g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 5/20 1 3 Pakkausalalla pöhisee ILMIÖ Mistä rahaa verkkojulkaisuihin. LAITE Vanha IXUS taipuu moneen henkilö Janne Kaijärvi vaihtoi printin digiin
• Aidot muovikortit personoituina ja yksilöityinä: lahjakortit, henkilökortit, jäsenkortit jne. täyden palvelun painotalo Parantaaksemme palveluamme ja laajentaaksemme tuotevalikoimaamme, olemme investoineet markkinoiden monipuolisimpaan ja uusimpaan digitaaliseen painotekniikkaan. 09 755 2270, 0500 304 444 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi. • Painotuotteet myös muoville, synteettisille materiaaleille ja tarroille Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki p. Laitteistollamme voidaan painaa erittäin laajalle materiaalivalikoimalle ja suurikokoisille arkeille, joten painotuotteet käyntikortista aina 330 x 1020 -kokoon asti onnistuvat nyt tehokkaasti myös pienissä painosmäärissä. • Kirjekuoret ja kirjelomakkeet myös pienemmissä painosmäärissä joustavasti • Jopa 1020 mm pitkä arkkikoko mahdollistaa monisivuiset taitetut esitteet, banderollit, hyllyreunalistat jne
46 Kirjat Yrittäjän taivas ja helvetti, Ken rokkia rakastaa, Pitää toimia kuin hai. 31 Tarkan euron mainosmarkkinat Ensi vuoden printtimainonnan uskotaan olevan 2000-luvun toiseksi alhaisimmalla tasolla. 40 Espanjalainen mainosmies ja Osbornen härkä Olin kuullut, että malagalainen mainosmies Mateo Garcia on kova tekijä omalla alallaan. Ilmiö Media 20 Palveleva pakkaus, älypakkaus Älypakkaukset odottavat läpimurtoaan, mutta palveluympäristö vaatii vielä kehittämistä. Pelissä pysyvät julkaisijat, jotka pystyvät tarjoamaan tuotteitaan joustavasti eri päätelaitteisiin ja saamaan sitä rahaakin. 7 Uutiset 11 Tuotteet ja palvelut 38 30 vuotta journalistista vapautta Tampereen yliopiston edesmenneen professorin Pertti Hemánuksen kirja Journalistinen vapaus ilmestyi 30 vuotta sitten. Henkilö 34 Maksumuuri ei riitä Mediafuturologi ja Leia Median viestintäpäällikkö Janne Kaijärvi ei pidä maksumuureja kovin järkevänä tulonhankintakeinona. 34 Talous 26 Peliteoria Lehdenkustantajat voisivat rohkeammin hyödyntää esimerkiksi deittipalveluita ja peliteollisuutta liiketoiminnassaan. 42 Arjen aarteita menneestä Laajenevasta Arjen historia -portaalista löytyy myös painotekniikan harvinaisuuksia. Vihdoinkin. 36 Imperiumin vastaisku Otavan Miki on näppärä pieni kirjaformaatti. sisällys 22 Kanava 5 Pääkirjoitus Pohjolan Sanomat on tiellä, jolle joko uuvahdetaan kokonaan tai rämmitään jotenkuten eteenpäin. 44 Tavutus tökkii helposti Tavallisimmat virheet automaattisessa tavutuksessa ovat yhdyssanojen väärä tavutus ja yhdistämättömän sanan jakaminen vokaalien välistä. 16 Matti Remes Ei voisi vähempää kiinnostaa. 49 Niksit Illustrator CC ja keräily. Laite 20 Kamera Vanha Ixus voi yllättää positiivisesti. 28 Mistä rahat verkkojulkaisemiseen. Kolumnit 14 Imagoskooppi Helsingin Messukeskus jämäköitti nimeään ja MTV Media paljasti uuden logonsa. JULKAISIJA 5/2013 3. 22 Pakkausalalla pöhisee Tärkeintä pakkausalalla on asiakaslähtöisyys, vaikka innovaatioitakin tehdään. 18 Typoteesejä Metalliajan kirjaintyypit syntyvät uudelleen
TUTKITTUA: Vain 10 % painopalveluiden ostajista pystyy mittaamaan painetun viestintänsä tuoton.* 100 % haluaisi. canon.fi. Se perustuu 420 painotuotteiden tilaajan mielipiteisiin ja odotuksiin alan palveluntarjoajilta kautta Euroopan. * Insight Report “The Bigger Picture - Näe suurempi kokonaisuus” on puolueeton painoalan tutkimus. Canon on suunnitellut painetun viestinnän investointien tuottoa mittaavan ROI-laskurin, jolla voi laskea printtikampanjan tuomia euroja asiakkaalle jo tarjousvaiheessa. Jätä yhteystietosi ja merkitse lisätietokenttään ”ROI-laskuri”. Pyydä lisätietoja ROI-laskurista ja Bigger Picture -raportista osoitteessa mihintietokatoaa.fi/ota-yhteytta
Levikki on siis laskenut viidessä vuodessa 22 prosenttia. Siitäkään lukijat eivät pitäneet, sillä he haluavat lukea nimenomaan omia paikallisia uutisia. Pohjolan Sanomat käy oikeastaan malliesimerkistä siitä, mitä painetun sanomalehden ei tänä päivänä pitäisi tehdä, mikäli se ”Jokin raja haluaa kilpailla erilaisten digitaalisten härpäkkeiden kanssa. Päinvastoin, se merkitsee lukijasuhteen heikentämistä olennaisesti. TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi Kemi-Torniossa ilmestyvä Pohjolan Sanomat vähentää luultavasti viikko ilmestymiskertansa seitsemästä viiteen. Lukijat eivät siitä pitäneet. Jokin raja pitäisi kyllä olla itsepetoksen määrälläkin, sillä lehden ilmestymiskertojen vähentäminen 30 prosentilla ei voi millään tavalla parantaa palvelua. Hän vain näyttää olevan oikeassa jo ennen kuin lumi ehtii maahan. pääkirjoitus Lopun alkua 21. Tiina Ruulio TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 73,39 € + alv 10 % Määräaikaistilaus 12 kk 82,57 € + alv 10 % ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. PAPERI Sisus: Edixion 120 g/m² PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS Paintek Pihlajamäki Oy KANNEN EFEKTIT Soft Touch -laminointi ja kohdelakkaus Merkopaino Oy SIDONTA BTA Media Oy POSTITUS Postituspojat Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X JULKAISIJA 5/2013 5. Mikäli vauhti jatkuisi samana, se merkitsisi 44 prosenttia 10 vuodessa. Lukijat siis hermostuivat eivätkä tilanneet enää lehteä, jonka levikki onkin laskenut tasaisesti vuodesta 2008 saakka. Alma Aluemedian johtaja Kari Juutilainen antaa tiedotteessa ymmärtää, että printin ilmestymiskertojen harveneminen itse asiassa parantaa tilaajien palvelua, koska lehden digitaalinen kehitys on edennyt niin hienosti. pitäisi kyllä olla Jo pari vuotta sitten Pohjolan Sanomat eli paikallisesti Posari itsepetoksen siirtyi tabloidiin yhtä aikaa muiden Alman pohjoisten lehtien kanssa. Digilehdellä on 2 000 tilaajaa. Kun vuonna 2008 levikki oli vielä 21 746, oli se vuonna 2012 16 981. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Raimo Bergroth, Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Jukka K. Carlsberg-konsernin kuvapankki. Entinen Sanoman Kaupunkilehtien päätoimittaja Janne Kaijärvi sanoo tässä lehdessä, että maakuntalehdet harventavat ilmestymiskertojaan ennen kuin seuraava grillikausi alkaa. Pohjolan Sanomat on siis tiellä, jolle joko uuvahdetaan kokonaan tai rämmitään jotenkuten eteenpäin kainalosauvoilla pää siteissä ja vähintään toinen jalka amputoituna. määrälläkin.” Seuraavaksi se aloitti tiiviin sisältöyhteistyön Lapin Kansan ja Kainuun Sanomien kanssa ja vähensi paikallisten uutisten määrää. Korpela, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Anne Lampinen, Kari Leponiemi, Matti Remes, Kaisa Salminen, Anna Takala JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANNEN KUVA Plan-Bottle-kierrätysmuovipullon valmistusta
Nimen pitäisi olla Simo Häyhä. JULKAISIJA 5/2013 7. Kevään FinnGrafissa yksinään oli runsaat 3 000 kävijää. Aluksi hankkeessa keskitytään journalististen sisältöjen jakeluun ja jatkossa myös oppimateriaalin jakeluun. uutiset Lyhyesti Suomi esiintyy thailehdistössä talvisodan hengessä. Tekstissä mainitaan hänen neuvokas toimintansa tarkka-ampujana taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Lisäksi tekstissä mainitaan suomalaisten käyttämää aseistusta (mm. Sähköpostimainonnasta ei taas juurikaan välitetä, sillä vain 12 prosenttia suomalaisista pitää siitä. Vastaava luku on internetmainonnassa 34. Häyhä esimerkiksi piti suussansa lunta, jottei lämmin hengitys paljastaisi häntä vihollisen ampujille. ePaperia testaamaan hs.fi Helsingin Sanomat testaa keino valolla latautuvaa edullista ePaperratkaisua loka-marraskuussa. Nimeltä mainitaan Simo Haya, jossa siis painovirhe. Lehti ilmestyi huhtikuussa 2013 (kannen oikea yläkulma). Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan sanomalehtimainontaan suhtautuu myönteisesti 74 prosenttia suomalaisista. Sadat testikäyttäjät saavat päivittäin luettavakseen Helsingin Sanomien aamu- ja iltaversion. Sanomalehtimainonta ei ärsytä Suomalaiset suhtautuvat mainontaan hyvin vaihtelevasti digitalisoituvassa mediamaailmassa. eri kiväärityyppejä). Lehden nimi on thaimaalaisin kirjaimin, meidän aakkosilla se olisi Koosangkoosom, joka tarkoittaa suomeksi sielunkumppania, parasta paria tai vastaavaa. Edelliset messut (ilman PlasTecia) vuonna 2010 keräsivät 236 näytteilleasettajaa ja 11 134 kävijää. Thaimaassa taas eletään vuotta 2556 (vasen yläkulma). Lukemista varten on kehitetty oma laitteensa. Kuvassa keväällä ilmestyneen thaimaalaisen lehden kansikuva sekä sivu, jossa on kerrottu Suomen talvisodasta. Kehityshankkeen tavoitteena on synnyttää uusi ePaperi-arvoketju, jonka kohdemarkkinat ovat sekä koti- että ulkomailla. – Haluamme selvittää voiko paperisen sanomalehden korvata tilauksen yhteydessä jaettavalla lukulaitteella, Helsingin Sanomien kehitysryhmän tuottaja Santtu Parkkonen sanoo. GrafTec oli pettymys Yhteisillä PacTec-, GrafTec-, Food Tec- ja PlasTec 2013 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa kävi ainoastaan 6 302 vierailijaa syyskuun alussa. ePaperi-ekosysteemin muodostaa viisi suomalaista yritystä: Leia Media, Sanoma News, Bluegiga, Anygraaf ja DNA. Talvisodan sankari pääsi thailehden kanteen Havainnekuva ePaperilukulaitteesta
Kokonaan uusia tuotteita tai palveluja on kehittänyt joka viides yritys. Mikejä myydään jo. 8 5/2013 JULKAISIJA Novelli sopii junamatkalle Mikä sopisikaan paremmin matkalukemisiksi kuin novelli, lyhyt tarina, jonka ehtii lukea esimerkiksi junamatkalla Helsingistä Tampereelle tai Lappeenrannasta Joensuuhun. Haastatelluista työntekijöistä 81 prosenttia piti yrityksessään toteutettuja muutoksia hyödyllisinä, 77 prosenttia tarpeellisina ja 65 prosenttia välttämättöminä. Osa antologian novelleista julkaistiin VR:n Matkaan-lehdessä teemavuoden (lokakuu 2012 – lokakuu 2013) aikana, ja lehti on tavoittanut jo arviolta 600 000 lukijaa. 8 Muodissa ovat personoidut isot mainoskampanjat. 92 prosenttia lukee painettuja lehtiä Vaikka painettujen lehtien lukeminen on lievässä laskussa, lukee 92 prosenttia suomalaisista painettuja lehtiä joka viikko, todetaan syyskuun puolivälissä ilmestyneessä Kansallisessa Mediatutkimuksessa (KMT). VR tarttui ideaan yhdessä Nuoren Voiman Liiton kanssa, jonka Novelli palaa -hankkeella haluttiin nostaa novellien arvostusta. 5 Kansanedustaja Mikael Jungner 45 minuuttia Suomi Areena -ohjelmassa: printtilehdellä on arvoa, esimerkiksi aamukahvipöydässä se on osa tunnelmaa ja tottumusta. Tätä kutsutaan fokusoinniksi. CocaCola toi pulloihin 32 cokismaan suosituimmat nimet ja myös äidin kaltaisia yleisempiä sanoja. Eräs niistä on kasvipohjainen muovi, jota voidaan käyttää vaikkapa virvoitusjuomapulloissa. Helsingin Sanomien kolumnisti ja kirjaprojektiaan USC Annenbergin yliopistossa Los Angelisissa valmisteleva Pekka Pekkala ihmettelee, miten KMT:n esittämät lehtien lukijamäärät pysyvät vuodesta toiseen lähestulkoon samoina, vaikka levikkimäärät saattavat tippua jopa kymmeniä tuhansia vuodessa. Tiedot käyvät ilmi Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen toteuttamasta MEADOW-tutkimuksesta, joka on osa Tekesin Liideriohjelmaa. Tuotteita ja palveluja on uudistanut melkein yhtä moni. Novelli palaa -teemavuoteen on liittynyt myös paljon tapahtumia kuten nuorille järjestetty kirjoituskilpailu. Harrastajakirjoittajat ovat saaneet palautetta kirjailijoilta novelliklinikoilla ja omia novelleja on voinut julkaista osoitteessa www.novelli.fi, sille varatulla Novellisto-sivulla. Nimitarrat on painettu HP:n Indigo WS6000-sarjan digipainokoneilla.. 7 Boston Globen kehitystiimi on kehittänyt uutisaggregaatin, jolla se kerää automaattisesti paikallisia pikku-uutisia Twit- teristä julkaistavaksi. Novellistit ovat myös vierailleet lukioissa. 3 Kirjalla on nykyään monta muotoa. Tietokoneelta lehtiä lukee 59 prosenttia suomalaisista. Printillä on tapahtumassa merkittävä rooli. Kova muutostahti ei ole uuvuttanut henkilöstöä. Tutkimus osoittaa senkin, että osa lukemisesta on siirtynyt selvästi digitaalisiin laitteisiin, kuten matkapuhelimiin ja vähemmässä määrin tabletteihin. Sosiaalista mediaa hyödynsi tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä vain 6 prosenttia teollisuusyrityksistä ja 12 prosenttia palveluyrityksistä. Vilkkaasta muutostahdista huolimatta yritykset toimivat joissain asioissa edelleen varsin perinteisesti. Varmaan kaikki tietävät, että parhaimmillaankin niiden osuus lehtien tulopuolesta on vain muutama prosentti. Eräs niistä on 4 2 minikirja Miki, jonka koko on 118 × 80 mm. Seuraa, mitä tapahtuu Lontoon Cross Media 2013 -tapahtumassa lokakuun lopulla. Idean tuloksena syntyi runsaan parinkymmenen nimekkään kirjailijan tuottama Matkanovelleja-antologia, jonka toimittivat kirjailijat Katja Kettu ja Aki Salmela. Pakkaus innovaatioita tehdään. Tutkimukseen osallistui 1531 vähintään 10 hengen kokoista yritystä ja julkisyhteisöä vuosina 2012–13. Hän pitääkin KMT:n tilastofaktoja uskomattomina. Nyt 1 Suomalaiset lehtitalot pystyttävät varsinkin tänä vuonna maksumuureja verkkoon. uutiset Lyhyesti Vimmaa yrityksissä Lähes puolet suomalaisyrityksistä on uudistanut organisaatiotaan kahden viime vuoden aikana. 6 Uudet mediayritykset hoitavat vain yhden asian (lue aihealueen) hyvin. Novelli palaa -matkanovelliantologian ovat toimittaneet kirjailijat Katja Kettu ja Aki Salmela, kustantaja on WSOY
Painetun lehden levikki on noin 40 000. Siitä hyvä esimerkki on yhdysvaltalainen viisi kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti Politico, joka seuraa Washingtonin poliittista päätöksentekoa. Malliksi tulee luultavasti pelialalta tunnettu freemiummalli , joka on siis erilainen kuin Helsingin Sanomien maksumuuri-idea. Tietokonepeleissä freemiummalli toimii niin, että pelaaja koukutetaan peliin melko laajalla ilmaisella osuudella, jonka jälkeen kaikista lisäosista maksetaan. Kuusi vuotta ilmestynyt sanomalehti hoitaa politiikan seuraamisen hyvin tarkasti: jo yksin energia- ja liikenneasioita seuraa päätyökseen peräti 16 toimittajaa. Politico on myös hyötynyt Washington Postin ahdingosta, sillä lehden entisiä toimittaja on siirtynyt Politicon palkkalistoille. Teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 2007 saanut Reino Uusitalo perusti vuonna 1973 Pyhtään Paperi Oy:n vanhaan maatalouskiinteistöön. Toteutettu sukupolvenvaihdos nosti uusia nimiä yrityksen johtoon, sillä Reino Uusitalon tytär Irene Isotalo ryhtyi syyskuun alusta Pyroll Pakkausten toimialajohtajaksi. – Yrityksen hyvät ja huonot ajat riippuvat lähinnä yrityksestä itsestään ja vähemmän ulkopuolisista tekijöistä. Julkaisija-lehdessä haastateltu Aucklandin teknillisen yliopiston mediatutkija Merja Myllylahti kertoi, että maksumuurit eivät pelasta lehtitaloja. JULKAISIJA 5/2013 9. Lehti julkaistaan ilmaiseksi internetissä ja luonnollisesti myös kännykkäversiona. Jos siis lehden haluaa kotiinsa, saa siitä pulittaa 2 500 euroa vuodessa. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi Temppu ja miten se tehdään Sanomalehden julkaiseminen voi kannattaa myös taloudellisesti. Pyrollin pakkausliiketoiminta on laajentunut merkittävästi 2000-luvulla. Pyroll juhli GrafTecissa Politicon nettiversio löytyy osoitteesta www.politico.com Pyroll juhli yrityksen 40-vuotista taivalta GrafTec-messujen yhteydessä syyskuussa Helsingin Messukeskuksessa. Hän myikin vastikään miljardilla dollarilla omistamansa tvasemat (7 kpl) ja osti rahoilla Isossa Omenassa ilmestyvän Capitol New York -uutissivuston. Muureja rakennetaan Suomessa uskotaan melko yleisesti, että verkon maksumuuri voisi olla varteenotettava ratkaisu lehti talojen tulojen lisäämiseksi. Ensi vuoden alusta lähtien Irene Isotalo aloittaa myös konsernin hallinnollisena toimitusjohtaja. Pyrollin hallituksen puheenjohtaja ja yrityksen perustaja Reino Uusitalo kertoi, että yritys on tätä nykyä hyvässä iskussa ja että perheyrityksen uudistushenki on kova. Jälkimmäisiä syytetään usein liikaa, kun katse pitäisi kohdistaa omaan toimintaan. Politico-mediassa on töissä 250 toimittajaa, joista jokainen osaa käyttää myös videokameraa. Tulonsa se saa klassisesti printtimainoksista ja tilausmaksuista. Kalevan ja Turun Sanomien päätöstä asiassa odotetaan. Muitakin maksumuureja on rakennettu tai rakennetaan vielä tänä vuonna sellaisiin lehtiin kuin Raahen Seutu, Pyhäjokiseutu, Keskisuomalainen, Etelä-Suomen Sanomat ja Talen- tum. Lehti ei kuitenkaan ole tarkoitettu vain poliittiselle eliitille, kuten lobbareille, vaan sitä jaetaan ilmaiseksi myös tavallisille kansalaisille Washington DC:ssä. Lehden julkaisija Robert Allbritton aikoo laajentaa aihepiiriltään rajattua uutisbisnestään New Yorkiin. Hänestä tehokkain muurin malli olisi sellainen, jossa yhdellä maksulla avautuisi useampi lehti. Yrityksestä sai alkunsa Pyroll. Esimerkiksi Aamulehti on kertonut ottavansa maksumuurin käyttöön vielä vuoden 2013 puolella
– Autamme asiakkaitamme julkaisutyön teknisissä ja taktisissa kiemuroissa sekä tehostamme julkaisutyötä osaamista kehittämällä. Mediatoimialan tulevaisuutta käsitellään niin talouden, kulttuurin kuin demokratian näkökulmista. SANOTTUA ”En mitenkään usko, että median murros tarkoittaa sitä, että journalismi katoaa. Yrityksen koulutustilat sijaitsevat Helsingin keskustassa. Vuosittaisen Mediapäivän järjestävät Sanomalehtien Liiton lisäksi Viestinnän Keskusliitto, Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus ry ja Suomen Kustannusyhdistys. Liiketoimintakaupan jälkeen PopMedia kustantaa lähes kaikkia suomalaisia pop-musiikkilehtiä, kuten Rumbaa ja Rytmiä. Soundin kustantajana tulevaisuudessa toimii Pop Media. Mediapäivä Helsingin Katajanokan Marina Congress Centerissä 28.11.2013. Katso www.mediapaiva.fi. Lopetettavat lehdet ovat vasta viime vuonna perustetut Iiris ja 3T sekä Kodinrakentaja. Corellian toimitusjohtaja ja partneri Juha Laamanen kertoo, että Suomesta on puuttunut nimenomaan julkaisu- ja viestintätekniikkaan keskittynyt asiantuntijakouluttaja. Toisaalta vanhemmalle väelle suunnattu yleisaikakauslehti Oma Aika on menestynyt odotettua paremmin. Corellia kouluttaa Uusi julkaisu- ja viestintätekniikkaan keskittynyt asiantuntijakouluttaja Corellia Helsinki aloitti toimintansa syyskuun alussa. Lehden perusti Cecil H. Backmansson, joka tuki lehden toimintaa Rytmi-Pojat-orkesterin tuotoista. Soundi Pop Mediaan Vuonna 1975 perustettu musiikkilehti Soundi vaihtaa kustantajaa, kun viihdemediayhtiö Pop Media ryhtyy kustantamaan lehteä ja Soundi.fi-verkkosivustoa A-lehtien jälkeen. Ennen Mediapäivää vietetään kuitenkin seminaariin liittyvää Mediaaamua. Pop Median vanhin tuote on 1934 perustettu Rytmi-lehti, joka on yksi maailman vanhimmista musiikkilehdistä. Aller puolestaan lopettaa nuorille naisille suunnatun Miss Mixin. 10 5/2013 JULKAISIJA mediapaiva.fi Lehtiä loppuu Uusi Mediapäivä Uusi mediatoimialan seminaari, Mediapäivä, kokoaa alan ammattilaiset, yritysjohdon ja yhteiskunnalliset vaikuttajat Helsingin Katajanokalle Marina Congress Centeriin marraskuun lopulla. Yhtiö perustelee lehtien lakkauttamista muun muassa sillä, että perinteisten printtilehtien lanseeraaminen on muuttunut vaikeaksi kuluttajien mediankäytön ja mainosmarkkinan nopean muutoksen vuoksi. Laamanen veti aikaisemmin saman alan tiimiä Sovelto Oyj:ssä. – Lisäksi verkostoomme kuuluu yhteistyökumppaneita videotuotantojen, web-analytiikan, käyttökokemuksen, sosiaalisen median ja verkkomarkkinoinnin osa-alueilta, jatkaa Laamanen, joka on vastannut vuosia Julkaisija-lehden Niksitpalstasta. Kiinnostavaa journalismia alkaa vain tulla muualtakin kuin lehtitaloista.” – Toimittaja Laura Koljonen Suomen Kuvalehdessä 14.8.2013.. uutiset Lyhyesti Sanoma Magazines suunnittelee kolmen tappiollisen lehden lakkauttamista. Iltapäivän aikana puhujakorokkeelle nousevat muun muassa asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen, sanomalehtien maailmanjärjestön puheenjohtaja Tomas Brunegård ja luovan Suomen suunnannäyttäjä Paola Suhonen. Liiketoiminnan kärkenä on Adoben julkaistuyökalujen arsenaali, Creative Cloud, Laamanen sanoo. Alkuvaiheessa kouluttajia on kaksi, Laamanen ja Kari Selovuo
Landa suunnittelee aloittavansa S10F-painokoneiden betaversioiden toimittamisen ensi vuoden huhtikuussa. Esityslava luotiin urbaanille, monikerroksiselle parkkipaikalle, sillä Hollandin tavoitteena oli saada aikaan tehokas vastakkainasetelma betonimiljöön ja hienostuneen vaatemalliston välille. Muotisuunnittelija Henry Holland ja tulostettu esityslava Lontoon muotiviikoilla. Syyskuun lopulla yhtiöstä kuitenkin kerrottiin, että Landa tiimeineen on viime aikoina kehittänyt tiiviisti kahta eri painokonetta yhteistyössä asiakaskunnan kanssa. Tulostetun grafiikan ja kallistetun peilin yhdistelmä loi mielikuvaa pilvien päällä kävelevistä malleista. Pian tämän jälkeen päästetään irti printtipuolen betaversio Landa S10C. JULKAISIJA 5/2013 11. tuotteet Landan betaversio keväällä maailmalle Nanografian kehittäjä Berry Landa on kehittänyt uutta painokonettaan melko lailla uutispimennossa. Landahan on tehnyt myös yhteistyötä laitevalmistaja Komorin kanssa, joka on voinut käyttää jonkin aikaa nanografiateknologiaa omissa painokoneissaan. Yhteistyö on johtanut muutoksiin muun muassa tuotannonohjauksessa, paperinkäsittelyssä ja ylimääräisessä päällystysyksikössä. – Tämä projekti on avannut minulle suurkuvatulostuksen edut. On jännittävää kyetä rakentamaan katseen vangitsevia, vaikuttavia maisemia ja ympäristöjä Canonin Océ Arizonan kaltaisella tulostimella, Holland kertoo. Tulostimen nopeus toi projektille erityistä lisäarvoa, sillä lavaa varten tulostettiin 180 neliömetriä vinyyliä. Kone on tarkoitettu lähinnä pakkausteollisuudelle. Muotiviikkojen esityslava tehtiin tasotulostimella Maailmankuulu muotisuunnittelija Henry Holland toteutti vastikään Lontoon muotiviikkojen esityslavan Océ Arizona -tasotulostimella
Myös omaa animointia voi käyttää, kuten myös videoklippejä. – Olennaista on, että tekninen ratkaisu toimii aina ja kaikkialla. Emme myy lisenssiä, vaan aikaan sidottua julkaisujärjestelmän käyttöä. Tähän saumaan Blomqvist ja hänen koodaajansa ovat kehittäneet uuden julkaisujärjestelmän, Jippostore Studion, joka lanseerattiin helmikuun lopulla. 12 5/2013 JULKAISIJA Näin painetaan elektroniikkaa Ceradrop-nimisessä yrityksessä, jonka MGI juuri osti. Jippostore on hankkinut sosiaalisen median osaamisensa nettikaupan puolelta. – Konepellin alla on paljon hienoa tekniikkaa, jonka ei kuulu näkyä käyttäjälle. – Digitaalisia kampanjoita joudutaan usein koodaamaan, sillä helppoja työkaluja ei juuri ole, sanoo Jippostore f-Commerse Oy:n ”kapteeni” Mika Blomqvist. Studion kehittäminen ei ole ollut halpaa hommaa pienelle suomalaiselle innovaatioyritykselle. tuotteet & Tykkää-kampanjan voi tehdä vaikka itse Digitaalinen markkinointi on vallannut somen, sillä kilpailuja, tykkää-kampanjoita ja lyhyitä nettikauppatarjouksia näkyy facebookissa yhä enemmän. Yrityskaupalla MGI haluaa päästä kiinni kasvavaan elektroniikan painamisen markkinaan. – Kyse on siis helppoudesta, nopeudesta ja tietenkin myös hinnasta. Yritys on painanut mm. Kyseessä on siis ”anna tiedot, maksa ja julkaise vaikka heti” -tyyppinen kokonaisuus. antenneja, dioditeknologiaan perustuvia näyttöjä, chip-kortteja, aurinkokennoja, RFID-tageja, pattereita sekä biolääketieteen sensoreita. Mika Blomqvist ja Jippostore loivat some-markkinointiin helpon julkaisujärjestelmän. Yritysjärjestelyjä lisää Ranskalainen digipaino koneiden ja jälkikäsittelylaitteiden valmistaja MGI Digital Graphic Technology on ostanut elektroniikan painamiseen erikoistuneen ranskalaisen Ceradrop-nimisen yrityksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kampanjoita ei pystytä toteuttamaan ilman erityistä it-alan osaamista, jota varsinkaan pienillä mainostoimistoilla ei ole. Päätelaite, jolla tykkää-painiketta painetaan, on usein mobiili – siis joko älykännykkä tai tabletti. Kehityksen johtoajatuksena on ollut ”less is more”. Kampanjan visuaalinen ilme syntyy suoraan kuvankäsittelystä – josta kuva vedetään ja pudotetaan julkaisujärjestelmään. Nyt satsaamme markkinointiin, johon on palkattu oma tiimi.. Ceradrop on kehittänyt pitkälle omaa valmistusteknologiaansa sekä 2D- että 3D-komponenttien maailmassa. Blomqvist lupaa You Tube -videolla, että Studiolla voidaan luoda yksinkertainen tykkää-kampanja vaikka minuutissa. – Tiedämme jo paljon siitä, mikä toimii ja mikä ei sosiaalisessa mediassa. Siksi digitaalisesta markkinoinnista on usein tullut suurten toimistojen bisnestä
Siinä mielessä tulostin toimii kuin minikokoinen digitaalinen painokone. Mielenkiintoista tulostimessa on se, että tulostin toimii mustesuihkulla eikä siis laserilla. Uusi painokone esiteltiin ensimmäisen kerran prototyyppinä Drupa 2012 -messuilla ja lopullinen versio syyskuun lopulla Labelexpo Europe -messuilla Brysselissä. Lisäksi se tuottaa vähemmän jätettä, kertoo Ari Koski nen, Suomen HP:n Työasema- ja tulostusratkaisut -yksikön johtaja. Image tarjoaa kansikuvajuttuaan Hjallis Harkimosta nyt myös e-kirjapalvelun kautta. Langan värimuutos on mahdollinen, sillä alkuperäinen lanka on määrätty valkoiseksi. Line Printer osaa vaihtaa automaattisesti ompelukoneeseen oikean värisen langan. Etikettipainokone on suunniteltu etiketeille, joita painetaan lyhyinä ja keskipitkinä sarjoina tavallisille filmija paperietikettialusmateriaaleille 80–340 millimetrin leveydellä. Kovetusprosessissa käytetään energiankulutusta pienentäviä LED- Epsonin SurePress L-6034VW digitaalinen etikettipainokone. Sillä kaikki ompelukoneen ääressä edes joskus ahertaneet tietävät, kuinka vaivalloista on juuri oikean värisen langan löytäminen ja sen pujottaminen koneeseen. Imagen juttuja myös Readberryyn A-lehtien kustantama Image ryhtyy myymään valittuja yksittäisiä ns. Kuvassa 500-sarjan HP Officejet Pro X. Long Playn sinkkujuttuja on myyty tähän mennessä parista sadasta neljään tuhanteen per juttu. Printterissä toimii pieni kamera, joka kuvaa kankaan, minkä jälkeen printterin sisällä oleva softa määrittää oikean värisävyn langalle. palvelut Printtereitä moneen lähtöön Lisää nopeutta pöytätulostimiin Sille, joka pitää ompelukoneella ompelemisesta, on tehty jännä innovaatio: pieni koneen päällä keikkuva printteri, joka osaa räätälöidä ompelulangan värin kankaan mukaan. Mustesuihkutulostuksen ideana on se, että tulostuspää pysyy paikallaan ja vain paperi liikkuu. Epsonilta uusi etikettipainokone SurePress L-6034VW on Epsonin ensimmäinen teolliseen käyttöön tarkoitettu digitaalinen etikettipainokone, joka käyttää Epsonin uutta PrecisionCoreTlinehead teknologiaa sekä toisaalta LEDkiinnitettyä UV-mustetta yhdessä linjakytketyn lakkaustekniikan kanssa. Musaa langattomasti Bluetooth-yhteyttä hyödyntävien Creative T4 Wireless Signature Seriesin langattomien pöytäkaiuttimien käyttö on vaivattomampaa uuden NFC-tekniikan (near-field communications) ansiosta. Kyseinen printteri (Line Printer) voitti arvostetun Red dot -suunnittelupalkinnon viime vuonna designkonseptien sarjassa. Täten se laajentaa mahdollisten alusmateriaalien valikoimaa. Image tarjoaa aluksi neljää artikkelia e-kirjapalveluun, kuten Imagen kansijuttua Hjallis Harkimosta. JULKAISIJA 5/2013 13. Kaiuttimien aptX-pakkauksenhallinta mahdollistaa tavallisia Bluetooth-kaiuttimia laadukkaamman äänentoiston, lupaa valmistaja. – Haluamme löytää uusia muotoja Imagen laatujournalismille, kertoo tuore päätoimittaja Heikki Valkama. sinkkujuttuja e-kirjapalvelu Readberryn kautta. Sinkkujulkaisemisen aloitti Suomessa Long Play, joka tarjoaa pitkiä tutkivan journalismin juttujaan samoin Readberryn, mutta myös Into eBooksin, Elisa-kirjan ja Applen iBookstoren kautta. – HP Officejet Pro X-sarjat tulostavat ammattitasoista jälkeä nopeammin ja edullisemmin kuin lasertulostimet. Värityksen hoitavat cmyk-värikasetit. HP tuo sanojensa mukaan pk-yrityksille tarkoitetun ”maailman nopeimman” pöytätulostimen Suomeen marraskuussa. Painokoneella voi myös painaa lämpöherkille alusmateriaaleille, kuten polyeteenille (PE). Näin langaton yhteys muodostuu välittömästi ilman asetusten säätämistä. Long Play on tullut kuuluisaksi muun muassa Pekka Himasta koskevan kohujutun takia. valoja. Stereokaiuttimet on helppo yhdistää yhteensopivaan älypuhelimeen tai tablettilaitteeseen vain laitteita toisiinsa koskettamalla
– Kanavoimme kohtaamisten energian yhteiskunnan hyvinvoinniksi ja elinkeinoelämän hyödyksi järjestä mällä huippuluokkaisia messuja, näyttelyjä, kokouksia, kongresseja ja tapahtumia sekä tarjoamalla niille laaduk- Nimi lyheni Uuden visuaalisen linjan hiomisessa yhteistyökumppanina oli viestintätoimisto Miltton, jossa ilmeen ja yritystunnuksen suunnitteli luova johtaja Sampsa Voutilainen. Tunnukseen voivat lisätä oman yksilöllisen kädenjälkensä sekä hen-. – Tämä on maailman korkein yritystunnus – ja myös sosiaalisin, sillä se on yhteisöllisesti tuotettu ja kasvaa jatkuvasti ylöspäin muotoaan muuttaen, Mroue perustelee. Tapahtumapaikan aiempi nimi Helsingin Messukeskus ja toimijaan viittaava Suomen Messut jäävät historiaan. Messuja ja mediamylläystä Helsingin Messukeskus uudisti yritystunnuksensa ja jämäköitti nimeään. Sama jatkuu Messukeskuksessa Helsingissä syyskuusta alkaen uudella ilmeellä ja tiivistetyllä nimellä. Piirrossovellus on ollut kaikkien kokeiltavana ja käytettävänä Messukeskuksessa Habitare-messuista alkaen. Strategia tiivistyy uudistusten myötä yhteen sanaan: kohtaamismedia. kilökunta, asiakkaat, messuvieraat että yhteistyökumppanit. Liki satavuotias yritysnimi Suomen Messut Osuuskunta jatkaa silti toiminnan taustalla kaupparekisterinimenä. Messupöhinä on hänen mukaansa energiaa, joka nappaa nosteeseen. K 14 5/2013 JULKAISIJA kaan areenan, kertoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Maria Mroue. Kaikessa viestinnässä käytetään jatkossa kaikilla kielillä lyhyttä perusnimeä Messukeskus. imagoskooppi Uusi, yhteisöllisesti kasvava yritystunnus kuvaa messuvieraiden yksilöllisiä kokemuksia ja sitä nostetta ja energiaa, joka kohtaamisissa syntyy. autta aikojen ihmiset ovat kokoontuneet yhteen vaihtaakseen ajatuksia ja saadakseen inspiraatiota – siis kohdatakseen ja tullakseen kohdatuksi. Se sytyttää uusia, yllättäviä ideoita ja kohtaamisia. Myös nimistöä selkiytettiin. Tästä lähtökohdasta sai alkunsa Messukeskuksen uusi yritystunnus, ylöspäin kasvava sinipunainen spiraali
Ja se paljon puhuttu MTV3:n pöllö ei tietojemme mukaan lennähdä minnekään Pöllölaaksosta. Tämä logo korvaa jatkossa MTV MEDIA -tunnuksen. Myös mtv3.fi-portaali uudistuu kattobrändin mukaiseen muotoon mtv.fi. – Haluamme uudistaa yrityksen toimintaa perustuksista käsin, emme vain pintaa raapaisemalla. Myös katsojilla, lukijoilla ja kuuntelijoilla on ollut keskeinen rooli, sillä heidän näkemyksiään on kuunneltu mm. Brändihierarkiaa, brändien erottuvuutta ja mittarointia on työstetty suomalaisen Brand Worxxin kanssa. Entä miltä uusi MTV sitten näyttää jatkossa. Käytännössä tämä tarkoittaa uudistuvaa visuaalisuutta, uutta kattobrändiä, uusia jakelualustoja ohjelmille ja livelähetysten lisääntymistä. Luvassa on ainakin visuaalisesti tuntuva uudistus, josta jo julkistettu yrityslogo antaa esimakua. Uudistuksella haetaan lisää elämyksellisyyttä koko yhtiön toimintaan. Maikkarilla on takanaan 56 vuoden historia. Pyöreän muodon kerrotaan kuvastavan silmää, jonka kautta maailmaa tarkastellaan. Yhteispelillä MTV:n uudistuksessa on ollut mukana useita yhteistyökumppa- neita. Myös muut uudet logot ja visuaaliset elementit noudattavat samaa periaatetta. Projekti huipentuu loppuvuodesta 2013, kun uudet visuaalisuudet valtaavat ruudun, radion ja verkon. Tuttua siinä on ainakin punainen väri. Tuolloin tulee mahdolliseksi seurata MTV3-, Sub- ja AVA-kanavia suoratoistona verkon kautta. mtv Red R204 G0 B51 # cc0033 C2 M100 Y85 K6 PMS 186 C JULKAISIJA 5/2013 15. Tiiviin suhteen taustalla on yhteisten elämysten kokeminen, selventää toimitusjohtaja Heikki Rotko uuden strategian kulmakiveä. B-to-b-mainonnan ja viestinnän kulman uudistuksessa apuna on ollut mainostoimisto Family Inc. Teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset Mediamylläys ja ilmeen pelkistys MTV MEDIA on paljastanut loppuvuoteen ajoittuvan uudistuksensa keskeisiä suuntaviivoja. Yhtiö luottaa jatkossakin elämysten voimaan. Strategian kirkastukseen osallistui lontoolainen suunnittelutoimisto DixonBaxi, jolla on ollut tärkeä rooli myös visuaalisuuden toteutuksessa sekä uudistuvan brändihierarkian viimeistelyssä. Olemme pitkään analysoineet sitä, mikä tekee meistä elintärkeän kumppanin suomalaisten arkeen. Logo on luonnosteltu käsin ja sen modernin muotokielen halutaan johdattavan katseen ympyrän keskelle. Modernin, mutta silti perinteisiin nojaavan yrityslogon ja uuden ilmeen halutaan yhdistävän saumattomasti menneen tulevaan. kotitalouksiin suuntautuneilla tutkimuskäynneillä sekä sosiaalisen median kautta. Toiminta keskitetään uuden MTV-kattobrändin alle. Moni-ilmeinen pöllöhahmokaan ei jää historiaan, vaan jatkaa seikkailuaan uusin kujein. U udistuva yhtiö aikoo keskittyä vahvuuteensa elämysten tuottajana ja tarjota suomalaisille ainutlaatuisia kokemuksia niin televisiossa, radiossa, verkossa kuin live tapahtumissakin
MATTI REMES Tilaa Julkaisija-lehti g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 6/20 1 2 g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 1/20 1 3 g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 2 /20 1 3 Jatkuva kestotilaus 12 kk 73,39 € + alv 10 % Määräaikaistilaus 12 kk 82,57 € + alv 10 % Madventures hallitsee crossmedian TEKNIIKKA Webbiä erilaisille päätelaitteille ILMIÖ PrinttiNewsweekille surkea loppu He tekevät julkaisuja tabletille TALOUS Kalevan ja Alman uudet painot ILMIÖ Hesari teki kohtuullisen tabloidin TALOUS Mikä olisi tehokkain maksumuuri. Pakkaussuunnittelun ostajan paras ominaisuus on järkevä riskien hallinta. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis. 13,00 € g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 3/20 1 3 Jari Kinaret ja ihmeaine grafeeni MEDIA Maakunnallisuus esiin heti etusivulta YRITYS ILMIÖ Pixmill uskaltaa investoida MEDIA Oppikirjastako tabletti. Hohhoijaa. Pakkaus on tehokas media. Esimerkiksi kaunein pakkaus ei ole myyvin eikä makein ole paras. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335. Suunnittelijan tärkein ominaisuus on päätöksentekokyky ja paras ystävä tutkimus. Ameriikan uutisia 13,00 € g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 4 /20 1 3 13,00 € g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 5/20 1 3 Yrityspakettitilaus Tilauksia 2—3 kpl, à 46 € + alv 10 % Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. Lähes kaikilla tuotteilla on pakkaus, ja joku ne on suunnitellut. Ei voisi vähempää kiinnostaa Pakkaussuunnittelu. Harppauksia tulee ottaa, mutta harkiten. Todellisen tilin tuotteiden valmistajat tekevät kuitenkin juuri pakkausten avulla. Mutta miksi toiset myyvät paremmin kuin toiset. Pakkaussuunnittelussa tärkeintä on tietää miten ja mitä tehdään. vieressä seisoo ja millaisten tuotepakkausten kesken kuluttaja tekee ostopäätöksensä saattaa ratkaista markkinaosuustaistelun. LAITE Vanha IXUS taipuu moneen hEnkILÖ Janne kaijärvi vaihtoi printin digiin www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. Miksi sitten kaikki pakkaukset eivät menesty. Tärkeitä seikkoja ovat huomioarvo, hyllypuhuvuus ja visualisoinnin lähettämät näkymättömät viestit. Pakkausta ei saa valjastaa kampanjoinnin välineeksi, koska pakkaus on itsenäinen ja pitkäkestoinen vaikuttaja. Pakkauksista puhuminen on tylsää, seksikkäämpiä aiheita olisivat tvmainokset, jeejee-kampanjat, filmit ja Cannesin voitot, markkinointi operaatiot tai vaikkapa sissimarkkinointi, wau. Pakkaussuunnittelu on kuluttajien käyttäytymisen ymmärtämistä sekä emotionaalisella että praktisella tasolla. Oleellinen kysymys on eri viestien hierarkia eli tärkeysjärjestys. kolumni Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. Kilpailutilanne hyllyssä on myös merkityksellinen. Hyvä pakkaus voi olla ruma, kummallinen, outo tai mitä tahansa, kunhan pakkaus on tietoisesti tehty sellaiseksi. Pakkaus ei voi viestiä kaikkia mahdollisia asioita, on tehtävä valintoja. Höh, niin on kaikki muutkin mediat. alv:n 24 %) Uutta liiketoimintaa digitekstiileillä Mielikuvitus rajana innovaatioille Pakkausalalla pöhisee YRITYS YRITYS ILMIÖ Lehti myi Lehtiyhtymän ILMIÖ Aurinkorannan suomalaislehdet TeeMA Kustantajien kriisi ja ”kriisi” Himmelblau tuntee taivaan sinen HenkIlö Pursiainen: lehdessä on sivistys IlmIö Blogeja vähän joka lähtöön Mistä rahaa verkkojulkaisuihin. Pakkaus rakentaa brändin. Valintoja on tehtävä. Se, mikä tuote Väitän, että pakkauksen graafinen suunnittelu vaatii enemmän aivotoimintaa kuin mainonnan suunnittelu, vaikka lopputulos ei aina siltä näytäkään. Yäk
Painotyöt yhdistettynä internetin tuomiin mahdollisuuksiin, antaa asiakkaillemme lisäpalvelua kertoa viesti tehokkaasti - digitaalisesti ja perinteisesti painamalla. Työn tilaaminen on helppoa ja nopeaa – vaikka mobiilisti älypuhelimella. Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi. Painotalo nykyajassa digitaalisesti ja perinteisesti! Kirjapaino Fram on nykyajan vaatimukset täyttävä painotalo. Samasta painotyöstä voimme tehdä myös näköisjulkaisun nettiin. Asiakkaanamme sinulla on käytössä Fram Printbox -verkkopalvelu, joka säilyttää painotyösi. Käy katsomassa kotisivuiltamme, mitä kaikkea voimme nykyään tarjota
typoteesejä Metalliajan kirjaintyypit syntyvät uudelleen Kun trendityylit eivät enää kiinnosta, kirjainmuotoilija voi herättää henkiin metalliajan klassikoita. tarvittiin korjattu fonttiversio. Sieltä löytyy sekä inspiraation lähteitä että sellaisia metalliin valettuja klassikoita, joita ei ole ollut käytettävissä vuosikymmeniin. Viimeksi mainituista Metro oli tavallaan yhdistelmä Gill Sansin kalligrafisuutta ja Futuran geometrisyyttä, Semplicità puolestaan yhdistelmä Futuraa ja italialaista art deco -tyylittelyä. Koko kirjainperhe on kohtalaisen uskollinen esikuvalleen, mutta kärsii hiukan tiukasta merkkivälistyksestään. Nyt niin Metro kuin Semplicitàkin ovat palanneet markkinoille uusien tekijöiden ja nykyaikaisen fonttitekniikan voimin. Palaan liian nopeasti tehtyjen uusien fonttien puutteisiin palstallani lähiaikoina. Peribrittiläisyyttä etsimässä 1920- ja 30-luvut olivat kirjainmuotoilussa uudistusten aikaa. Sen kaupallinen menestys antoi Tankardille mahdollisuuden siirtyä kokeellisempien kirjaintyyppien muotoiluun. Uuden Semplicitàn on puolestaan valmistanut Canada Typen Patrick Griffin. Dwigginsin Metro (1929–30) ja italialaisen Nebiolo-valimon Semplicità (1931). MARKUS ITKONEN. Tänä vuonna Johnston ja toinen brittiläinen klassikko Gill Sans ovat jälleen olleet innoittajina. Alkuperäistä Semplicitàa käytettiin Fiatin tehtaan mainoskirjassa vuonna 1934. Henkiin herätetyt modernistiset Metro ja Semplicità Johnstonia ja Gill Sansia seurasivat 1920-luvun lopulla ja 30-luvun alussa manner-Euroopan tiukan geometriset groteskit. Se tuli saataville juuri tätä kirjoitettaessa. Uusi versio on samanhenkinen, mutta hiukan leveämpää. Samoilla jäljillä peribrittiläisyyttä etsimässä on K-Typen tuore Keep Calm, jossa näkyy etenkin Johnstonin vaikutus – Keep Calm on tosin geometrisempi. Myös käsialakirjoitusta jäljittelevien lennokkaiden scriptkirjaintyyppien uutuuksia on ilmaantunut enemmän kuin kylliksi. Sittemmin monet kirjainmuotoilijat ovat kääntäneet katseensa historiaan. Gemenoissa näkyy yllättäen myös Frutigerin ja Myriadin vaikutus. Tunnettu edelläkävijä oli englantilainen Edward Johnston, jonka Johnstongroteski syntyi Lontoon maanalaisen opasteita varten. Yhdysvalloissa Font Bureaun Greg Thompson teki siitä 90-luvulla oman mukaelmansa, laajan Agenda-perheen. Silloin groteskeihin haettiin monin eri tavoin uutta, modernimpaa muotoa. Vieraalta ja väärältäkin siinä tuntuu gemena-e:n uusi kosiskelevan kalligrafinen muoto. Tulos on kuitenkin hiukan neutraalimpi, osittain myös Frutigerin näköinen. Niistä ovat parhaiten menestyneet saksalaiset Futura ja Kabel. Toshi Omagari on muuttanut alkuperäisen Metro-kirjaintyypin luonnetta ja tunnelmaa selvästi. A. Vähemmän tunnettuja ovat amerikkalaisen W. V aikka uusien kirjaintyyppien kirjo on rajaton, joitain erityisen suosittuja tyylejä on helppo mainita: on ollut humanististen groteskien tulva, on saatu runsaasti geometrisiä groteskeja – ja sen jälkeen niiden molempien yhdistelmiä. Tuore Camphor-kirjaintyyppi on tekijänsä 18 5/2013 JULKAISIJA Nick Jobin mukaan saanut vaikutteita molemmista. Voimissaan, mutta onneksi jo hiukan vähenemässä on ”putkimaisten” groteskien tarjonta; sille tyylille ei liene nimeä, mutta nuo kirjaimet ovat kuin putkesta taivutettuja – olkoot siis ”putkimiehen groteskeja”. Samoihin aikoihin britti Jeremy Tankard julkaisi oman versionsa Bliss-nimisenä. Suurempi ongelma oli, että sen Open Type -merkistövalinnat mahdollistava koodaus oli jäänyt puutteelliseksi. Uusi versio myötäilee liiaksikin nykyajan sievisteleviä muotivirtauksia. Merkkivälistystä voi käyttäjä itsekin muuttaa ja parantaa, mutta Open Type -merkistön hallitsemiseksi Nick Jobin Camphor-kirjaintyypin versaaleissa on piirteitä Johnstonista ja Gill Sansista. Metro on tarjolla Toshi Omagarin muotoilemana Metro Nova -kirjainperheenä – tosin jonkin verran alkuperäisestä muuttuneena
Moni brändinomistaja haluaa Stora Enson havaintojen mukaan siirtyä käyttämään sataprosenttisesti uusiutuvia materiaaleja vuoteen 2020 mennessä. Tekniikka on kallista ja haavoittuvaista. Toisaalta painettu hiilivärijohde välittää katketessaan yksilöidyn viestin hoitajalle jokaisesta pak kauksesta otetusta pilleristä. Pakkaukset kiinnostavat metsäyhtiöitä, koska puukuitu on pakkausmateriaalina kilpailukykyinen ja antaa mahdollisuuksia innovaatioille. Digital Solutions -yksikkö päädyttiin kuitenkin myymään hiljattain tanskalaiselle Tresulle, koska se ei kuulu yhtiön ydintoimintoihin. Palvelevan pakkauksen pitää suojella tuotetta, houkutella ja myydä, vahvistaa brändimielikuvaa ja olla kustannuksiltaan järkevä. Esimerkiksi pakkaustuotantoa on siirretty viime vuosina Itä-Eurooppaan. Tekesin kahdeksanvuotisen Serve-ohjelman (2006–2013) keväällä järjestetyssä seminaarissa pohdittiin ns. Pakkauksia suunnitellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. palvelevan pakkauksen mahdollisuuksia metsäteollisuudelle. S Käytännössä alan tuotanto nojaa kotimaassa vahvasti omaan raaka-aineeseen. Teksti Kaisa Salminen reback uomen pakkausteollisuutta on pidetty pirstoutuneena ja mukavuudenhaluisena. Solver Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Mauri Reinilä ei pidä markkinaa helppona, vaikka yritys onkin pärjännyt hyvin erikoistumalla digitaaliseen kotelopainatukseen. Kartonkia toimitetaan toki edelleen Suomesta digitaalisille painotaloille. Pakkaustuotanto on siirtynyt nyt pois Suomesta ja painaminen vähenee kotimaassa. Pakkaus vie lähemmäs kuluttajaa kuin painopaperi, arvoketjua on helpompi hallita ja kysyntä voi kasvaa globaalisti toisin kuin painopaperilla. Myös älypakkausten rooli on murroksessa. Älypakkauksetkin odottavat läpimurtoaan, mutta palveluympäristö vaatii vielä kehittämistä. – Uudet teknologiat mullistavat tulevaisuudessa kestävän kehityksen mukaisen pakkaamisen. Tällä hetkellä on eniten kysyntää RFID-teknologiaan perustuville sovelluksille, Ilkka Harju arvioi. Erityisesti lääketeollisuus on ollut kiinnostunut älypakkauksista, jotka esimerkiksi muistuttavat potilasta lääkkeenotosta. Palvelut tuotetaan siellä, missä se on logistisesti, sijainnillisesti ja muuten järkevää. 20 5/2013 JULKAISIJA. Pakkaus uusiutuu Stora Enson Renewable Packaging -yksikkö ilmoittaa hakevansa uutta kasvua palvelubisneksestä konkreettisella DesignStudio-konseptilla. Ei mikään helppo markkina Stora Enso on kehitellyt yhteistyössä laitevalmistajien kanssa myös digitaalisia painokoneita kotelotuotantoa varten. Pelkkä kierrätettävyys ei riitä. Omistusjärjestelyt ja alihankintasopimukset vievät painotuotantoakin lähemmäs asiakasta. RePackin verkkokaupankäyntiin suunnitelluissa lähetyspakkauksissa käytetty voimapahvi kestää 5–10 käyttökertaa. – Digitaalinen kotelotuotanto ei tee ketään autuaaksi, vaikka laitetoimittajat näin sanovatkin. Palveleva pakkaus voi olla myös älypakkaus Suomalainen metsäteollisuus hakee palvelevasta pakkauksesta uutta kasvun veturia kotimaisen pakkaustuotannon siirtyessä ulkomaille. Erilaisia sovelluksia on tarjolla RFID:stä NFC-teknologioihin ja lisätyn todellisuuden ratkaisuihin. Alalla on paljon perheyrityksiä, jotka tekevät hyvää tuotetta eivätkä koe tarvetta investoida ja innovoida. Jokaisen täytyisi löytää omat palvelumallinsa, Reinilä kertoo. Nyt tarvitaan ennen kaikkea designajattelua ja luovuutta enemmän kuin koskaan, designmanageri Ilkka Harju toteaa. – Puukuitupohjaisissa pakkausmahdollisuuksissa on vielä paljon hyödynnettävää
Pakkausten painatustoimikunnan puheenjohtaja Matti Kiijärvi uskoo, että sekä digipainatus että älypakkaukset tulevat varmasti, vaikka niiden saama julkisuus on ollut suurempaa kuin taloudellinen merkitys. Offsetin ja flekson vastaavat luvut ovat 30 ja 40 prosenttia. RFID (Radio Frequency Identification) tarkoittaa radiotaajuista etätunnistusta, mikä tapahtuu erillisen lukulaitteen ja tagin sisältämän antennin välityksellä. Esimerkiksi Coca-Cola-yhtiö painatti hiljattain noin 800 miljoonaa eri etunimillä varustettua etikettiä 32 maassa yhdistämällä perinteistä ja digitaalista painotekniikkaa. RFID- ja erityisesti NFC-tunnisteita valmistetaan jo useita miljardeja vuodessa logistiikkaan, liputtamiseen ja kasvavassa määrin maksamiseen. Vielä toistaiseksi yleisempi teknologia on RFID kalliine lukijalaitteineen. Myös monet laitevalmistajat uskoivat tähän kehitykseen. Kasvispohjaisen muovin osuus pullosta on Suomessa 15 prosenttia ja öljypohjaisen raaka-aineen osuus 35 prosenttia. Nyt kannattaisi panostaa älypakkauksiin, mutta saadaanko alalle riittävästi tuotantovolyymiä, Kiijärvi pohdiskelee. – Tulevaisuuden fiksussa ja palvelevassa pakkauksessa on RFID-tagi painettuine antenneineen. Tagissa voi olla myös ohjelmoitava muisti. Pakkaus on otettu käyttöön 24 maassa ennen Suomea. Tavoitteena että, että Coca-Cola siirtyisi kokonaan PlantBottle-pakkauksiin vuoteen 2020 mennessä. Toisaalta kohun ymmärtää. JULKAISIJA 5/2013 21. Kyseessä on todellinen pakkausinnovaatio, maailman ensimmäinen kierrätysmuovipullo, jonka valmistuksessa on käytetty kasvispohjaista muovia. Suomen pakkausyhdistyksestä arvioidaan, että digitaalisen painamisen osuus on tällä hetkellä enintään 10 prosenttia koko pakkausalan markkinakakusta. Valmistuskustannukset pitäisi kuitenkin saada alas, ja tuotteen ympärille tarvitaan toimiva palveluympäristö. VTT:n kehittämän Android-pohjaisen U-Easy-mobiilisovelluksen avulla voidaan hallita pakkauksia ja niiden sijaintia. Esimerkiksi Pira ennusti takavuosina, että pakkauksia painettaisiin vuonna 2010 yhtä paljon digitaalisesti kuin offsetilla. Kasvipohjaisia kierrätysmuovipulloja tehdään Suomessakin Suomessa myytävät Coca-Colan uudet PlantBottlekierrätysmuovipullot valmistetaan Sinebrychoffin Keravan tuotantolaitoksella osittain kasvispohjaisesta muovista. Vaatimukset esimerkiksi värintoistolle olivat kovia. Myös tämän lehden kannessa oleva pullo on kyseinen kierrätysmuovipullo. Jos esimerkiksi Benny Landa saa Drupassa esittelemänsä digipainokoneen toimimaan ja painaa joustopakkauksia 200 metriä minuutissa, saattaisi koko teollisuudenala mullistua. VTT RFID vai NFC. NFC-tunnisteteknologian saa periaatteessa lähes mihin tahansa nykyaikaiseen puhelimeen. Sinebrychoff Digimaailma yhdistyy vähitellen VTT:n tutkimusprofessorin Heikki Sepän arvion mukaan noin 90 prosenttia älypakkauskeskustelusta on vielä epärealistista. RFID-käsitteen alle on niputettu valtava määrä erilaisia teknologioita: RFID-tageja ovat esimerkiksi logistiikan sovellutuksissa käytettävä UHF-tagi (Ultra High Frequency) ja lyhyemmän etäisyyden langattomaan kommunikointiin tarkoitettu NFCtagi (Near Field Communication). Esimerkiksi elintarvikepakkausten pilaantumisindikaattorit ovat tuoneet lisää ongelmia, koska kelvollisetkin tuotteet ovat jääneet entistä useammin hyllylle makaamaan. Riittävätkö resurssit Markkinat eivät ole kehittyneet odotetusti. Miksemme rakentaisi älypakkauksiin liittyvää menestystarinaa tälle pohjalle, kysyy Seppä. – Pakkausteollisuus on vahvasti riippuvainen taloudellisista suhdanteista. – PlantBottle-muovista voidaan kierrätettynä valmistaa paitsi uusia pulloja, myös muita kierrätysmuovista valmistettavia tuotteita vaatteista designiin, Sinebrychoffin laatuja kehityspäällikkö Rauno Sillanpää kertoo. Seppä pitää RFID:iä lupaavimpana älypakkausteknologiana, koska sitä käytetään sekä valmistavassa teollisuudessa että kuluttajarajapinnassa. Se ei ole enää erillinen tarra vaan integroitu suoraan pakkaukseen, Seppä visioi. Toisaalta kosketukseen perustuva NFC-teknologia on Suomesta lähtöisin. Tuotteeseen kiinnitettävää RFID-tunnistetta eli -tagia voidaan käyttää tiedon etälukuun ja tallentamiseen esteiden läpi, mikä tekee siitä monikäyttöisemmän kuin esimerkiksi viivakoodista. Pakkaukset ovat tänä päivänä usein kansainvälisten brändien omistuksessa ja kampanjat yhä suurempia. – RFID:llä on maailmanlaajuisesti erittäin vahva asema. Loppu valmistusmateriaalista on kierrätettyä PETmuovia
– Painamme etiketit itse 8-värisellä fleksopainokoneella. Kun käytettävää pintaa on vähän, voidaan melko pienenkin tarran toiselle puolelle painaa lisää informaatiota. Yrityksen vanhimpiin asiakkaisiin lukeutuu Fazer 80 vuoden takaa. Ollila esittelee myös uutta aaltopahvista valmistettua canvas-materiaalia, josta pakkaajien toivotaan kiinnostuvan Suomessa. Uutta alalla on monikerrospainaminen. Hän kertoo, että suomalaisella pakkausalalla kaikki tuntevat toisensa ja että asiakassuhteet ovat usein pitkiä. – Bisnes on kilpailua, hinnan ja laadun suhde ratkaisevat pelin, Tõugjas muistuttaa.. 100-vuotias yhtiö pysyi suomalaisessa omistuksessa aina vuoteen 2000 saakka. Etiketeissä monikerrospainamista Virolaisyritys Labelprint painaa kaikkia mahdollisia kartonki- ja tarraetikettejä Tallinnan lähellä pari vuotta sitten hankituissa toimitiloissa. Voimme tulostaa näin yhdellä kerralla yhä isompia pakkausrakenteita. Yksi ja sama tarra voi kääntyä vaikka pieneksi vihkoseksi asti. – Tärkeintä onkin asiakaslähtöisyys, määrittelee Ollila alansa nykymenon. Pakkausalan toimialamurros on myös ollut kova: esimerkiksi Tampereella sijaitseva brittiomisteinen DS Smith Packaging kuului aikaisemmin SCA Packaging -yhtiöön ja sitä ennen Metsä-Serlan aaltopahviliiketoimintaan Neopac Oy -nimisenä. Yritys oli tullut PacTec-messuille esitelläkseen itseään potentiaalisille suomalaisasiakkaille. Pakkausalalla pöhisee Syyskuun alussa Helsingin Messukeskuksessa järjestetyt PacTecmessut osoittivat, kuinka valtavasti pakkausalalla tapahtuu. 22 5/2013 JULKAISIJA Pakkausalan toimialamurros on ollut kova, kertoo myyntijohtaja Kari Ollila DS Smith Packagingista. Teimme viime vuonna isot investoinnit nimenomaan digikoneisiin. Tarraetiketit ovat yleensä loppu silloin kun niitä tarvitaan, eli meidän pitää olla nopeita, sanoo vientipäällikkö Alar Tõugjas. Yritys painaa itse aaltopahvista tehdyt pakkauksensa, nykyään yhä useammin digitaalisesti. Teksti Tiina Ruulio kuvat Raimo Bergroth P ositiivista pöhinää riittää joka puo- lelle pakkausalaa: suunnitteluun, uusiin materiaaleihin, painamiseen, älyn lisäämiseen pakkauksiin, logistisiin ratkaisuihin ja niin edelleen. Myyntijohtaja Kari Ollila seisoo DS Smith Packagingin ständillä vanhojen asiakkaidensa kanssa toisena messupäivänä. – Digitekniikka on nyt ajamassa silkkipainon ohi
Vientipäällikkö Alar Tõugjas esitteli yrityksen hallitsemaa etikettien monikerrospainamista. Tuominen suunnittelee ja hankkii tuotteisiin materiaalit. Kassien painatukseen käytetään useampaa tuttua painotaloa. Toimitusjohtaja hänestä tehtiin kolmisen vuotta sitten. Tapio Tuominen sai ekologisen herätyksen, kun hänestä tuli isoisä. Kun pakkaus on palautunut yritykselle, lähettää verkkokauppa asiakkaalle pantin etusetelinä. – Selvä tietysti on, että ohuelle pahville painaminen tai tulostaminen ja varsinkin stanssaus on paljon helpompaa kuin tukevammille vaihtoehdoille. Virolainen Labelprint pyrkii Suomen etikettimarkkinoille. Hän on kehittänyt rakenteisiin käytettyä kierrätettävää ekopahvia kaksi vuotta. Kaikki muu tekeminen on hyvien yhteistyökumppanien hyppysissä. Postimaksu on valmiiksi maksettu. Uusia ekoideoita Helsinkiläinen Tapio Tuominen ja Eco Display olivat tulleet messuille esittelemään uusia vain seitsemän millin paksuisesta Eco Boardista tehtyjä myynti- ja markkinointiratkaisuja kuten hyllyjä, messutelineitä ja -tiskejä. Lähetyspussit kestävät useita kymmeniä käyttökertoja, ja lähetyspakkauksissa käytetty voimapahvi kestää 5–10 käyttökertaa. JULKAISIJA 5/2013 23. RePacin ideana on, että verkko-ostoksia tehdessään asiakas samalla maksaa toimituspakkauksen pantin. Siitä syntyi ajatus Eco Display -tuotesarjan luomiseksi. Cabassin Joona Henttonen sanoo, että paperikassien valmistaminen on mukavaa pientä bisnestä. Valkeakoskelainen Cabassi on Henttosen suvun perheyritys. Tuominen istuukin Eco Boardista valmistetulle pahvijakkaralle näyttääkseen sen kestävyyttä. – Ryhdyin ajattelemaan vakavasti sitä, minkälaisen maailman haluan jättää perinnöksi. – Tavoitteenamme on parantaa ostokokemusta, vähentää roskan määrää ja sitouttaa asiakasta, toteaa RePackin toimitusjohtaja Jonne Hellgren. Ensimmäisenä Suomessa RePackin on ottanut käyttöön Globe Hope. Valmistamme asiakkaille erilaisia kampanja- ja messukasseja, jotka he yleensä itse suunnittelevat. Se tarkoittaa, että paperikassi on tehty Suomessa. Ei Applekaan olisi sitä, mitä se nykyään on, jollei yritys olisi luottanut yhteistyöhön. – Tämä on mukavaa pientä bisnestä. – Painomenetelmänä käytetään sekä offsetia että fleksopainoa kassista riippuen. Avainlippu merkitsee paljon Toimitusjohtaja Joona Henttonen kertoo, että kuusi henkilöä työllistävä Cabassi on Suomen ainoa paperikassien valmistaja. Tällä hetkellä RePack-järjestelmään kuuluu useita pakkausvaihtoehtoja. VÄHEMMÄN ROSKAA Pakkausten kierrätettävyys poikii uusia tuoteideoita ja konsepteja. – On aivan turha yrittää tehdä kaikkea itse. Esimerkiksi verkkokaupan palautuspakkauksia valmistava RePac sai uudesta konseptistaan PacTec-pakkauspalkinnon syyskuussa. Saatuaan ostoksensa asiakas voi palauttaa paketin postilaatikkoon. Paperikasseissa on omat muotivirtauksensa, jotka noudattavat ylipäätään markkinoinnin trendejä: väreinä on ollut viime aikoina limenvihreää tai tiettyjä kirkkaita sinisen sävyjä. Palkinto luovutettiin PacTec-messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Toisinaan kasseihin on haluttu laminointia, kunnes muotiin on tullut taas mattapinta. – Suomalainen talous voi toipua, jos täällä osattaisiin puhaltaa enemmän yhteen hiileen, Henttonen uskoo. Ideana on, että näinkin ohuesta pahvista voidaan rakentaa hyvin tukevia rakenteita yksinkertaisilla ohjeilla. Tuotteet valmistaa puolestaan lahtelainen ER Pahvityö. Yhä useammalle asiakkaalle merkitsee paljonkin, että kassin pohjassa on Avainlippumerkki. Joona Henttonen seurasi isänsä jalanjälkiä ja tuli mukaan yritykseen 10 vuotta sitten
Samoin lehteä Kansanedustaja Eero Lehti ihmetteli radiohaastattelussa, miksi lehtiyhtymät eivät ole kiinnostuneita peliteollisuudesta, jossa Suomella on merkittävä osuus maailman markkinoista. Suninen ei pitänyt myöskään mahdottomana, että ajan myötä myös verkkolehdet saadaan kannattaviksi. Ollaan ihan kupin vieressä, mutta eipä ole osattu tarttua siihen kiinni, Lehti arvioi. Lehdet eivät ole enää massamedioita kuten ennen. Jotain tarttis tehdä Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että vaaran merkkejä on paljon: vuoden 2008 lama, jonka jälkeen kaikki jämähti toimialalla paikalleen, iso digitalisaatioharppaus, arvonlisävero, myös Yle-vero. Suninen tiesi kuitenkin kertoa, että Sanoman sijoitusosastossa (Sanoma Ventures) on menossa seitsemän erilaista pelihanketta. Pelit ovat hänen mielestään nykyajan sarjakuvaa ja viihdettä. Hänestä on olennaista ymmärtää oikein verkkolehtien luonne. Sitä pitää päivittää koko ajan ja myös integroida verkkoon paperilehtien paras puoli, joka on hieno taitto ja juttujen selvät painotuserot. Ne häiritsevät lukukokemusta vain silloin, jos niiden taso ei ole hyvä. Ei journalismi siitä mihinkään katoa, että alusta muuttuu. Mutta paikallisilla lehdillä ei ole samanlaista säästömahdollisuutta verrattuna muihin kustannuksiin. – Iso muutos on kyllä mahdollinen. Hän otti esimerkikseen Economicslehden ja kertoi, että siellä on netissä enemmän mainoksia kuin lehden paperiversiossa. N Teksti Pertti Jokinen Kuva Rovio äin arvioivat lehdistön tulevaisuutta radio ykkösessä keskustelleet kolme media-alan asiantuntijaa, Vihreän langan toimitusjohtaja Juha Honkonen, kansanedustaja Eero Lehti sekä mediatalouden asiantuntija Arto Suninen. Lehti huomautti ymmärtävänsä hänkin Economicsin menestymisen verkkolehtenä, koska sen levikki on maailmanlaajuista ja pois jäävät mm. ”Ollaan ihan kupin vieressä, mutta eipä ole osattu tarttua siihen kiinni.” luetaan jo enemmän iPadista kuin paperista. Kuitenkin toimialalla menee vielä suhteellisen hyvin. Suninen huomautti lisäksi, että sähköinen alusta tarjoaa mahdollisuuden myös videoiden ja muiden vastaavien keinojen käyttöön. – Jos ihminen lukee printtilehteä puoli tuntia, sinä aikana voidaan rahastaa 500 mainostajalta, mutta jos puoli tuntia katsotaan ruutua, ei rahastettavia ole kuin 20–30, Lehti laskeskeli. Samoin Sanoma News on kertonut parin vuoden takaisessa toimintakertomuksessaan satsaavansa juuri peleihin. Peliteoria Lehdenkustantajat ovat roikkuneet liian kauan vanhassa bisneksessään. Videot mukaan Juha Honkonen oli tässä samaa mieltä Sunisen kanssa. Heistä pessimistisin oli Eero Lehti. Esimerkiksi kuvan Angry Birdsiä (Rovio) on myyty yli miljardi kopiota, ja se on yksi myydyimmistä peleistä Applen App Storessa. kalliit lentorahdit. Tilanne ei siis ole toivoton, mutta kiire on löytää lehdille sähköstä se kauan kaivattu toimiva ansaintamalli.. 26 5/2013 JULKAISIJA Peleissä on tulevaisuus Lehti ihmetteli myös, miksi lehtiyhtymät eivät ole kiinnostuneita peliteollisuudesta, jossa Suomella on merkittävä osuus maailman markkinoista. Heidän pitäisi rohkeammin hyödyntää esimerkiksi deittipalveluita ja peliteollisuutta, jossa Suomi on maailmalla ollut suuri menestyjä. Moni talo tekee edelleen 10 prosentin tuottoa, ja Sunisen mukaan moni yritys on tappiollinen vain siksi, että tehdään osakkeiden alaskirjauksia. Hän ei näe vielä merkkejäkään siitä, että printin puolella koetut menetykset tilaaja- ja ilmoitustuotoissa saateisiin korvatuksi sähköisen median tuloilla. Täytyy nopeasti hylätä ajatus tehdä kerralla tuote valmiiksi. Itse hän kertoi katsovansa Economicsista myös mainosvideoita, koska ne ovat niin korkealaatuisia. Massamedioita ovat suoramainonta ja sosiaalinen media
Korpela sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Keili tarraa koteloon. HTML5_220x142_uncoated_Layout 1 23.4.2013 13.02 Sivu 1 HTML5 Pyry Lehdonvirta & Jukka K. HTML5 sovellusalustana Koko 175 × 245 mm 148 sivua 4-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-17-4 Hinta: 45 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. HTML5-sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Se painottaa sovelluksen ylläpidettävää, selkeää rakennetta (MVC-arkkitehtuuri) ja esitysmuodon sopeuttamista eri laitteiden ominaisuuksiin. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 JULKAISIJA rps-yhtiöt 5/2013 27. Kirja valottaa, mitä on otettava huomioon HTML5-sovelluksia rakennettaessa, miten päästään nopeasti alkuun ja millaisia ongelmia kohdataan
Iso kysymys on vielä ratkaisematta Mistä rahat verkkojulkaisemiseen Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuva Raimo Bergroth Yhä useampi julkaisu ilmestyy verkossa joko itsenäisenä mediana tai printtilehden jatkeena, useimmat sekä omilla sivustoillaan, Facebookissa että mobiilissa. Samalla pullosta vapautettiin henki, jota on sen jälkeen turhaan yritetty. V erkkojulkaisujen lisääntyminen herättää kysymyksen, julkaistaanko niitä vain rakkaudesta taiteeseen, vai pystyvätkö julkaisijat myös elämään niiden tuomien tulojen varassa – sekä millainen on näiden hyvinkin 28 5/2013 JULKAISIJA eri tyyppisten julkaisujen ansainta logiikka. Maksumuurit ja -paketit käyttöön Internetin käyttöä ja leviämistä pyrittiin nopeuttamaan laittamalla uutisia ja artikkeleita verkkoon ilmaiseksi
Yhtenä tulonhankintakeinona on myös tuotteiden paketointi: esimerkiksi juuri Helsingin Sanomat tarjoaa lehteä pakettihintaan eri päätelaitteille niin, että paperilehden tilaajat saavat verkko- tai tablettiversion lehdestä edullisemmin. Pajamiehen ajatuksena on pikku hiljaa kehittää Vitosesta kokonaisuus, joka yhdistäisi tapahtumia, verkkoa ja printtiä. Loppupäätelmänä oli, että ne kaikki – ulkomaiset esimerkit mukaan lukien – elävät jollain muulla kuin sisällöllä. Niiden sivuilla esiintyy displaymainontaa, mutta yhteydenotto sivustojen kustantajiin paljasti, että mainonta ei niissäkään riitä kattamaan julkaisukuluja. Verkko ei paikkaa printin menetyksiä Vaikka verkkomainonta koko ajan kasvaa, se ei toistaiseksi paikkaa printtimainonnan vähenemistä. Siitä samasta aineistosta julkaisijat pystyvät laatimaan trendiraportteja, joita myymällä rahoittavat toimintansa. Suomalaiset kustantajat ovat parhaansa mukaan seuranneet esimerkkiä. Maksumuurit eivät ole kompensoineet lehtitaloille levikkitulojen ”Lukijoiden mediakäyttö muuttuu ja pelissä pysyvät julkaisijat, jotka pystyvät tarjoamaan tuotteitaan joustavasti eri päätelaitteisiin.” menetyksiä, ja vaikka mainonta verkossa kasvaakin voimakkaasti, se myös jakautuu yhä useammalle toimijalle. jatkuu seuraavalla sivulla JULKAISIJA 5/2013 29. Suuri yleisö oppi odottamaan, että kaikki verkossa julkaistava aineisto on ilmaista. pyydystää ja tunkea sinne takaisin. Haave on onnistua tekemään ja rakentamaan verkkoon aikakauslehden tyyppistä viihdettä tarjoava media, Pajamies kertoo. Viime joulukuussa se lyheni vitonen.fi:ksi. Konseptia kehitellessään hän tutki kaikkien mahdollisten verkkojulkaisujen ratkaisuja ja ansaintalogiikkaa. (Onneksi poikkeuksiakin löytyy. Julkaisu aloitti viispistenollana (5.0). Nimen leikkimielisenä taustaajatuksena oli, että kyse olisi jo viidennestä versiosta, mutta nimi osoittautui käytännössä liian hankalaksi. Helsingin Sanomien elokuun alussa julkistamien tietojen vitonen.fi Lukijoiden mediakäyttö muuttuu ja pelissä pysyvät julkaisijat, jotka pystyvät tarjoamaan tuotteitaan joustavasti eri päätelaitteisiin ja myös saamaan sitä rahaa, toteaa verkkomainontaa seuraavan ja ohjeistavan IAB:n toiminnanjohtaja Birgitta Takala. Kiistaa on käyty siitäkin, pitäisikö verkkolevikki laskea mukaan lehden kokonaislevikkiin, joka on olennainen tekijä mainospäätöksissä. – Niillä on valtavat verkostot, joista ne saavat informaatiota artikkeleiden pohjaksi. Vitonen.fi – aikakauslehti verkon ehdoilla Vitosen perustaja ja päätoimittaja Minna Pajamies kertoo pari vuotta sitten havahtuneensa huomioon, että vaikka verkossa oli uutismedioita ja enemmän tai vähemmän vakiintuneita brändejä, niin aikakauslehtien verkkoversiot olivat lähinnä kopioita printistä. Muutama vuosi takaperin suuret amerikkalaiset sanomalehtitalot alkoivat tukkia ”tietovuotoja” ja pystyttää maksumuureja, eli jos haluat tutustua lehden sisältöön tärppejä syvällisemmin, joudut maksamaan siitä pienen summan. Minna Pajamies toivoo joka tapauksessa, että painetut aikakauslehdet pitävät edelleen pintansa, sillä monien muiden tavoin hän haluaa jatkossakin nauttia hyvää mieltä tuovasta sisällöstä, visuaalisuudesta, upeista kuvista ja paperin kosketuksesta. Minna Pajamies löysi esikuvikseen tyyli- ja designpainotteiset amerikkalaiset ja kanadalaiset, lähinnä nuorisolle suunnatut coolhunting.com- ja coolhunt.net-verkkopalvelut. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Toistaiseksi Vitonen.fi on vielä ollut harrastus – mutta hauska sellainen. – Toivottavasti meillä on ennen pitkää useampia kanavia, joiden avulla löytyisi se ansaintalogiikka. Vitonen.fi aloitti elokuussa myyntiyhteistyön City.fi:n kanssa, mutta Pajamies ei usko, että se yksin vielä riittäisi tekemään julkaisusta kannattavan. – Mutta se on tietysti osa kokonaisuutta ja on samalla lukijoiden palvelua, että he löytävät sivuilta itseään kiinnostavia mainostajia. Julkaisu on sen jälkeen saanut tuulta siipiensä alle, mutta on Pajamiehen mukaan vielä kehittymässä. – Niitä ei ollut tehty verkon ehdoilla, vaan printin ehdoilla verkkoon. Siitä idea Vitosesta lähti kehittymään. – Näin sen täytyy mennäkin: lukijoiden mediakäyttö muuttuu ja pelissä pysyvät julkaisijat, jotka pystyvät tarjoamaan tuotteitaan joustavasti eri päätelaitteisiin – ehtona tietysti se, että verkko- tai mobiilikäytöstä onnistutaan saamaan maksu, toteaa verkkomainontaa seuraavan ja ohjeistavan IAB:n toiminnanjohtaja Birgitta Takala. – Itse haluan edelleen uskoa ja luottaa siihen, että laadukas sisältö aina kannattaa, mutta paneehan se miettimään. Tilanne on tukala, sillä mainonnan määrä painetuissa julkaisuissa on muutenkin ollut jyrkässä pudotuksessa. Verkkojulkaiseminen ja lukijoiden valuminen verkkoon on syönyt myös paperilehtien levikkituloja
Takala haluaa uskoa, että voittajia ovat lopulta julkaisut, jotka tarjoavat laadukasta sisältöä. Elämme parhaillaan ylimenokautta, Birgitta Takala arvioi. Ajatus joutua maksamaan myös lehtien sisällöstä ei ehkä olekaan heille niin vieras. mukaan Ilta-Sanomien verkkomainonta on pystynyt kompensoimaan printtimainonnan vähenemisen.) Takala on pannut merkille myös, että esimerkiksi displaymainonnan (esimerkiksi bannereiden) siirtymi- nen mobiiliin ja pienempään kokoon tarkoittaa samalla halvempia hintoja. Verkossa ilmestyvät lehdet voivat olla muodoltaan hyvin erilaisia. Olen kuitenkin optimistinen, sillä nykynuoret – siis tulevat aikuiset – ovat oppineet maksamaan haluamastaan musiikista ja elokuvista. Uudet mainonnan muodot, kuten videon käyttö verkko- ja mobiilimainonnassa tulevat todennäköisesti muuttamaan tilannetta. teknari.fi Mikä on verkkojulkaisu. Teknari on tablettilaitteille optimoitu verkkojulkaisu. On painetun lehden näköisversioita, kuten Finnairin Blue Wings tai pelkästään verkossa ilmestyviä, mutta painetulta julkaisulta näyttäviä lehtiä, kuten Amsterdamissa ilmestyvä englanninkielinen The Sentinel (www.thesentinel.eu), tablettilaitteille optimoituja verkkojulkaisuja, kuten hyvä kotimainen esimerkki Teknari (teknari.fi), sekä perinteisemmässä ja erilaisiin päätelaitteisiin joustavasti mukautuvissa muodoissa ilmestyviä verkkojulkaisuja, joista hyvä esimerkki on Vitonen.fi.. – Vaatii tietysti aikaa, että ihmiset oppivat siihen, että laadukkaasta sisällöstä täytyy maksaa
2013 SALDO -68 -64 -72 -36 -55 -54 Eri Erimediaryhmien mediaryhmien volyymin volyymin kehittyminen kehittyminen 2014 2014 vs. 2013 2014 vs. Mainostajien Liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joista 76 vastasi Mainosbarometrin kysymyksiin. Teksti Tiina Ruulio Graafit Mainostajien liitto M ainostajien Liiton tuore Mainosbarometri kertoo karua tarinaa siitä, että ensi vuoden printtimainonnan taso olisi 2000-luvun toiseksi alhaisimmalla tasolla. Barometrin mukaan 16 prosenttia Mainostajien Liiton jäsenistä lisää ja 38 prosenttia vähentää mediapanostuksiaan ensi vuonna. Loput aikovat pitää printtimainonnan tason entisellään. Saldoluvuksi jää tällöin -22, jonka alle päästiin viimeksi vuonna 2009. Myös sosiaalinen media näyttää kiinnostavan mainostajia yhä enemmän. Toisaalta koko kansantalous elää edelleen samaa taantumaa, joka alkoi jo vuonna 2008. IAB Finlandin mukaan ensimmäisen puolen vuoden satsaus verkkomainontaan oli 106,2 miljoonaa euroa, kun vastaavasti koko Eri mediaryhmien volyymin kehittyminen Eri mediaryhmien volyymin kehittyminen 2014 vs. Sen sijaan digitaaliseen markkinointiin uskotaan laajasti kanavasta riippumatta: sekä display- että hakusanamainonnan tai mobiili- ja sähköpostimainonnan uskotaan lisääntyvän. 2013 2013 -34 -19 Lähde: Mainosbarometri® 11.9.2013 SALDO SALDO Mainosbarometri® 11.9.2013 -76 -76 -13 -13 6969 3939 3939 -12 -12 -38 -38 Eri mediaryhmien -5-5 volyymin kehittyminen 2014 vs. 2013 Lähde: Mainosbarometri® 11.9.2013 SALDO Mainosbarometri® 11.9.2013 Mainosbarometri® 11.9.2013 9 13 -27 -23 66 36 -18 Lähde: Mainosbarometri® 11.9.2013 Mainosbarometri® 11.9.2013 JULKAISIJA 5/2013 31. Niiden positiivisiksi saldoluvuiksi on saatu 32 ja 13. Esimerkiksi mobiilimainonnan saldoluku on Mainosbarometrin mukaan peräti 66. Mobiili- ja somemainonta vetävät Perinteisimmistä mainoskanavista parhaat näkymät ovat myymälämainonnalla sekä osoitteellisella suoramainonnalla. Tarkan euron mainosmarkkinat Tällä hetkellä näyttää siltä, että nimenomaan printin mainoseurot ovat yhä tiukemmalla ensi vuonna. vs. Toisaalta vuoden 2013 alkupuoliskon luvut eivät vielä anna viitteitä näin kovasta digimainonnan kasvusta
viime vuoden vastaava panostus oli 240 miljoonaa euroa. Esimerkiksi hakemistoluvuista jäi tänä vuonna pois eräs alan suuri toimija. mainonnan koko kuva ei unohtuisi, niin pitää muistaa, että sanomalehdet säilyttivät vuonna 2012 edelleen asemansa Suomen mediamarkkinoiden suurimpana mainosvälineenä 34,1 prosentin osuudella. Myös TNS Gallupin yksikönjohtaja Marja Honkaniemi vahvistaa sen, että erityisesti verkkomainonnan lukuihin tulee väistämättä haitaria vuoden mittaan. Tiivistä yhteistyötä tekevät TNS ja IAB jakavat verkkomainonnan viiteen eri kategoriaan: display- ja facebookmainontaan sekä luokiteltuun, haku- ja hakemistomainontaan. Kuvassa aito Vaasan Maito-Näkki -lehtimainos vuodelta 1959, nyt mobiililaitteen ruudulla. Sen sijaan kaupunki- ja noutolehdissä mainonta laski vain 1,3 prosenttia.. Takala kertookin, että verkkomainonnan osuus koko mediamainonnasta on noussut 18,8 prosenttiin jo ensimmäisen puolen vuoden aikana tänä vuonna. pieni mainoskakku on esimerkiksi otokseltaan isompikuin jatkuva kuukausiseuranta. Tietoja on saatu 33 eri verkko medialta. Sanomalehtien Liittokin on julkaissut omat lukunsa sanomalehtien digitaalisista tuloista. 2013 SALDO -8 -12 32 -43 77 Lähde: Mainosbarometri® 11.9.2013 Mainosbarometri® 11.9.2013 Kysyntänäkymien kehitys loppuvuonna 2013 Kysyntänäkymien kehitys loppuvuonna 2013 SALDO -7 -11 -10 -3 9 Lähde: Mainosbarometri® 11.9.2013 Mainosbarometri® 11.9.2013 Mobiilimainonnan saldoluku on Mainosbarometrin mukaan peräti 66. 32 5/2013 JULKAISIJA Eri mediaryhmien kehittyminen Eri mediaryhmienvolyymin volyymin kehittyminen 2014 vs. Ne julkaistaan vasta tammikuussa. Nettilehtiä ei käsitellä tilastoissa erikseen. Se tarkoittaa, että kyseisen toimijan panostukset pitää poistaa myös vuoden 2012 luvuista vertailukelpoisuuden takia, sanoo digitaalista markkinointiviestintää edistävän yhdistyksen IAB:n toiminnanjohtaja Birgitta Takala. 2013 2014 vs. Tammikuun lopussa julkaistava ns. Kerättyjä tietoja pitää myös oikaista. Kyseinen luku vastasi 17,8 prosenttia koko mediamainonnasta. Se johtuu lähinnä siitä, miten tietoa pystytään keräämään vuoden aikana. Puolen vuoden saldo on 43,3 miljoonaa euroa eli 41 prosenttia koko verkkomainonnasta. Yleensä noin 10 prosentin tuottoa pidetään maailmalla jo hyvänä. – Nettilehdistä tuleekin paljon ihan puhdasta displaymainontaa, suurimpien joukossa ovat Iltalehti.fi, Ilta sanomat.fi, Hs.fi. Myös Aamulehti.fi ja Kauppalehti.fi näkyvät selvästi tilastoissa, Takala jatkaa. Tietoja pitää oikaista – Puolen vuoden luvuista ei kuitenkaan voi ennustaa koko vuoden 2013 kertymää, sillä osa tiedoista saadaan vain kerran vuodessa. Jotta ns. Sanomalehtien digitulot noin 4 prosenttia Isossa kuviossa eniten on kasvanut displaymainonta, johon kuuluvat mobiilimainonta sekä in-streamvideot. Sen 183 jäsenlehteä saivat vuonna 2012 kaikista levikki- ja ilmoitustuotoista hieman yli neljä prosenttia digitaalisista kanavista eli verkosta, tableteista ja älypuhelimista. Tilastoista ei näy se, kuinka houkuttelevia medioita esimerkiksi verkko- tai nettilehdet ovat mainostajien mielestä. Euroissa tämä merkitsee 462 miljoonaa euroa, mikä on 8,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011
Saat henkilökohtaista palvelua työsuhdeneuvonnasta kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja ja liittymisohjeet: www.mamary.fi MaMalaisten etuja • Kurssit ja koulutuspäivät. Voit osallistua MaMan ja ERTOn järjestämiin koulutuksiin, joissa voit kehittää ammatillista osaamistasi ja joista saat hyödyllistä työelämätietoa. • Ilmainen vapaaajan matkustajavakuutus • Alennuksia useista ostopaikoista • ERTOn ja MaMan jäsenlehdet MaMa on ERTOn jäsenyhdistys.. 044 7270 211 · varastointipalvelut · logistiikka ja pakkauspalvelut · painotöiden suunnittelu · taiton suunnittelu, kuvankäsittely ja sivunvalmistus · pienet markkinointipainokset MaMa ry on oikea osoite sinulle, jos teet duuniasi markkinointiviestinnän, -tutkimuksen, digimedia-, muotoilu- tai pelialan työpaikassa tai opiskelet kyseisiä aloja. Ammattiliitton liittyessä liityt samalla myös kassaan sekä saat päälle kaikki liiton edut, joita et saa työttömyyskassasta. Yksi liittyminen – kaksi jäsenyyttä! Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen, digimedia-, muotoilu- ja pelialan ammattilaiset MaMa ry. Meillä Saarijärvellä on jo lähes 40 vuoden ajan tehty kirjoja perheyhtiön mukavassa ilmapiirissä. Jos joudut työttömäksi, et putoa pelkän peruspäivärahan varaan, vaan saat ansioihisi suhteutettua työttömyyskorvausta. seuraavia lisäpalveluita: SAARIJÄRVEN KIRJAPAINO Saarijärven Offset Oy PL 19, 43101 SAARIJÄRVI Puh. 044 7270 227 Harri Simola ........ sanakirjat · kalenterit Pirjo Kunelius ...... seuraavia painotuotteita: OTA YHTEYTTÄ! · kova- ja pehmeäkantiset kirjat · esitteet ja lehdet · ohkopainotuotteet, esim. Free-pohjaltakin onnistuu. • Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Meiltä saat joustavasti ja tehokkaasti mm. 044 7270 223 Jukka Pirttinen .... • Työsuhdeneuvonta. 044 7270 224 Peruspainopalveluiden lisäksi tarjoamme asiakkaillemme mm. Työttömyyden alkaessa sinulta edellytetään tietynpituista työttömyyskassan jäsenyyttä saadaksesi ansiosidonnaista päivärahaa
Maailma on jo nyt täynnä esimerk kejä siitä, että maksumuurin pystyttä misen jälkeen maksaviksi nettiasiak kaiksi jää korkeintaan noin neljä prosenttia vanhasta netin lukijakunnasta. – Luulisin, että tuloja tulee useam masta purosta, kuten esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisestä varsinkin b-to-b-puolella tai esimerkiksi omien ilmoitusasiakkaiden konsultoinnista. ePaperi on keinovalolla latautuva lehti, tässä tapauksessa Helsingin Sanomat, jota testikäyttäjät kokeilevat päivittäin loka-marraskuussa. Kaijärveä kritisoidaan välillä siitä, että hän käyttää teesiensä lähtökohtana yhdysvaltalaista mediamarkkinaa. Se on kova romahdus. toisin. – Olennainen asia verkkobisneksessä on erilaisten asioiden kokeilu ja sen ymmärtäminen, että mediatalojen lihavat vuodet ovat ohi. Ongelman ydin on oikeastaan melko yksinkertainen: nettijulkaiseminen ei tuo riittävästi rahaa samalla kun painettujen sanomalehtien siivu mediakakusta ohenee. Uutisvirta on avoinna koko päivän. Esimerkiksi mobiiliuutisoinnin pitäisi osata yhdistää kaikki se, mitä se tietää ihmisten käyttäytymisestä, sijainnista ja uutisvirran käytöstä.. Pitäisi reagoida nopeasti. Kaijärvi ei kuitenkaan nostaisi käsiä ylös antautumisen merkiksi sen paremmin vanhan kuin uudenkaan median menestymisen suhteen. – Itse asiassa niitä kehitettiin kymmenen ennen kuin sopiva syntyi, Kaijärvi kertoo. Sähköiselle ePaperille on kehitelty oma yksinkertainen lukulaite. – Tietysti poikkeuksiakin on, kuten New York Times, mutta sen kaltaisia lehtibrändejä ei ole monia maailmassa. Median myllerrys on sen verran kova, että on täysin mahdotonta sanoa, mistä ala saa jatkossa euronsa. 34 5/2013 JULKAISIJA Tänä päivänä Kaijärvi on tiiviisti ePaperi-hankkeessa, jonka kokeilu alkoi lokakuussa. Esimerkkejä rapakon takaa Verkkojulkaisemisen suurin ongelma on varmasti tällä hetkellä raha, siis sen puute. Konsultointia halutaan, sillä ilmoittajatkin ovat usein varsin hämmentyneitä somen, tablettien tai mobiilijulkaisemisen kanssa. – Ihmisethän lukevat tänä päivän enemmän uutisia kuin koskaan. Murros on väistämätön. Itse asiassa Kaijärven mielestä Suomessakin leviävät verkon maksumuurit ovat hänen mielestään vain yksi hätäinen yritys saada edes vähän tuloja tilanteessa, jossa painettujen lehtien ilmoitus- ja tilaustuotot ovat pudonneet merkittävästi. Miehellä on vahva printtitausta: ennen nykyisiä töitään hän oli Sanomien Kaupunkilehtien päätoimittaja. Se taas johtuu pitkälti siitä, että sekä tilaajakunta että ilmoittajat olivat pitkään hyvin uskollisia omille mediavalinnoilleen. T uorein esimerkki tulee Englannista ja Irlannista: maksumuurin taakse menneen Sunin nettiversion nettikäyntien määrä laski heinä-elokuun aikana 62,4 prosenttia eli 37,3 miljoonasta käynnistä 14,4 miljoonaan käyntiin. Printin ammattimies sukelsi syvällisemmin digi- ja verkkomaailmaan päästyään mukaan Sanomien digitaalisen toiminnan ohjausryhmään kolmisen vuotta sitten. ePaperi tulee – Maksumuuri ei pelota niinkään valmiiksi uskollisia lukijoita, jotka voivat jotain maksaakin lehtien nettiversioista. – En ole vielä nähnyt mitään syytä, miksi minun pitäisi arvioida asioita Teksti Tiina Ruulio Kuva Raimo Bergroth Janne Kaijärvi tekee töitä Aalto Open Innovation Housessa Otaniemessä. – Se muutti radikaalisti ajatukseni mediatoimialan tulevaisuudesta ja digitaalisuudesta, myöntää Kaijärvi. Hän jätti työpaikkansa noin vuosi sitten keskellä yt-neuvotteluja. Esimerkiksi New Orleansissa tai Detroitissa ei ole enää edes mahdollista tilata kotiin 7-päiväistä lehteä, koska niitä ei ole. Kuvassa mukana maailman ohuin lukulaite, Leian kehittämä ePaperi. Kuva mediamaailmasta ja sen perusoletukset ovat ihan samanlaiset Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa. Ilmoittajat arkailevat verkkomainontaa, ja lukijat eivät halua maksaa nettisisällöistä. Oma ykkösmedia on Twitter Suomellakin on toki erityispiirteensä, kuten se, että suomalaisten lehtitalojen taloudellinen perusta on vanhastaan vahva. Olennaista on, että ne karkottavat sen osan porukasta, joka pitäisi nimenomaan saada brändin äärelle, Kaijärvi jatkaa. Maksumuuri ei riitä Mediafuturologi ja Leia Median viestintäpäällikkö Janne Kaijärvi ei usko, että nettilehtien maksumuurien pystyttäminen voisi mitenkään ratkaista lehtitalojen alenevien tulojen ongelmaa. Sillä testataan tällä hetkellä Helsingin Sanomien lukemista. – Niin kauan kun printti on edes jotenkin vahva, voidaan aina tehdä jotain
– Silloin puhutaan vahvasti paikallisista lehdistä, joihin lukijoilla on vahva tunneside ja joiden kannessa voi hyvin olla paikallisen juniorijalkapallojouk kueen kuva. Hän hakee kaiken olennaisen tiedon Twitteristä ja myös levittää mielenkiintoisia linkkejä edelleen seuraajilleen. Suomalaisissa lehtitaloissa on käynyt juuri näin. Ja sitten takaisin esimerkkimaa Yhdysvaltoihin. Bezos saattaa jopa viedä koko toimialan uuteen aikaan. Ajateltiin, että kyllä tämä tästä… Kaijärvi on syvästi huolestunut siitä, että suomalaisten mediajohtajien lausunnoista on jo pitkään kuulunut se, että median murroksen laajuutta ei ole ymmärretty. Myös mobiili mainosmarkkina on ahdas, sillä Googlen osuus globaalista mainosmarkkinasta on 54 prosenttia ja Facebookin pian 16 prosenttia. Amerikkalainen tunnettu journalisti ja kirjailija David Carr on puolestaan sanonut, että kun pöly laskeutuu, jäljelle jää kahdenlaisia medioita: superbrändejä tyyliin New York Times, Economist tai Financial Times sekä vahvoja paikallisia medioita sekä printti- että digimuodossa. Median suurempi rakenteellinen ongelma on tietysti se, että alaa koskevia päätöksiä tekee täysin toinen sukupolvi kuin se, joka kuuluu median superkäyttäjiin. Itse asiassa Kaijärvi uskoo, että ”perinteisen” nettilehden tekeminenkin on pian silkka rahan tuhlausta. Tällä hetkellä amerikkalaiset miljonäärit ostavat polkuhintaan isoja mediabrändejä. – Ylivoimaisesti kiinnostavin asia mediatoimialalla on seurata sitä, mitä herra Jeffrey Bezos tulee tekemään ostamansa Washington Postin kanssa. ”Ajateltiin, että kyllä tämä tästä. JULKAISIJA 5/2013 35. – Mobiiliin tässä mennään ja kovaa. Siinä tärveltyi pari vuotta kallista aikaa. Korkealta ja kovaa JANNE KAIJÄRVI veikkaa, että maakun- talehdet tulevat ennen ensi kesän grillijuhlia alaspäin korkealta ja kovaa. Hän tuskin osti Washington Postia vain tuhlatakseen rahaa. Ajateltiin, että kyllä tämä tästä. Uskon, että tämä sama suhde pätee Suomessakin. Siinä tärveltyi pari vuotta kallista aikaa.” Kaijärvi itse ei juuri lue printtilehtiä tai niiden nettiversioita. Lukijat lähtevät muiden lähteiden ja medioiden äärelle, kun oma lehti ei ilmestykään. – Toinen vaihtoehto on se, että mediajohtajat ovat vain markkinointisyistä väheksyneet murrosta. – Ensin ryhdytään tinkimään ilmestymispäivistä, ja sehän merkitsee lopun alkua. – Yleensä yritykset ja toimialat eivät kaadu siihen, että ne tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne tekevät samoja oikeita asioita liian pitkään. – Kun jenkkisanomalehdet ovat menettäneet tilaus- ja ilmoitustuottoja 16 dollaria, saavat ne verkossa vastaavasti takaisin yhden dollarin. Onhan hän on yksi internet ajan menestyneimpiä liikemiehiä Amazonin ja Kindlen ansioista. Näitä kauppoja on tehty ainakin kymmenkunta parin viime vuoden aikana
Nuoret ovat kouluttaneet peukalonsa näppäräksi älykännykän hipaisutekniikkaa käyttäessään. Erikoisen taiton, sidonnan ja lujan ohuen paperin johdosta Miki on osoittautunut myös tavattoman kestäväksi: – Eräs lukija oli kosteassa tropiikissa parin viikon matkalla ja kertoi yllättyneensä siitä, että kirja kesti hyvin kosteuden. Tässä se hakkaa tabletit mennen tullen, koska ne vaativat leipälaukkua mahtuakseen. O Teksti Pertti Jokinen Kuvat Otava tavan viestintäpäällikkö Tarja Kopra kuitenkin lyttää tällaisen tulkinnan: – Kyllä se on vain yksi tapa lisää tehdä kirja. Innovaatio tulee Hollannista. Epävarmuutta kestää vain hetken. Hieman sivunkääntö vaatii totuttelua. Vain paksuus vaihtelee. Innovaation takana on muun muassa pienoisraamattuihin erikoistunut hollantilainen painotalo Jongbloed, ja Otavalla on siihen yksinoikeus Suomessa. Mikin juju on sen tavattoman ohuessa, siis raamatullisen ohuessa paperissa ja sen lukutavassa. – Meistä se on tavattoman kiva vaihtoehto. Jälleenmyyjien mukaan niitä on mennyt kiertoon mukavasti ja että syksyn uusia nimikkeitä jo odotetaan. Sen hän toki myöntää, että uusi näppärä formaatti – Miki, joka on aika tarkasti korttipakan, pienen virsikirjan tai älykännykän kokoinen – saattaa sopia paremmin nuoren kuin vanhan kouraan. Vielä syksylläkin julkaistaan vain uusintapainoksia, mutta Kopran mukaan tulevaisuudessa saatetaan myös uutuuskirjoja julkaista Mikeinä – tai vaikka rinnan sähkökirjan ja/tai kovakantisen formaatin kanssa. Väärinpäin on oikeinpäin Miki on tämän kirjaformaatin suomalainen nimi, siis lyhenne sanasta minikirja. On hauska tuoda markkinoille kokonaan uudenlainen tapa lukea, Kopra sanoo. Mikissä on menestyksen makua. Syksyllä on luvassa viisi lisää. Tähän mennessä miniteoksia on ilmestynyt 12, sekä kotimaista että ulkomaista kaunokirjallisuutta.. Tavallinen paperikirja olisi noissa oloissa jo vettynyt, Kopra arvelee. Imperiumin vastaisku Otavan Miki on niin näppärä uusi kirjaformaatti, että sitä voi pitää printtiteknologian vastaiskuna digitalisoituvaa maailmaa vastaan. Ensin sivua yrittää kääntää normaalin kirjan tapaan vasemman tai oikean käden etusormen ja peukalon avulla. Kuinka tätä pitää ja uskaltaa käsitellä. Tähän mennessä on ilmestynyt 12 suomenkielistä kaunokirjallista teosta Miki-muodossa. Otavassa uskotaankin vankasti Mikin tulevaisuuteen, vallankin kun sen hinta on kohdallaan, eli tavallisen pokkarin keskimääräisissä hinnoissa. Se toimii sittenkin Mikin ottaa käteensä hieman hämmentyneenä ja pelokkaanakin, vähän kuin linnunpoikasen. Ne ovat kaikki uusintapainoksia. Sitä luetaan ikään kuin ”väärinpäin”, pystyssä, aukeama kerrallaan. Kaikissa kirjoissa koko on sama, 118 × 80 mm. Kirja on kevyt kantaa ja mahtuu vaikka rintataskuun. Pian kuitenkin oppii, että hieman (kie- lellä) kosteutetulla peukulla ohuen sivun kääntö onnistuu parhaiten. Ohuen paperin ansiosta minikirjan kirjasinkoko on kuitenkin yhtä suuri kuin normaalissakin kirjassa, joten suurennuslasia ei tarvita ollenkaan. Miki tarkoittaa minikirjaa, jonka koko on 118 × 80 mm. Miki kestää ronskin kohtelun, ja ”ylösalaisin” käännettyä kirjaa on helppo 36 5/2013 JULKAISIJA lukea, koska kirjasinkoko on vastoin kaikkia ennakkoluuloja iso. Otavalla on tällä hetkellä yksinoikeus Miki-formaattiin. Ehkä uutuuskirjoinakin Tarja Kopra kertoo, että lukijat ovat ottaneet Mikit hyvin vastaan. Ja mitä paksumpi kirja tehdään Mikiksi, sitä ohuempaa paperia käytetään. Mitä enemmän erilaisia formaatteja ja lukutapoja, sitä parempi kirjallisuudelle
Se vastaa Se vastaa muun muun muassa muassa seuraaviin seuraaviin kysymyksiin: kysymyksiin: – Käytänkö – Käytänkö vierasta vierasta nimeä nimeä vai suomalaistettua vai suomalaistettua asua?asua. Korpela Vierasnimikirja Vierasnimikirja www.julkaisija.fi www.julkaisija.fi puh. Kuang-chou Kuang-chou vai Guangzhou?) vai Guangzhou?) – Miten – Miten kirjoitan kirjoitan oudot oudot kirjaimet. A4 sei n a ka lenter i 12 sivua + ka nsi m eta lli ki er r esi d ottu 1 0 0 kpl 4,9 8 eu roa / kPl sis alv.24% KUVITA KALENTERI OMILLA KUVILLA www.painotalo.fi Juk jok mu. (esim. vai Dumas’n?) vai Dumas’n?) (esim. puh. ?ód?) ?ód?) – Miten – Miten taivutan taivutan vierasta vierasta nimeä. molempia. nimeä. Dumas Dumas : Dumasin : Dumasin vai Dumas’in vai Dumas’in Vie Siih Siih KokoKoko 150 × 150 204 × mm 204 mm jois 224 sivua 224 sivua T 2-väripainatus 2-väripainatus mu Nidottu Nidottu –K ISBNISBN 978-952-5001-14-3 978-952-5001-14-3 (e Hinta: Hinta: 36 euroa 36 euroa –M + toimituskulut + toimituskulut 7 euroa 7 euroa K –M Näytesivut, Näytesivut, lisätiedot, lisätiedot, –M tilaukset tilaukset ja tiedustelut: ja tiedustelut: (e Jukka Jukka K. Korpela K. Siihen Siihen tarvitaan tarvitaan perustietoja, perustietoja, joita joita ei opita ei opita koulussa. (esim. (esim. ja käsittelyssä. Korpela on monialainen on monialainen tietotekniikan tietotekniikan osaaja, osaaja, joka joka on perehtynyt on perehtynyt mm.mm. 03 4246 03 4246 53405340 faksi faksi 03 4246 03 4246 53415341 JukkaJukka K. TämäTämä kirjakirja tarjoaa tarjoaa molempia. Jukka Jukka K.K. oikein. (esim. (esim. Korpela K. kirjaimet. asioita. eri kielten eri kielten asettamiin asettamiin vaati-vaatimuksiin muksiin tekstien tekstien kirjoittamisessa kirjoittamisessa ja käsittelyssä. Korpela Korpela Vierasnimikirja Vierasnimikirja V Uusi Uusi apuneuvo apuneuvo kirjoittajalle, kirjoittajalle, toimittajalle, toimittajalle, kääntäjälle kääntäjälle Vieraat Vieraat nimet nimet ovat ovat vaikeita vaikeita kirjoittaa kirjoittaa oikein. (esim. Zanzibar Zanzibar vai Sansibar?) vai Sansibar?) – Miten – Miten selvitän selvitän vieraan vieraan nimen nimen oikean oikean asun?asun. tiiviitä käsikirjamaisia esityksiä, esityksiä, Siihen Siihen tarvitaan tarvitaan myösmyös tiiviitä käsikirjamaisia joistajoista voi tarkistaa voi tarkistaa asioita. rps-yhtiöt rps-yhtiöt Kalenterit helposti verkosta Esi m. (esim. koulussa
Kyseisen oppisuunnan mukaan todellisuus oli journalismin mukaan kommunikaatiossa itsessään ja ylimalkaan ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Romaani rikoksesta ja ajan kuva. Pölyä kirjastossa Pietilä myönsi kuitenkin, että Hemánuksella oli kyllä arvonsa vastustaessaan ”objektiivisuudellaan” yltiöindividualistisia viestintäteoreetikkoja. ”Seitsemän erää journalismista” -teosta kutsuttiin aikoinaan nyrkkeilykirjaksi. Erkki Karén / Tampereen yliopisto 30 vuotta journalistista vapautta Viime joulukuussa menehtyneen Pertti Hemánuksen työtä journalismin tutkijana muisteltiin journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Cometin järjestämässä tilaisuudessa. Hemánuksenhan mukaan journalisti pystyy kirjoittamaan objektiivisesti ja todellisuutta vastaavasti, kunhan tuo jutuissaan riittävästi esiin vastakkaisia näkemyksiä. uuden journalismin ajatukset olivat täysin vastakkaisia Hemánuksen edustamalle oppisuunnalle. Kauko Pietiläkin oli läsnä journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Cometin järjestämässä tilaisuudessa, jossa muisteltiin viime joulukuussa kuolleen Pertti Hemánuksen työtä journalismin tutkijana. Seitsemän erää journalismista Varsinkin dosentti Kauko Pietilän edustaman ns. Toisaalta Pietilä piikitteli vanhaa kollegaansa sillä, että vastustaessaan jyrkästi Saksassa ja Sveitsissä 1920-luvulla kehitettyä zeitungswissenschaftia eli ajankohtaisten asioiden tiedottamista koskevaa tutkimussuuntaa ja -metodia ei Hemánus voinut tietää ollenkaan mitä vastusti: – Kun hain Tampereen yliopiston kellarista kolme paksua zeitungswissenschaftia koskevaa teosta, oli jokaisen päällä monen vuosikymmenen pölykerros, Pietilä kertoi. Joukkotiedotus piilovaikuttajana oli puolestaan teos, jonka lukeminen sai esimerkiksi Hesarin entisen toimittajan ja nykyisen viestinnän, median ja teatterin yksikön johtajan Heikki Hellmanin pyrkimään Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselle. Pietilä kertoikin, kuinka hän vierasti erityisesti Hemánuksen näkemystä niin sanotusta tajunnasta riippumattomasta todellisuudesta, joka mahdollistaisi objektiivisen joukkotiedotuksenkin. 38 5/2013 JULKAISIJA Kyseiset herrat ottivat yhteen myös Seitsemän erää journalismista -kirjassa, jota kutsuttiin aikoinaan myös nyrkkeilykirjaksi lähinnä kansikuvan takia. Teksti Tiina Ruulio Tampereen yliopiston edesmenneen professorin Pertti Hemánuksen, tuttavallisesti Enon, kirja Journalistinen vapaus ilmestyi vuonna 1983, 30 vuotta sitten. Objektiivisen joukkotiedotuksen ydinkysymys kuului: Onko objektiivinen tai tasapuolinen joukkotiedotus millään tavalla mahdollista ainakaan Hemánuksen esittämällä hyvin mekanistisella tavalla. Ja sekin pitää tietysti muistaa, että Hemánus ehti kirjoittaa myös joukon dekkareita, joista ensimmäinen oli nimeltään Kuka halusi murhata professorin. Tämän jutun kirjoittaja opiskeli Tampereen yliopistossa tiedotusoppia vuosina 1979–1985.. Samoin tapahtui myös viestinnän professorille Esa Väliverroselle, joka hoitaa virkaansa Helsingin yliopistossa. H äneltä oli jo aikaisemmin ilmestynyt kirja Objektiivinen joukkotiedotus, joka herätti vilkasta väittelyä tutkija- ja opiskelijapiireissä ja jonkin verran myös ammattikunnan sisällä. Myös profossori Kaarle ”Kalle” Nordenstreng muisteli vanhaa työtoveriaan kolmen vuosikymmenen akateemisen ajankuvan näkökulmasta: – Vielä 60-luvulla Eno teki mainoksia, 70-luvulla hän oli radikaali, ja seuraavalla vuosikymmenellä poliittinen edistys alkoi hyytyä
Nyt näyttää hyvältä. Kaikkien brändien kohdalla ei mene yhtä hyvin. Jospa tehtäisiinkin uusi lehti Ylimielisyys on ollut media-alalle tuhoisaa. Ostavatko ne mitään. Sen irtonume romyynti korkkasi ennätyksen, yli 100 000 kappaletta. Sitten heräsi kysymys, ostaako tämä kohderyhmä mitään. – Entäs, jos tehtäisiinkin vielä yksi aikkari. – Meillä oli ennen tapana tietää, mikä tuote kannattaa lanseerata ja miten, mutta tällä kertaa teimme toisin. Miehet eivät lue lehteä, jonka nimi on vaikka Iida. Tällä hetkellä ala näkee tilanteensa todella synkkänä. Siis kaikkea sellaista, minkä piti olla vain enintään 47-vuotiaiden asia. – Eivät yli viisikymppiset ihan niin väsyneitä olleetkaan kuin usein luullaan. Keksin projektille nimenkin: Oma Aika. Rupesimme suunnittelemaan lehteä ihmisille, jotka oikeasti haluavat elämältään terveyttä, elinvoimaa ja parempia ihmissuhteita. – Ne eivät enää kehity tai niiden kohderyhmä vain on liian pieni. Aika moni uskoo, että printtimedia tekee kuolemaa. Pauli Aalto-Setälä totesi, että mediatalon pitää myös olla rehellinen itselleen ja myöntää, että kaikilla lehdillä ei ole tulevaisuutta. tulevaisuudessa mahdollisia. Joskus eteen vain tulee tilanne, että jotkin brändit ja työtehtävät eivät enää ole Verkko ei yksin tee autuaaksi. Selvitys osoitti, että ostaa kyllä: 5 miljardilla eurolla vuosittain tavaraa ja palveluja, plus 2 miljardilla lapsille ja lapsenlapsille. Jos se olisi ollut jokin miehen tai naisen nimi, olisi nimi heti sulkenut puolet porukkaa pois. Silloin apuun tarvitaan osaavia kumppaneita. Pauli Aalto-Setälä muistutti, että myös printtimainonnasta voidaan erilaisilla ratkaisuilla tehdä interaktiivista. Verkko vaatii osaamista ja omistautumista Yhdeksi alan isoksi ongelmaksi Pauli Aalto-Setälä mainitsi käsityksen, että lehtien sisällön integrointi verkkoon tarkoittaa sitä, että sama toimitus tuottaa sisällön kaikkiin malleihin. Kun kaikki näyttää kurjalta, olisiko mahdollista antaa budjettia, valtaa ja vastuuta myös organisaatiolle. Prosessi aloitettiin marraskuussa 2011, ja ensimmäinen numero ilmestyi maaliskuussa 2013. Silloin tuntee hoitaneensa asiat huonosti. Ilman epäonnistumisia ainuttakaan uutta palvelua ei olisi koskaan saatu aikaan, perusteli Aller Media Oy:n toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä kannustavassa Mainontapäivän puheenvuorossaan. Se meni nappiin. Erityisesti verkon puolella perinteisen aikakauslehtitalon osaaminen on monissa asioissa surkeaa. Päätimme lopettaa Miss Mix -lehden, vaikka kohderyhmä piti siitä. Idean esittäjä muistutti unohdetusta vanhemmasta sukupolvesta kohderyhmänä ja totesi, että tämän päivän 70-vuotias on kuin viisikymppiset ennen. Perisuomalaiseen markkinointiin liittyvä itsepuolustus ei hänen mukaansa ainakaan auta. Se on meille valtava mahdollisuus. Aalto-Setälä kertoi, että idea uudesta lehdestä tuli organisaation sisältä. Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuva Rami Salle H yvä niin, koska silloin paljastuvat kaikki virheet, joita olemme tällä alalla tehneet. Aalto-Setälä heijasti nähtäväksi tutunomaisen kuvion, joka osoitti perinteisen mainonnan kutistumista ja verkon ja sosiaalisen median vahvistumista: – Tämä on aika oleellinen juttu ainakin meille, kun ryhdymme tekemään uusia tuotteita ja palveluita verkkomarkkinoille. No, Oma Aika oli sitten ehdotuksista se vähiten inhottu nimi, Pauli Aalto-Setälä perusteli. – Itsekin olen tehnyt tämän virheen. Ei verkon tekeminen onnistu siinä sivussa, jonkin muun työn ohella. – Käynnistimme projektin keskellä pahinta printtimedian kuolemaa. Vastoinkäymisistä voittoon Uuden lehden perustaminen ei missään tapauksessa ole mikään yksinkertainen prosessi, ei tällaisena aikana varsinkaan. Projekti oli mielenkiintoinen, mutta sisälsi myös monia vastoinkäymisiä. JULKAISIJA 5/2013 39. Kuuntelimme koko ajan asiakkaita ja mainostajia
Espanjalainen mainosmies ja Osbornen härkä Jos ei ymmärrä tavallisen ihmisen tavallista elämää, joka on myös kulttuuria, niin ei voi myöskään löytää uusia ilmiöitä. Tärkeintä oli usko kampanjan tarpeellisuudesta. Mies, jolla on näkemystä, kokemusta ja taitoa tehdä modernia mainontaa vanhoillisessa Espanjassa. Usein tietysti mahdollisimman nopeasti. – Nykyään unohdetaan perusasiat, kuten miltä tuntuu hevosen nahka. Yhteiskunnallista markkinointia Kun siirrytään puhumaan kulttuurista, pääsee 35-vuotias mainosmies mieliaiheeseensa. Lopulta löytyi myös varteenotettavia rahoittajia kuten Andalusian maakuntahallituksen koulutussäätiö ja muotoilijoiden yhdistys. – Meidän tehtävämme on kouluttaa yritystä tunnistamaan arvonsa, hän lisää. Nuoriso oli valtavan kiinnostunut ja innostunut näkemästään. Ennen kuin tähän asti päästään, kartoitamme yrityksen arvot, joita harvemmin yrityksessä on ylimalkaan pohdittu, selvittää Narita-mainostoimiston nokkamies Mateo Garcia. Garcia kertoo, että hänen mainostoimistonsa työstivät ideaa kahdeksan kuukautta, vaikka yhteistyökumppanit ja rahoittajat puuttuivat. Teksti Anne Lampinen Kuva Diego Tomas Gomez O lin kuullut, että mainosmies Mateo Garcia on kova tekijä omalla alallaan. Tämä kyky on mainosalan ihmiselle tuhannen taalan juttu, sanoo málagalainen Mateo Garcia. – Teemme paljon tiloja, kuten liikehuoneistoja. Hän opettaa alansa saloja yliopistossa, koska oppii siten itsekin. haluaa olla ennakkoluuloton ja nuorekas, mutta visuaalinen ilme on perinteinen, ei mainosviesti ole uskottava. Yrityksen arvot – Kun uusi asiakas saapuu toimistoomme hän haluaa mainontaa, jotta liikevaihto kasvaisi välittömästi tai viiveellä. Narita-mainostoimiston perusliikevaihto tulee printtimainonnan graafisesta suunnittelusta. On kampanjoita ja kampanjoita Espanjassa satsataan huikeita summia poliitikkojen ja puolueiden imagon pönkittämiseen.. Jos yritys 40 5/2013 JULKAISIJA Yrityksen visuaalisen ilmeen on oltava yhdenmukainen niin käyntikorttien, nettisivujen, papereiden, logon, kuin sisustuksenkin suhteen, toteaa Mateo Garcia. Eräällä 13–15-vuotiaiden kesäleirillä esiteltiin perinteisiä käden taitoja. – Moni haluaisi tehdä sellaista työtä, jossa oman käden jälki yhdistyy espanjalaiseen kulttuuriin, tiivistää Garcia kampanjan sanomaa. Toimiston erikoisosaamista ovat interiöörit, joissa Garcian arkkitehtuuritaidot pääsevät esille. Siitä syntyi idea kampanjasta, jossa esitellään katoavia käsityöammatteja. Samaan aikaan arkkitehtuuri alkoi tuntua kaavoihin kangistuneelta oppialalta opiskelijanuorukaisen mielestä. Viimeisin työ on ollut leipomo, ja nyt työn alla on suurehkon huonekaluhallin kokonaisvaltainen yleisilmeen uudistaminen. – Yrityksen visuaalisen ilmeen on oltava yhdenmukainen niin käyntikorttien, nettisivujen, papereiden, logon ja sisustuksen suhteen. Yhdeksänkymmentäluvulla tapahtumamarkkinointi oli uusi ilmiö, joka alkoi vetää puoleensa myös Mateo Garciaa. Garcia korostaa, ettei onnistunutta mainontaa pystytä tekemään, jos yrityksen arvot ovat ristiriitaisia. Siten saavutetaan myös taloudellista tulosta, selvittää Garcia. Alun perin arkkitehtuuria opiskellut nuorukainen kiinnostui graafisesta suunnittelusta, koska halusi nopeasti mukaan työelämään. – Jos ei ymmärrä tavallisen ihmisen tavallista elämää, joka on myös kulttuuria, niin ei voi myöskään oivaltaa uusia ilmiöitä. Vanhat käsityöammatit tutuksi -kampanjassa yhdistyvät yhteiskunnallinen markkinointi ja tapahtumamarkkinointi. Yrityksen tulee olla oman näköisensä ja sen tyylin tunnistettava
jukka.mikkola@btamedia.fi, 040 770 8863 markku.koivulahti@btamedia.fi, 040 716 2692 Teollisuustie 21, 06150 PORVOO Pienillä efekteillä on isot vaikutukset Merkopainon efektioppaasta saat uusia ideoita ja käytännön esimerkkejä erilaisista efekteistä. – Usein kampanjat on tehty suurella rahalla. Osbornen härän tie ei ole ollut aivan tasainen, sillä 1994 teiden varsien härkämainokset saivat tappotuomion. Efektiopas on loistava työväline kaikille painoille ja suunnittelijoille. Narita-mainostoimistolle onkin itse asiassa sydämen asia, ettei vanha perinteinen espanjalainen agraarikulttuuri unohdu kaupungistumisen alle. Osbornen härälle on käynyt kuten amerikkalaiselle Hoover-imurille, joka on vakiinnuttanut asemansa niin vahvaksi, että hoover-sanasta on tullut yleisnimi pölynimurille. Narita-mainostoimisto on villi ja vapaa. – Toimittuani mainosalalla 15 vuotta perustin sen kunniaksi kanalan vanhempieni kotitilalle Granadaan. Myös turistibisnes on käyttänyt kuuluisaa härkäsilhuettia hyväkseen monella tavalla. Ensimmäinen puusta valmistettu jättikokoinen härkä ilmestyi tien varteen vuonna 1957. Nykyisin Osbornen härkätarrat komeilevat monen auton takalistossa korostaen espanjalaista identiteettiä. Andalusialainen taiteilija Manuel Prieto suunnitteli härän silhuetin alun perin andalusialaiselle Grupo Osbornolle Veterano-brandyn mainokseksi. Lopulta korkein oikeus vahvisti asian vuonna 1997. Kun pintaa raaputtaa, koko viesti murenee. Toimisto tekee mainontaa modernin omintakeisesti, mutta kulttuuriperintöä kunnioittaen. Mainontaa voi tehdä suurella rahalla pienesti tai pienellä rahalla suuresti, tietää Garcia. Liimanidontaa Osbornen härkä Osbornen härkä on Espanjan Aurinkorannikon symboli ja samalla eräs maailman onnistuneimmista mainoskampanjoista. Jättihärät julistettiin liikenteelle vaarallisiksi. Valitettavasti ne eivät kestä lähempää tarkastelua. Halusimme kertoa vaihe vaiheelta, kuinka kansakuntamme identiteettiin liittyvä espanjalainen munakas syntyy. Naritassa työskentelee Garcian lisäksi yksi vakituinen työntekijä ja vaihteleva joukko freelancereita. Apuun riensi Andalusian paikallishallinto, joka julisti härän osaksi maakunnan kulttuuriperintöä. Ja ennen kuin espanjalainen munakas on lautasella, on siihen tarvittu paljon työtä ja toimintaa, mikä nykyyhteiskunnassa tuppaa unohtumaan. Tilaa ilmainen efektiopas netistä www.merkopaino.fi. Yksi Garcian yhteiskunnallisen markkinoinnin kampanja on kanalan perustaminen
Kuvia voi tilata myös omaan käyttöön Päivälehden museon kokoelmista Arjen historia -portaaliin digitoidaan kirjapainotyön ja sanomalehtityön historiaa koskevaa materiaalia. S Teksti Anna Takala Kuvat Annika Johansson eitsemän museota, kaksi arkistoa. – Yksi tärkeä kriteeri on, että myös ulkopuoliset pääsevät näkemään, mitä meiltä löytyy. vaihtamaan kokoelmansa hallintajärjestelmää. Ajatus verkkoportaalista nousi esiin vuonna 2010, kun Werstas ryhtyi 42 5/2013 JULKAISIJA Kuvan laakafilmi kamera hankittiin Lehtikuva Oy:n käyttöön 1950-luvulla. Portaalista tehtiin avoin – Tekniikan museon ja Werstaan mukanaolo saivat meidät kiinnostumaan projektista. Näin portaali auttaa kaikkia, Kestinen sanoo. Kyselykierros muissa erikoismuseoissa paljasti, että niissäkin painittiin saman kysymyksen parissa. Tietty osa meidän asiakas kunnasta on samantapaista niiden kanssa, joten se, että kaikkien museoi den kokoelmat löytyvät samasta paikasta hyödyttää sekä asiakkaita että museoita, sanoo Päivälehden museon johtaja Saila Linnahalme. Verkkoportaali arjenhistoria.fi on oikea harrastajan aarreaitta. Arjen aarteita menneestä Koko ajan laajenevasta Arjen historia -portaalista löytyy myös painotekniikan harvinaisuuksia. Tämä ei ole mikään Ankkalinnan museo, jossa on kulta-aarteita, vaan tavallisia, arkisia asioita, kertoo portaalin puuhamiehenä toiminut, Työväenmuseo Werstaan erikoissuunnittelija Kimmo Kestinen. Alusta asti oli selvää, että sen lisäksi, että museot saisivat hallintajärjestelmän omille kokoelmilleen, myös ulkopuolisilla olisi pääsy arjen aarteisiin. – Portaalin tavoitteena on kertoa, minkälaista esineistöä ja kuvamateriaalia on tallennettu museoihin ja arkistoihin, antaa ihmisille mahdollisuus löytää omaa historiaa, tavallisia ja tuttuja. Mukaan haluttiin erikoismuseoita, joilla on myös valtakunnallinen rooli. Monipuolinen graafinen laskutikku ei vakiintunut kirjapainojen työkaluksi, vaikka sillä voitiin muun muassa laskea käsikirjoituksesta syntyvän kirjan sivuluku ja muuntaa metrimitat typografisiksi pisteiksi. Urakka aloitettiin keväällä, ja. Se antaa meidän kokoelmillemme myös valtakunnallisen merkityksen. Pari vuotta sitten perustettuun portaaliin on koottu esineistöä ja valokuvia Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston, Kansan Arkiston, Tekniikan museon, Sähkömuseo Elektran, Helsingin yliopistomuseon, Päivälehden museon, Suomen siirtolaismuseon ja Kultamuseon kokoelmista. – Portaalin avulla saadaan tietoa museon kokoelmista leviämään mahdollisimman laajalle. Ja lisää tulee jatkuvasti, sitä mukaan kun digitointi etenee. Niinpä museot päättivät lähteä kehittämään portaalia yhdessä. Linnahalme uskoo, että portaalin kautta on mahdollista tavoittaa myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät Päivälehden museoon eksyisi. Lähes 90 000 kuvaa ja 20 000 esinettä
Osa puolestaan on ammattikuvaajan nimenomaan portaalia varten ottamia kuvia. Niin kutsuttua sammakkoa käytettiin Helsingin Sanomissa osoitelappujen liimaamiseen aina vuoteen 1964, jolloin lappujen kiinnitys koneellistettiin. Myös kuvien laatu vaihtelee. – Tämä on vasta aika alussa. Sen lisäksi, että portaalin kautta on mahdollista tutusta kuviin ja esineistöön, kuvia voi myös tilata omaan käyttöön. Museoiden päätös merkitä portaalissa olevat esikatselukuvat vesileimoilla on herättänyt jonkin verran närää historian harrastajien keskuudessa. Tulossa on muun muassa paljon historiallisia valokuvia, Linnahalme lupaa. Laam anen Koulutamme, konsultoimme, autamme, talutamme Tutustu tarjontaamme osoitteessa www.corellia.fi Poimintoja tulevista kursseista: – Digijulkaisun tekniikat ja taktiikat – Websuunnittelun erityispiirteet printtigraafikolle – ePub – sähköisen kirjan julkaiseminen Voimmeko auttaa. orkeila Sampo K www.arjenhistoria.fi Kari Selov Juha uo Itäsaksalainen matkakirjoituskone Helsingin Sanomien toimituksesta. Myös vesileiman siistimistä on pohdittu. Leima suojaa kuvia, jottei niitä voida käyttää väärin esimerkiksi herjaavissa tarkoituksissa tai sellaisissa tarkoituksissa, jotka loukkaavat esineen lahjoittajaa tai kuvissa esiintyviä ihmisiä, Kestinen kertoo. www.corellia.fi Ota yhteyttä: juha@corellia.fi | 040?171?3360 | @CorelliaHEL. – Leimat on kuitenkin pakko pitää kuvissa ainakin toistaiseksi. Kuvista ja esineistä kiinnostuneille tutkijoille voidaan kuitenkin luoda omat tunnukset, joilla he pääsevät käsiksi leimaamattomiin kuviin sekä laajempiin taustatietoihin. objekteja on tällä hetkellä portaalin julkisella puolella vähän yli 300. Esimerkiksi osa Päivälehden museon esinekuvista on kuvattu alun perin vain museon omia arkistoja varten. Määrä tulee vielä moninkertaistumaan
Jos tavutusvirheitä sattuu paljon, teksti vaikuttaa huolimattomasti kyhätyltä. Kor jaukseksi riittää usein tavutusvihjeen lisääminen yhdysosien väliin. E-kirjassa ainoa eri lukuohjelmissa toimiva ratkaisu on lisätä pehmeä tavuviiva (koodi ­) tavutusvihjeeksi jokaiseen sallittuun jakokohtaan. Tämä vaatii yleensä useita tarkistuskierroksia, koska tavutuksen korjaaminen yhdessä kohdassa voi aiheuttaa uuden virheen samassa kappaleessa. Vieraat sanat ja niiden tavutus Sivistyssanoja voidaan osittain tavuttaa joko suomen kielen mukaan (esimerkiksi kong-ressi) tai alkukielen mukaan (kon-gressi). Tämä saavutetaan käyttämällä sivuilla verkosta saatavaa Hyphenator.js-ohjelmaa. Suomalainen tavutus on yleistynyt, koska ohjelmat tuottavat sitä. Tämä vaatii oikolukijalta tarkkaavaisuutta ja tietämystäkin. R Teksti ja kuvat Jukka K. Nykyisin päästään suunnilleen samantasoiseen tavutukseen kuin painojulkaisuissa silloin, kun oikolukua ei tehdä. Lisäksi tutuista kielistä peräisin olevat nimet jaetaan yhdysosien rajalta (esimerkiksi ”Berg-ström”). Toisaalta sen lisääminen edes pisimpiin sanoihin auttaa jo paljon. Laadukkaaseen ulkoasuun tarvitaan edelleen ihmisen tekemä tarkistus. Esimerkiksi tavutus ”Malinov-ski” tuskin selittyy muulla kuin sillä, että kirjoittaja tai taittaja on erikseen ”korjannut” ohjelman tekemän automaattisen tavutuksen ”Malinovs-ki”. Jos tekstissä on pakko käyttää sellaista vaikeaa sanaa kuin ”prosenttiswap”, pitäisi ainakin huolehtia siitä, ettei se tavutu ”prosenttis-wap”, kuten kävi eräässä suuren lehden etusivun ilmoituksessa. Tavutus pitäisi kuitenkin muistaa ottaa käyttöön siinä vaiheessa, kun tekstistä tehdään jaettava tai painettava versio. Jos lukija ylipäänsä osaa lukea kyseisen tekstin, hän tuntee käytettyä kieltä ja pitää sen omia tavutussääntöjä luonnollisina. Vieraskielisen tekstin tavutus voidaan joissakin tapauksissa – esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmissa ja verkko sivuilla – toteuttaa merkitsemällä tekstin kieli tavalla, jonka käytettävä ohjelma tunnistaa.. Korpela ivitys jätetään nykyisin useimmiten tietokone ohjelman tehtäväksi, eikä aina edes silmäilemällä tarkisteta tulosta. Verkkosivuilla tavutuksen toteuttaminen oli pitkään lähes mahdotonta, ja tavuttamattomuus on edelleen hyvin tavallista. Siksi se kannattaakin asettaa etusijalle. Tavutus tökkii helposti Tekstin rivityksen pääongelmat ovat tavutuksen puute ja väärät tavutukset. Tavutuksen puute taas tekee palstasta ruman. Vieraskieliset sitaatit on luonnollista tavuttaa vieraan kielen sääntöjen mukaan. Näistä ainakin ensin mainitut pitäisi karsia pois. Vieraat nimet tavutetaan suomen sääntöjen mukaan niin, että yhden äänteen merkkinä olevaa kirjainyhdistelmää ei jaeta (jaetaan esimerkiksi ”Man-chester”, ei ”Manc-hester”). Ilman tavutusta Tekstinkäsittelyssä ei yleensä pidetä tavutusta käytössä. Tähän tarvitaan Sama teksti tavutta mattomana, automaattisesti tavutettuna ja tavutukseltaan korjailtuna. 44 5/2013 JULKAISIJA Tavutuksen virheitä Tavallisimmat virheet automaattisessa tavutuksessa ovat yhdyssanojen väärä tavutus (esimerkiksi maa-nomistaja) ja yhdistämättömän sanan jakaminen vokaalien välistä (esimerkiksi rakkaudessa). Laatujulkaisussa vokaalien välistä jakamista ei pitäisi hyväksyä, ellei se ole välttämätöntä isomman ongelman välttämiseksi lähinnä hyvin kapeassa palstassa. huolellista oikolukua, sillä ohjelmat eivät yleisesti osaa tunnistaa, pitääkö esimerkiksi ”valonosto” jäsentää ”valo-nosto” vai ”valon-osto”. Tulosta voi parantaa tavutusvihjeillä ja -kielloilla. Yllättävän usein vieraita nimiä tavutetaan hyperkorrektisti jopa niin, että pääasiana on välttää suomen mukainen tavutus. Joskus väärä rivitys jopa olennai sesti haittaa ymmärtämistä
Luvun jakautuminen tai luvun ja yksikön eroaminen (vasen versio) on häiritsevää. (015) 348 990 | fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com | www.pieksanprint.com. Jotkin ohjelmat osaavat optimoida kappaleen rivityksen kokonaisuutena, mutta silloinkin ihmisen tekemä arviointi ja korjailu voi parantaa tulosta. Väärien rivitysten estäminen Tavutus on keskeisin osa rivitystä, mutta ei ainoa. Jos ohjelma tekee tällaista, ei yleensä ole muuta keinoa kuin korjata väärät jaot käsin. Rivityksen optimointi Automaattinen rivitys käsittelee yleensä kutakin riviä erillisenä kokonaisuutena. Rivinvaihdon estäminen sitovalla välilyönnillä (no-break space) toimii useimmissa ohjelmissa ja siirtyy yleensä oikein esimerkiksi tekstin käsittelyohjelmasta taitto-ohjelmaan. Kuitenkin yhden rivin kannalta tehty hiukan huono jako saattaa johtaa paljon parempiin tuloksiin kappaleen myöhemmillä riveillä. Korkeaa värintoistoa! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki | puh. Usein on tarpeen estää tekstin jakaminen eri riveille välilyönnin kohdalta. Tällaisten ongelmien havaitsemiseen ja korjaamiseen tarvitaan tarkkaavainen oikolukija; ohjelmat eivät niitä huomaa. kolme peräkkäistä riviä loppuu ”verkko-”. Esimerkiksi jako ”perusta- soinen” vaikeuttaa lukemista. Erikoismerkkien ongelmat Jotkin ohjelmat jakavat tekstiä eri riveille erikoismerkkien jälkeen jokseenkin mielivaltaisesti. Paljon näkyvämpi ongelma on kuitenkin se, että peräkkäiset rivit loppuvat tai alkavat häiritsevästi samoilla sanoilla. Käytännössä tällaisia asioita joudutaan kuitenkin tarkistamaan taitto- ja oikoluku vaiheessa. Häiritsevää samanlaisuutta, mm. Jos sanassa on useita mahdollisia jakokohtia, niistä yleensä jotkin ovat parempia kuin toiset. Siksi olisi pyrittävä siihen, että tekstin kirjoittaja käyttää tarvittaessa sitovaa välilyöntiä (esimerkiksi Wordissa: Ctrl Vaihto välilyönti). Esimerkiksi lukua ja yksikön tunnusta (3 m, 50 €) ei saa sääntöjen mukaan erottaa toisistaan, mutta tietokoneohjelmat eivät tätä tiedä. Ehkäpä tunnetuin tapaus on eräiden ohjelmien harrastama kaksoispisteen jälkeen jakaminen, joka saattaa jakaa esimerkiksi ilmauksen ”SAK:ssa” osiin ”SAK:” ja ”ssa”, mikä on tietysti väärin. Varsinkin pitkät yhdyssanat on paras jakaa yhdysosien rajalta. Rivityksen yllätyksiä Typografian ohjeissa mainitaan yleisesti, että kovin moni peräkkäinen rivi ei saisi päättyä tavuviivaan. Tällaisia asioita ohjelmat eivät huomaa
Loppu tiedetäänkin. Vaikka Frenckell puhuukin omasta kirjapainostaan, puhuu hän samalla koko alasta. Ajattelin, etteivät tunteet saa nousta pintaan, jos meinaan haudata 360 vuotta vanhan yrityksen. Terho Puustinen, Mika Mäkeläinen Taivas + Helvetti One on One Publishing Oy Bookwell Oy ISBN 978-952-67946-0-0 (nid.) ISBN 9+78-952-67946-1-7 (pdf) 283 sivua TIINA RUULIO Ken rokkia rakastaa… Sielun Veljet kuului 1980-luvulta lähtien 2000-luvun puolelle Suomi-rockin kuuluvimpiin ja valovoimaisimpiin bändeihin, joka paistatteli ensimmäisen vuosikymmenensä valaistusmestarinsa Hannu ”Vinski” Viholaisen maagisissa valoissa. kirjat Yrittäjän taivas ja helvetti Kirja nimeltä Taivas + Helvetti tarjoaa uudenlaista, avoimempaa näkemystä yrittäjyyteen. Silloisella tekniikalla lopputulos olisi muuten ehkä jäänyt liian laimeaksi. Mutta yhden hän sivuutti, nimittäin digipainamisen. Hienon motiivin varjopuoli on, että ei osata olla riittävän kunnianhimoisia. Berndt von Frenckell lähti uudistamaan monia asioita, kun hän astui kirjapainon johtoon kesällä 1990. Se merkitsi, että painopinnan valmistus, sivujen taitto ja kuvien käsittely siirtyivät painolta asiakkaille. Kirjapainon rahat ovat loppu. Taloussanomat uutisoi 1.9.2008: Suomen vanhin yritys, Frenckellin kirjapaino, on jättänyt konkurssihakemuksen. Näin valokuvaaja onnistui tallentamaan keikkojen tunnelman, jonka Vinski Viholaisen maagiset valot loihtivat. Aivan alussa hän kuitenkin vertaa suvun vanhan kirjanpainon lopettamista oman vanhan ja sairaan koiran lopettamiseen, joka on pakko tehdä, vaikka sydän sanoo jotain ihan muuta. Tunnelmat keikoilla ikuisti sittemmin moneen otteeseen palkittu valokuvaaja Juha Metso, joka seurasi yhtyettä kameroineen ja kalustoineen koko sen aktiiviuran ajan. Niissä värikkäiden valojen leikki rytmitti osaltaan vauhdikasta musaa. Keskeinen rooli kirjassa on Juha Metson voimakkailla kuvilla, joista erityisesti alkuvuosien otokset erottuvat erikoisella taiteellisuudellaan. MARJA-LIISA KINTURI Vesa Siren ja Juha Metso Sielun Veljet – Kuvat Johnny Kniga Kustannus 2013 ISBN-10: 9510395919 240 sivua. Johnny Kniga Kustannus julkaisi syksyn kynnyksellä 239-sivuisen, tuhdin teoksen nimeltään Sielun Veljet – Kuvat yhtyeen vaiheista. Syksyllä 2008 alkoi yrityksen kassa sulaa nopeasti pois. Kirjassa puhuu 21 yrittää, joista 18 sai lähes kaiken, ja kolme menetti paljon, mutta selvisi sittenkin. Moneen kertaan kuvistaan palkittu Juha Metso kertoi kirjan julkistamistilaisuudessa, että alkuvuosien erikoiset kuvat on saatu aikaan maalaamalla värit mustavalkoisten vedosten päälle. 46 5/2013 JULKAISIJA Sirén haastatteli kirjaa varten Sielun Veljiä moneen otteeseen, teki perusteellista taustatyötä ja onnistui ikuistamaan kirjaan vaikuttavan näkemyksen yhtyeen voimasta ja merkityksestä, menosta ja meiningistä. Mielessä myllersi silti. Frenckell kertoo myös, kuinka perheyrityksen tavoitteena on usein omaisuuden vaaliminen ja siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Kirjapainoalan alamäki alkoi, kun Apple tuli graafiselle alalle, Frenckell kertoo kirjassa. Vuonna 1642 perustetun yrityksen kaatoivat likviditeettiongelmat. Kirjan kirjoittaja Vesa Juha Metso tallensi värikästä rockhistoriaa taiteellisiin kuviinsa – alkuvuosina maalaamalla mustavalkovedokset käsin, loppuvuosina nelivärikuvina. Frenckellin tarina alkaa otsikolla: Kirjapaino Frenckell kuoli, koska se oli liian iso ollakseen pieni ja liian pieni ollakseen iso. Sittemmin kuvaustekniikan kehittyminen muutti tilanteen, ja uudemmat otokset ovat normaaleja nelivärikuvia. Yksi näistä menettäjistä on Kirjapaino Frenckellin Berndt von Frenckell, jonka osuuden luinkin ensin
Ja hyökätä sen jälkeen vasta kunnolla. 39 €) Petri Parvinen on Suomen ensimmäinen ja ainoa myynnin johtamisen professori Aalto-yliopistossa. Hän on toiminut aktiivisesti yrittäjänä, toimitusjohtajana, riskisijoittajana ja myyjänä. Uusia asiakkaita pitää hakea paljon hanakammin. hai) väittää, että omien markkinointiasemien vahvistaminen tarkoittaa intensiivistä valveillaoloa ja omaa painoarvoa suurempaa markkinavoiman luomista. Haikalojen käyttäytymistä jäljittelemällä Engeseth on luonut hyvin käytännöllisiä liiketoimintastrategioita, joihin kuuluvat muun muassa nopeat yllätykselliset iskut, uhrin valkoisten pisteiden tunnistaminen ja yhdessä metsästäminen. – Ei pidä ajatella liikaa, vaan testailla kaikkea mahdollista, etsiä luovia mahdollisuuksia ja hankkia uusia taitoja. - Alf Rehn 34,90 € (norm. Suositut Visual-oppaat 25 €/kpl (norm. Engesethin kirjan saa tätä nykyä pokkarina esimerkiksi Amazonista – ja myös Kindle-versiona. Hän pohti Suomessa myös printtimedian mahdollisuuksia hyökätä ja tappaa mediamarkkinolla – haisanastoa jäljitellen. Olennaista olisi myös tehdä jotain samaa, mitä peliyhtiöt ovat tehneet luodessaan miljoonien pelaajien yhteisöjä eri pelien taakse. Kirja on erinomaisen tärkeä ei vain myynnin ammattilaisille vaan kaikille, jotka toimivat nykytaloudessa ja haluavat menestyä siinä. – Alan perinteistenkin yritysten pitäisi jättää historia taakseen ja suuntautua tulevaisuuteen. 35 €) TARJOUKSET NETISTÄ 30.11.2013 ASTI PIENI JA KIINNOSTAVA TIETOKIRJAKAUP PA. Myyntimenestys Uutuus! Pitää toimia kuin hai Markkinointiguru Stefan Engesethin neljäs kirja Sharkonomics (shark suom. Nyt sille riittää pelkkä puolustautuminen, kertoi karismaattinen Engeseth kesäkuussa Suomessa Musiikkitalossa järjestetyssä Printin paluu -seminaarissa. Sharkonomics ei esittele vain erilaisia yritysten hyökkäysstrategioita, vaan myös keinoja puolustautua tehokkaasti muiden tekemiä hyökkäyksiä vastaan. Kirjailijan mukaan hai myös liikkuu koko ajan toisin kuin useimmat yritykset, jotka pysyvät paikallaan ja joutuvat siksi lopulta itse hainruuaksi. – Applekin on menestynyt vain siksi, että sillä ei ollut alun perin kilpailua. Pitää toimia kuin hai: puraista tulevasta uhrista ensin testipala ja tunnustella, miltä se maistuu. Engeseth on halunnut ottaa mallia haikaloilta siksi, että hänen mukaansa luonto ylipäätään toimii älykkäämmin kuin yksikään Fortunelehden vuosittain listaamasta 500 suurimmasta amerikkalaisesta yhtiöstä. Engeseth on myös kohdannut omakohtaisesti sukellusretkellään valkohain Etelä-Afrikassa – ja nähnyt sen hymyilevän. Uskon, että printti voi olla vahva, mutta vain printin ja sosiaalisen median yhdistelmällä, jossa printti tuottaa sanomia, joita sosiaalinen media verkottaa ja jakaa. TIINA RUULIO Stefan Engeseth Sharkonomics Marshall Cavendish International 2012 ISBN-10: 9814346349 ISBN-13: 978-9814346344 192 sivua Myyntipsykologia on nimeään suurempi kirja: se osoittaa miten tärkeää on ymmärtää ihmistä, hänen mielensä liikkeitä ja hänen kohtaamistaan, jos haluaa aidon kuvan siitä, miten nykytalous toimii. Kun joku hyökkää, panikoitua ei saa, Engeseth sanookin
Canon IXUS tallentaa äänen pakkaamattomana aaltoäänenä, wavtiedostona, samaa tallennuslaatua käytetään CD–äänilevyillä. Äänen kuunteluvoimakkuuden kertoo painikerivin päädyssä olevat palkit (kolme palkkia). Toimintakäsky annetaan FUNC SET -painikkeella. Teko muuttuu salakuunteluksi vasta siinä 48 5/2013 JULKAISIJA Kuva 1. Erillistä toisto-ohjelmaa ei tarvita. Alarivistön käyttövivut ovat käytännössä samat kuin aikoinaan kasettinauhureissa. Näin äänitetään Painetaan napista MENU ja etsitään kohta Äänen tallennin ja painetaan FUNC SET -painiketta (kuva 1). Videokuvan (kuva+ääni) tallennusmahdollisuus löytyy jokaisesta nykyaikaisesta kamerasta, mutta silloin objektiivi on esillä ja tallentaminen herättää huomiota. Äänitystä voi kuunnella kameran pienestä kaiuttimesta (oikealla yllä neljä reikää). Yläreunan laskuri näyttää kuluneen ajan. Nykykameroista tämä ominaisuus puuttuu. Canonin IXUS 80 vaatii videokuvauksessa minuuttia kohti 112 Mt tallennustilaa, vastaavan pituinen äänitallenne parhaalla CDlaadulla vie vain 5 Mt. Ohjaus tapahtuu hiirellä. Pieni äänitiedosto on kätevä lähettää vaikkapa sähköpostin liitetiedostona. Kuva 3.. Mikäli kameressa on mahdollisuus äänen tallentamiseen ilman kuvaa, kannattaa laitetta hyödyntää laadukkaana ja huomaamattomana sanelukoneena. Kuvassa äänitys on käynnissä (kuva 2). Äänen sisältämän wav-tiedoston voi siirtää myös tietokoneelle, jolloin vastaava painikerivistö ilmestyy tietokoneen näytölle. Komentopyörän oikeaa (salama) ja vasenta (kukka/vuori) reunaa painamalla etsitään haluttu aktiivinen painike. vaiheessa, kun äänittäjä poistuu huoneesta ja jättää laitteen tallentamaan. kamera Vanha IXUS voi yllättää Löytyykö sinulta vanha Canon IXUS käytöstä poistettuna. Äänen laatu on tässä vaiheessa kiinni vain tietokoneeseen kytketyistä kaiuttimista (kuva 3). Paremman äänen saa, kun toistaa sen Windows–tietokoneen kautta. Äänittämisen saa tehdä myös salaa muille siitä mainitsematta. Ä änitys tapahtuu objektiivin ollessa suljettuna. Keskustelun äänittäminen on sallittua, eikä siihen edes tarvitse pyytää lupaa, vaikka se hyvän tavan mukaista onkin. KARI LEPONIEMI Kuva 2. Äänitallenteen voi kuunnella kameralla. Lisäksi tarpeeton kuva vie rutkasti tilaa. Canonin vaatimaton mikrofoni riittää mainiosti puheäänityksiin. Paras tallennuslaatu on 44 100 kHz eli sama, mitä käytetään CD-levyillä
(019) 475 8500 myynti@t-print.fi www.t-print.fi Helppoa • Edullista • Käyttäjäystävällistä • Julkaisujärjestelmät • Monikanavajulkaisut • Suunnittelu • www-sivut • Arkistot • Näköislehdet • Levikkimyynti • Serveripalvelut • Aineiston hallinta Tiesitkö että olemme jo vuodesta 1993 lähtien: • Toimineet graafisen alan järjestelmätoimittajana! • Konsultoineet, opastaneet ja asentaneet julkaisujärjestelmiä lähes 60:lle lehdelle. Olemme myös kolmen viimeisen vuoden aikana levikki myynnillämme nostaneet paikallislehtien levikkejä lähes 3.000:lla tilauksella! Ota yhteyttä niin kerromme lisää. Satakunnantie 12 • 20100 Turku • www.mediabox.fi • info@.mediabox.fi. set ja painatuk prepress | di digitaalipaino itt li i | offsetpaino ff t i Seuraa meitä - tuote- ja henkilövalokuvaus - kuvankäsittely - videokuvaus ja editointi - hää- ja tapahtumakuvaukset - mainoksien valmistus - internetsivujen teko - media-alan koulutus - laaja luontokuva-arkisto Pieni, edullinen ja monipuolinen mediaratkaisujen tuottaja Fallkullantie 8 B 18, 00730 Helsinki Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh. MONIPUOLISTA MEDIA-ALAN PALVELUA EDULLISESTI TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND itteelliset o s o s ö y yt m UUTTA! N postitukset meiltä
Kuva 1. lähellä. Oletusasetukset toimivat varmasti useimmiten (kuva 1). www.hpa.fi www.hpa.fi www.hpa.fi www.hpa.fi www.hpa.fi www.hpa.fi Helsingin Helsingin Helsingin Helsingin Helsingin Helsingin pika-apu, pika-apu, pika-apu, pika-apu, pika-apu, pika-apu, kuljetuskuljetuskuljetuskuljetuskuljetuskuljetusja ja ja ja lähettipalvelut ja lähettipalvelut ja lähettipalvelut lähettipalvelut lähettipalvelut lähettipalvelut Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Jari Koskinen KUVIEN TAKANA Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. Se on toiminut Freehandissa kuulemma jo vuonna ”miekka ja kilpi”. Mikäli dokumentissa on virheitä (puuttuvia linkkejä tai fontteja), niistä varoitetaan tässä vaiheessa (kuva 3). JUHA LAAMANEN Kuva 2. Kuva 4. Eräs pitkäaikaisimpia natinan aiheita käyttäjiltä on ollut keräily toiminnon (Package) puuttuminen Illustratorista. Fonttivaroitus. Muutenkin asetukset selittävät itse itsensä. Näin se käy File-Package-komennolla käynnistät toiminnon. Lopputuloksena on siisti kansio, joka on helppo vaikkapa zipata ja arkistoida (kuva 4). Itse asiassa uusi toiminto toimii käytännössä hyvin samalla tavalla kuin InDesignissa. Vihdoinkin. ?! ?! ?! ?! ?! su su su su su ho ho ho ho e e e eeho nd nd nd nd nd ra ra ra ra ra G G G G G Apu Apu Apu Apu Apu Apu lähellä. Avautuvassa ikkunassa voit valita syntyvän kansion tallennuspaikan ja nimetä sen. Tämäkin on tuttu InDesignin käyttäjille ja jos ikkuna ärsyttää, voi valita, että sitä ei jatkossa näytetä. www.julkaisija.. lähellä. Package valintaikkuna. Valitsemalla Package-toiminnon itse paketointi käynnistyy ja käyttäjälle näytetään varoitus fonttien tekijänoikeuksista (kuva 2). lähellä. Asiaan on tullut uuden Creative Cloud-version myötä muutos. niksit Illustrator CC ja keräily (Package). Kansio sisältöineen. lähellä. Sen voi tietenkin myös lähettää edelleen seuraavalle henkilölle, joka esimerkiksi jatkaa saman projektin parissa. (09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi JULKAISIJA 8.10.2013 13:30:09. Polku on siis sama kuin InDesignissa. www.julkaisija.com www.askonpaino.fi palveleva painotalo 50 5/2013 O! ST INNA Myymme ja ostamme käytettyjä H U Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! TT UUSI kirjapainoalan koneita ja laitteita www.painotuotteet.fi Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh. Kuva 3. lähellä. Virheilmoitus
painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen • 192 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen • 204 sivua 41 € + toimituskulut 7 € Typografian käsikirja Jukka K. Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • • puh. Korpela Markus Itkonen HTML5 sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n. HTML5sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Tietokirjat selvällä suomen kielellä Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Ensimmäinen pelkästään typogra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. MEDIA Ameriikan uutisia 13,00 €. Jo 4. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. 10 % 2 /20 1 3 rps-yhtiöt Jari Kinaret ja ihmeaine grafeeni YRITYS Pixmill uskaltaa investoida ILMIÖ Oppikirjastako tabletti. Zanzibar vai Sansibar. 03 4246 5340 • Kestotilaus 73,39 € + alv. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Koko 150 × 205 mm 2-värinen • 222 sivua 36 € + toimituskulut 7 € G R A A F I S E N V I E S T I N N Ä N E R I KO I S L E H T I Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Koko 175 × 245 mm 4-värinen • 148 sivua 45 € + toimituskulut 7 € Kirjassa näytetään ja selitetään typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K
Teollisesti valmistettu . 06 420 6700 tilaus@epkk.fi www.epkk.fi 007690. Huippulaatu inen muovikortti . Ensimmäise nä Suomessa . So tilaa n ita ja äytepa ketti! Mik ko Ja akko 0400 775 3 la 65 made in janmaa etelÄ-poh EPKK Oy Puh. Personoidut muovikortit erilaisilla tunniste- ja varmistustekniikoilla, pienissä ja suurissa erissä, nopeasti ja laadukkaasti kotimaiselta toimittajalta. . Kotimaiselta valmistajalta Elämän valttikortit* EPKK:sta! * Lahjakortit, kanta-asiakaskortit, henkilökortit, kulkuluvat, työmaakortit, nimikortit, vierailijakortit, käyntikortit, VIP-kortit, jäsenkortit..