Julkaisija 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 1/20 1 3 He tekevät julkaisuja tabletille ILMIÖ Hesari teki kohtuullisen tabloidin TALOUS Mikä olisi tehokkain maksumuuri? MEDIA Maakunnallisuus esiin heti etusivulta 13,00 ?
Yhteys 09-4551633 tai matti.remes@remes-packart.fi Tutustu toimintaamme sivuillamme: www.remes-packart.fi. Pakkaussuunnittelu / Graafinen suunnittelu / Muotoilu / Tilasuunnittelu Design auttaa myymään enemmän
Ilmiö on kuitenkin jo ovella Suomessakin, uskotaan alan toimistossa Apply Interactivessa. 32 Yhdellä maksulla useampi lehti Iso kysymys on, pelastavatko nettilehtien maksumuurit lehtitalot. Henkilö 41 Sananvapauden asialla Sanomalehti Kalevan päätoimittaja Markku Mantila puolustaa sananvapautta innokkaasti World Editors Forumin hallituksen jäsenenä. Ilmiö 42 E-kirja panee lukemaan E-kirjan on pelätty merkitsevän kirjan kuihtumista tai kuolemaa mediatuotteena, mutta toisin kävi. 45 Robin rulaa Teinipoppari Robin oli viime vuonna suomalaisten Googlesta eniten etsimä henkilö. 26 16 Imagoskooppi Konstit on monet . Ilkan päätoimittaja Satu Takala kertoo, mihin tällä pyritään. TEEMA 26?32 Printistä tabletille 26 Lehtenä tabletti Yksi julkaisu . Uuden tabloidiHesarin paras puoli on se, että se sopii aamun lehteä hakevan ruskean labradorinnoutajan suuhun paremmin kuin ennen. 7 Uutiset 12 Tuotteet ja palvelut 39 Enemmän kuin kirjasto Seinäjoen uusi ylpeys, kaupunginkirjasto Apila, on täynnä uusinta teknologiaa sekä hauskoja ja käytännöllisiä yksityiskohtia. sisällys Media Kanava 16 5 Pääkirjoitus Koira tykkää. ja Adoben digitaalisen julkaisemisen ratkaisujen johtaja Zeke Koch vastasi. 30 Tablettilehdessäkin sisältö on kuningas Kustantajat eivät ole toistaiseksi lämmenneet digitaaliselle julkaisemiselle. neljä eri olomuotoa: paperi, netti, tabletti ja älykännykkä. 28 Tulevaisuuden julkaisualusta Julkaisija kysyi tabletista . Helsingin Sanomien fyysinen koko ja graafinen ulkoasu muodostavat lehden pakkauksen. 20 Typoteesejä Dynaaminen kirjaintyyppi vie lukijaa eteenpäin. 46 Niksit Helppoa videoeditointia Photo shopilla. JULKAISIJA 1/2013 3. Myös Helsingin uusi keskustakirjasto hahmottuu jo. 48 Kirjat Hyvä päätös, Raskasta luettavaa, Sitä saa mitä hankkii. 50 Tapahtumat Päivälehden museon erikoisnäyttely Latomoon! esittelee latojan ammatin vaiheita Gutenbergista nykypäivään. Kolumnit 22 Arvosanaksi 8+ Tabloidi-Hesari on Julkaisijan asiantuntijoiden mukaan säilyttänyt toimituksellisen tasonsa ja uutismaisuutensa hyvin, mutta otsikkofontti ei ole onnistunut. 35 Yhteistyöstä resursseja paikalliseen uutisointiin Kymmenkunta seitsemänpäiväistä maakuntalehteä ilmoitti joulukuussa ryhtyvänsä tiiviiseen yhteistyöhön. ilmeen luomisessakin. 18 Matti Remes Ei aivan nappiin
Ota haltuun markkinointiviestinnän koko kirjo MAINOSTAJAN HAKEMISTO® 2013 / Av-tuotanto / Digitaalinen viestintä / Graafinen suunnittelu / Mainostoimistot / Markkinatutkimus / Mediatoimistot / Menekinedistäminen / Muut palvelut / Painotuotteet / Suoramarkkinointi / Viestintä / Mediat www.mainostajanhakemisto.fi
Mutta ehkä se on tabloidin tarkoituskin: saada keski-ikäiset sohvaperunat ja heidän koiransa liikkeelle. Joka tapauksessa keittiön pöydän koko ei enää yhdelle lehdelle riitä eikä sen puoleen kohta asunnon kokokaan. Tämä on jonkinlaisessa ristiriidassa sen kanssa, että ?Ehkä se on tabloidin uudessa lehdessä on lukemista selvästi vähemmän kuin vanhassa. Toinen käsi oli kiinni tangossa ja toisessa oli . Ne joutuvat sohvan alle, koiran suuhun tai wc-pöntön viereen. Ja nostaa niiden rinnalle vielä alussa ilmestynyt lukuopas. Osat levittäytyvät lopulta pitkin keittiötä, olohuoneen pöytää ja asuntoa. Kaikki lukevat uutiset kännykästään, muutamat tabletista. Viimeksi marraskuussa näin Lontoossa yhden miehen lukevan sanomalehteä ruuhkametrossa. Tiina Ruulio TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 73,39 . + alv 10 % Määräaikaistilaus 12 kk 82,57 . broadsheet. Ja sanottakoon mitä tahansa, niin broadsheet on paljon arvokkaampi koko kuin tabloidi. Ja katoavat. Osia siis etsitään ennen kuin niitä voi lukea. Ei taatusti tee hyvää Hesarin brändille ja sen myötä sen todelliselle markkina-arvolle joutuminen samaan pinoon Metron kanssa. Tämän muutoksen merkitys kulminoituu hyvin siinä, että Timo Mäkelän nerokas sarjakuva Minun elämäni lopetettiin samassa silmänräpäyksessä kun lehti muuttui tabloidiksi. pääkirjoitus Koira tykkää 21. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 Faksi 03 4246 5341 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401, Faksi 09 224 5148 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio GSM 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Raimo Bergroth, Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Reino Lantto, Matti Remes, Pentti Salonen, Anna Takala JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy TAITTO Elias Kapiainen KANNEN KUVA Raimo Bergroth ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401, Faksi 09 224 5148 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen GSM 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi Uuden tabloidi-Hesarin paras puoli on se, että se sopii aamun lehteä hakevan ruskean labradorinnoutajan suuhun paremmin kuin ennen. Keski-ikäinen pariskunta tarkoituskin: saada joutuukin helposti siihen ikävään tilanteeseen, että heidän pitää keskustella kahvin äärellä enemmän kuin ennen. Aamuun jää siis luppoaikaa. Koira on siis aktivoitunut noutopuuhassa lehden kehityksen myötä. Hesarin lukemisen idea on nyt se, että se on pakko hajottaa neljään tai viiteen osaan. Se ei keski-ikäiset sohvatee hyvää vuosikymmeniä kestäneelle liitolle. perunat ja heidän Tabloidi-Hesarista voi siis syntyä mehevä avioliittokriisi ja koiransa liikkeelle? lopulta avioero. + alv 10 % ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. PAPERI Sisus: Edixion 120 g/m² Kansi: Algro Design Duo 300 g/m² Pyroll Paperitukku PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS JA DUPLEX-LAKKAUS Espoon Painovoima Oy SIDONTA ab~binders.fi www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X JULKAISIJA 1/2013 5. Näkökulmasta riippuen siitä yllesi joko lämmin kiitos tai vahva kirous, Sanoma Oyj. Lukijaystävällisyydestä puheen ollen en ole näiden päivien aikana nähnyt yhdenkään ihmisen lukevan tabloidi-Hesaria missään julkisessa kulkuvälineessä
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Volume Design . Neljä riippumatonta amerikkalaista tutkimusta osoittaa, että 30?70 prosenttia printin volyymistä katoaa seuraavan kuuden vuoden aikana. Tervetuloa FinnGraf 2013 -messuille! Muuttuva ja kehittyvä graafinen teollisuus kokoontuu jälleen Jyväskylään huhtikuussa 17.?19.4. Gra?trio . Webb johtaa WhatTheyThink. comin Economics and Research Centeriä. Kaikki seminaarit ovat ilmaisia, kun rekisteröidyt messuille ennakkoon osoitteessa finngraf.fi Rekisteröidy maksutta tänään! finngraf.fi FINNGRAF 2013 PRINT . Agfa Graphics, Suomen sivuliike . Bitpress . Boomerang Distribution . Tohtori Joe Webb, maailman johtava graafisen teollisuuden analysoija, osoittaa mahdollisia tulevaisuuden reittejä ja varoittaa toisista. Tohtori Joe Webb on yksi graafisen teollisuuden tunnetuimpia konsultteja, tulevaisuuden ennustajia ja kommentoijia. Müller Martini . Xerox ?ja lisää tulossa? Yhteistyössä: Järjestäjät:. Gramatec . SIGN . Rimtek . Printscorpio . PACK . Rekisteröidy maksutta ja osallistu graafisen alan suurimpaan tapahtumaan! Korkeatasoiset puhujat kertovat mielenkiintoisista alan aiheista ja tulevaisuuden näkymistä. Kaikki seminaarit ovat maksuttomia ennakkoon rekisteröityneille. Tänä vuonna esittelemme viimeisimmät uutuudet useilta eri alueilta: digitaalinen ja perinteinen painaminen, suurkuvatulostus, pakkaus, jakelu, jälkikäsittely, 3D-tulostus ja paljon muuta. Tapaamisiin huhtikuussa! Rebecca Agronius tapahtumapäällikkö FinnGraf 2013 Esimerkkejä seminaariohjelmasta: Seuraavat kuusi myrskyistä vuotta Printti muuttuu paljon nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa. EXPO . manroland Nordic Finland . Julkaisija-lehti . Hewlett-Packard . SM Fimac . Miller Graphics Group? Munters Finland . Heidelberg Finland . Scandraf t . Neemia . Mediaunioni MDU . Communication Pro . Signlink . Pressline . Seri-Deco ? Sesoma . Metropolia Ammattikorkeakoulu . Jyväskylän Siirto-paino ? KBA Nordic . Signcom . Taperoll . Samaan aikaan digitaalinen tulostaminen lähes kaksinkertaistuu ja suurformaatin nopea kehitys jatkuu. Spacio . De-Mill ? Gra?tarvike Grönkvist . Ricoh Finland . Mail Systems . 3D Jyväskylä Paviljonki, 17.?19.4. Näytteilleasettajat: ACG Nyström . Pitney Bowes
sellaista journalismia, joka syventää ja johon pitää syventyä. Ensimmäinen juttu on tunnetun tietokirjailijan Hanna Nikkasen käsialaa. toinen numero, tuli jostain syystä mieleen käydä kurkistamassa lehden asiakaspalvelusivuston puolelta, millaisia muita vaihtoehtoja on päästä käsiksi lehden sisältöön. Olihan niitä erilaisia yhdistelmäpaketteja niin verkossa kuin verkon ulkopuolellakin. 1. Niitä voi ostaa Into-eBooks-kaupasta tai lukea Readberry.fi-palvelussa. Uutta sivustoa voi pitää tervetulleena vastavetona vallalle päässyttä tynkä- ja sähkösanomajournalismia vastaan. Oli myös kiinnostava mahdollisuus saada lehti suoraan iPadiin, varsinkin kun laite kuului mukaan hintaan, joka oli yhteensä kutakuinkin täsmälleen sama kuin lehden printtiversion hinta. Oli vain yksi mutta. Ansaintalogiikka tuntuu tosin vielä olevan hitusen hakusessa, mutta perustajat vakuuttavat palvelun menestyneen muuallakin, varsinkin USA:ssa. USA:ssa vastaavaa Singles-palvelua pyörittää Amazon. Sen hyvä puoli on ostamisen helppous. Yle Internetin palvelupäällikkö Kari Haakana kirjoitti blogissaan, että Long Play -tyyppinen reilun kaupan journalismi antaa toivoa siitä, että pitkän muodon journalismillakin on edellytykset menestyä verkossa. uutiset Lyhyesti Tabloidi tai sitten ei Nousussa Broadsheetsanomalehti. Moni lehtitalo maakunnassa miettii, siirtyäkö tabloidiin HS:n perässä vai jatkaa olemassaoloa isommassa formaatissa. Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomat selvittää asiaa yhdessä kumppaniensa Keskisuomalaisen, Savon Sanomien ja Karjalaisen kanssa. Tabloidiin voidaan siirtyä tarvittaessa nopeastikin. Sen sijaan esimerkiksi 7-päiväinen Joensuussa ilmestyvä Karjalainen on sanonut tabloidille toistaiseksi ei. Huhtikuussa tabloidiin taas siirtyvät Forssan Lehti sekä Sanoman maakuntalehdet Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat ja Kymen Sanomat. Pituudella on väliä iPadit loppuivat Kun uudesta uljaasta tabloidi-Hesarista ilmestyi tiistaina 9. (sen niminen yhdistys on olemassa) tunnettuja edustajia. Long Playn tuotteet maksavat 3?6 euroa kappaleelta. Tilaustarjouk sen viimeinen rivi kertoi, että laitetta, siis iPad 3:a, ei enää ole saatavilla mutta että uusi laite on tulossa myyntiin piakkoin. Aika moni muukin oli siis ilmeisesti jo tässä vaiheessa muodostanut mielipiteensä lehden formaatin muuttumisesta. LASKUSSA Tabloidi. Pitkän journalismin tekijät ja lukijat ovat nyt saaneet nettiin oman kanavansa eli Long Play -verkkopalvelun. Se avattiin 16. Toisaalta jutun pituus ei automaattisesti tee siitä hyvää. JULKAISIJA 1/2013 7. ja tarjoaa aikakauslehtijuttuja pitempiä mutta kirjaa lyhyempiä kirjoituksia, esimerkiksi tutkivan journalismin tuotteita, reportaaseja ym. 2. Hänen lisäkseen uutta sivustoa ovat olleet perustamassa sen päätoimittajaksi ryhtynyt Johanna Vehkoo sekä Anu Silfverberg, Riku Siivonen, Reetta Nousiainen ja Antti Järvi, jotka kaikki ovat ?hitaan journalismin
Lokakuussa mediamainonta laski lähes 9 prosenttia vuoden takaisesta tilanteesta. Tablettien levinneisyys on Suomessa toistaiseksi alhainen moneen muuhun maahan verrattuna. kuka voittaa mediapelin? Viestinnän toimialalta on vuodessa kadonnut 1 000 työpaikkaa. . Haluan silti muistuttaa, että media ei ole koskaan vain tekno logioita tai laajakaistoja, vaan sen ytimessä ovat kuluttajille tärkeät ja laadukkaat suomalaiset sisällöt. Tuulilasi uusiksi Uuden Tuulilasin kansi. 8 1/2013 JULKAISIJA Tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Suomen suurimman autolehden Tuulilasin uusi ote näkyy heti kannessa. . uutiset Vuosi oli kova Sanoma Newsin toimitusjohtaja ja VKL:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Soini pitää vuotta 2012 erittäin kovana viestinnänkin toimialalle. Tämä on myös YLE:n intressi. . Jotkin, kuten Kauppalehti ja Helsingin Sanomat, ovat sen jo tehneet. Tämän lisäksi tilattujen lehtien arvonlisävero ei olisi voinut tulla pahempaan aikaan. Finanssikriisin varjossa tapahtui paljon. . Se on kiihdyttänyt levikkien laskuja. Soini piti alan tilannekatsauksen VKL:n syysseminaarissa joulukuussa. Seminaarin teema oli Kilpailun kirittäjät . Ennustan, että muutaman vuoden kuluttua tabletti on yhtä yleinen päätelaite kuin älypuhelin tänään. Myös kilpailutilanne on muuttunut, sillä kilpailu verkossa on täysin isänmaatonta. . Jokainen mielipide on arvokas . Auto jos mikä herättää meissä kaikissa tunteita. Kuluttajien mediakäyttäytyminen on muuttunut kohti monikanavaisuutta. Kovin kasvu on ollut älypuhelimissa. Digitaalisten palvelujen maksullisuus on tänä päivänä mediayhtiöille VKL:n hallituksen puheenjohtajan Pekka Soinin mukaan digitaalisten palvelujen maksullisuus on tänä päivänä mediayhtiöille riskialue, jonne on kuitenkin pakko mennä. riskialue, jonne on kuitenkin pakko mennä. varsinkin kun se perustuu kokemukseen. Näitä perusteltuja mielipiteitä tarjoamme nyt entistä enemmän, toteaa Tuulilasin päätoimittaja Lauri Larmela. Ensimmäinen uudistunut Tuulilasi ilmestyi tammikuussa. Lehteä kustantaa A-lehdet. Lehti ilmestyy 16 kertaa vuodessa ja sen levikki on 78 432. Tuulilasi.fi taas julkaisee autoalan uutisia joka päivä ja antaa tuoreinta tietoa autoista, autoverotuksesta ja liikenteestä alan huippuammattilaisten kirjoittamana.. Helsingin Sanomien verkkosisältöjen muuttuminen maksulliseksi on sujunut paremmin kuin ehkä odotettiinkaan. Soinin mukaan suomalainen mediayhtiö ei pysty tulevaisuudessa elämään ilman kuluttajilta saatuja digituottoja
Mantra on sama: paikallisia uutisia, paikallisia uutisia. 8 Ilkan päätoimittaja Satu Takala kertoo tässä lehdessä, miten Ilkka on pitänyt taloutensa tasapainossa ainakin näihin päiviin saakka. Lyhyesti Tässä mennään Uusi aikakauslehti Oma Aika on suunnattu yli 50-vuotiaille. 9 Kirjaan ja lukemiseen uskotaan ainakin jos niitä tarkastellaan kirjastojen näkökulmasta. Koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut käynnistyivät nimittäin tammikuussa. Rovaniemen sanomalehtipaino on käynnistetty vuonna 1987, minkä jälkeen sen laitteistoa on osin uusittu vuonna 2005. SANOTTUA ?Palstat toistavat itseään, kerrontatavat eivät muutu. Rovaniemellä painetaan Alma Median kustantamista sanomalehdistä Iltalehteä, Pohjolan Sanomia ja Lapin Kansaa. JULKAISIJA 1/2013 9. Ympäristöasiatkin ovat yhtiön mukaan kunnossa. Samalla painotoiminnan jatkaminen Alma Manun Rovaniemen sanomalehtipainossa on vaakalaudalla lähivuosina. ja myös paperille painettuja pokkareita. Henkilöhaastatteluihinkin on luvattu satsata. Kolumnisteina lehdessä aloittavat entinen toimittaja ja nykyinen strategisen markkinoinnin ja viestinnän konsultti Markus Leikola sekä EU-komissaari Olli Rehnin vaimo Merja Rehn. Yksin ei Oma Aika omassa kategoriassaan kuitenkaan ole, vaan se saa kilpailijoiksi sellaiset lehdet kuin Sanoma Magazinesin ET:n tai Otavamedian Vivan. Juuri nyt 1 Tabloidia tammikuu. Silloin tilanne oli täysin toinen, kun printin niskassa eivät läähättäneet tabletit ja verkkojulkaisut kuten nykyään. HeSarin tabloidia ei toimittaja ole bussissa vielä nähnyt. 3 5 4 6 Kerrattiinkohan HeSarissa tarina Timesin muuttumisesta broadsheetista tabloidiksi. RAY:n palkitun Raymond-asiakaslehden toimituspäällikkö Tero Salonen Journalisti-lehdessä 17.1.2013. Riskibisnes Allerilta Aller on perustanut uuden aikakauslehden nimeltään Oma Aika, joka on suunnattu yli 50-vuotiaille lukijoille. Aller ei puhukaan nykymenon mukaan pelkästä lehdestä, vaan aikakausbrändistä, johon kuuluvat kerran kuukaudessa ilmestyvät lehti, sen tablettiversio ja verkkosivusto. Lehden vakiosisältöjä ovat työelämä, terveys ja kunto, oma talous ja laki, perhe ja ihmissuhteet sekä matkat. Seinäjoelle nousi uusi hieno kirjasto, ja pian myös Helsinkiin. Tilastokeskuksen mukaan graafisen joukkoviestinnän eurot joukkoviestintämarkkinoilla ovat pysyneet suunnilleen samansuuruisina vuosina 2010?2011. Vuonna 2010 graafisessa joukkoviestinnässä liikkui yhteensä 2 769 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna 2 763 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että päivälehdet kasvattivat hieman pottiaan (2 prosenttiyksikköä), ilmaislehdet vähän enemmän (7 prosenttiyksikköä). Maan suurimman päivälehden siirtyminen tabloidikokoon ei miellyttänyt kaikkia. Sekin mitattiin, että tabloidin lukemiseen kuluu 33 prosenttia vähemmän aikaa kuin suuren lehden. 2 Tabloidisaatio eli lehtien pienentäminen tabloidiksi alkoi muualla Euroopassa jo kymmenen vuotta sitten. Ruotsissakin on paljon enemmän lehtiä, joissa on hyvää feature-kirjoittamista.? . Yhtään Maksullisiin tablettilehtiin testataan erilaisia maksumuureja ympäri maailmaa. Paras maksumuuri, paywall, on varmasti vielä löytämättä. Pokkarikauppoja on perustettu ja perustetaan Helsinkiin. Pelastavatko mainiot pokkarit kirjabisneksen? 7 Maakuntalehdissä käydään jatkuvia yt-kierroksia ja sisällöntuotantoa rationalisoidaan kumppanilehtien kanssa. Aikakauslehtimarkkinat supistuivat sen sijaan neljä prosenttiyksikköä ja painetut hakemistot ja suoramainonta 2 prosenttiyksikköä. Tampere kasvaa, Rovaniemi kutistuu Alma Median paino- ja jakeluyhtiön Alma Manu Oy:n uuden sanomalehtipainon rakennus- ja käyttöönottoprojekti Tampereella etenee aikataulussa yrityksen uutiskirjeen mukaan. Viikolla neljä paino- ja postituslaitteiston asennuksista oli tehty 95 prosenttia. Tammikuun ensimmäisellä viikolla painettiin ensimmäinen värillinen testierä. Kaupallinen tuotanto alkaa helmikuussa, ja koko painotuotanto siirretään uuteen laitokseen huhtikuun loppuun mennessä. Uuden lehtipainon tuotantoka pasiteetti on parhaimmillaan noin 270 000 lehteä tunnissa, ja painossa voidaan painaa kolmea eri tuotetta yhtä aikaa. Olisi kannattanut. Tablettilehtiä luetaan bussissa ja paikallisjunissa yhä useammin
Kelpo miehet ja työhönsä vakavasti suhtautuvat miehet voivottelevat kadonneita aikoja ja ehkä päätyvät tällaisiin töihin kuten minäkin.? Suunnilleen ainoa ero nykyiseen verrattuna on se, että stuertti puhui vain miehistä. Nyt hän olisi ottanut naiset mukaan. Pressfoton kuvat Museovirastolle Biojätepussi skulaa Moni Hesarin lukija huolestui, kun lehti ilmoitti pienentävänsä sivukoon puoleen entisestään. Arkiston urheilukuvat sai Suomen Urheilumuseo.. Blogin lisäksi hän kuvittaa, piirtää sarjakuvia ja tekee graafista suunnittelua. Strömman on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Lontoon Camberwell College of Artsista vuonna 2001, ja on siitä lähtien työskennellyt Super8-työhuoneella Helsingissä. Strömman kuuluu Napa Illustrations -kuvitusagentuurin listoille. Konkurssiin ajautuneen Pressfoton vanhoille urheiluaiheisille kuville on löytynyt loppusijoituspaikka Suomen Urheilumuseosta, joka sijaitsee Olympiastadionin siipirakennuksessa tornin puoleisella sivulla. Aikoinaan Suomen johtavia kuvatoimistoja ollut Pressfoto ajautui konkurssiin vuonna 1996, jonka jälkeen kuva-arkisto päätyi markkinointiviestintätoimisto Zeelandin haltuun A4 Median yrityskaupan myötä. Zeeland on nyt lahjoittanut Pressfoton kuvat Museoviraston yhteyteen perustettavalle journalistiselle kuvaarkistolle. uutiset Lyhyesti Googlen mukaan Suomessa: Yli 20 milj. Se ilmestyi vuonna 1925. Kirjassa muuan hyttistuertti tilittää menneisyyttään sanomalehtimiehenä seuraavaan tapaan: ?Tuo kaikki on hitto vie mennyttä, samoin kuin minun vanha ammattini. Sanomalehdet senkun vain konsolidoituvat, yhdistävät toisiinsa parhaat ominaisuutensa, ja lukemattomat kelpo miehet joutuvat heitteille. Ornamon kanssa järjestettävän Muotoilijat?13 -seminaarin yhteydessä Ravintola Adamsissa. Vuoden Graafikko -työryhmän mukaan Kasper Strömman on ideanik- Jos joku kuvittelee sanomalehtien kriisin olevan vasta nykyajan ilmiö, lukekoon amerikkalaisen kirjailijan Earl Derr Biggersin teosta Charlie Chan ja avaimeton talo. internethakua päivässä 39 % käyttää internetiä älypuhelimella 81 % katsoo TV:tä netistä 79 % seuraa sosiaalista mediaa Työnäytteitä Vuoden Graafikolta 2013, Kasper Strömmanilta. Maailmalla: Yli 2 mrd. hakua päivässä 34 % käyttää internetiä älypuhelimella 73 % katsoo TV:tä netistä 81 % seuraa sosiaalista mediaa Kasper Strömmanista Vuoden Graafikko Kyseiset luvut kertoi Googlen toimialajohtaja Jonna Toikka Viestinnän Keskusliiton joulukuun seminaarissa. 1925, kuin tänään Helsinkiläisen Kasper Strömmanin valinta Vuoden 2013 Graafikoksi saattaa monen mielestä olla outo veto. Hän ei ole tunnettu yritysilmeiden tai mainonnan suunnittelija. Strömmanin tuntevat kuitenkin graafista suunnittelua ja kaupunkikulttuuria seuraavat Suomessa ja muualla maailmassa. Valinta julkistettiin 18.1. Huoli syntyi nimenomaan siitä miten tabloidiHesarista saisi taiteltua suositun biojätepussin. Lehti pyysikin lukijoilta uusia biojätepussi-ideoita aitoon Niksi-Pirkka tyyliin, ja sai niitä peräti 30. Voittajaksi karsiutui espoolaisen Helena Ruohosen rullapohjaan perustuva ehdotus. 10 1/2013 JULKAISIJA kari, katalysaattori, kyseenalaistaja, graafisen suunnittelun stand-up-koomikko ja ammattilainen, jolla on kyky avata kollegojen silmät uudelle. Strömmanin erityisväline on The Kasper Strömman Design Blog. Joutuvat hunningolle, niin kuin koko minun ammattini
Toisaalta lehden pitäisi saada rahaa sisällöstään, mutta toisaalta valtava lukijakunta, vaikka ilmainen, houkuttelee mainostajia. Niinpä lehti ei pidä tiukasti kiinni 10 jutun maksimimäärästä toisin kuin HeSa, jonka viisi ilmaista juttua viikossa -periaate on ehdoton. . HEIJASTIMET . ESITEKANNET . SAUMAUSTUOTTEET . Pystymme räätälöimään tuotteitamme monipuolisesti ja toteutamme muovista myös erikoistuotteet. Tilanne on lehdelle lievästi sanoen skitsofreninen. Vain kolme prosenttia lukijoista maksaa nettisisällöstä. Kysy lisää erikoisapainatuksista ja räätälöintimahdollisuuksistamme. MITÄ SINÄ HALUAISIT? Valmistamme mitä erilaisimpia ratkaisuja muovista saumaamalla. Maksumuuri on juuri siitä haastava, että on tasapainoiltava tarkkaan ilmaisen ja muurilla peitetyn sisällön välillä, jotta kävijöiden määrä ei putoa liikaa. Toisaalta mainostajat voivat maksaa enemmän mainostilasta, jossa käyttäjät viettävät paljon aikaa . Onnistuu. MUOVITASKUT . Eli vain kolme prosenttia lukijoista maksaa. MITÄ IKINÄ TOIMISTOOSI TARVITSET Saumeri Oy on Suomen johtava räätälöityjen toimistotarvikkeiden toimittaja. ERIKOISTUOTTEET Saumeri Oy Pinokedontie 10 25190 Pertteli p. Siis lukevat ilmaiseksi sen verran kuin saavat, eli noin 10 juttua kuukaudessa. jos maksumuurin sisällä on tällaista sisältöä, sanoo asiasta Stanfordin yliopiston vieraileva tutkija Tanja Aitamurto Julkaisijalle. The New York Timesin ongelmana on, että lehden digisivuja lukee ilmaiseksi noin 30 miljoonaa ihmistä joka päivä. Jos sinulla on siis idea, ota yhteyttä niin katsotaan mitä voimme tehdä . Ilmaiseksi saa lukea noin 10 juttua kuukaudessa. 02 721 3000 saumeri@saumeri.fi JULKAISIJA 1/2013 www.saumeri.fi 11. TISI TSO UUDET NET KA E! V U MM www.saumeri.fi UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi Skitsofreniaa NYT:ssä Kuten viime Julkaisijan numerossa kerrottiin, The New York Times on saanut digitaaliselle lehdelleen jo kohta miljoona maksullista tilaajaa. Se on miltei 30 prosenttia enemmän kuin printtitilaajien määrä. Ongelma on se, että lehden digisi vuja lukee kuitenkin ilmaiseksi noin 30 miljoonaa ihmistä joka päivä. myös mahdottomia. Vain mielikuvitus on rajana, aina ei sekään. ERIKOISPAINATUKSET . Kattavan jälleenmyyjäverkostomme kautta saat kaiken mitä toimistossasi tarvitsetkaan. Ota yhteyttä tai tutustu valikoimaamme verkossa. Me haluamme palvella Sinua. VALITSE ENEMMÄN KUIN PELKKÄ VÄRI Haluatko yritysilmeesi mukaiset tuotelahjat. MAPIT JA KANSIOT
Niissä on mm. Räätälöidyt optiset efektit tuotetaan suoraan muovi-, paperi- tai kartonkimateriaalin pintaan esimerkiksi painatus- ja lakkausyksikköjen jälkeen tai jälkikäsittelylinjoilla. Kohti pienempiä tabletteja Nyt kun Applen iPad mini ja Kindlen Fire HD ovat menestyneet oikein mukavasti pienemmän koon tablettimarkkinoilla maailmalla, on Samsungilla näytön paikka. Varsinkin kun Apple on tuomassa markkinoille seuraavaa minitablet tiaan mahdollisesti jo maaliskuussa. Samsungin oman uutissivuston SamMobilen mukaan kulutuselektro 12 1/2013 JULKAISIJA niikkajätiltä onkin tulossa markkinoille vielä helmikuun aikana kahdeksan tuuman tabletti, joka tunnetaan nimellä Samsung Galaxy Note 8.0. Samsung pyrkii uudella laitteellaan luonnollisesti älypuhelinten ja tablettien väliin jäävälle kapealle markkinasegmentille, jossa käy nyt kova kuhina. Uuteen laitteeseen odotetaan viiden megapikselin takakameraa ja 1,3 megapikselin etukameraa, 2 GB:n RAM-muistia ja SD-korttipaikkaa ylimääräiselle muistille ja tietenkin 3 Gja WiFi-ominaisuuksia. Tablettimarkkinoillakin tapahtuu kaikenlaista, kuten että Sony Xperia Z -tabletti muistuttaa hyvin tarkasti Sonyn tässä kuussa CES-messuilla julkistamaa Z-puhelinta. Sen ensimmäiset omalla leveän radan tuotantolinjalla valmistetut tuotteet ovat joustaville materiaaleille tehdyt valoa sirottavat holografiset efektit. Pakkausmateriaalien pintaraken teita muokataan tällöin nano- ja mikrometritasolla. VTT:n kehittämän tekniikan etuna on, ettei se vaadi metallointeja, laminointeja tai ylimääräisiä päällystekerroksia. Iscentin kehittämä tuotantoyksikkö voidaan yhdistää helposti painokoneeseen tai jälkikäsittelylinjaan, tai hankkia se erikseen. tuotteet & Holografisia efektejä helposti pakkauksiin Painoteollisuudella ja pakkausten jatkojalostajilla on nyt mahdollisuus saada holografisia optisia efektejä kuluttajapakkauksiin ja painotuotteisiin kuten kääreisiin, joustopakkauksiin ja tarroihin VTT:n kehittämän uuden menetelmän ansiosta. Vantaalainen Iscent Oy on tuonut menetelmän jo markkinoillekin. sama 1,5 gigahertsin suoritin. Iscentin uusi rullalta rullalle tuotantolinja, jolla voidaan valmistaa uudenlaisia holografisia efektejä esimerkiksi pakkauksiin.. Tuotantonopeus vastaa perinteisten painokoneiden nopeuksia
Nelis- kulmainen PowerShot N on oivallinen kumppani älypuhelimelle, sillä helppokäyttöisen WiFi-yhteyden avulla valokuvia ja videoita voi siirtää suoraan kamerasta Facebookiin, YouTubeen ja muihin sosiaalisiin medioihin. Ajantasaisen työseurannan ansiosta tiedämme tarkemmin, paljonko henkilöstöä tarvitaan mihinkin kohteeseen. Digipainamisen kasvun mahdollisuus tulee puolestaan monelta suunnalta: riskien vähentymisenä teknologian kehittyessä sekä kohtuuhintaisista painoratkaisuista ja alentuneesta musteen hinnasta. InfoTrendsin tutkimukseen osallistui 76 alan yritystä. JULKAISIJA 1/2013 13. Tieto aloitetusta ja tehdystä työstä kulkee heti tietojärjestelmään. . Tämä lisää läpinäkyvyyttä myös asiakkaalle, projektijohtaja Harri Nikander ISS Palveluista kertoo. ISS:lle älypuhelimen hankinta kaikille noin 6 000 siivoojalle ja uuden järjestelmän käyttöönotto maksaa useita miljoonia euroja. Sanakirjoja verkkoon ISS:n siivoojan uudet työkalut, älypuhelin ja QR-koodi. Nyt neliskulmainen PowerShot N Uusi neliskulmainen PowerShot N tulee markkinoille ensi kuussa. Canonin PowerShot N -kamera lupaa kuusi kuvaa yhdellä painalluksella mistä kuvakulmasta tahansa. Se sopii aktiiviselle kuvaajalle, joka haluaa jakaa kuviaan laajalti sosiaalisessa mediassa. Samasta kuvasta voi luoda yhdellä painalluksella kuusi eri versiota. palvelut Siivousbisnes otti avukseen älypuhelimet ja QR-koodin ISS Palveluiden kaikki siivoojat saavat tämän vuoden aikana käyttöönsä älypuhelimet ja QR-koodin työajan leimaamiseksi sekä helpottamaan yhteydenpitoa työpäivän aikana. Kooditarra liimataan jokaisen siivouskohteen seinään, josta siivooja työhön tullessaan ja pois lähtiessään lukee koodin puhelimellaan. Kameran akku on helppo ja nopea ladata USB-liitännän kautta. Kielikone Oy ja Oxford University Press tuovat Suomen markkinoille kattavimman ja ajantasaisimman digitaalisen englanti-kiina-englantisanakirjan. Kielikone Oy on hyvä esimerkki sanakirjabisneksen digitalisoitumisesta 70 sähköisen ammattisanakirjan valikoimallaan. Sanakirjassa on mukana tuhansia arkikielen ilmauksia sekä kymmeniä tuhansia esimerkkilauseita, jotka kuvaavat englannin ja kiinan sanojen merkityksiä, vivahteita ja rakenteita aidoissa kielenkäyttöyhteyksissä. Sanakirja sisältää myös runsaasti erikoisalojen termistöä. Kielikoneeseen on myös suunniteltu hyvä zoomausominaisuus kiinankielisten merkkien suurentamiseen. Ensimmäinen ilmainen monen kielen sanakirja www.ilmainensanakirja.fi julkaistiin jo vuonna 2004. Unelmasta totta? Amerikkalaisen markkinatutkimuslaitoksen InfoTrendsin tutkimus lupaa tekstiilien digipainamiselle jopa 30 prosentin kasvua tulevina vuosina. Digipainamisesta on povattu jo useamman vuoden ajan suurta mahdollisuutta tekstiiliteollisuudelle, mutta vasta nyt asia alkaa konkretisoitua, kun markkinoille on saatu riittävän kehittynyttä ja nopeaa inkjetpainotekniikkaa, joka riittää vaativalle asiakaskunnalle. Digitaalisesti painettujen tekstiilien osuus saavutti viime vuonna vasta noin 1,5 prosentin osuuden koko tekstiilimarkkinasta maailmalla
Siinä kerrottiin, että kirjatalon työntekijän keskimääräinen palkka on 800 latia eli 1 200 euroa kuussa. (sis. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335 ? Visual Communication Helsingin Messukeskus 27.?28.2.2013 ? Kuva & Kamera 2013 Helsingin Messukeskus 8.?10.3.2013 ? FinnGraf 2013 Jyväskylän Paviljonki 17.?19.4.2013 ? GrafTec-/PacTec-messut Helsingin Messukeskus 3.?5.9.2013. Töitä pystytään tekemään neljässä vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Livonia Print investoi uusiin Heidelberg Speedmaster -koneisiin. TILAA JULKAISIJA-LEHTI: TERVETULOA OSASTOLLEMME SEURAAVILLE MESSUILLE: Jatkuva kestotilaus 12 kk 73,39 . + alv 10 % ? Myymälä 2013 Helsingin Messukeskus 27.?28.2.2013 Määräaikaistilaus 12 kk 82,57 . alv:n 24 %) www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. tuotteet Speedmasteria Livonia Printille Riiassa toimiva Livonia Print tekee sitä, mitä moni muu painotalo ei tällä hetkellä tee: investoi uusiin koneisiin kuten Heidelbergin Speedmaster XL 162-4 VLF -koneeseen ja kahteen 8-väriseen Heidelberg Speedmaster XL 106 -koneeseen. Livonia Print on kasvanut viime vuosina 20?30 prosentin vauhdilla. Heidelbergin suomalaisen uutiskirjeen mukaan Speedmaster XL 162 toimitetaan Livonialle jo aikaisin tänä keväänä. (sis. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 . Kone on varustettu kaikella uusimmalla automatiikalla kuten automaattisella levynvaihdolla sekä Prinect Inpress Control -järjestelmällä, joka automaattisesti säätää värit ja kohdistuksen kuntoonlaiton aikana. Julkaisija kirjoitti laajan reportaasin Livonia Printistä 1/2012 numerossaan. + alv 10 % Digilehti määräaikaistilaus 40
280 s., 4-väri, nidottu Haluatko luoda uskomattomia muotokuvia. Siistin, luonnollisen ja realistisen lopputuloksen voi saavuttaa muutamassa minuutissa. Valaise, kuvaa, käsittele . Tyhjästä studiosta valmiiseen kuvaan vaihe vaiheelta n. VIHJE: Muutakin kuin valaistusta tarvitaan. Tilaa kirjat edullisesti: www.adlibris.com/readme. readme.fi Muotokuvaajan kuvankäsittelykirja ? Photoshop n. 350 s., 4-väri, nidottu Haluatko tietää, miten ammattilaiset käsittelevät henkilökuvia. Tämä kirja kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen niiden kaikki kolme edellytystä
ilmeen luomisessakin Kolme eri taiteenalojen akatemiaa liitettiin Taideyliopistoksi vuoden 2013 alussa ja operaatio ?laastaroitiin. Pelkistetty ilme jättää tilaa taiteelle ja kunkin akatemian oman profiilin rakentamiselle, sanoo Kuvataideakatemian rehtori Markus Konttinen. Tunnus on geneerinen ja monimerkityksinen. yhteisellä visuaalisella ilmeellä. K uvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhteisen ilmeen suunnitteluprosessiin osallistuivat muun muassa kolmen akatemian rehtorit, ylioppilaskunnat sekä avoimella kutsulla kaikki kiinnostuneet taideyliopistoyhteisöstä. Vanhoista ilmeistä rohjettiin luopua, koska akatemioiden hyvä maine ei ole rakentunut ilmeiden varaan. 16 1/2013 JULKAISIJA Taideyliopiston yhteinen merkki on pelkistetysti ja rohkeasti X. Se on lähtökohta ja määränpää, kohtauspaikka, risteys, aarteen sijainti, signeeraus, tuntematon, varoitus, kysymys ja ratkaisu, kuvailee Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen. Teatterikorkeakoulun viestintäpäällikkö Laura Manninen kertoo, että X-merkkiä voidaan käyttää minkä värisenä tahansa. imagoskooppi TAIDEYLIOPISTON TAIDEYLIOPISTON TAIDEYLIOPISTONJA JA JAAKATEMIOIDEN AKATEMIOIDEN AKATEMIOIDENYHTEINEN YHTEINEN YHTEINENTUNNUS TUNNUS TUNNUS+ + +ELÄVÄT ELÄVÄT ELÄVÄTVÄRIT VÄRIT VÄRIT AKATEMIOIDEN AKATEMIOIDEN AKATEMIOIDENTEKSTILOGOT TEKSTILOGOT TEKSTILOGOT TAIDEYLIOPISTON TAIDEYLIOPISTON TAIDEYLIOPISTONMERKKI+TEKSTILOGO MERKKI+TEKSTILOGO MERKKI+TEKSTILOGO YTIMEKÄS YTIMEKÄS YTIMEKÄSÄÄNENSÄVY ÄÄNENSÄVY ÄÄNENSÄVY TYPOGRAFIA TYPOGRAFIA TYPOGRAFIA SOVELTAMISTA SOVELTAMISTA SOVELTAMISTA Taideyliopiston yhteinen merkki on pelkistetysti ja rohkeasti X. Rinnalle suunnitellut tekstilogot täydentävät ilmeen persoonallisesti. PARASTA PARASTAJÄLKEEN. JÄLKEEN. JÄLKEEN. PARASTA SE SE SEON ON ONENNE. ENNE. ENNE. Teksti Marjaleena Lagus Kuvat haastateltavat Konstit on monet . Esimerkiksi Taideyliopiston nettisivuilla se esiintyy valkoisena ja Teatterikorkeakoulun tuoreessa Kohtaus-esityskalenterissa pienenä valkoisena elementtinä vasemmassa yläkulmassa. Merkki voi esiintyä myös esimerkiksi preeglattuna tai stanssattuna. Kuvataideakatemian tuoreessa galleriaesitteen kannessa sitä käytetään kurkistusreikänä. Yksi merkki ei riitä taiteelle Taideyliopistossa ja sen tunnuksessa on Sibelius-Akatemian rehtorin Tuomas Auvisen mukaan luonnetta.. Se herättää pohtimaan taiteen ja taidekoulutuksen merkitystä. . Sen rinnalle suunnitellut persoonalliset tekstilogot täydentävät ilmeen. X on risteys ja signeeraus
Selkeä ja vahva merkki toimii mainiosti yhdistävänä elementtinä kolmesta akatemia- ja taideyliopistobrändistä muotoutuvassa kokonaisuudessa, kertoo uuden brändin strategiaa rakentanut Arttu Salovaara Bondista. Grafia on aiempina vuosina kutsunut vuorotellen alan toimiston suunnittelemaan Vuoden Huiput -kampanjailmeen. Ideat sinkoilivat villeinä. Työtä ohjanneen Werkligin vastuulla oli kevyen analyysin antaminen design-trendeistä. Vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan syntyikin medioissa heti merkin tultua julki. . Myös toimialajärjestöjen toivotaan hyödyntävän uutta tunnusta. Suomen Yrittäjiin kuuluu 116 000 jäsenyritystä, 21 aluejärjestöä, 400 paikallisyhdistystä ja 53 toimialajärjestöä. JULKAISIJA 1/2013 17. Werklig ohjasi projektia laatimalla opintojakson lukujärjestyksen, mutta muuten opiskelijat saivat täysin vapaat kädet. Grafia antoi kampanjabriifin järjestetyssä kick-off-päivässä. Taidetta on mahdoton kuvata yhdellä merkillä, ja helposti mennään taiteen kliseisiin. Haluamme olla Suomen kiinnostavin yliopisto ja aktiivinen yhteiskunnallinen toimija. Pelissä kuvitus- ja tekstielementit toimivat pelinappuloina ja sovellukset pelilautoina. Uusi tunnus muokattiin sen pohjalta niin, että se vastaa nykyaikaisiin teknisiin vaatimuksiin ja toimii hyvin digitaalisessa ympäristössä. Opis- kelijat halusivat ideoida konseptin, jossa yhteisöllinen tekeminen synnyttäisi jotain yllättävää ja ennalta arvaamatonta. Tämä tuli selväksi suunnittelun edetessä, kun erilaisia vaihtoehtoja piirrettiin, kertoo ilmeen suunnittelusta vastannut Jesper Bange. Uusi tunnus ei jätä suunnittelijan mukaan ketään kylmäksi. Jokainen opiskelija pelasi peliä vuorollaan, joten kaikki 14 osallistuivat ilmeen tuottamiseen. Työtä ohjanneet Werkligin suunnittelijat kertovatkin, että he halusivat antaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella myös omien ajatusten presentointia. Y-ilmeeseen uutta ytyä Suomen yrittäjät ry:n uuden tunnuksen suunnittelu lähti liikkeelle Kyösti Variksen 1996 suunnittelemasta Y-merkistä Suomen Yrittäjät ry:n uuden järjestötunnuksen suunnittelu lähti liikkeelle professori Kyösti Variksen luomasta ja vuonna 1996 käyttöönotetusta Y?merkistä. Viime vuosina asialla ovat olleet muun muassa Nimiö, Tsto ja Werklig. Tällä kertaa tehtävän saivat Aaltoyliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun toisen vuoden graafisen suunnittelun BA2-luokan opiskelijat. Entistä yhdenmukaisemmalla ilmeellä haluamme kertoa, että järjestömme on maan kattavin yrittäjyyden puolestapuhuja, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo. Vuodenvaihteessa avautuivat myös Suomen Yrittäjien uudistuneet verk- kosivut osoitteessa www.yrittajat.fi. Ne palvelevat yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita nyt entistä paremmin. Esimerkiksi yrittäjyysuutiset ovat esillä nopeammin ja selkeämmin. Aluejärjestön tai paikallisyhdistyksen nimi sijoitetaan yhteisen Yrittäjätlogon alle. Todettiin, ettei graafisen suunnittelun tarvitse välttämättä olla niin haudanvakavaa. Viikon workshopissa ilmettä haettiinkin pelaamalla. Uudistuksen toteutti mainostoimisto SEK Promote. . Vuoden Huiput -kampanjailme syntyi tällä kertaa pelaamalla. Kampanjailme opiskelijapelillä . Uusi ilmeemme kuvaa näitä asioita. Ilmeen suunnittelusta on vastannut brändien luomiseen ja uudistamiseen erikoistunut Suunnittelutoimisto Bond.
Missä ovat uutiset. Uudistus voi siis olla hyvä tai huono, koska kuluttajat kokevat uudistuksen aina parannukseksi. Silloin alkupöhinä on jo vaimentunut. MATTI REMES Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. 18 1/2013 JULKAISIJA. Mutta nythän hintaa voidaan laskea, kun paperia kuluu vähemmän. Neljäs kriittinen piste on tuotteen toiminnallisuus. Uudesta tabloidista on tehty rakenteeltaan hankala. Osa lukijoista puhuu pienen puolesta, mutta osa kaipailee jo entistä lakanaa takaisin. kolumni Ei aivan nappiin Helsingin Sanomien fyysinen koko ja graafinen ulkoasu muodostavat lehden pakkauksen. Mutta jo vuoden kuluttua tuotteen todellinen laatu sekä tuotekehittäjien motiivit, ratkaisut ja viisaus punnitaan. Tämän tietää vain yrityksen johto. Tuotepakkauksen merkitys menestykselle on suuri, mutta jo pelkkä uudistus sinällään tuo lisämyyntiä. Olisi kannattanut katsoa mallia iltapäivälehdistä. Kolmas tuotteen menestykseen vaikuttava tekijä on hinta, tässä tapauksessa tilaushinta. Jos vuosikymmeniä opettaa ihmisiä johonkin, niin uudistuminen kuluttajapinnassa ei onnistu käden käänteessä. Mitä uudistuksessa on paremmin kuin ennen? Ei mitään. Vai pystyisikö esimerkiksi Paulig opettamaan yhdessä yössä suomalaiset mutteripannun käyttäjiksi. Iso formaatti olisi ollut hyvä erilaistava kilpailutekijä. Toinen ratkaiseva, yksittäinen seikka on graafinen suunnittelu. Lehden tuleva menekki riippuu usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta, siis siitä, onko paketti kasassa vai ei. Lehti näyttää nyt harmaalta yleistabloidilta, Espoon Seurakuntasanomilta. Useat olivat jättäneet HeSarin tilaamisen suosiolla ja siirtyneet sähköisiin vaihtoehtoihin kalliin tilausmaksun vuoksi. Ovatko. Missä ovat uutislehden nostot ja tehokkaat boldatut otsikot. HeSarin muutosten ainoa järkevä syy voisi olla se, että lehden tuotantokustannukset ovat merkittävästi isoa lehteä halvemmat. Tabloidin lopullisen menestyksen kannalta tuotteen sisällöllä ei ole merkitystä, vaikka sisältö onkin ainoa asia, mikä on kunnossa uudessa formaatissa. Tärkein menestystekijä on lehden fyysinen koko. Uusia tilaajia tabloidi tuo varmasti, mutta lehti myös menettää lukijoitaan (kuten minutkin) pienennöksen vuoksi. Suodatinkahvista ei luovuta noin vain. Viides uudistuksen taustavoimista on kustantajan saama kate
a ssa m u t h Tapa yli 30 ä s n e yhte tonta u s k a m a r ia ! a n i m se 27.-28. Paikan päällä sadat näytteilleasettajat esittelevät tämän päivän ratkaisut, huomisen trendit ja tulevaisuuden menestystekijät kahden intensiivisen messupäivän aikana. Tule inspiroitumaan ja kehittämään ammattitaitoasi näytteilleasettajien ja maksuttomien seminaarien avulla, verkostoitumaan ainutlaatuisessa alan kohtaamispaikassa ja solmimaan arvokkaita kontakteja. Näytteilleasettajat esittelevät Mar tin Mohr, Executive Creative Director, Integer Nordic, TBWA ?Redefining Window Shopping? Visuaalisen markkinoinnin työnäytökset. Digital Signage ?ratkaisut . Kyltit ja opasteet . Painotuotteet . Tulostuspalvelut . HELMIKUUTA 2013 | HELSINGIN MESSUKESKUS VISUAL COMMUNICATION2013 Samaan aikaan, samalla maksuttomalla pääsylipulla MYYMÄLÄ 2013 | VERKKOMARKKINOINTI & VERKKOKAUPPA 2013 | RAVINTOLA 2013 | FASTFOOD & CAFÉ 2013 Visuaalisen markkinoinnin ja viestinnän ammattitapahtuma tulee jälleen! VISUAL COMMUNICATION 2013 järjestetään osana MYYMÄLÄ 2013 - Suomen suurinta kaupanalan ammattitapahtumaa. Sisällöntuotanto . POS ?materiaalit . Teippaukset . 3D ratkaisut . Valomainokset SOMISTAJAYHDISTYS RY TULOSTA MAKSUTON PÄÄSYLIPPUSI JO NYT! Lue lisää tapahtumasta ja tulosta maksuton pääsylippusi tapahtumaan käyttämällä koodia 4343 osoitteessa easyFairs.com/VISCOMHELSINKI. AJK-Jatkokoulutuksen työnäytöksissä pääset seuraamaan ammattilaisten työskentelyä ja myös itse kokeilemaan. Yhteistyökumppanit Heli Vainio, Shopping Center Manager, Cornerstone Real Estate Advisers ?Elämyksiä ja kaupallisia tiedotteita digitaalisilla näytöillä?
Millaista kirjaintyyppiä luemme mielellämme. Silti sen ei tarvitse olla antiikvaa. suuri viivakontrasti Staattisesta dynaamiseen ja kontrastikkaaseen Tavallisen leipätekstikirjaintyypin keskeisiä ominaisuuksia ovat pääteviivallisuus ja -viivattomuus, staattisuus tai dynaamisuus ja viivakontrastin suuruus eli ohuimpien ja 20 1/2013 JULKAISIJA a abceghjmps Syntax K irjaintyyppien luetta vuustutkimuksia tunnetaan pitkälti yli sadan vuoden ajalta. Viivakontrasti on muistuma historiallisen kirjoitusvälineen, tasaterän, eloisasta jäljestä. Oheinen kaavio kuvaa näitä kahta ominaisuutta kymmenen päätteettömän kirjaintyypin avulla. typoteesejä Dynaaminen kirjaintyyppi vie lukijaa eteenpäin Vaikka kirjaintyyppien luettavuudessa ei olisikaan sanottavaa eroa, niistä syntyy erilainen kokemus. Sopivan ilmeikäs kirjaintyyppi pitää lukijan paremmin vireessä kuin ilmeetön. Mutta jos viivakontrastia onkin hiukan enemmän, se tuo kaivattua lisädynamiikkaa. MARKUS ITKONEN. Myöskään ei ole voitu osoittaa, että antiikvan pääteviivat parantaisivat luettavuutta. Vaikka lukisimmekin jotain kirjaintyyppiä vaivatta, virheettä ja nopeasti, kannattaa lisäksi pohtia siitä syntyvää lukukokemusta. Kirjai- dynaaminen muoto met tuntuvat johtavan eteenpäin, ovat siten vaikutuksessa toistensa kanssa ja muodostavat eloisia sanakuvia. Päätteettömät kirjaintyypit ovat yleensä vähäkontrastisia. Mutta mistä kirjaintyypin yksitoikkoisuus aiheutuu? Optima a Interstate abceghjmps abceghjmps Thesis Sans abceghjmps Calluna Sans abceghjmps Meta abceghjmps Univers abceghjmps pieni viivakontrasti Futura Book abceghjmps Avenir abceghjmps staattinen muoto Kun groteski on dynaaminen, myös viivakontrasti on tavallista suurempi. Kuitenkaan pelkkä viivakontrastin kasvu ei vielä takaa dynaamisuutta. Kaavio ei ota kantaa siinä olevien kirjaintyyppien paremmuuteen muissa käyttötarkoituksissa kuin pitkässä leipätekstissä. paksuimpien viivojen vahvuusero. Lisäksi jokaisella kirjaintyypillä on monia yksilöllisiä muoto-ominaisuuksia. Jos rajaamme pääteviivalliset kirjaintyypit pois, tarkasteluun jää kaksi ominaisuutta: staattisuus tai dynaamisuus ja viivakontrastin suuruus. Kirjaintyyppi on staattinen, mikäli eri kirjaimet muodostuvat liian samankaltaisista osista. Yksitoikkoisuus ja vivahteettomuus pitkästyttävät ja väsyttävät, olipa kyse viivasuorasta maantiestä tai elottomasta kirjaintyypistä. Asia on sitä tärkeämpi, mitä pidemmästä tekstistä on kyse. Sinne sijoitetut tai muut niiden kaltaiset kirjaintyypit ovatkin parhaita vaihtoehtoja leipätekstiin silloin, kun ei haluta käyttää antiikvaa. Kirjaimet antavat tällöin jäykän, pystysuoran vaikutelman eivätkä tunnu johtavan eteenpäin seuraavaan kirjaimeen. Dynaamisuus puolestaan syntyy pienistä käsinkirjoittamisen muistumista kirjainten muodoissa. Kirjaintyyppien eloisuus kasvaa kuvan oikeaa ylänurkkaa kohden. Äärimmilleen vietyinä nuo osat ovat puhtaan geometrisiä. Toisin kuin usein luullaan, tutkimuksissa ei ole syntynyt yksimielisyyttä antiikvan tai groteskin paremmuudesta. Itse asiassa koko kysymyskin on absurdi, sillä ei ole olemassa mitään keskimääräistä antiikvaa tai groteskia, joita sitten verrattaisiin keskenään. Niissä mitataan yleensä lukunopeutta ja lukiessa syntyneiden virheiden määrää
juomamukit, sateenvarjot, seinäkellot ja paljon muita loistavia tuotteita vaikka yrityslahjaksi. Kysy lisää! Tyytyväisyytesi on meille tärkeintä! PRXpress Oy, Vetokuja 1 b, VANTAA. NAPPAA NAPPAA KEVÄÄN KEVÄÄN PARHAAT PARHAAT TARJOUKSET! TARJOUKSET! HELSINGIN HELSINGIN MESSUKESKUS MESSUKESKUS 8.-10.3.2013 8.-10.3.2013 Messuilla Messuilla mukana mukana kaikki kaikki tunnetut tunnetut merkit merkit ja kevään ja kevään uutuudet. uutuudet. Lisäksi Lisäksi kymmeniä kymmeniä puheenvuoroja puheenvuoroja ajankohtaiajankohtaisista sista aiheista aiheista alan alan parhailta parhailta ja tunnetuimmilta ja tunnetuimmilta nimiltä. nimiltä. Uutuutena Uutuutena kattavat kattavat valokuvanäyttelyt valokuvanäyttelyt Suomen Suomen ValokuvaValokuvajärjestöjen järjestöjen keskusliitto keskusliitto Finnfotolta Finnfotolta sekä sekä Madventures Madventures -pojilta. -pojilta. Tule, Tule, tutustu, tutustu, opiopi ja tee ja tee hankintoja. hankintoja. Helmikuun Helmikuun alusta alusta pääset pääset tutustumaan tutustumaan messujen messujen ohjelohjelmaan maan ja näytteilleasettajiin: ja näytteilleasettajiin: www.kuvamessut.com www.kuvamessut.com ValoValoja videokuvaus ja videokuvaus Kaikki Kaikki kuvasta! kuvasta! Kuvankäsittely Kuvankäsittely Tulostus Tulostus Kuvatuotteet Kuvatuotteet Valokuvanäyttelyt Valokuvanäyttelyt Tietotekniikka Tietotekniikka Luennot Luennot HUOM! HUOM! Messut Messut avoinna avoinna vainvain ammattilaisille: ammattilaisille: Pe 8.3. Pe 8.3. klo 9?12 klo 9?12 Aukioloajat Aukioloajat yleisölle: yleisölle: Pe 8.3. Pe 8.3. klo 12?19, klo 12?19, La 9.3. La 9.3. klo 10?18, klo 10?18, Su 10.3. Su 10.3. klo 10?17 klo 10?17 Sisäänpääsy: Sisäänpääsy: Aikuiset Aikuiset 16 ¤, 16 lapset ¤, lapset 10 ¤ 10 , ryhmät ¤ , ryhmät 10 ¤ 10 /hlö, ¤ /hlö, perhe perhe 37 ¤, 37 kokoaikalippu ¤, kokoaikalippu 30/20 30/20 ¤ ¤ (vain (vain la?su) la?su) Samaan Samaan aikaan aikaan samalla samalla messulipulla: messulipulla: Kunto, Kunto, Fillari, Fillari, Golf, Golf, Retki, Retki, Metsästys, Metsästys, Kalastus, Kalastus, BallBall Sports, Sports, ja Helsinki ja Helsinki Horse Horse Fair Fair PRXpress Digipaino Huom! PRXpress on aidolla palveluasenteella varustettu nykyaikainen digipaino. 020 7790 780, palvelua@prx.fi. www.prx.fi Paras kattaus painotuotteita.... Puh. Ammattitaitomme ja pitkä kokemuksemme takaavat nopean ja kustannustehokkaan tuotannon ja toimituksen - olipa kyseessä käyntikortti tai personoitu suoramarkkinointikampanja. UUTUUS -tuotteina saat meiltä myös painettuna mm. Laatu ja luotettavuus ovat ominaisuuksia, joista saamme kiitosta päivittäin
Se on edelleen selvästi uutislehti. Sitä hallitsivat hänen mukaansa ilmoitukset, ja uutiset tuntuivat olevan kateissa: Graafikko Pekka Vartiainen, koira Nemo ja Hesarin uusi tabloidi. Vartiainen luki Julkaisija-lehdelle ensimmäisen viikon Hesari-tabloidit arviointia varten.. ilmestynyttä lehteä lukuun ottamatta. Julkaisijan asiantuntijat tabloidi-Hesarista: Arvosanaksi 8+ Uusi tabloidi-Hesari on Julkaisijan asiantuntijoiden mukaan säilyttänyt toimituksellisen tasonsa ja uutismaisuutensa hyvin, mutta otsikkofontti ei ole onnistunut varsinkaan lehden uutissivuilla. T ällaisen arvion Helsingin Sanomien uudesta tabloidiformaatista esittävät kaksi alan asiantuntijaa, graafikko Pekka Vartiainen ja taiteen tohtori, graafikko Markus Itkonen, jotka Julkaisija värväsi syventymään uuteen lehteen sen ensimmäisen viikon aikana. Vartiainen kertoo, että hänellä oli pelonsekainen etukäteisasenne uudistukseen. Pääuutisaukeama on hyvä, pääkirjoitusaukeama samoin. Se oli syntynyt lähinnä Kainuun Sanomien johdosta. Mutta helpotuin ensimmäisen HeSan tabloidin äärellä. 1. Sen Vartiainen oli kokenut selväksi pettymykseksi, koska lehdeltä 22 1/2013 JULKAISIJA raimo bergroth Teksti Pertti Jokinen hävisi muutoksen yhteydessä hänen mielestään oma identiteetti ja toimitustyön syvyys. . Uutismainen ote on pitänyt ainakin nyt alussa, Vartiainen sanoo. Markus Itkonen on pitkälle samaa mieltä, ehkä ensimmäistä 8
Vanhan Hesarin aikana minua harmittivat pääuutissivun ylisuuret kuvat, joissa ei aina tapahtunut mitään tai ei ollut muutenkaan päiväkohtaista uutisarvoa. Lisäksi lehden jokaisen osan alkupuoli keskitaitteeseen asti on selvästi leveämpi kuin loppupuoli. Vartiaista häiritsi niin ikään alussa ilmoitusten suuri määrä. Toimituksellinen taso on kuitenkin säilynyt vaikka tila on pienentynyt. Se heikentää lehden uutislehtimäistä luonnetta ja tekee siitä enemmän ?aikakauslehteä?. Mutta kun kirjain sitten valitaan, niin pitäisi teksti sitten osata myös välistää oikein. Tekstin merkkivälistyksenkin kokevat molemmat liian ahtaaksi. Vartiainen pitää otsikkofontteja liian leikittelevinä ja ?aikakauslehtimäisinä?. Sellaista ei uudistuksen jälkeen ole mielestäni ollut.. Nehän tieten tahtoen profiloitiin aluksi keveämmiksi ja viihteellisemmiksi, jolloin ihmiset katsoivat viihteen sieltä ja ?oikeat. Mutta jo seuraavana päivänä taiton ilme oli väkevämpi, ja on ollut siitä asti, kaikissa lehden osissa. Uutismaisuus säilyi Itkonen pitää erityisenä ansiona sitä, että pieneen kokoon on saatu mukaan paljon taiton vaihtelua ja graafista dynamiikkaa. Ongelmana otsikkofontit Suurimman miinuksen uuden lehden ulkoasussa antavat niin Itkonen kuin Vartiainenkin otsikkokirjaimista eli fonteista. tv-uutiset ylestä tai maikkarista. . Ei ole sorruttu tekemään iltapäivälehtimäisiä pikauutisia tai viihdeuutisia, jotka söisivät totuttua uskottavuutta.? Kaikki graafiset apuelementit kuten palstalogot, palkit, linjat ja värit on hänen mielestään suunniteltu huolellisesti ja myös toteutettu yhtä suurella huolella. Minusta sivujen ylämarginaali on suhteettoman suuri ja alamarginaali taas epätavallisen pieni. Nyt leipäteksti on aivan liian tiivistä. Itkonen näkee asian niin, että kun leipätekstin kirjaintyyppi on aiempaa kapeampi, merkkivälistys tiukempi ja peruspalsta aavistuksen aiempaa leveämpi, syntyy tasaisempaa palstaladelmaa: . Kun aukeamalle sopii liian vähän tekstiä, on lopputulos sanomalehdeksi hieman yksiulotteinen. Itkonen mielestä ensimmäisen numeron jälkeen tuli enemmän sekä kiinnostavia kuvaideoita että vaihtelevaa, kekseliästä kuvitusta: . Otsikkofontin takia uutiset eivät etenkään ensimmäisessä lehdessä näyttäneet ollenkaan uutisilta: . Mielikuvaa laadusta onkin vaikea saada takaisin, jos se kerran menee. Hän viittaa kokemuksiin nelosen uutisista. Ja nelosen uutisia vaivaa yhä tämä lelubrändimäisyys, kun sille tielle aikanaan lähdettiin. Kuvien käyttö OK Kuvien käyttö on Julkaisijan asiantuntijoiden mukaan onnistunut uudessa tabloidissa kohtuullisesti, Markus Itkosen mukaan paremmin kuin Pekka Vartiaisen mielestä. Vartiaisen mukaan kolme ensimmäistä päivää meni hyvin, mutta neljännen päivän uutisetusivun koko vasemman puoliskon nielaissutta Nokian kuvaa hän pitää epäonnistuneena: . Ei ole sorruttu tekemään iltapäivälehtimäisiä pikauutisia tai viihdeuutisia, jotka söisivät totuttua uskottavuutta. Kun niitä on enemmän kuin puoli sivua palasina aukeamalla, jäljelle jää tehokasta uutistilaa kerta kaik kiaan liian vähän. . Vastaava kursiivi on puolestaan kiusallisen monotoninen ja tuottaa sen takia ilmeettömiä sanakuvia, Itkonen lisää. Hänen mielestään tämä fontti sopii joihinkin teemaliitteisiin paremmin kuin uutissivuille. ?Toimituksellinen taso on kuitenkin säilynyt vaikka tila on pienentynyt. Hän huomauttaa tosin, että kirjainvalinta on aina yhtä vaikeaa, ja valitsijat saattavat itsekin sokeutua urakkansa edessä: . Mutta otsikkofontti, joka on käytössä myös ingresseissä, ei ole järin sanomalehtimäinen vaan kalligrafisten piirteidensä takia pikemminkin naistenlehtimäinen. Lisäksi pienessä koossa se muuttuu heiveröiseksi ja sitä kautta vähän epäselväksi. Myös kireä merkkivälistys huonontaa hänestä asiaa. Pienessä koossa merkkivälistystä pitäisi väljentää. Yleisvaikutelma on hänestä siis hyvin siisti. Kaksi pientä miinusta hän toki antaa ?siisteydestäkin?: . Kuvien käyttö on Julkaisijan asiantuntijoiden mukaan onnistunut uudessa tabloidissa kohtuullisesti, Markus Itkosen mukaan paremmin kuin Pekka Vartiaisen mielestä. . Se vei luonteen koko aukeamasta. Hän tietenkin ymmärtää, että isoilla kuvilla on pyritty lisäämään dynamiikkaa, mutta ikävä kyllä, ne ovat hänestä syöneet tekstiä paikoin jo liikaa:
Se ero tässä on aiempiin uudistuksiin, että ne ovat aina ennen seuranneet alan teknistä kehitystä. Koko mediamaailma odotti. Uudesta koosta hikeentyivät lähinnä Etelä- ja KaakkoisEnglannin lukijat. Tiedettiin ja tiedetään, että ilmoittajat eivät pitäneet tabloidista, sillä lehtitalot eivät olleet kovin innokkaita laskemaan ilmoitushintojaan, vaikka lehden koko puolittui. ja toisaalta ison koon laatulehdistä on ollut tiukempi kuin Englannissa. Se käyttää sivuillaan rinnakkain 5- ja 6-palstasysteemiä, joka tuo ulkoasuun elävyyttä. Otsikkotypografiaa lukuun ottamatta kaikki on minusta hyvin ja tilaus jatkuu, paperilehden tilaus siis, Itkonen vakuuttaa. Hän olisi antanut lehdelle arvosanaksi jopa 8 ½, mutta suostui kollegiaalisen rauhan vuoksi myös kahdeksan plussaan. politicshome.com ?Otsikkotypografiaa lukuun ottamatta kaikki on minusta hyvin? Vartiainen kyllä tunnustautuu enemmän brodarimieheksi mutta myöntää, että tabloidin yleiset linjaukset ovat onnistuneita ja että lehti oli hänelle positiivinen yllätys. . Lehti on poikkeuksetta satasivuinen. Tabloidi vastaan broadsheet -ilmiön analysointi oli ennen suhteellisen helppoa. Ja sen se tekikin. Tabloidi-Times on leveämpi ja matalampi kuin esimerkiksi tabloidi-Hesari. Spekulaatioita heiteltiin sinne tänne. Ei HeSa olisi enää tässä, jos se ei aina olisi seurannut kehitystä. Sen sisältö pidettiin etukäteen hyvin salassa. Nyt muutoksen syynä ovat taloudelliset asiat. Journal ilmestyvät edelleen isossa broadsheetkoossa. Siis alueet, joissa broadsheetista vilpittömästi pidettiin. Mutta The Timesin oli mielestään tehtävä se, mitä kilpailija The Independent teki hieman aikaisemmin, siis muutettava kokoaan. Siksi laatulehdet kuten The Washington Post, The New York Times ja The Wall St. Sinänsä The Timesilla oli outo välivaiheensa, jossa lehti ilmestyi 11 kuukauden ajan sekä pienenä tabloidina että broadsheetina nimenomaan Lontoossa. Tämä oli hyvin kallista puuhaa ja toikin hetkessä lehdelle isot tappiot. The Times vietiin tabloidiin ison tv-mainoskampanjan voimin. Tilaajien joukko kasvoikin heti tabloidiuudistuksen jälkeen, kunnes noin kahden vuoden kuluttua se oli jälleen se sama, josta lähdettiin liikkeelle. Mikään ei ole nykyisessä maailmassa enää näin yksinkertaista, sillä printin olomuodon laajentuminen kohti digitaalista julkaisemista tekee printtitabloidistakin paljon arvaamattomamman formaatin kuin se oli vielä 10 vuotta sitten. Amerikkalaisten näkemys ?supermarkettabloideista. Raha on puhunut Kaiken kaikkiaan Markus Itkonen on sitä mieltä, että uuden formaatin graafinen asu on kokonaisuudessaan parempi kuin entisessä broadsheetissa eli brodarissa. . Ilmoitustulot siis laskivat tabloidissa. Lukijakunta taas rakasti pienempää lehteä ainakin pari ensimmäistä vuotta. Kyllä tämä hyvä paketti on, ei liian iltapäivälehtimäinen eikä liian aikakauslehtimäinen. Vartiainen sanoo, että tietenkään uudistuksen taustalla ei ollut palava halu palvella lukijoita vaan lehden taloudellisen tulevaisuuden turvaaminen, siis raha. . TIINA RUULIO. Mutta täytyyhän kustantajan ajatella, että on olemassa vielä 20 vuoden kuluttuakin. pentti salonen Vuosikymmen sitten Taiteen tohtori, graafikko Markus Itkonen arvostelee uudessa tabloidissa otsikkotypografiaa. 24 1/2013 JULKAISIJA Ilmiötasolla tabloidi-Hesari ei ole mitenkään uusi ajatus. Monet maailmalla ilmestyvistä broadsheetkoon laatulehdistä tekivät saman tempun eli vaihtoivat formaattinsa tabloidiin jo lähestulkoon vuosikymmen sitten. Kuten esimerkiksi englantilainen The Times, joka päätti lopullisesti 219 vuotta kestäneen broadsheetolomuotonsa maanantaina 1.11.2004
Opetusalan kiistaton ykkösmedia Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen 174?000?lukijaa?KMT?Syksy?2011?/?Kevät?2012 Levikki?98?118?kpl?LT?14.1.2013 Kohdista sanomasi opetusalan päättäjille ja vaikuttajille Mediatiedot Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist Oy Puhelin 09 350 5350 opettaja@opemedia.fi www.opemedia.fi JULKAISIJA 1/2013 25
Esimerkiksi Englannissa älykännyköiden markkinaosuus mobiilimarkkinoista on 75 prosenttia. Siellä tablettien myynti on hyvin vähäistä, sillä aasialaiset suosivat pienempiä päätelaitteita. Euroopassa taas ajatellaan tällä hetkellä, että nimenomaan tabletti on juuri sopivan kokoinen päätelaite esimerkiksi digitaalisen kirjan tai aikakauslehden lukemiseen.. Tabletissa moni asia on helpompaa . Sitä pidetään hyvänä alkuna orastavalle tablettimainonnalle. Tabletti-ilmoittelu vasta alkutekijöissään Näyttää myös siltä, että Japanin tabletti- ja älykännykkämarkkinat kehittyvät omalla logiikallaan. neljä eri olomuotoa: paperi, netti, tabletti ja älykännykkä. Minulta kysyttiin Saksassa, koska paperiset aikakauslehdet kuolevat. PRINTISTÄ TABLETILLE Lehtenä tabletti kuvagrediitti? TEEMA Yksi julkaisu . Sanoin, että luultavasti eivät koskaan, mutta varmasti eivät ainakaan minun elinaikanani, Guerard jatkaa. Uusi tulonlähde kustannustaloille? Talousvaikeuksien kanssa kamppailevat isot kustannustalot hakevat tablettijulkaisemisesta uutta tulonlähdettä ja uusia digiajan lukijoita. . Eli se, mikä tänään on tabletti, voi olla jo lähitulevaisuudessa jotain muuta. Miten tablettijulkaiseminen vaikuttaa paperilehtiin tai vaikka tv:n katseluun, on vielä näkemättä, sillä koko tablettilehti-ilmiö on vasta pari vuotta vanha. Erilaisten lehtien julkaiseminen tableteissa ja älykännyköissä kasvaa kuitenkin nopeasti laitekaupan ohella. Ensi vuonna luultavasti suurin osa internethauista tehdään jo mobiilista, sanoo verkkomainonnan kattojärjestön IAB:n Englannin toimitusjohtaja Guy Phillipson. 40 prosenttia suurimmista ilmoittajista Englannissa ovat optimoineet kotisivunsa erilaisille mobiililaitteille. lehdelle ei tule jakelu- tai painokustannuksia tai työlästä irtonumeromyyntiä, Jim Guerard kertoo. Se, mikä koskee julkaisumielessä tabletteja, tarkoittaa usein myös älykännyköitä, joiden peittoprosentit suhteessa tabletteihin alkavat olla huikeita ympäri maailmaa. . Sisällöntuotanto on tablettien ydinasia, sanoo digitaalisen median ratkaisujen johtaja Jim Guerard Adobelta 26 1/2013 JULKAISIJA Kuvassa olevaa kustannustalo Condé Nastia pidetään modernien lifestylelehtien ensimmäisenä kustannustalona. Tablettiin ehti ensimmäisenä The New Yorker toukokuussa 2011. Lontoossa pidetyssä Adobe Digital Publishing Event 2012 -tapahtumassa marraskuussa. Lontoo oli tapahtumasarjan kolmas pysähdyspaikka Euroopassa. . Menestys oli huikea. . Mikä näistä vetää voiton vaikkapa viiden vuoden kuluttua? D Teksti Tiina Ruulio igitaalinen julkaiseminen on lähtenyt Suomessa hitaasti liikkeelle. Olemme tilanteessa, jossa kukaan ei uskalla edes arvioida, minkälaiselta päätelaitteelta tulevaisuuden lukija haluaa lukea kirjaansa tai lehteään. Loogista on, että noin puolen miljoonan tabletin käyttäjäkunta Suomessa haluaa tablettiinsa myös suomalaisia sisältöjä. Niinkin kuulee sanottavan, että lehtien lukeminen digitaalisessa muodossa tabletilta aktivoi myös paperilehtien lukemiseen varsinkin nuoremmissa ikäluokissa. Olympialaisia seurattiin tabletilta Tällä hetkellä maailmalla on myyty 200 miljoonaa tablettia, mutta vuonna 2016 niitä arvelleen olevan jo 800 miljoonaa. Esimerkiksi englantilaiset kokivat varsinaisen tablettiherätyksen Lontoon olympialaisten aikaan viime kesänä. Varsinkin päiväsaikaan kisoja seurattiin ahkerasti tableteilta tai älykännyköistä työpaikoilla, lounaskahviloissa ja julkisissa kulkuneuvoissa. BBC-onlinea seurasi eri päätelaitteilta parhaimmillaan yli 800 000 katsojaa esimerkiksi silloin, kun skotti Andrey Murray voitti tenniskultaa. Myös amerikkalainen NBC tarjosi Lontoon olympialaiset suoraan sekä tablettiin ja mobiiliin omana ilmaisena sovelluksena eli appsina
Sen nimekkäimmät julkaisut ovat Vogue, Vanity Fair ja The New Yorker. Ensimmäiseksi tablettiin ehti The New Yorker, joka on ollut luettavissa iPadilta toukokuussa 2011. Monet mediatalot ulkomailla ja jossain määrin myös Suomessa tarjoavatkin isoille ilmoittajilleen kyseistä ?teemme teille myös tabletti-ilmoituksen. Ne jopa ärsyttävät kuluttajakuntaa. Tekijöistäkin voi olla pula. Siksi projektit täytyy suunnitella ja resurssoida kunnolla. JULKAISIJA 1/2013 27. Kuluttuja, lehden lukija, ei välttämättä pitänyt siitä, että tabletille ladattava lehti maksoi enemmän kuin lehden printtinumero. Paperilehdellä on siis arvonsa. Raskas investointi Teknologia-alan auto- ja lifestylelehtiä kustantavan Dennis Publishingin julkaisupäällikön Tim Dantonin mielestä tablettilehdessä täytyy ehdottomasti olla mukana elementtejä, joissa otetaan suora kontakti lukijaan esimerkiksi liikkuvan kuvan avulla. Automainoksen pitäisi olla siis oikeastaan sellainen, että lukija voisi tarkastella autoa vapaasti eri suunnista tabletilla. Tuorein Dennis Publishingin tablettijulkaisu on polkupyöräilyn erikoislehti The Cyclist. Dennis Publishing kustantaa kaikkiaan 74 aikakauslehteä. Ensisijainen ongelma ei Miljoonan punnan bisnes Kumpi saa maksaa enemmän: tabletti vai printti? Käytännössä paperi- ja tablettilehtien tuotanto pidetään Condé Nastin lehdissä erillään, sillä tiimeissä tarvitaan erilaista osaamista. Kyse kun ei ole vain saman sisällön viemisestä eri päätelaitteisiin, vaan itse asiassa visuaalisestikin erilaisten julkaisujen tekemisestä. Sillä se, mikä näyttää hyvältä printissä, ei istu lainkaan digitaalisiin päätelaitteisiin. Sisällöntuotanto on tablettien ydinasia, vakuuttaa digitaalisen median ratkaisujen johtaja Jim Guerard Adobelta Lontoossa pidetyssä Adobe Digital Publishing Event 2012 -tapahtumassa marraskuussa. tiina ruulio Ongelmana näyttöjen koot Jopa niinkin suuren kustannustalon kuin Englannin Condé Nastin tablettilehtien projektipäällikkö Liam Keating sanoo, että varsin usein heidän pitää tehdä tablettimainokset itse, sillä mainostoimistot eivät sitä vielä osaa riittävän hyvin. Condé Nastia pidetään modernien lifestylelehtien ensimmäisenä kustannustalona. -palvelua. Englantilainen aikakauslehtijulkaisija Future kertoi syksyllä, että sen julkaisemat 100 eri tablettinimikettä tuovat lehtitaloon puhdasta bruttotuloa miljoona puntaa kuukaudessa eli lähes 1,3 miljoonaa euroa. Kyseiseen summaan päästään, kun pystytään myymään 239 000 digitaalista tablettilehteä kuukaudessa. Johtavat englantilaiset maksulliset tablettilehdet olivat viime syksynä nimenomaan Futuren kustantama T3 (digilevikki 17 682), Hearstin Cosmopolitan (13 298) sekä Rodale Pressin Men?s Health (12 142). kuitenkaan ole eri käyttöjärjestelmät, vaan näyttöjen koot ja niiden pikselit. . Myös iPad-näyttöjen resoluutioiden muuttaminen on aiheuttanut meille ongelmia. . Sivujen skaalautuvuus HTML5:n avulla netistä kohti pienempiä päätelaitteita ei tätä ongelmaa poista. Siksi suunnittelutyön osuus usein kasvaakin, kun printtilehtiä lähdetään viemään uusille päätelaitteille. Itse asiassa monet huippulehdet suunnitellaan tabletille omana lehtenään. Saman lehden Android-versio valmistui vielä samana vuonna. Iso maailmanlaajuisesti toimiva kustannustalo on vienyt tablettialustalle tällä hetkellä 24 aikakauslehteään. Alun perin peli näytti suhteellisen selvältä: lehdet suunniteltiin iPadeille eli yhdelle käyttöjärjestelmälle, tietylle tablettiresoluutiolle ja näyttökoolle. Nyt kun laitemarkkina on kasvanut, ei lehtien tablettijulkaiseminen ole niin helppoa. Uudet päätelaitteet eivät ole ilmoittajille tai heidän käyttämilleen mainostoimistoille aivan helppo asia. Vetävä tabletti-ilmoittelu vaatii usein animaatiota, videota ja interaktiivisuutta, ja kyseiset tuotannot maksavat mainostajille paljon. Tylsät staattiset sivut eivät tablettiin sovi. Ensimmäiset lehdet vietiin iPadille vuonna 2010. Viime vuonna myös Android-päätelaitteet tulivat mukaan kuvioon. . Tablettilehtien tekeminen on raskas investointi. Teknisiä ongelmiakin on jatkuvasti, kuten esimerkiksi National Geographicin upean tablettilehden vieminen Androidille. Se, mikä toimi iPadissa, ei toiminutkaan helposti Androidilla. Toinen ongelma varsinkin alussa oli tablettijulkaisujen kova hinta
Olemme useamman vuoden päässä tilanteesta, jossa jokaisella halukkaalla olisi käytössään tabletti. Nekin, jotka ovat periaatteessa kiinnostuneita seitsemän tuuman näyttöjen suunnittelun optimoinnista (kuten Kindle Fire tai iPad Mini), käyttävät niissä pragmaattisesti samoja ideoita kuin suuremmissa näytöissä. Varsinkin isot life stylelehdet menestyvät juuri nyt hyvin tablettiversioina. Voguen tabletti versio on saanut paljon kiitosta nimenomaan ulkoasusuunnittelun takia. Onko HTML5-kieli eräs ratkaisu tablettitaiton helpottamiseksi? . Mitä tapahtuu printille? . Julkaisija-lehti esitti Kochille muutaman kysymyksen tästä tulevaisuuden julkaisualustasta. Teksti Tiina Ruulio Mitkä asiat täytyy ratkaista ennen kuin tablettilehdet näyttävät tarpeeksi korkealaatuisilta ja toimivat hyvin? . Adobe julkaisee uusia digitaaliseen kustantamiseen liittyviä ohjelmistoversioita 8?9 viikon välein. Esimerkiksi Adobe vahvisti asemaansa digijulkaisujen tuotannossa muun muassa liittoutumalla alkuvuodesta entisen kilpailijansa WoodWingin kanssa. Nyt Adoben digitaalisen julkaisemisen DPS-työkalut ovat myös osa WoodWingin julkaisualustaa. Lisäksi Adobella on tablettialustoissa hyvä etulyöntiasema sen takia, että tablettijulkaisuja tehdään usein Adoben suositusta InDesign-taitto-ohjelmasta. Laadukkaan tablettilehden suunnittelu vaatii taakseen kohtuullisen paljon ajatustyötä, suunnittelua sekä uusien työskentelytapojen oppimista. Jälkeenpäin katsottuna muutos saattaa silti olla hyvinkin nopea. Tablettialustoja moneen lähtöön Samalla erilaisten tablettialustojen välillä käydään omaa kilpailuaan. Muutama kustantaja kokeilee HTML5:ta myös toimituksellisissa aineistoissa, koska sen avulla voidaan samat sisällöt mukauttaa erikokoisille näytöille. Valitettavasti HTML5:n ilmaisulliset ominaisuudet ovat vielä hyvin vaatimatonta luokkaa, ja siksi sitä voidaan käyttää vain hyvin yksinkertaisissa taitoissa. Miten eurooppalaiset julkaisutalot siirtyvät printistä digitaaliseen kustantamiseen? . Yleisesti ottaen suunnittelijat kertovat, että hankalin ongelma siirryttäessä printistä tablettiin on muuttaa käsitys aukeamataitosta kohti toisiaan saumattomasti seuraavia näyttöruutuja. TEEMA PRINTISTÄ TABLETILLE Tulevaisuuden julkaisualusta Adoben digitaalisen julkaisemisen ratkaisujen johtaja Zeke Koch tapaa maailmalla työnsä puolesta paljon eri kustannustalojen suunnittelijoita, jotka luovat tällä hetkellä uusia aikakauslehtiä tabletille. Tablettilehden layout pitää yleensä muuttaa dramaattisesti. . Toinen ongelma koskee erilaisille näytöille tehtävää suunnittelua. Useimmat suunnittelijat haluavat keskittyä nimenomaan suuremmille laitteille (10 tuuman iPadeille tai Android-laitteille) ja jättää pienem- mät päätelaitteet yksinkertaisemman suunnittelun varaan. Teknologinen murros ottaa aina kauemmin kuin mitä ajatellaan lyhyellä aikavälillä. On selvää, että siirtymä ensisijaisesta printistä ensisijaiseen digijulkaisemiseen on hyvin hidasta. Sekä USA:ssa että isommilla eurooppalaisilla markkinoilla kaikki suurimmat julkaisijat luovat tällä hetkellä digitaalisia aikakauslehtiä. HTML5:ta käytetään paljonkin digitaalisissa aikakauslehdissä erityisesti lehden interaktiivisten osien ja grafiikan suunnittelussa. Niitä tarjotaan pilvipalveluna. Ohjelmistot liittyvät tablettilehtien suunnitteluun, julkaisemiseen, jakeluun, analytiikkaan tai laskutukseen. Mutta muitakin alustoja tai digijulkaisujärjestelmiä on tarjolla: esimerkiksi Twixl Publisher, Twipe, Newspaper Direct, Press Run tai kotimainen eDocker+Kiosked, jota esimerkiksi Sanoma Magazines käyttää. Jotkin mediatalot ovat myös lähteneet vaikeammalle polulle eli luomaan omaa tablettialustaansa itse. 28 1/2013 JULKAISIJA. Alkukustannuksia siis tulee. Olet sanonut uskovasi siihen, että lukijat haluavat maksaa tablettijulkaisuista
Se painottaa sovelluksen ylläpidettävää, selkeää rakennetta (MVC-arkkitehtuuri) ja esitysmuodon sopeuttamista eri laitteiden ominaisuuksiin. HTML5 sovellusalustana Koko 175 × 245 mm 148 sivua 4-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-17-4 Hinta: 45 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. HTML5-sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Kirja valottaa, mitä on otettava huomioon HTML5-sovelluksia rakennettaessa, miten päästään nopeasti alkuun ja millaisia ongelmia kohdataan. (015) 348 990 | fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com | www.pieksanprint.com JULKAISIJA 1/2013 29. Korpela sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 rps-yhtiöt Korkeaa värintoistoa! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki | puh. HTML5 Pyry Lehdonvirta & Jukka K
Digitaalinen julkaiseminen ei ole kallista, sillä kallein työ on tehty silloin kun printti saadaan ulos painosta. Näin lehtien vieminen kaikille uusille alustoille olisi helpompaa ja halvempaa. Suomessa ei ole vielä yhtään kansainvälisen tason tablettilehteä. Oikeastaan sentit ja millit muuttuvat vain pikseleiksi, Lauri Tolin naurahtaa. Kuka tekeekään mainokset? Vakavasti ottaen tabletti- ja mobiilijulkaisujen tekemisessä on koettu paljon samanhenkisiä ongelmia kuin mihin nettisivujen suunnittelussa on törmätty vuosien mittaan. . Siinä mielessä tablettilehti muistuttaa perinteistä aikakauslehteä. Esimerkit pitää hakea maailmalta Hienosti suunniteltuja ulkomaisia tablettilehtiä on vaikka kuinka: klassiset The New Yorker tai Elle sekä uudistettu Men?s Health, jota suunnitellaan nykyään alusta pitäen kokonaisvaltaisesti kolmelle alustalle: paperille, tabletille ja iPhonelle. Tablettilehtiä kannattaisikin tehdä niin, että eri julkaisualustat otettaisiin selkeästi huomioon jo printtilehteä suunniteltaessa. Ilmiö on kuitenkin jo ovella Suomessakin. A Teksti Tiina Ruulio Kuva Raimo Bergroth pply Interactive on applikaatiotoimisto. On helppoa luoda nettisivut, jotka toimivat uusilla koneilla tosi hyvin. Printti ja tabletti eivät myöskään syö toisiaan pois markkinoilta, ja kaiken lisäksi uudet mediat generoivat lisää tuloja kustantajalle. Suomalaiset omistavat sitä paitsi paljon tabletteja ja älypuhelimia, joihin kuluttajakunta haluaa vuoren varmasti yhä enemmän myös suomalaisia julkaisuja. 30 1/2013 JULKAISIJA . Se tarkoittaa digitaalisten julkaisujen, markkinointimateriaalien ja ilmoitusten suunnittelua tabletteihin ja älypuhelimiin. Kuvittelimme aluksi, että saisimme heti asiakkaita nimenomaan julkaisutaloista, koska niissä mietittiin jo silloin erilaisia digitaalisen julkaisemisen mahdollisuuksia. Lopulta kävi niin, että kaikki suurimmat asiakkaat ovatkin yrityksiä, jotka haluavat viedä näyttäviä yritysjulkaisuja myös digitaalisiin päätelaitteisiin, kertoo Lauri Tolin. Tolinin tabletilla on auki tuore Tikkurilan näyttävä yrityshistoriikki, joka painetaan myös paperille. Tässäkään tapauksessa tabletti ei ole siis syönyt paperia tai päinvastoin. Laitteita on, lehtiä ei niinkään Nykyään kahden miehen yritys on venynyt 10 hengen organisaatioksi kahden nimekkään bisnesenkelin Sedu Koskisen ja Hjallis Harkimon tuella. Suomalaiset julkaisijat ovat siis lähteneet varovaista varovaisemminkin digitaalisen julkaisemisen maailmaan. On pelätty printtilehtien näivettymistä, uusia raskaita investointeja ja vieroksuttu jollain tapaa uusia päätelaitteita, vaikka suomalaiset niitä ahkerasti käyttävätkin. Ilmiö on kuitenkin jo ovella, sillä Eurooppa on pullollaan laadukkaita tablettilehtiä. Koko käsitys kuvastakin muuttuu, kun kuvaa voidaan koskettelemalla liikuttaa ja kääntää ja sen takaa voi löytyä uutta informaatiota. Mutta tilanne on toinen, kun käyttäjällä onkin edessään viisi vuotta vanhat koneet ja järjestelmät. Sisältö on myös digitaalisen julkaisemisen kuningas, ja senhän julkaisutalot osaavat. TEEMA PRINTISTÄ TABLETILLE Tablettilehdessäkin sisältö on kuningas Kustantajat eivät ole toistaiseksi lämmenneet digitaaliselle julkaisemiselle. Tätä ei pidä unohtaa, Hirvonen jatkaa. Tablettilehti poikkeaa esimerkiksi nettilehdestä siinä, että se voi ilmestyä säännöllisesti vaikkapa kuukausittain jatkuvan nettilehden päivittämisen sijaan. . Voidaan siis tehdä aitoja aikakautisia julkaisuja, jotka ilmestyvät tiettynä päivänä. Tolinin tausta tulee lehdistön ja yhtiökumppani Hirvosen internetin puolelta. . Esimerkiksi tähän mennessä toteutetut pdf-tablettilehdet eivät ole juuri kuluttajia innostaneet. Suomi tulee tässä kaikessa 1,5?2 vuotta jäljessä. Niko Hirvonen pitää pelkoja täysin turhina. Myös tekstimassan hallinta on tyystin. Printti- ja vaikkapa tablettilehtien suunnittelussa on yllättävän paljon samoja lainalaisuuksia typografiasta lähtien. Se oli syntyessään lajinsa ensimmäinen Suomessa, ja saattaa olla sitä vieläkin. Toimiston perustivat vuonna 2010 kaksi graafista suunnittelijaa Lauri Tolin ja Niko Hirvonen. Käyttäjäkokemus on jäänyt laihaksi. . Tämä on tehnyt ja tekee suunnittelijan työstä vaikeaa, toteaa Niko Hirvonen. Hirvosen mielestä digitaalisten julkaisujen ulkoasusuunnittelijan tärkein avu on pitää koko ajan mielessä se, mitä kaikkea uusilla laitteilla voi tehdä. . Tätä viestiä hän on myös vienyt julkaisutaloihin.
Meillä on siis mahdollisuus saada sieltä ensimmäisiä ammatti-ihmisiä parin vuoden päästä. JULKAISIJA 1/2013 31. Kaiken lisäksi niiden määrä kasvaa koko ajan, Niko Hirvonen jatkaa. Silti suurin osa tasokkaista ja maksullisista tablettilehdistä suunnitellaan maailmalla yhä iPadille. Varsinkin pienille näytöille pitää tehdä käsityötä. Onneksi uudet työkalut toimivat jo näissä tilanteissa melko joustavasti. Senkin pitäisi näkyä sisältöjen ulkoasusuunnittelussa, Niko Hirvonen toteaa. Digitaalinen julkaiseminen näyttäytyykin mediayhtiöiden näkökulmasta usein sekä teknisesti että sisällöllisesti liiankin nopeasti kehittyvänä alana. Sekin pitää muistaa, että isompia ja pienempiä päätelaitteita käytetään eri tavalla. Nyt edessäni on hyvinkin 10 erilaista näyttöä ja tablettia, joilla testailen erilaisia taittoja. Se vaikeuttaa päätöksentekoa. Kaiken lisäksi tekijöistä on kova pula myös Apply Interactivessa. . Tilanne varmasti muuttuu jatkossa, ja siksi mekin mietimme hyvin paljon sitä, miten pystymme tekemään ratkaisuja eri päätelaitteille riittävän kustannustehokkaasti. Tosiasia on, että vain pieni osa sisällöistä siirtyy automaattisesti laitteesta toiseen silloin kun pyrkimyksenä on laadukas ulkoasu. . Alussa kaikki näytti olevan hyvin selvää ja helppoa. Suunnittelimme lehtiä, markkinointimateriaaleja ja ilmoituksia vain yhdelle alustalle ja laitteelle, iOS-järjestelmälle ja iPadille. Siinä mielessä työtä ei ole tolkuttomasti, Lauri Tolin huomauttaa. Koulutus tökkii Hirvonen ja Tolinkin suunnittelivat alun pitäen oman julkaisujärjestelmän koodaamista, sillä alussa markkinoilla oli vain yksi softatarjokas, WoodWing. Parissa vuodessa tilanne on jo korjaantunut, eli mobiililehden julkaisemiseen on jo työkaluja, jotka tosin nekin kehittyvät koko ajan. . Soitin Lahden muotoilu- ja taideinstituuttiin ja sieltä kerrottiin, että ensimmäinen digitaalisen julkaisemisen kurssi käynnistyy ensi keväänä. Apply Interactiven perustivat vuonna 2010 kaksi graafista suunnittelijaa Lauri Tolin (vas.) ja Niko Hirvonen. erilaista rullaavissa tekstiboxeissa, joissa sivunumeroilla ei ole enää merkitystä. Pieneen tilaan saadaan myös selvästi enemmän informaatiota. Mainostoimistot sen paremmin maailmalla kuin Suomessa eivät juuri vielä tee digitaalisia mainoksia, ja sen takia monet mediatalot ovat ryhtyneet tekemään niitä itse. Myös Apply Interactivessa tuotetaan mainoksia. . Itse asiassa on monesti hyvä, että voimme tehdä itse mainokset. Silloin esimerkiksi kyseisen näkymän rikastuttamista vaikkapa interaktiivisuudella voi ajatella kokonaisvaltaisesti ilmoituksia myöten. iPad ei enää riitä Omankin toimiston meno on muuttunut valtavasti parissa vuodessa. . Sen ominaisuuksia kun on pidetty suunnittelijapiireissä vielä sen verran parempina kuin muiden päätelaitteiden.
Helsingin Sanomat kieltäytyy antamasta tuoreesta muuristaan ensimmäistäkään todellista lukua. 32 1/2013 JULKAISIJA Vaiteliaisuus on yleistä koko maailmassa. Tässä on mielestäni lukijan kannalta järkeä, koska lukija maksaa vain yhden maksun ja saa luettavakseen mieluisimmat julkaisunsa samalla maksulla. Maksumuureista ja niiden vaikutuksesta on kaikkiaan hyvin vaikea saada tietoja. Hänestä tehokkain muurin malli olisi sellainen, jossa yhdellä maksulla avautuisi muurin takaa useampi lehti. M Teksti Pertti Jokinen erja Myllylahti tietää, mistä puhuu, sillä maksumuurit ovat luonnollinen osa hänen verkkomedian bisnesmalleja käsittelevää väitöskirjaansa, jota hän valmistelee Aucklandin teknologiayliopistossa AUT:ssä Uudessa Seelannissa. Hän puhuu jopa kansallisista maksumuureista ja kertoo, että tällaisia on lanseerattu ainakin Sloveniassa, Slovakiassa ja Puolassa. Britannissa The Timesillä ja The Sunday Timesillä on puolestaan ehdoton maksumuuri, joka tuottaa noin yhdeksän prosenttia News Corporationin julkaisutuloista. . Näissä maissa lukija maksaa kuukausittain lukuoikeudesta, joka ulottuu esimerkiksi yhdeksän eri julkaisijan julkaisuihin: . Ja tämä tulovirta ei tietenkään pelasta ainuttakaan kustantajaa. Näyttää lisäksi siltä, ettei ole suurtakaan eroa siinä, millaista muurimallia kustantaja käyttää. Myllylahti kertoo, että esimerkiksi The New York Timesillä on muuri, joka sallii 10 jutun lukemisen ilmaiseksi, ja sen jälkeen pitää maksaa. Myllylahti ihmetteleekin, miksi lukuja piilotellaan, jos muurit ovat sellainen menestystarina kuin lehtitalot antavat ymmärtää. Ei ole mallista kiinni Mutta jotain toki tiedetään, kun tarpeeksi yritetään. Myllylahti kertoo, että keskimäärin maksumuurit tuottavat kustantajille noin 10 prosenttia levikkituloista. Suomessa asia on niin nuori, ettei siitä ole tehty yhtään tutkimusta. Huomattavia eroja ei siis ole, Myllylahti toteaa. Sympaattinen kuvitelma maksumuurista ja salaperäisestä ovesta.. Tämä malli tuottaa reilut seitsemän prosenttia lehden levikkituotoista. PRINTISTÄ TABLETILLE Green Wall Wallpaper TEEMA Tehokkain maksumuuri Yhdellä maksulla useampi lehti Aucklandin AUT-yliopiston mediatutkijan Merja Myllylahden mielestä netti- tai tablettilehtien maksumuurit eivät ainakaan vielä pelasta lehtitaloja
omat ystävänsä on vielä pitkän aikaa. . Kyllä näppärällä mukana kannettavalla ?paperipaketilla. Monet tilaavat edelleen Hesarin, koska ovat uskollisia nimenomaan brändille. Esimerkkinä The Economist Teoriassa on ajateltavissa, että verkon journalistinen sisältö voitaisiin pitää kokonaan ilmaisena, jos mainostajat saataisiin kustantamaan koko paketti. Se on alan asiantuntijoiden mielestä aika helppoa. JULKAISIJA 1/2013 33. Se tarjoaa sellaista taloudellista ja poliittista uutisointia ja taustoitusta, jota yksikään muu väline ei tee yhtä hyvin. BBC ja YLE tärkeitä Lohduton tulevaisuuden visio on yhteiskunnan ja demokratian rapautuminen kansalaisten tieto- ja sivistystason alenemisen myötä, kun printti menettää asemiaan eikä digipuoli täytä syntyvää aukkoa. Eikö maksumuuri jaa kansoja entistä selvemmin A- ja B-ryhmiin? . On muun muassa yritetty viisaasti päätellä, minkätyyppisistä asioista ihmiset olisivat valmiit maksamaan ja minkätyyppisistä eivät. ?Jokainen digitaalisesti ansaittu euro = seitsemän euron menetys printille.? Myllylahden mukaan talouslehti Financial Times vapautti esimerkiksi hiljattain kaikki bloginsa maksumuurista. Joissakin lehdissä ns. ilmainen aineisto tarkoittaa esimerkiksi viittä juttua viikossa, toisissa viittä juttua kuukaudessa . Nuorempi sukupolvi ei enää edes oikein tiedä, mikä sanomalehti on. Toisaalta hän kertoo, että vaikkapa juuri Uudessa Seelannissa printtilehti on pitänyt hyvin pintansa. Aiemmin lehti ajatteli, että lukijat olisivat nimenomaan halukkaita maksamaan näistä pitemmistä asiantuntijablogeista, mutta näin ei käynytkään. Ei Myllylahti usko myöskään sellaiseen malliin, että lyhyet uutiset vapautettaisiin, mutta pitkät ja perusteelliset pidettäisiin muurin takana. . tai kaksikymmentä. Toisaalta useissa maissa on nähty, että blogit pitävät kyllä huolta siitä, etteivät tärkeät uutiset jää pimentoon, Myllylahti uskoo. Toki hän myöntää, että muureissa on kyse uutisten saatavuudesta ja demokratiasta. kysymys on, mitä tällainen sisältö sitten olisi. . Maksan esimerkiksi siitä, että voin lukea kirjoja, erikoislehtiä ja artikkeleita Kindlestä. Mikä on maksumuuri? Maksumuurilla tarkoitetaan erästä verkkopalvelun rahoitusmuotoa, jota käyttävät lähinnä sanomalehdet niiden siirtäessä sisältöään yhä enemmän paperilta myös verkkoon. Maksumuuri tulee englannin kielisestä sanasta paywall, joka on internetmaailmassa samaa sukua kuin sana firewall, palomuuri. Suomen kielessä nämä sanat on käännetty muuriksi eikä seinäksi. Maksumuureja on erilaisia, mutta pääpiirteissään ne tarkoittavat aina verkkolehden ja käyttäjän väliin rakennettua estettä, joka sallii koko muurin takaisen aineiston käyttämistä ainoastaan tiettyä maksua vastaan. Yleisenä tapana on, että tietty määrä uutisia ja artikkeleita voidaan lukea ilmaiseksi ennen kuin maksumuuri ponnahtaa lukijan ja lehden väliin. Mutta jonkinlainen näkemys hänellä kuitenkin on, esimerkkinään talouslehti ja aikakauslehti The Economist: . Tosin verorahojen siivittäminä, hän muistaa lisätä. ?Maksan kyllä hyvästä? Ei printti kuitenkaan planeetalta mihinkään katoa verkkoviestinnän asiantuntijan Merja Myllylahden mielestä ainakaan ihan lähitulevaisuudessa. Mutta totta kai olen yleisellä tasolla valmis maksamaan hyvästä journalismista ja hyvästä sisällöstä. Mutta ei Myllylahti tähänkään jaksa uskoa: . Brändi puree yhä Kaikkeahan on jo ehditty maailmalla kokeilla. Sen vuoksi hän pitää yleisradioyhtiöitä kuten vaikka BBC:tä ja Yleä ehdottaman tärkeinä siinä mielessä, että ne ainakin toistaiseksi jakavat uutisia tasapuolisesti kaikille. . Se on onnistunut aika hyvin siinä missä muut ovat epäonnistuneet. Kyllä se on sisältö, joka ratkaisee, ei jutun pituus tai tyyppi sinällään. Hänen mielestään sellaisella asialla kuin brändiuskollisuus on sitä vastoin todellista merkitystä: . Jotkin suositut blogit elävät tosin kokonaan mainostuloilla, mutta en usko, että tavallinen sanomalehti eläisi verkossa pelkillä mainostuloilla. Maan suurin päivälehti The New Zealand Herald siirtyi hiljattain myös tabloidikokoon. . Tällä hetkellä verkkomainosten hinta on paljon alhaisempi kuin printtimainosten. Kustantajien kannalta hieman lohduton onkin laskelma, jonka mukaan jokainen digitaalisesti ansaittu euro merkitsee seitsemän euron menetystä printin tuottoihin. Selvää tietenkin on, että digisisällöstä maksetaan vain jos sisältö koetaan sen arvoiseksi. Tosiasia vain on, että lukeminen siirtyy verkkoon yhä enemmän. Jos maksumuurit piilottavat tärkeitä poliittisia ja taloudellisia uutisia taakseen, se on tietenkin uhka demokratialle. Mutta tuhannen taalan ? ei, miljoonien taalojen . Printtilehdet pysyvät hengissä niin kauan kuin mainostajat ovat halukkaita mainostamaan niissä ja lukijat valmiit niitä tilaamaan. Itse hän kertoo tosin lukevansa kaikki uutiset verkosta eikä tilaa eikä lue printtiä ollenkaan: . Käytäntö vaihtelee myös siinä, kuinka ehdottomasti lehti pitää kiinni näistä enimmäismääristä. Helsingin Sanomien otettua käyttöön maksumuurinsa viime vuoden lopussa alettiin sosiaalisessa mediassa heti jaella ohjeita siitä, kuinka muuri on kierrettävissä. Verkko on vaikea väline, koska tietoa ja uutisia on tarjolla rutkasti kaikkialla, Myllylahti sanoo
PM-repäisyperforointi . Müller Martini 9 asemaa + kansiasema . kulmanpyöristys . e-mail: info@ab-binders.fi . oppipojantie 15 . (09) 279 7750 . sitomopalvelut ammattitaidolla ja luotettavasti Tarjoamamme sitomopalvelut: . www.ab-binders.fi 34 1/2013 JULKAISIJA. puh. stiftaukset, mappistiftaus. kulma-/repäisyperforointi . paperin leikkaus Polar leikkureilla . arkintaitto . irtoliitteistys Müller Martini Onyx linjalla . poraus, mappireijitys . kutiste kelmutus, yksittäinen muovitus . ylösotto, lajittelu . erilaisia pakkaustapoja Kysy tarjous! Myynnissä myös käytettyjä sitomokoneita! Kysy lisää! . wire-o-sidonta (metallikampasidonta) . muovispiraalisidonta . liimasidonta, myös kaksoistuotanto Müller Martini linjalla 21 asemaa + 10 punttiasemaa . 04500 kellokoski
Maakunnallisuuden pitää näkyä heti etusivulta! Yhteistyö muiden lehtien kanssa koskee ennen kaikkea teemoja. Hänen urapolkunsa on mutkitellut mm. Tällä järjestelyllä voimme keskittyä enemmän tekemään ja tarjoamaan maakunnan uutisia, perustelee Ilkan päätoimittaja Satu Takala. M Teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi ukana yhteistyössä ovat Ilkka-Yhtymään kuuluvat sanomalehdet Ilkka ja Pohjalainen sekä Alma Median alue- ja paikallislehtiyksikkö Alma Aluemedia. Yhteistyö vapauttaa resurssejamme keskittymään enemmän maakunnan asioihin, sillä nykyisin toimituksen pitäisi revetä tuottamaan sekä painettua sisältöä että klikattavia juttuja ja videoita verkkoon. Aika äkkiä sentään selvisi, että kenelläkään ei ole aikaa katsella, missä vaiheessa juttu kulloinkin on ja pohtia, että onpa karseen näköistä. JULKAISIJA 1/2013 35. Ei se mikään ilahduttava käyrä ole katsoa. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä Ilkan liikevaihto kutistui 7,4 prosenttia ja liikevoitto 36 prosenttia. Liikevoittoa kertyi silti lähes 35 prosenttia liikevaihdosta eli 3,8 miljoo- naa. Toimitusjärjestelmä on samalla päivälista ja resurssienhallintajärjestelmä. Aluksi järjestelmää kritisoitiin voimakkaasti, koska ihmisten työskentelytavat ovat erilaisia. Paikalliset jutut harvoin menevät vaihtoon. Yhteisten teemasivujen työnjakoa vielä hiotaan. käyttöön otettu läpinäkyvä toimitusjärjestelmä Saxotech. Joku kirjoittaa lähes valmista tekstiä, mutta toinen laittaa sinne ensi alkuun muistiinpanonsa jäsentymättöminä. . Tärkein tehtävämme on huolehtia maakunnan lukijoista ja tarjota heille mahdollisimman hyvää luettavaa tältä alueelta. Jos jonkin isomman uutisen voi paikallistaa mihin tahansa kuntaan, se tehdään mielellään kunnasta, josta muuten on harvoin uutisia tarjolla. . Revitetään sitten kunnolla, kun sieltä on jotain kerrottavaa. Teknologian avulla läpinäkyvään toimitustyöhön Yhteistoimitukseen siirtymistä Pohjalaisen kanssa helpotti syksyllä 2009 Kun toimittajien määrä sanomalehtien talousahdingossa vähenee, yhteistyötä on pakko tiivistää. Alkuvuodesta julkistettu maakuntalehtien laaja yhteistyö tarkoittaa Satu Takalan mukaan sitä, että yhteistyössä vaihdetaan niitä juttuja ja kuvia, jotka ovat valtakunnallisesti kiinnostavia. Ilkan päätoimittaja Satu Takala Yhteistyöstä resursseja paikalliseen uutisointiin Kymmenkunta seitsemänpäiväistä maakuntalehteä ilmoitti joulukuussa ryhtyvänsä tiiviiseen yhteistyöhön. . Samojen sisältöjen julkaiseminen maakunta- ja paikallislehdissä lisääntyy siis entisestään. Takala on ensimmäinen nainen maakuntalehtien päätoimittajana ja paljasjalkainen seinäjokelainen. Kumpikin on nykyisin poliittisesti sitoutumaton, ja luottamusta on rakennettu puolin ja toisin. . Tasapuolisuuteen pyritään tuomalla esiin maakunnan eri osia. Talo on tosi vakavarainen, mutta sama kehityssuunta meillä on ilmoitustuloissa kuin kaikilla muillakin sanomalehdillä. Tällaista yhteistyötä on tehty aikaisemminkin. Rahkeet eivät riitä, jos yritämme tehdä kaiken itse. Koko vuoden 2012 lukuja ei vielä ole julkistettu. Vahva, maakunnallinen uutiskärki Satu Takalan mielestä maakuntalehden vahvuus on sen paikallisuus. . Kaikki, mitä toimitusjärjestelmään kirjoitetaan, näkyy koko toimitukselle. Onhan meilläkin väki vähentynyt, mutta yt-neuvotteluja ei ole onneksi tarvinnut käydä. Metsälehdestä Ilkan kesätoimittajaksi ja Sunnuntaisuomalaiseen sekä lopulta viime kesänä Ilkan päätoimittajaksi. Vakavarainen lehti Ilkka, jolla on nykyisin yhteistoimitus joskus arkkiviholliseksikin koetun Pohjalaisen, entisen Vaasa-lehden kanssa, on maakuntalehdistä poikkeuksellisen menestyvä ja vakavarainen. Nyt se vain hiukan laajenee. . Muilta osin yhteistyö on järkevää, Takala perustelee. Samalla sisällöllinen ero yhtymän viiteen paikallislehteen ja kahteen kaupunkilehteen halutaan pitää selvänä. Lukijoitaan Ilkka pyrkii puhuttelemaan etusivun vahvan maakunnallisen uutiskärjen avulla
Sen tuloksena syntyi toimituksen käsikirja, joka ohjaa, mihin suuntaan sisällön tekemisessä mennään. on jo veden alla, sellaista tarinaa ei ole kellään. Broadsheet . lukijoista on ?huolehtivia. Teimme tutkimuksia lukijoista ja totesimme, että heidät voidaan segmentoida nelikenttään . Meille on selvinnyt, että prosessi vaatisi vähintään vuoden. Viime keväänä toteutimme sekä Ilkkaan että Pohjalaiseen ison journalistisen sisällönuudistuksen. Jos uutinen näkyy ensin nettilehdessä, seuraavan päivän painetussa lehdessä artikkeli vie asiaa jollain tavalla eteenpäin. . Näkymät ovat synkentyneet selvästi viime syksystä ja mainosbarometrin saldoluku on nyt -16, kun se vielä viime syyskuussa oli +12. Taantuma vaikuttaa yritysten markkinointiin muun muassa käytettävien medioiden vaihtamisena, toimenpiteiden tehokkaampana jälkimittauksena ja viestinnän lisäämisenä. Tiedostavat lukijat haluavat parantaa maailmaa, ja heillä on tietysti sukset ristissä materialistien kanssa, Takala kuvailee toimituksen tasapainoilua vaatimusten ja toiveiden ristiaallokossa. Pääpaino paperilehdessä Satu Takala vakuuttaa, että Ilkan pääpaino on edelleen paperilehdessä. Nettilehden kävijämäärät eivät edelleenkään ole suuren suuria. Uutiseen pitää saada mukaan myös tarina. Mainoseurot aiotaan edelleen suunnata enenevästi verkkoon . Se ei vielä ole jokapäiväinen työkalu, mutta haluamme, että sitä hyödynnettäisiin joka osastolla. Tarkkailemme kovasti, mitä Helsingin Sanomille tapahtuu, niin kuin varmaan kaikki lehdet tekevät, Satu Takala toteaa. Printtimedioiden näkymät sukeltavat Tulevaisuus ei printtimedioille yleensäkään näytä ruusuiselta, sillä Mainostajien Liiton tuorein Mainosbarometri kertoo mainostajien jatkavan leikkauksia printtimedioista ja investoivan enemmän verkkoon. ainakin toistaiseksi Helsingin Sanomat siirtyi viimein tammikuussa tabloidiin monien muiden lehtien perässä ja kovan kohun saattelemana. Sanoma- ja kaupunkilehtien näkymät kyntävät yhä syvällä, mutta suurin negatiivinen muutos tuoreessa tutkimuksessa on aikakauslehtimainonnan pudotus aikaisempiin vuosiin verrattuna. . Vastakkain ovat riskinottajat, jotka marisevat, että taas tätä samaa vanhaa, eikö koskaan mitään uutta. Vaikka Mainosbarometri ei ennusta markkinointiviestinnän investointien kasvua, lukemat saattavat muuttua nopeastikin, jos talous toipuu, Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski miettii optimistisena.. Tämä on se joukko, joka närkästyy, jos esimerkiksi ulkoasu-uudistukset ovat kovin isoja. Ilkassakin on pohdittu lehden pienentämistä broadsheetista tabloidiin. . eli periaatteessa tyytyväisiä nykytilanteeseen. . Mitään päätöksiä kumpaankaan suuntaan ei ole tehty. niin Ilkan ja Pohjalaisen kuin muidenkin . huolehtivat, riskinottajat ja materialistiset. Iso osa sanomalehtien . Vanha on aina parempi. tosin mainosbarometrin sal- doluvut ovat tässä hieman maltillisemmat kuin aiemmin. Printtimedian tilanne on kokonaisuudessaan heikko. Ja jos paikkakuntien välillä on kiistaa jostain aiheesta, kuten poliisiaseman sopivimmasta paikasta, juttu saattaa olla järkevintä tehdä kahdella eri näkökulmalla ja käyttää kahta eri toimittajaa. Lukijoiden segmentointi ohjaa toimitustyötä Lehden suunnittelussa hyödynnetään myös lukijoiden segmentointia. . Jos uutinen on, että X määrä peltoa on tulvan alla, se on kerrottu eri uutisvälineissä moneen kertaan, mutta jos toimittaja on paikalla, kun vanhaa pappaa haetaan soutuveneellä turvaan talosta, jonka kivijalka 36 1/2013 JULKAISIJA Viime keväänä toteutettiin sekä Ilkkaan että Pohjalaiseen iso journalistinen sisällönuudistus. Samat jutut eivät välttämättä mene molempiin lehtiin sellaisenaan, vaan otsikkoa tai jutun kärkeä voidaan vaihtaa. Sen tuloksena syntyi toimituksen käsikirja, joka ohjaa, mihin suuntaan sisällön tekemisessä mennään. Käsikirja painottaa myös hyötynäkökulmaa: lukijan pitää saada lehdestään jotain hyötyä, lukijan kysymyksiin pitää vastata.
Keili tarraa koteloon.fi.
+ toimituskulut 7 ? 38 1/2013 JULKAISIJA Muista myös Verkkojulkaisun typogra?a Kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Zanzibar vai Sansibar? Dumasin, Dumas?in vai Dumas?n? Koko 150 × 205 mm 2-värinen 222 sivua 36 . Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Typografian käsikirja Kirjassa näytetään ja selitetään typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö . + toimituskulut 7 ? Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen 204 sivua 41 . + toimituskulut 7 ? Jukka K. Korpela Muista myös Jukka K. 03 4246 5340 rps-yhtiöt. Typogra?an tietokirjat selvällä suomen kielellä Uutuus Nyt jo neljäs painos Markus Itkonen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920?1985 Ensimmäinen pelkästään typogra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. selvällä suomen kielellä. Koko 140 × 230 mm 2-värinen 192 sivua 38 . + toimituskulut 7 ? Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi . puh. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen 160 sivua 38 . Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit
Toisaalta koko ala on voimakkaassa murroksessa, kun e-kirjat ja sähköiset julkaisut yleistyvät koko ajan. den kirjasto. Suunnittelulle riitti mietittävää, sillä kirjastosta haluttiin luoda nimenomaan tulevaisuu- Toteutus oli kunnianhimoinen, sillä kokonaisuus muotoutuu kuin japanilainen origami-paperiveistos ilman 90 asteen kulmia. Vuoropuhelu Alvar Aallon suunnittelun kanssa toteutuu materiaa- Kirjaston lukuportaissa järjestetään erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. JULKAISIJA 1/2013 39. Sisustussuunnittelija on Päivi Meuronen. Uuden kirjaston kokonaispinta-ala on 3 500 neliötä, mutta massiivinen ilme on onnistuneesti vältetty pilkkomalla pohjaratkaisu kolmilehtisen apilan muotoon . Kuka voi edes kuvitella, millaiset ovat kirjastonkäyttäjän tarpeet 10 vuotta tästä eteenpäin. Toinen haaste liittyi ympäristöön: viereisellä tontilla on vanha Aallon kirjastotalo, joka remontin jälkeen yhdistetään uuteen, Apilaksi ristittyyn rakennukseen. Seinäjoen kirjastotoimen johtaja Mervi Heikkilä kertoo, että kun remonttiin menneessä vanhassa kirjastossa oli noin 500 kävijää päivässä, nyt kävijöitä on arkipäivisin 1 200?1 900, ja kirjastosta lainataan päivittäin noin 2 000?5 000 kirjaa. Käyttöön otettu uusi rfid-teknologia vauhdittaa asiakaspalvelua, sillä esimerkiksi palautus- ja lainausautomaatit ovat nopeita ja helppokäyttöisiä. Kirjasto toteutettiin tiukalla 10 miljoonan euron budjetilla. Toisella puolella melkein vieressä on samoin Seinäjoen suuren pojan Alvar Aallon suunnittelema kirkko, Lakeuden Risti ja keskustakortteli Aalto-keskus. siitä myös rakennuksen nimi Apila. Enemmän kuin kirjasto Seinäjoen uusi ylpeys, viime vuonna valmistunut kaupunginkirjasto Apila on täynnä uusinta teknologiaa sekä hauskoja ja käytännöllisiä yksityiskohtia. Se houkuttelee pistäytymään ja viihtymään. Teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi E i ihme, että kirjastosta on tullutkin valtava suosittu. Uusi kirjastotalo piti istuttaa miljööseen Aallon kädenjälkeä matkimatta. Voittoisa Apila Kirjaston suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Apilasuunnitelmallaan helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM pääarkkitehtinaan Asmo Jaaksi
Aallon kirjaston kupariseinää vastaa uudessa Apilassa suomuista muodostuva, valmiiksi patinoitu kupariseinä. Ainakin saunan, joka kuului arkkitehtikilpailun suunnittelukilpailun vaatimuksiin ja aiheutti kansainväliseen arkkitehtikilpailuun osallistuneille suunnittelijoille ylimääräistä päänvaivaa. 40 1/2013 JULKAISIJA Lukukuution kaloja. Viime marraskuun lopulla 544 ehdotuksen joukosta loppukilpailuun valittiin kuusi ehdotusta: The Green Metropolis, The Diagonal Agora, LibLab, Käännös, Kasi ja Wave. Lisäksi asiakkaita palvelee pääkerroksessa kahvio, Jaaksi-sali, Atk-luokka ja hiljainen lukusali. Alakertaan johtaa lukuportaikko. Lukukoloineen ja peli- ja musiikkiluolineen se on suunniteltu lähinnä nuorille. leissa: kun vanhassa kirjastossa hyllyt ovat Oregon-mäntyä, Apilassa ne ovat tavallista mäntyä. (Viereinen Musiikkitalo maksoi noin 160 miljoonaa.) Rahoituksesta tullaan epäilemättä vielä vääntämään kättä. Kenkien kopinaa vaien taa päätiloissa kokolattiamatto ja hyllyjen taustat on peitetty akustolevyillä. Hanke sisältyy kuitenkin Helsingin kaupungin strategiaan ja taloussuunnitelmaan. Keskustakirjastosta kaavaillaan avointa sivistyksen ja kansalaistoiminnan keskusta. Loppu on toistaiseksi auki, eikä lopullista päätöstä rakentamisestakaan ole vielä tehty. Sinne suunnitellaan palveluja, kokoustiloja ja tapahtumapaikkoja kansalaisjärjestöille ja yhdistyksille. Hankkeesta vastaava Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen on myös luvannut julkisuudessa, että ainakin osa kirjastosta tulee olemaan auki joka päivä ja vuorokauden ympäri.. Kirjasto järjestää erilaisia tapahtumia kuten Piilomaan satutuo- kioita tai lukuportaiden tiedetapahtumia tai keskustelutilaisuuksia. Sisääntulokerroksen Piilomaa on saanut nimensä Lea Pennasen rakastetun satukirjan mukaan. K-kerroksen houkuttelevimpia elementtejä ovat kiistatta kutsuvan lämpimät lukukolot, jotka houkuttavat oitis käpertymään tummanpunaiseen, pehmeään kätköön hyvän kirjan seurassa. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan ja rahoitus ratkeaa, Helsingin järjestyksessä kolmannen keskustakirjaston (Richardinkadun ja Pasilan kirjaston jälkeen) rakentaminen voi alkaa kahden vuoden kuluttua 2015. Silloin rakennuksen harjakaiset voitaisiin järjestää jo vuonna 2017 juhlistamaan Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Ja vielä: kun Aallon kirjastossa puhtaaksi valetut betoniseinät on maalattu valkoisiksi, Apilassa on käytetty tavallista vaaleampaa betonia, jolle on tehty pölynsidontakäsittely. Akustiikkaan on kiinnitetty paljon huomiota. Sieltä löytyvät myös elokuvat sekä kaikille avoin kirjavarasto, jossa on muun muassa mikrofilmit ja niiden lukulaitteet sekä digitointiasema. Kaupunginvaltuuston on määrä ottaa siihen kantaa vuonna 2014. Lopullinen voittaja selviää kesäkuussa. Tässä ehdotus numero 357, The Diagonal Agora, Helsingin uudeksi keskustakirjastoksi. Ehdotus pääsi loppukilpailuun viiden muun ehdotuksen kanssa. Monille niistä yhteistä oli puun käyttö ainakin osittain julkisivumateriaalina. Akustiikkaa palvelee myös graafikko Aimo Katajamäen suunnittelema, akustolevyistä rakennettu katon fresko, joka kuvannee niin Seinäjokea kuin kirjallisuuden ja sivistyksen virtaa. Väljyyttä ja joustavia tiloja Tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille. Talo valmistuisi 2018. Kustannusarvio on noin 75 miljoonaa euroa, mutta nousee todennäköisesti vähintään 100 miljoonaan. Suurin kokoustila on nimetty pääarkkitehdin mukaan Jaaksi-saliksi. Käytettävissä on myös atk-luokka ja pienempiä kokoustiloja, joiden kalustusta voidaan muunnella eri tarkoituksiin. Sisääntulokerroksessa on aulan Lasten Piilomaa. Helsingin uusi keskustakirjasto hahmottuu Saunaan ja kirjastoon Ensi kesäkuussa ratkeaa, millaisen keskustakirjaston Helsinki saa pitkulaiselle tontille Töölönlahden rantaan. Alakerran suunnittelua on Mervi Heikkilän mukaan puolestaan inspiroinut nuorison kulttikirja Linnunradan käsikirja liftareille. Yleisön käytössä on kaksi kerrosta. Helsinki on varannut tarkoitukseen 35 miljoonaa ja valtion rahoitusta on alustavasti luvassa 10?20 miljoonaa. Voittajan on tarkoitus selvitä kesäkuussa. lisäksi asiakaspalvelupisteet, uutisalue, aikuisten kokoelmat ja lasten kirjallisuus sekä Piilomaa
Näen jopa hyvinvointivaltion ja sananvapauden välillä yhteyden. Tämä avaa minulle mukavasti maailmaa ja tarjoaa mielettömän hyvän kansainvälisen verkoston. On järkevää katsoa, miten muut ovat hoitaneet painetun lehdistön rakennemuutoksen. . Sitä ennen hän oli ulkoministeriön palveluksessa diplomaattina ja asui vuosia muun muassa EteläKoreassa ja Espanjassa. Kohtuullisen hyvällä mallilla tässä suhteessa ovat myös Suomi ja muut Pohjoismaat, Mantila toteaa ja viittaa esimerkiksi vaalirahakeskusteluun. Itään ja etelään päin mentäessä tilanne huononee merkittävästi. . Jos siellä on jotain epäkohtia, varmasti ne kaivetaan esiin ja käsitellään. Iso-Britannia aivan erityisesti on tunnettu terävästä ja voimakkaasta lehdistöstään. Sananvapauden asialla Sanomalehti Kalevan päätoimittaja Markku Mantila on innostunut ja onnellinen mies. Kun yhteisistä asioista ja varoista voidaan keskustella avoimesti ja kriittisesti, todennäköisesti varoja käytetään oikein tai ainakin paremmin kuin jos niistä ei puhuttaisi julkisesti. Mallina anglosaksinen lehdistö Avoimuuden ja kriittisyyden suhteen lehdistö voisi Mantilan mielestä ottaa oppia anglosaksisesta maailmasta. . Toimittajien uhkailut, pahoinpitelyt ja jopa murhat eivät ole mitenkään epätavallisia. Hän on vakuuttunut siitä, että maat, joissa media voi toimia vapaasti ja joissa yhteiskunta on avoin, ovat pitemmän päälle kestävämpiä ja vakaampia kuin maailman muut maat. . Sanomalehti tulee joka tapauksessa säilymään vielä pitkään, joten Olen todella iloinen tästä nimityksestä, sillä haluan pitää yllä kansainvälisiä kontakteja, Markku Mantila sanoo. WEFin jäsenyydessä ei noudateta kiinteitä toimikausia, mutta Mantila arvelee järkeväksi pysyä mukana ainakin seuraavat 3?4 vuotta. on mielenkiintoista seurata, miten niitä on uudistettu eri puolilla maailmaa. Kansainvälisyys on verissä, ja WEFin verkostosta ympäri maailmaa on hyötyä myös päivittäisessä käytännön työssä. Avoimen yhteiskunnan puolestapuhuja WEF jakaa vuosittain Sananvapauden Kultaisen Kynän jollekin sananvapautta puolustavalle ihmisoikeustaistelijalle. Tavoitteena on näin edistää sananvapautta globaalisti sekä kannustaa lehdistöä laadukkaampaan toimitukselliseen sisältöön. . Hänet valittiin WAN-IFRAn alaisen päätoimittajaverkoston World Editors Forumin WEFin hallituksen jäseneksi puolustamaan sananvapautta, edistämään koulutusta ja tukemaan sanomalehtien kehitystyötä maailmalla. M Teksti ja kuva Marja-Liisa Kinturi antilan valinta tehtiin Suomen Sanomalehtien Liiton esityksestä. . Se on useamman sukupolven mittainen työ, jos se nyt sittenkään onnistuu. Ideoita lehdistön rakennemuutokseen? Kansainvälisen päätoimittajajärjestön hallituksen jäsenenä Mantila uskoo saavansa maailmalta myös uusia ideoita, joita voi Suomessakin soveltaa. On tosi hienoa, kun voi soittaa kollegoille ympäri maailmaa ja kysyä luontevasti jostakin asiasta, hän perustelee. Taustansa puolesta Markku Mantila on loistava valinta: hän on työskennellyt 10 vuotta päätoimittajana, ensin Pohjalaisessa ja vuodesta 2009 Kalevassa. Tämän kulttuurin muuttaminen ei käy hetkessä. Täällä Suomessa voimme olla aika iloisia siitä, että meillä ja läntisessä maailmassa ylipäätään vallitsee sananvapaus, Mantila muistuttaa. Suomalaisena lehtimiehenä ja WEFin jäsenenä hän haluaa osaltaan tuoda esiin avoimen yhteiskunnan etuja ja arvoja. Heille on tietenkin hyvä, että kaikkea ei puhuta julki. Sanomalehdistön merkitys korostuu myös siinä, että se toimii siteenä lukijan ja päättäjien välissä. WAN-IFRA on sanomalehdistön maailmanjärjestö, joka edustaa yli 18 000 sanomalehteä ja 15 000 verkkojulkaisua sekä yli 3000 kustantajaa 120 maassa. World Editors Forum WEF on sanomalehtien maailmanjärjestön WANIFRAn alainen päätoimittajaverkosto. Se puolustaa sananvapautta, järjestää koulutusta ja tukee sanomalehtien kehitystyötä. Kalevan päätoimittaja Markku Mantila valittiin WEF:n hallituksen jäseneksi WEF:n yleiskokouksessa Kiovassa viime vuoden syyskuussa. JULKAISIJA 1/2013 41. Me täällä Suomessa olemme tässä suhteessa aika konservatiivisia. Markku Mantila muistuttaa myös, että vähemmän kehittyneissä maissa sanomalehdistön levikit nousevat edelleen, ja ne ottavat mallia länsimaisesta journalismista sekä tavasta tehdä lehtiä. . Varsinkin Afrikassa ja osin Latinalaisessa Amerikassa on suorastaan vaarallista olla toimittaja. Mantilan mukaan monissa maissa ei ole oivallettu, että ongelmia ei suinkaan aiheuta julkinen keskustelu vaan se, että asioista ei keskustella. Sekä taloudellista että poliittista valtaa käyttää sama pieni piiri.
Tulevaisuudessa eri lukutapoja käytetään todennäköisesti yleisesti rinnakkain. E-kirjojen yleistyminen on uusin luku digitaalisen sisällön voittokulussa. Amerikkalaisista aikuisista 43 prosenttia on lukenut e-kirjaa tai muuta pidempää digitaalista tekstiä kuten aikakauslehtiä tai uutisartikkeleita viimeisen vuoden aikana. Tähän johtopäätökseen tullaan The Harris Poll -kyselytutkimuksessa, joka tehtiin heinäkuussa 2011. Yli puolet oli sen sijaan lukenut painettuja kirjoja ja 16 prosenttia e-kirjoja lukulaitteella. Tabletin omistajista vain 21 prosenttia ilmoitti lukevansa viikoittain e-kirjoja ja 48 prosenttia ei tee sitä koskaan. Myös e-kirjojen lukua koskevassa tutkimuksessa tabletti oli vähiten suosittu kirjan lukualusta . Ensimmäiset tutkimustulokset Yhdysvalloista näyttävät kuitenkin osoittavan päinvastaista. I Teksti Reino Lantto tse asiassa uusi tekniikka on saanut jotkut lukemaan enemmän kuin ennen, sillä lukulaitteiden käyttäjät ovat osoittautuneet muita innokkaammiksi kirjojen ostajiksi. E-kirja panee lukemaan kone eli tabletti hyvä kirjan lukulaite? Parantaako se ratkaisevasti e-kirjojen lukukokemusta. Toistaiseksi e-kirjat eivät kuitenkaan ole tehneet läpimurtoa heidän lukemisessaan vapaa-ajalla. Tämä käy ilmi tamperelaisten nuorten opiskelijoiden lukemista kartoittaneesta Lukemisen tavat -tutkimuksesta. E-kirjojen lukijoiden määrä on noussut nopeasti viime vuosina ja heitä oli jo 21 prosenttia aikuisista. Aktiivilukija käyttää monia välineitä Suomessa e-kirjojen lukeminen on vielä lapsenkengissä, mutta aktiiviset lukijat ovat kiinnostuneita tästä vaihtoehdosta. VTT:n ja WSOY:n toteuttamassa kyselyssä kysyttiin 1 316 kirjakerhon jäseneltä heidän suhtautumistaan sosiaaliseen lukemiseen ja uusiin lukutapoihin. He myös käyttävät opiskeluun sähköisiä julkaisuja aktiivisesti. Vastaajista 52 prosenttia uskoi lukevansa pääasiassa tai ainoastaan painettuja kirjoja myös tulevaisuudessa eli neljän vuoden kuluttua. Sähköinen lukeminen kiinnostaa kuitenkin lähes puolta kirjakerhon jäsenistä, sillä 48 prosenttia kyselyn vastaajista kuvitteli lukevansa tulevaisuudessa tilanteen mukaan sekä painettuja että e-kirjoja. Lukeminen on tapahtunut tietokoneella, e-kirjojen lukulaitteella, tabletilla tai älypuhelimella. Tutkimuksen sähköisestä lukemisesta toteutti Pew Research Center marras-joulukuussa 2011 ja siihen osallistui 2 986 amerikkalaista. Vielä on liian aikaista tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä, mutta jotakin voidaan jo päätellä tutkimusten perusteella. Pew Research Centerin ja The Economistin tutkimuksen mukaan noin 11 prosenttia amerikkalaisista aikuisista omisti tabletin lokakuussa 2011. He käyttivät sitä hyvin ahkerasti uutisten lukuun ja olivat keskimääräistä suurempia uutisten kuluttajia. He olivat myös innokkaita sähköpostin ja sosiaalisen median käyttäjiä. Kirjojen lukeminen ei kuulunut tabletin käyttäjien suosituimpiin palveluihin. jopa älypuhelin ohitti sen. Tablettien käyttö kirjojen lukemiseen on kuitenkin yleistymässä, ja tablettien määrä kasvaa nopeammin kuin muiden lukulaitteiden määrä. Tabletti ja tietokone voivat sittenkin olla suositumpi lukualusta kuin erillinen lukulaite jo siitäkin syystä, että ne ovat monikäyttöisempiä. Varsinkin Amazon on myynyt sekä e-kirjoja että tabletteja hyvin halvalla vallatakseen markkinaosuutta. Kukaan ei vielä tiedä, mikä merkitys halvoilla hinnoilla on ollut e-kirjojen suosion nopeassa lisääntymi- E-kirjan on pelätty merkitsevän kirjan kuihtumista tai kuolemaa mediatuotteena. He ovat myös selvästi ahkerampia kirjojen ostajia ja lukijoita kuin paperikirjan ostajat. E-kirjojen lukijoista 59 prosenttia oli lukenut vuoden aikana vähintään 11 kirjaa, kun kaikkien lukijoiden määrästä tähän pääsi vain kolmannes. Tabletti sopii hyvin uutisiin Millä laitteilla e-kirjoja sitten tullaan eniten lukemaan. Pidempien digitaalisten tekstien lukeminen on siis jo tuttua melkein joka toiselle Yhdysvalloissa. Kyselyyn vastasi 2 183 aikuista. Tutkimuksen mukaan joka kuudes amerikkalainen on käyttänyt e-kirjan lukulaitetta ja joka viides muista uskoo hankkivansa sellaisen seuraavan puolen vuoden aikana. Onko taulutieto- Lukulaite lisää lukemista Yhdysvalloissa En ole varma lukemisestani Ostan enemmän kirjoja, mutta luen vähemmän Luen enemmän kuin ennen Luen vähemmän kuin ennen Luen saman verran kuin ennen 0 10 Ei lukulaitetta 20 30 40 50 60 On lukulaite Kuinka lukutavat ovat muuttuneet kuudessa kuukaudessa, % vastaajista. Lähde: The Harris Poll 2011.. Vain muuttama 42 1/2013 JULKAISIJA uskoi lukevansa pääasiassa tai ainoastaan e-kirjoja. Nuoret aikuiset eli nykyinen nettisukupolvi (18?30-vuotiaat) on tottunut lukemaan painetun sanan rinnalla myös runsaasti verkkotekstejä. Opiskelijat eivät katsoneet e-kirjojen olevan vielä käytettävyydeltään, saatavuudeltaan ja valikoimaltaan sen tasoisia, että ne pystyisivät täysin kilpailemaan painettujen kirjojen kanssa. Lukulaitteiden käyttäjät innokkaita lukijoita Yhdysvalloissa e-kirjojen lukulaitteiden käyttäjät ovat muita innokkaampia kirjojen lukijoita ja ostajia. Kolmannes amerikkalaisista ei ole ostanut yhtään kirjaa vuoden aikana, mutta vain 6 prosenttia lukulaitteiden omistajista sanoo samaa
Vähitellen sähköinen kirja valtaa alaa laajemmin. E-kirjat tulevat vauhdilla USA:ssa Yleisen kirjallisuuden myynti MILJOONAA DOLLARIA 100 000 e-kirjojen myynti 13 970 13 940 10 000 2 070 Adobe® Digital Publishing Suite Professional/Enterprise Edition Täydellinen digitaalinen julkaisualusta, 100% analytiikka 1 000 869 100 2010 2011 Lähde AAP BookStats 2012 sessä. Kirjastot ovat kuitenkin sekä Yhdysvalloissa että meillä lisäämässä e-kirjojen tarjontaansa. Kohta meidän on opittava puhumaan kirjasta yleisenä käsitteenä, joka ei liity pelkästään paperiin ja painomusteeseen. Axaio MadeToPrint Automatisoitu InDesign [Server] tulostaminen ja PDF tuotanto, Enfocus Switch yhteensopiva dataplan JournalDesigner Printti- ja tablettilehtien suunnittelu, ilmoitusvarausintegraatio, raportointi, kustannuslaskenta Elvis DAM Tehokas digitaalisen aineiston hallinta, CS6 integraatio, avoin web-rajapinta WoodWing Enterprise Monikanavainen julkaisujärjestelmä, suora Adobe DPS kytkentä Kirjoittaja on toimittaja, joka on myös toiminut pitkään viestintäalalla johtotehtävissä. Pienet ja suuret integroidut julkaisujärjestelmät toimittaa Smartium Oy Lukulaite joka kolmannella Yhdysvalloissa 35 33 30 info@smartium.fi 0405023702 / Samuli 25 20 17 18 5/2011 12/2011 15 10 5 6 0 5/2010 11/2012 Prosenttia amerikkalaisista, joilla on tabletti tai e-kirjan lukulaite. Lähde Pew Research Center.. Varmasti ne ovat madaltaneet kynnystä siirtyä digitaaliseen lukemiseen. Kirja elää monessa muodossa Kirjalla ei lukutuotteena näyttäisi olevan mitään hätää, kunhan se on tarjolla eri muodoissa lukijan toiveiden mukaisesti. Painettu sana ja erilaiset sähköiset lukualustat elävät rinnakkain, ja aktiivinen lukija käyttää niitä mielensä mukaan eri tilanteissa. E-kirjat yleistyvät oppivälineinä, mutta tuskin pystyvät syrjäyttämään painettua kirjaa kokonaan opetuksessa. E-kirja on vielä leimallisesti korkeasti koulutettujen, hyvätuloisten keski-ikäisten lukutuote
09 821 446, Kivipyykintie 5 C, 00710 Helsinki Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh. liimanidonta . seppo.rekola@julkaisuapu.fi puh. sidonnat, Diarep_109x142.indd 1 Kaikenlaiset pienpainokset ja jatkokäsittelyt vuosien ammattitaidolla . ja muutakin. Puh 09 687 7300 www.communicationpro.com o nast o hintä: s t a s i K net i.fi adig www. Käyntikortit | Esitteet | Julisteet | Postikortit Lehdet | Flyerit | Hinnastot | Kutsut | ym. Painotuotteet tässä, Heti ja nyt! www.adigi.fi www.virtualmagnet.eu Yrityksen kuvat ja videot helposti hallittavissa. 040 545 4525 diarep@diarep.fi www.diarep.fi 00400 HELSINKI Puh 09 687 7300 www.communicationpro.com DIAREP Studio Takomotie 25 00380 HELSINKI Lehdet, esitteet, käyntikortit, kalenterit, kirjat ym. wiresidonta . Tervetuloa ! Valokuvat ratkaisevat tilaamaan painotöitä uudella tavalla osoitteesta www.painotalo.fi DIAREP VERKKOKAUPPA Kuvaamme sen mitä tarvitsette Tuotteet - Mainonta - Henkilöt - Ruoka - Rakentaminen www.virtualmagnet.eu Se oikeasti painotuotteen näköinen julkaisu netissä ja iPadissä! Myös kokonaisuuspalvelut kustannustehokkaasti yritysverkkomme kautta. Painotuotteet suunnittelusta toteutukseen ja toimituksiin. Mainosvälineet ja suurkuvatulosteet ... digipainatus . nuuttaus+taitto 2013-01-24 1 TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND elliset e t t i o s o s Nyt myö ! A T T eiltä. U m U t e s k u t i et ja post s k u t a n i pa prepress | di digitaalipaino it t li i | offsetpaino ff t i Seuraa meitä www.julkaisuapu.fi . (019) 475 8500 myynti@t-print.fi www.t-print.fi
Yksittäisistä sanoista ykköseksi nousi facebook ja ruuista lihapullat. Avokadopasta tosin hengitti niskaan. G ooglen tilastot ovat sikäli hyvin luotettavia, että ne perustuvat 25 miljoonaan hakukertaan päivässä. Se tekee vuositasolla noin yhdek- sän miljardia. Eri asia on, kuinka suoraan Google-tiedonhaku/uteliaisuus korreloi kansamme todelliseen tiedonjanoon tai kuinka tasaisesti se vastaa kansamme ikäjakaumaa. Luultavasti ei hirveän hyvin, sillä esimerkiksi haetuimpien televisioohjelmien kolmen kärki on Salatut elämät, Big Brother ja Uusi päivä. Kuinka saada kuume askarruttaa Google on julkaissut jo pitemmän aikaa vuosittain katsauksia suosituimmista hakusanoista. Kuinka-kysymysten kymmenen kärki on nimittäin seuraava: Kuinka saada kuume, Kuinka purjehtijaksi tullaan, Kuinka monta prosenttia, Kuinka iskeä nainen, Kuinka laihtua nopeasti, Kuinka nopeasti raskaaksi, Kuinka selvitä erosta, Kuinka rikastua, Kuinka paljon asuntolainaa ja Kuinka poistaa facebook. Listaa voi lukea monella tavalla. Niitä voi pitää täysin irrallisinakin kysymyksinä, mutta hedelmällisempi lähtökohta on nähdä niissä tietty looginen jatkumo. Sitä vastoin haetuimmat Mikä on -tyyppiset kysymykset muodostavat hämmentävän yksioikoisen listan: instagram, paypal, twitter, blogi, java, ipad, cv, facebook, internet, wifi. Tietotekniikka ja digimaailma on ihmisillä vielä siis pahasti hakusessa, vaikka Googlea sujuvasti käytetäänkin. Nykänen, vielä kerran Google on myös listannut ihmisiä ja ilmiöitä, jotka ovat nostaneet eniten suosiotaan edelliseen tarkastelujaksoon eli vuoteen 2011 verrattuna. Ihmisistä eniten nostetta oli Pekka Haavistolla, mikä ei herätä suurempaa ihmettelyä enempää kuin kakkossijalle yltänyt Sauli Niinistökään. Sen jälkeen tuleekin niin sekalainen seurakunta, että se on syytä panna kokonaan tähän: Jussi Par viainen, Whitney Houston, Floor Jansen, Robin, Saana Parviainen, Felix Baumgartner, Paavo Väyrynen, Pekka Jalava. Sen, joka haluaa nähdä näissä nimissä samanlaisen jatkumon kuin Kuinka-kysymysten kohdalla, lienee syytä tarkistaa lääkityksensä tila. Sitä vastoin vuoden haetuimpien urheilijanimien lista on vanhaa tuttua pässinlihaa: Kimi Räikkönen, Mikael Granlund, Matti Nykänen, Teemu Selänne, Usain Bolt, Kiira Korpi, Mario Balotelli, Lionel Messi, Anton Kuivanen, Emilia Pikarainen. Niitähän oli joskus www-historian alkuhämärissä useampia kymmeniä. Tiedetään toki: ensin keskittyivät, yrittivät yhdessä ja sitten kuolivat. JULKAISIJA 1/2013 45. Viime vuoden tilastoissa ovat nyt ensi kertaa mukana myös kysymyksen ?kuinka? tai ?mikä on. Kymmenen ensimmäisen joukossa on vain yksi muu kuin jääkiekkojoukkue: HJK. solar films Teksti Pertti Jokinen Suomalaisten tiheimmin googlaama henkilönimi vuonna 2012 oli elokuvaankin asti päätynyt teini-idoli Robin. Ruokanimikkeen hauista voiton vei klassinen lihapullat. Missä kilpailijat luuraavat? Viime vuosi oli Googlen maajohtajan Anni Ronkaisen mielestä selvästi mobiilin vuosi. Vasta kaksi viimeistä nimeä ovat edes vähän uudempia. Vielä itsestään selvempi (masentavampi?) on haetuimpien urheilujoukkueiden lista. Robin rulaa Teinipoppari Robin oli viime vuonna suomalaisten Googlesta eniten etsimä henkilö. Seuraavaksi hän odottaa nousua myös äänihakuihin, sillä suomen kieli tuli Androidjärjestelmän hakukieleksi viime kesäkuussa, yhdeksi kieleksi 41 muun kielen joukkoon. Googlelta menee muutenkin lujaa. Ronkaisen kertoman mukaan Haminan terminaalin laajennus on alkanut ja valmistuu vuonna 2014, jolloin kapasiteetti tuplaantuu nykyisestä. Laajennus maksaa 150 miljoonaa ja työllistää parhaimmillaan 500 ihmistä. Siinä onkin kilpailijoilla tekemistä. Viattomasti voikin kysyä, mitä nykyisin mahtaa kuulua vaikkapa sellaisille kuuluisille hakukoneille kuin Ihmemaa, AltaVista, Yahoo, Lycos jne. Googlehakuja mobiilista tehtiin hänen mukaansa vuonna 2011 noin miljoona, mutta viime vuonna jo 3,5 miljoonaa. -tyyppiset haut. Ne ovatkin tuottaneet mielenkiintoisen tuloksen
Ne saa käyttöön napsauttamalla vaihtotehostekuvaketta ja raahaamalla tehoste klipin alkuun tai loppuun. Vaihtotehosteen pituutta voi säätää ikkunassa tai hiirellä muuttamalla tehosteen symbolin pituutta aikajanalla (kuva 5).. Nämä elementit, samoin kuin videoelementitkin ovat muokattavissa Layers-paneelissa tuttuun Photoshop-tyyliin. Videon tuominen aikajanapaneeliin Voit tuoda ensimmäisen videoklipin aikajanapaneelin oikeassa reunassa olevan +-painikkeen avulla (kuva 2). Navigoi avautuvassa tiedostonhallintaikkunassa videoon ja tuo se aikajanalle. niksit Helppoa videoeditointia Photoshopilla Tiesitkö, että Photoshop CS6:n avulla sinulla on mahdollisuus editoida ja muokata ammattilaadulla videomateriaalia ilman muita erillistyökaluja. Tässä vaiheessa on hyvä tallentaa projektitiedosto PSD-muodossa. Vinkki: Soita (play) video kertaalleen ääni vaimennettuna (mute audio playback -painike aikajanan vasemmalla puolella). Videohan on vahva media, jonka avulla viesti saadaan perille tehokkaasti sähköisissä medioissa. Työtila Photoshop CS6 -versiossa on erillinen aikajanapaneeli (kuva 1) jossa voit mm: ? Liittää videoklippejä toisiinsa ? Ottaa käyttöön vaihtotehosteita klippien välillä ? Lisätä yhteisen ääniraidan Kuva 1. Lisäksi voit lisätä videoon stillkuvia, grafiikkaa, tekstiä jne. Tämä madaltaa kynnystä ottaa tehokkaaseen käyttöön vaikkapa digikameran tai kännykän video-ominaisuudet. Toistamalla saman voit tuoda perään lisää yhdistettäviä klippejä. Klipit näkyvät aikajanalla peräkkäin samassa videoryhmässä Layerspaneelissa (kuva 3). Osoitin voidaan viedä aikajanalla haluttuun kohtaan ja 46 1/2013 JULKAISIJA Kuva 2. Kuva 3. nähdä leikkauskohta esikatselussa (kuva 4). Videoklipit voidaan myös leikata pienempiin osiin viemällä playheadosoitin haluttuun kohtaan ja painamalla saksipainiketta. Klippien vaihtotehosteet Käyttämällä klippien vaihtotehosteita saadaan siirtymät klipistä toiseen Kuva 4. ammattimaisemmiksi ja tyylikkäämmiksi. Tällöin video ?bufferoidaan. välimuistiin ja videon käsittely ja editointi on sujuvampaa. Tämä on helppoa, kun tartutaan klipin reunasta aikajanalla, jolloin näkyviin tulee trimmaustyökalun osoitin. Photoshopissa on mukana tärkeimmät vaihtotehosteet. Photoshop tukee kattavasti yleisimpien videoformaattien editointia kuten Flash video, MOV/Quick Time, ja MPEG1/4. Aikajanan payheadosoittimen avulla voidaan sitten siirtyä haluttuun kohtaan videossa. Videon trimmaaminen Usein joudutaan klipin pituutta lyhentämään
sähköiset kirjat InDesignilla 13.3. Lehtien, kirjojen ja esitteiden sähköinen julkaiseminen on ehdottomasti tulevaisuutta . ja myös nykyaikaa. Esim. Kurssi on välttämätöntä perustietoa kaikille jotka ryhtyvät julkaisemaan kirjoja sähköisessä muodossa. Graafisille suunnittelijoille, AD:eille, tuotanto-AD:eille ja AD-assistenteille. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: sovelto.fi, info@sovelto.fi. Laaja valikoima julkaisemisen ja kuvankäsittelyn kursseja. Liity Kiltaan! kilta.sovelto.fi/creative sovelto.fi/killat Tutustu Printtigraafikon pelastustiehen sovelto.fi/printtigraafikonpelastustie Päivitämme päitä.. Sähköinen julkaiseminen voidaan toteuttaa InDesignilla laajalti tuettuun ePub muotoon. Kuva 6. Musiikin lisääminen Musiikki lisätään omalle raidalleen +-painikkeen avulla. Sitä ei voi käyttää kuin Photoshopissa, joten video on exportattava elokuvamuotoon. JUHA LAAMANEN Kenelle. Amazon-kirjakauppa ilmoittaa jo myyvänsä enemmän sähkökirjoja kuin perinteisiä paperikirjoja. Tähän Photoshop käyttää Adobe Media Encoder -työkalunsa moottoria. Painike toiminnon käynnistämiseksi löytyy aikajanaikkunan vasemmasta alakulmasta. Esiasetuksista löytyy useimpiin käyttökohteisiin sopiva, esimerkissä Full HD -laatuinen YouTube-video (kuva 6). Tuettuja formaatteja ovat ainakin AAC ja mp3. Valmiin videon renderöinti Työstövaiheessa video on PSD-formaatissa. Kuva 5. ePub
Hälyttävät uutiset kertoivat, että Herbie oli alkanut viettää työpäiviään Annan Pubissa, kätevästi työpaikkaa vastapäätä. ?Alussa painoaineistot tehtiin käsityönä. tai ?Musta Fazerin Laku on Paras?. Konttinen muistuttaa, että Herbien uran aikana alalla tapahtui kaksi valtavaa kehitysloikkaa. Seuraava hyökyaalto tuli 1990-luvun alussa ja toi henkilökohtaiset tietokoneet suunnittelijoiden pöydille. ?Se on muodon antamista abstrakteille mietteille.. Kuvankäsittely nykymuodossaan oli tuolloin vasta tuloillaan. Sieltä pomppaa silmiin monta tuttua mainosta: ?Jos otat, et aja, Jos ajat, et ota. Herbie opetteli käyttämään ?kottaraispönt töään. jälkeen Herbien luovuus ylsi uusiin sfääreihin. Samalla syntyi uusi ?Lopulta taisi käydä niin, että tietoiskujen kirjoittamattomaksi ohjesäännöksi tuli, että todellisuutta saa näyttää vain, jos se herättää positiivisia tunnereaktioita.? Herbie tunnetaan myös varhaisena Mac-pioneerina, eikä vähiten Apple Macintoshille suunnittelemansa hulvattoman luovan mainonnan ansiosta. Elettiin graafisen alan murrosta, dtp:n (Desk Top Publishing) aikaa. Vakaasta päätöksestä huolimatta polku ajatuksesta valmiiksi kirjaksi oli kivinen. Nero sai turpiin. Tatarinovista Kyösti Varikseen ja Eero Kinnuseen. Herbien aluksi loppumattomalta tuntunut palkintosade päättyi luovuuskriisiin ja henkiseen ahdistukseen. Konttinen ironisoi keskustelun lopputulosta: ?Lopulta taisi käydä niin, että tietoiskujen kirjoittamattomaksi ohjesäännöksi tuli, että todellisuutta saa näyttää vain, jos se herättää positiivisia tunnereaktioita.? Kirjan loppuosa esittelee Herbien töistä merkittävimpiä, kuvaa mielenkiintoisesti niiden syntyvaiheita ja antaa kunnian myös muille keskeisille tekijöille, erityisesti valokuvaajille. Samaan aikaan hän kritisoi sitä, että suunnittelijoista puristettiin aina vain lisää kustannustehokkuutta. Pelastajaksi nousi Eero Kinnunen, SEKin legendaarinen toimitusjohtaja, humanisti ja älykkö, joka sai passitettua Herbien katkolle ja hoitoon. Seurauksena oli Turmiolan Tommin ylösnousemus. Herbien tuotanto osoittaa, että toisin kuin usein ehkä luullaan, luovuus ei kumpua alkoholista eikä ole kiinni siitä. ?Ylösnousemuksensa. Kirjan esipuheessa kollega, professori emeritus Tapio Vapaasalo muistuttaa graafisen suunnittelun merkityksestä ja laaja-alaisuudesta ja ennen kaikkea siitä, että laadukas visuaalinen suunnittelu tekee maailmasta ymmärrettävämmän, toimivamman ja viihtyisämmän. ?Siitä on tullut tehokanala?, Herbie murahteli. pyyri-tietoiskusta, joka herätti ennen näkemättömän keskustelun turkisteollisuudesta. kirjat nuoret suunnittelijat eivät tunteneet tekijää Genelecin maailmanmaineeseen nostaneiden sympaattisten mainosten takana. Samalla lukija saa taustatietoa käytetyistä menetelmistä. Työkaluina olivat kynä, sakset, veitsi, liima ja reprokamera. Teksti tuo samalla esiin monia mainostoimistomaailman silloisia vaikuttajia Pirkko ?Nova. Herbie oli siinäkin aikaansa edellä. Teos on kunnianosoitus paitsi Herbielle itselleen, koko mainosalalle; luettava, herättävä ja opettava. MARJA-LIISA KINTURI Hannu Konttinen (Esipuhe Tapio Vapaasalo, graafinen suunnittelu Jorma Hinkka) Herbie Kastemaa, alitajunnan kalastaja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1956-0 158 sivua. Lopussa kuitenkin kiitos seisoo. Palkintosade, luovuuskriisi Hyvä päätös ?Sinä iltana päätin, että Herbien parhaat työt pitää koota kirjaan, jotta miehen kädenjälki tallentuisi historiaan ja rohkaisisi alan nuoria tavoittelemaan tähtiä taivaalta?, Hannu Konttinen kirjoitti. Se oli hyvä päätös. Hannu Konttisen ihmisläheisellä ja letkeällä tyylillä kirjoittama graafisen suunnittelijan ja mainonnan ideatehtailijan Herbie Kastemaan elämäkerta Herbie Kastemaa, alitajunnan kalastaja on merkittävä kulttuuriteko. 1980-luvun alussa alaa ravisteli koneiden vallankumous ja palvelureprojen esiinmarssi... Esimerkiksi Macintoshin strutsimainoksen kuvassa Konttinen kehottaa katsomaan kuvaa vielä kerran: ?Kyseessä ei ole kuvamanipulaatio, vaan strutsi ja maisema ovat brittiläisen mallintekijän käsityötä ja valokuvaaja on Markku Lähdesmäki.? Kirjan loppuosaan on koottu pieni retrospektiivinen näyttely Herbien arkistoista. liikemerkkien, luonnosten ja typografian tekemiseen, mutta turvautui kuvamontaasien tekemisessä kaupungin parhaisiin palvelureproihin. Jos otat, et aja? Kirja kertoo Herbien läpimurrosta farkkumerkki Mic Macille tekemiensä ikimuistoisten mainosten ansiosta, Vam- tyylisuuntaus, jonka tunnusmerkkejä ovat typografialla leikittely, kuvamani pulaatiot, pintojen kerroksellisuus ja runsaat fotomontaasit.. Vapaasalo kiteyttää osuvasti graafisen suunnittelun vaikutteiden taiteeksi. Hannu Konttinen, tunnettu mainosmies ja copywriter, Herbien ystävä ja työtoveri vuosien varrella kertoo, että kirja sai alkunsa Ideapäivillä 2008, kun 48 1/2013 JULKAISIJA Konttinen kertoo Herbien eli Heikki Johannes Antero Kastemaan (13.1.1940) varhaisvuosista, riehakkaista opiskeluajoista ja yhteisistä mainostoimistovuosista. Pää alkoi pehmetä
kuten valmiin logon suunnittelua logokilpailussa, joka on vasta tarjousvaiheessa. Heikki Jokinen on työskennellyt kriitikkona sekä vapaana toimittajana vuodesta 1986 ja on kirjoittanut tai toimittanut parikymmentä kirjaa. PENTTI SALONEN Michael Freeman Miten valokuva toimii . Varsinainen tarjouspyyntö lähetetään viidelle eniten pisteitä saaneelle ja vähimmäispisterajan ylittäneelle ehdokkaalle. Myös Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on kehittänyt uusia kilpailumalleja, joita on käytettykin mm. Kirjan sisältämä historiatieto on arvokasta ja kirjan lukuisat kuvat edustavat aikakautensa huippuotoksia. Suunnittelijakuntaa on närästänyt jo pitkään se, että tarjouskilpailuissa vaaditaan usein kohtuuttomasti ns. ilmaisen työn tekemistä . Se on raskasta luettavaa ja sisältää valtavan määrän valokuvahistorian kuuluisuuksien ja teosten nimiä. Kirja esittelee myös erilaisia näkemyksiä kyseisistä henkilöistä ja viitteitä siitä, miten he ovat päässeet kuuluisuuteen. Raskaan alun jälkeen kirja muuttuu mielenkiintoisemmaksi, ja sinnikäs lukija saattaakin löytää sieltä jonkinlaisen käsityksen valokuvan tarkoituk- sesta, vaikuttamisesta ja taiteellisista vaikuttimista. Kirja ei ehkä opeta ottamaan hyviä kuvia, mutta sen avulla voi ymmärtää, miksi jotkin kuvat, artikkelit, kollaasit tai esitykset ovat parempia kuin toiset. Teoksen osa kolme on valokuvaajan kannalta kirjan tärkeintä antia. Se ei kirjan markkinointitekstistä selviä. Mielestäni kirja on hyvä oppikirja valokuvaustaiteen opiskelijalle ja henkilöille, jotka ottavat vakavasti valokuvataiteen. TIINA RUULIO Heikki Jokinen Sitä saa mitä hankkii . näe, tulkitse ja opi mestarikuvaajilta Docendo ISBN 978-952-5912-30-2 192 sivua Sitä saa mitä hankkii Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia on julkaissut kirjasen Sitä saa mitä hankkii . Visuaalisen viestinnän hankintaopas. Hankintalaki ei esimerkiksi määrää, että kilpailuehdotuksessa pitäisi olla mukana valmiit suunnitelmat. Työnäytteiden, tapaamisten ja alustavan projektisuunnitelman pitäisi riittää päätöksentekoon. Parhaat suunnittelijat tai palvelumuotoilijat eivät ole edes kiinnostu- neita tarjouskilpailuista, joissa tarjouksen tekeminen edellyttää suhteettoman paljon työtä. Kilpailutuksen vaikein osa on usein laadun ja hinnan välisen suhteen arviointi. Jos ostaja antaa tarjoajien laadulle hyvinkin hövelisti tasavahvat pisteet, ratkaisevaksi tekijäksi nousee loppupelissä pelkkä hinta. Heikki Jokinen kirjoittaakin: ?Suunnittelutyön hankintailmoituksissa jaetaan usein tietty painoarvo hinnalle ja laadulle. Raskasta luettavaa Maailmankuulun valokuvaajan Michael Freemanin teos Miten valokuva toimii vaikuttaa pikemminkin historian oppikirjalta kuin oppaalta valokuvien ymmärtämiseen. Sisältö antaa vaikutelman, että kirja olisi laadittu tieteelliseksi opinnäytteeksi. Helsingin yliopiston kiitetyn Kaisaniemen kampuskirjaston arkkitehtuurikilpailussa. Grafian opas liittyi Grafian World Design Capital Helsinki 2012 -hank- JULKAISIJA 1/2013 49. Viime aikoina hän on tehnyt töitä erityisesti tekijänoikeuskysymysten parissa. Hinta ja laatu Kirjasen mukaan suunnittelukilpailun voi toteuttaa itse asiassa monella tavalla. Vaikka laadun arvioinnille pyritään antamaan tarkat määreet, ratkaisut eivät aina ole ristiriidattomia.? keeseen, jonka tavoitteena on auttaa visuaa lisen viestinnän reilun kauppatavan syntymistä ja saattaa ilmaiseen suunnittelutyöhön perustuvat kilpailutukset historiaan. Visuaalisen viestinnän hankintaopas Grafia ry 2012 ISBN 978-952-99368-5-4 (sid.) ISBN 978-952-99368-6-1 (PDF) 80 sivua Kohti reilua kauppatapaa Uusiakin malleja on kehitetty, kuten aluekehitysyhtiö Culminatum Oy:n kehittämä palvelumuotoilun tarjousmalli. Kyseisessä kaksivaiheisessa mallissa kullekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus toteuttaa työpaja, jonka perusteella ostajapuolen hankintayksikkö arvioi palvelumuotoilijoiden ammatillisen pätevyyden tason. Toimittaja Heikki Jokisen kirjoittama kirjanen tai pamfletti on selkeästi kirjoitettu ja Anja Reposen kuvitus värikäs ja hauska. Kirjasen luvut kuten Hyvän suunnittelun jäljillä, Design-ostoksilla, Hanki reilusti sekä Olennaiset oikeudet ovat lyhyitä ja nasevasti kirjoitettuja. Kirjanen koskee lähinnä kunta-alan hankintoja ja niihin liittyviä tarjouskilpailuja. Se tuo esiin asioita, joihin kuvatessa pitää paneutua. Entä kenelle kirja on tarkoitettu
Muun muassa nämä laitteet ovat esillä Päivälehden museon Latomoon!erikoisnäyttelyssä. Latomoon! esittelee latojan ammatin vaiheita Gutenbergista nykypäivään. Tosin ammatin suurinta murrosta, siirtymistä offsetiin ja metalliladonnasta luopumista, ei käydä läpi yhtä perusteellisesti kuin ammatin alkuvaiheita, joille on varattu suurin osa näyttelystä. Päivälehden museon näyttely havainnollistaa hyvin latojan työn haasteita. Siinä vaadittiin hyvää yleissivistystä ja sujuvaa kielipäätä. Mielipidekirjoitus on esillä näyttelyssä. Latomoon!-näyttely on esillä Päivälehden museossa 31.3.2013 asti. Latomoon!-näyttely ei tyydy jättämään latojia vain kastin ääreen. Näyttelyssä kerrotaan latojia piinanneista keuhkoputkentulehduksista ja kirjapainorutosta eli tuberkuloosista. Toisaalta latojan ammatti oli hyvin arvostettu. Mutta kuinka paljon latoja sai korjata toimittajan tekstiä. Tätä pohtii nimimerkki Kaukomieli Gutenberg-lehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1839. Laura Oja / Päivälehden museo tapahtumat Kipin kapin Latomoon! Käsi ylös, kuinka monelle on tuttu Morisawa, japanilainen valoladontakone 1960-luvun lopulta. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on avoinna ti?su kello 11?17 osoitteessa Ludviginkatu 2, Helsinki. ANNA TAKALA. Heti ensimmäisen vitriinin äärellä saa kulumaan hyvän tovin, kun yrittää 50 1/2013 JULKAISIJA saada selvää Juhani Ahon koukeroisesta Panu-romaanin käsikirjoituksesta. Ei ihme, että Päivälehden kirjapainon latomossa ja WSOY:n kirjapainossa oli muutamia latojia, jotka olivat erikoistuneet kirjailijan haastavaan käsialaan. Eivätkä latojien ongelmat loppuneet toimittajien ja kirjailijoiden monitulkintaisiin käsialoihin. Nykyisin latojien työtä jatkavatkin ulkoasusuunnittelijat, jotka vastaavat julkaisun visuaalisesta ilmeestä. Latomoon!-näyttely on esillä Päivälehden museossa maaliskuun loppuun 2013. Näyttelyssä kerrotaan, kuinka latojilla oli merkittävä rooli myös painotuotteiden ulkoasun suunnittelussa, ja he keskustelivat ahkerasti ammattikysymyksistä. Suomalaistaiteilijoiden saamattomuuteen kyllästyneet latojat innostuivat typografiasta: he piirsivät ja suunnittelivat muun muassa kansallisaiheisia alkukirjaimia ja koristeita. Entä kuinka moni on tutkaillut 1900-luvun alun Monotype-valinkonetta
täyden palvelun painotalo Parantaaksemme palveluamme ja laajentaaksemme tuotevalikoimaamme, olemme investoineet markkinoiden monipuolisimpaan ja uusimpaan digitaaliseen painotekniikkaan. Laitteistollamme voidaan painaa erittäin laajalle materiaalivalikoimalle ja suurikokoisille arkeille, joten painotuotteet käyntikortista aina 330 x 1020 -kokoon asti onnistuvat nyt tehokkaasti myös pienissä painosmäärissä. ? Aidot muovikortit personoituina ja yksilöityinä: lahjakortit, henkilökortit, jäsenkortit jne. ? Kirjekuoret ja kirjelomakkeet myös pienemmissä painosmäärissä joustavasti ? Jopa 1020 mm pitkä arkkikoko mahdollistaa monisivuiset taitetut esitteet, banderollit, hyllyreunalistat jne. ? Painotuotteet myös muoville, synteettisille materiaaleille ja tarroille Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki p. 09 755 2270, 0500 304 444 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi JULKAISIJA 1/2013 51
P e r s O N O it u v ie st i iskee napakymppiin! Personointi siirtyy täysin uudelle aikakaudelle! Valitse kuva-aihe vastaanottajan mieltymysten mukaan, upota tekstiä kuvaan jne. Päivitä asiakasrekisteri kattamaan muutakin kuin yhteystiedot (mm. merkkipäivät, harrastukset, lemmikit), ja vain taivas on rajana luovalle toteutukselle! Kysy lisää uuden ajan personoinnin asiantuntijoilta Nykypainosta! www.nykypaino.fi ?> yhteystiedot Nykypaino Oy Martinkyläntie 9 (Sanomala), Vantaa p. (09) 5766 5500 aineisto@nykypaino.fi www.nykypaino.fi