Julkaisija 5/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

g r A A f I S e n v I e S t I n n ä n e r I Ko I S L e h t I 5/20 1 1 Ranskalainen mainosmies Gilles Fichteberg ja Mainonnan uusi mahdollisuus TALOUS SUUNNITTELU ILMIÖ Alv vetää hiljaiseksi. Tarjouspyyntöjä kaikilla mausteilla. Suomi on Euroopan johtava sarjakuvamaa. JULKAISIJA 12,00 5/2011 1
03-88 22 80 · myynti@markprint.fi · aineisto@markprint.fi · www.markprint.fi. Vuodet vierii, painettu viesti pysyy. KIRJAPAINO MARKPRINT OY TARJA MESSO yhteyspäällikkö 050-552 8521 TUOMO HONKAVAARA tuotepäällikkö 050-552 8526 ANTTI KOTKA myyntipäällikkö 050-306 8024 TUOMAS TALVITIE markkinointipäällikkö 050-552 8524 ARTO NÄVERI toimitusjohtaja 050-552 8523 MATTI PUKKILA tuotantojohtaja 050-552 8522 Heinlammintie 62, 15230 LAHTI, puh
46 Kirjat Lars-eric gardberg: Savitauluista laseriin. Alv-korotus hirvittää jo etukäteen lehtitaloja. 30 Tarjouspyyntöjä kaikilla mausteilla Julkisen sektorin hankintojen kilpailuttaminen ei ole grafian mielestä reilua, kun tarjouspyynnöissä edellytetään ilmaista suunnittelutyötä. 7 Uutiset Suomet metsät ja Koivun satumetsät | Markkinointiviestinnän viikko tuli ja meni | Markkinointiviestintätoimistojen kasvuennuste: 1,8 prosenttia | vuosikertomuksia luettiin ja palkittiin | hyvä näin | Uuteen taantumaan varaudutaan jo | vanhaa ja uutta vtt:llä | offsetpaino L. Uudet kriteerit julkaistaan lokakuussa. 36 JULKAISIJA 5/2011 3. 24 FinnGraf 2011 piti vielä pintansa tätä mieltä messuista. tuoviselle Joutsenmerkki | Myös PefC-sertifiointi muuttuu | Jyrääkö keinoäly toimittajan | ei kirjapaino saa olla valmis. 14 Imagoskooppi Kirkollista, kaupallista, viihteellistä ja viestinnällistä. gemenoiden harventaminen rikkoo sanakuvan, mutta versaalien kevyt harvennus usein parantaa sitä. Kanava 5 Pääkirjoitus Kuin harakka tervassa. valokuvaaja kiersi finngraf-messuilla messuvieraiden joukossa. Kirjapainotaidon historia | Pekka Potka: Photoshop Lightroom 3 valokuvaajille | Mark galer, Abhijit Chattaraj: Photo-shop elements käsikirja | Petteri Paananen: flash CS4 & CS5 Julkaisijan opas | Kirjailijahaastattelussa Lars-eric gardberg. 12 Tuotteet Uusi versio Photoshop elementsistä | fujitsun levyjärjestelmä tuli nopeammaksi | Komorilta ympäristöajattelua | LeD-valonlähteellä lisää tuottavuutta fujin suurkuvatulostimeen | A-lehtien Lily siirtyi iPhone-aikaan. tilaajat taas pitävät sitä täysin hankintalain mukaisena. Ympäristö 33 Energiankulutus alas Joutsenmerkki kiristää painoja kopiopapereille annettuja ympäristökriteerejä. Uusien logojen, merkkien ja visuaalisten ilmeiden tarve ja kehittely ei koske pelkästään yrityksiä. Alv-korotus tietäisi pahimmassa tapauksessa leikkauksia, säästöjä, työpaikkojen menetyksiä ja niin edelleen, läpi koko tuotantoketjun. Muut yhteisöt osaavat niitä jo hyödyntää. 36 Sarjakuvaa käsityönä timo "timppa" Mäkelä tekee sarjakuvaa yhä täsmälleen samalla tavalla kuin vuonna 1977, jolloin hän uransa aloitti: tussilla, siveltimellä ja vesiväreillä. 48 Välikankaan museossa on tekemisen meininki Kirjapaino Antti välinkankaan kirjapainomuseossa on erikoista se, että useat koneet ovat käyttökelpoisessa kunnossa ja niitä myös käytetään. sisällys Kolumnit Tuote 26 Ranskalainen mainos rakastaa sanoja ranskalainen mainostoimistojohtaja gilles fichteberg ei pidä painetun mainonnan tasoa ranskassa kehuttavana. 39 Kuvastojen luvattu maa Painetut kuvastot eivät ole vaarassa kadota verkkoviestinnän tieltä, jos on uskominen niihin paljon panostaviin yrityksiin. 24 16 Tärkein myyntiyksikkö Jos mainostoimisto julistaa olevansa se kaikkein tärkein ja ainoa lenkki asiakkaansa tuotebrändin rakentamisessa, kannattaa mainostoimisto heittää pihalle. InDesign CS5 on tuon tuonut aivan uuden ajatusmallin taitto-ohjelmaan, nimittäin animaatiot. Tekniikka & innovaatio 43 Tasaista laatua digipainamiseen Digitaalisen painamisen teknologiat ovat kehittyneet sen verran nopeasti, että alakohtaisia standardeja on jouduttu odottelemaan. Talous 20 Miksi 9, miksei 0. tässä lehdessä käsitellään alvia, arvonlisäveroa, jota tähän asti ei ole lehtien tilausmaksuista peritty, mutta jota nyt mitä ilmeisimmin ryhdytään perimään yhdeksän prosentin suuruisena. 18 Typoteesejä väleillä on väliä. 50 Niksit Animaatiot InDesignissa
Sen nykyinen tilaajakunta lienee niin karaistunutta joukkoa, Joko nokka tai että yhdeksän prosenttia ei aatteen tulta sammuta. Joko nokka tai pyrstö ottavat kiinni. Jos uusi menoerä siirretään tilaushintaan, katoavat lukijat ja heidän mukanaan ilmoittajat. Suurilla lehtitaloilla on aina muutakin bisnestä kuin lehtien tekeminen, kuin harakalla ja siksi niiden liikkumatila on suurempi. Sen ymmärtää Kreikan kohtalon valossa jollakin tapaa, mutta sitä ei, että asiaa ei ole edes vaivauduttu tutkimaan. "Tilanne on sama Tietenkin ongelma iskee pahimmin pieniin. Tässä suomalaisten kirjapainojen pelastajaksi saattaa muodostua meidän eriskummallinen aamukantosysteemimme, josta kuluttajat eivät ole valmiita tinkimään. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 TOIMITUS hietakummuntie 18, 00700 helsinki Puhelin 044 070 0401, faksi 09 224 5148 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja tiina ruulio tiina.ruulio@julkaisija.fi nettitoimitus: riitta hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, hilkka Kotkamaa, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Markku niiniluoto, Matti remes, Kaisa Salminen, Pentti Salonen, tero takalo-eskola JULKAISIJA rPS-yhtiöt KUSTANTAJA rPS Markkinointi oy TAITTO elias Kapiainen KANNEN KUVA Marja-Liisa Kinturi ILMOITUSMYYNTI rPS Markkinointi oy, PL 23, 00701 helsinki Puhelin 044 070 0401, faksi 09 224 5148 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 69 Määräaikaistilaus 12 kk 78 ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kansi painettu Markprint oy:n hybriditekniikalla. Kun tähänkin asti ollaan oltu kannattavuuden kanssa siinä ja tässä, saattaa yhdeksän prosenttia muodostua monelle kustantajalle ylivoimaiseksi kustannuslisäksi. pääkirjoitus Kuin harakka tervassa 19. Tilanne on sama kuin harakalla tervatulla katolla. Se vain on varmaa, että tilaajat vähenevät, mutta onko alenema tuntuva, dramaattinen vai katastrofaalinen jää nähtäväksi. Jos ei siirretä, niin mahdollisuuksia ei ole muita kuin ottaa omasta pussista, joka jo entuudestaan on melko tyhjä. Poikkeuksen saattaa tervatulla katolla. muodostaa vain vähäiseksi supistunut aatteellinen lehdistö. TIINA RUULIO JULKAISIJA 5/2011 5. pyrstö ottavat Jotkut kustantajat ovat tiettävästi miettineet vakavissaan tuotannon siirtämistä Norjaan, jossa EU:n ulkopuolisena kiinni." maana ei arvonlisäveroa ole, eikä ilmeisesti tule niin kauan kun öljyä riittää. Sehän ei Norjasta käsin onnistu. KANNEN HOPEALAMINOINTI grafikiilto oy SIDONTA Sitpa oy www.julkaisija.fi ISSn 1236-519X Tässä lehdessä käsitellään alvia, arvonlisäveroa, jota tähän asti ei ole lehtien tilausmaksuista peritty, mutta jota nyt mitä ilmeisimmin ryhdytään perimään yhdeksän prosentin suuruisena. Se ei ole enempää tai vähempää kuin elämän ja kuoleman kysymys monille lehdille ja sen myötä myös kirjapainoille. Mitään muuta syytä suunnitelmaan ei ole kuin valtion rahan tarve. Jos lopputuloksena on pienten lehtien ja kirjapainojen kuolema, saattaa tulos verotulojen kannalta olla negatiivinen. Se on silloin vielä hullumpaa hommaa kuin hölmöläisten peiton jatkaminen. PAPERI Sisus: Maxioffset 120 g/m² Kansi: galerie Art Silk 200 g/m2 Kansipaperin toimittaja: Antalis oy PAINOPAIKKA Pieksänprint oy KANNEN PAINATUS Kirjapaino Markprint oy. Kukaan ei toki tarkkaan tiedä, mitä 9 prosentin vero sen reaaliseksi kustannusvaikutukseksi lehden tilaushintaan on laskettu 8,2 prosenttia vaikuttaa lehtien levikkiin
Huono typografia pilaa hyvänkin tekstin tai julkaisun. Markus Itkonen Typografian käsikirja 3., laajennettu painos 184 sivua Hinta 36 + toimituskulut 7 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Sen uusin painos on ajantasainen ja aiempia laajempi, mutta yhtä kätevä ja helppokäyttöinen kuin aiemmatkin. (03) 4246 5340 faksi (03) 4246 5341 rps-yhtiöt 6 5/2011 JULKAISIJA. Se näyttää ja selittää typografian termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typografisen sommittelun sekä merkistön oikean käytön selvällä suomen kielellä. tarkoittaa ennalta valmistettujen kirjainten käyttämistä ja siitä syntyvää painotekstin ulkoasua. T ypografia Hyvän ja helppolukuisen typografian tekemiseen opastaa Markus Itkosen suosittu Typografian käsikirja
Satukuvittajaa kiehtoivat yksinäiset ja romahtamaisillaan olevat pikkuruiset mökit, ja hänen luomansa mielikuvitushahmot ammentavat juurensa kansan vanhoista uskomuksista. LASKUSSA Luottamus siihen, että lehtien uusi alv olisi jotain vähemmän kuin 9. JULKAISIJA 5/2011 7. Illan hämyssä kummalliset olennot lähtivät liikkeelle, keijut tanssivat utuisessa ilmassa ja puiden oksat kurottuivat ottamaan toisiaan kädestä. Muistaa tietysti pitää, että vuoden 2010 yhteenlaskettu panostus verkkomainontaan oli 206,2 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoteen 14,7 prosenttia. Koivu kuvaa metsää välillä kotoisaksi ja toisinaan ihmeitä täynnä olevaksi, hiukan pelottavaksikin paikaksi. Usko oman yrityksen kasvuun on alalla kuitenkin edelleen vahva. Koko alan ensi vuoden kasvuennuste on maltillinen 1,8 prosenttia. Liki puolet vastaajista, 44 prosenttia, sanoo ammattitaitoisen henkilökunnan pulan jarruttavan myyntiä. Markkinointiviestintätoimistojen kasvuennuste: 1,8 prosenttia Suomen metsät ja Koivun satumetsät Suomen TunneTuimpiin satukuvittajiin kuuluva Rudolf Koivu (18901946) on saanut pysyvän sijan Luston, Punkaharjulla sijaitsevan metsämuseon ja metsätietokeskuksen monipuolisessa näyttelyssä, sillä hänen aiheensa liittyivät usein metsään. Kovin oltiin trendissä ja digitaalisessa kiinni. Jopa 60 prosenttia toimitusjohtajista uskoo oman yrityksen myynnin kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana, 34 prosenttia odottaa myynnin pysyvän ennallaan ja vain kuusi prosenttia uskoo myynnin laskevan. Se, että lehtiä tuotetaan ja painetaan mahdollisimman lähellä lukijoita. LyhyESTI Markkinointiviestinnän viikko kokosi syyskuun lopulla alan ammattilaiset tapaamaan toisiaan ja kuuntelemaan fiksuja esityksiä Wanhan Sataman tapahtumasaleihin. Mediamainonnan kokonaismäärä oli taas 1,35 miljardia euroa, 4,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Markkinointiviestinnän viikko tuli ja meni Rudolf Koivu: Kultalintu. Markkinointiviestintäalan asiantuntijapalveluyritysten suhdannekuva on heikentynyt, mutta ala uskoo edelleen kasvuun. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi uutiset NOUSUSSA Paikallisuus. Rudolf Koivun kuvittamien satukirjojen metsät olivat täynnä jännittäviä olentoja ja salaperäisiä tapahtumia. Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton tutkimuksen mukaan ammattitaitoisen työvoiman puute on merkittävin markkinointiviestintäalan kasvun hidaste edelleen. Puhujia oli viitisenkymmentä. Tästä esimerkkinä torstain D-salissa pidetyt klinikat, jotka olivat täynnä viimeistä sijaa myöten: Verkkokauppaklinikka Näin kauppa käy verkossa, Sosiaalinen media neljästä eri näkökulmasta, Tehokkaan sähköpostimarkkinoinnin toteuttaminen ja Mainonta netissä on rahanhukkaa, Jalosta markkinointisi kokemuksiksi
Myös maksuvaikeuksien määrä on pysynyt suurena. Samalla sähköiset vuosikertomukset ovat rynnineet printtiversioiden rinnalle. Tarpeettoman suuri laitemäärä on yksi energiankulutuksen sudenkuoppa. Siitä huolimatta moni yritys maksaa kalliin hinnan puutteellisesta tai kokonaan puuttuvasta tulostuspolitiikastaan. Kevään barometrin tapaan maksuvaikeuksia kokeneiden pk-yritysten osuus on pysynyt 15 prosentissa. Viestintäjohtaja osallistuu yhä enemmän johtoryhmätyöskentelyyn, sillä suunnitelmallisella ja ammattimaisesti toteutetulla viestinnällä on keskeinen rooli erityisesti organisaatioiden muutostilanteissa ja kriiseissä. Näin todetaan UN Global Compactin ja Accenturen tutkimuksessa. Vuosikertomusten kanssa ei tehdä kompromisseja. Silti vuosikertomuksen pitää täyttää yhä useampia tarpeita suhteessa sijoittajiin, markkinointiviestintään ja monenlaisiin sidosryhmiin. Investointeja rajoittaa vielä yritysten hyvin yleiset maksuvaikeudet. uutiset LyhyESTI hyvä näin Viestinnän merkitys johtamisen tukena on ymmärretty suomalaisorganisaatioissa jopa paremmin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Painon näkökulmasta vuosikertomusten tekemisessä on yhä oma hohtonsa, vaikka aikataulut ovat kireitä ja laatuvaatimukset kovat. Painettu vuosikertomus pitää vielä hyvin pintansa, vaikka painosmäärät ovatkin monessa tapauksessa pienentyneet. Vuoden 2009 jälkeen alkanut talouden nousu ei ehtinyt oleellisesti lisätä investointeja. Moni yllättyy siitä, että oma vanha tulostin saattaakin olla koko toimiston pahin energiarosvo. Nämä asiat käyvät ilmi juuri valmistuneesta Viestinnän ammattilaiset 2011 -tutkimuksesta. Uuteen taantumaan varaudutaan jo Kansainvälisen talouden suuret riskit ja keväällä alkanut Suomen talouskasvun hidastuminen ovat alentaneet pk-yritysten lähiajan odotuksia huomattavasti, todetaan Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön uudessa barometrissa. Kilpailun tulokset julkistettiin Kiasmassa syyskuun loppupuolella. Arvovaltaisen tuomariston mukaan Fiskarsin vuosikertomus oli "erittäin tyylikäs, selkeälukuinen ja kattava sen painojälki ensiluokkaista". Vuosikertomuskilpailun tuomariston puheenjohtaja Esa Ojala Zeeland Brandingsta kertoi palkintojenjakotilaisuudessa, että käytännössä 120130 yritystä Suomessa tekee vielä vuosikertomuksen. Toivoisin niihin lisää innovatiivisuutta ja persoonallista erottuvaisuutta, sanoi Ojala. Tulostuksella tuhlataan Ympäristökuormituksen vähentäminen koetaan tärkeäksi menestystekijäksi yrityksen kilpailukykyä parannettaessa. Vuosikertomuksia leimaa tietty vakavuus ja perinteisyys. Vanhat laitteet ovat harvoin yhtä tehokkaita ja säästeliäitä kuin nykypäiväiset monitoimilaitteet. 8 5/2011 JULKAISIJA. Normaalisti maksuvaikeuksia on vain muutamalla prosentilla yrityksistä. Lönnbergin vuo sikertomuskilpai lun voitti Fiskars, hopealle kiri Sanoma Oyj ja kolmannen tilan nappasi Nefco. Vuosikertomuksia luettiin ja palkittiin helsinkiläinen lönnberg painoT oy valitsi vuosikertomuskilpailunsa voittajaksi Fiskarsin vuosikertomuksen. Hopealle kiri Sanoma Oyj:n vuosikertomus ja pronssille Nefcon vuosikertomus. Vuosikertomusten tekemistäkin leimaa nykyaikana kiire: vuosikertomus tehdään usein 46 viikossa
Niitä painetaan hyvin monessa painota lossa. 8 9 Syyskuussa osoitettiin mieltä Reilun journalismin puo lesta Helsingissä. Kilpailu huomiosta johtaa nopeaan ja joutavaan journalismiin. Kuinka monta tällaista tarvi taan vielä. Arviointeja toteuttava Det Norske Veritas on selvittänyt esimerkiksi syyskuussa, täyttääkö metsien hoito PEFC-vaatimukset Pohjois-Karjalassa. Monissa yhtiöissä ollaan melko pihalla siitä, mitä nyt pitäisi tehdä ja miten." Johanna Korhonen HS fi:ssä. SANOTTUA Vanhaa ja uutta VTT:llä niin sanoTusTi uuden liiketoiminnan keksiminen vanhaan printtiin tai sen kylkeen on helpommin sanottu kuin tehty. Tuoviselle Joutsenmerkki Painonetin käynti kortit ovat mahdol lisesti ensimmäisiä suomalaisia käyn tikortteja, joissa on mukana ns. Tähän lopputulokseen saattoi tulla VTT:n perinteisessä "Mediateknologialla uutta liiketoimintaa" -seminaarissa. Markkinoin tiviestintä kasvaa yhä, ja Markkinointivies tinnän päivillä loisti digitaalinen media. Ihmisillä on hyvin erilaisia tarpeita sen suhteen, miten he haluavat vastaanottaa kirjeitä, sanomalehtiä, aikakaus- ja mainoslehtiä tarjoamassamme Netposti-kanavassa. Puhtaasti sähköisellä puolella on enemmän tunkua, kuten vaikkapa Itellan kokeilu sähköisen sanomalehden jakelusta Netpostin kautta. Siksi myös Joutsenmerkin ympäristövaatimukset koskevat koko painon toimintaa. Paikallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmisille annettaisiin mahdollisuus tuottaa paikallisia uutisia. Paperin hinta on noussut tänä vuonna ja nousee edelleen. 6 7 Se huolestuttaa pai notaloja myös. Facebook sai syyskuussa kilpailijakseen Google+:n. Suomessakin on kummasteltu sitä, miten joku voi ylipäätään avata kirjesalaisuuden turvaaman kirjeen. Suomalainen sarjakuva täyt tää 100 vuotta. Esimerkiksi kirjeiden sähköinen jakelukokeilu on saanut paljon julkisuutta ulkomaita ja esimerkiksi BBC:tä myöten. Samalla se tuo merkittävää lisäarvoa asiakkaillemme, jotka haluavat omassa toiminnassaan viestiä ympäristön huomioimisesta. Myös PEFC-sertifiointi muuttui 1 Juuri nyt suuden suhteen. Yrittäjä Aki Tuovinen korostaa, että vain kiinnittämällä huomio koko tuotantoprosessiin voidaan varmistaa ympäristön kannalta paras lopputulos. Esimerkiksi uudistetuissa PEFCvaatimuksissa on tarkennettu metsätalouteen, puuntuotantoon, energiapuun kestävään korjuuseen tai vaikkapa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä toimintatapoja. Pkyritykset, kuten paino talot, eivät ole välttämättä kovin optimistisia tulevai 4 5 FinnGrafissa kävi yhtä pal jon ihmisiä kuin viime kerralla, 8 000 messuvie rasta. Nousuun kun ei päästy kunnolla edes edellisen notkahduk sen jälkeen. 2 Painotalot hank kivat ympäristö merkkejä. VTT:n teknologiajohtajan Caj Södergårdin mielestä vanhan median pitäisi pohtia todella ankarasti sitä, miten se pystyy generoimaan itselleen uusia tulovirtoja ja olemaan tehokas, paikallinen ja interaktiivinen. Porvoolaisen Borgåbladetin digitaalinen kokeilu toteutettiin puolen vuoden aikana viime joulukuusta tämän vuoden kesäkuun puoliväliin saakka. Vanhalla medialla, kuten lehdistöllä, ei ole kuitenkaan toistaiseksi mitään hätää, vaikka esimerkiksi varsinaisia sanomalehtiä koskevan mediamainonnan määrä onkin pudonnut alkuvuonna. Vastoin yleistä käsitystä painettu media voi olla suoranainen ympäristöteko. Kun korttiin painetun kuvion näyttää nettikameralle, saa kortista esiin flashin avulla pienen videopätkän vaikkapa käyntikortin haltijan esittelyn. Offsetpaino L. "Media on muutoksessa, kun sekä rahat että yleisö liikkuvat arvaamattomasti uusiin suuntiin. Ei niin hyvä jos ei huonokaan. Seminaariin liittyi myös demonstraatioita, kuten esimerkiksi lisätyn todellisuuden uudet sovellukset. "lisätty todellisuus", käy tännössä siis mus tanpuhuva merkki, jonka takaa löytyy video, kun sitä näyt tää nettikameralle. Itella Oyj:n toimitusjohtajan Tommi Tikan mukaan kokeilu on tällä hetkellä "rajatusti kaupallisessa käytössä". Uutta virtaa käyn tikorttibisnekseen siis. Painotuotteen ympäristövaikutukset syntyvät monessa eri vaiheessa. Painonetin toimitusjohtaja Juhani Anjala esitteli uudenlaista lisätyn todellisuuden käyntikorttia. Tämäntyyppistä ajattelua on toteutettu esimerkiksi NextMedia-tutkimusohjelman ja Huittisten Sanoman "Palveleva Huittinen" -palveluportaalissa tai HS.fi Oma kaupunki -paikallisuutisissa. Tämän päivän teknologia antaa painotaloille mahdollisuuden kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan voidaan myös perustellusti sanoa, että ympäristöhaitat pystytään minimoimaan jopa yllättävän tehokkaasti. Tarkastuskohteita ja sidosryhmäkuulemisia oli yli 40. JULKAISIJA 5/2011 9. Usein siksi, että asiakkaat niin haluavat. 3 Uutta loka kuuksi luvat tua tilattujen lehtien alvpäätöstä odotetaan kauhun sekaisin tuntein. Tapahtuman jälki pyykki vietiin suo raan Facebookiin. Ympäristömerkit elävät muutosten aikaa sekä Joutsenmerkin että PEFC-metsäsertifioinnin paperija painoalaa koskevat kriteerit ovat muuttuneet tai muuttumassa
Perustemppu, eli jonkin tason jutun tuottaminen datasta on sujunut tietokoneelta jo aikaisemmin, mutta jutut ovat olleet hyvin "konemaisia". Mutta ei tässä mitenkään muuten valmiita olla. Minä olen aina ollut sitä mieltä, että alan yritysten pitäisi paremmin löytää toisensa, mutta pitää tunnustaa, että nyt aloite tuli Kalevan puolelta, sanoo Ilomäki. Olemme tehneet hyvän strategian ja uusineet organisaatiomme. Erwekon brändi on ehkä tunnetumpi Etelä-Suomessa ja Kalevaprintin Pohjois-Suomessa, mutta markkinointiviestinnän alalla Erweko on tuttu kaikkialla; siinä perustelu uuden osakeyhtiön nimelle. Ne ovat liikeyrityksiä ja niillä on omat periaatteensa, mutta ne tekevät myös paljon sellaista, jota ihmiset eivät ymmärrä arvostaa riittävästi." Evan toimitusjohtaja Matti Apunen Suomen Kuvalehdessä. SANOTTUA 10 5/2011 JULKAISIJA. Tietenkin hyötyy yrityskin. Tällä toimialalla yrityksen on muututtava jatkuvasti. Yrityksen ohjelmiston avulla voidaan siis automaattisesti tehdä tyypillisesti urheilu- ja talousjuttuja tai kiinteistömarkkina-analyysejä siis juttuja, joiden takaa löytyy paljon dataa. Hallinto tehostuu se kuuluisa synergiaetu siis mutta ennen kaikkea se, että myyntiorganisaatio tulee nyt kattamaan koko Suomen, kun Kalevaprintin toimipisteet Oulussa ja Rovaniemellä tulevat mukaan. Uusi markkinointiviestinnän materiaaleihin erikoistunut painotalo jatkaa toimintaansa Ilomäen johdolla ja Erwekon nimellä; entinen Erweko Painotuote muuttuu sentään Erweko Oy:ksi. The New York Times uutisoi asiasta syyskuussa. Kuinka valmis fuusionne on, toimitusjohtaja Mikko Ilomäki. Fuusiosta on sekin iso etu, että kun alan yrityksiä on Suomessa aivan liikaa, niin nyt kaksi isoa ovat lyöneet hynttynsä yhteen. Kuva REIJO:sta eli Reilun journalismin puo lesta pidetystä mielenosoituksesta syyskuussa Helsingissä. Jyrääkö keinoäly toimittajan Tämä on ilouutinen kustantajille, jotka ovat aina kauhistelleet lehtien toimitusten tuomia kustannuksia. Motivaatio on myös korkealla. Esimerkiksi The Big Ten Network, 73 miljoonan amerikkalaisen käyttämä tv-kaapeliyhtiö, on käyttänyt kyseistä ohjelmistoa keväästä 2010 lyhyiden baseball- ja softaballpelien uutisoinnissa. Ilomäen mukaan Erwekon ja Kalevaprintin tuotevalikoimassa on ollut päällekkäisyyttä mutta myös eroja. uutiset "Ei kirjapaino saa olla valmis" Erwekon toimitusjohtaja Mikko Ilomäki on ensi vuodenvaihteesta lähtien isomman kirjapainon toimari kuin nyt, kun Kalevaprintin ja Erwekon fuusio toteutuu. Nyt teknologiaan on saatu mukaan riittävästi inhimillistä otetta, sillä ohjelmistolle voidaan opettaa erilaisia lähestymistapoja ja esimerkiksi historiatietoja. Nyt tästä seuraa asiakkaille pelkkää hyvää, kun osaaminen tiivistyy ja tuotepaletti laajenee. Yhdysvalloissa Chicagossa toimii nimittäin teknoyritys nimeltä Narrative Science, jonka markkinoille tuoma teknologia (ohjelmisto) osaa automaattisesti tuottaa oikeita uutisia annetusta datasta. Ensi merkki siitä saatiin, kun Kaleva osti Erwekosta viime helmikuussa 90 prosenttia. Teknologian takana on keinoälyä, joka pystyy jäljittelemään inhimillistä ajattelua. Jutut saadaan web-yhtiön web-sivuille minuutin parin kuluttua kunkin ottelun loppumisesta automaattisesti järjestelmään tuotettujen pelitapahtumien perusteella. "En väitä, että lehtitalot ovat pyhimyksiä. Fuusiota on valmisteltu jo kohta vuoden päivät. Narrative Sciencen johto uskoo, että heidän teknologiansa merkitsee lopulta edullista työvälinettä, jonka avulla sekä printti- että sähköinen media pystyy takaamaan uutistoiminnan tilanteessa, jossa toimitusbudjetit ovat tiukalla. Eikä saada ollakaan. Ilomäki jatkaa siis Erwekon toimitusjohtajana. Narrative Sciencen innovaatio herättää varmasti Yhdysvalloissa, ja myöhemmin ehkä Suomessakin keskustelua siitä, voiko keinoäly lopulta korvata esimerkiksi uutistoimittajan vai auttaa häntä rutiinihommissa. Kalevaprintin toimitusjohtaja Markku Suorsa siirtyy Erwekon varatoimariksi ja tekniseksi johtajaksi. Ehkä toimittajien todellinen pelko ei jatkossa olekaan reilun journalismin häviäminen, vaan ihmisen kirjoitta man journalismin häviäminen
JULKAISIJA 5/2011 11
Uusi versio poikkeaa entisestä lähinnä parantuneilla editointityökaluilla. Koska suorituskyvyn nosto on saatu aikaan virittämällä laitteen ohjelmistoa, edellisen sukupolven S2-laitteet voidaan päivittää S3-tasolle ilman uusia lisenssikustannuksia. Photoshop Elements 10:een voi myös luoda yhteensopivia sovelluksia älypuhelimiin ja tabletteihin, vaikkapa nyt iPadiin. Uusi levyvarmistusjärjestelmä on saatavissa lokakuusta lähtien. Uusi versio Photoshop Elementsistä adobe Tuo lähiaikoina markkinoille kuluttajille ja ammattilaisille tarkoitetun Photoshop Elements 10:n. Deduplikoinnin avulla varmistettavan datan määrää saadaan kutistettua, jolloin levylle varmistamisesta tulee myös entistä edullisempaa. Uusi speedtila nopeuttaa siirtoa entisestään esimerkiksi tietokantojen varmistuksia varten. Sillä voidaan varmistaa tieto yhtä lailla keskustietokoneista ja Unix-järjestelmistä kuin x86-järjestelmistä. ETjärjestelmässä on levytilaa 4160 teratavua, ja se siirtää tietoa 5,8 teratavua tunnissa. Näin Fujitsun ratkaisu yksinkertaistaa tiedon suojaamista ympäristöissä, joissa käytetään eri valmistajien laitteita. Eternus CS800 S3 -laite on sertifioitu kaikkien kaupallisesti saatavissa olevien varmistusohjelmistojen kanssa. iPad-version saa jo nyt, ja ensi vuonna Windows- ja Anroid-versiot, lupaa Max Hagelstam Valokuvaajat ovat siirtyneet kuvaamaan videoita mobiililaitteilta ja järjestelmäkameroilta. Hagelstam kävi Suomessa esittelemässä uutta versiota toimittajakunnalle syyskuussa. Videoeditointi-ohjelmiston parannetut tai uudet työkalut liittyvät mm. Myös automaattinen kasvojentunnistustekniikka auttaa kuvaajaa zoomaamaan videon tärkeisiin kohteisiin. Uusi ohjelmisto auttaa käyttäjää leikittelemään erilaisilla terävyys- ja syvyysvaikutelmilla, kuvakollaaseilla ja unenomaisella tunnelmalla. Uuden Photoshop-version kanssa samaan aikaan julkistettu Premiere Elements 10 on videokuvaajan työkalu. Myös kuvien järjestely ja tallentaminen järkevöityvät. Myös kuvien tallentaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa tai YouTubessa, on nyt mahdollista. Kuvia voi hakea paremmin esimerkiksi visuaalisten yksityiskohtien perusteella, kertoo Adoben tuoteasiantuntija Max Hagelstam. Laite on kaksi kertaa niin nopea kuin edeltäjänsä. Photoshopin kanssa ollaan samoilla linjoilla siinä, että videoiden jakaminen helpottuu sosiaalisessa mediassa. 12 5/2011 JULKAISIJA. tuotteet LyhyESTI Fujitsun levyjärjestelmä tuli nopeammaksi IT-palvelutoimittaja Fujitsun uuden sukupolven Eternus CS800 S3 -levyvarmistusjärjestelmä tekee tiedon varmistamisesta levylle nopeampaa. värienkorjausteknologiaan, hidastuksiin ja kohdentamiseen
Lisäksi se mahdollistaa tulostamisen hyvin erilaisille materiaaleille. Teknologian avulla perinteiset kirjapainot voivat laajentua pakkauspainatukseen tai ryhtyä painamaan erikoismateriaaleille. Tässä markkinasegmentissä painosmäärät ovat viime vuosina pienentyneet, toimitusajat ovat lyhentyneet ja graafisen suunnittelun määrä on lisääntynyt. Uusi tulostin soveltuu erityisesti suurikokoisten julisteiden, myynninedistämismateriaalien sekä ikkunateippausten tuottamiseen. A-lehdet panostaa jatkossa voimakkaasti eri julkaisujen mobiilikanavan kehittämiseen, yhtiön digitaalisten palveluiden joh- taja Timo Julkunen täydentää. Fujin laitteita tuo maahan KTAYhtiöt. A-lehtien Lily siirtyi iPhone-aikaan a-lehTien Julkaisema verkkomedia Lily vastaa nyt käyttäjien toiveeseen saada palvelu verkon lisäksi myös mobiiliin. Ensimmäinen pohjoismaihin toimitettava h-uv-kone, 8-värinen Lithrone G 840P myytiin kesän lopussa Ruotsiin. Fujin uusi Acuity LED 1600 -suurkuvatulostimessa voidaan käyttää UVvärien kuivaukseen energiaa säästävää LED-valonlähdettä. Ensimmäinen kone on jo asennettu Hollantiin ja niitä on tilattu Belgiaan, Italiaan ja Ranskaan. Kehitys on edistänyt digitaalisten painopalveluiden kysyntää. Acuity LED 1600 yltää myös hyvään tuottavuuteen ja kuvanlaatuun. Kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että matkapuhelimen merkitys sisältökanavana kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Lisäksi UV-värit kuivuvat nopeasti ja mahdollistavat tulostamisen laajalle valikoimalle hyvin erilaisia materiaaleja. Se myös mahdollistaa CO2 päästöjen vähentämisen, lyhentää painoaikoja ja siten alentaa kustannuksia merkittävästi. Lilyn iPhonesovellus toimii kaikissa iPhoneversioissa. Lithrone G40:n joustavuutta voidaan parantaa h-uv-teknologialla, jonka avulla korkealaatuisia siviilipainotöitä painavat kirjapainot parantavat töiden läpimenoaikoja, sillä tuote on heti valmis toisen puolen painamiseen tai jälkikäsittelyyn, tämä kaikki ilman pulverin käyttöä ( www. Kysyntää on erityisesti mustesuihkuteknologiaan perustuville suurkuvatulostimille, joissa voidaan käyttää UV-kuivuvia värejä. Lilyn mobiilisovellukselle oli olemassa selkeä tarve, ker- too Lilyn toimituspäällikkö Kati Toivanen. Sovelluksen voi ladata Apple Storesta. Myös Lily on nyt mobiilissa. JULKAISIJA 5/2011 13. LED-valonlähteellä lisää tuottavuutta Fujin suurkuvatulostimeen Komorilta ympäristöajattelua Japanilaisen komorin uusi Lithrone G40 B1-painokone on nyt esitelty Euroopassa. graphicmetal.fi/Komori/H-UV). Teknologioitaan yhdistämällä Komori on luonut uuden liiketoimintamallin painamiseen, offset on demandin, joka tuo merkittäviä etuja lyhyempien painosmäärien ja yhä tiukempien toimitusaikojen puristuksessa toimiville kirjapainoille. Lilyläiset ovat liikkuvaista joukkoa, ja iPhone-sovelluksen kautta Lilyn palstoja voi seurata missä ja milloin vain. Uuden painokoneen avulla painajat voivat vähentää jätepaperin määrää kymmenesosaan siitä mitä se on koneissa, joissa ei ole Komorin omaa khs-ai -järjestelmää (www.graphicmetal.fi/Komori/KHS-AI). Nämä värit eivät sisällä lainkaan haihtuvia, orgaanisia yhdisteitä (VOC) ja ovat siten ympäristöystävällisiä
Valtakunnallinen 76 operaattorimyymälän ketju on myös remontissa, ja myymälöiden tunnusväriksi tulee keltainen. Oikealla dna:n uudistuneet emobrändin ja sen tuoteperheen tun nukset. Emobrändi kattaa puhetuotteet ja liikkuvan laajakaistan. SuomiTV uudistui Kanavailmeensä ja ohjelmistonsa elokuussa uudistanut SuomiTV otti käyttöön myös uuden logon, jonka on suunnitellut mainostoimisto Kaveri. kirkon graafisesta ilmeestä. Mustaa logoa käyttävä DNA Business kattaa yritysten viestintä- ja tietoliikennepalvelut. Suunnittelijoina ovat olleet Kalle Järvenpää ja Anssi Kokkonen. Fonttityyppi on nimeltään Martti. Merkit, symbolit ja värit viestittävät kiihtyvällä vauhdilla tajuntaamme erilaisia signaaleja. Kyseisen brändin alle kuuluvat kodin viihdepalvelut kuten televisiopalvelut ja -laitteet sekä kiinteä laajakaista. Ilmeeseen voi liittää myös värejä. Uudet liikemerkit suunnitteli Esa Lipiäinen. Brändin kirkastusta uusin värein DNA:n puolella brändityötä johti kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Pekka Väisänen. Uusi linja perustuu kohdennettuihin brändeihin, jotka kaikki ovat nyt visuaalisesti sukua toisilleen, mutta kullakin on silti oma tunnusväri. Ylhäällä vasem malla esimerkki Suomen ev. lut. Tunnusvärinä on edelleen pinkki. Yhteistyökumppani on ollut Sek & Grey, jonka brändityöstä vastasi Marco Mäkinen. Järjestelmä rakennetaan koko kirkon tarpeisiin. Welho-logo muokattiin linjaan muun tuoteperheen kanssa ja väriksi tuli vihreä. Beigenvärisenä esiintyvä Pro on täysin uusi operaattorikonsepti verkossa asioiville tiukoille hintavertailijoille, jotka ottavat kaiken irti älypuhelimestaan. Yläviite on ristiin perustuva tunnus ja samalla fontilla kirjoitettu nimi. Kirkkohallitus valitsi typografisen ristiin perustuvan Yläviite-tunnuksen Aalto-yliopiston opiskelijatöinä tehdyistä ehdotuksista. Uuden graafisen ilmeen tavoitteena on tunnistettavuus ja helppokäyttöisyys. Fontti on helsinkiläisen Tomi Haaparannan suunnittelema ja perustuu yhdysvaltalaiseen Carter Sans -kirjasimeen. Uusi ilme ja ohjeistukset julkistetaan ensi keväänä. Risti on yksi kirjaimista. Haluttuja, tai sitten ei. Kirkko yhtenäistää ilmettään Kirkon graafisen ilmeen uudistaminen on käynnistynyt. Uudistus ei edellytä seurakuntia luopumaan omasta graafisesta ilmeestään. Muut yhteisöt osaavat niitä jo hyödyntää. V 14 5/2011 teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset ja yhteisöt isuaalisuuden merkitys kaikessa viestinnässä korostuu koko ajan. Visuaalinen ilme on tärkeä osa kanavan sisältöä, ja tämä uusi ilme JULKAISIJA. Vanha totuus että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa pätee vahvempana kuin koskaan. imagoskooppi Kirkollista, kaupallista, viihteellistä ja viestinnällistä Uusien logojen, merkkien ja visuaalisten ilmeiden tarve ja kehittely ei koske pelkästään yrityksiä. Seurakunnat voivat halutessaan omaksua yhteisen ilmeen osittain tai kokonaan
Jos ne ovat kunnossa, kaikki muukin järjestyy. Mainonta on kuitenkin olemukseltaan huonon seksin kaltainen: kun se on ohi, se hävettää, naurattaa tai väsyttää. Kuljetuspakkaukset. Pakkaus on informaation portsari. Tuotteen nimi ja sen visualisointi. Tuotekehitysyksikön ratkaisujen oikeellisuus mitataan silloin, kun tuotetta ensimmäisen kerran kokeillaan. Logistiikka, kuka tekee mitäkin ja missäkin. Kaikki haluavat pitkäaikaisia asiakassuhteita, kuluttajauskollisuutta. Mainonta on parhaimmillaankin vain jakelun ja myynnin apuväline. MATTI REMES Mainonnalla saadaan nopeasti (mutta kalliisti) valtakunnallinen näkyvyys ja haluttu viesti kaikkien silmiin ja korviin, siksi se on välttämätön apuväline. kolumni Tärkein myyntiyksikkö Jos mainosToimisTo julistaa olevansa se kaikkein tärkein ja ainoa lenkki asiakkaansa tuotebrändin rakentamisessa, kannattaa mainostoimisto heittää pihalle. Design luo tuotteelle persoonallisuuden ja rakentaa brändin. Jopa mainostoimisto otetaan usein mukaan ketjun alkupäähän, jolloin projekti pysyy paremmin yhteisessä ymmärryksessä. Tuotemuotoilu ja pakkaussuunnittelu vaikuttavat tuotteen kustannusrakenteeseen ja toisaalta kuluttajien kiinnostukseen. Jos näissä perusasioissa tehdään vääriä päätöksiä, on markkinointi turhaa. Tuotekehitysosaston työsarka on loputon: Reseptit, tuotteen muoto ja laatutaso. Kun yrityksen tuotekehitysyksikkö tekee työnsä hyvin, saadaan rakennettua kestäviä tuotteita, klassikoita, joita ostetaan aina uudelleen. Kaupan hylly on tuhannen taalan markkinapaikka. Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. 16 2/2011 JULKAISIJA. Jopa ilman mainontaa. Pakkauksen materiaalit, koot ja hankintahinnat sekä grafiikka. Alihankkijat. Brändin perusta ja tuotteen menestyksen kannalta merkittävimmät ratkaisut tehdään tuotekehityksessä. Tuotteen hinnoittelu. Tuotekehitysosaston työtä voidaan verrata talonrakentamisessa kivijalan ja katon rakentamiseen. Jakelutiet. Ensin täytyy herättää huomiota, jotta voi jakaa informaatiota. Ennen pitkää sitä kuitenkin pitää saada lisää ja siitä pitää yrittää tehdä parempaa. Visuaalinen suunnittelu tekee kaiken näkyväksi ja konkreettiseksi. Ennen ei ollut niin, eikä kaikissa yrityksissä vieläkään, sillä tuotekehitysinsinöörit valkoisissa takeissaan eivät osallistuneet markkinointipalavereihin. Markkinointi on tässä analogiassa talon rungon rakentamista ja mainonta pintakäsittelyä. Kilpailija-analyysit ja markkinatutkimukset. Onneksi tuotekehitystä tehdään entistä enemmän yhteistyössä markkinointiosaston ja designereiden kanssa. Asemointi markkinoille. Strategia. Mainonnalla voidaan houkutella kokeilemaan, mutta pakkaus ja tuoteominaisuudet ratkaisevat sen, tuleeko kokeilijasta kanta-asiakas vai kertakokeilija. Kuluttajatestit
03 4246 5340 rps-yhtiöt Grafikiilto viimeistelee painotuotteesi n Laminointi perinteiset: kirkas, matta, martioitu metalloidut: mm. Tähän kirjaan hän on koonnut keskeisen tiedon siitä, mikä verkkojulkaisemisessa on tärkeää typografian kannalta. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm · 4-värinen · 160 sivua 38 + toimituskulut 7 Lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi · puh. Korpelan uutuuskirja Verkkojulkaisun typografia Tekstin ulkoasu eli typografia on verkkosivuilla yleensä niin huono, että jo muutamilla perusparannuksilla pääsee kärkeen. Jukka K. kulta ja hopea YLiVEto UV-LaKKaUS kirkas, matta n KoHDE UV-LaKKaUS kirkas, matta, hile, relief, erikoispaksu, lämpöön reagoiva, pimeässä hohtava jne. Tämä kirja neuvoo, miten typografian vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. FoLiointi ja PREEGLaUS kulta, hopea jne. n n Kaivoksela, Vantaa n www.grafikiilto.fi JULKAISIJA 5/2011 17. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt verkkojulkaisemisen ongelmiin ja ratkaisuihin www:n alkuajoista alkaen. Jukka K. Lukuisissa kirjoissa ja artikkeleissa hän on käsitellyt alan menetelmiä ja tekniikoita. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun
Toiseksi merkkivälistykseen vaikuttavat kirjainten sisätilat eli ne tyhjät tilat, jotka jäävät kirjaimen ääriviivan sisään. Kukaan ei kirjoittanut silloin eikä kirjoita nykyäänkään siten, että jokaista kirjainta seuraisi aina selvä väli. Ratkaiseva asia on se, että versaaleissa sisätilat ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin gemenoissa. Ne ovat myös hitaampia kirjoitettavia kuin gemenat. Lihavissa versaaleissa sisätilat voivat olla hyvinkin pieniä, ja siksi sellaiset kirjaimet näyttävätkin hyviltä nimenomaan tiiviisti ladottuina; silloin sisätilojen ja kirjainvälien suhde on tasapainossa. Se olisi hidasta ja rasittavaa ja vastoin kirjoittamisen ideaa. Välin suuruus määräytyy siitä, kuinka suuret tyhjät tilat eli sivutilat fontin suunnittelija on määrittänyt kunkin merkin vasemmalle ja oikealle puolelle. Tiukka välistys niihin on onneksi rakennettu jo valmiiksi, ja sitä tarvitsee korjata vain harvoin. Tästä on paljon esimerkkejä logotypografiassa. Kolmas syy on se, että lisävälistys rikkoo gemenoista syntyvät sanakuvat. Erikoistapauksia: lihavat ja kapeat Otsikkokäyttöön tarkoitetuissa fonteissa kirjaimilla on hyvin vaihtelevia muotoja. Versaaleissa niin ei tapahdu, vaan niistä syntyy tasakorkea nauhamainen vaikutelma. Tämä vaikuttaa välistykseen: jotta sanakuvista tulisi tasapainoisia, myös kirjainvälien olisi oltava versaaleissa suurempia kuin gemenoissa. Gemenoista syntyy jo alkuperäisellä välistyksellä helposti hahmottuvia sanakuvia, koska kirjainten ylä- ja alapäätteet tekevät eri sanoista visuaalisesti erilaisia. Se tekee etenkin versaalein ladotuista antiikvoista kauniimpia ja helpommin luettavia. Joillekin hankalille merkkipareille fontissa voi lisäksi olla oma, yksilöllinen parivälistys valmiiksi rakennettuna. Ensinnäkin painokirjainten gemenat ovat kehittyneet keskiajalla ihmisten käsialakirjoituksesta. Fontin käyttäjä pääsee julkaisutai grafiikkaohjelmassa muuttamaan yksittäisen merkkiparin välistystä tai kokonaisten sanojen tai rivien välistystä. Tämä niin sanottu klassisen harvennuksen malli tulee jo Rooman maailmanval- lan ajoilta ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosisadoilta siis piirtokirjoituksista sekin. Yksi yleinen tehokeino on joidenkin yksittäisten sanojen, otsikoiden tai väliotsikoiden runsas harventaminen. typoteesejä Sisätilat ja merkkivälit Sisätilat ja merkkivälit tasapainossa: tasapainossa: hyvä sanakuva hyvä sanakuva Sisätilat ja merkkivälit Sisätilat ja merkkivälit epätasapainossa: epätasapainossa: huono sanakuva huono sanakuva Väleillä on väliä gemenoiden harventaminen rikkoo sanakuvan, mutta versaalien kevyt harvennus usein parantaa sitä. un kaksi kirjainta on peräkkäin, niitä erottaa väli. Sen sijaan versaaleihin tämä ei päde, koska ne puolestaan ovat kehittyneet kiveen hakatuista piirtokirjoituksista eikä niitä ole tarkoitettu käsialamaiseen kirjoittamiseen. Yleisiä ovat hyvin lihavat tai hyvin kapeat groteskit. MARKUS ITKONEN 18 5/2011 JULKAISIJA. Tässä ilmoitus tekstissä ne ovat liian pienet etenkin, kun ote taan huomioon kirjainten suuret sisätilat. KUHMO KUHMO UUNNI IVVERRSS 4499 E Sisätilat ja merkkivälit epätasapainossa: HUONO SANAKUVA Miksi gemenoita ei kannata harventaa Gemenoiden harventaminen ei ole suotavaa kolmesta syystä. Esimerkiksi O- ja L-kirjai- missa se on suuri, Y-kirjaimessa paljon pienempi ja I-kirjaimessa sitä ei ole lainkaan. Se sopiikin versaalien kanssa käytettäväksi mutta ei gemenoiden. ANTIIKVA ANTIIKVA gemenat gemenat gemenat gemenat KIREÄ ANTIIKVA KIREÄ ANTIIKVA hh a r v a t gg e m e n a t arvat emenat K UNIVERS 49 UNIVERS 49 Sisätilat ja merkkivälit tasapainossa: HYVÄ SANAKUVA Väärät merkkivälit rumentavat leipätekstinkin. Hyvin kapeat kirjaintyypit suorastaan vaativat tiukan merkkivälistyksen säilyttämistä. Nämä molemmat muotoratkaisut pienentävät kirjainten sisätiloja. Toisin kuin gemenoihin, versaaleihin kevyt harvennus sopii. Siihen on kuitenkin harvoin tarvetta, ellei tavoitella jotain poikkeuksellista vaikutelmaa
Opas on tarkoitettu auttamaan kaikkia, jotka kaipaavat selkeyttä värien hallintaan valokuvien käsittelyn aikana ja sen jälkeen. Näkyvätkö omalla näytölläsi säätämäsi kuvat jollain muulla näytöllä tai muussa ohjelmassa aivan erinäköisinä. Selkeyttä värienhallintaan! Uutuus! 26 Värit kohdalleen valokuvan värinhallinnan perusopas Miika Lammela Eivätkö tulosteet tai kuvapalvelusta tilaamasi kuvat ole samannäköisiä kuin kuvat näytölläsi. 128 sivua. Visual-sarjan suositut CS5-oppaat! Kirjojen selkeän esitystavan ja runsaan kuvituksen avulla opit nopeasti ohjelmien tehokäyttäjäksi. 127168 sivua. SITPA OY Kirjansitomo -Liimanidonta -Wiresidonta Olemme muuttaneet Kellokoskelle 02.05.2011 Sitpa Oy Oppipojantie 15 04500 Kellokoski email: ilpo.pollari@sitpa.fi p: 040-5815870 www.sitpa.fi 35 /kpl. Kirjassa keskitytään siihen, kuinka värit saadaan välittymään luotettavasti millä tahansa laitteella tai ohjelmalla sekä näytöllä että paperilla
"Kun nykyisiä alv-säädöksiä laadittiin 90luvun puolivälissä, ei esimerkiksi e-lehtiä tai -kirjoja edes ollut." 20 5/2011 JULKAISIJA
Tuoreimmissa esimerkeissä verokantoja on laskettu muun muassa elintarvikkeissa ja tarjoilupalveluissa. On väännetty monia erilaisia rautalankamalleja siitä, miksi tilattavien lehtien alvia ei pitäisi korottaa nykyisestä nollasta yhdeksään prosenttiin. Lehti- ja kirja-alaa tai laajemmin media-alaa vaivaa ylipäätään aikamoinen alv-sekamelska. Prosentit vaihtelevat tilattavien lehtien nollasta e-kirjojen ja lehtien sekä irtonumeroina ostettavien printtilehtien 23:een. Eli lakkaako hän tilaamasta lehteä jos ja kun hinnankorotus tulee. Kun kampaamo- ja parturipalvelujen hintojen alv laski 22 proJULKAISIJA 5/2011 21 Verovinkki: tilaa lehti useammaksi vuodeksi Valtio uskoo keräävänsä lehtien alveina noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Alv-korotus tietäisi pahimmassa tapauksessa leikkauksia, säästöjä, työpaikkojen menetyksiä ja niin edelleen, läpi koko tuotantoketjun. Tämäntyyppiset suunnitelmat tyssäävät yleensä lehtien toimitusaikatauluihin ja syntyviin lisäkustannuksiin, kertoo Petri Salomaa. Oikein fiksu lehdenlukija taas tilaa tänä syksynä lehden useammaksi seuraavaksi vuodeksi vanhalla alvittomalla hinnalla. Mitään muuta varsinaista syytä sille ei ole, sanoo alv-asiantuntija, partneri Petri Salomaa Deloittelta. yksi asia on selvä: yhdeksän prosentin korotus on kertarysäyksenä kova. Salomaan antama verovinkki on selvä: Kyse on siitä, että lehtitilauksen arvonlisävero määräytyy maksuhetken eikä tilausperiodin mukaan. Jotkin lehtitalot ovat pohtineet sitäkin, kannattaisiko koko lehdenteko viedä EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi Norjaan, koska sieltä lehtiä voitaisiin käytännössä toimittaa Suomeen ilman arvonlisäveroa. Korotuksella haetaan lisää verotuloja. Sen vaikutukset saattavat olla dramaattiset. S Jotkin lehtitalot ovat pohtineet sitä kin, kannattaisiko koko lehdenteko viedä EU:n ulko puolelle, esimer kiksi Norjaan, koska sieltä lehtiä voitai siin käytännössä toimittaa Suomeen ilman arvonlisäve roa, sanoo vero asiantuntija Petri Salomaa Deloittelta. teksti Tiina Ruulio Kuvat Pentti Salonen yKSy ON ollut tavalla tai toisella alan etujärjestöjen lobbareille kiireistä aikaa. Lopullinen summa saattaa jäädä kylläkin huomattavasti vaatimattomammaksi, jos alan taloustilanne kärsii dramaattisesti arvonlisäveron nostamisesta.. Salomaa ajattelee, että ainakin ne, jotka ovat jo aiemmin pohtineet, tilatako vai ei, saattavat hyvin lopettaa lehden tilauksen, jos hinta nousee. Tyypillistä on, että oikeastaan kaikilla eri tuotteilla on erisuuruinen arvonlisävero siis tilattavilla lehdillä, ostettavilla lehdillä, kirjoilla, e-lehdillä ja e-kirjoilla tai tv-luvilla. Korkein hallinto-oikeus päätti Suomessa vuonna 2007 EUsäännöksiin vedoten, että e-lehteen ei voida soveltaa alempaa verokantaa, vaikka printti- ja e-lehden sisältö olisikin käytännössä aivan sama. Ennakkotilaajan kannalta pieni riski sisältyy tietysti siihen, onko haluttu lehti enää pystyssä muutaman vuoden kuluttua. Uskon, että lehtien ennakkotilauksia tarjotaankin paljon ennen vuodenvaihdetta. Siirtyykö lehdenteko alvittomaan maahan. Suomessa ei ole viimeaikaisia esimerkkejä vastaavan suuruisesta veronkorotuksesta ja siitä, miten kuluttajat asiaan reagoivat. Lehtitalot ovat käyneet verokonsulttien kanssa keskusteluja siitä, voidaanko mitään tehdä, jos alv nousee. Kun nykyisiä alv-säädöksiä laadittiin 90-luvun puolivälissä, ei esimerkiksi e-lehtiä tai kirjoja edes ollut. Olen itsekin ollut ajamassa vastaavanlaisia tapauksia ja käytäntö on tiukka, kertoo Salomaa. Toisaalta kukaan ei voi tietää, miten lehden tilaaja reagoi yhdeksän prosentin arvonlisäveroon. Miksi 9, miksei 0? Alv-korotus hirvittää jo etukäteen lehtitaloja Tätä juttua kirjoitettaessa emme vielä täysin varmasti tiedä, ryhdytäänkö sanoma- ja aikakauslehtien tilauksista perimään yhdeksän prosentin arvonlisäveroa ensi vuoden alusta
Yksi verokanta olisi verotuksellisesti helpointa, mutta ymmärrän kuluttajien mielipiteen asiasta. Painotalot voivat joutua kovaankin puristukseen on selvä, että 9 prosentin arvonlisävero vaikuttaa koko alan kannattavuuteen ja menestysmahdollisuuksiin, sanoo Kokkolassa sijaitsevan Botnia Printin painotalon johtaja hannu Salmi. Se tuskin onnistuu, että omistajien osingoista voitaisiin tinkiä. Tilanne on siis lehtitalojen kannalta hankala, jos ja kun lehtien alv nousee kerralla 9 prosenttiyksikköä. tarvittaisiin rajua rakennemuutosta, jotta painajille riittäisi jatkossa kannattavaa kauppaa. toisin kävi esimerkiksi matkailuautoissa, joiden autovero ratkaistaan vasta tehtävän selvityksen perusteella. Botnia Printin omistavat yhdessä Keski-Pohjanmaan Kirjapaino oyj sekä hSS Media Ab. Tilattujen lehtien alvittomuus juontaa juurensa 1960-luvulta. Lehtien tuotoista keskimäärin puolet tulee ilmoitustuotoista. Arkkipainoissa ongelmat ovat erilaisia. Minut yllätti hallitusneuvotteluihin tuodussa lehtien alvkorotuksessa ennen kaikkea se, että asiaa ei ole valmisteltu ja pengottu kunnolla läpi. Jotain pitäisi siis tehdä: säästää, leikata kustannuksia, hankkia lisää ilmoitustuloja, kehittää uusia bisneksiä, maksaa alv omista katteista tai nostaa tilausmaksuja. tilattavien lehtien hintajousto on tänä päivänä melko heikolla tasolla, Salmi jatkaa. yksi ja sama alv. Pienet lehdet ovat tässä kovilla, isommilla saattaa olla enemmän pelivaraa. Arvonlisäverohan maksetaan liikevaihdosta. Salmi odottaa niin sanottua ensi vuoden pikkulamaa huolestuneena. Botnia Printin joh taja Hannu Salmi yllättyi siitäkin, että hallitusneuvottelui hin tuotua lehtien alvkorotusta ei val misteltu ja pengottu kunnolla läpi etu käteen. tilanne on kaikkea muuta kuin helppo. Painotöiden startteja tulee noin 20. Sen laskennallinen vaikutus esimerkiksi julkaisijoiden katteisiin on 8,2 prosenttia, jos tilaajahintaa ei muuteta. huoli on kova molemmin puolin: Mitä kaikkea tapahtuukaan jos tilaaja-, paino- ja ilmoitusmäärät kutistuvat... sentista kahdeksaan, pudotus ei juuri näkynyt kuluttajahinnoissa. Suomi saikin jatkaa tätä poikkeusmenettelyä EU:hun liittyessään, Salomaa kertaa historiaa. Nyt kyseisten palvelujen arvonlisäveroa ollaan vuodenvaihteessa jälleen nostamassa. Verovapautta (silloin liikevaihtovero) perusteltiin lehtien merkityksellä uutisten levittäjänä ja kansansivistyksellisillä seikoilla. Siinä ei ole mitään järkeä, että esimerkiksi pienellä maantieteellisellä alueella saattaa toimia useampikin kirjapaino. Uuden alv-prosentin ja ilmoittajien välillä on kohtalonyhteys. Tilattujen lehtien nolla-arvonlisävero oli itse asiassa eräs Suomen EU-neuvottelujen tärkeistä kysymyksistä. Yhdistyminen tai laajempi yhteistyö olisi varmasti kannattavampi vaihtoehto monelle yrittäjälle, koska kaikille ei yksinkertaisesti riitä järkevää tekemistä. 22 5/2011 JULKAISIJA. graafiselle alalle vastaavaa selvitystä ei ole luvattu. Tällä hetkellä EU:ssa mietitään sitä, pitäisikö alennetuista verokannoista itse asiassa luopua jossain aikataulussa. Painotalo ja kustantajat puhuvat alv-korotuksen mahdollisista vaikutuksista aina tavattaessa. Ilmoittajat kun eivät koskaan pidä siitä, jos lehden levikki syystä tai toisesta laskee. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin 17 vuotta sitten, jatkui vanha käytäntö. Salmi pelkääkin, että lehtien arvonlisäveron nostaminen vie lopulta valtion kassasta enemmän kuin tuo. Jos Salmella olisi valta päättää alan asioista, hän lähtisi kehittämään alan kannattavuutta ja palvelutarjontaa erilaisten kumppanuuksien avulla. Jos lehden tilaushinta nousee prosentin, on hinnannousun vaikutus levikkiin todennäköisesti tätä suurempi. eurooppalaisittain hyvinkin modernissa painotalossa painetaan ennen kaikkea omia julkaisuja, kuten Keskipohjanmaa, Kalajokilaakso, vasabladet ja Österbottens tidning. näin alv-korotuksen vaikutus jäisi negatiiviseksi. Niille nimenomaan alv saattaa olla kohtalonkysymys. Pienille lehtitaloille esimerkiksi yritysveron nostaminen ei puolestaan tuntuisi lainkaan niin pahalta, sillä tuloveron korotus maksetaan vain toiminnan voitosta, joka usein on melko pieni. olemme kustannuspaineen alla monesta eri suunnasta: palkkaratkaisut, paperin hinnan nouseminen ja uusi alv, hän luettelee. Uskon, että tilanne on hankalin pienille lehtitaloille, jotka ovat keskittyneet yhteen tai kahteen sanomalehteen. Esimerkiksi Tanskassa kaikilla tuotteilla ja palveluilla on yksi ja yhteinen 25 prosentin arvonlisävero. Painettavia lehtiä kertyy päivässä parhaimmillaan 300 000 kappaletta. Siellä taistellaan ennen kaikkea alan liikakapasiteettia vastaan. Kustantajilla on monenlaisia skenaarioita sen suhteen, mitä arvonlisäveron korotus niille pahimmassa tapauksessa voi merkitä. hannu Salmi on myös konsernin arkkiliiketoimintaa harjoittavan yhtiön Art-Print oy:n toimitusjohtaja
· lehti-, mainos- ja kirjepostitukset · kalvopakkaus · mv- ja värikopiot personoituna · käsinpostitukset www.mailprint.fi Mail & Print Partner Oy | Vanha Tapanilantie 2, 00780 HELSINKI | puh : 09 3405600 | kari@mailprint.fi JULKAISIJA 5/2011 23. TAVALLISEN MUKAVA POSTITUSFIRMA MAIL & PRINT PARTNER Tarjoamme postituspalveluja kilpailukykyiseen hintaan
Kummatkin olivat FinnGrafmessuilla ensimmäistä kertaa. Digipainamisen eri jälkikäsittelylaitteet ja suurkuvatulostimet pysäyttivät hänet mes suilla. Tiihosen mielestä messujen paras anti on se, että alan miehet ja naiset tapaa vat toisiaan jo siitä syntyy aina jotain hyvää. Painokoneita olisi saanut olla esillä vähän enemmänkin. 24 5/2011 JULKAISIJA. Yrittäjä Tatu Tuohimetsä tuli FinnGraf 2011 messuille ensimmäisen kerran elämäs sään. Kuvassa Jorma Härkönen Silkki Seula Oy:stä ja Ilkka Tolin Seri Deco Oy:stä. FinnGraf 2011 piti vielä pintansa teksti Tiina Ruulio Kuvat Tero TakaloEskola Jyväskylän Paviljongissa päättyneet FinnGraf 2011 -messut innostivat ja loivat uutta uskoa tulevaisuuteen. Osastoilla räplättiin innokkaasti omia hienoja laitteita, mutta ohikulkevia ihmisiä ei lähestytty. Erilaiset kohtaamisympäristöt ovat itse asiassa Tuohimetsän erikoisalaa. Tai sitten suunnilleen kaikki alalla toimi vat ihmiset tuntevat toisensa entuudestaan ja näytteilleasettajat lähestyvät vain van hoja tuttujaan. Pelkkä painotek niikka ei heitä juuri inspiroinut, mutta muu sitä enemmän. Opettaja Markku Tiihonen Jyväskylän Ammattiopistosta tarkkaili sekä laitteita (suurkuvatulostimia) että niillä tuotettua laatua. Joku olisi voinut sanoa esimer kiksi hei. Hän luuli, että messuilla tutustutaan uusiin ihmisiin ja luodaan kontakteja, mutta saikin kävellä koko messualueen läpi täysin rauhassa. Hän tuot taa niitä oppimisen muotoilutoimistossa nimeltä Monkey Busines. Laitteista neuvoteltiin ja niiden ostoa har kittiin. Joukko messuvieraita kertoo, mitä mieltä he olivat kaikesta näkemästään ja kuulemastaan. Hansaprintin myyn tipäälliköt Tiina Kallioinen ja Marjo Virolainen ihmet telivät, korvaako 3M:n osastolla ollut "sähköinen nainen" heidät vielä joskus työpaikalla. Tapaamiset ja keskustelut luovat uskoa alan tulevaisuuteen, vaikka alan tilannetta aina välillä surkutellaankin. Video tykillä levylle hei jastettu videokuva pysäytti ohikulkijat tehokkaasti
Björn Lidfors Network Innovation AB:sta esitteli alle kirjoitustableteis taan ja digikynis tään tunnetun Wacomin uusimpia tuotteita. Espanjalaissuo malaista tuotantoa: Rafa Menendez ja Marko Suokas. Myös Hampurin Fespa 2011 Digitalmessut näkyivät messuinnossa. Ja vaikkei FinnGrafmessuilla syntynytkään kauppoja, neuvottelut jat kuvat edelleen messujen jälkeen. Mainostoimistoa pyörittävää Eija Lempiäistä kiinnosti messuilla erityi sesti suurkuvatulos teet muun muassa Sesoman messu osastolla. Myös Sarka oli alun perin menossa Hampuriin, mutta Islannin tuhkapilvi pysäytti hänen lentonsa Riikaan, josta palattiinkin kotiin Säkylään. Hän tuli messuille nimenomaan katsomaan uusia laitteita. Talouden tilanne vaikuttaa luultavasti siihen. Suurkuva tulostaminen näkyi messuilla. Väritulostus ja jälkikäsittelylaitteiden maahantuojan Kalle Median messuosastolla oli pukeuduttu erityisesti messuja varten. Toi nen (Suokas De Mill Ltd) tuottaa Dboar din painotöineen ja toinen (Menendez PLASTGrommet) sen keskellä olevan muovikiinnikkeen. Säkyläläinen Pertti Sarka (vas.) Mainos ja markkinointi Karhusuo Oy:stä tutki mielenkiinnolla hyvinkääläisen Dekolevy Oy:n tuotteita. Sarka käy messuilla nimenomaan katsomassa laitepuolen uutuuk sia, joita on aikaisemmin katsellut vain esitteissä tai verkossa. Tarjoukset olivat ehkä vähän pienempiä kuin mitä odotin, Sarka kertoo. Network Innovation toimii puolestaan foto ja graafisen teollisuu den maahantuonti ja jakelukanavana. DS-Copyn Janne Kivisaari (vas.) oppi Sidose Oy:n Henri Huotarilta uusia asioita jälkikäsit telylaitteista. JULKAISIJA 5/2011 25. Messut olivat hengeltään ehkä viime vuosia laimeammat
Cannesiin ja muihin kilpailuihin lähetetään nimittäin usein haamutöitä, kilpailutöitä, jotka eivät ole koskaan ilmestyneet missään. Ranskalainen mainos rakastaa sanoja teksti ja kuva MarjaLiisa Kinturi Kampanjakuvat CLM BBDO ja The French Art Directors Club Ranskalainen mainostoimistojohtaja Gilles Fichteberg ei pidä painetun mainonnan tasoa Ranskassa kovinkaan korkeana, sillä mainoksissa on perinteisesti luotettu liikaa sanoihin ja liian vähän kuvaan. 26 5/2011 JULKAISIJA F IChTEBERG SANOO senkin, että mainonnassa on kaksi puolta, aito ja väärennetty. Kumpaakin näkee niin Ranskassa kuin muuallakin. Nämä haamutyöt ovat usein erittäin hyviä, mutta kun katsot jotain aikakaus- tai muuta lehteä, mainokset niissä ovat useimmiten aivan toista luokkaa monet suorastaan kehnoja, sanoo mainostoimisto CLM BBDO:n ranskalainen luova johtaja ja Pariisin esikaupunkialueella majaansa pitävän mainostoimiston varatoimitusjohtaja Gilles Fichteberg. Muoti määrää Painetun mainonnan tasoa Ranskassa hän ei pidä kovin korkeana ja arvelee suurimmaksi syyksi maan kulttuurin, joka. Siis väärennettyä mainontaa
Ottamalla siitä kuvan voit saada sisällön mobiililaitteeseesi. valistuksen ajoista lähtien on tottunut luottamaan enemmän sanoihin. Nykyisin se muuttuu muodin mukana jatkuvasti muutenkin. Ulkomainonnalla on paremmat mahdollisuudet pysyä hengissä, koska mainostaulut ovat ihmisten matkan varrella ja esillä kaikkialla missä he liikkuvat, mutta myös ne tulevat muuttumaan. Esimerkiksi kun kävelet kaupungilla ja näet ulkomainoksen, siinä on koodi. Esimerkiksi viimeisimmässä Art Directors Club -kilpailussa kulta ja muut palkinnot menivät printtimainoksille, joissa oli paljon sanoja. Se on siis printtiä, mutta voit tehdä sen kanssa uusia asioita. Meidän suunnittelijoiden pitää löytää uusia keinoja kertoa tarinoita ja löytää uusia yhteyksiä eri medioiden välille. Luovuutta ja tekniikkaa Uusista mahdollisuuksista huolimatta Gilles Fichteberg arvelee, että painetun mainonnan asema tulee olemaan vaikea. Meidän on rekrytoitava alalle aivan uusia ihmisiä sellaisia, jotka ymmärtävät tekniikkaa mutta pystyvät myös luomaan ja tuottamaan näitä uusia juttuja. eSIMerKKeJä rAnSKALAISeStA PrInttIMAInonnAStA: tämä urheilu- ja vapaa-ajan vaatteiden kampanja on mielenkiintoinen tapa puhua brändistä ja hieno esimerkki siitä, kuinka idea tiivistetään kauniiseen kieleen ja kuvaan. tekijät: Mainostoimisto BetC eUro rSCg Asiakas AIgLe Luova johtaja reMI BABInet Art Director fLorenCe BeLLISSon / CYrIL ArAnDeL Copywriter vALerIe ChIDLovSKY valokuvaaja PAUL WAKefIeLD JULKAISIJA 5/2011 27. Sen jälkeen jokainen tällä alalla halusi tappaa sanat ja tehdä puhtaasti visuaalisia mainoksia! Nyt sanat ovat ilmeisesti taas palaamassa ranskalaiseen printtimainontaan. Gilles Fichteberg kertoo, että yksi ainoa mainos käänsi muutama vuosi sitten suunnan totaalisesti sananvallasta kuvan ylivaltaan: David Drogan Burger Kingille suunnittelemassa mainoksessa ranskanperuna muodosti tulitikun ja tulinen, punainen ketsuppi sen pään. Ne muuttavat kyllä kaiken! Mainonnasta tulee interaktiivisempaa, osallistuvampaa ja myös hauskempaa. Tosin viimeisten kymmenen vuoden aikana tilanne on muuttunut Fichtebergin mukaan lähinnä anglosaksisen kulttuurin ansiosta. Printtimainonta Ranskassa on siis perinteisesti enemmän verbaalista kuin visuaalista. En silti tarkoita, että printti kuolisi, mutta se tulee kyllä kärsimään. Hän tekee samalla eron lehtimainonnan ja ulkomainonnan välillä. Valistuksen ajasta eli 1700 luvulta lähtien se on kuulunut vahvasti kulttuuriperin töömme, sanoo Gilles Fichteberg. Hän odottaakin, että uudet tabletit ja muut sormitietokoneet tulevat mullistamaan mainonnan suunnittelun. Mainosalan täytyy ottaa huomioon kaikki uudet mediat ja mahdollisuudet. Uusia haasteita edessä Printtimainonta Ranskassa alkaa Gilles Fichtebergin mukaan olla muutenkin taas paremmalla tasolla. Meillä on paljon hyvää suunnittelua ja designia, mutta silti minusta tuntuu, että se on toistaiseksi vielä dynaamisempaa verkossa. Me ranskalaiset rakastamme kirjoit tamista. Tämä on upeaa ja iso haaste suunnittelijoille. Toisinaan muodissa on teksti, ja välillä mainoksissa ei käytetä sanoja lainkaan kuten vielä viisi vuotta sitten. Sanoja ei tarvittu. Sanat alkavat siis taas olla mukana mainoksissa, Fichteberg toteaa. Se oli ensimmäinen kerta neljänviiden vuoden jälkeen, kun näin kävi
Kodittomat ovat niin unohdettuja ja huomaamattomia, että sulautuvat vähitellen katuun. teKIJät: Mainostoimisto PUBLICIS ConSeIL Asiakas SAMUSoCIAL De PArIS Luovat johtajat oLIvIer ALtMAnn / veronIQUe SeLS Art Director freDerIC roYer / ALeXAnDre offe Copywriter veronIQUe SeLS / SergIo ALonSo valokuvaaja MArC PAePS tämä hP:lle suunnittelemamme ilmoitussarja käsitti useita erilaisia versioita. tässä viime vuonna julkaistussa yhteiskunnallisessa kampanjassa idea on hyvin yksinkertainen. Melkein totta! Kampanja voitti hopeaa viime vuonna Cannesissa sekä useita muita palkintoja. teKIJät: Mainostoimisto CLM BBDo Asiakas heWLett PACKArD Luovat johtajat gILLeS fIChteBerg / JeAn-frAnCoIS SACCo / erIC PIerre Art Director CeDrIC MoUtAUD Copywriter vInCent PeDroCChI valokuvaaja JoSePh forD 28 5/2011 JULKAISIJA. niissä tuotiin esiin, kuinka luonnollisen näköisiä hP:n tulosteet ovat
Opetusalan kiistaton ykkösmedia Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen 179.000 lukijaa KMT syksy 2010 / kevät 2011 Levikki 97.642 kpl LT 12.1.2011 Mediatiedot Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist Oy Puhelin (09) 350 5350 opettaja@opemedia.fi www.opemedia.fi Kohdista sanomasi opetusalan päättäjille ja vaikuttajille JULKAISIJA 5/2011 29
Julkisen hallinnon, kuten valtion, kuntien ja hankintalain tarkoittamien julkisten laitosten kilpailutuksessa kilpailuttajalla on kui- Grafian toiminnan johtajan Marita Sandelinin mielestä julkisella sektorilla ei ymmärretä miten suunnittelua eli luo vaa tuotantoa oste taan. tenkin mahdollisuus vaatia tarjouspyynnöissä tietynasteista, alustavaa graafista tai muuta suunnittelua. Yksin graafisen suunnittelun ostoissa liikkuu miljoonien markkinat, Marita Sandelin arvioi. Niinpä monet jo kannuksensa ansainneet graafikot sanovat boikotoivansa julkisia hankintailmoituksia (Hilma). Tarjoukset kun vievät kohtuuttomasti aikaa ja rahaa luovilta toimistoilta. Kyse on merkittävästä taloudellisesta intressistä Grafiaan kuuluvien suunnittelijoiden ja heidän toimistojensa kannalta. Siperia opettaa Kuntaliiton johtava lakimies Antero Oksanen myöntää, että Grafian huoli on ymmärrettävä. Tilaajalla on siis oikeus Miljoonien markkina Grafia on laatinut ohjeet suunnittelupalvelujen ostajille, jotta visuaa- JULKAISIJA KUvA: AIno hUovIo. Tarjouspyynnöissä ei saa edellyttää luonnosten tekemistä työstä, vaan referenssien pitää riittää valinnan perusteeksi. Kilpailujen boikotointi ei palvele kummankaan etuja. rafia on kiinnostunut julkisen sektorin kauppatavoista. Hankintalaki tuntee myös suunnittelukilpailut, joissa puolestaan pyydetään ehdotuksia työstä ja maksetaan joko palkinnot voittajille (avoin kilpailu) tai palkkiot osallistujille (kutsukilpailu), sanoo Grafia ry:n toiminnanjohtaja Marita Sandelin. teksti Markku Niiniluoto lisen viestinnän tilaajat löytäisivät kilpailuttamiseen sopivimmat mallit ja suunnittelijat. EU-tilastojen mukaan julkisten hankintojen vuotuinen arvo Suomessa on noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sillä pyritään löytämään parhaat, innovatiivisimmat tai taloudellisimmat ideat. Tarjouksia haluavat tehdä kaikki aktiiviset suunnitteluyritykset, mutta ne eivät halua suunnitella tarjouksen kohteena olevaa työtä etukäteen oman yrityksensä piikkiin. tilaajat taas pitävät sitä täysin hankintalain mukaisena. Vuonna 2008 julkisia tavaroita ja palveluja tehtiin kotimaassa noin 27 miljardilla eurolla, josta kuntien osuus oli 14,7 miljardia. Kyseinen menettely ei ole kiellettyä. Palvelujen osuus hankinnoista on noin 25 prosenttia. Tarjouspyyntöjä kaikilla mausteilla KUvA: SXC.hU G 30 5/2011 Julkisen sektorin hankintojen kilpailuttaminen ei ole grafian mielestä reilua, kun tarjouspyynnöissä edellytetään ilmaista suunnittelutyötä. Näitä graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestön ohjeistuksia ei kuitenkaan välttämättä tunneta tai haluta noudattaa
Graafinen suunnittelija, TaM Antti Porkka väitti Grafian kilpailutusai- JULKAISIJA 5/2011 31. Maanantaina mennään takaisin ja maksetaan yksi. Periaatteessa pitäisi ostaa halpaa, mutta kyllä haluamme maksaa ihmisille työstä kunnon korvauksen. Rakennushankkeita koskevissa KVRhankkeissa urakoitsijat ovat joutuneet kautta vuosikymmenten laatimaan tarjouksiaan varten myös alustavia suunnitelmia, Oksanen mainitsee esimerkkinä. Kaikki oli uutta ja ajattelimme, ettemme voi tehdä mitään. Suunnittelupalveluiden ostoissa käytetään eniten suorahankintaa. Kun uusi hankintalaki tuli, niin se aiheutti kauhun värinöitä organisaatiossa. Jos tarjouksiin liitettäviä suunnitelmia koskevat vaatimukset suunnitelmineen ovat tarjoavien yritysten kannalta järjettömiä tai ylimitoitettuja, niin tarjouksia ei usein anneta. Mitä jos mentäisiin perjantaina Alkoon ja haettaisiin kolme pulloa viiniä, jotka juodaan viikonlopun aikana. Ratkaisuissa pyritään aina tasapuolisuuteen, syrjimättömyyteen ja objektiivisuuteen, mutta jälkeenpäin kisan hävinneen yrityksen mielestä prosessista voi löytyä virheitä, Oksanen sanoo. MTL ei pyynnöstä huolimatta lähtenyt mukaan. Vaatimukset koituvat silloin tilaajan vahingoksi eli Siperia opettaa tässäkin. Nyt olemme opetelleet elämään lain kanssa, vaikkei se aina helppoa ole. Valituksen voi tehdä myös markkinaoikeudelle, mutta se on turhan pitkä prosessi. Grafian edustajien kanssa olemme pohtineet, kuinka voisimme yhdessä viedä näitä pelisääntöjä eteenpäin. Nykyisin valitusprosessi markkinaoikeudessa kestää liki vuoden. Kuntaliiton johtava lakimies Antero Oksanen kertoo mistä hankinta lainsäädännössä todella on kyse. Grafia on vienyt markkinaoikeuteen yhden tapauksen, joka ei tuottanut ratkaisua ollenkaan. Ne liittyvät usein johonkin suurempaan kampanjaan. Muotoilujutussa olivat mukana myös Ornamo, SAFA ja ART Arkkitehtitoimistojen liitto. Raha ratkaisee. Jo tarjouspyyntöasiakirjoissa pitäisi etukäteen ilmoittaa, millaisen painoarvon lopullisessa pisteytyksessä mikäkin laatutekijä saa. Muutosta voi hakea hankintaoikaisuin julkisen toimijan hankintayksiköltä. Mitään julkisvalvontaa hankinnoissa ei ole, vaan käytännössä valvojina toimivat kilpailijat ja yrittäjäjärjestöt. Maksaminen ei ole pakollista, mutta osaavien ja arvostettujen toimijoiden saamiseksi mukaan tarjouskilpailuun se on useinkin suositeltavaa, tähdentää alan todellinen asiantuntija Antero Oksanen, joka on kirjoittanut tuoreen kirjan Kuntien yleiset hankintaohjeet. Erimielisyyttä syntyy helposti siitä, onko vertailu tehty oikein. "Tarjouspyynnöissä ei saa edellyttää luonnosten tekemistä työstä, vaan referenssien pitää riittää valinnan perusteeksi." heisessa seminaarissa syyskuussa, että hänen kokemustensa perusteella julkinen sektori ostaa asiantuntijapalveluja vain hinnalla, hinnalla ja hinnalla. Aina ei voittajaa ratkaista hinnan perusteella, vaan mukaan otetaan myös laatu. Markkinaoikeus on pitkä prosessi Lakimies Antero Oksasen mukaan tärkeä asia kilpailuttamisessa on laatia kunnon valinta- ja vertailuperusteet. Järki mukaan kilpailutukseen Viestintäpäällikkö Sirpa Jyrkänne Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoi Grafian seminaarissa, että kaupungin hankkimat graafiset palvelut ovat hinnaltaan yleensä alle 30 000 euroa. Sirpa Jyrkänne haluaa sellaiset yhteiskumppanit, jotka luottavat häneen tilaajana ja päinvastoin. Minimihinnalla oletetaan saatavan laatua ja usean kymmenen tuhannen euron edestä ilmaista suunnittelutyötä tarjouspyynnön liitteenä, sanoo graafinen suunnittelija Ismo Valtonen ja kertoo viinietikettijutun: Altia kilpailutti kolmea graafista suunnittelijaa viinipullon etiketistä. Laatutekijät ovat kuitenkin aina suhteellisia. Se oli pitkä oppimisprosessi, mutta nyt kauhistuksen hetket ovat takana ja jonkinlaiseen tasapainoon on päästy. Julkisen sektorin kilpailutus toteutetaan sääntöjen puitteissa mutta järki kädessä. asettaa rima haluamalleen tasolle. Se valitsi yhden ja maksoi yhdelle, muut joutuivat nuolemaan näppejään. Tilaaja joutuu siis aina arvioimaan, missä määrin sen on järkevää vaatia alustavia suunnitelmia ja mitä niistä ollaan valmiita maksamaan joko voittajalle tai kärkijoukolle
(015) 348 990, fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com www.pieksanprint.com Laadustaan tunnettu palveleva kirjapaino 32 5/2011 JULKAISIJA Pyydä oustamme! tarj. Lue myös alan uutiset netistä www.julkaisija.fi Elämässä pitää olla väriä! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki puh. Painotuotteiden, mainonnan ja verkkoviestinnän ammattilaisille
Uudet kriteerit julkaistaan lokakuussa. Painotalojen uusista ympäristövaatimuksista päätetään puolestaan joulukuussa. teksti Tiina Ruulio Kuvat UPM ja ymparistomerkki.fi Joutsenmerkki kiristää paperi- ja painolaitoskriteerejä T iukennukseT liiTTyväT ennen kaikkea paperinvalmistuksen energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin ja myös sertifioituun puuraaka-aineen osuuteen puumassassa ja tuotannossa käytettyihin kemikaaleihin, sanoo Joutsenmerkin Pohjoismainen kriteeripäällikkö Karin Bergbom. Käytännössä vanhan Joutsenmerkin käyttöluvan hankkineet paperinvalmistajat joutuvat vähintäänkin täydentämään vanhaa lupaansa uusien määräysten mukaan, mikäli haluavat säilyttää tuotteissaan Joutsenmerkin. Uusien kriteerien mukaan paperitehtaan pitäisi käyttää sertifioitua raaka-ainetta yhä enemmän yltääkseen Joutsenmerkkiin. Painolaitosten uudet Joutsenmerkki-kriteerit pureutuvat nekin energiankäyttöön. Kymmenen prosenttiyksikön (ennen 20, nyt 30 prosenttia) tiukennus on merkit- tävä varsinkin niille paperinvalmistajille, jotka käyttävät ulkomaista puukuitua. Fakta: paperintuotanto kuluttaa paljon energiaa Käytännössä useimmat paperitehtaat joutuvat parantamaan prosessejaan, vaihtamaan kemikaalejaan tai ostamaan korkealaatuisempaa paperimassaa, jos haluavat säilyttää pohjoismaisen ympäristömerkin tuotteissaan. JULKAISIJA 5/2011 33. Vanhoilla luvilla voidaan toimia ensi kesään saakka. Kemikaalivaatimuksillekin on odotettavissa tiukennuksia. Samoin painotalon ympäristömerkittyjen paperien käytölle ehdotetaan vähimmäisrajaa. Paperiteollisuuden ilmasto- ja vesistöpäästöjäkin kiristetään yhä edelleen. Tällä hetkellä noin 45 painotaloa on hankkinut itselleen Joutsenmerkin käyttöoikeuden. Energiankulutus alas Joutsenmerkki kiristää paino- ja kopiopapereille annettuja ympäristökriteerejä
Se, että suoramarkkinointitalo Sisäsuomi sai ympäristömerkin melko vähäisillä toimenpiteillä, johtui siitä, että painotalo oli hankkinut itselleen aikaisemmin ISo 14100 -ympäristösertifikaatin. Joutsenmerkin ylläpito ei maksa painotalolle paljon, noin muutama tuhat eroa vuodessa. Joutsenmerkin saaminen vaati yritykseltä melko ison ponnistuksen. Painotalojen ympäristöasioissa on vielä penkomista. Kun kriteerit kovenevat, tulee testatuksi yritysten todellinen halu toteuttaa erilaisia ympäristötekoja. Me aiomme tehdä niin. Paperitehtaiden tarkistusväli on ollut 57 vuotta. Sen sijaan perustamiskustannukset olivat melko kovat, kymppitonnin luokkaa, koska jouduimme maksamaan ne tuplasti Jyväskylään ja Joensuuhun omansa. toisaalta taas se auttoi Joutsenmerkin hankinnassa. Muutaman vuoden vanhempi Joutsenmerkki on eurooppalaista vastinettaan tunnetumpi. Toisaalta Joutsenmerkin imagoarvo on kiistaton. Pirtua käytetään painoissa vielä paljon pääasiassa kostutusveden lisäaineena. Yksi tapa toimia ympäristöystävällisesti on paperin kierrättäminen. Systeemi oli kauhean byrokraattinen. tähän mennessä Sisäsuomen asiakkaat ovat olleet kiinnostuneita nimenomaan Joutsenmerkistä. Meillä oli lisäksi alan opiskelija, joka muun muassa teki tarvittavat tietokantamuutokset tietojärjestelmiin. Joutsenmerkkiä hallinnoi nyt Motiva Joutsenmerkin uusiminen merkitsee yritykselle tietenkin kustannuksia riippuen siitä, kuinka paljon se joutuu muuttamaan prosessejaan uuteen uskoon. Keskiseltä kului sekä ISo-sertifikaatin että Joutsenmerkin parissa muutama kuukausi työaikaa. Sama nähdään myöhemmin painotalojen kohdalla. Uusissa kriteereissä on muun muassa kielletty geenimuunnellun tärkkelyksen käyttö tuotantokemikaaleissa. Bergbom kertoo, että ympäristövaatimusten koventamiselle ei ole mitään yksittäistä syytä, vaan kyse on aika ajoin tehtävästä kriteerien tarkistuksesta. vähitellen kuitenkin Joutsenmerkin takana oleva ajattelu- ja dokumentaatiotapa alkoivat hahmottua. Kuvassa kierrätykseen menevän paperin käsittelyä. 34 5/2011 JULKAISIJA. vaihdoimme myös loppupelissä pari käyttämäämme kemikaalia, jotta saisimme Joutsenmerkin. Joutsenmerkin vaatimukset asetetaan niin, että enintään 2030 prosenttia ryhmän tuotteista tai palveluista pystyy läpäisemään ne. Se ihmetytti hieman. odotan myös sitä, koska Yhdysvalloissa yleinen "viinaton painaminen" tulisi Suomeen. Luettuani ensimmäisen kerran Joutsenmerkki-kriteerit ja niiden vaatiman dokumentaation olo oli vähän epävarma tyyliin "mitä tässä oikeastaan tarvitaankaan", kertoo Sisäsuomen ympäristöpäällikkö Juha Keskinen. Keskinen uskoo, että Joutsenmerkistä saisi luultavasti nykyistä paremman markkinahyödyn, jos yritys olisi hankkinut sen etulinjassa muutama vuosi sitten. työläin osuus oli erityisesti kemikaaleja koskevan tiedon esiinkaivamista. Taustalla on ympäristöviranomaisten tiukentuneet vaatimukset sekä tarve saada ilmastoasioihin lisää jämäkkyyttä, Bergbom huomauttaa. Silti varsinkin ilmastoasioissa on vielä paljon tekemistä. Yhteiset maksuperusteet määritellään vuosittain. Paperinvalmistajat ovat Bergbomin mukaan ottaneet ympäristöseikat melko hyvin huomioon tuotannossaan. toisaalta monet eivät hyödynnä merkkiä aktiivisesti markkinoinnissa. Suomessa Joutsenmerkin käyttöoikeuden hallinta siirtyi vuoden 2011 alusta Motiva Services Oy:lle. Iso asiakas halusi ympäristömerkin Jyväskyläläiselle painotalolle Sisäsuomi oy:lle myönnettiin Joutsenmerkki elokuussa. on kemikaaleja, ongelmajätteitä ja energia-asiaa. Itse asiassa Joutsenmerkin hankinta lähti liikkeelle parin ruotsalaisen asiakkaan toivomuksesta. Energiankulutus sinällään on paperitehtaille hyvin ongelmallinen asia, sillä sekä selluloosamassa että paperin tuotanto kuluttavat runsaasti energiaa. Joutsenmerkin vuosimaksu oikeuttaa käyttämään merkkiä tuotteen tai palvelun yhteydessä sekä sen markkinoinnissa. Ympäristökriteerejä tiukennetaan tällä kertaa merkittävästi. Jälkeenpäin ajateltuna ISo-sertifikaatti on meille luultavasti turha. Pohjoismaista Joutsenmerkkiä ja EU:n ympäristömerkkiä kehitetään Suomessa rinnakkain
, Juha.Laamanen@sovelto. Jari Koskinen KUVIEN TAKANA Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. www.julkaisija.fi www.julkaisija.com o nast o hin : Katsnetistä Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! Jo 20 Vuoden ammattitaidolla 1991-2011 fi adigi. www. MEILLÄ LaaTu & YMPÄrIsTö sertifikaatti! Käyntikortit | Flyerit | Postikortit | Lehdet | Hinnastot Kutsut | Esitteet | Mainoskortit | Kalenterit | Ohjelmat Julisteet | Kutsut | Folderit | Tarrat | kirjat | Ym. JULKAISIJA 5/2011 35. Edellekävijät Suomessakin ovat jo julkaisseet sähköisiä aikakauslehtiä ja esitteitä iPadille. (03) 4246 5340, faksi (03) 4246 5341 Indesign jatkokurssi -Tyyliä ja tehoa markkinointiviestintään 8.12 Kun perusteet ovat jo kunnossa ja Indesign säännölisesti käytössä, on aika siirtyä seuraavalle tasolle. Sparraa tiimisi ajan tasalle! Markus Itkonen Typografian käsikirja Kolmas, laajennettu painos 184 sivua · Hinta 36 + toim.kulut 7 / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.com (sisältää myös näytesivuja) www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. InDesign jatkokurssillamme opit huolehtimaan julkaisusi ulkoasusta ja typogra asta, oikeita työtapoja ja toteuttamaan toimivia interaktiivisia kokemuksia PDF- ja Flash-julkaisuihin. (019) 475 8500, Fax (019) 475 8550 myynti@t-print.fi www.t-print.fi iPad -julkaisut InDesignilla 9.11 Lehtien, kirjojen, esitteiden ja muun vastaavan aineiston sähköinen julkaiseminen on ehdottomasti tulevaisuutta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: sovelto. Kurssi on välttämätöntä ja ajanmukaisinta perustietoa kaikille graa sille suunnittelijoille, AD:eille, tuotanto-AD:eille ja AD-assistenteille, joiden tulee hallita sähköinen julkaiseminen iPadille. VALLANKUMOUS Sovelto ja PrePress Studio yhdistävät voimansa tavoitteena suunnittelutyön tuottavuuden vallankumous prepress | digitaalipaino | offsetpaino Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh
Nyt hän on tyytyväinen siitä, että pysyi käsityöläisenä. Kiellettiin siis draaman parhaat ainekset. Suuret mestarit Ola Fogelberg (Pekka Puupää) ja Tove ja Lars Jansson (Muumit) olivat lopettaneet. Comics Code toimii Kun Mäkelä aloitti uransa 70-luvulla, Suomessa vallitsi sarjakuvatyhjiö. Ensimmäinen kotimainen sarjakuva, Ilmari Vainion Professori Itikaisen tutkimusretki, ilmestyi miltei päivälleen sata vuotta sitten, marraskuun alussa 1911. Kun 17-vuotiaana muuttaa Helsinkiin, näkee kaupungin ilmeisesti tarkemmin kuin syntyperäiset helsinkiläiset, Mäkelä selittää rakkauttaan. 1013-vuotiaana pojankoltiaisena hän piirsi selvästi ihan oikeita sarjakuvalehtiä jäljitteleviä kokonaisuuksia sisaruksilleen. Timo Mäkelä työs kentelee edelleen samalla tavalla kuin uransa alussa: ilman tietotekniikkaa, tussin ja siveltimen avulla. Nyt hänet tunnetaan tietenkin parhaiten Helsingin Sanomien sunnuntaisivujen Minun elämäni -sarjakuvasta, jossa vanheneva herrasmies kulkee Helsingin tutuissa ja tuntemattomissa paikoissa ja pohtii elämän fundamentaalisia peruskysymyksiä. Oltiin nollapisteessä. Sitä seurasi Raketti-lehdessä Timo ja Tiina, sitä Kansan Uutisten sarjakuva- ja kuvitustyöt, Kutka ja sen jälkeen jo IltaSanomat. riitojen ja avioerojen kuvaaminen sarjakuvissa. Tämä vuosi on suomalaisen sarjakuvan satavuotisjuhlavuosi. Veikko Savolaisen Joonas oli myös loppunut. Timo Mäkelän ura sarjakuvapiirtäjänä alkoi virallisesti nuorisoliittolaislehti Terässä sarjakuvalla Ollin oppivuodet vuonna 1977. Onneksi USA:n suuret kustantajat saivat päähänsä 50-luvulla alkaa suojella lapsia kaikelta yhteiskunnalliselta pahalta ja saivat aikaan poliitikkojen välityksellä lakipykälän, Comics Coden, jolla kiellettiin kaikenlaisen eripuran, mm. Mutta sarjakuvia Mäkelä oli tehnyt jo kauan ennen Ollin oppivuosia. Sarjakuvaa käsityönä teksti Pertti Jokinen Kuvat Pentti Salonen ja Arktinen Banaani H timo "timppa" Mäkelä tekee sarjakuvaa yhä täsmälleen samalla tavalla kuin vuonna 1977, jolloin hän uransa aloitti: tussilla, siveltimellä ja vesiväreillä. änen pysyvä painajaisensa olikin takavuosina se, että ilman tietokoneen apua hän eksyy ammatissaan pahasti sivuraiteille. Se on ollut punaisena lankana hänen koko tuotannossaan. Helsingin kuvittajana, myös mereltä nähdyn Helsingin, hän on kunnostautunut jo aiemminkin. Tämä koitui oikeastaan sarjakuvan onneksi, sillä se nosti aidon vastarintaliikkeen, sarjakuvan undergroun- 36 5/2011 JULKAISIJA. Useimmiten uusi työ ei korvannut edellistä vaan tuli sen rinnalle uutena haasteena ja aluevaltauksena
Tänä syksynä Mäkelä "valloittaa" tosin myös Venäjän, kun hänen vuonna 2005 ilmestyneestä kirjastaan Emil ja Sofi otetaan Venäjällä 3 000 kappaleen venäjänkielinen painos. Jos jättäisin tämän, koko käsityöläistaitoni menisi hukkaan. Siitä puuttuu paperin vastus. Sarjakuvalla taitaa myös rikastua. Tuloja siitä saa parin kuukauden toimittajan palkan verran. Heidän vanavedessään on kohti suurempaa julkisuutta harppaamassa iso joukko kunnianhimoisia piirtäjiä, joita Mäkelän mukaan yhdistää paitsi vanhaa polvea luontevampi hakeutuminen eurooppalaisille markkinoille myös näkemys sarjakuvasta nimenomaan itsenäisenä taidemuotona. Mutta täyttyisi eri tavalla: Kun itse väritän saman alueen vesivärillä, sinne tulee väristä kymmeniä eri sävyjä. Hänen päätoimeksiantajiaan ovat rikkaat Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat. Suomi kärjessä Nyt suomalaisia sarjakuvantekijöitä on Mäkelän arvion mukaan noin 150. Tämän polven ansiota on Mäkelän mukaan se, että Suomea pidetään jopa Euroopan johtavana sarjakuvamaana. Kaikki tuntevat tietenkin Mäkelän, Juba Tuomolan ja Pertti Jarlan, ehkä Milla Paloniemen ja Ville Rannankin. Ville Ranta ja muutamat muutkin ovat olleet vanhan perinteen kantajia alusta asti. Hänen arvionsa mukaan kollegoistaan vain Ola Fogelberg Pekka Puupäällä ja ehkä Juba Tuomola Viivillä ja Wagnerilla ovat saattaneet jopa rikastua. Kun tietokonetta ei ole Mäkelä työskentelee edelleen samalla tavalla kuin uransa alussa. Muiden, menestyneimpienkin kuten hänen itsensä, elintaso on sidoksissa apurahoihin. Hänellä menee siis hyvin. Tietokonetyöhän on ilmaan piirtämistä. Yhtälö on siis mahdoton ja koko ammattikunta siksi apurahavetoista. Apuraha tarpeen Mäkelältä on ilmestynyt 17 albumia. Homman juju on se, että Rantio on Timppa itse ja Grönroos hänen tohtorivaimonsa Merja Heikkinen, joka on aiemminkin toiminut miehensä käsikirjoittajana varhaisissa Pieniä julmia tarinoita -nimisissä sarjakuvissa. Tämä on ollut tietoinen valinta, ei henkistä laiskuutta: Olen satsannut niin paljon tussiin, siveltimeen ja sen kosketukseen paperilla. Mäkelä selittää sen sillä, että suomalaisen sarjakuvan etu on juuri "perinnettömyys": Ranskassa ja Belgiassa nämä mestarit ovat luoneet niin vahvan ammatillisen mallin, että nuorempien on ollut miltei pakko noudatella heidän jalanjälkiään. Hänellä on viisivuotinen taiteilija-apuraha ja kunniamainintoja ja palkintoja kaapin täydeltä, mm. Meillä on voitu vapaammin etsiä uutta. Omaa työhuonetta Mäkelä kertoo pystyvänsä pitämään vain viisivuotisensa turvin. Toinen syksyn uutuus on Grönroosin/Rantion sarjakuvanovelleja sisältävä kokoelma, joka ilmestyi syyskuun puolivälissä parahiksi vuotuisten sarjakuvafestivaalien aattona. puupäähattu vuodelta 1989 ja valtionpalkinto vuodelta 2003. Yhden albumin tekemiseen menee aikaa vuosi tai kaksi. Toki Hergén, Sempén, Goscinnyn ja Uderzon henkiset perilliset ovat yhä noilla markkinoilla se valtavirta, mutta Sarjakuvapiirtäjä tutkii luonnon väri skaalaa syksyisissä lehdissä.. Mäkelä huomauttaa, että moni nuoremmistakin on palannut takaisin käsityöhön huomattuaan, että tietokoneen käytössäkin tulevat mahdollisuuksien rajat vastaan. Festareiden juhlataiteilijana oli muuten muuan Timo Mäkelä. Värityskin kävisi paljon helpommin: vain rajaus ja napin painallus, niin alue täyttyisi värillä itsestään. Siihen kuuluivat alusta alkaen hänen itsensä lisäksi opiskelijatoverit Taideteollisesta korkeakoulusta, nyt kaikkien tuntemat Tarmo Koivisto ja Mauri Kunnas. Tietokoneella tulisi vain yksi ja sama. Rikastumisen Mäkelä kiistää mutta myöntää elävänsä kohtuullista keskiluokkaista elämää. Tässä parisuhteessa ilmeisesti ainakin dialogi toimii yhä. JULKAISIJA 5/2011 37 din, joka sitten vähitellen rantautui myös Suomeen, Timo Mäkelä kertaa sarjakuvamme uuden nousun historiaa. Hänelle sarjakuvantekijänä ei nykyaikaista tietotekniikkaa ole olemassakaan. Sitä todistaa suomalaisten piirtäjien saavuttamat monet voitot Luzernin kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla Sveitsissä sekä se mielenkiinto, jota Keski-Euroopassa tunnetaan esimerkiksi Ville Rantaa kohtaan. Koiviston Mämmilä alkoi ilmestyä vain vähän aiemmin kuin Timpan Ollin oppivuodet. Kun katson sunnuntain Hesaria, ainakin itse olen huomaavinani selvän eron oman työni ja muiden, tietokoneella väritettyjen välillä. "hyvänä kakkosena tulee piskuinen Suomi", sanoisi Tuntemattoman Vanhala
Suomessa painos oli tänä syksynä 1,5 miljoonaa. Netistä ihmiset saavat sitten yksityiskohtaisemmat tiedot kaikki värit, kuosit, millimetrikoot, jne. Siitä on Mia Boströmin mukaan tullut jo todellinen traditio: Koulut alka vat ja Ikeakuvasto tulee! Painamisessa ja jakelussa haetaan mahdollisimman ekologisia ratkaisuja mm. Paperinen käyttöliittymä ei varmastikaan muutu miksikään, mutta tapaan esitellä asioita sekä niiden yhdistämiseen verkkoon ja tavarataloon on tulossa uudistusta. Paikallisia eroja syntyy lisäksi mitoituksista sekä keittiöiden tai vuoteiden tyyleistä, jotka ovat erilaiset vaikkapa Yhdysvalloissa tai Aasiassa. Boström kertoo, että eri mailla on mahdollisuus hivenen räätälöidä omia versioitaan. Kun Ikea ensi vuonna avaa uuden tavaratalon Kuopioon, painos epäilemättä taas nousee, Boström uskoo. Netissä meillä on myös suunnitteluohjelmia, joilla he voivat suunnitella isompia kokonaisuuksia, kuten keittiön tai muiden tilojen säilytysratkaisuja. JULKAISIJA 5/2011 39. Sisustuslehtien tapaan kuvaston tavoite on houkutella ihmisiä sisustamaan. painamalla kuvastot lähellä jakelualueita; esimerkiksi suomalainen versio painetaan Helprintissä Mikkelissä. Kuvaston suunnittelee ja tuottaa keskitetysti ICOM (IKEA Communications AB) Älmhultissa, Ruotsissa. Siitä 1,2 miljoonaa jaettiin suoraan koteihin. Kuvastoa jaetaan aina tavaratalojen vaikutusalueella. Ne ovat inspiraation ja suunnittelun lähteitä. Kuvastojen luvattu maa Painetut kuvastot eivät ole vaarassa kadota verkkoviestinnän tieltä, jos on uskominen niihin paljon panostavia yrityksiä. kuvasToilla on oma erityinen roolinsa. Yhtiön markkinointiviestintäpäällikkö Mia Boström kuvaa sitä todennäköisesti maailman suurimmaksi yksittäiseksi painotyöksi ja samalla Suomen suurimmaksi sisustuslehdeksi. Kuvastosta tehdään kaikkiaan 59 versiota 42 maassa, ja sen kokonaispainos on 208 miljoonaa. Perusversion teksti on englanninkielinen, josta myös suomenkieliset tekstit muokataan. Tutustuminen painettuun kuvastoon kannustaa ostoksille joko fyysiseen myymälään tai verkkoon. teksti MarjaLiisa Kinturi Kuvat yritykset Ikean kuvasto: Oikeastaan sisustuslehti Ikean 376-sivuinen kuvasto 2012 tömähti alkusyksystä postilaatikoihin eri puolilla Suomea. Kokonaispainosmäärä on kasvanut vuosi vuodelta sitä mukaa, kun Ikea levittäytyy uusille markkinaalueille. Nyt kuvastoa ollaan uudistamassa. Varsinkin täällä Pohjoismaissa olemme lukijakansaa. Esimerkiksi tänä vuonna oli tarjolla 6 vaihtoehtoista kansikuvaa. Niiltä osin kuvaston sivut ovat siis erilaisia. Työhön on valittu tiimi New Yorkin McCann-mainostoimistosta. Mia Boström painottaa sanaa "muokataan": Kuvaston kokonais painos on 208 mil joonaa ja siitä on 59 eri versiota 42 maassa. Netistä on tullut meille valtavan tärkeä kanava, mutta ei se tarkoita, että kuvasto mihinkään häviäisi, niillä kun on erilaiset tavoitteet. Niistä Suomi ja Tanska päätyivät samaan ratkaisuun
Sitä saa myös tavarata loista ja Rkioskeista kautta maan. Esite profiloi meitä ja korostaa luotet tavuutta. Viime vuosina esitteen painosmäärät ovat jonkin verran pienentyneet netin ja yhä tarkemman jakelun kohdentamisen takia. Esitettä jakavat myös Olympian jälleenmyyjinä toimivat matkatoimistot. Painosmäärä on 50 000 kappaletta, mistä noin viidennes jaetaan yleensä tammikuun matkamessuilla. Uusimme parhaillaan nettisivujamme ja panostamme verkossakin vahvasti sisältöön ja visuaalisuuteen, mutta aiomme jatkossakin tehdä esitteitä. Esitteen tekeminen on iso urakka, joka työllistää markkinoinnin lisäksi tuotantoamme usean kuukauden ajan. Sari Juurisen mukaan massiivisen painotuotteen panostuotossuhde on osoittautunut hyväksi, sillä heti keväällä sen postittamisen jälkeen ennakkovarauksia alkaa virrata sisään. Esitteen sisältö suunnitellaan omassa talossa, mutta ulkoasun suunnitteluun ja taittoon käytetään mainostoimistoa. Asiakkaamme kokevat, että esite on tavallaan osa matkaa. Osoitteistoa päivitetään aika ajoin, eikä ostettuja osoitteita käytetä. Painamisesta ja jakelusta on jo usean vuoden ajan vastannut painotalo Punamusta Joensuussa. Jälleenmyyjinä toimivilla matkatoimistoilla on usein pienet tilat varastoida esitteitä, joten ne voivat tilata Joensuusta vaikka yhden laatikon kerrallaan, ja ne kuljetetaan haluttuun paikkaan. Sari Juurinen kiittelee palvelua hyväksi niin painolaadun kuin joustavan logistiikankin osalta. Itse haen sopivia kuvia. Uusimmassa Ikea kuvastossa esitel lään noin 2000 tuotetta yli 10 000 tuotteen valikoi masta. Bilteman kuvasto: Liikeidean kulmakivi Työkaluja, auto- ja rakennustarvikkeita, polkupyöriä ja vapaa-ajan tarvikkeita kaikissa Pohjoismaissa myyvä ruot- 40 5/2011 JULKAISIJA. Vuoden 2012 matkoista kertovassa esitteessä oli poikkeuksellisesti kultafoliointi 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Lähes 150-sivuinen "aanelonen" kuvailee eksoottisia matkakohteita perusteellisesti. Sari Juurinen on huo mannut, että netistä ostaminen on lisään tynyt, mutta esite toimii suunnitte lun välineenä. Kuvastoa on jaettu koteihin pää kaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Turun alueilla. Tekstien raakaversiot tulevat matkojen tuotepäälliköiltä, ja kollegani Tuomas Natri editoi ja huolehtii tekstien kieliasusta. Olympialla on uskollinen kanta-asiakasjoukko, jolle esite postitetaan säännöllisesti. Markkinointipäällikkö Sari Juurinen luonnehtii tuhtia matkaesitepakettia asiakkaiden "iltalukemistoksi". Sen teke minen on selvästi kannattavaa. Mark kinointipäällikkönä en uskaltaisi jättää sitä tekemättä, Sari Juurinen miettii. Olympian kaukomatkaesite: Iltalukemista matkanälkään Ensi vuonna 60 vuotta täyttävä Olympia kaukomatkatoimisto uskoo muutamien muiden matkatoimistojen tavoin painetun sanan voimaan. Se antaa tilaa haaveilla, mutta asiointi on siirtynyt nettiin. Esitteemme ovat vuosien varrella tietysti muuttaneet muotoaan, mutta viimeiset kymmenen vuotta ne ovat olleet tällaisia yksityiskohtaisia ja aika massiivisia. Laatikot ovat aika painavia, ja kustannuksia siitäkin tulee, mutta emme ole valmiita tästä jakelusta luopumaankaan
Vaikka naisten osuus on lisääntynyt, edelleen 70 prosenttia asiakaskunnasta on miehiä. Toisaalta julkai semme vuosittain puolisen tusinaa eri laista teemaesitettä, joiden kohderyhmä on vähän laajempi, Tommy Dolivo ker too. salainen Biltema-tavarataloketju perustaa koko liikeideansa painettuun (tosin nykyisin myös verkossa ilmestyvään) kuvastoon. Niihin heidänkin kapasiteettinsa riittää! Bilteman kuvastolla on pitkä historia, ja kuvastosta yritys enimmäkseen tunnetaan. Toistaiseksi kuvasto on jaettu suoraan koteihin, mutta Dolivo uskoo, että jatkossa ja Bilteman laajentuessa niitä ei ehkä pystytä jakamaan yhtä paljon kuin nyt. Suunnittelu ja tuotanto puhumattakaan painamisesta ja jakelusta tulevat kalliiksi, joten varsinkin jakelua pyritään mahdollisuuksien mukaan tehostamaan. Siinä kerrotaan aika pelkistetysti ja ilman korulauseita tuotteista perustiedot, hinta ja saatavuus. Biltema harjoittaa myös verkkokauppaa ja siksi kuvasto on lisäksi jaossa 130 Itellan toimipisteessä. Kuvasto julkaistaan neljänä eri kieliversiona kaikissa Pohjoismaissa ja painetaan keskitetysti Burdan painotalossa Saksassa. Kuvasto on joka maassa muuten hyvin identtinen kuten valikoimakin, mutta joitakin poikkeuksiakin on. Pääkohderyhmämme ovat 3060-vuotiaat miehet. Kaksi kertaa vuodessa painettavan, noin 500-sivuisen ja puolisen kiloa painavan kuvaston lisäksi Biltema tekee erillisiä teemaesitteitä muutamista tuoteryhmistä kuten polkupyöristä, työkaluista, kesä- ja joulutuotteista, veneistä sekä moottoripyöristä. Kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, ilmestyvän kuvaston suomalainen painos on noin 3 miljoonaa. Mietimme, mihin sitä jaetaan ja kenelle, mutta olen huomannut, että jos jätämme jonkin kohderyhmän pois, kuten muutama vuosi sitten eläkeläiset, siitä nousee helposti kova valitusryöppy. Tutkimme pari vuotta sitten kuvaston sähköistä versiota, mutta edelleen 80 prosenttia asiakkaistamme haluaa sen perinteisessä, painetussa muodossa. Näiden painamiseen käytetään myös suomalaisia painotaloja. Se on liikeidean kulmakivi, josta omistajakaan ei Dolivon mukaan ole halukas luopumaan. Hän arvelee tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa, mutta: Ainakin toistaiseksi olisi liian radikaalia lähteä pelkästään sähköiseen mainontaan. Bilteman kuvaston suunnittelee yhtiön graafinen osasto Ruotsissa. Liikeideamme siis perustuu siihen, että tarjoamme puolen vuoden ajan nämä tuotteet kuluttajille ilmoitettuun hintaan. Sehän on aika ainutlaatuista, Biltema Suomi Oy:n maajohtaja Tommy Dolivo arvioi. Se tulee kasvattamaan sähköisen version merkitystä. Tuemme kuvaston ilmestymistä kertomalla siitä muissa medioissa, Dolivo sanoo. Kuvastomme näyt tää aika maskuliini selta, mikä voi olla jonkinlainen kynnys naisille tarttua sii hen. Kustannukset ovat tietysti isot, mutta vastaavasti meillä ei ole päivittäistä lehtimainontaa. Tommy Dolivo toteaa, että Euroopassa on vähän niin isoja painotaloja, jotka pystyisivät näin suuriin painotöihin. Dolivo kertoo, että sen parissa askartelee pysyvästi noin 15 hengen tiimi, jota täydentävät sisäänostajat, tuotevastaavat ja muut. Suunnit telukustannukset jaetaan maaorgani saatioiden kesken. JULKAISIJA 5/2011 41. Jatkossa varmaan kehotamme entistä aktiivisemmin ihmisiä noutamaan kuvaston myymälöistä, Dolivo arvelee. Kevätpainos on hiukan suurempi, sillä kevät on Dolivon mukaan liiketoiminnassa vilkkaampaa aikaa, kun ihmiset rakentavat, touhuavat puutarhassa jne. Esimerkiksi joitain sähkölaitteita ei saa myydä kaikissa maissa, jolloin se on ilmoitettu luettelossa. Kuva: Tuomas Haimi. Bilteman graafinen osasto Ruotsissa vastaa kuvaston tuottamisesta ja koordinoinnista
020 7790 780, palvelua@prx.fi 42 5/2011 JULKAISIJA www.prx.fi. Paras otteit tu paino PRXpress on aidolla palveluasenteella varustettu nykyaikainen digipaino. PRXpress Digipaino us katta a... Ammattitaitomme ja pitkä kokemuksemme takaavat nopean ja kustannustehokkaan tuotannon ja toimituksen - olipa kyseessä käyntikortti tai personoitu suoramarkkinointikampanja. Tyytyväisyytesi on meille tärkein! PRXpress Oy, Vetokuja 1 b, VANTAA puh. Laatu ja luotettavuus ovat ominaisuuksia, joista saamme kiitosta päivittäin
Fogra on ollut mukana kehittämässä lähes jokaista painomenetelmää varten omaa sopimus- ja tuotantovedosstandardiansa. kaupallistanut ensimmäisenä uuden digipainamisen ISO-sertifikaatin standardit. Käytännössä hän voi myös auttaa asiakasyrityksiä painolaadun vakioinnissa, vaikka lopulliset mittaukset suoritetaankin aina Saksassa kahdessa vaiheessa tehtyjen mallipainatusten perusteella. Henkilökohtaisesti minua on häirinnyt jo pitkään se, että kentällä arvioidaan digitaalisen painotuotannon laatua vain silmämääräisesti ja lopputulos on mitä sattuu, Virtanen tokaisee. Suurkuvatulostuksen puolellekin ollaan kehittämässä omaa tuotantovedosstandardia, joka julkaistaneen ensi vuoden puolella. Periaatteessa ISO ja Fogra kilpailevat alan standardikuninkuudesta, mutta ei kuitenkaan ihan. Digitaalisen painamisen laatu vaihtelee paljon, koska tuotteita painetaan hyvin erilaisilla laitteistoilla ja erilaisissa olosuhteissa. Ei enää silmämääräistä hommaa Sertifiointiprosessissa vakioidaan muun muassa väriarvoja, harmaatasapainoa sekä värihallitun työnkulun prosessia standardiin perustuvien mittausten avulla. Tähän mennessä saksalainen Fogra on ns. Sertifikaatti on eräänlainen tae vakioidusta laadusta sekä vedoksen ja valmiin painotuotteen vastaavuudesta. Sopimusvedoksen E-maksimiarvo on 6, kun se tuotantovedoksessa on 8.. Isoimmat erot syntyvätkin käyttäjien tiedoista ja taidoista eli siitä, miten laitteita käytetään, miten ne kalibroidaan ja mitä materiaaleja käytetään. JULKAISIJA 5/2011 43 komiteassa. Sertifioitu painotalo on velvoitettu tuottamaan vakioitua laatua myös sertifiointiplakaatin saatuaan. Se antaa hänelle valtuudet tehdä asiakaskohtaisia digitaalisen painotuotannon Fogra-sertifiointeja. Sertifiointi apuun Digipainon sertifiointi etenee kahdessa vaiheessa: ensin painon täytyy hankkia sertifioidut koneet ja sen jälkeen sertifioida itse tuotanto. Eroja tiedoissa ja taidoissa Myös Konica Minoltan värituotantojärjestelmät ovat läpäisseet Fogra Validation Printing System ISO 12647-8 -sertifioinnin muiden isojen digipainokoneiden valmistajien tapaan. Käytännössä Fogran ihmisiä istuu useammassakin ISO-organisaation elimessä, kertoo johtava konsultti Seppo Virtanen Canonilta. Laatu vaihtelee Virtanen on toistaiseksi ainoa suomalainen, jolle on myönnetty Fogran "Digital print expert" -titteli. Yhtiön markkinointijohtaja Jarno Ahonen arvioi, että järjestelmällä kuin järjestelmällä pitäisi pystyä tänä päivänä saavuttamaan standardien vaatimukset oikeissa olosuhteissa. Sertifikaatin avulla painotalo voi osoittaa Fogra on ollut mukana kehittämässä lähes jokaista painomenetel mää varten omaa sopimus ja tuotantovedosstandardiansa. Sopimusvedoksessa Fogran testikiilan arvot tulee olla yllä olevassa kuvassa olevien arvojen alle. Se edellyttää tosin suhteuttamista ja sovittamista, koska digipainokone käyttää huomattavasti suurempaa väriavaruutta kuin offset-painokone, Seppo Virtanen jatkaa. Tämä alun perin painolaitosten sopimuksellisten riitojen oikeudellista käsittelyä varten, jo 1950-luvulla Saksassa perustettu organisaatio on laajentanut toimintansa vuosien saatossa graafisen alan tutkimukseen, testaukseen ja koulutukseen. Työvaiheessa on lisäksi tuotantotavasta riippumaton digitaalisen painamisen standardi, joka eroaa edellä mainituista alhaisemman vaatimustasonsa puolesta. Myös digipainamisen uusi ISO-sertifikaatti 12647-8 valmistuu ensi vuonna kierrettyään ensin useammassakin ISO- kykynsä tuottaa tasaista painolaatua ajasta ja paikasta, jopa painomenetelmästä riippumatta. Tasaista laatua digipainamiseen teksti Kaisa Salminen N Digitaalisen painamisen teknologiat ovat kehittyneet sen verran nopeasti, että alakohtaisia standardeja on jouduttu odottelemaan. yT alalla tapahtuu kuitenkin mielenkiintoista kehitystä kahdeksan isoa digipainoa on saanut Fogra-sertifikaatin ja standardin mukaista tietoa jaetaan yhä enemmän opetuksen kautta. Monet valveutuneet asiakkaat vaativat jo tätä muun muassa tarjouspyynnöissään
Digipainopaperit ovat pääsääntöisesti päällystämättömiä ja pinnaltaan konekiiltoisia papereita ja ne vaativat erilaiset kosteusolosuhteet kuin esimerkiksi kosteampiin olosuhteisiin tarkoitetut graafiset paperit. Seuraavaksi vuorossa lienee AeL:n väripainotuotannon sertifiointi. Perusasioidenkin hallitsemisessa on vielä paljon tekemistä. On tavallaan luonnollista, että offsetpapereita halutaan käyttää, koska ne ovat edullisempia. Konica Minolta onkin laatimassa asiakkailleen paperiopasta, jossa kerrotaan, minkälaisia papereita koneissa pitäisi ajaa ja mitä pitäisi ottaa huomioon, jos painossa käytetään offsetpapereita digipapereiden sijaan. Lisäksi AeL:ssä jouduttiin testaamaan tavallista enemmän olosuhteiden vaikutusta painolaatuun ja hankkimaan tiloihin lisäkostutuslaitteisto. Myös kaikki esite- ja opetusmateriaalit painetaan nykyisin itse. Perinteisen suorapostituksen yhteydessä toteutettu personoitu tele-, sähköposti- ja/tai mobiilisuora tuo tutkitusti olennaista lisätehoa kampanjointiin. I-printin uuden CrossmedIapakeTIn avulla nostat kohdennetun asiakkuusmarkkinointisi uudelle tasolle. Tilaa esittely jo tänään! www. Digipainajan ammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa voidaan hyödyntää nyt fogra-sertifikaatin mukaista värihallittua työnkulkua ja laatuseurantaa, johtava konsultti Seppo Virtanen Canonilta kertoo. iprint.fi · p. Myös tuotantojärjestelmän sisällä vaaditaan tietty lämpötila ja kosteus, että erilaiset materiaalit toimivat parhaalla mahdollisella tavalla, tuotepäällikkö Henna Kähkönen täydentää. Tehoa suorakampanjointiin Viestisi osuu tarkimmin ja vaikuttaa varmimmin, kun käytät useampaa kanavaa rinnakkain. Pitkällä aikavälillä se lienee tehokkain keino lisätä mittauksiin pohjaavaa laatutietoisuutta alalla. Tätä on ollut vaikea ymmärtää varsinkin offsetpuolella, jossa kaadetaan melko surutta offsetmateriaaleja digipainokoneisiin, Ahonen pohtii. (06) 2477 750 44 5/2011 JULKAISIJA. Jos halutaan hyvää laatua, niin silloin on käytettävä erityisesti digitaalista painoprosessia varten optimoituja erikoispapereita. Canon on ollut kehittämässä yhdessä AeL:n kanssa digitaalista oppimisympäristöä, johon on panostettu viime vuosina voimakkaasti. Prosessi oli hieman tavallista työläämpi, koska kyseessä on ensimmäinen hieman kevyempään opetusja vedoskäyttöön tarkoitettu imagePress C1+ -digipainokone euroopassa, joka on sertifioitu ISo 12647-8 -standardin mukaisesti. tekniikan täydennyskoulutukseen erikoistuneessa AeL:ssä on opiskeltu tänä vuonna tavallista syvällisemmin koneiden sielunelämää. opetusmetodit yhtenäistyvät Sertifioinnit ovat kohdistuneet tähän asti lähinnä isojen digipainotalojen, kuten esimerkiksi Kalevaprintin väripainotuotantoon, mutta standardien avulla voidaan jakaa yhdenmukaista tietoa myös opetuksessa. Syyskuussa saavutettiin lopulta tavoiteltu tulos pitkän testaamisen ja yhteisen oppimisen jälkeen
Kirjassa esitellään myös uusimpia painoteknisiä ratkaisuja, joiden avulla painotuotteen valmistuksesta saadaan entistä paremmin tavoitteet toteuttava investointi. Kirjassa käsitellään seikkaperäisesti mm. Samalla ilmestyy Tämän sanaston avulla voit turvallisin mielin pyytää ja tulkita tarjouksia ja keskustella asiantuntevasti painotyön tekijöiden ja suunnittelijoiden kanssa. (09) 686 0840, fax (09) 6860 8420 / ml@mainostajat.fi, www.mainostajat.fi. Painotyön ostajan käsikirja ja Graafisen alan sanasto nyt yhteishintaan 90 . Sanaston hinta erikseen ostettuna 33 + alv. Hintoihin lisätään alv 8% sekä postituskulut. Erottajankatu 19 B, 00130 Helsinki / p. » Painotyön ostaminen » Tarjouspyynnön laatiminen » Mistä tekijöistä hyvä painotuote muodostuu. » Ympäristötekijöiden huomioiminen Pitkän linjan ammattilaisen ja arvostetun kouluttajan, faktori Pertti Koskisen kirjoittama monipuolisen opas kuuluu jokaisen painotöiden kanssa tekemisissä olevan markkinointiviestinnän ammattilaisen työpöydälle. Ota käyttöön uusin tieto! painotyön ostajan käsikirja Käsikirja painotyön ostajille ja kaikille graafisella alalla työskenteleville. Hinta 69 + alv. » Painotuotteen valmistuksen työvaiheet » Painotuotteen hintaan vaikuttavat tekijät » Miten painotyön voi saada edullisemmin. Sanastossa on 1512 termiä
Suosittelen. Pentti Salonen Pekka Potka Photoshop Lightroom 3 valokuvaajille Docendo 2011 ISBN: 978-951-0-36472-7 344 sivua 46 5/2011 JULKAISIJA. Lightroom 3:ssa on huomattavia uusia ominaisuuksia ja siten kirjan teolle on löytynyt hyvät perusteet. kirjat Juuret ovat syvällä vaaTiva TieTokilpailukysymys kaikille kirjapainotyöläisille: Mikä on maailman vanhin kirjapainoa kuvaava piirros. Tekniset asiat tulevat selvästi esille eikä taidettakaan ole tyystin unoh- dettu. Apuna ovat isot ja hyvät kuvat. Edellinen Potkan opas vaikutti hätäisesti tehdyltä pikaoppaalta, mutta tässä nähdään kyllä selvästi se, että Potka on todella paneutunut aiheeseen. Matka Mesopotamiasta ja Gilgames-eepoksesta nykyisiin suurkuvatulostimiin ja mustesuihkutekniikkaan on pitkä. Kirja sopii sekä aloittelijoille että alan ammattilaisille. Kirjan perusteella Lightroom 3 on kuvienhallintaohjelman lisäksi jo jonkinlainen kuvankäsittelyohjelma. Esimerkkien avulla opetellaan kaikki Lightroomin työkalut. Tämän jälkeen ei alalla tapahtunutkaan mitään merkittävää 400 vuoteen. Eteneminen on helppoa ja suoraviivaista. Kirja sopii myös alan ammattilaisten tarpeisiin. Itsekin, vuosia Lightroomia käyttäneenä, sain muutaman hyvän vinkin parantamaan kuvaustöideni työnkulkua. Opasta voi sanoa todella onnistuneeksi. Taittokaan ei ole huono, mutta joissakin kohdin väripalkkien turha käyttö häiritsee. Potkan kirja ei ole vain teknisten asioiden suomenkielinen opas se on paljon muuta. Teoksesta saa oivan käsityksen siitä valtavasta murroksesta, kun nämä vanhat kunnianarvoiset ammatit katosivat ja arvostettu käsityö muuttui ensin mehiläisvahahajuiseksi peistaamiseksi kadotakseen muutaman vuoden kuluttua kokonaan, kun tekstinkäsittely ja asemointi siirtyivät toimituksiin ja latomot lakkautettiin tarpeettomina. Onnistunut opas Lightroomin uusimpaan versioon pekka poTka ja Docendo ovat julkaisseet suomenkielisen oppaan suositun Lightroom 3 käyttäjille. Harvassa oppaassa mennään näin sujuvasti läpi käyttäjän kokemuksia. Kirjassa on opastusta sosiaalisen median käyttöön, erilaisiin julkaisuihin, värienhallintaan ja optimointiin. Mitä kaikkea katosi esimerkiksi silloin, kun painopinnan valmistus siirtyi kirjapainoista asiakkaille eli käytännössä mainostoimistoille. Pekka on jaksanut syventyä myös tarpeellisiin lisukkeisiin, kuten pluginit yms. Gardberg luettelee ammatit: Käsinlatoja, konelatoja, kemigrafi, litografi, reprovalokuvaaja, reprografi, ilmoitustaittaja, arkkiasemoija, monotypevalaja, kopisti, stereotypoija, valolatoja, oikolukija, tekstinkirjoittaja, revideerilukija, vedostaja. Se ei ole mikään yliolkainen pintaraapaisu vaan harvinaisen perusteellinen selvitys siitä, missä ovat kirjapainotekniikan juuret, miten juuret lähtivät kasvamaan ja miten kehittyivät aina tähän päivään asti. Gutenbergin kehittämää tai paremminkin jo olemassa olevista elementeistä yhteen kokoamaa tekniikkaa 1400-luvun puolivälissä voi syystäkin pitää ihmiskunnan tärkeimpänä keksintönä, koska se tarjosi keinon olemassaolevan tiedon taltioimiselle ja sitä kautta nykyaikaisen tieteen kehitykselle. Heitä ei ole tarvittu maailmassa enää pariin vuosikymmeneen. Kirjassa on 344 sivua tuhtia tavaraa, joten miniteoksesta ei ole kysymys. Uudet innovaatiot ovat seuranneet toinen toistaan, ja niiden esittelemisestä ja historiaan sijoittamisesta myös Gardbergin kirja pääosin koostuu. Teos on paitsi täydellinen yhden teollisen toimialan historia myös merkittävän käsityötaidon muuttumisen ja osin täydellisen katoamisen historia. Vasta sen jälkeen rupesi tapahtumaan, ja koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Oppaassaan Potka lähestyy aihetta käyttäjän näkökulmasta ja sen hän tekee nyt tyylikkäästi. Potkan monivuotinen kokemus kuvankäsittelyssä näkyy kirjassa. Se on opas kuvien hallinnointiin ja perus- käsittelyyn käyttäjän näkökulmasta. Vastaus tämän jutun lopussa ja tässä Lars-Eric Gardbergin erinomaisessa kirjapainotaidon historiaa käsittelevässä teoksessa
Opi luovuutta Photoshop Elementsillä Ja sitten ollaankin nykyajassa. Bannerin tekijä ei sitä heti tarvitsekaan. Kokonaisuudessaan kirja on pienestä koostaan (127 sivua) huolimatta hyvin tarpeellinen aloittelevalle flash-gurulle. Kirjan taitto ei erityisesti säväytä, mutta hoitaa tehtävänsä. Lisätiedot selvinnevät tapauskohtaisesti. Teoksessa on harvinaisen perusteellinen aakkosellinen hakemisto sekä lähdeluettelo. Kirjan selväpiirteisyys on sen valtti. Pentti Salonen Petteri Paananen Flash CS4 & CS5 julkaisijan opas Docendo 2011 ISBN: 978-951-0-37675-1 127 sivua JULKAISIJA 5/2011 47. Ohjeet ovat hyvät ja kuvat täydentävät ohjeita. Gardberg esittelee asiantuntevasti ja yksityiskohtaisesti uuden tietotekniikan jatkuvan kehityksen vaikutuksen kirjapainojen työhön ja konekantaan, mutta luvalla sanottuna teoksen kulttuurihistoriallinen anti on mielenkiintoisempaa kuin esimerkiksi skannereiden eri sukupolvien esittely. Kokonaisuus on kuitenkin hyvä ja opettava. Kirja innostaa erilaisiin kokeiluihin ja erikoisempien ominaisuuksien opetteluun. Kirjan avulla oppii helposti ja nopeasti Elementsin ominaisuuksia hyödyntämään. Gardbergin teoksen kuvitus on muutenkin runsasta ja oivaltavaa. Pertti Jokinen LarsEric Gardberg Savitauluista Laseriin. Toinen osa käsittelee kuvien parantamista. Kirja on hyvä perusteos vaativaan kuvankäsittelyyn Adoben Photoshop Elementsillä ja se sopii oppaaksi varsinaisen Photoshopin käyttäjillekin. Kolmas osa käsittelee yhdistelmiä, siis tasojen ja maskien hyötykäyttöä. Normaaleja ja epänormaalejakin animaatioita käsitellään selväpiirteisesti. Kirjan nimi on harhaanjohtava, sillä ilman takakannen tekstiä tai kirjaa selailematta ei voi päätellä, että kyseessä onkin perustaidot osaavalle tarkoitettu monipuolinen niksikirja. tietoturvasyistä. Interaktiivisuutta käsitellään usean sivun verran, mutta isojen mediatalojen vaatimia erikoiskäsittelyjä ei tuoda esiin. Paksuutta kirjalla on peräti 345 sivua. Pentti Salonen Bannereita tekemään peTTeri paanasen tekemä ja Docendon julkaisema Flash CS4 & CS5 julkaisijan opas on ilmestynyt. Kirja koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisessä paneudutaan kuvan optimointiin ja raw-kuvien hallinnointiin Elementsissä. Yhä useampihan käyttää kuvatessaan raw-tallennusta, joka mahdollistaa häviöttömän peruskuvankäsittelyn ja laajemmat kuvan säätö- ja sävyalueet. Kirjapainotaidon historia Gardberg & Avain 2011 ISBN 978-951-692-852-7 350 sivua Mark Galer, Abhijit Chattaraj Photoshop Elements käsikirja Docendo 2011 ISBN: 978-951-0-38123-6 345 sivua docendo on julkaissut Mark Galeriin ja Abhijit Chattarajn tekemän ja Timo Hautalan suomentaman kirjan Photoshop Elements -käsikirja. Kirjan avulla on todella helppo ryhtyä tekemään flash-mainontaa tai elokuvia. Myös sisällysluettelo edustaa samaa tarkkaa linjaa. Liikeradat, kokomuutokset, asennonmuutokset ja häivytykset oppii helposti ja nopeasti kirjan perusteella. Kirjassa tehdään selväksi, että isoveli Photoshop ei ole "must" edes vaativaan kuvankäsittelyyn. Esimerkiksi clickTAK. Omille sivuille ja pikkumedioihin tiedot riittävät. Kirjan avulla ei vielä voi tehdä flasheja suuriin medioihin, jotka vaativat erilaisia suojautumiskeinoja esim. Yhdelle sivulle saattaa luettelosta löytää jopa viisi eri viittausta. Kirja toimii hyvin johdonmukaisesti alkeista edeten vaativimpiin toimenpiteisiin. Kirja syventyy myös ulkoisiin komponenttilatauksiin. AS-ohjelmointia käsitellään vain nimellisesti, mikä on ymmärrettävääkin, koska sen todellinen opettaminen vaatii oman paksun kirjansa. Opas ei ole varsinainen flash-oppikirja, vaan hieno alkeisopas niille, jotka haluavat oppia nopeasti tekemään nettisivuille tai muihin sähköisiin julkaisuihin bannereita ja muita pikkumainoksia sekä tuomaan elävyyttä sivuille. Suuri painoarvo on annettu raw-kuvien käsittelylle ja hallinnoinnille. Jokaisessa osassa on useita kuvaprojekteja, joissa asiat käydään selväpiirteisesti lävitse. Kirjassa on toki paljon muutakin tarpeellista ja hyödyllistä tietoa kuvankäsittelystä. Elementsissä riittää ominaisuuksia. Äänen lisäystä flasheihin ei ole unohdettu. Ja sitten vastaus kysymykseemme: Maailman vanhin kirjapainoa esittelevä piirros on Matias Husin Kuolemantanssi vuodelta 1499. Käännöstyö on tehty hyvin, mutta pienet painovirheet antavat työstä hieman hätäisen vaikutelman
Puhun iPhoneen ja kotona odottaa iPad. ei siis mitään varsinaista museotavaraa. Nyt ollaan pilvessä Gardbergin mielestä toimiala on kokenut kaksi dramaattista muutosta. Lars-Eric Gardberg on itse käynyt läpi tämän historian. Tässä Väli kangas esittelee Gutenbergin kek simiä irtokirjaimia asiasta kiinnostu neelle historian lehtori Joonas Kotkamaalle. Välikankaan museossa on tekemisen meininki Kirjapaino Antti välikankaan kirjapainomuseossa on erikoista se, että useat koneet ovat käyttökelpoisessa kunnossa ja niitä myös käytetään. Kimmokkeen Savitauluista laseriin -teokseensa hän sai opinnäytetyöstään, jonka teki kirjapainotyön historiasta "vanhoilla päivillään" hänellä oli ikää kunnioitettavat kuusikymmentä vuotta valmistuessaan kasvatustieteen maisteriksi. Aitiopaikalla näki murroksen Aloitin työt käsinlatojana. Ryhdyin ostamaan niitä itselleni varastoon. Hienoja koneita ja laitteita tuli silloin tällöin myyntiin. PERTTI JOKINEN K teksti ja Kuvat Hilkka Kotkamaa okkolassa, Antti Välikankaan kirjapainomuseossa on esillä koneita ja laitteita lähes sadasta kirjapainosta. Kun luen tuoretta Tekniikan maailmaa, minua päinvastoin harmittaa kun painomustetta jää sormiin. Asiakaspalvelussa huomasin, että ala on voimakkaassa murroksessa. Hyvä rivilatomakone on saattanut aikanaan maksaa omakotitalon hinnan, kirjapainon toimitusjohtaja Antti Välikangas kertoo. hänen setänsä on nimittäin kirjoittanut samasta teemasta kolmiosaisen teoksen, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1948. ei siiTä eikä edes Yrjö Jäntin vanhasta alan historiikista, vuonna 1940 ilmestyneestä, ole ollut Gardbergille hirveästi apua, sillä hänen teoksensa keskiöön nousee nimenomaan toimialan tekninen kehitys kuumaladonnan päättymisen jälkeisinä vuosikymmeninä. Ensimmäinen oli, kun kuumaladonnasta siirryttiin filmiin. Apurahoja hän ei saanut, ei kyllä anonutkaan. Antti Välikankaan kirjapainomuseossa selviää, miten Suo messa on tehty pai notuotteita itsenäi syyden alkuajoista lähtien. Suomi on siitä harvinainen maa, että lehdistö on saanut koko itsenäisyytensä ajan varsin runsaskätistä lehdistötukea valtiolta. Kaikki vanhat alan ammattimiehet ja naiset joutuivat opettelemaan uuden ammatin. Sen jälkeen otettiin miltei heti perään uusi mullistava harppaus, kun siirryttiin filmistä tietokoneisiin. Enää ei kyllä kenenkään tarvitse opetella uutta ammattia, koska ihmisiäkään ei tarvita. Työnteko on siirtynyt asiakkaalle itselleen, Gardberg sanoo. Kaikki alkoi vuonna 1968, kun Välikankaan veljet Paavo ja Mikko ostivat Kvartton eli Veikkaustoimiston kirjapainosta rivilatomakoneen, ja perustivat oman yrityksen. Ja nythän on menossa tiedonsiirron kolmas vaihe, kun koko homma on siirtymässä pilveen. Kansan sivistämiseen on satsattu rahaa. Toiset koneet tulivat isoista perinteisistä kirjapainoista, jotkut olivat yhden miehen nurkkapainoja. Taas menivät ammatit uusiksi. Antti tuli veljiensä firmaan töihin 1969. repron osastopäällikkönä, reprolaitoksen osakkaana, painotekniikan kouluttajana sekä 20 vuotta graafisen alan opettajana ja toimittajana. Tilaa on runsaasti modernin kirjapainon lisäksi myös museolle. 48 5/2011 JULKAISIJA. Siellä on latomakoneita, kirjasimia, painokoneita, leikkureita, valinkoneita ym. Tekijöitä ei tarvita enää muualle kuin sisällöntuottajaportaaseen, ja sehän ei koskaan ole ollutkaan kirjapainojen asia. En mitenkään erityisemmin kaipaa paperin tuoksua tai kahinaa. Tuolloin yritys teki kymmenille kirjapainoille riviladontaa ja vedostusta. 1980-luvun puolivälissä firma tarvitsi lisätilaa ja Kokkolan laitamilla sijaitseva hulppea Pohjanmaan maatalousvaraston talo tuli myyntiin. Työ vei aikaa viitisen vuotta. Välissä Antti Välikangas kävi armeijan ja sieltä palattuaan hän perusti oma kirjapainon vuonna 1974 Kokkolan vanhaan kaupunkiin. Siksi lehtitaloilla on ollut varaa hankkia kalliit painokoneet ja muut laadukkaaseen painatukseen kuuluvat tarvikkeet. Välikankaan kirjapaino toimii talossa edelleen ja talo sijaitsee nykyään kaupungin keskustassa kaupungin laajennuttua. Ei sen puoleen, ei Gardberg, vaikka vanha printtimies onkin, jaksa pahemmin itkeskellä vanhan tekniikan ja vanhojen käyttöliittymien perään: Olen jonkin sortin teknologiafriikki. "Painomuste jää sormiin" Lars-eric gardbergilla on hieman sukurasitusta kirjapainotaidon historian kirjoittamisessa. Hän valmistui litografin ammattiin 1960-luvulla ja toimi sen jälkeen mm
Välikankaan museossa on koneita kymme nistä kirjapainosta, latomakoneista pai nokoneisiin, aina leikkureihin ja reu nahöyliin asti. Painonykäsin on peräisin vuodelta 1904 Nordbladin kuvalaattalaitokselta. Kokkolan lisäksi Helsingissä Ludviginkadulla on hieno Päivälehden museo, sekä Sastamalassa kirjalle omistettu museo Pukstaavi. Työ oli tuolloin niin kuormittavaa, että kone meni rikki kes ken. Antti Välikankaan museon koneet ovat käyttövalmiudessa ja niitä käytetään lähinnä erikoistehosteissa. Suomalainen näkökulma On tärkeää, että meillä on oma museo, koska vain meillä on suomalainen näkökulma painokoneiden historiaan. Koneiden lisäksi ostin yleensä painosta kaiken, valinmuotteja ja paperivarastoa myöten. Muun muassa Antwerpenin, Frankfurtin ja Lyonin museot olen käynyt. Onneksi se saa tiin päivän korjaus tauon jälkeen taas käyttökuntoon. Antti Välikangas on ostanut monen kirjapainon kon kurssipesän ja teh nyt samalla kaupat kaikista muista kin tavaroista kir jasimista paperi varastoon asti. Monotypen näp päimistön Väli kangas on osta nut Lintuvaaran kirjasinvalimosta. Pohjoismaiden suurin alan museo Helsingborgissa on tullut nähtyä, samoin Manizin Gutenberg- museo Saksassa. Se oli viimeisin lajis saan ja valimosta tuli mukana myös mies, Topi Paa telma, joka ennen eläkkeelle jäämistä asensi koneen museoon. Kaunis vanhanaikainen koristereuna syntyy niillä hyvin, samoin korkopuristus ja erikoisleikkaukset. JULKAISIJA 5/2011 49. Koneella puristet tiin Helsingin olym pialaisten kaikkien urheilijoiden kuvista pahvimatriisit sano malehtikuvia varten. Myös Chicagon tekniikan museossa on komea kokoelma painokoneita. Kirjapainojen historian murroksesta saisi vaikka romaanin, niin jännittäviä tarinoita Antillakin on kerrottavana. Toinen Antti Välikankaan harrastus on vierailla maailman kirjapainomuseoissa. Usein myös kuulin koskettavia tarinoita painojen historiasta, Antti Välikangas toteaa. Kaunein kirjapainomuseo on mielestäni Sveitsin Baselissa. Koneidenhakumatkat olivat suurta draamaa ja huikeaa seikkailua. Kone oli lähtöisin Puromie hen kirjapainosta. Koneiden mukana tuhat tarinaa Antti Välikangas seurasi tarkkaan kaikkia alan konkursseja ja kirjapainojen lakkauttamisia ja teki tarjouksia koneista
Motion Path 3. Esikatselu Esikatselupaneelissa (Preview) voidaan tehdyt animaatiot testata. Paletin yläreunassa sijaitsevan perhoskuvakkeen avulla voi animaatiomallia katsella etukäteen. Tämän vinkin esimerkkinä toimii Adoben demoaineiston interaktiivisen esitteen aukeama, johon on toteutettu sivun latauksen yhteyteen animoituja elementtejä. Lisäksi useampi animaatio voidaan sitoa yhteen toistettavaksi samaan aikaan (kuva 4). Preset-valikosta valitaan jokin moninaisista Flashin Motion Preset -asetuksista, jotka ovat erittäin selkokielisesti nimettyjä. (Ease In = vauhti hidastuu loppua kohti jne.) Proper- ties-valinnalla saadaan valittavaksi muun muassa häivytykset ja skaalaukset. Ajoitus Ajoitus (Timing)-paneelissa määritetään animaatioiden esitysjärjestys ja viiveet (delay) animaatioiden välillä (kuva 3). Animaatiopaletti käytössä. Paletti Elementtien liikeradat määritellään Animaatiot-paletissa, ja animoida voi lähes mitä tahansa elementtejä InDesignissa. Paneeli on oletuksena kovin pieni, mutta sen voi helposti suurentaa hiirellä kulmasta vetämällä. vaikka InDesignissa on ollut jo pitkään sähköisissä julkaisuissa käytettäviä ominaisuuksia kuten hyperlinkit, painikkeet ja niin edelleen, on lopputulos ollut kuitenkin hyvin staattinen. nimaaTion avulla eri elementeille voidaan ohjelmoida liikeratoja, häivytyksiä ja vaikkapa vaihtuvaa sisältöä. JUhA LAAMANEN 2. Name-kentässä animaatiolle (animoidulle elementille) voidaan antaa selkokielinen nimi. Animaatiot perustuvat Flash Professionalin liikemalleihin (Motion Presets) ja toimivat vain flash-muotoisissa julkaisuissa. Samanaikainen toisto 50 5/2011 JULKAISIJA. Ajoituspaneeli 4. Sen takia animoinnin kokeilija pääsee hyvin eteenpäin itsekseenkin. niksit Animaatiot InDesignissa A InDesign CS5 on tuonut aivan uuden ajatusmallin taitto-ohjelmaan, nimittäin animaatiot. Paletissa on yksiselitteiset valinnat niin animaation pituudelle kuin nopeudellekin. Valmis lopputuote viedään sitten Export-komennolla flash-formaattiin, josta lisää Julkaisijan seuraavassa numerossa. Esimerkissä sana "move" animoidaan sivunlatauksen yhteydessä sivun yläreunasta (kuva 1). Pdf-tiedostoon animaatioita ei suoraan saa. 1. Motion Presetin valinta luo objektiin liikeratapolun (Motion Path), jonka pituutta, suuntaa ja muotoa voi muokata kuten tavallistakin piirrospolkua (kuva 2). Niitä voidaan käyttää flash-näköislehdissä, interaktiivisissa portfolioissa, web-bannereissa. Paneelin oikean alareunan painikkeilla voidaan valita, esikatsellaanko valittu animaatio, sivu vai koko dokumentti kerrallaan
09 755 2270, 0500 304 444 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi JULKAISIJA 5/2011 51. täyden palvelun painotalo Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki p
52 5/2011 JULKAISIJA