Julkaisija 2/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

g r A A f I S e n v I e S t I n n ä n e r I Ko I S L e h t I 2/20 11 12,00
Grafikiilto viimeistelee painotuotteesi.. Jälkikäsittelymenetelmät: n n n n Yliveto UV-lakkaus Kohde UV-lakkaus Laminointi (perinteiset ja metalloitu) Foliointi, preeglaus ja nuuttaus Vantaa, Kaivoksela | www.grafikiilto.fi
14 Pakkaus Pakkaus on järeä ase markkinaosuustaistelussa. Suomalaisillekin matkaoppaiden kustantajille on löytynyt hyllyissä tilaa. Kuluttajatuotteita markkinoivat isot nimet ovat tienneet tämän jo pitkään. 41 Uhkana ulkomaat Kannattavuushaasteet eivät jätä rauhaan Suomen suurimpiin painotaloihin kuuluvan Forssa Printin tuoretta toimitusjohtajaa Matti Käkeäkään. tai kaikkea tätä. 16 Kirjat Luovuutta digipimiöön Photoshop & raw sekä Kuuntele kuvaa Näkökulmia valokuvan tulkintaan. Henkilö 20 Myyntitykit 55 vuotta graafisen alan myyntiä yhteensä. 13 Tuotteet Biohajoava hiiri, teknologiablogit on nyt listattu, tablettien jälkeen tulevat tarvikkeet. 45 Matkaopaskirjat ovat vakaata kustannusbisnestä. Kommentoi me: uudistustam julkaisija.fi Kanava 5 Pääkirjoitus Kumma juttu. Keskittyminen jatkuu graafisella alalla yhä kiihtyvällä vauhdilla. Kulmikas kömpelö persoonallinen erottuva... Open Type -fonteissa on oma merkkinsä moneen sellaiseen tilanteeseen, jotka ennen aiheuttivat päänvaivaa ja ratkaistiin milloin mitenkin. 10 Imagoskooppi Joulukuussa 2010 julkistettu Finnairin uusi logo jakaa mielipiteet. Siitä lähtien lehtien omistus on keskittynyt yhä harvempiin käsiin. Niitä myydään hitaasti, mutta varmasti vuodesta toiseen. 50 Niksit Hyperlinkit tuovat interaktiivisuutta sähköisessä muodossa jaettaviin julkaisuihin. 32 JULKAISIJA 2/2011 3. MITÄ TYKKÄÄT. Sanomalehdet keskittyvät, kirjapainot keskittyvät. 48 Arjen pieni ilo Painetuilla matkaesitteillä on vielä oma merkityksensä, vaikka matkojen varaaminen ja maksaminen onkin siirtynyt vahvasti verkkoon. 20 Yritys ja innovaatio 32 Tuotantoa tarpeen mukaan Suomalainen muotoilija Janne Kyttänen tekee Amsterdamissa 3D-fontteja ja kerroksittain etenevää tuotantotekniikkaa. Kolumnit 18 Typoteesejä Varo väärennöksiä. 37 Bisneslogiikka muuttuu Sanomalehtien levikki kääntyi pysyvään laskuun 10 vuotta sitten. Siitä huolimatta ala merkitsee Bleedin Heikki Moilaselle ja SP-Painon Jari Mikolalle edelleen hyvin paljon. sisällys Talous 29 Kriisi muutti tyylin Talouskriisit eivät toistaiseksi ole paljoa muuttaneet mainostoimistobisnestä, mutta nyt on toisin. 7 Uutiset Parempi painettuna vai sähköisenä, painotalojen aineistovirrat uuteen uomaan, Sanomalehti hoi, art on demand tuli Suomeen, Julkaisijassa on nyt personointia, paperimarkkina alkaa toipua
Julkaisija Village toimii New Yorkissa ja edustaa toistakymmentä fonttimuotoilijaa ympäri maailmaa. Merkistö kattaa laajasti latinalaisella aakkostolla kirjoitettavat kielet. Uusia suomalaisia kirjaintyyppejä! typogra.fi Fonttitestaus, näytteet ja lisenssit www.typolar.com Vinkel :n fia ry on Gra 2010 n vuode Vinkel Androg Vinkel on ryhdikäs ja nimensä mukaisesti kulmikas. Typolar on suomalainen fonttifoundry. Kursiiveissa swash-alkukirjaimet. Tulossa tänä vuonna! Vuode Huipu n t Fiini uusi Display. Helsingin Juhlaviikkojen ja Amos Andersonin taidemuseon painotuotteissa, Taiteilijoiden Kalevala -teoksessa sekä lehdissä ja kirjoissa. Sopii niin julkaisuihin kuin identiteettisuunnitteluun. Freyassa ja Vinkelissä on kattavat merkistöt ja keskeiset Open Type -featuret.. Vinkel on saatavissa myös webbifonttina! (10)[21](32)[43](54)[55](66) numeroita! n Vuode t u Huip talla -short lis Superfat or extremely slim? Freya Fonttitestaus, näytteet ja lisenssit www.vllg.com Flowing Otsikot & isot koot: ussa Frey kunnia alle m vuode aininta n 2008 -kilpail Freya on erinomaisen luettava ja samalla persoonallinen tekstifonttiperhe. Hänen kirjainperheensä toimivat hyvin niin pitkissä teksteissä kuin erilaisissa identiteettitehtävissä. Kahdeksan vahvuutta, joista kaikista kursiivi sekä kapiteelit, useat numerotyylit, nuolet ja paljon muuta. Pian ulkona! Freya ja Vinkel © Saku Heinänen 2010 & 2011 Lisää infoa www.typogra.fi Suunnittelija Saku Heinäsellä on laaja kokemus aikakaus- ja sanomalehtien muotoilusta. Freya on jo nähty mm. Uutuutena neljä display-leikkausta otsikoita ja muita kookkaita tekstejä varten. Samalla se on kurvikas juuri oikeista kohdista. Etenkin suuressa koossa epäsymmetriset päätteet luovat sille ominaisen ilmeen
vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 Faksi 03 4246 5341 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401, Faksi 09 224 5148 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA SMarkus Itkonen, Pertti Jokinen, Soile Kallio, Marja-Liisa Kinturi, Anni Kotkamaa, Hilkka Kotkamaa, Jaakko Kuivamäki, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Markku Niiniluoto, Matti Remes, Sirpa Ryyppö-Himanen, Pentti Salonen, Mikko Vähäniitty JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401, Faksi 09 224 5148 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 69 Määräaikaistilaus 12 kk 78 ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. luonnonlakina, joka Kannattavuus pysyy edelleen heikkona. Näin on siis ajateltu, ja näinhän ovat myös omistajat ajatelleet lyödessään joko vapaaehtoisesti tai pakosta hynttyynsä yhteen. Asiasta on käytetty monia arvovaltaisia huolestuneita puheenvuoroja ihan äskettäin. Sitä on muuallakin, teleoperaattoreillakin rajattomasti, muistuttaa Käki. Onko unohdettu, että kasvulla ja ketjuuntumisella saattaa olla koko toimialalle myös negatiivisia vaikutuksia. PAPERI Sisus: MultiDesign Original White 130 g/m² Kansi: Galerie Art Silk 200 g/m² PAINOPAIKKA Nykypaino Oy KANNEN PREEGLAUS Grafikiilto Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X g KesKittyminen jatKuu graafisella alalla yhä kiihtyvällä vauhdilla. Lohdutukseksi alan yrittäjille sopii Forssa Printin toimitusjohtajan Matti Käen jonka haastattelu on tässä lehdessä mielipide, että kannattaa ennen muuta pitää huolta omasta tekemisestään ja jättää muu vähemmälle. Samoin sitä on pidetty verrattomana puskurina pitämään markkinahäiriöt yrityksen ulkopuolella. Lehdet samankaltaistuvat. Sanomalehdet keskittyvät, kirjapainot keskittyvät. Suuren koon on uskottu tuottavan kosolti synergiaetuja eli suomeksi sanottuna säästöjä. Kirjapainoissa keskittyminen ei paranna mitenkään toimialan suurinta riivajaista eli massiivista ylikapasiteettia, joka uhkaa alan kannattavuutta niin koti-Suomesta kuin ulkomailtakin käsin. Eikä ylikapasiteetin kanssa tapella yksin kirjapainoissa. Kummaksi jutun tekee se, että vaikka koko kasvaa, näyttävät ongelmat vain jatkuvan ja jopa "Onko kasvua pidetty pahenevan. Onko pitää kilpailijat kurissa kasvua pidetty jonkinlaisena mannaa ja nektaja pahan maailman ehkä ria tuottavana luonnonlakina, joka pitää kilpailijat muutenkin loitolla?" kurissa ja pahan maailman ehkä muutenkin loitolla. Isoa ja painavaa tuulet riepottelevat paljon vähemmän kuin pientä ja kevyttä. Niiden paikallisuus hämärtyy, kosketuspinta alueen asukkaisiin ja yrittäjiin ohenee. Sanomalehdistössähän ongelmat ovat päivänselvät. Väki kyllä vähenee, kun kuuden liitjonkinlaisena mannaa teen sijasta tehdäänkin enää yksi ja kun painopaikat vähenevät viidestä kahteen, mutta vähänpä ja nektaria tuottavana tästä näyttää loppupeleissä apua olevan. TIINA RUUlIo g JULKAISIJA 2/2011 5. pääkirjoitus Kumma juttu 19. On vaikea ymmärtää, mikä tässä mättää
6 2/2011 JULKAISIJA
Toisaalta, ehkä tuleville sukupolville visuaalinen ilme avautuu aivan riittävästi lukulaitteen näytöllä. GreDi Oy:n toimitusjohtajan Petri Lehmuksen mukaan digitaalisen aineiston tehokas hallinta on vielä tänään kilpailuetu, mutta jo huo menna välttämättömyys. NOUSUSSA Printtilehdet, erityisesti sanomalehdet, joita voi lukea myös tabletilta Parempi painettuna vai sähköisenä Kysymystä painettujen ja sähköisten julkaisujen paremmuudesta ja ympäristöystävällisyydestä on viime aikoina pohdittu entistä useammin, kun sähköisiä lukulaitteita alkoi viime vuoden lopulla vyöryä Suomenkin markkinoille. Opas löytyy osoitteesta: http:/ /www.getimageright.com/ Blog.aspx?item=nainonnistut digitaalisessa opas digitaalisten aineistojen hallintaan LASKUSSA Lehdet, jotka eivät tajua uuden jakelukanavan murrosta JULKAISIJA 2/2011 7. Kun asiakas tarvitsee esimerkiksi käyn tikortteja, hän voi täyttää valmiiseen pohjaan nimen, tittelin ja muut vaih tuvat elementit, ja tehdä tilauksen nappia painamalla. Kirjalla, paperilla ja taitolla on tällaisessa sisällössä kovin iso merkitys. Asiakas saa tilauksestaan auto maattisesti vedoksen ja tilausvahvis tuksen, ja hän voi luottaa siihen että painosta tuleva materiaali on sitä mitä pitääkin. Oppaassa pai notetaan kokonaisuuden ymmärtä mistä, kerrotaan miten työnkulku kannattaa järjestää ja mitkä ovat parhaat käytännöt. Kuluttajatutkimuskeskus on vuosien varrella tutkinut paljon mm. kestävää tuotantoa ja kulutusta: materiaa ja miten tuotteita voisi valmistaa, sekä mitä kaikkea kestävä kulutus pitää sisällään. Toisaalta Timosen on vaikea ajatella, että esimerkiksi runokirjat ilmestyisivät vain lukulaiteversioina. Opas on suunnattu yrityksille ja organi saatioille ja käsittelee digitaalista ai neistohallintaa (Digital Asset Mana gement, eli DAM) osana monikana vaista markkinointia. Esimerkiksi Kuluttajatutkimuskeskus tuottaa paljon julkaisuja, joista suuri osa julkaistaan vain sähköisinä. uutiset lyhyesTI Painotalojen aineistovirrat uuteen uomaan GreDi Oy:n Digital River on uusi selainkäyttöinen verkkopalvelu, jolla tehostetaan painotalojen ja asiakkai den välistä sähköistä asiointia. Suuntaus on hänen mielestään selvä jo nyt. Ehkä heillä ei ole enää halua tai tarvettakaan kosketella paperia, selailla ja katsella kirjaa. Jatkossa pohditaan entistä enemmän, mitä painetaan pape rille ja mitä julkais taan pelkästään säh köisessä muodossa, Päivi Timonen arvioi. Turkulainen Loyalistic Oy on julkais sut ensimmäisen suomenkielisen digitaalisen aineistohallinnan op paan nimeltään "Näin onnistut digi taalisen aineiston hallinnassa". Materiakeskustelu on tuonut siihen mukaan paljon teknologiaa ja teknologiaan liittyvää tutkimusta, toteaa tutkimusjohtaja Päivi Timonen MMT Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Timonen ei usko, että painetusta tekstistä koskaan luovutaan kokonaan, mutta jatkossa pohditaan varmasti paljon enemmän, mitä painetaan. Digital Ocean on puolestaan suun niteltu laajojen digitaalisten aineisto massojen hallintaan. Digitaalista aineistoa tarvitaan tänä päivänä yhä moninaisempiin prosesseihin printtiin ja webiin tai vaikka uuteen sosiaaliseen mediaan tai powerpointteihin. Palvelu perustuu asiakaskoh taisesti valmiiksi tehtyihin pohjiin, jotka ovat laadultaan painovalmiita sekä halutun ilmeen mukaisia font teja ja värimäärittelyjä myöten
Tehokkuus tarkoittaa tässä yhä pidemmälle vietyä tuotantolinjojen ja työnkulun automatisointia sekä lopputuotteiden ja raaka-aineiden logistiikkaa. Jotain ihan muuta olisi tarkoittanut viime vuonna painettua elektroniikkaa, nyt puhuisin laajemmin muiden kuin mediatuotteiden painamisesta. Kotisivujen itsepalvelutuotetta Kotisivukonetta markkinoiva Idea kone Oy on julkaissut tutkimuksen nettisivujen toteutuksesta. Alan oman näkemyksen tulevaisuudesta voi jakaa kolmeen kohtaan: ole tehokas ja verkostoitunut, paikallinen palvelija tai lopeta tuotanto, kiteyttää Kariniemi. Sellainen lehti, joka tekee itsestään jo nyt vahvan sähköisen brändin, menestyy myös tulevaisuudessa. Reijo Vatanen, viestinnän konkari Jyväskylästä Mediaviikossa. sANoTTUA Jotain ihan uutta painotuotteeseen Graafisen Kerhon järjestämän graafisen alan seminaarin Graali 2011 teemana oli Uudet mediat haasteena mahdollisuus. Kariniemi mainitsee esimerkkinä yhdysvaltalaisen Soligie-nimisen yrityksen, joka painaa erilaisia ratkaisuja lääketieteen, turvallisuusalan, logistiikan tai puolustusteollisuuden käyttöön. Graali 2011 järjestettiin 8.2. Personoinnista on tehty kolme eri versiota: yksi naisille, yksi miehille ja yksi irtomyyntiin ja messuille tar koitettu painos. Yli 50 prosenttia tekisi tarvittaessa yrityk sensä tai yhdistyksensä kotisivut itse tai pyytäisi tuttua ihmistä tekemään sivut. Silloin puhutaan muun muassa sellaisista asioista kuin kierrätetystä paperikuidusta ja paperiin liittyvistä ympäristöasioista laajemminkin. Tilaisuus kuitenkin alkoi vanhalla medialla, kun painatustekniikan erikoistutkija Merja Kariniemi VTT:stä selvitti, minkälaista teknologista kehitystä painoalalle tarvitaan, jotta se pärjäisi tulevaisuudessa. 2. "Jotain uutta painotuotteeseen" voi tuoda mukanaan sellaisia asioita kuten läpikuultava paperi ja kartonki, QR-koodit, lisätyn todellisuuden sovellukset tai vaikkapa neonvärien käytön. Lisäarvoa voidaan hakea digitaalisesta painamisesta sekä muun muassa entistä lyhyemmistä tuotantosarjoista. Personoinnit toteu tettiin Nykypainossa. Personoinnis ta johtuen lehti on poikkeuksellisesti stiftattu. oma apu paras apu kotisivuissa Kolmasosa suomalaisista pienyrittä jistä on ollut mukana toteuttamassa kotisivuja tai tehnyt ne itse. Antaliksen veikeä paperimies. Paperimarkkina alkaa toipua euroopan paperimarKKinat ovat vakiintuneet kriisin jälkeen viime marras-joulukuussa, uskoo Euroopan suurimman paperitukkurin Antaliksen operatiivinen johtaja Hervé Poncin Map Suomen ja Antaliksen järjestämässä Paperipäivässä helmikuussa. Yhteis työssä tutkimusyhtiö Protone Oy:n kanssa tehdyssä tutkimuksessa haas tateltiin 300 yksityishenkilöä tai pien yrittäjää ympäri Suomen. JULKAISIJA 2/2011 9. Helmikuussa myös nimet yhdistyivät lopullisesti Antalikseksi. Helsingissä Kor jaamolla. Jakelutapa muuttuu. VTT:n tutkimus vei asiaa pidemmälle ja päätyi kolmeen tulevaisuuden mahdollisuuteen, nimittäin tehokkuuteen ja sloganeihin "jotain uutta painotuotteeseen" ja "jotain ihan muuta". Euroopan suurin Antalis-paperitukkuketju on omistanut Map Suomen vuoden 2007 lopusta lähtien. Printtimedia tarvitsee tänä päivänä uutta lisäarvoa, jota myös paperi voi sille antaa, Poncin huomauttaa. 2011 Korjaamo (Kulmasali), Töölönkatu 51 b, Helsinki Uusin Julkaisijalehti on nyt perso noitu sekä kannessa että keskiaukea malla. Kuvassa tapahtuman esit teen kansi. Poncinin mukaan päivän sana on muutos paperibisneksessä. Myös paperin markkinatilanne on vielä hyvin haavoittuvainen: Britannia kuusi prosenttia miinuksella ja Pohjoismaat miinus kolmessa kun puolestaan Itä-Eurooppa painelee kuusi prosenttia plussalla. Julkaisijassa on nyt personointia Uudet mediat haasteesta mahdollisuus GRAALI GRAAFISEN ALAN SEMINAARI 8. Personoinnit on toteutettu XMPie uDirect Studio v 5.0 personointioh jelmistolla käyttämällä Excelin asia kastaulukkoa. Tulos on toteutettu Xerox 1000 väripainokoneella, joka on varus tettu clear dry ink lisäväriyksiköllä
Tämä parantaa mahdollisuuksia järjestelmäsuunnitteluun. F-merkki pitkine häntineen muistuttaa nyt aiempaa enemmän lentokoneen siluettia. Edellinen logo ei ollut muutos parempaan. Tällä sävyllä valkoisissa lentokoneissa sininen näyttää kaukaa mustalta, vaikka tuskin se oli suunnittelijain tarkoitus, Ruuhinen jatkaa. imagoskooppi Finnairin uusi logo jakaa mielipiteet Joulukuussa 2010 Finnair julkisti uuden logon, yritystunnuksen ja visuaalisen ilmeen, joka vaiheittain kattaa koko yritysmateriaalin, toimitilat, lentokaluston sekä virkapuvut ja palvelutilat. Toimittanut Marjaleena Lagus Kuvat Finnair 1. australialainen desiGnia ja identiteettejä ammattipiireissä ruotiva keskustelupalsta Opinion BY Armin nosti esille Finnairin uuden ilmeen heti tammikuun alussa. 1968 Finnairin ensimmäisen logon, joka oli käytössä yli 30 vuotta. Vuoden 2010 logokin saa Ruuhiselta reippaan kritiikin. Vuoden 2010 logon ja ilmeen uudistus on SEK Designin graafikko jen Esa Lipiäisen ja Mikael Kivelän käsialaa. mutta sen pohjalta olisi nyt Ruuhisen mielestä voitu suunnitella huomattavasti korkeatasoisempi muotoilutuote. Jo vuoden 2000 liikemerkin suunnittelija vesitti täysin vuonna 1968 Finnairille luodun erinomaisen liikemerkin. Uudesta logosta myös pidetään Graafisen muotoilijan Pekka Loirin mielestä Finnairin ilmeen uudistus oli tervetullut. Lentohenkilöstön asuihin kaivataan enemmän pohjoismaista innovaatiota ja estetiikkaa. Länsimaisissa kirjaintyypeissä ei Ruuhisen mukaan käytetä kolmea viivapaksuutta. Hän myös pitää uudesta logotyypistä toisin kuin Ruuhinen. Esimerkiksi lentokonekuvitus koneen peräsimessä on todel- linen suomalaista muotoilijaa hävettävä hirvitys. Ennen kaikkea jättikokoinen sininen logo puhtaan valkoisen 10 2/2011 JULKAISIJA. Vuoden 2000 logon suunnitteli SEK & Grey:n AD Ritva Isteri ja muusta ilmeestä vastasi lisäksi Marko Jokela. Versaalia nimilogoa moititaan keskusteluissa liian kulmikkaaksi ja kömpelöksi ja R-kirjaimen kummallista "jalkaa" hämmästellään. Finnair olisi ansainnut sen. Hän kertoo karsastaneensa sitä, että muotoilumaana itseään pitävän Suomen valtio-omisteisen lentoyhtiön yritysdesign on ollut visuaalisesti niin laaduton. Parhainta uudistuksessa on hänen mielestään taas se, että liikemerkin ja logon yhdistelmäpaketti on purettu. 3. Henkilöstön uudet virka-asut näyttävät eleganssiltaan itäeurooppalaisilta design-tuotteilta: miehillä ruudullinen solmio ja naisilla asuissaan valkoinen yläosa. Helsingin Sanomissa Matti Remes kaipasi suomalaisuutta mukaan sekä Finnairin että Nokian visuaaliseen yrityskuvaan. Se toimii katkaistuna hyvin koneen peräsimessä, mutta näyttää muussa rekvisiitassa "dorkalta". Maineikas graafik koprofessori Kyösti Varis suunnitteli v. Asiakkaalle tehtiin todellinen karhunpalvelus tekemällä visuaalisesta symbolista kuvitus. Taiteilijaproffa tyrmää Designer ja emeritustaiteilijaprofessori Erkki Ruuhinen pitää Finnairin logouudistusta tarpeellisena, mutta ottaa tiukasti kantaa aiempaankin versioon. En ole ihan varma, onko uuden tunnuksen (F-flygari) muotokieli parantunut Kyösti Variksen suunnittelemaan alkuperäiseen verrattuna, mutta joka tapauksessa se näyttää näinkin hyvältä. sininen näyttää mustalta Uudistuksessa on suurin ponnistuksin löydetty "ainutlaatuisen omaperäinen" tumma sininen väri, jota käyttävät maailmassa ainoastaan kaikki merkittävät lentoyhtiöt. Olen pettynyt, Ruuhinen tyrmää. En ole vakuuttunut tästä. Nokialle se olisi kuolonisku ja Finnairin tapauksessakaan en korostaisi suomalaisuutta, joka ei ole kansainvälisille asiakkaille tuotteen valintaan vaikuttava lisäarvo. Rohkenisin olettaa, tietämättä kuka on logotypen suunnittelija, että hän ei ole ammatiltaan kirjainmuotoilija eikä uskoakseni ole koskaan suunnitellut yhtään ladottavaa kirjaintyyppiä. 2. Vuonna 1968 suunniteltu Finnairin logo näyttää nykyään rahtilentotoimintaa harjoittavan yhtiön logolta, 2. 3. 1. Suomalaisissa nettikeskusteluissa logoa arvioiva henki oli hyvin maanläheinen: asiakkaan kannalta on koko lailla sama, minkä väriseen ja miten koristeltuun lentokoneeseen nousee, kunhan matka sujuu kohtuuhinnalla, turvallisesti, palveluhenkisesti ja aikataulun mukaan. Se oli tyypillinen muutos muutoksen vuoksi, "uudelle johtajalle uudet tunnukset" -tyyppinen näennäisjuttu. Silloin voi piirtää kirjaimia, joiden muotoilu ei ole huipputasoa
Logon muotoon on tehty huomattava päivitys: siinä on enemmän persoonaa ja erottuvuutta. Tämä näyttää kyllä siltä Finnairilta, jolla minä mielelläni matkustan ulkomailla. Se kuitenkin toimii logon tukena eikä enää kilpaile sen huomiosta. Brändin tunnistettavuus on Lukkarilan mielestä edelleen hyvä, koska mm. Selkeän hierarkian ansiosta uusi identiteetti on vahva ja helppo soveltaa eri käyttöyhteyksiin. N-kirjaimet on palautettu fiksusti kolmiviivaisiksi. Tämä on tietenkin välivaihe, jonka toivoisi jäävän mahdollisimman lyhyeksi. italic ja versaali ovat säilyneet edellisistä logoista. Brändinimi tulee varmasti esille, koska logo (eikä liikemerkki) toimii merkkaajana. Ongelmatilanteita syntyy tosin, kun ilmeen uusiminen on kesken. Uuden ilmeen toivottiin olevan Finnairin design-perinteitä kunnioittaen yksinkertainen, tyylikäs ja raikas ja lisäksi aikaa kestävä. Tästä syystä aika moni asia uusitaan portaittain, lähivuosien aikana. JULKAISIJA 2/2011 11. Näin sanakuva on vahvempi ja kyrillisen sivumaku poistuu tekstistä. Typografiassa pitäisi lähteä liikkeelle uudesta logosta ja tehdä sen tyyliin sovellettu ammattimainen yritysfontti, Lukkarila opastaa. Kyseessä ei siis ole pelkkä visuaalisen ilmeen kirkastus vaan koko identiteetin uudistus, korostaa Finnairin markkinointijohtaja Jarkko Konttinen. RitvaLiisa Pohjalainen on suunnitellut Finnair henkilöstön uudet palveluasut. Toimeksiannon sai SEK & Grey, jonka kanssa yhteistyötä on tehty vuosia. Edessä on pitkä prosessi, joka jatkuu vuoden 2013 kevääseen. erottuvuutta typografiaan Lontoossa asuvan ja työskentelevän typografi Jarno Lukkarilan mielestä Finnairin ilmeen muutos kannatti ehdottomasti. Haastavinta projektissa oli sen laajuus ja volyymi. logo on osa strategiaa Finnair päivitti keväällä 2010 koko strategiansa. Pienenkin asian muuttaminen saattaa tuoda isoja lisäkustannuksia ja useita lisätyövaiheita. Lensin juuri Kaukoidästä Finnairin koneella, jossa näkyi sekä vanhaa että uutta ilmettä sekavasti. Värissä on tultu pari askelta perinteisen suuntaan. Liikemerkki on hieman pyöreä logon rinnalla. Typografia on vaihdellut Finnairin identiteetissä kummasti. Konttinen oli mukana myös vuoden 2000 uudistuksessa ja muistaa sen herättäneen paljon voimakkaampia ensireaktioita ja kritiikkiä kuin tämä tuorein. koneen rungossa on tehokas ja tyylikäs. Visuaalinen uudistus kattaa yritystunnuksen, yritysmateriaalin, toimitilat, kanta-asiakasjärjestelmän, lentokoneiden maalaukset ja matkustamoilmeen sekä virkapuvut ja palvelutilat, luonnehtii SEK Designin suunnittelija Esa Lipiäinen. Aiemman logon aikana käytettiin ainakin kahta eri sanserifiä ja nyt mennään yhä samalla fontilla
Vuoden Huiput 2010 -vuosikirja ilmestyy 15.4.2011 parasTa suomalaisTa markkiNoiNTiViesTiNTää ja muoToilua --RI "D" --LSSI H u i p u T V u o D e N --KELI --LU "T" Tilaa osoiTTeesTa www.grafia.fi/koTi/kauppa VuoDeN HuipuT 2010
Siksi maailman myydyimpien kannettavien tietoko neiden laukkujen ja lisätarvikkeiden valmistaja Targus on julkaissut vali koiman lisätarvikkeita iPad ja And roidtablettilaitteille, kuten pöytäteli neen, näytölle suojakalvon, autolatu rin ja osoitinkynän. Hiiren toimitukset ovat jo alkaneet. lyhyesTI Uusien laitteiden jälkeen tulevat tie tenkin tarvikkeet. http://dustygamer.mcmuumio.net/ 10. Käyttämällä biohajoavia, uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja materiaaleja Fujitsu alentaa oman tuotantonsa hiilidioksidipäästöjä. tuotteet Tablettilaitteille on kehitelty jo monen laisia oheistuotteita, kuten vaikkapa pöy tätelineitä. Biohajoava hiiri Fujitsulta. Fujitsulta biohajoava hiiri fujitsu tuo markkinoille maailman ensimmäisen täysin biohajoavan hiiren, jossa ei ole käytetty lainkaan muovia. http://www.f-secure.com/weblog/ 2. Eco-hiiri näyttää samanlaiselta kuin tavalliset muoviset hiiret, mutta materiaalinsa takia se on käytössä mukavampi. Summan uudet taso leikkurit pystyvät leikkaamaan niin arkki, levy kuin rullamateriaaleja. F1612leikkurin leikkausalue on 160 × 120 cm ja perusleikkuri on varus tettu vapaasti kääntyvällä veitsellä ja Summan leikkuumerkit tunnistavalla optisella kameralla, joka varmistaa nopean ja tarkan leikkauksen eri ma teriaaleilla. JULKAISIJA 2/2011 13. M440 Eco-hiiri on valmistettu selluloosapohjaisista aineista, joita siis käytetään muovin korvaajina. Kynän pituus on 115 millimetriä ja painoa sillä on 270 grammaa. Tablettien jälkeen tulevat tarvikkeet Top 10 teknologiablogit Suomessa helmikuussa 2011 1. Tuotteen elinkaaren lopussa hiirestä jää vain hyvin vähän kaatopaikalle päätyvää jätettä. http://www.hilavitkutin.com/ 3. Se on kestävä, kirkkaasta akryylista tehty jalusta, johon tablet tilaitteen voi asettaa siten, että sen näyttö on vaaka tai pystyasennossa. http://verteksi.net/soks/ (Lähde: Cision Finland) Maailman johtavat teknologiablogit, kuten Engadget, kertovat usein ensimmäisinä alan tuotelanseerauksista. http://www.markokaartinen.net/blogi/ 8. Suurikätisillekin on oma apuväli neensä, nimittäin osoitinkynä. Niiden arviot vaikuttavat merkittävästi uusien laitteiden ja teknologioiden menestymiseen. http://www.fishpool.org/ 7. Tähän on kehitelty puolestaan suojakalvo, joka suojaa iPadin näyttöä lialta, naar muilta ja sormenjäljiltä. iPadtablettilaitteita kannetaan usein mukana ja ruutua käsitellään likaisilla käsillä. Pöytäteline soppii erilaisille tablet tilaitteille. http://risto.kurppa.fi/blog/ 9. http://www.teknolelu.fi/ 5. Suomalaiset teknologiablogit käsittelevät laajasti muun muassa uusia laitteita, ohjelmointia ja pelejä, toteaa sosiaalisen median palveluiden päällikkö Susanna Tirkkonen Cisionilta. summan uusi tasoleikkuri suomeen Summan uusin innovaatio Summa Fsarjan tasoleikkuri on nyt saapu nut Suomeen. http://www.mobiiliblogi.com/ 4. Näin näyttöön tulee helposti likaa ja tahroja. http://vempaimia.net/ 6. Sen pehmeä kumikärki ei naarmuta näyt töä ja laitteen käyttö on huomat tavasti sormea tarkempaa
Koska vähittäismyymälöissä ei ole enää palvelua, voi pakkaussuunnittelulla ohjata kuluttajakäyttäytymistä ja ratkaista markkinaosuustaistelut. Pakkaussuunnitteluun käytetyt rahat ovat vain murto-osia yrityksen muista markkinointikuluista, vaikka pakkauksen avulla saadut myyntitulokset voivat olla huimia. Pakkauksen valjastaminen kampanjoinnin välineeksi ei ole riskitöntä. Mainonta on parhaimmillaankin lyhytkestoista kampanjointia, jolla toki voidaan saavuttaa valtakunnallinen huomio ja isot myyntiluvut. mainonta on vain myynnin väline ja sen rooli brändinrakentaja on menneisyyttä. Joillekin ehkä yllätyksenä myös hintaja laatuominaisuudet määritellään pakkauksen ulkonäön perusteella. Jos pakkauksen päällä on usein vaihtuva tarjous tai kilpailu, kuluttaja tulkitsee tilanteen siten, ettei valmistaja itsekään tiedä, minkälainen haluaisi tuotteensa olla. Rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä. pakkaus Pakkaus on järeä ase markkinaosuustaistelussa Pakkaussuunnittelu on muita markkinointitoimenpiteitä huomattavasti tehokkaampi investointi. Väite kuulostaa pakkaussuunnittelijan elvistelyltä, mutta kuluttajatuotteita markkinoivat isot nimet ovat tienneet tämän jo pitkään. koska pakkaus on tuotestrategian tiivistelmä, persoonallisuuden luoja ja se jämerä kivijalka, jonka varaan rakennetaan muut markkinointi- tai myyntitoimenpiteet, kuten esimerkiksi mainonta. Kuluttaja valitsee tuotteen itse ja määrittelee tuoteominaisuudet pakkauksen ulkonäön perusteella. Pakkauksen tehtävä on huutaa itsepalvelumyymälässä "Minä täällä ota minut!" on-pacK-operaatiot, eli pakkauksessa tapahtuva kampanjointi tulee lisääntymään. Elintarvikekaupan tuotteista yli 90 prosenttia on sellaisia, joita ei mainosteta lainkaan. Vain muutamalla suurimmalla bränditalolla on taloudelliset mahdollisuudet panostaa markkinointiin ja mainontaan niin paljon ja niin monivuotisesti, että pysyviä tuote- tai yritysmielikuvia saadaan rakennettua. Markkinajohtajuus vaatii vuosien työn ja tylsääkin tylsemmän määrätietoisen etenemisen. Liian usein toistuvat pakkausmuutokset tai kampanjaelementit rapauttavat tuotteen uskottavuutta eli brändikuvaa. Amerikan markkinointiopit eivät toimi Suomessa. Pakkaussuunnittelu on tuotebrändin rakentamisessa avainasemassa, Pakkauksen tehtävä on huutaa itsepal velumyymälässä "Minä täällä ota minut!" 14 2/2011 JULKAISIJA. Ja jos haluaakin, niin vain rajoitetusti. Pakkaus on mukana tuotteen elinkaaren alussa ja lopussa, sillä on paikka kuluttajan sydämessä, siksi kuluttajapakkauksia tulee käsitellä hellävaraisesti. Eurooppalainen ja varsinkin skandinaavinen kuluttaja odottaa tuotteelta uskollisuutta, pysyvyyttä ja luotettavuutta. On helppo arvata, mikä väline jää ainoaksi kilpailukeinoksi. MATTI ReMes oKemusten perusteella tiedetään, että vähittäiskaupassa tuotteen myynti voi nousta useita kymmeniä prosentteja pakkausuudistuksen jälkeen myös silloin, kun muita markkinointitoimenpiteitä ei ole tekeillä. Kestävä brändi rakennetaan kuitenkin pitkäkestoisilla toimenpiteillä, kuten pakkauksella. Jakelutiessä tapahtuvat markkinointioperaatiot ovat tulevaisuudessakin mariginaalisia, koska kauppa ei halua kampanjoin- K tia hyllyihin
TULOSTEET | JULISTEET | TEIPPAUKSET | KANKAAT | OPASTEET | SEINÄKKEET | HINTAMERKINNÄT TEEMME IDEOISTASI TOTTA. FENIX SIGN OY | Kivikontie 1 05460 Hyvinkää | Puh. 019 4262 550 | myynti@fenixsign.fi. 019 4262 500 Fax
Jos on kuvannut vain jpegtiedostoja, niin tämän kirjan avulla on helppoa tutustua raw-kuvaukseen. Hietaharju työskentelee kuvallisen ilmaisun aikuiskouluttajana, freelancer-valokuvaajana sekä kokeellisen musiikin kriitikkona. Liitteen tyyli ja esimerkkikuvat eivät yllä lähellekään Davisien tasoa. Asiayhteydestään irroitetuilta maistuvat myös niiden lomaan laitetut, eri väreillä korostetut tekstit, tilannekuvaukset ja opettavaisiksi tarkoitetut lauseet. Kun Hietaharju satuilee, miten "mies ulkoistaa kuvauskalustollaan, ottaa luonnon kulttuurillisesti haltuun ja tuo sieltä saaliin, jolla on yhä maaginen yhteys villin luon- "Kirjan mukana tulee kirjoittajan tekemä kokeellisen äänimaailman CD." non kesyttämiseen kulttuurisesti", on vaikea enää ottaa vakavasti oivallusta, että "kamera ei kuvaa tee, vaan kuvaaja ottaa kuvan ja tekee päätöksen kuvauksesta." Herää myös kysymys, mikä on nyt julkaistun kirjan suhde Hietaharjun vuonna 2006 tarkastettuun väitöskirjaan "Valokuvan voi repiä". Yksi Hietaharjun teoksen heikkous piilee kirjan rakenteessa. Lisäksi kirjan teksti on niin poukkoilevaa, etteivät edes saman osion alla olevat kappaleet aina muodosta kokonaisuutta vaan jäävät yksittäisten ajatusten litanioiksi. Koska kyseessä on perusteos valokuvan sisällöstä kiinnostuneille, olisi ollut mielekkäämpää pureutua jo kirjan alussa kuvien analysointiin vaikkapa käytännön esimerkkikuvien avulla. Phyllis Davis tunnetaan kyvystään selittää visuaalisesti monimutkaisia aiheita. Suomenkielisen painoksen loppuun liitetty, Markku Saihan tekemä kahdeksan sivun esittely uusimmasta Photoshopista hieman ihmetyttää. Hän on kirjoittanut yli 20 kirjaa, algebran alkeista Photoshoppiin. 16 2/2011 JULKAISIJA. kirjat Punainen lanka umpisolmussa miKKo hietaharjun teoksen Kuuntele kuvaa Näkökulmia valokuvan tulkintaan punainen lanka menee solmuun heti teoksen alussa, kun tekijä julistaa: "Katsoja joutuu ratkaisemaan valokuvan mekaanisen näkemisen ja havaitsemansa todellisuuden välisen ristiriidan. Tuo kuvan kielen kääntäminen elämyksen ja tietoisen nimeämisen kautta todellisuuden havaitsemisen kielelle on kuvatulkinnan lähtökohta." Solmu alkaa avautua teoksen edetessä. Kirja on suunnattu valokuvaajille, joille Photoshopin perusosaaminen on hallussa. Vastaus on selkeä ja helposti omaksuttava. Alussa käydään läpi yksinkertainen multi-raw-tekniikka, jossa kaksi tai useampia raw-tiedostoja liitetään yhdeksi kuvaksi. Lukijan onkin monessa kohtaa pakko tankata kirjaa ääneen, jotta sen punainen lanka pysyisi mielessä. Hietaharju yrittää siis väkisin löytää yhteneväisyyttä valokuvan ja musiikin välillä ja tekee siksi tekstistä ikään kuin abstraktia musiikkia. Innostava opas uuden kokeiluun avaa harold davisin ja phyllis davisin Luovuutta digipimiöön Photoshop & raw -kirja. Ja samassa Harold ja Phyllis istuutuvat viereesi, ja kuvankäsittelyn "live"-sessio voi alkaa. Kirjan mukana tulee hänen tekemänsä kokeellisen äänimaailman CD. Lab-värien käyttökin muuttuu sujuvaksi. Nyt varsinaiseen aiheeseen eli kuvan tulkintaan päästään syvällisemmin vasta kirjan puolivälissä. Kaikesta tekemisestä tehdään niin helppoa, että se innostaa kokeilemaan. Sanat tekevät kirjoittajalle tepposet, kun tämä piilottaa viestinsä abstraktin ilmaisun suohon. Kysymys kuitenkin kuuluu: jaksaako lukija kahlata kirjan loppuun saakka. Harold tekee paljon kysymyksiä, joihin hän sitten etsii ratkaisun ja opastaa, miten toimia. Siinä, samoin kuin kuvien tulkitsemisessa, on kyse mielikuvien herättelystä. Hienoa, että kirjan tekniikoita voi käyttää myös Photoshopin vanhemmilla versioilla. Lataa lopusta löytyvästä linkistä matalaresoluutioiset kuvat, samat kuin kirjassa. Harold Davis on ammattivalokuvaaja, joka on kirjoittanut yli 30 kirjaa valokuvauksesta. Kun lukija joutuu Hietaharjun ajatuksia ymmärtääkseen ponnistelemaan oikein olan takaa, sanoma pakostikin menettää tehonsa. Monet niistä ovat valokuvausoppaita. Epäonnistunut yritys kansanomaistaa väitöskirjan tieteellistä tekstiä selittäisi teoksen osittaisen sekavuuden. Johdannon jälkeen et pelkää aloittaa kuvankäsittelyä, vieläpä taiteellisempaan lopputulokseen pyrkien. Hän esittää myös jatkokysymyksen ennen kuin lukija ehtii
iPad-julkaisut InDesignilla (CS5) 27.4. Lopulta lukijan päässä kohisee vain ulkoavaruudellinen humina. Soile Kallio Mikko Hietaharju Kuuntele kuvaa Näkökulmia valokuvan tulkintaan Docendo ISBN: 978-951-0-36580-9 168 sivua Kurssilla opitaan iPad julkaisemisen koko ketju InDesign taitosta Applen Appstoreen ja käyttäjälle. Harold Davies erottaa luovan Photoshop-pimiötyöskentelyn journalismista, jonka tulisi aina olla luotettavaa. Harold nimittää tiettyä kanavasekoitusasetusta Ansel Adams -tehosteeksi. "Digikuvauksessa raw-negatiivi on partituuri ja sen jälkikäsittely teoksen esitys", Harold muotoilee. Hyvätkin opetukset kuvan analysoinnista hukkuvat sekavaan jaaritteluun. , info@sovelto. ja 31.5.2011 Hietaharjun kikkailu sanoilla ja ajatuksilla jää mitäänsanomattoman sanaleikin asteelle. Laaja valikoima julkaisemisen ja kuvankäsittelyn kursseja. Päivitämme päitä. JULKAISIJA 2/2011 17. Edelläkävijät suomessakin ovat jo julkaisseet sähköisiä aikakauslehtiä ja esitteitä iPadille! Adobe Digital Publishing Suite (beta) on uusi sähköisen julkaisun ratkaisu jonka keskiössä on InDesign CS5. Adamsillehan hänen negatiivinsa olivat partituuri ja vedos varsinainen esitys. Siihen tarvitaan taiteeellista näkemystä", Harold Davis kirjoittaa. Soile Kallio Harold Davis ja Phyllis Davis Luovuutta digipimiöön Photoshop & raw ISBN 978-951-0-36579-3 | 222 sivua. "Digikuvauksessa raw-negatiivi on partituuri ja sen jälkikäsittely teoksen esitys." Lehtien, kirjojen ja esitteiden ja muun vastaavan aineiston sähköinen julkaiseminen on ehdottomasti tulevaisuutta. Osallistujat saavat kurssilta omakseen iPad 3G:n, jossa tarvittava asiakasohjelma on valmiiksi ladattuna! Mielenkiintoisena yksityiskohtana kirjassa esitellään värikuvan muuttaminen mustavalkokuvaksi. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: sovelto. "Merkityksellisten ja vaikuttavien yhdistelmäkuvien kokoaminen sen sijaan on toinen juttu. Photoshop-tekniikan osaaminen ja helppous eivät tee taiteilijaa
Alemmilla riveillä Numerator tarkoittaa murto luvun osoittajaa ja Denominator nimit täjää. Sama laihtuminen oli tunnusomaista ns. Tietokoneiden ja tekstinkäsittelyohjelmien yleistyttyä numerot on voinut pienentää ylä- ja alaindeksinumeroiksi superscript- ja subscriptvalinnoilla. Monesti se on kuitenkin kirjoitettu muotoon CO2. Eri fonteissa sen koko vaihtelee; jos se on pienehkö, se sijoittuu rivillä usein hiukan ylemmäs numeroiden keskilinjalle. Tuonkaltainen merkintätapa kuuluu kirjoituskoneajalle. Pienaakkosten x-kirjain kertomerkin korvaajana on antiikvassa mahdoton, groteskissa se on hiukan enemmän oikeansuuntainen. "Tyhmät lainausmerkit" ja tuuman merkki Open Type -fonttien harvoja puutteita on se, että niissä ei yleensä ole tuuman merkkiä, englanniksi "double prime". Tämäkin merkintä on jotenkuten ymmärrettävä mutta typografisesti kömpelö. Se esiintyy lukuisissa yhteyksissä automainoksista ajoneuvoveron maksulappuihin. Oheisessa kuvassa on valittuna yläindeksit (super script). Tuuman merkkiä tarvitseva joutuu yleensä etsimään sitä erikoisfonteista. Sen viivat ovat tasavahvoja ja 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Maailman merkistöä luokittelevassa Unicode-standardissa se kuuluu kategoriaan "general punctuation", yleinen välimerkitys. kaikki vaihto ehdot numeroiden tyyliksi. Niissä merkit ovat samoja, mutta ne asettuvat rivillä eri korkeudelle kuin indeksit. 32" 32" Esimerkkien kirjaintyyppi on Calluna Sans, tuumamerkeissä apuna European Pi 2. Kaikki merkki vaihtoehdot saa käyttöön myös mer kistökartan avulla. Oikea kertomerkki löytyy kaikista kunnollisista Open Type -fonteista. Quarkissa on aivan vastaavat kaksi vaihtoehtoa haluttujen merkkien löytämiseksi. 18 2/2011 JULKAISIJA. Esimerkiksi Linotypen European Pi 2 -symbolifontista se löytyy. MARKUs ITKoNeN Esimerkkien kirjain tyyppi on Calluna Sans, tuumamer keissä apuna Euro pean Pi 2. alaindeksit ei CO2 CO2 CO2 CO2 cm3 cm3 cm3 ei x-kirjainta ei yläindeksit cm3 kertomerkki 50 × 70 50 × 70 huomaa välilyönti 50x70 50x70 ei -lainausmerkkiä tuuman merkki 32 32 Indesignissa Tools ikkunan oikeasta päädystä avautuu valikko. Noille vanhoille tavoille ja niiden aiheuttamille merkkiväärennöksille on viimeistään nyt syytä heittää hyvästit. ylä- ja alaindeksit superscript ja subscript Nykyään tarvitaan yhtenään merkintää CO2, joka sisältää alaindeksinumeron. Kehittyneessä typografisessa kulttuurissa sillä merkillä ei ole mitään virkaa. Tosin silloinkin sen olisi voinut osin välttää kääntämällä kirjoituskoneen telaa puoli riviaskelta alaspäin. Se aukeaa reittiä Window > Type & Tables > Glyphs. Niitä tarvitaan muun muassa ilmausten m2, km2, cm3 ja m3 merkitsemiseen sekä viitenumerointiin tieteellisissä yhteyksissä joskus tavallisissa tietoteksteissäkin. Sen ylin rivi "OpenType" näyttää mm. x-kirjain ei ole kertomerkki Huolitellusssa typografiassa kertomerkkiä ei korvata x-kirjaimella. Nykyisin pienennetty numero kuuluisi jo korvata julkaisuohjelmissa aidolla indeksinumerolla, CO2:n tapauksessa alaindeksillä. Ylä- ja alaindeksit kuuluvat Open Type -fonttien numeromerkistöön. Ne sijoittuvat automaattisesti peruslinjaa ylemmäksi (superscript) tai alemmaksi (subscript) tosin samalla ne myös laihtuvat liian hennoiksi. valekapiteeleille eli versaaleille, jotka pienennettiin keinotekoisesti pienaakkosten x-korkeuteen. ascii-lainausmerkki periytyy kaukaa tietokoneiden 7-bittiseltä ajalta, jolloin merkkipaikkoja oli vain satakunta ja niin tuuman merkki kuin kaikki erimalliset lainausmerkitkin oli päätetty korvata yhdellä ainoalla merkillä. typoteesejä Varo väärennöksiä Open Type -fonteissa on oma merkkinsä moneen sellaiseen tilanteeseen, jotka ennen aiheuttivat päänvaivaa ja ratkaistiin milloin mitenkin. Se ei ole täysikokoisen numeron pienennös vaan oma, oikeanvahvuiseksi piirretty merkkinsä. Lähes aina tuuman merkin näkee korvatun niin sanotulla ascii-lainausmerkillä, englanniksi "dumb quotes". Tähän kuvaan on valittu näkyviin vain yläindeksimerkit. Yläindeksit ovat muodoltaan ja vahvuudeltaan samanlaisia kuin alaindeksit mutta sijoittuvat rivillä muita merkkejä ylemmäs
Täydellinen paketti toimisto työssä tarvittavaa tietoa. Tekemisen iloa toimistoihin! Tilaa S&A:n ilmainen näytenumero osoitteesta www.bbm.fi!
Karin paperitaustasta saamme tähän huomattavaa paperi- ja kartonkiosaamista. Päivät menivät siinä, että häiritsin muita, Moilanen naurahtaa. Bleedin tuotantotiloissa on offset- ja digipainokoneet. Moilasen työura on siinä mielessä tyypillinen, että hän on vaihtanut työpaikkaa kohtalaisen tiuhaan tahtiin: on ollut paino- ja reprolaitoksia sekä yksi mainostoimistokin. raan ei voi aina neuvoa, mutta ehdottaa saa nätisti. Kävin alun perin ammattikoulun painajalinjan, kunnes 80-luvun puolivälin jälkeen päätin, että nyt saa käsien jynssääminen painoväristä riittää. Printin ja sähköisen ympärille on kehitelty Bleedissä uusia myyntivaltteja. Aina tulee uusi maanantai ja uusia juttuja, joista voi innostua. Kävin kaksivuotisen graafisen alan myyntikoulutuksen Markkinointi-instituutissa työn ohella ja ryhdyin myyntihommiin. Häntä vastapäätä istuu toinen osakas Kari Mikkola, jolla on vankka paperitausta UPM:stä ja johtavista paperitukkureista. Pelkään sitä paitsi, että suomalainen graafinen teollisuus jää kehityksestä jälkeen, koska sillä ei ole varaa investoida riittävästi uuteen tekniikkaan. Se, että digipainamisen ansaintalogiikka meni metsään, sotki kuviot täysin. Työyhteisö on merkinnyt minulle aina paljon. Moilanen oppi mainostoimistoaikana sen, mitä asiakas oikeastaan hakee painotöiltä. siitä huolimatta tai sen takia ala merkitsee Bleedin heikki Moilaselle ja sP-Painon Jari Mikolalle edelleen hyvin paljon. 20 2/2011 JULKAISIJA. Mielikuvien myynti ei vain ollut minun juttuni. Alalla on paljon nuoria "giganttimyyjiä", joilla ei ole mitään tietoa siitä, miten painon työnkulku menee. Työyhteisön takia olen pysynyt jossain työpaikassa tai lähtenyt sieltä pois. Vain mainostoimisto ei hänelle istunut. Minun on vaikea ymmärtää, miten silloin osataan laskea tarjouksia. ehdottaa saa aina nätisti Moilanen on aina viihtynyt pienissä yrityksissä. Me, minä ja Kari, hoidamme yhdessä myynnin ja markkinoinnin. En tiedä, olenko idiootti, mutta tykkään vain tästä alasta ja työstä, vaikka huonon viikon jälkeen ajattelenkin, että olisi tuhat kertaa järkevämpää istua vaikka kuutosratikan kuskina stadissa. Moilasen isä, faktori ammatiltaan, omisti aikoinaan Grafat Oy -nimisen painon, joka ensin pilkottiin ja lopulta myytiin yli 15 vuotta sitten. Siksi haluamme verkostoitua yhteistyökumppaneiden kanssa. Haluaisimme konsultoida asiakkaita, vaikkapa nyt mainostoimistoja, riittävän varhaisessa vaiheessa. Aikaan mahtuu kaksi graafisen alan pudotusta ja yksi pitkä hyvä kausi. Alan jatkuva tekninen kehittyminen jo yksin aineistohallinnassa tuo myyntimiehelle silti uutta puhtia. H Heikki Moilanen, yrittäjä ja myyntimies Bleedi Oy: eIKKI MoIlANeN on ollut työuransa aikana kirjanpainaja, graafisen alan myyjä ja yrittäjä, nykyään kahta jälkimmäistä helsinkiläisessä Bleedi Oy -nimisessä kirjapainossa, josta hän omistaa neljänneksen. Tällä alalla on nykyään pakko ymmärtää printin ja sähköisen yhdistämisen mahdollisuudet. Vanhoille tutuille asiakkaille voi ehdottaa ronskemmin. Bleediin Moilanen lähti vuosi sitten. Myyjän täytyy tuntea painon työnkulku Surullisinta on, että työlle ei tällä alalla makseta enää hintaa. Bleedissä ollaankin tarkkana sen suhteen, mitä painetaan milläkin koneella. Vaihtoehto oli vain luonteva. Asiakkaat merkitsevät paljon, kuten myös hyvien työkaverien sparraus. Suo- Graafisen alan myynti on kaikkea muuta kuin helppoa tänä päivänä, myön tää Heikki Moilanen. Heikki ehti tehdä töitä isänsäkin firmassa, vaikka kotona ei painostettukaan alalle. Hinnat tulivat kohisten alas. On selvää, että myyntihomma on nykyään kaikkea muuta kuin helppoa työtä. Uusia myyntivaltte ja pitää vain keksiä tiukassa markki nassa. Myyntitykit Teksti Tiina Ruulio Kuvat Pentti Salonen Noin 55 vuotta graafisen alan myyntiä yhteensä. Draivia on riittänyt Heikki Moilanen ei osaa itsekään selittää, mistä hän kerää myyntitöihin jatkuvasti uutta draivia yli 20 vuoden jälkeen. Hauskaakin on ollut, silloinkin, kun omassa digipainossa myytiin päivät töitä ja painettiin samat työt illalla ja viikonloppuina. Emme halua sotkeutua töihin, joita emme osaa tehdä riittävän hyvin
JULKAISIJA 2/2011 21
22 2/2011 JULKAISIJA
Ennen kuin myyjä yltää riittävän suureen ja tasaiseen vuosimyyntiin, kannattaa samalla työnantajalla viihtyä muutama vuosi. Yhteistä on ollut paljon. Potentiaalisiin ostajiin otetaan yhteyttä tiuhaan tahtiin ja treffien saaminen on työn takana. SP-paino sai itselleen paremmat tilat vuokraamalla Perloksen vanhan kiinteistön. Työ neuvoo tekijäänsä paljon, mutta toivoisin alalle myös laaja-alaisemmin kaupallisen koulutuksen saaneita ihmisiä tuomaan uusia ajatuksia ja toimintatapoja. Asioilla on kuitenkin taipumus järjestyä, virnistää Jari. Mikola tuli graafiselle alalla sattuman kauppaa vuonna 1982. Uusia graafisen työn tarjoajia riittää. Lehtimaailma on tässä mielessä järkevämpi." Myyntimiehenä Jari Mikola SPpai nosta uskoo ole vansa parempi kuin nuorena, sillä hän malttaa kuunnella paremmin. 14 vuotta Frenckelillä Kun lomakehomma alkoi tympiä, siirtyi Mikola 80-luvun puolivälin jälkeen nelivärituotannon ja kuvankäsittelyn maailmaan vaasalaisen Litosetin Helsingin myyntiin myyntifaktorin vakanssille. Mikola viihtyi Litosetilla, kunnes häneen otettiin yhteyttä Uudesta Kivipainosta. Niin monet kilpailevat samoilla asioilla: läpimenoajoilla, hinnalla, kokonaispalvelulla. Painolla oli hyvä uskollinen asiakaskunta. Siihen aikaan yrityksen omistus oli juuri siirtynyt mbo-kaupoilla Mallasjuomalta yksityishenkilöille. Monet tämän ajan asiakassuhteista elävät vieläkin. Mikolan mukaan graafisen alan myynnin metkut oppii noin vuosikymmenessä. Varsinkin mainostoimistotyöskentelyssä luovuus menee joskus tehokkuuden ja taloudellisuuden edelle. Olen ollut alalla 30 vuotta ja töitä on ollut käytännössä joka päivä. Vaikka yhtiöt ovat vaihtuneet, ihmiset pysyvät samoina. Työtehtävät ovat monipuoliset, kun tekee itse laskelmat sekä työmääräykset, välillä hyppää autoon ja pinkaisee asiakkaan luo hieman tuulettumaan. Olen kokenut kolme konkurssia. Myyntimiehenä Mikola toivoo olevansa vanhemmiten parempi kuin ennen, sillä nykyään hän malttaa kuunnella. Sekin on sääli, että alan monipuolisuus on häviämässä. Positiivista on sekin, että myyntitiimeihin on tullut vuosien mittaan mukaan naisia. Pääsin silloin kiinni asiakas- ja yhteisölehtien tekemiseen siihen, mitä teen paljolti tänä päivänäkin. Faktori ei ole aina se paras myyjä Myyntimiehen homma on graafisella alalla pitkäjänteistä työtä. Asiakkaat olivat aikoinaan paljolti samanikäisiä, ja ovat tietysti vieläkin. M Jari Mikola, myyntipäällikkö, SP-paino Nurmijärvi: IKolA PAIsKII töitä Hyvinkäältä Nurmijärvelle äskettäin muuttaneessa SP-painossa myyntipäällikön tittelillä. Lehtimaailma on tässä mielessä järkevämpi. Turenkiin haluttiin ennakkoluulotonta myyntimiestä, jolla ei ollut "rasitteenaan" perinteistä graafisen alan koulutusta. Myyntimiehen täytyy kuunnella Mikola, kuten muutkin Suomen vanhimman yrityksen Frenckellin myyjät, työllistyivät hyvin konkurssin jälkeen syksyllä 2008. Ensimmäisen konkurssin jälkeen ajattelin, että mitenhän tässä käy, kun oli isot asuntovelat ja lapset olivat pieniä. Talo oli huippulaadukas ja muuten kunnossa, mutta tehot hukassa. Kivipaino teki parikin konkurssia, ja vakaampaa työnantajaa etsittyään Mikolan työpaikaksi muuttui maineikas Frenckellin kirjapaino 14 vuodeksi. Myyntimiehen työ on ollut kuitenkin kivaa ja on edelleenkin. Uusasiakashankinta tuntuu vanhasta miehestä joskus hieman tahmeammalta kuin aikaisemmin, osasyynä varmaankin kiristyneet markkinat. Pian myynti siirtyi kuitenkin Helsinkiin lähelle markkinointia. Se oli vanhanaikainen talo kuin fan, mutta työpaikkana hyvä ja mielenkiintoinen. Proaktiivinen täytyy myös osata olla. Nuorempana tuli sanottua asiakkaalle epävarmuuttaan jees jees, vaikka asiakkaan ehdotuksessa ei olisi ollut hirveästi järkeäkään. Mikola tuntee alansa: Tämä on saturoitunut markkina, jossa tehdään töitä koko ajan halvemmalla, tehokkaammin ja pienemmillä katteilla. Joskus myyntimiehen pitää uskaltaa sanoa asiakkaalle ei ja ryhtyä hakemaan parempia ratkaisuja. Ensimmäinen kesäloma Hyvinkään Rantasipistä jäi kokematta, kun hän haki ja yllättäen saikin myyntineuvottelijan pestin Turun Sanomien Lomaketehtaalta Turengista. Hänellä on takanaan matkailualan tutkinto Porvoon matkailuopistosta. Uusi tuumamittaan virittetty heatset-rotaatio kun toimi hieman eri logiikalla. Alan myyjät ovat perinteisesti joko teknisen koulutuksen tai tuotantokokemuksen kautta myyntiin tulleita. Kilpailuelementtien määrä vähenee. JULKAISIJA 2/2011 23. Mikola haluaa todella uskoa koko alan puolesta, että printin arvo ja paremmuus pitävät pintansa pirstaloituneessa mediakentässä. Kelien salliessa tehdään asiakaskäyntikin tietysti moottoripyörällä. "Varsinkin mainostoimistotyöskentelyssä luovuus menee joskus tehokkuuden ja taloudellisuuden edelle. Myyntimiehen ei tarvinnut välttämättä istua tuotannon vieressä. Mikola on tehnyt työuransa aikana pariasataa eri lehtinimikettä. Myös kielitaito katsottiin eduksi, sillä suoramarkkinointituotteilta odotettiin paljon vähintäänkin pohjoismaisella tasolla
(03) 4246 5340 faksi (03) 4246 5341 rps-yhtiöt 24 2/2011 JULKAISIJA. Korpelan uutuuskirja Verkkojulkaisun typografia Tekstin ulkoasu eli typografia on verkkosivuilla yleensä niin huono, että jo muutamilla perusparannuksilla pääsee kärkeen. Jukka K. 03 4246 5340 rps-yhtiöt T ypografia Hyvän ja helppolukuisen typografian tekemiseen opastaa Markus Itkosen suosittu Typografian käsikirja. Tähän kirjaan hän on koonnut keskeisen tiedon siitä, mikä verkkojulkaisemisessa on tärkeää typografian kannalta. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm · 4-värinen · 160 sivua 38 + toimituskulut 7 Lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi · puh. Tämä kirja neuvoo, miten typografian vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Jukka K. Sen uusin painos on ajantasainen ja aiempia laajempi, mutta yhtä kätevä ja helppokäyttöinen kuin aiemmatkin. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt verkkojulkaisemisen ongelmiin ja ratkaisuihin www:n alkuajoista alkaen. Lukuisissa kirjoissa ja artikkeleissa hän on käsitellyt alan menetelmiä ja tekniikoita. Huono typografia pilaa hyvänkin tekstin tai julkaisun. Markus Itkonen Typografian käsikirja 3., laajennettu painos 184 sivua Hinta 36 + toimituskulut 7 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Se näyttää ja selittää typografian termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typografisen sommittelun sekä merkistön oikean käytön selvällä suomen kielellä. tarkoittaa ennalta valmistettujen kirjainten käyttämistä ja siitä syntyvää painotekstin ulkoasua
ILMOITUS biteissä Painotuotteen tulevaisuus on
Koneella on mahdollisuus työstää yhdellä ajolla esimerkiksi kohdelakalla toteutettuja personointeja. Kiinnostus yksilöintiin on markkinointipäättäjien keskuudessa selvästi olemassa. Lue lisää persoonallisista painotuotteista osoitteessa Nykypaino.fi Personointi 2.0 tulossa myös Pohjolaan Maailmalla personoinnin mahdollisuuksia hyödynnetään huomattavisti monipuolisemmin kuin Vesa Routarinne vesa.routarinne@nykypaino.fi p. Viesti voidaan kohdentaa sitä paremmin, mitä enemmän vastaanottajasta on saatavilla personointiin käytettäviä tietoja. Ohjelmiston avulla pystytään tekemään sekä vaativat personoinnit jopa kuvien sisälle että versioinnit muuttuvaa tietoa sisältävissä painotöissä. Viestisisällöltään yksilöidyt kampanjat ovat yhä suositumpia, kun tehdään valintoja kohderyhmän tavoittamiseksi. Moderni digipainotekniikka antaa vaihtuvan tiedon hyödyntämiseen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Perustietojen lisäksi asiakasrekisteriin voi kirjata muun muassa syntymä- ja nimipäivät, harrastukset, lemmikit ja niin edelleen. ILMOITUS Kohdennettu viesti Nykypäivän viestitulvassa on tärkeää räätälöidä vastaanottajalle kohdistetut viestit tehokkaasti, juuri häntä kiinnostavista asioista, hänen käyttämissään kanavissa henkilökohtaisesti. KOLAHTAA Perinteistä personointia, eli kohdentamista hyödynnetään printtikampanjoissa paljon. Digipainotekniikan kehittyminen innoitti Nykypainon investoimaan syksyllä 2010 Xeroxin uuteen Color 1000 Press -painokoneeseen. Hyvin suunniteltu vastaanottajille yksilöity kampanja tuottaa huomattavasti parempia vastausprosentteja kuin mitä perinteisillä keinoilla on totuttu saavuttamaan. Suomessa yksilöityjä viestejä näkee jonkin verran niin painettuna kuin sähköisissä kanavissa. Kaupan yhteydessä yritys hankki Xeroxilta myös XMPie-ohjelmiston muuttuvan tiedon hallitsemiseen. "Kone on jo tässä vaiheessa lunastannut kaikki odotukset ja skeptisimmätkin offset-körmyt ovat kääntäneet takkinsa", Nykypainon toimitusjohtaja Vesa Routarinne naurahtaa. Suomessa. "Jos käyttää vähänkin mielikuvitusta, eikä tyydy vain peruskauraan, on vaikutus kuin halolla", Routarinne kuvailee personoinnin hyötyjä. Jos tietoa on käytettävissä tätä enemmän, on luovassa toteutuksessa vain taivas rajana. Perinteisessä personoinnissa minimivaatimus on ollut vastaanottajan nimi ja osoite. Esimerkkejä luovasta vaihtelevan tiedon käytöstä löytyy laidasta laitaan tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa muun muassa auto- ja urheilualalta, lääketeollisuudesta sekä vakuutus- ja pankkisektorilta. Mitä henkilökohtaisempia tietoja suorassa voidaan hyödyntää, sitä tehokkaammin se tehoaa vastaanottajaan", Routarinne povaa. 2000-luvun alussa markkinat eivät kuitenkaan vielä olleet personoinnille täysin kypsät. Miksi ei siis panostettaisi tuon pienen porukan tehokkaaseen tavoittamiseen hieman enemmän ja kerättäisi pienellä vaivalla sopivaa lisätietoa. Mitä enemmän tietoa asiakkaasta on käytettävissä, sen suuremmat mahdollisuudet on luoda hänet parhaiten tavoittava viesti. "Perinteisen personoinnin kysyntää on päivittäin, mutta seuraavan tason ratkaisuista, kuten persoinnin upottamisesta kuviin, ei olla vielä tietoisia. Markkinointipäättäjät eivät usein ole kuulleetkaan tämäntyyppisistä ratkaisuista. 0400 314 052 ·. Luovat toimistot tunnistavat perinteisen personoinnin ratkaisut, mutta uusien ratkaisujen mahdollisuuksia, kuten kuvapersonointia, ei vielä tiedosteta laajalti. Kysyntä varmasti lisääntyy, kun tieto mahdollisuuksista leviää", Routarinne uskoo. Rekisterit ojennukseen Vanha totuus on, että kohdennettu viesti kolahtaa paremmin. Yli 40 vuotta painotuotteita toteuttanut Nykypaino Oy on tunnistanut kohdentamisen hyödyt jo pitkään, ja talossa onkin tehty personointia ja digipainamista vuosituhannen vaihteesta lähtien. "Kaikessa liiketoiminnassa pelaa 80/20sääntö, jonka mukaan 20 % asiakkaista tuo 80 % rahasta
Laitteen ohjaimen, eli ripin on hyvä tukea muuttuvan tiedon pakettitulostusformaatteja, joiden avulla paljon muuttuvia elementtejä sisältävät tai suurelle kohderyhmälle tehdyt painotyöt tuotetaan tehokkaammin. Monia markkinoijia viehättää se, että sähköisten elementtien avulla on mahdollista mitata kampanjan tehoa reaaliaikaisesti. Nämä on mahdollista tuottaa personoituina, joka tuo painotuotteelle ainutlaatuista huomioarvoa. Tästä on hyötyä, kun tuloksia esitellään esimerkiksi asiakkaalle. Digipainaja ei tipu kelkasta Digitalisoituminen on välttämättömyys painoalalla pärjäämiselle. Kuvakirjat ovat yksi esimerkki tuotteista, joiden myynti kasvaa voimakkaasti. Alan yritysten on tärkeää tehdä päätöksiä sekä liiketoimintansa että myyntinsä ja uusien palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. ILMOITUS HUOMIOI VASTAANOTTAJA Graafinen ala elää tällä hetkellä suurta murrosta. "Digitaalisuus on mahdollistanut entistä suurempien painomäärien painamisen sekä kannattavasti että korkealaatuisena. Korkealuokkainen kuvanlaatu ja värittömän kohdelakan hyödyntäminen tarjoavat suunnittelijoille ja painoille aivan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia", kertoo Xeroxin Sales Manager Janne Tilli. Huomio painaja Välineillä on väliä Erilaisten muuttuvien tietojen tulostaminen ja personointi onnistuu digipainokoneilla. "Nykypainon hankkimassa Color 1000 Press -painokoneessa voidaan käyttää viidentenä väriyksikkönä Clear Dry Ink -värijauhetta, minkä ansiosta painotuotteeseen voidaan ajaa yhdellä ajolla ja täydellä tuotantonopeudella kohdelakkamaisia efektejä. Jatkossa painotalot tulevat yhä enemmän olemaan palvelutaloja, joissa markkinoinnilla on iso rooli. Xerox tarjoaa asiakkailleen innovatiivisen teknologian ja sovelluksien lisäksi myös tehokasta konsultointia liiketoiminnan kehittämiseen", summaa Tilli. ·. Muuttuvan tiedon tulostaminen onnistuu myös tähän tarkoitukseen tehdystä PDFtiedostosta, mutta tällöin tiedoston rippaamisesta voi muodostua tuotantoa hidastava pullonkaula. Yksi tämänhetkisistä trendeistä on perinteisten painoprosessien siirtyminen verkkoon. Xeroxin XMPie-ohjelmisto mahdollistaa kampanjoiden yksilöidyn kohdistamisen painotuotteiden lisäksi myös sähköisissä kanavissa sähköposteissa, tekstiviesteissä, nettisivustoilla ja jopa videoilla. Xerox uskoo vahvasti personoinnin mahdollisuuksiin ja siksi myös kehitystyöhön on panostettu merkittävästi. Vaikka paperinkulutus on viime aikoina ollut laskussa, on digipainamisen määrä kokonaisvolyymista kasvanut ja tulee kasvamaan entisestään
Ylität asiakkaasi odotukset, kun hyödynnät digitaalisen värituotannon tarjoamat mahdollisuudet. Varaa oma henkilökohtainen esittelyaikasi, Sami Hosio puh. Liity sinäkin joukkoon. Xerox®, Xerox and Design® and Ready For Real Business are all trademarks of Xerox Corporation in the United States and/or other countries.. Nouse uudelle tasolle. Vaatimus väriin kasvaa. Tarjoamme laajimman valikoiman digitaalisia värituotantolaitteita, integroitavia työnkulkuratkaisuja sekä kehitystyökaluja painoliiketoiminnan menestykselliseen kasvattamiseen. Tervetuloa tutustumaan uuteen Xerox Color 1000 Press -painokoneeseen Espooseen, Upseerinkatu 2. All rights reserved. Olemme auttaneet lukemattomia painoalan yrityksiä menestykseen ja kasvuun. Miten. 040 58 69 282 tai sähköpostitse sami.hosio@xerox.com. ©2010 XEROX CORPORATION
Se on copyn ja AD:n tehtävä plannerin hankkimien tietojen perusteella. Planner määrittelee, mitä jostain brändistä viestitään, muttei miten se tehdään. Suurin muutos mainostoimistoissa 2000-luvulla on ollut työn digitalisoituminen. Toinen muutos tulee mainostajien puolelta. Mukana täytyy olla painetut esitteet, Tuori kärjistää. Meno on nyt toinen mainostoimistoissa V King markkinalle uudella konseptilla Parikymmentä vuotta mainostoimistoissa työskennellyt Daniel Tuori tietää mistä puhuu. Kauppatieteiden maisteri oli kuusi vuotta Viherjuurella ja kahdeksan PHS:llä, jossa hänellä oli suomalaisittain uusi toimenkuva, planner. Vetäjänä oli SEK & Greyn pitkäaikainen toimitusjohtaja Mara Laaksonen, joka pari vuotta sitten siirtyi eläkkeelle. 70-prosenttisesti teemme samoja asioita, mutta 30-prosenttisesti jotain muuta. Talouskriisit eivät toistaiseksi ole paljoa muuttaneet bisnestä, mutta nyt on toisin. Teksti Markku Niiniluoto Tuotekuvat King Henkilökuva Pentti Salonen Kriisi muutti tyylin uonna 2008 alkaneen sukelluksen jälkeen toimistot ovat viime vuoden lopulla nousseet pinnalle eri kohdasta kuin ennen. Suomessa pahimmillaan halutaan mainostoimistolta kaapattu layout, jotta on jotain konkreettista kainalossa, kun mennään takaisin konttoriin. Me kehitimme työkaluja, joilla voitaisiin yhdessä asiakkaan kanssa tehdä brändistrategia- ja konseptisuunnittelua. Clear Channel Follow Me kampanjalla viestittiin, että ulkomainonta voi olla massamedian lisäksi yksilöitäkin tavoittava mainosväline. JULKAISIJA 2/2011 29. Vastakohtana olivat toimistot, jotka ottivat briefin ja vetäytyivät viikoksi omaan nurkkaansa miettimään. Kunpa tietäisi, mitä asiakkaat haluavat tulevaisuudessa, pähkäilee mainostoimisto Kingin toimitusjohtaja Daniel Tuori. Vuonna 2004 olimme juuri selviytyneet mainosalan minitaantumasta. Internet ja verkko ovat vaikuttaneet sähköistämällä myös perinteiset mediat, joilta odotetaan vuorovaikutteisuutta. Mainostoimistot ovat tähän mennessä selviytyneet jäätävästä lamasta tai taantumasta pulpahtamalla aina ylös samasta kohtaa avannosta. Tuorin mukaan tekninen kehitys on monitasoista, eikä vielä tiedetä, mihin kaikkeen se johtaa. Osakkaana on myös Ruotsin King 17 prosentilla. Ruotsissa asiakkaat jo ostavat toimistoilta enemmän ideoita kuin mainoksia. Mainostoimistoja oli riittävästi, muttei sellaista, joka suunnittelisi asioita yhdessä asiakkaan kanssa. Naapurissa ollaan valmiita maksamaan epäkonkreettisista strategioista tai todellakin ideoista. Seitsemän vuotta sitten Tuori siirtyi Kingiin, joka on kuudesta eri toimistosta tulleen seitsemän partnerin perustama uusi mainostoimisto
Miten printti saa yhteisöllisyyttä aikaan verkon tai mobiilin kautta niin, että digitaalisista kanavista tulee sen luonnollinen edeltäjä tai jatke. Yt-neuvotteluja on viime vuosina käyty monessa toimistossa. Taantumasta toimiala on selvinnyt, mutta mainostoimistojen tuntihinnat ovat jämähtäneet paikoilleen. 2000-luvun lopun taantumassa samoin kävi Viherjuuren mainostoimistolle. Toimistojen ongelmana on vakuuttaa asiakkaalle, että Audista kannattaa maksaa Kia:a enemmän, Daniel Tuori kiteyttää. Printti ei enää pysty tehokkaasti lunastamaan vaadetta reaaliajassa päivittyvästä sisällöstä. Myös monet pienet ryhmittymät ja freelancerit tuovat paineita toimistojen pitämälle hintatasolle. Brändinlaajennukset lisääntyvät jatkossa. Kingillä tällaisia asiakkaita on alle 20 prosenttia, Tuori kertoo. Zeeland on puolestaan ilmoittanut aikeensa harpata kohti pörssiä yhdessä Eirikuvan kanssa. vuosi 1988 1989 1990 1991 1992 2007 2008 2009 toimistojen myyntikatteen muutos 9,80 % -1,60 % -25,30 % -23,70 % -2,90 % 10,20 % 6,30 % -11,80 % (Lähde: MTL:n Vuosikirjat 19871994) (Lähde: Markkinointiviestinnän asiantuntijapalvelut -tutkimus) 30 2/2011 JULKAISIJA. Jos Me Naiset pystyy olemaan verkossa vahva, niin se lisää printtilehden ostoa. Kun kerran tilaat lehden kotiisi, olet naimisissa sen kanssa pitkään. Viime vuodet tutkimuskohteena on ollut koko markkinointiviestintäala (ei vain MTL:n jäsenet), johon kuuluu mainos-, media-, viestintä- ja digitoimistot. Tuorin mielestä printtiä ei pidä ajatella verkon vihollisena vaan kumppanina. Mainostajien pitkäaikaiset tilit ovat häviämässä ja muuttuneet projekteiksi. Mainospäälliköt olivat hävinneet ja toimistojen vastapelureiksi olivat nousseet tuotepäälliköt, markkinointipäälliköt tai johtajat muiden töidensä ohella. Printille uusia ulottuvuuksia Lehtibisneksessä Suomi on ollut varsin tilaajaorientoitunut maa. Verkon ansiosta lehti on ihmisillä enemmän mielessä ja ruokajonossa nainen nappaa irtonumeron ostoskärryynsä. Vuonna 2009 koko alan myyntikate oli noin 412 miljoonaa euroa, kertoo johtaja Ilkka Halttunen Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL:sta. Nykyisessä talouskriisissä toimistojen muutosprosentit eivät ole niin pohjalla kuin aikaisemmin, mutta luvut eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia. Tämä lienee myös Suomen suunta, Daniel Tuori arvelee. Lama kouraissut toimistojen katteita Mainostoimistojen myyntikatteet sukelsivat syvälle 1990-luvun alun laman aikana, jolloin Turkaman yritysryppään toimistot ajautuivat konkurssiin. Koordinointivastuu oli siirtynyt toimistojen asiakkuusjohdolle. Palvelupalkkioista ja tuntilaskutuksesta on siirrytty urakkalaskutukseen, joka käsittääkseni on valtaosin käytössä kaikissa johtavissa toimistoissa. Pitää myös miettiä uusia ulottuvuuksia vanhan rinnalle. Tänään asiakkaat shoppaillen ostavat eri toimistoista eri juttuja. Tilastoinnissa on tapahtunut merkittäviä parannuksia kyseisten aikajaksojen välillä. Fuusioista merkittävimpiä oli Skandaalin ja Publicsin yhdistyminen. Vessapaperi Lambista valmistetaan värikkäitä Lambi Kids tuotteita. Mainostajien organisaatiot olivat käyneet yhä ohuemmiksi. Toki sekin voidaan vuositasolla jakaa kuukausiin, jolloin puhutaan feestä. Kymmenen viime vuoden aikana nopeasti suurimpien toimijoiden joukkoon nousseita uusia yrityksiä ovat MTL:n mukaan muun muassa mainostoimistot Bob Helsinki ja Family Inc, markkinointiviestintätoimisto n2, Kontaktitoimisto Toinen (mediatoimisto) ja viestintätoimisto Drum. Ennen kaikkea on päästävä pois yksittäisten medioiden seurannasta ja katsottava sitä, miten ihmiset käyttävät eri välineitä päällekkäin sekä löytää näille synergioita, tähdentää Kingin toimitusjohtaja Daniel Tuori. Ruotsissa asiakkaat ovat valmiit maksamaan ravintoketjun yläpään toimista Suomen tasoa enemmän ja myös idea on arvossaan. Toimistot liikkuvat ravintoketjussa ylöspäin Kun mainonnan tuotanto on siirtynyt reproihin ja perinteisen mainonnan osuus mainoskakusta kaventunut, ovat mainostoimistot siirtyneet markkinointiviestinnän ja jopa markkinoinnin suunnitteluun, muun muassa tuotekehitysideointiin, positiointiin ja kuluttajaymmärryksen syventämiseen
JULKAISIJA 2/2011 31
Tekstin suunnalla ei myöskään enää ole väliä: sitä voidaan tarkastella länsimaisesti vasemmalta oikealle tai arabiankielen tapaan oikealta vasemmalle. Fontti perustuu ohueen, valkoiseen nauhaan, joka leijailee vapaasti ilmassa. Amsterdamista käsin toimiva säätiö on omistautunut arabialaisen typografian vaalimiseen ja edistämään kulttuurista vuorovaikutusta ja muotoilua Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Yhdestä suunnasta tarkasteltuna se on luettavaa, mutta toisesta suunnasta se näkyy vain visuaalisesti kauniina ja dynaamisena muotona. Tulostamiseen on tarjolla vähintään sata erilaista materiaalia muovista metalleihin, kumiaineisiin ja moneen muuhun, Janne Kyttänen selventää. Rapid Manufacturing -tekniikan avulla suunnitellusta esineestä voidaan tuottaa fyysinen kappale missä päin maailmaa tahansa. Nyt halutut sanat tai kirjainyhdistelmät naputellaan yksinkertaisesti tietokoneelle ja tekniikka hoitaa loput: muuttaa ne CAD-tiedostoksi, joka voidaan tulostaa kolmiulotteisiksi esineiksi hyvinkin erilaisista materiaaleista. Kyttänen näkee tämän uutena ja vihreämpänä tuotantotapana. Samalla fontit lainaavat toisiltaan: pyöreämuotoiset arabialaiset kirjaimet näyttävät tavallista suoremmilta, jyrkemmiltä ja ankarammilta, ja latinalaiset aakkoset omaksuvat arabian sulavampia muotoja. Tuotantoa tarpeen mukaan Suomalainen muotoilija Janne Kyttänen ja hänen 10 vuotta sitten perustamansa yritys Freedom of Creation (FOC) ovat esitelleet maailman ensimmäisen 3D-fontin Kashidan. 3D-fontteja ja muita design-tuotteita I Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuvat Freedom of Creation lman nyKyaiKaisTa, kerroksittain etenevää tuotantotekniikkaa yksilölliset, kolmiulotteiset kirjaimet ja tekstit vaatisivat toteutuakseen taitavan käsityöläisen osaamista. lopputyöstä liikeideaksi Vuoden nuoreksi muotoilijaksi vuonna 2007 valittu Janne Kyttänen (1974) on kotoisin Hämeenlinnasta, mutta lähti Janne Kyttänen (keskellä) osallistui viime syksynä Helsinki Design Week -tilaisuuteen Kaapelitehtaalla ja esitteli 10 vuotta täyttänyttä yritystään. 32 2/2011 JULKAISIJA. Tuotteesta valmistetaan pelkkä 3D-tiedosto ja se tulostetaan vasta, kun sitä tarvitaan. nauhamaista typografiaa Kolmiulotteisen Kashida-arabic ja Kashida-latin fontin suunnittelivat FOCille Yara Khoury ja Melle Hammer Khatt-säätiön (www.khtt.net) toimeksiannosta
JULKAISIJA 2/2011 33
Niiden toteuttaminen tuo tietysti näkyvyyttä ympäri maailmaa, ja lehdet alkavat kirjoittaa niistä. Yritys hyödyntää teknologiaa, joka syntyi vasta kymmenkunta vuotta sitten. Halusin toisin sanoen tehdä saman tuotteille, mitä oli jo tapahtunut musiikille, valokuvaukselle ja kirjallisuudelle, Kyttänen kertoo. Lopputyössään hän tutki pikamallinnustekniikkaa ja esitteli siihen perustuvia tuotteita, mikä loi pohjan Freedom of Creation -yritykselle. Uskoin, että muotoilijana minun ei tarvitsisi varsinaisesti tehdä työtä, ainoastaan harrastaa. Kolmiulotteisten fonttien lisäksi ja niitä ennen FOC on tuottanut valaisimia, huo- FOCin suunnittelijoiden tuottama monipuolinen valikoima esineitä todistaa uuden tulostustekniikan mahdollisuuksista. 34 2/2011 JULKAISIJA. Kolmiulotteisia fontteja voidaan tarkastella eri kulmista ja tulostaa eri materiaaleista. Helpompaa maailmalla kuin suomessa Janne Kyttänen luonnehtii itseään "hyperaktiiviseksi jänikseksi, jolla on miljardi ideaa". Olen aina ollut hyvin luova ja 10-vuotiaana minulla oli oma muotibrändikin. Ja FOCin perustamalla halusin luoda uuden tavan valmistaa tuotteita, hoitaa logistiikkaa ja varastointia, jäteongelmia. Niistä syntyy yhtä hyvin nimikyltti ovelle kuin tyylikäs pinssi tai solmioneula asiakaslahjaksi. maailmalle voidakseen yhdistää muotoilun opiskelunsa ammattimaiseen squashin pelaamiseen. Muotoilijan uran hän asetti tavoitteekseen jo teinivuosinaan oivaltaessaan, että sellainen ammatti oli ylipäänsä mahdollinen. Se onnistui Barcelonassa, jossa hän aloitti teollisen muotoilun opinnot Escola de Disseny/Elisava -koulussa, mutta muutti myöhemmin Hollantiin ja valmistui Amsterdamin Gerrit Ritveld -akatemiasta vuonna 2000. Näkyminen ja omien unelmien toteuttaminen on ehkä helpompaa pienen Suomen sijasta jossain ulkomailla, Janne Kyttänen arvelee. Vuonna 2006 Freedom of Creation perustettiin omana uutena yksikkönään Amsterdamiin, joka on sijainniltaan sopivan keskeinen, hän kertoo. Ekologia rules FOCista on tullut 3D-tulostamisen edelläkävijä muotoilussa. Perustin sen alun perin Suomeen vuonna 2000, mutta vain siksi, että isäni hoiti kaikki paperityöt
Käyttämämme 3D-tulostustekniikka mahdollistaa samalla sellaisten muotojen ja monimutkaisten rakenteiden toteuttamisen, mikä olisi mahdotonta millään perinteisellä tuotantotavalla tai substraktiivisella CNC-työstötekniikalla. "Pohdin opiskeluaikanani kiinalaisia muovituotteita ja totesin, että kaikkea tuotetaan liikaa, ajetaan väkisin markkinoille ja lopulta mereen." nekaluja, sisustusratkaisuja, koruja, kännykkäkoteloita ja kaikkea muuta mahdollista. Kyttänen kertoo lisäksi, että Pekka Salokannel suunnitteli myös uuden valaisimen, joka esiteltiin tammikuussa Maison & Objet -messuilla Pariisissa. FOC siis myy muotoilua, mutta ei konkreettisina tuotteina ainoastaan suunnitteleminaan 3D-tiedostoina, jotka liikkuvat bitteinä tulostuslaitteille eri puolilla maailmaa. Voittanut työ menee tuotantoon ja FOC vastaa sen markkinoinnista. Esineet suunnitellaan ja muotoillaan CAD-ohjelmistoilla, kuten Studio Maxilla, Mayalla, Solidworksilla tai Cinema 4D:llä, minkä jälkeen valmiit 3D-tiedostot siirretään 3D-tulostimeen, joka luo ne kerros kerrokselta. uusia nuoria suunnittelijoita esiin FOC on perustanut myös ohjelman, joka auttaa nuoria ja lahjakkaita suunnittelijoita tutustumaan 3D-tulostamiseen. Ohjelmassamme tunnetut muotoilijat, kuten Karim Rashid ja Ted Noten, antavat suunnittelijoille tehtävän, joka arvioidaan. Jos asiakas tarvitsee ovelleen ja/tai rintapieleensä uuden liikemerkin, firmansa nimen kolmiulotteisena fonttina tai toimistoonsa uniikin valaisimen, ne löytyvät vain muutaman klikkauksen päästä. JULKAISIJA 2/2011 35. Se minimoi sekä logistiikan, investoinnit, työvoiman tarpeen että ympäristökuormituksen. Janne Kyttänen viittaa FOC Talents -ohjelmaan, jossa ovat olleet mukana myös suomalaiset Mikko Seppänen ja Pekka Salokannel. Pohdin opiskeluaikanani kiinalaisia muovituotteita ja totesin, että kaikkea tuotetaan liikaa, ajetaan väkisin markkinoille ja lopulta mereen. FOCin konsepti on siis ekologisempi tapa valmistaa tuotteita
Opetusalan kiistaton ykkösmedia www.opettaja.fi Suora yhteys opetusalaan Kohdistaa sanomasi suoraan opetusalan päättäjille ja vaikuttajille. 176.000 lukijaa KMT 2010 Levikki 97.642 kpl LT 12.1.2011 Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Mediatiedot Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist Oy Puhelin (09) 350 5350 mediamyynti@opemedia.fi www.opemedia.fi Opettajan lukijat ovat lehdelleen uskollisia. Peräti 85% lukee lehden jokaisen numeron (Opettajan Lukijatutkimus 2009).
Mutta se paikallistason tarpeissa riittääkin. Mutta se on selvää, että suuremmilla toimijoilla on mahdollisuus hajauttaa riskejään ja kehittää toimintaansa. omistajuus muuttuu, ei brändi Kolme suurinta Sanoma/WSOY, Alma Media ja Väli-Suomen Media hallitsee tällä hetkellä kahta kolmasosaa sanomalehdistöstämme. Tällä hetkellä Oyj kustantaa kahta maakuntalehteä, kahta aluelehteä, 16 paikallislehteä ja kuutta kaupunkilehteä. Ilkka-yhtymä Oyj on sekin näitä kasvusuunnassa olevia omistajia. Se on sitä talouselämän lainalaisuutta. Pienten voimat riittävät vain pienten ostamiseen. Miten tähän "oman pojan" kritiikkiin vastaa Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Hänen mielestään tien päässä on tilanne, jossa isoja omistajia on kohta enää viisi. Vuodenvaihteessa Länsi-Savon omistukseen siirtyi viisi paikallislehteä entisten neljän lisäksi. Jos vanhat omistajat eivät enää kasva, ne tuppaavat yhdistymään. Työ alkoi jo vuonna 1944, kun lehti osti Viitasaaren paikallislehden. Se hallitsee kahta maakuntalehteä, viittä paikallislehteä ja kahta kaupunkilehteä sekä omistaa lisäksi noin 30 prosenttia Alma Mediasta. Siitä lähtien lehtien omistus on keskittynyt yhä harvempiin käsiin. Keskisuomalainen Oyj on tyyppiesimerkki maakuntatason hegemonian rakentamisesta. Tämä on hänen mielestään ymmärrettävää voitontavoittelun näkökulmasta mutta vaarantaa paikallisen liiketoiminnan edut eikä tee hyvää myöskään lehdistön roolille vallan kriitikkona. Keskittyminen ei mielestäni ole sinänsä hyvää eikä pahaa. Iso harppaus otettiin 2001, kun itäinen maakuntalehtinaapuri Savon Sanomat siirtyi Keskisuomalaiselle. Vain taustalla olevat omistajat yhdistyvät: Asiakkaille tämä merkitsee enemmän taloudellisia ja henkisiä resursseja. Mutta, Korkiatupa tähdentää, brändit eivät muutu. Sanomalehdistössä tämä tarkoittaa sitä, että maakuntalehdet liittoutuvat keskenään (ostavat naapurin pois). Ei hyvä eikä paha Tästä huolimatta, tai juuri tästä syystä, Keskisuomalaisen entinen päätoimittaja Erkki Laatikainen Paavo Lipposen Keskisuomalaisen Vesa-Pekka Kangaskorpi uskoo, että pienetkin pärjäävät, jos hoitavat taloutensa hyvin. Ilkka-Yhtymän maakuntalehti Ilkka on luettavissa myös näköisversiona verkossa. kielellä satraappi käytti tammikuussa puheenvuoron, jossa hän arvosteli kovin sanoin tätä ketjuuntumiskehitystä. Sen jälkeen uusi mahti alkaa hankkia omistukseensa aluelehtiä, sen jälkeen paikallislehtiä ja kaupunkilehtiä. Suomalaisen sanomalehdistön paikallisuus ei häviä, jos asiantuntemusta riittää. Yhtymän toimitusjohtaja Matti Korkiatupa pitää niin ikään omistuksen ketjuuntumista väistämättömänä. Sanomalehtien keskittyminen jatkuu: Bisneslogiikka muuttuu Sanomalehtien levikki kääntyi pysyvään laskuun 10 vuotta sitten. Sen ikioma maakuntalehti Ilkka kuuluu Väli-Suomen Media -perheeseen. Ilkka on 37 2/2011 JULKAISIJA JULKAISIJA 2/2011 37. Sähköisessä viestinnässä suuruuden ekonomia on vielä tärkeämpää. Joissain tilanteissa se voi olla tehokkuuden saavuttamiseksi välttämätöntä, mutta kyllä myös pienet ja notkeat toimijat pärjäävät, jos hoitavat taloutensa hyvin. Tendenssi mullistaa monin tavoin sanomalehdistön sisältöä ja yhteiskunnallista roolia mutta myös bisneslogiikkaa. S Teksti Pertti Jokinen Kuvat Mikko Vähäniitty, Jaakko Kuivamäki uuret yhdistyvät suuriin ja ostavat ympäriltään pieniä
Voidaan kyllä kysyä, mitä kirjapainotyö tarkoittaa. Lisäksi yli 60 puheenvuoroa kuvan koko elinkaaresta valtakunnan parhain voimin. Molemmat toki luottavat yhä paikallisuudenkin voimaan: Maakuntalehdet ovat edelleen ylivertainen ilmoitusalusta maakunnissa. Keskisuomalaisen painotalo Lehtisepät Oy painaa lehtiä Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Hänen arvionsa ketjuuntumisen vaikutuksesta onkin suhteellisen positiivinen: Ei se vähennä lehtiä tai supista niitten levikkiä. Elinvoimaa tarvitaan Molemmat konsernijohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisuus kyllä kärsii, kun markkinointi- ja ilmoitusmyynti- Ilkka-Yhtymän Matti Korkiatupa pitää omistuksen ketjuuntumista väistämättömänä suomalaisessa sanomalehdistössä. kampanjat päätetään nykyisin kovin kaukana. Mutta, Korkiatupa tähdentää, lehden elämä ja kuolema on, että se on aamulla lukijan kädessä: Painopaikka ja logistiikka määräytyvät tämän ehdon eli aikariippuvuuden mukaan. klo 9-17, Su 3.4. Painaminenhan saattaa määrällisesti jopa lisääntyä, mutta toki tähän sellainen trendi sisältyy, että työ tehdään harvemmissa paikoissa ja vähemmällä väellä. Niillä tavoitetaan aktiivit asiakkaat parhaiten, Kangaskorpi sanoo ja uskoo vankasti, että elinvoimaisilla alueilla lehdet säilyvät jatkossakin. Se on tietenkin työntekijöiden näkökulma ja pelkotila. kevään parhaaT TarjoUkseT löydäT kUva&kamera -messUilTa! KUVA&KAMERA2011 2.3.huhtikuuta Helsingin Kaapelitehtaalla Tervetuloa kuudensille KUVA&KAMERA -messuille! Tänäkin vuonna mukana ovat kaikki merkittävät tuotemerkit ja kevään uutuudet. Ainakin voisi ajatella, että kirjapainotyöt vähenevät, kun samaa Sunnuntaisuomalaista tehdään kuuteen eri lehteen. aikataulu ratkaisee painamisen Keskittyminen merkitsee yleensä väen vähentämistä ketjun joka lenkistä. Maakunnallisia päätöksentekijöitä ei enää ole. ohjelma ja yhTeisTyökUmppaniT jUlkaisTaan noin kUUkaUTTa ennen messUja. 38 2/2011 JULKAISIJA. Se tarjoaa nyt parempia palveluita niin lukijoille kuin ilmoittajillekin. Omistajuus ei siihen vaikuta. Hän uskoo sen pärjäävän laadullaan jatkossakin: Painamisessa volyymista on varmaankin kustannustehokkuuden näkökulmasta hyötyä. Synergiaetuja etsitään joka kiven alta. Mukana jälleen perinteinen Docendoforum sekä viime keväänä suuren suosion saanut studio, jossa voit seurata ammattilaisten työskentelyä ja saada käytännön vinkkejä kuvaukseen. Maakunnissa jää isoillekin yrittäjille vain pakkosopeutujan rooli, kun Kärkimedia myy mainoksia 32 lehdelle erilaisissa paketeissa. Brändiin ei ole koskettu. Kyllä tällainen levikkipeitto tehostaa jakelukuluja ja mainosmyyntiä. klo 10-17 Pääsyliput: 12 euroa Täysihintaisen lipun ostajalle lippu myös Suomen valokuvataiteen museoon. ka! helppo tu lla julkisil la ja runsaa sti parkkit ilaa Ruoholah den kauppake skuksess a (1500 paik kaa) UUsi paik esillä 2011 VAlo- jA VidEoKUVAUs · tiEtotEKniiKKA jA tARViKKEEt · Editointi, jälKiKäsittEly jA ääni · AinEistonhAllintA, tAllEnnUs jA jAKElU · VERKKoRAtKAisUt jA ohEistARViKKEEt · tUlostUs jA tUlostUstARViKKEEt · EsittäMisEn tUottEEt jA pAlVElUt TUTUsTU messUihin osoiTTeessa www.kUvamessUT.com. Tule, tutustu, opi ja tee hankintoja. www.kuvamessut.com Messut avoinna: La 2.4. minusta hyvä esimerkki. Vesa-Pekka Kangaskorpi kertoo painotalon pärjänneen erittäin hyvin; onpa Kauppalehti arvioinut sen jopa maan parhaaksi. He istuvat Helsingissä tai etäämmällä Euroopassa. Se tappaa, jos niiltä katoaa elinvoima. TUle TUTUsTUmaan ja Tekemään edUllisia hankinToja. Korkiatupa kertoo omista lehdistään, että 70 prosenttia maakunnan yli 12-vuotiaasta väestöstä lukee päivittäin Ilkkaa. Niin, mitä väheneminen tarkoittaa, Korkiatupa kysyy. Aiemmin jokainen teki omansa
16.00 Idea 2011 päätös ideapaiva.fi JULKAISIJA 2/2011 39. Voiko loputtomasti kasvaa. Miten turvaamme yhteiskunnan toiminnan ilman kasvua. degrowth Miksi kasvu. Unna Lehtipuu, viestintäjohtaja Kristiina Helenius, toimitusjohtaja, AmCham Finland Roman Schatz, kirjailija 14.15 Ajankohtaista NYT. The dilemma for advertisers in the digital age. Matti Apunen, johtaja, Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA Leo Stranius, pääsihteeri, Luontoliitto Tauko 11.45 Perinteinen media vai digimedia tuloksellisen brändin hallinnassa Tuomo Meretniemi, toimitusjohtaja, Aurinkomatkat Ari Akseli, toimitusjohtaja, Citymarket Oy ja Anttila Oy 12.20 Näkökulmia miten henkilöbrändi tehdään Miisa Mink, toimitusjohtaja, Persona Design Ltd Kirsi Piha, viestinnän konsultti, Ellun Kanat Oy Hans Välimäki, keittiömestari, ravintola Chez Dominiquen omistaja Lounas 13.45 TalkShow: Missä suomalaiset ovat hyviä ja missä huonoja. Suomalainen kulttuurishokki" Roman Schatz, kirjailija 10.15 Tietoyhteiskuntavastuu oikeasti hyvää vai vain tuottoa osakkeenomistajille Ari Rahkonen, toimitusjohtaja, Microsoft Oy & tiukka vastapari 10.50 Kasvu vs. OHJELMA 8.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja verkostoitumista 9.00 Tervetuloa Idea®2011 -tapahtumaan Lauri Sipilä, toimitusjohtaja, MARK Tuomas Enbuske, moderaattori 9.15 Eyeballs or minds. Tauko 15.00 Pecha Kucha by Kari Korkman Viisi esittäjää, kullakin aikaa 6 minuuttia 40 sekuntia tasan. Brian Jacobs, Chairman of Enreach Group 9.45 "Oikein väärin ymmärretty
Jäsenyritykset edustavat liikevaihdoltaan huomattavaa osaa graafisista markkinoista ja työllistävät noin 2000 henkeä. 40 2/2011 JULKAISIJA. Oja Ky Tammisaari Tampere Risteen Kirjapaino Oy Starcke Oy Ekenäs Tryckeri - Tammisaaren Kirjapaino Oy Oulun Painotuote Oy Painotupa Ky Kirjapaino Antti Välikangas Oy Parainen Kirjapaino Kajprint Ky Offsetpaino Westman Oy Kouvola Kuopio Piispanristi Pori Kirjapaino Kymiprint Oy (Turku) Painola/T.Nieminen Oy Hämeen Offset-Tiimi Oy Kirjapaino Hermes Oy Kirjapaino Ropposet Oy Kirjapaino Öhrling Oy Offset Ulonen Oy Paino-Arra Oy PK-Paino Oy Taitopaino Oy Kirjapaino Arsmat Oy Kuopion Liikekirjapaino Offsetpaino L. Tänä päivänä liitossa on jäseniä lähes 200. Liiton toiminta on alkanut jo 1930-luvulla. Sen tarkoituksena on edistää graafisen teollisuuden, graafisen viestinnän ja muiden graafista teollisuutta palvelevien yritysten välistä yhteistyötä sekä valvoa niiden etuja työnantajina työsuhteissa. Tuovinen Ky Painotarkat Oy Turku Porvoo Lahti Painoyhtymä Oy Hyvinkää T-Print Ky Aldus Oy Ecapaino Oy Flexolahti Oy Kirjapaino Markprint Oy Lahden Graafinen Oy Leevin Mainos Oy M & P Paino Oy Mainososasto Lahti T:mi Pukkila Raahe Raisio Pukkila Graafinen/Offset Pukkila Oy Kirjapaino Astro Oy Kirjapaino Pika Oy Rota-Finn Oy Tema-Team Oy Turun EP-Paino Oy Turun Kirjansitomo Oy Tuulan Pika-Offset Oy Vaajakoski Kirjapaino Ässä Oy Idea Illuusia T:mi Vaasa Raisio Team Oy Waasa Graphics Oy Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto (KTT) on pienten ja keskisuurten kirjapainojen ja painamista palvelevien yritysten etujärjestö. Tervetuloa hyvään seuraan toivottavat KTT:n jäsenet. Espoo Espoon Painolaatta Oy Oy Lito-Print Ab PR-Painotalo Oy Painotalo Casper Oy Hämeenlinna Finn-Korkki Oy Hämeenlinnan Offsetkolmio Oy Ilves-Paino Oy Suomalainen Kirjapaino Oy N-Paino Oy Päijät-Paino Oy Reprolahti Oy Rauma Kirjapaino Laine Direct Oy Valkeala Vantaa Valkealan Painokarelia Oy Laitila Rovaniemi Saarijärvi Eura Eura Print Oy Iisalmi Laitilan Kirjapaino Oy Pohjolan Painotuote Ky Rovaniemen Painatuskeskus Oy Painotalo Seiska Oy Lappeenranta Kirjapaino Saimaprint Helsinki aDigi Oy Ajanpaino Oy Aleksi-Paino Oy CMYK Helsinki Oy Dolk Oy Feedback Oy Graafinen Media 1 Graficenter Oy Grafitrio Oy Hakapaino Oy Helsingin Stanssiapu Oy HP-Paino Oy Iijalainen Oy J-Paino Hiirikoski Oy Kaivopuiston Kirjapaino Oy Kiriprintti Oy Kirjapaino Onnela & Co Kirjapaino Topnova Oy Kirjapaino Yrjö Levikoski Oy Koholaatu Oy Lomakepainatus Oy Luomanen/Suomalainen/ Bergroth & Co OY LSB Merkopaino Oy MT-Data Oy Oy Nord Print Ab Paino Mara Oy Paino Polar Oy Painojälki Oy Painokaksikko Oy Painomerkki Oy Painomies Oy Painopirtti Oy Painoryhmä Oy Painosoppi Ky Painotalo Miktor Oy Painotalo Printmax Oy Painotalo Repe Oy Painoyhtiö And Oy Paintek Pihlajamäki Oy Pekan Offset Oy Picaset Oy Printservice Oy Punch Graphix Nordic Oy Rakennuspaino Oy Reprotalo Lauttasaari Oy Scanseri Oy S-Paino Oy Studio Seppä Oy TpT-Print Oy Trinket Oy Vientipaino Oy Zoneca Oy Jyväskylä Jyväsprint Oy Keski-Suomen Sivu Oy Lamidoll Oy Lohja Lohjan Painotuote Oy Saarijärven Offset Oy Sitpa Oy Taittopalvelu Yliveto Oy Ainasprint Oy Offsetpaino Yli-Hollo Oy Painava Nummelin Ay Tikkurilan Paino Oy Uudenmaan UV-Lakkaus Oy Varkaus Mareport Oy Järvenpää Seroprint Oy Paino-Kaarina Oy Maarianhamina Mariehamns Tryckeri AB Salo Hokkipaino Oy Painovirjamo Oy Vihanti Rannikon Laatupaino Oy Kaarina (Turku) Kajaani Karjaa Kajaanin Offsetpaino Oy Mikkeli Etelä-Savon Kirjapaino Oy Savilahden Kirjapaino Oy Sastamala Vammalan Kirjapaino Oy Ylöjärvi Painohäme Oy Monninkylä Quickmac Oy Savonlinna Sipoo Soini Oy Silverprint Ab Savonlinnan Liikepainatus T:mi Äänekoski Keski-Suomen Painotuote Oy Mynämäki Mynäprint Oy PR-Printer Malm Kellokoski Grafijalostus Oy Naantali YHTEISTYÖJÄSENET: Art-Print Oy Canon Oy Erweko Painotuote Oy Finepress Oy Heidelberg Finland Oy IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy Jyväskylän Messut Oy / FinnGraf Kariston Kirjapaino Oy KBA Nordic a/s Finland Kodak Oy KTA-Yhtiöt Oy manroland Finland Oy Map Suomi Oy Nordea Rahoitus Suomi Oy Océ-Finland Oy Oy Agfa-Gevaert Ab/ Agfa Graphics Oy Bitpress Ab Oy Graphic Metal Ab Pa-Hu Oy Papyrus Finland Oy Pohjola Pankki Oyj Pyrollpap Oy Turun Kirjekuoritehdas Oy Xerox Oy Kemi Naantalin Painotalo Offset-House Oy Suomen Graafiset Lovetukset Ky Somero Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy Nummela Sälekarin Kirjapaino Oy Kempele Kerava Painokiila Oy Suomen Kehyspaino Oy Sulkava Finnreklama Oy A J Mattilan Kirjapaino Oy Nurmijärvi SP-Paino Oy Taavetti Taavetin Pikapaino T:mi Savion Kirjapaino Ky Kokemäki Kokkola Kotka Oulainen Oulu Kalenteripiste T
Vanha ei ole Forssa Printkään, siis nimenä. Hyvällä palvelulla erotutaan Niinpä kotimaisen tuotannon keskittyminen isommiksi yksiköiksi ei kapasiteetti- ja kannattavuusongelmaa ratkaise: Vaikka me keskittyisimme täällä vaikka kuinka, ei se mitään ratkaise, koska maailma on mennyt niin pieneksi. Minusta tällä alalla kannattaa erikoistua nimenomaan palvelujen tuottamiseen ja niiden kehittämiseen. Forssa Print on aikakauslehtipainamiseen erikoistunut kirjapaino. Pitää uskoa itseensä, sanoo Forssa Printin uusi toimitusjohtaja Matti Käki. Kannattavuushaasteet eivät jätä rauhaan Suomen suurimpiin painotaloihin kuuluvan Forssa Printin tuoretta toimitusjohtaa Matti Käkeäkään. Kotimainen keskittyminen ja koon kasvattaminen ei tätä ongelmaa ratkaise. Syy on yhä koveneva ulkomainen kilpailu. JULKAISIJA 2/2011 41. Tilannehan on jo se, että Suomeen tuodaan painotuotteita enemmän kuin täältä viedään, Käki muistuttaa. Kaikki tekevät jo hyvää pai- Uhkana ulkomaat Teksti Pertti Jokinen Kuvat Sirpa Ryyppö-Himanen Ruikuttaminen ei auta painobisneksessä. Hintakilpailu on kovaa, Käki sanoo. 2007 fuusioituneita Acta Printiä ja Forssan kirjapainoa. Käki on ollut Forssa Printin toimarina nyt kaksi kuukautta. H yvä kannattavuus edellyttää tänä päivänä sitä, että koko kapasiteettimme on käytössä. Tämä edellyttää korkeaa käyttöastetta ja hyvää palvelurakennetta. Rotaatiopainamisessakin on Käen mukaan hyvin suurta ylikapasiteettia niin kotimaassa kuin myös ja varsinkin ulkomailla. Siksi Käki sanookin, että suuruuden ekonomialla on tietty raja, jonka jälkeen se kääntyy itseään vastaan: Kasvu ei ole meillä itsetarkoitus vaan kannattavuus. Se painaa liki 400 aikakauslehteä ja luvutonta määrää samansukuisia tuotteita. Uuden kapasiteetin rakentamista vanhoihin ItäEuroopan maihin tuetaan samaan aikaan kun vanhat jäsenmaat ne jotka tämän tuen faktisesti maksavat kipristelevät oman ylikapasiteettinsa kanssa. Se otettiin käyttöön viime vuoden lokakuussa yhdistämään jo v. Erityisesti häntä kismittää EU:n tukipolitiikka alalla. Mutta ei paina yksin. Se taas on vaikea saavuttaa, kun alalla on ylikapasiteettia niin kotikuin ulkomailtakin
On hyvä olla keskellä markkinoita vaikkapa vain logistiikkaa ajatellen. "Tämähän on varsinkin jälkikäsittelypuolella vielä varsin työvoimavaltainen ala." Kilpailuvaltiksi eli palveluiden laatukysymykseksi kääntyy myös Käen näkemys siitä, että kasvulla on rajansa. Siitä huolimatta Käki sanoo, että kilpailutilanteissa löytyy aina joku, joka tekee työn halvemmalla. Ja me kun haluaisimme, että toimittaisiin terveesti. Kotimaisessa kilpailussa Käki uskoo talonsa pärjäävän, mutta ulkomaisen kanssa saattaa tulla ongelmia: Tämähän on varsinkin jälkikäsittelypuolella vielä varsin työvoimavaltainen ala. Näin haluamme tilanteen säilyvän jatkossakin. Painojälki on sielläkin jo korkeatasoista, ja niin meille jää oikeastaan vain tämä korkea palvelun taso. Sillä on vaikea erottautua muista, mutta hyvällä palvelulla voi. Käki uskoo vankasti, että ruikuttaa ei kannata. Olemme pystyneet pitämään toimintamme ja kalustomme kilpailukykyisenä. Meillä kustannuspuoli on siinä paljon korkeampi kuin lähialueillamme. Ja tietenkin tehdä oikeita asioita. HUIPPULAADUKKAAT SUURKUVATULOSTEET JA MAINOSPINNAT Meiltä jättisuuret tulosteet ja mainostaulut huippulaadulla! Teemme myös digikuvistasi tulosteet haluamaasi kokoon. Etsimme tuotteillemme jälleenmyyjiä! · Selkeäetähallintanettiselaimenvälityksellä · NäyttääTV-lähetyksen,kuvat,videot,RSSuutissyötteet,HTML-sivut,kellon,ym. Hiirihaukantie1-3,90250OULU Puh.(08)8153600Fax.0102961998 aineistot@oulunmainoskeskus.fi 42 2/2011 JULKAISIJA. Minun on hyvin vaikea uskoa, että tällä hintatasolla voitaisiin toimia todella kannattavasti missään yrityksessä, ainakaan niin, että kannattavuus perustuisi pitkäjänteiseen ajatteluun ja mahdollistaisi tulevaisuuden investoinnit. Niin surkeasti asiat eivät Forssa Printissä sentään ole, ettei edes tarvittavia investointeja voitaisi tehdä. Siinä asiakas vielä kokee, että painon kanssa on helppo toimia ja palvelut pelaavat. nojälkeä. Mutta tarkasti ne pitää miettiä: Emme tietenkään ole tuomassa uutta kapasiteettia markinoille, mutta korvausinvestointeja pitää tehdä, on tehty tänä keväänäkin. Usko itseensä auttaa Forssa Print on noin 76 miljoonan euron liikevaihdollaan ja 420 työntekijällään niin iso, etteivät pienet pysty sitä juurikaan heilauttamaan. Jossakin teoreettisessa tilassa on hänen mielestään yrityksen optimikoko. Pitää uskoa itseensä, ja kehittää itseään. Kun tämä raja ylittyy, trafiikki jäykistyy ja asiakkaat jäävät liian kauaksi. Yrityksellä on optimikoko Käki haluaa tietenkin palvelujen painottamisella hienovaraisesti viestiä, että asiakkaiden ei kannattaisi hakeutua halvan hinnan perässä Puolaan tai Viroon vaan pysyä turvallisissa kotimaisissa painotaloissa kuten vaikkapa Forssa Printissä. Fyysinen läheisyys on hänestä jo sinänsä hyvää palvelua
julkaisijalle! Parhaat kirjat readme.fi Suuri digikuvauskirja 720 s., 4-väri, sid., sh. 54 Digikuvaajan raamattu! Jokaisella sivulla esitellään yksi uusi menetelmä, jonka avulla voit parantaa kuvaustaitojasi. Jos olet kyllästynyt ottamaan valokuvia jotka näyttävät "ihan hyviltä", tai selaamaan valokuvauslehtiä miettien "Miksi minun valokuvani eivät koskaan näytä tuolta?", tämä kirja on sinua varten. 35 25 20 Hot Shots valokuvauskirja Ota huippukuvia helposti 224 s., 4-väri, nid., sh. Kymmenet innovatiiviset kuvat ja yksinkertaiset neuvot opettavat ottamaan parempia kuvia. 28.00 Ota vain erinomaisia kuvia! Hot Shots esittelee sommittelemista, rajaamista, valaisemista, valotuksen säätämistä ja kuvaamista koskevia ammattilaisten kikkoja, joilla saat valokuvistasi entistä tyylikkäämpiä ja dynaamisempia. Aina kun käännät sivua, opit uuden ammattimaisen asetuksen, välineen tai keinon, jota käyttämällä muutat kuvasi satunnaisista otoksista galleriatasoisiksi teoksiksi. 33 Tämän kirjan avulla opit: tuomaan valokuvat Photo Downloaderilla ja lisäämään niihin metatietoja, käyttämään kehittyneitä työkaluja mustavalkomuunnoksiin, näppylöiden poistoon, eräkäsittelyyn ja moneen muuhun, parantelemaan kuvia säätötasojen, maskien ja älykkäiden objektien avulla, retusoimaan kuvia, muuttamaan värejä, korjaamaan linssivääristymiä ja paljon muuta! Readme.fi tarjoaa kirjauutuudet erikoishintaan osoitteessa: www.readme.fi/julkaisija. Hot Shots antaa rohkeutta ottaa kamera mukaan, lähteä ulos ja ottaa hienoja kuvia ympäristössä kuin ympäristössä. Photoshop CS5 & CS4 digikuvaajille 200 s., 4-väri, nid., sh
010 2810 300 Painotuotteiden, mainonnan ja verkkoviestinnän ammattilaisille. Lue myös alan uutiset netistä www.julkaisija.fi 44 2/2011 JULKAISIJA. Käy kurkkaama ssa mitä paperilla voi tehdä. www.printservice.fi Printservice - On ilo palvella Printservice Oy Linnanherrankuja 18 00950 Helsinki Puh
Pälvi Kuosmasen kollega, kustannuspäällikkö Jaakko Pietiläinen miettii WSOY:lle kuuluvan Johnny Knigan puolella, mitä matkaoppaiden julkaiseminen tarkoittaa tulevaisuudessa. Markus Lehtipuu kertoo heränneensä matkaopaskirjojen hyötyyn vaellettuaan Intiassa ensin matkaesitteiden turvin ja kokeiltuaan seuraavana vuonna (1983) Afrikassa Lonely Planetin opasta. Se avasi silmät näkemään uuden tavan edut: yksittäisten esitteiden sijasta kaikki vinkit on koottu yksien kansien sisään. Suomalaisillekin matkaoppaiden kustantajille sentään tilaa löytyy. kaupunkioppaisiin ja Top Ten -sarjaan. pitkän hännän bisnestä. WSOY:n yhteistyökumppani matkaopasbisneksessä on kansainvälinen kustannusjätti Dorling Kindersley, jolta on ostettu oikeudet mm. niitä myydään hitaasti mutta varmasti toisin kuin yhden sesongin pinnalla olevia romaaneja tai ajankohtaiskirjoja. Matkaopaskirjat: K Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuvat Finnish Guidebooks, Mondo auPan Hyllyissä suurimman tilan valtaavat ulkomaisten kustantajien suomeksi kääntämät matkaoppaat, joita isoimmat kustantajat (WSOY, OtavaMedia ja Tammi) tuovat voimalla markkinoille. Tällä hetkellä myynnissä on 23 ulkomaisista kohteista kertovaa kirjaa sekä Karjala- ja Kannas-oppaat. Keräsin hyvän tiimin ja kokosin matkailuvinkkejä kaikkialta. JULKAISIJA 2/2011 45. Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy aloitti Markus Lehtipuun vetämänä toimintansa vuonna 1992, ja Matkailulehti Mondon ja Image Kustannuksen ohjelmistoon matkaopaskirjat ilmaantuivat päätoimittaja Heikki Valkaman aloitteesta ja johdolla vuonna 2003. Näkemykseni ei ole ainakaan vielä mitenkään kristallinkirkas, mutta sähköistä julkaisemista täällä mietimme ja pohdimme eri vaihtoehtoja, Pietiläinen kommentoi. Vakaata kustannusbisnestä Kirjojen kustantamisessa matkaoppaat edustavat nk. Joskus 1987 keksin ajatuksen yhdistää "kolmannen maailman" matkailun yhdeksi opaskirjaksi. ulkomaisista oppaista idea kotimaiseen kustantamiseen Suomalainen Matkaopas on perustamisensa jälkeen julkaissut kymmenittäin matkaoppaita. Kaupunkioppaat ovat kustannuspäällikkö Pälvi Kuosmasen mukaan hiukan laajempia, ja ne on tarkoitettu paikkaan tutustumiseen ennakolta
Valkama toteaa, että kirjojen julkaisemisessa kirjailija ottaa aina riskin siinä missä kustantajakin. Matkaoppaiden tekijöille maksetaan yleisten kustannussopimusten perusteella, eli Lehtipuun mukaan 16 prosenttia kirjan verottomasta hinnasta. Jos samat jutut käännetään 40 kielelle, on pakko mennä kultaista keskitietä. Sieltä et löydä sitä pientä, mutta aivan loistavaa ravintolaa, josta saa kaupungin parhaat kanavartaat! Pälvi Kuosmanen myöntää, että näin on: Tietysti ulkomaisia oppaita joutuu aina vähän toimittamaan, mutta suomenkieliselle tekstille on käytettävissä sama tila kuin muillekin kieliversioille, eli ei siinä kovin paljoa runoilla! Kaupallisia päätöksiä Se, mistä kohteista matkaopaskirjoja tehdään, on puhtaasti kaupallinen päätös. Lehtipuu kertoo, että yksityiskohdat tutkitaan tarkoin: Kävelemällä, käymällä sisällä ja tekemällä havaintoja. Eikä painettua kirjaa mikään voita, hän uskoo. 46 2/2011 JULKAISIJA. Vaikein vaihe on kirjan runko: Onneksi useimmista kohteista se on tehty jo vuosia sitten. Kirjoittajaksi sopivimpia ovat sekä Valkaman että Lehtipuun mukaan kohteessa pitkään asuneet suomalaiset. Molemmat osallistuvat myös itse aktiivisesti kirjan tuottamiseen. Heikki Valkama näkee kotimaisten matkaoppaiden vahvuudet niiden persoonallisuutena: Suurten kustantamoiden käännöskirjat ovat kyllä hyviä, mutta ehkä vähän persoonattomia. Suuren yleisön suosimien kohteiden lisäksi kysymykseen tulevat muutamat liikematkailijoiden suosimat kohteet tyyppiä Peking, Shanghai tai Hong Kong, Pälvi Kuosmanen lisää. Se tarkoittaa sekä perustietoa että yksityiskohtia, Markus Lehtipuu toteaa. Heikki Valkamalle idea Mondon omista matkaopaskirjoista syntyi keväällä 2003, kun hän kävi tutustumassa ruotsalaisiin matkalehtiin Vagabondiin ja Reslehteen. Uusimman Vietnam-oppaan työ on kestänyt jo puolitoista vuotta. Jos joku tarjoaa meille materiaalia suositusta kohteesta, se otetaan, mutta joskus tarjolle tulee kohteita, joita ei suomeksi kannata tehdä, Markus Lehtipuu sanoo mainiten esimerkiksi Buenos Airesin. Ensimmäinen oli siis vain käännös, joka tosin päivitettiin suomalaisille. Niitä julkaistaan paikoista, joihin suomalaiset suurin joukoin suuntaavat. Kaikki kirjataan tietokoneelle. Valokuvausta, muistiinpanoja, tunnelman haistelua. Suomalainen Matkaopas tilittää rahat tekijälle puolen vuoden välein ja antaa alennuskirjoistakin alkuperäisen kappalepalkkion. Vagabond julkaisi myös matkaopaskirjasarjaa ja päätin, että heidän Thaimaa-oppaansa käännetään suomeksi. Jokin Amerikka-opas olisi ihan tuhoon tuomittu ajatus, Valkama huomauttaa. Maksamme kirjoittajalle tietyn ennakon, joka ei kylläkään kata sitä vaivaa, joka kirjan kirjoittamisessa on, Markus Lehtipuu kokeili ensi alkuun oppaidensa painattamista Singaporessa, mutta totesi suomalaisen painon paremmaksi. Samalla totesimme, että pystymme tekemään hyviä oppaita itsekin, jos vain löydämme oikeat ihmiset. Paljon ratkaisee myös tarjonta. Heikki Valkaman mukaan helpointa on valita puhdas kaupunkikohde, koska se on paremmin hallittavissa kuin kokonainen maa
Matkakirjaosasto käsittää melkoisen määrän matkaoppaita, mat- kakertomuksia, kartastoja ja muuta matkustamiseen liittyvää. Kotimaiset painetaan kotimaassa, lisenssillä tehdyt Kiinassa Sekä Suomalaisen Matkaoppaan että Mondon kirjat painetaan Suomessa, Otavan painossa Keuruulla. Sitä varten hän matkusti maaliskuun alussa paikan päälle täydentämään sitä ja kuvaamaan siihen liikkuvaa kuvaa. WSOY ei halua paljastaa painosmääriään, mutta sen kirjat painetaan enimmäkseen Kiinassa yhdessä muiden kieliversioiden kanssa. Pohjoismaiden kenties koko Pohjois-Euroopan suurin ja monipuolisin matkakirjavalikoima on Suomessa, Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa. Hän itse näkee tiiviin matkaoppaan parhaaksi sähköiseksi alustaksi älypuhelimen, koska se kulkee kaiken aikaa joka tapauksessa mukana. Mikä tulee olemaan sähköisten versioiden rooli. Pälvi Kuosmasen mukaan Dorling Kindersley on tuottanut iPad-oppaita jo englanninkielisinä, ja lisenssejä on mahdollista ostaa myös Suomeen. Uskoisin, että sähköinen ja painettu versio jatkavat rinnakkain, Kuosmanen miettii. Lähes mihin tahansa maailmalla haluat matkustaakin, löydät täältä matkaoppaan suomen kielellä ja uusimpana painoksena. Viimeksi oli muodikasta mennä Etelä-Afrikkaan, sitä ennen Thaimaahan ja muualle Kaakkois-Aasiaan. Ellei tänä vuonna niin varmasti viimeistään ensi vuonna, Jaakko Pietiläinen sanoo. Toki netti on yliveto matkojen varaamisessa. Meillä asiaa mietitään, ja varmaa on, että niitä tullaan julkaisemaan, mutta aikataulusta en uskalla sanoa mitään. Et voi lähteä Etelä-Afrikkaan kymmenen vuotta vanha matkaopas taskussasi. JULKAISIJA 2/2011 47. Uskoisin, että sähköinen ja painettu versio jatkavat rinnakkain." onko matkaopaskirjojen tulevaisuus sähköinen. Suomalaisen Matkaoppaan painokset vaihtelevat 1500 ja 4000:n välillä ja Mondon ovat hiukan suuremmat, noin 5000 kappaletta. Matkakirjoissa näkyy matkustelun virtaukset ja trendit. Matkaoppaat ovat tuoretuotteita, joita täytyy päivittää ja julkaista uusina painoksina. Myös reissussa on kirja hyvä, kun kaikkialla ei voi selata konetta. Kirja on kätevämpi, jos ennen matkaa haluaa tarkistaa aukioloaikoja, puhelinnumeroita, valuutanvaihtoja ja vaadittavia rokotuksia. Kirjat ovat nidottuja ja sidonnassa käytetään hyväksi koettua Otabind-tekniikkaa. mutta jos opaskirja saa tuulta alleen, sitten se kyllä kannattaa myös kirjoittajalle, Valkama sanoo. Opaskirjat vaativat jatkuvaa päivitystä, sanoo Akateemisen kirjakaupan johtaja Annamari ArrakoskiEngardt. Internet ei nitistänyt matkakirjaa Teksti Hilkka Kotkamaa Kuva Anni Kotkamaa Matkakirjallisuudelle ennustettiin runsas kymmenen vuotta sitten pikaista kuolemaa, mutta toisin kävi. Päänvaivaa kustantajille aiheuttaa se, mihin käyttöjärjestelmään kannattaisi panostaa. Aika moni pitää silti enemmän paperiversiosta. Lehtipuu kokeili ensi alkuun oppaidensa painattamista Singaporessa, mutta totesi suomalaisen painon paremmaksi. Myynnin painotuksia voi tarkkailla vuosittain vaikkapa Matka-messuilla. Ensimmäinen Mondon matkaopas eli Tokio-opas julkaistaan iPadissa vielä tämän kevään aikana, Heikki Valkama paljastaa. Pälvi Kuosmanen kertoo, että painoksia eri kieliversioista otetaan siellä sen verran usein, että suomenkielisen on mahdollista hypätä kyytiin tarpeen vaatiessa, kun painos alkaa olla loppumassa. "Aika moni pitää enemmän paperiversiosta. Kuinka kauan matkaoppaita vielä painetaan. Kustantajien keskuudessa närää ja hämmennystä on herättänyt myös Applen vaatimus 30 prosentin siivusta jokaisesta iPadille julkaistavasta tuotteesta. Internet ja matkojen web-palvelut sekä matkablogit ovatkin osoittautuneet kirjojen täydentäjiksi, eivät kilpailijoiksi. Meillä on varmasti kaikki, jotka on Suomessa julkaistu suomeksi, vakuuttaa Akateemisen kirjakaupan toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt. Heikki Valkama laskee, että se ja sähköisen julkaisun 23 prosentin arvonlisävero lohkaisevat yhdessä jo yli puolet sähköisen kirjan hinnasta! Se ei jätä paljoa järjestelmäsuunnittelijoille, tekijöille ja kustantajille. Matkaan ei ole hyvä lähteä kymmenen vuotta vanhan matkaoppaan kanssa
Hän aloittaa Aurinkomatkojen toimitusjohtajana ensi vuonna, kun nykyinen toimitusjohtaja Jukka Salama jää eläkkeelle. Aurinkomatkojen matkaesite on ilmestynyt vuodesta 1963. Tilalle julkaistaan nyt kahta ohuempaa 24-sivuista kuvastoa, jotka on tarkoitettu matkan suunnitteluun. Vaikka Aurinkomatkojen tutkimuksen mukaan 7090 prosenttia matkalle aikovista käyttää verkkosi- "Parhaimmillaan matkaesitteistä otettiin yli miljoonan painoksia." vuja etsiessään matkaa, lukee moni heistä siinä sivussa esitettäkin. Reaaliaikainen hinnoittelu ei sovi esitteisiin, Meretniemi huomauttaa. Finnmatkojen esite on muuttunut asiakaslehdeksi. Esitteet ohenevat Finnmatkojen kesän 2011 -esitteen painos oli enää 110 000 kappaletta, kun kesäksi 2005 matkanjärjestäjä painoi vielä yli 300 000 esitettä. Kuulun itse tähän positiivisten sekakäyttäjien joukkoon, Meretniemi myöntää. Ennen kuin verkkopalvelut pystyvät lyömään esitteet, täytyy niiden kehittyä vielä paljon. sekakäyttäjiä, jotka lukevat matkaesitteitä unelmoidakseen tai hakeakseen niistä inspiraatiota matkalle. sisällöntuotanto on iso työ Aurinkomatkat painattavat perinteistä matkaesitettä siksi, että asiakkaat ainakin toistaiseksi haluavat lukea sitä. Myös oppaat on valjastettu sisällöntuotantoon. Tai enää ei pitäisi puhua esitteestä, vaan lehdestä, jonka ensimmäinen numero siis ilmestyy joulukuun alussa. Painatamme edelleen sekä kesäettä talviesitettä noin 200 000 kappaletta. Arjen pieni ilo Vaikka matkojen varaaminen ja maksaminen onkin siirtynyt vahvasti verkkoon viimeisen vuosikymmenen aikana, on painetuilla matkaesitteillä vielä oma merkityksensä. Matkaesitteet vähenevät, mutta pitävät kuitenkin pintansa E Teksti Tiina Ruulio Kuvat Aurinkomatkat, Finnmatkat Yli 400-sivuisen matkaesitteen painaminen on Aurinkomatkoille nykyään kilpailuetu, kun muut matkatoimistot ovat luopuneet paksuista esitteistään, sanoo Aurinkomatkojen Tuomo Meretniemi. siMerkiksi suoMen suurimmalta matkanjärjestäjältä Aurinkomatkoilta oli jo etukäteen tilattu tekstiviestillä 70 000 ensi kesän 400-sivuista esitettä, joka ilmestyi virallisesti lokakuun lopussa. Ratkaisuun ovat vaikuttaneet myös ympäristöasiat, sanotaan Tjäreborgista. Verkkoon tarvitaan jatkossa yhä enemmän liikkuvaa kuvaa ja uusia matkustuspalveluja. Matkaesite ei Aurinkomatkoillakaan tule enää automaattisesti kotiin, vaan se tilataan tekstiviestillä tai haetaan vaikkapa R-kioskista. Hinnat häviävät esitteistä luultavasti viimeistään siinä vaiheessa kun kaikki seuramatkat myydään päivän hinnalla. Panostus on nyt liikkuvassa kuvassa ja internetissä. 48 2/2011 JULKAISIJA. Värikäs matkaesite on myös arjen pieni ylellisyysasia, jonka selaaminen on kivaa ajanvietettä silloin kun marraskuun pimeys painaa päälle. Olemme tutkineet, että sitäkin asiakaskuntaa on vielä paljon, jotka tekevät matkapäätökset, katsovat hotellitiedot ja matkan hinnan matkaesitteestä. Lopullinen päätös ja varaus hoidetaan kuitenkin tietokoneen äärellä. Suurin joukko on kuitenkin ns. Parhaimmillaan tai kustannusmielessä pahimmillaan painoimme esitteitä vuodessa noin 1,2 miljoonaa, kertoo Aurinkomatkojen kaupallinen johtaja Tuomo Meretniemi. Esite merkitsee luotettavuutta Kun osa Aurinkomatkojen kilpailijoista, kuten Tjäreborg tai Finnmatkat ovat ohentaneet esitettään, on paksu esite tällä hetkellä Aurinkomatkoille kilpailuetu, Meretniemi uskoo. Se, että matkan hinta katsotaan esitteestä eikä netistä, merkitsee joillekin ihmisille luotettavuutta, hän kertoo. Ruotsissa on ollut sama suunta: matkanjärjestäjä Ving lopetti esitteensä viime helmikuussa ja Fritidsresorkin on muuttanut esitteensä formaattia rajusti ohuemmaksi. Myös Tjäreborg on jo lopettanut perinteisen matkaesitteen painamisen. Sisällön tuotamme pääosin itse. Aurinkomatkat on painattanut esitteensä pitkään samassa painossa, Hansaprintissä. Meillä on kahdeksan hengen osasto, joka jalostaa erilaista matkustustietoa sekä esitteisiin että internetiin
192 sivua. suunnittele, sommittele & laukaise 44 Photoshop Lightroom 3 valokuvaajille Pekka Potka HELSINKI Haukilahdenkatu 4, 00550 Helsinki puh. Mestarivalokuvaajan uusin kirja auttaa ymmärtämään, miten upeat kuvat sommitellaan käytännössä. puh. KOKKOLA YLIVIESKA www.artprint.fi Arttu_210x275_episodi 2011.indd 1 2.2.2011 15.59 www.artprint.fi 52 www.artprint.fi Ohjelman hallinta käydään havainnollisesti läpi vaihe vaiheelta mukana on niin kuvien säätäminen ja arkistointi kuin niiden tulostaminen ja esittäminenkin. 67101 Kokkola Helsinki 020 750 4500 67100 Kokkola 84100 Ylivieska 84100 Ylivieska puh. oi arttu, kun sinä painat, näen kaiken väreissä! Docendo-uutuuksia kuva-alan ammattilaisille Parempia valokuvia Michael Freeman Valokuvassa olennaisin tekijä ei ole kamera eikä etsimen läpi näkyvä kohde, vaan valokuvaajan näkemys. (09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi valokuvaajan tulostusopas Sakari Mäkelä Tämä kirja auttaa valokuvaajaa hyvälaatuisen tulosteen tekemisessä ja rohkaisee uusiin kokeiluihin vielä parempiin tuloksiin pääsemiseksi. 020 750 4500 HELSINKI KOKKOLA YLIVIESKA MYYNTI JA TUOTANTOTEHTAAT Rantakatu 10, Pajalankatu 17, HELSINKI KOKKOLA Rantakatu 10, YLIVIESKA Pajalankatu 17, 67100 HaukilahdenkatuRantakatu 10, Kokkola 84100 4, Ylivieska Haukilahdenkatu 4, Pajalankatu 17, 005504500 puh. 020 750 4500 020 750 4500 020 750 4500 750 4500 020 750 4500 750 4500 puh. 020 puh. puh. 020 750 00550 Helsinki puh. 020 puh. 152 sivua. 29 Uudet CS5-oppaat! 35 /kpl käyntikortit EsittEEt julistEEt Painotuotteita vuodesta 1991 lomakkEEt Digitaalipaino lEhdEt Käyntikor tit, tarrat esitteet ja lehde kuorEt t nopeasti! kutsut flyErit postikortit Digi - Painotuotteet Heti, Tässä ja Nyt! K atso .fi adigi www. hinna sto ne tistä JULKAISIJA 2/2011 49. Kattava opas kaikille valokuvaajille! 344 sivua. Digikuvat kehyksiin! Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh
-painikkeella. Käyttämällä hyperlinkkejä voit luoda perustason navigointia esim. (Kuva 5) Hyperlinkit on helppo ottaa käyttöön InDesignissa. Kohteelle kannattaa antaa selkokielinen nimi, tässä esimerkissä Pizza. Seuraavissa jutuissa käsittelemme, painikkeita, kirjanmerkkejä, sisällysluettelon hyödyntämista navigoinnissa, siirtymäefektejä jne. Link to -kohdassa on jo valittu hyperlinkin tyyppi. Linkin voi viedä nettisivulle, (url), käynnistää sähköpostiohjelma meilin lähettämistä varten tai viedä halutulle sivulle tai kohtaan tekstissä. Niksit-sarjan seuraavissa jutuissa käsitellään InDesignin interaktiivisuuteen liittyviä ominaisuuksia taittajan kannalta. (Kuva 1) Valitaan haluttu teksti tai elementti. Hyperlinkin napsauttaminen julkaisussa vie lukijan ankkurin ohjaamaan kohtaan tekstissä. (Kuva 4) Hyperlinkkiä luotaessa kohde valitaan pudotusvalikosta Link to Text Anchor. verkon yli julkaistaviin pdf- tiedostoihin tai flash-näköislehtiin. Tekstikursori viedään tekstikohteeseen ja hyperlinks-paneelin valikossa valitaan komento New Hyperlink Destination ja New Text Anchor. (Kuva 2) Destination-kohdassa (Kuva 3) määritellään kohde. InDesignissa luotu hyperlinkki voi johtaa esimerkiksi toiseen kohtaan samassa dokumentissa, kokonaan toiseen tiedostoon, tai vaikkapa web-osoitteeseen sähköisessä julkaisussa. Hyperlinkin testaus Hyperlinkin toimivuus voidaan testata Hyperlinks-paneelin GoTo Destination of... Teksti valitaan tekstityökalulla, objektit (kuvat, grafiikka, tekstilaatikot) taas valintatyökalulla. Wikipedian mukaan "hyperlinkki on kuva, teksti tai sana, joka siirtää käyttäjän hypertekstisivulta toiselle". Hyperlinkit-paneeli Hyperlinkki voidaan luoda mihin tahansa elementtiin, tekstiin, kuvaan tai grafiikkaan. Text anchor ja hyperlinkin kohde Tekstiankkuri on tapa määrittää hyperlinkille kohde tekstin sisälle samassa julkaisussa. juHa laamanEn Kuva 1: Hyperlinkit-paneeli. Kuva 4: Hyperlinkin osoittaminen tekstiankkuriin. Kuva 2: Uuden hyperlinkin asetukset. Kuva 3: Hyperlinkin kohde. Kuva 5: Hyperlinkin testaus. 50 2/2011 JULKAISIJA. Hyperlinks-paneelin komennolla New Hyperlink voidaan määritellä hyperlinkin kohde ja ulkoasu. niksit Hyperlinkit tuovat interaktiivisuutta InDesignissa on jo pitkään ollut sisäänrakennettuna ominaisuuksia, joiden tarkoituksena on luoda lisätoiminnallisuutta sähköisessä muodossa jaettaviin julkaisuihin. Tosiasia on, että jatkossa kaikkien taittotyötä tekevien on hallittava myös sähköisen jakelun vaatimat erikoispiirteet, aina tablettijulkaisemiseen saakka. Hyperlinkit Hyperlinkki on sähköisen navigoinnin perustekniikoita
(09) 755 2270 GSM 0500 304 444 Fax (09) 7552 2770 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi. Kirjapaino Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4 00680 Helsinki Puh
GRAFTEK 03-2011