GRAAFISEN VIES TINNÄN ERIKOISLEHTI 2 /2 015 Folkin Tommi Laiho osaa nauttia työstään YRITYS Yritysklusteri Keuruulta TEKNIIKKA Nyt investoidaan digipainokoneisiin TALOUS Näin investointitukea jaetaan
www.intermail.. Kampanja on voimassa 30.4.2015 saakka.. InterMail Suomi – Alan parasta asiakaspalvelua 02 271 5300 tai asiakaspalvelu@intermail.fi *Alennus -60 % listahinnoista, kun tilaat koko lavan. Pienemmissä tilauksissa alennus -50 % listahinnoista
Tosijutut eli faktat ovat ilmeisesti katoamassa. 18 Matti Remes Pakkausdesign voi tuhota tuotteen monella eri tavalla. 30 Palkittu Folk haastaa isot mainostoimistot Mainostoimisto Folkin Tommi Laiho sanoo, että raha seuraa hyvää työtä. 50 Niksit InDesignin väriteematyökalu hyötykäyttöön. 22 16 34. Muuten on tuskin selitettävissä, että faktantarkistukseen erikoistunut verkkopalvelu Faktabaari sai samalla viikolla kaksi merkittävää journalistista tunnustusta. 7 Uutiset 12 Tuotteet ja palvelut 48 Kirjat Taidekirja valosta. 37 Uusia investointeja digiteknologiaan Monet vähän isommat painot investoivat tällä hetkellä digipainokoneisiin. Mutta miksi. 28 Digi ei saa napata kaikkia investointeja Printti on yhä isoa liiketoimintaa, mutta printtiin ei juuri investoida. 42 Kuin tippaleipä Pop-taide alkoi luultavasti Richard Hamiltonin teoksesta Just What is it That Makes Today’s Homes So Different, So Appealing. Tekniikka 36 Valon päivä Libriksellä Valon päivän juhlien päätähti oli uusi digitaalinen painokone. Kanava 5 Pääkirjoitus Tosi juttu myy. JULKAISIJA 2/2015 3 sisällys sisällys Talous 26 Pakko lähteä maailmalle Tekesin jakamaa innovaatiotukea ei saa, jollei printtimedia pysty tekemään kansainvälisesti kiinnostavia innovaatioita. Se on tällä hetkellä esillä EMMA:ssa Espoossa. Ilmiö 39 Virossa lehtiä paljon, talous rempallaan Viro on pieni maa, jossa ilmestyy kolme valtakunnallista sanomalehteä: Postimees, Eesti Päevaleht sekä iltapäivälehti Õhtuleht. vuodelta 1956. Kolumnit 16 Imagoskooppi Liittologoja ja pirteitä pakkauksia. 34 Takaisin kotiin Suomalainen Lehtipaino osti Almalta Kainuun lehdet. Vielä ei tiedetä, kuka osaa tehdä koneilla menestyvää liiketoimintaa. Kieli 45 Tekstityön uusia välineitä Tekstien muokkaamiseen on tullut uusia verkkopohjaisia välineitä, jotka auttavat viimeistelemään tekstin kiireessäkin. 20 Typoteesejä Jotkut kirjaintyyppivalinnat elävät lähestulkoon ikuisesti. Yritys 22 Kirjapainokylässä kaikki hyötyvät toinen toisistaan Keuruun Otavan Kirjapainokylän yrityksissä ajatellaan, että läheisyydessä on voimaa
Kirja on satu. Kirja on taide. Kirja on opas. Kirja on oppi. Kirja on lahja. Kirja on matka. Kirja on klassikko. PAINAMME KIRJASTASI KLASSIKON Kirja on tieto. Kirja on lasten. Kirja on aikuisten. Olemme erikoistuneet kovaja pehmeäkantisiin kirjoihin – tavallisista tekstikirjoista suurteoksiin ja taidekirjoihin. Vuodesta 1860. www.bookwell.fi
Sen vii destä vakituisesta työntekijästä kahdella on journalistinen tausta Talouselämästä ja Turun Sanomista. PAPERI Kansi: Maxisilk 250 g/m² Sisus: Edixion 120 g/m² PAINOPAIKKA Newprint Oy KANNEN PAINATUS Paintek Pihlajamäki Oy KANNEN EFEKTIT Soft Touch -laminointi ja kohdelakkaus Merkopaino Oy SIDONTA SidontaPlus Oy POSTITUS Postituspojat Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X pääkirjoitus ”Faktabaari on nuori tulokas verkon eriskummallisten palveluiden joukkoon”. Tähän on siis tultu. Faktabaari on nuori tulokas verkon eriskummallisten palveluiden joukkoon. Eurooppatiedotus on niin ikään myöntänyt yritykselle 10 000 euron apurahan tulevien eduskuntavaalien faktojen tarkistukseen, mitä se sitten tarkoittaakaan. Faktat alkavat olla mediassa ja muussakin talouselä mässä niin harvinaista herkkua, että niiden esiin kaivamisella nähdään olevan jo yhteiskunnallinen merkitys ja tietenkin siinä sivussa myös menestyvän liike toiminnan mahdollisuus. Vanhassa Neuvostoliitossa toimi keskuskomitean yhteydessä faktantarkis tuskomitea. Korpela, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Hannu Nelimarkka, Markku Niiniluoto, Matti Remes, Pentti Salonen JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANSI Kuva: Pentti Salonen TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 86 € (sis. TIINA RUULIO 23. Faktabaarin nostaminen näin korkealle jalustalle todistaa selvääkin selvem min, minkälainen totaalinen rappio esimerkiksi journalismin syvimmässä sisäl lössä on viime vuosina tapahtunut. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 96 € (sis. Muuten on tuskin seli tettävissä, että faktantarkistukseen erikoistunut verkkopalvelu Faktabaari sai samalla viikolla kaksi merkittävää journalistista tunnustusta, ensin 30 000 euroa viestintämininisteriön julistaman median innovaatiokilpailun kakkos sijasta ja heti perään voiton Bonnierin Vuoden journalistinen teko kilpailussa. Kolme muuta ovat lähinnä verkko puolen ammattilaisia. Se piti huolen siitä, että Pravdan ja Izvestijan kirjoitukset olivat niin sanotusti linjakkaita. JULKAISIJA 2/2015 5 Tosi juttu myy TosijuTuT eli fakTaT ovat ilmeisesti katoamassa. Faktabaarin toimitusperiaatteet lienevät hieman toi senlaiset, mutta jostakin itseään paljon isommasta ongelmasta senkin menes tys kertoo. alv:n 10 %) ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kaiken lisäksi myös muukin yrityselämä janoaa faktoja esimerkiksi tulevai suuden megatrendeistä, joita kohti yrityksen pitäisi kurkottaa. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Jukka K. Sen sijaan että faktat hoksattaisiin tai selvitettäisiin itse, lähdetään asioimaan faktapalvelussa. Se aloitti toimintansa EUvaalien alla vuonna 2014 ja kertoo paljastaneensa heti tuoreeltaan kymmeniä virheitä ehdokkaiden kampanjoissa
Hyviä käyttökohteita ovatkin esimerkiksi lehdet, liitteet, luettelot, esitteet ja suorapostitukset. LumiForte sopii täydellisesti päivittäiseen käyttöön ja erityisesti suurten määrien painamiseen, myös digipainotekniikoissa. LumiForte on ajettavuudeltaan, taitto-ominaisuuksiltaan, vetolujuudeltaan ja hankauskestoltaan erinomainen paperi. Uuden 130 g/m2:n lisäksi LumiFortea on saatavana grammapainoissa 80, 90, 100 ja 115 g/m2, ja kokonaisuutta täydentävät loistavasti LumiSilkin ylemmät grammapainot. Muiden LumiForte-papereiden tapaan myös siinä erinomainen suorituskyky yhdistyy sileän pinnan miellyttävään tuntuun ja luonnolliseen valkoisuuteen, jotka houkuttelevat katsomaan ja koskemaan. EU-ympäristömerkki: rek.nro FI/11/02 PEFC™-lisenssikoodi: PEFC™/02-31-86 Lisätietoja LumiFortesta ja sen ominaisuuksista Stora Enso Paper p. LumiForten raaka-aine on peräisin sertifioiduista metsistä ja sille on myönnetty EU-ympäristömerkki sekä PEFC-sertifikaatti. LumiForte 130 g/m2 Uutuus LumiForte-paperivalikoima on nyt täydentynyt uudella 130 g/m2 -paperilla. LumiForte, puuvapaa päällystetty mattapaperi. 0204 6214 32 www.storaenso.com
Lähes kaikki opettajat aikovat käyttää sanomalehteä opetuksessaan myös tulevaisuudessa. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi. Lagerstedtin liiketoiminta perustuu siihen, että hän lait taa kuviaan esille mahdollisimman hyvälaatuisina omille koti sivuilleen, Instagramiin ja Facebookiin. Vähintään kuukausittain sanomalehteä hyödyntää hieman alle puolet vastaajista. www.mikkolagerstedt.com. – Tyylini on pelkistetty, mutta yritän saada taltioitua kuviini tunnelman, jonka koin kuvaa ottaessani, kuvailee Mikko Lager stedt tyyliään Julkaisijalehdelle. SAS ei tykkää printtilehdistä Lentoyhtiö SAS on päättänyt poistaa sanomalehdet lentokenttien porteilta ja tarjota sen sijaan digimuodossa olevia lehtiä oman SAS Newsstand -sovelluksensa kautta. JULKAISIJA 2/2015 7 uutiset suomalaisen valokuvaajan Mikko Lagerstedtin luon tokuvat ovat viime kuukausina saaneet kiitosta kansainväli sissä medioissa kuten brittiläisessä Telegraphissa, Daily Mai lissa ja yhdysvaltalaisessa Huffington Postissa. Digi osaksi Hesarin printtiä Painettu Helsingin Sanomat oli myös osittain ”digi-Hesari” maaliskuun ensimmäisessä numerossaan. Lentoyhtiö vetoaa asiassa myös logistiikkaan ja ympäristönäkökulmaan. Hän lisen sioi kuviaan eri firmoille lähinnä mainoskäyttöön. Kyseiseen ”digi-Hesariin” tuotetun AR-sisällön (AR eli augmented reality eli lisätty todellisuus) avaamisessa ja lukemisessa käytetään Layar-sovellusta, jonka lukijat voivat ilmaiseksi ladata älypuhelimeensa sovelluskaupasta (Google Androidja Apple iOS -laitteille). Lentoyhtiön mukaan kyse on siitä, että SAS satsaa lehtiasiassa digiin, koska on sitä mieltä, että asiakkaiden yksilölliset lehtitoiveet on helpompi toteuttaa diginä kuin printtimuodossa. LYHYESTI Sanomalehdistä apua opetuksessa Opettajilla on vahva tahto hyödyntää sanomalehteä opetuksessaan, ilmenee Sanomalehtien Liiton tuoreesta kartoituksesta. Ylimääräinen digimuodossa oleva sisältö avautuu hyvin yksinkertaisesti osoittamalla kännykällä pientä jutun lopussa olevaa Layar-kuviota. Kyselyyn vastanneista opettajista yli 80 prosenttia kokee sanomalehden hyödyntämisen tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. Mikko Lagerstedtin kuvia kiitetään Mikko Lagerstedtin uutta tuotantoa: Purple Haze II. Lagerstedtin tavaramerkkinä ovat yöllä kuvatut yksinker taiset ja karut maisemat, joita hän on kuvannut muun muassa MeriPorissa ja Porvoon Emäsalossa. 32vuotias kuvaaja hankki ensimmäisen kameransa kuusi vuotta sitten ja on kuvannut työkseen vasta vuoden. Lähes kaikki opettajat käyttävät sanomalehteä opetuksessaan vähintään muutaman kerran vuodessa. Uuden lehtiversion toteutti Fonecta yhdessä HS:n toimituksen kanssa. Siirtymä printistä digiin alkoi jo oikeastaan viime kesänä, jolloin lentoyhtiö alkoi tarjota lentomatkustajille digitaalista lehtisovellustaan. Lentoyhtiön omissa loungeissa printtilehtiä voi vielä lueskella. Kuvien sävy on mystinen ja niitä on muokattu kuvankäsittelyohjelmilla
Paneelipohjaisen mittausmenetelmän uskotaan korjaavan tämän. Toisaalta esimerkiksi Otava otti käyttöön Googlen mittaustavan, jonka tulokset poikkeavat olennaisesti TNS Metrixin luvuista. Paneelissa ei myöskään näy Facebookin mobiilisovelluksen selaimessa avattuja linkkejä. Laitteet esittelevät alan taiteili joita ympäri maailmaa 6. MARJA-LIISA KINTURI. 3Nuoret valokuvaajat niittävät mainetta ulkomailla. Nyt LYHYESTI Verkkokävijämääriä mitataan uudella tavalla Suomalaisten internetsivujen kävijämäärän mittaustapa on muuttunut. Eräs markkina-alue digipainokoneille on varmasti Viro, jossa vielä tukeudutaan vanhempaan painoteknologiaan. Ruotsin Sunnessa ja Örebrossa toimiva FlexoPartner on pakkausrepro ja fleksopainolaatan valmistaja. Yrityskaupan myötä yrityksen liikevaihto kasvaa yli 10 miljoonaan euroon ja työntekijämäärä lähestyy 90 henkilöä. Ne esittelevät yli sata alan taiteilijaa eri muodoissa, joko kuvina diakarusellissa, piano gramofonin äänityksinä tai aurinko tuolin ja polkupyörän yhdistelmässä, joka projisoi kuvia isolle näytölle. 9Virossa tehdään vielä ahkerasti sanomalehtiä, joskin pääsääntöisesti tappiolla. toukokuuta saakka kiertävässä näyttelyssä, välit täen ADC:n viestiä, vaikuttaen aisti havaintoihin ja herätellen vieraiden 1Bloombergin mukaan Suomi on maailman neljänneksi innovatiivisin maa EteläKorean, Japanin ja Saksan jälkeen. Ne tarjoavat vierailijalle kokonaisvaltai sen kokemuksen. Paneelipohjaisessa mittaustavassa ei näy kuitenkaan ulkomaan liikenne, jonka osuus voi olla yli viisi prosenttia sivuston kokonaisliikenteestä. 6Miksi lehtien investointituki joutui Tekesin käsiin. Laite menneisyyden ja tulevaisuuden välimaastosta. toukokuuta saakka. Selaintunnistukseen perustuva malli on korvattu osin paneelipohjaisella mittaustavalla. 8 2/2015 JULKAISIJA uutiset Käsityöperinteen vastaisku digimaailmalle Graafisella alalla nykyisin val litsevan digitaalisuuden vastapai noksi New Yorkin Art Directors’ Club (ADC) on tilannut kanadalaiselta Les Ateliers Gyonilta joukon innovatii visia laitteita tuodakseen esiin alan käsityöperinteitä ja syventääkseen yhteyttä asiakkaisiin. 4Pilapiirtäjän ammatti alkaa olla yksi maailman vaarallisimmista hommista. Marvaco laajenee Ruotsissa Suomalainen Marvaco lisää kapasiteettiaan ja kasvattaa toimintaansa ostamalla Keski-Ruotsissa toimivan pakkausrepron FlexoPartner AB:n. Onnea sinne! 8Kumpi ympäristömerkki on parempi, EUkukka vai Joutsenmerkki. 7Keuruun Painokylä on fiksu yritysklusteri. Laitteissa perinteinen käsityötaito yhdistyy moderniin teknologiaan. Niin tekee myös Mikko Lagerstedt mystisillä luontokuvillaan. Les Ateliers Guyon Montrealissa rakensi kolme laitetta menneisyyden ja tulevaisuuden välimaastosta. 2Edelliseen väittämään on vaikea uskoa kaikilla toimialoilla. Kyse on nimenomaan TNS Metrixin tekemistä web-sivustojen viikkoluvuista. 5Suomessa investoidaan tänä keväänä digitaalisiin painokoneisiin. Näyttely on esillä taidegallerioissa ja ACE Hotelleissa Barcelonassa, New Yorkissa, Pariisissa, Lontoossa, Sao Pau lossa, Torontossa ja Montrealissa 6. Tämän liikenteen vaikutus viikkotason kävijälukuihin voi olla merkittävä osalla sivustoista. 13 henkilöä työllistävä yritys juhli 20-vuotista taivaltaan syksyllä 2014. TNS Metrixin käyttämässä selainpohjaisessa mittauksessa yhden kävijän monen selaimen käyttö viikon aikana raportoitui useana eri kävijänä sivustolle. – Investointien taustalla on tarve palvella useassa maassa toimivia pakkausalan brändija painoasiakkaita riittävällä kapasiteetillä. Kauppa vahvistaa Marvacon toimintoja Ruotsissa erityisesti aaltopahviteollisuudessa, toteaa Marvacon toimitusjohtaja Kai Lankinen. ajatuksia aivan uudella ja tuoreella tavalla. Marvaco toimii kuudella paikkakunnalla Suomessa ja Ruotsissa työllistäen 80 reproammattilaista
se ei ole varsinainen lehti, vaan noin 9 000 metrin korkeudessa selattava tuoteluettelo, Sky Mall, joka on tar jonnut viihdykettä miljoonille lento matkustajille Yhdysvalloissa. 66 prosenttia sanoo tietävänsä melko tai erittäin huonosti, mitä Google heidän käyttäjätiedoillaan tekee. Responsiivisuudella Nyt tämä ilo uhkaa siis loppua, sillä Sky Mallin emoyhtiö on hakeutumassa konkurssiin. Oluestaan kuulu Pilsenin kaupunki Tšekissä, vajaat sata kilometriä Prahasta lounaaseen, kertoo olutperinteistään viehättävässä olutmuseossa. Luettelosta on voinut bongata esi merkiksi myyntiedustajille hyvin sopi via jousitettuja kenkiä, joilla pystyy harppomaan pitempiä askeleita kuin tavallisilla kumipohjilla. Toimisi todennäköisesti vanhoille kirjoillekin, joiden sivut ovat käpristyneet ja kulmat kääntyneet. Se on tuoteluettelo, joita vain Amerikasta voi löytää. Siksi korttipakat laitettiin säännöllisesti puristuksiin, jotta niistä tuli taas suoria ja jämäköitä pöytään läiskittäväksi. Tänä vuonna 60 prosenttia suoma laisista yrityksistä menettää asiak kaita pieneltä tuntuvan puutteen vuoksi – kotisivut eivät toimi känny kässä. Mitä Google tekee käyttäjätiedoilla. Tutkimusyhtiö Cintin toteuttama verkkokysely tehtiin viime vuonna viikolla 50. Mutkat suoriksi, pinot sileiksi! Kapakoissa on ikiajoista lähtien vietetty aikaa olutkolpakon ja korttipelien parissa. Ennen kuin taivainen tavaratalo katoaa kokonaan, tuotteita ehtii tarkas tella verkossa osoitteessa skymall.com. Lukuisten hauskojen näyttelyesineiden joukosta löytyy myös tämä pelikorttien uudistamiseen suunniteltu puristin. Huhtikuusta 2015 alkaen Google alkaa indeksoida mobiiliystävälli set sivut korkeammalle luonnollisissa hakutuloksissa. Kyselyyn vastasi 1037 iältään 18–70-vuotiasta suomalaista. Suurella osalla suomalaisista on vain hatara käsitys siitä, miten eri verkkopalvelut hyödyntävät heidän käyttäjätietojaan. Yhtiön mielestä ketään ei yläilmoissa kuitenkaan kiinnosta tuotteet, joita voi ostaa mistä tahansa ostoskeskuksesta. Googlen mobiilitutkimuksen mukaan yli puolet mobiiliselaajista poistuu sivustolta, joka ei ole opti moitu puhelimen näytölle. Korttipakan suoristaja.. Googlen suhteen tietämys on vielä heikompaa. Ylenpalttinen lennokkuus niin tuotteista kuin niiden markkinointi väittämistä näyttää silti vuosien var rella hivenen hiipuneen. JULKAISIJA 2/2015 9 Ilmiö nimeltä Sky Mall uhkaa loppua Kotisivut kännykässä SANOTTUA ”Maailmanlaajuisesti The Financial Times on tällä hetkellä ainoa sanomalehti, joka saa maksumuuristaan enemmän tuloja kuin mitä se menettää painetun lehden levikkija mainostulojen putoamisen myötä.” – Mediatutkija Merja Myllylahti artikkelissa 4+yksi totuutta maksumuurista 27.2.2015 Alma Living Information -verkkojulkaisussa. Konkurssihakemus jätet tiin New York Timesin mukaan 23. Kortithan kuluvat kovassa käytössä ja niihin syntyy helposti kulmia, joista pelikaveri saattaisi tunnistaa kortin. Alma Median teettämän kyselytutkimuksen mukaan esimerkiksi Facebookia käyttävistä suomalaisista yli puolet myöntää tuntevansa erittäin tai melko huonosti, mitä heitä ja heidän verkon käyttöään koskevia tietoja Facebookilla on oikeus käyttää. Puihin saa ilmettä kaarnaa mukailevilla hassuilla kasvokuvilla tai oravaornamentilla, ja eläinrakkaille on ollut tuhat ja yksi lemmikin elämää helpottavaa vempainta, kuten koirille portaat autoon kiipeämistä tai soh valle nousemista varten. Yläilmoissa tarjot tavien tuotteiden pitää olla tavallista korkealentoisempia – ja sitä ne ovat totta tosiaan olleet. Loppuuko Sky Mall. Kuluneita kortteja on myös kömpelö käsitellä ja sekoittaa. Syyksi sopii epäillä Yhdysvalloissa kiristyneitä vaatimuksia mainonnan totuudenmu kaisuudesta. tam mikuuta ja syyksi kerrotaan, että len tomatkustajilla on nykyisin niin paljon muuta huvia tablettien, läppäreiden, älypuhelimien ja kaikenlaisten pelien kanssa, että heillä ei ole enää ollut aikaa tai kiinnostusta syventyä paine tun katalogin tarjontaan. MARJA-LIISA KINTURI eli sillä miten sivut mukautuvat eriko koisille näytöille, esimerkiksi mobii liin, on siis jatkossa merkitystä myös sivuston hakukonelöydettävyyden kannalta. Sieltä on voi nut tilata pihalleen aidon näköisiä kivenlohkareita, joiden alle sopii pii lottaa vesipostin tai öljykaivon kan nen. Vaikka kukapa enää vanhoista kirjoista välittää – vai
Rahastopeliä voi pelata osoitteessa rahastopeli.fi. Verkkokauppa Tilaa suoraan painotalosta Kirjekuoret Lomakkeet Postikortit Muistilehtiöt Esitteet Käyntikortit Painotalo Scanserin verkkokaupasta löytyy painotuotteet moneen tarpeeseen www.painotalo.fi 100 % Kotimainen. Merkki painotuotteessa kertoo sen olevan valmistettu mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen. Peliä pelataan osoitteessa rahasto peli.fi. Pelissä pelaajat saavat tietyn sum man kuvitteellista rahaa, joka hei dän on sijoitettava pelin suunnitteli jan luomiin sijoitusrahastoihin 3.–31. Muun muassa värien ja muiden painotoiminnassa käytettävien kemikaalien tulee täyttää tiukat, ympäristöja terveysvaikutuksia koskevat vaatimukset. Monet pienemmät graafisen alan yritykset ovat suosineet sen sijaan Joutsenmerkkiä eli pohjoismaista ympäristömerkkiä valinnassaan. LYHYESTI EU-ympäristömerkki tai Joutsenmerkki Erweko Oy on kolmas suomalainen painotalo, joka saa nyt käyttää EU-ympäristömerkkiä tuotteissaan. Erwekon lisenssi kattaa erilaiset esitteet, mainosmateriaalit, lehdet ja katalogit. Pelin skenaariot on luonut niin ikään Aktian pääeko nomisti Anssi Rantala. maaliskuuta. uutiset KSF Media ryhtyi myös peliyrittäjäksi seiTsemää ruoTsinkielisTä sanomalehteä, muun muassa Huf vud stadsbladetia ja Vasabladetia kus tantava KSF Media on lanseerannut uuden yhteisöpelin, jossa pelaajat saavat käyttöönsä virtuaalirahaa mutta voivat voittaa pelaamisella todellisia rahastoosuuksia. Peliskenaariossa maail massa tapahtuu monenlaisia asioita, ja pelaajien on niiden sysäyksistä muutettava sijoituksiaan eri rahas tojen välillä, ostettava ja myytävä ja tarkkailtava kanssakilpailijoitten toi mintaa niin kuin todellisessa sijoitus maailmassakin on tehtävä. Aiemmat EU-ympäristömerkin hankkineet painotalot ovat Helprint ja Lönnberg. Päävoittona pelissä on 2 000 euron arvosta rahastoosuuksia Aktian sijoitusrahastoissa
Painamme myös kaikkea muuta mitä o set-painatuksella on mahdollista painaa: aikakauslehtiä, mainoslehtiä, esitteitä, kuvastoja, kalentereita, julisteita jne. Ära RAISKA raha!* Meil trükkides säästad raha ka muudeks tegevusteks. Painamme suomalaisille jo vuodesta 2000. Kaikki uudet kyselyt, joissa viitataan koodiin “Julkaisija15”, saavat alennuksen ensimmäisestä työstä. * Älä tuhlaa rahaa! Meillä painaessa rahaa säästyy myös muihin asioihin. Olemme yksi Viron suurimmista kirjapainotaloista. Verkkokauppa Tilaa suoraan painotalosta Kirjekuoret Lomakkeet Postikortit Muistilehtiöt Esitteet Käyntikortit Painotalo Scanserin verkkokaupasta löytyy painotuotteet moneen tarpeeseen www.painotalo.fi 100 % Kotimainen. * Etkö ymmärtänyt. Printon tarjoaa erinomaista painolaatua, mieleenpainuvaa asiakaspalvelua ja mahdollisuutta säästää painokustannuksissa. Ei hätää, painamme myös suomeksi ja suomalaisille. AS Printon Trükikoda Kopli 29, 10412 Tallinn, Viro Puh: +372 681 0900 printon@printon.ee www.printon.ee Printon painotalo on virolainen painotalo. Olemme voittaneet painolaatumme ansiosta vuosittain Viron kaunein kirja palkintoja
Veli oli tehnyt siinä vaiheessa jo en simmäisiä elokuvaefektejä digitaalisesti. Kaikki oli alussa hyvin hidasta, sillä markkinoilta puuttui vielä laitteita kuten sopivia digikameroita ja print tereitä. 12 2/2015 JULKAISIJA tuotteet & HSL sai oman näköisensä matkakortin HSL:n uuden sinisen matkakortin ilmeen pohjalla on Helsingin seudun karttakuva, josta näkee, mihin kaikkeen uudella kortilla pääsee osalliseksi. Yrityksen pitää myös välittää tunteita, negatiivisiakin, joka saa ihmiset pois tolaltaan. Sen täytyy tehdä jotain sellaista, mitä kukaan muu ei ole tehnyt. Ensimmäinen versio ohjelmasta (Photoshop 1.0) julkaistiin vain Macintoshille. ympäristön ja resurssien optimointi, tulostuksenhallinta ja valvontarat kaisut sekä toimiston työnkulun opti mointi. Markkinointia ilman rahaa Tamperelainen ohjelmistotalo Vincit on monella tavalla mielenkiintoinen yritys muun muassa siksi, että yrityksestä puuttuu kokonaan keskijohto. HSL-kortista tulee avain asiak kaidemme arkeen. Thomas Knoll oli kuvannut 11vuo tiaasta saakka saatuaan isältään syn tymäpäivälahjaksi Argus Rangefelder merkkisen kameran vuonna 1971. Se myös sijoittaa markkinointiin ainoastaan tuhannesosan nettotuloksestaan, mikä tarkoittaa muutamia kymmeniä tuhansia euroja koko yrityksen olemassaolon aikana. – Halusimme vain kiihkeästi käsi tellä ja luoda digikuvia uudella tavalla ja ennen kaikkea opettaa tietokonetta ymmärtämään valokuvaa, kertoi Thomas Knoll Adoben järjestämässä maailmanlaajuisessa webinartilai suudessa helmikuussa. Tietokoneohjelmointi alkoi vetää häntä puoleensa 15 vuoden iässä. – HSL saa vihdoin itsensä näköisen kortin. Laite mahdollistaa lyhytsarjaisen painamisen, pienemmät kertapainok set ja monipuolisen painomateriaalien käytön. Laitteen tärkeimpiin ominaisuuk siin kuuluvat esimerkiksi tulostus Siitä tuli myös hänen ensimmäisen ammattinsa. Isä opetti poikaansa kehittämään kuvia kodin alakerrassa. imagePress C600i.. Se on avainlippua vastaava sertifikaatti, tarkoitettu yrityksille, joiden työntekijät maksavat veronsa Suomeen. Uudet matkakortit mahdollistavat myös korttien lataamisen verkossa. Onnea Photoshop Canon imagePress C600i pienille painajille maailman TunneTuin kuvankäsit telyohjelma Photoshop täytti helmi kuussa 25 vuotta. Sillä voi matkustaa entiseen tapaan, mutta kortti saa uusia merkityksiä myös etukorttina, Helsingin seudun liikenteen HSL:n viestintäja markkinointijohtaja Mari Flink sanoo tiedotteessa. Kaikki muu olikin lopulta koodausta ja erilaisten piirteiden testailua. Vincitin toimitusjohtajan Mikko Kuitusen mukaan yrityksen pitää olla luova ja käyttää mielikuvitusta markkinoidessaan itseään maailmalle. – Siksi Photoshop 1 oli tarkoitettu lähinnä julkaisumarkkinoille ja graa fisille suunnittelijoille eikä niinkään valokuvaajille. Matkakortit vaihdetaan uusiin ensi vuonna. Toinen ohje on selvittää ne kanavat, joiden kautta yritys tavoittaa parhaiten potentiaaliset asiakkaat, rekrytoitavat työntekijät tai rahoittajat. Viimeisin esimerkki Vincitin projekteista on sen kehittämä symboli Koodia Suomesta. Kortin visuaalisen ulkoasun on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi. Nykyinen versio on Photoshop CC. Tämä on Canonin ensimmäi nen tuotantotason laitemalli, joka voi daan integroida turvallisesti myös toi miston olemassa oleviin työnkulkuihin. Yhdysvaltalainen Thomas Knoll oli opintojensa loppuvaiheen opiske lija lähtiessään luomaan ensimmäisiä Photo shopdemoja veljensä Johnin kanssa, koska he halusivat ymmärtää enemmän valokuvasta. maaliskuussa euroopan mark kinoille tuleva Canon imagePress C600i sopii muun muassa yritysten viestintä ja markkinointiosastoille, omatarvepainoille ja pienille tulostus ja painopalveluille. Versiosta 2 lähtien sen sai myös Windows-käyttöjärjestelmään
– Kännykkäkortin avulla tunnistet tujen ostojen määrä erikoiskaupassa kasvaa. Grannenfeltin mukaan pilvipoh jainen kantaasiakas ja jäsensovel lus mahdollistaa muun muassa hen kilökohtaiset kantaasiakastarjouk set ja rahallisen saldon kerryttämi sen. JULKAISIJA 2/2015 13 palvelut Muovikortit mobiiliin Dokumentit virtaavat kukapa ei olisi saanut tarpeekseen lompakosta, joka pullistelee erilaisista kantaasiakas ja etukorteista. Muun muassa ravintola ketju Picnicille mobiilin kantaasiakas sovelluksen kehittänyt Intellipocketin toimitusjohtaja Markus Grannenfelt uskoo, että maailma näyttää tässä suhteessa aivan erilaiselta ehkä jo vii den vuoden kuluttua. Tämä uusi painokone pys tyy täyttämään kyseiset tarpeet. Tähän mennessä esimerkiksi monet urheilu seurat tai liitot tarjoavat jäsenilleen jo luontevasti kännykkäkortteja. Intellipocket pyrkii selvästi kan sainväliseen kasvuun. Intellipocket kehitti Picnicille mobiilin kanta-asiakassovelluksen, joka mahdollistaa muun muassa henkilökohtaiset kantaasiakastarjoukset ja rahallisen saldon kerryttämisen. Kodakin kehittämä inkjettekno logia tuo lisää nopeutta, tuottavuutta ja erilaisia ohjelmistoominaisuuksia vanhaan Kodak Prosper 1000 paino koneeseen verrattuna. Siksi olemme luoneet asiak kaille oman sovelluskaupan, josta voimme jaella valmiiksi nimi ja jäsentiedoilla personoidut sovellukset suoraan kuluttajan puhelimeen. – Painajat hakevat tapoja tuottaa lyhyempiä painosmääriä nopeasti ja tuottavasti. Myös asiakkuuden säännöllinen aktivointi, asiakaskunnan informointi sekä osallistu ja vaikuta tyylinen lähestymistapa ovat mobiilisovelluk sella helppoa. TIINA RUULIO Trendit kuten big data, teollinen internet sekä mobiililaitteiden yleisty minen kasvattavat dokumenttien mää rää ja tarvetta hallita niitä. Ja siitä huolimatta juuri se kulloinkin tarvit tava kortti on jäänyt kotiin. Myös esimerkiksi musteen kulutus on saatu vähenemään olennaisesti. – Varmasti muovi ja mobiili elävät silti tulevaisuudessa rinnan melko pit käänkin, hän uskoo. Tällä hetkellä niiden osuus perinteisissä muovikorttiohjelmissa on usein vain 20–30 prosenttia, koska muovikortit unohtuvat kotiin pöytä laatikkoon, sanoo Grannenfelt. Picnicin uusi mobiili kantaasiakas ratkaisu on tehty yhdessä globaalin kassajärjestelmätoimittaja Microk sen kanssa, jolloin kerättävät leimat ja saldo tulevat aina kassan kautta. Muovikorttien digitalisointi esimer kiksi kännykkään on Suomessa aivan alkumetreillä. Peräti 90 prosenttia tiedosta makaa tällä het kellä dokumenteissa järjestämättö mänä. – Mobiiliohjelmistomme on ollut tuotannossa jo viisi vuotta. Pai nojälki vastaa offsetia, mutta mukaan tulee monipuolinen digitaalinen työn kulku, sanoo Kodakin inkjetpainoko neiden myynti ja markkinointipääl likkö Will Mansfield. Uuden painokoneen toimitukset alkavat kuluvan vuoden joulukuussa. Konica Minoltan asiakirjahallinta ratkaisut tähtäävät toimistotyön rutii nien tehostamiseen niin, että paperi dokumenttien käsittelystä siirrytään sähköisiin liiketoimintaprosesseihin. konica minolTa osallistuu huhti kuun lopussa Helsingissä järjestettä ville ICTexpomessuille dokumen tinhallinnan ratkaisuilla ja palve luilla. Kodak Prosper 1000 Plus. kodak on paljastanut maaliskuun alussa maailman nopeimmaksi nimeä mänsä mustavalkoisen inkjet painokoneen tuotenimeltään Kodak Prosper 1000 Plus. Sama teema esiteltiin myös maalis kuun puolivälin CeBITmessuilla Han noverissa tunnuslauseella ”Let docu ments flow”. Kodakilta uusi inkjetpainokone. Grannenfeltin mukaan kanta asiakas ohjelmat kannattaa ehdotto masti toteuttaa brändin tai yhteisön omana sovelluksena kännykkään. – Uusien tunnusten luominen tai kirjautuminen on ihmisille liian han kalaa. 300 metriä minuutissa painava kone soveltuu valmistajan mukaan eri tyisesti kirjojen painamiseen liittyviin muuttuviin tarpeisiin
Tarjoamme tuotteita perinteisille kustannusta loille sekä myös yksityishenkilöille ja järjestöille, jotka julkaisevat pienile vikkisiä kirjoja. 14 2/2015 JULKAISIJA tuotteet Saarijärven Offset hankki digikirjarotaation keskisuomessa sijaiTseva Saari järven Offset on hankkinut mustaval koisen Océdigirotaatiokoneen, joka painaa ensimmäisten ajojen perus teella jopa 500–700 kirjaa tunnissa. Yritys työllistää tällä hetkellä neli senkymmentä henkilöä, joista seit Saarijärven Offsetin Juha Manninen (vas.) ja Jukka Pirttinen kertovat, että uusi digipainokone soveltuu myös kovakantisille tekstikirjoille, joiden painosmäärä on 150–800 kappaletta. Ei olisi koskaan kannattanut ostaa tällaista konetta täyteen hintaan suoraan markki noilta, kertoo Saarijärven Offsetin toimitusjohtaja Juha Manninen. Pieni painos, kovat kannet – Myyntitiimi on uutuudesta innois saan, kertoo myyntipäällikkö Jukka Pirttinen. – Pyrimme muutaman sadan pai noksen kirjamarkkinoille. TIINA RUULIO. Jälkikäsittelyllä iso merkitys Saarijärven Offsetin pahimmat kil pailijat Raamattutalo, Gummerus ja Karisto ovat lopettaneet. Se yksin ker too paljon tästä ajasta. Myös mustavalkoi set sarjakuvat ja värityskirjat sopivat koneelle erittäin hyvin, Pirttinen jat kaa. Tämä globaali trendi sai Mannisen hankkimaan offsettaloon ensimmäi sen digipainokoneen. Manninen sanoo, että 18 metriä pitkä digikone on teknisesti hyvässä vireessä. Kustannustehokkaimmillaan kone on painettaessa niin sanottua pokkari kokoa ja A5formaatin kirjaa. Toisen polven kirjapainoyrittäjä Manninen on myös kustantaja, sillä hänen yritysryppääseensä kuuluvat kustannustalot Minerva ja Docendo. – Koneen omistivat aiemmin yh dessä Gummerus Kirjapaino ja paino talo Sisäsuomi, jonka konkurssin jäl keen kone tuli meille. Uusi kone on kytketty jo olemassa olevaan sidontalinjaan. – Lähdemme liikkeelle teknisesti varovasti muutamalla formaatilla ja paperilaadulla. semän on painajia. Emme haali koneelle kaikkia mahdollisia töitä, vaan teho kasta ja taloudellista kirjatuotantoa. – Pehmeäkantisten kirjojen lisäksi haluamme nostaa esille digitaalisesti painetun kovakantisen tekstikirjan painosmäärissä 150–800 kappaletta. Mannisen mukaan kirjojen koko naistarve ei näytä vähenevän, mutta painokset sen sijaan pienenevät. Olemme valmistaneet jo muutaman mallityön asiakkaillemme ja vastaan otto on ollut hyvin positiivista. Jälkikäsittelyllä onkin kirjojen valmistuksessa iso merkitys. – Laadullisesti paras tulos saavu tetaan tekstipainatuksessa ja viiva piirroskuvissa. Uudelle koneelle on vastikään pal kattu oma painaja. – Tein 90luvulla strategisen pää töksen siitä, että keskitymme enem män kirjatuotantoon, koska kirjoilla oli eniten jalostusarvoa. Saarijärven Offsetissa on painettu kovakantisia kirjoja osana tuotantoa jo 70luvulta lähtien. Näin jälkikä teen voidaan varmaan sanoa, että se oli hyvä ratkaisu. – Hyvin pienten painosten vaati mat käsinsidontalaitteet ovat meille seuraava investointi
Painoarv omme. Sinulle tämä merkitsee toiveesi mukaista painotuotetta sopivaan hintaan. Painotalossamme valmistuu lukematon määrä esitteitä, kutsuja, tuoteluetteloita, lehtiä, käyttöohjeita, kirjoja ja muuta vastaavaa, jota kenties löytyy jo kotihyllystäsi. Et ehkä tunne meitä, mutta saatamme jo olla kotonasi Me olemme FRAM. Katso lisää www.fram.fi Polttopisteessä painotuotteet APRIL K OMMUNIK ATION he lpo sti ja varm as ti sin un ehdoillasi ??. Painotalossamme sadan vuoden kokemus yhdistyy huippumoderniin ja ympäristöystävälliseen painotekniikkaan
Aiempi lyhenne aiheutti hämmennystä ja sekaannuksia, koska sille ei ollut perustetta liiton varsinaisessa nimessä. Sen esikuvana on perinteikäs Tervey denhoitajamerkki, joka on moder nisoitu. Tunnuksessa on kuvattu Suo men kartta ja auringon säteet. – Terveydenhoitaja näkee työs sään elämän kaikki värit, perustelee uuden ilmeen hionut graafinen suun nittelija Marko Myllyaho. Muutoksen huomaa julkaisu jen ja mainosten väreissä, tekstityy peissä sekä kuvissa. Tänä vuonna 120 vuotta täyttävä liitto haluaa vahvistaa brändiään. Liittologoja ja pirteitä pakkauksia Terveydenhoitajatkin tuoreutui suomen TerveydenhoiTaja liiTTo on ottanut käyttöön uuden logon ja graafisen ilmeen. Merkissä oleva aurinko on puoles taan elinvoiman ja energian symboli. Graafiseen ilmeeseen on otettu mukaan useita raikkaita värejä yksi suomen vanhimmista ammatti järjestöistä, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset, ei ole enää SMKJ, vaan käyttää nyt lyhennettä MMA. – Uusi tunnus koostuu neliöistä ja se ilmentää ammattiliittoa verkos kuvaamaan terveydenhoitajan työn monimuotoisuutta. – Nimenä käytetään ytimekkäästi Terveydenhoitajaliittoa. Vuonna 1938 perustettuun akava laiseen työmarkkina ja edunvalvon tajärjestöön kuuluu 7 500 jäsentä. Radikaalia myl lerrystä ei silti tehty, eikä sitä Hyväri sen mukaan tarvittukaan. Suomen Terveydenhoitajaliitto otti käyttöön uuden logon. SMKJ juonsi juurensa nimestä Suo men myyntimiesten keskusjärjestö, joka vaihtui Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisiksi jo vuonna 1997. kertainen ja kertoo olennaisen toi minnasta jäsenistön puolesta, sanoo liiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki. Uusi visuaalinen ilme näkyy niin sisäisessä kuin ulkoisessa viestin nässä. Järjestöön kuuluu 27 000 jäsentä ympäri Suomea. Nimenmuutoksen yhteydessä otet tiin käyttöön uusi visuaalinen ilme ja graafinen tunnus, jonka suunnitteli mainostoimisto Dog Design. Jäsenistö työskentelee kuntasekto rilla, valtiolla sekä yksityisellä ter veys ja sosiaalipalvelualalla.. 16 2/2015 JULKAISIJA imagoskooppi Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset sekä Suomen Ekonomit innostuivat terästämään tyyliään juhlavuotensa kunniaksi. Se on yksin ton sekä vuorovaikutuksen rakenta jana, kertoo järjestön puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen
muna foods Oy toi helmikuussa Suomen markkinoille uutuustuote konseptin. Uuden konseptin ytimessä on kotimaisuus. Pitkät perinteet haluttiin uudessa konseptissa päivit tää tähän päivään. Muna Foods Oy on ollut syksystä 2014 osa Pohjoismaista kananmuna alan liittoumaa, johon lisäksi kuulu vat Hedegaard Foods A/S Tanskasta, Svenska Lantägg Ab Ruotsista ja Koks Munatootmine Oü Eestistä. Vuosi 2015 on liiton 80vuotisjuh lavuosi joka näkyy kaikessa toimin nassa ja viestinnässä. Yhteistyökump panina brändiuudistuksessa on ollut mainostoimisto Dynamo & Son. JULKAISIJA 2/2015 17 imagoskooppi Teksti Marjaleena Lagus Kuvat järjestöt ja yritykset Ekonomeille ehostettu ilme Väri-iloa ja leikkimieltä Suomalaisille suunniteltua raikkautta enTinen piTkä ja hankalakin nimi Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Sefe virtaviivaistui jo viime vuonna muotoon Suomen Eko nomit ry – Finlands Ekonomer rf. Uudet pakkaukset erottuvat kau pan hyllyssä raikkaalla ja modernilla designilla, joka saa aiheensa suoma laisesta luonnosta. – Tuotteet on suunniteltu suoma laisten kuluttajien ja suomalaisten olosuhteiden ehdoilla. Kokonaisuus koostuu kah deksasta Kultamunakananmunasta ja Eggyplaykotelosta. Kuvamaailmassa ovat pääosassa karjalanruusut, jää kauden muovaamat kalliot, järvet ja kesäiset kukkaniityt sekä huurreku kat hangella. mentimiä. Koteloista voi myös rakentaa linnoja, leikkimökkejä tai autoja. Ne sopivat rakennuspalikoiksi kuten legot tai esi merkiksi säilytysrasiaksi ja kasvualus taksi. Kotelo on CEhyväksytty, kier rätettävä ja konepestävä. Myös tuotteiden nimet muutetaan suomalaisiksi: esimerkiksi Colorista tulee Kirjo, Whitesta tulee Valko ja Blackistä Tumma.. koTimaisTen Sertopyykinpesuai neiden ilme on uudistunut. Tavoitteena on tuoda esiin Serton ainutlaatuista asemaa täysin suomalaisena brändinä hyvin kansainvälisesti kilpaillussa tuoteryh mässä. Sertoa on valmistettu Turun teh taalla jo 50 vuotta. – Koska olemme osa liittoumaa, meillä on selvästi suuremmat mah dollisuudet tehdä kuluttajalähtöistä tuotekehitystä ja tuoda Suomen koh talaisen staattisille kananmunamark kinoille uusia innovatiivisia tuotekon septeja, Tirkkonen iloitsee. Niissä on käy tetty juuri oikea määrä vedenpeh Haluamme, että jäsenet tuntevat ylpeyttä omasta yhteisöstään ja voi vat samaistua siihen sekä sen tavoit teiseen ja arvoihin, Ekonomien vies tintäjohtaja Eeva Riittinen-Saarno kertoo. Ideana on muovikoteloiden moni puolinen jatkokäyttö. – Eggyplay Kultamuna on ensim mäinen todellinen pakkausuutuus kananmunasektorilla sen jälkeen kun 1960luvulla siirryttiin irtomyynnistä kuluttajapakattujen munien myyn tiin, hehkuttaa myyntijohtaja Ilkka Tirkkonen. Vähintään 98 prosent tia Sertotuotteiden aktiiviaineista on helposti biologisesti hajoavia, ja ne eivät sisällä fosfaattia tai zeoliittia, kertoo markkinointipäällikkö Merja Luostarinen. Tuoteper heessä on neljä perusväriä ja lisäksi tarjolla tulee olemaan sesonkikote loita muun muassa pääsiäiseen, jou luun ja halloweenjuhlaan. – Viestintämme puhuttelee entistä enemmän jäseniä yksilöinä ja ker romme tarinoita yksilöiden kautta. Hasan & Partnersin suunnittelema uudis tus käsittää koko brändiviestinnän aina pakkauksista mainontaan ja koti sivuihin. Tuotteita kehitettäessä otamme aina ympäristön ja toimivuu den huomioon
Keskeinen sijainti tavoittaa alan ammattilaiset ympäri Suomen. Pakkausdesign voi tuhota tuotteen Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. Älä turhaan suunnittele tuotestrategiaa tai tulevaisuutta, vaan anna pakkausten elää omaa erillistä elämäänsä tässä hetkessä, carpe diem. Pyri trendiratkaisuihin, koska sinun täytyy pysyä mukana tässä ajassa. Laitteistollamme voidaan painaa erittäin laajalle materiaalivalikoimalle. MATTI REMES ALAN YKKÖSTAPAHTUMAKASVAA JA KEHITTYY! Jo kymmenettä kertaa järjestettävät FinnGraf-messut kehittyvät ajan hengessä. Mutta pakkausdesignilla on mahdollisuus myös tuhota tuote. (014) 014 334 0021, 050 596 6710 ilari.tervakangas@jklmessut.fi Varaa paikkasi näytteilleasettajana, pysyt edelläkävijöiden joukossa! OHJELMAYHTEISTYÖSSÄ: Jyväskylän Messut Oy PL 127, 40101 Jyväskylä puh. 09 755 2270, 0500 304 444 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi Parantaaksemme palveluamme ja laajentaaksemme tuotevalikoimaamme, olemme investoineet uusimpaan digitaaliseen painotekniikkaan. Näillä eväillä: leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Kilpailuta veloituksetta mahdollisimman monta designtoimistoa ja kerää irtoideat. (014) 334 0000 info@jklmessut.fi www.finngrafmessut.fi. • Painotuotteet myös muoville, synteettisille materiaaleille ja tarroille kolumni Tiedämme teoriasta ja kokemuksesta, että onnistunut pakkausuudistus auttaa lisäämään tuotteen menekkiä merkittävästi enemmän kuin mikään mainoskampanja koskaan. Älä huomioi kuluttajien vinkkejä pakkauksen toiminnallisuuden parantamiseksi, älä myöskään ota tuotekehitysinsinöörejä tai designereita palavereihin, koska he voivat sotkea elämääsi harmittavalla todellisuudella tai innovatiivisilla pakkausratkaisuilla. Toimistot varmasti sitoutuvat ja tarjoavat parasta mahdollista konseptisuunnittelua ilmaiseksi. Lataa pakkaukseen mahdollisimman paljon tietoa ja väittämiä, koska kuluttajat pitävät niistä, vaikka pää menisikin sekaisin. Messujen kävijäkunta koostuu graafisen-, visuaalisen-, verkkoja markkinointiviestinnän ammattilaisista. • Aidot muovikortit personoituna ja yksilöitynä: lahjakortit, henkilökortit, jäsenkortit jne. • Kirjekuoret ja kirjelomakkeet myös pienemmissä painosmäärissä joustavasti • Jopa 1020 mm pitkä arkkikoko mahdollistaa monisivuiset taitetut esitteet, banderollit, hyllyreunalistat jne. Samanaikaisesti: TUOTERYHMÄT: GRAAFINEN VIESTINTÄ • Tulostaminen ja painaminen • PrePress • Viimeistely ja jälkikäsittely • Materiaalin käsittely ja logistiikka • Graafinensuunnittelu • Työnkulkujärjestelmät • Aineistojen hallintajärjestelmät • Web-to-print • Crossmedia VISUAALINENJA MARKKINOINTIVIESTINTÄ • Ulkomainonta • Myymäläja jakelutiemainonta • Tapahtumamainonta • Automainonta • Opasteet • Tekstiilimainonta/tulostus • Pakkaukset • Suurkuvanäytöt • 3D-tulostus • Erikoispainaminen VERKKOVIESTINTÄ • Kotisivut ja niihin liittyvät tuotteet ja palvelut • Sosiaalinen media • Verkkomainonta • Verkkokauppa LISÄTIETOA JA NÄYTTELYPAIKKOJEN MYYNTI: Ilari Tervakangas, Myyntijohtaja, näyttelyn johtaja Puh. täyden palvelun painotalo Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki p. Tutkimukset syövät muutenkin budjettisi, joten vältä niitä. Näin se tapahtuu: Valitse innokas mutta kokematon suunnittelija, sellainen joka haluaa tehdä kaunista, trendikästä ja modernia, mutta joka ei ymmärrä yrityksesi liiketoiminnan päälle yhtään mitään. Älä pyri pysyviin ratkaisuihin, sillä se merkitsee vanhanaikaisuutta. Esillä on koko graafinen ja viestintäala materiaaleista valmiisiin tuotteisiin ja palveluihin. Suunnittele ensin mainonta ja vasta sen jälkeen pakkaus. Kernaasti voit myös seurailla markkinajohtajan ratkaisuja. Laadi erittäin tiukat aikataulut, jotka eivät salli kokeiluja, kehitysversioita saati tutkimuksia. Älä huomioi jos joku väittää, että pakkaus rakentaa brändin ytimen ja kivijalan ja että mainonnan täytyisi tukeutua tälle perussuunnittelulle. Painotuotteet käyntikortista aina 330 × 1020 mm:n kokoisiin tuotteisiin asti onnistuu tehokkaasti myös pienissä painosmäärissä
Esillä on koko graafinen ja viestintäala materiaaleista valmiisiin tuotteisiin ja palveluihin. ALAN YKKÖSTAPAHTUMAKASVAA JA KEHITTYY! Jo kymmenettä kertaa järjestettävät FinnGraf-messut kehittyvät ajan hengessä. (014) 014 334 0021, 050 596 6710 ilari.tervakangas@jklmessut.fi Varaa paikkasi näytteilleasettajana, pysyt edelläkävijöiden joukossa! OHJELMAYHTEISTYÖSSÄ: Jyväskylän Messut Oy PL 127, 40101 Jyväskylä puh. Messujen kävijäkunta koostuu graafisen-, visuaalisen-, verkkoja markkinointiviestinnän ammattilaisista. (014) 334 0000 info@jklmessut.fi www.finngrafmessut.fi. Keskeinen sijainti tavoittaa alan ammattilaiset ympäri Suomen. Samanaikaisesti: TUOTERYHMÄT: GRAAFINEN VIESTINTÄ • Tulostaminen ja painaminen • PrePress • Viimeistely ja jälkikäsittely • Materiaalin käsittely ja logistiikka • Graafinensuunnittelu • Työnkulkujärjestelmät • Aineistojen hallintajärjestelmät • Web-to-print • Crossmedia VISUAALINENJA MARKKINOINTIVIESTINTÄ • Ulkomainonta • Myymäläja jakelutiemainonta • Tapahtumamainonta • Automainonta • Opasteet • Tekstiilimainonta/tulostus • Pakkaukset • Suurkuvanäytöt • 3D-tulostus • Erikoispainaminen VERKKOVIESTINTÄ • Kotisivut ja niihin liittyvät tuotteet ja palvelut • Sosiaalinen media • Verkkomainonta • Verkkokauppa LISÄTIETOA JA NÄYTTELYPAIKKOJEN MYYNTI: Ilari Tervakangas, Myyntijohtaja, näyttelyn johtaja Puh
Johnston on käytössä yhä edelleen; kun fonttitekniikka muuttui ensin Kuva 1: AEG:n logokirjaimet ovat silminnähden vanhanaikaiset, mutta tuskinpa sen koneiden maine on siitä kärsinyt. Nivean logo Nivean yleisvoide on ollut markkinoilla vuodesta 1911. Logon kirjaintyyppi puolestaan on pysynyt samana 1930 luvulta saakka. Sen mallina on ollut amerikkalaisen W. Sen kirjai met ovat tyypillistä 1900luvun alun vanhaa antiikvatyyliä. Kuva 1. Hän alkoi työskennellä saksalaiselle AEG sähkölaiteyhtiölle 1907 ja uudisti seu raavana vuonna sen logon. Vaikka AEG yhtiö on 1980luvulta lähtien pilkottu ja myyty osina moneen kertaan, logo on toistaiseksi säilynyt. Kuva 4. Se on muut tumaton yhä nyt, yli 100 vuotta myö hemmin. Ilman sitä Lontoo ei ole Lontoo. Vuonna 1992 Nivean logokirjai misto laajennettiin digitaaliseksi kir jaintyypiksi, jonka nimeksi tuli Nivea Bold. Dwigginsin Metroblack (1930), Metrokirjainper heen silloinen lihavin, joskin todellisuu dessa vain puolilihava versio. Tarinan mukaan sitä suositteli Allenille tunnettu kir jainmuotoilija Ed Benguiat. Kuva 3. Johnstonin maine on vuosikym menten kuluessa vain kasvanut, ja siitä on tullut samanlainen ikoni kuin Lontoon maanalaisen tunnuksesta ja reittikartastakin. Kuva Pekka Vartiainen. A. Tuo kirjaintyyppi on englantilainen jugendantiikva Windsor vuodelta 1905. valoladonnaksi ja sitten digitaaliseksi, se piirrettiin uudestaan ja mukautet tiin uuteen tekniikkaan. Lontoon maanalaisen kirjaintyyppi Edward Johnston suunnitteli Lon toon maanalaisen opastekilpiä ja mai noksia varten vuonna 1916 uuden gro teskin, joka kantaa hänen nimeään. Ben guiatin omat tunnetuimmat kirjain tyypit Souvenir, Korinna ja Benguiat ovat 1970luvulta. Myöhemmin se on kasvanut kokonaiseksi Niveakirjainperheeksi. Woody Allenin elokuvien kirjaintyyppi Elokuvaohjaaja Woody Allen (s. Kuva 3: Nivean pyöreä sinivalkoinen purkinkansi on nykyään myös koko tuotemerkin logo ja tunnus. Niveaa varten sen modernit, geometriset suur aakkoset piirrettiin astetta lihavam miksi eli todelliseen blackvahvuuteen. Kuva 2. Nekin perustuvat jugendin muotoihin – tai pikemmin kin ne ovat jo 1900luvun alussa val mistuneiden jugendkirjaintyyppien uusversioita. Sen yhä nykyäänkin käy tössä oleva sinivalkoinen väritys on vuodelta 1924. 20 2/2015 JULKAISIJA Annie Hall Written and Directed by Woody Allen Blue Jasmine Annie Hall Written and Directed by Woody Allen Blue Jasmine Annie Hall Written and Directed by Woody Allen Blue Jasmine Ikuisia kirjaintyyppivalintoja typoteesejä Vaihtuvat muodit ja ennen kaikkea ihmisen lyhytjänteisyys ja epävarmuus pakottavat uudistamaan logoja, graafisia ilmeitä ja kirjaintyyppivalintoja tuon tuostakin. Kuva 2: Johnstonilla ladottu aseman nimi maanalaisen tunnuksen yhteydessä. Muutosten vastapainoksi on hyvä tuoda esiin jotain pysyvää – nimittäin kirjaintyyppejä, jotka ovat olleet samassa tehtävässä vähintään kymmeniä ja enimmillään jopa toistasataa vuotta. Kuva 4: Woody Allen on käyttänyt elokuvissaan Windsor-kirjaintyyppiä vuodesta 1977. 1935) on käyttänyt elokuviensa logoissa ja alku ja lopputeksteissä samaa kirjain tyyppiä vuoden 1977 Annie Hall elo kuvasta lähtien – poikkeuksena Manhattan (1979). AEG:n logo Professori Peter Behrensiä (1868– 1940) pidetään sekä maailman ensim mäisenä teollisena muotoilijana että yritysilmekäsitteen keksijänä. MARKUS ITKONEN
On helpompi tehdä hyviä päätöksiä, kun tietää mistä on kyse: valmistamme sinulle projektiisi sopivan mallituotteen tai dummyn. SidontaPlus tekee painoille wiresidontaa, liimanidontaa ja käsinsidontaa. Yhdistämme painotuotteen laadukkaan jälkikäsittelyn ensiluokkaiseen asiakaspalveluun. Soita 040 124 5005 SidontaPlus Oy Sinikalliontie 4 B, 02630 Espoo Lirokuja 2, 00940 Helsinki
22 2/2015 JULKAISIJA Kirjapainokylässä kaikki hyötyvät toinen toisistaan
Otavan Kirjapaino on harrastanut verkostoitumista jo ennen kuin siitä tuli muotia. – Aito yhteistyö saattaa merkitä sitä, että oman yri tyksen liiketoiminnan katetta pitää jakaa muiden yritys ten kanssa, Uuttu jatkaa. Paasu uskoo avoimuuteen omassa yritystoiminnassaan. – Verkostomme palveluiden markkinointi kokonaisuu tena on vielä uutta. Se on hänen mielestään yhdessä tekemisen vaikein osuus. Useamman saman alan yrityksen fyysinen läheisyys Otavantiellä merkitsee sitä, että erilaisten painotuottei den tekeminen nopeutuu. Ainakin Keuruun Otavan Kirjapainokylän yrityksissä ajatellaan, että fyysisessä läheisyydessä on voimaa. Pidän tilannetta hyvänä, sanoo Otavan Kirjapainon toimitusjohtaja Matti Uuttu. – Olemme esimerkiksi avanneet nettikaupassamme hin talaskurin, jossa jokainen voi käydä laskemassa haluamal leen painotyölle hinnan. Teksti Tiina Ruulio Kuvat Otavan Kirjapaino ja Hannu Nelimarkka Museoviraston mukaan Otavan Kirjapainokylä on ainutlaatuinen esimerkki maaseudulle rakennetusta kirjapainolaitoksesta ja sen asuinyhdyskunnasta. KIRJAPAINOKYLÄÄN ON muuttanut vuo sien aikana useita graafisen alan ja sitä sivuavia yrityksiä: Otavan Kirjapaino, Keuruskopio, Keuruun Laatupaino, Lin napaperi ja Prem eli Suomenselän Lami nointi. Yhteistyön kehittäminen on ollut pitkäjänteistä, Uuttu sanoo. Aivan varmasti kilpailijatkin käy vät siellä, mutta se ei haittaa. Myös Keuruskopion ylläpitämä asiamiesposti ja Kirjavälityksen kirjava rasto kuuluvat samaan kompukseen. Läheisin tämän paperi ja lahjata varaalan tukkuliikkeen yhteistyökumppani löytyy yrityk sen seinän takaa digipaino Keuruskopiosta. Hän myöntää reilusti, että Otavan Kirjapainokin on saa nut lisää töitä aktiivisten pkyrittäjien ansiosta. Fyysinen läheisyys tuo vauhtia tuotantoon Yrityksistä ainoastaan Linnapaperi ei tee yhteistyötä Ota van Kirjapainon kanssa. Paasulla on vahvat siteet Otavan Kirjapainokylään. – Vaikka olemmekin olleet tässä veturiyrityksenä, ei roolimme ole ollut kuitenkaan liian suuri. Myös perheen tytär tekee töitä digipaino Keuruskopiossa. Kir joihin liittyviä muita työvaiheita on tehty alihankintana muualla. Alueen pohjoisreunalla on Otavan kirjailijan Olavi Paavolaisen rakennuttama huvilarakennus. Avoimuus kannattaa – Meidän on helppo testata ja hyödyntää erilaisten paino ja jälkikäsittelymenetelmien yhdistelmiä. Yritykset ovat muuttaneet Otavan Kirjapainolta vapau tuneisiin tiloihin vähitellen. Täällä on helppo olla ajan hermolla, jatkaa Keuruskopion digipainosta vas taava Tapani Paasu. Rahaakin säästyy, kun pakkaa minen ja puolivalmiiden painotöiden kuljettaminen pai kasta toiseen jää automaattisesti pois tai ainakin vähenee radikaalisti. Myös painotöiden tarkastaminen on äärimmäisen help poa, jos painotyön tilaaja sattuu istumaan viereisen seinän takana. Hän teki töitä Otavan Kirjapainossa offsetpainajana ennen kuin tuli töihin vaimonsa Kirsti Paasun alun perin perustamaan yritykseen vuonna 1997. JULKAISIJA 2/2015 23 Eräs varteenotettava tapa torjua taantumaa ja etsiä uutta liiketoimintaa on vahva verkostoituminen. O TA VAN KIRJ AP AINO. – Olemme aina, siis viimeiset 60 vuotta, keskittyneet olennaiseen eli kirjojen painamiseen ja sitomiseen. Yrittäjät ovat kuitenkin tuoneet sitä omassa asiakaskunnassaan hyvin esiin
– Pienellä paikkakunnalla on oltava laajaalainen, yhdellä kivijalalla ei pärjää. Asiakkaat voivat esimerkiksi lähettää kansiarkit meille pintakäsitte lyä varten ja käyttää Otavan sitomoa tai muiden yritysten palveluita jatkokäsittelyyn. – Tiivis yhteistyö luo taloudellista toimeliaisuutta, josta kaikki hyötyvät. – Ympärillä olevista yrityksistä on suuri apu. Nyt tuotteet haetaan ja palaute taan yhdyssillan kautta suoraan asiakkaalle. Pitkällä tähtäimellä asiak kaat hyötyvät siitä, että he saavat yhden yrityksen kautta tavallista monipuolisempaa palvelua sekä käytän nössä testattuja tuoteuutuuksia ja innovaatioita. Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi Yhteistyö ei ole mahdollista ilman hyviä henkilösuhteita, sanoo Keuruun Laatupainon toimitusjohtaja Jukka Poutanen. Pienempiä palavereja voidaan pitää vaikka rappukäytävässä. – Pystymme tekemään minkä tahansa painotyön val miiksi samassa talossa ja osittain samassa rapussa. Premin jälkikäsittelyn kautta kulkee pakkauksia, kir joja, esitteitä, aikakauslehtiä, ulkomainoksia, kortteja ja muita arkkipainotöitä. Markkinointiyhteistyötäkin on tehty esimerkiksi mes sujen yhteisesiintymissä. Tavara kuitenkin kulkee ketterästi tarvittaessa yri tyksestä toiseen. Pärnänen sanoo, että yrityksellä on Painokylässä mai nio aitiopaikka seurata, mitä esimerkiksi digipainamisessa tapahtuu. – Meillä on täällä hyvä porukka. Muutto Virroilta Keuruulle Keuruulainen digipaino työllistää tänä päivänä yhdek sän henkilöä. Otavan Kirjapaino on ollut painotöiden jälkikäsittelyyn keskittyneen yrityksen asiakas pitkään. Myös koneiden huolto sujuu nopeasti. – Se, että sijaitsemme vähän erillään omassa raken nuksessa, sopii meille asiakkaiden tietosuojavaatimusten takia. Pärnänen kulkee töihin Jyväskylästä 60 kilometrin päästä. Myymme Pietarissa myös Otavan kirjoja. Jälkikäsittelyyn keskittyneen Premin Teemu Pärnänen muutti yrityksensä Virroilta Keuruulle noin vuosi sitten.. – Meillä on kahden henkilön myyntikonttori Pietarissa. Yhteistyö ylläpitää innovatiivisuutta. Sen avulla voi pkyritys välttää vaikkapa yrityskaupan kohteeksi joutumisen. Uusin digipainokone iGen 4 hankittiin muu tama vuosi sitten. Kymmenen henkilöä työllistävä Keuruun Laatupaino painaa kaikkea lehdistä käyntikortteihin. – Kun Keuruskopio hankki uuden koneen, pääsimme nopeasti testaamaan erilaisia jälkikäsittelytekniikoita. Tällä hetkellä yrityksen kaikki työntekijät Pärnästä lukuun ottamatta ajavat päivittäin Virroilta Keuruulle töi hin. Ison yrityksen kyljessä oleminen tuo mukanaan myös muita etuja kuten hyvin organisoitua logistiikkaa, jäte huoltoa ja paperinkeräystä. Tietosuoja on tärkeää Lastauslaituri ja silta erottavat Premin muista Kirjapai nokylän yrityksistä. Mietimme yhdessä, mitä kaikkea uutta voimme tehdä ja miten markkinoida sitä. Tavaraa vietiin ja tuotiin Keuruun ja Virtojen välillä joka päivä. Keuruskopion Tapani Paasu (vas.) ja Keuruun Laatupainon Jukka Poutanen ovat Kiirjapainokylän yrittäjiä. Asiakaskunta tulee ympäri Suomea. 24 2/2015 JULKAISIJA premin ToimiTusjohTaja Teemu Pärnänen muutti yri tyksensä noin vuosi sitten Virroilta Keuruulle Otavan Kir japainokylään. – Messuosastosta tulee aina näyttävämpi, kun yritykset voivat esiintyä siellä yhdessä, hän kertoo. Digipainamisen lisäksi tar joamme graafista suunnittelua, toimistotarvikkeita, postin asiamiespalvelua, pehmeäkantisten kirjojen liimasidontaa ja lisäksi meillä on kirjakauppa Keuruun keskustassa. Myös Pärnänen kehuu Painokylän yhteishenkeä ja ver kostoitumisen voimaa. Asiakkaat saavat lisäarvoa siitä, että kehitämme asioita yhdessä. Yhteis työn tekeminen on helppoa ja joustavaa, koska tunnemme kaikki toisemme. – Olemme jälkikäsitelleet Otavan painamia kirjankan sia noin 30 vuotta. Se on tehnyt vien tiyhteistyötä Keuruun Kirjapainon kanssa vuodesta 1998
Markkinaosuudet vain siir tyvät toiselta toiselle. Ei nollasummapeliä Tekesin tavoitteena on uudistaa suomalaista elinkeinoelä mää ja kannustaa sitä kehittämään ratkaisuja, joilla yrityk set saavuttavat kansainvälisen kilpailuedun ja kykenevät kansainvälistymään. Jos se sisältää todellista uutuusarvoa, se saattaa olla hyvinkin tervetullut vastaavan ulkomaisen median käyttöön. Kyse on silloin nollasummapelistä, joka ei kansantaloutta hetkahduta. Tämä on Minna Suutarin kiteyttämänä Tekesin strategia. Poliittisen väännön jälkeen ehdotuksesta jäi jäl jelle innovaatiotuki, joka oli nostettu 20 miljoonaan. Mutta hän kertoo myös tietävänsä, että potentiaali sessa hakijakunnassa on paljon innostusta ja ”positiivista uhoa”: – Moni oivaltaa, että tulevaisuus tehdään uusilla liike toiminnoilla ja ansaintalogiikoilla, joita voidaan rakentaa olemassa olevaa osaamista ja kokemusta hyödyntäen. UUDEN TUEN taustallahan on Lehdistö asiain neuvottelukunnan huoli suoma laisen median tulevaisuudesta. Moni pitäisi yritystä mahdottomana mutta ei Suutari: – Paikallinenkin media voi kansainvälistyä vaikkapa luomalla innovaation, jota se hyödyntää omassa printtitoi minnassaan Suomessa, mutta aikoo myydä tai lisensoida kehittämäänsä konseptia kansainvälisesti. Ajatus on se, että jos pysytään maamme rajojen sisä puolella, markkina ei kasva. Kyllä pienikin pystyy Tekesin ohjelmapäällikkö Minna Suutari tuntee hyvin median uuden tukimuodon historian ja ymmärtää, että kaikkien odotukset eivät heidän kauttaan tule toteutu maan. 26 2/2015 JULKAISIJA Pakko lähteä maailmalle Tekesin rahoitusperiaatteiden mukaisesti myös pienten paikallislehtien on tehtävä kansainvälisesti kiinnostavia innovaatioita, ennen kuin ne pääsevät osalliseksi median 20 miljoonan euron innovaatiotuesta. Pakko kuitenkin kysyä, miten esimerkiksi tässäkin leh dessä aiemmin esittäytynyt Sulkavan Sanomat voi ongel mineen kääntyä Tekesin puoleen, jos sen pitäisi tuen saa miseksi lähteä levittäytymään maailmalle. Lisäksi lehtien arvonlisävero ehdotettiin alennettavaksi viiteen prosenttiin ja toivottiin tukea myös lehtien jakelukustan nuksiin hajaasutusalueilla. Työ annettiin Tekesille, jonka yleisten rahoitusperiaatteiden mukaan hakijalla pitää olla uskottava valmius kansainvä listyä tavalla tai toisella. Ratkai sumallin laatiminen annettiin selvitys mies Tuomas Harpfin tehtäväksi. Tästä syystä rahoituksen saajalla, siis myös median innovaatiotuen saajalla, on oltava uskottava valmius kan sainvälistyä tavalla tai toisella. Se on määrä jakaa tämän ja seuraavan vuoden aikana. EEV A ANUNDI / TEKES. Vuosi sitten valmistuneessa ehdo tuksessa hän esitti lehdille myönnet täväksi väliaikaista tuotantotukea 25 miljoonaa euroa ja innovaatiotukea 5 miljoonaa. Teksti Pertti Jokinen Minna Suutari
Eivät sitä ole yrittäneet juuri muut kuin Sanoma (aika pal jon ja huonolla menestyksellä), Alma (paljon vähemmän mutta yhtä huonolla menestyksellä) ja Duudsonit. Kysytäänkin, onko se todellakin nyt niin, että mitään muuta ei mediaalalla enää voi kehittää eikä innovoida kuin digiä. – Jos Tekes luopuisi kansainvälistymisnäkökulmasta, sillä vähennettäisiin Tekesin rahoituksen vaikuttavuutta eikä saataisi aikaan niitä kansantaloudellisia vaikutuksia, joita Tekes tavoittelee, Suutari selittää. Mutta kyllä hänen sanoistaan huomaa, että kovin vai keaa taitaisi tuen saaminen olla vaikkapa vallankumouk sellisten kirjaintyyppien kehittelyyn: – Digitalisoituminen on tärkeää, mutta muutkin inno vaatiot ovat tervetulleita. Paitsi kansainvälisyysvaatimusta ovat konservatiiviset leh titalot ehtineet ihmetellä Tekesin rahoitusehdoissa myös joka yhteydessä päälle tunkevaa digitalisoitumisaspek tia. Innovaatiotuen saajalta vaaditaan valmiutta kansainvälistymiseen.. Ei pelkkää digiä, mutta... Pie nethän ovat luonnostaan ketteriä ja liikkeissään nopeita. Nimiä Suutari ei ikävä kyllä kerro. Ei tuen ehdoissa ole ”digi talisoitumispakkoa”. – Mediaalalla monet suomalaiset toimintamallit, tavat ja osaaminen ovat olleet kansainvälistä kärkeä. Ja kunnianhimoa näyttää Suutarin mukaan heidän hakemuk sissaan riittävän. Digi on vahvasti esillä, koska se mahdollistaa monia, uusia ja erilaisia asioita. On hyvä huomata, että digitalisaation täysimääräinen hyödyntä minen vaatii myös uusia liiketoimintamalleja, toimintata poja ja johtamisprosesseja, ja myös näiden kehittämisessä Tekes voi olla mukana rahoittajana ja riskien jakajana. Suutari kertoo, että tuki on herättänyt jo aika paljon kiinnostusta varsinkin pienehköjen yrittäjien parissa. Mediaala on meillä toki kovin kotikutoinen yksin omi tuisen ja pienen kielemme takia, joten maailmanvalloi tusretki tuntuisi olevan sille poikkeuksellisen takkuinen. – Pitää, vastaa Suutari. Toki ovat monet suuretkin yritykset jo alkaneet ottaa yhteyksiä. Suutari sanoo, että kyllä voi. Pitääkö kuitenkin yhä uskoa
Printti on yhä isoa liiketoimintaa – Selvää on, että parempia tulok sia ei synny, jos tehdään asiat samoin kuin ennen. Muutospaine on valtava. Se, onko kyseinen kulminaa tiopiste 20 tai 25 prosentissa koko mediakakusta, nähdään ehkäpä vuonna 2020. Printtiinkin pitää investoida Graafinen teollisuus on 1,3 miljardin euron bisnes Suomessa. Kysymys onkin siitä, miten nykyisillä resursseilla saa daan yhä enemmän arvoa aikaan. Liian vähän puhutaan siitä, miltä maailma näyttää vuoden, kah den tai edes kolmen vuoden kuluttua. Kun markkinatilanne on vaikea, ei uutta jaettavaa juuri synny. dellinen tilanne. Selvää on, että painettujen sano malehtien osuus mediainvestoin neista laskee varmasti johonkin pis teeseen asti ja samalla verkon osuus kasvaa. Se on paljon rahaa. Vähen nys tulee ennen kaikkea mainostoimistoista, Jär vinen jatkaa. Uudelleenarviointeja tehdään useimmiten liian lyhyellä aikavälillä, katsotaan vain ensi kuu kauteen tai maksimissaan vuoden päähän. Teksti Tiina Ruulio. – Nyt kannattaisi katsoa vaik kapa 10 vuoden päähän. Kaikki investoinnit eivät siis voi kohdistua digitaaliseen liiketoimintaan, Järvinen sanoo. 28 2/2015 JULKAISIJA Yksin asianTunTijaTyön määrä on vähentynyt 100 miljoonalla. Viime vuoden luvut eivät lupaa hyvää, sillä mediamainonnan määrä printissä tippui tammi–lokakuussa reippaasti: aikakauslehdissä 15,7 pro senttia, sanomalehdissä 9,6 prosent tia ja kaupunki ja noutolehdissä 2,3 prosenttia vuoden takaiseen tilantee seen verrattuna. Merkittävin muutok sen taustalla oleva tekijä on digitalisaatio ja tietenkin myös talou Digi ei saa napata kaikkia investointeja Maksetun median koko arvoketjusta on sulanut viimeisen kuuden vuoden aikana 400 miljoonaa euroa, totesi Sanoma Finland Oy:n kaupallinen johtaja Antti Järvinen VKL:n Mediapäivillä. – Printti on Sanomillekin yhä edel leen suurin liiketoiminta, johon pitää myös investoida. Selvä on, että mediatalojen tuottavuusvaade ei ainakaan pienene
30 2/2015 JULKAISIJA Palkittu Folk haastaa isot mainostoimistot
Mainostoimistojohtajan työuraan kuuluvat suunnitte lujohtotehtävät isoissa mainostoimistoissa SEK & Grey ja PHS (TWBA Helsinki). JULKAISIJA 2/2015 31 KULTAJYVÄ-KILPAILUN palkintojenjako tammikuussa 2015 oli mainostoimisto Folkin suurta näytöstä. Kansainväliset toimistot haluavat vain tehdä rahaa Mainostoimisto Folk aloitti vuonna 2010. – Hyvä työ tulee palkituksi uusilla asiakkuuksilla. Perustajina oli joukko mainosalan ammattilaisia, jotka olivat kyllästyneet isoihin kansainvälisiin konserneihin. Yksi heistä on Laihon vaimo Jaana Haapala, joka vetää Folkin sisaryhtiö Funkia. Folkissa työskentelee 25 ihmistä, joista kahdeksan on omistajia. Folkissa uskotaan, että raha seuraa hyvää työtä. Mai nospalkinnot maineen kasvattajina ovat yhtenä mittarina, muttei välttämättä tärkeimpänä. Tutkimusta, palvelu ja tuotekonseptointia tekevä yritys työllistä neljä henkilöä. Aluksi pär jäilimme jotenkuten pari vuotta muun muassa tekemällä mainontaa Lidlille, toteaa Laiho. Teksti Markku Niiniluoto Kuva Pentti Salonen Tommi Laiho rentoutuu ja lataa akkujaan työn lomassa Elvis-flipperiä pelaamalla.. Ketjujen kautta tuli vat mainonnan tekemisen säännöt: tärkeimpänä tehtä vänä oli saada rahaa. Nuori toimisto voitti kolme kultajyvää suunnittelemis taan kampanjoista Helsinki Missiolle (Reitti ja Eila) sekä Lidlille (Epäilevä Tuomas), kun Hasan & Partners sai tyy tyä yhteen. Yrittä misessä kiehtoi oma vapaus päättää asioista. Osaomisteisessa Frankyssä tehdään digituotantoa. Suomen Markkinointiliitto MARKin vuodesta 1966 järjestämässä vuosittaisessa kisassa palkitaan parasta suomalaista sanoma ja aika kauslehtien ilmoittelua sekä julistemainontaa. Pieni Folk Finland yllätti suuret mainostoimistot putsaamalla pöydän Kultajyvä-printtikilpailussa. Mutta kyllä Grand Effie Finland Lidlille oli merkittävä saavutus, sillä MTL:n järjes tämässä kilpailussa luovuuden lisäksi mitataan kaupallisia tuloksia, kertoo toimitusjohtaja Tommi Laiho Folkista. Heillä kaikilla on 5–15 prosentin omistusosuus toimistosta. Aiemmin haastajatoimisto oli voittanut pääpalkinnon Effie Awardissa ja Vuoden lanseerauksen Adprofitkisassa. – Me taas halusimme tehdä hyvää työtä ja keskittyä laa dukkaiden brändien ja markkinoinnin tekemiseen
Suhteellisen vaatimattomat kannattavuus luvut ovat johtuneet pitkälti siitä, että kaikki taloon tul lut raha on investoitu takaisin yritykseen ja palkattu lisää väkeä. Printin lisäksi Folk tekee paljon liik kuvaa kuvaa. Kunnes kaikki meni sekaisin digimurroksesta. Myös vas tausta odotetaan mailitse. – Toinen mitä en voi ymmärtää on se, että kilpailuti lanteessa esittelet asioita ryhmälle, joka ei kuitenkaan tee päätöstä, vaan se tehdään jossain muualla. Itsetuntoa rakentamaan Mainostoimistoissa katteet ovat pienentyneet ja palkat laskeneet. Julkisen puolen kilpai lutuksessa taas yrityksen historialla on ratkaiseva mer kitys. Jos asiantuntijaammatissa ei koskaan pääse tapaamaan asiakasta, niin siinä ei ole mitään järkeä. Tommi Laihon mukaan viime vuonna kasvua oli noin 15 prosenttia ja voittoa tulee 4–5 pinnaa. Voin olla väärässäkin, mutta toivon konseptuaali sen ymmärtämisen kasvavan. – Kun onnistut ja menestyt, niin uskallat tehdä parem pia juttuja. Nyt ne tunnetaan nimillä King Idea ja Dynamo & Son. Viimei sen viiden vuoden aikana moni toimisto on rakennettu kin digitaalisen markkinoinnin näkökulmasta. Niinpä nuoren toimiston on vaikea pärjätä näissä kisoissa, vaikka tekijätiimin jäsenillä olisi parinkymme nen vuoden työura takanaan. Tarjoukset ovat samaa suuruus luokkaa kuin 1990luvun alussa. – Eipä ihme, että osalla on vähän lyöty olo. Kar talta on kadonnut Markkinointi Viherjuuri. Nykyisin on hyvä, jos päästään viiteen prosenttiin. – Itse en ole laskutikkuekonomi, vaan saan keskittyä aika pitkälle asiakastyöskentelyyn. Suurimpia virheitä on kahdenlaisia. Folkissa kieltäydytään tällaisesta kilpailu tuksesta. Sitten alettiin uskoa, että strateginen työ oli luovuutta tärkeämpää. Rahaasiat meillä hoi tavat talouspäällikkö ja johtokunnan puheenjohtaja Kari Koskinen, joka on tehnyt pitkän mainostoimistouran Bates/Red Cellissä, Ogilvy & Matherilla, Verassa ja Erva Latvalalla. FOLK FINLAND. kymmeneen mainostoimistoon. 32 2/2015 JULKAISIJA Suurin osa asiakkuuksista on kotimarkkinoilla toimi via kuluttajabrändejä. ”Itse en ole laskutikkuekonomi” Vuoden 2013 myyntikate oli noin kaksi miljoonaa euroa, ja voittoa tehtiin pari prosenttia. Toimiala kaipaisi samanlaista buustia kuin Suomi sai voittaessaan lätkän maailman mestaruuden vuonna 1995. Toisin kuin monessa aloittavassa yrityksessä osak kaille on maksettu palkkaa. Kaikkea mainontaa siis tehdään, ainoastaan tapahtumamarkkinointi hoidetaan yhteistyökumppanin kanssa. Jossain vai heessa nouseva toimisto King yhdistyi digitoimistoon, kuten teki myös Kaisaniemen Dynamo. 1990luku oli luovan vallankumouksen aikaa, kun Hasan, PHS ja vähän myöhemmin Bob suunnitteli tosi hyvää mainontaa. Muidenkin täytyisi iloita kollegan menestyk sestä. Toimistot tarvitsisivat kovan potkun persuksiin, jotta ne voisivat olla ylpeitä työstään ja uskoisivat itseensä, Laiho tykittää. Rakennuspalikoiksi Folkin toimitusjohtaja tarjoaa itsetuntemuksen kehittämistä, jota hän itse tekee henki löstön kehityskeskusteluissa. He osaavat ymmärtää monipuoli sesti, eivätkä ole erikoistuneet tiettyyn mediaan tai kana vaan. Jonkin aikaa taantu muksen tilassa ollut Hasan & Partners on kokenut uuden renessanssin Eka Ruolan vetämänä. Koskaan et pääse kohtaamaan lopullista päätöstä tekevää ihmistä, Laiho kritikoi. Todellisuudessa aika monen toimiston tulos jää plus miinus nollaan. Aikanaan oli hyvä, jos toimisto sai 10–15 pro sentin tuloksen. Kuvassa yksi Eilakampanjan mainoksista. Valitettavan usein raha rat kaisee voittavan mainostoimiston. Persoonallisen kehityksen kautta koko toimiala saisi uutta positiivista nostetta, Tommi Laiho toivoo. Ensinnäkin kilpailutuspyyntöjä lähetetään sähköpos tilla esim. Alennus kompleksi on aistittavissa. Kilpailutuksen päättäjä piileskelee Tommi Laihoa ärsyttää mainostoimistojen kilpailuttami nen, joka on viime vuosina mennyt paikoin niin moraa littomalle tai amatöörimäiselle tasolle, ettei se palvele ketään. Luovasta vallankumouksesta strategiaan ja digimurrokseen Kaksikymmentä vuotta alalla toiminut Tommi Laiho tie tää, kuinka mainostoimistokentän trendit ovat muuttu neet. – Muitakin epäkohtia on. Nykyisin eläkkeellä oleva Koskinen osaa katsoa asioita vähän sivusta ja antaa hyödyllisiä neuvoja, Laiho kiittelee. Folkin Helsinki Missiolle suunnittelemat Reitti ja Eila -kampanjat palkittiin Kultajyvällä. Vuosisadan vaihteen jälkeen alalla on ollut fuusioita, muutamia putoamisia ja täydellisiä romahtamisia. – Nyt minulla on sellainen tunne, että yleisosaajat alkavat tulla arvoonsa. Toki hyviäkin tapoja on. Niinpä 2000luvulla toimis toilla piti olla strategiaosasto ja strategiatitteleitä pyöri ihmisillä jopa luovuuden kustannuksella
Tulokselliseen kumppanihakuun Uusi MAINOSTAJANHAKEMISTO.FI on palvelu, josta mainostajat löytävät itselleen sopivimmat kumppanit. Tervetuloa onnistumaan! MAINOSTAJAN HAKEMISTO ON UUDISTUNUT MAINOSTAJIEN LIITTO www.mainostajat.fi. Olipa kyse painotalosta, pitkäaikaisesta markkinointitoimistokumppanista, mediasta tai käännöstoimistosta, Mainostajan Hakemistosta löydät markkinointialan tärkeimmät profiilit, työnäytteet ja yhteyshenkilöt
silloista Venäjän suurlähettilästä Vladimir Stepanovia lähes Bobrikovin veroi seksi Suomensyöjäksi. Näin suurta uutista ei Kainuun lehtirintamalla ole tapahtu nutkaan sitten vuoden 1989, jolloin entinen ulkoministeri Keijo Korhonen nimitettiin Kainuun Sanomien päätoi mittajaksi. Omistajan muutos ei kuitenkaan merkinne nyt yhtä railakasta menoa kuin päätoimittajan vaihtuminen sil loin: – Haluamme toki tuoda kainuulai sia tarinoita koko Suomen tietoisuu teen, mutta kyllä se on tehtävä niin, että sillä palvellaan koko maakuntaa eikä vain yksittäistä ihmistä, Lehti painon toimitusjohtaja Tenna TalviPietarila sanoo. SeiTsenpäiväisen Kainuun Sanomien lisäksi kaup paan kuuluu neljä muuta pienempää paikallisleh teä, joiden liikevaihto oli vuonna 2014 yhteensä 11,5 miljoonaa euroa. Kuinkas te sen teette. Eikä kummassa kaan paikassa pahasti petyttykään. Pie nemmissähän se on itsestäänselvyys mutta ei ihan yhtä selvästi Kainuun Sanomissa, vaikka Korhosen päivistä onkin jo aikaa. Tästä syystä Kainuun Sanomia seurattiin 1990luvun alussa suurella mielenkiinnolla myös Arkadianmäellä ja Tehtaankadulla. Omat asiat ykkösenä Kun Alma myy ja Suomalainen Lehti paino ostaa, on lupa tulkita tapahtumaa niin, että kauppa kannattaa molem mille osapuolille. Toisin sanoen Tal vet uskovat saavansa lehdet kannatta maan siinä missä Alma ei ollut onnis tunut. Korhonenhan oli tullut tunnetuksi ulkopolitiikassamme harvinaisena suorasuuna, joka nimitti mm. Lisäksi tulee tämä läheisyys ja sen monet synergiaedut, kun tekeminen, paina minen ja jakelu ovat yksissä käsissä, TalviPietarila uskoo. – Maakunnan omat asiat ovat ykkösenä ja muut kakkosena, toimi tusjohtaja arvelee omasta puoles taan, mutta kehottaa kosultoimaan Teksti Pertti Jokinen Kuvat Suomalainen Lehtipaino Päätoimittaja Markus Pirttijoen mielestä omistajilla ja lehdentekijöillä on ainakin kaksi yhteistä intressiä: pitää lehdet mahdollisimman paikallisina ja lehtien printtiversiot mahdollisimman vahvoina.. – No sillä, että lehdillä on nyt pai kallisille ihmisille paljon vahvempi identiteetti, ikään kuin kasvot, kun omistajuuskin on Kainuussa. 34 2/2015 JULKAISIJA Takaisin kotiin Kainuun Sanomat palasi tavallaan takaisin kotiinsa, kun se maaliskuun puolivälissä siirtyi Alma Medialta Suomalaisen Lehtipainon eli Talven suvun omistukseen. Paikallisuuden merkitystä ja vielä sen syventämistäkin hän painottaa kaikissa lehtikaupan lehdissä
Kainuun Sanomien printtiversion levikki on laskenut ja sähköisten palveluiden käyttö kasvanut kuten monissa muissakin lehdissä. Sen nähdään merkitsevän jatku vuutta. www.pond5.com/fi seuraava luova projektisi alkaa täällä! luovuuden markkinapaikka Nyt kun lehtien omistajuuskin on palannut takaisin Kainuuseen, ne saavat ikään kuin uudet kasvot, toimitusjohtaja Tenna TalviPietarila uskoo. Miljoona painoksista ei haaveilla, vaan tulos syntyy mahdollisimman monista pie nistä palasista. Lisäksi hän uskoo, että uusilla omistajilla ja lehdentekijöillä on yhtei senä intressinä pitää printti vahvana. Pirttijoki kertoo, että tutkimusten mukaan lehti tavoittaa Kainuun alueen asukkaista viikoittain 87 prosenttia: – Uskomme, että hyvillä sähköi sillä palveluilla tuemme myös painet tua lehteä. Paikalli suus korostuu myös kaikissa lukijatut kimuksissa. Suomalainen Lehtipaino painaa noin 70 lehteä, pohjoisimmat Inarista ja eteläisimmät Helsingistä. Ja lisää, että Kainuu on maan tieteellislogistisesti heille juuri oikea paikka. – Paikallisuus on tärkeää nyt ja tule vaisuudessa niin meille toimittajille kuin uudelle omistajallekin. – Ollaan rahtipaino, TalviPietarila sanoo. Eikä Kainuun Sanomien digitali soituminen vaikuta lehtipainoon juuri siksikään, että paikallis ja ilmaisjake lulehtiä painetaan heillä paljon eikä ”Uskomme, että hyvillä sähköisillä palveluilla tuemme myös painettua lehteä.” niissä levikin lasku ole ollut likimain kaan yhtä raju kuin muualla, ilmais lehdissä sitä ei oikein olekaan. On sopivan pitkä matka seu raaviin vastaaviin painoihin. Ihan näin kaavamaisesti se ei onneksi mene. Monipuolisuus kannattaa Omistajalla voi ajatella olevan kuiten kin jonkinlainen dilemma, kun toi saalta tavaraa pitäisi painaa paperille mahdollisimman paljon mutta toi saalta edistää myös samojen lehtien digitalisoitumista. Pirttijoen mielestä omistajan vaihdos on otettu vastaan lehdessä positiivi sesti. asiassa ennen muuta päätoimittajaa. Tehdään niin. Pidetään printti vahvana Kainuun Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki on sataprosent tisesti TalviPietarilan kanssa samaa mieltä. – Koska painamme tasaisesti kai kenlaatuisia töitä, meillä on ollut ongelmia aika vähän, TalviPietarila sanoo.. Työnjako on se, että netti kertoo uutiset ja printti selittää niiden merkitykset
Viime syksynä myytiin yksi iso Heidelberg. Valon Päivä on Libriksen uudel leen lämmittämä asiakastapahtuma, jota ei järjestetty 10 vuoteen. Painosalin konekantaan kuuluvat nyt kuusi ja kahdeksanväriset (arkki koko 520 × 740) lakkayksiköillä varus tetut koneet sekä viisivärinen (arkki koko 720 × 1040) painokone. jestettiin, ja suurimmaksi osaksi hen kilöstön voimin. – Nyt keskitytään tähän päivään. Itse asiassa muutoksen tuulet ovat puhaltaneet läpi koko Libriksen. Painosalissa uusi meno Tuotanto eli offsetpuolen isoimmat muutokset koskevat koneita ja työ vuoroja. – Toivoisin, että seuraavat inves toinnit tehtäisiin postitusjärjestelmiin, joilla voisimme hoitaa isompia posti tuksia. Täällä siihen ei nykyisillä järjestelyillä päästä, sanoo painofaktori Mika Aaltonen. Uuden iGenin nopeudesta annet tiin esimerkkikin: sidosryhmälehti Libris painettiin valmiiksi 15 minuu tissa asiakastapahtuman aikana. Olemassa olevia koneita siis käytetään enemmän kuin ennen, koska emme anna niiden seistä yöllä, selittää Aaltonen uusia työvuorojärjestelyitä. 36 2/2015 JULKAISIJA Kyseisiä inTeGroidulla nidontalinjalla varustet tuja digipainokoneita on maailmalla viisi, joista Suomessa kaksi. Leh dessä oli mukana vain muutama hetki aikaisemmin otettuja Valon Päivän valokuvia. Libriksen tuotantotiloihin muutti viime vuonna myös yhteistyökump pani SidontaPlus uusine liimasidonta linjoineen. Järjestelmät voidaan kiinnittää kätevästi nykyisten laitteiden yhteyteen, ja työt pystymme hoitamaan nykyisellä porukalla. Saisimme niiden avulla kotiu tettua töitä yhä enemmän. Teksti Tiina Ruulio Yllä olevassa kuvassa on uusi Xerox iGen 150 -väridigipainokone.. – Olemme pyörittäneet koneita osittain kolmessa vuorossa kahden työvuoron sijaan. Aaltonen uskoo myös, että pai noalan uusi trendi tuo vanhastaan ulkoistetut työt takaisin painotalojen yhteyteen. Painon puolella tekee tällä hetkellä töitä 10 henkilöä ja jälkikäsittelyssä yhdeksän. Ilomäki aloitti Libriksen toimitus johtajana viime elokuussa. – Olemme nyt Suo men nopein digitaalis ten painopalveluiden tar joaja, lupaa Libriksen toimitusjohtaja Mikko Ilomäki. Ruikutuksen ja päivittelyn pitää lop pua ja myöntää vain, että ajat ovat printin painamisessa muuttuneet, sanoi toimitusjohtaja Ilomäki tilaisuu den avauspuheessaan. Kyse on viime kädessä tehokkuus ja kannattavuusajattelusta. Nyt jär Valon Päivä Libriksellä Vaikka helsinkiläisen Libriksen helmikuussa pidetyn asiakastapahtuman Valon Päivän juhlan pääesiintyjä olikin taloon hankittu uusi automaattinen Xerox iGen 150 -väridigipainokone, niin uudistettu offsetpainokin sai juhlahumusta osansa. Uudistetun offsetpainon ja järeän digipainokoneen lisäksi myös myyn tiä on organisoitu uudelleen, ja markkinoille on tuotu digitaalinen monikanavainen markkinointipal velu. – Tilalle ei ole kuitenkaan tuotu uutta digipainokonetta, vaikka se olisikin tuotannon kannalta järkevää, sillä digipainokone vaatii täysin pölyt tömän ympäristön
Minä ajattelen johtajuudesta sillä periaatteella, että tee toiselle niin kuin haluat itsellesi tehtävän. Koska kaikessa ei kuitenkaan voi olla erilainen, täytyy yrityksen osata valita myös ne asiat, joihin yritys ja sen henkilöstö mukautuu. Kun suuri asiakas meni alta yrityksen alkutaipaleella, alensivat kaikki palkkojaan puoleksi vuodeksi, jotta työpaikka saatiin pidettyä pystyssä. Niitä luodaan ja niitä kohti taistellaan. – Kyllä painojälki on selvästi parempi kuin vanhoilla koneilla, ker too tuoteryhmäpäällikkö Seppo Mero. – Ennen tätä konetta muste suihkutekniikan katsottiin soveltu van vain määrättyihin tuotteisiin. – Yritysten pitää yrittää erottautua tänä päivänä kaikin tavoin. Vincit on 127 hengen ohjelmistokehityksen asiantuntijayritys, jossa ei tunneta sanoja organisaatio, uraputki tai salakähmäisyys. Saariluoma uskoo, että sekä offset että elektrofotografia pohjaisesta tuotannosta siirtyy jat kossa tuotteita uudelle mustesuihku koneelle. Hän sanoo, että muutos on pysyvä olotila varsin monessa työpaikassa. Investointi on siinäkin mielessä uniikki, että Hansaprint ehti tilata uuden koneen Ricohilta aivan ensim mäisenä. Valtaosa johtamisesta on itsensä johtamista, jolloin kukin on vastuussa itsestään ja omista töistään. Uskomme, että tämä käsitys muut tuu, jatkaa yksikönjohtaja Jukka Saariluoma. – Korostan unelmien merkitystä yritysmaailmassakin. Tässä uusimmassa laatu ja resoluutio ovat astetta parempia, Mero jatkaa. Elektrofotografiaan perustuvilla digikoneilla on totuttu painamaan muun muassa kohdennettuja suo ramarkkinointituotteita ja asiakas viestintää. Keskijohtoa ei ole eikä sitä kautta perinteistä esimiestyötäkään. Onnistumisen mahdollisuus, omana itsenä oleminen ja työpaikan hauska ilmapiiri ovat Kuitusen oman johtajuusopin ytimessä. Ylimääräistä bonusta kertyy, jos osaa auttaa työtoveria siinä missä asiakastakin. Kaikkien palkat ovat julkisia, ja kuka tahansa voi perustaa oman tiimin, jos tiimille on vain töitä. Vaikka Vincitillä on mennyt taloudellisesti hyvin vuosia, ajat ovat olleet joskus myös toiset. Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen. – Jos maailma menee siihen suun taan, että erilaisten lehtien painok set pienenevät ja lehtien kohderyh mät kutistuvat, niin silloin lehtien Teksti Tiina Ruulio Muutos on nyt pysyvä olotila Uusia investointeja digiteknologiaan Monet pieniä isommat painot investoivat tällä hetkellä yhä kehittyneempiin digipainokoneisiin. Kyse ei ole siitä, että tuotteiden tai palveluiden pitäisi olla niin kovin erilaisia, vaan siitä, että yritys toimii eri tavalla kuin muut. Ricoh Pro VC60000.. Enemmän pitäisi miettiä sitä, mitä meidän kannattaisi tehdä, mitkä ovat tämän yrityksen omia asioita. Seuraavat vuodet näyttävät, kuinka innovatiivisesti painot pystyvät markkinoimaan lisääntyvää painokapasiteettiaan. JULKAISIJA 2/2015 37 Valon Päivään toi uusia ajatuksia tamperelaisen ohjelmistotalo Vincitin perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Kuitunen. Yleensä yrityksissä tehdään 95-prosenttisesti samoja vanhoja asioita, joiden kuvitellaan olevan oikein. Sen testaukset alkoivat helmikuun viimei sellä viikolla. – Narsistit ja psykopaatit pääsevät helposti johtajiksi. – Inkjetkoneita on meilläkin ollut aiemminkin kuten myös muilla painajilla. Esimerkiksi Kuitunen teki silloin 16-tuntisia työpäiviä puolella palkalla. – Oikeat ihmiset pitää saada tekemään oikeita asioita. hansaprinTin uusi värimustesuih kuteknologiaan perustuva inkjet kone Ricoh Pro VC60000 on ensim mäinen Suomeen tuotu niin sanottu uuden sukupolven inkjetkone
Inkjetkoneisiin sopivia paperilaa tuja ei ole ollut kovin helppo saada. Efektiopas on loistava työväline kaikille painoille ja suunnittelijoille. Periaatteessa hyvinkin monipuoli sen digikoneen hankinnan motiiviksi ei saisi riittää vain se, että digillä voi painaa pieniä sarjoja nopeammin ja halvemmin kuin offsetilla. Myös värit ovat kalliita ja jos väri peitto on korkea, niin muuttuvat kus tannukset nousevat korkeiksi, Han saprintin Mero sanoo. Siihen on kaksi syytä: tekniikan rajoitukset ja kallis sivu hinta. TILAA HYVÄ AMMATTILEHTI! digipainaminen saattaa tulla kuvaan mukaan, Mero huomauttaa. Lisää digikoneita … Myös Lönnberg Digital on inves toinut vastikään uuteen digipaino koneeseen. Ricoh Pro C9110 digi painokone toimitetaan painoon nyt keväällä. – Halusimme kasvattaa digipaina misen arkkikokoa ja käyttää painami sessa tavallista paksumpaa kartonkia. Kuvan laatu on ollut eräs digipainami sen Akilleen kantapää. Voimme painaa tällä muun muassa myymälämarkkinointiin liittyviä pai notöitä sekä erilaisia pakkaussarjoja, kertoo Lönnberg Digitalin toimitus johtaja Petri Veilo. Mikäli luet lehdet mieluummin diginä, tilaa nettisivuiltamme Julkaisijan digitaalinen näköislehti. – Tällä koneella painetaan jo 1 200 dpi:n kuvia, kun vanhalla jäätiin 300:aan. Suuret tasaiset väripinnat ovat kuitenkin vielä inkjetille vaikeita. Digipainolle haluttiin myös hank kia lisäkapasiteettia. – En usko, että tämän sukupol ven digikoneilla ryhdytään vielä pai namaan lehtiä. Ricoh Pro C9110. – Tässä koneessa asia on ratkaistu niin, että se tekee normaalin offsetpa perin päälle inkjetille tarvittavan pig menttikerroksen. Entä sitten kuvien laatu. Et varmaan halua olla ketjun viimeinen lukija. Erityistä koneelle optimoitua paperia ei siis tarvita. – Jos näin ajatellaan, kannattaa laittaa munalukko digipainon oveen ja lähteä töihin toiselle toimialalle. Mikäli kädessäsi on tällainen numero tai mahdollisesti työkaverin tilaama lehti, älä hukkaa aikaa, vaan tilaa oma lehti! Tutkitusti yhtä paperille painettua Julkaisija-lehteä lukee useampi henkilö. Pienillä efekteillä on isot vaikutukset. Tilaa ilmainen efektiopas netistä www.merkopaino.fi Merkopainon efektioppaasta saat uusia ideoita ja käytännön esimerkkejä erilaisista efekteistä. Silloin tällöin lähetämme Julkaisija-lehden näytenumeron ilmaiseksi potentiaalisille tilaajille. Seuraavan sukupolven inkjet koneet ovat jo toinen asia, sillä niillä voidaan haluttaessa painaa julkaisuja kannattavasti. TILAA JULKAISIJA-LEHTI: • www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu • 03 4246 5300 • 03 4246 5335 palveluautomaatti (24 h)
Koska oikeistoliberaali Viron Refor mipuolue voitti vaalit, ei lehtien alv muu tu luultavasti ainakaan lähiaikoina. Linnamäe on hankkinut alun perin omaisuutensa Tarton panimotehtaan yksityistämisen jälkeen tehdyillä yri tyskaupoilla. Virolaiset mediakeisarit Linnamäe ja Luik Postimees on vuonna 1986 Tartossa perustettu Viron johtava päivälehti. – Virossa on suhteellisen vakaa ja monipuolinen kaupallinen media, sanoo lehdistö ja kulttuurineuvos Marjo Näkki Suomen Viron suurlä hetystöstä. Marjo Näkki tuli Viroon seitsemän vuotta sitten STT:n kirjeenvaihtajaksi ja jatkoi vähän myöhemmin STT:n ja MTV:n yhteisenä kirjeenvaihtajana. JULKAISIJA 2/2015 39 Asiaan vaikuTTaa myös lehdille ja kir joille suunnattu 9 prosentin arvonlisä vero, joka oli esillä jonkin verran myös poliittisella areenalla ennen maaliskuun ensimmäisen päivän parlamenttivaa leja. Se on myös ainut selvästi maanlaajui nen lehti Virossa. Virossa lehtiä paljon, talous rempallaan ”Virossa on suhteellisen vakaa ja monipuolinen kaupallinen media.” Teksti Tiina Ruulio Lehden takana oleva Eesti Meedia Groupin nykyinen johto hankki leh den omistukseensa vuonna 2013 viro laisen suursijoittajan Margus Linnamäen tuella. Lähetystöön hän siirtyi runsaat neljä vuotta sitten. SVEN TUPIT S. Joku voi pitää pienenä ihmeenä sitä, että 1,3 miljoonan asukkaan maassa Virossa ilmestyy kolme painettua kuusipäiväistä riippumatonta sanomalehteä: Postimees, Eesti Päevaleht sekä iltapäivälehti Õhtuleht. Tätä aikaisemmin Eesti Meedian omisti norjalainen media konserni Schibstedt. Postimeesin haastaja on lähellä Reformipuoluetta oleva Eesti Päevä leht, niin sanottu ”Viron Hesari”, jonka historia ulottuu 1900luvun Marjo Näkki
Lehden omistaja virolainen Ekspress Grupp on nykyään pörssinoteerattu yhtiö ja sen johtaja, liikemies Hans H. Sittemmin presidentin neuvonan taja irtisanottiin työstään työpaikan uudelleenjärjestelyjen takia. – Viro on pieni maa, jossa liki kaikki tuntevat toisensa. Myös ulkomaiset toimittajat voivat joutua Virossa kovan eteen. Aivan äskettäin Postimees irtisanoi vielä valokuvaajiaan. Myös Suomesta tulevien tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt selvästi viime kuukausien aikana. Se, pal jonko näin on tehty, on täysin arvailujen varassa. Sitä lue taan paljon Tallinnan laivoilla, Marjo Näkki jatkaa. – Vaikka lehtien takaa löytyy kuu luisia liikemiehiä, ei niissä harjoiteta mielestäni omistajaohjausta. Viron lehtien todellisia levikkejä ei julkaista, vaan Virossa sana levikki tarkoittaa painosmäärää. Media on ajoittain joutunut kovan kin kritiikin kohteeksi myös valtio johdon suunnalta, mutta yleisesti ottaen Näkki pitää virolaisia toimitta jia ammattitaitoisina. Tallinnassa pitkään asunut journalisti, Hymyn entinen päätoimittaja Sami Lotila, jolla on myös oma kolumni Õhtulehdessä, sanoo asiasta muun muassa näin Todellinen Tallinna nimisessä blogissaan: ”Postimees yrittää olla yltiöisänmaallinen röykyt täessään kaikkea, mitä tulee itärajan takaa (tai Suo mestakin) ja luomassa Virosta kuvaa menestyvänä, hyvinvoivana, innovatiivisena tulevaisuuden yhteis kuntana”. Kyse oli tietyn blogipostauksen Face bookjaosta. Sivisty neitä arvailuja voidaan asiasta kuiten kin tehdä: Postimees 55 000, Päevä leht 35 000 ja Õhtuleht 50 000 kap paletta. Kaikilla johtavilla päälehdillä on myös varsin vahvat uutisportaalit netissä. Lehden omistaa ruotsalainen mediakonserni Bon nier, ja sen levikki on noin 17 700. Tallinnan pormestari ja keskus tapuolueen tunnettu johtaja Edgar Savisaar on puolestaan luonut omaa pientä mediaimperiumiaan radio ja tvasemien varaan. – Jos haluamme julkisuutta asi alle, joka koskee Suomessa työssä käyviä virolaisia, yritämme saada jutun aina Õhtulehteen. ”Linja on sitoutumaton ja asioista kirjoitetaan tarvittaessa kriittisestikin.” Tosiasia on, että Suomesta on valunut Viroon paljon painotöitä kuten kirjoja, mainosmate riaaleja ja lehtiä viime vuosien aikana. Isoista tallinnalaisista painoista lähtee joka päivä Suomeen lähetyksiä. Toimittajataustainen Luik myös kirjoittaa jatkuvasti kolumneja leh teensä. Neuvostoaikana lehti ilmestyi nimellä Noorte Hääl, Nuorten ääni. alkuun. Suomalaiset käyttävät Virossa useampiakin painotaloja kuten Uniprintiä, Reusneria, Printonia, Tallinna Raamatutrückikojaa, Printcenter Eestiä, Mellprintiä ja Print Housea. Levikit ovat joka tapauksessa pudonneet selvästi vuodesta 2009 lähtien, joidenkin arvioiden mukaan jopa puoleen entisestä. Luik tunnettu henkilö Virossa. Tänään Tallinnassa painetut työt ovat huomenna Suomessa. Viron parhaat lehdet. Kyse on loppupelissä tietenkin rahasta. Näin kävi taannoin, kun Viron presidentin neu vonantaja kehotti Viron mediaa boi kotoimaan Ylen pitkäaikaista avus tajaa Risto Vuorista sinänsä hyvin mitättömältä tuntuvan asian takia. Ja jatkoa: ”Päeväleht on rappiolla ja odot taa viimeistä kuoliniskua, ja Õhtuleht ei enää edes pyri olemaan vakavasti otettava. Sivumäärät alkoivat supistua ja lukijat kaikota. Halpa se sentään on – ja ainoa (pientä) voittoa tekevä päivälehti Virossa.” Lotilan mukaan paras lehti Virossa saattaa olla johtava talouslehti Äripäev, jonka toimituksella on hänen mielestään tiettyä rohkeaa, journalistisesti aggressiivista asennetta. Hän voi kieltäytyä antamasta haastattelua yhdelle medialle, mutta selittää toiselle omia näkökantojaan laveas tikin. Levikit ovat tippuneet rajusti Suomalaista Iltalehteä muistuttavalla Õhtulehdellä on sama omistaja kuin Postimeesilla, Eesti Meedia Group. 40 2/2015 JULKAISIJA enTä miTkä ovat Tallinnan ja Viron parhaat lehdet. Linja on sitoutumaton ja asioista kirjoite taan tarvittaessa kriittisestikin, sanoo Marjo Näkki. Haastateltava saat taa suosia yhtä mediaa toisen kustan nuksella. Talouskriisi iski jo vuonna 2008 Viron ilmoitusmarkkina romahti vuo sina 2008–2009 peräti 40 prosen tilla pitkälti Viron yleisen talouskriisin takia. Uutiskilpailu on kovaa, ja joskus juttujen kohteet voi vat yrittää vaikuttaa siihen, miten heistä kirjoitetaan. Painotöitä Viroon. Toimittajien palkkoja leikattiin ja heitä irtisanottiin
22 6.2.2015 www .opettaja.fi 3 Elämää varten Juho Norrenan palkittu opetuskäytäntö kasvattaa oppilaiden itseluottamusta. 6 Rehtorit kahta mieltä duaalimallista . 32 Työyhteisö on kuntatyön valo . 16 Kyläkoulun tummat ajat . 7 Digiaineistojen käyttö yleistymässä . 12 Uusi alku home helvetin jälkeen . 1.2015 www .opettaja.fi 1 Oppiminen mullistuu Ville Teittinen, Lauri Järvilehto ja Tiina Halttunen vannovat innostuksen ja oivallusten nimiin. 16 Matematiikkaa koko keholla . 38 Uusien opsien ydinajatukset . 22 Educa näytti muutosten suuntaa . . 22 23. Mari-Pauliina Vainikainen tutki, miten se tapahtuu. 16. . . 1.2015 www .opettaja.fi 2 Se on todellista Peruskoululaisten suoritukset heikkenevät ja tasoerot kasvavat. Taloustaito.indd 1 25.9.2014 13:12:25 Opetusalan kiistaton ykkösmedia Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoon 182 000 lukijaa KMT 2014 Kohdista sanomasi opetusalan päättäjille ja vaikuttajille Mediatiedot Opemedia Puhelin 09 350 5350 opettaja@opemedia.fi www.opemedia.fi 9. 10 Tuuli Merelle työ on omaa aikaa
Valkonen sanoo, että eurooppa lainen perinne oli ennen popia pit Kuva yllä: Pop-taide lähti liikkeelle tästä työstä, Richard Hamiltonin Just What is it That Makes Today´s Homes So Different, So Appealing. Näitä muita olivat esimerkiksi sarja kuvat, joiden elementeistä poptai teen toinen suuri ikoni Andy Warholin rinnalla, Roy Lichtenstein, kehitti oman ”sarjakuvataiteensa”. vuodelta 1956. Siinä on Valkosen mielestä mukana koko senhetkinen mediamaailma ja kulutusympäristö, aina ihmisihan teita myöten. Onko se pyhä ja loukkaamaton vai onko olemassa kenties jotain, joka ohittaa tämän. Ja olisiko se jokin ehkä taiteen kiinnostava ja monistettavissa oleva viesti, Valkonen selittää poptai teilijoiden ajatuskulkua. Tästä syystä lehtileikkeet ja valo kuvat tulivat kollaaseina varhaiseen popiin. vuo delta 1956 erittäin tärkeänä starttina. Valkonen on ollut näyttelykeskus Framen, Taidekeskus Retretin sekä Espoon modernin taiteen museon EMMA:n johtaja. Samoja ajatuksia tuli myös ranskalaisilta uusrealisteilta, jotka olivat kiinnostuneita arkisista esineistä. Se sai viestintävälinei den välittämästä ajankoh taisesta todellisuudesta run saasti sisällöllisiä ja myös visuaalisia vaikutteita. Picassokin repäisi joskus jonkin leikkeen lehdestä ja piilotti sen teokseensa. ”Koska media on monistettua viestintää, tämä näkemys siirtyi aika luonnostaan mediaa lähellä olevaan poptaiteeseen.” Teksti Pertti Jokinen Kuvat EMMA. Kun printtimedia käytti valokuvia, se joutui rasteroimaan kuvat. Samoja aineksia oli jo dadaisteilla ja kubisteilla. 42 2/2015 JULKAISIJA PopTaide oli alun alkaen viehtynyt median levittä mään kuvamaailmaan, niin valokuviin kuin mainoksiin kin. Lisäksi hän on toi mittanut muun muassa Suomen ja maail man taidetta esittelevän 12osai sen teossarjan. Kuvataideasiantuntija Markku Valkonen pitää Espoon poptaiteen näyttelyssäkin esillä olevaa brittitai Kuin tippaleipä Pop-taiteen ja median polut kohtaavat toisensa niin moneen kertaan, että paketista tulee tippaleipä. Alettiin laajemmin miet tiä, mikä on uniikin taideteoksen mer kitys. Uniikkia vai ei. Pop taide nappasi Valkosen mukaan raste rit sitten omaan käyttöönsä tyylikei nona, joten popin suurimmat sanan saattajat ovat tavallaan tämänkin vel kaa lehdistölle. Median tarjoamat visuaaliset kim mokkeet olivat kuitenkin paljon muu takin kuin valokuvia ja mainoksia. teilija Richard Hamiltonin kollaa sia Just What is it That Makes Today’s Homes So Different, So Appealing. – Koska media on juuri monistettua viestintää, tämä näkemys siirtyi aika luonnostaan mediaa lähellä olevaan poptaiteeseen. Serigrafia mullisti grafiikan Tietenkin poptaide oli protesti ei vain uniikkiajattelua, vaan myös taiteen esteettisiä perusteita vastaan. Tässä kohdassa törmätäänkin sit ten myöhemmän poptaiteen olen naiseen vaatimukseen taideteoksen monistettavuudesta. – Ei se tosin ihan poptaiteen uran uurtajien oivallus ollut
Miksi ei olisi, kun mainokset olivat poptaiteilijoille loputon aarre aitta, ja Warholin tavoin mainosgraa fikot ymmärsivät täysin viestin perille menon olevan kokonaisvaltainen pro sessi. ”Popis tit” ajattelivat taas niin, että kun maa ilma on täynnä neonvaloja, mainoksia ja mahdollisimman kirkkaita värejä, miksi taiteen pitäisi niitä hylkiä. Tussilla tehdyt viivat tulivat esiin painetussa kuvassa katkoviivana, mistä tekniikan nimitys. Ne saivat suo ranaisen symboliarvon yritysten logoissa ja dekoratiivisina muotoina tapeteissa. Mukana ovat tärkeim mät alan klassikot Andy Warholista meidän Leo Lindsteniin asti. Molemmat ovat halpoja, helposti käsiteltäviä ja sarjatuotettuja. Materiaaleista hän ei Pop-taiteen suuri nimi Andy Warhol kehitti alun perin mainospiirroksiaan varten niin sanotun blotted-line-tekniikan. Ensim mäistä kertaa grafiikalla pystyttiin näin tekemään näyttävää ja isoa tai detta, ja siitä tuli siis varteenotettava kilpailija maalaustaiteen kanssa, Val konen kertoo. 2015 saakka. Ja kakkoseksi kan gas. Näin todetaan Alexander Girardin fontteja esittävän teoksen ”kuva tekstissä”. Tässä typografia tuli mukaan myös poptaiteilijoiden työkalupakkiin. 5. JULKAISIJA 2/2015 43 Fontitkin ovat taattua poppia kai TiedäTTe, mitä poptaide on. Mainosmieshän oli alun perin ammatiltaan popin toinen suuri guru Andy Warhol, joka Valkosen mukaan imi taiteeseensa vanhasta ammatis taan paljon tärkeitä aineksia. Ensin kasvoivat maalaukset, mutta serigrafian ansiosta grafiikka pystyi seuraamaan perässä. Näyttely on avoinna Emmassa 10. Sellainen on tip paleipä. Tekniikasta kään suosinut tarkkaa sommittelua ja värien hienovaraista hallintaa. – Paitsi mainonnan kuvastoon hän oli tottunut myös siihen ajatteluta paan, että kaikki mitä hän tekee myös monistuu. Kuunneltuanne tämän taiteen brittiläisen uranuurtajan Richard Hamiltonin tekstiä ainakin tiedätte: ”Se on populaaria, ohimenevää, kulutettavaa, halpaa, massatuotettua, nuorta, nokkelaa, seksikästä, helppo hintaista isoa bisnestä.” Espoon modernin taiteen museossa Emmassa on avattu hieno poptaiteen näyttely Pop Art Design. Siinä missä jokin etsaustekniikka vaati enemmän työtä ja salli vain rajallisen määrän vedos tamista, serigrafian avulla pystyt tiin tekemään vedoksia miltei loput tomasti. Sen on pitänyt olla iskevää ja näkyvää. nyt puhu mitään mutta jos olisi niitä luetellut, ykköseksi olisi tietenkin noussut muovi. Ensimmäiseksi Warhol piirsi luonnoksen lyijykynällä vettähylkivälle paperille. Tässä on Valkosen mielestä syy sii hen, miksi Warhol oli erityisen miel tynyt serigrafiatekniikkaan eli silkki painomenetelmään. Monet polut kohtaavat Poptaiteella, sanomalehdistöllä ja medialla laajemminkin on vuoro vaikutussuhteita myös typografian alueella. Se kertoo popin ideoista ja kehityslinjoista 1950luvulta 1970luvulle niin maailmalla kuin Suomessakin. Kuvassa etualalla Gunnar Aagaard Anderssenin kangasmalli Letters, 1955, Bokstaver. Se näkyy vaikka oman aikansa levyn kansissa. – Julisteissa ja mainoksissa teks tin osuus on aina ollut tärkeä. Kirjasintyypin symbo liikka ja sen vaikutus kuvana olivat poptaiteen keskeistä tematiikkaa. Poptaiteen, sanomalehdistön, grafiikan ja mainonnan polut kohtaa vat Valkosen mielestä toisensa siis kovin monta kertaa. Lopuksi Warhol väritti painetun kuvan sisäpinnan. Sen jälkeen hän jäljensi kuvan ääriviivat tussilla ja painoi vielä märän kuvan kosteutta imevälle paperille. Toinen iso asia Warholille oli se, että serigrafian myötä vedosten koot suurenivat huomattavasti: – Taideteokset eivät enää olleet sohvataulun kokoisia vaan suure nivat. ARI KAR TTUNEN / EMMA. Siksi fontteihin ja logoihin kiinnitet tiin aivan erityistä huomiota myös poptaiteen puolella. Hamiltonin määritelmän olennai simmat sanat ovat halpa, massatuo tettu ja bisnes. Muistetaan myös typografia ja fontit. Näyttelyssä muistetaan myös gra fiikka; Warholhan aloitti uransa mai nosgraafikkona. Nehän olivat joskus suorastaan psykedeelistä poppia
Viime hetken tarkistukset Suuri osa tekstien virheistä johtuu vir heiden korjaamisesta ja muista viime hetken muutoksista. Se on kuitenkin hidas ja vai keatulkintainen, enemmänkin tutki jan kuin toimittajan työväline. Olennaisempaa on, että sitä ei ole toteutettu tavallisiin tekstinkäsittelyn välineisiin. Osmo A. Tosin uusimmat numerot ovat vain maksa vien tilaajien saatavilla. Tämän takia on käytännöllistä, että muokattu tekstiosuus voidaan leikata ja liimata erilliseen tarkis tusohjelmaan ja siten tehdä tarkis tus yhdellä napsautuksella. Sivulla oikofix.com on verkkopohjainen pal velu, jolla tämä hoituu. Wiion jo 1960luvulla kehittämä suomenkielisen tekstin luettavuusindeksi on hyvin yksinker tainen. Huomattavasti laajempi kokoelma korpuksia löytyy sivun korp.csc.fi kautta: yhteensä 129 kor pusta, joissa on lähes viisi miljardia sanaa. Myös muun muassa murteiden sanakirjan ja van han kirjasuomen sanakirjan julkaise mista jatketaan nyt verkossa. Tekstinkäsittelyohjelmissa on usein valmiit välineet indeksien laskemiseen. Luettavuusindeksi on hyvä apu väline arvioitaessa sitä, onko teksti liian vaikeatajuista pitkäsanaisuu tensa takia. Indeksit ovat kuitenkin kielikohtaisia. Siksi erilaiset ter mitietopankit ja erikoissanastot ovat myös tärkeitä. Se on suunniteltu isohkolle näytölle ja toi mii siksi melko kömpelösti älypuheli messa – mutta toimii kuitenkin. Se perustuu Voikkooikolukuohjelmaan ja tuntee jo useita erikoisalojen sanastoja. Pit känä pidetään sanaa, jossa on vähin tään neljä tavua. Ohjeistot Kielessä on paljon muutakin tarkis tettavaa kuin sanojen kirjoitusasu. Luettavuusindeksi ennustaa sitä, monenko vuoden kou lutus tarvitaan tekstin ymmärtämi seen. Vuosien saatossa on Kielikelloleh dessä julkaistu paljon kielenkäytön ohjeita. Kun muutok sia tehdään kiireessä, tekstiä ei enää tarkisteta. Teksti Jukka K. Parempi olisi katsoa ensin Kielitoimiston sanakirjasta, joka on hiljattain saatu verkkoon osoitteeseen www.kielitoimistonsanakirja.fi. Tämä koskee etenkin tait tovaihetta; siinä käytetään yleensä ohjelmia, joissa ei ole sisäänrakennet tuja kielentarkistusvälineitä. Nyrkkisäännöksi sopii, että suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä indeksin tulisi olla alle 10, joka suunnilleen vastaa peruskou lupohjaa. Tämä toisaalta koskee myös painoviestin nän tutkimusta: on arvokasta, että yhden hakutoiminnon kautta pääsee käsiksi laajaan kokoelmaan suomalai sia painotekstejä. Suurilla kielialueilla on jo paljon aiemmin julkaistu laajoja sanakir joja verkossa, kuten amerikanenglan nin MerriamWebster www.m-w.com. Sanan tarkistaminen Kun kirjoittaja alkaa epäillä sanan kir joitusasua tai merkitystä, moni hyväk syy ensimmäisen Googlella löytyvän vastauksen. Korpukset ”Korpus” tarkoittaa kieliaineiston kokoelmaa, laajaa koostetta todelli sesta kielenkäytöstä. Kotuksessa on koottu ja saatettu verkkoon useita korpuksia, jotka ovat helppoja käyt tää, mutta melko vanhoja tai suppeita aineistoja. Oikofixissä se kuitenkin on. Luettavuusindeksi Englanninkielisessä julkaisemisessa käytetään yleisesti erilaisia luettavuus indeksejä tekstin vaikeuden arvioi miseen. Kaavaa on arvosteltu ankarastikin. JULKAISIJA 2/2015 45 Tekstityön uusia välineitä Tekstien muokkaamiseen on tullut uusia verkkopohjaisia välineitä, jotka auttavat viimeistelemään tekstin kiireessäkin. Suomen kieli tulee jälkijunassa, mutta selvästi aktivoituneena. Sivulle www.julkaisija.fi/sanahaku on tehty palvelu, jolla voi hakea sanaa useista sanastoista ja muista tietoläh teistä. Kielitoimiston sanakirja kattaa kui tenkin vain nykyisen yleiskielen eikä sitäkään kattavasti. Korpela Oikofixissa oikoluku toimii samaan tapaan kuin tekstinkäsittelyohjelmissa.. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on ilmoittanut, että alkuvuodesta verkkoon tulee myös Kielitoimiston ohjepankki, johon kootaan kieli ja nimiohjeet. Se lasketaan kaavasta 2,7 + 0,3P, missä P on pitkien sanojen osuus prosentteina kaikista sanoista. Ne ovat nyt saatavissa osoit teen www.kielikello.fi kautta
Kielitoimiston sanakirja sisältää termin 3D-tulostus ja sille tois sijaisen synonyymin esinetulostus. Jatkuva kestotilaus 12 kk 86 € (sis. Toisaalta kun sanastoja tuottavat erilaiset tahot, syntyy tasol taan erilaisia sanastoja ja myös nor mien ristiriitoja. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Usein uusi, laajaan käyttöön leviävä käsite joutuu terminologiseen ristivetoon. Tämä on usein nopein tapa saada aineisto verkkoon: käytetään val mista tekniikkaa. alv:n 10 %) Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. Nykyisin on olennaista, että sanasto on helposti käytettävissä tehokkaan hakutoimin non kautta. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335. Yritysten ja laitosten nimien kirjoitusasun pul miinkin se siis tarjoaa yhden ratkaisun, joka tosin rakentuu eri periaatteille kuin suomen kielen lautakunnan suo situkset. Tätä kuvastaa netissä ole vien ilmaisten, laadultaan usein heik kojen sanakirjojen suosio. EU:n monikielinen termitietokanta iate.europa.eu pyrkii luokittelemaan tietoja sen mukaan, miten luotettavia sen käyttämät tietolähteet ovat. Aiemmin termisanastoja tehtiin usein yhdistysten tai laitosten aset tamissa työryhmissä ja julkaistiin monisteina tai kirjoina. Normien ristiriitoja Erikoisalojen sanastoja tuotetaan verkkoon lisääntyvässä määrin. Ontologiat ”Ontologia” tarkoittaa nykyisin käsit teiden ja termien luokittelua, erään laisia termistöjä. aineistoja liitty mien kautta. alv:n 10 %) Yrityspakettitilaus Tilauksia 2–3 kpl, à 52 € (sis. Ontologioita on ruvettu kokoamaan palveluun finto.fi, joka sisältää luette loinnissa käytetyn Yleisen suomalai sen asiasanaston (YSA) ja muun muassa Suomalaiset yhteisönimet. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis. Monet uusista aineistoista on kui tenkin vielä tehty ”suljetuilla” teknii koilla, joilla on omat käyttötapansa. Luo kitus on kuitenkin vain yksi näkemys. Yleinen suomalainen asiasanasto suosittaa sanaa ”henkilöllisyys”, Kielitoimisto sanaa ”henkilöys”. Esimerkiksi Kieli toimiston sanakirja perustuu MOT ohjelmistoon, jolla on toteutettu monia sanakirjoja. Taus talla on selvä tarve yhtenäistää ter mien käyttöä. Jäl kimmäinen on Sanastokeskus TSK:n suosituksissa ensisijaisena. Tulevaisuuden liitännät Nykyinen suuntaus on kohti aineis toja ja palveluja, joilla on selvästi määritellyt liittymät (interface), joi den kautta niitä voidaan käyttää ohjelmallisesti. Silloin voidaan esi merkiksi julkaisuohjelmaan tehdä toimintoja, jotka käyttävät oikeinkir joitus, termi ym. Ontologiat ovat lähinnä käsitesanastoja, jotka sisäl tävät kuvauksia käsitteiden välisistä suhteista. alv:n 24 %) Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. Sen sijaan YSAssa on vain 3D-tulostus, ja esinetulostus mainitaan erikseen korvatta vaksi termiksi
Printix Oy, Tulppatie 16-18 B, 00880 HELSINKI O setja digipainatukset Tarrat Suurkuvatulosteet Esitystarvikkeet Messumainonta Julisteet Mainoslevyt Bannerit ja liput. 020 719 9920 myynti@keuruunlaatupaino.com Oletko jo kokeillut. IMUKUPPITARRA! Tarra on helppo kiinnittää ja irroittaa, eikä se tahri! Pyydä meiltä näyte: www.printix.. www.keuruunlaatupaino.com puh
painos 192 sivua Koko 145 × 230 mm Hinta 36 € + toimituskulut 7 € Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. MARJA-LIISA KINTURI Pirkko Tuukkanen (toim.) Chaos & Beauty Helena Hietanen, Jaakko Niemelä Aldus Oy, Lahti 2015 ISBN 978-95299260-9-1 rps-yhtiöt Typografia tarkoittaa ennalta valmistettujen kirjainten käyttämistä ja siitä syntyvää tekstin ulkoasua. Kirjan teksteistä vastaavat vapaa kirjoittaja Hannele Jäämeri ja kuvataiteilija, kuvataiteen tohtori Petri Kaverma. Teosten materiaalina on valo eri tavoin työstettynä. Markus Itkonen Typogra?an käsikirja 4. Helena Hietanen puolestaan on kehittänyt teoksensa valokuidusta, jota hän muotoilee ja kutoo pitsimäisiä, valoa sykkiviä teoksia. Näyttävän ja vaativan taidekirjan on painanut Aldus Oy, Lahti. Hän rakentaa pienoismalleja, mutta on viime aikoina siirtynyt hyödyntämään myös tietokonemallinnusta. kirjat Taidekirja valosta Suomen Taideyhdistyksen tuottama ja näyttelysihteeri Pirkko Tuukkasen toimittama näyttävä taidekirja Chaos & Beauty esittelee Helena Hietasen ja Jaakko Niemelän töitä 18 vuoden ajalta. Huono typogra?a pilaa hyvänkin tekstin tai julkaisun. Tuhdin, 175-sivuisen ja 25 × 29,5 cm kokoisen kirjan on taittanut tunnettu graafikko Ilona Ilottu Dog Designista, ja julkaisu on kolmikielinen (suomi, ruotsi ja englanti). Jaakko Niemelän ura alkoi grafii kasta ja tilateoksista, rautalangasta muotoilluista esineistä, taloista, ja leluista, jotka saattoivat mahtua kämmenelle tai käsittää kokonaisen huoneen. Kantavana elementtinä on aina kuitenkin valo. 03 4246 5340 Typog_kk_ilmo_220x142_uncoated_Layout 1 9.11.2014 12.21 Sivu 1. Sen uusin painos on ajantasainen ja aiempia laajempi, mutta yhtä kätevä ja helppokäyttöinen kuin aiemmatkin. Hyvän ja helppolukuisen typogra?an teke miseen opastaa Markus Itkosen suosittu Typogra?an käsikirja. Kirja liittyy samannimiseen Taidehallin näyttelyyn, joka päättyi maaliskuun alkupuolella. Kirja kertoo taiteilijoiden töistä ja työskentelytavoista: valo esiintyy heidän töissään valokuidusta rakennetuissa hienoissa seinäelementeissä, kadun tai seinän pintaan muodostettuina heijastumina, valon ja varjon leikkeinä kaupunkikuvassa. Se näyttää ja selittää typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?sen sommittelun sekä merkistön oikean käytön – selvällä suomen kielellä. Siinä, missä Jaakko Niemelän työt ovat usein vahvasti graafisia, Helena Hietasen kädenjälki on naisellisen kevyttä ja pitsimäistä
03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut Grande hosu?! Apu lähellä. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Jukka K. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut Grande hosu?! Apu lähellä. painonappi.fi & sporttinappi.fi ovat Aboprint Oy:n verkkokauppoja Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. Korpela Vierasnimikirja 222 sivua • hinta 36 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. aDigi Oy • adigi@adigi.fi • www.adigi.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Käy tutustumassa verkkokauppaamme – lisäämme uusia tuotteita säännöllisesti ! … mm. synteettiset materiaalit, digipainon ”ylipitkät koot” [1020x320mm], muovit kuin myös perinteiset painotyöt. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Jukka K. Korpela Vierasnimikirja 222 sivua • hinta 36 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. www.hpa.fi KUVIEN TAKANA Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. uudet ominaisuudet -kurssille 1.4.2015 tai 16.6.2015 Ilmoittaudu Corellia_Julkaisija_AppleTV_109,5x285mm.indd 1 13.3.2015 14.48. Valmistamme nämä kaikki pienissä painosmäärissä. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. www.julkaisija.com Jari Koskinen www.julkaisija.. Saisi vielä Apple?TV:nkin omaksi.” – järjen ääni Kirjoita ilmoittautumisen lisätiedoksi JULKAISIJA2015 ja saat Apple TV:n omaksi kurssin jälkeen. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 ed-mark Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut Grande hosu?! Apu lähellä. Ota yhteyttä: myynti@corellia.fi | 040?707?0202 | @CorelliaHEL Vilhonkatu 5A, 00100 Helsinki Koulutamme, konsultoimme, neuvomme ja autamme Lisätiedot, hinnat ja päivämäärät osoitteessa: www.corellia.fi ”Ja minähän en siihen pilvijuttuun lähde.” – viimeinen kommentti vastarannalta ”Mutta Corelliassa olisi nyt se kurssikin
Kuva 3. CCversiossa Pipetti (Eyedropper) työkalun kanssa samaan työkaluper heeseen on lisätty siis ”väriteema pipetti” (Color Theme tool). Väriteematyökalulla voit osoittaa kuvasta värin, jonka perusteella työ kalu laatii erityyppiset väriteemat eril liseen paneeliin. Väriteemojen selailu. Kuva 5. Teemat synkronoituvat Creative Cloud tilisi kautta myös muihin ohjelmiin kuten Illustratorin ja Photoshopin vastaaviin paneeleihin. Väriteema on helppo tallentaa työ kalun paneelista dokumentin Swatches paneeliin (kuva 3). Kuva 2. Adobe Color -mobiiliapplikaatio. Adobe Colorin mobiiliappi Metka lisäaspekti Colorpalvelussa on näppärä iPhoneapplikaatio, jolla väriteemoja on hauska poimia iPhonen kameraa hyödyntäen (kuva 5). Color Themes -paneeli Väriteeman voi tallentaa myös erilli seen Väriteemapaneeliin (kuva 4). Tässä paneelissa voit luoda ja muokata omia teemojasi sekä selata Adobe Color palveluun tallennet tuja teemoja ja käyttää niitä. Kun haluat tyhjentää pipetin, se onnistuu escnäppäimellä (kuva 2). Värin poiminta. JUHA LAAMANEN. Kuva 4. Väriteematyökalu. Adobe Color on Creative Cloud -konseptiin liittyvä verkkopalvelu väriteemojen ja harmonioiden luomiseen, tallentamiseen ja jakamiseen sekä Adobe-sovellusten että yhteisön kesken. Tee mat tallentuvat suoraan pilvipalve luun, josta ne on helppo poimia käyt töön eri ohjelmien Väriteemapanee leissa. Kuva 1. Väriteeman tallentaminen Swatchespaneeliin. InDesignissa palvelua varten on Color Themes -paneeli teemojen muokkaukseen ja hallintaan sekä Color Themes -työkalu väriteemojen luomista varten. 50 2/2015 JULKAISIJA niksit InDesignin väriteematyökalu hyötykäyttöön Color Theme -työkalu InDesignin väriteematyökalulla (kuva 1) voidaan sijoitetusta grafiikasta poimia väri ja sen perusteella rakentaa tyyliin sopivia väriharmonioita muuta sivu suunnittelua varten. Teemassa on aina viisi väriä
HTML5sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. • puh. Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen • 204 sivua 41 € + toimituskulut 7 € Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Koko 150 × 205 mm 2-värinen • 222 sivua 36 € + toimituskulut 7 € Tietokirjat selvällä suomen kielellä Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu – Ensimmäinen pelkästään typo gra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. Siinä selos tetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen • 192 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Pyry Lehdonvirta & Jukka K. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 84 € (sis. Markus Itkonen Typografian käsikirja Kirjassa näytetään ja selitetään typo gra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä. Koko 175 × 245 mm 4-värinen • 148 sivua 45 € + toimituskulut 7 € Jukka K. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Jukka K. Jo 4. Korpela Verkkojulkaisun typografia Kirja neuvoo, miten typo gra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkko sivujen teossa. Zanzibar vai Sansibar. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Korpela HTML5 sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. alv:n 10 %) kirjailmo_220x285_Julkku3-14_coated_Layout 1 11.4.2014 14.31 Sivu 1. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n