalismiin 27.4.25.5.2012 (3 pv)
Visuaalisen tiedonvälityksen koulutus toimitusten graafikoille
Typografian harjoitusleiri 28.29.5.2012 (2 pv) Tervetuloa aktiivisten viestinnän tekijöiden joukkoon! Meitä on ProComissa jo yli 2100 jäsentä. j a a r l i . rkostoon aisten ve l ammatti
verkostoja
KIRJAPAINO
viestinnän koulutusta
ammatillista kehittymistä
uusinta tutkimustietoa
Pukkilantie 2 14200 TURENKI P. (03) 644 600 050 332 0529 fax (03) 687 2382
vaikutusmahdollisuuksia
w w w. än viestinn mukaan o Haluatk . Videojournalismia verkkoon Kevät 2012 (4 pv)
Uudenlainen typografian tehokurssi visuaalisille suunnittelijoille Käytäntöön painottuva journalistisen verkkovideon koulutus
Lisätietoja: aaltopro.fi, ville.tikkanen@aalto.fi, puh. 050 529 6689
38
1/2012
JULKAISIJA. f i
Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta
ProCom Viestinnän ammattilaiset ry on Suomen suurin yritys- ja yhteisöviestinnän ammattilaisten järjestö
Baltia sekoitti pakan
teksti Tiina Ruulio Kuvat Livonia Print
mitusjohtaja, norjalainen Trond Erik Isaksen. Paikalle piti rakentaa aikoinaan latvialaisen painotalon AS Preses Namsin uusi rakennus, mutta suunnitelmat kariutuivat. Moni muukin suunnitelma meni uusiksi, kun Latvian talous putosi pahasti vuonna 2008. Vientiyritys hyötyy taloustilanteesta Livonia Printin työntekijän keskimääräinen palkka on 800 latia eli 1 200 euroa kuussa. Moderni paino sijaitsee puolivälissä matkalla Riian lentokentältä vanhaan keskustaan päin. Töitä pystytään tekemään neljässä vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Palkat ja muut kustannukset eivät nouse vaikkapa 15 prosenttia vuodessa ja työvoimaa on riittävästi tarjolla, sanoo Isaksen.
JULKAISIJA 1/2012 39
L
vaikka baltialaiset painotalot pystyvät vielä toistaiseksi kilpailemaan hinnalla, niin olotila ei ole välttämättä pysyvä.
Livonia Print investoi viime vuonna neljä miljoonaa euroa tuotantoon hankkimalla Heidelbergin 8-värikoneen ja Müller-Martinin kovakansilinjan. Uutta kirjalinjaa pystytään hoitamaan kolmen, neljän miehen voimin. Siksi yritys satsaa joka vuosi miljoonia euroja automatiikkaan ja painamisen tehokkuuteen samalla ajatuksella kuin mikä tahansa eurooppalainen moderni painotalo.. Työvoiman hinnalla on tietysti siinä mielessä merkitystä, että kirjan viimeistelyyn liittyy aina myös käsityötä toisin kuin lehtituotannossa, sanoo painotalon pääomistaja ja toi-
aTvialaisessa livonia pRinTin kaltaisessa kirjojen painamiseen ja sitomiseen erikoistuneessa yrityksessä tiedetään vallan hyvin, että kilpailukykyä tarvitaan tulevaisuuttakin silmällä pitäen. Maan talousasiat eivät ole kohdallaan vieläkään. Heti lentokentältä lähdettäessä ei voi kuitenkaan olla näkemättä pellolla sojottavia valtavia betonirakenteita. Ikävä sanoa, mutta kaltaisemme vientiyritys hyötyy tällä hetkellä Latvian huonosta taloustilanteesta
Parivaljakko oli tutustunut toisiinsa jo vuonna 2000 työkuvioissa. Digipainokoneita Livonia Printissä ei vielä ole, sillä kirjoja ei kannata toistaiseksi painaa digitaalisesti. Latvialaisella painotalolla on jokaisessa pohjoismaassa oma pieni myyntiorganisaationsa. Yli 14 miljoonan kirjan painaminen vuodessa ei ole vähän. Investoinnit siis jatkuvat Suomessakin ja kilpailu kovenee. Bisnestä pohjoismaisittain Kirjapainopomo Isaksen pystyy tekemään bisnestä pohjoismaisella mentaliteetilla. Olennaista on investoinnin oikea ajoitus.
Myyntijohtaja Janina Bluma kertoi, miten Livonia Print syntyi vuonna 2006 ja siitä, miten stra tegioita ja ensim mäisiä rekrytoin teja tehtiin hänen keittiön pöytänsä ääressä Riiassa.
Kilpailijalle tunnustusta Porvoolainen kirjapaino Bookwell ja sen toimitusjohtaja Magnus Breitenstein saa Isaksenilta reilun tunnustuksen siitä , että Bookwell sentään investoi. Olen tästä kaikesta kovin ylpeä, ja samalla nöyrä, hän kertoo. Ne painetaan kuudella Heidelbergpainokoneella ja sidotaan saman valmistajan Stahlfoldereilla. Paitsi ei osaavaa työvoimaa, sillä yritys ei pysty kouluttamaan ihmisiä riittävän nopeasti käyttämään uutta painoteknologiaa. Haaveilin omasta pienestä kirjapainosta vuosia, kun tein töitä muille. Olen kyllä investointiin valmis. Nyt minulla on iso paino ja valtava vastuu 250 työntekijästä ja hei-
Livonia Printin pää omistaja ja toimitus johtaja Trond Erik Isaksen on tehnyt paljon investoin teja kirjapainoonsa viime vuosina. Valmiita kirjapinoja on kaikissa Livonia Printin tuotantotiloissa, myös projektipäälliköiden huoneen kirjahyllyissä. Joulun kirjat oli jo saatu painettua. Livonia Print on erikoistunut kovakantisiin kirjoihin, vaikka pehmeäkantisiakin painetaan. Uuden yrityksen strategiat ja rekrytoinnit tehtiin Janina Bluman keittiön pöydän äärellä Riiassa. Liikevaihto on kasvanut reippaasti noin 26 miljoonaan euroon viime vuonna. Halpatuotantoa ei tehdä. haaveesta tuli totta Kaksi viimeksi kulunutta vuotta ovat olleet hektistä aikaa Isaksenille ja muulle henkilöstölle. Teen investoinneista tarkkoja laskelmia, valmistelen asioita, mietin ja valvon. Latvia etenee hitaasti mutta varmasti kohti euroa. Myös oppikirjoja painetaan paljon ns. Siksi en tunne ottavani riskiä, hän sanoo. Vaikka Isaksen on tehnyt viime vuosina isoja kirjapainoinvestointeja toisin kun useimmat kollegansa, ei hän tunne itseään kovaksi riskinottajaksi. Yhden kirjan painaminen maksaa meille vieläkin liikaa, vaikka tehostamme tuotantoa koko ajan, Isaksen myöntää kuitenkin. Livonia Printin asiakkaat tulevat lähes yksinomaan Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Rahoituskuvion toinen rahoittaja Ekon Investors omistaa yrityksestä tällä hetkellä 42 prosenttia ja Isaksen 54 prosenttia. Joulukuun puolivälissä useammalta painolinjalta valmistui matematiikan oppikirjoja. Salonen uskoo, että Livonia Printillä on mahdollisuus saada jalansijaa Suomessa, vaikka suomalainen painaminen onkin vahvemmin sidottu kustantamiseen kuin muualla Pohjoismaissa.
40
1/2012
JULKAISIJA. Alku ei ollut helppoa. Hän ei kuitenkaan tunne itseään erityiseksi riskinottajaksi, sillä jokainen investointi on tarkkaan mietitty ja laskettu.
dän perheestään. Meillä oli onneksi valmiina asiakkaita, ja niitä vastaan Swedbank lähti rahoittamaan painoa, kertoo Bluma, joka teki aikaisemmin vientitöitä edellä mainitussa Preses Namsissa sekä Jana Setassa. Meillä oli alussa kaikkea liikaa töitä, investointeja, kaikkea, Isaksen kertoo. Paino toimi ensimmäiset 18 kuukautta selvästi tappiollisena sen jälkeen kun painokoneet käynnistyivät kesällä 2007. Kasvu on ollut viime vuosina 30 prosentin luokkaa. Loppu omistus on ruotsalaisissa käsissä. välitöinä. Alku ei ollut helppo Se, miksi Baltian moderneimman painon pääomistaja on norjalainen kirjapainomies, on tietysti oma tarinansa, useamman sattumuksen summa. Asiakkaina on isoja kustannustaloja, esimerkiksi Suomessakin tunnettu Bonnier tai norjalainen Gyldendahl. Euro syrjäyttää latin ehkäpä jo vuonna 2014. Latvialaista liike-elämää hallitsevat sopimukset, allekirjoitukset ja muut byrokratia-asiat. Pari päivää Riian-vierailun jälkeen voimmekin lukea uutisen, jossa Bookwell kertoo hankkineensa uuden painokoneen nelivärikirjojen, kirjan kansien sekä suojapapereiden painatukseen. Suomen osuus koko tuotannosta on vain neljä prosenttia. Joka tapauksessa Isaksen ryhtyi perustamaan Latviaan omaa painoa yhdessä yrityksen nykyisen myyntijohtajan Janina Bluman kanssa vuonna 2006 silloin kun maassa elettiin vielä onnellista nousukautta. Pohjoismaissa pitää palvella ja kuunnella asiakasta hyvinä ja huonoina päivinä. Siinä vaiheessa kun kustantajat eivät tilaa kirjojaan varastoon, vaan niistä aletaan ottaa muutaman sadan kappaleen eriä, tulevat kuvaan mukaan digipainokoneet. Suomessa sitä on hoitanut viime lokakuusta lähtien Seppo Salonen, joka teki ennen töitä virolaiselle Unipressille ja sitä ennen Agfalle
Ratkaisevana tekijänä on ollut tietysti hinta. Vientiin kykeneviä kirjantekijöitä on suunnilleen yhtä paljon, siis alle kymmenen. Vapaata painokapasiteettia ei tällä hetkellä ole Baltiassa paljon, sillä investoinnit ovat olleet kiven alla. Vanhoja painokoneita on ostettu Suomestakin varsinkin 90-luvun alussa silloin, kun Suomen talouskäyrä osoitti alaspäin ja Baltian maiden ylöspäin. OKIn digitaalinen LED-tekniikka ja tasalaatuinen MicroCruhsed-väriaine takaavat upean painolaadun. Se ainakin tiedetään, että seitsemän baltialaista heatsetpainoa painaa ehkäpä jo satoja lehtiä Skandinaviaan, sanoo Baltian markkinat hyvin tunteva Seppo Salonen, joka vastaa latvialaisen Livonia Printin myynnistä Suomessa. Hinnat alv 0%
ES9410n
Lue lisää ja katso jälleenmyyjät osoitteesta www.okiexecutiveseries.fi
* vaatii rekisteröinnin. Vapautuneiden Baltian maiden painokoneet olivat aluksi vanhoja ja usein käytettyinä ostettuja, mutta tilanne on muuttunut vähitellen. Pienissä painotöissä asiasta ei koidu asiakkaalle suoranaista haittaa, mutta suuremmissa sopimuksissa tilanne on toinen.
PenttI SALonen
Livonia Printin Suomen myynnistä vastaava Seppo Salonen arvelee, että Baltiassa toimii tällä hetkellä 1520 vientiin kykenevää painotaloa.
OKI ES9410 tekee pienet painoerät kustannustehokkaasti ja käsittelee mm. Livonia Printinkin painokalustoa on tällä tavoin "lainattu" useita kertoja. Kyseiset yritykset ovat leimallisesti pieniä ja paikallisia, paitsi latvialainen Livonia Print, joka poikkeaa monessa suhteessa baltialaisista painotaloista.
Baltiassa toimii Salosen arvion mukaan siis tällä hetkellä 1520 vientiin kykenevää painotaloa, mikä on noin kymmenesosa painojen kokonaismäärästä. Seppo Salonen pitää baltialaisen painotuotannon laatua suhteellisen hyvänä. Eräs markkinoita häirinnyt tekijä on ollut painotyön välittäjien epärehelliset markkinapuheet. Ongelmia on ollut enemmän myynnissä, markkinoinnissa ja länsimaisessa asiakaspalvelussa, hän kertoo. Välittäjät mainostavat itseään painajiksi ja kertovat omistamistaan laitteista, joita ei ole edes olemassa. 1 200 mm pituiset banderollit, kirjekuoret ja paksut materiaalit. Laitteella on 3 vuoden takuu*.
7 500
svh 8160 sa Tarjous voimas 31.5.2012 asti. hinta vei painotyöt Baltiaan
On hyvin vaikea sanoa, kuinka suuri osa suomalaisesta painotyöstä on valunut Baltiaan viimeisen 20 vuoden aikana. Pakkauspuolen vientiyrityksistä Salonen mainitsee latvialaisen KvadraPakin ja fleksopainoista tartolaisen Estiko Plastarin. Kuvan laite lisävarustein.
JULKAISIJA
1/2012
41
Lisäksi Nikonin omat linja-autot kuljettavat työntekijöitä tehtaalle vuorojen alussa ja lopussa. Nikonin japanilainen bisneskulttuuri näyttäy-
tyy heti tehdaskäynnin alkumetreillä. Vierailua ennen on Nikonin japanilaiselta johdolta tullut tieto, etteivät yrityksen paikalliset edustajat anna haastatteluja yksittäisille toimittajille. Tehtaan oppaat esittelevät, kuinka kameran linssit hiotaan, muoviosat valetaan, painatetaan ja maalataan sekä miten kamera lopulta kootaan. Ei siis ihme, että talouslehti Forbes valitsi Wuxin manner-Kiinan kolmanneksi parhaaksi bisneskaupungiksi vuonna 2008. Tehtaalla ei saa valokuvata, vaan Nikon antaa toimittajien käyttöön omat kuvansa tehtaalta. Vierailijat saavat käteensä minuuttiaikataulun ja tarkat kirjalliset ohjeet tehtaassa toivottavasta käyttäytymisestä. Valokuvan ytimessä
Peilitön järjestelmäkamera, bisneskulttuuri, yhteiskuntavastuu ja kamera-alan tulevaisuus kiinnostavat, kun nikon esitteli Shanghain tehdastaan loka-marraskuussa.
J
teksti ja kuvat Nella KeskiOja
uuRi nYT Shanghain kyljessä sijaitseva Wuxi on kameravalmistaja Nikonille huiman tärkeä paikka. Ajomatka Wuxista Shanghain 23 miljoonan asukkaan megakaupunkiin kestää vain pari tuntia. Tehtaaseen tutustuva 40 hengen toimittajaryhmä saa kuitenkin haastatella tehtaan johtoa yhteensä 15 minuutin ajan tehdasvierailun päätteeksi. Nikonin Euroopan tuotepäällikkö Jordi Brinkman kehuu kameraa nopeaksi. Kamera aavistaa aikeesi Päivittäin Wuxissa pistetään pakettiin yhteensä 6 000 peilitöntä Nikon 1 -J1ja -V1-järjestelmäkameraa. Mutta ei kerrota vielä uutuudesta. Tehtaan johdon mukaan työntekijöille maksetaan palkkaa 3 000 juania, eli noin 350 euroa, kuukaudessa. Nikon nimittäin pärjäsi parhaiten kameravalmistajien yhteiskuntavastuuta ruotivassa tutkimuksessa, jonka Kuluttaja-lehti julkaisi viime vuonna.
Peilittömyyden ansiosta Nikon 1 sarjan kameroista saadaan tavallista järkkäriä pienempiä.
Wuxin-tehtaalla vaikuttaakin siltä, että vastuuasiat on hoidettu kunnialla. Suhteellisen hyvät työolot Vaikka jämpti meininki ja hierarkkisuus kuuluvat japanilaiseen bisneskulttuuriin, Nikonin varovaisuus Wuxin-tehtaalla hämmentää. Kaupungin kahdesta teollisuuspuistosta löytyvät esimerkiksi Canonin, Sonyn ja Agfan tehtaat. Tuotantoprosessin jokainen osa vaatii tarkkaavaisuutta ja yksityiskohtien syynäämistä. Peilittömyyden ansiosta Nikon 1 -sarjan kameroista saadaan tavallista järkkäriä pienempiä, joskin peruspokkariin tottuneesta objektiivit voivat tuntua kookkailta. Ajasta puolet kuluu kysymysten tulkkaamiseen japaniksi. Pätevän automaattitar-
42
1/2012
JULKAISIJA. Shanghaissa virallisesti sallittu vähimmäispalkka on 1 280 juania, joten summaa voi pitää suhteellisen kelvollisena kiinalaisen tehdastyöläisen palkkana. Kaupungissa nimittäin valmistetaan kamerajätin uutuuksia syyskuussa julkistetun Nikon 1 -sarjan kameroita. Tutustutaan ensin Wuxiin, kameratehtaaseen ja japanilaiseen bisneskulttuuriin.
japani näkyy Kiinassakin Nikon ei näpertele Wuxissa yksin, vaan kaupunkiin on rynnännyt moni muukin kansainvälinen jättifirma. Vaikka Wuxi sijaitsee Kiinassa, johtavat Nikonia japanilaiset. Tehtaassa on oma lounasravintola ja taukopaikkoja työntekijöille
Videoviestintä nykyaikaisilla välineillä ja menetelmillä ei aseta rajoituksia luovuudelle. tai 28.5.
Niin on jos siltä näyttää!
Nikonin Wuxin tehtaalla vieraili jat saavat käteensä minuuttiaikataulun ja tarkat kirjalliset ohjeet tehtaassa toivottavasta käyt täytymisestä.
kennuksen ansiosta kamera ottaa parhaimmillaan 60 kuvaa sekunnissa. Kuluvan vuosi on ollut Nikonille suotuisa. Esimerkiksi syntymäpäiväkakun kynttilöiden puhaltaminen on hauskaa katsottavaa videolta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: sovelto.fi, Juha.Laamanen@sovelto.fi
JULKAISIJA
1/2012
43. Veikeä ominaisuus on myös "liikkuva kuva" -minivideo, joka tallentaa kuvaustilanteesta hidastetun videon ja valokuvan. Melkein mielenkiintoisempaa järkkärissä on kuitenkin se, että kamera näpsäyttää kuvan jo ennen laukaisimen painamista. Siirrä videot YouTubeen tai yhteisön omille sivuille ja laita sana kiertämään. Nikon 1 -sarjan johtajan Hirotake Nozakinmukaan kuvat ja video voidaankin tulevaisuudessa ladata kamerasta suoraan internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Silti Canon hallitsee yhä järjestelmäkameramarkkinoita 59 prosentin osuudellaan.
Nykyaikaisen videoviestinnän perusteet on helppo ottaa hallintaan - uudet edulliset ja helppokäyttöiset järjestelmäkamerat kuvaavat teräväpiirtoista videota valokuvauksen lisäksi. Kurssilla opit: - Ajattelemaan kuin elokuvaaja - Videokuvauksen perusteet - Videoeditoinnin alkeet - Julkaisemaan videomateriaalia netissä
Kurssin hinta: 780 + alv. Esimerkiksi Suomessa Nikonin järjestelmäkameroiden markkinaosuus on kasvanut tammi-syyskuussa peräti puolella 34 prosenttiin edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tulevaisuus somessa Jordi Brinkman uskoo, että valokuvien ja videon yhdistelmät tulevat yhä tärkeämmiksi kuluttajille. Ennakointi auttaa, koska usein kuvan ottaa hitusen liian myöhään. VIDEOT WEBBIIN
-videoviestinnän 1.2.3! 9.3. Nikon 1 -sarjan kameroissa nettiyhteyttä ei toistaiseksi ole. Helppokäyttöisellä editointiohjelmalla voi materiaalista valita parhaat palat
www.hpa.fi
Helsingin pika-apu, kuljetus- ja lähettipalvelut
Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! Jo 20 Vuoden ammattitaidolla
o nast o hin : Katsnetistä fi
1991-2011
adigi. (03) 4246 5340, faksi (03) 4246 5341
44
1/2012
JULKAISIJA. Mailprint_93x31_Julkaisija_290811.ai
C
1
29.08.2011
10.56
M
Y
www.mailprint.fi
CM
MY
CY
Lehti- ja kirjepostitukset | Värikopiot ja -tulostukset
CMY
K
Grande
hosu?!
Apu lähellä. www.julkaisija.fi www.julkaisija.com
Markus Itkonen
Typografian käsikirja
Kolmas, laajennettu painos
184 sivua · Hinta 36 + toim.kulut 7 / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.com (sisältää myös näytesivuja) www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. www.
Käyntikortit | Flyerit | Postikortit | Lehdet | Hinnastot Kutsut | Esitteet | Mainoskortit | Kalenterit | Ohjelmat Julisteet | Kutsut | Folderit | Tarrat | kirjat | Ym.
MEILLÄ LaaTu & YMPÄrIsTö sertifikaatti!
Tilaa Julkaisija-lehti
www.julkaisija.fi
Jari Koskinen
KUVIEN TAKANA
Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista
Korkein on tietysti Mount Everest, 8 844 metriä.
Nepalissa laatulehti voi viedä hengen
Laatulehtien julkaiseminen ei ole Intian ja Kiinan tiibetin välissä sijaitsevassa nepalissa mahdotonta, mutta vaikeaa ja joskus jopa hengenvaarallista.
teksti Tiina Ruulio
O
ikeasTaan maassa on mennyt kaikki alaspäin, kun muutin sinne takaisin 13 vuotta sitten. Dixitillä on vanhastaan hyvät suhteet Suomeen. Pystymme jopa vitsailemaan asiasta, sanoo Himalmedian yksi pääomistaja, päätoimittaja Kunda Dixit. TeliaSonera on nimittäin, yllätys yllätys, Nepalin suurin teleoperaattori. Tällä kertaa vierailun
syynä oli tutkivan journalismin koulutuksen järjestäminen maan pääkaupunkiin Kathmanduun ulkoministeriön ja Viestinnän kehityssäätiön Vikesin tuella. Nepal tunnetaan Himalajan kor keista vuoristaan. Se luo tehokasta itsesensuuria, Dixit toteaakin. Kolme lehteä... Maassa, jossa väkivalta on osa politiikantekoa, ei yhden journalistin henki paina kovinkaan paljon. Maassa sijaitseekin kahdeksan maail man kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Dixit poikkesi marraskuussa Suomessa matkallaan Ruotsiin TeliaSoneran järjestämään seminaariin. Dixitin lehtitalo Himalmedia kustantaa kolmea lehteä, englanninkielistä Nepali Timesia sekä Wavea ja nepalinkielistä Himal Khabarpatrikaa Kathmandussa. Kunda Dixit on Nepali Timesin päätoimittaja ja kirjoittaa säännölliJULKAISIJA 1/2012 45
roDeo / veSA AIrIo
Lippu laivana on Nepali Times.
sesti lehden nettiversioon Eastwestnimistä blogia. Naisten lukutaitoprosentti on keskiarvoa alempi, noin 40 prosenttia. Maassa sijaitseekin kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Emme ole köyhä, vaan ennen kaikkea huonosti johdettu maa. Lehden nettiversiolla on lukijoita tuplasti, 4000045000. Nepalilainen journalisti ja kirjailija Kunda Dixit on joutunut väkivallan uhriksi, kuten moni muukin hänen kollegansa. Kovakantisten hyvälle paperille painettujen kirjojen myynnistä saadut tulot on käytetty puolestaan halvempien pehmeäkantisten
tui yliopistosta vuonna 1981 ja aloitti uransa BBC:n YK:n kirjeenvaihtajana. Useimmat nettilehden lukijat ovat ulkomailla asuvia nepalilaisia. Organisoitunut rikollisuus on Nepalissa jatkuvasti yleinen tapa tehdä politiikkaa. Väestö kasvaa tätä nopeammin, noin viisi prosenttia vuodessa. Pelko ruokkii itsesensuuria. He haluavat luonnollisesti seurata, mitä entisessä kotimaassa tapahtuu. Himalmedian talous ei ole erityisen vankalla pohjalla. Vastuumme on iso. Mutta köyhän maan talous kasvaa liian hitaasti, vain muutaman prosentin vuosivauhtia. Kaiken lisäksi keskimäärin puolet nepalilaisista ei osaa lukea. Kirjapainoja poltetaan Himalmedian lippulaivan, Nepali Timesin, levikki on noin 20000. Kunda Dixitillä on päätoimittajan murheet. Vaikka Nepal on tilastojen valossa hyvin köyhä maa, on Dixit Kunda asiasta eri mieltä. Dixit kertoo, että Suomessakin asuu noin 5000 hänen maanmiestään. Nepal tunnetaan Himalajan korkeista vuoristaan. Vuosikymmenen maassa jatkunut sisällissota ajoi paljon ihmisiä ulkomaille. Viihteellisempi nuoremmalle lukijakunnalle suunnattu Wave tuo lehtitalolle tuloja, laatujournalismi ei niinkään, Kunda Dixit sanoo suoraan tyyliin. Myös paino on poltettu ja rakennettu uudelleen. Opin tuntemaan kirjoja tehdessäni Nepalin ja nepalilaiset oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni. ...ja kolme kirjaa Lehdenteon lisäksi Kunda Dixitiä on työllistänyt viime vuodet kolme kirjaa nimeltä A People War, Never Again ja People After War. Vanha kuningaskunta romahti lopulta rauhallisesti. Uutta perustuslakiakaan ei ole saatu vielä aikaiseksi. Kaikista vaikeuksista huolimatta Nepalissa ilmestyy useita lehtiä. Yritämme olla vallan vahtikoiria ja korostaa vallanpitäjien vastuuta nepalilaisia kohtaan. Ihmisille pitää oikeasti selvittää, mitä maassa on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan. Himalmedian neljä omistajaa ovat tunteneet toisensa kouluajoilta saakka . mediapakolainen muutti kotiin Kunda Dixit on alkuperäiseltä koulutukseltaan mikrobiologi. Tampereella hän puhuu toimittajaksi opiskeleville nuorille projekteistaan.
KUnDA DIXIt
46
1/2012
JULKAISIJA. Tunsin olevani eräänlainen mediapakolainen. Halusin siksi palata kotimaahani tekemään laatujournalismia. Matkustin kirjoista kootun valokuvanäyttelyn kanssa yhteensä yhdeksän kuukautta vuosina 2007, 2008 ja 2009 pitkin maata. Hän toivoo muun muassa, että Nepali Timesin ilmoitustilanne saataisiin paranemaan. Koin ja näin paljon erilaisia ihmiskohtaloita. Kaksi meistä hoitaa lehtitalon liiketoimintaa ja kaksi, veljeni ja minä, olemme päätoimittajia. Valtaa pitävät nyt sisällissodan voittajat, maolaiset. Sodasta maksettu hinta on ollut inhimillisesti ajateltuna kova. Moni lehti ei uskalla kirjoittaa siitä, mitä tietävät. Tutkiva journalismi on Dixitille kuitenkin varsin luonteva työkalu, sillä hänellä on tutkijan perusluonne. Kirjan nimistäkin voi päätellä, että ne kertovat 10 vuotta kestäneestä Nepalin sisällissodasta tavallisten nepalilaisten näkökulmasta ennen kaikkea kuvajournalismin keinoin. painosten hankkimiseksi kouluille ja kirjastoille. Tutkivan journalismin tehtävänä Nepalissa on löytää ihmisiä, jotka haluavat kertoa kokemuksistaan. Vanha kuningas elää Kathmandussa tänä päivänä yksityishenkilönä, ja hänet voi nähdä iltapäiväkävelyllä Kathmandun kaduilla. Moni heistä tekee töitä ravintola-alalla. Myös radio- ja tv-kanavia on paljon. Pelko ruokkii itsesensuuria Laatujournalismin tai jopa tutkivan journalismin tekeminen on hyvin kunnianhimoista puuhaa sodan runtelemassa maassa. Sen Dixit tekikin 13 vuotta sitten, ja hyvin pian hänen paluunsa jälkeen maa oli täydessä sisällissodassa, joka lopulta vaati 16 000 nepalilaisen hengen. Sen jälkeen tuli Aasian sodista raportointi ja myöhäisemmässä vaiheessa uutistoimisto IPS:n Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajan tehtävä. Suomalaisittain ajateltuna viikoittain ilmestyvä Nepali Times ja Himal Khabarpatrika edustavat liberaalia laatujournalismia. Minua kohtaan ovat hyökänneet sekä kuningasmieliset että maolaiset. Emme edes halua tehdä lehdillä ensisijaisesti rahaa. Olen lyhyen aikavälin pessimisti ja pitkän aikavälin optimisti, Dixit kiteyttää näkemyksensä Nepalin tilanteesta. Kirjoihin liittyvä valokuvanäyttely on kiertänyt Nepalin lisäksi ympäri maailmaa. Tarinat ovat hyvin dramaattisia ja juttuprojektit vaikeita ja pitkiä. Dixit valmis-
Kunda Dixit kus tantaa Nepalissa kolmea eri lehteä ja omistaa myös oman kirjapainon. Dixit itse ei kustantanut kirjojaan, vaan sen teki toinen kustannustalo. Jossain vaiheessa pelkäsin jatkuvasti, mutta en juuri nyt. Dixit Kundalla alkaa olla kiire Tampereen junaan ja Tampereen jälkeen Tukholmaan TeliaSoneran kongressiin. Lehtitalon julkisen palvelun rooli on etusijalla. Hän sai aikoinaan Fullbright-stipendin Yhdysvaltoihin opiskellakseen journalismia kuuluisassa Columbian yliopistossa New Yorkissa. Vaikka sisällissodan loppumisesta on jo viisi vuotta ja kuningaskunnan romahtamisesta kolme vuotta, on maan poliittinen tilanne edelleen sekaisin. Hän on hyvin koulutettu mies, joka osaa useita kieliä sujuvasti
maaliskuuta Helsingin Messukeskuksessa
Tervetuloa KUVA&KAMERA -messuille!
Tänäkin vuonna mukana ovat kaikki tunnetut merkit ja kevään uutuudet. klo 1519, La 3.3. klo 1017 Sisäänpääsy: Aikuiset 15 , lapset 10 , ryhmät 10 /hlö, perhe 35 , kokoaikalippu 27/20 Samaan aikaan samalla messulipulla: Kunto, Fillari, Ball Sport, Golf, Retki, Metsästys, Kalastus ja Helsinki Horse Fair (vain la-su). klo 1018, Su 4.3. Tule, tutustu, opi ja tee hankintoja!
www.kuvamessut.com
Esillä messuilla: · Valo- ja videokuvaus · Kuvan valmistamisen tuotteet ja palvelut · Kuvakirjat · Tietotekniikka ja tarvikkeet · Kuvankäsittely · Aineistonhallinta, tallennus ja jakelu · Verkkoratkaisut ja oheistarvikkeet · Tulostus ja tulostustarvikkeet · Kuvan esittäminen ja kotiteatterit · Koulutus, järjestöt ja lehdet
Pääyhteistyökumppani
Mediayhteistyössä
HUOM! Messut avoinna vain ammattilaisille: Pe 2.3. klo 1215 Aukioloajat yleisölle: Pe 2.3. Lisäksi kymmeniä puheenvuoroja kuvan elinkaaresta alan parhailta ja tunnetuimmilta nimiltä. TULE TUTUSTUMAAN JA TEKEMÄÄN EDULLISIA HANKINTOJA KEVÄÄN PARHAAT TARJOUKSET LÖYDÄT KUVA&KAMERA -MESSUILTA!
KUVA&KAMERA2012
2.4. Samalla pääsylipulla myös kahdeksan muuta messutapahtumaa
Nekin ovat yleisimmin käytetyt ohjelmat kuvien hallinnassa ja käsittelyssä. Kirjassa mainitaan mm. Uskalin mukaan innovaatio tarkoittaa samaa asiaa kuin keksintö, joita on tietenkin tehty kautta aikoja. Kirjassa käydään läpi erilaisia profiileja, niiden muunnoksia, yhteensopivuutta. Myös painopuolen cmyk-profiileihin tartutaan ja mustavalkokuvien erityispiirteet
"Kirja on onnistunut teos värien sekasotkuun tietotekniikkamaailmassa"
huomioidaan. Värinhallinnan laitepuolelta esitellään ja opastetaan edulliset kalibrointilaitteet kuten X-Rite ColorMunki Photo ja Datacolor Spyder 3 Pro. Hyvä idea. Kirjan mukaan brittiläinen The Economist on maailman johtava
48
1/2012
JULKAISIJA. Yhä suurempi osa syntyy innovaatioista, jotka luovat uusia ihmisille merkittäviä arvotuotannon mahdollisuuksia." Innovaatioihin on aina liittynyt yliinnostumisen vaara, myös journalismissa. Värien ihmeellinen maailma ja sen hallinta ei pelkällä lukemisella aukea. Miika käsittelee aihetta käyttäjäläheisesti keskittyen niin laitteiden kuin ohjelmienkin osalta eniten käytettyihin. Uskali ehdottaa, että tulevaisuudentutkijoiden ja innovaatioista kiin-
nostuneiden journalistien kannattaisi tehdä lähempää yhteistyötä. Kumpikin niistä ovat hyvin suosittuja valokuvaajien ja kuvankäsittelijöiden keskuudessa. Muutos heijastuu kaikkeen. Lähtötilannehan on se, että journalismi on suurten taloudellisten, teknologisten ja kulttuuristen muutosten kourissa, kuten kirjassa todetaan. kirjat
Värit kohdalleen valokuvan värinhallinnan perusopas
miika lammelan tekemä ja Docendon julkaisema kirja on onnistunut teos värien sekasotkusta tietotekniikkamaailmassa. Sekin muistetaan, että internet on nopeuttanut tavattomasti innovaatioiden leviämistä ja että journalismi on ollut aina kiinnostunut innovaatioista. Ohjelmistopuolelta Adoben Photoshop, Photoshop Elements ja Photoshop Lightroom ovat keskipisteessä. entinen nokialainen ja nykyinen konsulttiyrityksen johtaja Ilkka Tuomi, joka on puhunut innovaatioista:
"Yhä pienempi osa arvotuotannosta syntyy kansantalouden tilastoissa näkyviä raakaaineita jalostamalla. Ennen kuin voidaan selventää innovaation ja journalismin välistä suhdetta, täytyy tietää, mitä innovaatioilla tarkoitetaan. Kirjan avulla pääsee tekemään oikeat
Innovaatiojournalismilla menee hyvin
innovaaTioT ja jouRnalismi -kirja kertoo innovaatioiden ja journalismin välisestä vuorovaikutuksesta. Kirjan alkupuolella käydään läpi innovaatiotutkimusta ja sen mittaristoja. Kirja opastaa lisäksi monitorien käyttöön, hankintaan ja sijoitukseen. Yhä suurempi osa syntyy innovaatioista, jotka luovat uusia ihmisille merkittäviä arvotuotannon mahdollisuuksia."
"Yhä pienempi osa arvotuotannosta syntyy kansantalouden tilastoissa näkyviä raaka-aineita jalostamalla. Kirja on tarkoitettu kaikille valokuvien ja kuvankäsittelyn kanssa toimiville, myös ammattilaisille
Ahon ensimmäinen kirjallinen menestys oli hänen varhainen lastunsa Siihen aikaan kun isä lampun osti, jonka hän kirjoitti vuonna 1883. Aatejulistuksen on arveltu olleen Juhani Ahon käsialaa. Kansalaissodan päätyttyä Aho kirjoitti HeSaan joulukuussa 1918 kuuluisan kirjoituksensa otsikolla Nälkä on punikki, jossa hän, innokas valkoisten kannattaja, osoitti ymmärtäneensä myös punaisen puolen elämän todellisuutta. asetukset, testaamaan aikaansaannokset ja lopulta varmistumaan ja ymmärtämään värinhallinnan merkityksen ja tavoitteet. Oli kai pakko. Koko lehden ilmestymisajan Aho kirjoitti siihen säännöllisesti lastuja, artikkeleita ja ohjelmajulistuksia.
Kynällä vaikka mitä
juhani aho oli maamme ensimmäinen ammattikirjailija, monipuolinen kynänkäyttäjä, jonka ura alkoi lehtimiehenä ja oikeastaan myös päättyi. Siitä lähtien 23-vuotiasta kirjailijaa alettiin jo pitää kansalliskirjailijanamme. Lehden ensimmäisessä näytenumerossa sen aatteelliseksi linjaksi määriteltiin suomalaisuuden täydellisempi ja pontevampi ajaminen. Valitettavasti vain innovaatiouutisointi on Suomessa usein elitististä ja suosii varsinkin sanomalehdissä auktoriteettilähteitä. Sanomalehtien lisäksi Aho oli perustamassa maamme ensimmäisiä aikakauslehtiäkin, Uutta Kuvalehteä vuonna 1890 ja Suomen Kuvalehteä vuonna 1916 eikä vain muodollisesti vaan myös niiden säännöllisenä avustajana. Kotioloissa pärjää ehkä ilmankin, mutta mikäli kuvia pitää toimittaa julkaistavaksi jollekin laitteelle tai painotuotteeseen, niin värinhallinta on ainoa tae onnistumiseen. Väliin mahtui metrikaupalla mitä erilaisimpia kirjallisia töitä: romaaneja, novelleja, käännöksiä, elämäkertoja, erilaisia sanomalehtikirjoituksia sata- ellei tuhatmäärin, kirjeitä, päiväkirjamerkintöjä... Lehti lupasi kertoa lukijoilleen uusista aatteista niin koti- kuin ulkomaillakin, rohkasti ja sensuroimatta. Ennen Päivälehteä oli Aho ehtinyt vierailla toimittajana myös jyväskyläläisessä Keski-Suomessa ja sen jälkeen myös Kuopiossa ilmestyvässä Savossa, siellä peräti päätoimittajana.
innovaatiojournalismin media. Kirja käsittelee niistä useita: sosiaalisen median uutiskanavat, mobiilijournalismin, videojournalismin, uudet sisältötehtaat kuten Demand Median, The New York Timesin innovaatioyksikön jne. Toimittajan uransa hän aloitti jo aiemmin vuonna 1882 Uuden Suomettaren harjoittelijana. Päivälehdestä... Hän tuki pontevasti mm. Ilmari Kiantoa, Joel Lehtosta ja Teuvo Pakkalaa. Entä parhaat journalistiset innovaatiot. kirjallisuuskritiikkejä. Lehdellä on ollut oma innovaatioosastonsa jo vuodesta 1990. Kirja ei ole mammuttiteos, mutta sisältö on täyttä asiaa ja siten kirjoitettu, että tavallinenkin ihminen sen jotenkin ymmärtää.
Pentti Salonen Miika Lammela Värit kohdalleen valokuvan värinhallinnan perusopas Docendo 2011 ISBN: 978-951-0-37980-6 100 sivua
Sitten olikin vuorossa Päivälehden perustaminen vuonna 1889 yhdessä Eero Erkon ja Arvid Järnefeltin kanssa. Seuraavana vuonna ilmestyi Rautatie. Itse asiassa journalistisille innovaatioille ja innovaatiojournalismille ei ole koskaan ollut parempia aikoja kuin nyt. kaikkea mitä vain syntyy, kun kynä kohtaa paperin. Näin kirjoittaa Turo Uskali ja häntä on helppo uskoa.
Tiina Ruulio Turo Uskali Innovaatiot ja Journalismi Infor 2011 ISBN: 978-952-5928-03-7 144 sivua
...helsingin Sanomiin Helsingin Sanomat perustettiin heti Päivälehden lakkauttamisen jälkeen, ja Aho oli mukana alusta alkaen kirjoittamalla lehteen miltei kuolemaansa saakka mm. Myös suomalaista Aamulehteä kehutaan. Jo hänen aikanaan oli kirjoitustyöläisen leipä palasina pitkin maailmaa.
Pertti Jokinen Panu Rajala: Naisten mies ja aatteiden. Hän aloitti siis julkaisussa, josta vähän myöhemmin tuli hänen ja hänen uuden lehtensä Päivälehden päävastustaja. Graafinen suunnittelu Tuula Mäkelä WSOY 2011 ISBN 978-951-0-37441-2 442 sivua
JULKAISIJA
1/2012
49. Juhani Ahon elämäntaide. Päivälehti oli alusta alkaen ongelmissa keisarillisen sensuurin kanssa, ja lopullisesti se lakkautettiin vuonna 1904 Bobrikovin murhan jälkeen. Kaikkiaan Ahon kirjallinen tuotanto kaunokirjailijana ja lehtimiehenä on hämmästyttävän laaja
Illustratorin Appearance-paneelissa on kuitenkin yksi ominaisuus ylitse muiden, mahdollisuus liittää polkuun/elementtiin useampia muotoiluja kerrallaan. Esimerkissä tähtitaivaan sini on oma täyttönsä ja tähdet omansa (kuva 5). Päällekkäiset täytöt Päällekkäiset täytöt toimivat periaatteessa samalla tavalla. Lisää Illustrator-vinkkejä myöhemmissä numeroissa.
jUhA LAAmAnen
Kuva 5.
Kuva 4.
50
1/2012
JULKAISIJA. Näin se menee: · muotoile polkuun alin viiva esim. niksit
Yhdistelmäviivat ja täytöt Illustratorissa
Illustrator on monelle hieman etäinen ohjelma, vaikka sitä jonkin verran olisi jo käyttänytkin.
äYTTöliiTTYmä on hieman sekava, monipolvinen ja osin käyttäjävihamielinenkin. Kuva 2. 10 pt musta (kuva 2) · käytä Add New Stroke -painiketta ja tee polkuun uusi viivamuotoilu jolle annat arvoiksi 8 pt, valkoinen (kuva 3) · Tee vielä kolmas polku samalla tavalla ja muotoile se 6 pt, musta, katkoviiva (kuva 4) Nyt sinulla on samassa polussa useampi muotoilu ja voit helposti muotoilla elementtiäsi ilman suurempia kommervenkkejä. Monille on vieläkin vanha Freehand tutumpi,
K
Kuva 1. Näin voi helposti tehdä yhdistelmiä, joissa eri elementit ovat muokattavissa. Illustrator tulee kuitenkin useimpien Creative Suite -paketointien mukana ja on siten monilla käytössä tavallaan "ilmaiseksi". Appearance-paneeli ja päällekkäiset viivat Esimerkki: haluat tehdä maantietä symboloivan viivamuotoilun (kuva 1). Kuva 3.
mutta viimeisiä Freehand-käyttäjiä Illustratoriin kouluttaneena inspiroiduin tulevissa vinkeissä käsittelemään Illustratoria. Useimpien Freehand-taustaisten käyttäjien ratkaisu on tuossa kohtaa copy/paste kolme polkua päällekkäin ja tehdä niille erilliset muotoilut (esimerkissä 10 pt musta viiva, 8 pt valkoinen ja 4 pt musta katkoviiva)
Typografia vie asian perille
Tekstillä on sisällön lisäksi aina myös ulkoasu. · Miten kirjoitan oudot kirjaimet vaikka nimessä Lód. Zanzibar vai Sansibar. Kirja vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: · Käytänkö vierasta nimeä vai suomalaistettua asua. Korpela
Vierasnimikirja
Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Kuang-chou vai Guangzhou. · Miten selvitän vieraan nimen oikean asun. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun.
Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen 160 sivua 38 + toimituskulut 7
Markus Itkonen
Typografian käsikirja
Kirjassa näytetään ja selitetään typografian termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typografinen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö selvällä suomen kielellä.
3., laajennettu painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen 184 sivua 36 + toimituskulut 7
Jukka K. Korpela
Verkkojulkaisun typografia
Kirja neuvoo, miten typografian vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. · Miten taivutan vierasta nimeä. Samalla se karkottaa lukijan.
Tulossa helmikuussa 2012
Jukka K. Huono typografia haittaa lukemista, vie asialta uskottavuuden tai rikkoo oikeinkirjoitusta. 03 4246 5340. Dumasin, Dumas'in vai Dumas'n. Se syntyy typografiasta. rps -y h t iöt
Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi · puh
VOIKO DIGIPAINON LAATU OLLA OFFSETIN VEROINEN
TOTEA ITSE! TILAA ILMAINEN NÄYTEPAKETTIMME WWW.EPKK.FI/NAYTE
Tarjoamme offset-laatua digitaalisen painamisen ketteryydellä ja nopeudella.
pienet ja suuret sarjat saman tien valmiiksi esitteet, kutsut, kortit, pääsyliput, kirjekuoret muovikortit: henkilökortit, jäsenkortit, kulkukortit, lahjakortit monipuoliset materiaalit painopapereista muoveihin joustavat koot käyntikorteista superformaattiin (1020 mm x 320 mm) kaikki työt voivat olla personoituja
MADE IN JANMAA ETELÄ-POH
Kopiokeskus EPKK Oy Ruukintie 88, 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 420 6700 kopiokeskus@epkk.fi
www.epkk.fi
007690