Ylivieska on mukana opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa, jonka tarkoituksena on vahvistaa monipuolisten kielivalintojen toteutumista perusopetuksessa ja tarjota kokemus useammasta vieraasta kielestä. Sivu 7 Ranskan kieleen tutustuttiin taputusleikin avulla. HELMIKUUTA 2020 Perustettu 1927 . 91 vsk/Nro 12 . Irtonumero 3 € SÄÄ +3 www.kalajokilaakso.fi palkittu paikallislehti 2019 Kolmansien luokkien oppilaat saavat tukea toisen vieraan kielen valitsemiseen kielisuihkutuksesta Ylivieskassa. Heljä Hietala toimi leikkimisparina yhdelle Vähäkankaan oppilaalle. Saara Pouke (oik.) laulaa ja opettaa leikkiä. MAANANTAI 10. Helmikuun aikana heille esitellään tarjolla olevat ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän kielet. ANNE MATTILA Kolmosille suihkutetaan kieliä Sievin kouluverkko uudistuu Sivu 2 Perheille tukea Sivu 8 Arto Karnaranta: Suuri osa törkeimmästä väkivallasta on usein kytköksissä huumausainekaupan velanperintään. Sivu 7
Palveluverkkouudistus koskee pääasiassa kouluja, hallintoon ja muiden rakennusten käyttöön ei ole tulossa merkittäviä muutoksia . hengessä. . Sievin palveluverkkoasiassa on ollut muitakin asioita kuin koulut, merkittäviä muutoksia on tulossa vain kouluverkkoon. Tarkastelu ei ulotu vielä vuoteen 2030. Peruskoululaisia Sievissä on nyt 900, joista alakoululaisia 600. Viime vuonnakin saavutettiin väestöluvuissa 17 hengen syntyvyyden enemmyys. Jos nykyiset valtionosuusmääritykset pitävät, rahallinen menestys tulee olemaan yli 600?000 euroa. . Kun katsotaan oppilasmääriltään pienimpiä koulua, Jokikylän tilojen ylläpito maksaa vuodessa 40?000 euroa, Leppälän saman, Järvikylän 70?000 ja Kiiskilän 60?000. helmikuuta 2020 Vääräjokisalissa. Sillä on jo vaikutuksia oppilaista saataviin valtionosuuksiin. On laskettu, että opettajan virkoja meiltä voi vähentyä koulujen myötä 8-10, Ranto ja koulutoimenjohtaja Matti Saarenpää kertovat. HANNU VERRONEN Sievi aloittaa kuntalaisten kuulemiset palveluverkostosta ” Oppilasmäärä ei ole ratkaisemassa sitä, missä järjestyksessä kouluja suljetaan ja yhdistetään. Sievissä on nyt seitsemän alakoulua, viiden vuoden kuluttua lapsija taloussyistä ehkä kolmesta viiteen. Ranto kertoo, ettei kuntalaisilta kysytä vastauksia joihinkin tiettyihin kysymyksiä. Päätöstä palveluverkkosuunnitelmasta odotetaan kesäkuun 2020 kunnanvaltuustolta. Opettajia on 33. Kuntalaisille kerrotaan palveluverkkotyöryhmän valmistelemat eri vaihtoehdot ja sen jälkeen sana on vapaa. – Asioita on valmisteltu hyvässä opettajille. Teon alla on palveluverkkostrategia vuoteen 2025. Kuntalaisten kuulemiset 11. Ensi syksynä heitä on 31, kun Korhonen pienenee 4-opettajaiseksi ja Jokikylä 2-opettajaiseksi. Pitkään valmisteltuun palveluverkkoasiaan pääsevät kuntalaiset sanomaan sanansa Vääräjokisalissa tiistaina 11. Palveluverkkosuunnitelman teko alkoi Sievissä helmikuussa 2019. Pienimmät kyläkoulut tämän hetken ennusteissa ovat Jokikylä, Leppälä ja Järvikylä. Kunnan uutta palveluverkkoa valmisteltu helmikuusta 2019 , kunnanvaltuuston päätöstä odotetaan kesäkuussa 2020 . Sitten luisu on jatkumassa, jollei muutosta tule. – Asteittainen eteneminen kouluverkossa antaa mahdollisuuden reagoida, jos oppilaskehitys kääntyy ennusteita myönteisemmäksi, hän huomauttaa. Hankonen laskee yhden koulun kuluista 20 prosenttia tulee tiloista ja 80 prosenttia toiminnasta. Jokikylällä on ensi syksynä 30 oppilasta, viiden vuoden päästä 17, Leppälän kehitys on 44:stä 33:een, Järvikylän 56:sta 50:een. – Jos valtionosuuksien menetys haluttaisiin kuroa kiinni kuntaverolla, veroprosenttia joutuisi korottamaan nykyisestä yhden prosenttiyksikön 22,75:een. Leppälän koulunjohtajaa Teemu Pelkosta harmittaa kyläläisten puolesta, jos koulu menee joskus kiinni. Jokaisesta alakoululaisesta Sievin kunta saa valtiolta 3?900 euroa. Valtuutettuna Pelkonen ymmärtää, että kouluverkolla pitää tehdä jotain. Vuonna 2025 voitaisiin ehkä sulkea vielä yksi. le, mikäli kehitys oppilasmäärissä ei käänny. Leppälän koulun oppilaita ruokailemassa. Kaikki Sievin koulutilat ovat Hankosen mukaan hyväkuntoisia. LAPSIMÄÄRÄN väheneminen alkaa näkyä oppilasmäärissä ensi syksyä. Siitä vauvamäärä on siis lähes puolittunut. Koulussa on Pelkosen mukaan väljät ja toimivat tilat. Ensimmäinen koulun sulkeminen olisi tällä tietoa joko syksyllä 2020 tai 2021, sitten 2023 suljettaisiin kaksi tai kolme koulua. Sen jälkeenkin on puitteita paranneltu. Päättäjät ovat pohtineet sitä, mikä on realistista, Ranto kuvailee. Syntyvyys on laskenut Sievissä kuutena vuonna peräkkäin, viime vuonna saatiin 54 vauvaa. Kyläläiset rakensivat koulun talkoilla vuonna 2000. Se tarkoittaa, että katsotaan kuljetuksia, tiloja ja niiden riittävyyttä, Ranto ja Saarenpää kertovat. Ennen sitä ovat kuntalaiskuulemisten jälkeen valtuuston iltakoulu, lautakunta, henkilöstön kuuleminen ja kunnanhallitus. helmikuuta ja torstaina 13. Alakoulun opettajia Sievissä nyt 33, kouluverkon supistaminen voi vähentää määrää 8-10. Yksittäisen koulun kustannuksista Sievissä tulee tiloista 20 prosenttia ja toiminnasta 80. – Yhden opettajan palkkakulut ovat keskimäärin 55?000 euroa. Kokonaisuus ratkaisee, niin on ollut aiemminkin. Oppilasmäärän leikkaantuminen ennusteiden mukaan 160 oppilaalla vuoteen 2025, on vähentämässä Sievin valtionosuuksia 600 000 eurolla . – Oppilasmäärä ei ole ratkaisemassa sitä, missä järjestyksessä kouluja suljetaan ja yhdistetään. Ulkoliikunnasta löytyvät muun muassa kiipeilyiteline ja liukurata. Alakouluja nyt 7, vuonna 2025 ehkä 3-5 . SIEVI TEKEE parhaillaan polkua edetä hallitusti kouluverkkoasiassa. Parhaimpina vuosina syntyvyys on ollut Sievistä sataa lasta. helmikuuta. KALAJOKILAAKSO Hannu Verronen SIEVI Lapsikato tuo paineita supistaa Sievin kouluverkkoa. Palveluverkkotyöryhmään osallistunut tekninen johtaja Paavo Hankonen kysyy, että onko 2-opettajainen koulu enää hyvä oppilaille ja. ja 13. TOIMINTA MAKSAA kouluilla, eivät tilat. Silloin pidetään mahdollisena jopa yhden koulun mallia SievilLapsikato sulkemassa lähivuosina kouluja Sievin kouluverkko . Tässä ja nyt 2 Maanantaina 10.2.2020 . Kunnanjohtaja Mauno Ranto toteaa, että edelleen Sievin lapsimäärä on hyvä 5?000 asukkaan kunnalle. Ennusteiden mukaan vuodesta 2019 vuonna 2025 oppilasmäärä putoaa 160 oppilaalla
Toisen auton kuljettaja valitti rintakipuja ja hänet kuljetettiin jatkotutkimuksiin. –?Kunnalle tämä on merkittävä asia, että tämä yritys haluaa edelleen investoida Sieviin ja kehittää toimintaansa täällä. Sievin Jalkine varautuu laajentamaan tilojaan Asemakylällä merkittävästi. ARKISTOKUVA ARJA KANGAS Sievin Jalkine varautuu mittaviin laajennuksiin Pirjo Kunelius YLIVIESKA Henkilöautojen peräänajo tapahtui perjantaina kello 16 jälkeen Savontiellä Ylivieskassa. Peräänajokolari Ylivieskassa – Rintakipuja valittanut jatkotutkimuksiin. Vain vaarallinen koulutie on ollut täällä tähän asti ongelmana. Ollaan pysymässä vuosia noin 40 oppilaassa. Koulukyydityksiä on tarvittu sen vuoksi, kuljetuksessa on kuitenkin vain alle 20 lasta. 020 750 4600 n . Syntyvyys Leppälässä on ollut kahtena viime vuosina 2 ja 3. Koulunjohtajana Leppälässä kolmatta vuotta toimiva Teemu Pelkonen pitää harmillisena, jos koulu suljetaan. – Oppilasmäärä oli 1990-luvulla noin 20. Vireillä on jalkinealueella kaavamuutos. 020 750 4600 viikonloppuisin 020 750 4639 i Lähetä juttuvinkki sähköpostilla toimitus@kalajokilaakso.fi Soita juttuvinkki puh. Ajoneuvoista peräänajajan autoon tuli enemmän vaurioita kuin edellä ajaneen autoon. Onnettomuuspaikka oli Valtakadun liikenneympyrästä sata metriä rautatien ylittävän sillan suuntaan. Maanantaina 10.2.2020 Lapsikato sulkemassa lähivuosina kouluja Hannu Verronen Leppälän koulu Ylivieskan rajan tuntumassa olisi oppilasmääränsä puolesta liipaisimella Sievin Jokikylän jälkeen. Poliisin arvion mukaan onnettomuudesta ei koitunut isompia loukkaantumisia. Erityisenä syynä harmiin on, että kyläläiset rakensivat koulun talkoilla vuonna 2000. Sitä Pelkonen kuitenkin odottaisi vasta vuonna 2025. Se on mahdollistamassa kahden uuden korkea varaston rakentamisen ja tuotantotilojen laajentamisen noin neljänneksellä tai viidesosalla. Tekninen johtaja Paavo Hankonen kertoo, että kaavan vahvistaminen voi olla mahdollisesti jo huhtikuun valtuustossa, mikäli kaikki etenee suotuisasti. Viimeisinä kyläläisten panostuksena saatiin leikkimökki. Välillä on oltu 2-opettajainenkin, koulunjohtaja tietää. Tuotantotilojen laajennus tulisi nykyisen tehdashallin jatkeeksi toiselle sivulle. – Sitä toivon, että noilla luvuilla koulu saisi olla vielä viisi vuotta. Uudet varastotornit tulisivat olemaan samankorkuisia kuin nykyinen. Sievin Jalkineen toimitusjohtaja Juha Jokinen ei halunnut vielä kertoa yrityksensä suunnitelmista tarkemmin julkisuuteen, koska asia on keskeneräinen. Kunnanvaltuutena ymmärrän, että Sievin kouluverkkoon pitää tehdä muutoksia. KOULUSSA ON tällä hetkellä 45 oppilasta, ennustettu väheneminen on maltillista. Vasta vuonna 2025 pudotaan 33 oppilaaseen. Hankonen toteaa. Olemme myös facebookissa nimellä Kala Jaska Kalajokilaakso www.kalajokilaakso.fi 3 KALAJOKILAAKSO . Muita panostuksia viihtyvyyteen ovat muun muassa kiipeilyteline sekä liukurata, Pelkonen kertoo. Hanke sai myös kyläläisten kuulemisessa myönteisen vastaanoton. Yksi korkea varasto rakennettaisiin nykyisen viereen, toinen tehdashallin laajennuksen jatkeeksi. – Saatiin kyläläisten rakentamana toimivat ja väljät tilat. Joidenkin mielestä koulut pitäisi Sievissä pudottaa 2-opettajaiseksi jo Leppälän nykyisillä oppilasmäärillä. Kuljettajat olivat molemmissa ajoneuvoissa yksin liikenteessä. Koulujen sulkemiseen halutaan malttia Hannu Verronen SIEVI Sievin Jalkine Oy varautuu Sievin Asemakylällä mittaviin tuotantoja varastotilojensa laajennuksiin. Lapsiperheen muutto kylälle kohensi lukuja, – Olosuhteet koulunkäyntiin ovat paranemassa, kun tienpientareet ovat levenemässä ja kevyen liikenteen väyläkin saataneen. uu tis ha av i Yhteystiedot Postiosoite: Sanomalehti Kalajokilaakso PL7, 84101 Ylivieska Sähköposti: toimitus@kalajokilaakso.fi Puh. Kunta on edistänyt alueen kaavoitusta maanhankinnoin. Leppälän koulu käynee esimerkkinä kuitenkin siitä, ettei kunnan palveluverkon muuttaminen ole yksikertainen juttu, ja että oppilasmäärät voivat muuttua myös positiiviseen suuntaan
Yrittäjäjärjestö oli samoilla linjoilla ja hallitus tietenkin kehui itseään. Sinnikkäänä ja uteliaana ihmisenä äiti otti asiasta myöhemmin selvää. Alkukesän pelto oli pehmeä ja kääntäminen takaisin johti siihen, että Isuzu istahti akseleitaan myöten saveen. Reilu peli kouluverkkopäätöksiin Jos pieni kyläkoulu sijaitsee kohtuullisen kuljetusmatkan ja erityisesti -ajan päässä taajamasta, vaikea on sen ylläpitoa perustella. Jos tuon tarinan taltioimiseen käytetään Agrikum-hankkeessa 1,5 miljoonaa euroa, luulisi jotain saatavan aikaan. Jokaisella ilmiöllä on oma tarinansa. Pääkirjoitus Antti Autio pp.veitsi@gmail.com Nivala-Seuran hallitus on esittänyt tukea peltoluontokeskuksen perustamiselle Nivalaan. Hallitus on uudistamassa perhevapaajärjestelmää. Aivan mahtava esitys. Tarkemmin katseltuna aivan huikea maisema. KALAJOKILAAKSO 4 Maanantaina 10.2.2020 . Rytmi oli se, että aamulla lapsi nostettiin aikaisin sängystä ja vietiin puoliunisena hoitoon. Ennusteiden mukaan lasku sen kuin kiihtyy. Jonkun mielestä kyse on 4,3+4,3+4,6-mallista ja jonkun toisen mielestä taas 1+7+7-mallista. Savolaisessa mäkimaisemassa syntynyt vävypoikamme on yksi heistä. Samalla hän oli lähettämässä esikoistamme aamulla eskariin ja iltapäivällä vauvan kanssa häntä vastassa linja-autopysäkillä. Ladot on tarpeettomina purettu tai romahtaneet sijoilleen. Anne Mattila anne.mattila@kalajokilaakso.fi Numerosirkusta Kolumni. Vaikka joku on todennut, että vain sitkeimmät änkyrät jankuttavat valinnanvapaudesta, olen vahvasti sitä mieltä, että päätösvalta pitää säilyä perheissä ja tasa-arvoista työelämää edesautetaan aivan muilla keinoilla. KUN KUOPUKSEMME syntyi pian 18 vuotta sitten, oli meneillään isyysvapaakokeilu – siis joku niistä monista. Pellot on salaojitettu ja ovat tehomaatalouden muokkaamia. Päätettiin ottaa asiasta selvää. Naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla pitää edistää, mutta tuskin se tapahtuu perhevapaita ruuvaamalla. Latomeri P. Tuossa elämänvaiheessa, kun lapset syntyvät, monissa perheissä painavat kaikki mahdolliset lainat päälle. LAPSET OVAT NIIN vähän aikaa pieniä, että kaikkien vanhempien pitäisi pystyä halutessaan itse nauttimaan heistä. Tosiasioita vastaan on kuitenkin vaikea taistella. Minunkin oli mukava palata töistä valmiiseen ruokapöytään ja kuulla esikoiselta, kuinka isä on todella hyvä kokki, koska paistaa välipalaksi aina lättyjä. Akava älähti, että malli ei lisää tasa-arvoa, eikä työllisyyttä. Tarvitaan ensin esiselvityshanke, sitten selvityshanke ja sen jälkeen itse hanke. Nivalan peltolakeuden tarinan taltioiminen tuleville sukupolville on ehdottomasti sen arvoinen. Niin ne ajat muuttuvat. Pienistä hallinnonaloista ei suuria säästöjä kerry, vaikka ne lakkautettaisiin kokonaan. Maanviljelijäkin totesi, että tosiaan siinä sellainen merkki taitaa olla, mutta sen merkityksestä hänellä ei ollut aavistustakaan. Tosiasia on myös se, että lapsimäärä vähenee useimmissa kunnissa. Satoja harmaita latoja mittamaattoman laajalla aukealla. Aina kesäloman alkaessa Isuzu Belletin nokka suunnattiin kohti uusia seikkailuja. Pysyviä säästöjä on vaikea löytää, koska lakisääteisiä tehtäviä on paljon, ja löysät on karsittu pois jo vuosia sitten. Ympäri Suomea ja joskus Pohjoismaihinkin. Siksi on käytävä kiinni isoihin. Itse emme näitä rikkauksiamme useinkaan näe. Uskon, että tuolla isyysvapaajaksolla oli suuri vaikutus siihen, että puolisoni jäi vielä kotihoidontuella kotiin. Hän veti auton savesta irti. Totta kai me käytimme tuollaisen tilaisuuden hyväksi. Maisema on aivan toinen kuin ennen. Kuntien talous on äärimmäisen tiukalla. Nyttemmin tuo maisema on muuttunut. Jos joku vielä muistaa, Nivalasta Haapajärvelle päin mentäessä oli aikanaan nähtävyyden merkki, pelkkä hannunvaakuna ilman sen kummempia selityksiä. Äitini oli innokas kotimaan matkailija. Sitä voidaan yrittää jarruttaa erilaisilla kehittämishankkeilla, mutta kokemus todistaa, että todelliset keinot ovat vähissä. Uutista peltoluontokeskuksen perustamisesta lukiessani mieleeni tuli tapaus vuosikymmenien takaa. Vihreät ilmoittivat heti, että malli on lähellä heidän 5+5+5-mallia. Palaahan sitä rahaa. Äitini kysyi maanviljelijältä, missähän tuo mainostettu nähtävyys oli. Aina voi vedota kodinomaisuuteen, yksilölliseen opetukseen, turvallisuuteen ja muihin pienen koulun hyviin ominaisuuksiin, mutta samalla voi kysyä, eikö kaikille kunnan lapsilla kuulu olla samat oppimisen perusoikeudet – myös taajaman isossa koulussa. Niin hyviä kuin hoitopaikat olivat, koimme esikoisen kanssa koko ajan huonoa omatuntoa siitä, että emme olleet hänen kanssaan tarpeeksi. SURKUHUPAISAA, että tasa-arvoa pitää edistää tällaisilla päätöksillä. Lapsi kävi siis lähinnä nukkumassa kotona. Kunnissa on opittu, että kouluverkon muutokset pitää valmistella huolellisesti ja rauhassa. Vähän tuon merkin jälkeen tiestä erkani pieni tie, jota lähdimme köröttelemään. Pahimmat väännöt ovat jättäneet syviä arpia pitkäksi aikaa eteenpäin ja heijastuneet kaikkeen muuhunkin päätöksentekoon. Olen vakuuttunut, että kun naiset alkavat ansaita saman tai enemmän kuin miehet, isät jäävät kotiin. Kun Kalajoella on meriluontokeskus, pitäähän Nivalan mennä niillä mitä on. Veitsi Tarkemmin katseltuna aivan huikea maisema. Jos pieni kyläkoulu sijaitsee kohtuullisen kuljetusmatkan ja erityisesti -ajan päässä taajamasta, vaikea on sen ylläpitoa perustella. Tästä syystä teimme omat ratkaisumme, kun kuopus oli neljän vanha, eikä kummallekaan vanhemmalle irronnut enää minkäänlaisia vapaita. Tie pieneni ja pieneni ilman merkkiäkään nähtävyydestä. Lopulta tie päättyi pellolle. Alueen kunnista useampi valmistelee nyt kouluverkon uudistamista, mikä käytännössä tarkoittaa supistamista. Moni piti minua ihan hulluna, mutta näin jälkeen päin ajateltuna se oli yksi elämäni parhaista päätöksistä. Olimme monesti ajaneet tuon mystisen nähtävyyden merkin ohi käsittämättä, missä se nähtävyys oli. Enemmänkin olen siitä huolissaan, mistä perheisiin saataisiin tuloja, jotta vanhemmat voisivat huoletta jäädä hoitamaan lapsiaan kotiin kuin siitä, kumpi vanhempi pitää lomat. Jotenkin tuollainen näpertely ja numeroilla leikkiminen kuulostaa vain byrokratian lisäämiseltä. Tuskinpa uudistus osuu jokaisen lapsiperheen tarpeisiin, olipa numerosarja millainen tahansa. Kouluverkkopäätöksiä on lähiaikoina edessä ainakin Haapavedellä, Sievissä ja Nivalassa. Kokeilu tarjosi isälle mahdollisuuden olla lapsen kanssa kotona kaksi kertaa kauemmin kuin äiti. Silti pakkaa käymään niin, että hävinneeksi osapuoleksi itsensä koskevat eivät koe tulleensa kuulluiksi. Siksikin esitys on arvokas, sillä se on syntynyt Nivala-Seurassa. Tällaisesta, jo lapsentekoiän ohittaneesta, julkisuudessa pyöritelty numerosirkus kuulostaa lähinnä omituiselta. Tasa-arvo ei näytä toteutuvan ilman, että sääntöyhteiskunta osoittaa tarkasti, milloin äiti on kotona, milloin isä. Ei tule nopeasti mieleen yhtäkään tapausta, jossa päätökset olisi saatu aikaan ilman kovaa kärhämää, poliittista vääntöä ja ristiriitoja. 4 Maanantaina 10.2.2020 . Illalla haimme hänet kotiin, laitoimme ruoan ja söimme, kunnes olikin aika mennä jo nukkumaan. Yksi reilu keino on se, että kunta asettaa minimikoon kyläkouluille. Pelkkä kyläkoulu ei sitä vielä takaa. Vain Ylivieska on tällä haavaa lisäämässä koulujen määrää. Tuskin mikään muun kunnallisen päätöksenteko on yhtä vaikeaa kuin kouluverkon supistaminen. Uskomatonta mutta totta, näitä meidän lakeuksiamme oikeasti ihastellaan. KALAJOKILAAKSO Perustettu 1927 Päätoimittaja Seppo Kangas Toimitus Ismo Kunelius, Pirjo Kunelius, Anne Mattila ja Hannu Verronen pk KALAJOKILAAKSO KALAJOKILAAKSO KALAJOKILAAKSO KALAJOKILAAKSO Seppo Kangas 10.2.2018 Ei sellaista vuotta etteikö jossakin jokilaaksojen alueen kunnassa olisin menossa kouluverkkoselvitys. Ennen historian ja tarinoiden taltioimiseen riitti kynä, paperia ja Pietari Päivärinta, nyt palaa reippaasti euroja. Seikka selvisi, nähtävyys oli latomeri. Äitiysloman jälkeen olin vain muutaman viikon kotona, kunnes isä jäi hoitamaan kuopusta. Eivätköhän syyt ole syvempänä siihen, että naiset pääsääntöisesti ansaitsevat vähemmän kuin miehet ja naiset työllistyvät huonommin kuin miehet. Kuntalaisia ainakin yritetään kuulla useampaankin kertaan. Sillä oli tärkeä vaikutus myös isän ja poikien välisiin suhteisiin. Kyläläisillä on silloin mahdollisuus itse vaikuttaa tekemällä kylä lapsiperheille houkuttelevaksi. Tuo meille niin arkipäiväinen, ettei sitä ollut edes huomannut. Sanoin irti itseni ”vakituisesta” työpaikasta. Onneksi pellolla sattui olemaan maanviljelijä traktorillaan sonnanlevityspuuhissa. Valintoja kotiin jäämisistä tehdään perheissä monilla perusteilla, mutta yksi tärkeä on raha
Pellon merkitystä voidaan arvioida, kun tiedetään, että suuren ydinvoimalan vuosituotanto on 15 terawattituntia. Siitä on maatalouskäytössä noin 2 miljoonaa hehtaaria. Kapinointi kuuluu tähän sairauteen ja toipumisprosessiin ja sen tukijani ymmärsivät. Parikymmentä miljoonaa hehtaaria olisi käytettävissä energian tuotantoon, mikäli haluttaisiin siirtyä kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Tajusin siinä hetkessä, että jos jatkan juomistani, minulle käy huonosti. Vakuuttivat, että seinä on edessäni, kerran olin joutunut sairaaloihin hakeutumaan. Matalat Pohjanlahden rantapellot täyttyvät vedellä ja viljelyalueet supistuvat. Heikki Häyrynen Nivala Arvopohjassa vakava puute. Tunsin ensi kerran rauhaa ja helpotusta ja tyyneyttä sisälläni ja sain jonkinmoisen sisäisen vahvistuksen värähdyksen: että minulle voi tässä sakissa käydä vain hyvin. Pellosta saamme käyttämämme viljatuotteet ja eläinten rehut ja eläimistä maidon ja lihan. Fossiiliset polttoaineet ovat suosiossa, ja ne saavat korkeimman kansallisen tuen. Lennellään, kansanedustajat pääosin veronmaksajien piikkiin ja annetaan muidenkin lennellä, ilmaston saastumisesta emme aidosti kanna huolta Toinen huomio on se, että kansanedustajat eivät tunne vastuuta eri yhteiskuntaluokkien tasa-arvoisesta kohtelusta. Mutta jos tavallinen rahvas liikkuu kävelyja pyöräilymatkoja pidemmälle, maksakoon se matkustamisestaan polttoaineveroa noin 85 senttiä ja polttoaineveron päälle vielä arvonlisäveron 33 senttiä bensalitralta. Kalajokilaakson toimitus/sanan valta PL 7, 84101 Ylivieska, Sähköposti: sananvalta@kalajokilaakso.fi Kävin eilen kirjastossa, koska on kiva laittaa kynttilä lepattamaan ja sukeltaa kirjoihin. Pellot ovat viljelijöiden omistuksessa, joten peltoenergian käyttöönotto tukisi tuen tarpeessa olevaa viljelijää. Pyysin kyytiä ja minua pyydettiin kyytiin. Yksi elämäni merkkipaaluista meni ohitse, ja se tietysti sai miettimään, minkälainen olento sitä tänään on. Tuska ja ahdistus ja pelko järkeni menetyksestä ja ennenaikaisesta kuolemasta minut jotenkin sai heräämään tilastani. Kerroin, että minä en jaksa juoda ja jos hän käyttäisi lääkärissä ja sen perästä lähdettäisiin sinne ryhmään, missä hän käy. Niitä esteitä käyn viikoittain ryhmissä puhumassa pois, niin että portit aukeavat. 5 Maanantaina 10.2.2020 . Joskus kapinoinkin, en aukaissut sälekaihtimia kun AA-kaveri odotti auton kanssa ikkunani takana ryhmään menoa. Monissa Euroopan kaupungeissa linja-autoliikenne toimii biokaasulla. Kirjoituksen pituus saa olla enintään 4000 merkkiä tai pari liuskaa 2-välillä kirjoitettuna. AA-ryhmästä sitten ostin kirjoja. Uusiutuvan energian käytössä Suomi on Ruotsin kanssa Euroopan kärkimaita. Yksi mies ohjasi kun kysyin: Puhu itsestäsi ja mitä olet viime aikoina touhunnut. He ja muut varakkaat kansalaiset voivat liikkua lentäen verottoman polttoaineen avulla, jotka saastuttavat ilmastoa matkustajaa ja matkakilometriä kohden suunnilleen saman kuin henkilöautolla yksin ajava. Kun kerroin itsestäni, tunsin miten vapauduin hikoiluni keskellä. Rupesin käymään säännöllisesti viikoittain ryhmässä. Tämä voimala pitäisi jättää rakentamatta. Näin kohtalokkaan kierteeni, jotenkin hetken valossa. He eivät ole huolissaan lentoliikenteen aiheuttamista mittavista ilmansaasteista eli hiilidioksidipäästöistä, jotka tutkijain mukaan aiheuttavat ilmaston haitallista lämpenemistä. Sairauskäsite avautui myöhemmin. HELGE HAAPAKOSKI Lukijan kuva www.kalajokilaakso.fi Lännen Median lehdissä kerrottiin äskettäin kansanedustajien enemmistön vastustavan lentoveroa. Ainakin sovinto itseni kanssa on syventynyt. Nyt pitäisi muistaa, että ne ovat loppuvia luonnonvaroja ja harvinaisia jo tämän vuosisadan lopulla. Peltoenergian käyttöönottoa estää fossiilisen energian, öljyn ja hiilen maahantuonti ja käyttö. Mutta onneksi tuska teki tietä tasaiseksi. Olen vain ajautunut nuoruuteni valinnoilla sairauteen, josta olen kadottanut hallinnan ja jolleka yksin en voi mitään. Nimimerkillä julkaistavissakin kirjoituksissa mukaan tulee liittää kirjoittajan nimi ja yhteystiedot. Niin enkä ole huono selkärangaton ihminen. . AA:ssa olen saanut oppia, että minun sisälläni on esteet ja portit minun elämääni ja maailmaan. Vastustus on lähes totaalista, koska 77 prosenttia vastusti, viisi prosenttia ei uskaltanut kertoa kantaansa ja vain noin 18 ilmoitti hyväksyvänsä lentoveron. Ranskalaisten rakentaman Olkiluoto 3:n pitäisi olla jo valmis, mutta eri syistä valmistuminen on viivästynyt kymmenellä vuodella. Minut otettiin lämpimästi vastaan. Mielipiteet julkaistaan mieluimmin omalla nimellä. Ne asiat, jotka aiemmin ovat olleet elämäni suola, ovat muuttuneet jotenkin mauttomiksi, mutta onneksi on jotakin ehkä arvokkaampaa tullut tilalle. Se rehellisyys millä raittiit ihmiset käsittelivät elämäänsä, se iski minuun kuin salama. Mikäli peltoon perustuvasta ruuantuotannosta luovutaan, loppu on hyvinkin lähellä. Ongelmat ja ilot. Nivalainen viljelijä osti biokaasujärjestelmän Joensuun yliopistolta parikymmentä vuotta sitten. Tällä käytännöllä on jatkuvuus, eikä päättymistä näy. Kävin kovan kiirisin lävitse, että pystyin myöntämään, että on kehittynyt riippuvuus alkoholiin. Joka elää sovussa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Meillä kaasutetaan jonkin verran kunnallisjätteitä, mutta kokonaisuutena toiminta on vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa. Eka AA-ryhmässä olin täysin pihalla, mistä minun pitää tai ei pidä puhua. Turhaa lentämistä tulisi rajoittaa myös syystä, että tautien leviäminen, kuten nyt koronaviruksen olisi helpompi torjua. Uusiutuvassa ja päästöttömässä energiassa on maailman tulevaisuus, sikäli kun tämä yhteinen koti aiotaan pitää asumiskelpoisena. Puun osuus on 24 prosenttia, öljyn 25 prosenttia, ja perässä tulee hiili 9 prosentilla. Meillä tämä asema on saavutettu uusiutuvalla puulla, joka on öljyn ohella eniten käytetty polttoaine. Pellot pitävät pintansa ja huolehtivat meistä hamaan kaukaiseen tulevaisuuteen saakka. Niistä kokemuksista voin huonosti ja seuraavalla matkalla kerroin kaverille, että piileskelin kotona. Ne kansanedustajat jotka eivät hyväksy lentoveroa, paljastavat samalla pari merkittävää asiaa arvopohjastaan. Koko peltoala pidetään käyttökunnossa mahdollisia tulevia tarpeita varten, vaikka pääosasta ei oteta satoa. Toimitus pidättää oikeuden käsitellä kirjoituksia. Tällainen tilanne on Itävallassa, Saksassa ja Ruotsissakin. Nyt on tulossa vielä kolmas voimala Olkiluotoon Eurajoelle ja uusi voimala Pyhäjoelle. Pellon edelle on kiilannut myös ydinenergia, jolla tuotetaan 25 prosenttia sähköstä. Luonnonvarakeskus, Luke, on kehottanut huolehtimaan omasta ruuantuotannosta, sillä kymmenen vuoden kuluttua ei ruokaa saa ostaa mistään. Se muutti minun elämäni. Sillä tavalla aloin harjoittelemaan rehellisyyttä itseni kanssa, ja se elämän yliopisto jatkuu tänäänkin. Onneksi soitin yhdelle kaverille, joka minua oli sairaalassa käynyt jututtamassa. Pyhäjoen voimalan rakentavat venäläiset, jolloin he saavat sinne suomalaisen talouselämän tarkkailuaseman. Luken mukaan ruuan kansainvälinen kauppa loppuu, ja siellä missä ei ole huolehdittu omasta tuotannosta, seuraavat nälänhätä ja nälkäkuolemat. Ilmastonmuutos heikentää viljelyolosuhteita kuivuudella ja mannerjäätikön sulamisvesillä. Minulle oli suuri kysymys pyytää apua raittiilta alkoholisteilta. Luin niitä ja ajattelin ja luin. Käytännössä peltoenergia näyttää jäävän käyttämättä. Kielteisyyteni kohtaaminen jatkuvana, koska uudet tapahtumat ja asiat tuovat niitä, kuin laivat lasteja satamaan. Olen kokenut jonkunlaista sisäistä muuttumista jo viime vuodet. Pellon merkityksestä energiantuottajana kertoo, että kolmannes autokannastamme voisi liikkua pellon energialla. Hyvää mieltä! Ylivieskan Yrjö Raittiin alkoholistin kokemuksia Suomessa on peltoa 23 miljoonaa hehtaaria. Tila on ollut pitkään biokaasusta kiinnostuneen väen käyntikohteena. Suomessa voitaisiin tuottaa peltobioenergiaa 12–22 terawattituntia, mutta tuotos on nyt vain 0,5 TWh. Ei minua kukaan tuominnut. Jos valtaapitävät päättäjät ovat todella huolissaan ilmastomuutoksesta ja kansalaisten tasa-arvosta, niin ensi töikseen heidän tulee päättää lentoliikenteen polttoaineverosta. Erkki Raudaskoski Rovaniemi Pellot pidettävä ruuan ja energian tuotannossa Iltahetki Nivalan lakeuksilla. Ydinenergiaa tuottaa kaksi voimalaa Olkiluodossa ja kaksi Loviisassa. Minulle kaiken perustana on tietysti raittius. Vaikka rikoin sovittuja asioita. Siellä tunsin, että en ole yksin ongelmani ja sairauteni kanssa. Valitsin sitten kummin, jolleka kerroin itseni arimmaksi katsomani asiat. KALAJOKILAAKSO Sanan valta Sanan valta on lukijoiden oma palsta. Meillä Suomessa ei olla näin pitkällä, vaikka siihen suuntaan ollaan menossa, vauhti on vain meillä kovin hidasta. AA-ryhmään tulo oli minun elämäni varmaan yksi arvokkain kokemus, vaikka tuskin sitä siinä tajusin. He raittiit alkoholistit kertoivat minulle omasta elämästään ja jättivät valinnan: joko otat tai jätät. Minulle riittää, kun kasvaisin ihmiseksi. Omistajat saavat näistäkin pelloista EU-tuen, kunhan niittelevät pois koivun ja pajun vesat. Tähän mennessä olen jo saanut elää kauemmin raittiina kuin mitä ehdin juoda ja paeta elämääni. Meillä on esimerkkejä tiloilta, jotka ovat vahvistaneet talouttaan biokaasun tuotannolla. Totta on se, että vaikeaa Suomen on yksin lähteä toteuttamaan polttoaineveroa lentoliikenteessä Suomen lentoliikenteen kilpailuaseman siitä kärsimättä, mutta pään avaaminen asiassa pienemmällä verolla voisi saada muut maat mukaan ilmastotalkoisiin
Ne auttavat lukiolaiset opiskelemaan hyvin valintakokeessa vaadittavat pitkän matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian kurssit. Ylivieskan lukion lääkiskurssi voi tarjota vaihtoehdon kaupallisille valmennuskursseille. Ylivieskan lukiossa aloitti syksyllä lääkiskurssi, jolla opiskelee 27 lääkärin, hammaslääkärin tai eläinlääkärin ammatista haaveilevaa nuorta. Hyvin yleistä on, että opiskelupaikan saa vasta kolmen tai neljän yrityksen jälkeen. Ylivieskan lukion lääkiskurssilla opiskelee 27 opiskelijaa, jotka haaveilevat lääkärin, hammaslääkärin tai eläinlääkärin ammatista. Todistusvalinnassa otetaan huomioon ainoastaan ensikertalaiset hakijat. Se myös antaa mahdollisimman todellisen kuvan eri lääkäreiden toimenkuvista. Saimme vierailulla myös tietoa uusien opiskelijoiden valintaperusteista, Ervasti sanoo. RAMBOLLIN LUONNOS 7.2.2020/YLIVIESKAN KAUPUNKI Päivi Savela YLIVIESKA Korkeakouluissa on tänä keväänä ensimmäistä kertaa käytössä uudet opiskelijoiden valintaperusteeet, joissa ylioppilastodistuksen arvosanoilla on suurempi merkitys kuin aiemmin. Kuva on vasta luonnos alueesta. Käytännössä kaikkien lääkikseen haluavien tulee valmistautua myös valintakokeeseen. Siitä kevyt liikenne ohjataan Taanilanväylän kautta Katajaojan ylittävälle Opinportille ja edelleen yhtenäiskoulun alueelle. Kalajoentien varteen rakennetaan kevyen liikenteen väylä puolestaan yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Loput, noin 400?000 euroa maksaa Ylivieskan kaupunki. Ervasti sanoo. Lääkiskurssi kokoaa yhteen innostuneita opiskelijoita, jotka saavat tukea myös toisiltaan. –?Lisäksi kurssilla kannustetaan kirjoittamaan hyvin äidinkielen ja pitkä kielen, mikäli opiskelija aikoo päästä lääkikseen todistusvalinnalla, Ervasti sanoo. Se tehdään Kalliotien ja Kokkolantien välille Kalajoentien eteläpuolelle. LÄÄKETIETEITÄ opiskelemaan pääseminen ei ole helppoa, sillä vuosittain vain noin yksi kymmenestä hakijasta saa opiskelupaikan. –?Vastaavia kursseja voisi olla enemmänkin, jotta opiskelijat pääsisivät nopeammin haluamalleen alalle, sanoo Ylivieskan lukion matemaattisten aineiden lehtori Ari Ervasti. Muut hakijat valitaan valintakoepisteiden perusteella. –?Vain aivan parhaimmat voivat päästä opiskelemaan todistusvalinnalla, mutta hekin joutuvat ainakin tänä kevään valmistautumaan valintakokeeseen, koska todistusvalinnan tulokset tulevat vain muutamaa päivää ennen valintakoetta. Parhaillaan on käynnissä väyläsuunnitelmien viimeistely ennen ensi keskiviikon yleisötilaisuutta, jossa ne esitellään ylivieskalaisille ja joissa niihin voi ottaa kantaa. SAVELAN SUUNNASTA kevyt liikenne ohjataan omaa väyläänsä pitkin Ouluntien vartta koululle. Rahoituksen tulo ratkaisee väylän rakentamisajankohdan. Siihen kuuluu kulkuyhteykKevyt liikenne ohjataan Ouluntien ali Taanilaan Uusi kevyen liikenteen väylä rakennetaan Ylivieskassa Vierimaantien alikulusta Centrian kampuksen eteläreunaa pitkin Ouluntien alitse. Taanilan alueen liikennejärjestelyt maksavat kaikkinensa noin miljoona euroa. Valintakoevalinnassa valitaan tämän jälkeen vähintään 49 prosenttia aloituspaikkamäärän mukaisista hakijoista valintakoepisteiden perusteella. Alitus tulee lähelle ABC:n risteyksen liikenneympyrää. KALAJOKILAAKSO Anne Mattila YLIVIESKA Ouluntien itäpuolelta Taanilan alueelle tuleva kevyt liikenne ohjataan kulkemaan Vierimaantieltä Ouluntien ali Ylivieskassa. Kurssilaisille laaditaan myös henkilökohtaisia opintosuunnitelmia. Lääkiskurssi auttaa lukiolaisia valitsemaan tärkeimmät kurssit ja tukee niiden opiskelua. Siitä kevyt liikenne ohjataan Taanilanväylän kautta Opinportille ja edelleen koulualueelle. Todistusvalinnassa otetaan huomioon vain ensikertalaiset hakijat, joille myös menee 65 prosenttia aloituspaikoista aikaisempien vuosien tapaan. LÄÄKISKURSSI on pääosin preppausta sekä yo-kirjoituksiin että valintakokeisiin. Todistusvalinnassa valitaan enintään 51 prosenttia aloituspaikkamäärän mukaisista hakijoista ylioppilastutkinnon arvosanoista annettavien pisteiden perusteella jokaisessa lääketieteellisten alojen hakukohteessa eläinlääketieteessä, hammaslääketieteessä sekä lääketieteessä. Kevyen liikenteen alikäytävä rakennetaan Centrian kampuksen lounaispuolelle, mistä se menee Ouluntien ali ja jatkaa kantatie 86:n vierellä Taanilanväylään asti. Vierailujen tarkoitus on vahvistaa opiskelijoiden tunnetta siitä, että ala on hänelle sopiva. Väylä kulkee Ouluntien vieressä rakennettavaan Taanilanväylään asti. . 6 Maanantaina 10.2.2020 . Vuonna 2022 uusitaan ja levennetään myös kantatiessä oleva Katajaojan ylittävä silta turvallisemmaksi. Lääkikseen pääsee monista eri lähtökohdista ja eri tavalla. ARI ERVASTI Ylivieskan lukiossa lääkiskurssi preppaa sekä yo-kirjoituksiin että valintakokeisiin Yhteishaku muuttuu . OPINPORTTI JA SIIHEN liittyvä silta, Taanilanväylä ja Ouluntien alitus rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa. Valtio myönsi viime vuoden lopulla hanketta varten puoli miljoonaa euroa. –?Näin saamme turvalliset reitit kevyelle liikenteelle kaikista suunnista, kuntatekniikan päällikkö Karoliina Mustonen iloitsee. Nyt suunnittelussa olevien kohteiden rakentaminen alkaa tänä suvena ja niiden on määrä olla valmiina syksyllä 2021, kun uusi yhtenäiskoulu aloitta toimintansa. sien lisäksi saattoja noutoalue ajoneuvoliikenteelle sekä pienempi kevyen liikenteen yhteys tuolta alueelta koululle. Tämäkin yhteys valmistuu koulun alkuun mennessä, mutta sen suunnittelua ei ole vielä käynnistetty. –?Pääsimme osallistumaan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden luennolle, jossa käsiteltiin syövän perinnöllisyyttä. Tämä näkyy lukioiden kurssitarjonnassa. Ryhmä kävi viime viikolla tutustumassa Oulun yliopiston lääketieteen laitokseen. Katajaojan yli tehdään silta. . Valintakoevalinnassa varataan paikkoja ensikertalaisille hakijoille se määrä, että kokonaisuudessaan hakukohteen aloituspaikkamäärästä enintään 65 prosenttia tulee kiintiöidyksi ensikertalaisille hakijoille. Ylivieskan lukion lääkiskurssilla ollaan tästä tietoisia. Korkeakoulujen yhteishaussa varataan aikaisempien vuosien tapaan lääketieteellisten alojen hakukohteiden opiskelijavalinnassa kokonaisuudessaan 65 prosenttia aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville hakijoille. –?Lukiolaiset ovat kokeneet, että kurssi on lisännyt innostusta ja motivaatiota opiskeluun, Ervasti sanoo. ” Vastaavia kursseja voisi olla enemmänkin.. Opinporttiin rakennetaan silta Katajaojan yli. Tänä vuonna yhteishaku muuttuu niin, että lääketieteellisillä aloilla tulee käyttöön todistusvalinta kaikissa hakukohteissa. Ylivieskan lukion lääkiskurssilla vierailee lääkäreitä kertomassa työstään ja vastaamassa lukiolaisten kysymyksiin
Täällä on pidetty kiinni siitä, että jos yksikin oppilas haluaa lukea esimerkiksi ranskaa, se järjestetään hänelle, Pouke kertoo. 7 KALAJOKILAAKSO . Raiskauksesta epäillyistä viime vuonna oli ulkomaalaisia 45 prosenttia kun osuus edellisenä vuonna oli noin 29 prosenttia. Väkivaltaja omaisuusrikosten määrä kasvoi Oulun poliisin reviirillä. Väkivaltaja omaisuusrikosten määrä kuitenkin kasvoi. Omaisuusrikoksia poliisin tietoon tuli runsaat 1?400 kappaletta enemmän kuin vuonna 2018 (+ 9,2 prosenttia). Sekin, että osaa vähän jotain auttaa eteenpäin, Hietala ja Pouke sanovat. –?Lisäksi kielten opiskelu avaa maailmaa. Ranskaa puhutaan laajasti Pohjois-Amerikassa ja useissa Afrikan maissa Euroopan lisäksi, Saara Pouke sanoo. –?Jos joku kieli ei oikein luista, ei se tarkoita, ettei voisi oppia muita kieliä, he painottavat. Voimakas panostaminen rikollisiin voimatoimijoihin näkyy myös törkeän huumerikollisuuden määrässä. Kielisuhkutuksen tarkoituksena on esitellä lapsille, miltä tuntuu käyttää erilaisia kieliä, joista he voivat valita ensi lukuvuodeksi toisen opiskeltavan kielen. –?Ranska ja venäjä ovat isoja kieliä, joita käytetään maailmalla paljon. Sitä ei tilastoinnissa ole eritelty. –?Ylivieskassa voi jatkaa näiden nyt esiteltävien neljän kielen opiskelua myös yläkoulussa ja lukiossa. RANSKAN KIELISUIHKAUTUS tapahtui laulamalla ja leikkimällä, kun Saara Pouke opetti oppilaille laulun, joka leikittiin taputtamalla. On ihan eri asia puhua ihmisen kanssa hänen omalla äidinkielellään kuin englanniksi, Pouke ja Hietala painottavat ja sanovat, että nuorena kielen omaksuminen tapahtuu nopeasti. Ranskan ja venäjän opettajat toivovat tietenkin, että valittaisiin heidän opettamiaan kieliä. Kuvassa he opettavat ranskankielistä laululeikkiä taputtamalla oppilaille. Samalla, kun Heljä Hietala näytti kuvia, kertoi passin ja viisumin tarpeellisuudesta matkustamisessa sekä venäläisestä ruokaperinteestä tai laulatti venäläisestä Maša ja Karhu -animaatiosarjasta tuttua tyttönukkea, toistettiin perässä venäläisiä sanoja ja hämmästeltiin kyrillisiä kirjaimia. He kannustavat vanhempia innostamaan ja motivoimaan lapsia kielten opiskeluun. ” Ranska ja venäjä ovat isoja kieliä, joita käytetään maailmalla paljon. Erityisen paljon lisääntyivät seksuaalirikokset, yli 25 prosenttia. Suurin osa on pahoinpitelyjä. –?Lauletaan harjoitellessa hitaasti, vaikka ranska on oikeasti maailman nopein kieli, Saara Puoke sanoo. Lapset oppivat muun muassa, että auto on mashina eli melkein kuin masiina, makeinen on konfeta eli melkein kuin konvehti ja piirakka on pirog eli lähes sama suomeksi. ANNE MATTILA Kielten opettajat rohkaisevat: ”Jos joku kieli ei luista, se ei tarkoita, ettei voisi oppia muita kieliä” Kielisuihkutuksessa ei kastu, vaan innostuu Kaikkiaan 240 kolmasluokkalaista saa neljän eri kielen suihkutuksen ennen toisen kielen valintaa. Raiskausrikoksista epäiltyjä ulkomaalaisia oli 54 ja edellisenä vuonna 21. Tällä hetkellä Ylivieskassa opiskellaan englannin lisäksi vain ruotsia, mutta kaupunki on valmis kasvattamaan kielivalikoimaa, jos ilmaantuu kiinnostusta muihinkin kielivalintoihin. Tästä hyötyvät oppilaat nyt ja tulevaisuudessa, kun he astuvat työelämään, koko yhteiskunta, hankkeesta vastaavat koordinaattorit Saara Herrala ja Heli Lastikka sanovat. Toteutuneita henkirikoksia tapahtui neljä, kun määrä vuonna 2018 oli kuusi. Yhteensä 283 seksuaalirikoksessa rikoksesta epäilty oli poliisin tiedossa, joista 82 oli ulkomaalaisia. VÄHÄKANKAAN koululaiset pääsivät torstaina venäjän ja ranskan kielen suihkutukseen, kun venäjän kielen osaaja Heljä Hietala vei lapset matkalle rajantakaiseen Karjalaan ja ranskan taituri Saara Pouke opetti kolmasluokkalaisille ranskalaisen taputusleikkilaulun. Seksuaalisia ahdisteluja kirjattiin huomattavasti vähemmän kuin edellisvuonna. Törkeitä pahoinpitelyjä Oulun poliisin tietoon tuli 16 kappaletta vähemmän kuin edellisvuonna. Varkauksien kasvu selittyy suurelta osin samalla asialla. Toisena tavoiteena on tarjota jokaiselle oppilaalle omakohtainen kokemus useammasta vieraasta kielestä kielisuihkutuksen muodossa. Törkeimpien väkivaltarikosten määrä kuitenkin väheni huomattavasti. Suurin osa kielteisestä kehityksestä selittyy petosten ja erilaisten varkausrikosten määrän merkittävällä kasvulla. Jokilaaksojen alue on mukana Oulun poliisilaitoksen tilastoissa. PIAN SELVIÄÄ , mitä kieliä Ylivieskan kolmasluokkalaiset valitsevat, mutta Saara Poukella ja Heljä Hietalalla on sellainen tuntuma, että heidät on otettu kouluilla innostuneina vastaan, joten eiköhän Ylivieskan alakoulujen kielivalikoima laajene. Näistä huumausaineiden käyttörikoksia oli 1?460 kappaletta, kun määrä vuonna 2018 oli runsaat 1?220 (+ 19,5 prosenttia). Törkeitä huumausainerikoksia Oulun poliisi paljasti viime vuonna 30 kappaletta, kun määrä vuotta aiemmin oli 12 kappaletta suurempi. –?Kielissä on hyvin paljon yhteistä. Uutena ilmiönä ovat nousseet erilaiset sijoitushuijaukset sekä rakkausja toimitusjohtajapetokset. –?Venäjä on Suomen kannalta tärkeä kieli, koska sitä tarvitaan kaupanteossa ja turismissa. Väkivaltarikoksia kirjattiin noin viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Saara Pouke ja Heljä Hietala tekevät tutuksi ranskan ja venäjän kieliä. Henkirikoksia yrityksineen Oulun poliisilaitoksen alueella tapahtui 32 kun määrä oli edellisvuonna 47. Suomessa asuu nykyisin 70?000 äidinkielenään venäjää puhuvaa ihmistä, Heljä Hietala jatkaa. Sitä löytyy niin suomen ja venäjän kuin ranskan ja venäjän tai venäjän ja englannin kielien väliltä. Oulun poliisin tietoon tuli viime vuonna yhteensä noin 2?050 huumausainerikosta, jossa on edellisvuoteen verrattuna kasvua lähes 15 prosenttia. Maanantaina 10.2.2020 Anne Mattila YLIVIESKA Ylivieskan alakoulujen kolmasluokkalaiset pääsevät helmikuun aikana parinkymmenen minuutin mittaiseen kielisuihkautukseen neljä kertaa, kun ranskan, venäjän, saksan ja ruotsin kielten osaajat suihkauttavat heille kustakin kielestä näytteen edessä olevaa toisen kielen valintaa varten. Kielisuihkutuksen saa yhteensä 240 kolmasluokkalaista yhdeksällä koululla. Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnarannan mukaan suuri osa törkeimmästä väkivallasta on usein kytköksissä huumausainekauppaan liittyvään väkivaltaiseen velanperintään. Poliisin tietoon tuli 45 tapausta enemmän kuin vuonna 2018. Ulkomaalaisten osuus kaikissa seksuaalirikoksissa oli poliisilaitoksen alueella noin 29 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 25 prosenttia. Oulun poliisilaitoksen ja Keskusrikospoliisin yhteistyöllä on useita rikollisia voimatoimijoita saatu vankilaan. Niitä tuli poliisin tietoon 382 kappaletta. Ylivieska on mukana opetushallituksen rahoittamassa Kieliä kaikille! -hankkeessa, jonka tarkoituksena on vahvistaa monipuolisten kielivalintojen toteutumista perusopetuksessa. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin 27 kappaletta enemmän kuin edellisvuonna (+20,8 prosenttia). Raiskausten määrä kasvoi yli 45 prosentilla edellisvuodest. Sekin on yksi hyvä syy opiskella näitä kieliä, koska ranskanja venäjänkielissä maissa ei pärjää yleensä englannilla. Seppo Kangas YLIVIESKA Viime vuonna Oulun poliisin tietoon tulleita rikoksia ja rikkomuksia kirjattiin huomattavasti edellisvuotta vähemmän, mutta sitä selittää suurelta osin viive liikennerikosten ja -rikkousten tilastoinnissa. Mitä enempi osaa kieliä, sen helpompi on oppia lisää muita kieliä. Erilaisia petoksia Oulun poliisin tietoon tuli 430 kappaletta enemmän kuin edellisvuonna. –?Kielisuihkutusta annetaan oppilaiden ikäkausi huomioiden: leikkien, laulaen ja toimien
Aloitti maanantaina 3. Meidän kesken 8 Maanantaina 10.2.2020 . Ensikontaktina ihmisten parempaan elämään Hannu Verronen Asiakkaat tulevat määrittelemään, mikä tulee palveluohjaaja Virpi Hemmilän ja Nivalassa maaliskuussa aloittavan palveluohjaajan Jaana Linnan toimenkuva. Ikähmisten palveluissa on oma palveluohjaansa. Osaan neuvoa, miten Kelalta haetaan toimeentulotukea. Erityisesti palveluohjaajan halutaan olevan avuksi lapsiperheille varhaisessa vaiheessa. Avuntarvitsija voi olla nuori, joka hakee elämälleen suuntaa. Tai hän on lapsiperheen äiti tai isä, joka haluaa löytää perheen elämälle uutta, parempaa alkua. Sellaistakin on ajateltu, että hän voisi olla joissakin tapauksissa mukana asiakkaan asiointikäynneillä. –?On parempi, että lapsiperheet haluavat itse lähteä korjaamaan elämäänsä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kallion lastensuojelussa ja muuallakin on huomattu, että lastensuojeluilmoitukset tehdään usein liian myöhään. Palveluohjaaja on uusi työntekijä perheja sosiaalipalveluissa, johon kuuluvat aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, lastensuojelu ja sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut. –?Päivystysluonteista, kiireellisen avun antamista meidän työmme ei ole. Kun ilmoitukset tehdään, perheen elämä on yleensä jo ennättänyt kriisiytyä. Tarkoitus on olla avuntarvitsijan ensikontakti, joka avaa moninaiset yhteiskunnan palvelut ihmisen käyttöön. Soitot noista muista kohderyhmistä eivät minua haittaa, ohjaan heidät oikeaan osoitteeseen, Hemmilä kertoo. Hänellä on avuksi perhepalvelukeskuksen työntekijöitä myös Vierimaantiellä. KALAJOKILAAKSO Onnittelemme Tänään: Elina, Ella, Ellen, Elle, Elna Huomenna: Iisa, Isabella, Talvikki Hannu Verronen YLIVIESKA Peruspalvelukuntayhtymä Kallio käynnisti viikko sitten uudenlaisen palvelun. Aikuissosiaalityön väki työskentelee perhepalvelukeskuksessa samoin kuin Virpi Hemmilä. Voi olla muutama tai yksi yhteydenotto hänen kanssaan auttaa eteenpäin. Virpi Hemmilä on innoissaan uudesta työstään. Jos joku on jo ennestään Kallion asiakas, henkilö ohjataan saamaan apua tuon aiemman tahon kautta. helmikuuta 2020 peruspalvelukuntayhtymä Kallion perheja sosiaalipalvelupalveluiden palveluohjaajana . Hänen kohderyhmänään ovat 0-65-vuotiaat ihmiset, jotka hakeutuvat palvelujen asiakkaaksi ensimmäistä kertaa . Muut jatkavat ihmisen auttamistaan hänen jälkeensä. HANNU VERRONEN Lapsiperhettä autettava heti alkuunsa Kallion uudessa palveluohjaajan työssä on aloittanut Virpi Hemmilä. –?Minulle voi soittaa kuka tahansa uusi asiakas, joka tulee osaamisalueelleni. Kun aloite tulee itseltä, se motivoi perhettä toimimaan itse, Virpi Hemmilä pohtii. Varhainen apu olisi parempi. PALVELUOHJAAJAT on nähty yhtenä keinona siihen, että muun muassa lastensuojelumenot saadaan laskemaan ja huostaanotot menemään. Uusia virkoja tämän uuden palvelun saamiseksi ei Kallion perustettu. HEMMILÄ ON valmis palvelemaan Kallion alueen ihmisiä monimuotoisissa kysymyksissä. Jos ei saa yksin otetta ongelmaan, tai puuttuu tietoa mistä hakea apua. Hän pääsee auttamaan lapsiperheitä ja muita avuntarvisijoita. –?Jutellaan ja katsotaan, mistä apu löytyy. Amk-sosionomi, omaa muitakin alan tutkintoja . Aikuissosiaalityöstä voidaan hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea. VIRPI HEMMILÄ tulee antamaan lyhytkestoista apua. Ikääntyneille ja vammaispalveluihin meillä ovat omat ohjaajansa. Ennen Kalliota Visalan psykiatrisen sairaalan sosiaalityöntekijänä. Asiakaskirjo voi kehittyä moninaiseksi. Pelkkä nettisivu tai tiedot puhelinnumerosta eivät kerro monellekaan meistä, mistä apu löytyy. –?Yhteyttä voi ottaa, jos kokee elämässään olevan jonkun asian pielessä. Sellainen voi olla tarpeen, jollei saa Kelan toimeentulotukea, Hemmilä kertoo. Oletetaan, että palveluohjaajat tulevat tuomaan Kallio-kunnille säästöjä. Hemmilä on jo aloittanut työssään, Linna aloittaa maaliskuun alusta. Työskennellyt aiemmin 10 vuotta Kallion lastensuojelun sosiaaliohjaajana . Palveluohjaajat Virpi Hemmilä ja Jaana Linna auttavat ihmisiä heidän arjen ongelmissaan. Jos apu ei löydy yksistään Kallion palveluista, käytämme yhteistyökumppanina kunnan, kaupungin tai kolmannen sektorin palveluja. Minulta voi kysyä ja neuvon, minne missäkin asiassa kannattaa ottaa yhteyttä. Virpi Hemmilä . Saa maaliskuun alkupuolella Nivalaan kollegakseen palveluohjaaja Jaana Linnan, joka alkaa auttaa sitten Nivalan ja Sievin ihmisiä. Asiakkaiden ikäjakauma on 0–65-vuotiaat. OLETUS ON, että pienellä arkisella asialla voidaan aloittaa ja sitten voidaan lähteä purkamaan jopa kokonaista ongelmavyyhteä. Muitakin keinoja rahallisen avun etsintään on. Molemmat siirtyvät uuteen työhönsä lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtävästä, heille jää edelleen sosiaalihuoltolain mukaisia tehtäviä, kuten valvottujen tapaamisten järjestämistä. Sitä varten on sosiaalipäivystys, joka palvelee hengen, terveyden tai esimerkiksi lastensuojeluasian kiireellisissä kysymyksissä. Tarkoitus on auttaa ihmistä varhaisessa vaiheessa, jotta pystytään ennaltaehkäisemään raskaiden palveluiden tarvetta. –?Voin neuvoa, miten korjata taloudellista tilannetta. Silloin Hemmilälle jää Ylivieska ja Alavieska . Pyrkimyksenä on, ettäpalveluohjaajan tavoittavat ihmiset, jotka eivät vielä ole ennestään minkään avun piirissä
Toivoo mummi ja pappa . Maanantaina 10.2.2020 Baby Blues Virtanen Viivi ja Wagner Päivän sana Viisaan miete Viisaat sanonnat putoavat monesti karuun maahan, mutta ystävällinen sana ei koskaan mene hukkaan. Siunauksen toimitti kappalainen Sirkku Junttila. Paljon onnea neljävuotiaille Ellille ja Einolle 9.2. Muistotilaisuus pidettiin seurakuntakodissa. Teknisten palveluiden lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi on valittu keskustan Jani Hautakoski. O nnea! Kalajokinen Jari Esko Allan Paloaho siunattiin Raution kirkossa 7.2.2020. Enkelin siipien havinaa ja iloa onnea syvää. Jonna ja Juha Pirkola ovat saaneet tytön 3.2.2020 Haapavedellä. johdosta! Päivänsäteitä onnittelevat äiti, isi sekä Pinja ja Senja . . Isoveli Lucas onnittelee molempia, samoihin onnitteluihin yhtyy porukka Ylivieskasta. tammikuuta. Isosisko Lindalla tulee 6.2. Lilli täyttää 12.2. Keväällä on hyvää aikaa etsiä käyttöön uutta mittaa, joka sanoisikin meille ”Riittää, riittää hyvinkin!” On helppoa olla muita kohtaan armollinen, mutta usein armollisuutta on vaikea löytää itseä kohtaan. Viljo Rantanen täyttää 6 vuotta 12.2. Tuntuu kuin mitta ainoastaan toistaisi sanoja ”Ei riitä, ei riitä!” Vaikka kuinka mittaa uudelleen ja uudelleen sanat ”ei riitä, ei riitä!” vain toistuvat. Onnea toivottaa kotiväki, mummut, pappa ja muut sukulaiset. 1.2 täytti Unna jo 10 vuotta. Väitän, että myös sinä olet kokenut usein riittämättömyyden tunnetta. Reipasta cheerleadingtyttöä onnittelevat Lilli, Lenni, äiti ja iskä. . Tutkiessani omia jalanjälkiäni huomaan ajatuksiini hiipivän ajatuksen, ettei tekemiseni riitä. 4 vuotta. Nivalalainen Hyve Kyllikki Halmetoja siunattiin Nivalan kirkossa 7.2.2020. Mitä jos ottaisimme käyttöön uuden mitan. Rakkaalle pikkuneidille onnitteluhaleja lähettää äiti, iskä, Lenni ja Unna. Anna-Sofia ja Tapani Yrjölä ovat saaneet tytön 10.1.2020 Ylivieskassa. Laskeva aurinko värjää jäälle sataneen lumen kultaiseksi. Mervi Alatalo ja Tommi Hiekka ovat saaneet tytön 24.1.2020 Kokkolassa. . Muistotilaisuus pidettiin seurakuntakodissa. – Arthur Helps Vauvauutisia Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä. Yhteystiedot Postiosoite: Sanomalehti Kalajokilaakso PL7, 84101 Ylivieska Sähköposti: toimitus@kalajokilaakso.fi Puh. 020 750 4600 viikonloppuisin 020 750 4639 i 9 KALAJOKILAAKSO . . Hiio-hoi, numero 8 horisontissa! Iloiset synttärionnittelut Sanjalle koko suvulta ja ystäviltä. Tarkemmin katsoessa lumessa näkyvät myös pienen eläimen jalanjäljet. Jumalan täydellinen luomus.” Juha Niemelä, nuorisotyönohjaaja Vanha mitta romukoppaan Tapulin juurelta Sydämelliset Onnittelumme Kokkolaan, siellä Lenni poika täytti 2 vuotta 4. Tahtoisin toivoa sinulle jotakin oikein hyvää. Oikaisu. Tärkeää olisi kuitenkin muistaa rakastaa itseään ja osoittaa armollisuutta myös itselle. Hautauksia Perjantain Kalajokilaakson Ylivieskan luottamuspaikkavalinnoista kertoneessa jutussa oli nimivirhe. Vanhassa mitassa on virhe, jonka tulos on aivan väärä. Heitetään vanha mitta romukoppaan ja otetaan käyttöön uusi mitta, jonka mittaustulos kertoo meille ”Sinä riität, riität hyvinkin! Olet ainutlaatuinen ja tärkeä. Ennen minua tästä on hetki sitten menty kävellen, suksilla ja potkukelkalla. . Siunauksen toimitti kappalainen Jarkko Kuusisto. Silvia Telma Soini syntyi kauniina maanantaipäivänä 20.1.2020 veteen, paino 4450 g, onnelliset vanhemmat Lucia Pavlovics ja Seppo Soini, sekä innokas isosisko Tekla. Onnea 2-vuotiaalle Olivialle 12.2. Matt.19:30 Kävelen jäätyneen järven jäällä. 10 vuotta
Ensimmäiset koulun puutyöt taisivat olla kauhoja, Heikki Myllykangas muistelee. Tuo leikkimökki vietiin Kalajoelle, tuossa on nukkekoti, tuulimylly, kapiokirstu ja vaatekaappi. Hänen kellonsa on tehty petäjästä, joka on pehmeämpänä puuna hiukan helpompaa työstää kuin koivu. Omassa tuvassa Aino-vaimo ottaa juurisaavin esille pari kolme kertaa vuodessa ja leipoo leipää, joka paistetaan kiviarinauunissa. Piironki on Heikin isän tekemä, mutta televisiopöytä, kello ja piirongin päällä oleva kello, jossa myös ilmapuntari ja kosteusmittari, kantele ja vakka ovat Heikin valmistamia. Tuvassa ja kamareissa on monia isännän tekemiä huonekaluja ja kelloja. PUUTÖISSÄ AIKA kuluu niin mukavasti, että välillä vaimon pitää käydä verstaalla muistuttamassa, että isäntä voisi jo tulla nukkumaan. –?Ei ole ikään kielletty veistämästä tai varoitettu ottamasta puukkoa käteen. Könninkelloa haasteellisempi on kuitenkin soikea juurisaavi, jonka joka lauta pitää suunnitella ja työstää erikseen. Sadan tunnin kurssi ei riittänyt kellon tekemiseen, vaan työ jatkui myös kotona. Siinä oli paljon hiomista ja työ oli pölyistä. Puutöitä talon isäntä on tehnyt aina. Heikki Myllykankaasta on mukava tehdä puutöitä itsekseen, mutta ei hän osaamistaan ole pantannut. Aikanaan Myllykankaankin tuvassa oli höyläpenkki ja iltapuhteella lastut lensivät. Kansakoulussa piti itse terottaakin puukot, opettaja katsoi vierestä. Taitoa on myös seuraavassa sukupolvessa. KALAJOKILAAKSO Kätevä Liisa Ängeslevä YLIVIESKA Siitä alkaa olla neljännesvuosisata, kun Heikki ja Aino Myllykangas luopuivat lehmien pidosta. Se näkyi vain hetken kuvassa ja silloin piti ottaa paperi ja piirtää kuva ja vähän suunnitella kuinka sen tekisi. PUUTYÖOPISSA hän ei ole varsinaisesti käynyt, vaan saanut neuvoja vanhoilta miehiltä ja opetellut itse lisää. Aino-vaimo esittelee kuvia albumista. Yhdessä kuvassa tytär pitelee suksia, joissa on keula molemmissa päissä. –?Kerran mulla oli nahkatakkiin värkit ja Prittisen Matti sanoi, että hän tekee minulle nahkatakin, jos minä teen hänelle juurisaavin. Kellon kruusattu yläosa oli työvaiheista hankalin. Itseään hän varoo visusti kehumasta. Kansalaisopistossa hän sentään kulki yhden talven puutyöpiirissä ja teki könninkellon. Nyt tuvassa on pöytä, joka on veistetty ohjelmasta otetun mallin mukaan. Puu on siitä mielenkiintoinen materiaali, että aloittaessa ei vielä tiedä miltä puu tulee lopulta näyttämään. –?Taunon Kerttu sanoi, että nyt meette sinne kellokurssille, ja niin me talvi kuljettiin Huhtalan Taunon kans Katajan koululla, Heikki Myllykangas kertoilee. –?En tienny mitä tekis ja kun oli aikaa niin rupesin tekemään puutöitä, tuumailee Heikki Myllykangas vuosia myöhemmin äidin isän, Päivärinnan Aukustin, tekemässä kiikkutuolissa ja kehaisee, että kun Aukusti teki, sitä ei tarvinnut muiden parsia. Heikin verstaassa on seinäkellon mallin mukaan pari oppilasta käynyt tekemässä omat kellonsa.. –?Piirustuksia en tee, vaan mietiskelen miten tekisin. 10 Maanantaina 10.2.2020 . Könninkellon yläkruusaukset olivat työläät tehdä. Ne olivat lahja tämän ystävälle, joka oli niin nopealiikkuinen, että työkaverit arvelivat, ettei hän ehdi kääntää suksia edes eläkkeellä. Yhä useammin isännän askel suuntautui verstaalle, jossa alkoi syntyä puusta monenmoisia huonekaluja ja pienempiä tarvekaluja. Heikki Myllykankaan käsi pyyhkäisee hellästi pahkasta tehdyn pöydän kantta, puun syyt suorastaan liekehtivät siinä aaltoillen. Yhden pöydän mallin otin televisio-ohjelmasta. Myös Heikin isä Otto oli kätevä käsistään ja neuvoi poikia. LIISA ÄNGESLEVÄ Heikki Myllykankaan käsissä syntyy niin huonekaluja kuin pienempiä tarvekalujakin Monet kodin kalusteistakin ovat isännän tekemiä. Hevosen muodot sahataan lehtisahalla. Yhtenä talvena verstaassa kävi pari kantokyläläistä naista tekemässä itselleen kellot ja saamassa neuvoja tekemiseen. Puulaatikoita on nikkaroituna peräti yksitoista ja myös pikkukiikkuja ja kukkapöytiä on tehty. Miehen kädentaidoista ovat päässeet nauttimaan myös sukulaiset ja ystävät. Juurisaaveja on syntynyt useita. Juurisaavin tekemiseen tarvitaan taitoa Heikki Myllykankaan tekemän pahkapöydän kansi liekehtii aaltoillen. Heikki Myllykangas on tehnyt myös astetta isomman taskukellon sekä kaulakellon Aino-vaimolle. Mutta ei Heikki Myllykankaalla ole ollut tapana työtunteja laskea. Piirongin päällä on myös kannel
Kisojen viimeisessä ryhmässä nostanut Kalajoen Aleksi Aro sijoittui neljänneksi + 81 kilon painoluokassa. – Jeppas Roulett oli lähdön moraalinen voittaja. Ylivieskan voittoa Tenhunen piti helppona. Vilman tulokset ovat samalla 15-vuotiaiden piiriennätyksiä. Kun sain keulan helposti, niin halusin ajaa siitä. Kalle Pudas puolestaan pokkasi pronssimitalin 29-kiloisissa. Otto Poutanen oli 41 kilon sarjassa seitsemäs ja Daniel Åkerlund yhdeksäs. Päätöserässä oltiin tasoissa 5-5 ja 6-6, kunnes Lassi Lokasaari laukoi voittomaalin. Muita ViesU:n mitalisteja olivat Emil Koskela ja Iida-Carita Niskanen. Vieskan Uimareille mitalisijoja Simo Kattilakoski RAVIT, YLIVIESKA Tuusniemeläisen Miika Tenhusen valmentama Essi Van Press tekee pahan loukkaantumisen jälkeen paluuta lauantain 75-lähtöihin. Teerijärveläinen voitti lohtajalaisen Harri Puution Alvaronilla ja kokkolalaisen Ismo Tuoreniemen Caldera Amourilla. Tamma kuitenkin toipui hyvin. Myös lähimpänä kirittänyt Tuittura laukkasi loppusuoralla johtoon päästyään. KALAJOKILAAKSO Urheilu Yhteystiedot Postiosoite: Sanomalehti Kalajokilaakso PL7, 84101 Ylivieska Sähköposti: urheilu@kalajokilaakso.fi Puh. Elisa Jäppinen nosti peruskoululaisten SM-kultaa Lempäälässä. Voittoajokit olivat Express Eve ja Amiraal Victor. – Ensimmäinen kierros mentiin aika reippaasti, kun rinnalla kävi monta prässääjää. Jeppas Rouletilla puolestaan kärryjen toinen pyörä jumittui eikä pyörinyt lainkaan viimeisellä puolikkaalla. Loppusoralla sain laukan ajoissa alas ja voitto oli helppo, Pohjola muistutti. Saman seuran 14-vuotias Miro Manderbacka nousi 73-kiloisten hopeakorokkeelle. Poikien 12–13-vuotiaiden sarjassa Leevi Sammalmaa vei voiton 50 metrin vapaauinnissa ja selkäuinnissa. Kaikki tulokset ovat 15-vuotiaiden piiriennätyksiä, tempaus myös 17ja 20-vuotiaiden naisten ikäluokissa. Viimeksi mainittu voitti nyt jo neljännen kerran lyhyen ajan sisällä. Kahden kullan päivää Vaasassa vietti tyttöjen 12–13-vuotiaiden sarjassa kilpaillut Malla Hämäläinen, joka otti voitot 100 metrin perhosuinnissa ja 50 metrin selkäuinnissa. – Rata oli hyvä ja pitävä. ARI-PEKKA OJALA Paluuta 75-lähtöihin tekevä lämminverinen johti alusta loppuun Ylivieskassa Essi Van Press voitti helposti Lauri Järvinen PAINONNOSTO, LEMPÄÄLÄ Kalajoen Junkkarien Elisa Jäppinen voitti Lempäälässä peruskoululaisten painonnoston Suomen mestaruuden 71 kilon sarjassa tuloksella 101 (45, 56) kiloa. Vahvasti kirinyt suosikki Rue De Roi laukkasi viimeisessä kaarteessa johtaneen Jeppas Roulettin rinnalta. Vaikka lopussa tuli haastetta, niin ruuna piti johtopaikkansa kohtalaisen helposti maaliin asti. 11 Maanantaina 10.2.2020 . Hän paransi kaikkia ennätyksiään ja samalla syntyi piiriennätyksiä moneen ikäluokkaan. Hänet huomioittiin Zempparipalkinnolla. Kalajoki palkittiin pronssilla myös joukkuekilpailussa. Ajettiin maltillisesti ensimmäinen kierros ja tamma lisäsi omasta halustaan keulassa vauhtia toisella kiekalla. Sammalmaan kolmas kulta tuli 100 metrin perhosuinnissa. Ville Pohjolan mukaan Caldera Amourin voittoon tarvittiin myös kosolti onnea. HiPa venyi kotivoittoon Kalajokilaakso PAINI, KEMI Vieskan Voiman Wilmiina Pöppönen otti lauantaina voiton Raimo ja Esko Takkisen muistopaineissa. Pöppönen oli paras naispainija 65 kilon sarjassa. – En halunnut ajaa piikistä vaan tähtäsin johtohevosen rinnalle. – Caldera Amour oli aiemmin tasainen sijoittuja, mutta on nyt riskistynyt ja voittoja tulee. – Loppusuoran alussa oli pehmeä kohta ja ruuna haparoi siinä. Kotijoukkueen taistelu palkittiin lopulta täysillä pisteillä pelin päätyttyä 7-6 (2-1, 3-2, 2-3). Pohjolan tavoin myös Jukka-Pekka Kauhanen ajoi kaksi voittoa. Ylivieskan kauden avausravit ravattiin sunnuntaina Keskisellä. Kalajoen ja Tyngän Ossi Alasuvannon 53 (22, 30) oli puolestaan hopeatulos 35-kiloisissa. Ville Pohjola sanoi Alvaronin olleen lähellä laukkaa jo 1300 metriä ennen maalia. Mitalisijoille Kemissä ylsivät myös Aava Valtokari, joka paini hopeaa 65 kilon sarjassa. Vilma Rättyä ja Kalajoen Katri Kyösti etenivät omilla ennätyksillään viidenneksi ja kuudenneksi 55 –kiloisten kisassa kirjaten 94 (42,52) ja 88 (38, 50) kiloa. Suomenhevosen vähäverisen kovimman lähdön voitti Jukka-Pekka Niskasen Ruhvanan Urho helpolla keulajuoksulla. Lähimmäksi Tenhusen ajokkia pääsi Castor U.M., mutta voittajan uhkaajaksi siitä ei ollut. Destination One on vahva hevonen ja tulee jokaiselta juoksupaikalta. Tommi Tilus ja Lokasaari tekivät 2, Tuomas Tilus, Tuomas Palovaara ja Mattias Boren yhdet. Kumpikin valjakko selvisi kuitenkin ajoissa raville. Miika Tenhunen sanoo Essi Van Pressin tähtäimen asetetun nyt lauantain ykkösraveihin, joissa Essi Van Press vuonna 2018 voitti kahdesti. Kaikki meni tänään hienosti, vaikka kilpakumppaneilla oli epäonnea. Sen kärryjen toinen pyörä tuli kuin suksena lopun, Pohjola huomautti, mutta ei vähätellyt omaakaan ajokkia. Nyt toivomme, että tamma palaisi sille tasolle, minne se kuuluu, 32-vuotias Miika Tenhunen valotti. Pohjolan mukana Alvaron on keulasta vähän laiska ja siksi hän haki johtopaikan vasta viimeisessä kaarteessa. Viime vuonna päästiin kerran radalle, mutta sitten tuli jälleen vaikeuksia. Hän onnistui kaikissa nostoissaan ja paransi huomattavasti omia ennätyksiään tuloksin 124 (54, 70), jotka ovat piiriennätyksiä 15ja 17-vuotiaiden 89 kilon sarjaan. Tamma vaatii sellaisen alustan menestyäkseen. Pöppönen paini kultaa Kalajokilaakso UINTI, VAASA Vieskan Uimareiden Marliiniryhmä saavutti tukun mitalisijoja Vaasan Uimaseuran järjestämissä pitkän radan kansallisissa uintikisoissa. Ville Pohjola oli Ylivieskan menestyskuski. Korkeimmalle korokkeelle nousi myös Emma Hämäläinen naisten 100 metrin rintauinnissa. Kalajoen Juho Kyösti paranteli jälleen omia ennätyksiään ja samalla piiriennätyksiä 15ja 17-vuotiaiden sarjoihin nostettuaan 55-kiloisissa (97 (43, 54). Viime kaudella tammalla startattiin vain kerran ja syy oli selvä: – Essi Van Pressilta murtui polvi pari vuotta sitten ja koko urakin oli silloin vaakalaudalla. Sunnuntaina Essi Van Press otti Ylivieskassa helpon voiton johdettuaan juoksun jokaista metriä lämminveristen kovimmassa lähdössä. Ensimmäisessä lähdössä voiton vei Moto Moto Riku M Lindgrenin ohjastamana. HELPON VOITON piikkipaikalta otti myös Hannu Hietasen ajama sotkamolaisen Miia Sirviön virittämä Destination One. Sievin ja Raution Gerta Jürgensonin pronssi 64 kilon kilvassa täydensi kalajokisten mitalisaalista 125 (60, 65) kilon kertymällä. 020 750 4600 viikonloppuisin 020 750 4628 i Kalajokilaakso SALIBANDY, LOHTAJA Värikäs taistelu käytiin salibandyn kakkosdivarin pisteistä, kun Himangan Pallo isännöi Seinäjoen Peli-Veljien kakkosta perjantaina. Tulossarja oli 158 (71, 87) kiloa. Toisen voittonsa Ville Pohjola ajoi Harri Puution valmentamalla Alvaronilla, vaikka se laukkasikin loppusuoralla keulasta
22 9 2 1 10 114 108 32 KeKi ............ 23 1 22 61 204 3 III-divisioona Pohjoinen Cobrat-OYUS 11–3 (0–1, 7–1, 4–1) Popula-HaU 8–5 (1–3, 3–1, 4–1) KUKI HT .......16 11 4 1 10342 42 PaKa ............16 13 3 10769 39 UU ...............17 8 2 1 6 128 84 29 Laser HT Ak .17 9 2 6 12885 29 Cobrat .........17 8 1 8 10582 25 Popula .........17 8 1 8 93 85 25 PyPo ............17 7 1 9 97 99 22 OYUS ...........17 6 1 10 105 120 20 HaU .............17 4 2 2 9 90 105 18 Te-Ki Ak .......15 15 37 222 Futsal Futsal-liiga Akaa Futsal ..18 15 3 114-53 45 KaDy ............18 13 2 3 81-35 43 GFT ..............18 13 5 78-43 39 FC Kemi .......17 11 2 4 94-48 37 ToPV ............17 10 1 3 3 100-50 35 SoVo ............18 7 1 2 8 95-94 25 Mad Max .....17 7 2 8 71-77 25 Sievi FS ........18 5 2 11 50-90 19 JoSePa.........18 4 1 1 12 55-96 15 PP-70 ..........18 3 1 2 12 41-88 13 Riemu ..........17 3 1 1 12 37-91 12 Ilves FS ........18 2 4 12 45-96 10 Tulokset Kalajokilaakso SALIBANDY, SIEVI Alavieskan Viri ja Merikoski SBT järjestivät kunnon maalikarkelot salibandyn 2-divarissa. – Vielä voi sanoa, että maajoukkueessa on päässyt maistamaan kansainvälisiä pelejä tarpeeksi. Sunnuntaina Sievi FS:n tolppien välissä nähtiin uusvanha kasvo, kun loppukauden mittaisen lainasopimuksen tehnyt Juho Keskinen torjui sieviläisten maalilla. – Odotuksia ja tavoitteita oli vaikea luoda ennen kauden alkua, kun nousijajoukkue oli kyseessä ja itsellekin tavallaan uusi juttu. Sieviläisten tehopelaaja Tampereella oli Jaakko Alasuutari, joka kirjautti tililleen kaksi maalia ja syötön. Sievi FS tarttui kiinni pudotuspelipaikkaan kahdella voitolla Jääkiekko Naisten Mestis JYP ...............9 7 2 4215 25 Kärpät Ak ..... Hyvistä maajoukkuepeleistä huolimatta Jarmo Junno ei ainakaan vielä haikaile isompiin ympyröihin. 7 5 1 1 32 9 17 KJT Haukat ...8 4 1 2 1 28 16 16 HIFK Ak ........8 3 1 4 2623 10 SaiPa........... 33 14 1 18 119149 44 II-divisioona Pohjoinen Soki ............ KALAJOKILAAKSO Urheilu Ari-Pekka Ojala FUTSAL Nivalan futsalkasvatti Jarmo Junno pelaa tällä hetkellä erinomaista kautta. Positiivisesti olen yllättynyt, miten hommat ovat toimineet seurassa, puhtaasti futsalin perässä Tornioon lähtenyt Junno tuumaa. Kärkijoukkueiden osalta ollaan todella kovalla tasolla, mistä kertoo se, että Suomen maajoukkueessa suurin osa pelaajista ponnistaa kotimaan liigasta. Torniolaisista Aleksi Kylmälä osui kahdesti. Sensaatiomainen MM-kisapaikka on joukkueella kahden osaottelun päässä. ENSIMMÄINEN PELI Sievissä ToPV-paita päällä, ei ollut yksi runkosarjaottelu muiden joukossa. Viri voitti maalijuhlat. Seurajoukkueen ohella Junno on tehnyt hyvää jälkeä maajoukkuetasolla. – Puhutaan isoista asioista. 22 6 2 14 96 122 22 TeKi ............ Kaikki on tulevaisuudessa mahdollista, kuten ollaan nähty. – Joukkueen kesken ollaan suoraan puhuttu, että mestaruus on selkeä tavoite. Junno on tuttu pelaaja alueen futsalyleisölle, sillä hän debytoi Sievi Futsalin paikassa kaudella 2011-2012 ja oli myös mukana sieviläisten kultaputkessa vuosina 2015 -2017. Joukkue keikkuu sarjataulukon kärkipäässä, mikä nostanut menestymisen nälkää. Aivan mahtava pelata, kun tuntee niin hyvin kaikki Sievin pelaajat, taustahenkilöt ja suurin piirtein jokaisen katsojan, joka on katsomassa peliä. 33 15 5 2 11 119116 57 HC Giants ... Loukkaantumiset ja sairastelut olivat verottaneet PP-70-otteluun kokoonpanoa, joten Tampereella Sievi FS lähti tarkoituksella jäädyttämään peliä. Torniossa Junno on omien sanojensa mukaan viihtynyt hyvin, vaikka siirto nousijajoukkueeseen oli samalla hyppy tuntemattomaan. 10 1 9 19 63 3 Suomi-sarja ylempi loppusarja K-Espoo ...... Lauantaina Tornion Palloveikot taipui Futsal-liigan kamppailussa voittomaalikilpailun jälkeen 6–5 ja sunnuntaina oli PP-70:n vuoro todeta sieviläiset paremmaksi maalein 1–3. Sievin pojille kaksi tappiota Kalajokilaakso Sievi FS-ToPV 6–5 (1–2) PP-70-Sievi FS 1–3 (0–2) Futsal-liiga Sievi FS otti pudotuspelitoiveita ajatellen tärkeät voitot. 33 29 1 3 20261 89 FPS ............. Sievistä ToPV:n väreihin vaihtanut Jarmo Junno väläytteli pelissä vahvaa osaamistaan vieraiden ykköskentässä, vaikka tehotilastoihin ei yhtä syöttöpistettä enempää merkittykään. Ensimmäisellä jaksolla kotijoukkueen maalista vastasi Atte Häivälä. 25 14 2 2 7 151 112 48 Cowboys .... 33 24 2 7 155 88 76 Hunters ......34 20 1 4 9 162 112 66 D-Kiekko ....34 20 1 2 11 159 122 64 Pyry ............34 19 3 12 135 100 60 JHT .............34 17 4 1 12 144 129 60 RaaheK ....... 23 13 1 1 8 106108 42 KISE ............ Kotijoukkue Viri oli pari askelta vieraita edellä ja vei ottelun nimiinsä 16–12 (9–5, 4–2, 3–5). – Kyllähän siihen extralatausta tulee, kun Sievissä pelaa. Kotijoukkueen kovin maalinsylkijä oli jälleen Tomi Koskela, joka pöllytti verkkoa viisi kertaa. Toisessa pelissä Sievi jäi nollille, kun Tervarit latoi taululle luvut 7–0. Kotijoukkue ratkaisi rankkarikisan Joni Pakolan ja Akhmetkhanovin maaleilla. Täytyy muistaa, että Suomen Futsal-liiga on kehittynyt vuosi vuodelta. 12 Maanantaina 10.2.2020 . Toisen jakson alkupuolisko enteili tukalaa iltaa sieviläisille, kun ToPV karkasi 2–5 johtoon ensimmäisen kuuden peliminuutin aikana. Toukokuussa 28 vuotta täyttävä mies loistaa niin seurajoukkue Tornion Palloveikoissa kuin Suomen futsalmaajoukkueessa. Erityisen makean ToPV-voitosta teki se, että kotijoukkue nousi toisen jakson aikana 2–5 tappioasemasta torniolaisten rinnalle ja lopulta ohi. Vieraiden Italo Henrique Macedo Basilio osui kolmesti ja kotijoukkueen Jaakko Alasuutari kerran. Niko Saarilampi teki Sievin lohdutusosuman. Junnon nimi nousi suuren yleisön tietoisuuteen MMkarsintaturnauksessa, jossa Suomi lunasti itselleen paikan jatkokarsintoihin Serbiaa vastaan. Nivalasta kotoisin oleva Junno kehuu kotimaan Futsal-liigan tasoa ja kertoo, että tasokas sarja luo mahdollisuudet kansainväliseen menestymiseen. Taktiikkana oli puolustaa hyvin ja iskeä omista paikoista tehokkaasti, mikä toimi suunnitellusti. KALAJOKILAAKSO 12 Maanantaina 10.2.2020 . Tuloksellisesti ToPV on pelannut erinomaisen kauden tähän mennessä. Sievi FS aloitti kirin Vilho Hannin maalilla ajassa 28.05. Se on lähellä absoluuttisesti parasta, mitä futsalpelaajana voi saavuttaa, jos pääsee MMkisoihin. Siellä on kaikki maailman parhaat saman tapahtuman ympärillä. Kavennus 4–5:een syntyi hieman onnekkaasti, kun Jaakko Alasuutarin laukaus kimposi Iiro Vanhan jalasta torniolaisten omaan maaliin. Lopussa lentävällä maalivahdilla pakkopeliä jauhanut kotijoukkue sai palkintonsa 46 sekuntia ennen loppua, kun Juho Alasuutari tasoitti pelin. 23 6 17 77 145 18 PJK .............. Avauspelissä Sievi FS hävisi toisella jaksolla karanneelle HauPalle puhtaasti 1–6 (0–1). ARI-PEKKA OJALA Nivalasta maailman huipulle Jarmo Junnon tähtäimessä Suomen mestaruus ja historialliset MM-kisat Kalajokilaakso FUTSAL, HAUKIPUDAS Sievi FS koki kaksi selkeää tappiota, kun 19-vuotiaiden poikien futsalin SM-sarja jatkui lauantaina Haukiputaalla. 10 2 1 7 15 36 7 YJK.............. 22 13 1 8 117 101 40 TIHC............ 22 13 1 8 136 104 41 LiKi ............. Hyvistä maajoukkuepeleistä huolimatta Junnolla ei ole suurta hinkua lähteä Futsalliigaa isompiin ympyröihin. Pakola vastasi vieraiden avausosumasta. Ei tällaisesta maajoukkuemenestyksestä ole osannut haaveilla. Seuraajajoukkueessa tehdään työ ja valmiudet pärjätä kansainvälisillä kentillä, Junno summaa. 23 13 3 7 140 95 42 YJK.............. 23 18 5 175 74 54 Et-Po ..........
P11, pituus (5): 1) Miro Jokinen KU 3,53, 2) Markus Kyösti HU 3,46, 3) Aatu Rantala VaaT 3,14. Jere Espon 2–4-kavennus ajassa 50.50 nosti vielä toiveita kotijoukkueen noususta. T16 5 km (12): 1) Peppi Leppälä RP 14.20,3, 2) Enni-Sofia Saari YK 15.13,8, 3) Sanni Vuollet KaJu 15.20,7. Ampumahiihto Oulu Nuorten SM-hiihdot, normaalimatkat P13 4 km (27): 1) Hannes Bengs Kraft 14.37,0 (0), 20) Ukko Järviluoma NU 20.09,1 (5), 21) Olavi Uusivirta NU 20.44,3 (5), 23) Oskari Uusivirta NU 21.28,9 (6). P14 5 km (14): 1) Kalle Tossavainen ÄänekH 12.01,2, 2) Konsta Juutinen PaltU 12.34,1, 3) Topias Vuorela YlistK-V 12.41,8. Kuula (5): 1) Roosa Heikkilä KU 7,33, 2) Kähtävä 6,04, 3) Peppi Mastokangas YK 5,46. Kärkipaikan saatuaan Hannu Hietasen ajokki piti paikkansa maaliin asti ajalla 18,7. Nopeinta vauhtia naisista Someron maastoissa piti Kalajoen Junkkareiden Iida Vuollet 18-vuotiaiden sarjassa. N19 10 km: 1) Sonja Leinamo AhvenistAh 33.57,4 (3), 5) Tuuli Järviluoma NU 37.03,7 (7). Iivo Niskanen sijoittui yhteislähtökisassa yhdeksänneksi. Kuula: 1) Yli-Kotila 12,39. Jääkarhuille kaksi viimeisintä peliä ovat olleet varsin murheellisia, sillä viikko sitten Soki kuritti ylivieskalaisia 10–1 lukemin. T13 4 km (27): 1) Alma Laukkanen KouvHS 15.15,9 (0), 9) Iiris Savelainen HK 17.33,6 (2), 15) Silja Ylikauppila AV 18.38,9 (2), 16) Veera Leskelä HK 18.53,2 (4), 18) Viivi Fagerudd LIF 19.25,7 (3), 20) Wilma Vikström LIF 20.13,9 (2). Kuula: 1) Salla Koskimäki KP-V 14,70, 2) Emilia Jurvelin NU 10,11. Kuula: 1) Hudd 8,12. Tulokset Ari-Pekka Ojala JÄÄKIEKKO, YLIVIESKA Nivala Cowboys lähti jääkiekon II-divisioonan paikallismatsiin viiden pelin voittoputki alla. Torjuntoja YJK-vahdeille kertyi yhteensä 33. N40 5 km: 1) Johanna Holm ViitV 16.13,8, 2) Maarit Kaveri Yli-IinN 17.34,2. P16, 6 km: 1) Jirka Oja KaJu 15.51,0, 2) Oliver Dalhem KoVe +4.59,8. Ykköspakkiparissa luutivan Iiro Ojalan osuma jäi Jääkarhujen ainoaksi sunnuntain paikallispelissä. Pituus: 1) Wera Hudd VaaT 5,00. Päätöserä mentiin veljellisesti tasaisissa merkeissä. M19, pituus: 1) Juuso Erkkilä LoVe 5,90, 2) Jere Virta VaaT 5,90. N50 5 km: 1) Anne Hyytiäinen SaaPu 16.40,1, 2) Sirpa Pääkkönen SoJy 16.54,0, 3) Tarja Viertorinne KiurU 16.55,4. Sunnuntain 15 kilometrin vapaan kisan ykkönen oli Venäjän Aleksandr Bolshunov. Suomalaisista paras oli välieriin asti tiensä raivannut Ristomatti Hakola. M18, 9 km: 1) Jussi-Matti Rahja KaJu 24.57,3, 2) Roope Lindroos Skit105 +31,4, 3) Jimi Leppälä YlivKu +2.18,4. Nivalalaiset tulivat otteluun ryminällä, kun Riku Kaattari vei isännät johtoon kolmen peliminuutin jälkeen. YJK:N VASTAUS nähtiin erän puolessa välissä, kun Iiro Ojala kavensi ylivoimalla. Kuula (4): 1) Jokinen 7,30, 2) Arttu Syväkoski KP-V 7,23, 3) Pentti Torvi HU 6,58. Viimeisin tappio länkkärimiehille oli tullut nimenomaan naapurijoukkue Jääkarhuja vastaan tammikuun alussa. P12 3 km (8): 1) Aleksi Jalasaho ÄänekH 9.02,9, 2) Akseli Tanninen ValkH 9.04,3, 3) Miska Hokajärvi ViitV 9.32,5. Kuula (4): 1) Kähtävä 10,47, 2) Ljungberg 9,59, 3) Anni Syväkoski KP-V 6,75. La Donna Perfetta avasi voitolla. P13, korkeus: 1) Theo Gullberg VIS 120. Naiset, korkeus: 1) Hilda Haavisto KU 156, 2) Wera Hudd VaaT 156. Vuollet kellotti vapaan hiihtotavan kilpailussa 5,6 sekuntia paremman ajan kuin Olkkonen. JHT hallitsi peliä kahden jälkimmäisen erän aikana, mutta Huntersin maalilla kaikkiaan 35 kertaa torjunut Niko Tammi antoi porvoolaisille sauman voittoon. Nykyisen Posion Pyrintöä edustava Similä jäi Tiilikaisesta minuutin verran. M20 15 km (12): 1) Eemil Helander KeurK 37.17,2, 2) Eelis Valikainen KaJu 38.14,9, 3) Jarkko Kukkonen KarihV 38.46,6. Kainuun Hiihtoseuraa edustava Miia Kemppainen oli kilpailun kolmas. Kuula: 1) Knutar 5,93, 2) Korpela 3,52. Yleisurheilu Himanka HU:n hallikisat 8.2. Ennen derbypäivää Cowboys kävi lauantaina kuittaamassa 3–6 (0–2, 1–4, 2–0) vierastoivon Limingan Kiekosta. P15, kuula: 1) Viljami Pöyhönen VetU 12,66. Laitala iski 5–1 maalin pelin puolivälissä. Jos ovat paikallispelit tällä kaudella olleet tasaisia, niin sunnuntain kohtaamisessa voittaja ratkesi jo hyvin . P14 6 km (18): 1) Joonas Jarkko SalRe 22.28,1 (4), 18) Joonas Pernu HU 30.02,9 (12). 020 750 4600 viikonloppuisin 020 750 4628 i Kalajokilaakso 2–5 JHT-Hunters 1–2, 0–1, 1–2 Jääkiekon Suomi-sarja JHT Kalajoki koki jälleen tappion jääkiekon Suomi-sarjan ylemmässä jatkosarjassa. Joonas Tiippana torjui JHT:n maalilla 25 kertaa. P16 10 km (16): 1) Arttu Heikkinen PuijHS 31.15,7 (5), 7) Niko Säily AV 36.53,8 (8), 10) Antti Huttunen AV 39.28,3 (10). Teemu Väisänen ja Miska Varjosaari siirsivät Huntersin 1–4-johtoon ennen kuin JHT heräsi takaa-ajoon. M60 5 km (4): 1) Ari Svanberg LapinlV 13.37,8, 2) Jarmo Lautanen KyyjK 14.46,8, 3) Juhani Kumpusalo NU 15.41,0. T14 6 km (17): 1) Kiira Kiiskinen KontiolU 22.47,4 (1), 16) Sofia Ruusunen HU 31.32,6 (7). 13 KALAJOKILAAKSO . T15 6 km (19): 1) Pinja Yläharju ImatrU 20.34,4 (1), 5) Ella Liljeqvist LIF 22.58,9 (0), 13) Elsa Haikara NU 24.33,5 (4). P15 6 km (15): 1) Arno Hautaniemi SeinHS 19.38,9 (1), 12) Valtteri Leskelä HK 28.03,9 (11). T10, 2 km (10): 1) Siru Koskela HalTo 6.32,7, 2) Lilli Eerikäinen ReisjPi +40,5. Ajassa 34.50 Peltomaa rokotti Jääkarhuja alivoimalla siirretyn rangaistuksen aikana. P14, 5 km (6): 1) Melker Wikblom IFBrah 13.41,7, 2) Oscar Rahja KaJu +17,3. Voitto oli kalajokisen Me Palvelut Oy:n kasvattaman tamman ensimmäinen viidennestä kilpailusta. Myllylän kansalliset hiihtokilpailut järjestettiin lauantaina 22. Kuula: 1) Jani Santala HU 14,84, 2) Kalle Yrjänä HU 11,49. Pituus (5): 1) Livia Kähtävä AV 4,45, 2) Ronja Ljungberg IFÅs 4,04, 3) Herlevi 3,51. T12, 3 km (14): 1) Laura Aho ReisjPi 9.54,6, 3) Aida Rajala KaJu +1.10,2. Yleisöä kauden neljännessä keskinäisessä oli mukava määrä, kun hallille oli saapunut 364 katsojaa. P8 1 km (4): 1) Taavetti Tossavainen ÄänekH 4.41,1, 2) Aatu Jylänki HaU 5.30,4, 3) Luukas Tiitto HK 5.32,1. Mika Saarimaa laittoi kiekon toisen kerran ohi YJK-vahti Asla Ohtamaan ajassa 6.51. T10 2 km (9): 1) Siru Koskela HT 5.20,4, 2) Lumi-Kukka Saaranen Ski Jkl 5.39,4, 3) Lilli Eerikäinen RP 5.43,9. Susanna Järvenpää vastasi päätöserässä vieraiden ainoasta osumasta. N18, 5 km: 1) Iina Koskela TeamSkiers 14.33,1, 2) Noora Alatalo AlavVi +1.39,1, 3) Anni Mäkinen HimU +1.51,0. Cowboys otti isännän otteet heti ensiminuuteista lähtien ja porskutti vastustamattomaan 7–1 (4–1, 3–0, 0–0) -voittoon. JHT taipui kotihallissaan Porvoon Huntersille maalein 2–5. T14 3 km (7): 1) Lottaliina Holm ViitV 8.49,7, 2) Aino Jylänki HaU 8.50,8, 3) Fanni Heikkilä NakkV 9.09,6. Sisarussarjan menestynein jälkeläinen on 535 609 euroa tienannut Le Cannibale. Kuula (4): 1) Onni Kukkonen OulPy 15,30, 2) Niilo Torvi HU 10,85, 3) Peetu Mastokangas YK 8,53. Siilinjärven Arsi Ruuskanen vei nimiinsä kolmannen sijan. JHT hävisi kotonaan Porvoon Huntersille Kalajokilaakso JÄÄKIEKKO, OULU Kärpät Akatemia murskasi YJK:n maalein 10–1 (6–0, 2–0, 2–1) naisten Mestiksessä. Naiset 5 km: 1) Tiia Olkkonen HK 14.10,7, 2) Miia Säilynoja TeamSkiers 14.12,2, 3) Miia Kemppainen KainHS 14.21,9, 4) Emmi Hakomäki JäminJ 14.49,1, 5) Henna Rautiainen HU 15.19,2. P16 8 km (4): 1) Konsta Soikkeli KyminKP 22.01,4, 2) Tuomas Laurikainen KarihV 22.15,9, 3) Topias Törmäkangas SoJy 23.18,0. Toisessa päädyssä Myllylä pysäytti kiekon 30 kertaa. Jääkarhujen maalinsuulle vaihdettu Markus Ristiluoma sai pitää nollansa, eikä virkaveli Mikko Myllylänkään tarvinnut antautua. Olkkonen päihitti kotiladuillaan toiseksi tulleen Team Skiersin Miia Säilynojan 1,5 sekunnilla. M17, pituus: 1) Lenni Yli-Kotila KU 5,68. Maalareina kunnostautuivat Savela ja Vähätiitto. T13, korkeus: 1) Oona Herlevi LoVe 125, 2) Elsa-Orvokki Rentola YK 110. Ne katkesivat, kun Jarno Palolan sai 2+10 minuuttia pelin toiseksi viimeisellä minuutilla. Erän jälkipuoliskolla Hunters käänsi pelin edukseen. N20 5 km (5): 1) Anne Penttilä VehkV 14.37,2, 2) Ella Himanka KaJu 15.00,8, 3) Anni-Maija Laurikainen KarihV 15.50,8. M50 5 km: 1) Jari Mannala IisV13.27,8, 2) Ismo Parkkonen IFÅs 13.47,1, 3) Juha Juntunen KiurU 18.10,9. Miehet, korkeus: 1) Mauri Kaattari HU 195, 2) Aleksi Klemola UK 190. T12 3 km (8): 1) Alma Syrjä KinnKT 9.50,2, 2) Vilja Pekkala HaU 10.05,1, 3) Reeta Taskila HaU 10.17,4. P9, pituus: 1) Robin Knutar GIF 3,53, 2) Oliver Korpela LoVe 2,78. Sini Väänänen torjui YJK:n maalilla 52 kertaa. Cowboys ei maalista säikähtänyt, vaan leipoi vielä kaksi osumaa erän aikana. Runsala niittasi vielä ylivoimalla loppulukemat 2–5:een. Pisteiden kohtalo ratkesi jo avauserässä, kun kotijoukkue iski kuusi kiekkoa YJK:n verkkoon. Falunin sprintissä kovinta vauhtia piti Norjan Paal Golberd. ARI-PEKKA OJALA Cowboys voitti paikallisväännön Ylivieskan Jääkarhuille toinen rökäletappio putkeen Kalajokilaakso MAASTOHIIHTO, HAAPAJÄRVI Haapajärven Kiilojen Tiia Olkkonen piti kovinta vauhtia naisten viidellä kilometrillä Mika Myllylän kansallisissa hiihtokisoissa. M40 10 km (9): 1) Kuisma Taipale VetU 25.55,9, 2) Jari Holm ViitV 27.23,5, 3) Jari Kuhno SaaPu 27.25,5. T16 7,5 km (19): 1) Lyydia Rainio TuusVV 29.17,5 (4), 2) Rebecca Sandnäs LIF 29.26,3 (5). T16, 5 km: 1) Iida Rautio NivU 16.45,3. P10 2 km (6): 1) Oskari Paananen PihtTu 5.34,9, 2) Arttu Huhtanen YK 6.14,8, 3) Eero Taskila HaU 6.25,7. Toisessa erässä Cowboys oli jälleen kolmen maalin verran vieraita parempi. Tamma hallitsi lähtöään Seinäjoella, haettuaan keulapaikan avauspuolikkaan täyttyessä. N18 5 km (12): 1) Iida Vuollet KaJu 14.05,1, 2) Suvi Kemppainen HyrynsI 14.42,1. Kuula: 1) Erkkilä 10,24. Miesten 15 kilometrin vapaan kisan voittajaksi hiihti Vuokatti Ski Team Kainuun Tino Tiilikainen. Cowboys ratkaisi Limingassa ottelun toisessa erässä, jossa maalin makuun pääsivät Paavo Laitala, Marko Mehtälä, Ville Peltomaa ja Teemu Savela. T11, pituus (5): 1) Peppi Mastokangas YK 3,75, 2) Elsa-Orvokki Rentola YK 3,40, 3) Netta Kähtävä AV 3,24. Miehet 15 km (13): 1) Tino Tiilikainen Vuokatti STK 36.37,0, 2) Tero Similä PosPy 37.25,9, 3) Arsi Ruuskanen SiilHS 37.27,2, 4) Risto Uusivirta HK 37.38,3, 5) Anssi Koirikivi HK 37.41,5. Ylivieskan Kuulan hiihtoasustakin tuttu Tero Similä oli toinen. Kokkolan Veikkojen kansalliset T8, 1 km (4): 1) Eeda Pietilä KoVe 3.55,2, 2) Sonja Witick KoVe +1.32,1, 3) Iida Harmaala HaapKi +1.54,4. Tiia Olkkonen vei voiton kotiladuillaan Kalajokilaakso MAASTOHIIHTO, FALUN Pyhäjärven Pohti SkiTeamin Joni Mäki joutui jättämään maailmancupin perinteisen sprintin väliin hengitysoireiden vuoksi. YJK:n pelihuumoria koeteltiin toden teolla, kun Vähätiitto laukoi illan toisen osumansa vajaa kaksi minuuttia ennen erätaukoa. Maanantaina 10.2.2020 Yhteystiedot Postiosoite: Sanomalehti Kalajokilaakso PL7, 84101 Ylivieska Sähköposti: urheilu@kalajokilaakso.fi Puh. N17, korkeus: 1) Nea Luokkanen HU 165. Pituus: 1) Roope Rentola YK 3,58. T9, pituus (4): 1) Anna Hekkala HU 3,56, 2) Silja Kähtävä AV 3,00, 3) Elsi Herlevi LoVe 2,87. kerran. Kuula: 1) Aamu Uusitalo HU 9,73. Avauserässä vieraiden maaleista vastasivat Henri Vähätiitto ja Tuomas Takalo. Maanantaina 10.2.2020 13 KALAJOKILAAKSO . Miika Runsala ja Joni Still veivät maaleillaan vieraan taukojohtoon. Joni Mäki ei startannut Jari Kangaskorte RAVIT, SEINÄJOKI Kalajokisen Ecurie Bon Voyagen kimppatamma La Donna Perfetta aloitti voitolla Tiina Koskisen valmennuksessa. YJK hävisi murskaluvuin Maastohiihto Haapajärvi XXII Mika Myllylän kansalliset (v) T8 1 km (4): 1) Eerika Hokajärvi ViitV 5.05,1, 2) Viola Nisula RP 6.41,4, 3) Hilda Jauhiainen RP 6.49,4. Jere Rantala vei kotijoukkueen johtoon reilun viiden minuutin pelin jälkeen Teemu Laurilan ja Eetu Tervalan esityöstä. T15, pituus: 1) Anna Yrjänä HU 4,40, 2) Pinja Mäkihannu PälkLL 4,06. M18 10 km (18): 1) Niko Anttola KarihV 24.41,6, 2) Matias Hyvönen LahdHS 25.46,1, 3) Samppo Kumpumäki PyPo 26.03,7. Kuula: 1) Hekkala 5,00, 2) Herlevi 3,97, 3) Emma Mäkitalo HU 3,83. NYL, 5 km: 1) Elina Mäkitalo HimU 13.51,8
18.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 01.55 Yöradio. 06.35 Aktia aamuun. 15.00 Uutiset. 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja: Mistä kaikesta meidän pitää luopua?. 23.28 Päivä tunnissa. 07.53 Alueradio. 14.02 Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen. 02.00 Uutiset. Keskiviikko 12.2. 23.00 Iltahartaus. 06.05 Politiikkaradio. 06.59 Puheen Aamu. 16.10 Urheiluradio. 21.02 Urheiluradio. 17.13 Päivä tunnissa. 15.02 Alueradio. 09.00 Uutiset. 12.00 Yle Uutiset. 14.02 Juuso Pekkinen: Tom Sjöbergin vieraana. 14.00 Yle Uutiset. 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu. 12.10 Tiedeykkönen. 07.25 Musiikkihetki. 13.00 Uutiset. 21.17 Päivä tunnissa. KALAJOKILAAKSO YLIVIESKA YLIVIESKA YLIVIESKA Selkeä Puolipilvinen Pilvinen Vesikuuro Vesisade Ennusteet Havainnot eilen klo 16 mennessä Auringon nousuja laskuajat Ylivieskassa Havainnot Suomessa Maanantai 10.2. 18.02 Luontoilta 0203-17600. 21.50 Merisää. 17.00 YleX Ilta: Aikku. 20.02 Sää. 07.00 Uutiset ja sää. 09.00 Uutiset. 10.33 Radio Suomen Päivä. 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 03.54 Yöradio. 11.02 Radio Suomen Päivä. 09.00 Uutiset. 12.13 Päiväntasaaja. 03.55 Yöradio. RADIO PUHE 1 06.00 Yle Uutiset. 00.00 Yöradio. 09.10 Sää. 13.00 Yle Uutiset. Keskiviikko 12.2. 12.00 YleX Etusivu. 14.00 Uutiset. 22.00 YleX Aamu: Päivän parhaat. 11.30 Uutiset alueeltasi. 20.20 Säveliä talvi-iltaan. 22.08 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 13.00 Uutiset. 15.00 Uutiset. 06.25 Aamusoitto. 21.00 Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 12.10 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen Päivä. 16.00 Uutiset ja sää. 10.00 Uutiset. 20.00 Miikka Koivisto. 01.55 Yöradio. 18.02 Jääkiekkokierros. 21.02 Urheiluradio. 14.00 Viaton viisikymmenluku: Hyvästi Isä Aurinkoinen. 12.10 Urheiluradio. 07.53 Alueradio. 14.02 Tiina Lundbergin huoltamo. 10.00 Uutiset. 07.10 Urheiluradio. 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu. 21.12 Puheen Ilta. 06.59 Hyvää huomenta. 23.00 YleX Iltapäivä: Päivän parhaat. 06.35 Aktia aamuun. 16.10 Faunin iltapäivä. 08.13 Alueradio. 21.12 Puheen Ilta. 14.50 Musiikkia parrasvaloista. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 10.33 Radio Suomen Päivä. 07.15 Aamuhartaus. RADIO POOKI 0.00 Pookin yö-musiikkia tauotta 6.00 Pookin aamu 8.00 Neropatti 9.00 Alueuutiset 10.00 Pookin päivä 11.00 Toiveiden tunti 12.00 Alueuutiset 13.00 Pookin iltapäivä 13.30 Urheilumajakka 15.00 Alueuutiset 15.30 Marjan kanssa kahavilla 18.00 Alueuutiset 18.05-24.00 Pookin yömusiikkia tauotta YLE RADIO 1 06.00 Uutiset ja sää. 00.00 Arkisto: Vuosikatsauksia. 14.00 Uutiset. 18.00 Uutiset. 18.00 Uutiset. 16.10 Urheiluradio. 21.00 Sydänjuurilla: Saamenmaan musiikkia. 20.00 Yeboyah, Renaz ja Wekesa. 20.00 Uutiset. 02.00 Arkisto: Berliinin muuri murtuu. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 YleX Aamu: Viki ja Köpi. 11.02 Radio Suomen Päivä. 09.00 Uutiset. 17.00 Uutiset. 14.00 Poikelus, Pehkonen ja Parikka: YleX Iltapäivä. 06.59 Hyvää huomenta. 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.03 Radio Suomen Ilta. 21.02 Urheiluradio. YLE X 06.00 YleX Soittolista. Osa 2: Keskiajalla sotaa ei käyty kuten elokuvissa. 07.29 Hyvää huomenta. 12.13 Radio Suomen Päivä. 13.02 Miki Liukkosen maailma: Jos totta puhutaan, niin olen aika harvoin rehellinen. 00.00 Uutiset. 06.35 Aktia aamuun. 02.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 10.00 Brysselin kone. 03.00 Uutiset. 07.50 Merisää. 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu. 20.00 Uutiset. 22.30 Pörssipäivä. 06.15 Aamuhartaus. 11.30 Uutiset alueeltasi. 03.50 Yöradio. 22.00 Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu. 21.00 Uutiset. 15.55 Yle News. 20.02 Sää. 15.02 Alueradio. 02.00 Arkisto: Muotitietoiset. 23.00 Uutiset. 10.00 Sari Valto. 05.00 Uutiset ja sää. 00.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää. 05.50 Merisää. 15.55 Yle News. 07.29 Hyvää huomenta. 06.05 Alueradio. 06.05 Hartaita säveliä. 19.02 Urheiluradio. 18.08 Urheiluhullut. Tiistai 11.2. RADIO SUOMI 04.00 Uutiset ja sää. 11.00 Välilevyjä: Varhain. 22.05 Urheiluradio. 07.10 Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Epäilyttävän uutta. 13.00 Klassista kahteen. 12.00 YleX Etusivu. RADIO PUHE 1 06.00 Uutiset. 07.15 Aamuhartaus. 12.10 Urheiluradio. 12.55 Radio Suomen Päivä. 07.10 Hartaita säveliä. 17.35 Kaksi lukua Helsingin historiaa osa 1: Vanhakaupunki. 11.33 Radio Suomen Päivä. 06.05 Alueradio. 15.02 Juha Valvion koppipuheet. 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 07.10 Hartaita säveliä. 19.00 Uutiset ja sää. 19.00 Uutiset ja sää. 07.00 Uutiset ja sää. 08.00 Uutiset ja sää. 10.00 Uutiset. 08.00 Uutiset ja sää. 15.00 Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 06.30 YleX Aamu. 12.00 Uutiset ja sää. 00.00 Yöradio. 16.13 Alueradio. 09.10 Sää. 14.02 Alueradio. 12.10 Suomi vuonna 2049: Politiikka. 22.00 YleX Aamu: Päivän parhaat. 18.00 Uutiset. 06.00 Uutiset ja sää. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 8: Vanki, jakso 65. 20.00 Keinuva talo: Armenian duduk värähtelee kuin ihmisääni. 20.30 Akuutti. 05.00 Uutiset ja sää. 07.00 Uutiset ja sää. 21.55 Radio Suomen Ilta. 20.03 Radio Suomen Ilta. 09.05 Urheiluradio. 15.02 12 diktaattoria. 14.02 Alueradio. 11.02 Radio Suomen Päivä. 00.02 Yöradio. 19.00 Arkisto: Waldemar Wallenius ja Jone Nikula. 09.11 Alueradio. 22.50 Kuuntelijaklubi. 19.02 Notre Damen urkuri Olivier Latry Turun tuomiokirkossa. 18.50 Merisää. 07.13 Alueradio. 22.00 Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. 20.00 Yle Uutiset. 18.55 Radio Suomen Ilta. 16.10 Faunin iltapäivä. 03.02 Kissankehto – Susanna Vainiola. 22.00 Uutiset ja sää. 21.02 Urheiluradio. 21.55 Radio Suomen Ilta. 22.00 Uutiset ja sää. 15.55 Yle News. 12.10 Urheiluradio. 06.00 Uutiset ja sää. 14.00 Uutiset. 05.30 Uutiset ja sää. 04.00 Arkisto: Suomi maahanmuuttajien silmin. 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu. 07.30 Ykkösaamu. 15.02 Kysy mitä vaan unettomuudesta. 17.10 Aristoteleen kantapää: Hätäkeskuksen tehtäväkoodit. 15.02 Kulttuuriykkönen. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 23.02 Yöradio. 19.02 Radioteatteri esittää: Oikeusjuttu, 2/3. 19.05 Radio Suomen Ilta. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 8: Vanki, jakso 64. 17.00 Uutiset ja sää. 21.12 Uutiset selkosuomeksi. 11.30 Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä. 17.00 Uutiset ja sää. 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 06.25 Aamusoitto. 23.02 Yöradio. 23.10 Yöklassinen. 07.30 Ykkösaamu. 18.00 Romano mirits. 13.02 Paikka auringossa. 16.10 Urheiluradio. 01.55 Yöradio. 07.30 Ykkösaamu. 12.55 Radio Suomen Päivä. +3 +3 +3 +3 +3 +2 +1 +2 +1 +1 +2 +1 +1 +1 +0 +1 +1 +1 12 13 8 Tänään -2 -3 +1 +2 +1 +1 +3 +1 +2 +2 +5 +4 +5 12 13 14 16 15 ma Alavieska 3 Kalajoki 3 Haapajärvi 2 Nivala 3 Sievi 2 Ylivieska 3 ti 1 1 1 1 1 1 ke 1 1 1 1 1 1 to -1 -1 -1 -1 -1 -1 Kylmintä eilen Ylivieska +1,0 Lämpimintä eilen Ylivieska +1,9 Kylmintä toissa yönä Ylivieska +0,6 -9,3 Utsjoki Kylmintä eilen klo 14 +4,7 Bogskär Lämpimintä eilen klo 14 -15,1 Kylmintä toissa yönä Utsjoki Kevojärvi Sää Yle Radio 1 89,0 Mhz, YleX 96,1 Mhz, Radio Puhe 101,9 Mhz Radio Suomi 98,4 Mhz, Oulu-radio 98,4 Mhz, Radio Keski-Pohjanmaa 90,3 Mhz, Radio Suomipop 105,60 Mhz, Radio Pooki Ylivieska 95,5 Mhz, Nivala 100,5 Mhz Kalajoki 101,0 Mhz Haapavesi 103,0 Mhz, Voice 96,8 Mhz, Radio Nova 104,1 Mhz, Iskelmäradio 100,1 Mhz, Radio Aalto 106,1 Mhz, Radio NRJ 93,4 Mhz Radio MAANANTAI 10.2. 06.59 Puheen Aamu. 14.00 Uutiset. 14 Maanantaina 10.2.2020 . 20.03 Metsäradio. 21.02 Urheiluradio. 00.02 Yöradio. 06.05 Hartaita säveliä. 07.00 Uutiset ja sää. 17.30 Radioteatteri esittää: Maata etsimässä, osa 8/18: Suurkeisari. 07.25 Musiikkihetki. 17.10 Euroopan valot. 22.50 Kuuluttajan vieras: tuottaja Maarit Lehtonen. 10.30 Uutiset alueeltasi. 14.00 Poikelus, Pehkonen ja Parikka: YleX Iltapäivä. 14.00 Poikelus, Pehkonen ja Parikka: YleX Iltapäivä. 03.00 Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. 17.10 Urheiluradio. 23.00 YleX Iltapäivä: Päivän parhaat. 18.02 Kysy mitä vaan unettomuudesta: Missä vaiheessa huonounisen on syytä huolestua?. 16.13 Maailma paranee puhumalla. 18.50 Iltahartaus. 16.00 Uutiset ja sää. 06.05 Politiikkaradio. 22.30 Juuso Pekkinen: Tom Sjöbergin vieraana. 13.00 Uutiset. 17.00 Uutiset ja sää. 11.00 Uutiset. 18.55 Luontoilta 0203-17600. 17.10 Urheiluradio. 09.10 Sää. 08.10 Ykkösaamu. 06.56 Päivän mietelause. 10.30 Uutiset alueeltasi. 21.30 Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen. YLE X 06.00 YleX Soittolista. 07.50 Merisää. 10.02 Radio Suomen päivä. 08.10 Urheiluradio. 18.10 Äänitarina: Uunituoreita rakennuksia. 18.50 Iltahartaus. 10.00 Uuden musiikin X. RADIO SUOMI 04.00 Uutiset ja sää. 07.00 Uutiset ja sää. 08.10 Ykkösaamu. 13.02 Pörssipäivä. 15.02 Alueradio. 22.05 Kuusi kuvaa kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalon elämästä. 17.00 YleX Ilta: Aikku. 22.05 Urheiluradio. 23.00 Iltahartaus. 18.55 Radio Suomen Ilta. 12.30 Politiikkaradio. 13.00 Uutiset. 00.02 Yöradio – toiveiden yö. RADIO POOKI 0.00 Pookin yö-musiikkia tauotta 6.00 Pookin aamu 8.00 Neropatti 9.00 Alueuutiset 10.00 Pookin päivä 11.00 Toiveiden tunti 12.00 Alueuutiset 13.00 Pookin iltapäivä 15.00 Alueuutiset 15.30 Marjan kanssa kahavilla 16.00 Puotipuksut 18.00 Alueuutiset 18.05-24.00 Pookin yö-musiikkia tauotta YLE RADIO 1 06.00 Uutiset ja sää. 17.13 Päivä tunnissa. 22.05 Urheiluradio. 12.00 Uutiset ja sää. 18.02 Miia Krause. 12.00 Uutiset. 23.00 Uutiset. 18.30 Hartaita säveliä. 23.10 Yöklassinen. 23.32 Päivä tunnissa. 07.00 Uutiset ja sää. 19.00 Uutiset ja sää. 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 17.30 Pyöreä pöytä. 19.02 Urheiluradio. 17.00 YleX Ilta: Aikku. 18.00 Uutiset. 03.02 Sekahaku. 11.00 Riston Valinta. 16.13 Maailma paranee puhumalla. 07.15 Aamuhartaus. 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu. 22.30 Tiina Lundbergin huoltamo. 09.00 Uutiset. 16.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. RADIO PUHE 1 06.00 Uutiset. 22.05 Horisontti: Mihin henkinen kasvu tähtää?. 12.00 Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. 07.53 Alueradio. 06.56 Päivän mietelause. 17.00 Yle Uutiset. Rock-etsivä. 10.00 Uuden musiikin X: Jani Kareinen. 16.00 Uutiset ja sää. 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu. 12.30 Politiikkaradio. 10.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 01.02 Paikka auringossa. 17.13 Alueradio. 08.10 Urheiluradio. 01.00 Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 00.00 Arkisto: Päivi Istala. 00.00 Yöradio. 16.00 Uutiset ja sää. 21.30 Vammaiskultti. 15.02 Kulttuuriykkönen: Pelon politiikka mediassa – kuinka ihmisiin vaikutetaan pelolla. 06.25 Aamusoitto. 12.10 Urheiluradio. RADIO POOKI 0.00 Pookin yö-musiikkia tauotta 6.00 Pookin aamu 8.00 Neropatti 9.00 Alueuutiset 10.00 Pookin päivä 11.00 Toiveiden tunti 12.00 Alueuutiset 13.00 Pookin iltapäivä 15.00 Alueuutiset 15.30 Marjan kanssa kahavilla 18.00 Alueuutiset 18.05-24.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. 07.25 Musiikkihetki. 21.50 Merisää. 10.02 Radio Suomen Päivä. 19.02 Urheiluradio. 17.50 Etnohetki. 15.30 Länsimaisen sivistyksen 10 kaupunkia. 08.00 Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.10 Urheiluradio. 08.00 Uutiset ja sää. 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu. 07.10 Urheiluradio. 10.00 Uutiset. 08.10 Urheiluradio. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 8: Vanki, jakso 66. 22.00 YleX Aamu: Päivän parhaat. 02.54 Yöradio. 16.10 Urheiluradio. 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 00.00 Uutiset. 07.29 Hyvää huomenta. 20.00 Rony Rex. 08.00 Uutiset ja sää. 09.00 Uutiset. 11.00 Uutiset. 18.02 Radio Suomen Ilta. 13.02 Vammaiskultti. 21.17 Päivä tunnissa. KESKIVIIKKO 12.2. 16.00 Uutiset ja sää. 02.02 Susanna Vainiolan Popradio. 01.02 Paikka auringossa. 15.00 Uutiset. 16.13 Maailma paranee puhumalla. 12.55 Radio Suomen Päivä. 08.00 Uutiset ja sää. 12.10 Keskiajan myyttinen pimeys. 14.00 Euroopan konserttilavoilla. 05.50 Merisää. 19.05 Luontoilta 0203-17600. 12.13 Radio Suomen Päivä. 03.02 Iskelmä-Suomi. 23.00 YleX Iltapäivä: Päivän parhaat. 17.10 Urheiluradio. 12.10 Urheiluradio. 17.10 Urheiluradio. 14.02 Alueradio. 05.30 Uutiset ja sää. 09.11 Alueradio. 07.10 Hartaita säveliä. 10.02 Akti. 12.13 Radio Suomen Päivä. 16.13 Alueradio. 18.50 Iltahartaus. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Arkisto: Heinäsirkka ja Saila Susiluoto. 14.00 Uudet levyt. 14.00 Yle Uutiset. 22.08 Kantritohtori Teppo Nättilä. 16.00 Uutiset. 15.00 Uutiset. 01.00 Uutiset ja sää. 10.00 Uutiset. 22.00 Uutiset ja sää. 20.50 Radio Suomen Ilta. 17.00 Uutiset. 10.02 Akti. 06.56 Päivän mietelause. 06.00 Uutiset ja sää. 21.30 Miki Liukkosen maailma: Jos totta puhutaan, niin olen aika harvoin rehellinen. 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu. 05.50 Merisää. 08:36 08:33 08:30 16:37 16:41 16:44 Maanantai 10.2. 21.12 Uutiset selkosuomeksi. 13.00 Uutiset. 21.00 Uutiset. 06.59 Hyvää huomenta. 22.05 Sari Valto. 12.30 Politiikkaradio. 12.00 YleX Etusivu. 17.00 Uutiset ja sää. 16.13 Alueradio. 21.55 Radio Suomen Ilta. 12.00 Uutiset ja sää. 12.13 Päiväntasaaja. 23.10 Yöklassinen. 00.00 Arkisto: WTC-iskut. YLE RADIO 1 06.00 Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluradio. 10.00 Uuden musiikin X. 07.13 Alueradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. 15.00 Uutiset. 23.02 Yöradio. 18.02 Radio Suomen Ilta. 16.00 Uutiset. 05.30 Uutiset ja sää. 17.13 Radio Suomen Ilta. 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu. 15.02 Kulttuuriykkönen. 11.00 Uutiset. 13.00 Klassista kahteen. 11.00 Klassikkoparatiisi. 02.00 Arkisto: Jussi Parviainen, Teemu Mäki ja Arto Melleri. 22.08 Pollari. 23.00 Iltahartaus. 08.10 Ykkösaamu. 12.45 Merisää. 09.11 Alueradio. 10.02 Akti. 10.30 Uutiset alueeltasi. 21.17 Päivä tunnissa. Tiistai 11.2. 06.30 YleX Aamu. 06.05 Politiikkaradio. 17.10 Monet ovat minulta kysyneet Osa 1. 06.15 Aamuhartaus. 12.00 Uutiset ja sää. 17.13 Päivä tunnissa. 02.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. YLE X 06.00 YleX Soittolista. 18.50 Merisää. 17.00 Uutiset ja sää. 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu. 18.30 Hartaita säveliä. 02.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. TIISTAI 11.2. 11.33 Radio Suomen Päivä. 12.45 Merisää. 13.02 Paikka auringossa. 07.13 Alueradio. 11.33 Radio Suomen Päivä. 06.05 Alueradio. 12.00 Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluradio. 12.13 Päiväntasaaja. 05.00 Uutiset ja sää. 19.05 Radio Suomen Ilta. 17.13 Alueradio. 16.10 Faunin iltapäivä. 08.13 Alueradio. 02.54 Yöradio. 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 09.05 Muistojen bulevardi. RADIO SUOMI 04.00 Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. 08.13 Alueradio. 03.00 Yle Uutiset. 04.00 Arkisto: Spede, Vesku, Jope ja Pirkka-Pekka. 13.00 Klassista kahteen. 21.50 Merisää. 15.00 Uutiset. 21.00 Uutiset. 06.59 Puheen Aamu. 04.00 Arkisto: Kaurismäen veljekset. 02.00 Uutiset. 12.00 Uutiset
PUHELUT Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta ja matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24%). 020 750 4600 MEDIAMYYJÄ Kirsi Pinola puh. Vesi seisoo pelloilla ja jokien jäät lohkeilevat. Etelä-Suomessa on nähty muuttolintuja ja ellei sää piakkoin kylmene, lintujen muuttoryntäyksen ennustetaan olevan pian täydessä vauhdissa. 044 799 7370 Oulainen • Puh. 020 750 4600 Iltaisin ja viikonloppuisin puh. 1.1.2020 alk. 422 162 tai 040 7732 759 Asiantuntevaa HOITOA Torikatu 3, Ylivieska (08) 424 681 Keskustie 1, Alavieska (08) 430444 www.ylikunto.com YLI-KUNTO Oy Fysikaalinen hoitolaitos 10 vuoden kokemuksella jatkamme entisen Sähkösaaren tiloissa • Sähkösuunnittely • Asennustarvikemyynti • Moottorimyynti • Asennukset urakkaja laskutustyönä • Teleasennukset • Lämpökamerakuvaukset • Hälytysjärjestelmät ja kamerat • Sähkösuunnittely • Asennustarvikemyynti • Moottorimyynti • Asennukset urakkaja laskutustyönä • Teleasennukset • Lämpökamerakuvaukset • Hälytysjärjestelmät ja kamerat KAIKKI SÄHKÖPALVELUT UUDESTA YRITYKSESTÄ! 10 vuoden kokemuksella jatkamme entisen Sähkösaaren tiloissa Myymälä (08) 420 511 Mikko 044 3341 633 Teemu 044 3341 630 Savelantie 1, 84100 YLIVIESKA • Sähkösuunnittelu • Asennus • Sähkötarvikemyymälä • Sähkölaitekorjaukset • Aurinkojärjestelmät Ojan Rauta Oy Kalajoki • Puh. –?Lämpötila on nyt ollut plussan puolella toista viikkoa yötä päivää, Nivalan säähavaintoaseman hoitaja Seppo Sailas kertoo. Maanantain lehteen tulevat muistilistat perjantaina klo 12.00 mennessä. PÄIVI SAVELA Jo on kummallinen helmikuu Kalajokilaakso 30 vuotta sitten ” Lunta ei kerta kaikkiaan ole lähempänä kuin Lapin tuntureilla.. Kantokylän Metsästysseuran vuosikokous Kantokylän vanhalla koululla to 13.2. JAKELUHÄIRIÖT: Maksuton jakelupäivystys palvelee numerosta 0800-30101 arkisin klo 7.00-16.00 ja viikonloppuisin 7.00-9.30. Monet hiihdot on peruutettu lumen puutteen takia eikä hiihdon harrastajienkaan kannata haikailla suksien perään, sillä lunta ei kerta kaikkiaan ole lähempänä kuin Lapin tuntureilla. 15 Maanantaina 10.2.2020 . Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt yms.) varauksin. Viime vuonna lauha tammi-, helmija maaliskuu säästivät energiakustannuksia koko maassa noin 100 miljoonaa markkaa.” JUTUSSA kerrotaan, että vuoden 1990 helmikuun ylin lämpötila mitattiin 6. 12 kk 24,30€/kk Peruspaketti (12 kk) levikkialue 1.1.2020 alk. Myös osamaksulla! Kalajokilaakso Kalajokilaakso uutisoi 30 vuotta sitten kummallisesta helmikuusta: ”Poikkeuksellisen lauha helmikuu on sulattanut lumen lähes kokonaan. 1.1.2020 alk. Vuonna 1966 helmikuussa Nivalan säähavaintoasemalla mitattiin korkeimpana pakkaslukemana -44,9.” Helmikuussa 1990 luonnonkirjat olivat sekaisin, kun pellolla oli vihreää ja vesilammikoita. Hän sanoo, että melkoisia vaihteluja säässä on vuosittain kun verrataan kuukausia toisiinsa. HELLITÄ HETKEKSI Rentoudu hierojalla Ammattitaitoista KOTISIIVOUSTA SIIVOAA • toimitiloja • taloyhtiöitä • koteja • rakennusja remonttikohteita Meiltä tulevat siivousaineet, välineet ja iloinen mieli matkassa! Teidän tarvitsee vain sopia aika kanssamme P. keskustellaan Kantokylän ja Vähä-Pylvään metsästysseurojen yhdistymisestä. Suksikaupassa sesonki on siirtynyt ja sukset ja laskettelutavarat seisovat turhaan kauppojen hyllyillä. 044 799 7282 Meiltä polttoöljy kotiin, maatalouteen ja urakointiin. Mutta lauhasta säästä on toki hyötyäkin, eikä vähiten energian säästössä. kerros) Ylivieska P. 050-3581415 SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@kalajokilaakso.fi ILMOITUSTEN JÄTTÖAIKA Edellisenä päivänä viimeistään klo 12.00, keskiviikon lehteen tiistaina klo 10, maanantain lehteen perjantaina klo 13.00 Ilmoitusaineistot: aineisto@kalajokilaakso.fi Ilmoitushinnat ja tekniset tiedot www.kpk.fi/mainosta LEVIKKI 5046 kpl LT2017 keskiviikkoisin 42 450 kpl suurpainos POSTIOSOITE PL 7, 84101 Ylivieska KÄYNTIOSOITE Kartanotie 3, Ylivieska TOIMITUS Päätoimittaja Seppo Kangas puh. Tervetuloa! PALVELEMME: ma–pe 7–16 010 5011900 Avoinna 9-17. 10%. KALAJOKILAAKSO Kysy edullista ilmoitustilaa puh. klo 18. 040-3515684 Janne Vierimaa puh. 12 kk 13,58 €/kk levikkialueen ulkop. Seuraavan päivän lehteen tulevat muistilistat oltava perillä edellisenä päivänä klo 13.00 mennessä. päivä, jolloin se oli 5 plusastetta: ”Nivalan säähavaintoaseman tilastojen mukaan näin pitkää lauhaa jaksoa kuin nyt ei kuitenkaan ole ollut ainakaan vuoden 1966 jälkeen. 020 750 4600 Sitoutumaton Kalajokilaakson talousalueen äänenkannattaja. 020 750 4600 Muistilista Lähetä muistilistat osoitteeseen muistilista@kalajokilaakso.fi. KONTTORI, TOIMITUS, ILMOITUSMYYNTI Puh.vaihde 020 750 4600 (Avoinna ma-pe 8.00-16.00) Telefax 020 750 4618 Konttori ma-ti 10.00-14.00 llmoitusmyynti ma-pe 8.00-16.00 Toimitus ma-pe 9.00-16.00 KUSTANTAJA KPK Yhtiöt Oyj Puhelinvaihde: 020 750 4400 Postiosoite: PL 45, 67101 Kokkola TOIMITUSJOHTAJA Vesa Pihlajamaa MARKKINOINTI Johtaja, Julkaisuliiketoiminta Alpo Ohtamaa Myyntipäällikkö/ilmoitukset Armi Vähä-Pudas Markkinointipäällikkö/ kuluttaja-asiakkaat Lea Mattila Ilmoitus/tilausasiat konttorin aukioloaikana puh. Aiheena mm. Sanomalehtien Liiton jäsen ILMESTYY Maanantaina ja perjantaina, keskiviikkona lehti jaetaan peittojakeluna kaikkiin kotitalouksiin levikkialueella. Huollon ajanvaraus Ruutihaantie 5, Ylivieska Puh. Laskettelurinteiden työntekijät tsiikaavat pessimistisinä taivaalle ja ihmettelevät, koska lunta mahdetaan taas saada. 020 750 4639 Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston säilyttämisestä ja palauttamisesta. Muina aikoina voi jättää palautetta osoitteessa www.kalajokilaakso.fi/ palaute Alansa ammattilaiset Tällä sivulla alansa ammattilaiset Kysy edullista ilmoitustilaa puh. 020 750 4469 (ma-pe klo 8.00-16.00) Hinnat koskevat kotimaan tilauksia. SÄHKÖPOSTIT toimitus@kalajokilaakso.fi henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kalajokilaakso.fi PAINOPAIKKA Botnia Print Oy Ab, Kokkola ISSN 0784-3647 TILAUSHINNAT Täyspaketti (12 kk) levikkialue 1.1.2020 alk. 044 799 7380 Ylivieska • Puh. 12 kk 15,42 €/kk levikkialueen ulkop. 0400 919 724 Myös iltaisin ja lauantaisin. 12 kk 25,33€/kk Digipaketti 12 kk 7,70€/kk Tiedustelut puh. Hinnat sisältävät alv. 044 7997390 huolto.ylivieska@ojanrauta.com SPORT HUOLTOKESKUS Valtakatu 5, Ylivieska, p.(08) 425 385 Avoinna: ma-pe 9–17, la 10–13 Pyöräja pienkonehuolto HUOLTO VARAOSAT • POLKUPYÖRÄT • MOOTTORISAHAT • PUUTARHAKONEET Hierontapalvelu A-P NIEMIKORPI Asemakatu 4 (2
ja Pe 9.3. Su 11.3. Uutena toimitusjohtajana aloittaa Mikko Luoma. hiihtoa, lumikenkäilyä, lumenveistoa, änkkäriritsat, mäenlaskua jne. 16 Maanantaina 10.2.2020 . Vesijumppamaraton klo 12.30-14 Jumpat vaihtelevin teemoin klo12.30-12.50, 12.50-13.10, 13.10-13.30, 13.30-13.50. Hinta 10e/päivä. Jäädisco klo 18-20 Ylivieskan jäähallissa. Lumisport-päivät klo 11-15 Ohjattuja lumileikkejä ja –liikuntaa 1-6-luokkalaisille Ylivieskan yleisurheilukentällä! Ota omat eväät mukaan ja halutessasi mäenlaskuväline ja/tai sukset. Yhteistyössä Ylivieskan nuorisopalvelut. Hinta 5e/perhe, maksu uimahallin lippukassalle. 08-425 450, 050 336 8545 www.lettikulma.fi P A R T U R I K A M P A A M O Prisma-keskus: ma-pe 9-19, la 9-16 Kärkkäinen: ma-pe 9-19, la 9-16 Palvelemme myös ilman ajanvarausta! Varaa aikasi netissä: www.hairlekiini.fi Prisma-keskus: ma-pe 9-19, la 8-16 Kärkkäinen: ma-pe 8-18, la 8-16 Palvelemme myös ilman ajanvarausta! Varaa aikasi netissä: www.hairlekiini.fi P. Angry Birds Go Snow-ulkoilutapahtuma klo 11-15 Liikuntakeskuksen piha-alueella. Alle kouluikäiset tarvitsevat mukaansa huoltajan. Ilmoittaudu p. Tervetuloa! Vesa Kaunisto hallituksen puheenjohtaja www.kpkyhtiot.fi Mahdolliset muistamiset Keskipohjanmaa-säätiön tilille: FI33 5162 0050 0336 07 HELMIKUUN EDUT KALAJOKILAAKSON KESTOTILAAJAN sun PA M PA S H ELMIKUUN KP -ETUKORTTIETU: ILLAN LIPPU 40 € VAIN A KUSTIIKAN LIPUNMYYNNISTÄ, AVOINNA TI-PE 12-18 JA TUNTI ENNEN TAPAHTUMIA. Uimalipun hinnalla! Ke 7.3. Sporttikulman avajaiset klo 10-14 Tervetuloa tutustumaan uuteen liikuntatilaan! Osoite Kettukallionkatu 1 (Rautapohjan ja Askon välissä). Lumikenkiä lainattavissa. 424 205, 050 341 2920 KUTSU Toimitusjohtajamme Vesa Pihlajamaa jää eläkkeelle. L A 6.6.2020 ma-pe 10-17 la 10-14 www.olgak.fi Puh. KOKO OHJELMA: WWW.YLIVIESKA.FI / SUNPAMPAS P E 5.6. Huhmaripäivä klo 11-15 Linja-autokyyditys Liikuntakeskus-Huhmarkallio-Liikuntakeskus. Vaihdoksen merkeissä pidämme ovet avoimina ja kahvipannun kuumana Mediasalissa Rantakatu 10, Kokkola perjantaina 14.2.2020 klo 14-16. (Lähtö klo 11 Liikuntakeskuksen pihasta) Hinta 5e/hlö. 08 425 522 Savisilta 1 Outi Viirelä Parturi-Kampaamo Vieskankatu 4 Sirpa ja Essi • p. 21€ ja 16 € ) ETUKORTTIETU HELMIKUU A. Perhepuuhapäivä klo 12-15 Liikuntakeskuksen salissa. Vastaanotto yhteistyökumppaneille alkaa klo 13. KOULUKATU 2 B. 044-4294220 tai niina.himanka@ylivieska.fi Yhteistyössä Ylivieskan nuorisopalvelut Ti 6.3. Ylivieskan Liikuntakeskus Närhitie 2, 84100 Ylivieska www.ylivieska.fi/liikuntapalvelut Uimahalli ja keilahalli avataan talvilomalla (vko 10) jo klo 12! puh. Yhteistyössä Ylivieskan Latu, Maaselän latu ja Suomen latu. UUSI-HALLILA Juurikoskenkatu 5, Ylivieska, puh. HINTA SISÄLTÄÄ PALVELUMAKSUN. Alle kouluikäiset huoltajan seurassa! Vapaa pääsy. 0440 425255 Since 2009 Nettiajanvaraus www.theparturi.fi 044 066 0137 #the_parturi Luonnollisesti Parranajot Kampaamopalvelut Pikkupietari, Ylivieska Puh. Perusliikuntavälineet vapaasti käytettävissä. Ke 7.3. 420 132 KP-etukortilla TALVIKENGISTÄ LISÄALE -20% Se palveleva kenkäkauppa. 044 429 4545. KALAJOKILAAKSO Hiusalan ammattilaiset Ylivieskassa Parturi-kampaamo Kutrix KARINIEMI PÄIVI Pajalankatu 3 LH 35, 050 535 1053 PARTURI-KAMPAAMO Tuula Kantola 044-977 0385 ASEMAKATU 2 L 5 84100 YLIVIESKA Pajalankatu 1, Ylivieska p. Koko perheen tapahtuma, luvassa mm. Ilmoittaudu p. 044 4294 472 HOHTOKEILAILUA Pe klo 18.00-21.00 La klo 16.00-18.00 Varaa rata etukäteen 044 4294 473 16 € /h ja 10 € /h opiskelijat (Norm. To 8.3. Avajaisten yhteydessä vapaa-ajan messut. 044 4294 472 La 10.3. 040 5567 608 Asemakatu 4, 84100 Ylivieska yhteensä 100 % KAHDET IHMEHOUSUT (joustavat, hoikistavat ihmehousut norm á 49,95-59,95) LIIKUNNALLINEN TALVILOMA YLIVIESKASSA! Ma 5.3. Angry Birds hahmoja, iloisia ilmeitä ja punaisia poskia