Julkaisija 5/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kosmoksen nykyaikaisin tekniikka mahdollistaa aina tarpeenne kokoiset painotuotteet ja painokset. KYSY LISÄÄ PAINOVOIMAN TARJOAMISTA PALVELUISTA JA MAHDOLLISUUKSISTA Kavallinpelto 5 - 7, 02710 Espoo p. 010 666 4250, info@painovoima.fi www.painovoima.fi. UUSI ULOTTUVUUS PAINETTUUN VIESTINTÄÄNNE ILMAN MAALLISIA RAJOITTEITA Galaksin tehokkain kirjapaino toteuttaa toiveenne aina tavallisista painotuotteista erikoisefekteillä ladattuihin spektaakkeleihin
Kanava 5 Pääkirjoitus Ylikansalliset tai kansalliset brändit ovat kehittäneet mainonnassaan ja logoissaan räikeän ja yksitoikkoisen kuvakielen ja tekstityypit, jotka hallitsevat ympäristöämme niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. 7 Uutiset 13 Tuotteet 17 Imagoskooppi Kahden pakkauksen tarina. 46 Kirjat Keitä olivat luffarit, Uutta Photoshopia oppimaan, Järkkärikuvaajan käsikirja, Photoshop Lightroom 4 valokuvaajille. 48 Ohjelmistot Uusi Acrobat XI mukautuu mobiilimaailmaan. Kolumnit 20 Yrityksen tehokkain myyntitykki Pakkausuudistus on yritykselle iso, mutta erittäin kannattava investointi. 50 Niksit Photoshopin vektoripiirtämisen mahdollisuudet. sisällys 22 Yritys 37 Otavalla pohjoismaiden modernein kirjansitomo Pokkareissa, oppikirjoissa, käsiohjelmissa ja tuoteluetteloissa sivuja ei liimatakaan kanteen, vaan ne kestoliimataan joustavaan harsoon. 31 Teemana markkinointiviestintä 22 Paperi johtaa, mutta Facebook etenee ilmoituskanavana Markkinointikanavat digitalisoituvat, mutta toistaiseksi noin 80 prosenttia kuluttajista haluaa katsoa ilmoituksia mieluummin paperilta kuin digitaalisista päätelaitteista. 24 Suoramainonnan uusi aalto: Crossmedia 26 Helppo ja turvallinen suora Talous Ilmiö 28 Kai Mäkelän emolla olisi monta tytärtä 31 ABC:n armoilla Visuaalinen ympäristömme oli ennen monipuolisempi, mutta silti harmonisempi, sanoo typograafikko Markus Itkonen. 34 Julisteen pitää huutaa Graafikko Pekka Loirin mielestä julistetaide ei voi Suomessa kovinkaan hyvin, ei varsinkaan kaupallinen juliste. 40 Sofi ja 100 000 kirjaa Sofi Oksanen hallitsee kirjojensa ja kirjoista tehtyjen elokuvien markkinoinnin. 42 Datajournalismi visualisoi datan Datajournalismi kaivaa esiin taustoja ja syy-yhteyksiä ja visualisoi niitä. 44 Korttikauppa kukoistaa Monet brittiläiset graafisen alan yritykset ovat löytäneet yhteisen kultasuonen uudenlaisesta korttikaupasta. 37 JULKAISIJA 5/2012 3
Korpela Muista myös Jukka K. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. + toimituskulut 7 ? Verkkojulkaisun typogra?a Kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. 03 4246 5340 rps-yhtiöt. Typogra?an tietokirjat selvällä suomen kielellä Tulossa lokakuussa Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920?1985 Ensimmäinen pelkästään typogra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Juuri ilmestynyt neljäs painos Markus Itkonen Typografian käsikirja Kirjassa näytetään ja selitetään typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö . Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Zanzibar vai Sansibar? Dumasin, Dumas?in vai Dumas?n? Koko 150 × 205 mm 2-värinen 222 sivua 36 . Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen 160 sivua 38 . + toimituskulut 7 ? Jukka K. puh. selvällä suomen kielellä. Koko 140 × 230 mm 2-värinen 192 sivua 38 . + toimituskulut 7 ? Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen 204 sivua 41 . + toimituskulut 7 ? Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi
Valvovia viranomaisiahan meillä riittää. Tiina Ruulio PAPERI Sisus: Edixion 120 g/m² Kansi: Munken Polar Rough 300 g/m² PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS Painovoima Oy SIDONTA ab~binders.fi POSTITUS Deltamill Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X JULKAISIJA 5/2012 5. Ne ovat eri materiaaleista tehtyjä tai leikattuja, ja palveluntarjoajan nimi tai ammattiala on esitetty kuvalla tai sanalla, usein molemmilla. Yhdessä ne tekevät visuaalisen ympäristön lempeän rauhalliseksi mutta kuitenkin rikkaaksi. Ero moderniin kiireisen rytmin ja kaupallisen sykkeen kaupunkiin on hätkähdyttävän suuri. Puutalot ovat erilaisia ja erivärisiä, varsinaisia silmän iloja. + alv 9 % Määräaikaistilaus 12 kk 80 . Nyt nämä ovat käyneet vähiin yhdentymiskehityksen ja suuri on kaunista -ideologian etenemisen myötä koko teollistuneessa maailmassa. Ylikansalliset (McDonald´s) tai kansalliset (ABC) brändit ovat kehittäneet mainonnassaan ja logoissaan räikeän ja yksitoikkoisen kuvakielen ja tekstityypit, jotka hallitsevat ympäristöämme niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Ne ovat vähitellen turruttaneet aistimme niin, että vasta jossakin puu-Raumassa huomaamme, että jotakin olennaista meiltä on viety. Historian pyörää ei voi tuupata taaksepäin. Mutta kuluttajina voisimme vaatia, että kaupunki- ja miljöökuvaan olennaisesti vaikuttavien mainosten ja logojen tulee täyttää korkeatasoisen graafisen suunnittelun kriteerit. + alv 9 % ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vanhassa puutalo-Raumassa on sitä jotakin. Ensin kuvittelee, että erikoinen atmosfääri syntyy vanhasta hyvin hoidetusta rakennuskannasta ja autottomuudesta. pääkirjoitus Puu-Rauman lumo 20. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 Faksi 03 4246 5341 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401, Faksi 09 224 5148 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio GSM 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Juha Laamanen, Hannu Nelimarkka, Markku Niiniluoto, Matti Remes, Pentti Salonen JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy TAITTO Elias Kapiainen KANNEN KUVA Pentti Salonen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401, Faksi 09 224 5148 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen GSM 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 71 . Mutta jo keski-ikäinen helsinkiläinen pystyy kaivamaan mielensä sopukoista muistikuvan lapsuu?Kuluttajina voimme vaatia, tensa katukuvasta vaikkapa vain kovin kiviettä mainokset ja logot täyttävät talourbaanista Punavuoresta. Eikös vain katujen varsien moni-ilmeisyys ollut paljon korkeatasoisen graafisen lähempänä vanhaa Raumaa kuin nykyistä stadia. suunnittelun kriteerit.? Tästä kylien ja kaupunkien visuaalisesteettisestä köyhtymisestä puhuu tässä lehdessä viisaasti tohtoriksi väittelevä Markus Itkonen. Ennen oli alalla kuin alalla pieniä yksityisiä palveluntuottajia omine ideoineen, omine tunnuksineen ja myös omine tekstityyppeineen, Itkosen erikoisalaan viitataksemme. Kapeita katuja on kiva kävellä, kun autot eivät täytä tilaa. Sitten huomaa, että on muutakin. On myös pieniä liikkeitä, putiikkeja, käsityöpajoja ja kahviloita pittoreskeine interiööreineen. Ulospäin kadulle ne erottuvat vanhoilla kylteillään
Tilaa Vuoden Huiput 2011 -vuosikirja! Parasta suomalaista markkinointiviestintää ja muotoilua Tilaa osoitteesta www.grafia.fi/koti/kauppa
Tehoton dokumentinhallinta voi siis laskea työn tuottavuutta organisaa tioissa jopa yli 19 prosenttia. Hukkaan valunut aika voi maksaa työnantajalle noin 14 500 euroa vuosittain tietotyöntekijää kohti. Seuraavan suunnittelukilpailun teema on kahvi yhdistää. Ensimmäinen Klaus Haapaniemen kuvittama Juhla Mokan kahvirasia tuli markkinoille vuonna 2008. Siitä lähtien kahvirasiaa on odotettu vuosittain. Samalla luodaan vahvoja tunnesiteitä. Tutkimuksen teetti Adobe. Nokia mukaan karttabisnekseen VTT:n mediapäivässä esiteltiin VTT:n ja UPM:n yhdessä kehittelemä mediatuoli, joka on varustettu mm. omalla kameralla ja kovaäänisillä. LASKUSSA Tekstiviesti mainoskanavana JULKAISIJA 5/2012 7. Kuvituksella tehdään ihmeitä niin meillä kuin maailmalla, kertoo kilpailutuomaristossa Grafiaa edustava graafisen suunnittelun emeritusprofessori Tapio Vapaasalo. Kilpailu on käynnissä ja päättyy 2.11.2012. Tehoton tietotyö Tuore kansainvälinen IDC-tutkimus osoittaa, että tietotyöntekijät hukkaavat aikaa noin 11,4 tuntia viikossa dokumenteilla työskentelyn haasteisiin, mihin ovat syynä muun muassa yksilöllisen tuottavuuden puutteet, yhteistyön tehottomuus ja mobiililaitteilla työskentelyn esteet. Esimerkiksi organisaatiossa, jossa on tuhat tietotyöntekijää, tämä tarkoittaa vuositasolla jopa 14,5 miljoonan euron menetystä. IDC-tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2012 kyselytutkimuksena yhteensä noin 1 200 tietotyöntekijälle. Tällä kertaa seminaari kulki nimellä Smart Interaction in Mobile and Media. Nokian karttasovellusten ydin on ns. lisätty todellisuus, jossa GPS-paikannuksen avulla käyttäjä pääsee tiettyyn 3D-ympäristöön, josta etsitään informaatiota. . Kyse on uudesta tavasta olla interaktiivinen todellisuuden kanssa hyvin paikallisesti. Kun taloja ja katuja kosketaan älykännykässä, on käyttäjän mahdollisuus saada tietoja esimerkiksi paikallisista palveluista. Tällä paikallisuuden renessanssilla on nimikin, Nokian City Scene, jonka beta-versiota käyttäjät tällä hetkellä kokeilevat. Lyhyesti Tärkeä rasia Pauligin Juhla Mokka on nostanut esiin suomalaista kuvitusosaamista Juhla Mokka -kahvirasioiden kautta viiden vuoden ajan. Kuvitus on tarinoiden kertomista, mihin kuuluu mahdollisuus yhdistää yllätyksellisyys tuttuun ja turvalliseen. geososiaa lisista uusista työkaluista syyskuussa VTT:n järjestämässä vuosittaisessa mediateknologiaseminaarissa. Koska rasiaa on saatavilla vain rajoitettu erä, on siitä tullut myös keräilijöitä kiinnostava kohde. . uutiset Nousussa Crossmedia markkinointiviestinnässä Amerikkalainen Wall Street Journal -lehti kertoi taannoin, että teknologiayritys Oracle ottaa käyttöönsä Nokian kartat, joita Nokia on kehittänyt ensisijaisesti uusia älykännyköitä varten. Tutkimuspäällikkö Ville-Veikko Mattila Nokian tutkimuskeskuksen medialaboratoriosta Tampereelta oli kertomassa Nokian uusista karttaideoista ja niihin liittyvistä ns
varsinkin jos sen avulla nettiin saadaan syvälle menevämpää ja kriittisempää journalistista sisältöä. . Tämän riski on siinä, että nettilukijoiden määrä vähenee. Oxfordin yliopistossa vietetyn stipendiaattivuoden jälkeen hän ryhtyi vapaaksi toimittajaksi ja kirjailijaksi. Laatujournalismin määrittely on hyvin vaikeaa ja häilyväistä. Tätä tekee jo The New York Times ja Helsingin Sanomat tulevaisuudessa. . uutiset Pyroll Kouvolan digitaalitehdas on päässyt jo pitkälle digitaalisen painamisen hyödyntämisessä kartonkikoteloiden valmistuksessa Euroopan mittakaavassa. Konseptilla on nimikin, PackageMedia. Se tietää pienempiä mainostuloja. BBC, The Times tai The Economist eivät edes palkkaa muita kuin erikoistoimittajia. Vehkoon mielestä on hyvä asia, että isot päivälehdet siirtyvät netissä Mervi Ahlroth Pakkaus on media vähitellen maksumuurin taakse . maksumuuri (paywall), jossa tietty määrä artikkeleita voidaan lukea netistä ilmaiseksi, kunnes laskukone alkaa tikittää. Satunnaiset nettisurffailijatkaan eivät halua maksaa sisällöistä. Sitten ovat tietenkin vielä tabletit, joista tiedetään, että niistä luetaan suhteessa enemmän sanomalehtien nettisisältöjä kuin pöytäkoneilta. 8 5/2012 JULKAISIJA Uuden journalismin arjesta Laatujournalismi on uhanalainen laji, sanoo toimittaja ja blogisti Johanna Vehkoo. Vehkoo on entinen Aamulehden kulttuuritoimittaja. Tosiasia on, että spesialisteja tarvitaan. Viime vuonna häneltä ilmestyi kirja Painokoneet seis! Kertomuksia uuden journalismin ajasta. Vehkoo puhui elokuussa vapaille toimittajille järjestetyssä seminaarissa Hämeenlinnassa. Vehkoon eräs lempilaji on laatujournalismi, jota hän myös tutki Oxfordin vuotenaan. . Sen ideana on pakkausten kehittäminen aktiiviseksi ja vuorovaikutteiseksi mediaksi. Pyroll esitteli uusia pakkausideoitaan yhteistyökumppaneilleen syyskuussa. Kyse on lähinnä siitä, että toimittajan ja median pitäisi kaivaa itsensä sinne, missä piilotellaan jotain. Laatujournalismin olemus on hänen mukaansa hyvin yhteiskunnallista. Se, että toimittaja olisi syvällisesti perillä jostain asiasta, on harvinaista Suomessa. . Esimerkkinä oli Koskenlaskijan tuore kampanja, jonka reseptikilpailussa käytettiin apuna netissä toteutettua joukkoistamista. Mukana oli myös yksilöllisesti painettuja pakkauksia sekä yhteisöllinen peli. Valio sai kilpailussa yli 1 300 kuluttajien tekemää reseptiä, joista 27 painettiin nimellä Koskenlaskijapakkauksiin. Kampanjan seuraavassa vaiheessa 100 000 digipainetussa pakkauksessa oli koodi, jonka avulla koskenlaskujoukkueet keräsivät itselleen erilaisia koskenlaskussa tarvittavia virtuaalisia esineitä. Koskenlasku myös toteutettiin oikeasti Kymijoella syyskuun alussa. Ikuisuuskysymys: miten saada rahaa netistä? VTT:n tämän syksyn mediateknologiaseminaarissa puhunut VTT:n tutkimusprofessori Caj Södergård sanoi, että kustantajat alkavat oppia vähitellen, miten saada rahaa lehtiensä digitaalisista sisällöistä. Tällä hetkellä vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi: käytännössä testattu kombomalli, jossa lukija voi tilata paperilehden lisäksi digitaalisen näköislehden ja ns. Erään The Guardianin tähtitoimittajan erikoisaloja ovat esimerkiksi kreikkalaiset klassikot ja kamarimusiikki. Yksi esimerkki tästä ovat kakkukuvat eli sokerille tulostetut valokuvat. Lasten synttärikutsujen ehdoton hitti siis. Kakkukuvia tuottavan Kuvanmaailman toimitusjohtaja Vesa Kuukka kertoo, että myös yritykset ovat löytäneet kakkujen viestinnällisen arvon. Kakkuun kun voi yhtä hyvin tulostaa vaikkapa yrityksen logon. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi. Kyse on silloin nettilehden ääressä vietetystä ajasta eikä niinkään klikkausten määristä. Myös lukijoiden profiloiminen tulee helpommaksi. Johanna Vehkoon mukaan on hyvä asia, että isot päivälehdet siirtyvät netissä vähitellen maksumuurin taakse. Naama kakussa Sehän tiedetään, että kuvia voidaan tulostaa oikeastaan kaikille materiaaleille. Uudistuksen avulla haetaan sitoutuneita lukijoita, jotka ovat sekä mediataloille että ilmoittajille arvokkaampia kuin satunnaisesti nettilehtiä klikkaavat ihmiset
Toimittajia irtisanotaan, organisaatioita muutetaan, lehtien formaatti muuttuu. 4 5 Pakkaus on media. Palvelu tarjoaa tulevaisuudessa venäjänkielistä digilehtisisältöä yli rajojen. JULKAISIJA 5/2012 9. luultavasti ainoastaan net- timainonta kasvaa ja sekin vain vähän. 3 Painettu sanomalehti on myllerryksissä: lehdistön omistussuhteet muuttuvat, kuten myös vanhat yhteistyökuviot. Pilvipalveluita pidettiin huolenaiheista selkeästi suurimpana. Pilvipalveluiden tietoturva on monesti painettu taka-alalle pilvipalvelujen markkinoinnissa. . Nuoret lukevat ilmeisesti kuitenkin. Tai siitä, että yritykset edes tietävät, millä palvelimella ja missä maassa käyttäjiä koskevat tiedot ovat. Helsingin Sanomat puuttui pääkirjoituksessaan lokakuun alussa pilvipalveluiden riskeihin, joista suurimmat liittyvät tietosuojaan. Loppuhuipentumana oli aito koskenlasku Kymijoella. 6 Printti säilyttää asemansa mainosvälineenä parhaiten crossmediassa. 7 Sijoittaja Kai Mäkelällä on suuria suunnitelmia tiettyjen lehtien suhteen. Se on näppärämpi kuin edeltäjänsä. Version järjestysnumero on 11. Suomenkin venäjänkielisten lehtien lukijoille tarjoutuu pian entistä laajempi lehtivalikoima suomalaisen palvelun kautta. Lehtiluukku.fi-palvelu tarjoaa jo nyt Suomessa ilmestyvän venäjänkielisen Spektr-lehden digilehtenä. Sähköisiä palveluja kehitetään edelleen, ja tavoitteena on saada lukijoiden ulottuville suurin osa maailmalla ilmestyvistä venäjänkielisistä lehdistä. Lehtiluukun toimitusjohtajan Jouni Ikosen mukaan tarkoituksena on luoda palvelu, joka palvelee sekä kustantajia että noin 30 miljoonan venäjänkielisen maahanmuuttajan ryhmää eri puolilla maailmaa. Pilvipalvelujen luonteeseen kun kuuluu, että palvelujen käyttäjien tiedot säilötään suurille palvelimille jopa toiselle puolelle maailmaa. Juuri nyt 1 Tarvittaisiin pikaista tutkimusta siitä, millä mallilla paperilehtien nettisisällöistä kannattaisi loppujen lopuksi rahastaa ? vai onko yritys peräti tuhoon tuomittu? 2 Syksy 2012 ei ole mediamarkkinoinnille kehuttava . Kannattaa lukea tästä lehdestä. 118 000 38 000 30 000 27 000 Metsästys ja Kalastus Haloo. SANOTTUA ?Paperilehtien levikkien laskua ei aiheuta kyllästyminen painetun sanomalehden kokoon. Rakennemuutoksen aiheuttajana on uusi media, jota ei nautita painettuna.? . Kyberturvallisuuteen liittyvät uhat kasvavat räjähdysmäisesti. Ennakoivan riskienhallintastrategian puute jarruttaa olennaisesti yritysten kasvua, innovointia ja tehokkuutta, sanoo tietoturva-asiantuntija Jari Salokannel Suomen HP:stä. Poikien suosimat aikakauslehdet Tuoreen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 95 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee edelleen painettuja lehtiä. 12?17-vuotiaiden poikien eniten lukemien lehtien luettelossa näkyvät monenlaiset harrastukset. Usein tietoturvassa kyse voi olla periaatteessa niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin tietoturvallisen koodin kirjoittamisesta. Ainakin Helsingin Kirjamessujen eräs teema on nuoret ja lukeminen. Aku Ankka GTi-Magazine 27 000 Tekniikan Maailma 27 000 Pirkka 26 000 Jääkiekkolehti 25 000 7 päivää 23 000 MikroBitti Toisaalta EU-komissio julkisti viime torstaina digitaalistrategian, jonka tavoitteena on lisätä pilvipalvelujen käyttöä ja tarjontaa 27 EUmaassa. Luettavaakin riittää 650 sivun verran. 9 Photoshop Elementsistä tuli uusi versio. Ainakin Valion toteuttama Koskenlaskijakampanja osoitti tämän. Kalevan päätoimittaja Markku Mantila Suomen Lehdistössä (12.9.2012). Pilvi huolettaa HP julkaisi syyskuussa Coleman Parkesilla teettämänsä tutkimuksen, jonka mukaan noin 66 prosenttia suuryritysten liiketoiminta- ja it-johtajista ymmärtää pilvipalveluihin ja big dataan liittyvät tietoturvakysymykset. Puolet tutkimuksen vastaajista oli huolissaan datan häviämisestä tai varkauksista liikkeellä ja matkalla oltaessa. Komissio arvioi, että pilvipalvelualalle voi syntyä Euroopassa 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Lukijamäärä Pelaaja Pilveä lisää Eurooppaan riskeistä huolimatta Lehti Pelit Pilvipalveluihin sisältyy riskinsä. 22 000 Venäjänkielisiä lehtiä diginä 8 Uusi Helsingin Faktoriklubin historia on hieno kirja, myös visuaalisesti
Painettuun älyyn ja massatuotantoon perustuvia uusia 3D-muovituotteita voidaan valmistaa mm. kulutuselektroniikan, autoteollisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloille. Automatisoidun linjaston ansiosta yritykset voivat kokeilla uusia tuotemallejaan ja saada ne markkinoille huomattavasti nykyistä nopeammin ja edullisemmin. VTT:n tiloihin rakennettu PrintoCentin Pilot Factoryn laajennus Oulussa vauhdittaa ja automatisoi pilotvalmistusta ja edustaa alallaan 2?3 vuoden etumatkaa kansainvälisesti. Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä oli vuonna 2006 laaja Alphonse Muchan töitä esittelevä näyttely, jonka valikoimassa Muchan julisteisiinsa luomat koristeelliset fontit tulivat hyvin esiin. ja jugend-ajan Art Nouveau -tyylin mestarin Alphonse Muchan (1860?1939) vaikutus näkyy Prahan katukuvassa yhä tänä päivänä lukemattomin eri tavoin. uutiset Suosikin kansi vuodelta 1963. Viimeinen Suosikki ilmestyy joulukuussa Otavamedian kustantaman Suosikin alkuperäinen ydin, nuorisomusiikki ja fanitus, alkoi vuosituhannen vaihteessa murentua, kun nuorison mediankäyttö muuttui ja musiikin kulutus pirstaloitui. . Se iskee silmään ennen kaikkea Muchatyylisinä, koristeellisina fontteina erityisesti hotellien, ravintoloiden ja kahviloiden nimissä, niiden ruokalistoissa ja oluttuopeissa, mutta myös rakennusten nimissä ja sisäänkäynneissä . Nuoret hakevat nyt itseään kiinnostavan sisällön, viihteen, musiikin, starat ja fanituksen kohteet paljolti ilmaisesta verkosta, ja elämä pyörii sosiaalisessa mediassa, selvittää Suosikin ja lastenlehtien päätoimittaja Ville Kormilainen päätöksen taustoja. Viimeinen Suosikki ilmestyy joulukuussa 2012, jolloin lehti on juuri täyttänyt 51 vuotta. Suosikin legendaarinen päätoimittaja Jyrki Hämäläinen aloitti lehdessä vuonna 1968, ja ansiokas työrupeama päättyi vasta 2003. Mucha-tyylinen sisäänkäynti Prahassa. Muchan koristeelliset fontit elävät yhä Prahan katukuvassa Painetun älyn teollistamisyksikkö laajenee Oulussa 10 5/2012 JULKAISIJA Tsekkiläisen taiteilijan, mainosjulisteen uranuurtajan © Mucha Trust 2006 VTT:n painetun älyn laiteympäristön laajentaminen rullalta rullalle -kokoonpanoon Oulussa mahdollistaa nyt monipuolisten elektroniikkatuotteiden tekemisen. unohtamatta tietenkään Muchaaiheisia matkamuistoja.
Keili tarraa koteloon. JULKAISIJA 5/2012 11
PRXpress Digipaino Huom! PRXpress on aidolla palveluasenteella varustettu nykyaikainen digipaino. Kysy lisää! Tyytyväisyytesi on meille tärkeintä! PRXpress Oy, Vetokuja 1 b, VANTAA. 020 7790 780, palvelua@prx.fi. TavoiTa kohderyhmäsi koTiin jaeTulla mainoksella. KOTIIN JAETULLA MAINOKSELLA TAVOITAT KENET HALUAT. 09 561 56 400 tai info@suoramainonta.fi Hyvä kannattaa jakaa SSM_julkaisija_190x120ver2.indd 1 12 5/2012 JULKAISIJA 8.10.2012 14.04. juomamukit, sateenvarjot, seinäkellot ja paljon muita loistavia tuotteita vaikka yrityslahjaksi. Laatu ja luotettavuus ovat ominaisuuksia, joista saamme kiitosta päivittäin. SUORAJAKELU ON TEHOKAS JA EDULLINEN KEINO KOHDISTAA VIESTINTÄÄ TAVOITTELEMALLESI KOHDERYHMÄLLE KONKREETTISELLA TAVALLA, JOKA JÄÄ MIELEEN JA VAIKUTTAA. WWW.SUORAMAINONTA.FI Kun haluat hyödyntää suoramarkkinoinnin mahdollisuudet, ota yhteys puh. Puh. Ammattitaitomme ja pitkä kokemuksemme takaavat nopean ja kustannustehokkaan tuotannon ja toimituksen - olipa kyseessä käyntikortti tai personoitu suoramarkkinointikampanja. www.prx.fi Paras kattaus painotuotteita... UUTUUS -tuotteina saat meiltä myös painettuna mm
Olipa kyse sitten peleistä, blu-ray-elokuvista tai Sony Professional on tuonut VPLD100-projektoreiden valikoimaan uutuusmalleja. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin suunnitellut neljä mallia monipuolistavat Sonyn viime heinäkuussa julkistamaa D100-mallistoa. Uutuusprojektoreissa on hyödynnetty Sonyn ekologisia ja käyttöä helpottavia toimintoja, kuten automaattinen lampun himmennys, kirkkauden säätö, säästötila ja uudentyyppinen älykäs jäähdytysjärjestelmä, jonka ansiosta lampun käyttöikä voi olla jopa 7000 tuntia. Kolmessa uudessa mallissa on sekä lan- että wlan-yhteydet. Terävä ja värikylläinen täysteräväpiirtokuva (full hd) on mukavaa katsottavaa. tuotteet ViewSonic pro9000 on led- ja laserteknologiaa käyttävä hybridi videotykki. ViewSonic teki videotykistä lamputtoman ViewSonic tuo markkinoille led- ja laserteknologiaa käyttävän hybridivideotykin (ViewSonic pro9000) myös kuluttajakäyttöön. ViewSonic Pro9000 -videotykki rikastaa väriskaalaa jopa 50 prosenttia. Useampi käyttäjä voi myös olla kiinni samassa projektorissa yhtä aikaa. muista mediatoistimista, ViewSonic Pro9000 mahdollistaa kirkkaan ja selkeän kuvan, jota kestää katsoa isoiltakin kankailta. ViewSonic Pro9000 on myös kestävä ja luontoystävällinen, sillä se ei sisällä lainkaan myrkyllistä elohopeaa. Videotykille luvataan 20 000 tunnin käyttöikää, joka on jopa viisinkertainen aika perinteisiin videotykkeihin verrattuna. nen) eri käyttötarkoituksiin. Helppokäyttöisyys koskee kuvien muokkausta, tallentamista ja jakamista. Ohjelmassa on selvästi kolme eri editointiluokkaa, quick (nopea), guided (ohjattu) ja expert (ammattimai- Tabletti, Intel ja Windows 8 Sonyn uusissa projektorimalleissa on myös langattomat yhteydet. JULKAISIJA 5/2012 13. Jälkimmäiseen tarvittava sovitin on vakiovaruste. Intelin Atom Z2760 -prosessori mahdollistaa vain 8,5 millimetrin paksuisten ja alle 700 gramman painoisten laitteiden valmistuksen. Acer, ASUS, Dell, Fujitsu, HP, Lenovo, LG Electronics, Samsung ja ZTE tuovat markkinoille Intel-pohjaisia taulutietokoneita. Laaja valikoima uusia Atomprosessia käyttäviä laitteita sisältää kuluttajille ja työkäyttöön mm. ohuita vaihtoehtoja. Lisäksi videotykin kontrastisuhde on huikea 100 000:1. Tehokas, mutta kevyt kannettava laite on helppo kantaa ja säilyttää. Intel Atom Z2760 on kaksiytiminen, hypersäikeistystä hyödyntävä prosessori, jonka avulla laite voi olla yhdellä latauksella valmiustilassa yli kolme viikkoa Wi-Fi-yhteys päällä tai toistaa hd-tason videota yli kymmenen tuntia. Sonylta uusia projektorimalleja Photoshop Elementsistä tuli käyttäjäystävällisempi Syyskuun lopulla julkistettu uusi Photoshop Elements 11 -kuvankäsittelyohjelma on helppokäyttöisempi ja käyttäjäystävällisempi kuin sitä edeltävät versiot. Kuvia voi myös luokitella esimerkiksi henkilöiden, paikkojen (apuna Googlen karttaohjelma) tai tapahtumien perusteella. Myös some eli tässä tapauksessa Facebook on otettu huomioon: Photo shop Elementsissä käsitellyt kuvat pääsee jakamaan suoraan kyseiseen sosiaaliseen mediaan. Intel julkisti laitevalmistajien kanssa joukon Windows 8 -taulutietokoneita
Uusi yhdentoista pisteen AF-tarkennusjärjestelmä takaa Canon AF -järjestelmän tähän mennessä parhaimmat hämäräkuvausominaisuudet. Uuden Soljet Pro4 XR-640 -tulostimen hyviä puolia ovat erikoisefektit sekä tulostimeen integroitu leikkuri. Rolandin uusi tulostin Roland DG on esitellyt kokoluokkansa nopeimman muotoon leikkaavan Soljet Pro4 XR-640 -ekoliuotintulostimen. Niiden ansiosta kuviin on mahdollista merkitä paikkatiedot, ja kuvat voi siirtää langattomasti tietokoneeseen, pilvipalveluihin tai älypuhelimiin. Kamerassa on uudenlainen 20,2 megapikselin täysikokoinen CMOSkenno, jolla voidaan tuottaa julistekokoisia tulosteita ja rajata otoksia laadusta tinkimättä. Tuomme Suomen markkinoille ainutkertaisia ratkaisuja, joilla voi mitata, analysoida ja raportoida kaikkia digitaalisia kanavia luotettavasti, yhtiön uusi suomalainen edustaja Seppo Roponen kertoo. Seppo Roposen työnä on vahvistaa comScoren jalansijaa Suomessa. 14 5/2012 JULKAISIJA QNAP huolehtii varmuuskopioista QNAP TS-419P II on varteenotettava laitevalinta pienyrityksen varmuuskopiointiin mm. Esimerkkejä comScoren ja runsaasti ydinosaamisesta ovat kuluttajien verktallennustilaa. kokäyttäytymisen mittaaminen muun muassa kyselytutkimuksin sekä kampanjoiden tehostaminen. Suurin osa vastaajista kuitenkin huolehti varmuus kopioista, ja 41 prosenttia heistä otti niitä usb-liitäntäisen kiinto levyn avulla.. nopean verkkoliitännän ja ison tallennustilan vuoksi. Pohjoismainen it-tuotteiden jakelija Deltaco teetti yhdessä QNAP Systemsin kanssa myös nettikyselyn varmuuskopioiden ottamisesta Suomessa. Nettikyselyn mukaan lähes kolmannes vastaajista ei ota lainkaan varmuuskopioita tietokoneensa tiedostoista. ISO-herkkyysalue 100?25600 (laajenee alueeseen 50?102400) helpottaa terävien ja luonnollisten kuvien ottamista lähes pimeässä. tuotteet Canonilta pieni järkkäri Photokina 2012 -messuilla esitelty Canonin pienin täysikokoisella kennolla varustettu järjestelmäkamera EOS 6D on ensimmäinen EOS-malli, jossa on Wi-Fi- ja GPS -liitännät. Jo nyt com Scoren palveluita Suomessa käyttävät esimerkiksi MTV3 Media ja Yleisradio. . vaalea musta, valkoinen ja metallinen hopea . Suomalaisyritykset ansaitsevat tuekseen maailmanluokan välineet sähköistä liiketoimintaa kehittäessään. Uudessa 162 cm leveässä tulostimessa yhdistyvät hyvä suorituskyky, tulostimeen integroitu leikkuri, kuvanlaatu ja värintoisto sekä uudet Eco-Sol Max2 -värit vaihtoehtoisilla kokoonpanoilla. Kolme erikoisväriä . tuovat näkyvää lisäarvoa ja efektejä tulostustöihin. Laite tulostaa ja leikkaa ulko- ja sisäkäyttöön soveltuvia tulosteita nopeasti ja tarkasti useille pinnoitetuille ja pinnoittamattomille tulostusmateriaaleille kuten vinyylille, paperille, banderollille ja tulostusmuoville. Sovellusten kirjo on laaja: tulostimella voidaan toteuttaa esimerkiksi banderolleja, opasteita, myymälämateriaaleja, tarroja, valokuvatulosteita, taustavalaistuja mainoksia, julisteita sekä auto- ja ikkunateippausmateriaaleja. Digitaalisia kanavia mittaamaan Maailman johtava digitaalisen mittaamisen ja markkinatiedon tuottaja QNAP TS-419P II comScore vahvistaa jalansijaansa Poh- -laitteessa on nopea verkkoliitäntä joismaissa
PACK . Spacio ? Miller Graphics Pietarsaari . SIGN . Grafitarvike Grönqvist . manroland . Grafitrio . 3D Jyväskylä Paviljonki, 17.?19.4. Varaa osastosi! Ota yhteyttä Jukka Vivoliniin +358 50 502 9706 tai jukka@pmlehti.fi www.finngraf.fi Yhteistyössä: Järjestäjät: Näytteilleasettajat: Flexica . EXPO . Signlink ? ?ja lisää tulossa?. Heidelberg . Signcom . Pitney Bowes . RPS Markkinointi . Sesoma . Mail Systems . Ricoh . Päivää Näytteilleasettajaa Vierailijaa ?täällä kannattaa olla esillä! FINNGRAF 2013 PRINT . Scandraft
Pyrimme jatkuvasti kehittämään pakkauksiamme entistä kuluttajaystävällisemmiksi ja haemme innovatiivisia ideoita tulevaisuuden pakkauksiimme, sanoo kategoriapäällikkö Marita Silvola Valiosta. Tällaiset kilpailut auttavat Silvolan mukaan viemään pakkauskehitystä oikeaan suuntaan. Erityistä huomiota piti kiinnittää käytettävyyteen ja ympäristöystävällisen kartonkimateriaalin hyödyntämiseen. Yksityiskohdat palvelivat kuluttajia tuotteen eri käyttötilanteissa. Kaksi Lahden muotoiluinstituutin opiskelijatyötä sai kunniamaininnan. Niissä oli huomioitu nimenomaan käytettävyys ja tuotu uutta näkökulmaa visuaaliseen konseptiin. . oltiinpa sitten keittiössä, kylpyhuoneessa tai metsäretkellä. Myyntiketjun kannalta . Suurin osa ostopäätöksistä tehdään myymälässä. Saamme kilpailutöistä paljon upeita ideoita. Voittajan pakkaussuunnitelma oli selkeä ja toimiva. Yhteistyökumppaneina olivat Stora Enso ja European Packaging Design Association (EPDA). Lejos Oy luotti Risella-brändin uudistuksessa Vastavirtaan. Teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset Runsaasti ideoita kilpailusta Valio voi -kilpailuun osallistuneiden tehtävänä oli suunnitella uusi kartonkipakkaus Valio-voille. Pakkauksessa tulee olla myös riittä- Ympäristön kannalta Kierrätyksen merkitys kasvaa koko ajan. Samalla nuoret pakkaussuunnittelijat saadaan mukaan tuoreine ajatuksineen. Koska Stora Enso on Valion yhteistyökumppani jo muutenkin, oli luon- Stora Enson myynti johtaja Yrjö Aho on pitkän linjan pakkausekspertti. Myös EPDA:n jäsenistön ja muiden kisaan osallistuneiden ammattitaito ja ripeys ilahduttivat, kiittelee myyntijohtaja Yrjö Aho Stora Enso AG:stä. Kartongin mahdollisuudet ympäristöystävällisenä kestävän kehityksen materiaalina ovat Ahon mukaan elintarvikkeidenkin pakkaamisessa lähes rajattomat. Kartonki käy melkein mihin vain Sana kartonki tuo maallikon mieleen jotain paksua, ruskeaa ja huokoista. Tosiasiassa kartonki sopii loistavasti erilaisten elintarvikkeiden pakkaamiseen. Hyvän pakkauksen kriteerit Stora Enson myyntijohtaja Yrjö Aho luettelee joukon hyvän pakkauksen kriteereitä. västi tuotetta ja tuotteen käyttöä koskevaa informaatiota. Elintarvikevalmistajan kannalta . Toisaalta onnistunut pakkaus toimii käytössä hyvin . Tällöin voidaan järjestää esimerkiksi markkinoinnillisia täsmäiskuja joko aktiivisesti tai reaktiivisesti. Kuluttajan kannalta Ostotilanteeseen Aho siteeraa Procter & Gamblen usein käyttämää ilmaisua: First Moment of Truth ja Second Moment of Truth. . Toimintaa helpotti Valion uusiutumishalu ja kyky tehdä nopeita päätöksiä. Kilpailuun osallistui toimistoja kymmenestä Euroopan maasta sekä Japanista. Ulkomaisten ammattisuunnittelijoiden lisäksi kilpaan lähti myös suomalaisia pakkausalan opiskelijoita. Tuomariston mukaan kilpailutöiden taso oli korkea. Hän on työskennellyt vuodesta 1986 alkaen erilaisissa bisnes- ja tuotekehitystehtävissä. Imatralla hän toimi tulosyksikön johtajana ja nyt viimeiset 10 vuotta etulinjassa Sveitsissä. Pakkauksen rooli markkinointiviestinnässä kasvaa entisestään, kunhan digitaalinen painatus tulee täydellä voimalla myös pakkauspuolelle. imagoskooppi Kahden pakkauksen tarina Valio Oy haki kansainvälisellä designkilpailulla uudenlaisia näkemyksiä voipakkausten tulevaisuuden kehitystyöhön. Pakkauksen pitää olla kaupan hyllyllä niin houkutteleva, että kuluttaja valitsee sen pari sekuntia kestävässä valintaprosessissa. Suomalaiset opiskelijat pärjäsivät myös hyvin nimekkäiden eurooppalaisten designtoimistojen kanssa. Käyttäjä- ja ympäristöystävällisesti Voittajaksi selviytyi hollantilainen suunnittelutoimisto Vermeulen Brand. Pakkauksen täytyy kestää logistiikkaan liittyvä rasitus ja sen asettamisen hyllylle pitää olla helppoa. Hyvä pakkaus on turvallinen ja se suojaa pakattavan tuotteen mahdollisimman hyvin ja kauan. Suomalaisia viehättää kartonkipakkauksissa myös se, että ne voidaan polttaa kesämökin saunassa tai nuotiolla. JULKAISIJA 5/2012 17. Valiossa ollaan hyvin tyytyväisiä siihen, miten paljon erilaisia, hienoja ja tarkkaan harkittuja ehdotuksia kilpailu tuotti. Onnis- tunut toteutus näin lyhyessä ajassa on yksi osoitus siitä, miten joustavasti yhteistyö toimii kahden yrityksen välillä. . Uraan on mahtunut myös viisi vuotta UPM Walkilla Saksassa. nollista valita se kumppaniksi myös suunnittelukilpailuun. Mieluinen haaste pakettiin Stora Enson mukaan Valio voi -kilpailuun toi lisäväriä verraten lyhyt, vain parin kuukauden kilpailuaika. Pakkaus on useimmiten tärkein osa markkinointiviestintää
Kun pakataan kosteita tai rasvaisia tuotteita, täytyy kartongin sisäpuoli päällystää sulkupinnoitteella, joka on useimmin polyeteeniä. Pakkaus on suunniteltu valmistettavaksi kokonaan kartongista erilaisin sulkupinnoittein. uudentyyppisissä pakkauksissa. . Oikeastaan voisi kysyä, mitä elintarvikkeita kartonkiin ei vielä pakata. Lähinnä tulevat mieleen jotkin vielä muovipak kauksissa myytävät leikkeleet ja juustot, Yrjö Aho jatkaa. Kartonki siis soveltuu erinomaisesti elintarvikkeille. imagoskooppi . Kartonkiin pakataan lähes kaikkea maidosta suklaaseen. Uudistuksen toteuttanut helsinkiläinen mainostoimisto Vastavirta on tehnyt yhteistyötä Lejoksen brändien kanssa jo useamman vuoden. . Kartongin painatusominaisuudet ja haptiikka eli kartongista saatu tuntoaistimus ovat ylivoimaisia, Aho hehkuttaa. 18 5/2012 JULKAISIJA Mainostoimisto Vastavirta suunnitteli Risellan uudet pakkaukset. Valio voi -design kilpailun voittaneessa työssä rasia ja kansi muodostavat esteettisesti saumattoman kokonaisuuden. Uuden logon ja yritysilmeen suunnitteli AD Jani Ekonen. Uusia pakkauksia katsoessa tulee mieleen, että olisikohan niissä näkyvä oranssi ?taustanauha. Risella on Suomen tunnetuin riisi, ja aika oli ajanut hieman sen ilmeen ohi. Suurin osa Suomessa käytettävästä kartongista on valmistettu Suomessa. Etnisiin riiseihin tuli erilaiset pakkaukset, koska kyseinen Risella Valikoidut -tuotesortimentti tullee myös laajentumaan entisestään vuoden 2013 aikana, Grehn ennakoi. Kaikki Risella-pakkaukset valmistetaan Euroopassa. . visuaalinen viittaus Uncle Ben -pakkauksiin? . Taustanauhoilla eli stradoilla haluttiin tuoda Risellan eri tuotteet esille. Tarvittiin selkeätä brändiuudistusta, jolla Risella tuodaan myös nuoremman väestön tietoisuuteen, kertoo Vastavirran toimitusjohtaja Jan Grehn. Nämäkin yhdistelmämateriaalit ovat täysin kierrätettäviä, Aho selvittää. Kartongilla on Ahon mukaan monia etuja muihin materiaaleihin verrattuna. Kartonkikanteen pystytään saamaan lisää näyttävyyttä esimerkiksi kohokuvioinnilla. Risellan brändi raikastettiin Elintarvikealan kansainvälisten merkkituotteiden perinteinen maahantuoja Lejos Oy on uudistuttanut Risellan logon, ilmeen ja pakkaukset. Toisin kuin suurin osa muista pakkausmateriaaleista, kartonki on valmistettu uusiutuvasta raaka-aineesta eli puukuidusta. . Myös ruskeita pakkauksia käytetään, vaikka suurin osa elintarvikkeisiin käytettävistä kartongeista on hohtavan valkoisia. Tosin valkoista kartonkia ei synny ilman materiaalin jälkikäsittelyä. Uusiutuvaa ja kokonaisedullista Kartonki on Ahon mukaan ympäristöystävällinen ja edullinen pakkausmateriaali. . Uusi pakkaus on muotonsa vuoksi helppo avata ja säilyttää. Se ei sisällä uudelleen suljettavia elementtejä, nauhoja tai tarroja, vaan on enemmänkin myyntipakkaus, Grehn toteaa. Mikä onkaan suunnittelijan näkökulmasta isoin haaste elintarvikepakkauksen suunnittelussa? . Risellan brändiväriksi valittiin sininen, joka näkyy selkeästi kaupan hyllyllä erottuen muista. Valikoimaan on tullut myös ?aasialaistuotteita. Tai jos pakattava tuote sisältää paljon rasvaa, on sulkupinnoitteessa useampi funktionaalinen kerros. Suurin haaste on positiivisen, muistettavan ja mieleenpainuvan pakkausdesignin suunnittelu siten, että kuluttaja huomaa heti mistä brändistä on kyse ja että se löytyy helposti hyllystä, Jan Grehn tiivistää.
+ alv 23 % Digilehti määräaikaistilaus 40 . alv:n 23 %) Digilehti irtonumero 7 . alv:n 23 %) www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. (015) 348 990, fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com www.pieksanprint.com Laadustaan tunnettu palveleva kirjapaino Pyydä ! tarjoustamme JULKAISIJA 5/2012 19. + alv 9 % Määräaikaistilaus 12 kk 80 . Tilaa Julkaisija-lehti: Jatkuva kestotilaus 12 kk 71 . 03 4246 5340, palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335 Tehdään maailmasta värikkäämpi! Maailmankaikkeuden värikylläisyys hivelee silmiä. Myös värikäs, laadukkaasti toteutettu painotuote erottuu edukseen ja täyttää sille asetetut tavoitteet. Kun haluat erottua eduksesi, käänny puoleemme. Toteutetaan yhdessä painoviestintää, joka huomataan. Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki puh. (sis. (sis
Tiedetään myös, että yli 70 prosenttia kuluttajista ostaa kaupassa vanhalla rutiinilla. Suunnittelijan täytyy tietää, mitä hän tekee. Ei siis ole aivan sama, miltä olutpullo näyttää tai miten kauraryynipakkaus on suunniteltu. Pakkaus on usein tuotteen ainoa ainoa myyntimies, koska peräti 90 prosenttia vähittäiskaupan tuotteista on sellaisia, joita ei mainosteta lainkaan. Mitään muuta mainosta ei tutkita niin yksityiskohtaisesti kuin tuotepakkausta. Selvitysten ja kokemusten mukaan pakkausuudistus lisää myyntiä jopa useita kymmeniä prosentteja ja voi siis heilutella jopa pörssikursseja. Pakkaus rakentaa brändin. Se on paljon euroissa. MATTI REMES Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. 20 5/2012 JULKAISIJA. Kampanjasuunnittelu on seksikkäämpää ja rahakkaampaa. Pakkaus on aina läsnä kuluttajan pöydässä viimeiseen pisaraan saakka. He menevät samoihin kauppoihin, kulkevat tuttuja reittejä ja ostavat samoja tuotteita tietämistään hyllypaikoista. Kun väitän, että pakkausdesignin uudistus lisää tuotteen myyntiä yksinkin ilman muita markkinointitoimenpiteitä, niin minua ei usein uskota. Siksi asiaa kannattaakin kysyä HK Ruokatalo Oy:n kaupalliselta johtajalta Markus Gotthardtilta. HK myy vuodessa yli 200 miljoonaa pakkausta, joten pakkaus on heille iso ja tärkeä taktinen media. Mainonta on myynnin apuväline, mutta pakkausdesign on brändin kivijalka. Kuluttaja määrittelee suhtautumisensa tuotteeseen pakkauksen kautta. kolumni Yrityksen tehokkain myyntitykki Tapasin mainostoimistojohtajan, jonka mielestä heidän ei kannata suunnitella pakkauksia, koska se on työlästä eikä niiden suunnittelusta makseta riittävästi. Pakkausdesignsuunnittelu vaatii kärsivällisyyttä ja ammattitaitoa. Esimerkkkinä pakkauksen voimasta Gothard kertoo, että mainostoimisto Taivaan suunnittelema uusi sininen pakkausdesign lisäsi pyttipannun myyntiä 45 prosenttia ilman minkäänlaista mainontaa. Kuluttajat ovat kuin unissäkävelijöitä. Mainoskampanja on aina kertarytinä, ja sen muistiarvo on heikko. Toinen neropatti, arvostettu ja monesti palkittu AD sanoi, ettei hän koske pakkauksiin tikullakaan, koska niiden suunnittelu on tylsää. He ovat oikeassa. Hyvin suunniteltu tuotepakkaus sisältää noin kymmenen kertaa enemmän ajattelua ja aikaa, kuin ulkopuolinen osaa kuvitellakaan. Pakkausuudistus on yritykselle iso, mutta erittäin kannattava investointi
Luen sähköisen lehden samalla tavalla kuin printtilehden eli järjestyksessä alusta loppuun.? Paperi johtaa, mutta Facebook etenee ilmoituskanavana Oma valinta on tärkein 22 5/2012 JULKAISIJA. TEEMAN A M AR K K I N O I N T I V I E ST I N TÄ Markkinointikanavat digitalisoituvat, mutta vielä toistaiseksi noin 80 prosenttia kuluttajista haluaa katsoa ilmoituksia mieluummin paperilta kuin digitaalisista päätelaitteista. Teksti Tiina Ruulio Kuva Pentti Salonen ?Luen joka päivä sanomalehden aamupalaa syödessäni. Mökillä luen samasta lehdestä näköisversion pystyyn käännetyltä 24 tuuman näytöltä
Uusiakaan kanavia ei siis vastusteta, mutta ne eivät saa käydä päälle. Fiksu Facebookmarkkinoija toimiikin niin, että ihminen saadaan ikään kuin löytämään mainokset sen sijaan että hänelle tuputettaisiin erilaisia markkinointiviestejä kyllästymiseen saakka. Facebook on vahva markkinointiviestien suhteen siinäkin mielessä, että kyseisessä kanavassa henkilökohtainen viestintä yhdistyy usein muutaman linkin päässä olevaan ammattimaisesti toteutettuun sisältöön. Fiksu Facebook-markkinoija toimiikin niin, että ihminen itse saadaan löytämään mainokset omaehtoisesti. . Kun analysoin kanavapreferensseihin vaikuttavia tekijöitä, ilmeni, että eniten valintoihin vaikuttaa kanavan hallittavuus. Voi tietenkin olla, että tämä 80 prosenttia paperilta ja 20 prosenttia digitaalisena -suhde muuttuu hyvinkin nopeasti. Hyvä esimerkki tästä on Hesarin nettipalvelun kaatuminen taannoin. Uusi kanava ei saa käydä päälle Myös digimainonnan aggressiivisuus sähköposteissa, tekstiviesteissä tai pakkokatseluun perustuvassa bannerimainonnassa ärsyttää monia Elkelän tutkimuksenkin mukaan. Olennaista onkin, että kuluttaja saa itse vaikuttaa siihen eli valita, missä ja miten hän markkinointiviestejä vastaanottaa. Näin on asian laita paperisessa kanavassa, kuten vaikkapa sanomalehdessä. . Jos kuluttaja saadaan kaiken lisäksi osallistumaan johonkin kivaan sosiaalisen median kautta järjestettyyn tapahtumaan, ei hän edes tajua, että kyse on markkinoinnista. Kuvastot pitävät pintansa Kari Elkelä otti kanavamieltymyksiä mittaavaan tutkimukseensa mukaan peräti 15 erilaista markkinointikanavaa. Internetinkin Elkelä jakoi kolmeen osaan: hakupalveluihin, sosiaaliseen mediaan ja internetin uutissivuihin. Kuluttajamittauksia tehtiin kolme, yksi vuonna 2006 ja kaksi vuonna 2010. Esimerkiksi erilaisia kuvastoja halutaan aivan varmasti lukea jatkossakin. Siinä on koko homman juju. Viive ymmärryksen ja tekojen välillä on siis selvä. Syntyykö Suomeen paperi- ja digipuolueet? Digi- ja printtikanavien suosion jakaantuminen riippuu pääasiassa ihmisen iästä. . Paperista viestintää suosii puolestaan se, että se on kiva perusjuttu, johon ihmiset ovat tottuneet. Mutta tämäkin rakoilee, sillä esimerkiksi Lidlin tarjoukset löytyvät netistä. Markkinoinnin kohdentaminen on ollut markkinoijien Akilleen kantapää. Itse asiassa uuden mittauksen aika olisi jo käsillä, sillä niin nopeasti maailma on muuttunut. Väitöskirja oli Elkelälle kahdeksan vuoden projekti. . Mahdollista on, että tilanne muuttuu siinä vaiheessa kun esimerkiksi kauppa ryhtyy aktiivisemmin pohtimaan sitä, minkälaisia viestejä se ryhtyy lähettämään erilaisille kuluttajasegmenteille, joiden ostokäyttäytymisen se tuntee esim. Informatiivisuutta tärkeämpiä kriteereitä olivat myös vanhojen tottumusten noudattaminen tai viihdyttävyys. Kaupan ilmoituksia halutaan verrata Eräs vahva paperista markkinointiviestintää puoltava asia on painettujen ilmoitusten vertailtavuus. kanta-asiakasohjelmien kautta. Neljä teesiä väitöskirjasta: ?Kuluttajille kaikkein mieluisimmiksi kanaviksi osoittautuivat sanomalehti, tuote kuvasto tai esite sekä internetin hakupalvelu, jotka kaikki ovat anonyymejä tiedonhakukanavia.? ?Selvästi vähiten mieluisiksi markkinointiviestintäkanaviksi osoittautuivat myyntipuhelu ja tekstiviesti, jotka molemmat ovat henkilökohtaisia vastaanottokanavia.? ?Näyttää siltä, että markkinoinnin kohdentamisessa ei ole kokonaisuutena tarkastellen onnistuttu kovin hyvin.? ?Ongelmana on, että suuri osa henkilökohtaisesti kohdennetusta markkinoinnista suuntautuu samoille hyvätuloisille ja varakkaille kuluttajille, mistä syystä nämä ovat menettämässä luottamuksensa markkinoinnin kohdentamiseen.? JULKAISIJA 5/2012 23. Se, että kuluttaja voi helposti vertailla eri kaupparyhmittymien tarjouksia, on yhä iso asia sanomalehdille. Uskon, että taulutietokoneet, tabletit, ovat niiden ensimmäinen vakavasti otettava kilpailija. Vaikka kuluttajat tuntevat hyvin digitaalisen maailman lainalaisuuksia, niin uusia päätelaitteita hankitaan harkitusti. Digitaalista markkinointia suosivat alle 35-vuotiaat. . Hallittavuuteen kytkeytyy sekin, että viestit eivät saa turhaan tyrkyttää tai häiritä. Kuluttajat sanovat usein, että informatiivisuus olisi mainosten tärkein ominaisuus. Uskon, että nimenomaan sosiaalinen media kiihdyttää markkinointiviestien digitalisoitumista. Facebook myy ovelasti Kun esimerkiksi Facebookissa vastaanotetaan tai lähetetään mainoksia, se ei usein tunnu siltä. Digitaalisuuden ja erityisesti pilvipalveluiden etenemistä voi tosin estää tietoturvan tökkiminen. Kaiken lisäksi lehti on monien mielestä helpompi avata kuin iPad. Eräs väitöskirjan tärkeä havainto onkin se, että ihmisille on tärkeintä, että mainosten vastaanottokanavat ovat heidän omassa hallinnassaan. . Pahimmassa tapauksessa digin ja printin välille syntyy iso sukupolvien välinen kuilu. N äin kertoo Itellan tutkimuspäällikkö Kari Elkelä, joka väitteli elokuun lopulla tohtoriksi markkinointiviestien kanavamieltymyksistä kuluttajien kannalta. Laajan väitöskirjan nimi on Markkinointiviestinnän kanavapreferenssit kuluttajilla ja voisi kuvitella, että se kuuluu jokaisen markkinointimiehen ja -naisen iltalukemistoon tänä syksynä. Elkelä aikoo myös kertoa tutkimustuloksistaan lyhyellä road-show´lla, jonka työnantaja Itella järjestää. . Toisaalta vanhemmat ikäluokat ovat jyrkästi sitä mieltä, että paperi on ainoa helppokäyttöinen viestintäkanava ja että heillä on oikeus lukea lehtiä paperilta. Kärjistetysti sanottuna maahan voi syntyä omat paperija digipuolueensa. Digitaalisten kanavien menestys mainosten maailmassa riippuu lopulta paljolti siitä, kuinka helppoja tai vaikeita vanhat ja uudet päätelaitteet ovat ja missä niitä käytetään. Älykännykät ja tabletit ovat luoneet uuden tilanteen siinä mielessä, että niiden kanssa askarrellaan pitkälti muualla kuin työpaikalla mainosmiesten iloksi. . Hallittavuuteen liittyy se, miten helposti markkinointiviestit voi siirtää hyödynnettäväksi johonkin toiseen ajankohtaan tai sivuuttaa kokonaan. Asiat saattavat kärjistyä: nuoret sanovat, että paperi ei ole riittävän ympäristöystävällistä, vaan hankala ja ikävä julkaisualusta
Koska tähän ryhmään kuuluvien esitteiden painaminen väheni 10 prosenttia vuodessa, on painettujen katalogien suosio puolestaan kasvanut selvästi. Toisaalta katalogien eli tuotekuvastojen siirtymistä internetiin on uumoiltu ainakin viimeksi kuluneet 10 vuotta. . TEEMAN A M AR K K I N O I N T I V I E ST I N TÄ Suoramainonnan uusi aalto Crossmedia Osoitteeton suoramainonta kasvoi viime vuonna selvästi, peräti 13,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maailmalla näkee innovatiivisia crossmediaratkaisuja, joissa olemassa olevaa asiakastietoa on käytetty 24 5/2012 JULKAISIJA ?Kun osoitteellisen suoran kanssa käytetään sähköisiä kanavia, saadaan kampanjan ns. Mainonnan teho on silloin aivan toista luokkaa. Ylipäätään suorakampanjoiden painosmäärät ovat vähentyneet radikaalisti viime vuosina. . Markkinoijan pitäisi osata lähestyä kuluttajaa oikeilla kanavilla, viesteillä ja hyvällä ajoituksella. Osoitteellisen suoramarkkinointikampanjan toteuttaminen on usein puhdasta matematiikkaa. Suomessa on oltu asiassa varovaisia. . pullia nostettua reilusti?, kertoo Iiro Laine. tehokkaasti hyväksi. Tilastot kertovat, että osoitteettoman suoran katalogien ja esitteiden painamiseen käytettiin viime vuonna 55 miljoonaa euroa. Kyllä rautakauppiaan intressinä on lähettää kuvastonsa nimenomaan perheelle, jossa kunnostetaan taloa ja pihaa. Näyttää kuitenkin siltä, että tietotyötä tekevä ihminen ei jaksa illalla enää selata erilaisia tuoteluetteloita päätteeltä, vaan haluaa katsella luetteloa vapaasti sohvalla, toteaa suoramarkkinointiin erikoistuneen Laine Directin toimitusjohtaja Iiro Laine. Direct Laine toimii Raumalla, Järvenpäässä ja Helsingissä. Suorakampanjoiden painosmäärät vähenivät Lopulta voi siis hyvinkin olla niin, että näyttöpääteruudun tuijottamiseen perustuvan tietotyön kasvaminen vahvistaa paperiviestintää laajemminkin. Laine tietää, että markkinoijien kannattaisi hakea myös tuotekuvastoille entistä tarkempaa vastaanoton kohdentamista. . Ratkaisut palvelevat sekä markkinoijan että kuluttajan etua. Pull ratkaisee Laineen mukaan viestintäkenttä on dynamiikaltaan hyvinkin monimutkaista. Se on printille ja monelle alan yritykselle hyvä uutinen. S Teksti Tiina Ruulio Kuva Pentti Salonen en sijaan osoitteettoman suoran lähisukulainen osoitteellinen suora on ollut lievässä laskussa vuodesta 2007 saakka. Mitä tämä kaikki tarkoittaa. Ennen jotain mainosta lähetettiin helposti 40 000 osoitteeseen, nyt vain 15 000 tai 10 000 osoitteeseen. Markkinointiviestien älykäs personointi ei jostain syystä ole Suomessa kovinkaan pitkällä, vaikka ihmisistä onkin saatavilla hyvin paljon erilaista tietoa. Toisaalta kampanjoiden määrä on lisääntynyt. Pelissä on itse tuotteen hinta verrattuna jakeluun ja muihin kustan-
Kun osoitteellisen suoran kanssa käytetään sähköisiä kanavia, saadaan kampanjan ns. Näin kampanjasta saadaan yksilöllisempi ja parhaassa tapauksessa se herättää kuluttajan toimimaan, toteaa Iiro Laine. It-järjestelmät tökkivät Varsinkin vanhat printtimainontaan keskittyneet asiakkaat ovat Iiro Laineen mukaan tänä päivänä hyvinkin kiinnostuneita crossmediasta. . pullia nostettua reilusti, Laine kertoo. Suuret markkinointiviestinnän kasvuprosentit tulevat tänä päivänä kuitenkin digitaalisesta mobiili- ja sähköpostimarkkinoinnista, vaikka kuluttajakunta ei niistä tutkimusten mukaan varauksettomasti pidäkään. Myös Facebookmarkkinointi kasvaa kohisten. Suoramarkkinoinnissa siis tapahtuu paljon: kanavavalikoima on kasvanut erilaisilla digitaalisilla päätelaitteilla, printtimainonnan kuvia tai tekstiä osataan personoida ja crossmediaakin käytetään jo varovasti. Iiro Laine uskoo, että crossmedian eli useiden markkinointikanavien yhdistäminen tuplaantuu seuraavien viiden vuoden aikana. . 450mm KORTTILEIKKURIT NUUTTAUS & TAITTO PUOLIAUTOMAATTISET AUTOMAATTISET LAMINOINTI & UV-LAKKAUS B3-B0 KOOSSA MERKINTÄ INKJET TULOSTUS KANNETTAVILLA TAI KIINTEILLÄ LAITTEILLA FOLIOINTI DIGITAALISESTI SÄHKÖISESTÄ AINEISTOSTA PUH. 09-2243 0080 grafitarvike@co.inet.fi JULKAISIJA 5/2012 25 - ratkaisuja painamisen tueksi -. Kuluttajaa voi lähestyä ainakin 10 kertaa tehokkaammin jos hänelle lähetetään sähköposti- tai tekstiviestimainoksen lisäksi esimerkiksi mainostettavaan tuotteeseen liittyvä etukuponki kirjeessä. Teho vain paranee, jos kuluttaja on ensin saatu kirjautumaan yrityksen kotisivuille ja osallistumaan johonkin kampanjaan. Otollinen maaperä on silloin luotu eri kanavista tulevien markkinointiviestien vastaanottoon. . Ideatasolla asiat siis toimivat hyvin, mutta ongelmaksi tulee usein se, miten asiakkaan omat tietojärjestelmät antavat periksi erilaisille crossmediakampanjoille. Koneet - Laitteet - Tarvikkeet SIDONTA ?Kyllä rautakauppiaan intressinä on lähettää kuvastonsa nimenomaan perheelle, jossa kunnostetaan taloa ja pihaa. Mainonnan teho on silloin aivan toista luokkaa.? nuksiin sekä toteutuneeseen pullprosenttiin eli siihen, kuinka iso osa potentiaalisista asiakkaista saadaan todellisiksi asiakkaiksi. . It-järjestelmien vähittäinen yhdenmukaistaminen toki korjaa tilannetta. WIRE STIFTAUS LIIMA NIPUTUS LEIKKAUS ARKKILEIKKURIT alk. 09-222 4004 FAX. Kampanjasta kannattaa ehkä tehdä monivaiheinen käyttämällä useampia eri kanavia kuten painotuotteita, verkkosivuja ja sähköpostiviestejä
TEEMAN A M AR K K I N O I N T I V I E ST I N TÄ Helppo ja turvallinen suora On selvää, että täysin kohdentamattoman mainonnan teho on vähentynyt, sanoo myynti- ja markkinointipäällikkö Pasi Latva. 26 5/2012 JULKAISIJA
Se, että mainos tai julkinen tiedote tulee omaan postilaatikkoon, on valtavan iso asia. Selvää tietenkin on, että mainokseen liitetään usein myös kehotus mennä nettiin joko rekisteröitymään tai liittymään johonkin asiakasklubiin. Tästä on kyse, kun esimerkiksi vesilaitoksen kaltainen julkinen liikelaitos informoi kaikkia kuntalaisia jostain asiasta. Säännöstä on ollut joitakin poikkeuksia tähänkin saakka ja uskonkin, että vanha systeemi murtuu vähitellen. Suomen Suoramainonnon pahin kilpailija on luonnollisesti Itella. . Se on ihmisille helppoa, tuttua ja turvallista. Tämä on harmillista ja surullista. Tällä hetkellä lehti on muuttumassa jälleen tabloidiksi uuden päätoimittajan, Sakari Nupposen, johdolla. Tabloidi onkin kaupunkilehdissä lähestulkoon sääntö. . Kuuluisan City-lehden painos on ollut parhaimmillaan yli 200 000. Jantonin tytär- ja osuusyhtiöiden hoitama jakelu peittää noin kaksi miljoonaa taloutta Suomessa. Suomen Suoramainonnan pelikenttänä on koko Suomi. . Sen sijaan kaupan asiakasvirtojen mukaan kohdennettu alueellinen osoitteeton suoramainonta menestyy hyvin jatkossakin. Eräs uudehko piirre suoramainonnassa on se, että valtio ja kunnat ovat löytäneet kansalaistiedottamisen voiman suoramainonnan avulla. . Kaupunkilehti on usein ainoa media, josta ihmiset voivat saada paikallista informaatiota. Tällaiset julkiset tiedotteet voidaan jakaa myös mainoskieltotalouksiin, kertoo Pasi Latva. Eräs syy alueellisen osoitteettoman suoran kasvulle on ollut uusien kansainvälisten kauppaketjujen nopea rantautuminen Suomeen. . Toivoisin, että mainostajat suhtautuisivat suomalaisen työn kunnioittamiseen vakavammin tässäkin kohtaa. Mainospostia ja kaupunkilehtiä Suomen Suoramainonta jakaa mainokset ilmaisjakeluna jaettavien kaupunkilehtien kyytipoikana. Se on selvää, että täysin kohdentamattoman mainonnan teho on vähentynyt. Tuhannet taloudet ottavat pois tarran siinä vaiheessa, kun lehdessä on ilmoitus jonkin suuren kuvaston jakelun aloittamisesta, Latva kertoo. Jakelubisnes ei ole tänä päivänä pelkkää jakelua, vaan asiaan liittyy monia muitakin ulottuvuuksia. . Toisaalta toimimme myös hieman eri alueilla: Itella osoitteellisessa suorassa ja laajemmin logistiikassa ja me alueellisessa osoitteettomassa jakelussa. Hän pitää printtisuoraa myös hyvin kustannustehokkaana tapana lähestyä kuluttajakuntaa. . Kunnioitamme tätä halua. Janton on myös kustantanut ainakin toistaiseksi ilmestyvää City-lehteä. Työllistämme myös paljon maahanmuuttajia. Se, että mainosjakelu on matalapalkka-ala, ei ole Latvankaan mielestä hyvä asia. . Olin alun pitäen töissä Jantonissa, josta menin Tietoon ja palasin lopulta Suomen Suoramainontaan vuonna 2005. JULKAISIJA 5/2012 27. Sen perusti aikoinaan lehden päätoimittajanakin toiminut Urpo Lahtinen. Kuluttajavirasto on kannattanut sitä. . Internetmainonnan bannerit tai tekstiviestimainonta ärsyttävät juuri siksi, että niitä tuputetaan väkisin. Toisaalta Ei mainoksia -kieltokaan ei ole kaikille aivan ehdoton asia. . Ihmiset pitävät siitä, että he saavat valita. Tarjoamme töitä nuorille, sillä 20 prosenttia jakelijoista on 14?18-vuotiaita. Meillä on 72 jakeluterminaalia ympäri Suomen ja työllistämme eri jakeluyhtiöiden kautta 10 000 jakelijaa. Se pitää hintatason kurissa. Pasi Latva on paluumuuttaja nykyiseen työpaikkaansa. . Kehitämme muun muassa jatkuvasti erilaisia työkaluja suoramainonnan kohdentamiseksi ja analysoimiseksi. Töitä 10 000 jakelijalle Suomen Suoramainonta Oy on osa Janton-viestintäkonsernia, jonka perusti vuonna 1992 sijoittaja Kai Mäkelä. Nykyisin lehti- ja jakeluyhtiö Jantonin omistaa pääomasijoitusyhtiö Argon Capital. Kilpailuakin silti on. Suomen Suoramainonta Oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Pasi Latva uskoo, että alueellinen osoitteeton suora menestyy jatkossakin varsin hyvin monestakin syystä. N Teksti Tiina Ruulio Kuva Pentti Salonen äin puhuu siis mies, jolla on takanaan 25 vuoden työkokemus erilaisten viestien perille viemisestä. . Rekrytointi vaikeutuu ja toisaalta ala vaatii yhä enemmän, kun mainospostin läpimenoaika lyhenee. En näe tälle edes välitöntä loppua, Latva toteaa. Mainoksia tai ei Latva on varma siitä, että markkinoijan on helpompi esitellä uusia ideoitaan ja tuotteitaan printin kuin digitaalisten mainoskanavien kautta. Toimiala on kiinnostanut minua aina. Paikallisuus on trendi, joka vahvistaa kaupunkilehtiä. Pieneksi ongelmaksi on tullut se, että Ei mainoksia -taloudet eivät ole saaneet haluamiaan kaupunkilehtiä, sillä osoitteettoman jakelun säännöt ovat kohdelleet kaupunkilehtiä kuten mainospostia. Sanomalehtien Liitto onkin tehnyt asiassa muutosehdotuksen, jonka mukaan kaupunkilehdet voitaisiin jakaa myös Ei mainoksia -postilaatikoihin. Cross mediassa siis ollaan nykypäivänä. Noin 11 prosenttia suomalaisista talouksista on kiinnittänyt postiluukkuunsa tai -laatikkoonsa Ei mainoksia -tarran. Myös jakelupiirien koko pienenee. Latva on tiennyt jo vuosia, että yhä suurempia osa mainoksista painetaan muualla kuin Suomessa. . Se ei ole suoramainonnan kannalta yksinomaan negatiivinen asia. . Mediayhtiöt ovat perustaneet kaupunkilehtiä innokkaasti oikeastaan koko 2000-luvun huomattuaan, että kaupunkilehtien mainosmarkkina alkoikin vetää hyvin. Selvää kasvua on tullut vielä tänäkin vuonna. Suomen kaupunkilehtien historia on toki paljon pidempi, sillä Suomen vanhin kaupunkilehti on vuonna 1957 perustettu Tamperelainen
Lehtien pitäisi paljon nykyistä paremmin käsitellä edustamansa alueen asioita. Esittämälläni järjestelyllä toimittajien panos pystyttäisiin kohdentamaan paremmin juuri paikallisiin asioihin. Suurin yksityinen Alman omistaja on Niklas Herlin, joka omistaa yhtiöstä noin 10 prosenttia. 20 vuotta, mutta kovin paljon ei tästä huolimatta ole tapahtunut. Ainoa mitä on vähän hätäpäissään tehty on se, että monimutkaiset ristiinomistukset ovat lisääntyneet. Tästä saatava lisäarvo olisi merkittävä. Nettistrategiakin yhdessä Emoyhtiö voisi Mäkelän mukaan myös suunnitella keskitetysti jokaisen lehden siirtymisen ?ei-paperiseen ja eikuljetettavaan muotoon?, kun tällä hetkellä jokainen lehti tekee suunnittelutyön itse. Tätä kehitystä on Mäkelän mukaan ennakoitu jo 15 . Joissain muissa maissa ovat lehdet hänen mielestään onnistuneet luomaan nettiin toimivat ansaintamallit paljon meitä paremmin.. Emoyhtiö hoitaisi keskitetysti kaiken muun kuten ulkomaan, kulttuurin, urheilun ym. vastaisi lehtien it-linjauksista. Mäkelän malliin kuuluu olennaisesti se, että lehtien toimitukset keskittyisivät juuri paikallisiin asioihin. Nythän monet painokoneet toimivat kovin alhaisella kapasiteetilla. Mäkelän mukaan Herlin osti osakkeensa suurilta eläkevakuutusyhtiöiltä. Satsattava paikallisuuteen Uudesta yhtiöstä tulisi toteutuessaan valtakunnallinen journalismin voimakeskus. yleisten tapahtumien uutisoinnin, jolloin lehdistä vapautuisi huomattavat resurssit paikallisen journalismin kehittämiselle. Mäkelän mielestä on se ja sama, rakentuisiko uusi holdingyhtiö Alma Median ympärille vai olisiko se jokin muu. Toki hän on aiemmin antanut ymmärtää, että Alma olisi tähän erinomaisen pätevä ja sopiva. Kai Mäkelä kertoo omistavansa tällä hetkellä Alma Median osakekannasta ?jotain viiden ja kymmenen prosentin välillä?. Koneinvestoinnit voitaisiin keskittää. Kai Mäkelän emolla olisi monta tytärtä: ?Ketonenkin kuuntelee? Sijoittaja Kai Mäkelän mielestä suuriin lehtitaloihin kuulumattomien maakuntalehtien pitäisi lyödä kiireesti hynttyyt yhteen ja perustaa pörssiin liittyvä emoyhtiö, joka johtaisi niitä keskitetysti. Hänen mukaansa ideasta on oltu ?kentällä. Sen lehdet leviäisivät noin 80 prosenttiin suomalaisista talouksista. Uusi strateginen johtokeskus toisi Mäkelän mielestä paljon etuja, joista tärkeimpiä olisivat taloudelliset hyödyt: . Emo hoitaisi keskitetysti maakuntalehtien painamisen, toimittamisen ja strategisen suunnittelun, mm. Toisin sanoen lehdet olisivat emon tytäryhtiöitä. Toi- 28 5/2012 JULKAISIJA ?On silkkaa tuhlausta, että kymmenet toimittajat eri lehdissä käsittelevät samoja ulkomaisten uutistoimistojen ja STT:n uutisia ja tekevät niistä kukin oman versionsa omaan lehteensä.? mitukset ja kuljetukset voitaisiin niin ikään koordinoida. Logistista säästöä tulisi paljon. On hänen mielestään silkkaa tuhlausta, että tällä hetkellä kymmenet toimittajat eri lehdissä käsittelevat samoja ulkomaisten uutistoimistojen ja STT:n uutisia ja tekevät niistä kukin oman versionsa omaan lehteensä. Siis samoista uutisista, jotka muutenkin eri lähteistä tulevat päivän mittaan ihmisille hyvinkin tutuiksi. . hyvin kiinnostuneita. E Teksti Pertti Jokinen Kuva Pentti Salonen hkä nimekkäin toimitusjohtaja, jonka kanssa Mäkelä kertoo keskustelleensa asiasta, on riippumattoman Turun Sanomien Mikko Ketonen. Mäkelän visiossa Suomessa olisi iso pörssiin kuuluva holdingyhtiö, joka omistaisi nyt vielä riippumattomien maakunta- ja paikallislehtien osakekannasta yli 50 prosenttia
Esimerkiksi Länsiväylän muuttuminen broadsheetiksi lisäsi lehden mainostuloja ja paransi sen kannattavuutta. Kai Mäkelä myöntää olevansa tabloidimies, mutta ei siitä huolimatta usko, että kaikki lehdet seuraisivat automaattisesti Helsingin Sanomien mallia. TS ja Kaleva vastaavat Julkaisija kysyi Turun Sanomien ja Kalevan toimitusjohtajilta näiden mielipidettä Kai Mäkelän ja Arto Sunisen visioon uudesta vahvasta lehtikeskuksesta. Tässä vastaukset. Turun Sanomien Mikko Ketonen: ?TS:llä ei ole tarvetta tai syytä kommentoida tätä asiaa. Meillä on oma strategiamme ja yhteistyökumppanit. Rakennemuutos viestinnässä ja printissä on tosiasia ja siihen mukaudutaan.? Kalevan Jukka Haapalainen: ?Kalevan voimassa olevassa strategiasuunnitelmassa ei ole kuvattu yhdistymisvaihtoehtoja. . Tabloidihan vie mainostilaa merkittävän määrän, kun valkoiset reunat kaksinkertaistuvat ja pienentävät painopinta-alaa miltei kymmenen prosenttia. Kalevalle ja Turun Sanomille. Nykyisistä ongelmista huolimatta hän muistuttaa mieliin, että toimiala on maamme kannattavimpia jollei peräti kannattavin: . Olen varma, että 20 vuoden kuluttuakin paperilehdet ovat vielä voimissaan. Kannattavaa bisnestä Mäkelä uskoo lujasti suomalaisen lehdistön tulevaisuuteen. En silti usko, että kehitys olisi hirveän nopeaa. Missä muualla käyttökate on yli 20 prosenttia? Viime Julkaisijan numerossa graafisen teollisuuden talousasiantuntija Arto Suninen ennakoi täysin Mäkelästä riippumatta samantyyppistä uudelleen järjestäytymisen pakkoa mm. Hän arveli Alma Median olevan tämä uusi voimakeskus. Vallalla olevasta tabloidihuumasta Mäkelä toteaa, että on kyllä itsekin tabloidimiehiä muttei siitä huolimatta usko, että nyt kaikki seuraisivat automaattisesti Helsingin Sanomien mallia. . Yhteistyötä tehdään eri mediatalojen kanssa: H:gin toimitus, virtuaali nen ulkomaan toimitus, Oikotie, painaminen jne. Yhteistyöstä olemme saaneet hyviä kokemuksia ja sillä alueella haluamme kehittää toimintaa edelleen.? JULKAISIJA 5/2012 29
Opetusalan kiistaton ykkösmedia Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen 174.000 lukijaa KMT S2011/K2012 Levikki 98.465 kpl LT 16.1.2012 Mediatiedot Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist Oy Puhelin (09) 350 5350 opettaja@opemedia.fi www.opemedia.fi Kohdista sanomasi opetusalan päättäjille ja vaikuttajille 30 5/2012 JULKAISIJA
Kun hän matkustaa maailmalla, turistikuvistakin vähintään puolet on otettu erilaisista kylteistä ja tarrakirjaimista. ABC (ja kaikki senjälkeiset aakkosten kirjaimet ja kymmenet muut JULKAISIJA 5/2012 31. Typograafikko Markus Itkonen ja Suomi-Filmin valomainos. Teksti Pertti Jokinen Kuva Pentti Salonen ABC:n armoilla Suomalainen kaunis maalaismaisema on nykyisin ABC:n armoilla. Kaupungeissa taas hyppivät silmille keskenään armottomasti sotivat logot ja brändit. Visuaalinen ympäristömme oli ennen monipuolisempi, mutta silti harmonisempi. T ypograafikko Markus Itkonen katselee ympäristöään eri tavalla kuin me muut
Jokin pieni ero voi olla, mutta hädin tuskin edes suurennuslasi riittää sen havaitsemiseen. Mutta ei wau-efekteilläkään näillä markkinoilla pärjätä. . Siksikö, että heidän ?ABC:n hirveät värit ja lapselliset kirjaimet ovat ensimmäisenä vastassa joka kylässä ja kaupungissa?. pitää tehdä halpaa, joka tuppaa aina olemaan rumempaa kuin kallis? Ei sitä logiikkaa Itkonenkaan ihan suoralta kädeltä ymmärrä. On paljon vaihtoehtoja siinäkin tapauksessa, että haluaa tehdä jotain todella erilaista. Eikä niiden erottavien asioiden tarvitse olla isoja. ABC:n hirveät värit ja lapselliset kirjaimet ovat ensimmäisenä vastassa joka kylässä ja kaupungissa. Yleistyessään ne hävittivät paljon siitä vaihtelusta, jonka takavuosien monet erilaiset ja erikylttiset huoltoasemat antoivat tienvarsimaisemalle. Ei hän kaupungissakaan kovin usein kauniin graafisen suunnittelun kukkasiin törmää: . Miltei kaikkeen tottuu ajan myötä, mutta tähän en ole vieläkään tottunut. Ei tarvita vallankumousta Luulisi kuitenkin, että näiden, myös ABC-rumilusten, suunnittelun taustalla on rautaisia ammattilaisia. Miksi sitten he päästävät käsistään tällaista jälkeä. Ei minun mielestäni tarvitse tehdä rumaa erottuakseen. Hänen kirjaintyyppien historiaa käsittelevä väitöskirjansa ilmestyy nimittäin lokakuussa. Itkonen on vanhojen ja uusien kirjaintyyppien erikoismies, mutta kirjankansien ja logojen suunnittelu leipätyönä virittää hänen silmänsä tavattoman herkäksi huomaamaan graafisen ympäristömme vähittäisen muuttumisen laajemminkin. Niin kuin nyt nämä ABC-tolpat: . Tällä tavalla käytettynä kirjaintyypeillä on kaupunkikuvaa rikkova vaikutus. Olisikohan Kuubassa toisin... Sanalla sanoen visuaalinen ympäristömme oli Itkosen mielestä ennen monipuolisempi eikä likimainkaan niin kosiskeleva ja päällekäyvän markkinahenkinen kuin nyt. Pieni lohdutus on ehkä se, että koko muukin Eurooppa on suunnilleen samassa jamassa kuin me. Eipä enää juurikaan ole persoonallisia kylttejä, joissa lukisi räätäli, suutari, sauna tai edes ruokakauppa. Kaupunki on täynnä erilaisia logoja ja brändejä, jotka riitelevät keskenään. Kuinkahan paljon niitä jouduttiin vaihtamaan koko maailman mitassa. Ja markkinathan ovat joka tapauksessa täysin kansainväliset. Noille markkinoille etenemisen edessä on korkea kynnys, sillä sen takana ovat jo odottamassa nämä 160 000 vanhaa kirjainperhettä. Suunnittelija joutuu tekemään työtään Skyllan (liian erikoinen) ja Kharybdiksen (liian tavanomainen) välisessä ristiaallokossa. Ongelma on siinä, että vähän kaikkea on jo olemassa. Ne eivät koskaan päädy työjuhdiksi graafikoiden pöydille, siis ammatilliseen käyttöön, vaan jäävät amatöörien erikoisuuksiksi, uskoo Markus Itkonen.. Yhdeksi syyksi hän ehdottaa ainakin julkisivujen ja myymälöiden mainoskylttien ollessa kyseessä sitä iänikuista erottumisen tarvetta tai sitten pakonomaista trendien perässä juoksemista, mutta ei ole ihan tyytyväinen kumpaankaan vaihtoehtoon: . Ainahan vastakkain ovat kuvat ja teksti. Tuppaako ehkä kuva viemään voiton? Itkonen kertoo, että kyllä kirjaimistakin keskustellaan ja niitä kolle- giaalisesti vertaillaankin, mutta tietenkään kaikki eivät ole tasavahvasti kiinnostuneita samoista asioista. . Ja trendit on huono selitys siksi, että nehän pitää sitten uudistaa vähintään viiden vuoden välein. Itkonen kertookin, että graafisen suunnittelijan elämän tähtihetkiä ovat ne, kun huomaa tehneensä jotain sellaista, mitä ei itse muista koskaan aiemmin nähneensä. . Itse kiinnitän paljon huo miota siihen, mitä kirjainmuodot viestivät ja mitä mielikuvia ne luovat. Itkonen arvelee, vähän leikillään toki, että vasta jostakin Kuubasta saattaa löytyä jotain aitoa ja alkuperäistä, ainakin vanhaa ja uutta rinta rinnan. Rauhattomuutta lisää se, että logoja vaihdetaan tiuhaan tahtiin. Ei siinä mitään vallankumousta vaadita. Mitä mielikuvia tulee Sen ymmärtää hyvin, että kirjankansien suunnittelussa ei ABC-efekteille ole sijaa. Ei hän myöskään usko, että se olisi edes toivottavaakaan, sillä se saattaisi olla jopa väkinäistä ja vähän huvittavaakin. . perinnettä. Itse hän varmasti valitsee kirjaimet viimeisen päälle, mutta entä muut kollegat. Pari vuotta sitten ihmettelin, kun Itäkeskuksessa revittiin irti Dressmann-ketjun keltaiset mainosvalot ja pantiin tilalle muuten samanlaiset mutta punaiset. Jäisi moni kirja ostamatta. Mutta palataan takaisin Itkosen leipälajiin eli kirjaintyyppeihin. Toiset ovat kiinnostuneempia kuvista, toiset kuten minä taas tekstistä. Vähintään siitä tulee ympäristöongelmia ja palaa paljon rahaa, Itkonen sanoo. Samanlaista arveluttavaa muutospakkoa edustaa hänen mukaansa Finnairin viimeisin visuaalinen ilmeenkirkastus, jossa sen logosta hävisi sympaattinen raikas sinisyys. 32 5/2012 JULKAISIJA Kun se lisäksi vedettiin suuressa muodossaan lentokoneen valkoiselle pohjalle koko rungon mitalle ja jopa ikkunoiden yli, siinä ei hänen mielestään ole enää mitään kaunista. . merkit niitten päälle) ovat Itkoselle tuttuja muustakin kuin kolhoista tienvarsipylväistä. On siis ?uudistuttava?. . Täytyy myös taistella sitä alitajuntaa vastaan, joka ohjaa tarttumaan aina vain tuttuihin ratkaisuihin. Se vaatii välillä myös kukkaron raottamista, jotta saa omaan fonttikokoelmaansa myös jotain tuoretta, erilaista. Ainakin valinnanvaraa riittää. Uusimpien arvioiden mukaan maailmassa on noin 160 000 erilaista kirjaintyyppiä. Wausta ei ole työjuhdaksi Suomessa on Itkosen arvion mukaan kymmenkunta aktiivista ja korkea tasoista kirjaintyyppien suunnittelijaa. Itkonen kertoo, että tavattoman usein hän törmää uusien fonttien luetteloita selatessaan sellaisiin, jollaisia hän muistaa nähneensä jo sata kertaa aiemmin. . Yksi heistä on professori Saku Heinänen, jonka uusilla kirjaintyypeillä on myös Itkosen väitöskirja painettu. Ala on meillä vielä nuori eikä Itkonen usko, että sen myötä olisi syntynyt mitään erityisesti juuri suomalaista kirjainmuotoilun tai ?logotaiteen
Printtigraafikon pelastustie Pioneerityö Markus Itkosen väitöskirja Kadonneet kirjaintyypit . ja teoksen tulee olla saatavilla vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Itkosen edellisestä teoksesta Typografian käsikirja on juuri ilmestynyt neljäs painos. Senkin kustantajana on RPS-yhtiöt. Tulevaisuus Tulevaisuus on on sähköinen. sähköinen. Opettele ainakin Opettele ainakin nämä: nämä: Web Web -suunnittelun -suunnittelun 123 123 graafi graafikolle kolle 1.-2.11. 1.-2.11. Julkaise Julkaise verkossa; verkossa; verkkosivujen verkkosivujen tekniikat tekniikat HTML ja CSS 19.-20.11. HTML ja CSS 19.-20.11. Tablettijulkaisut: Tablettijulkaisut: InDesign InDesign ja ja eDocker eDocker Tablet Publisher 20.11. Tablet Publisher 20.11. Lisätietoja Lisätietoja ja ja ilmoittautuminen: ilmoittautuminen: sovelto.fi sovelto.fi, , info@sovelto.fi . Laaja valikoima julkaisemisen info@sovelto.fi. Suomalainen kirjainmuotoilu 1920?1985 ilmestyy lokakuussa RPS-yhtiöiden kustantamana. Tämä 204-sivuinen runsaasti kuvitettu neliväriteos käsittelee suomalaisia kirjaintyyppejä sekä muutamia julkaisemattomia kirjaintyyppihankkeita 1920-luvulta aina vuoteen 1985 eli kirjainmuotoilun digitaalistumiseen saakka. Aihe on ollut tähän asti maassamme kokonaan tutkimatta, joten Itkosen teos on alan pioneerityö Suomessa. 10. Laaja valikoima julkaisemisen ja ja kuvan kuvankäsittelyn käsittelyn kursseja. kursseja. Liity Liity Kiltaan! Kiltaan! http://kilta.sovelto.fi http://kilta.sovelto.fi/creative/ /creative/ Päivitämme Päivitämme päitä. päitä. JULKAISIJA 5/2012 33. Pitkän aikaa on oltu jopa sitä mieltä, ettei maassamme mitään tutkittavaa tällä saralla olekaan. Kirjan kuvitus on kerätty vaivoja säästämättä kymmenistä museoista ja yksityisistä lähteistä. Osa materiaalista on ollut niin vanhaa ja huonokuntoista, että sen painokuntoon saattamisessa on ollut iso työ. Itkosen väitöstilaisuus on 26
Olemme tehneet yhteistyötä Loirin kanssa aiemminkin Lahdessa järjestetyn Tapani Aartomaa Hommage -julistenäyttelyn yhteydessä. Aatteellinen julistetaide ja kulttuurijulisteet ovat vielä voimissaan, Pekka Loiri on suunnitellut ja toteutta nut suomalaisen julistetaiteen näyttelyn Prahassa. Julisteiden tulostuksesta huolehtii HP. 34 5/2012 JULKAISIJA Teksti Pertti Jokinen Kuvat Pekka Loiri ja HP mutta kaupallisella puolella menee kehnosti. Usti nad Labemin yliopiston muotoilun ja grafiikan laitoksen tiloihin. Näyttäviä julisteita on kyllä vähän joka tolpassa, mutta ne ovat enemmän mainoksia kuin julisteita. Piipposen kertoman mukaan halutaan näyttää, että HP:n z-sarjan suurkokotulostimet tekevät jopa gallerialaatuista jälkeä. Kaikki tulostamisessa käytetyt tarvikkeet ovat olleet HP:n alkuperäisiä tarvikkeita ja tulostusmateriaaleja. Piipponen sanoo toivovansa, että kun ihmiset näkevät näyttelyssä HP:n laadukkaat julisteet he osaavat jatkossakin vaatia samaa laatua asioidessaan painotaloissa tai miettiessään laitehankintojaan. Prahan näyttelyssä ovat esillä seuraavat suomalaiset graafikot ja julistetaiteilijat: Tapani Aartomaa, Timo Berry, Erik Bruun, Akseli Gallen-Kallela, Hilppa Hyrkäs, Aimo Katajamäki, Jenni Kuokka, Ilkka Kärkkäinen, Pekka Loiri, Esa Ojala, Kari Piippo, Pekka Piippo, Antti Raudaskoski, TSTO, Kyösti Varis, Jukka Veistola ja Klaus Welp.. Myös Skopjen Taideakatemian galleria Makedoniassa on ilmoittanut kiinnostuksensa näyttelystä. Tsekin kulttuuriministeriö toimii näyttelyn suojelijana ja sponsoroi näyttelyn avajaiset. 10. Jos oppilas oppii ajattelemaan kuin julistesuunnittelija, hän pärjää graafikkona Loirin mielestä paikassa kuin paikassa. Kaupallisten julisteiden alamäki on vaikeasti selitettävä juttu. Lahden biennaali on sekin edelleen maailman tärkeimpiä näyttelyitä. Ehkä rappion syynä meillä on se, että lauta-aidat ovat kadonneet, Loiri ehdottaa puoliksi leikillään ja puoliksi tosissaan. Lauta-aidat puuttuvat Pekka Loiri, suomalaisen julistetaiteen uranuurtaja ja grafiikan opettaja, joutuu tunnustamaan, että tätä nykyä julistetaide meillä, entisessä lajin suurvallassa, ei voi kovinkaan hyvin. Tai osa siitä voi mutta toinen ei: . Olimme silloin palautteeseen tyytyväisiä, ja niinpä päätös lähteä mukaan myös tähän projektiin kävi erittäin luontevasti, Designjet Business Manager Lauri Piipponen HP:stä kertoo. Paitsi suomalaisen julistetaiteen tukemista HP ajattelee luonnollisesti myös omaa imagoaan. Julisteista on tullut pelkkiä mainoksia. Oikean julisteen pitää huutaa. P ekka Loiri on suunnitellut ja toteuttanut parasta aikaa Prahassa Ceske Centrumin galleriassa esillä olevan laajan suomalaisen julistetaiteen näyttelyn. Kuten sanottu, tämä työ on ollut HP:n vastuulla. Mikä on saanut HP:n innostumaan suomalaisen julistetaiteen tukemisesta? . Prahasta osa näyttelyn materiaalista siirtyy näyttelyn sulkeutumisen jälkeen 26. Ne eivät huuda eivätkä siten täytä julisteen määrettä. Lohtuna on se, että julisteet ovat Loirin mielestä grafiikan opiskelussa edelleen se varsinainen kuninkuuslaji. Loirin mielestä syynä ei voi olla ainakaan HP todistaa laatuaan Prahan näyttelyssä on esillä lähes 40 suurta julistetta kooltaan 70 x 225 senttiä. Julisteiden tulostamisesta on huolehtinut puolestaan tietotekniikan laitevalmistajajätti HP. yksinomaan it-pohjaisen viestinnän yleistyminen, sillä esimerkiksi Ranskassa kaupallinen juliste on edelleen erittäin arvostettu taiteenlaji. . Suomalaisia julistetaiteen näyttelyitä on kyllä maailmalla kuten nyt Prahassa. Mutta kaupallinen julistetaide voi huonosti. Julisteen pitää huutaa Graafikko Pekka Loirin mielestä julistetaide ei voi Suomessa kovinkaan hyvin, ei varsinkaan kaupallinen juliste
+358 9 5421 0100 | info@bbm.fi | www.bbm.fi 35. Täydellinen paketti toimistotyössä tarvittavaa tietoa. Tekemisen iloa toimistoihin! Te KI ks EL tis I tä PA >luonteLST 94 va A: pu he TOI MIS TON ALI SKU 2 | MA I | NRO TTIL EHT AM MA TOI TTIL EHT AM MA MIS TOn TIku 3 | HuH I | NRO u 2012 Pu K oli ie so l n n ip im a > i va lst 66 i om a: an im i? Ek Ki olo el gia ip sa a k al n ie st a: >akirja litoim 62 ssa isto n Te Ki ks el tis i tä pa >luontelst 94 va a: pu he TOI MIS osta Kop öN A nu eh tOO ty > 68 > 18 Teema A A IvM O V tään n ti s ie liseen GI NE N > 24 T TIL EH AM MA TI! n uudet Tallinnapa iK at > 34 TON KA TOIMIS TEKNIIK > 24 Er s&a En gI nE n T TIL EH AM MA TI! > 68 Teema IVA TOIM TIIMI myös a onnistuu lass KokousR aviNtO Kesä Teema Teema tätyön Löydä e edut oli N Uutuustu mONee taipuu > 22 on Värikkyys vikkeiden ar toimistot i tReNd ER S&A EN > 18 > 40 > 39 visuaa ON myöuONtaja lOttOj mät Kuivat silNa Kiusa > 39 ntoon Selkä kuONSTEIN PIK AK rahn Janinas G > 18 myös Mukanaus & KOKO Ressi -liite KONg > 34 u 2012 KOKOus myös Mukana AVAASTI EDUST -LIITE VESILLÄ inti Mentoro ALLA VIE UR PÄIN ETEEN Sku 5 | Syy I | NRO di- ja sen brän kaukoi sikön Veikkk in ntiyk mar ten assis tti ON m Jaana ilä ipAA en-s n N vo eu N STERIST Ä ORKE EHT MATTIL TOn AM u 2012 a Reetta Hannse lla ia Maja ROOl ONta Orkesterin usihteerii Suunnittel ON YLPE äKu 4 | KES I | NRO rin tilla isteatte Kansall n assisten pääjohtaja isihteeri en myynt Autoliikke Ki us uOlisu mONip > 18 U 2012 EHT MATTIL TOn AM TOI MIS > 39 Tilaa S&A puoleen hintaan 39,50 / 12 kk www.bbm.fi > 24 Er s&a En gI nE n T TIL EH AM MA > 24 Er s&a En gI nE n T AM MA TIL EH TI! TI! Kampanjakoodi: Julkaisija 2012 JULKAISIJA 5/2012 Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6 | Piispantilankuja 4, FI-02240 Espoo | p
Tutustu lehden uusimpaan numeroon osoitteessa www.mainostajat.fi ja tilaa MAINOSTAJA hintaan 64 ?. Erottajankatu 19 B, 00130 Helsinki, puh. (09) 686 0840, faksi (09) 6860 8420 www.mainostajat.fi. Lehti markkinointiviestinnän ammattilaiselle Keväällä 2012 uudistunut MAINOSTAJA kertoo neljä kertaa vuodessa tuoreesti ja kiinnostavasti toimialan kehitystrendeistä, ajankohtaisista ilmiöistä ja menestyneistä brändeistä
Sähkökirjat, uudet sähköiset hakemistot ja opetussisällöt iskevät suoraan painetun kirjan markkinaan. Pitkäaikaisessa käytössä kirjan selkä ei murru, vaan pysyy kauniina. Otavalla pohjoismaiden modernein kirjansitomo Kahdeksan miljoonan kirjan paino Otavan Kirjapainolla on ollut Keuruulla puolisen vuotta käytössä viimeisimmällä huipputeknologialla varustettuja sitomokoneita, joilla pehmeäkantisten kirjojen selkä saadaan murtumatta kestämään pitkäaikainen käyttö. P Teksti Markku Niiniluoto Kuvat Hannu Nelimarkka okkareissa, oppikirjoissa, käsiohjelmissa ja tuoteluetteloissa sivuja ei liimatakaan siis kanteen, vaan ne kestoliimataan joustavaan harsoon. Otava siirsi kirjapainotoiminnot vuonna 1954 Keski-Suomen Keuruulle, jossa yhtiö on runsaan 10 000 ihmisen kaupungin suurimpia työnantajia kunnan ja puolustusvoimien pioneerirykmentin ohella. Parhaimmillaan kirjapaino työllisti 1970-luvun lopulla yli 300 ja tänään 100 henkilöä. Takaisin Keuruulle Kirjamarkkina kääntyi Suomessa laskuun vuoden 2006 paikkeilla. 10 miljoonaa kirjaa. Nykyisin Otavan Kirjapainon tuotanto on 8 miljoonaa kirjaa vuodessa. . Mutta kirjamarkkina ei kuitenkaan ole auringonlaskun ala, vaan se kehittyy, vakuuttaa toimitusjohtaja Matti Uuttu. JULKAISIJA 5/2012 37. Fyysinen kirja ei katoa mihinkään, mutta sen rinnalle tulee koko ajan uusia medioita. Pehmeäkantinen kirja avautuu helposti, kun Otabindkestoliimasidos pannaan joustavaan harsoon. Suurimmat volyymit tehtiin Keuruulla vuonna 1988
Lisäksi rotaatiokoneemme on tehokas. Otavan Kirjapainon modernin sitomon yhteydessä on Suomen johtava kirja-alan logistiikkayhtiö Kirjavälitys, joka pakkaa ja lähettää kirjat eteenpäin vastaanottajalle. . Kirjojen tuonnin määrän selvittäminen on vaikeata, koska maahantuodut painotuotteet tilastoidaan kustantajien ostamien valmiiden, kustannusoikeudet sisältävien tuotteiden sekaan. Tällaista synergiaetua tuskin löytyy muualta. Fyysinen kirja ei katoa mihinkään, vaikka sen rinnalle tulee koko ajan uusia medioita, toteavat toimitusjohtaja Matti Uuttu ja koneenhoitaja Jarmo Toivola Otavan Kirjapainossa pohjoismaiden moderneimman sitomokoneen ääressä. LIKE Uuttu on paluumuuttaja Keuruulla. Nuori diplomi-insinööri työskenteli ensimmäisen kerran Otavan Kirjapainossa vuosina 1989?1992. Toimitusjohtaja Uutun arvion mukaan Suomessa painetaan ja sidotaan vuodessa noin 40 miljoonaa kirjaa, josta Otavan Kirjapainon markkinaosuus on noin 20 prosenttia. Vakaa omistaja Otava Media takaa systemaattisen strategiatyön, mikä auttaa suunnittelussa, toimitusjohtaja Matti Uuttu listaa Otavan Kirjapainon kilpailuvaltteja.. Liken kustantamasta Sofi Oksasen uutuudesta Kun kyyhkyset katosivat otettiin 100 000 kappaleen ensipainos. . Sen jälkeen kirjatyyppisten tuotteiden määrä kasvoi tasaisesti pitkään Suomessa, jossa on ollut myös useita laajaa vientitoimintaa harjoittaneita painoja. Sofi Oksasen kirja painettiin Keuruulla 40 miljoonaa kirjaa Tarkkaa faktatietoa kirjamarkkinan suuruudesta ei ole. Kirjatehtaassamme on myös sitoutunut henkilöstö, josta monet ovat palvelleet vuosikymmeniä. Kovakantisia painetaan yhä enemmän elokuusta lähtien joulua kohden. Kovakantisissa kirjoissa sekä pokkareissa ja oppikirjoissa Keuruulla painettujen kirjojen osuus on suurempi. Kirjoja on myös aina tuotu ulkomailta, kuten lastenkirjoja ja keskitetysti tuotettuja kieliversioiden yhteispainatuksia. 38 5/2012 JULKAISIJA Uutta lienee oppimateriaalien laajempi tuonti. Digipaino Keuruskopio ja Keuruun Laatupaino. Otavan Kirjapainokin on aina painanut kirjoja vientiin, muttei sen . Kirjoja tulee Virosta, Latviasta, Sloveniasta, Saksasta, Tanskasta ja Kaukoidästä. . Kirjamessut, isänpäivä ja joulu ovat selkeitä myyntipiikkejä. Syyskaudella menestystä odotetaan Mauri Kunnaksen Aarresaaresta ja Arnold Schwarzeneggerin elämäkerrasta. Talvisodan jälkeen syntyi varsinainen kirjabuumi. Seuraavassa aallossa isot tietokirjat ja -sanakirjat yleistyivät olohuoneissa. Seuraava iso sysäys kirjamarkkinoilla ajoittuu peruskoulu-uudistukseen 1970-luvun alussa. . Sen jälkeen hän siirtyi mediatalossa muihin tehtäviin ja toimi tuotannon suunnittelupäällikkönä Kustannusosakeyhtiö Otavassa Helsingissä sekä syväpainon tuotantopäällikkönä Espoossa. Nykyiseen tehtäväänsä Otavan Kirjapainon toimitusjohtajaksi Keuruulle Uuttu siirtyi vuonna 2001 Edita Acta Syväpainon yksikönjohtajan paikalta. Otavan Kirjapainon volyymituotteita ovat pokkarit, oppikirjat ja kovakantiset kirjat. Sofi Oksasen kirjan painaminen aloitettiin kesä-heinäkuun vaihteessa, ja kirjailija kävi itse henkilökohtaisesti katsastamassa teoksen paikan päällä elokuun puolivälissä, kertoo käyttöpäällikkö Panu Kupila. Keuruun kirjapainokiinteistössä on toimiva graafisen alan yritysten yhteistyöverkosto, johon kuuluvat mm. Tämä on iso puute Tilastokeskukselta, Uuttu kritikoi. Viennin varaan ei investoida Suomalaiset ovat olleet lukijakansaa jo 1800-luvun lopulta lähtien, kun syntyi ensimmäisiä suomenkielisiä kustannusliikkeitä. Kirjatehtaamme toimii vuorokaudet ympäri kolmessa vuorossa. Normituotantomme on 50 000 kirjaa vuorokaudessa
Pokkarimarkkina kärsinee e-kirjan tulosta, hahmottaa Uuttu tulevaisuuden kirjamarkkinoita. . Esimerkiksi kaikki kirjakaupat myyvät myös käytettyjä oppikirjoja. Jotkut toisen asteen oppilaitosten opettajat ovat vaatineet oppilaitaan hankkimaan jostain kirjasta esimerkiksi vuoden 2005 painoksen. Kenen etu tämä on, ihmettelee kirjapainojohtaja Matti Uuttu. JULKAISIJA 5/2012 39. varaan ole koskaan investoitu, Matti Uuttu toteaa. E-kirja tuo markkinoille uusia lukijoita Kirjamarkkinan trendi kääntyi laskuun 2000-luvun puolivälin jälkeen, kun kustantajien liiketoiminta alkoi vaikeutua. Kovakantisten kirjojen kysyntä heikkenee ehkä hintansa takia ja niistä tuleekin lähinnä premiumtuotteita. Kulunut kirja ei ainakaan nosta opiskelumotivaatiota. Näitä digipainokoneiden yhteyteen rakennettuja kirjalinjoja nähtiin useita edellisillä Drupa-messuilla, Matti Uuttu kertoo. Kirja kiertää ahkerasti Kirjoja kierrätetään ahkerasti. Tietokirjojen menekin hiipumiseen uskotaan nettiviestinnän kasvun johdosta. Tällä vuosituhannella alalta on poistunut kirjanvalmistukseen keskittyneitä painoja, joista suurimmat ovat RT-print ja Gummeruksen kirjapaino. . Se on lahja ja arvostettu esine omistajalleen. Mutta samalla se heikentää opetusmateriaalin tasoa. Pienet sarjat painetaan ja sidotaan kirjaksi yhdessä ja samassa tuotantolinjassa. Kovakantinen kirja on kuitenkin eritysasemassa Suomessa. Samalla julkaisukynnys on madaltunut, mikä on lisännyt tarjolla olevien nimikkeiden määrää mutta samalla pienentänyt kirjapainojen keskipainoksia. Tänä päivänä lukijoille tarjotaan jo kirjojen print-on-demand-valmistusprosesseja. . Uutun mukaan antikvariaatit ovat ehkä enemmän kulttuuriharrastusta, mutta monen käytettyihin oppikirjoihin keskittyneen yrityksen liiketoiminta on jo hyvin laajaa bisnestä. . Kovakantisten menekki hidastaa e-kirjan maihinnousua maassamme. Tosin e-kirjat ja niitä näkyvästi markkinoivat ulkomaiset kirjakaupat ja teleoperaattorit tuovat kirjojen kuluttajaksi uusia ihmisiä, mikä on hyväksi koko kirja-alalle, Matti Uuttu haluaa uskoa. Digipainokone + kirjalinja Nykyinen desktop publishing -tekniikka on 1980-luvun lopulta asti helpottanut sisällön tuottamista painovalmiiseen muotoon. Tulevaisuudessa painetun viestinnän osuus laskee todennäköisesti oppikirjoissa, sillä kouluissa haetaan kuumeisesti sähköisiä sisältöjä opetukseen. Tuotantotekniikassa automaation hyödyntäminen jatkuu. Kierrätyksessä on sinänsä hyvä perusajatus: säästö ja ekologisuus. Mutta kirjakaupoissa myydään kuitenkin edelleen liian usein ?ei oota?
Sofi ja 100?000 kirjaa Kirjailija-kustantaja Sofi Oksanen osaa sen, mitä moni muu kirjailija tai kustantaja ei osaa, nimittäin kirjojensa ja kirjoista tehtyjen elokuvien markkinoinnin. Teksti Tiina Ruulio Kuva Toni Härkönen A ivan varmasti juuri siksi hänen uudesta kirjastaan Kun kyyhkyset katosivat otettu 100 000 kirjan painos on myynyt alusta pitäen paremmin kuin hyvin. Toinen 50 000 kirjan painos otettiinkin jo kuukauden kuluttua ensipainoksesta. Kirja oli elokuun myydyin kirja, vaikka se ilmestyi vasta 30.8. Palkitsihan Ranskan suurin kirjakauppaketju Fnac Puhdistus-romaanin vuoden 2010 Vuoden romaaniksi. Kaiken Sofi-pyörityksen jälkeen toimittaja olikin niin uupunut, ettei jaksanut enää ryhtyä lukemaan uutta kirjaa kovinkaan ponnekkaasti varsinkin kun sen alku ei ole erityisen mukaansatempaava. On laskettu, että elokuun myydyimmäksi kirjaksi nousseen uutuuden ensipainos tuo Sofille ainakin 300 000 euron tulot. Varovasti laskien siis. Sofi Oksanen on siitä harvinainen kirjailija tai kustannustalo, että kummatkin tuottavat selvästi voittoa. Sofi-matkalla Tallinnaan Toimittaja osti Tallinnaan Sofi-matkan, istui uuden Sofi-kirjan julkistustilaisuudessa Nokia Concert Hallissa kaikkien tunteman Viru-hotellin välittömässä läheisyydessä ja katsoi vielä illan päätteeksi Puhdistus-elokuvan ensi-illan. 40 5/2012 JULKAISIJA Tämä kaikki tapahtui elokuun viimeisenä torstaina. Ensi-illassa noin tuhannen hengen sali oli täynnä mediaväkeä Suomesta, Virosta ja muualtakin maailmasta, julkkiksia, nuoria niukka-asuisia näyttelijättäriä, muita elokuvaihmisiä ja suomalaisia Sofi-faneja. Kestojulkkiksiakin paikalla oli, kuten Lenita ja ex-pääministeri Matti Vanhanen. Myös kustantajan Liken kustannuspäällikkö Harri Haanpää oli luonnollisesti paikalla. Ennakkotilausten määrä oli siis merkittävä, kiitos tehokkaan markkinoinnin. Edellisen kerran 100 000 kirjan ensipainokseen päästiin vuonna 1983. Sen teki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan romaani Pohjalta ponnistaen. Päätalon eepoksen painosmäärä oli enemmän kuin Sofin kirjan, 115 000 kappaletta. Paikalla olivat siis varamiehet, Viron kulttuuriministeri Rein Lang ja suurlähettiläs Aleksi Härkönen. Politiikkaa pelissä Toinen vähän hankalammin tulkittava virhe liittyi siihen, että julkistamistilaisuus oli luonteeltaan enem- Sofi Oksanen hallitsee markkinoinnin. män poliittinen kuin kirjallinen. Erityisesti Sofi Oksasen haastattelema kirjailija Maarja Tallgre vei tilaisuuden painotusta tähän suuntaan. Historoitsija Ivo Juurveet oli varovaisempi. Tilaisuudessa siis puhuttiin Viron lähihistoriasta enemmän ja itse kirjasta tai siihen liittyvästä tekoprosessissa vähemmän. Myös ranskalaisia faneja oli paikalla, heihin saattoi itse asiassa jo törmätä Länsisataman terminaalissa, josta Sofi-matka käynnistyi. Tyylikkäästi taka-alalla, sanoisin. 50+ Sofi-faneista liikkeelle olivat lähteneet nimenomaan keski-ikäiset naiset, ja vähän vanhemmatkin. Sofin ja näyttelijöiden piti alun perin kävellä halliin punaista mattoa pitkin aitoon Hollywood-tyyliin, mutta ideasta oli jostain syystä luovuttu. Uudesta kirjasta on sanottu, että se on vaikeampi kuin Puhdistus.. Sen painoi Gummerus, kun taas Sofin kirjan painoi Otavan kirjapaino. Sofin kirjan kustantaja on Otavan omistama Like, mutta kirjan copyrightoikeudet ovat ja pysyvät Oksasen omalla Silberfeldt Oy:llä. Sisään tultiin paljon arkisemmin. Glamouria siis kummassakin tilaisuudessa oli, mutta kohtuullisesti. Muutamia kauneusvirheitä tilaisuuksiin liittyi, kuten se, että julkistustilaisuuteen luvatut esiintyjät, Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ja Suomen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki eivät ilmestyneet syystä tai toisesta paikalle
Se mahdollistaa toimituksille nettiajan skuupit, joita ei voi kopioida. Uusia otetaan käyttöön tarpeen mukaan, Esa Mäkinen selvittää. . HS Openiin kutsutaan toimittajia, graafikoita ja koodaajia, joille avataan dataa ja heitä pyydetään ideoimaan, millainen artikkeli, nettivisualisointi tai jotain muuta tästä voisi syntyä. Alkukankeuden jälkeen meille on kehittynyt nykyinen työmalli, jossa Japi (Jarmo Lundgren) hoitaa koodaaja-graafikon puolen. Aika ajoin käytämme hyödyksi lisäksi Helsingin Sanomien designtoimituksen graafikoita sekä freelancekoodaajia. Datajournalismi visualisoi näkökulmat Datajournalismi kaivaa esiin taustoja ja syy-yhteyksiä ja visualisoi niitä. Helsingin Sanomat on perustanut ensimmäisenä suomalaisena mediana datajournalismin ryhmän. S Teksti Marja-Liisa Kinturi Grafiikka Jarmo Lundgren inänsä data- tai tietojournalismin käsite iski itsensä läpi jo 1990-luvun lopulla, mutta vasta internet on avannut sille uusia mahdollisuuksia. . Tärkein työkaluni on Excel ja seuraavaksi tietokantaohjelma Access. Käytössä on myös verkostoanalyysiohjelmistot Google Refine ja Syto scape. Ryhmä on määräaikainen ja toimii ainakin vuoden 2013 loppuun asti. Taustalla on HS Open -nimisenä toiminut epävirallinen ryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuussa 2011 Sanomatalon kellariin. . Testin teki lähes 150 000 henkilöä. Myös kuntakone antaa Mäkisen mukaan hyvän pohjan kysellä tietoa. Kuntakoneeseen on visualisoitu Suomen kartta ja kaikki nykyiset kunnat. Vastaaja voi valita oman kuntansa ja kertoa, mihin kuntaan haluaisi sen liitettävän vai haluaisiko ylipäätään kuntaliitosta. Saman voi tehdä kynällä ja paperillakin, mutta kun tiedon määrä ylittää kriittisen pisteen, sitä ei pysty käsin enää käymään läpi. Toimittajia tässä talossa on yllin kyllin, Esa Mäkinen kertoo. 42 5/2012 JULKAISIJA Pohjalla avointa dataa ja nettikyselyitä Tarvittava data eli tieto jutun ja visualisoinnin pohjaksi saadaan joko viranomaisilta tai muista lähteistä, tai se kerätään itse netin kautta toteutettuina kyselyinä. Data tallennetaan sitten JSON:ina (JavaScript Object Notation), harvemmin nykyään enää XML-muodossa, Jarmo Lundgren kertoo. Näkökulma ja sen visualisointi Datasta syntyy journalismia, kun tietoon löytää oikean näkökulman ja sen pystyy visualisoimaan niin, että esiin saadaan olennaiset asiat. . Helsingin Sanomat teki esimerkiksi toukokuussa äidinkielen testin, johon vastaajia houkuteltiin arvottavalla palkinnolla. Kaikki on kiinni ideasta. Toisin sanoen se palauttaa skuupin arvon, perustelee toimittaja Esa Mäkinen Helsingin Sanomista innostusta datajournalismiin. HS Open avasi datajournalismin lukijoille Hesari on viime keväästä lähtien toteuttanut useita näyttäviä datajournalismihankkeita mm. Minä taas käytän vain HTMLeditoria. Alkukesään mennessä kuntakoneeseen oli kertynyt noin 16 000 vastausta. Tärkein työkalu on Excel Esa Mäkinen ja Jarmo Lundgren painottavat, että datajournalismissa ei periaatteessa ole mitään uutta. Avoimen datan liike on tulossa vahvasti Suomeen, mikä antaa samalla hyvän perustan datajournalismille, Mäkinen toteaa. Toinen mahdollisuus on kerätä itse dataa internetin välityksellä. vaalirahoituksesta, kuntauudistuksesta, uutisten leviämisestä ja EM-jalkapalloilijoiden kotimaista. Valtioneuvosto teki noin vuosi sitten periaatepäätöksen, että kaikki viranomaisten tuottama tieto pitäisi julkaista avoimesti internetiin kaikkien vapaasti saataville. . Yksinkertaiset visualisoinnit ovat myös verrattain helppoja tehdä, vaikka taustalla olisikin raskaampaa numeronmurskausta, Lundgren miettii.. Toukokuussa lehti perusti erityisen datajournalismin ryhmän, jota Mäkinen ja graafikko Jarmo Lundgren vetävät. Sen jälkeen on turvauduttava tietotekniikkaan.
Ku + gerpori 6 Pikku-Fin uksena jo messutar 15 ? yht. (norm. Se, millä tavoin asiat esitetään, on ihan luonnollinen osa työprosessia. Jos halutaan korostaa muutosta, valitaan yleensä pienempi skaala, ja jos halutaan korostaa vakaata tilannetta, valitaan vähän suurempi skaala. Värien käytössä olennaista on, että kokonaisuus näyttää hyvältä. . Toisaalta esimerkiksi poliittisen kartan väreissä täytyy olla tarkka! Puolueiden väreistä meillä on HSohjeet, Jarmo Lundgren kertoo. Kuvassa eräs datajournalismin sovellus, ?häätökartta? (http://dynamic.hs.fi/ 2012/haatokartta/) Kaikki HS Openin datajournalismiin liittyvä tieto julkaistaan verkossa (http://blogit.hs.fi/ hsnext/). ?) Tule Helsingin Kirjamessuille Arktisen Banaanin osastolle 7c1 äänestämään oma suosikkihahmosi Fingerporin kaupunginvaltuustoon! Pertti Jarla: Fingerpori . 28 Esa Mäkinen muistuttaa, että sekä tilastot että myös niihin liittyvät grafiikat ovat aina tulkintoja jostakin. Niihin tehdään painotuksia ja valintoja samalla tavoin kuin journalistiseen tekstiinkin: . kuntauudistus. nyt. i Fingerpor s tu is d u u ta n . Kuntauudistus La 27.10. Klo 16.30 Mika Waltari -lava osasto 7c1 JULKAISIJA 5/2012 43
Korttikauppa kukoistaa Monet brittiläiset graafisen alan yritykset ovat löytäneet yhteisen kultasuonen, josta ei ymmärrettävästi haluta suuremmin huudella muualle kuin potentiaalisten asiakkaiden suuntaan. K un englantilaiselta tuttavaperheeltä tuli jo toisena jouluna peräkkäin painettu joulukortti perheen nuorimmaisen taiteilemalla kuvalla varustettuna, se herätti tutkimaan, mikä on systeemi kortin takana. Kun koulu haluaa osallistua, se tilaa joulukorttiyrityksen nettisivuilta itselleen tavallisesti ilmaisen piirustuspaketin, jonka määrämittaisille alustoille lapset piirustuksensa tekevät. Opettajat lähettävät piirustukset korttifirmalle, joka skannaa ja vedostaa ne ja lähettää mallikappaleet kouluun. Yhtiö kannustaa kouluja myös osallistumaan vuoden joulukorttikilpailuun mielestään parhaalla kuvalla. Jos korttifirman veloitus on esimerkiksi 3,75 puntaa, se ehdottaa vanhempien maksamaksi hinnaksi 5,00 puntaa (noin 6 euroa), jolloin erotus jää koulun hyväksi. Koulut voivat samalla tilata myös pakettikortteja, oman lapsen suunnittelemaa tai koulun yhteistä lahjapaperia, yksilöllisiä lasinalusia, astia pyyhkeitä, kalentereita jne. Vanhemmat palauttavat lomakkeet ja maksavat tilauksensa suoraan koululle, joka välittää tilauk set sähköisesti yritykselle ja maksaa kaikki kerralla yrityksen koululle lähettämällä laskulla. Valmiit tuotteet toimitetaan hyvissä ajoin esimerkiksi ennen joulua (tai muiden tuotteiden kohdalla ennen sovittua hetkeä) kouluun edelleen koteihin jaettavaksi. Korttiyritys määrittelee korttipakkauksille (yleensä 12 taitettua korttia kuorineen) pohjahinnan, ja useimmissa tapauksissa koulu voi itse määrätä, paljonko vanhemmilta niistä veloitetaan. Järjestelmä toimii siis paljolti samoin kuin meille tutut koulukuvaukset. Sean Trumper (11 v.) taiteili perheen joulukortit vuosina 2010 ja 2011. Vain mielikuvitus näyttää olevan rajana. Kaiken lisäksi digitaalinen painaminen on epäilemättä helpottanut ja tehostanut toimintaa. Esimerkiksi APFS (Art Projects For Schools) kertoo hankkineensa uuden HP Indigo 7000 -digitaalisen painokoneen entisen Indigon tilalle voi- 44 5/2012 JULKAISIJA Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuva Sean Trumper dakseen kasvattaa kapasiteettiaan ja nopeuttaa toimintaansa. Hyötyä myös koululle Yhtiöt mainostavat, että pienempikin koulu voi helposti hankkia rahaa korttien avulla. Opettajat toimittavat ne edelleen vanhemmille tilauslomakkeen kanssa. Esimerkiksi Christmas Cards for Schools Ltd on ollut markkinoilla jo parinkymmentä vuotta. Koulu ja opettajat luonnollisesti hoitavat rahojen keräämisen ja tilitykset yrityksille. Selkeä prosessi Systeemi on koulujen kannalta selkeä. Ensi jouluna vastaavaa ei ole luvassa, kun hän siirtyi tänä syksynä yläasteelle. Yhteiskuntavastuu korostuu Koulu voi toimittaa korttivalikoimansa yhtiön verkkosivustolla olevaan kuvagalleriaan muidenkin vanhempien nähtäväksi, mutta yksityisyyden suojan takia ainakin Christmas Cards for Schools näyttää ne ilman lasten nimiä. Voittajakoulu saa joulukorttiensa peruspaketit veloituksetta, toiseksi tullut saa 20 ja kolmanneksi tullut 10 kynäsarjaa. Korttiyhtiöt näyttävät muutenkin korostavan yhteiskuntavastuutaan käyttämällä ympäristösertifioituja materiaaleja kuten FSC-sertifioitua paperia sekä nostamalla esiin ja tukemalla yhteiskunnallisia avustusprojekteja. Isossa-Britanniassa toimivia korttiyhtiöitä www.myartproject.co.uk/ www.christmascardsforschools.co.uk/ www.apfs.org.uk www.classfundraising.co.uk/school-christmas-cards/ www.schoolfundraisingcompany.co.uk/Christmas_Cards.aspx www.cards4schools.co.uk/ www.christmas-cards-online.co.uk/ www.kidscardfactory.com/ www.iqcards.net/christmascardsforschools_products.htm. Internetin aikakaudella se on helppoa: nettiosoite www.christmascardsforschools.co.uk kertoo kaiken, vaikka soitto yrityksen numeroon ei tuotakaan tulosta, ja sähköpostilla tavoitettu toimitusjohtaja ei halua antaa haastattelua. Ashfordissa, Kentissä opettajana toimiva Frances Trumper sitä vastoin kertoo, että joulukorttiprojektit suunnataan yleensä vain ala-asteen kouluille, koska niissä vanhemmat ovat ymmärrettävästi innokkaampia muistamaan ystäviään lastensa taiteilemilla korteilla. Pitkät perinteet Christmas Cards for Schools Ltd on yksi monista brittiläisistä yrityksistä, jotka tarjoavat kouluille ja koululaisten vanhemmille mahdollisuutta tilata oman lapsen taiteilemalla kuvalla varustettuja joulukortteja, kalentereita tai pakettikortteja. Eri yrityksillä on tarjolla ympäri vuoden muitakin personoituja tuotteita: lasinalustoja, joululahjapaperia, palapelejä, rahankeräyslippaita, koulun t-paitoja, yms. Järjestelmästä hyötyvät myös koulut, jotka voivat samalla kasvattaa esimerkiksi retkirahastoaan tai käyttää rahat johonkin muuhun hyvään tarkoitukseen. Joulukorttibisneksellä on kouluissa jo pitkät perinteet
myynti@prpainotalo.. . 09-452 2828 Grande hosu?! Apu lähellä. PERINTEINEN JA SYMPAATTINEN PAINOTALO ESPOOSSA www.prpainotalo.. . P. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetus- ja lähettipalvelut JULKAISIJA ilmoitus_diprint3.indd 1 3.10.2012 14:04:20 5/2012 45
esittely. Perustavia jäsevuotisen historian. Siinä käydään läpi Helsingin faKtoriKlubin Historia niä oli 15. Se on hupaisa väite, kun sivuja on kuitenkin miltei 650. Ei hyvin kuvitetussa teokMyös faktorien työpaikat esitellään laajasti. Kirja onkin paitsi analyysi faktoreista myös sessa unohdeta myöskään faktoriklubin laaja katsaus pääkaupunkiseudun kirjapainojen historiaan aina 1800-luvulta tähän päivään asti. piirissä tapahtunutta monimuotoista harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa; kulttuuria suuri osa siinäkin. Kuusela kumoaa tämän väitteen, mutta kyllä faktorit ovat tuota joutuneet tekemään ainakin vielä 1970-luvulla kuumaladonnan aikana. Verraton kulttuurihistoriallinen yksityiskohta on teoksessa luffareiden 46 5/2012 JULKAISIJA Helsingin faKtoriKlubin Historia Markku Kuusela ?Teoksesta tulee hyvin esiin faktoreiden töiden muuttuminen kirjapainotekniikan kehittymisen myötä? Markku Kuusela Helsingin faKtoriKlubi Markku Kuusela kirjoittaa: ?Vuoden 1937 pikkujoulukutsujen personointi oli hauska ilmiö, johon klubin arkistoja selaillessani törmäsin. He olivat ria on puolet. aluksi kirjapainoissa oli vain keimmät osaamisalueet myös niiden naisiksi tuotantolaitoksiksi. yksi tai muutama faktori, myöhemmin heidän määränsä lisääntyi ja tehtävät eriytyivät. Helsingin Faktoriklubin historia. Helsingin Faktoriklubi 2012 ISBN 978-952-92-9931-7 637 sivua. Se pärjäsi ensi alkuun ilman faktoria painamalla pääasiassa Finlands Allmänna Tidningia, mutta sitten tuli Helsingin ensimmäiseksi faktoriksi Johan Palm. Faktorin työ oli pitkin 1800-lukua hieman erilaista kuin nyt. 1950-luvulla käännekohtia oli offsetin tulo ja teleladonta, 1980-luvun alussa it-pohjainen tekniikka ja tietenkin pisteeksi iin päälle nykyinen digitaalinen ja sähköinen maailma. Faktorit olivat ennen kirjapaino jen tuotantovastaavia. Mistään lähteestä ei käynyt ilmi, oliko kiiltokuvat valittu vastaanottajan henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella, mutta en sitäkään pitäisi mahdottomana. Klubilaiset tunsivat hyvin toisensa ja touhu oli lämminhenkistä.? liiton ja klubin välillä on säilynyt miltei meidän päiviimme saakka. Teoksesta tulee hyvin esiin faktoreiden töiden muuttuminen kirjapainotekniikan kehittymisen myötä. Aikalaisen Victor Petterssonin mukaan päätyö oli jahtailla henkilökunnan taskumatteja ja olutpulloja. Toinen puoli on puhdasta 1800-luvulla liikkuvia kirjapainotyöläikulttuurihistoriaa. siä, nykyisiä pätkätyöläisiä, jotka kyllä Ja koska painot eivät toimisi ilman liikkuivat omasta tahdostaan eivätkä faktoreita, myös faktoreiden historia on pakosta. paljon myös kulttuurihistoriaa. Tämä käy ilmi Markku Kuuselan mitMaailma muuttuu tavasta teoksesta Faktorianalyysi, joka Helsingin Faktoriklubi perustettiin suurkertoo Helsingin Faktoriklubin yli satalakkovuonna 1905. nykyisin Samoihin aikoihin perustettiin myös syntyyn eniten vaikuttaneet persoonat. faktorin työtehtävät eivät rajoitu ainoastaan Usein he olivat myös valloittavia faktoreiden ammattijärjestö Faktorikirjapainoihin vaan faktoreita työskentelee kaikkialla mediatuotannon palveluksessa. persoonallisuuksia. liitto. kirjat Keitä olivat luffarit? Kirjapainojen historiasta tekniikan histo- ?ammattikunnan. Sen jäsenistä oli klubilaisia 60 Tietenkin teoksesta saa myös tarprosenttia, ja koko liittohallitus. Tämä tässä tutkimuksessa esitellään runsaasti pääkaupunkiseudun faktoreita sekä selvitetään kan kuvan kirjapainojen kehityksestä jäsen- ja valtasuhde eli myös jännite faktorien työssä ja edunvalvontatoiminnassa tapahtuneita muutoksia. Kirjan keskiössä ovat gutenbergimaisesta alustaan nykyiammatillisesti järjestäytyneet faktorit, jotka seen digi- ja inkjetmuotoonsa ja fakto- Helsingin vuonna 1905 perustivat yhdyssiteekseen faktoriklubin. reiden ammattikuvan muuttumisesta siinä ohessa. Voi pikemminkin sanoa, että tiivistämisen varaa olisi ollut. Niin tai näin, verraton tietopankki teos on, muillekin kuin kirjapainojen ammattilaisille. Suomen ensimmäinen kirjapaino perustettiin Turkuun vuonna 1642. Ensimmäinen faktori oli Peder Wald. Sattuneista syistä Helsinki oli paljon myöhässä. Klubin kesänviettopaikan Snäcknäsin historiakin Helsingin faKtoriKlubin tulee kirjoitetuksi siinä sivussa. Historia isbn 978-952-92-9931-7 00.4 Wald oli ensimmäinen Kuusela valittaa teoksensa esipuheessa tilanpuutetta. Kirjapaino tuli vasta 1819. Nyt he ovat esimerkiksi avainasiakaspäälliköitä, järjestelmäasiantuntijoita ja tuotantosuunnittelijoita. Maailma muuttuu, työpaikat muuttuvat, ammattinimikkeet muuttuvat mutta faktorit pysyvät. PERTTI JOKINEN Markku Kuusela Faktorianalyysi. Vuonna 1912 jäseniä oli jo pääkaupunkiseudun tärkeimmät kirja80, koska kirjapainot alkoivat nopeasti faktori on perinteinen yleisnimitys graafisen alan painot ja esitellään paitsi niiden ammattilaiselle, joka toimii täresimiestehtävissä muuttua rotaatioiden yleistyessä varsikirjapainoissa. Kutsu oli suunniteltu ja painettu siten, että jokaiseen kutsuun liimattiin käsin erilainen kiiltokuva
Eteneminen on loogista, neuvot selviä ja siksi helposti omaksuttavia. Koska kirjoittaja kertaa myös perusasiat, sopii kirja myös aloittelevalle kuvankäsittelijälle. Myös kuvankäsittelyn ammattilainen hyötyy kirjasta monin tavoin. Kirjan avulla on helppo päästä alkuun uusien työkalujen ja toimintatapojen kanssa. Laajuutta uuteen kirjaan on tullut peräti 359 sivua, joten tarjolla ei ole aivan turha opus. Periaatteessa kirjassa käydään läpi kaikki mahdollinen Lightroomilla tehtävä kuvien säätäminen sekä toimenpiteiden taltiointi, vedostukset, kuvaesitykset ja web-gallerioiden luonti. Potka on liittänyt kirjaansa myös näppäinoikotiet, joilla ohjelman käyttöä voidaan nopeuttaa ja tehostaa. Tämä näkyy kirjassakin 10 sivun verran. Kirjan taitto ja visuaalisuus ovat esimerkilliset, kirjassa on hyvät ja selvät kuvat ilman erityistä jippoilua. Muutoksia Lightroomiin on tullut melkoisesti, joten aiemmat oppaat eivät enää ole tarkoitukseensa ajanmukaisia. Kaikki tarpeellinen on selvitetty hyvin. Opas on käyttökelpoinen niin Windows- kuin Mac-käyttäjille. Mielestäni edellisen oppaan omistajan ja muidenkin alan harrastajien kannattaa päivittää tietonsa uuden opaskirjan avulla, ellei homma ole jo aivan täysin hanskassa. PENTTI SALONEN PENTTI SALONEN Olli Rinne Järkkärikuvaajan käsikirja Docendo ISBN 978-952-5912-32-6 192 sivua Pekka Potka Photoshop Lightroom 4 valokuvaajille Docendo ISBN 978-952-5912-34-0 359 sivua JULKAISIJA 5/2012 47. Lisäksi kirja on hyvä lisä kameran omalle käyttöoppaalle . Photoshop Lightroom 4 valokuvaajille Pekka Potka on jälleen julkaissut uuden Lightroom-oppaan. Tiiviydestä huolimatta sivujen reunoista löytyy vielä pari senttiä tyhjää tilaa. Teos keskittyy pääasiassa kuvan ottamiseen. Silti kolmisenkymmentä sivua käsittelee kuvankäsittelyä, kameran ylläpitoa ja kuvien parannusmahdollisuuksia. Mielestäni tämä kirja on hyvä lukea ennen ensimmäisen kameran hankintaa, sillä siitä saa hyvän käsityksen sen suhteen, minkälaista kameraa kannattaisi ajatella. Myös häviöttömän kuvankäsittelyn oppiminen helpottaa kuvankäsittelijää monella tavalla, sillä hänen ei enää tarvitse pelätä kuvan pilalle menoa sitä säädettäessä. Uudella Photoshopilla voi käsitellä myös videoita. Uusien ominaisuuksien oppiminen on kirjan avulla paljon helpompaa kuin Photo shopin helppien kaivaminen. Usein ammattilaiselta jääkin uusien ominaisuuksien hyödyntäminen puolitiehen, koska vanhoillakin kuvankäsittelytavoilla tulee jotenkin toimeen. Kirjassa on selvitetty laajasti värinhallintaa, joka saattaa jopa ammattilaiselle olla outo asia. Teos on selkeä ja aika oppikirjamainen ja ehkä siksi siitä ei nouse esiin erityistä wow-ilmiötä. Kirja on siis melko tavanomainen, mutta hoitaa hyvin asiansa. Nyt julkaistu teos käsittelee Lightroom 4 -ohjelman käyttöä. Melko paljon uuttakin asiaa on tullut mukaan. Suosittelen kirjaa kaikille Photo shopin täysversion hankkineille. PENTTI SALONEN Petteri Paananen Photoshop CS6 -kuvankäsittely Docendo ISBN: 978-952-5912-27-2 164 sivua Järkkärikuvaajan käsikirja Olli Rinteen Järkkärikuvaajan käsikirja on ammattitaitoisesti tehty teos digikuvaajalle. Lyhyesti Uutta Photoshopia oppimaan Ammattilaisten kuvankäsittelyohjelma Photoshop on päivittynyt versioksi CS6 tuoden mukanaan tukun häviöttömään kuvankäsittelyyn sopivia työkaluja ja joukon parannuksia. Petteri Paananen on tehnyt hyvän oppaan, jossa kuvankäsittelyn perus asioiden lisäksi selvitetään uuden ohjelmaversion ominaisuudet ja niiden sujuva hyödyntäminen. Kirja on taidokkaasti tehty ja siinä opastetaan melko hyvin, kuinka ongelmallisista kuvista saadaan käyttökelpoista tavaraa ruudulle tai printtiin. Potka syventyy myös erilaisiin lisukkeisiin (plug in), joilla Lightroomin käyttöä voidaan entisestään tehostaa. Taitto sinällään on miellyttävä ja kirjaa on helppo lukea. Kyseessä on siis uudistettu painos suositusta oppaasta. Potka on säilyttänyt suuren osan aiemmista esimerkeistä, mutta on tuonut niihin päivitysten aiheuttamat muutostarpeet. Itselle kiusallisia ja häiritseviä asioita ovat muutama ylivalottunut tai muuten huono kuva, joiden rinnalla ei esitetty onnistuneita versioita. Muutenkaan kirjan kuvamateriaali ei edusta mitenkään alan huippua. Itse asiassa kirjan 164 sivulle on saatu mahtumaan yllättävän paljon hyödyllistä asiaa. Ihmeen paljon asiaa on saatu mahdutettua vain 192 sivulle
Uusi Acrobat XI pyrkii ensinnäkin parantamaan tuottavuutta ratkaisemalla muutamia esiin tulleita ongelmia työnkulussa, kertoi Helsingissä vieraillut Adoben tuoteasiantuntija Anne Andreasson. Acrobatin uusi versio julkaistaan Suomessa lokakuussa. Ensimmäinen ns. Jotta ne eivät vahingossa lähde lentoon ja leviä maailmalle. MARJA-LIISA KINTURI Pro versiossa sisältöä voi muokata esim. vanhoista ongelmista on ollut paperidokumentti, joka pitäisi käyttää uudelleen sellaisenaan tai hiukan muunneltuna. Myös yksittäiset kuvat on helppo vaihtaa toisiksi ja niiden kokoa muuttaa. ohjelmistot Uusi Acrobat XI mukautuu mobiilimaailmaan Vuosien varrella Acrobat on kehittynyt huimasti, eikä loppua ole näkyvissä. Sen ikoni on Pro-versiossa tarjolla suoraan työpöydällä. suojaamalla sen Restrict editing -komennolla ja salasanalla. Pro-versiossa pdf:n voi myös tallentaa PowerPointiksi, jota voi halutessaan muuttaa ja täydentää. Erilaisia käyttötarpeita palvelee uuden Acrobatin ominaisuus, jolla erilaiset dokumentit (Word, Photoshop, jne.) voidaan koota joko yhdeksi yksittäiseksi pdf-dokumentiksi tai useampia dokumentteja käsittäväksi portfolioksi. Sivujärjestystä voi muuttaa tarpeen mukaan, ja kokonaisuus on luettavissa Adobe Readerilla. Ei ihan uusi, mutta kätevä ominaisuus on muuttaa tiff-kuvatiedosto pdf:ksi, jolloin kuvatiedostossa toimii sanahaku Text Recognition -työkalun avulla. Action Wizard taas on automaattinen tarkistustyökalu, joka hakee esimerkiksi väärin kirjoitetut nimet koko tekstistä yhdellä näpäyksellä. Kun Acrobatin aiempiin versioihin on tullut vähän väliä turvapäivityksiä, niin jatkossa tietoturvauhkat pyritään hoitamaan jo ennakkoon. Neljäs ja tämän päivän työelämässä välttämättömäksi osoittautunut uutuus on Acrobatin käytettävyys eri mobiililaitteissa. . . Toisaalta, uuden ja mukautuvaisen pdf:n voi myös palauttaa entiseksi ?sähköiseksi paperiksi. Jatkossa sen voi skannata pdf:ksi ja muuttaa vaikka Worddokumentiksi jatkojalostusta varten. Toinen ongelma on ollut eri puolilla yritystä tai eri paikkakunnilla työskentelevien henkilöiden mahdollisuudet kommentoida samaa pdf:ää. Acrobat XI mahdollistaa työkalusetin jakamisen helposti. Suomen kielen kanssa ammatikseen kamppaileville henkilöille, kuten kääntäjille, uusi pdf tarjoaa helpotusta, sillä tekstit sijaitsevat nyt mukautuvissa laatikoissa, jolloin esimerkiksi sanojen tai lauseiden lisääminen ei aiheuta katastrofia. Käsin niitä ei enää tarvitse korjailla. Anne Andreasson mainitsee myös uuden turvaominaisuuden, joka tarkistaa dokumentin ja löytää sieltä tekstin metadatan eli esimerkiksi tekstistä poistetut kommentit. . Siitä tulee siis mobiiliystävällinen, Anne Andreasson kiteytti. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kosketusnäytöllä olevat ikonit hajoavat enemmän erilleen, jotta niihin osuisi sormella helpommin. Palveluja pilvestä Uusi Acrobat XI tulee tarjolle kolmena versiona, joista laajin on Pro, hiukan suppeampi Standard ja kolmas on edelleen ilmainen Reader-versio. Online-lomakkeiden suunnittelusovellus toteutetaan Forms Central -pilvipalveluna. Lisäpalveluna tarjotaan digitaalista allekirjoituspalvelu Echo Signia, joista peritään pientä kuukausimaksua. Digitaalinen allekirjoituspalvelu on hyödyllinen esimerkiksi myyntiedustajille, jotka voivat sen avulla varmistaa sitovat sopimukset tarvitsematta lähe- 48 5/2012 JULKAISIJA tellä sopimusasiakirjoja edestakaisin allekirjoittamista varten. Echo Sign -palvelun käyttö edellyttää kolmannen osapuolen tarjoamien sähköisten tunnistus- ja verifiointimenetelmien käyttöä. Mukautuvainen Acrobat X:stä lähtien käyttäjä on voinut räätälöidä omat työkalusettinsä ja näyttönsä. lisäämällä kuva-aineistoa. Acrobatin lisäpalveluna tarjotaan digitaalista allekirjoituspalvelu Echo Signia.. Perinteisesti se on pitänyt yksinkertaisesti naputella puhtaaksi uudelleen. Uusi versio lupaa poistaa kyseisen ongelman. Kolmas uutuuden korjaama asia on turvallisuus
(019) 475 8500, Fax (019) 475 8550 myynti@t-print.fi www.t-print.fi JULKAISIJA 5/2012 49. o Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! Meillä myös OFFSETPAINO! nast o hin : Katsnetistä Korkein luottoluokitus ©Soliditet fi adigi. www. 2012 Käyntikortit | Flyerit | Postikortit | Lehdet | Hinnastot Kutsut | Esitteet | Mainoskortit | Kalenterit | Ohjelmat Julisteet | Kutsut | Folderit | Tarrat | kirjat | Ym. MEILLÄ AAA,LAATu& YMPÄrIsTö sertifikaatti! VERKKOKAUPPA Tilaa suoraan painotalosta. Jari Koskinen KUVIEN TAKANA Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. www.julkaisija.fi www.julkaisija.com prepress | digitaalipaino | offsetpaino Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh
Tallennuspainikkeella muotoilut tallennetaan myöhempää käyttöä varten. Kaiken kaikkiaan kyse on siis varsin toimivista parannuksista Photo shopissa tehtävään vektoreiden muotoiluun. Tällä saavutetaan terävämpi lopputulos, sillä kuva tallennetaan tiedostomuotoon, jossa vektorit ?leivotaan. Kun vektorityökalu on aktiivisena valittavissa, voidaan sekä täytölle sekä reunaviivan värille ja muotoilulle toteuttaa Illustratormaiset muotoilutoiminnot (kuva 3). Esimerkissä Stroke-kuvakkeen pienen nuolen takaa aukeaa valikko, jossa voidaan valita viivalle väri, liukuväri, kuvio jne. pikseleiksi (jpg, png jne.). Kuvassa 2 on 1200 prosentin suurennus kuvasta, jolloin pikseliruudukko on jo näkyvissä. On tavallaan erikoista, että kyseinen uudistus ehti ensin Illustratoriin ohjelman edellisessä versiossa. Valinta Snap Vector Tools and Transforms to Pixel Grid -oletusasetusten General välilehdellä (kuva 1) kohdistaa vektorielementit pikseliruudukkoon. Sama on luonnollisesti mahdollista myös täytölle (kuva 4a). Preset managerin avulla voidaan muotoiluja tallentaa. konepellin alla asetuksissa. More Details -painikkeen (kuva 4b) takaa avautuu lisäikkuna, jossa voidaan tuunata viivaa pitemmälle. Halutut omi- 50 4/2012 JULKAISIJA naisuudet voidaan myös kätevästi kopioida leikepöydälle. Stroke Details -valinnalla voi vektoripiirtäjä määrittää Illustrator-tyyliin reunaviivan sijainnin (sisällä, keskellä, ulkona) ja tyylin, kuten katkoviivan. Vektorielementtien muotoilua on kehitetty enemmän illustratormaiseen suuntaan, joka helpottaa monia esimerkiksi verkkokuvittamisen parissa työskenteleviä henkilöitä. Kohdistaminen pikseliruudukkoon Eräs tärkeä uudistus on melko lailla piilossa ns. niksit Photoshopin vektoripiirtämisen mahdollisuudet Photoshopin viimeisimmässä versiossa (CS6) on merkittäviä parannuksia vektoripiirtäjälle. Vasemman puoleinen vektorielementti on kohdistamatta ja oikeanpuoleinen kohdistettu ruudukkoon. Nyt on Photoshopissakin mahdollista oletuksena kohdistaa vektorielementit absoluuttiseen pikseliruudukkoon. Kohdistettu on terävämpi lopullisessa käyttökohteessaan. Elementin muotoilu Vektorielementin muotoilu on nyt mahdollista tehdä paljon helpommin ja monipuolisemmin kuin ennen. JUHA LAAMANEN Kuva 1: Kohdistaminen pikseliruudukkoon. Kuva 2: Kohdistamaton-kohdistettu. Kuva 3: Vektorielementin muotoilu. Kuva 4a. Kuva 4b.
täyden palvelun painotalo Parantaaksemme palveluamme ja laajentaaksemme tuotevalikoimaamme, olemme investoineet markkinoiden monipuolisimpaan ja uusimpaan digitaaliseen painotekniikkaan. Laitteistollamme voidaan painaa erittäin laajalle materiaalivalikoimalle ja suurikokoisille arkeille, joten painotuotteet käyntikortista aina 330 x 1020 -kokoon asti onnistuvat nyt tehokkaasti myös pienissä painosmäärissä. ? Aidot muovikortit personoituina ja yksilöityinä: lahjakortit, henkilökortit, jäsenkortit jne. ? Kirjekuoret ja kirjelomakkeet myös pienemmissä painosmäärissä joustavasti ? Jopa 1020 mm pitkä arkkikoko mahdollistaa monisivuiset taitetut esitteet, banderollit, hyllyreunalistat jne. ? Painotuotteet myös muoville, synteettisille materiaaleille ja tarroille Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki p. 09 755 2270, 0500 304 444 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi
(09) 5766 5500 aineisto@nykypaino.fi www.nykypaino.fi. P e r s O N O it u v ie st i iskee napakymppiin! Personointi siirtyy täysin uudelle aikakaudelle! Valitse kuva-aihe vastaanottajan mieltymysten mukaan, upota tekstiä kuvaan jne. merkkipäivät, harrastukset, lemmikit), ja vain taivas on rajana luovalle toteutukselle! Kysy lisää uuden ajan personoinnin asiantuntijoilta Nykypainosta! www.nykypaino.fi ?> yhteystiedot Nykypaino Oy Martinkyläntie 9 (Sanomala), Vantaa p. Päivitä asiakasrekisteri kattamaan muutakin kuin yhteystiedot (mm