Julkaisija 1/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Donner lukee paljon joka päivä TEKNIIKKA Sanomalehti digipainosta ILMIÖ Neuromarkkinointia tutkitaan Suomessa TALOUS Uusi ja vanha paperi. g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 1/20 14 Jörn Donner valittiin vuoden karikatyypiksi
Kokoteipattu Korsisaaren bussi on liikkuva ja huomattavan tehokas media pääkaupunkiseudulla ja lähialueilla. Mediamix tarjoaa tehokkaat ulkomainosratkaisut kaikkiin markkinointitarpeisiin. Voit valita haluamasi pinnat tai peittää vaikka koko korin brändisi ilmeellä. Laita isot pyörät pyörimään - soita 09 7250 7700. www.mediamix.fi DIGITAL MEDIA TAKSIMEDIA JÄTTIMEDIA BUSSIMEDIA PARKMEDIA MESSUMEDIA. Uutena linjakkaana ulkomainosvälineenämme ovat nyt Korsisaaren bussit, joista löytyy viestillesi myyvää tilaa niin ulkoa kuin sisältä
42 Blogit hamuavat mainostuloja Bloggaamisen pelisäännöt ovat vielä etsinnässä. stora enso • Kolumnit 16 26 Monikanavainen mediamix Markkinoijan pitäisi hyödyntää eri kanavien vahvuudet eli monikanavaisuus kannattaa markkinointiviestinnässä. 34 Isoa liiketoimintaa Ennen yksittäiset paperitehtaat kehittivät eri paperilaatuja itsenäisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Raymondille taas kultaa ja kunniaa. 2 0 1 3 16 Imagoskooppi Virtapisteistä energiaa sähköautoille. 48 Kirjat Toukolan kylän poika. 44 Maailma muuttui Ifolorille Muutos oli mahdollisuus Ifolorille, joka löysikin uuden tavan toimia. sisällys 5 Pääkirjoitus Kepeät mullat laatujourna lismille. Sata vuotta kahvia ja muuta hyvää. 50 Niksit Tehoa taittamiseen InDesignilla. 32 Paperin uusi aika Paperin tuotekehitystä ohjaavat tänä päivänä pitkälti tarkoituksenmukaisuus ja rationaalisuus. 29 Vain räpylän jälki hangella Kumpi on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto – printti vaiko sähköinen media. Nyt on toisin. Tekniikka 26 32 36 Sanomalehdenkin voi painaa diginä Kerk & Leveniä voi pitää ensimmäisenä merkittävänä digipainokoneella painettuna sanomalehtenä Euroopassa. 41 Julkaise verkossa Verkkojulkaisujen määrä kasvaa jatkuvasti, vaikka niiden ansaintalogiikka onkin hakusessa. Talous Raimo bergroth Kanava 22 Henkilö R AY M O N D 22 Vanhan printin mies Kirja tai sanomalehti eivät ole laitteita, joiden orjaksi voi jäädä, arvelee kirjailija, elokuvaohjaaja ja kansanedustaja Jörn Donner. 18 Matti Remes Ihan pihalla, taas kerran. Kemianteol lisuudelle uusi nimilogo. Symbolit korostavat oikeutta ja lainkäyttöä. Ilmiö Raimo bergroth 0 3 Media 38 Markkinoinnin viimeinen sana – Neuromarkkinointi Neuro-Service-projekti tuo aivotutkimuksen tuotekehityksen ja markkinoinnin avuksi. Kehityspalvelusta kuoriutui personoitavien kuvatuotteiden markkinajohtaja. Sitä uhkaavaa syvenevää rappiota pitäisi etsiä hieman kätketymmistä signaaleista. 20 Typoteesejä Suomalaisten kirjaintyyppien edelläkävijän paluu. JULKAISIJA 1/2014 3. 7 Uutiset 12 Tuotteet ja palvelut 47 Ruplalle uusi merkki Venäjän keskuspankki vahvisti ruplalle uuden merkin 11.12.2013
vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Raimo Bergroth, Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Jukka K. Kepeät mullat laatujournalismille. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Molemmat paljastavat alastomasti sen, miltä ilmansuunnalta kustantajat etsivät bisnekselleen pelastajaa: avoimen kaupallisuuden ”elämyksellisestä” maailmasta, jota ilmeisesti myös toimittajat joutuvat nyt toteuttamaan. Tiina Ruulio TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 84 € (sis. Suuret lehtitalot tekevät temppuja, joita ei silmänkääntötempuillakaan voida enää naamioida muuksi kuin raa’an kaupallisuuden voitoksi kun”Laatujournalismia nianhimoisesta riippumattomasta tiedonvälityksestä. Mikä oireellisinta, tässä asiassa etsiä hieman ovat työnantaja- ja työntekijäpuoli kerrankin tismalleen yhtä kätketymmistä mieltä. Tuotekaupasta tulee elämyksellistä ja median tyyppistä”. Ensin mainittu johtopäätös on pakko vetää Itellan juuri uhkaavaa syvenevää alkaneista yt-neuvotteluista, joissa uhattuna on 1 200 päirappiota pitää väpostin jakajan työpaikka. Korpela, Juha Laamanen, Markku Niiniluoto, Matti Remes JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANSI Karikatyyrikuva: Teppo Järvi TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi Jos vuoden 2014 alun tapahtumien perusteella pitäisi ennustaa jotain printtituotteiden tulevaisuudesta, voitaisiin kahta asiaa pitää varmana. Molemmat pitävät tilannetta toivottomana ja odottavat jo nyt seuraavaa neuvottelukierrosta. alv:n 10 %) ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Toisessa uutisessa kerrotaan Sanoma Oyj:n viimeisimmästä rekrytoinnista, kun Ruokakeskon markkinointijohtaja Niina Ryynänen valittiin Sanoman kuluttaja-asiakkuusjohtajaksi. Toisessa kerrotaan A-lehtien ostaneen äskettäin osakenekin.” enemmistön Finnish Design Shopista, joka on sisustustuotteiden verkkokauppa. A-lehtien toimitusjohtaja Juha Blomster perustelee kauppaa sillä, että ”verkkokauppa ja media lähestyvät toisiaan. PAPERI Sisus: Edixion 120 g/m² PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS Keuruun Laatupaino Oy POSTITUS Postituspojat Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X JULKAISIJA 1/2014 5. Kysymys on siis kahden maamme johtavan kustantajan ja lehtitalon strategisista linjanvalinnoista. signaaleista, Laatujournalismia uhkaavaa syvenevää rappiota pitää etsiä jotka toki ovat hieman kätketymmistä signaaleista, jotka toki ovat tarkkasilmäiselle lukijalle selviä nekin. Syvimmältä olemukseltaan ne ovat yksi yhteen. pääkirjoitus Kepeät mullat 22. tarkkasilmäiselle Tarkoitamme lähinnä kahta uutista, jotka on luettavissa lukijalle selviä tästäkin lehdestä. Ensiksi ja ennen kaikkea näyttää vahvasti siltä, että paperille painettujen kirjeiden, lehtien ja muiden tämänkaltaisten tuotteiden kulutus vähenee yhä johonkin pisteeseen saakka. Toinen synkkä visio on se, että laatujournalismi vetelee viimeisiään
Liput ovelta tai Messukeskuksen verkkokaupasta ilman toimituskuluja: shop.messukeskus.com Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa. KUVA & KAMERA FILLARI KUNTO GOLF BALL SPORTS RETKI KALASTUS METSÄSTYS HORSE FAIR KAIKKI KUVASTA! VALO- JA VIDEOKUVAUS KUVATUOTTEET TULOSTUS KUVANKÄSITTELY VALOKUVANÄYTTELYT TIETOTEKNIIKKA LUENNOT 7.– 9. Avoinna: pe 12–19, la 10–18, su 10–17. Ryhmät 10 €/hlö. Lisätietoja luennoista ja näyttelyistä osoitteessa www.kuvamessut.com. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.. Lisäksi kymmeniä puheenvuoroja alan parhailta ja tunnetuimmilta nimiltä. Pääsyliput: aikuiset 16 €, lapset, opiskelijat ja varusmiehet 10 €. 3.2014 MESSUKESKUS HELSINKI Tule, tutustu, opi ja tee hankintoja. Valokuvanäyttelyissä voit tutustua Fotofinlandia-palkinnon finalisteihin, Vuoden lehtikuviin ja Vuoden Muotokuvaajan töihin. Mukana kaikki kevään kiinnostavimmat ja kovimmat uutuudet. Samaan aikaan samalla lipulla: Kunto, Fillari, Golf, Retki, Metsästys, Kalastus, Ball Sports ja Helsinki Horse Fair (la–su). Perhelippu 37 € (2 aik. OIKEITA KOHTAAMISIA. ja alle 16-v. AITOJA ELÄMYKSIÄ. lapset). Kokoaikalippu 30/20 €
Se on ladattavissa AppStoresta kokeilujakson aikana ilmaiseksi. JULKAISIJA 1/2014 7. Kirjeitä ja lehtiä jaettiin viimeksi kuluneen vuosineljänneksen aikana 7 – 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja tänä vuonna laskun odotetaan kiihtyvän jopa 10 prosenttia. Se on suunniteltu lähinnä iPadille mutta toimii myös iPhonessa. Tämän karikatyyrin piirsi Teppo Järvi. – Jörn Donnerilla on persoonalliset kasvonpiirteet, jotka helpottavat karikatyyrin tekemistä. Käsillä olevassa Julkaisijassa esiintyvän karikatyyrikuvan piirsi Teppo Järvi. Koska Optio tunnetaan ulkoasultaan poikkeuksellisen huolella valmisteltuna lehtenä, hän on varma siitä, että nyt helposti mukana kannettava yhtä tyylikäs digi-Optio tulee tyydyttämään lukijakuntaa. päiväpostia. Nyt alkaneet neuvottelut koskevat perusjakelun henkilöstöä, joka jakaa ns. Siitä lähtien karikatyristin ura on kehittynyt pikkuhiljaa kasvaen. Optiosta myös digilehti Kauppalehti on alkanut julkaista vanhan kunnianarvoisan aikakauslehtensä Option myös digitaalisena versiona. Teppo Järven mukaan kaikista voi tehdä karikatyyrin. alkaneissa yt-neuvotteluissa. luonnollisen poistuman kautta. 1. uutiset Lyhyesti 1 200 lähtee Itellasta Kun postia polkevan Kustin taakka on koko ajan keventynyt, se tietää potkuja mahdollisesti jopa 1 200 Itellan työntekijälle. – Pienet lapset eivät omaa välttämättä vielä tunnistettavia piirteitä, mutta kyllä heistäkin karikatyyrin saa tehtyä. Sisältömyynnin johtajan Johanna Suhosen mukaan Optiosta on kyselty yhä tihenevään tahtiin myös digiversiota. Varhaisjakelussa saatetaan käydä vastaavia neuvotteluita alueellisesti asiakasneuvottelujen tilanteen mukaan. Tosin osan toivotaan lähtevän ns. Eli yleensä lähestyn kohdehenkilöä katselemalla videoita You Tubesta ja valokuvia Googlen kuvahaulla, mikäli hän on julkisuuden henkilö. – Ammattiurani lähti ensin koneinsinöörin suuntaan, mutta viimeiset 15 vuotta se on taas lähestynyt kuvataiteita. Toiset ovat vain vaikeampia kohteita kuin toiset. Eihän Itella tätä ilkeyttään tee. Käväisin välillä ravintolayrittäjänä, mutta viimeiset 1,5 vuotta olen ollut kokopäiväinen taiteilija. Lisäksi hänellä on myös omintakeinen kehon kieli eli eleet ja asennot, jotka löytyvät videoita katsomalla. Teppo Järvi piirsi karikatyyrin Donnerista Suomen karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta Skarpit valitsi vuoden 2014 karikatyyripersoonaksi kirjailija, elokuvaohjaaja ja kansanedustaja Jörn Donnerin. Jotkut henkilöt vain osoittautuvat vaikeiksi, vaikkei sitä alun perin arvaakaan ja päinvastoin. Yritän muodostaa henkilön kallosta ja karikatyyristä kolmiulotteisen mallin päässäni, Järvi kertoo. Hän lupaa, että Option ympärille tullaan rakentamaan myöhemmin myös muunlaisia digipalveluita. Optio, nyt myös diginä. vapaaehtoisesti, osan taas ns. Vuoden karikatyyppi on Jörn Donner. Järvi teki ensimmäisen karikatyyrin opettajastaan peruskoulun seitsemännellä luokalla. Ainakin tämä määrä on työnantajan tavoitteena 29
haminalaisiin) serverikeskuksiin. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen. – Tavoite on mm. eri jakelukanavien energiatehokkuus. Lehdistä ei hänen mielestään olla tekemässä pysyvästi valtion syöttilästä. Saa nähdä, ottaako Alma käyttöönsä kilpailijansa Sanoman keinon. Esitys jätettiin hallitukselle joulukuun loppupuolella. Toisena kohteena on selvittää laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuus ja tutkia samalla, onko lainsäädännössä mahdollisesti esteitä energiankulutuksen vähentämiselle. Heiltä odotetaan mm. Arvioidaan mm. 8 1/2014 JULKAISIJA Lehtiasiain neuvottelukunnan mielestä lehdistölle pitäisi myöntää valtion kukkarosta tilapäistä tukea, jotta se selviytyisi kuivin jaloin mediaalan teknologisesta murroksesta. Alma Media tavoittelee 15 prosentin kasvua digitaalisille julkaisuilleen.. vuonna 2012 lehdille määrätyn ensin yhdeksän ja myöhemmin kymmenen prosentin arvonlisäveron alentaminen. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen painottaa esitetyn tuen tilapäisyyttä. Sen keskeisen sisällön muodostavat kolme toimenpidealuetta, joihin ohjelman ensimmäisessä vaiheessa tullaan keskittymään. Toimikunnankin mielestä vastuu lehdistön tulevaisuudesta onkin ennen muuta kustantajilla. Vihreän ict:n toimintaohjelma on osa ministeriön viestintäpolitiikan älystrategiaa eli Kide-ohjelmaa. uudella ympäristöluokituksella sekä ympäristötietoisuutta lisäämällä. 1. Almalla kova digitavoite Alma Media on asettanut digitaalisille julkaisuilleen kovan 15 prosentin vuotuisen kasvutavoitteen. uutiset LVM vihertää ICT:tä Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi joulukuussa ensimmäisen vihreän ict:n (information and communications technology, suomeksi tieto- ja viestintäteknologia) toimintaohjelmansa. kehittää kotimaista ict-infraa yhä energiatehokkaampaan suuntaan, kiteytti ohjelman tavoitteen LVM:n ylitarkastaja Mirka Meres-Wuori 21. Tämä selvitys luvataan tehdä vuoden 2015 loppuun mennessä. Neuvottelukunta ei esitä lukuja mahdollisesta tarvittavasta lehdistötuesta. Kolmantena kohteena LVM:n ohjelmassa on analysoida koko nykyinen monimutkainen audiovisuaalinen kenttä, jossa televisio- ja videosisältöjä on tarjolla jo joka tuutista. Sijoitetulle pääomalle Alma tavoittelee niin ikään yli 15 prosentin tuottoa, kun se oli viime vuonna 13,8 prosenttia. Toimitusjohtaja Kai Telanne sanoo, että pitkän aikavälin tavoitteisiin päästään kehittämällä digitaalista media- ja palveluliiketoimintaa ja parantamalla julkaisutoiminnan laatua ja kustannustehokkuutta. Siellähän laatua parannettiin irtisanomalla 37 toimittajaa. Sikäli se on realistinen, että jo viime vuonna yhtiön digitaalisen liiketoiminnan kasvu nousi lähes 37 prosenttiin edellisvuoden runsaasta 16 prosentista. parempaa yhteistyötä jakelussa. Ensimmäinen suuntautuu konehuoneisiin eli näihin kuuluisiin (mm. Niiden energiatehokkuutta pyritään parantamaan mm. Neuvottelukunnassa ovat mukana kaikki keskeiset media-alalla toimivat yritykset ja järjestöt. Espoossa, jossa VTT esitteli viimeisintä tutkimustaan erilaisten medioiden ympäristövaikutuksista. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen sanoi viime vuonna Julkaisijan haastattelussa, että jos tämä neuvottelu- raimo bergroth Lehdille esitetään tilapäistä tukea kunta ei pysty pelastamaan maamme lehdistöä, ei sitä pysty tekemään kukaan muukaan. Toimia on listalla muitakin, mm
Apuna näyttelytilan suunnittelussa on ollut graafinen suunnittelija Pekka Vartiainen. 09 122 5210 tai sähköpostilla museo@sanoma.fi. Näyttelyn luominen on ollut Itkoselle mieluista. – Kirjaintyyppivalinnoilla voi vaikuttaa voimakkaasti ihan niin kuin väreilläkin on totuttu vaikuttamaan, Itkonen pohtii. JULKAISIJA 1/2014 9. Itkonen haluaa näyttelyllään kertoa, kuinka valtava voima kirjaintyyppien valinnalla voi olla ja miten se vaikuttaa ihmisen elämään. -näyttely on esillä Päivälehden museossa koko kevään. Tunnetko tyypin. Se ei siis ole katsaus typografian historiaan, vaan näyttelyssä on varmasti jokaiselle jotain tuttua arkielämän typografiasta, Itkonen kertoo pari viikkoa ennen näyttelyn avajaisia. on Päivälehden museossa helmikuun 13. päivänä avautuva typografia-aiheinen näyttely. – Haluan, että näyttely avaa typografiaa käytännönläheisesti ilman kuivaa oppikirjamaisuutta. Tunnetko tyypin. Siis kaikkea sitä, mitä tulee herkästi arvosteltua muiden näyttelyissä. Tunnetko tyypin. SANOTTUA ”Analyyttisen ja hitaan journalismin merkitys ja arvo korostuu.” Pentti Salonen – Kansanedustaja ja YLEn hallintoneuvoston jäsen Päivi Lipponen (sd) VKL:n verkkosivujen Päättäjän puheenvuorossa. – Olen päässyt konkreettisesti pohtimaan kaikkea näyttelyyn liittyvää, kuten esitettävien taulujen määrää ja asettelua, tekstien kokoa ja niin edelleen. Itkonen kertoo, että näyttelyn luominen ja pystyttäminen on hänelle uusi ja siksi jännittävä kokemus. Näyttelyn on ideoinut ja käsikirjoittanut taiteiden tohtori, typografi Markus Itkonen. Mukana on myös lisävirikkeitä kuten kaksi kosketusnäyttösovellusta ja videoelokuva, jossa graafinen suunnittelija Saku Heinänen kertoo uuden YLE-kirjasinperheen tekovaiheista. Markus Itkonen tuo helmikuussa Päivä lehden museoon typografia-aiheisen näyttelyn (kuva ei ole näyttelystä). Ilmainen erikoisopastus ryhmille. Tiedustelut ja varaukset puh. Hän on myös kirjoittanut muun muassa Typografian käsikirjan. Markus Itkonen tekee säännöllisesti Julkaisija-lehteen Typoteesejä. Osoite Ludviginkatu 2, Helsinki
näin: ”Verkkokauppa ja media lähestyvät toisiaan. Sitä vastoin hämärämpi on ilmaus verkkokaupan ja median elämyksellisestä samankaltaisuudesta. Newsweek teki niin. Näin ennustaa arvostettu Gartner. Silti – paperitehtaidenkin asiakkaista aina joku on rohkea, ottaa riskin ja investoi. Untuvapatjoja A-lehdistä A-lehdet osti äskettäin osakeenemmistön Finnish Design Shopista, joka on sisustustuotteiden verkkokauppa. Aikakauslehdillä kännykällä luku on yleistynyt 9 prosentista 16 prosenttiin. Tuotekaupasta tulee elämyksellistä ja median tyyppistä.” Hänen mukaansa on myös mahdollista, että toimittajat tekevät sisältöjä verkkokauppaan. uutiset Painettu pitää pintansa Painettujen lehtien lukeminen ei ole vähentynyt, vaikka niitä luetaankin yhä enemmän myös älypuhelimilta ja tableteilta. Kun media raportoi Syyrian sisällissodasta tai kuntauudistuksen karikoista, on hieman vaikea kokea niissä elämyksellistä samankaltaisuutta verkkokaupassa myytävän ihanan untuvapatjan kanssa. 3 Eikö voisi ajatella niinkin, että lukeminen lisää lukemista. Hyvä niin. Paitsi tietenkin se elämyksellisyys. 4 Suomalaisen paperin viimeisten vuosien tarina on hyvä esimerkki siitä, mitä graafisella alalla on oikeastaan tapahtunut. 7 8 Nettilehdestä takaisin printtiin. Kaupan motiivi eli siis strateginen syy on A-lehtien mielestä sanatarkasti tämä: ”Hankinta tukee A-lehtien strategiaa kasvattaa digitaalisen liiketoiminnan osuutta ja innovoida asiakkaille uudentyyppisiä mediaratkaisuja.” Tässä tarvittaisiin nyt kipeästi katekismukseen olennaisesti kuuluvaa ”Mitä se tarkoittaa” -selitysosiota, mutta onneksi firman toimitusjohtaja Juha Blomster kertoo sanatarkasti Nyt 1 Mobiilista tietysti höyrytään, mutta tämä kannattaa muistaa: vain yksi kymmenestä tuhannesta mobiilisovelluksesta on kannattava vuonna 2018. Myös printtiä. Eli tervetuloa tabletit ja kännykät ja muut päätelaitteet, jos sillä saadaan esimerkiksi nuoret lukemaan. Vaikea kuvitella, että designtavaroiden verkkokaupalla ja aikakauslehtien tekemisellä voisi olla ihan hirveästi yhteistä. 6 Mediatalot ovat menneet sekaisin alan myllerryksessä. Tutkimustoimisto 15/30 Research toteutti tutkimuksen, ja siihen vastasi noin 1 000 henkilöä. Tuoreen Yhteisöllistyvä media -tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista lukee sanomalehteä puhelimestaan, kun viime vuonna vastaava luku oli 20 prosenttia. Yhteisöllistyvä media -tutkimus tehtiin viime marraskuussa Aikakausmedian, Itellan ja Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. 2 Tässäkin lehdessä puhutaan informaatiografiikasta, jolla tarkoitetaan esimerkiksi katukylttejä ja erilaisia 10 1/2014 JULKAISIJA julkisissa tiloissa olevia opasteita. 5 Ikuisuuskysymys kuuluu, kumpi on ympäristöystävällisempää: paperileh- den lukeminen vaiko internetin ääressä istuskelu. Tyypillistä on, että infografiikkaa ei ole juuri lainkaan tai se toimii heikosti. Samasta tutkimuksesta selviää, että tällä hetkellä noin 87 prosenttia suomalaisista lukee painettua aikakauslehteä ja 83 prosenttia painettua sanomalehteä. Vinkki: paikallislehtiä kannattaa ehkä painaa digillä ja ottaa niistä useampia versioita vaikkapa eri kaupunginosiin tai kylille.. A-lehtien ostamasta Finnish Design Shopista haetaan elämyk sellisyyttä. Viiden vuoden kuluttua maksullista painettua aikakauslehteä ja sanomalehteä uskoo lukevansa edelleen kolme neljästä suomalaisesta
Nyt se on hyvää vauhtia palaamassa takaisin vanhaan tuttuun ja turvalliseen printtiin. The New York Times -lehti tietää kertoa, että tekeillä on kerran viikossa printtinä ilmestyvä 64-sivuinen lehti. Tämä on helppo lukea niin, että rekrytoinnilla taataan vastedeskin Sanoman säilyminen Ruokakeskon mediavalintana.. Ryynäsen edellinen työpaikka oli Ruokakesko. Newsweekin päätoimittaja Jim Impoco kertoo toiveikkaasti NYT:lle, että lehti tulee kasvattamaan toimittajakuntaansa ja suuntautumaan enemmän kansainvälisiin asioihin. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi Takaisin vanhaan Viikkolehti Newsweek siirtyi pelkäksi nettijulkaisuksi viime vuonna. Tuhlaajapojan kotiinpaluu siis. Siellä hän toimi markkinointijohtajana. Lehti tulee hänen mukaansa muistuttamaan enemmän The Economistia kuin Timeä. Sanoman viimeisin rekrytointi on Niina Ryynänen. Takuu mediavalinnalle Tämä monikanavaisuus alkaa mennä jo yli ymmär ryksen. Hänet nimitettiin helmikuun alusta lähtien Sanoman kuluttajamyynnistä ja -asiakkuuksista vastaavaksi johtajaksi. Liitto The Daily Beast -nimisen nettijulkaisun kanssa ei siis toiminut eikä tuottanut toivottua tulosta. Sanoman Pekka Soini perustelee valintaa sillä, että Sanoma haluaa olla sekä kuluttajien että mainostajien tärkein mediavalinta
Se mahdollistaa laadukkaan teräväpiirtoisen väritulostuksen erittäin laajalle materiaalivalikoimalle eri formaateissa. tuotteet & Uusi hybridilaser pienille yrityksille Trotec on lanseerannut uuden kaivertavan ja leikkaavan Speedy 100 Flexx -hybridilaserin suurempien laitteiden rinnalle. Speedy 100 Flexx on monipuolinen ja joustava tuotantolaite aloittavalle yrittäjälle ja pienen lasertuotantomäärän tarpeisiin. Hybridilaser säästää aikaa, koska nyt samassa tuotantoerässä voidaan työstää joustavasti lähes mitä tahansa materiaalia: puuta, muovia, kumia, lasia, nahkaa ja monia muita materiaaleja. Laite esiteltiin tarkemmin jo Julkaisijan edellisessä numerossa (6/2013). Web-to-print automatisoituu Fujifilm on tuonut markkinoille uuden web-to-print-ratkaisun (webistä printtiin), XMF PrintCentre V5:n. Photoshopilla voi tulostaa 3d-esineitä Adobe Photoshop CC:n uusi päivitys tuo ohjelmaan 3d-tulostusominaisuudet. Kuitulasertoimintojen avulla sillä voidaan työstää myös metallisia sarjanumerolevyjä tai kylttejä. Tähän asti haasteena on ollut taata se, että ohjelmistoilla luodut 3d-mallit sisältävät tarvittavat tiedot onnistu- neeseen tulostukseen. Ratkaisu antaa painotaloille mahdollisuuden luoda erilaisia printtituotteita myyviä e-kauppoja, useitakin, sekä hallita koko kaupantekoa onlinena. Systeemi myös jakaa painovalmiita pdf-tiedostoja mille tahansa tuotantojärjestelmälle. 12 1/2014 JULKAISIJA OKI:n tuotepäällikkö Jari Tiihonen esittelee uutta OKItulostinta Espoossa tammikuussa. Trotec on kansainvälisesti johtava laserlaitteiden valmistaja. Päivitykseen sisältyy myös uusi Perspective Warp -toiminto, jonka avulla 2d-kohteita voi tarkastella eri katselukulmista. Uudet XMF PrintCentre V5:een liitetyt ominaisuudet tuovat printtituotteiden e-kauppaan enemmän automaatiota ja kontrollia”, kertoo Fujifilm Euroopan työnkulun bisnesstrategioiden johtaja John Davies. ”Web-to-print on printtituotteiden itsepalvelua, jossa olennaista on luotettavuus ja suoraviivaisuus. Eurooppalainen Trotec on panostanut laitteiden kehitystyössä erityisti laitteiden käytettävyyden, taloudellisuuden ja joustavuuden parantamiseen. OKI:n led-viisiväritulostin tuli Suomeen Kyse on siis A3-koon led-tulostimesta ES9541, joka tulostaa perinteisten cmyk-värien lisäksi valkoista tai kirkaslakkaa. Nyt käyttäjät voivat ainoastaan klikata Tulosta-painiketta Photoshop CC:ssä, ja 3d-mallit muuttuvat kuvista esineiksi. 3d-tulostukseen erikoistuneen Shapewaysin materiaalivalikoimiin sisältyvät muun muassa keramiikka, metallit ja hiekkakivi.. – Nyt se on kaikkien luovien yritysten ja tulostus- ja painopalveluita tarjoavien yritysten saatavissa, sillä uusi laite on hinnaltaan kilpailukykyinen ja sen käyttökustannukset ovat alhaiset, sanoo OKI:n maajohtaja Teemu Kaski. Photoshop CC tukee yleisimpiä 3d-pöytätulostimia, kuten Makerbot Replicatoria, sekä kaikkia Shapewaysyhteisöstä saatavissa olevia tulostusmateriaaleja. Tietokoneohjattuja lasereita on käytössä yli 90 maassa. Se sopii muun muassa opastekaivertamiseen, digipainettujen korttien leikkaamiseen ja tuotemerkkaukseen. Spottivärin käyttäminen on aiemmin edellyttänyt kalliita digitaalitulostimia tai litografiamenetelmiä. 3d-tulostus on nyt mahdollista omalla 3d-tulostimella tai verkon 3d-tulostuspalveluilla
– Viestintäala tarvitsee uusia ajatuksia ja ideoita enemmän kuin koskaan. Sen toivotaan korvaavan ja täydentävän vanhoja kirjapainojen offsetkoneita. Palkintojen yhteissumma on 100 000 euroa, joka on tarkoitettu kehitysrahaksi idean toteuttamiseen. palvelut Landa ja EFI yhteistyöhön Nanografia-digipainokonetta kehittävä Landa sekä amerikkalainen, Piilaaksossa sijaitseva EFI (kuuluisa esim. Toiseen vaiheeseen tuomaristo valitsee 5–10 parasta ideaa, joiden jatkokehitystä säätiö tukee. EFI:n teknologia myös kerää palautetta eri painovaiheista ja huolehtii värikontrollista. Landa on luvannut tuoda markkinoille digipainokoneen, joka toimii viisi kertaa nopeammin kuin mikään muu markkinoilla oleva vastaava laite. Ensimmäisen vaiheen hakuaika päättyy 28.2.2014 ja voittaja valitaan syksyllä 2014. Tuomaristo seuloi tuolloin kovatasoisten ideoiden joukosta jatkoon yhdeksän, joista lähes kaikkia on viety eteenpäin kilpailun jälkeen, Viestin täalan tutkimussäätiön asiamies Helene Juhola kertoo. Think INK -kilpailussa etsitään uusia ideoita ja innovaatioita. Think INK -kilpailu etsii mullistavia painopalveluideoita Viestintäalan tutkimussäätiön (VTS) järjestämä Think INK -innovaatiokilpailu kannustaa yksityishenkilöitä ja yrityksiä ideoimaan ja innovoimaan uusia media- ja painoviestintäpalveluita. JULKAISIJA 1/2014 13. Landa hakee EFI:n ratkaisusta nopeutta ja joustavuutta painoprosessin alkumetreille. inkjetlaitteistaan sekä web-to-print-ratkaisuistaan) tekivät tammikuussa partnerisopimuksen. Säätiön rahallisella tuella ja sparrauksella pääsee alkuun ja saa idealleen myönteistä julkisuutta, Viestintäalan tutkimussäätiön puheenjohtaja Timo Ketonen sanoo. Kyse on tällöin lähinnä kustannuksista, nopeudesta ja joustavuudesta. Strateginen sopimus pitää sisällään Landan Nanografia-teknologian kehittämisen nimenomaan painoprosessin alkupäässä EFI:n kehittämällä Fieryteknologialla. EFI:n toimitusjohtaja Guy Geht ja Landan Benny Landa puristavat näin kättä uuden yhteistyösopimuksen vakuudeksi. Sopimus tuo yhteen kaksi digitaalisen painamisen teknologiayritystä, joilla on oma visionsa sen suhteen, miten digitaalisen painamisen pitäisi toimia. – Ensimmäinen Think INK -innovaatiokilpailu onnistui yli odotusten. Think INK -kilpailu tarjoaa hyvän alustan idean eteenpäin viemiseksi ja vaikkapa oman yrityksen perustamiseksi
Kasvua liiketoimintaan sisustustulosteilla HP esitteli kansainvälisesti merkittävässä tekstiili- ja sisustustapahtumassa, Heimtextil 2014 -messuilla Frankfurtissa uusia työkaluja räätälöityjen sisustustulosteiden tuotantoon. HP:n kanssa messuilla yhteistyötä tehnyt sisustussuunnittelija Markus Beneschin mukaan designerit etsivät koko ajan uusia tuotantotekniikoita ja -tapoja, jotka auttavat heitä 14 1/2014 JULKAISIJA toteuttamaan villit inspiraationsa, ylittämään rajoja ja luomaan uusia esteettisiä tiloja ihmisten arkeen. tuotteet Näin HP esitteli sisustustulosteitaan Heimtextil 2014 -messuilla Saksassa. Niiden avulla tulostustalot ja tapetointiratkaisuja tuottavat yritykset voivat laajentaa ja kasvattaa kannattavaa liiketoimintaansa. HP:n vastaus tähän on uusi ratkaisupaketti, joka sisältää ominaisuuksiltaan uudistuneen HP WallArt -suunnitteluohjelman, kierrätettäviä tulostusmateriaaleja, HP Latex -tulostustekniikan sekä jälkikäsittelyoptiot ja asentajan työtä helpottavat työkalut mittatilaustyönä toteutettujen sisustustulosteiden käsittelyyn.
kirjat . mainospainotuotteet . paperikuvien, diojen ja negatiivien digitointi . . 0400 159 272 email: timo.mottonen@yliveto.fi www•yliveto•fi Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus TA I T T O PA LV E L U Y L I V E T O O Y • puh. lehdet ja kirjat nettiin, myös iPad ja muut tabletit SOITA JA KYSY TARJOUS Timo Möttönen, puh. kirjan ja asiakirjojen skannaus tekstintunnistuksella Sähköiset tuotteet . käyntikortit Digitointipalvelut . lehdet . Keili tarraa koteloon. I D E A H Y V Ä , T O T E U T U S... 0400 159 272. julisteet . vaativat kuvakorjailut
Suunnittelun lähtökohta oli, että Virtapisteen identiteetti tukee energiayhtiöiden muita brändejä. Pirteän ja energisen ilmeen perustana on logon palasista koottu tiekarttakuvio, jossa näkyvät Virtapisteen latauspisteet. Väreiltään neutraali logo on helppo sijoittaa latauspisteen omistajan omaan materiaaliin rikkomatta kokonaisuutta, Meriluoma selostaa. – Kemianteollisuuden uusi nimilogo kertoo itsessään, mistä on kyse. Sen luominen annettiin Zeelandin tehtäväksi. Sähköautoilijat voivat nyt ladata autonsa missä tahansa Virtapiste-tunnuksella varustetussa latauspisteessä kautta maan. PERUSELEMENTIT MERKKI Neliönmuotoinen?V.?-merkki?on?tarkoitettu. Asiakas oli erittäin tyytyväinen yritysidentiteetin lopputulokseen, Meriuoma kertoo. Dog Designin suunnittelija Ilona Ilottu sanoi olevansa tyytyväinen lopputulokseen. Yritysidentiteetin suunnittelijat laittoivat työssä koko sielunsa peliin, mikä näkyy lopputuloksessa, Liikennevirta Oy:n vt. Sähköautoiluun liitetyt värit ovat Meriluoman mukaan yleensä vihreä ja sininen. Se vahvistaa visuaalista viestintää ja lisää löydettävyyttä, totesi Kemian teollisuus ry:n viestintäpäällikkö 16 1/2014 JULKAISIJA Susanna Aaltonen uudistuksen yhteydessä. Se on joko musta tai valkoinen. opasteissa?tai?kohteissa,?joissa?tilaa?on?hyvin. Virtapisteen logolla ei sinänsä ole väriä. – Uuden ilmeen tuli olla luotettava, selkeä ja positiivinen, hän totesi.. rajoitetusti?tai?merkki?toimii?logoa?paremmin. Valittua värimaailmaa onkin helppo luonnehtia epätavalliseksi: käytössä on neljä kirkasta väriä, joita voidaan yhdistellä pareittain. Jotta autoilijat löytäisivät ja tunnistaisivat latauspisteet, niille tarvittiin yhtenäinen ja hyvin erottuva graafinen ilme. B – Logolla ei sinänsä ole väriä. Uusi ilme kuvastaa sekä kemianteollisuutta järjestönä että kemiaa toimialana. 1.. Se on joko musta tai valkoinen. Kemianteollisuudelle uusi nimilogo A Kemianteollisuus ry. A Merkistä?on?olemassa?vain?laatikoitu?versio. Logon tuli olla näkyvä, jotta sen pystyy havaitsemaan – ei vain juoksuvauhdissa, vaan auton nopeudella. toimitusjohtaja Jussi Palola kiittelee. täytti viime vuoden lopulla 70 vuotta ja otti juhlan kunniaksi käyttöön uuden nimilogon sekä uudet kotisivu- ja sähköpostiosoitteet. Neliönmuotoinen V.-merkki on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi latauspalvelun tarjoajan maksukortissa, opasteissa ja muissa paikoissa, missä tilaa on vähemmän. – Tässä halusimme tehdä jotain 3 erilaista: luoda ensinnäkin energistä tunnelmaa ja toiseksi antaa energiayhtiöille värien käytössä liikkumavaraa. maksukortissa,?latauspisteessä,?latauspisteen. Kartta mukautuu eri käyttötarkoituksiin ja elää tarpeen mukaan niin lomakkeissa kuin käyntija maksukorteissa. imagoskooppi Virtapisteistä energiaa sähköautoille Liikennevirta Oy on 17 keskeisen kotimaisen energiayhtiön viime joulukuussa perustama sähköautojen latausoperaattoriyhtiö. Kortissa oleva merkki voidaan toteuttaa painamalla (A), folioimalla (B) tai hologrammina (C). Sen sijaan sen yhteydessä ja taustalla voidaan käyttää pirteitä värejä. Projektipäällikkönä oli Jenni Alahuhta, suunnittelujohtajana Petteri Meriluoma ja brändistrategiasta vastasi Timo Muhonen. Ilmeestä haluttiin värikäs ja helppo löytää. – Uskon, että virtapiste-sanasta muodostuu lähivuosien aikana käsite, joka on suomen kielen yleissana C sähköauton latauspisteelle. Vanhat chemind.fi -loppuiset osoitteet ohjautuvat jatkossa uusiin kemianteollisuus.fi-osoitteisiin. Ideana on siis sähköautoilun edistäminen ja vapauttaminen oman energiayhtiön alueen ulkopuolelle. B C Kemianteollisuuden uusi logo on simppeli ja selkeä. käytettäväksi?esim.?latauspalvelun?tarjoajan
JULKAISIJA 1/2014 17. Samassa yhteydessä myös Meiran verkkosivut on uudistettu täysin sekä teknisesti että sisällöllisesti ja toimimaan myös mobiililaitteilla. Raymondille taas kultaa ja kunniaa Raha-automaattiyhdistyksen asiakaslehti Raymond palkittiin viime vuoden lopulla parhaiten suunniteltuna asiakaslehtenä Min – For Magazine Brand Leadersin kilpailussa Yhdysvalloissa. Yrityskaupan myötä Meiran perinteiset kahvimerkit Kulta Katriina, Saludo, Café Hieno ja Meiran Reilu kahvi saivat rinnalleen italialaiset Segafredo-espressot. Meira on vuodesta 2002 kuulunut kansainväliseen Massimo Zanetti Beverage Groupiin, joka on yksi Euroopan suurimpia kahvialan yrityksiä. Sata vuotta kahvia ja muuta hyvää Sata vuotta täyttävä, kahveistaan ja mausteistaan tunnettu Meira Oy uusii juhlavuotensa kunniaksi ulkoisen ilmeensä. Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuvat yritykset Pirteä ja energinen Virtapiste | Meira uusi ulkoisen ilmeensä | Selkeä logo Kemianteollisuus ry:lle | Raymond otti riskin. Viime vuonna lehti sai lisäksi Folion kunniamaininnan parhaasta sisällysluettelosta, kultaa ICMA:n (Inter national Corporate Media Award) Trade Magazine ja Photo Report -sarjoissa sekä hopeaa Portraitin Sequenzsarjassa. Satavuotisjuhlavuoden kunniaksi uudistetun Meiran logon keskellä olevalla lusikalla symboloidaan ruoka- ja kahvihetkeä, ruuanlaittoa ja leivontaa. Uudistuksella halutaan korostaa yhtiötä ”hyvänmakuisena toimijana ja laadukkaan kahvin ja mausteiden valmistajana”. Jokainen elementti on tarkkaan suunniteltu ja geometria huolella määritelty. Mausteissa yhtiö on markkinajohtaja Suomessa ja Kulta Katriina on maan toiseksi myydyin kahvimerkki. Arviossa lehden taustavoimien todettiin ryhtyneen lehden osalta ”hulluun uhkapeliin”, joka on sekoitus Americanaa, sveitsiläistä grid-ajattelua ja skandinaavista dynamiikkaa. Logon keskellä olevalla lusikalla symboloidaan ruoka- ja kahvihetkeä, ruuanlaittoa ja leivontaa. Ja tietenkin loistava tekstisisältö, Vuori toteaa. Kahvin lisäksi Meiran tuotevalikoimaan kuuluu laaja valikoima mausteita, leivontatuotteita, manteleita, pähkinöitä, sinappeja, ketsuppia, salaatti- ja maustekastikkeita sekä säilöntätuotteita ja suolaa. – Raymond on oikeastaan todella monen parametrin summa: geometria, typografia, valokuvasuunnittelu ja kuvitukset. Uudistuksen toteuttajaksi valittiin Zeeland, copyna Risto Etelämäki ja AD:na Sanna Rantakoski. Raymond sai jälleen palkinnon. Kaikki lehden konseptiratkaisut ovat kokonaisviestinnällisiä ja lehden muoto on linjassa sisällön äänensävyn kanssa. Arviossa lehden taustavoimien todettiin ryhtyneen lehden osalta ”hulluun uhkapeliin”, joka on sekoitus Americanaa, sveitsiläistä grid-ajattelua ja skandinaavista dynamiikkaa. – Vuosi sitten saimme New Yorkista hopeaa parhaan uuden aikakauslehden Pearl-kilpailussa ja nyt tuli siis Miniltä kultaa, Raymondin toimitustyötä johtava RAY:n toimituspäällikkö Tero Salonen totesi palkinnosta tiedottaessaan. – Suunnittelun avainsanoja ovat kontrasti ja dynamiikka: niitä on haettu rakenteessa, sisällössä ja typografiassa, kertoo lehden AD ja visuaalinen linjanvetäjä-briiffaaja, A-Lehtien asiakaslehtitalon Dialogin visuaalinen johtaja AD Jesper Vuori
kolumni Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. alv:n 10 %) Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. MATTI REMES designer arkkitehtuurikriitikko Tilaa Julkaisija-lehti Jatkuva kestotilaus 12 kk 84 € (sis. Graafikoita en syyllistä, koska heillä ei ole mahdollisuutta suunnitella hyvää informaatiografiikkaa. Ei voi olla kauppakeskuksen etujen mukaista, että asiakkaat eivät löydä uloskäyntejä, maksuautomaatteja tai haluamaansa kauppaa. Rakennettu kaupunkiympäristö vaatii tiedon jakamista, jotta ihmisten toiminta ylipäätään olisi mahdollista. Nyt opasteita suunnittelee rakennuksen arkkitehti – jos suunnittelee ylipäätään kukaan. alv:n 10 %) Yrityspakettitilaus Tilauksia 2–3 kpl, à 51 € (sis. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Toimivien opastejärjestelmien, kylttien ja tunnisteiden tekeminen olisi ammattigraafikoille helppoa ja nautittavaa työtä, jos sellaisia toimeksiantoja heille ohjautuisi. Informaatiografiikka on jätetty hunningolle, koska sen merkitystä ei ymmärretä. Miksi yleisen vessan löytäminen on joskus niin vaikeaa. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis. Infografiikan tehtävä on helpottaa asioiden ymmärrystä, viestittää nopeasti ilman selityksiä. Seniorikansalaiset syyllistävät kaupungilla harhailustaan itseään ja muistihäiriötään, mutta minä syyllistäisin ihmiset, jotka suunnittelevat ja rakentavat taloja, katuja ja ympäristöjä. Kylttejä laitetaan sen verran kuin on välttämätöntä. Ihan pihalla, taas kerran Miksi et löydä autoasi parkkihallista etkä osaa annettuun osoitteeseen ilman navigaattoria. Se auttaa meitä avaamaan paketit, löytämään itsensä ja autonsa parkkihallista sekä käyttämään kodinkoneita ja kokoamaan huonekaluja. Miksi katukyltit ovat rumia, muovisia lätkiä, joissa on perustarrakirjaimia. Niiden laatuun tai tyyliin ei kiinnitetä lainkaan huomiota, vaikka informaatiografiikka on osa markkinointiviestintää, osa kaupunkikuvaa ja siten erittäin tärkeä osa arjen estetiikkaa. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335. Katukyltit, liikennemerkit, tavaratalon opasteet, metrokartat ja aikataulut ovat graafista suunnittelua, jolla on tietty viestinnällinen tarkoitus. alv:n 24 %) www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh
Suomen suurimmassa kaupan alan ammattitapahtumassa saat kattavan katsauksen alan tarjontaan ja trendeihin näytteilleasettajien ja seminaariohjelman avulla, löydät uusia ideoita ja innovaatioita sekä tapaat alan toimijoita ja vaikuttajia kasvokkain. Helsinki Messukeskus 19.- 20. Alan ammattilaisena vierailet tapahtumakokonaisuudessa täysin veloituksetta! Tammikuussa julkaisemme tapahtumakokonaisuuden neljän lavan seminaariohjelman ja avaamme ennakkorekisteröinnin . Ole hereillä ja seuraa sivujamme - saat heti tietoosi uusimmat puhujakiinnitykset ja varmistat paikkasi workshoppeihin! MERKKAA TAPAHTUMAPÄIVÄT JO KALENTERIISI! REKISTERÖIDY MAKSUTTA VIERAILIJAKSI: www.easyfairs.com/MYYMALA 2014 AMMATTITAPAHTUMA. maaliskuuta 2014 Suomen suurin kaupan alan ammattitapahtuma TERVETULOA MYYMÄLÄ 2014 -TAPAHTUMAAN! Myymälä 2014 tarjoaa jo kuudennen kerran kaksi tehokasta päivää täynnä innovaatioita, inspiraatiota ja informaatiota. Samassa hallissa järjestettävä Verkkomarkkinointi & Verkkokauppa 2014 täydentää kokonaisuutta esitellen tekniikan, prosessit ja palvelut verkkoliiketoimintaan markkinoinnin näkökulmaa unohtamatta
20 1/2014 JULKAISIJA @ € $ hangattavien siirtokirjainten valmistaja 1960–80-luvuilla. roomalaisen sukellustarvikeliikkeen mainosvaloista (2008) ja newyorkilaisen farkkukauppaketjun logosta (2013). Logoissa ja mainosvaloissa sen etuna on, että se muodostaa kompaktin, helposti erottuvan ja muusta graafisesta hälystä hiukan poikkeavan pinnan. – Toisen tekijän nimessä on lyöntivirhe. Siinä on paljon oman aikansa kokeilevaa ja rohkeaa ilmettä. Merkistö on huomattavasti alkuperäistä laajempi; kuvassa vain joitain keskeisiä merkkejä. Toiseksi voisi todeta, että Square on omassa lajissaan hyvä, ja kolmanneksi, ettei se ole pelkästään 70-lukulainen. S quaren suunnittelivat 1970-luvun alussa Erkki Pennanen ja Kari Lilja, kaksi Helsingin Sanomissa työskennellyttä nuorta latojaa. He ovat kahdestaan toteuttaneet myös uuden, laajemman version. Graafisessa suunnittelussa on ollut aikoja, jolloin Square ja muut sen aikalaiset ovat kärsineet 70-lukulaiseksi tulkitusta ilmeestään. Markkinoille Mecanorman kilpailun kautta Squaresta tuli kansainvälinen julkaistu kirjaintyyppi Mecanorman järjestämän kilpailun kautta. Square sijoittui kunniamaininnoille eli sijoille 4–6, mikä tarkoitti pääsyä Mecanorman tuotantoon ja Euroopan laajoille markkinoille. Sitäkin yllättävämpää on huomata se silloin tällöin erikoisissa yhteyksissä Suomen ulkopuolella: viime vuosina se on löydetty mm. Samantapaisia kompakteja ja perimmältään nauhamaista ketjua muodostavia kirjaimia tekstattiin jo 1910-luvulla wieniläisen Secession-taideryhmän piirissä. Se tekee nyt paluun nykytekniikan mukaisena ja merkistöltään laajennettuna. Square oli mukana Mecanorman luettelossa siirtokirjainkauden loppuun asti eli yli 15 vuotta. Tämä näyte on vuoden 1988 luettelosta. 1920-luvulla Josef Albers suunnitteli geometrisen stencil- eli sabluunakirjaintyypin, ja 50- ja 60-luvulla alankomaalainen Jurriaan Schrofer työskenteli useiden ruudukoihin perustuvien lihavien kirjaimistojen parissa. New York, 594 Broadway joulukuussa 2013: kaksitoista myymälää käsittävän OMGfarkkukauppaketjun logon kirjaimet ovat Squarea. MARKUS ITKONEN. Ranskalainen Mecanorma oli englantilaisen Letrasetin ohella toinen suuri square 1972 2014 italic åäöŠàá Uudistetun Squaren variaatioihin kuuluvat kallistettu ja ääriviivaversio. Nyt tilanne vaikuttaa toisenlaiselta, suvaitsevaisemmalta: kirjainmuotoilun kenttä on nykyään hyvin monimuotoinen ja tukeutuu osin retrotyyleihin ja aiemmin julkaistujen kirjaintyyppien modifiointeihin. Square on muodoltaan modulaarinen: se rakentuu neliöistä ja suorakaiteista, joiden kulmat on pyöristetty. Erikoisen ja raskaan muotonsa takia se on tarkoitettu lähinnä logoihin tai muihin lyhyisiin, isokokoisiin teksteihin. Se järjesti 1972 kilpailun etsiäkseen uusia kirjaintyyppisuunnitelmia omaa mallistoaan varten. Satunnaisia löytöjä Squarea ei ole ollut saatavana noin 25 vuoteen, joten todellisissa käyttö yhteyksissä se tulee vastaan melko harvoin. typoteesejä Suomalaisten kirjaintyyppien edelläkävijän paluu Ensimmäinen suomalainen kansainvälisesti julkaistu kirjaintyyppi on tiettävästi Square vuodelta 1972
Lyhyet luen suoraan ruudulta, mutta jos pituus menee yli viiden liuskan, printtaan ne mieluummin. Tietenkin Donner tämän myöntää. Itse hän ei ole siihen kahteen vuoteen koskenut, mitä vaimo ja poika joskus jotakin panneet. Moni neuvoi silloin, että pitää avata tili Facebookiin, jos haluaa menestyä. Se on hänellä sitä varten, että sillä voi soittaa, vastata soittoihin ja ottaa ”jossakin poikkeustilanteessa” vastaan lyhyen tekstiviestin. Minulla voi olla auki yhtaikaa kymmenen kirjaa. Enää en sellaisia matkoja tee, mutta en minä sen etuja kiellä. Sitä voisi kutsua orjuudeksi. 22 1/2014 JULKAISIJA Sanomalehdet ovat sama juttu. Teksti Pertti Jokinen Kuvat Raimo Bergroth K irja tai sanomalehti eivät ole laitteita, joiden orjaksi voisi jäädä, Donner arvelee. – Minunkin piti aikanani lähteä Antarktikselle 3–4 viikoksi. Taustana oli huonosti menneet eduskuntavaalit vuonna 2011. Sen sijaan älypuhelin, tietokone ja iPad saattavat suistaa Donnerin mielestä ihmisen orjuuteen. Joku teki sinne hänelle valeprofiilin, Donner rikosilmoituksen. Vanhan printin mies Jörn Donner tunnustautuu vanhan printin mieheksi. Kyllä sitä saa iPadikin ihmetellä. Hänen arvojärjestyksensä printin ja sähkön välillä on kuitenkin selvä: – Kun sinulla on työpöydällä tietokone auki, olet heti sen vanki. Kumpaakaan hän ei käytä. Missään tapauksessa en halua tulla sellaiseen riippuvuussuhteeseen, mikä monilla on sosiaaliseen mediaan. Kun ei halua eikä tarvitse Donnerilla on eduskunnan työsuhde-etuina iPad ja Lumia. Donnerin oma käyttökännykkä maksoi aikanaan Tammisaaressa 15 euroa. Niinpä minulle on aika vastenmielinen ajatus lukea romaani tai tietokirja lukulaitteella. Poikkeuksen muodostavat kansainvälisen lehdistön välittämät uutistapahtumat, joita Donner seuraa luonnollisesti netin kautta. – Eräät kansanedustajat – en sano että he ovat edes tyhmimmästä päästä – näppäilevät valiokuntakokouksissa koko ajan paremman puutteessa Lumiaa tai iPadia. – Valetilikin lopetettiin nopeasti, ja oikeastaan olen sitä mieltä, että on poliisilla tärkeämpääkin tekemistä kuin näitä tutkia.. Jälkimmäistä sen vuoksi, että ei tarvitse, ja ensimmäistä siksi, että paperia on vielä olemassa. Ja kiinalaiset vielä kauemmin. En vastusta edistystä, mutta olen tullut sen verran kypsään ikään, että voin itse valita, mistä luen ja mitä luen. Kyllä siitä silloin olisi ollut hyötyä. Hän teki työtä käskettyä, ja sinne se tili jäi. Tietokoneen kanssa hän tietenkin on pitkään ollut sinut. Kokemuksia somesta Yhdelle iPadille voi toisaalta ladata mielettömän määrän kirjoja; jonkinlainen arvo silläkin luulisi olevan lukevalle ihmisille. Tai jos voi, ihmiset ovat olleet orjia Gutenbergista alkaen, siis 1400-luvun puolivälistä. Hänellä on kokemuksia somesta. Sen hän näkee nykyisenä eduskunnan pätkätyöläisenäkin, kuten hän itseään kutsuu. Mutta ei hän sähköäkään inhoa, koska suunnittelee vanhojen teostensa uudelleen julkaisemista e-kirjan muodossa. Mutta tarvitsee hän joskus vähän paperia siinäkin: – Eduskunnan sähköpostiin tulee kaikenlaisia kirjoituksia
En vastusta Yleä, mutta se on paisunut liikaa. JULKAISIJA 1/2014 23. Samaan aikaan kun eduskunta lätkäisi lehdille arvonlisäveron, se antoi pussistaan Ylelle 500 miljoonaa euroa rahaa. Pidän tätä vähän sairaana, sanoo Jörn Donner
Mikään iPad ei pysty edes tähän. – Täysistunnoista voi poistua silloin kun haluaa. Totean vain, että siihen aikaan kun HeSa oli vielä broadsheet, sen aukeamalla oli ehkä kahdeksan juttua. Hän kertoo lukevansa joka päivä paljon, kirjoja ja lehtiä, HeSaa ja HBL:ää päivittäin, New York Timesiä, Economistia ja Prospectia säännöllisesti sekä liian usein ”jompaa kumpaa helvetin huonoa iltapäivälehteä”. Tabloidissakin on sentään useampia kuin yksi. Kesällä pitäisi tehdä Armi Ratiasta elokuva. Pienen takaportin hän tosin jättää. • Ollut mukana joko ohjaajana, tuottajana tai molemmissa rooleissa yli 20 elokuvassa, mm. • Kansanedustaja 1987–1995, 2007 muutamia kuukausia ja 2013 syyskuusta eteenpäin. Syynä on mm. Niin kiire ei kuitenkaan ole, ettei lukemaan ehtisi. No, onhan se sen lisäksi jonkinlainen näköalapaikka kansainväliseen politiikkaan, ulkoasiainvaliokunnan jäsen kun olen.. – Minulta ilmestyy uusi romaani lokakuussa. Jörn Donner • Syntynyt v. Ylehän on eduskunnan media, ja eduskunnassa Donner viipyy muutenkin niin vähän kuin mahdollista. En vastusta Yleä, mutta se on paisunut liian isoksi. – Olen tästä alustavasti jo neuvotellutkin. • Fil. 1933. • Kirjallinen tuotanto tavattoman laaja. Sitten on paljon kaikenlaisia sivutöitä kuten tämä eduskunta, mutta kyllä minä joskus vielä ehdin keskittyä sähkökirjoihinkin. Sen lisäksi ollut mukana kirjoittamassa noin 20 muuta teosta. Broadsheet elää muualla – To make the long story short: En ole printin herra enkä orja, ja suhtaudun kehitykseen myötämielisesti. Siinä Jörn Donnerin mielipide nykyisestä tabloiditrendistä. Samaan aikaan kun eduskunta lätkäisi lehdille arvonlisäveron, se antoi pussistaan Ylelle 500 miljoonaa euroa rahaa. Ei hän kyllä printin yhtäkkistä romahtamista pelkää, vaikka tabloidi leviääkin. Itse kirjoittanut kolmisenkymmentä teosta, mm. Donnerilla on koko joukko vanhempia teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat palautuneet takaisin. ”En ole printin herra enkä orja, ja suhtaudun kehitykseen myötämielisesti.” Mutta ennusteisiin hän ei luota, ei ainakaan hallituksen teettämiin. Jälkimmäisestä syystä Donnerilla on omasta tuotannostaan e-kirjasuunnitelmia. Ei hänellä ole mitään sitäkään vastaan, jos kustantaja haluaa siirtää Mammutinkin sähkölle: siitä vain. Suurin hyöty eduskunnan jäsenyydestä on lämmitetty autotallipaikka. 11-osaisen Andersin suvun tarinan, Uuden maammekirjan, Maailmankirjan, Diktoniuksen elämäkerran sekä viimeksi Mammutin. – Facebook aloitti nousunsa kymmenkunta vuotta sitten, iPhonella on ikää 7–8 vuotta. Kiirettä nimittäin pitää. Lämmin autotallipaikka Televisiotakin Donner katsoo, Ylen pääuutisia silloin kun ehtii, vaikka ”niiden päätoimittajana tuntuu olevan Leonid Brezhnev, niin ikäviä ne ovat”. Ilmeisesti keskustelut jatkuvat sitten kun aika sallii. Hän tunnustautuu reilusti ison koon ja komean journalismin mieheksi. – Pidän tätä vähän sairaana. 24 1/2014 JULKAISIJA Kiirettä pitää Mieltymykset ja prioriteetit ovat yksi asia, tosiasioiden tunnustaminen toinen. En söndag i september, Täällä alkaa seikkailu, Mustaa valkoisella, Perkele – kuvia Suomesta, Ingmar Bergmanin maailma, Raja 1918 ja Kuulustelu. Ja sanon vielä sen, että monet manner-Euroopan ja Englanninkin lehdet ovat vielä broadsheetteja, joten en todellakaan tiedä, mitä hyötyä tästä tabloidista on. maisteri, professori, poliitikko, kirjailija, elo- kuvantekijä. Maikkarin kympin uutiset ovat hänestä paremmat, mutta niistä on aikataulullisesti hänelle vain vähän iloa: – Olen early bird, aikaisin nukkumassa ja aikaisin ylhäällä. se, että Suomen kansa on hänestä äärimmäisen konservatiivista. Ei hän muutenkaan siedä ihan nykyisenkaltaista Yleä. Työhuone uudessa pikkuparlamentissa muistuttaa hänestä väritystään myöten pientä vankiselliä. – Sitä on vaikea uskoa, Donner sanoo. En myöskään vietä aikaani kahvilassa kuten ensimmäisellä kaudella, kun se tuntui jotenkin hienolta. Erään sellaisen mukaan Suomen kansa olisi vuonna 2030 maailman fiksuinta. Siksi on helpompaa tehdä töitä kotona, kun eduskunnan sähköpostitkin tulevat tänne. Hän on ajatellut julkaista niitä uudelleen pokkareina ja tehdä niistä siinä sivussa e-kirjasopimuksen jonkin Elisan kaltaisen yhtiön kanssa. • Taiteen valtionpalkinto vuonna 2008, DocPointin Apollo-palkinto 2008, Finlandia-palkinto teoksesta Far och son 1985, Venetsian elokuvajuhlien paras esikoisohjaus 1963. Tähän lyhyeen aikaan mahtui kuitenkin Nokian nousu ja tuho. Kapitalismista sanotaan, että se on konstruktiivista tuhoa. Se voi olla aika nopeaakin
Opetusalan kiistaton ykkösmedia Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen 174 000 lukijaa KMT Syksy 2012 / Kevät 2013 Levikki 98 118 kpl LT 14.1.2013 Kohdista sanomasi opetusalan päättäjille ja vaikuttajille Mediatiedot Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist Oy Puhelin 09 350 5350 opettaja@opemedia.fi www.opemedia.fi JULKAISIJA 1/2014 25
– Markkinointi on muuttunut entistä monipuolisemmaksi, ja kuluttajat saavat nykyään enemmän tietoa kuin haluavat. Markkinoija ei saa silti ahdistella heitä, vaan markki noijan pitää yrittää löytää sellainen tapa kohdentaa sanomansa, että viestin sisältö, ajankohta ja henkilö ovat oikeita. Sama ilmiö näkyy markkinointiviestinnän puolella. ”Lehdet putoavat”, taulukko Leena Poutasen markkinointiviestinnän viikon esityksestä 8.10.2013. Ei kannata mennä vain kustannussyistä pelkästään sähköisiin kanaviin, sanoo liiketoimintajohtaja Leena Poutanen Itella Postin markkinointipalveluista. Niitä kannattaa yhdistää ja ajoittaa peräkanaa sekä rinnakkain. Keskeistä on siirtyminen kirje-, lehti- ja mainosjakelusta verkkokaupan pakettivirtojen, varastoinnin ja tavarajakelun hallintaan. Kuluttaja haluaa hallita Tänä päivänä ei enää voi sanoa, että 40+-ikäluokan ihmiset eivät ole verkossa, kun siellä on jo 80-vuotiaitakin. Suuri haaste markkinoijille onkin viestin kohdentaminen. Lisäksi kanavan täytyy olla sillä hetkellä asiakkaalle sopiva. (Lähde: Yhteisöllistyvä media 2013.). Sama kuluttaja voi nimittäin käyttäytyä eri tavalla eri tilanteissa. Kuluttajat ovat aidosti monikanavaisia, jollaisia myös markkinointiviestien olisi syytä olla. Nykyisin siitä hyödynnetään oikeastaan vain kustannuksia vähentävä osa, Leena Poutanen viittaa sähköiseen viestintään. Maailma muuttuu ja meidän pitää kehittyä sen mukana, Poutanen toteaa. Sen sijaan verkkokaupan kasvu tarjoaa uusia bisnesmahdollisuuksia. Varsinkin verkkokauppiaat ja postimyyjät ovat onnistuneet sitä hyödyntämään, mutta perkaamatonta maaperää on vielä paljon. Tälle kehitykselle emme voi, emmekä haluakaan tehdä mitään. 26 1/2014 JULKAISIJA Jo viime vuonna Itellan toimittamien pakettien määrä kasvoi yli miljoonalla reiluun 31 miljoonaan. Miten kohdennan viestini… Silti Itellassa uskotaan, että vähenevien volyymien taistelussa markkinointiviestintä pitää suhteessa paremmin pintansa kuin kirjeet. Nämä kuluttajat pitävät eniten kanavista, joita voivat hallita. Suurimpana syynä muutokseen on laskujen ja lehtien digitalisoituminen. – Asiaviestinnän eli kirjeiden, tiliotteiden ja laskujen volyymit tulevat väkisin alas. Itella haluaa olla ”sinun ensisijainen valintasi postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluissa”. – Helppoa tämä ei ole, mutta kuitenkin mahdollista. Koti- ja ulkomaisille verkkokauppiaille tarjotaan moderneja varastointi- ja logistiikkaratkaisuja myös Venäjän markkinoille. Seurauksena on informaatioähky, jonka takia ihmiset haluavat valita tarkasti markkinointikanavansa. Myös kirjeiden ja painotuotteiden määrän arvioidaan vähenevän 50 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä. I Teksti Markku Niiniluoto Kuva Raimo Bergroth tellan teesi monikanavaisista markkinointiviesteistä perustuu tutkimustietoihin kuluttajien kanavapreferensseistä ja muuttuvasta mediakäyttäytymisestä. Teknologia mahdollistaa hyvin paljon. Postihistorian suurin rakennemuutos Itella julkisti viime syksynä uuden strategian, joka ulottuu vuoteen 2020. Monikanavainen mediamix Markkinoijan kannattaa hyödyntää eri kanavien vahvuudet, sillä monikanavaisilla mediaratkaisuilla markkinointiviesteihin saadaan sähköisten välineiden ja printin parhaat puolet. Kirjeistä 90 prosenttia on tullut yrityksiltä, kuten pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä, jotka ovat siirtämässä palvelujaan verkkoon. – Yritysten pitäisi miettiä oman tuotteen kannalta, mistä kussakin tarjolla olevassa kanavassa saadaan suurin hyöty
”Markkinoijan vaikea valinta: viestien kohdentaminen.” Jollei lähettäjä ole tuttu tai otsikko miellytä, niin viesti deletoidaan armottomasti. Niiden jälkeen tulevat mielipiteitä jakavat kanavat: sähköposti sekä osoitteellinen ja osoitteeton kirje, kuten tarjous tai esite sekä sosiaalisen median vinkit, linkit ja mainokset. Ihmisillä on päivittäin eri ajankohtina sujuvassa käytössä yhdeksän eri mediaa ja usein useita yhtä aikaa. Toisaalta eihän tätä inhokkimainontaa tehtäisi, jos se ei toimisi, Poutanen myöntää. Häiriöksi ihmiset kokevat tekstiviestin, radion ja myyntipuhelun. Sen sijaan Suomesta löytyy kaksi miljoonaa kuluttajaa, jotka seuraavat suoramainontaa päivittäin. Kuluttajat rakastavat katalogeja Itella tutkii jatkuvasti kuluttajien markkinointiviestinnän kanavapreferenssejä. – Parhaaseen tulokseen päästään sopivalla media mixillä, jossa käytetään sekä sähköistä viestintää että printtiä rinnakkain, vakuuttaa liiketoimintajohtaja Leena Poutanen. Ylivoimaisesti suosituimmat markkinointikanavat ovat sanomalehti ja tuotekuvasto tai -vihkonen sekä internetin hakupalvelut. Siinä mediahälyssä on vaikeata saada sanomaa perille. – Markkinointiviestinnässä on kiistatonta käyttää monta kanavaa yhtä aikaa. Sähköpostissa aikaa seitsemän sekuntia Tutkimusten mukaan mainostaja saa sähköpostissa seitsemän sekuntia aikaa kuluttajan huomion herättämiseksi. Television ääressä voidaan lukea lehteä tai näprätä älypuhelinta. Kari Elkelä väitteli aiheesta jopa tohtoriksi vuonna 2011 tehtyään kanavapreferenssitutkimuksia vuodesta 2006. Naiset pitävät printtisuorasta miehiä enemmän. Esimerkiksi printtisuora puolestaan on kanava, johon täytyy keskittyä ja vaivata aivoja. Ikä painottuu 50 vuoden päälle, mutta myös 30–49-vuotiaat kokevat sen erittäin hyväksi. He suhtautuvat mainontaan ylipäätään positiivisesti, surffaavat paljon netissä, katsovat televisiota ja lukevat lehtiä. JULKAISIJA 1/2014 27. Tämä ei Poutasen mukaan tunnu kiinnostavan mitään mediaa ja muuta alan toimijaa. Siinä printtisuoralla on oma roolinsa, vaikka sitä pyritäänkin kyseenalaistamaan, toteaa liiketoimintajohtaja Leena Poutanen Itellasta. Polku parempiin tuloksiin käy aidon monikanavaisen mediamixin kautta. – Mitä enemmän mennään silmille hyppivään mainontaan, sitä vähemmän kuluttajat siitä tykkäävät. Neutraalilla maaperällä ovat televisio, aikakauslehti ja internetin uutissivujen mainokset ja linkit
Se vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: – Käytänkö vierasta nimeä vai suomalaistettua asua. Zanzibar vai Sansibar?) – Miten selvitän vieraan nimen oikean asun. eri kielten asettamiin vaatimuksiin tekstien kirjoittamisessa ja käsittelyssä. ?ód?) – Miten taivutan vierasta nimeä. Tämä kirja tarjoaa molempia. Korpela Vierasnimikirja Uusi apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle Vieraat nimet ovat vaikeita kirjoittaa oikein. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt mm. Siihen tarvitaan perustietoja, joita ei opita koulussa. A4 sei n a ka lenter i 12 sivua + ka nsi m eta lli ki er r esi d ottu 1 0 0 kpl 4,9 8 eu roa / kPl sis alv.24% KUVITA KALENTERI OMILLA KUVILLA www.painotalo.fi. rps-yhtiöt Kalenterit helposti verkosta Esi m. (esim. Dumas : Dumasin vai Dumas’in vai Dumas’n?) Jukka K. (esim. Siihen tarvitaan myös tiiviitä käsikirjamaisia esityksiä, joista voi tarkistaa asioita. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 Jukka K. Kuang-chou vai Guangzhou?) – Miten kirjoitan oudot kirjaimet. Korpela Vierasnimikirja Koko 150 × 204 mm 224 sivua 2-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-14-3 Hinta: 36 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Jukka K. (esim. (esim
Varmaa on vain se, että median ekologinen jalanjälki on kokonaisuudessaankin vain kevyt räpylän painallus hangessa. Mutta onko hiilijalanjälki tässä edes tärkein ympäristörasitus, kun puolia elektroniikkaromusta ei kierrätetä vaan se joutuu luontoon ja aiheuttaa vakavia vaaroja ihmisille ja ympäristölle, Nors kysyy hyvin tietäen, ettei kukaan osaa vastata. Epävarmuustekijöitä on yhä liikaa. VTT:n tuore Shape-projektiin liittyvä osatutkimus nimittäin osoittaa, että yksiselitteinen totuus tämä ei ole. E Teksti Pertti Jokinen i tullut vieläkään varmuutta siitä, onko paperinen lehti ekologisesti huonompi vaihtoehto kuin sähköinen, vaikka VTT on sitä hartaasti tutkinut. VTT:n tutkija Minna Nors ottaa yhdeksi esimerkiksi vaikka nykyaikaisen tietokoneen, joka sisältää satoja monimutkaisia komponentteja. – Kuka niiden täydellisen ympäristökuormituksen pystyy laskemaan. Paperisen tuotteen ”laskeminen” on vielä jotenkin mahdollista, tosin vaikeaa, mutta sähköisellä puolella se on jo likimain mahdotonta. Vain räpylän jälki hangella Onko sähköinen media ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin printti, on edelleen epäselvää. E-laskuja myydään kuluttajille ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona kuin paperisia. Tuoreempia ei ilmeisesti ole saatavilla. Markkinointitapa ei ole ihan reilu. Viimeksi mainittu luku on kasvamaan päin. Tietenkin pitää laskea tuotteen ekologinen vaikutus sen koko elinkaaren ajalta. Minna Nors jatkaa muutamalla luvulla, jotka antavat hieman viitteitä siitä, ketkä yhteiskunnassamme bittejä liikkeelle lähettävät ja millaisilla suhteilla. VTT:n toinen tutkija Hanna Pihkola luettelee: Paperituotteiden kulutuksen osuus suomalaisen keskimääräisestä hiilijalanjäljestä on noin yksi prosentti. Energian kulutus on vielä jotenkin laskettavissa ja ehkä hiilijalanjälkikin. Koko mediatuotannon ja viihteen yhteenlaskettu jälki on 1,7 prosenttia. Kotitalouksien osuus 60 prosenttia No, jotain sentään tiedetään. Luvut ovat vuodelta 2007. Ne on puolestaan valmistettu sadoista eri aineista. Kotitalouksien osuus ICT-alan kasvihuonepäästöistä on noin 60 prosenttia, verkkojen osuus hieman alle 20 prosenttia ja serverisalien osuus hieman yli 20 prosentia. JULKAISIJA 1/2014 29
(SHAPE MEDIA; Pihkola et al. Sähköisellä puolella asia on tasan päinvastoin. VTT:n tutkija Minna Nors huomauttaa, että sähköisen median laitevalmistajat voisivat myös tehdä paljon kierrätyksen tehostamiseksi. – Viestinnän ammattilaisina medialla on erinomaiset edellytykset tehokkaaseen ympäristöviestintään ja ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Toisaalta Minna Nors huomauttaa, että laitevalmistajat voisivat myös tehdä paljon. Kriittinen tunnin raja Sekin tiedetään jo talonpoikaisjärjellä, että printtituotteen rasitukset kohdistuvat tuoteketjun alkupäähän. Nors onkin laskenut, että internetissä saa lukea sanomalehteä noin tunnin, ennen kuin energiankulutus ylittää paperilehden syntyhistoriallaan aiheuttaman kulutuksen. 30 millä painoarvolla tämä pitäisi sitten ottaa huomioon, koska laitteita käytetään tietenkin muihinkin tarkoituksiin kuin median seurantaan. Televisioissa on hänen mukaansa esimerkiksi satsattu aika tavalla energiatehokkuuteen, mutta kierrätyksen hyödyntämiseen ei juuri mitään. Tässä VTT:n tutkimuksessa kulutustavoillakin on huomattava vaikutus ekologiseen jalanjälkeen. Jalanjälki syntyy paperin valmistuksesta, tuotteen painamisesta ja sen jakamisesta kuluttajille. Niin, kuluttajat. pertti jokinen Nämä tiedot eivät tietenkään kerro mitään siitä, kannattaako kasvihuoneilmiöstä huolestuneen kansalaisen lopettaa sanomalehden tilaus vai ei. pertti jokinen 1/2014 JULKAISIJA vähentämiselle, Hanna Pihkola sanoo. Jos lukulaitteen valmistukseen ja itse tuotteen, vaikkapa sanomalehti, sisällöntuotantoon ei kiinnitetä tässä vertailussa huomiota, sähköisen mediatuotteen energiankulutus alkaa vasta sen lukemisesta. Kuin räpylän jälki Vaikka VTT:llä ei ole varmaa tietoa siitä, onko printtimedia parempi tai pahempi kuin sähköinen, on medialla joka tapauksessa paljon valtaa ja vastuuta ympäristöasioissa. Pihkola toteaa, että yhdestä näkökulmasta katsottuna sähkö ja bitit voittavat paperin, mutta kun näkökulmaa vähän muutetaan, on lopputulos päinvastainen. Mutta tämäkään ei oikeuta ottamaan kantaa puoleen tai toiseen, koska laskelmasta puuttuvat tyystin sähköisten lukulaitteiden valmistuksen vaatimat ympäristökuormat. Mediasisällöt leviävät nykyisin niin lukuisia sähköisiä ja painettuja kanavia pitkin, että niiden kokonaisvaikutusten laskeminen on osoittautunut miltei mahdottomaksi. Sen mediaosuuden rahoittajia ovat Tekesin Green Growth -ohjelma ja Viestintäalan tutkimussäätiö (VTS).. Kuluttajia ovat myös yritykset, varsinkin ne. Printin puolella asiaan vaikuttaa luonnollisesti myös paperin laatu. Saattaa esimerkiksi alkuun näyttää siltä, että paperilasku kaikkine painatuksineen ja kuljetuksineen olisi ”kuluttavampi” kuin e-lasku, mutta kun aletaan (ja yritetään) laskea mukaan sähköisten tietojärjestelmien pyörittämisen aiheuttamat energia- ja laitekulut, saattavat lukemat muuttua päinvastaisiksi. VTT:n epävarmuus printin tai bittien paremmuudesta ympäristörasitusta mitattaessa tulee erinomaisen ymmärrettäväksi, kun yhtälöstä puuttuu vielä kokonaan se, onko paperin valmistukseen tai serverikeskuksen pyöritykseen tarvittava sähkö peräisin uusiutuvista tai uusiutumattomista varastoista. Tämä taas on edellytys kuluttajien ja yritysten ympäristövaikutusten Video median ympäristövaikutuksista: http://youtu.be/KYmfAxIBWSs – Paperituotteiden kulutuksen osuus suomalaisen keskimääräisestä hiilijalanjäljestä on noin yksi prosentti, sanoo VTT:n tutkija Hanna Pihkola. Mitä useampi sitä kuluttaa eli lukee, sitä ”edullisemmaksi” itse tuote tulee. Tietokoneen käyttöiän pidentäminen kahdesta vuodesta neljään puolittaa hyvässä lykyssä siitä aiheutuvan jalanjäljen. Lisätietoja SHAPE-projektista: http://virtual.vtt.fi/virtual/shape/ Median ympäristövaikutuksia selvitettiin osana VTT:n koordinoimaa laajempaa SHAPE (Shaping markets for sustainability) -tutkimushanketta. Ja vtt Elinkaarinäkökulma median käytön ympäristövaikutusten tarkasteluun. Kannattaa valita energiatehokkaita ja pitkäikäisia laitteita ja huolehtia tietenkin kierrätyksestä. Kulutti ihminen sitten mediaa paperisessa tai sähköisessä muodossa hän voi joka tapauksessa lohduttautua sillä, että verrattuna energiantuotannon, asumisen ja liikenteen aiheuttamiin norsunjälkiin ei median käytöstä jää hangelle juuri kuin sorsan räpylän kokoinen kevyt painallus. 2014)
Tuotekehityksestä vastaava organisaatio on hajautettu ympäri maailmaa lähelle tehtaita, asiakkaita ja kuluttajia. Kevyiden. UPM:n paperiliikkeet ovat UPM Paper ENA (Eurooppa ja Pohjois-Amerikka) sekä UPM Paper Asia UPM Paper ENA • Tehtaat: 19, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa • Henkilöstö: 10 600 • Liikevaihto: (2013 ensimmäinen vuosipuolisko) 2 730 miljoonaa euroa • Tuotantokapasiteetti: 10,3 miljoonaa tonnia UPM Paper Asia • Tehtaat: 3, Kiinassa ja Euroopassa • Henkilöstö: 1 400 • Liikevaihto (2013 ensimmäinen vuosipuolisko): 566 miljoonaa euroa • Tuotantokapasiteetti: 1,5 miljoonaa tonnia Paperin uusi aika Teksti Tiina Ruulio Kuvat UPM Suomi on yhä edelleen tunnettu paperimaa, vaikka paperin kulutus onkin laskenut Euroopassa kuusi vuotta peräjälkeen. Varvemaa vastaa globaalisti UPM:n keskitetystä paperitutkimuksesta ja -kehityksestä Lappeenrannassa. Paperipuolella on myös tarkoitus pysyä eli esimerkiksi pakkausteollisuuden kartonkia ei tuoterepertuaarista löydy. Ylellisyyteen tai räätälöinteihin ei ole varaa. Se tarkoittaa, että tuotepalettia ja koko arvoketjua pitää arvioida kriittisesti koko ajan. – Meidän vain täytyy löytää ne paperilajit ja piilevät tarpeet, joissa voidaan saada kasvua aikaan. 32 1/2014 JULKAISIJA Maailman johtavan graafisten paperien valmistajan UPM:n tuotevalikoimaan kuuluvat aikakaus- ja sanomalehtipaperit sekä hieno- ja erikoispaperit. – Paperin tuotekehitystä ohjaavat tänä päivänä pitkälti tarkoituksenmukaisuus ja rationaalisuus – toisin sanoen ajatus siitä, mikä on riittävän hyvä paperi mihinkin sovellukseen, kertoo UPM:n Portfolio Director Janne Varvemaa. Varvemaa ei tällaisia puheita niele. Paperiteollisuudesta puhutaan tänä päivänä usein auringonlaskun alana, joka on painumassa horisonttiin vääjäämättä. Tarrapaperia sen sijaan valmistetaan. S uomen paperituotannosta noin 60 prosenttia on graafisia paperilajeja, joiden kulutus Euroopassa laski tammi-syyskuussa 2013 vuoden takaiseen verrattuna lähes kuusi prosenttia. Kevytpapereilta odotetaan paljon Eräs uusi ominaisuus paperissa on keveys, jolloin puhutaan noin 70 g/m2:n painoisista papereista
lähteä kehittämään uutta paperilaatua jokaiseen tarpeeseen. – Meidän kannaltamme tilanne on sellainen, että raakaaineiden kallistuminen pitää jollain tavalla pystyä siirtämään asiakashintoihin oman selviytymisemme vuoksi. UPM:n Eeva-Liisa Heinaro mainitsee, kuinka The Economistin käyttämästä UPM:n paperista on tullut lehdelle oma brändinsä. Kilpailevia painoteknologioita on ollut paljon, eikä mikään menetelmä ole ottanut oikein tuulta alleen. Puhumme asiakkaiden kanssa paljonkin median murroksesta ja siitä, mitä työkaluja paperiteollisuudella on tukea printtiä tulevaisuudessa, Eeva-Liisa Heinaro jatkaa. Myös myynnillä on tärkeä roolinsa suhteessa tuotekehitykseen. – Markkinoille pitäisi saada siis edullisia papereita, jotka täyttävät loppukäytön vaatimukset. Ranskassa ja Italiassa niiden taloudellisuuden ja pienemmän ympäristöjalanjäljen takia. Digitaaliset kosketusnäytöt eivät silti ole paperiihmisten pahin uhka, vaan inspiraation lähde, vakuuttaa myyntijohtaja Eeva-Liisa Heinaro, joka vastaa UPM:n kotimaan paperinmyynnistä aikakauslehtikustantajille ja painotaloille. Heinaro välttää vastakkainasettelua printin ja digin välillä. Tavallista on, että paperinostaja tai painotyön teettäjä törmää prosessin aikana helpostikin 6–7 erilaiseen laatumerkkiin. Jostain tietystä paperilaadusta voi tulla julkaisulle myös oma brändi tai ikoni, kuten vaikkapa The Economist -lehden paperista, joka on tullut parinkymmenen vuoden ajan UPM:n tehtailta. – Muutos on aina mahdollisuus, ja muutos on pakottanut meidät arvioimaan toimintaketjut uudelleen. Minusta merkit sinällään vielä eivät ole kilpailuetu vaan vakuus siitä, että toimija täyttää minimiehdot, Varvemaa kertoo. Toisaalta niin kauan kun kysyntä on pientä, on tällaisten paperien tuottaminen taloudellisesti mahdotonta. Emme ole missään tapauksessa antaneet periksi. – Merkkejä on paljon ja ne kuvaavat eri asioita kuten metsien sertifiointia, kestävää kokonaisketjun hallintaa ja niin edelleen. – Parhaan kuvan asiasta saa, kun seuraa jonkin yhden ja saman julkaisun elinkaarta pidemmällä aikavälillä. paperilaatujen markkinat ovat olleetkin kasvussa mm. – Meillä on kuitenkin ensiluokkaista materiaalia ja insinööritaitoa, jotka merkitsevät paljon. Koska ison tehtaan koneet on aina viritetty massatuotannolle, ei paperinvalmistajan yksinkertaisesti kannata Meidän vain täytyy löytää ne paperilajit ja piilevät tarpeet, joissa voidaan saada kasvua aikaan. Paperin ympäristöjalanjälki on ollut suurennuslasin alla. Paperiteollisuus saa jatkuvasti kuulla arvostelua paperin hinnan kallistumisesta. Olemme tehneet tällaista seurantaa esimerkiksi The Economist -lehdessä. Digitaalinen highspeed inkjetteknologia vaatii kaikista räätälöidyimmät paperit. Esimerkiksi UPM:llä säästötavoite on asetettu 200 miljoonaan euroon vuodessa. Sen käyttämän paperin tuotantoon liittyvä vedenkulutus on laskenut 20 vuodessa 35 prosenttia paperitonnilta, jätemäärä 90 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt 90 prosenttia. – Myös yllätysvalintoja tehdään, kuten eräs saksalaisen muotilehden kustantaja teki valitessaan lehden paperiksi päällystämättömän hienopaperin. – Meidän pitäisi osata kääntää asiakkaiden toiveet niin sanotulle paperikielelle. JULKAISIJA 1/2014 33. Se tarkoittaa, että tuotepalettia ja koko arvoketjua pitää arvioida kriittisesti koko ajan, kertoo Janne Varvemaa UPM:stä. Se on vaikuttanut paperien kehitystyöhön, Varvemaa kertoo. Paperin yllätysvalinnat Reippaasti yli puolet suomalaisista sanomalehdistä painetaan kotimaiselle paperille. Paperilla ja kosketusnäytöllä yhtäläisyytensä Näyttöjen ja paperin välillä on yhtäläisyyksiäkin, kuten se, että sekä kosketusnäyttöä että paperia kosketetaan. Tällaiset lehdet erottuvat joukosta positiivisesti, Eeva-Liisa Heinaro uskoo. Pohjoismaissa kasvua odotetaan vielä. – Myönnän, että digitaalisessa painamisessa tarvittavat paperit ovat olleet meille ongelma. Päivän sana alalla on silti resurssitehokkuus ja siinä ennen kaikkea energiatehokkuus. UPM:n Janne Varvemaa ei epäile hetkeäkään, ettei paperia tehtäisi Suomessa jatkossakin, vaikka välimatkat maailmalle ovatkin pitkiä. Mitä tehokkaammin käytämme resursseja, sen ympäristöystävällisemmästä ja kestävän kehityksen periaatteita toteuttavasta teollisuudesta on kyse, Heinaro jatkaa. – Esimerkiksi aikakauslehdissä tai luetteloissa paperin koskettamisella ja äänellä on yllättävän suuri merkitys. Varsinkin graafisten paperien liiketoiminta on joutunut kovalle säästökuurille digitalisoituvassa internetmaailmassa. Hän puhuu mieluummin rinnakkainelosta, jossa ideat sinkoilevat puolelta toiselle. Ne vaikuttavat lukijan mielikuvaan painotuotteen laadusta, arvokkuudesta jne., Heinaro sanoo
Heidän odotuksensa paperin suhteen ovat hyvin erilaisia. On selvää, että yleinen talouden taantuma yhdistyneenä paperinkulutuksen laskuun on ollut kova isku alalle. Hän on ollut paperibisneksessä 70-luvun lopulta lähtien, viimeksi kuluneet 14 vuotta Saksassa Düsseldorfissa Stora Enson palveluksessa. Uusia paperilaatuja kehitetään ja testataan erilaisilla paino- ja tulostuslaitteilla, joita on hankittu tehtaille. Ja ajatelkaapa graafikkoa, joka osaa tarttua kynään ja paperiin ja luonnostella sille ideansa asiakkaan antamien suuntaviivojen mukaan. – Tästä huolimatta kyse on isosta liiketoiminnasta, joka muuttuu nopeasti. Hänen virallinen tittelinsä kuuluu Vice President Productivity and R&D. Itse paperin tekninen kehittäminen julkaisijoille ja mainos tajille on jäänyt vähemmälle suhteessa tähän. Painokoneita paperitehtaassa Pitkänen uskoo kohdistettuun ja personoituun viestintään ja painotuotteisiin. – Ennen yksittäiset tehtaat kehittivät varsin itsenäisesti paperilaatuja asiakkaiden tarpeiden mukaan. – Olennaista on, että osaamme fokusoida oikein ja erottaa eri asiakasryhmät kuten painajat, kustantajat ja mainostoimistot. Esimerkiksi tulostaminen ja uudet kuidusta kehitettävät materiaalit tarjoavat meille suuria mahdollisuuksia. Isoa liiketoimintaa Suomalais-ruotsalaisen paperinvalmistajan Stora Enson Pertti Pitkänen vastaa Printing & Reading -toimialan tuotekehityksestä. 34 1/2014 JULKAISIJA – Varsinkin ihmisten vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvä kohdennetun viestinnän merkitys kasvaa, hän uskoo. O len ollut muun muassa kehittämässä ja rakentamassa tehtaita ja ottamassa niitä käyttöön, Pitkänen kertoo urastaan. Stora Enson kehitystoiminnan painopiste on tällä hetkellä paperin koko arvoketjussa ja sen kustannustehokkuudessa. Teksti Tiina Ruulio Kuvat Stora Enso. Aivan puhki-innovoitu tuote paperi ei sentään vielä ole. Olemme tällä parantaneet kustannustehokkuutta huomattavasti. Nykyään tuotekehitystä tehdään yhdessä pienissä tietyn tuotealueen tiimeissä projektiluonteisesti. Suhtaudun tulevaisuuteen positiivisesti, sillä maailma on täynnä yrityksiä, jotka saavat aikaan hyvää tulosta myös laskevassa bisneksessä. Paperin tuotekehitystä tehdään pitkälti asiakkaiden toiveiden mukaan. Sen sijaan uudet sovellusalueet ovat mukana kehitysohjelmien työlistoilla
Korvaako Aasian kasvu Euroopan laskun. Kunhan ihmiset lukevat Stora Enson paperipuolen myyntipäällikkö Anne Lagus myy paperia suomalaisille kustantajille, painotaloille ja myös paperitukkureille. – On totta, että paperinvalmistus ja myöhemmin myös painoala ovat innokkaasti ottaneet käyttöön erilaisia kolmannen osapuolen varmentamia järjestelmiä mm. – Kysyntä on laskenut Euroopassa jo kuusi vuotta, emmekä voi varmasti sanoa, koska kysynnän lasku taittuu. Heistä on tullut varovaisempia ja kustannustehokkaampia. – Paperiteollisuuden asiakkaat pohtivat valtavasti sitä, minkälaisilla toimilla markkinaan pitäisi reagoida ja mitä koko paperinvalmistuksesta lukijaan ulottuvalle toimitusketjulle pitäisi tehdä. Paperille esitettävät ympäristövaatimukset ovat esimerkiksi Saksassa kovat. ”Muutos on paperiteollisuudelle sen ainut mahdollisuus.” Ympäristömerkkejä on monenlaisia Pitkänen kysyi taannoin lentokoneessa sattumoisin tapaamaltaan Blue Wings -lehden (joka on siis painettu Stora Enson paperille) päätoimittajalta, mitä toivomuksia hän haluaisi esittää paperinvalmistajalle. Julkaisija kysyi, Stora Enso vastasi Stora Enso Printing & Reading • Tehtaat 16: Eurooppa (13), Brasilia (1) ja Kiina (2) • Henkilöstö: 8 783 • Liikevaihto: (vuosi 2012): 4 839,3 miljoonaa euroa • Markkinaosuus: Euroopassa 15 prosenttia Vastaukset Julkaisijan esittämiin kysymyksiin kerättiin ei puolilta Stora Enson organisaatiota. – Minulla on vankka usko esimerkiksi painetun kirjan tulevaisuuteen, printon-demandiin, personointiin ja esimerkiksi paikallislehtiin. Stora Enson Anne Lagus sanoo, että hänellä ei ole yhtään asiakas tapaamista, jossa ei puhuttaisi muodossa tai toisessa median murroksesta tai printin kohtalosta. Anne Lagus sanoo, että hänellä ei ole yhtään asiakastapaamista, jossa ei puhuttaisi muodossa tai toisessa median murroksesta tai printin kohtalosta. Oletteko muuttaneet hienopaperituotantoa kartongille, joka vetää paremmin. Siis sitä samaa, mitä sanotaan printtimediasta, erityisesti sanomalehdistä. Sellun hinta nousi ainakin alkuvuodesta huomattavasti. Anne Lagus ajattelee, että muutokseen pitää sopeutua ja tehdä papereita, joita asiakkaat haluavat. Kulutukseen vaikuttaa myös yleinen taloudellinen tilanne. Toimisto- ja hienopaperipuolella luvut kääntyvät päinvastoin. Tällä hetkellä yleistymässä on energiahallintajärjestelmästandardointi. Tärkeintä on se, että niin kauan kun ihmiset haluavat ylipäätään lukea, asiat ovat hyvin. Toisaalta rohkeitakin asiakkaita on – niitä, jotka investoivat ja haluavat katsoa pidemmälle kuin vuoden tai kahden päähän. Toisaalta kun kaikki yritykset satsaavat ympäristö- ja laatumerkintöihin, niin kuka niillä oikeastaan voi enää kilpailla. Kannattavuustutkimus on vielä kesken. Vaikka Suomessa saattaa tuntua, että merkit ovat itsestäänselvyyksiä, eivät ne sitä kuitenkaan Euroopassa tai varsinkaan globaalisti ole. Mitä se on merkinnyt paperintuottajalle. Paperinkulutuksen lasku on rakenteellista ja johtuu pääosin kuluttajakäyttäytymisen muuttumisesta ja digitaalisten palvelujen ja laitteiden kehityksestä. Onko painopaperiteollisuus auringonlaskun ala. Johtuuko paperinkulutuksen lasku Euroopassa digitalisaatiosta. – Pitää olla tarkkana, mihin ympäristömerkkeihin kannattaa panostaa, sillä ympäristöauditoinnit maksavat paljon. Hän uskoo, että paperin ja printin tilanne näyttävät heti valoisammalta kun yleinen taloustilanne kohenee. Valtaosa sanomaja aikakauslehtipaperista menee suoraan asiakkaille ja loput paperitukkureille. ympäristö-, laatu-, työterveys- ja turvallisuusasioiden systemaattiseen hallintaan. – Paperien kysyntä laskee Euroopassa 4–5 prosentin vuosivauhtia. – Hän sanoi, että kyllä se paperi voisi vähän kevyempää olla, sillä polttoaineen kulutus on lennoilla niin olennainen asia. Esimerkiksi ympäristömerkkien kriteerit uusitaan määrävälein, jolloin myös merkin saamisen rima nousee jatkuvasti. Paperiala satsaa paljon erilaisiin ympäristöasioihin. Englantilainen näyttelijä Stephen Frey on verrannut painettua ja e-kirjaa portaisiin ja hissiin sekä siihen, että molempia käytetään. Viimeisin informaatio ja trendit osoittavat, että useimmat paperilaadut laskevat myös globaalisti. Merkkien todelliset erot eivät ole välttämättä kovinkaan suuria. – Stora Enso tutkii mahdollisuutta muuntaa Varkauden tehtaan hienopaperikone tuottamaan ensikuituun pohjautuvaa aaltopahvin raaka-ainetta. Uskomme että paperilla on roolinsa digitaalisen viestinnän rinnalla myös tulevaisuudessa. – Integroimattomien (ei siis omaa selluntuotantoa) tuottajien valmistuskustannukset ovat nousseet. JULKAISIJA 1/2014 35
Se on nyt koettu Sanomalehdenkin voi painaa diginä Belgian katolisen kirkon perinteistä tabloidia Kerk & Leveniä (Kirkko ja elämä) pidetään ensimmäisenä merkittävänä digipainokoneella painettuna sanomalehtenä Euroopassa. Belgian pohjoisosassa Flanderissa kerran viikossa ilmestyvässä lehdessä on kolme osaa: paikallisten seurakuntien tuottamat paikalliset uutiset (4 sivua), kansalliset sivut (14) ja kansainvälinen aineisto (2 sivua). Uusi digipainamisen aikakausi tekee sisällönhallinnan ja lukijoiden kanssa kommunikoinnin entistä helpommaksi. Kerk & Levenin kustantaja Toon Osaer kertoi Münchenissä marraskuussa, että lehden siirto digipainokoneelle oli iso projekti.. Lopulta ideasta luovuttiin sen takia, että personoitu lehti kannattaa loppupelissä tehdä itse jo yksin eri versioiden tuoman monimutkaisuuden takia. Myös logistiset ongelmat on saatu pois päiväjärjestyksestä. Yhteistyökuvio postin kanssa Digipainokoneeksi tai oikeastaan mustesuihkutulostimeksi valittiin Canonin Océ ColorStream 3900. Ennen paikalliset ja muut uutiset painettiin eri koneilla eri aikaan, nyt kaikki sivut tehdään samalla koneella. Projektia johtanut Stefan Vany sacker P3 Print Publish Packagesta on kertonut, että esillä oli myös painamisen ulkoistus. Osaer uskoo, että lehden vahvuus on yhä edelleen paikallisuudessa. Paikalliset uutiset tehdään amatöörivoimin, muun sisällön tuottavat toimittajat. Kaupat lyötiin kiinni Drupassa 1,5 vuotta sitten. Sisällönhallinta helpottuu Pienimmät Kerk & Levenin personoidut painokset ovat 200 kappaletta. – Uskomme henkilökohtaiseen ovelta ovelle -tyyliseen keskustelevaan tilausmyyntiin, Osaer kertoo. Vuonna 1940 perustetun Kerk & Levenin levikki on laskenut, vaikka 300 000 levikki onkin suhteellisesti iso 6,5 miljoonan asukkaan Flanderissa. Osa paperista tulee Suomesta. Osaer kiittääkin moneen otteeseen Speosin panosta projektissa. – Olemme törmänneet varsinkin digitaalisessa kirjanpainamisessa paperiongelmaan. 36 1/2014 JULKAISIJA Belgian katolisen kirkon perinteisestä tabloidista Kerk & Levenistä otetaan 485 erilaista painosta. Moni siis jatkaa lehden seuraamista, vaikka muuttaakin pois vanhalta kotiseudulta. L Teksti ja kuvat Tiina Ruulio ehteä kustantava Halewijnin toimitusjohtaja Toon Osaer kertoi Münchenissä marraskuussa, että levikiltään noin 300 000 kappaleen lehden siirto digipainokoneelle saatiin valmiiksi elosyyskuussa. Lehti painetaan kolmena eri päivänä. Hän on ylipäätään sitä mieltä, että erityisesti paikallislehtien kannattaisi miettiä digipainotekniikkaan siirtymistä. Lehdestä otetaan 485 erilaista painosta riippuen siitä, missä ihmiset asuvat tai mitä he haluavat lehdestä lukea. Nykyisestä levikistä pidetään kiinni kovalla myyntityöllä. Näinkin pitkälle viety paikallisuutisten personointi aloitettiin jo vanhalla offsetkoneella, mutta nykyisellä mustesuihkujärjestelmällä asia muuttuu paljon joustavammaksi ja nopeammaksi. Yhtä lehteä lukee keskimäärin 10 ihmistä ja sitä säilytetään kolme päivää. Innovaatioita ja yhteistyötä Seurakunnissa tapahtuva paikallisuutisten tekeminen ja editointi helpottuvat myös uuden ohjelmiston avulla. Lehti on ensimmäinen merkittävä digipainokoneella painettu sanomalehti Euroopassa. Uudella mustesuihkujärjestelmällä painetaan toki muutakin, kuten kirjoja ja muita katolisen kirkon lehtiä sekä esitteitä. Parikymmentä vuotta sitten lehdellä oli silti 650 000 tilaajaa. – Meillä on hyvin monenlaisia lukijoita, joista osa asuu Flanderissa ja osa muualla. Sopivia papereita ei ole helppo löytää. Kerk & Levenin projekti olisi luultavasti ollut hyvin vaikea ilman yhteistyötä Belgian omistaman postin tytäryhtiön Speosin kanssa, joka hankki itselleen samanlaisen laitteen
Mustesuihkuteknologian kannalta olennaisia asioita ovat joustava työnkulku ja mahdollisimman pitkälle viety automaatio, kuten myös jälkikäsittelyn saumaton liittäminen painamiseen. 44 € ISBN: 978-952-220-817-0 readme.fi Hae omasi kirjakaupasta tai tilaa osoitteesta www.readme.fi JULKAISIJA 1/2014 37. Järjestelmien mahdollisuudet ovat monet esimerkiksi book-on-demand-tuotannossa, lyhyiden sarjojen ja personoitujen sisältöjen painamisessa. Laitekaupoista projekteihin Canon Euroopan Commercial Print Groupin johtaja Peter Wolff kertoo, että Pohjoismaat, Baltia, Hollanti ja Englanti ovat digipainamisessa pisimmällä. Kirjan runsaan kuvamateriaalin avulla kuvaamisen ja kuvankäsittelyn oppiminen on helppoa ja hauskaa. Kaikki oleellinen DIGIKUVAUKSESTA Suuri digikuvauksen käsikirja kertoo kaiken oleellisen tiedon, mitä tarvitset hyvien kuvien ottamisessa niin pokkarilla kuin järjestelmäkamerallakin. Myös datankeruu siirtyy yhä enemmän someen. Reima Flyktman Kovakantinen, 460 s., sh. Muun muassa uudet Océ ColorStream -mustesuihkujärjestelmät oli käynnistetty tehtaan Customer Experience Centerin tiloissa. Samalla book-on-demand ja e-kirjatuotanto kasvavat koko ajan. SUURI DIGIKUVAUKSEN käsikirja Canon Euroopan Commercial Print Groupin johtaja Peter Wolff kertoo, että Pohjoismaat, Baltia, Hollanti ja Englanti ovat digipainamisessa pisimmällä Euroopassa. – Pyrimme myös auttamaan painotaloja investointeihin liittyvissä rahoitusasioissa niin pitkälle kuin mahdollista. Myös kuvien hallinta ja käsittely opastetaan monipuolisesti. Monien mahdollisuuksien teknologia Canon järjesti marraskuussa kustantamiseen ja kirjanpainamiseen liittyvän seminaarin Poingissa Münchenin lähettyvillä, missä valmistetaan Canonin Océ-teknologiaa edustavat rullajärjestelmät. Sekin kannattaa selvittää, minkä tasoista painojälkeä haetaan mihinkin tuotteeseen. – Kaikki kustantaminen on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Menestyksekäs liiketoiminta digipainokoneella on pitkälti kiinni innovaatioista, erilaisesta yhteistyöstä ja kyvystä luoda volyymiä. Tilaisuudessa puhunut Wupperthalin yliopiston informaatio- ja mediateknologian professori Stefan Brües sanoi, että oikeastaan kaikkien kustantajien pitäisi olla asiantuntijoita myös sosiaalisessa mediassa, jossa tapahtuu mediankäytön kannalta olennaisia asioita. Myyjän eli tässä tapauksessa Canonin kannalta laitekaupat ovat pikemminkin projekteja kuin pelkkiä laitekauppoja. – Saksan markkina on mustesuihkuteknologialle hankala, sillä offsetkoneisiin erikoistuneet Heidelberg ja Manroland hallitsevat toistaiseksi markkinaa. Omakustantaminen saattaa nousta megatrendiksi, hän uskoo
NeuroServicessä metodi yritetään siirtää tuotteen valmistusprosessiin jo siinä vaiheessa, että jotain on vielä tehtävissä itse tuotteessakin eikä vain sen markkinoinnissa. Taiteijan näkemys aivojen neuroneista. Ajoituksen varhaistamisella on Suomalan mielestä tavattoman suuri merkitys. Aivotutkimus ei ole sinänsä mikään upouusia asia tuotekehityksessä ja 38 1/2014 JULKAISIJA -markkinoinnissa. Nyt yritetään iskeä kiinni valmistusketjun aikaisempiin lenkkeihin. Turhat tavarat pois Avainsana on neuromarkkinointi. Mukana on myös lukuisia yhteistyökumppaneita, muun muassa mainos- ja tutkimusalan yrityksiä, Valio ja ainakin yksi startupyritys, älypaperia kehittävä The Active Paper Company. Tähän asti sitä on kuitenkin käytetty valmiiden, jo markkinoilla olevien tuotemainosten analysointiin. Uskotaan jopa, että näin voidaan estää turhien tuotteiden valmistus kokonaan. Vanhastaan metodilla on tutkittu sitä, miten valmiiden tuotteiden mainokset kuten esimerkiksi kuvat ja videopätkät vaikuttavat ihmisiin. Aktiivisessa paperissa on kyse siitä, kuinka painetun tekstin ja kuvan alta voi löytyä toinen painettu todellisuus heti kun paperi kastuu. K Teksti Pertti Jokinen ysymys on Laureaammattikorkeakoulun kaksivuotisesta NeuroService-projektista, joka on saanut rahoitusta TEKESin Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelmasta. – Joka vuosi markkinoille tulee hirveä määrä tuotteita, joille ei löydy kuluttajia. Markkinoinnin viimeinen sana on Neuromarkkinointi Aivojen magneettikuvauksella yritetään iskea tuotekehitykseen ja markkinointiin nyt mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos aivotutkimuksella voitaisiin huomata, että tuotteelle ei löydy kysyntää ja näin estää näistä tuotteista vaikkapa 1–10 prosentin valmistus kokonaan jo etukäteen, se olisi valtava saavutus. Hintavaa hommaa magneettikuvaus on, mutta edellä sanomaansa vedoten Suomala on vakaasti sitä mieltä, että jos haluttu vaikutus toteutuu, hinta on hyvin halpa.. Se on siis tavallaan uusi elementti tuotekehityksessä, Laurean yliopettaja Jyrki Suomala selittää. – Projekti keskittyy yritysten kehitteillä olevien palvelujen testaamiseen
Kuin nenä päähän Laurealle Ei ole sattumaa, että NeuroServiceprojekti lankesi juuri Laurealle. Yhden ”kuluttajan” kuvantaminen kestää tunnin. Etenkin sitä kautta saatava lisäymmärrys mainonnan suunnittelijoiden näkökulmista markkinointimateriaalin kehittelyssä tulee olemaan hyödyllistä omassa tuotekehityksessämme.. Laurea on aiemmin tehnyt aivotutkimuksessa yhteis- ”Heti natsasi” työtä muun muassa Nokian kanssa ja tutkinut magneettikuvauslaitteistolla esimerkiksi päätöksentekoon liittyviä asioita. – Opiskelijoita kytkeytyy mukaan kymmeniä, ja opinnäytetöitäkin tullaan tekemään kymmenkunta. – Ja kun Laureassa yliopettajalta edellytetään, että hänen pitää kehittää myös tulevaisuuden työkaluja, aivotutkimus tuli mukaan ihan luonnostaan, Suomala kertoo. Miten tulitte liittyneeksi siihen. Idean Laurealle toi yliopettaja Suomala USA:sta, missä hän muutaman vuoden määräaikaisena innovaatiotutkijana oppi ymmärtämään aivotutkimuksen merkityksen. – Liityimme heti sen jälkeen kun olin saanut siitä vinkin Intelligent Coaching Systems Finlandin Risto Seilolalta. – Toki projektin myötä syntyvä verkostoituminen on jo sinällään arvokasta. Hänestä aivotutkimus on siitäkin hieno tutkimusalue, että se vaatii suurta asiantuntijaverkkoa ympärilleen. Erityisesti meitä kiinnostaa oppia, miten interaktiivinen mainonta- ja markkinointimateriaali eroaa perinteisistä passiivisemmista menetelmistä kuluttajan näkökulmasta katsottuna. Sillä on perinteitä alalla. Laurean NeuroService-projektissa on mukana myös uusi startupyritys, älypaperia kehittävä The Active Paper Company. Hän näki yhteyden meidän interaktiivisten tuotteidemme ja neuromarkkinointitutkimuksen välillä – kuten minäkin huomasin heti kun ensimmäisen kerran tutustuin aihepiiriin ja Jyrki Suomalaan viime keväänä. Dataa tulee paljon NeuroServicen virallisissa papereissa projektissa tarkastellaan aivokuvantamisen avulla, millaisia muutoksia testihenkilöiden aivoissa tapahtuu yritysten mainoksia sekä palvelutilanteita seurattaessa. Dataa tulee siis 30 tuntia, mutta sen tutkimisessa varsinainen työ sitten onkin. Suomala painottaakin projektin merkitystä Laurean opiskelijoille. Tuon jälkeen päätös osallistua tutkimusprojektiin oli helppo. Näin toivomme saavamme lisätietoa yrityksemme tuotteiden, interaktiivisten painopintojen hyödyistä. Miksi innostuitte siitä, teknologiajohtaja Tomi Erho. Ja ennen kaikkea se edustaa hänen mielestään juuri sellaista tieteen ja käytännön rajapintaa, jonka tutkiminen sopii ammattikorkeakoululle erityisen hyvin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 30 Laurean ja projektin yhteistyökumppaniyritysten valitsemaa koehenkilöä pannaan pötköttämään Aalto-yliopiston magneettikuvauslaitteeseen ja katsotaan mitä tapahtuu, kun yritysten mainoksista ja muista tuoteprosessin vaiheista esitetään erilaisia versioita. – Odotamme neuromarkkinointitutkimukselta lisäymmärrystä siihen, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu erilaisten viestien ja kokemusten myötä
2. esitteet, tiedotteet, flyerit, käyntikortit, postikortit, kutsukortit, lomakkeet, manuaalit, julkaisut, kalenterit, tuoteluettelot, jäsenlehdet,vihkot,liimasidotut kirjat, muistilehtiöt, kirjekuoret, julisteet, suurkuvatulosteet,omakustanteet,itsejäljentävätlomakkeet,kutsut, muovitarrat, paperitarrat, muotoonleikatut tarrat, sisustustaulut, roll-up telineet, pvc-bannerit, liput- ja tekstiilibannerit, julkisivuverhot, messumainokset, esitystarvikkeet, mainoslevyt, esitteet, tiedotteet, flyerit, käyntikortit, postikortit, kutsukortit, lomakkeet, manuaalit, julkaisut, kalenterit, tuoteluettelot, jäsenlehdet, väitöskirjat, vihkot, liimasidotut kirjat, muistilehtiöt, kirjekuoret, julisteet, suurkuvatulosteet, omakustanteet, itsejäljentävät lomakkeet, kutsut, muovitarrat, paperitarrat, muotoonleikatut tarrat, sisustustaulut, roll-up telineet, pvc-bannerit, liput- ja tekstiilibannerit, julkisivuverhot, sisustus, messumainokset, esitystarvikkeet, mainoslevyt, itsejäljentävät lomakkeet, kutsut, muovitarrat, paperitarrat, muotoonleikatut tarrat, sisustustaulut, roll-up telineet, pvc-bannerit, liput- ja tekstiilibannerit, julkisivuverhot, sisustus, messumainokset, esitystarvikkeet, mainoslevyt, esitteet, tiedotteet, flyerit, käyntikortit, postikortit, kutsukortit, lomakkeet, manuaalit, julkaisut, kalenterit, tuoteluettelot, jäsenlehdet, vihkot, liimasidotut, kirjat, muistilehtiöt, kirjekuoret, DIGIPAINO julisteet, suurkuvatulosteet, omakustanteet, itsejäljentävät lomakkeet, • kutsut, muovitarrat, paperitarrat, muotoonleikatutOFFSETPAINO tarrat, sisustustaulut, roll-up telineet, pvc-bannerit, liput- ja tekstiili-bannerit, julkisivuverhot, sisus• tus, messumainokset, esitystarvikkeet, mainoslevyt, esitteet, TULOSTUSTALO tiedotteet, flyerit, käyntikortit, postikortit, kutsukortit, lomakkeet, manuaalit, julkaisut, kalenterit, tuoteluettelot, jäsenlehdet, vihkot, liimasidotut, kirjat, muistilehtiöt, kirjekuoret, julisteet, suurkuvatulosteet, omakustanteet, itsejäljentävät lomakkeet, kutsut, , paperitarrat, muotoonleikatut tarrat, sisustustaulut, PRINTIX OY • Sahaajankatu 20 • 00880 Helsinki www.printix.fi Sampo Korkeila Kari Selov Juha uo Laam anen Koulutamme, konsultoimme, autamme Tutustu tarjontaamme osoitteessa www.corellia.fi Poimintoja tulevista kursseistamme: – Creative Cloud uudet ominaisuudet 17.3.2014 – Responsive Web Design 28.2.2014 – Adobe Premiere Pro peruskurssi 13-14. 2014 www.corellia.fi Ota yhteyttä: juha@corellia.fi 040?171?3360 @CorelliaHEL www.keuruunlaatupaino.com puh. 020 719 9920 myynti@keuruunlaatupaino.com
Ne liittyvät yhteismarkkinointiin kyseisten yritysten kanssa. Kuvia on paljon ja Dirkje Bakker-Pierren suunnittelema ilme näyttävä. Siitä se lähti, päätoimittaja Denson Pierre nauraa. Onko lehti kannattava. – Sen sijaan voin tienata meille hiukan pastarahaa myymällä lehteen yksittäisiä mainoksia normaalein mediahinnoin. Luulen, että se tuo meille lisäarvoa verrattuna moniin verkkosivun tyyppisiin ulkoasuihin, joissa kuvat eivät ole yhtä keskeisessä roolissa. Siis tuottaako The Sentinel tekijöilleen jotain. Annamme mainoksille reilusti tilaa, neljännessivun, puoli sivua tai koko sivunkin edellyttäen, että ne näyttävät riittävän hyvälle. Raha tulee pr-yrityksestä ja käännöstoimistosta. Verkkolehti pitäytyy edelleenkin aiheissa, jotka päätoimittajaa henkilökohtaisesti kiinnostavat. Denson Pierre on kuitenkin optimisti. Emme tee asioita kuten kaikki muut, Dirkje BakkerPierre arvioi. Yksinkertainen idea on, että mitä enemmän trafiikkia saamme sivuillemme, sitä enemmän ihmiset myös klikkaisivat näitä mainoksia, joista heidät ohjataan mainostajan omille sivuille. Haastattelua edeltävän viikon saldo osoitti 154 559 selailijaa per viikko per julkaistu numero. The Sentinel A Teksti Marja-Liisa Kinturi voi itse henkilökohtaisesti suositella kyseistä paikkaa. Lehdessä on Recommended-palsta, jossa kerrotaan aina muutamista Amsterdamin kahviloista tai ravintoloista. Haluamme nimittäin tuoda korostetusti esiin, että The Sentinel on ykkösluokan media. Denson Pierre korostaa kuitenkin, että Recommended-osastoon pääsee juttu tai mainos vain silloin, jos hän ”Klikkauksiin perustuva ansaintamalli on jo vanhentunut.” Monisivuinen ja värikäs verkossa ilmestyvä ilmais jakelulehti The Sentinel noudattaa verkkojulkaisunakin perinteisen lehden formaattia. Iso satsaus kuvitukseen The Sentinel näyttää painetun lehden näköisversiolta, jota selataan lehden tavoin verkossa. – Henkilökohtaisesti pidän nykyisestä formaatista, koska voin luoda lehdelle kauniin ulkoasun. The Sentinelissa on äkkiä katsoen verrattain paljon mainoksia. Klikkauksiin perustuva ansaintamalli on nykyisellään jo vanhentunut, Dirkje Bakker-Pierre sanoo. JULKAISIJA 1/2014 41. – Meille tämä on silti ainoa keino profiloitua ykkösluokan brändiyritysten kanssa. Nelisivuisesta, monistetta muistuttavasta verkkolehdestä on kasvanut nykyinen, yli 90-sivuinen värikäs ja tyylikäs julkaisu. Lukijan pitää niissä usein klikata kuvia saadakseen ne suuremmiksi. Amsterdamissa ilmestynyttä lehteä painettiin joka kuukausi 40 000 kappaletta ja jaettiin hotelleissa, kahviloissa ja baareissa. msterdamissa asuva, Trinidadista kotoisin oleva ja englantia äidinkielenään puhuva Denson Pierre ja hänen hollantilainen vaimonsa, graafinen suunnittelija Dirkje Bakker-Pierre pyörittävät omaa pr- ja käännöstoimistoa ja julkaisevat joka kolmas viikko verkossa ilmestyvää, matkailupainotteista The Sentinel -julkaisua. – Tasan seitsemän vuotta sitten päätin yhdessä parin ystäväni kanssa luoda verkkoon pienen, aluksi nelisivuisen uutiskirjeen. Ongelmana ovat siis vain nuo klikkaukset, Denson Pierre huokaisee. The Sentinelin vahvuus on iso lukijamäärä. Meillä oli tapana kokoontua keskustelemaan milloin mistäkin, ja se oli hauskaa. Julkaise verkossa Erilaisten verkkojulkaisujen määrä kasvaa verkossa koko ajan. Päätimme kirjoittaa lehteen asioista, joista olimme jutelleet. Olen yrittänyt miettiä lehden rinnalle jotain myyntitoimintaa, joka toisi meille säännöllistä tuloa, mutta näitä asioita täytyy pohtia tarkkaan. Ei se tuota rahaa. Denson Pierre kertoo, että viimeisin suuri lehti, joka tarjosi The Sentinelille jonkinasteista kilpailua, teki vuosi sitten konkurssin. Hukkajakelua syntyi paljon. – Ei. Listauksista lehti veloittaa vajaat 50 euroa. – Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat lukea enemmän, löytää uusia näkökulmia. Sitä en tosin tiedä, ansaitseeko sillä koskaan rahaa. – Rehellisesti sanottuna ainakin puolet mainoksista on sellaisia, että emme saa niistä senttiäkään. Ei sen tuotoilla pysty Amsterdamissa elämään. Monisivuisen ja värikkään ilmaisjakelulehden painaminen ei kuitenkaan olisi ollut mielekäs vaihtoehto. Hänestä klikkauspohjaisessa ansaintalogiikassa, joka tuo lehdelle ehkä 0,10 senttiä per klikkaus, ei ole muutenkaan mitään järkeä. Lukijat eivät kuitenkaan klikkaa mainoksia samoin kuin joskus aikaisemmin. Vaikka verkon ansaintalogiikka on yhä edelleen hakusessa, tienaavat esimerkiksi suosituimmat bloggarit Suomessakin jo varsin mukavasti. Niillä tuemme myös The Sentinelia
Bloggarit käyvät verkkojulkaisujen kanssa kasvavassa määrin kilpaa lukijoista ja mainosrahasta. Monet bloggarit toimivat kuitenkin medioista irrallaan ja kirjoittavat julkista päiväkirjaansa jonkin blogipalvelun tarjoamalla alustalla. Ammattimaisesti toimivat Suomen Blogimedian, Indiedaysin tai Blogirinki Median kaltaiset yritykset kokoavat yksittäisiä bloggareita yhteen hyödyntääkseen mainostajien intoa sisältömarkkinointiin. Ilman yhteistyötä he olisivat kovin yksin kaupallisella kentällä. – Olemme samalla bloggaajien etujärjestö sikäli, että haluamme tukea itsenäistä blogikulttuuria. Nettikulttuuri on synnyttänyt kokonaan uuden ja ennen tuntemattoman ilmiön eli blogit. Hän muistuttaa, että bloggaajat tekevät kirjoittamisen ohella yleensä jotain muuta työtä. blogeja. Jotkin kampanjat toteutetaan ajallisesti porrastaen eri blogeissa, toiset rysäytetään sovitulla viikolla ulos. – Me edustamme bloggaajia mainostajiin päin, mietimme blogeihin sopivia kampanjoita asiakkaille, koordinoimme ja hoidamme kaiken valmiiksi avaimet käteen -periaatteella, Laura Hakanen tiivistää. Bloggaaja tekee siitä oman näköisensä tekstin, jota mainostaja ei voi hänelle sanella. Laura Hakanen vakuuttaa, että Blogirinki Media ottaa asian vakavasti. Halutessaan mainostaja voi myös ostaa oikeudet esimerkiksi kyseiseen reseptiin. Toiminta siis ammattimaistuu hyvää vauhtia. Häntä voidaan pyytää laatimaan vaikka resepti, jossa on käytetty tiettyä ruoka-ainetta. Sen jälkeen bloggaajat saavat itse päättää, lähtevätkö he mukaan. Mainostajille Blogirinki Media tarjoaa ennen kaikkea sisällöllistä näkyvyyttä. Olennaista on, että bloggaaja pystyy aina allekirjoittamaan kyseisen kampanjan ja seisoo sanojensa takana. Laura Hakanen huomauttaa, että blogien merkitystä mediana ei ole mitenkään syytä väheksyä. Osa on ryhmittynyt joidenkin medioiden sivustojen taakse. – Esimerkiksi listoillamme oleva leivontablogi Kinuskikissa kerää enemmän lukijoita kuin monet isot ruokasivustot tai valtakunnallisen sanomalehden ruokasivut verkossa, Hakanen toteaa.. Bloggareille maksetaan taulukon mukaan kävijämäärien perusteella porrastettua palkkiota. Bloggari päättää suhteensa mainoskampanjaan Blogirinki Median asiakassuhteista ja kampanjaratkaisuista vastaava Laura Hakanen toteaa, että bloggaajat ovat yhä kiinnostuneempia kaupallisuudesta, mutta alan pelisäännöt ovat vielä vähän hakusessa. Toisaalta, jos on vähänkään pelkoa, että bloggaaja ei pidä kyseisestä tuotteesta, täytyy miettiä, sopiiko hän kyseiseen kampanjaan. – Mietimme jokaiseen kampanjaan siihen sopivimmat blogit. Blogirinki Median ideana on koota saman alan luetuimmat blogit tavallaan yhdeksi mediaksi, jota mainostajat voivat hyödyntää kampanjoissaan. Näistä yksi tunnetuimpia ja suosituimpia on A-lehtien Lily. 42 1/2014 JULKAISIJA Mainonta ei aina erotu mainonnaksi Blogien käyttäminen markkinoinnissa on herättänyt kysymyksiä sen suhteen, erottuuko blogien mainonta riittävän selvästi mainonnaksi. Parhaimmillaan se voi Hakasen mukaan nousta muutamaan sataan euroon. Blogit hamuavat mainostuloja V Teksti Marja-Liisa Kinturi erkko on täynnä tasoltaan huimasti vaihtelevia ruoka-, muoti-, mamma-, muotoilu-, matkailu- yms. blogirinki.fi Blogirinki Median suojissa on runsaat 70 asemansa vakiinnuttanutta ruoka-, leivonta- ja mammabloggaria. Jokaisessa kampanjassa on mukana muutamasta useaan kymmeneen blogia. Bloggaajan omassa päätäntävallassa on, mitä hän kirjoittaa ja millaisia kuvia käyttää, sillä blogia lukemaan tulevat ihmiset haluavat lukea kyseisen bloggaajan tekstiä – ei siis blogiin kopioitua mainostekstiä. Esimerkiksi Indiedays julkaisee 30 muoti- ja lifestyleblogia ja Blogirinki Median suojissa on runsaat 70 asemansa vakiinnuttanutta ruoka-, leivonta- ja mammabloggaria. Eettisiä linjauksia ollaan vasta pohtimassa
dig in mital l a Verkkomarkkinoinnin ja -myynnin mittaamisen käsikirja Tomi Pyyhtiä • Seppo Roponen • Mikko Seppä Teemu Relander • Raino Vastamäki • Janne Korpi Marko Filenius • Kati Sulin • Jani Engberg
Se tarkoitti aktiivista mainontaa monipuolisesti eri kanavissa. Sipponen kertoi, että tuotannossa pyritään monen työvaiheen osaamiseen ja markkinoinnissa vastaavasti sekä perinteisen että digitaalisen median hallintaan. Kun koko ala on eksyksissä, hengissä ja voittajiksi selviytyvät ne, jotka löytävät uuden reitin. 44 1/2014 JULKAISIJA Teksti Marja-Liisa Kinturi Katja Sipponen kertoi, että entisestä analogisesta kuvasta syntyy nyt yli 40 digituotteen valikoima. Kun siihen lisätään helppokäyttöinen palvelu, nopeus ja laatu, muita selityksiä menestykseen ei juuri tarvita. Graafisen alan itsensä pitäisi ratkaista nämä asiat, Tom Nickels päättelee.. Muutoksen avaimet Nykyisin Ifolor tunnetaan monipuolisesta kuvakirjojen, korttien, kalenterien, sisustustuotteiden jne. – Jokainen kosketuspinta on tärkeä. Ifolorilla murros analogisesta digitaaliseen on onnistuneesti takana. Kun toimintatapaa muutettiin, voitiin nousta uudestaan, toteaa samassa seminaarissa puhunut Senior Advisor Tom Nickels Avaus Consultingista. – Mainonnan tyyli elää asiakkaiden kanssa. Sipponen kertoi, että erityisen suosituksi on muodostunut sähköpostitse asiakkaille jaettava uutiskirje. Helppous on kaikilla toimialoilla perusasia, Tom Nickels miettii. Seuraava tavoite on Katja Sipposen mukaan vahva kasvu. Kun graafisen alan nykytilannetta peilaa Ifolorin kokemuksia vasten, miltä tilanne näyttää, Tom Nickels. – Investoimme jatkuvasti teknologiaan. Nykyisin Ifolor Group toimii kahdeksassa maassa. Lehdet digitalisoituvat, suoramarkkinointi sähköistyy. Se edellyttää asiakastyytyväisyystutkimuksia ja jatkuvaa datan keräämistä, jotta asiakkaan ostokäyttäytymistä ymmärrettäisiin paremmin. Seurauksena oli yrityksen koon pienentyminen. Mielikuvat ja tunteet näyttelevät siinä tärkeää roolia, Sipponen totesi. Menestys edellyttää myös sitoutunutta ja muutokseen motivoitunutta henkilöstöä. Sipponen kertoi, että Ifolorilla on omaa ohjelmistokehitystä, jossa panostetaan erityisesti tilaamisen helppouteen. Jokainen kosketuspinta on tärkeä Vahvan ja luotettavaksi koetun brändin lisäksi tarvitaan vahvaa teknologiaosaamista. Mitä vielä tarvitaan. Ifi oli aloittanut vuonna 1971 Kuva-Sammon osana analogisten kuvien kehityspalvelun. Onnistunut harppaus analogisesta digitaaliseen Maailma muuttui Ifolorille Muutos on aina myös mahdollisuus. Positiivinen asiakaskokemus lisää lojaalisuutta ja asiakkaiden sitoutumista, Katja Sipponen muistutti. – Haasteena on siis asiakasdatan kerääminen, markkinoinnin kohdentaminen ja toiminnan automatisointi edelleen, Sipponen totesi. Alan ulkopuolelta tuskin löytyy tahoja, joilla olisi strategista intressiä fokusoitua tähän alaan. Kolmanneksi piti siksi panostaa uusiin tuotteisiin ja uusiin asiakkaisiin. Ifolorin tarjonta on monipuolista ja personoitua, ja yhtiöllä on kaikki elementit teknologiasta tuotantoon omassa hallussaan. He ovat tehneet ison muutoksen, hyväksyneet että toiminta supistuu ensin vähän aikaa. Olisiko graafiselle alalle mahdollista perustaa esimerkiksi yhteistä, helppokäyttöistä verkkokauppaa. Avainsanoja ovat helppokäyttöisyys, laatu ja luotettavuus. valikoimasta, jonka erottavana tekijänä on Sipposen mukaan yksilöllisyys ja ytimessä muistot. Viimeisen kuuden vuoden aikana noin 90 prosenttia tuotantolaitteista on vaihdettu. Tavoitteena on kasvattaa asiakasuskollisuutta ja aktivoida asiakkaita. Avaus Consulting on erikoistunut kattavien digitaalisten muutosohjelmien tekoon asiakasyrityksissä. Kokonaisvolyymi tulee pienenemään jopa järkyttävässä määrin. – Ifolor on hyväksynyt sen tosiasian, että maailma muuttuu ja sitä vastaan on turha taistella. Murros analogisesta digitaaliseen kävi hänen mukaansa useamman eri vaiheen kautta, joista ensimmäinen oli omistuspohjan muutos ja toinen toiminnan sopeuttaminen ennen muita kilpailijoita. – Tänä päivänä Ifolor on personoitavien kuvatuotteiden markkinajohtaja, joka työllistää 94 henkilöä ja liikevaihto on 20 miljoonaa euroa, yhtiön markkinointijohtaja Katja Sipponen kertoi ASML:n seminaarissa. H yvä esimerkki tästä on Ifolor, joka syntyi sveitsiläisen perheyrityksen Photocolorin ostettua vuonna 2006 suomalaisen Ifin. – En usko, että graafinen ala kokonaan häviää, mutta se pienenee ja muuttaa muotoaan. – Varmaan olisi, mutta kuka sen perustaisi ja millä intressillä
Korpela sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 rps-yhtiöt Korkeaa värintoistoa! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki | puh. HTML5-sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Kirja valottaa, mitä on otettava huomioon HTML5-sovelluksia rakennettaessa, miten päästään nopeasti alkuun ja millaisia ongelmia kohdataan. (015) 348 990 | fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com | www.pieksanprint.com JULKAISIJA 1/2014 45. Se painottaa sovelluksen ylläpidettävää, selkeää rakennetta (MVC-arkkitehtuuri) ja esitysmuodon sopeuttamista eri laitteiden ominaisuuksiin. HTML5 sovellusalustana Koko 175 × 245 mm 148 sivua 4-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-17-4 Hinta: 45 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. HTML5 Pyry Lehdonvirta & Jukka K
040 575 3770 Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki 09 229 2980 painomerkki@painomerkki.fi www.painomerkki.fi Uusi Fiery-värihallintapalvelin helpottaa painotuotantoa. Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. puh. 0303 4246 4246 5340, 5340, faksi faksi 0303 4246 4246 5341 5341. 0207 900 800 Antti-Pekka Koukonen p. 040 506 6655 Henri Lahti p. (019) 475 8500 myynti@t-print.fi www.t-print.fi Vierasnimikirja Vierasnimikirja 8.10.2013 1 / lähetys 7 €7 /€lähetys + toim.kulut € +€ toim.kulut 3636 • hinta • hinta sivua sivua 222 222 Tilaukset Tilaukset ja lisätiedot: ja lisätiedot: www.julkaisija.fi www.julkaisija.fi (sisältää (sisältää myös myös näytesivuja) näytesivuja) puh. MARKKINOIDEN MONIPUOLISIN Olen uusi OKI ES9541, markkinoinoiden ensimmäinen 5-väri LED-tulostin. 041 512 3131 ! Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND www.painotuotteet.fi STO INNA H U TT UUSI Jari Koskinen KUVIEN TAKANA elliset e t t i o s o s Nyt myö ! A T T eiltä. Jukka Jukka Ilmoke.indd 1 prepress | di digitaalipaino itt li i | offsetpaino ff t i Seuraa meitä Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh. U m U t e s k u t i et ja post s k u t a n i pa Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. K. www.julkaisija.. CMYK • laadukkaat CMYK-painatukset nopeasti (50 sivua/min) • 360 gsm mediapainot ja 320 gsm auto-duplex CMYK / WT • valkoisen värin tulostus alle tai päälle • siirtokuvilla painatus pintaan kuin pintaan - jopa tummille materiaaleille CMYK / CL • kirkas kohdelakka upeisiin efekteihin • voit valita koko sivun, data-alueen tai spottilakan tarpeidesi mukaisesti Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi OKI Systems (Finland) Oy | www.oki.fi | puh. www.julkaisija.com www.askonpaino.fi palveleva painotalo Korpela Korpela K. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Lisätiedot ja mallitulosteet: Jari Tiihonen p. 050 448 9008 | Kristian Hess p
Rahayksiköiden symbolit poikkeavat kirjaimista niin paljon, että ne erottu- vat tekstistä monen mielestä liiaksi. Sitä on jonkin aikaa käytetty Unicode-merkistöstandardiin jo kuuluvia valuuttasymboleja. Rupian symboli otettiin käyttöön niin nopeasti, että se on usein jouduttu toteuttamaan erikoisjärjestelyillä kuten fontteja ”virittelemällä”. Intiassa on otettu käyttöön Intian rupian oma symboli. Turkin liiran tunnusta pidetään maassa keskeisenä välineenä raha- ja talouspolitiikalle. Suomen kielen vanha ruplan lyhenne on ”rpl”, joka tuntuu jo vanhahtavalta eikä se lyhennä sanaa rupla paljoakaan. Poliittisten paineiden takia ”€” kuitenkin ajettiin läpi. Uusia symboleita Euron käyttöönotto toi mukanaan myös uuden rahayksikön tunnuksen, jota perustellusti arvosteltiin typografian kannalta. Uusien rahasymbolien kirjoittamisessa on ongelmansa: ne sisältyvät aluksi vain harvoihin fontteihin ja symbolien kirjoittaminen näppäimistöllä vaatii jonkin erityistekniikan. Kazakstanin rahayksikön tengen symboli otettiin Unicodeen vuonna 2009. jossain määrin, ja 11.12.2013 Venäjän keskuspankki vahvisti merkin käytön. Turkin keskuspankin johtajan mukaan tunnus symboloi turvallista investointisatamaa. Alkujaan sen piti olla kuvamainen symboli, joka on aina samannäköinen fontista riippumatta, mutta tästä sentään luovuttiin. Euron symboli ”€” on joutunut kilpailemaan lyhenteen ”e” kanssa. 13:30:09 Ruplalle uusi merkki Monissa maissa kiinnitetään suurta huomiota rahayksiköiden tunnuksina käytettäviin erikoismerkkeihin. Euro, dollari ja punta Suomenkielisessä tekstissä on melko harvoin tarvetta käyttää muita rahayksiköiden symboleita kuin yleisesti tunnettuja €, $ ja £. Yleistä, muissa maissa käytettyä rupian symbolia ei pidetty sopivana. Viime vuosina tengen arvo on pysynyt suhteellisen vakaana, sillä maan inflaatio on ollut alle 10 prosenttia vuodessa – tämäkin saatetaan kokea osittain oman symbolin ansioksi. E Teksti ja kuvat Jukka K. Ruplan symboliksi oli tarjolla useita vaihtoehtoja. Tunnusta tai lyhennettä, esimerkiksi ”42 €” tai ”42 e”, käytetään lähinnä tilan PT Sans -fontissa ruplan symboli on jo käytettävissä. Ruplan uudelle tunnukselle siis saattaa olla hyvinkin tarvetta suomenkielisessäkin tekstissä. JULKAISIJA 1/2014 47. Valuuttojen kolmikirjaintunnukset, esimerkiksi ”42 EUR”, kuuluvat lähinnä kansainväliseen pankkitoimintaan ja vastaaviin yhteyksiin, mutta niitä näkee myös tavallisissa teksteissä. Myös symbolien typografinen laatu saattaa olla varsin vaihteleva. Korpela simerkiksi dollarin merkki ”$” on saanut suuren symboliarvon, ja se kuvaa milloin rahaa yleensä, milloin amerikkalaisuutta – vaikka se on käytössä monessa muussakin maassa kuin Yhdysvalloissa. EUR tai RUB eivät kuulu tavalliseen tekstiin Suomen kielen normien mukaan rahayksikkö ilmaistaan ensisijaisesti sanalla, esimerkiksi ”42 euroa”. Ennakkotapauksena on Turkin liiran uusi merkki, jota pidettiin Turkissa hyvin tärkeänä. Muita symboleita kuitenkin saatetaan tarvita etenkin muunkielisissä taitto- ja painotöissä – ja ehkä muutenkin. Se lisättiin Unicodeen vuonna 2012. Kansainväliseen merkistöstandardiin Unicodeen uutta ruplan merkkiä ei ole vielä otettu, mutta mahdollisesti asia hoidetaan nopeutetulla menettelyllä. Valuuttakoodia RUB ei sitäkään voi suositella. Monet uudemmat rahayksiköiden tunnukset jäljittelevät dollarin merkin ideaa sikäli, että niissä liittyy johonkin kirjaimeen yksi tai kaksi poikkiviivaa. Uusimpia tulokkaita on ruplan merkki, joka on muodoltaan kyrillinen er-kirjain (?), johon liittyy poikkiviiva. Rahayksikön symboleihin liitetään vahvoja tunteita ja tavoitteita. säästämiseksi hintamerkinnöissä, taulukoissa ja niin edelleen. Lehdissä käytetään usein lyhennettä, ilmeisesti lähinnä esteettisistä syistä. Google-fontissa PT Sans on jo jonkin aikaa ollut ruplan symboli, joskin hiukan erilaisena kuin nyt julkisuudessa esitetty muoto
Tosin tämänkin joukossa on paljon sellaista, mikä on maaseudun muutoksen ja elinkeinojen kehityksen kannalta kiinnostavaa – siis yleistä kulttuurihistoriaa. Miina Äkkijyrkkä antaa näkemyksen oikeuden armollisuudesta ja taiteen kyvystä lohduttaa kuvaamalla, kuinka taide voi johdattaa ajatukset pois tuskasta. Jukolan talo on sekin vielä olemassa, suojeltu Ojakkalan talo. Niin on monessa muussakin kylässä ja kaupungissa, mutta yhdessäkään se ei ole yhtä oikeutettu, oikeastaan itsestään selvä, kuin täällä. kirjat Symbolit korostavat oikeutta ja lainkäyttöä ”Jukolan talo eteläisessä Hämeessä...” Oikeasti Ojakkalan talo. Ja joka paikasta, yllättävistäkin yhteyksistä, työntyy aina esiin kurjan elämän elänyt kansalliskirjailijamme, joka syntyi Palojoella vuonna 1834. taidegraafikko ja taidemaalari Kuutti Lavonen ja kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä. Emme tiedä, oliko heidän elämänsä onnellisempi, mutta ainakaan yhtä monessa katukyltissä heidän nimensä eivät näy. Aleksis Kivi ja Palojoki ovat molemmat paljon toisilleen velkaa. MARJA-LIISA KINTURI Oikeuden näyttämöt Kuvallisuus lainkäytössä Virpi Harju, dosentti, FT (toimittaja) Juha Mikkonen (kuvatoimittaja) Kustantaja: Valtion Taidemuseo, Suomen Lakimiesliitto Paino: Lönnberg Print & Promo 2013 ISBN 978-951-53-3493-0 192 sivua. Toukolan kylän poika Palojoella on Aleksis Kiven tie. Tämä ”kartta” on esillä pienenä kirjallisuushistoriallisena yksityiskohtana tuoreessa teoksessa Nummisuutareiden naapurit, joka on varsinaisesti paikallisen kyläyhdistyksen kustantama laaja historiikki Palojoesta. Kivi teki tuotannollaan Palojoen kylästä oikeastaan koko Suomen kansallismaiseman. Ja kaiken tämän hän teki tietenkin Palojoen murteella, jota varten teoksen lopussa on jopa oma sanastonsa. Kirjassa todetaan, että oikeudellisen elämän kansainvälistyminen viime vuosikymmeninä on lisännyt tarvetta saada tietoa eri oikeuskulttuurien traditioista ja keinoista. Kuvasihan Kivi teoksissaan koko ajan paitsi kotikylänsä maisemia myös sen ihmisiä, historiaa ja uskomuksia. Toukola on tietenkin tämä Palojoki. Viime vuoden lopulla kahden vuoden työn tuloksena valmistunut teos Oikeuden näyttämöt, kuvallisuus lainkäytössä kertoo kuvin ja sanoin lainkäytön symboleista ja niiden historiasta. Toki siinä on vain Aleksis Kivi -yhteyksiä etsivälle lukijalle paljon ylihypittävääkin, lähinnä vain paikkakuntalaisia itseään kiinnostavaa materiaalia. Kielellisten viestien rinnalla tärkeitä kulttuurisen kommunikaation keinoja ovat oikeustalojen arkkitehtuuri ja niiden tiloihin sijoitettu esineistö sekä kuvataide. Nämä Seitsemän veljeksen tutut tapahtumapaikat ovat teoksessa esillä joko aivan oikealla nimellään tai sitten Kivi antoi niille uuden. 404 sivua Kovin harvoin tulee mieleen, että lainkäyttö on täynnä symboleja. PERTTI JOKINEN Nummisuutarien naapurit Toimittanut Tarja Raninen Palojoen kyläyhdistys ry. Mutta, kuten sanottu, samalla se on mitä suurimmassa määrin Aleksis Kivi -näkökulmasta myös mielenkiintoista 48 1/2014 JULKAISIJA kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa. Näin siitäkin huolimatta, että suomalainen hymyilee herkästi nähdessään elokuvissa ja tv-filmeissä brittituomareita suomalaisen silmin hassun näköisissä peruukeissaan, ja Villin Lännen elokuvien sheriffit tinatähtineen ovat kaikille tuttuja. He pohtivat syvällisesti oikeuden kuvallisuutta ja ottavat kantaa mm. ”Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä liki Toukolan kylää.” Näinhän alkaa suomalaisen kirjallisuuden luetuin teos. Kirja koostuu esipuhe mukaan lukien kymmenestä asiantuntija-artikkelista, joissa kirjoittajina ja haastateltavina ovat olleet mm. Kuva: Nurmijärven museo. 2013 ISBN 978-952-67804-5-0. Hyvin kuvitettu kirja Yli 400-sivuinen hyvin kuvitettu Nummisuutareiden naapurit on pieneltä kyläyhdistykseltä valtava voimannäyte ja hieno kulttuuriteko. Hänen lisäkseen siellä syntyi samana vuonna yhdeksän muuta lasta. näkemisen ja katsomisen oikeuden puolesta. Samoin tiedetään tarkasti, mikä ja missä on Hiidenkivi, Impivaara, Kourusuo, Kekkurin torppa ja vaikka Männistön muorin mökki. Kirja esitteleekin kuvallisten symbolien ohella laajasti juuri oikeustalojen ja -salien ilmettä ja niiden arvokkuutta korostavaa taidetta oikeussalien seinillä. Mutta jo sitä ennen tämä maisema oli tehnyt Kivestä sen, josta myöhemmin kehittyi kansalliskirjailijamme
(08) 815 3600 ! myynti@mainoskeskus.fi Laadukkaat, kestävät, kaikenkokoiset Tulosteet Väritulosteet, kuten mainostaulut, julisteet, tarratulosteet, liput ja bannerit valmistetaan suurella, 2,4m leveällä tulostimella. Alkaen 19,90 (31.3.20 14 asti, €/m 2 al v 0) Oulun Mainoskeskus Oy - Suomen Opastekeskus • Hiirihaukantie 1-3, 90250 Oulu • (08) 815 3600 • myynti@mainoskeskus.fi. kapalevylle. Käytämme tulosteisiin laadukkaita materiaaleja. Näin saadaan kuvapintoihin täyteläiset sävyt, jotka kestävät muuttumattomina jopa vuosikausia, takuuvarmasti! Tulosteet saavat lisää käyttöikää laminoinnilla ja p pohjustamme ohjustamme tulosteet tuloste tarvittaessa alumiini-, alumiinikomposiitti-, kenno-- tai tai kapalevylle. Kysy Kysy myös myös kehysvaihtoehdoistamme
Vahingossa niin ei siis pääse tapahtumaan. .indd ja .indt – mitä niissä on siis eroa. 50 1/2014 JULKAISIJA • Räätälöity väriluettelo (Swatches), josta voi valita brändimanuaalin mukaiset värit. Tallenna nimellä -ikkuna. Rekrytointiilmoituksen template. InDesign Template Save As -valintaikkunassa on .indddokumentin lisäksi valittavissa myös .indt-päätteinen tiedostomuoto eli InDesign Template, suomeksi Malli (kuvat 1 ja 2). niksit Tehoa taittamiseen InDesignilla InDesign-kouluttajana olen usein hämmästellyt kuinka vähän kokeneetkin InDesign-käyttäjät tuntevat tai hyödyntävät InDesigniin sisäänrakennettuja tuottavuustyökaluja ja -toimintoja. Jos taittomallia halutaan muokata, niin muokattu versio pitää tallentaa samalla nimellä vanhan ”päälle”. • Pysyviksi tarkoitetut elementit lukittuina sivupohjasivulla (Master), lukituilla tasoilla tai muuten lukittuina. • Kuvalaatikoihin voidaan määritellä automaattinen sovitus (Fitting), jolloin kuvien tuominen on helpompaa. Tämä pieni asia takaa sen, että originaalimalli pysyy täysin muuttumattomana emmekä vahingossa tallenna muutoksia siihen pysyvästi. Kun mallitiedosto sitten avataan, niin InDesign ei avaakaan originaalimallia, vaan ainoastaan nimettömän kopion siitä. Talennettu .indt-tiedosto näyttää tavalliselta InDesign-dokumentilta. Seuraavassa muistutukseksi niistä muutamia. Jos sinulla on valmiiksi tehty taittotyö, joka toistuu samantyyppisenä uudella sisällöllä, siitä kannattaa ehdottomasti tallentaa taittomalli. Kuva 1. Kuva 2. Taittomalliin kannattaa tallentaa ainakin seuraavia asioita: • Selkeästi määritellyt ja tarkoituksenmukaiset tekstityylit johdonmukaisesti nimettynä. • Kuvalaatikot ennalta määrätyillä paikoillaan. • Taulukko- ja objektityylit tarvittaessa. Huomaa tiedostopääte. JUHA LAAMANEN. Valmistelemalla etukäteen toimivia taittomalleja saadaan sujuvuutta toistuviin rutiineihin. Esimerkkinä vaikkapa vakio kokoinen rekrytointi-ilmoitus (kuva 3). Kuva 3
Ensimmäinen pelkästään typogra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. alv:n 10 %) Jari Kinaret ja ihmeaine grafeeni YRITYS Pixmill uskaltaa investoida ILMIÖ Oppikirjastako tabletti. painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen • 192 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen • 204 sivua 41 € + toimituskulut 7 € Typografian käsikirja Jukka K. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Koko 150 × 205 mm 2-värinen • 222 sivua 36 € + toimituskulut 7 € G R A A F I S E N V I E S T I N N Ä N E R I KO I S L E H T I Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. Koko 175 × 245 mm 4-värinen • 148 sivua 45 € + toimituskulut 7 € Kirjassa näytetään ja selitetään typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä. Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. HTML5sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Jo 4. 03 4246 5340 • 2 /20 1 3 rps-yhtiöt Kestotilaus 84 € (sis. Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Korpela Markus Itkonen HTML5 sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. MEDIA Ameriikan uutisia 13,00 €. Tietokirjat selvällä suomen kielellä Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • • puh. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Zanzibar vai Sansibar
Personoidut muovikortit erilaisilla tunniste- ja varmistustekniikoilla, pienissä ja suurissa erissä, nopeasti ja laadukkaasti kotimaiselta toimittajalta. So tilaa n ita ja äytepa ketti! Mik ko Ja akko 0400 775 3 la 65 made in janmaa etelÄ-poh EPKK Oy Puh. Huippulaatu inen muovikortti . Ensimmäise nä Suomessa . Kotimaiselta valmistajalta Elämän valttikortit* EPKK:sta! * Lahjakortit, kanta-asiakaskortit, henkilökortit, kulkuluvat, työmaakortit, nimikortit, vierailijakortit, käyntikortit, VIP-kortit, jäsenkortit... www.epkk.. . Teollisesti valmistettu . 007690. 06 420 6700 tilaus@epkk.