Julkaisija 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 3/20 1 3 Uutta liiketoimintaa digitekstiileillä YRITYS Lehti myi Lehtiyhtymän ILMIÖ Aurinkorannan suomalaislehdet Teema Kustantajien kriisi ja ?kriisi?
Ritsaukset . 044-327 1448 henri.pietikainen@painotalo-seiska.fi Parkatintie 27, 74120 IISALMI www.painotalo-seiska.fi. Preeglaukset, myös monitasoisena . Kaikki saman katon alta Korkealaatuiset cmyk-painatukset dispersiolakkauksilla, sekä perinteiset painopalvelut + MAHTAVAT UUTUUS LISÄHERKUT . Sinua palvelevat: Jari Pulkkinen, puh. Hologrammifolioinnit . Folioinnit . 050-596 5062 jari.pulkkinen@painotalo-seiska.fi Henri Pietikäinen, puh. Pistekirjoitukset . Raaputuspinnat . Pakkaukset Ota yhteyttä. Stanssaukset
Illustrator CS6. Yritys 20 Väärän sukupolven mies Eero Lehti myi Lehtiyhtymänsä Keskisuomalaiselle siitä syystä, että on mielestään väärän sukupolven mies. 20 30?36 Kustantaminen TEEMA 30 Kriisi vai ?kriisi? Kustantamoja myydään, työntekijöitä irtisanotaan, kirjailijat kapinoivat, toimarit vaihtuvat. 32 Pieni voi pärjätä kustannusalalla Pienkustantajat ovat muuttaneet suomalaisen kustannusmaailman. 34 Sanomalehti on tuote, digi palvelua Lehtibisnes muuttuu rajusti, kun yhtä ja samaa päivän lehteä voidaan lukea helposti useammassa eri olomuodossa. 36 Hyvästi varastokirjat Tarvepainatus yleistyy painamisessa sekä kustantamisessa ja vaikuttaa jo moneen tuoteryhmään. Ilmiö 24 Tekstiilien digitulostus voi olla tulevaisuuden ala Tänä vuonna käynnistynyt Digitex-projekti tähtää siihen, että uudenlainen tekstiilien täsmätuotanto onnistuisi Suomessakin. 38 FinnGraf kutistui ja tiivistyi Jyväskylän FinnGraf 2013 tarjosi sitä, mitä odotettiinkin: uusimpia tulostimia, jälkikäsittelylaitteita, työnkulkua, ohjelmistoja, värikkäitä autoteippauksia? 41 Edessä sukupolvenvaihdos Yrityksen sukupolvenvaihdoksen voi toteuttaa monella tapaa: lahjoittamalla tai kaupalla, rahalla tai ilman. 42 Isältä pojalle Espoolainen PR Painotalo tuli Pasi Puhakan omistukseen vuosi sitten sukupolvenvaihdoksen jälkeen. 44 Fuengirolan suomalaislehdet Yhteistä Espanjan Aurinkorannikon kolmelle lehtiyrittäjälle on aurinko, ja sen tarve. 46 Henkilö 46 Graafisena suunnittelijana Aurinkorannikolla Alma Ulvelin on nuori graafisen alan osaaja, joka tekee suomalaista Olé-lehteä ja suorittaa maisterin tutkintoa Animum 3D -koulussa Málagassa. JULKAISIJA 3/2013 3. Kanava 5 Pääkirjoitus Sähkö vie, printti vikisee. Hitaampikin jo ymmärtää, että paluuta entiseen turvallisen muuttumattomaan printtimaailmaan ei enää ole. 7 Uutiset 12 Tuotteet ja palvelut 23 Aikakone yski Alma Median uusi painokone Tampereella, nimeltään Aikakone, yski ensimmäisen käyttöviikkonsa aikana pahasti. 48 Kirjat Kirjoituskoulun vuosikirjat 1 ja 2. 38 sisällys Kolumnit 14 Imagoskooppi Tekes uusi ilmeensä, Fiskarsilta toiminnallisuutta tuotepakkauksiin. 16 Matti Remes Kenen kannalta paras pakkaus? 18 Typoteesejä Nimeni saattaa olla Garamond, mutta? 50 Niksit Kuviotäytöt
The Best of Finnish Advertising and Design 12.4.?26.5.2013 Virka Galleria Virka Galleri Virka Gallery Helsingin kaupungintalo / Helsingfors stadshus / Helsinki City Hall Sofiankatu 1 / Sofiegatan 1 ma?pe, må?fr, Mon?Fri 9?19 / la?su, lö?sö, Sat?Sun 10?16 www.virka.fi www.grafia.fi vapaa pääsy fritt inträde free entrance. Parasta suomalaista markkinointiviestintää ja muotoilua The Best of the Year 2012 . Vuoden Huiput 2012
on hänen visionsa mukaan sähköä johtava muovin kaltainen kalvo, joka on tehty asiakkaalle mittatilaustyönä ja joka päivittää itseään koko ajan. ?Muutoksen vauhti Ilkka-yhtymän toimitusjohtaja Matti Korkiatupa peesaa näyttää jopa Eero Lehteä korostaessaan lehtitalojen ehdotonta velvollisuutta kehittää toimintaansa yhä enemmän monikanavaiseen nopeammalta kuin suuntaan, jos aiotaan pysyä hengissä. Siis kysymys on hänenkin mielestään jo enemmän sähköstä on uskottukaan? ja sähköisten alustojen innovaatioista kuin paperista. Kuin varmemmaksi vakuudeksi siitä, että mikään ei ole enää graafisella alalla pyhää, käsitellään lehdessämme myös print-on-demand-ilmiötä, jonka nähdään jo tällä hetkellä mullistavan niin perinteisten kustantamojen kuin kirjakauppojenkin bisneksen perustan. Kun kirja on sähköisessä muodossa kustantajan putkella, on enää äärimmäisen pieni askel siihen, että se siirtyy sähköisesti myös asiakkaan putkelle, jolloin print-vaihe jää tarpeettomana kokonaan pois. Katsoi viestinnän tulevaisuuteen mistä näkökulmasta tahansa, näyttää tällä hetkellä enemmän siltä, että sähkö vie ja printti vikisee. tapahtui tälle ajalle ja myös Julkaisijan edustamalle toimialalle jotain hyvin oireellista, kun Ylen televisiolähetykset tulivat katseltaviksi myös tableteista ja älypuhelimista. Tämän jälkeen hitaampikin jo ymmärtää, että paluuta entiseen turvallisen muuttumattomaan maailmaan ei enää ole. Pitää myös ymmärtää, että muutoksen vauhti näyttää jopa nopeammalta kuin on uskottukaan. Tässäkin lehdessä on monia tätä havaintoa tukevia juttuja. Suomen Lehtiyhtymän Eero Lehti luopui menestyvästä bisneksestään siksi, että pitää itseään paitsi liian vanhana myös liian tietämättömänä siitä tiedonvälityksen maailmasta, jossa ?sanomalehti. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 Faksi 03 4246 5341 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401, Faksi 09 224 5148 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio GSM 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Eerika Ahopelto, Raimo Bergroth, Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Kirsti Kajanne, MarjaLiisa Kinturi, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Anne Lampinen, Reino Lantto, Matti Remes, Tero Takalo-Eskola JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy TAITTO Elias Kapiainen KANNEN KUVA Raimo Bergroth ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401, Faksi 09 224 5148 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen GSM 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi Maanantaina 22.4. Toisaalta, eikö printti voisi lakata vikisemästä ? Ainakin yksi tutkimustulos on ehdottomasti printin puolella. pääkirjoitus Sähkö vie, printti vikisee 21. + alv 10 % Määräaikaistilaus 12 kk 82,57 . Mutta kuinka kauan. Se on se, että printin lukemista pidetään edelleen rentouttavampana kuin sähköisen päätelaitteen selailua. Homo Sapiensin menestymisen salaisuus on ollut se, että se ei ole kovin kauan uskollinen vanhoille tavoilleen, jos uusi innovaatio on selvästi toimivampi. + alv 10 % ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. PAPERI Kansi: Ensocoat 250 g/m² Sisus: Edixion 120 g/m² PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS Painotalo Seiska Oy Kirkas UV-foliointi ja preeglaus SIDONTA ab~binders.fi www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X JULKAISIJA 3/2013 5. Tiina Ruulio TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 73,39
Kontakteja yli toimialarajojen 3.?5.9.2013 Helsingin Messukeskus Päivitä tietosi, verkostoidu ja katsasta kiinnostavimmat uutuudet GrafTec 2013 -messuilla! Graftec on graafisen teollisuuden, painoviestinnän ja markkinoinnin tapahtuma, joka esittelee painoalan uusimmat innovaatiot, parhaat käytännöt ja mielenkiintoisimmat markkinointiratkaisut. Helsingin Messukeskukseen kokoontuu koko arvoketju saman katon alle! Graafinen teollisuus, painoviestintä ja markkinointi Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely Elintarviketeknologia Muoviteollisuus Neljän ammattitapahtuman samanaikaisuus tarjoaa tilaisuuden luoda asiakas- ja kumppanuussuhteita yli toimialarajojen. Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu kävijäksi jo nyt! www.graftec.fi | www.pactec.fi | www.foodtechelsinki.fi | www.plastec.fi Samaan aikaan Messukeskuksessa
Käyttö on siis usein viihdepainotteista. Palmer on myös listannut omat suosikkinsa työntekoon soveltuvista tableteista. julkaistu selvitys Älyä viestintään: Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Viestinnän Keskusliiton (VKL) jäsenyritysten yhteistyönä tuottama Älyä viestintään -selvitys esittää 23 konkreettista toimenpidettä viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. LASKUSSA Järjetön vaatteiden massatuotanto. Selvää on, että mobiili vie internetin aivan uudelle tasolle. Itse asiassa mobiilin evoluutio on lähtenyt kuluttajamaailmasta ja leviää nyt myös ammattikäyttöön, kertoo espanjalainen business development manager Manuel Rubio HP Softwarelta. Eurooppalaiset yritykset ovat vasta vähitellen heräämässä mobiilistrategioiden välttämättömyyteen. Asiassa on monta puolta, kuten erilaisten mobiililaitteiden, -ratkaisujen ja -arkkitehtuurien testausta, niistä saatavien hyötyjen maksimointia, yhä parempien palvelujen tuottamista asiakkaille, tietoturva-asioita, luettelee Rubio. JULKAISIJA 3/2013 7. Ensi vuonna mobiilin uskotaan ohittavan perinteisen pc:n. Tilanne on se, että 66 prosentilla yrityksistä ei ole vielä mobiilistrategiaa. Sitäkään ei osata vielä arvioida, minkälaista hyötyä uusista mobiileista ratkaisuista voi olla liiketoiminnalle. . Mukavinta kaikessa on tietenkin se, että emme tiedä, mihin mobiili sen vie, sanoo MarketVision johtava tietoliikenneanalyytikko Toni Nygren. Nygren osallistui HP:n Helsingissä järjestämään mobiiliseminaariin huhtikuussa. Mobiliteetin lisäksi Nygren listasi myös muita tulevaisuuden it-trendejä, kuten pilvipalvelut, big-datan sekä ison joukon erilaisia äly- tai smart-alkuisia vempaimia, jotka kaikki voidaan kytkeä langattomasti internetverkkoon: älypuhelimen, älytelevision, älylasit, älykypärän, älytohvelit jne. Sama älytrendi virtaa luonnollisesti myös yrityspuolelle, kuten autoteollisuuteen, viihde-elektroniikkaan ja terveydenhoitoon. . Myös HP haluaa olla tässä bisneksessä mukana it-organisaatioiden tukena. . Yrityksiä kiinnostaa luonnollisesti se, miten esimerkiksi henkilöstön älypuhelimet, kannettavat ja tabletit saadaan toimimaan sujuvasti laitteesta toiseen. Ne ovat: iPad mini, Microsoft Surface Pro, iPad 4, Samsung Galaxy Note 10.1, Nexus 7, Samsung Galaxy Note 8. Nousussa Vaatteiden täsmätuotanto digipainamisella. HP:n Manuel Rubio kävi kertomassa Helsingissä siitä, miten eurooppalaiset yritykset rakentavat mobiilistrategioitaan. Mobiili muuttaa bisneksen Uusia maksumuureja Hufvudstadsbladet ilmoitti huhtikuussa, että touko-kesäkuussa se muuttaa verkkosivunsa maksullisiksi. Älykkäiden laitteiden määrä kasvaa valtavasti, mutta mobiilistrategiat puuttuvat. uutiset Lyhyesti Tabletti vaiko pc? Shelly Palmer, Yhdysvaltojen itärannikon it-kommentaattori, puhuu blogissaan jo post-PC-maailmasta tarkoittaen tällä tilannetta, jossa tabletit tai tablettitietokoneet ovat syrjäyttämässä perinteiset pc-tietokoneet. Faktaakin tälle väitteelle on, sillä tietokonekaupan lasku on saanut seurakseen alkuvuoden rahtitilastot, jotka näyttävät samaa suuntaa. Tabletteja käytetään usein kotona videoiden katseluun, sähköpostien tsekkailuun, lempisivustojen selailuun tai pelien pelaamiseen. Maksumuuri tulee käyttöön myös kolmessa muussa KSF Median ruotsinkielisessä lehdessä. Myös Talentumin toimitusjohtaja Aarne Aktan ilmoitti Talouselämässä, että ?Talentum ottaa oman maksumuurinsa käyttöön ennen kesälomia?. Aucklandin AUT-yliopiston mediatutkija Merja Myllylahti kertoi Julkaisija 1/2013:ssa, että netti- tai tablettilehtien maksumuurit eivät ainakaan vielä pelasta lehtitalojen taloutta. Hänen mukaansa nykyiset maksumuurit tuottavat kustantajille noin 10 prosenttia levikkituloista. Älyä viestintään Murroksessa olevan viestintäalan koulutusta on kehitettävä tulevaisuuden tarpeisiin, korostaa 17.4
VTT:n ennuste on, että sanomaja aikakauslehtien levikit kutistuvat edelleen. Painamisen volyymikin laskee, mutta ei dramaattisesti. uutiset Lyhyesti Kariston toimitusjohtaja jatkaa Bookwellilla Kirjapaino Bookwellin uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin huhtikuussa Reijo Kuosmanen, jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus toimialasta mm. Kyse on tekstiilien digipai namisesta. Tarvepainatus yleistyy painamisessa sekä kustantamisessa ja vaikuttaa jo moneen tuoteryhmään. Lehtien suurin kiistakapula on Aurinkorannan suomenkielinen koulu. Sukupolvenvaihdos on usein liian vaikea asia toteutettavaksi pk-valtaisissa graafisen alan yrityksissä. 7 Espanjassa tehdään monia suomenkielisiä lehtiä. 8 Digi etenee, mutta painetun lehden lukemista pidetään rentouttavampana kuin digiversion. Adoben tutkimuksen mukaan tablettitietokoneiden osuus kuukausittaisesta verkkoliikenteestä on 8 prosenttia. 9 Tablettia käyttävät Suomessa eniten suurituloiset miehet pääkaupunkiseudulla.. Koko mediamaailmaa kuvaa hyvin sana disruptio, repeäminen. Esimerkiksi sanomalehti oli aikoinaan loistava innovaatio ja sen ansaintalogiikka toimi. Kehitystyö on jo niin pitkällä, että Sanoma aloittaa 100 talouden kuluttajapilotin ensi syksynä. GAFA eli Google, Apple, Facebook ja Amazon määräävät internetmarkkinoinnin tahdin Yhdysvalloissa. Juuri nyt 1 Perinteisten FinnGraf-messujen saldo: näytteilleasettajia 65 ja kävijöitä 3 335. Vuoden 2011 saldo: 99 näytteilleasettajaa ja 8 000 kävijää. 3 5 Kun isoilla graafisen alan Drupa-messuilla Saksassa piti kävellä monta päi - 4 6 2 vää, riitti Jyväskylässä tunti, kaksi. Suomalaiset voivat saada tekstiilituotannon jälleen käyntiin. Pitäisi sen sijaan kysyä, tarvitaanko enää isoja toimituksia tuottamaan sisältöjä tai miksi kuluttajien pitäisi ylipäätään maksaa nettisisällöistä. Media siis digitalisoituu edelleen ja internetmarkkinointi jyrää. . Oireellista on Kesko Oyj:n toimi tusjohtajan Matti Halmesmäen taannoinen haastattelu Talouselämässä, jossa hän mainitsi pitävänsä sanomalehtimainonnan vaikuttavuutta huonona. On olemassa kirjainyhdistelmä GAFA eli Google, Apple, Facebook ja Amazon, jotka määräävät internetmarkkinoinnin tahdin Yhdysvalloissa. Kaijärvi pitää kädessään yhtä e-paperin sivua. Kariston kirjapainosta ja Alma Mediasta. Asiasta tekee mielenkiintoisen se, että Sanomien omistama Bookwell osti Kariston kirjapainon, Kuosmasen entisen työnantajan, viime lokakuussa. Samalla Kopijyvä saa uutta jalansijaa Kymenlaaksossa. Vuonna 2004 perustettu Newex on erikoistunut teippauksiin, suurkuvatulosteisiin sekä niiden asennuksiin. . Nyt tehty yrityskauppa mahdollistaa asiakkaillemme entistä paremman ja monipuolisemman palvelun, Newexin yrittäjä Kari Nykänen perustelee yrityskauppoja. 8 3/2013 JULKAISIJA Media-ala repesi VTT:n Media-alan kehitystrendit 2013 -raportin julkistamistilaisuus Otaniemessä veti väkeä ns. Nyt tilanne on täysin toinen, vaikka tilannetta varsin yleisesti vähätelläänkin, Kaijärvi kertoo. Kaijärvi pitää epätoivon viimeisenä asteena maksumuurien pystyttämistä lukijoiden ja digilehtien väliin. . Painetun median jakelu koetaan kalliiksi. . Kesko vähentääkin tänä vuonna 100 miljoonaa euroa mediamainonnasta, kertoo raportin esitellyt VTT:n tutkija Hannele Antikainen. Uuteen markkinatilanteeseen vastataan yhteistyöllä, omistusjärjestelyillä, erilaisilla kustannussäästöillä, maksumuureilla jne. . Tekninen kehittyminen on nopeata ja uutta osaamista sekä investointikykyä tarvitaan. Kuosmanen oli toimitusjohtajana myös Karistolla. Porvoossa sijaitseva Bookwell on toiminut jo yli 150 vuotta. tuvan täydeltä. Alalla on tapahtunut keskittymistä kautta linjan, mikä on varsin ymmärrettävää. Pienenä toimijana resurssimme olivat rajalliset. Mediassa tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja asiasta ollaan luonnollisesti kiinnostuneita. Isoja trendejä ovat mediamainonnan kiihtyvä kasvu, sanomalehtien levikkien kutistuminen ja verkkomainonnan kasvu. Painotalon perusti Gustaf Leopold Söderström vuonna 1860. Kopijyvä teki yrityskaupat Kymenlaaksossa Paino- ja tulostusalan palveluyritys Kopijyvä on ostanut kotkalaisen Mainospiste Newexin tulostus- ja asennusliiketoiminnot. Kaupan myötä Newexin asiakkaiden palveluvalikoimaa laajennetaan paino- ja cad-palveluihin sekä sähköisiin palveluihin. Pakkaus- ja teollisuuspainaminen sekä esimerkiksi digitaalinen erikoispainaminen jopa kasvattavat osuuttaan. Samassa tilaisuudessa puhui myös mediafuturologi ja Sanoma Kaupunkilehtien entinen päätoimittaja Janne Kaijärvi, joka on ollut aktiivisesti mukana e-paperin kehitystyössä.
Nykyisen informaatiotulvan aikana tarvitaan aina vain perehtyneempää tiedonvälitystä.? . SANOTTUA ?Sanomalehdet voivat säilyttää lukijansa vain kiinnostavalla sisällöllä. Esimerkiksi VTT:n kehittämä Helppo lukea -testi auttaa löytämään pakkauksen ongelmakohdat ja kehittämään selkeitä lääkepakkauksia ja pakkausselosteita. JULKAISIJA 3/2013 9. Kritiikin Uutisten päätoimittaja Aleksis Salusjärvi Yle Radio 1:n Ykkösaamun kolumnissa 25.4. Aikakauslehtilukuja vuodelta 2012 ? Itella jakoi vuonna 2012 aikakauslehtiä yhteensä 304 miljoonaa kappaletta, Alma Manu (loka-joulukuu) 24 000 kappaletta. ? Aikakauslehdistä 95 % postitettiin vastaanottajalle ja 5 % myytiin irtonumeroina. ? Aikakauslehtimainontaan panostettiin viime vuonna 145,7 miljoonaa euroa. ? Suurimmat mainostajat aikakauslehdissä (merkkimainonta) 2012 olivat L?Oréal Finland, Unilever Finland, Valio, Orion Pharma ja Procter & Gamble. ? Ilmoitussivumääriltään suurimmat aikakauslehdet olivat Konepörssi, Me Naiset, Suomen Lääkärilehti, Anna ja Kodin Kuvalehti. ? Uusia aikakauslehtinimikkeitä tuli markkinoille 33. Lyhyesti Markkinoille uusi tarjouspyyntöpalvelu Ilmoitussivumäärältään yksi suurimmista aikakauslehdistä vuonna 2012 oli Konepörssi. Lähteet: Aikakausmedia, Dagmar, Itella, Kansalliskirjasto, Lehtipiste, Levikintarkastus, TNS Gallup. Mediapäivän pituus 8 tuntia ja 39 minuuttia Suomalaiset viettivät vuonna 2012 medioiden äärellä keskimäärin 8 tuntia 39 minuuttia päivässä, ilmenee huhtikuussa julkaistusta TNS Atlas Intermedia 2012 -tutkimuksesta. Tyypillisiä palvelun kautta välitettäviä toimeksiantoja ovat esimerkiksi kotisivujen suunnittelu, verkkokaupan perustaminen ja graafisen alan työt. Verkkopalvelun kautta yrityksillä on mahdollisuus löytää tarvitsemalleen palvelulle tekijä jättämällä sitä koskeva tarjouspyyntö ilmaiseksi nerot.fi-sivustolle. Lukuaika on kasvanut hiukan vuosittain, sillä vuonna 2010 se oli 29 minuuttia. Painettujen kaupunki- ja ilmaislehtien ja aikakauslehtien lukemiseen käytetty aika pysyi ennallaan. Huomio tulee kiinnittää erityisesti kirjasimen tyyppiin ja kokoon sekä tekstin ja taustan väliseen kontrastiin. Lääkepakkauksissa oleva teksti on käyttäjälle usein kuitenkin liian pientä ja hankalasti luettavaa. Myös kaunokirjallisuutta luetaan entiseen tyyliin, mutta oppi- ja tietokirjojen lukuaika päivässä on vähentynyt tasaisesti viime vuosina. Tutkimuksessa haastateltiin 21 978 suomalaista 15?69-vuotiasta henkilöä. Verkkoon on avattu uusi, yritysten toimeksiantoja välittävä nerot.fi-tarjouspyyntöpalvelu. Nerot.fi välittää tarjouspyynnön yli 500 palveluun rekisteröityneelle ammattilaiselle, jotka ovat sekä freelancereita että mainostoimistoja. Vastaavasti toimeksiantaja voi palvelussa vaivatta vertailla saamiaan tarjouksia. Käyttäjälle olennaisin tieto saattaa hukkua vähemmän tärkeän tiedon sekaan, todetaan Tekesin rahoittamassa Helppokäyttöinen lääkepakkaus -projektissa. Luettavuuden kannalta pakkauk sen graafinen suunnittelu on ensiarvoista. Toimeksiantajan valittua sopivimman tekijän nerot.fi ilmoittaa automaattisesti kaikille tarjouksen jättäneille tarjouspyynnön sulkeutumisesta. Somella Oy:n luomaa tarjouspyyntöpalvelua on pilotoitu puolentoista vuoden ajan pätkät.fi-brändin alla. Lääkepakkaus ei ole aina selkeä Internetin parissa vietetty aika on lisääntynyt edellisvuosiin verrattuna. Lääkevalmisteen nimi, vahvuus ja käyttötarkoitus ovat käyttäjälle tärkeää tietoa, joka on tuotava sel keästi esille. 15?69-vuotiaat käyttivät internetiä vuonna 2012 keskimäärin 2 tuntia 15 minuuttia päivässä, yhdeksän minuuttia enemmän kuin vuonna 2011. Painettuna ja näköislehtenä ilmestyvien sanomalehtien lukuaika kasvoi vuonna 2012 edellisvuodesta yhdellä minuutilla ja oli nyt keskimäärin 31 minuuttia päivässä. Lisäystä edellisvuoteen on kuusi minuuttia. Eniten on lisääntynyt internetin parissa vietetty aika
Myynnissä on myös lukuisia alan kirjoja erikoishintaan.. alv:n 24 %) www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 . (sis. + alv 10 % Määräaikaistilaus 12 kk 82,57 . Tablettikokeilu toteutetaan Kolarin kunnassa sijaitsevassa Äkäslompolossa sekä Inarin Lismassa. Tarkoituksena on selvittää, kuinka digilehti koetaan lappilaisten keskuudessa ja pystyttäisiinkö digilehdellä tarjoamaan parempaa ja nopeampaa uutisvälitystä haja-asutusalueilla asuville. Tablettikokeilun kautta saatuja oppeja on tarkoitus käyttää Lapin Kansan lisäksi myös muiden Alma Median maakunta- ja paikallislehtien digitaalisten palveluiden kehittämisessä. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi Tavaroille digi-identiteetti Kuluttajien ja yritysten on pian yhä helpompi saada tietoja tavaroidensa, esimerkiksi laitteiden ja koneiden, sijainnista ja hallita niitä maailmanlaajuisesti. VTT:n kehittämän teknologian avulla tavaroihin voidaan liittää yksilöllinen digitaalinen tunniste kätevästi NFC-tunnistusteknologiaa tukevalla älypuhelimella. Android-pohjaisen, U-Easy -mobiilisovelluksen avulla tavallisella kuluttajateknologialla voidaan helposti luoda globaalisti yksilöllinen identiteetti erilaisille tavaroille. Tunnisteen luontiin riittää tavallinen älypuhelin, jossa on NFC-lukija (Near Field Communication). Tunnisteeseen voi käyttäjän älypuhelimen avulla lisätä digitaalista TILAA JULKAISIJA-LEHTI Jatkuva kestotilaus 12 kk 73,39 . 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335 Saat osastoltamme 6p111 ilmaisen Julkaisija-lehden. Tavaroihin liitettyä tietoa on myös helppo lukea ja päivittää. Tervetuloa osastollemme GrafTec-/PacTec-messuille Helsingin Messukeskukseen 3.?5.9.2013 Digilehti määräaikaistilaus 40 . + alv 10 % Sähköpora ja sen digi-identiteetti. tietoa, kuten kuvia, käyttöohjeita ja paikkatietoja. uutiset Lyhyesti Tablettikokeilua Lapissa Lapin Kansa ja Alma Aluemedia aloittivat huhtikuussa kokeilun, jossa varhaisjakelun ulottumattomissa olevalle asiakkaalle tarjotaan kuuden viikon ajaksi tabletti ja Lapin Kansan digilehti. (sis
Kyse on siis Rolandin 1.4. Offsetesipainatusta ei enää tarvita, minkä ansiosta painotalot voivat tarjota lisävärin asiakaskirjeisiin ja suorapostituskirjeisiin nopeasti ja kustannustehokkaasti. Production Printerin integrointi kaikkiin tulostusympäristöihin onnistuu helposti. Investoimme viimeksi 8-väriseen Speedmaster Anicolor -painokoneeseen, ja ensimmäisen tuotantovuoden jälkeen olemme tyytyväisiä sekä koneen tehokkuuteen että laatuun. Meillä oli jo vanhastaan yksi Heidelbergin 8-värikone, kertoo Framin toimitusjohtaja Jan Rosendahl. Framin painamat tuotteet liikkuvat 200 . Itse asiassa vuosi 2012 oli paras yrityksen koko historiassa, joka ulottuu 102 vuoden päähän. . Uskon, että painopeltien määrä menee tänä vuonna yli 40 000:n ja että nimenomaan pienemmät työt lisääntyvät. Investointisuunnitelmissa on myös jälkikäsittelyn tehostaminen sekä digipainamisen kasvattaminen. Julkaisija kysyy tarvittaessa kysymyksen lukijan mieltä askarruttavasta asiasta. Kysymys: Tabloidin ystävänä minua kiusaa Hesarissa joka aamu se, että alusta alkaen jokaisen tabloidin osan alkupuoli keskitaitteeseen asti on selvästi leveämpi kuin loppupuoli. En ole koskaan nähnyt missään muussa tabloidissa vastaavanlaista ratkaisua. Ajattelen niin, että kassavirralla pitää investoida, jotta saamme uusittua ja tehostettua tuotantoamme tulevaisuutta silmällä pitäen. Mitään muuta syytä asialle ei ole. Red Monster Rolandilta Tämä tulostin nähtiin Jyväskylän FinnGrafissakin. tuotteet & Uudet koneet, uudet kujeet MIKSI? Vaasalaisella painotalolla Framilla menee hyvin. 10 000 kappaleen painosmäärissä. . Valmistaja lupaa myös parempaa automaatiota, painolaatua sekä tarkempia värejä. Tuotejulkistus liittyy Xeroxin hiljattain tekemään digitaalisten mustesuihkutulostusratkaisujen valmistajan Impikan ostoon.. ylitaitettu siitä yksinkertaisesta syystä, että tällä systeemillä saamme mukaan lehden väliin tulevat liitteet. markkinoille tuomasta Soljetekoliuotintulostimesta, lempinimeltään Red Monster. 164 cm leveässä Soljet Pro4 XF-640 -ekoliuotintulostimessa yhdistyvät superlatiivein esitelty suorituskyky, kuvanlaatu ja värintoisto 102 m2 tunnissa maksiminopeuksilla sekä sopiva hinta. Uusi laite tulostaa ulko- ja sisäkäyttöön soveltuvia tulosteita nopeasti ja tarkasti useille pinnoitetuille ja pinnoittamattomille tulostusmateriaaleille. Tällä järeällä ekoliuotintulostimella voidaan tulostaa nopeasti ja kustannustehokkaasti banderolleja, opasteita, myymälä- ja messumateriaaleja, tarroja, julisteita sekä auto- ja ikkuna teippausmateriaaleja. 12 3/2013 JULKAISIJA Jan Rosendahl on omistanut Framin runsaat 10 vuotta. Yrityksen investointitahti on ollut siitä saakka kiivas. . Aina niiden ei tarvitse olla halvimpia. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös värjätyt paperit ja integroituminen sähköiseen mediaan. Modernit koneet ja vaikkapa yrityksen oma web-pohjainen painotöiden tilaus- ja hallintajärjestelmä vaikuttavat myös henkilöstön motivaatioon. . Voi vain olla, että tuotteet, joita painamme viiden vuoden kuluttua, ovat ihan erilaisia kuin tällä hetkellä. Pyrimme olemaan hereillä ja tarjoamaan asiakkaille monipuolista palvelua ja osaamista tehokkaasti oikeilla työkaluilla. Mistä tämä johtuu? Vastaus: Tuotantopäällikkö Markku Hernberg, Sanomala: Lehden eri osien alkupuoli on ns. Uusilla koneilla saa tehdä uusia asioita, ja se vaikuttaa selvästi kiinnostukseen omaa työtä kohtaan. Xeroxin uusi tuotantotulostin Xerox Colour 8250 -tuotantotulostin lupaa korkealaatuista painatusjälkeä huippunopeudella. Tuotantotulostin mahdollistaa 4 000 000 kuukausittaisen painopinnan tuottamisen tulostuslaadusta tinkimättä. Saimme jo yhden uuden taittokoneen jälkikäsittelyyn ja lisää on tulossa. Huhtikuun lopussa tilaamme vielä kaksi digipainokonetta tuotantokäyttöön nykyisten neljän koneen lisäksi. Lopullinen päätös uusien koneiden merkistä oli vielä auki tätä juttua kirjoitettaessa. . Voi olla, että investointivaraa ei jatkossa ole niin paljon, sillä alan hintataso ei ainakaan parane. Hereillä pitää olla Rosendahlin mukaan hänen yrityksellään on paljon annettavaa jatkossakin.
palvelut Jet Press 720 -digipainokoneita jo Euroopassa Ensimmäiset yhdeksän mustesuihkutekniikkaan perustuvaa Fujin Jet Press 720 -konetta myytiin Japaniin, USA:han ja Kanadaan vuoden sisällä koneen markkinoille tulosta. Järjestelmäuudistus mahdollistaa myös Radio Ramonan toimintojen tiiviimmän integraation osaksi toimitusprosessia. Länsi-Suomi on Raumalla ilmestyvä Marva Media Oy:n kustantama 7-päiväinen sanomalehti. Lisäksi Marva Groupiin kuuluvat: Kirjapaino Westpoint, pakkauksia valmistava Satatuote, Rauman Suorajakelu, Radio Ramona, kaupunkilehti Uusi Rauma sekä verkkolehti Raumalainen.fi. Markkinointia ja big dataa Sonylta olkapääkamera ammattilaisille Sony julkisti NAB Show 2013 -tapahtumassa uuden PMW-400olkapääkameran, joka kolmella 2/3tuumaisella Exmor-CMOS -sensorillaan tuottaa laadukkaan Full HD -videokuvan niukassakin valossa. PMW-400 sopii loistavasti esimerkiksi ENG- ja live-tuotantoihin. Sony Professionalin Jouni Niiniahon mukaan PMW-400-kameran merkittävimpiä etuja on sen suuri valonherkkyys. . Tarkennettu mainos voi olla esimerkiksi ensiasunto nuorelle parille tai uusi tila-auto perheellisille. JULKAISIJA 3/2013 13. Tästä ilmoitettiin Drupa 2012 -messuilla, ja sen jälkeen näihin maihin on myyty vielä kahdeksan konetta lisää. Euroopan markkinakin on avautunut vähitellen. Haluamme pystyä alan parhaaseen painojälkeen materiaalista ja painopinnan koosta riippumatta, sanoo toimitusjohtaja Vesa Routarinne. Tulostin käyttää UV-värien kuivaukseen energiaa säästävää, pitkäikäistä LED-valonlähdettä. Hyvinkin erilaisille materiaaleille tulostava laite yltää myös kovaan tuottavuuteen (20 neliömetriä tunnissa) ja tarjoaa samalla hyvää kuvanlaatua. Suurkuvatulostamiseen yritys on lähtenyt siksi, että se on jo nyt graafisen alan virein kasvualue. Fujifilm Jet Press 720. joustava monenlaisiin tuotantoihin, hän toteaa. Sony on kehittämässä langatonta sovitinta, joka mahdollistaa videotiedostojen helpon verkkojakelun suoraan kamerasta ja tehostaa kenttätyötä entisestään. Proxy-tiedostojen sujuva lähetys kuvauspaikalta suoraan tv-aseman verkkoon nopeuttaa merkittävästi ENG-tuotannon työnkulkua. Kamera on myös ergonomialtaan erinomainen ja helppokäyttöinen sekä käyttöominaisuuksiltaan Marva Media valitsi Neo by Anygraafin Sony PMW-400. Adobe Analytics on pilvipohjainen työkalu, joka kykenee käsittelemään hyvin lyhyessä ajassa useita terabittejä eri kanavista kerättyä dataa. Ohjelmaan on lisätty uusia työkaluja, jotka tehostavat digitaalista markkinointia ja kuluttajakäyttäytymisen ennustamista verkkoliikenteen big datan pohjalta. Adobe Analyticsilla voidaan lanseerata digitaalisen markkinoinnin monikanavaisia kampanjoita jopa muutamassa minuutissa sekä tarkentaa kampanjoita tarkan datan pohjalta. Wi-Fiyhteys mahdollistaa myös tabletteihin ja älypuhelimiin ladattavien sovellusten hyödyntämisen kuvauksen aikana. Esimerkiksi Länsi-Suomi-lehteä julkaiseva Marva Media uusii toimitusjärjestelmänsä ja siirtyy käyttämään Anygraafin uuden sukupolven toimitusjärjestelmää. Neo by Anygraaf tukee niin perinteisen julkaisutoiminnan kuin sähköisen liiketoiminnan tuotteiden toteuttamista virtaviivaisella tavalla. Anygraaf on huolehtinut Marva Median julkaisujärjestelmistä myös aiemmin. Tuotantonopeus on jopa 2700 B2-arkkia tunnissa. Se hyödyntää Saba TM -tulostuspääteknologiaa, joka mahdollistaa 1200 dpi:n resoluution neljää muuttuvaa pistekokoa käyttäen. Laitekauppoja FinnGrafissa Korkeaan teknologiaan satsaava vantaalainen Nykypaino valitsi uudeksi suurkuvatulostimekseen Fujin Acquity LED 1600 UV-tulostimen. Kaupat tehtiin FinnGraf-messuilla huhtikuussa. . Yhteistyö Doriksen muodossa alkoi jo 2004. Lisäksi ohjelmalla voi tehdä tarkkoja ennusteita siitä, kuinka moni verkkokäyttäjistä esimerkiksi klikkaa verkkomainosta tai ostaa verkkokaupasta. Uudet työkalut toimivat myös Adobe Target -työkalun kanssa. Adobe Target mahdollistaa verkkomainosten kohdentamisen verkkokäyttäjän mieltymysten ja verkkokäyttäytymisen mukaisesti. Uusin julkistettu kauppa koskee Faservice-digipaino taloa Veronassa. Jet Press 720 on nelivärinen, mustesuihkutekniikkaan perustuva digitaalinen arkkipainokone, jossa on kiinteästi asennettu tulostuspää (single pass -järjestelmä). Tulostin täydentää laitekantaamme
Pääjohtaja Pekka Soini valitsi voittajaksi Mainostoimisto Caken ehdotuksen, jota on vielä hiottu yhdessä graafikon kanssa lopulliseen muotoonsa, kertoo Tekesin viestintäjohtaja Anne Palkamo. Ehdotuksen luoma moderni mielikuva painoi vaa?assa. kaikki asiallisia ja projektia eteenpäin vieviä. Ne herättivätkin yllättävän laajaa kiinnostusta. Open Road Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekesin ilmeen graafiset elementit ?tiet? risteävät, kulkevat päällekkäin, samaan suuntaan, eri suuntiin, aina eteenpäin. Tiet symboloivat yritysten ja yhteiskunnan toisiaan täydentäviä rooleja. ja eri toimialat ja sektorit.? Voittajaehdotuksen suunnitellut Mainostoimisto Cake Oy:n graafikko Kari Lehkonen on ylpeä saatuaan olla mukana tekemässä Tekesiä tutummaksi, toimivammaksi ja helpommin lähestyttäväksi. . Samalla se visualisoi Tekesin roolin olla mukana rakentamassa, pohjustamassa ja ylläpitämässä koko Suomen menestymisen kannalta olennaista verkostoa. Parhaimmillaan niistä syntyy todellinen uutta luova elämän valtaväylä . Parhaimmillaan niistä syntyy todellinen uutta luova elämän valtaväylä . imagoskooppi Tekes uusi ilmeensä Tekes teetti itselleen uuden ilmeen suunnittelukilpailulla, jonka ehdotuksia pääsivät kommentoimaan myös ulkopuoliset. T ekesin uuden ilmeen suunnittelukilpailu on ratkennut. Voiton vei Mainostoimisto Cake Oy:n ehdotus. Suunnitteluun kutsut tiin kolme toimistoa, Bond Creative Agency, Mainostoimisto Cake ja Werklig. Monivärisyys viestii Tekesin monipuolisesta ohjelmatarjonnasta ja laaja-alaisesta osaamisesta: Tekes kattaa suomalaisen kasvuliiketoiminnan koko kirjon. 14 3/2013 JULKAISIJA Kommentteja tuli noin 300 . risteävät, kulkevat päällekkäin, samaan suuntaan, eri suuntiin, aina eteenpäin. Yleisökommenteissa valittua ehdotusta kiitettiin muun muassa näin: ?Osa-alueet menevät limittäin ja lomittain, kuten parhaassa tapauksessa teknologia, palvelu, muotoilu, käytettävyys, kaupallistaminen . yhteiskunnan suonisto. Samalla se visualisoi Tekesin roolin olla mukana rakentamassa, pohjustamassa ja ylläpitämässä tätä koko Suomen menestymisen kannalta olennaista verkostoa. Käytetystä terminologiasta voi päätellä, että huomattava osa kommentoijista oli jotenkin myös graafisen alan kanssa tekemisissä. Kaikki ehdokkaat saivat sekä kan natusta että kritiikkiä. Valittu ehdotus kestää aikaa . Ne kaikki ovat nuoria, alle viisi vuotta toimineita suomalaisia graafisen suunnittelun toimistoja. Toimeksiannon lähtökohtina olivat Tekesin toiminnassa korostuvat asiat eli asiakaslähtöisyys, ketteryys ja kansainvälisyys. Tekesin uutta ilmettä ja logoa koskevat toimistojen ehdotukset olivat Tekesin verkkosivuilla yleisön avoimesti arvioitavina. Valittu vaihtoehto kestää myös parhaiten aikaa ja antaa mahdollisuuden uudistamiseen. Mielestäni Tekesinkään graafinen ilme ei ole itseisarvo eikä voi koskaan syntyä pelkästään graafikon omista mieltymyksistä. Muutosten täytyy olla perusteltavissa ja ne täytyy pystyä näkemään nykyisten ja tulevien asiakkaiden silmin, Lehkonen tietää.. Monivärisyys viestii myös Tekesin monipuolisesta ohjalmatarjonnasta ja laaja-alaisesta osaamisesta: Tekes kattaa suomalaisen kasvuliiketoiminnan koko kirjossaan. Tekes tunnustaa nyt yhden värin sijaan 13 värin kokonaisuutta, mikä symbolisoi Tekesin tärkeää roolia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. ©MAINOSTOIMISTO CAKE OY | 07.01.2013 Tekesin uuden ilmeen graafiset elementit eli ?tiet. Tiet symboloivat yritysten ja yhteiskunnan toisiaan täydentäviä rooleja. yhteiskunnan suonisto
Niiden haluttiin näkyvän yhä selkeämmin myös pakkauksissa. . Graafisena avustajana toimi Essi Pailinna ja viimeistelijänä Lynn Yeo. Entry Range -pakkaukset kuvitti Jenni Tuominen kuvitustoimisto Napasta. Fiskars Core Range. Toiminnallisuutta tuotepakkauksia myöten Fiskars Homeware uudisti liki 400 tuotteensa pakkausdesignit Wonder-tiimillä. F iskars uudisti keittiötuotteidensa pakkausdesignin. Kumppanina uudistuksessa oli brändi- ja innovaatiotoimisto Wonder, jonka kanssa aloitettiin yhteistyö jo vuonna 2010. Yhteensä noin kolmensadan viidenkymmenen tuotepakkauksen designuudistus koski kaikkia tuotesarjoja. Pakkaus on yksi tärkeimmistä medioistamme . Pakkausuudistuksella saimme luotua tuoteperheillemme selkeästi erottuvan, yhtenäisen ilmeen ja samalla kuluttajan ostopäätöstä helpottavan selkeän tavan viestiä, kertoo Fiskars Homewaren EMEAalueen markkinointipäällikkö Merja Luostarinen. JULKAISIJA 3/2013 15. Teksti Marjaleena Lagus Kuvat Tekes ja Fiskars Vuonna 1649 perustettu Fiskars on yksi Euroopan vanhimmista brändeistä. Nämä ominaisuudet yhdistävät kaikkia yhtiön tuotteita. Fiskarsia on pidetty aina innovatiivisena yrityksenä, ja arkipäiväiseen käyttöön suunnitellut tuotteet erottuvat omassa kategoriassaan juuri ainutlaatuisen designin ja funktionaalisuutensa takia. . Tavoitteenamme oli viedä pakkausten designia tyylikkäämpään suuntaan, heijastamaan yrityksen pohjoismaalaisia juuria ja fiksua minimaalisuutta, luonnehtii Wonderin toimitusjohtaja Tobias Dahlberg. Konseptisuunnittelusta vastasivat Wonderissa Dahlbergin ohella Hugo d?Alte (pääsuunnittelija, kuvittaja ja AD) ja Jyri Konttinen. joissain tapauksissa jopa ainoa, jonka asiakkaamme kohtaa. Uudet pakkaukset ilmestyvät myymälöihin vähitellen. Suunnittelun lähtökohdaksi otettiin Fiskars-brändin ytimessä olevat piirteet innovatiivisuus ja toiminnal- Fiskars Entry Range. lisuus
Ainakin pitäisi ymmärtää kuluttajaa. MATTI REMES Graafinen suunnittelija - tuote- ja henkilövalokuvaus - kuvankäsittely - videokuvaus ja editointi - hää- ja tapahtumakuvaukset - mainoksien valmistus - internetsivujen teko - media-alan koulutus - laaja luontokuva-arkisto Pieni, edullinen ja monipuolinen mediaratkaisujen tuottaja Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. Fallkullantie 8 B 18, 00730 Helsinki 16 3/2013 JULKAISIJA. Helpoin tapa lisätä tuotteen myyntiä on laittaa pakkauksen toiminnallisuus kuntoon. Muuta ei tarvita. Pussi ei päästä sisälleen hajuhaittoja, mutta päästää ulos sen verran kosteutta kuin pitääkin. Ensin täytyisi nimittäin valita näkökulma eli kenen kriteereillä hyvää pakkausta valitaan. Keskusliikkeen edustajan mielestä hyvä pakkaus on sellainen, joka mahtuu kaupan standardihyllyihin. Siksi ei kannata syyllistyä ylipakkaamiseen tai liian hienon pakkauksen valmistamiseen, sillä kuluttajat vaistoavat huijauksen. Markkinoinnin kannalta pakkauksen ulkonäkö, toiminnallisuus ja muoto ovat keskenään yhtä tärkeitä kilpailukeinoja. En kuitenkaan suosittele kokeilemaan? Hyviä pakkauksia on paljon muitakin, mutta niiden listaaminen on lopulta mahdoton tehtävä. Yhä useammin kuluttajat arvioivat myös pakkauksen ekologisuutta ja materiaalia. Miellyttävä haptinen kokemus on selvä kilpailuvaltti. Kuluttaja arvioi myös pakkauksen valmistushintaa. Pak kaus on helppo avata, se mahtuu hyvin jääkaapin oveen ja siinä on neljä suoraa seinää informaatiolle ja grafiikalle. Kaiken lisäksi pakkaus on kestävä ja edullinen valmistaa ja pakkaus toimii hyvin logistiikkaketjussa. Toinen kaikkien aikojen parhaan pakkauksen ykkössijasta kilpaileva tuotepakkaus on hienosokeripakkaus, jossa tuote pakataan vain tavalliseen paperipussiin. Se on selkeää insinööritekniikkaa, mutta designtekijät vaativatkin jo enemmän pohdintaa. Aito paperi hengittää. Tiedättekö, että sokeripakkaus kestää periaatteessa ehjänä pudottamisen pöydältä lattialle. kolumni Kenen kannalta paras pakkaus? MONIPUOLISTA MEDIA-ALAN PALVELUA EDULLISESTI Perinteinen maitopakkaus eli harjakattoinen nestekarton kipakkaus on yksi parhaista kuluttajapakkauksista. Pakkaus ei saisi viedä sivusuunnassa lainkaan tilaa. Kuluttajat arvioivat pakkauksia pääasiassa niiden toiminnallisuuden tai ulkonäön perusteella
+ toimituskulut 7 ? Muista myös Verkkojulkaisun typogra?a Kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. + toimituskulut 7 ? Jukka K. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Zanzibar vai Sansibar? Dumasin, Dumas?in vai Dumas?n? Koko 150 × 205 mm 2-värinen 222 sivua 36 . + toimituskulut 7 ? Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen 204 sivua 41 . Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Typografian käsikirja Kirjassa näytetään ja selitetään typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö . puh. Korpela Muista myös Jukka K. 03 4246 5340 rps-yhtiöt. selvällä suomen kielellä. Koko 140 × 230 mm 2-värinen 192 sivua 38 . Typogra?an tietokirjat selvällä suomen kielellä Uutuus Nyt jo neljäs painos Markus Itkonen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920?1985 Ensimmäinen pelkästään typogra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. + toimituskulut 7 ? Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi . Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen 160 sivua 38
Myös Minionissa (Robert Slimbach, 1990) näkyy Garamondin vaikutus. Niin ikään aina arvossa pidetyt Galliard ja Galliard CC (Matthew Carter, 1978 ja 1992) liittyvät yhdellä tapaa Garamondiin. typoteesejä Nimeni saattaa olla Garamond, mutta... ...oikeasti olen Jannon. tarkkaan ottaen Granjonin . Sen kummallisiin versioihin kuuluu ITC Garamond Narrow, joka tunnetaan myös Apple Garamondina; Apple teetti sen 1984 omaa yritysilmettään varten ja käytti sitä 2000luvun alkuvuosiin saakka. Sabon kelpaisi Garamondiksi Kirjaintyyppien nimet johtavat harhaan myös toisin päin: muutamat erinomaiset antiikvat muistuttavat läheisesti alkuperäistä Garamondia, mutta ovat silti saaneet toisen nimen. Sabon (Jan Tschichold, 1967) ja Sabon Next (Jean François Porchez, 2002) voisivat yhtä hyvin olla Garamondeja; Sabon-nimi viittaa Jacob Saboniin, joka toi Garamondin matriisit ja patriisit 1550- tai 60-luvulla Saksaan. Kun ne löydettiin uudestaan 1825, niitä luultiin Garamondin tekemiksi. kursiivi on yhtenäisempi. a a Ylimpänä Garamond 3:n nuukahtanut, oikealle Garamondille vieras a-kirjain. Sen alla Garamond Premier Pron oikea muotoinen, jäntevä ja kalligrafisen kontrastikas a-kirjain. Bitstreamin valmistama vääräoppinen Apple Garamond, toiselta nimeltään ITC Garamond Narrow, Applen käyttö ohjeessa vuonna 2003. Väärien Garamondien lista on pitkä, sillä niitä ovat julkaisseet lukuisat metalliajan valimot. Ne tosin perustuvat Garamondin sijasta Robert Granjonin kirjaintyyppeihin, mutta koska Garamondin alkuperäinen kursiivi oli nimenomaan Granjonin tekemä, Galliard nivoutuu sekä Granjoniin että Garamondiin. Niihin verrattuna Garamondin . Se selviää kiistatta sukuhistoriastani. Mutta tämä väärinkäsitys tunnetaan huonosti. Garamond on kirjainmuotoilun klassikko ja aina kärkisijoilla, kun listataan kaikkien aikojen parhaita tai merkittävimpiä kirjaintyyppejä. FontShopin organisoimalla melko tuoreella sadan kirjaintyypin listalla se on sijalla kaksi. ?Jannon-Garamondeja? Garamond 3 abcefghijkmopstuv abcefghijkmopstuv Simoncini Garamond abcefghijkmopstuv abcefghijkmopstuv ITC Garamond abcefghijkmopstuv abcefghijkmopstuv Oikeita Garamondeja Stempel Garamond abcefghijkmopstuv abcefghijkmopstuv Adobe Garamond Pro abcefghijkmopstuv abcefghijkmopstuv Sabon abcefghijkmopstuv abcefghijkmopstuv 18 3/2013 JULKAISIJA Alkuperäisen Garamondin valmisti ranskalainen kirjasinleikkaaja Claude Garamond 1530-luvulla. Jannonin kuoleman jälkeen hänen kirjaintyyppiensä matriisit ja patriisit olivat pitkään varastoituina ja poissa käytöstä. Sen jälkeen monet niistä ovat jatkaneet elämäänsä ensin valoladonnassa ja sitten digitaalisina fontteina. Vääriä Garamondeja ? ATF Garamond, 1917 ? Amsterdamer, 1917 ? Monotype Garamond, 1923 ? Linotype Garamond 3, 1936 ? Simoncini Garamond, 1961 ? ITC Garamond, 1977 ? Garamond Classico, 1993 Oikeita Garamondeja ? Stempel Garamond, 1925 ? Berthold Garamond, 1972 ? Adobe Garamond, 1989 ? Garamond Premier, 2005 Kauimmaksi oikeasta Garamondista etääntyi 70-luvun laaja ITC Garamond -perhe. Sen kursiivi on parikymmentä vuotta myöhempi eikä Garamondin itsensä vaan Robert Granjonin leikkaama, mutta totuttu näkemään Garamondin parina. Ranskalainen kirjanpainaja Jean Jannon valmisti 1621 toisen antiik van, jossa oli paljon samoja piirteitä Garamondin kanssa. Nopeaksi yksittäiseksi tunnusmerkiksi käy vaikka gemena-a-kirjain, jonka silmukka on aidoissa kulmikkaampi. Kursiiveissa ero on vielä selvempi. Jannoniin perustuvat kursiivit ovat sekavia; kirjainten kallistus ja akselin kaltevuus vaihtelevat kirjaimesta toiseen, mikä tekee ladelmasta epämääräisesti poukkoilevaa. MARKUS ITKONEN. Virheen huomasi vasta 1927 historioitsija Beatrice Warde. Silloin sekaannus oli jo peruuttamaton, sillä monta Jannonin mukaelmaa oli jo ehditty julkaista Garamondeiksi nimettyinä. Oikean ja väärän erot Oikeat Garamondit ovat ryhdikkäämpiä, hiukan kalligrafisempia ja visuaa lisesti keskimäärin vahvempia kuin Jannoniin perustuvat
Hän ei tunne digimaailmaa tarpeeksi, jotta uskaltaisi ottaa siinä menestykseen vaadittavia riskejä.. Lehtiyhtymän entinen omistaja Eero Lehti: Väärän sukupolven mies Teksti Pertti Jokinen Kuva Raimo Bergroth 20 3/2013 JULKAISIJA Eero Lehti myi Lehtiyhtymänsä Keskisuomalaiselle siitä syystä, että on mielestään väärän sukupolven mies
Taistelua reviireistä käydään tiukasti siihen asti kunnes on yksi selvä voittaja. Sanoma- ja aikakauslehdet ovat tässä parempia, mutta tiedonvälittämisen ja mainosmyynnin kannalta ne eivät edellä mainitusta syystä ole hänen mielestään todellakaan enää parhaita. . Toisaalta suoramainontakin on kehittynyt viime aikoina juuri alueellisella tasolla, ja lisäksi Itella on tullut markkinoille kokonaan uudeksi kilpailijaksi. Niin tai näin, Lehti on tietenkin vankasti sitä mieltä, että Keskisuomalainen teki hyvät kaupat: . Aamupostia, Keski- ja Länsi-Uusimaata, Länsiväylää, Helsingin Uutisia ja Vantaan Sanomia. Hän jopa uskoo, että jossain vaiheessa tavallinen paperi katoaa sanomalehden komponenttina. O lennaisin syy kauppaan menee kuitenkin Ylen piikkiin. Lehti ilmaisee asian niin, että sähköiselle puolelle pitää joka tapauksessa kaikkien viestintäalan yrittäjien panostaa. Mutta miten sen voi yksityinen perheyrittäjä millään siedettävällä riskillä tehdä, koska Ylellä on tässä asiassa käytössä joka vuosi 500 miljoonaa euroa täysin riskitöntä rahaa. Ylen asema pitäisikin hänen mielestään analysoida paljon laajemmin: mitä sen vastikkeetta saama 500 miljoonaa ja täydellinen riippumattomuus ilmoitustuotoista merkitsee koko toimialalle siirryttäessä vähitellen sähköiseen mediaan. . Vähän samasta syystä ovat hänen mielestään molemmat isot iltapäivälehtemmekin saaneet tasaisesti takkiinsa. Tietoa tulee joka tuutista Entä sitten, kun tuo 5?10 vuoden aika on mennyt umpeen? Heitelläänkö printtiviestinnän päälle silloin jo viimeisiä keveitä multia? Ei Lehti tällaiseksi ennustajaksi heittäydy. Aivan varmasti tavallinen paperi katoaa sanomalehden komponenttina. Ja tämän ongelman lisäksi kaikenlaiset hakukoneet ja sosiaalisen median erilaiset välineet ovat tulleet markkinoille mukaan jakamaan kakkua, joka ei kasva, Lehti jatkaa ?tilinpäätöksensä. Sillä on myös yhteistyösopimus seurakuntien kanssa, ja se julkaisee mm. Lehtiyhtymän entinen omistaja Eero Lehti uskoo, että median myllerrys jatkuu vielä 5?10 vuotta. Helsingin seurakuntayhtymän lehteä Kirkko ja kaupunki. Keskisuomalainen Oyj kustantaa kahta maakuntalehteä, kahta aluelehteä, kuuttatoista paikallislehteä ja seitsemää kaupunkilehteä. Alman vastaavat luvut ovat 320 miljoonaa ja 26,5 miljoonaa. Lisäksi se julkaisee neljäätoista asiakaslehteä sekä viittä eri alojen ammattilaisille suunnattua lehteä. Lisäksi se päivittää itseään koko ajan. . Hän toteaa vain, että kukaan ei todellakaan tiedä, millaiseksi tiedonvälityksen maailma silloin on kehittynyt: . Niitä ovat mm. tehokkuus ja tietynlainen nöyryys. Hänen mielestään rajatulla maantieteellisellä alueella ei kaksi samankaltaista lehteä pysty enää nykyään tekemään hyvää tulosta. Mainostajien on niin printin kuin sähkönkin puolella vaikea kilpailla tilanteessa, kun hakusanalla ?auto. Eihän kukaan voinut 10 vuotta sitten kuvitellakaan, mitä oli tulossa Googlesta tai sosiaalisesta mediasta. Alman kannalta huolestuttavin on liikevoittoluku. Siinä oli nimittäin laskua edelliseen vuoteen peräti 36,9 prosenttia. Jos Keskisuomalaisen ja Suomen Lehtiyhtymän luvut lasketaan yhteen vuodelta 2012, saadaan uuden konsernin yhteiseksi liikevaihdoksi miltei 180 miljoonaa euroa. Median myllerryksessä menee joka tapauksessa vielä 5?10 vuotta. Kaikki osaavat tehdä digitaalisen lehden, mutta harva saa sen kannattavaksi. Kohta meillä on kalvo Vanha kehäkettu Lehti pohtii viestinnän tulevaisuutta kyllä pitemmälläkin kuin vain 10 vuoden perspektiivillä. Kun katsotaan vaikkapa 50 vuoden päähän, hän ei ikävä kyllä näe siellä enää perinteistä sanomalehteä ollenkaan, vaan grafeenista tai jostakin muusta erittäin herkästi sähköä johtavasta materiaalista valmistetun kalvon kaltaisen ?paperin?, joka toimii elektronisesti ja joka on sisällöltään mittatilaustyönä tehty juuri hänen toivomustensa mukaiseksi. Uskon, että Keskisuomalainen pystyy nyt hyödyntämään niitä ominaisuuksia, joita Lehtiyhtymälle oli kehittynyt jatkuvassa kilpailussa Sanoman kanssa. Jo nyt tiedon saamisen mahdollisuudet ovat kasvaneet paljon huimemmin kuin osattiin koskaan kuvitella. Google lykkää esiin kaikki mahdolliset automerkit kaikkine mahdollisine ominaisuuksineen. Se on Lehdenkin mukaan tietysti totta, että sähköisen puolen ansaintalogiikka ei ole kovin toimiva. Edelle menevät ainoastaan Sanoma Oyj ja Alma Media Oyj. Sanoman liikevaihto oli viime vuonna 2 376 miljoonaa euroa ja liikevoitto 232 miljoonaa. Ja sitten minulla on ikää jo liikaa, Lehti tuumii. ?Kaikenlaiset hakukoneet ja sosiaalisen median erilaiset välineet ovat tulleet markkinoille mukaan jakamaan kakkua, joka ei kasva? Alueilla on vielä tilaa Sinänsä suurin osa Suomen Lehtiyhtymän lehdistä operoivat segmentillä, jossa digitalisoituminen ja Ylen kilpailu on kaikkein vähäisintä, nimittäin paikallisella ja alueellisella tasolla. Eero Lehti kertookin Lehtiyhtymän strategisen ajattelun menneen jo hyvän aikaa niin, että jos jossakin on ylipäätään tilaa, niin sitä löytyy alueellisilta markkinoilta: . Suurimmat lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Warkauden lehti ja Iisalmen Sanomat. JULKAISIJA 3/2013 21. Uskon siis sähköiseen lehteen, mutta sitä ei todellakaan paineta eikä jaeta niin kuin nykyisiä lehtiä, Eero Lehti visioi. Kolmanneksi suurin Keskisuomalaisen ja Suomen Lehtiyhtymän fuusion jälkeen on Keskisuomalainen-konserni nyt maamme kolmanneksi suurin lehtien kustantaja. Keskisuomalaisen osuus on hieman yli 106 miljoonaa ja Lehtiyhtymän 73 miljoonaa. Suomen Lehtiyhtymään kuuluu 22 sanomalehteä, mm. purkamista. Sitten on vielä eräs syvästi inhimillinenkin syy, 68 vuoden ikä: . Tämä heijastuu monin tavoin myös mainosmaailmaan. Lehti ottaa esimerkiksi autot. Siellä pystytään mainosrahoitteisissa lehdissä vielä jonkin verran siirtämään kustannuksia asiakkaan maksettaviksi
Se painottaa sovelluksen ylläpidettävää, selkeää rakennetta (MVC-arkkitehtuuri) ja esitysmuodon sopeuttamista eri laitteiden ominaisuuksiin. 22 3/2013 HTML5 sovellusalustana Koko 175 × 245 mm 148 sivua 4-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-17-4 Hinta: 45 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 JULKAISIJA rps-yhtiöt. Korpela sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. HTML5-sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Kirja valottaa, mitä on otettava huomioon HTML5-sovelluksia rakennettaessa, miten päästään nopeasti alkuun ja millaisia ongelmia kohdataan. HTML5_220x142_uncoated_Layout 1 23.4.2013 13.02 Sivu 1 HTML5 Pyry Lehdonvirta & Jukka K
Alussa käynnistäminen vei liikaa aikaa. Painokone tilattiin maaliskuussa 2011 saksalaiselta Manroland AG:ltä. Aikakone yski Alma Median uusi painokone Tampereella on ristitty Aikakoneeksi. Jonkinlaisiin häiriötilanteisiin on kuitenkin syytä varautua vielä jonkin aikaa. . Liikaa aikaa vei myös ongelmien selvittäminen yleensä. Kyllä se on todellinen happotesti uudelle koneelle. Ongelmia on esiintynyt koko prosessissa alkaen tulostuksesta ja päätyen postitukseen. Kyllä sen Kauppalehdestä näkee, kuinka hyvää laatua se tekee. Alma Median uuden painokoneen käynnistysongelmat eivät mitenkään liity Manrolandin selvitystilaan ja siitä aiheutuneisiin viivästyksiin, vakuuttaa talon johto. Kova happotesti Itse asiassa ensi vaiheen pahimmat ongelmat eivät kestäneet edes täyttä viikkoakaan, sillä haastattelun tekoaikana huhtikuun puolivälissä oli pari sitä edeltänyttä yötä jo sujunut Liukkaalan mukaan varsin mallikkaasti. Ei tässä todellakaan ole mitään syytä huoleen. Vaikeutemme eivät ole teknisiä eivätkä toiminnallisia vaan johtuvat niin yksinkertaisesta asiasta kuin uuden painotalon ylösnostamisen ongelmista, jotka olivat itse asiassa hyvinkin ennakoitavissa. Saman vuoden marraskuussa Manroland meni selvitystilaan. Huhtikuussa 2012 uusi toimitussopimus solmittiin Manroland AG:n toiminnan jatkajaksi tulleen Manroland web systems GmbH:n kanssa. Alma Median paino- ja jakelutoiminnoista vastaavan Alma Manun toimitusjohtaja Helvi Liukkaala kertoo Julkaisijalle, että painokoneen huhtikuisen käynnistämisen ongelmat eivät mitenkään liity Manrolandin selvitystilaan ja siitä aiheutuneisiin viiveisiin; tätäkin on nimittäin ehditty aavistella. . Kun tämä tapahtuu aikataulullisesti kaikkein kriittisimmässä paikassa eli yötuotannossa, tuloksena on ollut lehtien pahoja viivästymisiä tilaajille, vaikka kuljetuskapasiteettia onkin yritetty lisätä. Jälki on laatua . Kuluneen viikon aikana olemme painaneet kaikkia tuotteiJULKAISIJA 3/2013 23. Kaikkia tilanteita ei sittenkään hallittu ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt, Liukkaala arvelee viivästymisten syiksi. Sitä hän pitää kuitenkin lupaavana, että kokemuksen myötä ongelmien ratkaisukyky on lujaa vauhtia paranemassa. Entä ovatko asiakkaat käyneet kuumina? . Aamulehden tilaajiahan viivästymiset ovat eniten koskettaneet. Palautetta on jonkin verran tullut, mutta kyllä ihmiset näyttävät hyvin ymmärtävän, ettei tämän luokan projektia saada yhdessä yössä moitteettomaksi. Eivätkä tekijätkään ole Liukkaalan mielestä katuneet koneen tilaamista Manrolandilta: . Ensimmäisen käyttöviikkonsa aikana se yski pahasti. Teksti Pertti Jokinen Kuvat Eerika Ahopelto A lman paino- ja postituslaitteistot sekä painorakennus maksoi kaikkine oheisinvestointeineen 70 miljoonaa euroa. Niitä ilmeni ensimmäisen viikon aikana, ja viikkohan on kovin lyhyt aika näin suurelle projektille. tamme eli 30 lehteä
24 3/2013 JULKAISIJA
Ei siis mitenkään kestävää eikä taloudellisesti usein järkevääkään, kun myymättömiä vaatteita ajetaan konteittain suoraan kaatopaikalle. . Tekstiilien digitulostus voi olla tulevaisuuden ala Digitaaliselta tekstiilitulostukselta odotetaan paljon. Tänä vuonna käynnistynyt Digitex-projekti tähtää siihen, että uudenlainen tekstiilien täsmätuotanto onnistuisi Suomessakin. Teksti Tiina Ruulio Kuvat Raimo Bergroth ja Printscorpio Oy Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa suunniteltua ja digipainettua kuosia. T osiasia tietenkin on, että tämän hetken tekstiili- ja vaatetuotanto on valtavaa massatuotantoa. Uskon alalla pienemmän mittakaavan täsmätuotantoon, jossa tuotanto perustuu suoriin tilauksiin. Koko projektin käynnisti kuitenkin aitoolainen mainostuotteita sekä tekstiilejä painava Printscorpio Oy. . Olimme alun pitäen mukana laajemmassa Tekstiili teollisuuden yhteisessä hankkeessa, jonka Tekes ampui alas. Muutama yrityshanke sai lopulta rahoitusta, ja me olimme yksi niistä, kertoo Printscorpion toimitusjohtaja Tommi Helminen. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta Tekesin Vihreä Kasvu -ohjelmasta. Reaktiivitulostuksessa vielä monta vaihetta Printscorpio on vuonna 1984 perustettu perheyritys, jonka omistavat kolme sisarusta puolisoineen. Se on tulevaisuutta, kertoo tutkija Kirsi Niinimäki Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Viime vuodet Niinimäki on opettanut Creative Sustain ability -koulutusohjelmassa ja toiminut Nodus-tutkimusryhmässä. Kirsi Niinimäki on yksi niistä henkilöistä, jotka ovat aktiivisesti mukana Digitex-projektissa. Työntekijöitä on 24 ja liikevaihtoa viime vuonna 2,3 miljoonaa euroa. Kaksikymmentä prosenttia tuotannosta eli banderolleista, lipuista ja somisteista menee vientiin. JULKAISIJA 3/2013 25
Luonnonmateriaaleille tehtävä reaktiivitulostus on jo aivan toinen juttu, Tommi Helminen kertoo. Yksityiskohta digitaalitulostuksesta: Riikka Juvosen kaitaliina Puutarhamarjat. 3/2013 JULKAISIJA Tuotannon optimointia, värien hallintaa Tommi Helminen uskoo, että kankaiden seripainaminen ja yksinkertainen digipainaminen voivat elää sulassa sovussa keskenään. . Vasta tämän jälkeen päästään leikkaamaan ja ompelemaan kangasta, Helminen jatkaa. Kunhan väriteknologia ja laitteet kehittyvät tulevina vuosina, on prosessi jo aivan toisenlainen. Tällä hetkellä vain muutama prosentti maailman tekstiili- ja vaatetuotannosta syntyy digitaalisesti painamalla. Kannattavaa liiketoimintaa on vielä toistaiseksi Suomessa vähän. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Kirsi Niinimäki on seurannut digitaalisen tekstiilitulostuksen kehittymistä noin 10 vuotta. . Onneksi tilanne on korjaantumaan päin. Luonnonkuitujen digitulostus on vielä toistaiseksi melko monivaiheinen prosessi, mutta tilanne muuttuu lähivuosina, uskoo Printscorpion Tommi Helminen. Kuvassa Printscorpiolla reaktiivitulostettua Miun Oy silkkiviskoosikangasta. Seripainamisen rasitteena on kuitenkin hankala prosessi ja digipainamisen kalliimmat värit. . Tutkija Kirsi Niinimäki Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta on mielellään mukana yritysvetoisessa Digitex-hankkeessa, jossa yritetään ratkaista todellisia käytännön ongelmia. Digiaikaan siirryttiin vuonna 1998, mutta seripainaminenkin toki vielä osataan. . Esimerkiksi kuteen oikaisijan valmistaja saattaa sanoa, että jälki alkaa olla hyvää sen jälkeen kun kangasta on ajettu ensin 50 metriä.. Jos tehdään vain polyesteribanderolleja, niin mies, autotalli, tulostin ja kotiompelimo riittävät. Luonnonmateriaalien digitaalitulostuksessa käytettävät värit ovat olleet jossain määrin sameita ja kesto korkeintaan tyydyttävää. Konekannat ovat kehittyneet vähitellen, ja tulostusnopeus vastaa jo teollisuustuotannon tasoa, hän kertoo. Samalla reaktiiviseen tekstiilitulostukseen tarkoitettujen laitteiden hinta on tullut reippaasti alaspäin, mikä tuo uusia mahdollisuuksia pienemmille alan yrityksille. . Tuotannon optimointi on eräs ratkaistava asia, kuten myös värien hallinta. Laitteet olivat vielä kalliita, ja niiden toiminnassa oli puutteita, kertoo toimitusjohtaja Tommi Helminen. Digitaalinen tekstiilitulostus on graafisen alan ja tekstiilialan risteyskohdassa. Kummallakin teknologialla on oma käyttötarkoituksensa. Asiakkaat tulevat usein graafiselta alalta, mutta itse tuotantoprosessi tekstiilipuolelta. . Toisaalta monet jälkikäsittelylaitteet on suunniteltu nimenomaan isolle tuotannolle. Koko 90-luku oli tekstiilien digipainamiselle kokeilujen aikaa, vaikka jotkin suomalaiset yritykset laitteita jo hankkivatkin. Miun tuotteiden suunnittelusta vastaa Ilona Hyötyläinen. 26 Silloin itse tulostus on vain yksi osa pitkää prosessia, jossa tarvitaan lisäksi muun muassa höyrytystä, ylimääräisen värin pesemistä, raamissa kuivaamista jne.
Mutta entä jos koko tarve on juuri 50 metriä digitaalisesti tulostettua kangasta, miettii Tommi Helminen. Isokin tuotanto jyrää jo Sekä Kirsi Niinimäki että Printscorpion Tommi Helminen uskovat, että pienemmän mittakaavan kestävälle tekstiilituotannolle olisi kysyntää myös Suomessa: mainoskankaita ja niistä tehtäviä tuotteita, lyhyiden sarjojen vaatetuotantoa jne. Myös suunnittelijat tarvitsevat yhdenmukaisen ohjeistuksen, kertoo tutkija Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta. Hän pitää siitä, että saa olla mukana yritysvetoisessa hankkeessa. . Suunnittelun osuus ei saa paisua ihan mahdottomaksi, kun puhutaan pienistä tuotannoista. Tekstiiliala on ylipäätään vanhoillinen, ja suunnitteluperinnekin muuttuu vain hitaasti. JULKAISIJA 3/2013 27. eikä siis suinkaan halpatuontimaissa. Niistä asiakas voi valita halutun materiaalin, kuosin ja värit sekä tehdä päälle vielä jonkin personoinnin. Meidän tehtävämme Digitex-hankkeessa on miettiä erityisesti uutta tuotepalvelujärjestelmää ja luoda esimerkiksi tuotekirjastoja asiakkaita varten. Saan tutkijana ratkoa todellisia käytännön ongelmia, hän sanoo. Käytännön päänvaivaa riittääkin, kun luodaan uutta liiketoimintaa suunnittelusta tuotantoon, markkinointiin ja myyntiin niin että kokonaisuus toimisi. Myös Printscorpion toimitusjohtaja Tommi Helminen haluaisi, että tekstiilisuunnittelijat oppisivat tekemään painovalmista aineistoa vähän samaan tyyliin kuin mainostoimistot tekevät graafisella alalla. . Se on jo yli puolet tehtaan koko tuotannosta. He osallistuvat Digitex-hankkeeseen Tekesin Tulevaisuuden digitaalinen tekstiilitulostus, Digitex 2013?2014-hankkeessa ovat mukana: Print scorpio Oy, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu sekä Kauppakorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja VTT. Suunnittelijoille uudet ohjeet . Pienen yrityksen pitäisi samaan aikaan tehdä vähän kaikkea, mutta samalla hakea myös erikoistumista, Helminen ajattelee oman yrityksensä tulevaisuudesta. . Ala on murrosvaiheessa, jossa polyesteri korvautuu vähitellen luonnonmateriaaleilla. . Esimerkiksi ruotsalainen vaateketju Zara painattaa osan käyttämistään kankaista digitaalisesti Saksassa . Silmäni avautuivat lopullisesti, kun kävin helmikuussa Euroopan suurimmassa tekstiilipainossa KBC:ssä lähellä Baselia. Siellä digitaalinen tekstiilitulostus on arkipäivää. Vaikka tehtaassa pyöri vielä neljä rotaatiokonetta, tulostettiin digitaalisestikin jo yli 7 miljoonaa metriä kangasta vuodessa. Isommankin mittakaavan tuotanto ei ole enää harvinaista Euroopassa
28 3/2013 JULKAISIJA
JULKAISIJA 3/2013 29
Baijars itse sanoo, ettei kirjailijoille anneta potkuja. Kuitenkin uusia yrityksiä syntyy alalle koko ajan. Teksti Pertti Jokinen Kuva Gummerus 30 3/2013 JULKAISIJA Gummeruksen uusi kustannusjohtaja Anna Baijars huomauttaa, että Bonnieria lukuun ottamatta kustannustalot ovat edelleen suomalaisessa omistuksessa. Vain rahasta tekee tiukkaa Alan kriisistä puhutaan myös aina silloin kun kustantajat antavat kenkää työntekijöilleen, viimeksi Bonnier 27:lle. Suuri yleisö muistanee hänet parhaiten siitä, että WSOY:n toimitusjohtajana hän antoi Sofi Oksaselle potkut vuonna 2010. Tai näin asia julkisuuteen tuli. krii- sin silmässä. Baijars on ollut Gummeruksen kustannusjohtajana tammikuun 15. päivästä lähtien. Kustantamossa tietenkin tiedettiin etukäteen, mitä menee. Baijars itse vei kaupan loppuun. Sekin oli etukäteen sovittu juttu. Kriisi vai ?kriisi? Kustantamoja myydään, työntekijöitä irtisanotaan, kirjailijat kapinoivat, toimarit vaihtuvat. Kotimainen kulttuuriperintö joutuu hunningolle, ymmärtämättömiin käsiin, huokailtiin. Itse asiassa kirjankustannusrintamalla ei tapahdu mitään, mitä ei heti tulkittaisi kriisiksi. Miten on, Anna Baijars, missä se todellinen kriisi luuraa? Hänen mielestään ei välttämättä yhdessäkään noista, paitsi sikäli näissä irtisanomisissa, että rahasta tekee tiukkaa: . Kirjoja julkaistaan yhä enemmän, mutta painosmäärät pienenevät, menes-. Sielläkin osattiin laskea. Tätä tapahtumaketjua pidettiin silloin merkkinä kustannusalan kriisistä, varsinkin kun Baijars vähän sen jälkeen itsekin lähti talosta Bonnierin tultua sinne uudeksi isännäksi. TEEMA O KUSTANTAMINEN nko kriisi kriisi vai ?kriisi?? Kysytään sitä Anna Baijarsilta. Kysytään siksi, että hän itse on elänyt muutaman ns. Kirjankustantaminen tuntuu julkisuudessa olevan yhtä kriisien ketjua. Sofia pyydettiin etsimään uudelle kirjalleen uusi kustantaja. Niin tai näin, kynät ja taskulaskimet savusivat kommentaattoreiden työpöydillä, kun yritettiin laskea, montako milliä WSOY menetti. Baijarsin nykyinen työnantaja on niin ikään pariin otteeseen viime vuosien aikana pannut väkeä pellolle. Kriisistä puhutaan silloinkin kun uusia kustantamoita perustetaan. Kriisi nähdään nyt siinä, että uuden syntyminen on osoitus vanhan epäonnistumisesta, vähintäänkin linjattomuudesta ja kaupallisuuden kelkkaan hyppäämisestä. Ja se vasta kriisiä onkin, kun Bonnier ostaa vanhat suomalaiset arvokulttuuria tihkuvat kustannustalot Tammen ja WSOY:n
Kustantaminen liiketoimintana syntyi 150 vuotta sitten teollistumisen ja lukutaidon yleistymisen myötä. Tästä seuraa pieni näpäytys niille, joiden mielestä viihde valtaa liian suuren tilan kustannusohjelmissa: . Lisätietoja ja liittymisohjeet: www.mamary.fi MaMa on ERTOn jäsenyhdistys.. Hänestä siinä on aina väistämättä mukana myös kulttuurin edistämisen näkökulma. Alanhan käynnistivät meillä intomieliset fennomaanit 150 vuotta sitten, ja siitä lähtien sillä on ollut selvä yhteys yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin. . Jos joudut työttömäksi, et putoa pelkän peruspäivärahan varaan, vaan saat ansioihisi suhteutettua työttömyyskorvausta. . osallistumista omien kirjojensa mainoskampanjoihin. Joku on mietiskellyt jopa kustantavansa itse kirjansa. Jälkimmäiset ovat menneet kaikilta, edelliset useimmilta. tyskirjojen kärki on yhä kapeampi, jakelukanavat keskittyvät ja ihmisten lukutottumukset muuttuvat. On hupaisaa, että samaa keskustelua käymme edelleen. Moni kirjailija on syyttänyt kustantajia siitä, että nämä palvelevat kirjailijaa entistä huonommin ja vaativat näiltä kuitenkin entistä enemmän, mm. Työsuhdeneuvonta. Ammattiliitton liittyessä liityt samalla myös kassaan sekä saat päälle kaikki liiton edut, joita et saa työttömyyskassasta. Yksi liittyminen . Saat henkilökohtaista palvelua työsuhdeneuvonnasta kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Ei toki, vakuuttaa Anna Baijars. . Alennuksia useista ostopaikoista . Free-pohjaltakin onnistuu. Työttömyyden alkaessa sinulta edellytetään tietynpituista työttömyyskassan jäsenyyttä saadaksesi ansiosidonnaista päivärahaa. Näitä aukkoja ei täytetä elegantilla keskuslyriikalla tai älykkäillä novelleilla. Tästä voisi päätellä, että kirjankustantaminen on enää pelkkää raakaa bisnestä. Voit osallistua MaMan ja ERTOn järjestämiin koulutuksiin, joissa voit kehittää ammatillista osaamistasi ja joista saat hyödyllistä työelämätietoa. Mutta tätä tulkintaa ei Baijars hyväksy. Samalla alkoi keskustelu kaupallistumisesta, ylhäisestä ja alhaisesta. Ylivoimainen enemmistö tarvitsee edelleen riskinottajan eli kustantajan, joka maksaa viulut. Baijarsin mukaan suuren enemmistön suuri huoli on päinvastoin ilman kustantajaa jääminen nimikemäärien karsimisen myötä. Tosiasia nimittäin on, että vain harva kaunokirja kannattaa itse itsensä. kaksi jäsenyyttä! Finlandia-kirjailija Rosa Liksom. Baijars sanoo, että nimekkäimmät voivat ehkä näin tehdäkin, mutta entä muut. Sitä paitsi voin kertoa, että kustantamoissa tapahtuu kirjailijoiden kanssa koko ajan paljon sellaista, joka jää yleensä kokonaan kulisseihin. MaMalaisten etuja . Tai elättäisi kirjoittajansa. Kulisseissa tapahtuu... Lähdettyään WSOY:stä 2011 Baijars piti sapattivuoden ja aloitti Gummeruksessa tammikuussa 2013. . Tässäkin lehdessä tätä mahdollisuutta vilautti MaMa ry on oikea osoite sinulle, jos teet duuniasi markkinointiviestinnän, -tutkimuksen tai digimedia-, muotoilu- ja pelialan työpaikassa tai opiskelet kyseisiä aloja. Kurssit ja koulutuspäivät. Ilmainen vapaa-ajan matkustajavakuutus . Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Rahaa siis tulee, mikäli ihmiset ovat halukkaita maksamaan kirjasta. Ylhäistä ja alhaista Tietenkin Baijars joutuu toteamaan, että yleisen kirjallisuuden kannattavaksi saaminen on vähän neliön ympyröimistä. Kuitenkin pitäisi myös pystyä investoimaan uuteen teknologiaan, osaamiseen, markkinointiin ja tietenkin kirjailijoihin. Ei vain bisnestä Ennen kustantamojen rahantekokoneita olivat oppikirjat ja isot tietokirjasarjat. . Taloudellisesti ankarina aikoina nämä arvot punnitaan, ja nyt onkin kysyttävä, haluammeko olla sivistysvaltio ja pitää sen rakenteita yllä. Baijars huomauttaa, että Bonnieria lukuun ottamatta kustannustalot ovat edelleen suomalaisessa omistuksessa. Alalle tulee myös koko ajan uusia yrittäjiä. . Hän kertoo vuoden aikana harkinneensa jopa alan vaihtoa, mutta sitten veri veti takaisin. Täytyy oikein kysyä, että ei kai tapaus Sofi Oksanen niin koville ottanut, että piti harkita kustantamisen lopettamista. . ERTOn ja MaMan jäsenlehdet Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen, digimedia-, muotoilu- ja pelialan ammattilaiset MaMa ry
Suo on kaunis myytiin nopeasti loppuun. TEEMA KUSTANTAMINEN Pieni voi pärjätä kustannusalalla Pienkustantajat ovat muuttaneet suomalaisen kustannusmaailman. Ensimmäisenä vuonna kustansimme yhden kirjan. Eräs niistä on Maahenki, joka kustantaa muun muassa laadukkaita luontokirjoja. S Teksti Tiina Ruulio Kuvat Raimo Bergroth ja Maahenki uomen Pienkustantajat ry:hyn kuuluu tänä päivänä 42 kustantajaa. Runsas kymmenen vuotta sitten tilanne oli vielä toinen, kun maassa elettiin isojen kustantamoiden aikaa. . Se on erikoistunut luontoa, maaseutua, taidetta ja arkielämää käsittelevien laatukirjojen kustantamiseen. Maahenki on voittanut useita palkintoja kirjoillaan, esimerkiksi WWF:n Vuoden luontokirjan viisi kertaa. Viime vuonna palkinto meni kuhmolaisen valokuvaajan Antti Leinosen kirjalle Ahman kintereillä. Leinonen on kulkenut ahman kintereillä neljännesvuosisadan ajan. Maahenki satsaa kirjojen laatuun ja visuaalisuuteen . Tämän kirjan idea saatiin kaupalliselta taholta. Olin siihen aikaan Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoimenjohtaja. Olimme tuottaneet Puiden kansa -nimisen näyttelyn ja tarjosimme siihen liittynyttä kirjaa suuriin kustannustaloihin. ja tekee siitä huolimatta kannattavaa tulosta, kertoo kustantaja Liisa Heikkilä-Palo.. Se oli hyvin vaivalloista, ja silloin syntyi ajatus, että kulttuurihankkeittemme kirjoja voisimme 32 3/2013 JULKAISIJA julkaista itsekin, kertoo Maahengen kustantaja Liisa Heikkilä-Palo. Tästä ajatuksesta syntyi pienkustantamo Maahenki. . Suomalainen moderni arkkitehtuuri kiinnostaa, mutta sitä esittelevät kirjat ovat poikkeuksetta menneiltä vuosikymmeniltä. Palkinnot merkitsevät paljon Maahenki toimii Maaseudun Sivistysliiton kyljessä omana itsenäisenä yhtiönään. Viime vuonna kustannettuja kirjoja oli jo 30. Uusin kirja on suomalaista nykyarkkitehtuuria esittelevä Finnish Architecture with an Edge.
Jos joku haluaa korkeatasoisen tilauskirjan, niin meillä sellainen pystytään tuottamaan. Metsola ja muut menestyskirjat Maahenki satsaa kirjojen laatuun ja visuaalisuuteen . Harvinaislaatuisia kuvia on julkaistu muun muassa National Geographic -lehdessä. . Esimerkiksi Ahma-kirjan ensimmäinen 2000 kappaleen painos Maahengen menestyneimpiin kirjoihin lukeutuvat Jorma Luhdan Metsola, Heikki Willamon ja Kai Fagerströmin Viimeiset vieraat sekä Meidän lehmät -kirjoituskilpailun sadosta kootut antologiat. Tunnustukset ja palkinnot merkitsevät paljon kirjamyynnille. Tällä hetkellä luen ainakin kaikki tuotantoon menevät käsikirjoitukset. Meillä on joukko esilukijoita, jotka käyvät läpi kaiken kustantamoon tarjotun aineiston. Heikkilä-Palo kertoo tietävänsä muutamasta yksinkertaisesta asiasta sen, onko käsissä oleva käsikirjoitus hyvä tai keskinkertainen. . Kirja tulee silloin tutuksi median kautta ja kirjakauppiaskin nostaa palkitut kirjat hyvin esille. Uskon vakaasti siihen, että suomalaiset tulevaisuudessakin ovat ahkeria lukijoita ja kirjoittajia. Järjestämiimme kirjoituskilpailuihin tulee jatkuvasti satamäärin tekstejä. JULKAISIJA 3/2013 33. Uskon tuntevani suomalaisten mieltymykset, sillä olen työssäni kolunnut läpi tämän maan perin pohjin. Maahengen kirjat painetaan siis aina Suomessa, aivan periaatteen takia. . Kannatamme suomalaista työtä. Käytämme eri painoja, usein pieniäkin. Jos teksti pitää minut sillä tavalla pihdeissä, että en voi edes kahvikuppia juoda, voin helposti ajatella, että Suomesta löytyy varmasti sata muutakin kaltaistani. Käsikirjoitukset luetaan tarkkaan ja harkitaan huolellisesti, sopiiko kirja luonteeltaan Maahengen kustannusprofiiliin. Joitain lainalaisuuksia sentään on, kuten se, että kirjan hinnan kipuraja on suurin piirtein neljässäkymmenessä eurossa. . Pysymme jatkossakin kulttuurikustantamona. Olemme koko ajan miettineet sitäkin, miten kirja kannattaa yhdistää kulttuuritarjontaan: näyttelyihin, seminaareihin ja niin edelleen. Emme ajattele, kuinka monta sivua kirja saa enimmillään olla tai kuinka monta kuvaa siihen mahtuu ? tärkeintä on kokonaisuus. . Kirjan idea lähtee aina sisällöstä, tekstistä. Vanhasen kirja Se on ihan Matti sai tekijäänsä miellyttävän toteutuksen, ja kustantamon näkökulmasta se oli taloudellinen menestys. Kirjaa myytiin tuhansia. Viime vuonna palkinto meni Antti Leinosen kirjalle Ahman kintereillä. . Näistä kaikista on otettu useita painoksia. . Sen verran suomalainen on valmis maksamaan laatukirjasta, Heikkilä-Palo uskoo. Kirjaa suomalaisesta nykyarkkitehtuurista kysyttiin, ja sitten se tehtiin: Finnish Architecture with an Edge. Kun kirja pitää pihdeissä? Liisa Heikkilä-Palo on itse suunnitellut satoja kirjankansia ja istunut monenlaisten kirjoituskilpailujen tuomaristoissa. Maahenki on voittanut esimerkiksi WWF:n Vuoden luontokirjan tittelin viisi kertaa. Painatamme kaikki kirjat Suomessa. Laadukas sisältö palkitsee Maahenki satsaa kirjojen laatuun ja visuaalisuuteen . Esimerkiksi ympäristöestetiikan julkaisusarjamme toimii myös 15 vuotta kestäneen kulttuurityön dokumentaationa. lukijan, mutta myös kustantajan. Maahengen kirjat ovat myös laatuesi neitä, joilla on huolellisesti harkittu design. ja tekee siitä huolimatta kannattavaa tulosta. . Tällä hetkellä toivon, että yksikään kirjapaino ei enää löisi hanskoja tiskiin. Esimerkiksi uusi arkkitehtuurikirja on painettu Lönnbergin kirjapainossa Helsingissä ja Ahman kintereillä -kirja Karistolla Hämeenlinnassa. . ja tekee siitä huolimatta kannattavaa tulosta. on myyty jo loppuun, Heikkilä-Palo kertoo. Muutakin kirjallisuutta toki kustannetaan tilauksesta, kuten ex-pääministeri Matti Vanhasen kaksi kirjaa.
TEEMA KUSTANTAMINEN Teksti Tiina Ruulio Kuvat Sanomalehtien Liitto Sanomalehti on tuote, digi palvelua On selvää, että lehtibisnes muuttuu rajustikin, kun yhtä ja samaa päivän lehteä voidaan lukea helposti useammassa eri olomuodossa, joista perinteinen paperi on vain yksi. Ero on kuitenkin vielä pieni: tablettien osuus kuukausittaisesta verkkoliikenteestä 8 prosenttia ja älypuhelinten vain prosenttiyksikkö vähemmän. Adobe analysoi tutkimusta varten yli tuhat verkkosivua ja 100 miljardia verkkokäyntiä Yhdysvalloissa, Kiinassa ja useissa Euroopan maissa viime vuonna. Suomessa siis tilanne on toinen, sillä matkapuhelin johtaa tablettia vielä selvääkin selvemmin lukualustana. Tablettia käyttävät Suomessa eniten suurituloiset miehet pääkaupunkiseudulla. Taloustutkimuksen Web & Mobile Tracking -tutkimuksen mukaan tabletin käyttäjiä on 12 prosenttia suomalaisista. Kyseinen tutkimus on viime joulukuulta. . Vastaavasti 94 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee painettua sanoma- tai aikakauslehteä viikoittain. Digitaalisten lukutapojen prosenttiluvut näyttävät vielä nyt melko vaatimattomilta, mutta olennaista onkin, että ne ovat kasvaneet nopeimmin. Kännykkä vai tabletti? Toisaalta esimerkiksi Adoben kansainvälisestä Digital Index -tutkimuksesta selviää, että iPadeilla ja muilla tablettitietokoneilla selaillaan verkkosivuja jo enemmän kuin älypuhelimilla useissa maissa. Iso kysymys onkin se, onko sama suhde siirrettävissä digitaaliseen maailmaan, sanoo liittojohtaja Jukka Holmberg Sanomalehtien Liitosta. Sekä tuore Kansallinen Mediatutkimus että Sanomalehtien Liiton Yhteisöllistyvä Media -tutkimus näyttävät toki sen, että sanomalehdet siirtyvät kohti digiä ja uusia lukutapoja, mutta ison kuvan sisällä tapahtuu paljon muutakin. Esimerkiksi painetun sanomalehden lukemista pidetään rentouttavampana kuin sähköisen sanomalehden ja että 68 prosenttia kuluttajista uskoo edelleen viiden vuoden kulut- 34 3/2013 JULKAISIJA tua lukevansa maksullista painettua sanomalehteä yhtä paljon tai enemmän kuin digitaalista sisartaan. Digitaaliset lukutavat kasvavat nopeimmin Niin sanottu sekakäyttö kuitenkin lisääntyy: 28 prosenttia kuluttajista arvioi lukevansa sekä maksullista painettua että maksullista digitaalista sanomalehteä viiden vuoden sisällä, mutta enemmän painettua. Eräs tämän päivän ilmiö on, että varsinkin nuoret, 15?24-vuotiaat kuluttajat kuulevat usein päivän uutiset ensimmäisenä sosiaalisen median kautta. Heidän osuutensa on 33 prosenttia. Keski-ikäisillä ihmisillä vastaava prosenttiosuus on 15?17 prosenttia. Siis: Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 18 prosenttia kuluttajista luki viime vuonna sanomalehteä matkapuhelimella ja 7 prosenttia tabletilla. Uusien lukutapojen suurin ongelma on puolestaan yhä edelleen se, että niiden ansaintalogiikka on täysin hakusessa. S anomalehden ja sen lukijan suhde on ollut perinteisesti vahva. On selvää, että perinteisissä lehtitaloissa on jatkossa monenlaisia virityksiä monikanavaiseen suuntaan. Sanomalehti on edelleen vahva tuote, mutta sen lisäksi tulevat erilaiset digitaaliset palvelut, totesi Ilkka-yhtymän toimitusjohtaja Matti Korkiatupa Sanomalehtien Liiton järjestämässä mediapäivässä maaliskuussa. Korkiatupa on myös Sanomalehtien liiton hallituksen puheenjohtaja. Se kaikki tehdään, mikä on suinkin ansaintalogiikan kannalta järkevää.
Iso kysymys onkin se, onko sama suhde siirrettävissä digitaaliseen maailmaan, sanoo Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg. JULKAISIJA 3/2013 35. Vain verkko- ja elokuvamainonta näyttivät plussaa: esimerkiksi verkkomediamainonta kasvoi vuodessa 7,7 prosenttiyksikköä. Eniten alkuvuodesta putosi työpaikkamainonta, 26,2 prosenttia. Myös vähittäiskaupan mainonta näyttää vahvaa miinusta, 11,8 prosenttia. Toisaalta Yhteisöllistyvä media -tutkimuksen mukaan kuluttajat pitävät edelleen painettuja lehtiä mieluisimpana tapana vastaanottaa mainontaa. Saman tutkimuksen mukaan mainostajien pitäisi kuluttajien mukaan käyttää ennen kaikkea medioita, jotka työllistävät suomalaisia. Sanomalehden ja sen lukijan suhde on ollut perinteisesti vahva. Silti painetun median osuus mediakakusta oli viime vuonna edelleen yli puolet, tarkalleen sanottuna 54,1 prosenttia. Alamäki on ollut hurjaa alkuvuodestakin: sanomalehtimainonta putosi yksin helmikuussa 19,2 prosenttia ja aikakauslehtimainonta 18,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. On selvää, että esimerkiksi verkkolehdille tarvitaan erilaisia maksumuureja. Uskon kuitenkin, että yksin mainosrahoitteinen bisnes ei pysty tuottamaan riittävän korkealaatuisia sisältöjä. . Maakuntalehdissä pohditaankin ahkerasti erilaisia malleja. Printtimainonta näyttää nyt pitkää miinusta Koko lehtibisneksen kannalta tylsää tietenkin on, että printtimainonta on ollut alamaissa jo vuosia
Kirjan 36 3/2013 JULKAISIJA kappalehinta on kuitenkin digipainamisessakin aina sitä suurempi mitä pienempi painosmäärä on. Myös suuret kustantajat käyttävät Suomessa tarvepainatusta yhä enemmän pienlevikkisten kirjojen tekoon ja uusintapainoksiin. Palvelu hoitaa kirjan painamisen, jakelun ja laskutuksen. Espresso-kirjan tekokone tekee yhden kirjan odo tettaessa. Kustantajan tarvitsee vain toimittaa painoaineisto sähköiseen arkistoon. Suomessa kustannetaan hyvin aktiivisesti kirjoja, ja palvelun tavoitteena oli tarjota kotimainen ratkaisu kustantajien ns. Tarve painatusta käytetään erityisesti pieniin ensipainoksiin sekä ennakkokappaleiden ja lisäpainosten tekoon. Omakustantaminen laajenee Tarvepainatus on mahdollistanut omakustantamisen kasvun kaikkialla maailmassa. BoD:n verkkopalvelun avulla voi julkaista omakustanteensa kuinka pienenä painoksena tahansa. Monessa maassa luku on 20 prosenttia. Suurimpia näistä ovat Lulu ja Lightning Source. Hansaprint Direct tekee yhä enemmän myös muuta suurempaa tarvepainamista 500?800 kappaleen painoksiin asti, kertoo yksikönjohtaja Jukka Saariluoma. Suurin osa kustantajista ei silti käytä tarvepainatuspalvelua, kertoo Pelkonen-Tiri. . TEEMA KUSTANTAMINEN Hyvästi varastokirjat Tarvepainatus yleistyy painamisessa sekä kustantamisessa ja vaikuttaa jo moneen tuoteryhmään. Parhaiten uuden toimintatavan omat omaksuneet pienet kustantajat ja vähiten sitä käyttävät suuret yleiskustantajat. Saariluoma arvioi, että 5?10 prosenttia kirjoista painetaan nyt tarvepainettuna Suomessa. Sen avulla saadaan kirja asiakkaalle viikossa, vaikka sitä ei ole ollut hyllyssä. Hansaprintin rooli palvelussa on painaa kirjat yksittäisinä tilauk sina. On syntynyt suuria kansainvälisiä verkon kautta operoivia POD-palvelutaloja, jotka tarjoavat sekä kustannuspalveluja että pelkkää kirjan painamista. Erityisesti uusi toimin tatapa muuttaa kirjojen kustantamista. Ainakin pienelle kustantajalle se on todennäköisesti verkossa myytävä e-kirja. Se on saatavilla myös tarvepainettuna niille, jotka lukevat mieluummin paperikirjaa. Palvelu onkin rakennettu hyvin pienien määrien toimittamista varten. Kirja on hyvin saatavilla koko elinkaaren ajan. Tarvepainatus (print on demand, POD) on toimintatapa, jossa painotuotteita tuotetaan vain kysynnän mukaan, ei lainkaan varastoon. Tämän mahdollistaa digitaalinen painotekniikka, jolloin kirjoja voidaan painaa vaikka yksi kerrallaan. pitkän hännän myyntiin. . Julkaisemisen kynnys mataloituu ja kirjavalikoima laajentuu. M Teksti Reino Lantto ikä on kirja tulevaisuudessa. Ne käynnistivät vuonna 2009 yhdessä Kirja tarpeeseen -palvelun, jonka avulla kustantaja voi hoitaa sujuvasti tarvepainatustaan. Näin saadaan pidettyä varastointikustannuksia kurissa ja julkaisemisen kynnys mataloituu. Myös e-kirjaversion voi tuottaa samasta käsikirjoituksesta helposti. Ajateltiin, että kun valikoima on laaja ja kysyntä pirstaloituu, tarvitaan yhteistyössä rakennettu tehokas palveluputki, kertoo palvelujohtaja Tuula Pelkonen-Tiri Kirjavälityksestä. Offsetpainaminen on silti edelleen valttia vähänkin suuremmissa painosmäärissä. Palveluputki pitkälle hännälle Suomessa alan tienraivaajia ovat olleet Kirjavälitys ja Hansaprint. Yhtiö haluaa laajentua Suomen markkinoilla ja on sopinut pienkustantamo Ntamon paino- ja jakelupalvelujen hoitamisesta kokonaan. Pienten kirjasarjojen painaminen ja kustantaminen kannattavasti ei. Suurin osa PODpainajista tarjoaa vain mustavalkoisia kirjoja, mutta Lightning Source painaa nyt myös värillisiä kirjoja. Euroopan markkinajohtaja saksalainen BoD on toiminut Suomessa vuodesta 2007 lähtien. Molemmat versiot tehdään samasta aineistosta yhdellä kertaa
Se sai paljon julkisuutta, mutta joutui lopettamaan toimintansa vuonna 2012. Tarvepainatusta käytetään yhä enemmän myös toistuvissa painotöissä, joita tilataan pieniä määriä. Asiakkaan aineistoa säilytetään painon verkkotilausjärjestelmässä, josta asiakas voi tilata esim. Pdf-muotoisen valmiin aineiston voi tuoda koneelle itse, mutta aineistoja voidaan myös ladata verkosta painettavaksi. esitteitä lisää halutun määrän. Tarvepainatus on jo vaikuttanut yllättävästi muihin toimialoihin. Vaikeinta on ollut oikean hinnoittelun löytäminen ja hyvän laatutason painotuotteen tekeminen kustannustehokkaasti. Se on käytössä yli sadassa kirjakaupassa ja kirjastossa ympäri maailmaa. Kirjastoissa laitetta käytetään usein verkosta löytyvien ilmaisten kirjojen painamiseen. Espresso-painokoneen hinta on noin 150 000 dollaria. Kuitenkin se on juurtunut sinne hitaasti. 50?100 kappaletta ja sen jälkeen pienissä erissä kysynnän mukaan tarvepainatuksena. Yhden kappaleen painaminen ei ole ollut taloudellista, ja minimipainos on 5 kappaletta. Palvelu on myös ekologinen vaihtoehto. . Esimerkiksi suuri korttien myyntiketju Clinton Cards joutui vararikkoon ja lopetti 350 myymäläänsä Britanniassa vuonna 2012. Esimerkki tästä on Helsingin Lasipalatsissa toiminut Kirja kerrallaan -palvelu. Helsingin keskustan pikapainossa olevalla laitteella voidaan tehdä vaikka kirja kerrallaan. Vallilassa on suuremmille painoksille digipaino liimalinjoineen. Kirja valmiiksi kahvitauolla Uusi tekniikka mahdollistaa myös kirjan painamisen odotettaessa. Kirjan voi saada mukaan vaikka kahvilassa käynnin jälkeen Espresso Book Machine -kirjantekokoneen avulla. Laite painaa ja sitoo pehmeäkantisen mustavalkoisen kirjan värillisillä kansilla nopeasti. ole silti helppoa. Laitoksen kanssa tehtävään POD-sopimukseen voi sisältyä eri elementtejä taitosta kirjamyyntiin asti, Kauranne kertoo. Usein julkaisua painetaan aluksi julkaisijan käyttöön esim. Yhtenä syynä tähän pidettiin lukuisia verkossa toimivia palveluja, joiden kautta kuluttajat tilaavat yksilöllisiä korttejaan. Tiedejulkaisuja tarpeen mukaan Tiedejulkaisujen levikit ovat yleensä pieniä ja tarvepainamisen pitäisi sopia hyvin yliopistomaailmaan. Tarvepainatus ei saa merkitä julkaisijan ja ostajan odo- Keili rullaa tarraan. tusten pettämistä sekundatuotteen tuntuisella kirjalla. Unigrafia tarjoaa tarvepainatusta myös omakustantajille. Laitetta myy myös Xerox, mutta Suomessa ei vielä ole yhtään Espressoa.. Hel- POD = kirja tarpeeseen -palvelu on Kirjavälityksen ja Hansaprintin palvelu kirjan tuottamiseen tarvepohjaisesti. singin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen viestintäyhtiö Unigrafia on tehnyt pitkään työtä POD-julkaisemisen vakiinnuttamiseksi. Nyt palvelua osataan jo kysyä ja se leviää laitoksilla, kertoo johtaja Hannele Kauranne Unigrafiasta. Palvelua käyttävät monet Helsingin yliopiston tiedekunnat ja Aallon kauppakorkeakoulu.
Tämä on ennen kaikkea ratkaisumyyntiä. junavaunujen uudet eläinaiheiset teippaukset kun tulevat yritykseltä. Vantaalaisen Mainostoimisto Saväytyksen omistaja Salla Västilä (vas.) ja Alma Manun tulostaja Meri Punkka tapaavat toisensa perinteisesti FinnGrafissa. He ovat vanhoja opiskelukavereita ja tottuivat käymään jo opiskeluaikana FinnGrafissa. . Olennaista on, että osaisin tarjota kaikkea tätä myös asiakkailleni, Salla Västilä kertoo Anapurna M2050 -UV-tulostimen vierestä. Agfa Graphicsin myynti- ja palvelupäällikkö Tiina Hurttala jatkaa, että Suomessa toimii tällä hetkellä noin 15 tämäntyyppistä konetta. . Markkinaosuutemme Suomessa on vielä pieni, mutta se kasvaa, Mattila toteaa. Referenssejä on Suomessa saatu muun muassa Musiikkitalosta ja VR:ltä . Ala on kehittynyt teknisesti valtavasti. Kyse on todellisesta työjuhdasta, joka sopii monenlaiseen tuotantoon. 38 3/2013 JULKAISIJA. Haen täältä inspiraatiota ja uusia tekniikoita. Se teki tapahtumasta kompaktin, jolloin kiireisempi messuvieras näki paljon nopeastikin. Messujen innovatiivisin osuus löytyi kuitenkin seminaareista. Volume Designin markkinointijohtaja Timo Mattila seisoo valomainoksen, valaistun a-kirjaimen vieressä. Valomainoksiin ja erilaisiin teippauksiin erikoistunut virolaisyritys on laajentanut viime vuosina toimintaansa kaikkiin pohjoismaihin. . Kahdet graafisen alan messut samana vuonna ovat ehkä kuitenkin liikaa. Messuista vastasi tänä vuonna ensimmäistä kertaa AGI Ruotsi. Messuille haettiin uutta sisältöä muun muassa laajasta seminaariohjelmasta. Noin 65 näytteilleasettajaa oli ryhmittynyt tiiviisti yhteen näyttelyhalliin. FinnGraf kutistui ja tiivistyi Teksti Tiina Ruulio Kuvat Tero Takalo-Eskola Jyväskylän FinnGraf 2013 tarjosi sitä, mitä odotettiinkin: uusimpia tulostimia, jälkikäsittelylaitteita, työnkulkua, ohjelmistoja, värikkäitä autoteippauksia? K aksi vuotta sitten messuilla kävi 8 000 vierasta, nyt vajaa puolet siitä
Autojen yliteippaukset ovat yleistyneet Suomessa. Mutta uutta katsellaan lähinnä myynninedistämismateriaalien suurkuvatulostusta varten. . Perhe oli pysähtynyt KTA-yhtiöiden osastolle ja siellä Fujin Acquity LED -UV-tulostimen eteen. Laine Directin konekantaan kuuluu nykyaikaisia rotaatio-, arkki- ja digipainokoneita. Ainakin täällä käydään tutustumassa uutuuksiin ja tiedustellaan erikoistarjouksia. Ainakin yksi yritys, tamperelainen Nekapaino, oli jo ehtinyt lyödä lukkoon tulostinkaupat ensimmäisenä päivänä. JULKAISIJA 3/2013 39. Mimakin uudet taso-, lateksi, rulla- ja esinetulostimet näyttelivät isoa roolia maahantuoja Signcomin osastolla (kuva alla). Aiomme käydä katsomassa kaikki sopivat vaihtoehdot, sanoo toimitusjohtaja Iiro Laine. Maahantuoja Seri-Decon osastolla riitti ensimmäisenäkin päivänä messuvieraita, vaikka koko päivän kävijämäärä jäikin alle tuhanteen. Vetonauloja oli kaksi: HP:n paikalle tuoma lateksirekka, jossa esiteltiin lateksiväriteknologialla toteutettuja lopputuotteita sekä Rolandin Red Monsteriksi kutsuttu ekoliuotintulostin, virallisesti SOJET PRO4 XF-640. Seri-Decon toimitusjohtajan Jussi Heinämäen mukaan alalla on paljon purkautumatonta investointitarvetta. . Mekaniikkapuolella varsinkin, mutta uusiakin toimialoja on tullut mukaan, kuten arkkitehtuuri tai lääketeollisuus. Raumalaisesta Laine Directistä oli tultu Jyväskylään messuille perheen voimin, sillä mukaan olivat lähteneet yrityksessä työskentelevät äiti Riitta (vas.), nuoret Ilkka ja Laura sekä isä Iiro Laine. Tällä hetkellä tämä laite kuuluu vaihtoehtojen top kolmoseen. Se on vaativaa ammattimiehen työtä. Tee se itse -tyyppinen 3D-tulostus lisääntyy jatkossa varmasti. Helsinkiläisen Teippiklinikan Kari Haapamäki (vas.) kertoi, että hänellä on käytössä nimenomaan Mimaki. Teippiklinikka hoitaa ajoneuvo- ja ikkunateippauksia sekä valmistaa tarroja, banderolleja ja suurkuvatulosteita sekä hoitaa niiden asennuksia. . Aion teippauttaa oman vanhan kuplavolkkarinkin pinkiksi ensi kesänä, Haapamäki mainitsee. Yhteistyötä tehdään muun muassa autoteippauksiin erikoistuneen ranskalaisyrityksen HEXISin kanssa. Yrityksen Application Division Manager Oliver Röhler (oik.) näyttikin messuilla, miten auton teippaaminen sujuu silloin kun se sujuu. Ruskolaisen Alphaformin messuille tuoma tuhat euroa maksava 3D-kotitulostin oli eräs messujen vetonaula. . Suomalaisten it-taidotkin riittävät siihen hyvin, sanoo toimitusjohtaja Dan Björklöf. Kuluttaja voi siis räätälöidä itselleen monenlaisia mukavia pieniä esineitä, jotka syntyvät tulostimessa kerros kerrokselta. Teollisuuden tuotekehitys on käyttänyt 3D-tulostusta työkalunaan jo pitkään. . Etsimme hybridikonetta, jolla pystyy tekemään sekä rulla- että tasotulostusta. Toivomme tietysti, että messuillakin tehdään kauppaa
poraus, mappireijitys . liimasidonta, myös kaksoistuotanto Müller Martini linjalla 21 asemaa + 10 punttiasemaa . kulmanpyöristys . 04500 kellokoski . 20min päässä Helsingistä, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Ota yhteyttä niin kerromme lisää. Myynnissä myös käytettyjä sitomokoneita! Kysy lisää! . puh. paperin leikkaus Polar leikkureilla . e-mail: info@ab-binders.fi . ylösotto, lajittelu . oppipojantie 15 . (09) 279 7750 . arkintaitto . www.ab-binders.fi. muovispiraalisidonta . wire-o-sidonta (metallikampasidonta) . sitomopalvelut ammattitaidolla ja luotettavasti Tarjoamamme sitomopalvelut: . erilaisia pakkaustapoja Toimipaikkamme sijaitsee Kellokoskella n
Myös graafisella alalla ilmiö on tuttu. Helsingissä, Turussa ja Tampereella toimivan Asianajotoimisto Heikkilän asiakaskunnasta valtaosa on nimenomaan pk-yrityksiä. . Uusi omistaja tuo mukanaan uudet tuulet. Niin isä sai kiinteistöyhtiöstä varman tulonlähteen eläkepäiviensä turvaksi ja liiketoimintayhtiö pystyttiin siirtämään pojalle kevyemmällä verotuksella. Yritysvarallisuus vastaan muu omaisuus Varsin tavallinen ongelma sukupolvenvaihdoksissa on, kuinka hoitaa yritysvarallisuuteen ja muuhun omaisuuteen liittyvät perintöasiat. . Usein vain yksi sisaruksista voi jatkaa yritystoimintaa, ja toiset keräävät työn tuloksia. Yrityksen jatkuvuus taataan sillä, että jatkaja ajetaan kunnolla yritykseen sisään. Sukupolvenvaihdos voidaan hoitaa varsin monella tapaa . Yritysvarallisuuden siirtoon sisältyy aina myös yrittämisen riskiä, joka pitäisi jyvittää jotenkin suhteessa muuhun omaisuuteen. Lähdetään ehkä kokeilemaan erilaisia asioita ja jopa kansainvälistymään, asianajaja Tommi Koponen kertookin. JULKAISIJA 3/2013 27 41. Tällöin voidaan sukupolvenvaihdos tehdä vaikkapa alihintaisella kaupalla ja myydä yhtiö vähitellen esimerkiksi 10 prosentin erissä. Tilanne herättää varmasti närää. Usein sukupolvenvaihdokseen sisältyykin erilaista yrittäjän sparraamista ja perintöverosuunnittelua, jotta lähtötilanne saadaan mahdollisimman selkeäksi. Yritystä pitää ehkä tuunata uuteen uskoon Sukupolvenvaihdos voidaan hoitaa toki niinkin, että yrittäjä lahjoittaa omistamansa yrityksen osakkeet jatkajalle. Yrittäjän kuoltua hyvä perheyritys voi joutua myyntiin tai joutua perikunnan haltuun. . Yrityksen tasetta voidaan keventää ja arvoa laskea esimerkiksi omien osakkeiden hankinnalla, Tommi Koponen kertoo. Usein on niinkin, että yrityksen uudella omistajalla ei ole varaa maksaa yrityksestä käypää hintaa, kun yrityksen taseessa on paljon varallisuutta. Ongelmana saattaa olla esimerkiksi yrityksen omistaman kiinteistön arvo. . Tietyillä järjestelyillä ulkopuolista rahoitusta ei tarvita juuri lainkaan muuhun kuin varainsiirtoveron maksuun, ja erilaisia verohuojennuksiakin voidaan usein saada, Koponen muistuttaa. Ratkaisematon sukupolvenvaihdos on huono vaihtoehto Jo sukupolvenvaihdoksen lähtötilanne saattaa olla ongelmallinen: selvää jatkajaa ei ole tai yrityksestä luopuva yrittäjä on epävarma sen suhteen, kuinka paljon rahaa hän yrityksestään loppupelissä haluaa tai kuinka nopeasti hän voi irtautua yrityksestä. . Tällöin voi esteeksi tulla iso lahjavero. . Näin seuraava suku- polvi voi jatkaa toistaiseksi vanhassa työpaikassa ja katsoa, kiinnostaako yrittäminen todella pidemmän päälle. Ratkaisematon sukupolvenvaihdos on usein ikävä asia. Eräässä tapauksessa jatkaja teki vuokrasopimuksen isän omistukseen Teemme sukupolvenvaihdoksia jatkuvasti, ja jokaiseen tilanteeseen löytyy yleensä aina jokin ratkaisu, sanoo asianajaja Tommi Koponen. jääneen kiinteistöyhtiön kanssa. Yrityksen sukupolvenvaihdoksen voi toteuttaa monella tapaa: lahjoittamalla tai kaupalla, rahalla tai ilman. Kauppahinta voidaan puolestaan antaa velaksi, jota uusi yrittäjä lyhentää vähitellen osinkotuloilla. Kiinteistö voidaan taas erottaa omaksi kiinteistöyhtiökseen. . Nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että mitä henkilöityneemmästä yritystoiminnasta on kyse, sen pidempi siirtymäajan pitäisi olla. Luopumista pitääkin usein valmistella järjestämällä yhtiöitä uuteen uskoon etukäteen. vaikka niinkin, että vanha omistaja jää yrityksen toimitusjohtajaksi ja uusi omistaja hallituksen jäseneksi. 80 000 yritystä, jotka olisivat kypsiä sukupolvenvaihdokseen. Myös kovia veroseuraamuksia on usein turha pelätä, sillä verohuojennuksia voidaan saada. Teksti Tiina Ruulio Kuva Asianajotoimisto Heikkilä & Co. Edessä sukupolvenvaihdos A sianajotoimisto Heikkilä & Co:n asianajajan Tommi Koposen mukaan Suomessa on jopa 60 000 . Teemme sukupolvenvaihdoksia jatkuvasti, ja jokaiseen tilanteeseen löytyy yleensä aina jokin ratkaisu, Koponen kertoo. Sukupolvenvaihdosten ydinkysymyksiä ovat tietenkin yrityskaupan rahoitus ja toisaalta erilaiset veroseuraamukset, joita pelätään etukäteen. . Peritylle yritysvarallisuudelle voidaan hakea myös perintöveron huojennusta. Sukupolvenvaihdos eli uusi yrittäjä saattaa tuoda vanhaan yritykseen uutta virtaa.
Ammattitaitoa oli. Työttömäksi jäätyäni perustin ZX Repron, koska moottoripyörävelat 42 3/2013 JULKAISIJA Pasi Puhakka aDigistä ja hänen isänsä toteuttivat sukupolvenvaihdoksen lopulta viime vuonna. Asiakaskunta on uskollista ja pyrin pitämään yritystä näkyvillä esimerkiksi radiomainonnan ja printtiilmoittelun kautta. Silti hanke oli kaatua pieniin muotoseikkoihin. Jos haluaisin stressitöntä elämää ? Lopulta kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin. . Kahdesta erilaisesta painosta on hyötyä silloin, kun samassa tarjouk sessa pyydetään hintaa sekä digi- että offsettöistä. Mutta olen päättänyt katsoa tämän kuvion loppuun. Olen tehnyt viime vuosina vähän pidempiä moottoripyöräreissuja. Viime vuonna ajoin Keski-Aasiaan ja kilometrejä kertyi noin 18 000. Vuonna 2010 matka suuntautui Norjan Nordkapista Etelä-Afrikkaan. Matkaa tehtiin 22 500 kilometriä. Olen valitettavasti työnarkomaani ja tarvitsen sille vastapainoa. Isältä pojalle Pasi Puhakka pyörittää aDigi-nimistä digipainoa Linnanmäen kupeessa Helsingissä. Tarkoituksena onkin syventää yritysten välistä synergiaa, jotta työt kulkisivat luontevasti painojen välillä, Puhakka kertoo tulevaisuudesta. Puhakka pitää kuitenkin PR Painotalon kohtaloa avoimena. . Kilpailutilanne on silti vaikea. Pidän myös siitä, että jokainen päivä on erilainen ja että ammattitaito kehittyy koko ajan paremmaksi. Intohimona moottoripyörät Pasi Puhakan intohimona on ollut nuoresta miehestä saakka moottoripyörät. . Siellä on painettu muun muassa esitteitä, lehtiä, ohjelmia, flyereita, julisteita, vuosikertomuksia isompina painoksina. Puhakan oma aDigi painaa nykyään kaikkea mahdollista ?pikkusälää? usein melko hektisellä aikataululla: käyntikortteja, esitteitä, luetteloita, julisteita jne. Ensimmäisen digipainokoneen, Minoltan, Puhakka hankki yritykseensä 15 vuotta sitten. tai alun perin ZX Repro, syntyi 1991 puolittain sattuman kauppaa. Perheeseen oli perustettu jo aikaisemmin PR Painotalo Espooseen 1988. . Matkoilta saa myös työmotivaatiota.. Tein omassa yrityksessä reprotöitä lähinnä pääkaupunkiseudun painotaloille. Isän ja äidin PR Painotalo on perinteisempi offsetpainotalo. Sain tämän vuoden alusta PR Painotaloon vihdoin myös hyvän myyntihenkisen vetäjän. Digipainokoneita on hankittu yleisesti ja kilpailijoiden määrä on kasvanut rajusti viiden viime vuoden aikana. Kukaan ei lopulta osannut antaa riittäviä neuvoja siitä, miten rahoitus olisi kannattanut järjestää. Oma energia menee melko lailla aDigin pyörittämiseen. Kummassakin yrityksessä on kourallinen työntekijöitä. . Espoolainen PR Painotalo tuli hänen omistukseensa vuosi sitten sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Teksti Tiina Ruulio Kuva Raimo Bergroth O ma yritys, aDigi . Isä on nyt 68-vuotias. Jos olisin ostanut pelkät tilat, pankki olisi antanut rahat. Samana vuonna, 1998, yritys muutti Hämeentieltä Josafatinkadulle. . Uskoa alan tulevaisuuteen on vielä jäljellä ja eläkeikään on turhan pitkä matka. Pienten painotalojen markkinarako on lopulta Puhakan mukaan nopeudessa, ammattitaidossa, henkilökohtaisessa palvelussa ja huolellisessa työssä. Pienellä yrityksellä ei ole mahdollisuuksia rönsyillä, vaan pysyä perusbisneksessä ja tehdä se mahdollisimman hyvin. . Sukupolvenvaihdosta ryhdyttiin miettimään jo vuonna 2008, mutta lopulta se onnistui viime vuonna. Painohinnat ovat pudonneet. Pitkään ja perusteellisesti Puhakan perheen sukupolvenvaihdoksesta tuli melko pitkä ja hankala prosessi. . Kun halusin ostaa yrityksen, jolla on tilat, ei ulkopuolista rahaa tahtonut löytyä varsinkaan tälle alalle. Jotta lainaa voi edes ajatella, tarvittiin konsulttia tekemään perusteellinen liiketoimintasuunnitelma rahoittajille. Jos haluaisin stressitöntä elämää, myisin PR Painotalon painokoneet ja vuokraisin tilat ulkopuoliselle. Rahoituksesta oli tulla koko asian kompastuskivi. painoivat päälle enkä kuulunut liittoon. Olen tehnyt tätä hommaa kovan kautta, sillä digipainokoneet ovat olleet kalliita ja koneiden toimintavarmuus vaihdellut paljon. Värituotantokoneita on yritykseen hankittu säännöllisesti noin kolmen vuoden välein, viimeisin vuonna 2011. . Sanotaan vaikka niin, että sukupolvenvaihdos olisi ollut helpompi, jos minulla olisi ollut miljoona euroa pankkitilillä, Puhakka naurahtaa. Suurin ongelma oli saada rahoitusta ilman vakuuksia. Tietoa sukupolvenvaihdokseen haettiin erilaisista alan seminaareista, pankeilta ja myös konsulteilta. . Sukupolvenvaihdospykäliäkään ei usein tunnettu eikä pankeistakaan löytynyt asiantuntemusta yritysrahoitukseen. Siksi asia venyi ja vanui. Asiassa myös painoi PR Painotalon kiinteistö.
(019) 475 8500 myynti@t-print.fi www.t-print.fi Päivitämme päitä.. Maailman paras levikkijärjestelmä ja tilaajapalvelu www.yapsolutions.fi/yap-lehti www.yapsolutions.fi/tilaajapalvelu Lehtien ja kirjojen kustantajille edistykselliset asiakkuudenhallinnan ja myynnin johdon järjestelmät www.yapsolutions.fi/crm Mikko Laukkanen, asiakkuuspäällikkö 040-9126951, mikko.laukkanen@yap.fi www.yapsolutions.fi TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND Printtigraafikon pelastustie Tulevaisuus on sähköinen. Opettele ainakin nämä: Tablettijulkaisut: InDesign ja Adobe Digital Publishing Suite 13.-14.6. teelliset t i o s o s ö Nyt my ! A T T U meiltä. U t e s k u t i t set ja pos k u t a n i a p Responsive Web Design periaatteet ja parhaat käytännöt 10.6. Julkaise verkossa: verkkosivujen tekniikat HTML ja CSS 27.-28.5. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: sovelto.fi, info@sovelto.fi. Laaja valikoima julkaisemisen ja kuvankäsittelyn kursseja. Liity Kiltaan! kilta.sovelto.fi/creative http://kilta.sovelto.fi/creative/ prepress | di digitaalipaino it t li i | offsetpaino ff t i Seuraa meitä Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh
Irmeli Westerdahl oli taas kiinteistövälittäjä ja niin ikään alusta asti perustamassa yritystä. 44 3/2013 JULKAISIJA . Kyseessä on uutislehti, joka ilmestyy kaksi kertaa kuussa. Lehti keskittyy paikallisuutisten kertomiseen ja erityisesti suomalaisyhteisöä kiinnostaviin asioihin. Lisäksi Katia Westerdahl on kirjoittanut Vuokraajan oppaan ja keittokirjan. Olén talous toimii suureksi osaksi tilausmaksuilla. Fuengirolan lehdet Talvi ja lumi ovat poissa. Lehden sivut kertovat uusista laeista, asetuksista, verotuksen muutoksista ja asunnon ostamisesta. Lehden painos on 15 000. Sen lisäksi Katia Westerdahlin harteilla on ilmaisjakelulehti SE, Suomalainen Espanjassa. Joskus tulee jokin tiukka kysymyskin kuten ?Mitä ajattelit nyt tehdä?? . Vuonna 1985 Espanja oli ihan eri maa. Painos 15 000 Olé on tilauspohjainen erikoisaikakauslehti, joka kertoo suomalaisille, miten Espanjassa eletään. Siihen suorat yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. O Teksti ja kuvat Kirsti Kajanne lé, Suomalainen Espanjassa, Espanjan Sanomat ja Fuengirola Fi tulevat omillaan toimeen. Lehdet eroavat erityisesti suhteessa Fuengirolan suomalaiseen kouluun, joka on ollut säännöllisesti esillä myös suomalaisessa mediassa. Vanhin lehdistä on aikakauslehti Olé, jonka nykyisen päätoimittajan Katia Westerdahlin vanhemmat Stig Westerdahl ja Irmeli Westerdahl perustivat vuonna 1985. . Yhteistä näille Espanjan Aurinkorannikon kolmelle lehtiyrittäjälle on aurinko, ja sen tarve. Kukaan heistä ei halua viettää talvia Suomessa. Vuodeksi (11 numeroa) lehden saa Suomeen 76 eurolla ja Espanjaan 55 eurolla. Täytyy sanoa, että kun isän palaute tulee, kuunte len korvat höröllä. Loivathan vanhempani lehden tyhjästä. SE:llä on myös tilaajia Suomessa sekä Espanjassa Aurinkorannan suomalaisimmassa kaupungissa Fuengirolassa menee yksi asia ylitse muiden: suomalainen koulu ja sen synnyttämä mediasota.. Kun ensimmäinen Olé tuli painosta, olin pussittamassa sitä olohuoneen lattialla, Katia Westerdahl muistelee nuoruuttaan. Lehti luotiin tyhjästä Stig Westerdahl oli ennen Espanjaan muuttoaan Uuden Suomen markkinointijohtaja. Hän oli aikaansa edellä. Katia Westerdahl alkoi vetää Olé- kustantamon kahta lehteä 10 vuotta sitten, kun vanhemmat jäivät eläkkeelle. Isä voi antaa vielä nykyäänkin joitain juttuvinkkejä. Isä näki, että Espanja tulee olemaan suomalaisten eläkeläisten talvehtimispaikka
Ensin hänen tarkoituksenaan oli ryhtyä vetämään aamutelevisiota Espanjasta käsin. Hanke kariutui kuitenkin byrokratiaan ja projektin kalleuteen. . Ei mediasta voi kultakaivosta tehdä. Ne ovat suomalaisten veronmaksajien rahoja. Ilmeisesti tänne haluttiin perustaa kilpaileva koulu tai vallata tämä entinen. sellaisilla alueilla, joilla ei ole lehden omia noutopisteitä. kin lyhyet jäljet. Se on ylivoimaisesti suurin suomalaisyritys täällä Aurinkorannikolla. Siis jotkut halusivat ottaa koulun omiin käsiin? . Hyvä niin, televisiohanke ei olisi koskaan ollut taloudellisesti kestävä, Pekkarinen myöntää. Sen sijaan kerran viikossa ilmestyvä Fuengirola Fi tuntee löytäneen paikkansa. Silloinen koulun hallitus suivaantui ja laittoi meidät tiedotusboikottiin moneksi vuodeksi. Fuengirola Fi:n Antti Pekkarinen puhuu taas abstraktilla tasolla: . Hallintopuolella töitä tekee myös Katia Westerdahlin avomies Antonio De La Torr. Katia Westerdahlilla on myös uusi työ Fuengirolan kaupunginhallituksen jäsenenä ja kaupunginvaltuutettuna erikoisalueenaan ulkomaalaisten asiat. Sivistynyt arvaus on, että noin 25 000 saattaisi olla melko lähellä totuutta. Fuengirola Fi syntyi aamu-tv-ideasta Antti Pekkarinen on pyörittänyt Fuengirola Fi -lehteä vuodesta 2006 lähtien. Hän teki aikoinaan television viihdeja ajankohtaisohjelmia Suomessa. Pitää olla kriittinen. Itsekin olen joutunut osallistumaan siihen, oikomaan tiettyjä asioita. on kyse, ulkomaalaiset ovat suureksi osaksi suomalaisia. Kukaan ei osaa sanoa tarkasti, kuinka paljon Aurinkorannalla asuu suomalaisia pysyvästi. Se on selvinnyt ongelmistaan, sillä 10 vuotta sitten koulu oli teknisessä konkurssissa. Kyllä, mutta eivät onnistuneet. Toimituksen tiloissa toimii kaksi työntekijää, toimittaja ja ilmoitusmyyjä. . Lehti kertoo paikallisten uutisten lisäksi myös laajemmin, mitä yhteiskunnassa tapahtuu; esimerkiksi asuntomarkkinoiden historiasta tai arvonlisäveron noususta. Mainosten hankinnassa ei harrasteta kytkykauppaa. Eli mainostajalle ei luvata artikkelia lehteen yrityksestä myöhemmin, kuten kilpailija Fuengirola Fi:ssä on tapana. . Se ei ole journalistisen etiikan mukaista, ja kytkykaupalla on muuten- Mukana myös kiinteistöbisnestä Pekkarinen kumppaneineen pyörittää myös pienimuotoista ostoskeskusta Centro Finlandiaa, jossa on samalla toimituksen tilat. Yhtiöitä on siis kaksi, joista toinen tekee media- ja toinen kiinteistöbisnestä. . Yhtiöt subventoivat toisiaan, jos on tarve. Sähköisellä näköislehdellä on viikoittain 5 000? 6 000 lukijaa. . Mutta pystymme antamaan tietylle porukalle elannon. Pekkarinen puhuu amerikkalaisten käyttämästä mission statement -ajattelusta lehtibisneksessään: . Oli 40 oppilasta ja velat päällä. Nyt oppilaita on 300 ja lukio on saatu toimimaan. . Ja kun Fuengirolasta eli ?Fugesta. Tiedän sen, koska olin koulun kannatusyhdistyksen puheenjohtajana kymmenen vuotta sitten. Annamme myös digiversion ilmaiseksi, koska saamme sen verran mainoksia, että bisnes kannattaa. Espanjan Sanomat ilmestyy kerran kuussa. Jos siinä on virhe, niin auta armias, siitä tulee heti kova palaute. Kiistakapulana koulu Tapaus Fuengirolan suomalainen koulu on kuin poriseva puuropata, josta paikalliset lehdetkin ovat ammentaneet omat annoksensa. Eniten on arvosteltu koulun hallintoa, lähinnä rahankäyttöä ja rakennusongelmien hoitamista. En halua puida kouluasiaa. Nykyään lehtialalla ei enää pärjää tavallisilla konsteilla. Ryynänen tuli alun perin pariksi kuukaudeksi opiskelemaan espanjaa Etelä-Espanjaan ja on sillä reissulla vieläkin. Hänellä on lehtibisneksen ohella puhelinliittymämyyntiä. Vanha konsepti ei toimi, koska ihmiset eivät ole valmiita maksamaan tilattavista lehdistä mitään. Kun koulu saatiin pelastettua, lähdin siltä paikalta omien työkiireiden takia, Arto Ryynänen sanoo. JULKAISIJA 3/2013 45. Koska koulun pyörittämisessä liikkuu suuret summat rahaa, syntyy intressejä. Se ei mielestäni kuulu medioille. Espanjan Sanomien Arto Ryynäsen mielestä koulu on hyvä asia suomalaisyhteisölle. . Me täytimme vain sen tehtävän, mitä lehdistöltä odotetaan. Jostain syystä, jota minunkin on vaikea ymmärtää, täällä syntyy aina jotain ajatuksia pikku porukassa. En näe siinä muuta kuin vallanhimoa, Antti Pekkarinen ihmettelee. Hänen mielestään mediassa käytävä sota on suorastaan säälittävää. . Olemme näin pystyneet kiristämään lainanlyhennystahtia. Teemme kyllä yritysuutisia, mutta oman harkinnan mukaan. Uusi työ kunnallispolitiikassa Lehden tiloissa toimii kaksi graafikkoa, kaksi toimittajaa, tilaajapalvelu ja ilmoitusten myyjä. Minusta siinä ei ollut mitään erikoista. Se on kolmen sanan juttu: uutiset, ihmiset, tapahtuma. Ja nämä kaikki paikallisesta näkökulmasta. Mielenkiintoisista ilmoittajista tehdään yritysjuttuja. Näin esimerkiksi avajaisiaan mainostava tatuointiliike pääsi jo seuraavaan numeroon myönteisen jutun muodossa. Tapahtumakalenteri on lehden luetuin osa. . Koulun rehtorikin hyllytettiin lopulta. Katia Westerdahlin mukaan koulun kannatusyhdistyksen eronnut puheenjohtaja Sakari Pekkarinen (Antti Pekkarisen isä) herjasi häntä julkisesti eropuheessaan. Katia Westerdahlin mielestä on luonnollista, että lehdet seuraavat sitä, miten Suomesta saaduilla julkisilla varoilla toimiva koulu toimii. Vuonna 2002 Katia Westerdahl pyysi SE-lehdessä, että koulun tilit julkaistaisiin. . Siitä otetaan normaalisti 10 000 kappaleen painos. Viime vuodet ovat menneet hyvin, vaikka nyt onkin tämä hässäkkä, josta suurin osa on puppua. Ryynänen puhuu joidenkin ihmisten vallanhimosta. . Ja marraskuussa täytyy ottaa 12 000 kappaleen painos, kun tiedetään, että suomalaisia on täällä niin paljon. Ilmaisjakelulehti Espanjan Sanomat Arto Ryynänen on vetänyt ilmaisjakelulehti Espanjan Sanomia 15 vuotta. Hänellä on vahva lehtimiestausta Suomesta
Suomalaislehtien sisältö on helpompaa luettavaa, silmäily onnistuu vaivattomasti. Hän lisää, että Espanjassa kaikki fontit saavat kukkia vapaasti. Ihan normaaliduunia täällä tehdään, ei olla lomalla, täräyttää Alma Ulvelin. Alma Ulvelinin ensikontaktit Aurinkorannikon Torremolinokseen tulivat isovanhempien kautta, jotka talvehtivat aikoinaan rannikolla. Entä miten 32-vuotias Ulvelin päätyi Espanjaan? . Ulvelin kertoo, että espanjalaisten yhteistyöpainojen kanssa kaikki on mennyt mainiosti. Tosin moni graafikkokollega pitää pohjoiseurooppalaisesta estetiikasta. Hain paikkaa ja sain sen. Siestaa emme vietä toimituksessa. Aikataulujen kanssa ei ole tullut turhanpäiväistä. Monia eri fontteja käytetään samassa paikassa. Koukerot ja kiemurat ovat arvossaan. Nyt tuntuu olevan muotia amerikkalaistyyppiset Diner-kulttuurista tutut fontit. Olé-lehti etsi graafista suunnittelijaa. Pukeutuminen on samanlaista, tortta på tortta. . Lauserakenteet ovat pitkiä ja raskaita. Eivät kaikki siis ole sitä mieltä, että mitä osoittelevampi tyyli, sen parempi. Monet kollegat tekevät töitä nimenomaan pienissä graafisen alan toimistoissa, joita onkin Espanjassa paljon. Ei mañana-meininkiä Espanjalaisen työmoraalin maine on saanut kärsiä virheellisistä stereotypioista. Arki ei ole leppoista lököttelyä Aurinkorannikolla, vaan ahkeraa työntekoa ilman siestoja. A ina kun puhutaan Espanjan Aurinkorannikon elämästä, ihmiset ajattelevat, että siellä otetaan vain aurinkoa ja vietetään luppoaikaa lämmössä. . Olen huomannut, että täällä on vallalla tyhjän paikan kammo, etenkin sanomalehdissä. Siksi esimer- Alma Ulvelin opiskelee ja tekee töitä Espanjassa. Teksti ja kuva Anne Lampinen kiksi katujen varsilla ulkomainonta on sillisalaattia, yleisilme varsin levottoman ja tunkkaisen tuntuista. Esimerkiksi Helvetica-fontti on espanjalaiseen makuun liian eleetöntä. . Olen ollut erittäin tyytyväinen työhöni, vaikka työtä on paljon ja työtahti tiukka. Graafisena suunnittelijana Aurinkorannikolla Sisua ja tyyliä Alma Ulvelin on nuori graafisen alan osaaja, joka suorittaa maisterin tutkintoa yksityisessä Animum 3D -koulussa Málagassa leipätyönsä ohessa. Työaika on yhdeksästä viiteen. 46 3/2013 JULKAISIJA Kesäisin kun on todella kuuma, lopetamme kello 15.30, kertoo Ulvelin. Aitiopaikalla Ulvelinilla on aitiopaikka verrata suomalaisen ja espanjalaisen graafisen suunnittelun eroja. Työssään hän noudattaa suomalaisen graafisen suunnittelun perusarvoja, mutta Espanjassa häntä ympäröi latinotyyli. . Onhan tämä visuaalinen kulttuuri
Jos hän ei kodissani ruokaa laittaisi, uunini toimisi kenkäkaappina. Minulla on ollut onnea paikallisten poikaystävien kanssa, sillä he ovat edustaneet edistyksellisiä ja tasaarvoisia miehiä, mikä ei ole täällä välttämättä itsestäänselvyys. Ulvelin sanoo, että espanjalainen mainonta heijastaa yhteiskunnallisia arvoja tehokkaasti. . Lehdessä oli varsin hektinen työtahti, ja hän koki riittämättömyyttä ajankäytön suhteen. Espanjassa töitä ja tekemistä ei ole yhtään sen vähempää, päinvastoin. ja samalla myös varsin kallista. . En silti tunne stressiä. Markkinoinnin kohde on silti useimmiten nainen, koska nainen tekee ostopäätökset, jotka kuitenkin mies maksaa. Siinä olikin alkuun hieman nieleskelemistä. Ylipäätään kuvajournalismi ei ole yleisesti yhtä tärkeässä asemassa Espanjassa kuin Pohjois-Euroopassa. Korkeaa värintoistoa! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki | puh. Jos tapaaminen on sovittu klo 15, niin toinen saattaa saapua puoli tuntia myöhässä tai enemmänkin, eikä se ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi loukkaukseksi. Ystäviä tavataan myöhäänkin illalla Muutenkin espanjalainen aikakäsitys tuntuu sopivan suomalaiselle Ulvelinille erittäin hyvin. Valmistuttuaan EVTEK:in Muotoiluinstituutista hän teki töitä Katsolehdessä Helsingissä. Painon tekemät virheet on aina korjattu nopeasti ja joustavasti, sanoo erinomaista espanjaa puhuva Ulvelin. Hän myöntää, että vapaa-aikana aikakäsitys ei puolestaan ole yhtä säntillistä. . Avoimempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa, kiitos globalisaation. Erilaisten lehtien graafista ilmettä tutkaileva Ulvelin seuraa myös oman alansa lehtiä, kuten Yorokobu:ta ja Neo2:ta, sekä paino- ja lehtimaailmaan keskittyvää Quintatinta-blogia. Sanomalehdissä Ulvelinin silmään on pistänyt, että sotajournalismin kuvitus on huikean paljon raaempaa kuin Suomessa. Yleinen elämänmeno vaikuttaa, ja onhan auringollakin osuutta asiaan, myöntää hän. Kaiken kiireen keskellä jää aikaa myös ystäville. . Kun illalla laitamme SE-sanomalehden (saman lehtitalon julkaisu) pdf:t painoon, niin aamulla ovat lehdet jo toimituksen ovella. vääntöä, vaikka paino sijaitseekin Córdobassa parin ajotunnin matkan päässä Fuengirolassa sijaitsevasta toimituksesta. . Suomessa oli aivan turha houkutella ketään tapaamiselle klo 22 jälkeen, sillä jengi katsoi parhaaksi jäädä neljän seinän sisälle villasukkineen. Espanjassa yksityinen graafisen alan koulutus on dynaamista ja työelämään valmistavaa . Suhde kirkkoon on myös vakava. Yksityisessä Animum 3D -oppilaitoksessa digitaalisen viestinnän maisteriksi opiskelevan Ulvelinin vapaa-ajasta opinnot nielevät leijonanosan. (015) 348 990 | fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com | www.pieksanprint.com. Espanjassa naisen asema mainonnassa on kymmen vuotta jäljessä Suomeen verrattuna. Täällä saa aina tapas-seuraa myöhempäänkin illalla. Suomi on radikaalimpi Perinteistä espanjatarta Ulvelinista ei saa tekemälläkään, sillä hän on pohjoiseurooppalainen itsenäinen nainen, joka asuu omistusasunnossa. Keittiö on lähinnä espanjalaisen poikaystävän reviiriä.
myynti@prpainotalo.fi. Oppi on tiivistä ja napakkaa. Toinen vuosikirja pureutuu teksteihin hiukan syvemmälle. Alasilta puhuu mm. Repetitio es mater studiorum . Ne ovat vitamiinitippoja. kuvasta tekstin yhteydessä, muistuttaa asenteiden merkityksestä, käsittelee editointia ja bloggausta, kehottaa keskustelemaan ja kirjoittamaan ?niin että tuntuu?. Alasillan neuvojen voima on niiden ytimekkyys. Ne toimivat kuin muistilaput seinällä. 09-452 2828 www.prpainotalo.fi . ja käy taas kerran kapulakielen kimppuun kuin entisen sukkamainoksen terrieri. kirjat Vitamiinitippoja väsähtäneille kirjoittajille Tunnettu kirjoittaja ja kouluttaja Anja Alasilta on vetänyt lukemattomia verkkokirjoittamisen kursseja siitä lähtien, kun internetistä muodostui varteenotettava viestinnän väline. Matkan varrella hän tiivisti opettamansa asiat myös kirjoiksi. Vuonna 2010 hän siirsi oppinsa Facebookiin luvaten tuottaa seinälleen päivittäin kirjoitusvinkin (www.facebook.com/kirjoituskoulu). Pieni kirjanen on helppo selata muistin virkistykseksi läpi. Samalla kirjat myös osoittavat painetun tekstin voiman verkon rinnalla. 02200 Espoo . Useimmat kirjoittajat kyllä tuntevat nämä asiat, mutta unohtaminen kiireen keskellä on inhimillistä. kertaus on opintojen äiti, kuten latinanopettajani aikoinaan lateli. Teollisuus ja Palvelut.indd 1 29.4.2013 1 Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! www.painotuotteet.fi O! NAST N I H TTU UUSI Jari Koskinen KUVIEN TAKANA Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. www.julkaisija.? www.julkaisija.com Kirjoituskoulun kolmaskin vuosikirja on juuri nähnyt päivänvalon. MARJA-LIISA KINTURI Anja Alasilta Kirjoituskoulun vuosikirja 1 ja 2 Scriptio Oy 2012 ja 2013 ISSN-L 2323-6264 à 327 sivua 48 3/2013 JULKAISIJA Perinteinen ja sympaattinen painotalo! Perinteinen ja sympaattinen painotalo Espoossa! Mainoslauseen keksiminen on meille vaikeaa. Painotuotteen valmistaminen ei! Olarinluoma 16 . Vuonna 2012 ympyrä tavallaan sulkeutui, kun nämä ?seinäkirjoitukset. Ne kokoavat ja tiivistävät asiat ja niihin on helppo palata. Kirjat ovat nopeita ja helppolukuisia. ilmestyivät painettuna, taskukokoisena Kirjoituskoulun vuosikirjana. Toinen Kirjoituskoulun vuosikirja ilmestyi samanlaisena kätevän kokoisena taskupokkarina tämän vuoden alkupuolella. Ensimmäisessä vuosikirjassa Alasilta muistuttaa kurssista toiseen jankuttamistaan asioista: ?aloita tekstisi oikein, sähköpostiinkin voi kirjoittaa sävykkäästi, otsikon on oltava kuin näyteikkuna?
11:09:54
Illustrator CS6 Illustratorin uusimpaan versioon saatiin mainio kuviotäyttöjen tekemiseen ja muokkaukseen liittyvä uudistus. Pattern Options -paneeli. Kuva 4. Piirrosobjektin muokkaus kehystiilessä. Kuva 5. Esikatselun avulla on helppo määrittää juuri oikeanlainen jatkuvuus kuviolle (kuva 4). Kuvioiden tekeminen Valitse kuvioelementti tai elementit, joista haluat tehdä kuviotäytön ja valitse komento Object-PatternMake. JUHA LAAMANEN Kuva 3. Pattern Tile Tool. Kuva 1. Aiemminkin kuviotäyttöjä (Pattern Fills) on voinut toki tehdä, mutta täsmällisesti määritellyn täytön toteuttaminen on vaatinut melkoista tarkkuutta ja säätämistä. Avun tuo uusi Pattern Maker -toiminnallisuus. lata, pyörittää tai muokata muuten. Muutos päivittyy koko kuvioon ja lopputuloksen näkee reaaliaikaisesti esikatselussa. Kuvion tallentaminen. 50 3/2013 JULKAISIJA. Kuviotiilen kokoa voi muokata paneelissa ja kehyksen muodon sekä asettelumallin voi valita pudotusvalikosta (kuva 2). Kannattaa kokeilla eri kuviovaihtoehtoja ja seurata esikatselua sopivan kuvion saamiseksi (esimerkiksi tiilen Kuviotäytön tallentaminen Muokattu kuvio tallennetaan muokkaustilan vasemman yläkulman valinnoilla (kuva 5). koon kasvattaminen tuo tyhjää tilaa kuvion elementtien välille ja toisaalta elementtien pienentäminen saa elementit lomittumaan). Kuviotiiltä pääsee muokkaamaan valintatyökalulla Pattern Tile -työkalun painikkeesta (kuva 3). Tarttumalla piirrosobjektiin Valintatyökalulla (Selection Tool), voidaan elementtiä liikuttaa, skaa- ? Save a Copy tallentaa kuvion Swatches-paneeliin ja jättää kuvion muokkaustilaan. ? Done tallentaa nykyisen tilanteen ja sulkee muokkauksen. ? Cancel luonnollisesti peruu muokkauksen. Kuva 2. Kehystiilen asetukset. Tässä kannatta olla hieman tarkkana. Mikäli avasit aiemmin tallennetun kuvion muokattavaksi valitsemalla Done, aikaisempi versio menetetään, sillä uusi versio tallennetaan vanhan päälle. Sinulle avautuu Pattern Options -paneeli (kuva 1) ja Illustrator siirtyy kuvion muokkaustilaan. Aiemmin tehtyä valmista kuviota pääset muokkaamaan kaksoisnapsauttamalla sitä Swatches-paneelissa. niksit Kuviotäytöt . Paneelin hieman hämäävästi nimetyssä Copies-osiossa määritellään esikatselun asetukset. Kuvion jatkuvuus perustuu kuviotiileen (Tile), jonka sisällä kuvioelementit ovat
09 755 2270, 0500 304 444 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi JULKAISIJA 3/2013 51. täyden palvelun painotalo Parantaaksemme palveluamme ja laajentaaksemme tuotevalikoimaamme, olemme investoineet markkinoiden monipuolisimpaan ja uusimpaan digitaaliseen painotekniikkaan. Laitteistollamme voidaan painaa erittäin laajalle materiaalivalikoimalle ja suurikokoisille arkeille, joten painotuotteet käyntikortista aina 330 x 1020 -kokoon asti onnistuvat nyt tehokkaasti myös pienissä painosmäärissä. ? Aidot muovikortit personoituina ja yksilöityinä: lahjakortit, henkilökortit, jäsenkortit jne. ? Kirjekuoret ja kirjelomakkeet myös pienemmissä painosmäärissä joustavasti ? Jopa 1020 mm pitkä arkkikoko mahdollistaa monisivuiset taitetut esitteet, banderollit, hyllyreunalistat jne. ? Painotuotteet myös muoville, synteettisille materiaaleille ja tarroille Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki p
Meiltä saat joustavasti asiakkaillemme mm. seuraavia lisäpalveluita: ja tehokkaasti mm. 044 7270 224 etunimi.sukunimi@saarijarvenoffset.fi SaaRIJäRVeN KIRJaPaINO Saarijärven Offset Oy PL 19, 43101 SAARIJÄRVI Puh. 044 7270 223 Jukka Pirttinen .... 044 7270 227 Harri Simola ........ sanakirjat · kalenterit · varastointipalvelut · logistiikka ja pakkauspalvelut · painotöiden suunnittelu · taiton suunnittelu, kuvankäsittely ja sivunvalmistus · pienet markkinointipainokset Ota yhteyttä! Pirjo Kunelius ...... 044 7270 211 www.saarijarvenoffset.fi. seuraavia painotuotteita: · kova- ja pehmeäkantiset kirjat · esitteet ja lehdet · ohkopainotuotteet, esim. Meillä Saarijärvellä on jo lähes 40 vuoden ajan tehty kirjoja Peruspainopalveluiden lisäksi tarjoamme perheyhtiön mukavassa ilmapiirissä