G R A A F I S E N V I E S T I N N Ä N E R I KO I S L E H T I 6 /2 1 5 Pienlehti paperista pikseliin Graafikko Iina Lievonen-Thapa: YRITYS NextPrint mukana painoalan playoffeissa TALOUS Kai Mäkelä ratkaisee Talentum-kaupan ILMIÖ Mainosvideoiden uudet ideat
rakastamme pakkauksia Remes & Packart Oy on yritys-, palveluja tuotekuvan kehittämiseen erikoistunut designtoimisto. Me viestimme silmille ja sydämille, koska ostopäätökset tehdään tunteella. KONSEPTISUUNNITTELU • GRAAFINEN SUUNNITTELU PAKKAUSSUUNNITTELU JA -MUOTOILU JULKAISIJA_RemesPackart_440x285.pdf 1 10.11.2015 15.05
AVATAAN TÄSTÄ www.remes-packart.. +358 9 455 1633 • info@remes-packart.. Me viestimme silmille ja sydämille, koska ostopäätökset tehdään tunteella. KONSEPTISUUNNITTELU • GRAAFINEN SUUNNITTELU PAKKAUSSUUNNITTELU JA -MUOTOILU JULKAISIJA_RemesPackart_440x285.pdf 1 10.11.2015 15.05. JULKAISIJA_RemesPackart_440x285.pdf 2 10.11.2015 15.05 rakastamme pakkauksia Remes & Packart Oy on yritys-, palveluja tuotekuvan kehittämiseen erikoistunut designtoimisto
www.moonsoft.fi • 0207 439 500 • sales@moonsoft.fi Luovat ohjelmistot ja yli 30.000 fonttia.
32 Dataa, mainontaa ja markkinointia Markkinointi, myynti ja informaatiotekniikka ovat lyöttäytyneet lopullisesti yhteen. Kolumnit 18 Imagoskooppi Symboliikkaa selityksineen. Ilmiö 28 Viisi askelta tulevaisuuteen Pariisissa pidetty Canon Expo 2015 esitteli laajasti yhtiön huikeita tulevaisuuden näkymiä. Se tarkoittaa, että sisältöä ei enää ajatella ilman kanavaa, vaan niiden pitää toimia saumattomasti yhteen. Lehden ongelmat ovat pitkälti samanlaisia kuin suomalaisilla sanomalehdillä. Tässä tarina siitä, miten Kyriiri ja Nykypaino fuusioituivat Next Printiksi. 45 Vallan vahtikoira, kulttuurin tukijalka Narvassa ilmestyvä Narvskaja Gazeta on Viron vanhin venäjänkielinen sanomalehti. 20 Matti Remes Joskus saattaa olla erittäin vaikeaa ottaa kantaa designtai mainostoimiston esittämiin pakkauskonseptiluonnoksiin. 42 Hyviä tarinoita, ei brändejä Mieluummin hyvät tarinat kuin hyvät kirjailijabrändit, kommentoi kirjailija Kari Järvelä Helsingin Kirjamessuilla. JULKAISIJA 6/2015 5 sisällys sisällys Talous 24 Kuninkaantekijänä Kai Mäkelä On kiinni sijoittaja Kai Mäkelästä, toteutuuko Alman ja Talentumin fuusio. 9 Uutiset 14 Tuotteet ja palvelut 43 Kielen sääntöjä muunnellaan Ennen puhekielisyyksinä pidetyt ilmaisut ovat nyt usein sallittuja kirjakielessä. Moni viisas ja vapaamielinen kaunosielu kuvitteli tietävänsä etukäteen, mitä tuleman pitää. 48 Kirjat Pienlehti paperista pikseliin, Tuhti paketti valokuvauksen historiaa, Läpinäkyvää viestintää, Käsisalamakuvaus tutuksi. 50 Niksit Tee omia työkalupaneeleja Illustratorissa. 40 50 Havas Helsingin toimitusjohtaja Paul Earl.. Kirja 38 Nyt katse e-kirjoihin Kreetalaista ruokavaliota Suomessa tunnetuksi tehnyt Merja Tuominen-Gialitaki on vakavissaan siirtymässä painettujen kirjojen tekemisestä e-kirjoihin. 35 Läpinäkyvä viestintä vaatii ja antaa paljon Läpinäkyvä viestintä tarkoittaa sitä, että organisaatiot ja viestijät pystyisivät kertomaan toiminnastaan niitä asioita, joita sidosryhmät niiltä odottavat. 30 Mainosvideon uusi aika Verkossa julkaistavat onlinevideot kiinnostavat mainostajia, sillä video ylipäätään on saanut tukevan jalansijan verkossa. Media 26 Pienlehti paperista pikseliin Monikanavaisuus palvelee printtiä, uskoo nuori helsinkiläinen AD ja graafikko Iina Lievonen-Thapa. Yritys 22 Painoalan playoffit alkoivat Pääkaupunkiseudun painotaloissa on tapahtunut suuria muutoksia kuluvan vuoden aikana. Kanava 7 Pääkirjoitus Tämänvuotisilla Helsingin Kirjamessuilla oli päävieraana venäläinen kirjallisuus. Vai ovatko sittenkään. 40 Havas haastaa mediatoimistot Havas Worldwide Helsinki integroi markkinointiviestintäja mediatoimiston. Vielä marraskuun alussa hän kertoi Julkaisijalle olevansa valmis jatkoneuvotteluihin
Palvelemme sinua kokonaisvaltaisesti tarvitsetpa sitten esitettä, kirjaa, julistetta, mobilea, messuseinää tai hyllypuhujaa. Koska talvi tekee tuloaan, päätimme tuoda piristystä kaamokseen. Arvomme nyt Aurinkomatkojen 500€ matkalahjakortin, jolla pääset laulun sanoja mukaillen täältä kylmästä lämpimään. Suomen tehokkain painotalo – Next Print Oy mainospainotuotteet | suoramarkkinointi | myymälämateriaalit | banderollit | roll-upit | suurkuva | logistiikkapalvelut Ormusmäentie 4 | 00700 Helsinki | Puh. Arvontaan osallistuvat 24.12.2015 mennessä saapuneet tarjouspyynnöt. 010 324 4444 | nextprint@nextprint.fi | www.nextprint.fi mainospaino tuotteet personoitu suora julisteet ja suurkuvat myymäläma teriaalit roll-upit ja banderollit postitus, jakelu ja varastoint i Kaikki Next Printistä! NextPrint-julkaisija-220x285.indd 1 11.11.2015 18.09. NextPrint Oy maksaa arpajaisveron. Säännöt ovat helpot, laitat vain meille jouluun mennessä tarjouspyynnön ja olet automaattisesti mukana arvonnassa! Lahjakortti arvotaan 31.12.2015 ja on voimassa vuoden eteenpäin. Voittajaan otetaan yhteys henkilökohtaisesti. Matkalahjak ortti arvo 500 € Tee tarjouspyyntö, voita 500 € matkalahjakortti! Nyt olemme kilpailukykyisempiä kuin koskaan, kehtaammepa kutsua itseämme Suomen tehokkaimmaksi painotaloksi
Toivottavasti yhtä hyvin onnistui myös kriittisimpien vieraiden kotiinpaluu. Tästä huolimatta päivien merkitystä ei voi helposti yliarvostaa. Neljään pitkään päivään mahtuu kilometreittäin kirjoja, satoja standeja, satoja kirjailijahaastatteluja ja keskustelutilaisuuksia, peuhu-, askarteluja taideopetuspaikkoja lapsille, mitä kukin kirjatai lehtikustantaja onkin vain saanut päähänsä tarjota, kahviloita ja kapakoitakin pilvin pimein. vuosikerta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu tilaukset@julkaisija.fi Puhelin 03 4246 5340 TOIMITUS Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 toimitus@julkaisija.fi Päätoimittaja Tiina Ruulio Puhelin 0400 881 974 tiina.ruulio@julkaisija.fi Nettitoimitus: Riitta Hyhkö toimitus@julkaisija.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pertti Jokinen, Marja-Liisa Kinturi, Jukka K. Korpela, Juha Laamanen, Marjaleena Lagus, Markku Niiniluoto, Matti Remes, Pentti Salonen JULKAISIJA RPS-yhtiöt KUSTANTAJA RPS Markkinointi Oy KANSI Kuva: Tiina Ruulio TAITTO Elias Kapiainen ILMOITUSMYYNTI RPS Markkinointi Oy Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki Puhelin 044 070 0401 Myyntipäällikkö Seppo Lehtonen Puhelin 0400 421 052 seppo.lehtonen@julkaisija.fi TILAUSHINNAT Jatkuva kestotilaus 12 kk 86 € (sis. Vierailu onnistui tosi hyvin. Voi kirjamessuista olla tietenkin myös sitä mieltä, että tietynlaisen elefanttitaudin tartunnan ne ovat saaneet. Moni viisas ja vapaamielinen kaunosielu tiesi etukäteen, mitä tuleman pitää: venäläiset Putin-mieliset trollit kaappaavat tilaisuuden haltuunsa omalle propagandalleen, ja suomalaiset samanmieliset viideskolonnalaiset tukevat aatetovereitaan kaikin mahdollisin keinoin. Joku arvosteli tietenkin nyky-Venäjän ahdasmielistä politiikkaa ja sananvapauden rajoituksia, joku jätti politiikan sikseen ja keskittyi kirjallisuuteen, mikä kirjamessuilla lieneekin oikein sallittua, kolmas oli muuten vain oma fiksu itsensä keskittymättä sen kummemmin mihinkään. alv:n 10 %) ILMESTYMINEN Julkaisija-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. JULKAISIJA 6/2015 7 Ei näkynyt trolleja TämänvuoTisilla Helsingin Kirjamessuilla oli päävieraana venäläinen kirjallisuus. Väärässä olivat. Jos haluaa saada tapahtumasta kaiken irti, ähky tulee niin henkisesti ja fyysisesti viimeistään toisen päivän iltana. PAPERI Kansi: RecyStar Polar 240 g/m² Sisus: Edixion 120 g/m² PAINOPAIKKA Newprint Oy KANNEN PAINATUS Keuruun Laatupaino Oy KANNEN EFEKTIT Soft Touch -laminointi ja struktuurilakkaus Merkopaino Oy SIDONTA SidontaPlus Oy POSTITUS Mail & Print Partner Oy www.julkaisija.fi ISSN 1236-519X pääkirjoitus ”Voi kirjamessuista olla tietenkin myös sitä mieltä, että tietynlaisen elefanttitaudin tartunnan ne ovat saaneet.”. TIINA RUULIO 23. Venäläiset vieraat olivat järjestään älykästä valistunutta väkeä. Tarkalla, likeisimmin juuri omaan intressipiiriinsä kuuluvien tapahtumien ja tapaamisten valinnalla niistä saattaa hyvinkin muodostua ihmiselle itselleen vuoden ehdottomasti merkittävin kulttuuritapahtuma. Tiettävästi yhtään trollia ei ilmestynyt yhteenkään tilaisuuteen provokaattoriksi eikä edes välihuutelijaksi. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 96 € (sis. Itsestään selvempää on niiden tavaton merkitys kirjallisuudelle myönteisen ja toivottavasti myös uteliaisuutta herättävän ilmapiirin luomisessa koko yhteiskunnan mitassa
Kirja on taide. Kirja on lahja. Kirja on satu. Kirja on klassikko. PAINAMME KIRJASTASI KLASSIKON Kirja on tieto. Kirja on lasten. Kirja on matka. Kirja on oppi. Kirja on opas. Kirja on aikuisten. Olemme erikoistuneet kovaja pehmeäkantisiin kirjoihin – tavallisista tekstikirjoista suurteoksiin ja taidekirjoihin. www.bookwell.fi. Vuodesta 1860
– Kuvakerronta ei ole enää pelkkää valokuvaa, se voi olla myös videota tai muun muassa näitä kahta sekoittavaa multimediaa. Graafisen suunnittelijan pitää mielestäni tietää, mitä merkityksiä kirjaintyyppeihin sisältyy ja minkälaista viestiä hän lähettää kirjaintyyppivalinnoillaan. JULKAISIJA 6/2015 9 uutiset Typograafikko, taiteen tohtori Markus Itkosen uusin kirja Kirjaintyypit ja tyyli ilmestyy marraskuun lopussa. Kuvajournalismi 2015 -kilpailussa on kahdeksan eri sarjaa. – Kirjaintyypit esitellään tyyleittäin tai ilmiöittäin. Rahoitusongelmaa ratkaisemaan ilmoittautui viestintätoimisto Rianno, joka osallistuu varainhankinnan lisäksi rahoitukseen omalla panoksellaan. Varsinkin eri aikakausien arkkitehtuurilla ja kirjaintyypeillä on ollut selvä tyyliyhteys. Itkosen kirja kertoo erikoisista kirjaintyypeistä sekä siitä, miten kukin kirjaintyyppi kiinnittyy omaan aikakauteensa. Kilpailun voittajat julkistetaan 16.2.2016 järjestettävässä tilaisuudessa. Kuvajournalismi 2015 -kilpailun osallistumisaika on 11.–17.1.2016. Kuusi niistä on julkaistu 2010-luvun Julkaisija-lehdissä lähes samanlaisina. Kirjassa esitellään kaikkiaan 35–40 eri tyylisuuntaa ja ilmiötä. Nyt Suomen kuvajournalistit ry:n järjestämä kilpailu palaa uudella Kuvajournalismi 2015 -kilpailun nimellä. – Tietyn kirjaintyypin käyttöön on siis aina ollut tietty syynsä. – Aloitan tarkastelun jo 1800-luvulta ja jatkan sitä 2000-luvulle saakka, Itkonen kertoo. Paikallislehtikilpailuun osallistui 76 lehteä ja 35 verkkopalvelua. Nykyään valokuva ei ole enää sidottu yhteen mediaan, Suomen Kuvajournalistit ry:n puheenjohtaja Riitta Supperi sanoo. Kaksi kertaa viikossa ilmestyvistä paikallislehdistä parhaana palkittiin Parkanossa ilmestyvä Ylä-Satakunta ja vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvistä lehdistä Raahen Seutu ja Västra Nyland Raaseporista. Kunkin ajan tyylihistoria, tekniset muutokset ja erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt kuten vaikkapa 70-luvun infografiikan kasvu näkyvät myös sen ajan kirjaintyypeissä. Tuomariston mukaan lehti on vahvasti asialähtöinen ja monipuolinen paikallislehti, joka ei vain esitä tietoa vaan tuottaa sitä myös itse. TIINA RUULIO LYHYESTI Suomen parhaat paikallislehdet valittiin Vuoden 2015 parhaat paikallislehdet ovat Uutis-Jousi, Ylä-Satakunta, Raahen Seutu ja Västra Nyland. Niissä näkyy kuvakerronnan muutos. Kirjan tarkoitus on myös avartaa lukijan ymmärrystä vähän harvinaisemmista kirjaintyyleistä, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle kirjaintyyppien luokitusjärjestelmissä. – Nykyinen luokitusjärjestelmä on keskittynyt tavanomaisiin leipätekstityyppeihin, ja kaikki vähänkin erikoisemmat tyylit on kaadettu yhteen ja samaan laariin. Mukana on jugendia, art decoa, teknoa tai esimerkiksi postmodernismia. Ulkoasultaan Uutis-Jousi on tiivis ja tasapainoinen. Vuoden lehtikuva palaa Perinteistä Vuoden lehtikuva -kilpailua ei pystytty toteuttamaan resurssipulan takia viime vuonna. Tyylejä käsitteleviä lukuja täydentävät erilliset tekstiosiot, joiden aiheena on jokin kirjaintyyppejä koskeva erityiskysymys. Kirjan kustantaa RPS-yhtiöt. Kirjaintyypit ja tyyli TILAA UUTISKIRJE julkaisija.fi. Siilinjärvellä ilmestyvä Uutis-Jousi voitti Sanomalehtien Liiton järjestämässä Paikallislehtikilpailussa kerran viikossa ilmestyvien lehtien sarjan
MARJA-LIISA KINTURI timme, että jos jostain haaveilee, sen eteen täytyy ryhtyä tekemään töitä, ja aloimme yhdessä suunnitella konseptia. Näyttävän visuaalisen ilmeen lisäksi haluamme tarjota laadukasta journalistista sisältöä. – Pohjoismainen arkkitehtuuri ja design herättävät maailmalla paljon kiinnostusta. Totta on, että lehtiä on paljon lopetettu, mutta näemme asian myös toisin päin: se on meille samalla mahdollisuus, Korpinen vastaa. Ensimmäinen numero syntyi omin varoin ja voimin ja lähipiirin luottamuksen tuloksena. Toisen numeron jälkeen luvassa on varsinainen isompi lanseeraus, ja jatkoa varten haussa on kansainvälistä rahoitusta. Jo pitkän työuran tehneinä olimme molemmat haaveilleet omasta lehdestä. – Suoraan kysymykseen suora vastaus: pelottaa sopivasti. He perustivat lehteä varten yhteisen kustannusyhtiön Q-Publications Ltd Oy:n. Anmari Korpinen ja Johnny Lonka, pitkäaikaiset yhteistyökumppanit erilaisissa mainosja viestintäalan projekteissa, huomasivat kumpikin haaveilevansa omasta lehdestä ja päättivät tehdä haaveistaan totta perustamalla oman kustannusyhtiön ja lehden.. Pelottaako. – Se lähti aluksi omista kiinnostuksen kohteista. Kukaan ei sellaisenaan ole hyvä tai paha eikä varsinkaan neutraali.” – Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Procomma Academican julkaisussa Läpinäkyvä viestintä. Lehden perustajat, päätoimittaja Anmari Korpinen ja graafinen suunnittelija Johnny Lonka päättivät tehdä haaveistaan totta. Lehden pitää olla sekä visuaalinen elämys että lukukokemus, Anmari Korpinen perustelee. Ajatuksena on, että tästä voisi tehdä englanninkielisen version muuallekin maailmaan, Anmari Korpinen raottaa jatkosuunnitelmia. Hän uskoo, että tällaisella konseptilla julkaisu ei myöskään kilpaile verkkojulkaisujen kanssa, jotka jakavat enemmänkin tietoa kuin elämyksiä tai syvempiä lukukokemuksia. Sitten vain pääSANOTTUA ”Kaikki uusi luettu on tarkastettava ja asiantuntijoita on epäiltävä. 10 6/2015 JULKAISIJA uutiset WAU ui vastavirtaan Tuhdin ja Tyylikkään lifestylelehti WAU’n ensimmäinen numero ilmestyi elokuussa, ja toinen numero lähti painoon lokakuun alkupuolella. Ensimmäinen numero oli vasta lämmittelyä
Uusi leivontalehti Maku Kaneli & Sokeri ilmestyy jatkossa kaksi kertaa vuodessa: toukokuussa ennen kevätjuhlasesonkia ja lokakuussa ennen loppuvuoden kuuminta leivontakautta. Pienten kulttuurilehtien liitto Kultti ry on jo perustanut verkkoon Kulttikiskan, josta voi tilata lehtiä niin digitaalisesti kuin printtinäkin. Suurin osa viestijöistä ei kuitenkaan saa minkäänlaista korvausta tähän käytetystä ajasta. Jo kesällä, heti Bon nierin ostettua myymälän Stock mannilta, pienten kulttuurilehtien tilauksia ei enää uusittu. Kokonaan uutena tehtävänä viestijöiden työnkuvaan on tullut sosiaalisen median päivystys. Sosiaalinen media on lisännyt organisaatioiden läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua, mutta toisaalta myös viestijöiden työtaakkaa.. Viestintäalan järjestöjen toimeksiannosta joka toinen vuosi toteutettavaan työnkuvakartoitukseen vastasi syyskuussa runsaat 1 300 viestinnän ammattilaista. 7 Läpinäkyvä viestintä on Suomessa lähinnä kaukainen haave. 2 Miksei edes Helsingissä ole yhtään Indie-lehtien omaa kirjakauppaa. Maku Kaneli & Sokeri on yhdistelmä testattuja reseptejä, tekniikkaoppaita ja koristeluideoita. Kulttuurilehdille Aka teeminen Kirjakauppa on ollut hyvin tärkeä kanava ulospäin. LYHYESTI Akateeminen ei hylännytkään pieniä kulttuurilehtiä Akateemisen Kirjakaupan uusi omistaja Bonnier päätti ensin taittaa niskat tämän vanhan kunnianarvoisen kaupan akateemisuudelta poistamalla lopullisesti pienet kulttuurilehdet valikoimastaan. Suunnitelmissa on ollut myös uuden fyy sisenkin myyntipisteen perustami nen. Sosiaalinen media on lisännyt organisaatioiden läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua. 6 Missä on onnistuneen yrityskaupan salaisuus. 4 Aidossa monikanava-ajattelussa tai niiden toteutuksissa ollaanvasta alkumetreillä. – Lisäämällä ilmestymistiheyttä kahdeksasta kymmeneen pystymme vastaamaan paremmin kunkin sesongin ruokatarpeisiin. Lokakuussa kuitenkin Akateeminen kirjakauppa joutui perääntymään asiassa asiakkailta saadun palautteen jälkeen. Maku-lehti laajenee leivontaan Suomen suurin ruokaja juomalehti, A-lehtien Maku, kasvattaa tuoteperhettään. 3 On selvä, että monikanavaisuus vahvistaa myös monen painetun lehden asemaa. Yhteisöviestijöiden palkat ovat taloustilanteen epävarmuudesta huolimatta nousseet kahdessa vuodessa lähes viisi prosenttia. JULKAISIJA 6/2015 11 Viestijän työnkuva monipuolistuu 1 On selvä kulttuuriskandaali, että Akateeminen lopettaa pienlehtien myymisen. 5 Painoalalta tutut yrityskaupat koskevat nyt myös laitetoimittajia. tulee yksi. Se siis palauttaa pienet kulttuurilehdet Helsingin kirjakaupan valikoimaan. Palkansaajina työskentelevien kuukausipalkan mediaani on tällä hetkellä 3 820 euroa. Nyt maineen ja brändin rakentaminen, yhteisömanagerointi sekä mediaviestintä ja toimintaympäristön seuranta ovat kasvattaneet viime vuosina olennaisesti rooliaan yhteisöviestijöiden työnkuvassa. Lehtien myynti on ollut myymälän mukaan tappiollista siitä huolimatta, että opetusministeriö on tukenut myyntiä vuosittain 15 000 eurolla. Ilmiö näkyy myös ammattiviestijöiden työnkuvassa sisäisen viestintävalmennuksen ja -konsultoinnin roolin kasvamisena (2013: 11 %, 2015: 21 %). Keskeisiä tehtäviä ovat edelleen myös sisällöntuotanto ja työyhteisöviestintä. Sen tukkimista ehdittiin jo kutsua kulttuuriskandaaliksi. Siinä, että kahdesta, kolmesta jne. Emolehti Maku ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Otamme huomioon myös entistä kattavammin erilaiset ruokavaliot, Maku-lehden päätoimittaja Satu Koivisto lupaa
ranskalaista MGI:tä, joka valmistaa digitaalisia painokoneita ja jälkikäsittelylaitteita. 12 6/2015 JULKAISIJA LYHYESTI Halpuuttamalla voittoon SOK:n halpuutuskampanja auttoi Prisman markkinoinnin tuloksellisuutta mittaavan Effie Awards Finland 2015 -kilpailun voittoon. Tuotteet ja palvelut siirtyvät Espoon Nihtisiltaan. Kampanjan takana olivat Make it Simple Oy Helsinki, Insano, Carat Finland sekä Mr. suomalaiseT piTäväT painettuja sanomalehtiä aiempaa ylivoimaisemmin mieluisimpana mainosvälineenä. Kaius Niemen mielestä jokainen vuosisata, vuosikymmen ja kohta jokainen vuosikin tuo uusia asioita sananvapauden tielle. Yritys on edustanut mm. Kampanja oli Effie-tuomariston mielestä vuoden merkittävin ja monipuolisin markkinointiteko. Samalla XESin toiminta Juvanmalmilla loppui lokakuun lopussa. Tutkimuksessa vastaajat saivat valita vain yhden, itselleen mieluisimman mainoskanavan. Tuomariston mukaan halpuuttamisesta syntyi kampanjan myötä arkipäivän verbi, mainonta sisälsi vaikuttavia tarinoita, lanseerauksen viestintä ajoitettiin täydellisesti ja tulokset ovat sen mukaiset. Lisäksi itsesensuurin vaara väijyy nurkan takana koko ajan. Kaikki pitivät sananvapautta luonnollisesti yhtä tärkeänä kuin ilmaa jota hengitämme. KTA:n omistaa puolestaan KTA-Cortex. Monien kanssa HS:kin tappelee jatkuvasti korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Nimi muuttui KTA-Yhtiöiksi vuonna 1986. Effie Awards -kilpailun järjestää Suomessa Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL ry yhteistyössä Sanoma Media Finlandin kanssa. Osuus on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisellä tutkimuskierroksella vuotta aiemmin. Jos ei mitään muuta keksitä, niin sananvapauden rajoittamisen tekosyyksi otetaan syytökset huonosta mausta. PERTTI JOKINEN Muut kaksitoista tutkittua mainonnan kanavaa jäävät kauas painettujen sanomalehtien mieluisuuden taakse. Jos muuta uhkaa ei heti löydy, löytyy aina huonoa makua. Suomalaisten suhtautumista eri mainosvälineiden mieluisuuteen on tutkittu osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Niemi myöntää, että aihe oli jälkikäteen ajatellen hätiköiden valittu ja osoitti varmaan huonoa makua, mutta sitä hän ei voi ymmärtää, että ne, jotka olivat hetkeä aiemmin innokkaimmin huutamassa Je suis Charlie -hokemaa, olivat nyt vaatimassa suitsia HS:lle. Autonomian aikana Venäjän viranomaiset ja nykyisin omat salailevat virkamiehemme ja taloudelliset vaikuttajamme haluavat peitellä jälkiään. Wolf. Ei siis meilläkään. Laitetoimittajatkin fuusioituvat Graafisen alan fuusiot ulottuvat nyt myös kirjapainojen lisäksi laitetoimittajiin, kun KTA-Yhtiöt osti XES Oy:n liiketoiminnan lokakuun lopussa. Yhtä itsestään selvänä sitä ei kuitenkaan pitänyt kukaan. Suomalaisista 45 prosenttia nostaa painetut sanomalehdet ykköseksi, kun kysytään, mistä he mieluiten lukevat, katsovat tai kuuntelevat mainoksia. Fujifilmin graafisia materiaaleja, kemikaaleja, laitteita ja CTP-tulostimia sekä Fuji Xeroxin digipainokoneita. Tuhat tutkimushaastattelua tehtiin viime syyskuussa.. Engineering Systems XES Oy on toiminut Suomessa puolestaan vuodesta 1987. uutiset Huono maku ei ole sananvapauskysymys Mieluisin mainosväline sananvapaus on aina uhattuna kaikkialla, myös meillä. KTA-Yhtiöt on perustettu 1910 nimellä Kirjateollisuusasioimisto Oy. Niemi otti esimerkin omasta lehdestään, joka taannoin julisti kilpailun Viroa ja virolaisia pilkkaavista ilmaisuista. Jokainen aika ja paikka uhkaa sitä omalla tavallaan. Yritys tuo Suomeen esim. Lokakuussa järjestetyillä Helsingin Kirjamessuilla käsiteltiin luonnollisesti myös sananvapautta arvovaltaisessa paneelissa, jossa olivat mukana Suomen Penin puheenjohtaja Sirpa Kähkönen, HS:n kulttuuritoimituksen esimies Hanna Mahlamäki, HS:n päätoimittaja Kaius Niemi sekä Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen
294 s. Hinta 69 e. Mainostajien Liiton jäsenyrityksille ja oppilaitoksille 55 e. • Tarjouspyynnön laatiminen ja painotyön ostaminen • Painotuotteen valmistuksen työvaiheet ja tekniikat • Painotuotteen hintaan vaikuttavat tekijät. Tilaa Mainostajan kirjakaupasta: mainostajat.fi Paina taiten MAINOSTAJIEN LIITTO, EROTTAJANKATU 19 B, 00130 HELSINKI, ML@MAINOSTAJAT.FI, 09-686 0840. Mistä tekijöistä hyvä painotuote muodostuu
Mukaan ovat jo nyt lähteneet Alma Media, Discover Networks Finland, MTV, Sanoma ja Yle. Uusi imagePrograf Pro-1000 tulee myyntiin Euroopassa vuoden 2016 alkupuolella. Käyttäjä voi myös muokata jo lähetettyjä tai matkalla olevia tiedostoja. Taustana projektin käynnistämiselle on tarve uudenlaiselle datalle, jonka avulla voidaan määritellä mediayleisön koko, rakenne ja laatu monikanavaisesti. Adobe vie asteittain Document Cloudiin uusia eSign-ominaisuuksia, jotka tekevät tiedostojen digitaalisesta allekirjoittamisesta ja käsittelystä entistä helpompaa. Langattoman yhtey den ja pilvipalvelutuen ansiosta laitteella voidaan tulostaa monenlaisista laitteista ja yleisistä sovelluksista. Mediakulutusta on tarkoitus mitata kevääseen 2016 saakka. Mediakulutusta halutaan mitata Media Metrics Finland Oy ja Verto Analytics ovat käynnistäneet yhteistyön suomalaisen reaaliaikaisen ja monikanavaisen mediakulutuksen mittaamisessa. Valokuvatulostin on pienikokoinen, joten se vie vähemmän tilaa kuin tavanomaiset suurkuvatulostimet. Forrester Researchin tutkimuksen mukaan digitaalisten allekirjoitusten määrä tulee kasvamaan 350 prosenttia vuodesta 2014 ja nousee 754 miljoonaan tapahtumaan vuoteen 2017 mennessä. Vaikka tulostimessa on 12 mustesäiliötä, se mahtuu hyvin työpöydälle tai pieneen luokkahuoneeseen. Canon imagePrograf Pro-1000.. Marraskuussa alkaneisiin päivityksiin kuuluu visuaalinen Workflow Designer, joka tarjoaa lukuisia allekirjoituspohjia ja mahdollistaa näin yhdenmukaiset allekirjoitukset. Tavoitteena on luoda Suomeen mittaustapa, joka yhdistää eri media ryhmien (tietokone, mobiili, TV, radio ja printti) kuluttamistiedon toisiinsa ja tehostaa samalla mittaamiseen käytettyjä investointeja. Edistyksellisen 12 pigmenttimusteen järjestelmän, uuden 1,28 tuuman tulostuspään ja prosessorin ansiosta imagePrograf Pro-1000 tuottaa laadukkaita tulosteita jopa A2-koossa jo noin kuudessa minuutissa. 14 6/2015 JULKAISIJA tuotteet & Adobelta uusia eSign-ominaisuuksia Adobe on julkaissut uusia allekirjoitusominaisuuksia digitaalisten allekirjoitusten kasvaville markkinoille. Toiminnosta on hyötyä, jos tiedosto on esimerkiksi lähetetty vahingossa väärään sähköpostiin. Uusi Crystal-fidelity-toiminto lupaa varmistaa, että valokuvista saadaan todenmukaisia ja poikkeuksellisen tarkkoja tulosteita. Canonilta pieni ammattitason valokuvatulostin uusi Canon imagePrograf Pro-1000 on ammattitason valokuvatulostin, joka on tarkoitettu erityisesti taidekoulujen, taidegraafikoiden, suunnittelijoiden ja ammattivalokuvaajien käyttöön
Lisäksi uudistunut syötinca digiTal on tuonut markkinoille lokakuun lopussa uuden Onset X -sarjan UV-inkjettulostimia, jotka painivat siis ns. Niiden nopeudet ja tuotantotehot riippuvat pitkälti valituista Fujifilmin painopäistä, joita voidaan Texart XT-640. JULKAISIJA 6/2015 15 palvelut Monitoimiviimeistelijä Pitney Bowesilta Pitney Bowes tuo Suomeen uuden Horizon SmartSlitter -monitoimiviimeistelijän, joka nuuttaa pituusja poikkisuunnassa, perforoi, leikkaa puhtaaksi, tekee välileikkuun ja halkaisee arkit kokoluokassa 210 × 210– 370 × 370 mm. Uusi laite tekstiilitulostukseen Incalta Onset X TexarT xT-640 on uusin tulokas Roland DG:n Texart -sublimaatiotulostimien sarjaan. SmartSlitter.. Onset X -sarjan UVinkjettulostimissa on myös valmistajan kehittämä graafinen käyttöliittymä. Laatu, tuotantokyky ja muunneltavuus ovat asioita, joilla kyseistä laitesarjaa markkinoidaan. tuplatulostinpäät, ja tulostimen rakenneuudistuksen myötä väripisara asemoituu yhä tarkemmin. Tulostimien lisäksi Inca on myös kehittänyt graafisen käyttöliittymän eli GUI:n tulostimen työnkulun hallintaan. Esimerkiksi muuttuvan pisarakoon tekniikkaa käyttävät suorituskykyiset tulostuspäät varmistavat valmistajan mukaan hyvän ja yhtenäisen laadun. Tulostin on saatavilla vuoden 2016 alkupuolella. Monitoimiviimeistelijä sopii sekä digitaaliseenettä offsettuotantoon. Sarjaan kuuluu kolme eritasoista tulostinta, Onset X1, Onset X2 ja Onset X3. Laitteiden myynnistä vastaa Fujifilm. tömekanismi tulostimen etuja takaosassa varmistavat materiaalin tasaisen kulun tuotannon eri vaiheissa. Yläja alapuoliset nuuttausterät sopivat puolestaan kartonkikansien, ruokalistojen ja esitteiden viimeistelyyn. Se on kehitetty yksilöityjen vaatteiden ja urheiluasusteiden sekä sisustusmateriaalien, tekstiiliopasteiden ja kankaisten mainoskuvien tuotantoon. PrecisionDot-laatutulostustekniikka taas auttaa saamaan aikaan virheettömiä tuloksia myös suurilla tulostusnopeuksilla. Ikonipohjainen käyttöliittymä tekee järjestelmän käytöstä nopeaa. Laitteistoon tehdyt parannukset ehkäisevät myös entistä tehokkaammin tulostusmateriaalin osumista tulostuspäähän. suurkuvasarjassa. SmartSlitter kykenee tekemään myös useita pitkittäisja poikittaisperforointeja niin, että erikokoiset kupongit, liput ja vastauskortit voidaan tehdä samalle arkille. Epsonilta suurkuvaja mainostulostin Epson esitteli marraskuun alussa uuden suurkuvatulostimensa: SureColor SC-S60600 on Epsonin kehittynein ja tehokkain suurkuvaja mainostulostin 64 tuuman rullatulostukseen. Tulostimessa on useita luotettavuutta, tuottavuutta ja laatua parantavia ominaisuuksia. määritellä asiakkaiden tarpeen mukaan. Tuotannon laadun takaavat mm. Paperin kautta sublimointiin kehitetty suurkokotulostin tuottaa valmistajan mukaan tarkkaa ja värikylläistä jälkeä laitteen korkeimmillakin tuotantonopeuksilla
alfavaiheessa, kertoi Adoben pohjoismainen tuoteasiantuntija Tommi Luhtanen Helsingissä marraskuun alussa. Postitus: Osoitteiden tulostus lehtiin, kirjekuoriin, mainoksiin. Alfasta edetään siis nyt kohti betavaihetta. Koneellisesti C6 B4 formaatit. Valmiiksi Comet tulee kuitenkin jo ensi vuoden aikana. Digipaino: Mainokset, esitteet, vihkoset, yms. Logot sekä muut kuvat ja vaihtuvat tekstit kirjekuoriin. Käsinkokoamiset ja julisteiden postitukset ym. Cometin tarkoituksena on myös auttaa sovellussuunnitelmien jakamista muiden projektiin osallistuvien sovelluskehittäjien kesken. – Cometin kehittely on vasta alkuvaiheessa, ns. BL O G S. Suunnittelua on tarkoitus tehdä lähinnä Illustratorin ja Photoshopin avulla. MAILPRINT MAIL & PRINT PARTNER OY M P www.mailprint.fi Tarjoamme edullista tulostusja postituspalvelua. A D O BE .C O M Adoben Cometin kehitystyö on vielä alkuvaiheessa. Mäkituvantie 3 01510 Vantaa (KÄYNTI PIITIEN PUOLELTA) Kari Pohjola: 045 1324148 kari@mailprint.fi Mailprint mainos 220x142mm_final_HR.pdf 1 12.10.2015 14:21:30. Toimipisteemme sijaitsee Vantaan Koivuhaassa. nopeasti. Kirjekuorien täyttö käsin tai koneellisesti. tuotteet Kännykkäsovellus Adobelta adobe Tuo markkinoille ensi vuonna UXeli user experience (käyttäjäkokemus) -suunnittelutyökalun nimeltä Comet. Kyse on järjestelmäriippumattomasta mobiilisovelluksesta, jonka avulla suunnittelija voi kehittää ja kokeilla vaikka samalla kertaa eri mobiilipäätelaitteille tähdättyjä interaktiivisia prototyyppejä, visuaalisia ulkoasuja tai muita ominaisuuksia
Korpela Verkkojulkaisun typografia Kirja neuvoo, miten typo gra?an vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkko sivujen teossa. Mukana kymmenen lähes tuntematonta suomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset tekstaustyylit. painos Koko 145 × 230 mm 2-värinen • 192 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Pyry Lehdonvirta & Jukka K. Koko 175 × 245 mm 4-värinen • 148 sivua 45 € + toimituskulut 7 € Jukka K. Koko 150 × 205 mm 2-värinen • 222 sivua 36 € + toimituskulut 7 € Tietokirjat selvällä suomen kielellä Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu – Ensimmäinen pelkästään typo gra?aa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua 38 € + toimituskulut 7 € Jukka K. Jo 4. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 84 € (sis. Runsaasti kuvitettu Koko 190 × 250 mm 4-värinen • 204 sivua 41 € + toimituskulut 7 € Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. HTML5sovellukset eli webin tekniikoilla toteutetut sovellukset ovat nousemassa sovellusten teon valtavirraksi etenkin laiteriippumattomuuden takia. Markus Itkonen Typografian käsikirja Kirjassa näytetään ja selitetään typo gra?an termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typogra?nen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä. Löytöretki jo kadonneeseen graa?seen maailmaan. Siinä selos tetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Korpela HTML5 sovellusalustana Opaskirja ja idealähde HTML5sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille. • puh. Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n. Zanzibar vai Sansibar. alv:n 10 %) kirjailmo_220x285_Julkku3-14_coated_Layout 1 11.4.2014 14.31 Sivu 1
Muissa materiaaleissa ilme alkaa näkyä vähitellen – esimerkiksi päivittäistavarakaupassa myytävien tuotteiden pakkauksissa vasta noin vuoden kuluttua. – Tarjoamme kohtauspaikkoja kaikille, joiden elämään diabetes kuuluu – olivatpa he diabetesta sairastavia, heidän läheisiään tai terveydenhuollon ammattilaisia, kertoo Diabetesliiton viestintäpäällikkö Tarja Sampo. Tämä edellyttää ilmeeltä prestiisiä, tyylikkyyttä ja eleganssia sekä yhtiön historian arvostamista, Jämsén kertoo. Uusi logo ja graafinen ilme otetaan käyttöön vaiheittain. Logo viestii myös siitä, että diabetesyhteisö koostuu monista erilaisista ryhmistä. – Näkökulmamme sekä pieniin että isoihin diabeteskysymyksiin on ”ihminen aina ensin”. Yhtiön viisikymppisen liikemerkin uudistukseen kutsuttiin avuksi lontoolainen Simon Oxley, joka tunnetaan mm. Haluamme tämän välittyvän entistä vahvemmin niin kaikesta liiton toiminnasta kuin uudesta ilmeestämmekin, Tarja Sampo korostaa. – Näin iso uudistustyö vaatii meiltä kaikilta malttia, sillä pk-yritykselle ilmeen uudistaminen on merkittävä kustannuserä. 18 6/2015 JULKAISIJA imagoskooppi Symboliikkaa selityksineen Viisikymppiselle oma emoji Ilmeen kirkastusta eskimo finland oy on toisen polven perheyritys, joka on kehittänyt ratkaisuja ruoan valmistukseen, kuljetukseen, säilytykseen sekä ammattija kotikeittiöiden puhdistukseen. Eskimo-liikemerkin uudistukseen kutsuttiin avuksi lontoolainen Simon Oxley. Bitlyn kalatunnuksesta, Twitterin ensimmäisestä lintumerkistä ja Octocathahmosta. Diabetesliiton sisäkkäisistä puhekuplista koostuva logo kertoo vuorovaikutuksen tärkeydestä sekä diabetesyhteisön sisällä että yhteistyökumppaneiden ja toimintaympäristön kanssa.. Sisäkkäisistä puhekuplista koostuva logo kertoo vuorovaikutuksen tärkeydestä sekä diabetesyhteisön sisällä että yhteistyökumppaneiden ja toimintaympäristön kanssa. – Lähdimme liikkeelle suunnittelussa ajatuksesta, että Eskimo on klassuomen diabeTesliiTTo kirkastaa brändiään ja uudistaa ilmettään. Tavoitteena on julkaista uusi verkkopalvelu syyskuun alussa. sikko, joka on kulkenut aina asiakkaiden arjessa mukana. Uuden ilmeen suunnitteli graafinen suunnittelija Mikael Kivelä Mainostoimisto 358:sta. Sitä täydentävät Conin Creativen Sami Jämsén ja verkkopalvelun suunnittelusta vastaava Sami Keinänen. Eskimo on nyt saanut kansainvälisesti salonkikelpoisen ilmeen, toteaa Eskimon brändisuunnittelija Sinikka Paanila. Brändin mukaisen ilmeuudistuksen toivotaan viestivän diabeetikoiden ja jäsenistön lisäksi päättäjille ja suurelle yleisölle aktiivisesta ja uudistuvasta liitosta. Sähköisissä kanavissa uusi logo näkyy jo. Uusi hahmo on ensimmäinen näkyvä osa yhtiön brändi-ilmeen täydellistä uudistusta
Uusi logo kuvastaa tilaa, jossa syntyvä energia tarttuu myös yleisöön. Oranssi väri viittaa energian lisäksi myös ensi vuonna liikennöintinsä aloittavaan länsimetroon. Metromatka Tapiolasta Urheilupuistoon kestää vain minuutin, Mäkelä toteaa. Esimerkiksi kansainvälinen taitoluistelukilpailu Finlandia Trophy Espoo tuo lajin huippunimet Espooseen 9.–11.10.2016. Ilme on saanut inspiraationsa vehnäntähkästä ja -jyvistä. – Tavoitteemme on, että Espoo Metro Areenasta muodostuisi espoolaisten yhteinen elämyksellinen olohuone, joka tarjoaa monipuolisia tapahtumia ja elämyksiä kaikille espoolaisille ja Espoossa vieraileville, kertoo Mäkelä. Espoo Metro Areenan logo kuvastaa tilaa, jossa syntyvä energia tarttuu myös yleisöön.. Metro kytkee Urheilupuiston osaksi Tapiolan kaupallisia palveluja ja monipuolista kulttuuritarjontaa ja yhdistää sen myös Keilaniemen yrityskeskittymään ja Otaniemen tiedeyhteisöön. puksi. Areena on saanut myös uuden visuaalisen ilmeen. Ulkoasun pääväreiksi valittiin valkoinen ja petrolinsininen, mutta vanhasta ilmeestä tuttua ruosteenruskeaakin käytetään tulevaisuudessa, kertoo ilmeen suunnittelusta vastannut Tony Eräpuro. Kuvamaailmassa leipomon tuotteet on nostettu tekijöiden sanoin ”herkullisiksi taideteoksiksi”. Ekberg on Helsingin Bulevardilla sijaitseva kahvila, konditoria ja leipomo. Logon on suunnitellut AD Henri Mustonen viestintätoimisto Cocommsista. Tunnuksen ovaali muoto on lainattu Espoon logosta. JULKAISIJA 6/2015 19 imagoskooppi Teksti Marjaleena Lagus Kuvat Yritykset Elämyksiä ja energiaa Pirteyttä pakettiin designToimisTo kuudes kerros on uudistanut kahvilaja leipomoyritys Ekbergin visuaalisen ilmeen ja pakkauskonseptin. – Logoon valitsimme klassisen hienostuneen typografian sekä kirjoitimme perustamisvuoden viestimään Ekbergin pitkää perinnettä, suunnittelija kertoo. Tuomaristo kuvaili uutta ilmettä elegantiksi ja kehui käsityön leiman säilyttämistä. Uudistuksen yhteydessä stilisoitiin myös logoa. Itsenäisyyspäivänä kaupunki järjestää Areenalla perinteisen juhlakonsertin, joka on kaikille kaupunkilaisille avoin. Ekbergin uudistettu ilme on otettu vaiheittain käyttöön, ja verkkosivujenkin ilme muuttuu päivityksen myötä. Uusi ilme valittiin Vuoden huiput 2014 -kilpailussa graafisen suunnittelun kategoriassa hopeahuiTapiolan urheilupuisTossa sijaitseva tapahtuma-areena on saanut uuden nimen, Espoo Metro Areena. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan uusi nimi viestii vahvasti mahdollisuuksista, joita ensi vuonna valmistuva länsimetro tuo. Ekbergin visuaalisen ilmeen ja pakkauskonseptin uudisti Designtoimisto Kuudes Kerros
Ketä tässä oikein pitäisi uskoa. alv:n 10 %) Määräaikaistilaus 12 kk 94 € (sis. 03 4246 5340 palveluautomaatti (24 h) 03 4246 5335. Jos musiikkia tehdään sillä perusteella, mikä myy parhaiten, saadaan aikaan kompromissimusiikkia, joka ei lopulta myykään yhtään mitään. Helpointa päätöksenteko on silloin kun tietää kaikesta vain vähän, eikä ymmärrä juuri mitään. Kuluttajien mielipiteet ohjaavat pakkaussuunnittelua ja brändinrakentaMistä voi tietää hyvän ja huonon eron Matti Remes on designtoimisto Remes & Packart Oy:n toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. MATTI REMES Jatkuva kestotilaus 12 kk 86 € (sis. Varminta on siis valita oma pakkausstrategia eli oma persoonallinen polku ja seurata sitä. Brändinomistajan tulee johtaa designsuunnittelua ja tutkimuksia tulee käyttää välineenä tulkita oman valitun strategian hyvyyttä. Jos on aina ollut kiinnostuneempi matematiikasta kuin kuvallisesta ilmaisusta, väreistä, muodoista, arkkitehtuurista tai visuaalisuudesta ja jos ajattelee että, ihan sama, noilla seikoilla ei ole mitään merkitystä myyntiin, niin silloin päätöksenteko on helppoa. alv:n 24 %) Digilehti irtonumero 7 € (sis. Tietämättömyys ja vahvat mielipiteet eivät kuitenkaan ole pelkästään huono asia. Olisi hienoa, että meillä olisi vahvoja mielipiteitä, jotka pohjautuvat vankkaan asiantuntemukseen ja ymmärrykseen. alv:n 10 %) Yrityspakettitilaus Tilauksia 2–3 kpl, à 52 € (sis. alv:n 10 %) Digilehti määräaikaistilaus 40 € (sis. alv:n 24 %) Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu Puh. Designista päättämisen dilemma on siinä, että aivan satavarmaa menestysformaattia ei ole olemassa, koska kuluttajat ovat yllätyksellisiä ja toimivat vaistonvaraisesti. Paljon vaikeampaa oikean designin löytäminen on silloin kun tietää designin valtavan kaupallisen potentiaalin ja sen, että kyseessä on elämän ja kuoleman paikka. Hyvistä vaihtoehdoista on vaikea valita – ja sitä paitsi, onko mikään esitetyistä sen parempi kuin nykyinenkään. Mistä brändivastaava voi tietää minkälainen design on viisainta valita tuotteen pakkaukseksi tai yrityksen grafiikaksi. Tällöin oma selusta on turvattu, mutta massat ovat kuitenkin vain harvoin oikeassa. Amerikkalaiset tutkijat Dunning ja Kruger kehittivät teoriaa kognitiivisesta illuu siosta eli siitä, että mitä vähemmän tiedät, sitä voimakkaammat mielipiteet sinulla on. Tietämättömyys ja sokea heittäytyminen, eli intuitio, saattavatkin olla paras menestyksen moottori. Päätöksiä pitää tehdä valtavirroista poiketen. Tehdään niin kuin on aina tehty. kolumni Joskus saattaa olla erittäin vaikeaa ottaa kantaa designtai mainostoimiston esittämiin pakkauskonseptiluonnoksiin. Esimerkiksi omakotitalon rakentaminen tai maratonjuoksu jätettäisiin suosiolla väliin. Jos etsitään varmaa myyntimenestystä, usein toteutetaan se konsepti, jonka kansa valitsee. Jos ihminen tietäisi miten vaikeaa, monimutkaista, riskialtista ja raastavaa joku tuleva projekti on, ei kukaan ryhtyisi mihinkään. Tutkimustietoa, kokemusta ja näkemystä. Jonkun täytyy johtaa kehitystä ja tuoda pakkauksiin uudenlaista ajattelua ja se jos mikä vaatii rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta eikä lainkaan laskennallista varmistelua. Tuote ja työpaikka voivat mennä, mutta menestyskin houkuttelisi. mista usein liian paljon. Koska vain harva meistä on Sixten Korkman, niin meidän tulee yhdistää eri tekijöiden ominaisuuksia ja mielipiteitä. Lähes kaikki uudet markkinoille tulevat pakkaukset on tavalla tai toisella tutkittu tai testattu. Siksi päätöksentekoa ei voi jättää tutkimusfirman tai mainostoimiston harteille
soita numeroon 03 4246 5301 Kielikello on ajan tasalla Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kerrotaan kelenkäyttöä koskevista ohjeista ja suosituksista sekä niiden taustoista. Myös suomen murteet ja puhutun kielen ilmiöt ovat usein esillä. Tilaa nyt Kielikello-lehden neljä numeroa vuodessa . Lehdessä kirjoitetaan ajankohtaisista kielikysymyksistä, uudissanoista ja eri alojen termeistä sekä pohditaan muun muassa nimistön ja virkakielen kysymyksiä. käy internetsivuillamme www.kielikello.fi . Tilaushinnat Suomessa 2015 sisältävät 10 % arvonlisäveroa (neljä numeroa vuodessa): kestotilaus 49,50 € (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 53,90 €. Lehden julkaisija on Kotimaisten kielten keskus. Kielikello ilmestyy neljä kertaa vuodessa. lähetä vapaamuotoinen sähköposti osoitteeseen tilaajapalvelu@stellatum.fi . Kielikello_15_220x285_Julkaisija.indd 1 22.4.2015 10.51
Teksti Tiina Ruulio Kuvat Pentti Salonen. 22 6/2015 JULKAISIJA Painoalan playoffit alkoivat Pääkaupunkiseudun painotaloissa on tapahtunut suuria muutoksia kuluvan vuoden aikana: Libris sai uuden omistajan, Kalevan omistama Erweko laittoi Helsingissä offsetpainonsa kiinni ja kaksi painotaloa, Kyriiri ja Nykypaino, fuusioituivat Next Printiksi
– Pääkaupunkiseudulla on nyt käynnissä painoalan playoffit, joissa aina yksi putoaa joukosta pois, kertoo Nykypainon entinen toimitusjohtaja ja Next Printin osakas Vesa Routarinne. Emme paina kovakantisia kirjoja, sanomalehtiä tai IKEA-luetteloita. Laitekantaa Next Printillä riittää: 24 offsetpainoyksikköä, viisi digipainoyksikköä, suurkuvatulostimia sekä prepressja jälkikäsittelylaitteistoa. JULKAISIJA 6/2015 23 K YRIIRILLÄ JA Nykypainolla oli jo ennestään kokemusta yrityskaupoista – nykyinen tilanne ei ole siis täysin uusi, mutta muutoksen mittaluokka on. Uusi teknologia vähentää makkelia ja mahdollistaa nopeammat toimitusajat. Routarinne suhtautuu printin tulevaisuuteen positiivisesti. Jos tämä ei onnistu, on minun syytä katsoa syvälle peiliin, sanoo Next Printin myynnistä ja markkinoinnista vastaava Vesa Routarinne. Yksittäisen, laadukkaankin painotuotteen hinta on vain senttejä, mutta lähettäminen maksaa lähes euron. ”Kaikkien pitää tsempata ja oppia nopeasti uuden talon tavoille.” – Meillä on nyt kaikki: pelit, vehkeet ja ammattitaito. Rohkenin lopulta ehdottaa, että eikö meidän kannattaisi lyödä kaksi kirjapainoa nippuun, kun tilaakin on juuri sopivasti. Seuraavaksi keskitymme jälkikäsittelyyn. Suuremmissa kampanjoissa kustannus per lähetys vain karkaa käsistä ja asiakas valitsee digin. Kyriirin omistaja Pekka Hyvönen oli puolestaan aiemmin ostanut Paino Maran. – Minä ja yhtiökumppanini Heikki Nurmi ostimme vuonna 1997 Nykypainon. Routarinne luettelee kaikille tuttuja painoalan kohtalonkysymyksiä: tiukat hintakilpailut ja toimitusajat, kutistuneet katteet. Mukava ja tehokas Routarinne haluaa olla rakentamassa Suomen tehokkainta painotaloa, ”joka on yhtä joustava ja mukava kuin ennenkin, mutta kaksi kertaa tehokkaampi”. Meillä on onneksi mahdollisuuksia investoida, kertoo Routarinne. – Paras myyntimiehemme on liian aggressiivinen sähköpostija telemarkkinointi, jota kaikki vihaavat. Kaikkien pitää tsempata ja oppia nopeasti uuden talon uusille tavoille, Routarinne sanoo. Sillä ei siis suinkaan enää paineta.. Laadukkaalla painotuotteella on kuitenkin aina oma vankka roolinsa alati pirstaloituvassa mediakentässä. Posti on tehnyt printistä nykypäivän luksusta – Sanoisin, että printin suurin vihollinen on valitettavasti tällä hetkellä Posti. Next Printin oma tv-mainoskampanjakin käynnistyi lokakuun lopussa. – Olemme erikoistuneet mainospainotuotteisiin, personoituihin suorapostituksiin ja yritysten väliseen viestintään. Painotuotteesta tulee yhä selvemmin asiapitoinen luksustuote, jota arvostetaan ja johon luotetaan. Tämä vanha huutokaupasta hankittu kohopainokone on hauska muistutus kirjapainotaidon kunniakkaasta historiasta. – Älykäs ja hyvin toteutettu crossmediamainontakin sopii meille. Kyseiseen ideologiaan istuva ensimmäinen investointiohjelma on nyt viety läpi – uusi, suuren B1-arkkikoon Speedmaster cx 102 le uv-painokone sylkee paperia kovalla nopeudella. Kyriiri oli saanut isomman vaihteen päälle ja Nykypainonkin taloustilanne oli selvästi positiivinen, vaikka paras nousu olikin jo taittunut, kertoo Routarinne. – Olennaista painokoneessa on low emission UV -teknologia, jonka ansiosta arkki on heti kuiva ja valmis jälkikäsiteltäväksi. Routarinne kertoo, että oli jo aikaisemmin miettinyt liikekumppaninsa kanssa, mitä Nykypainolle pitäisi tehdä tulevaisuudessa. Hyvönen omistaa uudesta yrityksestä enemmistön, Routarinne ja Nurmi vähemmistöosuuden. Hän kertoi juuri ostaneensa Malmilta 3 600 neliön kiinteistön, jossa aiemmin oli toiminut makeistukku. Yritykselle kun ei löytynyt jatkajaa kummastakaan perheestä. Routarinteen mukaan maailma ei muutu digitaaliseksi vaan on jo sitä. Fuusion lähtökohta oli hyvä, esimerkiksi konekannassa oli yllättävän vähän päällekkäisyyttä ja molemmat painot tekivät positiivista tulosta. Kaikkien pitää nyt tsempata – Olennaista yhdistymisessä on se että toimimme nyt yhdessä, yhtenä yrityksenä. Makeistukku muuttuu painotaloksi – Ajatus fuusiosta syntyi kaksi vuotta sitten, kun istuimme Hyvösen Pekan kanssa lentokoneessa vierekkäin. Lisäksi kokoluokkamme mahdollistaa paperin oston suoraan tehtaalta omaan paperivarastoomme, säästämme siinä selvästi. – Menestyvä painotalo ei voi kuvitella ostavansa reprotöitä tai jälkikäsittelyä alihankintana. Uuden alkua korostaa myös yrityksen nimi, Next Print. Neuvottelut etenivät varovasti tunnustellen, kunnes noin vuosi sitten miehet löivät kättä päälle. Se ei vain toimi, tänä päivänä täytyy olla täysin omavarainen
Julkisen osakasrekisterin mukaan Mäkelän omistusosuudeksi tiedettiin 7,92 prosenttia, mutta koska osa hänen omistuksestaan oli hallintarekisterissä eli jonkin ulkomaisen pankin hallussa, hänen lopullinen osuutensa oli hieman epäselvä. Aktan vahvistaa Mäkelän aseman Kilpailuvirasto hyväksyi Alman ja Talentumin fuusioitumishankkeen 30.10., joten siltä suunnalta esteet ovat poissa. Yhtiökokoukseen mennessä hän uskoo asioiden kuitenkin selvinneen niin Talentumille kuin hänelle itselleenkin. Osakeyhtiölain mukaan fuusioon tarvitaan nimittäin yli 90 prosentin omistus, ja Mäkelän omistusosuuden tiedettiin olevan Talentumissa kymmenen prosentin luokkaa. Julkaisija-lehdelle antamassaan lausunnossa hän toteaa, että kauppahankkeessa on hyviä ja järkeviä yksityiskohtia mutta että kokonaisuus ei kuitenkaan täytä niitä kriteerejä, joita hän kaupalta vaatii. Kuninkaantekijänä Kai Mäkelä On kiinni sijoittaja Kai Mäkelästä, toteutuuko Alman ja Talentumin fuusio. Voisi arvella, että Mäkelän yhtenä neuvotteluehtona saattaisi olla hänen pitkäaikainen halunsa päästä jäseneksi Alman hallitukseen, mutta tätä asiaa koskevaan kysymykseen hän vastaa moniselitteisesti niin, että ”eihän sinne näytä kelpaavan se, joka siellä pystyisi jotakin tekemään”. – En kuitenkaan sano, etten tule yhtiökokouksessa kauppaa hyväksymään, sillä neuvotteluhalukkuutta minulta löytyy, Mäkelä jatkaa. Sijoittaja Kai Mäkelä lienee tällä hetkellä ainoa jäljellä oleva arvaamattomuustekijä tässä ainakin 15 vuotta spekulaatioiden kohteena olleen ikuisuushankkeen toteutumisessa. Kun yhdistymissopimus allekirjoitettiin 29.9., nousi Mäkelän nimi heti esille. Tällä hetkellä hän ei ole sopimusehtoihin tyytyväinen, mutta kertoo Julkaisijalle olevansa valmis jatkoneuvotteluihin. Mäkelä itse väitti alusta alkaen omistavansa yli 10 prosenttia, ja nyt saman vahvistaa Julkaisija-lehdelle Talentumin toimitusjohtaja Aarne Aktan. 24 6/2015 JULKAISIJA K AI MÄKELÄ omistaa Talentumista yli 10 prosenttia ja on siis kuninkaantekijänä Alman ja Talentumin yhdistymishankkeessa. Teksti Pertti Jokinen
Nyt hallitus siis suostuu. Telanne yritti rauhoittaa tilannetta vakuuttamalla, että lehtiin ei kosketa. Hänen mukaansa suunnitelmissa ei ole, että talousjournalismi keskittyisi tai että talousjulkaisuja vähennettäisiin. Fuusiohankkeen julkistamistilaisuudessa syyskuun lopussa myös Alma Median hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari painotti hankkeen tuomia kustannussäästöjä ja synergiaetuja. ”Alma Media tarjoaa Talentumista 43 miljoonaa euroa.” Hyvä 15 prosentin tuotto Alma teki edellisen kerran Talentumista ostotarjouksen vuonna 2009, mutta silloin Talentumin hallitus ei siihen suostunut. Suuromistajien suostumus puuttuu oikeastaan enää vain Kai Mäkelältä. Hallitus uskoo, että yhdistyminen antaa uudelle suurelle yhtiölle enemmän mahdollisuuksia kehittää uusia digitaalisia kuluttajaja yrityspalveluita. Tarjousta analyytikot pitävät hyvänä, koska Talentum on selvästi voitollinen yritys. Samoin kysytään, ymmärtääkö Alman hallitus sellaisten Talentumin lehtien arvon kuin vaikkapa Mikrobitti ja Tekniikan Historia. Säästökohteiksi Alman toimitusjohtaja Kai Telanne kaavaili hallintoon ja it-järjestelmiin liittyvien päällekkäisyyksien poistamista. Tietenkään fuusio ei ole henkilöstölle ihan näin helppo. Talousjournalismista kiinnostuneet aprikoivat kuitenkin, kuinka suuri houkutus olisi esimerkiksi Talentumin Talouselämän ja Alman Kauppalehden yhdistäminen. Alma Media • Työntekijöitä 1800 • Liikevaihto 295,4 miljoonaa euroa • Liikevoitto 21,4 miljoonaa euroa Talentum • Työntekijöitä 700 • Liikevaihto 72,3 miljoonaa euroa • Liikevoitto 4,1 miljoonaa euroa PE N TT I SA LO N EN Kai Mäkelä on avainhenkilö Talentumin ja Alma Median fuusioitumisessa.. Ei niistäkään säästöjä synny jollei henkilöstöä vähennetä, ajattelevat työntekijät tietenkin aivan loogisesti. Fuusion hyödyksi on heti ensimmäisenä vuotena laskettu noin seitsemän miljoonaa euroa, joten tuotto sijoitetulle pääomalle olisi siis heti alkuunsa jo 15 prosenttia. Ei hallitus tietenkään voi unohtaa sitäkään, että fuusion myötä omistajat pääsevät sen mielestä mukaan yhtiöön, jolla on suomalaisista mediataloista parhaat ainekset kehittää entistä kannattavampaa liiketoimintaa parhaille kohderyhmille. Alma Media tarjoaa Talentumista 43 miljoonaa euroa. Muista suurista omistajista kaupan on jo hyväksynyt runsaat 11 prosenttia omistava Nordea, vajaat 10 prosenttia omistava Ilmarinen ja runsaat viisi prosenttia omistava Accendo Capital. Ne ovat kaikki hänen mielestään toisiaan täydentäviä, ja jos joidenkin välillä on kilpailua, se on niiden kehitykselle vain hyväksi. Synergiaetuja tulisi painoja jakelutoiminnoissa ja myynnissä. Almahan on Talentumin suurin omistaja tälläkin hetkellä yli 32 prosentin osuudellaan. JULKAISIJA 6/2015 25 – Kai Mäkelä ja hänen yhtiönsä omistavat omistajarekisterin mukaan yli 10 prosenttia Talentumin osakkeista, Aktan sanoo. Alman ja Talentuminen yhdistymisestä on puhuttu jo kohta 20 vuotta, ja aina tähän asti Talentumissa on pidetty kunnia-asiana itsenäisyyden säilyttämistä. Kiinnostavana pidetään asiantuntijapiireissä sitäkin, että kun Talentumissa on aina ollut avoin viestintäkulttuuri tasan päinvastoin kuin Almassa, niin millainen yhteentörmäys tästä kohtaamisesta syntyy. Kysymykseen siitä, miten Talentumin henkilökunta on ottanut fuusiohankkeen vastaan, Aktan vastaa vakuuttamalla talossa vallitsevan hyvän tunnelman, kun Talentumin tuloskin on parantunut. Jokin tässä nykyajassa sai kuitenkin tämän kunnian nyt väistymään. Talentumin hallitus selittää käännöksen syynä olleen mikäs muu kuin alan kohtalonkysymykseksi muutenkin noussut digitalisaatio. Mistä säästetään jollei ihmisistä Talentumin henkilöstö jää tietenkin miettimään, että kun fuusion on laskettu tuovan yhteensä noin viiden miljoonan euron säästöt, niin yleensähän lehtitaloissa suurimmat säästöt saadaan aina aikaan henkilöstöpuolelta. Digitalisaatio käänsi päät Aktan vahvistaa myös sen, että fuusio vaatii ylimääräisen yhtiökokouksen: – Sen ajankohta riippuu siitä, milloin vaihtotarjousaika loppuu, ja se voi loppua aikaisintaan 12.11
Kuvassa myös koira Munni. Ne itse asiassa täydentävät toisiaan erittäin hyvin monessa tapauksessa. 26 6/2015 JULKAISIJA Monikanavaisuus palvelee printtiä Iina Lievonen-Thapa on nuori helsinkiläinen taiteen maisteri, AD, graafikko ja viestinnän konsultti viestintätiimi Enne Collectivessa. TI IN A RU U LI O. Teksti Tiina Ruulio Iina Lievonen-Thapa ei usko lainkaan siihen, että digitaaliset lehdet voisivat syrjäyttää paperilehdet
Video kertoo myös heti, mistä taiteenlajista julkaisussa on kyse. – Verkkojulkaiseminen etsii vielä selvästi vakiintuneita käytäntöjä. Hän sai siitä parhaan mahdollisen arvosanan. Sen avulla halutaan luoda tunnelmaa koko julkaisulle. Itse kylläkin kannatan vierittämistä eli skrollaamista. – Teimme esimerkiksi Ydin-lehdelle lehtiuudistuksen niin, että tablettijulkaisu ja paperilehti ovat formaatiltaan lähestulkoon samankokoisia. Jos esimerkiksi painettu lehti ilmestyy vain pari kertaa vuodessa, pystytään painetun lehden rinnalla ilmestyvässä verkkojulkaisussa käsittelemään ajankohtaisempia asioita. Lehdet pitäisi saada myyntiin Suomessa rikkaan pienlehdistön tilanne on tänä päivänä se, että printtilehti on pitänyt hyvin pintansa. Makeshift on hyvä esimerkki Hän myöntää myös rakastavansa isoja kuvia, mikä tulee hyviin esiin Ice Hole -verkkojulkaisussakin. Katso: http://mkshft.org/. Monet tyylikkään näköiset lehdet muistuttivat oikeastaan enemmän kirjaa kuin lehteä. Hän esimerkiksi myöntää selaavansa painettuja lehtiä mahdollisimman paljon joka paikassa. Kyseisen julkaisun aloituskuvana on itse asiassa vaihtuva aloitusvideo. Selkeyteen pyrkiminen on itse asiassa koko suunnittelun lähtökohta. – Painottaisin myös erityisesti navigoinnin eli sivuilla liikkumisen helppoutta. Se helpottaa huomattavasti eri julkaisukanavien toteuttamista. Lievonen-Thapalta ilmestyi vastikään kirja Pienlehti paperista pikseliin, jonka aiheena on monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä. Hän on myös suunnitellut paperilehtiä. Parhaassa tapauksessa printti ja digitaalinen julkaisu täydentävätkin toisiaan hyvin. Iina Lievonen-Thapa mainitsee hyvänä ulkomaisena esimerkkinä luovuuteen erikoistuneen monikanavaisen Makeshift-pienlehden, jonka visuaalinen identiteetti pysyy johdonmukaisena läpi eri julkaisumuotojen. Painettu lehti ja responsiivinen verkkojulkaisu ilmestyvät neljä kertaa vuodessa. Ei ole osattu esimerkiksi päättää, onko vierittäminen tai vaakasuora selaaminen lopulta paras tapa lukea verkkolehteä. Pienellä lehdellä on usein pienet resurssit ”Suurin käytännön ongelma on pienen lehden pienet resurssit. Se unohtuu joskus verkkolehtien toteutuksessa. Kirja on alun perin pro gradu -tutkielma, jonka Lievonen-Thapa teki Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle. JULKAISIJA 6/2015 27 T ÄMÄN ALAN yrittäjän on vaikea määritellä itseään kovin tarkasti ammatillisesti, hän naurahtaa. Hän kuvaa kirjassaan tarkasti omaa työprosessiaan, joka johti Todellisuuden tutkimuskeskuksen julkaiseman itsenäisen Ice Hole – The Live Art Journal -nimisen englanninkielisen verkkojulkaisun syntymiseen. M A KE SH IF T. Lehden ydintyötä tekee pieni, muutaman hengen keskusryhmä. Iina Lievonen-Thapa ei ajattele siis lainkaan niin, että digitaaliset julkaisut syrjäyttäisivät paperilehdet. Visuaalisena suunnittelijana Iina Lievonen-Thapa arvostaa yksinkertaisuutta ja selkeyttä, hyvää graafista käytettävyyttä. Miksei Suomessa ole vastaavaa. Tällä hetkellä Iina suunnittelee mm. – Haluan tehdä töitä avoimesti ja ehdottomasti eettiseltä pohjalta, hän linjaa. Tunnemme lehden aihepiirin sisällöt hyvin, mutta emme kovinkaan hyvin teknisiä mahdollisuuksia.” Kyseinen kulttuurilehden tekijän arvio oman lehtensä tilanteesta kuvaa hyvin sitä maailmaa, missä pienlehtiä tehdään. – Olin juuri lomalla Hollannissa ja löysin siellä pienen lehtikaupan, joka oli erikoistunut Indie-lehtien myyntiin. Monikanavainen Makeshift on hyvä esimerkki pienlehdestä, jonka visuaa linen identiteetti pysyy johdonmukai sena eri julkaisumuodoissa printtilehdestä omaan YouTubekanavaan. Se ei poissulje sitä seikkaa, ettei lehden rinnalle haluttaisi myös erilaisia digitaalisia julkaisuja verkkoon ja enenevässä määrin myös tabletille ja mobiilille. Verkkojulkaisuissa korostuvat myös olennaiseen pitäytyminen sekä selkeä alustan rakenne. Lukija joutuu helposti harhapoluille erilaisten linkkien kautta eikä pahimmassa tapauksessa löydä enää lainkaan takaisin lähtöpisteeseen. Lehdenteon pienet resurssit ovat usein myös uusien ideoiden lähtökohta. uutta verkkosivustoa Todellisuuden tutkimuskeskukselle muiden projektiensa ohella. Ne saattoivat maksaakin noin 30 euroa
Viisi askelta tulevaisuuteen Seison pilvenpiirtäjän kattoterassilla, katselen näkymää alapuolellani ja tunnen kevyen tuulen sipaisun hiuksissani. Hetkeä aikaisemmin olin huoneessa, jonka isosta ikkunasta avautui näkymä aurinkoiselle lentokentälle. Pääjohtaja Mitarai painotti yhtiön kasvua ja kehittymistä jatkossa yritysyhteistyön avulla. Kierros valtavalla näyttelyalueella vahvisti Canonin asiakkuusjohtajan Juha Wallinin näkemystä, että talousahdingossa kärvistelevien painotalojen kannattaa unohtaa hetkeksi, mitä ovat tekemässä ja katsoa asioita tuoreesti. Tunnelma on aito, vaikka näkymä allani onkin vain lattiaan levitetty supertarkka valokuvatuloste. Illuusioita molemmat. Näyttelyhalleissa pyöri kaikenkokoisia ja kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin sopivia koneita nopeista rullasyöttöisistä mustesuihkuista jättimäisiin tasotuMihin maailma on menossa. – Niiden pitää miettiä, mihin maail ma on menossa, mitä asiakkaat tänä päivänä tarvitsevat, mikä oma roolini ja paikkani tässä kaikessa on sekä onko minulla kaikki siihen tarvittava osaaminen. Paperi on yhä vahva haastaja Valinnanvaraa totisesti riittää. 28 6/2015 JULKAISIJA P ariisissa hiljaTTain järjestetty Canon Expo 2015 esitteli laajasti yhtiön tämänhetkistä tarjontaa niin painamisen, valokuvaamisen kuin lääketieteenkin alueilla sekä huikeita tulevaisuuden näkymiä, osa arkipäivää jo huomenna, osa vasta visioita tulevaisuudesta. Teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi
Tervetullut mahdollisuus liikuntarajoitteisille ja niille, joiden pussi ei maailmanmatkailua kestäisi. Se tuo taas yhden uuden keinon tehdä painotuotteesta ainutlaatuisen. Printti on edelleen vahva viestintäväline, mutta siitä pitää osata tehdä mielenkiintoinen. Toki ultrarealistisella videolla on monia muitakin käyttökohteita. Canon Inc:n pääjohtaja Fujio Mitarai piti esimerkkinä Canonin ja Océn hedelmällistä yhteistyötä, ja samaa tavoitellaan Canonin, Axisin ja Milestonen yhteistyöllä valvontalaitteiden puolella sekä 3D-tulostamisessa partneruudella 3D Systems -yhtiön kanssa Euroopan markkinoilla. Ensin kuva skannataan 3D-kameralla, joka tallentaa värit, pinnan kohoumat ja kiillot. Wallin mietti, että suomalaisia graafisen alan yrityksiä vaivaa jossain määrin uskon puute. Mahdollisuuksia on paljon. Yhteistyö on voimaa Monet näyttelyssä esitellyistä laitteista pohjautuvat yhteistyöhön muiden, alallaan maailman johtavien yritysten kanssa. Kamerat ovatkin parhaimmillaan turvaja valvontakäytössä, mutta myös avaruuden tutkimisessa. – Olipa kyse sitten kuvan ottamisesta, nauhoittamisesta, säilyttämisestä, editoinnista tai painamisesta, me haluamme olla siinä mukana ja rakennamme liiketoimintaamme sitä silmällä pitäen, kiteytti Canon Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan toimitusjohtaja Rokus van Iperen. Se on applikaatio, joka toimii erilaisilla alustoilla Androidista iPadiin ja lataa otetut kuvat ja videot automaattisesti helppokäyttöiseen valokuvakirjaan. Sitten valitset annetuista vaihtoehdoista kuvien koot sekä kirjasi sivumäärän: 10, 20,...60. Pimeä valoisaksi. Sen jälkeen prosessi on suoraviivainen: valitset originaalit kansioon – esimerkiksi lomakuvat päivämäärän perusteella. Informaatio yhdistetään ja tulostetaan uv-lakkaa käyttävällä erikoisvalmisteisella Océ Arizona Juha Wallinin mielestä suomalaisia graafisen alan yrityksiä vaivaa uskon puute. – Tämä on mentaalitason haaste meille suomalaisille, Wallin miettii. Alas katsoessa huimaa. Rembrandtin taulun jäljennös näyttää ja tuntuu siveltimenvetoja myöten aidolta, mutta toisin kuin aito maalaus, tätä saa myös kosketella, tuntumaa hypistellä. Kirjaan voi ladata myös ruutuja videoista.. Se pystyy hakemaan kuvat myös Facebookista. Canon HD Book EZ eli Happy Memories Book lanseerataan keväällä 2016. Huhtikuussa 2015 Canon osti Lifecake-yhtiön, jonka ydinaluetta taas ovat pilvipohjaiset kuvakirjastot. Kaikkien digitaalisten älypuhelimien ja tablettien vyöryssä unohdetaan, että paperinen käyttöliittymä on edelleen ylivertainen. JULKAISIJA 6/2015 29 lostimiin. Muistot kirjoihin ja kansiin. Jos ohjelman tekemä kuvavalinta ei miellytä, voit korjata sitä, lisätä tai poistaa kuvia, rajata tai zoomailla niitä halutusti ja tehdä kuvatekstit. Sen avulla kuvasta voi erottaa esineitä ja kasvonpiirteitä, joita tavallinen silmä ei pimeässä erota, vaikkapa tekstin lentokoneen kyljessä 18 kilometrin päässä. Se on luotettava, ja nykyisen painotekniikan keinoin siitä saa persoonallisen ja mielenkiintoisen, näyttävän ja käsin kosketeltavan. Kohouma voi olla maksimissaan 20 mm. Esimerkkejä Canon Exposta -tasotulostimella. Superluovaa tulostamista, jonka tavoitteena on toistaa kohteen värit, kiillot, siveltimen jäljet maalipinnassa, materiaalin kudokset ja rakenteet. Menetelmä tuottaa jatkossa epäilemättä paljon iloa myös näkövammaisille. Ultrarealistinen suurkokotuloste on niin aito, että sopivassa valossa ja perspektiivissä painettua näkymää, kuten ikkunan takaa avautuvaa lentokenttää tai kaiteen takana alapuolellasi näkyvää pilvenpiirtäjien metsää voisi helposti kuvitella aidoksi. Ultrarealistinen video on omiaan syömään matkailuyritysten leipää, sillä nojatuolimatka maailman ihmeiden äärelle eliminoi tarpeen lentää kymmeniä tunteja maapallon puolelta toiselle tai rämpiä kapeita polkuja pitkin vuorenrinteitä, kun saman voi kokea helpomminkin. Se toimii kirkkaassa auringonvalossa ja silloinkin, kun kännykän akku hiipuu. Uusimmat kamerat isoine kennoineen tekevät kuvaamisen hämärässäkin mahdolliseksi, mutta Ultra High Resolution 250 megapikselin CMOS Sensor tuottaa nopeasti äärimmäisen yksityiskohtaisia korkearesoluutiokuvia ja -videoita. Sen jälkeen haluttu sidonta
Mobiilivallankumous tässä ja nyt Hän sanookin, että mobiilivallankumous on tässä ja nyt. – Katsokaa myös Tumbrl.com-palvelua, joka on tämän hetken mielenkiintoisin ilmiö mobiilissa. Online-mainosvideoiden suosituin julkaisualusta on ollut Googlen omistama YouTube. Esimerkiksi videon tärkein sanoma pitää kertoa aivan alussa. Mainoksen takana oli Ogilvy & Mather Paris. Katso video Netflixin kuuluisan gif-mainoskampanjan suunnittelusta: https://www. Toinen varteenotettava kerronnan muoto online-videoille ovat uudestaan suosioon tulleet gif-animaatiot. youtube.com/watch?v=W76Sc6lmOvA. Teksti Tiina Ruulio O G IL V Y & M AT H ER A D V ER TI SI N G PA RI S ”Mitä lyhempi video on, sen tärkeämmäksi muodostuu tarina sekä ylipäätään ohjaajan ja käsikirjoittajan roolit.”. Elämme siksi varsin kiehtovaa aikaa mainonnankin näkökulmasta, sanoo Mediatoimisto Toinen PHD:n luova johtaja Pauli Kopu. 30 6/2015 JULKAISIJA V ideoT ovaT verkossa kaikessa ja kaikkialla. Kuusi käytetyintä mobiilisovellusta ovat juuri näitä ns. – Mitä lyhempi video on, sen tärkeämmäksi muodostuu tarina sekä ylipäätään ohjaajan ja käsikirjoittajan roolit. Facebookissa mainosvideon maksimipituus on 10 sekuntia. Myös ulkomaiset bloggarit osaavat käyttää niitä hyväkseen. – Yhdysvalloissa jo noin neljännes videoista katsotaan kännykällä. Vielä vähän aikaa sitten kuviteltiin, että videoita katsotaan mobiilissa vaakatasossa. mikrovideot, jotka kestävät esimerkiksi noin viisi sekuntia. Kopu puhui lokakuussa Mainostajien liiton järjestämässä Digivideon tehokas ja tenhovoimainen hyödyntäminen -nimisessä seminaarissa Helsingissä. Mikrovideot ja gifit Suosittuja kännykässä ovat ns. Kopun mielestä online-video on paras ja nopein tapa mielikuvien muuttamiseksi. Ihmettelen usein, miksi luovalla puolella on niin vähän mielenkiintoa näitä lyhyitä mainosvideoita kohtaan, Kopu pohtii. – On selvää, että käyttötavat vaikuttavat mainostajiin. Varsinkin nuoremman sukupolven verkkokäyttö on nopeaa, levotonta ja sitä kautta rikkonaista. kommunikaatioapplikaatioita. – Mutta tilanne ei olekaan enää näin, esimerkiksi Snapchatissa videon muoto on pakotettu pystysuoraksi. Mutta Twitter ja nyt myös Facebook myyvät mainostilaa mainosvideoille. Valokuvan ja videon raja-aita häilyy – Esimerkiksi Netflix tuotti Pariisiin 50 ulkomainosgifiä, joissa Netflixelokuvien kohtauksia liitettiin pariisilaisten arkeen: vallitsevaan säätilaan, johonkin ajankohtaiseen politiikan tapahtumaan, perjantai-iltapäivän tunnelmaan jne. – Gifit ovat eräs osoitus siitä, että valokuvan ja videon raja-aita alkaa Mainosvideon uusi aika Verkossa julkaistavat online-videot kiinnostavat mainostajia, sillä video ylipäätään on vallannut tukevan jalansijan verkossa. Siitä ovat pitäneet huolta muun muassa tubettajat. Gifit ovat siis minivideoita, jotka pyörivät jatkuvalla toistolla. Aluksi Facebook vastusti gifejä, mutta on muuttanut mielensä ja ryhtyi tukemaan niitä – kuten ylipäätään mainosvideoita. Tumbrl on aina pari päivää edellä muita viraalivideoissa. Sillä on 400 miljoonaa käyttäjää. Gifit ovat myös yleistyneet sähköpostiviesteissä ja netin sosiaalisissa vuorovaikutuskanavissa. Animaatio tehdään yhdistämällä useita kuvia samaan tiedostoon. Mobiili on tässä muutoksen ajuri. Vahvimmilla ovat uusimmat applikaatiot kuten WhatsApp, Instagram tai Snapchat
Samaan ei moni mainosvideo yllä. Esimerkiksi tavallisen keuruulaistytön Miisan videoblogeja (videokanava Mmiisas) on katsottu yli 20 miljoonaa kertaa. Tubettajien vuosittaisen suurtapahtuman Tubeconin luova johtaja Pauli Kopu kertoo, että viimeksi kuluneen vuoden aikana Suomitubeen on tullut 58 000 uutta tubettajaa. Lopuksi hän pisteyttää pelikengät. Kotimaista laatua yli 40 vuoden kokemuksella. kommunikaatioapplikaatioista on Snapchat. SN A PC H AT OY monipuolista painopalvelua puh. Ilmotilaa OHITTAMATON MOBIILIKERRONNAN ilmiö ovat tubettajat tai videobloggarit, jotka keräävät valtavia katsojamääriä YouTubessa. Tubettajat ovat myös tämän päivän julkkiksia. Useinhan mobiilia selataan paikassa, jossa ei voi käyttää ääntä. Ne vastaavat osaltaan verkossa kasvavaan kuvan ja estetiikan tarpeeseen, Kopu sanoo. Mobiilivallankumous tässä ja nyt: eräs suosituista ns. 020 719 9920 myynti@keuruunlaatupaino.com. Kun tarpeesi ovat enemmän kuin 4-väripainatus, niin muista meidät... Heidän videoitaan on katsottu yhteensä 2,7 miljardia kertaa vuoden aikana. – Myös äänettömänä toimivia videoi ta kannattaa ajatella. Testattavia kenkiä on riittänyt Leppävaaraan tungokseen asti. Miisa tekee Youtubeen kaksi videota viikossa. Tubettajien luvattu maa häilyä. Yhden videon tekemiseen menee useita tunteja. Äänettömissä videoissa voidaan hyödyntää älykkäästi esimerkiksi typografian animointia. Pelitubettajista on jo Ruotsissa tullut miljonäärejä. YouTube myy mainoksia tubettajien videoiden alkuun ja ottaa tästä oman siivunsa. Tubettajat tienaavat myös promoamalla tuotteita. www.keuruunlaatupaino.com puh. Maailmanlaajuiseen suosioon on myös päässyt leppävaaralainen nuori mies, joka tekee videoblogeja siitä, kuinka hän avaa kotonaan aina uuden pelikenkälaatikon, panee kengät jalkaansa ja lähtee testaamaan niitä jalkapallokentälle. Meiltä tubettajamiljonäärit vielä puuttuvat. Viime vuonna Suomessa oli kolme ammattimaista tubettajaa, nyt heitä on 20. 06-8234 600 / Vaihde • asiakaspalvelu@valikangas.fi Tullikamarinkatu 3 • PL 102, 67101 Kokkola Tutustu verkkokauppaamme: www.valikangas.fi Tavallisten painotöiden lisäksi • Numerointi • Personointi • Repäisylinjoitus • Turvapainatukset • Tuotelaput • Ylimenokirjekuoret • Apteekkipussit • Kiiltopahvipainotyöt • Tyvekja syntapetuotteet • Kierreja wireosidonta
Yritys työllistää Suomessa 140 markkinoinnin osaajaa. Mitä onkaan ohjelmallinen ostaminen Kanavakenttä, jonne investoinnit jakaantuvat, on tänä päivänä luonnollisesti laaja. Dataa, mainontaa ja markkinointia Markkinointi, myynti ja informaatiotekniikka ovat lyöttäytyneet lopullisesti yhteen. Kyseisessä kuviossa olennaista ei enää ole tiedon keruu, vaan ennakoiva analytiikka, jotta markkinointiviestit saavuttavat juuri oikeat henkilöt tai ryhmät. Mainos täyttää yli puolet kokonaisnäkymästä. 80 prosenttia ostetun median panostuksesta suuntautuu vuonna 2017 digitaalisiin kanaviin, ennustaa yhdysvaltalaisen Omnicom Media Group Finlandin toimitusjohtaja Teemu Neiglick. FI. Omnicom Media Group Finland (Toinen PHD, OMD Finland ja Ainoa Resolution) on Suomen suurimpia mediamainonnan ostajia 150 miljoonalla eurolla. Neiglickin teema oli big datan eli valtavien tietomäärien hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa. Neiglick oli yksi syyskuussa järjestetyn HP:n suurtapahtuman, HP Experience Day 2015 puhujista. 32 6/2015 JULKAISIJA D igiTaalisiksi kanaviksi puolestaan kutsutaan medioita, joissa mainonnan jakelua, tiedonkeruuta ja palautekanavia ohjataan datan avulla. Se merkitsee keskimäärin noin 6–12 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Vain heille näytetään valittu mainos, jota on räätälöity vastaanottajakunnalle mainonnanhallintajärjestelmällä. Neiglickin mielestä pelkkä ohjelmallinen ostaminen ei kuitenkaan ole erityisen mielenkiintoinen asia, jota puolestaan ostoja ohjaava ennakoiva analytiikka nimenomaan on. Silloin on kyse esimerkiksi siitä, kuinka käyttäytymisdata auttaa mainostajia poimimaan median käyttäjien joukosta halutut henkilöt ja ryhmät. Mainos voi olla esimerkiksi liikkuvaa kuvaa, sisältöartikkeleita, twiittejä, radiospotteja tai kaupanteon jälkeen lähetettävä palveluviesti. ”Mediaostoja ja markkinointia voidaan tehdä sitä tehokkaammin, mitä paremmin yritys osaa hyödyntää omaa dataansa.” Teksti Tiina Ruulio Hesarin nettisivujen etusivu. Digitaalisesti jaettavasta mainonnasta noin puolet ostetaan ohjelmallisesti jo vuonna 2017, uskoo Neiglick. – Markkinointi on edelleen kovan luokan investointi Suomessa. Markkinointiviestinnän panokset ovat noin 3,1 miljardia euroa ja siitä yksin mediamainonnan osuus 1,2 miljardia. H S. Ohjelmallinen ostaminen tarkoittaa automatisoitua mainonnan ostamis-, sijoitteluja optimointiprosessia, jossa pääpaino on järjestelmien välisessä kaupankäynnissä. – Silloin erilaiset algoritmit, analytiikka ja datajärjestelmät keskustelevat keskenään siitä, minkälaisia mainoksia ihminen loppupelissä näkee, selventää Neiglick
Neiglick ei näe asiassa ristiriitaa yksityisyyden suojan kanssa. Palveluihimme kuuluvat: • plaanoleikkaus • taittaminen • stiftaus • sisäänpisto ja postitus • käsija postitustyöt Stiftauskapasiteettimme riittää palvelemaan pienestä muutaman sadan painoksesta aina satojen tuhansien painoksiin. 09 701 9321 www.lehtiliiteri.fi. Kotimaista laatua yli 40 vuoden kokemuksella. Kahdella kolmasosalla yrityksistä ei kuitenkaan ole yhtä järjestelmää, joka keräisi systemaattisesti asiakasdataa liiketoiminnan eri osista. 06-8234 600 / Vaihde • asiakaspalvelu@valikangas.fi Tullikamarinkatu 3 • PL 102, 67101 Kokkola Tutustu verkkokauppaamme: www.valikangas.fi • Aidot folioinnit • Aidot spottivärit • Korkopuristus • Loisteväripainatukset • 12/0 valokuvajulisteet • Thermokohotus • Muotoleikkaus ...ja saalis saattaa yllättää. Ohjelmallisen ostamisen globaalien mainosmarkkinoiden arvioidaan nousevan 47 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä. SIDONTAPALVELUITA AMMATTITAIDOLLA Sienitie 52 00760 Helsinki tuotanto@lehtiliiteri.fi Puh. Adoben tuoreen Holistic Customer Experience in the Digital Age -tutkimuksen mukaan yrityksillä on keskimäärin 4,5 erilaista it-järjestelmää, jotka sisältävät asiakasdataa. Asiakasdataa ei vielä juuri hyödynnetä Dataa tarvitaan Mediaostoja ja markkinointia voidaan siis tehdä sitä tehokkaammin, mitä paremmin yritys osaa hyödyntää omaa dataansa. A D O BE OY monipuolista painopalvelua puh. Ja päinvastoin: – Mitä vähemmän tuota dataa markkinoijalla on, sitä kalliimmaksi ja tehottomammaksi markkinointi tulee. Myös Adobe tarjoaa tähän uutta ratkaisua, joka mahdollistaa kohdeyleisöjen helpomman tavoittamisen muun muassa Facebookissa, Googlessa sekä Yahoon Bing-hakukoneessa. Aikana, jolloin asiakasuskollisuus on heikkoa, kattavan asiakastiedon puuttuminen voi olla yritykselle suuri haitta. Adoben tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa yrityksistä ei vielä kerää ja hyödynnä asiakasdataa. Asiakaskokemuksesta kylläkin puhutaan paljon, mutta teot ovat vielä vähissä. Hän toivoo lähinnä, että yksityisyyden suojaa koskevat säännökset olisivat riittävän selviä. Joka toinen yritys myöntääkin, että asialle olisi tehtävä jotain. Kyseessä ei ole vain it-ongelma, sillä myös organisaatioilla on taipumus käsitellä asiakaskyselyt hajautetusti eri osastoilla. – Markkinoinnin tehokkuudessa on kyse oikea-aikaisuudesta, kohdentamisesta eri päätelaitteisiin ja niin edelleen, Neiglick jatkaa
20 Leikkaukset vaaransivat koulutyön alun . . 14 Suomalainen koulu korealaisen silmin . . 16 Haastattelussa uusi opetusministeri . . 24 Kasvatusajattelijana Maarit Korhonen . 12 Ruokakasvatuksesta eväät elämään . fi 18 Mallia Ranskasta Kirsi-Marja Ylönen pääsi täydennyskoulutuksessa vertailemaan eri maiden opintoohjaus järjestelmiä. . 16 Yhteysopettaja tiedottaa ja kannustaa . 42 14 .8 .2 15 w w w .o pe tt aj a. 30 Opeporukka puolustaa mölkyn MM-kultaa . 12 Mitä OAJ:n jäsenyys antaa. 20 Kielitaito kasautuu hyväosaisille . fi 16 Pose! Rehtoriäiti oppii sosiaalisesta mediasta pojaltaan. 30 Julkaisija220x285.indd 1 16.9.2015 10:32:19. Taloustaito.indd 1 25.9.2014 13:12:25 269 000 lukijaa KMT kevät 2015 Opetusalan kiistaton ykkösmedia Tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoon Kohdista sanomasi opetusalan päättäjille ja vaikuttajille Mediatiedot Opemedia Puhelin 09 350 5350 opettaja@opemedia.fi www.opemedia.fi 18 .6 .2 15 w w w .o pe tt aj a. fi 17 Univelat kuitattu Laura Kainulainen selvisi rankasta ensim mäisestä opettaja vuodesta ja aloitti nyt uudessa koulussa. 24 21 .8 .2 15 w w w .o pe tt aj a
Kaiken kaikkiaan läpinäkyvyyden tarve kasvaa, sillä sen puute vaikuttaa organisaatioiden, yksilöiden ja koko yhteiskunnan toimintaan. JULKAISIJA 6/2015 35 K äyTännössä Tilanne on useimmissa tapauksissa juuri päinvastainen: organisaatiot viestivät nykyään paljonkin, mutta pääosin omista lähtökohdistaan käsin. Se on hybridi, jossa akateemisesti tuotettu sisältö puetaan käytännön maailman formaattiin, luonnehtii Vilma Luoma-aho. Sarjan ensimmäisen numeron teemana oli särkymätön viestintä. – Julkaisun tarkoituksena on yrittää ennakoida, mihin asioihin viestijät luultavasti törmäävät julkaisun ilmestymistä seuraavana vuonna. Entä mistä läpinäkyvä viestintä lopulta kiikastaa. Julkaisusarja tekee ristipölytystä viestinnän akateemisen ja käytännön maailman välillä. Ei siis riitä, että yritys toteaa, että jokin asia on sillä hoidossa. Läpinäkyvyysnälkä kasvaa syödessä Luoma-aho on toiminut muiden töidensä ohella päätoimittajana Viestinnän ammattilaiset ry:n julkaisemalle ProComma Academic -julkaisusarjalle, jonka vastikään ilmestynyt toinen numero keskittyy läpinäkyvään viestintään seitsemän kirjoittajan voimin. Tämä ns. Yrityksen pitäisi osata myös kertoa, mitä organisaatio on tehnyt kyseisen asian eteen ja miten se aikoo toimia jatkossa, toteaa yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopistosta. – Kyse on oikeastaan internetvallankumouksen luomasta uudesta tilanteesta, joka on mahdollistanut uudenlaisen aktiivisuuden ja esimerkiksi jatkokysymysten tulvan orgaPyrkimys läpinäkyvään viestintään merkitsee, että organisaatiot ja organisaation viestijät pystyisivät kertomaan toiminnastaan nimenomaan niitä asioita, joita sidosryhmät niiltä odottavat. Läpinäkyvä viestintä vaatii ja antaa paljon Teksti Tiina Ruulio A D O BE ST O C K. nisaatioille. viestitty läpinäkyvyys on siis täysin eri asia kuin koettu läpinäkyvyys, jota kohti organisaatioiden pitäisi ponnistella viestinnässään ja toiminnassaan laajemminkin
Kriisit ovat itse asiassa hyviä toiminnan paikkoja ammattitaitoisille viestijöille, jotka pyrkivät läpinäkyvään viestintään. Pienin askelin eteenpäin Läpinäkyvä viestintä etenee silti, mutta kovin pienin askelin. A D O BE ST O C K. 36 6/2015 JULKAISIJA – Läpinäkyvä viestintä ei onnistu, jos organisaatio ei tunne asiakastaan, loppukäyttäjäänsä, sidosryhmäänsä jne. – Läpinäkyvyysnälkä myös kasvaa syödessä. – Epäilen tätä, koska organisaatiot eivät pysty keräämään tai hyödyntämään vielä edes small dataa (pieniä tietomääriä). Big dataa ehdotetaan usein vastaukseksi siihen, miten organisaatio voisi oppia ymmärtämään asiakaskuntaansa. Toinen kertoo kaiken mahdollisen viranomaisviestinnästä, ja toinen keskittyy kuiluun, joka syntyy helposti viranomaisten ja kansalaisten välille. Ongelmana onkin enemmän ymmärryksen puute – eri sidosryhmien tarpeita ja näkökulmia ei osata hakea. – Viestintä voisi myös nostaa esiin epäkohtia, sillä aitous on huomioyhteiskunnan ykkösvaltti. Organisaatiolähtöisten kyselyformaattien lähettäminen ei tätä aukkoa täytä. Tällä hetkellä Luoma-aho tekee professorin työnsä ohella kirjaa viranomaisviestinnästä Yhdysvaltojen markkinoille. Big datan kerääminen on kallista ja työlästä eikä sen analysointikaan ole itsestään selvää. Osataan jo pohtia sitä, miten ja millä sävyllä asiak kaille kannattaa vastata. Monologien aika on ohi – Organisaatioiden ja niiden viestijöiden pitäisikin lopettaa yksinomaan omien tarinoiden kertominen. Omalla formaatilla esitetty monologi ei riitä, sillä huomioyhteiskunnassa on paljon eri osapuolia, joille pitää viestiä räätälöidysti. Esimerkkinä Luoma-aho mainitsee sen, kuinka ”Läpinäkyvyys on lupaus sidosryhmille: Olemme sitä, mitä kerromme olevamme.” rakennusala itse nosti esiin rakennuksiin liittyvät homeongelmat. – Organisaatioiden kannattaisi tukea esimerkiksi asiakkaitaan enenevässä määrin erilaisten ongelmien ratkaisuissa sen sijaan että yritys promoaa hurjana vain omia palvelujaan ja tuotteitaan. Ihmiset, joita on organisaatioissa totuttu pitämään kasvottomana yleisönä, ovat muuttuneet aktiivisiksi kuluttajiksi ja kommentaattoreiksi. Yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-ahon mielestä organisaatioiden on kohta kyettävä vastaamaan niihinkin kysymyksiin, joita ei ole edes esitetty. Epäkohdat esiin Suomalainen rehellisyyden kulttuuri periaatteessa suosii läpinäkyvyyttä. Kyse on laajemmin siitä, että organisaatio pystyisi kertomaan itsestään muutakin kuin viralliset viestit. Jos organisaatio keksii vaikkapa jonkin uuden läpinäkyvyyttä palvelevan raportointimallin, täytyy sen luultavasti seuraavana vuonna keksiä jo jotain muuta lisää. – Läpinäkyvyyden ensimmäisenä vaiheena ovat olleet asiakaspalautteet, joihin on nyt herätty. Tai oikeastaan kahtakin. Yrityksen omalla henkilöstöllä voi olla tässä iso rooli. Asia on vaikea, koska moni organisaatio ei ole tottunut asioimaan lähellä asiakasta, sillä aikaisemmin pärjättiin muutenkin. Suomessa ei oikein osata erottaa viestiä sen lähettäjästä. Luoma-ahon mukaan organisaation menestys jatkossa voi hyvinkin olla kiinni siitä, kuinka se pystyy tarjoamaan vastauksia kysymyksiin, joita ei ole oikeastaan vielä edes esitetty. – Näissä tilanteissa yritykset joutuvat usein rikkomaan kollegiaalisen sopimuksen siitä, että joistain asioista ei vain puhuta. Kyse voi olla esimerkiksi erilaisista lisäarvopalveluista kuten että vakuutusyhtiön juristit ryhtyvät ratkomaan asiakkaiden ongelmia. Organisaatiot eivät kuitenkaan tunne kovin hyvin sidosryhmiään eikä niitä ole pystytty sen takia analysoimaan kovin systemaattisesti. – On hyvä, että organisaatiot hyvin harvoin haluavat tietoisesti johtaa ihmisiä harhaan viestinnällä
Hän asuu osan vuotta pienessä Vamosin kylässä ja osallistuu paikallisten yhteistyökumppaniensa kanssa kylän matkailun kehittämiseen eriTunnettu ruokakirjailija Merja Tuominen-Gialitaki Nyt katse e-kirjoihin Kreetaa ja sen terveellistä ruokavaliota Suomessa tunnetuksi tehnyt Merja Tuominen-Gialitaki on vakavissaan siirtymässä painettujen kirjojen tekemisestä e-kirjoihin. Se ilmestyy toivon mukaan joulumarkkinoille ja joka tapauksessa ennen vuodenvaihdetta. Vuonna 2002 oli vuorossa Kreeta, vieraanvaraisten jumalten saari. – Ja jos tekemiseen sattuisi saamaan vielä jonkin apurahan, sitä paremmin se alkaisi kannattaa, hän pohtii. Aikaisemmista kirjoista painokset olivat liikkuneet 5 000 kappaleessa. Hän kertoo pyytäneensä Koko kylän pitojen kirjoittamiseen kustantajalta 2 000 euroa ennakkoa, jota ei saanut. M A RJ ALI IS A KI N TU RI. Se sisältää tarinoita elämästä tällä kiehtovalla, naisennimisellä saarella, Merja TuominenGialitaki kertoo. – Tuorein kirjani on keväällä 2014 Kirjapajan kustantamana ilmestynyt Koko kylän pidot. Näillä näkymin se on siis hänen viimeinen painettuna ilmestynyt kirjansa. Ulkomaista kustantajaa ei ole vielä löytynyt, mutta elän toivossa. – Sen jälkeen suunnitelmissa on tehdä pieniä matkakirjoja Kreetalta, sen rannoista ja tavernoista ja ehkäpä pöytäkulttuurista. Digitaalitekniikka tekee sen helpoksi ja myös suhteellisen edulliseksi. Ensimmäinen Merja Tuominen-Gialitakin e-kirja tulee kertomaan oliiviöljystä. Ja voihan käännöksenkin myydä e-kirjana. – Olen opetellut digitaalista markkinointia aika paljon tässä viimeisten puolentoista vuoden aikana, käynyt kursseja ja harjoitellut myymällä näitä fyysisiä kirjoja sitä kautta. Katsotaan nyt, mihin suuntaan tämä menee. Ne tuntuvat olevan kirjailijalle nykyisin kannattavampi ja järkevämpi vaihtoehto kuin painetut kirjat. Silti e-kirjastakin voi toki tarvittaessa tehdä painetun version. laisten tapahtumien, kuten kokkauskurssien avulla. – Koko kylän pitojen osalta sovin kustantajan kanssa niin, että jos myyn kirjan ulkomaille, minulla on oikeudet sinne. Kustantaja perusteli kieltäytymistä pienellä, 1300 kappaleen painoksella. Ruokakirja Viisaan syömisen lähteillä ilmestyi vuonna 2007, ja se on loppuunmyyty. E-kirjaa on helpompi päivittää E-kirjaa hän pitää hyvänä ratkaisuna varsinkin tietokirjoille, koska päivitysten tekeminen niihin on paljon helpompaa, ja jos kirjailijalla itsellään on osoitteet, korjaukset ja päivitykset on helppo laittaa suoraan kirjan ostaneille asiakkaille. Joka tapauksessa Merja Tuominen-Gialitaki on tullut siihen tulokseen, että ainakaan pienille opaskirTeksti Marja-Liisa Kinturi Merja TuominenGialitaki järjestää yhdessä paikallisten yhteistyökumppaniensa kanssa kokkikursseja ja erilaisia kulttuuritapahtumia pienessä Vamosin kylässä Kreetalla ja markkinoi niitä suositulla sivustollaan www.kreetanmaku.fi. Ensimmäinen, toinen, kolmas ja … Ensimmäistä opaskirjaa (Kreeta, Zeuksen paratiisi) vuonna 1985 seurasi pian toinen ja kolmaskin: opaskirja sekä 1990 ruokakirja Suomen Matkailuliitolle (Kreeta, tuulten ja myyttien saari). Nyt olen vakavissani siirtymässä e-kirjojen tekemiseen, Merja Tuominen-Gialitaki kertoilee vuosisataisen oliivipuun alla idyllisessä Vamosin kylässä Länsi-Kreetalla. 38 6/2015 JULKAISIJA E nsimmäinen opaskirjani Kreetasta näki päivänvalon samoihin aikoihin esikoiseni syntymän kanssa vuonna 1985. Kustantaja oli Kansankulttuuri. Kreetalainen keittokirja – terveen elämän avaimet ilmestyi vuonna 1997. E-kirjan hyvä puoli on Merja Tuominen-Gialitakin mielestä se, että jo 150 kappaleen e-kirjamyynnillä hän saa tuloa saman verran kuin kustantajilta kaikkiaan
Merja TuominenGialitaki on tähän mennessä julkaissut kuusi Kreetaan ja sen ruokakulttuuriin liittyvää teosta. Tietokirjat selvällä suomen kielellä TULOSSA MARRASKUUSSA Markus Itkonen Kirjaintyypit ja tyyli Miksi kirjaintyypit ovat toisinaan saaneet varsin erikoisia muotoja. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 86 € (sis. Korpela HTML5 sovellusalustana Jukka K. – Jos taas teen opaskirjoista nettisivuston, en saisi siitä yhtään rahaa. Kirjaintyypit ja tyyli käy läpi erilaisia kirjaintyylejä ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Korpela Verkkojulkaisun typografia Jukka K. ”Korkkaa neitsyt!” Oliiviöljystä kertovan e-kirjan osalta pasmat ovat selvät. alv:n 10 %) MUISTA MYÖS Sid. Tähän saadaan vastauksia muun muassa tyylihisto riasta sekä yhteiskunnallisista ja graafisen alan teknisistä muutoksista. • 140 × 210 mm 116 sivua • 4-värinen • 37 € kirjailmo_Julkku_220x142_Taitto 1 11.10.2015 9.30 Sivu 1 jasarjoille esimerkiksi Hanian ja muiden paikkakuntien uimarannoista ei kustantajaa hevin löydy. Sähköisenä kirjana voin myydä kirjaa ehkä kympillä ja samalla päivittää sitä helposti. Hän on selvittänyt myös Amazon. Sisältö pysynee nimenmuutoksesta huolimatta provosoivana, sillä Merja Tuominen-Gialitaki kertoo esittäneensä vaikeita kysymyksiä alan ammattilaisille ja saaneensa kirjaansa odottamattomia vastauksia. Kirja tuo esiin suomalaisten pienlehtien tilanteen alati kehittyvällä mediakentällä ja kertoo uuden verkossa ilmestyvän pienlehden suunnitteluprosessista. Lisäksi valokuvaaja ei voi olla täällä kuvaamassa niitä eri vuodenaikoina, kun sataa, kun marjat ovat puolikypsiä tai kun ne putoavat tuohon verkolle. Yritin aikaisemmin käyttää suomalaisia ammattikuvaajia, mutta he eivät nähneet oliivipuita samalla tavalla kuin itse ne näin. Näin olen ajatellut viedä asiaa eteenpäin, Merja TuominenGialitaki miettii. – Kuvat otan itse. Se taitetaan pdfmuotoon, joka aukeaa kaikilla päätelaitteilla ja on myös helppo tulostaa paperikirjaksi. Korpela Vierasnimikirja Vierasperäisten nimien kirjoittaminen Markus Itkonen Kadonneet kirjaintyypit Suomalainen kirjainmuotoilu 1920–1985 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.. Kirjan ulkoasusta vastaa suomalainen luottograafikko, Tampereella asuva Elina Hilden. Olen katsellut niitä niin kauan, 30 vuotta, että näen niiden sielun jotenkin eri tavalla. ”Tämän kirjan omistaa…” Korkkaa neitsyt -oliiviöljykirjalle on löytymässä myös levikkiä ulkomaille, sillä monet Merja TuominenGialitakin haastattelemat oliiviöljyn valmistajat harjoittavat laajaa vientitoimintaa ja ovat kiinnostuneet välittämään kirjaa asiakkailleen eri puolilla maailmaa. comia vaihtoehtona, mutta Amazon maksaa vain noin 2-3 euroa myydystä kirjasta, eikä kirjailijalle jää tietoa ostajista, mikä on jatkomarkkinoinnin kannalta tärkeää. Kuvassa viimeisimmän kansi.. Markus Itkonen Typografian käsikirja Pyry Lehdonvirta & Jukka K. • puh. Kirja avartaa ymmärrystämme kirjaintyyleistä pitkälle yli sen rajan, johon tavallinen luokitusjärjestelmä yltää. • 172 × 210 mm 144 sivua • 4-värinen • 39 € Nid. – Se on tietysti näin myös helppo varastaa, mutta selvitämme parhaillaan mahdollisuuksia liittää myytyihin kappaleisiin jonkinlainen vesileima – siinä voisi näkyä ehkä ostajan nimi. Mitä on otettava huomioon, kun tavoi tellaan johdonmukaista monikanavaista pien lehden konseptia. JUURI ILMESTYNYT Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä Pienlehti paperista pikseliin selvittää haasteita ja mahdollisuuksia, joita monikanavainen julkaiseminen voi pienlehdelle ja sen toimitukselle luoda. Nimi tosin on muuttunut: provosoiva ”Korkkaa neitsyt” jää työnimeksi ja virallinen nimi tulee olemaan ”Musta oliivi – portti oliiviöljyn kiehtovaan maailmaan”
Saman katon alla yhdistyvät strateginen ja luova suunnittelu sekä innovatiivinen ja dataohjautuva mediasuunnittelu. 40 6/2015 JULKAISIJA Havas haastaa mediatoimistot Havas Worldwide Helsinki integroi markkinointiviestintäja mediatoimiston. Sisältöä ei enää ajatella ilman kanavaa, vaan niiden pitää toimia saumattomasti yhteen. Teksti Markku Niiniluoto Kuvat Pentti Salonen
Havas Helsingin englantilainen toimitusjohtaja Paul Earl on työskennellyt samassa mainostoimistoketjussa ensi vuonna 20 vuotta. Kansainvälisen Havas Groupin tekemän Meaningful Brands -tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia brändeistä voisi kadota Euroopasta ilman että ihmiset välittäisivät siitä lainkaan. Ilman tarinaa ei ole mitään kerrottavaa. – Kyseessä on hillitön paradoksi, Vuorensola puistelee päätään. Tulosta ensi vuonna Markkinointiviestintäja mediatoimisto synnytetään luovan kulttuurin sisään. Aluksi tutustutaan asiakkaan brändiin, tavoitteisiin ja mittareihin sekä pyritään löytämään vastauksia siihen, mikä tekee asiakkaan brändistä merkityksellisen yleisölle. Mutta Havas Helsingin juuret ovat syvällä suomalaisessa mainostoimistohistoriassa. Kasvua odotamme vuonna 2016, Paul Earl arvioi. Näin asiakas saa kokonaisuuden saman katon alta. Uuden medialiiketoiminnan yksikön perustaminen on merkittävä panostus Havas-konsernilta Suomen markkinaan ja laajemmin myös pohjoismaiseen yhteistyöhön. – Vasta markkinointiviestinnän strategian laatimisen jälkeen lähdemme tekemään mediasuunnitelmia ja luovia toteutuksia, kuten missä kanavissa tavoitetaan kohderyhmän ihmiset ja miten tämä tapahtuu, kertoo luova johtaja Marko Vuorensola, jolle tulee vuoden vaihteessa 10 vuotta täyteen samassa yrityksessä. Paul Earl. Kokopäiväistä henkilöstöä oli 14. Suunnittelu aloitetaan keräämällä briefin kylkeen mahdollisimman paljon tietoa ja dataa asiakkaalta sekä muista tietolähteistä, kuten Havaksen kansainvälisistä Prosumer-tutkimuksista. Lisäksi palkkalistoilla oli joukko freelancereita, joita työllistettiin tarpeen mukaan. Ja jos kukaan ei kuule sitä, niin koko jutulla ei ole mitään merkitystä. Toinen vaihtoehto on se, että suunnitelma tehdään mainostoimiston valmiiksi tuottamalle toteutukselle. Kun kaikki taistelevat samoista euroista, niin loppujen lopuksi häviäjä on mainostajan brändi ja yleisö, jota pyritään tavoittamaan, Marko Vuorensola toteaa. – Perimä, josta ponnistamme, on todella vahva ansaitun median luova hyödyntäminen ja ymmärrys siitä, miten ja mistä vaikeatkin kohderyhmät tavoitetaan. – Ei ole pakko lähteä liikkeelle ostetusta mediasta, joka toki näyttelee tärkeätä roolia oikein tehtynä. Siitä iloitsevat (vas.) Aleksi Lehtonen, Tomi Suojoki ja Marko Vuorensola Havas Helsingin tiloissa Hietalahdessa. mediatoimistoista ja mediamyynnistä. Mediatoimistojen vahvuusalueita ovat ostetun median optimointi ja kohderyhmien tavoittaminen. Hän on ollut rakentamassa Havaksen ratkaisua, jossa laadukas luova tuote eli sisällön ja viestinnän strategia yhdistetään tämän päivän mediasuunnitteluun ja -ostamiseen. Ostetun median lisäksi käytössä ovat nykyisin omistetut-, ansaitutja partnerikanavat, sanoo Havas Median account manager Tomi Suojoki, joka on työskennellyt useita vuosia perinteisissä mediatoimistoissa. Kanavat pitää valita oikein, jotta saadaan aikaan mahdollisimman tehokas vipuvarsi. Vuonna 1994 Suomeen avioliiton kautta tullut Earl on aiemmin toiminut samassa mainostoimistoketjussa copywriterina, suunnittelijana ja luovana johtajana ennen nimitystään toimitusjohtajaksi vuonna 2012. Viesti ja sisältö asetetaan aina keskiöön ja jaellaan entistä tehokkaammin, Lehtonen tähdentää. yhteisöön tai markkinoille. ”Vasta markkinointiviestinnän strategian laatimisen jälkeen lähdemme tekemään mediasuunnitelmia ja luovia toteutuksia.”. Silloin maailmanlaajuisesti Euro RSCG -ketjun nimi yhtenäistettiin holdingyhtiön mukaisesti Havas Worldwideksi. JULKAISIJA 6/2015 41 P erinTeisesTi mediatoimistot tarjoavat ensin kanavaja mediasuunnitelman, ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä asiakkaan kanssa mitä viestitään. Toisaalta runsaat 70 prosenttia ihmisistä vaatii brändeiltä ja niiden hyödykkeiltä ja palveluilta muutakin kuin mitä tuote edustaa. Havas osti vuonna 2014 Tukholmassa toimivan hybriditoimisto Bizkitin, jonka kautta Pohjoismaihin synnytettiin yhteistyökumppani yrityksille, jotka haluavat luovan ja tuloshakuisen kumppanin. Vuonna 2014 Havas Worldwide Helsingin myyntikate oli 1,2 miljoonaa euroa. Havas Groupin muodostavat Havas Creative Group ja Havas Media Group. Se on yksi maailman suurimmista markkinointiviestinnän ja media-alan ryhmittymistä. Analyysin jälkeen muodostetaan brändistrategia ja alusta viestille. Hänen mukaansa integroidulle markkinointiviestintäja mediatoimistolle on heti ollut positiivista kysyntää asiakkaiden keskuudessa. Tarina on viesti, kerronta on media Havasin uuden konseptin mukaan tarinankerrontaan liittyy medioiden analysointi. Viesti ja sisältö keskiössä Havas Median asiakkuusjohtajaksi liiketoimintaa kehittämään nimettiin elokuussa 2015 Aleksi Lehtonen, jolla on työkokemusta mm. Havas Helsinki on osa kansainvälistä Havas-ryhmää, jonka Charles Louis Havas perusti vuonna 1835. – Resurssien kiristyessä on oikeutettua kysyä mitä järkeä mainostajalla on tehdä yhteistyötä vaikkapa neljän eri toimijan kanssa yksittäisessä kampanjassa. Vuosien varrella toimisto on tunnettu nimillä Varis Poteri Veistola, Mainostoimisto Exit ja BNL Information sekä viimeisimpänä nimellä Euro RSCG Helsinki vuoteen 2012 asti. Brändistä huolehtiminen on Vuorensolan mukaan ensiarvoisen tärkeätä. Sen jälkeen ajatellaan luovaa ratkaisua ja vasta sitten mediaostoja. Tekemisen päälle tuomme yhden vahvan kerroksen lisää, jolloin pystymme vahvistamaan viestin läpimenovoimaa. Havas toimii yli 100 maassa ja työllistää noin 18 000 henkeä. Sen sijaan niiden pääasiallista liiketoimintaa ei ole ehdottaa vaikkapa tuotantoa tai muita kanavia jo ostetun lisäksi. Niiden tulisi helpottaa ihmisten arkea tai tuoda jotain lisäarvoa esim. – Tänä vuonna emme tee nousujohteisia tuloslukemia varsinkaan, kun mediatoimistoa käynnistetään. HAVAS nimenä saattaa olla suhteellisen uusi Suomessa. Havas kääntää kuvion ylösalaisin eikä lähde suunnittelemaan kampanjoita ostettu media edellä. Mikä on brändin merkitys
Järveläkin pitää netissä valmiiksi hankittua tunnettuutta kirjailijalle paljon parempana ja demokraattisempana vaihtoehtona kuin vanhaa käytäntöä, jossa perhetuttavuus kustantajan kanssa saattoi olla myönteisen julkaisupäätöksen ratkaisevin tekijä. yhdessä ratsastusta harrastavien tyttöjen kanssa kirjan Ystäväni hevonen Otavan kustantamana ja sanoo, että tässä tapauksessa Otavalla oli jo valmis yleisö kirjalle, koska hänellä itsellään on instagramissa viikoittain liki 20 000 seuraajaa. Some ei nimittäin ole kirjallisuutta, ja omakustanteet tarvitsevat portin päästäkseen julkisuuteen. Ne kertovat, että jotakin nuorten suosimaa kirjaTeksti Pertti Jokinen tyyppiä kuten Nälkäpeliä saatetaan myydä 50 000–100 000 kappaletta. Täytyy vain tietää, mitä nuoret haluavat lukea, ja sen tiedon saa aika helposti netistä. Järvelä pitää kyllä täysin mahdollisena sähköisen kirjan nopeaakin yleistymistä. Kirja on nimittäin paitsi hieno esine myös siitä hyvä, että siitä ei lopu akku ja siihen voi mennä sisään oikein intiimisti. Sen näkee ihmisten yleisistä asenteista. Alftanin mukaan kirja ei katoa koskaan kuten eivät ole kadonneet vinyylilevytkään, päinvastoin, ne ovat tulleet muotiin uudelleen. Toimittaja Ronja Salmella on asiasta kokemusta niin someaktivistina kuin kirjailijanakin. Ronja Salmi pitää puolestaan vanhan printtikirjan institutionaalista asemaa niin vankkana, ettei usko sen helposti olevan murentumassa. Kirja on vahva instituutio Jari Järvelän mukaan sosiaalinen media ei muodosta uhkaa kirjallisuudelle eivätkä omakustanteet. Kuva ei ole jutussa mainitusta paneelikeskustelusta. 42 6/2015 JULKAISIJA J ärvelä osallisTui Helsingin Kirjamessuilla järjestettyyn paneelikeskusteluun, jossa pohdiskeltiin internetin muodostamaa uhkaa kirjallisuudelle: Onko uhka ylipäätään olemassa vai voisiko olla peräti niin, että netti auttaa ja ohjaa ihmisiä kirjallisuuden äärelle. Se heikentäisi ratkaisevasti kirjallisuuden laatua. Myöhemmin se heijastuu myös Mitä Suomi lukee -tilastoihin. M ES SU KE SK U S H EL SI N KI. Ja portin avautuminen vaatii rahaa. Ammattikustantajat ovat hänestä myös vankka laadun tae. Hän silti pelkää hivenen sitä jos kirjat ilmestyvät tulevaisuudessa verkossa sellaisessa muodossa, että niillä rahastaminen tulee hankalaksi tai mahdottomaksi. Jos kustantajat katoavat välistä, ei kovin moni kirjailija pysty tekemään yksin parastaan. Hänen mielestään on kylläkin todennäköistä, että jossakin vaiheessa kirjallisuuden uudeksi jakelukanavaksi tulee musiikin Spotifyn tyyppinen alusta, mutta sehän ei ole uhka kirjallisuudelle, vaan korkeintaan pieni uhka kirjan printtiversiolle. Hyviä tarinoita, ei brändejä – Mieluummin hyvät tarinat kuin hyvät kirjailijabrändit, kirjailija Jari Järvelä kommentoi kirjallisuuteen viime aikoina tunkeutunutta uutta markkinointimekanismia, joka perustuu näyttävien henkilöbrändien rakentamiseen. Kirjasta ei akku lopu Otavan lasten ja nuorten kirjallisuuden osaston johtaja Emma Alftan pitää internetin uhkaa kirjallisuudelle täytenä huuhaana. Emma Alftan ei hänkään usko printtikirjan katoamiseen. Hän on kirjoittanut mm. Kun sieltä löytää aiheen, joka kiinnostaa, niin taatusti lukee loppuun sitten sitä aihetta käsittelevän kirjankin. – Netti saattaa toimia porttina kirjaan. Helsingin Kirjamessuilla keskusteltiin kirjoista. Hän kertoo myös tietävänsä, että vaikka hänen omat tekstinsä ovat ilmestyneet blogeina netissä, monet oikein odottavat, koska ne ilmestyvät kirjanakin. Hän kertoo kerran baskimaassa kyllästyneensä pokkareiden raahaamiseen, hankki lukulaitteen, oppi kahdessa viikossa käyttämään sitä sujuvasti ja lukee nyt ainakin puolet kirjoista sähköisinä. – Hype lisää hypeä, Salmi tuumii. Järjestään kirjasta tehty elokuva on huonompi kuin alkuperäinen kirja
Osa muutoksista poikkeaa jopa Kielitoimiston sanakirjasta, jossa on esimerkiksi sanan ”kauaa” kohdalla yksiselitteinen normi: ”pitää olla: kauan”. Tänä vuonna ilmestynyt Kielitoimiston kielioppiopas (408 sivua) sen sijaan on ohjaava eli normatiivinen kielioppi. Korpela. Kuvailevaa ja analysoivaa kielitietoa etsiville se on aarreaitta, nykyisin etenkin maksuttomana verkkoversiona VISK. Uusi esittää sen sallittuna ja mainitsee vielä, että vanhalle normille ei esitetty perusteluja. • Rakenne tyytyväinen asiasta, aiemmin vain tyytyväinen asiaan. • Muodot file ja pyre, aiemmin vain filee ja pyree. • Rakenne tiedottaa asiakkaita, aiemmin vain tiedottaa asiakkaille. Teksti Jukka K. • Niin sanottu kaksoispassiivi ollaan oltu, aiemmin vain on oltu. JULKAISIJA 6/2015 43 K un Iso suomen kieli oppi (ISK) ilmestyi vuonna 2004, moni ilahtui: vihdoinkin kirja, joka sanoo kaikesta suomen kielessä, mikä on oikein. Näin on syntynyt tilanne, jossa kirjoittaja joutuu väistämättä kieliristiriitaan joidenkin lukijoiden kanssa: ”en ollut siellä kauan” ja ”en ollut siellä kauaa” ovat kyllä nyt molemmat normien sallimia, mutta osa lukijoista pitää vain ensimmäistä oikeana, osa vain toista. Seuraavat esimerkit nyt sallituista ilmauksista antavat kuvaa väljennysten tyypeistä. Samalla tavoin ohjaava on aiemmin useina painoksina julkaistu, aihepiiriltään suppeahko Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. Muutos vastaakin varmaan monen kielitajua. Normien muutokset eivät useinkaan ole selviä. Ennen puhekielisyyksinä pidetyt ovat nyt usein sallittuja kirjakielessä. Aiemmin on kehotettu välttämään sitä ja kirjoittamaan rakastan kukkien maalaamista. Useissa tapauksissa ilmoitetaan, että ennen puhekielisenä pidetty vaihtoehto on sallittu, mutta tähän liitetään jonkinlainen varaus, esimerkiksi ”ettei sitä kannata käyttää tarkkuutta vaativissa teksteissä”. Tämä mahtava, 1698-sivuinen teos on kuitenkin kuvaileva eli deskriptiivinen kielioppi, ja normien etsijät pettyivät siis pahasti. Uudet väljät säännöt Kielitoimiston kielioppiopas on pitkä harppaus normien väljentämisen suuntaan. • Ilmaus sitä mukaa kun, aiemmin vain sitä mukaa kuin. Tänä vuonna on julkistettu myös www.kielitoimistonohjepankki.fi-verkkosivusto, jossa on paljon samaa asiaa kuin ohjekirjoissa. Jos kielentarkastuksessa syntyy erimielisyyttä esimerkiksi kirjailijan ja kustannustoimittaKielen sääntöjä muutellaan Suomen kielen normeja on viime vuosikymmeninä muutettu kiihtyvään tahtiin. • Alkuosan taivuttamattomuus monissa adjektiivialkuisissa yhdyssanoissa, esimerkiksi isosisko : isosiskolle, aiemmin vain isosiskolle : isollesiskolle. Vai ovatko sittenkään. Tämä on tosin esitetty varauksellisesti ja tulkinnanvaraisesti. • Infinitiivin käyttö sellaisissa ilmauksissa kuin rakastan maalata kukkia. • Rakenteiden toisiaan ja toinen toistaan sekamuoto toinen toisiaan. Se paitsi kuvaa kielen ilmiöi tä myös sanoo, mitkä vaihtoehdot ovat yleiskielen normien mukaisia. Pieneltä osin siis luovutaan sanojen kun ja kuin erillään pitämisestä, joka on kirjakieleen luotu melko keinotekoinen erottelu. • Suunnitelman tekeminen vuodelle 2016, aiemmin vain vuodeksi 2016. • Objektin sijamuodon vaihtelu eräissä tapauksissa, esimerkiksi kuvittele kirjoittavasi viesti ~ viestin idolillesi
?ód?) – Miten taivutan vierasta nimeä. Siihen tarvitaan perustietoja, joita ei opita koulussa. (esim. eri kielten asettamiin vaatimuksiin tekstien kirjoittamisessa ja käsittelyssä. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt mm. Se vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: – Käytänkö vierasta nimeä vai suomalaistettua asua. Siihen tarvitaan myös tiiviitä käsikirjamaisia esityksiä, joista voi tarkistaa asioita. Siihen tarvitaan perustietoja, joita ei opita koulussa. Useimmiten paras ratkaisu on ongelman välttäminen käyttämällä muuta sanaa tai muuta ilmausta. Tämä kirja tarjoaa molempia. Kaikki varmaan ymmärtävät, mitä ”alkaa tekemään” tarkoittaa, mutta monet kokevat sen merkitsevän, että teksti on kevyttä tyyliä tai kokemattoman kirjoittajan tuotos. Vanhassa vara parempi Useimmat normien muutokset merkitsevät, että vanhan ilmaisutavan rinnalla sallitaan toinenkin. Korpela Vierasnimikirja Koko 150 × 204 mm 224 sivua 2-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-14-3 Hinta: 36 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Molempi huonompi. (esim. Seuraako kaaos. Vapautta vai uusia ongelmia. ?ód?) – Miten taivutan vierasta nimeä. On jo nähty, miten samassa kappaleessakin taivutetaan ensin helpi : helven (vanha taivutustapa) ja sitten helpi : helpin. (esim. Siihen tarvitaan myös tiiviitä käsikirjamaisia esityksiä, joista voi tarkistaa asioita. Kirjoittajien, toimittajien ja julkaisijoiden kannalta sääntöjen ”vapautuminen” on siis merkittävä ongelma. Kuang-chou vai Guangzhou?) – Miten kirjoitan oudot kirjaimet. Normien väljentäminen helpottaa kirjoittajan työtä ainakin näennäisesti, mutta lukijoille siitä voi tulla vaikeuksia. Lukijalle voi myös syntyä epäselvyyttä siitä, onko ilmauksilla alkaa tekemään ja alkaa tehdä eri merkitys tai ainakin eri sävy, jos molempia käytetään samassa tekstissä. Se vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: – Käytänkö vierasta nimeä vai suomalaistettua asua. Moni muu taas vieroksuu toista taivutusta viive : viiveen, vaikka se onkin yleinen. Normien muutoksia on kuvattu yksityiskohtaisesti verkkosivulla bit.do/normit. Dumas : Dumasin vai Dumas’in vai Dumas’n?) Jukka K. Yleiskielisessä viestinnässä on suurta etua vakiintuneisuudesta, kun lukija ei joudu ihmettelemään esimerkiksi kirjoittajan oman murteen sanoja tai sanontoja. Kielen normien väljentämistä on pidetty kielenhuollon rappiona tai jopa kielen rappiona. Korpela Vierasnimikirja Koko 150 × 204 mm 224 sivua 2-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-14-3 Hinta: 36 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Myös yleispuhekielen ja kirjakielen välille on aiemmin vedetty aika selvä raja. Vanhassa pitäytyminen on turvallisempi vaihtoehto, koska monet lukijat ovat oppineet vanhan normin tai tottuneet sen mukaiseen kielenkäyttöön. Siihen tarvitaan myös tiiviitä käsikirjamaisia esityksiä, joista voi tarkistaa asioita. (esim. Zanzibar vai Sansibar?) – Miten selvitän vieraan nimen oikean asun. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 Jukka K. Toisaalta tekstejä tarkistettaessa ei enää voi ilman muuta merkitä nyt sallittuja ilmaisutapoja virheellisiksi saati korjata niitä vanhan normin mukaisiksi. Dumas : Dumasin vai Dumas’in vai Dumas’n?) Jukka K. ?ód?) – Miten taivutan vierasta nimeä. (esim. (esim. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 Jukka K. Hankalampi tilanne syntyy silloin, kun väljennetyn normin mukaisista vaihtoehdoista molemmat aiheuttavat ongelmia. Tämä kirja tarjoaa molempia. Periaatteessa yleiskieltä horjutetaankin aika lailla. Dumas : Dumasin vai Dumas’in vai Dumas’n?) Jukka K. (esim. Yksi vaikeus on siinä, että monet ilmaisutavat koetaan puhekielisiksi. Korpela Vierasnimikirja Koko 150 × 204 mm 224 sivua 2-väripainatus Nidottu ISBN 978-952-5001-14-3 Hinta: 36 euroa + toimituskulut 7 euroa Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. Jokainen lukija päättää itse, mitä pitää hyvänä suomena, oikeanlaisena kielenä. (esim. Tässä kouluopetus vaikuttaa vuosikymmenten taa. Se vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: – Käytänkö vierasta nimeä vai suomalaistettua asua. Zanzibar vai Sansibar?) – Miten selvitän vieraan nimen oikean asun. Uusi apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle rps-yhtiöt Vierasnimikirja Jukka K. Siihen tarvitaan perustietoja, joita ei opita koulussa. Korpela Vieraat nimet ovat vaikeita kirjoittaa oikein. (esim. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt mm. Korpela on monialainen tietotekniikan osaaja, joka on perehtynyt mm. Tämä kirja tarjoaa molempia. Korpela Vieraat nimet ovat vaikeita kirjoittaa oikein. Käytännössä muutokset ovat pienempiä. (esim. Perinnäisesti on tehty selvä ero yleiskielisen viestinnän ja murrekirjoitusten välillä, ja jälkimmäiset on ymmärretty murteen taitajille tai harrastajille suunnatuiksi. eri kielten asettamiin vaatimuksiin tekstien kirjoittamisessa ja käsittelyssä. rps-yhtiöt Vierasnimikirja Jukka K. (esim. Viive-sana on päässyt karkuun tekniikan kielestä, ja useimmiten se on korvattavissa aika helposti. Kuang-chou vai Guangzhou?) – Miten kirjoitan oudot kirjaimet. eri kielten asettamiin vaatimuksiin tekstien kirjoittamisessa ja käsittelyssä. Eri vaihtoehdoista joudutaan kuitenkin valitsemaan, ja herää kysymys, sallitaanko esimerkiksi samassa julkaisussa tai jopa samassa artikkelissa kirjavuutta. Zanzibar vai Sansibar?) – Miten selvitän vieraan nimen oikean asun. Uusi apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle jan välillä, ei näissä asioissa enää ole virallista normia ratkaisemaan sitä. Kuang-chou vai Guangzhou?) – Miten kirjoitan oudot kirjaimet. (esim. Lisäksi vaikuttaa se, että useimpia kielen normeja on laajasti noudatettu hyvässä asiatekstissä. Uusi apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle. 03 4246 5340 faksi 03 4246 5341 Jukka K. Korpela Vieraat nimet ovat vaikeita kirjoittaa oikein. Aiemmin suositeltu taivutus viive : viipeen ei koskaan päässyt yleiseksi, ja moni vieroksuu sitä. ”Normien väljentäminen helpottaa kirjoittajan työtä ainakin näennäisesti, mutta lukijoille siitä voi tulla vaikeuksia.” rps-yhtiöt Vierasnimikirja Jukka K
Heitä koulutetaan nykyisin Tarton lisäksi myös Tallinnassa, mutta sanomalehdissä maksettava palkka on niin vaatimaton, että se ei houkuttele. Nuoret toimittajat pestautuvat mieluummin pr-tehtäviin, joista maksetaan paremmin. Stepanovin mielestä ulkomainen omistaja antaa lehdelle liikkumavaraa, koska se ei ole riippuvainen paikallisesta hallinnosta tai sen politiikasta. Sisältömme on kuitenkin suunnattu kaikenikäisille. Kilpailijamme joutuvat usein pohtimaan, Teksti Marja-Liisa Kinturi Isot lehtitalot ovat täälläkin vähentäneet väkeä kireän taloustilanteen takia. Lehden ongelmat ovat pitkälti samanlaisia kuin suomalaisilla sanomalehdillä. Meillä on pitkät perinteet, päätoimittaja Sergei Stepanov kertoo. Lauantain numerossa on paljon urheilua, meillä on erillinen urheiluliite. Narvskaja Gazetan on vuodesta 2003 omistanut Narvassa toimiva saksalainen teollisuusyritys, Trinon Titanium GmbH, joka on erikoistunut titaani-implantteihin. Toiminta alkoi siis jo 1800-luvulla. Enemmänkin Stepanovin mukaan tarvittaisiin, mutta ammattitoimittajia ei vain ole tarjolla. – Todellisuudessa lehti on vanhempikin, sillä nykyinen lehti perustettiin edeltäjänsä henkilökunnan ja laitteiden varaan. Lukijat löytyvät pääosin Narvasta ja Sillamäestä. – Isot lehtitalot ovat täälläkin vähentäneet väkeä kireän taloustilanteen takia. Stepanov huomauttaa, että sama koskee myös valokuvaajia. – Kun Englannin prinssi Harry tuli Viroon, kaikki kuvatoimistojen kuvaajat seisoivat vieri vieressä ja ottivat pitkillä putkillaan lähes identtisiä kuvia. Toinen ongelma on kansalaisjournalismi. Lehden painos on vain 4 500 kappaletta, ja se tilataan koteihin. Kun ammattitaidottomat ihmiset tuottavat uutisia, sisältö on laadultaan aina vain huonompaa. Koko Viroa koskeville uutisille ja toisaalta maailmantapahtumille on kullekin omistettu yksi sivu. Valtaosa lehden sisällöstä on paikallisuutisia. koon omia uutisiamme, Stepanov toteaa. Historianopettajana leipänsä ansaitseva Tanel Mazur teki 6 vuotta vironkielistä versiota Narvskaja Gazetasta. – Meillä on täysi vapaus käsitellä poliitikkojen tekemisiä ja tuoda esiin korruptiotapauksia. Niitä oli 500–600, mutta kaikki olivat enemmän tai vähemmän samanlaisia. Aikaisemmin Narvskaja Gazeta oli viisipäiväinen, mutta vuonna 2000 talous kiristyi ja lehti muutettiin kolmipäiväiseksi. Nykyisin se ilmestyy enää kaksi kertaa viikossa, torstaina ja lauantaina. – Sitten meillä on – tietysti – päivittäinen uutisannos internetissä. Tarkistin jälkeenpäin, kuinka paljon kuvia ne olivat tilanteesta ottaneet. Nuoremmat hakevat uutisensa mieluummin internetistä. Lehti on myynnissä myös irtonumeroina kaupoissa ja kioskeissa. JULKAISIJA 6/2015 45 N arvskaja gazeTa vietti viime heinäkuussa 75-vuotisjuhlaansa ja on kerrannut Itä-Viron rajakaupungin historiaa vuodesta 1940 alkaen. Posti on liian kallis käyttää Lehti hoitaa jakelun omin voimin, sillä Stepanovin mukaan postittaminen tulisi kalliimmaksi kuin omien jakelijoiden käyttö. Olemme siis paikallisen politiikan vahtikoira. Tilanteen on pakko muuttua, sillä uskon, että ihmiset lukevat mieluummin ammattitaitoisesti toimitettuja julkaisuja. – Lukijat ovat suurimmaksi osaksi eläkeläisiä, jotka ovat tottuneet lukemaan sanomalehtiä. Laitamme sinne artikkeleita sen jälkeen kun lehti on ollut myynnissä. Uutistoimitus työllistää neljä toimittajaa ja yhden valokuvaajan. Hän epäilee, että yleisö ennen pitkää kyllästyy kännykkäkameroilla räpsättyihin uutiskuviin ja haluaa laadukkaampaa sisältöä. M A RJ ALI IS A KI N TU RI M A RJ ALI IS A KI N TU RI. Lukijatutkimusten mukaan lukijoita on yli 18 000, eli perheissä lehteä lukee useampi kuin yksi perheenjäsen. Siitä on meille myös jonkin verran hyötyä, sillä siten arkistoimme samalla verkVallan vahtikoira, kulttuurin tukijalka Narvassa ilmestyvä Narvskaja Gazeta on Viron vanhin venäjänkielinen sanomalehti. Seurauksena on nopeasti tuotettua heikkotasoista journalismia, sanoo Narvskaja Gazetan päätoimittaja Sergei Stepanov. Seurauksena on nopeasti tuotettua heikkotasoista journalismia
«????-?????» ??????. . ????. ??????????. ????. ??????. Narvskaja Gazeta vietti 75-vuotisjuhliaan heinäkuussa 2015. ?????????» . ????????, ????????. ?????. ??????). ??. ??????. – Lehti oli joidenkin paikallisten asukkaiden toive ja ajatus oli, että se olisi saanut tukea paikallisilta organisaatioilta, kouluilta jne. Mustavalkoista, kerran viikossa ilmestyvää lehteä julkaistiin silti kuuden vuoden ajan. ??????. ????. ?????. (??????. ????????. ????????. ??????» . ?. ??????. ??????, . Narva Posteljonin painos oli vain 200 kappaletta, mutta lehteä jaettiin myös Narva-Joesuussa ja Vaivaran alueella. ?: . ????. ????. — ?????????. . ?????. (?????????????. Sen vankka tukikohta on moderni korkeakoulu Narva Ülikool vanhan raatihuoneen naapurissa. ?????. ???.2 ???. ??????. ?. ?. . ?????. miten pärjätä ja saada rahaa paikallishallinnolta, josta ne ovat taloudellisesti riippuvaisia. Kaupungin vanha keskusta ja sen parikymmentä kirkkoa tuhoutuivat täysin viime sodan pommituksissa. ?????» . Rahaa sain historian opettajan työstäni ja kirjoittamalla Postimees-lehteen, Mazur tilittää. Bisnes kuitenkin kitui, sillä tukea ei tullut mistään. ???????. ????. Vironkielisen Narva Posteljon -lehden ensimmäinen numero näki päivänvalon jo viikon kuluttua keskustelusta. ?????. ?. ???. ???????. ????????. Relax day . ??????, ????. ????, ????. Mazur teki sitä opettajan leipätyönsä ohella, loppuajat kokonaan ilman palkkaa. M A RJ ALI IS A KI N TU RI N A RV SK A JA G A ZE TA. ?????????. . «????????», «????. («???. ????. Hän myös rakensi näyttämöitä nukketeatteriesityksille ja rekvisiittaa kielikylpylastentarhalle virolaisen kulttuurin opettamiseksi. ????. ????????. ????. ????????. Vironkielinen lehtikokeilu epäonnistui Narvskaja Gazeta aloitti vuonna 2004 myös vironkielisen lehden julkaisemisen. ????????. . Korkeakoulun vieressä entisöidyssä Raatihuoneessa yksi asialleen omistautunut mies rakentaa uusiksi vanhaa, pommituksissa tuhoutunutta Narvaa. ??. ?????. «??????», ?????. Ennen jäämistään eläkkeelle Santsoj työskenteli lastentarhassa talonmiehenä ja monitoimimiehenä. – Marssin Sergein (Stepanov) luo ja sanoin, että haluaisin tehdä vironkielisen lehden Narvassa, historianopettajana leipänsä ansaitseva Tanel Mazur kertoo. Arvokasta jälleenrakentamista näyttäisi riittävän loputtomiin. Narvan alueella vain 3–4 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään viroa. . ?????????. ????????. ??????. ?????», «???. ?. ??????) . . ??????) . ????. ??????. ???????», «????. ??????????????. ???????, ??????. . «????-?????». Tukea tulikin, mutta ei rahallista. Kaikki rauniot jyrättiin matalaksi, mutta Raatihuone saatiin entisöityä, koska silloisille päättäjille uskoteltiin, että siellä oli Pikkutarkasti rakennettuja ja väritettyjä kirkkoja ja taloja syntyy Santsoj’n käsissä edelleen tasaiseen tahtiin styroksista ja pahvista. ?. ?????. ??????. . ??. ???. «????????-2014» ?. ?. ??????. ?. ???????. ????, ????????. ??????, . ????. . ??. ??????????. ??????. ?????-??????» Tuleviku 3, Narva (Kristi Mööbel, 3 Korrus) Es-Rd 10:00 — 17:45, Lp 10:00 — 15:00 ??. ????????, ???????. ?????. . . . Kuvassa elokuun 15. Lippuja ja rakennusten pienoismalleja rakennellessaan hän päätti sitten tehdä pienoismallin koko vanhasta Narvasta. Pelkästään vironkielistä lehteä on näillä luvuilla mahdotonta saada menestymään – tai edes pysymään hengissä. ??????. ??????????, ??. ???????????. ?. ???????», «. «??» ???????. ?????. päivän numeron kansi. ?????. — ???????. . ?????????????. ??????. ????????, ??????. ??????????, ????. . ????????. ??. 15.00 ?. ?????. ????????, ???. ??????: «????. ??????. ????????, . «????????», «????», «???????», «?????. ???????. ????. ?. ???. 46 6/2015 JULKAISIJA VAIKKA NARVASSA vain harva puhuu viroa äidinkielenään, ihmiset ovat hyvin aktiivisia ja käyttävät paljon aikaa virolaisen kulttuurin ylläpitämiseen ja edistämiseen. ??????. «????»! Kulttuuri ja vanha Narva talteen perustettu Viron ensimmäinen työläisten kommuuni. Nyt Raatihuoneen isoon saliin on yhden miehen, Fjodor Santsoj’n aherruksen tuloksena noussut viime sodassa pommitetun kaupungin upea pienoismalli
(09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh. Ilmoittaudu kurssille • Ilmoittautuessasi mainitse lisätiedoksi JULKAISIJA15. Ota yhteyttä: myynti@corellia.. (09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut G rande hosu?! Apu lähellä. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut G rande hosu?! Apu lähellä. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 KUVIEN TAKANA Tulevaisuushenkinen kirja muutoksista. www.hpa.fi Helsingin pika-apu, kuljetusja lähettipalvelut G rande hosu?! Apu lähellä. VALKOTULOSTUS Kirkkaat, värikylläiset ja tarkat painatukset tummille ja vaaleille tekstiileille! www.ed-mark.fi | myynti@ed-mark.fi | 09 6821401 ED-MARK OY LAITTEET JA SIIRTOMATERIAALIT Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh. www.hpa.fi. www.julkaisija.com Jari Koskinen www.julkaisija.. (09) 555320 Faksi (09) 556 858 | Henri Oiling suora: 0500 206 509 ekotekno@welho.com | www.ekotekno.fi Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Myymme ja ostamme käytettyjä kirjapainoalan koneita ja laitteita Ekotekno Oy Ab | Ulvilantie 29/1 K, PL 3 00351 HELSINKI | Puh. Valmistamme nämä kaikki pienissä painosmäärissä. painonappi.fi & sporttinappi.fi ovat Aboprint Oy:n verkkokauppoja Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. • Hinta normaalisti 695,00 € • Alennus 300,00 € Päivämäärät: • 2.12.2015 ja 13.1.2016 ADOBE CC2015 uudet ominaisuudet -kurssi Adobe Creative Cloud 2015 Adobe Photoshop CC 2015 Adobe Illustrator CC 2015 Adobe InDesign CC 2015 395€ aDigi Oy • adigi@adigi.fi • www.adigi.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Tilaa Julkaisija-lehti www.julkaisija.fi Käy tutustumassa verkkokauppaamme – lisäämme uusia tuotteita säännöllisesti ! … mm. 040 707 0202 @CorelliaHEL Vilhonkatu 5A 00100 Helsinki Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa: www.corellia.. synteettiset materiaalit, digipainon ”ylipitkät koot” [1020x320mm], muovit kuin myös perinteiset painotyöt. 03 4246 5340, faksi 03 4246 5341 Markus Itkonen Typografian käsikirja Neljäs painos 192 sivua • hinta 38 € + toim.kulut 7 € / lähetys Tilaukset ja lisätiedot: www.julkaisija.fi (sisältää myös näytesivuja) puh. p
Välissä, hieman oudosti, etenevät myös tekniset kehitykset taustoineen. Kirjan ensimmäinen artikkeli on Vilma Luoma-ahon Läpinäkyvää?, jossa hän pohtii organisaatioiden läpinäkyvyyttä. Huolimatta kehityksen tärkeistä kohdepisteistä, tärkeistä henkilöesittelyistä ja tekniikan edistymisen esittelystä, monta asiaa jää vielä uupumaan. 2015 ISSN 1799-3857 111 sivua. Historia vaatii näemmä paljon tilaa. Ne vaikeuttavat hitusen lukemista. Profiileissa putkahtelevat esiin aikansa merkittävimmät kuvaajat ja heidän työnäytteensä. että ”viestitty läpinäkyvyys onnistuu vain, jos se kohtaa organisaatioon kohdistetun tiedontarpeen”. Kokonaisuutena kirja on mahtava tietoteos valokuvauksen lyhyestä historiasta, joka on vasta noin 190 vuoden ikäistä. Loppu on jo todellista valokuvausta, valokuvataidetta ja tekniikan kehittymistä. Ehkä joku jaksaa tehdä sen tuhatsivuisen opuksenkin. Kirjassa on valtava määrä aikansa huippukuvia. Kirja on ehdottomasti hankinnan ja lukemisen arvoinen. Kaikki etenee rinta rinnan aikajanan mukaan. Vuosien varrelta esitellään tärkeimmät vaikuttajat valokuvien historiassa. Kuvien kiilto on usein vaikea asia. Jakoperusteena on ollut kehityksen ja tapahtumien määrä. Kirjan alkuosa on omistettu Kultti ry:n pienlehdille tehdylle kyselytutkimukselle ja sen tulosten analysoinnille. Yksityiskohdat perustuvat Lievonen-Thapan tekemiin muistiinpanoihin suunnitteluprosessista. Vaikka kirja kertookin graafikko Iina Lievonen-Thapan esitystaiteen kollektiiville tekemän kunnianhimoisen verkkolehti Ice Hole – The Live Art Journalin syntyprosessista, niin samat lainalaisuudet pätevät moneen muuhunkin verkkolehteen. Tässä se on aika mukavasti tasapainossa, tosin tummissa kuvissa pitää sivua käännellä näkyvyyden parantamiseksi. Käännöstyö on onnistunut loistavasti monista haasteellisista termeistä huolimatta. Kirja on kauttaaltaan hyvin taitettu, kaaviokuvat selkeitä ja kansi hieno. Hän kirjoittaa mm. Alku, joka starttaa vuodesta 1825, oli hidasta. Eikä varmaan huono joululahjavaihtoehtonakaan. Kirjan ansioihin kuuluvat myös hyvät esimerkit kiinnostavista verkkolehdistä sekä esimerkkinä olleen verkkolehden suunnittelun aikajanan aukaiseminen. Kirja on alun perin Iina LievonenThapan pro gradu -tutkielma, jonka hän VIESTINNÄN AMMATTILAISET RY:N eli ProComin kustantaman ProComma Acedemic -kirjasarjan tavoite on kunnianhimoinen: viedä viestinnän teoriaa viestinnän tekijöiden hyödyksi sekä aktivoida ajattelua laajemminkin. Sarjassa on ilmestynyt kaksi kirjaa: vuosi sitten kirja Särkynyt viestintä ja nyt syksyllä Läpinäkyvä viestintä. Kirjat ainut pieni ongelma liittyy juuri tähän pro gradu -alkuperään, joka näkyy kirjan otsikoiden numeroinnissa sekä tekstin keskelle jätetyissä lähdemaininnoissa. Esimerkiksi Arno Minkkisestäkään ei ole minkäänlaista mainintaa muista puhumattakaan. Läpinäkyvä viestintä ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry. Uuteen kirjaan on valittu kahdeksan tieteellistä artikkelia, joiden aihealueet koskevat maksettuja mediasisältöjä, organisaation avoimuutta, vaikuttajaviestintää, sijoittajien harhauttamista, big dataa ja informaation aseellistamista. Se harjoittelu vei noin 25 vuotta. Vaativan käännöstyön on tehnyt Eero Sarkkinen. Seuraavassa 30 vuoden jaksossa onkin sitten jo itse valokuvausta ja oikeita kuvia. Useammassa kohtaa sanan pienlehti voi vallan mainosti korvata sanalla lehti. Yllättävästi kirjaan on saatu mukaan aivan digitaalisen virtauksen viimeisiäkin suunnanmuutoksia ja tekniikkaa. PENTTI SALONEN Iina Lievonen-Thapa Pienlehti paperista pikseliin – Monikanavainen julkaiseminen pienlehdessä RPS-yhtiöt 2015 ISBN 978-952-5001-18-1 111 sivua Tom Ang Valokuvan historia Docenco 2015 ISBN 978-952-291-154-4 400 sivua Vilma Luoma-aho toim. Hyviä valokuvaajia esitellään useita, mutta suomalaisittain tuntuu, että jotakin puuttuu. Kummankin kirjan päätoimittajana on ollut Jyväskylän yliopiston yhteistöviestinnän professori Vilma Luoma-aho. Syksyllä 2013 tehdyn kyselyn pääkysymys kuului: Mitä haasteita ja mahdollisuuksia monikanavainen julkaiseminen luo pienlehdelle. 48 6/2015 JULKAISIJA kirjat KAIKKIEN NIIDEN , jotka suunnittelevat ja toteuttavat monikanavaista viestintää printistä mobiiliin, tablettiin ja webbiin (tai miksei päinvastoinkin), kannattaa lukea vastikään ilmestynyt kirja Pienlehti paperista pikseliin. TIINA RUULIO jan paperikin on valittu kohtuulliseksi. ”Pahimmassa tapauksessa ¾ informaatiostamme on jollakin tavalla saastunutta: joko teknisesti tai sisällöllisesti tai molempia”, kirjoittaa Huhtinen. KirPienlehti paperista pikseliin Läpinäkyvää viestintää Tuhti paketti valokuvauksen historiaa teki Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle. Erittäin mielenkiintoisena pidin Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen sotilasprofessorin Aki-Mauri Huhtisen artikkelia Informaation aseellistaminen ja taistelu identiteetistä. Kaikki aiheet ovat hyvin ajankohtaisia. Kyseinen artikkeli linjaa, että propagandan kanssa on opittava elämään, sillä läpinäkyvyys internetin rihmastoissa voi hyvin tarkoittaa myös vääristynyttä tietoa. Kirja on siis hyvin ajankohtainen. Julkaisu toteutetaan tieteellisin kriteerein, joita valvoo arvovaltainen neljän professorin miehittämä toimituskunta. Myös pienlehdille tehdyn kyselyn informaatioarvo alkaa jo heiketä, sillä monikanavainen julkaiseminen on ottanut isoja harppauksia Suomessakin parin viime vuoden aikana. TIINA RUULIO TOM ANGIN kirja Valokuvan historia on jaettu aikajaksoittain seitsemään osaan. Ei ihme, että kirja on melko paksu, 400-sivuinen teos. Hän sai siitä parhaan mahdollisen arvosanan. Taitto on hyvä, mutta ei täydellinen. Jokaisen luvun alkuun on kirjoitettu pieni tiivistelmä, joka tuo kirjaan lisää informaatioarvoa
DOCENDO ON JULKAISSUT mielenkiintoisen opuksen pikkusalamakuvauksesta. Matti Sulanto ei tyydy selittämään vain pelkkää valaisua ja sen teknistä toteuttamista, vaan hän esittelee myös kuvan lopullisen säädön Adoben Photoshop Lightroomissa käytettäessä RAW-kuvausta. Et varmaan halua olla ketjun viimeinen lukija. Nyt kun syksy pimentää maisemaa ja kuvauksissa alkaa kaivata lisää valoa, kannattaa tutustua käsisalamakuvauksen saloihin. Työtehtävät on valittu taidokkaasti esittelemään erilaisia henkilökuvaustilanteita, miljöökuvausta, ruokakuvausta ja jopa tuotekuvausta. Kaksi kolmasosaa kirjasta on hyvin selitettyjä työtehtäviä. Mikäli kädessäsi on tällainen numero tai mahdollisesti työkaverin tilaama lehti, älä hukkaa aikaa, vaan tilaa oma lehti! Tutkitusti yhtä paperille painettua Julkaisija-lehteä lukee useampi henkilö. Mikäli luet lehdet mieluummin diginä, tilaa nettisivuiltamme Julkaisijan digitaalinen näköislehti. TILAA HYVÄ AMMATTILEHTI!. Kirjan tyyli poikkeaa huomattavasti tavallisista opasja oppikirjoista. Kirjan erikoisuutena on myös käytettyjen välineiden nimeäminen tarkasti, jolloin lukijakin löytää vastaavat tuotteet helpohkosti. Noin kolmasosa kirjasta selvittää valaisun teoriaa, välineitä ja kameran säätöjä käytettäessä käsisalamaa tai useampaakin. Käsisalamakuvaus on mielestäni yksi parhaista käsisalaman käyttöä ja mahdollisuuksia käsittelevistä kirjoista. TILAA JULKAISIJA-LEHTI: • www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu • 03 4246 5300 • 03 4246 5335 palveluautomaatti (24 h). Sulanto kirjoittaa asiansa melko minäkeskeisesti eli lähinnä siitä, mitä hän asiasta ajattelee ja kuinka hän sen toteuttaa. Kirjoitus on asiallista, mutta kuitenkin mukaansatempaavaa. PENTTI SALONEN Matti Sulanto Käsisalamakuvaus Docendo 2015 ISBN 978-952-291-120-9 132 sivua Käsisalamakuvaus tutuksi Silloin tällöin lähetämme Julkaisija-lehden näytenumeron ilmaiseksi potentiaalisille tilaajille. Höysteenä on hyviä kuvia erilaisista valaisutilanteista. Loppukaneetiksi Sulanto esittelee vatiheijastimen (Beaty Dish) valmistuksen. Tavallinenkin kuvaaja pysyy hyvin tilanteessa mukana. Suosittelen sitä sekä aloitteleville salamakuvaajille että ammattilaisillekin. Kirjan nimeltä Käsisalamakuvaus on kirjoittanut Matti Sulanto
Kuva 4.. 50 6/2015 JULKAISIJA niksit Tee omia työkalupaneeleja Illustratorissa Näin se toimii Window-valikon Tools-komennolla on aiemmin vain laitettu työkalupaletti näkyviin tai pois työpöydältä (miksi kukaan olisi halunnut sen pois?). Kuva 1. Tämä pikku ominaisuus on mielestäni hyvä lisä melko sekavaksi paisuneen Illustratorin käyttöliittymän hallintaan. Uusia työkaluja saa vietyä paneeliin yksikertaisesti vetämällä niitä hiirellä vanhasta paneelista. Painamalla OK, työpöydälle ilmestyy uusi Työkalupaneelin aihio, jossa ei vielä ole yhtään työkalua. Tuo kaari-työkalu on kätevä silloin kun teen ohjegrafiikkanuolia (kuva 4). Kuva 2. Esimerkissä mukaan on poimittu useimmin käyttämäni piirtotyökalut. Huomaa, että saat vanhan paneelin työkaluryhmistä vedettyä vain näkyvissä olevan osan (tämä on itseasiassa vain hyvä, ajatushan on, että poimit omiin paneeleihin vain kulloinkin tarvitsemasi työkalut). Kuva 5. Paneelissa on kuitenkin täytön ja reunaviivan valintaneliöt valmiina (kuva 3). Komennolla Manage Tools Panel voit myös poistaa tarpeettomaksi jääneen paneelin (kuva 5). Kuva 3. Yhdistettynä omien työpöytien kustomointiin saadaan hiukan paikattua Adoben käyttöliittymäsuunnittelun vanhanaikaisuutta. Avautuvassa komentoikkunassa voit antaa uudelle paneelille nimen (kuva 2). Omia paneeleita voi toki olla useam pia ja niitä hallitaan Window Tools -valikosta. Tämä on kätevää, koska Illustratorin työkaluvalikoima on jo niin mittava, että sen hallinta vanhassa paneelissa on ajoittain hiukan sekavaa. Nyt sinne on lisätty mahdollisuus tehdä uusia työkalupaneeleita komennolla New Tools Panel (kuva 1). JUHA LAAMANEN Illustratorin CC-versioon julkistettiin kaikessa hiljaisuudessa taannoin ominaisuus, jonka avulla voit rakentaa itse omia työkalukokoelmia paneeleiksi
Soita 040 124 5005 SidontaPlus Oy Sinikalliontie 4 B, 02630 Espoo Lirokuja 2, 00940 Helsinki Uutuutena muovispiraalija kovakansisidontaa!. SidontaPlus tekee painoille wiresidontaa, liimanidontaa ja käsinsidontaa. On helpompi tehdä hyviä päätöksiä, kun tietää mistä on kyse: valmistamme sinulle projektiisi sopivan mallituotteen tai dummyn. Yhdistämme painotuotteen laadukkaan jälkikäsittelyn ensiluokkaiseen asiakaspalveluun