G R A A F I S E N V I E S T I N N Ä N E R I KO I S L E H T I 4 /2 1 6 YRITYS Grano kehittää uusia bisneksiä TEKNOLOGIA Hyvä vai paha nano. ILMIÖ Transmedia vahvistaa printtiä Stefan Hattenbach loi Ruotsille oman kirjaintyypin
TUOMO HONKAVAARA Tuotepäällikkö 050 552 8526 tuomo.honkavaara@markprint.fi MIKKO ILOMÄKI Myyntijohtaja 040 836 1268 mikko.ilomaki@markprint.fi RISTO PARKKONEN Myyntipäällikkö 044 782 2820 risto.parkkonen@markprint.fi TUOMAS TALVITIE Markkinointipäällikkö 050 552 8524 tuomas.talvitie@markprint.fi Palveluksessanne kaikissa painoasioissa ARTO NÄVERI, toimitusjohtaja • MATTI PUKKILA, tuotantojohtaja MAAILMANLUOKAN OSAAMISTA Valitse painotyökumppaniksesi Markprint. UV-painokoneemme tuottama laatu on kaikilla mittareilla huipputasoa. Aloita kutsumalla asiantuntijamme luoksesi, niin näet hämmästyttävän hienoja ja monimuotoisia näytteitä, joilla asiakkaamme tehostavat viestintäänsä ja lisäävät myyntiään. Hoidamme kaikki painotyöt kustannustehokkaasti ja vastuullisesti projekteihin sitoutuen. Metallija lakkaefektien tuotekehitys on nostanut Markprintin maailmanluokan painotaloksi.
Heidän keskimääräinen kuukausiansionsa on vain 2 750 euroa. Saksalaisen Deutscher Druker -lehden päätoimittaja Bernhard Niemela näki Drupassa nanopainokoneita valmistavan Landan loistavan show´n. 34 Yrityssaneeraus ei onnistu helposti Useat yrityssaneeraukseen päässeet graafisen alan yritykset päätyvät lopulta konkurssiin. Typografia 44 Oma kirjaintyyppi voittaa logon Ruotsalaisella Stefan Hattenbachilla on takanaan 20 vuotta kirjainmuotoilijana ja 46 julkaistua kirjaintyyppiä. Hän pohti samalla sitä, uhkaavatko nanopartikkelit koneiden käyttäjien terveyttä. Malariahyttynen nalkkiin Tyylitaiturin opit ADHD koskettaa koko perhettä 38. Teknologia 41 Hyvä vai paha nano. 38 Some-maailma ei suosi tiedettä Vuodesta 1953 ilmestynyt Yliopisto-lehti on maamme ensimmäisiä tiedettä popularisoivia suuren yleisön lehtiä. 22 Drupa päästi printin irti Edellisistä graafisen alan messuista on kulunut neljä vuotta, ja messujen jännittävin kysymys tietenkin kuului, mikä on lopulta muuttunut alalla. Kolumnit 16 Imagoskooppi Väriä ilmeisiin ja eleganssia arkeen. Ilmiö 31 Kirjasta transmediaksi Routasisarukset-kirjasarja laajenee The Nano Siblings -hankkeessa animaatiosarjaksi ja elokuvaksi. Onko yrityssaneeraus ollut silloin turhaa. Kanava 5 Pääkirjoitus 7 Uutiset 13 Tuotteet ja palvelut 48 Kirjat Uudelle Macille ja iPadille käsikirjat, Pienten kohteiden valokuvausta. Printti 21 Kolmipäiväisyys mahdoton ajatus Alma Regionsin johtaja Kari Juutilainen ei usko, että postin jakeluvelvoite supistuisi kolmeen kertaan viikossa. 50 Niksit Löydä kirjainmuotoilu pikselikuvasta. Vastaus on ytimekäs: oikeastaan kaikki. 18 Hanna Hakala Asiakas, tartu asiantuntemukseen. 36 Scanweb: Erään konkurssin anatomia Kouvolalaisen painotalo Scanwebin ajautuminen konkurssiin viime keväänä ei ollut lopulta iso asia seitsemän vuoden saneerausprosessin jälkeen, sanoo yrityksen entinen toimitusjohtaja Teemu Yrjönen. JULKAISIJA 4/2016 3 sisällys sisällys Yritys 26 Grano hakee uutta bisnestä Grano ei pyri monialayh tiöksi, vaan uutta liiketoimintaa haetaan ensisijaisesti kokonaispalveluketjusta, johon liittyy esimerkiksi markkinointiviestinnän aineistonhallintaa, tuotantoa ja logistiikkaa. Nykyään häntä työllistää yrityksille tehtävät tilauskirjaintyypit. 28 Erilainen yrittäjälehti Porvoolainen yrittäjä ja päätoimittaja Tuula Lukic on saanut hyvän vastaanoton kustantamalleen yrittäjähenkiselle Tidilmaisjakelulehdelle. 31 41 44 Y/06/16 Murhamiehestä tiedeguru YLIOPISTO TIEDETTÄ RAKKAUDELLA / HELSINGIN YLIOPISTO Näkeekö vauva unia. Talous 46 Grafian toimialatutkimus: Töitä paljon, palkkaa vähän Graafikoiden työn aliarvostus koetaan yhteisenä ongelmana, koska sen looginen seuraus on alhainen palkkataso varsinkin yrittäjägraafikoiden puolella
Kriteerimme kattavat tuotteen koko elinkaaren metsän hoidosta ja puunhankinnasta vastuulliseen tuotantoon. Tuotemerkki täyttää myös meille tärkeät sosiaalisen vastuun kriteerit. Näet, että pienilläkin valinnoilla on merkitystä. UPM – The Biofore Company. Ilmasto Luonnon monimuotoisuus Vesi Vastuullisuuskriteerit Sosiaalinen vastuu Merkki vastuullisuudesta. www.upmpaper.com UPM:n varmentama Responsible Fibre TM takaa, että tuote täyttää alan tiukimmat, kolmannen osapuolen varmentamat ympäristöja sosiaalisen vastuun kriteerit. Tutustu Responsible Fibre -tuotemerkin maailmaan osoitteessa responsible. Julkaisija 12.9.2016 (dl 29.8.). bre.upm.com
Sikäläisessä kulttuurissa se saattoi (saattaa?) olla todellinenkin taakka. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Tilaa uutiskirje: www.julkaisija.fi/uutiskirjeen-tilaus Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Hanna Hakala, Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Matti Remes, Kaisa Salminen, Pentti Salonen JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANSI Kuva: Björn Lundblad TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 86 € (sis. Voidaan puhua jopa jonkinasteisesta konkurssitehtailusta, jonka perimmäistä motiivia on vaikea ymmärtää. JULKAISIJA 4/2016 5 Oppia ikä kaikki AinAkin ennen vAnhAAn japanilainen kunniakäsite oli sellainen, että konkurssin tehneen yrittäjän seuraava ja viimeinen teko tässä maailmassa oli harakiri eli itsemurha. Tähän kuuluu ikään kuin sisäänrakennettuna elementtinä mukaan myös epäonnistumisen mahdollisuus – ja myös uuden aloittamisen siemen. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 96 € (sis. PAPERI Kansi: Ensocoat 2S 270 g/m² Sisus: Munken Lynx 120 g/m² PAINOPAIKKA Oy Fram Ab KANNEN UV-PAINATUS Kirjapaino Markprint Oy SIDONTA Nitova Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X pääkirjoitus ”Voidaan puhua jopa jonkinasteisesta konkurssitehtailusta, jonka perimmäistä motiivia on vaikea ymmärtää.”. TIINA RUULIO 24. alv:n 10 %) ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Varsinkin pienellä paikkakunnalla on epäonnistunut yrittäjä voinut tuntea suurtakin häpeää yritystoimintansa romahtamisesta. Länsimaissa ollaan oltu kaukana tästä, mutta ei se siitä huolimatta ihan vierasta ole ollut meilläkään. USA:ssa asiasta ajatellaan niin, että yrittäjä on kunnon yrittäjä ja osaa asiansa vasta yhden tai kahden konkurssin jälkeen. Se oli yrittäjäparalle paljon helpompi vaihtoehto kuin kantaa mukanaan konkurssin aiheuttamaa häpeää, todellista tai kuviteltua. Ajatus etenee niin, että nyt naapuritkin näkivät, kuinka taitamaton tuulentavoittelija olen. Nykymaailmassa tämän asenteen pitäisi olla jo etäistä historiaa. Ymmärretään, että todellinen yrittäjä joutuu aina ottamaan riskejä yrittäessään synnyttää jotain uutta, sellaista jossa olisi mukana myös menestyksen mahdollisuus. Painoalalla osa yrittäjistä yrittää pitää yritystä jääräpäisesti pystyssä liiankin pitkään jo yksin inhimilliseltä kannalta. Suomalainen sananlasku sanoo asian muodossa ”Oppia ikä kaikki”. Toisaalta on selvä joukko yrittäjiä, jotka jättävät jälkeensä savuavia raunioita aloittaakseen jotain uutta, joka sekin menee jälleen konkurssiin
UUTTA AD Munken Kristall Julkaisija 220x285.indd 1 27.6.2016 13:20:04. Varastovalikoimassamme ovat lisäksi puhtaanvalkoinen Munken Polar, luonnonvalkoinen Munken Lynx ja kermanvärinen Munken Pure. Näytetilaukset: naytepalvelu@papyrus.com. Munken Kristall neljäs sävy Munken-valikoimassa www.papyrus.com Munken Kristallin aito supervalkoinen sävy antaa kuville lisäulottuvuutta ja täydellistä kontrastia tasaisen pinnan tuodessa painotuotteeseen ylellisen ja silti erittäin luonnollisen tunnun. Tutustu nyt Munken-valikoimaan ja valitse oma suosikkisi neljästä kauniista valkoisen sävystä, joiden avulla voit luoda painotuotteellesi erityisen tyylikkään ja aisteja hivelevän tuntuman, www.arcticpaper.com
Rikastamo menestyy Mediaja markkinointitalo Aller Median viime keväänä lanseeraama Rikastamo tarjoaa markkinoinnin ammattilaisten ja liiketoiminnan kehittäjien käyttöön yhdistelmän rikastettuja kohderyhmiä, reaaliaikaista ostokiinnostusdataa ja ennennäkemättömän syvää ihmisymmärrystä. Erikseen luotavalle muistosivulle voi tallentaa kuvia ja tekstiä – muistoja ja osanottoja. Ilomäen edellinen Libriksen pesti kesti vajaat kaksi vuotta. Ainutlaatuiseen datakyvykkyyteen perustuva Rikastamo on ollut myyntimenestys, kertoo Aller Median toimitusjohtaja Pauli AaltoSetälä. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 2,4 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 20. Tänä aikana vanha Väisäsen suku myi perheyrityksen Mediamix Factoryn kautta Paul Martinille, jonka edellinen yritys Printservice oli juuri mennyt konkurssiin. suurten massojen kuluttajaryhmien testaamisen ja tunnistamisen siten, että mainosviestit on pystytty teroittamaan jokaiselle kohderyhmälle erikseen. Kuolinilmoitukset nettiin Alma Median maakuntalehdet Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat sekä 16 paikallislehteä käynnistivät alkukesällä Ikuisuus.fi-palvelun, joka vie kuolinilmoitukset ja niihin liittyvän muistosivun verkkoon. UV-painotöiden valmistus perustuu puolestaan vankalle repro-osaamiselle. – Kasvumme tulee sisältömarkkinoinnista, natiivimainonnasta ja databisneksestä. Monet asiakkaat ovat kiitelleet Rikastamon datan tuomaa buustia liiketoimintaansa, sanoo Allerin uusi myyntijohtaja Hannaleena Koskinen. Toukokuussa yritykselle nimitettiin uusi hallitus. – Markprintin ja sen omistajien arvot – ennen muuta henkilöstön arvostaminen, korkea laatu ja ympäristöystävällinen toiminta – ovat se kivijalka, jonka päälle haluan omalta osaltani lähteä rakentamaan tulevaisuuden menestystä, sanoo Mikko Ilomäki. Palvelua tarjottiin ilmaiseksi syyskuun alkuun saakka. Martinista tuli myös Libriksen uusi toimitusjohtaja. Yrityksen omistavat Arto Näveri ja Matti Pukkila. Ilomäen uuden työnantajan Markprintin erikoisalaa on UV-painatus, jonka tuotekehitykseen on panostettu paljon. JULKAISIJA 4/2016 7 uutiset helsinkiläisen libriksen ja sitä ennen oululaisen Erwekon toimitusjohtajana ja omistajanakin ollut Mikko Ilomäki aloitti elokuun alussa lahtelaisen painotalon Markprintin myyntijohtajana. Rikastamo on mahdollistanut mm. Alma Median sanomalehdissä julkaistaan vuosittain noin 6 000 kuolinilmoitusta. – Olemme Rikastamon avulla pystyneet tuottamaan asiakkaillemme mitattavaa liiketoimintahyötyä. Mikäli vainajan omaiset haluavat edelleen maksullisen kuolinilmoituksen printtiin, siirtyvät ne samalla automaattisesti Ikuisuus.fi-palveluun. Ilomäki aloitti Markprintissä Mikko ”Ilis” Ilomäen uusi työpaikka on nyt Lahdessa, Markprintissä.
Yhtiön selvityksestä käy ilmi, että sanomalehtimainontaan panostaminen kolminkertaistaa kampanjaan sijoitetun pääoman tuoton. Sanomalehtibrändien hyödyntäminen kampanjassa tekee televisiomainonnasta kaksi kertaa tehokkaampaa ja verkon display-mainonnasta neljä kertaa tehokkaampaa. Saarijärven Offset Kirjakaaren omistukseen keski-suomessA sijAitsevAn Saarijärven Offsetin konkurssipesä siirtyi kesäkuussa jyväskyläläiselle Kirjakaari Oy:lle. Yhtiötä pidettiin ainakin vielä vuonna 2015 Suomen suurimpana kirjojen painajana. Ensimmäistä Archantin kustantamaa ja kaksi puntaan maksavaa viikkolehteä myytiin yli 40 000 kappaletta. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 8.7. Myös Vammalan Kirjapaino meni konkurssiin sen jälkeen kun yritys oli ensin yritetty pelastaa yrityssaneerauk sen kautta. Lehden jakelua laajennettiin vähitellen. 8 4/2016 JULKAISIJA uutiset The New European tuotiin markkinoille nopeasti Britannian anti-Brexit-lukijoille tarkoitettu printtimuotoinen pop-upsanomalehti The New European saattaa olla varteenotettava malli tulevaisuuden sanomalehden tuottamiseksi. ja viimeinen neljää numeroa ja yhtä kuukautta myöhemmin. Pääoman tuottoa ja uutisbrändien vaikutusta mainoskampanjoihin selvitettiin 500 ekonometrisen mallin avulla. Bookwell Digitalin pääomistaja on Juha Manninen. Lehti käsitteli laajasti Britanniaa ja EU:ta sekä näiden kahden yhteyttä – huumoria unohtamatta. Tällä hetkellä Bookwell Digital Oy valmistelee 7,4 miljoonan euron investointia uuteen kirjapainolaitteistoon Bookwellin nykyiseen painotaloon Juvalle. TIINA RUULIO Nämä miehet veti vät Saarijärven Offsetia ennen sen konkurssia. Saari järven Offsetin Juha Manninen (vas.) ja Jukka Pirttinen kertoivat maalis kuussa 2015, kuinka uusi digipainokone soveltui myös kova kantisille tekstikir joille, joiden painos määrä on 150–800 kappaletta.. Nyman muistetaan konkurssin tehneen Painotalo Miktorin toimitusjohtajana. Asiasta kertoo The Drum -sivusto. Kirjakaaren takaa löytyy puolestaan Väli-Suomi Yhtiöt, jonka toimitusjohtajana on samaten Kimmo Koistinen. Saarijärven Offsetissakin ehti tapahtua paljon ennen konkurssia: yrityksen entinen omistaja ja toimitusjohtaja Juha Manninen myi nimittäin yrityksen keväällä 2015 holdingyhtiölle, jonka Manninen ja Vammalan kirjapainon ja Sulkavalla sijaitsevan Finnrekleman omistaja Harri Nyman omistavat puoliksi. Kimmo Koistisen vetämä Kirjakaari tunnetaan erikois-, tilausja lahjakirjojen kustannuspalveluista sekä itse kustannetuista kuvateoksista. Saarijärven Offsetiin ehdittiin myös hankkia viime vuoden keväällä mustavalkoinen Océ-digirotaatiokone, joka painaa jopa 500–700 kirjaa tunnissa. Kuvaan astui Bookwell Manninen ja Nyman ovat myös kuuluisan Bookwellin nykyisen omistajan Spektri Productionin pääosakkaita. Printti kolminkertaistaa mainonnan tehon Sanomalehtimainontaa vähentävien brändien kannattaa miettiä mainosstrategiansa uusiksi, ainakin jos konsulttiyhtiö Benchmarketing for Newsworksin tutkimukseen on luottamista, kertoi Markkinointi & Mainonnan uutiskirje. Investointi uutisoitiin kesäkuussa. Lehden jakelu keskitettiin aluksi niille alueille, joissa äänestettiin Englannin EU-jäsenyyden jatkamisen puolesta: Lontooseen, Liverpooliin, Manchesteriin ja Etelä-Englantiin. Tulosten mukaan sanomalehdet tukevat myös muuta mediamainontaa. Lehti tuotiin markkinoille nopeam min kuin yksikään brittiläinen sanomalehti koskaan aikaisemmin: sanomalehti oli myynnissä lehtikioskeissa yhdeksän päivän kuluttua koko lehtikonseptin synnystä
JULKAISIJA 4/2016 9 Selkeää kuvaa markkinointiviestintään SANOTTUA ”Syyskuun alussa nykyinen Uusi Suomi muuttuu osaksi Alma Media -konsernia. 5 Painoala laa jentaa bisnek siään media talojen tapaan. Perinteisiin sisältöihin turvaudutaan vain silloin kun brändi ei tunne riittävän hyvin omia asiakkaitaan. Ammattimaisesti suunniteltu ja toteutettu tuote oli tehty oikealle asiakkaalle yhdessä isomman tiimin kanssa. Esimerkiksi elokuvaohjaaja James Cameron pitää kyseistä muutosta aivan olennaisena ohjaajan työn kannalta. Youtube-visionääriksikin tituleerattu Kopu toimi moderaattorina Mainostajien liiton tilaisuudessa Radikaa lit ja vaihtoehtoiset ideat markkinointi viestintään. 7 Drupa innosti investoimaan myös Suo messa. – Ison kuluttajabrändin markkinointikampanjan toteutus ilman todennettavaa tavoitetta on turha. TIINA RUULIO JU H A N I H AU KK A Stadissa tehty Payam Abdolsamadi (vas.) ja Tuukka Toi vanen palkittiin Sta dissa tehty 2016 painotyökilpailun voittajina. Eräs iso asia markkinointiviestintää on kulloinkin sopivien intressiryhmien löytäminen. perinteistä painoalan osaamista. Päivälehden museon kilpailu oli tarkoitettu Stadin Ammattiopistossa vuonna 2016 opiskelleiden painotuotantoassistenttien projektitöille. Veren vähyyttäkö. Olemme siirtymässä tyypillisestä vuosikellon mukaan etenevästä kampanja maailmasta jatkuvan vaikuttamisen maailmaan, jossa suunnitelmia pitää kyetä muuttamaan jatkuvasti. TILAA UUTISKIRJE julkaisija.fi. 1 Tuleeko kerros taloihin lokerik kojakelu. Ja kampanjan sisältö, jossa ei ole ideaa, on täyttä roskaa, jatkaa Sulin. Mediamarkkinoinnissa on pitkälti kyse pirstaloituneen mediamaailman ymmärryksestä. Sisällössä pitää olla ideaa Online-liiketoiminnan johtaja Kati Sulin DNA:lta toteaa, että brändin hallitsijalta vaaditaan paljon, jotta se pystyy olemaan oikeassa kanavassa sopivaan aikaan siinä mielentilassa, mikä sopii juuri sillä hetkellä kuluttajalle. Useimmiten oikea alusta löytyy takataskusta. Nykyään yleisö päättää, minkälaisen version miltä alustalta ja missä tilanteessa se haluaa katsoa esimerkiksi jostain elokuvasta. Tuomaristo kuitenkin toivoi, että tekijä olisi tuonut esiin tuotteen kaupallisia mahdollisuuksia nimenomaan painotyönä. 2 Printtialan rakennemuu tos jyrää ja taustalla samat nimet kuin ennenkin. – Vielä enemmän meillä on kuitenkin tekemistä sisältöjen suhteen. Julistesuunnittelijana aiemmin tunnetun Abdolsamadinin personoitavat pahviset designlamput olivat loppusilausta vaille valmiita tuotantoa varten. Rakennus alallakin ajatellaan näin. – Teemme yhteistyötä mediatalojen kanssa potentiaalisten kohderyhmien tavoittamisessa. 3 Pääomavaltai selle alalle yri tyssaneeraus voi olla hyvä idea jos yritys siihen vain pääsee. En kirjoita.” – Uusi Suomi Oy:n entinen omistaja Niklas Herlin Uuden Suomen blogissaan. Ohjaaja ei voi enää olettaa, että suuri yleisö haluaa katsoa elokuvan elokuvateatterissa isolta valkokankaalta, siis elokuvan aiemmissa ideaalioloissa. Kopun mukaan markkinointiviestinnän haltuunoton eräs este on se, että mainonnan ja markkinoinnin maailma on massiivisessa muutoksessa eikä vanhaan selkeään tilaan esimerkiksi mediavalinnoissa ole enää paluuta. Kilpailun voitti Tuukka Toivasen IFK-kannattajille valmistama pöytäkalenteri, joka edusti ns. Suomessakin on tästä esimerkkejä. stAdissA tehty 2016 -painotyökilpailun voittajien palkitseminen Päivälehden museon Painokellarissa oli ajoitettu sopivasti osaksi museon Taiteiden yö -tapahtumia. 11 kilpailutyön joukossa oli myös kaksi näyttötutkintoa, joista toisen, Suomessa asuvan iranilaisen Payam Abdolsamadin lampunvarjostimet saivat kilpailun kunniamaininnan. Pientä kritiikkiä kalenteri sai typografisesta suunnittelusta sekä tuoteidean tavanomaisuudesta. Puuttuu selkeä iso kuva siitä, miten mainonnan koko virta pitäisi ottaa haltuun, sanoo liikkuvaan kuvaan erikoistuneen luovan toimiston KLOK:in perustaja Pauli Kopu. 6 Maaseudun etujen ajami nen on pitänyt Maaseudun Tulevai suuden tolpillaan. – Selvää on, että liikkuvan kuvan käyttö räjähtää käsiin. 4 Painoalan kannattaisi tehdä enem män yhteistyötä muiden toimialojen kanssa. – Turvallisista mediaratkaisuista pitää osata luopua. Pos tilain uudistus ottaa varmasti koville tänä syksynä. Kyseessä ei kuitenkaan ole televisio, jonka kulta-aika massamediana on ohi. Nyt nykyään mArkkinointiviestintää suunnitellaan alusta tai työkalu kerrallaan. Kilpailun arvovaltaiseen tuomaristoon kuuluivat Graafinen teollisuus ry:n pk-asiamies Annukka Ahopalo, graafikko Pekka Vartiainen ja Julkaisija-lehden päätoimittaja Tiina Ruulio. Jos olisin vielä tyhmempi kuin olen, kirjoittaisin tähän, että , mikään ei muutu ,
Viime vuonna Alma Markets -liiketoimintayksikkö toi reilut 21 prosenttia Alman liikevaihdosta ja peräti 70 prosenttia liikevoitosta. 10 4/2016 JULKAISIJA Kanadalaisten julisteiden parhaimmistoa montreAlissA sijAitsevA ”Kanadan muotoilunäyttämö”, UQAM Centre de Design, esittelee tänä syksynä quebecilaisen kuvittajan ja animaattorin Michèle Lemieux'n töitä ja luonnoksia. Myös Sanoma Media Finland myöntää hakevansa uusia liiketoiminta-alueita mm. Kaikki ja osa siitä. Lukijatulot yhä tärkeämpiä maailman sanomalehdille Lukijoilta saatavat tulot ovat yhä tärkeämpiä sanomalehdille kaikkialla maailmassa. Viidessä vuodessa miinusta on kirjattu yhteensä 4,3 prosenttia. Digitaaliset levikkitulot olivat yhteensä yli kolme miljardia dollaria. Etuovi. Suomen Lehdistö -lehden mukaan myös Keskisuomalainen Oyj etsii systemaattisesti lisää liikevaihtoa toiminnoista, joissa voidaan hyödyntää konsernin perinteistä osaamista. Kuluttaja-asiakkailta kertyneet tilausja irtonumeromaksut nousivat viime vuonna yli 53 prosenttiin sanomalehtien yhteenlasketuista tuloista. Näyttelyluettelo, Notes vagabondes, julkaistaan digitaalisena verkossa. 2016 UQAM Centre'ssa Montealissa. Esimerkiksi hyvän viime vuoden tuloksen tehnyt Alma on voinut olla tyytyväinen digitaalisten kuluttajapalveluiden menestyksestä. Lisäksi esillä on Quebecin graafikoiden yhdistyksen kunniajäsenen, Nelu Wolfensonin retrospektiivisia julisteita, joita hän on tehnyt kansainvälisiin kilpailuihin. Liiketoimintayksikköön kuuluvat mm. comin, Monster fi:n ja Autotalli.comin kaltaiset brändit, jotka ovat vieneet luokiteltuja ilmoituksia verkkoon. Tiedot ilmenevät sanomalehtien maailmanjärjestön WAN-IFRA:n tuoreimmasta vuositilastosta, joka julkistettiin uutismedian maailmankongressissa Kolumbian Cartegenassa elokuussa. Niistä 90 miljardia dollaria kertyi printin ja digin levikistä ja 78 miljardia tuli mainonnasta. Näyttely tutustuttaa katsojat myös hänen visuaalisiin kokeiluihinsa ”pinboardilla”, joka on ranskalaisten Alexander Alexeieffin ja Claire Parkerin keksintö. Näyttelystä on tehty myös kirja ”pour ne pas interrompre le geste” (jotta liikettä ei keskeytettäisi). Lisätietoja www.centrededesign.com. uutiset. Esimerkkinä tästä on markkinointiviestintäyksikkö Kamu, joka tavoittelee lähivuosina miljoonan euron liikevaihtoa. Wolfenson on Kanadan tunnetuimpia julistesuunnittelijoita. Näyttely on avoinna 22.9.– 6.11. MARJA-LIISA KINTURI Mistä uusia tuloja mediataloille. World Press Trends -tutkimuksen mukaan sanomalehtien tulot pienenivät 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Sanomalehtien maailmanlaajuiset kokonaistulot vuonna 2015 olivat 168 miljardia dollaria (148 miljoonaa euroa). Julisteet käsittelevät ajankohtaisia poliittisia, yhteiskunnallisia ja kulttuuriaiheita. Digitaaliset sisältömaksut kasvoivat viime vuonna 30 prosenttia. sisältömarkkinoinnista, natiivija videomainonnasta sekä pelillistämisestä. Mediataloissa on yritetty etsiä uusia tulolähteitä. Michèle Lemieux piirtää käyttämällä hyväksi pinboardia, joka on eräänlainen sosiaalisen median kirjanmerkki
painos 38 € + toimituskulut 7 € Kirjaintyypit ja tyyli 144 s. Julkaisussa näyttelyn teoksia lähestytään erilaisista näkökulmista. Kosketus on EMMAn uudistunut Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely. EMMAn julkaisu voittajaksi Saksassa espoon modernin taiteen museon EMMAn Kosketus-näyttelyjulkaisu on voittanut arvostetun Red Dot Award -palkinnon Communication Design -sarjassa Saksassa. Palkitun julkaisun graafisesta suunnittelusta vastasi designtoimisto Kuudes Kerros. ilmotilaa TILAA UUTISKIRJE julkaisija.fi Typografian käsikirja 192 s., 4. Julkaisu toteutettiin yhteistyössä Saastamoisen säätiön kanssa. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Markus Itkonen Tait. Espoon moder nin taiteen museon EMMAn Kosketus näyttelyjulkaisu on voittanut arvostetun Red Dot Award pal kinnon Saksassa. Ihmisyyttä eri teemoin lähestyvä näyttely esittelee suomalaista ja kansainvälistä nykytaidetta ajankohtaisesti. • puh. 41 € + toimituskulut 7 € Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. tri typograa?kko, kirjagraa?kko Typografian keskeiset kirjat Markus Itkosen taattuun tapaan. 39 € + toimituskulut 7 € Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920—1985 208 s. Teoksista kertovat EMMAn työntekijät, eri alojen asiantuntijat, taiteilijat ja museokävijät. Julkaisua on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
Voit tilata, hallita ja jakaa kaikkia tarvitsemiasi painotöitä yhden ja saman palvelun avulla pelkällä selainyhteydellä ajasta ja paikasta riippumatta. KEEP IT SIMPPELI JA PAINATA FRAMISSA Fram:in Printbox 2.0 tekee painotöiden hallinnasta mutkatonta. puh. 06-320 9600 WWW.FRAM.FI s-posti: info@fram.?
JULKAISIJA 4/2016 13 tuotteet Poesia painaa kohopainolla Positiiviselle hiilikädenjäljelle työkalu poesiA-kustAntAmon runoilijAt Raisa Marjamäki ja Olli-Pekka Tennilä näyttivät toukokuussa Päivälehden museossa Helsingissä, miten kustantamon töitä painetaan perinteisellä kohopainotekniikalla ilman tietokonetta. – Esimerkiksi Olli-Pekan uusi runoteos Ontto harmaa on painettu hänen hankkimallaan perinteisellä koneistolla Kuopiossa, kertoo Raisa Marjamäki Päivälehden 1920-luvulta peräisin olevan Intertype-rivilatomakoneen ääreltä. Valtaosa nykymenetelmistä – kuten elinkaariarviointi ja siihen perustuvat hiilijalanjälki ja vesijalanjälki – tarkastelevat ympäristövaikutuksia negatiivissävytteisestä päästöjen ja resurssien kulutuksen näkökulmasta. Kuumaladonta ja kohopaino avaavat Poesian runoilijoille mahdollisuuden omavaraisuuteen, sillä kyseisten tekniikoiden avulla runojen kirjoittaja voi tehdä kirjansa omin käsin. Sekä Raisa että Olli-Pekka ovat oppineet vanhat ladontaja painomenetelmät alun perin kisällimeiningillä alan osaajilta. Poesian periaatteita ovat yhteisöllinen toimitustyö, taiteellinen tinkimättömyys, ekologisuus sekä teosten vapaa saatavuus. Kustantamoa kiinnostaa korkeatasoinen, uusia muotoja etsivä runous. teknologiAn tutkimuskeskus vtt koordinoi Hiilikädenjälki-pro jektia, jossa kehitetään yritysten positiivisten ympäristötoimien arviointiin ja viestintään menetelmää, joka perustuu yhtenäiseen laskentaohjeistukseen. VTT:n projektissa hiilikädenjälkimittaristoa kehitetään positiivisten ympäristötoimien ja -vaikutusten arviointiin ja viestintään. Mittariston rakentamisessa otetaan huomioon vältettyjen päästöjen laskenta. Katso Sitran hiilikädenjälkivideo https://www.youtube.com/ watch?v=yCquOxbzG3k Poesia on syksyllä 2010 perustettu runouteen keskittyvä yhteisöllinen kustantamo. Se, miten raskas Heidelbergin siipiheikku saatiin aikoinaan raahattua Tennilän kodin kellariin Kuopiossa, on tietysti tarina sinänsä. – Alun pitäen käytimme kohopainotekniikkaa kirjankansien ja postikorttien painamiseen, jatkaa Marjamäki. Runoilijat OlliPekka Tennilä (vas.) ja Raisa Marjamäki haluavat painaa kirjoitta mansa runokirjat vanhalla painotek niikalla.. – Hullun hommaahan tämä tavallaan on, Olli-Pekka Tennilä naurahtaa. – Hiilikädenjälki-menetelmän avulla pyrimme luomaan yrityksille mahdollisuuden erottautua kilpailijoista positiivisilla ympäristövaikutuksilla, sanoo erikoistutkija Saija Vatanen VTT:stä. Myös Marjamäen oma runoteos Ei kenenkään laituri parin vuoden takaa on ladottu ja painettu samalla tekniikalla, siis Intertypellä ja Heidelbergin pikkutiikelillä, siipiheikulla
Jos asiakasyrityksellä on hyvä idea, niin me haluamme lightroom-perhe on saanut uuden jäsenen: Adobe Lightroomin Apple TV:lle. Samalla kuluttaja voi ottaa itsestään selfien näytöllä näkyvästä kuvasta ja jakaa sitä sosiaalisessa mediassa. Selfie-seinä mukaan ulkomainoskampanjaan VTT:n toteuttama uusi SelfieWallsovellus liittää katsojan saumattomasti osaksi näytöllä esitettävää sisältöä, vaikkapa historiallista valokuvaa tai mainosta. Kuvia voi nyt katsella ja jakaa tv-näytöllä, jolla voi zoomata ja tarkastella yksityiskohtia. Suite 8 -pilviversiota voidaan käyttää myös tabletilta ensimmäistä kertaa. Painosimulaattoria on tarkoitus käyttää oppilaitoksissa ja painoalan yrityksissä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden valmentamiseksi kustannustehokkaaseen painamiseen eri teknologioilla. – Syvyyssensoriin perustuvassa sovelluksessa katsoja liitetään kolmiulotteisesti osaksi kuvaa, eli hän voi mennä kuvassa näkyvien elementtien taakse piiloon. Graafisen teollisuuden murros on ollut Lehtisen mukaan käynnissä jo pitkään, mikä on luonut pohjan painotalojen kehittämiselle ja uusille aluevaltauksille. Lisäksi kuvien jakamisen toiminnallisuudet on mietitty käyttäjälle mahdollisimman helpoiksi, kertoo erikoistutkija Tatu Harviainen VTT:ltä. Sitä on myyty varsin hyvin nimenomaan Englannissa, jossa ei ole suoraa kilpailijaa kyseiselle painosimulaattorille. katsella ja jakaa kaikki synkronoidut Lightroom-kuvat, myös ne, jotka on ladattu Lightroom CC:llä pöytäkoneellesi, Lightroom Mobileen tai verkkoon. sukupolven Apple TV:n ja Creative Cloud -jäsenyyden. Sovellus on nyt ladattavissa ilmaiseksi App Storessa.. Pääsy Lightroomiin Apple TV:n kautta vaatii 4. Voit TKP:n Marcus Wik ström (vas.) ja toi mitusjohtaja Teppo Lehtinen ovat innoissaan 3D:n uusista mahdolli suuksista. – Tuomme pian ohjelmistoon uusia teknisiä moduleita. Lopputuloksena kun voi olla jotain poikkeuksellisen hienoa, ja huonoimmassakin tapauksessa olemme oppineet lisää, kertoo TKP:n toimitusjohtaja Teppo Lehtinen. silloin, kun esimerkiksi messuosaston tai ulkomainoskampanjan sisällöstä halutaan interaktiivinen, kiinnostava ja helposti lähestyttävä. Käyttäjät voivat valita, jos he haluavat oppia enemmän vaikkapa mustetasapainosta tai fleksopainamisen ominaisuuksista, Mack painottaa. Aina kun koneelle tehdään jotain, se näkyy painamisen lopputuloksessa. Sovelluksesta on hyötyä mm. Digipaino aloitti yhteistyön Canonin kanssa, jolta saatiin myös tukea uuden 3d-tulostimen käyttöönotossa. Yrityksen 3d-kipinä oli syttynyt jo aikaisemmin viime syksyllä FinnGraf-messuilla, joilla esiteltiin erilaisia 3d-tulostimia. Nyt tavoitteena on rohkaista asiakkaita ideoimaan ja hyödyntämään 3d-tulostamisen etuja tuotekehityksessä, markkinoinnissa sekä tuotannossa. Kaikki kuvat ovat saatavilla viimeisimmillä muokkauksillaan. – Tällä hetkellä olemme tietynlainen testilaboratorio, jossa mottona on kokeilla ja katsoa. Yrityksen toimitusjohtaja Thierry Mack kertoi, että elokuun alkuun mennessä noin sata yritystä ja oppilaitosta ovat joko ostaneet uuden tai päivittäneet vanhan Suite 8 -ohjelmistoversion pilviversioksi. Ohjelmisto luo virtuaalikoneen, joka jäljittelee painokoneen toimintaa. C A N O N Painosimulaattori pilvestä Pariisilainen ohjelmistokehittäjä Sinapse on tuonut markkinoille pilvipalveluna toimivan Suite 8 -painosimulaattorin. testata sitä, joskus jopa veloituksetta. 14 4/2016 JULKAISIJA tuotteet & Tikkurilan Kopiopalvelu laajentaa 3D-tulostamiseen Katsele kuviasi tv-näytöllä tikkurilAn kopiopAlvelu tkp lisäsi keväällä palvelutarjontaansa 3d-tulostamisen. Uutuudella voi näyttää valokuvia diaesityksenä, ja navigointi on helppoa eri kuvien löytämiseksi
Maten myyntijohtaja Samu Scheiman. Linssimäisen painamisen esimerkkejä ovat vaikkapa painetun kuvan räpyttelevät silmät tai moderni mainosgrafiikka, joka voi vaihtaa välittämäänsä sanomaa katselukulmasta riippuen. Palkinnon nimi viittaa organisaatioon, jonka tehtävänä on levittää uusinta tietoa linssimäisistä painoteknologioista ja niiden mahdollisuuksista. Vasemmalla Lens tern Lenticular Print Award palkinto. – Päädyimme Xeikoniin, koska se pärjää vertailussa kaikilla osa-alueilla perinteisille painomenetelmille. Kuva on nähtävissä myös gif animaationa allaole vasta QRkoodista. toineen. Niihin kuuluu laajat personointimahdollisuudet kuten juoksevat koodit ja numeroinnit. Tehtaalle saapui uusi Canon ImagePress 10000VP, joka korvasi aiemmin käytössä olleen arkkipainokoneen. Samaa teknologiaa käytetään myös 3d-näytöissä. läinen nykytaiteilija Olga Tobreluts, jonka tuottaman 3D-kuvan AR-12 Heart painoi venäläinen Magic Vision LLC offsetin ja 3D-teknologian yhdistelmällä. Lisäksi kone tarjoaa tarratuotantoon mahdollisuuksia, joita voidaan toteuttaa vain digikoneella, sanoo Datajaetun Lenster Lenticular Print Award -palkinnon myötä. JULKAISIJA 4/2016 15 palvelut Data-Matelle rullatuotantolinja Innovaationa linssipainaminen helsingistä vAntAAnkoskelle uusiin toimitiloihin muuttanut DataMate on tehnyt kesän aikana isoja investointeja uusiin painolaitteisiin. Sen myötä yritys laajentaa toimintaansa teolliseen rullatarratuotantoon. Linssimäinen painaminen tarkoittaa teknologiaa, jossa linssejä käytetään tuottamaan painetulle kuvalle syvyyden illuusiota tai muuttamaan koko kuvaa riippuen siitä, mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan. Lisäksi hankitus sa Xeikonissa on 5-värivalmius eli sillä voidaan painaa lisävärinä esimerkiksi peittovalkoinen väri tai turvalakkaus.. Palkintosarjoja oli useita, ja yleisöäänestyksen voittajaksi valittiin venäVoittoisa 3Dkuva AR-12 Heart, jonka teki taiteilija Olga Tobreluts. Toinen hankinta on Xeikon 3300 -rullapainokone jälkikäsittelylinjasdrupAn innovAAtiopuistossA esiteltiin myös paljon jännittäviä innovaatioita, joista esimerkkinä linssimäisen painamisen erilaiset sovellukset. Kyseiselle teknologian kehitykselle halutaan myös lisää vauhtia Drupassa DataMate teki kesän aikana inves toinnin Xeikon 3300 rullapaino koneeseen jälkikä sittelylinjastoineen
Design-pullon suunnitteli yrityksen oma tiimi, johon kuului markkinointija myyntihenkilöitä. Lähdevesi nostetaan Multilan ja Anttilan luonnonlähteistä, joiden kapasiteetti on mittava. Tuomareina on 15 arvostettua ruokaja sommeliervaikuttajaa ympäri Eurooppaa. Pirkan kestokassi 30vuotisjuhla kuosissaan. Pirkka oli ensimmäinen brändin tavoin toimiva kaupan oma merkki Suomessa. Pullojen ilme on muuttunut selkeämmäksi ja tuotteet tuovat nyt paremmin esiin Finn Springin arvoja, joista tärkeimpiä ovat suomalaisuus ja perheyrityksen tarina. Tänään sarja on yli 2 500 tuotteellaan edelleen markkinoiden kattavin kaupan omien merkkien brändi. suomen päivittäistavaramarkkinoiden kattavin kaupan oma merkki Pirkka tuo 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi myyntiin noin 30 juhlakuosillista tuotetta. Palkinnon voitti Spring Premium -lähdevesi, jonka designpullo toimii symbolina myös yrityksen brändiuudistukselle. Finn Spring Oy on vuonna 1991 perustettu suomalainen perheyritys, joka työllistää noin 80 henkilöä. Yritys sijaitsee KeskiPohjanmaalla. Uudistuksen myötä yritys haluaa tuoda perusvesiensä valikoiman lähemmäksi premium-maailmaa. Uudistuksen yhteydessä myös yrityksen verkkosivut ja somekanavat ovat kokeneet muodonmuutoksen. Tuomaristo arvioi tuotteet sokkotestinä. imagoskooppi Väriä ilmeisiin ja eleganssia arkeen Palkittua vettä designpullossa suomAlAisen Finn Springin lähdevesi palkittiin täysillä pisteillä Brysselissä Superior Taste Award -kilpailussa kesäkuussa. 16 4/2016 JULKAISIJA. Etiketin suunnittelussa oli yhteistyökumppanina mainostoimisto Dotter Creative Group. Juhlailmeen on suunnitellut helsinkiläinen kuvittaja ja graafinen suunnittelija, itsekin 30-vuotias Janine Rewell. Tuotteet ovat hinta-laatusuhteeltaan hyvä valinta ja lisäävät asiakkaan valinnanmahdollisuutta kaupan monipuolisessa valikoimassa, kertoo Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupan johtaja Ari Akseli. – Pirkalla on merkittävä rooli K-ruokakaupassa. Juhlakuosiin puetaan Pirkka-sarjaan kuuluvia arjen pieniä juhlaja hemmottelutuotteita, kuten pullapitko, jäätelö ja kukkakimppu. – Muutos on lähtenyt selkeästä visiosta, vakuuttaa markkinointikoordinaattori ja hallintojohtaja Virpi Ali-Haapala. Merkin tunnettuus asiakkaiden keskuudessa on viimeisimpien tutkimusten mukaan lähes 90 prosenttia. Sarjasta reilu 80 prosenttia on elintarvikkeita. – Kuosi punoutuu juhlan odotuksen ympärille. Kukkien seassa juhlaväki valmistelee merkkipäivää yhdessä leipoen ja koristellen, ilmapallojen ja kakkujen kanssa, kertoo Rewell
Eniten ääniä keräsi graafinen Origami-kuosi, jonka suunnitteli Katja Juntunen. Ilmeen suunnittelun yhteydessä tutkittiin suomalaisten kuluttajien tarpeita päivittäisillä ruokaostoksilla. Kuluttajat saivat äänestää suosikkiaan kolmesta modernista vaihtoehdosta. – Mittavassa uudistustyössä keskitytään kunkin kaupan asiakkaille tärkeisiin asioihin kuten palveluun, valikoimaan tai asioinnin helppouteen ja vaivattomuuteen, kuvailee Åberg. Koko ketju on uudistettu vuoden 2018 loppuun mennessä. Uusi pirteä oranssi ilme erottuu ja täydentää koko K-ryhmän uutta, yhtenäisempää yritysidentiteettiä. Rentoutta ilmeeseen on tuotu esimerkiksi rustiikkisella struktuuripinnalla, jota on yhdistelty – Yhteistyö nuorten suunnittelijoiden kanssa on aina virkistävää, sillä suunnittelijoiden into ja raikkaat ideat ovat inspiroivia jo itsessään, kuvailee Serlan Brand Manager Hanna Hirvonen. – On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on Metsä Tissuen kaltaisia kumppaneita, joiden avulla opiskelijat pääsevät suunnittelemaan arkisiakin tuotteita ja saavat kokemusta työelämästä, kertoo projektia ohjaava professori Maarit Salolainen. Värikylläinen ilme erottuu katukuvassa. JULKAISIJA 4/2016 17 imagoskooppi Teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset ja yhteisöt Taidokasta kuviointia Kesko muuttaa suomalaista katukuvaa serlA design -talouspaperissa nähdään tänä syksynä uusi kuosi, joka on suunniteltu yhteistyössä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun pintasuunnitteluprojektin Pattern Labin opiskelijoiden kanssa. Hän teki Origami-kuosista graafisen, yksinkertaisen sekä helposti eri tilanteisiin ja sisustuksiin yhdisteltävän. Pian 17 vuotta täyttävä Pattern Lab on suunnitellut kuoseja eri yrityksille ympäri maailmaa. Rööperin oma kylä kauppa Albertinka dulla Helsingissä.. Nykypäivänä on osattava paljon muutakin kuin itse luovaa suunnittelua. Projektissa lahjakkaista opiskelijoista hioutuu pintaja tekstiilisuunnittelun ammattilaisia. Kaupan opastetekstit on toteutettu K-Marketille erikseen suunnitellulla fontilla. K-Market-ketjusta vastaava johtaja Jesper Åberg tietää, että lähikaupan toivotaan toimivan ”jääkaapin jatkeena”, joten kaupassakäynnin pitää olla nopeaa ja vaivatonta, mutta samalla inspiroivaa. Tarvitaan markkinointia, brändäystä ja myyntiä. Sain idean paperin taitteista syntyvistä kuvioista, eli tavallaan se on lähtöisin talouspaperista itsestään. Vaalean ja oranssin värimaailmaa rikastavat burgundi ja marjaisa punainen, jotka toimivat hyvin ruokakuvien kanssa. hedelmien ja muiden tuoretuotteiden piirroksiin ja valokuviin. yli 400 k-mArketiA ja noin 600 Siwaa ja Valintataloa tuodaan uuden yhtenäisen ketjuilmeen alle. – Halusin tehdä sellaista, missä on jotain kaikille. Jokainen voi nähdä kuosissa mitä haluaa: kukkia, kaupungin kartan, eläimiä, tai jotain ihan muuta
alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Tosiasia on, että ovesta voi tulla kumman edellä mainitun asiakkaan tyyppinen henkilö tahansa. deryhmistä piti kaivaa huolella. Asiak kaan edun onkin ohjattava jokaista työvaihetta, oli työntekijä suoraan yhteydessä asiakkaaseen tai ei. alv:n 10 %) Yrityspakettitilaus Tilauksia 2–3 kpl, à 52 € (sis. Kokemus opettaa kohtaamaan molemmat ja tarjoamaan kullekin parhaat ratkaisut – vaikka sitten kämmenet jännityksestä hikisinä. Asiakkaan kanssa on tärkeää löytää yhteinen sanasto, jota kummankin on helppo ymmärtää. Ilman asiakasta ei ole liiketoimintaa. Liian hienojen tai teknisten termien käyttö ei hyödytä ketään. Kaikki yritykset tarvitsevat joskus jonkin toisen alan asiantuntijaa. Usein se, mitä asiakas tulee ostamaan, ei olekaan sitä, mitä hän oikeasti tarvitsee. Kumpi hyödynsi sitä ammattitaitoa, jota tuli ostamaan. alv:n 24 %) Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis. Jatkuva kestotilaus 12 kk 86 € (sis. HANNA HAKALA. Työtä, jolla on todellista arvoa asiakkaan bisnekselle ja joka tuottaa tuloksia, joihin hän ei ilman apua olisi milloinkaan päätynyt. Kertoi tarvitsevansa yritysilmeen, nettisivut ajanvarausjärjestelmällä, käyntikortit ja mediasuunnitelman. Ensimmäinen tapaus tuntuu ehkä äkkiseltään helpommalta – valmis suunnitelma, tietää mitä haluaa, eikun hommiin. Saako tarjouksen. Ei todellakaan mitään esitteitä. Istui tervehdyksen ja jämäkän kädenpuristuksen jälkeen neuvottelupöytään. Asiakas tuli sisään. Mitä maksaa ja koska valmista. Itse korostan asiakkaille suoritettavien toimenpiteiden sijaan lopputulosta, lisäarvoa. Eniten vastinetta rahoilleen saa, kun ei yritä tehdä työtä hänen puolestaan. Moni kuitenkin huomaa ihan positiivisessa mielessä olevansa väärässä, kun heitä lempeästi ohjataan ajattelemaan hiukan toisin. Jälkimmäinen palaveri oli pidempikestoinen ja tietoa asiakkaan liiketoiminnasta, markkinoista ja kohAsiakas, tartu asiantuntemukseen Hanna Hakala on mainostoimisto Kukumo Creativen yrittäjä, graafinen suunnittelija ja sisäl löntuottaja. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335 kolumni Asiakas tuli sisään. Meidän markkinoinnin ammattilaisten on toimittava kuuntelijoina, tulkkeina ja apukäsinä. Meille on iskostunut päähän ajatus asiakkaan miellyttämisestä ehdoitta – hän on aina oikeassa. Asiakasta ei kiinnosta, millä tekniikalla tuote valmistetaan tai kuinka monta ja monimutkaista työvaihetta se vaatii. Mitä ehdotatte. alv:n 10 %) Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. Mutta kaikki siitä eteenpäin oli luovaa työtä. Jutteli niitä näitä, istui alas, kertoi perustaneensa yrityksen ja tarvitsevansa sen markkinointiin jotain kättä pidempää
Pakkaamisen ja materiaalinkäsittelyn ammattitapahtuma PacTec. Pakkaamisessa näkyvät kaikki markkinaja ympäristötrendit. Tutustu uusiin keinoihin maan tärkeimmässä katselmuksessa. Teemoina ympäristö, tulevaisuus ja Premium-pakkaaminen. Maailma heijastuu pakkauksissa. 20.–22.9.2016 Messukeskus Helsinki Rekisteröidy kävijäksi netissä! pactec.. #pactec Lataa Messukeskus-appi älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi! The Future of Retail Cate Trotter, Head of Trends, Insider Trends ti 20.9 klo 14.30 Luxury – Consumption trends in Europe and Asia Simon Tye, Executive Director, IPSOS ASIA PACIFIC, Hong Kong ke 21.9 klo 13.00–13.45 Digitaalisuus ja pakkauksen strateginen haaste Sanna Suvanto-Harsaae ke 21.9 klo 14.30–15.15. Luvassa ajankohtaista ohjelmaa
• Tarjouspyynnön laatiminen ja painotyön ostaminen • Painotuotteen valmistuksen työvaiheet ja tekniikat • Painotuotteen hintaan vaikuttavat tekijät. Hinta 69 e. Mainostajien Liiton jäsenyrityksille ja oppilaitoksille 55 e. Mistä tekijöistä hyvä painotuote muodostuu. 294 s. Tilaa Mainostajan kirjakaupasta: mainostajat.fi Paina taiten MAINOSTAJIEN LIITTO, EROTTAJANKATU 19 B, 00130 HELSINKI, ML@MAINOSTAJAT.FI, 09-686 0840
Mutta siitä huolimatta hän ei hyväksi sitä, että Posti vain valittaa liiketoimintansa kannattamattomuutta. – Olen varma, että kilpailun vapautuessa uusia paikallisia yrittäjiä löytyy nykyisen Postin ja jakeluyhtiö Suomen ulkopuoleltakin. Eniten keskustelua herättäneet asiat ovat olleet hanke kolmipäiväiseen jakeluvelvoitteiseen siirtymisestä, kerrostalojen lokerikkojakelu sekä ehdot, joilla Posti velvoitettaisiin luovuttamaan osoiteja rekisteritietonsa alalle tuleville uusille yrittäjille. Tilanne on mahdoton Postihan on selvin sanoin antanut ymmärtää, että se tarjoaa kyllä palvelujaan jatkossakin vaikka seitsemänä päivänä viikossa. Ne ovat huonontuneet dramaattisesti. Juutilaisen mielestä esimerkiksi varhaisjakeluun, oli se sitten Postin tai yksityisen yrittäjän tekemää, voitaisiin hyvin yhdistää myös kirjepostin kuljettaminen niin taajamissa kuin maaseudullakin. Yhteistyötä on hänen mukaansa tehtävä niin taajamissa kuin maaseudullakin: Alman Kari Juutilainen: Kolmipäiväisyys mahdoton ajatus Alma Regionsin johtaja Kari Juutilainen ei jaksa millään uskoa, että postin jakeluvelvoite supistuisi kolmeen kertaan viikossa uudessa postilaissa. On monia yhteistyön mahdollisuuksia siinä, miten järjestetään yleispalveluvelvoitteen alaisten kirjeiden ja velvoitteen ulkopuolelle jäävien lehtien jakelu markkinoiden vapautuessa. – Käsittääkseni kirjepostinkin kuljettaminen on Postille yhä kannattavaa. Juutilainenkin uskoo tähän ”seitsenpäiväisyyteen” mutta näkee asian niin, että jos kolmipäiväinen jakeluvelvoite menee eduskunnassa läpi, niin Posti kyllä kulkee koko ajan mutta käy kuitenkin kullakin paikkakunnalla vain tuon kolme kertaa. Kysymys on vain lisäpäivien hinnoista. Yhteistyössä on voimaa Juutilaisella on selvä näkemys siitä, miten viisipäiväinen jakelu voitaisiin turvata. Liikenneja viestintäministeri Anne Berner on kommentoinut Postin toivomusta kolmipäiväiseen velvoitteeseen siirtymisestä postilain muutoksen yhteydessä niin, että ”asiaa tutkitaan”. 2015 osana Sipilän hallituksen norminpurkuprojektia. Jos kuitenkin näin kävisi, sen seuraukset olisivat hänen mielestään ihmisten tasavertaisuuden kannalta tuhoisat. Ja joka tapauksessa pitäisi puhua myös asiakkaista ja ajatella heidän saamiaan palveluita. Ensimmäinen osa uudistusta toteutui 9.6.2016, jolloin postin toimilupajärjestelmästä luovuttiin ja siirryttiin ilmoitusmenettelyyn. hyvin, ettei Suomi voi lähteä maaseudulle paikkaamaan Postin sinne kenties jättämää aukkoa. Minusta tämä tilanne on ihmisten tasavertaisuuden kannalta ajatuksellisesti aivan mahdoton. – Ei maamme kestä kahta rinnakkaista järjestelmää. Näkemys on hyvin tiivistettävissä yhteen sanaan: Yhteistyö. Entäs jos se ei tule enää edes silloin. – Ja mitä sitten, jos paikallislehti ei satu ilmestymään juuri tuona päivänä, hän ihmettelee, ja vaikka hän ei käytäkään sanaa katastrofi, hän antaa ymmärtää, että kustantajan kannalta tilanne on mahdoton. Vaikka valtaosa Alman neljästä maakuntalehdestä ja 14 paikallislehdestä kuljetetaankin tilaajille varhaiskannossa, jota postilain uudistus ei koske, uhreiksi joutuisivat maakuntien harvaanasutuilla seuduilla asuvat päiväkannon varassa elävät tilaajat. – Postin huonontuneiden palvelujen johdosta he saattavat jo nyt saada lehtensä vasta illansuussa. JULKAISIJA 4/2016 21 A lmA regionsin, entisen Aluemedian, liiketoimintajohtajana Juutilainen uskoo tuntevansa tämän postilain uudistuksen yhteydessä esiin nousseen ajatushirviön seuraukset juurta jaksain. Muitakin palveluja järkevällä tavalla yhdistelemällä voitaisiin hänen mielestään viisipäiväinen jakelu turvata kaikkialla maassa. Noin 20 prosenttia maamme sanomalehdistä kulkee tällä hetkellä perille Postin päiväkannossa. Tässä roolissaan hän ymmärtää POSTILAKI UUDISTUU Postilain uudistus aloitettiin v. Kari Juutilainen on myös Jakeluyhtiö Suomen hallituksen puheenjohtaja. Teksti Pertti Jokinen Onko tulevaisuuden kerrostalon aulassa postilaatikoiden rivistö?. Sen aikaraja siirrettiin äskettäin klo 18:aan
Vastaus on ytimekäs: oikeastaan kaikki. Yleisömenestys oli taattu halleissa 8a ja 8b. Myös 3D teki vahvasti tuloaan Drupassa. Drupassa kilpailtiinkin oikeastaan vain yhdestä asiasta: kuka pystyy esittelemään messuilla hienoimmat ja nopeimmat inkjettai solventkoneet ja tulostimet, tehokkaimmat ja automatisoiduimmat jälkikäsittelylaitteet tai pakkausteollisuuden robotit. – Mikäli painoyritys haluaa menestyä, se ei voi tehdä van hoilla keinoilla samoja asioita kuin aikaisemmin. Kyse on ennen kaikkea kustannuksista, tehokkuudesta ja tuottavuudesta, kertoi Canon Euroopan Commercial Printing Groupin johtaja Peter Wolff Canonin lehdistötilaisuudessa. 22 4/2016 JULKAISIJA E DELLISISTÄ GRAAFISEN alan messuista oli nyt kulunut neljä vuotta, ja messujen jännittävin kysymys tietenkin kuului, mikä on lopulta muuttunut alalla. 8a-hallin isäntä Canon oli tuonut Drupaan ”UnleashPrint” -teemansa avulla (suom. laske printti irti) inkjetteknologian osaamisensa terävimmän kärjen eli sellaiset laitteet kuin ColorWave 910:n, imagePress C10000VP:n tai Océ ColorStream 6000 Chroman tai Océ VarioPrint i300:n. Useimmat muut ovat sitä mieltä, että kyseinen tilanne on käsillä parin vuoden sisällä. Myös messuilla paljastetut prototyypit antoivat osviittaa seuraavien vuosien kehitykselle. Ensimmäisenä aamuna huomasi helposti senkin, kuinka paljon aasialaisia messuvieraita oli päättänyt lähteä Saksaan. Investoi innostukseen Uudet koneet ovat tietenkin vain keino tehdä hyvää ja tervettä bisnestä. Pienistäkin jutuista voi saada enemmän irti sparrauksen avulla. – Sanoisin, että leikkikenttä on nyt siirtymässä offsetista digiin. Toinenkin yritys, nimittäin paljon huomiota kerännyt israelilainen Highcon, esiintyi messuilla myös unleashsloganilla ”Unleash The Power of Paper” (päästä paperin voima irti). Drupa päästi printin irti Drupa-aamu 31. Tiukka taloustilanne on pakottanut alan laitevalmistajat ennennäkemättömään tuotekehitykseen ja samalla liiketoimintamallien uudistamiseen yhdessä asiakaskunnan kanssa. Teksti Tiina Ruulio D RU PA. Myös automaatio ja robotiikka ovat kehittyneet aimo harppauksin eteenpäin viime vuosina. Myös myynnin konsultointia tarvitaan Suomessa paljon, totesi Ammattitulostamisen ratkaisujen myyntijohtaja Jussi Lilja Canonilta. Uskaliaimmat yritykset, kuten japanilainen Fujifilm, sanovat suoraan, että inkjetkoneet ohittavat jo nyt laadullisestikin offsetin. Canon, Xerox ja muut Drupa-kaupungin pohjoispäätä hallitsivat Canon ja Xerox yhdessä Ricohin, Fujifilmin ja Konica Minoltan kanssa. Jeesaamme asiakkaitamme löytämään uutta liiketoimintaa ja tekemään vanhoja asioita entistä kannattavammin. toukokuuta on valjennut, ja innokkaimmat jonottivat messualueelle pääsyä jo heti ensimmäisenä päivänä
H IG H C O N /D RU PA. Konica Minoltan osaston tähti oli arkkikoko B1:n painokone AccurioJet KM-C, joka esiteltiin messuilla ensimmäistä kertaa. Itse asiassa eri yritysten asettaminen jonkinlaiseen järjestykseen on yhä vaikeampaa, sillä ne käyttävät monessa tapauksessa ristiin toistensa teknologioita esimerkiksi painopäissä tai -väreissä. Kustannukset, tehokkuus, nopeus, personointi ja automaatio olivat tavallisimmat syyt Drupassa perustella oman teknologian paremmuutta suhteessa kilpailijoihin. Halli 8b:ssä Konica Minoltan laitetarjonta osui tavallaan Drupa 2016:n ytimeen: mukana oli digitaalista pakkauspainamista, digitaalista etikettija efektipainamista sekä monikanavaista viestintää. Siihen ei tarvita edes rahaa. Vaatteet on valmis tettu paperista. Canonin messunaapuri Fujifilm piti heti toisena messupäivänä kansainvälisen lehdistötilaisuuden, joka olikin varsin suosittu. Kustannukset, tehokkuus, nopeus, personointi ja auto maatio olivat taval lisimmat syyt Dru passa perustella oman teknologian paremmuutta suh teessa kilpailijoihin. Toimittajia oli tullut Australiaa myöten kuulemaan, mitä Fujifilmin uudet ideat oikeastaan tarkoittivat. Highcon esitteli Beamdigileikku rinsa kykyjä muo tinäytöksen avulla. Pakkauksia, etikettejä, efektejä… Canon paljasti messuosastollaan prototyypin, Canon Voyager Protype Photo Pressin, joka on nimensä mukaan tarkoitettu kaikenlaiseen laadukkaaseen kuvapainotteiseen painamiseen, jota tarvitaan ennen kaikkea markkinointimateriaaleissa tai vaikkapa luksusbrändien painotöissä. JULKAISIJA 4/2016 23 Business Development Manager Jouni Lakka jatkoi: – Toivoisimme, että alan yritykset investoisivat myös innostumiseen
Musteet ovat kehit tyneet ja samalla halventuneet mer kittävästi viime vuo sina. Sade vaikutti kylläkin hyvin dramaattisesti Düsseldorfin ja Kölnin väliseen maantieliikenteeseen, joka oli käytännössä poikki koko keskiviikon ja torstain välisen illan. Niissäkin digitaalisuus on jo sääntö. Highcon teki Landat Edellisen Drupan israelilaisyllätys oli nanoteknologiaan erikoistunut Landa, joka esitteli nyt uuden näyttävän pakkauspainokoneensa. Kaupunkia uhkasi kymmenen Isis-terroristin isku vanhaan kaupunkiin ja myös kaatosateet, joista vain jälkimmäiset kaikeksi onneksi toteutuivat. DRUPA-KAUPUNGISSA TAPAHTUI Drupa-kaupunki Düsseldorf oli muutenkin näyttelyn ensimmäisellä aukioloviikolla kesäkuun alussa kansainvälisen huomion keskipisteenä. 24 4/2016 JULKAISIJA Fujifilmin pressi oli suosittu Fujifilm paljasti lehdistötilaisuudessa mm. Nyt kysytään paljon lyhyiden sarjojen etikettipainotöitä, Hilapieli jatkaa. Sitten viime Drupan Highcon on ehtinyt pitkälle laitekehityksessään: on 3D:tä, vaihtuvaa dataa, digipainamista, web-to-packia (suom. Mm. webistä pakkauksiin), personointia ja viimeistelyprosesseja. Pisimmillään noin 15 kilometrin matkaan kului aikaa neljä tuntia. Musteiden hinta laski – Epsonilla on täällä huomattavan paljon uusia tuotteita. latvialainen Livonia julkisti Drupassa tehneensä kaupat kyseisestä laitteesta. TI IN A RU U LI O. Samalla ne kuivuvat huomat tavasti nopeammin kuin ennen, kertoo Epson Europen Suomen toimiston Business Account Manager Kenneth Hilapieli. Tekniset piirrokset, graafiset julisteet tai vähittäiskaupan eri materiaalit tuovat painajille edelleen uusia töitä. 5D-painamisen strategian, jota yritys on kehittänyt partnerinsa EPAC Technologiesin kanssa. Lähimpänä käytäntöä tämä uusi ajattelu on toisen sukupolven JetPress 720S -inkjetkoneessa, jota on myyty jo jokunen Eurooppaankin. Niissä, kuten 44-tuumaisessa SureColor SCP10000 -suurkuvatulostimessa, on kyse ennen kaikkea maksimilaadusta ja nopeudesta, kertoo Epson Europen Suomen toimiston Business Account Manager Kenneth Hilapieli Epsonin osastolla. Muitakin laitteita toki oli, kuten Alegro Digital tai kokonainen digitaalinen modulaarinen kirjalinja Diamant MC Digital. Landan vieressä oli tämänkertaisesta Drupa-yllätyksestä vastannut Highcon, Israelista sekin. Samba-teknologialla tehdyistä painopäistä, mustetekniikasta, kuvan optimointiteknologiasta ja integraatiokyvystä sai jo jonkinlaisen selvyyden messuosaston demoesitysten avulla. – Musteiden hinnat ovat myös laskeneet radikaalisti, esimerkiksi tekstiilitulostuksessa jopa 50 prosenttia. – Esimerkiksi juomaja elintarviketeollisuuden tarratulostimilla on kova kysyntä. Müller Martinin osaston vetonauloja olivat mm. Tällä kertaa kyse oli ennen kaikkea Beam-nimisestä laitteesta, joka on sekä 5 000 arkkia tunnissa painava digipainokone että digileikkuri saman kuoren sisällä. Myös jälkikäsittely elää uutta nousuaan painoalan digitalisoitumisen myötä. Laitteilla valmistetuille tulosteille luvataan jopa kolme vuoden kestävyyttä ulkoilmassa ilman laminointia. Lasku johtuu kilpailusta ja toisaalta volyymien kasvusta, Hilapieli kertoo. Ainoa suurempi ongelma Fujifilmillä näytti olevan se, että yrityksen japanilaiset asiantuntijat eivät osanneet riittävästi englantia, jotta olisivat voineet vastata toimittajien kysymyksiin tyhjentävästi. Myös uusilla EcoSolvent-tulostimilla on oma kannattajakuntansa. uusi Primera MC sitomakone, jonka tehokkuus perustuu Motion Control -teknologiaan. Kun vanhat Epsonin tulostimet tuottivat valokuvatasoisia tulosteita 8–9 neliötä tunnissa, uudet nopeat koneet yltävät jo 20 neliöön. Digileikkurin taituruudesta oli myös esimerkkejä kuten paperista tehtyjä vaatteita, joita esitettiin pienimuotoisessa muotinäytöksessä, tai esillä olleita paperitaideteoksia. Samalla musteen kesto paperilla on pidentynyt esimerkiksi valokuvatulosteissa jopa 30 prosenttia. – Kolmen ensimmäisen ulottuvuuden – siis offset-, digitaalija 3D-painamisen lisäksi – 5D-painaminen merkitsee kahta uutta paradigmaa, jotka liittyvät todellisen offset-laadun saamiseen digitaaliseen painamiseen sekä painamisen automaatioon, sanoi Fujifilmin presidentti Shighero Nakajima. Nopeutta ja personointia Tunnettu jälkikäsittelylaitteiden valmistaja Müller Martini oli pystyttänyt osastonsa messualueen eteläpäähän aivan Heidelbergin kylkeen. Nopeus, personoinnit ja älykkään automaation ja työnkulun tarve ovat muuttaneet jälkikäsittelyteknologioita huomattavasti, sanoo yrityksen sidosryhmälehden Panoraman toimittaja Markus Angst. Koska monet messuvieraat yöpyivät ja viettivät vapaaaikaansa myös Kölnissä, tilanne hankaloitti messuliikennettä aika raskaasti. Niissä käytetään Epsonin uusia musteita, jotka kuivuvat nopeasti
Grano ei pyri mediatalojen kaltaiseksi monialayhtiöksi, vaan uutta liiketoimintaa haetaan ensisijaisesti kokonaispalveluketjusta, johon liittyy esimerkiksi markkinointiviestinnän aineistohallintaa, tuotantoa ja logistiikkaa. 26 4/2016 JULKAISIJA T ilAnteemme on erilainen, sillä perusbisnes eli painaminen ja tulostaminen vetävät hyvin, vastaa Granon varatoimitusjohtaja Mirka Airaksinen. Yrityskaupoilla ei haeta pelkkää volyymiä Nykymuotoinen Grano syntyi vajaa kaksi vuotta sitten, kun Kopijyvä, DMP ja vähän myöhemmin Multiprint yhdistyivät. Aineistohallinta on selkeästi meille kasvavaa liiketoimintaa. Granon uusi brändi ilme visualisoitiin viime maaliskuussa luodussa Grano kaupungissa, jossa tehdään kaiken laista. Airaksinen tuli uuteen Granoon Kopijyvästä. Grano hakee uutta bisnestä Teksti Tiina Ruulio Suuret mediatalot kuten Alma, Sanoma tai Keskisuomalainen hakevat tällä hetkellä aktiivisesti uusia tuotteita perinteisen liiketoiminnan ulkopuolelta. JE RE H IE TA LA – Meillä on myös pelkkiä aineistonhallinta-asiakkaita, joille emme paina mitään sen paremmin digitaalisesti kuin perinteisestikään. Myös digitaaliset ratkaisut ovat olleet osa Granon perusbisnestä jo kauan. Entä tekevätkö isot painoja tulostustalot jo samaa?
– Kyse onkin siitä, miten saamme kiihdytettyä Granoa markkinoiden haltuunotossa. Emme voi mennä liikaa asiakkaiden elämän edelle innovatiivisuudessa. – Emme hae yrityskaupoilla puhdasta volyymiä, vaan strategista hyötyä. Oma henkilöstö innovoi Kampanjoiden mittaamisesta on myös tullut arkipäivää. – Enää asiakkaalta ei kannata kysyä, ”minkälaisia painotöitä voimme teille tehdä”, vaan ”missä te markkinoitte ja minkälaisia ongelmia teillä on ollut”. Tämän jälkeen yritys on laajentunut edelleen yrityskauppojen avulla. 90 milj. Vantaalla tehdään offsetpainamista, digitaalista painamista ja suurkuvatulostusta. – Analytiikan tuottaman datan avulla seuraamme erilaisia läpimenoaikoja ja optimoimme esimerkiksi eri mainosmateriaalien painosmääriä. Kaiken keskiössä ovat brändin hallintaan liittyvät kokonaisratkaisut, joissa aineistonhallintajärjestelmät ja logistiikka ovat merkittävässä roolissa, kun sisältöjä viedään mitä moninaisimpiin kanaviin. Yhtiön erikoisuus on pakkauspainamisessa, jossa on vähemmän kilpailua kuin perinteisessä painamisessa – yksinkertaisesti sen takia, että kaikki eivät pysty sitä tekemään. Eri segmenteillä on toki omat kilpailutilanteensa. – Suurkuvatuotteita näkyy tänä päivänä vähän joka puolella, mutta muutaman vuoden sisällä ne korvattaneen näyttötekniikalla. Granossa luotetaan pitkälti oman henkilöstön innovatiivisuuteen. Vantaan tuotantolaitoksen väkimäärä kasvoi hiljattain 50:stä 80:een, kun Granon työntekijöitä siirtyi Vantaalle esimerkiksi Helsingin Vallilasta. Sadan suurimman yrityksen jälkeen Suomessa on olemassa paljonkin potentiaalisia markkinoita esimerkiksi kokonaisvaltaiselle aineistonhallinnalle, uskoo Airaksinen. Yli 40 hengen digitaalisten palveluiden tiimiin rekrytoidaan jatkuvasti uusia osaajia. Tämä on vääjäämätön muutos, jota vastaan ei kannata tapella, vaan olla muutoksessa mukana. – Saamme henkilöstöltä paljon uusia ajatuksia liiketoiminnan kehittämiseksi. – En usko, että Suomessa on ketään yksittäistä toimijaa, jolla olisi tarjota vastaavaa portfoliota asiakkaille. Pakkauspaino erikoisalana Suurin tuoteryhmä Granolla on edelleen perinteiset painotuotteet, tosin suurkuvapuoli vetää Liljan mukaan yhä paremmin. Helsingin Konalassa tarjotaan logistiikkaja käännöspalveluitakin. Tuotantolaitos oli ennen Multiprintin omistuksessa, mutta se on kasvanut yrityskauppojen myötä Granon suurimmaksi toimipisteeksi – ohi Kuopion, Tampereen ja Jyväskylän toimipisteiden. Digitaaliset palvelut kasvavat Perinteistä reprotyötäkin tehdään, mutta sitä on laajennettu erilaisilla lisäpalveluilla. Tulevaisuuden trendejä kysyttäessä Lilja arvioi, että digitaaliset palvelut tulevat kasvamaan. – Painamme pakkauksia toki myös monille muille asiakkaille. Liikevaihto on ollut PunaMustan kanssa samaa luokkaa, mutta osaamme vastata tähän tarkemmin loka–marraskuussa tilikauden vaihtuessa. Haemme ideoita, joilla on jokin, vaikka kaukainenkin, tarttumapinta nykyisiin bisneksiin. – Toimimalla asiakasrajapinnassa varmistamme, että pystymme tarjoamaan monipuolisesti palveluita, tuotantojohtaja Sampsa Lilja kertoo. Kysymykseen siitä, onko Grano jo Suomen suurin graafisen alan yritys, Lilja ottaa varovaisesti kantaa. Yhteensä henkilöstön määrä on 800, osa heistä Pietarissa ja Tallinnassa. Ongelmana on vielä, että valoisalla näytöistä ei näe mitään ja pimeällä ne häikäisevät, mutta tekniikka kehittyy muutamassa vuodessa. – Teemme Stora Enson kanssa paljon yhteistyötä ja kehitämme erilaisia pakkauksia, Lilja sanoo esitellen kartonkilaatikkoon pakattua, koottavaa joulupalloa. Granon pahinta kilpailijaa on vaikea määritellä. – Asiakkaiden ideoita toteutetaan erilaisin kanavin – oli kyse painotuotteista, nettisivuista tai vaikka myymälämainonnasta, Lilja toteaa. Yhtiöllä on Lahdessa myös 3D-tulostukseen erikoistunut toimipiste. KAISA SALMINEN Onko Grano suurin. Olennaista on asiakkaan tarpeen ja liiketoiminnan ymmärtäminen. Pakkaustuotteissa on usein sekä foliointia, lakkausta että laminointia. – Maailma digitalisoituu ja paperin käyttö vähenee. Toisaalta yritykset vaativat taakseen paljon pääomia pysyäkseen teknologiassa kilpailukykyisinä. Haluamme kulkea digitalisaation aallonharjalla.. Tekniikassa nähdään paljon mahdollisuuksia ja sen soveltamista uusille alueille harjoitellaan. Esimerkiksi tuore MicroMedian liiketoimintakauppa vie meidät raskaaseen sarjaan markkinointilogistiikan palveluissa. Granon palvelutarjonta on laajaa painamisesta autoteippaukseen, digitointija arkistopalveluista mobiilikampanjoihin ja 3D:hen. Granon strategiassa vastataan vahvasti toimialan muutokseen, esimerkiksi ohjelmistokehitykseen satsataan paljon myös tulevaisuudessa. Kokonaisketjun hallinta helpottaa aidosti asiakkaan elämää. Studiossa on rakennesuunnitteluosasto, joka mittaa ja suunnittelee erinäköisiä esillepanoja ja kokonaisuuksia, esimerkiksi asiakkaiden messuosastoja huonekaluineen. JULKAISIJA 4/2016 27 GRANO Liikevaihto vuonna 2015: n. Repro-osastoa kutsutaan studioksi ja on siellä oma valokuvastudiokin. euroa Henkilöstö: yli 800 Toimipaikat: 35 toimipistettä 23 kaupungissa Viimeisimmät yrityskaupat: MicroMedian markkinointilogistiikan liiketoiminta, Digitoimisto Luotta (2016) Grano toimii nykyisin 23 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Se olisi oman bisneksen nakertamista. Pyrimme sentyyppiseen monipuolisuuteen, joka ei uhkaa perinteisten lehtitalojen liiketoimintaa. Myös yrityksen sisäisiä start-uppeja syntyy. Näyttävyyttä haetaan erikoisefekteillä, sillä vaikuttaahan ulkoasu paljon siihen, miten tuote käy kaupaksi. – Pienikin alan yritys voi pärjätä erikoistumalla. – On se mahdollista. Yhtään tärkeää innovaatioprojektia ei jätetä tekemättä säästösyistä. Markkinaa on Puhdas tuotemyynti alkaa olla painoja tulostusalalla loppuun käyty tie. Erotumme kilpailijoista sillä, että voimme hoitaa asiakkaalle esimerkiksi koko markkinointikampanjan alusta loppuun saakka
kertoo. Lopputuloksena viime keväänä syntyi näyttävä, kaksikielinen aikakauslehti Tid, joka jaetaan ilmaisjakeluna Itä-Uudenmaan alueen kotitalouksiin. – Ei voi olla kuin tyytyväinen, kun saamme palautetta, että Tid löytyy yöpöydältä. kiin. Kaksi numeroa on jo ilmestynyt, kolmas lähti jakeluun elo kuun lopulla ja kaksi on luvassa vielä ennen vuodenvaih detta. Kuudes numero on luvassa jakeluun sopivasti ensi joulun alla. Yksi ilmoitusmuoto ovat toisesta numerosta lähtien olleet myös toimitukselliset ilmoitukset eli advertoriaalit, jotka erotetaan varsinaisesta toimituksellisesta sisällöstä. Teksti MarjaLiisa Kinturi Tidlehden painos on 50 000 kappa letta ja se jaetaan ItäUudenmaan kotitalouksiin sekä loput noutopistei den kautta, Tuula Luki. Lehti-idean taustalla oli pitkäaikainen yhteistyö Porvoon Yrittäjien jäsenlehden tuottamisessa. Lehti haluttiin tehdä aikakauslehdeksi, koska sanomalehtipaperille painettu tabloidi mielletään helposti kertakäyttötuotteeksi, joka menee ensimmäisen silmäilyn jälkeen rosErilainen yrittäjälehti Aina tarvitaan rohkeutta. Advertoriaaleilla ilmettä ja vaihtelua sisältöön Lehden talous perustuu puhtaasti ilmoitusmyyntiin, mitään sponsoreita tai ulkopuolista tukea sillä ei ole. miettii. Loppuvuodesta tulossa on vielä kaksi numeroa: lokakuun loppupuolella ja joulukuun alussa. Se kannusti meitä eteenpäin. Lehden 60-sivuinen, Forssa Printissä painettu ykkösnumero ilmestyi huhtikuun alussa, toinen kesäkuun alussa ja kolmas elokuun lopulla. täsmentää. Kun yrittäjä näkee mahdollisuuksia ja uskoo voivansa onnistua, mahdollisuuksiin pitää rohkeasti tarttua. Aikakauslehteä luetaan pitempään. Halusimme avata asiaa laajemmalle yleisölle kuin vain porvoolaisyrittäjille. – Ne tuovat samalla vaihtelevuutta ja lisää ilmettä sisältöön, Tuula Luki. – Haluamme olla mukana kehittämässä koko aluetta monien sidosryhmien kanssa, Tuula Luki. – Kolmas numero käsittelee ajassa liikkuvia yritysja talouselämän muutoksia, kuten Kiky-sopimusta ja uutta hankintalakia. – Saimme sellaisia kommentteja, että tällaista onkin oikeasti tarvittu. 28 4/2016 JULKAISIJA L ehteä kustAntAA hänen ja hänen miehensä Srba Luki?in perheyritys TT-Tuulet Kustannus Oy Porvoosssa. – Pyrimme jatkamaan Tid-lehteä ensi vuonna samaan tapaan, mutta tietysti koko ajan konseptia kehittäen. Hyvä vastaanotto Kun ideaa lähdettiin esittelemään alueen kunnissa ja siellä toimiville erilaisille sidosryhmille, se sai hyvän vastaanoton. Jatkuvaa kehittämistä Kaksikielisen Tid-lehden ja Porvoon yrittäjien lehden lisäksi yhtiö julkaisee kerran vuodessa ilmestyvää Porvoon Joulutaika -lehteä. – Siinä matkan varrella meille tuli tunne, että yrittäjyyden ja talouden kokonaisuutta ei oikein hahmoteta: kuinka yrittäjyys koskettaa muitakin kuin vain yrittäjää itseään. Se vie taloutta ja yrittäjää eteenpäin, kiteyttää ItäUudellamaalla ilmestyvän Tid-ilmaisjakelulehden päätoimittaja ja yrittäjä Tuula Luki?. huomauttaa. Loppuvuoden saldo ohjaa tietysti tekemistä ensi vuonna, mutta olemme myönteisellä mielellä ja meillä on vahva usko tulevaisuuteen, vaikka mediakentällä ei muuten menekään niin kovin ruusuisesti, Tuula Luki. kertoo. Yhteistyökumppanuus eri sidosryhmien kanssa toteutuu muun muassa sisällönsuunnittelussa ja tiimityöskentelyssä. Kaiken kaikkiaan yritämme pysyä ajan hermolla. M A RJ ALI IS A KI N TU RI. Lehdet syntyvät sekä sidosryhmien tiimityönä että freelancereiden avustuksella. Siitä lähdimme kehittämään ideaa: selvästi laajempi jakelu ja monipuolisemmat aihepiirit. Päätimme tarjota näkemyksiä elinkeinoelämästä ihan jokaiselle ja erilaisella konseptilla kuin muut talouslehdet, Tuula Luki
Korpela HTML5 sovellusalustana 148 s. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tietokirjat selvällä suomen kielellä. Korpela Verkkojulkaisun typografia 160 s. 38 € + toimituskulut 7 € Jukka K. Julkaisija 220x142.indd 1 29.8.2016 13.56 Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Korpela Vierasnimikirja 222 s. • puh. 36 € + toimituskulut 7 € Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. 45 € + toimituskulut 7 € Jukka K
Transmedia ei ole ilmiönä uusi, mutta sen merkitys korostuu koko ajan. Myös sarjakuvaa on suunniteltu ja mobiilipelejä harkitaan. PR O D U C TI O N SO M M A Teksti Kaisa Salminen samaan tuoteperheeseen kuuluvaa sisältöä, mutta mikään mediakanavien tuotteista ei ole toistensa kopio, määrittelee visuaalisen suunnittelun lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK:in englanninkielisessä Media and Arts -koulutusohjelmassa työskentelevä Carita Forsgren. JULKAISIJA 4/2016 31 W ALT DISNEY -yhtiö keksi transmedian jo 1930-luvulla laajentamalla lyhyet animaatioelokuvansa, ”lyhärit”, muihin medioihin. Saman käsittelyn saivat Mikki Hii restä alkaen oikeastaan kaikki Disneyn tuottamat vähänkään suositummat hahmot – esimerkistä käy vaikka Suomen Aku Ankka -lehti – ja kaikki pitkät elokuvat. Monesta Disneyn elokuvasta on tehty menestysmusikaali ja jääshowtkin ovat suosittuja.. Yhtä lailla tänä päivänä esimerkiksi Angry Birds -tuoteperheeseen on tehty kirjoja, sarjakuvia, elokuva, huvipuistoja, karkkeja, juomia ja vaikka keittokirjoja. – Transmedia-käsitettä sinällään on käytetty vasta parikymmentä vuotta, vaikka esimerkkejä löytyy vuosikymmenien takaa. Kyse on siitä, että julkaistaan eri mediakanavilla Kirjasta transmediaksi Routasisarukset-kirjasarja laajenee The Nano Siblings -hankkeessa animaatiosarjaksi ja elokuvaksi. – Musiikkiakaan ei kannata transmediasta puhuttaessa unohtaa! Esimerkiksi Kolme pientä porsasta -lyhärin tunnusmusiikista ”Pahaa sutta ken pelkäisi, pelkäisi, pelkäisi” tuli maailmanmenestys
Forsgren oli perustanut samoihin aikoihin transmediaan erikoistuneen tuotantoyhtiönsä ja osallistunut Pixel Lab -transmediatyöpajaan Belgiassa ja Lontoossa. KA N SI : SA M I SA RA M Ä KI The Nano Siblings perustuu Eija Lappa laisen ja Anne Leino sen luomaan Routa sisaruksetkirjasar jaan. – Samanaikaisesti, kun animaatiosarjaa visualisoitiin, kirjoitimme konsepteja ja käsikirjoituksia sarjoihin, ensin suomeksi ja nyt englanniksi, tuottaja-käsikirjoittaja Forsgren kuvaa prosessia. Kirjasarja vie lukijansa 2300-luvulle aikaan jälkeen ympäristökatastrofin. Markkinoilla on imua Muun muassa Helsingin Sanomissa on kritisoitu sitä, että lasten animaationsarjaan on vaikea löytää kotimaista rahoitusta. Routasisaret tuntui sopivalta maailmalta transmediaa varten, koska siinä on paljon ”rönsyjä”, joihin on helppo tarttua. Yleisöä kiinnosti tietää, voiko perinteisiä asetelmia vastaan rikkoa vai onko se rahoituksen kannalta itsetuhoista. Myös sarjakuva on ollut mukana suunnitelmissa alusta saakka ja mobiilipelejäkin on ajateltu. Minusta on vain mielenkiintoista, että kohderyhmä voi muuttua ja tarina elää tavallaan eri suuntiin, kirjailija-käsikirjoittaja Leinonen täydentää. – Sarjakuvassa kivat ja toimivat hahmot eivät ole animaatioissa useinkaan ilmaisullisia. – Yritämme rikkoa rajoja ja katsoa sitten, onko se itsetuhoista, Forsgren vastasi. – Hyvää oli se, että tekninen prosessi oli hallinnassa. Forsgren kertoo, että The Nano Siblings -hankkeelle on saatu toistaiseksi rahoitusta Suomen Elokuvasäätiöltä ja Suomen kulttuurirahaston Itä-Suomen rahastosta. Kaikkea pitää voida muuttaa Samaa sisältöä ei siis lähdetty toistamaan eri medioissa. Forsgrenin mukaan tyttö-/poika-asetelmakin vaikuttaa yllättävän paljon muotokieleen ja väreihin. Pääosassa on joukko nuoria ihmisiä, joilla on nanotekniikkaan perustuvia taitoja. On myös vaikea löytää konservatiivisempaa alaa kuin lasten animaatiot, joissa budjetit ovat valtavia ja kohderyhmä on sen verran kritiikitön, että bulkkituotteetkin kelpaavat. The Nano Siblings on yhtiön ensimmäinen transmediajulkistus, jossa suunnitellaan Eija Lappalaisen ja Anne Leinosen luoman Routasisarukset-trilogian pohjalta animaatiosarjaa ja elokuvaa. Tapahtumat lähtevät liikkeelle 50 vuotta ennen kirjatrilogiaa. Ihmiskunnasta on jäljellä vain rippeet. Toisaalta 3D-objekteja on vaikea saada näyttämään luonnollisilta – esimerkiksi vettä vedeltä ja metallia metallilta. – Tällä hetkellä haemme lisää yhteistyökumppaneita. Muualla Euroopassa asiat ovat paremmin. Animaatiossahan on nähtävä hahmon takaraivoon asti, mitä tämä ajatte lee – sitä lähdin tässä projektissa hakemaan. Monenlaisia rajoituksia Minuutin mittaista traileria ohjaamaan kutsuttu Pekka Saari kertoo tottuneensa siihen, että tv-sarjat ja elokuva asettavat erilaisia rajoituksia. – Suomeen mahtuisi enemmänkin väkeä tekemään animaatioita – pelifirmojahan on jo aika paljon. 32 4/2016 JULKAISIJA Sopivasti rönsyjä Forsgren on yksi keväällä 2015 perustetun Production Somman kolmesta perustajasta. Euroopassa animaatiosarjaa ei rahoiteta yleensä yhdestä maasta käsin, vaan kyse on tyypillisesti 3–4 maan välisestä yhteistyöstä. – En näkisi, että tällaisia rajoja pitäisi asettaa. Transmedia on siinäkin mielessä tärkeää, että moni yhtiö saa enemmän rahaa oheistuotteista kuin varsinaisesta päätuotteesta, Forsgren pohtii. Sarja on ostettu 13 eri maahan. Siinähän käsitellään aika rankkojakin aiheita, kirjailija Leinonen pohtii. Suomalaisille animaatiosarjoille vaikuttaisi olevan myös kysyntää. Henkilöitä on sekä lisätty että poistettu dramaturgisten tarpeiden mukaan. Pelkästään Suomesta ei rahoitusta voi löytää, koska puhutaan useammasta miljoonasta eurosta. Se johtaa tasapainoiluun taiteellisten ja taloudellisten intressien välimaastossa. – Kustannuspoliittisista syistä kohderyhmäksi on valittu nuoret, mutta aikuisetkaan eivät ole valittaneet liiasta teinimeiningistä. Hanke julkistettiin science fictionja fantasiatapahtumassa Finnconissa heinäkuussa Tampereella. Animaatiopuolella kaikkea on voitava tarvittaessa muuttaa; henkilöitä pitää voida poistaa ja lisätä, sukupuolia vaihtaa, aikaa venyttää tai muuttaa. Esimerkiksi suomalaisen animaatioja peliyhtiö Gigglebug Entertainment Oy:n Kikattavasta Kakkiaisesta on kasvamassa suurin Suomessa koskaan tuotettu animaatiosarja. Kun tähän lisätään se, että samassa kohtauksessa pitää olla science fictionia, teemapuiston rauniot ja merihir viöitä ja kaikki pitää saada mahtumaan minuutin mittaiseen traileriin, asettaa se monenlaisia haasteita. Leinonen ja Forsgren kertovat, että transmediahanke sai alkunsa matkalla, jonka oli järjestänyt joukko spekulatiivisen fiktion kirjoittajia. – Kirjailijan ei kannata olla mustasukkainen alkuperäisistä tuotoksistaan. Myös elokuvaa, sarjaku vaa ja mobiilipelejä on ajateltu.. Esimerkiksi animaatiosarjan kohderyhmäksi valittiin 8–11-vuotiaat esiteinit. Routasisarettrilo gia muuntuu trans mediana animaatio sarjaksi – kuvassa Reko (poika) ja Zulda (tyttö). Alkujaan hän on graafinen suunnittelija, käsikirjoittaja ja kirjailija. Ehkä vain päidemme sisällä kuvittelemme, että Korean tytöille pitää myydä sateenkaariponeja, Saari täydensi
Liimanidonnassa käytössämme on kaksi nykyaikaista teholinjaa, joista toiseen on yhdistetty online-postitus ja viisi liiteasemaa sekä yksittäiskelmutus. Lue lisää osoitteesta: nitova.fi Asiantuntijamme palvelevat sinua kaikissa sitomopalveluun liittyvissä kysymyksissäsi: 040 776 5905 050 563 6145 nitova@nitova.fi Pyydä tarjous tai kysy lisää!. Nitova Oy | nitova.fi | 040 776 5905 | nitova@nitova.fi | Sorvaajankatu 15, 00880 Helsinki Stressitöntä sitomopalvelua sinulle Laadukkaasti ja luotettavilla aikatauluilla Nitova on monipuolinen jälkikäsittelyn yhteistyökumppani Tarjoamme painotaloille liimanidonnan ja wiresidonnan ohella arkintaitot, postitukset, liitteytykset sekä yksittäiskelmutukset luotettavilla aikatauluilla ja laadukkaasti. Wiresidonnassa kalenteriautomaatilla hoituvat suuretkin painokset
Myös velkojiin päin kannattaa olla aktiivinen pitkin matkaa, sillä heidän mielipiteensä on ratkaiseva yrityssaneeraukseen pääsyssä. Joissain tapauksissa jopa 90 prosenttia veloista voidaan leikata. Lisäksi uutta velkaa ei saa tulla saneerausmenettelyn aikana. Siihenkin pitäisi uskaltaa tarttua rohkeasti, jos yritystoimintaa ei ole mahdollista saada kannattavaksi, kannustaa konkurssiasiamies. Yrittäjän ikuinen usko tulevaisuuteen saattaa viivästyttää silti kohtalokkaasti saneerauksen aloittamista. – Meille saatetaan myös valittaa pesänhoitajan toiminnasta. Kontkanen neuvoo yrittäjiä puuttumaan asioihin jollain tasolla heti kun yrityksen taloustilanne näyttää hälyttävältä. Velkojien luottamus merkitsee paljon Konkurssiasiamiehen toimiston ensisijaisena tehtävänä on valvoa, ohjata ja neuvoa pesänhoitajia ja yrityssaneerausten selvittäjiä. Uusi mahdollisuus on ollut voimassa noin 1,5 vuotta, mutta sitä ei ole käytetty paljonkaan, sillä järjestelyyn on ollut vaikea päästä. Velalliselle vahvistetaan samoin maksuohjelma, jota pitää noudattaa. puhtaalta pöydältä. Kuuluisat vapaamatkustajat… Kontkanen ymmärtää tavallaan osittain väitteen siitä, että velkasaneeraus vääristää kilpailua. Kun jokin yritys saa järjestellä verojaan ja työeläkemaksujaan, niin toinen maksaa niitä hiki hatussa koko ajan tunnollisesti. Silloin lakisääteinen konkurssi saattaa olla paras vaihtoehto. Järjestelyvaralla tarkoitetaan esimerkiksi huonosti tuottavia yrityksen osia, jotka voitaisiin lopettaa tai myydä pois koko yrityksen pelastamiseksi. Perimmäinen syykin tähän on selvä: saneeraukseen hakeudutaan liian myöhään siinä mielessä, että yrityksen talouskurjimus on edennyt liian pitkälle. Saneerausohjelmat tehdään vastaamaan velallisen maksukykyä, ja ne ovat yleensä melko tiukkoja. Entä sitten velkasaneeraus. Yrityssaneeraukseen liittyy yleensä aina velkasaneeraus. Tälläkin on kilpailun kannalta merkitystä. Onko yrityssaneeraus ollut silloin turhaa. järjestelyvaraa on melko vähän, konkurssiasiamies kertoo. ”Kun maksuvaikeuksia syntyy, kannattaa ottaa yhteyttä rahoittajiin ja verottajaan.” Teksti Tiina Ruulio Ilmaista talousapua yrittäjille Yrittäjien kannattaa turvautua tiukan paikan tullen ELY-keskusten tarjoamaan Talousapuun. Maksuton yrittäjille suunnattu puhelinneuvonta ja nettipalvelu www. Myös konkurssissa menetetään enemmän – ja senkin jälkeen yrittäjä voi aloittaa uudet liiketoimet ns. Yrityssaneeraukseen pyrkivä yritys ei voi olla aivan varatonkaan. Myös prosessiin liittyvää maksuohjelmaa pitää kyetä noudattamaan. – Yrityssaneeraus maksaa helposti kymppitonnin. 34 4/2016 JULKAISIJA A rvioltA noin 20 prosenttia yrityksistä, jotka hakevat yrityssaneeraukseen, pääsevät lopulta maaliin eli yrityksen toiminta jatkuu saneerausohjelman päättymisen jälkeen, vahvistaa konkurssiasiamies Helena Kontkanen. – Tässä kohdin yrittäjän kannattaa olla sekä optimisti että realisti, Kontkanen huomauttaa. Parhaassa tapauksessa prosessi johtaa yrityksen ryhdistäytymiseen maksujen kanssa pitkäksikin aikaa. – Jos yritys on kovin pieni ja sen tuotanto suppeaa, ei kyseistä järjestelyvaraa juuri ole. Myös esimerkiksi Anttilan konkurssiin liittyvistä verkkokaupan ongelmista tuli paljon yhteydenottoja, sillä tavalliset ihmiset eivät ole kovinkaan tottuneita olemaan osapuolina konkurssissa. – Tilanne on hieman korjaantunut, sillä elinkeinonharjoittaja ja toiminimiyrittäjä voi nykyisin saada järjesteltyä myös yritystoiminnan velkoja yksityishenkilön velkajärjestelyssä. Kyseistä keskustelua on käyty esimerkiksi kuljetusalalla niin kauan kuin yrityssaneeraukset ovat olleet mahdollisia. Heti saneerausmenettelyn alettua on kuitenkin maksettava kaikki uudet maksut ajallaan. Tähän sisältyvät selvittäjän palkkio ja viranomaismaksut. – Monien pienten yritysten saattaa olla vaikea saada yrityssaneerausta onnistumaan, kun saneeraukseen hankkiudutaan myöhään, suhteet velkojiin eivät ole kunnossa ja ns. Se, että yrityssaneeraus keskeytyy ja johtaakin konkurssiin on siis yleistä toimialalla kuin toimialalla. Yrittäjän pitää hyväksyä sekin, että yritykseen tulee prosessin myötä ulkopuolinen selvittäjä, joka paneutuu yrityksen ongelmiin ja pohtii eri saneerausvaihtoehtoja. talousapu.fi voi olla paikallaan, jos yrittäjä haluaa jonkun ulkopuolisen arvioimaan omaa tilannettaan esimerkiksi yrityssaneerauksen näkökulmasta.. – Joskus pelkkä keskustelu taloushallinnon asiantuntijan, kuten oman kirjanpitäjän kanssa saattaa tuoda esiin uusia ideoita. Yrityssaneeraussysteemiä on kritisoitu paljon myös siitä, että se ei sovi pienille yrityksille. Anteeksi annettavan velan määrä vaihtelee riippuen yrityksen tilanteesta, mutta keskimäärin se on reilut 20 prosenttia, konkurssiasiamies kertoo. – Toisaalta yritys voi toimia markkinoilla melko pitkäänkin laiminlyömällä lakisääteisiä maksujaan ja hakeutumatta mihinkään menettelyyn. Yrityssaneeraus ei onnistu helposti Useat yrityssaneeraukseen päässeet graafisen alan yritykset päätyvät lopulta konkurssiin
JULKAISIJA 4/2016 35 SA M I TI RK KO N EN Yrityssaneeraus johtaa usein kon kurssiin sen takia, että saneeraukseen hakeudutaan liian myöhään, kertoo konkurssiasiamies Helena Kontkanen.
Siirryttiin suunnitelmaan b eli lakisääteiseen yrityssaneeraukseen. Sitten iski takapakki, ja vapaaehtoisen saneerauksen rakentamiseen ei löytynytkään kaikille rahoittajille sopivaa ratkaisua. – Hallituksessa oltiin aluksi perin vastentahtoisia konsultin käyttöön. Vuonna 2009 liikevaihto puolittui 17,4 miljoonaan. – Pidin erityisen tärkeänä sitä, että pystyin keskustelemaan koko ajan rahoittajien kanssa hyvässä hengessä. – Toivoimme, että tilanne voisi vielä korjaantua varsinkin kun tase ja maksuvalmius olivat hyvässä kunnossa. Velkojat päättivät saneeraustavasta Alun perin ajateltiin niin, että yrityssaneeraus tehtäisiin ilman juridista menettelyä. Jälkimmäinen vaihtoehto toteutui. Sopeutuminen uudenlaiseen tilanteeseen alkoi Scanwebissä tavanomaisella yt-kierteellä. Yrityssaneeraus lähti käyntiin hyvin, ja valittu strategia näytti toimivan vielä vuosi sitten. – Rahoittajat vaativat tuolloin, että vanhat osakkaat sijoittavat yritykseen lisää rahaa tai sitten luopuvat omistuksestaan. Siksi minustakin tuli loppuvaiheessa yrityksen omistaja. Kommersantlehden aikakauslehtipainoksia ja Suomeenkin lukuisia aikakauslehtiä heatsetteknologialla. – Velkojat saivat lopulta päättää asiasta, sillä heitähän asia koski eniten. Yrityksen uusi toimitusjohtaja Teemu Yrjönen huomasi tulleensa täysin toisenlaiseen työpaikkaan kuin oli kuvitellut. Teksti Tiina Ruulio Koneet seisahtui vat Scanwebissä tämän vuoden huh tikuussa.. Jälkeenpäin ajateltuna asioihin reagoitiin liian hitaasti. Tervehdyttämiskonsultti oli rahoittajien idea Teemu Yrjösen saama opetus on ollut, että asioihin pitäisi pyrkiä puuttumaan oikeastaan jo silloin, kun markkinatilanne muuttuu, vaikka yhtiöllä menisikin vielä hyvin. Tilanteeseen tarvittiin lopulta ulkopuolinen henkilö. Toimitusjohtaja nukkui huonosti ja oli neuvoton kasvavien talousvaikeuksien keskellä. Uuteen teknologiaan ei voitu siirtyä, sillä vanhat laiteinvestoinnit painoivat koko ajan päälle. Olimme läpikäyneet jo yhden Venäjän-romahduksen vuonna 1998, josta markkina toipui nopeasti. Hyvän tuloskehityksen innoittamana yrityksen johto päätti tehdä yhdeksän miljoonan euron investoinnin uuteen painokoneeseen. Sama konsultti jatkoi Scanwebin hallituksen neuvonantajana kuluvan vuoden kevääseen saakka. Pystyin käymään konsultin kanssa läpi yrityksen operatiivista puolta ja tiesin koko ajan, mitkä ovat kulloisetkin vaihtoehdot ja miten asiat etenevät. Vielä kerran Yrityksen strategiaksi tuli se, mitä osattiin vanhastaan: heatsetpainaminen ja Venäjän kauppa. – Saimmekin alussa liikevaihdon kasvuun ja käyttökatteen positiiviseksi. 36 4/2016 JULKAISIJA V ielä vuonnA 2006–2007 Venäjän vientiin suuntautunut Scanweb teki 34 miljoonan euron liikevaihdon, ja kapasiteetti oli täydessä käytössä. Scanweb pysyi perustajaosakkaiden omistamana yhtiönä vuoteen 2014 saakka. – Tarvitsimme sparrausta vaikeiden asioiden hoidossa. Oletus oli, että liikevaihto kasvaisi vähitellen 40 miljoonaan euroon. Toisin kävi, tuli finanssikriisi ja Venäjän vienti romahti. Venäjälle tehtiin mm. – Ensin pohdimme, miten muutamme yritystä operatiiviselta kanScanweb: Erään konkurssin anatomia Kouvolalaisen painotalo Scanwebin ajautuminen konkurssiin viime keväänä ei ollut lopulta iso asia seitsemän vuotta jatkuneen saneerausprosessin jälkeen, sanoo yrityksen entinen toimitusjohtaja Teemu Yrjönen. Sanottiin, että kyllä me osataan itsekin konkurssi tehdä. – Koska markkina luisui koko ajan, olivat sopeuttamistoimet aina myöhässä. Yritykseen tulikin rahoittajien kehotuksesta vuonna 2012 turnaroundkonsultti, joka on yrityksen tervehdyttämiseen erikoistunut asiantuntija. Käytännössä yrityksen toimintaa ohjasi yrityssaneerausohjelma ja päätökset tehtiin velkojien ehdoilla
Konkurssi lopetti työt Scanwebissä viime huhtikuussa. – Onhan se omituista, että yrityksen pitäisi mennä konkurssiin sen takia, että se on investoinut vaikkapa viisi vuotta nopeasti vanhentuneeseen teknologiaan. 18 miljoonan velat leikkautuivat lopulta 8 miljoonaan euroon saneerauksessa. Tulevaisuus on vielä auki Toimimme digimedian, tietoalan, markkinointiviestinnän, markkinointitutkimuksen, muotoilun ja muiden luovien alojen parissa työskentelevien ammattijärjestönä ja edunvalvojana. – Olen oppinut viime vuosista valtavasti, ja haluaisin jakaa osaamistani muille. Me valvomme etujanne, jotta voitte keskittyä luomaan uutta. Jäsenillämme on käytössään paras mahdollinen apu työelämän yllättävissä käänteissä. Oma osaaminen merkitsee paljon, mutta ei aina ratkaise kaikkea. "Saneerauksessa työpaikkoja säilyy ja velkoja maksetaan." Tällä hetkellä Yrjösellä ei ole vielä kovin tarkkoja suunnitelmia tulevaisuudestaan. Painotyöt vähenivät Scanwebissä. – Uskon, että minun oli henkisesti helpompi vetää saneerausta läpi siksi, että olin tullut taloon palkkajohtajana. Konkurssissa menee kaikki. Saneeraus säästää työpaikkoja Yrjösen mukaan yrityssaneeraus sopii pääomavaltaiselle painoalalle kunhan se aloitetaan riittävän ajoissa. YT-neuvottelut, ulkoistamiset ja työn siirto halpamaihin ovat arkipäivää sekä tietoalalla että luovilla aloilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa monet menestyvät yritykset käyttävät konsultteja sparrausapuna, vaikkei niillä huonosti menisikään. nalta ja minkälaista liikevaihtoa pystymme tekemään. –?Tiedämme, millä hinnalla täällä voidaan töitä tehdä. Olisi tärkeää, että konkurssin tehneet yrittäjät saataisiin aktivoitua uudelleen mukaan yritystoimintaan. Saneerauksessa työpaikkoja säilyy ja velkoja maksetaan. Suomessa konkurssi on kohtuuttoman iso taakka monelle yrittäjälle. DigiMaMalaisilla aloilla tehdään osaamiseen, innovatiiviseen ajatteluun ja luovuuteen perustuvaa työtä nopeasti kehittyvillä aloilla. Se antaa mahdollisuuden korjata liiketoiminnan suuntaa radikaalisti, jos velkataakka ei ole päässyt liian isoksi. Tietoa, toimintaa ja tapahtumia DigiMaMa järjestää jäseniemme tarpeisiin räätälöityä koulutusta, ajankohtaisia tapahtumia ja verkostoitumista monien yhteistyökumppaniemme kanssa. Samalla Baltian ja Puolan painot aktivoituivat Ruotsin ja Norjan markkinoilla Venäjän talousvaikeuksien takia. 45 työntekijältä loppuivat työt. Viimeinen isku: ruplan heikentyminen Lopulta Venäjän heikentynyt rupla viime vuonna ajoi venäläiset asiakkaat lopettamaan julkaisujaan. Vielä elokuussa hän lomaili pikkutyttöjensä kanssa. Olen opiskellut prosessin aikana itsekin tervehdyttämiskonsultiksi. Pidin silloinkin ehdottamasti parempana sitä, että yritys yrittää jatkaa kuin että se menisi konkurssiin. Koulutus kannattaa aina! Päivitetyt uutiset ja tapahtumakalenteri löytyvät: digimama.fi sekä facebook.com/digimama.fi/ DigiMaMa – luovasti liitossa, mukana koko ajan muuttuvassa maailmassa. Kun sitomotyöntekijän palkka esimerkiksi Virossa on 300 euroa ja Suomessa työnantajamaksuineen 3 000 euroa, oli tilanne meille mahdoton. – Moni musertuu painoalallakin konkurssin alla, ja samalla hautautuu paljon osaamista. Virallinen selvittäjä mietti puolestaan sitä, miten hoidamme velvotteitamme seuraavien vuosien aikana. Surutyökin oli tehty jo aikaisemmin vuosina 2011–2012, jolloin yritys oli edellisen kerran menossa konkurssiin. Velkojien kanssa neuvoteltiin aktiivisesti kokonaisvelan tasosta. Emme pystyneet elämään tilanteessa, jossa hintataso tulee Baltiasta
Mistä se uusi tulee jollei uudesta tiedosta eli tieteen tuloksista. Tieto voi olla ristiriitaistakin; jatkuva etsiminen on tieteen ominaispiirre. Tämä on laskenut myös tieteen arvostusta, sillä ihmiset haluavat mieluummin vahvistaa kuin kyseenalaistaa omia ajatuksiaan. siksi, että Nokian tiedotusosasto yritti poistaa siitä maininnan Jorma Ollilan kapeista hartioista. Marja Pemberton halua kuitenkin nähdä tämän ajanjakson ennen muuta näyttönä siitä, että lehteä tehtiin tavattoman rohkeasti ja innostuneesti: – Mukana oli tutkijoita ja toimittajaksi tähtääviä nuoria opiskelijoita, joita kiinnosti nimenomaan uudenlainen tiedejournalismi. Perinteet velvoittavat Yliopisto-lehti aloitti ilmestymisensä vuonna 1953. Uusi oivallushan on aina elämys, ja viihdyttäväksi tämä elämys tulee siksi, kun tuttu maailma äkkiä yllättää. Teksti Pertti Jokinen Päätoimittaja Marja Pemberton selittää sylissään pitämänsä pullapitkon sym bolisen merkityk sen näin: ”Tiede on kuin pulla, ja lehti levittää sen herkul lista tuoksua ja sitä kautta myös kiin nostusta vastusta mattoman laajalle.” HUIPPUJULKAISU LI N D A TA M M IS TO. Hän toivoo yhä, että hallituksessa vielä kuultaisiin tiedemaailman moniääninen hätähuuto. Rahoituksen syöksykierre uhkaa Tiedelehdestä, vaikka viihdyttävästäkin, on aivan turha yrittää tehdä juttua, jossa ei käsiteltäisi Sipilän hallituksen tieteeseen ja koulutukseen kohdistamia leikkauksia. Lehdelle myönnettiinkin vuonna 1999 Skepsiksen Sokrates-palkinto sen ansioista tieteen popularisoijana. Tämän jälkeen hän kuitenkin innostuu vähän irrottelemaankin selittäessään lehtensä konkreettisia tavoitteita: – Maailma on täynnä irtonaista tutkimustietoa. Siinä ei koskaan saada pikavoittoja. 38 4/2016 JULKAISIJA Y liopisto-lehden päätoimittaja Marja Pemberton palaa Julkaisijalle antamassaan haastattelussa tähän teemaan tuon tuostakin, ei kyllä niinkään somen synnyttämiin samanmielisyyslokeroihin vaan tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen asemaan maailmassa, joka tällä hetkellä suosii irrallista sirpaletietoa ja lyhytnokkaisia poliittisia päätöksiä, kun horisontin pitäisi olla paljon kauempana. Ei ryppyjä otsassa Tällä pohjalla Yliopisto-lehti jatkaa edelleenkin. Ymmärrettiin, että ”vaikeistakin” asioista voidaan kirjoittaa siten, että ihmiset ymmärtävät tekstiä, vaikka faktat ovat kunnossa ja asiat kohdallaan myös tieteen näkökulmasta. Tieteen käyttäminen päätöksenteon pohjana olisi huima harppaus eteenpäin. Pemberton on täysin linjassa eri tutkijayhteisöjen tyrmistyneiden kannanottojen kanssa. Mutta – Pemberton jatkaa – tätä ei tarvitse tehdä haudanvakavasti, tiukka tieteellinen ryppy otsalla. Pemberton myöntää kuitenkin, että lehti on päässyt aika vähällä uusimmissa Yliopisto-lehden Marja Pemberton: Some-maailma ei suosi tiedettä Some-maailman huono puoli on se, että se heimouttaa ihmiset seurustelemaan vain samoin ajattelevien kanssa. Yritämme liittää kertomamme tutkimustuloksen laajempaan kokonaisuuteen, jolloin se lisää ihmisten ymmärrystä ja auttaa sitä kautta muodostamaan omia mielipiteitä. – Lehden on tuotettava myös elämyksiä. Toimittajat muistavat lehden noilta ajoilta mm. Ensi alkuun se oli pitkään Helsingin yliopiston sisäinen tiedotuslehti, mutta 1990-luvulla siitä kehittyi Pekka Matilaisen päätoimittajakaudella maamme ensimmäisiä tiedettä popularisoivia suuren yleisön lehtiä. – Tieteen rahoitus on pitkäjänteistä puuhaa. Pemberton muotoilee lehtensä päälinjan ensin virallissävytteisesti sanomalla, että Yliopisto on Helsingin yliopiston tiedelehti, joka katsoo maailmaa tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta. Yliopisto-lehden budjettia on leikattu useana vuotena peräkkäin. – Kyllähän poliitikotkin puhuvat siitä, että maata pitää kehittää ja saada jotain uutta aikaiseksi. Pääasia on, että ollaan älyllisesti rehellisiä ja valmiita muuttamaan mielipidettä silloin kun tieto muuttuu
Sitä ennen hän toimi Suomen Akatemian tiedottajana. 395€ Corellia_Julkaisija_9-2016_109,5x285mm.indd 1 26.8.2016 11.19 Helsingin yliopistoon kohdistuneissa leikkauksissa: – Yliopiston johto arvostaa lehteä. 040 707 0202 @CorelliaHEL Vilhonkatu 5A 00100 Helsinki Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa: www.corellia.. • Hinta normaalisti 695,00 € • Alennus 300,00 € Päivämäärät: • 19.10.2016 ja 21.12.2016 CREATIVE CLOUD uudet ominaisuudet -kurssi Creative Cloudin, Photoshopin, Illustratorin ja InDesignin viimeisimmät uutuudet ja parhaat palat CS6 version jälkeen. Ilmoittaudu kurssille • Ilmoittautuessasi mainitse lisätiedoksi CC2016. YLIOPISTO TIEDETTÄ RAKKAUDELLA / HELSINGIN YLIOPISTO Jo Yliopistolehden kannesta näkee, että tiedettä ei siinä käsitellä ryppyotsai sen vakavasti. • Ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Tutkimuksen rahoitus on pitkäjänteistä puuhaa, ja sen kaikki ulottuvuudet tulisi ymmärtää. • Toimituksessa kuusi henkilöä, joista yksi on henkilöstölehti Yliopistolaisen päätoimittaja. – Näin tapahtuu yhä enemmän, kun epävarmuus jatkuu. Kun oma tutkimusrahoituksemme pienenee, meidän on vaikeampi saada rahaa myös EU:lta, jos kärkinimemme lähtevät muualle ja tutkimuksen taso sitä kautta laskee. • Painos 20 000 kappaletta. Mutta sitä hän pitää anteeksiantamattomana virheenä, että supistukset johtavat tunnettujen tutkijoiden lähtemiseen muualle maailmaan, kärkihahmona tietenkin Jaakko HämeenAnttilan muutto Edinburghiin. Onhan mahtava voima, kun yliopiston tutkimuksista kerrotaan innostuneesti. Lukijoita tutkimuksen mukaan 48 000. Sai nykyisen nimensä vuonna 1975. Yliopisto-lehti Y/05/16 Laiva on lastattu veljeskansalla, viinaksilla, Venäjä-suhteella, viisuilla, värssyillä, viilillä, viehkeillä daameilla, valoisilla odotuksilla... p. YL IO PI ST O -L EH TI. • Perustettu vuonna 1953 nimellä Helsingin yliopiston tiedonantoja. Ota yhteyttä: myynti@corellia.. Valmistunut Tampereen yliopistosta. • Päätoimittaja Marja Pemberton vuodesta 2002 lähtien
toimituskulut) Tilaa Vuoden Huiput 2015 -vuosikirja!. Vuoden 2015 paras suomalainen markkinointiviestintä ja muotoilu on taas koottu yksiin kansiin. Tilaa omasi osoitteesta www.grafia.fi/kauppa Hinta 60 € (sis
Monet niistä ovat harmittomia, mutta jotkut voivat olla terveydelle vaarallisia ja aiheuttaa jopa syöpää. – Se, että show'n jälkeen painokoneita puhdistavien työntekijöiden piti käyttää suojavaatteita, herätti myös keskustelua… Se nostaa esiin kysymyksen siitä, aiheuttavatko nanopartikkelit vaaraa käyttäjien terveydelle, Bernhard Niemela kirjoitti. Nanohiukkasille yhteistä on vain äärettömän pieni koko, aine sinänsä voi olla joko myrkytöntä tai myrkyllistä. – Jos painoväreissä on käytetty raskasmetallia sisältäviä nanohiukkasia, ne voivat tietysti olla terveydelle haitallisia, mutta tällaisissa tilanteissa pitoisuudet ovat kuitenkin hyvin alhaisia. Haitat ilmenevät vasta, kun asbestilevy murtuu ja sieltä pääsee irtoamaan hiukkasia. Alan tieteellisiä vertaisarvioita julkaistaan yli kaksi tuhatta vuodessa, mutta silti niistä tiedetään lopulta hyvin vähän. Aine sinänsä voi olla joko myrkytöntä tai myrkyllistä.” ZH ER EB ET SK YY / W IK IM ED IA C O M M O N S. Lisäksi erilaisia keinotekoisesti valmistettuja nanomateriaaleja on kymmeniä tuhansia. JULKAISIJA 4/2016 41 S AksAlAisen deutscher druker -lehden päätoimittaja Bernhard Niemela kirjoitti, että Landan show oli loistava, mutta väitteet nanografian alalle luomasta uudesta bench markista eivät kestä lähempää tarkastelua, sillä painotyönäytteet sisälsivät paljon puutteita. Paperille painetut nanovärihiukkaset eivät karkaa Painotuotteiden osalta Savolainen rauhoittelee huolia nanopartikkeleiden terveyshaitoista toteamalla, että kun ne on painettu ja kiinni alustassaan, niistä ei ole mitään haittaa. kesäkuuta tiedotteen, jossa todettiin, että nanotekniikan kaupallistaminen edellyttää turvallisuuden ja ympäristön parempaa huomioimista. Lisäksi monet näistä materiaaleista voivat suurina määrinä aiheuttaa ympäristöhaittoja, Kai Savolainen toteaa. Teollisia nanomateriaaleja on laboratorioissa kehitetty satoja tuhansia, ja merkittävässä kaupallisessa käytössä niitä on ehkä 100–200. Keskustelun järjestivät Työterveyslaitos ja Suomen Akatemia ja siihen osallistui mm. Nanotekniikan käyttö graafisessa teollisuudessa nostatti neljä vuotta sitten Drupassa hypen, joka nyt keväällä ja kesällä vaihtui epäilevään ihmetykseen ja hämmennykseen. Nanotekniikka luupin alla Suomen Akatemia julkaisi 30. – Markkinoilla on jo tuhansia kuluttajille tarkoitettuja tuotteita, joissa on käytetty hyväksi nanoteknologiaa, mutta toistaiseksi keinotekoisten nanomateriaalien vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön tiedetään liian vähän. Tiedote liittyi European Science Forumissa Manc hesterissa heinäkuussa järjestettyyn paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli nanoturvallisuus. Savolainen on taustaltaan lääkäri ja tutkinut Työterveyslaitoksella nanomateriaalien vaikutuksia. Teksti MarjaLiisa Kinturi Hyvä vai paha nano ”Nanohiukkasille yhteistä on äärettömän pieni koko. Hän vertaa niitä asbestiin, joka levynä paikallaan ollessaan on harmiton. – Materiaaleja on paljon ja tutkittavaa riittää. Terveyshaittojen syntyminen edellyttäisi pitkäaikaista altistumista, mikä koskee lähinnä työntekijöitä, ei kuluttajia. professori Kai Savolainen Työterveyslaitokselta
Turvallisuus mukaan jo suunnitteluvaiheessa Savolaisen mukaan nanomateriaaleja voidaan suunnitella ja räätälöidä, ja niistä voidaan tehdä sellaisia kuin kulloinkin halutaan. (Lähde: Suomen Akatemian tiedote nano tekniikan kaupallistamisesta 30.6.2016) Puhetta ja pohdintaa Kesän Drupa-messujen käytäväkeskusteluissa kuultiin erilaisia kommentteja nanoteknologiasta: • Kuinkahan turvallisia nämä ovat käyttää. LA N D A Nanografiaan perustuva S10 oli Landan vetonaula Drupamessuilla alkukesästä. Ehkä suurimpana ongelmana nanomateriaalien käytössä professori Savolainen pitää sitä, että yhdessäkään maassa millekään nanomateriaalille ei ole olemassa enimmäispitoisuusarvoa. Siitäkin on erimielisyyttä, ovatko kaikki tutkimusmenetelmät edes asianmukaisia. – Selvitystyö on hidasta ja kallista. EU:ssa ei myöskään tarvitse rekisteröidä uutta kemikaalia, jos sitä tuotetaan vuodessa alle tonni. Savolainen koordinoi meneillään olevaa EU-hanketta, jossa tutkitaan nanomateriaalien vaikutuksia nisäkkäisiin ja joihinkin ympäristön organismeihin, kuten vesikirppuihin, kastematoihin ja kaloihin. Toisaalta, haitalliselta ominaisuudelta voidaan myös suojautua. Hän kertoo ehdottaneensa, että Suomeenkin laadittaisiin nanotekniikan ja nanoturvallisuuden strategia, mutta kukaan ei ole toistaiseksi innostunut asiasta. Suomi on ollut nanotekniikkaan liittyvissä asioissa hyvin passiivinen, noudattanut vähäisiä EU:sta tulevia ohjeita ja määräyksiä. (Engineered Nanomaterial, ENM). Jos haittoja havaitaan, selvitetään, mikä ominaisuus niitä aiheuttaa. – Vaikka yritykset haluaisivat suojella työntekijöitään, ne eivät tiedä, millaiset pitoisuudet esimerkiksi ilmassa ovat turvallisia ja milloin työntekijöiden olisi syytä pukeutua suojavarusteisiin. – Jos tiedetään, että tiettyyn ominaisuuteen liittyy jokin haitta, tehdään sellainen nanomateriaali, jolla sitä ei ole. • Joo, ehdottomasti! • Mitähän se tuo tullessaan, jos nanopartikkeleita siirretään suihkutustekniikalla jonnekin, vaikka koneen sisälläkin, kun ne hiukkaset on niin pieniä. Nanometri on metrin miljardisosa, ja nanohiukkaset ovat ainakin yhdeltä halkaisijaltaan alle sadan nanometrin kokoisia hiukkasia, joita käytetään erilaisissa tuotteissa. • Ei tästä juuri puhuta, mutta ei kai siitä voi julkisesti kauheasti huudellakaan, kun se on bisnestä, kaikki nämä vehkeet ja tekniikan myynti. • Nähtävästi tämä edellyttää, että kaikilla on suojavarusteet. Sen purkaminen oli näy tös sinänsä, sillä purkajat pukeutui vat avaruuspukuja muistuttaviin suoja vaatteisiin.. Suuri joukko EU-maita on sellaisen kuitenkin tehnyt. 42 4/2016 JULKAISIJA Nanohiukkasia kaikkialla Nanomateriaalien tuotannossa nanohiukkasia vapautuu ympäristöön, ilmaan, maaperään, pintaja pohjavesiin sekä sitä kautta mahdollisesti elintarvikkeisiin. Mitä on nano. Nanomate riaalit ovat riski ihmisten terveydelle ja niillä on haitallisia vaikutuksia myös eri eliölajeille. Nanohiukkasta ja keinotekoista nanomateriaalia käytetään toistensa synonyymeinä, nanotuotteet ovat sitten erikseen. Itse en tiedä yhtään ainutta nanomateriaalia, joka olisi perinpohjaisesti tutkittu. Se on täysin mahdollista. Nanomateriaaleja on hyvin erilaisia ja ne poikkeavat muista kemial lisista aineista. Turvallisuus pitäisi siksi hänen mielestään ottaa huomioon jo materiaalin suunnitteluvaiheessa. Kun tämä yleistyy, odotettavissa on varmaan työsuojeluongelmia. Nanokeskustelua ympäröi tällä hetkellä tiedon puute. Nanomateriaalit ovat Savolaisen mukaan niin riittoisia, että monissa tapauksissa alle tonnin tuotanto kattaa hyvin koko Euroopan tarpeet
Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 TARJOUS! Kovaja pehmeäkantiset pienpainokset rahtivapaasti lokakuun loppuun saakka. • puh. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. • puh. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. • puh. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. • puh. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. • puh. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. www.yliveto.fi · 0400 159 272 · Ahlmaninkatu 2 E, 40100 Jyväskylä Graafinen suunnittelu Painotuotteet Tulostuspalvelut Kuvanvalmistus Digitoinnit + OCR ePalvelut Kirjat Lehdet Esitteet Roll-up Näytekirjat Opinnäytteet TÄSMÄPAINOKSET YLIVEDOSTA! SUUNNITTELU JA TAITTO SYYSTARJOUKSIN! Painopalvelut Graafinen suunnittelu. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. • puh. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. • puh. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. • puh. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. • puh. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. • puh. alv:n 10 %) TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin eri koisia muotoja. MUISTA MYÖS Tietokirjat selvällä suomen kielellä ilmo_200x260_Nonsordino_2015_coated_Layout 1 18.9.2015 8.45 Sivu 1 Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. • puh. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia tyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. • puh. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. M A R K U S I T KO N E N R P S Kirjaintyypit ja tyyli 1900 1920 1930 1940 1950 1910 Jugend ART DECO Streamline Moderni script Plakatstil Geometrinen modernismi JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdolli suuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Kysymykseen saadaan vastauksia muun muassa tyyli historiasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan tek nisistä muutoksista. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Mitä on otettava huomioon, kun tavoitellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. • puh
– Kirjainmuotoilijoiden yhteisö on pieni, ja heitä tapaa parhaiten alan konferensseissa kuten TypeConissa ja ATypissä. Stefan Hattenbach on suunnitellut kir jaintyyppejä jo 20 vuotta.. – Jo muutaman vuoden ajan olen tehnyt pelkästään tilauskirjaintyyppejä – ehkä 5–6 vuodessa – ja sillä tavalla haluaisin myös jatkaa. Hattenbachin mukaan tilanne on Ruotsissa hyvin samankaltainen. Hän lienee edelleen Ruotsin kansainvälisesti tunnetuin kirjainmuotoilija. Olisi hauskaa tehdä myös typografiakirja joskus myöhemmin, mutta toistaiseksi se ei mahdu suunnitelmiini. Hattenbachin toimisto sijaitsee Tukholman Sveavägenillä. Entistä useammat oppilaitokset antavat tämän alan opetusta, ja myös yleiOma kirjaintyyppi voittaa logon Stefan Hattenbachilla on takanaan 20 vuotta kirjainmuotoilijana ja 46 julkaistua kirjaintyyppiä. Nykyään häntä työllistää ”custom type” eli yrityksille tehtävät tilauskirjaintyypit. Tilanne kuitenkin kehittyy. Ideoita enemmän kuin yhdeksi elämäksi Stefan Hattenbach on ollut graafisella alalla kolmisenkymmentä vuotta ja kirjainmuotoilijanakin jo parikymmentä. Aloitin mainostoimistoalalla 1980 ja olin jo silloin monella tapaa kirjaintyyppien kanssa tekemisissä. Vuonna 1994 siirryin itsenäiseksi graafiseksi suunnittelijaksi ja pari vuotta sen jälkeen sain julki ensimmäisen kirjaintyyppini. Lunda Modern ABCDEfghijk123456 Karl-Erik Forsbergin vaikutus näkyy yhä Hattenbachin kirjaintyyppien joukossa on myös Lunda Modern – tarkemmin sanoen 30-luvun ruotsalaisen Lunda-mainoskirjaintyypin uusversio. Hän tekee työnsä käyttäen omaa nimeään, vaikka taustalla onkin oma yritys MAC Rhino Fonts. Sen jälkeen olinkin koukussa. Suomalaisista kollegoistaan Hattenbach kertoo tavanneensa Hanna Hakalan ja Sami Kortemäen muutaman kerran. – Yhä edelleen minulla on niin paljon uusia kirjaintyyppi-ideoita, että tuskin ehdin toteuttaa niitä kaikkia elinaikanani. Toistaiseksi vain kourallinen ihmisiä – minä itse niiden joukossa – saa elantonsa kirjainmuotoilusta. – Kirjaintyypit ja typografia ovat aina olleet lähellä minua. Niistä noin puolet on ”vapaita” ja toinen puoli tehty tilauksesta. Minulla on ystäviä monessa maassa, ja olen iloinen, että myös Suomen kirjainmuotoilijapiiri on kasvussa. Alkuperäisen Lundan tekijä on edesmennyt Karl-Erik Forsberg (1914–1995). Teksti Markus Itkonen BJ Ö RN LU N D BL A D nen typografiakiinnostus ja -tietämys ovat lisääntymässä. 44 4/2016 JULKAISIJA R uotsAlAinen Stefan Hattenbach, 55, muotoilee työkseen kirjaintyyppejä. – Ruotsin kirjaintyyppipiirit ovat yhä hyvin pienet verrattuna esimerkiksi Hollantiin, Britanniaan, Saksaan ja Ranskaan. Pelkästään sitä työtä tekemällä elättää itsensä Suomessa vain muutama. Nettisivuillaan, jotka tosin juuri nyt ovat niukat ja odottavat uudistusta, hän listaa kolmisenkymmentä kirjaintyyppiään
Visuaalisia ilmeitä ja brändäystä halutaan koko ajan enem män, mutta suunnitteluun varatut rahat tuntuvat laahaavan Suomessa koko ajan perässä, Jokinen kertoo. Aina tingitään Hänen mielestään asiakkaille näyttää usein tulevan yllätyksenä, että hyvä suunnittelu vaatii aikaa, taustatyötä ja tutustumista asiakkaan strategiaan ja tavoitteisiin. Suunnittelijoiden onkin opittava kilpailemaan työnsä laadulla. Suomi vs Ruotsi vs USA Suunnittelutoimisto 358:n luovana johtajana toimiva Antero Jokinen huomauttaa, että designja markkinointi ovat yleensä yritysten ns. Tosin alalla työskentelee tilastokeskuksen mukaan yli 3000 henkilöä, mutta luku perustuu tekijöiden omaan ilmoitukseen eikä perustu koulutukseen. tukitoimintoja, eivät osa ydinliiketoimintaa. Grafian toimialatutkimus: Teksti Pertti Jokinen. Pelätään tehdä sopimuksia ja neuvotella niiden sisällöstä, jotta ei oltaisi hankalia. Palkansaajien enemmistö pitää puolestaan työsuhteensa jatkumista varmana. Itsenäisinä yrittäjinä toimivat graafikot uskovat työtilanteensa pysyvän vähintään samana tai jopa paranevan. Työsuhteisilla graafikoilla se on 3350 euroa. Grafian jäseneksi hyväksymisen kriteerit ovat sitä vastoin selvät. Grafiassa on jäseniä noin tuhat. Liiton puheenjohtajan Antero Jokisen mielestä yhtenä syynä on se, että visuaalisen viestinnän suunnittelua ei vieläkään osata pitää kovana ammattityönä vaan kevyenä kauniiden kuvien piirtelynä. Vapauden lisääntyessä on tullut toki myös lisää vastuuta. Siksi tuntihinnoista tingitään jatkuvasti. Kuinka moni muu suomalainen yritys tekee näin. Työn aliarvostus koetaan sitä vastoin yhteisenä ongelmana, koska sen looginen seuraus on alhainen palkkataso varsinkin yrittäjägraafikoiden puolella. Hän sanoo huomanneensa, että monet nuoret haluavat perustaa oman firman, että yrittäjistä tulee uusi normi tulevaisuuden globaalin kilpailun Suomessa. – Toisaalta voi olla niinkin, että moni suunnittelija ei osaa myydä ja markkinoida työtään. Ruotsissa luku on seitsemän prosenttia ja Suomessa kaksi. Toisin voisi olla: – USA:ssa yritykset laittavat keskimäärin 10 prosenttia liikevaihdosta markkinointiin. Siitä hän on tyytyväinen, että graafikoiden työlle ei enää aseteta tiukkoja kahleita. Grafian hallituk sen puheenjohta jan Antero Jokisen mielestä Suomessa ei vieläkään ymmär retä visuaalisen suunnittelun ja markkinoinnin mer kitystä yrityksen menestymiselle. 46 4/2016 JULKAISIJA G rAfiAn kesän AlussA julkaiseman toimialatutkimuksen mukaan ilmapiiri jäsenistön keskuudessa on hyvä. Tämä on Jokisen mielestä väärä toimintatapa. – Arvostus kuuluu kyllä puheissa, mutta ei budjeteissa. Supercellin markkinointibudjetti on viidesosa yhtiön liikevaihdosta, joka oli viime vuonna 2,1 miljardia. Jokinen pitää järjestäytymisastetta hyvänä. Heidän keskimääräinen kuukausiansionsa on vain 2750 euroa. Kun suunnittelija tekee selkeitä tarjouksia ja sopimuksia, hän osoittaa, että toiminta on ammattimaista: – Näin tulisi näkyväksi se, mistä työ koostuu ja mistä asiakas maksaa. – Helppoa ei tule olemaan kenelläkään. Töitä paljon, palkkaa vähän Graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestön Grafian jäsenillä on hyvin töitä mutta usein liian vähän palkkaa. Hänestä paljon useamman pitäisi tehdä, koska maamme on täynnä huonosti suunniteltuja käyttöliittymiä, pakkauksia ja identiteettejä. Jokinen uskookin, että pitkät työsuhteet muuttuvat yhä harvinaisemmiksi. Yrittäjyys houkuttelee Toimialatutkimuksen mukaan vajaa puolet Grafian jäsenistöstä on vakituisessa työsuhteessa
03 475 8777 | inf Painoa erottuvuudelle palveluille. Todennäköisesti olet monesti pitänyt kädessäsi meidän yrityksessä käsiteltyä painotuotetta. Nykyään käsittelemiämme tuotteitamme voi tulla vastaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Jotta erottuisit joukosta, anna Premin hoitaa painotuotteesi: • laminoinnit • UV-lakkaukset • folioinnit • preeglaukset • turvamerkinnät Ota yhteyttä niin katsotaan yhdessä miten voisimme palvella!. Alusta alkaen palveluinamme ovat olleet kirjojen, esitteiden ja pakkausten jälkikäsittely ympäri Suomen. Suomenselän Laminointi Oy on yli 40 vuotta alalla toiminut perheyritys. Pystymme käsittelemään tehokkaasti sekä pienet että suuret arkkimäärät. Näin voimme tarjota asiakkaille toimitusnopeutta ja -varmuutta sekä hyvää laatua. Prem, Otavantie 11, 42700 Keuruu | Puh. Konekantamme on alan uusinta ja tehokkainta
Laitteen voi esimerkiksi synkronoida eri laitteisiin, ja siihen voi hankkia laajan valikoiman sekä ilmaisia että maksullisia lisäohjelmia. Taitto ja kuvat ovat korkeatasoisia. Tosin teoriapuolella kokemattomalle riittää välillä ihmeteltävää ensilukemalta. Ainoa merkittävä puute on tuotekuvaus (ruoka, kukat, hedelmät, korut jne.), jossa on usein mukana myös lähikuvausta. Kummassakin käsikirjassa on noin 300 sivua. Lähija makroUudelle Macille ja iPadille käsikirjat Pienten kohteiden valokuvausta miseen sekä netin selaamiseen. Kirjan tyyli on juohevaa ja helppotajuista. Kirjan alkuperäinen kirjoittaja on Daniel Riegels, ja suomennokset on tehnyt Outi Karjalainen ja Katariina Petersen. Nekin selviävät hyvin kirjan avulla. Käsikirja on oiva apu aloittaa luovat työt. Soveltamalla kirjan ajatuksia laajemmin niidenkin kuvaus helpottuu. Toinen tärkeä osa-alue on terävänä näkyvän alueen hallinta sekä oikea valotus. PENTTI SALONEN Jukka Lehtonen ja Jorma Peiponen Makrokuvauksen käsikirja Docendo 2016 ISBN 978-952-291-216-9 168 sivua tekee ja kuinka homma hoidetaan oikeaoppisesti. Kirjoista on hyötyä vanhoille käyttäjille etenkin silloin, kun halutaan oppia laitteiden uusia ohjelmia tai ominaisuuksia. Kumpikin käsikirja on tarkoitettu juuri laitteistonsa hankkineille ja macmaailmaan siirtyneille, mutta myös pitkäaikaiset macin käyttäjät saavat hyviä vinkkejä uusista käyttöjärjestelmän muutoksista ja ominaisuuksista. PENTTI SALONEN Daniel Riegels Mackäsikirja Docendo 2016 ISBN 978-952-291-225-1 300 sivua Daniel Riegels iPadkäsikirja Docendo 2016 ISBN 978-952-291-226-8 300 sivua. Näin kaikille lähikuvaajille löytynee jotakin omaa ja mielenkiintoista. Kirjan sisältö jakaantuu melko selkeästi makrokuvauksen tekniikan ja välineiden lisäksi sisältöön ja kuvauskohteisiin. Opastus lähtee aivan alkeista ja etenee johdonmukaisesti. Tuokin selvinnee Jukka Lehtosen ja Jorma Peiposen keväällä ilmestyneestä Mak rokuvauksen käsikirjasta. Niiden kuvaus on usein aikaa vievää ja vaivalloista. Asiakokonaisuus käydään kirjassa läpi melko hyvin. Kuvaaminen vaatii myös erikoistietämystä ja välineitä, joita kaikilla kuvaajilla ei perinteisesti ole. Yllättävää tietysti, että kännykkäkameroiden käyttäjät voivat helpommin kuvata pieniä kohteita kuin järkkärien omistajat ilman lisäkapistuksia. Myös iPadin ja Macin yhteiskäyttö ja yhteinen tiedostojen hallinta helpottuu, kun tietää, mitä milloinkin VALOKUVAUKSEN OPETUKSESSA törmää aika harvoin pienten kohteiden kuvauksen opetukseen. Muun muassa käyttöjärjestelmän mukana tulleiden lukuisten näppärien ilmaisohjelmien opiskelu ja käyttöönotto helpottuu suuresti hyvän oppaan avulla. iPad soveltuu kuitenkin moneen muuhunkin tarkoitukseen. kuvauksessa välineet ja niiden hallinta ovat tärkeässä roolissa. Moni käyttää iPadia vain sähköpostien, sanomalehtien ja ohjeiden luke. Niiden hintakin on hyvin kohtuullinen varsinkin jos piirun verran yli 30 euron hintaa vertaa toimintojen turhauttavaan etsimiseen ja kokeiluun ilman käsikirjan apua. Jopa stereokuvaus on saanut osansa. hyönteiskuvausta, pienoismallikuvausta, makrotaidetta, high speediä, useasta kuvasta pinoamista, terraariota, akvaariota. Tekijöiden tausta on vakuuttava, sillä kummallakin on pitkä kokemus luontokohteiden lähikuvaamisesta. Suosittelen kirjaa jokaiselle lähija makrokuvauksen harrastajalle. 48 4/2016 JULKAISIJA kirjat DOCENDO ON tehnyt suomenkieliset käsikirjat Macin OS X El Capitan ja iPadin toiminnoista. Myös aloittelijat ja ammattilaisetkin löytävät kirjasta itselle sopivaa uutta ajateltavaa. Kumpikin kirja opastaa visuaalisesti ja järjestelmällisesti, kuinka laitteita käytetään. Kirjassa opastetaan jopa tekniseen terävyysalueen lisäykseen kuvien pinoamishallinnalla. Monet tekevät jopa kirjoja, kuvankäsittelyä, videoita, musiikkia ja paljon muuta iPadilla. Eri kuvauskohteista mukaan on otettu mm. Lisävalaistustakaan ei ole unohdettu. Tekniikkapuoleen on tuotu kuvaajien omia oivalluksia sekä opiskelun kautta tullutta tietoa
www.hpa.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi KUVIEN TAKANA Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. Mikäli kädessäsi on tällainen numero tai mahdollisesti työkaverin tilaama lehti, älä hukkaa aikaa, vaan tilaa oma lehti! Tutkitusti yhtä paperille painettua Julkaisija-lehteä lukee useampi henkilö. www.julkaisija.com Jari Koskinen www.julkaisija.. TILAA JULKAISIJA-LEHTI: • www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu • 03 4246 5300 • 03 4246 5335 palveluautomaatti (24 h). Et varmaan halua olla ketjun viimeinen lukija. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh. Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut G rande hosu?! Apu lähellä. Mikäli luet lehdet mieluummin diginä, tilaa nettisivuiltamme Julkaisijan digitaalinen näköislehti. Korpela Vierasnimikirja 222 sivua • hinta 36 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. (09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Taivaltie 4, 01610 Vantaa www.grafinish.fi LÄMPIMÄSTI TERVETULOA ASIAKKAAKSEMME! Painotuotteiden laminointia ja uv-lakkausta. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut G rande hosu?! Apu lähellä. aDigi Oy • adigi@adigi.fi • www.adigi.fi Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. Korpela Vierasnimikirja 222 sivua • hinta 36 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. 020 719 9920 www.keuruunlaatupaino.com myynti@keuruunlaatupaino.com Painotuotteet käyntikorteista kirjoihin pienemmät painokset nopeasti diginä Löydä ihannepainosi!. Jukka K. TILAA HYVÄ AMMATTILEHTI! Puh. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Jukka K. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Silloin tällöin lähetämme Julkaisija-lehden näytenumeron ilmaiseksi potentiaalisille tilaajille. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut G rande hosu?! Apu lähellä
Kuva 1. Jo asennetuista fonteista voit tähdellä merkitä suosikiksi sopivimmat (kuva 2). Suosikki fontti Photoshopin valintaikkunassa.. Ei kun tutustumaan, ja näinhän se toimi: Avaa kuva normaalisti Photoshopiin ja tee valintatyökalulla, tässä tapauksessa Suorakaidevalintatyöka lulla, valinta tunnistettavaksi aiotun tekstialueen ympäri (kuva 1). Typekit-fontit voi toisaalta synkronoida valintaikkunasta koneelle ja jatkaa niiden kanssa kokeiluja suunnitteluohjelmassa. Näin ne ovat helposti löydettävissä ohjelmien fonttivalikosta. Esimerkin vintage-postimerkkiin saatiinkin helposti hyvin samanhenkinen fontti (kuva 3). Fonttien vertailua kuvassa. JUHA LAAMANEN Kuva 3. Seuraavaksi valitse Type-valikosta toiminto Match Font. Avautuvassa ikkunassa näytetään toiminnon tunnistamat tyyliltään sopivat kirjainmuotoilut kahdessa osiossa. Asiakkaan tapauksessa taisimme löytää juuri oikean fontin. Ajatuksena oli muuttaa tekstisisältöä, mutta käyttää samaa tai hyvin samanhenkistä kirjainmuotoilua. Olin ensin ohjaamassa häntä netissä toimivien tai älypuhelimeen asennettavien fontintunnistussivustojen tai -applikaatioiden pariin kunnes muistin, että juuri ennen kesälomia Photoshopiin tuli vastaavan tyyppinen ominaisuus. Ylemmässä osiossa näkyvät koneeseen jo asennetuista löydetyt fontit, niiden alapuolella taas Creative Cloud -tilaukseen kuuluvasta Typekit-kirjasinpalvelusta ladattavissa olevat kirjasimet. Kuva 2. Pohjassa oli huomioteksti, johon käytettyä fonttia ei ollut enää tiedossa. 50 4/2016 JULKAISIJA niksit Löydä kirjainmuotoilu pikselikuvasta photoshop-koulutuksessA asiakkaalla oli ongelma: edellinen työntekijä oli tehnyt Photoshopilla tarrapohjan, johon oli tarvetta tehdä tekstimuutos
Ja on sitä edelleen. Siitä asti se on ollut kirjapainojen ja kustantajien suosikki. G-Print on paperi, joka soveltuu lähes kaikkiin painotöihin: aikakauslehtiin, karttoihin, julisteisiin, kirjoihin ja suorapostituksiin. Lue lisää www.impossibletocopy.com. www.papyrus.com Impossible to copy. Täydellinen mattapaperi, jota on “mahdotonta kopioida”, oli muodikas jo yli 40 vuotta sitten. Niin myös tulevaisuudessa. Vuodesta 1975 AD G-Print_1975_Julkaisija.indd 1 27.6.2016 13:27:02. G-Print syntyi vuonna 1975
0%) XANTÈ tuoteperheestä löydät edullisen ja laadukkaan ratkaisun sinunkin Digikonetarpeisiisi Kaikkiin malleihin sisältyy IQUEUE 8 ULTIMATE työnkulkuohjelmisto • Työnkulku • Värihallinta • PMS tuki • 3 edge printing • Kustannuslaskenta • osoitepersonointi Ilumina 502 Digital Color Press • arkkipainatukseen • Max. www.pp-prepress.. www.pp-prepress.. tulostusformaatit: • Kasetista: SRA 3 • Syötöstä: 328 mm x 1200 mm • Materiaalin vahvuus: 75 g – 502 mm • Kääntölaite 7.500 (alv. tulostusformaatit: • Kasetista: SRA 3 • Syöttölaitteesta: • A4 L ( 328 mm x 600 mm ) • 328 mm x 1200 mm • Kuorien painatus reunaan asti • Kapasiteetti: 60 4-värikuorta / min. 13.900 (alv. Katso tutustumistarjoukset! www.idepap.fi Xanté Excelagraphix 4800 • Digitaalinen pakkaustulostusratkaisu Xanté Excelagraphix 4800 • Aaltopahvit • Arkit / Stanssatut • materiaalin max. • Syöttölaitteen kapasiteetti: 600 kuuorta • Optio: Kääntölaite Odotettu UUTUUS! Nyt Tampereella! Digikone kirjekuorille: Xanté Ilumina Digital Envelope Press+ Tule tutustumaan 24.2.2010 klo 10-18 Hotelli Cumulus Pinja, Satakunnankatu 10, Tampere . Max. leveys 121,9 cm, max. Min. Pienetkin erät edullisesti DIGIPAINETUT PAKKAUKSET • Useita eri kokoja ja malleja, myös kirjepusseja • 1tai jopa 4-väripainatuksella • Myös osoitepainatuksella tai personoituna Vihdoin myös Suomessa! Valmistamme myös suurikokoiset tulosteet pahviym. Painetaan Suomessa – nopea ja luotettava toimitus! Kysy tarjous yrityksesi tarpeisiin räätälöidyistä tuotteista. Max. 0%) Ilumina Digital Envelope Press GS • arkkija kirjekuoripainatukseen • Max. Alistin 800 kuorelle . Kalenterit, julisteet, mainostulosteet, pahviset roskistelineet... Min. pituus 2,5 m • Resoluutiot 1600 x 1600 / 800 x 1600 DPI • Tuottavuus 30 cm / 15 cm / sek. 0%) XANTÈ tuoteperheestä löydät edullisen ja laadukkaan ratkaisun sinunkin Digikonetarpeisiisi Kaikkiin malleihin sisältyy IQUEUE 8 ULTIMATE työnkulkuohjelmisto • Työnkulku • Värihallinta • PMS tuki • 3 edge printing • Kustannuslaskenta • osoitepersonointi Ilumina 502 Digital Color Press • arkkipainatukseen • Max. 0%) Ilumina Digital Envelope Press GS • arkkija kirjekuoripainatukseen • Max. 13.900 (alv. Adobe rip . 130x105 mm . • Memjet Printheads • IQUEUE työnkulku PP Pre Press Oy • Sirrikuja 1 A, 00940 Helsinki • Puhelin 020 743 3200 • www.pp-prepress.f i Odotettu UUTUUS! Nyt Tampereella! Digikone kirjekuorille: Xanté Ilumina Digital Envelope Press+ Tule tutustumaan 24.2.2010 klo 10-18 Hotelli Cumulus Pinja, Satakunnankatu 10, Tampere . materiaalille. 020 743 3200 Fax 020 743 3201 Email: prepress@pp-prepress.. Ei “klikkimaksua”, maksat vain käyttämäsi tarvikkeet Ilmoittautuminen esittelyyn on toivottavaa 020-7433200 prepress prepress PP Pre Press Oy Rusthollarinkuja 2, 00910 HELSINKI Puh. Alistin 800 kuorelle . 020 743 3200 Fax 020 743 3201 Email: prepress@pp-prepress.. Kapasiteetti 60 kpl nelivärikuorta minuutissa . 130x105 mm . 330x381 mm . • Syöttölaitteen kapasiteetti: 600 kuuorta • Optio: Kääntölaite. Adobe rip . 330x381 mm . Kapasiteetti 60 kpl nelivärikuorta minuutissa . tulostusformaatit: • Kasetista: SRA 3 • Syötöstä: 328 mm x 1200 mm • Materiaalin vahvuus: 75 g – 502 mm • Kääntölaite 7.500 (alv. tulostusformaatit: • Kasetista: SRA 3 • Syöttölaitteesta: • A4 L ( 328 mm x 600 mm ) • 328 mm x 1200 mm • Kuorien painatus reunaan asti • Kapasiteetti: 60 4-värikuorta / min. Ei “klikkimaksua”, maksat vain käyttämäsi tarvikkeet Ilmoittautuminen esittelyyn on toivottavaa 020-7433200 prepress prepress PP Pre Press Oy Rusthollarinkuja 2, 00910 HELSINKI Puh