G R A A F I S E N V I E S T I N N Ä N E R I KO I S L E H T I 4 /20 14 Widespacen Ilkka Lassila: Kännykkämainos ei saa ärsyttää TEKNIIKKA Tarratekniikka on Suomessa pitkällä HENKILÖ Kotimaan ex-toimari Jaakko Tapaninen ILMIÖ Sisältömarkkinointi on tämän päivän ilmiö
1,45 itteet Wireöintila1 € alk. 1 ,35 A5 pätkä kpl €/250 alk. Alennukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. alk 9,25 A4 pätkä kpl €/250 alk. 11 *)Toimituserä min. Toimi pian! Rullat €/kpl 5 . Nyt on aika pistää kirjat, kalenterit ja vihkot kuosiin. Kaikista hinnoista vähintään -25%, ilman toimituskuluja!!! Alennus koskee A5-, A4- ja rullakokoisia James Burn Wire-O® metallikampatuotteita, kalenteriripustimia, kansimuoveja ja -kartonkeja sekä laminaattitaskuja. 16,15 t Ripustime kpl*) 0 0 /1 € alk. Ota yhteyttä Lars-Erik Nikkonen, Account Manager Tarvikkeet | Graafiset ratkaisut Document Messaging Technologies Puhelin 040 5544 430, (09) 6824 0655 larserik.nikkonen@pb.com. 20,95 Kannet kpl €/100 9 alk. SesonkiALE ammattilaatuiset wiresidontatarvikkeet SesonkiALE Aidot ja alkuperäiset James Burn Wire-O®-tarvikkeet NYT sesonkihintaan! -25% Voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. 2000 kpl jamesburn.com Kysy lisää sesonkialetuotteista Lasselta, yhteystiedot alla
24 Lisää jalostusarvoa tarraetiketteihin Lomaketalona tunnetusta Auraprintistä tuli lopulta tarratalo. Media 45 Nykymedia on skandaalikone Viestintäprofessori Erkki Karvonen on sitä mieltä, ettei kukaan pysty hallitsemaan mediaa eikä julkisuutta kokonaisuutena. 18 Matti Remes Tunnesiteet ratkaisevat. 20 Typoteesejä Katoavan käsialan korvikkeet. 32 Tekniikka Talous 22 Tarrat tuovat työtä Suomeen Tarramateriaalit kehittyvät koko ajan. 7 Uutiset 14 Tuotteet ja palvelut 48 Kirjat Monipuolinen kattaus kirjan asemasta ja tulevaisuudesta. Paperipohjaisten tarrojen lisäksi markkinaa valtaavat tällä hetkellä muoviset tarralaminaatit. Meiralle mainiot maustepullot. 32 Demokratia uhattuna, ei printti Kotimaan ex-toimarille, viestintäyrittäjä Jaakko Tapaniselle tulee osittain surullinen olo printin rapautumisesta. 29 Sisältömarkkinoinnin apajille haluaa moni Digitaalisessa maailmassa yhä useampi brändi haluaa toimia kuten julkaisija. Ravintoloihin uutta eloa ja iloa. Se on aina arvaamatonta. Ilmiö 26 Vain mielikuvitus rajana mobiilimainonnalle Olennainen kysymys mobiilimainonnassa on se, mitä mainostajan kannattaa mobiilissa tehdä ja mitä ei. 37 Kahdesta yksi Kopijyvä ja DMP fuusioituivat Grano Oy:ksi. 50 Niksit Älykkäät suotimet Photoshopissa. JULKAISIJA 4/2014 3. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus hypätä digijunaan, vaikka olisi tehnyt printtiä koko työuransa. sisällys Kanava 5 Pääkirjoitus Samaa järkyttävää uutisvirtaa saamme nykyisin seurata kaikilta mahdollisilta julkaisualustoilta. 22 Kolumnit 16 Imagoskooppi Kuluttaja tietää. 41 Sanoman aikkarit kahdella jalalla Sanoma panostaa aikakauslehtibisneksessään digiin. Granon pääomis tajan Panostajan toimitusjohtaja Juha Sarsama uskoo graafisella alalla nimenomaan suuruuden logiikkaan. 38 Grano satsaa palveluasenteeseen Granon toimitusjohtaja Heimo Viinanen rakentaa alalle uutta toimialakokoisuutta ja lupaa, että Grano on valtakunnallisesti paikallinen. Henkilö 12 Ilomäki vaihtoi puolta Kirjapainoalan pieni suuri uutinen kesällä oli se, että Erwekon entinen toimitusjohtaja Mikko Ilomäki siirtyi Librikselle. Brändiuudistuksella kansainväliseen kasvuun. Mutta vapautettakoon tästä pakkopullasta printti kokonaan. 34 It-sää: Luvassa hajanaista pilvisyyttä Hajautettu ja verkoistoitunut pilvipalvelu tarkoittaa sitä, että datasta luodaan indeksejä ja metadataa, joka tallennetaan verkottuneeseen pilveen. K-kaupan uusi raikas merkki
toimituskulut) iPad-versio saatavilla App Storesta. Vuoden Huiput 2013 -vuosikirja on ilmestynyt Tilaa kirja osoitteesta www.grafia.fi/kauppa ja tutustu vuoden 2013 parhaaseen markkinointiviestintään ja muotoiluun Hinta 45 € (sis
vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Markku Niiniluoto, Matti Remes, Pentti Salonen JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANSI Ilkka Lassila, Widespace. Mutta vapautettakoon tästä pakkopullasta printti juttutyypistä, profundos kokonaan. Tiedän, että nyt puhutaan lähestulkoon sukupuuttoon kuolleesta juttutyypistä, profundos fabulasta. Hiiteen siis ensiksi vaikkapa nyt Putin-uutisointi koko printistä. Annetaan sille uudelleen sen sadan vuoden fabulasta.” takainen tehtävä toimia perusteellisen journalismin ja kulttuurin julkaisuväylänä. Hänen mielestään pitkät aikakauslehtijutut ovat parasta mahdollista journalismia. Samaa järkyttävää uutisvirtaa saamme nykyisin seurata kaikilta mahdollisilta julkaisualustoilta. Tai Rätytarinat. PAPERI Kansi: Galerie Art Silk 250 g/m² Sisus: Edixion 120 g/m² PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS Painatus ja drip-off-lakkaus Lönnberg Print & Promo POSTITUS Postituspojat Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X JULKAISIJA 4/2014 5. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Tässä lehdessä haastateltu Kotimaan entinen toimitusjohtaja Jaakko Tapaninenkin uskoo tähän. Eikö kukaan mediapomo tai -konsultti ole koskaan miettinyt kunnon työnjakoa eri medioiden välille. Ottakoot nopeat, itseään koko ajan päivittävät sähköi”Tiedän, että nyt set kanavat omaksi päätehtäväkseen hoitaa tämänkaltaisten uutisten ja maailmankuvan levittäminen. Jossa jutut rönsyilisivät, menisivät syvälle ja ponnahtaisivat takaisin pintaan, avaisivat uusia näkökulmia (koomisiakin) ja suhtautuisivat asioihin kriittisesti silloin kun kriittisyyttä tarvitaan. alv:n 10 %) ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Ties vaikka tässä olisikin oiva keino printin pelastamiseksi. Sen sijaan haluaisin kyllä lukea perusteellisen jutun siitä, mikä Putinia pohjimmiltaan riivaa tai miten Räty pääsi Stubbin dreamteamiin. TIINA RUULIO TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 84 € (sis. TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi Kaikkien tiedotusvälineiden äärellä tulee surkea olo, ja surkeus tuntuu vain kasvavan päivästä toiseen. Ääniradio, televisio, printtilehdet, nettilehdet, verkko aina sosiaalista mediaa myöten – poikkeuksena tietenkin pääministerimme optimistiset tviitit – on valjastettu todistamaan yhtä ja samaa vääryyden riemuvoittoa maailmassa. Haluaisin lukea lehteä, mitä tahansa lehteä, jossa jutun minimipituus olisi novelli. Kai on puhutaan lähestulkoon tarpeen tietää, missäpäin milloinkin muhii kolmannen sukupuuttoon kuolleesta maailmansodan siemen. Uutisvirta antaa aiheita enemmän kuin tarpeeksi keskusteluun pahan syvimmästä filosofisesta olemuksesta. Jos ei, niin tässä tulee. pääkirjoitus Hiiteen Putin printistä 22. Kuva Lili Ermezei
Asiakkaanamme sinulla on käytössä Fram Printbox -verkkopalvelu, joka säilyttää painotyösi. Painotyöt yhdistettynä internetin tuomiin mahdollisuuksiin, antaa asiakkaillemme lisäpalvelua kertoa viesti tehokkaasti - digitaalisesti ja perinteisesti painamalla. Samasta painotyöstä voimme tehdä myös näköisjulkaisun nettiin. Käy katsomassa kotisivuiltamme, mitä kaikkea voimme nykyään tarjota. Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi. Työn tilaaminen on helppoa ja nopeaa – vaikka mobiilisti älypuhelimella. Painotalo nykyajassa digitaalisesti ja perinteisesti! Kirjapaino Fram on nykyajan vaatimukset täyttävä painotalo
JULKAISIJA 4/2014 7. Keväällä 2011 luku oli vielä 96. Nykyisin Itella toimii Suomessa Posti-nimellä kuluttajaasiakkaille ja Itella-nimellä yritys asiakkaille. Matkapuhelimesta lehtiä lukee viikoittain 28 prosenttia ja tabletilta 15 prosenttia. Yli puolet lukee lehtiä tietokoneelta Suomalaisista lukee sanoma- ja aikakauslehtiä tietokoneelta jo 57 prosenttia vähintään kerran viikossa. Palo Altoa tukikohtanaan pitävän Issuun takaa löytyy viisi alan veteraania, joista tanskalaisella Christian Sejersenillä, on myös Nokia-taustaa. Viikoittain printtilehtiä luki 92 prosenttia kansalaisista. Tosin luku on laskemaan päin. Käyttäjä voi koota leikkeistään pinoja (Stacks) samaan tapaan kuin verkosta lataamastaan musiikista soittolistoja sekä osallistua keskusteluihin omista ja muiden sosiaaliseen mediaan lataamista leikkeistä. Ne voivat liittyä järjestelmään maksutta 30 päivän koeajaksi, jonka jälkeen palvelu muuttuu maksulliseksi. Painettujen lehtien lukemisprosentti oli edelleen korkea. Itella-nimi syntyi vuonna 2007 kansainvälistymisen seurauksena. uutiset LYHYESTI Posti on jälleen Posti Itella vaihtaa nimensä Postiksi ensi vuoden alusta lähtien. Kahden brändin malli ei ole kuitenkaan toiminut odotetusti, vaan se on tuonut ylimääräisiä kustannuksia ja vaikeuttanut yhtiön palvelumielikuvan kirkastamista. Yhdysvalloista lähtöisin oleva Issuu kattaa nykyisin lähemmäs 50 000 julkaisua, mukana jo monta suomalaistakin. Nimenmuutoksen myötä Itella luopuu kahden brändin käytöstä kotimaassa. Posti palvelee jatkossa yhdellä palvelubrändillä niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaita. Kustantajalle etu on, että tieto julkaisuista ja niiden sisällöstä leviää, mikä tuo(nee) lisää mainostuloja. Ensi vuodesta lähtien Postista tulee Suomessa yhtiön ainoa brändi, joka palvelee sekä kuluttajaettä yritysasiakkaita. Muutos parantaa entisestään asiakaskokemusta ja selkeyttää yhtiön identiteettiä suomalaisena postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluyrityksenä. Tavallisin tapa lienee laittaa siitä linkki tai ottaa jutusta ruutukaappaus, mutta sehän alkaa jo olla vanhanaikaista. Issuu kattaa nykyisin lähemmäs 50 000 julkaisua, mukana jo monta suomalaistakin. Issuu: Sähköinen leikepalvelu Löydät mielenkiintoisen julkaisun tai artikkelin verkosta ja haluaisit jakaa sen ystävillesi, mutta miten. Keväällä 2011 lehtiä luki matkapuhelimesta vain kahdeksan prosenttia ja tabletilta ainoastaan yksi prosentti. Tarjolla on myös suppea ilmaisversio sekä palvelun laajuudesta riippuen erilaisia lisukkeita käsittäviä vaihtoehtoja. Sähköisten julkaisujen kustantajat voivat tuntuvasti helpottaa sisältönsä jakamista ja tunnetuksi tekemistä sosiaalisessa mediassa Issuu-palvelun avulla, joka nostaa samalla sähköisten leikkeiden aihealueet keskustelun ja kommenttien piiriin. Tilastokeskuksen kesällä ilmestynyt Joukkoviestimet-julkaisu kertoo myös lukemisen näiltä laitteilta yleistyneen varsin nopeasti
sesti toisiinsa mitä mielikuvituksellisimpien päätelaitteiden avulla. – Kännykän korvaaja voi hyvinkin olla rullattava papuryskäärö, joka vedetään helposti auki. Siinä ihminen tunnistaa ongelmat, jotka tietokoneet ratkaisevat. Pohjola esittää myös 700 ammatista tehtyä tutkimusta siitä, miten niitä voitaisiin korvata robotilla. Tekoäly ja robotiikka ovat tulevaisuuden valtavirtoja. Markkinoinnin iso murros Kaksi kolmasosaa eurooppalaisista markkinointiammattilaisista kokee, että markkinointi on muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana enemmän kuin edellisen 50 vuoden aikana. Olennaisia asioita ovat myös informaatiovirtojen optimointi sekä uusi suhde työhön. HP Experience Day 2014 -tapahtumassa puhunut Pohjola esitti puheenvuoronsa alkuun kysymyksen siitä, miten tilaisuuden it-orientoitunut kuulijakunta voisi mahdollisesti korjata maan talouden tilanteen. Pohjola itse haluaa uskoa digitaalisen teknologian luomaan tuottavuuden kasvuun samaan tapaan kuin mitä MIT:n tutkijat Erik Brynjolfsson ja Andrew McAfee esittävät kirjassaan The Second machine age. 8 4/2014 JULKAISIJA Ihmisen ja tietokoneen uusi liitto Aalto-yliopiston professori ja ekonomisti Matti Pohjola uskoo, että tietokoneen ja ihmisen uusi liitto ja työnjako voisivat pelastaa maan talouden tilanteesta, jossa työn tuottavuus ei ole kasvanut 10 vuoteen. Tutkimus toteutettiin Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Uudelle yrittäjyydelle on tässä tilanteessa paljon erilaisia mahdollisuuksia. Professori Anssi Vanjoki sanoo, että tietotekniikan innovaatioille ei oikeastaan näy loppua. – Olemme tällä hetkellä puolivälissä siirryttäessä digitaalitekniikan mahdollistamiin uusiin tuotanto tapoihin. Siis tehdä sen, mihin hallitus ei ole pystynyt. Ihmiselle kehittyy digitaalinen aura, joka reagoi aina ja kaikkialla ympäröivään maailmaan. – Ainoa suurempi asia, mitä tietotekniikassa ei ole pystytty toistaiseksi ratkaisemaan, on energiankulutus. Sanomalehtien liiton teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 74 prosenttia piti painettuja sanomalehtiä ja Ylen tv-kanavia luotettavina tiedon välittäjinä. Kaikkein vähiten luotettiin kuitenkin sosiaaliseen mediaan. Markkinointi on murroksessa. Toisaalta osa taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että kaikki tärkeät asiat on jo kehitetty ja siksi maailmassa palataan pysyvästi hitaamman kasvun aikaan. – Esimerkiksi työ ja vapaa-aika voidaan jaksottaa tulevaisuudessa ihan eri tavalla kuin nyt tietotekniikan avulla.. Kyse on pohjimmiltaan ihmisten ja tietokoneiden uudesta työnjaosta. Mikä korvaa kännykän. Tutkimus tehtiin IROResearchin valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. – Työn parempi tuottavuus syntyy uusista resepteistä, joiden syntymiseen tarvitaan tietoa, ideoita, osaamista ja teknologiaa – siis myös tietotekniikkaa. Myös Ylen jakamaan tietoon luotetaan. Haastateltavia oli siis yhteensä tuhat. Kolmannelle sijalle ylsivät Ylen radiokanavat. Tulevaisuudessa erilaiset sensorit kytkevät ihmiset ja esineet virtuaali- Anssi Vanjoki esiintyi HP Experience Dayssä Helsingissä. Tietotekniikka leviää vähitellen kaikkialle. Mielenkiintoista on, että sanomalehtien verkkopalveluihin ei luotettu likimainkaan niin vankasti kuin samojen lehtien verkkoversioihin. Kännykkä on tässä kaikessa melko jäykkä lasilevyllä varustettu laite, sanoo entinen Nokia-johtaja. Erityisesti markkinoinnin personointi, sosiaalinen media, monikanavainen markkinointi ja big datan hyödyntäminen koetaan digimarkkinoinnissa erityisen tärkeäksi seuraavan vuoden aikana. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa Adoben Digital Roadblock: Marketers struggle to reinvent -tutkimukseen vastanneista kokee, että heidän täytyy uudistaa osaamistaan menestyäkseen työssään jatkossakin. uutiset Kansa luottaa printtiin Kansa luottaa vankasti sanomalehtien printtiversioihin, vaikka niiden käyttö tilastojen mukaan koko ajan väheneekin
Great Point voisi vallan mainiosti olla Mahtava idea ja Era Content Aikakauden sisältö. JULKAISIJA 4/2014 9. Esimerkiksi Kotimaan ex-pomolla Jaakko Tapanisella on Great Point sekä Sanomien ex-päälliköillä Anu Nissisellä, Riitta Pollarilla ja Eero Anhavalla Era Content. 4 Entä mitä tarkoittaa Grano, joka syntyi Kopijyvän ja DMP:n fuusiosta. Samoin se kiinnitti jalankulkijoiden katseita siltoja alittavan väylän yläpuolella olevilla kaduilla. Sanoma Lehtimedialle siirtyvää varhaisjakelutoimintaa on Lappeenrannan, Kouvolan, Kotkan ja Haminan alueilla sekä Mikkelin ja Savonlinnan ympäristössä. Aamulehti-paneeli purkaa kuitenkin parhaillaan 700–800 käyttäjän saamia kokemuksia testiversiosta. 8 Loppupelissä voi käydä niinkin, että printistä tulee hyvin elitistinen tuote ja suurin osa uutis- ja viihdesälästä painuu verkkoon. Koon ja tyylin lisäksi lähempi tarkastelu toi esiin jättimäisestä mainoslakanasta vielä yhden positiivisen puolen: se peitti ja häivytti onnistuneesti taakseen ankean betonihäkkyrän – ison ja ruman parkkitalon, joka ilman peittoa olisi tehokkaasti turmellut ympäristöään. Viimeisin uutinen tietysti oli, että päätoimittaja Riikka Venäläinen lähti Yleen töihin unelmatyöpaikastaan. Alma ilmoitti elokuun puolivälissä, ettei Aamulehden iltapäiväpainoksen lanseerausajankohtaa ole päätetty. Sanoma ei kuitenkaan vienyt koko pottia, sillä HBL julkaisi Suomen ensimmäisen digitaalisen iltapäivälehden, Hbl Kvällin, jo tammikuussa. SANOTTUA ”Lähtöpäätökseni on henkilökohtainen, eikä siihen liity dramatiikkaa.” – Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Riikka Venäläinen yllätyserostaan 21.8. taakaan. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi HBL ehti ensin, toiseksi tuli Sanoma Kymmenen pistettä suurkuvamainokselle Aika iso mainos! Ja näyttävä! Ensireaktio Burberryn muotia mainostavaa lakanaa kohtaan Vilnan keskustaa halkovalla valtaväylällä oli positiivinen. Mainos oli tyylikäs ja varmasti ohi kiitävien autojen helposti huomattavissa. Kymmenen pistettä! HS Ilta Sanoma Lehtimediakin osti varhaisjakelun Nyt 1 Sanomien johtajaportaassa tuulee, sillä niin sukkelasti ovat johtajat siellä vaihtuneet viimeisen vuoden aikana. Iloitkaamme sen sijaan siitä, että Itella on jälleen Posti. 3 Miksei suomalaisen sisältö yrityksen kannattaisi löytää itselleen suomalainen nimi. HS:ssa. 7 Johtajat ovat kierrossa graafisella alallakin esimerkkinä nyt Libriksen ja Erwekon mielenkiintoinen johtajakuvio. – Varhaisjakelu on olennainen osa sanomalehden tekemisen ydinprosesseja ja nyt on hyvä hetki ottaa jakelu osaksi omaa liiketoimintaa, sanoo Sanoma Lehtimedian toimitusjohtaja Jarmo Koskinen. Kysyä tietysti sopii, kannattiko nimeä edes vaihtaa. Sanoma Lehtimedia on ostanut Kaakkois-Suomen sanomalehtien varhaisjakelutoiminnan Itella Postilta. Hbl Kväll julkaistaan viisi kertaa viikossa. Suurkuvamainos on myös ympäristötekijä. Sanoma Lehtimedia läpikäy myös yritysjärjestelyä, kun enemmistöosuus yrityksestä siirtyy vähitellen Sanoma Media Finlandilta Länsi-Savo-kon sernille. HS Ilta julkaistiin siis elokuun lopussa. 2 Nyt on muotia perustaa sisältöyritys, mitä se sitten tarkoit- Sanoma ja Aamulehti ehtivät suunnilleen yhtä aikaa toteuttaa maksullisen digitaalisen iltapäiväpainoksen. Onhan esimerkiksi Deutsche Post yhä edelleen Deutsche Post. Pienoisarkin kuviin on piilotettu CEE App -koodi, jonka kautta älypuhelimella ja tablettilaitteella saa kätevästi lisäsisältöä verkosta. 9 Uudet Doodsonitpostimerkit vastustavat koulukiusaamista. Sen ensimmäisenä teemana oli pääkaupunkiseudun ravintoloiden saamat moitteet Eviralta. 5 6 Grano on espanjaa, suomeksi vilja
Videoiden osuus markkinoinnin tai viestinnän kokonaisbudjetista jää useimmilla kuitenkin vain 2–10 prosentin tietämille. Ääri puhuu paljon S-ryhmän digitaalisesta Omasta mediasta, moni mediallisuudesta, kaupan tuote- ja asiakastiedon big datasta ja sen käy- S-ryhmän S-kanava.finettipalvelun etusivu. Kysely tehtiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksille touko-kesäkuussa. 0% 10 % 20 % 30 % 40 % Kasvaa 60 % 70 % 60 % Ennallaan Vähenee 50 % 35 % 4% Lähde: Mainostajien Liitto gaajien kanssa yhteistyötä tekee 60 prosenttia jäsenyrityksistä. Vastaajina oli 130 markkinointi- ja viestintäpäättäjää.. Mainosrahaa siirretään muun muassa S-kanavan kehittämiseen. – Valta on kaupassa kuluttajilla ja siksi tarvitaan yhä tehokkaampaa kohdennettua markkinointia. – Erilaisia viestejä lähetetään tulevaisuudessa yhä vähemmän, mutta ne kohdennetaan paremmin. Mukavasti menee Yhteishyvä- lehdelläkin, joka jaetaan noin kahteen miljoonaan asiakasomistaja talouteen. Meidän pitää osata reagoida siihen, mitä kuluttaja tekee ja haluaa. töstä sekä kaiken kattavasta analytiikasta. Vastaajista 60 prosenttia ilmoittaa, että panostukset verkkovideoihin kasvavat tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Innovatiivisella näkemyksellä toimiva yksikkö on erikoistunut ratkaisemaan yritysten ja organisaatioiden vaikeimpia markkinointiviestihaasteita uudella, journalistisella tavalla. Yksikön tuotoksina voi syntyä muun muassa printtituotteita, digisisältöä, some-kampanjoita ja vaikkapa mobiilipelejä. Yksikön käytössä on Aller Median oma tutkimusdata sekä digija journalistinen osaaminen. AllerIdeas ideoi ja konseptoi sisältömarkkinointituotteet räätä löidysti toivottua tavoitetta varten ja valituille kohderyhmille sekä toteuttaa ne avaimet käteen -peri aatteella. Tämäntyyppisiä kokeiluja on ollut jo vireilläkin. Vastaajista edelliseen vuoteen markkinointipanostukset muuttuvat 2014 jo 98 prosenttia käyttää verkkovideoita. – Printti on aidosti vuorovaikutteinen media, Ääri kertoi Printin Paluu -seminaarissa kesäkuussa Helsingissä. 10 4/2014 JULKAISIJA Äärin mukaan myös paikalliset vahvat sanomalehdet voisivat olla mukana esimerkiksi netissä näkyvän Prisma-TV:n sisällöntuotannossa, jonne tuotettaisiin myös paikallisia uutisia. Uuden yksikön avulla toteutukset voidaan tehdä totuttua ketterämmin ja monimediaalisemmin. Mutta kiinnostavia mediasisältöjäkin tarvitaan. uutiset Mainosraha liikkuu SOK:n markkinointijohtaja VeliPekka Ääri kertoi keväällä, että S-ryhmän ostetun mainonnan budjetti puolittuu kahden vuoden aikana. Leikatustakin mainosbudjetista noin 70 prosenttia menee printtimedian ostoihin 2020-luvulle saakka. Panostukset verkkovideoihin kasvavat Aller haastaa sisältömarkkinointibisneksen Aller Media laajentaa toimintaansa lanseeraamalla uuden AllerIdeassisältömarkkinointiyksikön. Kohdennettu printti on tehokkain viestintäväline yhä edelleen. Suosituimmat kanavat ovat YouTube sekä yrityksen omat sivut, joita lähes kaikki hyödyntävät. Kuvan graafista nähdään tulokset kysymykseen: ”Miten yrityksesi verkkovideoviesMainostajien Liitto selvitti kesällä tintä ja markkijäsenyrityksiltään verkkovideoiden nointipanostukset ja blogien asemaa markkinoinnissa Miten yrityksesi verkkovideoviestintä ja muuttuvat 2014 ja viestinnässä. Blogverrattuna?” edelliseen vuoteen verrattuna. Facebook tulee kolmantena. Instagramin ja Vimeon osuudet jäävät vielä selvästi pienemmiksi
VIIHDY TKÖ S T R AT EGIOID EN PA R I S S A. PIAN ON SE PÄIVÄ VUODESTA, KUN MARKKINOINNIN SUUNNITTELIJAT ARVIOIVAT GURUJEN UUSIA OPPEJA. KANNAT TAA PROVOSOI TUA, KUN PROVOSOI DAAN. markkinointia ja viestintää suunnittelevia sekä myyntiä tykittäviä ammattilaisia provosoimassa ovat Moilanen Suunnosta, Virtanen–Thewlis Kioskedista ja Weckström Sinebrychoffista. Keskiviikkona 24.9. Ilmoittaudu veloituksetta oitis nyt heti: markkinointiviestinnanviikko.fi Tapahtuman järjestävät: Päämedia:. Lisäksi ERI SUKUPOLVIEN Konttiset, Siukosaaret, Igonit ja Teirikarit paneloivat markkinointiviestinnän muutoksesta. SITT EN VIIHDY T MYÖ S 23.9. Muiden muassa
Huomautuksesta on lupa päätellä Kalevan hallituksen halunneen uudistuksilta tulosta enemmän ja nopeammin. Tulee ajatelleeksi, kuinka monia vanhoja Erwekon asiakkaita Ilomäki yrittää tulevaisuudessa saada ns. Tässä on Ilomäen mukaan Libriksessä tehty jo merkittävää tuotekehitystyötä. Mutta ihan vanhoilla raiteilla ei kuitenkaan pelkästään mennä. Samoista vaativista asiakkaistahan Erweko ja Libris ovat vuosien varrella taistelleet. Erinomaisen korrektisti hän tyytyy toteamaan, että totta kai hallituksella on toimitusjohtajaansa liittyvä täydellinen päätösvalta. – Ei kyllä tarvitse ensi alkuun peukaloita pyöritellä. Fuusion myötä Kalevaprint pääsi mukaan Etelä-Suomen markkinoille. Ei hän sitä ainakaan myönnä. Ilomäki sanookin, että henkinen kynnys oli matala, jos sitä oli oikeastaan ollenkaan: – Oli hieno lähteä, kun arvomaailma ja tekemisen taso ovat Libriksessa juuri sellaisia, joihin minäkin tähtään. Ilomäki vaihtoi puolta Kirjapainoalan pieni suuri uutinen kesällä oli se, että Erwekon toimitusjohtaja Mikko Ilomäki siirtyy Libris Oy:n eli Erwekon pahimman kilpailijan toimariksi. Tulee etsimättä mieleen, että kun Kaleva antoi potkut, Ilomäki kosti. Ihmiset olivat vuosien varrelta tietenkin tuttuja ja jotkut jopa entisiä työtovereita. Ilomäki omisti Erweko Oy:n osakkeista toimitusjohtajana 4,6 prosenttia ja Kaleva loput. Edessä on nyt näidenkin innovaatioiden kaupallistaminen. Ilomäeltä pitää oikein kysyä, oliko loikka mentaalisesti vaikea. – Lähden siitä, että töitä tehdään Libriksen pitkäaikaisten hyvien asiakkaiden kanssa. Erityisen kovasti ne ovat kirpaisseet sellaisia toimintatapaansa ja strategiaansa uudistamaan pyrkineitä yrityksiä kuin Erweko ja Libris. Ilomäen uusi työnantaja on nyt Libris, jonka vanha toimitusjohtaja puolestaan siirrettiin hallitukseen. entisen työnantajansa pahimman kilpailijan ns. on tarve kilpailuttaa, tietenkin kilpailuttavat valitsemiaan taloja. Sen hän sentään sanoo, että kuten kaikki tietävät, viimeksi kuluneet vuodet ovat olleet koko toimialalle tavattoman raskaita. Heti pääsee hommiin kiinni.. Erweko ja Kalevaprint fuusioituivat vuonna 2012. vaihtamaan puolta. Syvälahti ehti toimia Libriksen toimitusjohtajana vajaat neljä vuotta. Tapahtuman taustoja hän ei suostukaan kommentoimaan, mutta ei malta olla toteamatta, että Erwekon itselleen vuonna 2000 asettamat tavoitteet kehittyä maamme parhaaksi laatufirmaksi toteutuivat jo 2005. Arvomaailma sama Kirjapainoinsinööri Ilomäki hyppäsi siis 18. 8. E Teksti Pertti Jokinen Kuva Libris i Ilomäki tietenkään asiaa näin ilmaise. – Uudistusten läpivieminen näinä vaikeina aikoina ei todellakaan ole ollut helppoa. Työsuhteen loputtua hän joutui niistä sopimusten mukaan luopumaan, joten Kaleva omistaa nyt Erwekon sataprosenttisesti. Samalla Libriksen vanha toimitusjohtaja Pekka Syvälahti siirrettiin kirjapainon hallitukseen. Kohti monikanavaisuutta Mitään suurta strategista mullistusta ei Ilomäki vielä Librikselle kaavaile. Tästä syystä uusi yhtiö otti myös käyttöönsä ostetun osapuolen Erwekon nimen. Lisäksi vuodet olivat hänen mielestään opettaneet molemmat osapuolet tunte maan kunnioitusta toisiaan kohtaan. Tulemme edelleen olemaan leimallisesti huippulaadun tekijä kaikkein vaativimmille asiakkaille. housuihin. – Libriksessä on tehty hyvää uudistustyötä viime vuosina, ja seuraava askel on nyt keskittyä näiden uudistusten kaupallistamiseen. Toinen uusi työsarka tulee olemaan monikanavapalvelujen kehittäminen. Kalevalle 100 prosenttia Korrektisuussyistä Ilomäki ei myöskään vastaa suoraa kysymykseen, tuliko lähtö hänelle täytenä yllätyksenä vai jonkin epäluottamuksen ketjun viimeisenä lenkkinä. Tätähän on ollut koko Libriksen historia. Ilmeisesti tämä ei kuitenkaan Kalevalle riittänyt. Mutta tietenkin elämme vapaassa maassa, ja ne joilla ”Ilomäeltä pitää oikein kysyä, oliko loikka mentaalisesti vaikea.” 12 4/2014 JULKAISIJA Erweko sai kesäkuussa uuden toimitusjohtajan ja Mikko Ilomäki sai väistyä
441 624 JULKAISIJA 4/2014 13
Kesällä oli vuorossa Pariisin Panthéon, jonka sisä- ja ulkopuolta peitettiin muotokuva-aiheisilla suurkuvatulosteilla kolmentuhannen neliön alueelta. tuotteet & LYHYESTI Kauppalehti paketoi printin iPadiin Kauppalehti julkaisi elokuussa iPadsovelluksen, joka sisältää yhdessä paketissa päivän lehden, Kauppalehti Option sekä uutuutena myös uusimmat uutiset. Sovellus on ladattavissa Applen AppStore-kaupasta. Kuvattavia oli 5 000. Creative Cloudilla on tällä hetkellä 2,3 miljoonaa maksavaa käyttäjää.. Sovellus mahdollistaa ilmoitusliitteiden ja rich media -mainonnan käytön. Se sijaitsee Latinalaiskorttelissa. Liikkuva kuva, interaktiivisuus, sekä natiivimainonnan tabletratkaisut kiinnostavat nyt mainostajia. Ylipäätään koko taideteoksen syntymistä pystyi seuraamaan internetistä. Myös transistorikomponenttien kuvioiden koko pieneni painomenetelmien äärirajoille muutamaan kymmeneen mikrometriin. Suurkuvajulisteet on painettu Agfa Graphicsin Anapurna M2500 -inkjetdigipainokoneella Pariisissa. VTT:n kehitystyö on osa EU:n rahoittamaa Polaric-tutkimusprojektia. Kauppalehden mukaan käyttökokemukseen on panostettu, sovellus toimii samoilla käyttötunnuksilla kuin muutkin Kauppalehden digisisällöt. Panthéon peitettiin suurkuvatulosteilla Kuuluisat kulttuurinähtävyydet tekevät usein tuttavuutta suurkuva tulosteiden kanssa remonttiensa aikana. Ohutkalvotransistorien painaminen kehittyy VTT on kehittänyt painomenetelmän, jonka avulla ohutkalvotransistorien valmistaminen voidaan hoitaa alusta loppuun rullalta rullalle -tekniikoilla. 14 4/2014 JULKAISIJA Panthéon peitettiin muotokuva-aiheisilla suurkuvatulosteilla kolmentuhannen neliön alueelta. Hän latasi alkuperäiset kuvat taideprojektinsa kotisivuille aikaisemmin tänä vuonna. Kauppalehden iPad-sovellus tarjoaa mainostajille uusia ratkaisuja. Uusiin ominaisuuksiin kuuluvat mm. VTT:n kehittämässä valmistusprosessissa pystyttiin ohittamaan rullalta rullalle -menetelmille tyypillinen vaatimaton kohdistustarkkuus käyttämällä uudenlaista itsekohdistusta. 14 uutta ohjelmistoa samalla kertaa Adobe julkaisi merkittävät päivitykset yhteensä 14 Creative Cloud -ohjelmaan. Nykytaiteilija JR loi yli seitsemästäkymmenestä canvas-paneelista teoksen, jossa kuvataan yhdeksässä eri ranskalaisessa kulttuurimonumentissa vierailleita ihmisiä. Uusklassismia edustava Panthéonkirkko on tunnettu Ranskan suurmiesten hautapaikkana. Ohutkalvotransistorien massatuotantoa voidaan käyttää muun muassa suuren pinta-alan näyttöihin, joihinkin anturisovelluksiin, leluihin, peleihin ja älyä sisältäviin kortteihin. Focus Mask, joka parantaa pienen syväterävyyden muotokuvaotoksia ja Live Shapes Illustrator CC:lle. Julkistus on suurin kahteen vuoteen ja mahdollistaa paremman integraation Creative Cloudin eri ohjelmien välillä
Täydellinen painoratkaisu pakkausteollisuudelle Saksalainen BGT Media Automation (B2-formaatin digipuolen syöttölaitteet), inkjet-teknologiastaan tunnettu Fujifilm Dimatix ja Phoseon Technology (uv-kovetus) ovat yhdistäneet voimansa kehittääkseen ”täydellisen digitaalipainoratkaisun” pakkausteollisuudelle. JULKAISIJA 4/2014 15. Vetoketjun alta paljastuu Guesslogolla päällystetty tapettia muistuttava sivu. Senkin ilmoitustulot ovat pudonneet vuositasolla 6,1 prosenttia, kertoo Media Industry Newsletter. Se maksoi ilmoituksesta 500 000 dollaria, siis noin 363 000 euroa. Landa puolestaa hakee Altanalta sen kansainvälistä teollista kokemusta, millä on merkitystä varsinkin siinä vaiheessa, kun Landan uusia painokoneita viedään globaaleille markkinoille. Erityiskemikaaleihin erikoistunut saksalainen Altana-ryhmä aikoo sijoittaa 135 miljoonaa dollaria eli noin 100 miljoonaa euroa Benny Landan nanografia-painatusteknologiaan, joka perustuu uudenlaiseen väriajatteluun, Landa NanoInkiin. Vetoketjukannen eräs idea oli piristää elokuun myyntiä, joka on tunnetusti hiljainen naistenlehdille. Ensimmäinen demonstraatio esitetään kansainvälisessä Pack Expossa Chicagossa marraskuussa. palvelut Digistanssikone monenlaiseen käyttöön Pitney Bowesin Horizon RD-4055 uusi digistanssikone muuttaa, perforoi, leikkaa, rei´ittää ja pyöristää kulmat monipuolisille digitaalisesti tai perinteisesti offsetilla painetuille materiaaleille 0,5 millimetrin (400gsm) paksuuteen asti. Pieni yksityiskohta: Benny Landan patenttisalkussa on tällä hetkellä 800 patenttia, joilla hän hakee yhtiöryppäälleen vankkaa älyllistä pääomaa. Kyseessä on pitkälle automatisoitu pakkausmateriaalista riippumaton painoprosessi, jonka tarkoituksena on muun muassa lyhentää nykyisiä läpimenoaikoja ja lisätä automaatiota. Muotoonleikkaus ja ritsaus voidaan tehdä samanaikaisesti käyttäen kahta eri leikkuukorkeutta joustavassa muottilevyssä. Arkin syöttö, muotoonleikkaus ja puhtaaksierottelu tapahtuvat kaikki samassa prosessissa jopa 6 000 kierroksen tuntinopeudella. Kone sopii muun muassa etikettija tarratuotantoon, hyllypuhujille, oviripustimille, perforoinneille ja pullonkaulusetiketeille, hintalappujen rei´ityksiin, lovetuksiin sekä kulmanpyöristykseen. Altana sijoittaa Landaan ja nanografiaan Avaa lehti, vedä vetoketju auki Naistenlehti Marie Clairen elokuun numero säväyttää kansi-innovaatiollaan: lehden ulommassa farkkukankaan värisessä kannessa on vetoketju, jonka lukija voi avata. Koneen isot ja vankkarakenteiset magneettisylinterit mahdollistavat tarkan ja laadukkaan leikkauksen. Marie Clairen Yhdysvaltain-versiolla on 800 000 tilaajaa. Guess puolestaan on yhdysvaltalainen vaatealan yritys, jonka perustivat marokkolaissyntyiset Marcianon veljekset vuonna 1981. Altana uskoo investoivansa hyvin käänteentekevään teknologiaan, joka mahdollistaa painotekniikan viemisen uudelle vuosituhannelle. Kyse ei ole vain osakekaupasta, vaan pitkän ajan strategisesta yhteistyöstä, jolla on tarkoitus tuoda uusia digitekniikoita pakkaus- ja julkaisualalle
– Tämä on merkittävin tuotelanseerauksemme sitten Pirkka-sarjan, kertoo Brand Manager Ulla Heikkilä Ruokakeskosta. Gummerus järjesti keväällä suuren kansanäänestyksen, jossa lukijat saivat päättää Kalle Päätalon Iijokisarjan ulkoasusta. – Asiakaspalvelua on kehitetty entisestään. Esimerkiksi Joensuussa kokeillaan mm. Viime toukokuusta alkaen uusia tuotteita on tullut hyllyyn jatkuvasti. Samalla siirrytään uuden brändiilmeen alle ja osa ravintoloista uudistetaan. Rosso-ravintoloiden ruokalistoja muokattiin asiakkaiden maun mukaisiksi. Pakkausdesignin ovat suunnitelleet yhteistyössä DDB Design Sweden ja DDB Helsinki. Peräti 1 034 kilpailusta kiinnostunutta antoi äänensä Päätalokansanäänestyksessä. Miesten osuus äänestäneistä oli 40 prosenttia ja naisten vastaavasti 60 Iijoki-sarjan kaksi ensimmäistä osaa uudella ulkoasulla. Naisten ja miesten mielipiteissä ei ollut merkittäviä eroja. – Vuosikymmeniä sitten toimme ravintolamaailmaan tuulahduksen, jota Suomessa ei aiemmin ollut koettu. Aasiasta tandoorikanaa, Turkista kebabia ja Kreikasta fetaa. Myöskään eri ikäryhmien mielipiteet eivät eronneet toisistaan. Iijoki-sarjan kaksi ensimmäistä osaa Huonemiehen poika ja Tammettu virta julkaistaan nyt siis syyskuussa pitkän tauon jälkeen lukijoiden valitsemilla kansilla. Uuden merkin lanseeraus on näkynyt ulkomainonnassa, netissä, printissä ja tv:ssä. kimppapöytää, johon yksinruokailijat voivat yhdessä istua, Helistö selvittää Rosson tuotekehitysryhmä on laatinut asiakaskunnan iloksi täydellisen pizzan kaavan, joka kertoo mistä raaka-aineista muodostuu harmoninen maku.. Rosson makumaailmaa hivutettiin yhä lähemmäs Italiaa, silti huomioiden lännen ja idän nousevat maut: 16 4/2014 JULKAISIJA SARI VARA Ravintoloihin uutta eloa ja iloa Rosson uusittua miljöötä ja logo. Italialaisia herkkuja vuodesta 1978 tarjoillut S-ryhmän ravintolaketju Rosso syventää makumaailmaansa asiakkaiden suosimin vivahtein. K-Menun markkinointiviestinnästä vastaa DDB Helsinki. Uuden ilmeen loi konsepti- ja suunnittelutoimisto Stylt Trampolin tiimi. Voittajaksi kolmen kansivaihtoehdon joukosta selviytyi ylivoimaisesti 60 prosenttia äänistä saanut valokuvakansi, jonka suunnitteli Laura Noponen. Ruokakesko kannustaa kuluttajia ryhtymään kotikriitikoiksi. Monet lukupiirit, bloggarit, toimittajat sekä lukijat ovat jääneet Iijokikoukkuun. Asiakasta on aina kuunneltu ja heidän toiveensa huomioitu tässäkin uudistuksessa, kertoo Rosson ketjupäällikkö Merja Helistö. Meiralle mainiot maustepullot. Kalle Päätalo nousi keväällä kirjallisten keskustelujen suosikkiaiheeksi. imagoskooppi Kuluttaja tietää K-kaupan uusi raikas merkki Gummeruksen lukijaraati valitsi kirjankansia. Myös kuluttajat on kutsuttu kehittämään valikoimaa ryh- prosenttia. Ruokakeskon uuden oman merkin K-Menun valikoimista löytyy joka kodin perustuotteita edulliseen hintaan. Lumene luotti brändiuudistuksessa kuluttajiin
– Yhdistävä tekijä on leikkisä K-kirjain, joka saa tuotteet näyttämään selkeästi omalta tuotesarjaltaan, kuvailee Lindqvist. JULKAISIJA 4/2014 17. Suunnittelussa on hyödynnetty Remes & Packartin kehittämää pakkausten stressitestiä, joka selvittää tuotepakkausten kaupallisen potentiaalin ja sen, kuinka pakkaus selviää vertailussa suhteessa kilpailijoihin. Olemme saaneet olla alusta asti mukana tekemässä tätä historiallista lanseerausta, iloitsee DDB Helsingin toimitusjohtaja Rainer Lindqvist. uuden pullon suunnitelleet Remes & Packartin muotoilijat Marika Perätalo ja Max Mylius. Suomalaiset raaka-aineet kuten lakka, puolukka ja mustikka yhdistyvät Lumenen tuotteissa viimeisimpiin teknologian innovaatioihin ja suomalaiseen tutkimus- ja tuotekehitystietoon. Pullo on käteensopiva, tukeva ja sen voi säilyttää pystyssä kummin päin tahansa. – Yhteistyömme Ruokakeskon kanssa kattaa Pirkan lisäksi nyt myös K-Menun. Brändin ytimessä on Lumenen vahva lupaus: Pohjoisen luonnon * Lumenen vahva lupaus: Pohjoisen luonnon voima – tieteen jalostamana. Tuotteille suunniteltiin yksinkertainen ja värikäs ilme, joka on muunneltavissa tuotteittain. Tuoteinnovaatiot, uusi visuaalinen ilme ja uudet jakelukanavat muun muassa Yhdysvaltain markkinoilla vauhdittavat kasvua sekä kotimarkkinalla että ulkomailla, uskoo Lumenen toimitusjohtaja Tapio Pajuharju. Brändiuudistuksella kansainväliseen kasvuun Lumene on saanut valmiiksi brändityönsä, jonka myötä Suomen kosmetiikan markkinajohtajan ilme muuttuu entistä modernimmaksi ja houkuttelevammaksi. Houkuttelevuutta ja hyllynäkyvyyttä viimeistelevät tarkoin valitut herkulliset materiaalin värit, kertovat tymällä Kotikriitikoiksi osoitteessa k-menu.fi. Seuraa meitä Facebookissa voima – tieteen jalostamana. Meiran käteviä maustepulloja voi käyttää kummin päin tahansa. Brändiuudistus on tehty vahvasti sekä kotimaista että kansainvälistä kuluttajaa kuunnellen. Uudistuksen ovat tehneet mainostoimisto Grow ja Lumenen sisäinen designtiimi. – Laajat kuluttajatutkimukset ja -testit ovat tukeneet prosessia sen kaikissa vaiheissa, ja nyt pääsemme jalkauttamaan nämä toiveet kaikkiin kuluttajarajapintoihin, kertoo Lumenen brändimarkkinoinnista vastaava Susanna Grönblom. – Uniikki teknologiamme, esimerkiksi lakan kantasoluteknologian käyttö kosmetiikassa, tekee meistä halutun kumppanin kaikilla avainmarkkinoillamme. Teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset Meiralle mainiot maustepullot Meiran sinapeille, ketsupeille sekä salaatti- ja maustekastikkeille on lanseerattu uusi käyttäjäystävällinen pullo. Menetelmä koostuu viidestä erillisestä tai yhdisteltävästä analyysi- ja testiosiosta. Tunnistettava muoto toimii nyt kaikissa Meiran kastikkeissa, mikä on merkittävä tuotannollinen etu ja vahvistaa brändinäkyvyyttä
Saa nähdä, kuinka tunteikas ja mittava kirjoitus- ja palautusvyöry tästä muutoksesta syntyy kunhan logot esitellään. alv:n 10 %) Yrityspakettitilaus Tilauksia 2–3 kpl, à 51 € (sis. Niin järjettömänä Itellan nimenvaihdosta aikoinaan pidettiin. MATTI REMES Tilaa Julkaisija-lehti Jatkuva kestotilaus 12 kk 84 € (sis. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335. Jokaisella toki on hieman eri tavalla muotoiltu torvi. Tuotteen visuaalinen ilme on ikonisoitunut, eikä tuotetta ja sen symbolia eli tuotepakkausta kannata uudistaa pilalle. Valitettavasti uudistusintoiset johtajat eivät aina ymmärrä, minkälaisten kultakimpaleiden vahtina ovat eivätkä usko kuluttajapinnasta heijastuvia signaaleja. Tunnesiteet ratkaisevat Posti päätti seitsemän vuotta sitten muuttaa nimensä Itellaksi. Kuluttajatutkimusten mukaan juuri nuoriso, joka on markkinoinnin tärkein kohderyhmä, arvostaa perinteisyyttä ja klassikkoutta muita ryhmiä enemmän. Itellalla, siis tulevalla Posti Group Oyj:llä, on sama ongelma kuin Jalovii nalla, Koskenkorvalla, Sisu-pastillilla ja Marianne-karkeilla. Kuinka järkevää oli heittää 375 vuotta vanha historia pois kansainvälistymisen ja modernisoinnin nimissä. kolumni Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. Palveluyrityksen pakkaus on yritysgrafiikka, joka lähtee liikkeelle yrityksen nimestä. Nyt Itellan uusi uskaltava johto korjaa edeltäjiensä virheitä. Molemmissa tapauksissa uudistuksella melkein onnistuttiin pilaamaan tuotteen markkinat, kunnes yleisön vaatimuksesta vanhat, nykyisinkin käytössä olevat visualisoinnit palautettiin. Voi vain toivoa, että uusi Posti ottaisi tunnuksekseen postitorven, joka on sentään maailmanlaajui- sesti parhaiten tunnistettavia ja käytössä olevia yrityssymboleja. Uskoisin, että useimmat hierovat tapahtuneelle käsiään ja yrittävät olla sanomatta: Mitä minä sanoin. Toimiala on siitä erikoinen, että eri maissa toimivat yksityisetkin postiyritykset voivat luottaa yhteiseen postitorvitunnukseen. Uutta yritysgrafiikkaa ei ole vielä paljastettu. alv:n 10 %) Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. Nyt palataan takaisin Postiksi. Esimerkiksi Koskenkorvan tai Afrikan Tähti -pelin historiasta löytyy parin vuoden jakso, jolloin pakkausgrafiikka oli modernisoitu rajusti. alv:n 24 %) www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. Perinteisyydellä ja klassikkoudella on arvonsa. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis. Aika paljon vain on maineessa, ajassa ja rahassa menetetty. Vanhaa pitää kehittää, mutta täytyy tietää, miten sen voi tehdä menettämättä äänestäjiä eli vanhoja vankkoja tukijoita. Suuri virhe olisi muuttaa Jaloviina-etiketti JeeJee-etiketiksi. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Itellan nimeä arvostelleet lakaistiin maton alle kehityksen vastustajina
LumiFortea on saatavana grammapainoissa 80, 90, 100 ja 115 g/m2 ja kokonaisuutta täydentävät loistavasti LumiSilkin ylemmät grammapainot. Sen sileän pinnan miellyttävä tuntu ja luonnollinen valkoisuus houkuttelevat katsomaan ja koskemaan. Hyviä käyttökohteita ovatkin lehdet, liitteet, luettelot, esitteet, suorapostitukset jne. 0204 6214 32 www.storaenso.com. LumiForte – Suomessa valmistettu mattapaperi LumiForte on kotimainen, erittäin suorituskykyinen, puuvapaa ja entistä vahvempi päällystetty mattapaperi. LumiForten raaka-aine on peräisin sertifioiduista metsistä ja sille on myönnetty EU-ympäristömerkki sekä PEFC-sertifikaatti. Lisätietoja LumiFortesta ja sen ominaisuuksista Stora Enso Printing and Reading p. LumiForte on ajettavuudeltaan, taittoominaisuuksiltaan, vetolujuudeltaan ja hankauskestoltaan erinomainen paperi. LumiForte sopii täydellisesti päivittäiseen käyttöön ja erityisesti suurten määrien painamiseen, myös digipainotekniikoissa
Comic Sansin tahallinen horjuvuus ei kelpaa sen malliksi. Samantapaista tyyliä esiintyi vielä 50-luvullakin.. Usein toteutus on luonnosmainen ja huopakynämäinen. Nimestään huolimatta Comic Sans ei ole yleisratkaisu edes sarjakuvien tekstittämiseen. Comic Sans on tarkoitettu vain lasten huvitukseksi. Epämuodollisesta tyylistä seuraa valitettavan usein, että kirjainten muoto ja rytmi rikkoutuvat silmiinpistävän pahasti. Vai onko tarkoituksellista kohdella vastaanottajaa lapsena. Mutta jos kursiivit jätetään laskuista, tunnetuimmat ”varsinaiset” käsialakirjaintyypit ovat syntyneet 1900-luvulla. Laatusarjakuvien tekstittämisessä ensisijainen keino on tekstaus, ja se puolestaan edellyttää tekstaajalta varmaa ja kehittynyttä käsialaa. Sellaiset keskeiset ominaisuudet kuin kirjainten hyvä rytmi, yhdenmukainen kaltevuus ja tasakorkeus jäävät toteuttamatta. Muodollisesta epämuodolliseen Käsialakirjaintyypit ovat tarjonneet ratkaisun siihen, mihin emme omin taidoin ja kirjoitusvälinein yllä. Kun tekstiä tuotetaan enää miltei vain näppäimiä painamalla, käsinkirjoittamiseen tarvittava hienomotoriikka jää kehittymättä ja oma lukukelpoinen käsiala syntymättä. Tällaisia Latinotypen D.I.Y. Ne ovat tuoneet tekstin valmistukseen tasaista laatua, nopeutta ja helppoutta, mutta myös mahdollisuuden kummallisiin, lukukelvottomiin fontti valintoihin. Sitä käyttävät eivät piittaa tai tiedosta sitä, että se on tarkoitettu lapsille. Onneksi siinä ei sentään sekoiteta tahallaan pien- ja suuraakkosten piirteitä. Käsiala- ja tekstauskirjaintyyppejä on luokiteltu pääasiassa kahdella tapaa. Joiltain osin tämä kehitys voidaan jäljittää Vincent Connairen Comic Sansiin (Microsoft 1995). Kirjaimet ovat amerikkalaisen tekstaustavan mukaisia ja merkistö tarkoituksellisesti pomppivaa ja muotopuolta. typoteesejä Katoavan käsialan korvikkeet Yleinen script-kirjaintyyppi Snell Roundhand toistaa 1600-luvun huoliteltua käsialaa. 20 4/2014 JULKAISIJA Viime vuosikymmeninä scriptkirjaintyypit ovat muuttuneet epämuodollisemmiksi ja rennommiksi samalla tavalla kuin länsimainen elämäntapa muutenkin. MARKUS ITKONEN Paljon käytetty, sujuva Kaufmann Script (1936) oli julkaisuaikanaan hyvin moderni. Mutta kun ensin hangattavat siirtokirjaimet ja sitten valoladonta tulivat graafiselle alalle, tekstaajan työ ja ammattitaito kävivät yhtäkkiä tarpeettomiksi. Tavallaan käsialakirjaintyyppien historia ulottuu 1500-luvun alkuun asti, sillä tavallisten antiikvakirjainten kursiivitkin saivat muotonsa käsinkirjoitetuista kirjaimista. leveäkärkinen terä, pistekärkinen terä, sivellin ja sittemmin huopakynä. Yksivahvuisuuden voi katsoa liittyvän Amerikan 30-luvun modernismiin ja streamline-estetiikkaan. Script-termi tarkoittaa sellaisia kirjaintyyppejä, jotka jäljittelevät käsialaa. Huono käsiala – kömpelö fontti. Se kattaa sekä yhtenäistä käsialakirjoitusta että erillisin kirjaimin tekstausta jäljittelevät kirjaintyypit. Myös 1930–50-lukujen kilpimaalareilta periytyvät retrotyylit ovat olleet kirjainmuotoilijoiden suosiossa. Mika Melvaksen viitseliäästi toteutettu ja hyvärytminen Sanelma on retrofontti. Sen esikuvia ovat lähinnä 1930-luvulla pensselillä tehdyt amerikkalaiset mainos- ja kilpitekstaukset. Vaikuttaa siltä, että samaa tahtia myös script-fontit vapautuvat laatuvaatimuksistaan: huonon käsialan korvikkeeksi syntyy pikafontteja, joiden muotoilu perustuu sääntöjen sijasta pikemminkin hauskuuttamiseen ja rajattomiin vapauksiin. Timen tapaisia script-fontteja tuotetaan riesaksi asti. Ensimmäinen perustuu siihen, minkä kirjoitusvälineen jälkeä ne jäljittelevät; tavallisia välineitä eri aikoina ovat olleet mm. Mutta kun käsialat muuttuvat, käsialafontitkin muuttuvat. Toinen tapa on luokitella sen mukaan, mitä historiallista tyyliä tai aikakautta ne edustavat tai jäljittelevät. Vallitseeko jo täydellinen vapaus. 1960-luvulle asti erilaisten – yleensä vauhdikkaiden – käsialojen kehittely ja jäljittely kuului mainostekstaajien taitoihin. Se on yksivahvuinen eli monoline, mikä on yhtenäisen käsialan kirjaintyypeille harvinaista. Tekstaustaito kuihtui graafiselta alalta tekstaajan ja somistajan ammattien mukana
Vuodesta 1860. Kirja on oppi. Kirja on aikuisten. Kirja on matka. Kirja on lasten. Kirja on taide. Kirja on opas. Kirja on tieto. PAINAMME KIRJASTASI KLASSIKON Olemme erikoistuneet kova- ja pehmeäkantisiin kirjoihin – tavallisista tekstikirjoista suurteoksiin ja taidekirjoihin. www.bookwell.fi JULKAISIJA 4/2014 21. Kirja on satu. Kirja on klassikko. Kirja on lahja
Maailman toiseksi suurin tarralaminaattien valmistaja UPM uskoo liiketoiminnan tasaiseen kasvuun pitkälle eteenpäin. UPM RAFLATAC Teksti Tiina Ruulio Tarrat tuovat työtä Suomeen UPM Raflatacin tarraliiketoiminta ulottuu viidelle mantereelle. Tarrojen ja etikettien painaminen tuo jatkuvasti töitä monille painotaloille myös Suomessa. 22 4/2014 JULKAISIJA
Tarramarkkinoilla on siis vielä kasvuvaraa. Raflatacin vuoden 2013 liikevaihto oli noin 1,2 miljardia euroa. Tarrojen kulutus liittyy elintasoon Tarramateriaalit kehittyvät koko ajan. Laajemmin kyse on UPM:n ecodesignista eli ekosuunnittelusta, jossa ympäristönäkökohdat integroidaan järjestelmällisesti tuotteen suunnitteluun. ARRALAMINAATEISTA VALMISTETTUJA etikettejä käytetään muun muassa elintarvike- ja juomateollisuudessa, vähittäiskaupassa, logistiikassa sekä hygienia- ja kodinhoitotuotteissa. Ideana on, että älytarra välittää palveluntarjoajien lähettämät ajankohtaiset tiedot ja tarjoukset kuluttajan älypuhelimeen reaaliaikaisesti. UPM Raflatacin liiketoiminnan kasvattamisessa olennaisessa roolissa ovat alusta alkaen olleet itse kehitetyt vesipohjaiset liimat. den pakkauksissa käytetään tarroja. Älytarrat perustuvat NFC-teknologiaan, jota hyödynnetään jo nyt esimerkiksi nopeasti yleistyvässä lähimaksamisessa. – Kyse on tällöin esimerkiksi vedenkulutuksesta ja energiankäytöstä sekä jätteenkäsittelystä. – Tällä hetkellä tehtaita on kaikilla päämarkkinoilla: USA:ssa, Kiinassa, Puolassa, Brasiliassa ja niin edelleen, kertoi Raflatacin filmiliiketoiminnasta vastaava johtaja Erkki Nyberg kesäkuun alussa järjestetyssä Pulpapertapahtumassa Messukeskuksessa. – Tarrojen kulutus liittyy selvästi elintason nousuun eli siihen, kuinka paljon ihmisillä on varaa ostaa tuotteita, joi- Seuraava vaihe: älytarra Tarrat kehittyvät täyttä kyytiä kohti älytarroja. Uuden palvelun takana on kahdeksan eri mediayhtiötä yhdeksässä maakunnassa. Itseliimautuvien tarrojen osuus on tällä hetkellä 37 prosenttia koko etiketöintimarkkinasta. Erilaisia liimoja on kymmeniä, ja jokaiseen käyttötarkoitukseen on oma liimansa. Aihiosta tulee varsinainen tarra esimerkiksi tarrapainamiseen erikoistuneissa painotaloissa, jotka painavat tarroja rullalta rullalle. Tarralaminaatit merkitsevät noin 12 prosenttia UPM:n koko liikevaih- dosta. Nyberg esiintyi toisena messupäivänä messualueen keskellä sijaitsevalla Paper Squarella, Paperitorilla. Tarrakuituja myös kierrätetään tehokkaasti. – Tarrojen painamisessa voidaan käyttää hyvin monenlaisia painotekniikoita, Nyberg jatkaa. Kuluttajaa kiinnostava kaupan, kahvilan tai tapahtumapaikan yksilöllisen tarran hipaiseminen älypuhelimella liittää sen asiakkaan suosikkien joukkoon Tässä.fisovelluksessa. Hänen mukaansa tarrojen painajat ovat varsin erikoistuneita yrityksiä, jotka saattavat toimia hyvinkin paikallisesti lähellä tarroja käyttäviä tuotantolaitoksia. Orgaanista kasvua tulee siis vielä paljon kansainvälisesti, Nyberg kertoo. Tarroja painetaan usein paikallisesti Tehtaalta tulevat tarralaminaatit ovat painatusta ja stanssausta vailla olevia tarra-aihioita, joissa etiketin pinta liimoineen on kiinni helposti irtoavassa, silikonoidussa taustapaperissa. Esimerkiksi suomalainen Adfore Technologies on tuomassa markkinoille älytarroja, joiden tarkoituksena on tiivistää asiakkaiden ja palveluntarjoajien yhteyttä digitaalisessa maailmassa. Paperipohjaisten tarrojen lisäksi markkinaa valtaavat tällä hetkellä muoviset tarralaminaatit. Myös asiakaskunta haluaa tätä: esimerkiksi päivittäistavarajätti Unileverin elinkaariajattelu (Unilever LiveCycle Thinking) tai italialaisten Masi-viinien vihreä toimintamalli (Masi Green) ulottuvat pakkauksiin ja niissä käytettäviin tarroihin saakka. T UPM RAFLATAC Raflatacin Erkki Nyberg kertoo, että tarrojen kulutus liittyy elintason nousuun. Ekoajattelua tarranvalmistukseen Tarralaminaattien valmistusta ohjaa tällä hetkellä yhä tehokkaampi ja taloudellisempi raaka-aineiden käyttö. JULKAISIJA 4/2014 23
Kun pakkausala ei juuri kasva, ei kasvua riitä tarratuotantoonkaan. – Yksinkertaisimmissa bulkkitarroissa kuten kauppojen hedelmä- ja kasvistiskien käyttämissä blankotarroissa on selvää ylikapasiteettia myös Suomessa. Digitekniikalla voidaan myös simuloida fleksojälkeä tekemällä isompien fleksolle soveltuvien töiden vedokset digillä tarkastuskuntoon ennen painolaattojen tekoa. Pieniä sarjoja, vaihtuvaa informaatiota Jalostusarvon nostamisella tarkoitetaan tarrabisneksessä muun muassa tarrojen kohokuviointia eli embossausta tai foliointia. Ja yksi arkkipainokonekin, kertoo Ylipoti Auraprintin konekannasta. T Teksti Tiina Ruulio Kuvat Auraprint ARRAETIKETTIEN PAINAMINEN ei itse asiassa ole enää niin huippuhyvää liiketoimintaa kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Osittain kyse oli tuolloin etikettitekniikan kehittymisestä, osittain pakkausteollisuuden kasvusta. – Esimerkiksi hyvin menestyneen Coca-Colan Share A Coke -markkinointikampanjan ideana oli nimikkopullot, joihin painettiin 150 suomalaisnimeä. Suomalaiset tarrapainot toimivat etupäässä kansallisesti, vaikka vientiäkin on jonkin verran – kuten myös tuontia muun muassa Virosta. 24 4/2014 JULKAISIJA Tarroja painetaan hyvin monenlaisilla tekniikoilla fleksosta digiin. Painoteknisesti asia hoidettiin niin, että etiketin painolaattaa ei tarvinnut vaihtaa välillä, vaan vaihtuva nimi tuli mukaan painokoneen digitaalisesta muistista. – Painamme teknisesti monipuolisia tarraetikettejä rullalta rullalle. Se vaatii konekannalta paljon. Siksi meillä on uv-flekso-, uv-kohopaino- ja offsetkoneita sekä kaksi modernia digitaalipainoyksikköä. Digipainotekniikka on puolestaan ainoa oikea vaihtoehto pienempiin ja vaihtelevaa informaatiota sisältäviin eriin. Tarraetikettisovellutusten kasvuun perustuva kulta-aika kesti Suomessa 80-luvun puolivälistä 90-luvun alkuun. Painotekniikoista fleksotekniikka sopii parhaiten suurempiin eriin ja pitkiin sarjoihin. Alun perin lomaketalona tunnettu yritys on nykyään melko puhdasverinen tarratalo. Lisää jalostusarvoa tarraetiketteihin Suomessa on noin tusinan verran tarraetikettipainoja, joista suurin on 86 työntekijän turkulainen Auraprint Oy. Ylipoti sanoo, että asiakkaat eivät ole juuri kiinnostuneita käytettävästä painotekniikasta, vaan lopputuloksesta. Muun muassa maailman johtavat kosmetiikkatuottajat tai arvokkaimpien alkoholimerkkien valmistajat käyttävät kyseisiä tehokeinoja tuote-etiketeissään. Tämä säästää aikaa ja kustannuksia. Kun tuoteinformaation määrää pitää EU-säädösten takia lisätä, tulee tarroista usein pikkuvihkosia. Myös liimapuolelle painaminen, muovi- ja kääre-etikettien yleistyminen tai joustopakkaukset tuovat mukanaan omia teknisiä ongelmia etikettipainajalle.. Mutta heti kun etiketteihin saadaan jalostusarvoa, muuttuu tilanne, kertoo Auraprintin toimitusjohtaja Ilkka Ylipoti. Monikerrosetiketit yleistyvät Eräs tulevaisuuden kasvava tarratyyppi on monikerrosetiketit, joiden yleistyminen perustuu paljolti EU-määräyksiin
. . Syksyn luovat kurssit Adobe Creative Cloud 2014 . . Liimojen ja painovärien turvallisuuskin on tärkeää kuten myös se, että tarralaminaattien raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen metsistä. . . Photoshop peruskurssi (2pv) . . . . Adobe Edge Animate perusteet – html5 bannerit (2pv) Adobe Edge Reflow – suunnittelun työnkulku (1pv) Responsive Web Design (1pv) Websuunnittelun erityispiirteet printtigraafikolle (2pv) Wordpress sisällöntuottajalle (2pv) Lisätiedot, hinnat ja päivämäärät osoitteessa: www.corellia.fi Koulutamme, konsultoimme, neuvomme ja autamme Ota yhteyttä: juha@corellia.fi | 040?171?3360 | @CorelliaHEL Vilhonkatu 5A, 00100 Helsinki. . . Ylipoti sanoo, että uudet turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat vaikuttavat myös tarratalon elämään, kuten myös kierrätettävyys. – Tarramateriaalit ovat ohentuneet ja sitä kautta materiaalija kuljetuskustannukset pienentyneet. Tarrapainajan rooliin ei kuulu vain painaminen, vaan työ vaatii myös paljon teknistä suunnittelua, jotta haluttuihin pakkauksiin saadaan juuri oikeanlainen tarra. InDesign ja interaktiiviset digijulkaisut (1pv) Adobe Digital Publishing Suite –perusteet (2 pv) Adobe Digital Publishing Suite –jatkokurssi (2 pv) ePub - sähköisen kirjan julkaiseminen (1pv) eDocker CREATE! (1pv) Richie Maggio-sähköiset julkaisut (1pv) Video . – Meidän pitää tietää se, minkälaisissa olosuhteissa tuotetta käytetään. Illustrator peruskurssi (2pv) Illustrator ja infografiikka (1pv) Illustrator pakkaussuunnittelussa (1pv) Illustrator Black Belt – vaativaan käyttöön (2pv) Adobe Photoshop CC 2014 . Photoshop ja 3d (1pv) Sähköinen julkaiseminen . Viesti videolla webissä (2pv) Videokuvaus ja -editointi valokuvaajalle ja toimittajalle (2pv) Adobe Premiere Pro CC -videoeditoinnin peruskurssi (2pv) After Effects CC graafikolle (2pv) Web . Jos näin kävisi, niin kyllä meihin otettaisiin heti yhteyttä. . . InDesign peruskurssi (2pv) . . Photoshop Black Belt – vaativaan käyttöön (2pv) . Tuskin kenelläkään muulla Suomessa on vastaavaa tarraalan taustaa kuin Ylipotilla tarratuotannon kahdelta eri puolelta: ensin yli 25 vuotta tarralaminaattivalmistaja UPM Raflatacin palveluksessa muun muassa Aasian liiketoimintojen johtajana ja nyt Auraprintissä. . Esimerkiksi shampoopullon etiketti ei saa missään tapauksessa irrota suihkussa. . . InDesign Black Belt – vaativaan käyttöön (2pv) Adobe Illustrator CC 2014 Tarra-alan mies Ilkka Ylipoti on vetänyt tarratalo Auraprintiä helmikuusta lähtien. Creative Cloud 2014 uudet ominaisuudet: Photoshop, InDesign, Illustrator (1pv) Adobe InDesign CC 2014 . Muuttuvia tekijöitä on paljon, ja ne kaikki vaikuttavat muun muassa painomateriaalien, liiman ja loppukäsittelyn valintaan sekä itse painojälkeen
Brändimainonta istuu mobiiliin Lassila pitää keskeisenä asiana sitä, että Widespacen kaikki teknologia on itse kehitettyä. Teksti Tiina Ruulio Kuva Lili Ermezei Mobiilimainonta kasvaa tällä hetkellä räjähdysmäisesti ja hakee samalla uusia muotoja. ”Mediatalojen ongelmana on tänä päivänä jäykkyys ja varovaisuus”. Varsinaiseen kasvuun Widespace lähti vuonna 2010. Mainoksen viestin pitäisi löytää oma kohderyhmänsä mahdollisimman tehokkaasti ja samalla henkilökohtaisesti. Yksi mainos per sivulataus on Lassilan mielestä melko sopiva määrä kännykässä. Suomessa ja yhdeksässä muussa Euroopan maassa toimiva Widespace on Pohjoismaiden nopeimmin kasvava mobiilimainosverkko, joka koostuu Suomen suosituimmista mobiilisivustoista ja sovelluksista. Eräs kohderyhmä saattaa olla vaikkapa ostovoimaiset kaupunkilaiset naiset, joille siis halutaan suunnata mahdollisimman henkilökohtaista mainontaa. Näitä kohdeyleisöjä myydään puolestaan mediatoimistojen kautta mainostajille. Mobiilimainonnan suhteellinen osuus isojen yritysten ja brändien mainoskakusta on ollut varsinkin Suomessa melko vaatimaton. Yksittäisen mai- 26 4/2014 JULKAISIJA noksen teho laskee, ja ihmiset tulevat lopulta immuuneiksi mainonnalle. Yrityksen perusti vuonna 2007 kaksi Ericsson-taustaista johtajaa, jotka lähtivät sijoittamaan rahojaan mobiilimainonnan teknologiaan. Widespacen Suomen kumppanuusjohtaja Ilkka Lassila selventää, mitä sana mobiilimainosverkko oikeastaan tarkoittaa: – Keräämme usealta eri julkaisijalta digitaalista mainostilaa, paketoimme ne omilla tuotteillamme tietynlaisiksi mainoskokonaisuuksiksi esimerkiksi eri kohdeyleisöjen mukaan. Paikkatiedon keräämiseen liittyy monia lakiteknisiä ja yksityisyyden suojaan liittyviä asioita. Mainoksen informaatioarvollakin on merkitystä. Sinänsä kuluttajakunta hyväksyy Lassilan mukaan mobiilimainonnan, kunhan mainos toteutetaan hienovaraisesti ja ilman tunkeilun sivumakua. Olennainen kysymys mobiilimainonnassa on se, mitä mainostajan kannattaa mobiilissa tehdä ja mitä ei. Mainostajan kannalta ero tulee siitä, että televisiokanava pystyy osoittamaan näyttöperusteisuuden vain arviolta, me taas kerromme tarkat luvut. Mobiilimainos voi hyödyntää kelloa ja säätä – Ajankohtainen asia mobiilimainonnassa on, miten se voisi paremmin käyttää hyödyksi big dataa, siis kaikkea sitä tietoa, jota kuluttajista on olemassa ja jota voidaan käyttää. Vain mielikuvitus on rajana mobiilimainonnalle S INÄNSÄ MOBIILISSA eli älypuhelimissa ja tableteissa on vielä hyvin vähän mainontaa, kun mainosmääriä verrataan siihen, kuinka paljon ihmiset viettävät aikaansa kännyköiden ja tablettien äärellä. Kasvuvaraa siis on. Myös paikkatietojen hyödyntäminen mobiilimainonnassa on vielä vähäistä. Yksinkertainen mainos, jolla saadaan kiinni myös isoja massoja, on usein paras. Yritys ei ole kuitenkaan pelkkä teknoyritys, vaan sekä tekno- että myyntiyritys. – Liiassa mainosten kohdentamisessa sotkeutuu helposti kuitenkin omaan näppäryyteensä. Älypuhelimen tai tabletin käyttäjää ei saa ärsyttää esimerkiksi viemällä hänet pois avoinna olevasta sovelluksesta tai näyttämällä samaa mainosta liian usein. Sen todellisesta määrästä esimerkiksi Suomessa ei ole kuitenkaan olemassa tarkkoja lukuja. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana sille, miten mobiilimainos voidaan kohdentaa: ikään ja sukupuoleen liittyvän kohdennuksen lisäksi hyväksi voidaan käyttää esimerkiksi säätä tai kellonaikaa. Toisaalta myös erikoistuneiden brändien erikoistuneille kohderyhmille tehdyt digimainokset saattavat menestyä hyvinkin.. – Parhaiten mobiiliin sopii mielestäni selkeä brändimainonta, jonka päämotivaatio ei ole lataaminen ja ostaminen, vaan jonkin tietyn viestin vieminen tietylle kuluttajaryhmälle. Mobiili on kuitenkin mukana poikkeuksetta kaikissa isoimmissa mainoskampanjoiden mediamixeissä eli eri mediakanavien valinnoissa. Se, miten tietoja voi kerätä ja hyödyntää, muuttuu koko ajan. – Me myymme mainontaa näyttöperusteisesti mainosrahoitteisten televisiokanavien tapaan. Mobiilimainontaa myydään näyttöperusteisesti Verkkomainontaa on totuttu mittaamaan klikkauspohjaisesti – eli jos mainosta ei ole klikattu, mitään ei ikään kuin ole tapahtunut. – Netin puolelta tiedetään jo, mitä tapahtuu, kun sivustot tungetaan täyteen bannerimainontaa. Mobiililla on puolellaan eräs ominaisuus, jota muilla mainosvälineillä ei ole, nimittäin lähestulkoon kaiken reaaliaikainen mitattavuus ja analysoinnin tarkkuus
JULKAISIJA 4/2014 27. Widespacen Ilkka Lassilan mielestä olennainen kysymys mobiilimainonnassa on se, mitä mainostajan kannattaa mobiilissa tehdä ja mitä ei
Kyseisellä käyrällä on oltu jo monta vuotta peräkkäin. Kun perinteinen media menee alaspäin, se luo paniikkikulttuuria ja hidastaa päätöksentekoa. (015) 348 990 | fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com | www.pieksanprint.com. Yrityksen asiakkaina ovat käytännössä kaikki suuret mediatalot Sanomaa ja Almaa lukuun ottamatta. – Mediatalojen ongelmana on tänä päivänä jäykkyys ja varovaisuus. 13 MILJARDIN BISNES Tutkimuslaitos Gartnerin mukaan kännyköissä ja tableteissa tapahtuva mainonta kasvaa tänä vuonna noin 13 miljardiin euroon. Ilkka Lassilan mukaan Widespacen markkinaosuus suomalaisesta mobiilin display-mainonnasta on 45 prosenttia. Kasvutavoite on kaikilla markkinoilla kolminumeroinen. Mediatalojen vaikeat vuodet Widespacen Suomen myynti, siis liikevaihto, oli viime vuonna 2,3 miljoonaa euroa. Suurimman siivun mobiilimainonnasta lohkaisee näyttömainonta, mutta nopeimmin kasvava alue on silti video. Kolmen vuoden kuluttua vastaava mainoseurojen määrä nousisi jo 30 miljardiin. Korkeaa värintoistoa! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki | puh. Lassila itse teki mobiililiiketoimintaa Lontoossa kolmisen vuotta kunnes pari vuotta sitten myi yrityksen ruotsalaisille ja aloitti työt Widespacessa. Lassila tietää, että digitaalisessa kilpailussa pärjääminen on julkaisutaloille vaikea asia. Minusta mediatalojen kannattaisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi datan hyödyntämisessä, sillä muuten Facebookin tai Googlen kaltaiset yritykset vievät koko digitaalisen mainonnan potin. Sen päälle tuli jonkin verran myös kansainvälisiä kampanjoita muista maista. Mobiilimainos iltapäivälehden mobiilisivustolla
Digi myös muuttaa asiakas suhteen luonnetta, sanoo MTV Median markkinointipäällikkö Minna Perilä. Sisältömarkkinoinnin apajille haluaa moni Sisältömarkkinointi on ilmiö, josta on puhuttu paljonkin kuluvan vuoden aikana markkinointimaailmassa. Markkinoinnin konvergenssi Eri viestintäkanavien yhdistymisen eli konvergenssin tavoitteena on median käyttötapojen laajentaminen. Lähtökohtatilanne on selvä: – Digitaalisessa maailmassa yhä useampi brändi haluaa toimia kuten julkaisija. Markkinoinnissa ostettu media (printti, televisio, ulkomainonta, suoramainonta), oma media (esitteet, myymälätilat, verkkopalvelut) ja ansaittu media (suosittelijat) lähentyvät toisiaan. Sisältömarkkinoija on kuin artisti, jonka pitäisi saada puolelleen mahdollisimman laaja yleisö. Teksti Tiina Ruulio R akkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös tässä tapauksessa: sisältömarkkinoinnin rinnalla kun puhutaan myös natiivimainonnasta tai brändikirjoittamisesta tai markkinoinnin konvergenssista*. Käytännössä digitalisaatio on jo tähän mennessä luonut valtavan kaupallisten viestien vyöryn, josta jokaisen yrityksen tai brändin pitäisi pystyä löytämään oma yleisönsä. Aikaisemmin käytettiin puolestaan ilmaisuja kuten puffaaminen tai advertoriaalit eli addut. Natiivimainonta Natiivimainonnassa markkinointisisällöt suunnitellaan siten, että ne kuuluvat yleisön luonnolliseen sisältöympäristöön. Natiivimainonta pyrkii antamaan saman kokemuksen kuin median oma sisältö. JULKAISIJA 4/2014 29
Iso kysymysmerkki vielä on, miten perinteinen journalistinen osaaminen saadaan taipumaan sisältömarkkinoijien toiveisiin. Muun muassa tutkimustalo Gartner onkin ennustanut, että vuoteen 2020 mennessä jopa 26 miljardia laitetta keskustelee keskenään nettiyhteyksien välityksellä. Suuretkaan mainosbudjetit eivät pure Samassa Mainostajien liiton tilaisuudessa esiintynyt Hasan & Partnersin luova johtaja Mikael Nemeschansky esitti käsityksensä siitä, minkälainen on mainostoimisto vuonna 2014. Usein se on jotain siltä väliltä. Käytännössä kuluttajan siis pitäisi tunnistaa itse, onko sisältö journalistinen tai onko kyse mainosmaisesta sisällöstä. Nemeschanskyn mukaan suuretkaan mainosbudjetit eivät välttämättä pure, sillä valta on siirtynyt kuluttajille. Uskonkin asioiden internetin läpimurtoon lähivuosina. – Ihmiset lukevat vain niitä asioita, jotka kiinnostavat heitä. Tiimien tuloksina on tarkoitus syntyä muun muassa asiakkaille räätälöityjä printtituotteita, digisisältöjä, some-kampanjoita ja vaikkapa mobiilipelejä. – On luonnollisesti tärkeää, että kuluttaja ymmärtää, kuka viestin lähettäjä on, hän rajaa. Suomalaiset yritykset keskittyvät Karvisen mukaan liikaa (tyrkytys) myyntiin ja ajautuvat helposti puhtaaseen hintakilpailuun. Nyt mennään pari askelta pidemmälle eli lehtien toimituksiin.. Muutokseen liittyy sekin, että media haluaa saada siivunsa myös sisältömarkkinointiin liittyvästä liiketoiminnasta: Perilän mukaan peräti 30 prosenttia yhdysvaltalaisista julkaisijoista (NYT, Hearts, Forbes, Huffington Post, Atlantic jne.) suuntasi jo viime vuonna palveluvalikoimaansa natiivimainontaan ja sisältömarkkinointiin. Lue sisältöstrategia ja tee tuotteesta tarinoita esimerkiksi omille nettisivuille ja vastaa aukottomasti kaikkiin kysymyksiin. Ennestään esimerkiksi aikakauslehtitalojen kyljessä on toiminut omia viestintätoimistoja, jotka ovat tehneet sisältömarkkinointia. – Internetkään ei ole jatkossa enää paikka, jonne mennään viihtymään, vaan verkko on ympärillämme. Kuluttaja päättää, mikä on tärkeää, minkälainen tieto leviää ja mistä keskustellaan. Allerin osaajista kootaan eri sisältömarkkinointiprojekteihin omat tiiminsä: toimittajia, valokuvaajia, digiosaajia, videokuvaajia, graafikoita, editoreita, some-taitajia. Sisältömarkkinoijat tekevät yleensä mieluusti töitä perinteisen median kanssa, koska median uskotaan tuntevan melko hyvin kohdeyleisönsä. Näkyvimmän avauksen teki kuitenkin toukokuun lopussa Aller Media Oy tuomalla julkisuuteen perustamansa Allerideas-sisältömarkkinointiyksikön. Joskus se voi olla myös mainos. – Ihmisten elämästä on tulossa rajapinta, jonka kautta kenen tahansa on mahdollista tuottaa merkittävää sisältöä. – Digitalisoitumisen myötä mainostoimistot ovat olleet historiansa suurimman muutoksen edessä. – Muista, että yritys on media. Markkinoinnin murros pakottaa yritykset asiakaskeskeisyyteen. Sisältömarkkinointi ei ole kuitenkaan journalismia, vaan mainontaa, vaikka se käyttääkin hyväkseen monia journalismista ”lainattuja” piirteitä tarinallisuudesta lähtien ja pyrkii luomaan siten samaa kokemusta kuin median oman sisältö. Markkinoinnin uusi tarkoitus onkin auttaminen. Julkaise säännöllisesti, ryhdy mielipidejohtajaksi, neuvoo Kurvinen markkinointi-ihmisiä. Yksittäisistä brändeistä siirrytään kohti jatkuvaa tekemistä, jossa kuluttaja ei ole seuraaja, vaan itsenäinen toimija. Yritys on media – Itsekäs itsekehu ei kiinnosta enää ketään, sanoo markkinointitoimisto Plutoni Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Kurvinen. Tarinankerronnassa pitäisi olla mukana pientä rohkeutta, brändin pitäisi myös nauraa vähän itselleen, Perilä ajattelee. Kurvinen toimii asiakasyrityksissään ulkoistettuna markkinointipäällikkönä ja markkinoinnin toteutuskumppanina. Sitä alaa, jossa suurin osa meistä aloitti uransa, ei ole enää olemassa. Minna Perilä mainitsee hyvinä sisältömarkkinoinnin taitajina muun 30 4/2014 JULKAISIJA Sisältömarkkinoijat tekevät yleensä mieluusti töitä perinteisen median kanssa, koska median uskotaan tuntevan melko hyvin kohdeyleisönsä. muassa Red Bullin, Good Greensin ja Starbucksin sekä suomalaiset Valion ja Fazerin. Mainosmaailmaankin tarvitaan ihmisten ymmärtämiseen perustuvia sisältöjä. Hän mukaansa media on muuttunut valtavasti viimeisen kahden vuoden ajan. Uudessa mainonnan maailmassa ei voi toimia vanhoin keinoin. Sisältömarkkinoija osaa kertoa tarinoita Parhaimmillaan sisältömarkkinoija osaa kertoa tarinoita, joista on tavoitellulle kohderyhmälle hyötyä ja/tai hupia. – Satsaisin mieluummin bränditietoisuuden kasvattamiseen ja asiakkaan sitouttamiseen. Aller ehti ensin Luultavasti kaikki suurimmat mediatalot tunnustelevat sisältömarkkinoinnin mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Perilä oli mukana Mainostajien liiton järjestämässä Sisältömarkkinointi busineksen edistäjänä -seminaarissa loppukeväällä
JULKAISIJA Käy tutustumassa osoitteessa www.moonsoft.fi 4/2014 31. Fonttivalikoimamme koostuu alan johtavien valmistajien fonteista ja laajojen kielivalikoimien avulla varmistamme yhteensopivuuden myös kansainvälisessä kommunikoinnissa. www.fontit.com • 0207 439 500 • fontit@fontit.com Meiltä saat myös laajan valikoiman erilaisia graafisen alan ohjelmistoja. Typograafinen ammattitaitomme on aina apunasi oikean fontin valinnassa. Palvelun avulla varmistetaan myös, että fonttien käyttöoikeudet ovat kunnossa. Visuaalisen yritysilmeen yhtenäinen jatkuminen web-sivuilla antaa asiakkaalle huolitellun vaikutelman. Yli 30.000 fonttia. Keili tarraa koteloon. Nopeasti ja asiantuntevasti. Ota yhteyttä, niin tarkistamme ovatko käytössäsi olevat printtifontit saatavilla myös web-versioina. Fontit.com tarjoaa nyt fonttiratkaisut myös web-sivuillle. Helppoa ja tehokasta Fontit myös www-sivuille Laaja asiantuntemus Moonsoftin kotimainen Fontit.com-palvelu on yksinkertainen ja tehokas tapa huolehtia, että yrityksen visuaalisen ilmeen mukaiset fontit ovat kaikkien niitä tarvitsevien käytettävissä
Se mietityttää. Tästä tosiasiasta hän kehittää nasevan korrelaation nykyiseen mediamyrskyyn: – Mutta hevoset ja purjelaivat elävät siitä huolimatta edelleen rinnakkain autojen ja lentokoneiden kanssa. J. Niiden elintila on kapeampi, mutta ne ovat kuitenkin kovin arvostettuja kul- 32 4/2014 JULKAISIJA Munkit olivat väärässä Kustantajat saavat Tapanisen mielestä syyttää kyllä vähän itseäänkin siitä, että mainosmiljoonat ovat karanneet heiltä verkkoon: – Mediayhtiöt ovat suorastaan ajaneet ihmisiä amerikkalaisten pörssiyhtiöiden syliin. Penttilän ja Janne Jutilan kanssa. Suurimmaksi ”syntipukiksi” Tapaninen mainitsee Googlen, joka rakensi nerokkaan mainontakoneiston. Otava 2010 Luottamustehtävät • KSF Median hallituksen jäsen • Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen • Uudenmaan Kulttuurirahaston hoitokunnan pj. Ja meidän kykymme kilpailla näitä jättiläisiä vastaan on tasan nolla. Kotimaassa hän joutui vetämään peräperään kolmet yt-neuvottelut, kyllästyi taistelemaan toivotonta vastaan ja ryhtyi toteuttamaan pitkäaikaista unelmaansa oman yrityksen pyörittämisestä. Mutta, Tapaninen jatkaa, ihminen voi edelleen rakastaa hevosia ja purjelaivoja, mutta siitä huolimatta ne eivät enää ole ykkösratkaisuja ihmisten liikkumistarpeisiin. E Teksti Pertti Jokinen Kuva Pentti Salonen ntinen Kotimaa Oy:n toimitusjohtaja, nykyinen viestintäyrittäjä Jaakko Tapaninen on itse ollut tämän myrskyn silmässä. Mutta kun sitäkään ei näytä olevan, ainakaan tarpeeksi. Sitä seurasi Facebook ja muu sosiaalinen media. Tämä mietityttää. Printistä tulee elitistisempää. Jaakko Tapaninen • Synt. Tämä tietenkin huononsi laatua, joten tilaukset vähenivät. Tapaninen ei yritä Sanoman johdon tavoin väittää, että henkilöstön väheneminen nostaisi jollakin merkillisellä tavalla laatua. Uudet sukupolvet ovat kasvaneet kiinni sähköisiin medioihin, eikä aikamatkailu menneeseen ole mahdollista kuin Einsteinin hurjissa teorioissa. Hänen mielestään prosessissa journalismi huononee täysin yksiselitteisellä tavalla. – Ja kun mainonta printtilehdissä väheni, kulut tulivat suuremmiksi kuin tulot. Verta ja viihdettä Niin, se demokratian uhka. Jopa Yleisradio huutaa sitä miltei joka ohjelmassaan. • Helsingfors Segelsällskapin hallituksen jäsen. Toimittanut teoksen. – Jos vain eliitti kuluttaa hyvää sisältöä ja muut tuijottavat tositeeveetä, niin demokratia romahtaa. kuvälineitä. Otava 1997 • Lähikuvassa Eero Huovinen. Ja mainostajat heidän perässään. Tammi 1991 • Ultimatum Isänmaalle, yhdessä Risto E. 1964 • Valtiotieteen kandidaatti • City-lehden toimittaja 1987–1991 • Imagen päätoimittaja 1991–1997 • Image-Kustannuksen toimitusjohtaja 1995–1997 • Tammen kustannusjohtaja 1997–2006 • Viestintätoimisto Great Point Oy:n toimitusjohtaja 2006–2010 • Kotimaan toimitusjohtaja 2010–2014 • Great Pointin toimitusjohtaja 2014– Teokset • Kauppahuoneen kuolema. Nykymuotoisen printin pelastaminen on hänestä mahdoton tehtävä. Jaakko Tapaninen: Tulivat Netflix, Spotify, järjetön määrä korkeatasoisia blogeja... Ei tarvinnut maksaa huonosta sisällöstä mutta ei myöskään hyvästä. KUKA. Otava 1994 • Taivaan laiturilla – isovanhempieni rakkauskirjeet. – Digitaalisissa alustoissa on se hyvä puoli, että siellä pystytään tarkasti seuraamaan ihmisten lukutottumuksia. Niinpä ihmiset siirtyivät verkkoon. Syntyi kierre, jossa ovat kaikki merkittävimmät sanomalehdet. Siihen päästään juuri elitismistä. Printtipuolellakin tulee tusinakama kuolemaan pois, mutta korkeatasoisin jää. Nehän toitottavat jatkuvasti, että käykää Twitterissä, Fasessa tai Googlessa. Demokratia uhattuna, ei printti – Olennaista ei ole se, mitä nykyisen teknologisen myrskyn aikana tapahtuu printtimedialle, vaan se, mitä tapahtuu demokratialle. Printti kuin purjelaiva Sitä Tapaninen ei kyllä kaihda sanoa, että printin rapautumisesta tulee osittain surullinen olo: – Minulle tulee Financial Timesin viikonloppunumero, ja sen lukeminen on joka kerta täysin ekstaattinen kokemus. Tapanisen mielestä demokratian edellytys on, että ihmiset kuluttavat muodossa tai toisessa sen verran medioiden tuottamaa kunnollista asiasisältöä, että jotenkin ymmärtävät, mitä maailmassa tapahtuu. Nerokas Google Kustantajien kuolemankierre alkoi Tapanisen mukaan siitä, että verkossa ihmiset totutettiin ensi alkuun palvelujen ilmaisuuteen. Ja suurin osa ei halua suinkaan hyvää sisältöä vaan viihdettä, verta ja suolenpätkiä. Piti tehdä jotakin, eli irtisanoa ihmisiä. Sitä hän ei tietenkään tarkoita, että hyvä sisältö olisi printin yksinoikeus. v. Sitä on myös verkko täynnä, mutta sen löytäminen käy vuosi vuodelta yhä vaikeammaksi, vaikka siihen olisi haluakin
Minusta tätä voi tulkita laajemmassakin mielessä niin, että digi ja printti on pidettävä rinnakkain ja löydettävä molemmille fiksut roolit. Mutta ei pelkästään siellä: – Sillä on myös omaa laajaa aikakauslehtituotantoa. Tämä analyysi nykyaikaisesta brändin rakentamisesta sopii myös keskusteluun printin tulevaisuudesta. Tapanisen mielestä nimittäin printtiä tullaan käyttämään jatkossakin, mutta sen sisällön maksaja on lähettäjä eikä tilaaja. Se palvelee yrityksiä maailmassa, jossa perinteinen mainonta ja viestintätoimistojen palvelut eivät toimi enää niin kuin ennen. On ymmärretty, että tarvitaan jotain sellaistakin, joka tekee asiat todeksi myös tässä fyysisessä maailmassa. Nyt me elämme vähintään yhtä suurta murrosta. Great Point ohjaa organisaatioita, brändejä, viestimään suoraan kuluttajille ja sidosryhmille ja unohtamaan vanhat välikädet. Esimerkkinä Red Bull Tapanisen oma firma Great Point keskittyy sisältömarkkinointiin. Uuden maailman hurjin airut sisältömarkkinoinnissa on ollut hänen mielestää Red Bull valtavalla videotuotannollaan netissä. Vaikka siis elämmekin korkeatasoisen kotimaisen journalismin kannalta vaarallisia aikoja, ei Tapanisen luonteeseen sovi maalata maailmaa pelkäksi mustaksi. Menestyneimmillä on miltei järjestään myös asiakaskatalogit ja omat lehdet. JULKAISIJA 4/2014 33. Näin siis mies, jonka mielestä ”pitkä aikakauslehtijournalismi on parasta mitä tiedän”. Tämä on hänen mukaansa yksi suuria tulevaisuuden muutoksia. Hän muistuttaa, miten vaikeaa murroskauden myrskyssä on nähdä tulevaisuuteen: – Kun kirjapainotaito keksittiin, munkit vastustivat sitä kiivaasti, koska heiltä meni sen myötä mahdollisuus valita, mitä ihmiset lukevat, eli valta. Jaakko Tapaninen sanoo, että nykymuotoisen printin pelastaminen on mahdoton tehtävä. Tästä voi syntyä vielä paljon hyvääkin. Hän kehottaa katsomaan kansainvälisiä verkkokauppoja. Siitä syntyi kuitenkin nykyinen tiede ja koko nykyaikainen yhteiskunta
Data pysyy siellä, missä se luodaan. Teksti Marja-Liisa Kinturi cd-levyistäni, on virtualisoitu keskustietokone, joka on tuonut mukanaan valtavasti etuja, mutta myös uusia ratkaistavia asioita. Se tarkoittaa, että kaikkea dataa ei laitetakaan pilveen, vaan se jätetään lähtöpaikkaansa. Pilvi, johon itsekin siirsin hiljattain kaiken musiikkini ja pääsin eroon 34 4/2014 JULKAISIJA. kansalliset rajat ja joka maan lainsäädäntö on erilaista. Luodaankin metadataa ja indeksejä eli informaatiota datasta, joka tallennetaan hajautettuun pilveen. Olemme pikku hiljaa lähestymässä fyysisiä rajoja. – Näin ei siis voi jatkua loputtomiin. Hajautettu, verkostoitunut pilvi Ratkaisu on hajautettu tai verkostoitunut pilvi. – Historian heiluri palaa siis alkuasentoonsa. Ensimmäinen ongelma on aina vain isommat tietomassat. Niitä ei ole suunniteltu ja skaalattu tällaisiin tietomääriin. Toinen ongelma on yksityisyyden suoja. Miten sitä voidaan käsitellä, kun tietomäärät ylittävät kaikki HP Labsin tutkimusjohtaja Richard Brown Bristolista, Englannista kävi Helsingissä kertomassa jatkuvasti kasvavien tietomassojen tulevaisuuden haasteista ja keinoista niiden hallitsemiseen. Sitä kuitenkin tarvitaan, ja lopussa kiitos seisoo. Kuka muistaa enää vanhat keskustietokoneet. Datakeskus, joka sen kaiken pystyisi taltioimaan, kattaisi kokonaisen korttelin alueen Lontoossa. Jotain pitää muuttaa. Sen jälkeen applikaatiot näissä hajallaan olevissa pilvissä tekevät HP LABS HP Labs tekee tutkimusyksiköissään Palo Altossa, Bristolissa, Venäjällä ja Israelissa tällaista riskipitoista tutkimusta, jossa vain yksi kymmenestä tutkimuskohteesta onnistuu pääsemään kaupallisille markkinoille. It-sää: Luvassa hajanaista pilvisyyttä – Tarvitsemme tutkimusta ja innovaatiota, joka katkaisee siteet menneisyyteen ja muuttaa markkinat, luo kokonaan uutta, painotti HP:n globaalin tutkimusyksikön, HP Labsin, tutkimusjohtaja Richard Brown matkatessaan HP:n Experience Dayn esityksessään Helsingistä tulevaisuuteen. Kolme isoa haastetta – Nyt elämme pilven aikakautta. Kolmas ratkaistava asia on pilven ylläpitämiseen tarvittavan energian määrä. Tämän päivän pilvi käyttää Brownin mukaan yhtä paljon energiaa kuin koko Japani
Mitä kovempi tietoturva, sen enemmän se myös maksaa. Huhtikuu 2010). Tietoturva-aukkohan tarjoaa reitin hyökkääjälle päästä sisään ohjelmistoon, järjestelmään tai palveluun tekemään omia temppujaan. – Ne ovat kuin poliiseja, jotka ryntäävät rikospaikalle. Toisaalta tietoturvan tason valintaan pitäisi vaikuttaa sekä yrityksen koko että toiminta. Se on hieno ja hyvä keino käsitellä informaatiota, joka on kooltaan liian isoa, jotta sitä voitaisiin analysoida yhdessä pisteessä. Yksi ydin omistetaan tekemään yhtä tehtävää kerrallaan samanaikaisesti, ei peräkkäin. Tietoturvan uudet haasteet Lopuksi Richard Brown muistuttaa tietoturvasta ja haittaohjelmien vaaroista: iso paha maailma vaanii edelleen ulkopuolella ja yrittää tunkea järjestelmiimme. Elektroneista fotoneihin Kaikki tämä tapahtuu nykyisin elektronien avulla, jotka ovat melkoisia virtasyöppöjä. Monta tehtävää yhtä aikaa Kuulostaa fiksulta, mutta millaista teknologiaa hajautetun pilven luominen ja ylläpitäminen edellyttää. Richard Brown esitti simulaation, jossa turvasensorit säntäilevät umpimähkään infrastruktuurissa. – Jos lennolla syntyy jokin ongelma, koko lentokoneiden laivasto osallistuu ongelman ratkaisemiseen verkostoituneen pilven avulla. TIINA RUULIO JULKAISIJA 4/2014 35. Tyypillisimmillään pilveen säilytetään erilaista dataa. Ennen pilvipalveluiden ostamista yritysten kannattaisi kuitenkin satsata muun muassa omien tietojensa luokitteluun. Turvallinen ja turvaton pilvi Lyhyesti: pilvipalvelut (cloud computing) ovat tyypillisesti ajasta ja paikasta riippumattomia, verkon kautta käytettäviä palveluita. Brown vastaa: – Moniytimisiä suorittimia. Hän ottaa esimerkin lentokoneista, joissa tietokone tallentaa lennon tiedot, mutta kovin rajallisesti, koska muistikapasiteetti ei riitä kaiken infor- Richard Brown ennakoi, että jatkossa voimme kommunikoida fotonien eli käytännössä valon avulla, jolloin energiaa tarvitaan tuntuvasti vähemmän. Yritysten pilvipalvelun hinta muodostuu ohjelman käyttöoikeudesta, it-palvelusta sekä käyttäjätuesta. Pilvipalvelujen tietoturva-aukoista tai haavoittuvuudesta on puhuttu paljon. Brownin mukaan haittaohjelmat ottavat ensimmäiseksi pois päältä kaikki järjestelmän turvamekanismit. Siksi turvasensorit tarkkailevat haittaohjelmien geneeristä, lajityypillistä käyttäytymistä. – Näinhän on jo tehtykin. Meillä on 4- tai 6-ytimisiä suorittimia, mutta mitä kaikkea saammekaan aikaan, jos ytimiä on 1 000 kappaletta. Richard Brown ennakoi, että jatkossa voimme kommunikoida fotonien eli käytännössä valon avulla, jolloin energiaa tarvitaan tuntuvasti vähemmän. Kaiken lisäksi sekin pitää muistaa, että tietoturva on liiketoimintaa ja liiketoiminnan luonteeseen kuuluu ajoittainen tietoturvariskeillä pelottelu. Tietoturvan konsulttitalo Nixu kehottaa yrityksiä miettimään muun muassa seuraavia asioita pilvipalveluiden suhteen: Missä data sijaitsee, miten data siirtyy pilveen ja sieltä pois turvallisesti, kenellä on pääsy dataan ja kenen on vastuu, jos jokin menee pieleen (Nixu: Pilvipalvelujen tietoturvasta yritysjohdolle. Se on valtava parannus suorituskykyyn. Kukaan ei ole niiltä turvassa. Sen sijaan että nykyisin siirrämme dataa muistin hierarkiassa edestakaisin vuoroin näkyviin ja vuoroin varastoon, pysyvässä muistissa data on koko ajan esillä ja käytettävissä. kaikki laskutoimitukset ja ratkaisevat ongelmia. Esimerkiksi Microsoftin tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista pk-yrityksistä käyttää jo pilvipalveluita. Siksi turvasensoreiden paikka on jatkossa järjestelmän ulkopuolella, josta ne tarkkailevat järjestelmän toimintaa ja tekevät hälytyksen havaitessaan poikkeavuuksia. Tämä on yksi tärkeimpiä tapoja lisätä tietokoneidemme tehoa tulevaisuuden tarpeisiin ja rakentaa hajautettuja pil- viä. Tämä kaikki yhdistetään pysyvään muistiin (non-volatile memory), joka ei siis häviä, kun virta koneesta katkaistaan. – Kun alamme käyttää fotoneja ja pysyvää muistia, puhumme vallankumouksellisista innovaatioista. Datakeskuksista tuotetut pilvipalvelut ovat joko yksityisiä, julkisia, luotettuja tai niiden välimuotoja. Tämä pilvipalveluiden käytön joustavuus ja helppous on ollut myös pilvipalveluiden ongelma tietoturvamielessä. Vaikka pilvipalvelut ovatkin jo bulkkitavaraa, voidaan niitä myös räätälöidä yritysten tarpeisiin. Tästä verkottuneesta pilvestä tulee toisin sanoen eräänlainen koordinaattori, kapellimestari tai tulkki, Brown kuvaa. Ongelma on, että jos et ole koskaan ennen kohdannut tiettyä haittaohjelmaa, et pysty tunnistamaan sitä. Brown uskoo, että pian kyseiset teknologiat ovat valmiina lähtemään ulos laboratoriosta yritysten käyttöön. Kumpi on esimerkiksi tärkeämpää, luottamuksellisuus vai saatavuus. Kun datasta sen sijaan luodaan indeksejä ja metadataa, joka tallennetaan verkottuneeseen pilveen, se hoitaa, yhdistää ja koordinoi dataa sekä viestii kaikkien muiden lentokoneiden kanssa. Sen pitäisi siksi pystyä korjaamaan itse itsensä. Tietoturva-asiantuntijat ovat nykyisin sitä mieltä, että dataa voi pilveen laittaa, mutta se on syytä salata. Heti kun yksi sensori havaitsee haittaohjelmaan viittaavan käyttäytymiskuvion, se hälyttää muut sensorit apuun. Yritys voi myös itse usein päättää, mihin maanosaan sen data tallennetaan. Kuluttajien pilvipalvelut ovat usein mainosrahoitteisia ja yritysten maksullisia. – Hajautettu pilvi on niin iso ja monimutkainen, että emme pysty hallinnoimaan ja turvaamaan sitä samalla tavalla kuin hoidamme nykyisiä järjestelmiä. Pilvipalvelumallien yleistyminen ei olisi ollut mahdollista ilman verkon siirtonopeuden huimaa kasvua. Yleisimmin pilvellä kuitenkin tarkoitetaan julkista pilveä, jota ylläpitää jokin iso palvelutarjoaja. maation varastoimiseen
Järjestelmien avulla voit laajentaa liiketoimintojasi sekä maksimoida palvelu- ja toimitusvalmiutesi. Ilmiömäinen suorituskyky, luotettavuus, erinomainen tulostuslaatu ja kustannustehokkuus - bizhub PRESS C1100 ja C1085 vastaavat tuotantotulostuksen tinkimättömiin laatuvaatimuksiin. instant-perfection.konicaminolta.fi/performance 36 4/2014 JULKAISIJA TUOTANTOTULOSTUKSEN RATKAISUT. Konica Minoltan uusi bizhub PRESS C1100 -sarja - niin tuottava, ettet usko silmiäsi! Konica Minoltan kaksi uusinta digitaalista värituotantojärjestelmää, bizhub PRESS C1100 ja C1085, edustavat digipainoteknologian huippua. INSTANT PERFORMANCE
– Olemmekin investoineet viime vuosina enemmän ohjelmistoihin ja järjestelmiin kuin tuotantokoneisiin, se on tämän ajan henki, Sarsama huomauttaa. – Kaikki on lopulta kiinni johtajuudesta, Sarsama sanoo. Kopijyvä ja DMP fuusioituivat kesäkuun alussa Grano Oy:ksi. Sarsama ei pidä yrityskauppoja ainoana oikeana tapana tehdä graafista alaa kannattavammaksi. Sarsaman mukaan kannattavaa kasvua ei synny ilman volyymiä – ja volyymiin tarvitaan kokoa ja kykyä investoida. Panostajan toimitusjohtaja Juha Sarsama on myöntänyt senkin, että pääomasijoittajalla ei ollut varaa kahteen eri tytäryhtiöön ja merkkiin samalla toimialalla. – Asiakkaat haluavat tehdä yhteistyötä keskitetysti nimenomaan isom- pien toimittajien kanssa, joilla on laaja palveluvalikoima, Sarsama sanoi. Painotalo ei enää elä tilausten odottelulla. – Painaminen automatisoituu ja tehostuu. Yritysten markkinoinnin paukut ovat kasvamaan päin esimerkiksi USA:ssa, mikä näkyy graafisten palveluiden ostoissa. Granon pääomistajan Panostajan toimitusjohtaja Juha Sarsama uskoo graafisella alalla suuruuden logiikkaan. Suomalaisten graafisen alan yritysten olisi vain syytä avata itseään maailmalle ja rekrytoida yritysten hallituksiin henkilöitä esimerkiksi mainostoimistoista tai sähköisestä kaupasta. Uskon, että digitaalisuus on jatkossa valtavirtaa. Tilaus ja laskutus menevät kokonaan verkkoon. Granon enemmistöomistajalle, pääomasijoitusyhtiö Panostajalle DMP:n fuusioiminen Kopijyvään oli looginen veto, sillä Panostaja on toiminut aikaisemmin kummankin yhtiön emoyhtiönä: Kopijyvän vuodesta 2008 ja DMP:n vuodesta 2011. Grano oli näyttävästi esillä Pori Jazzissa. Toisaalta painamisen on oltava yhä ympäristöystävällisempää ja personoidumpaa. Satsauksia ohjelmistoihin ja järjestelmiin Granoa ei olla viemässä pörssin päälistalle, jossa Panostaja itse jo on. Hänen mielestään graafisella alalla toimitaan liian herkästi vanhan kaavan mukaan, vaikka markkinoille tarvittaisiin hyvinkin luovia ratkaisuja. – Toinen tapa on vahvistaa yritysverkostoja ja luoda todellisia kumppanuuksia erilaisia asiakkaita varten. Sarsama uskoo, että printillä on paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa esimerkiksi big dataan perustuvien markkinointiratkaisujen tuottamisessa. Granonkin taustalla on tusinan verran yrityskauppoja, ja markkinoiden kehittyminen ajaa yrityksiä yhä isompiin muutoksiin, Sarsama kertoi Print Power -hankkeen järjestämässä Printin Paluu -seminaarissa kesäkuussa Helsingissä. ”Graafisella alalla toimitaan liian herkästi vanhan kaavan mukaan, vaikka markkinoille tarvittaisiin hyvinkin luovia ratkaisuja.” Asiakkaat haluavat tehdä yhteistyötä keskitetysti nimenomaan isompien toimittajien kanssa, joilla on laaja palveluvalikoima, uskoo Panostajan Juha Sarsama. Tulevaisuutta ja sen vaatimia investointeja ei voi rakentaa tappiollisen toiminnan varaan. Sekä Kopijyvä ja DMP ovat olleet kannattavia yrityksiä. US Commercial Printers´ Reportin mukaan alalle odotetaan tälle vuodelle jopa kuuden prosentin kasvua. Yritysjärjestelyt eivät kuitenkaan riitä, vaan olennaisinta on se, miten uusia yrityksiä tai kumppanuuksia johdetaan. Negatiivisen hintakierteen katkaiseminen ei ole helppoa. – Alaa koettelee voimakas tekninen murros. JULKAISIJA 4/2014 37. – Sanoisin, että alan pohja on saavutettu. Onko pohja jo saavutettu. Yhteistä liikevaihtoa tällä 12 paikkakunnalla toimivalla yrityksellä on 58 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 450. Hän toki myöntää, että alan hintakilpailu on ollut aggressiivista ja raakaa eikä julkishallinnon hankintamenettely ole näyttänyt asiassa hyvää esimerkkiä. Kahdesta yksi G Teksti Tiina Ruulio Kuvat Grano ranoa voidaan eittämättä pitää Suomen suurimpana graafisen alan yrityksenä. – Alle 150 miljoonan euron liikevaihdolla se ei ole järkevää eikä listaus tuo verohyötyjä
Ja jatkoa edelliseen: ekonomisti Arto Suninen sanoi, että Suomessa on 700 painotaloa ja siinä on vielä puolet liikaa. On paljon pienenpuoleisia painoja, joille ei ole jatkajaa. Grano satsaa palveluasenteeseen Granon toimitusjohtaja Heimo Viinanen kertoo seuraavassa haastattelussa, miten yksi Grano on parempi kuin Kopijyvä ja DMP erikseen. – Tuomme alan kattavimman palvelutarjonnan asiakkaillemme olemalla valtakunnallisesti paikallinen. Mitä sanot tähän. – Reilun vuoden tutustumisen jälkeen voin todeta, että molemmissa yrityksissä tehdään aktiivista asiakastyötä ja panostetaan palveluun. – Olemme jo ennen fuusiota olleet valtakunnallisesti näkyvissä, varsinkin urheilun välityksellä. Haluamme auttaa asiakkaitamme menestymään omassa bisneksessään. Kuinka erilaisia tai samanlaisia yrityksiä Kopijyvä ja DMP ovat olleet. Mielestäni meidän toimialalle sopii markkinointi, ja ei ole ollenkaan huono tapa olla tukemassa niiden paikka- kuntien urheiluseuroja, missä meillä on toimintaa. Haluamme kuitenkin rakentaa toimialalle uutta palvelukokonai- suutta, joten oli aika luopua vanhoista brändeistä. Granon Heimo Viinanen ja yrityksen uusi logo. Mitä mieltä olet tästä. Joten uskon, että yritysjärjestelyitä tulee tapahtumaan jatkossakin. – Henkilökohtaisesti Kopijyvä-nimestä luopuminen oli vaikea päätös, mutta yhtiön kannalta uusi nimi oli välttämättö myys. Teksti Tiina Ruulio Kuva Grano Olette lähteneet liikkeelle reippaalla markkinoinnilla ja näkyvyyden luomisella, mikä ei ole välttämättä lainkaan tavanomaista graafisen alan yritykselle. Missä mielessä yksi Grano on parempi kuin osiensa (vanha Kopijyvä ja DMP) summa. Harmittaako, kun Kopijyvä-nimi katosi fuusion myötä. Arvomme olivat liki samat ja uusi visiomme olla halutuin kumppani ja seuratuin edelläkävijä syntyi helposti. – Henkilökohtaisesti nimestä luopuminen oli vaikea päätös, mutta yhtiön kannalta uusi nimi oli välttämättömyys. Miten Grano hitsataan yhteen. Markkina laskee vuosittain yli 10 prosenttia. – En osaa sanoa muiden alan yritysten myyntistrategiasta, mutta meidän noin 70 hengen myyntitiimin pitää olla toimialan edelläkävijä. 38 4/2014 JULKAISIJA. – Olen samaa mieltä, toimialalla on ylikapasiteettia reilusti. – Tottakai meidän pitää hakea kustannustehokkuutta, oli sitten kyse markkinoinnista, myynnistä tai tuotannosta. Olemme myös kumppanina Pori Jazzissa. Kuinka pitkällä olette tällä tiellä. Ja kun kaikille ei ole ostajaakaan, uskon, että ne tulevat myös tätä kautta vähenemään. Kuinka tärkeänä pidät konsolidointeja alan tulevaisuuden kannalta. Paljon puhutaan siitä, että graafisen alan myyntikulttuurin pitäisi muuttua. Yritysjärjestelyjen yhteydessä ylimääräiset painokoneet kannattaisi yrittää myydä ulkomaille, niin saataisiin ylikapasiteettia pienenemään. Eikö erilaiset yhteistyökuviot voisi ajaa osittain samaa asiaa… – Varsinkin laskevassa markkinassa erilaisten yhteistyökuvioiden luominen on aika vaikeaa. Onko kyse suuruuden logiikasta ja volyymeista tai jostain muusta
A4 sei n a ka lenter i N I M I Pa ivi lla sivua + ka n si Kesä12 kulli u 2ki0er r esi d ottu m eta 15 Tammikuu 20 15 1 0 0 kpl 5,47 eu roa / kPl sis. alv.24% KUVITA KALENTERI OMILLA KUVILLA Tamm ikuu Kesäkuu 2015 2015 Syyskuu 2015 Lokakuu 2015 www.painotalo.fi. KIRJATUOTANTOA NYT MYÖS TEHOKKAALLA digipainokoneella pyydä tarjous www.aldus.fi Aldus Oy | Haapalankatu 3, 15240 Lahti | tel +358 3 871 600 | www.aldus.fi Kalenterit helposti verkosta Esi m
– Organisaatiomallissa pitäisi lukea sana innostuminen. Digiin siis panostetaan. Toimenkuvaan kuuluu myös asiakkaiden ja heidän tarpeittensa tunnistaminen. – Esimerkkinä on Magazine Median kaikkien lehtien yhteinen ruokatoimitus. JULKAISIJA 4/2014 41. Yhteistyötä tehdään sekä kuluttaja- että mediamyynnin kanssa. Ilta-Sanomat on kasvattanut liiketoimintaansa merkittävästi ja seisoo kahdella jalalla. Ala-Laurila on tehnyt työuransa aikana Sanoma-konsernissa Keltaista Pörssiä ja Ilta-Sanomien luokiteltuja palveluja. Lisäpanostuksen digitaalisuuteen tuo Toni Laturi, joka on viimeksi toiminut yrittäjänä startupmaailmassa ja on nyt digitaalisen liiketoiminnan vetäjänä Magazine Mediassa. Jollain aikavälillä digi voi vieläpä keikahtaa printtiä suuremmaksi bisnekseksi, Kaisa AlaLaurila arvelee. Aikakauslehtikenttä on Magazine Median tuoreelle liiketoimintajohtajalle ihana uusi sukellus digitaalisten markkinapaikkojen ja kaupallisen radion jälkeen. Merkittäviä muita julkaisuja ovat muun muassa Gloria-lehdet, Tiede ja Matkaopas. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus hypätä digijunaan, vaikka olisi tehnyt printtiä koko työuransa. KMT Lukija 2013 -tutkimuksessa mukana olleet Magazine Median aikakauslehdet tavoittivat 56 prosenttia kaikista yli 12-vuotiaista suomalaista ja 68 prosenttia naisista. Myös toimittajat Meidän Perheestä ja Vauvasta on koottu yhteiseen toimitukseen. Jos innostuu, niin kaikki on mahdollista. Uransa hän aloitti viihde uutisten toimittajana Radio Novassa ja oli rakentamassa maamme ensimmäisiä nettiyhteisöjä, kuten Ellit.finaisverkkoa. – Hänellä on monipuolinen kokemus suomalaisesta mediakentästä, hyvä digitaalinen osaaminen sekä vankat näytöt palvelujen strategisesta kehittämisestä, perusteli valintaa Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pekka Soini. Magazine Median uusi vetäjä toivoo digin läpilyönnin tapahtuvan jo muutamassa vuodessa. Saman tyyppistä tekemistä yhdistetään, Kaisa Ala-Laurila kertoo. Hän asui miehensä työn takia Moskovassa ja Pekingissä, jossa hän teki projektihommia suomalaisten yritysten markkinoinnin edistämiseksi sekä harrasti triathlonia ja seinäkiipeilyä. Magazine Media sanoo olevansa Suomen johtava aikakauslehtikustantaja. Ei puffeja, vaan sisältöosaamista Uusi rekrytointi Magazine Mediassa on myös kaupallinen johtaja Sami Smolander, joka vastaa sisältöjen monikanavaisesta tuotteistamisesta ja kaupallistamisesta. Magazine Media sanoo olevansa Suomen johtava aikakauslehtikustantaja. D Teksti Markku Niininluoto Kuvat Pentti Salonen igimurroksen keskellä, vuoden 2014 alussa Sanoma-konserni mullisti organisaationsa. Päätöksentekoa siirrettään nyt sinne, missä tunnetaan parhaiten kunkin lehden kohderyhmä, siis lukijat. Aikakauslehtiä tuottavan uuden liiketoimintayksikön, Magazine Median, liiketoimintajohtajaksi nimitettiin Kaisa Ala-Laurila, joka on aikaisemmin tehnyt töitä muun muassa Radio Novan sisältö- ja markkinointijohtajana sekä Ilta-Sanomien markkinointijohtajana. Samalla nostamme digiosaamisen tasoa. Naisten ja perhelehtien port folioon kuuluu erikokoisia terveys- ja hyvinvointitrendin äänitorvia naisille ja perheille sekä tekniikkalehtiä mies- kohderyhmille. Lehdistä jättiläisiä ovat ET, Me Naiset, Kodin Kuvalehti ja Hyvä Terveys. Ennen aikakauslehtipuolelle siirtymistään Kaisa Ala-Laurila oli neljä vuotta poissa Suomesta. Uutta on myös digilähtöinen Soppa 365, jonka ytimen muodostaa sosiaalinen keittokirja ruokapaniikkinappuloineen. Tänään olemme organisoituneet lehti- ja brändikohtaisesti, mutta toukokuun alusta alkaen organisoidumme kohderyhmien mukaan. Digijunan vauhti kiihtyy Ensitöikseen Kaisa Ala-Laurila ryhtyy uudistamaan organisaatiota. Meillä on nyt ihan sama tilanne aikakausimedian kanssa. Työskenneltyään kolme kuukautta Magazine Mediassa Ala-Laurila on vakuuttunut, että Munkkivuoressa sijaitsevassa mediatalossa on hyvää osaamista ja 25 erinomaista brändiä, joista osa on digitaalisia. – Aikkarien laskevat levikkiluvut eivät minua pelota, sillä saman digitaalisen murroksen ovat jo läpikäyneet iltapäivälehdet. Digi jopa printtiä suuremmaksi. Sanoman aikkarit kahdelle jalalle Sanoman aikakauslehdet haluavat kehittää liiketoimintaansa siten, että ne seisovat tukevasti sekä printti- että digijalalla. Se on parasta, mitä työpäivän aikana voi tapahtua
Ratkaisu syntyy meidän osaamisestamme. – Tuomme brändimme entistä tiiviimmäksi osaksi kohderyhmiemme päivittäistä mediankäyttöä. Printtiäkin kehitetään kaiken aikaa ja uusia tuotteita lanseerataan. Lehdet pysyvät tulevaisuudessakin tärkeässä asemassa. Mainostajat luottavat siihen, että mediatalo hallitsee sisältö-, konseptointi- ja brändiosaamisen sekä ymmärtää kuluttajien tarpeita. Itellan jakelun hinnankorotusten seurauksena on väläytelty jakelupäivien vähentämistä viidestä kolmeen. – Uskon, että mediatoimiala löytää yhteisen ratkaisun asiaan, toteaa Kaisa Ala-Laurila Sanoman Magazine Mediasta. Hän itse asiassa toivoo, että huonojen advertoriaalien aika olisi jo mennyttä maailmaa. Liiketoimintajohtaja Ala-Laurila kiistää, että jatkossa tekstimainonta lisääntyisi. Lähestymme kuluttajia laajentamalla tunnettujen brändiemme tarjontaa ja paketoimalla sisältöjämme uudenlaisiksi teemakokonaisuuksiksi. Aikakauslehdet ovat pääosin tilattavia julkaisuja, sillä vain viisi prosenttia lehdistä ostetaan irtonumeroina. – Kenelläkään ei ole halua tulla tänne sanelemaan, mikä on paras sisältö, lehti, verkko- tai digipalvelu. Tavoitteenamme on synnyttää uusia kuluttajatuottoja ja tarjota mainostajille entistä monipuolisempia ja tehokkaampia tapoja tavoittaa suomalaiset, Kaisa Ala-Laurila sanoo. Media-asiakkaalle tarjoamme sopivan tavan tuoda esiin oma tuotteensa niin, ettei se heikennä sisältöjä, Ala-Laurila tähdentää. Kuluttajat joutuisivat eriarvoiseen asemaan, jos lehdet pitäisi jakaa tilaajien postilaatikkoon eri päivinä Suomessa. Liiketoimintajohtaja Kaisa Ala-Laurila ylpeänä esittelee Sanoma Media Finlandin Magazine Median lippulaivalehtiä: ET, Me Naiset, Kodin Kuvalehti ja Hyvä Terveys. Hänen mukaansa Magazine Median asiak kaat eivät halua sanella sisältöjä. SANOMA MEDIA FINLANDIN UUDET LIIKETOIMINTAYKSIKÖT • Magazine Finland • Kids Media • Helsingin Sanomat • Ilta-Sanomat • Nelonen media 42 4/2014 JULKAISIJA. Pelkästään digitaalisuuteen ei Magazine Mediassa panosteta
Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus hyötyä tavastamme toimia. Käytä se eduksesi ja tee fiksu valinta. Ja mikä parasta, käytämme jatkuvasti vähemmän vettä ja energiaa valmistaessamme paperisi, jotta se täyttää tiukimmatkin ympäristövaatimukset. Your SMART choice UPM:n paperi yhdistää älykkäällä tavalla tasaisen laadun, luotettavat toimitukset, huippuluokan palvelun ja markkinoiden laajimman tuotevalikoiman. www.upmpaper.com. Me varmistamme, että sinulle löytyy juuri loppukäyttöösi sopiva paperi
Karvonen kertoo, että tutkijat puhuvat yhteiskunnan medioitumisesta eli mediavälitteisyyden lisääntymisestä. hakuisuus saattaa olla imagoetu: – Julkkis on tunnettu siitä, että on tunnettu, Karvonen siteeraa amerikkalaista imagotutkijaa Daniel Boorstinia. O Teksti Pertti Jokinen Kuvat haastateltavat ulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Karvonen muistuttaa kuitenkin, että mediat ovat erilaisia. Artisteilla tilanne on hänen mukaansa vähän toinen. Nuhteettomuuden vaatimus on myös aivan tapauskohtaista. Kuitenkin Karvonen on sitäkin mieltä, ettei kukaan pysty hallitsemaan mediaa eikä julkisuutta kokonaisuutena. Linkola lööpissä Monet julkisuuteen itse hivuttautuneet tai sinne hivutetut ihmiset väittävät, että media vainoaa järjestelmällisesti juuri heitä. Ja koska se tarvitsee uutisia ja tapahtumia, niin sitten tehdään niitä, nimenomaan mediatapahtumia, Karvonen selittää median hallinnan ongelmia ja mahdollisuuksia. Tämän ilmiön hullunkurinen poliittinen ulottuvuus on tietenkin keskustapuolueen isännöimän Keski- ja Pohjois-Suomen maakuntalehdistön mielipide etelän median (metian) järjestelmällisestä vainosta kaikkea kepulaisuuteen vivahtavaakin kohtaan. Pitää miettiä, millä konstilla media saataisiin kiinnostumaan meidän tai minun asiastani: – Joudutaan siis kysymään, mitä media tarvitsee. – Mutta todennäköisyyksiä voi kasvattaa elämällä siististi ja varovaisesti kuten pyhäkoulumaiset Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen. Se on aina arvaamatonta. Professori Erkki Karvonen: Nykymedia on skandaalikone Professori Erkki Karvonen siteeraa mediatutkija Anu Kantolaa kutsuessaan nykymediaa skandaalikoneeksi. JULKAISIJA 4/2014 45. Samasta syystä voisi toppuutella nykyistä pääministeriä Alexander Stubbia liian harlekiinimaisista otteista. – Toimittajat seuraavat myös nettikeskusteluja, ja siellä syntyvät kalabaliikit saavat toimittajat kirjoittamaan, että kansa raivostui. Sama pätee myös kirjailijoiden suhteeseen lukijoihinsa. Henkilötasolla Karvonen nostaa esimerkikseen Pentti Linkolan: – Hän löytäisi itsensä taatusti huomisesta lööpistä, jos yllätettäisiin jossakin hurjastelemassa katumaas turilla. Julkisuuden henkilöiden ja julkkisten blogit ja twiitit ovat Karvosen mukaan jo tarkasti toimittajien seurannassa, ja sieltä nostetaan asioita jatkuvalla syötöllä myös julkisuuden suurelle näyttämölle eli perinteisiin tiedotusvälineisiin. Ja jos ei sitten anna ollenkaan haastatteluja, onkin pihtari ja asioiden salailija. Kansan raivo on helppo juttu Niinpä julkisuuskuvastaan huolehtiva ihminen onkin löytänyt sosiaalisen median kaikkein otollisimmaksi välineeksi. Kohta media ei ole kiinnostunutkaan enää muusta kuin siitä, kenen tikkatauluksi hän on taas suostunut. Tämä raivohan on erittäin helppo järjestää laittamalla hengenheimolaisilleen viesti, että nyt joukolla paheksumaan jotakin juttua jonkun lehden nettisivustolle. Karvosen mukaan tutkimuksessa tavataan tehdä selvä ero ”julkisuuden henkilön” (public figure) ja ”julkkiksen” (celebrity) välillä: – Julkisuuden henkilö saa puhua vain työasioistaan, mutta jos hänestä tulee julkkis, niin silloin median kiinnostuksen kohteiksi nousevatkin esimerkiksi sairaudet ja lemmenasiat. Puun ja kuoren välissä Ihminen voi tietenkin yrittää hallita julkisuutta ja julkisuuskuvaansa, mutta Karvonen pitää sitä vaikeana: – Jos on itse liian auliisti tyrkyttämässä itseään medialle, tulee leimatuksi eräänlaiseksi mediahuoraksi. Internetissä on vähintään miljoona potentiaalista ilmiantajaa, jos sensaation aineksia oikein ruvetaan etsimään. Karvonen myöntää asian olevan sen verran totta, että toimittajat tulkitsevat maailmaa selektiivisesti jo syntyneiden mielikuvien silmälasien läpi: – Esimerkiksi Paavo Väyrynen on antanut aihetta muodostaa itsestään kuva pelurimaisesta oman tai oman puolueen edun tavoittelijana. Karvosen mielestä jopa mikroskooppisen pienet asiat paisutellaan mediassa härkäsiksi. Yhteys omaan heimoon eli äänestäjä- tai lukijakuntaan muuttuu suoraksi. Mutta myös ihmiset, joista media on kiinnostunut, ovat erilaisia. Matti Vanhanen oli julkisuudessa molemmissa rooleissa tultuaan vasten tahtoaan julkkikseksi. Piispalta sitä edellytetään paljon ”kovakouraisemmin” kuin tavalliselta työmieheltä. Niinpä aina Väyrysen avatessa suunsa on heti mielessä käsitys siitä, että jotain vilunkia on taas tekeillä. Skandaalin- Professori Erkki Karvonen. Esimerkiksi poliitikkojen on vaikea pitää yhteyttä äänestäjiin muuten kuin median välityksellä. Tosin internet on hänen mukaansa muuttanut tilannetta, koska media eli portinvartija jää välistä pois. Osa haluaakin juuri tätä skandaalinkäryistä hömppää, osa ei ollenkaan tai ainakin paljon vähemmän
AUTOMAATTISET - rei´itys- ja sidontakoneet suurtuotantoon. Niiden hankintahinta on edullinen, käyttö äärimmäisen helppoa, sekä työskentely nopeaa. Ei vainoa, mutta... Kansanedustaja Ilkka Kanerva pitää itseään merkittynä miehenä. On naiivia edes kuvitella pystyvänsä siihen. WIRELANGAT – pätkissä ja rullissa, myös ripustuslenkit Käyntios. Sidontanopeudet laitteesta riippuen 800-1500 sidontaa/h. Kysymys on irtonumeromyynnin lisäämisestä, ei mistään muusta. Saatavissa yksittäis tai yhdistelmälaitteina, pöydälle tai omalla jalustallaan. Itselleen tyypilliseen kohteliaaseen tapaansa hän ei kuitenkaan käytä sanaa ”vaino”, vaan muotoilee asian niin, että ”julkisuus ei kohtele tasapuolisesti kaikkia tunnettuja poliitikkoja”. Saattaa siihen kytkeytyä myös skandaalilehdistön toimittajien omia kovanaamapyrkimyksiäkin, mutta niitä voi vain arvailla. Sen motiivit eivät hänen mielestään ole ollenkaan poliittisia vaan ainoastaan taloudellisia. 09-222 4004 Faxi 09-2243 0080 Email: grafitarvike@co.inet.fi. Kirja-, kalenteri- ja suurformaattiseen kalenterituotantoon. Valuraudantie 9, 00700 Helsinki Postios. Valittavissa manuaalinen tai sähköinen rei´itys, myös vaihdettavilla terillä. Mutta pääsääntöisesti vain sitä osaa mediasta, joka on hänen värisilmässään keltaista. Mutta ei kuitenkaan ”tarpeeksi” hyvin. Taidan olla tässä kiitollinen kohde. Ilkka Kanerva: Media kuin tuulen suunta Kansanedustaja Ilkka Kanervan mielestä media on poliitikolle yhtä mahdoton hallittava kuin tuulen suunta. Hieman yllättäen Kanerva toteaa senkin, että sitten kun kyse on oikeasti tärkeistä ja hänelle itselleen merkittävistä yhteiskunnallisista asioista, hän on saanut asiansa aika hyvin perille myös median kautta. Sidontanopeudet laitteesta riippuen 2300-4000sidontaa/h. Siitä ei ole pahaa sanottavaa. Mutta kun ammutaan puskista, se ei ole yhteistyötä. Puhuminen medialle mediasta tuntuu olevan monelle poliitikolle ylivoimaisen kova paikka. Sanoo hän saman asian sitten suoremminkin: – Niihin isketään, joilla katsotaan ansaittavan paljon rahaa. Tällä hän tarkoittaa tietenkin keltaista lehdistöä. Sitä paitsi se ei ole hänestä edes toi vottavaakaan. Julkaisija-lehti yritti saada kuudelta tunnetulta poliitikolta pientä haastattelua heidän suhteestaan mediaan. – Kyllä me kaikki poliitikot olemme sitä mieltä, että poliittinen viestimme ei mene riittävästi perille. Kanerva pitää itseään merkittynä miehenä. WIRESIDONTALAITTEET painosmäärään katsomatta PIENLAITTEET – PUOLIAUTOMAATTISET – AUTOMAATTISET - WIRELANGAT PIENLAITTEET - vankkarakenteiset rei´itys- ja sidontalaitteet piensarjoihin. PUOLIAUTOMAATTISET - rei´itys- ja sidontakoneet soveltuvat hyvin digi- ja offsetpainojen omatoimiseen wiresidontaan. PL 112 00811 Helsinki Puh. Ei kukaan ulkopuolinen saa avoimessa ja moniarvoisessa maassa vaikuttaa median toimitusperiaatteisiin. Ilkka Kanerva oli ainoa joka suostui. Kukaan poliitikko ei omasta mielestään saa laadun ja määrän suhteen riittävää osuutta julkisuudesta. Vastaavasti Kanerva varaa itselleen oikeuden arvostella mediaa. – Yhteistyöni median kanssa on ollut mielestäni hyvin myönteistä ja valoisaa
www.number1.fi JULKAISIJA 4/2014 47. Varasimme sinulle paikan oman alasi ykköseksi
tietokirjailijoiden etuja HTML5 Pyry Lehdonvirta & Jukka K. kirjat Monipuolinen kattaus kirjan asemasta ja tulevaisuudesta Asiantuntijakirjoittajat esitellään kirja tietokirjallisuutta edistävä Suomen Tietokirjailijat ry jan lopussa, ja jokaisen luvun perässä on julkaissut 18 nimekkään tietokirjailijan on lähdeviitteet lisätietojen ammenartikkeleista koostuvan teoksen, jossa tamista varten. Kirja valottaa, mitä on otettava huomioon HTML5-sovelluksia rakennettaessa, miten päästään nopeasti alkuun ja millaisia ongelmia kohdataan. Korpela sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. ISBN 978-952-67356-3-4 (nid.) Teokseen sisältyy mm. tuurista, siinä kerrataan kustannusalan trendejä 2000-luvun Suomessa, pohditaan muuttuvia lukutapoja, kirjan asemaa ja tekijänoikeuksia muuttuvassa mediakentässä sekä digitalisaation vaiHTML5_220x142_uncoated_Layout 1 23.4.2013 13.02 Sivu 1 kutuksia kirja-alaan yleensä. näkemyksiä ISBN 978-952-67356-4-1 (PDF) typografisesta ja digitaalisesta kult195 s. Tommi Inkinen, Markku Löytönen, jan, tekijänoikeuksien, kielen, teknoloAnne Rutanen gian kuin lukutottumustenkin kannalta. Suomen tietokirjailijat ry. HTML5-sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 rps-yhtiöt. MARJA-LIISA KINTURI alan muutoksia tarkastellaan niin kirjaKirja muuttuvassa tietoympäristössä kaupan, kirjaston, kustantajan, kirjailiToim. Se painottaa sovelluksen ylläpidettävää, selkeää rakennetta (MVC-arkkitehtuuri) ja esitysmuodon sopeuttamista eri laitteiden ominaisuuksiin. HTML5 sovellusalustana Koko 175 × 245 mm 148 sivua 4-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-17-4 Hinta: 45 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Se ei gista digiaikaan ja savitauluista sosiaalitarjoa yhtenäistä lukunautintoa, mutta seen mediaan. Kattaus on monipuolikäydään läpi kirjan historiaa Gutenbernen ja samalla hiukan sirpaleinen. mielenkiintoista poimittavaa sitäkin Näkökulmia aiheeseen on useita: enemmän
kirjapainolle, neliötä 251m2. puh. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Käy tutustumassa verkkokauppaamme – lisäämme uusia tuotteita säännöllisesti ! … mm. (09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi www.askonpaino.fi palveleva painotalo Korpela Korpela K. synteettiset materiaalit, digipainon ”ylipitkät koot” [1020x320mm], muovit kuin myös perinteiset painotyöt. T-Print Ky prepress | digi- ja offsetpaino | suurkuva Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh. Valmistamme nämä kaikki pienissä painosmäärissä. Jukka Jukka Vierasnimikirja Vierasnimikirja 8.10.2013 13:30:09 / lähetys 7 €7 /€lähetys + toim.kulut € +€ toim.kulut 3636 • hinta • hinta sivua sivua 222 222 Tilaukset Tilaukset ja lisätiedot: ja lisätiedot: www.julkaisija.fi www.julkaisija.fi (sisältää (sisältää myös myös näytesivuja) näytesivuja) puh. Meiltä korkealuokkaiset paino- ja messutuotteet painonappi.fi & sporttinappi.fi ovat Aboprint Oy:n verkkokauppoja VUOKRATAAN TUOTANTOTILA ESPOON OLARINLUOMASSA Tiedustelut: Pasi Puhakka, 09-737 001, pasi@adigi.fi www.adigi.fi/fi/vuokrataan Hyvin toimiva tuotanto- tai varastotila tyylikkään Fashion House liikerakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, soveltuu esim. K. 0303 4246 4246 5340, 5340, faksi faksi 0303 4246 4246 5341 5341 Ahokaari 3 05460 HYVINKÄÄ puh. (019) 475 8500 www.t-print.fi. moke.indd 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh
Älykkäiden suotimien toiminta perustuu älykkäisiin objekteihin (Smart Objects). Kaksoisnapsauttamalla suotimen nimeä paletissa saadaan suodin uudelleen muokattavaksi. Älykkäiden suotimien ideana on, että suotimen vaikutusta voi myöhemmin palata muuttamaan käytännössä loputtomiin niin kauan kuin tiedosto on .psd-muodossa. Silmäkuvakkeesta voidaan poistaa suotimen vaikutus näkyvistä ja hiiren oikealla saadaan näkyviin pikavalikko, josta voidaan yksittäinen suodin poistaa kokonaan (kuva 4). suotimet eivät muokkaa suoraan pikseli-informaatiota, joten ne ovat luonteeltaan häviämättömiä. Kuva 4. Lähes kaikki Photoshopin suotimet ovat käytettävissä älykkäinä suotimina pois lukien Extract, Liquify, Pattern Maker ja Vanishing Point -suotimet. Suotimen voi myös poistaa ja piilottaa näkyvistä milloin vain. Kaiken kaikkiaan on vaikea löytää syytä, minkä takia Photoshopin suotimia käyttäisi enää muulla tavoin kuin älykkäinä suotimina. Niinpä taso, jolla suodinta halutaan käyttää, pitää ensin konvertoida toimimaan yhdessä älykkäiden suotimien kanssa komennolla Filter / Convert for Smart Filters, jolloin tasosta tulee älykäs objekti (kuva 1). JUHA LAAMANEN Kuva 2. Älykkäät Kuva 1. JULKAISIJA. 50 Kuva 3. niksit Älykkäät suotimet Photoshopissa Vaikka niin sanotut älykkäät suotimet (Smart Filters) tulivat Photoshopiin jo muutama versionumero sitten, eivät kaikki ole vielä huomanneet ottaa niitä käyttöön. Esimerkissä tehdään kuvalle Iris Blur -sumennus kuvan taustaan (kuva 2). 4/2014 Kuva 5. Suodin näkyy tasot-paletissa nyt omana alitasonaan (kuva 3). Samalle tasoelementille voidaan myös osoittaa useita eri suotimia, joiden vaikutusta on helppo muokata tarvittaessa (kuva 5). Aiemminhan suotimien käyttö oli verrattain kömpelöä: enterin painalluksen jälkeen pikseli-informaatio laskettiin uusiksi ja ainut tapa mennä taaksepäin oli peru-komento
Korpela Markus Itkonen HTML5 sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Koko 150 × 205 mm 2-värinen • 222 sivua 36 € + toimituskulut 7 € Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. HTML5sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Tietokirjat selvällä suomen kielellä Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • • puh. Koko 175 × 245 mm 4-värinen • 148 sivua 45 € + toimituskulut 7 € Kirjassa näytetään ja selitetään typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä. painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen • 192 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen • 204 sivua 41 € + toimituskulut 7 € Typografian käsikirja Jukka K. Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n. Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Zanzibar vai Sansibar. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. alv:n 10 %). Ensimmäinen pelkästään typogra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. Jo 4. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Kestotilaus 84 € (sis
GalerieArt vahvistaa viestiäsi! ™ Tämänkin lehden materiaalina on GalerieArt TM Kansi: GalerieArt silk 250 g/m2 TM H E L S I N K I (09) 348 300 | TA M P E R E (03) 3138 5600 | T U R K U (02) 211 1500 | antalis.fi