Julkaisija 3/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JULKAISIJA 3/2011 1
Markprint Oy:llä on ollut Joutsenmerkin käyttöoikeus vuodesta 1993 sekä puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatit PEFC ja FSC syksystä 2009. Puhdasta Painojälkeä! KIRJAPAINO MAKRPRINT OY puh. (03) 882 280 aineisto@markprint.fi www.markprint.fi kirjapaino markprint oy Heinlammintie 62 15230 Lahti
Indesignin painikeominaisuus on keskeinen navigoinnin toteutuksessa. 22 JULKAISIJA 3/2011 3. 50 Niksit Painikkeet Indesignissa. Näissä kirjaimissa ja numeroissa on outoja kulmia ja kaaria sikin sokin, mittasuhteet ovat pos kellaan, viivavahvuus vaihtelee holtittomasti ja kokonaisuus on täysin nyrjähtänyt. Mutta printti puolella ei luovuteta. Hyvän logon tai liikemerkin omi naisuuksia on vaikea kuvata sanoin. 30 Uusi aika vaatii uuden järjestelmän Se, joka osaisi tällä hetkellä kertoa varmasti, miten ja mistä moderni lukija haluaa lukea nykyisen sanomalehden sisäl lön viiden vuoden päästä, olisi rikas mies tai nainen. Markkinoilla ei ole enää muita ylipakattuja tuotteita kuin muutama julkkis. 44 Nyt lähtee halvalla vanha painokone Liikaa liian halvalla toteamus kuvaa käytettyjen paino ja jälkikäsittelykoneiden mark kinoita Suomessa ja muualla maailmassa. MITÄ TYKKÄÄT. 48 Painokone aseena Turkin modernisoinnissa Suomen suuriruhtinaskunta ajalta Venäjältä peräisin oleva painokone oli keskeisessä roo lissa, kun Kemal Atatürk käänsi ottomaanivaltakunnan kurssin kohti modernia länsimaista demokratiaa vuonna 1919. Kolumnit 20 Typoteesejä Rumuuden tarkoitus. | Vies tinnän lainsäädäntöä on hyvä tuntea. Henkilö 22 Rakastan iPadiani HS:n uutta päätoimittajaa Riikka Venäläistä eivät printti lehden modernit kilpailijat pelota. Nyt kuume on tarttunut kustantajiin ja jul kaisijoihin, joilla on kiire kehitellä laitteisiin sisältöjä. Kaikkea ei ole vielä keksitty, vaan monen asian voi mainonnassa tehdä toisin. 18 Kirjat Maineen uusi aaltoko. 12 Imagoskooppi Merkeille merkitystä. 7 Uutiset Painettu lehti sopii nettilehdel lekin | Hienoja lehtiä koululehti koneella | Tabletti on jo tutkittu | Näin aivot suhtautuvat mai nokseen | Sopu vai sopimuk seton tila | Joutsenmerkki ensi kertaa sanomalehtipainolle. Kolme tunnettua graa fikkoa tekee nyt kuitenkin niin. Kommentoi me: uudistustam julkaisija.fi Kanava 5 Pääkirjoitus Hyvä sanomalehti, Tablettieto koneet tulevat, ja mediatalojen sekä pienempien kustantajien pitää tehdä asialle jatkossa pal jonkin. 16 Pakkaus Enää ei ylipakata. Joskin tällä hetkellä moni sanomalehti reagoi uuteen tilan teeseen kuin pupu, joka pisti pelosta päänsä pensaaseen. 35 Kirjapaino etsii uutta Kirjapainon palvelun ei tarvitse pysähtyä painotuotteeseen, sillä uudet digitaaliset alustat tarjoavat painoillekin uutta tekemistä. 25 37 Grafit-hanke herättelee Kolmivuotinen Grafithanke pyrkii herättelemään raken nemuutoksen kouraiseman graafisen alan pkyrityksiä uudistumaan. 41 Tämä ei ole vielä tässä Mediatoimistot ovat monipuo listaneet rooliaan digitaaliseen markkinointiin. Hän tunnustaa rakas tuneensa ensikosketuk sella iPadiinsa. sisällys Talous Tekniikka 25 Sisältö lähti liikkeelle Applen iPad ja iPhone ryntäys nosti kuumeen tuoda uusia kilpailevia tabletteja ja älypuhelimia markkinoille. 14 Tuotteet Uusi kone uudet kujeet | Väriaine sopii personointiin | Uusia kannettavia jälleen mark kinoille | Uusi suoritin taulu tietokoneille
Ihastuta ja innoita. UPM:n laajan paperivalikoiman avulla tavoitat lukijasi juuri niin kuin haluat. Sinä valitset haluamasi. Käytössäsi on kaikki keinot 360 asteen näkyvyydestä tarkasti kohdennettuihin viesteihin. REACH Esittäydy paperilla. www.upm.fi. Vie kohdeyleisösi unohtumattomalle matkalle ensikosketuksesta elinikäiseen suhteeseen
Tablettimarkkinat ovat tähän asti olleet Applen iPad-laitteen hallitsemia, mutta Google Anroidia käyttävät tabletit tulevat terhakkaasti perässä. Ei kannata olla varma, että ihminen ei luovu sanomalehtarjoamaan den lukemisesta aamukahvipöydässä. Muutaman vuoden kuluttua uusia näppäriä laitteita voi olla jo kymmeniä, joista osa jää henkiin ja osa häviää pois markkinoilta. pääkirjoitus Hyvä sanomalehti, 19. Käyttökokemus eli suomeksi sanottuna kuluttaja ratkaisee markkinan, eivät laitteiden tekniset ominaisuudet. Vaikea uskoa, että nimenomaan suomalaiset eivät ostaisi niitä tai ryhtyisi lataamaan niille luet"Se, joka pystyy tavaa. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 Faksi 03 4246 5341 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401, Faksi 09 224 5148 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Itkonen, Pertti Jokinen, MarjaLiisa Kinturi, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Markku Niiniluoto, Matti Remes, Kaisa Salminen, Pentti Salonen JULKAISIJA RPSyhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy TAITTO Elias Kapiainen KANNEN KUVA Pentti Salonen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401, Faksi 09 224 5148 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 69 Määräaikaistilaus 12 kk 78 ILMESTYMINEN Julkaisijalehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. PAPERI Sisus: Edixion 120 g/m2 Kansi: Galerie Art Silk 200 g/m2 Paperin toimittaja: Antalis Oy PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS Kirjapaino Markprint Oy KANNEN HOPEALAMINOINTI Grafikiilto Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X TableT-TieTokoneeT TulevaT, ja mediatalojen sekä pienempien kustantajien pitää tehdä asialle jatkossa paljonkin. Viime vuonna tablet-laitteita myytiin maailmalla 15 miljoonaa kappaletta ja tänä vuonna luultavasti jo 50 miljoonaa. Totta kai tämä tuntuu mediataloissa ja kirjapainoissa. Toisaalta muutokseen sisältyy aina mahdollisuus, jos se vain halutaan käyttää hyväksi. Turha kuvitella, että uudet laitteet jäisivät tähän, älypuhelimeen ja tablettiin. Painettu lehti ei häviä mihinkään, mutta sen täytyy luultavasti muuttua kokolailla toisenlaiseksi ehkäpä jo vuoteen 2015 mennessä. Joskin tällä hetkellä moni sanomalehti reagoi uuteen tilanteeseen kuin pupu, joka pisti pelosta päänsä pensaaseen. Osa ei varmasti luovutabletille sisältöjä, kaan, mutta osa sen tekee jos ja kun sähköisen lehden lataaminen tabletille tai älypuhelimelle tulee tarpeeksi helpoksi. TIINa RUUlIo JULKAISIJA 3/2011 5. Tilannehan on se, että ensi jouluna tabletista saattaa tulla pukinkontin hittituote, jolloin niitä on hetkessä ainakin 100 000 suomalaisella. Ja miksei muuttuisi, sillä vain muutos on pysyvää. Silloin se, joka pystyy tarjoamaan tabletille sisältöjä, korjaa potin. korjaa potin." Tilastojakin on: Yhdysvalloissa 61 prosenttia tabletin hankkineista ihmisistä voisi luopua kokonaan printtilehden lukemisesta. On turha väittää, että ihmisillä on pieniä näppäriä tietokoneita vielä liian vähän, jotta lehti kannattaisi viedä uudelle alustalle
Kursiiveissa swash-alkukirjaimet. Etenkin suuressa koossa epäsymmetriset päätteet luovat sille ominaisen ilmeen. Julkaisija Village toimii New Yorkissa ja edustaa toistakymmentä fonttimuotoilijaa ympäri maailmaa. Uutuutena neljä display-leikkausta otsikoita ja muita kookkaita tekstejä varten. Uusia suomalaisia kirjaintyyppejä! typogra.fi Fonttitestaus, näytteet ja lisenssit www.typolar.com Vinkel Androg Vinkel on ryhdikäs ja nimensä mukaisesti kulmikas. Samalla se on kurvikas juuri oikeista kohdista. Typolar on suomalainen fonttifoundry. Sopii niin julkaisuihin kuin identiteettisuunnitteluun. Pian ulkona! Freya ja Vinkel © Saku Heinänen 2010 & 2011 Lisää infoa www.typogra.fi Suunnittelija Saku Heinäsellä on laaja kokemus aikakaus- ja sanomalehtien muotoilusta. Vinkel on saatavissa myös webbifonttina! (10)[21](32)[43](54)[55](66) numeroita! HOPEA ! PU HUIePHuiput n Vuod 2010 Vinkeli lle Superfat or extremely slim? Freya Fonttitestaus, näytteet ja lisenssit www.vllg.com Flowing Otsikot & isot koot: Freyall e 2008 uiput Freya on erinomaisen luettava ja samalla persoonallinen tekstifonttiperhe. Helsingin Juhlaviikkojen ja Amos Andersonin taidemuseon painotuotteissa, Taiteilijoiden Kalevala -teoksessa sekä lehdissä ja kirjoissa. Merkistö kattaa laajasti latinalaisella aakkostolla kirjoitettavat kielet. Tulossa tänä vuonna! KUNN MAINI IANTA Vuode nH Fiini uusi Display. Freyassa ja Vinkelissä on kattavat merkistöt ja keskeiset Open Type -featuret.. Kahdeksan vahvuutta, joista kaikista kursiivi sekä kapiteelit, useat numerotyylit, nuolet ja paljon muuta. Hänen kirjainperheensä toimivat hyvin niin pitkissä teksteissä kuin erilaisissa identiteettitehtävissä. Freya on jo nähty mm
Ne voi painattaa, nykyään vielä hyvin halvalla, ja myydä vaikkapa leirikoulukassan kartuttamiseksi. Mutta toisin on: vierailijoista vain 18 prosenttia tuli ylipäätään Skandinaviasta, ja siitäkin meni vain pieni siivu Suomelle. LASKUSSA Kirjapainot, jotka eivät ajattele ympäristöasioita. JULKAISIJA 3/2011 7. Tapahtuma järjestettiin 1314.3.2011 Berliinissä. Eräs jännittävä ajatus on, että menestyviä nettijulkaisuja ryhdytään mahdollisesti painamaan myös paperille. Ainoa pullonkaula voi olla se, että koulujen atkluokkien resurssit eivät aina veny innokkaiden lehdentekijöiden tarpeisiin. Kansikuva.fi:llä voidaan taas suunnitella aikakauslehtien kansia ihan oikeasti. Julkaisu jaettiin ilmaiseksi kaikille Digital Innovator´s -tapahtumaan osallistujille. Esimerkkejäkin on, kuten häihin ja niiden järjestelyihin keskittyvä amerikkalainen The Knot sekä englantilainen matkailulehti Matador Network / Beta (UK). Eikö tämä ole mediakasvatusta fiksuimmasta päästä. Kaiken lisäksi Aikakausmedia tarjoaa koululuokille ilmaista Koululehtikonetta, Koululehtikone.fi:tä, jonka avulla luokat voivat tehdä itsenäisesti opettajan opastuksella oikeita aikakauslehtiä. Eikö laaja suomalainen it-ala ja yritysmaailma voisi tehdä tälle jotain. uutiset lyhyeSTI hienoja lehtiä Koululehtikoneella Julkaisijan toimitus on huomannut ilokseen, että klassista klassisempi printtimedia on varsin hyvin esillä peruskoulujen opetussuunnitelmissa, ainakin erään helsinkiläisen peruskoulun luokalla 5 b. Kysehän on sentään niin sanotuista tulevaisuuden osaajista ja eläkkeidemme maksajista. Koululehtikoneella aikkaria tekemään. NOUSUSSA Kirjapainot, jotka ottavat vakavasti ympäristöasiat kautta linjan. Kannattaa lukea: Innovations in Magazines 2011 World Report. Painettu lehti sopii nettilehdellekin Maaliskuussa ilMesTyneessä Innovations in Magazines 2011 Word Report -julkaisussa esitellään monia aikakauslehtien kehitysnäkymiä. Olisi voinut kuvitella, että digitaalisilla innovaatioillaan ja liiketoiminnallaan ylpeilevä Suomi ja sen innovaattorit olisivat olleet paikalla pilvin pimein imemässä itseensä uusia vaikutteita
Helsingin Sanomien levikki on suurimpien maakuntien ykköslehtien vertailussa laskenut tasaisimmin. Hufvudstadsbladetin levikki on kokenut sekin kovia. 2000 se oli 59 000 kappaletta, mutta viime vuonna enää 47 700. Samaan aikaan Suomessa ihmetellään vakavasti sitä, kannattaako sitä lehteä oikeastaan edes tablettiin viedä. 2000 oli 133 700 kappaletta ja v. Tutkimustulosten mukaan mainoksen vaikutus on voimakkaimmillaan silloin, kun mainos esitetään toimituksellisen tekstin oikealla puolella. Nyt on, sillä Helsingin yliopiston kognitiotieteen laitoksella päättyi juuri hanke nimeltä "Sanomalehden tulevaisuus mediana: Aivotutkimuksellinen näkökulma lukukokemuksiin." Tutkimusta johti professori Christina Krause. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 11 prosenttia vastaajista ilmoittaa käyttävänsä laitetta ollessaan liikkeellä kodin ulkopuolella. Lopulliset AdProfit-voittajat valitsee ylituomaristo, johon kutsutaan vuosittain edustaja mainostajien, mainostoimistojen, mediasuunnittelun, tutkimuksen, opetuksen sekä median puolelta. Lehteä tai pokkaria on siis vielä hyvä lukea bussissakin, vaikka Suomessa tablettimarkkinoiden uskotaan innostuvan aikaisintaan ensi jouluna. Yksi niistä on se, että tabletti kulkee alinomaa mukana. uutiset lyhyeSTI Tabletin käyttöä on jo tutkittu uuTisToiMiTTaja on nähnyt eläessään bussissa yhden tabletin. Googlen omistama mobiilimarkkinoinnin verkosto AdMob on kuitenkin jo tutkinut tablettien käyttöön liittyviä harhakuvitelmia. Ilkan vastaavat luvut ovat 55 000 ja 54 000, eli siellä on mennyt aika hyvin. Turun Sanomien ma la-levikki oli vuonna 2000 114 000 ja vuonna 2010 105 000 kappaletta. Keskisuomalaisella ei ole mennyt yhtä hyvin. 2010 lukuun 69 000. Suomessakin arvioidaan tablet-laitteita olevan kymmeniä tuhansia, ja ensi vuoden aikana luku kasvaa todennäköisesti satoihin tuhansiin. PrePress Studio Oy sähköpostimarkkinoinnissaan. SaNoTTUa Näin aivot suhtautuvat mainokseen vaikka MainonTaa on tutkittu paljon, ei mainosten ja toimituksellisen tekstin välistä yhteyttä ole juurikaan tutkittu mittaamalla silmänliikettä ja ihmisen aivojen toimintaa. Kilpailun järjestää Mainostajien Liitto. Taas yhdet palkinnot Aivotutkijat ryhtyivät tutkimaan mainosten vaikuttavuutta. 8 3/2011 JULKAISIJA. Jokaisena vuotena levikki on ollut pienempi kuin edellisenä. Tabletilla ei juurikaan kuunnella musiikkia eikä katsella videoita. Printtimedian kannalta mielenkiintoista tietenkin on, että 61 prosenttia amerikkalaisvastaajista kertoo pitävänsä tablettia sanomalehden korvikkeena. Erona HS:n levikinlaskuun on se, että Aamulehden levikki nousi tasaisesti vuoteen 2008 asti, mutta sen jälkeisinä kahtena vuotena levikistä hävisi kumpanakin 4000 kappaletta. Nettiä sillä sen sijaan selataan ahkerasti. Tasaista laskua Sanomalehtien printtiversioiden levikki on laskenut tasaisesti viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Viime vuoden paras lanseeraus oli Snellmanin "Kumpi on parempi?", paras kampanja Aktian "Aktian kakkonen onkin ykkönen" ja paras yhteiskunnallinen kampanja Suomen Syöpäyhdistyksen "Quitter.fi". Aamulehden mala-version levikki v. V. Sekin oli iso ja kömpelö, ei mikään virtaviivainen iPad. Lasku ei ollut aivan lineaarista, sillä vuosina 2003 2008 levikki pysyi vielä aika tarkasti joka vuosi 109 000:n pinnassa. Tutkimukseen osallistui 1 500 tabletin käyttäjää. Vuoden 2000 levikistä 76 700 päädyttiin v. 2010 vastaavasti 130 800. Tutkimusprojektissa havaittiin myös, että mainokset, joissa kuva ja teksti kertovat suoraan mainostettavasta tuotteesta eivät ole yhtä tehokkaita kuin mainokset, joissa mainoksen ja tuotteen välinen yhteys on epäsuorempi tai jopa epäselvä. Tuloksellista mainontaa palkitsevan AdProfit 2010 -kilpailun voittajat palkittiin maaliskuun lopulla. Kokonaismenetys lehden maanantaista lauantaihin ilmestyvässä perusversiossa on 73 000 kappaletta vuosina 2000 2010
. SoPII IhMeTellä Sopu vai sopimukseton tila? Graafisen alan kaikki sopimukset umpeutuivat huhtikuun lopussa. Alan työntekijöitä edustavat Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM, Journalistiliitto sekä graafisen alan toimihenkilöitä edustavat Mediaunioni ja ammattiliitto Pro. Eikä muutenkaan tarvinnut tuntea itseään vaivautuneeksi postimerkkejä ostaessaan ikään kuin olisi vahingossa joutunut Tiimarin valikoimien ääreen. Journalistiliiton mukaan tämä heikentäisi pätkätyöläisten asemaa entisestään. Kun oheen kuvatut lapselliset 10 sentin postimerkit on käytetty, jäljellä on melkoinen määrä roskaa: painopinnasta 79 % jää käyttämättömänä tarra-arkkiin. Tulee mieleen, kuinka ihmeessä 1960-luvun puoliväliin asti oli varaa ja ammattitaitoa valmistaa postimerkkejä työläällä ja vaativalla kaiverruspainomenetelmällä. MaRKUS ITKoNeN JULKAISIJA 3/2011 9. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi ?! . Lisäksi työsuojeluvaltuutetun korvaus esitetään muutettavaksi samalla tavalla riippuvaiseksi henkilökunnan määrästä kuin se on luottamusmiehillä. Kolmen prosentin vaatimus Journalistiliiton tavoitteena on kolmen prosentin korotus palkkoihin tälle vuodelle. vuorotyölisien korottamista 50 prosentilla, työajan lyhentämistä yötyössä, ylityökorvausten parantamista sekä pätkätyöntekijöiden aseman parantamista. Sopimuskauden pituus olisi vuosi ja kahdeksan kuukautta, ja ensi vuoden korotuksista neuvoteltaisiin erikseen. Kun nykyinen täyden kuuden viikon vuosiloma vaatii kymmenen vuoden alallaolon, VKL esittää, että perusteeksi otetaankin työsuhteen kesto. Suuresta osasta Suomen postimerkkejä on kadonnut tyyli ja arvokkuus. Tämän lehden painoon mennessä tilanne oli vielä täysin auki. Työntekijäpuolta edustavat neljä liittoa jättivät työnantajapuolelle eli Viestintäalan keskusliitolle yhteiset tavoitteensa 5. 4. Nyt ne ovat vain "kivoja", iloisia tarroja. Jos sopu ei ole syntynyt toukokuun alkuun mennessä, ollaan tämän lehden ilmestyessä sopimuksettomassa tilassa niin painotaloissa kuin lehtien toimituksissakin. Tässä on postimerkkiraato. Postimerkkejä vai roskaa? Minkälainen ekoloGinen ajattelu mahtaa ohjata nykyisten tarra-arkkipostimerkkien valmistusta. Vääntöä vuosilomasta Viestintäalan keskusliiton tavoitteissa nousivat kärkeen mahdollisimman pitkälle vietyyn paikalliseen sopimiseen perustuva yleisvaatimus ja sen lisäksi ehkä myös ennen kaikkea ehdotus vuosiloman määräytymisperusteiden muuttamisesta. Lisäksi esitetään freelance-työn parempaa määrittämistä sekä luottamusmiehen aseman vahvistamista freelancerin ja lehtiyhtiön välisissä sopimusneuvotteluissa. . Lisäksi niissä vaaditaan luottamusmiesten aseman parantamista niin, että luottamusmiehen tiedonsaantimahdollisuuksia lisätään ja varapääluottamusmiehen asemaa vahvistetaan. täsmennyksiä koulutusajalta maksettaviin korvauksiin, työrauhaan sekä irtisanomissuojasopimukseen. Roskaksi jää myös tarran koko suojapaperi. Tekstipuolen vaatimuksissa toimittajat esittävät mm. Silloin kun postimerkit vielä olivat postimerkkejä eivätkä suttuisia pieniä tarroja, roskaa ei yleensä jäänyt suikaleenkaan vertaa. Ne sisältävät mm
uutiset lyhyeSTI Alma Media on käynnistänyt laajan tutkimuksen, jossa selvitetään mediayhtiön kustantamien Aamulehden, Iltalehden ja Kauppalehden sekä niiden verkkopalveluiden ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan. Kuka niihin kaikkiin kisoihin ehtii edes osallistua? 10 3/2011 JULKAISIJA. Tuusulan Kirjapaino sai ensimmäisenä sanomalehtipainona Joutsenmerkin. Tuusulan Lehtipainon tuotteita ovat sanoma- ja ilmaisjakelulehdet, asiakaslehdet sekä mainospainotuotteet. Sanomalehtipaino sai pohjoismaisen Joutsenmerkin. Miksi graafisella alalla ja mainosalalla jaetaan niin hirveästi erilaisia palkintoja. Kyseessä on Tuusulan Lehtipaino, jonka omistaa Suomen Lehtiyhtymä. Nyt tehtävässä elinkaaritutkimuksessa selvitetään ensimmäisen kerran vertailukelpoisesti painetun ja verkkomedian hiilijalanjäljen lisäksi kyseisten mediamuotojen muut merkittävät ympäristövaikutukset. Lehtiyhtymällä on jo ennestään yksi Joutsenmerkitty paino Kirjapaino Uusimaa Porvoossa. Painetun ja verkkomedian ympäristövaikutuksia on toistaiseksi tutkittu vähän. 68 prosenttia suuryrityksistä kertoi tietomäärien kasvun tekevän maailmasta entistä monimutkaisemman ja aiheuttavan tuntuvia tallennuspulmia ja -kuluja. paperia, painokemikaaleja, päästöjä ja jätteitä sekä energiankulutusta koskevat vaatimukset. Jos puolet ihmisistä haluaa lukea lehtensä jatkossa tabletilta, on se printille kova paikka. 3 4 5 Koska laite ei merkitse mitään ilman sisältöä, riittää mediayhtiöille kyllä työtä ja leipää. Jatkoa edelliseen: printtimedian on löydettävä roolinsa toimialan arvoketjussa uudestaan. Hieno juttu. 9 Markkinointiviestintä ainakin mennä porskuttaa mukavasti eteenpäin. On mielikuvituksen puutetta, jos ei keksi muita vaihtoehtoja kuin kirjoittamisen Suomen laajalevikkisimpään lehteen. Hesarin entinen toimittaja Susanna Niinivaara Journalisti-lehdessä. 1 Juuri nyt 2 Tableteista ja uusista päätelaitteista puhutaan kaikkialla, myös tässä lehdessä. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kansainvälisesti. Alma Median tilaamasta tutkimustyöstä vastaavat Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ja ruotsalainen, Kungliga Tekniska Högskolanin yhteydessä toimiva Centre for Sustainable Communications (CESC). Viime vuosikin oli jo suhteellisen hyvä. Kyseessä on Suomen Lehtiyhtymän omistama Tuusulan Lehtipaino, jonka koko tuotanto koostuu sanomalehtityyppisistä painotuotteista. Painossa on lisäksi oltava toimiva ohjeistus, jolla pyritään jatkuvaan ympäristöasioiden parantamiseen. Joutsenmerkittyjä painotaloja on Suomessa jo lähes 50, mutta Tuusulan Lehtipaino on ensimmäinen puhtaasti sanomalehtiin keskittynyt joutsenmerkitty paino. Tutkimukset painottuvat voimakkaasti ilmastovaikutuksen eli hiilijalanjäljen tutkimiseen. Meneillään oleva Grafit-hanke voi auttaa siinä. Hesari sai uuden päätoimittajan, joka rakastaa sekä aamun sanomalehteä että iPadia. Aamulehden osalta muodostetaan vedenkäytön tasetieto vesijalanjälkeen liittyen. alma selvittää ympäristövaikutuksia Joutsenmerkki ensi kertaa sanomalehtipainolle ensiMMäisTä kerTaa Suomessa sanomalehtipainolle on myönnetty Joutsenmerkki. Se kuuluu Suomen Lehtiyhtymä -konserniin, joka on Suomen viidenneksi suurin lehtikustantaja ja painopalveluiden tuottaja. Tarjolla on mm. seuraavanlaisia tuotteita: HP Information Management Services, HP Integrated Archive Platform (IAP) tai HP TRIM Enterprise Records Management. SaNoTTUa Ajattelen, että minulla on mielettömän hieno ja tarpeellinen ammatti. Joko lama alkaa helpottaa. Se on osoitus siitä, että 6 7 graafisen alan ei kannata olla ympäristöasioissa pupu, joka laittoi päänsä pensaaseen. 8 Isoja painokoneita on ostettu Suomeen, kuten myös uusia digipainokoneita. Suomeen tuodaan jo biohajoavaa muovia, jota voidaan kaiken lisäksi painaa... Joutsenmerkin saadakseen painolaitoksen tulee täyttää tiukat, mm. HP laajentaa tiedonhallinnan (Information Management) tarjon- taansa useilla uusilla ratkaisuilla, jotka auttavat yrityksiä ja yhteisöjä tehostamaan toimintaansa ja samalla pienentämään siihen liittyviä riskejä. Siellä painetaan sanoma- ja ilmaisjakelulehtiä, asiakaslehtiä sekä mainospainotuotteita. Tiedonhallinta mättää TuTkiMusyhTiö ColeMan Parkesin maaliskuussa 2011 tekemän tutkimuksen mukaan suuryritysten tiedonhallinta on murtumispisteessä
jo vuodesta 1993 lähtien ! Satakunnantie 12 · 20100 Turku · +358(0)41-4404407 · www.mediabox.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi JULKAISIJA 3/2011 11. Scoop - Fotoware - Web Siinä kaikki mitä paikallismedia tarvitsee · Julkaisujärjestelmät · Monikanavajulkaisut · Kuvatyönkulku · Suunnittelu · Näköislehti · Arkistot Helppoa · Edullista · Käyttäjäystävällistä ..
Hyvän merkin tai tunnuksen arvolataus muistetaan "kertakatselulla". Alma Median vuonna 2008 käyttöön ottama tunnus (Design Agency Taivas) on Loirille mieleistä merkkikieltä. Tuohon aikaan ei liukuportaita juuri ollut. Julistavasta linjasta Loirin mieleen nousee tanskalainen Bang & Olufsen. Näin toimivat usein esimerkiksi pankkiiriliikkeet, yliopistot ja yhteisöt, joiden oletetaankin esiintyvän hillitysti, ilman huutoa ja räiskeitä. MTK:n uutta tunnusta (design Porkka & Kuutsa Oy) Loiri pitää onnistuneena. Ne ovat erillisiä ja toisistaan riippumattomia, eivätkä välttämättä esiinny yhdistettynä kuten kuvassa. hillitysti vai julistaen. erottuvuutta vaikka fontilla! Kirjaintyyppien muotoiluun erikoistunut typografi Jarno Lukkarila poimii mieliesimerkkinsä maailmalta. Tanskalaisen Bang & Olufsenin kirjaintunnus ja logo ovat pienin viilauksin pysyneet lähes samana vuodesta 1925. On tahoja, jotka käyttävät tunnuksiaan (logo tai merkki) hyvin puritaanisesti, pääasiassa yksi- tai hyvin vähävärisenä, usein pienikokoisena, ennemminkin allekirjoituksena kuin julkilausumana. Logo ja kirjaintunnus B & O liittyvät epookkiin, puhtaan funktionalistiseen tyyliin, joka on yksi modernismin peruspaaluista. imagoskooppi Merkeille merkitystä Hyvän logon tai liikemerkin ominaisuuksia on vaikea kuvata sanoin. Merkki on yhä muotokieleltään puhdas ja ajaton. Yhteisötunnusten käyttötavoissa Pekka Loiri tunnistaa pari isompaa linjaa. Sille pitää myös kyetä luomaan hallitut käyttötavat. Toisaalta lähihistoriasta löytyy rankkojakin poikkeuksia. Kolme tunnettua graafikkoa tekee nyt kuitenkin niin. Teksti Marjaleena Lagus Kuvat haastateltavat ja yritykset Graafinen MuoToilija Pekka Loiri tietää, että laadukasta suunnittelua ja hyviä tunnuksia on paljon, kuten huonojakin. Tunnuksen arvo on sen kyvyssä kertoa jotain olennaista yhteisöstä, jota se edustaa. Merkillä tai tunnuksella ei pidä yrittää viestiä jotain yhteisölle vierasta asiaa. B & O:n menestys perustuu varmasti pääasiassa muuhun kuin tunnuksen ja logon muotoiluun, mutta kyseisessä tapauksessa graafinen ilme on ollut suuri tekijä menestystarinassa. Pienin virtaviivaistuksin tunnuksen henki, ulkonäkö ja visuaaliset viestit ovat kutakuinkin samat kuin vuonna 1925, kun yritys perustettiin, Loiri ihastelee. Logo ja merkki samassa paketissa, hyvällä tyylitajulla muotoiltu ja neutraali, mutta silti hyvin mieleenpainuva. Joskus on syypäänä suunnittelija, joskus asiakas ja ilmeisesti varsin usein molemmat. Vihreä väri on viestinyt vakautta vuosikaudet. MTK:n tuore logo nousee hyvin positiivisesti esiin värikylläisyydellään, raikkaudellaan ja rohkeudellaan. Alma Median vuonna 2008 käyttöön ottama ALMAtunnus on hyvällä tyylillä muotoiltu logo ja merkki samassa "paketissa". 12 3/2011 JULKAISIJA. Näin ajatellaan myös yhtiössä, Loiri tietää. Yksinkertainen on fiksua, Loiri tiivistää. Myös Stockan uskollisesti käyttämä vihreä väri on koodi, joka vuosien saatossa on ollut omiaan vahvistamaan talon tunnettuutta ja vakautta. B & O näyttää aina hillityltä, vaikka logo ja tunnus on valjastettu esittämään suurta roolia lähes kaikessa missä yritys tai sen tuotteet näkyvät. Hyviä suomalaisia klassikoita edustaa Oy Stockmann Ab:n puhdas ja ajaton "liukuporrasmerkki" vuodelta 1966. Ihailen etujärjestön rohkeutta ottaa näin moderni ja värikylläinen tunnus, etenkin kun sen katto-organisaatioksi mieltämäni Keskustapuolueen usein vaihdetut tunnukset ovat olleet varsin vaatimatonta graafista tasoa. Suomalaisosaamistakin Suomalaisista klassikoista Loiri nostaa esiin Osmo Wallin vuonna 1966 suunnitteleman Oy Stockmann Ab:n "liukuporrasmerkin", joka on kiehtonut häntä alusta alkaen
Dutch Chamber Choir on hollantilainen kuoro. Mutta tiesikö kukaan vuonna 1977 jolloin Rob Janoff suunnitteli sen, että siitä tulisi yksi maailman tunnetuimmista liikemerkeistä. Klassiselle kulttuurialan toimijalle on luotu moderni identiteetti, joka varmasti löytää uusia kohderyhmiä. Kansainvälisesti tästä suunnittelualueesta käytetään ilmaisuja corporate design, identity design tai corporate identity. Identiteetin pohjana on ikioma fontti. Applen "haukattu omena" on peräisin vuodelta 1977. Liikemerkki on syntyessään arvoton. Perinteikäs monialayritys GE eli General Electric erottuu edukseen yhdistäessään vanhaan merkkiinsä pehmeälinjaisen modernin kirjaintyypin. IBM:n yrityskuvan perustana oleva logo suunniteltiin lähes 40 vuotta sitten. Yrityskuvan perusteet eli logon suunnitteli Paul Rand jo lähes 40 vuotta sitten. Käsite logo on Suomessa virheellisesti vesittynyt tarkoittamaan yrityksen liikemerkin ja nimen yhdistelmää, usein myös pelkkää liikemerkkiä. Toinen Lukkarilan esiin nostama on yhdysvaltalainen monialayritys General Electric eli GE. Hyvä tunnistettavuus saavutetaan erottuvalla logolla ja sen tukena toimivalla persoonallisella typografialla. Hienoja tunnuksia löytyy paljon. Fontti pitää historiallisen brändin kiinni nykyajassa. Esimerkkeinä vaikka Mersu, Coca-Cola tai MacDonalds. dunbar.com. Applen "omena, josta on haukattu pala" on kaunis, pelkistetty ja nykyisin korvaamattoman arvokas visuaalinen tunnus. Sen suunnitteli Studio Dunbar. Asia pelkistyy pinnallisesti vain puheeksi "logoista ja logouudistuksista". Johtaville brändeille yrityskuva merkitsee siis pysyvästi tunnistettavaksi suunniteltua yritys- ja tuote- kuvaa. Termin taustalla on kreikankielinen sana logos, suomeksi sana. Silloin yrityksen ilme siirtyy automaattisesti kaikkeen viestintään. Ruuhisen mielestä Suomessa olisi jo aika siirtyä puhumaan kokonaisuudesta, jonka osa logo vain on. Yrityskuvamuotoilua ei meillä nähdä kokonaisuutena. Tähtäin korkeammalle Designer Erkki Ruuhinen haluaa selventää käsitteitä. Se on kuin tyhjä dvd-levy. Yrityksen todellinen toiminta kirjoittaa sille sisällön, Ruuhinen korostaa. JULKAISIJA 3/2011 13. Nykyään molemmat kuuluvat maailman tunnetuimpiin tunnuksiin ei pelkkinä merkkeinä, vaan ko. Erik Spiekermannia mukaillen "Identiteetti ei välttämättä muuta kaipaa kuin fontin ja vähän väriä", Lukkarila vakuuttaa. Identiteetti voi Lukkarilan mielestä olla hyvä monella tavalla. Identiteetissä on säilytetty traditionaalinen tunnus, mutta sen oheen on muotoiltu pehmeäviivainen moderni kirjaintyyppi. Esimerkiksi IBM:llä ei ole ilmettä. Logo on siis oikeastaan yrityksen nimi ja logotype sen visuaalisesti ja typografisesti määritelty muoto. Käsite on täysin vastakkainen yrityskuvan muotoilun periaatteille. Marimekolla ja Coca-Colalla on logo, mutta ei liikemerkkiä, Ruuhinen selventää. yritysten taitavan toiminnan ansiosta. vastustaa myös Suomessa syntynyttä käsitettä yritysilme. Suunnilleen sama, jos kirjallisuutta arvioitaisiin pelkän kannen ja kirjan nimen perusteella, Ruuhinen harmittelee. Hän Klassinen hollantilainen kamarikuoro rakentaa modernia identiteettiä ikioman fontin avulla myös netissä www. Ilme tarkoittaa vaihtuvaa, ohimenevää häivähdystä ihmisen kasvoilla
Ensimmäiset Atom-alustaan perustuvat laitteet ovat saatavilla toukokuussa. tuotteet lyhyeSTI Uusi suoritin taulutietokoneille Intel on julkaissut Atom-alustan, joka on aikaisemmin tunnettu koodinimellä Oak Trail. Esimerkiksi biohajoava muovi, LucCio, toimii erinomaisesti MGI:n painokoneissa. Suoritin on 60 prosenttia pienempi edellisiin sukupolviin verrattuna. Italialaiselta biohajoavalta muovilta odotetaan paljon. Uusi kone, uudet kujeet kasvoiMMe 14 prosenttia vuonna 2010, kertoo MGI Digital Graphic Technologyn EMEA-alueen johtaja Kevin Abergal huhtikuussa Suomessa. Näyttö soveltuu esim. Kevin Abergal on perheen painokonebisneksen kolmatta sukupolvea. Uusi suoritin parantaa videoiden toistoa, nopeuttaa internetin selailua ja pidentää akun kestoa heikentämättä suorituskykyä. Hyvin siis menee: uusia digitaalisia painokoneita ja jälkikäsittelylaitteita on tullut markkinoille ja myös Suomeen asti jälleenmyyjä XES:n uusiin tiloihin Espooseen. Alusta tukee myös Adobe Flashia ja Flash-pohjaisia tietokonepelejä. Tältä näyttää uusi MGI:n digitaalinen painokone. Uskon, että menestyksemme salaisuus on se, että emme näe digipainokoneita ja offset-koneita vastakkaisina, vaan toisiaan täydentävinä painokoneina. Odotan tältä materiaalilta paljon, kertoo XES:n toimitusjohtaja Teijo Tirronen. Tirronen kehuu uutta painokonetta sen monikäyttöisyydestä ja monista teknologisista hienouksista. Näytille tuotiin Meteor DP8700 Pro sekä DF360, joista ensimmäinen DP8700 on löytänyt jo lopullisen kotinsa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Näyttö läpäisee hyvin valon ja on naarmuuntumaton. DP8700 on painokone, jolla voi painaa oikeastaan mitä tahansa. Useat yritykset, mukaan lukien Evolve III, Fujitsu, Lenovo, Motion Computing, Razer ja Viliv, julkaisevat yli 35 Oak Trailiin perustuvaa taulutietokonetta ja hybridilaitetta, jotka toimivat useilla eri käyttöjärjestelmillä. Käytetty monikosketusteknologia tarjoaa herkän, tarkan ja häiriintymättömän kahden samanaikaisen kosketuksen tiedon missä tahansa kohtaa ruutua. 22-tuumainen kosketusnäyttöpaneeli tarjoaa suunnittelijoille kyvyn kehittää Microsoft Windows 7-yhteensopivia monikosketusnäyttösovelluksia. Koneella voidaan esimerkiksi tehdä väripersonointia offsetilla painetun tuotteen päälle, hän kertoo. EloTouchin monikosketusnäyttö (Win7) tarjoaa nopean ja helpon tavan lisätä kosketusteknologia osaksi nykyistä järjestelmää. Uuden alustan avulla voidaan valmistaa pienempiä, ohuempia ja tehokkaampia laitteita, koska grafiikkaohjain ja muistiohjain on integroitu suoraan mikropiiriin. Ympäristön valaistus ei siihen vaikuta. Kosketysnäytöt kehittyvät 14 3/2011 JULKAISIJA. Ilman tuulettimia toimivat laitteet kuluttavat vähemmän energiaa ja niiden akku voi parhaimmillaan kestää koko päivän. graafisesti rikkaisiin kioskisovelluksiin kuten valokuvakioskeihin, pelisovelluksiin, vastaanotto- ja muihin vieraanvaraisuus-sovelluksiin. Hän myöntää, että MGI:tä ei välttämättä tunneta maailmalla kovin hyvin, mutta tilanne on korjaantumassa
Väriaine on tarkoitettu Xeroxin iGen4exp-painokoneeseen. Tämä laite ei olekaan enää kovin halpa kuluttajalle, sillä se maksaa yli 1 700 euroa. LG:n uudessa kannettavassa on kolmiulotteinen teräväpiirtokuva. Nikonilta uusi järjestelmäkamera nikon esiTTelee digitaalisten järjestelmäkameroidensa uusimman tulokkaan, D5100-kameran, jonka monet ominaisuudet tekevät valokuvauksesta ja full hd -elokuvien kuvaamisesta entistäkin vaivattomampaa. Samalla LG palasi Pohjoismaiden läppärimarkkinoille kolmella laitteellaan. Xeroxin uusi väriaine soveltuu laajalle painotuotevalikoimalle. InfoTrendsin tekemän tutkimuksen mukaan valokuvatuotteiden, kuten kuvakirjojen, korttien ja kalentereiden markkinan oletetaan kasvavan yli 2 miljardiin dollariin vuoteen 2014 mennessä. Muotoilupalkintojakin niillä on jo kerätty. Näyttöteknologiastaan tunnetun LG:n kallein uusi läppäri mahdollistaa myös kolmiulotteisen teräväpiirtokuvan katselun asiaan tarkoitetuilla laseilla. Tuottavuutta on parannettu suutinten uuden peilaavan rakenteen avulla. Reaaliaikanäkymän ansiosta kuvaaminen on yksinkertaista, ja D5100-kamerassa oleva erillinen reaaliaikanäkymä-kytkin tekee käytöstä vaivatonta. Jatkuvasti suosiotaan kasvattavat valokuvatuotteet ovat yksi toimivimmista esimerkeistä. D5100-kamera on suositun Nikon D5000 -mallin seuraaja. Niissä käytetään kahdeksan Lucia ex -pigmenttimusteen järjestelmää, joka tuottaa erinomaisen kuvanlaadun. Sveitsistä lähtöisin oleva Ifolor AG käyttää Xeroxin mattaa väriainetta digitaalisten valokuvien ja korttien, julisteiden, kuvakirjojen, kirjoitusalustojen ja kalentereiden painamiseen. lyhyeSTI Uusia kannettavia jälleen markkinoille Eteläkorealainen LG toi huhtikuussa markkinoille uuden kannettavien tietokoneiden valikoiman. Lisäksi väriaine kykenee tuottamaan painotuotteeseen aidonnäköisen ihonvärisävyn sekä luonnolliset värit yhtäaikaisesti tarkan ja yksityiskohtaisen taustakuvan kanssa. Väriaine sopii personointiin XeroXin uusi offset-tasoinen matta väriaine helpottaa painopalveluiden tarjoajien mahdollisuuksia kasvattaa korkeatuottoisten ja monipuolisten painotuotteiden tarjontaa ja myyntiä. Tulosteiden naarmuuntumisenkesto on saanut tunnustusta jo edeltäjämalleissa iPF6300, iPF6350 ja iPF8300. Tarkka 3 tuuman (7,5 cm:n), n. Ominaisuudesta on hyötyä etenkin silloin, kun tuotantoajoissa ei ole jouston varaa. JULKAISIJA 3/2011 15. Se tuo yhdenmukaiset ja tasalaatuiset värisävyt paljon väriä sisältäville painotuotteille. Ne eivät kilpaile läppärien halpissarjassa, vaan mieluumminkin keskisarjassa. Erityisesti laadukkaiden valokuvapainotuotteiden kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset markkinointimateriaalit, valokuvakirjojen kuvakollaasit sekä kalentereiden tai korttien kokosivun valokuvat. Automaattista tilaa käytettäessä kuvaajan ei tarvitse huolehtia kuvauskohteen olosuhteista, sillä automaattinen kuvausohjelma valitsee kuvauskohteeseen parhaiten soveltuvat asetukset ja takaa näin ensiluokkaisen lopputuloksen. Canonilta kaksi nopeaa suurkuvatulostinta Nikonin uusin tulokas järjestelmäkameroissa, on D5100-malli. Canon tuo markkinoille kaksi nopeaa suurkuvaväritulostinta, 24 tuuman iPF6300S- ja 44 tuuman image iPF8300S -mallit. 921 000 kuvapisteen laajan katselukulman näyttö toistaa kuvat ja elokuvat entistä yksityiskohtaisempina suoraan kamerassa. Uudet LG:t ovat tietenkin ohuita, kevyitä ja elegantteja ja lupausten mukaan myös tehokkaita. Laatunsa, tuottavuutensa ja kustannustehokkuutensa ansiosta laitteet ovat omiaan tuotanto-, vedostus- ja valokuvatulostusalan palveluyrityksille sekä yritysten sisäiseen käyttöön. Uudet mallit toistavat mustan erinomaisesti ja tuottavat laajan väriavaruuden. Tulostus nopeassa tilassa on jopa kaksinkertainen vakiotilaan verrattuna, eikä laadusta ole kuitenkaan tingitty. D5100kameran parannettu kääntyvä nestekidenäyttö kääntyy vaakatasossa ja mahdollistaa laajemman liikeradan myös jalustalla kuvattaessa. Aiempaa suurempi liikerata avaa luovia mahdollisuuksia reaaliaikanäkymää käytettäessä ja mahdollistaa kuvaamisen lähes mistä kuvakulmasta tahansa
Markkinoija ymmärtää, että kannattaa hankkia mieluummin kanta-asiakkaita kuin kertaostajia. Kiristyneessä kilpailutilanteessa pakkaus pyritään valmistamaan niin edullisesti kuin suinkin. Kosmetiikkatuotteet saattavat olla ainoa tuoteryhmä, jossa ylipakkaaminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Suomalaiset odottavat pakkauksilta rehellistä tulee tarjota tietoa ja myönteisiä elämyksiä pettymysten sijaan. USA:ssa ja Venäjällä tätä tehdään vieläkin, mutta hyvin vähän Euroopassa. Karkeaan mainonnalliseen liioitteluun toki voi törmätä silloin tällöin pakkauksissa ja varsinkin mainonnassa, mutta varsinaiseen valehteluun vain harvoin. Takavuosina rehellisyys ei ollut muotia, ja ihmisten huijaaminen oli helpompaa ja sallitumpaa kuin nyt. Markkinatalous huolehtii pakkausten asiallisuudesta jopa viranomaisia tehokkaammin, koska Suomessa on valistuneesti vaativia asiakkaita, järkevät markkinoijat, jotka ymmärtävät pitkäkestoisen brändinrakentamisen edut, ja pienet markkinat. Jostain syystä sama tuote ei tuoksu hyvälle rumassa pullossa. Materiaalinsäästössä mennään joskus jopa liiallisuuksiin. Hän ostaa kokonaiselämyksen. Nykyisin ylipakkaamista näkee vain harvoin. 100 gramman tuote näytti ylisuuressa pakkauksessa kilon tuotteelta, ruokakuviin lisättiin ainesosia eikä elintarvikepakkauksen sisältöluetteloissa kerrottu lisäaineista mitään. Väitettiin, että pakkaussuunnittelulla vääristetään totuutta ja annetaan tuotteista itseään parempi kuva. Esimerkiksi panimot saattavat tinkiä muovipullon paksuudesta niin paljon, että iso pullo pysyy juuri ja juuri koossa tai tuotepakkauksen kartonki voi olla niin ohutta, ettei se kestä edes normaalia käyttöä. pakkaus Enää ei ylipakata E 16 Markkinoilla ei ole enää muita ylipakattuja tuotteita kuin muutama julkkis. informaatiota ja järkevää materiaalin käyttöä. Ylipakkaamisen suhteen pakkaussuunnittelijat ja markkinoijat voivat kulkea puhtain omatunnoin. Jotkut markkinoijat yrittivät jopa pelastaa kelvottoman tuotteensa suunnittelemalla hienon pakkauksen ja valehtelemalla tuoteominaisuuksista. Massatuotteissa materiaalisäästöt voivat olla merkittävä taloudellinen tekijä, ja säästöillä voidaan laskea tuotteen hintaa. Kalliin tuoksun ostaja tietää maksavansa myös pakkauksesta. Rehellisyys on pakkaussuunnittelun perusarvo ja markkinointistrategian kivijalka. Ovathan pakkauksen valmistuskustannukset aina leivottu kuluttajahintaan. Kaikki tuntevat toisensa. MaTTI ReMeS 2/2011 JULKAISIJA. Koska kuluttajat ovat viisaita ja aistivat herkästi, jos heitä yritetään huijata, niin heille Kalliin tuoksun ostaja tietää maksavansa myös pakkauksesta. Jostain syystä sama tuote ei tuoksu hyvälle rumassa pullossa. nnen PuhuTTiin paljon ylipakkaamisesta, mutta ei juurikaan enää. Moraali on korkealla
FoLiointi ja PREEGLaUS kulta, hopea jne. n n Kaivoksela, Vantaa n www.grafikiilto.fi JULKAISIJA 3/2011 17. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt verkkojulkaisemisen ongelmiin ja ratkaisuihin www:n alkuajoista alkaen. Jukka K. Tämä kirja neuvoo, miten typografian vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Jukka K. Tähän kirjaan hän on koonnut keskeisen tiedon siitä, mikä verkkojulkaisemisessa on tärkeää typografian kannalta. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm · 4-värinen · 160 sivua 38 + toimituskulut 7 Lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi · puh. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. 03 4246 5340 rps-yhtiöt Grafikiilto viimeistelee painotuotteesi n Laminointi perinteiset: kirkas, matta, martioitu metalloidut: mm. Lukuisissa kirjoissa ja artikkeleissa hän on käsitellyt alan menetelmiä ja tekniikoita. Korpelan uutuuskirja Verkkojulkaisun typografia Tekstin ulkoasu eli typografia on verkkosivuilla yleensä niin huono, että jo muutamilla perusparannuksilla pääsee kärkeen. kulta ja hopea YLiVEto UV-LaKKaUS kirkas, matta n KoHDE UV-LaKKaUS kirkas, matta, hile, relief, erikoispaksu, lämpöön reagoiva, pimeässä hohtava jne
Kirja noudattaa tiedottamisen työprosessia, joka auttaa paljon sinänsä hankalien juridisten asioiden hahmottamisessa. Myös jokaisen luvun lopussa oleva yhteenveto tukee lukemista, joskin yhteenveto, kuten kirjakin, on kirjoitettu juridiikan ammattislangilla. Itse asiassa kirjan paras ansio on ihan muualla. Suomalaisillakin yrityksillä kun on ollut maineongelmia ja niiden ratkaisuyrityksiä viime vuosien aikana, esimerkkinä vaikkapa VR. Merkittävin lainmuutos koskee kuitenkin työsähköpostia, johon liittyvä ns. Ei kuitenkaan sillä pahimman lajin tyylillä, sillä kirja on selvästi editoitu. Lex Nokia tuli voimaan kesäkuussa 2009. Kyse on siitä, miten yhteiskuntavastuu muuttui yrityksessä yritysvastuuksi, kun kävi selväksi, että taloudellisesti hyvin menestyvä yritys ei voi vakavasti puhua sosiaalisesta vastuusta ja laittaa samalla ihmisiä pellolle. kirjat Maineen uusi aaltoko? Oikeastaan kirja todistaa juuri päinvastaisen asian: sen, kuinka vaikeasti hallittava, vallaton asia some eli sosiaalinen media on nimenomaan yritysten maineenrakentamisen ja -hallitsemisen kannalta ja että kuinka hankalaa maine on yhdistää puhtaaseen bisneslogiikkaan. Kirjan alkupuolelta varsinkin viranomaistiedon ja asiakirjojen julkisuusteemat ovat mielenkiintoista ja ajankohtaistakin luettavaa hyvin valittujen esimerkkien tukiessa asian ja ongelmakohtien ymmärtämistä. Se, saako työnantaja lukea työntekijöiden sähköpostiviestit, on sinänsä selvä. Kirjassa esitellään ehkä parisenkymmentä mielenkiintoista maineeseen liittyvää asiaa kuten "Hyvän maineen yhdeksi keskeiseksi hyödyksi on esitetty sitä, että hyvämaineiset yritykset saavat käyttöönsä parempia resursseja alhaisemmilla kustannuksilla." Ajatus on erinomaisen mielenkiintoinen, mutta sille uhrataan kirjassa vain noin puoli sivua. Kirjan parasta antia on kuitenkin luku, jossa käsitellään sähköisen viestinnän ja työelämän tietosuojaa sekä tietoverkon käyttöä. Se analysoi paikoin melko osuvasti, miten "vahvalle informaatiopohjalle rakentuva mainekäsitys on antanut tilaa tulkitsevammalle, emotionaaliselle näkemykselle". Yksityiset viestit kuuluvat yksityiselle ihmisille, mutta työviestintä on toinen juttu. Toisaalta se on yleistä amerikkalaistyylisille bisneskirjoille, joita ilmestyy Suomessa paljonkin. Sosiaalinen media tulee mukaan kirjassa vasta sen puolivälin jäl- "Maineessa on siis aina tunteet pelissä." M2 Maineen uusi aalTo on kirja, joka lupaa paljon, mutta antaa melko vähän. Asianajaja Pirkko Pesosen Viestintäoikeuden käsikirjan ensimmäinen painos myytiin jo loppuun, ja nyt kirjasta on tehty hieman muutettu toinen painos. Kirjan lupaus on uudistaa käsite "maine" sosiaalisen median aikakauteen ja samalla todistaa, että hyvä maine tuo rahaa. Viestinnän lainsäädäntöä on hyvä tuntea viesTinnän lainsäädännön tuntemisella on kysyntää, voisi sanoa. Aulan ja Heinosen mukaan nykypäivänä voidaan puhua maineen neljännestä aallosta. Kirjan hyvä puoli on tietysti sekin, että sen kirjoittajat ovat suomalaisia, Helsingin yliopiston verkkoviestinnän professori Pekka Aula ja maineenhallinnan konsultti Jouni Heinonen Viestintätoimisto Pohjoisrannasta. Maineessa on siis aina tunteet pelissä. "Jotta maineesta saadaan hyvä, sitä tulee rakentaa suunnitelmallisesti, ja jotta se kestää, se pitää rakentaa huolellisesti." Melko itsestäänselvää, eikö totta. Toisaalta kaikkien viestien hakemiselle ja avaamiselle Viestintäoikeuden käsikirjasta on ilmestynyt hieman muutettu toinen painos. 18 3/2011 JULKAISIJA. Sen sijaan luvussa "Kestävä bisnes" sivutaan mielenkiintoisesti aihetta yritysvastuun noususta ja uhosta. Siksi voi ihmetellä, miksi monet kirjan esimerkeistä on otettu ulkomailta. Toiseen painokseen on otettu mukaan joukko- ja organisaatioviestinnän juridiikassa tapahtuneet muutokset viime syksyyn saakka
Samat miehet ovat kirjoittaneet maineesta aikaisemminkin, vajaa 10 vuotta sitten. Yksi sosiaalista mediaa koskeva ajatus nousee ylitse muiden: "Parhaimmillaankin sosiaalinen media pystyy vain määrittelemään, mikä on tärkeää ja mikä ei, mihin pitäisi puuttua ja mikä jättää sivummalle... Kirja on editoinnista huolimatta suhteellisen vaikealukuinen toimittajalle, joka on kovin harvoin myös juristi. Olisi mainio juttu, jos kirjasta tehtäisiin myös niin sanottu popularisoitu versio, jossa koko lakiteksti kirjoitettaisiin auki. Tiina Ruulio Pirkko Pesonen Viestintäoikeuden käsikirja Edita Publishing Oy 2011 ISBN: 978-951-37-5831-8 378 sivua. JULKAISIJA 3/2011 19. Onneksi lukuisat esimerkit helpottavat asiaa, vaikka eivät nekään helppoja ole, koska kyse on useimmiten KHO:n päätöksistä. Silloin kirjan nimi oli Maine Menestystekijä. Tiina Ruulio Pekka Aula, Jouni Heinonen M2 Maineen uusi aalto Talentum 2011 ISBN 978-952-14-1548-7 205 sivua. pitää hakea yleensä aina työntekijän suostumus. Pesonen on selvästi satsannut esimerkkeihin. keen, kun kirjoittajat tarttuvat yritysten viestintämaiseman muutokseen, myös mainonnan ja markkinoinnin. Sosiaalisen median voima ei siis ole suoran toiminnan voimaa." Itse asiassa kirja kertoo vain sen, mikä jo tiedetäänkin: Yritykset voivat hyvin vähän vaikuttaa siihen, minkälaisessa valossa ne esiintyvät sosiaalisessa mediassa. Ja ehkä hyvä niin. Some-maailmassa yritysten kannattaa satsata luottamuksen rakentamiseen, kirja opastaa
Opetusalan kiistaton ykkösmedia Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen 176.000 lukijaa KMT 2010 Levikki 97.642 kpl LT 12.1.2011 Mediatiedot Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist Oy Puhelin (09) 350 5350 opettaja@opemedia.fi www.opemedia.fi Kohdista sanomasi opetusalan päättäjille ja vaikuttajille
hän tunnustaa rakastuneensa ensikosketuksella iPadiinsa. e KeRToo luultavasti jotain olennaista Venäläisestä, mutta kyllä se kertoo myös siitä kipinöinnistä, joka syntyy vanhan printin ja uuden sähköisen median kohtaamisesta samoilla rajallisilla markkinoilla. Ero vanhan printtimaailman kasvatteihin on raju. Hankaussähköä syntyy. Venäläinen sanoo niinkin rohkeasti, että "iPadin kaltaiset laitteet voivat olla laatujournalismin renessanssi". Tässä hän edustaa tietenkin ennakkoluulotonta nuorta journalistikuntaa, joka pitää mediamaailman murrosta iloisena asiana, koska se mahdollistaa uusia tekemisen, lukemisen ja katsomisen muotoja ja synnyttää uudenlaista luovuutta. huhtikuuta. Siinä missä nämä kyräilivät kaikkea sähköön liittyvää, sinnikkäimmät jopa sähkökirjoituskonetta, ja pitivät sitä pelkkänä uhkana olemassaolevalle maailmanjärjestykselle, nämä venäläiset uivat bittiavaruudessa kuin kala vedessä. Aika kiva aloituspäivä, kun viikon päätti lähihistoriamme JULKAISIJA. Kyllä HS:ssä tiedettiin tasan tarkkaan, millaista päätoimittajaa nyt tarvitaan. Kanavia kehitettävä rinnakkain Riikka Venäläinen aloitti päätoimittajana 11. Rakastan iPadiani Teksti Pertti Jokinen Kuvat Pentti Salonen Hesarin uusi päätoimittaja: S 22 3/2011 hS:n uutta päätoimittajaa Riikka Venäläistä eivät printtilehden modernit kilpailijat pelota
"Ei netti ole syrjäyttänyt vanhan liiton radiota ja televisiotakaan. Tekemisen ansaintalogiikat ovat kyllä muuttuneet." JULKAISIJA 3/2011 23
Meillä tulee vain olla intoa ja taitoa kehittää sekä julkaisukanavia että niissä tarjottavaa sisältöä lukijalle merkitykselliseksi. iPadiin rakastuminen sopii siis erinomaisesti Venäläisen analyysiin mediamaailman tulevaisuusnäkymistä. Ehkä piti vähän kiirettä. Tämä on fakta, mutta Venäläinen nostaa sen rinnalle toisen tiukan faktan: Tässä ei ole otettu ollenkaan huomioon painetun lehden tuomia levikki- ja ilmoitustuloja. Tämäkään vempain ei ole hänelle uhka vaan täynnä mahdollisuuksia, positiivista energiaa. Toki Venäläinen myöntää, että uhkahan se on, mutta voi sen hänestä nähdä myös haasteena journalismille ja julkaisukanavien monipuoliselle kehitystyölle. Sitä tulee vähitellen uteliaaksi. Helsingin Sanomien tuore päätoimittaja Riikka Venäläinen uskoo, että painettu lehti ja sähköiset välineet elävät pitkään rinta rinnan, vaikka levikeissä, lukijamäärissä ja tulovirroissa tapahtuisikin siirtymisiä kanavasta toiseen. ylivoimaisesti mielenkiintoisimmat vaalit. Millainenhan paketti HS on kymmenen vuoden kuluttua, kun Venäläinen on nyt päästetty irti? 24 3/2011 JULKAISIJA. Pitää myös muistaa, että laadukkaan, omaäänisen journalistisen sisällön tuottaminen verkkoon ei ole yhtään halvempaa kuin printtiinkään. Venäläinen uskookin, että painettu lehti ja sähköiset välineet elävät pitkään rinta rinnan, vaikka levikeissä, lukijamäärissä ja tulovirroissa tapahtuisikin siirtymisiä kanavasta toiseen: Ei netti ole syrjäyttänyt vanhan liiton radiota ja televisiotakaan. iPad täynnä mahdollisuuksia Venäläinen kertoo, että Helsingin Sanomissa ei todellakaan mietitä, kehitetäänkö lehden printtiversiota enemmän kuin nettiversiota, tai päinvastoin. Venäläinen sanoi oman lehtensä "tervetulohaastattelussa", että printti ei kuole ikinä. Tekemisen ja ansainnat logiikat ovat kyllä muuttuneet. Toki hän joutuu myöntämään, että printtilehtien levikin lasku on tosiasia ja että se on ollut Pohjoismaissa ja anglosaksisella kielialueella yleensäkin jopa hurjaa. Ei sen uhallakaan, että moni luopuu kokonaan maksullisesta paperilehdestä ja korvaa sen ilmaisella nettiversiolla. Uskon vahvasti siihen, että ihmiset haluavat maksaa tulevaisuudessakin laadukkaasta, yllättävästä ja viihdyttävästä journalismista, oli kanava mikä hyvänsä. Jatkuva kehitystyö onkin hänen mielestään HS:n nykyistä arkea, oli sitten kyseessä perinteinen painettu lehti, netti, tabletti, mobiili, radio tai kirjankustantaminen: Jokaisella julkaisukanavalla on oma vahva strategiansa, eikä minkään kanavan kehittämistä ole arvotettu toissijaiseksi. Toistaiseksi verkon ansaintalogiikka on kaikille mediataloille yhtä haasteellinen. Mutta sitä on hänestä aivan turha taivastella: Käytän energiani mieluummin printtilehden ja sähköisten kanavien rinnakkaiseen kehittämiseen kuin printin kuoleman povaukseen. Nyt hän selventää Julkaisijalle, ettei suinkaan tarkoittanut sitä, että printti elää ikuisesti mutta vain marginaalissa: Meillähän on käsissämme erittäin elinvoimainen ja taloudellisesti kannattava printtilehti, niin kuin monella muullakin mediatalolla on. Printtilehti on varsinkin HS:n ilmoitustuotoilla mainosmarkkinoilla aivan ylivoimainen verrattuna sähköisen puolen tuottoihin. Printti tuo tuloja Paperilehtien tuhoa ennustavat auguurit ovat esittäneet yhdeksi syyksi painamisen ja jakelun kovat kustannukset, jotka jäävät kokonaan pois, kun lehti syötetään verkkoon
Sisällön muokkaamisessa erityyppisille laitteille on käytössä kaksi kolme perusperiaatetta: Tavallisin on xml- pohjaisiin sisältövirtoihin pohjautuva ohjelmisto, jolla sisältö mukautetaan automaattisesti laitteen vaatimuksiin. Jos se maksaa, miten maksaminen hoidetaan: tilausmaksuina koko sisällöstä tai vain osasta siitä, artikkelipohjaisesti vai jatkuvana tilauksena, ilmoitusten perusteella.... Kustantajalle se on helpoin ratkaisu, sillä sisällön tuottaminen ei vaadi joka kerta ylimääräistä lisätyötä. Tässä paljon keskustelua on herättänyt Applen hinnoittelupolitiikka, erityisesti Applen vaatima 30 prosentin siivu Apple Storen JULKAISIJA 3/2011 25. Sisältö lähti liikkeelle applen iPad- ja iPhone-ryntäys markkinoille nosti ensin kuumeen tuoda uusia kilpailevia tabletteja ja älypuhelimia markkinoille pilvin pimein. Jaetaanko sisältöä ilmaiseksi vai halutaanko siitä maksu. Tähän tarvitaan ohjelmistoja työkaluja, jotka ottavat huomioon laitteen vaatimukset. Paras lopputulos syntyy silti kullekin laitteelle suunnitellusta ja taitetusta julkaisusta. Tämä on samalla työläämpi ja kalliimpi vaihtoehto. Julkaisu syntyy toimitusjärjestelmästä samalla kun painettu lehtikin. laitevalikoiman kasvaessa kuume on tarttunut myös kustantajiin ja julkaisijoihin, joilla on kiire kehitellä niihin sisältöä. Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuvat Julkaisijan arkisto ja yritykset K oSKa eRIlaISIa laitteita on paljon, käyttöjärjestelmät ja laitteiden vaihtelevat tekniset vaatimukset aiheuttavat päänvaivan lisäksi myös kustannuksia, joita sisällöntuottajat kilvan yrittävät taklata. Koska julkaisija tarvitsee prosessin eri vaiheissa tietoa työnkulkujärjestelmästään, myös se on hyvä integroida sähköisen ja mobiilin version tuottamiseen. apple vaatii 30 prosentin siivun Myös kustannusstrategiaan on paneuduttava. Toisaalta edellinen vaihtoehto toimii dynaamisesti, päivittyy tarvittaessa jatkuvasti ja sopii siksi esimerkiksi sanomalehdille tai televisiokanaville
Liiketoimintamallit, konseptit ja organisaatioiden kehittäminen. Next Media kartoittaa ja tutkii Suomalaisten kustantajien ja lehdentekijöiden suurimmat ongelmat ovat Viestinnän Keskusliiton Next Media pro jektin tutkijan, graafikko Harri Heikkilän mielestä ennen kaikkea kustannukset. Puhutaan nk. Päätavoitteena on "uudistaa median liik etoimintaympäristö murtamalla mediasisältöjen käsitteen rajat ja muuttamalla sisältöjen luomisen, muokkaamisen, jakamisen ja kuluttamisen tavat". Suurin voittaja kasvukisassa on Android 49,2 prosentin osuudellaan. Conmion toimitusjohtaja Tero Hämäläinen korostaa, että kustantajan on aina ensimmäiseksi päätettävä omasta liiketoiminnastaan ja mobiilistrategiastaan: mitä hän haluaa ja miten hän haluaa sen toteuttaa. 2. Jokainen numero ilmestyy myös verkossa. Tutkimusyhtiö Gartner ennakoi, että tämän vuoden loppuun mennessä Googlen Android on käyttöjärjestelmänä miltei puolessa älypuhelimista. New York Timesille ja muutamille muille isoille asiakkaillemme. Suomalainen osaaminen tunnetaan maailmalla Myös suomalaiset ohjelmistovalmistajat ovat päässeet mukaan mobiilijulkaisemiseen. Next Media hankkeen visiona on nostaa Suomen mediaala merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi. Älypuhelimien myynnin Gartner ennustaa nousevan vuoden loppuun mennessä 468 miljoonaan kappaleeseen, mikä edustaa yli 57 prosentin kasvua. Myös Applen iOS-käyttöjärjestelmän uskotaan kasvavan tänä ja ensi vuonna ja yltävän 1518 prosentin markkinaosuuteen. New York Timesille ja muille isoille alan kustantajille rakentamistaan mobiiliratkaisuista. Tablettijulkaisemisesta hyötyvät eniten suuret toimijat isoilla kielialueilla. Pioneereihin kuuluu Conmio Oy, joka lähti Nokia-osaamisensa siivittämänä Yhdysvaltain markkinoille ja tunnetaan mm. Hinnoitteluratkaisujen lisäksi julkaisija joutuu miettimään, miten sisältöä jaetaan mitä ja millaisia jakelusopimuksia sitä varten pitää tehdä. Pieni toimija ei välttämättä tarvitse maailmanmark kinoita, mutta joutuu silti käymään läpi saman proses sin, Heikkilä muistuttaa ja viittaa Apple Storeen ja sen perusteelliseen hyväksymisprosessiin. Ensin ratkaisut suosivat suuria toimijoita, joiden markkinat ulot tuvat mantereelta toiselle. Hänen mukaansa kyse on tulevaisuuden tekniikasta, jonka todellista läpimurtoa saa vielä jonkin aikaa odottaa. Sisältömassojen haltuunotto, tuotannot, prosessit ja välineet. kautta tulevista tilauksista ja se, että tilaajatiedot jäävät silloin kustantajalta pimentoon. Profilointi, kontekstitietoisuus ja sisällön mukauttaminen, sekä 4. Gartner ennakoi myös Microsoftin ja Nokian yhteistyön tuloksena Windows-käyttöjärjestelmän yleistyvän älypuhelimissa ja nousevan 19 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, jolloin se ylittäisi myös Applen. 26 3/2011 JULKAISIJA. päivän lehti -toimintatavasta, jossa lehden yksi numero siirretään mobiilisti luettavaksi sekä koko ajan päivittyvästä palvelusta, jollaisen olemme toteuttaneet mm. Kaikki tämä ottaa oman aikansa ja maksaa, Heikkilä toteaa. Ensimmäinen numero ilmestyi tämän vuoden maaliskuussa. Yhteisöllinen vuorovaikutus, yhteisluominen ja mediakokemus 3. Next Median keskeiset tutkimusteemat 1. Mukana on 57 yritystä, 8 tutkimusorganisaatiota ja 9 mil joonan euron kokonaisbudjetti, josta Tekesin osuus on 5 miljoonaa euroa. Suurimpana haastajana tässä on Googlen avoimempi ja nopeasti yleistyvä Android-käyttöjärjestelmä. Asiasta on viime aikoina väännetty kättä ja Apple onkin selventänyt politiikkaansa. Tablettiversio aikakauslehdestä tehdään yleensä olemassa olevan taiton pohjalta, mutta se on uudelleen istutettava pienempään formaattiin, siitä tehdään usein pysty ja vaakaversiot, siihen on rakennettava vuorovaikut teisuutta, lisättävä valokuvaa, videota ja automaatiota... Hämäläinen kertoo, että vasta äskettäin Conmio siirsi New York Timesin pääsisällön "paywallin" taakse mak- Turkulainen Illuusio on uusi ja ilmeisesti ensimmäinen yksinomaan tabletille tehty kulttuurilehti
Mahdollistamalla älykkäät semanttiset haut 3. Käyttämällä toimituksen resursseja laajasti eri toimituksia sekoittamalla 5. Graafinen suunnittelu ja lukukokemus Samuli Jokipaltion vetämä Smartium Oy edustaa hollantilaista WoodWing-ohjelmistoa, joka vie mobiilisisältöjä erilaisiin päätelaitteisiin. Keskeistä on kuitenkin sisältö. Integroimalla sisältöä eri lähteistä 2. Pienemmät asiakkaat suosivat kuitenkin täysautomaattisia ratkaisuja, mutta New York Timesin kaltaiset suuremmat talot kehittävät mieluummin omiaan, Hämäläinen huomauttaa. Palvelinpohjainen WoodWing on viimeksi mainitussa vahvimmillaan. Toinen tapa on, että päätelaite itse luo ulkoasun julkaisulle tiettyjen sääntöjen perusteella. Samaan aikaan sanoma ja aikakauslehtien painettujen versioiden levikkiluvut laskevat, mutta niche lukijoiden ja erityisesti vanhempien kuluttajien odotetaan pysyvän uskollisina paperiversioille. Conmion ratkaisu toimii Amazonin pilvipalvelussa, mutta yhtä hyvin julkaisija voi pyörittää sitä omalta palvelimeltaan. Bloomberg Business Week julkaisi viime syksynä Nick Greggin viisi neuvoa: 1. Julkaisu voidaan myös taittaa erikseen kyseiseen päätelaitteeseen. Pysyäkseen hengissä painettujen medioiden pitää luoda itsensä uudelleen mobiililaitteisiin. Tutkiva journalismi on avainasemassa, jos sisällöstä halutaan veloittaa nykyisen ilmaisen ja rajattomasti tarjolla olevan informaation aikakaudella, päättelee Euromonitor Internationalin kuluttajaelektroniik kaa analysoiva tutkija Mykola Golovko. Eri laitteiden ominaisuudet, kuten resoluutio ja ruudun koko vaihtelevat suuresti, mikä vaikuttaa julkaisun ulkoasuun. DEVICE iPad GALAXY Tab BlackBerry PlayBook HP Slate Motorola Xoom Archos 7 Pandigital Novel RESOLUTION 1024 x 768 1024 x 600 1024 x 600 1024 x 768 1200 x 800 800 x 480 800 x 600 ASPECT RATIO 4:3 16 : 9 16 : 9 4:3 16 : 9 16 : 9 4:3 Taulukon lähde: WoodWing. Anygraafin AnyReader sovittaa julkaisun sisällön tarvittavaan muotoon ja resoluutioon älypuhelimen tai tabletin ruudulle. Sisältö lopulta ratkaisee sulliseksi. Personoimalla omat syötteensä ja siirtymällä mobiiliin 4. Vahvistamalla omaa sisältöä ulkoa hankituilla palveluilla. JULKAISIJA 3/2011 27. Yhdessä tv syötteiden ja internetin välityksellä niillä on mahdollisuus uudistaa journalismia tekemällä siitä helpommin saa vutettavaa ja taloudellisesti edullisempaa. Asiakas maksaa Conmion rakentamasta palvelusta niin sanottuja SaaS-lisenssimaksuja (Software as a Service). Viisi neuvoja julkaisijalle Miten julkaisijat sitten pysyvät hengissä tulevaisuudessa. Ensimmäinen vaihtoehto on "sanomalehtimalli", jolloin laite lataa sisällön verkosta samaan tapaan kuin tietokoneen selaimella. Yhtiö tarjoaa julkaisijoille myös kehittäjätyökaluja, joilla he voivat halutessaan itse luoda itselleen palveluita. Graafinen suunnittelija voi ohjelmistolla helposti tarkistaa, miltä julkaisun sisältö näyttää eri laiteympäristöissä ja voi muokata sitä tarpeen mukaan. Tutkimusyritys Euromonitorin mukaan kannettavien tablettitietokoneiden myynnin odotetaan kasvavan vuoteen 2014 mennessä Yhdysvalloissa 44 miljoonaan kappaleeseen ja ebooklukulaitteiden vastaavasti 24 miljoonaan. Jokipaltion mukaan sisältö voidaan viedä sekä tableteille että älypuhelimille kolmella eri mallilla
Maksuton AnyReader-ohjelma ladataan verkosta ja se toimii samaan tapaan kuin pdf-tiedostojen lukemiseen tarkoitettu Adobe Reader. Kustantajat tarvitsevat Hämäläisen mielestä erityistä mobiilistrategiaa, jossa mietitään pitemmällä tähtäimellä, miten omalle ydinsisällölle "oli se sitten urheilua tai säätilaa" saadaan paras mahdollinen peitto. WoodWingissa InDesignilla tehdään ensin interaktiivinen tablettijulkaisu, jonka jälkeen se viedään palvelimelle ja tuodaan valmiina tietona takaisin. Huoli on varmasti aiheellinen. Näin kustantaja pystyy saamaan siitä myös maksun, Anygraafin Harri Taskinen korostaa. Olemme myös mukana pilotoimassa Tekes-projektissa, millaisilla parametreillä vastaava onnistuisi, kun aikakauslehti haluaisi määritellä tarkemmin oman ulkoasunsa uusille laitteille, Taskinen kertoo. IHS Screen Digest Mobile Media Intelligence julkaisi helmikuussa 2011 listan applikaatiokaupoista, jossa vuoden 2010 markkinajohtaja oli Applen App Store, Black Berryn sovelluksia myyvä BlackBerry App World oli toisena, Nokian Ovi kolmantena ja Googlen Android Market neljäntenä vielä hiukan Ovea jäljessä. Olennaista hänen mielestään on, että julkaisijalla on oma aineisto hallinnassaan. Tero Hämäläinen Conmiosta painottaa, että uusissa digitaalisissa ratkaisuissa julkaisijoiden tulee erityisen tarkkaan paneutua tulovirtaan ja mainonnan mahdollisuuksiin: Nyt, kun meillä on uudet laitteet ja uudet mahdollisuudet toteuttaa interaktiivisia ratkaisuja, pitää kehittää myös uusia mainosmekanismeja. Hänen mukaansa tärkeää on myös jalostaa mobiilisisältöä entistä "rikkaammaksi", monipuolisempia elämyksiä tuottavaksi mm. Dollars) 2010 RANK 1 2 3 4 2009 REVENUE ($) 769 36 13 11 828 2009 SHARE (%) 2010 REVENUE ($) 2010 SHARE (%) YEAR-OVER-YEAR GROWTH STORE Apple App Store BlackBerry App World Nokia Ovi Store Google Android Market TOTAL 92.8 4.3 1.5 1.3 100.0 1,782 165 105 102 2,155 82.7 7,7 4.9 4.7 100.0 131.9 360.3 719.4 861.5 160.2 Source: IHS Screen Digest February 2011. Graafiset suunnittelutoimistot voivat hankkia WoodWingin lisenssin joko kuukausimaksulla tietylle käyttäjämäärälle tai hankkia koko järjestelmän itselleen, jolloin ne voivat käyttää sitä vapaasti kaikille asiakkailleen. Adobe Digital Publishing Suiten laajennukset ovat vakiona mukana InDesign VD5.5:ssä, jolloin julkaisun voi saman tien tehdä valmiiksi asti, Luhtanen selostaa. Hän perustaa näkemyksensä siihen, että Apple-käyttäjät ovat tottuneet maksamaan ohjelmistaan ja sovelluksistaan. Tulovirtojen ohjailu keskeiseksi Tärkeä puoli on lisäksi DRM (Digital Rights Management) eli että sisältö toimii vain siinä laitteessa, johon se on ladattu. Esimerkiksi Bonnier on valinnut sen mobiilijulkaisujensa pohjaksi. Android-puolella ekosysteemi on täysin toisenlainen ja tulovirta kertyy lähinnä mainostuloista, koska käyttäjät eivät ole tottuneet maksamaan sisällöstä. CNET-verkkolehti uutisoi huhtikuussa kärhämästä, joka on syntynyt Googlen ja Androidia käyttävien tablet-tietokoneiden valmistajien kesken Androidin "liiallisesta" modifioinnista omiin tarkoituksiin, jolloin järjestelmä pirstaloituu ja vaikeuttaa sen käyttöä. Hyvänä apuna hän näkee TNS Gallupin TNS Metrix -mittauksen, jota on hiljattain täydennetty mobiilimittauksella. android-laitteet vyöryvät markkinoille Uuden laiteympäristön markkinajohtaja lienee edelleen Apple, mutta Googlen Android-käyttöjärjestelmä on käynnistänyt voimakkaan kirin. Näin on tehnyt Aste Helsinki, joka tekee yhteistyötä jo lähes parinsadan kotimaisen lehden kanssa. Anygraafin järjestelmä on tehty julkaisijoille mahdollisimman yksinkertaiseksi, sillä se sijoitetaan osaksi toimituksellista työnkulkua. Vaikka Android-laitteita tulvii markkinoille, ainakin Samuli Jokipaltio uskoo tulovirtojen julkaisijoille syntyvän vielä pitkään ennen kaikkea Applen iPadien pohjalta. Tuotepäällikkö Harri Taskinen korostaa ratkaisun sopivan erityisesti sanomalehtiympäristöön, jossa sisältö elää jatkuvasti. IHS Screen Digest Table: Global Mobile Applications Store Ranking in 2010 and 2009 (Ranking by Revenue in Millions of U.S. Suoraan toimitusjärjestelmästä Sanomalehtipuolen ohjelmistoihin erikoistunut Anygraaf Oy on kehittänyt oman, tablet-tietokoneille ja älypuhelimille ladattavan selaimen tyyppisen xml-pohjaisen AnyReader-ohjelmansa, joka taittaa sisällön dynaamisesti laitteelle sopivaksi. Hän muistuttaa, että saadakseen julkaisunsa jakeluun maailmalle kustantajan on tehtävä siitä myös jakelusopimus Adoben kanssa. liikkuvan kuvan avulla. Samoilla linjoilla on Tero Hämäläinen. Tällä hetkellä AnyReader tukee Applen iOS:ää, Nokian Symbiania, Googlen Androidia sekä Windowsia. Hinnasto on porrastettu määrien mukaan. Erona WoodWingiin on Adoben luovana ohjelmistokonsulttina toimivan Tommi Luhtasen mukaan nimenomaan se, että Adoben systeemi on työasemapohjainen. Silloin saamme käyttöön universaalit luvut, joita mainostajat pystyvät vertaamaan. Huhtikuun puolivälissä myös Adobe lanseerasi siihen asti beta-versiona markkinoilla olleen Adobe Digital Publishing Suite - ohjelmistonsa osana jokaista InDesignia. Se helpottaa samalla syrjäseuduille leviävien sanomalehtien jakeluongelmia. Tästä myös mainostajat ovat valmiimpia maksamaan. 28 3/2011 JULKAISIJA
JULKAISIJA 3/2011 29
"Uskon, että useampi mediatalo tai lehti vaihtaa parin vuoden sisällä toimitusjärjestelmää." 30 3/2011 JULKAISIJA
Siksi Infomaker Finlandin toimitusjohtajan Kristofer Pasasen kännykässä onkin Dagens Nyheterin etusivu. Tanskalais-amerikkalaisen Saxotechin järjestelmähän on jo käytössä Ilkka-yhtymässä. Tarve järjestelmämuutoksiin alkaa olla käsillä. Newspilotin Suomen valloitus on vasta alussa. Kilpailu ei ole koventunut, mutta siitä puhutaan enemmän, jatkaa Telkkä. Toivottavasti siitä tulee ketterin miltä tahansa tietokoneelta käytettävä toimitusjärjestelmä, Siintola jatkaa. Kysymys kuuluu, miten tällaista asiakasta voidaan palvella, jatkaa toimitusjohtaja Juha Siintola Mediaboxista. Tuoretta Scoopia jo on odotettukin. Ruotsissa enemmän uusia laitteita Ruotsalaisomistuksessa oleva Infomaker ja sen toimitusjärjestelmä Newspilot on jo vienyt kolme sanomalehteä iPadille naapurimaassa Ruotsissa: Dagens Nyheterin, Sydsvenskan ja Dagens Industrin. Markkinajohtaja Anygraafin vanha toimitusjärjestelmä Doris pyörii vielä monen sanomalehden taustalla. Mediaboxin edustama toimitusjärjestelmä on paikallislehtilehtisarjaan pudonnut Scoop. Toimitusjärjestelmien erot sinänsä eivät ole välttämättä suuria. Nykyään yhdeksän kymmenestä Ruotsin suurimmasta sanomalehdestä käyttää sitä. Siinä mielessä kyse on asiakkuuksista eli siitä, kuinka hyvin tai huonosti järjestelmätoimittaja osaa hoitaa asiakkaansa. jonkin lukulaitteen kautta viikonloppuisin. Hufvudstadsbladet) sekä Hämeen Sanomien kolme lehteä. Lehtien vieminen uusille laitteille on Ruotsissa helpompaa kuin Suomessa, sillä siellä on myyty enemmän JULKAISIJA 3/2011 31 Infomaker Finlandin toimitusjohtajan Kristofer Pasasen iPadissa on Dagens Nyheterin etusivu. Toimitusjärjestelmää käyttävät tällä hetkellä KSF Median julkaisemat neljä lehteä (mm. Uskon, että useampi mediatalo tai lehti vaihtaa parin vuoden sisällä toimitusjärjestelmää, jatkaa ruotsalaisen Infomakerin Suomen toiminnoista vastaava Kristofer Pasanen. Ruotsi on ollut edellä meitä perinteisten journalististen sisältöjen viemisessä uusille laitteille. Saxotech on uusi järjestelmä maakuntasarjaan Moni lehtitalo on ollut hyvin uskollinen toimitusjärjestelmälleen, 1020 vuoden mittaisia asiakassuhteita on paljon. Infomaker aloitti toimintansa ruotsalaisista pikkulehdistä. ja tietysti sekä Windowsiin että Maciin. DN ei ole kertonut, kuinka moni on tilannut maksullisen iPad-version: Loimme alun perin, vuonna 2004, kanavariippumattoman järjestelmän, jossa yhdestä tehtäväkansiosta tuotetaan tekstejä, kuvia, videoita ja niin edelleen monelle eri kanavalle. Esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tanskalaista CCI Newsdeskiä pidetään jo vanhentuneena, kerrottiin Journalistissa. Se, joka osaisi tällä hetkellä kertoa varmasti, miten ja mistä moderni lukija haluaa lukea nykyisen sanomalehden sisällön viiden vuoden päästä, olisi rikas mies tai nainen. Teksti Tiina Ruulio Kuvat Pentti Salonen Uusi aika vaatii uuden toimitusjärjestelmän P aINe TUlee kokonaan ensimmäistä kertaa suoraan lukijoilta, sanoo toimitusjärjestelmätoimittaja Anygraafin systeemiarkkitehti Tuomo Telkkä suoraan. Aikaisemmat printtiin liittyvät uudistukset ovat olleet enemmänkin painoteknisiä tai työtapoihin liittyviä muutoksia. Yhden järjestelmän elinkaari on vähintään 710 vuotta. Varmaankin printillä on jatkossa yhä enemmän asiakkaita, jotka haluavat lukea vaikkapa vain urheilujuttuja. Toimitusjärjestelmältä odotetaan ennen kaikkea nopeutta, tehokkuutta, helppoutta ja luotettavuutta. Isompaankin lehtisarjaan pyritään Saxotechin SaxoPressillä, jonka projektikonsulttina Mediabox toimii. Monien järjestelmien kehitys on pysähtynyt. Sen pitää myös taipua moneen: printtiin, tabletteihin, älykännyköihin... Uudistunut web-käyttöliittymällä toimiva versio on kuitenkin jo koetuotannossa Ruotsissa. Ei siis ihme, että toimitusjärjestelmämarkkinoille on tullut uutta vipinää
Asia kylläkin muuttuu monimutkaisemmaksi, kun pitäisi miettiä sitä, mikä on uusien kanavien sisäl lön lähtötilanne: kirjoitettu juttu, printissä jo julkaistu juttu tai jotain kanavaa varten muokattu juttu, turkulai sen Mediaboxin Juha Siintola sanoo. Siihen verrattuna esimerkiksi sisältökanavien mahdollinen lukumäärä on vähäisempi asia. Mutta sama tapahtuu myös Suomessa, uskoo Pasanen. Tämä on yksi tuotekehityksemme kohde. Sarjakuvissa on jo törmätty uusien laitteiden mukanaan tuomiin ongelmiin, kuten tekijänoikeuksiin. Entä sitten, kun erilaisia laitteita on useita. Telkkä haluaa, että lukija voisi määrätä, haluaako hän vaikkapa mobiiliin jonkin aihealueen pitkiä tai lyhyitä juttuja. Myös paikallislehti Lapuan Sanomat valitsi Neon toimitusjärjestelmäkseen. Hän kysyykin, miksi lehden pitäisi määrätä tämä asia lukijan puolesta. Paineet järjestelmäkehitykselle ovat alalla kovat ja siksi Anygraafkin satsaa 20 prosenttia liikevaihdostaan tuotekehitykseen. Se antaa lisäaikaa lehtitaloille miettiä, milloin uuteen toimitusjärjestelmään siirrytään lopullisesti. Nettilehtien ansaintalogiikka meni metsään. Tarvitaan älykkäitä ja eri laitteille mukautuvia taittopohjia. Tietyssä mielessä on hyväkin, että osaa muutok sista ei tehdä niin nopeasti kuin mitä tekniikka mahdol listaa. Infomakerin toimintatapaan kuuluu myös se, että kaikilla asiakkailla on päivitysten kautta sama versio järjestelmästä. Nettilehdistä on opittu jotain Tuomo Telkkä tietää, kuinka surkeita nettilehdet ovat usein olleet lukijan kannalta. Kukaan ei voinut ennakoida sitäkään, että lopulta Google syö valtaosan netin ilmoitustuloista. Koska hesari tulee kaikkiin kännyköihin ... Hän uskoo, että asiasta on otettu opiksi. Se on kuitenkin selvää, että perinteisiä printtisisältöjä jaetaan jatkossa yhä useammalle laitteelle tavalla tai toisella. Se on aiheuttanut paljon skismaa lehtien ja Googlen välille. Maksaisin mielelläni siitä, jos saisin lukea päivän Hesarin omasta mobiilista, Anygraafin Telkkä sanoo. tabletteja ja älykännyköitä. Mutta tekniikan pitää olla valmiina, kun muutos tulee, toimitusjärjestelmätoimittaja Anygraafin Tuomo Telkkä toteaa. Mutta heti kun aloin lukea uutisia älypuhelimesta ymmärsin, kuinka fiksua se on. Liikkuvuutta ja erilaisia rinnakkaisen tekemi sen muotoja tulee toimitusjärjestelmiin koko ajan lisää. Ajattelemme silti niin, että jatkossa mediatalon paraatituote voi olla printin sijaan jokin muu, vaikkapa lehden mobiiliversio. Periaatteessa sisällöntuotanto ei muutu mik sikään. Paperilehti ei Telkän ajatuskannan mukaan kuole, vaikka toimitusjärjestelmät on viritettykin jo useammalle julkaisualustalle. Pitäisi päästä siitä ajattelutavasta, että julkaisukanava määrää sisällön, koska asian pitäisi olla täysin päinvastoin. Vanha Doris ja uusi Neo voidaan myös käytännössä yhdistää parin päivän työllä. New York Times on nettilehtien rohkea mohikaani. Ei ole esimerkiksi mahdollista, että jokaiselle eri laitteelle taitetaan omannäköinen lehti. Toimitusjärjestelmätalon vanhojen asiakkaiden Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Karjalaisen ja Etelä-Suomen Sanomien (niin kutsuttu Nelikko) kanssa solmittiin viime syksynä sopimus lehtien siirtymisestä uuteen toimitusjärjestelmään syksyn 2011 aikana. Lehdissä tehdään liian mekaanisesti erikseen net tijuttu ja printtijuttu. Itse asiassa tulevaisuus ei ole helppo järjestelmätoi mittajallekaan. 32 3/2011 JULKAISIJA. Jatkossa teknisesti orientoituneen toimittajan pitää myös osata priorisoida juttuja eri laitteisiin. Ensin nettilehti muuttui maksulliseksi, sen jälkeen takaisin maksuttomaksi ja nyt uudelleen maksulliseksi. Tähän saakka on ajateltu niin, että printti on ykköskanava ja muut kanavat tai laitteet oikeastaan printin eri versioita. Printatun sanomalehden leipätekstin fontin valintaan saattaa mennä kuukausia, mutta kun mennään nettiin, unohdetaan kaikki hyvät typografiset periaatteet. Netissä pitää pystyä tarjoamaan radikaalisti poikkeavaa ennen kuin raha lähtee liikkeelle. Entä jos älykännykkään halutaankin erilaisia, nasevampia otsikoita kuin printtiin tai eri laitteiden juttuja päivitetään eri tahtiin. Viime joulukuussa julkaistu iPad-Hesari on sekin elinkaarensa alkuvaiheessa. Entä miten asia tehdään toimitusjärjestelmässä. Myönnän , nämä ovat vaikeita asioita järjestelmän kannalta. Ole printtiasiakas, saat nettilehden kaupan päälle tyyppinen ajattelu ei enää istu uuteen aikaan. Infomakerin Pasasen mukaan toimitusjärjestelmän pitää olla tehokas ja yksinkertainen. Jos yhteen järjestelmään fiilataan jotain uutta, myös muut saavat uudistuksen itselleen. Vanhat työnkulut ja ammattirajat eivät päde enää Toimitusten vanhat työnkulut tai ammattirajat eivät päde jatkossa. Kanavia tulee ja menee, mutta suunnittelun yksinkertaisuus ja hallinta pysyvät. Itsekin kannoin vuosia huonoa omatuntoa siitä, kun en lukenut lehtiä netistä. Lukijoiden kritiikki on kohdistunut muun muassa grafiikan heikkoon laatuun ja sarjakuvien ja leikearkiston puuttumiseen. Sama koskee aivan varmasti myös uusia laitteita. Markkinajohtaja Anygraafin systeemiarkkitehti Tuomo Telkkä myöntää, että markkinoille on tullut uutta vipinää, kun perinteinen printtimedia hakee uusia julkaisuväyliä teksteille, kuville, videoille ... Myös printti on muutoksen kourissa Myös vanhan kunnon printin pitäisi pystyä muuttu maan: syventämään lukukokemusta, personoimaan itseään, muuttumaan broadsheetistä tabloidiksi, otta maan kaikki irti ennakoivasta taitosta jne. Sovelluksesta saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Markkinajohtaja Anygraaf tarjoaa moderniksi median sisällön suunnittelu- ja hallintajärjestelmäksi Neoa
Se näyttää ja selittää typografian termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typografisen sommittelun sekä merkistön oikean käytön selvällä suomen kielellä. tarkoittaa ennalta valmistettujen kirjainten käyttämistä ja siitä syntyvää painotekstin ulkoasua. Sen uusin painos on ajantasainen ja aiempia laajempi, mutta yhtä kätevä ja helppokäyttöinen kuin aiemmatkin. T ypografia Hyvän ja helppolukuisen typografian tekemiseen opastaa Markus Itkosen suosittu Typografian käsikirja. (015) 348 990, fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com · www.pieksanprint.com Laadustaan tunnettu palveleva kirjapaino. Huono typografia pilaa hyvänkin tekstin tai julkaisun. Markus Itkonen Typografian käsikirja 3., laajennettu painos 184 sivua Hinta 36 + toimituskulut 7 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. (03) 4246 5340 faksi (03) 4246 5341 rps-yhtiöt Uusi kiintotähti pääkaupunkiseudulla Kari Pellinen GSM 050 511 0300 Teknobulevardi 35 01530 Vantaa kari@pieksanprint.com · LAATUA TA · OSAAMIS · PALVELUA Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki · puh
Kurssilla käytetään Creative Suite Design Premium CS 5.5 paketin sovelluksia, Photoshop, InDesign, Illustrator, Acrobat, Bridge, Flash, Flash Catalyst, Digital Publishing Suite ja Dreamweaver. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: sovelto.fi, Juha.Laamanen@sovelto.fi Laaja valikoima julkaisemisen ja kuvankäsittelyn kursseja. www.keuruunlaatupaino.com puh. (09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi Päivitämme päitä. otteita jo 20 Painotu vuot ta! Käyntikor tit, esitteet ja lehde t nopeasti! Nyt meillä laatu & ympär istö ser tifikaatti! K atso adigi www. hinna sto ne tistä .fi 34 3/2011 JULKAISIJA. 020 719 9920 myynti@keuruunlaatupaino.com Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh. Creative Suite 5.5 Bootcamp 20.23.6. Tule toisenlaiselle kesäleirille Itä-Pasilaan. Neljän työntäyteisen päivän lomassa on aikaa myös grillata ja viettää kesäiltaa leiritovereiden seurassa! Leirin aikana luodaan ja muokataan aineistoa kuvitteellisen monimediafestivaalin tarpeisiin
Lehden kirjoittajat ovat usein freelancereita, jotka kirjautuvat Matkalehden sivustolle ja lataavat tarjoamansa artikkelin kuvineen sinne. Kirjapaino etsii uutta Kirjapainon palvelun ei tarvitse pysähtyä painotuotteeseen, sillä uudet digitaaliset alustat tarjoavat painoillekin uutta tekemistä. Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuvat Art-Print U uden ajan haasteeseen on tarttunut aina- Järjestelmän virtaviivaisuus tarkoittaa kin helsinkiläinen kirjapaino Art-Print Oy, sitä, että pdf-tiedosjoka on toteuttanut rovaniemeläisen asitojen sijasta taitto akkaansa Polarlehdet Oy:n kanssa virtavii- on keskitetysti palvaisen julkaisu- ja aineistonhallintajärjesvelimella näkyvissä kaikille asiantelmän. lehteä Ja mikä parasta, tämä on ajasta ja paikasta riippumaton. Järjestelmän virtaviivaisuus tarkoittaa sitä, että pdftiedostojen sijasta taitto on keskitetysti palvelimella näkyvissä kaikille asianosaisille. Se tarkoittaa kokonaista artikkelien käsittelyprosessia, automaattisia kuvalinkityksiä, arkistointia ja painamista, mutta juttuja me emme kirjoita, Jussila selvittää. Kaikki näkyy taittajalle reaaliajassa. lapuilla. Ensisijaisesti haemme tekemiseen tehokkaampaa tuotantoketjua, mutta tästä on mahdollisuus hyvinkin nopeasti siirtyä iPadeihin ja muihin lukulaitteisiin, Kimmo Peränen täsmentää. JULKAISIJA 3/2011 35. Kun taitto on kaikin puolin valmis, siitä syntyy samalla sekä paino-pdf että Digipaper-alustalle näköislehti. tehdä Tämä nopeuttaa työskentelyämme huomattavasti ja mahdollistaa verkostoitumisen lehden tekemisessä. Näemme sen saman tien omassa järjestelmässämme ja päätämme, ostammeko jutun vai ei. Voimme tehdä lehteä missä tahansa, missä nettiyhteys toi- missä mii vaikka Timbuktussa! tahansa, Hyöty on ilmeinen, sillä Matkalehden tekijät ovat missä työnsä takia menossa milloin missäkin päin maailmaa. Kommentit taittoon tehdään muistilapuilla, mutta tekstikorjaukset tehdään siihen suoraan ja taittaja näkee, mitä on muutettu. Tämä on toimiva julkaisujärjestelmäkokonaisuus ja samalla toimitusjärjestelmä, joka mahdollistaa asiakkaalle julkaisun valmistumisen reaaliaikaisen seuraamisen, tekstikorjausten tekemisen suoraan julkaisuun, taiton kommentoinnin muistilapuin, ryhmätyömahdollisuudet ja paljon muuta, yhtiön PreMediasta vastaava Seppo Jussila luettelee. Korjausten ajan taittonäkymä on lukittu ja vapautuu heti käsittelyn päätyttyä. Kun teksti on käsitelty, se tallennetaan järjestelmään ja merkitään taittajalle tiedoksi, että se on valmis taitettavaksi. Matkalehden kustantaja ja päätoimittaja Jorma Aula " Voimme vaikuttaa enemmän kuin tyytyväiseltä. Samanlaista järjestelmää voidaan Art-Printin myyntijohtajan Kimmo Perä- osaisille. Osapuolet voivat tehdä siihen suoraan tekstikorjauksia ja kommentoida taittoa muistilapuilla. Tieto valmiiksi taitetusta jutusta tulee meille sähköpostilla ja voimme mennä järjestelmään katsomaan sen, Jorma Aula selostaa työvaiheita. Osapuolet voivat tehdä siihen sen mukaan soveltaa periaatteessa kaiksuoraan tekstikorkiin muihinkin painotuotteisiin, yhtä hyvin esitteisiin kuin jauksia ja kommentoida taittoa muistituoteluetteloihin. nettiSamalla Jorma Aula kritisoi lehdelle painotarjouksia kauppaavia kirjapainoja liiasta kapea-alaisuudesta: yhteys Lehdille halutaan myydä vain sitä samaa vanhaa eli toimii painopalvelua, ei ratkaisuja! Virtaviivainen julkaisujärjestelmä Art Dociksi nimetty Art-Printin palvelukokonaisuus yhdistää Adobe Creative Suiten ja InCopyn tehokkaaksi ja toimivaksi julkaisujärjestelmäksi ja työryhmäohjelmaksi. Edes- vaikka Timbuktussa!" takainen, sähköpostilla tapahtuva vedosliikenne jää siis pois. Matkalehdessä laaditusta sivusuunnitelmasta taittaja näkee, mille sivuille esimerkiksi Mustanmeren juttukokonaisuus tulee. Matkalehti on rakentanut itselleen muutaman viime vuoden aikana laajan juttupankin ja 30 000 40 000 kuvaa käsittävän kuvapankin, joita Art-Print hallinnoi ja joista aineistoja on helppo ammentaa. Halutessaan käsittelijä voi tulostaa sivut itselleen. Taitot tehdään InDesignilla, ja pohjalla Art Doc -julkaisujärjestelmä mahdollistaa julkaisemisen hyvinkin erilaisille digitaalisille alustoille
Vastaväitteitä tulee paljon, onhan tämä melkoinen tapakulttuurin muutos, Seppo Jussila myöntää. 8. Ja iPadiin on täysin järjetöntä lähteä mukaan, koska se on Applelle pelkkä rahastuskeino. Matkalehdelle on juttupankin, lehden suunnittelujärjestelmän sekä nettikaupan ja kaupallisen järjestelmän tehnyt rovaniemeläinen Polar-Code Oy. Sillä työvoimalla, millä me lehteä teemme, emme onnistuisi ilman tällaisia työtä säästäviä ratkaisuja, Jorma Aula päättelee. Uuden järjestelmän etuja: 1. Päätös on hyvin nopeasti tehty ja toteutettu, Jorma Aula sanoo. Art-Printin nykyjärjestelmä tarjoaa siihen suoran tien. helppo tie myös lukulaitteille Tablettipuolta emme ole toistaiseksi miettineet kovin tarkkaan, sillä ne ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta lähdemme mukaan heti kun tiedossa on selvempi formaatti, mihin se kannattaa tehdä, Jorma Aula toteaa. 5. 9. Julkaisun valmistumisen reaaliaikainen seuraaminen Sisäänrakennettu viestintätyökalu Tekstikorjaukset voidaan tehdä suoraan taittoon Taiton kommentointi muistilapuin suoraan Art-Printin tuotantoon Ryhmätyömahdollisuudet paikasta riippumatta Helpompi ja nopeampi viestintä työryhmän jäsenten kesken Suora näkymä tekstien ja taiton edistymiseen Mahdollisuus joustavasti siirtyä näköislehden verkkoversiosta uusille tablettitietokoneille Mahdollistaa tehokkaan verkostoitumisen kautta tuntuvat säästöt ja tehokkaamman toiminnan. 36 3/2011 JULKAISIJA. Matkalehden kirjoittajat ovat usein freelancereita, jotka kirjautuvat järjestelmään ja lataavat tarjoamansa artikkelin kuvineen sinne. Joustavia ratkaisuja julkaisun verkkoversioon Matkalehdellä on jo pitkään ollut verkossa näköislehti, jolla on Aulan mukaan tällä hetkellä noin 17 000 tilaajaa. Mitään bisnestä lukulaitteet eivät kustantajille hänen mielestään vielä edusta. Samoin verkkoversioon pystytään haluttaessa upottamaan vaikkapa videoaineistoa ja ilmoittajille tärkeitä linkkejä, jotka vievät esimerkiksi ilmoituksesta heidän omille sivuilleen, Seppo Jussila kertoo. 3. 7. 6. 4. Me tiedämme hyödyt, mutta harmittavan usein haaste on saada asiakas ne ymmärtämään, Kimmo Peränen miettii. Lisäksi asiakkaat voivat ostaa sieltä haluamansa artikkelit yksitellen: jos olet lähdössä vaikkapa Kuubaan, voit hakea sitä koskevan artikkelin, maksaa sen pankkitunnuksilla ja saat jutun luettavaksi. Lehdestä voi siis verkossa olla sekä ilmaisia osioita että erikseen maksullisia palveluita. Uusi järjestelmä tarkoittaa sekä painolle että lehdelle työnkulun tehostumista. 2. Uusi järjestelmä helpottaa Aulan mukaan myös lehden aihepiiriä sivuavien oheistuotteiden kuten matkalaukkujen myyntiä verkossa. Muutosvastarintaakin on Suurimmaksi haasteekseen Art-Print näkee asiakkaiden muutosvastarinnan. Se on vain yksi lisäaskel, laajennuspalikka olemassa olevaan ohjelmistoon, Kimmo Peränen toteaa. Vasta, kun lukulaitteet tarjoavat selvät ansaintamahdollisuudet, voimme lähteä mukaan
Uusiutumiskyvyn ylläpitäminen on noussut arjen kassavirrasta ja taloudellisesta kannattavuudesta huolehtimisen rinnalle eräänlaiseksi perusvaatimukseksi 2010-luvun yritykselle, Pakarinen painottaa. vaan asiakkaille pitää pystyä myös tuottamaan lisäarvoa. Ei riitä, että osataan painaa erilaisia tuotteita laadukkaasti ja tehokkaasti, Printtimedian on löydettävä roolinsa uudestaan sähköisen median muuttamassa ympäristössä ja se edellyttää nykyistä laajempaa verkostoitumista läheisten yhteistyökumppaneiden, kuten sisällöntuottajien kanssa, projektipäällikkö Armiliisa Pakarinen Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksesta painottaa. 37. Yritys voi olla samaan aikaan sekä taloudellisesti kannattava että innovatiivinen, eikä näitä kahta asiaa pitäisi asettaa vastakkain, Pakarinen painottaa. Taloudellinen perusta kuntoon Grafit-hankkeeseen sisältyy kolme johdon kehitysohjelmaa, joista ensimmäinen käynnistyi keväällä 2010, toinen alkaa tämän vuoden syyskuussa ja kolmas vuoden kuluttua. Sen yhteydessä tehtyä graafisen alan kehitystarpeita kartoittavaa selvitystä on jo käytetty johdon kehitysohjelmien suunnittelun tukena. Grafit-hanke herättelee Kolmivuotinen Grafithanke pyrkii herättelemään rakennemuutoksen kouraiseman graafisen alan pkyrityksiä uudistumaan. M Teksti Kaisa Salminen Kuva Pentti Salonen uuToksen TausTalla on digitalisoitumisen ja sähköisen median aiheuttama rakennemuutos, jonka myötä printtimedian on löydettävä roolinsa toimialan arvoketjussa uudestaan. Ensimmäisen ja kolmannen ohjelman teemana on lisää asiakasymmärrystä ja tietotaitoa Hanke lähti liikkeelle vuoden 2010 syksyllä. Sen myötä käynnistyi myös aktiivinen yhteistyö alan toimialajärjestöjen KTT eli Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto ry, GT eli Graafinen teollisuus ry sekä SERPA eli Seri- ja erikoispainojen liitto ry kanssa. Kehityspanostuksia pitäisi selvityksen perusteella lisätä myös liiketoiminnan suunnan arviointiin sekä palvelun ja palvelutuotteiden, teknologisen osaamisen, myyntija markkinointiosaamisen ja yrityksen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Keskeiseksi asiaksi selvityksessä nousi asiakasymmärryksen ja osaamisen kehittäminen. Oivallukset syntyvät usein muualla kuin omassa yrityksessä, esimerkiksi yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa, eivätkä ne vaadi useinkaan suuria investointeja. Grafit-hankkeen projektipäällikkö Armiliisa Pakarinen Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta kertoo, että alun perin hankkeesta kaavailtiin huomattavasti suppeampaa pilottiprojektia, mutta Uudenmaan Ely-keskus halusi laajentaa sitä, koska graafisen toimialan rooli Uudellamaalla koettiin merkittäväksi. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus tarjoaa yrityksille resursseja osaamistarpeiden kartoittamiseen yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Ideoiden toteuttaminen sen sijaan saattaa vaatia joskus rohkeutta ja vähän riskinottoakin. Ohjelmat ovat puolen vuoden pituisia johdon kehitysfoorumeita. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, miten voitaisiin toimia kannattavasti ja entistä tehokkaammin parhaimmillaan täysin uudenlaisen, asiakkaalle lisäarvoa tuovan tuotteen tai palvelun kehittämiseksi. Hankkeeseen haetaan kehittymishaluisia yrityksiä ja niille resursseja osaamisen kehittämiseen. Sitä kautta voidaan löytää uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia, Pakarinen tiivistää kartoituksen tuloksia
Suomen kannalta tilanne on erityisen hankala, koska vienti sakkasi vuonna 2009 pahemmin kuin missään muussa EU-maassa. Se keräsi yli 80 alan toimijaa pohtimaan, mistä niin sanottu viisasten kivi eli alan uudet toimintamallit voisivat löytyä. Ensimmäinen tällainen seminaari järjestettiin helmikuun puolivälissä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa. "Uudista ja menesty innovoimalla". Yksi pääaiheista oli graafisen toimialan taloudellisen tilanteen vaikeus niin Suomessa kuin laajemminkin "Yksi Grafit-hankkeen rooleista on osallistujille maksuttomien ajankohtaisseminaarien järjestäminen." Euroopassa. Näitä asioita voidaan pitää graafisen alan kohtalonkysymyksinä, koska kilpailu tulee jatkossa vain kiristymään niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Keili ymmärtää kotelot. keili.fi 38 3/2011 JULKAISIJA. Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund Turun yliopistosta totesi, että vientivaikeudet ovat näkyneet viime vuosina kaikilla perinteisesti merkittävillä painotuotteiden vientimarkkinoilla. Oli odotettavissa, että panostukset myös Suomen suuntaan kasvavat. Eniten pudotusta oli Venäjällä, jossa hintakilpailu on seurausta kolmansista maista tulevasta kilpailusta sekä maan oman painokapasiteetin vahvistumisesta. Grönlundin mukaan painoalan roolia toimialan arvoketjussa olisi kirkastettava, investointivetoisuudesta tulisi siirtyä innovointivetoisuuteen ja liiketoimintaosaamista lisätä. Samalla epäterveelle hintakilpailulle ja toimialan ylikapasiteetille pitäisi tehdä jotain ja palvelukonseptejakin kehittää. Pakarinen kehottaa ottamaan hankkeeseen yhteyttä mieluummin liian aikaisin kuin myöhään, etteivät vaikeudet pääse kehittymään liian pitkälle. Maaliskuun puolivälissä ohjelmaan oli ilmoittautunut kymmenkunta yritystä lähinnä erikoispainamisen alalta. Puolalaiset ovat olleet jo muutaman vuoden ajan aktiivisia Ruotsin ja Norjan markkinoilla. Painotuotteiden tuonnin kokonaisarvo ei ole juurikaan viime vuosina muuttunut, vaikka Baltian maiden tuonti kasvoi 16 prosenttia ja Puolankin yli 60 prosenttia vuonna 2009. Toinen ohjelma tulee olemaan painotukseltaan hieman erilainen teemallaan "Parempaan tuloskuntoon". Kehittämisohjelmien ohella yrityksille tarjotaan yhdessä ELY-keskuksen kanssa henkilöstön täsmäkoulutusta. Yrityksen kunto antaa myös suunnan toiminnan kehittämiselle. Lisäksi tarjolla on vahvasti tuettuja tuotteistettuja palveluja, kuten taloudellisen kannattavuuden tarkastelua, jotka on tarkoitettu niin haasteellisessa tilanteessa oleville kuin muillekin yrityksille. hintakilpailu kiristymässä Yksi Grafit-hankkeen rooleista on osallistujille maksuttomien ajankohtaisseminaarien järjestäminen. Toivoisimme, että myös peruspainotalot löytäisivät ohjelman ja tulisivat mukaan kehittämään yritysosaamistaan, Pakarinen toteaa
JULKAISIJA 3/2011 39
PRINTTIIN, WEBBIIN, PUHELIMEEN JA TABLETTIIN KAIKKI NEWSPILOTILLA Borgåbladet, Hufvudstadsbladet, HML Kaupunkiuutiset, HML Viikkouutiset, Hämeen Sanomat, Västra Nyland, Östra Nyland. *9/10 Ruotsin suurimmasta ja yli 70 muuta sanomalehteä käyttää Newspilottia. Lisäksi Dagens Nyheter, Sydsvenska Dagbladet ja Dagens Industri julkaisevat päivittäin iPad-lehteä Newspilotilla. Lisätietoja: Tatu Pelander +358 400 899 638, tatu@infomaker.fi www.infomaker.se Aftonbladet, Dagens Nyheter (iPad), Dalarnas Tidningar, Expressen, Göteborgs-Posten, Helsingborgs Dagblad, NWT, Svenska Dagbladet, Sydsvenskan.* 40 3/2011 JULKAISIJA
SiiJULKAISIJA 3/2011 41. Teksti Markku Niiniluoto Kuvat Pentti Salonen Tämä ei ole vielä tässä Mediatoimistot ovat monipuolistaneet rooliaan digitaaliseen markkinointiin. Analytiikalla tarkoitetaan laajasti ajateltuna verkossa tapahtuvan toiminnan ja keskustelun jäljittämistä. Viime vuosituhannen lopulla mediatoimistot saivat tuottonsa palvelupalkkiona välittämistään ilmoituksista ja muusta mediatilasta. Tänään asiakastuottojen ansaintalogiikka on muuttunut median käsitteen ja palveluvalikoiman laajennuttua. omaa ja maksettua mediaa rinnakkain Asiakassuhdemarkkinoinnin ja maksetun median lisäksi mediatoimistot huomioivat suunnittelussa mainostajan omat mediat sekä ansaitun median, joista rakennetaan entistä suurempia kokonaisuuksia. Mutta printtipuolella ei luovuteta. Siksi analytiikasta ja verkkokeskustelujen seuraamisesta on tullut osa Dagmarin jokapäiväistä tekemistä. Toimenkuva laajenee Digitaalinen markkinointi ei ole pelkästään verkkomainontaa, vaan verkon hyödyntämistä mediatoimiston asiakkaan liiketoiminnassa laajemminkin. Ansaitulla medialla taas viitataan sosiaalisessa tai muussa mediassa saatuun maksuttomaan julkisuuteen, jota me pystymme itse generoimaan tai se syntyy spontaanisti, selventää Dagmarin suunnittelujohtaja Mari Riipinen, jolla on pitkäaikainen mediasuunnittelutausta. Kaikkea ei ole vielä keksitty, vaan monen asian voi mainonnassa tehdä paremmin. Mediatoimisto Dagmarin suunnittelujohtajan Mari Riipisen tehtäviin kuuluu toimia asiantuntijana printtija ulkomainonnassa. Mediatoimisto printtimainonnasta: D aGMarissa suunniTTeluPalveluT, konsultointi ja analysointi muodostavat jo puolet asiakastuotoista, toinen puoli tulee perinteisestä mediasuunnittelusta. Monella mainostajalla bisnes on laajasti verkossa, ja sen merkitys on keskeinen. Omat kanavat käsittävät asiakkaan verkkosivut, erilaiset sosiaalisen median palvelut, joita mainostaja itse tai yhteistyökumppani ylläpitää. Lisäksi kuvaan mahtuvat asiakaslehdet, uutiskirjeet ja markkinointiviestintä ylipäätänsä
Mutta "Nappia painamalla ei mediakampanjan kokonaisuuksia synnytetä." printinkin puolella on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Yleislehtien tapahtumamarkkinointi liittyy usein ennen kaikkea levikkimarkkinointiin, mutta antaa myös mainostajalle mielenkiintoisen mahdollisuuden kuluttajakohtaamisiin. Lisäinvestointi erikoisratkaisuihin voi viestin välittymisen kannalta olla hyvinkin kannattavaa. Nyt kumppanit haluavat meidät mukaan keskusteluihin, Mari Riipinen tähdentää. Lisäksi mediatoimistossa seurataan, mitä asiakkaan omalla sivustolla tapahtuu ja minkälaista liikennettä sinne tulee ja mistä. Lisäksi dynaamisille markkinoille on tullut uusia lehtitaloja, Riipinen kertoo. Mediatoimisto Voitto 7. Esimerkiksi kiinteiden liiteratkaisujen avulla mainonnassa on mahdollista käyttää materiaaleja laajemmin: värejä, muuntoleikkauksia, perforointeja ym. Vizeum 10. Vahvat mediatalot kehittävät jatkuvasti tuotteitaan ja lanseeraavat uusia lehtiä. Ne ajat ovat ohi, kun asiakas sanoi, että suunnitelkaa siellä vaan sitä mediavalintaa. Pool Media International 8. PHD Finland (milj. Vuonna 2010 mediatoimistojen liikevaihto ylitti 600 miljoonaa, jossa nousua edellisestä vuodesta oli viisi prosenttia. Virta Mediacommunity 9. Se on kiehtova osa tätä työtä, sanoo Mari Riipinen, joka on myös Dagmarin asiantuntija aikakauslehtien ja ulkomainonnan saralla. asiantuntijoita moneen lähtöön Mediatoimistolla on lukuisia erikoisosaajia ja asiantuntijoita eri mainosvälineille ja uusille sektoreille mm. Kohti monimediallisuutta Lehtitaloissa on lähdetty innokkaasti monimediallisuuteen. Nappia painamalla ei mediakampanjan kokonaisuuksia synnytetä. Printti on yhä keskeinen väline monen mainostajan keinovalikoimassa, jossa nykyisin kokeillaan paljon uutta digitaalisessa maailmassa ja sähköisessä mediassa. Mistään äkillisestä syöksystä ei voi puhua. ) Muutos-% 11,4 4,7 4,0 3,6 2,9 2,4 1,8 1,6 1,6 1,3 1,4 0,1 21,6 23,3 10,1 12,0 17,9 22,3 20,2 31,8 (Lähde: MTL:n toimeksiannosta Turun yliopiston kauppakor keakoulu / BID innovaatiot ja yrityskeskus) 42 3/2011 JULKAISIJA. Mari Riipisen mukaan lehtien lukemisen romahduspuheet on helppo kuitata faktoilla. Miinusmerkkiset muutosluvut ovat kuitenkin jo käänty neet positiivisiksi. Carat Finland 3. Suvantovaihe printin uusien keinojen kokeilussa Vaikka digitaalisen markkinoinnin merkitys on kasvanut, niin perinteisten medioiden suunnittelu on edelleen tärkeä osa tekemistä mediatoimistoissa. Myyntikatetta toimistot keräsivät lähes 37 miljoonaa, yli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Mediatoimistojen Top Ten 2010 Myyntikate 1. Dagmar auttaa myös boostaamaan luonnollisia hakuja sivustoille hakukoneoptimoinnin avulla. Aikakauslehtikenttä taas kehittyy jatkuvasti levikkimarkkinoinnin kovan kilpailun ansiosta. Dagmar 2. hakukonemarkkinointiin, tulospohjaiseen verkkomainontaan sekä tutkimukseen. OMD Finland 5. Happi Mindshare 6. Toinen Helsinki 4. Se vaatii paljon kommunikaatiota moneen suuntaan ja ennen kaikkea luovuutta ymmärtää kohderyhmän elämää, muun muassa medioiden päällekkäiskäyttöä. Digitaalisessa maailmassa syntyy koko ajan paljon jälkiä, joita me pystymme seuraamaan. Dagmarin mediarekisterissä on noin 2000 lehtinimikettä, joka on merkittävästi enemmän kuin Kansallisessa Mediatutkimuksessa (KMT) tai muissa alan perustutkimuksissa, jatkaa suunnittelujohtaja Mari Riipinen Dagmarilta. Mediatoimistot selvisivät plussalle vuonna 2010 Mediatoimistot ovat merkittäviä toimijoita mainoseu rojen käytön päättäjinä, sillä niiden kautta kulki viime vuonna liki puolet Suomessa käytetystä 1,3 miljardin euron mediamainonnasta. Aikakauslehtien ja b-to-b:n puolella sekä kansainvälisestikin ollaan kolmijalan varassa: painetun lehden lisäksi on verkkotekeminen ja digitaalinen media sekä erilaiset tapahtumat. Esimerkiksi sanomalehtien lukemisen lasku on ihan todellista lukujen valossa, mutta se on vähittäistä ja hiipuvaa. hen voi liittyä verkkomainonnan toimivuuden analysointia, eri kanavien roolittamista ja optimointia kohderyhmässä. Lamasta toimistot näyttävät jo toipuneen, vaikkei vuosien 20072008 huipputasoa ole vielä saavutettu. Erilaisia erikoisratkaisuja voidaan hyödyntää huomioarvon herättämiseen
JULKAISIJA Faktor_93x245_Julkaisija3.indd 2 3/2011 43 27.4.2011 15.56
Kaikki vanhat koneet menevät vientiin, Oiling jatkaa. 44 3/2011 JULKAISIJA. Sinänsä suomalaiset, tai laajemmin ottaen pohjoismaalaiset käytetyt painokoneet ovat olleet globaaleilla markkinoilla kysyttyä tavaraa. Olen aina pitänyt alasta, sillä se on ollut tekninen edelläkävijä monella tapaa. Graafinen Kone Oy on myynyt sekä uusia että vanhoja painokoneita ja niihin liittyviä laitteita vuodesta 1977. Käytettyjen painokoneiden hinnat ovat laskeneet dramaattisesti. Usein tarjottavat koneet ja laitteet ovat tavallaan liian "hienoja" ostajalle, joka saattaa tulla Intiasta tai Turkista. Ja kun kerran kauppa käy huonosti, on sinänsä käyttökelpoisia painokoneita joutunut romuttamolle myös Suomessa. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tällä alalla. Siksi esimerkiksi yli kahdeksanväriset automaattiset arkkipainokoneet eivät mene kaupaksi, jatkaa Saarisen kollega Henri Oiling Ekotekno Oy Ab:stä. liikaa liian halvalla -toteamus kuvaa käytettyjen paino- ja jälkikäsittelykoneiden markkinoita Suomessa ja muualla maailmassa. Teksti Tiina Ruulio Kuvat Pentti Salonen S Nyt lähtee halvalla vanha painokone e, eTTä GRaaFINeN TeollISUUS painui vienti- ja ylituotantokriisiin Suomessa vuonna 2009, näkyy vieläkin selvästi myös käytettyjen koneiden kaupassa. Varovaisemmaksi tulleet leasing-yhtiöt kun eivät ole rahoittaneet kauppoja entiseen tapaan. Eksoottisilla markkinoilla kysytään siis koneita, joiden käyttö vaatii miestyövoimaa, sillä työvoiman hinta ei näissä maissa ole ongelmana. Bisnes ei väänny helposti Henri Oiling on tehnyt kauppaa uusilla ja vanhoilla painokoneilla 70-luvulta lähtien. Yksi hidaste käytettyjen painokoneiden kaupalle on nykyaikana rahoituksen järjestäminen. Olin opiskellut Saksassa ja aloimme tuoda Suomeen offset-koneita ja viemään täältä vanhoja latomakoneita esimerkiksi Turkkiin ja Egyptiin. Varsinkin suomalainen jälkimarkkina on nollassa. Markkinoilla on tarjolla tavaraa, joka ei tahdo mennä kaupaksi. Koneet on huollettu hyvin ja niillä on yleensä ajettu suhteellisen pieniä painoksia, kertoo toimitusjohtaja Kari Saarinen Graafinen Kone Oy:stä
Tilanne on sinänsä nurinkurinen, sillä vanhan hyvin huolletun koneen painokapasiteetti on edelleen 70 80 prosenttia uuden koneen tehosta, Saarinen huomauttaa. Kari Saarinen on pienentänyt vanhojen painolaitteiden varastojaan. Eurooppa vetää melko huonosti Espanjaa lukuun ottamatta. Jos ennen kaupan vääntöön meni 100 tuntia aikaa ja se vaati yhden ulkomaanmatkan, tarvitaan kaupan hieromiseen nyt tuplasti aikaa ja matkustamistakin enemmän, Saarinen jatkaa. Venäjän markkina on edelleen vaisu. Moni muukin on liikkeellä samoissa aikeissa. Myös konkreettinen kaupankäynti on tullut rankemmaksi. Eksoottisin maa, jonne olen myynyt painokoneen, on ollut ehkä Filippiinit. Ukraina ja Valko-Venäjä saattavat hyvinkin aktivoitua, Saarinen pohtii käytettyjen painokoneiden markkinatilannetta. Fuusiot, konkurssit ja uusinvestoinnit ovat poistaneet Suomesta ison määrän vanhaa laite- ja konekantaa. Intiaan ja Kiinaan saattaisi suomalaisillakin olla mahdollisuuksia, mutta kauppojen onnistuminen vaatii tavattoman paljon matkustamista ja uusia bisnestaitoja. Painosaleista on hävinnyt esimerkiksi 15 18 vanhaa rotaatiokonetta, joista Kari Saarisen Graafinen Kone on ostanut ja myynyt edelleen noin puolet. Myynnissä paljon 2000-luvun koneita Myynnissä olevat paino- ja jälkikäsittelykoneet eivät ole edes kovin vanhoja, vaan usein 2000-luvulla hankittuja. "Eksoottisin maa, jonne olen myynyt painokoneen, on ollut ehkä Filippiinit." Yli kolmen miljoonan euron koneen hinta on saattanut hyvinkin pudota 200 000 euroon vähän yli kymmenessä vuodessa. Kaupoissa käytetään usein diilereitä käytännön syistä, ja vain harvoin pääsen myymään suoraan asiakkaalle. JULKAISIJA 3/2011 45. Oilingin suurimmat painokonekaupat ovat olleet puolen miljoonan euron lukemissa
Asennuksesta huolehtii ostaja. Oikeastaan vain suuret lehtipainot pärjäävät, sanoo Saarinen. Suurin kato käy arkkipainotaloissa sekä pienissä digipainoissa. Painokoneen Valoa tunnelin päässä. Oiling puolestaan uskoo, että tabletit ja muut uudet päätelaitteet syövät paperilta lukemisen intoa. Uskon, että kotimainen kakku pienenee edelleen. Voisin kuvitella, että alan mahdollisuudet tulevat hybridipainoista, joissa on rinnan isoja digitaali- ja offsetkoneita, print-on-demandista sekä mustesuihkupainatuksesta. Oilingin ja Saarisen yritysten lisäksi Suomessa on noin neljä, viisi muuta käytettyjen painokoneiden myyjää. uuden omistajan työpäällikkö matkustaa usein Suomeen katsomaan painokoneen purkamista, jotta se osattaisiin myös koota oikein. Viro osti itsenäisyytensä alussa Suomesta vanhoja painokoneita, mutta ei enää paljon. Musteella on vielä ympäristörasitteensa, mutta sekin ongelma saadaan varmaan ratkaistua. Henri Oiling on Suomen grand old man vanhojen painokoneiden kaupassa. Tässä bisneksessä kuitenkin vanhat suhteet merkitsevät vielä paljon, Oiling huomauttaa. Siperiaan, Omskiin, myin yhden koneen, kartoittaa Saarinen markkinatilannetta. Koneita kannattaa makuuttaa varastossa mahdollisimman lyhyen aikaa. Hansaprintin vanhoista järeistä painokoneista toinen myytiin Latinalaiseen Amerikkaan ja toinen meni romuttamolle. Saarisen oma yritys on sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä. hollantilaiset ovat kauppiaskansaa Kauppiaskansa hollantilaiset myyvät eniten käytettyjä painokoneita ja -laitteita Euroopassa. Sinänsä internetin tulo mukaan bisnekseen on tietänyt sitä, että kuka tahansa voi "perustaa" internetiin vanhoja painokoneita tarjoavan kauppapaikan fyysisesti minne tahansa. Kangasalan Lehtipainon vanha rotaatio matkusti puolestaan Turkin Ankaraan viiteen rekkaan pakattuna viime kesänä. Ukraina ja ValkoVenäjä saattavat aktivoitua. Sekä Oiling että Saarinen ovat pienentäneet varastojaan viime vuosina. Eurooppa vetää melko huonosti Espanjaa lukuun ottamatta. Tapana on myydä vanhat painokoneet purettuna ja lastattuna. Oilingin ja Saarisen näkemys graafisesta alasta Suomessa on samansuuntainen. Hän alkoi tuoda Suomeen 70luvulla uusia offsetpainokoneita ja viemään vanhoja latomakoneita aluksi Turkkiin ja Egyptiin. 46 3/2011 JULKAISIJA. Aion keskittyä enemmän harrastukseeni, ultrakevyisiin lentokoneisiin, joilla olen lentänyt 20 vuotta ja joita tuon pienessä mittakaavassa maahan. Käytettyjen painokoneiden markkina ei koske millään tavalla digipainokoneita, jotka vanhenevat nopeasti. Niissä on liikaa tietokonekvaliteettia, jotta jälkimarkkina voisi toimia. espanja vetää vielä euroopassa Kauppaa tehdään harvoin suurilla kokonaisuuksilla, vaan esimerkiksi arkkipainokoneet ja sfiftauslinjat myydään erikseen
Viestintäpalvelut-yksikkömme kustantaa 36 järjestö-, seurakunta- ja jäsenlehteä, joilla on yhteensä liki 1,5 miljoonaa lukijaa. Tuotantopäällikköä yli kolmenkymmenen asiakaslehden tuotannon organisoijaksi. mennessä osoitteella Kotimaa-yhtiöt, Mikko Hormio, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki. Viestinnän laajempi tuntemus auttaa sinua palvelemaan asiakkaitamme ja toimimaan saumattomasti verkkotiimimme kanssa. Lue myös alan uutiset netistä www.julkaisija.fi JULKAISIJA 3/2011 47. Kotimaa-yhtiöt on johtava suomalainen kirkollisen viestinnän ja henkisen hyvinvoinnin viestintätalo. Asioit alihankkijoiden lisäksi myös asiakkaiden kanssa; edellytämme näyttöä hyvästä asiakaspalvelusta ja tiimityöstä. Olet hyvä organisoimaan työt kovassakin paineessa ja sinulla on kykyä esimiestehtäviin. Pdf-muodossa voit lähettää hakemuksen osoitteella mikko.hormio@kotimaa.fi. Kotimaa-yhtiöt etsii SITPA OY Kirjansitomo Liimanidonta Wiresidonta Olemme muuttaneet Kellokoskelle 02.05.2011 Sitpa Oy Oppipojantie 15 04500 Kellokoski www.kotimaa-yhtiot.fi Painotuotteiden, mainonnan ja verkkoviestinnän ammattilaisille. Lisätietoja antaa kustantaja Mikko Hormio, puhelin 020 754 2000. Tuotantopäällikkö tekee yhteistyötä useiden paino- ja jakelukumppaneiden kanssa. Lähetä hakemuksesi maanantaihin 30.5. Menestyt tehtävässä, kun hallitset graafisen alan tuotantoketjun, projektinhallinnan ja taloudenpidon
Tuolloin käytössä olivat vielä arabialaiset aakkoset, eikä lukutaito kylissä ollut kovin tavallista, mutta koulutetut sanansaattajat lukivat lehtiä ihmisille. Erzurumissa kokoontui heinäkuussa 1919 kansallinen kongressi Atatürkin johdolla tekemään merkittäviä päätöksiä maan tulevaisuudesta ja synnyttämään nykyisen Turkin valtion lokakuussa 1923. Keskeistä oli turkin kielen uudistaminen. Myös kalifilaitos ja uskonnolli- set koulut lakkautettiin, Koraaniin perustunut lainsäädäntö uudistettiin ja maahan säädettiin yleinen oppivelvollisuus. Kieli päätettiin puhdistaa arabialaisista ja persialaisista lainasanoista ja korvata ne uusilla turkinsukuisten sanojen johdannaisilla. Atatürkin nopeasti läpi viemät uudistukset olivat radikaaleja. Painokone aseena Turkin modernisoinnissa Suomen suuriruhtinaskuntaajalta vuodelta 1867 Venäjältä peräisin oleva painokone oli keskeisessä ja ratkaisevassa roolissa, kun Kemal Atatürk käänsi sulttaanien hallitseman ottomaanivaltakunnan kurssin kohti modernia länsimaista demokratiaa vuonna 1919. Teksti ja kuva Marja-Liisa Kinturi H maan uusi kirjoitusjärjestelmä. Atatürkin tavoitteena oli luoda kieli, joka olisi omiaan yhdistämään kansan. Ilman Erzurumissa ahkeroinutta painokonetta tieto uudistuksista olisi tuskin mennyt perille yhtä tehokkaasti. isToriallinen Painokone on esillä Atatürkin talossa Erzurumin kaupungissa itäisessä Turkissa. Hämmästyttävää oli myös nopeus, millä uudistukset toteutettiin ne vietiin läpi vain muutamassa kuukaudessa. Kieli oli sekä sanastoltaan että lauserakenteeltaan perustunut paljolti arabiaan ja persiaan. Koska turkin, persian ja arabian kielet kuuluivat eri kieliryhmiin, kirjoittaminen oli vaikeaa. Painokone sai suoltaa valtavan määrän lehtiä ja julisteita, joissa viestiä uudistuksista vietiin pienimpiinkin kyliin Anatolian laajalla niemimaalla. Arabialaiset aakkoset korvattiin latinalaisilla kertaheitolla vuonna 1928, ja kaikki 640-vuotiaat määrättiin koulun penkille opettele- Erzurumissa Atatürkin talossa esillä oleva painokone vuodelta 1867 näytteli ratkaisevaa osaa Turkin valtion synnyssä ja modernisoinnissa. 48 3/2011 JULKAISIJA
Tänä päivänä liitossa on jäseniä lähes 200. Sen tarkoituksena on edistää graafisen teollisuuden, graafisen viestinnän ja muiden graafista teollisuutta palvelevien yritysten välistä yhteistyötä sekä valvoa niiden etuja työnantajina työsuhteissa. Tuovinen Ky Pukkila Raisio Lahti Pukkila Graafinen/Offset Pukkila Oy Vaasa Waasa Graphics Oy Hyvinkää T-Print Ky Aldus Oy Ecapaino Oy Flexolahti Oy Kirjapaino Markprint Oy Lahden Graafinen Oy M & P Paino Oy Mainososasto Lahti T:mi N-Paino Oy Päijät-Paino Oy Reprolahti Oy Valkeala Vantaa Valkealan Painokarelia Oy Raisio Team Oy Rauma Kirjapaino Laine Direct Oy Rovaniemi Pohjolan Painotuote Ky Rovaniemen Painatuskeskus Oy Ainasprint Oy Offsetpaino Yli-Hollo Oy Painava Nummelin Ay Tikkurilan Paino Oy Uudenmaan UV-Lakkaus Oy Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto (KTT) on pienten ja keskisuurten kirjapainojen ja painamista palvelevien yritysten etujärjestö. Jäsenyritykset edustavat liikevaihdoltaan huomattavaa osaa graafisista markkinoista ja työllistävät noin 2000 henkeä. JULKAISIJA 3/2011 49. Liiton toiminta on alkanut jo 1930-luvulla. Tervetuloa hyvään seuraan toivottavat KTT:n jäsenet. Espoo Espoon Painolaatta Oy Oy Lito-Print Ab PR-Painotalo Oy Painotalo Casper Oy Hämeenlinna Finn-Korkki Oy Hämeenlinnan Offsetkolmio Oy Ilves-Paino Oy Suomalainen Kirjapaino Oy Laitila Laitilan Kirjapaino Oy Saarijärvi Lappeenranta Kirjapaino Saimaprint Saarijärven Offset Oy Sitpa Oy Taittopalvelu Yliveto Oy Varkaus Mareport Oy Vihanti Eura Eura Print Oy Iisalmi Painotalo Seiska Oy Lohja Salo Rannikon Laatupaino Oy Lohjan Painotuote Oy Hokkipaino Oy Painovirjamo Oy Ylöjärvi Painohäme Oy Helsinki aDigi Oy Ajanpaino Oy Aleksi-Paino Oy CMYK Helsinki Oy Dolk Oy Feedback Oy Grafitrio Oy Hakapaino Oy Helsingin Stanssiapu Oy HP-Paino Oy Iijalainen Oy J-Paino Hiirikoski Oy Kaivopuiston Kirjapaino Oy Kiriprintti Oy Kirjapaino Onnela & Co Kirjapaino Topnova Oy Kirjapaino Yrjö Levikoski Oy Koholaatu Oy Lomakepainatus Oy Luomanen/Suomalainen/ Bergroth & Co OY LSB Merkopaino Oy MT-Data Oy Oy Nord Print Ab Paino Mara Oy Paino Polar Oy Painojälki Oy Painokaksikko Oy Painomerkki Oy Painomies Oy Painopirtti Oy Painoryhmä Oy Painosoppi Ky Painotalo Miktor Oy Painotalo Printmax Oy Painotalo Repe Oy Painoyhtiö And Oy Paintek Pihlajamäki Oy Pekan Offset Oy Picaset Oy Printservice Oy Punch Graphix Nordic Oy Rakennuspaino Oy Reprotalo Lauttasaari Oy Scanseri Oy S-Paino Oy Studio Seppä Oy Suomen Kalenterit Oy Top-Mainos Oy TpT-Print Oy Trinket Oy Vientipaino Oy Zoneca Oy Jyväskylä Jyväsprint Oy Keski-Suomen Sivu Oy Lamidoll Oy Maarianhamina Mariehamns Tryckeri AB Sastamala Sipoo Soini Oy Silverprint Ab Vammalan Kirjapaino Oy Äänekoski Keski-Suomen Painotuote Oy Mikkeli Järvenpää Seroprint Oy Paino-Kaarina Oy Etelä-Savon Kirjapaino Oy Savilahden Kirjapaino Oy YHTEISTYÖJÄSENET: Art-Print Oy Canon Oy Finepress Oy Heidelberg Finland Oy IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy Jyväskylän Messut Oy / FinnGraf Kariston Kirjapaino Oy KBA Nordic a/s Finland Kodak Oy KTA-Yhtiöt Oy manroland Finland Oy Map Suomi Oy Nordea Rahoitus Suomi Oy Océ-Finland Oy Oy Agfa-Gevaert Ab/ Agfa Graphics Oy Bitpress Ab Oy Graphic Metal Ab Pa-Hu Oy Papyrus Finland Oy Pohjola Pankki Oyj Pyrollpap Oy Turun Kirjekuoritehdas Oy Xerox Oy Kaarina (Turku) Kajaani Karjaa Kajaanin Offsetpaino Oy Monninkylä Quickmac Oy Suomen Graafiset Lovetukset Ky Mynämäki Mynäprint Oy Somero Sälekarin Kirjapaino Oy Naantali Sulkava Finnreklama Oy PR-Printer Malm Naantalin Painotalo Offset-House Oy Taavetti Kellokoski Grafijalostus Oy Nummela Taavetin Pikapaino T:mi Kemi Painokiila Oy Suomen Kehyspaino Oy Tammisaari Tampere Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy Nurmijärvi SP-Paino Oy Ekenäs Tryckeri - Tammisaaren Kirjapaino Oy Kempele Kerava A J Mattilan Kirjapaino Oy Oulainen Oulu Kalenteripiste T. Oja Ky Savion Kirjapaino Ky Kokemäki Kokkola Kotka Oulun Painotuote Oy Painotupa Ky Risteen Kirjapaino Oy Starcke Oy Parainen Hämeen Offset-Tiimi Oy Kirjapaino Hermes Oy Kirjapaino Ropposet Oy Kirjapaino Öhrling Oy Offset Ulonen Oy Paino-Arra Oy PK-Paino Oy Taitopaino Oy Kirjapaino Kajprint Ky Turku Kirjapaino Antti Välikangas Oy Piispanristi Pori (Turku) Painola/T.Nieminen Oy Offsetpaino Westman Oy Kouvola Kuopio Painotarkat Oy Kirjapaino Astro Oy Kirjapaino Pika Oy Rota-Finn Oy Tema-Team Oy Turun EP-Paino Oy Turun Kirjansitomo Oy Tuulan Pika-Offset Oy Kirjapaino Kymiprint Oy Porvoo Painoyhtymä Oy Vaajakoski Kirjapaino Ässä Oy Kirjapaino Arsmat Oy Kuopion Liikekirjapaino Offsetpaino L
Painikkeen saa taittoon yksinkertaisesti kirjastopaneelista raahaamalla. Tyypillisesti esim. Painikkeen väri voi olla eri 3. Painikkeiden toiminnallisuus Event-valikossa valitaan se, milloin painikkeen halutaan toimivan (esim. Painikkeita voidaan luoda itse tai käyttää Indesignin oletuspainikekirjastoa. 1. 2. Mikäli näin ei tehdä, jokainen elementti muodostuu omaksi painikkeekseen. 50 3/2011 JULKAISIJA. Normal- ja Rollover-tiloissa, mutta Rollover-tila voidaan ilmaista myös efekteinä esim. CS5-versiossa on erillinen ExportAdobe pdf (Interactive) -komento, jota käyttämällä oletuksena painikkeet ovat käytössä. Tällöin siirtymä kohteeseen tapahtuu vasta kun hiiri vapautetaan. Toiminnallisuuden vieminen pdf-/Flash-tiedostoon CS4-versiossa tulee huolehtia, että pdf-export komennon valintaikkunassa on valittuna kohta "Include Interactive elements". Esimerkkipainikkeiden toiminnallisuus on täysin muokattavissa Buttons-paneelin avulla. Esimerkki Rollover-efektin luomisesta: · muunna elementti painikkeeksi · Normal-tilassa elementissä ei ole muutoksia · aktivoi Rollover-tila paneelissa · tee elementtiin heittovarjo ja hehku Effects-paneelissa tai työpöydän asetuspaneelin kuvakkeen kautta · viedyssä pdf:ssä tai Flash-julkaisussa kursorin vieminen elementin päälle aktivoi efektin. Painalluksen sijaan usein käytetään "On Release" -event, jolla saadaan rauhallisempi käyttäjäkokemus. Esimerkiksi: · dokumentin sulkeminen · siirtymä seuraavalle sivulle · siirtymä ankkuriin · siirtymä nettiosoitteeseen · äänen tai videon käynnistäminen · jne... Actions-valinnalla (kuva 3) määritetään, mitä painikkeen käyttäminen saa aikaan. niksit Painikkeet Indesignissa Indesignin painikeominaisuus on keskeinen navigoinnin toteutuksessa. State Appearance -paneelissa voidaan määritellä painikkeen ulkoasu Normal-/Rollover-/Click-vaiheessa. JUha laaMaNeN PainikkeiTa ja niiden toiminnallisuutta hallitaan Buttons-(painikkeet) paneelissa (kuva 1). esimerkkipainikkeet Indesignin mukana toimitetaan joukko mallipainikkeita (löytyvät Buttons-paneelin valikosta), joita voi hyödyntää taitossa. Rollover-vaiheeseen liitetään jokin ulkoasumuutos, joka ilmaisee, että käyttäjä on painikkeen kohdalla ja napsautus aikaansaa jotain. painallus/vapautus). varjon tai hehkun avulla. Muunna painikeeksi -toiminto Mikä tahansa elementti taitossa voidaan muuttaa painikkeeksi (kuva, grafiikka, Indesignissa luotu piirroselementti, tekstilaatikko jne). Mikäli painike halutaan luoda elementtien yhdistelmästä, täytyy elementtijoukko ryhmittää (Group) ensin. Esimerkissä kuvasta tehdään painike, joka vie hyperlinkkinä lisätietosivulle (kuva 2)
Kirjapaino Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4 00680 Helsinki Puh. (09) 755 2270 GSM 0500 304 444 Fax (09) 7552 2770 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi
09 5615 6400 info@suoramainonta.fi www.suoramainonta.fi 50 3/2011 JULKAISIJA www.suoramainonta.fi. Kun haluat hyödyntää suoramarkkinoinnin mahdollisuudet ammattimaisen tehokkaasti ja nousta markkinoijana uudelle tasolle, ota yhteys myyntiimme puh. Tarjoamme valtakunnallisen ja alueellisen suorajakelun lisäksi kaikki kuluttajasuoran kampanjapalvelut suunnittelusta tulosten analysointiin asti. 09 5615 6400 tai lähetä yhteydenottopyyntö info@suoramainonta.fi. Hankasuontie 3, 00390 Helsinki p. NOUSE KANSSAMME UUDELLE TASOLLE Suomen Suoramainonta on auttanut asiakkaitaan jo 25 vuoden ajan tavoittamaan kulutushaluiset ja maksukykyiset kotitaloudet