Julkaisija 2/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

g r A A f I S e n v I e S t I n n ä n e r I Ko I S L e h t I 2 /20 1 2 Oivallus on kaikki Drupa tulee, oletko valmis? TEKNOLOGIA erkko Mannila: Graafikko Manuel Estrada hallitsee viivan ja tyylin. DESIGN Minun näköiseni lehti. JULKAISIJA ILMIö 13,00 1 2/2012
www.markprint.fi. KIRJAPAINO MARKPRINT OY -todellisia työmuurahaisia
41 Mikä muuttuu mediassa. 45 Monella kielellä, mutta tyylikkäästi erikielisten tekstien yhdistäminen samaan julkaisuun on usein virhe. Se vaatisi toteutuakseen digitaalisen painokoneen. 19 Tuotteet 48 Kirjat hyvin kuvien käsikirja, näyttävä panoraamakuvaus, näin saa sanoa somessa. 34 Tekniikka 28 Drupa-vuoden arvailut täydessä vauhdissa on olemassa ainakin viisi hyvää syytä matkustaa Drupa-messuille toukokuussa: tehoinkjet, isot formaatit, nopeat ja isot painokoneet ja mukavat bileet. 28 Kolumnit 12 Uusia kahviloita syntyy kuin citykaneja Pienenkin otannan perusteella helsingin kahviloiden totuuden ja potentiaalisten asiakkaiden toiveiden välillä on dilemma. numerossaan suuren salaisuuden. Henkilö 24 Mainosmies Erkko Mannila: Oivallus on kaikki. onko tunnevälitys korvannut tiedonvälityksen. 50 Niksit Symbolit Illustratorissa. JULKAISIJA 2/2012 3. Pelastaako mediatalot parempi ansaintalogiikka vai eettisempi journalismi. teet millaisia mainoksia tahansa ja mihin mediaan hyvänsä, niin kaikki on kiinni oivalluksesta ja sen tuottamasta ilosta ihmiselle. huipputoimittajien tilalle kansalaismielipiteitä moderoivat robotit. 2. 34 Hyvällä designilla hyvää bisnestä Digitaalisuus on tehnyt suunnittelusta demokraattisempaa, sanoo maineikas espanjalainen graafinen suunnittelija Manuel Estrada. sisällys Ilmiö 37 Minun näköiseni lehti Lehtien personointi etenee, muttei yllä vielä printtiin asti. Lehti muuttaa formaattinsa tabloidiksi ensi vuonna. 7 Uutiset 15 Imagoskooppi Luovaa yhdistymistä ja yhdistymisen voimaa. Se sekoittaa sekä lukijan mielen että julkaisun tyylin: tulos on kuin pakanamaan kartta. Kanava 5 Pääkirjoitus helsingin Sanomat paljasti 28. 22 Typoteesejä Kirjaintyylien kummajaisia. tämä suuri salaisuus on tietenkin vitsi
AA joustavat koot käyntikorteista superforma t i n (330 x 1020 mm) ANM POHJ ELÄET kaik i työt voivat olla personoituja VOIKO DIGIPAINON LAATU OLLA OFFSETIN VEROINEN TOTEA ITSE! TILAA ILMAINEN NÄYTEPAKETTIMME WWW.EPKK.FI/NAYTE Tarjoamme offsetlaatua digitaalisen painamisen ketteryydellä ja nopeudella. pienet ja suuret sarjat saman tien valmiiksi esitteet, kutsut, kortit, pääsyliput, kirjekuoret muovikortit: henkilökortit, jäsenkortit, kulkukortit, lahjakortit monipuoliset materiaalit painopapereista muoveihin joustavat koot käyntikorteista superformaattiin (330 x 1020 mm) kaikki työt voivat olla personoituja MADE IN JANMAA ETELÄ-POH Kopiokeskus EPKK Oy Ruukintie 88, 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 420 6700 kopiokeskus@epkk.fi www.epkk.fi www.epkk.fi 007690 007690. 06 420 6700 kopiokeskus@epk .fi Kopiokeskus EPKK Oy Ruukintie 88, 60100 SEINÄJOKI Puh
Lehti muuttaa formaattinsa tabloidiksi ensi vuonna. mielipiteitä uuden koon Sami Sillanpää, ulkomaantoimituksen varaihanuudesta." esimies: Tabloidi antaa mahdollisuuden levittää reportaa seja vaikka useammalle aukeamalle. Korpela, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Matti remes, Pentti Salonen JULKAISIJA rPS-yhtiöt KUSTANTAJA rPS Markkinointi oy TAITTO elias Kapiainen KANNEN KUVA Pentti Salonen ILMOITUSMYYNTI rPS Markkinointi oy, PL 23, 00701 helsinki Puhelin 044 070 0401, faksi 09 224 5148 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 71 + alv 9 % Määräaikaistilaus 12 kk 80 + alv 9 % ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Sillä, toisin kuin Hesarissa kukaan uskaltaa sanoa, tabloidi ei ole koskaan pelkkä koko. Kun Hesarin molemmat päätoimittajat ovat jo aikaa sitten asettuneet julkisesti tabloidin kannattajiksi, on asia ollut ihan selvä. Tämä tiedetään maailmalta. Se pakottaa olemaan raflaavampi kuin ennen. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 TOIMITUS hietakummuntie 18, 00700 helsinki Puhelin 044 070 0401, faksi 09 224 5148 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja tiina ruulio gSM 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi nettitoimitus: riitta hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Jukka K. Päivälehti-tabloidissa jutut lyhenevät, määrämitat tiukentuvat, kuvat pienenevät ja formaattitaitto "Olikin hupaisaa lukea yleistyy. Tabloidin dynaamisuus nähdään iltapäivälehdissä. PAPERI Sisus: Maxioffset 120 g/m² Kansi: galerie Art Silk 200 g/m² Paperin toimittaja: Antalis oy PAINOPAIKKA Pieksänprint oy KANNEN HYBRIDIPAINATUS Kirjapaino Markprint oy SIDONTA Sitpa oy www.julkaisija.fi ISSn 1236-519X Helsingin sanomat paljasti 28. tuona julkistamisen merkkiOlikin hupaisaa lukea tuona julkistamisen merkpäivänä Hesarin tekijöitten kipäivänä Hesarin tekijöitten mielipiteitä uuden koon ihanuudesta. Tämä suuri salaisuus on tietenkin vitsi. Julkaisija: Niin, parhaassa tapauksessa. Hesari saa tietenkin vapaasti siirtyä mihin kokoon haluaa. Näin voimme tarjota pidempiä tekstejä ja hie noja kuvia. Mutta muutoksen syistä ei kannata puhua puutaheinää enempää lukijoille kuin itselleenkään. TIINA RUULIO JULKAISIJA 2/2012 5. Silti tabloidi karsii broadsheetin nimenomaan valokuvalle tarjoamat tuhannet vaihtoehdot. Julkaisija: Niin ei kuitenkaan missään ole tehty. Se johtaa auttamatta myös muutokseen tyylissä. Outi Pyhäranta, lehtikuvaaja: Parhaassa tapauksessa uudistus vaikuttaa niin, että voi tehdä hienoja, monen sivun kokonaisuuksia. Hannu Pulkkinen, toimituspäällikkö: Tabloidi tekee lehdestä entistä harkitumman ja dynaamisemman. Jokaisessa tähän asti tehdyssä tabloidissa juuri pitkät jutut, isot kuvat ja näiden hieno journalistinen yhdistelmä ovat kärsi neet eniten. Julkaisija: Mitähän Pulkkinen tällä tarkoittaa. 2. pääkirjoitus Puutaheinää 20. Tabloidi tulee tai sitten päätoimittajat vaihtuvat. numerossaan suuren salaisuuden
IDEAT VÄHISSÄ? Miten olisi ripaus lakka-efektiä suoraan digipainettuna? Pyydä edullinen tutustumistarjous - efektillä tai ilman: www.picaset.fi tai picaset@picaset.fi Mainitse tarjouspyynnössä Julkaisija-lehti. Katso nettisivuiltamme YouTube -video. Höyläämötie 18 A (4.krs) 00380 Helsinki - Puh. Lähetämme mielellämme painettuja malleja, joista näet efektin idean. (09) 684 1066 - picaset@picaset.fi - www.picaset.fi
Inkjet eli "inkkari" kiinnostaa, mutta mikä muu. Direktmedialla oli aiemmin käytössään Xerox DocuColor 8002 ja 7002 -painokoneet. Verkkolaskun luvataan lisäävän tehokkuutta ja tuovan merkittäviä kustannussäästöjä. Käyttöliittymä on siis valmis, mutta lehti- 6 ja kirjatarjontaa on vielä vähän. Asiaa on uumoiltu nyt viimeiset 10 vuotta... 4 Päivälehtien tabloidiinnostus käy nyt kovana, vaikka JULKAISIJA 2/2012 7. Digipainaminen lisääntyy jatkuvasti, ja hankinnan avulla saamme uudenlaista kilpailuetua. Drupaan järjestetään messumatkoja, joista pyydetään hyvinkin tuhat euroa. Digital Information on vuonna 1991 Sveitsissä perustettu yritys, joka valmistaa ohjelmistoja ja laitteistoja värinhallintaan, erilaiseen painokoneintegraatioon ja web-pohjaisiin raportointiohjelmistoihin. Mutta tämä kannattaa muistaa: mikäli laskumäärät ovat pieniä, eivät säästötkään ole isoja. Vaikeampaa on arvata, mitä messuvieraat hakevat Drupasta tänä vuonna. Laskelmien mukaan sähköistä laskua käytettäessä rahaa kuluu alle puolet perinteiseen laskunkäsittelyyn verrattuna. Entä kuka on seuraava. Drupan alla japanilaiset Konica Minolta ja Komori löysivät toisensa. Sanalla sanoen Direktmedia uskoo personointiin. Laskevat levikitkö. Tabletitko. Omatoimimatkailu kannattaa siis. Hyvä on matkanjärjestäjän kate, kun ajattelee, millä hinnalla Air Berlin lentää edestakaisin ja minkälaista majoitusta esimerkiksi messujen oma "matkatoimisto" järjestää. Pitkä ja toimiva yhteistyö Xeroxin kanssa oli myös merkittävässä roolissa investointipäätöksiä tehtäessä, kertoo Direktmedian tuotantopäällikkö Miikka Halmajärvi. LASKUSSA Broadsheetpäivälehdet. 1 Juuri nyt 2 Drupa-spekulaatiot käyvät kuumimmillaan. Entä poksahtaako investointikorkki Drupan ansiosta? 5 vielä vuonna 2010 juuri kukaan arvon päätoimittajista ei ollut tabloidista kauhean innostunut. Elinkeinoelämän järjestöt ovat ryhtyneet patistamaan pk-yrityksiä pääsemään irti paperilaskuista omalla hankkeella. Myös verkkolaskujen lähetyksen alkuvaiheeseen saattaa liittyä useita ongelmia. Koska digipainokoneita ryhdytään todella käyttämään volyymipainamisessa. Erityisen kuuluisa Digital Information on nimenomaan painokoneintegraatioon tarkoitetuista tuotteistaan. Direktmedia uskoo personointiin Asiakkuusmarkkinoinnin palvelutalo Direktmedia uskoo muuttuvan tiedon hyödyntämiseen markkinointikampanjoinnissa. Mutta jos lähteviä laskuja on 200300 vuodessa, kannattaa ilmeisesti verkkolaskutus jo hyvinkin. NOUSUSSA ei tekniikkaa ilman palvelua -ajatus Poikkea väribaariin Digital information oy avaa Drupassa hallissa 8B legendaarisen väribaarin (Colorbar), jossa esitellään InkZonevärienhallintajärjestelmiä. Jos ei hae viiden tähden hotellia, 7 niin kolmen päivän messumatkan tekee hyvinkin vähän yli 400 eurolla, mukana jo arvokas messulippu. Mikä muutti maailman. Toimittaja hankki Android-älykännykän ja myöntää, että sillä on yllättävän hyvä lukea sanomalehden palstaa tai kirjansivua. Laitteet ovat tietysti tärkeitä, mutta sitäkin pähkäillään kovasti, minkälaisia uusia offset- ja digipainamisen liittoutumia markkinoille syntyy. Personointi taas vaatii kunnollista digipainolaitteistoa, ja turvatakseen kilpailukykynsä yhtiö hankki itselleen Xeroxin uuden Color 1000press -painokoneen. Offset ja inkjet löytävät toisensa viimeis- 3 tään Drupassa, se on selvä se. uutiset LyHyESTI Verkkolasku hoi Suuret yritykset käyttävät jo valtaosin verkkolaskutusta, mutta pienemmistä vasta alle puolet on siirtynyt siihen. Päädyimme Color 1000 -painokoneeseen sen nopeuden, laadun ja luotettavuuden vuoksi. Värituotannon volyymin kasvaessa yritys halusi kuitenkin päivittää laitteensa vastaamaan asiakkaiden korkealaatuisia sekä aikataulullisesti haastavia toimituksia
Kyse on aluksi kolmesta eri digipainokoneesta: kahdesta inkjetkoneesta sekä yhdestä perinteisemmästä digipainokoneesta. Tilastotieto perustuu noin 200 000 yritysliittymään. Viime vuonna investoitiin puolestaan kannentekokoneeseen. Kovakantisten kirjojen tuotantolinja ja neulonta uusittiin vuonna 2006. Komorin ja Konica Minoltan sopimuksen mukaan Komori ryhtyy myymään Konica Minoltan digitaalipainokoneita Japanissa, Euroopassa, USA:ssa ja Kiinassa. Drupassa yritykset esittelevät kaksi yhdessä kehittämäänsä inkjetlaitetta. Yhteistyöllä on myös hienompi nimi: globaaali allianssi. Kahdeksan miljoonaa kirjaa vuodessa Otavan Kirjapaino Keuruulla kertoo nyt olevansa Pohjoismaiden modernein kirjansitomo uusitun tekniikkansa takia. Otavan Kirjapaino on kirjanvalmistukseen keskittynyt kirjapaino. Komorin mukaan uusien painokoneiden ja samalla uudenlaisen integroidun digipainokoneratkaisun uskotaan olevan markkinoilla vuoden sisällä. Viimeisimpänä uusittiin vastikään käyttöön otettu liimanidontalinja. Sopimuksen avulla Konica Minolta pyrkii konekauppoihin offsetpainotaloihin, joihin puolestaan Komorilla on jo olemassa hyvät myyntikanavat. Uusi linja tehostaa tuotantoa huomattavasti. Datasiirtomäärän voimakas kasvu on selkeä globaali trendi. Sama kasvu datasiirtomäärissä on tapahtumassa Suomessakin, kertoo Alekstran toimitusjohtaja Toni Toikka. Komori ja Konica löysivät toisensa Perinteisten painokoneiden valmistaja Komori ja digikoneiden valmistaja Konica Minolta aloittivat offset-digital-yhteistyön allekirjoittamalla maaliskuun alussa globaalin myyntisopimuksen. Vuosituotanto on yli kahdeksan miljoonaa kirjaa. Tämänkaltaiset sopimukset saattavat olla yksi iso uutinen toukokuun Drupassa. Suomessa yrityskäytössä olevien matkapuhelinliittymien kotimaan datasiirtomäärä on vuosittain lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2007 lähtien. Sillä voi tehdä jopa 8 000 kirjaa yhden tunnin aikana. Kirjapainon ISO-standardin mukainen johtamis- ja ympäristöjärjestelmä on sertifioitu, ja sillä on käytössään pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki. JULKAISIJA 2/2012 9. Vuonna 2011 matkapuhelinliittymillä siirrettiin kuukauden aikana keskimäärin noin 60 megatavua dataa yhtä liittymää kohti. Esimerkiksi Alekstran päämarkkinoilla Yhdysvalloissa datasiirron räjähdysmäinen kasvu on saanut operaattorit jo rajoittamaan suurimpien kuluttajien tiedonsiirtonopeuksia. Vuonna 2007 vastaava luku oli vielä 5 megatavua. Komorin ja Konica Minoltan yhteistyö asettuu samalle janalle Manrolandin ja Océn sekä Heidelbergin ja Ricohin viime vuonna käynnistämälle yhteistyölle. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi uutiset Komori ja Konica Minolta allekirjoittivat maaliskuun alussa globaalin myyntisopimuksen. Datasiirto jo liian nopeaa Kansainvälisille suuryrityksille matkaviestintäpalveluita tuottavan Alekstran tekemä tutkimus kertoo mobiilidatan käytön kasvaneen suomalaisissa yrityksissä rajusti viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana
Nykyinen Applen dominoima markkinakäytäntö on vain johtanut kyseiseen tilanteeseen, ja sen uskotaan laukeavan, kunhan markkinoille ilmestyy useampia e-kirjantarjoajia. Kustantajia syytetään e-kirjakartellista USA:ssa Heidelberg & Drupa Heidelberg esittelee Drupa 2012 -messuilla peräti yli 60 uutta tuoteinnovaatiota. Heidelbergin uusi aluevaltaus digipainamisen puolelle yhdessä yhteistyökumppani Ricohin kanssa näkyy myös Drupassa. Heidelberg kertoi maaliskuun lehdistötilaisuuksissa esiteltävistä tuotteista: mm. 8.3. Mutta myös harvinaisen vaitonaisia. Tilanteessa on kyse pohjimmiltaan Applen luomasta e-kirjakäytännöstä, jossa julkaisijat voivat asettaa sähköiselle kirjalle minkä tahansa hinnan ja josta esimerkiksi Apple kirjan sähköisenä välittäjänä ja tarjoajana (agenttina) ottaa itselleen aina 30 prosenttia. Sen mukaan Apple ja kustantajat toimivat näin yhdessä kartellina nostaakseen e-kirjojen hintoja ja rikkovat samalla maan kartellilakeja. uutiset Kesko suu supussa Kiitos yhteydenotosta! Selvitin asiaa, mutta valitettavasti emme voi vastata kysymyksiin, sillä kyse on sellaisista sisäisistä tiedoista, joita emme voi kertoa ulospäin. Kysyimme nimittäin mm. uusista Speedmaster SX painokoneista B1-, B2- ja B3-formaateissa, Heidelberg Linoprint digitaalipainatuksen ratkaisuista sekä useista Prinect moduuleista prepressin, painon ja jälkikäsittelyn prosesseihin. Yhtiössä uskotaankin, että alan patoutuneet investoinnit pääsevät vihdoin vauhtiin. SANOTTUA "Tabloidi vaatii lyhyempiä juttuja, tylympiä kuvituksia, nopeampaa reagointia ja kauhean paljon kovempaa kanttia kuin mikään muu printtilehden tekemisen malli, johon olen perehtynyt." Verkkolehti Uuden Suomen kustantaja Niklas Herlin HS:n tabloidiuudistuksesta. 10 2/2012 JULKAISIJA. Uutinen tuli julki juuri samaan aikaan kun Apple esitteli uuden versionsa iPad-tabletista maaliskuun alkupuolella. Heidelberg, kuten moni muukin alan yritys, toivoo Drupasta positii- vista piristysruisketta sekä itselleen että koko graafiselle teollisuudelle. Sitaateissa olevat kaksi virkettä ovat Ruokakeskon viestintäpäällikön Kukka Eerolan vastaus Julkaisijan pariin kysymykseen, jotka käsittelivät Ruokakeskon mainoksia ja niissä mahdollisesti piilevää muutostarvetta. ilmestyneen The Wall Street Journalin mukaan asiaa on yritetty myös sovitella. Talonpoikaisjärjellä ajatellen vastauksiin ei olisi tarvinnut kytkeä suuria liikesalaisuuksia. Paljon tylympää kohtelua on koettu. Yhdysvaltain liittovaltion Justice Department valmistelee tällä hetkellä syytettä Applea ja maan viittä suurinta kirjankustantajaa vastaan yhteisestä e-kirjojen hinnan nostattamisesta. Keskossa ollaan tavattoman ystävällisiä. Jutussa haastatellut kustantajat kieltävät tietoisen kartellin olemassaolon. On vähän vaikea ymmärtää, mikä niin läpijulkisessa asiassa kuin mainonta on niin hirveän salaista, ettei siitä voi puhua eikä pukahtaa. Joka tapauksessa Julkaisija haluaa kiittää Keskoa: Kaikki kolme ihmistä, joiden kanssa asioimme lykätäksemme haastattelupyyntöämme eteenpäin, olivat oikein ystävällisiä. Drupan messuteemana on "Löydä HEI". sitä, onko uuvuttavan samankaltaiseen päivittäistavaramainontaan eli tarjousmainontaan tulossa ikinä mitään muutoksia, miksi nykyinen digitaalinen tekniikka ja sosiaalisen median mahdollisuudet eivät heijastu mitenkään ruokamainoksissa, kuka ylipäätään Ruokakeskon mainokset tekee ja kuinka kaukana ollaan todellisesta personoidusta mainonnasta. Kuvioon sisältyi myös sellainen piirre, että toinen kustantaja ei voinut myydä samaa kirjaa halvemmalla kuin toinen on tehnyt. Applen luoma agentuurimalli on levinnyt kustantajien myötä koko e-kirjabisnekseen, ja juuri tähän Justice Department haluaa puuttua
ävät ytt Nä vät stä ke n &eat op ja essu- uotteet m promot Tuotteemme on valmistettu 100 % kierrätettävästä materiaalista www.happyprint.fi JULKAISIJA www.happyprint.fi 2/2012 11 Aunankorvenkatu 6 · 33840 Tampere Puh. 020 8700 700 · Fax 03-2531 790 · Email: info@happyprint.fi
Sisustus voi olla sekoitus mummolaa, kirp putoria ja vuosisadan alun wieniläistä konditoriaa tai se voi olla pelkistetty tila." "Hyvässä kahvilassa saa kahvin mieluiten isosta mukista. Amerikkalaistyylisiä coffee-shoppeja, trendikahviloita, joiden idea on "coffee to go" ja joiden sisustus on verttikivimäisen kliinistä, modernia ja tylsää. Se on rauhallinen, mutta myös eloisa ja lempeä. Ehkä se siitä lähtee. MATTI REMES Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. VIDEOT WEBBIIN -videoviestinnän 1.2.3! 28.5. Niin on jos siltä näyttää! Nykyaikaisen videoviestinnän perusteet on helppo ottaa hallintaan - uudet edulliset ja helppokäyttöiset järjestelmäkamerat kuvaavat teräväpiirtoista videota valokuvauksen lisäksi. Kaikki muistuttavat kansainvälisen hotellin ala-aulaa. Tuo ovi voi aivan hyvin olla kahvilan ovi, sillä rakkaudesta kahviloissa on perimmiltään kyse. Kurssilla opit: - Ajattelemaan kuin elokuvaaja - Videokuvauksen perusteet - Videoeditoinnin alkeet - Julkaisemaan videomateriaalia netissä Kurssin hinta: 780 + alv. Tässä kuluttajien toiveita hyvästä kahvilasta: "Hyvä kahvila on lämmin, kaunis, hyväntuoksuinen ja tur vallinen. Se on temperamenttinen. Liiketoimintamalli on kalliit hinnat, kylmät kahvit, kovat pullat, pehmeät tuolit, paljon putkijalkaisten vanerituolien kolinaa ja vähän henkilökuntaa. Toisaalta toisen hyvä on toisen huono, sillä ihmisten vaatimustasokin on erilainen. Ei kolisevia vanerituoleja ja trendipelleilyä." "Pikkuruinen, idyllinen kahvila, josta saa hyvät kahvit ja iha naa omenakakkua." Pienenkin otannan perusteella Helsingin kahviloiden totuuden ja potentiaalisten asiakkaiden toiveiden välillä on dilemma. Siirrä videot YouTubeen tai yhteisön omille sivuille ja laita sana kiertämään. kolumni Uusia kahviloita syntyy kuin citykaneja Kenties vain Kerran elämäsi aikana avaat oven, jonka takana asuu rakkaus. Kotoinen peruskahvi riittää, kunhan se on tuoretta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: sovelto.fi, Juha.Laamanen@sovelto.fi 12 2/2012 JULKAISIJA. Drop coffee shop, Coffee house, Modesty, Wayne´s Coffee, Marimekko-kahvila. Videoviestintä nykyaikaisilla välineillä ja menetelmillä ei aseta rajoituksia luovuudelle. Pääkaupunkiseudulla on lähes mahdoton löytää hyvää ja toimivaa kahvilaa. Helppokäyttöisellä editointiohjelmalla voi materiaalista valita parhaat palat. Siellä on oltava suolaisia tarjottavia, mutta myös pullapohjaista rahka, marja tai omenapiirakkaa." "Saa toki olla espressoa ja cappuccinoa, mutta suomalaiseen makuun vetoavaa suodatinkahvia lautasellisesta posliiniku pista. Tarpeeksi tilaa, avoinna iltaisinkin, usein leivoksia tai muita konditoriatuotteita sekä pikkusuolaista
03 4246 5340 rps-yhtiöt JULKAISIJA 2/2012 13. Se syntyy typografiasta. Huono typografia haittaa lukemista, vie asialta uskottavuuden tai rikkoo oikeinkirjoitusta. Modernin viiMeiStelytekniikan aSiantuntija Kurre Wahlstedt Grafitriolta on paikalla koko messujen ajan, joten tulehan morjenstamaan! kurren SeuraSSa kuulet parhaat messujuorut ja näet johtavan digitaalisen viimeistelylaitevalmistajan, Morganan uutuudet mm. taittoon, nuuttaukseen ja vihkotukseen! Samasta hallista 8B löytyvät myös Uchidan ja Nagelin osastot ja toki muistakin halleista löytyy edustamiamme laitteita. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen 160 sivua 38 + toimituskulut 7 Typografian käsikirja Markus Itkonen Kirjassa näytetään ja selitetään typografian termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typografinen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö selvällä suomen kielellä. 3., laajennettu painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen 184 sivua 36 + toimituskulut 7 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi · puh. Samalla se karkottaa lukijan. Jukka K. (o s sa to A6 5) ACHTUNG! SakSan kevät, venhäolut, bratwurstit ja suolarinkelit ovat toukokuussa parhaimmillaan! Düsseldorfissa järjestetään samanaikaisesti sattumalta myös Drupa-messut. Otahan yhteyttä, Kurre Wahlstedt: KANNATTAA KÄVÄISTÄ KATSOMASSA! MORGANA, UCHIDA, NAGEL 0400 411 894 tai kurre@grafitrio.fi HALLISSA 8B Typografia vie asian perille Tekstillä on sisällön lisäksi aina myös ulkoasu. Sovitaanko tapaaminen jo ennakkoon. Korpela Verkkojulkaisun typografia Kirja neuvoo, miten typografian vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa
BRAINPOWER Konica Minolta toivottaa Teidät tervetulleeksi! YOUR PRINTING BUSINESS. ESITTELEMME TEILLE DIGITAALISEN PAINAMISEN TODELLISIA TULEVAISUUDEN INNOVAATIOITA, SOVELLUKSIA JA TIETOTAITOA. Halli 8b, Osasto B78-1 www.konicaminolta.fi
tämänkertaiset design-poiminnat ovat hauskoja tuoreita "poikkitaiteellisia" esimerkkejä siitä, mitä syntyy, kun avarasti ajatellaan. imagoskooppi Luovaa yhteistyötä ja yhdistymisen voimaa olemme tottuneet näkemään Marimekon "Unikko"kuosia yllättävissäkin tuotteissa, sekä luvallisina että piraattiversioina. Kestokassit saapuivat K-ruokakauppoihin helmikuun alussa, lautasliinat ja kertakäyttöastiat myöhemmin kevään 2012 aikana. Ja viimeisenä esimerkki siitä, minkälaisella logolla painotalotrio kääriytyi yhteen. teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset Pirkka/Ivana Helsinki -kestokassit saapuivat K-ruokakauppoihin helmikuun alussa. Pirkka tuo arjen designia koteihin Pirkka ja Ivana Helsinki ovat solmineet yhteistyösopimuksen Ivana Helsinki -kuosien käytöstä Pirkka-tuotteissa. Jatkossa Paola Suhosen suunnittelemia kuoseja nähdään myös muissa Pirkkatuotteissa. JULKAISIJA 2/2012 15
Tähän saakka siltä on kuitenkin puuttunut riittävän vahva virvoitusjuomabrändi, joka voisi menestyksekkäästi haastaa kansainväliset merkit. Esteetikkona minulle arjen kauneus on tärkeää ne pienet hetket ja asiat, jotka toistuvat ja joista elämä koostuu, Paola Suhonen sanoo. Huhtikuussa myyntiin saapuu kaksi värikästä juomaa, Angry Birds Tropic ja Angry Birds Paradise. Listaus sopii varmasti myös Olville. Yhteistyö sai alkunsa Paola Suhosen ajatuksesta tuoda arjen designia ja kauneutta edullisesti kaikkien ulottuville, kertoo Pirkkatuotesarjasta vastaava Juha Andelin Ruokakeskosta. Olvilta nostalgiaa... Olvi haluaakin nyt lähteä kasvattamaan potentiaalista markkinaa myös Suomessa. Uudistuksen kunniaksi teetettiin uusi iloisenpunainen yritysilme. ...ja nykytrendiä Olvi on valmistanut virvoitusjuomia 106 vuotta. Painotalotrio kääriytyi yhteen Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä toimineet painotalot Erweko Painotuote Oy, Kalevaprint Oy ja Sevenprint päättivät yhdistää voimansa kilpailukyvyn parantamiseksi. Metsäliitto moderniin muottiin Konserni muutti helmikuussa nimensä Metsä Groupiksi ja uudisti yritysilmeensä. Kuluttajat yhdistävät Pirkka-brändiin paljon positiivisia mielikuvia muun muassa laadusta, edullisuudesta ja vastuullisuudesta. Idea makuihin on haettu suoraan lintujen maailmasta: trooppisista viidakoista ja eksoottisilta palmurannoilta. Nimi Metsä yhdistää kaikki viisi liiketoiminta-aluetta selkeästi osaksi Metsä Groupia. Kullakin toimipisteellä on silti oma erityisosaamisensa. Tarjolla on valtakunnanlaajuisesti digipainolla vahvistettua arkkioffsetpainatusta. Tässä kiteytyy suunnittelijan mielestä designin ydinolemus. Meillä on markkinoiden kevyimmät ja ekologisimmat kartongit, huippusellut, menestyksekkäät tuotemerkit pehmo- ja ruoanlaittopapereissa ja huippuosaamista puutuoteteollisuudessa. Pirkka on ollut osa suomalaista arkea jo 25 vuoden ajan. Meillä on hieno tarina kerrottavana, iloitsee Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. Rovio Entertainment Ltd:n kanssa onkin solmittu sopimus virvoitusjuomien valmistamisesta Angry Birds -lisenssillä. Tölkkien osuus virvoitusjuomamyynnistä on Suomessa vielä vaati- maton, kun taas esimerkiksi EteläEuroopassa tölkkijuomat voivat muodostaa yli kolmanneksen kokonaismyynnistä. Myös eri liiketoiminta-alueiden nimet muuttuivat. Tavoitteena on, että uusi ilme ja yritystunnus metsää uljaasti sarvillaan kannatteleva hirvi viestivät juuriaan kunnioittavasta, uudistuvasta, vastuullisesta ja entistä vahvemmasta metsäteollisuusyrityksestä, jonka tuotteet ja palvelut näkyvät hyvinvointina ihmisten arjessa. Uuden logon suunnitteli professori Kyösti Varis. Reino- ja Aino-tölkit on Reino & Aino Kotikenkä Oy:n ohjeistuksen mukaisesti suunnitellut Mika Wist, Yatta. Angry Birds -tölkit on Rovion ohjeistuksen pohjalta toteuttanut Toni Westman, Mainostoimisto Adams. Metsä Groupin logo on modernisoitu versio Erik Bruunin Metsä-Serlalle suunnittelemasta logosta. Erwekon uusi logo on professori Kyösti Variksen käsialaa. 16 2/2012 JULKAISIJA. Logo on modernisoitu versio Erik Bruunin Metsä-Serlalle suunnittelemasta logosta. Muuten, yhtiö valmistaa juomat lisenssillä Iisalmessa, Poroveden rannalla. Uuden ilmeen on suunnitellut Sek & Grey yhdessä Metsä Groupin johdon kanssa. Suomalaisuus, ilo, lämpö ja uudistuminen ovat legendaaristen Reino & Aino -tohveleiden arvomaailmaa jo 1930-luvulta. Keväällä kuluttajille tarjoutuu mahdollisuus maistella tuttuihin ruutukuoseihin puettuja vaaleaa Olvi Reino-olutta ja Olvi Aino-mansikkasiideriä. Pääraaka-aineemme on pohjoisten, kestävästi hoidettujen metsien uusiutuva puu. Toiminta jatkuu 130 hengen voimin nimellä Erweko Oy. Perinteiset suomalaiset Olvi Oyj ja Reino & Aino Kotikenkä Oy ovat yhdistäneet voimansa ja tuovat suositun tuoteperheen nyt myös juomatuoteryhmään
Painavaa asiaa... ...kevyesti. Värikkäämmän maailman puolesta! Parasta laatua - luvatussa aikataulussa - perille saakka Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi
Tuotetta on saatavana 80, 90, 100 ja 115 gramman painoisena. Kiiltävän LumiArtin ja silkkimäisen LumiSilkin rinnalle on saatu sileä, mattapintainen LumiForte. Nopeuden lisäksi käytetyn cmyktonerin etuna on valmius suoraan jälkikäsittelyyn. Tämä puusta vapaa kertapäällystetty paperi on ajettavuudeltaan, taitto-ominaisuuksiltaan, vetolujuudeltaan ja hankauskestoltaan mainio. JetPressin tuotantonopeus on 2700 B2-arkkia tunnissa eli 180 A4-arkkia minuutissa. esitteisiin, liitteisiin, luetteloihin ja suorapostituksiin. Fujifilmin mukaan JetPressin arkkikoko on kaksi kertaa suurempi kuin millään muulla markkinoilla olevalla digitaalisella painokoneella. tuotteet LumiForte soveltuu suuriin painoksiin antalis oy:n Lumi-tuoteperhe on kasvanut uudella tuotteella. Paperi ei vety samalla tavalla kuin perinteisessä inkjetissä, joten erityisiä inkjetpapereita ei ole pakko käyttää. Paperiksi laitteelle käy tavanomainen painopaperi. Värituotantolinja C 7800 tulostaa erittäin tarkasti ja nopeasti; mustavalkoista 390 m2 tunnissa ja värillistä 325 m2 tunnissa. Korkea bulkki ja ryhdikkyys tekevät LumiFortesta miel- lyttävän tuntuisen. Itse asiassa JetPress 720 ei ole aivan tuliterä kone, sillä se on jo asennettukin yhdeksään painotaloon. Laitteen markkinointinimi on JetPress 720. Värin on kehittänyt Fujifilmin omistama Sericol. Cad-käyttäjien tuntema digitaalisten tulostinjärjestelmien valmistaja KIP on tuonut markkinoille uuden tuotantolinjan cad-kuville ja samalla myös mainostuotantoon. Viimeisin asennus on juuri käynnissä Digital Edge Print & Media Service Ltd -nimiseen yritykseen Kanadaan. LumiForte soveltuu erityisesti suurten määrien painatuksiin, esim. Luonnollinen valkoisuus puolestaan tekee tuotteesta miellyttävän katsella. Fujifilmin mukaan painojälki vastaa offsetlaatua. Tuotteen raaka-aine on peräisin sertifioiduista metsistä. Tarkkuudeksi ilmoitetetaan 600 × 2400 dpi. Tuotannon sujuvuutta auttavat valmistajan mukaan kolmella omalla leikkurilla varustetut automaattiset mediarullapaikat sekä automaattinen kalibrointi. JULKAISIJA 2/2012 19. Se valmistetaan Stora Enso Oyj:n Oulun hienopaperitehtaalla. LumiFortelle on myönnetty EU:n ympäristömerkin käyttöoikeus. KIP C7800 on erittäin tarkka ja nopea. Cad-kuvien tulostukseen lisää tehoa Fujifilm & Drupa fujifilm esittelee Drupassa uuteen inkjetteknologiaan perustuvan digitaalisen painokoneen, joka on suunnattu arkkioffsetmarkkinoille. LumiForte on kotimainen tuote
Kaiken tämän ideana on se, että painotalot pystyisivät tarjoamaan omille asiakkailleen uusia painomenetelmiä ja samalla tehostamaan omaa tuotantoaan. Teollisuus on läpikäynyt dramaattisen muutoksen viime Drupan jälkeen, ja olemme kuunnelleet tarkkaan asiak- kaita ymmärtääksemme heidän haasteensa. Mustesuihkuyksikkö edustaa uutta hybridiajattelua eli se voidaan integroida perinteisiin rotaatiokoneisiin. Tänä päivänä Kodak tarjoaa asiakkailleen räätälöityjä ratkaisuja, jotta loppuasiakkaat saisivat juuri sitä, mitä tarvitsevat, sanoo Kodakin markkinointijohtaja Chris Payne. Painetun älyn pilottikone Ouluun Oulussa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen painetun älyn pilottipainokone 13.3.2012. Uusista koneista esiin tuodaan mm. Tähän markkinaan on iskenyt mm. Prosper 6000 XL -mustesuihkupainokoneen sekä Proper S30 -mustesuihkuyksikön. kuukaudessa 160 miljoonaa A4-sivua. tuotteet Kodak & Drupa KoDaK esittelee Drupassa yli 10 uutta digitaalista järjestelmää ja yli 30 teollista kumppania. Prosper 6000 XL on tarkoitettu volyymituotantoon: sillä voidaan painaa Kodak esittelee Drupassa mm. Kun tabletin suojakansion kannen avaa, herää näyttö virransäästötilasta, ja vastavuoroisesti kannen sulkemisella laite sammuttaa näytöstä virran. Targus, joka tarjoaa erilaisia suojakansioita tableteille. Yksinkertainen ominaisuus siis, joka säästää virtaa ja lisää akun kestoa. 20 2/2012 JULKAISIJA. Mukaan haluavien yritysten kannalta painetun älyn tekninen ympäristö mahdollistaa teollisen pilottivalmistuksen erittäin pienellä riskillä, sillä yritysten ei tarvitse investoida omaan tuotantoympäristöön. Targus tarjoaa suojakansion, jossa on mukana tablettien magneettinen sulkemis- ja avaustoiminto. Elektronisten komponenttien rakenneosia voidaan VTT:llä painaa joustavalle painoalustalle. Uusi tabletti, uusi suojakansio marKKina menee tietysti niin, että uuden iPad-tablettilaitteen julkistuksen myötä tulevat uudet lisätarvikkeet. On selvää, että kalliiden tablettien suojaaminen on tähdellistä. Painokoneella tuotetun älykkyyden ideana on valmistaa tuotteessa tarvittavaa toimivaa elektroniikkaa suuria määriä valtavalla nopeudella niin pienillä kustannuksilla, että se voidaan liittää massatuotteisiin. Uutta tulee myös Nexpress-laitesarjaan. Prosper 6000 XL -mustesuihkupainokone sekä Proper S30 -mustesuihkuyksikkö. Haastavinta lienee se, että painettu äly ei vielä kuulu yritysten teknologiaratkaisuihin. Laite tulostaa yli 300 metriä paperia minuutissa. VTT:n tiloihin rakennettu PrintoCentin yksikkö on ainutlaatuinen ja edustaa alallaan kansainvälisestikin ajatellen 23 vuoden etumatkaa. Fantastisimmat ja myyvimmät massatuotteet ovat vielä keksimättä. Esimerkiksi eräästä uudesta mallista löytyy magneettinen tablettien sulkemis- ja avaustoiminto. Targus kehitti maailman ensimmäisen laukun kannettaville tietokoneille yli 25 vuotta sitten
Opetusalan kiistaton ykkösmedia Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen 176.000 lukijaa KMT 2011 Levikki 98.465 kpl LT 16.1.2012 Mediatiedot Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist Oy Puhelin (09) 350 5350 opettaja@opemedia.fi www.opemedia.fi Kohdista sanomasi opetusalan päättäjille ja vaikuttajille
Esimerkiksi A, H ja O olivat leveitä, mutta E ja S kuuluivat kapeisiin. MARKUS ITKONEN 22 2/2012 JULKAISIJA. Ne ovat tyyliltään Roman, roomalaisia, ja niin ovat kaikki niihin perustuvat kirjaimetkin. Roman Roman-nimi esiintyy joidenkin antiikvojen nimen lisukkeena. Mitä tekemistä groteskeilla on goottilaisten kirjaintyylien kanssa. Se tarkoittaa antiikvojen vanhinta pääryhmää, renessanssiantiikvoja. Kirjaintyylinä sillä ei todellisuudessa ole mitään yhteyttä Egyptiin. Se puolestaan viittaa aivan aiheellisesti Roomaan ja siellä ajanlaskumme kahden ensimmäisen vuosisadan piirtokirjoituksiin. Samaan aikaan Pariisissa oli kyllä vallalla Egypti-innostus, joka johtui Napoleonin pari vuotta aiemmin Egyptiin tekemästä sotaretkestä. Amerikkalaisten silmissä uusien groteskien lihavuus veti vertoja goottilaisten kirjainmuotojen paksuudelle ja mustuudelle siitä lisänimi gothic. Alkuperäisessä Syntaxissa tämän periaatteen vaikutus näkyi selvästi, mutta nykyisestä Linotype Syntaxista (2000) Meier on sitä vähentänyt. egyptienne Times New Roman Franklin Gothic Syntax Antiqua ITC Berkeley Oldstyle Old Style "Old Style" on tavallinen mutta epäinformatiivisen tuntuinen lisäys monien antiikvojen nimen perässä. Egyptienne Edellä esiintyi jo toinenkin nimikummajainen, egyptienne. Tarkkaan ottaen siihen kuuluu kaksi toisilleen läheistä tyyliä: 1400-luvun lopulta periytyvät venetsialaiset antiik vat, kuten Jenson, ja 1500-luvun italialaiset ja ranskalaiset garaldeantiik vat, kuten Bembo ja Garamond. Piirtokirjoitusten aikaa ja maantieteellistä aluetta kutsutaan yleisesti antiikin Roomaksi, ja sen ajan hienoimmat kirjaimet ovat samalla logiikalla antiikvaa. Siinä mielessä ne olivat jatkoa lihavalle egyptiennelle ja äärimmilleen lihotetuille antiikvoille, jotka olivat mainoskäytössä korvanneet tavalliset antiikvat jo 1800luvun puolivälissä. Meier ottikin sen versaalien mittasuhteisiin mallia roomalaisista piirtokirjoituksista. Myös groteski voi perimmältään olla antiikvaa, vaikkakin ilman pääteviivoja. Amerikan tuolloinen johtava kirjasinvalimo American Type Founders (ATF) käytti sitä johdonmukaisesti ja lisäsi sen kirjainnäytteissään kaikkien groteskiensa nimen perään. typoteesejä Kirjaintyylien nimikummajaisia Kuinka amerikkalainen groteski voi olla gothic ja kuinka groteski voi olla antiikva. Antiikvojen versaalit olivat niissä jo saaneet nykyisen muotonsa. Kaikkeen on selityksensä. Gothic Monilla suosituilla 1900-luvun alun amerikkalaisilla groteskeilla on nimensä perässä lisäys gothic. Kirjainten malli tulee siis 500 vuoden takaa, mutta useimmat tämän ryhmän kirjaintyypit ovat silti 1900ja 2000-luvulta. Esimerkiksi Hans-Eduard Meierin kuuluisa Syntax-groteski (1968) tuli aikoinaan markkinoille Syntax Antiqua -nimisenä. Antiikva Antiikva-sana tulee latinan sanasta antiquus, joka tarkoittaa vanhaa. Monet 1800-luvun lopun ja 1900luvun alun amerikkalaisista groteskeista olivat lihavia, sillä ne oli tarkoitettu saamaan huomiota mainoskäytössä. Egyptienne-kirjainten muodon kehittivät pariisilaiset juliste- ja kilpimaalarit 1800luvun alussa. Myöhempiä esimerkkejä ovat Palatino, Sabon ja Minion, vaikka ne eivät tätä lisänimeä kannakaan. Roomalaisten versaalien keskeinen piirre on huomattava leveysvaihtelu: on todettu, että piirtokirjoituksissa versaalien leveys perustui kahteen eri mittaan, joko neliöön tai puolitettuun neliöön. Tässä yhteydessään se lienee harvimmin selitettyjä typografian termikummajaisia. Siellä se on säilynyt meidän aikaamme asti
Vain muutamia mainitaksemme. www.lönnberg.fi. MONI PUOLI SIN. Lönnberg on markkinoinnin ja viestinnän ratkaisutoimittaja. Premedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, crossmedia, iWay-tilausjärjestelmä, mainospainotuotteet, vuosikertomukset, taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, myymälä- ja tapahtumamainonta, pakkaukset, messumateriaalit ja kalenterit
Oivallus on kaikki Teet millaisia mainoksia tahansa ja mihin mediaan hyvänsä, niin kaikki on kiinni oivalluksesta ja sen tuottamasta ilosta ihmiselle. K 24 2/2012 teksti Pertti Jokinen Kuvat Pentti Salonen UULOSTAA yKSINKERTAISELTA, vähän liiankin helpolta. Esimerkiksi TBWA Helsingissä asia nähdään huntersfarmers-shoppers-mallina. Päinvastoin. Mies on tietenkin TBWA:n luova johtaja Erkko Mannila, tuo mainostoimisto PHS:n guru, jonka Veikkaukselle tekemät mainokset ovat muodostuneet alalla legendaksi. jun kautta aina myös uusia kansainvälisiä asiakkaita. Tehtävät lomittuneet Kovasti on mainosmaailma muuttunut 2000-luvulla. Monikanavainen mainonta ja sosiaalisen median hallinta löysivät näin selkeämmin toisensa samojen seinien ja yhteisen nimen sisällä. Mannila selittää muutosta alan sisäisellä kolmijakoopilla. Kun medioita on monia, on kirjoittajien ja graafikoidenkin pitänyt nopeasti omaksua niitten erityis- Hynttyyt yhteen Viime vuoden syyskuussa Suomen TBWA-ketjun mainostoimisto PHS ja asiakkuusmarkkinointitoimisto Diego yhdistyivät ja muuttivat nimensä TBWA Helsingiksi. Ei se Mannilan mielestä kuitenkaan niin mene: Ei median monimuotoistuminen tai kansainvälisyys vaikuta työhömme ainakaan haitallisesti. Se on samalla markkinointia, pr:ää ja viestintää. Ne ovat tärkeässä asemassa vieläkin, mutta sen lisäksi kaikki taistelevat tilasta ja näkyvyydestä myös netissä ja sosiaalisessa mediassa: Mainontaa tehdään paljon kokonaisvaltaisemmin kuin ennen. Siinä hunters tarkoittaa sitä, että etsitään asiakkaalle uutta asiakaskuntaa, farmer-puolella huolletaan ja hoivataan näitä asiakkuuksia, ja shopper auttaa varsinaiseen kaupantekohetkeen. Ennen mainostoimistojen työ oli paljon enemmän pelkkää Hunters-hommaa, Mannila kertoo alan muutoksesta. Vähän ainakin maallikkoa pelottaa, että PHS:n/ Mannilan omaperäiset ideat kutsuttakoon niitä vaikka kansalliseksi luovuudeksi rupeavat nyt rapautumaan kansainvälisen yhdenmukaisuuspaineen alla. Mutta kun sen sanoo mies, joka on palkittu mm. Kehitys näkyy luonnollisesti mainostoimistojen sisällä monella tavalla. Jos teemme hyvää tulosta, niin työhömme ei puututa mitenkään, mutta tietenkin jos täällä menee huonosti, niin kyllä joku tulee varmasti katsomaan, mikä mättää. TBWA on levittäytynyt ympäri maailman yli sataan eri maahan. mainosalan arvostetuimmalla Platinahuippu-palkinnolla vuonna 2010 ja jonka toimisto TBWA Helsinki voitti HJK-mainoksellaan viime vuoden MediaFinlandin, on se uskottava. Mannila muistelee, että vielä 10 vuotta sitten yrityksen julkisuusstrategia keskittyi tv:hen ja printtiin. Saamme apua jos tarvitsemme ja meille tulee ket- JULKAISIJA
JULKAISIJA 2/2012 25
Ajattelee, että tajusikohan kukaan muu tätä kuin minä. Vain erinomainen kelpaa Oivalluksen maagiseen merkitykseen hyvän mainoksen peruspilarina Mannila palaa yhä uudestaan. Pojat muistavat tapahtuman itse lopun ikäänsä, ja kaikille muillekin jäi siitä hyvä mieli. Mainos Helsingin Sanomissa tavoittaa ehkä 500 000 ihmistä, mutta jos se on vain keskivertohyvä, se ei saa näissä ihmisissä aikaan muutosta kulutustottumuksissa. Vasta erinomainen on hänelle hyvää. Uusin ajattelutapa alalla on se, ettei mainosteta niinkään itse tuotetta, vaan rakennetaan tuotteesta omaperäinen idea, jonka ympärille kampanja tehdään... Ei se ole geeneissä pesivää perfektionismia vaan ainut kunnon tapa tehdä tulosta. Tämä on juuri olennainen pointti sosiaalisen median käytössä. Varmaan kaikissa lehtitaloissa etsitään siihen uusia ratkaisuja. Se näkyy hänestä vaikka Vuoden Huiput -kilpailun printtisarjassa tai minkä tahansa Kuukausiliitteen mainosten laadussa. Hänelle ei nimittäin riitä hyvä. Markkinat ovat siis vielä hakusessa. Kunnon valokuvatuotantoon satsataan nykyään aivan liian harvoin. Tässä Nummelan Palloseuran juniorijoukkue vuosimallia 1999 luuli matkaan lähtiessään pelaavansa Djurgårdenin samanikäistä junnujoukkuetta vastaan, mutta poikien suureksi yllätykseksi bussi kaarsikin Olympiastadionille, jossa vastassa oli HIFK:n ykkösjoukkue Granlundeineen ja Peltosineen. Mannila on kuitenkin varma siitä, että uusi sukupolvi kasvaa sellaista vauhtia netin ja myös sosiaalisen median maailmaan, että ansaintalogiikatkin rupeavat toimimaan. Tämä tulkittiin jollakin suunnalla hyökkäykseksi ulkomaista lihaa vastaan. Ilmaisuuteen on totuttu, ja tilanne on epäselvä kaikille osapuolille. On jo vaikea sanoa, kuka tekee ad:tä ja kuka copya. Mannila toivoo, että brändimainonta löytäisi tiensä volyymimitassa takaisin printtiin. Sisällä täytyy olla jatkuvasti, palvellen ja uudistuen. Ja jos tätä taitoa ei ole yrityksessä itsessään, se on ulkoistettava. Oivalluksen älyn ja ilon täytyy toimia niin printissä kuin kaikkialla muuallakin. Näin edetään Mannilan mielestä ainakin niin kauan kuin ansaintamallit ovat epäselviä: Sosiaaliseen mediaan suunnittelusta ei vielä haluta isommin maksaa. Tehtävät ovat lomittuneet yhteen. Sillä estettäisiin se, ettei tulevaisuutemme ole brittitabloidien kaltainen. Mutta täytyy muistaa myös, että toiminnan on oltava täysin läpinäkyvää. Printtimainonnan tulevaisuus on sidottu painettaviin lehtiin, enkä siksi usko, että siinä tapahtuu mitään valtavaa romahdusta. Veikkauksen viesti leviää tällä tavalla ihan toisella tavalla kuin perinteinen mainosviesti, Mannila arvelee. Sitä paitsi monessakaan yrityksessä ei ole tarpeeksi sosiaalisen median asiantuntemusta. Siellä on Mannilan mukaan enää miltei pelkkää tarjousmainontaa. Vaarana on tietenkin, ettei lopulta kukaan osaa mitään oikein kunnolla. Ja samalla se voi tulla kalliiksi myös meille. Siinä printin valtava voima onkin. 26 2/2012 JULKAISIJA. Brändi elää netissä hänen mukaansa omaa elämäänsä: Teimme esimerkiksi Atrialle sanomalehdissä yrityskuvakampanjan, jossa nostimme itse esille lihan alkuperän ja sen kotimaisuuden. Sillä, Mannila painottaa, printtimainonnan suunnittelu on mainonnan suunnittelun perustaa. Luultavasti sen tajusi 100 000 muutakin. Kaikkien on osattava vähän kaikkea. Ongelma on sama kuin lehdillä verkossa. Tämä painaa mielikuvaa Finnairista niin paljon, että brändinrakentajat saavat taas huitoa töitä hiki hatussa, Mannila huokaa. Nettisukupolvi ottaa kyllä aina asiat selville. Printtimainos on sokkeli Erkko Mannilan mielestä hyvä printtimainos on sokkeli, jonka päälle mikä tahansa kampanja rakentuu. Kuitenkin se tuntuu tavattoman henkilökohtaiselta. Työtunteja menee paljon, ja lasku voi muodostua tilaajalle yllättävän kalliiksi. Perinteisen median kulurakenne hallitaan, mutta tätä uutta ei. Lehdille se saattaa tietää kyllä silloin huonoa. Tämä oli etukäteen arvattavissa, ja siksi organisaatio on rakennettava niin, että siellä tiedetään, kuka vastaa ja mitä vastaa, jos ja kun tulee sanomista. Veikkauksen kampanja rakentui kokonaan tämän tapahtuman ja poikien matkan varaan. Kuvan ja tekstin yhdistelmä sekä niiden tuottama oivallus on se sokkeli, jonka päälle mikä tahansa kampanja rakentuu: Kun tällainen älykäs mainos tulee vastaan, se on suoranainen nautinto. Mutta jos se on niin erinomainen, että vaikkapa 50 000 ihmistä muuttaa sen vuoksi käyttäytymistään, meidän täytyy tavoitella näitä, Mannila selittää. vaatimukset. Mannilan mielestä printtimainonnan taso on kuitenkin viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana laskenut, ikävä kyllä. Tällainen oli esimerkiksi TBWA:n Veikkaukselle tekemä Yllätysklassikkokampanja, joka hyödynsi HIFK:n ja Jokerien välisen Olympiastadionilla pelattavan Talviklassikon mainetta. Tästä syystä Mannila lienee esimiehenä vaativa. Markkinat vielä hakusessa Niitäkin asiakkaita TBWA:lla jo on, jotka haluavat koko kampanjansa SoMeen. Junnut vastaan Granlund Uusin ajattelutapa alalla on se, ettei mainosteta niinkään itse tuotetta, vaan rakennetaan tuotteesta omaperäinen idea, jonka ympärille kampanja tehdään. Haastattelu tehtiin viikolla, jolloin Finnairin pääjohtajan asuntokaupat Ilmarisen kanssa olivat nousseet julkisuuteen. Printtiin pannaan vinkki, ja SoMessa ollaan sitten pitempiä ja perusteellisempia. Ei sinne meneminen riitä kuten ei aikanaan riittänyt se, että yritys teki internetiin kotisivun. Mutta paljon enemmän on niitä, jotka ainakin vielä haluavat mennä sinne printin kautta. Hänen mukaansa tämän ajattelutavan luova jalostaminen avaa valtavasti mahdollisuuksia yritysten erilaiselle mainos- ja pr-viestinnälle
Siinä printin valtava voima onkin", toteaa Erkko Mannila. JULKAISIJA 2/2012 27. "Kun kuvan ja tekstin yhdistelmään sekä niiden tuottamaan oivallukseen perustuva älykäs mainos tulee vastaan, se on suoranainen nautinto. Kuitenkin se tuntuu tavattoman henkilökohtaiselta. Ajattelee, että tajusikohan kukaan muu tätä kuin minä. Luultavasti sen tajusi 50 000 muutakin
Drupa-vuoden arvailut täydessä vauhdissa 28 2/2012 JULKAISIJA huippunopeaa inkjettiä ja isoja painokoneita tai jotain ihan muuta
Ensimmäinen oli amerikkalainen PIA:n eli Printing Industry of American näyttely vuonna 1962 Washingtonissa. Ja kun koneetkin jäävät jotenkin taka-alalle, järjestetään isoja juhlia. Tähän Kuivalainenkin uskoo tarvitsevansa jatkossa uusia laitteita. Voisi kuvitella, että messuille lähdetään vain ydinjoukolla, kun aikaisemmin yhdestä painotalosta saattoi lähteä matkaan kymmenenkin henkilön matkaseurue. JULKAISIJA 2/2012 29 Painoteknologiaa & työnkulkuja Romano on käynyt ahkerasti alan tapahtumissa 60-luvulta lähtien. Näytteilleasettajia oli 54 eri maasta. Ja milloin työnkulun puolella ei ole tapahtunut paljonkaan, yritykset satsaavat rautaan. Kyse on enemmänkin vanhojen tekniikoiden jatkokehittelystä kuin uusien esiinmarssista. Kaikki uusi kiinnostaa Uuden suomalaisen painotalon Plusprintin toimitusjohtaja Jari Kuivalainen ei lähde Drupaan suinkaan ensimmäistä kertaa. Nyt kun myymme asiakkaille palvelukokonaisuuksia, tuntuu taas siltä, että on jotain myytävääkin. Uskon, että painamisen tulevaisuus on digipainamisessa ja sen erilaisissa sovelluksissa. Sovin etukäteen ainakin muutamia tapaamisia laitevalmistajien ja ohjelmistoyritysten kanssa. Kuka vetää pisimmän korren. Enemmänkin tarvitaan uusia bisnesmalleja, joita esitellään varmasti myös Drupassa. Romanon mukaan edellinen Drupa neljä vuotta sitten oli aidosti inkjetteknologiaan orientoitunut tapahtuma. Offsetkoneet sijaitsevat Raumalla. Romano uskoo, että suurin osa offsetkoneista toimii joko integroituna inkjetiin tai selvänä hybridinä. Messualueen koko oli 1 953 hehtaaria. siteetti kasvaa ja vauhti kiihtyy, täytyy jälkikäsittelynkin pysyä jollain tapaa vauhdissa mukana. Neljän vuoden näyttelyaikataulu on ylipäätään taannut sen, että jokaisessa Drupassa on ollut aina jotain aitoa uutta näytettävää, Romano huomauttaa. Jari Kuivalainen on melko varma siitä, että Drupan kävijämäärä putoaa edelliskertaan verrattuna. Kuivalaisen ja Laineen yhteisyrityksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Järvenpäässä, Ulvilassa ja Raumalla. Uusien liiketoimintaideoiden kehittäminen on tuonut Kuivalaiselle uutta innostusta alaa kohtaan. Tapaamisia sovitaan jo etukäteen Jari Kuivalainen viihtyy Drupassa useamman päivän. Kuivalaisen mukaan nimenomaan jälkikäsittelypuoli on ollut digipainamisen pullonkaula. Romano ei lähde arvuuttelemaan, mikä alan yrityksistä vetää pisimmän korren inkjetissä. Olennaista on kyetä näyttämään asiakkaalle se konkreettinen hyöty, lisäarvo, mitä hän voi meiltä saada. Romanon mukaan tämäkin on mahdollista. Kyllä alan tilanteen täytyy näkyä Drupassa. Kun koneiden kapa- R tekstit Tiina Ruulio Kuvat Drupa OMANON ENSIMMäINEN slogan kulkee nimellä "Tehoinkjetin Drupa", toinen "Pakkauspainamisen Drupa", kolmas "Laajaformaattinen Drupa", neljäs "Nopeiden ja isojen painokoneiden Drupa" ja viides "Mukavien bileiden Drupa". Kuivalainen ei usko, että Drupa 2012 tarjoaisi jotain mullistavaa. Kilpailu on kovaa ja tasaista, tietää Romanokin. Kuivalaisen tehtävänä on pyörittää uuden yrityksen digipainoa Ulvilassa Xeroxin koneilla. Minua kiinnostavat esimerkiksi web-to-printin lisäpalikat ja teknologiaan yhdistettävät palvelut. Joten valitse näistä, kehottaa tunnettu graafisen alan kommentaattori Frank Romano sähköpostissaan. Edellisillä Drupa-messuilla kävi 390 044 messuvierasta. Entä jos parhaimmat ideat tulevatkin tällä kertaa pakkauspuolelta. Jos HP oli melko vahvoilla uuden teknologiansa kanssa viime Drupassa, niin nyt se voi olla jokin muukin yritys jollain ihan uudella idealla: Canon, Konica, Kodak, Fujifilm, Creen tai Xerox. Hän hakee Drupasta selvää konkreettista hyötyä yrityksensä tulevaisuutta silmälläpitäen. Offset-litografia-puolikaan ei jää paitsiolle, vaan alan toimijat pyrkivät pitkälti samoille apajille inkjetin kanssa: lyhyitä ja nopeita painolinjoja, automaattisempia kuin. Kaikki merkittävimmät laitevalmistajat toivat silloin näytille inkjetpainokoneensa. Silti mikään painoteknologia ei ratkaise sitä, että printti on pinteessä ja että painokset pienenevät koko ajan. Mukaan lähtee liikekumppani Iiro Laine. Meitä kiinnostaa Drupassa se, mihin tämän alan tulevaisuus ylipäätään menee. Romano kiteyttää messujen annin osuvasti: Olen huomannut vuosien mittaan, että silloin kun alan yrityksillä ei ole näytettävänä paljon uutta painoteknologiassa, ne painottavat työnkulkua. RIT:n professori Frank Romano ehdottaa toukokuun Drupa 2012 -messuille viittä eri slogania, joista luultavasti jokainen löytää oman syynsä matkustaa graafisen alan merkittävimpään tapahtumaan Düsseldorfiin. koskaan. Avainsanoja ovat nopeus ja automaatio. Hän uskoo, että inkjet on esillä vahvasti nyt: entistä nopeampana ja suuremmalla arkkikoolla uusine painettavine materiaaleineen, web-sovelluksineen jne. Eniten katson kaikenlaisia digipainamisen uutuuksia ja jälkikäsittelylaitteita
Pieniä väkisin rakennettuja tapahtumia ei sen sijaan tarvita. Materiaalien kuljetus perustuu Tirrosen käsityksen mukaan Köra Packmat -nimisen yrityksen ratkaisuihin yrityksen, jonka MGI hankki äskettäin omistukseensa. Yritykset nimeltä HP, Kodak, Xerox tai Canon ovat MGI:lle kova haaste Drupassakin. Inkjet on yksi Drupan suurista linjoista, sanoo Keini. Tirrosen mukaan Drupan kaltaisia suuria messuja tarvitaan jatkossakin. Ipex 2010 -messuilla lähinnä laitetasolla. Nyt on kyse hienosäädöstä ja ymmärryksen lisääntymisestä. Viime Drupassa ja Ipexissa Océlla oli vielä oma ständinsä, mutta tilanne on nyt toinen Canon-kaupan jälkeen. Innolla Drupaan vaikka tämän vuoden Drupan ei uskotakaan tarjoavan varsinaisia wow-elämyksiä, ovat messuodotukset korkealla ainakin Suomessa. Aika ennen Drupaa onkin spekulaatioiden kulta-aikaa. Teijo Tirronen, XES: Kohti pakkausteollisuutta mennään Ranskalaisia MGI-digipainokoneita Suomessa edustavan XES Oy:n toimitusjohtaja Teijo Tirronen aikoo viipyä Drupassa ensimmäisen messuviikon ajan. Yhdet messut vuodessa Pohjoismaissa riittäisivät. Isojen väliin on vaikea päästä jo yksin sopimuspolitiikan takia. Katsotaan, 30 2/2012 JULKAISIJA. Olennaista on, että yritysten pitää hankkia ympärilleen kumppaneita investoidessaan esimerkiksi erikoispainokoneeseen. MGI kertoo jälleenmyyjilleen vasta maaliskuun lopulla, mitä yllätyksiä se aikoo Drupaan tuoda. Yhteisesiintymistä on jo ehditty harjoitella mm. Siksi mekin olemme mukana intensiivisesti. Myös "perinteisempi" elektrofotografiaan perustuva digipainotekniikka säilyy vahvana ainakin vuoteen 2016 saakka. Sivistynyt arvaus on, että kyse on hieman erilaisesta B2-koon mustesuihkutekniikkaan perustuvasta digipainokoneesta tai tarkemmin ottaen erikoispainokoneesta ja siihen liitetystä paksumpien materiaalien kuljettamiseen tarkoitetusta laitteistosta. Kohti pakkausteollisuutta siis, sillä mustesuihku antaa uusia mahdollisuuksia painotuotteiden koolle ja muodolle. Tirronen uskoo, että hänellä ja kollegoilla on edessä hyvin mielenkiintoinen Drupa. Useimmat suuret laitevalmistajat varjelevat messusalaisuuksiaan visusti. Lähden Drupaan positiivisella asenteella ja tietyllä kiihtymyksellä. Olemme aivan täpinöissämme. Edellisillä messuilla en päässyt ständiltä muualle kuin pikalounaalle, ja näin tulee varmaan olemaan nytkin. Menen Canon Océn messuosastolle töihin kahdeksi tai kolmeksi päiväksi. Uskon, että monet messuvieraat hakevat Drupasta vahvistusta investointipäätöksilleen. Hänellä on myös sellainen tuntu, että asiakaskunta lähtee Düsseldorfiin melko innokkaasti. Kyllä monet suomalaiset messuvieraat haluavat puhua ständeillä suomea. Mutta mahdotonta se ei ole. Minusta esimerkiksi pohjoismaisten messujärjestäjien pitäisi löytää toisensa. Roni Keini, Océ: Edessä tiukka työmatka Océ Finlandin myyntipäällikölle Roni Keinille Drupa merkitsee tiukkaa työmatkaa kuten aikaisempinakin vuosina. Yhteenliittoumat tuovat alalle tervettä kehitystä. Jo viime kerralla inkjet esiteltiin
Keinin mukaan asioita on jo helppo täsmentää, koska kaikilla suurilla pelureilla on inkjetkoneita käyttäviä asiakkaita ympäri maailmaa. Osa yllätyksistä säästetään Düsseldorfiin asti. Jotain uutta löytyy varmasti digipaperin puolelta. Siksi kierrän Drupan eri messuosastoilla ainakin yhden päivän. Suomen Xeroxilta Drupaan matkustaa 56 myyjää ja kolme asiantuntijaa. Myös ohjelmistot kiinnostavat Lercheä Drupassa. Tilli raottaa hieman Xeroxin Drupa-osaston antia. Xeroxin CiPress Production Inkjet, joka on vedetöntä inkjetteknologiaa käyttävä painokone. Wallin uskoo, että yhä useampi graafisen alan merkki tarjoaa Drupassa rautaa siis koneita ja laitteita. Janne Tilli, Xerox: Vedetön inkjet, ohuet materiaalit Suurasiakkaista vastaava myyntipäällikkö Janne Tilli Xeroxilta lähtee Drupaan innolla, sillä onhan tapahtuma edelleen graafisen alan merkittävin tilaisuus Euroopassa. Juha Wallin, Canon: Osastojen koot kasvussa Myös asiakkuusjohtaja Juha Wallinin Drupa-matka on tilattu hyvissä ajoin. Lasse Lerche, Sappi Finland: Hyvällä mielellä lähden Lähden Drupaan hyvällä mielellä. Painoliiketoiminnassa on Lerchen mukaan haettu säästöjä viimeiset 20 vuotta, ja sama tyyli jatkuu. Sillä voidaan painaa myös hyvin ohuille ja päällystämättömille materiaaleille, joille perinteisillä inkjetkoneilla ei ole voitu painaa. Sappi Finlandin myyntipäällikkö Lasse Lerche hakee Drupasta ennen muuta innovaatioita paperiteollisuuden ulkopuolelta. Drupa on perinteisesti ollut paikka, jossa päästään parhaiten tuomaan esiin uusia innovaatioita. Esillä tulee olemaan mm. Vaikka paperinkulutus on ollut maailmassa vähenemään päin, niin digipainamisen osuus kokonaispainovolyymistä jatkaa kasvuaan. Digitaalisten painokoneiden uskotaankin "Lähden Drupaan positiivisella asenteella ja tietyllä kiihtymyksellä." olevan alan tärkein investointikohde jatkossa. Uusia ohjelmistoja tarvitaan, kun painoprosesseja tehostetaan. Täytyy uskoa, että graafinen teollisuus on vielä voimissaan. Toisaalta kaikki esiteltävät tuotteet tai teknologiat eivät välttämättä päädy markkinoille. Caslon & Company on arvioinut, että digitaalisesti painettujen värisivujen määrä kasvaa 217 miljardiin vuoteen 2015 mennessä, kun vuonna 2007 sivuja oli 21 miljardia. Düsseldorfin messuilla näkee yleensä seuraavien 24 vuoden kehityksen alalla. Kevyemmästä tuotantopuolesta esillä on mm. Eri teknologioiden ja laitteiden lisäksi ständillä on mukana liiketoimintakonsultteja, joiden tehtävänä on auttaa messuvieraita ajattelemaan, miten uudesta teknologiasta tehdään menestyvää bisnestä. mihin inkjet sopii ja milloin taas kannattaa käyttää toner-pohjaista teknologiaa. Messut on paikka, missä solmitaan kontakteja. Markkinointimielessäkin on hyvä olla paikalla. Satsattu on myös erilaisiin liitoutumiin partneroitumalla ja yrityskauppoja tekemällä. Kilpailijoita arvioidaan, ja se, joka ei tule paikalle, on häviöllä. Messujen olennaisinta antia ovat edelläkävijöiden teknologioiden lisäksi alan palvelut. Lisäksi asiakkaille järjestetään kolme messumatkaa. Canonin ständi on suurempi kuin koskaan Drupa-historian aikana, kerrotaan yhtiön tiedotteessa. Canon tunnetaan ylläpito- ja asiantuntijapalveluista. Tuotannon tarkkuutta, helppoutta ja yksinkertaisuutta säädetään yhä. Sen sijaan väriarkkipainokoneiden Drupa-uutuuksista Janne Tilli vaikenee vielä visusti. Yhä isommat ja tehokkaammat painokoneet asettavat silti omia vaatimuksiaan myös paperille. Paperipuolella ei ole tehty hirveästi uusia asioita, lähinnä vain viritelty laatuja. Digipainaminen nopeutuu, materiaalikirjo kasvaa ja painoalat suurenevat. Tämä kaikki näkyy Drupassa, uskoo Keini. Usein tämä kaikki tapahtuu inkjetillä, johon on satsattu paljon. Tämä koskee siis sekä Kodakia että sen kilpailjoita. Täytyy vain muistaa, että sen osuus myytävästä paperista on tällä hetkellä hyvin pieni. Myös kunnossapitoon liittyy monenlaista ohjelmistokehitystä. Osastojen kootkin ovat kasvussa, niin myös Canonilla. Xeroxin Color 770 sekä 550/560 Printer. Se näkyy varmasti Drupassakin. Näen asian niin, että tulevaisuuden painotalot ovat yhä enemmän palvelutaloja, joissa markkinoinnilla on iso rooli. Hän on käynyt messuilla myös pari kertaa aikaisemmin. Yksi suurimmista trendeistä on perinteisten painoprosessien siirtyminen verkkoon, monikanavaratkaisut ja personoidut sovellukset. Kodak Oy:n toimitusjohtaja Erkki Talvitie Suomesta uskoo, että Drupassa nähdään paljon tuotantokoneita ja vähemmän hypeä ja visioita mitä digipainamiseen ja inkjetiin tulee. Uudet asiantuntijapalvelut tähtäävät Wallinin mukaan informaation hallintaan ja viestinnän tehostamiseen. Muutos on konkretisoitunut, ja muutosvauhti pysyy vähintään nykyisellään. Graafisella toimialalla on jatkuvasti uutta kehityspotentiaalia. Toinen päivä kuluu Sapin omalla ständillä. Ohjelmistopuolellekin on luvattu uutta. Toimialan rakennemuutos näkyy ehkä kuitenkin selvemmin todellisessa elämässä kuin Drupassa. JULKAISIJA 2/2012 31. Kodakin toimitusjohtaja Antonio Perez on sanonut, että Kodak on itse asiassa ainut yritys, joka pystyy teknologiallaan kilpailemaan kaikilla digitaalisen painamisen alueilla lehdistä kirjojen kautta pakkauksiin. Xerox odottaa osastolleen 80 000 100 000 kävijää sekä paljon kaupallista hyvää. Antonio Perez, Kodak: Täydellä rintamalla Drupaan Kodak on yksi niistä yrityksistä, jotka haluavat säilyttää Drupa-salaisuutensa ainakin maaliskuulle saakka. Toimiala on kuitenkin laaja, ja omassa työssä tulee tuijotettua etupäässä vain omaan liiketoimintaan. Suurin osa digipainokoneiden valmistajista tähtää Lerchen mukaan siihen, että uusille koneille kelpaa mikä tahansa paperi
On varsin mielenkiintoista, että yksi ja sama palveluorganisaatio pystyy jatkossa tarjoamaan laajan huippuosaamisen sekä viestintäalan ratkaisuihin että digitalisoituneeseen painosaliin. niiden paras anti tulee esille, kun mennään syömään illalla. Sosiaalinen pärjää messuilla 32 2/2012 JULKAISIJA. tilanne etenee usein niin, että jostain on sovittu alustavasti etukäteen ja messuilla hoidetaan jatkoneuvottelut. Uutuudet heijastuvat tietenkin myös viimeistelyyn. Tarkoituksena on esitellä Drupassa myös MBO- ja H+H-taittokoneita sekä Rima Systemsin jatkokäsittelylaitteita kyseisillä osastoilla, jatkaa Lindström. graphic Metal tuo Suomeen mm. Isojen graafisen alan messujen ideana on antaa osviittaa sille, mihin päin ollaan menossa. Tähän on useitakin syitä. Erityisesti pakkauspuolen asiakkaat ovat innostuneet tämänkertaisista messuista huomattavan paljon. Lindström sanoo, että asiakkaat odottavat paljon nimenomaan digitaalituotantoon liittyviltä jälkikäsittelyjärjestelmiltä. Inkjet ei yleisty välttämättä nopeasti valkama uskoo, että moni messuvieras on kiinnostuneempi ohjelmistoista kuin raudasta. esimerkiksi päämiesten myyntipalaverit ovat usein monotonisia ja tylsiä. Wahlstedt uskoo näkevänsä senkin, että paria kolmea viimeistelylaitteiden edelläkävijää on pyritty kopioimaan kiivaasti. Moni sanoo, että miksi lähtisimme Düsseldorfiin, koska emme ole hankkimassa mitään uutta. Mukaan kutsutut asiakkaatkin ovat lähdössä Drupaan. Messuille ei enää ehkä kannata matkustaa, kun erilaista tuoteinformaatiota on netti pullollaan. Eniten uutuuksia tulee digipainamisen puolelta. Toisekseen uudet laitteet yritetään lanseerata markkinoille mahdollisimman pian messuista riippumatta. valkama antaa tästä esimerkin: on esimerkiksi puhuttu monta vuotta prosessivapaista painolevyistä, mutta niitä ei ole vieläkään kunnolla markkinoilla. Käytännössä voi olla niin, että vielä seuraavakin Drupa nähdään ennen kuin esimerkiksi inkjetkoneita ruvetaan myymään todella vimmatusti. Tästä huolimatta Kurre Wahlstedt uskoo, että Drupa säilyttänee asemansa alan tärkeimpänä tapahtumana vielä jatkossakin. Screenin levytulostimia, työnkulkuohjelmia sekä digipainokoneita ja Komorin painokoneita. Drupan tai Ipexin kaltaisten alan suurten katselmusten suhteellinen merkitys on vuosien mittaan liudentunut, vaikka uutuuksia yritetäänkin varmasti jonkin verran pantata messuille. Painokoneisiin tai digitaalisiin CtPlevytulostimiin ei ole tulossa mitään merkillistä uutta. Etupäässä kyse on kuitenkin olemassa olevien tekniikoiden ja laitteiden "päivityksestä" uusilla ominaisuuksilla. vesa valkama, graphic Metal oy: Sosiaaliset verkostot näkyvät Drupassa graafisen alan maahantuontiyrityksen graphic Metal oy:n toimitusjohtaja Vesa Valkama on lähdössä Drupa-messuille kolmen myyntimiehen kanssa. Screenin viime aikojen tuotekehitys on liittynyt lähinnä ohjelmistopäivityksiin ja inkjetteknologiaan. Itsekin odotan sitä, minkälaisia uusia työnkulku- tai laadunvalvontaohjelmia Drupassa esitellään. Tämä koskee kyllä enemmänkin esivalmistelua ja painamista kuin viimeistelyä, Wahlstedt huomauttaa. Sosiaaliset verkostot merkitsevät Drupassa paljon. Tuotekehitystä on siis jatkettu vaikeista ajoista huolimatta. Tom Lindström, Müller Martini Finland: Pakkauspuoli kutkuttaa Vaikka Drupa-uutuudet paljastetaankin vasta maaliskuussa, tuomme Drupaan paljon erilaisia laitteita: sarjanitojia, liimasitojia, kovakansi- ja postitusjärjestelmiä sekä digitaalisen book on demand -tuotannon, toteaa paikallisjohtaja Tom Lindström Müller Martinilta. Kyllähän laitteet, vaikkapa nyt viimeistelylaitteet, ovat kehittyneet siitä, mitä nähtiin Ipexissa kaksi vuotta sitten. graafisen alan jälleenmyyjä voi napata myös jonkin uuden päämiessopimuksen messuilta. Inkjetrullakoneisiin on saatu mm. valkaman työpaikka messuilla on etupäässä Screenin ja Komorin osastoilla. Asiakaskunta on ollut nyt vähemmän innostunut Drupasta kuin joskus aikaisemmin. Aikajänne Drupasta käytännön toimiin voi olla yllättävän pitkäkin. Parhaat kiksit ja tiedot saadaan epävirallisia kanavia pitkin. Komori esittelee messuilla uuden h-Uv ympäristöystävällisen koneen Lithrone g:n. hän on käynyt kaikilla Drupa- ja Ipex-messuilla vuodesta 1978 saakka. Monet jättivät Ifra-messut väliin ja valitsevat mieluummin Drupan. Kurre Wahlstedt, Grafitrio: Olemassa olevaa päivitetään Viimeistelylaitteiden maahantuontiyritys Grafitrion toimitusjohtaja Kurre Wahlstedt lähtee Drupaan odottavaisella ja positiivisella mielellä. tuplasti lisää nopeutta edellisen Drupan jälkeen. "Erityisesti pakkauspuolen asiakkaat ovat innostuneet tämänkertaisista messuista huomattavan paljon." Wallin uskoo Canon Océn vakuuttavan myös Drupassa
perinteistä markkinaa antamaan arvoa nyt voidaan jo puhua digipainamiuusille tekijöille, alihankkijoille, jotka sen räjähdysmäisestä kasvusta kaikilla edustavat alan uutta ekosysteemiä. Kyse on usein perinteisten set painokoneet eli rauta, vaan se, mitä viestien uusista teknisistä kuljettajista kaikkea digipainokoneilla voidaan tehdä (esimerkiksi muovikortti ja siihen yhdisliiketaloudellisesti järkevällä tavalla. Esimerkiksi älypakkaukset ja niiden käyttämät värit ovat esillä Drupassa varmasti. yritysten monenkirjavuus ja vaikkapa Drupa 2012 edustaa francois Marympäristötietoisuus ovat avaintekijöitä tinin mukaan toisen aallon digitaalista printtibisneksen arvolle ja innovointikyvallankumousta. Kyseisten neliömetrin messuosastolla. graafisten ratkaisuenemmän kuin prosessi jen liiketoimintojen markkinointijohtajan Uskonkin, että paperintuottajat ja Francois Martinin sanomisia voi tulkita uudet ratkaisuntarjoajat näyttelevät niinkin, että hP:n yksinomaisena ajamerkittävää roolia printtibisneksen tuletuksena eivät nyt ole niinkään digitaalivaisuudessa. Messuilla tehdään usein henkisiä päätöksiä tulevien investointien suhteen. Kohdelakkauksen avulla voidaan painotuotteeseen tuoda esimerkiksi erilaisia tuoksuja ja muita efektejä. ensimmäinen alkoi vylle jatkossa. Satsaamme myös elektrofotograafisten väriaineiden kehittämiseen, optiikkaan sekä uusiin mullistaviin teknologioihin kuten oLeD. Messut rytmittävät elämää Markkinointijohtaja Ahonen matkustaa Drupaan hyvin innostuneella mielellä. Drupa merkitsee meille tehokasta kaksiviikkoista. Vaikka digitaalisuus ja pienentyneet painokset syövätkin väribisnestä 25 prosentin vuosivauhtia Suomessa, kehittää väriala jatkuvasti kaikenlaista uutta. näytämme, minkälaisella teknologialla menemme eteenpäin seuraavat vuodet. Kaiken taustalla ovat tietenkin digitaaliset teknologiat, niiden sovellukset, laiterungot, muuttuva tiedon tulostus, cross mediat, sähköiset tilausjärjestelmät jne. Raimo Salo, Hostman-Steinberg Suomi: Ei tällä kertaa Drupaan Graafisen teollisuuden painovärejä ja lakkoja myyvän Hostman-Steinberg Suomen emoyhtiö on päättänyt tänä vuonna, että Drupaan ei mennä. tetty korttipohja) ja tähän innovointätä kaikkea hP esittää lähes 5 000 tiin osallistuvista yrityksistä. Meillä on myös muita graafisen alan päämiehiä, joiden tuotteita myymme Suomessa ja jotka ovat Drupassa. Laite- ja sovellustoimittajana meidän pitää pystyä kertomaan, miten tätä kaikkea kannattaa hyödyntää. JULKAISIJA 2/2012 33. Kyseessä ovat säästösyyt. painoliiketoiminnan alueilla yleisestä Drupa on historiallisesti hyvin kaupallisesta painamisesta markkikeskittynyt perusbisnekseen ja sen nointiviestintään ja suoraan postipalveluntarjoajiin. Myös aikakauslehtien kannet lakataan jo normaalisti. vuonna 1993, kun Berry Landa esitteli Martinin mukaan Drupa voi jopa ohjata Indigo-digipainokoneen. Se on teknologiana uutta ja lostukseen useille eri materiaaleille. Hänen täytyy tietää tarkasti se, missä kohtaa painoväri astuu kuvaan mukaan uusissa laitteissa. isojen brändien omistajat, agentuurit ja Sovelluksia siis löytyy jo moneen kuluttajat, joita kiinnostaa ennen kaiklähtöön ja uusia syntyy koko ajan. Konica Minolta on keskeinen graafisen alan teknologiakehittäjä. Meiltä lähtee messuille paljon myyntihenkilöitä sekä myös asiakaskuntaa. Painovärien myynti laskee Euroopassa tasaisesti ja siksi Drupaan ei mennä. Myös lakkojen puolella tapahtuu. Digipainamisen kuukausivolyymit ovat pysyneet suhteellisen alhaisella tasolla viime vuosina, muutamasta kymmenestä tuhannesta painopinnasta joihinkin satoihin tuhansiin per laite. Perinteinen painoviestintä vähenee ja sitä, kuinka pitkälle tässä mennään, arvuutellaan kovasti. francois Martin, hP: Uudet tekijät esille Myös hP lähtee luonnollisesti isolla panos- Lopputuote kiinnostaa tuksella Drupaan. tai painamisesta, vaan pikemminkin hP:n francois Martin ei lähde spekupainamisen ympärille rakennetuista ratloimaan sillä, minkälaisia inkjetkoneita kaisuista ja ideoista, jotka tuovat alan hP aikoo esitellä Drupassa tai onko palveluntarjoajille uusia ja taloudellikoneissa olennaista tällä kertaa nopeus sesti fiksuja mahdollisuuksia tuottaa tai leveys tai mahdollisesti kummatkin. Asiaa on joka tapauksessa valmisteltu vuosia. Suuret massat on painettu offsetilla, mutta mustesuihku avaa vähitellen digitaalisuuden edut myös volyymipainamisessa. Yhtiö säästää kaikessa mahdollisessa, ja Drupa ja muutkin messut ovat yrityksille aina iso satsaus. Ahonen ei epäile hetkeäkään, etteikö digitaalisuus muuttaisi koko graafisen alan tuotannon. sillä on markkinoilla paljon kasvuvaraa. Jarno Ahonen, Konica Minolta: Digipainaminen mullistuu Konica Minoltan messuvisio alkaa olla jo valmis, kertoo Konica Minolta Business Solutions finland oy:n markkinointijohtaja Jarno Ahonen haastatteluhetkellä helmi-maaliskuun vaihteessa. Sinänsä kirjanvalmistamisen perusasioihin ei tule mitään mullistavaa uutta, mutta koneiden tehossa, taloudellisuudessa ja automaatiossa on menty taas eteenpäin. Sen sijaan maajohtaja Raimo Salo ja pari muutakin henkilöä kuuden hengen organisaatiosta aikovat tehdä klassisen viikon mittaisen Drupa-reissun. Se on yksi syy mennä messuille. kea lopputuote ja sen arvo ei niinkään Kaikki lisä ei tule siis painokoneista itse painoprosessi. tukseen tai taitetuista korttipohjista Alan muutosten vetureina ovat nyt kirjanpainamiseen. Konica Minoltallakin on huomattu, että klassiselta insinöörivetoiselta rautatoimittajalta halutaan saada näkemyksiä painotalojen liiketoiminnan kehittämisessä. Mustesuihkut mullistavat high production -painamisen lähivuosina, Ahonen uskoo. esittelemme Drupassa uutta sekä digitaalisessa elektrofotograafisessa mustavalko- että värituotannossa ja myös mustesuihkutulostukseen pohjautuvissa järjestelmissä. Ihmiset haluavat nähdä Drupassa innovaatioita, joista he saavat omalle työlleen lisäarvoa. Graafisella alalla on Salon mukaan vallalla jopa omituisen odottava tunnelma. Tavataan asiakkaita ja kollegoita, asiakkaat tapaavat toisiaan jne. Se, mistä sopimuksesta on kyse, on hyvin varjeltu messusalaisuus. Saloa kiinnostaa Drupassa moni asia uusista painokoneista ja prosesseista lähtien. Ajatuksia vaihdetaan laajalti ja paljon. uusia lisäarvopalveluja, liittyivätpä ne Jotain hän sentään paljastaa: esimerkiksi taitettujen korttipohjien ja odotan erityisen paljon termiseltä etikettien painamiseen tai suurkuvatuinkjetiltä. Luulenpa kuitenkin, että perinteinen rauta- ja ohjelmistopuoli saa eniten irti Drupasta. Myyjästä on tullut yhä enemmän konsultti. haluan ajatella niin, että Drupa merkitsee piristysruisketta koko digipainamiselle kasaantunutta ostopainetta on varmasti olemassa. Tom Lindström sinetöi Drupassa myös uuden yhteistyösopimuksen
Graafinen suunnittelu vaatii paljon ajattelua ja miettimistä. Avainsana on ongelmanratkaisu. Ei kirjoituskonekaan viime vuosisadan alussa tehnyt käyttäjistään kirjailijoita! Mikä sitten erottaa ammattitaitoisen graafisen suunnittelijan hyvästä amatööristä. Kuka tahansa voi kokeilla tekstissään Times New Romania ja sijoittaa sinne kuvia, mutta se ei silti tee kaikista graafisia suunnittelijoita. Hyvällä designilla hyvää bisnestä Digitaalisuus on tehnyt suunnittelusta demokraattisempaa, sanoo maineikas espanjalainen graafinen suunnittelija Manuel estrada. teksti Marja-Liisa Kinturi huippugraafikko Manuel estrada tekee D emoKraattista siKsi, että kaikilla on nykyisin mahdollisuus saada käyttöönsä graafisen suunnittelun työvälineet. Se sisäl- 34 2/2012 JULKAISIJA. Estradan mielestä ensisijaisesti se, että graafisen suunnittelijan täytyy työssään käsitellä ongelmia ja esittää niihin ratkaisuja
Tajusin, että tärkeintä on nimenomaan etsiä ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. Nykyisin Estradalla on 10 hengen suunnittelutoimisto Manuel Estrada Design Madridissa. Madrid pursuaa luovaa energiaa Manuel Estrada painottaa olevansa espanjalainen, mutta: Härkätaisteluista en pidä, enkä pääsiäistä edeltävästä Semana Santasta (Pyhä viikko), en myöskään rantoja kansoittavista turisteista. Nyt viihdyn Madridissa. JULKAISIJA 2/2012 35 PeKKA nIIttyvIrtA MArJA-LIISA KIntUrI. He saivat sen käyttöönsä ilmaiseksi. Viimeisten kymmenen vuoden aikana olen todella ymmärtänyt, kuinka tärkeä tämä taloudellinen puoli on. Kun suunnittelijat työskentelevät keskenään, he pyrkivät hienoon ja taiteelliseen ilmaisuun, jota kollegat arvostavat unohtaen, että viime kädessä heidän työnsä tavoite on myydä kyseistä yritystä, kirjaa, lehteä... Estrada yhdistää työssään kansainvälisiä vaikutteita omaan vahvaan historialliseen perintöönsä. Tasapainon täytyy siis olla kunnossa. Aloittavilla yrityksillä kun ei aina ole varaa maksaa suunnittelusta. Designin tehtävä on myydä Manuel Estrada kertoo itse aloittaneensa piirtäjänä ja olleensa kiinnostunut vain taiteellisesta ilmaisusta. Estradaa näkeekin harvoin ilman pientä luonnoslehtiötään, johon hän luonnostelee kuvia ja sanoja sekä leikkaa ja liimaa erilaisia materiaaleja. Enää en ajattele näin. Se on kaukana entisestä Francon ajan virkamiesten kaupungista. Se on muuttanut käsitykseni tästä työstä ja siitä, mitä hyvältä suunnittelijalta vaaditaan. Kysyntä kohdistui kuitenkin kirjankansiin, lehtikuvituksiin, logoihin yms. Hän on myös noin 500-jäsenisen Madridin muotoilijajärjestön Dimadin puheenjohtaja. Se on kuin nuorallatanssia tai jonglöörin kykyä hallita ilmassa olevia palloja. Suunnittelin sen eräälle aloittelevalle yritykselle. Hän johdat- tää sekä tunteita että työtä ja edellyttää myös kokemusta. Hyvä design on hyvää bisnestä, kuten Paul Rand aikoinaan sanoi. Olen siis yrittäjä. Ja graafinen suunnittelu täällä on korkealla tasolla, toista kertaa Suomessa vieraillut Manuel Estrada totesi näyttelynsä avajaisissa. sen polun ideasta valmiiseen lopputulokseen. Ne välittävät katsojalle havainnolli- taa toimittajan näyttelyn alakertaan "pikku E:n" ääreen: Tämä kuuluu lempitöihini. Näyttely koostuu Manuel Estradan muistikirjoista ja luonnoslehtiöistä sekä niiden pohjalta syntyneistä lopputuloksista: liikemerkeistä, logoista, kirjankansista, mainosgrafiikasta... Jos asiakas on hankala ja suunnittelija ärtynyt, mahdollisuudet saada aikaan hyvää jälkeä ovat pienemmät kuin jos suhde toimii molemmin puolin. Paras lopputulos syntyy Manuel Estradan mielestä silloin, kun asiakkaan ja suunnittelijan suhde on hyvä. Tätä ennen näyttely on ollut esillä Las Palmasissa, Milanossa, Tokiossa ja New Yorkissa. Luonnoksista lopputulokseen Estradan näyttely "Jonglöörin luonnoslehtiöt" on Design-pääkaupunkivuoden alkajaisiksi valloittanut Kulttuurikeskus Caisan näyttelytilat Helsingissä maaliskuun loppuun asti. Kylmää huumoria. Näyttelyn takaseinälle on koottu näköispainokset hänen 126 luonnoslehtiöstään. Hänen tyylinsä on suora ja värikäs. On tärkeää, että graafinen suunnittelija ei aseta itseään jalustalle, mutta toisaalta myös asiakkaan pitää ymmärtää, mitä lisäarvoa hyvä graafinen suunnittelu hänelle tuo. Suomalaisilla on hyvä huumorintaju, mutta huumori on erilaista kuin eteläisemmissä maissa. Madrid on onneksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana muuttunut paremmaksi, avoimemmaksi. Tasapainottelua Manuel Estrada suunnittelee mieluiten liikemerkkejä ja logoja, joiden yksinkertaisiin muotoihin suunnittelija kiteyttää sanomansa. Nyt se on täynnä nuoria ihmisiä ja pursuaa luovaa energiaa. Manuel Estrada sanoo miettineensä aikaisemmin, että graafisen suunnittelijan olisi hyvä lähteä sieltä pois, koska designia ymmärretään paremmin monissa muissa maissa
GalerieArt vahvistaa viestiäsi! Tämän lehden kannet on painettu Galerie Artille (Silk 200 g/m² ) TM www.sappi.com/galerieart
Joko näytämme jonkin osaston uutiset tai sitten emme, tilaajan toivomuksen mukaan. Minun näköiseni lehti teksti Pertti Jokinen H Lehtien personointi etenee, muttei yllä vielä printtiin asti. Ei kannata panostaa hankkeeseen liikaa ennen kuin tiedämme, onko tällaisella palvelulla ylipäätään kysyntää, Liljedahl arvelee. Digilehtikin personoi Itse asiassa Hesarilla on jo jonkin verran kokemusta nettipersonoinnista. Sanomalehtien nettiversioiden tyyppistä personointia ei näillä näkymin ole tulossa printtilehtiin. JULKAISIJA 2/2012 37. HS.fi aloitti jokin aika sitten palvelun, jossa sivustolle rekisteröitynyt käyttäjä pystyy valitsemaan seurattavikseen itseään erityisesti kiinnostavat aiheet. Tämä lisäpalvelu on saanut Mikael Liljedahlin mukaan mukavan vastaanoton. Toimituspäällikkö Antero Mukan mukaan suurin syy tähän on painotekniikka. Se tehdään tänä keväänä. Vaikka lehti on selvästi jaettu sisäkkäin taitettuihin osastoihin, olisi teknisesti tavattoman vaikeaa tiputtaa osas- elsingin sanomien HS.fi-versiossaan aloittama personointimahdollisuus ei leviä lehden printtiversioon. Tämän analyysin perusteella palvelu nostaa etusivulle lukijan henkilökohtaisia kiinnostuksia parhaiten vastaavat uutiset. Niinpä palvelua jatketaan ja sen kohtaloa joka voi olla myös sen laajentaminen mietitään yhdessä koko digitaalisen HS:n uudistamisen yhteydessä. Palveluun kuuluu myös mahdollisuus taltioida kiinnostavat artikkelit omaan leikekirjaan. Siinä Focuksen suosittelumoottori analysoi lukijan artikkelimieltymyksiä eli laskee, millaisia juttuja lukija on lehdestä klikannut. Syynä ovat tekniset rajoitteet ja myös ilmoittajat, joille on myyty tilaa kaikille samanlaisena toimitettavasta paketista. Se vaatisi toteutuakseen digitaalisen painokoneen. Se aloitti nimittäin vuoden päivät sitten HS Digilehden aloitussivun personoinnin ensimmäisenä suomalaisena sanomalehtenä. Menetelmä perustuu Leikin Focusteknologiaan. Lehden kehityspäällikkö Mikael Liljedahl luonnehtiikin sitä osastokohtaisella ota tai jätä -periaatteella toimivaksi. Ei sovi printtiin HS:n perusversioon eli printtilehteen ei personointi ole kuitenkaan tulossa. Mitään laajaa tutkimusta sen merkityksestä lukijoille ei ole tehty, mutta ainakaan mitään negatiivista palautetta ei lehti ole hänen mukaansa saanut. Teknisesti on toki mahdollista kehitellä myös yksityiskohtaisempaa räätälöintiä, mutta nyt aluksi pyrimme vain kartoittamaan tilanteen. Tämän pitemmälle ei personointi ainakaan tässä vaiheessa vielä ylety. Lukija ei siis pääse osastojen sisään valitsemaan itselleen esimerkiksi urheilusta tenniksen ja kulttuurista pelkän kirjallisuuden: Logiikka on tässä vaiheessa yksinkertainen. Samalla hänelle avautuu myös mahdollisuus muokata päätteelle aukeava lehden uutisetusivu omien osastomieltymystensä mukaiseksi vaikkapa urheilu- tai kulttuuripainotteiseksi
Toinen syy printtilehden personointiongelmiin tulee ilmoituksista. Englantilainen Stroma-painotalo on jo pitkään painanut myös sanomalehtiä digitaalisesti. Eikä se ole mikään futuristinen visio vaan jo nyt olemassa olevaa todellisuutta, joka on tosin lähtenyt laajenemaan aika verkkaisesti. Kyse laiteinvestoinneista Kuten Mukka toteaa, suurin este printtilehtien personoinnin etenemiselle on nykyinen painotekniikka, joka on aivan liian jäykkä ja kömpelö tarjoamaan räätälöityjä ratkaisuja. Mukan mukaan lehden ilmoittajaasiakkaille on annettu eräänlainen palvelulupaus, että lehti menee kaikille tilaajille tai irtonumeron ostajille samanlaisena kokonaisuutena. Kokemukset ovat myönteiset. Jos olet kiinnostunut suksista, ei ole pakko käydä läpi tavaratalon kaikkia osastoja, Mukka selittää. homma aukenee kunnolla vasta kirjautumisen jälkeen. 38 2/2012 JULKAISIJA. Mutta tämä este on kyllä vähitellen poistumassa, kun sanomalehtiä ale- taan painaa digitaalisesti. Sen jälkeen lehdet ovat varmasti enemmän tilaajansa näköisiä kuin nyt. Hyvää ja huonoa personointia Personointi painotuotteissa ei ole enää mikään uunituore juttu. valituksi kokeeseen tulivat sää, englannin valioliiga ja tieteen tuoreet uutiset. Samoin voi henkilökohtaisesti päättää, haluaako printti- vai nettilehden. ne ovat nyt heti esillä. Me olemme kuitenkin ajatelleet olevamme kuin tavaratalo. runsaimmissa mainoksissa on vastaanottajan nimi mainittu toistakymmentä kertaa. toja pois tai muuttaa niitten järjestystä aina yksittäisen tilaajan toiveiden mukaan, kun kokonaispainos on satoja tuhansia kappaleita. · erityisseurantaan valitut aihepiirit on helppo valita laajasta ja koko ajan päivittyvästä luettelosta. Kun siitä klikkaa tarjottujen palveluiden esittelyä, ei tule hullua hurskaammaksi, vähän epätoivoisemmaksi vain. tähän kategoriaan kuuluvat myös henkilökohtaiset tarjoukset. · Palvelun leikekirja on erinomainen taltiointiväline. · erityisseurantaan valittujen aiheiden uutiset näkyvät hyvin aloitussivulla. varsinaisesti personoinnilla tarkoitetaan tietenkin paljon monimutkaisempaa asiakkaan palvelua koukuttamista sanoisi kyynikko kuin etunimen tuttavallista viljelyä puhelinmyyjien malliin. Sille ei kuitenkaan löytynyt vielä silloin tarvittavaa kysyntää, mutta Sveitsissä on jo saatu parempia kokemuksia digitekniikan soveltumisesta sanomalehtipainantaan. Pahimmillaanhan personointi on ensin vaatinut asiakkaan kulutustottumusten johdonmukaista syynäämistä ja sen jälkeen näin kertyneen tiedon härskiä hyödyntämistä jopa intimiteettisuojaa loukkaavalla tavalla. Toimittaja koeajoi Toimittaja koeajoi HS.fin personointipalvelun. Lehden, printin tai nettilehden, personoinnista on vaikea keksiä kovin moraalittomia piirteitä. Samaa on kokeiltu myös Saksassa Berliinissä, jossa alettiin suurin odotuksin painaa tarveharkintaista ja personointimahdollisuudet tarjoavaa printon-demand-lehteä. Mukan mielestä eräänlaista personointia on jo sekin, että HS:n tilaajat voivat valita seitsenpäiväisen version tai pelkän viikonvaihdelehden välillä. Kyse on siis viime kädessä laiteinvestoinneista. Myös Suomessa keskustellaan tiettävästi jo muutamassa painotalossa digipainokoneen hankkimisesta. ei tarvitse tehdä uutisista omia dokumentteja tai varsinkaan tulostaa niitä. Perusjakohan on se, että yksi ei halua urheilua ja toinen ei halua kulttuuria. Tämä kehitys on jo selvää printin personointia. · Kielteinen kokemus oli ensikertainen tutustuminen uuteen palveluun hS.fin vihreän tutustumispalkin välityksellä. Jo parikymmentä vuotta on esimerkiksi aikakauslehtimainonnassa puhuteltu vastaanottajaa tämän etunimellä ja sukunimellä, usein vuorotellen, yhtaikaa ja erikseen. Digitaalisuus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet silloin kun lehteen halutaan pienille kohderyhmille suunnattuja vaihtuvia teemasivuja, paikallisia sivuja paikallisine ilmoituksineen, nopeasti vaihtuvia uutissivuja jne. Se on sikäli reilua, että kuluttaja saa siinä itse vapaasti valita sen, mitä hänelle tarjotaan, milloin tarjotaan ja tarjotaanko ollenkaan. Sen sisältö on hämmentävä. · Kirjautuminen palveluun onnistui vaivattomasti. Sitä on kaikki sellainen toiminta, jolla palvelun tarjoaja yrittää ottaa huomioon asiakkaansa yksilölliset tarpeet. ne voivat olla henkilökohtaisia ainoastaan näennäisesti, vähän kuin edellä mainittu etunimen käyttö, mutta myös sikäli todellisia, että niiden takana on kerättyä tietoa asiakkaan kulutustottumuksista
+358 9 5421 0100 | info@bbm.fi | www.bbm.fi JULKAISIJA 2/2012 39. Ilmoittaudu 20.4. mennessä www.bbm.fi Mukana tapahtumassa: Ilmoittaudu koodilla JL2012 OHJELMA 8.30 - 9. 15 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9.15 - 9.30 Päivän avaus, BBM 9.30 - 10.30 Kansainvälinen viestintä 10.30 - 11.30 Sihteeri kansainvälisessä työympäristössä, case 11.30 - 12.30 Lounas 12.30 - 13.45 Sihteerin tulevaisuuden haasteet 13.45 - 14.00 Tietoisku luonnonkosmetiikasta, Norris Cosmetics 14.00 - 14.30 Iltapäiväkahvit 14.30 - 16.00 Rohkeasti omalla tiellä, yrittäjähenkinen luento Arja Koriseva ja Jouni Somero 25.4.2012 Hotelli Flamingo Kansainvälinen sihteeripäivä Teemana kansainvälisyys Tule kansainvälisen sihteeripäivän seminaareihin kouluttautumaan ja virkistäytymään ajankohtaisten ja kiinnostavien aiheiden parissa! HintA Etuhinta S & A -lehden tilaajille: 287 euroa + alv 23 % normaalihinta: 387 euroa + alv 23 % Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6 | Piispantilankuja 4, FI-02240 Espoo | p
Toteutetaan yhdessä painoviestintää, joka huomataan. Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki puh. Riippumatta toimitko painamisen, jälkikäsittelyn tai digitaalisen painamisen parissa - Müller Martinin järjestelmät voidaan muokata joustavasti omiin tarpeisiisi. Müller Martini your strong partner. Hallissa 14, osastolla C21 saat henkilökohtaisen kunto-ohjelman 3.5.-16.5.2012, Düsseldorf Tervetuloa! Müller Martini Oy, Ruosilantie 2, FI-00390 Helsinki Ins_Differ_PrintMedia_HS.indd 1 07.03.12 11:40 Tehdään maailmasta värikkäämpi! Maailmankaikkeuden värikylläisyys hivelee silmiä. Myös värikäs, laadukkaasti toteutettu painotuote erottuu edukseen ja täyttää sille asetetut tavoitteet. (015) 348 990, fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com www.pieksanprint.com Laadustaan tunnettu palveleva kirjapaino 40 2/2012 JULKAISIJA Pyydä ! tarjoustamme. Meidän kattava MMServices- ohjelmamme varmistaa, että olet varautunut tulevaisuuden markkinoiden haasteisiin. Meidän tietotaitomme ja pitkälle kehitetyt järjestelmät auttavat sinua valloittamaan uusia markkinoita. Fit for difference. Erottaudu ja tähtää innovaatioon. Kun haluat erottua eduksesi, käänny puoleemme
Eikä haittaa, vaikka se on muualta kierrätettyä ja loppuun kaluttua. Iso joukko Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton jäseniä kokoontui alkuvuodesta pohtimaan journalismin ja lehdistön kohtalonkysymyksiä yht. maist. Media on pelkkä väline; sisältö on se, joka tarinat kantaa. Viestinnän jatkuva pommitus tarkoittaa, että opimme paljon uutta, mutta oppi ei siirry pitkäkestoiseen muistiin, joka on rikkaan, intellektuaalisen elämän edellytys ja luovuuden lähde. Marketta Mattilan alustuksen pohjalta. Mikä muuttuu mediassa huipputoimittajien tilalle kansalaismielipiteitä moderoivat robotit. Media on räjähtänyt sovelluksiksi, jotka välittävät sisältöä mitä erilaisimpiin päätelaitteisiin. Mediatalojen arkea on, että uutta ja vähemmän olennaista tietoa pyritään välittämään entistä tehokkaammin. Poliitikkojen puheetkin luetaan useammin Facebookista kuin perinteisistä medioista. Emme enää lue lehtiä tai kuuntele radiota, vaan kulutamme sisältöä jonkin välineen kautta. Ennen yleisöpuheenvuoroja näkemyksensä esittivät myös paneelin jäsenet: Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektitutkija, fil.maist. Mediataloissa pitäisi ymmärtää, että klikkausten määrää tärkeämpää on saavuttaa lukijoiden luottamus. Liikkeessä ovat sekä mielikuvan että todellisuuden rakenteet, samoin se, mitä ymmärrämme käsitteellä media. Vilkkaaksi yltyneessä keskustelussa näkemykset sinkoilivat tiuhaan yleisön ja panelistien kesken. Lukijat pitää saada sitoutumaan, ja siinä ainoita kilpailuvaltteja ovat laatu ja omaperäisyys. Pelastaako mediatalot parempi ansaintalogiikka vai eettisempi journalismi? Vilkkaaksi yltyneessä keskustelussa näkemykset sinkoilivat tiuhaan yleisön ja panelistien kesken. Määrä vai laatu. Sanomalehtien verkkosivustoille yritetään saada uutta tavaraa "putkeen" koko ajan ehkä siksi, että näytettäisiin jotenkin dynaamisilta. Hyvänä esimerkkinä keskustelussa nousi esiin Helsingin Sanomien alkuvuonna julkaisema artikkeli kiinalaisesta "sukkakaupungista". Yhtä mieltä oltiin ainakin siitä, että media ja journalismi elävät voimakkaassa murroksessa: käsityksemme mediasta, välineistä ja sisällöstä on jatkuvassa liikkeessä. onko tunnevälitys korvannut tiedonvälityksen. Aivomme menevät helposti krooniseen hälytystilaan, jossa reagoidaan kaikkiin mahdollisiin ärsykkeisiin. Entisestä, syklisestä median tarjonnasta ja kuluttamisesta siirrymme "jokahetkiseen". Puheenjohtajana toimi lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa. Valtarakenteetkin murtuvat ... Johanna Vehkoo. maist. Lukijoille tarjotaan yhä enemmän samanlaista sen sijaan, että heitä yllätettäisiin omaperäisillä aiheilla ja näkökulmilla. Pystymme tuottamaan, jakamaan ja kierrättämään sisältöä ja uutisia yhä tehokkaammin. Sofi Kurki sekä toimittaja, yht. Juttu JULKAISIJA 2/2012 41. Sosiaalinen media ja teknologia ovat murtaneet valtarakenteita ja mahdollistaneet entistä suoremman journalistisen vapauden. Panelistit vasemmalta: Marketta Mattila, Johanna Vehkoo, puheenjohtaja Jyrki Vesikansa, Sofi Kurki ja Lauri Kivinen. M teksti ja kuva Marja-Liisa Kinturi eDiamaailmassa on tapahtumassa muodonmuutos: siirrytään välineestä sisältöön
Kiinalainen sukkatehtailija päätti erottua muista ja valmistaa nykyisin vain urheilu- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja sukkia. Muuttuuko siis mediassa kaikki. He siis etsivät aiheensa jostain muualta ja luovat omaa agendaansa. Nykyisin Stats Monkey hallitsee amerikkalaisen baseballin lisäksi myös ainakin jalkapallon ja koripallon. www. Käyntikortit | Flyerit | Postikortit | Lehdet | Hinnastot Kutsut | Esitteet | Mainoskortit | Kalenterit | Ohjelmat Julisteet | Kutsut | Folderit | Tarrat | kirjat | Ym. MEILLÄ LaaTu & YMPÄrIsTö sertifikaatti! Y www.mailprint.fi CM MY CY Lehti- ja kirjepostitukset | Värikopiot ja -tulostukset CMY Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi K 42 2/2012 JULKAISIJA. Uuden journalistin on oltava tekninen moniosaaja. Pitäisikö tehdä, kuten Financial Times, jonka strategiana on tehdä ensin verkon uutiset ja vasta sen jälkeen miettiä, mikä tuo lisäarvoa painettuun lehteen. Laatumedia voi luoda lisäarvoa vain erikoistumalla. Laskevien levikkien kanssa kamppailevien lehtien iso huolenaihe on, mistä ja millaisilla strategioilla tavoittaa lukijansa ja erityisesti, mistä löytää uusia, nuoria lukijoita uskollisten mutta ikääntyvien tilalle. Viihteellistäminen on laatulehdille väärä strategia, jos ne haluavat pysyä laatulehtinä. Jos ne haluavat erottua, niiden pitää jättää juorut ja julkkikset muille. Laadun heikkeneminen nähdään kansalaisten keskuudessa koko ammattikunnan auktoriteetin murenemisena. Strategia on osoittautunut hyväksi, sillä lehti on vuodesta 2001 nostanut levikkiään, kun muiden levikit ovat laskeneet. Toimittajia siihen ei tarvita. Sama analogia pätee suomalaiseen lehtijournalismiin. Mukaan pitäisi sitä vastoin ottaa reippaasti enemmän kontekstia, analyysiä ja ymmärrystä. Toisaalta, hyvät jutut tekevät pitkän kierroksen sosiaalisessa mediassa ja tuovat lehdelle uusia, sitoutuneita ja jopa maksavia asiakkaita. Uutistoimisto Reutersin vastaava ohjelma tehtailee uutisia yritysten tulostiedotteista alle puolessa sekunnissa. Sillä ei ole merkitystä, tapahtuuko se printtinä vai bitteinä! Huomattava osa nykyisestä toimitustyöstä on niin ennalta-arvattavaa ja toistuvaa, että sen voi korvata myös automaattisella tietokoneohjelmalla. "Skandaaleja kalasteleva verkkouutisointi vie lukijoiden luottamuksen" Northwestern-yliopistossa Yhdysvalloissa kehitetty Stats Monkey -tietokoneohjelma kirjoittaa urheilujuttuja alle kahdessa sekunnissa, ja sen algoritmin tuottamaa jälkeä ei erota ihmisen kirjoittamasta paitsi siinä, että se ei tee asia- eikä kielioppivirheitä. Yleistoimittaja on helppo korvata toisella yleistoimittajalla, uutistoimistojutulla tai verkkolehdestä käännetyllä artikkelilla. Kehnoa journalismia osaa tehdä kuka tahansa, ja sitä on verkossa tarjolla ylenpalttisesti. aivan helposti ole kirjoittavien robottien ja algoritmien korvattavissa. Esimerkki osoitti samalla erikoistumisen voiman. Lukijat eivät myöskään ymmärrä, miksi lehti julkaisee verkossa kuvia ja otsikoita, joita se ei ikimaailmassa painaisi paperille. Robotteja toimittajien tilalle. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetus- ja lähettipalvelut Mailprint_93x31_Julkaisija_290811.ai 1 29.08.2011 10.56 C M Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! Jo 20 Vuoden ammattitaidolla o nast o hin : Katsnetistä fi 1991-2011 adigi. Järjestelmä myös päivittää millisekunneissa, millainen mieliala tietyn yhtiön ympärillä vallitsee. Journalistien onkin syytä hakeutua sellaisille alueille, missä he eivät Grande hosu?! Apu lähellä. Hän tietää eri aiheista todella paljon ja osaa soveltaa tietoaan eri julkaisualustoille. Svenska Dagbladet on ottanut strategiakseen suunnitella jutuista etukäteen 80 prosenttia. Raja journalismin ja viihteen välillä hämärtyy: monen silmissä viihde ja journalismi ovat yksi ja sama asia. tarjosi uutta tietoa ja sisältöä, jollaista saadaan vain, kun investoidaan omaan tiedonhankintaan. Laadukasta sisältöä tuottavat journalistit, joilla on paljon asiantuntemusta ja kykyä kriittiseen ajatteluun. Perinteinen media nakertaa omaa auktoriteettiaan Perinteinen media jatkaa itse oman valtansa nakertamista panemalla verkkoon "katso kuvat"-tyyppistä uutisointia. Sanomalehdet ovat nykyisin kyllä täynnä tietoa, mutta niissä on liian vähän ymmärrystä. Kehnoa journalismia osaa tehdä kuka tahansa, ja sitä on verkossa tarjolla ylenpalttisesti. Todennäköisesti, sillä yhteiskunta ei tarvitse sanomalehtiä, mutta se tarvitsee niitä funktioita, joita sanomalehdet toteuttavat. Tulevaisuuden strategiat
KYLLÄ ! Dumor MFS etkä enää tarvitse muuta! maksimissaan 16 nuuttausta ajolla optiona 2 taittoa (6 eri taittomallia) optiona nuuttaus arkin molemmille puolille optiona arkin puhtaaksileikkaus selkeä ja helppokäyttöinen kosketusnäyttö 92 ohjelmoitavaa muistipaikkaa täysi Igen4 leveys (370mm) papereille 100-400g formaateille 370x900/120x150 mm nopeus 4200 arkkia/h (A4 1 nuuttaus) imualistus jälkiä jättämättä perforointi mahdollisuus PYYDÄ TARJOUSTA JOKA YLLÄTTÄÄ SINUT POSITIIVISESTI! Valuraudantie 9 00700 Helsinki Puh. Kyllä Molemmat yhdessä. Kyllä Taitto. Kyllä Entäs leikkaus . 09-222 4004 fax 09-2243 0080 Email: grafitarvike@co.inet.fi Ratkaisuja painamisen tueksi Kombi_grafitarvike.indd 3 12.3.2012 7.52 SITPA OY Kirjansitomo -Liimanidonta -Wiresidonta Olemme muuttaneet Kellokoskelle 02.05.2011 Sitpa Oy Oppipojantie 15 04500 Kellokoski email: ilpo.pollari@sitpa.fi p: 040-5815870 www.sitpa.fi prepress | digitaalipaino | offsetpaino Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh. (019) 475 8500, Fax (019) 475 8550 myynti@t-print.fi www.t-print.fi JULKAISIJA 2/2012 43. Nuuttaus
Visuaalisen viestinnän kokonaisratkaisut LEIKKURIT & TARRAT LASERIT & KAIVERRUSLEVYT SUURKOKOTULOSTIMET & TULOSTUSMATERIAALIT Seri-Deco Oy Jusslansuora 10 04360 Tuusula myynti@seri-deco.fi Sd-Verkkokauppa 24 h/vrk 09 612 2580 www.seri-deco.fi i-Ratkaisut i-Analyysi Ratkaisujen räätälöinti asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. i-Lehdet, i-Arkki, i-Digi, i-Suorat Perinteiset painotuotteet ja viestinnän monimediaiset kokonaisratkaisut i-Kanavat Sähköiset asiointipalvelut kampanjoiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. 020 719 9920 myynti@keuruunlaatupaino.com 44 2/2012 JULKAISIJA. (06) 2477 750 www.iprint.fi www.keuruunlaatupaino.com puh. crossmedia kohdistettua monikanavamarkkinointia. graafisen viestinnän kokonaisratkaisut puh. i-Plus Kattavat viestintätoimistopalvelut
Muutenkin kirjaimissa on paljon samanlaisuuksia. Haaste typografialle onkin suuri, ja tässä jutussa käydään käsiksi yhteen sen vaikeimmista osista: keskenään aivan erilaisten kirjoitusjärjestelmien käyttöön. Esimerkiksi suomen ja ruotsin käyttö rinnakkain ei yleensä aiheuta typografisia ongelmia. Suurin osa julkaisemisesta on yksikielistä tai ainakin sellaista, jossa käytetään vain yhtä kirjoitusjärjestelmää. Monella kielellä, mutta tyylikkäästi teksti ja kuvat Jukka K. Tosin jos fontti valitaan suomen kieltä ajatellen, voi syntyä ongelmia, koska ruotsissa niin tavallinen å-kirjain on fontintekijän murheenkryyni ja usein huonosti toteutettu. (Oik.) Vieras kirjaimisto voi olla tarpeen turistille tarkoitetuissa ohjeissakin. Esimerkiksi latinalainen E-kirjain on aivan samannäköinen kuin kyrillinen versaali-e ja kreikkalainen versaaliepsilon. Erikieliset tekstit saattavat olla aivan erityylisiä, ikään kuin tekstejä olisi leikelty ja liimailtu kuten usein onkin. (Oik.) Ruotsin å-kirjaimen ympyrä on tässä aivan liian hento. Monikielisyys on lisääntymään päin, eikä se ole niin kovin uutta kuin voisi luulla. Korpela S erikielisten tekstien yhdistäminen samaan julkaisuun on usein virhe. Erikielisten tekstien käyttö samassa julkaisussa tekee ulkoasun usein levottomaksi, jopa suorastaan rumaksi. Nykyisin meidän ei tarvitse käyttää venäjää katukilvissä siksi, että se on keisarikunnan kieli, mutta venäjää voi muista syistä olla tarve käyttää esimerkiksi opasteissa. (Oik.) Venäjää sadan vuoden takaisessa katukyltissä. (Oik.) Suomea ja venäjää rinnakkain nykyaikana (Venäjän kauppatie -lehden verkkoversiossa). (Vas.) Tyylitön ja parempi tapa käyttää eri kirjoitusjärjestelmiä samassa yhteydessä. Kirjaimistojen samantyylisyys Jos teksti on esitettävä kaikilla EU:n virallisilla kielillä, tarvitaan latinalaisen kirjaimiston lisäksi myös kyrillinen (bulgarian takia) ja kreikkalainen. Syynä on niiden yhteinen alkuperä ja monet yhtäläisyydet. Monikielisyyden tarve Monikielisyyteen syntyy tarvetta hyvin erityyppisissä tilanteissa, kuten · kylteissä · tavaraselosteissa ja ohjeissa, joihin tarvitaan erikieliset versiot · aikatauluissa ja muissa tietoaineistoissa, joissa tekstiä on melko vähän · kuvakirjoissa · kielten oppikirjoissa, kieliopeissa ja sanakirjoissa · monikielisten verkkosivustojen navigoinnissa. pan-eurooppalaisia fontteja, joissa on lähes kaikkien eurooppalaisten kielten merkit. (Oik.) Kolmen eri kirjaimiston merkkejä EU:n etusivulla (Verdana-fontilla). JULKAISIJA 2/2012 45. Taloudelliset ja tekniset syyt, joskus poliittisetkin, johtavat usein monikielisiin julkaisuihin silloinkin, kun lukijoiden kannalta olisi parempi julkaista erikieliset versiot erillisinä. Näiden kirjaimistojen yhdistäminen vaatii yleensä saman fontin käyttöä. Siksi latinalaiset, kyrilliset ja kreikkalaiset kirjaimet pitäisi ottaa samasta fontista, jos niitä käytetään samassa tekstissä. Se sekoittaa sekä lukijan mielen että julkaisun tyylin: tulos on kuin pakanamaan kartta. eKä Käytännön syyt että arvovaltasyyt kuitenkin vaativat yhä useammin kielten sekaannusta julkaisuihin. Tämä rajoittaa fontin valintaa merkittävästi, mutta onneksi on jo saatavissa monia ns. Näin voi käydä etenkin silloin, kun mukana on eri kirjoitusjärjestelmiä, esimerkiksi sekä latinalaisia että kyrillisiä (venäläisiä) kirjaimia
(Vas.) Latinalaisia ja heprealaisia kirjaimia samalla fontilla (Times New Roman) ja eri fonteilla (Times New Roman ja Arial). Esimerkiksi kirjainten tai taustan värillä korostaminen voi olla hyvä ratkaisu. Kirjaimistojen erilaisuuden vaikutus Erilaiset kirjoitusjärjestelmät asettavat erilaisia typografisia vaatimuksia. Eri kirjoitusjärjestelmissä voidaan siis tarvita aivan erilaisia korostuskeinoja. Jos näin ei käykään, arabiaa osaamaton ei huomaa ongelmaa, vaikka sanan hahmo on aivan vääränlainen. Esimerkiksi kiinalaiset kirjoitusmerkit sisältävät hyvin paljon yksityiskohtia, joten niiden esittäminen pienessä koossa ja heikkoa kontrastia käyttäen on isompi ongelma kuin yksinkertaisten latinalaisten kirjainten tapauksessa. Esimerkiksi kiinalaisten kirjoitusmerkkien kursivointi- tai lihavointiyritys joko epäonnistuu tai johtaa vääriin tuloksiin. Tavallisimpia esimerkkejä tästä on, että varattuun tilaan hyvin mahtuva teksti ei enää mahdukaan, kun se on käännetty venäjäksi. Kreikkalaisessa kirjoituksessakin kursivointi on usein kyseenalaista, koska kirjainten perusmuotokin on usein kursiivin tyyppinen. Tilanne on osittain toinen, kun käytetään rinnakkain aivan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä, esimerkiksi latinalaista ja heprealaista. (Alla) Latinalaiset ja kyrilliset versaalit ovat melko luettavia harmaanakin, mutta kiinan, japanin ja korean merkit hämärtyvät pahasti. VERSAALIN ja Pienversaalin (kapiteelin) käyttö on mahdollista vain niissä muutamissa kirjoitusjärjestelmissä, jotka tekevät eron versaalin ja gemenan välillä: latinalainen, kreikkalainen, koptilainen, kyrillinen ja armenialainen. Kirjaimistojen erilaisuus vaikuttaa myös tekstien vaatimaan leveyteen. Tässä kaikki nimet ovat yhtenäisesti kursivoimattomia. (Vas.) Sama sana latinalaisin ja kyrillisin kirjaimin. Juuri ilmestynyt Jukka K. Kyrillisessä aakkostossa gemenakirjaimet ovat keskenään lähes samanlevyisiä, joten esimerkiksi i-kirjaimen vastine vie saman verran tilaa kuin m-kirjaimen vastine. Toisaalta se on myös typografiatason vastine kielten tasa-arvoiselle kohtelulle. Muiden kirjoitusjärjestelmien merkit korvataan sil loin yleensä latinalaisilla (siirtokirjoitus). Eri kirjaimistoja voi käyttää taulukkomaisessa esityksessä, mutta tekstin sisällä sekoitusta kannattaa välttää. Jos ulkoasun muotoilija ei itse tunne kieliä ja kirjoitusjärjestelmiä, joita tekstissä käytetään, pitäisi yrittää saada joku niitä tunteva arvioimaan luettavuutta ja muuta hyväksyttävyyttä. (Vas.) Sama arabian sana kahdella tavalla. Parasta on, jos erikieliset tekstit esitetään samalla fontilla. Moniko huomaa eron? Korostuskeinot Lihavointi ja kursivointi sopivat käytettäviksi vain muutamissa kirjoitusjärjestelmissä, kuten latinalaisessa, kyrillisessä ja kreikkalaisessa. Tämä voi johtua siitä, että asia on pakko käännöksessä sanoa pitemmin. Nyrkkisäännöksi sopii, että taittoa suunniteltaessa pitää varautua siihen, että tekstin leveys jopa kaksinkertaistuu käännöksissä eikä sekään aina riitä. (Oik.) Erikielisten nimien siirtäminen taulukkoon rauhoittaa ja selventää. (Oik.) Eri kirjoitusjärjestelmien sekoittaminen tekstissä luo levottomuutta ja sekavuutta, etenkin jos käytetään erityylisiä fontteja. Arabialaisia kirjaimia käytettäessä tulisi kirjainten yleensä liittyä toisiinsa juoksevasti. Kohtuuden hyödyt Esimerkiksi Wikipediassa harrastettu monikielisyys on usein vaikuttavan näköistä. Painetuissa tietokirjoissa sellaiseen ei useinkaan ole uskaltauduttu ja harkintaa tarvitaankin. Tämä kyllä usein rajoittaa fonttivaihtoehtoja melkoisesti. Näistä merkeistä ei ole kursiiveja eikä lihavia versioita, mutta ohjelmat saattavat mekaanisesti kallistaa niitä tai suurentaa viivanpaksuuksia, vaikka niin ei pitäisi. (Oik.) Kiinankielinen teksti ensin oikeanlaisena, sitten "konekursiivilla" ja "konelihavalla". Useimmat nykyaikaiset ohjelmat osaavat automaattisesti valita arabialaisen kirjaimen muodon ympäröivien merkkien mukaan. (Oik.) Kreikan sana kursivoimattomana ja kursivoituna. Se voi kuitenkin johtua myös pelkästään kirjainten erilaisuudesta. Kumpi on oikein. Lisäksi se estää yllätyksiä, joita joskus syntyy, kun eri fonttien käyttö aiheuttaa esimerkiksi rivinkorkeuden vaihtelua. Korpelan "Vierasnimikirja" käsit telee perusteellisesti vieraiden nimien kirjoittamista suomen kielessä. Silloinkaan ei pitäisi käyttää tyystin erilaisia fontteja, esimerkiksi antiikvafonttia puhtaan groteskifontin (tasainen viivanpaksuus) rinnalla. Tässä artikkelissa tarkastellaan toisella tavalla haastavaa tilannetta: vieraiden kirjoitusjärjestelmien käyttöä yhdessä suomenkielisen teks tin kanssa. 46 2/2012 JULKAISIJA
Lód) Miten taivutan vierasta nimeä. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt mm. Siihen tarvitaan myös tiiviitä käsikirjamaisia esityksiä, joista voi tarkistaa asioita. Dumas : Dumasin vai Dumas'in vai Dumas'n?) Jukka K. (esim. eri kielten asettamiin vaatimuksiin tekstien kirjoittamisessa ja käsittelyssä. Jukka K. Korpela Vierasnimikirja Koko 150 × 204 mm 224 sivua 2-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-14-3 Hinta: 36 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Se vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Käytänkö vierasta nimeä vai suomalaistettua asua. Vierasnimikirja Uusi apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle Vieraat nimet ovat vaikeita kirjoittaa oikein. Siihen tarvitaan perustietoja, joita ei opita koulussa. Korpela Jukka K. (esim. Zanzibar vai Sansibar?) Miten selvitän vieraan nimen oikean asun. Kuang-chou vai Guangzhou?) Miten kirjoitan oudot kirjaimet. (esim. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 rps-yhtiöt. (esim. Tämä kirja tarjoaa molempia
Tämä iskee pahasti silmään tekniikkaa seuraavalle harrastajalle. Milloin siellä ollaan yrityksen edustajana, milloin yksityisenä ihmisen, mitä saa sanoa ja kenelle, kuka kantaa vastuun ja mistä. Ja saako niillä käydä kauppaa. Myös kirjan taitto on selkeää. Perustiedot eivät kuitenkaan vanhene ja siksi parempaa starttiapua ei helpolla löydä. Pesonen kirjoittaa muun muassa siitä, kuinka jo paljon ennen sähköisen tiedonvälityksen ja varsinkin sosiaalisen median hurjaa ekspansiota on esimerkiksi suoramarkkinoinnista ja yrityksen viestintävelvollisuuksista sekä sisään- että ulospäin käyty ankaraa polemiikkia. Entä sitten sosiaalinen media. Samalla esitellään laitteistoja sekä ohjelmia, joilla panoraamat ja hdr-kuvat saa tehtyä vaivattomasti. Tällaisiin kysymyksiin törmätään yhä useammin. Perusoppia digikuvaamiseen Hyvien Kuvien KäsiKirja on hyvin tehty opas aloittelevalle digikuvaajalle sekä kuvaajalle, jolla kaikki perustiedot eivät ole vielä hallinnassa. Kuka näitä rekisteritietoja saa käyttää, koska ja mihin tarkoitukseen. Vaikka tekstiä onkin päivitetty, niin silti siinä on paljon vanhaa tietoa ja vanhoja kuvia. kirjat Näin saa sanoa somessa tavallisen iHmisen on viisainta olla ajattelemattakaan, kuinka monessa rekisterissä hänestä löytyy tietoja, joko yleisempiä tai yksityiskohtaisempia. Miten siellä tulee toimia. Ainoa harmittava tekijä on se, että kirja ei ole kovin ajantasainen. Edistyneelle kuvaajalle kirja ei tarjoa uusia asioita. Pentti Salonen Dough Harman Hyvien kuvien käsikirja Docendo ISBN 978-951-0-38747-4 224 sivua "Yhä useammat yritykset metsästävät uusia asiakkaita vaikkapa Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä" Asianajaja Pirkko Pesosen tuore kirja Yritysviestinnän säännöt pyrkii selvittämään tätä kaikkea. Teoksen loppuun liitetyt asiaa koskevat eri säädökset ovat varmaan hyvä tietopaketti juristeille. Kirjassa perehdytään perinteisistä ohjelmistojen avulla tehdyistä panoraamakuvista erikoislaittein toteutettuihin kuvateoksiin. Kirjasta löytyy tarpeellinen tieto. Kirjassa on suuri määrä monipuolisia esimerkkikuvia, jopa liikaa- Kohti panoraamakuvausta 48 2/2012 JULKAISIJA. Pesosen tuore kirja on tarpeellinen teos preventiivisessä mielessä molemmille osapuolille ja sen lisäksi kaikille muillekin, jotka joutuvat tekemisiin yritysviestinnän kanssa. Kirja on järkevä hankinta kuvaajan ensimmäiseksi oppaaksi digikuvauksen maailmaan. Nyt verkkoviestinnän aikakaudella tahti vain tiivistyy, kun yritykset etsivät syyllistä verkkoon tupsahtaneesta väärästä tai ennenaikaisesta tiedosta ja syyttävät paremman puutteessa jotakin työntekijäänsä lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta. Kirja sopii pääasiassa valokuvauksen jo hyvin hallitsevalle ja se innostaa uusiin mahdollisuuksiin tehdä erikoisia ja näyttäviä pitkiä, korkeita tai laajoja kuvia. Tavallinen lukija saanee enemmän irti teksKotimaisin Kenneth Lehtisen ja Rami Saarikorven voimin toteutettu uutuuskirja Näyttävä panoraa makuvaus tarjoaa oivan mahdollisuuden sukeltaa valokuvauksen syvempiin syövereihin. Kirja käy taidokkaasti läpi digikuvaukseen siirtymisen, digikameran käyttämisen, perusopetuksen hyviin kuviin, kuvien käsittelyn, tallennusmenetelmät, värien hallinnan, kuvatehosteet sekä kuvien hyötykäytönkin. Paitsi yksityiset ihmiset yhä useammat yritykset metsästävät uusia asiakkaita, hoitavat asiakkuuksia ja levittävät muutenkin kontaktipintaansa vaikkapa Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä. Tai toisin päin: työntekijä katsoo työnantajansa syyllistyneen sananvapauden loukkaukseen, kun tämä on hänen mielestään yrittänyt estää häntä sanomasta mielipidettään tiedotusvälineille tai rankaissut häntä sananvapauden käyttämisestä. Kuvauksen aloittamiseen annetaan hyviä vinkkejä jopa kännykkäkuvaajalle
düsseldorf, germany tiin saumattomasti liitetyistä oikeustapauksista, joissa vaikeakin asia avautuu melko helposti. Muutoksessa olevan alan tulevaisuuden kaikki tiet ovat avoinna. Vakuutu paikan päällä drupa 2012 -messuilla, maailman suurimmilla print-media -messuilla. one world one drupa, may 3 16, 2012, www.drupa.com kin. Pesonen käyttää teoksessaan suhteellisen selväsanaista suomea. Kirjan parasta antia on sen tuoma innostus tuottaa panoraamat helposti ja nopeasti automaattisilla yhdistelyohjelmilla ja apuvälineillä ilman työlästä sovittelua. Smartphone/tablet PC:llä: lataa ilmainen Juanio App ja käynnistä. Teknologioiden, medioiden ja sovellutusten kasvava verkostoituminen tekee sen mahdolliseksi. 050 376 0846 interfair@finnexpo.fi dru1202_P2_93x245_FI.indd 1 JULKAISIJA 17.01.12 2/2012 49 11:49. Kirjan nimeen tai kansitekstitykseen olisi voinut lisätä myös hdr-kuvauksen, sillä sitä käsitellään melko paljon. Pentti Salonen Rami Saarikorpi, Kenneth Lehtinen Näyttävä panoraamakuvaus Docendo ISBN 978-951-0-38563-0 239 sivua Ilmoittaudu nyt! PC webcamilla: www.drupa.com/ar-ad klikkaa kuvaa. Myös kirjan yleisilme lukuisine vahvoine hdr-kuvineen jää hieman synkän oloiseksi. Se on ammattijuristilta aika hyvä saavutus. Pertti Jokinen Pirkko Pesonen Yritysviestinnän säännöt Edita 2012 ISBN: 978-951-37-6089-2 345 sivua Painoinnovaatio: Print 2.0 Hybrid, inline, functional ja 3D printing paino- ja mediateollisuuden innovaatiot avaavat yrityksille aivan uusia mahdollisuuksia ja kuluttajille ennen kokemattomia aistielämyksiä. Lisätietoa: www.drupa.com/help Lisäpalvelua Sinulle: drupa kävijäinformaatio webappina iPadiin ja useisiin Androit-tabletteihin! Edustaja Suomessa: Suomen Messut INTERFAIR PL 21 00521 Helsinki puh. Kaikesta hyvästä ja asiallisesta tiedosta huolimatta kirja jää hieman sekavan oloiseksi, ja osa kuvista tuntuu väkisin otetuilta ja siten hieman laaduttomilta. Etsi Channel "drupa ad" ja käynnistä ja osoita kamera kuvaan AR+ :lla
Kun symbolielementti on aktiivisena arkilla, ohjauspaneeliin tulee näkyviin erilliset symbolin muokkausasetukset. Symbolin muu muokkaaminen sitten paljastaakin symbolin erityisluonteen: yhden sijoitetun symbolin muokkaaminen muuttaakin kaikkien samojen symboli-instanssien ominaisuudet työssä (kuva 2). I päälle ja antamalla avautuvassa ikkunassa symbolille nimi (kuva 4). Milloin ja miksi käyttää symboleja. Symbolin tyypillä ei ole väliä ellei tarkoituksena ole jatkokäyttää symbolia Flash Professionalissa. Symboli on kirjastosta ikään kuin "linkitetty" elementti, josta on työssä x-määrää "näyttäytymiä". Symbolilla toteutettu 12 napin rivi tuottaa pienemmän tiedoston kuin 12 kpl originaaligrafiikkaa kopioituna. JUHA LAAMANEN Kuva 2. Kuva 3. Mikä Symboli siis on. Työhön sijoitettua symbolia voi skaalata ja pyörittää normaalisti. Dokumentin symbolikirjaston voi tallentaa ulos paletin valikon komennolla Save Symbol Library. Tuolloin haluttuun sijaintiin tallentuu symbolikirjastotiedosto, joka voidaan ladata myöhemmin mihin tahansa Illustrator-dokumenttiin käytettäväksi. Esimerkkeinä vaikkapa karttamerkit tai napit vaatesuunnittelijan tuotekuvassa. Symbolit ovat kätevä tapa laittaa talteen pieniä grafiikoita, joita tarvitaan usein tai samassa dokumentissa monta kertaa. Symbolit ovat myös tapa pienentää tiedostokokoa. niksit Symbolit Illustratorissa Symbolit ovat Illustratorin väärin ymmärretyimpiä ominaisuuksia varsinkin satunnaisille käyttäjille. Symbolit otetaan käyttöön yksinkertaisesti paneelista sivulle vetämällä. · Edit symbol nostaa aktiivisen symbolin muokkaustilaan · Break Link katkaisee linkin symbolitoiminnallisuuteen ja muuntaa symbolin normaaliksi Illustratorgrafiikaksi. Symbolin saa tehtyä yksinkertaisesti raahaamalla tehty grafiikkka symbolipaneelin Kuva 4. Kuva 1. Kuva 5. 50 2/2012 JULKAISIJA. Yhden symbolin muokkaaminen oletuksena päivittyy muihin vastaaviin elementteihin. Monille heistä symbolit näyttäytyvät hiukan lapsellisesti toteutettuina "clip-art" tyyppisinä pienoiskuvina, joita Illustratorin mukana tulee ja joille on vaikea löytää mielekästä käyttöä. llustratorin muKana tulevia symbolikirjastoja pääsee selaamaan Symbolipaneelin valikon komennolla Open Symbol Library. · Replace-painikkeella pääset vaihtamaan symbolin toiseen avautuvasta paneelista (kuva 3). Symbolien tekeminen itse Koko symbolipuuhassa ei olisi mitään tolkkua ellei niitä olisi mahdollista ja helppoa tehdä itsekin. Jokainen symbolikirjasto avautuu omaan paneeliinsa (kuva 1). Silloin käytetään Open Symbol Library -valikon komentoa User Defined (kuva 5)
Laitteistollamme voidaan painaa erittäin laajalle materiaalivalikoimalle ja suurikokoisille arkeille, joten painotuotteet käyntikortista aina 330 x 1020 -kokoon asti onnistuvat nyt tehokkaasti myös pienissä painosmäärissä. · Aidot muovikortit personoituina ja yksilöityinä: lahjakortit, henkilökortit, jäsenkortit jne. · Painotuotteet myös muoville, synteettisille materiaaleille ja tarroille Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki p. · Kirjekuoret ja kirjelomakkeet myös pienemmissä painosmäärissä joustavasti · Jopa 1020 mm pitkä arkkikoko mahdollistaa monisivuiset taitetut esitteet, banderollit, hyllyreunalistat jne. täyden palvelun painotalo Parantaaksemme palveluamme ja laajentaaksemme tuotevalikoimaamme, olemme investoineet markkinoiden monipuolisimpaan ja uusimpaan digitaaliseen painotekniikkaan. 09 755 2270, 0500 304 444 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi