g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 2 /20 14 UUSI ULOTTUVUUS PAINETTUUN VIESTINTÄÄNNE ILMAN MAALLISIA RAJOITTEITA MAKEITA voittoja suunnittelijoille Galaksin tehokkain kirjapaino toteuttaa toiveenne aina tavallisista painotuotteista erikoisefekteillä ladattuihin spektaakkeleihin. 010 666 4259 MEDIA Äkäslompolon Kuukkeli tietää Kavallinpelto 5, PL7, 02710 Espoo. TUTUSTU PAINOVOIMAISIIN ERIKOISEFEKTEIHIN JA ERIKOISPALVELUIHIN www.painovoima.fi ILMIÖ YLE:n rahoitus vastaan printti info@painovoima.fi TEEMA Suuri kuva, iso bisnes. Kosmoksen nykyaikaisin tekniikka mahdollistaa aina tarpeenne kokoiset painotuotteet ja painokset
Carta Integralla varmistat hyvän painojäljen ja jälkikäsittelyn. AITOJA TULOKSIA. H E L S I N K I ( 0 9 ) 3 4 8 3 0 0 | TA M P E R E ( 0 3 ) 3 1 3 8 5 6 0 0 | T U R K U ( 02) 211 1500 | antalis.fi. Kartongin keveys lisää kustannustehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä
UUSI ULOTTUVUUS PAINETTUUN VIESTINTÄÄNNE ILMAN MAALLISIA RAJOITTEITA Galaksin tehokkain kirjapaino toteuttaa toiveenne aina tavallisista painotuotteista erikoisefekteillä ladattuihin spektaakkeleihin. Kosmoksen nykyaikaisin tekniikka mahdollistaa aina tarpeenne kokoiset painotuotteet ja painokset. TUTUSTU PAINOVOIMAISIIN ERIKOISEFEKTEIHIN JA ERIKOISPALVELUIHIN WWW.PAINOVOIMA.FI INFO@PAINOVOIMA.FI 0500 416000 Kavallinpelto 5, 02710 Espoo
V U O D E N H U I P U T 2013 Parasta suomalaista markkinointiviestintää ja muotoilua www.vuodenhuiput.fi Näyttely 17.4.–7.5.2014 Design Forum Showroom Erottajankatu 9 B (sisäpiha), Helsinki Vapaa pääsy
Vahvempi identiteetti ja yhteistyökuvioita. 24 Kolumnit Suunnittelu 18 Imagoskooppi Uutta designia. 38 Ei suljeta pieniä pois Selvitysmies Tuoman Harpfin mielestä lehtitukimalliin sisältyvä neljän toimittajan vähimmäisvaatimus tuli kirjatuksi ehkä liian kategorisesti. Median sisältö on niin vaarassa, että se pitää pelastaa. 20 Matti Remes Kohderyhmänä kaikki suomalaiset. sisällys Kanava 7 Pääkirjoitus Pelastakaa sisältö. 50 Niksit Typekit-fontit Creative Cloudissa. 24 Kilpailuja joka lähtöön Graafisen suunnittelun kilpailuihin suhtaudutaan intohimoisesti. 32 Suurkuvassa on tunnelmaa Digitaalisen painotekniikan kehittyessä suurkuvien merkitys tunnelmanluojina esimerkiksi yökerhoissa, hotelleissa ja makuuhuoneissa on kasvanut. 22 Typoteesejä Optinen merkkivälistys on harvoin optimaalinen. TEEMA Suuri kuva, iso bisnes. 36 Suuri kuva, suuri mahdollisuus Suurkuvatulostajana siis pärjää mukavasti, jos on edes hivenen rohkea ja uskaltaa investoida tekniikkaan. Entä mitä siitä seurasi. 32–36 hp Ilmiö Media JULKAISIJA 2/2014 5. Sille ollaan luomassa jopa 25 miljoonan euron tukijärjestelmää. 30 Uusia hinnankorotuksia vaikea niellä Itella löi pöytään 50–100 prosentin hinnankorotukset maakuntien lehtien varhaisjakeluun. Raikkain värein kevääseen. Entä kuka hyötyy kilpailuista eniten. 27 Kilpailemisen luvattu ala Graafinen muotoilija Aki Scharin on lähettänyt töitään kilpailuihin sekä mainostoimiston tiimin jäsenenä että yksityisenä graafisena suunnittelijana. 40 Paikallisuutiset kiinnostavat yhä enemmän Äkäslompolon Kuukkelin ja Sulkava-lehden tekijät kertovat, miten he tekevät menestyvää paikallislehteä. Toimittaja kävi seminaarissa Yle 2024 – still going strong. 42 Sulkavan sissi Piskuisen Sulkava-lehden päätoimittaja Kalle Keränen on varsinainen sissi. 45 Raju on ajan riento Ylen rahoitus vastaan printti. 9 Uutiset 14 Tuotteet ja palvelut 48 Kirjat Pekka Potkan Lightroom-sarjaan uusi opas
Kokoteipattu Korsisaaren bussi on liikkuva ja huomattavan tehokas media pääkaupunkiseudulla ja lähialueilla. www.mediamix.fi DIGITAL MEDIA TAKSIMEDIA JÄTTIMEDIA BUSSIMEDIA PARKMEDIA MESSUMEDIA. Mediamix tarjoaa tehokkaat ulkomainosratkaisut kaikkiin markkinointitarpeisiin. Uutena linjakkaana ulkomainosvälineenämme ovat nyt Korsisaaren bussit, joista löytyy viestillesi myyvää tilaa niin ulkoa kuin sisältä. Laita isot pyörät pyörimään - soita 09 7250 7700. Voit valita haluamasi pinnat tai peittää vaikka koko korin brändisi ilmeellä
Lähdetään siitä, että katastrofipuheella selvä asia päässyt mediasisällöistä tarkoitetaan nimenomaan laadukasta sisälalalla unohtumaan. On, töä. alv:n 10 %) ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Pakko ottaa muutama askel taaksepäin. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Outoa juttua, sillä eri tiedotusvälineitä ei olisi edes olemassa ilman sisältöä. Vasta sisältö antaa niille liikkeen, värit, kuvat ja ”Onko tämä itsestään asiat, siis sisällön. Televisio olisi pelkkää lumisadetta, verkko tyhjää ruutua, lehdet ja kirjat valkoista paperia ilman kuvia ja sanoja. Sitäkään ei osata sanoa, mitä tämä kuin uutena oivalluksena, laadukas sisällöntuotanto oikeastaan voisi olla. Onko tämä itsestään selvä asia päässyt media-alalla unohtumaan. Sille ollaan luomassa 25 miljoonan euron tukijärjestelmää. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Raimo Bergroth, Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Matti Remes, Pentti Salonen JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANSI & TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 84 € (sis. Näinhän toimii markkinatalous kaikilla muillakin toimialoilla. Mutta aina on yritetty tehdä lehdestä, sen jälkeen radiokanavasta, televisioohjelmasta ja nyt viimeksi nettisivustosta parempi, laadukkaampi ja kiinnostavampi kuin mihin naapuri pystyy. Mutta tässäkään tapauksessa keskustelu tai itse koska verkkojulkaisujen teot eivät ole tuoneet ilmi kerrassaan mitään uutta. Kun Päivälehti perustettiin vuonna 1889, sen pääkirjoituksessa Juhani Aho kirjoitti oman aikansa sanoilla lehtensä manifestiksi korkean laadullisen tason. Muotisanaa ”sisällöntuotanto” hän ei kyllä tuntenut. Eräiden mielipiteiden mukaan sisältöä eikä ilmeisesti sen tuotantoakaan enää juuri ole, koska siitä on tehtävä oikein kilpailuvaltti. Parempi myy samanhintaista huonoa paremmin ja jopa hieman kalliimmallakin. Sisällöistä siis puhutaan, mutta sisältötuotannon yhteydessä sanotaan aina eteen ei ponnistella. Tiina Ruulio PAPERI Kansi: Carta Integra 190 g/m² Sisus: Edixion 120 g/m² PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS Espoon Painovoima Oy KANNEN KULTAFOLIOINTI Grafikiilto Oy POSTITUS Postituspojat Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X JULKAISIJA 2/2014 7. No hyvä. Siitä lähtien että sisällöstä on tehtävä kun ensimmäiset nykyaikaiset mediat eli sanomalehsellaista, josta ihmiset det alkoivat 1800-luvun lopulla Suomessa ilmestyä, ovat valmiit maksamaan.” ne ovat myyneet itseään sisällöllä: uutisilla, ajankohtaisilla katsauksilla, matkakertomuksilla, novelleilla ja runoilla, aina oman aikakautensa ehdoilla. pääkirjoitus Pelastakaa sisältö 22. Onneksi niin. On, koska verkkojulkaisujen yhteydessä sanotaan aina kuin uutena oivalluksena, että sisällöstä on tehtävä sellaista, josta ihmiset ovat valmiit maksamaan. Mediasta käytävä keskustelu saa yhä oudompia piirteitä. Että sisältö ratkaisee. Sisältö on niin vaarassa, että se pitää pelastaa
Painotalo nykyajassa digitaalisesti ja perinteisesti! Kirjapaino Fram on nykyajan vaatimukset täyttävä painotalo. Käy katsomassa kotisivuiltamme, mitä kaikkea voimme nykyään tarjota. Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi. Asiakkaanamme sinulla on käytössä Fram Printbox -verkkopalvelu, joka säilyttää painotyösi. Työn tilaaminen on helppoa ja nopeaa – vaikka mobiilisti älypuhelimella. Samasta painotyöstä voimme tehdä myös näköisjulkaisun nettiin. Painotyöt yhdistettynä internetin tuomiin mahdollisuuksiin, antaa asiakkaillemme lisäpalvelua kertoa viesti tehokkaasti - digitaalisesti ja perinteisesti painamalla
Kainuun Sanomat jaetaan tulevaisuudessa jonkin muun kuin Itellan toimesta. Kevyet mullat ainakin Parnasson ja Kanavan omimmalle luonteelle. Näitä kahta lehteä, Kanavaa ja Parnassoa, suunnitellaan yhdistettäväksi Suomen Kuvalehteen. Kevyet mullat Ville Pernaa ei ole vielä edes aloittanut Suomen Kuvalehden päätoimittajana, niin jo kuuluu kummia. Etlan tutkimuksen mukaan 1990luvulla postin kannattavuus vielä parani, mutta 2000-luvulla kaikki on ollut toisin: kirjepostin määrä on vähentynyt dramaattisesti internetin takia samaan aikaan kun postikuljetusten hinnat ovat nousseet. Kanava on taas vanha, 1933 perustettu Suomalainen Suomi, josta muutaman välifuusion jälkeen tuli Kanava 1975. Tämänhetkisillä tiedoilla lehtiperhe tarkoittaa sitä, että toimitukset yhdistetään ja kaikki alkavat tehdä kaikkea. Tilanne toistui Kainuun sanomalehdissä, joita ryhtyy jakamaan ensi syyskuussa Suomalainen Lehtipaino Oy, joka painaa muun muassa Kainuun Sanomia. Keski-Pohjanmaan Kirjanpaino ilmoitti ensimmäisenä, että se ryhtyy jakelemaan jatkossa omistamansa lehdet itse, sillä Itella Posti Oyj:n varhaisjakelun korotukset olivat sille liikaa. Outo, erirotuinen perhe siitä tulee. Etlan viime marraskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kyseisen velvoitteen hoitaminen maksaa Itellalle vuodessa 76 miljoonaa euroa. Itella on irtisanonut varhaisjakelusopimuksia Kainuun lisäksi myös esimerkiksi Pohjois-Suomessa. uutiset Lyhyesti Itella menetti kannattavuutensa Itella on valittu Suomessa hoitamaan niin sanottua yleispalveluvelvoitetta eli sen pitäisi taata hyvät postipalvelut ympäri maata. Uusia jakelusysteemejä siis viritellään sielläkin. Hän suunnittelee kolmen Otavamedian lehden, siis SK:n, Kanavan ja Parnasson yhdistämistä ”lehtiperheeksi”. Kirjallisuuslehti Parnasso perustettiin vuonna 1951 yhdistämällä lehdet Näköala ja Ajan kirja. JULKAISIJA 2/2014 9. Kanava on niin sanottu yhteiskuntapoliittinen keskustelufoorumi, jonka päätoimittajana on muuan Ville Pernaa. Varhaisjakeluun uudet kuviot Maakunta- ja paikallislehtien jakelua koskevat sopimukset katkesivat melko ikävissä tunnelmissa ennen vuodenvaihdetta. Kokemuksesta tiedetään, että tällä metodilla kaikista tulee huonompia kuin ennen olivat. Alma Aluemedian johtaja Kari Juutilainen kertoi, että Kainuussa Itellan kanssa ei päästy edes hintaneuvotteluihin
Lukijat pääsivät osallistumaan Olivian tekemiseen varsin isossakin roolissa. Google uskoo, että hän aikoo viedä lehden amerikkalaiselle lukulaitteelle Kindlelle, jonka saa ilmaiseksi lehden mukana.. – Kustantajat lähtevät siitä, että uutisten lukemisen pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja että sisällöllä pitää pystyä tienaamaan rahaa. Lautakunnalle terveisiä: oikeesti mä oon nyt kyllä ihan että what. Lehtihän oli kerännyt itselleen jo 117 000 lukijaa ja oli tullut tunnetuksi harvinaisen inter aktiivisesta toimituspolitiikastaan. Tähän tarpeeseen tulee sähköpaperi. uutiset Aller ostaa Bonnieria Aller Media on ostanut Bonnierilta kolme suomalaista aikakauslehteä: Olivian, Divaanin ja Costumen. Toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä sanoi kaupan yhteydessä, että hänen yhtiönsä perustaa uusia lehtibrändejä jatkossakin, tai ”ostaa valmiita brändejä”. Sähköpaperilaitetta ryhdytään kokeilemaan Olivia-lehti vaihtaa omistajaa. Vielä huonompi perustelu on se, että sitä käyttää jo niin moni ihminen. Finnjetin postimerkin julkaisemiseen liittyy myös muistojen keruuta legendaarisesta autolautasta. Se on tullut tutuksi vain keskenkasvuisten kaupunkilaisten puhekielestä, jossa muutenkin oijotaan kaikki vähänkin vaativammat mutkat. Kyse on Amazonilla rikastuneesta Jeff Bezosista, joka osti taannoin Washington Postin. Tätä miestä kannattaa seurata. Suomen kielen lautakunta on päättänyt tammikuun lopussa, että alkaa tekemään on ihan yhtä syvää suomea kuin alkaa tehdä tai ruveta tekemään. Leia Median sähköpaperilaite ei ole tabletti, vaan paperin korvaava jakeluväline, jonka pitäisi sisältyä lehden tilaushintaan. Jos ja ilmeisesti kun tälle tielle lähdetään, ei tietenkään millään ole enää mitään väliä. Postimerkin julkaisemiseen liittyy myös muistojen keruuta: Itella kerää yhteistyössä ET-lehden ja Finnlinesin kanssa ihmisten muistoja heidän omilta Finnjetmatkoiltaan. 10 2/2014 JULKAISIJA Se oli maailman suurin matkustajaautolautta monilla eri mittareilla – muun muassa paino, pituus, kapasiteetti, nopeus, teho – mitattuna. Leia Median viestintäpäällikkö Janne Kaijärvi esitteli sähköpaperilaitetta Next Media -hankkeen päätösseminaarissa. – Seuratkaa, mitä Washington Postin ostanut Jeff Bezos tekee. Kaupan jälkeen Bonnierille ei Suomessa jääkään enää yhtään yleisaikakauslehteä, pelkkiä erikoislehtiä vain. On huomattava, että hän ei käyttänyt tässä yhteydessä kuitenkaan sanontaa ”ostaa pois kiusaamasta”. kahdeksankymmentä Helsingin Sanomien tilaajaa ryhtyy kokeilemaan aamun Hesarin lukemista Leia Median kehittämältä kotimaiselta sähköpaperilaitteelta. Ei se ole ollut ainakaan maaseudulla. Ostaja eli Aller tuntuu vaikeasta viime vuodestaan huolimatta panostavat nyt suomalaisille aikakauslehtimarkkinoille. Aurinkopaneeleilla toimiva laite lataa lehden automaattisesti joka aamu. Finnjet oli aikansa edistyksellisin autolautta tekniikkansa puolesta. Postimerkkejä ja tarinoita Itella Posti Oy julkaisi maaliskuussa kaksi postimerkkiä, jotka kuvaavat legendaarista autolautta Finnjetiä, joka liikennöi Helsingin ja Travemünden välillä vuosina 1977–2008. Ihan että what Nyt alkoi vihdoin tapahtumaan jotain olennaista suomen kielen kehityksessä. Postimerkit on suunnitellut graafikko Klaus Welp. Päätöstä kehdataan perustella sillä, että ”alkaa tekemään” on aina ollut yleinen muoto Länsi-Suomessa. Kaupassa ihmetystä herättää eniten Olivian myynti
SANOTTUA ”Vanha mottoni – ostetaan läheltä ja myydään kauas – pitää varmaan edelleen paikkansa. – Haemme seuraavina vuosina digitaalisille julkaisuille 50–100 prosentin vuosittaista kasvua, Aalto kertoo. Analyysi: kyllä näillä luvuilla taantuman yli mennään. Uusimpien arvailujen mukaan sanomalehti kuolee tällä Sisältöjen perään huudetaan nyt vähän joka puolella ikään kuin uutena keksintönä. – Olemme käyttäneet samaa systeemiä Nyt-liitteessä. Se muodostetaan omaksi yhtiökseen, joka siis myy palvelujaan 12 osakaslehdelle, luultavasti aika edulliseen hintaan. 5 7 Itella Postin ja maakuntien lehtien varhaisjakelua koskevat neuvottelut eivät voineet mennä 6 8 4 Next Media -hanke maksoi mediayhtiöille ja Tekesille 34 miljoonaa euroa. JULKAISIJA 2/2014 11. Jos toinen on Sanoma, olisiko toinen nyt Lännen Media, siis entistä isommaksi kasvanut Alma. Varsinkin mainostajat ovat olleet innostuneita uudesta mittaustavasta. Nyt 1 Tätä kirjoitet taessa painoalan vuoden huipputapahtumaan Ipex-Lontooseen on vielä vähän aikaa. Yhteistyö kattaa niin printin kuin verkonkin. Uusi mittaustapa lanseerattiin iPadille viime syksynä, kertoo Helsingin Sanomien liiketoimintapäällikkö Kaisa Aalto. Koska kyse on printtilehden näköisversiosta, auttaa uusi analysointi paperilehden analysointia. Helsingin Sanomat kokeilee tällä hetkellä digitaalisen tabletti- eli iPad-version ilmoitusten huomioarvon analysointia uudella systeemillä, kerrottiin Next Media -päätösseminaarissa Helsingissä. Eikö kilpailuviranomaisilla ole tähän mitään sanomista. – Jos esimerkiksi lukijoista yli 60 prosenttia pysähtyy ilmoituksen kohdalle viideksi sekunniksi, on mainoksen huomioarvo jo hyvä, Kaisa Aalto kertoo. Hauska huomata. Joutavat pois kaksitoista suomalaista sanomalehteä ovat lyöneet hynttyynsä yhteen ja perustaneet yhteistoimituksen, jossa tehdään yhteisiä uutisia politiikasta, taloudesta ja ulkomaan tapahtumista. Tulevaisuuden innovaatiot -alueen teemat tiedetään jo: valokuvatuotteiden painaminen, painettu elektroniikka ja 3d-tulostus. Painopalvelujen myynti ulkopuolisille asiakkaille kasvoi 3,1 prosenttia. Uusi mittaustapa ilmoitusten huomioarvoille Onko Suomessa tulevaisuudessa vain kaksi isoa mediataloa. Kun lehtien omaksi tehtäväksi jää enää paikallisuutisten hankinta ja pääkirjoitusten kirjoittaminen – kai yhteistoimitus voi kohta hoitaa senkin – niin noin puolet lehtien nykyisestä toimituskunnasta joutaa pois. prosenttia. päivätyssä asiakaskirjeessä. Analyysin avulla selviää, kuinka monta sekuntia mainosta on katsottu, onko katsoja ollut mies tai nainen, missä hän asuu ja minkä ikäinen hän on. Pokkarit myyvät hyvin ja kansa lukee. Kimppaan lähtevät Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Kainuun Sanomat, Pohjolan Sanomat, Turun Sanomat, Kaleva, Ilkka, Pohjalainen, Hämeen Sanomat, Forssan Lehti ja Keskipohjanmaa. Uuden yhteistoimituksen nimeksi tulee Lännen Media. vuosikymmenellä. 3 Muutama talousluku vuodelta 2013 Keski-Pohjanmaan Kirjapainosta: liikevaihto laski 3,6, ilmoitusmyynti 2,2 ja tilaustulot 5,4 ainakaan huonommin. Pitäisikö uskoa. Kannattiko panostus. Yhteistoimituksella pyritään tietenkin kustannusten säästöön. 2 Seuraava ajatus edelliseen liittyen: näistähän on puhuttu jo vuosia. On aiemminkin ennustettu, että muutaman vuoden kuluttua meillä on enää kaksi isoa mediataloa. Lähialueen käsite on vain laajentunut.” UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi – Kirjapaino Antti Välikangas Oy:n toimitusjohtaja Antti Välikangas 2.1. Hesarin maksullisella iPad-lehdellä on 60 000 lukijaa, ja kaikissa sähköisissä kanavissa maksavia lukijoita on 100 000
– Lähdemme siitä, että lukijakunnan suuri joukko ei saa pelästyä uutta digitaalisessa muodossa ilmestyvää iltapainosta. Lehden on tarkoitus ilmestyä ensimmäisenä ilmestymisvuotenaan kolme kertaa. HBL:ssä on huomattu vuosien mittaan, että suuri osaa digilehtien lukijoista kaipaa digiin painetun sanomalehden antamaa kokonaiskuvaa tapahtumista. Sähkökirjojen osuus kirjamyynnistä oli noin prosentti. Lehden aihepiiri liittyy sisustamiseen, puutarhaan, ruokaan, matkustamiseen sekä tee se itse -tyyliseen puuhasteluun. Hanke on maksanut 34 miljoonaa euroa. Suurin rahoittaja on ollut Tekes 18,4 miljoonalla eurolla. Kolme vuotta, kolme digilehteä Ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet eli HBL on tuonut kolmen vuoden aikana markkinoille kolme aivan erilaista digitaalista lehteä printtilehtensä kylkeen: näköislehden iPad-versiona, viikkolehti HBL+:n sekä uusimpana digitaalisen iltapainoksen Kväll. – Tällä hetkellä paperisessa sanomalehdessä hävitystä 15 dollarista (10,1 eurosta) saadaan takaisin yksi dollari (0,72 euroa) lehtien erilaisista digiversioista. Kerrankin näin päin: Blogit lehdeksi Helmikuussa aloittaneen Parhaat Kotiblogit -lehden sisältö kasataan suomalaisten verkkoblogien sisällöistä ja kuvituksista. Siksi Kväll näyttää hyvin paljon printtilehdeltä, ja se on tehty samalla toimitusjärjestelmällä kuin painettava HBL, kertoo lehteä kustantavan KFS Median tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava Lotta Holm. Yhdysvalloissa monien sanomalehtien näivettyminen alkoi jo vuonna 2006. – Vaikka olemmekin kehittäneet viime vuosina digitaalisia lehtiä, niin toivon, että paperilehtikin säilyisi hengissä mahdollisimman pitkään.. Pokkareita myydään nykyään esimerkiksi R-kioskeissa ja ruokakaupoissa. Rahaa media-alalla toki on ainakin yhtä paljon kuin ennen, mutta se menee eri osoitteisiin kuin ennen, esimerkiksi Googlelle. Pelastavatko pokkarit printin. uutiset Pokkarikauppa vetää hyvin: pokkareita on helppo ostaa eivätkä ne maksa paljon. Se, että New York Times pisti erilaisiin maksumuurikokeiluihinsa lähes 60 miljoonaa dollaria, ei myöskään ole tuottanut tulosta. Perinteiselle kirjamyynnille viime vuosi oli sen sijaan mollivoittoinen, sillä myynti laski 2,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Holm puhui nelivuotisen viestintäalan Next Media -hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä maaliskuussa. Lehti-innovaatiota julkaisee espoolainen Terassi Media. Digi ei tuo kuitenkaan rahaa riittävästi mediayhtiöille. HBL on kehittänyt sähköistä jakeluaan Next Media -ohjelmassa syksystä 2009 saakka. Rahaa alalla on, mutta se menee eri osoitteisiin kuin ennen. Pokkareiden ostajamäärät ovat kolmessa vuodessa kasvaneet lähes 50 prosenttia. Ohjelmaan osallistuminen mahdollisti esimerkiksi sen, että Kväll-lehden lukijatutkimusten apuna pystyttiin käyttämään VTT:n kehittämää yhteissuunnittelun verkkoympäristöä, Open Web Lab -palvelua. Leia Median Janne Kaijärvi sanoo, että uusille mediaavauksille olisi tilaa. Mediayhtiön sähköisen jakelun koelaboratoriona on ollut Ahvenanmaa, jossa alkuvuonna 2010 siirryttiin digitaaliseen sunnuntaijakeluun muuttuneiden jakelujärjestelyiden kautta. Suomen Pokkaritukun ja pokkarikustantajien teettämän tutkimuksen mukaan pokkarin on ostanut vuoden sisällä yli 2,2 miljoonaa eli noin puolet 15–74-vuotiaista suomalaisista. 12 2/2014 JULKAISIJA Sanomalehden madonluvut Sähköpaperilaitetta kehittävän Leia Median viestintäpäällikkö Janne Kaijärvi kertoi Next Media -seminaarissa Helsingissä, että Ruotsissa ja Saksassa kuulee paljon käsityksiä siitä, että viimeinen klassinen paperinen sanomalehti ilmestyisi ehkä jo kuluvalla vuosikymmenellä. – Spiegelin toimittaja kertoi minulle, että menestykseen tarvitaan oikea innovaatio, ajoitus ja hyvää tuuria. Näitä siis halutaan nostaa esiin. Erityisesti pokkareista pitävät 15–24-vuotiaat, sillä jopa 67 prosenttia heistä on ostanut ainakin yhden pokkarin vuoden sisällä. Suosion syynä voidaan pitää mukavaa kokoa ja ostopaikkojen lisääntymistä. Yhdysvalloissa tälle on laskettu suhdelukukin. Sen takana on ajatus siitä, että verkossa julkaistaan paljon erilaisia korkealaatuisiakin blogeja, joiden tekijät ja aiheet jäävät blogimassan jalkoihin. Uusille media-alan avauksille on siis tilaa. Myyntiä jarruttaa osittain 24 prosentin arvonlisävero, joka paperisella kirjalla on 10 prosenttia
TUE LEHDISTÖN- JA SANANVAPAUTTA! Osta vakavaa aihetta huumorilla käsittelevä kirja. Sata lehdistön- ja sananvapautta puolustavaa pilapiirrosta ja sarjakuvaa eri puolilta maailmaa on koottu yksiin kansiin ja myydään Toimittajat ilman rajoja ry:n toiminnan tukemiseksi. 144 -sivuisen nidotun kirjan hinta postituskuluineen on 19,00 euroa. Lisätietoja järjestöstä ja sen toiminnasta: www.toimittajatilmanrajoja.fi. Kirjan tekstit ovat englanniksi ja ranskaksi. Tilaukset järjestön sihteerille Marja-Liisa Kinturille osoitteeseen: marja-liisa.kinturi@toimittajatilmanrajoja.fi Toimittajat ilman rajoja perustettiin Suomeen keväällä 2013 ja hyväksyttiin kansainvälisen Reporters Sans Frontières Reporters Without Borders -järjestön jäsenjärjestöksi syksyllä 2013. Keili tarraa koteloon
Kyseinen ominaisuus erottaa laitteen markkinoilla olevista värisublimaatiomalleista, jotka tulostavat vain tietyille tulostusmateriaaleille. Erityisesti painopinnan tasaisuus ja reiättömyys vanhaan HD Flexoon nähden on iso harppaus eteenpäin, iloitsee Mäkilä. Uusi tekniikka mahdollistaa entistä helpommin esimerkiksi syväpainotöiden siirtämisen joustavampaan ja tehokkaampaan fleksopainatukseen. Epsonin SureLab D700 -kuvatulostin tulee markkinoille toukokuussa. tuotteet & WestPakille ja Marvacolle Full HD Flexo Belgialaisen EskoArtworkin kehittämä Full HD Flexo on uusi täysteräväpiirtotekniikalla valmistettu fleksopainotyökalu pakkauspainatukseen. 4050-laitteen tuotantonopeus on 40 sivua ja 4750-laitteen 47 sivua minuutissa. Laite on hyvä vaihtoehto kuvien tulostusta harjoittaville yrityksille, itsenäisille kuvaliikkeille, tapahtumavalokuvaajille, pienlaboratorioille ja kopiointiyrityksille. Tekniikka on kehitetty aiemmasta HD Flexosta. Vain värikosketusnäyttö on vähän pienempi. Joustopakkausmateriaaleja valmistavalla Oy WestPak Ab:lla ja pakkausrepro Marvacolla on nyt kyseinen sertifikaatti. Epson tulostaakin monille tulostusmateriaaleille, kuten kiilto-, satiini- ja mattapaperipohjaisille materiaaleille.. A4-laitteiden resoluutio ja käytettävyys ovat suurempien laitteiden tasoa. Samalla Full HD Flexo -laatusertifikaatin kriteerien täyttävät painotyöt haluavat murtaa perinteisiä pakkauspainopinnan laadullisia raja-aitoja. Epsonilta SureLab D700 -kuvatulostin Epson tuo markkinoille toukokuussa ensimmäisen kuusivärisen ja pienikokoisen kuvatulostimensa SureLab D700:n, joka tulostaa monille materiaaleille ja monissa kokovaihtoehdoissa. WestPakin prepress-asiantuntija Vesa Mäkilä on erityisen tyytyväinen kehitykseen, jossa Full HD Flexo tuo lisää värivoimaa ja näyttävyyttä painopintaan. 14 2/2014 JULKAISIJA Konica Minoltan A4-monitoimimustavalkolaitteet ovat läheistä sukua suuremmalle A3-laitteelle. tuisia panoraamakuvia, onnittelukortteja tai muita materiaaleja. Samalla spotvärien korvaaminen prosessiväreillä on väriavaruuden laajentuessa entistä helpompaa. Keskikokoiset järjestelmät on suunnattu projekteihin, joiden toteutus vaatii sekä A3- että A4-laitteita. Kompaktit monitoimijärjestelmät mahtuvat helposti työpöydälle, mutta mukautuvat samalla erilaisten työryhmien ja osastojen tarpeisiin. SureLab D700 hyödyntää Epsonin erittäin joustavaa mustesuihkutekniikkaa. Ne voidaan yhdistää saumattomasti suurempien Konica Minoltan A3-järjestelmien kanssa samoihin työnkulkuihin. Se sopii myös yrityksille, jotka tulostavat korkealaa- Uutuusmalleja Konica Minoltalta Kaksi uutta monitoimimustavalkojärjestelmää ovat bizhub-tuoteperheen A4-koon 4050 ja 4750
Uusi mallisto sisältää 36 odottamatonta ja yllättävääkin kuva-aihetta värikkäistä sirkusteltoista nauraviin muovivalaisimiin. Printteri legoista 12-vuotias kalifornialainen amerikkalaispoika Subham Banerjee onnistui rakentamaan pistekirjoitusta tuottavan printterin 350 dollarin (252 euron) Maindstormslegosarjasta. Banerjeen printteri pystyy tulostamaan yhden pistekirjoituksella tehdyn kirjaimen 5–7 sekunnin välein. Ei enää metsiä, rantoja ja kaupunkimaisemia. Prototyyppitason laite toimii manuaalisesti. JULKAISIJA 2/2014 15. palvelut Uusi käsitys valokuvatapeteista Ruotsalainen tapettiyritys Photowall ja samoin ruotsalainen kuvatoimisto Nolla Images ovat luoneet valokuvatapettimalliston, jossa halutaan laajentaa perinteisten valokuvatapettien käsitystä. Yhdelle riville mahtuu aina yksi kirjain, kertoo amerikkalainen teknologiasivusto Gigaom helmikuussa. Subham Banerjee rakensi pistekirjoitusta tuottavan legoprintterin. Hän käytti esimerkiksi pienen legorobotin käsivarsia liikuttamaan modulia, jossa oleva neula naputtaa paperiin eri kirjaimia merkitseviä pisteitä. Ruotsalainen tapettifirma Photowall tuo uusia kuvia valokuvatapetteihinsa. Useimpien kuvien takana ovat ruotsalaisvalokuvaajat Joel Rhodin, Karolina Henke ja Henrik Halvasson. Photowall toimii aktiivisesti myös Suomessa selkeän nettikauppansa kautta. Banerjee huomasi, että pistekirjoitusprintterit saattavat maksaa hyvinkin yli 2 000 dollaria (1 440 euroa), ja niinpä hän päätti rakentaa halvemman printteriversion yhdistelemällä luovasti Maindstorms-legosarjan eri osia. Haluttiin siis unohtaa valokuvatapettien klassiset aiheet metsät, rannat ja kaupunkimaisemat
tuotteet Täydellisyyttä on arjessa vaikea havaita Nikon, kuten muutkin kameravalmistajat, tuo säännölliseen tahtiin markkinoille toinen toistaan nopeam pia, kätevämpiä ja edistyneempiä kameroita ja niiden oheislaitteita. Kamerassa on lisäksi tukeva, suojaava metallirunko, ja muotoilussa on otettu huomioon käsittelyyn vaikuttavat yksityiskohdat: painikkeiden paik- koja on muutettu ja hallintapainikkeita muotoiltu uudelleen, mikä helpottaa käsittelyä kosteissa oloissa. – Kameran uusi kenno takaa uskomattoman kuvanlaadun, ja laajennettu ISO-herkkyysalue 100–25 600 on laajennettavissa vastaamaan alan johtavaa herkkyyttä 409 600. Uusi suljin- ja peilimekanismi vähentää peilin liikevirhettä, joten etsimen kuva on vakaa ja etsimen katkos minimaalinen nopeasti kuvattaessa. Kameran paikallinen kohinan vähennys, reunojen terävöinti ja värisävyjen säätö takaavat, että kuvista tulee erinomaisia myös vaikeissa valaistusoloissa, joissa monet urheilu- ja uutiskuvaajat toimivat, Jyrki Tuppurainen Nikonilta luetteli. On selvää, että ammattikuvaaja tarvitsee työvälineet, jotka palvelevat häntä niin käytettävyyden kuin kuvan laadunkin osalta parhaalla mahdollisella tavalla. Dropbox saa pian suomalaisen kilpailijan, Pilvilinnan. Liikkeelle lähdetään 2 gigabitin ilmaisesta palvelusta. Sitten hän pettyy, kun omalla, yleensä kalibroimattomalla ruudulla se ei enää näytäkään yhtä hyvältä, yksi ammattilaisista totesi. – Tuntuu selvästi käteen kätevämmältä, myönsi yksi kameraa esittelytilaisuudessa käännelleistä ammattilaisista. koko, joka mahdollistaa nopeutetun kuvansiirron. Ominaisuuksia käytetyn auton hintaisessa uutuudessa on siis vaikka muille jakaa videokuvaus mukaan lukien. Tämän lisäksi Dropbox tarjoaa useita mahdollisuuksia ilmaisen levytilan määrän kasvattamiseen mm. Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila on jo ehtinyt kertoa, että uusi palvelu olisi parempi kuin Dropbox, joka onkin kamppaillut viime aikoina tietoturvaongelmiensa kanssa. Ei ihme, että uutuutta tutkimaan tulleet ammattilaiset näyttivät vakuuttuneen kamerasta. 16 2/2014 JULKAISIJA Tilaa Pilvilinnasta voi ostaa 20–500 gigabitin kokoisissa lohkoissa. Dropbox toimii puolestaan eri periaatteella. M-L KINTURI. – Kun näytän asiakkaalleni upeaa kuvaa omalta kalibroidulta monitorilta, hän on haltioissaan. Toisaalta, kuka sanoo, missä kulkee raja täydellisen ja riittävän hyvän välillä. suosittelun, kilpailujen ja Dropboxista twiittaamisen avulla. Missä siis kulkee raja. Tuorein uutuus on FX-koon lippulaiva D4S-järjestelmäkamera, jonka laajennettu ISO-herkkyysalue ja Expeed-kuvankäsittely mahdollistavat tasokkaat kuvat valaistuksesta riippumatta. – Puhumattakaan siitä, miltä kuva näyttää painettuna, sillä hienoinkaan painotyö ei vielä pysty toistamaan kaikkia tällaisen kuvan hienouksia, puuttui naapuri keskusteluun. Kamerassa on Gigabit 100/100TX Ethernet -portti ja uusi RAW S -kuva- Nikonin hieno uusi järjestelmäkamera. Kyse on Dropboxin kaltaisesta pilvipalvelusta nimeltään Pilvilinna. Elisalta kilpailija Dropboxille Elisa aikoo ryhtyä myymään lähikuukausina tallennustilaa kotimaisista konesaleista Saunalahtibrändillä. Tyhjentävän esittelyn päätteeksi alan ammattilaisten keskuudessa virisi keskustelu siitä, mikä merkitys kuvanlaadun jatkuvalla parantamisella on arkityössä, jossa kuvia otetaan sekä painettavaksi että käytettäväksi verkkojulkaisuissa
09-222 4004 Puh.fax 09-222 4004 09-2243 fax 4004 09-2243 0080 fax 09-2243 0080 0080 Email: grafitarvike@co.inet.fi Email: grafitarvike@co.inet.fi Email: grafitarvike@co.inet.fi – Ratkaisuja – Ratkaisuja – Ratkaisuja painamisen painamisen painamisen tueksi tueksi – tueksi – – Kombi_grafitarvike.indd Kombi_grafitarvike.indd Kombi_grafitarvike.indd 2 2 2 21.8.2011 21.8.2011 16.39 21.8.2011 16.39 16.39 JULKAISIJA 2/2014 27. – Taitaa – Taitaa –paperin Taitaa paperin paperin pinnoittamisen pinnoittamisen pinnoittamisen – – – Tutustu Tutustu Delta Tutustu Delta 52:een Delta 52:een ja52:een tiedät ja tiedät ja tiedät mitä mitä laitteeltasi mitä laitteeltasi laitteeltasi vaatia! vaatia! vaatia! Enemmän Enemmän ominaisuuksia Enemmän ominaisuuksia ominaisuuksia esim: esim: esim: - siisti arkinerotus - siisti arkinerotus - siisti rotaatioveitsellä arkinerotus rotaatioveitsellä rotaatioveitsellä - laminointitelassa - laminointitelassa - laminointitelassa kolme infrapunalamppua kolme infrapunalamppua kolme infrapunalamppua - kalvorullan - kalvorullan lukitus - kalvorullan lukitus ilma-akselilla lukitus ilma-akselilla ilma-akselilla - vetorullien - vetorullien pneumaattinen - vetorullien pneumaattinen pneumaattinen säätö säätö säätö - pneumaattinen - pneumaattinen - pneumaattinen puristustela puristustela tuplasylinterein puristustela tuplasylinterein tuplasylinterein - pneumaattinen - pneumaattinen - pneumaattinen erotustela erotustela erotustela - patentoitu - patentoitu kalvonkiristystela - patentoitu kalvonkiristystela kalvonkiristystela - tehokas - tehokas arkinsuoristus - tehokas arkinsuoristus arkinsuoristus - suuri tuotantonopeus, - suuri tuotantonopeus, - suuri tuotantonopeus, 30m/min 30m/min (DELTA+ 30m/min (DELTA+ 50 m/min) (DELTA+ 50 m/min) 50 m/min) - monipuoliset - monipuoliset -lisävarusteet monipuoliset lisävarusteet lisävarusteet - erittäin - erittäin vankkarakenteinen, - erittäin vankkarakenteinen, vankkarakenteinen, 24/7 käyttöön 24/7 käyttöön 24/7 käyttöön Valuraudantie Valuraudantie Valuraudantie 9 00700 9 Helsinki 00700 9 Helsinki 00700 Helsinki Puh. 09-222 Puh
18 2/2014 JULKAISIJA – Ilme modernisoituu, on entistä värikkäämpi ja leikitteleväkin, mutta säilyttää kuluttajalupauksemme Designing Good Life, iloitsee OBH Nordica Finlandin markkinointikoordinaattori Marianne Karppanen. Vahvat juuret Arabialla on poikkeuksellisen vahva asema suomalaisissa sydämissä. Sukupolvien ajan sen tuotteilla on katettu arkea ja juhlaa niin kaupungeissa kuin maallakin. Uudistus tekee myös selkeän eron kansainvälisesti kasvavan Iittalan designbrändin ilmeeseen, sanoo Fiskarsin kattaus- ja sisustusbrändeistä vastaava liiketoimintajohtaja Päivi Paltola-Pekkola. Uusi tunnus otetaan käyttöön asteittain ja tuotteiden pohjaleimoissa se alkaa näkyä kesäkuusta alkaen. Vuoden 2014 uutuustuotteet lanseerataan uusilla logoilla uusissa pakkauksissa. S uomen tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin brändeihin lukeutuva Arabia uudistaa ilmeensä vuoden 2014 aikana osana Fiskarsin kodinliiketoiminnan uudistusta. Sen pohjana on nykyisen Arabiakeskuksen seinällä, vanhan piipun kupeessa oleva tuttu Arabia-teksti. Brändiä halutaan nyt kirkastaa ja visuaalinen ilme muuttuu tukemaan vahvaa tunnesidettä suomalaisten arkeen läpi koko elämän. OBH Nordican modernisoitu identiteetti tuo väriä arkeen. – Ilmeen uudistamisella haluamme korostaa Arabian roolia modernina ja samalla kodikkaana suomalaiskotien kattajana. Raikkain värein kevääseen p ohjoismainen, Inno vatiivinen kodin pienkoneita ja taloustavaroita maahantuova OBH Nordica esiintyy uudistuneella ilmeellä keväällä 2014. – Olemme nyt läsnä monien perheiden arkiaskareissa ja keittiöpuuhissa. Uusi bränditunnus on Arabian 141-vuotisen historian aikana järjestyksessä 28. Muutos alkaa näkyä kauppojen hyllyllä keväällä 2014.. Kuluttajat tunnistavat meidät väreistä, iloisuudesta ja designista, joka erottuu edukseen, Karppanen vakuuttaa. ja se korvaa vuodesta 1981 käytössä olleen tunnuksen. Logoon on nostettu myös Arabian syntymävuosi korostamaan vahvaa perintöä, kertoo tunnuksen suunnitellut mainostoimisto Dynamon Ilkka Kärkkäinen. Yrityksen 10-vuotinen historia on ollut värikäs ja suomalaiset kuluttajat ovat ottaneet tuotteet hyvin omakseen. – Kirjasintyyppi on moderni, mutta nojaa historiaan. Uusi logo ja pakkauskonsepti on luotu henkimään tuoreella tavalla brändin ydintä, designia ja innovaatioita. Designmuseo vahvistaa identiteettiään ja tähtää tunnetummaksi. Uusi ilme katsoo tulevaisuuteen mutta pysyy tukevasti kiinni vahvoissa juurissa. imagoskooppi Uutta designia Suomalaisten rakastama Arabia uudistuu ja uudistaa ilmettään. Arabian uusi tunnus otetaan käyttöön asteittain ja tuotteiden pohjaleimoissa se alkaa näkyä kesäkuusta alkaen
Vuoden alussa käynnistetty Design Club auttaa yrityksiä luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia muotoilun avulla. Teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset OBH Nordican uuden ilmeen suunnittelusta vastasi ruotsalainen bränditoimisto, mutta esimerkiksi fontti on suomalaisen Toni Hurmeen suunnittelema. Samalla se haluaa parantaa kävijäkokemusta ja uudistaa yritysyhteis- työkonseptia. Näin saadaan esiin muotoilun yrityksille tarjoamat mahdollisuudet ja viritetään yritysten keskinäinen yhteistyö, kertoo Designmuseon yhteistyöpäällikkö Piia Lehtinen. – Mukaan haetaan 100 yritystä eri toimialoilta, startupeista pörssiyrityksiin. Uusi perusnäyttelyyn pohjautuva verkko näyttely avataan yleisölle maaliskuussa ja museon verkkosivut loppukeväästä. – Haluamme vahvistaa näkyvyyttä ja madaltaa museokäynnin kynnystä. Kävijöistä lähes puolet on muualta kuin Suomesta ja uudistuksella on selkeä tavoite. Kevään aikana kehitetään kävijäkokemusta ja verkkonäkyvyyttä. Siitä Designmuseolle on johdettu oma tunnistettava muotokieli, joka viittaa myös suomalaisen muotoilun kultakauteen, kuvailee Jesper Bange suunnittelutoimisto Bondista. Logo on modernismista kumpuava, tätä päivää oleva tunnus. Lähtökohdat konkretisoituvat logossa ja muissa visuaalisissa elementeissä. Uuden ilmeen vahva muotokieli ja värimaailma ammentavat muotoilun historiasta tuoden siihen tuoreen ja nykyaikaisen näkökulman. Vahvempi identiteetti ja yhteistyökuvioita H elsingissä toimiva Designmuseo astuu tänä vuonna esiin uudella visuaalisella ilmeellä. Logo esiintyy useassa herkullisessa värissä. Uuden ilmeen suunnittelusta vastasi ruotsalainen bränditoimisto Designkontoret Silver, mutta työryhmässä oli mukana myös Suomen maajohtaja Heidi Stirkkinen. Valitsimme yhteistyökumppaniksi suunnittelutoimisto Bondin heidän suunnittelunsa lähtökohtana olevan kokonaisvaltaisen ajattelun vuoksi, kertoo Designmuseon johtaja Jukka Savolainen. JULKAISIJA 2/2014 19. Uutta logoa hyödynnetään monipuolisesti muun muassa verkossa, painotuotteissa ja myymälämateriaaleissa. Painotukset näkyvät koko museotyössä. Uusi ilme jalkautuu digitaalisesta ja painetusta ympäristöstä myös tilallisiksi ratkaisuiksi. Muun valikoiman ulkoasu vaihtuu vähitellen. Lisäksi otamme entistä rohkeammin kantaa muotoiluun, sen historiaan ja merkitykseen yhteiskunnassa, Savolainen vakuuttaa. Logon fontti on suomalaisen Toni Hurmeen suunnittelema. – Uudella visuaalisella ilmeellä haluamme luoda meille vahvan ja tunnistettavan brändin. Angel Gil Angel Gil Designmuseon uuden ilmeen vahva muotokieli ja värimaailma ammentavat muotoilun historiasta tuoden siihen tuoreen ja nykyaikaisen näkökulman. – Pyrimme itsevarmaan ja vahvaan ilmeeseen
Kauneudesta ei useimmissa tapauksissa ole mitään haittaakaan, sillä me ostamme suurimmaksi osaksi tuotteet pakkauksen ulkonäön perusteella. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Silloin puhutaan vain ja ainoastaan massoille ja niiden ehdoilla. Kauneutta parempia kaupallisia kriteerejä voivat olla informaatioarvo, on-pack-promootio tai vaikkapa hassusti piirretty lehmä. Pakkausten etiketissä tai painettavassa pinnassa tehdään usein informaation maailmanennätyksiä. Pelkästään ruotsinkieliseen tekstiin menee jo puolet käytettävästä pinnasta ja loput EU:n vaatimusten mukaisiin merkintöihin. Tärkeintä on se, että pakkaus on brändin ja tuotestrategian mukainen, viestinnällisesti tavoitteellinen ja siten tiukasti sidoksissa muuhun markkinointiin. MATTI REMES Tilaa Julkaisija-lehti Jatkuva kestotilaus 12 kk 84 € (sis. Kohderyhmänä kaikki suomalaiset Nopeasti ajateltuna voisi ajatella, että kuluttaja ostaa kauniin pakkauksen paljon mieluummin kuin ruman pakkauksen. Kun kuluttaja ulkomailla ihastelee kauniita elintarvikepakkauksia ja ihmettelee miksei meillä ole vastaavia, voi yksinkertainen syy olla rajoittuneessa markkinapotentiaalissa. Jos Valion ja Ingmannin maitotölkit laitetaan vierekkäin, saattaa kauniimpi pakkaus voittaa, jos tölkki halutaan kattaukseen. Tuleeko siis suunnittelun lähtökohtana olla kauneus. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis. alv:n 10 %) Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. Meillä pakkauksen on puhuttava kaikille kohderyhmille tasapuolisesti, kaikkein tiukimmilla kriteereillä ja kaikkein tiukimmin keskusohjatuille markkinapaikoille. Ruma voi olla silti myyvempi kuin kaunis. Kauneus toimii, jos tuote on arkinen eikä tuotteissa ole merkittäviä hinta- tai laatueroja. Pakkaus ei voi viestiä vain kauneutta tai informaatiota, jos kukaan ei huomaa pakkausta. Tunnisteväri tai lisäarvo-ominaisuuksien huomioarvo voi olla juuri se juttu. kolumni Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. Esimerkiksi kosmetiikan tuoteryhmässä ei ole laman aiheuttamia notkahduksia. Pietarissa, Lontoossa tai Pariisissa on monta kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Useimmiten menestyksen kaikkein tärkein kriteeri on hyllynäkyvyys. Varsinkin huonoina taloudellisina aikoina elämään halutaan pieniä nautinnon hetkiä kauniista tuotteista. alv:n 10 %) Yrityspakettitilaus Tilauksia 2–3 kpl, à 51 € (sis. Pakkauksen tärkein tehtävä on herättää huomiota, koska joku on keksinyt itsepalvelun. alv:n 24 %) www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335. Se näkemäsi ”ihana” tuotepakkaus onkin ehkä marginaalituote kyseisillä markkinoilla
Ylläpidämme Suomen suurinta Apple-aiheista keskustelufoorumia Hopeista Omenaa sekä järjestämme kursseja, käyttäjätapaamisia ja muita tapahtumia eri paikkakunnilla Suomessa. Workshoppia vetää palkittu elokuvaohjaaja Kanerva Cederström. Workshopit on tarkoitettu vain Apple-käyttäjien jäsenille. Jäsenmaksumme on 32 €/12 kk. Hän on toiminut Taideteollisessa Korkeakoulussa dokumenttielokuvan professorina vuosina 2003–2010. Ammattilaisohjelmien kurssit Peruskurssit Aperture – valokuvauksen seuraava taso Mac-peruskurssit Helsingissä, Tampereella ja Mikkelissä Aperture-kurssi 17.5.2014, Helsinki Kouluttajana Sampo Korkeila, Corellia Helsinki Oy Mac-peruskurssi, Windowsista Maciin siirtyville tai sitä harkitseville, 12.4.2014, Helsinki 19.4.2014, Tampere Final Cut Pro X – vallankumouksellista videoeditointia Final Cut Pro X -peruskurssi 29.3.2014, Helsinki Kouluttajana Mikael Suomela iOS-peruskurssit (iPhone ja iPad) Helsingissä, Tampereella ja Mikkelissä iOS peruskurssi (iPhone/iPad), 29.3.2014, Mikkeli iOS-peruskurssi (iPhone/iPad), 26.4.2014, Helsinki Logic Pro X – suunniteltu muusikoille Logic Pro X -kurssi, 24.05.2014, Helsinki Kouluttajana Mikael Suomela Kaikki kurssit 60 € / päivä www.appleusers.fi • www.hopeinenomena.net. Lisäksi osallistumme alan messuille ja näyttelyihin. Niistä peritään 5 euron ilmoittautumismaksu. Apple-käyttäjät ry kuuluu maailmanlaajuiseen Apple User Group -verkostoon ja osa jäseneduista tulee tämän verkoston kautta. JÄSENENÄMME • voit osallistua yhdistyksen järjestämille kursseille ja työpajoihin • pääset osallistumaan yhteistyökumppanimme MaMa ry:n kursseille • saat verkkosivutilaa Homppuhotellista • tuet keskustelufoorumi Hopeisen Omenan toimintaa TULOSSA KEVÄÄLLÄ ELOKUVA-WORKSHOP, 20.4.2014, HELSINKI Elokuva workshopissa paneudutaan elokuvan ja leikkauksen sisältöihin
• Ilmaisten tai lähes ilmaisten fonttien merkkivälistys saattaa olla alkeellinen tai kokonaan tekemättä; näissä melko harvoissa tapauksissa optisen merkkivälistyksen käyttäminen saattaa parantaa ladelmaa. Kun toisaalta suoran ja kaarevan kirjainmuodon välit – esimerkiksi h:n ja d:n väli – useimmiten tiivistyvät, kirjainten muodostama rytmi muuttuu. Kirjaintyyppi on Open Type -muotoinen Meta. Leipätekstin välistystä se yleensä väljentää, mutta otsikkoa se tiivistää. typoteesejä Optinen merkkivälistys on harvoin optimaalinen Valinta optisen ja metrisen merkkivälistyksen välillä on jo vanha ominaisuus Adoben ohjelmissa, mutta se hämmentää yhä. Tämä koskee erityisesti tunnettujen valmistajien Open Type -fontteja. Se tekee nyt paluun nykytekniikan mukaisena ja mer kistöltään laajennettuna. Se tekee nyt paluun nykytekniikan mukaisena ja merkistöltään laajen nettuna. Sen suurin ongelma on arvaamattomuus: käyttäjä ei voi tietää ennalta, mitä se tekee millekin kirjainkoolle. Häiritsevimmältä vaikuttaa se, että peräkkäiset pystysuorat kirjaimet siirtyvät liian etäälle toisistaan ja että koko tekstistä tulee liian harvaa. Leipätekstin väljentyminen johtuu pääasiassa siitä, että optinen merkkivälistys tuo runsaasti lisää tyhjää pystysuorien kirjainmuotojen, esimerkiksi l-kirjaimen ja i-kirjaimen, väliin. • Jotkin fontit, kuten Frutigerin Post Script 1 -versiot, saattavat olla liian harvoiksi välistettyjä jopa leipätekstikäyttöön. Algoritmi mitätöi fontintekijän säädöt Optinen välistys perustuu Adoben laatimaan algoritmiin, mutta on aika lailla arvoitus, miten se mitäkin kirjaintyyppiä kohtelee. Joka tapauksessa se jättää osittain tai kokonaan huomiotta sen merkkipareittain tehdyn välistyksen, jonka fontin tekijä on valmiiksi rakentanut. • Optista merkkivälistystä voi kokeilla otsikoissa, mutta leipätekstissä riskit ovat suuret: otsikkokoossa ja -mitassa välistyksen vaikutus on helppo tarkistaa, mutta leipätekstin tarkistaminen on työlästä ja väsyttävää, ja epämieluisat yllätykset voivat paljastua liian myöhään. Säädettyä merkkivälistystä tarvitaan, jotta niin suorat, kaarevat kuin viistotkin kirjaimet ja muut merkit asettuisivat toistensa viereen mahdollisimman tasaisesti. Metrinen 0tsikkorivin välistys Optinen otsikkorivin välistys Otsikoita optinen välistys lähinnä tiivistää, mutta oheisessa 24 pisteen koossa ero on vielä hyvin vähäinen. MARKUS ITKONEN. Indesignissa merkkivälistyksen tapa valitaan valikosta Type > Character. Optinen välistys, Chaparral Pro Ensimmäinen suomalainen kan sainvä lisesti julkaistu kirjain tyyppi on tiettävästi Square vuo delta 1972. Optinen välistys, Minion Pro Ensimmäinen suomalainen kan sainvälisesti julkaistu kirjaintyyppi on tiettävästi Square vuodelta 1972. Tällöin voi tehdä itse määritetyn kevyen merkkivälitiivistyksen koko tekstiin. 22 2/2014 JULKAISIJA Optisen ja metrisen merkkivälistyksen valintaikkuna Indesignissa. Optisen merkki välistyksen aiheuttama harventuminen näkyy molemmissa kirjaintyypeissä – Chaparralissa pahemmin, koska se on Minionia leveämpää ja koska ”harvennuksen” jälkeen sen tavuttuminen kapeaan palstaan on entistäkin kömpelömpää. Yleisohjeita • Mitä paremmin tehty fontti, sitä tärkeämpää on käyttää sen omia merkkiparivälistyksiä. Tällaisia huolellisesti mietittyjä merkkipareja voi Open Type -fonteissa olla monia satoja. Optisen tasauksen versiossa merkkivälit ovat kuitenkin tasaisemmat. Metrinen välistys, Minion Pro Ensimmäinen suomalainen kansain välisesti julkaistu kirjaintyyppi on tiettävästi Square vuodelta 1972. Se tekee nyt paluun nykytekniikan mu kaisena ja merkistöltään laajennet tuna. Metrinen välistys, Chaparral Pro Ensimmäinen suomalainen kansain välisesti julkaistu kirjaintyyppi on tiettävästi Square vuodelta 1972. Quarkissa ei ole aivan samanlaista ominaisuutta. Se ei aiheuta yllätyksiä. Se tekee nyt paluun nykytekniikan mukaisena ja merkistöltään laajen nettuna. Se tuo näkyviin useiden typografisten säätöjen paletin, jossa merkkivälistyksen vaihtoehdot Optical ja Metrics ovat pistekoon valinnan alapuolella. Jos fontin alkuperäisiä merkkivälistyksiä halutaan muuttaa Quarkissa – mikä on lähes aina tarpeetonta –, se tapahtuu reittiä Apuvälineet > Merkkitiheyden muokkaus. Optinen merkkivälistys vaihtelee myös kirjainkoon mukaan. Illustratorissa Metrics-valinta on epäloogisesti nimeltään Auto
dig in mital l a Verkkomarkkinoinnin ja -myynnin mittaamisen käsikirja Tomi Pyyhtiä • Seppo Roponen • Mikko Seppä Teemu Relander • Raino Vastamäki • Janne Korpi Marko Filenius • Kati Sulin • Jani Engberg
Taantuma ei pure graafisen suunnittelun kilpailuihin Kilpailuja joka lähtöön Teksti Tiina Ruulio Suomessa on paljon graafisen suunnittelun kilpailuja. 24 2/2014 JULKAISIJA. Entä kuka hyötyy kilpailusta eniten: suunnittelija, mainostoimisto, työn tilaaja vai kilpailun järjestäjä. Luovalla alalla kilpailemiseen suhtaudutaan hyvin intohimoisesti joko puolesta tai vastaan
finalistit julkaistiin jo helmikuussa. – Toivon kilpailuun oivaltavia ja uusia ideoita, jotka haastavat katsojaa tyyliin ”ahaa, nyt minä tajusin”. Vuosi sitten englantilaisessa lehdistössä kiersi huhu, että Top Right olisi myymässä kilpailua sen taloudellisesta menestyksestä huolimatta. Liikkuvan kuvan osuus kasvaa kilpailuissakin Ajan henki näkyy siinäkin, että suunnittelukilpailujen printtisarjat ovat pienentyneet ja liikkuvan kuvan osuus kasvanut. www.graafinen.com www.onlyinlapland.com 26 2/2014 JULKAISIJA. Myös Cannesin kilpailu muuttuu: esimerkiksi tänä vuonna mukaan tulee uusi sarja, Product Design (tuotesuunnittelu). Kilpailevista kohteista erottuminen vaatii todellakin omintakeista viestiä ja toteutusta, uusia innovaatioita matkailumarkkinointiin. Pienet parin hengen suunnittelutoimistot pääsevät esiin muissa sarjoissa, Soramäki jatkaa. – Vuonna 2012 talvikampanjan jälkeen ulkomaiset yöpymiset Lapissa kasvoivat 13 prosenttia. – Toisaalta on selvää, että nimenomaan integroidun markkinointiviestinnän kokonaisuuksia pystytään tekemään lähinnä isoissa toimistoissa, sillä se vaatii paljon tekijöitä ja erilaista osaamista. Vuoden huiput -kilpailu eroaa monesta muusta kilpailusta siinä, että se ei tuota Grafialle voittoa vaan maksaa lähinnä vain itse itsensä. Myös töistä tehtävien esittelyvideoiden tekeminen vie aikaa ja rahaa. Lotta Niemisen nimi esiintyy myös tämän vuoden shortlistalla kuvitus-sarjassa: mukaan pääsi Meidän perheen kasvatusfilosofian kuvitus Sanoma Media Finland Oy:lle sekä Kävellen ympäri maailman WSOY:lle. Talvensaari on myös varma projektin tuloksellisuudesta. raimo bergroth Osallistuminen maksaa Grafian Katri Soramäki on myös tyytyväinen Vuoden Junior -palkintoon, joka on onnistunut saamaan esiin nuoria lahjakkaita suunnittelijoita. Markkinointipäällikkö Talvensaari puolestaan kertoo omasta palkitusta seitsemän miljoonan euron Lappi-matkailuprojektistaan, jossa on käytetty kaikkia mahdollisia markkinoinnin kanavia: ulko- ja lehtimainontaa, iPadia, YouTube-videoita, sosiaalista mediaa, kaksikerroksista revontulibussia Lontoossa ja Manchesterissä. Cannes on ykkönen Ulkomaisten kilpailujen ykköskaartiin ainakin tunnettavuusmielessä kuuluvaan Cannes Lionsiin (Cannes Lions International Advertising Festival) osallistui viime vuonna yli 35 000 työtä. Katri Soramäki pitääkin hyvänä, että nimenomaan tänä vuonna töitä on tullut myös pienemmiltä toimistoilta kiitettävästi. – Se, että mainosalalla perustetaan tällä hetkellä paljon pieniä yhden tai kahden hengen toimistoja, näkyy myös Vuoden Huiput -kilpailussa, sanoo Grafian Katri Soramäki. – Liikkuvan kuvan sarjaan tuli peräti sata työtä. Se on tällä hetkellä Vuoden huippujen suurin sarja, Grafian Katri Soramäki sanoo. Alun perin viestintäyhtiö nimeltä Emap osti Cannesin kilpailun ranskalaiselta Roger Hatchuelin perheeltä 10 vuotta sitten. – Maailma on täynnä hienoa matkailumainontaa. Kansainvälinen tunnustus on myös nostanut kampanjan sosiaalisen median viraliteettiarvoa (media-arvoa). Isojen kansainvälisten kilpailujen maksut vaihtelevat kilpailuittain ja sarjoittain. Tunnettuja isoja toimistoja on listalla paljon: esimerkiksi integroitu markkinointiviestintä -sarjan kahdeksasta palkittavasta työstä kolme tulee Hasan & Partnersilta. Vuoden huippuihin osallistuminen ei ole rahakysymys, sillä esimerkiksi Grafian freelancer pääsee mukaan 60 euron osallistumismaksulla. Meille se viesti on ollut ”There is nothing ordinary in Lapland” (Lapissa ei ole mitään tavanomaista). Vuoden Huippujen shortlista eli ns. Cannes Lionsin taustalla on Guardian Media Groupin osittain omistama Top Right. Se näkyy myös kilpailussa. Myös innovaatiopalkinnon merkitystä korostetaan. Sekään ei voi olla vaikuttamatta, että kampanjan kohderyhmänä ovat nimenomaan modernit humanistit, jotka ovat usein luovien- ja designalojen edustajia. – Mainosalalla on ongelmansa, ja pieniä toimistoja perustetaan nyt paljon. Voittajien palkitsemisen ympärille on kehitelty kesäkuun lopussa pidettävä viikon mittainen mainosalan festivaali, jonka pitopaikka on aina sama, Palais des Festivals et des Congrès. Suurin osa turisteista tuli juuri niistä maista, joihin olimme vieneet Lappi-markkinointia eli Venäjältä, Saksasta ja UK:sta. – Palkinnon saaminen on ollut hyvä ponnahduslauta, ja moni voittaja, kuten vaikkapa Lotta Nieminen, on paikkansa kyllä lunastanut. Esimerkiksi Ranskan Cannes Lionsin kilpailumaksut nousevat 400 eurosta yli 1 000 euroon kilpailusarjasta riippuen
Vuoden Junior -palkinnon voittaja sentään kertoi, että voitolla oli ollut radikaali vaikutus hänen uralleen antamalla sille tietyn positiivisen kierteen. Englishin taiteen ja kulttuurin kilpailuperinteestä kertovaa teosta The Economy of Prestige. English pohtii sitä, miten kulttuuripalkinnot tarjoavat suljetun elitistisen foorumin, johon sisäpiiriläiset voivat osallistua ja harjoittaa keskinäistä seläntaputtelua. Scharin lainaa lopputyössään esimerkiksi Vain harva kertoi suoraan, että kilpai lisi maineen, rahan tai uran takia, kertoo graafinen muotoilija Aki Scharin Taideteollisen korkeakoulun lopputyötä varten tekemistään havainnoista. James F. Hän ihmetteli sitäkin, miksi vain yksi haastateltava sanoi suoraan, että haluaa kilpailla maineen ja kunnian takia. Olen itsekin huomannut samoja piirteitä muutamissa kollegoissa. – Sittemmin aloin pohtia kilpailemista ihan henkilökohtaisella tasolla – miksi graafinen suunnittelija haluaa ylipäätään kilpailla, miten kilpaileminen vaikuttaa uraan ja miten kilpailuja voisi kehittää, Scharin kertoo. – Kilpailuun osallistuminen on ikään kuin tapa, jolla ei ole mitään tekemistä kunnianhimon, rahan tai paremman työpaikan kanssa. Mainostoimistostakin töitä meni automaattisesti erilaisiin kilpailuihin. Teksti Tiina Ruulio Kuva Raimo Bergroth Kilpailemisen luvattu ala ”Nykyinen kilpailusysteemi tuo alan sisälle myös tiettyä positiivista yhteisöllisyyttä.” Helsinkiläinen graafinen muotoilija Aki Scharin on lähettänyt töitään erilaisiin kilpailuihin sekä mainostoimiston tiimin jäsenenä että yksityisenä graafisena suunnittelijana miettimättä asiaa sen kummemmin. Myös voittamista pidettiin lähinnä sattumana, tuomariston makuasiana, sillä Vuoden Huipuissa ei käytetä minkäänlaista faktapohjaista mittaristoa, johon töitä voisi verrata. Kilpailumenestys ja ura Taiteen ja kulttuurin kilpailuperinnettä on toki tutkittu aikaisemminkin. Kilpailua koskevia konkreettisia parannusehdotuksiakin tuli yllättävän heikosti. Menestys toi myös Scharinille kutsun Vuoden Huippujen tuomaristoon, mitä hän pitääkin hyvänä kokemuksena. G raafinen ala tuntui olevan kilpailuhenkisyyden läpitunkemaa jo opiskeluvuosista lähtien. Ajatuksesta syntyi myös vuonna 2011 Taideteollisen korkeakoulun lopputyö Kermaa ja sattumia – Vuoden Huiput ja kilpaileminen graafisen suunnittelijan näkökulmasta. Jos esimerkiksi suunnittelija tai tiimi voittavat kultahuipun ideallaan, jonka puolesta on ponnisteltu paljonkin, tuo voitto tuo tavallaan vahvistuksen asialle. Scharin huomasi tekemissään haastatteluissa, että alan kilpailuja kyllä kritisoidaan perustellusti, mutta niihin halutaan silti osallistua. – Kilpailut ja niissä menestyminen tuovat ylimääräistä liimaa suunnittelutoimiston ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Töistä keskusteltiin perusteellisesti. JULKAISIJA 2/2014 27. – Osa lopputyöhön haastattelemistani kollegoista oli huomannut, että itse pääasia eli asiakkaan palveleminen ajoittain unohtuu markkinointitoimistossa, kun tehdään ”sitä Cannes-leiskaa”, kilpailutyötä
– Saan tyydytystä siitä, kun onnistun suunnittelemaan jotain hienoa tärkeänä kokemani asian puolesta enkä osallistumalla kilpailuihin. Scharin tekee töitä tällä hetkellä osuuskunta Lilithissä Helsingissä. Osa haastatelluistakin oli samaa mieltä. Hänellä on omat asiakkaansa, joita laskutetaan osuuskunnan kautta. Haaveenani on keskittyä nimenomaan yritysilmeiden luomiseen, hän sanoo. – Teen kirjaprojekteja, suunnittelen yritysilmeitä ja uudistan webbisivuja. Se, että suunnittelukilpailuja on paljon, voisi olla hyvä asia siinä mielessä, että jollekin työlle voi halutessaan hakea erilaisten tuomaristojen näkemyksiä. Hän pitää periaatteessa työntekotapaansa ihanteellisena, joskin liian vuoristoratamaisena. – Saattaa olla tietysti kriisin paikka, jos huippusuunnittelijat eivät palkitsekaan toisiaan joka vuosi, hän naurahtaa. Scharin pitääkin kilpailuja parempana ideana vuosikatsaus-tyyppisen näyttelyn järjestämistä. (015) 348 990 | fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com | www.pieksanprint.com. Itse asiassa heiltä pitäisi kysyä, miten kilpailuja tulisi kehittää. Hän suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti. aki scharin AKI SCHARIN AKI SCHARIN KERMAA JA SATTUMIA 2011 20 11 KERMAA JA SATTUMIA VUODEN HUIPUT JA KILPAILEMINEN GRAAFISEN SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Aki Scharinin lopputyö Kermaa ja sattumia tutki sitä, mitä mieltä graafiset suunnittelijat ovat Vuoden Huiput -kilpailusta. Toisaalta nykyinen kilpailusysteemi tuo alan sisälle myös tiettyä positiivista yhteisöllisyyttä. – Kilpailujen ulkopuolelle jää liikaa tekijöitä, muun muassa freelancereita. Korkeaa värintoistoa! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki | puh. Tällä hetkellä graafisen suunnittelun kotimaiset kilpailut näyttäytyvät Scharinille kuitenkin melko järjettöminä. Kilpailujen ulkopuolelle jää moni Scharin kritisoi tänä päivänä sitäkin, että alun perin suunnittelijoiden kilpailusta on tullutkin mainos- ja markkinointitoimistojen välinen kilpailu
– Korotuksista kertoi sekin, että Itellan sopimus oli muutettu määräaikaiseksi. Hinnat nousevat, palvelutaso huononee Itella on halunnut, että hinnat nousevat ja palvelutaso huononee, tai sitten niin, että hinnat nousevat vielä enemmän nykyisellä palvelutasolla. Printtilehtien lisäksi mediayhtiö on myös panostanut paljon KP24.fi-palveluun vuosikymmenen ajan. parhaat palat Itellalle. – Arviomme oli, että jo nykyiselläkin Itellan hintatasolla pystymme hoitamaan aamukannon kannattavasti. – Printti elää murrosaikaa, ja pienikin palvelutason heikentäminen aiheuttaa negatiivisia johtopäätöksiä lukijoiden keskuudessa, Pihlajamaa sanoo. Myös konserniin kuuluva lehtitehdas Botnia Print sekä osakkuusyhtiö Lönnberg Painot ovat hyvässä iskussa.. Se olisi merkinnyt nykyisen palvelutason heikkenemistä. Itellan korotuksia toki uumoiltiin, mutta ei esitetyn kaltaisia. Konserni kustantaa yhdeksää lehteä, joista suurin on maakuntalehti Keskipohjanmaa noin 25 000 tilaajan keskilevikillä. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino / Clas-Olav Slotte simerkiksi Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ilmoitti 19.2., että se ottaa lehtien varhaisjakelun kokonaan omalle kontolleen kesäkuun alusta lähtien, koska mediatalo ja Itella eivät päässeet sopimukseen varhaisjakelun uusista ehdoista. – Kuvittelimme olevamme vähän paremmassa neuvotteluasemassa, sillä olemme ottaneet alueellisten jakelu- 30 2/2014 JULKAISIJA ”Minua harmittaa, että hyvä yhteistyö piti katkaista näin epäkorrektilla tavalla.” yrittäjien hoidettavaksi haja-asutusalueita jo aikaisemmin ja jättäneet ns. Oman tietämyksensä valossa Pihlajamaan onkin vaikea niellä Itellan esittämiä varhaisjakelun tappiolukuja. Alueellisten jakeluyrittäjien toiminta on ollut kannattavaa. Siihen ei yksinkertaisesti voitu suostua. Siinä mielessä asiassa ei ollut kovin paljon miettimistä. Hyvä yhteistyö loppui Monet maakuntien sanomalehtikustantajat ovat vuosien saatossa luopuneet omista jakeluyhtiöistään ja ulkoista- Keski-Pohjanmaan Kirjapainon toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa ei pidä siitä tyylistä, jolla Itella esitti viimeisimmän hinnankorotusvaatimuksensa. Neuvotteluvaraa siinä ei ollut. Marraskuun lopussa Itella ilmoitti sopimuksen irtisanomisesta ja vuoden 2014 hintaneuvotteluiden aloittamisesta. Uusia hinnankorotuksia vaikea niellä Itella suututti maakuntalehdet Monet sanomalehtikustantajat ovat nousseet syystäkin takajaloilleen posti- ja logistiikkayhtiö Itellan takia, joka iski pöytään vuodenvaihteessa 10–50 prosentin hinnankorotukset varhaisjakeluun. E Teksti Tiina Ruulio Neuvotteluvaraa ei ollut Itellan vihamielinen neuvottelutyyli ja erikoinen toimintatapa ihmetyttää konsernin toimitusjohtajaa Vesa Pihlajamaata, jonka eteen Itella toimitti helmikuussa lähestulkoon 50 prosentin hinnankorotusvaatimuksen varhaisjakeluun. Itella ehdotti myös eräänä ratkaisuna yhteisten heittolaatikoiden käyttöä maakuntajakelussa sen sijaan, että lehti jaettaisiin lukijoille kotiin saakka
Ensin aikakauslehtikustantajien etujärjestö Aikakauslehtien Liitto eli Aikakausmedia ilmoitti, että viikoittaisten jakelupäivien vähentäminen kahteen tai kolmeen riittäisi sille hyvin. Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg on puolestaan pohtinut, pitäisikö sanomalehtijakelu säätää lailla ns. Aikakauslehtien Liiton jäsen Sanoma Media Finland Oy ilmoitti kuitenkin nopeasti poikkeavan kantansa jakelupäivien vähentämiseen. Uusi jakelujärjestelmä työllistää jatkossa noin 20–30 uutta henkilöä, sekä yrittäjiä että työntekijöitä. Lähde: www.theglobeandmail.com JULKAISIJA 2/2014 31. Siis pitkälle sama tarina kuin Itellalla Suomessa. Suunta kääntyy nyt päinvastaiseksi. Uudessa systeemissä posti jätetään alueellisiin postilaatikoihin, joista ihmiset voivat käydä hakemassa postinsa. Osa aikakauslehtikustantajista etsii siis Itellan kanssa uusia jakelumalleja liikenne- ja viestintäministeriön Lehtiasiain neuvottelukunnan ehdotuksen mukaan. Itellan olisi pitänyt kertoa suoraan, että lehtien jakaminen ei ole sille kannattavaa liiketoimintaa, jota ei haluta kehittää, ja että asialle pitäisi tehdä jotain. Itella on myös ehdottanut, että se voisi lähteä mukaan vähemmistöosakkaaksi sanomalehtien varhaisjakelua hoitaviin alueellisiin yhtiöihin. Pihlajamaalle olisi sopinut aikaisemmin heitetty ajatus aamu- ja päiväkannon yhdistämisestä tilanteessa, jossa kannettavan postin määrä on vähentynyt. – Minua harmittaakin, että hyvä yhteistyö piti katkaista näin epäkorrektilla tavalla. Wikipedia commons itella Kuka olisi uskonut sitäkään, että Henrik XII:n vuonna 1516 perustama Englannin Royal Mail yksityistettäisiin. Itellan hinnankorotukset ovat olleet hyvin maltillisia koko 2000-luvun. – Mikäli keskustelut olisi aloitettu aikaisemmin, olisi uusi jakelusysteemi voitu synnyttää hallitummin. Asiaan liittyy valtavasti hoidettavia yksityiskohtia. Muitakin ratkaisumalleja löytyy maailmalla talousvaikeuksissa räpiköivälle julkiselle postilaitokselle: Englannissa suurin osa postista, Royal Mailista, yksityistettiin. – Se edellyttäisi, että kanto hoidetaan suunnilleen samaan aikaan kuin nykyinen varhaisjakelu. Kaleva ilmoitti helmikuun lopulla, että se ottaa osan Pohjois-Suomen varhaisjakelusta Itellalta itselleen. – Itella irtisanoi sopimuksen erittäin lyhyellä varoitusajalla. Myös Kaleva päätyi samantyyppiseen ratkaisuun kuin Keski-Pohjanmaan Kirjapaino. Ehdotus on lähtöisin Itellalta. Kanadassa alkoi helmikuussa ajanjakso, jonka kuluessa kotiovelle ulottuva postinjakelu loppuu kokonaan. Luultavasti aikataulu ei olisi mikään ongelmallinen kirjepostinkaan kannalta, hän arvelee. Miten käy Suomen Postin. Ensimmäisessä vaiheessa postinjakelu lopetettiin noin viideltä miljoonalta kotitaloudelta. Tutulta kuulostaa jatkokin: postin suunnitelmissa on lisäksi nostaa postipalveluiden ja postimerkkien hintoja sekä vähentää noin 8 000 työpaikkaa, lähinnä luonnollisen poistuman kautta. Sen mukaan Suomeen tarvitaan kattava, laadukas ja kustannustehokas lehtijakelu, joka koskee myös seitsemänä päivänä viikossa ilmestyviä sanomalehtiä. Ratkaisuja olisi voitu hakea yhdessä vaikka vuoden sisällä. Jälkimmäistä vaihtoehtoa yritettiin ehdottaa myös Kanadassa, mutta maan hallitus ei lämmennyt ajatukselle. Uusia lehdenkantajia haetaan parasta aikaa. Tarina jatkuu… Vain muutama päivä ehti kulua KeskiPohjanmaan Kirjapainon ilmoituksesta ottaa konsernin lehtien varhaisjakelu omaan haltuunsa, kun lehdistössä alkoi tapahtua. neet lehdenkannon Itellalle. Lehdenkannon aikataulun muuttaminen vaikkapa vain puolella tunnilla aiheuttaa jo mittavia uudelleenjärjestelyjä painopuolella, jossa lehtien painaminen on aikataulutettu hyvin tarkasti. Katalinta koko sopassa onkin se, että kymmenien vuosien yhteistyön jälkeen meidät pakotetaan organisoimaan jakelu näin tiukalla aikataululla. Kanadan Posti on tuottanut jatkuvaa tappiota viimeiset vuodet osittain siksi, että sen jakamien kirjeiden, korttien ja laskujen määrä on vähentynyt radikaalisti. Yhdysvalloissa suunnitellaan, että The US.Postal Service saisi luvan tarjota pankkipalveluita postitoimintansa kulujen kattamiseksi. Posti säästää kyseisellä toimenpiteellä 400–500 miljoonaa dollaria eli 290–370 miljoonaa euroa vuodessa. Meille tulee tosi kiire saada oma jakeluverkosto kuntoon kesäkuun alkuun mennessä. yleispalveluksi, jolloin sen taso määriteltäisiin ja hintaa valvottaisiin. Kuvassa vanhanmallinen englantilainen postilaatikko
Suurkuvassa on tunnelmaa Teksti Marja-Liisa Kinturi 32 2/2014 JULKAISIJA
Hyvä esimerkki on sisustaminen. – Suurkuvan käytössä on monta kasvavaa osa-aluetta. Toisaalta esimerkiksi messuille ei suurkuvaa mene samassa määrin kuin joskus aikaisemmin, arvioi alan laitteita ja materiaaleja maahan tuovan Seri-Deco Oy:n toimitusjohtaja Jussi Heinämäki. Niiden avulla on suhteellisen helppo ja nopea vaihtaa sisustuksen ilmettä. D Tiit Mõtus/ Marjut Nousiainen igitaalisen painotekniikan kehittyessä ja yleistyessä suurkuvien merkitys tunnelmanluojina ja brändin korostajina on kasvanut. JULKAISIJA 2/2014 33. – Se tehtiin jo pari-kolme vuotta sitten. – Se saattaa olla tekstiiliä, erilaisia muoveja, tasopintoja tai tuotteita. kannen räiskyväilmeinen New York -yökerho. Puuttuvat puukuviot tai kaakelin koristeet pinnoitetaan valkoisen laminaattilevyn tai kaakelilaatan päälle. – Hotellit, ravintolat ja yritysten toimitilat sekä muut julkiset tilat, Arazzo Oy:n toimitusjohtaja Santeri Saastamoinen luettelee tyypillisimpiä kohteita, joissa suurkuvia hyödynnetään. Yritys on perustettu 10 vuotta sitten ja on omistajansa, projektimyynnistä vastaavan Milla Karvasen mukaan erikoistunut erityisesti laivoilla tehtävään dekoraatiotyöhön. Niistäkin voi tehdä näyttäviä. Nousiainen suunnitteli myös Promenade-kannen kaikki neljä myymälää, mutta niissä tilaa suurkuville ei juuri löydy; seinät ovat pullollaan hyllyjä. Siljan Serenaden New York -yökerho näyttää suurkuvan voiman tunnelmanluojana. Alumiini on näyttävä ja paloturvallinen pohjamateriaali Silja Serenaden kaikki suurkuvat ja monet muutkin kuvalli set elementit on tuottanut lohjalainen Dekotel Coating Company. Silja Serenaden uudistettuihin hytteihin Marjut Nousiainen on tuonut hiukan naivistiseen suuntaan tyy liteltyä, hillityn sävyistä metsää: – Metsää merelle! Hyttien tapettikuosit hän on suunnitellut itse. Siellä on käytetty New Yorkin valokuvia, joissa joitakin elementtejä on korostettu. Uudesta ilmeestä vastasi hyttien ja myymälöiden osalta sisustusarkkitehti ja kalustemuotoilija Marjut Nousiainen, jonka ideoima on myös 13. Teemme paljon myös jäljittelyä, jossa alkuperäistä materiaalia, kuten puuta, imitoidaan erilaisille materiaaleille, Milla Karvanen kertoo. Alkuperäisten materiaalien jäljittely tulee joskus tarpeeseen, kun erikoistilatusta erästä laminaattia tai kaakeleita jää puuttumaan muutama kappale. Nyt sitä ei tarvinnut uusia. Suosittua trendiä edustavat hänen mukaansa taustavalaistut kangastaulut, joihin saatetaan upottaa myös akustiikkalevyjä ääntä vaimentamaan. Valokaappien mainoskuvat ovat sitten asia erikseen. ”Vanha rouva” kaipasi muodikkaampaa ilmettä Ruotsinlaivana tuttu Silja Serenade uusi alkutalvesta ilmeensä. – Aluksemme oli kuin vanha rouva, tyylikäs, mutta asu ei enää ollut oikein muodin mukainen, perusteli ilmeen kirkastusta toimitusjohtaja Margus Schults. Silja Serenaden New York Club & Lounge -yökerhossa vieraat istuvat pöydissään kuin keskellä New Yorkin Times Squaren kiihkeää rytmiä. Keltaiset taksit näyttäisivät suihkivan ohi ja värikkäät mainosvalot loistavat tummaa taivasta vasten. Tuoreimpiin tällaisiin Arazzon toteuttamiin kohteisiin kuuluvat historialliset kuvat rautateiltä Helsingin Rautatieaseman perinteikkäissä tiloissa, joihin Burger King kovan kohun saattelemana asettui helmikuun lopulla. Siljan New York -yökerhon kuvaseinät ovat alumiinilevyä, joka tuottaa erittäin tasalaatuista ja näyttävää jälkeä
– Meillä on täysin itse kehittämämme ja valmistamamme koneet. kannen yökerhoon. – Voimme käyttää eri tekniikoita sekaisin, tehdä joitakin kuvioita perinteisellä painotekniikalla, johon voidaan yhdistää tampopainatusta, silkkipainoa, foliopainamista ja joskus myös perinteistä maalausta. Valinnan vaikeus suunnittelussa on Marjo Korolaisen mielestä isoin haaste. Rajaaminen vaikeinta Parhaillaan sisustusarkkitehti Marjo Korolainen työstää MTV:n aulatilojen ja kahviloiden ilmettä vastaamaan yhtiön brändiuudistusta. Canonilaiset löytää nyt metsästä, kaupungilta tai rannalta… Canonin pääkonttori Helsingissä samoin kuin yhtiön toimistot muualla maassa ovat hiljattain saaneet suur- 34 2/2014 JULKAISIJA kuvista loihditun uuden paikallisen ilmeen. Lisäksi huomioon pitää ottaa esimerkiksi kloori- tai meriveden vaikutukset, Karvanen painottaa. – Tämä on aivan itse kehitetty menetelmä, joka edustaa monen vuoden työtä ja valvottuja öitä, Karvanen kuvailee. Dekotelin digipinnoitteeseen voidaan liittää erilaisia elementtejä, kuten erilaisia kiiltoasteita, hileitä tai samettimaista pintaa. Kuvia on helppo tuottaa ja käyttää liikaa.. Dekotelin tuotantomenetelmä on yhtiön itsensä kehittämä digipinnoitus, joka on ”kulutuskestävä dekoraatiotekniikka”. Marja-Liisa kinturi Marjut Nousiainen on päivittänyt mm. Projektiteollisuudelle yhtiö tuottaa myös kylttejä, joissa on antigraffitipintakäsittely eli ne on helppo pitää puhtaana. Sitä pystytään tuottamaan sekä tasopinnoille että kolmiulotteisiin esineisiin. Flow-tila, jossa bambu viestii Canonin kestävästä kehityksestä ja musiikki soi, Korolainen kertoo. Arkkitehti, sisustusarkkitehti Marjo Korolaisen (KOHE Arkkitehdit Ky) mielestä yrityksen identiteetti tulee luontevasti esiin kuvan kautta. – Monissa tapauksissa levyä työstetään jälkikäteen. Canonilla tässä roolissa oli yhtiön viestinnästä vastaava Teija Tamminen-Saremaa. Mitä koneita ja laitteita käytätte. Lisäetuna on paloturvallisuus, johon julkisissa tiloissa ja erityisesti laivoilla kiinnitetään paljon huomiota. Samoin esimerkiksi laivojen keittiöihin tehdään antibakteeripintoja. Silja Serenaden hyttien ja Promenade-kannen myymälöiden ilmeen ja tuonut pari vuotta sitten New Yorkin Times Squaren tunnelman 13. – Tällaiset uudistukset lähtevät ilman muuta aina brändistä. Puhumme digipinnoituslaitteistoista ja 3d-laitteista. – Lisäksi pääkonttorissa on ns. Siinä tukeudutaan pääosin brändiuudistuksen graafisiin aiheisiin, jotka suunnittelee AD Virpi Kunttu MTV:ltä. Canon on kuvan ja valokuvan osaaja, joten valokuvien käyttö oli luonteva ratkaisu, hän toteaa. Koska toimitilan ilmeessä on kyse aina myös viestinnästä, tilan graafisen ilmeen suunnitteluratkaisuja arvioimassa on tavallisesti mukana yrityksen käyttämä viestintätoimisto. Kuvan täytyy pysyä siinä, vaikka sitä kantataan, työstetään ja porataan. Tarkoitusta varten otetut upeat luontokuvat tulostettiin Océ Arizona -tasotulostimilla melua vaimentaville akustoleyille, jotka ovat avokonttorissa omiaan. Kaikki työpisteet ovat vapaata riistaa – kenelläkään ei ole omia nimikkopaikkoja – työntekijät kuvaavat sijain tiaan kertomalla, että ovat esimerkiksi metsässä, rannalla, kaupungilla tai kirjastossa. Mitään ristiäisiä niille ei ole pidetty, Milla Karvanen sanoo
ei New Yorkissa, vaan Silja Serenadella. Kuvalliseen viestintään kameroidensa ja tulostimiensa ansiosta erikoistunut Canon käyttää luonnollisesti omia mustesuihku- ja lasertulostimia sekä samaan taloon kuuluvan, tasotulostimiin erikoistuneen Océ Arizonan monipuolisia mahdollisuuksia. Yrityksissä ja julkisissa tiloissa ilmeen muuttaminen liittyy yleensä johonkin muuhun uudistukseen, kuten organisaatiomuutoksiin tai omistajavaihdoksiin. Tekniikka on kehittynyt harppauksin Laitteissa on nykyisin mistä valita. Seri-Deco edustaa HP:n tulostimia, joista suurkuvapuolella erityisesti lateksitulostimet ovat saaneet suosiota. Kuvien käyttäminen sisustuksessa on myös joustavaa. Pentti Salonen Helmikuun lopulla Helsingin Rautatieasemalle avattu Burger King toi arvokkaaseen miljööseen ripauksen nostalgiaa kankaisilla ja melua vaimentavilla valokaapeilla, joihin on kuvattu rautateiden historiaa. Dekotel Coating on pitkälle erikoistunut tuottamaan kulutuskestäviä dekoratiivisia sisustusmateriaaleja julkiseen rakentamiseen, erityisesti laivoihin. Sen sijaan ravintoloissa niitä toteutetaan huomattavasti nopeammalla syklillä. Arazzolla on käytössään useita eri tyyppisiä laitteita. Esimerkiksi akustolevyille tulostettuja elementtejä on helppo vaihtaa, samoin tarratulosteita. Marja-Liisa kinturi Keltaiset taksit... Levytulostimista esimerkkinä on Durstin suoratulostin, jossa on rullaoptio sekä useita kangastulostimia niin keino- kuin luonnonkuiduille. Tekniikka on kehittynyt valtavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. – Yritykselle merkityksellisten aiheiden löytäminen ja kuvan käytön rajaaminen on olennaista, jotta lopputulos ei näyttäisi päälle liimatulta ja vesittäisi viestiä, hän painottaa. Sitä varten yhtiö on kehittänyt omat 3d- ja digipinnoituslaitteet ja myös rakentanut ne itse. JULKAISIJA 2/2014 35
Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen kuin voisi kuvitella. Teksti Tiina Ruulio Kuvat HP 36 2/2014 JULKAISIJA. Suuri kuva, suuri mahdollisuus Suurkuvatuotannon mahdollisuuksiin uskotaan graafisella alalla laajalti
Suurformaattisen digitaalipainamisen osuuden alan yritysten liikevaihdosta uskotaan kasvavan keskimäärin yli 50 prosenttiin parin seuraavan vuoden aikana. Kustannuksia kun nostavat laitteiden ja värien keskimääräistä kalliimpi hinta. Suurkuvatulostajana siis pärjää mukavasti, jos on edes hivenen rohkea. Nyt HP:n laitevalikoimassa on kuusi eri laitevaihtoehtoa lateksitulostamiseen. Suurkuvan tarve voi olla pieni tai suuri, arkinen tai vaativa. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana suurkuvan käytölle tulevaisuudessa. – Lateksiteknologialla voidaan painaa hyvin paperin kummallekin puolelle, sillä värit eivät imeydy paperin läpi, Lubing kertoo lateksitulostamisen hyvistä puolista. Vielä viime vuonna vastaava osuus oli 42 prosenttia. eco-solvent-inkjetiin ja 13 prosenttia lateksiin. Autojen teippauksia ja uusia ideoita HP, kuten muutama muukin laitevalmistaja, esitteli ensimmäiset suurkuvatulostukseen tarkoitetut lateksitulostimensa Drupa-messuilla vuonna 2008. – Asiakas antaa kännykkäkameraltaan kuvan ja pyytää siitä suurkuvatulostetta. Monesti kylläkin suurkuvatulostajan arkeen mahtuu monentasoisia ongelmia. Entä mikä teknologia viekään voiton… Entä mihin teknologiaan suurkuvatulostajat tänä päivänä luottavat. Yllättävän usein ne liittyvät asiakkaalta saadun materiaalin laatuun. Investoinneilla haetaan lähinnä kolmea asiaa: nopeutta, laatua ja yhä matalampia tuotantokus tannuksia. Fespa on teettänyt tutkimuksen suurkuva- ja digipainamisen trendeistä jo neljästi Info Trends -tutkimuslaitoksen kanssa. Rohkea kannattaa olla – Suuressa kuvassa on suuri mahdollisuus, sanoo Antaliksen liiketoimintapäällikkö Mika Pöllänen. Fespan seminaarissa puhunut suuriformaattisen tulostamisen Business Manager Branko Lubing HP:ltä kertoi, että kaikesta maailmalla painetusta pinta-alasta noin 33 prosenttia painetaan digitaalisesti ja 67 prosenttia perinteisimmillä painotekniikoilla. Hän tapaa työssään paljon sekä loppuasiakkaita että erilaisia tulostustalojen edustajia. 2013. Se, että suurkuva halutaan teettää nopeasti ja halvalla, ei ole välttämättä paras ratkaisu jo yksin ympäristöarvojen kannalta. Tulostustalo voi esimerkiksi linkittää kyseisen työkalun omaan nettikauppaansa. HP:n tulostusratkaisujen jälleenmyyjän Seri-Decon mukaan Suomessa on tällä hetkellä sata lateksitulostajaa, jotka ovat valinneet HP:n väritekniikalla toimivan tulostimen. Tutkimukseen vastasi 252 pääosin eurooppalaista tulostus- ja painotaloa. Teknologian edut ovat selvät, mutta samalla lateksitulostamisen kokonaiskustannuksia on pidetty liian kovina. Tuotekirjoa on jo melko paljon, kuten täysin pvcvapaita yksi- tai kaksipuolisia mainosbannereita erilaisilla pinnoilla, personoituja suuria sisustuselementtejä vaikkapa hotelleihin, tekstiilitauluja ja niin edelleen. Kyseisiä tietoja esiteltiin Fespa Finlandin suurkuvaseminaarissa helmikuussa Helsingissä. – Tarjoamme myös lateksitulostajille ilmaista iPadsuunnittelutyökalua, WallArtia, tapettien ja canvastaulujen suunnitteluun. Tutkimuksen keskeinen sanoma on se, että suurkuvan mahdollisuudet ovat monet: muun muassa erilaisten tienvarsi- ja opastetaulujen, mainoslakanoiden, banderollien ja tarrojen lisäksi tulevat personoidut canvastaulut, sisustusratkaisut, messuseinät, erilaiset kangastulosteet ja koko pakkausteollisuus. Myös laitevalikoimaa riittää Agfalta, Rolandilta, Mutohilta, Canonilta, HP:ltä, Epsonilta, Versa Printigiltä… Nopeasti kuivuvat ja hajuttomat lateksivärit eli lateksiteknologia on ollut toistaiseksi altavastaajana erilaisten teknologioiden välisessä kilpailussa. Tehtävä on mahdoton, eräs tulostaja kertoi Fespan tilaisuudessa. S uurkuvatulostuksen menestymistä tukee ainakin seri-, digi- ja tekstii- lipainajia edustavan Fespan World Wide Survey -tutkimus. Asiakkaasta ja hänen tarpeestaan pitää olla aidosti kiinnostunut, Pöllänen sanoo. Noin puolella tutkimukseen osallistuneista tulostus alan yrityksistä on investointihalukkuutta suurkuva tulostukseen. Lubing kiteyttää suurkuvatulostuksen nykyisen vaiheen seuraavasti: – Voisi sanoa, että suurkuvatulostus on kehittymässä autojen teippaamisesta kohti räätälöityjä sisustusratkaisuja. Katso www.hpwallart.com JULKAISIJA 2/2014 37. Potentiaalisia suurkuvatuotteita ja niiden variaatioita siis riittää tarjottavaksi muun muassa suurille mainostajille, pakkaajille, messu- ja muille tapahtumajärjestäjille, hotelleille, laivayhtiöille ja myös yksityishenkilöiden koteihin. – Tulostajan kannattaa tarjota varsinkin vahvoille brändinhaltijoille rohkeasti parasta. 31 prosenttia uskoo uv-inkjetiin, 16 prosenttia ns. Tutkimussarja alkoi vuonna 2007, ja viimeisin tutkimus ilmestyi v
Selvitysmies toivoo tässä laajempia yhteistyöhankkeita. Mallissa on kuitenkin tasoittavia kattosääntöjä; muutenhan tuesta menisi automaattisesti leijonanosa suurille lehtitaloille. Samainen Kangaskorpi pitää erityisen tärkeänä esitystä lehtitilaus ten arvonlisäveron alentamisesta viiteen prosenttiin ja luonnollisesti myös siinä esitettyä kolmen vuoden määräaikaista mediatukea. • Tuotantotuen suuruudeksi esitetään 25 miljoonaa euroa. Kilpailuvaltiksi sisältö Tanskassa jaetaan rahaa 54 miljoonaa euroa, meillä 30 miljoonaa, josta 25 miljoonaa osoitettaisiin toimituksellisen sisällöntuotannon tukeen ja viisi miljoonaa innovaatiotukeen. Tukea voisivat saada sekä painetut että verkossa ilmestyvät julkaisut ja myös television ja radion piirissä tapahtuva journalistinen sisällöntuotanto. lis. Itellan lehtien varhaisjakelun rajuista hinnankorotuksista ja niiden mahdollisista kompensaatioista ei Harpfin selvitys suostu sanomaan vielä oikeastaan mitään. Harpfin mielestä on lisäksi otettava huomioon se tosiasia, että alan ongelmia ei millään tuella ratkaista. Ehdotuksen mukainen maksimituki olisi 625 000 euroa kullekin julkaisulle, mikä on Harpfin mukaan suurille vain pisara meressä. – Sen lopullinen hiominen odottaa tietenkin ensin sitä, saadaanko siinä esitetyt rahat valtion budjettiin. Jos Harpfin esitys menisi sellaisenaan läpi, kumpikin tulisi tylysti karsituksi pois rahanjaon hetkellä. Ovatko etusijalla jo tukevasti omalla pohjallaan seisovat lehdet vai yritetäänkö pelastaa kurjista kurjimmat huomenna uhkaavalta konkurssilta. Harpfin mielestä tukea on vaikea jakaa tarveharkintaisesti, koska valtiovalta joutuisi siinä hankalaan erotuomarin asemaan. Se saisi olla enintään 30 prosenttia yksittäisen julkaisun journalistisen sisällön tuottamisen kokonaiskustannuksista. Ulkopuolelle joutuisi niiden ohella moni muukin vastaava julkaisu. Rivien välistä on ehkä luettavissa, että viisainta olisi pyrkiä varhaisjakelun ja päiväpostin kannon yhdistämiseen. Tämähän karsii jo joukosta pois muun muassa asiakas- ja jäsenlehdet. Hänen mallinsa lähtee siitä, että kaikki kriteerit täyttävät julkaisut saavat tukea samassa suhteessa sisällöntuotantonsa kustannuksiin. Harpfin esitys seurailee pitkälle Tanskassa vuodenvaihteessa käyttöön otettua mallia tuen jakautumisesta sisällöntuotannon tukemiseen sekä innovointitukeen. Sanomalehtien liiton puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo, että valtaosa paikallislehdistä ei täytä neljän toimittajan kriteeriä. • Viiden miljoonan euron innovaatiotukea voidaan myöntää media-alan kehittämishankkeisiin kuten uusien tuotteiden ja ratkaisujen tuotekehitykseen. Alennuksen tulisi heijastua kuluttajahintoihin. Julkaisun täytyy olla yleisesti saatavilla ja suunnattu suurelle yleisölle, ja sen on oltava vähintään neljän vuoden ikäinen. Mutta taas alan pienemmille toimi joille tämä tuki voi toisaalta olla todella merkittäväkin siirtymäkauden apu. Taustallahan on tämä Tanskan malli, joka lähtee laajalle yleisölle tarkoitetun journalistisen uutis- ja ajankohtaissisällön tukemisesta. Toiseksi meidän on viisainta odottaa Tanskan ensimmäisen jakokierroksen kokemuksia, Tuomas Harpf sanoo. Itse selvitysmies ei pidä ehdotustaan muiltakaan osin kiveen hakattuna lopullisena julistuksena. Tätä esitetään Selvitysmies, oik. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että mukaan on otettu valtiontaloudellista realismia – ehkä vähän liiaksikin, hän tunnustaa: – Koko paketissa olen lähtenyt siitä, että noin neljäsosa viime vuosina tehdyistä mediayhtiöiden taloutta kiristävistä toimista purettaisiin määräajaksi. asuntoja viestintäministeri Pia Viitaselle jättämässään raportissa muun muassa seuraavia toimia suomalaisen median väliaikaiseksi tukemiseksi: • Lehtien arvonlisävero alennetaan viiteen prosenttiin eli alhaisimpaan EU:ssa hyväksyttyyn alv-kantaan. – Nehän hyötyisivät sitten eniten arvonlisäverokannan alentamisesta. – Tarkoitus ei ollut rajata paikallislehtiä pois, hän sanoo Julkaisijalle. Kyse on ennemminkin siitä, että mediayhtiöitä rohkaistaan panostamaan sisällöntuotantoon kilpailukeinona. Tuomas Harpf lehtitukimallistaan Ei suljeta pieniä pois Tuomas Harpfin mielestä neljän toimittajan vähimmäisvaatimus lehdistötuen saamisen ehdoksi tuli kirjatuksi raporttiin ehkä liian kategorisesti. Kun maassamme on yksin sanomalehtiä noin 2 000 kappaletta, jotka kipristelevät jokainen erikokoisissa vaikeuksissa, on epäiltävissä, että 38 2/2014 JULKAISIJA raha loppuu nopeasti kesken ja synnyttää oheisilmiönä kentälle hulppeita riitoja jakoperusteista. Sen jaosta saadaan ensimmäiset kokemukset myöhemmin tänä keväänä. Valtio ei halua erotuomariksi Kun/jos meillä ruvetaan joskus jakamaan tätä 30 miljoonan euron pottia, herää kysymys, ketkä ovat sen ensisijaisia saajia. Harpf sanoo edelleenkin uskovansa, että haja-asutusalueiden jakelutukeen joudutaan väistämättä menemään, jos halutaan pitää koko maa lehtitilausten ulottuvilla: – On kuitenkin jokseenkin mahdotonta määritellä sille kriteerejä, ennen kuin jakelun kokonaisratkaisut ovat selkiintyneet. Ministeri Pia Viitanen sanoi selvitystä vastaanottaessaan vievänsä sen seuraavaan kehitysriiheen koko hallituksen arvioitavaksi.. Muilta osin Harpfin selvitystyö on otettu toimialalla vastaan kehujen kera. Tuomas Harpf esittää 5. Harpf myöntää, että ehdotettu tukimäärä on tosiaan aika pieni. T Teksti Pertti Jokinen ässä Julkaisijan numerossa on esillä kaksi pientä paikallislehteä, Sulkava-lehti Sulkavalta ja Kuukkeli Äkäslompolosta. 3
Hän aloitti Jullin piirtämisen lehteen vuonna 1990 ja tahti on pysynyt suunnilleen samana eli huumoria on revitty noin 20 kertaa vuodessa. Satu Renko ja Eero Vapa Kuukkelin toimituksen edessä. Paikallinen kappeli on meille aiheena tärkeä, koska siellä järjestetään paljon korkeatasoisia konsertteja. Perussisältö on silti sama ja vaihtuu vasta seuraavaan talvikauteen, sillä ulkomaiset turistit tuskin tulevat tänne kahdesti saman talven aikana, Eero Vapa perustelee. Jos verkkoon investoi, sieltä täytyy voida odottaa tulostakin. 2013 päätoimittajan tehtävät Satu Rengolle ja keskittyy itse kustantamiseen. – Saamme paikalliselta seurakunnalta heidän ohjelmansa ja esittelemme toimintaa lehdessä. Julli on paikkakunnan julkkis, jolla on jopa nimikkoravintola. Se vaatisi näköislehteä, mutta sellainen systeemi on ollut Omissa käsissä alusta loppuun Olisiko mahdollista, että jokin paikallinen taho – vaikka seurakunta – voisi huolehtia lehden tiettyjen sivujen toimittamisesta. Verkon ongelmana on, että sinne täytyisi saada ilmoittajat mukaan. Eero Vapa luovutti v. JULKAISIJA 2/2014 41. Niissä puhutaan kymmenistä tuhansista tilaajista ja sadoista tuhansista lukijoista. Tai monisivuisen lehden jakamista pienempiin ja tarkemmin kohdistettuihin erikoisryhmiin ja tämän toteuttamista digitaalisella painamisella. Hän on todennut, että toistaiseksi kaikki verkkojulkaisemisen ratkaisut on tehty isompien talojen ehdoilla. Ilmoitukset ovat paikallislehdelle tärkeitä myös informaatioarvonsa takia. Jullin ”isä” on ”Alapo” eli Alpo Harju, joka oli aikoinaan Kuukkelissa töissä ja on vaikuttanut sen jälkeen mainostoimisto Media M1:n ad:na. – Lukijan pitäisi päästä verkkolehdessä ilmoituksista eteenpäin, sillä ilmoittajathan ovat kumminkin tämän show’n maksajia, Eero Vapa muistuttaa. Lehdessä on joitakin artikkeleita suhteellisen suoraan aikaisemmista Kuukkeleista, mutta näkökulmaa on hiukan viilattu lukijakuntaa ajatellen. – Muutamat jutuistamme ovat luettavissa verkossa, mutta niissä ei ole kuvia. Täällä tuntuu olevan yllättävänkin paljon musiikin harrastajia, Satu Renko kertoo. Jullin tuntevat kaikki Kuukkelin suuren suosion takana on myös sarjakuvasankari Julli, luiseva Lapin äijä, äijänkäppänä, joka hauskuuttaa Kuukkelin lukijoita säännöllisesti. – Tämän työn suola on, että ei tarvitse lokeroitua mihinkään tiettyyn rooliin, hän toteaa. Marja-Liisa Kinturi esimerkiksi kirjoittaneensa viime talvena jutun ulkomaisesta miehestä, joka hiihteli pakkasessa kiltti päällä. – Ylläs Times ilmestyy joulusesongiksi ja tammikuussa periaatteessa päivitetään. Monet niistä, kuten bussiyhtiöiden aikataulut, näyttävät päälle päin samanlaisilta, mutta teettävät paljon työtä. Sankarin kommentit ja kommellukset kootaan noin kolmen vuoden välein Santa Claus Medias Oy:n kustantamaksi sarjakuvakirjaksi. Vuosi sitten ilmestyneen uusimman albuminsa Kirroileva kauppias esipuheessa Harju kertoo, että sosiaalinen media on helpottanut Jullin ideointia. Oma lehti ulkomaisille matkailijoille Kuukkelin lisäksi lehtiyritys on kymmenen vuoden ajan julkaissut kahdesti vuodessa ilmestyvää Ylläs Times -nimistä, ulkomaisille matkailijoille suunnattua lehteä. Auttaisiko verkkojulkaisu ratkaisemaan jakelupulmia. Verkkoinvestoinneista olisi saatava tuloksia Entä verkkoviestintä. Jouluohjelmat otetaan pois, ja yritykset saavat samaan hintaan vaihtaa joulumainoksensa kevätmainoksiin. ainakin tähän asti pienelle lehdelle liian kallis, Vapa vastaa. Ajatus ei tunnu saavan kannatusta sen enempää kustantajan kuin päätoimittajankaan taholta
42 2/2014 JULKAISIJA ympäri vuoden seurata kesäkuntansa tapahtumia. Aika vähän siis, kun ottaa huomioon, että Sulkavan väkiluku on ”Faktat ovat aina olleet ehdottomasti kunnossa.” samaan aikaan vähentynyt puolellatoista tuhannella ihmisellä nykyiseen 2800 asukkaaseen, jotka jakautuvat 1900 talouteen. Ilman syytettä Keränen on kumminkin jäänyt, sillä: – Faktat ovat aina olleet ehdottomasti kunnossa. Koska faktat ovat jutuissa paikallaan, jäljelle jäävät mielipideerot. Sitä menee siis muuallekin muuttaneille kuin myös kesäasukkaille. Sillä niiden varassa Sulkava-lehti elää: – Pointtimme on tiukka paikallisuus, mutta yritämme mahdollisuuksien mukaan kytkeä siihen näitä isompia tutkivan journalismin näkökulmia, Keränen selittää lehtensä journalistista peruslinjaa. Sulkavalla samantyyppiset jutut ovat olleet viemässä miestä leivättömän pöydän ääreen kunnianloukkauksesta epäiltynä, useammankin kerran. Uhkiahan on Sen Keränen kuitenkin tunnustaa, että iän lisääntyessä pystypaini rupea. Toisin sanoen lehden pitää uskaltaa tutkia myös kunnan luottamusmies- ja virkamiesjohdon tekoja, vertailla menoja ja kuluja muihin kuntiin, tehdä paljastuksiakin olivat ne sitten kipeitä kenelle tahansa. Mutta kädenpuristusväleissä ollaan hänen mielestään joka suuntaan. Pointtina paikallisuus Keränen on ollut kerran viikossa ilmestyvän lehtensä päätoimittajana nyt 21 vuotta. Kepussa ehkä eniten, sillä se täällä suurinta valtaa käyttää, Keränen selittää Sulkavan asetelmia. Kättä puristetaan Lehden pääomistaja on kotiseutuyhdistys Sulkava-seura 52 prosentin omistusosuudella. Teksti Pertti Jokinen Kuvat Aleksi Keränen Sulkavan sissi Piskuisen Sulkava-lehden päätoimittaja Kalle Keränen on varsinainen sissi. Sinä aikana lehden levikki on laskenut 2800:sta nykyiseen 2400:aan eli noin kahden prosentin vuosivauhdilla. Eikä edes ilmoittajien kanssa, jotka tuovat lehden tuloista lähes 50 prosenttia. Se, että lehti menee useampaan talouteen kuin kunnassa niitä onkaan, johtuu siitä, että muualle muuttaneet tilaavat lehteä kotiseuturakkaudesta uuteenkin kotiinsa. Päätoimittaja Keränen sai vuonna 2000 Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapiopalkinnon artikkelisarjastaan, jossa kerrottiin ongelmista, kun kunnan vedenottamo toimi maaperältään saastuneen vanhan sahan alueella. Pystypainikumppaneina ovat olleet kunnan johto ja lehden journalistinen itsenäisyys, aika tavanomainen asetelma siis. Lehden levikki on suurempi kuin kunnan talouksien määrä. Onneksi loukkaantuneita on niin kokoomuksessa, demareissa kuin kepussakin. – Joskus loukkaannutaan itsensä puolesta mutta useammin kyllä jonkun toisen puolesta. Ei niiden kanssa lehden linjasta enää riitoja tule. Myös monet mökkiläiset haluavat Sulkava-lehti ilmestyy kerran viikossa kahden toimittajan työn tuloksena. Niissäkin on osattu rehdisti tunnustaa, jos on oltu väärässä tai jos mieli on muuttunut. On lehden rohkeus huomattu Sulkavan ulkopuolellakin. Tällainen journalismi palkittiin Helsingissä. E ikä hän tätä taistelua – no jaa, puhutaan mieluummin pystypainista – käy pelkästä painimisen ilosta vaan siksi, että hänen mielestään se on ainoa tapa pitää lehti hengissä. Länsi-Savo-lehtikonserni omistaa 48 prosenttia. Hän uskaltaa taistella rehdin journalismin puolesta jopa kunnan johtoa vastaan
Sisältöä pitäisi tietenkin kehittää, mutta ei se nopeasti rahaa tuo. . Viesti videolla webissä (2pv) Videokuvaus ja -editointi valokuvaajalle ja toimittajalle (2pv) Adobe Premiere Pro CC -peruskurssi (2pv) After Effects CC graafikolle (2pv) Web . . Eikä tämä muutos missään tapauksessa ehdi Sulkavalle vielä 4–5 vuodessa, mikä on Keräsen mielestä muutenkin edessä oleva kriittisin aika: – Vanhat kuolevat ja nuoret eivät jatka tilausta. Kevään luovat kurssit Adobe Creative Cloud . Adobe Illustrator CC/CS6 . Photoshop Black Belt – vaativaan käyttöön (2pv) . Uhkia on muutenkin tarpeeksi: lehtien tilausmaksujen arvonlisävero ja Itellan postimaksujen korotukset päällimmäisinä. . . Mitä kummaa teet. . 250 000 euron liikevaihdossa ei ole varaa kovin moniin yllätyksiin. InDesign ja interaktiiviset digijulkaisut (1pv) Adobe Digital Publishing Suite –perusteet (2 pv) Adobe Digital Publishing Suite –jatkokurssi (2 pv) ePub - sähköisen kirjan julkaiseminen (2pv) eDocker CREATE! (1pv) Video . . Photoshop peruskurssi (2pv) . – Onneksi kaikki puolueet pahoittavat mielensä lehden kirjoittelusta tasapuolisesti, Keränen sanoo. Photoshop ja 3d (1pv) Sähköinen julkaiseminen . . Creative Cloud uudet ominaisuudet: Photoshop, InDesign, Illustrator (1pv) Adobe InDesign CC/CS6 . Keränen nimittäin kertoo kokemuksista, joiden mukaan pienen paikallislehden tehtyä itselleen hyvät verkkosivut kaikki sen etälukijat lopettivat printtilehden tilauksensa. InDesign peruskurssi (2pv) . Varsinkin kesäasukkaat kiittelevät. Päätoimittaja Kalle Keränen on sitä mieltä, että paikallislehden ase kilpailussa suurempia vastaan on tinkimätön journalismi myös oman kunnan asioissa. Se ei ole laiskuutta vaan työvoimapulaa. . Sulkava-lehdellä ei ole varsinaisia verkkosivuja ollenkaan. Kahden ihmisen toimituksessa ei joka palveluun revetä. . Sitä vastoin Keränen ei usko uuden digipainotekniikan vaikuttavan isojen intoon tunkeutua vaihtosivuillaan hänen reviirilleen: – Sitä pelättiin aikanaan maakuntatasolla isojen kirjapainojen satelliittipainojen ilmestyttyä tänne päin, mutta eipä näin tapahtunut, mitä Sulkavan soutujen aikana joitain lisäsivuja tehtiin. . Illustrator peruskurssi (2pv) Illustrator ja infografiikka (1pv) Illustrator pakkaussuunnittelussa (1pv) Illustrator Black Belt – vaativaan käyttöön (2pv) Adobe Photoshop CC/CS6 . . Adobe Edge Animate perusteet – html5 bannerit (2pv) Responsive Web Design (1pv) Websuunnittelun erityispiirteet printtigraafikolle (2pv) Wordpress sisällöntuottajalle (2pv) Lisätiedot, hinnat ja päivämäärät osoitteessa: www.corellia.fi Koulutamme, konsultoimme, neuvomme ja autamme Ota yhteyttä: juha@corellia.fi | 040?171?3360 | @CorelliaHEL Vilhonkatu 5A, 00100 Helsinki. InDesign Black Belt – vaativaan käyttöön (2pv) väsyttämään. Sen myötä journalistinen kunnianhimo saattaa aika ajoin huojua. Kyllä siinä on vähän muutakin. Sitä ei Sulkavalla haluta. . . – Onneksi palaute on pääsääntöisesti hyvää
. synteettiset materiaalit, digipainon ”ylipitkät koot” [1020x320mm], muovit kuin myös perinteiset painotyöt. Valmistamme nämä kaikki pienissä painosmäärissä. (019) 475 8500 myynti@t-print.fi www.t-print.fi Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! www.painotuotteet.fi www.painotuotteet.fi O!! ASST N O N T I UH INNA TT I H S U U UUSITT U. vaativat kuvakorjailut . lehdet . kirjat . (09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi prepress | di digitaalipaino itt li i | offsetpaino ff t i Seuraa meitä Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh. käyntikortit Digitointipalvelut . 0400 159 272 TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND www.askonpaino.fi palveleva painotalo itteelliset o s o s ö y yt m UUTTA! N postitukset meiltä. kirjan ja asiakirjojen skannaus tekstintunnistuksella Sähköiset tuotteet . julisteet . paperikuvien, diojen ja negatiivien digitointi . lehdet ja kirjat nettiin, myös iPad ja muut tabletit SOITA JA KYSY TARJOUS Timo Möttönen, puh. 0400 159 272 email: timo.mottonen@yliveto.fi www•yliveto•fi Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus TA I T T O PA LV E L U Y L I V E T O O Y • puh. mainospainotuotteet . set ja k u t a n i a p Ilmoke.indd 1 Käy tutustumassa verkkokauppaamme – lisäämme uusia tuotteita säännöllisesti ! … mm. I D E A H Y V Ä , T O T E U T U S... 8.10.2013 13: Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita painonappi.fi & sporttinappi.fi ovat Aboprint Oy:n verkkokauppoja Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh
Kaikki olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että muutoksen vauhti on liian kiivas näin pitkän ajan ennakoimiseen. Esimerkiksi Saksassa maanpäällisen televisioverkon käyttäjäosuus on vain 11 prosenttia, ja maksajia tälle verkolle ovat enää vain julkisen palvelun yhtiöt. Saksan suurin tv-kanava on nimittäin luopunut kokonaan maanpäällisestä jakeluverkosta. Taajuusmuutokset ja uuteen lähetystekniikkaan siirtyminen koskevat ainoastaan UHF-taajuusalueen antenniverkkoa. Ei onnistunut. I Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu Teksti Pertti Jokinen sossa Pajassa yritettiin helmikuun viimeisenä päivänä monen asiantuntijan voimin saada Yleisradion ja siinä sivussa myös kaikkien muidenkin viestintämuotojen ja -kanavien tulevaisuus hahmottumaan edes hämärästi seuraavien 10 vuoden aikana. * Raju on ajan riento on Yleisradion entisen pääjohtajan Erkki Raatikaisen vuonna 1982 julkaiseman kirjan nimi. Ala-Fossin kertoman mukaan tämä muutos saattaa vaikuttaa radikaalisti juuri julkisen palvelun rooliin koko Euroopassa. – Ja vuonna 2004:kin olin jo miltei kokonaan väärässä. Teknologiat muuttuvat ja ihmisten mediakäyttäytyminen mullistuu, mutta mikä nykyisistä medioista tai kulutustottumuksista on vuonna 2024 vielä voimissaan, jäi vastausta vaille. JULKAISIJA 2/2014 45. Tilaisuudessa kävi ilmi, että se pitää asettaa myös joka ainoan muunkin nykymedian nimen perään – ja jopa ilman sanaa ”strong”, vahva. Tampereen yliopiston radioviestinnän lehtori Marko Ala-Fossi kertoikin, että vaikeuksia tulee olemaan myriadeittain alkaen television antenniverkon nykyisin käyttämän 700 megahertsin taajuusalueen luovuttamisesta langattoman laajakaistaverkon eli mobiililiikenteen käyttöön vuonna 2017. Raju on ajan riento* Yle 2024 – still going strong. -seminaarin nimessä oli oivaltavasti kysymysmerkki. Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton (SSSL), Yleisen ”Ylen ympärillä vellovat aina kunnon tunteet.” Lehtimiesliiton (YLL) ja Keskustan Lehtimiesten järjestämässä seminaarissa puhunut Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen totesikin, että vuonna 2004 hän oli paljon varmempi tilanteesta vuonna 2014 kuin nyt tilanteesta 2024. Vaikea julkisen palvelun rooli Yksin teknologiset haasteet, joita voisi paremmin kuvata myös sanalla riidat, ovat koko Euroopassa kovat
Se ei kuitenkaan saa olla niin suuri, että se söisi muita. Sillä ei turvata vain Ylen olemassaolo vaan myös median monimuotoisuus, sillä julkisen palvelun median on hänen mielestään oltava tarpeeksi laaja, jotta se täyttäisi lakisääteiset vaatimuksensa, kantaisi siis vastuunsa ja saisi yleisöltä legitimiteetin. Jos vaaroja etsitään, niin Kivinen löysi niitä niistä euroista, jotka yhä kiihtyvällä vauhdilla kulkeutuvat 46 2/2014 JULKAISIJA Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen puolustaa vuoden takaista Yle-lakia. Miten nämä kaikki tarpeet pystytään tulevaisuudessa tyydyttämään, kun monistaminen ja jakaminen on miltei ilmaista. Sitten ovat ne vaikkapa purjelennon maailmanmestaruuskisojen yhden osakilpailun innokkaat seuraajat, joita on jonkun niin ikään palveltava – puhumattakaan niistä verkossa esiintyvistä lukemattomista bloggaajista, joilla on keskimäärin 11 innokasta seuraajaa. – Tässäkin on vaaransa. Lehdet kyllä tavoittavat lukijansa, mutta… Kuultiin seminaarissa myönteisiäkin lukuja. Kun maailma pirstaloituu Kaksi miljoonaa ihmistä katseli taannoin jääkiekon pronssipeliä Sotshissa. Mutta mediataloille viesti on huono, koska mainostajat eivät kuitenkaan ole siirtyneet verkkoon samassa suhteessa eivätkä varsinkaan samanlaisilla rahoilla. Onnittelen niitä hyvästä bisnesmallista, mutta jo tämä raha on kolmannes vuotuisesta Yle-verosta. Ja Espanjan Valenciassa lopetettiin alueellinen valtion ”Yle”: – Joku sanoo ehkä, että mitäs nyt yhdestä alueesta. 150 miljoonaa ”vieraille” Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen puolusti tietenkin kiivaasti vuoden takaista Yle-lakia ja sen rahoitusmallia. No, siellä on kuitenkin 5,2 miljoonaa asukasta – ja oma kieli. Kuva Downtown Abbey -sarjan roolihenkilöistä. Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen antoi tulla: Viime vuonna 92 prosenttia suomalai- ”Onko Suomessa pian enää kaksi suurta mediataloa?” sista luki viikoittain jotain painettua lehteä. Päivittäin sitä luki 60 prosenttia. Se on koko ajan kasvava uhka. Se on kolmen maakunta lehden yhteenlaskettu vuoden liikevaihto – ja 20 vuoden indeksitarkistukset Ylelle. – Onko siis julkisella puolella enää rahaa satsata uuteen tekniikkaan, kun maksajia on niin vähän, Ala-Fossi ihmettelee. Kaappaavatko globaalit jätit pian nämäkin, kysyy toimitusjohtaja Kivinen. Hän toteaa, että onhan Suomessakin kanavia lopetettu ja palveluja suljettu. Tämä on hyvä viesti niille, jotka rahoittavat median 50-prosenttisesti eli mainostajille. Tietokoneelta sanoma- tai aikakauslehtiä luki 57 prosenttia, mobiililaitteelta 28 prosenttia ja tabletilta 15 prosenttia. ITV Jyrki Valkama / Yle Kuvapalvelu muualle kuin perinteisten mediatalojen kassoihin. Siitä ne samat tai ainakin melkein samat kaksi miljoonaa siirtyivät sulavasti katsomaan Putousta toiselta kanavalta. Paljon on porukkaa tietysti siinä välissäkin.. Kreikassa koko julkinen palvelu ajettiin alas, kun se oli paisunut mahdottomiin mittoihin korruption vuoksi. Paljon muitakin kysymyksiä Kivisellä oli: Kun maailma pirstaloituu, mitkä ovat asioita, jotka kokoavat suomalaiset yhteen, mistä asioista syntyy suomalaisuus, perinne, yhteinen kokemus. Ihan yksiselitteisen myönteisiä eivät toki nekään olleet. – Lehtien kokonaistavoitettavuus per viikko ja per päivä oli korkeampi kuin koskaan, vaikka paperilta niitä luettiinkin vähemmän. Samat mainokset paperilehdestä eivät niin vain siirrykään lehden verkkoversioon. Ja mikä on Ylen rooli tässä. Kivinen näki asiakkaissaan kaksi ääripäätä, eli kaksi hyvin erilaista trendiä, joita hänen yhtiönsä pitäisi onnistua palvelemaan: suuret massat ja lilliputtimaiset erikoisryhmät. – Viime vuonna ohjautui jo 150 miljoonaa euroa mainosostoina Googlelle ja Facebookille. Yle on esittänyt paljon esimerkiksi englantilaisia laatusarjoja. Mistä kohta löytyy rahoituspohja suomalaiselle sisällölle
Lintilä veti aikanaan Yle-lakia valmistelevaa hallintoneuvoston työryhmää, ja sai kiitokseksi yleisöltä toistakymmentä tappouhkausta, joista kolme tuli peräti kirjeessä, joukossa yksi tyttäreenkin kohdistunut uhkaus. Niiranenkin viittasi Googlen ja Facebookin kaappaamiin mainoseuroihin ja lisäsi saman kakun jakajiksi vielä Spotifyn ja Netflixin. Ylen ympärillä vellovat aina kunnon tunteet. Internetliikenne lisääntyi kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana 13 000 prosenttia... Kysyttäessä Niiranen ei pitänyt ollenkaan mahdottomana, ettei meillä olisi jonkin ajan kuluttua koko maassa enää kaksi isoa mediataloa. -seminaarissa mukana kaksi jäsentä. Vastaus oli tietenkin hänen entisen siviiliammattinsa eli opettajan roolin mukainen: Kouluttaa ja antaa nuorille valmiuksia, jotta he pärjäävät tällaisessa maailmassa. Kahden kauppa. – Mikä on Ylen rooli tämän tietomäärän hallinnassa ja käyttämisessä, Lipponen kysyi aivan aiheellisesti. 44 € ISBN: 978-952-220-817-0 readme.fi Hae omasi kirjakaupasta tai tilaa osoitteesta www.readme.fi JULKAISIJA 2/2014 47. Kaikki oleellinen DIGIKUVAUKSESTA Suuri digikuvauksen käsikirja kertoo kaiken oleellisen tiedon, mitä tarvitset hyvien kuvien ottamisessa niin pokkarilla kuin järjestelmäkamerallakin. Mutta omistajat vähenevät. – Ja päätökset tehdään usein täysin ennakoimattomalla tavalla kuten tämä lehdistön arvonlisävero, joka tuli kuin puskasta yhdessä yössä hallitusneuvottelujen yhteydessä. Yle-laki toi yhtiön toimintaa ennustettavuutta ja pitkäkestoisuutta, eikä ole hänen mielestään missään tapauksessa Ylen saaman liki 500 miljoonan euron vika, että printillä menee huonosti. Reima Flyktman Kovakantinen, 460 s., sh. Sen edetessä voimme elää jo muutaman vuoden kuluttua aivan uudessa enemmän tai vähemmän uljaassa uudessa maailmassa. Jopa tappouhkauksia SUURI DIGIKUVAUKSEN käsikirja Yleisradion hallintoneuvostosta oli Yle 2024 – still going strong. Hekin ihmettelivät median muuttumisen rajuutta. Ylen on hänen mielestään ansaittava asemansa joka vuosi, joka päiväkin. Yksi ministeri hoitaa veroasioita, toinen tekijänoikeuskysymyksiä, kolmas päättää alkoholijuomien mainonnan ehdoista, neljäs sananvapaudesta... Toki Niiranen pitää hyvänä sitä, että maassamme ilmestyy edelleen 200 sanomalehteä ja kai 3000 aikakauslehteä. Vuodesta 2010 lähtien on olemassa olevan informaation määrän laskettu kaksinkertaistuvan joka toinen vuosi. Kirjan runsaan kuvamateriaalin avulla kuvaamisen ja kuvankäsittelyn oppiminen on helppoa ja hauskaa. Vuonna 2011 julkaistun digitaalisen informaation määrä oli miljoonakertainen verrattuna maailman kaikkiin siihen asti painettuihin kirjoihin. Toinen hallintoneuvoston jäsen Mika Lintilä oli sitä mieltä, että elämme median historian kaikkien aikojen suurinta murrosta. Niiranen piti hankalana sitäkin, että maasta puuttuu koordinoitu viestintäpolitiikka. Perinteisille mediataloille jää yhä vähemmän ja vähemmän. Kansanedustaja Päivi Lipponen tarjosi lukuja. Myös kuvien hallinta ja käsittely opastetaan monipuolisesti
Kirja valottaa, mitä on otettava huomioon HTML5-sovelluksia rakennettaessa, miten päästään nopeasti alkuun ja millaisia ongelmia kohdataan. Se painottaa sovelluksen ylläpidettävää, selkeää rakennetta (MVC-arkkitehtuuri) ja esitysmuodon sopeuttamista eri laitteiden ominaisuuksiin. Alan ammatroom on kyllä helppo ja selväpiirteitilaisena hän hallitsee Lightroomin nen, mutta sen käyttöliittymän alkutodella hyvin ja osaa esittää sen ominaikoukerot vaativat kyllä opastusta. huolella lukea ja kokeilla paksun kirjan PENTTI SALONEN vinkkirepertuaaria. Itse Light versio suositusta sarjasta. kirjat Potkan Lightroom-sarjaan uusi opas Kirja on tarkoitetettu erityisesti pekka potka jaksaa yhä kasvattaa ja alan ammattilaisten käyttöön. HTML5_220x142_uncoated_Layout 1 23.4.2013 13.02 Sivu 1 HTML5 Pekka Potka Photoshop Lightroom 5 valokuvaajille Docendo 2014 ISBN: 978-952-291-027-1 383 sivua Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Aivan vasta-alkajalle Hatunnoston arvoista on, että Pekka kaiken omaksuminen on kovan työn Potka on uudistanut myös vanhoja osiaan takana ja edellyttää myös englanninkirjoissaan uuden tilanteen ja tiedon kielisten termien opiskelua ja hallintasolle. Kirjoittaja selvituskon, että minullekin riittää opisketää ohjelmiston ominaisuuksia niin käylua tämän kirjan äärellä vielä pitkäksi tännönläheisesti, että vain suomenkielaikaa. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 rps-yhtiöt. suudet mahtavalla tavalla. HTML5-sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. HTML5 sovellusalustana Koko 175 × 245 mm 148 sivua 4-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-17-4 Hinta: 45 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Vaikka käytän ja tunnen Light Tässä kirjassa ei mielestäni jää roomin mielestäni aika hyvin, niin mitään selvittämättä. sopivat tiedot. Lightroom-ohjelmistosta kun ei Photoshop Lightroom 5 on viimeisin ole suomenkielistä versiota. Hulppean paksu ja kovakantinen taa. Suosittelen kirjaa erityisesti täkin ymmärtävä pystyy omaksumaan ammattilaisille, mutta myös uusille Lightroomin hienoudet, jos vain jaksaa käyttäjille. kuvien varastointi- ja käsittelyongelSekä suosittu Lightroom että myös miin, jos osaa poimia kirjasta itselle Pekan kirja ovat uudistuneet koko ajan. Myös uudistaa mahtavaa Photoshop Light harrastaja saa kirjasta paljon apua room -opastaan uuden version myötä. Korpela sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille
Selkeät symbolit kertovat, onko fontti upotettavissa verkkosivulle (web font) vai käytettävissä normaalisti suunnitteluohjelmassa (desktop). Alun perin Typekit perustettiin vuonna 2009 palvelemaan webfonttien tarvitsijoita. Pakkaus Eräs harmillinen puute on toki vielä se, että Typekit-fontteja ei voi tallentaa Pakkaustoiminnon (Package) yhtey dessä, mikäli suunnittelijalla on tarve toimittaa niin sanottu avoin taitto eteenpäin. Adobe osti yhtiön 2011 ja integroi palvelun osaksi Creative Cloudin kokonaisuutta. Huomaa, että fonttia voi siis käyttää muidenkin kuin Adobe-ohjelmien kanssa, esimerkiksi Office-ohjelmissa. Sivustolla voit selata fonttivalikoimaa ja käyttää hakutoimintoa. Typekit CC -applikaatiossa. Nyt fonttivalikoimaan pääsee kätevästi käsiksi suoraan InDesignin ja Illustratorin kirjasinluettelosta (kuva 4). Jatkossa fontti näkyy ohjelmiesi kirjasinvalikossa automaattisesti. Kun sopiva fontti on löytynyt, klikataan Use Font (kuva 2). Painokelpoisen pdf:n tai vaikkapa ePub-tiedoston tekemiseen ei luonnollisesti ole esteitä. Mikäli vastaanottajalla on Typekit tai Creative Cloud -lisenssi, voi hän toki synkronoida kirjasimen omalle koneelleen Typekitin pilvipalvelusta. Selaa Kirjasimia -painike vie sinut Typekitin webbisivulle, jolle olet automaattisesti kirjautunut samalla kuin Creative Cloudiin. Näistä ehkä selkeimmän hyödyn tarjoaa mahdollisuus käyttää Typekit-kirjasimia. Kuva 5. Fonttikirjastoa pääsee selaamaan suoraan Creative Cloud -työpöytäapplikaation käyttöliittymästä valitsemalla Kirjasimet (kuva 1). Fontin synkronointi. Miten se toimii. niksit Typekit-fontit Creative Cloudissa Adobe Creative Cloud -asiakkuuden mukana tulee muutamia mielenkiintoisia ja rahanarvoisia lisäpalveluja. Kuva 1. Avautuvassa valintaikkunassa voit vielä määrittää, haluatko mukaan kaikki leikkaukset, jonka jälkeen voit synkronoida fontin koneellesi (kuva 3). Usein molemmat ovat mahdollisia. Typekit-fonttien käyttö InDesignissa Tammikuun 2014 Creative Cloud -päivityksessä Typekitin toiminnallisuutta kehitettiin yhä saumattomampaan suuntaan. Typekit InDesignissa. Kuva 4. JUHA LAAMANEN Kuva 3. Fonttikirjasto on hankittavissa myös erikseen kuukausimaksulla ilman Creative Cloud -tiliä. Puuttuvan Fontin synkronointi. Fontin valinta. Kuva 2. 50 2/2014 JULKAISIJA. Mikäli dokumentissa käytetty fontti jostain syystä puuttuu, InDesign tar joaa automaattisesti mahdollisuutta synkronoida fontti Typekitistä (kuva 5)
Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • • puh. HTML5sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. MEDIA Ameriikan uutisia 13,00 €. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Ensimmäinen pelkästään typogra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. Zanzibar vai Sansibar. Tietokirjat selvällä suomen kielellä Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Korpela Markus Itkonen HTML5 sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. 03 4246 5340 • 2 /20 1 3 rps-yhtiöt Kestotilaus 84 € (sis. Koko 175 × 245 mm 4-värinen • 148 sivua 45 € + toimituskulut 7 € Kirjassa näytetään ja selitetään typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. alv:n 10 %) Jari Kinaret ja ihmeaine grafeeni YRITYS Pixmill uskaltaa investoida ILMIÖ Oppikirjastako tabletti. Jo 4. Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n. painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen • 192 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen • 204 sivua 41 € + toimituskulut 7 € Typografian käsikirja Jukka K. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Koko 150 × 205 mm 2-värinen • 222 sivua 36 € + toimituskulut 7 € G R A A F I S E N V I E S T I N N Ä N E R I KO I S L E H T I Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.