vuosikerta ILMANVAIHDON ERIKOISLIIKE ilmatalo.fi P. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. 5290 TRAPPER UTV 550 LÄMPÖHYTILLÄ 50cc competion alk. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. TERV ETUL OA. 02 274 9090 Kiesikatu 4, 20780 Kaarina ma–to 8–20, pe 8–19 www.kaarinanell.fi NETTIAJANVARAUS Tervetuloa kaikenkarvaiset ystävät monipuoliselle pieneläinklinikalle Kaarinaan TARKISTATHAN MYÖS LAUANTAIN AUKIOLOAIKAMME Tervetuloa! Erä erikoishintaan TRAPPER MALLISTO 500 -550CC alk. TRAKTORI MÖNKIJÄT OVAT ALV-VÄHENNETTÄVIÄ AJO-OIKEUS 15 V! SEKÄ HUOLLOT KAIKKIIN MÖNKIJÄMERKKEIHIN! Paras Takuu 6 vuotta Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale PALV ELEM ME ARKI SIN 8-16. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. 4390 125cc 2t rekisteröitynä A1 h. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. irtonumero 2,70€ Kaarina-lehti katsoo lukijan silmin. Keskiviikkona 24.7.2024 www.kaarina-lehti.fi nro: 29 38. ILMA STOI NTI HUOL LOT 89€ Uhrilä hteen katu 8, 20250 Turku 010 279 3900 asiaka spalv elu@m uhkur inauto huolt o.. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. HUOLLOT JA KORJAUKSET mopot, moottoripyörät, mönkijät, senioori laitteet. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiinipitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. 14490 sis.alv. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. 10300 Yrityksille ja toiminimille LEASING mahdollisuus. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. h
Kaarinan keskustassa asuva Mäki-Asiala on kolmatta vuotta Piikkiössä vakipaikalla, ja hän kertoo viihtyvänsä kesät luonnonhelmassa paremmin kuin kuumassa kerrostaloasunnossa. Hän on aiemmin elämänsä aikana matkaillut enemmänkin Suomessa ja Norjassa, mutta haluaa nyt ottaa rauhallisemmin ja pysähtyä. Asuntovaununsa patiolle ilta-auringosta nauttimaan on istunut Vesa Mäki-Asiala. Rannalla oli käynnissä Piikkiön Palloseuran leiri, ja illalla järjestettiin leiriolympialaiset, jota myös leiriläisten vanhemmat saapuivat katsomaan. Helsingistä hän saapui Ruisrock-festareille ja jäi sen jälkeen vielä muutamaksi päiväksi on paikallisen ystävänsä luokse lomailemaan ja tapaamaan tuttuja. Kohvakan mukaan etenkin Koronan jälkeen ja myös ilmastonmuutoksen vuoksi Suomessa lomailu ja matkustelu on vahvistunut.. Harvaluodossa hienoa hänen mukaansa onkin nimenomaan rauhallisuus, ja luonnonläheisyys. 2 Keskiviikkona heinäkuun 24. Hän aikoo vielä kesällä matkailla Suomessa ja käydä sukulaisten ja tuttavien luona. EERIA NISKAKOSKI Harvaluodon rannalta klassikkonäky ovat matkailuautot ja -vaunut, sillä rannan nurmikkokentällä on SF-Caravanleirintäalue. Kaksi leiriläistä, Aapo Nieminen ja Roope Peltola kertovat viettävänsä kesäisin paljon aikaa ulkona. Saunojia rannalle saapuu säistä riippumatta. päivänä 2024 Kahvitarjoilu! Kaarina ke 30.7. Aurinkoisina päivinä ensimmäiset lapsiperheet saapuvat rannalle aamupäivällä, ja viimeiset uimarit lähtevät saunojen sulkeuduttua kahdeksan jälkeen illalla. Otathan mukaan ajokortin tai virallisen henkilötodistuksen. Kumpikin pojista harrastaa jalkapalloa ympärivuoden ja leirillä he odottavat leiriolympialaisia, eli kisoja, joissa jokainen joukkue pääsee pelaamaan. Niemisen mukaan ulkona etenkin trampoliinilla hyppiminen ja kavereiden kanssa oleminen ovat suosikkipuuhia. PIIKKIÖ, HARVALUOTO Eeria Niskakoski Harvaluodon rannalla näkyy kävijöitä aamusta iltaan. Kesässä parasta hänen mukaansa onkin saaret ja meren läheisyys. Seppälän mukaan päivät rannalla menevät töiden parissa ja yksi parhaista asioista Harvaluodon rannalla hänen mielestään ovatkin asiakkaat, rauhallisen luontomiljöön linnunlaulun, lehtien havinan ja aaltojen liplatuksen lisäksi. Näin kertoo Harvaluodon uimarannan kioskia, Harpin kiskaa, pitävä Ina Seppälä, joka ylläpitää kahvilaa ja saunatiloja uimarannalla keväästä syksyyn. Nieminen kertoo, että hänen mielestään jalkapallossa on parasta hienot maalit ja temput, kun taas Peltolan mukaan voittaminen on parasta. Helsinkiläinen Johanna Kohvakka kertoo olevansa ensimmäistä kertaa Harvaluodon rannalla ystävänsä kanssa. Hän on vieraillut eri saarissa Helsingin edustalla, sekä alkukesästä myös Turun saaristossa. Uimarannalle hyvästä säästä nauttimaan ovat saapuneet myös piikkiöläiset Joonas Eklund ja tytär Isabella Eklund. Leiriolympialaisten jalkapallopelit toivat vanhempia Harvaluodon rannalle katsomaan lasten pelaamista. Joonas Eklundin mukaan he pyöräilevät paljon, ja Isabella tykkää potkia myös jalkapalloa ja leikkiä paljon kavereiden kanssa pihalla. Info 0800 5801 Kesäisiä hetkiä Harpissa Kaarina-lehden toimittaja rantautui Harvaluodon uimarannalle Piikkiöön ja kysyi kesäpäivän viettäjiltä, mistä hyvä lomapäivä syntyy. He viettävät kesäpäiviä paljon ulkoillen, ja käyvät Harvaluodon rannalla noin kerran viikossa. klo 13–18 Kaarina-talo Lautakunnankatu 1 Tervetuloa verenluovutukseen Varaa aika veripalvelu.fi tai tule kysymään vapaita aikoja. Kesäisin Kohvakka käy mielellään rannalla makoilemassa, metsäkävelyillä tai kiertelemässä saaria. Isän itsensä suosikkikesä aktiviteetteja taas on uiminen.Kesäisin ulkona puuhaillessa aika kuluu nopeammin ja talvisin taas tulee oltua paljon enemmän sisällä, Eklund huomauttaa
Parasta luonnonsuojelua ja iloa ihmisille. Kauniit kiitokset Kaarinan viherpalveluyksikölle. Uusi sauna-ravintolarakennus sijoittuu Hovirinnan venesataman ja uimarannan väliin. 3 Keskiviikkona heinäkuun 24. Laita mukaan nimimerkki ja oikea nimesi. Olette saaneet aikaan hienot apliaja kukkakedot Hovirinnan rantaan ja Mattelmäen alapuolelle. Tanssikonkari kiittää! Kesäperinteet kunniaan Viikon sitaatti ”Se tuottaa minulle aivan valtavasti iloa, kun näen päivittäin Kaarinassakin lapsia, nuoria ja aikuisia liikkumassa.” Pyöräilyvalmentaja Mika Simola s. Paviljongin on määrä valmistua kevään 2025 aikana, ja rakennukseen on tulossa ravintolan lisäksi myös saunaja pukuhuonetiloja. Toiveissa olisi, että altaan reunalle tulisi hyvä näyttötaulu, josta seurata vesijumpan etenemistä. Tilaa pitää olla riittävästi isommallekin ryhmälle. Urakan toteuttaa Turun Teollisuuden Rakentajat Oy, ja heinäkuun kääntyessä pian loppusuoralleen on työmaalla päästy maansiirtotöiden yhä edetessä perustusten tekovaiheeseen. Vesijumppaaja Kiitos Littoisten lavan torstai-iltojen tansseille. Lea Jos Kaarinan uimahalli tehdään yhdessä Turun kanssa, toivon ainakin että isoon matalaan altaaseen panostetaan vesiliikunnan ja -jumpan näkökulmasta. Yksikerroksinen rakennus käsittää sekä ravintolan että julkisen saunan, ja se tulee olemaan avoinna ympäri vuoden kaikille kuntalaisille. Hankkeen varsinainen toteuttaminen on kuitenkin viivästynyt kerta toisensa perään. Nimesi jää vain toimituksen tietoon, mutta ilman sitä kommenttiasi ei julkaista. TYRSKÄHDYK SIÄ 050 353 4200 KUVAN TAKAA. Uutta saunaa ja pysyvää rantaravintolaa on haviteltu Hovirinnan rantaan siitä saakka, kun edellinen ravintola lopetti ja purettiin 2010-luvun puolivälissä. 12 Huomenta, Kaarina! Huomenta, Kaarina! Kehu tai moiti lyhyesti! Lähetä kommenttisi verkossa sivulla www.kaarina-lehti.fi tai tekstiviestinä numeroon 050 353 4200. Toki suurin toive on, että Kaarinan uimahalli pysyisi Kaarinassa. päivänä 2024 Kuokka lyötiin Hovirinnan rannassa vihdoin maahan Hovirinnan Rantapaviljongin rakennustyöt ovat alkaneet heinäkuussa. Hyvää liikuntaa, mukavaa yhdessäoloa ja kauniita maisemia
Kurssilla voitaisiin harjoitella, kuinka heität tavaroiden sijaan mereen kiviä, verellä sotkemisen sijaan puhdistat haavan rauhallisesti, laittamalla siihen laastarin, jotta se ei sotkisi vieraiden omaisuutta. ”Vene pitää tuntea hyvin” Kun laiturissa olevien veneiden keikunta hetkeksi taukoaa, saapuu seuraava vene jo Kuusistonsalmea pitkin. Hovirinnan venesataman veneilijät huolissaan sääntöjen piittaamattomuudesta. Isommalla veneellä vauhdin pitää olla jo todella matala. 80 vuotta etuajassa. Kevyttä hölkkävauhtia etenevä vene ei sinänsä näytä aiheuttavan pari sataa metriä leveässä salmessa sen enempää uimarannan uimareissa kuin muissakaan vesillä liikkujissa isompaa reagointitarvetta. KAARINA Jan Sundman Viisimetrinen pulpettivene kyntää keula pystyssä pitkin Kuusistonsalmea Hovirinnan rannan edustalta kohti Kuusistonsalmen siltaa. Sähköjohtoja ja penkkejä rikottu, tavaroita heitetty mereen ja vene sotkettu vereen. Pahimus ei voi käsittää tällaista aggression purkua. Liikenne salmessa on lisääntynyt merkittävästi 2020-luvulla, ja sen mukana myös läheltä piti -tilanteita sattuu useammin. Tai ainakin sellaisen Saaristomeren, johon olemme vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana tottuneet. Varmaa on, että lämpeneminen jatkuu, mutta sen seuraukset nähdään varmuudella vasta vuosikymmenien, ehkä vuosisadan päästä. Eikä kaikilla pienemmilläkään voi nopeusrajoituksen ylärajalla liikkua, Luojola miettii. Sekin on yli keskiarvon, vaikkei kuluva kesä ole välttämättä viimeisen 15 vuoden menoon tottuneelle näyttäytynyt mitenkään erikoisen lämpimänä. Vuotuiset keskilämpötilat ovat kohonneet keskimäärin runsaalla asteella 30 vuoden takaisesta, ja vaikkei ero välttämättä kuulosta kovin dramaattiselta, on se kuumentanut varsinkin Suomen kesiä lyhyessä ajassa huomattavasti. Yksi Hovirintaankin ranKuusistonsalmi on varsin kapea väylä Hovirinnan uimarannan edustalla. Lauantaina siellä oli rikottu veneiden virtalukkoja ja erään veneilijän vene oli sotkettu silmittömästi. Itse en ole sitä näkymää enää todistamassa, mutta Kaarinaan syntyy tänäkin vuonna yli 300 lasta. Kaarinasta puuttuu ilmeisesti vihanhallintakurssi, kun kyseistä toimintaa harjoitetaan itsenäisesti. Agression käsittelyn lisäksi siellä voitaisiin opetella käytännöntaitoja, joissa harjoitellaan vaihtoehtoisia toimintatapoja ilkivallanteolle. Ripaus taikapölyä ja onnensiemeniä, niin saadaan tästä maailmasta ja Kaarinasta paikka, jossa toisen omaisuus ei vaihda käyttöoikeutta luvatta. JAN SUNDMAN Santtu Luojola on pitkän linjan kaarinalaisveneilijä, joka on seurannut huolestuneena veneilykulttuurin kehitystä Kuusistonsalmessa 2020-luvulla.. Se on tuntunut unohtuvan viime vuosina aika usein kokonaan, Luojola harmittelee. Pahimuksella onkin mietinnässä seuraava urallinen siirto, joten siinä olisi oiva aluevaltaus. Vihanhallintakurssi Kaarinaan. Tilanne muuttuu kuitenkin puolessa minuutissa, kun pulpettiveneen syrjäyttämät peräaallot pääsevät laitureille ja rantaan asti: pian yksi jos toinenkin pienempi vene keikkuu laidalta toiselle kolisten rantalaiturin metallipuomeihin. 4 Keskiviikkona heinäkuun 24. Muutos alkoi 2020-luvun alkuvuosina, ja on yltynyt kesä kesältä villimmäksi. Kalalajeista esimerkiksi silakka kamppailee jo nyt olemassaolostaan, ja samalla sinileväkukinnot ovat yhä rajumpia eri puolilla Kaarinankin rantoja. Jan Sundman Ilmastonmuutoksen aitiopaikalla Onko Kuusistonsalmesta tullut veneilyn villi länsi. Penkkien rikkomisen välttämiseksi siellä voitaisiin opetella pintakäsittelyn alkeita. Mutta nopeusrajoituksen lisäksi salmessa on myös aallontekokielto, ja se tarkoittaa, että monella veneellä ei voi silloin ajaa läheskään nopeusrajoituksen sallimaa nopeutta. päivänä 2024 Kaarina-lehden maskotti ei ole pyhimys. Silti pian saapuvat laineet keikuttavat varsinkin laitureiden pienempiä veneitä yllättävän paljon. Pahimus starttaa pian kurssille ilmoittautumisen, jotta kaikki kesäloman aikana sisäisen mörrimöykyn löytäneet voivat kaivaa itsestään rauhallisen maahisen tai hyvän haltiattaren. Tällä kertaa suuntana on Turku, ja veneen kulkunopeus tuntuu jo huomattavasti realistisemmalta aallonteon näkökulmasta. päivänä jo 18:aa. Heidän vuokseen muutosten tuulten soisi puhaltavan rahtusen nykytilannetta voimakkaammin. Varsinkin koronavuodet toivat vesille lukuisia uusia veneilijöitä, joilla ei ole aiempaa kokemusta vesiliikenteen säännöistä. Hän ja moni muu Hovirinnan venesatamaa kotisatamanaan käyttävistä veneilijöistä on ollut huolissaan Kuusistonsalmen veneilykulttuurista jo pidempään. Vähäjäisiä talvia on seudulla yhä useammin, ja esimerkiksi talvella 2019– 2020 Kuusistonsalmi pysyi rantoja myöden auki. – Vene pitää tuntea hyvin, jotta tietää, millä nopeudella se ei aiheuta peräaaltoa. Hyvä mittari suomalaisen ilmaston lämpenemiselle on se, miten usein Kuusistonsalmi Kaarinassa jäätyy, ja toisaalta montako hellepäivää Piikkiön Yltöisissä sijaitsevalla Ilmatieteenlaitoksen säähavaintoasemalla mitataan. – Sitä ei varmaan tulla edes ajatelleeksi, millainen aalto jo melko pienestäkin veneestä voi tulla, kun salmessa noudatetaan vain nopeusrajoitusta. Pahimus suosittelee lampaiden laskemista ja hampaiden puremista yhteen, kun pahamieli iskee. Isotkin veneet keikkuvat selvästi, mutta pienemmät keikkuvat sitten jo ihan kunnolla ja väkisinkin syntyy vaurioita, sanoo kaarinalainen pitkän linjan veneilijä Santtu Luojola. Hellepäiväennätykset on kaikki kirjattu 2010-luvun tai 2020-luvun vuosina, ja tänäkin vuonna hellepäivälaskuri näyttää heinäkuun 24. PÄÄKIRJOITUS Kuten tämän lehden sivuilta 6–7 on luettavissa, Kaarina, Suomi ja Pohjoismaat lämpeävät tällä hetkellä sellaisella vauhdilla, että meille 90-luvun lapsille yläkoulussa toitotettu 2100-luvun ”keskieurooppalainen ilmasto” alkaa olla jo nyt tätä päivää. Muutos on tällä hetkellä niin nopeaa, että on vaikeaa ennustaa varmuudella ilmastoa edes seuraavan 30-vuotisen vertailujakson loppupäähän, eli 2050-luvun alkuun. PAHIMUS Pahimus kuuli ikävän uutisen Hovirinnan rannasta. Kun ilmasto lämpenee, myös Saaristomeren oireilu lisääntyy. – Salmen nopeusrajoitus on 10 kilometriä tunnissa, ja sitä nähdäkseni noudatetaan kohtalaisen hyvin ainakin veneilijöiden osalta
Kunnat vastaavat myös kotoutumisen edistämisestä, ja TE-uudistuksen yhteydessä toteutettava Koto-uudistus kasvattaa vastuita entisestään. Elinvoimajohtajan viran perustamisesta äänestettiin. KAARINA Julian Rauhaniemi Kaarinan kaupunki on perustanut elinvoimajohtajan viran. – Minun piti alun perin jäädä perjantaina veneeseen yöksi. Jo laiturilla vastassa olivat verijäljet, jotka johtivat pahaenteisesti kohti hänen venettään. Asialla olivat mitä ilmeisimmin voimakkaiden päihteiden vaikutuksen alla ollut kaksikko, joka oli murtautunut ensin venelaiturin portin yli, ja jatkanut sitten matkaansa niin Luojolan kuin muutaman muunkin veneeseen. Aika hurjia tilanteita välillä tulee todistettua, kun laiturilta käsin katsoo menoa. – Uimarin pää on lopulta vedessä aika pieni piste, ja tässäkin salmessa näkee melko usein heitä jotka uivat vastarannalle ja takaisin. Eihän venesatamassa ole minkäänlaista opastusta tai tietoa salmen rajoituksista. Varsinaisesti varkaissa kaksikko ei tainnut lopulta kuitenkaan olla, sillä käytännössä kaikki varastamisen arvoinen oli heitetty joko mereen tai tuhottu siltä seisomalta. Organisaatiomuutokset viedään myöhemmin kaupunginhallituksen päätettäväksi. – Olihan se aika kamala näky, menimme tyttären kanssa rantaan ja tarkoituksena oli lähteä katsomaan Turkuun Tall Ship Races -laivoja. Kaupunkiorganisaatioon on suunnitteilla myös kokonaan uusi toimialue. Kaupunki on aloittanut tarvittavat valmistelutyöt uuden toimialueen perustamiseksi. Kaupunginhallitus päätti asiasta kokouksessaan 27. Osa veneen irtaimistosta oli myös heitetty mereen. Perussuomalaiset, demarit, vihreät, keskusta sekä kristillisdemokraatit olivat viran perustamisen kannalla, kokoomus vastaan. Opastusta petrattava Luojola sanoo osin myös ymmärtävänsä niitä veneilijöitä, jotka liikkuvat Kuusistonsalmessa sääntöjen rajamailla tai niiden yli. Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Yrittäjät ry:n omistaman konserniyhtiön toimitusjohtajan pesti on tällä erää täyttämättä. Maanantaina Luojolan veneen kokemat vauriot käytiin arvioimassa vakuutusyhtiön valtuuttaman venekorjaajan toimesta. Uudistuksella halutaan parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä nopeuttaa työllistymistä. Virkaan sisällytetään myös Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. Hänkään ei ollut koskaan törmännyt vastaavan tyyppiseen ilkivaltaan, jossa varsinaisen varastamisen sijaan päämotiivi näyttää olleen pelkästään veneen irtaimiston tuhoaminen. Tytär jähmettyi veneemme viereen ja jo kauempaa näin, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Eriävä mielipide Uutta viranhaltijaa ovat valitsemassa kaupunginjohtaja Harri Virta, henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Aaltonen (kok.), varapuheenjohtajat Hans Huttunen (ps.) ja Hannu Rautanen (vihr.), jäsenet Sanna Tähkämaa (kesk.) ja Jere Järvinen (sd.) sekä kaupunginvaltuutettu Pentti Kallio (vas.). Elinvoimajohtajan virkaan sisällytetään myös Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. – Lähin nopeusrajoituskyltti on länteen päin mentäessä Kuusiston telakalta vähän Hovirintaan päin ja toisessa suunnassa Piispanlinnan raunioiden lähellä. Päästyään perille, näky oli suorastaan hirvittävä: verta, sähköjohtoja, rikottuja kalusteita, ulos heitettyjä tavaroita. – Videokameravalvonta pitäisi ehdottomasti saada, mutta toisaalta estääkö sekään tällaisia tilanteita. toukokuuta. Mikko Aaltonen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Onni onnettomuudessa oli se, ettei Luojola itse ollut veneessä kaksikon saapuessa. Kuin suoraan pyörremyrskyn jäljiltä. Hän sanoo, ettei elinkeinoyhteistyö ole kiinni organisaation juridisesta rakenteesta, vaan toiminnasta ja tekijöistä. Yksi vaihtoehto on, että paikallinen veneseura järjestäisi yöaikaisen valvonnan venesatamaan, mutta sekin vaatii seuralta aika paljon talkootyötä. KALE-ARKISTO Santtu Luojolan veneen portaat olivat yltä päältä murtautujien veressä. Elinvoimajohtajan virka uusine toimialueineen perustetaan toimintojen tehostamiseksi, synergiaetujen saamiseksi ja laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi. Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Yrittäjät ry:n omistaman konserniyhtiön toimitusjohtajan pesti on tällä erää täyttämättä. Hanna Sirkiä (kok.) äänesti tyhjää. uutiset Lähetä lehdelle vinkki tai palautetta! toimitus@kaarina-lehti.fi 5 Veneilijä Santtu Luojolaa odotti viime lauantai-iltapäivänä tyrmistyttävä näky, kun hän saapui veneelleen Hovirinnan rantaan. Kymmenien tuhansien vauriot. tautunut veneilijäryhmä ovat vesijetillä liikkujat. Verta oli niin laiturilla kuin myös veneessä, ja käytännössä kaikki mahdollinen oli veneessä tuhottu tai ainakin yritetty tuhota, Luojola päivittelee paria päivää myöhemmin. – Jotenkin käsittämättömältä tuntuu, enkä minä ainakaan muuta selitystä keksi tuollaiselle toiminnalle kuin sen, että siinä ei ole oltu enää ihan tässä maailmassa mukana. Luojola on joka tapauksessa sitä mieltä, että valvontaa pitäisi Hovirinnassa lisätä. Luojola arvioi, että pelkästään hänen oman veneensä kokemien vaurioiden hintalappu kipuaa kymmeniin tuhansiin euroihin. Asian vahvistaa myös Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari, jonka mukaan venelaitureiden päihin on kaavailtu opastustauluja salmelle päin. Näin ollen veneilijöiden pitäisi nähdä heti rannasta lähtiessään, minkälaisin pelisäännöin suositun veneja uimarannan edustalla pelataan. – Täytyy katsoa, mitä vakuutusyhtiö asialle tekee ja millaiseen lopputulemaan päästään. Onneksi näin ei ollut, Luojola kiittelee. Kaarinaan uusi elinvoima johtajan virka Virkaan sisällytetään myös Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. Venesatamassa liikkuvien mukaan vesijeteillä kapeassa salmessa kaahaillaan jeteillä välillä sellaista vauhtia, että niin veneilijöiden kuin uimareidenkin puolesta hirvittää. Entinen toimitusjohtaja Niina Sjöholm irtisanottiin maaliskuussa (KaLe 27.3.). Pohjaehdotus viran perustamisesta voitti äänin 8–4. Puoluetoveri Sami Elmeranta kannatti ehdotusta. Elinvoimajohtaja vastaa Kaarinan elinkeino-, kotoutumisja työllisyyspalveluista. On vaikea sanoa, millainen lopputulema tässä olisi ollut, jos olisin ollut nukkumassa veneessä kaksikon saapuessa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Aaltonen totesi vastaehdotuksessaan, ettei virkaa tulisi perustaa. Kaarina hoitaa myös Paimion ja Sauvon kotoutumispalveluita. Päätöksen taustalla on TE24-uudistus, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta. Tässä olisi myös Kaarinan kaupungilla petraamisen paikka, ja ilmeisesti jonkinlaista lisäopastusta Hovirintaan onkin tulossa, Luojola tietää. Lauantai-iltapäivän järkytys: Verinen vene odotti Luojolaa Hovirinnan rannassa. – Toivotaan, että opastusta tulee lisää ja siten veneilykulttuuri Hovirinnan edustalla rauhoittuu. Luojolan veneen sisusta oli tuhottu kaksikon toimesta. Ja koska kaksikko murtautui kaikkiaan kuuteen veneeseen, kerrottaneen tuo lukema vielä moninkertaisesti kokonaisvahinkoja laskettaessa. Kelpoisuusvaatimuksina ovat soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, laaja elinkeinoelämän tuntemus sekä aikaisempi johtamiskokemus. Työja elinkeinopalvelut siirtyvät tuolloin valtiolta kuntien järjestämisvastuulle. Siirtyminen virkamiesvetoiseen malliin on Aaltosen mukaan omiaan lisäämään byrokratiaa eikä automaattisesti hyödytä yhteistyötä yritysten, elinkeinoelämän tai muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa. Kaarina kuitenkin markkinoi itseään merellisenä kaupunkina ja Hovirintaa on kehitetty paljon viime vuosina, joten tällaisiinkin aivan perusasioihin pitäisi myös panostaa, Luojola tuumii. Jos lasket veneesi vesille vaikkapa Voivalassa tai Hovirinnassa, etkä tunne seutua, et voi tietääkään voimassa olevista rajoituksista
– Esimerkkinä silakka on nähnyt nälkää 80-luvun puolivälistä lähtien. Ilmatieteenlaitoksella vertailua tehdään 30 vuoden jaksoissa, ja viimeisin sykli ulottuu vuosille 1991–2020. – Planetaarisista rajoista kuusi on jo ylitetty, ja dramaattisin muutos on tapahtunut viimeisten kymmenien vuosien aikana. Tämän seurauksena eläinplanktonin ja silakan lisääntymissyklit eivät enää täsmää Piilevin keväthuippuun mikä edelleen vaikuttaa suoraan silakan kututapahtuman onnistumiseen saatavalla olevan ravinnon kautta, Hänninen harmittelee. . 2010-luku: 189 . Jo pelkästään 2020-luvulla hellepäiviä on ehtinyt paikkakunnalla toistaiseksi olla 110, kun vielä 1900-luvulla se olisi ollut tavallinen lukema koko vuosikymmenelle. – Napa-alueilla lämpötilan nousu on ollut nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin, ja se näkyy myös Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa. Lähes sadan vuoden otannalla on nähtävissä, että sademäärät seudulla ovat kasvaneet vähän, mutta se, millaisissa annoksissa vettä sataa, on muuttunut jonkin verran. Jos vielä 1900-luvun puolivälin molemmin puolin oli tavallista, että Yltöisten säähavaintoasemalla Piikkiössä mitattiin 4–5 asteen vuotuisia keskiarvolämpötiloja, ei esimerkiksi 2020-luvulla vuoden keskilämpötila ole Peimarin seudulla jäänyt kertaakaan alle 6 asteen. 1931–1960: 588 mm* Hellepäivien määrä eri vuosikymmeninä: . 1980-luku: 109 . 2023: 6,2 astetta . . . Ilmastotutkija Jukka Käyhkö, Turun yliopisto Hellepäivien määrä on kasvanut Kaarinassa viime vuosikymmeninä huolestuttavaa vauhtia. päivänä 2024 uutiset Kaarinassa eletään ilmastonmuutoksen ytimessä Keskilämpötila nousee seudulla niin nopeasti, etteivät kasvija eliökunta tahdo pysyä perässä. 2020: 8,1 Keskimääräinen vuosilämpötila ilmaston 30-vuotisissa vertailujaksoissa: . 2021: 6,0 . . EERO SAARIKOSKI . Ja on selvää, että ilmaston lämpeneminen jatkuu vielä pitkään, vaikka tekisimme maapallon hyvinvoinnin kannalta oikeita valintoja ja ratkaisuja jo tänään. 1960-luku: 102 * Kaikki muut tilastot ovat peräisin Yltöisten havaintoasemalta Kaarinan Piikkiöstä, mutta vuosien 1931–1960 vertailujakson lukemat ovat Turun lentoasemalta, joka on hyvin vertailukelpoinen Yltöisten aseman kanssa. 1961–1990: 636 mm . 2000-luku: 152 . Ne silakat mitä nyt Saaristomerellä kalastetaan, ovat painoltaan keskimäärin 60 prosenttia siitä mitä ne olivat vielä 1980-luvulla, vertaa merentutkija Jari Hänninen, joka toimii Saaristomeren tutkimuslaitoksen kenttäjohtajana Seilissä. . Saaristomeren suolapitoisuus on laskenut lähes kymmenellä prosentilla muutamissa kymmenissä vuosissa, ja se on vaikuttanut olennaisesti myös ravintoon ja kutumahdollisuuksiin, mitä esimerkiksi silakoille on tarjolla. . Parin asteen keskiarvolämpötilan nousu ei välttämättä kuulosta dramaattiselta, mutta sitä se on. Eli lämpenemisen vauhti on kiihtynyt viimeisen runsaan 30 vuoden aikana valtavasti. Äkkiseltään silakan ahdinko ei kuulosta vielä maailmantai edes Saaristomeren laajuiselta katastrofilta, mutta yksittäisenkin kalalajin ongelmat kertovat tässäkin tapauksessa koko vesieliöympäristön muutoksesta. Valuma-alueen talviaikaisten lumija jäämassojen sulamisesta aiheutunut ravinnepulssi ei enää käynnistä meressä selkeää Piilevien kukinnan keväthuippua, koska ravinteita valuu mereen tasaisesti koko talvikauden. – Kun opiskelin alaa 1980-luvulla, muistan vielä vaiheen, kun opettajakun?Meillä alkaa olla käsissä ruoantuotannon aikapommi, jota ei oteta vakavasti. 1990-luku: 138 . . 1961–1990: 4,8 . Kesäisin sinne lipuu lähes säännönmukaisesti useampi sinilevälautta, ja leutojen talvien myötä jäälle uskaltautuu jalkaisin yhä harvemmin. 1931–1960: 4,6* Keskimääräinen vuotuinen sademäärä ilmaston 30-vuotisissa vertailujaksoissa: . 2020-luku: 110 hellepäivää** . . ** Hellepäivälukema on kirjattu 22.7.2024.. 6 Keskiviikkona heinäkuun 24. 30 vuoden vertailujaksot Yksittäisten vuosien sijaan hedelmällisempää on vertailla pidempää ajanjaksoa. 2022: 6,5 . KAARINA Jan Sundman Ilmastonmuutoksen näkee parhaiten, kun kävelee pitkin Kaarinan rantoja. 1970-luku: 123 . Sen havainnollistavat niin sanotut planetaariset rajat, joita on kaikkiaan yhdeksän, ja vaikka vain yksi niistä on ilmastonmuutos, ovat ne kaikki enemmän tai vähemmän sidoksissa toisiinsa. Ilmiö on toki maailmanlaajuinen, mutta Suomessa ja Pohjoismaissa lämpötila nousee tällä hetkellä sellaisella vauhdilla, etteivät vesistö ja eliöstö tahdo pysyä enää perässä. HELLETTÄ ON 2000-LUVULLA PIISANNUT Lämpötilastoja Kaarinasta Vuotuisia keskilämpötiloja viime vuosilta: . . . . . . 1991–2020: 5,9 . Myös sitä edeltävä sykli 1961–1990 on saatavissa Yltöisistä, ja puolestaan vuosien 1931–1960 sykli on tulkittavissa Yltöisistä vajaan 20 kilometrin päässä sijaitsevalta Turun lentoaseman säähavaintoasemalta. Ja yllättävän pian helisemässä on myös maata viljelevä ihminen, jos luonto sivuutetaan yhä päätöksenteossa. . Vuosina 1991–2020 Yltöinen lämpeni keskimäärin jo 5,9 asteeseen. Ennätysvuotena 2020 vuoden keskilämpötila oli peräti 8,1 astetta. Siksikin tulevaisuuden avainsana on sopeutuminen, ja uskon kyllä, että ihminen sopeutuu, vaikka isoja muutoksia onkin edessä, Käyhkö tuumii. 1991–2020: 671 mm . Hellejaksot pidentyneet Kun noustaan Kaarinan rantavesistä maalle, voi ilmastonmuutoksen aistia pidempinä hellejaksoina kesäisin, mutta myös voimistuneina ukkossateina. Leutojen talvien ja kesän pidempien hellejaksojen ohella myös rankkasateet ovat yleistyneet, vaikka vuotuisessa sademäärässä kovin suurta eroa ei olekaan, pohtii Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö, joka on tutkinut sääilmiöitä ja ilmastonmuutosta 1990-luvulta lähtien. . . . . Lentoasemalla vuosien 1931–1960 keskilämpötila asettui 4,6 asteeseen, ja Yltöisissä vuosien keskilämpötila oli 4,8 astetta. – Sellainen koko vesiekosysteemiä koskeva ajallinen synkronointi, mikä Itämeressä ja Saaristomerellä oli vielä tavallista vaikkapa 50 vuotta sitten, on katoamassa
– Ei auta kuin jatkaa taistelua, hän hymähtää. RIITTA SALMI ?Eihän Itämeri ole ollut kunnolla jäässä enää aikoihin. – Vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina Seiliin saatiin tehtyä jäätie lähes jokaisena talvena. Tutkijana asia tietysti turhauttaa, koska asioista on kerrottu päättäjille moneen kertaan ja pitkään, harmittelee Käyhkö. Kyse ei ole siis mistään leikin asiasta, kun sanotaan, että huolellinen peseytyminen on vähintä mitä sinileväpitoisessa vedessä uimisen jälkeen pitää tehdä, Hänninen muistuttaa.. Ja se muutos on ollut todella radikaali ja nopea, Käyhkö sanoo. Levähavaintojen tiedot perustuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pitkäaikaiseen vakioseurantaan, Rotarien havaintopisteisiin, satelliittikuviin sekä kansalaishavaintoihin. Ilmastonmuutoksesta toki puhutaan paljon ja kovinkin sanoin, mutta varsinaiset teot jäävät useimmiten eurojen alle. Runsaasti sinilevää on havaittu Rymättylän Kirkkojärvessä sekä Salon Ylisjärvessä, vähäisemmissä määrin Kauttuan Pyhäjärvessä ja Kiskon Kirkkojärvessä. Tarkempia levätietoja voi tarkastella havaintopisteittäin Järvi-Meriwikistä (www.järviwiki.fi -> Havainnot). Runsastuessaan sinilevä kohoaa pinnalle ja muodostaa silmin havaittavia viiruja ja lauttoja. Sisävesillä tilanne on Lounais-Suomessa rauhallisempi. Jäätiet jäämässä historiaan Viimeisen runsaan 30 vuoden kehitys on vaikuttanut myös lumitalviin ja meren jääpeitteeseen, joka on tärkeä nykyisen kaltaiselle Saaristomeren eliöstölle. – Kyse ei ole vain lämpimästä ilmasta, vaan muuttuvien olosuhteiden seurauksista. Paikallinen tarkkailu avainasemassa Sinilevän määrä tyypillisesti runsastuu aurinkoisella ja lämpimällä säällä. Vähäinen määrä sinilevää ei pääsääntöisesti estä vedessä uimista tai veden käyttöä, kunhan noudattaa tarvittavaa huolellisuutta. Tällaisia jaksoja on kieltämättä 2000-luvulla ollut enemmän kuin pitkään aikaan historiassa, Hänninen sanoo. Saaristomeren sinilevätilanne näytti tältä kesäkuun loppupäivinä. Meillä alkaa olla käsissä ruoantuotannon aikapommi, jota ei oteta vakavasti. Se näkyy myös Saaristomeren olosuhteissa, Hänninen selventää. – Varsinkin jos iholla on haavaumia, suosittelisin jättämään uintiretken väliin. Sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin erityisesti Saaristomeren sisäja välisaaristossa, mutta runsaita havaintoja on myös Selkämereltä. – Sinilevää on ollut aina olemassa. Heinäkuun alussa tilanne hetkeksi parani, kunnes taas kuun loppua kohden tilanne on mennyt Kaarinankin rannoilla heikompaan suuntaan. JAAKKO RUOLA Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja Jari Hänninen seuraa tarkasti Turun saariston merialueen kehitystä. Tapahtumaa kutsutaan suolapulssiksi, joka tapahtuu yleensä vuodenvaihteen tienoilla, kun lännen suunnasta puhaltavat talvimyrskyt Pohjanmerellä ovat kovimmillaan ja kun Itämeri on ollut varsinkin pohjoisilta osiltaan jääpeitteen alla. Vähäinen sinilevä erottuu vedessä esimerkiksi vihertävinä hippusina. Hyvin runsaasti levää on havaittu Naantalissa, Mynälahden sisäosissa, Kaarinassa, Korppoossa ja Kemiönsaarella sekä pohjoisettä eteläpuolella. Ja se taas vaikuttaa suoraan siihen, millä vauhdilla jo valmiiksi vähäsuolainen Itämeri makeutuu. Vaikka sinilevä kukkisikin rantavesissä, ei se välttämättä tarkoita sitä, etteikö veteen voisi mennä noudattaen varovaisuusperiaatetta. Levätilanne voi muuttua hetkessä ja vaihdella paikallisesti saman vesistön äärellä, joten veden uintikelpoisuus tulee arvioida ensisijaisesti paikan päällä. Osassa sinileviä esiintyy aika voimakkaitakin myrkkyjä, jotka voivat vaikuttaa maksaan ja hermostoon. Samoilla linjoilla on myös Hänninen, joka puhuu Itämeren tilanteesta seuraavan kerran muun muassa Paraisten Itämeripäivässä elokuun lopulla. Vettä ei tule niellä, ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Lopuksi sinileväkukinta saattaa pahimmillaan muodostaa paksua puuroa, joka kasautuu rantaan. 7 Keskiviikkona heinäkuun 24. Se perustui lämpimään 1930-lukuun, jota seurasi seuraavina vuosikymmeninä viileämpi ajanjakso. Sinileväkukinto erottuu monista levistä sillä, että esiintymä hajoaa kepillä koskettaessa eikä se takerru keppiin kuten esimerkiksi rihmamainen viherlevä. Nyt jäätä ei ole ollut, ja Itämeren pinta on ollut korkeammalla eikä suolapulssi ole saanut enää puskettua suolaista merivettä vastavirtaan. Suurin osa leväesiintymistä on sijainnut merialueilla, mutta myös joillakin sisävesialueilla on havaittu sinilevää. Jos miettii jotain asiaa, missä ilmastonmuutos näkyy aivan selvästi ja helposti, on talvikauden meren jääpeitteisyys. Viimeisten kymmenien vuosien aikana ainoastaan kukinnolle on ollut suosiollisemmat olosuhteet, sillä se vaatii tyyntä säätä, meriveden on oltava vähintään 20-asteista ja auringon pitää paistaa. Merentutkija Jari Hänninen, Turun yliopisto Sinilevää on aina ollut, mutta nyt sille tarjoillaan täydelliset olosuhteet Aina aika ajoin kuulee jonkun, yleensä varttuneemman kanssaeläjän sanovan, ettei hänen nuoruudessaan Kuusistonsalmessa ainakaan ollut sinilevää. JORI LIIMATAINEN Maantieteen professori Jukka Käyhkö muistuttaa, että äänestäminen on hyvä keino vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen. – Itämeren suolavesihän tulee Atlantilta Pohjanmereltä Tanskan salmen kautta tänne Pohjolan rannoille. Tuuli ja sateet sekoittavat vesimassaa, jolloin sinileväkin sekoittuu veteen. Sinilevähavainnot yleistyneet Lounais-Suomessa Kaarinassa ja Kemiönsaarella runsaita esiintymiä. Mikäli sinilevää on vedessä runsaasti, ei vettä tule käyttää saunavetenä, syötävien kasvien kasteluvetenä, eikä sitä tule käyttää talousvetenä keittämisenkään jälkeen. Teemat ja aiheet ovat tuttuja, sanomakin jo useampaan kertaan toistettu; muutoksen on tapahduttava nyt, sillä jo nyt tekemättä jääneiden päätösten taakkaa kannetaan joka tapauksessa vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja. Ja vaikka sitä ei ole nähtävissä kukkivina lauttoina, sitä on silti meressä jatkuvasti – talvellakin. Eihän Itämeri ole ollut kunnolla jäässä enää aikoihin, Jari Hänninen sanoo. Ja nyt viimeisen 15 vuoden aikana se on tainnut onnistua yhtenä talvena. Merentutkija Jari Hänninen kumoaa tämän väitteen kuitenkin nopeasti. Merialueilla sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin Saaristomeren rannikkoalueella sekä sisäja välisaaristossa. Ruoantuotannon aikapommi Jos jo viimeisen 30 vuoden kehitystahti on ollut huolestuttavan nopea, herää tätäkin juttua kirjoittavalla toimittajalla mieleen kysymys, missä ollaan silloin, kun seuraavaa 30 vuoden vertailujakson tuloksia 2050-luvun alkuvuosina perataan kenties Kaarina-lehdenkin sivuilla – ainakin verkossa. päivänä 2024 nassakin oli sellainen näkemys, että ilmasto viilenee. 1980-luvulla keskiarvot lähtivät taas nousuun, ja se on jatkunut tähän päivään asti. KAARINA Lounais-Suomen sinilevähavainnot ovat lisääntyneet parin viime viikon aikana satelliittikuviin ja VarsinaisSuomen ELY-keskuksen vakioseurannan tietoihin perustuen. Silloin on vain huolehdittava tarkkaan peseytymisestä, joskin iho voi silti ärsyyntyä myrkyllisestä levästä
Tanssikurssi Lava Blues klo 18.00 ja tanssit klo 19.30. – He halusivat esimerkiksi luoda peliin lentävän puhelimen, joten opetimme heille, miten se toimii. MICAELA SAVIOJA / BIGDREAMERS. LAVATANSSIT Littoisten lavalla järjestetään torstaina tanssikurssi. JOOGAA Puistojooga järjestetään hovirinnan uimarannassa lauantaina. Puusisto on maksuton yleisötapahtuma ja se järjestetään 9.7.–7.8.2024. He olivat siitä todella innoissaan, Savioja sanoo. 8 Keskiviikkona heinäkuun 24. – Suunnittelemme yhdessä tunnit ja Elvis toimii Tilannekuva tunnilta, jossa tehdään esterataa. Puistojooga Hovirinnan rannan leikkipuiston ja jalkapallokentän välisellä puistoalueella lauantaina 27.7 klo 8.30–9.30. Kursseilla opeteltua tanssilajia soitetaan runsaasti myös tansseissa. Jooga sopii aloittelijoille ja aiemmin jooganneille, tunnilla tarjotaan vaihtoehtoja eri tasoille. Pisteitä voi tienata myös loppukokeista, jossa testataan opiskelijan oppimista menneen kuukauden kurssista. heinäkuuta. Lapset saavat itse myös vaikuttaa, mitä haluavat oppia kurssilla. Puusisto2024-tapahtuman aikana näyttely ja Villikahvila ovat poikkeuksellisesti avoinna joka päivä. Peliohjelmointikurssilla lapsille opetetaan datastruktuuritietämystä, algoritmitmejä, ohjelmointikieltä, ryhmissä työskentelyä, itsenäistä työskentelyä, loogista ajattelua, ongelman ratkaisutaitoja, päättelykyvyn kehitystä, tilan hallintaa ja maailman luomista. Tavallisimmin, kun haapojen oksat kohoavat reippaina ylöspäin, niin näiden tiettyjen yksilöiden oksat laskeutuvat sirosti ja rennosti alaspäin. Hinta sisältää tanssikurssin ja tanssit. Lapset pääsevät itse suunnittelemaan pelin, joka on mahdollisuus ladata kaikkien saataville Roblox-videopelipalveluun. Pisteillä voi vaikuttaa tulevien kurssien sisältöihin ja muuhun hauskaan kurssiin liittyviin asioihin, Savioja kertoo. Lapset pääsevät haasteiden avulla luomaan oman pelin jo opetettujen asioiden avulla. Lapsille mahdollisuus luoda oma virtuaalinen pelimaailma Verkossa alkaa kuukausittain peliohjelmointikurssi, jossa lapset pääsevät vaikuttamaan opetettaviin asioihin. Kurssin tarkoitus on olla harrastus, jossa opitaan peliohjelmointia ja tehdään peli eri pelimoottoreilla. Tanssien alussa käytössä bussipysäkki, jossa kaikki pääsevät tanssimaan. 10 €/kk Digisisällöt alk. Tiklistä saimme lukea jo kesäkuussa ja nyt perehdytään myös keltavuokon elämään. Ja se kevät, kun sekä vuokot että esim kiurunkannukset puhkeavat kukkaan ennen puiden lehtien avautumista, tämä nk kevätaspekti sulattaa varmasti viileimmätkin talvisydämet! Mutta löytyypä Kaarinalta toinenkin luonnonvarainen ominaiskasvi, nimittäin haapa. Haluamme tarjota lapsille mahdollisuuden unelmoida isosti ja luomaan oman pelin. He järjestävät kurssilla myös viikkotehtäviä ja kuukausittaisia kisoja joka kuukausi. Aineistot: ilmoitukset@kaarina-lehti.fi KAUPALLINEN JOHTAJA KATJA HÄGG katja.hagg@ts.fi ISSN 0784-2465 (painettu lehti) ISSN 2737-0143 (verkkojulkaisu) Meneillään Meneillään 3 POIMINTAA KALENTERIIN NÄYTTELYT Kuusiston taidekartanolla alkaa maanantaina 29.7. Palkinnoksi voittajille he jakavat Holograafisia tarroja BigDreamers-universumin hahmoista. Ikäryhmäntasoista opetusta Savioja järjestää kurssia yhdessä BigDreamersin toimitusjohtaja Elvis Savolaisen kanssa. Maija Helasvuo, Mika Helin, Kim Jotuni, Timo Kokko, Henning Lemcke, Rina Charlott Lindgren, Leena Reittu, Ruben Risholm, Milja Salonen ja Hanna Vahvaselkä toteuttavat uudet teokset kartanon mailta aiemmin kaadetuista tukeista. Tällaiset parhausolosuhteet löytyvät Lounais-Suomelle ominaisista lehtometsistä, joita Kaarinassa onkin melko mukavasti. Kulkupelin voi pysäköidä Auranlaakson koulun pihaan, sitten suojatietä Littoistenjärventien yli ja askeleet vasemman käden suuntaan, siinä ne riippaoksat aivan tien vieressä ovat, ja pääsehän siitä mukavasti myös luontopolulle, upean Muikunvuoren tuntumaan. – Tärkeintä on, että on aitoa kiinnostusta, se auttaa oppimaan kaikista parhaiten. Saviojan tavoitteena on opiskella tieto ja -ohjelmistotekniikan filosofiksi tukeakseen kurssin opetuksien laatua. Tanssit tahdittaa Heikki Koskelo & Helmi-orkesteri. Puusisto2024-tapahtuma. Joogan jälkeen voi virkistäytyä uimalla viereisellä Hovirinnan uimarannalla. 5,50 €/kk Tarkemmat tilaushinnat ja -veloitukset: www.tilaajapalvelija.fi/tilausehdot JAKELUPÄIVYSTYS Puhelin: 02 269 3434, arkisin klo 6–16.30, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 7–11 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi/jakelupaivystys MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset www.kaarina-lehti.fi > mediakortti Valmistettavat ilmoitukset jätettävä viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Keltavuokko on vaativa, sille kelpaa vain paras. Opetusalustana käytämme Discordsovellusta, koska siellä on helppo streamata näyttöä ja auttaa opiskelijaa, Savioja kertoo. Monesti keltavuokon voi tavata valkovuokkojen seasta, kukkivatkin samaan aikaan. Mukaan on jo ilmoittaunut useampi lapsi myös Kaarinasta. Nurmikentällä ei ole varjoa, joten kannattaa suojautua auringolta vaaleilla, ilmavilla vaatteilla. Eikä ihan mikä tahansa, vaan Auranlaaksossa havisevat aivan omanlaisensa haavan lehdet. Savioja toimii pääsääntöisenä ryhmänvetäjänä. Mukaan tarvitsee joogamaton ja vesipullon. Näitä lisäyksiä odotellessanne, hyvät lukijat, teidän kannattaakin käydä katsomassa näitä haapoja ihan paikan päällä. Kurssilla keskitytään alkeisiin ja se on tarkoitettu aloittelijoille. päivänä 2024 Joitain vuosia sitten Kaarina-seura järjesti äänestyksen, jossa valittiin Kaarinalle nimikkokasvi ja -eläin. Heidän aiempia teoksiaan on esillä Lahoamisesta-näyttelyssä, jonka kaikille avoimet avajaiset ovat keskiviikkona 31. Rauhallisesti etenevä harjoitus. KAARINA Niko Kettunen Turkulainen BigDreamersyritys järjestää peliohjelmointikursseja verkossa 7–13-vuotiaille lapsille. Tästä jo nyt Kaarinanhaavaksi nimetystä puusta ollaan kohtalaisella menestyksellä onnistuttu lisäämään joitain taimia, mutta se ei aivan helppoa ole, vaan kärsivällisyyttä vaativaa toimintaa. Valmisaineistot viimeistään edeltävänä perjantaina klo 16. – Haasteet ovat olleet hauskoja ja lapsia motivoivia. Osallistujille puolestaan Dreampisteitä, joilla voi vaikuttaa esimerkiksi erilaisiin asioihin peliserverillä. Kuljetus kartanolle kulttuuribussilla keskiviikkona ja sunnuntaina on yleisölle maksuton. Marjo Nousiainen Kaaarinan oppaat ry Nimikkokasvien Kaarina KOLUMNI TOIMITUS Uutismedian liiton jäsen Ilmestyy kerran viikossa keskiviikkoisin toimitus@kaarina-lehti.fi Postiosoite: Kaarina-lehti, Vistantie 19, 21530 Paimio KUSTANTAJA: Salon Seudun Sanomat Oy TOIMITUSJOHTAJA: Jaakko Ketonen PÄÄTOIMITTAJA: Taina Tukia PAINO: Salon Lehtitehdas 2024 MEDIAMYYNTI TERESE KUKKONEN Lomalla ANN-MARI SIIKALAMPI ann-mari.siikalampi@ kaarina-lehti.fi Markkinointi AMS 044 079 8800 www.kaarina-lehti.fi TAINA TUKIA Päätoimittaja taina.tukia@ kaarina-lehti.fi 050 624 76 JAN SUNDMAN Toimittaja jan.sundman@ kunnallislehti.fi (02) 588 8654 JAANA PAKARINEN Toimittaja jaana.pakarinen@ kunnallislehti.fi (02) 588 8617 JULIAN RAUHANIEMI Toimittaja julian.rauhaniemi@ kunnallislehti.fi 050 343 9969 ASIAKASPALVELU Tilausasiat ja yksityishenkilöiden ilmoitukset Puhelin: 02 770 2626 arkisin klo 8.15–16 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kaarina-lehti.fi TILAUSHINNAT Varsinais-Suomeen jatkuvana tilauksena 1.6.2024 alkaen: Painettu lehti ja digisisällöt alk. He molemmat opiskelevat insinööreiksi ja ovat ohjelmoineet useita pelejä. Voittajiksi selviytyivät tikli ja keltavuokko. Ryhmän vetäjän Micaela Saviojan mukaan kurssille osallistuminen ei vaadi aikaisempaa tietämystä peliohjelmoinnista, joskin osallistujalla on oltava oma kannettava tai pöytämallinen tietokone
Osallistujia on ympäri Suomen ja kurssi järjestetään etänä Roblox Studiossa, jossa ohjelmoidaan ja testataan pelejä. elokuuta Littoisten lavalla ja sen läheisyydessä. MICAELA SAVIOJA/BIGDREAMERS päivystäjänä sekä tukihenkilönä meidän BigDreamers -serverillä, Savioja sanoo. Tapahtumassa on luvassa myös open mic -mahdollisuus eli kuka tahansa voi tulla esittämään esimerkiksi omia runojaan tai musiikkiaan. 10 €/kk Digisisällöt alk. – Suomalainen sanataidekenttä on todella monimuotoinen. Ryhmillä opetusta on viikoittain. Osallistujia on Kaarinasta sekä useammalta paikkakunnalta ja mukaan mahtuu vielä lisääkin porukkaa, Savioja kertoo. – Onko viemäri rikki. Lisäksi he pitävät kertaustunnit viikoittain opiskelijoille, jotka haluavat tulla kertaamaan viikolla käytyjä asioita. – Littoisten lava tarjoaa mielenkiintoiset ja ainutlaatuiset puitteet tällaiselle sanataidetapahtumalle. Riimijuhlassa lavalle nousee niin muusikoita kuin runoilijoita. Valmisaineistot viimeistään edeltävänä perjantaina klo 16. Aineistot: ilmoitukset@kaarina-lehti.fi KAUPALLINEN JOHTAJA KATJA HÄGG katja.hagg@ts.fi ISSN 0784-2465 (painettu lehti) ISSN 2737-0143 (verkkojulkaisu) SÄHKÖTYÖT NUOHOOJAT AUTOKORJAAMOT Korjaamopalvelu Tammi Oy Korjaamopalvelu Tammi Oy Salvelanlaaksontie 1, Piikkiö 0500 529 799 LVI-TYÖT Airiston Putkityö Oy Teollisuuskatu 18 PL 77, 21601 Parainen 050-5479742 esa.jalonen@aptoy.fi www.aptoy.fi VESI-, VIEMÄRIJA LÄMPÖJOHTOTYÖT LÄMPÖPUMPUT TARVIKEMYYNTI Vuodesta 2003 Kaarina ja Parainen toimisto@aptoy.fi 050 544 2443 • www.aptoy.fi KOSMETOLOGISET HOITOLAT Oskarinaukio 3 20780 Kaarina 02 2434 095 040 701 9868 Avoinna: MaPe 10-17, muina aikoina sopimuksesta www.elisamakinen.fi UUTUUS! kosmetologi vyöhyketerapeutti Täyteainehoito ilman pistoksia. Riimijuhlan toivotaan tavoittavan sanataiteen aktiiviset harrastajat kuin myös tuovan uusia ihmisiä sanataiteen pariin. Saviojan mukaan lapset ovat olleet innokkaita oppijoita. Turkulainen BigDreamers yritys järjestää verkossa peliohjelmointikurssin 7-13 vuotialle lapsille. Tapahtumassa esiintyvät muun muassa runoilijat ja isä-tytär-duo Tapani Kinnunen ja Venla Kinnunen, artisti Lempi Elo, Kylmä Turku -kollektiivissa vaikuttava Dj D Coopa, räppäri Helppo J sekä spoken word -artisti Dxxxa D. 9 Keskiviikkona heinäkuun 24. 02-243 7550 Automestarinkatu 5, 20780 Kaarina Automaalaamo A. p. Savioja ja Savolainen järjestää myös yhteisen peliillan aina perjantaisin. Tapahtuman idea lähti Kirjan talon toiveesta päästä toteuttamaan Littoisten lavan kauniiseen ympäristöön sanataidetapahtuma. Heidän mukaansa se mahdollistaa uusien ystävien kanssa yhdessä pelaamista valvonnan alla. päivänä 2024 TOIMITUS Uutismedian liiton jäsen Ilmestyy kerran viikossa keskiviikkoisin toimitus@kaarina-lehti.fi Postiosoite: Kaarina-lehti, Vistantie 19, 21530 Paimio KUSTANTAJA: Salon Seudun Sanomat Oy TOIMITUSJOHTAJA: Jaakko Ketonen PÄÄTOIMITTAJA: Taina Tukia PAINO: Salon Lehtitehdas 2024 MEDIAMYYNTI TERESE KUKKONEN Lomalla ANN-MARI SIIKALAMPI ann-mari.siikalampi@ kaarina-lehti.fi Markkinointi AMS 044 079 8800 www.kaarina-lehti.fi TAINA TUKIA Päätoimittaja taina.tukia@ kaarina-lehti.fi 050 624 76 JAN SUNDMAN Toimittaja jan.sundman@ kunnallislehti.fi (02) 588 8654 JAANA PAKARINEN Toimittaja jaana.pakarinen@ kunnallislehti.fi (02) 588 8617 JULIAN RAUHANIEMI Toimittaja julian.rauhaniemi@ kunnallislehti.fi 050 343 9969 ASIAKASPALVELU Tilausasiat ja yksityishenkilöiden ilmoitukset Puhelin: 02 770 2626 arkisin klo 8.15–16 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kaarina-lehti.fi TILAUSHINNAT Varsinais-Suomeen jatkuvana tilauksena 1.6.2024 alkaen: Painettu lehti ja digisisällöt alk. Samaan tapahtumaan mahtuvat hyvin niin dj:t ja rap-artistit kuin lavarunoilijat, Linkinen kertoo. ?Haluamme tarjota lapsille mahdollisuuden unelmoida isosti ja luomaan oman pelin. Laakso Korvenmäentie 103 21500 Piikkiö (02) 479 5089, 040-8214778 AUTOMAALAAMOT OMPELIMOT RAKENNUSJA KORJAUSPALVELUT – Tuleeko vesi kellariin. – Lapsia on ollut todella mukava opettaa ja he pääsevät nopeasti kiinni uusiin asioihin. Kurssilla pääsee luomaan oman pelin, jossa mielikuvitus olisi rajana. Open mic -osuuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennen tapahtumaa. He järjestävät peliohjelmointi -kurssia kerran kuukaudessa, jotta osallistuva ryhmä olisi mahdollisemman suuri. MUISTA LAHJAKORTIT JOULUKSI! Esim. 5,50 €/kk Tarkemmat tilaushinnat ja -veloitukset: www.tilaajapalvelija.fi/tilausehdot JAKELUPÄIVYSTYS Puhelin: 02 269 3434, arkisin klo 6–16.30, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 7–11 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi/jakelupaivystys MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset www.kaarina-lehti.fi > mediakortti Valmistettavat ilmoitukset jätettävä viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Micaela Savioja. – Vuotaako vesijohto. 02 274 9090, www.kaarinanell.fi Kiesikatu 4, 20780 Kaarina Avoinna: ma–to 8–20, pe 8–19 www.katariinankruunu.fi Kiesikatu 10, Kaarina. krs, Kaarina 040 701 9868 www.elisamakinen.fi Hammaslääkäri Riitta Sorvola Suuhygienisti Kirsi Kalliokulju p. 010 505 1350 VIIHTYISÄ ASEMA Hammaslääkärit: Anu Jääskeläinen, Satu Wiljanen Suuhygienistit: Tiina Sottinen, Aino Kuronen, Mari Tuononen HAMMASLÄÄKÄRIT KIINTEISTÖJA ÖLJYPOLTINHUOLTO OY Juhani Kosonen Telakatu 1, 20760 Piispanristi P. Tapahtuma on myös päihteetön. 500 €, puolen vuoden välein yksi ylläpitohoito 210 € v HETI KIRKKAAMPI JA KIINTEÄMPI IHO v JUONTEET MADALTUVAT kasvohoidot, jalkahoidot, vyöhyketerapia Pyhän Katariinan tie 11, 2. Ilmoittautuminen ja tarkemmat lisätiedot löytyvät osoitteesta bigdreamers.fi/peliohjelmointi. Joulun kestosuosikit: perinteinen kasvohoito 95€, jalkahoito 60€ Aloitus kolme hoitoa 7-10 päivän välein yht. – Talonrakennuksen kaikki putkityöt! LVI-insinööri Jussi Alander M. 242 1574, 0400 520 619 ÖLJYPOLTINHUOLTOA RENGASLIIKKEET Renkaat ja uutena auton huollot Edullisesti ! Rengas Turku Oy paikallinen asiantuntia autollesi www.rengasturku.fi . Alander Oy, p. Lapset jaetaan ikäryhmiin, jotta opetus olisi samantasoista ryhmän sisällä. Riimijuhlan yksi tarkoitus onkin tuoda esille sanataidekentän rikkautta ja monipuolisuutta. Jotta tapahtuma olisi saavutettava mahdollisimman monenlaiselle yleisölle, tapahtumaan on vapaa pääsy. 02 479 6339 Hadvalantie 9 21500 Piikkiö www.hammaslaakarisorvola.fi ELÄINLÄÄKÄRIT p. Seuraava peliohjelmoinnin alkeet -ryhmä alkaa 6.8.2024. (02) 479 5115 www.malander.fi PURJEITA Terottajankatu 1, Kaarina www.aurasails.fi P. On mahtavaa, että saimme Kaarinan kaupungin kulttuuripalvelut mukaan toteuttamaan tapahtumaa kanssamme, Kirjan talon tuottaja Tom Linkinen toteaa tiedotteessa. (02) 243 1666 Purjeille talvisäilytys Purjeneulomo Aura Sails Littoisten Riimijuhla juhlistaa sanataiteen monimuotoisuutta LITTOINEN Elokuussa Littoisten lavalla järjestetään ensimmäistä kertaa Riimijuhla -tapahtuma. Littoisten Riimijuhla lauantaina 10
Kyse on pari vuotta sitten valmistuneen sillan paalulaatan takuukorjauksesta. Vuokrataan valoisa RTasunto 37 m2 saunalla Leivontieltä. Kitkarenk.195/65-15 vw vant. T. 5m, lev. Huomaathan, että ilmoitukset seuraavaan Löytölaariin tulee jättää viimeistään edellisenä torstaina klo 12 mennessä. keskiö 16sm h.yht. JÄTÄ ILMOITUS 1. Samalla uusitaan myös liittymän muiden siltojen päällysteitä.. Urakoitsijalla on mahdollisuus pieneen bonukseen, jos takuutyönä tehtävä työ valmistuu ripeästi, Sillanpää sanoo. Myydään tarjousten perusteella. katsastus,6/25. vanteet 2kpl 28'' 6pult. Wihrlpool 220 l pakastinarkku, alle 2 v kuin uusi, tarpeettomana, 100 euroa. Myynti myös mahdollinen. Primera-04, aj.263tkm. Uusi maastokuvioinen Bison Navajo kanootti, 2ist., 2 tavaratilaa. P. 0400 744 656 Jouko. Mustaherukkaa kotipuutarhasta Salon Tattulasta 25 €/5 kg. V. Alin kerros, ei rappuja. Yt. . P. 0500-828138 myös viesti . 750kg. Pit. Vuokrataan hyvä omakotitalo Kyrön keskustan tuntumassa. Tasapohjainen soutuvene Kaarinassa, 2 paria airuja, hinnansopimus puhelimella 044 3838 928 . 10 Keskiviikkona heinäkuun 24. Rauhallinen mukava sijainti palvelujen lähellä sekä viihtyisällä tontilla. Puh. H 2700 puh. P. 399 €/kk, kaukolämpö sisältyy vuokraan. Ajettavat ruohonleikkurit, mopot, mönkijät, veneet, perämoottorit, sähköpyörät ja skootterit, ha-peräkärryt ja trailerit jne. Vuokralle tarjotaan asuntoauto elo-syysk. 0500 780 147. Viestin hinta on 12,50e / 160 merkkiä. 0400477721 Aura . (Osastot: M myydään, O ostetaan tai S sekalaiset) Kirismäen liittymässä korjataan siltaa ja uusitaan päällysteitä PIIKKIÖ Jan Sundman Väylävirasto toteuttaa Turun kehätiellä Kirismäen eritasoliittymässä Kaarinan Piikkiössä Varsniityn risteyssillan paalulaatan ja muiden risteyssiltojen päällysteiden korjaustöitä kesän ja syksyn aikana. 041 4432763 . . Punaherukkaa 35e, 5kg. Puh.0400 125003 . Työn tilaajana toimii Väylävirasto ja urakoitsijana Oteran Oy. Katettu mopo ns. puh. . – Näkyvin väliaikainen muutos on se, että Helsingin suunnasta moottoritietä ajettaessa pitää käydä Pukkilan liittymässä kääntymässä takaisin päin, jotta pääsee Piikkiöön. Polttopuita. Kirismäen liittymässä tehtävä takuukorjaus muuttaa liikennejärjestelyitä Kauselan ja Kirismäen välillä vähintään alkusyksyyn asti. 0503003006 klo 17 jälk. Loimaalla, lähellä keskustaa 3h+k+s 80neliöä. TEKSTIVIESTILLÄ NUMEROON 17252 Näppäile teksti LAARI, välilyönti, osasto ja oma ilmoitustekstisi. Yhteishinta 250 €. Karviaisia 30e, 5kg. Opel Astra 1,8 farmari05, ilmastointi, keskuslukko, sähköpeilit, huollettu, hyvä käyttöauto. kuva ja teksti 160 merkkiä Löytölaari on tarkoitettu yksityishenkilöille, joiden nimeä ei ole YTJ-rekisterissä; ei jälleenmyyjille eikä yritystoimintaa harjoittaville. HA-telikärry RESPO, lava 3500x1500x400 kant. . 7m3 kuivaa sekahalkoa. 0403227430 . Polttopuuta, sekaklapia 45 e/motti. 86cm, paino 36 kg, kant. . Väliaikaiset kiertotiet on rakennettu Kirismäessä kesäkuun aikana, ja heinäkuussa on päästy toden teolla käsiksi varsinaiseen sillankorjausja päällystystyöprojektiin. . VERKOSSA OSOITTEESSA www.tilaajapalvelija.fi/loytolaari 2. 050 3443 411. Hinta 200 € puh 0505213139 . . alv). Koivua pieni erä, 75 e/m3. P.0505053636. Pienehkö erä erikokoista puutavaraa edullisesti mm.lautaa 4,-5,-6 tuuman, pattinkia 50x100 50x125 ja 60x200 sekä 30x100 ja 30x125 Puh. 0503406458 . toimiva auto. Hyvän tien varrella. Ilmoita VIIDESSÄ LEHDESSÄ samalla kertaa! HINNAT • TEKSTI-ILMOITUS 12,50 € / 160 merkkiä • KUVALLINEN ILMOITUS 20 € (sis. Rollaattori ilmatäytteisillä renkailla ja Elsa potkukelkka liukulevyillä ja jalkatuilla. H.500e/vko/2000 km. Mummon mökki 25 km Turusta. 0440 665 643. 040 582 0888 . Kulj, Max 10 m3 kuorma sopuhintaan. P.0500 828138 myös viesti MYYDÄÄN OSTETAAN . Mustaherukkaa 40e, 5kg. Työn arvioidaan olevan valmiina syys–lokakuun aikana. 4kpl. 0400 430766. Töistä aiheutuu liikennejärjestelyitä, mistä näkyvimmät ovat työmaaaikaiset kiertotiet sekä Raision suunnasta Piikkiöön ajettaessa että Helsingin suunnasta Piikkiöön ajettaessa. Mauri Hannukainen . Siitä aiheutuu muutaman kilometrin lisämatka, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Juha Sillanpää. Hinta poimittuna. Sorminiittokone hinta 110e / tarjous P. koppimopo 4-tai 3pyöräinen vast. Puh. Tr. Tekstiviestimaksua ei palauteta, mikäli ilmoitus on sääntöjen vastainen. päivänä 2024 uutiset SEKALAISET . Tällöinkin kiertotie kulkee Pukkilan eritasoliittymän kautta. 0400352278 . P. 0500726535 . Myös vialliset kelpaa. Sekapuu Klappia 33cm ja 45cm, 60 e/m3. Soita, niin kerron lisää 050 3257833 . 0400464764 . vap.viikkoja. Vähän käytetty pyörillä oleva jäteastia 660 litraa. farmari. P 040 503 2010 Loimaa . Urakan aikana on huomioitavaa, että Piikkiön suunnasta ei ole myöskään mahdollista liittyä moottoritielle Turun suuntaan Varsniityn siltapaikan korjaustöiden aikana. 300kg. Wihrlpool 224 l pakastinarkku, alle 2v kuin uusi, tarpeettomana, 100 e. – Tarkempaa aikataulua on vielä vaikea sanoa, mutta syys–lokakuu on hyvä arvio. 50e. Kysy lisää 0500860621 Petra. 120e. Kuivaa koivukalpia, kotiinkuljetus. norm.varusteet. P. P 040 503 2010 Loimaa
045 678 7936 www.romukuljetus.fi AA-ryhmä. Parin viikon kuluttua käydään Riihimäellä M22sarjan SM-kisat, jonne Suominen ja Ekman ovat tähdänneet ja Helsingissä 14–15-vuotiaiden SM-kilpailut, joihin T15 pituuteen ja kolmiloikkaan osallistuvat Aino Ivaldi ja Aada Palsio sekä T14 seipääseen Mona Nylund, jolle lankeavat tilastojen perusteella odotukset jopa mitalista Pirjo Ailanto Juho Suomisen pyörähdys Laitilassa. 25.7. JAN SUNDMAN Kehityksen nuorille kaksi kultaa ja kaksi pronssia LAITILA YLEISURHEILU Piirin mestaruuskilpailujen toinen osa pidettiin viikonloppuna Laitilassa hyvässä säässä. Piikkiön Kehityksen urheilijoista ensimmäisinä olivat tulessa T15 pituudessa Aino Ivaldi ja Aada Palsio. elokuuta. bocciaa Tupasvillan pihaalueella klo 10. T14 seipäässä Mona Nylund voitti kisan kauden toiseksi parhaalla hypyllään tuloksella 3.08 ja esitti vakuuttavia hyppyjä vielä seuraavasta korkeudesta 3.16, mikä jäi ylittämättä. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 5.8. bussimatkan, sisäänpääsyt, opastukset, lounaan, iltapäiväkahvit. elokuuta Keskurin nurmella. klo 8 kulttuurimatka Tuusulanjärven taiteilijakoteihin: Ahola, Halosenniemi, Ainola. Ovet avoinna taas ti 30.7. GANT-rastit la 27.7 Piikkiössä Heernummen kartalla, Helsingintie(110) Pesupalvelu Langh, lähdöt klo 10 -12. Museokortti mukaan. Ohjelma ja aukioloajat kotisivuilla, Facebookissa, Instagramissa ja Kiesin ulkoovella (Kuskinkatu 3, Kaarina). Kisan voitti Loimaan Nico Oksanen tuloksella 16.83 ennen Mynämäen Miika Lahtosta (16.60). kerho klo 12 Pontela. Kokoonnutaan kirjaston eteen klo 18 ja jatketaan kimppakyydillä Paimioon. Anittalle puh. Järj. 29.8. Al-Anon. Kaikki mukaan Tervetuloa! Maksuttomalla yhdistysten ja urheiluseurojen palstalla julkaistaan niiden jäsenille tarkoitettuja ilmoituksia. 28.8 suunnitteilla retki Enkelipuistoon (bussikuljetus), mikäli löytyy riittävästi kiinnostusta. toimija. Kaikille avoin Puntari keskiviikkona klo 10-12. bocciaa klo 12 sekä senioritanssijat klo 13.30 Pontela, alakerta. ja voitti pronssia. Eläkeliiton Kaarinan yhdistys ry. Kokoukset su klo 17. Lounas Lottamuseon Lottakanttiinissa. Ilmoittautua voi Ekille p. Samaan aikaan käynnistyi miesten kuulakisa toisella puolen kenttää. Keltapaidat lähtevät Sauvossa kello 15 alkavaan kamppailuun hyvistä asemista, sillä joukkue voitti viisi viimeisintä sarjaotteluaan touko–kesäkuussa päästämättä maaliakaan. 26.8. RastiPiikkiö ry. 045 195 6188. Tänään Paimioon katsomaan Finlanders-musikaalia Oikeesti. Kaarina, Mäkitupalaisenkuja 2. Järj. Puh. laulajat klo 12 Pontela, kokoushuone. KAARINA JALKAPALLO Sarjakärkeen jalkapallon miesten Kolmosessa ennen kesätaukoa kivunnut KaaPo jatkaa pelejään lauantaina syyskierroksen avausottelussa paimiolais-sauvolaista Peimari Unitedia vastaan. Matkan hinta 101€ ilman museokorttia, 67€ museokortilla sis. matka Siuntioon. Syyskierroksen ensimmäisen kotiottelunsa KaaPo pelaajin juuri MuSaa vastaan, ja suurten panosten ottelu onkin edessä keskiviikkona 14. 28.8. Kaarinan Al-Anon on kesätauolla, kokoonnumme jälleen 7.8. 6.8. 11 Keskiviikkona heinäkuun 24. URAN Seniorit kokous Ma 29.7 klo 11 Keskusliikuntapuiston kokoustilassa. Neljänneksi sijoittui Mico Ekman tuloksella 13.88. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. Tuolloin viidettä maalia juhlivat Lauri Valli ja Onnipekka Pajula. Kaarinan Kansalaistoiminnan keskus ry Kohtaamispaikka Kiesi kesälomalla pe 5.7.-ma 29.7. Suomal. Virtanen KASTETUT Minea Charlotta Enckelman Milo Tapani Lammela Levi Daniel Widing AVIOLIITTOON KUULUTETUT Antti Aleksi Kuronen ja Jenna Johanna Vanhanen KUOLLEET Anita Blondina Sandell 94 v Puh. 14.8 päiväretki Fiskarsiin, lähtö Mehiläisen edestä klo 9. T15 300m:n aitajuoksussa Aada Myllymaa juoksi kauden toiseksi parhaansa, 54,93, millä voitti pronssia. Piikkiön Eläkeläiset ry. Samalla joukkue kampesi neljän pisteen eron porilaiseen Musan Salamaan kiinni, ja joukkueet lähtevätkin tasapistein yhdeksän ottelun syyskierrokselle. Kerhoilu jatkuu Puntarissa 21.8 klo 12.15, kerrotaan kesän kuulumisia. Autoista romutustodistus. 28.8. Kaarinan Eläkeläiset ry. Lähetä ilmoitus osoitteeseen: ilmoitukset@kaarina-lehti.fi tai jätä ilmoitus osoitteessa: www.kaarina-lehti.fi/ yhdistystoiminta/ YHDISTYKSET KAARINAN TORILLA TORSTAISIN KLO 8-13 UUTTA PERUNAA ja MUSTIKKAA ym. Aino voitti kisan tuloksella 5.08 ja Aada oli neljäs ennätyksellään 4.68. Palveluyhdistys Kaseva ry. Seuraavana tähtäimessä mitalit SM-kisoista.. 040 341 7312 I kaarinanseurakunta.fi I /kaarinanseurakunta Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Aurinko nousee: Aurinko laskee: Valoisa aika: 4.50 22.22 17 h 32 min 4.52 22.20 17 h 28 min 4.55 22.17 17 h 22 min 4.57 22.15 17 h 18 min 4.59 22.13 17 h 14 min 5.02 22.10 17 h 8 min 5.04 22.08 17 h 4 min Lähde: http://vantaaweather.info/ KaaPon miesten kausi jatkuu lauantaina Viisi peräkkäistä voittoa siivitti joukkueen Kolmosen kärkeen. Puntarikatu 1, Kaarina. päivänä 2024 KASTETUT Eliel Kimmo Tapani Haverinen KUOLLEET Aili Annikki Heinonen 93 v Tino Allan Richard Grönstrand 41 v OSTETAAN KIRKOLLISET TORILLA RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Auttava puhelin 050 441 1115 päivittäin klo 10-21. 0400 813451. Ti 3.9. KaaPo kukisti kesäkuussa Keskurilla Maskun Palloseuran selvin 5-0-lukemin. johtokunta klo 10 Pontela, yläkerta. Juho Suominen työnsi tässä kakkoslajissaan ensimmäisellä kierroksella parhaansa 15.22. Sitä ennen keltapaidat kohtaavat Peimarin perään Åbo IFK:n Turussa perjantaina 9. ANTTI SUONPÄÄ Mona Nylundin tekniikkaa seipäässä
– Aina voisi purnata säästä, pitkästä talvesta tai kylmyydestä, mutta toisaalta meillä on täällä pyöräilyyn hyvin soveltuva tiestö ja melko turvallinen liikennekulttuuri. On mielenkiintoista seurata, miten pitkälle paikalliset nuoret lajin parissa vielä yltävät. Ratapyöräilyn MM-kisoissa hän sijoittui Lontoossa vuonna 2016 kilometrin aika-ajossa 15:nneksi SE-ajalla 1.04,641. Jos kaikki menee suunnitellusti, on Simolan rooli kisapäivinä vastata kilpailijoiden nesteytyksen onnistumisesta ja kannustaa suomalaisia reittien varrella. – Toivon, että molemmat suomalaiset voivat lähteä takaisin kotiin päin tyytyväisin mielin ja ylpeänä suorituksestaan. Tätä nykyä hän pyrkii kuitenkin auttamaan nuoria pyöräilijöitä Turun seudulla eteenpäin. ?Sitten tietää, että kaikki on mennyt hyvin, jos itse saan vain kannustaa ja olla juomapullo kädessä reitin varrella. Energiselle ja positiiviselle Simolalle liikunta on ollut ja on edelleen elämän suola, kenties sokerikin. Hänen mukaansa puitteet liikunnan ja urheilun harrastamiseen ovat Kaarinassa ensiluokkaiset. Pyöräily sopisi lajina monelle sellaiselle nuorelle, joka jättäytyy syystä tai toisesta pois vaikka jostain joukkuelajista. – Katso, tuollakin useampi nuori hyppää korkeutta, juoksurataa kierretään ympäri ja toisessa päässä kenttää kymmenpäinen ryhmä heittää keihästä. Hän nauttii nähdessään nuoria liikuntaharrastusten parissa, ja pyrkii parhaansa mukaan itsekin ohjaamaan lapsia ja nuoria liikunnalliselle polulle Turun Urheiluliiton pyöräilyjaostossa valmentajan roolissa. 12 Keskiviikkona heinäkuun 24. Mika Simola Kaarinan keskusurheilupuiston korkea käyttöaste ilahduttaa kerta toisensa jälkeen Mika Simolaa. Hän treenailee siellä itse, ja seuraa myös valmennettaviensa treenejä usein.. Hän ei lähde sen suuremmin lataamaan menestyspaineita suomalaispyöräilijöille. päivänä 2024 URHEILU Kaarinalainen Mika Simola toimii Pariisin olympialaisissa pyöräilyn lajipäällikkönä Simolan tehtävä on varmistaa, että Suomen edustajat Anniina Ahtosalo ja Joni Savaste voivat kisapäivinä keskittyä pelkästään omiin suorituksiinsa. JAN SUNDMAN Mika Simola on tuttu näky Kaarinan keskusurheilupuiston ympäristössä. Asun aivan tässä Keskurin kupeessa, niin miltei päivittäin tulee joko itse treenailtua näissä maastoissa tai seurattua omien valmennettavien treenejä, Simola kertoo. Kokonaisuutena hän näkee Kaarinan varsin pyöräilyystävällisenä kuntana. – Koitan auttaa heitä kaikin mahdollisin tavoin siinä, ettei kilpailijoiden keskittymisen tarvitsisi olla missään muussa kuin itse kisasuorituksissa. Hänen mukaansa nuoria saa kyllä innostettua treeneihin, mutta kisoihin lähtemiseen on usein vielä turhan korkea kynnys. Tai ainakin niihin olisi etukäteen varauduttu, Simola sanoo. Kaarinasta hän nostaa esiin kaksi nuorta pyöräilijälupausta: Elokuussa 16 vuotta täyttävän Niko Terhon ja hänen kanssaan samaa vuosikertaa olevan Emil Krogellin. Jo pääsy Pariisin olympialaisiin on ollut kaksikolta valtavan työn takana ja vaatinut useita onnistumisia. Tutustun kisareitteihin, karttoihin ja mahdollisiin varaosaliikkeisiin lähellä kilpailureittejä etukäteen, jotta yllätyksiä ei pääsisi tulemaan. Kevyen liikenteen väyliä pitkin pääsee niin Turun kuin Paimion suuntaan katkotta, ja talvikaudella 110tien varren väylä on lisäksi todella hyvässä kunnossa. – Jos miettii koko Turku– Paimio-väliä ja Kaarinaa sen keskellä, niin onhan täällä aivan mahtavat puitteet pyöräillä. – Se tuottaa minulle aivan valtavasti iloa, kun näen päivittäin Kaarinassakin lapsia, nuoria ja aikuisia liikkumassa. Lisäksi olen huomannut sen, että pyöräily on myös aika koukuttava harrastus – harva lajin pariin päätynyt lopettaa kovin nuorena, Simola tietää. Ahtosalon ja Savasteen oikea käsi Keski-Eurooppaan vie kuitenkin myös Simolan matka, tai itse asiassa tämän jutun tullessa julki vei jo. – Heillä molemmilla alkaa olla jo kymmenen vuotta pyöräilytreeniä takana, ja molempien asenne harrastamiseen on todella hyvällä tasolla. Ja hyvin lentääkin, en minä ainakaan saisi heitettyä tuollaisia kaaria, 38-vuotias Simola naurahtaa viittoessaan eri puolille Keskurin yleisurheilukentän suuntaan. Hyvän suorituksen myötä sijoituskin on varmasti tyydyttävä. – Sitten tietää, että kaikki on mennyt hyvin, jos itse saan vain kannustaa ja olla juomapullo kädessä reitin varrella. Se ei ole mitenkään tavanomaista, Simola kiittelee. – Mielestäni meillä on Turun seudullakin hyvin harrastajia, mutta turhan harva lähtee kilpailemaan. Mahdollisuus on siis harrastaa aivan ympärivuotisesti. Lisäksi hän valmentaa niin aikuisia kuin nuoria useissa eri lajeissa oman valmennusyrityksensä kautta. Ja puitteet siihen ovat ainakin hänen mukaansa kunnossa. Terho ja Krogell paikallisia seurattavia Jotta Suomella olisi myös tulevissa olympialaisissa ahtosaloja ja savasteita, näkee Simola yhtenä junioripyöräilyn kehityskohteena kilpailemishalukkuuden. KAARINA Jan Sundman Kaarinalainen pyöräilyvaikuttaja ja -valmentaja Mika Simola istahtaa alas Kaarinan keskusurheilupuiston pääkatsomon varjoon hymynkare suunpielissään. Kontrasti vaikkapa Keski-Eurooppaan on aika iso, mikä usein unohtuu kun mietitään vain sääolosuhteita, Simola muistuttaa. Toivotaan siis näin, Simola hymyilee. SM-mitaleja ja MM-kisoja Turkulaislähtöinen Simola ehti voittaa omalla maantieja ratapyöräilyurallaan muun muassa kaksi maantieajon SM-pronssia ja alle 23-vuotiaiden maantieajon SM-kultaa. Simola toimii perjantaina alkavissa Pariisin kesäolympialaisissa pyöräilyn Suomen lajipäällikkönä, eli hän on käytännössä Suomea kisoissa edustavien maantiepyöräilijä Anniina Ahtosalon ja maastopyöräilijä Joni Savasteen oikea käsi kisarupeaman aikana