GRAAFISEN VIES TINNÄN ERIKOISLEHTI 1 /2 015 Museot esittäytyvät mobiilissa MEDIA Uusi Inari on utopia TALOUS Kuka painaa huomenna. ILMIÖ Alison Jackson, lavastamisen mestari
Pystymme käsittelemään tehokkaasti sekä pienet että suuret arkkimäärät. 03 475 8777 | info@prem.fi Painoa erottuvuudelle Prem on Suomenselän Laminointi Oy:n rekisteröimä toiminimi graafisen teollisuuden palveluille. Prem, Otavantie 11, 42700 Keuruu | Puh. Pidät parhaillaankin kädessäsi meidän yrityksessä käsiteltyä painotuotetta. Konekantamme on alan uusinta ja tehokkainta. Suomenselän Laminointi Oy on yli 40 vuotta alalla toiminut perheyritys. Nykyään käsittelemiämme tuotteitamme voi tulla vastaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Alusta alkaen palveluinamme ovat olleet kirjojen, esitteiden ja pakkausten jälkikäsittely ympäri Suomen. Jotta erottuisit joukosta, anna Premin hoitaa painotuotteesi: • laminoinnit • UV-lakkaukset • folioinnit • preeglaukset • turvamerkinnät Ota yhteyttä niin katsotaan yhdessä miten voisimme palvella! www.prem.fi. Näin voimme tarjota asiakkaille toimitusnopeutta ja -varmuutta sekä hyvää laatua
22 Erään yrityskaupan tarina Tyylipainon entiset omistajat Pekka Rehunen ja Sakari Palamaa pääsivät eroon jatkuvasta investointikierteestä yrityskaupan myötä. 18 Typoteesejä Art deco on koristeellisuutta ilman koristeita. Siitä huolimatta ne kelpaavat hyvin englantilaisille lehdille. 50 Niksit Creative Cloudin kirjastot mahdollistavat erilaisten suunnitteluelementtien tallentamisen pilveen. JULKAISIJA 1/2015 3 sisällys sisällys Mobiili 24 Prado, mobiili ja printti Madridin kuuluisa Museo de Prado tai Espoon Emma tarjoavat hyviä esimerkkejä siitä, minkälaisilla alustoilla erilaisia sisältöjä kannattaa julkaista. 46 Lisäarvo on digijulkaisun a ja o Digin on aina tarjottava printtiin verrattuna kosolti lisäarvoa. 32 Digi rassaa rajusti postia Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen mukaan Postin ainoa mahdollisuus on muuttua logistiikkayhtiöksi. Ilmiö 29 Kuvia ja mielikuvia Valokuvaaja Alison Jacksonin ottamat julkkiskuvat ovat lavastettuja. 16 Matti Remes Suuret kansainväliset elintarvike brändit eivät ole enää kiinnostavia. Tätä mieltä ollaan julkaisualustojen kehittämiseen erikoistuneessa suomalaisyrityksessä eDockerissa. 20 50 34 43. Yritys 43 Mieluummin laatua kuin määrää Parempi tehdä 500 todella laadukasta painotyötä kuin 20 000 tusinatavaraa, sanoo painotalo Skleniarzin omistaja Wlodzimierz Skleniarz. Kanava 5 Pääkirjoitus Nyt sitten tiedetään, miten Tekes tulee jakamaan median innovaatiotueksi nimetyn 20 miljoonan euron potin. 39 Utopia Inarissa Verkkolehti Uusi Inari saatiin pystyyn joukkorahoituksen voimiin. 36 Vallankumous vailla vertaa Media-ala ei ole onnistunut kääntämään digitalisaatiota kilpailuedukseen, todetaan TEM-raportissa 25/2014. Pakkaus 34 Kauppa ajaa pakkausalaa uudistumaan Erityisesti halpaketjut ovat vaatineet pakkausalalta uusia innovaatioita pakkausratkaisuihin. Voisiko joukkorahoitus olla yleisemminkin lehden kustannusten kattaja jatkossa. Talous 20 Suomessa osataan painaa, mutta ei johtaa Väittämä: Asenne on graafisen alan suurin ongelma. Kolumnit 14 Imagoskooppi Historian havinaa, uusia verkkopalveluja. 7 Uutiset 10 Tuotteet ja palvelut 48 Kirjat Luovuus on palautettava kaikkien ominaisuudeksi. Valokuvaaja perehtyy RAW-ihmeeseen
Välitätkö, mille paperille painat. Huomaa myös lehden välissä oleva liite: RecyStar® Polar 170 g/m2. RecyStar®Polar AD Recystar Julkaisija.indd 1 21.1.2015 7:49:06. RecyStar® Polar täyttää vaativimmatkin ympäristökriteerit, joten voit sen avulla toteuttaa yrityksesi ekologisia arvoja näyttävästi. www.papyrus.com Tässä lehdessä käytetty paperi on korkealuokkaista RecyStar® Polar -uusiopaperia, joka on valmistettu 100 % kierrätyskuidusta. RecyStar® Polar soveltuu laajan neliömassavalikoimansa ansiosta niin esitteisiin ja kirjeisiin kuin kirjojenkin kansiin. Tämän lehden paperit: kannet RecyStar® Polar 240 g/m2 ja sisäsivut RecyStar® Polar 115 g/m2
Mutta kansainvälistymisvaatimus on ehdoton. Konkreettisen esityksen siitä laati selvitysmies Tuomas Harpf esittämällä lehdille muun muassa 20 miljoonan euron tuotantotukea, 10 miljoonan innovaatiotukea sekä varhaisjakelun uudenlaista järjestämistä. Innovaatiotuki jäi, mutta myöhemmin siitä nipistettiin 10 miljoonaa euroa pois. TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 86 € (sis. Kovin kauas on Tekes näillä asetuksillaan edennyt niistä alkuasetelmista, joiden pohjalle tuki alun perin pih tisynnytettiin. TIINA RUULIO 23. JULKAISIJA 1/2015 5 Mäntästä maailmalle Nyt sitteN tiedetään, miten teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes tulee jakamaan kahden seuraavan vuoden aikana median innovaatio tueksi nimetyn 20 miljoonan euron summan. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 96 € (sis. Samalla summasta nirhaistiin pois vielä 100 000 euroa julistamalla kilpailu, jolla ”halutaan vauhdittaa mediaalan siir tymistä digiaikaan”. Yritys voi toimia oikeastaan millä toimialalla tahansa, kunhan sen hake mus nyt vain jotenkin liippaa viestintää ja mediaa, vaikka vähän kauempaakin. Tekesin oman innovatiivisen toiminnan jälkeen on siis Mäntän Medialla ja Pihtiputaan Sanomilla (ei sellaisia lehtiä kai ole, mutta niiden kaltaisilla) mah dollisuus anoa tukea niille hankkeille, joilla ne suunnittelevat valloittavansa markkinoikseen ensin Euroopan ja sitten koko maailman. alv:n 10 %) ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Kirsti Kajanne, Marja-Liisa Kinturi, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Matti Remes, Pentti Salonen JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANSI Kuvayhdistelmän kuvat: Acer, Museo Nacional del Prado, Ella Tommila / EMMA. Se jaetaan niille yrityksille (ei siis toiminimille), joilla on jokin uniikki idea, joka laajasti liittyy mediaan ja jonka tulee johtaa liiketoiminnan nopeaan kan sainvälistymiseen. Ensin eduskunta tiputti rahasta pois tuotantotuen ja sen jälkeen jakelutuen. PAPERI Kansi: RecyStar Polar 240 g/m² Sisus: RecyStar Polar 115 g/m² PAINOPAIKKA Newprint Oy KANNEN PAINATUS Keuruun Laatupaino Oy KANNEN EFEKTIT Prem, Keuruu Dreyer Kliche, Herlev, Tanska Logon foliointi ja preeglaus POSTITUS Postituspojat Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X pääkirjoitus ”Tarkoitus oli auttaa vaikeuksiin joutunutta lehdistöä selviytymään edes jotenkin...”. Tilapäinen lehdistötuki oli Lehdistöasiain neuvottelu kunnan idea, jolla piti auttaa varhaisjakelun kallistumisen ja printtilehdille langetetun arvonlisäveron kielteisiä vai kutuksia lehtitaloille. Maailmanvalloitus voi siis alkaa. Tarkoitus oli auttaa vaikeuksiin joutunutta lehdistöä selviytymään edes jotenkin hengissä digitalisaation, nopeasti nousseiden jakelukustannusten ja tilaajakadon hiidenkirnussa. Sitten homma annettiin Tekesille
Tulokselliseen kumppanihakuun Uusi MAINOSTAJANHAKEMISTO.FI on palvelu, josta mainostajat löytävät itselleen sopivimmat kumppanit. Olipa kyse painotalosta, pitkäaikaisesta markkinointitoimistokumppanista, mediasta tai käännöstoimistosta, Mainostajan Hakemistosta löydät markkinointialan tärkeimmät profiilit, työnäytteet ja yhteyshenkilöt. Tervetuloa onnistumaan! MAINOSTAJAN HAKEMISTO ON UUDISTUNUT MAINOSTAJIEN LIITTO www.mainostajat.fi
Mediaviikon suorittaman tutkimuksen mukaan ePressi on tällä hetkellä tiedotemäärissä mitattuna Suomen suurin jakelukanava. Selvitys tehtiin viime vuoden marraskuussa laskemalla manuaalisesti verkkosivustolla julkaistut tiedotteet. – Ihmiset kuvittelevat, että yksityisyys on kuollut nyky ajan digimaailmassa. Tapahtuman esirippuakin avattiin vähän, sillä joukko lupaavia kasvuyrityksiä sai esitellä tilaisuudessa teknologioitaan ja val miita palveluitaan. Tähän asti mainoskampanjoiden yleisökohdistuksia on voinut tehdä vain kampanjan toteuttavan mediatalon kohderyhmädatalla. Mukana oli suomalainen tietoturvayritys F-Secure, joka ei ole tyypillinen nuori Slushstartup. Kansainvälinen lehdistö, yrittäjät ja rahoittajat tapasivat jo ennen virallista ohjelmaa Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla lehdistötilaisuudessa ja sen jälkeisissä juhlissa ympäri kaupun kia. Mediatoimistot voivat siis ostaa rikastettua kohderyhmädataa onlinekampanjoihin, jotka toteutetaan muissakin kuin Allerin omissa medioissa. Slushin lehdistötilaisuus oli vähintäänkin yhtä energinen ja innostunut kuin varsinainen tapahtuma Messukeskuksessa. Aller on ensimmäinen mediaja markkinointitalo Suomessa, joka avaa syvemmät datasegmenttinsä käytettäväksi myös kilpailijoillaan toteutettavissa markkinointikampanjoissa. Seuraavina ovat STT Info 27 prosentilla, Cision 22 prosentilla ja Mynewsdesk 9,3 prosentilla. Aller myy rikastettua kohderyhmädataa Muun muassa Seiskaa, Katsoa, Omaa Aikaa ja Oliviaa kustantava Aller avaa kohderyhmiä rikastavat datasegmentit kaikkien onlinekampanjoiden käyttöön. Sen kautta välitetään yli 41 prosenttia Suomessa julkaistavista lehdistötiedotteista. F-Securessa uskotaan, että pilveen perustuva tietoturva mullistaa itkäyttäjien ja laitteiden suojaustavan, sillä pckes keinen tietoturvamalli ei enää riitä erilaisten päätelaitteiden myllerryksessä. JULKAISIJA 1/2015 7 uutiset Viime VuodeN merkittävin yrittäjätapahtuma Slush kesti virallisesti vain kaksi päivää, mutta itse asiassa ainakin kolme. Avoimempi liiketoimintamalli palvelee mediatoimistoja, jotka toteuttavat kohdistetulle yleisölle suunnattuja onlinekampanjoita. Me kuitenkin uskomme, että digitaalisen vapauden voi yhdistää yksityisyyteen tietoturvan avulla, kertoi F-Securen toimitusjohtaja Christer Fredrikson. Palvelun nimi on Tietoturvaa pilvestä. Slush alkoi jo ennen Slushia. TIINA RUULIO LYHYESTI ePressi.com suurin tiedotteiden jakaja Tiedotejakelupalvelu ePressi.comin kautta välitetään lähes puolet Suomessa julkaistuista lehdistötiedotteista. Tämä ilmenee tuoreesta selvityksestä, jossa mitattiin tiedotteiden verkkonäkyvyyttä. Mutta sen uudet pilvistrate giaan perustuvat tuotteet sopivat hyvin Slushin henkeen
– Hyvän painoyhteistyön kulmakivi on mielestäni kommunikointi. Konsultointia tarvitaan varsinkin uusissa painotuotteissa, joihin tarvi taan mahdollisesti räätälöintiä, erikoi sia paperilaatuja tai esimerkiksi digi painokoneen käyttöä. Lyhyempi aika vaatii enemmän visuaalisuutta. Myös palve luhenki ja konsultointi ovat mukavaa ekstraa, Karppinen muistuttaa. Asiakastieto on luokittanut kaikkiaan noin 600 000 yritystä ja yhteisöä, joten luokitus on heikentynyt runsaalla kahdeksalla prosentilla. TIINA RUULIO Asiakastiedon Suomen Vahvimmat –sertifikaatti on näkyvä todiste yrityksen luottokelpoisuudesta ja luotettavuudesta. 3. Isot supermarketit ovat esimerkiksi kuluttajien varovaisuudesta huolimatta hyvässä kunnossa ja niistä 37 prosentilla on korkein AAA-luokitus, kun monilla toimialoilla tähän parhaaseen luokkaan ei yllä yksikään yritys. Yrityksen luova johtaja Satu Karppinen kertoi VKL:n Mediapäi villä marraskuussa painoyhteistyöstä painojen asiakkaan näkökulmasta. – Jos aineistonsiirto toimii, se on kova kilpailuetu painolle. Sisällöntuottaja MCI Press Oy:n näkökulmasta nopeus on yhä tärkeämpi arvo asiakaslehtiprosessissa.. Nopeus on yhä tärkeämpi arvo asiakaslehtiprosessissa. Erilaisissa vastuissa olennaista on reiluus, sanoo Karppinen. Facebook tullut kalliiksi. MMF:n tavoitteena on suomalaisten mediakulutuksen parempi ymmärtäminen. 50 000 yrityksen luokitus laskenut Yritysten luottoluokitukset heikentyivät selvästi vuonna 2014. Siksi toivommekin, että aika taulut puristetaan niin tiukalle kuin mahdollista. Aineistonsiirto on yllättävän usein selvä kompastuskivi sisällöntuo tannon ja painon välillä. Noin 50 000 yrityksen ja yhteisön Suomen Asiakastieto Oy:ltä saama luottoluokitus heikentyi. 8 1/2015 JULKAISIJA uutiset Mobiilit ja hashtagit tulevat tärkeiksi Painoyhteistyössä vielä fiilaamista Jos haluaa mahdollisimman paljon digitaalista näkyvyyttä markkinoin tiin, kannattaa panostaa mobiiliin ja hashtageihin. – Toivomme, että painotarjoukset ovat sellaisia, ettei yllättäviä lisäkuluja synny. 4. Tämän lisäksi noin 20 000 yritystä lopetti toimintansa kokonaan. Kustannuksista pitää puhua reilusti. 5. LYHYESTI MMF tehostaa mediamittausta Sanoma, Alma Media, MTV ja Yleisradio perustivat loppusyksyllä maahamme Media Metrics Finland -nimisen yhtiön, jonka tarkoituksena on kehittää medioiden yleisömittausten menetelmiä. Ongel mia syntyy silloin, kun me ja paino emme puhu samaa kieltä periaat teessa samoista asioista. MMF:n hallituksen puheenjohtajan Antti Järvisen mielestä yleisömittauksen kehittäminen on koko markkinointija mediatoimialan yhteinen haaste. kaan. Seuraavassa listan viisi tärkeintä trendiä: 1. – Asiakkaamme ovat usein yllätty neitä siitä, kuinka kauan painaminen kestää. Sitä varten kehitellään vertailukelpoisia menetelmiä, jotta eri medioiden ja päätelaitteiden kuluttajakäyttäytymistä voitaisiin arvioida nykyistä paremmin. Hän siirtyy tehtävään helmikuun loppupuolella mediatoimisto Dagmar Oy:stä, jossa hän on toiminut senior client directorina. Sisältö tuo kävijöitä. Mobiilia käyttävät kaikki, eivät vain teinit. Erot toimialojen välillä ovat vielä suurempia kuin niiden sisällä. Vastaavasti puhelinpalvelukeskuksista suunnilleen joka neljäs on heikoimmassa C-luokassa, kun muutamilla toimialoilla samassa luokassa on vain jokin yksittäinen yritys. MMF:n toimitusjohtajaksi valittiin Tomi Härmä. Se vaikut taa konkreettisesti sisällöntuotannon arkeen. Tärkeiksi nousivat mobiilit, hashtagit sekä visuaaliset sisällöt yleensä. 2. Julkkisvai kuttajat ovat tärkeämpiä kuin kos sisällöNtuottaJa mCi Press Oy:n näkökulmasta asiakaslehtien tulevai suus näyttää hyvältä, vaikka painettu jen lehtien määrä pieneneekin. Social Media Today listasi vuoden alussa 15 digitaalisen markkinoin nin ja sosiaalisen median trendiä, jotka tulevat olemaan tänä vuonna erityisen tärkeitä
UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi neljänneksi suurin televisioasema, jatkaa Ronkainen. Esimerkiksi Linda Liukas keräsi kirjalleen melko makoisan summan Kickstarterissa. Yhtä näyttäviä miljardiluokan yritysjärjestelyitä kuin vuonna 2014 ei tänä vuonna juuri odoteta. – Yritykset ostavat pienempiä kohteita kasvattaakseen omaa ydinbisnestään. KHO pohjaa ratkaisunsa äänikirjoista verotuksen neutraalisuuden periaatteeseen, jonka mukaan samankaltaisia ja keskenään kilpailevia tavaroita ja palveluita on verotettava samalla tavalla. KHO:n mukaan alennettua verokantaa ei voi soveltaa CDtai CD-ROMlevyllä tai muistitikulla oleviin kirjoihin, koska niitä ei voi lukea ilman teknisiä apuvälineitä. 2Yritys pitäisi vain myydä ajoissa silloin kun myytävää on. Päätös merkitsee sitä, että e-kirjojen alv voi alentua painettujen kirjojen tasolle ainoastaan lakia muuttamalla, ei oikeuskäytännön kautta. Jos suuria järjestelyitä tulee, ne tapahtuvat todennäköisimmin metsäteollisuudessa ja media-alalla, ennustaa Ernst & Youngin yritysjärjestelyistä vastaava johtaja Mikko Äijälä viime vuoden viimeisinä päivinä ilmestyneessä Kauppalehdessä. Tietoliikenne ja elektroniikkayri tys Cisco on ennustanut, että vuonna 2018 noin 79 prosenttia internetlii kenteestä kulkisi Youtubevideoina. Katso www.konicaminolta.fi/fi/business-solutions/blog-fi/?p=29 1Nyt odotetaan sitä, että graafisen alan yrityskaupat (yritysjärjestelyt) vilkastuisivat, monen mielestä vihdoinkin. Olennaista oli tuotteiden ominaisuudet ja käyttötavat. E-kirjan ja paperisen kirjan samanlainen sisältö ei siis ollut päätöksessä ratkaiseva tekijä. Uudet lehdet liittyvät muun muassa erilaisiin kädentaitoihin, liikuntaan sekä ristikoihin. Suosituin yhteiskuntaan liittyvä haku oli ebola, toisena tuli Ukraina ja kolmantena eurovaalit. Suosituimpia hakuja voi tutkia www.google.fi/trends. – Maailmalla tehdään yli 3 miljar dia hakua päivässä ja Suomessakin 10 miljardia kuluvana vuonna, peruste lee Googlen maajohtaja Anni Ronkainen. Google julkaisi myös loppuvuo desta Google Zeitgeist 2014 listauk sensa, jonne on kerätty 17 Suomen top ja trending listaa Suomen hae tuimmista sanoista ja nopeimmin nousseista hauista. Vahvasti miinusmerkkinen tilinpäätös ei ole varsinainen myyntivaltti yritysmarkkinoilla. Nyt LYHYESTI Sähkökirjan alv alenee vain lakia muuttamalla Korkein hallinto-oikeus teki äskettäin päätöksen, että äänija e-kirjojen arvonlisävero voi olla suurempi kuin painettujen kirjojen. 5Joukkorahoitus on eräs keino kerätä rahaa yritysja tuoteideoille. 20 uutta aikkaria Viime vuonna perustettiin maahamme kaikkiaan 20 uutta aikakauslehteä. Varsinkin mobiililaitteilla teh dyt äänihaut kasvavat tällä hetkellä vauhdikkaasti, kuten myös online videoiden katselu Googlen omista masta videopalvelu Youtubesta. 4Asian pitäisi olla niin, että erilaiset julkaisualustat porskuttavat eteenpäin yhteisen tavoitteen hyväksi monikanavaisessa maailmassa. Kauppa käy mutta kohteet pienenevät Yrityskaupparintamalla odotetaan kuluvana vuonna määrällistä vilkastumista, mutta kaupanteon kohteiden ennustetaan pienenevän. 6Kuvaaja Alison Jackson kävi Suomessa kertomassa, miten hän tekee kuvia julkkiksista, jotka näyttävät aidoilta olematta sitä. Keskivertokäyttäjä vilkuilee äly kännykkäänsä 150 kertaa päivässä. 8Kysymys: mikseivät pienet painoyrittäjät (joita Suomessa riittää) tee enemmän yhteistyötä keskenään. Niistä kymmenen on luokiteltavissa harrastelehdiksi. Yrittäjä ei elä nakkisopalla kovin monta vuotta. – 24 prosenttia kaikista suomalai sista käyttää Youtubea. Tällä hetkellä kyseinen luku on 66 prosenttia. 7Lue tästä lehdestä, mitä tarkoittaa pop-up-printti. Se on meillä SANOTTUA ”Tiedon kyllästämässä maailmassa oikean tiedon löytäminen oikeaan aikaan voikin olla se arvokkain juttu.” – Konica Minoltan markkinointipäällikkö Jarno Ahonen tammikuussa julkaistussa blogissa. Näitä suomalaiset googlasivat: katso www.google.fi/ trends. Tämä lehtityyppi oli siis edelleen suurin ryhmä uusien aikakauslehtien lanseerauksissa. Hän on kiinni keskimäärin 2,7 pääte laitteessa. JULKAISIJA 1/2015 9 Mobiilit ja hashtagit tulevat tärkeiksi Suosituin hakusana oli Iltalehti GooGlehakua VoidaaN pitää maail man suurimpana kuluttajabarometrinä. 3Printtiä valuu vielä toistaiseksi kiihtyvällä tahdilla digilaitteille. Suomen suosituimpien hakusano jen listan ykkösenä oli Iltalehti, kak kosena Facebook ja kolmosena You tube. Päätöksen jälkeen e-kirjojen verokanta voi alentua nykyisestä 24 prosentista painettujen kirjojen 10 prosenttiin ainoastaan lain muutoksen välityksellä
Myös takana näkyvä laminointikone kuuluu oleellisena osana kirjatuotantoon.. Hankkeen käynnistysvaihetta rahoittaa Tekes Innovation Mill -hankkeen välityksellä. – Digipainamisen osuus kasvaa tällä hetkellä. Uusin investointi koskee kovakan tisten kirjojen sidontalaitteistoa, joka hankittiin Yhdysvalloista. Painamisen pitää olla joustavaa Painotalo Casper on perheyritys, jonka perustivat Eila ja Kauko Hiltunen vuonna 1976. Sen avulla voidaan todeta, onko jokin ruokatarvike vielä tuore ja turvallinen käyttää. Uusi sidontalaitteisto oli 15 työnteki jän painotalolle iso, satojen tuhansien eurojen investointi. Koneen merkin ratkaisee pitkälti se, kuka pystyy järjestämään nopeaa huoltoa Kurikkaan. Siihen on panostettu jo vuosia, ja sama tahti jatkuu. TIINA RUULIO Myyntijohtaja Vesa Hiltunen tyytyväisenä kirjansidontalaitteistojen keskellä. Indicatoriumin toimitusjohtajan Tomi Siimeksen mielestä tuoreusvahti on luotettava ja edullinen tarra, joka on helppo liittää suoraan pakkaukseen. Huoltomiehen saanti ei saa kestää päivää tai kahta. Lopputuotteen, siis kovakantisen kirjan, hinta nimittäin nousee, jos sitä ei tehdä tarkoituksenmukaisella tek niikalla. Sertifikaatti on tunnustus suorituskyvystä, johon painokoneet yltävät yhdessä uusimman Konica Minoltan Color Care -ohjelmiston sekä EFI Fiery -, Creotai Konica Minolta -tulostinpalvelimen kanssa. Kyse on sidontalaitteistosta, jonka pystyy hallitsemaan yksi työntekijä. Yrityksen pyörittämi nen on tänä päivänä kahden veljeksen, Vesa ja Pasi Hiltusen, käsissä. 10 1/2015 JULKAISIJA tuotteet & Fogra-sertifikaatit Konica Minoltan väripainokoneille Konica Minoltan bizhub Press C1070 ja bizhub Press C1100 -digipainokoneille on myönnetty Fograsertifikaatti. – Perinteisellä hyvin integroidulla sidontalinjalla tarvitaan neljä tai viisi henkilöä tekemään vaikkapa vain sata kappaletta kirjaa. – Sertifikaatti osoittaa, että kyseiset digipainokoneet täyttävät alan tiukimmat laatustandardit. – Pyrimme painamisessa nimen omaan joustavuuteen. Tarran on kehittänyt UPM ja sen kaupallistamisesta vastaa nanoteknologiayritys Indicatorium Oy. Ei ole esimer kiksi mitään järkeä painaa A5arkki koon kirjaa SRA3:n digipainokoneella. Tavoitteena ovat kansainväliset markkinat. Tuoreusvahti on älytarra, joka reagoi tiettyihin kemikaaleihin. Sen kapasi teettia tarjotaan nyt muillekin paino taloille. – Suunnittelemme tällä hetkellä myös uuden digipainokoneen hankki mista. Kovakantisia kirjoja Kurikasta kurikkalaiNeN PaiNotalo Casper on löytänyt oman markkinarakonsa kovakantisten kirjojen painamisesta. Yhdessä tarjoamiemme tulostinpalvelinten ja oman värinhallintaohjelmiston kanssa nämä molemmat laitteet tarjoavat laadukasta painojälkeä ja suorituskykyä sekä digitaalisen tuotantojärjestelmän joustavuutta, kertoo Konica Minolta Business Solutions Europe -yhtiön tuotepäällikkö KarlFriedrich Edenhuizen. – Suomessa käytetty kirjojen tuotan totekniikka on jäänyt jälkeen markki noiden kehityksestä. Uskonkin, että hyvin pitkälle menevän laiteintegroinnin aika alkaa olla ohi. Tarra on integroitavissa NFCtai RFID-teknologiaan. Tuoreusvahti halutaan kaupaksi Elintarvikkeisiin tarkoitettua tuoreusvahtia ruvetaan toden teolla kaupallistamaan. Casper painaa erilaisia painotuot teita sekä offsetilla että digillä. Sidontalinja rakentuu useasta erilli sestä laitteesta, joiden välillä edetään kohti valmista kirjaa. Liian integ roidut laitteet tai linjastot tekevät pai namisesta liian jäykkää. Halusimme lait teiston, jolla pystytään tekemään pie niä painosmääriä hyvin kustannuste hokkaasti, kertoo myyntijohtaja Vesa Hiltunen. Maailmasta ei löydy kovin monta tämän tyyppisen koneen valmistajaa. Digi koneiden painojäljestä ei tarvitse enää olla huolissaan, sanoo Vesa Hiltunen. Se ei ole tänä päi vänä taloudellisesti järkevää. Siihen on lähinnä kaksi syytä: painotuotteiden painosmäärien pienene minen ja toisaalta digipainokoneiden ominaisuuksien kehittyminen
Speedmaster XL 75 -offsetkone tuli Turkuun. Kansainväliset asiakkaat ovat Bru silan mukaan erityisen vaativia laadun suhteen ja painossa on nähty tarvetta kehittää laatua, värien hallintaa ja eri tyisesti toistettavuutta painotyöstä toi seen. Canonilta kaksi suurkuvatulostinta Jaakkoo-Taara valitsi Speedmaster XL 75:n CaNoNiN uudet viiden värin suur kuvatulostimet Canon imagePrograf iPF670 (24”) ja Canon imagePrograf iPF770 (36”) sovel tuvat niin teknis ten dokumenttien kuin sisätilojen myyntipistemate riaalien tulostuk seen. Uusi järjestelmä palvelee erityisesti mediapäätöksiä tekeviä henkilöitä. noyksiköiden levyt samanaikaisesti. Uusi mediahaku aikkareille Aikakauslehtien mediatietojen hakumahdollisuudet ovat helpottuneet Aikakausmedian uudistetussa palvelussa www.mediakortit.fi. JULKAISIJA 1/2015 11 palvelut Multiprint teippaa Postin autot Postin nimija logomuutos johtaa siihen, että Postin autot teipataan uudelleen. Inpress Control laadunvalvonta mit taa koneen käydessä jatkuvasti paino arkin värejä ja kohdistusta ja säätää konetta tarpeen mukaan. Projektin sai Multiprint, joka painaa ja asentaa uudet Postitarrat autojen kylkeen. Se on varustettu Auto plate Pro levynvaihdolla ja Inpress Control laadunvalvonnalla. – Meille on kertynyt hyviä kokemuk sia viime vuonna hankitusta XL 106 koneesta, joten tähän malliin oli luon tevaa päätyä. Molemmat mallit tuottavat A1tulosteen 28 sekun nissa. Uudessa koneessa on viisi väriä ja lakka. Uudet musteet elävöittävät eten kin punaisen sävyjä. Materiaalitarve on lähes 30 000 neliömetriä. turkulaiNeN PaiNotalo Jaakkoo Taara on investoinut uuteen Heidel berg Speedmaster XL 75 offsetko neeseen. Uusi kone korvaa kymmenen vuotta van han nelivärisen lakalla varustetun Speedmaster CD 74 koneen. Uudet ominaisuu det tehostavat työnkulkua. Dyemusteiden lisäksi käytössä on kaksi mustaa pig menttimustetta, jotka tuottavat parem mat mustan sävyt. Mustesäiliöt voidaan vaihtaa kesken tulostuksen ilman, että mustetta tai paperia menee hukkaan. Mediakorttipalvelussa on mukana yli 200 aikakauslehteä. Käytännössä työt hoitaa Multiprint-konserniin kuuluva Leeviprint Lahdesta. Laitteet tarjoavat yhä nopeampaa ja tarkempaa tulostusta sekä parem paa värienhallintaa. Speedmaster XL 75:n Autoplate Pro järjestelmä vaihtaa kaikkien pai Canonilta tulee myyntiin kaksi uutta imagePrograf-sarjan suurkuvatulostinta. Kuvassa Prograf iPF670. Uusi XL 75 on varustettu samalla levynvaihtoautomatiikalla ja laadunvalvonnalla kuin XL 106, joten se on selkeä jatkumo konekantamme päivittämisessä, kertoo toimitusjohtaja Thomas Brusila. – Kaikki tarrat valmistetaan ja koko projekti koordinoidaan Lahdessa. Apuna meillä on sähköinen työkalu projektin hallintaan sekä 15 ammattitaitoista asennuskumppania ympäri Suomen, kertoo Leeviprintin toimitusjohtaja Lasse Järvinen. Uudistus näkyy myös palvelun nopeudessa ja helpossa käytettävyydessä. Myös mobiilikäyttäjät voivat katsella ja tulostaa tiedostoja suoraan mobiili laitteiltaan iPadtulostustoiminnon avulla.
Finnaviatorekankaan kuosin on piirtänyt sisustusarkkitehti ja kuvanveistäjä Stefan Lindfors. Voimme sanoa hyvästi kaikille kieli muureille, hehkutti yrityksen perus taja ja toimitusjohtaja Jani Penttinen Slushin kansainvälisessä lehdistötilai suudesssa. Se on peräisin Orient Occi dentilta ja painettu Ranskassa . Niin syntyi Transfluen tin idea. – Paikalliset eivät puhuneet eng lantia ja kääntäjien löytäminen oli välillä todella vaikeaa. – Haluan kaikessa työssäni tehdä jotain sellaista, mikä todella erottuu muista, Lindfors kertoo. tekNoloGia Ja kasVuyritys taPahtuma Slushissa näyttävästi esillä ollut kasvuyritys Transfluent on ohjelmistoalusta ja samalla myös kääntäjien verkosto, joka jakaa tehok kaasti käännöstöitä asiakkailta kään täjille ja päinvastoin. – Transfluent on suurin vallanku mous sitten sähköpostin keksimisen. Transfluentin yksinkertaisena ideana on, että minkä tahansa kään nöksen (kyse voi olla esimerkiksi tweetistä, lehdistötiedotteesta tai pelistä) saa varmasti ja nopeasti, sillä joku globaalin verkoston runsaasta 125 000 kääntäjästä on aina valmiina kääntämään tarjotun tekstin. JARI HÄRK ÖNEN Helsinki-Vantaan matkatavara-aulan kattoa vuoraava Finnaviatore-kangas on painettu Ranskassa.. TIINA RUULIO Uutta ilmettä matkatavaraaulaan tuovat myös seinään heijastetut elä vät luontokuvat, suomalaisia kasveja ja eläimiä esittelevät lasivitriinit ja sei nille piirretty kuultava piirikorttikuosi. Onlinekäännösalustan luonut Transfluent on onnistunut keräämään sijoittajilta ja muun muassa Tekesiltä 3,3 miljoonaa dollaria (2,9 miljoonaa euroa). 12 1/2015 JULKAISIJA tuotteet Painettua kangasta matkatavara-aulan kattoon Transfluent keksi kääntämisen online-palvelun helsiNkiVaNtaaN uusittu mat katavaraaula 2B:n katto on vuorattu näyttävästi erilaisia siipiä kuvaavalla kankaalla. Kangas on suunniteltu yksinomaan Finnavialle. Jani Penttinen on kertonut, että yri tyksen tarina alkoi kahdeksan vuotta sitten, jolloin hän oli perustamassa yri tystä Kiinaan
HELMIKUUTA 2015 | MESSUKESKUS, HELSINKI 25.– 26.2.2015 VAHVISTA OSALLISTUMISESI & TULOSTA PÄÄSYLIPPUSI www.easyfairs.com/MYYMALA & www.easyfairs.com/ECOMMERCEHKI Myymala-e-com-Julkaisija.indd 1 1/27/2015 9:53:57 AM. SEPMAX Cabassi Oy Checkpoint Systems Finland Oy Clientop Coldex Oy Communication Pro Oy Ab DB SCHENKER Deveteam Oy DS Smith EAS Finland Ltd Oy Eatech Oy Eco Display EDI-Soft – Kauppasi kuljetushallintaratkaisut Elkome Mainosratkaisut Expedit Everyday-verkkomaksu Fenix Sign Fonecta Frantic GLS Gerflor Oy Grano Oy Happy Print / Happy Eco Havas Media Finland Herales Oy HL Display InLine-systems Intrum Justitia Oy JJ-Net Group Oy JM Tieto Oy Jousto Julkaisija Kansiopalvelu PRO Kari Nevalainen Oy Kariplast Oy Kaso Oy Kassone Oy Klarna Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi Lamia Lehtovuori Oy Linoste Lönnberg Print & Promo Magenta Advisory Mapos Oy Matkahuolto Multiprint Napakka Neon2 NetBooster NettiTieto Oy & Suomen Led-valaisimet Oy OP digitaaliset maksuratkaisut Orient-Occident/Moduleo OVH Oy Oy Winpos Ab Pa-Hu Oy Painotalo Digit Oy Paperilla Oy Pardco Group Oy PayEx Paytrail Pectus PiiMega pikval.com Pinto Design PixMill Group Oy Poplatek Posten Åland Posti PostNord PORKKA & HUURRE Prafit Oy Print & Media PrimeWeb Pro Component Oy / Hewlett-Packard Oy ProsperCart® PUNTA Puume Pyroll Satavision Sauplast Oy Seismo Factory SEQR – the mobile wallet Shoppa.com SHOPPING BASKET S.L. POIMI PARHAAT PALAT JA KOKOA OMA OHJELMASI – YLI 50 PUHEENVUOROA TAPAA ALAN JOHTAVAT TOIMIJAT – YLI 100 YRITYSTÄ MUKANA TERVETULOA SUOMEN SUURIMPAAN KAUPAN ALAN AMMATTITAPAHTUMAAN! Tämän päivän ratkaisut, huomisen trendit ja tulevaisuuden menestystekijät esillä 25.–26. Solinor Solotop Sooni / Miatech Soprano Stereoscape Sunduka Oy Suomen Kassajärjestelmät Oy Suomen myymäläkaluste Suomen Valojakelu Oy Symmetria Verkkokaupat Tarraserif Oy Tehden Oy Toygroup Trustly Unifaun Oy / Memnon Networks Oy VeriFone Vertaa.fi & Omni Partners Vilkas Zoined + yli 200 yritystä FastFood & Café & Ravintola Jarkko Kurvinen, toimitusjohtaja, Plutoni Oy, tietokirjailija, kouluttaja Moe Levin, Director European Business Development, BitPay Ben Matthews, Head of Strategic Communications, eBay Antti Tiihonen, Myyntijohtaja, Veikkaus Oy DIGIMARKKINOINNIN PANEELIKESKUSTELU FUTURE STORE EXPERIENCE -PANEELIKESKUSTELU Sampo Kaulanen, kauppias, Suomen suurin K-market Jounin kauppa Petri Salo, Managing Director, Products Technology Lead, Accenture Terhi Aho, Digital Marketing and Content Strategist, Tulos Helsinki Oy Jarmo Hovinen, Partner & Founder, Cubo Creative Agency Erkki Vehman, liiketoimintapäällikkö, Oy Matkahuolto Ab Jakob Gottlieb, Director Business Development, ID24 Kristoffer Ewald NetBooster, Group Director Data and Analytics Services, DNA Jethro Rostedt liikemies, myyntikouluttaja, myyntimies MYYMÄLÄSUUNNITTELUN PANEELIKESKUSTELU Juho Juhantalo, Industry Manager Google Niall Horgan, Partner Manager EMEA, Twitter VISUAALISEN MARKKINOINNIN AAMIAISSEMINAARI DIGIMARKKINOINTI MYYNNIN TUKENA & TEKIJÄNÄ -AAMIAISSEMINAARI 20 15 25.-26. Abako Ab TETRIX Oy ADI Kalusteet AJK –jatkokoulutus Alma Media Antalis-Epson Avnet Embedded Axis Communications Bitcoinkaupat Bong Suomi Boomerang Distribution Brand Factory Finland Oy Brand ID Brother BÄRO. helmikuuta Messukeskuksessa! Alan ammattilaisena olet tervetullut vieraaksemme maksutta
Suunnittelu kumppaniksi valittiin Agency Leroy, jolta pyydettiin ehdotusta brändiark kitehtuuriksi ja uudeksi tunnukseksi, joka pystyy kertomaan Kansallis museon roolista kulttuurisen ja val tiollisen historian tallentajana, jaka jana ja osallistajana. Tunnus kuvaa Kansallismuseota historian huoneina, tiloina ja paik koina, jotka avaavat uusia kulmia nykyhetkeen. ”Leroyn ehdotus oli vahva ja sisälsi pitkälle tulevaisuuteen kantavan idean.”. Tämä on tärkeää, koska museoita profiloidaan jatkossa entistä enemmän. Se on innos tava paikka, hehkuttaa suunnittelija Janne Hänninen Agency Leroysta. Brändin tavoitteena on luoda kokonaisvaltaista museokokemusta, jossa näyttelyiden ohessa tapahtu milla, kokouspalveluilla, kahvilalla, ravintolalla ja museokaupalla on mer kittävä rooli. Brändi korostaa, että siihen kuu luvat kohteet ovat kaikki eräänlaisia kansallisaarteita. Talo ja koko museoperhe tarjoaa kui tenkin paljon enemmän – ei vain esi neitä lasivitriineissä. 14 1/2015 JULKAISIJA imagoskooppi Kansalliselle ”museoperheelle” yhteisilme, Siemensin juhlalogo Siemenkota, Mainostajien liitto uudisti sivustonsa, Postin logo on oranssi. Kansallismuseon uusi brändi pyrkii viestimään kokonaisvaltaista kokemusta 11 hyvin erilaisesta museosta. Historian havinaa, uusia verkkopalveluja Kansalliselle museoperheelle yhteisilme kaNsallismuseo aloitti viime kesänä uudistuksen yhtenäisen vies tinnän rakentamiseksi 11 museokoh teen kokonaisuudelle. – Kansallismuseo on maamerkki ja valitettavan monille kertakäynnin kohde, tyypillinen luokkaretkikohde. Tunnus on ajaton ja klassi nen ja kertoo hyvin Kansallismuseon suunnasta, kertoo palvelumyynnistä ja viestinnästä vastaava Mikael Neuvonen. Leroyn ehdotus oli vahva ja sisälsi pitkälle tulevaisuuteen kantavan idean
– Perinteisen postin määrän las kiessa voimakkaasti olemme panos Monet niistä kuvastivat yhtiötä ja sen arvoja sekä historiaa tuoreella tavalla. Mainostajien Liitto edustaa Suo men markkinoilla toimivia markki noijia ja brändinrakentajia. Tämänkaltainen yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia, Aalto yliopiston pro fessori Saku Heinänen sanoo. itella otti lusikan kauniiseen käteen ja palasi vuodenvaihteessa Postiksi. Kilpailun voittajaa valittaessa kiin nitettiin huomiota innovatiivisuuteen, suomalaisuuteen, juhlavuuteen, käy tettävyyteen ja dialogiin Siemensin muun visuaalisen mate riaalin kanssa. – Uusi ilme sitoo yhteen Postin pitkän historian ja uudenlaiset pal velumme. Safa Hovisen voittotyö ”Siemenkota”. maiNostaJieN liitto uudisti brän diensä ilmeen, logot ja verkkosivut. Mainostajat.fisivustoa halutaan tuoda vahvemmin esiin, jotta paran tuneet palvelut löytyvät helpommin. Ilmeen suunnittelussa on ollut mukana N2 Mainostoimisto. Muutok silla haluamme viestiä uudistumis kyvystämme ja halustamme, kertoo toimitusjohtaja Heikki Malinen. Myös lii ton nimenmuutosta mietittiin. Posti nimen ”i” edustaa pakettia. Liiton logo uusittiin ja muiden brän dien tunnukset uusittiin saman yhte neväisen muotokielen alle. Sinisen värin kor vaava oranssi on postin ja logistiikan väri. Postin uusi logo on taas oranssi. Mainostajat.fi, AdProfit-kilpailu, Mainontapäivä ja Mainostajan Hakemisto profiloituvat myös nyt selkeämmin samaan Mainostajien Liiton brändiperheeseen kuuluviksi.. Sen toteutus kuvastaa liiton brändien graafisia perusmuo toja ja rekisteröintimerkkejä. Uuden ilmeen ja mainostajat.fi sivuston suunnitteli ja toteutti Red andblue Oy. Liiton hallitus päätti kuitenkin, että ”ei nimi miestä pahenna” – yli 50 vuotta van haa brändiä voidaan entisestään vah vistaa muutenkin kuin vakiintunutta nimeä vaihtamalla. Kansalaisilta on tiettävästi tul lut paljon positiivista palautetta sen jälkeen, kun Itella elokuussa kertoi nimenmuutoksesta. Hän toivoo, että työnäytteestä on hyötyä uran alussa olevalle voittajalle Safa Hoviselle. JULKAISIJA 1/2015 15 imagoskooppi Teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset Siemensille juhlalogo suunnittelukilpailulla Parempaa verkkopalvelua uusin ilmein Pakittamalla pääsee eteenpäin täNä VuoNNa on kulunut 160 vuotta siitä, kun teknologiayhtiö Siemens aloitti liiketoiminnan Suomessa rakentamalla lennätinlinjan Pietarista Helsingin kautta Turkuun. – Näimme tämän hyvänä mahdol lisuutena opiskelijoillemme saada arvokasta kokemusta ja näkyvyyttä kansainvälisen teknologiayhtiön vies tinnässä. Jäsenyritysten avuksi on tuotu muun muassa sopimusmalleja, suo situksia, ohjeita ja benchmarktietoa. Tarkoituksena on tuottaa jäsenistölle ja muille kohderyhmille sisällöllisesti ja toiminnallisesti parempaa palvelua ja erityisesti jäsenyritysten käyttöön parempia käytännön markkinointi työkaluja. Tiukasta aikataulusta huo limatta kilpailuun tuli paljon töitä. Palvelu pisteiden määrä on kasvanut lähes 30 prosenttia viidessä vuodessa yli 1450:een. Logo on erottuva ja sitä on helppo käyttää yhtiömme viestintämateriaa leissa, iloitsee Siemens Osakeyhtiön viestintäjohtaja Kirsi Rejman. Laajan palveluverkos ton ja yhtenäisen ilmeen ansiosta olemme lähellä asiakkaitamme kaik kialla Suomessa, mikä vahvistaa ase miamme kilpailijoihin verrattuna, korostaa Malinen. Yhteistyö Aaltoyliopiston kanssa sujui erittäin hyvin. taneet systemaattisesti palveluverk koomme ja logistiikkaan. Vauhtia kuvaava viiva logossa kuvaa sitä, miten sujuvoi tamme asiakkaiden arkea tekemällä palvelun helpoksi ja nopeaksi. Graafisen suunnittelun opiskeli joille suunnattuun Siemensin logokil pailuun osallistui 26 työtä. Uuden visuaalisen ilmeen inspiraation lähteenä ovat logistiikan palvelut ja paketit. – Voittajatyön viesti on selkeä. Kilpailu työt olivat korkeatasoisia ja niissä oli raikkaita näkemyksiä
Niidenkin olisi kannattanut puhua alun perin totta. Suuret kansainväliset brändit edustavat sotien jälkeistä elämää, jolloin ne olivat tavarapulan helpottajia ja kansainvälistymisen tuulahduksia. Brändinrakentajan ja pakkaussuunnittelijan kannalta on järjetöntä yrittää globalisoida tuoteilmeitä, vaan ne tulisi soveltaa vientikohteen kulttuurimaisemaan. Samaa suklaapatukkaa tai pesuainetta ei voi myydä joka maassa samalla ilmeellä uskottavuuden kärsimättä. Maailma on kääntynyt nurin niskoin tuotesuunnittelun osalta. nostavia. kolumni Suuruus ei ole enää hyve minkään liiketoiminnan tai elämänalueen kohdalla. Pienuus, paikallisuus, humaani koskettavuus ja persoonallisuus ovat menestyksen avainsanoja. Jättimarkettien mielikuva edullisimmista hinnoista ja laajemmista valikoimista on illuusio. MATTI REMES AMMATTILAISET KOHTAAVAT HELSINKI 21.3.2015 ammattilaisetkohtaavat.fi AK_Julkaisija_220x142mm.indd 1 26/01/15 17:15. Kohta nähdään jopa suomen kielen nousu englannin kustannuksella. Suuret kansainväliset elintarvikebrändit eivät myöskään ole enää kiinOnko koolla väliä. Elintarvikekaupan hintamielikuvaetu on siirtynyt ajat sitten Lidlille. Enää ei kannata matkia muita maita, koska muut matkivat meitä. Tutkimusten mukaan iso osa kuluttajista haluaa ostaa tuotteensa pienestä tai korkeintaan keskikokoisesta elintarvikekaupasta. K-kaupat yrittävät mainonnalla kertoa olevansa edullisia, mutta kukaan ei enää sitä usko. Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. Kokis ja muut isot merkit myyvät vanhasta muistista edelleen hyvin, mutta kuluttajat toivovat persoonallisempia ja ennen kaikkea kotimaisia tuotteita, jotka tulevat läheltä ja joiden turvallisuusmielikuva ja ekologinen vastuu ovat huippua. Suuret elintarvikemarketit ovat vaikeuksissa. Maailman suurin kauppa, lentokone, laiva, konserttisali tai kaupunki eivät ole enää houkuttelevia
HTML5sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n. Korpela HTML5 sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Zanzibar vai Sansibar. Jo 4. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen • 204 sivua 41 € + toimituskulut 7 € Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Jukka K. Korpela Verkkojulkaisun typografia Kirja neuvoo, miten typo gra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkko sivujen teossa. Koko 175 × 245 mm 4-värinen • 148 sivua 45 € + toimituskulut 7 € Jukka K. Markus Itkonen Typografian käsikirja Kirjassa näytetään ja selitetään typo gra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä. alv:n 10 %) kirjailmo_220x285_Julkku1-15_uncoated_Layout 1 28.1.2015 9.31 Sivu 1. Siinä selos tetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. • puh. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Koko 150 × 205 mm 2-värinen • 222 sivua 36 € + toimituskulut 7 € Tietokirjat selvällä suomen kielellä Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu – Ensimmäinen pelkästään typo gra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen • 192 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Pyry Lehdonvirta & Jukka K
Hän muutti Yhdysvaltoihin 1920luvulla ja suun nitteli siellä muun muassa paljon modernistisia huviloita. Bodegan pystysuorat piirteet tulevat 1930-luvun amerikkalaisesta art decosta ja streamlinesta. Asiayhteyden tulee aina joh dattaa kirjaintyypin valintaa. Neutrakuuluu art decon yleiskäyt töisimpiin siksi, että se on verraten lähellä ”tavallisia” geometrisiä grotes keja kuten Futura ja Nobel. Graafisessa suunnittelussa art deco oli vähemmän koristeellista kuin sisustustaiteessa ja keramiikassa. Neutraface toi art decon leipätekstiin 2000luvun alkuvuosina art deco markkinat valtasi Neutra (myös nimellä Neutraface). Julisteiden ja otsikoiden tyyli Art decon keskeisiä maita olivat Ranskan lisäksi Italia, Alankomaat ja Espanja, jossain määrin myös Iso Britannia ja Saksa, sekä pienellä vii veellä Yhdysvallat. Tyypillistä niille on myös leikittely kapeiden ja leveiden kirjainmuotojen vastakohtaisuudella. eikä se ole kovin runsasta nykyäänkään. Jokaisessa maassa kirjaimet saivat hiukan erilaisia piir teitä. Perimmäinen syy on se, että art deco kirjaimet olivat voittopuolisesti teks tattuja – siis ainutkertaisia – eivätkä ladottuja. Siksi Neutra face on viime vuosien typografiassa levinnyt myös sellaisiin yhteyksiin, joihin se ei kuulu. Väärissä yhteyk sissä käytettyinä nii den eleganssi näyttää päälleliimatulta koristelulta ja sumentaa typografisen viestin. Leipätekstiin niitä ei ollut tarkoitettu, ja siinä ne olisivatkin olleet kelvottomia. Silti se sisältää myös art decolle tyypillisiä liioiteltuja muo toja, kuten suurisilmukkaiset P ja Rkirjaimet. Jot kin art deco aakkostot ovat leveitä ja lihavia, toiset taas laihoja ja kapeita. 18 1/2015 JULKAISIJA Art deco on koristeellisuutta ilman koristeita typoteesejä Art deco oli maailmansotien välinen taideteollisuuden tyyli, jonka kirjainmuodot elävät ja kiehtovat edelleen. Neutrakir jaintyypin sanotaan noudattavan kir jaintyyliä, jota hän käytti rakennus tensa julkisivuissa niiden nimissä. Art deCo syntyi Ranskassa 1920 luvun alussa sisus tus ja koristelu tyyliksi. Sen on piirtä nyt Christian Schwartz ja julkaissut House Industries. Neutran välityksellä art deco on saanut ensi kerran jalansijaa myös leipätekstin kir jaintyyppinä. MARKUS ITKONEN Francis Ford Coppolan The Cotton Club -elokuvan (1984) logossa on paljon Morris Fuller Bentonin Broadway-kirjaintyypistä (1929) lainattua. Neutranimi juontaa itävaltalais syntyisestä arkkitehdista Richard Neutrasta (1892–1970). Art decon Okirjain on usein täysi ympyrä, mutta muiden kirjainten toteutuksessa on suuriakin eroja. 1990luvulla suosiota sai Font Bureaun julkaisema laaja Bodega perhe, jonka vaikutteet tulevat ame rikkalaisesta art decosta ja sitä seuran neesta virtaviivaisesta streamlinetyy listä. Art deco kirjaimet liittyvät tiettyyn historialliseen tyyliin ja luovat siihen liittyviä mielikuvia. Neutrafacen versaaleissa on paljon art deco -kirjainten tyypillisiä piirteitä: muun muassa C:n ja D:n geometriset kaaret, P:n ja R:n isot silmukat sekä A:n, E:n ja H:n pudotetut poikkiviivat. Sen vahvat, täsmälliset, geometrispohjai set kirjainmuodot (lähes aina tekstat tuina) olivat art nouveaun ja jugen din orgaanisten kirjainmuotojen vas takohta. Aivan omanlaisensa on amerik kalaisen Morris Fuller Bentonin piirtämä Broadway (1929), jota edel leen käytetään luomaan mielikuvia Yhdysvaltojen suurkaupunkien 1920 ja 30luvuista, jazzista, yökerhoista ja luksuksesta. Art deco kirjaintyyppien saatavuus oli niukkaa ennen digitaalista aikaa, Kirjaintyypin valinta käyttötarkoituksen mukaan Art decon geometria miellyttää sil mää ja vetää puoleensa. Sen juuret olivat osittain art nouveaussa (sak salaisittain ilmais tuna jugendissa), mutta siihen sekoit tui myös kubismia, konstruktivismia ja geometrisabstraktia tyylittelyä. BODEGA SANS BODEGA SANS MEDIUM BODEGA SANS BLACK ARKKITEHTI RICHARD NEUTRA 1892—1970. Streamlineen siirryttäessä art deco kirjaimet muuttuivat kapeam miksi ja korkeammiksi, saivat suo rat kyljet ja ikään kuin pilvenpiirtäjä mäistä olemusta
Olemme yksi Viron suurimmista kirjapainotaloista. Ei hätää, painamme myös suomeksi ja suomalaisille. Ära RAISKA raha!* Meil trükkides säästad raha ka muudeks tegevusteks. * Etkö ymmärtänyt. Painamme myös kaikkea muuta mitä o set-painatuksella on mahdollista painaa: aikakauslehtiä, mainoslehtiä, esitteitä, kuvastoja, kalentereita, julisteita jne. Printon tarjoaa erinomaista painolaatua, mieleenpainuvaa asiakaspalvelua ja mahdollisuutta säästää painokustannuksissa. * Älä tuhlaa rahaa! Meillä painaessa rahaa säästyy myös muihin asioihin. Painamme suomalaisille jo vuodesta 2000. AS Printon Trükikoda Kopli 29, 10412 Tallinn, Viro Puh: +372 681 0900 printon@printon.ee www.printon.ee Printon painotalo on virolainen painotalo. Kaikki uudet kyselyt, joissa viitataan koodiin “Julkaisija15”, saavat alennuksen ensimmäisestä työstä.. Olemme voittaneet painolaatumme ansiosta vuosittain Viron kaunein kirja palkintoja
20 1/2015 JULKAISIJA Suomessa osataan painaa, mutta ei johtaa
Aronia Groupin liiketoimintakonsultti Lars Lindholm kehottaa tekemään yritysjärjestelyjä tai yhteenliittymiä graafisella alalla, sillä ne mahdollistavat muutoksen.. Meillä ei osata johtaa tiimejä, vaan ainoastaan tuot teen tekemistä. – Yritysten liikevaihto laskee neljättä vuotta peräkkäin, rahat ovat loppumassa, yrittäjäpolvi vanhenee, organisaa tiot ovat vanhoillisia, maailma digitalisoituu. Yrittäjä yrittää usein ilman palkkaa Lindholm puhui marraskuussa Graafinen teollisuus ry:n aamupäiväseminaarissa teemasta Kuka painaa huomenna. Lindholm itse on hoitanut parikymmentä painoalan yritysjärjestelyä. Väittämä: Asenne on graafisen alan suurin ongelma. Hän on toiminut muun muassa Indepen dent Rahoituksen ja SKOPrahoitus Oy:n toimitusjohta jana sekä pkyrittäjänä Muoviura Oy:ssä. Myös viennissä olisi paljon tekemistä ihan lähialueil lakin Venäjällä ja Norjassa, joka on suuri painotuotteiden tuontimaa. Lindholmin mukaan alan yritysten tehokkuus saadaan nousemaan paremmalla johtamisella. Ylipäätään painoalan yritysjärjestelyjä on ollut viime vuosina lopulta ällistyttävän vähän. Yrityksiä joh detaan vanhan ajan mestarointityyliin, Lindholm luette lee. Muutos lähtee aina liikkeelle ylhäältä päin, siis johta misesta. Alan keskimääräinen heikko kannattavuus ei sinänsä ole enää mikään uutinen. Lars Lindholm uskoo, että painoala ei voi sel vitä hengissä ilman rakennemuutosta, jonka kautta haetaan suurempia yksiköitä sinne, missä painamisen volyymit ovat riittävän suuret. Neljä yri tystä kymmenestä toimi viime vuonna tappiolla eli yritys ten pääoman tuottavuus meni miinukselle. Teksti Tiina Ruulio Kuva Pentti Salonen Alalla toimii • 791 yritystä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä. – Heidelbergithän maksavat kaikkialla saman. Painoala on Suomessa yhä yli miljardin euron bisnes. Ero voi tulla vain johtamisesta ja tehokkuudesta. Monessa tapauksessa alan yrittäjä on siis päättänyt vain sinnitellä – ja usein ilman palkkaa nakkikeiton voimin. Se tarkoittaa 20 000–40 000 euroa lisää liikevaih toa henkilöä kohden. – Jalostusarvon pitäisi olla jossain 55 000–80 000 euron välillä. Tämä taas johtuu osit tain siitä, että kirjapainojen pääomarakenne on ollut siinä mielessä kunnossa, että koneet ja laitteet on maksettu monessa tapauksessa pois ennen kuin vuoden 2011 ala mäki alkoi. Vanhat proses sit pitäisi uudistaa ja kaikki turha hylätä ilman että henki löstöä mollataan tai stressataan. Lindholm tuntee erinomaisen hyvin suomalaisen yri tysmaailman. Tehokkuudesta voi puhua myös positiivisesti. • 135 yritystä, jotka työllistävät vähintään 10 henkilöä. Myynti kun ei usein tarkoitakaan myyntiä, vaan tilausten vastaanottoa. • 17 yritystä, jotka työllistävät vähintään 100 henkilöä Lähde: Graafinen teollisuus ry. – Jos tästä ei synny tulosta, on kyse johtamisen ongel mista. Periaatteessa jokainen haluaa olla ammattilainen omalla työpaikallaan. – Lähtekää tekemään yritysjärjestelyjä tai yhteenliitty miä, sillä ne mahdollistavat muutoksen. – Sanoisin, että Suomessa osataan kyllä painaa, mutta ei johtaa alan yrityksiä. Täällä on totuttu liian hyvään liian pienellä panostuksella. Muutos lähtee ylhäältä Yritysjärjestelyjen lisäksi myös alan johtamistyylissä olisi paljonkin parantamisen varaa. – Välillä tuntuu, että Suomessa on enemmän heidelber gejä kuin mersuja. Hänen mukaansa Suomessa on tilaa ehkä noin 500 painoalan yritykselle, kun nyt niitä on 900. Tehokkuudessakin tekemistä Lindholm on sitä mieltä, että Suomi voisi olla Euroopan tehokkain painomaa, jos vain tahtoa ja visioita löytyy. Painomarkkinoita puolestaan vetää parisataa hyvin kannattavaa painoalan yritystä, jotka saavat hyvinkin 15 prosentin tuottoa omalle pääomalle. Aronia ja Graafinen teollisuus sopivat jo viisi vuotta sit ten yhteistyöstä jäsenistön yritysjärjestelyissä. JULKAISIJA 1/2015 21 JA TÄSTÄ ei saa sitten loukkaantua, sanoo Aronia Groupin liiketoimintakonsultti Lars Lindholm , joka on toteuttanut useita yritysjärjestelyjä graa fisella alalla. Suomen yrittäjien mukaan 80 prosenttia yrityskauppoja tehneistä yrittäjistä ovat tilanteeseen tyytyväisiä, Lindholm muistuttaa. Asiakastiedon mukaan melkein puolet alan yrityksistä toimii kohtalaisen suurella tai suurella riskillä. – Tämä pitää sisällään muun muassa tuotantotapojen ja myynnin uudistamista. Vuoden 2013 lukujen valossa painoalan liikevaihto per henkilö on noin 107 000 euroa ja jalostusarvo 45 300 euroa
Oma digipaino perustettiin marraskuussa 1995. Yrittäjäasenne ei ole hävinnyt mihinkään, naurahtaa Rehunen. Neuvotteluvaihe kesti pari kuukautta Rehunen kuvaa yrityskaupan hierontaa ikään kuin seurus telusuhteen aloittamiseksi. Koska Tyylipaino pysyi kannattavana yrityksenä koko olemassaolonsa ajan, kannatti yrityskauppa tehdä mie luummin vähän liian aikaisin kuin myöhään. Opin asiakaslähtöisyyden niin sanotusti äidinmaidosta. Kumpikin aikoo paiskia töitä uuden omistajan leivissä jonkin vuoden. – Kummallakin meistä on lapsia, mutta kukaan ei halua painoyrittäjäksi. Sellainen tunne minulle ainakin tuli, Rehunen kertoo. Yrityskauppa ei lopulta muuttanut kovin paljon arjessa. – Konsultti katsoi kyllä koko kuviota kummankin osa puolen näkökulmasta. Rehunen on vähän alle kuusikymppinen ja Palamaa muutaman vuoden yli. Tyylipaino pysyi alusta loppuun saakka kahden miehen yri tyksenä. – Päätimme, että emme lähde kasvattamaan Tyylipai noa, jotta kulupuolikin pysyy riittävän pienenä. – Molemmilla osapuolilla oli kiinnostusta. Kesätyöntekijöitä palkattiin kuitenkin säännöllisesti. Teetätimme töitä muun muassa Kopio Niinillä. Siksi ostajaan oli helppo luottaa. Asiakkaitakin palvellaan samoin kuin ennen, kunnon yrittäjäasenteella. Kulut on pidetty pieninä Rehunen ja hänen yhtiökumppaninsa Sakari Palamaa oli vat kumpikin aiemmin töissä Kopio Niinillä, Rehunen myynti ja Palamaa painotöissä. Ikä oli oikeastaan syy, miksi Tyylipaino lopulta myytiin. Yrityskauppaa valmisteltiin ja sopimuksia hiottiin osta jaehdokkaan palkkaaman konsultin avulla. Neuvottelu vaihe kesti pari kuukautta. 22 1/2015 JULKAISIJA TYYLIPAINON ENTINEN omistaja Pekka Rehunen osaa jo vastata luontevasti kän nykkään uuden omistajan nimellä, vaikka alkuun se kangertelikin. Teksti Tiina Ruulio Kuva Pentti Salonen ”Vaikka palkkatyössä olenkin nyt, eivät rukkaset putoa käsistä neljältä.”. En voi syyttää heitä siitä, sillä ala muistut taa hitaasti laskeutuvaa ilmapalloa. – Kaupan myötä pääsimme eroon jatkuvasta investointi kierteestä. Asiaa auttoi tietenkin se, että ostajapuolella oli tuttuja henkilöitä. Olemme aina ostaneet osan töistä alihankintana. Se rasitti pienen yrityksen taloutta ja stressasikin. – Vaikka palkkatyössä olenkin nyt, eivät rukkaset putoa käsistä neljältä. – Olen yrittäjäsuvusta, sillä äiti piti pientä baaria koti paikkakunnalla. – Se, että ostajalla oli samat arvot kuin meillä, vaikutti myös kaupan syntyyn. Tunsimme heitä kohtaan tiettyä Erään yrityskaupan tarina Helsinkiläinen Tyylipaino ei ehtinyt viettää 20-vuotisjuhliaan ennen kuin yrityksen omistajat myivät sen Kopio Niinille viime toukokuussa. Omistajanvaihdos toi myös mukanaan vapauttavan tunteen ainakin yhdessä asiassa. – Teemme edelleen töitä entisen liike kumppanin Sakari Palamaan kanssa Kol mannella linjalla tutuilla koneilla. Digikoneita piti uusia 3–5 vuoden välein eli juuri kun vanha kone oli maksettu, alkoi uuden maksaminen
Eniten stressiä on tullut koneiden jatkuvasta kierrätyksestä. – Tietty vapaus ja pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat olleet tämän työn parasta antia. Se, että työpaikkakin säilyi vielä muutaman vuoden ajaksi, oli hyvä asia. Rehunen ajattelee menneistä yrittäjävuosistaan vain hyvää. Paperilta lukeminen on yksinkertaisesti helpompaa kuin mikään muu lukutapa. Asiakkaille on painettu erilaisia pienpainotöitä, esi merkiksi esitteitä ja asiakaslehtiä. Rehunen kertoo hauskan yksityiskohdan Tyylipainosta. Koneita on maksettu leasing sopimuksilla. Painotöitä siirtyy verkkoon koko ajan tai niiden tekeminen vain lopetetaan syystä tai toi sesta. – Täytyy myöntää, että olen hieman skeptinen alan tulevaisuuden suhteen. – Ainoa yrityskauppaan liittyvä lievästi negatiivinen asia on vapauden menetys. Elokuvassa Eero Melasniemi näyttelee kirjailija Antti Salmista, Tyylipainon uutta omistajaa. – Emme ole koskaan edes pyrkineet mihinkään isoihin vuosisopimuksiin, vaan noukkineet markkinoilta tasai sesti pienempiä A3 ja A4formaatin painotöitä. Isoja vuosisopimuksia ei edes haalittu Painoalaa kurittanut taantuma ei päässyt iskemään Tyyli painoon koko voimallaan, sillä yrityksen asiakas kunnassa on paljon kolmannen sektorin järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka eivät keiku niin selvästi suhdanteiden armoilla. Alun perin Tyylipainon konekantaan kuului myös pieni offsetkone, mutta siitä luovuttiin toistakymmentä vuotta sitten. Se on mukana Erkko Kivikosken elokuvassa Kesyttömät veljekset vuodelta 1969. Yrittäjyyden parhaat puolet – Ei pienen yrityksen myyminen mikään miljoonasampo ole. Myytävää oli oikeastaan vain asiakaskunta ja mei dän ammattitaitomme. Helsingissä on toiminut Tyylipaino-niminen kirjapaino joskus aikaisemminkin. Tyylipaino pääsi elokuvaan Entisen Tyylipainon (nykyisen Kopio Niinin) Pekka Rehunen (edessä) ja Sakari Palamaa jatkavat työntekoa samassa osoitteessa Kolmannella linjalla yrityskaupasta huolimatta.. Kopio Niini on pienestä aloittanut perheyri tys, ja se tuntuu hyvältä. JULKAISIJA 1/2015 23 sympatiaa. Rehunen itse myöntää olevansa printin kannattaja muutenkin kuin työnsä takia
24 1/2015 JULKAISIJA Prado, mobiili ja printti
MUSE O NA CIONAL DEL PRADO / IGNA CIO HERNANDO R ODRIGUEZ. Mobiilisovellusta Teksti Tiina Ruulio Madridissa sijaitseva Museo de Prado on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisia sisältöjä voi julkaista mahdollisimman monella erilaisella alustalla printistä mobiiliin. Digitaaliselle Pradooppaalle haetaan näkyvyyttä mark kinoimalla sitä muun muassa museon ilmoitustauluilla, kahvilassa ja niin edelleen. Hän on tul lut Lontooseen kertomaan museon digitaalisesta tabletti applikaatiosta, joka on tehty Adoben DPSjulkaisujärjes telmälle. – Applikaation suurin ongelma on se, miten saada se näkyville 1,2 miljoonan muun sovelluksen kauppapai kassa, sanoo Cristina Alovisetti. Prado, mobiili ja printti Kuva Museo de Pradon näyttelystä Goya in Madrid. Alovisettin mukaan kuvat näyttävät paremmilta iPadilla. Myös tvyhteyttä tarjotaan. Alovisetti myöntääkin, että uuden tablettisovelluksen levittäminen on vaikeampaa ja samalla myös arvaamat tomampaa kuin vaikkapa perinteisen taidekirjan, jonka markkinointikanavat on testattu moneen kertaan. Muuta keinoa ei tähän ole. Oikeastaan vain se, joka on käy nyt museossa, voi ymmärtää, kuinka valtavasta tilasta on kysy mys: 22 000 neliömetriä, 4 800 maalausta, piirustuksia, painotöitä, koristeesineitä, koli koita. Taulut aukeavat kännykässä liian hitaasti Uusi sovelluskaupasta ladattava Pradoapplikaatio toimii sekä iPadilla että Androidtableteilla. Toinenkin tablettisovellus on olemassa, 60 valikoidusta maalauksesta luotu Second Canvas App, jossa on mukana videolla ja äänellä rikastettua sisältöä sekä 14 gigapikselin kuvia. – Sinänsä digitaalisen museooppaan tekeminen Ado ben DPS:llä oli nopeaa ja helppoa, sillä meillä oli jo ole massa kaikki kuvat ja esittelytekstit. Miten levittää digiä. Prado peittää omilla tuotoillaan ison osan 24 miljoo nan euron budjetista. Lipunmyynnin lisäksi museo hankkii tuloja museokaupalla, onlinegallerialla, teosten printon demandilla (tarvepainatuksella) sekä julkaisemalla painet tua teosluetteloa sekä jatkuvasti laajenevaa The Prado Guide Appia eli museon uutta digitaalista tablettiapplikaatiota. Pradosovelluksen saa App Storesta vähän alle kuudella eurolla. Museon liiketoimintaa pyörittää oma yritys, Museo Nacional Del Prado Difusion, jonka johtajan Cristina Alovisettin Julkaisijalehti tapaa Lontoossa. JULKAISIJA 1/2015 25 MUSEO DE PRADO on klassisista klassisin 1400–1800lukujen taidetta esittelevä museo, lajis saan yksi Euroopan komeimpia. Sisällöt siirtyivät tablettisovellukseen helposti
Mobiilisovellus tarjoaa EMMAmuseon informaation lisäksi Espoon kaupungin alueelle suunnitellun 28 teoksen Taidesuunnistuksen. – Olemme onnistuneet kehittämään digitaalis ten sovellusten avulla Pradon brändiä ja tekemään itseämme tunnetuksi esimerkiksi espanjankielisessä Latinalaisessa Amerikassa, jatkaa museojohtaja. Silti myös 1800luvulta asti painettu teosluettelo on erittäin pidetty. ELLA T OMMILA MUSE O NA CIONAL DEL PRADO. – Uudistin esimerkiksi museon käyttämän typogra fian täysin. Palvelulla on haluttu syventää ja laajentaa museokokemusta sekä tarjota uusia palveluja uusille mobiilialustoille. Tablettisovellukseen viedään uutta sisältöä ja linkkejä jatkuvasti. Erilaiset julkaisualustat kommunikoivat eri tavalla. Pradon brändi on nousukiidossa Prado tarvitsee koko ajan uusia tuloja, sillä espanja laisten museoiden julkinen rahoitus ei ole kovinkaan varmalla pohjalla. 26 1/2015 JULKAISIJA La guía o?cial del Prado en APP The o?cial Prado Guide in APP FREE ACCESS CAFÉ PRADO TM • 400 imágenes de alta calidad • 50 obras ampliadas y 50 obras relacionadas • 5 recorridos temáticos • Redes sociales • 8 idiomas disponibles • Contenido extra: Guía Colección Velázquez pvp 5,99¤ www.laguiadelprado.com digitaalisesta museooppaasta ei ole, sillä taulut avautuisi vat kännykässä liian hitaasti. Prado Guide App julkaistiin heti alussa kahdeksalla kielellä. – Painimme tämän saman ongelman kanssa myös table tilla. Eräs sysäys Pradon taiteen uudenlaiselle julkisuudelle oli tauluista tehtyjen taidejulisteiden käyttö koristamassa mad ridilaisten talojen julkisivuja vuosituhannen vaihteessa. Koska Pradon taulut ovat hyvin vanhoja, ovat ne tavallaan vapaata riistaa kaikenlaiselle käytölle. Viimeksi uuden typografian sai uusin Goya in Madrid näyttely, joka esittelee taidemaalari Francisco de Goyan 1700luvun Madridissa tekemiä töitä. EMMA julkaisi mobiiliapplikaation Espoon modernin taiteen museo EMMA julkaisi viime syksynä oman mobiilisovelluksen, jonka on voinut ladata sekä tabletille (iPad) että kännykälle (iPhone). Hän tekee töitä Lon toosta käsin apunaan digitaaliseen suunnitteluun perehty nyt toimisto Madridissa. – Tabletti on mahdollistanut uuden tehokkaan keinon kertoa museosta. Olennaista tälle kaikelle on museon kävijämäärän kas vattaminen, joka onkin onnistunut Pradolta hyvin. Prado valitsi Adoben julkaisujärjestelmän ennen kaik kea sen tarjoamien kieliversioiden takia. EMMAssa sovelluksen käyttöä ohjaa qr-koodilukija, jonka avulla museokävijä voi lukea tietoja esillä olevista teoksista sekä taiteilijoista. Ongelmaa ratkaistaan parasta aikaa, museojohtaja kertoo. Valitsin pääasialliseksi kirjaintyypiksi klassisen SansSherifin. Tablettisovellus ei ole valmis koskaan, vaan sinne vie dään koko ajan uutta sisältöä ja linkkejä, Alovisetti jatkaa. Kol men miljoonan kävijän raja meni rikki pari vuotta sitten. Sen avulla koko museokierroksen voi suunnitella etukäteen jonkin teeman mukaan tai palata joihinkin maa lauksiin myöhemmin kaikessa rauhassa. – Varsinkin ulkomaiset museovieraat pitävät tablettiver siosta. Lisäksi jokaiselle erikoisnäyttelylle mieti tään sille sopiva typografia. Seuraavaksi odotetaan kiinankielistä applikaatiota. – Emme tietenkään voi estää ketään paina masta Leonardo da Vincin maalausta sohvatyynyyn. Voimme kuitenkin suojella omaa kokoelmaamme tuomalla sitä esiin mahdollisimman kunnioittavasti. Paikalla Lontoossa oli myös graafikko Fernando Gutierrez, joka vastaa Pradon uudesta visuaalisesta ilmeestä sekä printissä että netissä
Tabletit ja tablettilehdet olivat kuitenkin pääroolissa Adoben marraskuussa pitämässä DPS Symposiumissa: Know Before You Go. Uutta tulee jatkuvasti: tekstien ja erilaisten kuvagalle rioiden lisäksi korkealaatuista ääntä, 3Dvideota, järjestel mää käyttävien kustantajien tai mainostajien omaan käyt töön tarkoitettuja analysointityökaluja, liittymäpintoja asiakkuudenhallintajärjestelmiin (CRM) ja niin edelleen. Järjestelmän perustaa, julkaisualustaakin, on jo uusittu, jotta erilaisten uusien ominaisuuksien liittäminen siihen olisi mahdollisimman vaivatonta. Lisäksi osallistumme alan messuille ja näyttelyihin. Kullekin koulutusosalle on oma ilmoittautumislomake.. adobeN diGitaaliNeN julkaisujärjestelmä DPS on vasta kolmisen vuotta vanha, mutta paljon on jo ehtinyt tapah tua. AV-koulutus 3. AV-koulutus 1. Johdanto oman lyhytelokuvan tekemiseen (6h), Hki 28.3. ADOBE DPS otti uuden suunnan www.appleusers.fi • www.hopeinenomena.net Ylläpidämme Suomen suurinta Apple-aiheista keskustelufoorumia Hopeista Omenaa sekä järjestämme kursseja, käyttäjätapaamisia ja muita tapahtumia eri paikkakunnilla Suomessa. – Lähdemme siitä, että kustantajien ja yritysten on turha maksaa miljoonia euroja sovelluskehittäjille oman sovelluksen rakentamisesta. Nopeaa ja joustavaa Koska siis mobiilin sisältö menee yhä selvemmin app seille, on Adoben ideana ollut luoda julkaisujärjestelmäs tään sovellus, jonka saa nopeasti käyttöön. 5.5.2015 Kuvantekijöiden ilta Lisätiedot: http://www.appleusers.. Kyse on myös volyy meistä, sillä digijulkaisut kehittyvät koko ajan. Tiettyjä sisäl töjä voidaan myös helposti kohdistaa eri asiakasryhmille kirjautumisen avulla. Koulutuksiin voi osallistua myös moduuleittain. Jäsenmaksumme on 32 €/12 kk. 7.4.2015 Tietoturva-ilta. Kuinka turvallisia Macit ovat. Valmis oma elokuva, palaute ja lisäkysymykset (4h) Kouluttajina toimivat palkittu elokuvaohjaaja,Taideteollisen Korkeakoulun dokumenttielokuvan professori (2003–2010) Kanerva Cederström sekä Apple-käyttäjät ry:n koulutuspäällikkö, AV-ohjelmien kouluttaja Mikael Suomela. Johdantoja iMovie-kurssit ovat à 70 € ja ”Valmis oma elokuvani” -workshop on 25 €. Apple-käyttäjät ry kuuluu maailmanlaajuiseen Apple User Group -verkostoon ja osa jäseneduista tulee tämän verkoston kautta. Liity osoitteessa www.appleusers.. Mutta yhdestä asiasta Adobella ollaan vuorenvarmoja: – Jos haluaa sisällölle yleisöä, se pitää ehdottomasti viedä mobiiliin ja tehdä sisällöistä oma sovellus (app). osa. Alun perin tietokoneelle (kannettavalle) ajateltu jul kaisujärjestelmä on muuttanut viimeksi kuluneen vuoden aikana radikaalisti suuntaa kohti mobiliteettia, lähinnä tablettia. iMovie-kurssi (6h) + ennakkotehtävä 18.4. 14.3. Me tarjoam me tähän mahdollisimman yksinkertaisen ja jous tavan perustan, johon asiakas tuo omat sisältönsä kuten esitteet, kuvat, opetusmateriaalit ja videot. Appsien ylivalta on selvä, ne hallitsevat jo nyt ainakin 86prosenttisesti sitä aikaa, joka mobiilissa vietetään, sanoo Adoben DPSliiketoiminnan johtaja Mitch Green. UUTTA KEVÄÄLLÄ 2015 Muut koulutukset: • Mac-peruskussi • iPhone/iPad-workshop • WordPress-jatkokurssi Mac-käyttäjille Käyttäjätapaamiset Kirjasto 10:ssä, Helsingissä Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia 3.3.2015 Oma iOS-apsi puhelimeen – miten. – Yritykset tai vaikkapa koulutusorganisaatiot hake vat uusia tapoja jakaa sisältöjä erilaisille yleisöille. AV-koulutus 2. osa. /tapahtumat/ AV-koulutuskokonaisuus, jossa opitaan tekemään oma muutamien minuuttien kestoinen lyhytelokuva. Me siis tarjoamme tähän val miin julkaisualustan. EMEAalueen (Eurooppa, LähiItä, Aasia) ratkaisupääl likkö Klaasjan Tukker sanoo, että uutta kehitetään koko ajan tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Nykymuotoinen tabletti saattaa lopulta jäädä vain lyhytaikaiseksi julkaisualustaksi digitaalisille lehdille, koska älykännykän ja tablettien välimuodot menevät mah dollisesti tablettien ohi. osa. Koulutus käsittää kaksi kurssipäivää (klo 10–16), ennakkotehtävän sekä neljätuntisen workshopin, jossa katsotaan kurssilaisten elokuvat, saadaan palautetta ja vastataan mahdollisiin lisäkysymyksiin. Koko koulutuspaketin yhteishinta on 150 €
Kaikki Canon ja Oce -ammattitulostusratkaisut ja huoltopalvelut yhdestä paikasta. www.canorama.fi | Puh. 0207 681 200 Kuusamo Kajaani Ylivieska Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Kauhajoki Tampere Riihimäki Järvenpää Helsinki Hämeenlinna Kuvassa: Canorama Oy:n huoltopäällikkö Markku Tuikkanen (vas.) ja Ammattitulostusratkaisuista vastaava Jouni Keronen. OTA MEIHIN YHTEYTTÄ! Jouni Keronen 040 567 9661 jouni.keronen@canorama.fi Ammattitulostusratkaisut koko maan kattavasti Tiimistämme löytyy 110 tiedonhallinnan ammattilaista.
Lehdet eivät maininneet brän diä jutuissaan, mutta se oli kuvan mukana esillä kaikkialla ja levisi lopulta myös YouTubeen. Juuri sitä mainostaja toivoi. Kuva vai mielikuva. MARJ A-LIIS A KINTURI WWW .ALIS ONJ ACK SON .COM/PRES S Alison Jacksonin taulua nostetaan seinälle Macmillan De’ Longhi -taidenäyttelyssä.. – Jokin aika sitten eräs pieni brit tiläinen virvoitusjuomabrändi kään tyi puoleeni ja toivoi äitienpäiväksi kuvia ja videopätkiä, jossa esiintyisi kuninkaallinen perhe. Mainostaja sai lisenssin kuviin kahdeksi viikoksi, mutta kolme päi vää riitti sille mainiosti. Teksti Marja-Liisa Kinturi Alison Jacksonin työt koskettavat suuren yleisön kuviteltua suhdetta julkkisten kanssa. JULKAISIJA 1/2015 29 ErikoisalaNi oN kuuluisuus kulttuuri, jonka media on luo nut, Jackson kertoi Eurobest seminaarissa Helsingissä viime joulukuussa. Näköispainoksia kuuluisuuksista Jacksonin kantava idea, ”juju”, on käyttää tunnettujen ihmisten kaksois olentoja ja näyttelijöitä, jotka on mas keerattu ja puettu näyttämään esiku viltaan. Haittaako lehtiä se, että Jacksonin luomat kuvat kuuluisuuksista eivät ole aitoja. Alison Jackson sanoi pohtineensa, miksi ihmiset surivat esimerkiksi niin paljon prinsessa Dianan kuole maa, vaikka vain hyvin harva oli kos kaan tavannut hänet henkilökohtai Kuvia ja mielikuvia Kuuluisuuksien kaksoisolennot menevät täydestä lehdille ja suurelle yleisölle Julkkikset ja kuuluisuudet ovat leivän lähde monille ihmisryhmille, varsinkin valokuvaajille, joista maineikkaimpia – tai pahamaineisimpia – ovat paparazzit. Yhä useammin mainostoimistot kääntyvät hänen puoleensa, ja entistä enemmän yhteydenottoja tulee myös Kanaalin toiselta puolelta Euroopan mannermaalta. Etusivun kuvan levikki oli 8,2 miljoonaa. – Olen työskennellyt kai kenlaisten medioiden ja mediaalustojen parissa; luo nut sisältöä televisioon, kustanta moille, mainontaan ja digitaalisiin medioihin, varsinkin brändättyä sisäl töä ja viraaleja, Jackson luetteli. Luovassa mielessä se ei ollut kovinkaan haastavaa tai kiinnostavaa, mutta kuvat päätyivät kuin päätyivät kin Sun Daily lehden etusivulle Eng lannissa. Tai miten mahtaa olla. Yri tys pääsi mukaan myös viikonlopun uutiskat sauksiin, eli kuva levisi kaik kialle. Joukkoon kuuluu tavallaan myös brittiläinen nykytaiteilija, valoja elokuvaaja Alison Jackson, jonka työt naruttavat maineikkaimpienkin lehtien toimituksia. Heidän avullaan hän luo kuvi teltuja tilanteita ja tekee videoita, joissa julkkikset, ja Jacksonin koh dalla usein nimenomaan IsonBritan nian kuninkaalliset, näyttäytyvät eri laisissa, usein hieman noloissa tilan teissa. Käytimme sii hen kuninkaallisen perheen kaksois olentoja, lookalikeja, ja sijoitimme yrityksen tuotteet luontevasti kuvaan mukaan
AITOJA ELÄMYKSIÄ. Liput: ennakkoon verkkokaupasta 15 € / 9 €, messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 € messukeskus.com/shop. Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa. 3. FILLARI BALL SPORTS OUTDOOR KUNTO KUVA & KAMERA GOLF HORSE FAIR Avoinna: Pe 12–19*, la 10–18, su 10–17, *ammattilaisille pe 9–12. Samaan aikaan samalla lipulla: Kunto, Fillari, Golf, OutdoorExpo, Ball Sports ja Helsinki Horse Fair (la–su). 2015 MESSUKESKUS HELSINKI Tule, tutustu, testaa, opi ja tee hankintoja. K uv a& Kam era-m es su t 20 05–2015 LUENNOT TIETOTEKNIIKKA VALOKUVANÄYTTELYT KUVATUOTTEET JA -PALVELUT TULOSTUS KUVANKÄSITTELY VALOJA VIDEOKUVAUS Yhteistyössä:. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. OIKEITA KOHTAAMISIA. Luvassa on myös kymmeniä puheenvuoroja alan kuumimmilta nimiltä. KAIKKI KUVASTA! 6.–8. Jo kymmenennen kerran järjestettävä tapahtuma tarjoaa tuttuun tapaan laajan kattauksen kuvia. Lisäksi esillä ovat kaikki kevään kiinnostavimmat ja kovimmat uutuudet. Tutustu näytteilleasettajiin, ohjelmaan ja valokuvanäyttelyihin osoitteessa kuvamessut.com
Se mei dän pitää jotenkin paikata. Minun on kovin vaikea nähdä, miten joku muu voi tehdä tämän palvelun meitä halvemmalla. – Se on hirveä määrä rahaa. Varhaisjakelu ei vain kannata Lehdenkustantajat ja toimittajajär jestöt olivat vuoden päivät sitten kollegiaa lisella kiukulla Itellan kim pussa, kun yritys yllättäen nosti rajusti lehtien varhaiskannosta perimiään hintoja. Verkkokauppa ja lähilogistiikka ovat Postin uudessa strategiassa uuden korvaavan kasvun avainaloja. kokauppa Zalandoineen ja Anttiloi neen, ruokakassit kiireisten ihmisten koteihin ja ateriat liikuntaesteisille vanhuksille... Jos maallikko ei ymmärrä, niin ei ymmärrä Malinenkaan. Teksti Pertti Jokinen Kuvat Posti Posti-logon i-kirjaimen piste on nyt rusetti. Toiset luopuivat aamukannosta kokonaan. Ja ala on matala palkka-ala. Maallikon on hieman vaikea ym märtää, miten Posti valtavalla organi saatiollaan ja joustomahdollisuuksil laan ei saa palvelua kannattavaksi jos pienet yksityiset firmat saavat. Malisen mukaan jokaisen tulisi ymmärtää, mitä tämä merkitsee jakeluyritykselle. Siihen kehitykseen ei pysty Posti eikä kukaan muukaan vaikuttamaan. Levikin lasku tarkoittaa kappale määrien laskua. Mutta volyymien lasku on ollut hur jaa, ja se tulee varmasti jatkumaan. Toimitusjohtaja Malinen tun tuu ymmärtävän kysymyksen hyvin, samoin siihen sisältyvän pienen nos talgisen surunkin: – Kirjeitä ja lehtiä olemme jakaneet nyt 300 vuotta ja tulemme tekemään sitä hamaan ikuisuuteen saakka. Se on uusissa logoissa nyt rusetti, jossa pienellä mielikuvi tuksella on helppo nähdä jälkiä enti sestä postitorvestakin. Osaamista ja kapasiteettia riittää niin kalustossa kuin henkilöstössäkin. Siksi hintoja oli pakko nostaa. Tilalle tulevat verk Digi rassaa rajusti Postia Posti on taas Posti, kuten vanhoina hyvinä aikoina ennen Itellaa. Samalla vaihtui Itellan sininen väri van han Postin perinteiseen orans siin. Toimitusjohtaja Heikki Malisen mukaan lehtien, kirjeiden ja laskujen muuttuminen digitaaliseen muotoon leikkaa yrityksen tämän liiketoimin taryhmän noin 800 miljoonan euron liikevaihdosta vuosittain noin 50–60 miljoonaa. Perinteitä kunnioitetaan myös Postin viimeisen kirjaimen i:n pisteessä. Omia kustannuksia ei voi niin paljon leikata, että se kor vaisi volyymin laskun. – Meillä on maan laajin ja tehok kain jakeluverkko. Sitä hän ei ääneen sano, mutta sävystä on helppo päätellä, että toimi tusjohtaja uskoo näiden uusien yrit täjien tulevan hyvin nopeasti tiensä päähän. Monet kustantajat lähtivät vastaoffensiiviin perustamalla omia jakeluyrityksiään. Pakko muuttua Postin historia on 375 vuoden mittai nen. Mutta nimenmuutoksella, uudella värillä, logolla eikä edes iloisella ilmeellä tehdä kannattavaa bisnestä. Miten tässä näin on päässyt käy mään. Malinen pitää ainoana mahdolli suutena sitä, että Posti muuttuu entistä selvemmin logistiikkayhtiöksi. Se on aina kuljettanut materiaa, mutta suurimmalla osalla sen kuljet tamalla materialla on ollut myös hen kinen sisältö: kirjeitä ja lehtiä, siis tie toa ja mielipiteitä. Minun on kovin vaikea nähdä, miten joku muu voi tehdä tämän palvelun meitä halvemmalla.”. Nyt yhdessä vuosikymmenessä tämä on jäämässä takaalalle, jopa historialliseksi jäänteeksi, josta alkaa kohta olla bisnekselle enemmän hait taa kuin hyötyä. Mikään muu ei hyvistä ajoista enää muistutakaan. 32 1/2015 JULKAISIJA JouluN alla Itella ilmoitti muuttuvansa vuoden 2015 alussa uudelleen Postiksi. Toimitusjohtaja Heikki Malisen mukaan digitalisaatio rassaa Postia rajusti. ”Meillä on maan laajin ja tehokkain jakeluverkko. Digitalisaatio on iskenyt postiin pahemmin kuin kenties yhteenkään toiseen suomalaisyritykseen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että jos ennen yhteen rappuun meni vaikkapa 12 lehteä, nyt menee enää kaksi. Ja ala on matala palkkaala. Jos takin on rahat saatava, jo yksin työ paikkojemme säilymisen takia
Illustrator ja infogra. Responsive Web Design (1pv) . Kehitä pääomaasi! Ota yhteyttä: mia@corellia.. Videokuvaus ja -editointi valokuvaajalle ja toimittajalle (2pv) . Adobe Digital Publishing Suite –perusteet (2 pv) . Wordpress sisällöntuottajalle (2pv) Lisätiedot, hinnat ja päivämäärät osoitteessa: www.corellia.. Malinen ei rupea Itellaa erityi sesti puolustelemaan kun ei itse ollut mukana siitä päättämässä, mutta antaa sille sentään yhden loogiselta kuulostavan selityksen, jonka avai mena on nimeen sisältyvä kirjainpari IT, informaatioteknologia. Photoshop Masterclass (2pv) . Adobe Edge Re. kolle (2pv) Web . eDocker CREATE! (1pv) . ow – suunnittelun työnkulku (1pv) . Siitä kehittyikin miltei 300 miljoonan euron bisnes. Itellanimeä ei kunnolla sulattanut kovinkaan moni kun siihen vuonna 2007 päädyttiin. Illustrator peruskurssi (2pv) . kolle (2pv) . InDesign ja interaktiiviset digijulkaisut (1pv) . Oli siis loogisesti oikea aika palata takaisin Postiin, Malinen selit tää nimiseikkailun historiaa.. Malisen mukaan Itellan keksi misen aikoihin ruvettiin Postissa ymmärtämään digitalisaation vaiku tukset yrityksen perinteiseen rooliin. InDesign Masterclass (2pv) Adobe Illustrator CC 2014 . Illustrator pakkaussuunnittelussa (1pv) . Adobe Digital Publishing Suite –jatkokurssi (2 pv) . ePub sähköisen kirjan julkaiseminen (1pv) . Adobe Premiere Pro CC -videoeditoinnin peruskurssi (2pv) . Sehän oli vähän höl möä. Illustrator Masterclass (2pv) Adobe Photoshop CC 2014 . Websuunnittelun erityispiirteet printtigraa. Adobe Edge Animate perusteet – 5 bannerit (2pv) . Richie Maggio-sähköiset julkaisut (1pv) Video . After Effects CC graa. Photoshop peruskurssi (2pv) . Photoshop ja 3 (1pv) Sähköinen julkaiseminen . Aika ajoi Itellan ohi Pari sanaa vielä sanaparista Itella– Posti. ikka (1pv) . | 0407070202 | @CorelliaHEL Vilhonkatu 5A, 00100 Helsinki Koulutamme, konsultoimme, neuvomme ja autamme Adobe Creative Cloud 2014 . InDesign peruskurssi (2pv) . – Sen jälkeen jäljelle jäi Itella ilman ITtoimintaansa. Viesti videolla webissä (2pv) . Sitten ITliiketoiminta irrotet tiin omaksi yhtiökseen, joka ristittiin OpusCapitaksi. Creative Cloud 2014 uudet ominaisuudet: Photoshop, InDesign, Illustrator (1pv) Adobe InDesign CC 2014 . Sitä pidettiin epä suomalaisena, keinotekoisena, kan sainvälisiä markkinoita viekoittele vana flirttinä. Haluttiin rakentaa sille uusi tukijalka eli ITliiketoiminta. Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen
Alalaurin puheenvuoron aiheena oli kaupan pakkausten tulevaisuus. Olemme muuttamassa vanhaa hieno paperikonetta voimakartonkituotan toon. Kumman kin kävijämäärä jäi alle 4 000:een. Koska Suomi on messujen luvat tu maa, oli Suomessa jo aikaisemmin lokakuussa järjestetty pakkausalan Empack ei juhlinut ideoilla kuten Slush Kauppa ajaa pakkausalaa uudistumaan NordicPack 2014 messut. Teksti Tiina Ruulio. Vuoden 2014 huhtikuussa annetun pörssitiedotteen mukaan kyseessä on 110 miljoonan euron investointi. Samaa innovaa tioiden vimmaa ei siellä näkynyt kuin naapurissa Slushissa. 34 1/2015 JULKAISIJA Jos slush räjäytti tajunnan energial laan ja 14 000 hengen kävijämäärällään, niin Empack otti oman osuutensa selvästi varovaisemmin. Empack Arena puhujalavalla esiintyi muun muassa Stora Enso Packaging Solutions yksikön joh taja Hannu Alalauri, jonka puheen vuoro veti seminaaritilan melko täy teen kuulijoita. Se valmistaa myös teolli suuden pakkauslinjoja ja koneita. Kyseessä on Suomen mittakaa vassa suuri investointi, Alalauri toteaa. Pakkauskartonkia saadaan pian myös Varkaudesta Pakkauskartonkeja valmistavalla Stora Enso Packagingilla on Suo messa kolme jalostusyksikköä Lah dessa, Heinolassa ja Kristiinankau pungissa. – Varkaudessa alkaa kartonkival mistus viimeistään vuoden päästä. – Pakkaamiseen vaikuttavat avain trendit ovat halpaketjujen kuten Lidlin kasvu, nettikaupan yleistyminen, kauppojen omien merkkien vahvistu minen, älypakkaamisen innovaatiot sekä kestävän kehityksen vaatimukset pakkauksille. Yritys on mukana myös pakkaus suunnittelussa omalla Desing Studio Sattumaa tai ei, niin vuoden 2014 pakkausalan ammattitapahtuma Empack 2014 järjestettiin marraskuussa Helsingin Messukeskuksessa samaan aikaan kuin teknologiaja kasvuyritystapahtuma Slush. Stora Enson pakkausyksikkö esit teli kyseisen puhujalavan vieressä näyttävästi HeviStrongmansikkalaa tikoita, jotka olivat pari viikkoa aikai semmin voittaneet kultaa kansainvä lisessä Flexo Tech painokilpailussa
Brändituotteiden osuus kasvaa On arveltu, että kauppaketjujen omien brändituotteiden osuus myyn nistä olisi vuonna 2025 peräti 50 pro senttia. – Meiltä odotetaan selvästi sitä, että jokaisessa pakkauksessa näkyy niin sanottu brändilupaus. Uskon kuitenkin, että RFIDsovel lusten käy vähän samalla tavalla kuin laajakaistan. Kyseessä on teollisuudelle suunnattu työkalu väritarrojen ja -etikettien tulostamiseen. – Kyseisten tarrojen tulostaminen painotalossa on turhan kankeaa ja Aiemmin nimenomaan tavaran toimittajat ottivat vastuun pakkauk siin liittyvistä asioista. Sinänsä elintarvikeala pitää uudistusta hyvänä asiana. Koska hyllyjen täyttämiseen kuluu jopa 1,5–2 prosenttia nettoliikevaih dosta, kiinnitetään asiaan paljon huo miota. ST ORA ENS O P ACKA GING S OL UTIONS Valtava etikettimuutos Pieni ja pippurinen hidasta, sanoo Epson Channel Sales Manager Jani Koskela. Myös yksilöllisten tarratekstien tuottaminen vaikkapa markkinointitarkoituksiin tulee helpommaksi. ERÄS PALJON huomiota osakseen saanut laite Empackissa oli Epson Color Works C7500. JULKAISIJA 1/2015 35 Nämä HeviStrongmansikkalaatikot voittivat kultaa kansainvälisessä Flexo Tech -painokilpailussa. Pakkaussuunnittelijoille ja uusien etikettien painajille riittää siis töitä. Tällä hetkellä omien tuottei den osuus esimerkiksi Kruokakaup pojen myynnistä on noin viidennes. Vain käytännön toteutus on kangerrellut. Uudistus tarkoittaa muun muassa etikettien tekstin suurentamista, valmistusja kuumennusohjeen muuttumista pakolliseksi, suolapitoisuuden merkintää sekä mainintaa elintarvikkeiden pääraaka-aineiden alkuperästä. Ulkomaiset asiakkaat tulevat suu rilta osin Pohjoismaista, Baltiasta, itäisestä KeskiEuroopasta, Venäjältä ja Kiinasta. Pakkausalalla sovellettavalta RFIDteknologialta on odotettu pal jon. Valmistajan mukaan tulostin on helppo integroida osaksi mitä tahansa tuotantojärjestelmää. Esimerkiksi juuri halpaketjut ovat vaatineet pakkausvalmistajilta uusia innovaatioita pakkausratkaisuihin. Kun innovaatioiden vyöry lähtee liikkeelle, ei sitä pysäytä enää mikään. Kauppaketjut antavat tavaran toimittajille tarkat ohjeet siitä, keiden pakkausvalmistajien kanssa niiden toivotaan olevan tekemisissä, Alalauri muistuttaa. – Kyse on tällöin muun muassa yhä kevyemmistä pakkausmateriaaleista, hyllyvalmiista pakkauksista, pakkaus ten käsittelystä ja kierrätettävyydestä. konseptillaan. Se koros taa designin ja rakennepalvelujen osuutta liiketoiminnassamme. Joulukuun puolivälissä voimaan tullut elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen uudistus koskee Suomea ja samalla koko EU:ta, siis lähes 300 000 elintarvikeyritystä ja tietenkin kuluttajakuntaa. Sovellusalueita on periaatteessa useita: automaattiset hinnoittelut, logistiikka, hävikki, tur vallisuus, luettelee Alalauri. EPSO N Epson Color Works C7500. – Koska kaupan läpimenoajat ovat lyhentyneet, on kyseinen vastuu siir tynyt yhä selvemmin pakkausvalmis tajille. RFIDtunnistusjärjestelmät eivät ole kuitenkaan vielä toistaiseksi päi hittäneet vanhoja viivakoodeja päivit täistavarakaupassa. Kohtuuhintaisen tarratulostimen ideana on se, että se tuottaa teollisuuden sisällä nimenomaan lyhyen sarjan tuotteisiin tarvittavia tarroja tarpeen mukaan nopeasti ja edullisesti. Kyseessä on 11 stu dion ja yli 80 suunnittelijan globaa listi ketjutettu workshop, joka miettii uusia innovatiivisia pakkausratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa. – Ongelmana on, että RFIDjär jestelmien hyödynnettävyys niiden aiheut tamiin kustannuksiin verrat tuna ei ole vielä oikeassa suhteessa. Tyypillisimmillään koneelle sopivat tarrat liittyvät ruokaja juomatuotteisiin, pakkausja laatikkoetiketteihin, EU:n energiamerkintöihin sekä vaarallisia aineita koskeviin GHS-tarroihin. Painokoneen painopäiden on tarkoitus kestää laitteen koko elinikä. – Tarratulostin tarjoaakin huomattavia kustannussäästöjä tulostuspäänsä takia, Koskela jatkaa
Nämä seitsemän kohtaa ovat: 1) Valmiudet radikaaleihin innovaa tioihin ja rakennemuutoksiin. Tämä oli siis tietoinen rajaus. Lähde: Kuva median murroksesta – Mitä käy kasvulle ja työpaikoille. Konkretia puuttuu Seitsenkohtainen kehittämisen pai nopisteohjelma on kattava, mutta siinä on myös sen heikkous. Suomen luvut kuvaavat kuluttajien ja yritysten rahankäyttöä mediaan Suomessa. Konk reettisten toimenpiteiden kohdalla on myös paikallaan miettiä, kenen kuu luu niistä päättää: mikä on julkisen vallan ja mikä yritysten rooli. Selvityksessä nostetaan esiin seit semän asiakokonaisuutta, joissa näh dään keskeiset lähiajan kehittämisen kohteet. 2) Digi taalisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Pari esimerkkiä: Raportissa väite tään, että ennen ”digipenetraatiota”, siis vuotta 2000, mediaalalla tuot teet olivat strategian keskiössä, mutta vuonna 2020 kes kiössä tulevat ole maan asiakkuudet ja palvelut. Teksti Pertti Jokinen % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Suomi maailma Ulkomainonta Pelit Musiikkiäänitteet Hakemistot Kirjat Internet-mainonta Aikakauslehdet Sanoma-ja kaupunkilehdet Radio Elokuva Televisio Media-alan rahankäytön jakautuminen eri medialajien kesken. Suomalaiset yritykset ovat vielä lähtöviivalla tässä kehityksessä. (TEM raportteja 25/2014). Timo Argillander selittää konkre tian puutteen toimeksiannolla: – Toimeksiantomme oli tunnistaa, millä alueilla toimenpiteitä tarvitaan. Tähän on helppo sanoa, että tuot teet ne vasta keskiössä ovatkin 2020, sillä asiakkuudet ja palvelut raken tuvat silloin entistä enemmän juuri tuotteiden ympärille. 4) Startup ja kasvuyri tysten toimintaedellytykset. Toimintaympäristö muuttuu Raportin mukaan digitalisaatio on muuttanut yritysten, eikä vain media alan yritysten, toimintaympäristöä niin, että ne ovat nyt ratkaisevasti eri laiset kuin ennen. Siinä annetaan myös suosi tuksia toimenpidealueiksi rakenne muutosten ja yritysten menestymisen edistämiseksi. Eri asia on, onko yksi esimerkki pääsääntö vai poikkeus. Kun asiat ovat liian isoja, ne tuppaavat jäämään toteamuksiksi ilman muutoksen ehdottomasti edellyttämää toimin nallista konkretiaa. Argillander myöntää, että asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta vas taa huomautuksiin kieltämättä oival lisella esimerkillä. Elokuvamarkkina sisältää teatteriesitykset sekä tallennemyynnin.. Aivan niin kuin mediaalallakin suomalaiset yrityk set joutuvat nyt sopeutumaan paikal lisesta vakiintuneesta kilpailusta kan sainväliseen nopeasti muuttuvaan kil pailuympäristöön. Raportin laatineen Digital Media Fin land konsulttitoimiston osakas Timo Argillander on sitä mieltä, että media kelpaa hyvin esimerkkitoimialaksi: – Mediassa muutosta korostaa se, että toimintamallien lisäksi itse tuo tekin muuttuu digitaaliseksi. 36 1/2015 JULKAISIJA Työ Ja eliNkeiNomiNiste riöN lokakuussa julkaistun raportin 25/2014 tarkastelu toimialana on media, mutta raportin tekijät uskovat joh topäätöksiensä sopivan koko suomalaiseen elinkeinopoli tiikkaan. 6) Kan sanvälinen liiketoiminta ja yhteistyö. Lähtötiedot PwC, Tilastokeskus sekä Digital Media Finlandin oma tiedonhankinta. Koska mediaala on ensimmäisten joukossa kohdannut digitalisoitumisen muu tokset, näen, että muilla aloilla on medialta opittavaa. Poikkeuksen tästä säännöstä tekevät vain nuoret peliyhtiöt. Ja kun raportissa väitetään, että teknologiainnovaatiot olivat kes kiössä vuonna 2000, ja vuonna 2020 keskiössä tulevat olemaan liiketoi mintainnovaatiot, on monta syytä väittää, että tulee tapahtumaan juuri päinvastoin. Tosin tässä, kuten tulevaisuuden ennustamisessa yleensäkin, virhe marginaalit kasvavat aikajanan piden tyessä. Lisäksi suomalaiset mediayhtiöt saavat tuloja kansainvälisestä myynnistä. – Nokian edustama teknologia ja tuotelähtöinen strategia hävisi kilpai lussa Applen strategialle, jossa Apple on onnistunut luomaan sekä tunne että asiakassuhteen suoraan tuotteitaan käyttävien ihmisten kanssa. 3) Tietoliikenneinfra struktuuri. Virhemarginaali on iso Raportti on yhtä kaikki hyvä tietopa ketti siitä, mitä mediassa ja sitä kautta muillakin toimialoilla on tähän asti tapahtunut digitalisaation edetessä. Vallankumous vailla vertaa Internet ja digitalisoituminen muuttavat maailmaa enemmän kuin teollinen vallankumous aikanaan. Raportissa todetaan edelleen, että monien muiden alojen tavoin media ala ei ole vielä onnistunut kääntä mään muuttunutta toimintaympäris töä kilpailuedukseen. Yleisradion radiotoiminta luettu Suomen tv-markkinaan. 5) Työ markkinoiden toiminta ja verkottu neen freelancetyön asema. Se kelpaa myös eräänlaiseksi visioko koelmaksi siitä, mitä tällä rintamalla on odotettavissa. 7) IPRpohjaisen (Intellectual Pro perty Rights) liiketoiminnan edelly tykset. Myös ennusteiden premis seistä voidaan väitellä
Painoarv omme. Et ehkä tunne meitä, mutta saatamme jo olla kotonasi Me olemme FRAM. Sinulle tämä merkitsee toiveesi mukaista painotuotetta sopivaan hintaan. Katso lisää www.fram.fi Polttopisteessä painotuotteet APRIL K OMMUNIK ATION he lpo sti ja varm as ti sin un ehdoillasi ??. Painotalossamme sadan vuoden kokemus yhdistyy huippumoderniin ja ympäristöystävälliseen painotekniikkaan. Painotalossamme valmistuu lukematon määrä esitteitä, kutsuja, tuoteluetteloita, lehtiä, käyttöohjeita, kirjoja ja muuta vastaavaa, jota kenties löytyy jo kotihyllystäsi
Lehdessä kirjoitetaan ajankohtaisista kielikysymyksistä, uudissanoista ja eri alojen termeistä sekä pohditaan muun muassa nimistön ja virkakielen kysymyksiä. Myös suomen murteet ja puhutun kielen ilmiöt ovat usein esillä. käy internetsivuillamme www.kielikello.fi . Lehden julkaisija on Kotimaisten kielten keskus.. Myös suomen murteet ja puhutun kielen ilmiöt ovat usein esillä. Tilaushinnat Suomessa 2014 sisältävät 10 % arvonlisäveroa (neljä numeroa vuodessa): kestotilaus 48,40 € (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 52,80 €. käy internetsivuillamme www.kielikello.fi . lähetä vapaamuotoinen sähköposti osoitteeseen tilaajapalvelu@stellatum.fi . soita numeroon 03 4246 5301 Kielikello on ajan tasalla Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kerrotaan kelenkäyttöä koskevista ohjeista ja suosituksista sekä niiden taustoista. lähetä vapaamuotoinen sähköposti osoitteeseen tilaajapalvelu@stellatum.fi . Kielikello ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden julkaisija on Kotimaisten kielten keskus. Lehdessä kirjoitetaan ajankohtaisista kielikysymyksistä, uudissanoista ja eri alojen termeistä sekä pohditaan muun muassa nimistön ja virkakielen kysymyksiä. Tilaa nyt Kielikello-lehden neljä numeroa vuodessa . Kielikello ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Suomessa 2014 sisältävät 10 % arvonlisäveroa (neljä numeroa vuodessa): kestotilaus 48,40 € (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 52,80 €. Tilaa nyt Kielikello-lehden neljä numeroa vuodessa . soita numeroon 03 4246 5301 Kielikello on ajan tasalla Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kerrotaan kelenkäyttöä koskevista ohjeista ja suosituksista sekä niiden taustoista
Aina rahat pitää jostain saada. Useimmat vastaavat lehdet joutuvat toimimaan paljon vaatimattomam milla resursseilla. Tässä mielessä Uuden Inarin mis sio on selvä. Helmikuun toisella viikolla lähdetään, kun asuntokin on jo löydetty. Mutta ymmärrämme tietenkin, että se onnistuu vain tilapäisenä kokeiluna. Ennakkojuttuihin voi käydä tutus tumassa osoitteessa www.uusiinari.fi. Mesenaatit ovat ympäri Suomea. Nähtäväksi jää. Pop up lehti on päiväperho eikä se elä ikäänsä kauemmin vaikka kaipaajia jäisi kuinka paljon. – Tässä mielessä me toteutamme nyt eräänlaista paikallislehtien utopiaa. Ainakaan innostuksen määrästä se ei tule olemaan kiinni. JULKAISIJA 1/2015 39. Pahimmillaanhan paikallislehtien toimitusten tehtävä on täyttää vain ilmoitusten jättämät kolot sekä hank kia joutavaa palstantäytettä vain siksi että mainosmäärien vaatimat sivut saadaan täyteen. Joukkorahoituksella saa tiin kasaan 13 710 euroa, joilla lehteä julkaistaan kuukauden päi vät tai vähän yli, juttujen valmis tumisen aikataulusta riippuen. Toimituksen näkökulmasta kyseessä on utopia. Halutaan kokeilla, mil laista tulosta syntyy silloin, kun voi mia on paljon ja kahleita vähän jos ollenkaan. Teksti Pertti Jokinen Kuvat Uusi Inari Uusi Inari -lehden nuorta tekijätiimiä. Pelkillä tilausmaksuilla ei Suomessa ole helppo tehdä lehteä, Uusivirta sanoo. On tietenkin nykyisiä ja entisiä inari laisia, mutta valtaosa on Uusivirran arvion mukaan joukkorahoituksesta ja uudenlaisesta paikallisjournalis mista kiinnostunutta väkeä. Miltei 300 mesenaattia 13 710 euroa saatiin kasaan vähän alle 300 mesenaatilta. – Kokeilemme uusia juttutyyp pejä ja uusia tekemisen tapoja, mutta kokeilemme myös sitä, millaista menestystä pelkkä verkkolehti voi saada, Uusivirta selittää. Paineet vähissä Lehti ilmestyy siis vain verkossa; se on olennainen osa pop up lehden ideo logiaa, koska samanlaista paikallista verkkojulkaisua ei ole aiemmin tehty. Ensimmäiset Uuden Inarin jutut ilmestyvät verkkoon ehkä helmi kuun kolmannella viikolla. Sitten, ikävä kyllä, kokeilu loppuu oli jälki kuinka hyvää tahansa. Uudenlainen Uudesta Inarista väistämättä tuleekin, koska sillä ei Utopia Inarissa Kohta nähdään, millaista journalistiikkaa voidaan tehdä paikallislehdessä silloin, kun ei tarvitse välittää poliitikkojen painostuksesta tai ilmoittajien toiveista. Missio on selvä Uuden Inarin viisi ammattitoimitta jaa ja kolme kuvaajaa on joka tapauk sessa tukeva pohja tuottamaan kova tasoista paikallisjournalistiikkaa. JoukkorahoitukseeN PerustuVa Uusi Inari alkaa ilmestyä ver kossa helmikuun puolivälin tietä missä. Sen verran toivoa antaa lehden päätoimittaja Mari Uusivirta, että jos Uusi Inari muodostuu menestyk seksi ja uuden paikallislehtijournalis tiikan soihdunkantajaksi, on lehden kahdeksanjäseninen toimittajakunta heitellyt jo ilmaan mahdollisuutta tehdä täsmäisku myös johonkin toi seen kuntaan. Joukkorahoitusta lehden kustan nusten kattajana hän pitää erinomai sena, koska se tarjoaa toimitukselle suunnilleen vapaat kädet tehdä mie leistään tuotetta ilman niitä paineita, jotka ovat paikallislehdelle tyypillisiä: poliittiset paineet ja ilmoittajien toi veet, jopa vaatimukset. Tavoite oli 20 000 euroa, mutta hanke päätettiin toteut taa jo 11 000:lla. Mari Uusivirta kertoo, että porukka on jo puolitoista vuotta tehnyt projek tin eteen töitä, ja kaikki odottavat malttamattomina Inariin lähtöä pää ideoita kihisten
Sen Hello Ruby keräsi 3,5 tunnissa. Nii den mukaan piti. Periaatteessa joukkorahoitus tarjoaa uuden tavan hajauttaa sijoituksia ja mahdollisuuden saada sijoitukselle tuottoa. Rahaa kerätään tavallisesti laajalta joukolta ihmisiä pieninä summina. Uusivirta sanoo kyllä, että heidät on otettu vastaan oikein ystävällisesti ja avuliaasti. Syk sylläkin saatetaan jatkaa, mikäli teki jöiden työtilanteet sen sallivat. Ykkösen joukkueiden kanta siihen, pitääkö liigakarsinta palauttaa. – Lukijat luottivat meihin. Pai kallinen väki ei nimittäin ole tullut yleensä kuuluisaksi avosydämisyydes tään etelän ihmisille. Toivottavasti he ovat oikeassa. Keräys päättyy helmikuun lopussa. Sitä he itse pitävät kyllä vahvuutenaankin. Linda Liukas keräsi joukkorahoituksella 380 747 dollaria Hello Ruby -kirjaansa varten. ”Lupaus” on kova, varsinkin kun kukaan toimituksen jäsenistä ei ole Inarista kotoisin. Sillä taataan ilmestymi nen maaliskuusta juhannukseen. Epämää räinen tavoite on uusi juttu joka päivä, mutta orjallisesti siihen ei pyritä. Heitä kertyi juttujen ilmestymispäivänä eli tiistaisin vaihtelevasti aiheesta riip puen tuhannen ja viiden tuhannen välillä. Jos jokin missio on, se suuntautuu yleensä nykyistä verkko journalismia vastaan. Esimerkiksi suomalainen Linda Liukas keräsi viime vuonna koodausta pienille lapsille opettavalle Hello Ruby -kirjalleen 380 747 dollarin (noin 320 800 euron) joukkorahoituksen amerikkalaisen Kickstarter-palvelualustan kautta. uutta iNaria kokeneempi lehtiyrit täjä joukkorahoitusmarkkinoilla on Jalkapallolehti. Omaa lainsäädäntöä tällä uudella rahoitustavalla ei Suomessa ole, vaan siihen sovelletaan useimmiten rahankeräyslakia. Se on saman verran kuin Veik kausliigan otteluissa käy katsojia. Viime vuonna tehtiin muuta mia skuuppejakin. Alkuperäisenä tavoitteena Lindalla oli 10 000 dollarin (noin 8 000 euroa) kerääminen painokuluja varten. Keräykselle on usein euromääräinen ja ajallinen tavoite. Mitään ”jalkapallopoliittista” missiota ei lehdellä päätoimittajan mukaan ole. Viime vuoden kokemus oli Vesan derin mukaan niin hyvä, että sama seitsenhenkinen porukka päätti tehdä uuden yrityksen. Suomessa joukkorahoitusta on käytetty vuodesta 2013. Tavoite on tällä kertaa 8 000 euroa, mutta liikkeelle päästään pää toimittaja Lari Vesanderin mukaan 4 000:llakin. TIINA RUULIO Näin joukkorahoitus toimii Viime vuonna juttuja ilmestyi noin 50. JOUKKORAHOITUS on eräs uusi tapa kerätä rahaa yritysten toimintaan. Kartoitettiin mm. Olennaisempaa on, että jutut ovat perusteellisia, isoja tai pieniä mutta mielenkiintoisia, rohkeita ja hyvin kuvitettuja. Futislehti yrittää taas ole painolastina ilmestymisaikatau luja eikä muitakaan printin kahleita. Luonteeltaan joukkorahoitus voi tarkoittaa lahjoituksia, palkintoja, ennakkomyyntiä, voitto-osuusjärjestelmiä, osakkeita tai velkainstrumentteja. Tämä on siis toimituksen tavoite päätoimittaja Uusivirran mukaan. – Kaikki käsittelivät suomalaista jal kapalloa. Se on Vesande rin mukaan pinnallista ja klikkiyty nyttä: – Me olemme klikkijournalismin antiteesi. Keräämisen hoitavat yleensä internetissä toimivat palvelualustat kuten kotimainen Mesenaatti, amerikkalainen Kickstarter tai alun perin ruotsalainen FundedByMe, jolla on nykyään toimisto myös Suomessa. Aiottu keräystavoite ylittyi lopulta siis moninkertaisesti. Kirjoitettavaa löytyi ja löytyy taatusti edelleen. Jalkapallolehti koostuu kerran vii kossa eli tiistaisin verkkoon panta vasta 10 000–30 000 merkin jutusta. – Ja sehän sitten palautettiinkin, huomaa Vesander mainita, jos kohta sanookin heti, ettei skuupeilla eletä vaan yleisellä laadukkaalla journalis milla. Finanssivalvonnan mukaan joukkotai yhteisörahoituksella tarkoitetaan yleensä suurelle yleisölle esitettäviä avoimia pyyntöjä kerätä varoja tiettyyn hankkeeseen. MAIJ A T AMMI 40 1/2015 JULKAISIJA. Se ilmestyi viime vuonna maaliskuusta marraskuulle, ja yrittää nyt uudelleen. Sijoittajia tuli 9 258. Lehti koostuu ennakkojuttujensa kal taisesta sivustosta eli siis yksittäisistä jutuista, jotka syötetään verkkoon sitä mukaa kun ne valmistuvat. Emme ole vielä edes käsitelleet naisten emmekä juniorien jalkapalloa, Vesander kertoo
Yhdistämme painotuotteen laadukkaan jälkikäsittelyn ensiluokkaiseen asiakaspalveluun. On helpompi tehdä hyviä päätöksiä, kun tietää mistä on kyse: valmistamme sinulle projektiisi sopivan mallituotteen tai dummyn. SidontaPlus tekee painoille wiresidontaa, liimanidontaa ja käsinsidontaa. Soita 040 124 5005 SidontaPlus Oy Sinikalliontie 4 B, 02630 Espoo Lirokuja 2, 00940 Helsinki
Laatua ja taas laatua Skleniarzin painotalon liikevaihto oli vuonna 2013 8,5 miljoonaa euroa. Iso isä toimi painajana ennen toista maa ilmansotaa, ja isä työskenteli paina jana krakovalaisessa painotalossa. Yritys painaa myös muun muassa kirjojen suojakoteloita ja julisteita. Lainaa ei kuitenkaan tarvinnut mak saa takaisin, kiitos perheystävän, jolla oli tarpeeksi omaisuutta. Työntekijöitä oli silloin jo 42 henki löä. Sen turvin oli mahdol lisuus ostaa uusi 800 neliömetrin toi mitalo Krakovan keskustasta. Paljon ranskalaisia aikakauslehtiä kin on asiakaslistalla. Emme ole kiinnos tuneita hankkimaan isompia koneita. Meidän ajatuksenamme on etsiä laadukkaam pia projekteja. Skleniarzin painotalo on myös pal kittu yritys. – Kun myy viisi vuotta vanhan pai nokoneen, voi saada puolet alkupe räisestä hinnasta. Ihmissilmä on silti aina välttämätön. Oma paikka tunnettava – Mieluummin painamme kuiten kin vähemmän kuin enemmän. Aina kun rahaa tuli, se investoitiin uusiin koneisiin, joilla painettiin pää osin mainostavaraa ja luetteloita. Kysymys on siitä, miten pys tymme luomaan oman tyylimme. Skleniarz tähdentää firmansa laa tua, ja taas uudestaan laatua. – Parempi tehdä 500 todella laadukasta painotyötä kuin 20 000 tusinatavaraa, omistaja Wlodzimierz Skleniarz sanoo. Takana suvun perinteet Taustalla olivat suvun velvoitteet. Meillä ei ole tarpeeksi tilaa niille. Wlodzimierz Skleniarz lainasi 8 000 dollaria perheystävältä ja osti ensimmäisen Romayorpainokoneen ja pyöritti yksin firmaansa. Niiden avulla ope tamme painajiamme kehittyneem pään työntekoon ja saamme uusia kykyjä esiin. Joku dumppaa aina Krakovassa on kolme samansuuruista painotaloa kuin Skleniarzin firma. JULKAISIJA 1/2015 43 VaNhaN kirJoitus PöydäN takana talon ”herrainker roksessa” istuu Wlodzimierz Skleniarz, 63, joka on luonut menes tyvän bisneksensä kovalla työllä. – Painotalon idea ei ole vain tuot taa tavallisia kirjoja ja lehtiä. Mutta kuinka se käy päinsä. Heidelbergin koneet on yhdistetty Kodakin digirat kaisuihin ja Prinnectin Image Control systeemiin, joka monitoroi koko pai noprosessia. Mutta uutta teknologiaa olemme hankkimassa. Toimi tusaika on myös nopea. Pää tuotteina ovat sekä kova että pehmeä kantiset kirjat, lehdet, luettelot ja albu mit. Samalla hankittiin uudet Heidelbergin painokoneet ja Kolbusin sidontakoneet. Kun muut kirjapainojen johtajat vähän vaurastuessaan ostivat hienoja autoja ja taloja, Skleniarz asui kerros talossa ja osti uusia painokoneita saa tuaan riittävästi rahaa kasaan ja laa jensi toimintaansa yhden miehen yri tyksestä sadan työntekijän palkan maksajaksi. Joskus kone ei voi nähdä, onko laatu kelvollinen. Skleniarz osti uuden koneen ja sai luottoa puolalais amerikkalaiselta säätiöltä, joka tuki nuoria yrittäjiä. Hän perusti yrityksen vuonna 1991, kun Puolassa alkoi olla mahdol lista omistaa omia firmoja. Sil loin voimme taata asiakkaalle kor kean laadun ja hallitsemme tilanteen. Tiedämme paikkamme markkinoilla emmekä edes halua kilpailla isom pien painotalojen kanssa. Tär keintä on painaja, joka voi keskeyttää koneen käynnin oikealla hetkellä, ja säästää paljon rahaa. Painaja on tärkein Skleniarz keräsi rahaa 20 vuotta, jotta pystyi rakentamaan tämän nykyisen neljä vuotta vanhan 3 800 neliömetrin toimitalon. – Tällä hetkellä on mieletön määrä painotaloja, joilla on nykyaikainen laitteisto. Teksti ja kuvat Kirsti Kajanne Skleniarzin painotalon ideana ei ole vain tuottaa tavallisia kirjoja ja lehtiä, vaan panostaa laatuun.. Kil ”Toivon, että Skleniarzin perhe tullaan muistamaan painajina.” Mieluummin laatua kuin määrää Skleniarzin painotalo Krakovassa Puolassa satsaa laatuun
Pienempiä yrityksiä on noin sata. Vakuutukset ovat kunnossa. Skleniarz sanoo tunte vansa kaikki sata työntekijäänsä. Suomi liian kaukana Skleniarzin painotalon Euroopan myynti kattaa 45 prosenttia kokonais myynnistä ja suuntautuu 14 Euroopan maahan. Nuorin tytär onkin nyt valmistau tunut ottamaan painotalon ohjakset käsiinsä. Katolinen kirkko on hänen sydän tään lähellä, ja se onkin suuri asiakas painolle. – Vaikka ajat ovat kovat, meillä menee hyvin. Rekat tuovat puuta Puo laan. Siksi olemme tähystelleet niin vakaasti Euroopan markkinoille. Kellään hänen painotalossaan ei ole pätkätyösopimusta, mikä on Puo lassa harvinaista. – Jos on ongelmia, yritän auttaa, hän sanoo. – Painotalot eivät kunnioita tois tensa työtä. Skleniarz aprikoi mahdollisuutta tehdä yhteistyötä suomalaisten firmo jen kanssa. Haluan nukkua yöni hyvin, Skleniarz perustelee. Joulujuhliin kutsutaan työntekijöiden perheet. Apua orvoille lapsille Hänen mielestään firmassa vallitsee perheilmapiiri. Hänen mielestään alan kilpailuase telma on vääristynyt Puolassa. Hän tukee painajien oppilaitosta ja ottaa harjoit telijoita töihin. Suvun traditio jatkuu Skleniarz järjestää joka kesä painajien päivän grilliherkkuineen. Jos jokin firma ei suostu pudottamaan hintaa, on aina olemassa joku muu, joka tekee työn halvemmalla, Skleniarz päivittelee ja lisää, että joskus hiljaisimpina aikoina kesäisin heidänkin on pakko vähän hellittää hintanyöriä. Silti emme voi olla var moja, mitä tulevaisuudessa voi tapah tua. Suuren amerikkalaisen Donoleyn kanssa Skleniarz ei edes yritä kilpailla. Putin on arvaamaton ja erityi sesti siksi, että hänellä on niin vahva koneisto, Skleniarz painottaa ja ker too, että hän ei enää myy Venäjän markkinoille. – Mieluummin tienaan vähemmän, jos sillä vältän riskit. – Puolalaisten painotalojen välillä ei ole mitään aitoa kommunikoin tia. Hänen toiveenaan on jatkaa fir mansa vanhaa ja rikasta traditiota, jota on jo nyt kolmen sukupolven ver ran. Mukana ovat myös Norja, Tanska ja Ruotsi, mutta ei Suomi. Oma painotalo on hänelle valtava ylpeydenaihe. Hänen avustuslistal laan on myös sairaiden lasten tukemi nen, ja hän lahjoittaa rahaa Afganista nissa ja Irakissa orvoiksi jääneille lap sille. – Luulen, että hintamme ovat kil pailukykyisempiä kuin Virossa, mutta kuljetuskustannukset Suomeen ovat ongelma. Uuden raamatun painojälki on Skleniarzin ylpeydenaihe. Toivon että Skle niarzin perhe tullaan muistamaan painajina.. Muutenkin johtaja Skleniarz on auttavainen sielu. Wlodzimierz Skleniarz säästi uutta painoaan ja sen laitteita varten 20 vuotta. Hintoja poljetaan, ei ole mitään moraalia. Miksi lastitilaa ei täytettäisi toi seen suuntaan ja kuljetettaisi vaik kapa Skleniarzin painamia kirjoja Suomeen. 44 1/2015 JULKAISIJA pailu on kovaa. Kun hän kävelee tehtaassa, ei keskustelu liity pelkästään työhön, vaan myös yksityiselämään. – Minulla on Saksassa ystävä, jonka suvun hallussa on ollut sama viinitila jo neljäsataa vuotta
alv:n 10 %) Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. Meillä Communication Pro:lla on pitkä kokemus digitaalisten aineistojen hallinnasta ja käytössämme on markkinoiden parhaat tuotteet, joten sinulle jää vain käytön helppous. Nykyaikainen aineistopankki ei ole vain kuvapankki, vaan sitä käytetään useissa käyttötarkoituksissa: viestinnän ja markkinoinnin materiaalin jakoon, organisaation visuaalisen ilmeen brändiportaalina, tuotekuvien jakeluun sekä graafisen tuotannon arkistona. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis. Ota yhteys puh +358 (0)9 6877 300, niin kerromme teille mitä voimme tarjota! julkaisija_mediabank_220x142.indd 1 29.1.2015 12:21:01. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335 www.communicationpro.com Hallitsetko yrityksenne digitaalista aineistoa vai hallitseeko se sinua. Ratkaisun tavoitteena on helppo, joustava ja tehokas aineistonhallinta, eli enemmän aikaa sinulle. alv:n 10 %) Yrityspakettitilaus Tilauksia 2–3 kpl, à 52 € (sis. alv:n 24 %) Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. Jatkuva kestotilaus 12 kk 86 € (sis. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis
Jos sitä ei synny, on parempi pysyä vanhassa kunnon printissä. Tämä hauskuus on kuitenkin haa voittuvainen. DiGiJulkaisualustoJeN kehittämiseen erikois tuneen spinoffyrityk sen eDockerin joulukui sessa asiakastilaisuu dessa käsiteltiin luovalla tavalla digijulkaisemisen lyhyttä historiaa ja ilmei sesti paljon pidempää tulevaisuutta. Tässä kriteerit ovat aivan samoja molemmissa: laadukas teksti ja kuvat, laadukas grafiikka ja taitto. Tämä ei ole pelkkä Paanasen mielipide vaan tutkittu juttu. Lyhyt historia Petteri Paanasen mukaan digijulkai semisessa on tähän mennessä nähty kolme vaihetta – siis nähtynä niin, että silmäkulmassa on pilke. Kolmannessa vaiheessa ollaan nyt HTML5:n myötä, jolloin yksi ja sama versio toimii mallikkaasti kaikilla mahdollisilla päätelaitteilla.. Mutta Paananen painottaa erityi sesti sitä, että yhdessä asiassa printti ja digi eivät mitenkään poikkea toi sistaan: – Se on se, että mikään ei korvaa hyvää sisältöä. 2. Kalleimmat ratkaisut maksavat satoja tuhansia. 3. 4. eDockerin luovan johtajan Petteri Paanasen mielestä tärkein digin omi naisuus on sen tarjoamat multimedia mahdollisuudet. Teette muuten mitä tahansa, niin pitäkää huoli siitä, että lopputulos on luettavissa kaikilla laitteilla. Teksti Pertti Jokinen Kuva eDocker Viisi tärkeintä asiaa Ensimmäinen alkoi jo hyvän aikaa edellisen vuosituhannen puolella. Älkää pelätkö hintaa. Hyvää sisältöä ei korvaa mikään Paananen vakuuttaakin eDockerin panostavan toiminnassaan juuri tut kimustietoon. Toisen vaiheen aamunkoitto näh tiin kymmenisen vuotta sitten flash formaatin mukana. Ja digissä käyttökokemus on yhtä kuin luku kokemus. Käyttäkää mikäli mahdollista aina avoimia standardeja. Käyttöliittymän on oltava yksin kertainen, siinä on oltava lukemista helpottavia ominaisuuksia ja myös vuorovaikutteisuutta. Ongelmana on vain se, että flash ei toimi kunnolla kuin tietoko neessa. Hän luettelee viisi tärkeintä asiaa, jotka on otettava huomioon digijulkaisemista suunniteltaessa: 1. Tämä on siis digiltä vaadittu eri tyisominaisuus. 46 1/2015 JULKAISIJA Printti ja digi eivät poikkea yhdessä asiassa toisistaan, ja se asia on hyvä sisältö, sanoo eDockerin luova johtaja Petteri Paananen. Päätelaiteriippumattomuuden arvoa painottaa myös eDockerin julkaisuasiantuntija Tuomo Kähönen. Se tarkoitti pdftiedoston avulla tehtyä julkaisua, joka jätettiin nettiin oman onnensa varaan ja toivottiin ihmisten löytävän sen sieltä. 5. Pitäkää huoli siitä, että teillä on omistusoikeus käyttämiinne tiedostoihin. Lisäarvo on digijulkaisun a ja o Digijulkaisemisen a ja o on lisäarvo. Yhdeksi selit täväksi tekijäksi löytyy myös digijul kaisemisen mahdollistamat vuorovai kutteiset elementit sekä hieman han kalammin tulkittava mielipide siitä, että digijulkaisun lukeminen on haus kempaa. Sillä tuotettiin ja tuotetaan edelleen näyttäviä näköis versioita. Siitä voi helposti etsiä muitakin syitä digin voittokulkuun printin kustannuksella. Tuli selväksi, että digin on aina tar jottava printtiin verrattuna kosolti lisäarvoa. Se perustuu siihen, että käyttökokemus on hyvä. Digijulkaisulla on aina oltava printtiin verrattuna jotain lisäarvoa. Välissä on vaikka mitä. Toisin sanoen printtimate riaalin digitalisoiminen ei suinkaan riitä, vaan mukaan on saatava koukut tavaa lisämateriaalia. 78 prosenttia digiversion prin tin tilalle vaihtaneista kuluttajista piti hänen siteeraamassaan tutkimuk sessa multimediamahdollisuuksia vaihdon pääasiallisena syynä. Jotkin ovat ilmaisia
VILKAISE TÄNNE: www.painotalocasper.fi/painotaloille Kovaja pehmeäkantisten kirjojen painaminen ja sidonta meiltä. Omakustannekirjat, historiikit, sukukirjat, runokirjat read .fi me Scott Kelbyn uusin antaa parhaat reseptit VALOKUVAUKSEEN! VALOKUVAUKSEEN!. Myös alihankintana painotaloille
Sen lisäksi on pidettävä huolta, että mielessämme riittää yhdisteltävää …sillä ideat eivät tule tyhjästä.” Kirjoittaja itse määrittelee luovuuden ytimen haluksi tehdä eri tavalla, paremmin. Hän sanoo nimittäin ahdistuneensa siitä, miten hänelle rakasta luovuutta nykyisin kohdellaan, ilman sitä kun edessä on vain taantumus. Kärpänen on ansaitusti päässyt myös kirjan kanteen. Kirja on hyvä opas juuri Photoshopin, Lightroomin tai Photoshop Elementsin hankkineille valokuvaajille, jotka suunnittelevat kuviensa työnkulkua uusilla työkaluilla. Hän päättelee, että pula ei ehkä olekaan luovuudesta, vaan rohkeudesta ja kyvystä tehdä päätöksiä, sillä nykymaailmassa turvallisuus voittaa. Saisa käsittelee kirjassa käytännönläheisesti RAW-kuvauksen hyötyjä ja eroavuuksia verrattuna kameran automatiikan luomiin valmiisiin kuviin. MARJA-LIISA KINTURI Saku Tuominen Luova järkevyys – Arkisen luovuuden ylistys Otavan kirjapaino Oy Keuruu 2014 ISBN 978-951-128454-3 253 sivua Markku Saisa RAW – Lightroom, Photoshop & Elements Docendo 2014 ISBN 978-952-291077-6 136 sivua. Lopuksi kirjoittaja vaatii, että luovuus on palautettava luovilta hulluilta kaikkien omaisuudeksi, anastettava innovaatioprosessien ikeestä kaiken toiminnan ytimeen. Kirja vilisee sitaatteja ja esimerkkejä luovasta ajattelusta, mistä yksi – pisuaariin sijoitettu kuva kärpäsestä, johon osuminen tuottaa alkukantaista iloa – toimii paremmin kuin kaikenlaiset muistutukset siisteydestä. Suurin huomio kirjassa on kohdistettu Adoben ACR-ikkunassa tehtävään säätötyöhön. Ei kiitos!” kuittaa Saku Tuominen kirjansa mission heti esipuheessa. Saisa on aiemminkin kirjoittanut aiheesta ja muistakin valokuvauk seen liittyvistä aiheista. Kirjoittaja esittelee erilaisia innovaatioprosesseja löytäen niistä sekä hyviä että huonoja puolia. Tähän ajatukseen on helppo yhtyä. tuomia hyötyjä ja myös haittoja. Kirja on aika suppea, mutta tärkeimmät seikat tulevat kyllä selkokielellä selville. Niissä käsitellään suhteellisen lyhyesti, mutta ymmärrettävästi RAWkuvauksen perusteita, kuvaustavan ”Vielä yksi kirja luovuudesta. Kirjassa pääsee suhteellisen pienellä lukemisella käsitykseen siitä, mitä RAWkuvaus oikeastaan on. Niinpä tällaiselle kirjalle on kysyntää. ”Meidän täytyy pitää huolta siitä, että mielemme on kirkas ja virkeä, meidän on taisteltava jatkuvaa stressiä ja ahdistusta vastaan. Kirja pohdiskelee luovuutta monelta kantilta, ja pohdiskelevaa sisältöä kuvastaa hyvin Jyri Öhmanin suunnittelema sangen ilmava graafinen ilme. Tekijänä on luontokuvaukseen ja meriaiheiseen henkilö kuvaukseen erikoistunut porilainen Markku Saisa. Luovuuden ruokkimisessa isoimpia ongelmia on ajan puute, sillä luovuus vaatii ennen kaikkea aikaa ja paineista vapaata mieltä. Paino on sanalla ”paremmin”. Siellä paneudutaan RAW-kuvauksen työnkulkuun, lähinnä oikeanlaiseen valotuksen säätöön jälkikäteen tehtävää kuvan säätämistä varten. Ainakin painoksen ensimmäiset kirjat ovat kuviltaan hieman tumman oloisia, mutta muuten kirja on kyllä arkisen selväpiirteinen ilman turhia prameuksia. Disruptiivista.” Kirja kertoo lukemattomia esimerkkejä erilaisista kokeiluista ja ratkaisuista, kuten Twitterin kehittämisestä tai Googlen langattoman verkon syntyhistoriasta. Kirjan lopussa on hyödyllinen työkaluluettelo, josta kuvankäsittelijä saa selvällä suomenkielellä selvityksen kunkin työkalun toiminnasta. Kaikki kaatuu yleensä arkisiin asioihin: hitaus, laiskuus, ”on tehty ennenkin”. RAW-kuvaus, siis valokuvaus digikameralla niin, että kamera tallentaa vain bittitiedon tiedostoon, on monelle kuvaajalle yhä kummajaisuus. Pienehkö kirja on jaettu kuuteen osaan. 48 1/2015 JULKAISIJA kirjat Valokuvaaja perehtyy RAW-ihmeeseen Luovuus on palautettava kaikkien omaisuudeksi Jälleen tuli markkinoille uusi RAW-kuvauk seen keskittyvä kirja, RAW – Lightroom, Photoshop & Elements. Kirjassa esitellään myös RAW-kuvaamisen säätämisen välineitä ja tekniikoita, ja muun muassa Adoben ACR-moottorin toiminta tulee tutuksi. PENTTI SALONEN Kirjan taustalla on mittava, noin 1 000 hengen kyselytutki mus, josta yksi havainto on, että ihmiset parantaisivat yrityksensä luovaa kulttuuria – ei suinkaan innovaatioprosesseja kehittämällä, vaan tekemällä pieniä asioita arjessa ja kokeilemalla rohkeasti uusia asioita. Japanilainen Kaizen-filosofia, joka painottaa jatkuvaa kehittämistä, on Tuomisen mielestä erinomainen tapa kehittyä, mutta jos haluaa todella muuttaa maailmaa, vähittäinen muutos ei kuitenkaan riitä: ”Tarvitaan jotain radikaalia ja suurta. Lightroomissa ja muissa arkistointiohjelmissa tapahtuvaa työnkulkua käsitellään yhtenä osana kirjaa, kuten myös värienhallintaa. Myös Lightroom käyttää samaa moottoria, mutta hieman erityyppisenä. Ikkunaa voi käyttää Adoben Photoshopissa ja Photoshop Elements -ohjelmissa
www.julkaisija.com Jari Koskinen www.julkaisija.?. Mikäli luet lehdet mieluummin diginä, tilaa nettisivuiltamme Julkaisijan digitaalinen näköislehti. Mikäli kädessäsi on tällainen numero tai mahdollisesti työkaverin tilaama lehti, älä hukkaa aikaa, vaan tilaa omaa lehti! Tutkitusti yhtä paperille painettua Julkaisija-lehteä lukee useampi henkilö. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. Korpela Vierasnimikirja 222 sivua • hinta 36 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut Grande hosu?! Apu lähellä. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Jukka K. synteettiset materiaalit, digipainon ”ylipitkät koot” [1020x320mm], muovit kuin myös perinteiset painotyöt. www.hpa.fi KUVIEN TAKANA Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. Et varmaan halua olla ketjun viimeinen lukija. Valmistamme nämä kaikki pienissä painosmäärissä. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 ed-mark Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut Grande hosu?! Apu lähellä. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Jukka K. TILAA JULKAISIJA-LEHTI: • www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu • 03 4246 5300 • 03 4246 5335 palveluautomaatti (24 h). 020 719 9920 myynti@keuruunlaatupaino.com aDigi Oy • adigi@adigi.fi • www.adigi.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Käy tutustumassa verkkokauppaamme – lisäämme uusia tuotteita säännöllisesti ! … mm. painonappi.fi & sporttinappi.fi ovat Aboprint Oy:n verkkokauppoja Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. Silloin tällöin lähetämme Julkaisija-lehden näytenumeron ilmaiseksi potentiaalisille tilaajille. TILAA HYVÄ AMMATTILEHTI! www.keuruunlaatupaino.com puh. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut Grande hosu?! Apu lähellä. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. Korpela Vierasnimikirja 222 sivua • hinta 36 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh
On huomat tava, että tekstielementti on pitänyt valita objektina valintatyökalulla eikä tekstinä tekstityökalulla. Niitä voi luoda useisiin eri tarpeisiin ja eri nimillä, mikä on kovin kätevää. Viime vuoden lopulla tulleissa Creative Cloud -päivityksissä Adobe tarjoaa uusia mahdollisuuksia pilvikonseptinsa hyväksikäyttöön. Tämä taas mahdollistaa niiden jakamisen helposti ohjelmien, työasemien ja käyttäjien välillä. Tekstin muotoilujen tallentaminen tapahtuu samalla tavalla. Esimerkin grafiikka on SVGmuo toinen ja siten suoraan avattavissa Illustratoriin. Paneelissa ovat näkyvissä käyttäjäti liin liitetyt Creative Cloud –kirjastot (ne ovat käytettävissä myös selaimella omalla Adobetilillä). Niistä näkee hyvin ne edut, joita pilven lisä arvopalvelut voivat tarjota. Paneelissa näkyvät sinne tallenta masi tai Creative Cloud Marketpla cesta lataamasi kirjastoelementit. Grafiikan lisääminen Illustratorissa tapahtuu valitsemalla grafiikka aktii viseksi ja napsauttamalla Libraries paneelin Add Graphic painiketta. Samoin voit tallentaa erikseen ele mentin täyttö ja reunaviivan värit. Näkymästä voi suodattaa halua mansa objektityypin ja ladata sen h aluamaansa kirjastoon, josta se on pienen hetken kuluttua käytettävissä (kuva 3). Marketplace. Marketplace löytyy Creative Cloud työpöytä appsin resurssitosioista (kuva 2). Elementit on helppo nimetä uudel leen kaksoisnapsauttamalla nimeä paneelissa. Lataaminen Marketplacesta.. 50 1/2015 JULKAISIJA niksit Creative Cloudin kirjastot Näin se käy Illustratoriin ja Photoshopiin on ilmestynyt uusi Librariespaneeli. Creative Cloud Kirjastot (Libraries) mahdollistaa suunnittelutyössä käytettävien elementtien, värien ja tekstimuotoilujen tallentamisen Adoben pilvipalveluun. Kuva 1. Creative Cloud Marketplace ja kirjastot Creative Cloud konseptiin kuuluu nykyisin myös ”kauppa” josta voi ladata käyttöönsä erilaisia element tejä töissä käytettäväksi. Libraries paneeli Illustratorissa. Vaihtoehdot Illustratorissa: • Grafiikkaobjekti • Tekstin muotoilut • Täyttö ja reunaviivan väri Vaihtoehdot Photoshopissa: • Grafiikkaobjekti • Tekstin muotoilut • Tason tyyli • Piirtoväri Elementtien tallentaminen kirjas toon on äärimmäisen yksinkertaista. Kuva 3. JUHA LAAMANEN Kuva 2. Kannattaa kokeilla ja ottaa haltuun Creative Cloudin kirjastot