TALOUS Arvonlisäys on hyvä mittari MEDIA Apu ei digistä välitä ILMIÖ Oivaltava mainos. g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 6/20 1 3 Huojuuko Sanomatalo
Mainospainotuotteet, myymälä- ja tapahtumamainonta, premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. www.lonnberg.fi. Lönnberg on Suomen monipuolisin
Kannattaisiko Sanomassa vielä kerran pysähtyä miettimään digi first -sloganin syvempää sisältöä. 42 Japanilaista puupiirrosta ajan ja paikan tuolla puolen Puupiirrosgrafiikka on taiteenlaji, jossa japanilainen kulttuuri kulminoituu. Dimitar Zhelyazkov on käynyt myös Suomessa paperia ostamassa. 28 Kolmen vuoden Time 98 eurolla Yhden työntekijän tuottavuus eli arvonlisäys per henkilö on hyvä mediatalouden mittari. 49 Niksit Kadonnut Output-paneeli ja Adobe Bridge CC. Hartwallin Jaffa, Suomen Hiiva ja Valmet. Varsinainen ”aarrekarttakirja”. sisällys Kanava 5 Pääkirjoitus Printti first. Se kulkee vastavirtaan. JULKAISIJA 6/2013 3. 26 Raimo Bergroth 46 Lehdentekoa kahdella kirjaimistolla Bysantin pyhät kirjaimet eli kyrillinen kirjaimisto on edelleen tärkeä osa slaavilaista identiteettiä. Media 14 Imagoskooppi Jouluiloa ja perinteiden paketointia. 34 Lohen sukua Apu-lehti on lohen sukua. 40 Apollomatkat luopui matkaesitteestä … ja päätti panostaa omaan aikakauslehteen. 36 Summa kuin tilkkutäkki Talentum avasi uuden digitaalisen palvelun, Summan. 18 Typoteesejä Kun arkkitehtuuri ja kirjaimet eivät kohtaa. Henkilö Ilmiö 44 Aina löytyy uusia mahdollisuuksia Näin ajattelee graafisen alan yrittäjä Bulgariasta. 7 Uutiset 11 Tuotteet ja palvelut 38 Kehnoa nykytaidetta Helene Schjerfbeckin Toipilaan aikalaiskritiikki synnytti oivaltavan mainoksen. 48 Kirjat Aitiopaikalla, vähän väsyttävästi. 24 Talous Kolumnit 26 Liika kikkailu ei kannata tablettilehdissä Marko Karppinen ja hänen yrityksenä Richie on erikoistunut tablettilehtien tekoon. 24 Tablettilehdillä monta mutkaa matkassa Digitaalinen kustantaminen kasvaa noin kuuden prosentin vuosivauhtia, uskoo Adoben Nick Bogaty. 20 Sanomatalo huojuu Onko sanoma Oyj lyömässä hynttyynsä yhteen jonkin suuren pohjoismaisen kustantajan kanssa. 16 Matti Remes Menetettyjä mahdollisuuksia. 31 Ilmoituslehtien dinosaurukset Kehä kolmosen ulkopuolella jaetaan kahta huikean suurta tabloidi-ilmaisjakelulehteä
Kuten haluatte Printtilehdet Verkkojulkaisut Videot Unionimedia.fi Kysy lisää: Risto Paananen 040 5061720 tai Pekka Kaipainen 050 3590397
Digi first. pääkirjoitus Printti first 21. Siteeraamme myös yhdysvaltalaista Ken Doctoria, jonka mielestä printin ahdingon syvin syy on se, että myös ilmoittajat ovat hurahtaneet digiin ja tuntevat nyt epäluottamusta printtiä kohtaan. Siihen mustaan aukkoon sukeltavat sitten sulassa sovussa niin digit kuin printitkin. Hän uskoo printin ennen pitkää saavan takaisin entisen vahvan asemansa myös ilmoitusmarkkinoilla. Paria niistä esitellään tässä Julkaisijan numerossa. Kolmannen osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä firman johtajat HarriPekka Kaukonen ja Pekka Soini suorastaan kilpailivat siitä, kumpi käytti puhuessaan useammin sanontoja ”verkkojournalismi”, ”digitaaliset toiminnot” ja ”monikanavaisuus”. PAPERI Kansi: Multiart Silk 250 g/m² Sisus: Edixion 120 g/m² PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS Lönnberg Painot Oy KANNEN EFEKTIT Soft Touch -laminointi ja kohdelakkaus Grafikiilto Oy SIDONTA BTA Media Oy POSTITUS Postituspojat Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X JULKAISIJA 6/2013 5. Johtopäätös on siis sellainen, että kun ihmiset ovat alkaneet lukea uutisia ja muutakin tekstiä entistä enemmän verkosta, täytyy myös verkkoon satsata entistä enemmän. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Raimo Bergroth, Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Petri Kosonen, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Markku Niiniluoto, Matti Remes JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANSI Alkuperäinen kuva: Rodeo Kuvankäsittely: Elias Kapiainen TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy, PL 23, 00701 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi Sanoma Oyj:n hallitseva tuotekehitysmalli on tällä hetkellä ”digi first”. Taisi tulla tasapeli. Apu on suuntautunut selkeästi printtilehtensä kehittämiseen, takaisin” jotta sen uskollinen lukijakunta pysyisi tyytyväisenä. Vaarana on tietenkin se, että nyt tehdään paniikkipäätöksiä, joilla heikennetään sisällöntuotantoa ja pilataan entiset hyvät mediabrändit. Päätoimittaja Marja Aarnipuro sanoo, että lehdestä on tehtävä sellainen, että lukijat todella odottavat sen kolahtavan postiluukusta lattialle. Doctor kuitenkin ennustaa, että tämä on vain tilapäinen välivaihe. aukostahan ei On nimittäin tehty toisenlaisiakin analyyseja digin ja printin ensitulla koskaan sijaisuudesta. Tiina Ruulio TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 73,39 € + alv 10 % Määräaikaistilaus 12 kk 82,57 € + alv 10 % ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tulos on se, että samaan aikaan kun diginsä kanssa sekoileva Sanoma pohtii keinoja syöksykierteen katkaisemiseksi, Apu teki viime vuonna hyvän ja tullee tänä vuonna tekemään suorastaan loistavan tuloksen. Kannattaisiko Sanomassa kuitenkin vielä kerran pysähtyä miettimään marssijärjestystä, ennen kuin esimerkiksi Helsingin Sanomat ”Mustasta -niminen kruununjalokivi pilataan lopullisesti. Ja mustasta aukostahan ei tulla koskaan takaisin
Samasta painotyöstä voimme tehdä myös näköisjulkaisun nettiin. Asiakkaanamme sinulla on käytössä Fram Printbox -verkkopalvelu, joka säilyttää painotyösi. Painotalo nykyajassa digitaalisesti ja perinteisesti! Kirjapaino Fram on nykyajan vaatimukset täyttävä painotalo. Työn tilaaminen on helppoa ja nopeaa – vaikka mobiilisti älypuhelimella. Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi. Painotyöt yhdistettynä internetin tuomiin mahdollisuuksiin, antaa asiakkaillemme lisäpalvelua kertoa viesti tehokkaasti - digitaalisesti ja perinteisesti painamalla. Käy katsomassa kotisivuiltamme, mitä kaikkea voimme nykyään tarjota
Ja nimeä ajoittain. Kääntö puolelta löytyvät yksityiskohtaisemmat tiedot samoista paikoista. Tietokonelehdet ovat siirtyneet maailmalla tietokoneiden ja tablettien ruuduille. MikroPC muuttui Talentumin julkaisema aito nörttilehti MikroPC on nyt nimeltään MPC. ”Haitarin” toisella puolella on kuva rakennuksesta ja eri kerrosten kohdalla tiedot sieltä löytyvistä palveluista. Nyt tiedän esimerkiksi, että Mezzanine-terassilla on 32 metriä pitkä uima-allas sekä sen reunalla baari ja grilli tai että cocktailbaari ja sikarisalonki löytyvät korkealta, 71. kerroksesta. Luovaa printtiä Dubain matkailumarkkinointi teki jokin aika sitten täsmäiskun Suomeen kutsumalla matkailun avainhenkilöitä Kämpin peilisaliin tutustumaan tarjontaansa. uutiset Lyhyesti Verkkomainonta kasvoi 4,2 prosenttia Verkkomainonnan kattojärjestön IAB:n mukaan verkkomainontaan investoitiin vuoden 2013 heinä-syyskuussa 49,4 miljoonaa euroa, jossa on 4,2 prosenttia kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattaessa. Väitän, että 90-luvun MikroPC:t olivat käyttäjäystävällisempiä kuin nykyiset.” MikroPC:llä ei ole tarkastettua levikkiä vuodelta 2012. Lukijapalautettakin tuli: ”Ihmetyttää, miksi näitä lehtiä pitää aina muuttaa ulkoasullisesti vähintään kerran vuodessa. Myös lehden rakennetta systematisoitiin ja palstoja järjestettiin. JULKAISIJA 6/2013 7. Sanan alussa oleva M viittaa siihen, että lehti on myös siirtynyt mobiiliin ja tablettiin. Kasvussa ovat erityisesti mobiilija videomainonta. JW Marriot Marquis -hotellin edustaja esitteli 355 metrin korkeuteen kohoavan rakennuksensa monipuolista ravintola-, viihde-, shoppailu- ja rentoutustarjontaa käyntikortin kokoon taittuvalla, sangen kuvaavalla esitteellä. Mediamainonnan kokonaispanostukset olivat 238,8 miljoonaa euroa, vuoden takaiseen verrattaessa laskua oli 6,1 prosenttia. Uudistuneen MPC:n kansi. Uudistuksessa muuttui ulkoasu kirjasintyyppiä myöten. Viime kesänä lopetettiin muun muassa PCWorld, joka oli viimeisin paperimuodossa ilmestyvä tietokonelehti Yhdysvalloissa. Hotelliesite Dubaista voi näyttää haitarilta
Jos osaisi, ei olisi varmaan saanut potkuja. Pirkko Vahteron suunnittelemassa ensimmäisessä joulupostimerkissä poro vetää joulupukkia reellä halki hankien. Susanna Rummun ja Ari Lakaniemen suunnittelemien postimerkkien (Jouluhalaus ja Kiiltokuvaenkeli) kuva-aiheiksi on valittu vanhoja piirroskuvia, joita on käytetty postikorteissa tai kiiltokuvissa. – Miten tässä kentässä lehtitalot ansaitsevat rahaa, mihin sitä kulutetaan ja miten ja millaisia sisältöjä tuotetaan, Pentikäinen kysyy eikä tietenkään osaa itsekään vastata. Pentikäinen kutsuu tätä osuvasti näivettymisen kierteeksi. Yle voisi hänen mielestään ostaa maakuntalehdistä uutisia, ja samoin vastavuoroisesti Yleisradion lehtiin sopivat sisällöt voisivat olla jollakin sopimuksella lehtien käytössä. Viitanen toteaa sanomalehdistön merkityksen ja jakaa kysyjien huolen sen asemasta toimintaympäristön muuttuessa. Syy on sama kuin aiempienkin puhurien: koko ajan lisääntyvä internetin imu, mobiiliteknologian nopea kehitty minen ja sosiaalisen median invaasio. Kuluva vuosi on joulupostimerkkien juhlavuosi, sillä ensimmäiset suomalaiset joulupostimerkit julkaistiin 40 vuotta sitten. Julkinen palvelu tulisi nähdä kilpailijan sijaan lehdistön sparraajana ja laadukas ja moniääninen media kaikkien suomalaisten etuna. Viitasen mukaan Ylen rahoitus ei ole pois kaupallisten toimijoiden liiketoiminnasta. Penguin Random House syntyi viime heinäkuussa, kun kaksi suurta kustantajaa, Penguin ja Random House fuusioituivat. Sanomalehtien liiton liittojohtaja Jukka Holmberg kysyi Lehtiharavablogissaan lokakuussa, voisiko sanomalehti ilmestyä illalla. Kun tulot pienenevät, lehdet yhdistyvät, ilmestymiskerrat vähenevät, lehdet kutistuvat ja niiden sisältö heikkenee. Pentikäinen uskoo Ylen apuun Helsingin Sanomien entisen päätoimittajan Mikael Pentikäisen mielestä mediatalojen edessä on vielä vaikeammat ajat kuin takana. A-studion haastattelussa lokakuun puolivälissä Pentikäinen luonnehtii tulevaisuuden ilmastoa ”kovaksi myrskyksi”. Toinen painos illalla. Kuitenkin Pentikäinen on apeasti sitäkin mieltä, että jopa parhaiten menestyneisiin maakuntalehtiin iskee ennen pitkään paniikki. Yhden mahdollisuuden hän sentään näkee. Ministeri ei laskisi lehdistön alvia Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen vastasi lokakuun lopussa kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon ja muiden lokakuun alussa esittämään kirjalliseen kysymykseen sanomalehdistön aseman turvaamiseksi. Joulupostimerkki vuonna 2013. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen ei lämpene ajatukselle laskea lehdistön alvia. 8 6/2013 JULKAISIJA Asiaa pohdittiin sanomalehtialan vuotuisessa messutapahtumassa Wan-Ifra Expossa Berliinissä. Holmberg ei pitäisi ihmeenä, jos jokin suomalainen sanomalehti kokeilisi lähitulevaisuudessa aamulehden päivitettyä iltapainosta tabletille.. Alv-korotukselle oli valtiontaloudelliset perusteet eikä sen vaikutuksista ole yksiselitteistä tietoa. Tulevaisuudesta Viitanen heittää pallon vuoden alussa perustetulle lehtiasiain neuvottelukunnalle. Suomen Pankin setelipainossa painettiin 18 miljoonaa postimerkkiä, joiden maksuarvo oli 30 penniä. Tänä päivänä printtikustantamisen osuus Penguin Random Housessa on 80 prosenttia ja vastaavasti digitaalisen osuus 20 prosenttia. Joulupostimerkki täyttää 40 vuotta Itella Postin tämän vuoden joulupostimerkit ovat saaneet innoituksensa nostalgisten kiiltokuvien maailmasta. Toinen kysymys kuului: Miksi päivän aikana tehdyt jutut jaetaan lukijoille vasta seuraavana aamuna. Samalla digitaalinen liiketoiminta tietysti kasvaa. uutiset Lyhyesti Digiä ja printtiä, printtiä ja digiä Maailman suurimman kustannustalon Penguin Random Housen toimitusjohtaja Markus Dohle totesi Frankfurtin kirjamessuilla lokakuussa, että hänen yrityksensä vahva strateginen olettamus on, että printti on aina tärkeää – ei siis vain 50 tai sadan vuoden päästä – vaan aina. Se on yhteistyö Ylen kanssa
Kärkkäinen haluaa niin puhdistaa ryvettynyttä mainettaan perustamalla Magneettimedian tilalle uuden lehden, KauppaSuomen. Karppinen kun on kritisoinut uutta iPadin Newsstandia, jonne tablettilehdet mieluummin hukkuvat kuin löytävät lukijansa. Samassa jutussa mainitaan myös suomalainen Marko Karppinen. Nimeltä mainitaan Rubert Murdoch, joka on ylistänyt iPadia ”rikkoutuneen” sanomalehtikustantamisen mallin pelastajana. 7 Painotalot elävät kassavirralla, rahaa Maksetaan jos on pakko -tyylinen ajattelu ohjaa tabletti lukijoiden käyttäytymistä. investointeihin ei ole. Kumma yhtälö. Mieluiten ilmaiseksi Medialiiketoimintaa seuraavalla the MediaBriefing-sivustolla kritisoitiin lokakuussa sitä, kuinka monet vanhat lehdenkustantajat ovat lähteneet surutta tablettijulkaisemisen ja iPadin kelkkaan. sen jälkeen kun Sanoma oli ilmoittanut yt-kierroksestaan, jonka tavoitteena on vähentää 70 toimittajaa Helsingin Sanomista ja Nelosen uutisista. suinkaan tuo automaattista tulovirtaa mediayrityksille. vain viisi prosenttia maksaa niistä jotain. Karppinen ja hänen 12-henkinen tiiminsä tekevät muun muassa iPadtablettisovelluksia omilla Maggio- ja Richie-järjestelmillä suomalaisille lehtitaloille. Lehdellä menee kuulemma lujaa. 8 Näinkin on sanottu: painoalalla on edelleen 70 prosenttia ylikapasiteettia. Printti ei ole kuollut, printistä vain puhutaan vähän. Lienee tosiasia, että tableteista on tullut mediataloille myös tervettä kasvua, mutta tablettilehdet eivät Nyt 1 Tavaratalo J. Lue myöhemmin (read-it-later) -tyylisen Instapaper-webpalvelun kehittäjä Marco Armet sanoo, että suurin osa maksullisiin iPadlehtiin törmäävistä potentiaalisista lukijoista hakee aina ensin ilmaista riittävän hyvää vaihtoehtoa maksullisille lehtisovelluksille eli appseille. SANOTTUA ”Kannattaisi perustaa uusi lehti: IRTISANOMAT.” – Toimittaja Ulla Winter Facebook-päivityksessään 31.10. Miksi. Reutersin tilastoista selviää, että noin 16 prosenttia briteistä lukee uutisia tabletilta viikoittain, mutta 2 4 3 5 Uuden Suomen omistaja Niklas Herlin sijoittaa Almaan, koska se edustaa sitä ainoaa toimialaa, jonka hän tuntee läpikotaisin. 6 Toimittajia on irtisanottu muutaman viime vuoden ajan noin 1 000 ja eläkepakettejakin on jaettu. Yhdysvalloissa näitäkin äänenpainoja kuulee. 9 Apu-lehti satsaa printtiin. Tablettien suurin ongelma lienee se, että ihmiset eivät halua maksaa tablettilehtien sisällöistä. UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi JULKAISIJA 6/2013 9. Silti sisältöjä tarvitaan kuulemma enemmän kuin koskaan. Missä piileskelevät printtimedian puolustajat Suomessa. Lehti haki marraskuun alussa näyttävästi aktiivista päätoimittajaa lehdelle
Itella nostaa hintojaan. Mestarimaalauksia vuodelta 1919 Toimittajan naapurin kirjahyllystä löytyi hieno taidekirja vuodelta 1919. Taiteilijoiden ja maalausten esittelytekstit on ”sommitellut” Edv. Kyse on puhtaasti luottamuksesta, jota lukijat tai yleisöt tuntevat lehteä ja sen edustamaa yhteisöä kohtaan. Doctor on nimittäin sitä mieltä, että Yhdysvalloissa joukko kustantajia on havahtunut ymmärtämään sen, miksi printtimedia voi olla jatkossakin vahva. Printtimedia ja suurin osa toimittajista on ymmärtänyt viime vuosina väärin sen, mistä printtibisneksen tulojen väheneminen oikeastaan johtuu. Seemannin jäljennösjulkaisuista, jotka kolmi-, neli- ja viisiväripainoksina ovat tunnustetut parhaiksi alallaan”. uutiset Lyhyesti Luottamusbisnestä Mikäli paperisen lehden tulevaisuus kiinnostaa, kannattaa käydä lukemassa uutisbisnestä työkseen analysoivan yhdysvaltalaisen Ken Doctorin juttu Nieman Journalism Labin (www.niemanlab.org) -sivustolla webissä. Se alkaa Hubert ja Jan van Eyckin Laulavista enkeleistä ja päätyy Fr. Palvelukokonaisuuden nimi on Sisäpiiri. Ne on liimattu irtolehdille, jotka on sitten sidottu kirjan suhteellisen ohuelle paperille painettujen lehtien väliin. Se saa monet peruuttamaan tilauksensa, joka merkitsee, että Itella Postilla on jaettavaa postia yhä vähemmän. Lehden toimitusjohtaja kysyi Itellalta syitä hinnankorotukseen. A. Perusteluksi mainittiin Itella Postin lehtivolyymeihin liittyvät miinusmerkkiset talousluvut. Olisi mielenkiintoista kuulla, löytyykö esimerkiksi kirjan taustasta tai painosmäärästä joitain lisätietoja. Viime vuosisadan alun painotyöksi uskomattoman korkealuokkaiset kuvat on ilmeisesti painettu syväpainossa ja todennäköisesti juuri Leipzigissa. Se ei siis johdu brändin heikkenemisestä tai vanhojen arvojen romuttumisesta, vaan yksinkertaisesta ilmoitusmarkkinoiden tilapäisestä epäluulosta printtiä kohtaan. Hieno taidekirja viime vuosisadalta. Goyan Vedennoutajaan. Osakeyhtiö Weilin & Göösin Helsingissä vuonna 1919 julkaisema Mestarimaalauksia esittelee 50 Euroopan vanhojen, 1400-luvulta 1800-luvun alkuun eläneiden maalaustaiteen tunnetuimpien mestareiden teoksia. Luottamus on se asia, joka nostaa printin jälleen taloudellisestikin jaloilleen, uskoo Doctor. Itella Posti muistaa korotuksilla Urheilusanomat laajentaa Sisäpiiriin Perinteisen viikoittain ilmestyvän printtilehden lisäpalveluna Urheilusanomat tarjoaa nyt uusia digipalveluita kuten vedonlyöntipalvelun, lehtiarkiston, erikoisartikkelit kirjeenvaihtajilta ja muilta toimittajilta sekä muita erikoispalveluja. Toimitusjohtaja vastasi: – Kun jakelu maksaa enemmän, joudumme nostamaan lehden tilausmaksua. Samalla nyt torstaisin ilmestyvä Urheilusanomien viikkolehti on verkossa ja iPadissa luettavissa jo keskiviikkona. Digitaalinen Sisäpiiri maksaa tilaajille lähestulkoon yhtä paljon kuin printti ja digipalvelu yhdessä. Mukana on kuvaluettelo, jonka Richter on laatinut ”taiteilijain aikajärjestyksessä”. Esipuheen kirjoittajan, taidehistorioitsija Edv. Richter. 10 6/2013 JULKAISIJA Itella Posti ilmoitti tutun lehden toimitusjohtajalle, että lehden osoitteellinen kanto perjantaisin maksaa ensi vuonna 10 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Se on talouden logiikkaa.. Richterin mukaan ne on ”valittu maailmankuulun leipzigiläisen E. Budjetissa oli varauduttu 3–5 prosentin hinnannousuun, joka sekin olisi ollut melko reipas korotus näinä taloudellisina aikoina
MiniFactoryn toimitusjohtaja Janne Pihlajamäki kertoo messuilla, että kiinnostus heidän tulostintaan kohtaan on yllättänyt myönteisesti. Tulevaisuus on 3D:ssä Pihlajamäki uskoo vankasti 3d-tulostuksen tulevaisuuteen: – Tilanne on sama kuin PCkoneilla 1970–1980-lukujen tait- Esimerkiksi Jukka Parkkarin uutuusteos Kontrolli parempi ilmestyi kovakantisena taskukirjana Arktiselta Banaanilta. Se siis tarkoittaa konsernin ja sen jakelukumppaneiden mukautumista laitevalmistajasta laitekeskeisten palvelujen tarjoajiksi. MiniFactory 3 Education Edition on suomalainen 3D-tulostin. Se tulostaa vakioasetuksilla useaa eri mate riaalia kuten esim. Opiskelu alkaa 3d-maailmassa nyt. tuotteet Suomalaisuus auttaa miniFactorya Suomalaisuus on kova sana Lontoon 3d-messuilla marraskuussa, jossa miniFactory on tekemässä tutuksi ja tietysti myös myymässä omaa 3d-tulostintaan. Naapurikorttelistakin on paljon lyhyempi matka kuin Aasiasta. PLA- ja ABS-muovia sekä nailonkuitumateriaaleja. Tai pikemminkin asiaan liittyvät ennakkoluulot: – Kyllä malleja pystyy tekemään itsekin. Toinen tänä syksynä yleistynyt kirjaformaatti on kovakantinen taskukirja, siis pokkari kovilla kansilla. Vain rohkeus vielä puuttuu. Yhtenä ongelmana kehityksen etenemiselle on Pihlajamäen mielestä mallien puute. Hintakin on Pihlajamäen mukaan ”kilpailukykyinen”. Enää ei siis pelkästään opiskella tai leikitä: – Itse olen tehnyt seinälleni erilaisia telineitä omalla tulostimellamme. JULKAISIJA 6/2013 11. Kovankantinen taskukirja Huhtikuussa Suomen markkinoille tuotu minikirja eli Miki on haastanut tablettien ja päätelaitteiden sähköisen lukemisen. Vuosikymmen sitten syntynyt yhteisyritys Konica Minolta on vahvempi kuin koskaan. Sen kilpailuvalttina on hänen mukaansa laitteen ”yksinkertaisuus” eli hyvät käyttöominaisuudet. Ei se hirveän monimutkaista ole, ja mallinnusohjelmia on saatavilla. – Konica Minolta on muun muassa vahvistanut it-palvelujen portfoliota voidakseen toimittaa yhteistyökumppaneille työkaluja, joilla he puolestaan tarjoavat uusia tulostuspalveluja omille asiakkailleen, kertoi Konica Minolta Business Solutions Europe -yhtiön puheenjohtaja Ken Osuga Barce- lonassa marraskuun alussa. Tulostimen koko nimi on mini Factory 3 Education Edition. teessa, jolloin kysyttiin, voiko laitteella tehdä muutakin kuin tallentaa sinne kakkureseptejä. Se ajaa samaa ajatusta kuin Miki siinä suhteessa, että kovakantinen taskukirjakin on helppo sujauttaa aamulla reppuun ja avata heti vaikka bussissa. Muisto Nokian suomalaisuudesta siis elää yhä. Nykykoneilla voi tietenkin tehdä jo nyt todelllisia hyötyesineitä. Lisäksi siihen liitetty itseopiskelumateriaali tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää taitoja edelleen. – Alkuinvestoinneiltaan offsetlaitteita edullisemmat digipainojärjestelmät suoriutuvat töistä, joihin offset ei pystynyt – kuten muuttuvan tiedon tulostus ja uudenlaisten painopintojen hyödyntäminen. Se ei myöskään rähjäänny reissussa samalla tavalla kuin pehmeäkantinen perinteinen pokkari. Meneillään oleva muutos offsetpainatuksesta digiteknologiaan on vahvistanut tuotantotulostuslaitteiden asemaa. Osuga puhui yhtiön European Leadership Conferences 2013 -tapahtumassa. Ei laitteita, vaan laitekeskeisiä palveluja Konica Minoltalla otsikossa mainittu periaate on kirjattu Wevolution-konseptiin. Sen käyttölämpötila-alue aina 300 C° asti mahdollistaa myös muiden materiaalien käsittelemisen. Se esiteltiin muun muassa Lontoossa 3D-messuilla marraskuussa. Pihlajamäen mielestä arkemme muuttuu lähivuosina 3d-tulostuksen myötä melkoisesti, kun uniikkitavaroita aletaan tehdä jos ei vielä jokaisessa kodissa niin ainakin hyvin lähellä
Yhteistyössä on kysymys myös tuotantotavasta, jolla Landa ryhtyy valmistamaan uusia nanografiakoneitaan. Sen sijaan vuonna 2011 käynnistetty yhteistyö Ricohin kanssa jatkuu yhä. Elastomeerin eräs suuri etu on se, ettei se turpoa esimerkiksi liuotinvärien painatuksessa. Työvaiheita tässä uudessa tekniikassa on vain kaksi Yhdessä ja erikseen Ensin Landa ja Komori kertoivat uudesta kumppanuudestaan marraskuun ensimmäisenä päivänä, ja Heidelberg ja Fujifilm jatkoivat samalla linjalla viisi päivää myöhemmin. Valkoinen tai vaihtoehtoisesti läpikuultava väri on uudessa laitteessa tavallaan optiona, joka voidaan ottaa käyttöön tarpeen mukaan. OKI tekee valkoisen tulostamisen helpoksi Tulostinvalmistaja OKI esitteli marraskuun alussa Düsseldorfissa uutuuslaitteen, joka tulostaa myös valkoista kohtuullisella hinnalla neljän cmyk-värin lisäksi. Adobea on arvosteltu siitä, että yhtiö on ollut hakkeroinnista kovin vaitonainen. Mallia siis päätetään ottaa Komorilta. Myös Adoben parhaiten myyvän ohjelmiston, Photoshopin lähdekoodi on joutunut pitkäkyntisten saaliiksi. 12 6/2013 JULKAISIJA (kaiverrus ja vesipesu). OKI:n mukaan laite on herättänyt jo etukäteen mielenkiintoa.. Tulostusmateriaalien kirjo on suuri varsinkin jos apuna käytetään lämpösiirrettävää arkkia, josta kuvan voi siirtää esimerkiksi t-paitaan, mukiin tai lippikseen. Lahden Graafinen on toimittanut jo 40 vuotta fleksopalveluita yrityksille. Aluksi kerrottiin, että hakkeroijat olivat murtautuneet 2,9 miljoonan Adoben asiakkaan Adobe-tilille. Yhtiö hankki 1970-luvulla Suomen ensimmäiset fleksolaattojen valmistuslaitteet ja 90-luvulla Pohjoismaiden ensimmäisen digilaattalinjaston. Heidelbergin ja Fujifilmin tapauksessa kyseessä on inkjetpainamiseen liittyvä yhteistyö, jolla tähdätään esimerkiksi pakkausmarkkinoille. Ensin se aloitti yhteistyön Kodakin kanssa vuosituhannen vaihteessa, joka kuitenkin päättyi eroon vuonna 2004. Esimerkiksi vanhaa teknologiaa hyödyntävä Full HD Flexo tarvitsee 8 analogista työvaihetta, jotka heikentävät laattojen laatua ja muuttavat niiden rakennetta. PremiunSetter S1300 muuttaa fleksolaattojen valmistustekniikkaa. Sillä on erittäin hyvä kestävyys suurissa painosmäärissä ja uusintapainoksissa. Fleksolaatoissa käytettävä elastomeeri on amorfinen polymeeri, jolla saavutetaan molempien materiaalien, kumin ja fotopolymeerin edut, joka näkyy yksityiskohdissa ja ylivertaisessa värinantokyvyssä. Toisaalta Komori saa Landalta nanografiaa koskevaa erikoisosaamista. Laite on luvattu myyntiin joulukuussa. Musta muki ja valkoinen teksti -yhdistelmä on siis nyt mahdollinen. Kyseessä on Heidelbergin kolmas liittouma digitaalisessa painamisessa. tuotteet & Uutta laattateknologiaa Hakkeroijat pääsivät kiinni Adobe-tileihin Adoben lokakuun alussa ilmoittama tietoturvaongelma on osoittautunut paljon oletettua vakavammaksi. Myös salasanoihin päästiin kiinni. Landan ja Komorin strategisesta liittoumasta saatiin jo esimakua Drupassa. Kaiverrettuja elastomeerilaattoja voidaan myös käyttää yhdessä digilaattojen kanssa. OKI:n ES9541 tulostaa myös valkoista. Yhtiöt aikovat myös hyödyntää yhdessä kummankin kansainvälistä asiakasverkostoa, myyntiä ja tukitoimintoja. Marraskuun alussa luku oli jo noussut 38 miljoonaan tiliin. Hakkerit ovat saaneet haltuunsa asiakkaiden nimiä, luottokorttinumeroita, korttien viimeisiä voimassaolopäiviä ja tietoja tehdyistä tilauksista. Komori oli nimittäin suunnitellut Landan uusien painokonemallien alustat. A3-koon led-tulostin on suunnattu ammattikäyttöön muun muassa pienemmille tulostusyrityksille lyhyiden sarjojen tulostuksiin. Perinteisesti fleksolaatoissa on käytetty fotopolymeeria. Asiakkaita on kuitenkin kehotettu vaihtamaan salasanojaan. Lahden Graafinen Oy on hankkinut pohjoismaiden ensimmäisen uuteen kuitulaserteknologiaan pohjautuvan 3d-kaivertimen, joka pystyy tuottamaan fleksopainoille elastomeerilaattoja ja painosylintereitä. Aiemmin valkoisen tulostus on ollut mahdollista vain kalliimmilla digitulostimilla tai litografisilla tulostimilla. Hell PremiumSetter S1300 muuttaa merkittävästi fleksolaattojen valmistustekniikkaa ja laatua
palvelut Unigrafia uusii tulostusympäristöä 15 miljoonalla Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston omistama paino- ja viestintätalo Unigrafia uusii tulostusympäristönsä Canonin kanssa palvelemaan 100 000 hengen yhteisöä. – Kyseessä on todella iso, monipuolinen ja vaativa hanke, koska samanaikaisesti uusitaan kahden ison yliopiston laajat ja moninaiset tulostusympäristöt, Unigrafia Oy:n toimialajohtaja Jouni Komulainen toteaa. Asennettavia laitteita on 1 400. Korkeaa värintoistoa! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki | puh. (015) 348 990 | fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com | www.pieksanprint.com. Viiden vuoden sopimuksen arvo on jopa 15 miljoonaa euroa. – Helsingin yliopiston ja Aaltoyliopiston tulostusympäristöt harmonisoituvat, ja saamme yhtenäisen laitekannan ja toimintamallin, joka palvelee kattavasti tiedeyhteisön opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Unigrafian vuoden 2012 liikevaihto oli yli seitsemän miljoonaa euroa. Jouni Komulainen painottaa myös korttitunnistaumisen mahdollistamaa tarkkaa kulujen kohdentamista. Unigrafian tavoitteena on yhtenäistää tulostuskäytännöt yhdessä yliopistojen it-yksiköiden kanssa ja tarjota tulostus-, kopiointi- ja skannauspalvelut kokonaispalveluna omistajayliopistoilleen. Se kattaa tulostusympäristön hallintapalvelut yliopistojen henkilökunnalle ja opiskelijoille sekä muille käyttäjille maanlaajuisesti
Myrsky-projektin tavoitteena on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen taiteen keinoin. Taideprojektin kummisetänä toimii Jaffa-ilmeen isä graafikko Erik Bruun. Lasten ja nuorten säätiön nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä Myrsky-hankkeessa nuoret loivat uusia Jaffa-julisteita. 1. Projektin myötä nuoret saavat töilleen näkyvyyttä ja arvostusta, sanoo Hartwall Jaffan tuotepäällikkö Karita Taura. Luisteleva omena / Lili Pure. Julistetaide ja grafiikka oli meille luonnollinen tapa tehdä nuorisotyötä. 14 6/2013 JULKAISIJA Hartwall Jaffan ulkomainoskampanjan ilme on tänä jouluna nuorten käsialaa. imagoskooppi Jouluiloa ja perinteiden paketointia Nuoret pääsivät tänä vuonna rakentamaan Hartwall Jaffan joulukampanjan – Suomen Hiiva muutti legendaarisen pakkauksensa – Valmetin uusi yritysilme kiteytyy sanaan Forward, eteenpäin. 2. Teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset Kuvat numerojärjestyksessä: 1. – Hartwall Jaffan taiteellinen ja inspiroiva brändi antoivat harvinaisen hyvät puitteet nuorten kanssa tehtävälle yhteistyöprojektille, kertoo Myrsky-hankkeen projektipäällikkö Riikka Åstrand Suomen lasten ja nuorten säätiöstä. Taidetyöpajan vetäjänä toimi taiteilija Radek Karkulowski. – Haluamme auttaa nuoria pääsemään kohti tavoitteitaan ja unelmiaan. 3. Ananas / Havu Järvelä. Kolmen nuoren jouluiset Jaffajulisteet näkyvätkin loppuvuodesta kadunvarsilla sekä Hartwallin joulutervehdyksissä. Kelkalla laskevat hahmot / Natalia Sundvall. Tänä vuonna kymmenen nuorta ympäri Suomea osallistui työpajaan ja suunnitteli alan ammattilaisen ohjauksella julisteita, jotka kuvastavat Jaffan iloa ja joulua. Hartwall on solminut Suomen lasten ja nuorten säätiön kanssa kolmivuotisen sopimuksen, joten yhteisiä projekteja tehdään myös tulevina vuosina.
Suomen Hiiva Oy jatkaa vuonna 1889 Rajamäellä alkanutta hiivan valmistusta ainoana alan yhtiönä Suomessa. Olemme vahvasti mukana asiakkaidemme tuloksellisuuden parantamisessa, Laine kiteyttää. Perinteikäs sinivalkoisuus on leimannut pakettia vuosikausia. Valmetin yritysilmeen suunnitteli suomalainen mainostoimisto Briiffi yhteistyössä Valmetin johdon kanssa. Päävientialueet ovat Venäjä ja Baltian maat. Värejä ei muutettu eikä tutuista elementeistä luovuttu. Tämä antaa meille hyvät lähtökohdat yhtiön tunnettuuden ja mielikuvan rakentamiselle globaalisti, uskoo toimitusjohtajana aloittava Pasi Laine. Uuden ilmeen keskeiset elementit olivat Suomen hiivan arvoista tutut puhtaus, kotimaisuus ja perinteisyys. Eteenpäin kiteytetyllä ilmeellä 3. Lahdessa sijaitsevan tehtaan 12 000 tonnin vuosikapasiteetti kattaa koko kotimaan ja kasvavan viennin hiivatarpeen. Yritysidentiteetissä kiteytyvät Valmetin toiminnan peruslähtökohdat, strategia ja tahtotila. – Nyt tehty muutos on kaikessa huomaamattomuudessaan kuitenkin yksi hiivan historian dramaattisimmista, sanoo asiakkuusjohtaja Joona Kallinen Ilmeestä. Perinteistä hiivaa tuoreessa paketissa 2. Myös verkkosivut on uusittu. Valmet suuntaa eteenpäin ja sen liiketoiminta edistää kestävää kehitystä. Alun perin valkoinen käärepaperi on vuosien varrella saanut vain hieman lisää tekstiä, joutsenmerkin ja internetsivujen osoitteen. Tunnuksen halutaan viestivän asiakassuuntautuneesta ja vahvasta yrityksestä, jonka toiminta edistää kestävää kehitystä ja rakentaa tulevaisuutta. Yritystunnuksessa on eteenpäin suuntaava vihreä nuolimerkki ja teräksenharmaa sana Valmet. JULKAISIJA 6/2013 15. – Yrityksen nimi on jo historiasta tuttu ja sillä on erinomainen laatu- ja luotettavuusmielikuva. Ensi vuonna juhlittavien 125-vuotissyntymäpäivien kunniaksi Suomen Hiiva päätti kuitenkin päivittää ulkoasunsa nykypäivään. – Lähes muuttumaton pakkaus on ollut vahvuutemme – kaikki tietävät miltä hiiva näyttää, toteaa myyntipäällikkö Kari Sillfors Suomen hiivasta. Metsosta irtautuva Valmet Oyj ottaa käyttöönsä uuden yritysilmeensä ensi vuoden alussa. Yhtiö toimittaa kilpailukykyisiä teknologioita ja palveluja sellu-, energia- ja paperiteollisuudelle. Lahtelainen mainostoimisto Ilme ymmärsi Suomen hiivan tarpeet ja ryhtyi toteuttamaan hienovaraisia muutoksia legendaariseen pakkaukseen. Harva pakkaus on vuosien saatossa muuttunut niin vähän kuin tuorehiivan käärepaperi. Ensimmäiset uudet kääreet saaneet hiivakuutiot saapuivat kauppoihin elokuun puolivälissä. – Asiakaslupauksemme ”Forward” heijastaa sitoutumistamme asiakkaidemme menestyksen edistämiseen sekä tulevaisuuden ratkaisuihin
Ameriikan uutisia 13,00 € g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 4 /20 1 3 13,00 € g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 5/20 1 3 Yrityspakettitilaus Tilauksia 2—3 kpl, à 46 € + alv 10 % Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. alv:n 24 %) Uutta liiketoimintaa digitekstiileillä Mielikuvitus rajana innovaatioille Pakkausalalla pöhisee YRITYS YRITYS ILMIÖ Lehti myi Lehtiyhtymän ILMIÖ Aurinkorannan suomalaislehdet TeeMA Kustantajien kriisi ja ”kriisi” Himmelblau tuntee taivaan sinen HenkIlö Pursiainen: lehdessä on sivistys IlmIö Blogeja vähän joka lähtöön Mistä rahaa verkkojulkaisuihin. Nurmijärvelle, Sipooseen ja Järvenpäähän muuttavien määrä on dramaattisesti laskenut. Tai toki imago on, mutta se on nuhruinen, epämääräinen ja jopa vastenmielinen. Rakentamisen jälkeen alueen imago on romahtanut pohjamutiin. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis. On outoa, etteivät kuntapäättäjät käytä hyväkseen visuaalista suunnittelua. Kaupungin tai kaupunkimaisen keskittymän (kylän) pakkaus on arkkitehtuurissa eli rakennuksissa, maisemoinnissa, asemakaavassa ja lukuisissa rakenteellisissa yksityiskohdissa. Käytännössä asuinpaikan valintaan vaikuttaa myös perheen taloudelliset edellytykset ja työpaikan sijainti, mutta nämä niin sanotut tekniset reunaehdot tulevat listalla vasta arkkitehtuurin jälkeen. MATTI REMES designer arkkitehtuurikriitikko Tilaa Julkaisija-lehti g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 6/20 1 2 g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 1/20 1 3 g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 2 /20 1 3 Jatkuva kestotilaus 12 kk 73,39 € + alv 10 % Määräaikaistilaus 12 kk 82,57 € + alv 10 % Madventures hallitsee crossmedian He tekevät julkaisuja tabletille TEKNIIKKA ILMIÖ Webbiä erilaisille päätelaitteille ILMIÖ PrinttiNewsweekille surkea loppu TALOUS Kalevan ja Alman uudet painot Hesari teki kohtuullisen tabloidin TALOUS Mikä olisi tehokkain maksumuuri. Maakunnallisuus esiin heti etusivulta 13,00 € g r a a f i s e n v i e s t i n n ä n e r i ko i s l e h t i 3/20 1 3 Jari Kinaret ja ihmeaine grafeeni MEDIA YRITYS ILMIÖ Pixmill uskaltaa investoida MEDIA Oppikirjastako tabletti. LAITE Vanha IXUS taipuu moneen hEnkILÖ Janne kaijärvi vaihtoi printin digiin www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. Hjalliksen Sipoonranta oli alueen esittelyvaiheessa erittäin houkutteleva kohde, lähellä Helsinkiä meren rannalla, omassa rauhassa. Pääkaupunkiseudulla juuri kukaan ei enää halua Kirkkonummelle, vaikka sinne johtaa nopea moottoritie. Arkkitehtuuri mättää. Asuinalueet tulisi paketoida mielikuvakääreeseen ja muistaa samalla, että sisällön tulee vastata pakkauksen yleisilmettä. Näiden ja monien muiden taajamien ongelma on se, että niiltä puuttuu pakkaus ja sen myötä myös brändi ja imago. Tutkimusten mukaan ihmiset valitsevat asuinpaikkansa mielikuvien eli haaveiden perusteella. Arkkitehtuuri mättää. Menetettyjä mahdollisuuksia M uuttoliikkeen paine kohdistuu nyt kaupunkitaajamiin, keskustoihin eli ytimiin. Suuri suoalue ei kiinnosta, koska se ei olekaan huipputeknologiaa hyödyntävä mielenkiintoisen arkkitehtuurin sävyttämä nuorekas alue, jolle pääsee helposti sähköisillä kulkuvälineillä. Espoon suurhanke Suursuo ei herätä positiivista mielikuvaa. kolumni Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335
Tutustu vuoden 2012 parhaaseen markkinointiviestintään ja muotoiluun. Tilaus: www.grafia.fi/koti/kauppa Voit tilata myös kirjan iPad-version App Storesta! Vuo den H u ip u t 2 01 2 -v u o si ki rj a on ilm e styn yt !. Edullinen hinta 35 euroa sisältää toimituskulut
Sen suunnittelivat arkkitehtiveljekset Bertel ja Valter Jung, ja se valmistui 1931. Ainoa 18 6/2013 JULKAISIJA toteutunut pilvenpiirtäjämäinen rakennus oli lopulta hotelli Torni. Amerikkalainen 2000-luvun uusvanha suosikkikirjaintyyppi Gotham voisi antaa suuntaa. Mille vuosisadalle tai -kymmenelle tästä Kalevankadun ovesta mennään. voisivat olla oikea ratkaisu, mutta eivät liian geometrisinä. Ollaan klassismin ja modernismin rajoilla, joten groteskikirjaimet Pääoven päällä Yrjönkadulla on valokirjaimina 1970luvun amerikkalaista ITC Kabelia, kuten myös Kalevankadun puolen ”restaurant”- ja ”bar”-sanoissa. typoteesejä Kun arkkitehtuuri ja kirjaimet eivät kohtaa Hotelli Tornin viidestä eri kirjaintyypistä neljä mahtuu samaan kuvaan. A rkkitehtuurissa ovat kautta aikojen vallinneet samat tyylisuunnat kuin kirjainmuotoilussakin. Mutta hotelli Tornin kanssa on toisin: se ei kilpaile ympäristönsä kanssa eikä tarvitse kirjaintyyppien kaaosta. Sen ansiosta rakennuksiin tarvittaviin teksteihin on aina ollut saatavilla oikeantyyliset kirjaimet. toscanalaisen tyylin kirjaimet oven päällä. Hotelli Torni kahden tyylikauden murroksessa 1920-luvulla arkkitehdit laativat Helsinkiä varten suurellisia asemakaava- ja pilvenpiirtäjäsuunnitelmia New Yorkin ja Chicagon tyyliin. Kolmetoistakerroksisena se oli Suomen korkein profaani rakennus peräti 1970-luvulle saakka. Mikä se sopiva kirjaintyyli sitten olisi. Rakennuksen ja sen julkisivuihin liitettyjen kirjainten tulisi muodostaa yhtenäinen tyylikokonaisuus. Sellaisia käytettiin viimeksi 1800-luvulla viktoriaanisen ajan Englannissa esimerkiksi teatteri- ja muissa ulkojulisteissa. Samoja piirteitä on Tornin pystyyn asennetuissa valokirjaimissa sekä Kalevankadun että Yrjönkadun puolella. Päinvastoin sen pitäisi kunnioittaa itseään ja ainutlaatuisuuttaan rakennuksen tyyliin sopivilla yhtenäisillä valokirjaimilla ja muilla nimiteksteillä. Tyyliltään kaikkein pahimmin hakoteillä ovat ns. Samalla siinä voi jo nähdä merkkejä 30-luvun modernismista. Arkkitehtuuriltaan hotelli Torni on äärimmilleen pelkistettyä 20-luvun klassismia. Mutta monesti ymmärrys tästä asiasta puuttuu täysin. Tämä kokonaisteoksen käsite ymmärrettiin ja sitä pidettiin kunniassa muun muassa funktionalismin aikana 1930-luvulla – ja jopa 1960-luvullakin, vaikka sen ajan laatikkoarkkitehtuuri ei aina ihastuttanutkaan. Rakennus voisi kunnioittaa itseään Kaupunkitalojen turmeleminen sekatyylisillä mainosvaloilla ja muilla teksteillä on Suomessa verraten normaali käytäntö. ITC Kabelin lisäksi on toisenkin tyylin valokirjaimia; tämä yksinkertainen vakiokirjainmalli sopii hotellin arkkitehtuuriin parhaiten. Mutta ikävä kyllä sen julkisivuissa näkyy myös kaikenlaista muuta eri vuosikymmeniltä ja jopa 1800-luvulta: Torni-nimi esiintyy niissä aivan suotta peräti viidellä eri kirjaintyypillä. Tämä ravintolan ikkunoiden muoto puoli logo olisi saanut jäädä piirtämättä. Ne ovat nyt ainoat kirjaimet, jotka eivät riitele rakennuksen kanssa. Osa niistä on tyyliltään täysin sopimattomia. MARKUS ITKONEN. Useimmiten siihen johtavat kaupalliset syyt, jotka pakottavat eri myymälät kilpailemaan keskenään sekalaisin logoin ja kirjaintyypein. Sen tyylin sanotaan tulevan New Yorkin 1930–1950-lukujen mainoskilvistä, mutta kyllä sama malli on ollut käytössä Suomessakin
täyden palvelun painotalo Parantaaksemme palveluamme ja laajentaaksemme tuotevalikoimaamme, olemme investoineet markkinoiden monipuolisimpaan ja uusimpaan digitaaliseen painotekniikkaan. • Painotuotteet myös muoville, synteettisille materiaaleille ja tarroille Paintek Pihlajamäki Oy Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki p. Laitteistollamme voidaan painaa erittäin laajalle materiaalivalikoimalle ja suurikokoisille arkeille, joten painotuotteet käyntikortista aina 330 x 1020 -kokoon asti onnistuvat nyt tehokkaasti myös pienissä painosmäärissä. • Aidot muovikortit personoituina ja yksilöityinä: lahjakortit, henkilökortit, jäsenkortit jne. 09 755 2270, 0500 304 444 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi. • Kirjekuoret ja kirjelomakkeet myös pienemmissä painosmäärissä joustavasti • Jopa 1020 mm pitkä arkkikoko mahdollistaa monisivuiset taitetut esitteet, banderollit, hyllyreunalistat jne
konsernin osatilinpäätöstuloksen julkistamisen yhteydessä. Arvailut tästä kiihtyivät 31.10. sektori, wikipedia commons Teksti Pertti Jokinen. Mahdollisia fuusiokumppaneita olisivat Aller tai Bonnier. Sanomatalo huojuu Onko Sanoma Oyj lyömässä hynttyynsä yhteen jonkin suuren pohjoismaisen kustantajan kanssa
Unkari on liipasimella. Hollannin lehti- ja televisiobisnekset yhdistyvät Sanoma Media Netherlandsiksi. Edellisen osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä sanoi mm. Arvailut historiallisesta fuusiosta lähtivät liikkeelle jo kakkostilinpäätöksen yhteydessä. Hollannin markkinoilla liikkuneiden huhujen perusteella Sanoma joka tapauksessa uudistaa televisioliiketoimintaansa maassa. Suomen toiminnot yhdistetään Sanoma Media Finlandiksi, jonka toimitusjohtajaksi on nimitetty Pekka Soini. niin, että Sanoma kerää bisneksensä kolmeen liiketoimintayksikköön ensi vuoden alusta. Kaukonen sanoi 31.10. yhtiönsä ”arvioivan parhaillaan Venäjän, keskisen Itä-Euroopan ja Belgian kuluttajamediatoimintojen strategista asemaa”. Tämä on helppo lukea niin, että se tukee fuusio-olettamusta. Syvyyden asteen voi laskea siitäkin, että yhtymä ei enää 31.10. Sanoma karsii rönsyjään. Kompakti paketti Muitakin merkkejä on. Helsingin Sanomat tekee yhä voittoa, mutta ei johdon mukaan riittävästi. Venäjän ja Itä-Euroopan liiketoiminnot (Sanoma Media Russia & CEE) ovat olleet päänsärkynä jo pitkään. Hollannin tappiollisen bisneksen alaskirjauksia noin 300 miljoonan euron edestä, yli 30 miljoonaa keväällä ja 270 miljoonaa nyt. Se aloitettiin jo vuonna 2011, jolloin WSOY myytiin Bonnierille, Finnkino Ratos AB:lle ja Suomalainen kirjakauppa Otavalle. Näin Sanomasta onkin tehty hiukan kompaktimpi paketti, jonka on helpompi etsiä kumppaneita kuin epämääräisen rönsykasan. Ehdokkaana mainittiin silloin tanskalainen Aller. S anoma on tällä hetkellä niin syvällä, että toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen paljasti osavuosikatsauksen yhteydessä yhtiön suunnittelevan Sanomatalon myyntiä vakavaraisuutensa turvaamiseksi. Sitä uhkaa mm. kolmannen vuosineljänneksen tulosta toimitusjohtaja Kaukonen sanoi yhtiön suunnittelevan historiansa laajinta muutosta. Luvut olivat silloin jo niin synkkiä, että muutamat analyytikot esittivät fuusiota Sanomille välttämättömänä pahana. Jo aiemmin Sanoma on myynyt Romanian ja Slovakian liiketoimintojaan sekä nettiyhtiönsä Bulgariassa. Helsingin keskustassa sijaitseva Sanomatalo mahdollisesti myydään. Kukaan ei kerro, mikä on riittävä voitto Sanomille. Kolmantena yksikkönä jatkaa viidessä maassa toimiva ja suhteellisen hyvin menestyvä Sanoma Learning, jonka toimitusjohtaja on Jacques Eikens. Nyt se jatkuu mm. Pareto Securitiesin Teemu Vainio, ettei olisi todellakaan mikään yllätys, jos Sanoma myisi koko Venäjän ja CEE-yksikkönsä. Pelättiinkö kiusallisia kysymyksiä, kun nyt asetuttiin vain omien tenttiin. järjestänyt tiedotustilaisuutta medialle kuten ennen. Kommentoidessaan 31.10. JULKAISIJA 6/2013 21. Eli ne ovat myynnissä. Sen toimitusjohtajana aloittaa Peter de Mönnink. Venäjä ei vedä Sitten on tietenkin asioita, jotka eivät tähän tiukkaan pakettiin enää mahdu. Tässä yhteydessä liiketoimintakumppaniksi on nostettu ruotsalainen Bonnier, joka sopisi myös laajemman rintaman fuusiokumppaniksi. Ja mitä seuraa
Yhä useammin käyttävät Sanoman johtajat puheessaan sanoja ”monikanavainen” ja ”digitaalinen kehitys”; digitaaliset ansiot Ilta-Sanomien kehittäjänä ilmoitettiin myös HS:n uuden päätoimittajan Kaius Niemen tärkeimmiksi meriiteiksi. Väitän, että lehdestäkin tulee parempi nyt, kun prosesseja muutetaan. 22 6/2013 JULKAISIJA. Nyt-liite säilyy printtinä mutta sen kehitystyö tehdään digipuolella. Tällä samalla ”verkkoistumisella” perustellaan myös Nelosen uutisten lakkauttamista. Siellä vähennetään noin 500 työpaikkaa. sanoma oyj Himmentyvä jalokivi Toimitusjohtaja Kaukosen mielestä Helsingin Sanomat on edelleen yhtiön kruununjalokivi. Tähän liittyvä säästökohde on Nelosen uutistoiminnan lakkauttaminen. Henkilöstöä on selvästi yli 2000. Eräät analyytikot olivat odottaneet, että SBS:kin olisi pantu myyntiin, varsinkin kun toimitusjohtaja Kaukonen ei kolme kuukautta sitten myöntänyt mutta ei myöskään kieltänyt tällaisia spekulaatioita. Nyt niistä keskitytään 17:ään. Onneton Hollanti Yhtiön kolmannen osavuosikatsauksen perusteella kovimman eteen joudutaan Hollannissa. Mikä olisi riittävä voitto, sitä hän ei kerro. Niistä kehitetään ns. Lienee ajan kysymys, koska se ulottuu Sanoman kaikkiin julkaisuihin. Toimitusjohtaja Pekka Soinin mukaan Ilta-Sanomissa on vallalla jo ”digi first” -ajattelu. Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Kaius Niemi joutui kovan eteen: irtisanomaan toimituksestaan 70 henkilöä ja silti tekemään yhä parempaa lehteä. Se on joutunut alaskirjaamaan Venäjän toimintojaan jo aiemmin tänä vuonna 100 miljoonan euron arvosta. Hänen mielestään käy päinvastoin: – Se että irtisanotaan 20 prosenttia ihmisistä, ei tarkoita, että lehti tai muut tuotteet tulevat olemaan 20 prosenttia heikompia. Oireellisena on pidetty sitäkin, että Sanoman Venäjän liiketoimien johtaja Jelena Mjasnikova irtisanoutui yllättäen syyskuussa. Hänen mukaansa lehti tekee yhä voittoa, mutta ei riittävästi. Hän ei myöskään usko, että 70 työntekijän irtisanominen huonontaisi lehteä. Hän kutsuu ytneuvottelujen aloittamista ”kauheaksi viestiksi” lehden toimitukselle, mutta pitää tilannetta osana suurempaa media-alan muutosta. Kaukosen mukaan Sanomista kuullaan kovia uutisia vielä vuodenvaihteessa ja sen jälkeenkin. Syyksi hän ilmoitti sen, että hänen toimivaltaansa on ratkaisevasti kavennettu. Olisiko uutinen fuusiosta Allerin tai Bonnierin kanssa tarpeeksi kova. Yksikön liikevaihto putosi toisella neljänneksellä jo 12,6 prosenttia. 32 lehden tulevaisuus ”selvitetään”, mikä todennäköisesti tarkoittaa lopettamista. Voisi melkein päätellä, että irtisanottavat 70 ihmistä ovat tähän asti vain jarruttaneet prosessia ja heikentäneet lehden laatua. Sanoman silloinen toimitusjohtaja Jaakko Rauramo on paljastanut Suomen Kuvalehdessä, että SBS:stä maksettiin kova ylihinta. Digi first Suomen toiminnoissa kirpaisee osavuosikatsauksessa luonnollisesti Helsingin Sanomissa aloitettavat yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on 70 työntekijän irtisanominen. verkkovetoisempi konsepti, mitä se sitten tarkoittaakin. Sanomalla on Hollannissa julkaisuja yli sata. Tämän on vahvistanut Sanoman Hollannin toimintojen tähänastinen johtaja Dick Molman. Sitä vastoin – ja ehkä jopa odotusten vastaisesti – ei tehty ainakaan vielä mitään varsinaiseksi rahanreiäksi muodostuneelle SBS-televisiokanavalle, jonka Sanoma osti 1,2 miljardilla eurolla vuonna 2011. Sanoma on julkaissut Venäjällä noin 50 lehteä. Pienempi asia on, että viikoittainen Nyt-liite säilyy printtinä mutta sen kehitystyö tehdään digipuolella
Sanoma Oyj:n mahdollista fuusiohalukkuutta ei Kuoppamäki halua ruveta spekuloimaan, mutta toteaa media-alasta yleisellä tasolla, että partnereiden etsintä tuntuu olevan yleinen trendi. Sanoman ongelmia syventää Kuoppamäen mielestä sekin, että yritys lähti liian rohkeasti maailmalle. Ei osattu ennakoida, millaisia ongelmia digitalisaatio tuo toimialalle kaikkialla maailmassa. pankkimaailmassa varsin tavallista. Sampo Korkeila Juha Kari Selov uo Laam anen Koulutamme, konsultoimme, autamme Tutustu tarjontaamme osoitteessa www.corellia.fi Poimintoja tulevista kursseistamme: – Adobe Illustrator CS6/CC peruskurssi 28?–?29.11.2013 – Adobe Digital Publishing Suite –perusteet 9?–?10.12.2013 – Viesti videolla webissä 19.12.2013 www.corellia.fi Ota yhteyttä: juha@corellia.fi 040?171?3360 @CorelliaHEL. Printin suhteellinen osuus viestinnästä tullee edelleen laskemaan. Printin kassavirtaa on vaikea korvata Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää Sanoman ongelmia heijastumana isosta media-alan murroksesta: – Kun siirrytään onlineviestintään, se iskee raskaasti perinteisiin lehtitaloihin. Mutta myöhemmin päivällä hän seuraa uutisia sähköisiltä alustoilta. Uskon kuitenkin, että tasapainoa ei ole vielä saavutettu. Sanomatalon suunniteltua myyntiä ei Kuoppamäki pidä mitenkään hälyttävänä signaalina. Tietenkin Sanoman pitäisi pystyä kumppaninsa avulla myös parantamaan online- ja digivahvuuksiaan. Hän tunnustautuu itse tyypilliseksi aamukahvipöydän printtimieheksi. Tämä on hänen mukaansa mm. Hänestä on hyvin yleistä, että eri toimialoilla keskitytään omaan liiketoimintaan ja jätetään kiinteistöbisneksen hoito muille. Tuomas Pietinen / danske bank Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tunnustautuu aamukahvipöydän printtimieheksi. Sen pitäisi olla iso toimija, ja sen yrityskulttuurin pitäisi olla aika samanlainen. Printin kassavirta oli tasaista ja turvallista, eikä sitä ole helppo korvata digipalveluilla. – Printti tulee jäämään. – Tietenkään Sanomalle ei riittäisi pieni partneri. Digikehityksessä Kuoppamäki pitää riskinä toimitusten karsimista, mikä heijastuu sitten nopeasti julkaisujen journalistiseen tasoon ja lisää sitä kautta ahdinkokierrettä ennestään
päivänä, Adoben julkaisujärjestelmä toi uudet ominaisuudet markkinoille viisi päivää myöhemmin. – Uskon, että digitaalinen kustantaminen kasvaa tosi nopeasti, ensi vuodesta lähtien noin kuuden prosentin vuosivauhtia. Silti laadulla tehty printtikään ei häviä maailmankartalta. Teksti Tiina Ruulio N ew Yorkissa asuva Nick Bogaty on tehnyt töitä digitaalisen kustantamisen parissa jo yli 15 vuotta – siis paljon ennen nykyisiä tabletteja tai älykännyköitä. – Android-tabletit tulevat nyt kuitenkin kovaa. Kun Apple julkaisi iOS 7:n syyskuun 10. 24 6/2013 JULKAISIJA Digitaalinen kustantaminen vastaa tällä hetkellä noin kolmea prosenttia koko kustannusalasta. Hän kävi syyskuussa Tukholmassa esiintymässä Adoben digital publishing -seminaarissa. Mitä luetaan kaupan jonoissa Tablettijulkaisemisen ratkaisuja on tehty tähän mennessä voittopuolisesti iOS-mobiilikäyttöjärjestelmän iPadeille ja iPhoneille. Alussa digitaalinen kustantaminen tarkoittikin etupäässä e-kirjaa, joka on läpikäynyt jo useita vaiheita lyhyen historiansa aikana. Nick on tänä päivänä eräs Adoben digitaalisen kustantamisen ja sen ohjelmistoratkaisujen avainhenkilöistä. Tablettilehdillä monta mutkaa matkassa Tosiasia lienee se, että laadukkaita tablettilehtiä ilmestyy maailmalla jo paljon ja Suomessakin jo joitain. Hän pitää varmana sitä, että tablettien lukijakunta kasvaa. adobe Nick Bogaty on eräs Adoben digitaalisen kustantamisen avainhenkilöistä. Nick Bogaty tietää hyvin, että tablettien ensimmäiset innokkaat käyttäjät ovat olleet etupäässä nuoria miehiä ja toissijaisesti nuoria naisia. Ongelma puolestaan on, että ihmiset eivät yksinkertaisesti ”löydä” lehtiä älykännyköillään tai tableteillaan. Olennaista ovatkin tietysti kasvuprosentit, Nick Bogaty uskoo Julkaisijalehdelle antamassaan haastattelussa. Ansiokkaita esimerkkejäkin hän luettelee: Living, New York Times, Time, Rolling Stone yms. Digitaalisten julkaisujen. Sen prosentuaalinen osuus vain pienenee kustannusbisneksessä sitä mukaa kuin digitaalinen kasvaa. Meillä on iso työ ohjelmistokehityksessä pysyä uusien laitteiden perässä
Kyse on lopulta hyvin yksinkertaisesta asiasta eli siitä, kuinka monta mobiilisovellusta eli appsia ihminen lopulta avaa yhden päivän aikana tabletilla tai älykännykällä. lukijakunnan pitäisi laajeta ennen kuin lehdistä saatava tulovirta alkaa kasvaa. Spurdens kertoo nyt tekevänsä mediassa asioita, joista hän haaveili jo ennen kuin sopiva teknologinen julkaisualusta löytyi. kertoo, että sovelluksia olisi vain 8, joista suosituimmat ovat Facebook, YouTube ja muutamat pelisovellukset. Tällä hetkellä Spurdens julkaisee kuutta erilaista ilmailualan digitaalista erikoislehteä ympäri maapallon Kiinaa myöten. Parhaimmillaan juttulinkit johdattavat lukijan sovelluskauppaan (App Store, Google Play) eivätkä siis itse juttuun. Ruotsin Elle nyt myös tablettilehti Paitsi että Elle on klassinen printti lehti, on se myös digitaalinen tab lettilehti ainakin Ruotsissa. Parhaassa tapauksessa digitaalisten julkaisujen tuottaminen ja jakelu sujuu hyvin kustannustehokkaastikin, mutta työtä se vaatii. Miksi monet tablettilehdet epäonnistuvat. Kaiken lisäksi monet lehtijutut tulevat linkkinä lukijoille Twitterin tai Facebookin kautta, mikä tarkoittaa, että alkuperäisessä lehdessä maksumuureineen ei ole edes käyty. Hän luettelee iPad-Ellen ominaisuuksia: kuvat liikkuvat 360-asteessa, tablettiversioon on tehty linkit kaikkiin juttuihin ja erilaisiin lisämateriaaleihin. Allerin julkaiseman lehden päätoimittaja Hermine Coyet-Ohlén sai ensimmäisen tabletti- ja kännykkäversion valmiiksi viime helmikuussa. – Olennaista on, että lukemisen pitää olla tabletissa yksinkertaista. Sen sijaan softa-analyysejä tarjoavan Flurryn tekemä tutkimus huhtikuulta Tehoa sisällöntuotantoon Digitaalinen julkaiseminen vaatii paljon uuden polven it- ja mobiilialan osaamista. Viime vuonna tutkimusyhtiö Nielsenin mukaan keskiverto mobiilinkäyttäjällä oli 41 sovellusta puhelimessaan. Pienen viisi vuotta ilmestyneen ilmailualan erikoislehden julkaiseminen oli viedä miehen vararikkoon ennen sitä. Perinteinen aikakauslehtitalo on kehittänyt muoti- ja lifestylelehdistään jo 50 erilaista tabletti- tai kännykkä sovellusta. – Onnistuimme myös uudistuksessa suhteellisen hyvin siinä mielessä, että lehden markkinointi saatiin puhaltamaan toimituksen kanssa yhteiseen hiileen, päätoimittaja kertoo. JULKAISIJA 6/2013 25. Printtiä mies ei enää juuri lue, mutta The Sunday Timesin ansiokasta tablettisovellusta kylläkin. Tajusin heti, että nyt voin tehdä suoraan maailmanlaajuista lehteä. Kaksi lehteä, kaksi tarinaa Prinsessa Madeleine Ruotsin Ellen kannessa lokakuussa. Teemme kaiken itse. – Tulovirran suuntaa on vielä vaikea ennustaa. Itse asiassa Steve Jobbsin esittelemä iPad vuonna 2010 pelasti minut konkurssilta. – Tablettiversion ilmoituksia pidetään jotenkin coolimpina, niihin on paljon mielenkiintoa. Eräs ongelma liittyy myös hakuihin: jos lehti on panostanut ennen kaikkea tabletti- ja kännykkäsovellukseen mieluummin kuin webbiversioon, sen juttuja ei voida indeksoida tai hakea webistä. Kun ennen jonoissa luettiin lehtihyllystä mukaan otettuja lehtiä, luetaan jonossa nyt erilaisia päätelaitteita. elle Brittiläisen Sam Spurdensin kustannustalo LOOP lopetti printin vuonna 2011. – Digitaalisia julkaisuja ei voi jakaa ilmaiseksi ilman maksumuuria. Lundin mielestä tablettilehdet tarvitsevatkin harvinaisen omistautuneita lukijoita välttyäkseen hautautumiselta satojen sovellusten maailmaan. Lehti teki ison sat sauksen uuteen iPad-lehteensä. Uskon, että ihmiset tottuvat siihen, että sisältö maksaa. Myymme myös tablettiversiota halvemmalla kuin painettua aikakauslehteä. Olemme myös ajatelleet, että ryhdymme myymään juttuja yksittäisinä e-singleinä, sinkkuina. – Yhdysvaltalaisesta aikakauslehtitalosta Condé Nast Publicationsista sanottiin, että digitaalisen muutoksen näkee jo esimerkiksi ruokakauppojen jonoissa. Kyse ei ole siitä, etteivät markkinoille tulevat tabletti- ja kännykkälehdet (lähinnä aikakauslehdet) olisi toteutettu visuaalisesti hyvin ja että digitaaliset julkaisujärjestelmät eivät toimisi eri päätelaitteissa niin kuin pitäisi. – Lehden saaminen esimerkiksi kauppojen lehtitelineisiin oli lähes ylivoimainen asia Englannissa. Näin kysyy tanskalaisen Memit-nimisen startupin partneri Jon Lund tarkoituksellisen provokatorisesti yli viisi miljoonaa lukijaa keräävällä GigaOm-nimisellä teknouutissivustolla lokakuussa. – Lopetin printin, koska lukijamme, ilmailualan harrastajat ja ammattilaiset, halusivat tablettilehden. Spurdensin mukaan tabletissa voi yhdistää printti- ja webbijulkaisemisen parhaat puolet. Sisällöntuotantoa ja koko toimitusprosessia pitää tehostaa digitaaliseen julkaisemiseen siirryt täessä. Siksi tablettijulkaisuja kannattaa tehdä ohuilla ja nopeilla organisaatioilla. Digitaalisen LOOP Appin ostajista 40 prosenttia tulee USA:sta, 18 prosenttia Englannista ja 8 prosenttia Latinalaisesta Amerikasta. Päinvastoin, toteutuksia voi usein vain kehua, Lund sanoo. – Ensinnäkin, tablettiversion täytyy olla interaktiivinen, aloittaa CoyetOhlén. Elle loi yksinkertaisen maksumuurin, joka tulee esiin kahden ilmaiseksi luetun jutun jälkeen. – Vanhojen lehtitalojen osaaminen on sisällössä ja hyvä niin. – Olemme myös tehneet vuosia omaa TV- ja filmituotantoa, jota voimme käyttää. Ei siis yhtään tablettilehteä
Richie Ads. – Tablettilehden pitää mielestäni olla mahdollisimman yksinkertainen, helppokäyttöinen ja hyvännäköinen. Luultavasti jo paristasadasta suomalaisesta lehdestä on tehty tablettiversio, mutta vain muutamaa kymmentä luetaan enemmän. K Teksti Tiina Ruulio Kuva Raimo Bergroth arppinen ei kerro ole vansa erityisen Appleuskovainen. Liika kikkailu ei kannata tablettilehdissä Marko Karppinen ja hänen yrityksensä Richie on erikoistunut tablettilehtien ja -ilmoitusten tekoon. Toisaalta paperilehdetkin ovat Suomessa kalliimpia kuin monessa muussa maassa.. – Onhan lehden yksikkökustannuskin pienempi, kun lehteä ei paineta paperille eikä kuljeteta lukijakunnalle. Tiedämme analytiikan perusteella, että tablettilehtiä halutaan lukea hyvin samalla tavalla kuin printtilehteä, alusta loppua kohti selaamalla. IPad valittiin tablettilehtien alustaksi siksi, että se on teknisesti paras mahdollinen markkinoilla oleva lukualusta lehdille. Karppinen on kritisoinut blogissaan tilannetta, jossa lehtiä ei tahdo löytää esimerkiksi App Storesta. Lehtiä tehdään toistaiseksi pelkästään Applen iPadeille, mutta ilmoituksia myös Android-järjestelmän tableteille. Karppinen ja hänen 12 hengen tiiminsä on kehittänyt kaksi omaa järjestelmää, joista Maggio siirtää pdfmuodossa olevat sivutaitot tabletille. Omalla järjestelmällä on tehty jo parikymmentä tablettilehteä. Projektit ovat olleet kalliita ja loppupelissä uutta tablettilehteä on lukenut ehkä vain muutama sata ihminen. Liika kikkailu ei tablettilehdissä kannata. – Tablettilehtien menestyminen on selkeästi kustantajien käsissä, sillä printtiä kauppaavat lehdenmyyjät tai perinteiset lehtikioskit eivät voi myydä tablettilehtiä. Mistä löydän tablettilehden. Tablettiin tai muille digitaalisille alustoille on siis turha tyrkätä lehtiä Muun muassa HS:n tablettilehtiä toteuttanut Marko Karppinen myisi tablettilehtiä selvästi halvemmalla kuin printtiä, koska tablettilehden yksikkökustannus on paljon printtiä pienempi. 26 6/2013 JULKAISIJA Lehdeltä halutaan muutenkin samaa kuin printiltä: mielenkiintoisia juttuja ja hyviä kuvia. HTML5-sovellusten teko ei ole välttämättä edes halvempaa, sillä niiden toteutukseen liittyy paljon alustakohtaista työtä. Ajatellaan, että ne ikään kuin löytyvät iPadilta automaattisesti. – HTML5-sovellukset jäävät käyttökokemukseltaan kauas eri alustoille erikseen suunnitelluista natiivisovelluksista. Mainokset ovat myös paremmin mitattavia kuin printissä. puolestaan on tablettiin tarkoitettu ilmoitusjärjestelmä. – Iso osa tablettisovelluksista ei ole mennyt kovin hyvin kaupaksi. Karppinen uskoo, että tablettilehdistä ei makseta, ellei tuote ole sellainen, josta ihmiset haluavat maksaa. Avainsana tässä on käyttökokemus. Suomalaiset lehdet yksinkertaisesti hukkuvat App Storen Newsstandille maailman kaikkien tablettilehtien sekaan. Periaatteessa kaikille eri mobiilikäyttöjärjestelmille kelpaava HTML5ohjelmointikieli ei riitä Karppiselle. Julkaisijat eivät ole myös juuri miettineet tablettiversioiden markkinointia. vain sen takia, että siellä ikään kuin kuuluu olla ajan hengen mukaan. – Ongelma on, että netissä ei ole tällä hetkellä tarpeeksi hyviä digitaalisia lehtikioskeja, mistä ihmiset voisivat löytää tablettilehtiä. Oppirahoja on maksettu Suomessakin on maksettu kovat oppirahat tablettilehdistä. – Aloimme tehdä tablettilehtiä heti kun iPad tuli markkinoille, siis vuonna 2010. Vaikka suurin osa myydyistä tableteista Suomessa on muita kuin iPadeja, niin lehtien lukemisessa sitä käytetään ylivoimaisesti eniten. Toisaalta mainostajilta pitäisi saada paremmin rahaa, sillä digitaalisilla mainoksilla voidaan tehdä kaikenlaista uutta. Karppinen myisi tablettilehtiä selkeästi halvemmalla kuin printtiä. Ne ovat olleet yksinkertaisesti huonompia tuotteita kuin paperilehdet
JULKAISIJA 6/2013 27. Lehtien ilmaiset verkkopalvelut eivät juuri innosta Karppista – Ihmiset joutuvat ylipäätään hyppimään saitilta toiselle löytääkseen mielenkiintoista sisältöä. Maksumuurien pystyttämistä lukijan ja lehden väliin kannattaa aina miettiä. Jos tablettilehti osataan tehdä hyvin, sitä voidaan rauhoittua lukemaan. – Näyttää siltä, että maksumuurit vaativat toimiakseen vahvaa sisältöä. Tablettilukuja saadaan Tablettilukijoiden määristä on oltu lehtitaloissa tähän saakka melko vaitonaisia, mutta jotain sentään tiedetään. PressGazetten mukaan esimerkiksi brittiläisellä The Timesilla on 67 000 tablettilukijaa, jotka seuraavat lehden digiversiota joko iPad- tai Android-tableteilla. Applen iPadin suosio näkyy selvästi The Timesin tapauksessa: 61 982 lukijaa käytti iPadia ja 5 398 lukijaa Android-tabletteja. Helsingin Sanomat on ilmoittanut, että sillä on 46 500 iPad-lukijaa viikoittain. Tablettilehden voi hyvin tehdä printtilehden materiaaleista. Vertailun vuoksi todettakoon, että The Timesin virallinen kokonaislevikki oli viime tammikuussa 399 399. Suomessa riman ylittää ehkä HS, muilla on jo paljon vaikeampaa. Levikki on ollut laskusuunnassa. Käy katsomassa ensimmäinen tablettiversio osoitteessa www.julkaisija.fi/ipad. Lue Julkaisija tabletilta! Julkaisijasta alkaa ilmestyä myös iPad-versio. Näiden lukujen valossa HS pärjää hyvin The Timesille iPadlukemisessa
Isoilla on puolestaan edessä suuria fuusioita. Esimerkiksi Sanomakonserni on tällä hetkellä kuoleman paikalla, Suninen toteaa. – Olen sijoittanut siihen vuosien mittaan omaa rahaa 2,5 miljoonaa euroa. Edes kuluva vuosi ei ole ollut mitenkään erityisen karmea Uudelle Suomelle tai Teokselle, vaan oikeastaan päinvastoin, Herlin kertoo. – Tilasin yhdysvaltalaisen Timelehden Suomeen kolmeksi vuodeksi 98 eurolla. Presso ehti ilmestyä kolme vuotta ennen lopettamistaan vuonna 2007. Tiedot perustuivat Palkansaajien tutkimuslaitoksen dataan. – Se on ainut toimiala, jonka tunnen todella hyvin. Suomalaiset lehtitalot ovat olleet konservatiivisia. Kolmen vuoden Time 98 eurolla Yhden työntekijän tuottavuus eli arvonlisäys per henkilö on hyvä mittari kertomaan, kuinka hyvin tai huonosti yrityksellä menee. Yli 100 000 euron arvonlisäystä pidetään jo hyvänä. Vastaavasti aikakauslehtiä kustantavan Sanoma Magazines Finlandin arvonlisäys oli 69 234 euroa, Otavamedian 113 285 euroa ja A-lehtien edellisiä taloja heikompi 64 840 euroa. Esimerkiksi kirjankustannusalalla toimivan Otavan kyseinen luku oli 115 040 euroa, Sanoma Pron 156 360 ja Tammen 104 270 euroa vuoden 2012 lopun tiedoilla. Miksen siis sijoittaisi, Herlin kysyy puolestaan. Lisäksi sain lukijalahjana hienon kellon. Tässä mielessä talouspolitiikka ratkaisee myös printin kohtalon. uskaltaneet lähteä tuiki tuntemattomaan riittävän ajoissa. Niklas Herlin omistaa Uuden Suomen, 40 prosenttia Kustannusosakeyhtiö Teoksesta sekä vajaat 11 prosenttia Alma Mediasta. Esimerkiksi Kauppalehti Presson mainoskampanja vei aikoinaan 3,5 miljoonaa euroa. Alle satasella Vertailun vuoksi kannattaa tietenkin todeta, että MTV 3:n vastaava arvonlisäys oli 148 789 euroa. Herlin ei myöskään kerro, että Alma Oyj omistaa myös alun perin ruotsalaisessa omistuksessa olleen nettideittipalvelu e-kontakti.fi:n. – Kirjamyynti vetää hyvin eli kirjat näyttävät kelpaavan lukijoille, Herlin sanookin kirjankustantamo Teoksesta. Suninen kertoo esimerkin omasta elämästään siitä, kuinka taloudellisesti hankalaa nimenomaan printin tekeminen on. – Vaikka kustannusalalle onkin tulossa isoja muutoksia, toimii koko toimiala paljon kannattavammin kuin ennen. Se ei ole paljon, kun ajatellaan, kuinka paljon uusien medioiden mainoskampanjoihin sijoitetaan. Tämä ei voi olla kovin kannattavaa liiketoimintaa. Mainonta ei kestä kestävyysvajetta Journalismin päivien talouspaneeliin osallistunut Alman suuromistaja Niklas Herlin ei usko, että printtimainonta lähtee enää nousuun. Silti printin alamäki jatkuu, uskoo Suninen. – Painamisen liiketoiminta on lähestulkoon puolittunut 90-luvulta lähtien. Varsinkin Sanoma Newsin arvonlisäys on pudonnut selvästi. arvonlisäys oli 75 762 euroa ja Sanoma Newsin 78 157 euroa vuonna 2012. Sittemmin Sanoma kielsi, että se omistaisi serbialaisen pornolehden. Painotalot elävät kassavirralla, rahaa ei riitä investointeihin. – Alman onni on ollut se, että se on pysynyt Suomessa eikä ole ostanut esimerkiksi serbialaista pornolehteä (kuten Sanoma), laukoo Herlin. Voiko tämä olla kannattavaa liiketoimintaa. Teksti Tiina Ruulio 28 6/2013 M ediatalojen taloutta pitkään seurannut ekonomisti Arto Suninen käytti kyseistä mittaria esitellessään kustannus- ja lehtitalojen taloustilannetta lokakuussa pidetyillä Journalismin päivillä Mediakeskus Lumessa Helsingissä. Sanomalehtipuolella varsinkin Keskisuomalainen ylsi kovan tason 119 522 euron arvonlisäykseen, kun taas Karjalainen tai Sanoma News jäivät selvästi alemmalle tasolle. Se, että koko mainonnan volyymi laskee, johtuu Herlinin mukaan ostovoiman laskusta ja Suomen kestävyysvajeesta. – Sanoisin, että pieniä ja laadukkaita medioita odottaa hyvä tulevaisuus. Yleisesti ottaen arvonlisäys per henkilö on ollut korkeampaa kirjojen kuin lehtien kustantamisessa. Herliniltä kysyttiin suoraan talouspaneelissa, miksi hän on sijoittanut niin paljon omaisuuttaan nimenomaan Almaan (viimeksi elokuussa), sillä printtimedialla ei tunnetusti mene kovin hyvin. Koko ala on Suomessa 1,25 miljardin bisnes, kun vastaavasti esimerkiksi televiestintä tekee rahaa 7 miljardin edestä. Karjalaisen JULKAISIJA. Vain harvat ovat Herlin luottaa vielä printtiin Herlin on kustantanut verkkolehti Uutta Suomea kuusi vuotta
– Politiikka ja uskonto eivät kuulu lehtemme linjaan. Lehden pinta-alasta 15–20 prosenttia on ”välttämättömänä pahana” tekstijuttuja, jotka eivät ole journalismia, vaan lähinnä puffeja yrityksistä ja tuotteista. Joka viikko torstaisin ilmestyvän Ykköset-lehden painos on 310 000, mutta kesällä jakelu käsittää 360 000 taloutta vanhassa Vaasan ja Keski-Suomen läänissä sekä osassa Pirkanmaata ja Satakuntaa. Ilmoituslehtien dinosaurukset Kehä kolmosen ulkopuolella jaetaan kahta huikean suurta tabloidi-ilmaisjakelulehteä. Jäljellä on kahdeksan omistajaa. Sen jälkeen muutamat yritykset ovat kadonneet maailman kartalta. Lokakuussa 2013 hän sai rikostuomion Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa juutalaisvastaisesta propagandasta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. – Itse olen tullut lehden palvelukseen vuonna 1998, jolloin Ykkösten jakelu nostettiin 100 000 kappaleeseen. Vuosien mittaan painosmääriä on kasvatettu kymmenillä tuhansilla päätyen nykyisiin, yli 300 000:n lukemiin. Emme ole koskaan julkaisseet kannanottoja ja mielipiteitä, emmekä jatkossa tule niin tekemään, Aaro Mannismäki viittaa Magneettimedian kohujuttuihin. JULKAISIJA 6/2013 31. – Vuonna 2012 pääsimme jollain tavalla plussalle, mutta tänä vuonna teemme reilusti voitollisen tuloksen. Sieltä pari rekkaa vie lehtiä Seinäjoelle, Jyväskylään ja Tampereelle. Kärkkäinen Oy:llä on suuret tavara talot, jotka kuitenkin hakeutuivat yrityssaneeraukseen 2010. Yhtiön pääomistaja ja hallituksen jäsen Juha Kärkkäinen toimii myös päätoimittajana Magneettimediassa. Ei meillä hirveästi alaspäin menoa ole ollut, jos kuuntelee muita medioita, Mannismäki toteaa. Tällä ilmoituspohjalla meillä ei ole suunnitelmia kasvattaa jakelua, kertoo toimitusjohtaja Aaro Mannismäki Tuurin Lehti Oy:stä. Kokonaisuutena isompi viikoittainen ilmaisjakelulehti on Magneetti media, joka leviää kolmena painoksena Oulun, Ylivieskan ja Lahden ympäristöön, yhteensä 366 500 kappaleena. Ykköset-lehden painosmääriä on kasvatettu vuosien mittaan kymmenillä tuhansilla päätyen nykyisiin, yli 300 000:n lukemiin. Keskisen kyläkauppa suurin ilmoittaja Ykköset ja sen kustannusyhtiön Tuurin Lehti Oy:n perustivat 12 yrittäjää Tuurin, Alavuden ja Ähtärin alueelta vuonna 1996. Savon Paino painaa ja Itella jakelee Vuonna 2012 Tuurin Lehti Oy:n liikevaihto oli 4,5 miljoonaa euroa. E Teksti Markku Niiniluoto telä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva Ykköset on kuutta maakuntaa yhdistävä markkinointi- ja ilmoituslehti, joka henkilöityy Vesa Keskiseen ja Tuurin kyläkauppaan. Tavaratalotaustaisten Ykkösten ja Magneettimedian painokset ylittävät reilusti 300 000 kappaleen rajan. Olemme markkinointilehti ja kerromme vain positiivisia asioita. Jakelun lisäksi Ykkösiä tilataan muualle Suomeen pari tuhatta kappaletta 45 euron hintaan vuodessa. Itella jakaa lehdet taajamiin ja meille tärkeisiin syrjäkyliin. Sen sijaan katetta on kertynyt enemmän. Veljekset Keskinen Oy:n ilmoitukset täyttävät 20 prosenttia 62–72-sivuisen ilmaisjakelulehden sivumäärästä. – Aikamoisen määrän paperia jaamme. Yhteistyö on ollut hyvää Savon Painon ja Itellan kanssa, Mannismäki kiittelee. Keskisen Kyläkauppa oli jo silloin mukana suurimpana ilmoittajana. Kymmenen viime vuoden aikana Ykköset on painettu Savon Paino Oy:n Varkauden kirjapainossa. Näillä paikkakunnilla J. Seinäjoella ilmestyvä 7-päiväinen Ilkka kuluttaa vähemmän paperia viikon aikana kuin Ykköset yhteen numeroonsa. Lokakuun puolivälissä 2013 yhtiö oli viisi prosenttia jäljessä viime vuoden luvuista. Ykkösissä on melkoisen kattavasti jakelualueen tanssipaikkojen ja huvinjärjestäjien ilmoitukset sekä 16-sivuinen moottoriliite. Lisäksi Magneettimedialle määrättiin 45 000 euron edestä yhteisösakkoa. Sivunvalmistuksen tekee Mainosmaa Oy Tuurissa
Sen seuraajaksi on perustettu Kauppa Suomi-niminen julkaisu, joka tulee kirjoittamaan juutalaisten asemesta perheitä kiinnostavista tavallisista positiivisista asioista, sanoo lehden kustantaja Juha Kärkkäinen. Kärkkäisen ketjuun kuuluvat myös Ylivieskan ja Oulun tavaratalot. Sen jälkeen annettiin tiedote lehden linjan muutoksesta. Kärkkäinen Oy:n perustajalle Juha Kärkkäiselle ja tavarataloyhtiölle 90 000 euron yhteisösakkoa. Lisäksi panettelevat ja solvaavat kirjoitukset piti poistaa nettisivuilta. – Kirjapanosta lehdet lähtevät Itellan logistiikkaan, josta luvut ovat tarkistettavissa. tui yhtiön palveluksesta. Magneettimedia on muuttumassa kaupallisempaan suuntaan. Magneettimediaa vastaan tehtiin alkuvuonna ja kesällä 2013 poliisille kaksi tutkintapyyntöä juutalaisvastaisesta kirjoittelusta. Myös muutama näköislehti on katseltavissa nettisivuilla. Oikeudenkäynnin ollessa käynnissä Magneettimedia julkaisi nettisivuillaan äärioikeistolaisen järjestön, Kansallisen Vastarinnan, Kärkkäistä puolustavan kirjoituksen. Jos talouksissa on keskimäärin kolme henkilöä, niin lähelle miljoonaa lukijaa päästään, Aaro Mannismäki arvioi. Oikeus määräsi Juha Kärkkäisen maksamaan 90 päiväsakkoa eli 540 euroa ja lehteä julkaisevan tavarataloyhtiön 45 000 euron yhteisösakkoon. Magneettimedia lopettaa ilmestymisensä jouluun mennessä. – Lehden linjan muutos on sovittu päätoimittajan kanssa. Valtaosa Magneettimedian sivustosta on Kärkkäisen tavarataloyhtiön ilmoitussivuja, joiden ohella lehdessä on hyvin kiisteltyjä, jopa provokatiivisia juttuja: Rokotteet edistävät syöpää, Lopettakaa rypsiöljyn käyttö heti, Suuri ”raiskaavien rabbien” salailu. Uudenlainen lehti ilmestyy aikanaan, sanoi toimitusjohtaja Riku Ilvesluoto Julkaisijalle. Kärkkäinen Oy:n vuonna 2009 avaama Lahden tavaratalo on Suomen kolmanneksi suurin tavaratalo Helsingin Stockmannin ja Tuurin Kyläkaupan jälkeen. Se näköjään riitti Riku Ilvessalolle, joka irtisanou- Magneettimedia leviää kolmena painoksena Oulun, Ylivieskan ja Lahden ympäristöön, yhteensä 366 500 kappaleena. Magneettimediaa jaetaan vahvoilla lestadiolaisalueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sekä Lahdessa. Magneettimediaa vastaan tehtiin alkuvuonna ja kesällä 2013 poliisille kaksi tutkintapyyntöä juutalaisvastaisesta kirjoittelusta. Marraskuun alussa tuli tieto, että Magneettimedia on päätetty lopettaa. Tabloidilehti painetaan yli 365 000 kappaleena Lehtiseppien Jyväskylän painossa ColdSet-rotaationa. Syyksi mainittiin erimielisyys lehden linjasta. Toimitusjohtaja erosi julkaisupolitiikan takia Ylivieskalaisen tavarataloketjun hakeuduttua yrityssaneeraukseen 2010 uudeksi toimitusjohtajaksi palkattiin Riku Ilvesluoto vuoden 2013 alussa. Ei niitä voi vääristää. Nettipalstoilla lehteä on sanottu ”vanhoillislestadiolaisten 7 päiväksi” ja tavarataloa ”Miesten Tiimariksi” valikoimiensa suhteen. Vuonna 2011 tavarataloketju J. Kärkkäinen sai vuoden Huuhaapalkinnon Magneettimedian kustantamisesta. Magneettimedialle Huuhaa-palkinto J. Kärkkäinen kiisti syytteet oikeudessa. Hänen mukaansa kirjoituksissa oli kyse sananvapauden rajoissa tehdystä mielipiteen esittämisestä. Käräjiltä sakkotuomiot Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden syyttäjä vaati alun perin ehdollista vankeutta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Magneettimediaa julkaisevan J. Tavarataloketjun hallitus irtisanoutui Magneettimedian artikkeleista, joiden julkaisusta on päättänyt yksin päätoimittaja Juha Kärkkäinen. Skepsis-yhdistyksen mukaan ilmaisjakelulehti on ensim- 32 6/2013 JULKAISIJA mäistä kertaa näin vahvasti valjastettu uskomuslääkinnän, salaliittojen sekä virheellisen että näennäistiedon levittämiseen. Toimitusjohtajan tehtävät jättänyt Juha Kärkkäinen jatkoi päätoimittajana tavarataloyhtiön kustantamassa Magneettimediassa. Kirjoitukset olivat otsikoitu: Maailmanmahti USA on sionistien sätkynukke, Suomennettu esipuhe David Duken teoksesta Jewish Supermacism ja Siionin viisaitten pöytäkirjat ja kaksi kommenttikirjoitusta. Kävijämääriä ei ole tutkittu eikä ilmaisjakelulehdissä ole virallisia levikintarkastuksia. KauppaSuomelle etsitään parastaikaa uutta päätoimittajaa.
dig in mital l a Verkkomarkkinoinnin ja -myynnin mittaamisen käsikirja Tomi Pyyhtiä • Seppo Roponen • Mikko Seppä Teemu Relander • Raino Vastamäki • Janne Korpi Marko Filenius • Kati Sulin • Jani Engberg
Toki pahimmalta kilpailijalta Seuralta se laski vielä enemmän, mutta seitsemänkin prosenttia on aika paljon. Se täytyy tehdä sellaiseksi, että sitä oikein odotetaan.” 34 6/2013 JULKAISIJA panostaa täysillä printtiin, uskoo laadun muuttuvan määräksi. Emme peesaa ketään, emme matki ketään, emmekä haahuile muitten perässä. Ei peesata ketään Lausumaa on houkutus tulkita niin, että Apu on saanut levikinlaskun pysäytetyksi, mikä on toimialalla kova juttu. Kun aikakauslehdistössä trendinä on ollut erikoistuminen yhä suppeamman kohderyhmän lehdeksi, Avun resepti on tasan päinvastainen. Eihän vuosi 2012 ollut likimainkaan samanlainen. Aarnipuro oikaisee vuoden 2012 tuloksen tulkintaa sikäli, että levikin kiistattomasta laskusta huolimatta vuoden 2012 taloudellinen tulos oli hyvä: – Mutta tästä vuodesta tulee vieläkin parempi. Lakkauttamisia kustantaja perusteli sillä, että perinteisten printtilehtien lanseeraaminen on muuttunut haastavaksi kuluttajien median käytön ja mainosmarkkinoiden nopean muuttumisen johdosta. Emme peesaa ketään, emme matki ketään, emmekä haahuile muitten perässä, sanoo Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro. Mainosrahojakin se tietysti haluaa, mutta ennen muuta se haluaa uskollisia tilaajia. Mutta jo tässä vaiheessa Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro uskaltaa luvata, että vuodesta on tulossa hyvä: – Myynti vetää hienosti, ja tilausten jatkamisprosentti on korkealla. Tästä syystä Sanoma Magazines kertoi panostavansa jatkossa entistä enemmän digitaalisiin palveluihin. Se haluaa suurten massojen lehdeksi. Uutismedia on suurissa vaikeuksissa, kun sähkö päihittää ne ajantasakilpailussa mennen tullen. A-lehtien kilpailija Sanoma Magazines lakkautti vastikään kolme lehteään, joista kaksi, Iiris ja 3T, ehtivät hädin tuskin vuoden ikään. Lohen sukua Apu-lehti on lohen sukua. Tulossa kovat luvut Vuoden 2013 lehdistön levikkitiedot julkaistaan virallisesti helmikuussa. Miten se nyt noin menee. Levikki laski silloin vuoteen 2011 verrattuna 7 prosenttia. Se ”Aikakauslehti on elämystuote. Aarnipuro uskoo Avun löytäneen menestyksensä reseptiksi sen, että lehden tekijät ymmärtävät poikkeuksellisen hyvin suomalaista elämää ja suomalaisia ihmisiä: – Suomessa on hirveä määrä fiksuja ihmisiä, jotka jaksavat ja haluavat lukea pitkiä, perusteellisia ja tärkeitä juttuja. A Teksti Pertti Jokinen Kuva Timo Pyykkö pu täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Aarnipuro tietää tietenkin printin yleisen tilanteen. Kun taloustaantumaa on kestänyt viisi. Avun menestys perustuu tasan päinvastaiseen tilannearvioon. Ja juhlavuoden kokemusten perusteella se näyttää olevan oikeassa. Kun muu printti näivettyy, Apu kukoistaa. Aarnipuro uskoo lehtensä vihdoin löytäneen tähän oikean keinon: – Me teemme lehteä itsevarmasti omalla tavallamme. Se kulkee vastavirtaan. Tämä on brändimme ydin, ja koko porukkamme on oivaltanut tämän aina avustajiamme myöten. Me teemme lehteä itsevarmasti omalla tavallamme. Ilmeisesti Avun brändin sanoma on tavoittanut siis myös ammattipiirit. Kelpaa ruma ja vanhakin Apu valittiin aikakauslehtikilpailuEditissä vuoden 2012 parhaaksi yleislehdeksi. Se on aikakauslehdistössä kunnioitettava ikä. Ja pitkälle erikoistuneilla aikakauslehdillä on ongelmia siksi, että niiden tulonmuodostuksesta mediamyynnillä on leijonan osa
Siis printtinä, tietenkin. Meillä voi olla vanha ruma mies, jos hänellä on rouheva elämäntarina. Mobiili ja tabletti tulevat tietenkin, mutta muutos ei ole nopea. Apu on nyt vahvoilla uskollisilla tilaajamassoillaan. Tämän lisäksi me olemme nostaneet terveydenhoidon ykkösteemaksemme. .saumeri.fi Apu luottaa nousukiitoonsa niin vankasti, että aikoo julkaista ensi vuonna uuden terveyslehden. Sähkö ei syö printtiä Apu luottaa nousukiitonsa vauhtiin niin vankasti, että aikoo julkaista ensi vuonna uuden terveyslehden. Sitäkin kehitetään, mutta ”emme kyllä yhtään usko printin kuolemaan”: – Yli 60-vuotiaita on maassamme hirveä määrä ja lisää tulee. ISO 9001 ISO 14001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO. – Aikakauslehti on elämystuote. Totta kai mukana täytyy olla erilaisia palvelevia elementtejä. Me luotamme tässä tiukkaan asiaan eli vanhaan kunnon perusjournalismiin. vuotta, on ilmoitusmyynti koko toimialalla aallonpohjassa. Apu Terveys ilmestyy v. Se täytyy tehdä sellaiseksi, että sitä oikein odotetaan. Avulla on muutenkin syytä suhtautua sähköisiin media-alustoihin leppoisan rauhallisesti. Kyllä he lukevat etupäässä tavallisia kirjoja ja lehtiä. Aarnipuron mielestä heidän linjansa heijastuu lehden kanteen asti: – Aiempien oppien mukaan lehden kannessa piti olla nuori kaunis nainen. Toisin sanoen ne, jotka valitsevat sähkön, eivät ole printistä pois. Aarnipuro sanoo, ettei verkko ole Avullekaan toisarvoinen julkaisualusta. Tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että Apu.fi:n lukijat ovat eri ihmisiä kuin printtilehden lukijat. 2014 kuusi kertaa
– Lehtiä voi ostaa kuukausimaksulla ja kirjoja joko yksittäin tai samalla periaatteella kuin musiikkipalvelu Spotifyssa – siis kaikki julkaistut kirjat tietyllä kuukausimaksulla. Millä pärjätään netissä. Se määrittää suunnan, johon mediakonsernin pitäisi panostaa. Eli samaan aikaan kun Talentum on leikannut kulujaan 10–15 prosenttia tänä vuonna, on se pystyttänyt Summa-palvelunsa. Ja vaikka talouden tilanne olisi kuinka hankala, pitää aina pystyä kehittämään seuraavia asioita. Printti kutistuu Aarne Aktan on sitä mieltä, että painettujen lehtien volyymi laskee rajustikin. Kyse on siis kirjaimellisesti juttujen summasta. Käytän aivan varmasti myös erilaisia printtituotteita pitkään. Levikkilukuja tarvittiin, kun rakennettiin ilmoittajille asiakaspeittoa. Se jää eloon, mutta saattaa supistua ehkä noin kolmasosaan nykyisestä vuosikymmenessä. Pitää tietää tarkasti, kenelle teemme lehtiä ja keskittyä levikkituottoihin. Printti ei luultavasti jatka mainosrahoitteisena, vaan se muuttuu sisältörahoitteiseksi mediaksi. A Teksti Tiina Ruulio Kuva Antti Mannermaa ktan viettää itse asiassa Tukholmassa nykyään ison osan työajastaan, sillä hän on myös Talentum Swedenin toimitusjohtaja. Positiivisia merkkejäkin toki on, kuten levikkituottojen kasvaminen Voi käydä niin, että printti muuttuu perushyödykkeestä luksushyödykkeeksi, josta pitää maksaa vähän ekstraa digitaaliseen versioon verrattuna, sanoo Talentumin toimitusjohtaja Aarne Aktan. Aktan vierastaa mustavalkoista, binääristä ajattelua printin ja digitaalisen välillä. Kun rahaa käytetään johonkin, pitää aina ajatella, mitä raha tuottaa. Talentumin lehdet Arvoasunto Arvopaperi CIO Fakta Markkinointi & Mainonta Mediuutiset Metallitekniikka MPC Platinium Talouselämä Tekniikka & Talous Tietoviikko Uratie 7 prosentilla vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Ennen puhuttiin aina miljoonainvestoinneista, mutta ei enää. – Tämä ajantasaisen tilkkutäkin rakentaminen eri julkaisuista on mediakustantajalle uusi mahdollisuus, sanoo Aktan. Ja onko sillä edes väliä, luetaanko lehdet diginä tai paperina, kunhan pidetään huolta siitä, että kuluttajalla on käytössä hyvät palvelut. Summa kuin tilkkutäkki Mediakonserni Talentumin toimitusjohtaja Aarne Aktan antaa haastattelun Tukholmasta, päivää ennen Talentumin uuden digitaalisen palvelun Summan aukaisemista Suomessa. Inspiraatiota on toki haettu edellä mainitun Spotifyn lisäksi muun muassa Amazonin Kindlestä. – Luen esimerkiksi Talouselämää tänä päivänä kaikilla mahdollisilla välineillä. Digitaalinen Summa ei ole maksumuuri, vaan maksullinen sisältöpalvelu, joka yhdistää Talentumin kaikki lehdet, kirjat ja verkkosisällöt. – Tähän oli pakko löytää rahaa, aikaa, intoa ja kykyä. Uudessa palvelussa on panostettu erityisesti datan indeksointiin. Nyt asiat ovat toisin. Esikuvia oli Summan eri aihekanavat kerätään kaikista Talentumin kustantamista lehdistä. Ollaan lokakuun puolivälissä. Se, miksi digitaalisen palvelun avaaminen siirtyi useammalla kuukaudella eteenpäin, johtui Aktanin mukaan yllättävää kylläkin maksujärjestelmästä eikä itse digitaalisesta julkaisemisesta. Leikataan ja kehitetään uutta Mediakonserni Talentumin suurimmat taloudelliset ongelmat ovat liittyneet mainosmarkkinan hyytymiseen sekä Ruotsin Talentumin tappioihin. Tilannetta helpottaa se, että digitaaliset palvelut maksavat kustantajalle vain murto-osan siitä, mitä ne maksoivat 5–10 vuotta sitten. 36 6/2013 JULKAISIJA Aktan kertoo, että ei ole nähnyt toista samanlaista julkaisija-alustaa. Lukijoiden pitää siis saada päättää, miten ja milloin he haluavat lehtensä lukea. – Voi käydä niinkin, että printti muuttuu perushyödykkeestä luksushyödykkeeksi, josta pitää maksaa vähän ekstraa digitaaliseen versioon verrattuna. Mediakonsernin suhde klassisiin levikkilukuihin on muuttunut tyystin. Digitaalisia sisältöjä voi lukea kaikilla päätelaitteilla pc:stä kännykkään. – Pyrimme vastustamaan ikävää kehitystä fiksuilla tavoilla: myydä todella paljon ja jatkaa todella kovaa kulujahtia. – Katsomme levikkejä ennen kaikkea euroina, perinteiset luvut ovat toissijaisia. Palvelu toimii sekä brändeittäin että aihepiireittäin eli kuluttaja voi ostaa palvelusta vaikkapa Talouselämälehtiä tai sitten jonkin aihekanavan kaikki jutut. Hän tekee itse asiassa Tukholmassa sitä samaa, mitä on tehnyt viime aikoina Suomessakin eli yrittää muuttaa lehtiliiketoiminta kannattavammaksi. – Uskon, että printille käy kuin cd:lle. Samalla Suomen lehtiliiketoiminnan kannattavuus on noussut merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Talouselämä, Arvopaperi tai Tekniikka & Talous porskuttavat melko
Jos kuluttaja on tottunut lukemaan lehteä jollain tietyllä tavalla vaikkapa 25 vuotta, menee kauan ennen kuin hän on valmis muuttamaan tottumuksiaan. He eivät enää odota seuraavaa lehteä, vaan katsovat asiat välittömästä netistä. Kun ennen tulovirta oli yksi ja sama (printti), on niitä nyt useita. Samalla digitaalisten palveluiden käytön on oltava helppoa ja hauskaa. euroa (5,7 milj. Ne pärjäävät netissä mainosrahoituksellakin. euroa) MONIPUOLISTA MEDIA-ALAN PALVELUA EDULLISESTI - tuote- ja henkilövalokuvaus - kuvankäsittely - videokuvaus ja editointi - hää- ja tapahtumakuvaukset - mainoksien valmistus - internetsivujen teko - media-alan koulutus - laaja luontokuva-arkisto Pieni, edullinen ja monipuolinen mediaratkaisujen tuottaja Fallkullantie 8 B 18, 00730 Helsinki. Mutta taas toisaalta: tietotekniikkalehtien online-tuotot ja alan ammattilaistapahtumien järjestämisestä saadut tuotot ovat kasvaneet. 2012 40,4 milj. Tammi-kesäkuu 2013 lyhyesti • • • Talentum-konsernin liikevaihto 39,3 milj. euroa (v. euroa (3,8 milj. euroa) • Kirjat ja lakikoulutus: 3,7 milj. – Sisällön pitää olla niin hyvää, että ihmiset suostuvat siitä maksamaan. Aktan kuvailee uutta tilannetta journalismin ja palvelunkehityksen pyhäksi liitoksi, jota mediakonserni pyrkii nyt kehittämään kaikin tavoin. euroa) Ruotsin lehtiliiketoiminnan liiketulos tappiollinen Mediamainonnan määrä Talentumin medioissa väheni 21,7 %. Tietyt mediat, kuten isoilla volyymeillä pelaavat iltapäivälehdet, eivät välttämättä edes pyri maksumuurimalliin. Talentumin ammatti-informaatioon keskittyvät lehdet eivät kuulu tähän sarjaan. euroa) • Tapahtumat: 6,3 milj. euroa (15,0 milj. Yleisesti ottaen lehtien digiver sioista saadut tuotot ovat tähän mennessä hyvin vaatimattomia. – Minusta kyse on pitkälti adaptaatiosta eli mukautumisesta. mukavasti eteenpäin vaikeassakin markkinatilanteessa. euroa) • Suoramarkkinointi: 5,9 milj. Ilmoitustuottojen osuus Talentumin liikevaihdosta oli 27,5 % Liiketoimintojen liikevaihdot: • Lehtiliiketoiminta Suomi: 14,2 milj. – Ensin sinne työnnettiin ilmaista tavaraa, ja nyt sitä on pakko vetää takaisin. – Sen sijaan tietotekniikkalehtien tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä, sillä lehtien potentiaaliset lukijat ovat muuttuneet. euroa (5,4 milj. Aktaninkin on pakko myöntää, että mediatalot menivät onlineen ja internetiin ajattelematta asiaa riittävän pitkälle
(Uusi Suometar 1888) – Yleisö arvelee tästä neiti S:n tau lusta, että se on liian realistinen. Tästä näkökulmasta syntyi Hesariin 16.10. Tässä tapauksessa emme usko sairauteen vaan näemme vain sairaaksi meikatun lapsen, joka ei herätä minkäänlaista myötätuntoa. Nuorten, lahjakkaiden taiteilijoiden teokset ottivat kantaa, provosoivat, aiheuttivat skandaaleja, hämmensivät. (Finlandia-lehti 1888) – Teknisistä ansioistaan huolimatta tämä motiivi vaikuttaa lähinnä kiusal liselta. Pörröisellä tukalla ja samealla katseella yritetään luoda vaikutelma sairaudesta. Hesarissa, Ateneumin yhteistyökumppanissa, julkaistun mainoksen otsikko oli ”Huono maalaus vuonna 1888”. M Teksti Pertti Jokinen ainoksessa Toipilaan, nykynäkemyksen mukaan maamme taiteen ehdottoman ja iättömän klassikkoteok sen, sisään on mustiin palkkeihin taitettu otteita aikalaiskritiikistä: – Taulun vika on siinä, ettei se ole kyl lin realistinen. Se oli toinen osa kolmen ilmoituksen sarjasta, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa lokakuussa. Mainoksen teksiosuus kuvaa hyvin koko sarjan olennaisen sisällön: ”Kun Ateneum 125 vuotta sitten avasi ovensa, se täyttyi oman aikansa nykytaiteesta. (Finlandia-lehti 1888) – Lapsen asettelu näyttää järjes tetyltä ja laskelmoidulta. (Finlandia-lehti 1888) – Sairaus on kaunista vain silloin, kun kerjätään sääliä. Kehnoa nykytaidetta Helene Schjerfbeckin maalaus Toipilas vuodelta 1888 oli aikalaiskritiikin mukaan huonoa taidetta. Ne pakottivat katsojan ajattelemaan. oivaltava mainos Ateneumin 125-vuotisjuhlanäyttelystä. 38 6/2013 JULKAISIJA Ensimmäiseen oli photoshopattu seitsemän Suomen taiteen kultakauden taiteilijan kasvot ja nimet vanhan rakennuksen eteen. (Uusi Suometar 1888) – Terve ja iloinen pöydän ääressä leikkivä lapsi olisi toiminut paljon paremmin. 125 vuodessa nämä aikansa kiistellyt, kriitikoiden haukkumat ja yleisön Hesarin mainos Ateneumin 125-vuotisjuhlanäyttelystä.. (Finlandia-lehti 1888) Provokaatiosta ikoniksi Loppujen lopuksi Toipilas kelpasi äskettäin valmistuneen Ateneumin kokoelmiin vasta sen jälkeen kun taiteilija oli suostunut laskemaan sen hintaa
Tekstiin tarvittavat tiedot ja hauskat yksityiskohdat on kaivettu esiin eri taidekirjoista ja Googlesta. Mutta muuallakin ilmoitetaan, mm. Kuvassa oli graffititaiteilija tiiliseinän edessä signeeraamassa teostaan: A. Kärkimedian lehdissä. Me olemme tunnettu erikoispainotekniikoista ja suurkuvatuloksesta, mutta käytettävän tekniikan rajausta ei meille ole olemassa. – Kun halusimme tuoda esiin talomme pitkän historian, siitä syntyi ikään kuin luonnostaan näke mys siitä, että nykyinen klassinen taide on ollut oman aikansa nykytai detta. LIITY JÄSENEKSI MENESTYJIEN KASVAVAAN JOUKKOON: • Tietoa ja koulutusta • Osaamisen kehittämistä • Verkostoja ja mahdollisuuksia Katso lisätietoja uusilta sivuiltamme www.fespafinland.fi Fespa Finland ry on kansainvälisesti tunnetun Fespa:n itsenäinen suomalainen toimialaa edistävä ja yhdistävä graafisen alan liitto.. Varsinkin Taivaan merkittävää roolia hän painottaa. Kunnian voi toki jakaa laajemmallekin. – Riippuu näyttelystä ja sen kohderyhmistä, missä ilmoitamme, Suojoki kertoo. Edelfelt. On vain ratkaisuja soveltaa eri tekniikoita. Se on kokonaisuudessaan hänen mielestään hyvän yhteistyön tulosta. Tiimityötä Ateneumin markkinointipäällikkö Saara Suojoki jakaa kiitokset älykkäästä mainosketjusta tasan kaikille osapuolille, vaikka alkuperäinen idea oli Atskin oma. Suojoki kertoo, että Ateneum ilmoittaa säännöllisesti Helsingin Sanomissa, joka onkin Ateneumin virallinen yhteistyökumppani. ”Huonoon maalaukseen”, mainossarjan ehkä älykkäimpään osaan, on edellä siteeratut osuvat aikalaiskritiikkilöydökset kaivanut arkistoista esiin Ateneumin kokoelmaintendentti ja amanuenssi. Heijastus tähän päivään Mainostoimisto Taivaan copywriter Michael Silén kertoo tehneensä yhteistyötä Ateneumin kanssa viisi vuotta. Suojoki kertoo, että ilmoitussarjaa suunnitelleessa tiimissä osattiin olla jo oivallusvaiheessa tyytyväisiä löytyneestä aikajana-ideasta. Otsikko oli tällä kertaa ”Eilisen provokaatio, tämän päivän ikoni”. Koko sen ajan on mainonnan pääteemana ollut taiteen, vanhankin taiteen, heijastaminen tämän päivän todellisuuteen: – Näin on Ateneumin tämänhetkisessä toisessakin näyttelyssä Järven lumo, jossa esitellään Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä 1800–1900-lukujen taitteessa. Onhan monen tämänkin päivän ihmisen haave asua lähellä isoa kaupunkia omassa talossa järven rannalla, Silén kertoo. Mainossarjan ideointi oli tehty yhteistyössä Ateneumin, mainostoimisto Taivaan ja HS:n kanssa. Seri- ja erikoispainojen liitto on nyt FESPA FINLAND ry Fespa Finland on liitto, joka edistää kaikkien paino- ja tulostustekniikoiden soveltamista liiketoimintaan. Ei hän kuitenkaan suostu nostamaan ketään idean isäksi tai äidiksi. Hän on siis vastannut mainoksen tekstiosuuksista eli varioinut yhtä ja samaa perustekstiä kolmen mainoksen otsikkoihin sopivaksi. hyljeksimät teokset ovat kasvaneet kansallisomaisuudeksi, suomalaisen taiteen helmiksi.” Mainossarjan kolmas osa liittyi jälleen Toipilaan teemaan
Sitä jaetaan jälleenmyyjille eli matkatoimistoille ja lähetetään Apollomatkojen asiakkaille. Strategian laadimme puolitoista vuotta sitten, ja uusi lehti on yksi ilmentymä siitä. – Tiedustelimme asiakastyytyväisyyskyselyissä myös, saako toinen asiakas soittaa heille ja kysyä kokemuksista matkakohteessa. Hinta on aina saatavissa matkatoimistosta tai netistä.. Torran mukaan tämä kaikki liittyy alan isoon muutokseen, jonka myötä suurin osa matkoista myydään nykyään internetissä. – Asiakkaat voivat myös tilata sen eli lähetämme lehden kotiin niille, jotka sen todella haluavat. K Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuva Apollomatkat ahdesti vuodessa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ilmestyvä lehti korvaa perinteiset matkaesitteet. Osa asiakkaista oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että asiakkaan pitää saada tietää, mitä tuote maksaa. Tämä on aina pieni haaste, kun tehdään niin sanottuja käännettyjä konsepteja, Eva Torra myöntää. Emme voi painattaa hinnastoa, joka on voimassa esimerkiksi puoli vuotta, koska hinta muuttuu periaatteessa vaikka joka päivä. – Neuvottelimme kuluttajaviranomaisten kanssa, millaista myynnin 40 6/2013 JULKAISIJA tukimateriaalia voimme tässä tilanteessa tuottaa. Tämäkin on osa asiakaslähtöistä strategiaa. Hinta voi elää suuntaan tai toiseen ostopäivästä riippuen. – Jokaisessa maassa on oma toimitusneuvosto. Tämähän ei sulje sitä pois. Verkkosisältöön voidaan liittää lisäksi videoita, jotka julkaistaan You- Tubessa. Osa omaa, osa yhteispohjoismaista sisältöä Lehden sisällön linjat ja toimituksellinen tuotanto tehdään yhteistyössä ruotsalaisen sisältömarkkinointiyrityksen, OTW:n kanssa. – Alalla on paljon näkemyksiä siitä, että esite ja selkeä hinnasto on pakko olla. Yhdessä asiakkaiden kanssa Kuoni Nordicin maajohtaja Eva Torra kertoo, että taustalla on ottaa omat asiakkaat enemmän mukaan sisällön luomiseen. Apollomatkojen kaksi kertaa vuodessa julkaiseman matkailulehden ensimmäinen numero ilmestyi heti kesälomien jälkeen ja toinen joulun tuntumassa. Lehdestä 60 prosenttia on yhteistä aineistoa. Lukemista halukkaille Lehden suomalainen painos on noin 80 000 kappaletta eli hieman pienempi kuin aikaisemman esitteen. Heidän kantansa oli, että joko ilmoitetaan kaikki hinnat tai ei mitään hintoja. Toinen iso syy esitteestä luopumiselle on dynaaminen hinnoittelu. Toinen on mainoshahmomme Apollo-jumala, joka tulee jatkossa houkuttelemaan ihmisiä osallistumaan esimerkiksi kilpailuihin, Eva Torra kertoo. Perinteisten matkaesitteiden hylkääminen ja korvaaminen aikakauslehdellä sekä siihen liittyvällä verkkosisällöllä oli iso strateginen päätös, jonka vaikutuksia selvitettiin etukäteen perusteellisesti. Oma lehti tilalle Apollomatkat luopui matkaesitteestä Matkanjärjestäjä Apollomatkat ja sen emoyhtiö Kuoni Nordic ovat päättäneet jakaa mainosrahansa uudelleen ja panostaa ne pääosin omiin mediakanaviin, lähinnä omaan aikakauslehteen. Painetun lehden lisäksi toimituksellista sisältöä tuotetaan omille verkkosivuille ja sosiaalisiin medioi hin. Yritystenkin täytyy silloin tehdä asioita vähän eri tavoin kuin ennen. Se on myös yhtiön omien tilauslentokoneiden istuintaskuissa. Omia asiakkaita voidaan pyytää kertomaan kokemuksistaan matkalla, ja asiakaspalautteen perusteella lehteen voidaan laatia lista esimerkiksi asiakkaiden suosittelemista kymmenestä parhaasta hotellista Kanarialla. Sen jälkeen editoimme niitä vielä niin, että asiat niissä on oikeasti sanottu suomeksi. Se on yhdessä tekemistä, co-creationia. Suomen toimittaja Nenne Hallman kirjoittaa jutuista osan, minä kirjoitan itse osan ja välillä käytämme apuna muita suomalaisia matkailualan toimittajia. Lisäksi sitä jaellaan tapahtumissa, kuten luonnollisesti Matkamessuilla, Torra lisää. Niinpä lähdimme tekemään puhtaasti aikakauslehteä, jonka ideana on inspiroida ihmisiä ja tuoda esille tuotettamme. – Tämän päivän kuluttajat ovat aktiivisia ja ottavat osaa yritysten elämään arvioimalla, suosittelemalla ja kommentoimalla tuotteita. Rytmi on siis sama kuin perinteisillä matkaesitteillä. Ensimmäinen numero, jossa kerrottiin talvikauden matkakohteista, ilmestyi kesälomien jälkeen ja toinen, kesäkohteista kertova numero ilmestyy pian joulun jälkeen
(esim. Kalenterit helposti verkosta Esi m. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt mm. ?ód?) – Miten taivutan vierasta nimeä. (esim. Se vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: – Käytänkö vierasta nimeä vai suomalaistettua asua. Zanzibar vai Sansibar?) – Miten selvitän vieraan nimen oikean asun. Siihen tarvitaan myös tiiviitä käsikirjamaisia esityksiä, joista voi tarkistaa asioita. eri kielten asettamiin vaatimuksiin tekstien kirjoittamisessa ja käsittelyssä. (esim. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 rps-yhtiöt. Korpela Vierasnimikirja Koko 150 × 204 mm 224 sivua 2-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-14-3 Hinta: 36 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. A4 sei n a ka lenter i 12 sivua + ka nsi m eta lli ki er r esi d ottu 1 0 0 kpl 4,9 8 eu roa / kPl sis alv.24% KUVITA KALENTERI OMILLA KUVILLA www.painotalo.fi Jukka K. Jukka K. Tämä kirja tarjoaa molempia. Korpela Vierasnimikirja Uusi apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle Vieraat nimet ovat vaikeita kirjoittaa oikein. Kuang-chou vai Guangzhou?) – Miten kirjoitan oudot kirjaimet. Dumas : Dumasin vai Dumas’in vai Dumas’n?) Jukka K. (esim. Siihen tarvitaan perustietoja, joita ei opita koulussa
Puupiirroksen japaninpaperi valmistetaan kozokuidusta (mulperipensaan kaarnaa). Työskentelin niin jo 42 6/2013 JULKAISIJA ennen kuin kiinnostuin japanilaisesta puupiirroksesta, kertoo Moilanen. Meillä se on välillä vain 30 prosentin paikkeilla. Tuolloin hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan taidekasvatus ja teki puupiirroksesta pro gradu -tutkielman. Paperi tulee Japanista – Oikeanlainen paperi on ensiarvoisen tärkeää painettaessa puupiirroksia vesiväreillä. Japanissa on tarkoitukseen sopiva ilmankosteus, talvellakin ihanteelliset 70 prosenttia. S Teksti Petri Kosonen Kuva Raimo Bergroth uomessa puupiirrosgrafiikan tunnetuin tutkija ja taitaja on Japanissa alaa opiskellut Tuula Moilanen. Jotta vesiväri ei tartu vedostettaessa kui- Tuula Moilanen esittelee töitään työpajassaan Kruununhaassa.. Japanilaista puupiirrosta ajan ja paikan tuolla puolen Japanilainen kulttuuri on rantautunut Suomeen mitä moninaisimmissa muodoissa sushibaareista animeen, mutta puupiirrosgrafiikka on taiteenlaji, jossa japanilainen kulttuuri kulminoituu. Oikeanhenkisellä työtilalla on taiteilijan mukaan tärkeä osuus teosten synnyssä. Moilanen on kuvittanut kirjoja Japanissa, Thaimaassa ja Suomessa. Seinillä roikkuu vedoksia ukiyo-e-puupiirrosgrafiikasta. Vaikka Moilanen palasi takaisin isiensä maahan vuosi sitten, on hänellä edelleen vanha työtila Kiotossa. Tila ja sen elementit Kuopiossa vuonna 1959 syntynyt Moilanen aloitti puupiirrosten tekemisen jo 16–17-vuotiaana, mutta kiinnostui ukiyo-esta vuonna 1984. Työtasot ovat matalalla, ja taiteilija työskentelee istuen sääret ristissä tatamimaisella olkimatolla. Vierailimme Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tänä syksynä tohtoriksi väitelleen Moilasen työpajassa Kruununhaassa. On toki huoneessa myös kirjoituspöytä. – Kyllä japanilaista puupiirrosta voi tehdä länsimaisenkin työpöydän ääressä, mutta minulta se sujuu lattialla istuen. Lokakuussa 2013 ilmestyi hänen kuvittamansa Tähdenlento Pöytälaa tikossa, Esko Valtaojan ja Lisbet Landefortin avaruusaiheinen tarinakirja. Koska ilmastotekijät ovat Helsingissä hyvin erilaisia kuin Kiotossa, huoneeseen on hankittu ilmankostuttimia paperin tarvitseman kosteuden vuoksi ja päivänvalolamppu pimeän pohjoisen talven varalle. Japanissa hän vieraili ensimmäisen kerran vuonna 1987 ja muutti maahan pari vuotta myöhemmin
Japanin alkaessa avautua länteen 1800-luvun puolivälissä ukiyo-e-puupiirrosgrafiikka rantautui Eurooppaan. kova ja kestävä puulaatu, joka sallii Länsimaisen lineaarisen aikakäsiohuiden hiusviivojen kaivertamisen tyksen rinnalla Japanissa vaikuttaa puun pinnan murtumatta. Tekniikkaan voi tutustua mm. Öljyväripuupiirrokseen sopivat – Uskon että puupiirrosten painamimyös käsittelemättömät paperit. Taiteilijat joutuvatkin sillä on nykyään niin paljon allergioita tilaamaan materiaalinsa ulkomailta. Se painottaa sovelluksen ylläpidettävää, selkeää rakennetta (MVC-arkkitehtuuri) ja esitysmuodon sopeuttamista eri laitteiden ominaisuuksiin. Avainlaa- maisema näkyvät selvästi vanhojen tan ääriviivat määrittelevät tarkasti mestareiden töissä. 1900-luvun alkupuolella japanilainen puupiirros kehittyi taidegrafiikaksi, ja toisen maailmansodan jälkeen se alkoi nopeasti kansainvälistyä. Itse käytän vain Japanissa hankkiÖljyväreillä painettaessa väri jää miani papereita, kertoo Moilanen. Aalto Yliopiston julHTML5_220x142_uncoated_Layout 1 23.4.2013 13.02 700-luvulta Sivu 1 lähes oksatonta painolaattamateriaalia. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 rps-yhtiöt. sessa vesivärit vähitellen syrjäyttävät Japanissa papereita on satoja laatuja, öljyvärit, joiden kanssa joudutaan mutta Suomessa on kaupassa tarjolla käyttämään liuottimia, koska ihmivain muutamia. Ukiyo-e-puupiirroksissa kuvataan kabukiteatteria, geishoja, samuraita ja sumopainijoita. Se on suomalaiseen symbolit ja niiden esittäminen puupiirroksissa koivuvaneriin verrattuna pehmeää ja nykypäivään. Kesti kuitenkin lähes tuhat vuotta, ennen kuin ukiyo-e-puupiirrostekniikka hioutui huippuunsa. Japanilaisen puupiirroksen varsinainen opetus alkoi Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Suurin osa tuon ajan käyttögrafiikkaa suunnitelleista taiteilijoista on jäänyt nimettömiksi. kaisu, Unigrafia Oy, Helsinki 2013. ja muuta sellaista, sanoo taiteilija. Vesivärit imeytyvät tuihin, paperin pinta on käsiteltävä paperin kuituihin eläinliimalla. Pyry Lehdonvirta & Jukka K. paperin pintaan, mutta vesivärit Hän puhuu japania sujuvasti ja imeytyvät paperin kuituihin ja saavat pystyy lukemaan sanomalehtiä, joita värit hehkumaan kauniisti. HTML5 sovellusalustana Koko 175 × 245 mm 148 sivua 4-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-17-4 Hinta: 45 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Moilanen sanoo, että nykypuupiirtä- Lähteet: Moilanen: Japanilainen puupiirros ajan ja ikuijät Japanissa suosivat shinapuusta valsuuden peilinä, Japanilaiset ajan ja ikuisuuden mistettua vaneria. Painolaatedelleen kehää kiertävä syklinen tojen leikkaamisaika vaihtelee työn aikakäsitys, joka näkyy puupiirrosten vaativuusasteen ja koon mukaan. Hokusain ja ukiyo-en viimeisen suuren mestarin, Utagawa Hiroshigen (1798?1858) työt vuoden 1867 Pariisin maailmannäyttelyn Japanin osastolla saivat monet tuon ajan nimekkäimmät impressionistit tutustumaan puupiirrosten maailmaan. HTML5 Japanilaisen puupiirroksen historia lyhyesti Japanissa puupiirroksen historia voidaan jäljittää vuoteen 770 jaa., jolloin keisarinna Shotokun aloitteesta ilmestyi ensimmäinen puupiirroksin kuvitettu miljoonapainoksinen buddhalaisia sutria sisältävä kirja. Tuula joustava luonnonelementti”, kirjoitMoilasen mukaan se on äärimmäisen taa Tuula Moilanen väitöskirjassaan. Puupiirroksissa suosituimpia aiheita oli japanilaisten pyhä vuori Fuji, jota maisemagrafiikan mestari Katsushika Hokusai (1760?1849) kuvasi 1700-luvun lopulla. Aika on Japanissa painolaatta on villikirsikkaa. Korpela sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Kirja valottaa, mitä on otettava huomioon HTML5-sovelluksia rakennettaessa, miten päästään nopeasti alkuun ja millaisia ongelmia kohdataan. jopa kadota tyystin, kuten esimerkiksi Perinteisen ukiyo-e-puupiirroksen teeseremoniassa. Ateneumissa Helsingissä, missä ukiyo-e-puupiirrokselle on pysyvästi varattu huone. vaihtuvissa vuodenajoissa: kirsiEniten aikaa kaivertajalta kuluu kankukat, sadonkorjuu ja luminen avainlaatan leikkaamisessa. HTML5-sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. on pakkausmateriaalina kulkeutunut ”Aika voi nopeutua tai hidastua tai myös Kruununhaan työtilaan. painettavat värialueet. Samalla se itse otti elementtejä länsimaisesta taiteesta kuten varjojen kuvaamisen ja rohkeammat värisävyt
Minä huolehdin taitosta ja yhteyksistä kirjapainoon. Siitä on jo aikaa. Graafisen alan yrittäjä Bulgariassa Aina löytyy uusia mahdollisuuksia – Sinä olet siis Suomesta. Levikki oli erikoislehdelle tosi hyvä, Dimitar nyökkää. T Teksti ja kuva Marja-Liisa Kinturi yömatkalla PohjoisSuomessa. Milloin. Kaikki alkoi Computers-lehdestä Tietotekniikan insinööriksi tähdännyt nuori mies jätti tekniikan opinnot kesken ja ryhtyi opiskelemaan markkinointia ja liikkeenjohtoa. Ruokahalu kasvoi syödessä Kumppanukset perustivat lisää lehtiä: ohjelmistoista kertovan software- ja laitepuoleen keskittyvän hardwarelehden. Yksi painokone, kaksi painokonetta… Kirjapainotoiminta aloitettiin vuonna 2000 käytetyllä kaksivärisellä Heidelbergilla, taittokoneella, leikkurilla ja stiftarilla, mutta hyvin pian kaksivärisen ”Heikun” rinnalle hankittiin nelivärikoneeksi Miller. Paino työllisti jo parikymmentä henkeä ja kapasiteetin kasvaessa palveluja alettiin myydä myös ulkopuolisille. Vierailin paperitehtaassa ostamassa paperia kirjapainooni, pohjoismaisen toimittajaporukan isäntänä, oppaana ja autonkuljettajana toiminut noin nelikymppinen bulgarialainen Dimitar Zhelyazkov kertoili Sofian katuvilinässä suunnistaessamme kohti seuraavaa nähtävyyttä, Aleksander Nevskin kirkkoa. – Tämän jälkeen perustimme vielä yhden, yritystoimintaa ja toimistotekniikkaa käsittelevän lehden. Sitä varten on hankittava oikeanlaiset koneet ja niille sopivat tilat. Missä kävit. Minä olen kyllä kerran käynyt Suomessa. Painos oli alkuun 2 000–3 000 kappaletta, mutta parin vuoden kuluttua levikki oli kasvanut jo 14 000–15 000 kappaleeseen. Painon kannattavuus kääntyi laskuun ja lisää investointeja olisi tarvittu.. – Vuonna 1997 perustin yhdessä kaverini kanssa yrityksen ja rupesimme julkaisemaan tietotekniikkaalan sanomalehteä nimeltä Computers. Halusin kuulla lisää, joten parin päivän kuluttua istuimme yhdessä hotellin ala-aulassa Varnassa ja Dimitar kertoi tarinansa. Se kiinnosti enemmän. – Lomalla vai työmatkalla. Sitten meistä olikin tullut iso asiakas kirjapainoille, joten päätimme perustaa oman painon. Niin, ja pitää löytää hyvät vetäjät sekä osaavaa henkilökuntaa, Dimitar Zhelyazkov miettii. – Se meni siis hyvin. Ennen pitkää ne yhdistettiin lehdeksi, joka käsitteli sekä ohjelmistoja että ”rautaa”. Se osoittautui esimerkilliseksi graafisen alan yrittäjän kehityskertomukseksi. Kaikki sujui hyvin seuraavat kuusi vuotta kunnes sähköiset mediat alkoivat Bulgariassakin rokottaa mainosmyyntiä ja levikkejä. Se ilmestyi aluksi kerran viikossa kaksivärisenä, A3-kokoisena ja vain 8-sivuisena. Lehteä myytiin sekä tilauksina että irtonumeroina lehtikioskeissa. Palkkasimme lisää väkeä sekä toimitukseen että markkinointiin. 44 6/2013 JULKAISIJA Kirjapainobisneksessä pitää tarkasti miettiä, mitä haluat painaa, millaisiin töihin erikoistua. Vuoden kuluttua sivumäärä oli kasvanut jo 40:een ja lehti oli kauttaaltaan nelivärinen
Onneksi joillakin kansainvälisillä yrityksillä on vielä mainosbudjettia painettuun mainontaan erityisesti aikakauslehdissä, Dimitar miettii. Tilanne maassa on ristiriitainen, sillä painotöitä myydään naapurimaihin, Italiaan ja Kreikkaan, mutta romanialaiset painot myyvät vastaavasti kapasiteettiaan Bulgariaan. Yritys tekee nykyisin paljon muutakin kuin lehtiä. Se antaisi mahdollisuuden uudistaa ja laajentaa toimintaa. Dimitar Zhelyazkov on yhtiössä vähemmistöosakas, mutta kuuluu sen johtoryhmään ja vastaa markkinoinnista. – Meidän oli pakko valita: investoida painoon tai luopua siitä. Bulgarian Publishing Company julkaisee enää vain yhtä painettua lehteä, Bulgarian matkailua esittelevää Cherga.bg:ta. Myimme sen yhdelle yhtiökumppanillemme, joka edelleen jatkaa sitä. Olemme tavallaan edelleen vastuussa painosta aivan kuin se vieläkin olisi omamme, Dimitar naurahtaa. Painos on 5 000–10 000 kappaletta riippuen sitä jakavien yritysten toivomuksista. – Pakko sanoa, että viimeisten kolmen vuoden aikana bisnes on ollut pelkkää taistelua olemassaolosta, mutta muutaman viime kuukauden aikana tilanne tuntuu pikku hiljaa parantuneen. Vain yksi painettu lehti jäljellä Kustannusyhtiö, Bulgarian Pub lishing Company, muutti vähitellen painetut lehtensä sähköisiksi. Joillekin jakelukohteille pitää maksaa siitä, että lehti on heillä jaossa. Hintataso Romaniassa on ainakin kolmanneksen matalampi. Se järjestää tapahtumia ja tarjoaa matkailupalveluja. – Meillä on enää yksi ainoa painettu lehti, bulgariaksi ja englanniksi ilmestyvä Cherga.bg, joka esittelee Bulgarian matkailua. EU-rahaa, mutta ongelmia riittää silti. Eikä kirjapainoa ole täysin hylätty. (Siinä siis selitys Dimitarin rooliin kansainvälisen toimittajaryhmän vetäjänä.) Joustava kehityskertomus Ensin oli yksi lehti, sitten monta, sitten kirjapaino, nyt verkkojulkaisuja, matkailulehti, matkailupalveluja ja tapahtumia… Mitä seuraavaksi. Lehteä jaetaan ilmaisjakeluna hotelleissa, ravintoloissa, valtion virastoissa, lennoilla, jne. Ilmoittajat ovat matkailupalveluja tuottavia yrityksiä. Haluamme tietysti saada lisää asiakkaita, lisää sopimuksia, lisää rahaa. Paino on saanut uudistuksiin mm. Se on edelleen mukana kuvioissa, mutta siihen pitää investoida.
Myös maallisella rintamalla kyrillisten kirjainten asema on vahvistunut. Myös internetin maailmanvalloitus vaikutti asiaan. – Tavallisimpia fontteja, kuten Helveticaa, Timesia, Futuraa, Arialia ja niin edelleen on saatavana helposti myös kyrillisille aakkosille, mutta harvinaisemmat täytyy hankkia erikseen. Lehden omistaja on ostanut lisenssin Myriad- ja Minion-fonteille, jotka tulevat Adobe-ohjelmistopaketin mukana. Helsingin ortodoksisen seura kunnan tiedottaja Vlada Wahlsten arvelee kirkkoslaavin käytön lisääntyneen Suomessa venäjänkielisten vähemmistökansallisuuksien maahanmuuton myötä. – Kyrillisellä kirjaimistolla on pitkä historia ja omat perinteensä, mutta uskomme myös kirjaimiston tulevaisuuteen. Ehkä monille meistä tulee yllätyksenä, että Helsingistä se ei itse asiassa ole koskaan kadonnutkaan. Bysantin hallitsijalta tehtävän luoda slaavilaisille kielille yhtenäinen kirjoitusjärjestelmä. Hän uskoo tämän näkyvän erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, missä jumalanpalveluksia toimitetaan yhä useammin slaaviksi. Maria Petkova toimii päätoimittajana Sofiassa ilmestyvässä kaksikielisessä Bulgarian matkailuun ja kult- 46 6/2013 JULKAISIJA Tienviitta kohti Sofiaa: ensin kyrillisellä, sitten latinalaisella kirjaimistolla. Suomessa käyttöön on vakiintunut 29 kirjainta, mutta esimerkiksi englanninkielessä vain 26. Millaisia vaikeuksia sekä latinalaisilla että kyrillisillä fonteilla varustettu lehti joutuu kohtaamaan. Helsingissä kirkkoslaavin asema on jo pitkään ollut hyvä: Uspenskin katedraalissa palveluksia toimitettiin vielä 1990-luvulla slaaviksi ja niin tehdään edelleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.. Kyrillinen kirjaimisto on käytössä Venäjän ja Bulgarian lisäksi ValkoVenäjällä, Ukrainassa, Makedoniassa ja Serbiassa. O Vanhaa kirkkoslaavia Bulgariasta. Eri kielillä ja kirjaimistoilla tehdyt tekstit vievät hyvin eri tavalla tilaa, mutta taittajamme on erityisen taitava tässä. Lehdentekoa kahdella kirjaimistolla Bysantin pyhät kirjaimet eli kyrillinen kirjaimisto on edelleen tärkeä osa slaavilaista identiteettiä. Se on ItäRooman eli Bysantin vastine latinalle. Lehti on painettu laadukkaalle paperille ja kuviinkin on panostettu. Suomessa kirkkoslaavi elää nousukautta sadan vuoden hiljaiselon jälkeen. Unicode tukee jo kyrillistä ortografiaa ja tilanne paranee sen kohdalla vuosi vuodelta. Niiden asema digitaalisessa mediassakin on vahvistumassa. Lähteet Džurova, Axinia; Velinova, Vassya: The Light of Letters, Sofia 2013 Itkonen, Markus: Typografian käsikirja, 2012 Korpela, Jukka K.: Verkkojulkaisun typografia, 2010 Kirkkoslaavin uusi tuleminen Suomessa Vanhasta bulgarian kielestä kehittynyt, kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettava kirkkoslaavi ei ole kenenkään äidinkieli. Veljesten kuoltua siitä muodostui yhdessä kreikkalaisen kirjaimiston kanssa kyrillinen kirjaimisto, jolla edelleen kirjoitetaan ortodoksisissa liturgioissa käytettävä kirkkoslaavi. Paluu kyrillisten kirjainten kotiin Neuvostoliiton hajoamisesta ja digitaalisen median leviämisestä huolimatta kirkkoslaavinkielisten kirjojen julkaisutoiminta on maailmalla nousussa. Sitä julkaiseva Bulgarian Publishing Company on perustettu jo vuonna 1997, kun maa alkoi selvitä kommunistisen järjestelmän romahtamista seuranneesta kaaoksesta. Bulgariassa käytettävissä aakkosissa on nykyisin 30 kirjainta. tuuriin keskittyvässä kuvalehdessä Cherga BG:ssä, jonka ensimmäinen numero ilmestyi elokuussa 2005. Latinalaiset aakkoset Suurimmassa osassa läntistä maailmaa käytetään latinalaisia aakkosia, jotka kehitettiin kreikkalaisista aakkosista etruskien kirjaimiston kautta nykyisen Italian alueella 700-luvulla eaa. Kreikkalaiset veljekset Kyrillos ja Methodios saivat vuonna 863 jaa. Teksti Petri Kosonen mat latinalaiset aakkosemme ovat syöneet toki kyrillisten kirjainten asemaa Neuvostoliitosta itsenäistyneiden valtioiden siirryttyä osittain latinalaisiin aakkosiin. Yksi todiste siitä ovat kyrilliset domainit eli verkko-osoitteet. Latinalaiset kirjaimet ovat tosin levinneet aika lailla laajemmalle. Syntyi glagoliittinen kirjaimisto. Se näkyy nykyään myös digitaalisessa mediassa. – Jutut kirjoitetaan ensin bulgariankielellä ja käännetään sitten englanniksi, jatkaa Petkova. Slaaveille Bysantin pyhät kirjaimet ovat silti osa heidän identiteettiään. Euroopan ulkopuolella kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetaan Mongoliassa
Satakunnantie 12 • 20100 Turku • www.mediabox.fi • info@.mediabox.fi elliset e t t i o s o s Nyt myö ! A T T eiltä. Keili tarraa koteloon. (019) 475 8500 myynti@t-print.fi www.t-print.fi. TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND Helppoa • Edullista • Käyttäjäystävällistä • Julkaisujärjestelmät • Monikanavajulkaisut • Suunnittelu • www-sivut • Arkistot • Näköislehdet • Levikkimyynti • Serveripalvelut • Aineiston hallinta Tiesitkö että olemme jo vuodesta 1993 lähtien: • Toimineet graafisen alan järjestelmätoimittajana! • Konsultoineet, opastaneet ja asentaneet julkaisujärjestelmiä lähes 60:lle lehdelle. U m U t e s k u t i et ja post s k u t a n i pa prepress | di digitaalipaino itt li i | offsetpaino ff t i Seuraa meitä Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh. Olemme myös kolmen viimeisen vuoden aikana levikki myynnillämme nostaneet paikallislehtien levikkejä lähes 3.000:lla tilauksella! Ota yhteyttä niin kerromme lisää
Kovin omaperäistä sanottavaa ei Virkkusella tässä ole. Virkkusella on siis ollut monta mietinnän paikkaa, miten suhtautua asioihin ja miten kirjoittaa. Karttojen historian ohella kirja kertoo värikkäästi Nordenskiöldin elämästä ja tutkimusretkistä Jäämerelle, Huippuvuorille, Grönlantiin, Jeniseille ja viimein Koillisväylän purjehduksesta Vegalla. Nordenskiöldin kokoelmasta on eloisasti ja mielenkiintoisesti kirjoitettu ja kuvitettu teos karttojen synnystä ja historiasta sekä nämä aarteet keränneestä suomalaisesta tutkimusmatkailijasta A. kirjat magnet_julka Janne Virkkusen muistelmateos Päivälehden mies on ammattimiehen työtä. Lopulta tarve hahmottaa maailma kokonaisuutena synnytti karttapallot 1490-luvulla. Sorsa, Holkeri, Koivisto, Ahtisaari ja vaikka Vanhanen ovat hänenkin näkövinkkelistään juuri sellaisia kuin yleisestikin tiedetään. Mutta siinä on yksi vika, sama kuin hänen vanhoissa kolumneissaan, joita hän muuten siteeraa nyt liikaakin. MARJA-LIISA KINTURI Tapio Markkanen, Leena Miekkavaara, Anna-Maija Pietilä-Ventelä: Avartuva maailma, kartta-aarteita A. E. PERTTI JOKINEN Janne Virkkunen Päivälehden mies WSOY 2013 ISBN 978-951-0-40015-9 328 sivua Varsinainen ”aarrekarttakirja” SKS:n julkaisema Avartuva maailma, kartta-aarteita A. Vajaa puolet teoksesta käytetään suomalaisten poliitikkojen analysointiin ja ulkopolitiikkamme arviointiin. Kirjassa tämä on vielä pahempi vika kuin kolumneissa, sillä yli 300 sivua tar- 48 6/2013 JULKAISIJA vitsisivat tyylinvaihtelua, huumoria ja miksei joskus täyttä irrotteluakin enemmän kuin lyhyet asiakolumnit. Kartat piirrettiin aluksi käsin, mutta 1400-luvun lopulta lähtien ne painettiin puulaatoilla ja 1477 puulaattojen rinnalle tuli kupari- ja teräslaattatekniikka. Erikoisuuksiin kuuluu myös hopeaan kaiverrettu maailmankartta sekä vuonna 1154 valmistettu, 70 taulua käsittävä kartta Tabula Rogeriana, jossa esiintyvät myös suomalaiset paikannimet Abua ja Tabast eli Turku ja Häme. Virkkusen teksti on ammattimiehen työtä, totta kai. Karttapallojen tekijänä tunnettu Gerard Mercator (1512–1594) kehitti myös karttojen graafisia keinoja, joilla voitiin erotella maita, kaupunkeja, vuorijonoja tai jokia. Hänen muistelmateoksensa nimi Päivälehden mies saa lopullisen oikeutuksensa siitä, että hänen työuransa HeSassa oli huomattavasti pitempi. Aitiopaikalla, vähän väsyttävästi Janne Virkkunen toimi Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana liki 20 vuotta. Ainoa hienoinen kritiikki kohdistuu kirjan formaattiin: 25 cm:n levyinen nidottu kirja on veltto ja siksi hiukan vaikea käsitellä. Päivälehden mies on hyvin paljon tekijänsä näköinen kirja: ammattitaitoinen, kohtelias, omalla tavallaan viisaskin mutta yksitotisuudessaan vähän väsyttävä. Virkkusen vuosikymmeniin HS:ssa mahtui monia Suomea ja koko maailmaa järisyttäviä tapahtumia, Neuvostoliiton ja sen Itä-Euroopan imperiumin luhistuminen päällimmäisenä. Nordenskiöldistä. E. Käsityksen maan muodosta antoivat käytännön elämän huomiot. E. Hän tutki myös eri tekstityyppien kuten kursiivin käyttöä kaiken tarvittavan tiedon mahduttamiseksi karttaan. Kreikkalaiset osasivat hahmottaa maailmankuvan jo 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua: maa oli pallonmuotoinen ja liikkui. Teos esittelee karttaerikoisuuksia kuten Euroopan kuvattuna 1628 majesteettisena kuningattarena tai lentävänä Pegasos-hevosena. Sana ”muistelmateos” johtaa harhaan sikäli, että Virkkunen ei muistele sanallakaan yksityiselämäänsä vaan vain niitä tapahtumia, yhteiskunnallisia virtauksia ja ihmisiä, jotka hän on kohdannut lehtensä toimittajan roolissa. Näyttävä 175-sivuinen teos on äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa jokaiselle vähänkin kartoista ja Norden skiöldistä kiinnostuneelle. Nordenskiöldin kokoelmasta Paino Saarijärven Offset Oy Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki 2013 ISBN 978-952-222-431-6 (SKS) ISSN 232-7392 (SKS) ISSN 1459-0735 (Kansalliskirjasto) 175 sivua. Esillä on myös Nordenskiöldin laaja kirjallinen tuotanto, joka käsittää teoksia ja artikkeleita lähes kaikilta hänen harjoittamiltaan tieteenaloilta. Eläkkeelle hän jäi keväällä 2010. Virkkunen ei myöskään vältä – ei ilmeisesti pyrikään välttämään – tämäntyyppisen kirjallisuuden helmasyntiä eli itsensä nostamista nykyisyyttä muita paremmin ymmärtäväksi, tulevaisuutta muita kauemmaksi näkeväksi ja konfliktitilanteissa aina oikeudenmukaisesti käyttäytyväksi ihmiseksi. Teksti on perusteellista, hieman pitkäveteistä ja ehdottomasti täysin tosikkomaista. Näin erinomaisia oraakkeleita ja täydellisiä päällikkötoimittajia elävässä sanomalehtielämässä tuskin on. Kivipainanta eli litografia syntyi 1700-luvulla
Omax vesileikkurit. www.virtualmagnet.eu Se oikeasti painotuotteen näköinen julkaisu netissä ja iPadissä! Liimanidontaa Puh 09 687 7300 www.communicationpro.com aisija_raamiton_109x34.indd 1 Jari Koskinen KUVIEN TAKANA 18.3.2013 16:04:09 Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. (09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi esitteet, tiedotteet, flyerit, käyntikortit, postikortit, kutsukortit, lomakkeet, manuaalit, julkaisut, kalenterit, tuoteluettelot, jäsenlehdet, vihkot, liimasidotut kirjat, muistilehtiöt, kirjekuoret, julisteet, suurkuvatulosteet, omakustanteet, itsejäljentävät lomakkeet, kutsut, muovitarrat, paperitarrat, muotoonleikatut tarrat, sisustustaulut, roll-up telineet, pvc-bannerit, liput- ja tekstiilibannerit, julkisivuverhot, messumainokset, esitystarvikkeet, mainoslevyt, esitteet, tiedotteet, flyerit, käyntikortit, postikortit, kutsukortit, lomakkeet, manuaalit, julkaisut, kalenterit, tuoteluettelot, jäsenlehdet, väitöskirjat, vihkot, liimasidotut kirjat, muistilehtiöt, kirjekuoret, julisteet, suurkuvatulosteet, omakustanteet, itsejäljentävät lomakkeet, kutsut, muovitarrat, paperitarrat, muotoonleikatut tarrat, sisustustaulut, roll-up telineet, pvc-bannerit, liput- ja tekstiilibannerit, julkisivuverhot, sisustus, messumainokset, esitystarvikkeet, mainoslevyt, itsejäljentävät lomakkeet, kutsut, muovitarrat, paperitarrat, muotoonleikatut tarrat, sisustustaulut, roll-up telineet, pvc-bannerit, liput- ja tekstiilibannerit, julkisivuverhot, sisustus, messumainokset, esitystarvikkeet, mainoslevyt, esitteet, tiedotteet, flyerit, käyntikortit, postikortit, kutsukortit, lomakkeet, manuaalit, julkaisut, kalenterit, DIGIPAINO tuoteluettelot, jäsenlehdet, vihkot, liimasidotut, kirjat, muistilehtiöt, kirjekuoret, julisteet, suurkuvatulosteet, omakustanteet, it• sejäljentävät lomakkeet, kutsut, muovitarrat, paperitarrat, muoOFFSETPAINO toonleikatut tarrat, sisustustaulut, roll-up telineet, pvc-bannerit, • liput- ja tekstiili-bannerit, julkisivuverhot, sisustus, messumaiTULOSTUSTALO nokset, esitystarvikkeet, mainoslevyt, esitteet, tiedotteet, flyerit, käyntikortit, postikortit, kutsukortit, lomakkeet, manuaalit, julkaisut, kalenterit, tuoteluettelot, jäsenlehdet, vihkot, liimasidotut, kirjat, muistilehtiöt, kirjekuoret, julisteet, suurkuvatulosteet, omakustanteet, itsejäljentävät lomakkeet, kutsut, mu- PRINTIX OY • Sahaajankatu 20 • 00880 Helsinki www.printix.fi. www.julkaisija.. www.julkaisija.com Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi jukka.mikkola@btamedia.fi, 040 770 8863 markku.koivulahti@btamedia.fi, 040 716 2692 Teollisuustie 21, 06150 PORVOO ! Painotuotteet Tässä, Heti ja Nyt! www.painotuotteet.fi STO INNA H U TT UUSI ACG NYSTRÖM OY PL 28 Ritaniemenkatu 7 15240 LAHTI info@acgnystrom.fi www.acgnystrom.fi puh: 03-730 74 77 fax: 03-753 73 82 R&D Spandex materiaalit, Gerber Scientific Product ja Gerber Technology leikkurit, tulostimet ja CAD ohjelmistot. Golden Laser laserleikkurit. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh. Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos Myymme ja• ostamme käytettyjä 7 € / lähetys hinta 38 € + toim.kulut 192 sivua Tilaukset ja lisätiedot: kirjapainoalan koneita ja laitteita www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh
Esitys toimii Adobe Readerissa ja Pro:ssa, mutta esim. JUHA LAAMANEN Kontaktiarkki II Kontaktiarkki II (Contact Sheet II) -toiminto poistui Photoshopista samaan aikaan kuin nyt kadonnut 50 6/2013 JULKAISIJA Kuva 2. Exif-kohdassa valitaan, mitkä metatiedot halutaan mukaan. Macin esikatselu näyttää esityksen erillisinä kuvina. Kontaktiarkki II. PDF-esityksen tekeminen Tiedosto – Automatisoi – Pdf-esitys (File – Automate – PDF Presentation) -komennolla voit koota kuvatiedostot joko monisivuiseksi pdf-tiedostoksi tai diaesitykseksi, joka toimii automaattisesti (kuva 1). Asennuspaketit ja ohjeet asennukseen löytyvät Adoben sivuilta osoitteesta: http:// helpx.adobe.com/bridge/kb/installoutput-module-bridge-cc.html. Kuva 1. Samalle sivulle pääset, kun laitat Googleen haun : ”Bridge output module install”. Kuva 3. Kuvien kokoa ja määrää riveillä/palstoissa on helppo säätää (kuva 3). Kontaktiarkkitoiminnolla on helppo tehdä joukosta kuvia ”pinnakkaiset” tulostusta tai pdfjakelua varten. Output-moduuli tuli Bridgeen. Esitysmuodossa voidaan valita myös haluttu siirtymäefekti ja dian esitysaika (kuva 2). Myös raw-kuvat kelpaavat. Avautuvassa käyttöliittymässä voit valita esityksen tehtäväksi joko avoimista tiedostoista tai käyttää tiedostoselainta kuvien hakemiseen. Pdf-esitys. Outputpaneelissahan on voinut tehdä esimerkiksi pdf-esityksiä ja pinnakkaisarkkeja sekä web-gallerioita. niksit Kadonnut Output-paneeli ja Adobe Bridge CC Kun Adobe Bridgen CC-versio julkistettiin keväällä, hämmästys oli monilla suuri, sillä siitä puuttui Outputpaneeli kokonaan. Valmis pdf on käytettävissä normaalisti. Tulostusasetuksissa valitaan, halutaanko monisivuinen dokumentti vai esitys. Entäpä se Output-paneeli Ilmeisesti Adoben korviin on kiirinyt asiakaspalautetta Outputpaneelin katoamisesta Bridgesta, koska se tarjoaa käyttäjille mahdollisuutta asentaa sen omaan Bridgeensä jälkikäteen. Siirtymät. No, niin kyllä hieman. Bridgen Output-paneelin tilalle Adobe on tarjonnut Photoshopista löytyviä toimintoja Kontaktiarkki II:sta (Contact Sheet II) ja pdf-esitystä (PDF Presentation). Varsinaista syytä tähän ei ollut tiedossa, ilmeisesti Adobella ajateltiin, että ”ei sitä kukaan käytä”. Tälläkin toiminnolla on usein paikkansa, kun tehdään kommentointikierroksia tai kuvien valintaa. Sekavaa
Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • • puh. HTML5sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Tietokirjat selvällä suomen kielellä Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Koko 175 × 245 mm 4-värinen • 148 sivua 45 € + toimituskulut 7 € Kirjassa näytetään ja selitetään typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä. MEDIA Ameriikan uutisia 13,00 €. painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen • 192 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen • 204 sivua 41 € + toimituskulut 7 € Typografian käsikirja Jukka K. 03 4246 5340 • Kestotilaus 73,39 € + alv. Korpela Markus Itkonen HTML5 sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. 10 % 2 /20 1 3 rps-yhtiöt Jari Kinaret ja ihmeaine grafeeni YRITYS Pixmill uskaltaa investoida ILMIÖ Oppikirjastako tabletti. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Koko 150 × 205 mm 2-värinen • 222 sivua 36 € + toimituskulut 7 € G R A A F I S E N V I E S T I N N Ä N E R I KO I S L E H T I Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Ensimmäinen pelkästään typogra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. Jo 4. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Zanzibar vai Sansibar
Kysy lisää Antilta! Tuotannonjohtaja antti ilvonen antti.ilvonen@grafikiilto.fi 040-5095251 Vantaa, Kaivoksela | www.grafikiilto.fi. metalloidut: mm. kulta, hopea n YLiVETo UV-LaKKaUS kirkas, matta n KoHDE UV-LaKKaUS kirkas, matta, hile, relief, erikoisefektit n FoLioinTi & PREEGLaUS kulta, hopea jne. GRAFIKIILTO VIIMEISTELEE PAINOTUOTTEESI Tarjoamme kaikki jälkikäsittelypalvelut saman katon alla! n LaminoinTi soft-touch, kirkas, matta, martioitu jne