G R A A F I S E N V I E S T I N N Ä N E R I KO I S L E H T I 5/20 14 Kaikki ilo irti big datasta YRITYS Biomuovia tehdään Suomessa SUUNNITTELU Lauri Toikka teki kirjaintyypin NY Times Magazineen HENKILÖ Lassi Kurkijärvi, SanomaLab
Digitalisaatio 39 Hauki on kala digissäkin Hauki on kala, opetetaan tämä tosiasia koulussa sitten kirjan tai modernin tietotekniikan välityksellä. Myös graafinen ala saisi siitä osansa. JULKAISIJA 5/2014 3. 47 E-kirja elää lapsuuttaan E-kirjojen typografia on vielä hyvin rajoittunutta. 26 Teollinen internet ja IoT Jos yhteiskunnan läpidigitali saatiosta saataisiin irti kaikki mahdollinen hyöty, se merkitsisi tuotannon tehostumisena suun natonta hyötyä. Hylje hymyilee taas. 50 Niksit Illustrator CC ja suorakaide objektit. Värien voimaa. 20 Typoteesejä Perinteistä vaan ei retroa. Se merkit see myös tiedon hyödyntämistä uusilla työkaluilla yrityksissä. 7 Uutiset 13 Tuotteet ja palvelut Yritys 34 Pakkausteollisuus hakee uusia materiaaleja Muovijäte on rankka asia ympäristölle. Henkilö 29 Reikä seinässä on tärkeä, ei porakone Sanoman innovaatiojohtaja Lassi Kurkijärvi ei pidä maailman digitalisoitumista sinänsä onto logisesti hyvänä tai pahana asiana. 32 New York Times Magazine valitsi suomalaisen kirjaintyypin Kirjainmuotoilijan unelma toteutuu, kun hänen suun nittelemaansa kirjaintyyppiä käytetään New York Times Magazinen kannessa. 43 Vyborg-lehti uskoo sisällön voimaan Vuonna 1940 perustettu Vyborg on vanhin ja suurin Viipurissa ilmestyvä sanomalehti. Opetuksen digi talisaatiossa kysymys on edel leen laadusta ja metodista, ei tekniikasta. Se voi johtaa hyvään tai pahaan. Myös Suomessa kehitetään globaaleille markkinoille tarkoitettuja biohajoavia muovipakkauksia muun muassa ylöjärveläisessä Plastirollissa. 22-27 32 Ilmiö 22 Big data on hypeä ja realismia Big data on osa modernia tek nologiahypeä ja konkretisoitu nutta tiedonkeruuta. 25 Kaikki ilo irti datasta Yritys voi saada keräämästään big datasta irti paljon, kun osaa esittää kerätylle tiedolle oikeita kysymyksiä. 18 Matti Remes Uskoisinko vaistooni vai tutkisinko. Typografia Kolumnit 16 16 Imagoskooppi Leikkisä uusi design auttaa maitohyllyllä. sisällys PENTTI SALONEN Kanava 5 Pääkirjoitus Big datasta on moneksi. Tietokirjallisuudelle tämä aiheuttaa isoja ongelmia. Big data on samanlainen juttu kuin kaikki muukin asia tässä maailmassa
PAINOTUOTE on enemmän kuin pelkkä PAPERI! Meiltä saat julisteet, esitteet, jne Kysyy Lisää, autamme sinua onnistumaan. Juha Palojärvi, p rofe ssi o n a l p r i nt i n g Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi juha@fram.fi Puh: 050 409 4438 | w w w.fram.fi
Kohta kauppasi voi alkaa sinulle personoituja tarjouksia juuri näistä tuotsamanlainen juttu lähettää teista. PAPERI Kansi: Galerie Art Silk 250 g/m² Sisus: Edixion 120 g/m² PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS Painatus ja matta-UV-lakka Waasa Graphics Oy POSTITUS Postituspojat Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X JULKAISIJA 5/2014 5. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Jukka K. Se Siitä kirjoitetaan tässä lehdessä paljon. Hyvään, jos sitä käytetään vastuullisesti ja vastavuoroisesti. Pahaan, jos sitä käytetään yksityisyyttäsi loukaten, vasten tahtoasi. voi johtaa hyvään Big data on samanlainen juttu kuin kaikki muukin tai pahaan.” asia tässä maailmassa. Se voi jopa pelastaa henkesi. Ilman suitsia se on uhka, suitsittuna hyvä pal velija. Nämä muutamat esimerkitkin perustuvat big dataan. Kun sairastut Rovaniemellä, saa sikäläinen lääkäri nappia painamalla sinusta kaikki nämä tiedot. Korpela, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Matti Remes JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANNEN SUUNNITTELU Elias Kapiainen TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi Jos sinulla on auto, saat kerran vuodessa mainostarjouksia eri katsastusfirmoilta. Se vaatii tietenkin valtavan asennemuokkauksen lisäksi globaaleja valvontamekanismeja ja sanktioita. Parhaillaan sinusta kerätään tietoja Kansalliseen terveysarkistoon. alv:n 10 %) ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Sinne tulevat tiedot sairauksistasi, resepteistäsi, terkkareilla käynneistäsi, myös käyttämistäsi yksityisen puolen palveluista. TIINA RUULIO TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 84 € (sis. Se voi johtaa hyvään tai pahaan. Kauppojen kanta-asiakaskortit kertovat, ostatko pal”Big data on jon siankylkeä tai kuhafileitä. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. pääkirjoitus Big datasta on moneksi 22. Olemme asiasta mitä mieltä tahansa, meistä jokaisesta kertyy yhä enemmän digitaalista tietoa kymmeniin ellei satoihin servereihin ympäri maailmaa. kuin kaikki muukin asia Sinulle on tästä ilmiselvästi hyötyä. tässä maailmassa. Niistä saattaa olla hyötyä. Big data on, pysyy ja kasvaa. Siksi meidän pitää toivoa ja uskoa, että meistä kertyvä pienen pieni siivu tätä big dataa on hyvissä käsissä, mieluummin vielä meidän itsemme hallittavissa. Sitä emme enää voi vastustaa enempää kuin yrittää tuupata historian kulkua taaksepäin. Arkisto on koko maassa käyttövalmis ensi vuonna. Mutta valoa on näkyvissä, kuten SanomaLabin johtajan Lassi Kurkijärven haastattelu tässä lehdessä antaa ymmärtää
441 624. .
Veistokset ovat syntyneet yhteen liimatuista kirjablokeista, jotka on sitten muotoiltu eri tavoin. Viime keväänä kurssi järjestettiin jo neljättä kertaa Laura Isoniemen vetämänä. (Tämä on samalla miellyttävämpi vaihtoehto kuin aitojen perhosten seivästäminen seinäkoristeiksi.) Mari Kemppisen kirjatoteemit kuvastavat oppimista ja tietoa. Zheli Wangin paperisuikaleista kudottu ”matto”. uutiset UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi LYHYESTI Uusi messukimppa FinnGrafiin Graafisen teollisuuden ja viestintäalan FinnGraf 2015 -messut järjestetään Jyväskylän Paviljongissa syksyllä 2015 yhdessä Kyberturvallisuus & ICT 2015 -messujen kanssa. Ne taiteilleen Yuan Longin mielestä perhonen kuvastaa hyvin kierrätystä ja kestävää kehitystä, koska se muuttaa muotoaan: toukasta kuoriutuu kaunis perhonen. Tuotantoa tehdään lyhyissä sarjoissa. Zheli Wangin kaksi paperisuikaleista kudottua ”mattoa” syntyivät kahdesta erilaisesta kirjasta: romaanista ja kuvakirjasta ja muodostavat näin kaksi hyvin erilaista ”peiliä”. Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon sähköinen arkisto avautui vapaasti luettavaksi jo viime huhtikuussa. Sen tarkoituksena on kuvata suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Kielitoimiston sanakirja on myös kieliopas, sillä se antaa tietoa sanojen merkityksistä, oikeinkirjoituksesta, taivutuksesta ja tyylisävyistä sekä sanojen käytöstä ja käyttöyhteyksistä. Paperiteokset olivat osa Aalto-yliopiston Aaltoliike-projektia, jonka tavoitteena on opettaa innovatiivista tuotesuunnittelua. Paperista (ja myös kankaasta) tehdyt perhoset liihottelivat kehyksissä tyylikkäinä rykelminä. MARJA-LIISA KINTURI. JULKAISIJA 5/2014 7. Sitä todisti myös tämän syksyn Habitare-messujen Trash-osasto, jossa paperi oli saanut uusia, luovia ilmenemismuotoja. Suomessa yhden 3D-avauksen teki Multiprint ostamalla seitsemän vuotta alalla toimineen lahtelaisen RP Casen, joka valmistaa 3D:nä muun muassa prototyyppejä, värillisiä hahmomalleja, toiminnallisia malleja, kiinnittimiä ja jigejä. Kybermessutkin ovat luvanneet keskittyä erityisesti viestinnän ja tiedonsiirron turvallisuuteen. 3D-tulostus puskee itseään läpi 3D-tulostukseen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista puhutaan Suomessakin paljon. Kielitoimiston sanakirja ilmaiseksi nettiin Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirjan internet-versio muuttuu ilmaiseksi loppuvuodesta. Sanakirjassa on noin 100 000 hakusanaa. Esimerkiksi yritysten varaosaliiketoiminnalta (3D) odotetaan tällä hetkellä paljon. Pinoamalla niitä päällekkäin saadaan aina erilaisia, eri muotoisia toteemipaaluja. Sen elämä on jatkuvaa kiertokulkua. Paperi on luova materiaali Paperi on kestävä materiaali. Jännittävän messuyhdistelmän uskotaan tarjoavan merkittäviä synergiaetuja kummallekin osapuolelle, sillä graafinen ala on täysin riippuvainen tietoverkoista. Vielä toistaiseksi asiassa ollaan kuitenkin kokeilujen tiellä
Viipurissa on hieno Alvar Aallon suunnittelema kirjasto. Sinne ei tule yhtään suomalaista tai ulkomaista lehteä.. Eräs toinen motto: jo parikymmentä vuotta internetissä ja silti printin ystävä. Mainoksen teki Tel Avivin BBR Saatchi & Saatchi. Heidän inspiroivat ja tulevaisuuteen uskoa luovat esimerkkinsä on suunnattu etenkin nuorille lukijoille. uutiset LYHYESTI Image ja Slush yhteistyöhön Image-lehti sekä kasvuyritys- ja teknologiatapahtuma Slush aloittavat yhteistyön. 2 -kirjaa kirjastoihin eri puolille maata, jotta kaikki halukkaat lukijat voivat tutustua suomalaisten yrittäjien elämäntarinoihin ja kokemuksiin yrittäjyydestä. Eihän yksin määrä, tässä tapauksessa big data, ole koskaan mitään lopulta ratkaissut. 8 5/2014 JULKAISIJA Nyt 1 Big datasta eli suurista tietomääristä ja niiden käyttämisestä liiketoiminnan hyödyksi puhutaan nyt paljon. Kriitikot puolestaan sanovat, että puolen minuutin tuijotusaika on liian pitkä ja että silmämme eivät automaattisesti parkkeeraa autoa kahden mustan ajopelin väliin. Slush ja Image tekevät yhteistyötä lehden lisäksi verkossa. Kasvuyritys- ja teknologiatapahtuma Slush järjestetään tänä vuonna Messukeskuksessa. Imagea myös jaetaan Messukeskuksessa 18.–19.11. Hankinta mahdollistaa samalla sen, että kuusisataa opintonsa päättävää nuorta saa kirjan ensi keväänä valmistujaislahjaksi. 2 sisältää 21 uutta tarinaa. järjestettävän tapahtuman kävijöille. Lehteen tulee yli 10 sivun Slush-osio, jossa keskitytään kiinnostaviin teknologiailmiöihin ja innostaviin ihmisiin. Samaan sarjaan kuuluvat myös termit teollinen internet sekä asioiden ja esineiden internet. Fordin printtimainoksessa Ford Explorerin voi pysäköidä aidon tuntuisesti tuijottamalla sitä 20-30 sekunnin ajan ja sitten siirtämällä katseen tyhjään kahden mustan auton välissä olevaan parkkiruutuun. Nerokas printtimainos Sitra lahjoittaa 600 yrittäjäkirjaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra lahjoittaa yhteensä kuusisataa Taivas+Helvetti vol. Onnistuiko. Tapahtuma tavoittelee 10 000 osallistujaa. Jatko-osa Taivas+Helvetti vol. 3 Hesarin päätoimittajakaarti vaihtui taas kertaalleen kahdella uudella päätoimittajalla. Kuten: ”Tämä uusi johto on omiaan luomaan puitteet uutisvoitoille, onnistumisille ja myös tekemisen ilolle”. Ei kai oikeasti voi olla niin, että ulkomaisten lehtien tilaukset on ilmoitettava viranomaisille. Siksi Imagen marraskuun puolivälissä ilmestyvän numeron pääteemana on Slush. Karo Hämäläisen ja Mika Mäkeläisen kirjoittama ensimmäinen Taivas+Helvetti-kirja ilmestyi viime vuonna. 2 4 6 5 7 Toimittaja pitää siitä ajatuksesta, että big datasta hyötyy eniten se, joka osaa esittää sille oikeita kysymyksiä analyysityökalujensa avulla. Mainoksen ideana on optisen illuusion tuottaminen kat- sojalle. Oikeastaan alkaa olla yksi ja sama, kuka istuu johdossa, sillä käytetyt fraasit ovat kerrasta toiseen samoja
Tässäkö siis selitys Walmartin satoihin miljardeihin dollareihin. Amazonin myynnistä tulee hänen mukaansa 35 prosenttia big data -analyysien perusteella. 89 prosenttia suomalaisista lukee viikoittain edelleen jotain printtilehteä. No, jokainen tietää, että printtilehden ottaminen esiin, sen avaaminen polvelle tai kahvipöydälle merkitsee aivan toisenasteista syventymistä julkaisun sisältöön kuin yhden uutisen tai etusivun nopea nettiklikkaus. Painettujen lehtien lukijamäärät ovat laskeneet keskimäärin 2,5 prosenttia. 9. Täällä suunnitellaan ja tehdään omasta mielestä teknisesti hienoja tuotteita, mutta samalla pelätään kuollakseen, jos tuote ei menekään kaupaksi. Se käy niin, että lehtien printtiversion lukijat ja viikon aikana lehden jossakin digitaalisessa versiossa vierailleiden ihmisten luvut lasketaan yhteen. JULKAISIJA 5/2014 9. Tosiasia on, että markkinoita riittää hyville aina. Olemme suunnilleen samassa kastissa kuin Kreikka paitsi että Kreikan vienti sujuu paremmin. Tällä saadaan syntymään myös pieni optinen harha, jota voidaan kyllä kutsua tilastoharhaksikin. – On sanottu niinkin, että Euroopassa koettu taantuma on pahempi kuin 30-luvun lama, Puttonen kertoo. SANOTTUA ”Mainonta ei saisi olla pakottamista, vaan pikemminkin samanlaista kuin pokaaminen.” – Kirjailija ja mainosmies Markku Rönkkö markkinoinnin ammattilaisille suunnatussa Get the stories -lehdessä. Näkemyksiään hän tuki muutamalla näyttävällä luvulla. – Tuotteiden ja palveluiden vienti ei vedä vieläkään. TIINA RUULIO Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen syyskuussa pidetyssä Mainontapäivässä Helsingissä. Samoin maailman suurin yritys Walmart – liikevaihto vuodessa yli 400 miljardia dollaria – on arvioinut liikevaihtonsa kasvaneen viime vuonna 15 prosenttia juuri analytiikan avulla. julkaistu raportti on kuin vanhan kertausta. Lehtirintamalta ei mitään uutta Kansallisen mediatutkimuksen viimeisin 16. Hyvönen esitteli näkemyksiään syyskuun lopussa VTT:n big dataa käsittelevässä asiakastapaamisessa. Suomalaisten kohtaloksi on muodostunut riskien karttaminen. Sähköisillä laitteilla lehteä lukee kansasta 70 prosenttia. Tällä hetkellä taloudessa on hyviäkin uutisia, mutta ne eivät koske Suomea, vaan muita eurooppalaisia talouksia ja Yhdysvaltoja. – Meidän on ollut liian helppo syyttää markkinoita, Euroopan kes- kuspankkia ja hallitusta. Kohtalona riskien karttaminen Kääntyykö talous, kysyi Aaltoyliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen syyskuussa pidetyssä Mainontapäivässä Helsingissä. Puttosen mielestä puhe elvyttämisestä on humpuukia, koska kasvun resepti on hukassa Suomessa. Matkapuhelinlukijoita on 35 prosenttia ja tablettilukijoita 21 prosenttia. Hän näkee tulevaisuuden jo täällä tällaisena: datan ympärille rakennettu tuote tulee ensin, ja sen ympärille rakennettu liiketoimintamalli seuraa perässä. Ankkaa myydään Laurille, ei Liisalle Sanoma Oyj:n analyytikon Saara Hyvösen mielestä yksikään nykyaikainen yritys ei enää tule toimeen ilman tavalla tai toisella käsiteltyä big dataa. Painettujen lehtien levikki laskee mutta niiden digikulutus kasvaa. Puttosen kysymys kiinnosti varmasti jokaista Mainontapäivään osallistuvaa 500 mainonnan ja markkinoinnin ammattilaista. – Suomalaiset eivät uskalla laittaa itseään alttiiksi bisneksessä. Se, että Suomi on päättänyt sinnitellä nykyisen surkean tilanteen kanssa, jossa tuottavuuden kasvu on pysähtynyt, ei ole Puttosen mukaan ollut kovinkaan hyvä idea. Se tarkoittaa Hyvösen ankkaesimerkissä sitä, että jos Liisa on ostanut ankan, ei ankan myyjän kannata datan perusteella enää tyrkyttää uutta ankkaa Liisalle vaan valita datasta Lauri, joka on joskus osoittanut kiinnostustaan ankkaa kohtaan. Nämä luvut ovat vuodessa miltei kaksinkertaistuneet. Puttosen eräs resepti tilanteeseen on looginen. Olennainen juju kauppojen kohentumiselle on Hyvösen mukaan kaksoiskohderyhmäajattelu. Näin saadaan muodostetuksi luku nimeltä ”kokonaistavoittavuus”, joka näyttää miltei joka lehdellä loivaa nousua. Tietokoneella, matkapuhelimella tai tabletilla lehtiä lukevien määrä on noussut 12,7 prosenttia. Niin tai näin, tämä lehtien yhteenlaskettu kokonaistavoittavuus on nyt noussut 1,3 prosenttia edellisestä. Toki lehtien painettu versio on edelleen ylivoimainen ykkönen. – Pitää selvittää, mitä asiakas todella haluaa ja kehittää palveluja ja tuotteita sen mukaan. Sanomalehtien lasku on niinkin suuri kuin 4,5 prosenttia ja aikakauslehtien 2,1 prosenttia. Tämä trendi näkyy nyt myös aikauslehdissä, joissa on jopa 30 prosentin kasvua
Jos murhia tutkitaankin, tutkimukset eivät johda mihinkään ja usein niitä haittaa ja hidastaa korruptio. Kankaiden käyttö suurkuvatulostusmateriaalina kasvaakin tällä hetkellä. Kun moni yhdisti päivään vielä Habitaressa käynnin, niin päivä olikin sopivasti täynnä ohjelmaa. Wideco on puolestaan aloittanut keväällä Ricohin laitteiden maahantuonnin, ja niinpä se toikin avoimien ovien ensi-esittelyyn muun muassa Ricohin L4100 -lateksitulostimen. Toisena on Kolumbia (56) ja kolmantena Brasilia (38 murhaa). Laitekauppa on ollut tänä vuonna viime vuotta hiljaisempaa. – Tulostimen hinta, laatu ja nopeus ovat ratkaisevia asioita investointipäätöksissä, mutta myös materiaalivalikoimalla ja ohjelmistoilla on merkitystä, kertoo Seri-Decon markkinointipäällikkö Miia Mustonen. – Laite lanseerattiin keväällä, ja sen eräs hienous on Latex optimizer, joka mahdollistaa nopean tulostamisen hyvällä laadulla ja värien kuivumisen alhaisemmissa lämpötiloissa, Seri-Decon toimitusjohtaja Jussi Heinämäki sanoi. Standardoinnin idea on, että asiakkaan kaikki samaan aiheeseen liittyvät digitaaliset tulostusmateriaalit näyttäisivät samanlaisilta käytetystä tuotantotekniikasta, materiaaleista tai esitystavasta riippumatta. Pienille tuotantotaloille suunnattu ekoliuotintulostimen salaisuus on sen matalampi värinkulutus. Myös käyttöliittymän helppouteen on panostettu. Useimmissa tapauksissa murhatut toimittajat olivat raportoineet viranomaisten väärinkäyttötapauksista, ihmisoikeusrikkomuksista, järjestäytyneestä rikollisuudesta ja korruptiosta.. Seri-Deco oli saanut Rolandin Versa Express RF-640 -ekoliuotintulostimen ensiesittelyyn. Ville Virmanen ja Seri-Decon markkinointipäällikkö Miia Mustonen avoimien ovien päivässä. kuun 2014 välisenä aikana. Useimmissa tapauksissa motiivia voidaan vain arvailla. – Loppuvuodesta odotamme parempaa, Mustonen uskoo. Synkän listan huipulla on Meksiko, jossa on murhattu 81 toimittajaa vuoden 2000 tammikuun ja syys- 10 5/2014 JULKAISIJA Murhattujen toimittajien listan huipulla on Meksiko. Uusien värien, alhaisemman kuivauslämpötilan ja värinkeräyskourun ansiosta esimerkiksi kankaan tulostaminen onnistuu laitteella hyvin. Seri-Decosta kerrottiin, että avoimet ovet houkuttelivat 130 kävijää, kun viime vuonna vastaava luku oli 100. Vuodesta 2000 lähtien näissä maissa on tapettu jo yli 200 toimittajaa. Hondurasissa toimittajamurhat ovat nousseet hälyttävästi vuoden 2009 vallankaappauksen jälkeen kokonaismäärän ollessa nyt 27. Kauppoja puolestaan tehtiin muun muassa Durstin Omega2 Led UV -tasotulostimesta, joka purettiin avoimien ovien jälkeen ja lähetettiin Tikkurilaan tositoimiin. Fogra tekee tuloaan myös suurkuvapuolelle Seri-Decon eräs avoimien ovien teema oli suurkuvatulostamisen Fogra PSD -standardointi ja -vakiointi, joita on pidetty tähän asti mahdottomina asioina suurkuvatulostuksessa. Seri-Decon toinen uutuus oli 163 senttiä leveä HP Latex 360 -tulostin. TIINA RUULIO Vaarallista toimittajille Journalisteille ja mediatyöläisille Meksiko, Kolumbia, Brasilia ja Honduras ovat Amerikan valtioista vaarallisimmat. uutiset Tuusulan Jusslassa avoimet ovet Tuusulan Jusslan graafisen alan maahantuojat Seri-Deco sekä Wideco pitivät ovensa auki vanhoille ja uusille asiakkaille yhtä aikaa syyskuussa
06 420 6700. Leikkaa luovuudelta rajat - Kysy lisää mihin uusi tasoleikkurimme taipuu Mikko Jaakkola | 0400 775 365 tai mikko@epkk.fi Kopiokeskus EPKK Oy Ruukintie 88, 60101 SEINÄJOKI Puh
Myös Versantin korkeampi käyttöaste mahdollistaa yritykselle paremmat valmiudet toteuttaa kannattavaa liiketoimintaa. Erityisesti pakkausteollisuuden asiakkaita palvelevan OffsetKolmion hankintapäätökseen vaikuttivat Versantin soveltuvuus painaa paksummille materiaaleille sekä laitteen äärimmäisen hyvä kohdennustarkkuus. JULKAISIJA 5/2014 13. Framin mukaan nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että digipainatuksena kannattaa painaa tänä päivänä lähes kaikki 50–500 kappaleeen välillä. Pienemmissä tuotteissa kuten flyereissa voi painos olla jopa useampia tuhansia. Digipainaminen on usein ratkaisu myös kiireeseen. Yritys on ollut hyvin Heidelberg-uskollinen vuosien mittaan. Lisää laitteita tekstiilipainatukseen Epsonin uusi avaus tekstiilipainatukseen on SureColor SC-F7100, 1,6 metriä leveä rullalta-rullalle toimiva painokone. Vaasalainen painotalo Fram on investoinut viimeisen vuoden aikana neljään uuteen digipainokoneeseen. Mukaan kokonaisuuteen sisällytettiin muuttuvan datan XMPie-ohjelmisto. Se esiteltiin Ipex-messuilla keväällä, ja kauppojakin koneesta on jo tehty muun muassa Englannissa. Asiahan ei ole niin, vaan oikea järjestäjä on luonnollisesti MARK Suomen Markkinointiliiton Printtiryhmä. Oikaisu Edellisessä Julkaisijassa (4/2014) väitettiin, että viime kesäkuussa järjestetyn Printin paluu -seminaarin olisi järjestänyt Print Power -hanke. tuotteet Uusi digipainokone Xeroxilta Suomen markkinoille lanseerattu Xerox Versant 2100 on vastaus kasvavaan automaation tarpeeseen aikana, jolloin keskimääräinen painosmäärä töissä on entistä pienempi ja yksittäisiä töitä on yhden vuoron aikana saman liikevaihdon aikaansaamiseksi tuotettava määrällisesti yhä enemmän. Lisäksi pien- ja omakustanteet sopivat hyvin digikoneille. Epson SureColor SC-F7100. Fram satsaa digipainamiseen Hämeenlinnassa toimiva OffsetKolmio päätyi tilaamaan Suomen ensimmäisen Versant 2100 -painokoneen EFI Fiery -väripalvelimella. Kone on tarkoitettu lähinnä tekstiilintuottajille, jotka painavat täysiä tekstiilirullia. Xerox Versant 2100 –painokone. Toinen merkittävä digipainamisen tuoteryhmä on manuaalit eli käyttöohjeet, joissa tekninen tieto muuttuu usein tai jopa jokaisella painokerralla. Painettujen tekstiilien käyttö voi vaihdella sisustuksesta lippuihin tai erilaisiin mainoslakanoihin
Yhteistyön tuloksena syntyi Schneider Electricin Data Centers -DCIM-ratkaisu, joka on saatu integroitua HP:n laitteistokokonaisuuden kanssa. Sovelluskaupassa on kyse kehittäjäyhteisön keskitetystä alustasta, jonka kautta kehittäjät voivat olla yhteydessä asiakkaisiin eri puolilla maailmaa. Nyt datakeskuksissa pystytään hallinnoimaan sekä tietotekniikkapalveluja että datakeskuksen fyysistä infrastruktuuria kokonaisvaltaisella, integroidulla tavalla. Globaalin energianhallinnan asiantuntija Schneider Electric ja HP ovat tehneet siksi yhteistyötä konesalien tehokkaamman hallinnan puolesta. IDC ennustaa että ohjelmistoohjattujen verkkosovellusten (SDN) markkina saavuttaa 1,1 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvon vuoteen 2017 mennessä. Kuittitulostimet kehittyvät Epson on parantanut kuittitulostimiaan TM-P20-valikoimalla. Tulostuspalveluja tarjoavat yritykset voivat helposti parantaa ja laajentaa tarjontaansa uusiin tuotteisiin, kuten esimerkiksi polyesterietiketteihin, kyltteihin ja vinyyli-ikkunatarroihin.. Uudet kuittitulostimet on suunnattu esimerkiksi pk-yrittäjille, joiden pitää päästä tulostamaan kuitteja liikkeellä ollessaan. Uudet TM-P20-tulostimet (TMP20 BT ja TM-P20 Wi-Fi) ovat molemmat yli puolet pienempiä ja noin kaksi kolmasosaa kevyem piä kuin niitä edeltävä malli. Lisäksi mukana on paljon uusia ominaisuuksia, jotka on kehitetty käyttäjäpalautteen pohjalta. Tulostin soveltuu eri tulostusympäristöihin, kuten esimerkiksi pika- painoihin, yritysten sisäisiin kopiolaitoksiin, toimistoihin, pienyrityksiin ja painotaloihin. Adobe Elements 13:n uusissa ominaisuuksissa on keskitytty erityisesti ajan säästämiseen ja helppokäyttöisyyden lisäämiseen. Asiakkaat voivat nyt helposti löytää, hankkia tietoa ja ostaa tiettyjä verkkosovelluksia ja ladata niitä itselleen testausta ja käyttöä varten. Uusi sovelluskauppa tuo HP:n ekosysteemin kumppaneille alustan, jonka avulla ne voivat päästä markkinoille nopeammin. Ne sopivat siis hyvin muun muassa mobiilitulostukseen. Integraatiossa on kyse siis konesalien resurssien yhtenäisemmästä hoitamisesta. tuotteet Suosittu Adobe Elements uusiutui Adobe julkaisi suositusta Adobe Elements -tuoteperheestä uuden sukupolven ohjelmiston kuvan- ja videonkäsittelyyn kotikäyttäjille, harrastajavalokuvaajille ja digivideoharrastajille. Xeroxilta uusi värimonitoimitulostin Uusi Xerox Colour C60/C70 -värimonitoimitulostin tarjoaa mahdollisuuden tuottaa kustannustehokkaita tulostustuotteita, olivatpa kyseessä sitten pienen erän promootiotuotteet tai ison yrityksen yritysesitteiden painokset. Sovelluskauppa verkkoinnovaatioille HP:n avaama SDN App Store edustaa uutta aaltoa avoimeen lähdekoodiin pohjautuvien ohjelmisto-ohjattujen verkkojen innovaatioissa. TMP20-tulostimet tulostavat Epsonin mukaan nopeasti, ja niiden akun kesto on jopa kahdeksan tuntia (Bluetooth) ja kuusi tuntia (Wi-Fi). Kohti tehokkaampia konesaleja Datakeskusten kasvavana ongelmana ovat tietotekniikkapalveluiden ja datakeskuksen laitteistojen väliset ongelmat, jotka johtavat muun muassa katkoksiin tiedonsiirrossa. 14 5/2014 JULKAISIJA Adobe Elements 13 on julkaistu
Tervetuloa klikkaamaan! www.postituspojat.?. Anna meille palautetta ja osallistu samalla 5 aktiviteettirannekkeen arvontaan. TOIMII! Postituspojat on uudistunut! Käy tutustumassa palveluihimme ja menestystarinoihimme
Leikkisä uusi design auttaa maitohyllyllä Arla on lanseerannut uuden tuoteperheen, jossa korostuvat suomalaisuus ja paikallisuus. Lisäksi raikkaan värinen maitotölkki on myös tyylikäs ja piristää arkista kattausta, Gyllström kertoo. – Halusimme uudistuksella selkeyttää myös maitotuotteidemme alkuperää. 16 5/2014 JULKAISIJA – Pakkauksista näkee nyt entistä helpommin, onko tuote tavallista, vähälaktoosista vai täysin laktoositonta. Keskiyön auringon ja arktisen kasvuympäristön ansiosta kasvien vaikuttavat aineet kehittyvät erityisen voimakkaiksi. laktoosista ja lainekuvio on symbolina laktoosittomalle tuotteelle, kertovat tölkkien ilmeestä ja kuvituksesta vastanneet mainostoimisto 358:n suunnittelijat Sanna Mander ja Eili-Kaija Kuusniemi. Teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset Luonnontuotteita Lapista Nuori rovaniemeläinen Arctic Warriors Oy on tuonut markkinoille lappilaisen luonnontuotesarjan. Tuoteperheen ilmeestä vastaa helsinkiläinen mainostoimisto Adams. Arlan uudet maitopakkaukset auttavat kuluttajaa löytämään etsimänsä tuotteen entistä helpommin. Samalla haluamme näyttää, että lappilaisin voimin voi tehdä uskottavaa liiketoimintaa luontaistuotealalla, sanoo Arctic Warriorsin toimitusjohtaja Ilkka Kauppinen. Raidat pakkauksessa kuvaavat tavallista maitotuotetta, pallot vähä-. Rohkea erottautu- Raaka-aineet tuotteisiin saadaan lappilaisilta pienviljelijöiltä ja kerääjiltä. Ensimmäinen erä uusiin tölkkeihin pakattuja maitoja kuulemma suorastaan vietiin käsistä. Lappilaisia luonnontuotteita on hyödynnetty vähän ja alaa on vaivannut kotikutoisuus. Anime meets Kalevala -lähestymistapa toivottavasti pöllyttää luontaistuotealan ajatusmalleja. imagoskooppi Kuvallista kerrontaa – kekseliästä kuvitusta – upouutta ja ehostettua. minen massasta ja oman persoonallisen jutun ajaminen ovat asioita, joista ei voi olla muuta kuin ylpeä, toteaa Adamsin luova johtaja Tuomas Käyhkö. Uusi pakkausdesign syntyi kuluttajien ja muotoilijoiden yhteistyöllä. Luonnontuotesarjan yrtit on pakattu geeli- ja hunajashoteiksi easysnap-annospusseihin, joka on Suomessa uudentyyppinen ravinto lisien pakkaustapa. Selkeän graafista linjaa elävöittävät mustavalkoiset kuvitukset: kissa kurkkii kermapurkista, ketun kuono pilkistää piimäpakkauksesta ja rakastunut pariskunta hempeilee täysmaitotölkin kyljessä. – Olemme olleet erittäin innoissamme mukana rakentamassa uutta brändiä, koska pyrimme katsomaan toimialoja erilaisista näkökulmista. Kolme rovaniemeläisyrittäjää päätti muuttaa tilanteen. Maidon kotimaisuus on tärkeä arvo sekä meille että kuluttajille. Sisältö on suoraan suuhun nautittavissa. – Uskomme, että hyvin brändätyllä ja markkinoidulla tuotteella on kysyntää niin Suomessa kuin maailmalla. Arlan markkinointi- ja tuotekehitysjohtajan Kai Gyllströmin mukaan väri- ja kuviokoodaukset opastavat kuluttajaa löytämään etsimänsä tuotteen vaivattomasti
Tikkurilan logossa toistuu vuodesta 1948 käytössä ollut punainen väri. Lokakuun puolivälissä liikenteeseen palanneen Silja Symphonyn uudistukset on Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Margus Schultsin mukaan suunnattu ennen kaikkea lapsille ja lapsiperheille. Uudessa logossa toistuu myös Tikkurilan oma punainen väri, joka on ollut käytössä vuodesta 1948. JULKAISIJA 5/2014 17. Logoa modernisoitiin hienovaraisesti. Olemme saaneet lapsilta huiman määrän ideoita, joista osa on toteutettu nyt ja osa toivottavasti myöhemmin. MARJA-LIISA KINTURI Vaikka hylje on hymyillyt aiemminkin, logo suunniteltiin silti uudelleen tähän päivään työstämällä sen muotokieli tasapainoisemmaksi ja luontevammaksi uudistuneen laivan savupiippua myöten. Vesiohenteiset sisämaalit pakataan tulevaisuudessa muoviastioihin, jotka saivat erinomaisen vastaanoton testeissä, joihin osallistui sekä maalinmyyjiä että loppukäyttäjiä. Värien voimaa”, iloitsee Tikkurilan maalibrändistä vastaava Minna Ihamäki-Laitinen. – Saimme vuodenvaihteessa briefin rakentaa Silja Linelle brändikampanja Silja Serenaden lähtiessä telakalle mittavaa remonttia varten. Myös uusiin pakkauksiin on valittu voimakkaita värejä. Uudistetut pakkaukset ja muut materiaalit tulevat kauppoihin lokakuusta alkaen. Päädyimme kommunikoimaan Siljan uudistumista antamalla hylkeenkin hymyillä uudestaan, kertovat Hasan & Partnersin asiakkuusjohtaja Sari Heinilä ja luova johtaja Tobias Wacker. Kruunu taas on perinteinen laadun symboli ja sopii alansa edelläkävijän ja markkinajohtajan tunnusmerkiksi, Tikkurilan toimitus johtaja Erkki Järvinen perustelee uudistusta. Värien voimaa Tikkurila Oyj on uudistanut maalipakkauksensa ja koko yritysilmeensä. Suunnittelijana oli muotoilutoimisto Pentagon Design Oy. – Halusimme tuoda kaivatun hylkeen hymyn takaisin kevään Silja uudistuu -kampanjassa. – Myös uudistetut maalipakkaukset kuvastavat slogania ”The power of colors . Keskeiset tuoteargumentit on sijoitettu tuotenimien yhtey teen. Kampanjassa hymyillyt hylje sai myös positiivisen vastaanoton, joten yhtiön ylin johto päätti uudistaa logonkin hymyilemään jälleen. Statusta ja arvokkuutta symboloiva kruunu on nyt koko konsernin tunnus. – Uudistuksen juuret olivat siis upealla tavalla melko poikkeukselliset: muutos lähti suorasta asiakaspalautteesta, Heinilä ja Wacker kertovat. Tämä auttaa sekä asiakkaita että kaupan henkilöstöä valitsemaan oikean tuotteen kuhunkin tarkoituk- seen. – Lasten oma Silja Land on kokenut todellisen muodonmuutoksen, jonka suunnittelussa lapset ja nuoret ovat olleet mukana. Hylje hymyilee taas Tallink Siljan uudistuneet ja uudistuvat laivat ovat saaneet tutun symbolin, Harri Hylkeen, hymyilemään parin vuoden tauon jälkeen. Logo ja nimen typografia saivat pehmeämmän ja modernimman muodon. Hymyilevästä hylkeestä tuli siis kampanjasymboli uusitun Silja Serenaden ja tänä syksynä uudistettavan Silja Symphonyn kunniaksi. Pakkauksiin on valittu voimakkaita värejä ja symbolikuvia. Hylje hymyili logossa aiemmin, kunnes sitä uudistettiin vuonna 2012. Pakkauksiin on jo nyt laitettu EU:n uudet, kesäkuussa 2015 voimaan astuvien määräysten mukaiset varoitusmerkinnät. – Punainen uhkuu voimaa ja varmuutta. Tässä vaiheessa itse logoon ei kuitenkaan koskettu, vaan hylje hymyili vain kampanjatarkoituksessa – itsekin ilahtuneet Heinilä ja Wacker toteavat
MATTI REMES Pakkaussuunnittelija joka hyödyntää päivittäin työssään tutkimuksia ja testejä. Tutkimus- ja testausmenetelmät ovat teknologian myötä edistyneet viime vuosina merkittävästi. Teenkö molemmat. USEIMPIEN ELINTARVIKEPAKKAUSTEN kilpailukyky on testattu tavalla tai toi sella. Tes teillä saadaan karsittua epäonnistu miset tuotelanseerauksissa ja estet tyä tuhoisat karilleajot. kolumni Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. Onneksi ihmiset tekevät usein järjet tömiä päätöksiä. Vertailutesteillä saadaan helposti, nopeasti ja edullisesti selville pakkausdesignien erot tai nii den aiheuttamat tunnereaktiot. Hyvä kuluttaja, tee kapina ja osta jotain muuta kuin suunnittelijat uskovat sinun ostavan. Suurin osa, lähes kaikki, elintarvikeos tokset tehdään itsepalvelumyymälöissä. Kolme asiaa on ainakin varmaa. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Toinen varma juttu on se, että parhaat myynninlisäyk set saadaan aikaan pakkausdesignilla. Aina ei tarvitse käynnistää pitkällisiä ja raskaita tutkimuksia. Koska yli 90 pro senttia elintarvikekaupan tuotteista on sellaisia, joita ei mainosteta lainkaan, jää pakkauksen tehtäväksi huutaa hyl lyltä: ”Ota minut, olen hyvä tuote, pidät minusta varmasti, enkä edes maksa paljoakaan”. Toki tämän kirjoituksen alussa pitäisi lukea, että kaikki kuluttajapak kaukset on testattu, mutta vielä löytyy markkinoijia, jotka uskovat vain koke mukseensa ja intuitioonsa. Monet ostokset, jopa kestokulutushyödykkeiden ostot tai muut suuret investoinnit, tehdään tun teen palossa. Siksi kannattaa vertailla ja tes tata tuotetta suhteessa kilpailijaan. Kuluttajien käyttäy tymistä ei oikeasti voi aina ymmärtää, vaikka kuinka testattaisiin. Siksi vaistonvarainen ja kokemukseen perustuva päätöksenteko voi olla yhtä tehokasta kuin tutkittu designsuunnittelu. alv:n 10 %) Yrityspakettitilaus Tilauksia 2–3 kpl, à 51 € (sis. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335. Tilaa Julkaisija-lehti Jatkuva kestotilaus 12 kk 84 € (sis. Itse etsit, itse valitset, itse jonotat kas salla ja itse viet kotiin. Pelkällä muutaman sadan vastaajan nettitestillä voidaan selvittää tuotteen kaupalliset mahdollisuudet. Pienellä pakkauksella on siis merkittävä myynninedistäjän rooli ja vieläpä monella eri kielellä. alv:n 24 %) www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. Uskoisinko vaistooni vai tutkisinko. Tämä tekee pakkaussuunnittelusta ja markkinoin nista mielenkiintoista. Kolmannen totuuden mukaan brändi rakennetaan pakkauksilla. Hyvä niin, koska vaistonvaraisesti toimien saate taan saavuttaa suurempia menestyksiä kuin umpitutkituissa designratkaisuissa. alv:n 10 %) Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. Tuotteen menestyksen kannalta oleel lista on markkinaosuuksien voittaminen kilpailijalta eikä uusien käyttäjien tavoit taminen. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis
TUOTERYHMÄT: GRAAFINEN VIESTINTÄ • Tulostaminen ja painaminen • PrePress • Viimeistely ja jälkikäsittely • Materiaalin käsittely ja logistiikka • Graafinen suunnittelu • Työnkulkujärjestelmät • Aineistojen hallintajärjestelmät • Web-to-print • Crossmedia VISUAALINEN- JA MARKKINOINTIVIESTINTÄ • Ulkomainonta • Myymälä- ja jakelutiemainonta • • • • • • • • Tapahtumamainonta Automainonta Opasteet Tekstiilimainonta/tulostus Pakkaukset Suurkuvanäytöt 3D-tulostus Erikoispainaminen VERKKOVIESTINTÄ • Kotisivut ja niihin liittyvät tuotteet ja palvelut • Sosiaalinen media • Verkkomainonta • Verkkokauppa www.finngrafmessut.fi Jyväskylän Messut Oy | PL 127, 40101 Jyväskylä | puh. Messujen kävijäkunta koostuu graafisen-, visuaalisen-, verkko- ja markkinointiviestinnän ammattilaisista. Samanaikaisesti: ALAN YKKÖSTAPAHTUMA KASVAA JA KEHITTYY! Jo kymmenettä kertaa järjestettävät FinnGraf-messut kehittyvät ajan hengessä. (014) 014 334 0021, 050 596 6710 ilari.tervakangas@jklmessut.fi. Keskeinen sijainti tavoittaa alan ammattilaiset ympäri Suomen. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi Varaa paikkasi näytteilleasettajana, pysyt edelläkävijöiden joukossa! LISÄTIETOA JA NÄYTTELYPAIKKOJEN MYYNTI: Ilari Tervakangas Myyntijohtaja, näyttelyn johtaja Puh. Esillä on koko graafinen ja viestintäala materiaaleista valmiisiin tuotteisiin ja palveluihin
Vanhan, perinteisen muodon tai muotoilun uudelleenkäyttöä kutsutaan helposti retroksi tai retrotyyliksi. Ja kun presidentti Barack Obama käynnisti vuoden 2008 presidentinvaalikampanjaansa, aivan alussa käytössä ollut Perpetuakirjaintyyppi vaihdettiin Gothamiksi. Kilpimaalarien työssä keskeistä oli eri kirjainten helppo jäljennettävyys. Vanhaa siinä edustivat 1900-luvun alun amerikkalaisten groteskien piirteet. Amerikan kilpimaalarien kirjaintyyli seurasi oman aikansa uusia tyylivirtauksia, mutta noudatti samalla rationaalisuuden vaatimuksia. Geometrisyys toi siihen uutuuden raikkautta ja kaarten kauneutta. typoteesejä Perinteistä vaan ei retroa 2000-luvun alun suosikkikirjaintyyppi Gotham hyödynsi kilpimaalarien vanhan kirjaintyylin, mutta ei silti näytä retrolta. Kenties sen koetaan ilmaisevan luotettavuutta ja vakautta ja viittaavan ”hyvään” aikaan, joka on jo ohi. Tämä muutos ei ollut kilpimaalareille hankala, sillä myös geometriset ympyrät ja symmetriset kaaret ovat helppoja maalattavia. Tämän näyttelyn logossa sama asia haluttiin kertoa Gotham-kirjaintyypin avulla. Esimerkiksi 1910-luvun lopulla ja 20-luvulla yleisiä olivat konstruktivistiset kirjainmuodot, jotka rakentuivat suorista viivoista ja terävistä kulmista – sellaista mallia oli helppo seurata. Art decon vaikutus näkyi puolestaan kirjainten leveydessä ja etenkin P- ja R-kirjainten leveissä, horisontaalisissa silmukoissa. Kun Clint Eastwood esitti vanhaa jääräpäätä Gran Torino -elokuvassaan (2009), sen logossa ja mainonnassa käytettiin Gothamia. Kun New Yorkin Museum of Modern Art järjesti 2013–2014 amerikkalaisten modernistien näyttelyn Edward Hopperista Georgia O’Keeffeen, näyttelyn logon kirjaintyyppi oli Gotham. julkaistiin laajana Gotham-kirjainperheenä vuonna 2000. Toisaalta tyyli oli luettavuuden kannalta hyvin selvä. 2000-luvun suuriin menestyksiin kuuluva Gotham on poikkeus: sekin kyllä perustuu perinteisiin muotoihin, mutta siitä huolimatta se ei luo mielikuvaa vanhasta eikä siten myöskään retrosta. Clint Eastwoodin ohjaama Gran Torino käsitteli yhtenä teemanaan amerikkalaisuutta, ja sitä sen kirjaintyyppikin symboloi. Sitä on käytetty lukuisissa yhteyksissä, joissa kyse on periamerikkalaisuudesta. Amerikkalaisuuden palveluksessa Yhdysvalloissa Gotham on selvästi koettu hyvin amerikkalaiseksi. Noita maalattuja kilpiä ei enää ole, mutta New Yorkin katukuvan irtokirjaimissa ja mainosvaloissa on yhä yksittäisiä tuon tyylin esimerkkejä. Se oli myös riittävän yksinkertainen ja neutraali sopiakseen lukuisiin eri tarkoituksiin ja säilyttääkseen ajattomuutensa pitkään, vuosikymmeniä. Taidemaalari Edward Hopper oli 1900-luvun alkupuolen amerikkalaisen elämän kuvaaja. Avenirin suuraakkosissa näkyvät vielä sveitsiläisten 1950-luvun uusgroteskien mittasuhteet. Sellaisena tämä tyyli ei muis- 20 5/2014 JULKAISIJA tuttanut minkään muun maan groteskiperinnettä; esimerkiksi saksalainen, brittiläinen ja italialainen tyyli olivat selvästi erilaisia. Tobias Frere-Jonesin muotoileman Gothamin malli tulee mainosja muista kilvistä, joita amerikkalaiset kilpimaalarit tekivät newyorkilaisia rakennuksia varten 1930–50-luvuilla ja jotka olivat näkyvä osa katukuvaa myös 1960-luvulla. Se oli jälleen tuore ja ajaton, kun se Newyorkilaisravintola Sardi’s on perustettu jo 1927. Pienaakkosissa yhdennäköisyyttä on paljon, mutta Gothamin ominaispiirteet ovatkin suuraakkosissa, ja suuraakkoset ovat Gothamissa leveämpiä. 1920-luvun jälkipuolella ja 30-luvulla kirjainmuotoiluun tuli Futuran, Kabelin ja Nobelin mukana geometrisyys ja pyöreät kaaret. Kolmen tyylin vaikutteita Amerikkalainen kilpitekstaustyyli syntyi 1930-luvulla modernismin, vanhan perinteen ja art decon yhdistelmästä. Vielä nykyäänkin on vaikea nimetä Gothamia muistuttavia kirjaintyyppejä; laajasti tunnetuista kirjaintyypeistä lähimpänä lienee Adrian Frutigerin Avenir (1988). Sen metallikilvessä on yhä käytössä sama kirjaintyyli kuin kilpimaalareilla aikoinaan. Niin tapahtuu myös typografian alalla esimerkiksi silloin, kun tehdään uusia script-kirjaintyyppejä 1930–50-lukujen tyyliin. MARKUS ITKONEN
Villen tarina ja lukemattomat muut kertomukset painetaan 40 vuoden kokemuksella Saarijärvellä. Täyden palvelun kirjapainoa ei kannata etsiä kaukomailta www.saarijarvenoffset.fi Kirjat kaikissa sidosasuissa Varastointipalvelut Logistiikkapalvelut PL 19, 43101 Saarijärvi · 044 7270 211 etunimi.sukunimi@saarijarvenoffset.fi PL 19, 43101 SAARIJÄRVIi pirjo.kunelius@saarijarvenoffset.fi jukka.pirttinen@saarijarvenoffset.f teppo.launiainen@saarijarvenoffset.fi 044 7270 223 044 7270 227 044 7270 218 o) vähintään 3mm. p. 044 7270 211
22 5/2014 JULKAISIJA. Teksti Tiina Ruulio Henkilökuvat Pentti Salonen Big data on hypeä ja realismia Big data on osa modernia teknologiahypeä ja samalla jo myös konkretisoitunutta tiedonkeruuta ja tiedon hyödyntämistä uusilla työkaluilla yrityksissä. Big dataan perustuvista markkinoinneista on ounasteltu uutta liiketoimintaa tulostus- ja painoalalle
Helppoja työkaluja Big datan hallintaan ja analysointiin tulee saataville ja yhä useammat alkavat niitä myös käyttää. Ne olivat hypeä, jotka muuttuivat arkipäiväksi dropboxeineen yllättävän nopeastikin. Erityisesti kauppa, media, viestintäyhtiöt, pankit, teleala sekä yritysten markkinointiosastot ovat kiinnostuneita big datan käytöstä vaikkapa asiakasmassojen käyttäytymisen analysoinnissa tai yhdistettäessä katsojamääriä mainonnan ja markkinoinnin tarpeisiin apunaan matemaattiset mallit. – Vaikka pilvipalveluihin on liittynyt tietovuotoja ja muita tietoturvaongelmia, ovat ne ihmisten mielestä olleet kuitenkin riittävän turvallisia käytettäväksi. Silloin puhutaan sellaisista big datan mahdollisuuksista kuin ennakoiva analytiikka tai ennustettavuus. B IG DATASTA puhutaan tänä päivänä lähes seminaarissa kuin seminaarissa. eirakenteellisesta tiedosta, johon Alahuhdan oma tutkimusalue, teollinen internetkin, liittyy. Alan tuoreimmat suomalaiset tutkimukset käyttävät kuitenkin vakiintunutta big data -ilmaisua puhuessaan isoista määristä dataa. Kyse on usein ns. Kyse on tällöin laitteiden sensoreiden tuottamasta datasta vaikkapa yritykselle. Alussa siis ollaan sekä big datan vaatimissa teknologioissa että sovelluksissa. BIG DATA = MASSADATA, ISO DATA (kotimaisten kielten keskus KOTUS). Ehkäpä big datallekin käy jossain vaiheessa niin. Petteri Alahuhdan mielestä big datan käyttö on yrityksessä aina hyödyllistä. Big data hyötyy avoimesta julkisesta tiedosta. Big datan klassiseen määritelmään liittyy kolme v-kirjainta: volyymi, vauhti ja vaihtelevuus, englanniksi volume, velocity, variety, kertoo teknologiapäällikkö Petteri Alahuhta Oulun VTT:ltä. – Moni yritys lähtee hakemaan big data -ideoista ja ratkaisuista uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä tai JULKAISIJA 5/2014 23. Kyse on enemmän uudesta ajattelusta. Big datan tietolähteitä on toki muitakin kuten erilaiset pilvipalvelut, crm-järjestelmät, sosiaalinen media tai vaikkapa julkiset kartta-aineistot, säähavainnot ja niin edelleen. Kukaan ei luultavasti osaa vielä luetella kymmeniä merkittäviä big data -läpimurtoja. Ensimmäinen askel kohti big datan käyttöä on kuitenkin se kriittisin. Big data liittyy teolliseen internetiin Big data on siis kuitenkin jotain muuta kuin vanhat tieto järjestelmät, tietohallinnot, dokumentit, tietokannat tai raportit, Petteri Alahuhta jatkaa. Yritykset ovat kautta maailman sivun osanneet kerätä ja käsitellä tietoa omaksi parhaakseen. Big data on oikeastaan samassa tilanteessa kuin pilvipalvelut muutama vuosi sitten. Tähän kaikkeen on olemassa uusia työ kaluja, jotka eivät Alahuhdan mukaan ole kovin kalliitakaan. Tosin hyödyt saattavat löytyä kokonaan muualta mistä niitä odotettiin löytyvän. Käytön helppous koetaan niin tärkeäksi, että ne ovat suosittuja puutteistaan huolimatta. Tavallaan big data vie tätä kaikkea pidemmälle datan laadun, määrän ja uusien analysointityökalujen avulla. Konecransin Pekka Lundmark on puolestaan sanonut, että älyn lisääminen konetuotteisiin johtaa teolliseen vallankumoukseen ja että teollinen internet on Suomelle iso mahdollisuus. Ensimmäinen ilmeinen hyöty voidaan saavuttaa melko nopeastikin, Alahuhta uskoo. – Uskon, että joka ala pystyy hyötymään big datasta sekä talon sisällä että suhteessa asiakkaisiin ja palveluihin. Tietoa on käytetty aina, uutta on määrä ja laatu Big data -muodossaan tieto on tavallaan raakatietoa, jota pitää yhdistää ja jalostaa vaikkapa yrityksen markkinoinnin hyödyksi. Uusia data-alkuisia sanojakin on syntynyt kuten datajournalismi tai datavisualisoinnit
Mattson uskoo kuitenkin, että kaupan kova kilpailu pakottaa ketjut lähtemään jatkossa rohkeammin personoidun markkinoinnin tielle. Vielä nykyään minun täytyy marssia usein talousosastolle kysymään erinäisiä yksityiskohtia.. Varovainen kannattaa olla, sillä jos jokin kauppaketju menee ihmisten mielissä niin sanotusti liian pitkälle lähestyessään asiakasta henkilökohtaisesti, tulos voi olla katastrofaalinen. Ne eivät tavallaan halua kertoa, kuinka paljon tietävät asiakkaistaan etukorttijärjestelmiensä kautta. Alahuhdan mielestä olemme lähellä maailmaa, jota rock-yhtye Police kuvasi sanoilla every move you make every breath you take ( suom. Tyypillistä big dataa siis. 4 400 000 000 000 000 000 000 tavua eli 4,4 zetatavua = digitaalisen avaruuden koko vuonna 2013. jokainen liike jonka teet, jokainen hengähdys jonka otat). 40 % VUODESSA Voisiko big datan hyödyntäminen olla yhtä suuri innovaatio kuin hehkulampun keksiminen. V-TAB:n markkinointipäällikkö Urban Mattson Göteborgin pääkonttorista kertoo, että V-TAB ei ole toistaiseksi lähtenyt mukaan big datan keräämiseen, analysointiin tai uusien datapohjaisten palvelujen kehittämiseen asiakaskunnalle. Ilmiöön liittyviä projektejakaan ei ole vielä käynnissä. Lopputulos on siis positiivinen, mutta eri tavalla kuin kuviteltiin. Datalähtöisesti päätöksiä tekevät yritykset ovat keskimäärin 5–6 prosenttia tuottavampia kuin muut yritykset. Sen kaiken pitäisi tulla tietokoneen ruudulle automaattisesti ja nopeasti. Sitä paitsi suurille massoille osoitettu suoramarkkinointi vetää oikein hyvin myös kirjapainon näkökulmasta. Personoidumpi, tarkkaan asiakastietojen analysointiin perustuva markkinointi hoidetaan puolestaan asiaan erikoistuneiden painojen kuten Strålforsin kautta, Mattson tietää. – Haluan itsekin hyvin reaaliaikaista tietoa asiakaskunnan käyttäytymisestä ja erilaisista talousluvuista sekä niiden yhdistelmistä. Big datan kanssa saa olla tarkkana Eräitä varhaisimpia big datan kerääjiä ovat olleet kauppaketjut asiakaskorttiohjelmineen. Painamme heille suoramarkkinointimateriaaleja, joita ei kuitenkaan personoida muuten kuin hyvin yleisesti osoitetietojen perusteella. Aika näyttää… kilpailukyvyn parantamista. Tiedän myös, että kaupan ketjut suhtautuvat hyvin varovaisesti personoituun markkinointiin. 24 5/2014 JULKAISIJA = erilaisten laitteiden, palveluiden ja anturi järjestelmien lisääntymisen aiheuttama vuotuinen kasvu digi taalisessa avaruudessa. – Kauppaketjut hakevat nyt koko ajan rajaa sille, kuinka pitkälle ne voivat mennä omissa asiakastiedon big data -sovelluksissaan. Kyseiset tiedot ja paljon muutakin erilaista mielen kiintoista big data -pohdintaa löytyy Liikenne- ja vies tintäministeriön elokuussa julkaisemasta raportista Big datan hyödyntäminen. Kasvua kansantuotteeseen Tuoreen Big and Open Data in Europe -tutkimuksen mukaan big datan laaja hyödyntäminen voi kasvattaa bruttokansantuotetta 1,9 prosenttia enemmän verrat tuna tilanteeseen, jossa tietoaineistoja ei hyödynnetä. Suomessa hyödyntämisen arvellaan tuovan noin 2,1 prosentin bkt-kasvun vuoteen 2020 mennessä. Big data tai oikeastaan data warehouse (tietovaranto) -ratkaisut ovat kuitenkin tulossa painotalon omaan sisäiseen käyttöön hyvin nopeastikin. – Emme ole pitäneet tätä vielä tarpeellisena, vaikka meillä onkin asiakkaina suuria kaupan ketjuja kuten ICA, Hemköp tai Gigantti. Printin laskusuhdanne näkyy siis Ruotsissakin. Suo men merkittävin big data -sektori on mahdollisesti teollisuus. Hyödyt voivat kuitenkin olla jossain muuallakin kuin alun perin odotettiin: esimerkiksi kaikenlainen säheltäminen vähenee, laatu paranee tai vastusajat nopeutuvat. Tutkimuksen takana ovat Demos Europa, Varsovan taloustieteellinen instituutti ja Microsoft. – Emme pysty edes painamaan personoitua mainosmateriaalia, sillä se vaatii investointeja konekantaan kuten digipainokoneisiin. (Lähde: Tutkimusyhtiö IDC.) Varovasti kohti big dataa Pohjoismaiden suurimmalla kirjapainokonsernilla V-TAB:lla on eri puolilla Ruotsia 10 kirjapainoa, joista yksi, Norrtäljen paino, suljetaan joulukuussa
– Meillä Suomessa lähetetään paljon kohdennettua viestintää, mutta tapana on ollut, että viestinnässä ei mennä kovin syvälle asiakassuhteeseen. Myös Googlen, Amazonin tai Microsoftin kaltaiset isot toimijat tarjoavat erilaisia palveluita big dataan melko edullisesti. – Big datan avulla voidaan esimerkiksi määritellä, mihin kohtaan verkkoa tarvitaan lisäkapasiteettia. Näin toimivat esimerkiksi teleoperaattorit tai sähkölaitokset mitatessaan data- ja sähköverkkojen käyttöasteita. Samaan aikaan modernit ohjelmistot ja digitaaliset tulostusteknologiat mahdollistavat täysin personoidut markkinointiviestit asiakaskunnalle paperilla sekä sähköisesti. Avointa ja omaa dataa kannattaa yhdistää – Avoimesti saatavien kartta- ja väestötietojen yhdistäminen omaan dataan on varsin käyttökelpoista. Näin toimitaan, jottei asiakas tuntisi, että häntä vahditaan. On oikeastaan vaikea kuvitella yritystä, joka ei selvittäisi etukäteen, kannattaako jollain alueella tehdä jotain tiettyä kampanjaa tai missä yrityksen potentiaaliset asiakkaat asuvat. – Dataa on tietysti kerätty kautta aikojen, mutta nykyinen teknologia mahdollistaa, että sitä voidaan kerätä niin paljon enemmän kuin ennen. – Tämä voi merkitä muutoksia esimerkiksi siihen, paljonko vakuutukset maksavat kuluttajille. Data koskee muun muassa väestöä, elinkeinoja, asumista, liikkumista, kulttuuria ja niin edelleen. Yritys voi saada keräämästään big datasta irti paljon, kun osaa esittää kerätylle tiedolle oikeita kysymyksiä. Niinisen käsityksen mukaan pisimmällä big datan käytössä on kauppa miljoonine kanta-asiakaskortteineen ja -ohjelmineen. Big datassa ei silti lopulta ole kyse vain it-teknologiasta, vaan siitä, osataanko valtavia tietomääriä analysoida oikein. – Tehokkaatkaan analysointivälineet eivät esitä näitä kysymyksiä, vaan ihminen tekee sen aina, Niininen painottaa. – Yritykset vain eivät ole kertoneet julkisesti, kuinka menestyksellisesti big dataa on käytetty toisin kuin maailmalla on tehty, hän jatkaa. Niininen johtaa Suomen Strålforsin Professional Services -palveluja: datan käsittelyä, analysointia, visualisointia sekä datapalvelujen käyttöönottoa. Niininen sanoo, että big datan ja tavallisen data eron ymmärtäminen on loogista. Ne liittyvät useimmiten erilaisten viestintäratkaisujen kokonaisuuteen. STRÅLFORS Kaikki ilo irti datasta Dataa on kerätty kautta aikojen, mutta nykyinen teknologia mahdollistaa, että sitä voidaan kerätä niin paljon enemmän kuin ennen, toteaa Strålforsin Sami Niininen. Esimerkiksi Helsinki Region Infoshare tarjoaa 1 122 dataaineistoa pääkaupunkiseudulta. Helsinki Region Infoshare tarjoaa myös ohjeita datan avaamiseen ja visualisointiesimerkkejä. http://www.hri.fi/fi/ JULKAISIJA 5/2014 25. Ei voida enää ajatella niin, että yritys määrittelee itsensä, vaan kuluttajat tekevät sen kokemuksensa kautta. – Big datasta tulee vähitellen todella tärkeä asia liiketoiminnalle, sillä sen avulla pystytään parantamaan omaa asiakaskokemusta. Myös Supercellin kaltaiset pelitalot tuntevat luultavasti asiakkaansa hyvin, sillä pelaajista kertyy valtavasti erilaista dataa pelaamisen yhteydessä. Y Teksti Tiina Ruulio RITYSTEN VIESTINTÄRATKAISUJEN kehittäjän Strålforsin johtaja Sami Niininen sanoo, että itse asiassa melko monet suomalaisyritykset ovat kokeilleet erilaisia big data -sovelluksia jo parin viime vuoden ajan. Käyttökohteita riittää Big dataa käytetään myös yrityksen omien prosessien kehittämiseen. Niininen uskoo, että jatkossa vaikkapa pankki- ja vakuutuslaitokset tehostavat keräämänsä big datan käyttöä. Sitä taas oppii pitkälti vain kokeilemalla. Big dataan kun ei voi kerätä kaikkea mahdollista tietoa päättömästi. AVOINTA DATAA VAIKKA KUINKA Avointa dataa on jo vaikka kuinka. Nykyään ei ole enää samanlaisia esteitä datan säilytykseen ja analysointiin, koska kuka tahansa voi ostaa hyvinkin halvalla usean teratavun tallennustilaa ja tallennustilaa käyttävät tehokkaat palvelimet tiedon analysointia varten. Kyseisen asiakaskokemuksen seuraaminen ja analysointi vaikkapa reaaliaikaisesti vaatii yritykseltä juuri big datan ymmärrystä. Pitää ymmärtää, mitä kerätään ja mitä datasta halutaan saada irti
Myös graafinen ala saisi siitä osansa. Kyse on biljoonista (!?) Jos yhteiskunnan läpidigitalisaatiosta saataisiin irti kaikki mahdollinen hyöty, se merkitsisi tuotannon tehostumisena suunnatonta hyötyä. Teksti Pertti Jokinen 26 5/2014 JULKAISIJA
Molemmat hyötyvät. Ailisto joutui itsekin heti alkuun toteamaan, ettei varmaan pysty antamaan mitään varmoja vastauksia teollisuus- ja palvelutuotannon läpidigitalisoitumisen tarjoamista bisnesmahdollisuuksista. Ylhäällä ovat ne, jotka haluavat hyötyä mahdollisimman paljon big datasta, siis yhteiskunta, yritykset, itse asiassa kaikki. Silloin saadaan kustannukset tehokkaammiksi ja miehen itsensä kannalta työ miellyttävämmäksi. Sitten etsitään reunoilta se tekniikka, jolla tämä toteutetaan. Se on keskiössä, ja siitä hyödyn saavat sovellukset ovat reunoilla. Kysymysten esittäminen on hänestä paljon helpompaa. Neljäs malli on se, että esimerkiksi urakoitsijalle ei enää myydä met säkonetta tai jotain muuta laitetta, vaan esimerkiksi metsänkaatoka pasiteettia. Uskallettava panna uusiksi Vaikka termit ovat hieman epäselviä ja niiden rajat veteen piirrettyjä viivoja, yksi asia on kuitenkin selvä. Tämä näkökulma on verkkokeskeinen. Ero on siinä, että IoT:ssä katsotaan asioita ikään kuin it-insinöörin näkökulmasta. Ailisto näkee IoT:n kentän eräänlaisena arvoketjurakennelmana. Johtopäätösten epävarmuuteen ja koko keskustelun tiettyyn haperuuteen vaikuttaa Ailiston mielestä sekin, että terminologinen pohjakaan ei ole vielä hirveän vakiintunut. Kyse on todella valtavasta asenteiden muutoksesta big datan edessä. Näistä kukin haluaa tietenkin osansa. Teollinen internet ja IoT (Internet of Things, asioiden ja esineiden internet) ovat käsitteinä olleet läsnä lukemattomissa ict-eksperttien ja bisnesväen kokouksissa viime talvesta lähtien. Loppupäätelmänään Ailisto vastaa alussa esittämäänsä epävarmaan kysymykseen, onko teollisessa internetissä ja IoT:ssä kyseessä hype vai todellinen mahdollisuus: – Hypeäkin on, mutta kyllä tulossa on murros ja mahdollisuus. Viides ja vaativin malli on lyhyt ja ytimekäs, esimerkkinä vaikka kiin teistön talotekninen uudistaminen. VTT Y HDYSVALLOISSA ON jopa laskettu että kyseinen teollisen internetin tuoma hyöty voisi olla maassa ennen pitkää jopa 15 biljoonaa dollaria eli 11,80 biljoonaa euroa (yksi biljoona on tuhat miljardia). Suunnattoman tietomäärän keräämisen, jäsentämisen ja analysoinnin tuloksesta syntyy hyötyä vain, jos organisaatio on rakennettu sellaiseksi, että päätöksiä todella tehdään tämän tuloksen pohjalta. Riittää, että joku ohjaa hänen työtään jostakin nykyisillä moderneilla välineillä. Siinä rekkafirma vaihtaa rengasfirmassa ren kaansa siinä vaiheessa, kun ne voidaan vielä pinnoittaa uudelleen. Hänen ei tarvitse välttämättä olla ylioppilas eikä edes teknisen opiston kasvatti. Prosessit on myös osattava ja uskallettava panna kokonaan uusiksi, jos kerätty tieto niin vaatii. koko porukka Oraclea, Vodafonea, Elisaa ja vaikka Siemensiä ja Nokiaa myöten. Toinen aste perustuu yleensä vain työn tai tuotantoprosessin tark kaan mittaamiseen ja analysointiin. jotka tekevät työtä näiden päällimmäisten ”toimeksiantajien” hyväksi: tietoliikenneverkot, operaattorit, analyytikot... Ailiston mukaan siitä aiheutuukin sikäli vaaraa, että vaikka mahdollisimman vapaa tiedonvälitys kaikkien toimijoiden välillä olisi ehdottomasti kaikkien etu, aletaan datasta helposti tulla mustasukkaisiksi. Siksi hän ensi töikseen esitti oman mielipiteensä siitä, mikä erottaa teollisen internetin IoT:stä: – Kummassakin olennaista on tietenkin talouden ja kaikkien liiketoimintaprosessien läpidigitalisaatio. Tavaton summa siis. JULKAISIJA 5/2014 27. Siirrytään siis reaaliaikaiseen palveluliiketoimintaan, joka on huomattava edistysaskel siihen bisnesmalliin, jossa pyritään vain myymään ensi syksyksi mahdollisimman monia monitoimikoneita. Kolmannessa Ailisto ottaa esimerkin kuljetusyrityksen ja rengas valmistajan suhteista. laskenut, että IoT:n tuottama hyöty tuotannon tehostumisesta saattaisi nousta Yhdysvalloissa jopa 15 biljoonaan dollariin. Sen alla on laaja joukko toimijoita, IoT:n ja Teollisen internetin erona on, että IoT:ssä katsotaan asioita ikään kuin it-insinöörin näkökulmasta, teollisessa internetissä taas lähdetään liiketoimintaprosessista ja sen tehostamistarpeesta, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto. Ottajia on Toki tällä taloudellisella menestyksellä on monia ottajia. Maailman johtava tietoliikenne- ja verkkoelektroniikkayhtiö Cisco on mm. Palvelun tarjoaja tuo kiinteistöön uuden lämmitysjärjestelmän ja sen vaatimat oheislaitteet ja -toimin not. Ailisto esitteli käsityksiään teollisen internetin mahdollistamista liiketoimintahyödyistä VTT:n asiakasseminaarissa syyskuun loppupuolella. Hän arvelee sen todelliseksi läpimurtoajaksi 3–15 vuotta. Päätöksentekijänä voi olla Ailiston mukaan joko ihminen tai kone, mutta olennaista on, että päätöksissä ei saa tyytyä vain prosessien viilaamiseen ja tehostamiseen. Ensimmäinen ja helpoin tapaus on vaikkapa tukea muuatta huol tomiestä Brasiliassa. Tässä luku ”biljoona” tarkoittaa siis todella suomalaista biljoonaa eli amerikkalaista triljoonaa. Näin se tapahtuu VTT:N TUTKIMUSPROFESSORI Heikki Ailisto antaa viisi mallia siitä, miten big dataa voidaan vaikkapa teollisessa internetissä hyödyntää. Mitataan työtä, työvuoroja, suo rituksen laatua, ja tätä kautta pyritään tarkoilla mittareilla optimoi maan toiminta. Teollisessa internetissä taas lähdetään liiketoimintaprosessista ja sen tehostamistarpeesta. Tämä ei maksa kiinteistön omistajalle mitään, mutta siitä koi tuva taloudellinen hyöty jaetaan tasan. Kyseessä on ollut suuri hype, myöntää VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto. Silloin renkaat voidaan vielä myydä uudelleen, ja autot saavat aina ajaa hyvillä renkailla
toimituskulut) iPad-versio saatavilla App Storesta. Vuoden Huiput 2013 -vuosikirja Tilaa kirja osoitteesta www.grafia.fi/kauppa ja tutustu vuoden 2013 parhaaseen markkinointiviestintään ja muotoiluun Hinta 45 € (sis
Kurkijärvi johtaa Amsterdamista käsin Sanoman innovaatioyksikköä, SanomaLabia. Siinä ohessa joudutaan myös pohtimaan tämän kehityksen potentiaalisia uhkakuvia. On vaarallista leikkiä futurologia, mutta luulenpa kuitenkin, että joskus vielä katsotaan näitä aikoja aika naiiveina viattomuuden päivinä. ”Reikä seinässä on tärkeä, ei porakone” Hyvä journalismi on paljon isompi asia kuin se, että ihminen saa paperia postiluukustaan kello viisi aamulla. Siellä uusien palvelujen luomisen ohella mietitään ja tutkitaan digitalisaation vaikutusta paljon muuhunkin kuin journalismiin tai edes tiukasti muihin Sanoman liiketoiminta-alueisiin. kertyvää kirjallisuusmieltymyksistä kertovaa dataa. Kurkijärvi myöntää, että niitähän on: – Meillä ihmisillä on pääsy valtavaan määrään tietoa, ja samalla meistä itsestämme jää muille valtava määrä erilaisia jalanjälkiä. Tässä piilee jo aika lähellä vaara, että samaan dataan pääsee kiinni yliinnokas yrittäjä, joka rupeaa tyrkyttämään tuotteitaan vasten asiakkaan tahtoa. Kurkijärvi kertoo itse käyttävänsä palvelua, joka hieman samantapaisesti seurailee kuluttajasta sinne Lassi Kurkijärvi on varma, että big datan analyysin perusteella saadaan tehdyksi niin meillä kuin muuallakin merkittäviä journalistisia skuuppeja, todella tärkeitä uutisia. Palvelun avulla tuppaa aina löytymään välittömästi ihminen, joka tietää kertoa, kuka sen on tehnyt ja mistä se löytyy. Väistämätöntä se kyllä on. – Se toimii siihen tapaan, että kun kerran näytät pitävän Vonnegutista, sinun kannattaa ehkä kokeilla myös Orwellia. – Tämä on kiinnostavaa siksikin, että palvelu tuottaa hirveän määrän dataa, jonka perusteella voi ennustaa ja seurailla muodin kulkua ja kehitystä. Jos ja kun meistä kertyy tietoa, meidän tulisi myös tietää, mitä me hyödymme tästä. Ja se johtaa yhtä väistämättömästi siihen, että jokaisella on mahdollisuus hyödyntää sitä niin hyvässä kuin pahassakin. – Tämänhän pitäisi olla tietyllä tavalla transaktio. Ihminen ottaa valokuvan jossain näkemästään vaatteesta ja panee sen verkkoon. – Häiritsevää suoramainontaa on tehty paljon jo ilman big dataakin, eikä se menesty. Ei kukaan halua porakonettakaan laitteen itsensä vuoksi vaan siksi, että saa reiän seinäänsä. ”Häiritsevää suoramainontaa on tehty paljon jo ilman big dataakin, eikä se menesty.” SanomaLabin innovaatioportfoliossa on kauppaa, pelejä ja myös opetusta. verkkokaupalle: mitä kannattaa tuoda tarjolle ja milloin. Muodin seurantaa Tietenkin Kurkijärven tiimi pohtiikin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Esimerkiksi SanomaLab osallistuu Hollannissa yhteistyöprojektiin Qiy, jossa ihmisille tarjotaan välineitä seurata itsestään kertyvän datan määrää ja samalla mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä tietoja he haluavat antaa muiden käytettäväksi. Tällä on iso merkitys mm. Jos näin tapahtuu, Kurkijärvi pitää sitä todella lyhytnäköisenä. S Teksti Pertti Jokinen Kuvat SanomaLab anoman innovaatiojohtaja Lassi Kurkijärvi ei pidä maailman digitalisoitumista sinänsä ontologisesti hyvänä tai pahana. Kurkijärvi ottaa ”hyvän trans aktion” malliesimerkiksi erään Labin sisäisen startup-muotiyrityksen bisnesidean, jossa autetaan ihmisiä löytämään vaatteita joista pitävät. Tyrkky ei kannata Eikä tämänkaltaisen positiivisen vaihtokaupan tarvitse suinkaan rajoittua muotiin. Tätä taustaa vas- JULKAISIJA 5/2014 29. Siellä mietitään ylipäätään kaikkea sitä, mitä mahdollisuuksia valtavien datamäärien kerääminen/kertyminen antaa yhteiskunnille ja yrityksille. Se toimii näin. Kuka hyötyy
Typerintä mitä nyt voisimme sanoa, on, että kun meillä on printtilehti, tablettilehti ja älypuhelinlehti, niin maailma olisi nyt valmis. Kirja valottaa, mitä on otettava huomioon HTML5-sovelluksia rakennettaessa, miten päästään nopeasti alkuun ja millaisia ongelmia kohdataan. Samoin me Sanomassa pyrimme olemaan täysin läpinäkyviä siitä, miten hyödynnämme käyttäjädataa. Data-analyysilla voi daan käsitellä entistä suurempia määriä aineistoja ja löytää sieltä sellaisia korrelaatioita, joihin ei millään päästäisi kiinni pelkällä ihmistyöllä. Twitter auttoi kevääseen Suuria skuuppeja tulossa Big data palvelee Kurkijärven mielestä myös Sanoman journalistisia tavoitteita. Verkko auttaa niin hyviä kuin pahojakin. Kyllä silloin mediatalojen pitää sopeutua tähän kehitykseen. Nyt kun meillä on pahoina asioina vaikka Isis ja Ukrainan kriisi, niin ihmiset haluavat Kurkijärven mielestä ennen muuta saada luotettavaa jour nalismia näistä asioista, paperilla tai digitaalisesti. HTML5 sovellusalustana Koko 175 × 245 mm 148 sivua 4-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-17-4 Hinta: 45 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. – Olen varma siitä, että saamme nähdä todella suuria skuuppeja, jotka perustuvat juuri big dataan. Totta sekin. HTML5 Sitten vielä pari sanaa siitä pahasta. HTML5-sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. HTML5_220x142_uncoated_Layout 1 23.4.2013 13.02 Sivu 1 limatta uskalla sanoa juuri mitään, mitä pitäisi varmana: – IPad tuli Suomeen vajaat neljä vuotta sitten. Totta. Konventio naaliset aseet sotivat, mutta tausta luotiin disinformaatiolla, toisen osa puolen demonisoinnilla, mustalla verkkovihalla. Korpela sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Nyt jokin tabletti alkaa olla puolella kotitalouksista. Journalismin muista tulevaisuuden muodoista tai edes julkaisualustoista hän ei leimautuneen innovaatiomiehen roolistaan huo- MAINONTAPÄIVÄ / HENRI ILANEN ten on kiinnostavaa, että kun Apple äskettäin lanseerasi uudet puhelimensa, se piti yksityisyyttä erittäin tärkeänä ja vakuutti, ettei se tallenna käyttäjistä mitään henkilökohtaisia tietoja. Siinäkin voi olla helposti samaa mieltä Kurkijärven kanssa, että laa dukas vapaa journalismi on vahvim pia välineitä ihmisellä taistelussa hyvän puolesta pahaa vastaan, oli journalismin julkaisualusta mikä tahansa. Mutta toisaalta totta on sekin, että Ukrainan kriisi rakennet tiin pitkälle verkossa. Se painottaa sovelluksen ylläpidettävää, selkeää rakennetta (MVC-arkkitehtuuri) ja esitysmuodon sopeuttamista eri laitteiden ominaisuuksiin. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 rps-yhtiöt. Hän uskoo vahvasti sen olevan uusi työkalu tutkivalle journalismille. Se vasta pystyi kokoamaan ihmiset yhteen ja kumoamaan vanhan totali taarisen vallan. Kurkijärvi on myös innostava luennoitsija. Tässä hän on esitelmöimässä syksyisillä Mainontapäivillä. Kurkijärvi muistuttaa vastapai noksi, että niin sanotun arabikevään nousun ja diktatuurien sortumisen aiheutti muun muassa Twitter. Me tarjoamme ihmisille vain sitä mitä he haluavat ja mistä heille on hyötyä
Kirja on lasten. Kirja on aikuisten. Kirja on lahja. Vuodesta 1860. PAINAMME KIRJASTASI KLASSIKON Olemme erikoistuneet kova- ja pehmeäkantisiin kirjoihin – tavallisista tekstikirjoista suurteoksiin ja taidekirjoihin. Kirja on taide. www.bookwell.fi. Kirja on satu. Kirja on oppi. Kirja on klassikko. Kirja on matka. Kirja on opas. Kirja on tieto
syyskuuuta New York Times Magazinen kulttuuria käsittelevässä erikoisnumerossa. saksalaista kirjainmuotoiluperinnettä suomalaiseen moderniin ajatteluun. Kolme vuotta sitten perustetun Schick Toikan suunnittelutoimiston osoite on tällä hetkellä Berliinissä.. Toinenkin kirjaintyyppi tilattiin Koska kirjaintyyppi tehtiin niin sanotulla avoimella lisenssillä, oli sen käyttö mahdollista myös muualla kuin Suomen kulttuuri-instituutissa. Lehden kannen pääotsikko Culture (kulttuuri) on painettu kyseisellä kirjaintyypillä. Koulussa hän tapasi myös tulevan yhtiökumppaninsa Florian Schickin, silloisen opiskelukaverinsa. – FCINY on samalla sekä klassinen että ennakkoluuloton moderni groteski, Toikka kuvailee. – Se, että Suomessa on paljon hyviä tekijöitä alalla, saattaa olla monelle melko vieras asia. N Teksti Tiina Ruulio 32 5/2014 JULKAISIJA ”FCINY on samalla sekä klassinen että ennakkoluuloton moderni groteski.” NOORA LEHTOVUORI äin kävi suomalaiselle Lauri Toikalle sekä hänen saksalaiselle liikekumppanilleen Florian Schickille syyskuussa, kun heidän yhdessä suunnittelemansa FCINY-kirjaintyyppi ilmestyi 14. New York Timesin ja Schick Toikan yhteistyö myös jatkuu, sillä lehti tilasi toimistolta myös toisen kirjaintyypin. Kirjainyhdistelmä FCINY tarkoittaa New Yorkissa toimivaa Suomen kulttuuuri-instituuttia, Finnish Culture Institute in New York, jolle kirjaintyyppi alun perin suunniteltiin. Kyseisessä NY Times Magazinen kannessa esiintyy myös kreikkalaistyylinen patsas Lena Dunhamista, joka on yhdysvaltalainen elokuvantekijä ja näyttelijä. Tätä kirjaintyyppiä käyttävät webbisivut aukesivat kesäkuussa. New York Times valitsi suomalaisen kirjaintyypin Kirjainmuotoilijan unelma toteutuu, kun hänen suunnittelemaansa kirjaintyyppiä käytetään sekä New York Times Magazinen kannessa että muuallakin lehdessä. Työntekoa akselilla Helsinki–Berliini Lauri Toikka valmistui alun perin graafiseksi suunnittelijaksi Lahdesta ja jatkoi sieltä typografian maisterintutkintoon Haagissa Hollannissa. Esimerkki FCINY-kirjaintyypin merkistöstä. Toikka pyrkii jatkuvasti kehittämään omaa ilmaisuaan. Hänet tunnetaan muun muassa luomastaan televisiosarjasta Girls. Schick Toikasta on sanottu, että toimisto onnistuu yhdistämään suunnittelussaan klassista hollantilaista ja Lauri Toikka. Julkisuutta blogien kautta FCINY-kirjaintyyppi liittyi kulttuuriinstituutin laajempaan visuaalisen ilmeen uusimiseen, josta vastasi helsinkiläinen suunnittelutoimisto Tsto, jolle toimisto Schick Toikka suunnitteli puolestaan kyseisen kirjaintyypin. Itse asiassa New York Timesin valinnasta on oltu kulttuuri-instituutissa hyvin ilahtuneita, sillä viehän se eteenpäin suomalaista muotoilua. Siihen on oikeastaan vain yksi keino: kova tekeminen ja ennakkoluuloton tyyli. Toikka ajattelee, että FCINY-kirjaintyypin saama positiivinen julkisuus on loistava mahdollisuus suomalaiselle kirjainmuotoilulle laajemminkin. Culture-kirjaintyyppi sopii kuvan tyyliin erinomaisesti. – Sivusto ja kirjaintyyppi olivat esillä myös joissain newyorkilaisissa blogeissa, joista New York Times puolestaan löysi sen, Toikka kertoo Berliinistä
Vuonna 2010 lehteen haluttiin antaa uutta puhtia vaihtamalla iso joukko merkittävimpiä päällikkötoimit tajia. 1920-luvulta 50-luvulle saakka lehti julkaisi sään nöllisesti monien nimekkäiden kirjailijoiden ja mui den kulttuurihenkilöiden kuten Leo Tolstoin, Thomas Mannin, Gertrude Steinin ja Tennessee Williamsin kirjoituksia. Työ sujuu tällä tavoin oikein hyvin. Mukana Empackissa Osasto 6p38 The NY Times Magazine Ensimmäinen The New York Times Magazine (NY Times Magazine) ilmestyi vuonna 1896. Lehden viikkolevikki on 1 623 697 kappaletta. Floppejakin on lehdellä ollut, kuten vuonna 2005 perustetut hauskat sivut, Funny Pages. Se jaetaan The New York Timesin sunnuntainumeron yhteydessä ker ran viikossa. (019) 475 8500 www.t-print.fi. Safiren maineikasta kolumnistiuraa jatkoivat lehdessä muun muassa humoristi Robert Cohenin eet tisiä neuvoja jakava The Ethicist ja Rob Walkerin kulu tusyhteiskuntaa analysoivat kolumnit vuodesta 2004. Meiltä korkealuokkaiset paino- ja messutuotteet Siellä luodaan sekä suoraan myyntiin tarkoitettuja että asiakaskohtaisia uniikkeja kirjaintyyppejä. – Kirjainmuotoiluprojektit etenevät yleensä hitaasti, ja siksi varsinkin alkuvaiheessa teimme myös nopeampaa graafista suunnittelua. Pulizer-palkitun journalistin William Safiren englan nin kieltä käsittelevä On Language oli 70-luvun lopulta lähtien ja sitä seuraavat 20 vuotta lehden suosituin kolumni. Toikka tekee käytännössä puolet työajastaan töitä Helsingistä käsin. Yli 90 prosent tia vastaajista oli seuraavana vuonna toteutetussa mie lipidekyselyssä sitä mieltä, että sivujen sisältö ei vain koskaan onnistunut olemaan kovin humoristista. – Kommentoimme koko ajan toistemme ideoita internetin ja kannettavan välityksellä. T-Print Ky prepress | digi- ja offsetpaino | suurkuva Ahokaari 3 05460 HYVINKÄÄ puh. Alussa mukana oli myös graafista suunnittelua, mutta se on saanut väistyä vähitellen kirjainmuotoilun tieltä
Vuosi sitten markkinoille tuotiin myös biohajoava kirkas pakkauskalvo kilpailemaan normaalien muovien kanssa. – Biohajoavuudelle täytyy siis saada aina jotain lisäarvoa kuten pakkausteknistä hyötyä tai uutta brändiarvoa. Aikai-. Ensinnäkin biohajoavia muoveja valmistetaan sekä luonto- että fossiilipohjaisista raaka-aineista. Perusmuovin hinta on siis ratkaissut pelin tähän saakka. Se rajoittaa yhteistyötä esimerkiksi eri tutkimuslaitosten kanssa, Panu KeskiNisula Plastirollista myöntää. Mitä on oikeastaan biohajoava muovi. Muovikalvo hengittää goretexin tapaan ja tuo sitä kautta selvästi lisää säilytysaikaa vaikkapa muoviin pakatuille kasviksille. Biohajoavia muovipusseja ja kalvoja valmistava ylöjärveläinen yritys nojaa vientiin ja luottaa kasvuun. Sana biohajoava eli kompostoitava muovi ei ole yksiselitteinen. – Lainsäädäntö voi kuitenkin tulla avuksi asiassa. Muovijätettä ei tällä hetkellä nimenomaisesti säännellä EU:n jäte- Uusien biomuovien kehittäminen vaatii alan yritykseltä isoja panostuksia tuotekehitykseen. Muovilla on kuitenkin periaatteessa hyvä lämpöarvo ja muihin polttoaineisiin yhdistettynä sitä voidaan käyttää energiatuotantoon lämpövoimalaitoksissa. Perusmuovin hinta on pysynyt matalana Biohajoava muovi kilpailee aina perinteisiä muoveja vastaan. Markkinoilla on myös luontopohjaisia normaaleja muoveja, jotka eivät kuitenkaan hajoa luonnossa. Myös Suomessa kehitetään globaaleille markkinoille tarkoitettuja biohajoavia muovipakkauksia. Uusien biomuovien kehittäminen vaatii alan yritykseltä isoja panostuksia tuotekehitykseen. Tutkimus täytyy pitää kaiken lisäksi melkolailla salassa kilpailun takia. Tavallisten muovien kierrättäminen on ollut hankalaa, sillä muovilaatuja on hyvin paljon ja kuluttajan on vaikea erottaa niitä toisistaan. – Tutkimus on pakko pitää melko salamyhkäisenä asiana, jotta kilpailijat eivät saisi vihiä uusista tuotteista. Siltikään biohajoavasta muovista ei ole toistaiseksi saatu varteenotettavaa kilpailijaa tavalliselle muoville. 34 5/2014 JULKAISIJA Tavallisessa muovissa käytetään öljypohjaisia raaka-aineita. Plastiroll tunnetaan ennen kaikkea Bioska-biojätepusseistaan. PAKKAUSTEOLLISUUS HAKEE UUSIA MATERIAALEJA Biomuoveja tehdään Suomessakin Muovijäte on rankka asia ympäristölle. O Teksti Tiina Ruulio Kuvat Plastiroll, VTT n siis selvää, että nimenomaan luontoon liittyvät argumentit luovat biohajoaville muoveille uusia kasvumahdollisuuksia. – Se ei välttämättä vielä ole kovin tavallista, Keski-Nisula toteaakin. Noin 40 prosenttia kaikista muoveista käytetään pakkauksiin, joten pakkausteollisuuden rooli on asiassa merkittävä. Uusien liuskeöljy- ja kaasuesiintymien löytyminen ja öljyn matala hinta on auttanut muovipakkausten hegemoniaaseman säilymistä kaikista muoviongelmista huolimatta. lainsäädännössä. Uudet pakkausmateriaalit eivät kuitenkaan saa olla liian kalliita tai ominaisuuksiltaan normaaleja muoveja heikompia, kertoo Plastirollin myyntijohtaja Panu Keski-Nisula. EU on kuitenkin ottanut viime vuonna julkaisemassaan Vihreässä kirjassa ensimmäistä kertaa selvästi kantaa eurooppalaiseen muovijäteongelmaan. Jotta brändin omistaja valitsee tuotepakkaukseen kalliimman biohajoavan muovin tavallisen muovin sijasta vain ja ainoastaan brändin takia, täytyy hänellä olla asiasta vahva näkemys. – Happea eristävän vakuumipak kauksen materiaaliksi se ei kuitenkaan sovi, Keski-Nisula huomauttaa. Italialaisissa kaupoissa saa myydä enää luonnossa hajoavia pusseja ja kangas- sekä paperikasseja. Näin on käynyt esimerkiksi Italiassa, joka on kieltänyt muovikassien ja -pussien käytön kaupoissa vuoden 2011 alussa, KeskiNisula sanoo
Lähde: Muoviteollisuus ry (www.muoviteollisuus.fi/fin/muovitieto/sanasto) ”Plastiroll hyödyntää biokalvojen valmistuksessa vapautuvan prosessienergian tuotantokiinteistön lämmityksessä.” semmin italialaiset käyttivät 20 miljardia muovipussia vuodessa, siis yli 330 pussia asukasta kohden. Biopohjaisista materiaaleista voidaan valmistaa useita valtamuoveja, kuten esi merkiksi polyeteeniä (PE). – Kyse on erittäin korkealaatuisesta muovista. Uskon, että suurin osa kuluttajista haluaa tehdä valinnan ympäristöystävällisyyden puolesta, jos valinnan tekeminen on kaupassa helppoa. Yleensä muovien kompostoi miseen tarvitaan teollisia kompostoreita, joissa on tarkkaan määritetyt olosuhteet. Toisin sanoen muovi, jonka lukuisat eri mikro-organismit (sienet, bakteerit jne.) voivat hajottaa pienimolekyylisiin komponentteihin. Jos muovi on kompostoitava, tarkoittaa se, että se hajoaa kontrolloidussa kom postoriympäristössä. Biopohjainen Biopohjainen viittaa biopohjaiseen muoviin, jonka raaka-aine on uusiutuvasta materiaalista (esimer kiksi sokeriruoko, maissi, selluloosa). Biohajoava vakuumipakkaus keksittiin Otaniemessä Biohajoavien muovien yleistymisen esteenä ovat olleet kovempi hinta ja tietyt ratkaisemattomat teknologiset ongelmat kuten hapen pitäminen loitolla elintarvikkeiden vakuumipakkauksista. Kompostoitava Kompostoituminen tarkoittaa biojätteen hajoa mista ravinteiksi. V TT keksi jo muutama vuosi sitten menetelmän, barrierin, jossa muovipakkausten valmistuksessa käytettävä öljy voidaan korvata biopohjaisesta raaka-aineesta valmistetulla polymeeriglykolihapolla. Polyglykolihapon lisäksi piti siis kehittää uusi muovin valmistustapa, jotta pakkausteollisuus voisi innostua uudesta materiaalista ja lähtisi mah- JULKAISIJA 5/2014 35. – Kyse on siitä, maksaako kuluttaja vaikkapa pari senttiä enemmän tuotteesta, joka on pakattu biohajoavaan muoviin tavallisen muovin sijasta. Talouden taantuma vaikuttaa siihen, kuinka ympäristöystävällisiä kuluttajat loppupelissä haluavat olla. Polyglykolihappo on paras happea eristävä muovimateriaali, mitä tunnetaan. Biohajoava, kompostoitava, biopohjainen… Biohajoava Muovi, joka hajoaa luonnossa. Hinta vain on ollut järkyttävän kova, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Kompostoitumista tapahtuu luon nossa normaalisti. Kyseistä PGA-muovia on käytetty perinteisesti muun muassa leikkaus- salien ommellankana, sillä materiaali on vahvaa ja helposti hajoavaa. Biopohjainen ei kuitenkaan merkitse, että tuote olisi biohajoava tai kompostoitava
Tarvetta uudelle muoville on, ja mielenkiintoakin sitä kohtaan on esitetty. – Teollisen toiminnan pystyttäminen on tässä tapauksessa miljoonien eurojen investointi toisin kuin esimerkiksi ict-alalla, jossa uuden aloittamiseen riittää läppäri ja huppari. – Biomuovien kokonaismarkkina on luokkaa 5 miljoonaa euroa ja öljypitoisten muovien 250 miljoonaa. ”Elinkaarianalyysien mukaan biopohjaisten muovien aiheuttamat hiilidioksidipäästöt voivat olla 70 prosenttia pienemmät kuin öljypohjaisilla muoveilla.” dollisesti korvaamaan sillä öljypohjaista vakuumipakkausmuovia. Tällä hetkellä VTT hakee Suomesta tai maailmalta itselleen teollista kumppania, joka ryhtyisi valmistamaan kyseistä biomuovia käyttäviä pakkauksia, aluksi vain muutaman tuotteen voimin. – Mitään ei kuitenkaan tapahdu ennen kuin kaikki olennaiset ihmiset ja asiat kohtaavat samassa kohdassa. Kalenterit helposti verkosta Esi m. Muistaa tietysti pitää, että biomuovien markkina on ylipäätään vielä pieni. – Olemme nyt päässeet hintatasoon, joka pärjää kilpailussa vastaaville tuotteille. Yksittäisten tutkijoiden sinnikkyyttäkin on tarvittu. A4 sei n a ka lenter i N I M I Pa ivi lla 12 Kesäk sivua + ka n si u 2ki0er r esi d ottu m etaulli 15 Tammikuu 20 15 1 0 0 kpl 5,47 eu roa / kPl sis. alv.24% KUVITA KALENTERI OMILLA KUVILLA Tamm ikuu Kesäkuu 2015 2015 Syyskuu 2015 Lokakuu 2015 www.painotalo.fi. VTT:n tutkimus professori Ali Harlin. – PGA sopii siis kaikkeen pakkaamiseen, missä tarvitaan happea eristävää barrier-materiaalia. PGA-muovin hyviin puoliin liittyy sekin, että sitä voi yhdistää jo olemassa oleviin biomuoveihin tai vaikkapa kartonkipakkauksiin ja tuoda pakkausmateriaaleihin tätä kautta uusia ominaisuuksia. – Ihmiset usein kuvittelevat, että tutkija istuu kammarissa keinutuolissa kunnes hänen päässään syttyy lamppu tieteellisen läpimurron merkiksi, naurahtaa Harlin. Tämä on ollut puuttuva lenkki tähän mennessä kehitellyissä biomuoveissa. Teollinen kumppani vielä puuttuu Uuteen biomuovilaatuun johtanut innovointi on ollut pitkälti jo tunnettujen havaintojen uudenlaista yhdistelyä
Tilaushinnat Suomessa 2014 sisältävät 10 % arvonlisäveroa (neljä numeroa vuodessa): kestotilaus 48,40 € (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 52,80 €.. Myös suomen murteet ja puhutun kielen ilmiöt ovat usein esillä. soita numeroon 03 4246 5301 . Lehdessä kirjoitetaan ajankohtaisista kielikysymyksistä, uudissanoista ja eri alojen termeistä sekä pohditaan muun muassa nimistön ja virkakielen kysymyksiä. Tilaa nyt Kielikello-lehden neljä numeroa vuodessa käy internetsivuillamme www.kielikello.fi . Lehden julkaisija on Kotimaisten kielten keskus. Kielikello on ajan tasalla Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kerrotaan kelenkäyttöä koskevista ohjeista ja suosituksista sekä niiden taustoista. Kielikello ilmestyy neljä kertaa vuodessa. lähetä vapaamuotoinen sähköposti osoitteeseen tilaajapalvelu@stellatum.fi
AMMATTITAPAHTUMA 19 - 20 marraskuuta 2014 | Messukeskus HELSINKI Vuoden laajin pakkausalan ammattitapahtuma! Tapaa johtavat toimijat ja löydä ratkaisut pakkaaviin tarpeisiisi Esimakua seminaariohjelmasta Robert Monaghan Innovation Director, Air Innovation Consultants Hannu Alalauri Senior Vice President, Packaging Solutions, Stora Enso Virpi Korhonen Toimitusjohtaja, Pakkaustutkimus-PTR Mari Lukkariniemi Elintarvikeasiantuntija, Elintarviketeollisuusliitto ry Pirkko Kostamo Ylitarkastaja, jaostopäällikkö, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira Anders Grönqvist Kehityspäällikkö/ Lakiasiat, Sinebrychoff Ann-Mari Ukkonen Development Engineer, Suominen Joustopakkaukset Oy • • • • • • yli 130 näytteilleasettajaa yli 50 seminaaria uutuustuotteita verkostoitumista inspiraatiota suomalaista pakkausosaamista • maksuton ammattitapahtuma Pääyhteistyökumppani: Yhteistyökumppanit: Katso seminaariohjelma: easyfairs.com/empackhelsinki Rekisteröidy kävijäksi käyttämällä koodia: 8080 Rekisteröi kollegasi koodilla: 8010 38 5/2014 JULKAISIJA Samaan aikaan Sisälogistiikka 2014 –ammattitapahtuma
Hauki on kala digissäkin Hauki on kala, opetetaan tämä tosiasia koulussa sitten kirjan tai modernin tietotekniikan välityksellä. Mutta huoliakin on. Sähköisiä ylioppilaskirjoituksia ajatteli valmiiksi pienellä pelolla peräti 70 prosenttia varttuneista opet- JULKAISIJA 5/2014 39. Opetuksen digitalisaatiossa kysymys on edelleen laadusta ja metodista, ei tekniikasta. – Oppilaat on helppo motivoida digiopetukseen, mutta oppimisen motivointiin se ei juuri auta. 8. He periaatteessa haluavat käyttää digiä jopa enemmänkin, mutta ovat epävarmoja omista kyvyistään ja sen vaikutuksista oppimiseen. 98 prosentissa kouluista käytetään opetuksessa tietokoneita, 52 prosentissa tabletteja ja 33 prosentissa älypuhelimia; lukioissa luvut ovat vielä suuremmat. Isot uudistukset edessä Tämän digibuumin taustallahan on vuodesta 2016 vaiheittain uudistuva opetussuunnitelma, jossa tietotekniset taidot kytketään osaksi koulujen opetussisältöjä. Lisäksi 71 prosenttia koki itsensä jo muutenkin työssään liian kiireisiksi. Arkailijoita on 48 prosenttia. Jarruttajiksi nimettiin tutkimuksessa ne opettajat, jotka epäilevät paitsi omaa kykyään sähköisessä opetuksessa myös sen pedagogista mielekkyyttä. S Teksti Pertti Jokinen anoma Pro julkisti 13. Paljon vähemmälle huomiolle tutkimuksessa ikävä kyllä jäi digiopetuksen ja -materiaalin sisällöllisen ja metodisen puolen pohdiskelu. Opetussuunnitelman digiuudistuksen lyhenne on TVT eli tieto- ja viestintäteknologia. Myötä- ja vastavirtaan Tutkimuksessa luokiteltiin opettajat kolmeen eri kategoriaan. Toinen iso uudistus on vuoteen 2019 mennessä toteutettavat sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Toki tutkimuksen luvut opettajien tämänhetkisestä digimyönteisyydestä ovat vakuuttavia. 93 prosenttia heistä uskoo sähköisten oppimateriaalien monipuolistavan ja 90 prosenttia nykyaikaistavan opetusta. Nuoret opettajat olivat ymmärrettävästi hieman valmiimpia kuin vanhemmat. Kun tutkimuksessa kysyttiin opettajien valmiuksia tähän muutokseen, noin puolet ilmoitti niiden olevan huonot tai korkeintaan kohtalaiset. Innokkaiden joukkoon kuuluu 38 prosenttia. 79 prosentissa kouluista käytetään opetuksessa kustantajien tuottamia sähköisiä oppimateriaaleja. Julkistamisen yhteydessä Sanomatalossa järjestetyssä paneelikeskustelussa OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo totesikin, että hauki on aina vain kala opetetaan se sitten kirjasta tai koneelta. 67 prosenttia opettajista pelkää digimateriaalien lisäävän omaa työtaakkaansa ja 75 prosenttia sen vaikeuttavan oppilaiden valvontaa. Tästä syystä sähköisen materiaalin tulee olla pedagogisesti järkevää. laajan teettämänsä tutkimuksen, jossa miltei 2000 opettajaa ja 200 rehtoria sanoi mielipiteensä sähköisten oppimateriaalien lisääntymisestä omien valmiuksiensa ja koulunsa ”teknisen” tason näkökulmasta. He suhtautuvat hyvin myönteisesti digiin ja kokevat hallitsevansa sen hyvin
Laadukkaan materiaalin tuottaminen ja paketointi oppilaan oppimista ja opettajan opetusta mahdollisimman hyvin tukevaksi kokonaisuudeksi on tekemisen ydin myös digitaalisessa maailmassa. taalista aineistoa edes kehittää kovin korkeatasoiseksi, kun koulut ovat niin eritasoisia digivalmiuksissaan eivätkä varmaan koskaan tulekaan tasa-arvoisiksi. – Uskon, että asiakkaamme ovat hyvin tietoisia tarpeistaan ja ostavat uusia materiaaleja kouluihin vain todelliseen tarpeeseen. Pitääkö koululaitoksenkin tukea tätä viheliäistä kehitystä. – Oppimateriaalien tuotannossa julkaisumuodon, oli se sitten printtiä tai digiä, osuus kustannuksista on häviävän pieni – se että kirjaa ei tarvitse painaa, ei siis säästä kustannuksia. Luddiitti äänessä alkoi Englannissa 1700luvun kehruukoneista eli Kehruu-Jennyistä. Toimimme oppimateriaalimarkkinalla pitkäjänteisesti ja asiakaslähtöisesti, ja tekijäryhmämme tekevät tuoteprojekteissamme ammattimaista kehitystyötä oppimistulosten jatkuvan kehityksen eteen. Entä jos he eivät vastustakaan uutta vain siksi, että eivät itse hallitse tietotekniikkaa. Kysymys digiin siirtymisestä ei siis hänen mukaansa ole kustantajille yritys siirtää oppikirjojen muodostama rahasampo digitaaliseen maailmaan. Niin moni olennainen asia jäi nimittäin kokonaan käsittelemättä tilaisuudessa, jonka syvin tarkoitus tuntui olevan Sanoma Pron digitaalisten oppimate riaalien myynnin edistäminen. Alkaako tämä ”ahneus” nyt kostautua. Kirsi Harra-Vauhkonen. Lisäksi pitää muistaa, että digitaaliset työkalut auttavat myös opettajaa työssään.. Epäiletkö itse koskaan digitaalisen opetuksen mielekkyyttä. Onko digi sittenkin vain rikkaiden kuntien ja koulujen etuoikeus. Tosin hän esitti myös kaikkein ruusuisimman kuvan tulevaisuudesta. On kuitenkin todennäköistä että jatkossa tulemme näkemään uudenlaisia liiketoimintamalleja. – Uskon että digitaalisuudella on oma paikkansa pedagogisessa kokonaisuudessa. Erityisen mieltynyt tähän sanaan oli Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen. On väitetty – viimeksi Osmo Soininvaara – että kustantajat ovat ehdoin tahdoin tehneet oppikirjoihin vain aivan pieniä muutoksia, joiden ainoa tarkoitus on ollut tehdä vanhan kirjan käyttäminen hankalaksi ja pakottaa koulut hankkimaan uudet. Monille työläisille tämä kehitys ei ollut mieleen, vaan he ryh tyivät särkemään koneita. Nuorista piti valmiuksiaan niihin hyvinä sentään yli puolet. Niiden tuotolla on voitu julkaista vähälevikkistä kirjallisuuttakin. Kuunneltuaan parin tunnin ajan hunajaista puhetta koulujen digitalisaation suurenmoisuudesta tuli alle kirjoittaneen mieleen ruveta tässä asiassa luddiitiksi. Pientä epävarmuutta digin ihanuudesta osoitti ehkä se, että lukuun ottamatta paneeliin kutsuttua lukiolaispoikaa kaikki keskustelijat käyttivät varsin ahkerasti sanaa ”haasteellinen” arvioidessaan edessä olevia tehtäviä. Lapset räpläävät muutenkin tietokonetta ja kännykkäänsä koko ajan ja hyljeksivät kirjaa. Kirjaa voi sentään myydä ja markkinoida tasaisesti koko koululaitokselle. Luddiitti kysyy: Entä jos he ovatkin oikeassa. Pertti Jokinen teollinen vallankumous 40 5/2014 JULKAISIJA Ei digi ole kirjaa halvempi Sanoma Pron toimitusjohtajan Kirsi Harra-Vauhkosen mielestä kustan nukset eivät juuri muutu, tehdään oppimateriaali kirjana vai diginä. Mutta kannattaako digi- SANOMA OYJ tajista. Koulujen valmiudet ovat toki tällä hetkellä erilaiset, mutta haluamme tarjota jokaiselle koululle heidän tarpeitaan vastaavan vaihtoehdon hyödyntää digitaalisia materiaaleja opetuksessa. Jarruttajiksi on luokiteltu ne, joiden tietoteknis ten taitojen arvioidaan olevan muita heikommat ja jotka uskovat sähköisten oppimateriaalien häiritsevän oppimista. Oppikirjat ovat pitkään olleet kustantajille varsinainen runsaudensarvi. Heidän mielestään perin teinen kirja, muu havaintomateriaali ja niiden käy tössä syntyvä opettajan ja oppilaan henkilökohtainen suhde olisikin pedagogisesti paljon viisaampi rat kaisu kuin tilanne, jossa kymmenen oppilasta äheltää yhden pc:n kimpussa ja opettaja säntäilee ryhmien välillä yrittäen estää liian pitkälle menevät harharet ket muille kuin sallituille sivustoille. Siinä lapset hoitavat älypuhelimellaan läksynsä ja kertaavat hämäräksi jääneitä asioita jollain päätelaitteella vaikkapa matkalla harrastuksiinsa. Kun laitteita, digitaalisia sisältöjä ja perinteisempiä oppimateriaaleja käytetään vaihtelevasti ja siihen mihin ne parhaiten soveltuvat, oppimisen keinovalikoima kasvaa, opetus monipuolistuu ja oppilaat oppivat paitsi uusia asioita, myös tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja. – Digitaalinen oppimateriaali on vielä vahvasti kehitysvaiheessa ja sen osuus myynnistä on vielä niin pieni, että tarkkoja johtopäätöksiä on vielä liian aikaista tehdä. Heitä kutsuttiin luddiiteiksi. Ongelmia nähtiin lähinnä koulujen resursseissa lisätä ja uusia laitekantaansa sekä opettajien jatkokoulutuksessa, koska opettajien erittäin vaihtelevaa tieto- ja taitotasoa sähköisten välineiden käytössä pidettiin monessa puheenvuorossa pahana pullonkaulana uuden uljaan digikoulun kehitykselle. – Ehdottomasti kannattaa kehittää. Onko digitaalinen oppimateriaali yhtä tuottoisaa. Luddiitin mielestä tutkimuksen asenteellisuus näkyy jo siinä, miten digiin eri tavoin suhtautu vat opettajat on nimetty: Innokkaat, arkailijat ja jarruttajat. ”Haasteellista” kuitenkin Tilaisuuden panelistit suhtautuivat digiopetukseen ja sen tulevaisuuteen hyvin myönteisesti. Se on vain luonnollista kouluissakin, koska maailma muutenkin rakentuu kohta enemmän biteistä kuin painomusteesta
Sidontanopeudet laitteesta riippuen 800-1500 sidontaa/h. (015) 348 990 | fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com | www.pieksanprint.com. Valittavissa manuaalinen tai sähköinen rei´itys, myös vaihdettavilla terillä. PUOLIAUTOMAATTISET - rei´itys- ja sidontakoneet soveltuvat hyvin digi- ja offsetpainojen omatoimiseen wiresidontaan. Kirja-, kalenteri- ja suurformaattiseen kalenterituotantoon. WIRELANGAT – pätkissä ja rullissa, myös ripustuslenkit Käyntios. Valuraudantie 9, 00700 Helsinki Postios. WIRESIDONTALAITTEET painosmäärään katsomatta PIENLAITTEET – PUOLIAUTOMAATTISET – AUTOMAATTISET - WIRELANGAT PIENLAITTEET - vankkarakenteiset rei´itys- ja sidontalaitteet piensarjoihin. 09-222 4004 Faxi 09-2243 0080 Email: grafitarvike@co.inet.fi Korkeaa värintoistoa! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki | puh. AUTOMAATTISET - rei´itys- ja sidontakoneet suurtuotantoon. PL 112 00811 Helsinki Puh. Sidontanopeudet laitteesta riippuen 2300-4000sidontaa/h. Saatavissa yksittäis tai yhdistelmälaitteina, pöydälle tai omalla jalustallaan. Niiden hankintahinta on edullinen, käyttö äärimmäisen helppoa, sekä työskentely nopeaa
Aluehallinto itse asiassa omistaa lehdestä 70 prosenttia ja toimitus 30 prosenttia. Päätoimittajan nykyinen työhuone on sama kuin missä Kansan Työn päätoimitta Eero A. Suurin tulonlähde viralliset tiedotukset Vyborg-lehden talo näyttää ulkoa melko ränsistyneeltä, mutta sisätilat on korjattu viihtyisiksi. Vyborg-lehti uskoo sisällön voimaan Vyborg-lehden ulko-ovessa on laatikko, johon lukijat pystyivät jättämään neuvostoaikana mieltä painavia kysymyksiä. Sittemmin Wuori loi uraa SAK:ssa, ministerin tehtävissä ja diplomaattina. Sen saaminen on kiinni lehden levikistä ja hinnasta, jolla otamme niitä lehteen. Vyborg-lehden levikki on tällä hetkellä noin 5 000. Lehdellä ei ole julkilausuttuja poliittisia kytköksiä. Vyborg-lehden päätoimittaja Irina Ivanova pitää työstään ja kiittää ammattitaitoisia toimittajiaan. Toimittajakuntaan kuuluu vain yksi mies, Vladimir. Se on aika vähän, kun kyseessä on yli 80 000 asukkaan Viipurin suurin tilattava alueellinen lehti. Toimittajan palkka on noin 1 000 euroa kuukaudessa ja eläke noin 400 euroa. Toimittajilta halutaan laajaa yleissivistystä 90-luvulla Vyborg-lehti oli mukana tekemässä suomalaisten kanssa Rajalehteä. Itse asiassa hän tuli lehden toimitukseen töihin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1975 15-vuotiaana tyttönä. Lehteä tehdään samassa vanhassa Viipurin keskustan rakennuksessa Ulitsa Miralla kuin aikoinaan suomalaista Työ- ja sen seuraajaa Kansan Työ -sanomalehteä. Toimituksessa tekee töitä 15 henkilöä, joista viisi on toimittajia. Suurin rahapotti saadaan kaupungintalon sekä aluehallinnon erilaisista virallisista tiedotteista. Sitä kesti viisi vuotta. Toisaalta lehden varapäätoimittaja Elena Sokolova on ollut 15 vuotta Yhtenäisen Venäjän kaupunginvaltuutettuna Pietarissa. Ne painetaan lehden loppupään ilmoituksina vinjetillä informaatio erotukseksi mainossivuista. Olen valinnut tänne töihin henkilöitä, joilla on hyvä pohjakou- Vuonna 1940 perustettu Vyborg (Viipuri) on vanhin ja suurin Viipurissa ilmestyvä sanomalehti. Teksti ja kuvat Tiina Ruulio osiaalidemokraattinen Kansan Työ muutti jatkosodan jälkeen Lappeenrantaan ja ilmestyi siellä vuoteen 1963. – Tiedotteiden julkaiseminen kilpailutetaan kuitenkin säännöllisesti. Wuori teki omaa lehteään 1930-luvulla. Myös yritykset julkaisevat lehdessä erilaisia puolivirallisia tiedotteita. Lehdellä on myös omat jatkuvasti päivitettävät internet-sivut. – Voimme periaatteessa kirjoittaa mistä vain, mutta toisaalta emme kirjoita, linjaa päätoimittaja. JULKAISIJA 5/2014 43. – Kaikki toimittajat ovat yleistoimittajia. S Ivanova kertoo, että noin viisi prosenttia lehden tuloista tulee tilausmaksuista ja 20–25 prosenttia kaupallisista mainoksista. Vyborgin päätoimittaja Irina Ivanova on ollut päätoimittajana 21 vuotta
Yhteydenpito suomalaisiin kollegoihin vähentynyt Tänä päivänä lehden sisältö koostuu paikallisista uutisista ja kommenteista. Tämä lehti painetaan 150 kilometrin päässä Pietarissa, sillä sen lähempää ei löydy kunnon sanomalehtipainoa. Lännen tuoreet talouspakotteet eivät juuri näy tavallisten viipurilaisten arjessa muuten kuin Valion maitotuotteiden puuttumisena kauppojen hyllyillä. lutus ja yleissivistys. – Neuvostoaikana lehteen tuli paljon lukijoiden kysymyksiä, ja lehden eräs tärkeä tehtävä oli hakea ratkaisuja ihmisten tavallisiin ongelmiin, kertoo päätoimittaja. Talon ulko-ovessa on edelleen laatikko, johon lukijat saattoivat jättää mieltään askarruttavia kysymyksiä. Nuorempi lukijakunta on kiinnostunut ajasta, jolloin Viipuri kuului Suomelle. Lehden linja on muuttunut valtavasti neuvostoajan jälkeen. Lehti painetaan Pietarissa – Lehden lukijat ja tilaajat ovat iäkästä väkeä. Se oli kielletty aihepiiri ennen. Lehden varapäätoimittaja Elena Sokolova seuraa tarkasti myös Suomen tapahtumia, sillä hänen tyttärensä asuu Suomessa. Ylipäätään Viipuri kärsii koulutetun työvoiman puutteesta. Innokkaita kotiseutuharrastajia löytyy siis myös rajan toiseltakin puolelta. Nyt talossa sijaitsee kohopaino, jossa lehden nelisivuinen laitos painetaan. Myös kulttuurista kirjoitetaan paljon. Mies (jonka nimeä päätoimittaja Irina ei muistanut) oli tehnyt lehtimiehen töitä samassa rakennuksessa ennen sotaaikaa ja kertoi sittemmin journalistin uralla tavanneensa muun muassa kirjailija Ernst Hemingwayn ja presidentti Franklin Rooseveltin. Se on meille ongelma, päätoimittaja Ivanova myöntää. ”Neuvostoaikana lehden tehtävänä oli hakea ratkaisuja lukijoiden ongelmiin.” Aikaisemmin lehti voitiin painaa samassa rakennuksessa missä toimitus sijaitsee, mutta kyseinen Karelia Print -paino lopetti toimintansa. Sen sijaan kansainvälinen poliittinen tilanne huolestuttaa tavallisia ihmisiä kovastikin, Sokolova kertoo. He oppivat toimittajan ammatin töitä tekemällä. Yhteydenpito suomalaisiin kollegoihin on kuitenkin vähentynyt vuosien mittaan ilman mitään erityistä syytä. – Paras työvoima lähtee täältä herkästi Pietariin töihin, huokaa varapäätoimittaja Elena Sokolova. Päätoimittaja muistaa, kuinka vuosia sitten eräs vanha suomalainen herrasmies, entinen toimittaja, tuli tapaamaan häntä toimitukseen. Lehti ilmestyy viisi kertaa viikossa: neljä kertaa vain neljäsivuisena ja perjantaina tuhdimpana 24-sivuisena neliväripainoksena. En luota esimerkiksi Pietarin yliopiston toimittajakoulutukseen, sillä sieltä valmistuu liian kapea-alaisia erikoistoimittajia, kertoo Ivanova toimittajakunnasta. Katso myös www.gazetavyborg.ru. – Kirjoitamme paljon myös vanhasta Viipurin historiasta. Tytär myös opiskeli Suomessa
Efektiopas on loistava työväline kaikille painoille ja suunnittelijoille. Olemme myös kolmen viimeisen vuoden aikana levikki myynnillämme nostaneet paikallislehtien levikkejä lähes 3.000:lla tilauksella! Ota yhteyttä niin kerromme lisää. Saumeri Oy, p. Tilaa ilmainen efektiopas netistä www.merkopaino.fi Nyt Saumerista entistä monipuolisemmat painetut tuotteet. Satakunnantie 12 • 20100 Turku • www.mediabox.fi • info@.mediabox.fi Saumerista saat jo tutuiksi tulleet perinteiset toimistotarvikkeet, lehtikotelot, hiirimatot ja heijastimet. Vahva ammattitaitomme takaa, että pystymme toteuttamaan asiakkaiden vaativimmatkin toiveet. Talven lumille myös pehmoliukurit. Helppoa • Edullista • Käyttäjäystävällistä • Julkaisujärjestelmät • Monikanavajulkaisut • Suunnittelu • www-sivut • Arkistot • Näköislehdet • Levikkimyynti • Serveripalvelut • Aineiston hallinta Tiesitkö että olemme jo vuodesta 1993 lähtien: • Toimineet graafisen alan järjestelmätoimittajana! • Konsultoineet, opastaneet ja asentaneet julkaisujärjestelmiä lähes 60:lle lehdelle. Pienillä efekteillä on isot vaikutukset Merkopainon efektioppaasta saat uusia ideoita ja käytännön esimerkkejä erilaisista efekteistä. 02-721 3000
Taulukko näyttää hyvältä e-kirjaa tuotettaessa (Calibreohjelmalla). Monet e-kirjojen lukuohjelmat eivät edes salli fonttien asettamista, vaan käyttävät omaa kiinteää fonttiaan. E Teksti ja kuvankaappaukset Jukka K. Vaikka olisi, lukuohjelma saattaa silti käyttää omaa fonttiaan joko kiinteästi tai käyttäjän tekemän valinnan mukaan. Korpela -kirjoissa käytettävät tekniikat vastaavat suunnilleen sitä, millaista verkkojulkaiseminen oli 1990-luvulla. On hyvin vähän sellaisia muotoilukeinoja, joiden voi perustellusti odottaa toimivan kaikissa e-kirjojen lukemisen ympäristöissä. E-kirja elää lapsuuttaan E-kirjojen typografia on vielä hyvin rajoittunutta. E-kirjojen etuihin kuuluu, että niitä voi lukea erilaisilla laitteilla, kuten älypuhelimilla, tableteilla, kannettavilla, pöytäkoneilla ja erityisillä e-kirjojen lukulaitteilla. Tämä monipuolisuus on myös keskeinen ongelma e-kirjojen muotoilussa. E-kirjaan voi kyllä upottaa fontteja, mutta toisin kuin verkkosivuilla, tällä ei yleensä ole vaikutusta: useimmat lukuohjelmat eivät käytä niitä. Käyttäjän laitteessa ei ehkä ole haluttua fonttia. Tämä onkin oikeastaan kaikki, mikä toimii kaikissa e-kirjojen lukuohjelmissa. Tietokirjallisuudelle tämä aiheuttaa isoja ongelmia. JULKAISIJA 5/2014 47. Tavutusta varten voi Erään e-kirjan alkua Reader for PC -ohjelmassa. E-kirjojen lukuohjelmat eivät yleensä lainkaan tavuta tekstiä. Suomen kielen pitkäsanaisuuden takia tavutuksen puutteen aiheuttamat ongelmat ovat pahempia kuin englannin kielessä. Kaunokirjallisuudessa sisältö on yleensä tekstiä, jossa on hiukan muotoiluja: otsikoita, kursivointia, lihavointia ja ehkä kuvia. Edes fontin asettaminen halutuksi ei välttämättä toimi. Tavutuksen puutteen takia rivinpituus vaihtelee ikävästi. Useimpiin niistä on lisäksi saatavissa monia erilaisia lukuohjelmia. Tavutus voi puuttua tai olla virheellistä, jolloin tuloksena on usein rajustikin liehuva liehureuna tai isoja sanavälejä. Edes ala- ja yläindeksit, kuten ilmauksissa CO2 ja m2, eivät toimi kunnolla, vaan aiheuttavat yleensä epätasaisen rivivälin
Kuvat voidaan kyllä määritellä skaalautumaan näytön leveyden mukaan. Muotoilujen puute Painojulkaisuissa ja myös tekstinkäsittelyohjelmissa ja verkkosivuillakin on totuttu käyttämään monia muotoilukeinoja, kuten fontteja, värejä, taulukoita, erikoismerkkejä ja jopa matemaattisia kaavoja. Se sisältää muun muassa tuen upotetuille fonteille, multimedialle, ohjelmoidulle vuorovaikutukselle (JavaScript) ja puhesynteesin ohjaamiselle. (Kuva otettu Kindle for PC -emulaattoriohjelmalla.) 48 5/2014 JULKAISIJA e-kirjaan sisällyttää tavutusvihjeitä (pehmeitä tavuviivoja, soft hyphens), mutta nekään eivät auta kaikissa lukuohjelmissa. Taulukkomuotoilukin toimii jotenkin, mutta hyvinkin yksinkertaiset taulukot voivat suorastaan hajota e-kirjojen lukuohjelmissa. Käytännön keinot vain ovat vielä kovin rajoittuneita. Tähän auttaa yleensä se, että käytetään tarpeeksi isoja ja tarkkoja kuvia ja lisätään koodi, joka ohjaa lukuohjelman skaalaamaan kuvan käytettävissä olevaan leveyteen. Adoben Reader for PC leikkaa taulukon oikeasta reunasta palan pois. Adobe Digital Editions (ADE) rivittää viimeisen otsikkosolun oudosti eikä tasaa 1. Uusi, huomattavasti laajennettu EPUB 3 -määrittely on jo vuodelta 2011, mutta ohjelmissa se on toteutettu vasta melko pieneltä osin. Se toisaalta tekee lukemisen hankalaksi älypuhelimissa ja pienissä tableteissa. Usein tämä merkitsee, että e-kirjasta on tehtävä olennaisesti erilaisia versioita eri ohjelmille. Lisäksi niiden lisääminen on työlästä. Kuvituksessa suurin ongelma on, että laitteiden koko vaihtelee muutaman tuuman puhelimesta hyvän television kokoisiin näyttöihin. Jos kunnolla taitettu, painettu kirja julkaistaan e-kirjana, molempiin tutustunut lukija huomaa kyllä eron. Kindlessä lähes kaikki taulukko muotoilut katoavat, ja fonttikin on kiinteästi antiikvafontti. Toistaiseksi esimerkiksi taulukoita tai kaavoja sisältävien aineistojen toteuttamisessa e-kirjana pdf on usein ainoa nykyisin toimiva ratkaisu. Oheisesta esimerkistä näkyy, että kursivointi ja lihavointi toimivat e-kirjoissa, samoin antiikvan ja groteskin vaihtelu, mutta eri ohjelmat käyttävät siihen eri fontteja. Vaikka EPUB-muotoa voidaan lukea lähes kaikissa laitteissa paitsi Kindlessä, sen toteutukset ovat usein puutteellisia ja valtaosin vanhan EPUB 2 -määrittelyn mukaisia. E-kirjan ideaan kuuluu mahdollisuus käyttää kyseisiä keinoja, ja enemmänkin: animaatioita, musiikkia, videoita ja vuorovaikutteisia elementtejä. Tämä pätee johonkin rajaan asti, ja pdf-muotoisen version voi nykyisin tuottaa monilla ohjelmilla hyvinkin helposti, esimerkiksi Word-ohjel- masta suoraan pdf:ksi tallentamalla tai tulostamalla kyseinen versio vir tuaaliselle pdf-tulostimelle. Sen kilpailijoita ovat käytännössä lähinnä vanha tuttu pdf ja Kindle-lukulaitteen AZW (usein tunnettu nimellä MOBI). Tietokirjoille nämä rajoitukset ovat usein hyvin ongelmallisia. Siksi ei pitäisi luoda liiallisia odotuksia e-kirjan laatutasosta. Hajoaminen johtuu paljolti siitä, että e-kirjan sivu on usein kapea, mutta osittain myös siitä, että eri ohjelmat toteuttavat taulukkomuotoiluja eriasteisesti. saraketta halutulla tavalla. Huomattava alaspäin skaalaus voi kuitenkin hävittää liiaksi tietoa. Pdf vain rajallinen ratkaisu Pdf-muoto esitetään usein ratkaisuksi teosten digitaaliseen jakeluun silloin, kun halutaan käyttää luotettavasti eri muotoilukeinoja niin, että kaikki käyttäjät näkevät ne samalla tavoin. Jos uusia mahdollisuuksia halutaan käyttää, joudutaan erikseen suunnittelemaan, miten e-kirja saadaan toimimaan riittävän hyvin myös vanhemmissa lukuohjelmissa. Ylöspäin skaalaus taas voi heikentää kuvan laatua, luoda rakeisuutta. Sivusto epubtest.org seuraa tuen kehittymistä. Pdf-muoto on kuitenkin käyttäjän kannalta joustamaton, sitä ei voi lukea e-kirjojen lukulaitteilla ja sen käyttö pienissä laitteissa voi olla hankalaa. Koska saavutettavissa oleva hyöty on yleensä pienehkö, on EPUB 2:ssa pysytteleminen edelleen tavallista.. EPUB 2 vastaa mahdollisuuksiltaan suunnilleen sitä, mitä verkkojulkaisemisessa voitiin tehdä 1990luvun lopulla. Mukana on suppeahko valikoima muotoilukeinoja (CSS 2:n osajoukko). Määrittelyt kehittyvät, ohjelmat hitaammin E-kirjoille on tehty useita teknisiä määrittelyjä, mutta hallitsevassa asemassa on nykyisin EPUB. Lisäksi e-kirjojen jakelijat kuten Amazon eivät välttämättä kelpuuta pdf-muotoa tai asettavat sille teknisiä erityisvaatimuksia. Käsikirjoja ja käyttöohjeita olisi usein hyvin käytännöllistä jakaa e-kirjoina, jos vain niiden sisältö voitaisiin esittää luotettavasti. EPUB 3 tulee tuomaan e-kirjojen tekniset mahdollisuudet melko lähelle verkkojulkaisemisen nykytilaa
painonappi.fi & sporttinappi.fi ovat Aboprint Oy:n verkkokauppoja Koulutamme, konsultoimme, neuvomme ja autamme Ota yhteyttä: juha@corellia.fi | 040?171?3360 | @CorelliaHEL Vilhonkatu 5A, 00100 Helsinki. . Adobe Edge Animate perusteet – html5 bannerit (2pv) Adobe Edge Reflow – suunnittelun työnkulku (1pv) Responsive Web Design (1pv) Websuunnittelun erityispiirteet printtigraafikolle (2pv) Wordpress sisällöntuottajalle (2pv) / lähetys 7 €7 /€lähetys + toim.kulut € +€ toim.kulut 3636 • hinta • hinta sivua sivua 222 222 Tilaukset Tilaukset ja lisätiedot: ja lisätiedot: www.julkaisija.fi www.julkaisija.fi (sisältää (sisältää myös myös näytesivuja) näytesivuja) puh. Photoshop ja 3d (1pv) Sähköinen julkaiseminen . synteettiset materiaalit, digipainon ”ylipitkät koot” [1020x320mm], muovit kuin myös perinteiset painotyöt. puh. . K. InDesign peruskurssi (2pv) . . . Valmistamme nämä kaikki pienissä painosmäärissä. . . Photoshop Black Belt – vaativaan käyttöön (2pv) . www.iprint.fi Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. InDesign ja interaktiiviset digijulkaisut (1pv) Adobe Digital Publishing Suite –perusteet (2 pv) Adobe Digital Publishing Suite –jatkokurssi (2 pv) ePub - sähköisen kirjan julkaiseminen (1pv) eDocker CREATE! (1pv) Richie Maggio-sähköiset julkaisut (1pv) Video . 0303 4246 4246 5340, 5340, faksi faksi 0303 4246 4246 5341 5341 Lisätiedot, hinnat ja päivämäärät osoitteessa: www.corellia.fi Käy tutustumassa verkkokauppaamme – lisäämme uusia tuotteita säännöllisesti ! … mm. . moke.indd 1 Täyden palvelun painotalo. . Photoshop peruskurssi (2pv) . Viesti videolla webissä (2pv) Videokuvaus ja -editointi valokuvaajalle ja toimittajalle (2pv) Adobe Premiere Pro CC -videoeditoinnin peruskurssi (2pv) After Effects CC graafikolle (2pv) Web Korpela Korpela K. . palveleva painotalo Illustrator peruskurssi (2pv) Illustrator ja infografiikka (1pv) Illustrator pakkaussuunnittelussa (1pv) Illustrator Black Belt – vaativaan käyttöön (2pv) Adobe Photoshop CC 2014 Laitteet, värit, tuotteet 8.10.2013 13:30:09 . Creative Cloud 2014 uudet ominaisuudet: Photoshop, InDesign, Illustrator (1pv) Adobe InDesign CC 2014 . . . . Jukka Jukka Vierasnimikirja Vierasnimikirja . . 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Syksyn luovat kurssit Adobe Creative Cloud 2014 . . . InDesign Black Belt – vaativaan käyttöön (2pv) www.askonpaino.fi Adobe Illustrator CC 2014
niksit Illustrator CC ja suorakaideobjektit Illustratorin CC-version käyttäjille on tarjolla uusi ja ajanmukaisempi tapa käsitellä eräitä piirrosobjekteja. Suorakaiteen asetukset. Kuva 3. Elementit ovat siis aina muokattavissa ja palautettavissa oletuksiin helposti paneelin käyttöliittymästä. Erityisesti kannattaa huomata tuo Rotation-säätö, joka toimii nyt suorakaideobjektityypin kohdalla niin kuin sen olisi aina pitänyt. Asetukset yläpalkissa. Asetukset ovat muokattavissa myös yläpalkin asetuspaneelissa. Mikä tässä on niin merkittävää. Live Rectangle on suorakaideobjekti, jonka ominaisuuksia voi säätää Transform-paneelissa sekä elementin Widget-säätimillä. Elementti ”muistaa” asetukset, mukaan lukien käännön (Rotation). Kuva 2. Mikäli taas haluat muuttaa suorakaiteen perinteisen tyyppiseksi, valitse suorakaide ja tee komento Object-Shape-Expand Rectangle. Kesäkuun 2014 päivityksessä esiteltiin uusi Live Rectangle -konsepti. Suorakaide Layers-paneelissa. Konvertointi Vanhemmassa versiossa piirretyn suorakaideobjektin voi muuttaa uudentyyppiseksi (Live Rectangle) valikkokomennolla Object-ShapeConvert To Rectangle. JUHA LAAMANEN. 50 5/2014 JULKAISIJA Yksi Illustrator CC:n kesäkuussa 2014 julkaistun päivityksen uusista ominaisuuksista on Live Rectangle -muotoelementtityyppi. Toistaiseksi nämä uudistukset koskevat vain suorakaideobjekteja, mutta olettaa sopii, että jatkossa myös muut objektityypit tulevat mukaan. Kuva 4. Aiemmin tällainen ei ollut mahdollista. Suorakaiteen tarkemmat asetukset. Suorakaideobjektit näkyvät myös Layers-paneelissa omana objektityyppinään (Rectangle). Kuva 1. Asetuksissa voidaan määrittää suorakaideobjektille • Leveys ja korkeus • Kääntö (Rotation) astelukuna • Kulman asetukset, valittavissa pyöristetty, sisäänpäin pyöristetty ja viiste Live Rectangle on kokonaan uusi muotoelementtityyppi (Shape) Illustratorissa
Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. alv:n 10 %). Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Ensimmäinen pelkästään typogra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. Korpela Markus Itkonen HTML5 sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. HTML5sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Koko 150 × 205 mm 2-värinen • 222 sivua 36 € + toimituskulut 7 € Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Koko 175 × 245 mm 4-värinen • 148 sivua 45 € + toimituskulut 7 € Kirjassa näytetään ja selitetään typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä. Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n. painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen • 192 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen • 204 sivua 41 € + toimituskulut 7 € Typografian käsikirja Jukka K. Zanzibar vai Sansibar. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Kestotilaus 84 € (sis. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Jo 4. Tietokirjat selvällä suomen kielellä Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • • puh. Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä