Julkaisija 4/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

g r A A f I S e n v I e S t I n n ä n e r I Ko I S L e h t I 4 /20 1 1 Sanomalehden hiilijalanjälki on pieni Teema TekNologia TaloUS Näin sujuu tablettitaitto. Sanomalehti + digipainokone = ? Tekijänoikeuksista ei osata sopia. JULKAISIJA 4/2011 12,00 1
Grafikiilto finnGraf 2011 -messuilla! jälkikäsittelymenetelmät n n n n yliveto UV-lakkaus kohde UV-lakkaus laminointi (perinteiset ja metalloitu) Foliointi, preeglaus ja nuuttaus Vantaa, kaivoksela | www.grafikiilto.fi
Kuuluisan maalauksen jäljitelmä voi tuottaa aidon kokemuksen, vaikka sen tietäisikin jäljennökseksi. Ympäristö 39 lehden hiilijalanjälki ei ole iso Painotuotteiden hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia on tutkittu hyvin tarkasti, mutta digitaalisesta mediasta ei ole paljoa tietoa. 43 aina vain tekijänoikeudet tekijänoikeuksista voi hyvinkin tulla yksi e-kirjojen pullonkaula, mikäli niistä ei kyetä sopimaan järkevästi. 58 Niksit Interaktiivisen pdf-tiedoston luominen Indesignilla. sisällys Tekniikka & innovaatio 32 Ruudun koko pakottaa kompromisseihin näin sisältö sovitetaan uusiin päätelaitteisiin. 17 imagoskooppi Uudistettuja ilmeitä ja parempia pakkauksia. 47 Suurkuvatulostimet nyt suoraan nettiin hP esitteli kesäkuussa kaksi uutta nettiin liitettävää suurkuvatulostinta rakennusalan teknisille suunnittelijoille. Talous 26 kun kirja ei ole enää esine tulevaisuuden kirjat ja lehdet eivät ole fyysisiä esineitä vaan tekstiä ruudulla. 20 Pakkaus Pakkaus, ovela myyntimies. Me kuluttajat olemme omituisia, väitämme ostavamme tavaroita ja palveluja rationaalisin syin, vaikka tosiasiassa ostamme mielihyvää ja pönkitämme itsetuntoamme. 37 Uusia mahdollisuuksia Digitaalinen väripainaminen ja sanomalehdet sopivat ehkä sittenkin samaan painosaliin. Julkaisijoilla riittää haastetta, kun painettujen lehtien rinnalle tulee yhä uusia sähköisiä laitteita, iPadeja ja muita sormitietokoneita sekä älypuhelimia. Aito vai jäljennös. 54 metsäalan imago uuteen uskoon Suomen Metsäyhdistys on käynnistänyt koko metsäalalle suunnatun viestintäkampanjan toimialan maineen edistämiseksi. JULKAISIJA 4/2011 3. 22 kirjat Michael freeman: Parempia valokuvia suunnittele, sommittele & laukaise | Janne tienari ja rebecca Piekkari: Z ja epäjohtaminen | Kari rissa: graafisen alan ympäristöopas. 26 49 aitoja taide-elämyksiä digitaalitekniikalla. Kanava 5 Pääkirjoitus otava, Bonnier, WSoY, reenpää... Kirjojen kustantaminen ja painaminen on muuttunut veriseksi liiketoiminnaksi, jossa vallataan nurkkia, ostetaan vihollisia ja myydään ystäviä. Suomen niukassa ja sekavassa typografiasanastossa kapiteeli-sanalla on vakiintunut ja yksiselitteinen merkitys. tällä hetkellä sopimuksia tehdään yhtä monenlaisia kuin on kustantamojakin. 13 Tuotteet Uusi painokone Xeroxilta | Canon-tulostimille tunnustusta | tallennusjärjestelmiä hP:ltä | retkeilijän nikon | finngrafin uutuuksia | Xeroxilta laajakuvatulostin | Kännykkä tabletin modeemina. on näkökulmasta kiinni, onko se hyvä vai paha. 7 Uutiset Paperille oma vesijalanjälki | Markkinoijalle vaikea sosiaalinen media | deClub aloittaa Arabiassa | hyvä vai paha painotuote | rönsyt pois | Anygraaf ja Comellus | Uudistua pitäisi, mutta miten | Investointi-into testiin | Unohtakaa facebook | yms. Kolumnit 24 Typoteesejä Kapiteeleja kapiteeleilla ja ilman. Yritykset ovat jälleen ottaneet käyttöön uusia logoja, kokonaisia ilmeitä ja pikantteja pakkauksia
Vuokrakausi on 12 kuukautta, jonka jälkeen voit vaihtaa koneen isompaan, pienempään tai jatkaa sopimusta tarpeittesi mukaan. Kyseessä on siis täydellä huoltosopimuksella varustettuja huippulaitteita, ilman isoja lainoja, korkoja tai maksusuunnitelmia. Vuokran myöntämisen edellytyksenä on, että olet hoitanut yrityksesi talousasiat moitteetta. Katso lisää www.sesoma.fi/vuokraus. Vuokra sisältää laitteen asennuksen, ohjelmistot, tietokoneen, koulutukset, huollot ja varaosat. HETKINEN, MIKÄ IHMEEN VUOKRAKONE? NO NyT KÄVI NIIN, ETTÄ SESOMA pÄÄTTI lAITTAA VEHKEET VUOKRAllE. Homma menee näin: valitset yrityksesi tarpeisiin ja budjettiin sopivan tulostimen josta maksat kuukausittain kiinteää vuokraa
Niin tai näin, sähköiset kirjat ovat pulma niin Otavalle ja Bonnierille kuin Suomalaiselle Kirjakaupallekin. Sitä varten on järjestäydyttävä uudestaan ja vahvistettava asemia. Ehkä saamme joskus tietää, tekikö Otava paremman haamu.." tarjouksen kuin Bonnier vai halusiko Sanoma-konserni jossakin isänmaallisuutensa puuskassa suosia sittenkin suomalaista. Tästä näkökulmasta voi tarkastella myös viimeaikaisia kirjallisuusalan yrityskauppoja. Jälkimmäistä vaihtoehtoa sopii epäillä Sanomien kulttuuripolitiikalle liian hempeämielisenä. TiiNa RUUlio JULKAISIJA 4/2011 5. Isästä ja pojasta tuli sen myötä kilpailijoita kovasti kilpailulla alalla. Hauskakin yksityiskohta Otava-kauppaan ja Reenpään sukuun liittyy. Ensin mainittu kauppa ei ehkä ollut niin suuri yllätys kuin jälkimmäinen, mutta suurempi sokki se silti oli. Mutta odotukset suuntautuivat vikasuuntaan eli samaiseen Bonnieriin, jonka odotettiin loogisesti vahvistaleijuu näppärien sormitietokoneiden van Suomen valloitustaan hankkimalla tuotteilleen myös edustavan jakelukanavan. "Kaiken paperille Suomalaisen Kirjakaupankin myyntiä osattiin toki painettavan yllä odottaa. Onko se 20, 50 vai 75 prosenttia. Monen mielestä kauppa merkitsi sitä, että kansalliset kulttuuri-instituutiomme ja kivijalkamme on lopullisesti muutettu pelkäksi huutokauppatavaraksi. Kaiken paperille painettavan yllä leijuu nimittäin näppärien sormitietokoneiden haamu. Sitä profeettaa ei olekaan, joka varmasti tietäisi, mikä on sähköisen kirjan osuus markkinoista sanotaan 30 vuoden kuluttua. Kuinka paljon on niitä Kirjailijaliiton puheenjohtajan Tuula-Liina Variksen kaltaisia ihmisiä, jotka rakastavat klassista kirjaa niin esineenä, käyttöliittymänä kuin muistojen pakettinakin, kuten hän tässä lehdessä kertoo. PAPERI Sisus: Maxioffset 120 g/m² Kansi: Maxisilk 250 g/m² Paperin toimittaja: Pyrollpap oy PAINOPAIKKA Pieksänprint oy KANNEN FOLIOINTI JA PREEGLAUS grafikiilto oy www.julkaisija.fi ISSn 1236-519X Kirjojen Kustantaminen ja painaminen on muuttunut veriseksi liiketoiminnaksi, jossa vallataan nurkkia, ostetaan vihollisia ja myydään ystäviä. Siilipuolustukseen vetäytyminen on tappion tunnustamista. Isä Antti Reenpää istuu nimittäin Rosebud Books Oy:n hallituksessa, ja nyt poika Olli Reenpää (Otava siis) osti sen pahan kilpailijan. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 TOIMITUS hietakummuntie 18, 00700 helsinki Puhelin 044 070 0401, faksi 09 224 5148 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja tiina ruulio tiina.ruulio@julkaisija.fi nettitoimitus: riitta hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Soile Kallio, Krista Kimmo, Marja-Liisa Kinturi, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Markku niiniluoto, Matti remes, Kaisa Salminen, Pentti Salonen JULKAISIJA rPS-yhtiöt KUSTANTAJA rPS Markkinointi oy TAITTO elias Kapiainen KANNEN KUVA Pentti Salonen ILMOITUSMYYNTI rPS Markkinointi oy, PL 23, 00701 helsinki Puhelin 044 070 0401, faksi 09 224 5148 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 69 Määräaikaistilaus 12 kk 78 ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Isäkapinaa tämäkin. pääkirjoitus Otava, Bonnier, WSOY, Reenpää... 19. Sanoma myi keväällä WSOY:n ruotsalaiselle Bonnierille ja nyt kesällä Suomalaisen Kirjakaupan suomalaiselle Otavalle
.2011 AMMATTILAISPÄIVÄT 28.29.9 Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivien puhujina Helsingin Wanhassa Satamassa mm. Matti Apunen, Kirsi Piha ja Riikka Venäläinen. Osallistuminen ilmaiseen tapahtumaan vaatii vain ilmoittautumisen osoitteessa www.markkinointiviestinnanviikko.fi
Sosiaaliseen mediaan osallistutaan sinne tuotetaan sisältöjä, muokataan ja kommentoidaan niitä, keskustellaan, jaetaan aineistoja ja verkostutaan. Harmaa vesi kuvaa sitä veden määrää, joka tarvitaan laimentamaan puhdistettu jätevesi vastaanottavan vesistön taustakuormituksen tasolle. Paperille oma vesijalanjälki NOUSUSSA graafisen alan ympäristöteot. Adobe piti ison prtilaisuuden toukokuussa Lontoossa. Markkinoijalle vaikea sosiaalinen media Printtiä, sähKöistä, onlinea sekä näiden yhdistelmiä ja tietenkin sosiaalista vuorovaikutteista mediaa kuten facebookia ja twitteriä. Jos joku asia onnistuu paremmin, siihen kannattaa investoida. Testausvaiheessa olevan Social Analyticsin avulla voidaan mitata ja optimoida nimenomaan sosiaalisen median markkinointitapahtumia. Painetussa muistissa eteenpäin VTT on nyt testannut painetun muistiteknologian massavalmistuksen rullalta-rullalle-painomenetelmällä. Ilmaistakin analysointiapua on tarjolla, kuten Google Analyticsiä tai facebook-raportointia. Nopeasti vaihtuvat tilanteet vaativat nopeaa reagointia markkinoijalta. Adobe tarjoaa digitaalisen liiketoiminnan optimointiin omaa Online Marketing Suite -alustaansa. Sanon aina, että kokeilkaa erilaisia asioita. Sininen vesi kuvaa jokia, järviä ja pohjavettä. Painettu muistiteknologia demonstroitiin Printed Electronics Europe 2011 -konferenssissa alkukesällä. Painettu äänestyskortti toteutettiin yhteistyössä Stora Enson, Enfucellin ja ANP:n kanssa. Kysymys markkinoinnin kannalta tietysti kuuluu, miten ihmeessä tähän kaikkeen, kuten uusiin sosiaalisen median järjestelmiin, pitäisi suhtautua. Kortteja valmistettiin yhteensä tuhat kappaletta konferenssijärjestäjälle. uutiset lyhyeSTi UPM julkisti elokuussa paperille oman vesijalanjäljen yhdessä i Water Footprint -verkoston kanssa. Ja linkittää ne jollain järkevällä tavalla esimerkiksi vanhaan kunnon printtimainontaan, joka sekin voi vielä varsin hyvin. UPM:n pilottitutkimuksen tulokset osoittavat, että kasvaviin puihin sitoutunut vesi edustaa valtaosaa paperin vesijalanjäljestä. Sen arvioidaan saavuttavan merkittävän markkinaosuuden tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. frAUnhofer ISe LASKUSSA nettikirjoittelu, lähinnä sen taso. JULKAISIJA 4/2011 7. Vihreä vesi edustaa veden luontaista kiertokulkua, eli vettä joka haihtuu puista. Monet ns. Vesijalanjälki jakaa vedenkulutuksen kolmeen erilaiseen veteen: vihreään, siniseen ja harmaaseen. Painetun elektroniikan tärkeimpiä kilpailuetuja on kustannustehokkuus. Moni yritys ei tiedä alkuunkaan, miten niiden pitäisi toimia sosiaalisessa mediassa. Me tarjoamme dataa 15 minuutin viiveellä, sanoo Adoben Omniture-tuoteperheen markkinoinnista vastaava johtaja Aseem Chandra Lontoossa toukokuussa. ilmaiset työkalut tarjoavat 24 tuntia vanhaa informaatiota. Digitaalisen markkinoinnin työkaluille onkin nyt paljon kysyntää. Sosiaalisessa mediassa nopeus voi olla valttia. Vesijalanjälki kartoittaa paperin valmistukseen käytetyn veden määrän läpi koko tuotantoketjun. Sisältöjen järjellinen seuraaminen ilman apuvälineitä on lähes mahdotonta
Mutta missä on bisnes? 4 6 Kiista tekijänoikeuksista jatkuu aina vain. Ennen muuta kohderyhmästä eli siis asiakkaista. Kuka ryhtyy investoimaan jälleen ja missä ovat uudet digipainokokeilut. Eikö asioita voitaisi jo sopia esimerkiksi fifty-fiftyperiaatteella. Nettisivuilla (MTV3. Se vaatii yrityksiltä paljon, ennen muuta uudenlaista analyysia viestin ajoituksesta, sijoituksesta ja kohderyhmästä. Tällä kertaa ovat napit vastakkain kustantajat ja tietokirjailijat. Nykyaikainen markkinointiviestintä on siis tavallaan ikiliikkuja, vaikka sen keksimistä on pidettykin mahdottomana. Helsingin Arabiassa aloittava deClub on luovan alan yrittäjien ja freelancereiden uusi verkosto. deClub aloittaa Arabiassa deClub on luovan alan yrittäjien ja freelancereiden kansainvälistymistä tukeva verkosto. deClub tähtää myös kansainväliseen yhteistyöhön. Tai ainakin niin voisi olettaa. Määrä oli kasvanut 42 prosenttia vuoden takaiseen tarkastelujaksoon verrattuna. Automatiikka ei auta läheskään aina. Missä on alan yritysten satsaus tulevaisuudessa ympäristön ja kuluttajien hyväksi. fi:n Helmissä) julkaistussa tiedotusvälineen ja mainostajan yhteistyönä järjestämässä kilpailussa toimituksen aineiston ja kaupallisen aineiston raja ei ollut riittävän selkeä. 8 4/2011 JULKAISIJA. Sen pitäisi käynnistyä vielä tämän vuoden aikana. Verkkohyökkäyksiä kaiken aikaa HP on julkistanut uuden tutkimuksen, joka osoittaa kyber- eli verkkohyökkäysten häiritsevän yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden työtä yhä enenevissä määrin. Kun sanomalehtien omistus keskittyy Suomessa, suosii se paikallista digitaa- 3 lista painamista. Verkoston toiminta perustuu jaettuihin toimitiloihin, joissa jäsenet työskentelevät. Missä olivat alan lobbarit silloin? 8 Mielenkiintoinen päätös JSN:ltä: Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Graafisella alalla on paljon tekemistä ympäristöasioissa, sanoo Kari Rissa Graafisen alan ympäristöoppaassaan. Graafisen alan hankkeet etenevät, kuten 5 VTT:llä elektroniikan painamisen tutkimushankkeet. Yli 90 prosenttia kaikista verkkorikollisuuden aiheuttamista kustannuksista koostui haittaohjelmista, palvelunestohyökkäyksistä, varastetuista laitteista ja verkkohyökkäyksistä. 1 Juuri nyt 2 Parista eri suunnasta kuultua: sanomalehtien digipainamisella saattaa hyvinkin Suomessa, pitkien välimatkojen maassa, olla mahdollisuutensa. Ertiön mukaan asiakkaan yksilöiminen ja kunnioittaminen on nykyisen markkinointiviestinnän avainasia. Lehtikustantajat saivat niskaansa kylmää vettä jo hallitusneuvotteluissa, kun niissä päätettiin nostaa sanoma- ja aikakauslehtitilausten arvonlisävero nollasta yhdeksään prosenttiin. Tabletille tai muille uusille päätelaitteille 7 suunnittelu ei välttämättä ole helppo juttu. Tämä merkitsee pitkälle kehitettyä asiakastiedon jalostamista. Paikallista verkostoitumista tukee jaettu toimisto, joka on toiminnan, keskusteluiden ja yhteistyön keskus. Kyberhyökkäyksistä on tullut arkipäivää. Asiakasryhmät on segmentoitava mahdollisimman perusteellisesti ja mietittävä omat lähestymistavat jokaiselle ryhmälle erikseen. deClub on avannut ennakkotiedon mukaan toimiston myös Helsingin Arabiassa, Arabian vanhassa, persoonallisessa tehdasrakennuksessa. Neljän viikon mittaisen tarkastelujakson aikana tutkittuihin yrityksiin kohdistui 72 onnistunutta hyökkäystä per viikko. Uusista laitehankinnoista neuvotellaan jo. uutiset lyhyeSTi UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi Sovelto osti PrePressin Sovelto on ostanut perinteikkään PrePress Studion koko koulutusliiketoiminnan. Yrityskaupan ansiosta Sovelto pyrkii olemaan koulutuskumppani myös luoville ammattilaisille. Kaupan myötä yhdistyvät kahden toimijan kouluttajat ja tiimit. Saman katon alla on nyt tarjolla suunnittelutyökalujen, sosiaalisten tekniikoiden kuin sovelluskehityksenkin osaamista. ikiliikkuja Hansaprintin myyntipäällikkö Jussi Ertiö on todennut nykyisestä leveästä ja syvästä median murroksesta, että se vaikeuttaa entisestään sanoman perille saamista
Suomessahan varsinainen tabletkuume ei ole vielä edes noussut. JULKAISIJA 4/2011 9. Kuka enää tietää, mikä on totta ja mikä ei. Kuluttajia kiehtovat jälleen kannettavat tietokoneet, maailman neljänneksi suurimman tietokonevalmistajan hallitusta johtava Wang sanoi. Suomen Metsäsertifiointi ry:n pääsihteeri Auvo Kaivola myöntää, että kysymys ei ole aivan helppo. Siksi, että kysymys on hänen mielestään väärä ja osoittaa, ettei kysyjä ole ymmärtänyt sosiaalisen median luonnetta jatkuvasti muuttuvana orgaanina. Vaikka paperiin tarvitaankin puuta, paperin valmistamiseen energiaa ja vaikka paperia joutuu kaatopaikoille (Suomessa vähän), on puukuitu kuitenkin yksi harvoista aidosti uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. Toimittajille suunnattu seminaari on osa eurooppalaista Print Power -hanketta, joka tekee arvokasta työtä paperi- ja painoteollisuuden tuotteiden puolesta. Eli hyvä niin, kaiketi. Unohtakaa Facebook Maailmalla on kymmeniä tuhansia erilaisia yhteisöpalveluita. Sertifikaatit taistossa: kumpi voittaa PEFC vaiko FSC? Aller Median online-johtajalta Jarno Alastalolta kysytään usein, miten ja millä kapasiteetilla yrityksen pitäisi mennä Facebookiin. Se on ihme vastaus, sillä hän hoitaa työkseen Allerin monipuolista sosiaalisen median verkkoa. Se on Otavalle hyvä ase taistelussa kirjallisesta herruudesta Bonnierin kanssa tulevaisuuden Suomessa. Hänellä on tähän vakiovastaus: Unohtakaa ihmeessä koko Facebook. Edellistä kannattavat pienet metsänomistajat ja jälkimmäistä taas suuret omistajat plus metsäteollisuus. Sen sijaan kannettavia pidetään työ- ja opiskeluvälineinä. Tai ei ehkä sentään. Niin, siinä se seuraava Sanomien kaupan kohde tulikin sanotuksi: Rau- Digitoday: Tablet-innostus menee pian ohi takirja menee tietysti myös myyntiin, kun tämä rönsyjen karsiminen on päässyt hyvään vauhtiin. Painettu sanomalehti ja puoli yhdeksän uutiset eivät ole enää Totuus. Viestintäammattilainen Outi-Vainionpää Posterous-blogissaan. SaNoTTUa Hyvä vai paha painotuote? toimittajan Kysymys: Miten kuluttaja voi tietää varmasti, ettei hänen kuluttamansa paperin raaka-aine ole lähtöisin esimerkiksi Indonesian sademetsistä. Kun maailmalla on erilaisia yhteisöpalveluita kymmeniä tuhansia, ei hänen mielestään kannata takertua yhteen Facebookiin, varsinkaan jos ei ole tarkkaan mietitty, mitä yritys haluaa sosiaaliselta medialta. Miten mies voi sanoa, että unohtakaa tämä kruununjalokivi. Sinänsä varsin monet paperia koskevat ikävät väitteet ovat vääriä, hankkeen Two Sides -sivustolla kerrotaan. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja JT Wang kertoo Digitimesin haastattelussa, että "tablet-kuume" on jo alkanut heikentyä. Maailma on mennyt yhä hullummaksi. Alastalo kertoi näkemyksiään asiasta toukokuussa Hansaprintin ja Nitron järjestämässä asiakassuhdemarkkinointia käsittelevässä tilaisuudessa Helsingissä. Heidän mukaansa taulutietokoneita markkinoidaan pääasiassa viihdelaitteina. Sanomahan näyttää myyvän suomalaisen kulttuurin kivijalkoja, eikä Rautakirja toden totta niiden joukkoon kuulu. Taiwanilainen Acer ennustaa taulutietokoneiden kysynnän lamaantuvan. Pirstaleisemmaksi. Jos ajattelee sitä pelkkänä mainoskanavana, ollaan pahasti hakoteillä. Rönsyt pois Ensin Finnkino, sitten WSOY, nyt Suomalainen Kirjakauppa. Nimittäin metsien hyvän hoidon sertifikaatit ja ympäristömerkit, joita Suomessakin on useita ja muualla maailmassa vielä lisää, takaavat vain sen, että tuotteeseen on käytetty hyvin hoidetuista metsistä kotoisin olevaa puuta. Suomalainen Kirjakauppa on maamme ylivoimaisesti suurin kirjakauppaketju miltei 60 myymälöineen. Ei siis sitä, etteikö sademetsäpaperia voisi olla myynnissä Suomenkin markkinoilla. Suomessa käydään tällä hetkellä kahden sertifikaatin sotaa PEFC vastaan FSC. Digitimesin mukaan myös osa muista sen haastattelemista pcalan asiantuntijoista yhtyy Wangin ennusteeseen. Sanomakonsernilla näyttää olevan kova hinku päästä eroon kaikesta, mikä vähänkin vivahtaa kulttuurille. Painotuote ei ole ympäristön vihollinen eikä sen käyttö vaaranna maapalloa. Päälle tulevat vielä ympäristömerkit, joita niitäkin on ainakin kaksi: Joutsenmerkki ja EU-kukka. lyhyeSTi Alussa esitetty kysymys tehtiin Hyvä vai paha painotuote -ympäristöseminaarissa toukokuussa. Muille ketjun jäsenille, kuten tulostus- ja painotaloille kahden sertifikaatin ylläpitäminen on kallista puuhaa. Toivottavasti Otava on Suomalaiselle parempi isäntä kuin Sanoma, jonka käsissä kirjakaupasta uhkasi tulla kaikenlaisen paperikrääsän halpahalli, kirjallisuuden R-kioski
Tätä voi testata www. uutiset lyhyeSTi Raportti kiteyttää vuonna 2010 laaditun yritysvastuuohjelman, joka käsittää Edita-konsernin taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevassa digitointi- ja konservointikeskuksessa on käynnistetty kolmivuotinen projekti, jonka aikana kehitetään sanomalehtien sähköisen luovutuksen ja arkistoinnin tuotantoprosessi ja mallinnos. Tällaisia ovat esimerkiksi hybridipainotuotteet, joissa yhdistyvät digitaalinen ja perinteinen painaminen. Näin se voi menestyä tilanteessa, jossa painosmäärät vähenevät, mutta painettujen tuotteiden kirjo laajenee. onsetchallenge.com-sivustolla. Sivuston viisiportaisen kysymyssarjan avulla voi ymmärtää investointiin vaikuttavat talousfaktat ja räätälöidä laitekokoonpano omien tarpeiden mukaiseksi. Tehokkuutta voidaan parantaa myös siirtämällä tuotantomenetelmiä lähemmäs loppukäyttöä ja tekemällä esimerkiksi painopinnan muokkaus painokoneella. EU:n sosiaalirahaston Vipuvoimaa. 10 4/2011 JULKAISIJA. "Neljässä vuodessa teknologia on kehittynyt eteenpäin ja Fuji on pystynyt osoittamaan, että investoiminen maailman tehokkaimpaan UV-tasotulostuslaitteeseen maksaa itsensä takaisin vain kuudessa kuukaudessa", sanoo myyntipäällikkö Ari Enroth KTA:sta. Ympäristön kuormitusta on konsernissa taas vähennetty jo 90-luvun alusta lähtien, ja työ jatkuu edelleen. KTA on Fujin maahantuoja Suomessa. Uudistua pitäisi, mutta miten Eurooppalaisen painoteollisuuden on selviytyäkseen joko lisättävä tuotannon tehokkuutta joustavuuden ja uudistumisen keinoin tai kasvatettava painetun tuotteen arvoa. Comellus-hankkeen rahoittajia ovat Euroopan sosiaalirahasto, EteläSavon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Mikkelin kaupunki ja Kansalliskirjasto. Comellus-hanketta rahoittaa mm. Onko sinulla varaa olla investoimatta. Editan sosiaalisen vastuun keskeinen teema on ihmisten arvostus. Taloudellinen vastuu merkitsee meille ennen muuta pitkän tähtäimen kannattavuutta, mikä tuottaa lisäarvoa ja hyvinvointia sidosryhmillemme, sanoo Edita Oyj:n toimitusjohtaja Timo Lepistö. Yritysvastuun perusta on kannattava liiketoiminta. Viestinnässä ihmisten osaaminen, innovatiivisuus ja motivaatio ovat ratkaisevan tärkeitä. Tuotannon tehokkuuden lisääminen voi tarkoittaa sitä, että painokoneet tukevat aiempaa joustavammin erilaisia formaatteja ja uudentyyppisiä tuotteita. VTT selvitti eurooppalaisen painoteollisuuden nykytilaa ja tulevaisuuden selviytymiskeinoja haastattelemalla yli 30 painoalan edustajaa 18 eurooppalaisyrityksessä. Yritysvastuun perusta on kannattava liiketoiminta. Edita Oyj:n toimitusjohtaja Timo Lepistö. SaNoTTUa Anygraaf ja Comellus Kansalliskirjaston Comellus-hankkeessa luodaan uutta osaamista ja uusia ratkaisuja painettujen julkaisujen pitkäaikaissäilytykseen. Editan yritysvastuuraportti 2010 noudattaa GRI:n (Global Reporting Initiative) raportointiohjetta ja sen laajuus on suosituksen C-tasoa. editalta tuli yritysvastuuraportti Investointi uuteen laitteistoon voi maksaa itsensä takaisin hyvinkin pienellä aikavälillä. Investointi-into testiin Turvallinen investointi suurkokotulostusbisneksen kasvattamiseen. Projektissa mukana olevien Länsi-Savon ja Etelä-Suomen Sanomien toimitusjärjestelmätoimittaja Anygraaf on vahvasti mukana kehitystyössä
www.upmpaper.com. Sinä valitset haluamasi. Kokeile vaikka. Jokaisessa sormessasi on nimittäin yli sata kosketusreseptoria, joiden välityksellä jo pelkkä paperin koskettaminen herättää tunteita. TOUCH Paperi avaa suoran yhteyden mielikuviin. UPM:n paperi tarjoaa myös asiakkaillesi mahdollisuuden koskettaa: kiiltävää laatua, puhtaan valkeaa pintaa, kierrätettävyyttä ja vastuullisuutta
Elämässä pitää olla väriä! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki puh. (015) 348 990, fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com www.pieksanprint.com Laadustaan tunnettu palveleva kirjapaino Pyydä ! tarjoustamme 12 4/2011 JULKAISIJA
Lisäksi HP tuo saataville IT-as-a-Service-tyyppiseen (ITaaS) käyttöön soveltuvia tallennusjärjestelmiä. Sovelluksien avulla voidaan esimerkiksi tehostaa työkorttien, personoinnin tai pre-press-toimenpiteiden tekemistä ja näin ollen kasvattaa valmiiden töiden määrää päivittäisessä tuotannossa. Canon sai tunnustusta i-Sensys LBP6200d -tulostimelle. Canon-tulostimille tunnustusta Kuvassa Xeroxin uusi digipainokone. Canonin laser- ja suurkuvatulostinmallit saivat tunnustusta Buyers Laboratory Inc:n (BLI) Summer 2011 Pick -valinnoissa. Tuottavuussovellukset yksinkertaistavat yleisimpien painotuotteiden tuotantoa käyttövalmiilla "sapluunoilla". Esimerkiksi Canon i-Sensys LBP6200d palkittiin myös Outstanding Energy Efficiency -tunnustuksella erinomaisesta energiatehokkuudestaan. Voit ottaa kuvia laskettelurinteessä ottamatta hanskoja pois. yhdentyneen tallennuksen valikoimaansa uudella "liitetyn tallennuksen" (storage federation) ohjelmistolla, HP Peer Motionialla. Sen avulla asiakkaat pystyvät siirtämään sovellusten työkuormia läpinäkyvästi eri levyjärjestelmien välillä virtualisoiduissa ja pilviympäristöissä. Coolpix AW100 on vesitiivis sekä pakkasen- ja iskunkestävä. Ajatuksena on, että uuden sukupolven virtuaalisten ja pilvikonesalien on kyettävä liitettyyn tallennukseen, jossa useita tallennusjärjestelmiä kytketään toimimaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Uusia tallennusjärjestelmiä hP:ltä Kamera sukeltajalle ja vaikkapa hiihtäjälle. Uusi painokone Xeroxilta XeroXin uusi digitaalinen DocuColor 8080 -painokone tuottaa monipuoliset painotyöt suorapostituksista ja kalentereista esitteisiin ja tuotekuvastoihin. Kaikenkokoisille painopalvelujen tarjoajille avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseksi. Vedenalaiseen kuvaukseen on tarjolla Underwater-tila, joka säätää kameran valkotasapainon automaattisesti. Coolpix AW100 on saatavana kolmessa eri värissä: maastoväri, oranssi ja musta. HP on laajentanut ns. Se tarjoaa loistavia kuvia niin hiihtäessä kuin sukeltaessakin. Coolpix AW100 on suunniteltu tallentamaan toimintaa niin maalla kuin vedessäkin. ITaaS-toimintamallissa suuryritysten it-palvelut toteutetaan yksityisen ja julkisen pilven välityksellä. Voit kuvata yhdellä kädellä pai- tuotteet namalla liikkeentunnistuspainiketta: kun se aktivoidaan, kameran asetuksia voi vaihtaa yksinkertaisesti heiluttamalla kameraa edestakaisin. Laitteen vuotuinen energiankulutus kuului testattujen alhaisimpiin. Se on vesitiivis 10 metrin syvyyteen saakka, iskunkestävä jopa 1,5 metrin pudotuksesta ja pakkasenkestävä -10 °C saakka. Sisäänrakennettu Global Positioning System (GPS), elektroninen kompassi ja sisäänrakennettu maailmankartta helpottavat kuvien geotaggaamista sekä auttavat suunnistamaan uusissa paikoissa ja merkitsemään reitin liikkeellä ollessasi. BLI kiitti myös tulostimen nopeaa elpymisaikaa valmiustilasta tulostukseen ja paperia säästävää älykästä kaksipuolista tulostusta. DocuColor 8080 -painokoneen ytimen muodostavat kolme ominaisuutta: tuottavuussovellukset, matalakiiltoinen väriaine sekä automaattinen värinhallinta (Automated Color Quality Suite, ACQS). Canon imagePrograf iPF8300S -suurkuvatulostin puolestaan sai Outstanding Colour Inkjet WideFormat Production Photo Printer -tunnustuksen nopeudestaan ja erinomaisesta kuvanlaadustaan. JULKAISIJA 4/2011 13. Retkeilijän Nikon niKon euroPe esitteli elokuun lopussa ensimmäisen Nikon-kameran, joka on suunniteltu erityisesti ulkoilmakäyttöön
Tuote on ensimmäinen laatuaan maailmassa. tuotteet Xeroxilta laajakuvatulostin Xeroxin 7142 monitoimitulostin mahdollistaa jopa 15-metristen asiakirjojen värikopioinnin, tulostamisen ja skannauksen. FB700-tulostimella voidaan tulostaa mainos- ja opastelevyjä, julisteita ja sisustuskankaita suoraan käytännössä mille tahansa maksimissaan 2,5 metriä leveälle levy- tai rullamateriaalille. Laite skannaa painetut asiakirjat sähköiseen muotoon ja kopioi kaikki valmiit standardikokoiset tulosteet jopa 15 metrin pituuteen saakka. Xeroxin uusi 7142 laajakuvaformaatin monitoimitulostin ratkaisee arkkitehti-, insinööri- ja rakennustoimistojen sekä teollisuusyrityksien ja tulostuspalvelujen tarjoajien tarpeen tuottaa tekniset asiakirjat värillisinä edullisesti. Joikusoftin ohjelmisto löytyy valmiina ja sen saa useaan eri puhelinmalliin. Summa F-sarjan tasoleikkuri on nyt ensimmäistä kertaa esillä messuilla Suomessa. FB700-tasotulostimen lisäksi esillä on tietenkin myös HP Designjet L25500 -lateksitulostin, joka on HP:n ratkaisu suurkuvatuotantoon. järjestettäville FinnGraf 2011 -messuille laitekokoelman, joka pitää sisällään uusia suurkokotulostimia, leikkureita, kaiverrus- ja jälkikäsittelylaitteita sekä materiaaleja. Trotecin Speedy 300 Flexx -lasertuotantolaite soveltuu mm. tekstiä, kuvia, grafiikkaa ja logoja. Tuotantokäyttöön soveltuvalla HP Scitex FB700 UVtasotulostimella tulostetaan levyä, joka sen jälkeen leikataan Summan F1612-leikkurilla muotoon. Lisäksi esittelyssä on myös SummaCut D140R -tarraleikkuri, johon on integroitu Opos-X kohdistusjärjestelmä. Kompakti monitoimitulostin käyttää korkearesoluutioista väriskannaus- ja tulostusteknologiaa, joka tuottaa kirkkaan ja tarkan värilaadun esimerkiksi rakennuspiirustuksiin, sähködiagrammeihin ja -karttoihin. Xerox 7142 -monitoimilaite käyttää uusinta mustesuihkuteknologiaa, joka mahdollistaa tulostamisen erilaisille materiaaleille, myös tavanomaiselle pinnoittamattomalle paperille. kaiverrus-, leikkaus- ja merkkaustuotantoon lukuisille erilaisille materiaaleille. Joikusoftin 3G-yhteyttä hyödyntävä ohjelmisto on jo yli kahdella miljoonalla käyttäjällä. kännykkä tabletin modeemina Suomalainen Joikusoft kehittää ohjelmistoa, jolla kannettava tietokone ja tabletti saadaan nettiin langattomasti matkapuhelimen 3G-yhteyden avulla. Laite on ollut saatavilla Xeroxin mukaan elokuusta 2011. Finngraf 2011 -messuilla on nähtävänä mm. HP Scitex FB700 UV -tasotulostin, VersaUV LEF-12 -tulostin ja Trotec Speedy 300 Flexx - lasertuotantolaite. FinnGrafin uutuuksia Kuvallisen viestinnän tarvikkeiden ja laitteiden maahantuoja Seri-Deco tuo 22.24.9. Käyttäjiä on yli kaksi miljoonaa ympäri maailmaa. 14 4/2011 JULKAISIJA. VersaUV LEF-12 on Rolandin uusi tulostin, jolla tulostimen tasopöydälle asetettujen pienesineiden pintaan voidaan tulostaa esim. Rolandin toinen uutuus VersaStudio BN-20 on pöytäkokoinen metallivärejä tulostava ekoliuotintulostin, joka leikkaa ja tulostaa tarroja tai 48 cm leveitä kuvia erilaisilla efekteillä. Puhelin toimii modeemina, erillisiä lisälaitteita ei tarvita ja suojattu yhteys voidaan jakaa usealle päätteelle
(06) 420 6713 www.epkk.fi Julis teet Tarr a t. AIN ISAV YLE OON ÄOL SILL E Ban de rol li t Ro l p l-u it Yritysli t Yritysli t Yritysli t Yritysliput Yritysli t Yritysli t gas gas t gas gas gas gas Kan rol i Kan rolli Kan rol i Kan rol i Kan rol i Kan rol i d nd nd nd nd nde ban Su u tul rkuv os tee at Vi ny yli t Messu telinee t Kysy lisää: Kari Hernesniemi puh
B-221 SUURKOKOTULOSTIMET LEIKKURIT uutuus uutuus HP Scitex FB700 UV-tasotulostin LASERIT Summa F1612 tasoleikkuri ERIKOISTULOSTIMET Tule SERI-DECON osastolle B-221 Näe uutuudet Tutustu laajaan laite- ja materiaalivalikoimaamme TERVETULOA! uutuus uutuus Trotec Speedy 300 FLEXX laser Roland VersaUV LED LEF-12 09 612 2580 www.seri-deco.fi viestintäratkaisut Tutkimme Tuotamme Toteutamme Loihdimme räätälöidyt www.tieto1.fi www.mediasepat.fi www.lehtisepat.fi 16 4/2011 JULKAISIJA
Kivi JULKAISIJA 4/2011 17. Vierasvarat uuteen asuun Myllyn Paras on tuonut kesän aikana Vierasvara-tuoteperheensä kauppoihin uudistuneessa pakkauksessa. Se on yksinoikeudella American Express Business Travelin kumppani Suomessa. innovatiivisuutta, liikettä, hioutuneen osaamisen kuvausta ja selkeyttä. PaKKausPuolella on nostettu esiin keveyttä, raikkautta ja käytön helppoutta. Matkailualan esimerkeissä on tavoiteltu mm. Kesäkuussa otettiin käyttöön uusi entistä selkeämpi ja aurinkoisempi yritysilme, joka tulee näkymään niin mainonnassa, henkilökunnan työasuissa kuin palveluihin liittyvissä tuotteissa. Nimilogo alleviivaa suomalaisuutta. imagoskooppi teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset SMT:n uudessa merkissä veden hioma rantakivi symboloi kokemusta ja sinivalkea nimilogo alleviivaa suomalaisuutta. Matkakohde Destination Hotelli Hotel Nimi Name Puhelin Telephone Osoite kotimaassa Home address FINLAND Uudistettuja ilmeitä ja parempia pakkauksia Yritykset ovat jälleen ottaneet käyttöön uusia logoja, kokonaisia ilmeitä ja pikantteja pakkauksia. Yritykselle tunnusomaisena värinä säilyy sininen. Tämänkertaiset poiminnat edustavat kaikki suomalaista suunnittelua. Uudistuneen liikemerkin haluttiin kuvaavan innovatiivisuutta ja liikettä. Ilmeen loi Markkinointitoimisto Johdin Oy, jonka luova johtaja Jussi Maula muistelee operaation sujumista näin: SmT uudisti strategiansa ja ilmeensä Suomen Matkatoimisto keskittyy jatkossa täysin liike- ja virkamatkusta- miseen. Jokunen uudistus käynnistyi liiketoimintastrategian muutoksesta tai tuoreutustarpeesta, mutta impulssin voi antaa myös yhteistyötoimisto tai suunnittelija. Aurinkomatkoissa otettiin kesäkuussa käyttöön uusi entistä selkeämpi ja aurinkoisempi yritysilme. pitää sisällään kirjaimet SMT, joista yritys tunnetaan. Uuden strategian tueksi ehostettiin myös yritysilmettä. Strategiatyön aikana kuunneltiin sekä asiakkaita että henkilöstöä. Uusi ilme on synnytetty tiimityönä yhteistyössä Mainostoimisto Skandaalin kanssa. Muoto on abstrakti, mutta siinä voi nähdä myös veden hioman rantakiven, joka symboloi kokemuksen myötä hioutunutta osaamista. aurinkoista uudella ilmeellä Alkuvuodesta Aurinkomatkat sai valikoimaansa Arean ja SMT:n vapaaajan matkapalvelut. Brändi-identiteetin kiteyttämisestä vastasi SEK Public ja visuaalisen ilmeen suunnitteli SEK PRO
Tuotteiden määrää kuvissa vähennettiin ilmeen selkeyttämiseksi. Tietynlainen leikkisyys ja lähestymisen helppous nähdään tämän kevyen ja kuplivan tuoteperheen vahvuuksina. Selkeytimme typografiaa ja uudistimme Vierasvara-logon nyt enemmän "leivonnaismaiseksi". Helppoa ja nopeaa mikrovalmiina. olvin vesien ilme ilostui KevytOlo-tuoteperheeseen kuuluu eri makuisia kivennäisvesiä ja virvoitusjuomia. Nuorille suunnittelijoille oli järjestetty Battery Mashup -kilpailu, jossa annettiin vapaat kädet tuotteen brändäämiseen. Pakkauksen sävymaailmaan tuotiin tummempi väri antamaan kontrastia ja parantamaan erottuvuutta hyllyssä. Tummempi väri pakkauksen alaosassa antaa myös ryhtiä tuotekuvalle ja nostaa sen paremmin esiin, Maula selventää. Uudella sinivalkoisella KevytOlo-logolla haluttiin korostaa tuotteen suomalaisuutta ja muotoilulla rentoa asennetta. Myös Olvin KevytOlo-tuoteperhe on uudistunut sekä ilmeeltään että pakkauksiltaan. Tekijä kertoo halunneensa kuvata tölkin hengen, sielun ja toteemieläimen. Suunnittelutiimiin kuuluivat AD Esa Sonninen, luova johtaja Tuomas Käyhkö ja AD-assistentti Toni Westman sekä Olvin tuoteryhmäpäällikkö Ritva Sinisalo. Siinä yhteydessä teimme ehdotuksen pakkaus-designin uudistuksesta. Ehdotuksesta tykättiin ja sen myötä päätettiin edetä, Maula myhäilee. Olimme tekemässä Vierasvara-tuotteille hyllyprojektia vuodenvaihteessa. Kummitusapinan virkeät silmät viidakkotekstuurissa puhuttelevat olematta turhan aggressiivisia. Battery-tölkin kummitusapina tuijottaa sympaattisen haastavasti viidakkotekstuurin keskeltä. Halusimme mainonnasta suoraviivaisen ja hyvällä tapaa helpon. Läpinäkyvää materiaalia on hyödynnetty myös etiketin yläreunan rikkovassa aaltokuviossa. Myllyn Paras on tuonut kesän aikana Vierasvara-tuoteperheensä kauppoihin uudistuneessa pakkauksessa. Värikkäät hedelmä- ja marjakuvat tuovat pirteyttä ja logon taustan avaaminen läpinäkyväksi antaa etiketille leikkisän lisän. imagoskooppi Jos nyt oikein muistan, niin prosessi taisi lähteä liikkeelle proaktiivisesti. Pullon ja etiketin uudistuksella pyrittiin kevyempään ja raikkaampaan ilmeeseen. Voittaja ratkaistiin kesäkuisella yleisöäänestyksellä kymmenen suunnittelijan ehdotusten joukosta. 18 4/2011 JULKAISIJA. Samalla tapaa kuin tuoteperheen mauistakin löytyy jokaiselle sopiva vaihtoehto päivän jokaiseen hetkeen, Mainostoimisto Adamsin Esa Sonninen perustelee. Korostimme pullon sopivuutta erilaisiin suomalaisiin käsiin. Hiljattain pakkausten ulkoasu sai uuden ilmeen, jonka teki Mainostoimisto Adams Oy. Päätavoitteena oli tuoda sekä tuoteinfo että tuote-etujen painotukset paremmin esille. Visuaalisessa ilmeessäkään ei siis olla kovin ryppyotsaisia ja vakavissaan. Battery-tölkeissä outoja otuksia Sinebrychoffin elokuista 250 000 tölkin erikoiserää koristaa jännittävä kuva-aihe, jonka on suunnitellut Sherpa Agencyn mainosgraafikko Lauri Vassinen. Tuoteinfo keskittyy kuluttajan ostopäätöksen kannalta tärkeiden tuote-etujen esiin nostamiseen
03 4246 5340 rps-yhtiöt JULKAISIJA 4/2011 19. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Tehokasta ja vaivatonta kampanja- ja myymälämarkkinointia. Uutuutena nyt myös ekologiset, täysin kierrätettävästä paperipohjaisesta kennolevystä valmistetut rakenneratkaisut. Ulkomainonta, myymälämainonta, julistetelineet sekä tuote- ja yritysnäkyvyyttä tehostavat ratkaisut. www.hansadeco.fi hansadeco@hansaprint.fi deco deco Jukka K. Lukuisissa kirjoissa ja artikkeleissa hän on käsitellyt alan menetelmiä ja tekniikoita. Tähän kirjaan hän on koonnut keskeisen tiedon siitä, mikä verkkojulkaisemisessa on tärkeää typografian kannalta. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm · 4-värinen · 160 sivua 38 + toimituskulut 7 Lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi · puh. Tämä kirja neuvoo, miten typografian vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt verkkojulkaisemisen ongelmiin ja ratkaisuihin www:n alkuajoista alkaen. Korpelan uutuuskirja deco Verkkojulkaisun typografia Tekstin ulkoasu eli typografia on verkkosivuilla yleensä niin huono, että jo muutamilla perusparannuksilla pääsee kärkeen. Jukka K
Usein kuluttajatesteissä mainitaan, ettei rakastetulla tuotteella saisi leikkiä. väitämme ostavamme tavaroita ja palveluja rationaalisin syin, vaikka tosiasiassa ostamme mielihyvää ja pönkitämme itsetuntoamme. tyy perustelemaan typerimmätkin hankintansa järkisyillä itselleen ja muille. Siitä on helppo annostella ja siitä on mukava pitää kiinni. Pakkauksen tärkein tehtävä on huutaa: "Minä täällä, ota minut!" Se tekee tehtävänsä parhaimmillaan erittäin tehokkaasti. Suunnittelijat puolestaan puhuvat kauneusarvoista, seksikkyydestä, väreistä ja fonteista ja ovat niin ollen täysin metsässä. Kuluttajat odottavat pakkaukselta ajassa kestävää designia ja vastustavat promoamista. Huono pakkaus on tietysti sellainen, jota ei saa auki eikä kiinni, se ei pysy pystyssä eikä siitä saa selvää, mistä on kysymys. Brändin omistajan kannattaa kuunnella kuluttajaa enemmän kuin mainostoimistoa, joka linkittäisi kaikki pakkaukset osaksi mainoskampanjaa. Onko pakkaussuunnittelu siis onnistunut? Pakkaus, ovela myyntimies T 20 Me kuluttajat olemme omituisia. Älykäs ihminen pys- että tuotteen myynti voi nousta useita kymmeniä prosentteja pakkausuudistuksen jälkeen. Jos tutkija kysyy kaupan ovella asiakkaalta, miksi hankit juuri tuon tuotteen, vastaamme järkisyillä. Niin ei kannata tehdä, jos haluaa säilyttää tuoteuskollisuuden ja -luotettavuuden. Pääsääntöisesti valehtelemme tahtomattamme. maTTi RemeS 2/2011 JULKAISIJA. pakkaus Tämä pakkaus on samalla houkutteleva, käytännöllinen ja kaunis. Ne ovat lukuja, jotka volyymimarkkinoilla heiluttavat jopa pörssikursseja. Tarvitsemme kengät, auton, talon, maitopurkin, mitä tahansa. Pakkaus, sen grafiikka ja fyysinen muoto on järeä ase markkinaosuustaistelussa. Pakkaus on mainontaa monin verroin tuloksekkaampi investointi. On arvioitu, oKi hanKinnan syy voi olla arkinen ja käytännöllinen. Siksi pakkausuudistusten tulee olla aina hienovaraisia ja johtaa kuluttajien käyttäytymistä siten, etteivät he sitä edes huomaa. Tähän käyttäytymismalliin pakkaussuunnittelu iskee. Pakkauksella ei ehkä hankita uusia asiakkaita niin tehokkaasti kuin mainonnalla tai hintakilpailulla, mutta yksikään tuote ei ole markkinoilla yksin, joten tuotepakkauksen tulee voittaa kiinnostavuudessa viereisen samanlaisen tuotteen pakkaus. Tällöin toimimme vielä järkevästi, mutta siinä vaiheessa, kun joudumme valitsemaan kilpailevien tuotteiden kesken, astuu takaraivo-osasto kuvioon ja teemme hankintapäätöksen kaiken muun kuin viileän harkinnan, hinta-laatuvertailun tai tiedon perusteella. Kun kuluttajalta kysytään, minkälainen on hyvä tai huono pakkaus, vastaus on joka kerta sama. Ovelasti. Hyvä pakkaus on sellainen, jonka saa auki ja kiinni helposti. Hyvä pakkaus on sellainen, jonka grafiikasta saa välittömästi selville mitä, kuinka paljon ja minkälaista tavaraa pakkauksen sisällä on. Luotettavuus on avainsana. Pakkauksen elinkaari on pidempi kuin hetkellisen, jo syntyessään vanhan, mainoskampanjan
JULKAISIJA 4/2011 21
Joskus siis kannattaa antaa kat- sojalle jotakin etsittävää, houkutella heitä pysymään pelissä mukana", toteaa Freeman. Ympäristöteoista unohtuivat eurot jos joKu graafisen alan yrittäjä tai yritys ei ole tähän mennessä hankkinut ja lukenut Kari Rissan kirjoittamaa Graafisen alan ympäristöopasta, se kannattaisi tehdä nyt vihdoin ja viimein. "Valokuvan lukeminen tai kuvan koodin purkaminen on osa katsojan nautintoa, joten selkeiden, siistien, täydellisesti valaistujen ja terävien valokuvien ylenpalttisuus voi saada yleisön kadottamaan mielenkiintonsa. Sellainen stimuloi ja provosoi, tuo kuviin uusia tasoja ja kätkee sisäänsä kuvan idean. Perusta kuvan sommittelulle ja suunnittelulle on luotu jo Freemanin aiemmassa teoksessa Valokuvaamisen taito. Kirjoittaja lähtee siitä, että parempi valokuvan lukutaito auttaa ottamaan parempia valokuvia. Sillä usein se, mitä jää viivan alle, määrittää myös ympäristöajattelun laajuuden. Uudessa kirjassa hän käy laajasti läpi samaa aihetta mm. Vaikka yksi yritys- 22 4/2011 JULKAISIJA. Se auttaa etsimään lisätietoa internetistä ja ennen kaikkea löytämään ne muiden valokuvaajien kuvat, joihin Freeman teoksessaan viittaa. kirjat "Valokuvataiteen yleisö ottaa itsekin valokuvia! Auts." nämä ovat Michael Freemanin Parempia valokuvia Suunnittele, sommittele & laukaise The Photographer`s Mind teoksen alkusanoja, joilla hän haluaa luoda sillan valokuvan lukemisen ja valokuvan ottamisen välille. Itse asiassa uusi ympäristöopas on vanhan oppaan uusittu painos. Pisteenä iin päällä kirjan lopussa on vielä laaja hakemisto ja kirjallisuusluettelo. Tämän osan, kuten koko kirjankin lievä ongelma on, että ympäristöajattelua tai tekoja ei liitetä riittävästi alan liiketoimintaan ihan numerotasolla. Kirjassa ei siis pohdita sitä, mitä esimerkiksi tietty ympäristöteko maksaa yritykselle ja mitä se tuo takaisin. maalaustaiteen kautta. Lukija alkaakin jo odottaa, koska päästään itse asiaan eli graafiseen teollisuuteen, joka on ottamassa laajemmassa mittakaavassa vasta "Kirjan mielenkiintoinen osuus alkaa painotuotteen hiilijalanjäljestä" ensimmäisiä askeleitaan ympäristöteoissaan. Sivuilla siteerataan taidekriitikoiden, taiteilijoiden, valokuvaajien ja historioitsijoiden ajatuksia. Asioiden sisäistämistä helpottaa kirjan kunkin osan lopussa oleva luettelo esille nousseista nimistä ja käsitteistä. Kirjassa on Freemanin loistavia esimerkkikuvia. Kameran teknisten ominaisuuksien tai kuvankäsittelyn sijasta kirjassa pureudutaaan vaikkapa siihen, että hyvä kuva perustuu esteettisten sääntöjen rikkomiseen kunhan säännöt ensin tuntee. Kirjan alku aina sivulle 58 on enemmän tai vähemmän yleistä tekstiä kasvihuoneilmiöstä, Suomen suurimmista ympäristöuhista tai Euroopan unionista ja kestävästä kehityksestä ja niin edelleen. Kirjan mielenkiintoinen osuus alkaa painotuotteen hiilijalanjäljestä ja jatkuu graafisen alan säästömahdollisuuksilla. Kirja opastaa lukijaa kehittämään valokuvailmaisua ja kannustaa häntä tekemään sen eteen paljon töitä: mikä olisi normaalia kuvakulmaa ja miellyttäviä mittasuhteita haastavampi ratkaisu, miten nostettaisiin rimaa parasta mahdollista toteutusta varten tai miten käsiteltäisiin tunnettuja näkymiä uudella tavalla. Rissan kirja tai opas ei ole täydellinen, mutta se ei vähennä sen arvoa
Miten he haluaisivat tulla johdetuiksi. Oivalluksia ja uskallusta eri sukupolvien johtamiseen Freeman näyttää kuvaparien avulla, miten esimerkiksi kuvan dynamiikka muuttuu, jos henkilöt poistetaan kuvasta. Tuloksia syntyy silti, vaikka yöaikaan tai nettitalkoilla. Miten heidät saa yhteiseen juoneen. Se alkaa herkullisella kuvauksella tilanteesta, jossa uusi nuori työntekijä yllättää niin asullaan, asenteillaan, aikakäsityksellään kuin työtavoillaankin. He uskaltavat ja osaavat vaatia johtamisen perusasioita kuntoon. Kuusisivuinen lähdeluettelo kattaa lähes kaikkien tunnettujen johtamisgurujen teoksia. Kirjo on laaja ja näistä olisi voinut olla eri luettelo lukijaa kiinnostavan esimerkin tai toimialan löytämiseksi. Virtuaalisuus ja sosiaalinen media ovat erottamaton osa heidän elämäänsä ja työtään. Siteeraillaan guruja ja määritellään termejä liki kyllästykseen asti. Kirjassa on paljon kuvasarjoja. Opetustarkoituksessa hän hävittää digitaalisesti myös muita kuvan elementtejä. Se, että PunaMusta kertoo tässä yhteydessä kemikaalittomasta painolevyn valmistuksestaan, on mielenkiintoista. He hinkuvat haasteita, mutta kaipaavat avoimuutta, luottamusta, vaikutusmahdollisuuksia ja reaaliaikaista palautetta. Rempseän alun jälkeen kirjan tyyli lähestyy perinteisiä johtamisoppaita. Eräs tärkeä asia, nimittäin painamisessa käytettyjen kemikaalien tilanne ympäristömielessä, jää myös turhan vaatimattomalle käsittelylle. Monen lapsuutta varjosti 90-luvun lama, mutta tietotekniikan mahdollisuudet he ovat ottaneet haltuunsa suvereenisti. esimerkki Keskisuomalainen Oyj:stä sanoo otsikkotasolla, että "Ympäristöjärjestelmä tuo myös euroja", ei tekstissä puhuta euroista mitään. Tämä jälkeen kirja jatkaakin taas yleisellä linjallaan. Tiina Ruulio Kari Rissa Graafisen alan ympäristöopas Työturvallisuuskeskus TTK, graafisen alan työalatoimikunta ISBN 978-951-810-452-3 Z-sukupolvea ovat 2000-luvulla syntyneet. Freeman opettaa, miten taitavalla sommittelulla ohjataan katsetta kuvan osasta toiseen. Arjen avuksi tarvitaan aimo annos kirjassakin peräänkuulutettua tilannetajua: Z-invaasio etenee vaiheittain, ei kertarysäyksenä! Marjaleena Lagus Janne Tienari ja Rebecca Piekkari Z ja epäjohtaminen Talentum 2011 ISBN 978-952-14-1623-1, 288 sivua ISBN-978-952-14-1687-3 (sähkökirja) JULKAISIJA 4/2011 23. Sillä havainnollistetaan vaikkapa sommittelun muutosten vaikutuksia. Helpotusta tuovat sekaan mahdutetut esimerkit elävästä elämästä. Heille elektroniikka on mukana kaikessa, monikulttuurisuus ja globaalius itsestään selviä asioita. Johtaminen pitää siis jotenkin "piilottaa". Kirja antaa ajattelemisen aihetta niin johtajille kuin henkilöstöihmisillekin. Lisäksi on haastateltu lukuisien yritysten ja yhteisöjen edustajia ja jopa opiskelijoita, jotka edustavat siis tuota työelämään tulossa olevaa Z-sukupolvea. Monet heistä pönöttävät nyt tukevasti johtopalleilla, mutta joukossa on myös propellipäitä ja muita individualisteja. Rapakon takana nimettiin 196070-luvuilla syntyneet X-sukupolveksi. Ihmiset nimittäin katsovat asioita, jotka kiinnostavat heitä yksilöinä, eivät aina sitä, mitä valokuvaaja pitää tärkeänä. Soile Kallio Michael Freeman Parempia valokuvia suunnittele, sommittele & laukaise Docendo 2011 ISBN: 988-951-0-37496-2 192 sivua aalto-ylioPiston kauppakorkeakoulussa työskentelevät organisaatioiden ja johtamisen professori Janne Tienari ja kansainvälisen liiketoiminnan professori Rebecca Piekkari ovat tehneet mittavan käsikirjan eri sukupolviin kuuluvien ihmisten johtamisesta. He varttuivat orastavan kulutuksen yhteiskunnassa, jossa hyvinvointi alkoi jo olla itsestäänselvyys. Loppujakso vetää yhteen keskeisiä viestejä: yhdessä, avoimesti, eettisesti ja mystiikka pois! Kevyttä kesälukemista teos ei todellakaan ole. Ne näyttävät, miten Freeman on lähestynyt aihetta. Y-sukupolvi näki päivänvalon 1980-luvulla. Samalla selviää, kuinka paljon erilaisia otoksia oikean sommittelun saaminen kuvaan on vaatinut. Tiukka hierarkia ja käskytys ei heille sovi. Työelämän kannalta nämä nettinuoret ovat toistaiseksi melkoinen mysteeri, mutta heihin ladataan myös paljon odotuksia
Nämä sotkut ovat ymmärrettäviä. Niin myös versaalit ja kapiteelit. Tämän takia ja kyllä muutenkin termistöön tarvitaan muutos. Aivan viime vuosiin asti niitä oli saatavana lähinnä vain antiikvakirjaintyyppeihin. Yllä Adobe Garamond, alla Calluna Sans. ABCDEFG ABCDEFG abc ABCDEFG abc mutta se merkitys on pudonnut suomennoksesta pois. Kapiteeleilla (kirjainlajina) on kirjainmuotoilussa vankka historia, sillä niitä käytettiin jo 1500-luvulla. Muuten syntyisi assosiaatio pelkkiin antiikvoihin. Sanastomme on saksasta Suuri osa suomen typografiasanastosta on peräisin saksan kielestä. maRkUS iTkoNeN Pylvään päästä kirjaimen pääteviivaksi Kapiteeli-sana tulee antiikin Kreikan arkkitehtuurista, jossa se tarkoittaa pylvään tai pilarin päätä. Tuolloin syntyivät kauniit roomalaiset kapiteelikirjaimet, joissa kirjainpylväät päättyivät vaakasuoriin päätteisiin. Kapiteeli-nimitys on huono ja aiheuttaa sekaannuksia. Miksi meillä siis on tämmöinen sana tietynlaista kirjainlajia tarkoittamassa? Open Type -fonttien ne ovat alkaneet yleistyä myös uusien groteskien merkistön osana. Mutta ikävä kyllä siinä merkityksessä ei ole paljonkaan järkeä. KaPiteelit tarKoittavat meillä suuraakkosten muotoisia mutta pienaakkosten korkuisia kirjaimia, jotka on varta vasten piirretty mukaan fontin merkistöön eivätkä siis synny suuraakkosia pienentämällä. Tällä vuosituhannella kiitos Doorilainen pylväs ja kapiteeli sen päässä. Roomalaisia kapiteelikirjaimia eli capitalis monumentalis -tyylin piirtokirjoitusta. 24 4/2011 JULKAISIJA. Mutta suomennokseen sisältyy virhe tai ajattelemattomuus: saksaksi kapiteelit ovat nimittäin Kapitälchen. Se on pylvään vartta leveämpi. Ranskaksi versaalit ovat grandes capitales ja kapiteelit petites capitales, joten sama logiikka toistuu siinäkin, mutta termit ovat pitkähköjä. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla Roomassa termin käyttö laajeni kiveen hakatun kirjaintyylin nimeksi. Monesti sattuu kuitenkin, että joku tarkkaa sanankäyttöä tuntematon puhuu kapiteeleista tai kapiteelikirjaimista mutta tarkoittaakin suuraakkosia eli versaaleja. Luokittelen kapiteelit yhdeksi kirjainlajiksi niin kuin kursiivinkin. Kapiteeleja on nimitetty puheessa myös "isoiksi kirjaimiksi" sen varjolla, että niiden muoto on kutakuinkin sama kuin suuraakkosten. Sanan loppuosa -chen ilmaisee pienuutta, Versaaleja ja kapiteeleja ymmärrettävämmin sanottuna versaaleja ja pieniä versaaleja. Sen sijaan saksan versaalit tarjoaa helpon lähtökohdan: kutsuttakoon kapiteeli-kirjainlajia vastedes pieniksi versaaleiksi, niin sekaannuksen vaaraa ei ole ja nimitys sopii kaikkiin kirjaintyyleihin. Ratkaisu: pienet versaalit Englantia ja ranskaa seuraileva termipari kapiteelit ja pienet kapiteelit selventäisi meilläkin asiaa, muttei ole paras mahdollinen, koska kapiteelien olemassaoloon (pääteviivojen merkityksessä) noita sanoja ei enää kannata liittää. Englanniksi taas versaalit ovat caps ja kapiteelit small caps. Noista nimityksistä ilmenee selvästi, että kyse on samoista kirjainmuodoista mutta kahdesta eri koosta. typoteesejä Kapiteeleja kapiteeleilla ja ilman Suomen niukassa ja sekavassa typografiasanastossa kapiteeli-sanalla on vakiintunut ja yksiselitteinen merkitys. Siten kapiteelit ovat tarkoittaneet myös kirjainten pääteviivoja. Niinpä sanankäytön kannalta ollaankin keskellä järjetöntä tilannetta, kun kapiteeleissa ei enää ole kapiteeleja. Nuo roomalaiset kapiteelikirjaimet puolestaan olivat 1470-luvulla ensimmäisten antiikvapainokirjainten suuraakkosten esikuvana. Mutta groteskien kapiteeleissa ei tietenkään ole pääteviivoja eli kapiteeleja sanan alkuperäisessä merkityksessä
Painettavan materiaalin paksuus voi olla jopa 400 g Tehokas 300 - 10000 kpl:een painoksissa lopputuotteen formaatista riippuen Ympäristöystävällisin offsetmenetelmä Huippulaatu ja laadun tasaisuus uudenaikaisen kuvansiirtotekniikan ansiosta Tekee 60 000 kpl:tta A4-sivua tunnissa Suuret jälkäsittelymahdollisuudet tarkuuden johdosta Kone on tällä tekniikalla ensimmäinen 8-värikone maailmassa Ja sokerina pohjalla tietysti kilpailukykyinen hinnoittelu Korsholmanpuistikko 37 | 65100 Vaasa | (06) 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi. Laajempi materiaalivalikoima kuin digipainokoneissa. Speedmaster faktaa Offset -laatua jo 300 kpl:een painoksista ylöspäin
Kun kirja ei ole enää esine Tulevaisuuden kirjat ja lehdet eivät ole fyysisiä esineitä vaan tekstiä ruudulla. He vaativat ainakin sitä, että myös tekijät hyötyvät uudesta teknologiasta eivätkä vain kustantajat. Se toki puhuttaa ammattikuntaa jo nyt. Varmaa on vain se, että silloin painajilta loppuvat työt. teksti Pertti Jokinen Kuva Pentti Salonen U 26 4/2011 JULKAISIJA USi UljaS sähköinen maailma ei askarruta ainoastaan sanomalehden tekijöitä ja painajia vaan myös kirjailijoita. Ollaan epävarmoja varsinkin tekijänoikeuksiin ja juuri ansionmuodostukseen liittyvien asioiden kanssa. Tilasto vie harhaan Graafisen teollisuuden liikevaihto pieneni vuodesta 2007 vuoteen 2010 noin 20 prosenttia. Varis sanoo edelleen, että hänen mielestään suuri sähköinen murros on kuitenkin vasta hypetyksen asteella. Mutta teknologian kaupallisesta hyödyntämisestä on meidänkin hyödyttävä, ei vain kustantajan, kirjakauppiaan ja lukijan. on näkökulmasta kiinni, onko se hyvä vai paha. Kirjailijaliiton puheenjohtaja TuulaLiina Varis sanoo, että kirjailijana hänelle on yksi ja sama, millaiselta päätteeltä hänen kirjojaan luetaan, mutta lukijana hän rakastaa nimenomaan painettua kirjaa, ei iPadia: Kirjailijoita on syytetty teknologian vastaisiksi ja ties miksi kehruujennyjen särkijöiksi, mutta kyllä me hyväksymme kaikki tavat, joilla kirjamme löytävät tiensä lukijan luo. Euroissa se tarkoittaa 1,7 "Kirjailijoita on syytetty teknologian vastaisiksi ja ties miksi kehruujennyjen särkijöiksi, mutta kyllä me hyväksymme kaikki tavat, joilla kirjamme löytävät tiensä lukijan luo", sanoo kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis.
JULKAISIJA 4/2011 27
Mediatalot saavat edelleen rahansa printistä ja saavat vielä hyvin kauan. Niin tai näin, sähköisen viestinnän voittokulusta niin kirjojen kuin muunkin tiedonvälityksen maailmassa on vuorenvarma ainakin viestintätalouden arvostettu asiantuntija Arto Suninen, jonka mukaan paperiset kirjat ja sanomalehdet tullaan hautaamaan hyvin pian. 2009 enää 159 miljoonaa. 2005 noin 195 000 tonnia ja v. Perheen etu etusijalla Tuula-Liina Variksen Kirjailijaliitolla on muitakin murheita kuin iPadit ja oikean kirjan tuoksun katoaminen. Niihin kuuluu se kehitystrendi, jonka yksi oire oli WSOY:n huhtikuinen siirtyminen ruotsalaisen Bonnierin omistukseen. Ja mikä nettilehti pystyy koskaan tarjoamaan esimerkiksi broadsheetin veroista esteettisen ja sisällöllisen journalismin nerokasta yhdistelmää, Krogell ihmettelee. jäähyväiset paperille. Ennen kuin kuluttajat suostuvat maksamaan netissä journalistisesta sisällöstä, täytyy yhden tai kahden sukupolven vaihtua. Epäselväksi jää, onko tuon 30 000 tonnia syönyt sähkö eli muiden julkaisukanavien lisääntynyt käyttö tai/ja ilmoitusten vähentyminen. Hankalasti tulkittavia numeroita löytyy Krogellin toisestakin arkistokaapista. Vuonna 2008 liikevaihto oli 225 miljoonaa ja v. Variksen mukaan kirjailijoiden ei kannata kauppaa tuulettaa ennen kuin nähdään, millaista kustannus- ja kirjailijapolitiikkaa ruvetaan WSOY:ssa nyt harrastamaan. Tämä tilastointi on tietenkin hyvin kummallista. Yksi niistä liittyy Variksen rakastamiin kirjoihin. ei broadsheetin veroista Jos ja kun kirjat ja sanomalehdet siirtyvät yhä enemmän sähköisille lukulaitteille Amazon myi viime vuonna jo sähköisiä kirjoja enemmän kuin paperisia mitä jää loppupeleissä Krogellin johtamalle graafiselle teollisuudelle. Trendi saattaa nopeasti näkyä myös painotaloissa. Voisin kuitenkin kuvitella, että vuonna 2009 romahti nimenomaan esitteiden myynti, Graafinen Teollisuus ry:n johtaja Lasse Krogell arvelee. Ei ole senkään tuoteryhmän kehitys ollut hääppöistä. Bonnier/WSOY:ssä voidaan kohta laskeskella, kannattaako Variksen kirja painaa sittenkin Intiassa eikä WS Bookwellissa Porvoossa. Sieltä löytyy lukuja sanomalehtipaperin kulutuksesta. Niin ihmeellistä kuin se onkin, sellaista tilastoa ei ole, joka selvästi kertoisi, kuinka paljon maassamme painettiin kirjoja vaikka vuonna 2010. Mutta muistan myös Otavasta kokemuksensa hankkineen Paavo Haavikon sanoneen, että on tärkeää ymmärtää, että perheyrityksessä tärkein asia on aina perheen etu. Emme todellakaan tiedä, kuinka paljon kirjojen myynti laski tai laskiko se ollenkaan. Muitakin tilastointia häiritseviä tekijöitä on. Siis se globaali markkinalaki jyllää, jonka mukaan kaikki on kaupan, jopa kansallisen kulttuurimme tukevimmat kivijalat. On huomattu, että yhteistyössä on voimaa. Monet kirjailijat pitivät kauppaa jotenkin iloisena asiana. Se oli siis vähentynyt selvästi. Se lupaa kirjailijoille muhkeat palkkiot, mutta ei siis enää sellaista kirjaa, jota voisi Linnan tavoin ihastella kirjakaupan näyteikkunassa. 28 4/2011 JULKAISIJA. Kirjat tilastoidaan nimittäin yhtenä osana tuoteryhmää "painetut kirjat, esitteet ja niiden kaltaiset painotuotteet". Ne kertovat, että paperin kulutus oli v. Nyt se on parhaimmillaan satasivuinen, Krogell selittää alenemaa. Journalisti-lehden kolumnissaan Suninen toteaa, että "Kolmannessa vaiheessa (median murrosvaiheessa) mediayhtiöt sanovat jäähyväiset paperille, painajille, jälkikäsittelijöille ja jakajille". Krogell taas uskoo, että sähköönkin ennen pitkää kyllästytään. Se ei ole leikin paikka vaikka ottaisikin huomioon, että kyse ei ollut ilmeisesti volyymin yhtä rajusta putoamisesta vaan sairaan hintakilpailun seurauksesta. Ja näkeekö kirjailija Varis kenties vielä senkin päivän, jolloin hänen syksyn uutuuskirjansa ilmestyy enää Kindleversiona. Tarvitaan ensin printti, jolla houkutellaan nettiin. Sanoma Oy leikkasi itsestään irti kiusallisen lisäkkeen, kuin ikääntynyt hippi poninhäntänsä. Kokemusta on saatu jo Tammesta, ja sen kustannuspolitiikka ja kirjailijoiden kohtelu on hänestä tällä hetkellä aika huonossa maineessa. Oikea tulkinta tästä puheesta voi olla vain se, että suurimmat häviäjät ovat nimenomaan kirjapainot ja ehkä myös kirjastot, joita uhkaa tässä kehityksessä näivettyminen kirjallisuuden museoiksi. Sitä paitsi, Krogell jatkaa, sähkön ansaintalogiikka on hankala. Sunisen mielestä Krogellille ei jää mitään eikä Variksen kirjassa ole taatusti kohta enää kansia eikä oikeastaan sivujakaan. "Mikä nettilehti pystyy koskaan tarjoamaan esimerkiksi broadsheetin veroista esteettisen ja sisällöllisen journalismin nerokasta yhdistelmää?" miljardin tippumista 1,35:een. Varis puolestaan sanoo kokevansa siitä suurta surua sekä WSOY:n kirjailijana että yleensäkin kirjallisuutta rakastavana kansalaisena: Ymmärrän, että talon väki tunsi helpotusta, sillä Sanoma-konsernin tapaisen ylikansallisen pörssiyhtiön hoteissa ei ollut hyvä olla. Alas tultiin vuodessa 30 prosenttia niin että rutisi. Muistammehan, että esimerkiksi Hesari oli ennen vanhaan sunnuntaisin järjestään 144 sivun paksuinen. Krogellia eikä Varistakaan varmasti ilahduta tieto siitä, että alkukesästä kaksi WSOY:n entistä työntekijää perusti uuden e-kirjoihin erikoistuneen yhtiön. Hänestä tilanne on yksinkertaisesti jo nyt se, että pöydälle tullut printtiviesti herättää enemmän huomiota kuin sähköpostiviesti: Lähettäähän Googlekin tarjouskirjeitä ja tekee liitteitä Kauppalehteen. 2009 noin 165 000 tonnia
JULKAISIJA 4/2011 29
Olipa kysymyksessä pakkaussuunnittelu, myymälämarkkinointi tai yrityskuvan kehittäminen, olemme käytettävissä. Hyvin suunniteltu on puoliksi myyty. Graafinen suunnittelu tukee brändin rakentamista. Erottautumisen kautta saavutetaan merkittävä kilpailuetu. Autamme asiakastamme menestymään. www.remes-packart.fi
Visuaalinen viestintä on onnistunut, kun pakkauksen materiaali, muoto ja ulkoasu tukevat tuotetta ja luovat positiivisen, houkuttelevan mielikuvan. Se on meidän taitomme ja tehtävämme. Mäntyviita 4, Tapiola, 02110 Espoo Tel. +358 9 455 1633. Pakkaus kommunikoi aina. Viesti toimii silloin, kun tuote ja pakkaus puhuvat samaa kieltä
teksti Marja-Liisa Kinturi Kuva Pentti Salonen Ruudun koko pakottaa kompromisseihin julkaisijoilla riittää haastetta, kun painettujen lehtien rinnalle tulee yhä uusia sähköisiä laitteita, iPadeja ja muita sormitietokoneita sekä älypuhelimia. Sisällön sovittaminen kaikkiin eri formaatteihin vaatii omat harjoituksensa. 32 4/2011 JULKAISIJA näin sisältö sovitetaan uusiin päätelaitteisiin
Perinteistä painettujen medioiden sisältöä on opittava hyödyntämään innovatiivisesti. joko lähes automaattisesti, kuten yleensä päivittäin ilmestyvissä sanomalehdissä (ks. Julkaisijan edellinen numero 3/11) tai räätälöimällä ja sovittamalla sisältö yksilöllisemmin tiettyihin laitteisiin. Täällä mekin harjoittelemme koko ajan uusia, tehokkaampia ja joustavampia tapoja. Jotta kasvu hyödyttäisi kustantajia, niiden täytyy pystyä tarjoamaan sisältöään uusilla tavoilla eri päätelaitteille. Suunta lienee sama Euroopassa ja Suomessakin. Hän huomauttaa kuitenkin, että asiat muuttuvat nopeasti. eri järjestelmät hakevat paikkaansa Tällä hetkellä Aste Helsingissä on käytössä WoodWingin järjestelmät, jotka mahdollistavat julkaisun sisällön sovittamisen eri järjestelmiä käyttäviin laitteisiin, kuten Applen iPadiin tai nopeasti yleistyvää Googlen Androidia käyttäviin tabletteihin sekä älypuhelimiin. Emedia Vitals ennustaa tutkimusyhtiö Forresteriin viitaten, että esimerkiksi Yhdysvalloissa tablettitietokoneita käyttävien määrä nousee tämän vuoden 26 miljoonasta yli 82 miljoonaan vuoteen 2015 mennessä, ja Pricewaterhouse Coopersin raportti arvioi, että kuluttajille suunnattujen aikakauslehtien levikkitulot digitaalisesta jakelusta Yhdysvalloissa nousevat 4 miljoonasta dollarista vuonna 2010 peräti 611 miljoonaan dollariin vuoteen 2015 mennessä. Myös keväällä lanseerattu Adoben Digital Publishing Suite on ollut kokeiltavana. Tuomas Miettinen uskoo, että tablettitietokoneiden, älypuhelimien ja sähköisten lukulaitteiden markkinoille muodostuu ennen pitkää tiettyjä standardeja. Tämä kehitys on vasta alkumetreillään. "Kehitys on vasta alkumetreillään. Tilanne muistuttaa sitä, kun lehtiä alettiin taittaa Maceilla." E NNUSTeeT maailmalla lupaavat uusille laitteille nopeaa kasvua. Räätälöityjä taittoja tuottaa esimerkiksi Aste Helsinki Oy Käpylässä. Yhtiön myynnistä ja markkinoinnista vastaava osakas Tuomas Miettinen näyttää, kuinka se käytännössä käy. Tilanne muistuttaa sitä, kun lehtiä alettiin taittaa Maceilla. Hän arvelee myös, että laitteet eriytyvät sen mukaan, onko ne tarkoitettu huvi- vai työkäyttöön. automaattisesti tai ihmisvoimin Käytännössä julkaisun lehden tai kirjan sovittaminen eri päätelaitteille voidaan tehdä kahdella eri tavalla: JULKAISIJA 4/2011 33
Vuoden Huiput 2010 -vuosikirja on ilmestynyt! PARASTA SUOmALAISTA mARKKINOINTIVIESTINTää jA mUOTOILUA --RI "D" --LSSI H U I P U T V U O D E N --KELI --LU "T" TILAA OSOITTEESTA WWW.GRAFIA.FI/KOTI/KAUPPA VUODEN HUIPUT 2010
Videot sijoitetaan taittoon samalla tavalla. Sisällön hallinta on Miettisen mukaan edelleen WoodWingin vahva puoli. Silloin esimerkiksi iPadille sisältöä sovitettaessa teksti syötetään valmiisiin taittopohjiin, joissa on valmiiksi määritellyt elementit fontteineen jne. Monet lehdet ovat lisäksi pitkälle konseptoituja, eli sisältö noudattelee tiettyä kaavaa ja ulkoasua. Seuraava askel on epäilemättä HTML5-pohjainen järjestelmä, jossa sisältö syntyy alkuperäisestä taitosta automaattisemmin monille eri alustoille, mutta säilyttäen kuitenkin paperilehden perusilmeen ja olemuksen, Miettinen uskoo. Ruudun koon takia joudumme tekemään usein kompromisseja, ja se koskee erityisesti kuvia. Samoin kainalojutut eivät yleensä mahdu samaan näkymään pääjutun kanssa. Pieni ruutu pakottaa kompromisseihin Tilannetta helpottaa se, että julkaisut on lähes poikkeuksetta taitettu Adoben InDesignilla. Jotta lukija löytäisi alemmatkin kuvat, ohjelma tuo kuvan alle automaattisesti siitä kertovan merkin. Silloin teemme niistä eri elementtejä, jotka ovat vain InDesignin eri tasoja, "layereita". Kuvaa voi näytöllä suurentaa sitä klikkaamalla ja kainalojuttu avautuu sivulla näkyvää merkkiä klikkaamalla. Kuvasta voi aukaista detaljikuvan vaikka ruudun kokoisena. Adoben systeemi on ainakin toistaiseksi sidottu yhteen työasemaan. HTML5 on alustoista riippumaton, ja siihen on jo siirtynyt ainakin Financial Times. Taittoa voi tehdä yhdellä koneella ja jatkaa halutessaan toisella. Kun teksti ei mahdukaan sille varattuun tilaan, se voidaan taittaa menemään sivun yli. Tuomas Miettinen näyttää, kuinka palstaa voidaan kätevästi vierittää alaspäin. JULKAISIJA 4/2011 35. Loppukäyttäjä saa lisäkuvat esiin sormea siirtämällä. Kun haluamme sijoittaa kuvakohtaan useampia kuvia päällekkäin, työkalukohtaan merkitään, että se on hyväksyttävää, ja kuvat yksinkertaisesti vedetään yhteen ja samaan kuvalaatikkoon. Lisäkuvat saa esiin sormea siirtämällä. Tuomas Miettinen näyttää, kuinka InDesignin työkaluvalikkoa täydentää WoodWingin oma valikko muiden työkalujen joukossa ruudun laidassa. InDesignin työkaluvalikkoa täydentää WoodWingin oma valikko muiden työkalujen joukossa ruudun laidassa. Kuvakohtaan voi sijoittaa useampia kuvia päällekkäin. Taitot pystytään sillä tekemään monille eri alustoille samanaikaisesti, eli niitä ei tarvitse tehdä erikseen esimerkiksi Androidille ja iPadille, mikäli alkuperäinen sisältö eli tekstit ja kuvat on tehty rakenteellisesti, Miettinen kertoo. Niiden käyttöä on mietittävä eri tavalla
Linkitykset esimerkiksi kertomaan, että juttu jatkuu jollain toisella sivulla tai faktalaatikko liittyy tiettyyn sivuun, hoituvat kyseistä sivua klikkaamalla ja aktivoimalla po. Jos haetaan tiettyä ulkoasua, joka näyttää hyvältä, silloin väkisinkin mukana tarvitaan ihmisen kättä, mutta jos ulkoasulla ei ole niin isoa merkitystä, silloin voimme tehdä sen aika automaattisestikin, Miettinen toteaa. Jos pohjat on tehty hyvin, 60-sivuisen lehden sähköinen versio syntyy ehkä päivässä tai kahdessa, eli hiukan nopeammin kuin paperiversion taitto. Jos haluamme, että lukija pääsee tekstisivulta suoraan verkkokauppaan, laitamme siihen kohtaan ruksin ja verkkokaupan osoitteen, jolloin AssetPop Up -toiminto avaa kyseisen sivun päälle verkkoselaimen, ja lukija voi käydä verkkokaupasta ostamassa tuotteen. Tässä tarvittaisiin standardeja, mutta niihin on vielä pitkä matka, Tuomas Miettinen huokaisee. Ainoa, mikä toimii kaikissa, on HTML5:llä tehty mainos, mutta siinäkin ovat rajoitteina ruudun koko ja resoluutiot. ilmoitukset ja standardit Enemmän mietittävää tulee ilmoituksista, sillä samojen mainosten halutaan näkyvän niin painetussa lehdessä kuin eri järjestelmillä toteutetuissa sähköisissä julkaisuissakin. Samalla tavalla sisällysluettelon otsikot linkittyvät asianomaiseen artikkeliin. Hyvin yksinkertaista! Kuvalaatikoihin voidaan sijoittaa myös ääntä ruksaamalla kohta "hyväksy ääni", jolloin kohtaa sormella koskemalla järjestelmä hakee sinne tallennetun äänen. Sähköinen lehti syntyy toki ilman paperiversiotakin. Applen iPadiin lukija saa tarvittavan ohjelman lehden lukemiseksi ladattua Applen App Storesta. Googlen Androidia käyttäviin laitteisiin vastaava löytyy Android Marketista. Itse asiassa teemme siihen kuvalaatikon, jolle kerrotaan, että haluamme tekstin juoksevan sillä alueella. Sanomattakin on selvää, että taitavasti käytettynä sekä video että pelkkä äänikin ovat omiaan herättämään julkaisut eloon. Tulevaisuudessa Miettinen uskoo, että tekstit kirjoitetaan yhä useammin "lomakkeelliseen ulkoasuun" eli jokaiselle julkaisun sivulle on luotu ennakkoon tietty ilme ja ulkoasu, jota voi vaihdella. tekstilohko. Kun käyttäjä painaa linkkiä, hän siirtyy halutulle sivulle. Samalla tietysti paineet toimitustyötä kohtaan kasvavat. Kustantajalle on tärkeää, että lukija ei pääse harhautumaan verkkoon. Sivu sivulta Jokainen lehden numero on siis WoodWingin tai Adoben Digital Publishing -järjestelmissä tehtävä sivu sivulta uudestaan. Siitäkin löytyy esimerkkejä. Se edellyttää, että paperiversio on hyvin tehty: kaikki tekstit ovat hyvin rakenteellisia ja kuvat yhtenäisessä formaatissa, eikä sisällöllisiä korjauksia enää tässä vaiheessa tehdä, hän täsmentää. Kun hän sulkee ikkunan, hän on taas samassa kohdassa lehdessä. Siihen sitten vain syötetään teksti ja kuvat, minkä jälkeen lehti on valmis. Yhdelläkään julkaisijalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tehdä taittoja käsin joka paikkaan, kaikille eri laitteille, Miettinen arvelee. HTML5-muotoinen tablet-lehti perustuu siihen, että ulkoasupohjat on suunniteltu hyvinkin tarkkaan siten, että ne toimivat kaikissa laitteissa, ja teksti ja kuvat tuodaan niihin lähes automaattisesti. Applen iPadeissa se samalla korvaa paljon puhutun Flashin puutteen, sillä HTML5 osaa näyttää myös videot ja paljon muutakin. HTML5 osaa näyttää videot ja paljon muutakin, joten siinä saattaa olla pohjaa tulevaisuuden standardeihin. 36 4/2011 JULKAISIJA. HTML5-muotoinen tablet-lehti perustuu siihen, että ulkoasupohjat on suunniteltu hyvinkin tarkkaan siten, että ne toimivat kaikissa laitteissa, ja teksti ja kuvat tuodaan niihin lähes automaattisesti
Taloudellisesti kannattavan digipainamisen teki mahdolliseksi painettavien nimikkeiden kasvattaminen moninkertaiseksi. Euroopassa ainakin yksi painotalo, englantilainen Stroma, on painanut sanomalehtiä digitaaalisesti ja ennen kaikkea taloudellisesti kannattavasti jo kymmenisen vuotta Océn koneilla. Nyt nimikkeitä on yli 1 400. Print-on-demand-lehti lopetti Josef Simmerl, kuten koko muukin Océn johto, oli kokoontunut kesäkuussa Münchenin lähellä sijaitsevaan Poingin kylään esittelemään uusia painokoneita ja puhumaan digitaalisen painamisen tulevaisuudesta. JULKAISIJA 4/2011 37. Silloin esimerkiksi Océ sai markkinoille ensimmäiset inkjet- eli mustesuihkuteknologialla varustetut digipainokoneet. Itse asiassa digipainokoneet jopa sopivat moniin uusiin ideoihin kuten ilmastoystävällisyyteen joita sanomalehdissä viritellään. teksti Tiina Ruulio E rilaisia virityKsiähän sanomalehtien digitaaliseksi painamiseksi on ollut jo vuosikymmenen ajan, mutta varsinaisena läpimurtona printtereiden ja painokoneiden valmistajan Océn Graphic Arts -liiketoimintaryhmän johtaja Josef Simmerl pitää vuotta 2008. Uusia mahdollisuuksia Digitaalinen väripainaminen ja sanomalehdet sopivat ehkä sittenkin samaan painosaliin
Siellä Swiss Post kehittää julkaisijoille kestäviä digipainamiseen liittyviä ratkaisuja. Lehti painettiin Xeroxin pienellä väripainokoneella. Yksi tulevaisuus on siis sanomalehdissä, vaikka takapakkiakin on tullut. Digipainokoneiden hankkimisista sanomalehtipainoihin keskustellaan nyt useassa maassa, myös Suomessa. Esimerkiksi belgialainen Symeta painaa sanomalehtiä mustesuihkulla digitaalisesti. "Hurjimmat visiot digipainamisen hienouksista jäävät jonkin verran taka-alalle ja palataan digitaalisen painamisen alkujuurille" Taustaa MaailMan suurin digitaalikameravalmistaja Canon osti hollantilaisen printtereiden ja painokoneiden valmistajan Océn marraskuussa 2009. Silti muutoksia tarvitaan, jotta painotuotteiden kilpailukyky säilyy digitalisoituvassa maailmassa. Digipainokoneisiin investointi on kallista, eikä riskialttiisiin kokeiluihin haluta lähteä. Samoin erilaiset online-web-printti-kuviot odottavat vielä itseään. Berliinissä ilmestynyt print-on-demand-sanomalehti siis lopetti. Kaikki siis hyvin tänään. Markus Itkonen Typografian käsikirja Kolmas, laajennettu painos 184 sivua · Hinta 36 + toim.kulut 7 / lähetys Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.com (sisältää myös näytesivuja) www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. Suomalaiset suuret painotalot eivät nykyisessä markkinatilanteessa ota uusia riskejä kovin innokkaasti. Esimerkiksi tarveharkintainen säännöllisesti ilmestyvä sanomalehti, print-on-demand, ei ole lähtenyt odotetusti käyntiin, kuten eivät monet personointi-ideatkaan. Océn johto oli kesäkuussa sitä mieltä, että japanilainen Canon on hyvä omistaja: bisnespäätöksiä tehdään pitkällä aikajänteellä, tuotekehitys kukoistaa ja eurooppalaista insinööritaitoa arvostetaan. Sanomalehden tai sen osien painaminen voi siis tuoda lisätöitä digipainoille, Simmerl jatkaa. Lehdestä tarvitaan oikeastaan vain pdf-tiedosto, jonka jälkeen painokoneen työnkulkusysteemi hoitaa loput aina valmiiksi lehdeksi asti. hypetys vähenee Sanomalehtien digipainamisen tilanne voikin olla jo varsin toisenlainen vaikkapa kolmen vuoden kuluttua. Hurjimmat visiot digipainamisen hienouksista jäävät jonkin verran taka-alalle ja palataan digitaalisen painamisen alkujuurille, Simmerl uskoo. Sen sijaan Sveitsistä kuuluu hyviä uutisia. Tästä on kokemuksia Suomestakin, kun Rovaniemellä ilmestyvän Lapin Kansan Saariselän neliväripainosta ryhdyttiin painamaan paikallisessa Alma Median digitaalipainossa vuonna 2000. Esimerkiksi Neue Zürcher Zeitung -lehden kansainvälinen painos on saatavilla nyt Maltalla ja Kyproksella samana päivänä kun se painetaan Sveitsissä. Kaupan päälle tulee myös digipainamisen ympäristöystävällisyys. Hajautetulle tuotannolle on kysyntää, sillä varsinkin pitkän matkan logistiikka on kallista ja usein myös liian hidasta. Tähän mennessä parhaita tuloksia on siis saatu kansainvälisten sanomalehtien tai isojen päivälehtien maantieteellisestä hajautuksesta, johon on haettu ratkaisuja nimenomaan digitaalisesta väripainatuksesta. Uskon, että nyt tullaankin ajattelussa hieman taaksepäin. Océ on edelleen oma liiketoimintayksikkönsä Canonilla eikä Océn nimikään ole painunut Canonin vahvan brändin alle. Océn kannalta oman lisänsä näihin neuvotteluihin tuo uusi yhteistyökuvio painokonevalmistaja Manrolandin kanssa, joka on varsin vahva nimi offset-puolella. Myös Ringer Groupin julkaisema päivälehti Blick painetaan päivittäin Kyproksella, josta se jaetaan suoraan paikallisiin lehtikioskeihin, hotelleihin ja kauppoihin. (03) 4246 5340, faksi (03) 4246 5341 38 4/2011 JULKAISIJA. Vaikka Océ on tehnyt useimmat sanomalehtituotantoon tarkoitetut digipainokonekaupat muualle kuin Eurooppaan Singaporeen, New Yorkiin, Los Angelesiin ja Sydneyhyn tapahtuu vanhallakin mantereella kaikenlaista. ympäristöajattelua mukaan Usein digipainokoneella painettavia lehtiä voidaan painaa öisin, jolloin painokoneet ovat vapaina muista painotöistä. Kyse on tällöin hajautetusta digitaalisesta sanomalehtipainoteknologiasta. Suomalaistenkin kanssa on neuvoteltu Offset- ja digipainamisen yhdistäminen ei sekään ole temppu eikä mikään. Simmerl ei voi luonnollisesti kertoa, kuka näitä neuvotteluja käy Suomessa. Kokeilu kesti puoli vuotta. Esimerkiksi Océlla on tarjota tähän oma työnkulkuohjelmansa, jonka avulla voidaan ohjailla useampiakin eri tekniikoilla toimivia painokoneita. Siis siihen, että digitaalisuus sopii moneen tarkoitukseen: kun sanomalehtiä halutaan painaa mahdollisimman lähellä kuluttajia tai kun lehteen tuotetaan erilaisia teemasivuja, paikallisia sivuja paikallisine ilmoituksineen, yhä nopeammin tuotettuja uutissivuja ja niin edelleen
Siinä huomioitiin painotuote kehdosta hautaan eli puun hankinta, paperin valmistus, painatus, kuljetukset, käyttö sekä kierrätys ja jätehuolto. JULKAISIJA 4/2011 39. ruotsalaisen tutkimuksen mukaan verkkolehteä ei tarvitse lukea kovinkaan pitkään, kun sen ympäristövaikutukset ovat paperilehteä suuremmat. teksti Markku Niiniluoto Kuva SXC P ainetusta lehdestä sähköiseen mediaan siirtyneet perustelevat muutosta vedoten ekologisuuteen ja vähäiseen luonnon kuormittamiseen. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä VTT:n tutkijoiden mukaan hiilijalanjäljen lisäksi pitää laskea myös kaikki ympäristövaikutukset. Tällöin digitaalisuus saattaa osoittautua suuremmaksi saastuttajaksi laskentatavasta riippuen. Vain yksi prosentti kodin hiilijalanjäljestä VTT on tutkinut Leader 20072010-hankkeessa sanomalehden, aikakauslehden, kuvakirjan, kirjan ja mainospainotuotteen vaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Lehden hiilijalanjälki ei ole iso Painotuotteiden hiilijalanjälkiä ja muita ympäristövaikutuksia on tutkittu hyvin tarkasti, mutta digitaalisesta mediasta ei ole paljon tietoa
Metsätalous, paperi- ja painoteollisuus sekä jakeluteollisuus kehittävät jatkuvasti omaa energiatehokkuuttaan. Painotuotteen hiilijalanjälki sisältää myös kasvihuonepäästöt ilmaan. Heikoiten pärjäsi verkkolehti, jota luettiin 30 minuuttia. Seuraavaksi tulevat viimeistely ja jakelu. Aikakauslehden (170 g, 56 sivua) hiilijalanjälki (154 g CO2 ekv) vastaa 1 kilometrin autolla ajoa ja 4 tunnin TV:n katselua. Aikakauslehden hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy kansainvälisten tutkimusten mukaan sellun ja paperin valmistuksesta. Toiseksi suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja on painaminen, jonka osuus on noin 25 prosenttia. Käyttötilanteet tulevat olemaan hyvin erilaiset, totesi erikoistutkija Merja Kariniemi VTT:stä Hyvä vai paha painotuote -ympäristöseminaarissa. Niillä on omat käyttökohteet, -ajat ja -vahvuudet jne. Suomen Print Power -hankkeen maavastaava johtaja Lasse Krogell Graafisesta Teollisuudesta on todennut, että perinteinen paperille painettu sanoma on digitaalisoi- Eri julkaisutapojen ympäristövaikutusten vertailua Euroopassa. tuneessa maailmassakin edelleen tehokkain ja usein myös ympäristön kannalta kestävin vaihtoehto. VTT:n mukaan laskelmiin täytyy ottaa myös kokonaisuudessaan ympäristövaikutukset, joista hiilijalanjälki on vain osa. KTH Centre for Sustainable Communications Stockholm, Sweden 2007 Sanomalehden ympäristövaikutuksista merkittävimmiksi osoittautuivat ilmastonmuutos, happamoituminen, alailmakehän otsonin muodostuminen sekä fossiilisten ja mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen. Hiilijalanjälki tulee pitkälti energian (sähkön, lämmön ja polttoaineiden) käytöstä ja ympäristövaikutukset laitteiden materiaalien tekemisestä. Ruotsalaiset vertailivat fiksusti Tukholman teknillisessä korkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin paperisen sanomalehden, tietokoneelta luettavan verkkolehden ja sähköiselle paperille ladatun e-lehden ympäristövaikutuksia. Paino vaiko digi. Tuotteen elinkaaren hiilidioksidipäästöistä osuus on 5060 prosenttia. lukuaika E-lehti 0 4 8 12 16 20 24 28 32 36 40 Hiilidioksidiekvivalenttia, kg · Eri ympäristövaikutukset on muunnettu vastaamaan hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutusta, eli hiilidioksidiekvivalenttia · Hiilidioksidiekvivalenttien määrä vastaa yhden lukijan vuoden kuluessa aiheuttamia ympäristövaikutuksia · Lähde: Åsa Moberg, Martin Johansson, Göran Finnveden, Alex Jonsson: Screening environmental life cycle assessment of printed, web based and tablet e-paper newspaper. Verkkolehden osalta tutkittiin kahta vaihtoehtoa, joissa lehteä luettiin 10 tai 30 minuuttia. Vertai- 40 4/2011 JULKAISIJA. Vertailu painotuotteen ja digitaalisen median välillä on kuitenkin äärettömän vaikeata, koska printin vaikutuksista on paljon tietoa, mutta digitaalisesta maailmasta vain vähän. Hiilijalanjälkiä tulee paljon energian käytöstä, mutta ympäristövaikutukset tulevat laitteiden materiaalien tekemisestä. Mitä me teemme, mitä meidän yrityksemme tekee ja mitä me annamme asiakkaille. Printti ja digi tulevat molemmat säilymään rinnakkain. Digitaalisuus ei pelasta maailmaa, vaan meidän omat valintamme. Vastaavasti sanomalehti (200 g, 48 sivua) vastaa 1,3 kilometrin autoilua ja 6 tunnin TV-katselua. E-lehti ja verkkolehti 10 minuutin lukuajalla olivat suurin piirtein tasoissa. Totuus on, ettei kumpikaan häviä tulevaisuudessa. Sanomalehti vastaa 1,3 kilometrin autoilua Suomen Ympäristökeskus puolestaan on Envimat-hankkeessa laskenut, että paperituotteiden kokonaisympäristövaikutukset ovat noin yhden prosentin luokkaa kotitalouksien hiilijalanjäljestä, kun esimerkiksi asumisesta aiheutuu 28 prosenttia, elintarvikkeista 16 prosenttia ja autoilusta 13 prosenttia. lukuaika Verkkolehti, 30 min. Eri julkaisutapojen ympäristövaikutukset Euroopassa Painettu sanomalehti Verkkolehti, 10 min. Seuraavaksi tuli sanomalehti
Nämä ovat isoja kysymysmerkkejä, toteaa Merja Kariniemi VTT:ltä kuvaillessaan printin ja digin vertailun vaikeutta. Lähteet: Painovoimaa Power Print 2011: Minna Nors: Aikakauslehden, kirjan ja sanomalehden hiilijalanjäljet ja muut ympäristövaikutukset. Kirjassa esiintyvät yritykset ovat monelle tuttuja: edita Prima, Keskisuomalainen, Sanomapaino, hansaprint, Libris, PunaMusta, Alma Media. TiiNa RUUlio JULKAISIJA 4/2011 41. Printin eli lehdenluvun aikainen energiankulutus on 0. Sen on kirjoittanut Kari rissa. jakelu vaikuttaa, käyttöalusta vaikuttaa Jakelussa taas vaikuttaa vahvasti toimintatapa. En tiedä, onko kukaan aktiivisesti ja oikeasti laskenut sitä mukaan tuloksiinsa ja onko siitä arviointeja, Kariniemi pohtii. Kurssi on välttämätöntä ja ajanmukaisinta perustietoa kaikille graafisille suunnittelijoille, AD:eille, tuotanto-AD:eille ja AD-assistenteille, joiden tulee hallita sähköinen julkaiseminen iPadille. Forest.fi: Hannes Mäntyranta: Sanomalehti pärjää ympäristövertailussa. Sparraa tiimisi ajan tasalle! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.sovelto.fi, juha.laamanen@sovelto.fi graafinen ala sai uuden ympäristöoppaan Suomalaiselle graafiselle teollisuudelle suunnattu ympäristöopas ilmestyi nyt keväällä. Sisällön tuottaminen on toimitustyötä. Lars Krogell: Kestävän viestin perillemeno vaatii painovoimaa. Lisäksi laskelmiin tulee datan tuonti tietokoneelle. Suomessakin edelläkävijät ovat jo julkaisseet sähköisiä aikakauslehtiä ja esitteitä iPadille. Sähköisesti jakelu tehdään internetin yli joko laajakaista- tai kotipuhelinyhteydellä, jotka kuluttavat energiaa. Miten huomioida eri päätelaitteet käytettävyyden ja tavoitettavuuden maksimoimiseksi. Kirja arvioidaan toisaalla tässä lehdessä. Ympäristötekojen kenttä on alalla vielä kapea ja pksektori puuttuu sieltä lähestulkoon täysin. Lukeeko sanomalehteä vartin vai tylsänä työpäivänä kaksi tuntia eri lehtien sivuilla. Sen sijaan jos alustana on jokin e-readeri, joka kuluttaa energiaa vain sivua käännettäessä, energian kulutus on hyvin pieni käyttövaiheessa. Se on VTT:n laskelmissa jätetty tietoisesti pois, koska toimitustyö on hyvin iso palanen ja kakku. Siitä ei ole tietoa, vaan tutkijan pitää tehdä jakeluvaiheessa arviointeja datasiirrosta. Kurssilla parannetaan kokeneen suunnittelijan tietotaitoa perehtymällä verkkomedian suunnittelun erityispiirteisiin. iPad-julkaisut InDesignilla Lehtien, kirjojen, esitteiden ja muun vastaavan aineiston sähköinen julkaiseminen on ehdottomasti tulevaisuutta. Päätettävä on myös kaikesta läpikulkevasta energiasta. Kirjasta löytyy paljon hyviä suomalaisia esimerkkejä siitä, mitä on tehty, vaikka aivan tarkkaa dataa kirjassa on yllättävän vähän, kuten eri toimenpiteiden euromääräisiä vaikutuksia. "Digitaalisuus ei pelasta maailmaa, vaan meidän omat valintamme." lussa on paljon muuttujia, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Käyttöalustallakin on merkitystä. Esimerkiksi kuinka pitkän matkan näytöltä luettava lehti tai kirja on tullut palvelemilta. Niiden väliin tulevat kännykät ja tabletit. Tutkija Åsa Moberg Kungliga Tekniska Högskolanista jaottelee digitaaliset ympäristövaikutukset kolmeen vaiheeseen: sisällöntuottamiseen, aineiston jakeluun ja käyttöön eri alustoilla. Käytön aikaisessa energiankulutuksessa tulee eteen kysymys: Kuinka kauan ihmisen oletetaan lukevan tuotetta tietokoneella. Toisessa ääripäässä on kotitietokone, jossa on vielä putkinäyttö ja mylly alhaalla. The Griffin (3/2009). VALLANKUMOUS Sovelto ja PrePress Studio yhdistävät voimansa tavoitteena suunnittelutyön tuottavuuden vallankumous Web-suunnittelun 123 graafikolle Mitkä ovat parhaita käytäntöjä websuunnittelun, -käytettävyyden sekä -toteutuksen suhteen
Huono typografia pilaa hyvänkin tekstin tai julkaisun. Markus Itkonen Typografian käsikirja 3., laajennettu painos 184 sivua Hinta 36 + toimituskulut 7 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Nyt voimme tarpeen mukaan painaa pehmeäkantisten lisäksi myös kovakantisia kirjoja. Hyödynnä koko valikoimasi potentiaali - lisää myyntiä, älä varastoa. www.hansabook.fi hansabook@hansaprint.fi book 42 4/2011 JULKAISIJA. Se näyttää ja selittää typografian termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typografisen sommittelun sekä merkistön oikean käytön selvällä suomen kielellä. tarkoittaa ennalta valmistettujen kirjainten käyttämistä ja siitä syntyvää painotekstin ulkoasua. Sen uusin painos on ajantasainen ja aiempia laajempi, mutta yhtä kätevä ja helppokäyttöinen kuin aiemmatkin. T ypografia Hyvän ja helppolukuisen typografian tekemiseen opastaa Markus Itkosen suosittu Typografian käsikirja. (03) 4246 5340 faksi (03) 4246 5341 rps-yhtiöt Nyt niitä saa! Tarvepainettuja kirjoja myös kovakantisina. Tarvepainamisen käsite on laajentunut
Aina vain tekijänoikeudet teksti Tiina Ruulio Kuvat Elias Kapiainen S tekijänoikeuksista voi hyvinkin tulla yksi e-kirjojen pullonkaula, mikäli niistä ei kyetä sopimaan järkevästi. tällä hetkellä sopimuksia tehdään yhtä monenlaisia kuin on kustantamojakin. uomalainen teKijänoiKeusKesKustelu käynnistyi jälleen kerran keskellä kauneinta suvea, kun Suomen tietokirjailijat ärsyyntyivät Suomen Kustannusyhdistyksen johtajan Sakari Laihon puheista Ylen Aamu-tv:ssä. Koko keskustelussa on kyse myös sopimusoikeudesta. Kustannussopimusten tulkintaa ohjaa kuitenkin suppean tulkinnan periaate, jonka mukaan kustantaja saa kustannussopimuksella ainoastaan ne oikeudet, jotka sopimuksella on nimenomaisesti luovutettu. Kyse on tekijänoikeuksien mahdollisimman tehokkaasta käytöstä, josta kummatkin osapuolet voivat hyötyä myös taloudellisesti, Kustantajien Sakari Laiho huomauttaa Tietokirjailijoiden Mari Koskisen mukaan joskus laajojenkin kustannusoikeuksien luovuttaminen voi olla järkevää. Meidän näkemyksemme mukaan tällöinkin sähkökirjan myyminen e-kustantamolle on sopimuksen rikkomista. Alun perin kesän e-kirjakuvio sai uuden vivahteen siitä, kun alan uusi yritys E-painos ilmoitti samoin kesäkuussa ryhtyvänsä tuottamaan ja myymään digitaalisia versioita jo julkaistuista kirjoista. Myös kirjailija Ilkka Remes on mukana yrityksessä osakkaana. E-painoksen tarjoamat prosentit ovat tietenkin aivan toista suuruusluokkaa kuin mihin kirjailijat ovat tottuneet perinteisellä kustannusalalla, jossa kirjailijalle maksetaan yleensä 1620 prosenttia kirjojen arvonlisäverottomasta hinnasta. Muutenkin kesällä tapahtui kirja-alalla paljon: WSOY ilmoitti uusista irtisanomisista ja Sofi Oksanen vaihtoi jälleen kustantajaa Bonnier Kirjoihin. Tekijänoikeudessa on kyse ennen muuta luovan työn tekijän toimeentulosta tai ainakin pitäisi olla. Olemassa oleva sähköisiä julkaisuja koskeva kustannussopimus rajoittaa luonnollisesti tekijän oikeuksia sopia teoksensa käytöstä, samoin mahdollinen kilpailunrajoituslauseke. eri mieltä ollaan Suomen tietokirjailijat ry:n lakimies Mari Koskinen vastaa Laihon näkemyksiin: JULKAISIJA 4/2011 43. Juuri tästä, kaikkien oikeuksien hamuamisesta, Tietokirjailijat arvostelee Laihoa. Jos kirjailija on jo sopinut kustantamon kanssa e-kirjojen tekijänoikeuksista, ei kirjailija voi tehdä uutta sopimusta uuden e-kustantamon kanssa, sanoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho elokuun alussa tehdyssä haastattelussa. Monissa tapauksissa kustannusoikeudet makaavat kuitenkin käyttämättöminä, kun kustantajilla ei ole halua tai kykyä käyttää uudenlaisia sähköisiä julkaisukanavia. hamuavatko kustantajat kaikkia oikeuksia. Laihon mukaan kustantajat eivät havittele tällä hetkellä kirjailijoilta kaikkia mahdollisia oikeuksia, vaan oikeuksia, joita ne voivat mahdollisesti hyödyntää. E-painos haluaa tehdä sopimukset suoraan kirjailijoiden kanssa, joille maksetaan 75 prosenttia myyntihinnasta. Vielä kiistanalaisemmaksi asia muuttuu, jos sähköisistä oikeuksista ei ole sovittu mitään, mutta sopimuksessa sanotaan, ettei kirjailija saa julkaista kilpailevaa tuotetta. Kustantajilla ei siten ole automaattisesti oikeuksia muuhun kuin siihen julkaisumuotoon, josta on sovittu. Yrityksen ovat perustaneet WSOY:n entiset työntekijät Jussi Keinonen ja Matti Niskanen
Vaikka perussääntö on selvä, uusien tekniikoiden ja laitteiden esiinmarssi tuo väistämättä mukanaan uusia rajanvetoja toimituksiin. Oikeastaan kaikissa isommissa lehtitaloissa kiertää myös erilaisia sopimuspapereita, joita freelancereiden toivotaan allekirjoittavan. Toimittajien palkkaus on sidottu työn vaativuuteen. Asiat joudutaan ratkaisemaan aina tapauskohtaisesti, Laiho sanoo. kirjailija kirjoittaa, kustantaja hoitaa bisnekset Suomalainen tekijänoikeuslaki ei ole maailman helpoin laki kaikkien korjailujen jälkeenkään. vapaa käyttöoikeus, josta on sovittu alan liittojen kesken. Vaihtoehtoja on jo nyt paljon ja myös avoimia kysymyksiä. Tietysti kustantajan kannattaisi varautua teknisiin muutoksiin, mutta miten ja mihin, kun kukaan ei tiedä, miten ihmiset haluavat kirjojaan tulevaisuudessa lukea. liian aikaisin. Tekijänoikeuden yhtenä perusajatuksena on turvata tekijöille kohtuullinen korvaus heidän tekemästään luovasta työstä. Videoklipeistä myös maksetaan ylimääräistä korvausta toimittajalle, Savolainen kertoo. Pari vuotta sitten puhuttiin paljonkin videoklipeistä ja siitä, että suunnilleen jokaisen toimittajan pitäisi osata tehdä niitä verkkoon. Käytännössä työoikeus kuitenkin määrittää ns. Näin ei kuitenkaan kovin yleisesti käy ainakaan sanomalehtien nettiversioissa. Jos yhdestä ja samasta jutusta tehdään kovinkin erilaisia juttuversioita useampiin päätelaitteisiin ja työn vaativuus kasvaa, pitäisi ekstratyöstä myös maksaa lisää. Monet kirjoittajat ovat hämmentyneitä, jopa pöyristyneitä kustantamoiden heille tarjoamista sopimuksista, Koskinen puolestaan kertoo. Laihon mukaan nykyinen myrsky velloo vain järjestöjen eikä yksittäisten kustantajien ja kirjailijoiden välillä. Tällaisen tuntemattoman taloudellisen potentiaalin ja sitä kautta myös siitä maksettavan kohtuullisen korvauksen arvioiminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. työnantajan normaalikäytön rajat, jos muuta ei ole sovittu. Perussääntö menee niin, että jos freelancer ei ole sopinut erikseen kertajulkaisuoikeuksien myynnistä, voi journalistisen materiaalin ostaja viedä aineistoa vapaasti verkkosivuilleen. Kyse ei siis ole ainoastaan kustantamojen bisneksestä, vaan tekijöiden toimeentulosta. maksaako kukaan nettikorvauksia? hallitusohjelmaa myöten Työsopimuslaissa ei ole erikseen tekijänoikeutta koskevia sääntöjä. journalistisen sisällön tekijänoikeudetkin jatkuvasti esillä Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen Journalistiliitosta kertoo, kuinka vakituisissa työsuhteissa olevat toimittajat, valokuvaajat ja graafikot sopivat työehtosopimuksella jo vuonna 1986 siitä, että kustantaja voi käyttää journalistista aineistoa myös lehden omassa sähköisessä viestinnässään. Jotkut havittelevat laajoja oikeuksia, toiset taas vanhojen printtikirjojen oikeuksia. E-maailmaan siirretyissä aikakauslehdissä käytännöt sen sijaan vaihtelevat. Jos kustantaja sopii yksitellen vaikkapa 100 kirjailijan kanssa johonkin tekniikkaan liittyvistä oikeuksista ja parin vuoden päästä taas jostain muusta tekniikasta, ei tilanne ole mitenkään järkevä. Niissä haetaan yleensä konsernitason vapaita käyttöoikeuksia journalistiseen materiaaliin. Mari Koskinen palaa tekijänoikeuksiin. Jos sen sijaan freelancer myy vain kerta- tai ensijulkaisuoikeutensa, pitäisi uudelleenjulkaisusta maksaa jotain. Kirjailijoiden suhde esimerkiksi e-kirjaan ja siitä sopimiseen tuli esille kevään Kirjamessuilla, joissa joku "vihasi e-kirjaa syvästi" ja toinen ei muistanut, minkälaiseen sopimukseen oli nimensä laittanut. Mari Koskinen Tietokirjailijat ry:stä sanoo puolestaan, että tekijän kannalta ei ole järkevää se, että nyt sovitaan jostain, minkä tarkasta sisällöstä kumpikaan osapuoli ei tiedä. Tällöin tiedotusvälineellä on materiaaliin ns. Olennaista on, että kustantaja ja kirjailija ymmärtävät, mistä sovitaan. Tällä hetkellä toimituksissa mietitään kovasti sitä, minkälaisten laitteiden perässä oikeastaan pitäisi juosta. Tällä hetkellä se, miten tekijänoikeuksista sovitaan vaikkapa e-kirjan varalle, vaihtelee kustannustaloittain. Tekijänoikeudet ovat tällä hetkellä niin iso kysymys, että tekijänoikeuden "kohtuulliset ehdot" ja "kohtuullinen korvaus" on otettu mukaan hallitusohjelmaankin. Tekijänoikeuslain tehtävänä on suojella nimenomaan tekijän oikeuksia, Savolainen huomauttaa. Kannatan sitä vanhaa ajatusta, että kirjailija saisi keskittyä kirjoittamiseen ja kustantaja hoitaa bisnekset. Tekijänoikeusneuvostokin joutuu ottamaan jatkuvasti kantaa siihen, koska kyse on teoksesta ja koska ei oli kyse sitten valokuvista, pidemmistä teksteistä tai mainoslauseista. Kun vakinaisten tekijöiden aineistosta ei käytännössä tarvitse maksaa ylimääräisiä tekijänoikeuskorvauksia, ovat lehtitalot vieneet lehtiä nettiin melko innokkaastikin. Tilanne näyttäytyy käytännön neuvontatyössä hyvin erilaisena. Joku voisi sanoa, että menivät sopimaan asiasta ns. Uudelleenjulkaisun suositushinta on 1020 prosenttia, mutta käytännössä on maksettu 510 prosenttia. Varautua pitäisi, mutta mihin ... Kovempaa taistoa onkin käyty ja käydään freelancereiden nettikorvauksista tai lähinnä niiden puutteesta. Nyt kuvaan ovat tulleet vielä uudet päätelaitteet, joita on markkinoilla luultavasti jo satamäärin. Asia on arka ja on osin tulehduttanut välejä ostajien ja myyjien kesken. 44 4/2011 JULKAISIJA
Painotyön ostajan käsikirja ja Graafisen alan sanasto nyt yhteishintaan 90 . Hinta 69 + alv. » Ympäristötekijöiden huomioiminen Pitkän linjan ammattilaisen ja arvostetun kouluttajan, faktori Pertti Koskisen kirjoittama monipuolisen opas kuuluu jokaisen painotöiden kanssa tekemisissä olevan markkinointiviestinnän ammattilaisen työpöydälle. Kirjassa esitellään myös uusimpia painoteknisiä ratkaisuja, joiden avulla painotuotteen valmistuksesta saadaan entistä paremmin tavoitteet toteuttava investointi. » Painotuotteen valmistuksen työvaiheet » Painotuotteen hintaan vaikuttavat tekijät » Miten painotyön voi saada edullisemmin. Hintoihin lisätään alv 8% sekä postituskulut. Erottajankatu 19 B, 00130 Helsinki / p. Sanaston hinta erikseen ostettuna 33 + alv. Samalla ilmestyy Tämän sanaston avulla voit turvallisin mielin pyytää ja tulkita tarjouksia ja keskustella asiantuntevasti painotyön tekijöiden ja suunnittelijoiden kanssa. Sanastossa on 1512 termiä. Ota käyttöön uusin tieto! painotyön ostajan käsikirja Käsikirja painotyön ostajille ja kaikille graafisella alalla työskenteleville. » Painotyön ostaminen » Tarjouspyynnön laatiminen » Mistä tekijöistä hyvä painotuote muodostuu. (09) 686 0840, fax (09) 6860 8420 / ml@mainostajat.fi, www.mainostajat.fi JULKAISIJA 4/2011 45. Kirjassa käsitellään seikkaperäisesti mm
Tule teettämään painotyösi perheyhtiön mukavassa ilmapiirissä. 044 7270 224 Anja Perälä ......... sanakirjat - kalenterit Peruspainopalveluiden lisäksi tarjoamme asiakkaillemme mm. graafisen viestinnän kokonaisratkaisut Pr int i-Ratkaisut Meillä Saarijärvellä on jo yli 35 vuoden kokemus kirjan tekemisestä. i-Lehdet, i-Arkki, i-Digi, i-Suorat Perinteiset painotuotteet ja viestinnän monimediaiset kokonaisratkaisut i-Kanavat Sähköiset asiointipalvelut kampanjoiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. PL 21 60101 SEINÄJOKI puh. 044 7270 223 Harri Simola ........ 044 7270 218 Saarijärven Offset Oy PL 19, SAARIJÄRVI Puh. (06) 2477 750 Ota yhteyttä! Pirjo Kunelius...... +358 44 7270 211 46 4/2011 JULKAISIJA. seuraavia painotuotteita: - esitteet ja lehdet - kova- ja pehmeäkantiset kirjat - ohkopainotuotteet, esim. seuraavia lisäpalveluita: - varastointipalvelut - logistiikka ja pakkauspalvelut - painotöiden suunnittelu - taiton suunnittelu, kuvankäsittely ja sivunvalmistus - pienet markkinointipainokset i-Analyysi Ratkaisujen räätälöinti asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Teemme joustavasti ja tehokkaasti mm. i-Plus Kattavat viestintätoimistopalvelut
Suurkuvatulostimet saa nyt suoraan nettiin teksti Kaisa Salminen Arkkitehti Matias Del Campo Itävallasta sanoo, että arkkitehtisuunnittelu perustuu pitkälti viestintään. Perinteistä selainvaihtoehtoa ei ole käytettävissä, mutta tulostimen oma internetyhteys mahdollistaa esimerkiksi automaattiset ohjelmapäivitykset. Samoilla linjoilla on espanjalainen arkkitehtuuritoimisto EMBT. Etäisyydet ovat menettäneet merkityksensä, toteaa Benedetta Tagliabue, joka on yksi yhtiön perustajista. JULKAISIJA 4/2011 47. Se mahdollistaa paitsi tulostamisen myös skannauksen perinteisesti USB-tikulle, yrityksen verkkoon tai ePrint & Share -palvelun avulla nettiin. ePrint & Share sopii tähän kuvioon hyvin. hP on esitellyt kesäkuussa kaksi uutta nettiin liitettävää suurkuvatulostinta rakennusalan teknisille suunnittelijoille: HP Designjet T1300 ePrinter ja Designjet T790 ePrinter. Sisältöjen hallintaa helpottaa värillinen kosketusnäyttö, jossa voidaan tulostaa, ladata, jakaa ja esikatsella tiedostoja. Tietomallipohjainen suunnittelu auttaa lopullisen rakennuksen visualisoinnissa, mutta tämän lisäksi tarvitaan perinteisellä tavalla tulostettuja ja tehokkaasti jaeltuja projektisuunnitelmia. ePrint & Share -järjestelmän ansiosta voimme siirtää projektisuunnitelmia toimistosta toiseen ja tehdä entistä paremmin yhteistyötä eri alojen suunnittelijoiden kanssa. Tällainen tilanne voi tulla vastaan vaikkapa silloin, kun vierailee yhteistyökumppaneilla eikä satu olemaan mukana tietokonetta, selvittää asiantuntija Lauri Piipponen HP Finland Oy:stä. Samaan e-tulostinperheeseen kuuluu myös vuoden 2010 loppupuolella esitelty monitoimilaite, HP Designjet T2300. kaksi käytännön esimerkkiä Yksi T2300-monitoimilaitteen ensimmäisistä testaajista on ollut itä- valtalainen pieni, mutta kansainvälisesti toimiva SPAN-arkkitehtitoimisto. Nettiyhteys luodaan ePrint & Share -palvelun avulla HP:n palvelimelle, jossa käyttäjä voi varastoida ja hallita projektikansioitaan käyttäjätunnusten avulla. Kyseessä on muuten sama laite kuin T1300, mutta se on varustettu A0-skannerilla. Esimerkiksi arkkitehtitoimisto voi tulostaa projektisuunnitelmansa ilman tietokonetta millä tahansa T-sarjan e-tulostimella, jos käytössä on ilmainen ePrint & Share -palvelu. Yhtiön johtajan Matias del Campon mukaan arkkitehtisuunnittelu perustuu pääasiassa eri alojen suunnittelijoiden väliseen viestintään. Ensin mainittu tulostin soveltuu pääasiassa suurille työryhmille ja jälkimmäinen pienille, mobiileille ryhmille
Opetusalan kiistaton ykkösmedia Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen 176.000 lukijaa KMT 2010 Levikki 97.642 kpl LT 12.1.2011 Mediatiedot Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist Oy Puhelin (09) 350 5350 opettaja@opemedia.fi www.opemedia.fi 48 4/2011 JULKAISIJA Kohdista sanomasi opetusalan päättäjille ja vaikuttajille
art on Demand -verkkokauppa Digitaalisen tulostustekniikan mahdollisuuksista huolimatta se ei ainakaan vielä ole ottanut suuremmin tuulta taidejäljennöksissä. Valikoima ulottuu tunnetuimmista klassikoista ja museoiden vetonauloista modernisteihin. Art on Demand maksaa rojalteja teosten oikeudenomistajille jokaisesta järjestelmän kautta tilatusta työstä. Tulostusmateriaali ja kuvan koko ovat tilaajan itse valittavissa, JULKAISIJA 4/2011 49 idolta tuntuvia kokemuksia maalaustaiteen mestariteoksista voidaan tuottaa kätevästi digitaalitekniikan avulla. Kun kuva vielä pingotetaan kiilakehyksiin ja mahdollisesti kehystetään tyylikkäästi, mestariteosta on joidenkin mielestä vaikea erottaa aidosta. väärennös on eri asia. tava espanjalainen Roman Barba taannoin esitteli eräässä yhtiön järjestämässä työpajassa. Ammattitulostusratkaisujen tuotemarkkinointipäällikkö Jouni Lakka Canonilta kertoo, että yhteistyökumppani, Art on Demand, on verkkokauppajärjestelmän rakentanut espanjalainen yritys, jolla on lähes 10 000 huomattavan taideteoksen kokoelma. Aito öljyvärityön tuntuma saadaan viimeistelemällä työ laminaatilla ja siveltimen vedoilla korostamaan painotyön kohokohtia, kuten HP:tä edus-. Alan pioneereihin kuuluu Canon Oy, joka esitteli viime syksyn Graftec-messuilla ammattitulostusasiakkailleen lisenssijärjestelmän, joka mahdollistaa verkkokaupan kautta tapahtuvan taidejäljennösten tilaamisen. Silloin se on "aito jäljitelmä". Kaikki kuvat ovat korkearesoluutioisina ja skaalattavissa suurkuvatulosteiksi. Pigmenttivärejä käyttävät suurkokotulostimet tuottavat nopeasti värikylläisen teoksen canvas-materiaalille, jonka päälle voidaan vielä lisätä väritöntä lakkaa tai laminaattia tuomaan värit esille vieläkin paremmin. Kuuluisan maalauksen jäljitelmä voi tuottaa aidon kokemuksen, vaikka sen tietäisikin jäljennökseksi. Käsin maalattuja taidejäljennöksiä on Pariisissa tarjolla lähes rajattomat määrät. Aitoja taide-elämyksiä digitaalitekniikalla? teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi A Aito vai jäljennös
Esimerkiksi DesignJet-sarjan Z-mallit käyttävät pigmenttimusteita, niissä on 812 väriä ja ne pystyvät tulostamaan canvakselle ja hyvin laajalle valikoimalle erilaisia muita materiaaleja. Forstén muistuttaa, että myös omista kuvistaan voi teettää tauluja ja esimerkiksi tapetit olohuoneeseen vaikka kesämökin maisemasta. Kun siihen vedellään siveltimellä raitoja pintaan, se saadaan näyttämään siveltimellä maalatulta, Piipponen selostaa. Teokset voidaan myös käsitellä suojalakalla. Materiaali on HP:n oma tuote eli pvc-vapaa Wallpaper. Se kestää kuin tapetti. laitteita ja tulostusmahdollisuuksia riittämiin Myös HP on kiinnostunut taidejäljennösten tarjoamista mahdollisuuksista. Tulosteet voidaan tuottaa myös vinyylille ja haluttaessa muotoonleikata, jolloin niistä voidaan tehdä hauskoja kuvia vaikka lastenhuoneeseen. Yksi mahdollinen tulostusmateriaali on tapetti. Museoihin Art on Demand -järjestelmää ei ole Canonin Jouni Lakan mukaan markkinoitu, sillä näyttelyvieraat haluaisivat taulunsa todennäköisesti odottaessaan. Toistaiseksi järjestelmän on ottanut tarjontaansa ainakin helsinkiläinen suurkuvatulostamiseen erikoistunut Top-Mainos Oy. Top-Mainokselta voi tilata erikseen tauluihin kiilapuut joko kahden tai neljän sentin paksuisina. Käytännön toimet tällä puolella jäävät DesignJet-tuotteiden tuotepäällikön Lauri Piipposen mukaan kuitenkin laitteita hankkineille tulostusyrityksille. Toivoisimme, että Suomessa markkinoille ilmaantuisi muitakin, jotka näitä myyvät. Art on Demand -järjestelmän kautta tulostustyön tilaava asiakas voi valita järjestelmästä mieluisensa kuvan ja määritellä tulostusmateriaaliksi joko canvaksen tai valokuvapaperin. Sillä tavoin saisimme lisää näkyvyyttä ja tämä herättäisi enemmän kiinnostusta, TopMainoksen toimitusjohtaja Hans Forstén tuumii. Meillä on useampiakin laitteita, joilla taidejäljennöksiä pystyy tekemään. tosin sillä rajoituksella, että kuvia ei saa rajata eli alkuperäisteoksen mittasuhteet säilyvät ennallaan, Jouni Lakka selostaa. Halutessaan kuvan voi käsitellä taiteelliseksi esimerkiksi Photoshopissa. Silloin museon takahuoneessa pitäisi olla laitteet ja osaava henkilökunta niitä käyttämään. Ja kun se halutaan poistaa, se vain kastellaan uudelleen, jolloin sen voi vetää helposti yhtenä palana pois, Lauri Piipponen kertoo. 50 4/2011 JULKAISIJA. Riippuen vähän käytetystä mustetyypistä canvas-taulu voidaan pingottaa kehykseen ja käsitellä sitä vaikka läpi- Louvressa myydään isoja ja näyttäviä mutta offsetpainettuja taidejäljennöksiä. näkyvällä lakalla tai liimalla. Latex-tulostimillamme valikoima on vieläkin laajempi. Tuloste kastellaan kokonaan ja vedetään sen jälkeen seinään. lisää yrittäjiä, lisää markkinointia Vähän turhan hitaasti tämä on käynnistynyt
Painotuotteiden, mainonnan ja verkkoviestinnän ammattilaisille. (019) 475 8500, Fax (019) 475 8550 myynti@t-print.fi www.t-print.fi JULKAISIJA 4/2011 51. Lue myös alan uutiset netistä www.julkaisija.fi Esitteet, lehdet, tuoteluettelot, suorapostitukset, julisteet, lomakkeet, kirjekuoret, käyntikortit, kutsut ja ohjelmat, pöytästandyt, mobilet, kansiot, folderit, kirjat, tarrat, kalenterit, hinnastot, mappikansiot sisustoineen Spottiväri, dispersiolakkaus, UV-lakkaus, kohdelakkaukset, reliefilakkaukset Tarjontamme offset- ja digipainostamme: Sitomopalvelut: Taitto, nuuttaus, perforointi, stiftaus, lenkkistiftaus, mappireijitys, blokkiin liimaus, muotoon stanssaus Logistiikkapalvelut: Tehosteet: Hoidamme kaiken painotuotteisiinne liittyvän logistiikan, esim.: osoitekäsittelyn, personoinnin, keräyksen ja lajittelun, käsi- ja konepostituksen, pussituksen ja kuorituksen sekä varastoinnin prepress | digitaalipaino | offsetpaino digitaalipaino offsetpaino g p p Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh
meSSUTaRjoUkSeT Digijärkkärikoulu 1 Digijärkkärikoulu 2 Digikuvat kehyksiin! valokuvaajan tulostusopas esityksen suunnittelu zen ja pelkistämisen taito flash CS4 & CS5 julkaisijan opas hDr luoville kuvaajille hot Shots -valokuvauskirja ota huippukuvia helposti Illustrator CS5 vektorigrafiikka Ilme visuaalisen identiteetin johtaminen InDesign CS5 julkaisun tekeminen iPad & iPhone Julkaisija-lehti ½ vuotta + Kuvien takana -kirja Julkaisija-lehti kestotilaus Julkaisijan käsikirja Kotiteatteriopas Kuvien takana Luovuutta digipimiöön Photoshop & raw Mac-käsikirja Parempi lehtijuttu Parempia valokuvia suunnittele, sommittele & laukaise Photoshop CS5 & CS4 digikuvaajille Photoshop CS5 kuvankäsittely Photoshop elements -käsikirja Photoshop Lightroom Photoshop Lightroom 3 valokuvaajille Photoshop & raw valokuvaajille Pieni Android-opas raw-työnkulku Suunnittele, toteuta ja julkaise Adobe Creative Suite -työnkulku tee itsestäsi brändi typografian käsikirja vaativa Digikuvaus Järjestelmäkamerat vaikuta visuaalisesti laadi selkeä esitys verkkojulkaisun typografia videokuvaa järkkärillä Windows 7 31 31 24 42 29 42 15 29 15 29 20 30 50 20 29 20 44 33 15 37 18 29 33 29 44 58 16 36 41 33 36 20 42 38 35 29 Tarjoukset ovat voimassa vain FinnGraf-messuilla 22.24.9.2011 Jyväskylässä Julkaisija-lehden osastolla B462.
Metsäalalla kuitenkin uskotaan olevan tulevaisuutta. Koulutuksen lisäksi koko metsäalan imagoa pitää korostaa. Metsäalan imago uuteen uskoon Suomen Metsäyhdistys on käynnistänyt vuoden 2010 puolivälissä koko metsäalalle suunnatun viestintäkampanjan toimialan maineen edistämiseksi. teksti Markku Niiniluoto Kuva Krista Kimmo Paperitehtaatkin pyörivät yhä V aiKKa suomalaiset tukevat metsäalaa vankasti, luottamus sen kykyyn tuottaa hyvinvointia ja työpaikkoja on heikentynyt. Tämä laiva ei hetkessä käänny. Roadshow on käynyt yli kymmenellä paikkakunnalla kohtaamassa kunkin alueen vaikuttajia. Metsäalalla vuotuinen rekrytointitarve on 3 500, mutta alalle saadaan 2 500 ihmistä, joten joka vuosi jää 1 000 koulutetun ihmisen vaje. Noin viidennes kansasta saa metsästä jonkin osan toimeentulostaan. Jos kansalaisten luottamus rapisee, sama käy myös päättäjien ja poliitikkojen luottamukselle. Meillä on edelleen 74 huippuluokan sellu-, paperi- ja kartonkikonetta 50 tehtaassa. Se tietää huonoa kehitystä koko toimialalle. Tavoitteena on, että jokainen ymmärtää, että alalla kannattaa olla töissä, Mäntyranta julistaa. Hankkeessa mukana olevien ihmisten valtava tehtävä on herätellä ympäri maata 200 000 työntekijää ja 700 000 metsänomistajaa vetämään yhtä köyttä. Nyt kampanjoidaankin metsän tulevaisuuden puolesta Metsä puhuu -hankkeella, jonka yksi raflaava iskulause on "Metsien käyttö pelastaa maailman". Jos ihmiskunta haluaa selvitä tulevaisuuden haasteista, niin sen on voitava käyttää uudistuvaa luonnonvaraa kestävällä ja kannattavalla tavalla, Mäntyranta jatkaa. "Opettajat ovat olleet innostuneita, koska tarjoamme sosiaalista mediaa opetustyöhön kanavaksi." Rekrytointitarve 3500 ammattilaista vuodessa Hannes Mäntyranta kertoo törmänneensä älyttömään virhenäkemykseen: Suomessa ei ole enää metsäteollisuutta, ja kaikki tehtaat on pantu kiinni. Tuotamme myös tukimateriaalia ja olemme antaneet viestintäkoulutusta 20 ihmiselle ympäri maata hankkeen sisällöstä. 54 4/2011 JULKAISIJA. Lisäksi alalla panostetaan valtavasti tulevaisuuteen. metsä ja some Meillä on erilaisia keinoja tavoittaa metsäalan väkeä. Vuoteen 2012 ulottuva kampanja on suunnattu myös nuorille, jotta alalle saataisiin jatkossa työvoimaa. Pelkona on, että yhteiskunnan tuki metsäalalle vähenee. Ympäri maata on yli 200 erittäin hyväkuntoista sahaa, jotka ovat vientilaitoksia. En tarkoita vain rahallista tukea, vaan ymmärrystä, miksi tällainen ala ylipäätänsä pitää olla olemassa. Toimialalle tarvitaan myös muiden alojen kuten talouden, logistiikan ja juridiikan asiantuntijoita. Toimiala käyttää uudistuvaa luonnonvaraa, joka on kierrätettävissä ja jota myös kierrätetään. Jos metsä ei kerran työllistä eikä tuota mitään hyvää, niin sitä pidetään helposti tarpeettomana, sanoo viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta Metsäyhdistyksestä. Lisäksi kuljemme jatkuvasti eri metsäalan tilaisuuksissa
En tarkoita pelkästään puuta, vaan myös metsäympäristöä, jolla on positiivinen vaikutus ihmisen terveyteen, sanoo tutkimuksiin vedoten Hannes Mäntyranta Metsäyhdistyksestä. osa meneillään olevaa YK:n julistamaa kansainvälistä metsän vuotta. Kampanjassa ei käytetä kallista mainontaa, sillä sen avulla uskotaan olevan vaikeata saada ihmisiä tekemään jotain metsäalan hyväksi. Perinteisellä mainonnalla ei myöskään juuri tavoiteta nuorisoa, joka on tulevaisuuden metsäalan työvoimaa. Tähän haasteeseen vastataan hakemalla uusia keinoja Metsäpuhuu.fi -sivustolla Facebookissa, Flickrissä, Twitterissä ja YouTubessa. Kyse ei pitäisi olla mistään kahvin keittämisestä tai arkiston siivoamisesta. Lisäksi useat metsäalan työnantajat kuten Metsähallitus ja UPM ovat lähteneet suuntaamaan Metsä puhuu -viestintää kesätyöntekijöille. JULKAISIJA 4/2011 55. Ongelmana vain on, että somessa ei ole totuttu puhumaan asia-aiheista, vaan vapaa-ajan jutuista hymiöiden säestyksellä. Tärkeänä kohderyhmänä ovat koulut, jotka ovat suhtautuneet suopeasti hankkeeseen, varsinkin kun hanke on "Ihmiskunnalle välttämättömistä uusiutuvista luonnonvaroista tärkein tai meren jälkeen toiseksi tärkein on metsä. Opettajat ovat olleet innostuneita, koska tarjoamme sosiaalista mediaa opetustyöhön kanavaksi. He haluavat kehittää tätä konseptia edelleen, Hannes Mäntyranta kertoo tyytyväisenä. Tekeillä on myös TET-kampanja, jossa metsäalan työnantajia kannustetaan hankkimaan koululaisia ja opettajia tutustumaan työelämään. Nuoria pyritäänkin kohtaamaan sosiaalisessa mediassa
(09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi K Rulen avulla hallitset työt alusta loppuun Säästät aikaa ja voit keskittyä oleellisimpaan - siihen mitä osaat parhaiten www.neemia. o nast o hin : Katsnetistä Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! Jo 20 Vuoden ammattitaidolla 1991-2011 fi adigi. 040 585 1337 info@neemia. 56 4/2011 JULKAISIJA. www. MEILLÄ LaaTu & YMPÄrIsTö sertifikaatti! Käyntikortit | Flyerit | Postikortit | Lehdet | Hinnastot Kutsut | Esitteet | Mainoskortit | Kalenterit | Ohjelmat Julisteet | Kutsut | Folderit | Tarrat | kirjat | Ym. Olemme mukana FinnGraf -messuilla Tule käymään osastollamme B-321 Neemia Oy, puh. www.hpa.fi Sitpa Oy Oppipojantie 15 04500 Kellokoski email: ilpo.pollari@sitpa.fi p: 040-5815870 www.sitpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetus- ja lähettipalvelut Mailprint_93x31_Julkaisija_290811.ai C 1 29.08.2011 10.56 M Y www.mailprint.fi Rule on täysin uudenlainen · Netissä toimiva työnhallinta- ja laskutusohjelma · Mullistaa käsityksesi siitä, kuinka helposti voit hallita töitäsi ja hoitaa laskutuksen Rule? CM MY CY CMY Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Lehti- ja kirjepostitukset | Värikopiot ja -tulostukset Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh. SITPA OY Kirjansitomo -Liimanidonta -Wiresidonta Olemme muuttaneet Kellokoskelle 02.05.2011 Grande hosu?! Apu lähellä
JULKAISIJA 4/2011 57
määritys tehdä komennolla File - Properties (kuva 2a). komennolla File-Adobe pdf-Presets- Smallest File Size. nyt luomme pdf-tiedoston, jolla toiminnallisuudet saadaan loppukäyttäjälle saakka. Sivun käännön tehosteet Indesignissa on vakiona joukko sivunkääntöefektejä. koko näytön tila (InDesign CS4) Sivunkääntöefektit ovat näkyvissä ainoastaan ns. Sen sijaan Acrobat Professionalissa voidaan ko. Näin määritelty painike ottaa käyttöön koko näytön tilan (ja myös palauttaa normaalin tilan) (kuva 2b). Valitse painikkeelle toiminnoksi (Action) View Zoom ja suurennokseksi koko sivun tila - Full Screen. Niiden avulla tehdään käyttökokemuksesta miellyttävämpää. koko näytön tilassa pdftiedostossa. Huomaa, että pdf-julkaisuissa sivunkäännöt ovat näkyvissä vain, kun tiedostoa katsotaan Acrobat Readerissa koko näytön tilassa (Full Screen Mode) (kuva 1). Efektit ovat käytettävissä sekä pdfettä swf-julkaisuissa. Koko näytön tilaan siirtyminen voidaan toteuttaa myös painikkeen avulla suoraan sivulta. On huomattava pitää valittuina seuraavat kohdat: · Include Bookmarks · Hyperlinks · Interactive elements Nämä vaaditaan, jotta pdf toimii oikein. Pdf-export (CS4) Valmis julkaisu viedään pdf-tiedostoksi esim. Kuva 2a: Koko näytön tila Acrobatissa. Interaktiivisen pdf-tiedoston luominen Indesignilla edellisissä vinkeissä on käsitelty sähköisesti jaeltavan tiedoston interaktiivisia toiminnallisuuksia. InDesignissa (CS4) ei suoraan voi määrittää avautuvan pdf-tiedoston oletusnäyttötilaa. Kohta Spreads valitaan, mikäli aukeamittain tehdyn taiton halutaan avautuvan koko aukeama kerrallaan. niksit Kuva 1: Sivunkäännön tehosteet. interaktiivinen pdf (CS5) CS5-versiossa on erillinen interaktiivisen pdf:n vientikomento File-ExportInteractive pdf (kuva 4). Kuva 2b: Näyttötilapainikkeen luominen. Kuva 3: Exportikkuna (CS4). Kuva 4: Interactive pdf (CS5). Interaktiivisen pdf:n asetukset ovat keskitetysti omassa valintaikkunassaan, ja nyt voidaan myös valita Indesignista käsin, avautuuko pdf -tiedosto Acrobatissa koko näytön tilaan automaattisesti. Esimerkissä painike on toteutettu kahdella suorakaiteella, joista toinen on näkyvissä vain rollover-tilassa, sekä tekstillä. Painikkeita ja niiden luomista on käsitelty tarkemmin aikaisemmissa vinkeissä. jUha laamaNeN 58 4/2011 JULKAISIJA. Syntyvä pdf on mahdollisimman pieni, mutta soveltuu kuitenkin näytöltä katseluun (kuva 3). Yleensä näin halutaan, mikäli taitossa on elementtejä, jotka ulottuvat sivulta toiselle
täyden palvelun painotalo Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki p. 09 755 2270, 0500 304 444 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi JULKAISIJA 4/2011 59
60 4/2011 JULKAISIJA