Julkaisija 6/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

G R A A F I S E N V I E S T I N N Ä N E R I KO I S L E H T I 6/20 14 3D-tulostusta huviksi ja hyödyksi ILMIÖ Netti ja printti vuosikertomuksissa MEDIA Aku ja sen päätoimittaja HENKILÖ Tim Page, sotakuvaaja
. 441 624.
Siitä kerrotaan tässä lehdessä. 50 Niksit Photoshop – aivan liekeissä. 37 Painaa kuin lyijy Omakustanne on kirjailijalle raskas taakka. 40 Kieli on prisma, ei ikkuna Typografisen runouden ehkä kuuluisin teos, Stéphane Mallarmén ”Nopanheitto ei koskaan tuhoa Sattumaa” on ilmestynyt suomeksi nyt ensi kerran siinä muodossa kuin Mallarmé itse halusi sen julkaistavan. 34 Ilmiö 20 20 3D-tulostus yleistyy teollisuudessa 3D-tulostus voi tuoda lisää leipää painotaloille, mutta se voi myös synnyttää uusia 3D-tulostukseen erikoistuneita palveluntuottajia. 28 Aku Ankka irrottelee Akun kielellisen luovuuden on viimeksi huomannut älykkäi den (?) ihmisten yhdistys Mensa, joka antoi lehdelle tämänvuotisen Mensa-palkinnon suomen kielen oivaltavasta käytöstä. Tätä mieltä ovat paitsi perinteiset kirjankustantajat myös kevyet kirjalliset osuuskunnat ja – ihme kyllä – myös itse omakustantajat. 30 Leijona pannaan viralta Suomen ylväs sapelin päällä seisova leijona joutaa historian romukoppaan. 40 Teknologia 46 QR-koodista toivotaan apua muistisairaille Solarch Oy esitteli ActiveMedi verkkopalvelun hätätilannekortin, joka on eräs uusi QR teknologian sovellus. 7 Uutiset 12 Tuotteet ja palvelut 43 Seikkailuja Siperiassa Tilannekuvien ottaminen sata vuotta sitten oli vaikeaa: kamerat olivat kömpelöitä ja hitaita ja valo harvoin riitti hetken vangitsemiseen. Vuosikertomukset ovat siirtyneet selvästi printistä verkkoon viime vuosien aikana maailmalla ja myös Suomessa. 32 Printti vai netti. Etnografi ja valokuvaaja Kai Donner onnistui kuitenkin Siperian-kuvissaan yllättävän hyvin. 16 Matti Remes Mitä väliä on pakkauksen kyljillä ja taustoilla. 3D-tulostus on tästä oiva esimerkki. 28 Typografia Kolumnit 14 Imagoskooppi Maalle, merelle ja ilmaan. JULKAISIJA 6/2014 3. Julkaisija haastatteli Pagea Helsin gissä. 34 Tim Page – mies ja missio Myytti on miestä vahvempi, sanoo ehkäpä tunnetuin Vietnamin viidakoista hengissä selvinnyt fotojournalisti Tim Page. 48 Kirjat Värikylläinen kulttuuriteos, Yksinäinen mies. 18 Typoteesejä Suurimpia perheitä ovat kirjainperheet. Henkilö 24 Oskar osaa offsetin Nuori helsinkiläinen offsetpainaja Oskar Hänninen voitti pronssia ammattitaidon Euro Skills 2014 -kilpailuissa Rans kassa lokakuussa. Ovatko vuosi kertomukset siis menetetty bisnes painotalolle. sisällys Kanava Media 5 Pääkirjoitus Teknologinen kehitys etenee vauhdilla, joka vähänkin hitaampaa hirvittää. Ääriliikkeet ovat kaapanneet sen, ja nyt tarvitaan uusi kansallinen symboli
(014) 014 334 0021, 050 596 6710 ilari.tervakangas@jklmessut.fi. Samanaikaisesti: ALAN YKKÖSTAPAHTUMA KASVAA JA KEHITTYY! Jo kymmenettä kertaa järjestettävät FinnGraf-messut kehittyvät ajan hengessä. Esillä on koko graafinen ja viestintäala materiaaleista valmiisiin tuotteisiin ja palveluihin. TUOTERYHMÄT: GRAAFINEN VIESTINTÄ • Tulostaminen ja painaminen • PrePress • Viimeistely ja jälkikäsittely • Materiaalin käsittely ja logistiikka • Graafinen suunnittelu • Työnkulkujärjestelmät • Aineistojen hallintajärjestelmät • Web-to-print • Crossmedia VISUAALINEN- JA MARKKINOINTIVIESTINTÄ • Ulkomainonta • Myymälä- ja jakelutiemainonta • • • • • • • • Tapahtumamainonta Automainonta Opasteet Tekstiilimainonta/tulostus Pakkaukset Suurkuvanäytöt 3D-tulostus Erikoispainaminen VERKKOVIESTINTÄ • Kotisivut ja niihin liittyvät tuotteet ja palvelut • Sosiaalinen media • Verkkomainonta • Verkkokauppa www.finngrafmessut.fi Jyväskylän Messut Oy | PL 127, 40101 Jyväskylä | puh. Messujen kävijäkunta koostuu graafisen-, visuaalisen-, verkko- ja markkinointiviestinnän ammattilaisista. Keskeinen sijainti tavoittaa alan ammattilaiset ympäri Suomen. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi Varaa paikkasi näytteilleasettajana, pysyt edelläkävijöiden joukossa! LISÄTIETOA JA NÄYTTELYPAIKKOJEN MYYNTI: Ilari Tervakangas Myyntijohtaja, näyttelyn johtaja Puh
vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Itkonen, Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Petri Kosonen, Markku Kuusela, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Matti Remes JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANSI Joshua Harker. Julkaisija-lehti on yrittänyt kolmen kuukauden ajan saada opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulta pientä haastattelua lehdistölle tulossa olevan 30 miljoonan euron innovaatiotuen käytöstä. pääkirjoitus Hitaampaa hirvittää 22. TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy Hietakummuntie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 84 € (sis. Siis hyvät printin puolustajat ja digin vastustajat tai päinvastoin: ottakaa ilo irti kummastakin. Jos se olisi halunnut, niin rahaa olisi Kiurun mukaan kyllä Tekesiltä järjestynyt. Innovaatiotuen sidosryhmätilaisuudessa lokakuun alussa Kiuru sanoi suunnilleen niin, että lehdistö saa syyttää ahdingostaan itseään, kun ei ole innostunut tähänkään asti innovoimaan yhtään mitään. Mutta se ainakin on varmaa, että enää ei saa muoviesineitä.” koskaan sanoa ei koskaan. Kysymys kuuluu, miksi Suomessa on niin hankala hallita luovan älykkäästi ja samalla kustannustehokkaasti kahta asiaa, siis painettua ja digitaalista, niin että jommankumman ei tarvitse jäädä toista heikommalle. alv:n 10 %) Teknologinen kehitys etenee vauhdilla, joka vähänkin hitaampaa hirvittää. 3D-tulostus on tästä oiva esimerkki. Nyt 3D:llä tehdään lentokoneen osia, toimivia soitti”Muutama vuosi sitten mia, grafeeniakkuja ja mikä ihmeellisintä, jo aitoa ihmis3D-tulostuksella tehtiin kudosta. Muutama vuosi sitten 3D:llä tehtiin lähinnä kömpelöitä muoviesineitä. PAPERI Kansi: Ensogloss 240 g/m² Sisus: Edixion 120 g/m² PAINOPAIKKA Pieksänprint Oy KANNEN PAINATUS Keuruun Laatupaino Oy KANNEN EFEKTIT Prem / Suomenselän Laminointi Oy Soft Touch -laminointi POSTITUS Postituspojat Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X JULKAISIJA 6/2014 5. Nyt tiedämme miksi. Oli hienosti toteutettuja painettuja lehtiä ja tablettilehtiä tai esimerkiksi maailmankuulun Prado-museon julkaisema perinteinen maalausluettelo ja uusi tabletille toteutettu museo-opas. Adobe järjesti Lontoossa tilaisuuden, jossa se esitteli digitaalisen julkaisujärjestelmänsä uusia ulottuvuuksia. Pidettiin suurena voittona, kun saatiin aikaan ensimmäinen istuttava jakkara. Ei ole onnistunut. Se ei tietenkään automaattisesti tarkoita sitä, että ihmisten maku ja kulutustottumukset muuttuisivat yhtä ripeästi, mutta yhtä kaikki: tämän päivän huikea utopia voi olla arkea jo huomenna. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Ei lähinnä kömpelöitä kukaan tiedä. Alkaisi olla korkea aika. Harker on yhdysvaltalainen 3D-tulostusta käyttävä taiteilija, jonka teokset kiertävät parhaillaan ympäri Yhdysvaltoja. Mitä tämä kehitys merkitsee painoteknologialle. TIINA RUULIO ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tätä taustaa vasten ymmärrämme nyt, miksi Kiuru ei halunnut Julkaisijan uteluihin vastata. Tämä innovaatiokiinnostushan osoitti tavallaan hänen teesinsä vääräksi, eikä sellaista voi tunnustaa kukaan nousukiidossa oleva poliitikko. Siitä kerrotaan tässä lehdessä
Juha Palojärvi, profe s si o n a l p r i nt i n g Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi juha@fram.fi Puh: 050 409 4438 | w w w.fram.fi. PAINOTUOTE on enemmän kuin pelkkä PAPERI! Meiltä saat julisteet, esitteet, jne Kysyy Lisää, autamme sinua onnistumaan
Kirjamessut osoittavat vuosi toisensa jälkeen, että kirja elää ja käy kaupaksi. Uutuuksien rinnalla myös hallin toisessa päässä Antikvaariset kirjamessut vetävät puoleensa kirjan ystäviä. Sen päämääränä on luoda toimintamalli, jossa lehtikustantajien varhaisjakeluverkkoon saataisiin lisää jaettavaa ja jolla jakelu voitaisiin näin jatkossakin tuottaa taloudellisesti mahdollisimman edullisesti. Kumma juttu vain, että kun asiaa käsiteltiin selvitysmies Tuomas Harpfin esityksen pohjalta alkukesästä budjetin kehysriihessä, ei sitä silloin kannattanut vielä kukaan. Ensisijaisesti kirjamessuille tulleista kävijöistä 95 prosenttia oli tyytyväisiä tarjontaan ja 97 prosenttia sanoi tulevansa varmasti tai todennäköisesti messuille myös ensi vuonna. Saman puurokattilan äärelle kiirehti myös toinen opposition keulahahmo eli persujen Timo Soini, jonka mukaan vero voitaisiin niin ikään hyvin puolittaa. Kustantajat yhteistyöhön jakelussa. Tämän seurauksena Itella nosti sanomalehtien varhaisjakelun hintoja yllättäen ja luonnollisesti myös kenenkään pyytämättä. Kirjamessuilla sekä samaan aikaan Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Helsingin Musiikkimessuilla ja Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtumassa vieraili neljän päivän aikana yli 78 400 kävijää. Hankkeen perustajina ovat Alma Media, Sanoma Media Finland, Keskisuomalainen, TS-yhtymä, Kaleva, Mediatalo Esa ja Länsi-Savo-konserni. Hankkeelle etsitään tällä hetkellä pätevää vetäjää. Messukävijät ovatkin kirjojen suurkuluttajia: yli puolet (52 prosenttia) lukee vuodessa yli 10 kirjaa, ja kirjoja ostaneista kävijöistä 39 prosenttia ostaa vuodessa yli 20 kirjaa. MESSUKESKUS / HELSINGIN KIRJAMESSUT / MARKKU OJALA Niin että päät yhteen kolisevat Kirja elää ja käy kaupaksi – varsinkin paperille painettuna Helsingin Kirjamessuista on muodostunut Suomen suurin kirjakauppatapahtuma, uutuuksien esittelypaikka ja kirja-ale. Seitsemän merkittävää suomalaista kustantajaa suunnittelee yhteisen varhaisjakelufirman perustamista. Valtaosalla eli 70 prosentilla ei ole sähköisestä kirjasta vielä kokemuksia. uutiset LYHYESTI Päät vain kolisevat yhteen, kun poliitikot ovat nyt oikein kilvalla alentamassa lehtien arvonlisäveroprosenttia niin printin kuin varsinkin digin puolella. Kirjamessuille tullaan kuuntelemaan mielenkiintoisia kirjailijavieraita, mutta ennen kaikkea tutustumaan kustantajien ja kirjakauppojen uutuuksiin sekä houkutteleviin messutarjouksiin, selviää TNS Gallup Median kävijätutkimuksesta. Paperille painettu kirja on edelleen valttia, sillä sähköisiä kirjoja oli lukenut vasta lähes kolmannes messukävijöistä. Suunnitelman taustalla on luonnollisesti Itellan viimevuotinen strategiapäätös keskittyä toiminnassaan Venäjän markkinoille ja kotimaassa pakettien kuljettamiseen. Kilpajuoksun aloitti valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) ehdottamalla lehtitilausten arvonlisäveroprosentin alentamista kymmenestä viiteen. MARJA-LIISA KINTURI JULKAISIJA 6/2014 7. Ale-kyltit pitkin ja poikin laajaa messualuetta houkuttelivat, ja tarjouspöytien ympärillä oli kirja-alan väkeä ilahduttavia ruuhkia. Opposition eli kepun Juha Sipilä riensi heti tukemaan Rinnettä mutta pisti vielä paremmaksi vetämällä mukaan digilehtien arvonlisäveron, jonka prosentti on nykyisin 24. Sitäkin pitäisi hänen mukaansa alentaa, jos kohta se ei EU:n säännösten mukaan onnistu, kuten hän joutui heti happamana toteamaan ehdotuksensa jälkeen
Nämä bloggaajat sopivat joukkoon, sillä Imagen tekijät ja lukijat ovat olleet mielipidevaikuttajia koko lehden historian ajan”, Imagen päätoimittaja Heikki Valkama sanoo. Mukaan tulee lehdestä tuttuja tekijöitä ja palstoja sekä uusia kirjoittajia. uutiset LYHYESTI Sipoon Sanomat paras pikkupaikallinen Sipoon Sanomat on kerran viikossa ilmestyvistä paikallislehdistä paras vuonna 2014. Mukana on myös Image-lehden parhaita paloja sekä verkkoa varten tuotettua sisältöä. Itellan lokakuussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan aikakauslehtiä ostettaisiin tätä nykyä yli kolmannes enemmän, ellei some olisi syönyt ihmisten vapaa-aikaa ja lama kaventanut heidän taloudellista liikkumavaraansa. Vielä 1990-luvun alun rajun laman aikakauslehdet kestivät erinomaisesti. Kerran viikossa -sarjassa kakkoseksi sijoittui Nivala-lehti ja kolmanneksi Siilinjärvellä ilmestyvä Uutis-Jousi. Sen huomasi peräti 87 prosenttia lehden lukijoista. Olemme iloisia, että joukko parhaita bloggaajia lähti mukaan tähän yhteistyöhön kanssamme. Vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvien pienten paikallislehtien (toimituksen koko 1–9 henkilöä) sarjan voitti Raahen seutu, ja sitä isompien lehtien sarjan ykköstila meni Västra Nylandille. Kaksi kertaa viikossa -sarjan kakkonen oli Ylivieskassa ilmestyvä Kalajokilaakso ja kolmonen parkanolainen YläSatakunta. Raatina kilpailussa toimi journalistiikan ja visuaalisen journalismin opiskelijoista koostuva opiskelijaryhmä Tampereen yliopistosta. Kaikkein paras huomioarvo oli Folkin Lidlille tekemä makkaramainos, jossa näkyvänä otsikkotekstinä oli Come on Guys, eat my dogi. Some syö aikakauslehtiä Internetin lisääntynyt käyttö on vaikuttanut 2000-luvulla dramaattisesti aikakauslehtien levikkiin. Muutos on raju siksikin, että somen kasvun myötä kansantalouden lama vaikutti ihmisten haluun ja kykyyn ostaa printtilehtiä. 10. Sanoma Media Finlandin teettämän selvityksen mukaan neljä viidestä Hesarin viime ja tämän vuoden huomatuimmasta elintarvikemainoksesta oli nimittäin Folkin tekemiä. – Halusimme luoda paikan, jossa hyvä journalismi kohtaa innostavat keskustelunaiheet. Image kerää hyviä blogeja yhteen Image.fi kokoaa yhteen Suomen parhaita blogeja. 8 6/2014 JULKAISIJA Lidlin mainokset erottuivat Tämän mainoksen huomasi 87 prosenttia lukijoista. Tutkimuksen mukaan aikakauslehtien kysyntä on tällä hetkellä likimain samalla tasolla kuin 1960-luvun puolivälin tienoilla. Kiitos tästä kuuluu ilmeisesti mainokset suunnitelleelle mainostoimisto Folkille. Yli puolet blogeja lukevista vastaajista kertoo seuraavansa blogeja vähintään viikoittain tai useamman kerran viikossa.. Lokakuun alussa avatussa palvelussa on alussa mukana parisenkymmentä blogia, jotka on kerätty yhteistyönä itsenäisistä bloggaajista koostuvan Suomen Blogimedian kanssa. Vasta sosiaalisen median lisääntynyt käyttö lopetti nousutrendin vuonna 2002, ja 2008 aikakauslehtien levikki kääntyi jyrkkään laskuun. Aller Median tuore blogitutkimus osoittaa, että blogeja voidaan jo pitää omana medianaan, ja niistä on tullut osa lukijoidensa arkea. Ja laman jälkeen niiden kysyntä kasvoi kymmenen seuraavan vuoden aikana jopa yli 40 prosenttia ihmisten vaurauden lisääntyessä kansantalouden kasvun myötä. Kahdesti viikossa ilmestyvien sarjan voitti Loviisan Sanomat. Image.fi:hin tulee syksyn aikana lisää sisältöä ja bloggaajia. Kolmannelle sijalle tuli SEK & Greyn Pauligille tekemä Juhlamokka-mainos, joka oli ainoa viiden kärjessä oleva, jonka oli tehnyt jokin muu toimisto kuin Folk. Tutkimuksen mukaan tyypillisimmät lukijat seuraavat 1–5 eri blogia kerrallaan. Lidlin mainokset sattuvat tehokkaimmin Helsingin Sanomien ja IltaSanomien lukijoiden silmiin. Kaikkiaan aikakauslehtien levikissä on huippuvuosien ja tämän päivän välillä eroa jo 200 miljoonaa kappaletta. Toiseksi huomatuin oli niin ikään Folkin Lidlille tekemä Älkää hyvät ihmiset uskoko, jonka huomioprosentti oli 85. Parhaat paikallislehdet palkittiin Sanomalehtien Liiton paikallislehtipäivillä Kalajoella 30. Tutkimus on ensimmäinen sekä blogien lukijoiden että kirjoittajien näkökulmia mitannut laaja tutkimus
www.intellipaper.info MARJA-LIISA KINTURI JULKAISIJA 6/2014 9. Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää yhtä hyvin suoramarkkinoinnin kuponkitarjouksissa, pääsylipuissa, onnittelukorteissa, tuoteesitteissä, painettujen lehtien liitteinä, jne. Miksi. 3 4 Poliittinen peli tilattavien lehtien alvin alentamiseksi on alkanut. Luostareiden aarteisiin kuuluu myös Kristukseen ja Neitsyt Mariaan liittyviä pyhäinjäännöksiä. Paperin lisäksi lopputuote sisältää pienen määrän silikonia. Kirja sisältää aiemmin julkaisematonta kuva-aineistoa. Yhtiö kertoo, että Usb-tikun vaatimat elementit painetaan suoraan paperille tai kartongille, jolloin paperin tuntuma säilyy. 7 Uusi mediaalaa koskeva TEM-raporttikaan ei anna yhtään vastausta. IntelliPaper myy korttejaan verkkokaupassaan. Vastaavaa teosta ei ole liioin aiemmin julkaistu. Tällaista Usb-tikuksi taittuvaa korttia yhtiö nimittää Swivel Cardiksi. 5 Aku Ankan puhekuplat, tai oikeastaan niissä käytetty kieli, saivat tunnustuksen Mensalta. SANOTTUA UUSIMMAT UUTISET Katso netistä julkaisija.fi ”Jos te (media-ala) olisitte halunneet innovoida, niin kyllä Tekes olisi löytänyt teille sopivan apparaatin ennenkin.” – Viestintäministeri Krista Kiuru uuden innovaatiotuen sidosryhmätilaisuudessa lokakuussa. 2 Varsinkin isot suomalaisyritykset tekevät enää ällistyttävän vähän painettuja vuosikertomuksia ja muuta printtimuodossa olevaa sijoittajaviestintää. Jokin aika sitten se keräsi Kickstarter-sivustolla rahoitusta 110 000 dollaria kehittääkseen teknologiaansa edelleen. Käyntikortti on säilyttänyt asemansa liike-elämässä, mutta toteutuksissa on vuosien varrella kokeiltu erilaisia erottuvuutta lisääviä tekijöitä henkilökuvista jännittäviin stanssauksiin, QR-koodeihin ja erilaisiin taittoihin. Yhtiö mainostaa niitä kevyinä, hinnaltaan edullisina ja sataprosenttisesti kierrätettävinä. Tikkua käytetään kuten mitä tahansa Usb-tikkua, mutta sen käyttöikä on rajallinen. Riittävä tukevuus tikun työntämiseksi Usb-liittimeen syntyy, kun se taitetaan Usb-painatuksen kohdalta kahtia. Pitäisi vain toimia melko ripeästi, jos haluaa mukaan nopeasti kehittyvään teknologiaan. Teoksen myötä tutustutaan Lintulan ja Valamon luostareiden reliikkeihin, pyhäinjäännöksiin liittyvään opetukseen ja jumalanpalveluskäytäntöihin. Näistä kirjassa on myös edustava joukko valokuvia. Käyntikortit aikuistuvat Kuvassa reliikkilipas. 6 Viestintäministeri Krista Kiuru epäili media-alan innovointikykyä uuden inno- vaatiotuen sidosryhmätilaisuudessa. Kirja pyhäinjäännöksistä Valamon luostari on julkaissut mielenkiintoisen kirjan pyhäinjäännöksistä ja niiden merkityksestä kristilliselle kirkolle, eritoten sen ortodoksiselle haaralle. Hyvä. Kirjassa käydään yksityiskohtaisesti läpi Lintulan ja Valamon luos- Nyt 1 Tässä lehdessä kirjoitetaan 3D-tulostuksesta ja siitä, minkälaisia liiketoimintamahdollisuuksia se voi tuoda muun muassa painoalalle. Näitä ovat esimerkiksi ”Eläväksitekevän Ristin” palaset ja ”Jumalansynnyttäjän” viitan kappaleet. Uusinta uutta on Usb-tikun/koodin painaminen tavalliseen, kartongille painettuun korttiin. Digitaalisen maailman yhdistäminen paperille painettavaan tuotteeseen avaa aivan uusia mahdollisuuksia. tareiden reliikki-ikonit ja -lippaat, joissa on yksittäisten pyhien pyhäinjäännöksiä laskutavasta riippuen yhteensä lähes 250. Se toimii vain niin kauan, kun paperipinta ja Usb-kontaktit eivät ole kuluneet tai vahingoittuneet. Lopputulos on vain noin 0,5 mm paksu. Teoksen on kirjoittanut diakoni Marko Mäkinen, joka valmistelee myös väitöskirjaa pyhäinjäännöksistä. Kustantajat rukkasivat levikintarkastussäännöt sellaisiksi, että mukaan saadaan myös melkein ilmaiseksi myydyt lehdet. Amerikkalainen suoramarkkinointituotteisiin erikoistunut yritys Intelli Paper on patentoinut teknologian, jonka avulla Usb-tikkuja voidaan painaa paperille
Nämä taidot olivat monipuolisesti puntarissa SM-kisoissa tänäkin vuonna. Päivälehden museon Painokellarissa järjestettiin jo kahdeksannen kerran Käsinladonnan SM-kisat. IDA PIMENOFF, PÄIVÄLEHDEN MUSEO. Pöydän ääressä vasemmalla heittoa tarkkailee kilpakumppani Sven Seger. Tämän kaikille avoimen kisan voitti Pentti Laaksonen, joka kuuluu Päivälehden museon työnäytösjoukkueeseen. Käsinlatojien tehtäväksi jäivät tällöin erikoisladelmat kuten erilaiset kortit, ilmoitukset, otsikot ja esimerkiksi adressit. Työnäytösväki taitaa harjoitella uksauksen jaloa taitoa ahkerasti. Jouko Pirttikoski ja ammattilaisen ote latomahaasta. Maallikko mieltää käsinladonnan paremmuuden mittariksi nopeuden: kuinka paljon virheetöntä tekstiä käsinlatoja saa määräajassa kootuksi hakaansa. Viimeisenä lajina tuli uksaus Tietysti kisassa mitattiin myös ladontanopeutta, hakaan sulkemista ja neliöiden nostoa. Melkoisia hankaluuksia tuotti f-kirjaimella alkavien kirjapainotermien muistaminen. Kuva oikealla: Suomen mestari Saara Suomi uksaamassa. Kilpailijoiden piti tulkita fraktuuralla ladottua tekstiä sekä arvioida tekstin mahtumista annettuun palstaleveyteen. Nopeus on kuitenkin vain yksi osa ammattitaitoa. uutiset Käsinladonnan SM-kisat Käsinladontakisan ylituomari Matti Savolainen seuraa tarkasti Saara Suomen kilpailusuoritusta. Kisan voittajaksi selvisi jo neljännen kerran peräkkäin Saara Suomi. Ennen kisoja järjestettiin, jotta ammattitaito alalla kehittyisi. Nopeus oli tärkeää silloin, kun kaikki tekstit ladottiin irtokirjakkeista, mutta jo 1900-luvun alussa kirjapainoihin tulivat rivilatomakoneet, jolloin leipätekstin ladonta koneellistui. Tasaisen kamppailun kakkonenkin on jo vuosien takaa tuttu, monesti kisoissa hopeaa saavuttanut Tapio Värjölä. 10 6/2014 JULKAISIJA Kirjapainotermit piti muistaa Käsinlatojilta vaadittiinkin monipuolista osaamista; sorminäppäryyden ohella muun muassa tarkkuutta, hyvää kieli- ja laskutaitoa, typografista ymmärrystä sekä hyvää yleissivistystä. Jotta kisan leikkimielisyys säilyisi, oli viimeisenä lajina uksaus, eli arpakuutioiden heittoa muistuttava kirjapainoissa harrastettu ajanvietepeli. Käsinladontamittelöillä on Suomessa jo vuoteen 1898 ulottuvat perinteet. Tänään kisoja järjestetään siksi, että kadonneen ammatin perinne säilyisi. Ehtona näet oli, että sanan tuli esiintyä vuonna 1960 ilmestyneessä Graafisessa tietokirjassa. Olennaista kadonneen ammatin perinteen säilyminen. Esimerkiksi fontti tai förskotti eivät tähän tietokirjaan sisältyneet, vaikka ovatkin osa elävää ammattiperinnettä. IDA PIMENOFF, PÄIVÄLEHDEN MUSEO. Pöydän oikealla puolella tuomarina toiminut Jouko Vanninen. Jokainen kisaaja joutui myös muistelemaan menneitä, eli kertomaan millaisia muistoja heillä on oppilasajoistaan. Uksaus ei taida ollakaan pelkästään tuuripeli, sillä uksauksen maailmanmestaruus tulee lähes vuosittain museon omalle joukkueelle. MARKKU KUUSELA IDA PIMENOFF, PÄIVÄLEHDEN MUSEO. Uksauksen maailmanmestaruuskin saatiin tapahtuman aikana ratkaistuksi
PÄÄOSASSA MONDI COLOR COPY, MONDI IQ SELECTION SMOOTH JA MONDI IQ PREMIUM. TUTUSTUMISTARJOUS! -20 % ALENNUS KAIKISTA NORMAALIHINNOISTA MONDI INTERMAIL YLPEÄNÄ ESITTÄÄ – THE TULOSTUSPAPERI VARO HUONOJA KOPIOITA. PYYDÄ TARJOUS SUORAAN MYYJÄLTÄMME TAI NUMEROSTA 02 271 5300. Glenn Andersson 0400 821 754, Hannu-Pekka Salonen 0400 747 159, Jouko Mustasilta 0400 310 352, Esa Helenius 040 545 8866, Katariina Wolin 0500 499 495, Tuomas Hakkarainen 040 504 0936, Jukka Waris 040 746 6804 WWW.INTERMAIL.FI 28-31-1 Pohjoismaiden parasta paperikauppaa!
Electrolux teki digi-imurin Electrolux on tähän asti tunnettu lähinnä tehokkaiden pölynimurien valmistajana. Keili on perustettu vuonna 1968 ja siellä työskentelee 30 ihmistä. Ensimmäiseksi palvelu lanseerataan Googlen Gmail-sähköpostipalvelun 425 miljoonalle käyttäjälle. Työntekijät saattavat kuluttaa jopa 50 prosenttia työajastaan haluamansa tiedon etsimiseen. Digitaalisen pölyn imurointi käynnistyy niin, että Gmail-tili yhdistetään osoitteeseen: www.worldwidevac.com. Jäsentämättömän tiedon määrä kasvaa nopeasti, joten organisaatioilla on Konica Minoltan mukaan yhä suurempia vaikeuksia hallita dokumentteja ja sähköistä informaatiota. Työkalun avulla oma pilvi pysyy pie- Dokumentinhallintaa Konica Minoltalta Konica Minolta on julkistanut kattavan palvelukokonaisuuden, joka pitää sisällään dokumentinhallinnan ja prosessien palvelukokonaisuuden (Managed Content Services). www.viestintapalvelut.fi nempänä. Koska lehtien seuranta on digitaalista, ei seurattavien aiheiden määrällä tai laajuudella ole ylärajaa. – Toimitamme kuumasaumattavia kansia sekä isoja että pienempiä eriä – ihan miten asiakkaan kanssa sovitaan, kertoo Keilin omistaja Olli Pekka Savonlahti. Organisaatioiden tiedoista noin 90 prosenttia on dokumenttien muodossa ja näistä arviolta vajaa kymmenen prosenttia kateissa. Palvelu tarjoaa mediaosumista päivittäisen sähköpostiraportin ja osumista pääsee suoraan aikakauslehteen lukemaan haluttua artikkelia. – Valmistamme fleksopainolla muun muassa rullatarroja ja -etikettejä, kääreitä ja myös kuumasaumattavia kansia. Keili tekee kuumasaumattavia kansia elintarviketeollisuuden käyttöön. 12 6/2014 JULKAISIJA ELECTROLUX STT Viestintäpalvelut tuo digitaalisen aikakauslehtiseurannan osaksi mediaseurantapalveluansa. Painetusta journalistisesta mediasta palvelussa on jo entuudestaan mukana sanomalehdet. Nyt se on laajentanut tuotevalikoimaansa myös digitaaliseen suuntaan lanseeraamalla maailman ensimmäinen digitaalisen imurin. Kuumasaumattavia kansia Keilistä Koteloita ja tarraetikettejä valmistava Keili on alkanut tehdä myös elintarviketeollisuuden käyttämiä kuumasaumattavia kansia. STT viestintäpalvelut maksaa kustantajalle hyvityksen jokaisesta seurannan kautta luetusta jutusta. Materiaa livaihtoehtoja ovat alumiinifolio, muovi- ja paperilaminaatti. Näiden MCS-ratkaisujen tarkoituksena on nostaa asiakkaiden toimintatehokkuutta ja vastata paremmin digitaalisen työnkulun yksilöllisiin tarpeisiin. tuotteet & LYHYESTI Tarjolla digitaalista aikkariseurantaa Electrolux lanseerasi digitaalisen ”pölynimurin”. Monet eivät tiedä, että datan säilyttämisen ympäristövaikutukset ovat jo samalla tasolla ilmailualan päästöjen kanssa. World Wide Vac -nimistä ”laitetta” mainostetaan helppokäyttöiseksi ja ilmaiseksi verkkotyökaluksi, jonka kuka tahansa voi ottaa käyttöönsä pienentääkseen omaa hiilijalanjälkeään. Palvelussa on mukana merkittävä osa A-lehtien, Allerin, Otavamedian sekä Sanoma Finlandin painetuista aikakauslehdistä. Internetiä käyttää päivittäin 1,5 miljardia ihmistä, ja verkosta on käytännössä tullut toinen kotimme. Kyseisen julkistuksen myötä Konica Minolta tähtää noin 75 miljoonan euron liikevaihtoon tällä toimialalla. Offsetpainomme tuottaa monipuolisia kartonkipakkauksia esimerkiksi kosmetiikan ja elintarvikkeiden pakkaamiseen sekä lahja- ja brändipakkauksia, kertoo Savonlahti yrityksen toiminnasta.. Lehdet tulevat palveluun pdfmuodossa heti niiden tultua painosta
3D-tulostimen konseptioversio paljastettiin lokakuussa. Palkinto julkistettiin Food Tech -messujen yhteydessä Tanskassa lokakuun lopussa. HP:n graafisten ratkaisujen johtaja Stephen Nigro totesi: ”Näimme paljon mahdollisuuksia tutkiessamme olemassa olevaa 3D-tulostusmark- kinaa, mutta myös suuria aukkoja nopeuden, laadun ja kustannusten suhteen.” LYHYESTI Iso pakkausalan palkinto Atrialle Atrian leikkelepakkaus Easy Open Pack voitti lokakuussa Scanstar 2014 -palkinnon, joka on Pohjoismaiden arvostetuin pakkausalan palkinto. Leikkelepakkaus Easy Open Pack tuli markkinoille alkuvuodesta 2014. Mirage on suunniteltu valokuvaajien, suunnittelijoiden, toimistojen ja painopalveluiden tuottajien tulostustarpeisiin. Uusi versio tarjoaa parannuksia, joilla nostetaan järjestelmien suorituskykyä ja toimintavarmuutta. Kyse on pohjimmiltaan Canonin ja ohjelmistokehittäjä Dinaxin uudesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on ollut kehittää Canonin imagePrograf-suurkuvatulostimille optimoitu versio Dinaxin Mirageammattitulostusohjelmasta. Canonille suunnitelluissa Mirage-versioissa on kaikki tarvittavat tulostustoiminnot ja -työkalut yhdessä selkeässä ja loogisessa käyttöliittymässä. Uusi Suse Linux tehostaa it-järjestelmiä Suse Linux Enterprise 12 -käyttöjärjestelmä lupaa olla luotettava, skaalautuva ja turvallinen tuotantoalusta yritysten it-järjestelmille sekä liiketoimintakriittisille työkuormille fyysisissä ja virtuaalisissa ympäristöissä sekä pilvessä. Pakkauksen eräs juju on siinä, että myös heikkosorminen henkilö saa sen helposti auki. Sen suunnittelun lähtökohtina olivat erityisesti kuluttajalähtöisyys ja käytettävyys. Uuden järjestelmän nimi on Multi Jet Fusion 3D ja se käyttää samaa modulaarista inkjetteknologiaa kuin mitä on kaikissa HP:n printtereissä ja digipainokoneissa. Muotoiluratkaisut kun mahdollistavat helpon tarttumisen ja riittävän otepinnan sormille. Palkittu pakkaus on suunniteltu Packdesign ID:n ja Atrian yhteistyönä. palvelut Miragen tulostusohjelmasta Canon-sovellus Uusi Mirage Master Edition for Canon -sovellus on tarkoitettu Canonin imagePrograf-suurkuvatulostimille. HP mukaan 3D-tulostusmarkkinoille HP on soveltanut inkjettietotaitoaan uuteen 3D-tulostusjärjestelmään, jonka tarkoituksena on pystyä tulostamaan yli metrin mittaisia esineitä. Se mahdollistaa tiedostojen vetämisen, pudottamisen ja tulostamisen ilman isäntä sovellusta. Mirage Master Edition for Canon on yhteensopiva kaikkien Canonin 5-, 6-, 8- ja 12-väristen imageimagePrograf-mallien kanssa. Kuluttajat toivovatkin leikkelepakkauksilta, että ne on helppo avata ja sulkea uudelleen. Liiketoimintakriittiset työkuormat ovat siirtyneet useassa tapauksessa Linux-ympäristöihin, ja kehityksen uskotaan myös jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. HP on luvannut, että sen 3D-tulostin olisi keskimäärin 10 kertaa nopeampi kuin markkinoilla olevat kilpailevat järjestelmät. Siitä on tullut myydyin suurkuvatulostimille tarkoitettu ohjelmaratkaisu. JULKAISIJA 6/2014 13. Suse Linux Enterprise 12 pitää sisällään liiketoimintakriittisyyttä edistäviä toiminnallisuuksia, kuten järjestelmän täydellisen palautuksen
Sangnes uskoo, että uusi ruokakonsepti houkuttelee erityisesti sinkkuja, opiskelijoita ja eläkeläisiä ostoksille ja vastaa myös täydennysostojen tarpeeseen. Meyer Turku Oy aloitti toimintansa syyskuussa, kun Saksan kilpailuviranomainen hyväksyi Suomen valtion ja saksalaisen laivanrakennusyhtiö Meyer Werftin Turun telakan oston STX Europelta. – Uusi ilme näkyy jo telakan porttitauluissa ja jättinosturissa ja leviää vähitellen myös muun muassa henkilöstön haalareihin, kypäriin ja käyntikortteihin.. – Yhteistyökumppanin valinta oli helppo, koska markkinointiviestintä- 14 6/2014 JULKAISIJA toimisto Briiffillä on monivuotinen kokemus meriteollisuuden asiakkaista ja yhteistyöllä Turun telakan kanssa on pitkät perinteet, toteaa viestintäpäällikkö Tanja Sabell Meyer Turku Oy:stä. Kokeilu sai asiakkailtamme erittäin myönteisen palautteen ja mukana olevien kioskien myynti nousi noin 10 prosenttia, R-kioskin toimitusjohtaja Johannes Sangnes kertoo. Lisää valikoimaa R-kioskiin R-kioski panostaa monipuolisuuteen osana laajempaa investointiohjelmaa, johon kuuluvat muun muassa uusittu myymäläilme, julkisivujen modernisointi ja uudet konseptit. Vuonna 2010 aloitettu konseptiuudistus sai loppusilauksen, kun suunnittelu- ja mainostoimisto Ida Framin Vesa Nurmi suunnitteli R-kioskille uuden visuaalisen ilmeen hyödyntäen tuttua ja tunnistettavaa keltasinistä väriyhdistelmää. Telakkatoiminta elpyy uudella ilmeellä Meyer Turku -logon suunnitteli markkinointiviestintätoimisto Briiffi. Ilme johdattaa asiakkaat uudistettuihin kioskeihin sekä viestii ”ärrästä” alan suomalaisena instituutiona, kertoo Karin Gummerus R-kioskin viestinnästä. – Testasimme kesän 2014 aikana uutta Ruokaa-konseptiamme. – Symbolissa voi nähdä paitsi laivanrakennukseen viittaavan modernin risteilijän keulan, myös kasvua tai jopa isoja aaltoja. Ensimmäisiä toimia oli visuaalisen identiteetin luominen. Tänä vuonna ruokavalikoimaa laajennetaan 250 kioskiin ja ensi vuonna mukaan aiotaan saada jo 450 kioskia. Meyer Werftin visuaalinen ilme on alalla hyvin tunnettu ja lähtökohtana olikin sen säilyttäminen myös Meyer Turun logossa. – Uuden ilmeen nimi on Suunnannäyttäjä. Valikoimaan kuuluu aina vähintään 150 peruselintarviketta ja ateria- Raaka-aineet tuotteisiin saadaan lappilaisilta pienviljelijöiltä ja kerääjiltä. Uuden ilmeen perustaksi suunniteltiin logo, joka kuvaa kahden vahvan toimijan liittoa ja yhdistää Turun seudun perinteikkään laivanrakennusosaamisen saksalaisen emoyhtiön vakaaseen pohjaan. R-kioski uusii muun muassa myymäläilmeensä. Nyt R-kioski vastaa monen kuluttajan toiveeseen laajemmalla elintarvikevalikoimalla. Myymäläsuunnittelulla halutaan luoda positiivinen ostoympäristö ja yhdistää optimaalisella tavalla R-kioski ja sen edustamien brändien bestsellerit. Nykyiseen myymälädesigniin suurin vaikutus on ollut muiden Reitan Convenience -toimintamaiden opeilla sekä jo hyväksi havaituilla kaupallisilla ratkaisuilla. kokonaisuutta. imagoskooppi Maalle, merelle ja ilmaan R-kioskin konseptiuudistus – Meyer Turun logossa näkyvät aallot – Sinistä unikkoa Finnairin koneisiin – Flybe Finlandin uusi motto: Lennosta etumatkaa – Elisa yhtenäistyy. Symboli sijoitettuna yritysnimen päälle toimii siltana ja yhdistää näin Meyerin ja Turun, kertoo Briiffin luova johtaja Johannes Norrman
Osana muutosta yhtiö uudisti myös lipputyyppinsä ja kotisivunsa. Elisalla on nyt kahdeksan alabrändiä: Elisa Saunalahti, Elisa Viihde, Elisa Kirja, Elisa Vahti Live, Elisa Lompakko, Elisa Omaguru, Elisa Appelsiini ja Elisa Videra. Teksti Marjaleena Lagus Kuvat yritykset Unikko juhlii – sinisävyinkin Finnairin ja Marimekon design yhteistyö saa jatkoa, kun Finnairin Airbus 330 -lentokone verhoillaan Marimekon klassiseen Unikko-ku vioon uudessa sinisävyisessä värissä. – Olemme innoissamme siitä, että designyhteistyömme Finnairin kanssa jatkuu nyt Anniversary Unikko -nimen saaneella kuosilla, kertoo Marimekon operatiivinen johtaja Tiina Alahuhta-Kasko. Suunnittelija Maija Isola kuitenkin piti päänsä ja loi kokonaisen sarjan erilaisia kukkakuvioita. Uudistuksella myös inspiroimme elisalaisia rakentamaan entistäkin vahvempaa asiakaskokemusta kaikessa liiketoiminnassamme, sanoo Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila. Finnairin Airbus 330 Unikko-kuvioisena. Flybe Finlandin tunnusväri vaihtui violetiksi. Uudella brändiilmeellä ja Lennosta etumatkaa -sloganilla halutaan muistuttaa, että pitkien välimatkojen Suomessa lentäminen on nopea, vaivaton ja kustannustehokas matkustusmuoto. Yksi näistä oli Unikko, josta tuli nopeasti suosittu. Uusi brändistrategia julkistettiin lokakuussa ja kattaa kaikki Elisan tarjoamat palvelut ja tuotteet. Moninainen kokonaisuus siis yhtenäistyy, selventää viestintäjohtaja Katiye Vuorela. Vaaleansininen tunnusväri vaihtui violetiksi ja ilme on nyt yhteneväinen brittiläisen emoyhtiön kanssa. Elisa ei ainoastaan vaihda logoaan, vaan kyseessä on laajempi muutos. JULKAISIJA 6/2014 15. Uudella yritysilmeellä halutaan viestiä entistä selvemmin laajasta palvelu- ja tuotevalikoimasta, joka tarjoaa elämyksiä ja tuottavuutta. – Jatkossa niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaiden tuotteet ja palvelut tunnetaan yhteisellä nimellä. Kone lentää Helsingistä kaikkiin Finnairin kaukokohteisiin vuoden 2014 lopusta liittyen näin vuonna 2012 maalatun Unikko-kuosisen Airbus 340 -koneen seuraan. Armi Ratia oli ilmoittanut ettei Marimekko paina kukkakuvioita, koska kukat ovat luonnossa kauniimpia kuin kankaalla. Vuonna 2011 perustetun suomalaisen Flybe Finland -lentoyhtiön brändiilme ja palvelut uudistuivat. – Kaksi laajarunkokonettamme lentävät suomalaisen osaamisen, positiivisuuden ja luovuuden lähettiläinä maailmalla ja erityisesti Aasiassa, jossa sekä Finnairilla että Marimekolla on vahva kasvustrategia, iloitsee Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. Uusi väri on saanut inspiraationsa Suomen tuhansista järvistä ja kauniista, puhtaasta luonnosta. – Haluamme antaa sekä kuluttajaettä yritysasiakkaillemme enemmän eli vastata heidän erilaisiin ja monipuolisiin tarpeisiinsa. AINO-LEENA JUUTINEN Ilmojen halki uudistuen Flybe Finland on Suomen suurin kotimaan lentoliikenteen operoija, jonka osakekannasta 60 prosenttia on brittiläisen Flyben ja 40 prosenttia Finnairin omistuksessa. Tulemme jatkossa korostamaan täsmällisyyttämme ja korkealaatuista asiakaspalveluamme, kertoo markkinointipäällikkö Tytti Haaga. Enemmän ja eloisammin Tietoliikenne- ja palveluyritys Elisa on viime vuosina laajentunut voimakkaasti uusille liiketoimintaalueille. Marimekko on juhlinut tänä vuonna kaikkien aikojen suosituimman kuvionsa Unikon 50-vuotisjuhlaa eri puolilla maailmaa. Brändien yhtenäistäminen tuo tehoja viestintään ja markkinointiin, jolloin Elisalla on edellytykset tarjota toimialan edullisimmat liittymähinnat, painottaa toimitusjohtaja Mattila. Nyt moninainen kokonaisuus on yhtenäistynyt Elisa-perheeksi ja samalla visuaalinen ilme muuttui. Unikko syntyi vuonna 1964 jonkinlaisena vastalauseena. – Tavoitteenamme on tarjota kaikille matkustajillemme mutkaton matkustuskokemus
alv:n 24 %) www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. Mitä väliä pakkauksen kyljillä ja taustoilla PAKKAUKSISSA on yleensä joko liikaa tekstiä tai liian vähän. Nämä samat kuluttajat päivittelevät informaation puutteita kaupan hyllyjen edessä. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis. Sitä ei missään tapauksessa tule tarkastella vain etupuolelta. alv:n 10 %) Yrityspakettitilaus Tilauksia 2–3 kpl, à 51 € (sis. Joskus tämä kustannus kannattaisi niellä, koska kuluttajien palveleminen lisääntyneellä informaatiolla ja selkeydellä tuo lisämyyntiä eli lisäeuroja. kolumni Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. Jos liiallisen tekstin määrään löytyy syyllinen kustannustehokkuudesta ja säästötavoitteista, sitä tyhmemmältä tuntuu pakkausten kylkien hyötykäytön unohtaminen. MATTI REMES Tilaa Julkaisija-lehti Jatkuva kestotilaus 12 kk 84 € (sis. Hyvin usein kuluttajapakkaukset näyttävät ahtamisen maailmanennätyksiltä. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että pakkaustekstit pitää voida lukea ilman suurennuslasia. Onkin vaikeaa ymmärtää, miksi pakkaajat eivät aina hyödynnä pakkauksen taustaa ja kylkiä täysimääräisesti. He tekevät valintoja. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. Pakkaussuunnittelun tarkoitus ei ole koristella hyllyjä, vaan auttaa myymään tuotetta enemmän, voittaa markkinaosuustaistelu ja lopulta rakentaa haluttua brändimielikuvaa. pakkauksia ruokakomerossaan siten, että niistä näkyvät vain kyljet. Voi kuinka kaipaankin kylkimerkintöjä. Useimmat meistä pitävät sokeri-, muro-, jauho-, mysli- yms. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335. Jos pakkauksen kyljestä puuttuu brändäys ja tuotemerkintä, niin kuluttajat kirjoittelevat niihin itse tussilla merkintöjään: riisi, murot, pähkinät jne. Joissain pakkauksissa on siis tarpeettomasti tyhjää tilaa. Monella eri kielellä ja pienimmällä mahdollisella pistekoolla on ladottu paljon tekstiä kaikki sivut täyteen. Ratkaisu tekstin ahtamisen ongelmaan maksaa valmistajalle melkoisesti. Samoin yli kuusi kieltä samassa paketissa heittää epäilyksen tuotteen laadusta. Jotkut taas katselevat pakkauksia päältä päin keittiön vetolaatikoissa. Pakkauksen tehtävä on tehdä asiat näkyviksi, jakaa informaatiota ja herättää mielenkiintoa, mutta myös helpottaa valintaa ja tuotteen käyttöä. Aivan kuten kirjoja pidetään kirjahyllyssä. Jos kieliversioi den määrää vähennetään, ei päästä enää logistiseen ihanteeseen eli mahdollisimman pitkään tuotantosarjaan. alv:n 10 %) Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. Pakkaus on kolmiulotteinen kokonaisuus
KUTSU ALKUVUODEN OHITTAMATTOMAAN TAPAHTUMAKOKONAISUUTEEN KOLLEGAT MENESTYJÄT & MENESTYSTEKIJÄT VERKOSTOITUMISTA TEKIJÄT INSPIRAATIOTA CASEJA RATKAISUT & PALVELUT INFORMAATIOTA #ecomHKI KOLMEN LAVAN SEMINAARIOHJELMA F2F MAHDOLLISUUDET B2B #myymala14 PÄÄTTÄJÄT IDEAT RETAIL AWARDS FUTURE STORE EXPERIENCE AMMATTILAISILLE YLI 100 YRITYSTÄ ESILLÄ TERVETULOA VIERAAKSEMME 25.-26. HELMIKUUTA MESSUKESKUKSEEN, HELSINKIIN! www.easyFairs.com/MYYMALA www.easyFairs.com/ECOMMERCEHKI
Tämän suuntauksen pioneeriksi mainitaan usein Kris Holmesin ja Charles Bigelown Lucida-kirjainperhe (1985). Suurimmat suosikit Seuraavina vuosina julkaistiin myös muun muassa Michael Gillsin Charlotte (1992), Ronald Arnholmin Legacy (1993) ja Fred Smeijersin Quadraat (1992–1997). Praxis sai vielä 80-luvun alussa täydennykseksi Florakursiivin, jossa on paljon yhtenäisestä käsialakirjoituksesta periytyvää sulavuutta. Mutta sen ohessa kirjainperheiden koot ovat kasvaneet jo liikaakin. Vielä tätäkin kauempaa historiasta löytyy ainakin yksi esimerkki, nimittäin hollantilaisen Jan van Krimpenin Romulus-antiikva ja Romulus Sans 1930-luvulta. Niiden kohdalla ei voi välttyä ajatukselta, että tarkoituksena on ennen muuta hyötyä alkuperäisen, jo liki 65-vuotiaan Palatinon ja Mrs Eavesin tunnettuudesta. Suurkirjainperhe osana yrityskuvaa Corporate A-S-E on merkillinen ja mitäänsanomatonkin nimi kirjaintyypille. Tietyn rajan jälkeen ylisuuret perheet vaikeuttavat ja hidastavat oikean kirjainleikkauksen valitsemista, ja myös niiden mutkikkaan nimihierarkian ja käyttötarkoitusten ymmärtäminen alkaa olla vaikeaa. Sen yksi versio, Lucida Grande, on tuttu Applen X-käyttöjärjestelmän fonttina. Yllättävimpiä lisiä tutuille antiikvoille ovat Palatino Sans (2006) ja Mr Eaves Sans (2009). Corporate A-S-E:n versio A on tuttu Mercedes-Benzin logosta pitkälti yli kahden vuosikymmenen ajalta. Myöhäsyntyiset laajat perheet Uusin ilmiö on ollut laajojen kirjainperheiden rakentaminen jälkikäteen. Se on edelläkävijä kahdellakin tapaa: sekin kuului varhaisiin laajoihin kirjainperheisiin, mutta lisäksi se oli tehty varta vasten yhden yrityksen käyttöön selvästi ennen kuin sellainen käytäntö yleistyi. Laajat kirjainperheet ovat 1980luvulla syntynyt ilmiö, mutta 80- ja 90luvulla niitä valmistui vielä harvakseen. Niiden varsinainen julkaisubuumi alkoi vasta 2000-luvun puolella. MARKUS ITKONEN. Toinen maailmansota kuitenkin keskeytti Romulus Sansin valmistuksen, eikä sitä tiettävästi sodan jälkeenkään tuotu markkinoille. typoteesejä Suurimpia perheitä ovat kirjainperheet Laajojen kirjainperheiden tarkoitus on auttaa sopivan antiikva–groteski-parin löytämisessä. Saksalainen Kurt Weidemann suunnitteli tämän laajan kirjainperheen 1980-luvun lopulla DaimlerBenz AG -yhtiön viestinnän ja yrityskuvan tarpeisiin. ”Corporate” puolestaan viittaa nimensä mukaisesti yhtiöön, tässä tapauksessa autonvalmistaja DaimlerBenziin. Ne jäivät kuitenkin hiukan varsinaisten suursuosikkien varjoon: niitä olivat Sumner Stonen Stone (1987) ja etenkin Martin Majoorin Scala (1991–1994) ja Lucas de Grootin valtava Thesisperhe (1994). Siinä tehtävässä se palveli vuodesta 1999 tähän vuoteen asti. Thesis oli samalla esimerkki yhteen kirjainperheeseen kuuluvien leikkausten määrän valtavasta kasvusta: siihen kuului jo 90-luvulla 144 leikkausta, ja nykyään 184. A, S, ja E tulevat kuitenkin sanoista Antiqua, Sans Serif ja Egyp tienne. Laajalla kirjainperheellä (engl. superfamily) tarkoitetaan sellaista kirjainperhettä, joka sisältää samasta muototeemasta sekä antiikva- että groteskiversion kaikkine lihavuuksineen ja kursiiveineen – ja mahdollisesti vielä paljon muutakin, esimerkiksi antiikvan ja groteskin sekayhdistelmän tai egyptiennen. Thesis-kirjainperheeseen kuului alusta alkaen kahdeksan eri lihavuutta sekä sans- että serif-versioista – ja paljon muutakin. TheSans Extralight TheSerif Extralight TheSans Light TheSerif Light TheSans Semilight TheSerif Semilight TheSans TheSerif TheSans Semibold TheSerif Semibold TheSans Bold TheSerif Bold TheSans Extrabold TheSerif Extrabold TheSans Black TheSerif Black antiikva, groteski kuin egyptiennekin – siis kolme kirjaintyyliä, jotka on kuitenkin mukautettu samaan muotoideaan. Kuitenkin jo tätä ennen 70-luvulla Gerard Unger oli muotoillut ja julkaissut Hell-Digiset-yhtiön kautta Demos-antiikvan ja Praxis-groteskin, jotka eri nimistään huolimatta olivat selvä kirjaintyyppipari. Corporate A-S-E on paitsi ensimmäisiä laajoja kirjainperheitä myös varhainen suuryritykselle valmistettu oma kirjainperhe. Ne paljastavat, että kyseessä on laaja kirjainperhe, johon kuuluu niin 18 6/2014 JULKAISIJA Jan van Krimpenin Romulus ja Romulus Sans 1930-luvulta
Tulokselliseen kumppanihakuun Uusi MAINOSTAJANHAKEMISTO.FI on palvelu, josta mainostajat löytävät itselleen sopivimmat kumppanit. Olipa kyse painotalosta, pitkäaikaisesta markkinointitoimistokumppanista, mediasta tai käännöstoimistosta, Mainostajan Hakemistosta löydät markkinointialan tärkeimmät profiilit, työnäytteet ja yhteyshenkilöt. Tervetuloa onnistumaan! MAINOSTAJAN HAKEMISTO ON UUDISTUNUT MAINOSTAJIEN LIITTO www.mainostajat.fi
Uusia liiketoimintamalleja haetaan 3D-tulostettu kakkukoriste. JULKAISIJA 3D-tulostus merkitsee uuden teknologian, materiaalien ja liiketoimintamahdollisuuksien tihentymää, jossa kaikki on toistaiseksi mahdollista. 3D-tulostus yleistyy teollisuudessa 3D-tulostus voi tuoda lisää leipää painotaloille, mutta se voi myös synnyttää uusia 3D-tulostukseen erikoistuneita palveluntuottajia. Teksti Tiina Ruulio Kuvat Canorama Oy 20 6/2014 E RÄS LIIKETOIMINTAMALLI on se, että tuotantoyritykset, kuten vaikkapa metalli- tai muovialan yritykset, hankkivat itse 3D-tulostimet ja ryhtyvät tulostamaan vaikkapa erilaisia prototyyppejä ja laitteiden varaosia lyhyiksi sarjoiksi asti. – Uuden teknologian eräs viehätys onkin siinä, että kaikki liiketoimintamallit ovat auki, sanoo Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun professori Antti Salminen. Yksi painotalo tai pelkästään 3D-tulostuksia tarjoava suunnitteluyritys voi esimerkiksi palvella tehokkaasti oman alueensa tuotantoyrityksiä. Tulostusmateriaaleissa iso harppaus Professorin mukaan 3D-tulostus merkitsee vallankumousta tuotteiden valmistuksessa.. Suomessa toimivat jo nyt kaikki nämä mallit – pienessä mittakaavassa, mutta toimivat kuitenkin
3D-tulostettuja metallisia aterimia. Samalla tulostusmateriaalit ovat kehittyneet viime vuosina. Myös tuotantoprosessit lyhenevät mahdollisesti viikkoja, kun vanhoja työvaiheita jää pois ja ennen ulkomailta tilattavia osia tai protoja voidaankin valmistaa itse. Oikeastaan hyvin moni materiaali käy 3D-tulostukseen muovista tai metallista selluloosaan ja harvinaisempaan hiiliatomeista rakentuvaan superkestävään grafeeniin, jota käytetään akkujen tulostukseen. Asiantuntijoista kova pula Professori Salminen kiinnostui 3D-teknologiasta omasta erikoisalastaan laserteknologiasta käsin. Nyt hinnat ovat putoamassa kovaa vauhtia, sillä laitevalmistajia on tullut markkinoille lisää, Salminen jatkaa. Jälkimmäinen sana on omistettu nimenomaan kuluttajapuolen 3D-laitteille ja tulostukselle. Lappeenrannassa onkin kehitetty teknologiaa, jossa metalliesine voidaan tulostaa sulattamalla lasersäteellä teräsjauhoa kerroksittain. – Silloin siitä puhuttiin tulevaisuuden teknologiana, joka oli vielä kehittymässä. – Enää ei tarvitse valmistaa standardoituja kantti kertaa kantti -tuotteita, vaan yksilöityjä tuotteita tai niiden osia hyvin kustannustehokkaasti lähellä kulutusta. Nyt olemme tilanteessa, jossa 3D-tulostuksella pystytään valmistamaan jo hyvin monimutkaisia asioita, kuten vaikkapa autoja tai ihmisten varaosia. JULKAISIJA 6/2014 21. Esimerkiksi lentokoneteollisuudessa kyseinen varmentaminen kestää helposti viisikin vuotta. Hän puhuu mielellään teollisuuden lisäävästä valmistuksesta tarkoittaessaan 3D-tulostusta. Kun ryhdytään käyttämään uutta tekniikkaa, pitää yrityksen osoittaa, että uudet tuotteet ovat vähintään yhtä hyviä kuin vanhat. – Tiedän, että suomalaiset yritykset seuraavat tarkasti, miten 3D-tulostus kehittyy. – Vielä muutama vuosi sitten 3D-tulostimia oli vähän ja hinnat olivat pilvissä. Vuoden päästä saamme kurssin kandiopintoihin. on hakenut kehittämälleen grafeeniakkujen painamismenetelmälleen patenttia syyskuun alussa. – Esimerkiksi meillä on tarjota yksi 3D-kurssi maisteriopinnoissa. Yhdysvaltalainen Graphene Lab Inc. Salminen näki ensimmäisen kerran 3D-tulostusta Yhdysvalloissa vuonna 1995. Eräs syy empimiseen on ollut se, että esimerkiksi metalliteollisuuden komponenteille on tiukat laatuvaatimukset. Tulostettu, toimiva saksofoni. 3D-tulostuksen asiantuntijoista on tällä hetkellä kova pula Suomessa
Potentiaalista markkinaa kyllä on, uskoo Brandt. Salminen uskoo, että UPS:in ideana mahdollisesti on, että kaikkea ei kannata kuljettaa postissa, vaan tulostaa paikan päällä. – Eräs uusi asiakkaamme tulee veneteollisuudesta. 3D-printtauksessa tavaroita tai esimerkiksi koneen osia tehdään kasvattamalla niitä kerros kerrokselta hyvin monesta eri materiaalista, kuten muovista tai metallista. Yllättävätkin yritykset satsaavat tällä hetkellä 3D-teknologiaan. Samoin käy 3D-tulostukselle, jolle löytyy teollisessa valmistuksessa varmasti omat käyttökohteensa. – Tulostin tietenkin maksaa hyvinkin kymmeniä tuhansia euroja, mutta olennaista on, mitä sillä saadaan aikaan. Uusia liiketoimintakuvioita syntyy Brandt näki taannoin, kuinka 3D-tulostin printtasi täysin toimivan saksofonin. MITÄ SE ON. 3D-tulostus nopeuttaa varaosien tuotantoa olennaisesti. Jos esimerkiksi yrityksen kilpailukyky ja kannattavuus kohenevat selvästi, on investointi tähän suhteutettuna kohtalaisen pieni. – Eikö silloin voida jo sanoa, että 3D-tulostuksessa on vain taivas rajana, hän ajattelee. Se, miten 3D-tulostus yleistyy Suomessa, ei ole Brandtin mukaan kiinni tekniikan tasosta, vaan rohkeudesta. Valmistava teollisuus on Brandtin mukaan 3D-tulostuksesta hyvin kiinnostunut, kuten myös prototyyppejä tekevät suunnittelutoimistot. Se, minkälaista palveluliiketoimintaa 3D-tulostukseen voi syntyä, on kiinni lopulta palveluntarjoajan verkostoista, markkinoinnista ja oikeiden asiakkaiden löytämisestä. Kauppa voisi 22 6/2014 JULKAISIJA Canoraman toimitusjohtaja Martin Brandt uskoo vahvasti 3D-tulostuksen tulevaisuuteen. Uskon, että esimerkiksi erilaisten varaosien valmistus siirtyy yhä lähemmäksi loppuasiakasta. Myös auto- ja lentokonevalmistajien satsaukset ovat isoja. Brandt vertaa 3D-tulostuksen nykytilaa siihen, kun digipainaminen ilmestyi offsetin rinnalle painotaloihin. Se hämmästyttää minuakin. – Aina kun näytämme, miten 3D-printteri toimii, syntyy hetken hiljaisuus. Myös painotalot havittelevat 3D-tulostuksesta uutta liiketoimintaa itselleen. – Ihmisillä on paljon täysin käyttökelpoisia laitteita, joihin on täysin mahdotonta saada nykyään varaosia. Esimerkiksi lentokonevalmistaja Airbus on palkannut 60–70 lisäävän valmistuksen tutkijaa ja BMW nelisenkymmentä. – Suomeen tarvittaisiin jo nyt 3D-tulostusinsinöörejä yrityksiin, mutta heitä ei yksinkertaisesti ole. Sama koskee kuluttajapuolen varaosakauppaa. hyvin olla mukana luomassa tähän tarkoitettuja paikallisia 3D-tulostuksen palvelukonsepteja. Toimitusjohtaja Martin Brandt ei epäile hetkeäkään, etteikö 3D-tulostus vaikuttaisi merkittävästi yritysten tuotantoon. – Ennen ajateltiin, että vain offset on aitoa painamista. – Vielä huikeampaa on materiaalipuolen kehitys eli kaikki se, mitä tulostimilla voidaan jo tänä päivänä tehdä. 3D-tulostuksen mahdollisuudet liittyvät monimuotoisuuteen, uusiin liiketoimintamalleihin, kustomointiin ja uusiin materiaaleihin. Digi on kuitenkin ottanut oman paikkansa offsetin rinnalla, ja menee offsetin ohi tietyissä painotöissä. Sen sijaan, että varaosa joudutaan tuomaan vaikkapa Aasiasta, sen voi saadakin hyvin läheltä joltain metallipajalta. – Yksin BMW:n satsaus tutkijakuntaan on enemmän kuin koko Suomi pystyy tarjoamaan alan asiantuntijoita. Luontevinta hänen mukaansa olisi, että 3D-koulutus saataisiin osaksi kone- ja tuotesuunnittelua. Esittelimme ensimmäisen kerran laitteita julkisesti Tampereen alihankintamessuilla, ja menestys oli valtava.. Yrityksissä ollaan usein yllättyneitä 3D-teknologian mahdollisuuksista. Esimerkiksi maailmanlaajuinen logistiikkayritys UPS on tutkinut 3D-tulostuksen mahdollisuuksia. Sormuksia ja muita koruja valmistetaan myös 3D-printtauksella nykyään. Varaosakauppa hyötyy 3D:stä paljon KOKKOLASTA KÄSIN toimiva Canorama on tuonut Suomeen 3D Systemsin 3D-tulostimia jo jonkin aikaa. Brandtin mukaan 3D-tulostimien nopeus on tuplaantunut 1,5 vuoden aikana. Tuotantoprosessi lyhenee Brandt kertoo, että Canoraman asiakkaat ovat pystyneet nopeuttamaan tuotantoprosessiaan jopa kahdella kuukaudella 3D-tulostuksen avulla
Opetusalan kiistaton ykkösmedia Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoon Yhdessä törkeyksiä kitkemään . 12 Kun viisivuotiaalla Jaakolla on prinsessafiilis, hän pukee ylleen mekon. 4 Näe ja koe Kari Kinnunen lavalla . . 14 Kaamos tulee, oletko valmis. 23 Fiilistä ja potkua Katja Kiiliäinen sukkuloi pallon perässä joka torstai. 34 Oppilaat ylpeiksi kielitaidostaan . 24 Luottis ja lomautuspeikko Mekosta nousi meteli Sari Pääkkönen joutui myrskyn silmään, kun Kirkkonummi päätti lomauttaa. . 16 10.10.2014 www.opettaja.fi 38 19.6.2014 www.opettaja.fi 25 17.10.2014 www.opettaja.fi 39 Koulut kuntoon, Jyrki Sukula . Päiväkotiinkin. . 8 Kynsin hampain kiinni työn ilossa . 18 Koulutus hallituksen giljotiinissa . 28 Tasa-arvossa vielä tekemistä . 18 Eläkeuudistus niistää satasia . . 12 3612_.indd 1 3960_.indd 1 172 000 lukijaa 31.10.2014 9:50:50 3938_.indd 1 22.10.2014 9:33:35 22.10.2014 9:30:54 KMT Syksy 2013/Kevät 2014 Kohdista sanomasi opetusalan päättäjille ja vaikuttajille Mediatiedot Opemedia Puhelin 09 350 5350 opettaja@opemedia.fi www.opemedia.fi JULKAISIJA 6/2014 23
Maineikkaassa Käpylän toimipisteessä tehtiin iso remontti, jossa kaksivuotinen yli 10 miljoonan euron peruskorjaus valmistui viime keväänä. Koulun ilmapiiri oli rento ja kannustava. Teksti Tiina Ruulio SKAR LÄHTI tietenkin hakemaan voittoa näistä ammattitaidon EMkilpailuista, mutta painotekniikan kolmipäiväistä kilpailua rasitti kova flunssa. Tsemppi myös näkyi, sillä Oskar palkittiin Helsingin oppilaitoksen parhaaksi opiskelijaksi opiskelujen päätyttyä. Tsemppasin koulussa kovasti. Se on hyvä. Digipainossa piti painaa posti- ja käyntikortti sekä esite. Koko joukkueen menestys Ranskassa oli mainio. Meillä oli koneita melko vähän, ja pieniäkin ne olivat. Tiedosta on valtavasti hyötyä esimerkiksi silloin, kun isompaan pitkälti automatisoituun painokoneeseen tulee jotain vikaa. Se osaltaan tekee offsetpainamisesta mielenkiintoista ja jännittävää. – Kilpailun ideana oli, että kaikista painamisen osa- alueista piti tietää ainakin perusasiat, Oskar kertoo. Kaveri vinkkasi Käpylää, ja innostuin painotekniikan opinnoista heti aivan valtavasti. Myös taso näytti olevan tosi kova. – Hermostuttikin, sillä tiesin, että virheitä tulee väistämättä. Kisat pidetään ensi vuoden elokuussa. Oskar myöntää tavallaan ajautuneensa painotekniikan opintojen pariin. Oskar osaa offsetin Oskar Hänninen on 21-vuotias helsinkiläinen offsetpainaja, joka voitti pronssia ammattitaidon EuroSkills 2014 -kilpailuissa Lillessä Ranskassa lokakuussa. Oskarille jäikin sen verran hampaankoloon EM-kisoista, että hän aikoo yrittää päästä ammattitaitajien MM-kisajoukkueeseen Brasiliaan. Silti jokaisen offsetkoneen tuntuma on aivan erilainen. Eniten pisteitä tulee offsettehtävistä. O Oskarin edelle menivät ranskalainen ja portugalilainen painaja. – Piste-erot olivat tosi pieniä. Tiesin, että minulle tuli aika paljon huolimattomuusvirheitä. – Metsästin vastaavat koneet Suomesta ja kävin harjoittelemassa niillä Tampereella ja Tuusulassa. Yksin kultamitaleita tuli kaksi, elektroniikassa ja kauneudenhoidossa. – Olen kuullut, että painoviestintään on saatu myös uusia laitteita. Siellä hän jakoi ensimmäisen palkinnon painotekniikan sarjassa. Eräs tehtävä koski digipainokoneen tiedostoja, joista piti osata tarkistaa laatu Adobe Acrobat -ohjelmalla ja valita painokelpoinen vaihtoehto. Myös suurkuvatulostamista, leikkurin käyttöä, värien sekoittamista ja erilaisten huoltotoimien tekemistä offsetpainokoneella arvioitiin. – Minulla ei ollut aavistustakaan peruskoulun ysillä, mitä tekisin seuraavaksi. Painajaksi opiskellaan nyt Stadiassa Oskar Hänninen aloitti painotekniikan opintonsa vuonna 2010 silloisessa Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa Heltechissä, joka muuttui Stadin ammattiopistoksi vuonna 2013. Kilpailijoille ilmoitettiin ennen kisaa, minkälaisilla laitteilla ja koneilla kilpailu aiotaan toteuttaa. Piste-erot pysyivät pieninä Kilpailijoille annettiin kaksi tehtävää offsetkoneelle ja kolme digipainokoneelle. Toisaalta koulussa oppi hyvin sen, mitä kaikkea koneen sisällä tapahtuu ja mihin niiden toiminta perustuu. Oskarilla oli jo entuudestaan kisatuntumaa, sillä hän osallistui ammattitaidon SM-kisoihin Kuopiossa vuonna 2011. Aloin olla kuumeen takia melko väsynyt kolmantena päivänä. Oskar myöntää, että jännitys tiivistyi ennen kisoja. Muuten otin ”buranaa” läpi koko kilpailun. – Vielä lentokentällä minulla oli kova kuume, mutta onneksi se sentään laski. Automaattista kisapaikkaa hänellä ei kuitenkaan ole, vaan MM-kisoihin päästään karsintojen kautta. Jännitys pysyi hyvin yllä, sillä kilpailujen tuloksia ei kerrottu heti koitoksen päätyttyä, vaan vasta viimeisenä päivänä palkintojenjakotilaisuudessa. Suomen EM-joukkueeseen kuului 34 nuorta osaajaa, jotka kisasivat 23 ammattitaitolajissa. 24 6/2014 JULKAISIJA Oskar Hänninen voitti pronssia ammattitaitajien EM-kisoista ja aikoo myös pyrkiä Brasiliassa pidettävien MM-kisojen jouk kueeseen.
Oskar pitää offsetpainamista myös monipuolisempana ja luovempana kuin digipainamista. – Myös paksumpien materiaalien kuten kartongin painamisessa offset on ehdoton. JULKAISIJA 6/2014 25. – Haluan painaa mahdollisimman monipuolisia töitä ja oppia sitä kautta alasta lisää. Työnantaja suhtautui hyvin Oskarin viikon mittaiseen kisamatkaan ja tarjosi työpaikalla mitali-kakkukahvit mitalistin palattua töihin. Lopulta kokeneempi painaja sanoi esimiehelle, että nyt tämä poika alkaa olla valmis. Työnantaja suhtautui hyvin Oskar Hännisen työpaikka on tätä nykyä painotalo Granossa, jonne hän meni alun perin kokeneen ammattimiehen apulaiseksi valmistumisen ja sotaväen jälkeen. EM-seremoniat eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan Euroopan tasolla menestyneet taitajat palkitaan vielä marraskuussa Suomessa. Digikoneilla on vielä matkaa siihen, että ne pääsevät esimerkiksi samoille nopeuksille ja laadulle kuin offsetpainaminen. Jokin pieni rahapalkintokin on mahdollisesti tulossa, arvelee Oskar. Uskon vahvasti, että offsetpainaminen pärjää digikoneille pitkään. Offsetkone pitää todella hallita kiireessä, sanoo EM-tason painotekniikan taitaja. Duunikaveri on varmaankin Suomen paras painaja. Oskarin tulevaisuuden suunnitelmat koskevat nykyistä työtä ja mahdollisia painotekniikan MM-kisoja. Oskarin offsetkone on iso ja pitkälti automatisoitu. – Olin oppipoikana noin vuoden ja sain vähitellen yhä enemmän vastuuta koneella
me astam ittelem ko. Erittäin Hieno Suomalainen -sarjan grafiikkaa olemme modernisoineet hienovaraisesti vuosien varrella. Tuorein Oivariinin ilmeuudistus sekä uusi rasian muoto ovat käsialaamme vuodelta 2013. ED-brändin tunnistettava visuaalinen identiteetti on toiminut vahvana perustana hienovaraisille muutoksille vuosien varrella.. Tuttu brändi on ollut osana suomalaisten arkea jo vuodesta 1974. n n u u ssik ssä s nut kla sa väli uoles ta on kasva p n u os luv 1990- rianne-log Ma Vuonna 2003 suunnittelupöydällämme syntyi ED-juomien graafinen ilme ja vuonna 2008 persoonallinen pullon muoto. N G I S E D S U A K K A P Olemme olleet mukana rakentamassa rasvakategorian markkinajohtajabrändiä Valio Oivariinia jo vuodesta 2006
Yli 20 vuotta uusiutuvia menestystarinoita Ajatteleva pakkausdesigntoimisto www.remes-packart.fi
Kääntäjille on annettu miltei täysin vapaat kädet. – Ja sehän näkyy hyvässä työn jäljessä, Hyyppä kehaisee tiimiään. Jo vuosikymmeniä ovat Akun lukijat osanneet riemastua Ankkalinnan asukkaiden sutkauksista ja siellä vierailevien läpikulkijoiden hurmaavista nimistä. – Hieno juttu, sanoo päätoimittaja Aki Hyyppä. Sarjat tulevat Hollannissa sijaitsevilta Ankka-studioilta. Hän on käyttänyt jo vuosikymmeniä suomen kieltä erittäin oivaltavasti ja luovasti. Lehdellä on kymmenkunta kääntäjää: ammattikirjoittajia, kustannustoimittajia, ammattikääntäjiä, jotka rentoutuvat Akun parissa. Kupla on vaativa väline Itsekin hän rentoutuu kääntämällä joutessaan Aku-sarjoja hollannista suomenkielelle. Kuplamaailmassa. Teksti Pertti Jokinen Kuvat Sanoma Magazines Finland 28 6/2014 JULKAISIJA uuten niin epäonnen soturiksi leimautunut Aku Ankka on onnistunut sentään yhdessä asiassa. Aku Ankka irrottelee Ankkalinnassa on monia eri alojen julkkiksia. Siitä syystä Akun miljoonasta viikoittaisesta lukijasta on iso osa aikuisia. Nobel jäi saamatta, mutta onneksi tuli Mensa. – Yllättävältä taholta tuleva palkinto yllättää aina iloisimmin. Perinne velvoittaa Itse asiassa Aku Ankan palkinto ei voinut tulla Hyypälle hirveän suurena yllätyksenä. Maailman ja Suomen tapahtumat, ihmiset ja ajankohtaiset lentävät lauseet ovat koko ajan mukana mutta taidokkaasti ankkojen omalle kielelle käännettyinä verevinä versioina. Akun kielellisen luovuuden on viimeksi huomannut älykkäiden (?) ihmisten yhdistys Mensa, joka antoi lehdelle tämänvuotisen Mensa-palkinnon suomen kielen oivaltavasta käytöstä. M Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä rentoutuu kääntämällä Aku-sarjoja hollannista suomeksi. Mainittakoon vain nuori laulaja Justus Piipari, elokuvatähti Silvesteri Salkonen, maailmankuulu säveltäjä Suu-Pertti sekä formulakuski Miikka Suumankeli. Tätä periaatetta seurataan Akussa edelleen. Tämän kielen taitajiahan ei käännösmarkkinoilla liikaa liene. – Ensimmäinen päätoimittaja Sirkka Ruotsalainen oli jo sitä mieltä, että on kirjoitettava lukijaa arvostavia puhekuplia, siis sellaisia, että aikuistenkin on niitä kiva lukea. Hyyppä kertookin, että perinne alkoi jo heti silloin kun Aku tuli Suomeen vuonna 1951. Suomalaiset Akut kun tulevat myös Hollannissa sijaitsevalta Ankkastudioilta
Aikojen saatossa on Ankkalinnan elämää toki yritetty eri suunnilta puristaa tiettyyn formaattiin. Lukijoita lehdellä on viikoittain noin miljoona. Aku Ankka on viimeinen Aku Ankan levikki on tätä nykyä yli 260 000. Hyyppä sanookin hitusen yllättävästi, että hänellä on jopa jonkinlainen fiktioallergia. Ja myös aikuisen käteen silloin kun hän lukee sitä lapselle. Kuuluisin tulkinta lienee se, että punapaitainen Karhukopla nähdään kommunismin symbolina, kun se yrittää sitkeästi ryövätä rikkaalta Riistäjä-Roopelta tämän rahat. Maailman muutos näkyy Akus sakin sen verran, että levikki on ollut laskusuunnassa – kuten kaikissa muissakin printtilehdissä. onkin mahdotonta noudattaa kaikkia tavallisen käännöstyön lainalaisuuksia. Kun sinne mennään, on jätettävä tittelit sekä poliittiset ja uskonnolliset näkemykset eteiseen, Hyyppä kuvailee tätä tasapainoilua. Kun sinne mennään, on jätettävä tittelit sekä poliittiset ja uskonnolliset näkemykset eteiseen.” televisiossa nopeasti ohi vilahtava ja unohtuva teksti. Niiden kanssa pitää olla tarkkana. Ja lisäksi kupla jää katsojan eteen tutkittavaksi pitkäksi ajaksi toisin kuin ”Olenkin verrannut Ankkalinnaa suomalaiseen saunaan. Ideologisista kytkennöistä yritetään pysyä mahdollisimman kaukana. Sen on siis elettävä eräänlaisessa symbioo sissa kuvan kanssa, Hyyppä selittää käännöstyön ongelmia. Niistäkin otetaan Hyypän mukaan irti vain niiden verbaalinen puoli. Niin hän kuin koko toimitustiimikin seuraa mieluummin uutisvirtaa, dokumentteja ja lukee historiaa, jotta Ankkalinnassa pysyttäisiin ajan tasalla. Montti JULKAISIJA 6/2014 29. – Jos se antaa lisää jännitettä muutenkin hyvälle tarinalle, niin mikäs siinä, Hyyppä tuumii. Poikkeuksen muodostavat poliitikkojen piikkiin menevät sutkaukset tai jopa tahattomat sammakot kuten esimerkiksi tuttu ”ne tulivat pyytämättä ja yllättäen”. Sen pelastuksena saattaa olla se tosiasia, että Aku Ankan kaltainen sarjakuva sopii parhaiten painettuna versiona lapsen käteen. E. Myös maailman ja Suomen ajankohtaiset tapahtumat täytyvät olla kääntäjillä aika hyvin hanskassa, ennen kuin Ankkalinnan teksti herää täyteen kukoistukseensa. Hyyppä sanookin uskovansa, että Aku Ankka on viimeinen lehti, joka painetaan myös paperille. – Tämän lisäksi teksti pitää vielä sopeuttaa kuplan muotoon. Se on Suomen suurin aikakauslehti. Merkkimäärä on vielä rajatumpi kuin televisiosarjojen kääntämisessä. – Olenkin verrannut Ankkalinnaa suomalaiseen saunaan. Kuin suomalainen sauna Ajan tasalla pysymisessä on sentään pari kinkkistä kohtaa. Ne ovat uskonto ja politiikka. Yksi kaikkien aikojen suosikkiruuduista Aku Ankassa: ”Katsokaa! Ajan ilman päätä!”. Ihmisiä ja ilmiöitä Akun kielellä Muusikkoja Möykkäel Jaksonen (Michael Jackson) Adam Camembert (Adam Lambert) Justus Piipari (Justin Bieber) Jopi Sorsaposki (Topi Sorsakoski) Tarja Rohiseva (Arja Koriseva) Marita Kattila (Karita Mattila) Joni Kahiseva (Johnny Cash) Suu-Pertti (Schubert) Yhtyeitä Murriganes (Hurriganes) Pontso Vii (Bon Jovi) Rollin Bones (Rolling Stones) Teräspekoni (Teräsbetoni) Yövissy (Nightwish) Duo Otsanappi (Trio Niskalaukaus) Näyttelijöitä Silvesteri Salkonen (Sylvester Stallone) Klintti Itäpuu (Clint Eastwood) Arnolti Vartsinikkari (Arnold Schwarzenegger) Mauno Talo (Tauno Palo) Urheilijoita Rami Hyypiö (Sami Hyypiä) Taavi Pekinkinkku (David Beckham) Eemu Seelanti (Teemu Selänne) Miikka Suumankeli (Michael Schumacher) Muita Ropankhamon, Tut-ankka-amon (Tutankhamon) Auvo Käsivahva (Neil Armstrong) Kiirastulen Kerubit (Helvetin enkelit) Rakennusliike R
Tästä voi päätellä ainakin sen verran, että puhtaasti abstrakti sommitelma suomalaisesta sielunmaisemasta ei oikein tyydytä toimeksiantajaa. Leijona sapelin päällä ei enää kelpaa suomalaisen identiteetin symboliksi. Pettersson sanoi törmänneensä myös mainokseen, jonka mukaan Oltermanni-juusto on kansallinen ikoni. Yhdellekään kansalle hän ei ole aiemmin suunnitellut identiteettitunnusta, mutta eipä ole kukaan muukaan. Tällä hetkellä ei kenelläkään, ei edes taiteilijalla, ole aavistustakaan siitä, mitä tuleman pitää. Olisiko Putin-juusto parempi. Hankkeen julkistamistilaisuudessa Ateneumin uusi johtaja Susanna Pettersson loi lyhyen katsauksen suomalaisen identiteetin kehittymisestä 1800-luvun loppupuolelta tähän päivään asti. Hän myös toivoo ja todellakin uskoo, että uusi iden- 30 6/2014 JULKAISIJA titeettitunnuksemme leviää hyvin nopeasti koko kansan tietoisuuteen. Tavallisilla suomalaisilla hän ei nimenomaan tarkoittanut perussuomalaisia, vaan pikemminkin päinvastoin. Toisin sanoen mikä tahansa yritys tai yhteisö voi liittää sen halutessaan vaikka oman logonsa seuralaiseksi. Sen jälkeen tämä uusi symboli tulee olemaan kaikkien vapaassa käytössä ilman tekijänoikeuskorvauksia. Se, että Bob the Robot teettää työn ruotsalaisella suunnittelijalla, saattaa tuntua hieman omituiselta. Ne on kaapattu tavallisilta suomalaisilta, sanoi Rajamäki hankkeen julkistamistilaisuudessa Ateneumissa syyskuussa. Jos Nygren haluaa päästä vähällä, hän voi vapaan briiffin siivin siis valita leijonavaakunamme tilalle vaikka Putin-juuston.. Bob the Robotin toimitusjohtajan Miska Rajasuon mielestä suomalaiset ansaitsevat sellaisen tunnisteen, jota voisivat kantaa ylpeydellä. Nygren on aiemmin suunnitellut muun muassa Moderna Museetin identiteetin, voittanut Ruotsin arvostetuimman designpalkinnon Platinum Eggin ja toiminut luennoitsijana alan tärkeimmissä oppilaitoksissa. Briiffi taiteilijalle on siis ollut ennen näkemättömän niukka: Suunnittele Suomelle uusi identiteetti. – Nykyisillä on väärät arvot. Tätä käsitteistöä muovasivat aikanaan Pacius, Runeberg, Topelius, Gallen-Kallela. Rajasuo selittää tämän sillä, että suomalaiset ovat liian lähellä, ulkomaalaiset yleensä liian kaukana, ruotsalaiset lähellä mutta kuitenkin sopivan kaukana. Ja missään tapauksessa pääministerimme ei voi kulkea leijonapaidassa. Kelpaisiko Putin-juusto. – Suomen lippuahan ei voi enää heiluttaa kuin korkeintaan urheilukilpailuissa tulematta leimatuksi. Nygren ei ollut aivan itsestään selvä valinta. Bob the Robot on antanut valitsemalleen designerille täysin vapaat kädet hankkeen toteuttamiselle. Ainoa reunaehto on se, että aivan uutta esittävää symbolia ei haluta, vaan jotain sellaista, joka lähtee liikkeelle jostain kansallemme aiemmin tutusta elementistä. Vähän myöhemmin tulivat muun muassa Nurmi, Sibelius, Aalto, Franck, Marimekko ja Temppeliaukion kirkko. WIKIMEDIA COMMONS ätä mieltä on mainos toimisto Bob the Robot, joka on palkannut ruotsalaisen designerin Henrik Nygrenin suunnittelemaan Suomelle uuden visuaalisen kansallisidentiteetin. Leijona pannaan viralta Suomen ylväs sapelin päällä seisova leijona joutaa historian romukoppaan. – Mitään ansaintatavoitetta meillä ei ole, hän vakuuttaa. Ääriliikkeet ovat hänen mukaansa ottaneet vanhat rakkaat symbolimme omaan käyttöönsä, ja siksi tarvitaan nyt uusi. Hankkeen nimi on Finland Redesign, ja sen lopputulos julkistetaan Euroopan suurimman luovuuden festivaalin Eurobestin yhteydessä Helsingissä joulukuun alussa. Bob the Robotin Noora Harju kertoo, että muutamia muitakin nimiä oli haarukassa, mutta varsin nopeasti päädyttiin kuitenkin Nygreniin. Ääriliikkeet ovat kaapanneet sen, ja nyt tarvitaan uusi kansallinen symboli. – Sitten yhtenäisyyskulttuuri rupesi rakoilemaan ja Matti Nykänen hyppäämään mäkeä. T Teksti Pertti Jokinen Tarpeeksi lähellä, tarpeeksi kaukana Rajasuon toimisto maksaa Nygrenille korvauksen tämän työstä
Lehden julkaisija on Kotimaisten kielten keskus. Lehdessä kirjoitetaan ajankohtaisista kielikysymyksistä, uudissanoista ja eri alojen termeistä sekä pohditaan muun muassa nimistön ja virkakielen kysymyksiä. Kielikello ilmestyy neljä kertaa vuodessa. soita numeroon 03 4246 5301 . Tilaa nyt Kielikello-lehden neljä numeroa vuodessa käy internetsivuillamme www.kielikello.fi . Kielikello on ajan tasalla Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kerrotaan kelenkäyttöä koskevista ohjeista ja suosituksista sekä niiden taustoista. lähetä vapaamuotoinen sähköposti osoitteeseen tilaajapalvelu@stellatum.fi . Myös suomen murteet ja puhutun kielen ilmiöt ovat usein esillä. Tilaushinnat Suomessa 2014 sisältävät 10 % arvonlisäveroa (neljä numeroa vuodessa): kestotilaus 48,40 € (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 52,80 €.
Onko painettu vanhanaikainen. Ja se, mikä tapahtuu Yhdysvalloissa, tulee usein ensin parin vuoden päästä läntiseen Eurooppaan ja sieltä jonkinlaisella viiveellä pohjoiseen Suomeen. Guillaumen mukaan vastaus ei ole mitenkään yksinkertainen. Suomalaisen Turussa ja Helsingissä toimivan painotalon Finepressin toimitusjohtaja Eero Kunnas ei usko tähän. Ovatko vuosikertomukset siis menetetty bisnes painotalolle. – On helkkarin omituista, jos yritys ei muista sijoittajia tai muita sidosryhmiä millään tavalla. ANNUAL REPORT 2013 BOLIDEN astaus kuuluu: eivät ole. Guillaume toteaa, että niitä tehdään ikään kuin viranomaistyönä. Samasta materiaalista pystyy tämän päivän painotekniikalla tekemään sekä sähköisen että painetun version. sijalla e.com Report Watchin tämän vuoden listauksessa on ruotsalaisen Bolidenin vuosikertomus. – Ei kaavoihin kangistuneita vuosikertomuksia varmaan paljon luetakaan. Vuosikertomusten tekijät edustavat yleisesti ottaen kolmea erilaista ajatussuuntaa: digitaalinen on paras, printtikin on vielä aika hyvä ja näiden kahden yhdistelmä on tulevaisuutta. V Teksti Tiina Ruulio 32 6/2014 JULKAISIJA Painettu vuosikertomus on kuin kukkakimppu Periaatteessa onlineraportoinnilla on mahdollisuus levittää yrityksen ilosanomaa laajallekin, mutta tapahtuuko näin todella. Kumpi on vuosikertomukselle parempi julkaisukanava Printti vai netti. Yhtiökokouksessa annettu kehotus mennä internetiin katsomaan yhtiön lukuja ei tätä korvaa missään tilanteessa. Minusta asia on aivan päinvastoin. – Henkilöstö näkee vuosikertomuksesta, miten yrityksellä menee ja mitä suunnitelmia sillä on. 1. Parhaissa esimerkeissä vuosikertomusten sisältö on kehittynyt, sillä monet yritykset ovat liittäneet vastuuraportoinnin osaksi vuosikertomusta. Vuosikertomukset ovat siirtyneet selvästi printistä verkkoon viime vuosien aikana maailmalla ja myös Suomessa. Hinnaltaankin kyse on suurin piirtein samankokoisesta satsauksesta. Hyvän vuosikertomuksen voi aina ottaa mukaan kaikenlaisiin tapaamisiin vaikkapa ulkomailla. Niiden sisältöihin kannattaisi panostaa, tehdä niistä mielenkiintoisia ja jännittäviä, viedä yrityksen ilosanomaa ja tulevaisuuden visioita kunnolla eteenpäin. Kyllä melko varakkaan, yli 40-vuotiaan pörssisijoittajan sielunmaisemaan kuuluu yhä painettu vuosikertomus, Eero Kunnas uskoo. Ne ovat keskimäärin myös hyvin samankaltaisia. Hän on kuullut usein sanottavan, että ”eihän niitä (vuosikertomuksia) kukaan lue” tai että ”kun naapurifirma ei tee vuosikertomusta, niin emme mekään sitten”. Tärkein kysymys tässä lienee se, mikä julkaisukanava olisi vuosiraportoinnille optimaalisin. Se on hyvä tuliainen. Painetusta vuosikertomuksesta luovutaan usein niin sanotuista säästösyistä, internetiin kun saa sisältöä enemmän ja halvemmalla.. Nyt vuosikertomuksessa mennään usein siitä, missä aita on matalin. Vuosikertomuksella on myös tärkeä roolinsa yrityksen oman henkilöstön sitouttamisessa isoon kansainväliseen yritykseen. Esimerkiksi maailman 20 parhaan vuosikertomuksen joukossa on niitä, jotka ovat pysyneet klassisessa painetussa formaatissa, mutta myös niitä, jotka ovat lähteneet kokeilemaan sähköistä onlineraportointia hyvinkin ennakkoluulottomasti. – On omituista ajatella, että painettu vuosikertomus olisi jotenkin vanhanaikainen. Sillä liikehdintä toiseen suuntaan, verkosta printtiin, on alkanut jo Yhdysvalloissa. Kaikki eivät nettiin mene. – Painettu vuosikertomus saattaa olla ainut kontakti, jolla pörssiyhtiö lähestyy henkilökohtaisesti sijoittajaa. Kunnas vertaakin vuosikertomusta kukkakimppuun, jonka yritys ojentaa hyvälle sijoittajalle kerran vuodessa. Vuosikertomusta voi myös painaa vain tarpeen mukaan, vaikka muutama sata tai tuhat kappaletta kerralla. Näin on tapahtunut Suomessakin. Yritysten vuosikertomuksia rankkeeraavan Annual Reportin toimittajan Mike Guillaumen raportissa Current trendis in annual reporting 2014 todetaan, että vuosikertomukset toistavat liikaa itseään vuosi toisensa jälkeen
Voittokaan ei riittänyt Lemminkäiselle, vaan se oli tehnyt jo päätöksensä siirtyä kokonaan sähköiseen vuosikertomukseen. Seuraavaan suomalaisyritykseen olikin matkaa, sillä Neste Oil löytyi sijalta 47, Metso 52, UPM 56, Metsä Board 139, Kemira 320 ja Outokumpu 353. Talousviestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Mari Reponen kertoo seuraavassa, miten ja miksi tähän on päädytty. Paras suomalainen sijalla kuusi E.COM REPORT WATCH asettaa ker- ran vuodessa järjestykseen 400 vuosikertomusta. Naapurimaassa Ruotsissa satsataan selvästi enemmän sijoittajaviestintään, sillä voittaja oli ruotsalainen Boliden, ja 10 parhaan vuosikertomuksen joukossa oli peräti 5 ruotsalaista. Olette siirtyneet pdf-muotoiseen sähköiseen vuosikertomukseen. Yritysten vuosikertomukset voivat olla sekä sähköisiä että painettuja sekä niiden hybridejä. Uskotko, että painettu vuosikertomus voisi tulla vielä takaisin. Yhdistimme vuonna 2011 vuosikertomuksemme (LogBook) ja vastuullisuusraporttimme yksiin kansiin vastuullisuusraportiksi, ja viime vuonna yhdistimme vastuullisuusraportin ja taloudellisen katsauksen vuosikertomukseksi. Miten teillä on käynyt. Top 400:n vuosikertomuksen rankingiin mahtui seitsemän suomalaisyritystä. Onko sähköinen versio yhtä arvokas kuin painettu. Miksi näin kävi. Olemme kehittäneet raportoinnin sisältöä viime vuosina. Sisältöjä on myös lisätty suunnilleen saman verran. Olemme pyrkineet karsimaan sisältöjä samalla kun olemme yhdistäneet eri raportteja samoihin kansiin, jolloin eri raporteissa ollut päällekkäisyys on poistunut. Sisältöjen kasvaminen voi monien yritysten kohdalla johtua kasvaneista raportointivaatimuksista. Samalla olemme pyrkineet karsimaan eri raporteissa olleiden sisältöjen päällekkäisyyksiä. Suomalaisen, Antaliksen järjestämän Design & Print Awards -kilpailun vuosikertomussarjan voitti tänä vuonna Lemminkäinen. www.reportwatch.net www.wartsilareports.com/en-US/ 2013/ar/frontpage/ JULKAISIJA 6/2014 33. Miten vuosikertomuksenne on kehittynyt. Kuinka tärkeä osa sijoittajaviestintää vuosikertomus on tänä päivänä eli mikä on sen arvo. Nykyisin kaivataan enemmän tietoa markkinaympäristöstä ja tulevaisuuden toimintaan vaikuttavista tekijöistä kuin aikaisemmin. Onko kukaan kysynyt painetun vuosikertomuksen perään. Tavoitteenamme on tarjota kaikki relevantti sisältö sidosryhmillemme yhdessä raportissa, jolloin he eivät joudu etsimään tietoa eri raporteista. Vuosikertomuksen tietosisältö on edelleen relevanttia, mutta sillä ei ole väliä, löytyvätkö tiedot erillisestä raportista vai webbisivuilta. Ylipäätään voisi sanoa, että parhaimpien ja huonoimpien vuosikertomusten erot ovat kasvaneet viimeisen 10 vuoden aikana. Ei vanhassa muodossaan. Ei välttämättä mitään, jos tiedot on helposti ja käyttäjäystävällisesti saatavilla webbisivuilla. Olemme saaneet vain yksittäisiä kyselyjä painetun vuosikertomuksen osalta. Painovaiheen kulujen poistuminen on tuonut merkittävät säästöt. Esimerkiksi muutama vuosi sitten yhtiön strategiasta kerrottiin vuosikertomuksessa, vastuullisuusraportissa ja taloudellisessa katsauksessa, nyt vain vuosikertomuksessa, joka siis kattaa myös vastuullisuus- ja talousinformaation. Mike Guillaume sanoo artikkelissaan Current trends in annual reporting, että sähköisillä vuosikertomuksilla on haettu 20–30 prosentin säästöjä. Vuonna 2014 suomalaisista yrityksistä pärjäsi parhaiten Wärtsilä, joka oli peräti sijalla 6 uutismaisella nettivuosikertomuksella. Mikä osa sijoittajaviestinnästä kannattaa tuottaa vielä printtimuodossa. Olemme luopuneet painetusta vuosikertomuksesta pääasiassa kustannussyistä, ja painovaiheen poistumisen myötä myös työmäärä on vähentynyt. ANTALIS Finnair luopui painetusta vuosikertomuksesta SUOMALAINEN LENTOYHTIÖ Finnair kuuluu niihin yrityksiin, jotka ovat vieneet yritysraportoinnin kokonaan internetiin
Pagesta liikkuu mitä villeimpiä tarinoita, ja hän myös lisää mielellään vettä myllyyn, joten kaikki tässäkään kirjoitettu ei ehkä ole kirjaimellisesti totta. Tim Page – mies ja missio Myytti on miestä vahvempi, sanoo ehkäpä tunnetuin Vietnamin viidakoista hengissä selvinnyt fotojournalisti Tim Page Helsingissä. Keskustelua veti oma sotakirjeenvaihtajalegendamme, niin ikään Vietnamissa tulikasteensa saanut Rauli Virtanen. Harmaantunut seitsenkymppinen brittiläinen herrasmies kävelee hiukan ontuen, mutta vaikuttaa muuten yllättävän hyväkuntoiselta varsinkin kun hänet on sairaalassa todettu kuolleeksi ja osa hänen kallostaan on korvattu muovilla 45 vuotta sitten. Vahingossa Vietnamiin Page tuntee Indokiinan ehkä paremmin kuin kukaan muu länsimaalainen. Tänään kuvat ovat jatkuvaa virtaa ja katoavat napinpainalluksella. Täytyykö tänä päivänä näyttää verkossa video kaksinkertaisesta kaulojenkatkaisusta moottorisahalla ennen kuin se pysäyttää ketään, Page kysyi. Hän kävi lokakuussa Suomessa kouluttamassa suomalaisia kollegoitaan. Hän saapui sinne ensimmäisen kerran jo puoli vuosisataa sitten, lähes vahingossa – tehtyään pari vuotta matkaa Australiaan joulun viettoon. T Teksti Petri Kosonen PATRIK RASTENBERGER Tim Page on kuuluisin elossa oleva kuvajournalisti, joka tuli tunnetuksi Vietnam-kuvistaan. Tilaisuudet järjestivät yhteistyössä Suomen Lehtikuvaajat ry ja Fimage ry. Herrat ovat aikaisemmin työskennelleet yhdessä, joten asetelma oli mitä herkullisin. Mutta kenen mieleen on painunut yhtään kuvaa tämän vuosisadan sodista, kysyi elävä sotakuvaajalegenda Tim Page (s. Page on tunnettu erityisesti Leicamiehenä, vaikka onkin siirtynyt tällä vuosituhannella vähitellen digikuvaukseen. 34 6/2014 JULKAISIJA im Page vieraili Helsingissä syys-lokakuun vaihteessa puhumassa Aalto-yliopistossa ja Ateneumissa. Tiedätte varmaan myös Robert Capan legendaarisen kuvan kaatuvasta tasavaltalaistaistelijasta Espanjan sisällissodassa. – Lehdet lojuvat enää harvoin sohvapöydällä viikkokausia. Pää pelaa edelleen veitsen terävänä. – Monet meistä muistavat kuvat palavasta munkista Saigonissa, vietkongiksi oletetun vangin teloituksesta pistoolinlaukauksella päähän tai napalmin polttamasta pikkutytöstä Vietnamissa. Samalla viikolla Tim Page opetti suomalaisia kuvaajia Nordic Master Class II -työpajassa Suvilahdessa. Hän oli tuolloin vain kaksikymppinen.. – Myytti on miestä mahtavampi, kuten Page itse sanoo. 1944) Fimagen paneelikeskustelussa Aalto-yliopiston Sampo-salissa Arabiassa
Olen pahoillani, että niin kävi, mutta siitä ei olisi selvinnyt pressikorttia näyttämällä. Ehkä tunnetuin niistä on Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja Nyt (Apocalypse Now, 1979). – Sen verran meillä oli itsesensuuria, ettei kuolleitten amerikkalaissotilaitten kuvia julkaistu ennen kuin omaisille oli ilmoitettu, muistelee Page. Joskus sotilaan ja median edustajan raja hämärtyi. Page ja Ilmestyskirja Nytin maaninen fotojournalisti Pagen Nikon-kauden alussa ottamat värikuvat aamu-usvaisen viidakon päällä lentävistä helikoptereista ovat siirtyneet lukuisiin Vietnamin sotaa kuvaaviin elokuviin. Julkaistuista mustavalkokuvista sai silloin 300 dollaria. Kuva vuodelta 1965. Kyyti taistelupaikalle järjestyi aina armeijan helikopterilla tai jeepillä, ja kuvaajat pukeutuivat taisteluissa maastokuvioiseen kenttäpukuun. Mustavalkokuvat pystyttiin kehittämään itse paikan päällä, mutta koska Saigonissakaan ei ollut yhtään laboratoriota ennen vuotta 1967, värifilmit lähetettiin Yhdysvaltoihin kehitettäväksi päivittäisellä PanAmin lennolla. Page on tullut kuvaajana tunnetuksi ennen kaikkea Leica-miehenä, mutta Vietnamissa hän aloitti hommat Pentaxilla ja mustavalkofilmillä. Mies ja missio Vuonna 1967 Tim Page kävi Lähiidässä kuvaamassa arabimaiden ja JULKAISIJA 6/2014 35. Muita kuvaajia ei paikalla juuri ollut, ja pian United Press International otti Pageen yhteyttä ja ehdotti stringerin paikkaa Saigonissa. Leffan lopussa viidakosta ilmestyy Dennis Hopperin esittämä maaninen fotojournalisti. Pian normaali taisteluvarustus oli kaksi värifilmillä ladattua kameraa ja yksi mustavalkofilmiä käyttävä. TIM PAGE Sotakuvaajaksi nuori Page ajautui sattumalta kuvattuaan tammikuussa 1964 laina-Nikonilla Laosin sotilasvallankaappausyritystä Vientianessa, missä hän teki hanttihommia kartuttaakseen matkakassaansa. Toiminnassa olevien amerikkalaisten taisteluhelikoptereiden kuvaaminen Vietnamissa on eräs Tim Pagen tavaramerkki. ”Sen verran meillä oli itsesensuuria, ettei kuolleitten amerikkalaissotilaitten kuvia julkaistu ennen kuin omaisille oli ilmoitettu.” Lisäksi mukana oli neljä linssiä ja 30 rullaa filmiä neljäksi päiväksi. Tuolloin kukaan ei vielä osannut arvata, mitä tuleman pitää. Taistelutantereella aseita lojui aina maastossa. Helvetti repeää Se oli sota, jossa go-go-tytöt tuotiin viidakkoon viihdyttämään sotilaita. Kun Yhdysvaltain merijalkaväki rantautui Etelä-Vietnamiin maaliskuussa 1965, Tim Page oli jo paikalla dokumentoimassa vuosikymmenen kestävää episodia, joka länsimaisen median mukana tuli tunnetuksi Vietnamin sotana. Se oli joko minä tai kranaatinheittäjä. Kerran jouduin jopa tappamaan ihmisen. UPI:n lisäksi Tim Page työskenteli lähes viiden vuoden aikana Vietnamissa muun muassa Associated Pressille, Time-Lifelle ja Paris Matchille. Olisi ollut typeryyttä olla varautumatta käyttämään niitä, kun helvetti repesi. Se oli myös sekä ensimmäinen että myös viimeinen sota, jossa ei tunnettu sensuuria. – Sotakuvaajan oli hyvä oppia käyttämään käsillä olevaa asearsenaalia. Page kieltää olevansa hahmon esikuva, mutta myöntää kuitenkin olevansa ehkä yksi heistä – noista tajuntaansa laajentavista adrenaliiniriippuvaisista sotakuvaajista. Life maksoi värikuvasta 600 dollaria
Indokiinassa kaatui ja katosi yhteensä 135 fotojournalistia 1940–70-luvuilla. Sri Lankan tamilisissien ja hallituksen välistä sotaa sekä kuubalaista elämää. Hänen on vaikea käsittää suomalaisten kollegoidensa lammasmaista suhtautumista lehtitalojen tarjoamiin yksipuolisiin sopimuksiin. Pagen oma sota päättyi neljänteen vaikeaan haavoittumiseen huhtikuussa 1969, kun hänen edellään kulkeva kersantti astui maamiinaan. – Minulta kysytään usein: Mikä saa kuvaajan panemaan henkensä likoon kaukaisissa maissa käydyissä sodissa. Tim Page on viettänyt myrskyisen elämän niin sorvin ääressä kuin siviilissä. – Se on monikäyttöinen asuste, sanoo Page. Minulle syy on ihmiset, joita siellä tapaa. Hän on myös omistanut heille vuonna 1997 julkaistun kirjansa Requiem (Sielunmessu). TIM PAGE Kuolema Dong Lacissa amerikkalaisten sotavankien vapautusyrityksen jälkeen vuonna 1969. Kinokokoisessa kennossa 21 millin linssin kuvakulma vastaa ihmisen näkökenttää laajimmillaan. Siellä hän toimii fotojournalismin professorina Griffith Universityssä Brisbanessa. Lukuisten avioliittojen kautta hän on päätynyt lopulta Australian Queenslandiin. Ajatus tähän oli varmasti saatu siitä että Page kävi kuvaamassa vaaleja Kambodžassa vuonna 1993 ja Bos niassa 1998. Ympäri maailmaa ulottuvien opetusmatkojensa lisäksi Page toimii hääkuvaajana. Tämä poltti kaksi rullaa filmiä muutamassa minuutissa, kun Page otti neljä kuvaa 21 mm:n linssillä päätyen mielestään onnistuneeseen tulokseen.. Tim Page ja 21 mm:n linssin filosofia Vaikka jopa Tim Page on tällä vuosisadalla siirtynyt enemmän digikuvauksen puolelle, hän hehkuttaa usein esiintymisissään Leica-kaudella, siis uransa alkuaikoina syntynyttä filosofiaansa. TIM PAGE Itsemurhasisaria Sri Lankasta sisällissodassa. Vietnamissa sotakirjeenvaihtajat ja -kuvaajat olivat perhettäni, veljiäni. Toivuttuaan Vietnamista Page on kuvannut mm. Toisille 21 mm:n kuvakulma on liian laaja ja vääristää näkymää. Samalla osoitan sillä tukeni Kambodžan kansalle, en kuitenkaan Hun Senin hallitukselle. Hän sai kierrellä Vietnamissa mielestään yllättävän vapaasti, ja Hanoista jopa vahvistettiin hänen luotettavuutensa, kun hän muutamaa vuotta myöhemmin haki kuvauslupaa Kuubaan, josta muodostui Pagen toi- nen suosikkimaa. Page kertoo osuneensa kuvauspaikalle samaan aikaan paparazzin kanssa. Onkin kohtalon ivaa, että monet hänen kymmenestä kirjastaan kiertävät KaakkoisAasiassa banaanipannukakkureittiä kiertävien reppureissaajien käsissä pitkälti paikallisina piraattiversioina. Tim Page on kaikesta huolimatta päättänyt elää vanhaksi mieheksi. Lisäksi hän on toiminut YK:n kuvaavana rauhanlähettiläänä Afganistanissa vaalien aikaan vuonna 2009. Hänen tavaramerkikseen on muodostunut kaulaan kietaistu maan kansallisvaate, krama-huivi. Siksi se toistaa tapaamme hahmottaa maailmaa. Heistä varmasti tunnetuin, Robert Capa, astui maamiinaan ja silpoutui kuoliaaksi toukokuussa 1954, ensimmäisen Indokiinan sodan loppumetreillä. Israelin välistä kuuden päivän sotaa arabimaiden puolelta. Raha se ei voi olla, eivätkä edes paikan päällä tarjolla olevat huumeet. Vietnamiinkin hän on palannut. YK:n lähettiläs ja yliopistomies Suuri osa 1970-luvusta Tim Pagella kului toipuessa pään lävistäneestä ja toisesta vatsan auki repineestä maamiinan sirpaleesta. Kun Tim Pagea vielä kursittiin kokoon Yhdysvalloissa huhtikuussa 36 6/2014 JULKAISIJA 1970, hänen kollegansa ja hyvät ystävänsä Dana Stone ja Sean Flynn katosivat jäljettömiin lähdettyään moottoripyörillä Kambodžan puolelle kuvaamaan Yhdysvaltain salaisia pommituksia. Page palasi Vietnamiin vasta maan jälleenyhdistymisen kymmenvuotisjuhlallisuuksien yhteydessä vuonna 1985. Tämän jälkeen hän on kuvannut levottomuuksia muun muassa Sri Lankassa ja Itä-Timorissa. Suurin osa kuolleista kuvaajista astui miinaan tai sissien virittämään ansaan booby trappiin. Eläkkeelle hän ei ole kuitenkaan vielä vetäytymässä. Tim Pagen toinen missio on tekijänoikeuksien puolustaminen. Kuvaajien keskuudessa asiasta ollaan muutakin mieltä. Page palaa Kambodžaan säännöllisesti. Page ei ole luopunut ystäviensä kohtalon selvittämisestä
Nykänen on itse ensimmäisenä myöntämässä, että heidän mallinsa sopii vain niille kirjailijoille, joilla on nimeä jo entuudestaan. S Teksti Pertti Jokinen yksyn kirjamessuilla Helsingissä keskusteltiin myös siitä, tarvitaanko nykyisinä sähköisinä aikoina perinteisiä kirjan kustantajia enää ollenkaan. Tätä mieltä ovat paitsi perinteiset kirjankustantajat myös kevyet kirjalliset osuuskunnat ja – ihme kyllä – myös itse omakustantajat. JULKAISIJA 6/2014 37. Jokainenhan saa halutessaan tekstinsä ilmaiseksi verkkoon. Siitä on hänen mukaansa puhuttu melkein koko sen ajan kun kirjapai- notaito yleensä on ollut olemassa eli pyöreästi 550 vuotta. Nykäsen mukaan Crimetimessä asiat käännettiin päinvastaisiksi. Mutta mutta... Hänen mukaansa osuuskunta perustettiin siksi, että sen jäsenten mielestä kustantajat rohmusivat liikaa rahaa kirjailijoiden kustannuksella. Sitä paitsi, Nykänen vielä lisää, Crimetimen rinnalla ja apuna toimii oma kustantamo, Pulitzer Oy, jonka omistavat Nykänen ja Jouni Tervo. Vain heillä on siis mahdollisuus irtautua omakustantamisen vapauteen, mikä ainakin Crimetimen tapauksessa merkitsee muun muassa suurempaa osuutta kirjan tuotosta. Siellä kirjailijat saavat kokonaiskustannuksista sen, minkä kustantajat muualla saavat, ja kustantaja puolestaan sen, mikä on kirjailijoiden osuus perinteisissä kustannustaloissa. HELSINGIN KIRJAMESSUT / MARKKU OJALA Painaa kuin lyijy Omakustanne on kirjailijalle liian raskas taakka. Ja jos haluaa sen kovien kansien väliin, ei sekään kovin paljon enää maksa. Toisin sanoen niille, joille perinteiset kustantajat ovat jo nimen omalla koneistollaan luoneet. Kirjapainoalan ylikapasiteettiongelma pitää hinnat alhaisina. Kustantamon kevytversio Rikoskirjailija-toimittaja Harri Nykänen on jäsenenä 14 dekkarikirjailijan muodostamassa osuuskunnassa Crimetime. Ilman tällaista apuvälinettä yksinäiset sudet olisivat todella lujilla. Keskustelun alkajaisiksi Imagelehden päätoimittaja Heikki Valkama huomautti tosin, että kustantajien olemassaolo-oikeuden kyseenalaistaminen ei ole aivan tuore asia
Sieltä se lähti.. 38 6/2014 JULKAISIJA sokeuttamaa kirjailijaa näkemään tekstinsä puutteet ja pakottaisi tämän takaisin työpöydän äärelle kuukaudeksi tai pariksi kuin kirjailijan personal trainer, kustannustoimittaja. WSOY:n Carlson ei hänkään usko, että maassamme jäisi ”virallisten” kustantamoiden laiminlyönnin perusteella todella merkittävää kirjallisuutta julkaisematta. Hänen mielestään suurin ongelma on se, että meillä julkaistaan paljon hienoja kirjoja, joita ostetaan liian vähän. Se pitää myydä ja – Kuitenkin valtaosan kirjoista kustannamme tappiolla, monet niistä isollakin. Kustantaja ja kirjailija sopivat keskinäiset osuutensa tuosta 45 prosentista aina tapauskohtaisesti. Sofi Oksanen voi hyvällä syyllä vaatia itselleen roimasti suurempaa osuutta kuin tuikituntematon esikoisrunoilija. Imagen Valkama tietää kertoa, että nyt 50 miljoonana printtikirjana myyty Fifty Shades of Gray -niminen pehmopornopaketti julkaistiin alun perin verkossa. Sehän on tähän asti ollut juuri kustantajien tehtävä. – Kaikki kirjassa esiintyvät kolmisenkymmentä dj-ihmistä työskentelevät kukin tavallaan kulttuurin monenkirjavissa hommissa. Entä Fifty Shades of Gray. on Gummeruksen Leinon mukaan jo hyvin yleistä. He siis pystyivät hoitamaan monia niitä tehtäviä, joita kustannustalot yleensä hoitavat, Iina Esko kertoo. Noin 45 prosenttia siitä jaetaan kustantajan ja kirjailijan kesken. – Kirjailijahan haluaa etupäässä vain kirjoittaa, hän sanoo. Sitä paitsi, he kiirehtivät sanomaan, heidän kirjansa ei ollut edes tyypillinen omakustanne vaan tietyn suppeahkon dj-piirin yhteisöllisyyden tuote. Se pitää kuljettaa kirjakauppoihin. Näin varsinkin suurten kielialueiden kehdoissa kuten USA:ssa ja Britanniassa, joissa sähköinen omakustantaminen CRIMETIME ”Kun kaikki halukkaat julkaisevat tekstejään verkossa, kuka ne sieltä löytää?” Rikoskirjailija Harri Nykänen hoitaa vanhan rikostoimittajakollegansa Jouni Tervon kanssa Pulitzer Oy:tä, joka vastaa muun muassa Crimetime-kirjojen julkaisusta. Heitäkin nimittäin kaupallisten kustantajien julkaisulistoilta edelleen löytyy. Sen jälkeen sitä on myyty tuhat lisää. Harri Nykänen kertoo, että Crimetime on kokeillutkin näiden kustantamojen hylkäämien kirjojen julkaisemista. 55 prosenttia menee tuotantoon, veroihin, jakeluun ynnä muihin juokseviin kustannuksiin. Joku on kuitenkin joskus löytänyt jotakin sieltäkin. 500 osti kirjan etukäteen. Ja loputtomasti sinne tekstiä katoaakin jälkiä jättämättä. Nyt kun hän työskentelee WSOY:ssä, häntä haukutaan aina ja kaikesta, etupäässä siitä, että kustantaja on ahne ja itsekäs. Harri Nykänen on tässä asiassa samaa mieltä perinteisten kustannustalojen edustajien kanssa. Hän tietää omasta kokemuksestaan, miten rankkaa hommaa on itse oikolukea vedokset, soittaa kirjakaupat läpi, kuljettaa ne myyjille sekä markkinoida aina kun aikaa jää. Kun kaikki halukkaat julkaisevat tekstejään verkossa, kuka ne sieltä löytää. Niistä julkaistiin neljä tai viisi kärkipään tuotetta verkossa oikean kirjan muodossa. – Mutta entä sitten. Kirja vaatii paljon työtä Suurin syy siihen, miksi yksityisen ihmisen idealistinen omakustantaminen ei tapaa menestyä, on nimittäin se, että kirjan markkinoille pääsy puhumattakaan sen menestymisestä vaatii paljon muutakin työtä kuin kirjoittamista. – Tästä viimeistelystä hyötyvät kaikki: kirjailija, kustantaja ja varsinkin lukija, Carlson sanoo. Sitä pitää esitellä messuilla ja pitää muutenkin esillä. Valtaosa tuo tappiota Katja Leino selittää, miten kirjasta saatu raha jaetaan. Kustantaja on laadun tae Mihin kustantajaa sitten lopulta tarvitaan, kysyi Imagen Valkama. Se on paljon isompi ongelma kuin se, että hienoja kirjoja jäisi kokonaan julkaisematta. Muutamien menestyneimpien kirjailijoiden töillä pidämme firmaa pystyssä. Kuten Gummeruksen markkinointijohtaja Katja Leino sanoo, kirjalle täytyy aina tehdä tietyt asiat aivan riippumatta siitä, kuka ne tekee. Verkkohan nielee tekstiä loputtomasti. Samaa on jo Suomessa, ja Leinon mukaan se taatusti yleistyy. – Eipä niille kovin monta lukijaa löytynyt. Kustantajien mielestä heitä tarvitaan ainakin laadun takaamiseksi. Anna-Riikka Carlson toteaa ihmeteltävän tyynesti, että kun hän aiemmin oli pienen kustantamon Avaimen palveluksessa, häntä kehuttiin aina ja kaikesta. Samaa mieltä ovat tuoreen ja menestyneen omakustanteen, DJ-kirjan tekijät Iina Esko ja Matti Nives. Poikkeuksellinen DJ-kirja on siinäkin, että se pystyttiin julkaisemaan joukkorahoituksen eli etukäteisrahoituksen turvin. Kuka muu auttaisi oman tekstinsä markkinoida. Se pitää painaa. Miten kirjailija tekee tämän, millä rahalla ja millä ajalla. Heidän mielestään DJ-kirjakin olisi selvästi parantunut, jos tekstiä olisi vielä tovi hiottu. WSOY:n kotimaisen kirjallisuuden päällikkö Anna-Riikka Carlson säestää: Kirja täytyy panna painokuntoon. Toki hän jättää kertomatta WSOYBonnierin muut bisnekset, joista maallikon luulisi riittävän hyppysellinen rahaa myös kannattamattoman kirjakulttuurin tukemiseen
Alusta alkaen palveluinamme ovat olleet kirjojen, esitteiden ja pakkausten jälkikäsittely – olet varmasti joskus pitänyt kädessäsi yrityksessämme käsiteltyä painotuotetta. Ota yhteyttä! Prem, Otavantie 11, 42700 Keuruu | Puh. Jotta erottuisit joukosta, anna Premin hoitaa painotuotteesi: • laminoinnit • UV-lakkaukset • folioinnit • preeglaukset Uudenaikaisella ja tehokkaalla konekannalla tarjoamme asiakkaillemme laatua, kustannustehokkuutta ja joustavuutta. 03 475 8777 | info@prem.fi | www.prem.fi JULKAISIJA 6/2014 39. Suomenselän Laminointi Oy on yli 40 vuotta alalla toiminut perheyritys. Prem on Suomenselän Laminointi Oy:n rekisteröimä toiminimi graafisen teollisuuden palveluille
Nyt siis Helena Sinervon käännös ja Mallarmén alkuperäinen teksti seurustelevat aukeamilla keskenään, ja ranskaa taitava lukija voi mielessään kokeilla muitakin käännösvaihtoehtoja. Mallarmén mielipidettä kielen syvimmästä olemuksesta on siteerattu usein: ”Kielessä on aina jotain, joka tekee siitä prisman eikä ikkunaa.” Pakko lukea hitaasti Helena Sinervon alkuperäinen käännös Nopanheitosta (teoksen ranskankielinen nimi on Un coup de Dés jamais n’abolira le Hasard) julkaistiin WSOY:n kustantamana vuonna 2006. Alkuperäinen ranskankielinen teksti kulkee ”taustalla” suomenkielisen tekstin kanssa. Mallarmén hän on kuitenkin aina kokenut erityisen läheiseksi runoilijaksi siksi, että tämän työt liittyvät läheisesti typografiaan. Hinkan työn painopisteenä ovat jo vuosia olleet valokuvataidejulkaisut. Pientä hämmennystä lukijalle aiheuttaa ehkä Hinkan ratkaisu heijastaa ranskankielinen teksti suomalaisen käännöksen taustalle. Teksti Pertti Jokinen Kuvat Sémiosquare Itse runo ilmestyi ensi kerran Lontoossa Cosmopolis-aikakauslehdessä jo vuonna 1897, mutta se oli ladottu toisiaan seuraaville sivuille eikä aukeamille, kuten runoilija itse olisi halunnut. Pieneksi omaksi jäljekseen hän päätti heijastaa suomenkielisen tekstin taustalle myös runon alkuperäiset ranskankieliset sanat. Sanojen ja tekstin typografinen tulkinta on ollut uteliaisuuteni kohteena jo pitkään. Siksi Jean-Paul Sartre piti häntä suuressa arvossa kuten myös myöhemmät maailmankuulut filosofit Roland Barthes, Jacques Derrida ja Michel Foucault. Se vaikeuttaa lukuprosessia.. Graafinen suunnittelija Jorma Hinkka tunsi ammattinsa puolesta hyvin Mallarmén runon maailmanmaineen modernin graafisen runouden uranuurtajana ja innostui runon satavuotispäivän lähestyessä tekemään siitä mahdollisimman pitkälle Mallarmén visuaalisia ja typografisia tavoitteita toteuttavan suomenkielisen painoksen. Tässä oikeassa muodossa sen julkaisi ranskalainen kustantamo La Nouvelle Revue Française tasan sata vuotta sitten. Ratkaisusta on hyötyä ainakin ranskan kielen taitajille siksi, että runon kieli on monitulkintaista. vuotta, hän pyysi käännöksen uudelleen julkaisuun luvan niin Sinervolta kuin WSOY:ltäkin. Parhaiten siitä tunnetaan ehkä Faunin iltapäivä vuodelta 1876 ja sekin ennen muuta Claude Debussyn siihen säveltämän musiikin ansiosta. Hinkka kertoo, että Mallarmén käsikirjoitus oli jo hyvin tarkka ohjeistus latojalle siitä, miltä hän halusi runonsa näyttävän. Itse asiassa Mallarmé teki runoudesta myös filosofiaa. Kieli on prisma, ei ikkuna Typografisen runouden ehkä kuuluisin teos, Stéphane Mallarmén Nopanheitto ei koskaan tuhoa Sattumaa on ilmestynyt suomeksi nyt ensi kerran siinä muodossa kuin Mallarmé itse halusi sen julkaistavan. Mallarméta itseään innoitti eniten Charles Baudelairen kirjoittama laaja runokokoelma Pahat kukat vuodelta 1861. Kun hän viime talvena havahtui siihen, että alkuperäisen mallisen Nopanheiton julkaisemisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan sata Aukeama kirjasta Nopanheitto ei koskaan tuhoa Sattumaa. Hän oli Ranskan 1800-luvun jälkipuoliskon huomattavimpia ja vallan kumouksellisimpia runoilijoita, joskin hänen tuotantonsa jäi melko suppeaksi. – Siitähän on kokeiluja niin Apollinairella kuin meidän Hellaakoskellammekin. Runoilija ja filosofi Mallarmé syntyi 1842 ja kuoli 1898. Hinkka oli yrittänyt saada Nopanheiton suomennettua jo 1990-luvulla, mutta ei löytänyt kyllin rohkeaa kääntäjää. Saman asian sanoo teoksen esipuheessa myös kääntäjä Sinervo kertoessaan, että Mallarmé itse kehotti lukemaan runoa kuin partituuria. Huolimatta suhteellisen suppeasta tuotannostaan Mallarmé on kuitenkin ollut avainasemassa kehittämässä modernia lyriikkaa paitsi visuaaliseen 40 6/2014 JULKAISIJA myös kielen ulottuvuuksia laajentavaan suuntaan. Runoilijan kuolemasta oli tällöin kulunut tosin jo 16 vuotta
Photoshop peruskurssi (2pv) . . . Creative Cloud 2014 uudet ominaisuudet: Photoshop, InDesign, Illustrator (1pv) Adobe InDesign CC 2014 . Kirjailijan mielestä hänen tekstinsä oli niin vaikeaa, että sitä on suorastaan pakko lukea hitaasti. Myös kansi noudattaa kaksikielistä linjaa. . Kehitä pääomaasi! Adobe Creative Cloud 2014 . . Illustrator peruskurssi (2pv) Illustrator ja infografiikka (1pv) Illustrator pakkaussuunnittelussa (1pv) Illustrator Masterclass (2pv) Adobe Photoshop CC 2014 . . Nopanheitosta on otettu 400 kappaleen painos. Hänen runomuotoinen näytelmänsä Hérodiade jäi kesken. . . Photoshop ja 3d (1pv) Sähköinen julkaiseminen . Vielä pahemmin kesken jäi, tietysti, hänen megalomaaninen hankkeensa kirjoittaa kirja isolla K:lla. Sitä voi myös tilata kustantamosta, www.semiosquare.fi. . . . Adobe Edge Animate perusteet – html5 bannerit (2pv) Adobe Edge Reflow – suunnittelun työnkulku (1pv) Responsive Web Design (1pv) Websuunnittelun erityispiirteet printtigraafikolle (2pv) Wordpress sisällöntuottajalle (2pv) Lisätiedot, hinnat ja päivämäärät osoitteessa: www.corellia.fi Koulutamme, konsultoimme, neuvomme ja autamme Ota yhteyttä: mia@corellia.fi | 040?707?0202 | @CorelliaHEL Vilhonkatu 5A, 00100 Helsinki. . . – Ehkä tämä kaksoiskieli johtaa nyt samaan, Hinkka tuumii. Se tulee myyntiin ilmeisesti ainakin Akateemiseen kirjakauppaan Helsingissä. Viesti videolla webissä (2pv) Videokuvaus ja -editointi valokuvaajalle ja toimittajalle (2pv) Adobe Premiere Pro CC -videoeditoinnin peruskurssi (2pv) After Effects CC graafikolle (2pv) Web . . Hinkka huomauttaa tähän, että Mallarmé itse perusteli haluaan käyttää ladonnassa Didot- kirjaintyyppiä sillä, että se hidastaa lukemista. InDesign peruskurssi (2pv) . Bisnes se ei siis hänelle ole, vaan pitkäaikaisen haaveen toteutus. . Kirjailija itse luonnehti suunnittelemaansa teosta vaatimattomasti: ”Maailma on olemassa päätyäkseen kirjaan.” Tätä taustaa vasten suurelle yleisölle suhteellisen tuntemattoman Mallarmén runoteoksen julkaiseminen kirjailijan toivomassa muodossa on ehdoton kulttuuriteko – eritoten siksi, että Hinkka ei saanut kirjan painatuskuluihin hakemaansa apuraa. InDesign ja interaktiiviset digijulkaisut (1pv) Adobe Digital Publishing Suite –perusteet (2 pv) Adobe Digital Publishing Suite –jatkokurssi (2 pv) ePub - sähköisen kirjan julkaiseminen (1pv) eDocker CREATE! (1pv) Richie Maggio-sähköiset julkaisut (1pv) Video . Photoshop Masterclass (2pv) . InDesign Masterclass (2pv) Adobe Illustrator CC 2014 . Sen piti olla kaikkien kirjojen Kirja, ja sen piti kattaa koko maailmankaikkeus. ”Maailma on olemassa päätyäkseen kirjaan” Mallarmén suurimmat suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet.
Jukka K. Tämä kirja tarjoaa molempia. Siihen tarvitaan perustietoja, joita ei opita koulussa. (esim. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt mm. Dumas : Dumasin vai Dumas’in vai Dumas’n?) Jukka K. eri kielten asettamiin vaatimuksiin tekstien kirjoittamisessa ja käsittelyssä. Se vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: – Käytänkö vierasta nimeä vai suomalaistettua asua. (esim. Zanzibar vai Sansibar?) – Miten selvitän vieraan nimen oikean asun. ?ód?) – Miten taivutan vierasta nimeä. Korpela Vierasnimikirja Uusi apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle Vieraat nimet ovat vaikeita kirjoittaa oikein. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 rps-yhtiöt Korkeaa värintoistoa! Joroistentie 40, 76100 Pieksämäki | puh. (esim. (015) 348 990 | fax (015) 348 991 tuotanto@pieksanprint.com | www.pieksanprint.com. (esim. Siihen tarvitaan myös tiiviitä käsikirjamaisia esityksiä, joista voi tarkistaa asioita. Kuang-chou vai Guangzhou?) – Miten kirjoitan oudot kirjaimet. Korpela Vierasnimikirja Koko 150 × 204 mm 224 sivua 2-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-14-3 Hinta: 36 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Jukka K
Näyttelyyn liittyy paljon oheisohjelmaa. Hän on tehnyt jättiurakan valitse malla ja korjaamalla Kai Donnerin heikosti säilyneistä negatiiveista skannatut kuvat Kansallismuseossa lokakuussa avattuun näyttelyyn sekä 175-sivuiseen englanninkieliseen kirjaan Kai Donner, Linguist, ethnographer, Photographer. Shamaanitkin suostuivat kuvauskohteiksi Sandberg muistuttaa, että valokuvaaminen ei suinkaan ollut Donne- Vain 23-vuotiaana Siperiaan lähtenyt kielentutkija ja etnografi teki Siperiaan kaksi matkaa. Kodakin No.2 Bull’s-Eye-laatikkokameralla sai neliön muotoisia (86,5 × 86,5 mm), ja toisella No. – Sanotaan 500–800 kuvaa. KAI DONNER, MUSEOVIRASTO utkimusmatkoilleen Siperiaan vain 23-vuo tiaana lähtenyt lingvisti, etnografi ja valokuvaaja Kai Donner onnistui tässä paremmin kuin olisi voinut odottaa, sillä Siperian valkoiset lakeudet ja auringon valo auttoivat. Näin siitäkin huolimatta, että Donner kuljetti matkoillaan vain kevyitä tuon ajan ”pokkarikameroita”, jotka käyttivät rullafilmiä. Jälkimmäinen 3A Folding Pocket Kodak oli hiukan edistyneempi tutkimusmatkailijoiden suosima field- eli kenttäkamera. Tarkkaa määrää ei kukaan osaa sanoa. Tutkimustyönsä ohella Donner kuvasi maisemia ja kohtaamiaan ihmisiä. Mittava historiallisten valokuvien pelastusoperaatio Seikkailuja Siperiassa Tilannekuvien ottaminen sata vuotta sitten oli vaikeaa: kamerat olivat kömpelöitä ja hitaita ja valo harvoin riitti hetken vangitsemiseen. Donner onnistui kuvaamaan ja haastattelemaan myös shamaaneita. Materiaalista on lisäksi koottu englanninkielinen kirja, jonka ovat toimittaneet Joakim Donner ja Juha Janhunen. Ensimmäinen suuntautui Ob- ja Jenisei-jokien väliselle erämaaalueelle tundralle ja taigaan. 3A Folding Pocket Kodak -kameralla postikortin kokoisia (82 × 140 mm) kuvia. rin matkojen päätarkoitus, vaan kuvaaminen tuki hänen etnografista ja antropologista työtään. – Mutta kuvasi Donner kohteita myös tutkimusaiheidensa ulkopuolelta, kuten maisemia tai kohteita, jotka liittyivät retkien edistymi- JULKAISIJA 6/2014 43. Kirjaan on valikoitunut vähän yli 130 valokuvaa ja näyttelyssä niitä on 40–50 kappaletta, kertoo valokuvaaja Peter Sandberg. T Teksti Marja-Liisa Kinturi Kuvia sen ajan pokkareilla Donnerin Siperiassa kuvaamaa materiaalia oli yli 500 kuvaa eri paikoissa ja mapeissa. Kodakin Bull’s-Eye oli Sandbergin mukaan todellinen Aku Ankka -kamera, silloinen jokamiehen amatöörikamera, joita valmistettiin satoja tuhansia ja joka maksoi dollarin. Kustantajia ovat Suomalais-ugrilainen seura ja Museovirasto. Oli kuvia yksittäisistä ihmisistä ja ryhmäpotretteja sekä kuvia asumuksista, esineistä ja muutamia uskontoon liittyviä kuvia. Kulttuurien museon näyttely Seikkailuja Siperiassa Kansallismuseossa esittelee tammikuun loppuun saakka Siperian kielten tutkijan Kai Donnerin valokuvia vuosien 1911–1914 tutkimusmatkoilta. – Donnerin käyttämät kamerat olivat amerikkalaisvalmisteisia ja kevyitä
taalitekniikkaa kuvat olisivat epäilemättä tuhoutuneet nopeasti, sillä Donner käytti rullafilmiä, joka on ohutta nitraattipohjaista selluloidia – samaa ainetta kuin elokuvafilmi aikoinaan. – Hän nimittäin kertoi, kuinka näytti niitä kuvaamilleen ihmisille. – Yhtä tai kahta kuvaa lukuun ottamatta kirjassa ja näyttelyssä esillä olevat kuvat on tehty negatiiveista. Lisäksi Donner oli kehittänyt kuvat matkan aikana usein kenttäolosuhteissa. Omakuvia Donner oli ilmeisesti pannut syrjään, mutta onneksi niitä löytyi suvun kesämökin vintiltä, Peter Sandberg kertoo.. Hän kuvasi tapaamiaan venäläisiä ja yhden suomalaisenkin: Santeri Jakobson oli Siperiaan karkotettu journalisti Viipurista, Peter Sandberg kertoo. Ilman nykyistä digi- ”Kodakin Bull’s-Eye oli Sandbergin mukaan todellinen Aku Ankka -kamera.” Šamaani Kotšijader. Donner piti myös päiväkirjaa kuvistaan, mutta teki kirjaukset ilmeisesti jälkikäteen, sillä ne eivät noudata negatiivien järjestystä. Sandbergin mukaan kyse on itseään syövästä materiaalista, joka tuhoutuu helposti. Tymjoki 1912. KAI DONNER, MUSEOVIRASTO Heikossa hapessa olleet negatiivit skannattiin Museoviraston kuvaosastolla, jonka jälkeen Peter Sandberg sai ne käsiteltäväkseen. seen. Skannattujen negatiivien lisäksi Sandbergin käytössä oli arkistosta löytyneitä pinnakkaisia Donnerin kuvista, mutta pienen koon takia niistä ei juuri ollut apua
Valmistamme nämä kaikki pienissä painosmäärissä. puh. Jukka Jukka Vierasnimikirja Vierasnimikirja / lähetys 7 €7 /€lähetys + toim.kulut € +€ toim.kulut 3636 • hinta • hinta sivua sivua 222 222 Tilaukset Tilaukset ja lisätiedot: ja lisätiedot: www.julkaisija.fi www.julkaisija.fi (sisältää (sisältää myös myös näytesivuja) näytesivuja) puh. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Käy tutustumassa verkkokauppaamme – lisäämme uusia tuotteita säännöllisesti ! … mm. synteettiset materiaalit, digipainon ”ylipitkät koot” [1020x320mm], muovit kuin myös perinteiset painotyöt. moke.indd 1 aDigi Oy • adigi@adigi.fi • www.adigi.fi Laitteet, värit, tuotteet MONIPUOLISTA MEDIA-ALAN PALVELUA EDULLISESTI www.askonpaino.fi palveleva painotalo Markus Itkonen Typografian käsikirja 8.10.2013 13:30:09 Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. 0303 4246 4246 5340, 5340, faksi faksi 0303 4246 4246 5341 5341 - tuote- ja henkilövalokuvaus - kuvankäsittely - videokuvaus ja editointi - hää- ja tapahtumakuvaukset - mainoksien valmistus - internetsivujen teko - media-alan koulutus - laaja luontokuva-arkisto Pieni, edullinen ja monipuolinen mediaratkaisujen tuottaja Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Fallkullantie 8 B 18, 00730 Helsinki. painonappi.fi & sporttinappi.fi ovat Aboprint Oy:n verkkokauppoja Korpela Korpela K. K
Mikä sitten erottaa ActiveMedin muista ratkaisuista, esimerkiksi Kelakortin viivakoodista. – Syyskuun Muistiviikon teemana oli välittäminen ja omaisten terveys tietojen hallinnointi on juuri tätä välittämistä. – Meidän palvelumme aktiiviosa mahdollistaa vaikkapa nyt muistisairaan omaisen terveystietojen hallinnoinnin ja päivittämisen mikäli perheet näin haluavat, vastaa Solarch Oy:n markkinoinnista vastaava Juha Hentilä. – Kortissa olevasta QR-koodista painettuja tarroja voi liimailla muuallekin kortin omistajan mukaan, kertoo Solarch Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Aliresa Hasanpour.. T Teksti Petri Kosonen Kuvat Solarch Oy ähän hassunnäköiseen kuvakkeeseen saattaa törmätä jo millä tahansa Helsingin bussipysäkillä. Hätätilannekortti on tarkoitettu nimenomaan muistisairaiden ja heidän omaistensa avuksi. Muistiliitto ry:n mukaan dementikkoja on nyt maassamme 130 000 ja välillisesti sairaus koskettaa noin miljoonaa suomalaista. Tätä kautta koordinaattorina toimiva omainen pääsee käsiksi myös kotihoitajan tekemiin merkintöihin, jotka eivät välttämättä näy kotihoitokansiosta. Joku voi nähdä sen vastuun siirtämisenä, mutta me näemme sen välittämisenä, sanoo Hentilä. Tosiasia on, että eliniän kasvaessa ja suurten ikä- ActiveMedi pitää kirjaa asiakkaan voinnista ja asioista. ActiveMedi-verkkopalvelun kehittäjä Aliresa Hasanpour lukee matkapuhelimellaan omia tietojaan. Joku voisi ajatella niinkin, että tämä hätätilannekortin aktiiviosa on julkisen sektorin tehtävien ulkoistamista omaisille. Solarch Oy:llä ei itsellään ole kuitenkaan pääsyä potilastietoihin. Lukeminen tarkoittaa oikeastaan koodin skannaamista, jolloin koodin määrittelemä sisältö avautuu internetin kautta. QRkoodeja pystytään lukemaan lähes jokaisella nykyaikaisella mobiililaitteella. 46 6/2014 JULKAISIJA Uuteen hätätilannekorttiin painetun ruutukoodin takaa löytyy sen kantajan terveystiedot jotka avautuvat kolmelle eri tasolle: perustiedot kenelle tahansa, tarkemmat esimerkiksi ambulanssihenkilökunnalle ja yksityiskohtaisimmat vain lääkäreille. luokkien ikääntyessä myös muistisairaiden määrä lisääntyy. QR-koodista toivotaan apua muistisairaille Tänä syksynä Solarch Oy esitteli ActiveMedi-verkkopalvelun hätätilannekortin, joka tosin on sovellutus jo käytössä olevaan teknologiaan: painettuun älyyn liittyvä QR-koodi (Quick Response eli nopea vastaus) on kaksikymmentä vuotta sitten Japanissa kehitetty ruutukoodi, oikeastaan neliömuotoinen kuvake. Ongelmana saattaa olla kortin löytäminen ja tunnistaminen, varsinkin kun vasta hyvin harvat ovat kuulleet siitä
(019) 475 8500 www.t-print.fi. – Esimerkiksi paikantavat rannekkeet eivät paljon auta, koska eksymistaipumukseen liittyy usein vaikeus noudattaa liikennesääntöjä. Nokiassa. Kuinka olette suunnitelleet saavanne voittoa tuotteestanne. Alzheimerin ja muiden dementian muotojen yleistyminen vanhenevan väestön keskuudessa on tämän päivän todellisimpia uhkakuvia länsimaissa. ActiveMedin hätätilannekortti kuuluu tähän sarjaan. Muistisairaista välittäminen on siis meilläkin jatkuvasti kasvavaa liiketoimintaa. Kortti toimii toistaiseksi vain Suomessa, mutta Solarch Oy uskoo laajentuvansa lähiaikoina myös muualle maailmaan, alkaen muista Pohjoismaista. – Tuotteestamme on sekä ilmainen että maksullinen versio, joista jälkimmäinen tulee olemaan tulolähteemme osana tulevaisuudessa julkistettavaa ActiveMedi-tuotekokonaisuutta. HELPMEANS www.keuruunlaatupaino.com puh. Samalla yhä useammat muistisairaat joutuvat asumaan kotona, kun laitospaikkoja ei ole. Meiltä korkealuokkaiset paino- ja messutuotteet T-Print Ky prepress | digi- ja offsetpaino | suurkuva Ahokaari 3 05460 HYVINKÄÄ puh. 020 719 9920 myynti@keuruunlaatupaino.com Voiko muistisairasta auttaa uusilla vempaimilla. Muistisairaat saattavat lähteä kävelemään esimerkiksi Kehä ykköstä pitkin, mikä on tietysti äärimmäisen vaarallista, kertoo Jari Jokiluhta Alzheimer-liitosta. Kortti on ainakin toistaiseksi ilmainen. Heidän seuraamiseensa on kehitetty jo monenlaisia apuvälineitä, esimerkiksi paikantavia rannekkeita. ”Hätätilannekortti on tarkoitettu nimenomaan muistisairaiden ja heidän omaistensa avuksi.” Alun perin Iranista kotoisin oleva Hasanpour on päättänyt opintonsa Oslossa ja tehnyt sen jälkeen uraa mm
Värikkäät maalaukset ovat painotyönä haastavia, mutta Kirjapaino Libris Oy on kiitettävästi onnistunut toistamaan niiden värihehkun valitulle, 150 g:n Galerie Art Silk -paperille. Ja aina kuitenkin yhtä onneton. Erkko tähtäsi näillä tapaamisilla paitsi Suomen toimintakyvyn parantamiseen siinä sivussa koko maailmankin asioiden järjestämiseen. Kirjan on toimittanut Leena Ahtola-Moorhouse. Erkkojen kartanossa Honkaniemessä pidettiin rapukestejä, joihin oli kutsuttu tarkan harkinnan jälkeen venäläisiä, amerikkalaisia, suomalaisia ja ruotsalaisia vaikuttajia, myös korkeita sotilaita. Aatos on kirja siitä, mitä Aatos ajatteli, mitä hän tunsi ja mitä tavoitteli. Kuten Liukkosen kirjan syntyhistoriakin osoittaa, hän uskoutui vuosien varrella lähinnä vain kahdelle naiselle. Välimeri ja etelän aurinko toivat hänen aiemmin hiukan synkkäsävyisiin maalauksiinsa sen vaalean, hehkuvan väriskaalan, josta hänet erityisesti tunnetaan. Hänen elämänsä ainoa edes suunnilleen tyydyttävä aika olikin Liukkosen mukaan hänen Viikkosanomien päätoimittajakautensa 1953–1961. Toiseksi siitä, että ihminen voi olla yhtä aikaa suuri ja pieni, sosiaalinen ja epäsosiaalinen, jopa ystävällinen ja ilkeä. Mutta hänen perusikäväänsä ei tämäkään työ poistanut. Sen jälkeistä aikaa Helsingin Sanomien päätoimittajana, Sanoma-yhtiön 48 6/2014 JULKAISIJA toimitusjohtajana sekä sen ylivoimaisesti suurimpana omistajana hän luonnehti hammaslääkärin vastaanoton hoitamiseksi: kutakin ihmistä varten aikaa puoli tuntia. Liukkonen kutsuukin häntä diplomatian irtoplaneetaksi. Ruotsiin hän olisi halunnut jäädäkin, mutta isä houkutteli hänet takaisin Suomeen ja myöhemmin myös työnsä jatkajaksi Sanomiin vastoin Aatoksen tahtoa. Toinen on kirjan kirjoittaja, toimittaja ja diplomaatti Leena Liukkonen, joka tutustui Aatokseen Moskovassa 2000luvun alussa. Naisille kertyneen materiaalin mahdollisesta tulevasta käytöstä oli Aatos Erkolla vain yksi ohje kuolemansa varalle: ”Teette sille ihan niin kuin itse viisaaksi katsotte.” Diplomatian irtoplaneetta Aatos ei ole kirja Sanoma Oyj:n mahtavasta historiasta, ei sen bisneksistä eikä myöskään journalismista, niin journalisti kuin Aatos sielultaan olikin. Isäkapina ja vastentahtoinen työ leimasi sitten Aatoksen koko elämää, ja myös tämän kirjan sisältö on suureksi osaksi juuri tämän dilemman purkamista sanoiksi. Toinen on Erkkojen ruotsalainen perheystävä Anna Belfrage, jonka haastattelunauhoitukset keskusteluista Aatoksen kanssa Liukkonen sai käyttöönsä kirjaansa varten. Ensiksi siitä, että raha ja valta eivät todellakaan tee ihmisestä onnellista. Suuri ja pieni Aatoksen elämää leimasi lapsuuden vuodet Ruotsissa ensin diplomaatti-/poliitikkoisän Eljas Erkon työn vuoksi ja jatkosodan aikana sotalapsena sijaisperheessä. MARJA-LIISA KINTURI Leena Ahtola-Moorehouse (toim.) Anita Snellman 1924–2006 Anita Snellman -säätiö Helsinki 2014 ISBN 978-952-93-3720-0 287 sivua Yksinäinen mies ”Hänen elämäänsä leimasi ikävä johonkin, täyttymätön kaipuu”, Leena Liukkonen kirjoittaa kirjassaan Aatos Sanoman omistajasta Aatos Erkosta. Hänen vaikutusvaltansahan oli suuri. Vuonna 2012 kuollut Aatos Erkko oli omituinen, vaikeasti tulkittava ihminen. PERTTI JOKINEN Leena Liukkonen Aatos Siltala Helsinki 2014 ISBN 978-952-234-225-6 155 sivua. Taideteokset on pääosin kuvannut Heikki Tuuli ja kirjan kaunis graafinen ulkoasu on Teresa Moorhousen käsialaa. Kirja on merkittävä kulttuuriteos, joka korostaa vuonna 2006 kuolleen taiteilijan elämäntyön laatua ja merkitystä. Huolimatta tavattomasta vaikutusvallastaan ja rikkaudestaan hän oli elämäänsä täydellisesti tyytymätön yksinäinen mies. Se vakuuttaa lukijan ainakin kahdesta asiasta. Kirjoittajina ovat hänen lisäkseen Kirsi Niemistö-Smedberg, joka muistelee taiteilijaa opettajana Taideakatemian koulussa vuosina 1971–79, Dan Sundell, joka kertoo Snellmanin Ibizan vuosista sekä John Anthony West, joka välittää tuokio kuvia yhteisistä vuosista sekä sanoin että valokuvin. Anita Snellmanin taiteellinen läpimurto tapahtui Helsingissä Taidehallin nuorten näyttelyssä vuonna 1953, mutta viiden Pariisin vuoden jälkeen hän asettui Ibizan saarelle. kirjat Värikylläinen kulttuuriteos Arvostetun taidemaalarin Anita Snellmanin värikylläinen, retrospektiivinen 90-vuotisjuhlanäyttely Amos Andersonin taidemuseossa (12.1.2015 saakka) on tallennettu upeaksi kirjaksi, jonka on julkaissut Anita Snellman -säätiö
Se näyttää ja selittää typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?sen sommittelun sekä merkistön oikean käytön – selvällä suomen kielellä. Sen uusin painos on ajantasainen ja aiempia laajempi, mutta yhtä kätevä ja helppokäyttöinen kuin aiemmatkin. Markus Itkonen Typografian käsikirja 4. 03 4246 5340 rps-yhtiöt Kalenterit helposti verkosta Esi m. painos 192 sivua Koko 145 × 230 mm Hinta 36 € + toimituskulut 7 € Hyvän ja helppolukuisen typogra?an tekemiseen opastaa Markus Itkosen suosittu Typografian käsikirja. T ypo grafia tarkoittaa ennalta valmistettujen kirjainten käyttämistä ja siitä syntyvää tekstin ulkoasua. A4 sei n a ka lenter i N I M I Pa ivi lla sivua + ka n si Kesä12 kulli u 2ki0er r esi d ottu m eta 15 Tammikuu 20 15 1 0 0 kpl 5,47 eu roa / kPl sis. alv.24% KUVITA KALENTERI OMILLA KUVILLA Tamm ikuu Kesäkuu 2015 2015 Syyskuu 2015 Lokakuu 2015 www.painotalo.fi. Huono typogra?a pilaa hyvänkin tekstin tai julkaisun. Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh
Liekin tyyppiä vaihtamalla viereinen esikatselukuva päivittyy (kuva 3). 50 6/2014 JULKAISIJA Kuva 2. Esimerkissä on piirretty polku kynätyökalulla. ”One Flame along path” (kuva 4) ja ”Candle light” (kuva 5). Kun polku on aktivoitu, komento Filter p Render p Flame voidaan käynnistää ja toiminnon oma, erittäin kattava käyttöliittymä avautuu (kuva 2). One Flame along path. Kuva 5. Polku. Sille pitää valita normaali pikselitaso (kuva 1). Oletuksena on valittuna ”Multiple flames one direction”. Mikäli valikon komento on harmaana, voi olla että koneesi näy tönohjaimessa ei ole tarpeeksi potkua. Ensimmäisenä valitaan liekin tyyppi. Kuva 6. Niitä säädetään helposti liukusäätimillä. JUHA LAAMANEN. Laitteistovaatimukset Toiminto toimii aika perustason laitteistoilla, mutta näytönohjaimessa pitää olla vähintään 512 Mb VRAM-muistia. Esikatselukuva päivittyy saman tien, joten mieleiseen lopputulokseen pääsee parhaiten kokeilemalla eri vaihtoehdoilla. Multiple Flames one direction. niksit Photoshop – aivan liekeissä Photoshopin uusimmassa CC-versiossa on muutama metka uusi filtteri, joista käsittelemme automaattisen liekkien generointisuotimen. Suotimen avulla voi helposti tehdä luonnollisen näköisiä liekkejä Photoshop-tiedostoon. Flame shape. Tätä polkua käytetään liekkiefektin ”pohjana”. Muita vaihtoehtoja ovat mm. Candle light. Kuva 3. Kuva 7. Kuva 4. Liekin ominaisuuksia kuten korkeutta, leveyttä, tiheyttä ja turbulenssia voi muokata hyvin monipuolisesti. Filter k Render k Flame! Voidaksemme tehdä liekkien rende röinnin, meidän pitää ensi piirtää polku (path) jollain Photoshopin piirtotyökaluista. Flame-käyttöliittymä. Flame Style. Kuva 1. Lisävalintoina ovat vielä liekin tyyli (kuva 6) ja muoto (kuva 7)
Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Koko 150 × 205 mm 2-värinen • 222 sivua 36 € + toimituskulut 7 € Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • • puh. Zanzibar vai Sansibar. Ensimmäinen pelkästään typogra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. Tietokirjat selvällä suomen kielellä Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Pyry Lehdonvirta & Jukka K. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Kestotilaus 84 € (sis. painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen • 192 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen • 204 sivua 41 € + toimituskulut 7 € Typografian käsikirja Jukka K. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Kirja neuvoo, miten typogra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Korpela Markus Itkonen HTML5 sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5-sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Jo 4. HTML5sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. alv:n 10 %). Koko 175 × 245 mm 4-värinen • 148 sivua 45 € + toimituskulut 7 € Kirjassa näytetään ja selitetään typogra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä. Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n