Kalajokiseutu 18.1.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Karoliina Isopahkala, joka on lähtöisin Alavieskasta. SARI PASSOJA-VERRONEN Ilmainen tarkastus! Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Muualta Rautioon ovat muuttaneet myös Heli Kallioinen ja Jonna Säily. Sinulle.. Kylä kahdella puolella tietä ANNIKA TIITTO Raution kyläyhdistyksen hallituksessa aloitti vuoden alusta kolme uutta naista. Kalastus oli ennen kyläläisten tärkeä elinkeino, mutta nykyään kylältä löytyy vain kotitarvekalastajia. Heistä kaikista on mukava olla mukana toiminnassa, joka on jo valmiiksi aktiivista. Sivut 14-15 Raution kyläyhdistyksen hallituksessa uusia aktiivisia naisia Kyläyhdistyksen hallituksessa aloittaneilla Heli Kallioisella, Karoliina Isopahkalalla ja Jonna Säilyllä riittää ideoita. KALAJ O KI SE UT U 3 € www.kalajokiseutu.fi TORSTAI 18.1.2024 Nro 3 0600 390 777 Tammikuun kyläkierros vie meidät Vasankariin, jossa tullaan toimeen ilman omaa koulua, toteutetaan toiveita kyläseuran hankkeilla ja kerrotaan vieläkin juttua Erkki Puskalan rysään ajautuneesta maitovalaasta. Sivut 8–9 Meri on tärkeä osa Vasankarin maisemaa. Tämän vuoden teemana Rautiossa on nuoret
Asia tuli ilmi toissa viikonloppuna, kun Helsingin Sanomat uutisoi, että suomalaiset oppilaitokset, kuten Jedu, järjestelmällisesti haalisivat venäläisiä opiskelijoita alueilleen. He vain haluavat rakentaa elämäänsä kansainvälisesti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun Kalajoen yksikössä on paljon venäläisiä opiskelijoita. Hän on huolissaan ainostaan siitä, miten negatiivinen huomio vaikuttaa opiskelijoihin. – Meillä on OPVA-koulutusmahdollisuus, joka tarjoaa ulkomaalaistaustaisille kieliopintoja. Siirilän mukaan raja-alueelta saapuvilla venäläisillä on paljon linkkejä Suomeen ja yllättävän monella on täällä jo perhettä tai sukulaisia: opiskelemaan tullaan siis perheen perässä. Väänänen myöntää, että Jamissa tehtiin systemaattisesti töitä Venäjän suuntaan ja vierailtiin maassa säännöllisesti. Meille tulee hakijoita eri puolilta maailmaa, mutta Suomi kiinnostaa erityisesti Iranissa, Irakissa, Venäjällä ja Afganistanissa. – Kuten kaikki tiedämme Suomen valtion talous on tiukilla ja mietimme koko ajan mistä voisimme säästää. Tätä taustaa vasten voi pohtia, että olisiko rajallisilla resursseilla syytä ensin kouluttaa maassa asuvaa väestöä. Mutta sekin pohjaa pitkään perinteeseen, sillä Jamissa on ollut venäläisiä opiskelijoita yli 20 vuotta. Vain yksittäiset ihmiset palaavat Venäjälle, Väänänen vakuuttaa. Hän arvelee, että määrä asettuu 10-20 tienoille. KUMPIKAAN miehistä ei ajattele, että Helsingin Sanomien artikkeli olisi tuottanut Jedulle jonkinlaista imagohaittaa. Siirilä ja Väänänen Jedusta kiistävät venäläisten opiskelijoiden haalimisen. – Turvallisuusselvitys ei kuitenkaan kuulu oppilaitokselle millään tavalla eikä meillä ole mitään mahdollisuuksia tehdä sellaista: se on Migrin, poliisin ja rajaviranomaisten asia, Väänänen toteaa. – Se myös tuotti hyvää tulosta, ja yritykset olivat tyytyväisiä. Olen vain tavallinen pikkuinen pedagogi. – Höydymme venäläisistä opiskelijoista samalla tavalla kuin kenestä tahansa opiskelijasta. Siksi meidän pitää kehittää myös OPVAA koko ajan. Jos hän ei osallistu, hänet katsotaan eronneeksi, Väänänen kuvailee. Väänäsen mukaan ilmaisu ”haaliminen” ei vastaa millään tavalla todellisuutta, vaan kaikkiin hakijoihin suhtaudutaan samalla tavalla eikä Jedusta Venäjän suuntaan ole ollut minkäänlaista aktiivista toimintaa sodan syttymisen jälkeen. Koulutusjohtajan mukaan siihen on monia syitä. – Ja jos emme saa riittävästi rahaa, emme voi toimia ollenkaan, Siirilä muistuttaa. Voi vain Ministeriön virkamies toivoo keskustelua. Siirilä ei voi sanoa varmaksi, minne opiskelijat valmistumisen jälkeen työllistyvät, mutta hän muistuttaa, että koko ammatillisen koulutuksen perusajatuksena on varmistaa se, että ihminen saa opinnot tehtyä ja pääsee töihin. Migri selvittää oleskeluluvan yleiset edellytykset eli esimerkiksi sen, ettei henkilö vaaranna yleistä järjestystä ja turvallisuutta. JOTKUT ovat heränneet huoleen siitäkin, että opiskeluperusteista oleskelulupaa käytettäisiin väärin, sillä tällä hetkellä venäläisten on muuten hyvin vaikeaa päästä Suomeen. – Näyttää siltä, että tietyillä alueilla on vaikea rekrytoida opiskelijoita. Tällöin herää kannuste houkutella tai olla vastaanottavainen ulkomaalaisille opiskelijoille, jotta opiskelupaikat saadaan täyteen ja valtion rahoitus näille koulutuspaikoille varmistettua. Mutta jäävätkö esimerkiksi venäläiset valmistumisen jälkeen todella Suomeen. Siirilä ja Väänänen vakuuttavat, että opiskelupaikkaa ei pysty käyttämään väärin: – Opiskelija saa oleskeluluvan koko opintojen ajaksi. Kaikilla opiskelijoilla on yksi yhteinen motiivi eli halu päästä elämässä eteenpäin ja me yritämme auttaa heitä siinä, Siirilä tiivistää. – Meillä oli viime vuonna 520 opiskelijaa ja venäläistaustaisten määrä vaihtelee 50 ja 60 välillä. Oppilaitos seuraa, näkyykö kaveria koulussa ja osallistuuko hän opetukseen. – En keksi mitään muuta syytä kuin Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen ja silloin syntyneen yhteyden Venäjälle. Hetken miettimisen jälkeen syitä löytyy enemmänkin. – Ja totta kai myös tämä hirveä maailmantilanne vaikuttaa. Oppilaitos selvittää opiskelijan pohjaosaamisen ja taustat todistusten ja haastattelun avulla. – En pelkää sitä. ”Viimeisin matkani Venäjälle oli ennen sodan syttymistä” Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun Kalajoen yksikön koulutusjohtaja Esa Siirilä ei osaa vielä tässä vaiheessa vuotta sanoa, kuinka paljon Kalajoelle on tulossa uusia venäläisiä opiskelijoita. Vaikka hanke ei lopulta toteutunutkaan, tieto Kalajoen opiskelumahdollisuuksista oli jo ehtinyt levitä, Siirilä kuvailee. Jedun Kalajoen yksikössä kaikille ulkomaisille hakijoille tehdään lisäksi kielitesti. Meillä oli tieto, että hanke työllistäisi rakennusaikana yli 7000 henkilöä ja sen myötä myös kouluihin tulisi venäläisiä lapsia. – Viimeisin matkani Venäjälle oli juuri ennen sodan syttymistä enkä vielä silloin ollut Jedulla töissä. Rosatomin oli tarkoitus rakentaa ydinvoimala ja silloin Kalajoella kävi paljon yhtiön johtajia ja henkilöstöä. Samalla jutussa kerrottiin, että esimerkiksi Kalajoella venäläisopiskelijoiden suhteellinen määrä on opiskelijatilastojen perusteella jopa suurempi kuin lähempänä itärajaa sijaitsevissa ammattiopistoissa. Hänen mukaansa keskustelussa kannattaa pohtia, onko ulkomaalaisten opiskelijoiden ”haaliminen” Suomeen perusteltua verovarojen käyttöä. En tiedä, mitä toimenpiteitä Jedussa on aiemmin tehty, mutta en usko niidenkään olleen mitenkään järisyttäviä. Väänänen ei kuitenkaan osaa sanoa, ilmoittaako Jedu ulkomaalaisen opiskelijan erottamisesta Migrille. Siirilä ei myöskään allekirjoita väitettyjä lukuja, joiden mukaan Kalajoen yksikön opiskelijoista neljäsosa olisi venäläisiä. – Näyttää siltä, että suomalaisten hakijoiden ja työntekijöiden määrä vähenee koko ajan ja se on johtanut väistämättä siihen, että ulkomaalaisia on koulussa entistä enemmän. Siirilä myöntää, että suomen kieltä osaamattoman opiskelijan mukana olo ammatillisessa opetuksessa haastaa opettaija. – Kaikki voivat hakea meille opiskelemaan ja me oppilaitoksena arvioimme, onko meillä tarpeeksi tilaa ryhmissä ja mitkä ovat hakijan edellytykset opiskella meillä, Siirilä kuvailee. Tämä tilanne on tullut nopeasti, joten meidän on pitänyt ratkaista asiat nopealla aikataululla. Loput 30 prosenttia jaetaan sen mukaan, kuinka paljon meiltä valmistuu opiskelijoita ja kuinka hyvin he työllistyvät. SIIRILÄN mukaan venäläisiä hakijoita tulee siis Kalajoelle ilman minkäänlaista Jedun omaa toimintaa tai strategiaa Venäjän suuntaan. Me teemme kaikki hyvää työtä ja meillä on mahtavia opiskelijoita. 2 • Uutiset • 18.1.2024 KALAJ O KI SE UT U Annika Tiitto KALAJOKI Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun johtaja ja rehtori Matti Väänänen sekä Kalajoen yksikön koulutusjohtaja Esa Siirilä kiistävät väitteet siitä, että oppilaitos tietoisesti haalisi erityisesti venäläisopiskelijoita ammatilliseen koulutukseen jokilaaksojen alueelle. Asioita voidaan toki laskea eri tavoilla ammatillisen koulutuksen reformin vuoksi, joten ne ovat lopulta täysin tulkintakysymyksiä. – Minulla ei ole mitään faktalukuja, mutta kokemukseeni perustuen 50 prosenttia venäläisistä jää toiminta-alueelle töihin ja loput menevät töihin muualle Suomeen. Kalajoen yksikössä venäläisten osuus olisi peräti neljäsosa. Tuolloin hän työskenteli vielä edellisessä työpaikassaan JärviSeudun ammattioppilaitoksen Jamin rehtorina. – En osaa sanoa, millaisia matkoja ja millä tarkoituksella niitä olisi Venäjälle tehty. ULKOMAISTEN opiskelijoiden kouluttamista perustellaan usein Suomen työvoimapulan paikkaamisella. Jos emme pääse tavoiteltuun opiskelijamäärään, se voi pienentää rahoitusta, kun haemme sitä seuraavan kerran, Väänänen selventää. Eli kielikoe tehdään kaikille, mutta jos siitä ei pääse läpi, arvioimme kuitenkin, onko hakijalla tarpeeksi motivaatiota opiskeluun. – Emme varmasti haali opiskelijoita mistään maasta tarkoituksellisesti. Rahaa saadaan siis vain opiskelijoiden ja heidän opintojensa kautta. Jos innostusta löytyy, otamme hakijan OPVA-opintoihin ja hän on alusta asti mukana myös ammatillisessa opetuksessa. – He eivät ole tehneet mitään pahaa. Toki myös ammatillisen koulutuksen rahoitus on kiinni opiskelijamäärästä. Nuoret miettivät tulevaisuuttaan ja toivovat, että ulkomailla voisi rakentaa oman elämänpolun rauhassa. Siirilän mukaan Migrille tehdään tällaisissa tapauksissa ilmoitus. Entä osaako Siirilä ottaa kantaa siihen, onko Jedun johdosta tehty matkoja Venäjälle. VENÄLÄISTEN hakemukset käsitellään Jedussa kuten kaikkien muidenkin hakemukset. JUKKA LEHOJÄRVI Antti Savela Ammatillisesta koulutuksesta vastaava ylijohtaja Petri Lempinen opetusja kulttuuriministeriöstä perää avointa keskustelua ulkomaalaisista opiskelijoista. Minulla ei ole siitä mitään käsitystä. Pitkään jatkunut perinne onkin Siirilän ja Väänäsen mukaan syy siihen, miksi Jedussa ja nimenomaan Kalajoen yksikössä on niin paljon venäläisiä opiskelijoita. VÄÄNÄNEN on ollut aktiivinen Venäjällä vierailija ennen Ukrainan sotaa. Meille on annettu tavoiteltava opiskelijavuosimäärä ja sen perusteella jaetaan 70 prosenttia rahoituksesta
Näin on hyvä ja tästä mukava jatkaa! . – Lainvalmistelu raportin pohjalta alkaa nyt ja sitä tehdään tämä vuosi. Kysymys on varsin pitkästä siirtymäajasta. OPISKELIJOIDEN turvallisuuteen liittyviä taustoja eivät opetusviranomaiset eivätkä koulutuksen järjestäjä erityisesti selvitä. Ilkka Luoma korostaa, että työryhmässä ei otettu millään tavalla kantaa siihen, mitkä aluesairaaloista muuttuisivat akuuttisairaaloiksi. – Tämä tarkoittaa, että tutkinto suoritetaan ja näytöt annetaan suomeksi. Voimme joko aloittaa muutokset ennakoiden tai odottaa valtion linjauksia, Luoma pohti viime viikolla. Opiskelijoiden kielitaitovaateista Lempinen kertoo, että niitä ei laissa varsinaisesti mainita. VENÄJÄLTÄ on aina tultu opiskelemaan Suomeen. Hyvä nostaa tämä aihe puheeksi. Yritys HYVÄ 10 . RAPORTIN laatineen ohjausryhmän varapuheenjohtaja, Pohteen hyvinvointialuejohtaja, Ilkka Luoma kertoo, että Suomessa on yhteensä viisi Oulaskankaan kaltaista sairaalaa, joissa siis leikataan potilaita hyvinvointialueella sijaitsevan keskussairaalan tai yliopistosairaalan lisäksi. Vaakakupissa on Lempisen mukaan toisaalta työvoimatarpeen edistäminen. Oppilaitoksen tehtävänä on varmistua, että opiskelijalla on edellytykset suoriutua suomen kielellä opinnoistaan, jos koulutuksen järestäjällä kuten Jedulla on koulutuksen järjestämislupa nimenomaan suomen kielellä. ”Viimeisin matkani Venäjälle oli ennen sodan syttymistä” JUKKA LEHOJÄRVI Ministeriön virkamies toivoo keskustelua Antti Savela OULAINEN Sairaaloiden ja päivystysten työnjakoa selvittäneen virkatyöryhmän ehdotukset julkaistiin viime viikon torstaina. Koulutuksen järjestäjän tulee tietää, kenet ottaa opiskelijaksi ja varmistaa, että opiskelijalla on edellytykset tavoitteena olevan koulutuksen tai tutkinnon suorittamiseen. Lainvalmistelussa joko otetaan huomioon raportin tuloksia tai ei. Koulutusjohtajan mukaan siihen on monia syitä. Käytännössä raportti tarkoittaisi, että esimerkiksi Oulaskankaan aluesairaalan toiminta tulisi supistumaan merkittävällä tavalla. (Kommentti alla olevaan juttuun) Tärkeitä yhteystietoja ASIAKASPALVELU 020 750 4469 (ma-pe klo 9-15) tai asiakaspalvelu@hillagroup.fi JUTTUVINKIT 050 441 8581 tai toimitus@kalajokiseutu.fi ILMOITUKSET 050 468 9444 tai aineisto@kalajokiseutu.fi JÄIKÖ LEHTI TULEMATTA. – Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita eikä kansallisuus ole peruste opiskelijavalinnassa. Lainsäädäntöä ei ole muutettu sodan alkamisen jälkeen, Lempinen kertoo. Käytännössä yhteispäivystys muuttuisi perusterveydenhuollon päivystyksen suuntaan. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan ammatilliseen koulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus ja hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Ulkomaalaiset hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen jatkuvan haun kautta. Hän korostaa, että raportti ei ole ottanut kantaa yksittäisiin alueisiin tai sairaaloihin, vaan se on linjannut sairaalaverkon uudistuksia ja kehittämistarpeita. – Silti hyvinvointialueella tehdään myös omaa kehitystyötä ja sitä pohdimme Pohteessa seuraavan kerran ensi viikolla aluehallituksessa. Sehän oli kaupungin toimesta hyvä yritys. Työryhmä ei siis ota kantaa kunkin hyvinvointialueen sisäisiin päätöksiin, mutta linjauksena on supistaa merkittävästi Oulaskankaan kaltaisten aluesairaaloiden palveluja. Tämä uudistus esitetään tehtäväksi vuosina 2028-30. ” Pohteen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma korostaa, että raportti ei ole ottanut kantaa yksittäisiin alueisiin tai sairaaloihin, vaan se on linjannut uudistuksia ja kehittämistarpeita.. Puhutaan edellytyksistä suoriutua opinnoissa. Opetuksessa voidaan käyttää rinnalla esimerkiksi venäjää tai englantia, mutta näytöt ja muut opintosuoritukset tehdään suomeksi. – Oleskeluluvan edellykset arvioi ja lupahakemuksen käsittelee maahanmuuttovirasto eli Migri, Lempinen kertoo. Valintaperusteista päättää koulutuksen järjestäjä. Sen sijaan laajemmat ja vaativammat leikkaukset loppuisivat, ja kirurginen päivystys päättyisi. Oulaskankaan sairaalan perusajatus on toteuttaa jatkossa vain pienimuotoisia päiväkirurgiaa. Akuuttisairaaloita Suomeen tulisi työryhmän esityksessä 5-8 nykyisten keskussairaaloiden joukosta. Erikoisalojen konsultaatiohin ja erikoislääkäreiden vastaanottotoimintaan maakuntakeskusten ulkopuolella ei työryhmä ota kantaa. (Kommentit liittyvät Kalajoen menestykseen urheilugaalassa) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun Kalajoen yksikössä on paljon venäläisiä opiskelijoita. Raportti esittää kevyeen päiväkirurgiaan siirtymistä ja kirurgisen päivystyksen loppumista. Raportti esittää, että jokaisella hyvinvointialueella (lukuunottamatta Uuttamaata) voi olla yksi sairaala, jossa voi toteuttaa konservatiivisten ja operatiivisten erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa sekä tehohoitoa ja –valvontaa. Keskeinen ero keskussairaalan ja matalamman tason akuuttisairaalan välillä on se, että akuuttisairaalassa olisi rajatumpaa kirurgiaa eikä siellä olisi synnytyksiä eikä tehohoitoa. 3 • Uutiset • 18.1.2024 LUKIJAN KOMMENTTI: . Sairaalatyöryhmän esityksen toisessa vaiheessa käsitellään taas keskussairaaloiden asemaa ja määrää. Tarkoituksena on keskittää vaativaa leikkaustoimintaa ja kirurgista päivystä keskussairaaloihin tai yliopistosairaaloihin, Oulaskankaalta siis lähinnä Ouluun. Seuraavaksi sosiaalija terveysministeriössä ja muissa ministeriöissä alkaa lainvalmistelu ja totta kai lakimuutokset vaativat lopulta poliittisen päätöksen. On todella väärin käyttää verorahoja venäläisten tai yleensäkin ulkomaalaisten opiskelun tukemiseen, varsinkin toisen asteen oppilaitoksissa. – Venäjän hyökättyä Ukrainaan alkuvuonna 2022 ministeriöön tuli kysymyksiä venäläisten hakeutumisesta koulutukseen Suomeen. Valtion sairaalaraportista Oulaskankaalle kylmäävä viesti kysyä, että onko tämä kokonaisuutena tarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä. SAIRAALAVERKON uudistamista pohtineet viranhaltijat esittävät, että näissä sairaaloissa, joista Oulaskangas on tyyppiesimerkki, kehitystyö alkaisi vuonna 2026 ja kestäisi siirtymäajan kanssa aina vuoteen 2030. Hän toteaa koulutuksen olevankin hyvä väylä saada ulkomailta potentiaalisia ja ammattitaitoisia työntekijöitä, mutta: – Suomeen hakeudutaan myös laajan Schengen-alueen oleskeluluvan vuoksi, Lempinen kertoo. Näin ollen ”ummikolla” eli suomen kieltä osaamattomalla ei liene tosiasiallisia edellytyksiä suorittaa suomenkielisiä ammattiopintoja, jollei erikseen varmisteta, että hän oppii opintojen rinnalla nopeasti ja kattavasti suomea, Lempinen kertoo. Olemme toimineet itsenäisesti ilman poliittista ohjausta. Maksuton jakelupäivystys 0800-30101 (ma-pe klo 7-11, viikonloppuisin klo 7-9.30) VIIKON POIMINNAT FACEBOOKISTA POIMITTUA: . Näin ollen tätä toimintaa ei ainakaan valtiovalta esitä vähennettäväksi. Tämä sisältää myös kielitaidon, kun kysymyksessä on vieraskielinen henkilö. Myöskään esimerkiksi Oulaskankaalla tapahtuvaan perusterveydenhuollon ympärivuorokautiseen päivystykseen työryhmä ei näytä puuttuvan
Monet ovat sitä mieltä, että sinne laitetaan liikaa rahaa. Lähetä tekstiviesti numeroon 050 441 8581. Viestinviejänä kuvassa vasemmalla on hänen äitinsä Jaana Ahokas. Vähän niin kuin Käärijän kohdalla. Yhteisöllisyyttä löytyy varmasti jokaiselta kylältä ainakin jonkin verran. Uskon tämän tulleen niin tapahtujärjestäjille kuin yhtyeelle itselleenkin suurena yllätyksenä. Kuva annetaan sille, joka tunnistaa sen ensimmäisenä. Heusalan mukaan kuva on otettu ilmeisesti jossain ortodoksisessa tapahtumassa lukijamatkalla. Kolumni Pääkirjoitus Lä hd e: KM T 20 22 hillagroup.fi/mainostajalle ON KIINNOSTUNUT LEHDESSÄ OLEVISTA MAINOKSISTA JOPA 57 % Viestijuoksujoukkue Kuvan tunnistus Monille suomalaisille tämän vuoden kiistattomasti ainutlaatuisin tapahtuma on brittiyhtye Coldplayn saapuminen Helsinkiin. Aina rahat ja resurssit eivät riitä kaikkialle ja silloin esiin nousee alue nimeltä Hiekkasärkät. Wikipedia määrittelee sen näin: ”Kylä on pysyvän alueellisen kokonaisuuden muodostava pienehkö asutusyhteisö, joka koostuu toistensa läheisyydessä sijaitsevista maalaistaloista.” No, olipa määritelmä mikä hyvänsä tänä vuonna lehdessämme ilmestyy kerran kuussa kyläteema. Lisäksi kuvassa ovat Helge ja Mirja Hellaakoski. Kirjoittaja on Himangalla asuva nuori, joka on kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Maailmantähdet otetaan avosylin vastaan Topias Halla-aho Kalajokiseutu vierailee kylillä Annika Tiitto Kuvaalbumi. Ei edes niin väliä ketä he ovat, kunhan vain on itse mukana. Tämä on täysin ymmärrettävää, jos ajatellaan, miten harvoin pääsemme tämän tason konsertteja omalla maaperällämme kuulemaan. Tämän luokan supertähdet ovat Suomessa harvinaislaatuisia vieraita, sillä suuren maailman julkimoiden timanttisin kärki käy yleensä lähimmillään kääntymässä naapurimaassamme Ruotsissa. Hiekkasärkkiä ei kuitenkaan vielä lasketa Kalajoen kylien joukkoon. Jos täällä pikkuisessa maassa neljän konsertin liput menevät kuin kuumille kiville ja kysyntää olisi vieläkin, on selvää, että myös muut maailmantähdet otettaisiin avosylin vastaan. Haluan kuitenkin uskoa, että Coldplayn aiheuttama liikehdintä herättää myös muiden kansainvälisten artistien huomion. Jos tunnistat mistä kuva on otettu ja keitä siinä on, saat kuvan omaksesi. Ne voivat olla pystyssä, vaakasuunnassa tai vinottain. Sanapiilo Sää Tänään Huomenna Selkeää Puolipilvistä Pilvistïä Vesikuuroja Vesisadetta Lumisadetta Ukkosta Räntäsadetta Sumua Torstaina Perjantaina Lauantaina -17 -17 -23 -21 -19 -16 -16 -14 -11 -12 -7 -7 -15 -26 -18 -17 -16 -15 -15 -12 -14 -13 -14 -13 9 11 5 9 5 8 6 12 Helsinki To -3 Joensuu -13 Jyväskylä -12 Kajaani -16 Kemi -18 Lahti -8 Oulu -15 Pori -5 Rovaniemi -21 Tampere -7 Turku -4 Vaasa -10 Pe -10 -14 -15 -15 -15 -14 -14 -12 -15 -14 -10 -13 La -11 -19 -15 -21 -22 -16 -18 -8 -24 -13 -8 -14 Kalajoki Ylivieska Kokkola Oulainen Kalajoki Ylivieska Kokkola Oulainen Kalajoki Ylivieska Kokkola Oulainen -15 -16 -12 -13 -18 -21 -13 -15 -12 -13 -15 -21 5 5 2 9 7 2 Ennuste laadittu 17.1. Kalajoella puhutaan usein kylien kehittämisestä. Jokainen kylä on taatusti omanlaisensa. On kyse jostain niin uudesta, että ihmiset haluavat päästä eturiviin todistamaan sitä omin silmin. Toisaalla on enemmän metsää, toisaalla peltoa. Kylien koko, asukasmäärä, elinkeinot ja palvelut vaihtelevat. 4 • Puheenaiheet • 18.1.2024 Kalajoella on 23 kylää: Ainali, Etelänkylä, Hillilä, Himanka, Himankakylä, Kurikkala, Kärkinen, Käännänkylä, Mehtäkylä, Pahkala, Pernu, Pitkäsenkylä, Plassi, Pohjankylä, Pöntiö, Rahja, Rautila, Rautio, Tomujoki, Torvenkylä, Tynkä, Typpö ja Vasankari. 12.02 Etsi kirjainlaatikosta alla olevat sanat. KIINTEÄ HULLU SYNKKÄ IHANA ITÄINEN MAINIO E C T H U O N O S A E K M F M Y H E Ä A I O V N A A E R J G I O A U U O P L A A E I V I T P H H Ä V T T K J P K T N A I V N S A H M N T M B V M N A P E R I L I T E L U A A H K U U P E N I T T U B V Ä I U P Ä H T A E O A M I J T E V U O O J K N Ä N A Y U N S H I T Ä I N E N E L R E R A K A U M L U U M L A V R E Å P N A O K A S A E I Y D E Q D N R O E A H S I E T D B J H H A R M A A I I S T H Ä V A A E N S I E E S N I T H T U N L U J A S O N R U J M P S F L N L O O L R L H T I O P A J I D I T V K V T P U V N G E L T I K S Ä M I H G A Y U A I A A S N E M S E T M N N E A H E V N A I U H Y N M V N N R L N E O Y I U H Vanha kuva Julkaisemme viikoittain vanhan arkistokuvan. Yhtyeen oli alun perin tarkoitus viivähtää Suomessa vain yhden stadionkeikan verran osana Music Of The Spheres -maailmankiertuetta. Löytyykö Suomesta todella neljän loppuunmyydyn Olympiastadionin verran Coldplay-faneja. Uskon, että kyläteeman jutuissa esiin nousee paljon sellaisia asioita, joiden vuoksi kylällä asuminen kannattaa ja kiinnostaa. Pienempi väestö ja pidempää matkustusta vaativa sijainti ovat varmasti olleet kaikista ratkaisevimpia tekijöitä, miksei Suomi ole valikoitunut osaksi kiertueita. Suomen sijainti ei yksinkertaisesti ole kilpailukykyinen KeskiEuroopan maihin verrattuna. Visiitti kuitenkin paisui yhteensä kolmella lisäkeikalla räjähdysmäisen kysynnän vuoksi. Uskallan väittää tässä tapauksessa kyseessä olevan ennemmin jonkinlainen huuma. Jätä myös osoitetietosi kuvan lähettämistä varten. Tanska on kuvassa etualalla ja hänen takanaan on Raili Heusala. En sitten tiedä, mikä kylän virallinen määritelmä on. Myös Raimo Heusala tunnisti samaisesta kuvasta Lauri Tanskan ja itsensä. Lisäksi raha voi tulla esteeksi monen artistin kohdalla, sillä suuren maailman tähdet osaavat kyllä hinnoitella itsensä. Mauri Mäkelä arvelee, että viikolla yksi julkaistussa vanhassa kuvassa ovat Lauri Tanska ja Raimo Heusala. Teemassa vierailemme aina jollakin Kalajoen kylällä: tammikuussa vierailukohteeksi valikoitui Vasankari. Liisa Heikkinen tunnisti viime viikon vanhasta kuvasta Junkkareiden viestijuoksujoukkueen. Ihmiset ovat huolissaan kylien tulevaisuudesta, ja kaupunki pyrkii parhaansa mukaan toteuttamaan kyläläisten toiveita esimerkiksi luistelujäistä ja teiden kunnostuksista
Lauantaina hän piipahti Kalajoella. MIKÄLI Haavisto pääsisi presidentiksi, ensimmäisenä hän vierailisi Ruotsissa ja Virossa sekä tekisi sen jälkeen soittokierroksen muille valtionpäämiehille kertoakseen presidentinvaalien tuoreet tulokset. Suomessa presidentti on ulkoja turvallisuuspolitiikan johtaja, joka pyrkii pitämään maan turvallisena sekä sotien ja konfliktien ulkopuolella. Olen itse ajatellut, että kun olen ulkoministerinä hoitanut näitä tehtäviä neljä vuotta ja neuvotellut eri osapuolien kanssa, että sillä kokemuksella olisi nyt arvoa ja käyttöä, Haavisto sanoo. www.kalajokiseutu.fi Etsintäkuulutus Etsimme seuraavaan lehteen haastateltavaksi nimmari-palstalle kalajokista, jonka nimi on Paavo, Pauli, Paul, Paulus, Paavali toimitus@kalajokiseutu.fi Arttu Aunola HIEKKASÄRKÄT Presidentinvaalit häämöttävät jännittävän lähellä, ja vaalikampanjat alkavat saavuttaa päätepysäkkejään. – Soittokierroksella ottaisin myös kaikki nämä rauhan ja turvallisuuden asiat sekä ilmastokysymykset esille, että voitaisiinko perustaa tämmöinen valtionpäämiesten ilmastorinki niiden maiden kesken, joita nämä ilmastokysymykset eniten huolettavat, Haavisto pohtii. Yhteinen Suomi -kiertueensa ohessa Haavisto on järjestänyt myös Yhteinen ilta Pekan kanssa -konsertteja, joissa hän on esiintynyt omalla artistinimellään DJ Pexi. Haavistolla on suuria tavoitteita myös pidemmälle mittakaavalle kuuden vuoden ajalle. On ehkä erilaisia pelkoja ja huolia, jotka liittyvät nykyiseen tilanteeseen maailmalla, ympäristöpuoleen ja sotiin. Olen ollut ihan turistina kesäaikaan liikkeellä, käynyt eri tilaisuuksissa sekä nyt tietysti tämä varsin onnistunut pysähdys kampanjabussilla. – Minulle se ainakin on uusi väline, Haavisto naurahtaa. PRESIDENTIN titteli merkitsee Haavistolle paljon. Joka tapauksessa Suomi on kuitenkin Haaviston mielestä hyvä paikka elää, emmekä ole saaneet maailman onnellisimman maan titteliä turhaan. Haavisto otti kantaa Venäjän uhkaan SIIRI HALKO ” On hirveän tärkeää, että jatkamme tukea Ukrainalle.. Viimeisin konsertti ennen Kalajoen visiittiä tapahtui Oulussa loppuunmyydyllä 45 Special -klubilla edellisenä iltana. – Jos Venäjällä olisi mitään aggressiivisia suunnitelmia Suomen suhteen tai se lähtisi niitä koittamaan, Suomi ei olisi yksin, vaan kaikki 31 Nato-maata olisivat samassa rintamassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu, ja meidänkin itärajallamme olleet hybridivaikuttamistoimet Venäjän puolelta sekä Itämeren tilanne kaasuputkiräjähdyksineen ja Balticconnectorin katkaisuineen tuovat tämän konfliktin aika lähelle meitä. Suurimmat sisäpoliittiset heikkoudet Suomelle ovat Haaviston silmissä kansalaisten henkisen hyvinvoinnin ongelmat. Hän kertoo päättäneensä runsaasta kiertämisestä jo varhain, sillä se edisti myös kannattajakorttien keräämistä valitsijayhdistyksen kokoamiseksi presidentinvaaleissa ehdolle pääsemistä varten. Maailmalla hän esittelisi myös Suomen meneillään olevaa siirtymää kohti kestävämpää energiantuotantoa ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Iltoja ovat usein myös täydentäneet lukuisat muutkin artistit, kuten esimerkiksi The Shubie Brothers, Olavi Uusivirta sekä Jouni Hynynen. Se merkitsisi Venäjän ja Naton välistä yhteenottoa. – Suomen profiili on korkea esimerkiksi YK:n ilmastokokouksissa, ja meillä on täällä hienoja teknisiä ratkaisuja: olemme siirtyneet osittain jo vihreään energiaan ja vihreä siirtymä on meillä totta, niin totta kai esittelisin suomalaista osaamista ja teknologiaa maailmalla. – Uusi presidentti, joka aloittaa maaliskuussa, joutuu oikeastaan heti aika vaikeaan poliittiseen tilanteeseen. – Nyt olemme saaneet tosiaan 52 000 kannattajakorttia kerättyä, eli olemme tavanneet jo 52 000 ihmistä ja saaneet heiltä allekirjoitukset kampanjaan, Haavisto avaa asiaa. Pekka Haavisto piipahti Yhteinen Suomi -kiertuebussinsa kanssa lauantai-iltapäivänä Kohtaamispaikka Loistossa Hiekkasärkillä. Unelmia voisi toteuttaa, vihapuhetta olisi vähemmän ja suvaitsevaisuutta enemmän. Olemme antaneet jo aseellista apua, mutta olemme ilmoittaneet myös antavamme jälkeenrakennusapua, koska pommitukset ovat synnyttäneet siellä valtavia ympäristöja kemikaalituhoja. Kyllä niitä tuntuu väki seuraavan ja tykkäyksiä tulee, niin kyllä se selvästi Instagramin jälkeen on seuraavin muoto, mistä tykätään. Mieleenpainuvimpia hetkiä täällä ovat olleet rannat, kesäinen maisema ja meri, nehän taitavatkin olla Kalajoen voimakkain vetonaula, mutta mukava oli tunnelma näin talvellakin, Haavisto kertoo kokemuksistaan Kalajoella. Presidentti on kuitenkin myös arvojohtaja, joka voi ottaa osaa julkiseen keskusteluun ja jonka sanaa kuunnellaan. JOKAINEN aikaisempi vaalikampanja on esitellyt Haavistolle jonkinlaisen uuden mediavälineen, ja tällä kertaa se on TikTok. Venäjän kynnys aloittaa sota Suomen kanssa on kuitenkin hänen mielestään kasvanut valtavasti Natoon liittymisen myötä. Presidenttiehdokas Pekka Haavisto vieraili Kalajoella lauantaina. Pekka Haavisto on kiertänyt kampanjoidessaan ahkerasti ympäri Suomea. – Olen käynyt Kalajoella useammankin kerran. 5 • Uutiset • 18.1.2024 Löydä lisää verkosta! Kalajokiseudun digilehdessä on aina jotain, mitä et paperilehdestä löydä. Lisäksi presidentti Zelenskyn rauhansuunnitelmaa pitäisi olla aktiivisesti tukemassa, jotta Ukrainalla olisi mahdollisimman vahva neuvotteluasema itsenäisyyden ja omien rajojen takaamiseksi, Haavisto kertoo. Jäätiköt ovat sulamassa, ympäristöpakolaisuus kasvaa ja viljelykelpoista maata tuhoutuu suuressa osassa maapalloa. – Ilmastonmuutos on pidemmällä aikavälillä suurin uhka planeetallemme. – Vaikka etäopiskelusta ja etäkoulun käymisestä on jo palattu normaaliin, monelle tämä kyseinen jakso merkitsi sitä, ettei välttämättä ystävystynyt uusiin ihmisiin eikä saanut kavereita. – On hirveän tärkeää, että jatkamme tukea esimerkiksi nyt Ukrainalle. Suomalaisessa kulttuurissa erityisen lähellä sydäntä hänelle ovat etenkin kirjallisuus ja musiikki, ja yhdellä sanalla kuvailtaessa sisu kuvailisi meitä kaikkia parhaiten. Nuorten tukeminen näissä asioissa on todella tärkeää, ja olen siitä huolissani, Haavisto sanoo. Luulen, että Venäjä ei kovin helposti sellaiseen lähde. Etenkin esimerkiksi nuorten masennus tulee väistämättä vastaan, ja Haavisto uskoo ongelman juontavan juurensa osittain korona-aikaan. TULEVIA sukupolvia varten Haavisto haluaisi luoda Suomen, jossa olisi aina myös toivon perspektiivi. Haavisto on vaalikampanjansa ohessa käynyt Kalajoen lisäksi läpi runsaasti eri paikkakuntia ympäri Suomen. Pyrkimyksenä hänellä on luoda rauhallisempi maailma muuallekin kuin vain Suomen lähiympäristöön tuomalla ristiriidassa olevia osapuolia yhteisen pöydän ääreen neuvottelemaan. – Pitkillä automatkoilla kampanjareissun yhteydessä teimme videoita, missä vastasin yleisön lähettämiin kysymyksiin, ja jonkin verran olemme tehneet niitä yhdessä myös Antonion kanssa, mikä on sekin uutta
Suomessa saamme olla ylpeitä presidentinvaaleistamme. Kyllä 79% NAPSU: Kaikkia ehdokkaita pitää kuulla ensin presidenttivaaliohjelmassa. Suomen kansa on sivistynyttä ja osaa valita henkilön, josta pikkuhiljaa tulee lähes koko kansan presidentti. Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah närkästyi, kun ulkoministeriön virkamiehistä 80 oli eri mieltä hallituksen valinnoista. Tulee keitto, jossa on nielemistä. TERTTU ÖLJYMÄKI Lukijan kuva. Kristinuskoon käännyttäminen ei aina ollut pään silittämistä. Lähes kaikki suomalaiset ovat mielestäni yhtä mieltä siitä, että maahanmuuttoa tarvitaan. 6 • Mielipide • 18.1.2024 Tekstarit n Lähetä mielipiteesi tekstiviestillä tai WhatsAppilla numeroon 040 730 2509 Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@kalajokiseutu.fi ja aloita keskustelu. Ollaan suorastaan nokka maassa Washingtoniin päin. Joko olet löytänyt oman ehdokkaasi. Kun USA:n, Kiinan ja Venäjän hallintoa tarkastelee puhtaan lasin takaa, ei tiedä itkisikö vai nauraisiko. Suomessa ei ole selkärankaisia, jotka uskaltaisivat sanoa asiasta, vaikka näkevät mitä USA:ssa tapahtuu. Lehtosen Kalle Demokratian irvikuva Taksi Seppo Mustoselle suurkiitokset hyvästä ja lämpimästä palvelusta tässä taannoin Oulun reissulla. Hän ei uskalla osallistua vaaliväittelyyn edes oman puolueensa ehdokkaiden kanssa, sillä silloin paljastuisi, että hän ei ymmärrä mistään mitään. Suomessakin nostaa päätään sellainen ajattelu, että radio Yle on käännettävä hiljaisemmaksi ja eduskuntaan ei voi valita muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Esimerkiksi Putinin kohdalla ollaan viimeisen päälle jäkiviisaita. Suosittelemme vahvasti tätä yritystä. Presidentinvaalissa ovat vastakkain minun ikäiseni ehdokas, pysyykö kartalla seuraavat neljä vuotta, ja ehdokas, josta väännetään kättä, kerkiääkö hän välttää vankeusrangaistuksen ennen vaaleja ja jos tuomio menee vaalien jälkeen, voiko hän armahtaa itsensä tullessaan valituksi. Demokratian tuntee siitä, etteivät kaikki ole tyytyväisiä mihinkään. Palestiinan tilannetta pitää tarkastella historian kautta ja miksi Israel ei ole hyväksynyt kahden valtion ratkaisua. Toimitus pidättää oikeuden muokata tekstiä tai jättää se julkaisematta. Tätä päätelmää tukevat hänen puheensa vaalien alla. Pakkasilman kauneutta. Ei ketään kuitenkaan innosta muuttaa Suomeen, jos täällä ei voi ajaa omia asioitaan demokratian kautta. Euroopassakin äärioikeiston kannatus on nousussa: ääriliikkeiden tuhotyöt alkavat olla sukupolven päässä ja muisti on lyhyt. Jos Trump tulee valittua, alkaa neljän vuoden koston aika, koska hän ei ole hyväksynyt edellistä vaalitulosta. Toivottavasti hallitus tyytyy vain nimien muistiinpanoon ja laillisuuden valvojiin kohdistettu uhkailu jää uhkailun tasolle. Talvenselän taittumista odotellessa. Niissä on valinnanvaraa, eikä koko historiamme aikana ole valittu presidenttiä, joka olisi epäonnistunut tehtävässään totaalisesti. Palvelu pelaa ja asiakkaita arvostetaan ihmisinä. Liity Kalajokiseudun Facebooktykkääjäksi tai lähetä tekstiviesti ja osallistu keskusteluun! Sähköposti: toimitus@kalajokiseutu WhatsApp: 040 730 2509 Lukijoilta Lähetä mielipide tai lukijan kuva: toimitus@kalajokiseutu.fi Kalajokiseutu, Pohjankyläntie 1, 85100 Kalajoki Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi. Näihin tapahtumiin kannattaa suhtautua vakavasti. Nyt on ummistettu silmät länteen päin ikään kuin USA:ssa olisi demokratia. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. ILKKA VÄHÄKUOPUS Neuvostoliiton aikaan irvisteltiin, miten johtajat olivat horisevia vanhoja äijiä, demokratia ei pelannut ja oltiin rähmällään itään päin. Trump ja Putin alkavat hämmentää maailman meininkiä ja Xi Jinping ovelana kerää sattumat sopasta. Lukijan kuva Gallup En 21% Tällä viikolla Facebookissa vastakkain: Menetkö katsomaan maakuntaviestiä. Nyt kannattaisi olla etuviisas esimerkiksi Trumpin kohdalla
Laura Liias-Kokkonen nauttii tarjoilujen suunnittelusta ja järjestämisestä. 7 • Ihmiset • 18.1.2024 ATERIAPALVELU MA: Silakkalaatikkoa, tyrnikiisseliä TI: Lihakastiketta, perunasosetta, mansikkakiisseliä KE: Lapinkeittoa, marjarahkaa TO: Jauhelihakastiketta, perunoita, raparperikiisseliä PE: Broilerikiusausta, vadelmakiisseliä LA: Juustoista jauhelihakeittoa, ruusunmarjakiisseliä SU: Lohipyöryköitä, perunasosetta, appelsiinikiisseliä KOULUT MA: Italian jauhelihakastike, perunat tai pasta, salaatti TI: Kasvissosekeitto, leikkele, tuorepala KE: Punainen uunikala, perunamuusi tai keitetyt perunat, salaatti TO: Broileripyörykät, mangoraja kastike, riisi, salaatti PE: RUOKA TALON TAPAAN Ruoka ENSI VIIKKO 22.1.– 28.1. – Olisit uskonut, kun sanoin, että siellä on kylmä, Liias-Kokkonen juttelee Valmalle päästäessään sen sisään. Ruokavinkkejä Liias-Kokkonen etsii paitsi lehdistä myös Instagramista ja tietysti ravintoloistakin mukaan tarttuu monenlaisia makuja. – Lokakuussa aloitinkin sitten yrittäjänä, hän kertoo tyytyväisenä. Juuri suolaiset leipomukset ovat eniten naisen mieleen. Hrabko kertoo ripsien kestotaivutuksen olevan hyvä apu myös heille, joilla ripset ovat luontaisesti lyhyet tai suorat. Pullaa hän sanoo leipovansa vain harvoin. KEITTIÖSTÄ löytyy myös Laura LiiasKokkosen tämänhetkinen työpaikka. Tänään nimipäiväänsä viettävä Laura LiiasKokkonen viihtyy keittiössä ja järjestää mielellään kaikenlaisia kekkereitä. Sen piti päästä kuitenkin kokeilemaan, mutta ei aikaakaan kun se halusi jo takaisin sisään. Kahvilla: Marina innostui kulmista ja ripsistä Sari Passoja-Verronen HIEKKASÄRKÄT Laura Liias-Kokkonen touhuaa keittiössään ja nostaa pöytään suolaista piirakkaa ja salaattia. RUOANLAITON lisäksi Laura Liias-Kokkonen kertoo harrastavansa kotoilua ja seuratoimintaa. Hän yllättyi, että Suomessa käytetään samoja aineita, joita hän oppi käyttämään jo Ukrainassa. Pienenä Laura Liias-Kokkonen ei tykännyt nimestään, koska se oli sama kuin hänen sedän vaimon äidillä oli. Mutta olen innokas muistamaan muita heidän nimipäivinään. Hän asuu kahdestaan tyttärensä kanssa ja hänen ollessa koulussa, Marinalla on aikaa asiakkaille. Nimi oli jäänyt sieltä mieleen. lokakuuta. Laminointi kestää kulmissa 4-6 viikkoa ja kestotaivutus ripsissä 6-8 viikkoa. – Mutta en halua työskennellä tuoliyrittäjänä jonkun toisen yrityksen tiloissa, hän toteaa lopuksi. Vaikka Liias-Kokkonen on syntynyt helmikuussa, hän tunnustaa, ettei ole talvi-ihminen. – Jäin sieltä pois pari vuotta sitten. Sen jälkeen opiskelin HR:ää ja harjoittelun tein Junnikkala Oy:llä. Lempinimiä Laurasta on vääntynyt moniakin. – Kovasti olemme tehneet töitä sen eteen, että tapahtumasta tulisi onnistunut ja että se kiinnostaisi muitakin kuin hiihtoväkeä. – Kaima Laura oli minua paljon vanhempi ja siksi ajattelin, että minulle oli annettu vanhan naisen nimi, hän muistelee naurahtaen. Hänet valittiin ensimmäistä kertaa Junkkareiden johtokuntaan. – Tykkään kesästä ja odotan sitä innolla. Hän kertoo suunnittelevansa ja järjestävänsä tarjoiluja mielellään ystävilleen ja perheelleen. Rukouspäivät ovat perinteisesti olleet useissa kristillisissä, varsinkin protestanttisissa maissa, valtiovallan määräyksestä määräaikoina vietettäviä yleisiä kiitos-, katumusja rukouspäiviä. Pienenä häntä sanottiin Lateksi ja nyt vanhempana Lareksi. – Ne tuovat helpotusta kiireisiin aamuihin. – Isä opiskeli Oulussa ja yhden opiskelukaverin nimi oli ollut Laura. Laura tykkää kokkailusta Nimmari: Laura SARI PASSOJA-VERRONEN. Kulmat tarvitsee vain harjata kuin hiukset ja ripset tarvitsevat ainoastaan ripsivärin. Haaveena Marina Hrabkolla on löytää yritykselleen jostain sopivat tilat tulevaisuudessa. tammikuuta ja 24. Se ei usko millään, että keli ulkona on liian kylmä ulkoiluun. Hän kuuluu myös Kalajoen viiniklubiin. Kulmakarvojen värjäyksen ja muotoilun lisäksi Hrabko tekee myös kulmien laminointia sekä ripsien kestotaivutuksia ja värjäyksiä. Valma-kissa maukuu alakerrassa haluten ulos. Nykyisin ne on muun muassa Ruotsissa lakkautettu, mutta Suomessa niitä viettää edelleen kaksi kertaa vuodessa Suomen ekumeeninen neuvosto. Vinkkaa haastateltava sähköpostilla toimitus@kalajokiseutu.fi tai vaikka Facebookin kautta. Päivä Tänään on rukouspäivä. Viime syksynä hän innostui niistä uudelleen ja kävi Ylivieskassa opiskelemassa alaa lisää. Amerikassa asuva serkkuni ihmettelee sitä, sillä siellä nimipäiviä ei vietetä. En muista milloin olisi ollut tällainen talvi, että pitää oikeasti miettiä, että lähteekö auto käyntiin! Ensi viikolla nimmarissa Paavo, Pauli ja Paul. – Nimipäivääni en vietä enkä leivo sen kunniaksi. Sari Passoja-Verronen PLASSI Yli kymmenen vuotta sitten Suomeen muuttanut Marina Hrabko opiskeli jo kotimaassaan kulmakarvojen ja ripsien laittamista. LAURAN nimelle löytyy tarina hänen isänsä opiskeluajoilta. Tällä hetkellä Hrabko tekee työtä kotonaan. Minusta on mukava näpertää pieniä suupaloja ja yllättää vieraat erikoisilla mauilla. ja hän onkin aktiivisesti mukana maakuntaviestien järjestelyissä. Monet tuntevat naisen kuitenkin Kalajoki Golfilta, jossa hän työskenteli kahdeksan vuotta palvelupäällikkönä. – Etenkin cocktailpalat ovat bravuurini. Hän tekee etänä taloushallinnon töitä reisjärviselle yritykselle. – Joulun aikaan kokeilin tehdä tällaisen tacokuusen, näyttää hän kuvaa puhelimestaan. Laura tunnetaan myös Lareliina. Nykyisin (vuodesta 2008 lähtien) ne ovat aina 18
Vasankarin kyläseura, jonka puheenjohtajana Myllylahti toimii, on hakenut myllyn kunnostamiseen Leader-tukea. – Tässä päässä kylää asutus on pääasiassa rannan puolella. Navetassa on kolme robottia ja 180 paikkaa lypsylehmille. Ensimmäiset myllyt tulivat maisemaan vähän kuin varkain, sillä ne rakennettiin Yppärin puolelle, Myllylahti muistelee. Kahvin, mehun ja muutaman puhelinsoiton jälkeen suunnitelma on selvä. Tai mahdolliset vastustajat eivät ainakaan tuoneet mielipiteitään kovin kärkkäästi julki. – Tämä on kotitilani, jonka ostin vuonna 1995 vanhemmiltani. Juurakko ilmoitti, että se ei anna mitään. TUNTUUKIN melko hurjalta, että keskellä kylää kulkee tie, jossa autot ajavat satasta. Myllylahti uskoo, että tuulivoimayhtiöt lähtevät mukaan, jos korjausurakkaan myönnetään Leadertukea. Myllylahden tuttavat olivat silloin todenneet, että myllyistä lähtevä ääni kuulostaa hieman lähestyvältä rekalta. He olivat kuitenkin päättäneet, että eivät ala kuuntelemaan ääntä. Pakkanen on kuitenkin vähentänyt liikennettä niin, että emme joudu odottelemaan liittymässä lainkaan Mannisen pihalta lähtiessämme. ” Meiltä loppuivat oppilaat, mutta koulun piha ei hiljentynyt. Vasankari on rauhallinen ja leppoisa kylä, jossa on hyvä asua. Manniperän kohdalla ajellessamme ohitamme vanhan kaupan, joka rumentaa Myllylahden mielestä kyläkuvaa melkoisesti. Tai siltä ainakin tuntuu, kun Terttu Myllylahti toteaa heti ovesta sisään päästyäni, että kaikki sovitut haastattelut on jouduttu perumaan. Yksi kehityskohde Mannisella tulee kuitenkin mieleen: kasitien nopeusrajoituksen voisi pudottaa sadasta kilometristä 80 kilometriin tunnissa. Vasankari asettuu siis siististi kasitien molemmille puolille. Meiltä loppuivat oppilaat, mutta koulun piha ei hiljentynyt, sillä siihen muutti iso perhe. – Täällä tuulivoimalat eivät herättäneet mitään keskustelua. Kyläläiset koettivat pitää siitä kiinni kynsin ja hampain, mutta taistelu ei onnistunut. – Se on asennekysymys. Jokelan puiston omistajalta on myös toiveissa saada avustusta. Loput rahat Myllylahti toivoo saavansa kylällä toimivilta tuulivoimayhtiöiltä. 70-luvun alussa se kunnostettiin perusteellisesti ja 80-luvun alussa se sai uudet siivet. ja siinä Juolanpään ja Vasankarinpään välissä on tietysti vielä Manniperä, vuonna 1993 juurilleen Vasankariin palannut Myllylahti kertoo. Turkistarhat ovat lopettaneet toimintansa. Myllylahden mukaan Vasankarissa on kolme suurta tilaa: Mannisen Juhan ja Virpin lypsykarjatila, Hillin Jannen emolehmätila ja Juolan Laurin sikala. – Tarkoituksena on laittaa mylly kesällä kuntoon. Meillekin näkyy 12 myllyä ikkunasta ja vieraat Vaikka työpaikat ovat kadonneet, kylää halkova kasitie on kunnossa ja sitä pitkin pääsee helposti niin töihin kuin kauppaankin. Mannisten tila sijaitsee aivan kasitien varrella. Tohkoja on aiemmin luvannut rahoja, mutta ei ole vielä vastannut uuteen anomukseen. Vuonna 1905 mylly otettiin pois käytöstä ja se ränsistyi. Meiltä on 300 metriä rantaan. – Me emme vastustaneet tuulivoimaloita, joten kyllä ne voisivat meille rahaa antaa. – Maatalous ei kuitenkaan ole kylän pääelinkeino. VANHA tuulimylly ei tosiaan ole kylän ainoa tuulen voimaa hyödyntävä rakennelma: Vasankariin on vuosien varrella rakennettu Jokelan, Tohkojan ja Juurakon tuulivoimapuistot, joissa on yhteensä 41 tuulivoimalaa. Se selviää helmikuun alussa. Vasankarinpäässä taloja on tasaisesti kasitien molemmin puolin. Ja se onnistuu hyvin, koska kasitie on aina kunnossa, Myllylahti kertoo. – Tuskin kukaan toivoo tänne kauppaa takaisin eikä kioskikaan kannattaisi. Koulun ohi ajaessamme sen piipusta nousee savua. Mylly on kylän tärkein maamerkki. – Koulu on nyt asuinkäytössä. Kylät. Niinpä on parasta istahtaa kahville ja tuumata asiaa hetki. Ja se on realismia, että koulua emme voi tänne saada, Myllylahti toteaa. Uhmaamme Myllylahden kanssa 30 asteen pakkasta ja hyppäämme autoon. Vasankari ei ole syrjäkylä ANNIKA TIITTO Lanterin tuulimyllyä on ostateltu muualle, mutta vasankarilaiset eivät aio myydä sitä. Viljaa viljelee muutama, ja Nikulan Erkin pelloilla kasvaa peruna. Maitoauto tekee siellä juuri lähtöään. 8 • Teema • 18.1.2024 -teema Annika Tiitto VASANKARI Vasankarissa kukaan ei ole tiistaisin kotona. KIERROKSEMME aluksi emme kuitenkaan suuntaa merelle, vaan hurautamme kasitielle ja Mannisten navetan pihaan. Kaupparakennus on keskeisellä paikalla ja vaatisi kunnostusta. Täältä on lyhyt matka merelle ja keskustaan, Juha Manninen kertoo myöhemmin puhelimitse antamassaan haastattelussa. Pääasiassa täältä lähdetään muualle töihin. Kustannusarvio on 24 000 euroa ja siitä puolet voi kattaa Leader-tuella. Mutta nyt se alkaa taas olla kaatumaisillaan. Kyläläiset voivat tehdä töitä talkoilla ja lahjoittaa puutavaran. Eikä oman koulun puuttuminen tunnu haittaavan lapsiperheitä lainkaan. – Sillä jauhettiin aikoinaan eläinten rehua. – Ja lännessä on meri ja Ruotsi seuraavana rajanaapurina. Vasankarin kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2004. Pohjoisessa se rajautuu Yppäriin, idässä Mehtäkylään ja etelässä Kalajoen keskustaan. VASANKARIN päästä kasitien rannan puolelta löytyy kylän tärkein maamerkki: Antti Lanterin vuonna 1860 rakentama tuulimylly
Sonnikallio on oikeasti olemassa. VAIKKA vasankarilaiset tuntuvat olevan näin tiistaisin menossa kuka missäkin, tai ehkä juuri siitä syystä, kylä on varsin elävä. Juttuvinkki: toimitus@kalajokiseutu.fi tai 050 441 8581 Varaa mainospaikka: aineisto@kalajokiseutu.fi tai 050 4625620 Vasankari ei ole syrjäkylä Terttu Myllylahti tietää paljon Vasankarin asioista, sillä hän toimii kyläseuran puheenjohtajana. – Esko Juola ehdotti sitä ja aluksi juoksijoita oli viisi. Koulun puuttuminen ei näytä olevan esteenä tänne muuttamiselle, Myllylahti iloitsee. Sinne on tarkoitus rakentaa kyläläisten toivoma leikkipuisto. ” Meillä on jo vuokrasopimus jakokunnan kanssa, kotaa varten on luvassa lautaa ja soraa ja rakennuslupakin on jo myönnetty.. Sen sijaan rannan kautta kulkevan pyöräreitin suunnitelmat ovat jo pitkällä. Kasitielle on parisataa metriä. Takassa rätisee tuli, kun minä otan kuvia ja Myllylahti vaihtaa kuulumiset Aurasen Esa-pojan kanssa. Mistään syrjäkylästä ei voida puhua. – Meillä on täällä ihan järkyttävä määrä naurulokkeja. Niemelöiden koti on peltojen välissä ja takapihalta alkaa metsä. – Sonnikallion lenkkiä on järjestetty kylällä vuodesta 1966. Tämä ei ole syrjäkylä, vaan lähiö: täällä asutaan ja käydään muualla töissä. Yppärin suunnasta lähtisi vielä tie, joka veisi Vasannevan kautta Mehtäkylään, mutta jätämme sen osan kylästä tällä kertaa väliin. Niemelöillä on kaksi kouluikäistä lasta ja nuorimmainen täyttää kohta kaksi. – Täällä on rauhaa ja luonnollisuutta. Myllylahti kertoo, että Vasannevan alue rakennettiin sotien jälkeen 50-luvun alussa ja sen viidestä talosta kolmessa on asukkaat. Se kuoli sinne, joten se vedettiin maihin ja Jaakko Friis osti sen. Lasten pikkujouluissa oli 20 lasta, kun aiemmin heitä on ollut 10-14. – Se olisi kyllä mahtavaa, Niemelä toteaa. Merellä siintävät saaret Isolippi ja Pikkulippi, jotka ovat Myllylahden mukaan täynnä lokkeja. – Ideana olisi, että pyöräreitti kulkisi Ämmästä Kivirannan kautta Virpelään ja sieltä Puskaperälle, Myllylahti kuvailee. Niemelät pitävät siitä, että Vasankari on lähellä keskustaa ja luontoa. Onneksi ne pysyttelevät enimmäkseen saarissa. – Tämä on mukava pikkuinen kylä, joka on lähellä Kalajoen keskustaa ja luontoa. Ja talvisin yksityishenkilöt vetävät pelloille latuja. – Saako Eilasta ottaa kuvan lehteen, Myllylahti kyselee, kun pääsemme pakkasesta tuvan lämpöön. sitä aina kauhistelevat, mutta minä sanon vain, että komioitahan ne on. Myllylahden mukaan se kuitenkin taitaa jäädä haaveeksi, sillä kasitiestä vastaa Ely-keskus. Onpa Vasankarin rannoille eksynyt myös hieman suurempi eläinmaailman edustaja. Kuvassa poseraavat vanhemmat Katri ja Matias Niemelä ja lapset Mia, Elmeri ja Filina. LANTERIN tuulimyllyltä palaamme takaisin kasitielle. 94-vuotiaan Eila Aurasen mielestä elämässä pitää olla huumoria. Myllylahti kertoo, että kyläseuralla on suunnitelmia myös koulun piha-alueelle. Siellä on nyt jo jääkiekkokaukalolle paikka, mutta reunat puuttuvat. Meri vetää puoleensa. 9 • Teema • 18.1.2024 -teema Ensi viikon lehdessä teemana vauvat. PALUUMATKALLA ohitamme jälleen koulun. Seuraavaksi päätämme pistäytyä Vasankarin vanhimman asukkaan luona: Eila Auranen on syntynyt heinäkuussa vuonna 1929 ja asuu poikansa kanssa kotitalossaan. Valasta pidettiin näytillä ja sen näkemisestä perittiin pääsymaksuja. Satamassa pureva viima pakottaa meidät ottamaan kuvat nopeasti. Kesäisin pääsee helposti uimaan, koska rantaan on vain kilometri. Leikkipuisto voidaan rakentaa siihen yhteyteen, ja kaupungilta jo vähän lupailtiin, että rakennustyöt alkaisivat keväällä. Vasankarilla on hyvä imago, Myllylahti toteaa ja kiiruhtaa pakkasesta takaisin kodin lämpöön. Se on Suomen vanhin keskeytymätön hölkkätapahtuma: ensi vuonna tulee kuudeskymmenes vuosi, Myllylahti kertoo. KEVYEN liikenteen väylä onkin monen kyläläisen haaveissa. Ja vaikka Myllylahti haastattelua sovittaessa totesikin, että Vasankarissa kannattaa vierailla nimenomaan kesällä, ei talvinen maisemakaan ole ruma: puut ovat lumen peitossa ja suloiset kylätiet kiemurtelevat metsien, peltojen ja asuttujen talojen väleissä. – Koulun vieressä on kaupungin maata. – Yksi lapsiperhe rakensi Vasankarinpäähän ja kaksi lapsiperhettä osti sieltä talot. Siitä tuli kauheat sakot, valas piti hävittää ja näyttelytulot hupenivat sakkomaksuihin, Myllylahti kertoo nauraen. Alun perin lenkin idea lähti liikkeelle yhden miehen haasteesta. – Meillä on jo vuokrasopimus jakokunnan kanssa, kotaa varten on luvassa lautaa ja soraa ja rakennuslupakin on jo myönnetty. Ja nyt sattui tulemaan mukava talo myyntiin, Matias Niemelä kertoo puhelimessa maanantai-iltana. Olen aina tykännyt Vasankarista: vietin täällä aikaa mummun ja papan kanssa heidän kesämökillään. Leikkipuisto tulee tarpeeseen, sillä Vasankarissa on tapahtunut varsin harvinainen ilmiö: kylän lapsimäärä on kasvanut. Virpi Manninen osallistuu mielellään kyläseuran järjestämiin tapahtumiin, sillä muita kyläläisiä on aina mukava nähdä. Jos kasitielle saataisiin kevyen liikenteen väylä Vasankarista keskustaan, olisi lasten kanssa keskustaan pyöräileminen turvallisempaa. Se sijaitsee lähellä Lauri Juolan sikalaa. KYLÄSEURAN toiminta tuntuu kuitenkin olevan varsin aktiivista. NIEMELÄN perhe on yksi esimerkki vastikään Vasankariin muuttaneista lapsiperheistä. SEURANTALOLLA pistäytymisen jälkeen ajelemme takaisin Juolanpäähän ja sieltä Puskarannan satamaan. – Puskalan Erkin rysään meni kerran maitovalas. Liikenneyhteydet ovat hyvät ja kymmenessä minuutissa hurauttaa keskustaan. – Muutimme tänne kolme vuotta sitten maaliskuussa. Kyläläisten kesken vallitsee hyvä porukkahenki eikä meillä ole mitään kärhämiä keskenämme. Seura järjestää lasten pikkujoulujen lisäksi vuosittain lasten hiihdot, pääsiäiskokon, kesätapahtuman, myyjäiset ja Sonnikallion lenkin. Se kuskattiin näytille Ouluunkin, missä se alkoi kuitenkin haista. Ne saamme kuulemma Tyngän koululta. Pyöräreittiin liittyy myös kyläseuran kotahanke: kota on tarkoitus rakentaa Puskarannan satamaan. Mutta nyt koko homma on tauolla, koska pyöräreitti liitettiin kaupungin isompaan pyöräverkostohankkeeseen, Myllylahti harmittelee. Talvella sitä ei ehkä uskoisi, mutta kesällä Vasankarin rannat ovat täynnä mökkiläisiä. Lapsetkin ovat tykänneet Vasankarista. – Vaikka työpaikat ovat siirtyneet pois täältä, elämä jatkuu. – Lapset rullaluistelevat ja ajavat skooteilla. Välillä sitä järjestettiin yhteistyössä kaupungin liikuntatoimen kanssa, mutta nyt se on siirtynyt taas takaisin kyläläisille. Niemelä löytää Vasankarista paljon hyviä puolia. Lenkki lähti todella pitkään Tolpan pihalta ja Eskon äiti järkkäsi mehutarjoilut
Lämmitys ja ilmanvaihto on kohdallaan, ruoka jaetaan automaattisesti ja ulosteet kulkeutuvat lattiaritilän alta pois. – Äärimmäisen tärkeässä roolissa on myös eläintenhoitaja, Juola korostaa. 10 • Teema • 18.1.2024 Kylät Ensi viikon lehdessä teemana vauvat. Hänen oma visionsa on jo aika selvä. Lauri Juola on huolissaan alan tulevaisuudesta. Siksi oikea ravinto oikeaan aikaan jaettuna on tärkeä asia. MAATILAN isäntänä Lauri Juola aloitti sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 2005. Työntekijöitä on Juolan lisäksi kaksi. – Itseäni työllistää eniten johtaminen. Vastaavia on kaikkiaan vain neljällä Atrian tilalla. – Nyt on aika laittaa kivijalkaa kuntoon ja maksaa lyhytaikaisia luottoja pois. Kun on nähnyt ja ymmärtänyt, pystyy muodostamaan oman mielipiteensä, Juola korostaa. – Aluksi sikoja oli 280 ja omia peltoja 28 hehtaaria. Puolessa vuodessa possuista on kasvanut 125-kiloisia sikoja, jotka viedään teuraaksi Nurmoon Atrian tehtaalle. Virikkeitäkään ei ole unohdettu. Juolan sikalassa panostetaan hyvinvointiin SARI PASSOJA-VERRONEN ” Teen työntekijöille sellaiset puitteet, että he voivat menestyä työssään.. Kun possu syö kaksi kiloa rehua, se kasvaa kilon lihaa. – On tärkeää, että lapset, nuoret ja aikuisetkin pääsevät näkemään millaista elämä tilalla on. KAIKILLA yrittäjillä pitäisi Juolan mukaan olla visio toiminnastaan kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Lauri Juolan maatilalla sikojen elämää voi seurata ikkunoiden kautta. Kierto on sama ympäri vuoden. Lauri Juola haluaa kuitenkin, että ihmiset pääsevät katsomaan millaista heillä on ja siksi hän innostui vuonna 2020 rakentamaan showroomin, josta sikojen touhuja voi seurata ikkunoiden takaa. Tilan historia ulottuu vuoteen 1968. Viime vuosi oli Juolan mukaan taloudellisesti hyvä, mutta nyt lähdetään laskeviin hintoihin ja siihen tilalla on valmistauduttu. Sen jälkeen on hyvä mennä pötköttelemään oljille, jossa käy mukava ilmavirta. KAIKKI TYÖT tilalla tehdään omin voimin, paitsi lietteen levitys ja siirto, joka ostetaan urakointipalveluna. Hän onkin huolissaan alan tulevaisuudesta, sillä nuoria ei sikalayrittäjän työ kiinnosta. Juolan äiti hoiti sikoja ja isä oli maanrakennusurakoitsija. 80 PROSENTTIA porsaista tulee Utajärvellä olevalta yhteistyötilalta. Vasankarissa maatilaa pitävä Lauri Juola kertoo toiminnan pyörivän samalla tavalla kuin yleensäkin. Sikala on niin automatisoitu, että yksi henkilö pystyy hoitamaan sen. Sikojen terveenä pysymiseen vaikuttaa eniten ruoka. Mielikuva haisevasta sikalasta ei siis pidä enää paikkansa. Juola naurahtaa sikojen elävän vatsallaan. Uusia possuja tulee, ne kasvatetaan sioiksi ja viedään teurastettavaksi. HYGIENIA sikalassa on äärimmäisen tarkkaa. Teen työntekijöille sellaiset puitteet, että he voivat menestyä työssään. – Toki jouluksi kerätään kinkkuja pakkaseen kahdeksan kuukautta. Pienestä henkilöstömäärästä huolimatta liikevaihtoa maatilalla on 2,5 miljoonaa euroa. Tulevana keväänä tila muuttuu osakeyhtiöksi, joka helpottaa vastuun jakamista. Sioilla on myös pienet suihkut, joissa ne voivat käydä viilentymässä. Juolan sikalassa töpselinokilla on tosi hyvät oltavat. – Maatilan yrittäjä on yrittäjä siinä kuin kaikki muutkin. Minulla on neljä lasta ja haluan olla heidän ja heidän lastensa arjessa mukana mahdollisimman paljon. On ajateltava positiivisesti, että kyllä tämä tästä ja valmistauduttava kohtamaan markkinatalouden heilahtelut. Myös olosuhteilla on vaikutusta. Juola rakensi täysin uuden sikalan, jonne ensimmäiset siat tulivat vuonna 2006, siitä toiminta on laajentunut vuosina 2010 ja 2020. Atrian tuottajana Juola kuuluu tilajäljitettävään antibioottivapaaseen tuotantoon. Joissakin osastoissa on puupalikat, joilla siat voivat leikkiä. Tuorekinkkuja taas kerätään kolme viikkoa aikaisemmin. – Enkä aio pitää sikoja eläkeikään asti, vaan toimintaa tulee jatkamaan joku muu, ja voin sitten olla hänellä tukena. Nyt sikalassa on paikkoja 2900 sialle ja hyvinä vuosina omilta pelloilta saa 75 prosenttia viljantarpeesta, hän kertoo. Noin 85 prosenttia sioistamme täyttää tämän vaatimuksen. – Antibioottivapaa tarkoittaa sitä, ettei sikoja ole koskaan lääkitty. Juttuvinkki: toimitus@kalajokiseutu.fi tai 050 441 8581 Varaa mainospaikka: aineisto@kalajokiseutu.fi tai 050 462 5620 Sari Passoja-Verronen VASANKARI Joulu on mennyt ja kinkut on syöty, mutta mitä kuuluu sikalaan näin tammikuussa. Eli kaupan hyllyillä olevista sianlihapaketeista saattaa bongata myös Juolan tilan nimen
Seinäjoen hyökkääjät nauttivat tilanteesta hyödyntäen surutta maalipaikkansa, ja S-kiekko karkasi jälleen kahden maalin johtoon. Omanpään peli oli aivan kateissa ja JHT-maalilla vietettiin varsinaisia avoimien ovien päiviä. Torjuntoja kertyi 22 kappaletta (9+2+8), kun vastustajan maalivahti Riku Sirviö joutui venymään kiekon eteen 52 kertaa (19+13+20). Hänen oppimisen halunsa oli aivan poikkeuksellinen ja hän kehitti jatkuvasti heikkouksiaan, Jokinen muistelee. – Korostaisin lapsuuden monipuolista liikkumista sekä unen merkitystä. Kolmannen erän loppupuoliskolla JHT-parivaljakko Eetu Apila ja Jani Nurkkala karkasivat kahteen otteeseen kaksykköseen ja viimeistelivät varmasti loppunumerot 4-1. HANNU TILUS Mika Siipola KALAJOKI Ottelu S-Kiekkoa vastaan alkoi jälleen JHT:n kannalta mollivoittoisasti, kun vierailija karkasi puolustusalueen virheiden seurauksena helpohkosti ensin 0-2 ja sitten 1-3 johtoon. Pistepörssin kärkeen takaisin hamuava Jarno Palola syötti Ville Kivimäen tekopaikkaan ja tämä ei erehtynyt. NUORET saivat myös arvokkaita oppeja harjoitteluun ja elintapoihin liittyen. Numerot varsin niukasti S-Kiekolle 6-7, erät 2-3, 1-1 ja 3-3. Uransa onnistumisessa Jussi Jokinen näki tärkeäksi, että pystyi aina tiukoissa paikoissa suoriutumaan hyvin ja hänellä oli iso halu kehittää itseään joka päivä. Avausosumaa pohjustivat Jani Nurkkala ja Jere Vähäsalo. Lapsena tuli varmastikin liikuttua 20-30 tuntia viikossa eri lajien parissa. SUNNUNTAINA Pirkonsuon Pyhätössä nähtiin todella harvinainen jumbofinaali näiden viime kauden välierävastustajien kesken. Pohjanmaan kierros toi Huntersille kuitenkin vain kaksi tappiota lisää plakkariin, kun JHT kellisti sen 4-1, erät 1-0, 1-1 ja 2-0. Junkkarit iskivät avausosuman ylivoimalla ajassa 10.41. – Esimerkiksi jääkiekossa pitkäjänteinen työ palkitsee ja moni nousee huipulle vasta myöhemmällä iällä. – Itsekin ehkä nuorempana määrittelin omaa olotilaani liikaa oman urheiluni kautta ja olisikin tärkeää, että nuorilla olisi paljon muutakin elämässä urheilun ohella. En oikeastaan kärsinyt lihasvammoista urallani lainkaan. Ottelun merkityksellisyys näkyi molempien joukkueiden otteissa varsin tiiviinä keskialueen ja oman pään pelaamisena. Opiskelun kautta Jokinen kertoi saaneensa tärkeää yleissivistystä ja kielitaitoa, joka helpotti siirtymistä Pohjois-Amerikkaan ja uuteen kulttuuriin. JHT-maalilla Santeri Metsäsellä oli varsin vaikea iltapuhde. S-Kiekko vastasi tähän laukomalla 5-7 taululle ja loppulukemat viimeisteli Jani Nurkkala Niko Långin syötöstä. Tämän jälkeen tarjolla oli vielä miesylivoimaa, mutta S-Kiekko karkasi jopa alivoimalla JHT-puolustukselta. VOITON myötä JHT nousi sarjataulukossa pois jumbopaikalta, jonne se sysäsi vastassa olleen Huntersin. Se auttoi minua haastavina aikoina. Katso video digistä. Lisäksi Kalajoella on ja oli jo minun aikanani loistavat liikuntamahdollisuudet monipuolisen liikunnan harrastamiseksi. Turhan monta ilmaista maalia ojennettiin tarjottimella, mikä viimein sitten ratkaisi pelin. – Mielestäni olisi tärkeää, että nuori pystyisi puhumaan ajatuksistaan aina jollekin. Matkaa kuudentena olevaan Virkiään on seitsemän pistettä. – Maailman huippupelaajat erottuvatkin juuri siinä, että he haluavat olla jatkuvasti parempia. Näen, että pitkän urani mahdollisti juuri lapsuuden ja nuoruuden aikainen monipuolinen liikuntatausta ja harjoittelu. Luennon juonsi Janne Myllymäki. Itse työstin urallani paljon ajatusta, että keskityn mahdollisimman hyvin aina kyseiseen harjoitukseen ja peliin, jonka jälkeen minulla on ihan riittävästi aikaa miettiä muitakin asioita. JOKINEN myös rohkaisi nuoria tavoittelemaan omia unelmiaan vastoinkäymisistä huolimatta sekä kertoi oman uransa parhaista asioista. Hän sanoi käyttäneensä urallaan psyykkistä valmentajaa. Päävalmentaja Mirko Friman kommentoi viikonlopun tiukkoja kamppailuja todeten S-Kiekkopelin positiivisena antina olleen sen, että maalintekoon löytyi tehokkuutta ja hyökkäyssuuntaan saatiin luotua paljon. JHT nousi sarjataulukossa pois jumbopaikalta, jonne se sysäsi vastassa olleen Huntersin. ENSIMMÄISEN erän lopulla alkanut jäähyily jatkui toisessa erässä ja molemmat joukkueet pääsivät kokeilemaan ylivoimaa. Jokinen oli lisäksi jakamassa JHT-Hunters pelin aikana nimikirjoituksia sekä tapaamassa yleisöä. Kaikki on vielä omissa käsissä. Kun Waltteri Salo ohjasi vielä Iiro Ojalan viivakudin sisään, niin tauolle mentiin vieraiden maalin johto asemassa. Syöttäjinä toimivat Jarno Palola ja Niklas Murto. Käytettiin omat paikat hyvin ja puolustettiin tiiviisti. Itsekin tunnen kehittyneeni vielä monissa jääkiekon taidoissa kolmikymppisenä. Niko Lång nousi vastustamattomasti keskelle ja laukoi mallikkaasti ylänurkkaan. JHT-maalilla torjunut Eetu Uotinen valittiin ottelun ykköstähdeksi Jussi Jokisen toimesta. JHT jätti hyödyntämättä toisen erän etsikkoaikansa, mutta S-Kiekko karkasi kahden maalin johtoon. Jussi Jokinen kannusti nuoria tavoittelemaan unelmiaan Jussi Jokinen antoi nuorille arvokkaita oppeja luennossaan. Urheilu-uralle Jokinen kannusti nuoria myös siksi, että se antaa elämänmittaisia ystävyyssuhteita, hienoja kokemuksia ja tärkeitä taitoja myöhempään elämään, kuten ryhmässä toimimista ja muita sosiaalisia taitoja. 11 • Urheilu • 18.1.2024 Urheilu Lähetä tulokset, otteluja kisaraportit toimitukseen tiistaina klo 16 mennessä osoitteeseen toimitus@kalajokiseutu.fi Lähetä myös juttuvinkkejä paikallisista urheilijoista, tulevista urheilutapahtumista ja muista urheiluaiheista toimituksen sähköpostiin tai soita 050 441 8581 Janne Myllymäki POHJANKYLÄ Kalajoen jääkiekkolegenda Jussi Jokinen oli sunnuntaina luennoimassa Merenojan yhtenäiskoululla jääkiekkojunioreille, heidän vanhemmilleen ja valmentajille. Huntersin tasoitusosuman jälkeen toisessa erässä voittomaalin laukoi niin ikään ylivoimalla Patrik Kemppainen. Ratkaisuksi näin nousivatkin sitten erikoistilanteet. Sunnuntain Hunters kamppailuun jäi paljon kotiläksyjä. – Vastustaja rankaisi meitä paikkoihin nähden murhaavan tehokkaasti. Jokinen suositteli hoitamaan opiskelut kunnolla, koska urheilussa voi aina sattua vakaviakin loukkaantumisia, jotka voivat päättää uran. Luennon järjesti JHT ja aiheina olivat Jussin oma ura, lapsuus, nuoruus sekä ammattilaisuuden vaatimukset, joista nuoret saivat arvokkaita oppeja ja vinkkejä. Kissa hiiri -leikki jatkui erän loppuun, kun viimein Iivari Miikkulainen osui ylivoimalla Jarno Palolan ja Iiro Hietakankaan syötöstä. Huipputasaisessa sarjassa ylemmän jatkosarjan paikoista käydään kova kilpailu vielä runkosarjan viimeisten kierrosten aikana. Jussi Jokinen korosti muun muassa koulunkäynnin merkitystä ja näki sen tärkeänä asiana nuorten identiteetin muodostumisessa. Uotisen torjunnat 15+10+13=38 kertaa ja torjuntaprosentti 97,44. JHT onnistui kaventamaan tilannetta ensimmäisessä erässä Iisalmen poikien onnistuessa maalinteossa. Hienoa nähdä, että kun tässä ollaan eletty vaikeita aikoja, joukkueesta löytyi tahtoa, sitkeyttä ja luonnetta kaivaa voitto. Sunnuntaille löydettiin pykälä lisää päättäväisyyttä ja tylyyttä omaan pelaamiseen. Voitto ja tappio JHT:n saldona HANNU TILUS ” Hienoa nähdä, että joukkueesta löytyi tahtoa, sitkeyttä ja luonnetta. Seinäjoen S-Kiekko aiheutti JHT:lle jo neljännen perättäisen tappion. Esimerkkinä Sidney Crosby, jonka kanssa pelasin. Läpi pelin hyvällä ilmeellä pelannut Patrik Kemppainen löi ensin kavennusosuman Norjan avun Jonatan Wikin syötöstä ja sitten vielä tasoitti soolollaan tilanteen kolmannen erän alkuun. Sunnuntaina JHT kellisti Huntersin Raahe-Kiekon 4-1, erät 1-0, 1-1 ja 2-0. Nuoren pitäisi saada unta 9-10 tuntia yössä. Jokinen pohdiskeli myös paljon urheilun ja oman uransa psyykkistä puolta, epäonnistumisia sekä maailman huippupelaajia
– Uskon, että meillä on ollut jo pitkään yhteinen tahtotila kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja olemme tehneet sen eteen määrätietoista työtä, Isolehto pohtii. – Viimeinen tuli vähän varovasti, mutta todella hyvä fiilis! Kiitoksia Rautio Motorsportille ja Printsportille. Rebekka Roukala RK 165 kg ( 71 + 94 ) SM raja. Jv-sarjat: P15v. Siinä yhdeksi tavoitteeksi nousee Isolehdon mukaan seurojen tukemisen käytäntöjen kehittäminen. Kalajoki pääsi finaaliin, koska raadin mukaan kunnassa hyödynnetään meriluonnon mahRauno Juola 17 kilometrin hiihtolenkin jälkeen Kalajoen Hiihtomajalla perjantaina. SEURAAVAKSI KALAJOELLA tehdään liikuntasuunnitelma vuosille 2026–2030. Vaikka voittoa ei tullutkaan, Kalajoen liikuntapalveluista vastaava Juha Isolehto kertoo, että kaupungissa ollaan kisamenestyksestä erittäin iloisia. M+109kg: 1. Toiseksi ajoi Benjamin Korhola. Keijo Rättyä RK 207 kg ( 97 + 110 ). Hän korostaa, että Kalajoella liikkuminen on mahdollistettu kaikille, ei pelkästään kilpaurheilijoille. Omaa ajoa ajetaan eikä yhtään tilannetta ole ollut, että siinä mielessä kaikki on hallinnassa. PÄIVÄN toisella lenkillä laukaalainen jatkoi vakuuttavaa ajoaan kellottaen kaikille erikoiskokeille nopeimmat ajat. Karjalainen otti samalla nimiinsä painoluokan +109 kg miesten piirinennätykset. – Pito jopa vähän yllätti, vaikka lähdettiin ensimmäisenä reitille. – Tämä kertoo siitä, että olemme tehneet Kalajoella oikeita asioita, Isolehto toteaa tyytyväisenä. Vili Hihnala RK 39 kg ( 15 + 24 ), 3. Nämä toimenpiteet ovat saattaneet tarkoittaa esimerkiksi liikuntapaikkarakentamista tai muita kuntalaisten liikunnallista elämäntapaa ja hyvinvointia edistäviä hankkeita. Kesäisin laji vaihtuu maastopyöräilyyn. MIKÄ ONKAAN sitten Kalajoen salaisuus kuntalaisten liikuttamisessa. Jaakko Hihnala RK 205 kg ( 95 + 110 ) Kaikki tulokset uudet pe:t m35v. Taisto Ryynänen KiurU 267 kg ( 116 + 151 ) SM raja ja kaikki tulokset uudet SE:t m45v, 2. Samu Karjalainen RK 260 kg ( 110 + 150 ) SM raja ja kaikki tulokset miesten piirinennätyksiä. Kalajoki oli saada Suomen liikkuvimman kunnan tittelin. Järjestävän seuran Rebekka Roukala ja Samu Karjalainen olivat hyvässä nostovireessä ja molemmat saavuttivat yleisen SM-kisan tulosrajan. – Se ei tule olemaan helppo rasti, mutta pyrimme siihen että monipuolisuus säilyy ja että eri seurat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Kaupungissa onkin satsattu kevyen liikenteen väyliin ja niiden kunnossapitoon. Iikka Okkonen RK 42 kg ( 15 + 27 ), s73kg: 1. Mikael Nahkala RK 42 kg ( 19 + 23 ), 2. – Olemme olleet täällä isolla porukalla eri toimijoiden kanssa, kertoo Isolehto ja lisää, että kaupunki ei tee liikuntapalveluiden kehittämistä yksin, vaan yhteistyössä esimerkiksi seurojen ja yhdistysten kanssa. Hannu Karhula AnsU 90 kg ( 40 + 50 ). Seurakaveri Lauri Vuotila kiri kahdeksanneksi ajalla 9,08. SM1-luokassa toista kauttaan ajava Rautio Motorsportin kuljettajalupaus aloitti rallin heti väkevästi 6,7 sekunnin pohja-ajalla ennen Benjamin Korholaa. – Silloin kaikki tavoitteet kirjattiin tuohon suunnitelmaan, ja sen pohjalta olemme voineet tehdä joka vuosi jotain toimenpiteitä liikuntapalveluiden kehittämiseksi. KALAJOEN KANSSA finaalissa kisasivat Kerava ja Pori, joka veikin lopulta kisan voiton. Rallin SM-sarja jatkuu seuraavaksi Rovaniemellä helmikuun alussa. Se on tällaisen pienen kaupungin etu, että meillä on ketterä organisaatio reagoida asioihin nopeastikin. Tällä hetkellä kaupungissa on hyvin erilaisia seuroja, joiden kustannuksetkin ovat eri luokkaa. – Meillä on tosi hyvä yhteishenki eri toimijoiden kesken, ja me suunnittelemme ja toteutamme asioita yhdessä. 200 metrillä Jaakko Vuotila sijoittui kolmanneksi ennätysajallaan 26,09. s49kg: 1. Suunnitelmassa otettiin Isolehdon mukaan huomioon myös kaupungin kouluverkko ja samassa yhteydessä pohdittiin sitä, että kulkuyhteydet kouluihin olisivat kunnossa. Tuomas Savolainen LoVe 215 kg ( 95 + 120 ), 3. Roope Korhoselle voitto Riihimäeltä Kalajokiseutu RAUTIO Vuoden 2024 kisakausi painonnostossa avattiin Rautiossa viime lauantaina. Miro Jussila OP 275 kg ( 120 + 155 ) SM raja. Teemu Haapakoski RK 69 kg ( 31 + 38 ). Viimeinen neljän erikoiskokeen lenkki ajettiin lumisateen yltyessä, mutta Korhonen hallitsi olosuhteet ja ajoi lopulta selvään voittoon, vaikka täydellistä sarjaa pohja-aikoihin ei tullutkaan. Jere Pekkarinen RK 175 ( 75 + 100 ). Tästä on hyvä jatkaa kautta Rovaniemellä. M96kg: 1. Sitä varten kyseltiin muun muassa kuntalaisilta, mitkä asiat ovat hyvin ja mitä puolestaan pitäisi kehittää. Voittajan valitsi Urheilugaalan suuri raati. Antti Kois hyppäsi SE:n. M 73kg: 1. Isolehto vastasi puhelimeen perjantaina aamupäivällä Helsingistä, jossa hän oli vielä osallistuttuaan Urheilugaalaan torstaiiltana. Kansallisten tulokset: N +87kg: 1. Isolehto on aloittanut Kalajoki Akatemian kehittämisja valmennuspäällikkönä vuonna 2017, jolloin kaupungissa alettiin pian suunnitella liikuntasuunnitelmaa vuosille 2019–2025. M102kg: 1. Vuoden kisakausi avattiin Rautiossa Seppo Järvelä MUSTASAARI Himangan Urheilijoiden Antti Kois sijoittui miesten seiväshypyssä kolmanneksi Mustasaaren Botniahallissa järjestetyissä Wintergamesissa lauantaina. Kalajoki liikuttaa asukkaitaan Kalajokiseutu RIIHIMÄKI Rallin SM-sarja käynnistyi Roope Korhosen ja kartanlukijansa Anssi Viinikan osalta parhaalla mahdollisella tavalla, kun kaksikko ajoi voittoon SM Autosorsa Riihimäki-rallissa. Edellä mainitulla seikalla on Isolehdon mukaan iso merkitys kuntalaisten arkija hyötyliikunnan toteutumiselle. Leveillä monitoimiurilla puolestaan voi hiihtää, ajaa maastopyörillä tai lenkkeillä vaikkapa koiran tai lastenvaunujen kanssa. 15-vuotiaiden poikien 60 metrillä HU:n Jaakko Vuotila juoksi kolmanneksi ennätysajallaan 7,94. Suunnitelman avulla hankkeita on pystytty priorisoimaan. – Olemme pyrkineet siihen, että kevyen liikenteen väylät olisi aamulla aurattuna, kun porukka lähtee töihin ja kouluun, kertoo Isolehto. 12 • Urheilu • 18.1.2024 Urheilu Outi Yli-Arvo KALAJOKI Kalajoki sijoittui kolmen parhaan joukkoon Suomen liikkuvimman kunnan kategoriassa tämän vuoden Urheilugaalassa. Matkailukuntana Kalajoella on paljon liikuntapaikkayrittäjiä ja matkailu puolestaan tuo paikkakunnalle paljon ulkopuolista asiakasvirtaa. Tästä tuoreena esimerkkinä Isolehto mainitsee muun muassa Hiekkasärkille avatun metsäluisteluradan, joka antaa luistelumahdollisuuden myös niille, jotka eivät viihdy kaukaloissa. Isolehto muistuttaa, että kunnan liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda liikunnalliset elämäntavat mahdollistavat olosuhteet, luoda palveluita, jotka ottavat huomioon eri kohderyhmät sekä tukea kansalaisja seuratoimintaa. Hänen tuloksensa 400 on 55-vuotiaiden Suomen ennätys. M20v: s89kg: 1. Tuukka Ritola RK 38 kg ( 15 + 23 ). Mikä on liikunnallisen kaupungin salaisuus. M109kg: 1. Iiro Okkonen RK 110 kg ( 45 + 65 ). Suomen liikkuvimman kunnan titteliä tavoitteli 38 kuntaa, joista esiraati valitsi kolme finalistia. Juolalle kertyy noin tuhat hiihtokilometriä joka talvi. s45kg: 1. Päivähuollossa Skodan uusimmalla RS-mallilla kilpaileva Korhonen kertoi, että lähtöpaikasta huolimatta pito oli hyvä. Riihimäellä alkanut lumisade toi oman haasteensa kilpailuun ja tämän myönsi myös Korhonen. Monitoimiuria ei ole siis suljettu miltään kohderyhmältä, vaan sinne mahtuvat yhtä aikaa niin hiihtäjät kuin koiratkin. – Tuuli on tuonut kinoksia tielle ja välillä taas olosuhteet ovat aika vaikeat. Kalajoella liikuntapalvelut kulkevat vahvasti käsi kädessä matkailupalvelujen kanssa. – Meillä se on kuitenkin kirjattuna ylös ja se otetaan jokaisessa uudessa projektissa huomioon. s40kg: 1. Hän lisää, että liikuntapalveluiden kehittäminen on missio, joka ei koskaan tule valmiiksi. Ihan täysin en pystynyt sitä hyödyntämään ja kakkosella tie olikin sitten paljon teknisempää ja siellä oli irtolunta enemmän, mutta vaikka ajetaan varmistellen niin hyvältä näyttää
Oja muisteleekin näitä jännittäviä hetkiä ennen omaa lähtövuoroa. 13 • Urheilu • 18.1.2024 Urheilu Lähetä tulokset, otteluja kisaraportit toimitukseen tiistaina klo 16 mennessä osoitteeseen toimitus@kalajokiseutu.fi Lähetä myös juttuvinkkejä paikallisista urheilijoista, tulevista urheilutapahtumista ja muista urheiluaiheista toimituksen sähköpostiin tai soita 050 441 8581 Juha Savela KALAJOKI Kalajoella 10. P10 2 km: 3) Verneri Hietala KaJu 14.58. Hän naurahtaa viime vuonna “melkein kuolleensa” omaan vauhtiinsa, mutta vauhti toi kovassa sarjassa osuusvoiton. Liikunnan pariin on houkuteltu kuntalaisia myös esteettömien reittien luomisella ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Kalajoki liikuttaa asukkaitaan TIMO VARILA dollisuuksia monipuolisesti ja ympäristöystävällisesti. Edellisen kerran Kalajoella hiihdettiin vuonna 2004, jolloin mukana oli 43 joukkuetta. Kalajoella maakuntaviesti hiihdetään neljättä kertaa. Iida Vuollet muistelee maakuntaviestin haastavia kelejä, ja toteaa vaikeiden voitelukelien olevan Kalajoen joukkueen etu. tammikuuta mennessä, jolloin on ilmoitettava myös hiihtäjien nimet. Viime vuoden viestissä hän hiihtikin menestyksekkäästi osuutensa ja nosti joukkueen sijalle kolme tehden ohituksen tiukasta paikasta. T10 2 km: 5) Aana Oja HU 10.48,3, 6) Nelli Hietala KaJu 13.40,2, 8) Adessa Oja HU 14.19,7. Oscar Rahja kehuu Kalajoen latujen sopivan hyvin viestin hiihtoon: latuprofiili ei sisällä isoja nousuja, mutta toisaalta joutuu hiihtämään koko ajan laikka punaisena eikä pääse palautumaan. Alma Junnikkalalle on kunnia edustaa Kalajokea maakuntaviestissä nyt kolmatta kertaa. T14 3 km: 11) Pinja Polet KaJu 14.33,9. Maakuntaviestiin ilmoittautui kaikkiaan 40 joukkuetta, joista yksi hiihtää kilpailun ulkopuolella. Lotta Ojalle maakuntaviesti on kauden kohokohta. Kokkolastakin tulee kolme joukkuetta, joista kolmas on kilpailun ulkopuolella hiihtävä yhdistelmäjoukkue. A-sarja: Alavieska, Kalajoki, Ylivieska, Pedersöre, Haapajärvi, Kokkola, Uusikaarlepyy, Reisjärvi, Kruunupyy Himanka, Pyhäjärvi, Sievi, Veteli. Hänelle mieleenpainuva kokemus oli ensimmäinen viesti Sievissä vuonna 2022, kun Kalajoen joukkue hiihti voittoon. Sanni Vuollet muistelee pikkutyttönä kuunnelleensa isänsä tarinoita maakuntaviesteistä, siitä kuinka merkittävä tapahtuma se oli, ja kuinka viestiä tulevat hiihtämään jopa maailman cuppia kiertävät keski-pohjanmaalaiset hiihtäjät. Sunnuntain vapaan hiihtotavan 20 kilometrin kilpailussa Hakala sivakoi myös kuudenneksi. Suuren yleisön tuoma kannustus, tunnelma ja tiimihenki ovat asioita, jotka tuovat nuorille myös intoa lähteä haastamaan itseään kotiladuille. Bsarjassa hiihtävät loput 27 joukkuetta. NUORET ovat valmistautuneet tulevan talven kilpailuihin, kuten myös maakuntaviestiin, ahkeralla harjoittelulla, mutta toisaalta myös rennoin mielin, kuten joukon kuopus Oliver Rahja kuvailee kisatunnelmiaan. Kalajoella on myös monenlaisia liikuntatapahtumia. Pakottavista syistä sairauden tai muun siihen verrattavissa olevan syyn vuoksi muutoksia voi tehdä vielä varsinaisen kilpailupäivän aamuna 10. Latujen sankarit SAARA LAATINEN Rauno Juola 17 kilometrin hiihtolenkin jälkeen Kalajoen Hiihtomajalla perjantaina. Saara Laatinen KALAJOKI Sanni Vuollet (18), Alma Junnikkala (16), Iida Vuollet (20), Oscar Rahja (18), Oliver Rahja (12) ja Lotta Oja (16) ovat omistautuneita kilpahiihdolle ja hiihtävät Kalajoen joukkueessa vuoden 2024 maakuntaviestissä. Assi Hakala kuudes katsastuksissa. Muut Kalajoen viestit järjestettiin vuosina 1981 ja 1965. Kolme joukkuetta ovat ilmoittaneet viestivoittoa puolustava Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Pedersöre. P14 5 km: 1) Oliver Rahja KaJu 19.44, 2) Eino Kyösti HU 19.55,6, 3) Aapo Mattila HU 21.43,9. Sitä että haluaa olla parempi koko ajan ja näyttää itselle mihin pystyy. Muutokset hyväksyy tuomarineuvosto. M18 15 km: 12) Oscar Rahja KaJu 48.32,2. Maakuntaviestiin 40 joukkuetta Maakuntaviestiin ilmoittautuneet joukkueet . B-sarja: Toholampi, Kalajoki 2, Kalajoki 3, Nivala 1, Nivala 2, Kannus, Ylivieska 2, Perho, Kaustinen 1, Kaustinen 2, Pedersöre 2, Pedersöre 3, Haapajärvi 2, Larsmo, Kokkola 2, Kokkola yhdistelmäjoukkue (kilpailun ulkopuolella), Uusikaarlepyy 2, Uusikaarlepyy 3, Reisjärvi 2, Kruunupyy 2, Kruunupyy 3, Pietarsaari 1, Pietarsaari 2, Himanka 2, Pyhäjärvi 2, Sievi 2, Veteli 2. Latujen sankarit -juttusarjassa kerrotaan hiihtäjäkonkareiden ja -junnujen unohtumattomia kokemuksia maakuntaviesteistä vuosien varrelta. Sunnuntain tuloksia: N20 20 km: 6) Assi Hakala HU 1.08.57,7, 11) Sanni Vuollet KaJu 1.16.19,4. – Tähyillään milloin edellinen hiihtäjä tulee ja ollaanko kärjessä. P10 2 km: 1) Emil Kähtävä KaJu 8.53,4, 3) Alvar Junnikkala KaJu 9.39,6. Kesäisin laji vaihtuu maastopyöräilyyn. Varsinainen joukkueiden ilmoittautuminen on tehtävä 31. Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti järjestetään nyt 72:nnen kerran. “Laikka punaisena viestissä” Sanni Vuollet, Alma Junnikkala, Iida Vuollet, Oscar Rahja, Oliver Rahja ja Lotta Oja hiihtävät maakuntaviestissä Kalajoen joukkueessa. Oscar Rahja kertoo hiihdon vaativan aikaa, motivaatiota ja sinnikkyyttä. Kuntien yhdistelmäjoukkueet hiihtävät kilpailun ulkopuolella. Maakuntaviestistä on suuret puheet Keski-Pohjanmaalla, mutta ovatpa ne sen arvoisetkin. P14 5 km: 3) Eino Kyösti HU 20.24,7, 4) Oliver Rahja KaJu 20.40,6. Kaikkiaan 20 kuntaa on ilmoittanut joukkueen mukaan. Sanni Vuolletilla viestissä taistelutahto nostaa päätään, jolloin ladulle annetaan kaikkensa. M50 10 km: 1) Simo Törnvall KaJu 32.15. Virallinen joukkuemäärä on siis tällä hetkellä 39, joka on viisi enemmän kuin kahdessa edellisessä Kaustisen (2023) ja Sievin (2022) viesteissä. Juolalle kertyy noin tuhat hiihtokilometriä joka talvi. Lauantain tuloksia: M18 10 km: 15) Oscar Rahja KaJu 32.25,7, 19) Tuukka Törnvall KaJu 33.40. N20 10 km: 6) Assi Hakala HU 34.24,3, 11) Sanni Vuollet KaJu 36.26,5, 12) Miina Koivisto KaJu 37.11,6, 21) Alissa Oja HU 41.35. P12 3 km: 6) Atte Kähtävä KaJu 12.09,6, 9) Peetu Polet KaJu 14.26,4. Porin voittoa perusteltiin muun muassa sillä, että kaupungissa on tarjolla tukea liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen kaikenikäisille. KALAJOELLE on tulossa kaikki 13 Asarjaan oikeutettua kuntaa. Kilpailut olivat FIS-kisat ja samalla myös katsastuskilpailut alle 20-vuotiaiden arvokilpailuihin. N40 15 km: 4) Heidi Kyösti HU 1.08.26,1. Junnikkala kertoo, että ennen viestiä käydään läpi vaihto ja katsotaan kuka on seuraavana lähtövuorossa, jotta vaihto onnistuu. helmikuuta hiihdettävä Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti on keräämässä edellisvuosia enemmän joukkueita, kun pohjana pitää viikonloppuna päättynyttä joukkueiden alustavaa ilmoittautumista. kertaa viestissä. helmikuuta. P12 3 km: 5) Peetu Polet KaJu 14.01,6, 6) Atso Oja HU 17.02,6. – Meillä järjestäjillä oli toiveena saada 40 joukkuetta mukaan, joten siihen olemme yltämässä, sanoo maakuntaviestin järjestelytoimikunnan sihteeri Juha Juola. – Parasta on se tunne, kun tietää että on mahdollisuus voittaa. N18 10 km: 4) Lotta Järvinen KaJu 37.07,7, 5) Lotta Oja KaJu 38.13,7. . Vuollet tulee hiihtämään naisten osuutta kärkikahinoissa, ja hänellä on tänäkin vuonna hyvät mahdollisuudet osuusvoittoon. – Kalajoella on rautainen voitelutiimi, mikä ei ole koskaan pettänyt. Seppo Järvelä HAAPAJÄRVI Himangan Urheilijoiden Assi Hakala hiihti 20-vuotiaiden kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa kuudenneksi Haapajärvellä järjestetyissä Mika Myllylän kisoissa lauantaina. Vuollet kertoo, että Kalajoen menestykseen vaikuttaa jokaisen oma onnistuminen sekä voitelutiimi. N18 10 km: 3) Alma Junnikkala KaJu 38.31,3. Maakuntaviestin sääntöjen mukaan kisassa noudatetaan vuoden 2000 kuntajakoa, jonka myötä Himanka on mukana omalla joukkueellaan. Iida Vuollet hiihtää nyt 9
Hänen perheeseensä kuuluu mies ja 2-vuotias poika. Hän on lähtöisin Ylivieskasta ja Jämsänkosken, Jyväskylän, Raution ja Oulaisten kautta perhe päätyi viimein pysyvästi asumaan Rautioon vuosi sitten. Perämeren rannikkoseutu ei ole vielä muutamaa yksittäistä matkailukärkeä lukuun ottamatta juurikaan tunnettu kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Kauppaan kuuluvat noin 6560 kerrosalaneliön hotellija nuorisokeskuskiinteistö sekä hiihtokeskus, jossa on kahdeksan rinnettä ja neljä ankkurihissiä. Matka 2024 -messujen ammattilaispäivillä Kalajoki näkyy sekä osana Bothnian Coastal Route -hanketta että uutta Visit Arctic Coast markkinointiyhteisöä. – Asumme miehen kotitalossa ja olemme viihtyneet tosi hyvin. Kaikkiaan kyläyhdistyksen hallituksessa on 13 jäsentä, joista naisia on yksi enemmän kuin miehiä. Isopahkala naurahtaakin, että parempi kun niitä on liikaa kuin liian vähän. VISIT ARCTIC COAST on Visit Kalajoki DMO:n ja kumppaneiden markkinointikonsepti ainutlaatuisen rannikkomme kansainvälisen tunnettuuden edistämiseksi. He ovat kumpikin erikoistuneet viime vuosina juuri hotellija matkailualan projekteihin. Tiedotteessa kerrotaan, että Bothnian Coastal Route on Perämeren ja Merenkurkun rannikkoseudun laaja, suomalaisten ja ruotsalaisten kumppanien yhteinen kansainvälistymishanke, jonka mahdollistaa Interreg Aurora -rahoitus. Hänen perheeseensä kuuluu aviomies ja kolme lasta, jotka ovat iältään 17, 15 ja 9 vuotta. – Uskomme tämän onnistuvan, sillä apuna meillä tulee olemaan kaupassa siirtyvä osaava henkilökunta, joilla kaikilla on paikasta todella pitkä kokemus, Jere Toivonen sanoo tiedotteessa. He toteavat, että heidän osaamisestaan on hyötyä hotellirakennuksen kehittämisessä. Heistä kaikista on mukava olla mukana toiminnassa, joka on jo valmiiksi aktiivista. Tulevaisuudessa kiinnostaa myös mahdollinen lisärakentaminen, mutta Vallin mukaan kehitystoimia tullaan tekemään harkiten. Hieman yli kaksivuotinen hanke alkoi tammikuussa 2023 ja lanseeraa nyt innovatiivisen suunnittelutyökalun kansainvälisille matkanjärjestäjille. – Jo Matka 2024 -messuilla esittelemme markkinointivideoita, inspiroivaa tuotemanuaalia ja esimerkkituotteita. – Kylällä on tosi hyvä yhteishenki ja apua saa tarvittaessa. Hän on nyt 9-vuotias. Raution kyläyhdistyksen hallituksen uudet naiset Heli Kallioinen, puheenjohtaja Karoliina Isopahkala ja Jonna Säily. Täältä löytyy myös hyvä tukiverkko. Uskomme, että työkalu auttaa ja motivoi matkanjärjestäjiä tutustumaan alueen tarjontaan tuotantomielessä. Markkinointikonsepti on julkaistu 16. – Kalajoen matkailukeskus on jo voimakkaasti kehittyvä, pääosin kotimaisten matkailijoiden suosima kohde. Puheenjohtaja Karoliina Isopahkala on lähtöisin Alavieskasta ja on ollut rautiolainen puolentoista vuoden ajan. Kun Käenpesä tuli aikanaan hommattua, niin sitten on vain tullut kiinnostusta tähän bisnesalueeseen. – Piti opiskella välissä, mutta sitten kun pieni Nuutti tuli kuvioihin, niin halusimme asumaan pienemmälle ja turvallisemmalle paikkakunnalle. Töissä Karoliina Isopahkala käy edelleen Alavieskassa, jossa hänellä on hierontaan, jalkahoitoihin ja kosmetologin töihin erikoistunut yritys Pompolli. IDEOITA kaikilla kolmella naisella riittää kylän toimintaan. JONNA SÄILY on tehnyt melkoisen kiertomatkan ennen kuin viimein päätyi ihan asumaan Rautioon. Kansainvälisesti tunnettuja matkailualueita Suomessa ovat muun muassa Lappi ja Järvi-Suomi. tammikuuta, ja ensimmäiset kansainväliset asiakaskohtaamiset toteutuvat tällä viikolla Matka 2024 -messuilla. Vähitellen tuttuja tuli lisää ja niin innostuin mukaan toimintaan. tammikuuta tehdyllä kaupalla Pikku-Syöte Oy:n omistukseen. – Muutimme tänne puolitoista vuotta sitten pysyvästi. HELI KALLIOINEN on lähtöisin Pirkanmaalta Luopioisista. Yhtiön tuleva toimitusjohtaja on Jemina Valli, jonka mukaan tavoitteena on saada toiminta käyntiin nopealla aikataululla jo hiihtolomasesonkiin. Hän kertoo, että oikeastaan kaikkia niitä on hänelle tarjottu. Matkanjärjestäjät etsivät tällä hetkellä aktiivisesti uusia kohteita Pohjoismaista. Visit Kalajoki jatkaa kotimaahamme suunnattuna brändinä entiseen tapaan, kertoo kehitysyhtiö Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Janne Anttila tiedotteessa. Rautio-viikon suunnittelutoimikunnassa Kallioinen oli mukana jo viime kauden, ja siitä lähti ajatus tulla myös kyläyhdistyksen toimintaan mukaan. Visit Arctic Coast on uusi markkinointialusta nimenomaan kansainväliselle näkyvyydellemme ja tähtää ympärivuotisuuden vahvistamiseen. YLIVIESKALAINEN ESA VALLI on siis omistajana jo viidessä hotellissa. Ilmeen suunnittelusta on vastannut kalajokinen Studio Saara Santala. Paikkaa kävimme katsomassa ensimmäisen kerran jo yli kymmenen vuotta sitten, ja kun muutama vuosi sitten kuulimme sen olevan taas myynnissä, niin teimme kaupat. Konsepti on huolellisesti valmisteltu ja julkistettu verkkosivuston ja Instagram-tilin myötä. Sekä Jemina Valli että Jere Toivonen ovat arkkitehteja. Töissä Säily on kaupan alalla ja tekee keikkahommia tuuraten välillä Raution kyläkaupalla ja Ylivieskan sittarissa kassalla. Raution kyläyhdistys sai vuoden alussa uuden puheenjohtajan, kun Karoliina Isopahkala tarttui nuijaan Vesa Hihnalan seuraajana. Houkuttelevan ja huomiota herättävän brändin visuaalinen ilme on suunniteltu Kalajoella, joka on Visit Arctic Coastin kotisatama. Jonna Säily on iloinen siitä, että uudet kyläläiset otetaan avosylin vastaan. Pikku-Syötteen toiminnasta tulevat vastaamaan Esa Vallin tytär Jemina Valli ja Jere Toivonen, jotka ovat myös osakkaina PikkuSyöte Oy:ssä. Kauppaan sisältyy myös yhteensä 45 hehtaarin maa-alue, jolla on käyttämätöntä rakennusoikeutta noin 8 200 kerrosalaneliötä. – Tykästyin Rautioon jo 14 vuotta sitten, kun ajoin täällä taksia. – Haluamme hyvän tarjontamme lisäksi näyttää matkanjärjestäjille parhaat kiertomatkaideat ja kannustaa heitä ideoimaan matkapaketteja. Olemme asettaneet tavoitteeksemme kasvaa yhdessä vahvojen kumppanuuksien kanssa merkittäväksi matkailukohteeksi Suomen kansainvälisessä matkailutarjonnassa. Uusina jäseninä yhdistyksen hallituksessa ovat myös Heli Kallioinen ja Jonna Säily. – En itse kalasta näitä. Hän kertoo oikein pursunneensa ideoita sitiä, mitä kaikkea kylällä voisi järjestää. Kaupassa välittäjänä toimi SuoPikku-Syöte siirtyi ylivieskalaisen Valli Group Oy:n omistukseen Esa Valli on omistajana jo viidessä hotellissa.. Mutta kun he saivat Alavieskan talonsa vuokralle, muutto Rautioon tulikin aikaisemmin. Hän kertoo asuneensa miehensä kanssa ensin Sievissä pari vuotta, ja Rautioon he muuttivat ennen poikansa syntymää. Töissä Kallioinen käy Kannuksessa Pro Agria Keski-Pohjanmaalla ja välillä on enemmänkin tien päällä. Kalajokiseutu KALAJOKI Kalajoen matkailusektori on tehnyt valmisteluja merkittävää kansainvälistä lanseerausta varten. Talo oli ensin mökkikäytössä ja ajatuksena oli, että sitten kun lapset ovat kasvaneet isoiksi Karoliina muuttaisi sinne miehensä kanssa pysyvästi. Tiedotteen mukaan rannikollamme, kuten Kalajoen matkailukeskuksessa, on jo erinomainen palveluinfra, paljon laadukasta majoituskapasiteettia ja aitoja arktisia vetovoimatekijöitä. Kyläyhdistyksen toiminnassa Isopahkala kertoo olleensa mukana jo pari kolme vuotta edustamassa Typpöä, josta hänen miehensä on lähtöisin. Bothnian Coastal Route nostaa rannikkoseudun matkailualueeksi, jota tähdittää 13 upeaa kohdetta, kuvailee hankkeen projektipäällikkö Jaana Sirkiä tiedotteessa. Valli Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esa Valli omistaa entuudestaan lastensa kanssa Hotelli Käenpesän Ylivieskassa ja vaimonsa Raija Eskola-Vallin kanssa Hotelli Rantakallan Kalajoella, Hotelli Pohjankievarin Kempeleessä ja Hotelli Kajaanin. Ympärivuotisesti mielenkiintoinen, ja suurelta osin kansainvälisille markkinoille uusi matkailualue kiinnostaa paljon ja se lanseerataan otolliseen aikaan. Pikku-Syötteen suhteenkaan hän ei ollut itse aktiivinen. Mutta on hienoa, että jos joku haluaa olla omassa rauhassaan, niin hänen annetaan olla, Isopahkala korostaa. Uutta naisenergiaa kyläyhdistyksessä ” Täällä ei ole mitään kuppikuntia, kuten monilla muilla paikkakunnilla, vaan puhalletaan yhteen hiileen ja aidosti välitetään toisistamme. Kyläyhdistyksen toimintaan Säily lähti miehensä innoittamana. – Olen viime vuodet tehnyt isoa uudishotellihanketta Helsingin ydinkeskustaan, puhelimitse tavoitettu Valli kertoo. Kalajoen matkailu kansainvälistyy hyvien verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa Pia Räihälä PUDASJÄRVI Nuorisoja vapaa-ajankeskus Pikku-Syöte Oy:n liiketoiminta ja kiinteistöt Pudasjärvellä ovat siirtyneet 13. Sen taustalla on ylivieskalainen perheyhtiö Valli Group Oy. – Täällä ei ole mitään kuppikuntia, kuten monilla muilla paikkakunnilla, vaan puhalletaan yhteen hiileen ja aidosti välitetään toisistamme. Suunnittelutyökalussamme on mukana alueen matkailupalveluiden kärkijoukko ja olemme jo testausvaiheessa saaneet palautetta tarjonnastamme. 14 • Kotiseutu • 18.1.2024 Sari Passoja-Verronen RAUTIO Vuoden alussa Raution kyläyhdistyksen hallituksessa aloitti kolme uutta naista, jotka kaikki ovat muuttaneet kylälle rautiolaisten miestensä tuomina. Tällä kaudella Pikku-Syöte on ollut auki vain ryhmävarauksille, eikä rinteitä ole avattu lainkaan. Myyntipäätöksestä kerrottiin Pikku-Syötteen verkkosivuilla lokakuussa
PALVELUT Rautiossa ovat jo hyvällä mallilla. Kaupan myötä nuorisokeskusasemasta luovutaan, ja Pikku-Syötettä kehitetään jatkossa matkailukohteena. – Hyvä, jos täällä olisi jotain tekemistä nuorille. Itse olen kaupalla huomannut, että nuoret kaipaavat sitä, toteaa Säily. Pikku-Syöte siirtyi ylivieskalaisen Valli Group Oy:n omistukseen men Yrityskaupat Oy:n Aki Keisu, joka tunnetaan Kalajoella Kohtaamispaikka Loiston omistajana. Käräjäoikeuden mukaan ei ole selkeää näyttöä siitä, miten tilanne johti pahoinpitelyihin. Vanhempi veli kertoi pikkuveljensä asettuneen ilmoittamatta asumaan vanhempiensa kotiin ja käyttäytyi aggressiivisesti. VANHEMPI VELI kertoi pikkuveljen kuristaneen ja uhkaileen häntä. Veljesriita päättyi ehdollisiin vankeustuomioihin KALAJOEN KAUPUNKI TIEDOTTAA PRESIDENTINVAALIT 2024 Liikkuvaennakkoäänestys Liikkuva ennakkoäänestysmahdollisuus järjestetään Jedun pihalla, Plassin markkinapaikalla, Tyngän aluekoulun pihalla sekä Rautiossa K Kyläkaupan pihalla presidentinvaaleissa seuraavasti: Perjantaina 19.1.2024 ja 2.2.2024 Äänestyspaikka Aukioloaika Kalajoen ammattiopisto Jedu klo 9:00 – 10:00 Plassin markkinapaikka klo 10:30-11:00 Tyngän aluekoulun piha klo 13:00 – 13:30 K Kyläkauppa Raution kaupan piha klo 14:00 – 15:00 Lauantai 20.1.2024 ja 3.2.2024 Liikkuva ennakkoäänestysmahdollisuus järjestetään Vasankarin, Mehtäkylän, Kärkisen, Pahkalan ja Rahjan kylille seuraavasti: Äänestyspaikka Aukioloaika Vasankari, Juolan th klo 9:00 – 9:30 Mehtäkylän kauppa klo 10.00–10.40 Kärkisen koulun piha klo 11.45–12.30 Pahkalan koulun piha klo 13:40–14.40 Rahjan koulun piha klo 15.05–15.35 Äänestyksessä äänestäjän on esitettävä henkilöllisyystodistus tai muu riittävä selvitys henkilöllisyydestään. Nuorempi veli tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeuteen ja 500 euron korvauksiin. Vapaa pääsy. Isopahkala sanoo, että tarkoituksena on toteuttaa se hyvällä vanhalla kaavalla: 70 prosenttia vanhaa ja 30 prosenttia uutta. Luontoreitti hankkeen lisäksi tekeillä on muun muassa keittokirja unkarilaisen ystävyyskylän kanssa. – Jäi sellainen kuva, että sama mihin vastaavaa senioritaloa suunnitellaan, niin se ei tule onnistumaan Rautio-viikon suunnittelua tulevalle kesälle ei ole vielä aloitettu. Nuorilta onkin jo kyselty, että millaista toimintaa he haluaisivat. Nuoremman veljen hammasvahingoista ja korjauskuluista esitetyt vaatimukset hylättiin epäselvän syy-yhteyden vuoksi. Jemina Valli ja Jere Toivonen ovat intohimoisia laskettelijoita. Järjestäjinä Rekryopo-hanke ja työllisyyspalvelut.. 15 • Kotiseutu • 18.1.2024 Raution kyläyhdistyksen hallituksen uudet naiset Heli Kallioinen, puheenjohtaja Karoliina Isopahkala ja Jonna Säily. HOTELLI Pikku-Syötettä ja hiihtokeskusta on tähän asti pyörittänyt Vuolle Setlementti ry, joka on harjoittanut siellä majoitus-, rinne-, ja ravintolatoiminnan lisäksi Opetusja kulttuuriministeriön säätelemää nuorisokeskustoimintaa. helmikuuta 2022. Tilanne oli päättynyt siihen, kun poliisit olivat tulleet paikalle. Senioritalon hanke on tällä hetkellä vastatuulessa. Tiloista Rautiossa ei ole puute, sillä uudella koululla sitä riittää. Vallin perheeseen hän otti itse yhteyttä. Syöte oli myynyt itsensä. Oikeuden mukaan molemmat veljekset esittivät tapahtumat myönteisellä tavalla omasta näkökulmastaan. Laittomasta uhkauksesta ei kuitenkaan saatu riittävästi näyttöä, joten siltä osin syyte hylättiin. Kun saatiin Jemina ja Jere Pikku-Syötteelle kauniina talvisena pakkaspäivänä juuri ennen joulua, alkoi kaupankäynti sujua. – Vaikka pidän itseäni kohtuullisen aktiivisena myyntimiehenä, niin parempi myyjä oli Syötteen maisema ja luonto. Vanhempi veli kertoi nuoremman veljen myös uhanneen häntä puukottamisella ja ampumisella. Pikku-Syöte sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Iso-Syötteestä, jossa on suosittu hiihtokeskus. – Kun panostetaan nuoriin, niin he toivottavasti palaavat takaisin sitten opiskelujen jälkeen. Isopahkala komppaa sanomalla, että tarkoitus ei ole, että aikuiset päättävät mitä nuorille tarjotaan, vaan he itse saisivat kertoa mitä haluavat. He näkevätkin Pikku-Syötteen luontoympäristössä ja alueen matkailutoiminnassa valtavasti potentiaalia. Lisätietoja vaaleista www.vaalit.fi ja www.kalajoki.fi REKRYTOINTIYRITYKSET PIKAHAASTATTELEVAT TYÖNHAKIJOITA ILMAN AJANVARAUSTA Ti 30.1 klo 12-15 Paikka: työllisyyspalveluiden tilat, Kalajoen kaupungintalon 2krs. Isopahkala muistuttaa, että kevyen liikenteen väylän jatko on tarpeen ja sitä tullaan pitämään tapetilla edelleen. Jos äänioikeutetulla ei ole äänestyksessä tarvittavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, poliisi myöntää hänelle maksutta väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten, korttia haettaessa on oltava mukana kaksi poliisin ohjeiden mukaista passivalokuvaa. Uutta naisenergiaa kyläyhdistyksessä Heli Kallioinen taas on huomannut, että eri-ikäiset tulevat hyvin toimeen keskenään. Teemana on nuoret, joita on tarkoitus aktivoida, toki muitakaan ikäryhmiä unohtamatta. Kaupassa vanhemmat ihmiset saattavat mennä nuorten juttusille, vaikka he olisivat ihan outoja. Nuorisoja vapaa-ajankeskus Pikku-Syöte Oy:n tuotot vuonna 2023 olivat 1,8 M€ ja yhtiössä oli kuusi vakituista työntekijää, jotka jatkavat vanhoina työntekijöinä. Isopahkala kertoo, että siihen pitäisi saada lausunto Pohteelta ja sitä ei ole saatu. OIKEUS KATSOI, että molemmat veljekset syyllistyivät pahoinpitelyyn. KESÄTYÖPAIKAT ESIIN -REKRYTOINTIMESSUT Ma 19.2 klo 11-15 Paikka: Merenojan yhtenäiskoulun liikuntasali. Vapaa pääsy. Tapio Lehtinen KALAJOKI Oulun käräjäoikeus käsitteli tapausta, joka liittyi vuosina 1974 ja 1977 syntyneiden veljesten väliseen riitaan heidän vanhempiensa kotona Kalajoella 8. KULUVAN vuoden naiset arvelevat olevan rauhallisempi kuin edelliset, jolloin kylällä tapahtui tosi isoja asioita. Nuorempi veli puolestaan väitti isoveljen lyöneen muutamia kertoja nyrkillä kasvoihin ja kerran olkavarteen, minkä seurauksena syntyi verenpurkaumia, mustelmia ja hammasvaurioita. Järjestäjinä Rekryopo-hanke ja työllisyyspalvelut/työllisyyden kuntakokeilu. Tapahtumapäivänä vanhempi veli päätti mennä veljensä huoneeseen keskustelemaan tilanteesta, ja siitä lähtien osapuolten kertomukset eroavat toisistaan. Läheinen Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000. Hän kertoo tiedotteessa, että Pikku-Syötteestä neuvotteli loppuvaiheessa useampi ostaja. Veljekset syyttivät toisiaan pahoinpitelystä, mutta kumpikin kiisti syyllisyytensä. Lisäksi yritys on työllistänyt joukon osa-aikaisia työntekijöitä. Oikeus tuomitsi vanhemman veljen 60 päivän ehdolliseen vankeuteen ja maksamaan 1 000 euroa korvauksena kivusta ja särystä. Vetäjiä pitäisi saada useampia
Pe 19.1. Ma 22.1. Klo 17 Seurat ry:llä, Esa Kurkela, Erkki Alasaarela. Klo 18.30 Ompeluseurat ry:llä. Kalajoen seurakunnan lähetysnäyttely 9. Tummun ja tuoran kamari vanhustentalojen kerhohuoneella kello 1314.30. Nuorten retki Jokigospel-tapahtumaan Pyhäjoelle Ilmoittautuminen nuorten Jokigospel-tapahtumaan Pyhäjoelle 3.2. Klo 9 Aamurukous ja kahvit seurakuntakodilla. Pe 19.1. klo 18 Kalajoen Kristillisen Opiston juhlasalissa. Rakastu Raamattuun -päivä sunnuntaina. Klo 17 Mieskuoro seurakuntasalissa. 08 3161 303 ma-pe klo 9-15. Klo 18 Kirkkokuoro seurakuntasalissa. Maarit Eronen, Tarja Vilppola, MirjaMaaria Ridanpää, Eeva Pouke. Esiintymässä Juhani Tikkanen ja Miriam. Ilmoittaudu Annikalle (p. Puh. Raamattua voi lukea esimerkiksi henkilökohtaisena hartauskirjana, pienryhmissä tai seurakunnissa vuoden ympäri. Klo 18-21 Raution nuortenilta Juttutuvalla. Klo 19 Nuorten messu kirkossa. Kalajokinen Kalle Olavi Järvinen siunattiin Vuorenkallion kappelissa 13.1.2024. Christian Ahlskogin urkukonsertti Kalajoen kirkossa JUHA M. Urkuri Christian Ahlskogin konsertti on osa Bach Complete -konserttisarjaa. Klo 19 Nuortenilta seurakuntakodilla. Siunauksen toimitti kirkkoherra Kari Lauri. Klo 18.30 Raamattuluokka Suojarinteellä. To 25.1. Tule tekemään käsitöitä lähetystyön hyväksi tai omaksi iloksi tai vain yhteiseen kahvipöytään, kahvilassa on käsityötarvikkeita, voit tulla myös omien käsityötarvikkeiden kanssa. Ruokailun jälkeen ohjelmaa, mahdollisuus myös ostaa arpoja. Tiedotteessa kerrotaan, että konsertti on osa Bach Complete -konserttisarjaa, jossa hän esittää kaikki Johann Sebastian Bachin urkuteokset. Tule tekemään käsitöitä lähetystyön hyväksi tai omaksi iloksi tai vain yhteiseen kahvipöytään, kahvilassa on käsityötarvikkeita, voit tulla myös omien käsityötarvikkeiden kanssa. – Idean saimme Ruotsin Pipliaseuralta. 044 7229017). To 18.1. Klo 17-18 Himangan kirkko avoinna omatoimista pysähtymistä varten. Klo 18 Himangan kirkkokuoron harjoitukset seurakuntakodilla. Hän on myös mukana useissa urkurakennushankkeissa konsultin ja valvojan tehtävissä. Klo 15.15 Himangan lapsikuoron harjoitukset seurakuntakodilla. Yhteinen päiväkahvihetki, jonka ohessa pientä ohjelmaa. Saamme toisaalta aloittaa joka päivä uudestaan ristin takia, mutta toisaalta rakentaa elämää muuttumattomalle, vakaalle ja lujalle pohjalle. Klo 10 Messu kirkossa, lit. Jeesuksessa Jumala tuli ihmisten luo. Klo 13 Seurat Suojarinteellä, Antero Hämäläinen, Martti Murtoperä. Pe 26.1. Suvi Lehtimäki. klo 13 Hartaus Palvelukeskuksella. To 25.1. Kari Lauri, saarna Niko Rantanen, kant. Ahlskog toimii urkulehtorina ja kirkkomusiikin linjajohtajana Oulun Konservatoriossa. Ti 23.1. Klo 12-14 Käsityökahvila seurakuntakodilla Ikhtys-salissa. Kutsumme iltaan luottamushenkilöitä, työntekijöitä ja kaikkia seurakuntalaisia. Ke 24.1. Kalajoen kirjaston näyttelytilassa. Su 21.1. Su 21.1. 19 pääkonsertin lisäksi pidetään rinnakkaiskonsertteja eri kirkoissa. Klo 18.30 Tuomaskuoron harjoitukset seurakuntakodilla. Ruotsissa Raamattupäivää (Bibelns dag) on vietetty jo pitkään, sanoo Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Mayvor WärnRancken tiedotteessa. Teemailta; Ruonan tulevaisuus ja kehittäminen to 25.1.klo 18 Teemailta, Ruonan tulevaisuus ja kehittäminen, tervetuloa keskustelemaan Himangan seurakuntakodille miten voisimme kehittää aluetta tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Pe 19.1. 044 7229009) tai Markukselle (p. Lasse Kautto. Joku on sanonut, että maailman turvallisin paikka on olla lähellä Jeesusta. Ja Jumalan valtakunta on todellinen ja läsnä. Kalajokinen Vesa Päiviö Vasankari siunattiin Vuorenkallion kappelissa 13.1.2024. Jeesus on tässä ja nyt. 08 464 0530 Fax 08 463684 Jumalanpalveluksen radiointi sunnuntaisin kirkosta 95.0 MHz ja netissä www.kalajoenseurakunta.fi Syntyneet Kuolleet Haudatut Viime sunnuntain tekstissä Jeesus lukee Nasaretin synagoogassa Jesajan kirjan sanat: ”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Ti 23.1. Klo 18 Opistomyyjäiset ry:llä. Klo 13 Hartaus Palvelukeskuksella. Su 21.1. – Rukousviikolla on kahdeksan päivän aikana mahdollisuus lukea raamatuntekstejä ja rukoilla niiden pohjalta. Varaudu esittämään ruokakortti tai tiliote ja toimeentulotukipäätös diakoniatyöntekijälle. Heidi Huhtala, musiikissa avustaa Kalajoen Mieskuoro. Rakastu Raamattuun -päivän ja rukousviikon voi mainiosti yhdistää seurakunnissa, Wärn-Rancken jatkaa. Klo 18 Urkukonsertti kirkossa, urkuri, urkujensoitonopettaja Christian Ahlskog, konsertti on osa Bach Completekonserttisarjaa, jossa Ahlskog esittää kaikki Johann Sebastian Bachin urkuteokset, vapaa pääsy. Klo 16 Perjantaikerho 1-5-luokkalaisille seurakuntakodilla. To 25.1. KASTETUT Enni Inka Emilia Myllylä Alex Mikael Salmela Ahti Nantte Aukusti Siironen Väinö Arttu Elmeri Siironen Selina Lyydia Sorvari HAUTAAN SIUNATUT Kalle Olavi Järvinen 72v Timo Heikki Aro 60v Vesa Päiviö Vasankari 54v Kalajokiseutu KALAJOKI Urkuri Christian Ahlskog esittää J.S. Klo 11.30 Pyhäkoulu Pahkalan seuratuvalla. Tiina Saari ja Kristoffer Sundsten Kokkolasta saivat pojan 13.01.2024. 16 • Seurakunnalliset • 18.1.2024 Kalajoen seurakunta www.kalajoenseurakunta.fi kalajoki.seurakunta@evl.fi Puh. Klo 10-11.30 Perhekerho seurakuntakodilla päiväkerhotiloissa. Siunauksen toimitti kappalainen Suvi Lehtimäki. Klo 18-19.30 Päiväkerho Suojarinteellä. Klo 18 Työikäisten miesten saunailta Ruonalla. Klo 17-18 Himangan kirkko avoinna omatoimista pysähtymistä varten. Klo 17 Lapsikuoro seurakuntakodilla. Klo 12 Lähetyspiiri Päiväpakanat Ikhtys-salissa. Kirjoitamme rohkaisuviestejä vankeudessa oleville kristityille ja rukoilemme heidän puolestaan. Klo 18 Vainottujen kristittyjen tukiryhmä Jokelan pappilan yläkerrassa. Naistenpäivät Kalajoen Kristillisellä Opistolla Läsnäolossa 2.-4.2.2024. Klo 9.30-11 Hyvän mielen kahvit aikuisille seurakuntakodilla nuorisotila Artoksessa, vasen päätyovi, kahvit, hartaus Ulla Ketonen, bingon peluuta. Klo 11-13 Eläkeläisten kerho seurakuntakodilla. HIMANGAN KAPPELISEURAKUNTA To 18.1. Klo 11-14 Ruokakassijako taloudellisesti tiukilla oleville Himangan seurakuntakodilla. Klo 10-12 Käsityökahvila seurakuntakodilla Juttutuvalla. Christian Ahlskog on opiskellut urkujensoittoa Pietarsaaressa, Helsingissä ja Amsterdamissa. Eveliina ja Matias Aarnio Himangalta saivat pojan 12.01.2024. Klo 14 Seurat Kalajoen Mehtäkylän ry:llä, Esko Lapinoja ja Toivo Kalliokoski. Kaipaamaan jäivät puoliso ja lapset perheineen, veli perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Klo 12 Ystäväkerho Ikhtys-salissa, ruoka 6e, Sari Alajoki aiheena Kalajoen kirkkorakennukset ja hautausmaat, loppurukous Ulla Ketonen. Tuntuu turvalliselta aloittaa uusi vuosi Jeesuksen kanssa. Lisäksi hän on perehtynyt cembalonja klavikordinsoittoon sekä urkuimprovisaatioon. Klo 17-18 Alakoululaisten toimintailta seurakuntakodilla. Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä ja seurakuntia tästedes vuosittain joka tammikuu Raamatun aktiivisempaan lukemiseen. Kalajoen Kristillisen Opiston miestenpäivät 19.-21.1.2024 Aiheena: Mitä nyt. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.” ja sanoi: ”Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen”. Ke 24.1. KINNUNEN Kalajokiseutu Ensi sunnuntaina 21. tammikuuta. Klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa, toim. Pe 26.1. Pääsylippu 10 euroa. Klo 18-21 Nuortenilta nuorisotila Artoksessa, seurakuntakodilla. Klo 18-19 Toimintakerho alakoululaisille ja eskareille Pahkalan koululla. Timo Soini, Pekka Havupalo, Johannes Hyytinen, Jarkko Kuusisto, Tuomo Lahtinen, musiikista vastaa Kauko ja Kaipuu. kahvit, hartaus, arvontaa, Jarkko Kuusisto. Klo 19 Nuortenilta seurakuntakodilla. Bachin urkumusiikkia Kalajoen kirkossa sunnuntai-iltana 21. Mukana mm. Mukana mm. Klo 18 Rauhan Sanan seurat Pajalan seuratuvalla, Jukka Paananen. Suvi Lehtimäki. Klo 18-21 Nuortenilta nuorisotila Artoksessa, seurakuntakodilla. Klo 18.30 Raamattuluokka Suojarinteellä. Sarja, joka alkoi viime syyskuussa, jatkuu kahden vuoden ajan. Klo 19 Miesten laulupiiri huoltorakennuksella. Ke 24.1. RAUTION KAPPELISEURAKUNTA To 18.1. YHTEISET TAPAHTUMAT Nimikkolähettimme ja kohteet 2024: perhe Etu-Aasiassa, evankelista Jaakob ja seurakunta Kaukasiassa, Helene ja Joona Toivasen työ Myanmarin työalueella, Nyakaton Raamattukoulu Tansaniassa, Perhe Indonesiassa, Radiolähetystyö Intiassa, Raamattulähetystyö Israelissa, Raamatunkäännöstyö Namibiassa. Klo 11 Varttuneen väen kerho seurakuntakodilla, kerho alkaa ruokailulla (6 e), kerhossa on hartaus, ohjelmaa ja yhdessäoloa, arvonta, tule hiljentymään, kohtaamaan ja vaihtamaan kuulumisia kerhoon. Muistotilaisuus pidettiin teatteritalolla. Katso ohjelma ja hintatiedot www.kkro.fi/kurssit ja ilmoittaudu mukaan Opiston toimistoon 08 4639200. Kerhon päätteeksi hartaus. MUUT Kirkkoherranvirasto, Jokelan pappila, Plassintie 2, 85100 Kalajoki, avoinna ma-ke ja pe klo 9-14. Lasse Heikkilän ja Susanin konsertti la 3.2. Katja van Arem, nuorisotyönohjaaja Jeesus on tässä ja nyt Sana matkalle KALAJOEN SEURAKUNTA Jumalanpalveluksen radiointi osoitteessa www.kalajoenseurakunta.fi/verkkokirkko/ ja Kalajoen keskustan alueella taajuudella 95,0 MHz. 26.1. Tervetuloa mukaan! Klo 16 Perjantaikerho 1-5-luokkalaisille seurakuntakodilla. Klo 18-20 Raution nuorten avoimet ovet seurakuntakodilla. Ruokailu kello 11, aterian hinta 6 euroa. Klo 18-19 Kirkko auki rukousta varten. tammikuuta vietetään ensimmäistä kertaa Rakastu Raamattuun -päivää Kristittyjen ykseyden rukousviikon yhteydessä. Vaikka elämässä tulee vastaan kaikenlaista, niin Kaikkivaltiaalla Jumalalla on valta ja hän rakastaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: https:// kkro.fi/kurssit/miestenviikonloppu24/. Klo 12 Eläkeliiton kerho seurakuntakodilla. Lopuksi hiljennymme hartauteen. Kalajokinen Aaro Anton Hietala kuoli 14.1.2024 Taukokankaalla 98 vuoden ikäisenä. Klo 15-17 Kerho 6-7 lk oppilaille seurakuntakodilla. Klo 19 Miesten laulupiiri huoltorakennuksella. 08 4640 530, sähköposti: kalajoki.seurakunta@evl.fi Virkatodistustilaukset Oulun aluekeskusrekisteri puh. Klo 15 Lapsikuoro seurakuntakodilla. Ma 22.1. Himangan seurakuntatoimisto, Huhdantie 13, 68100 Himanka, avoinna torstaisin klo 12-15. Klo 19 Ompeluseurat Suojarinteellä, Hannu Rantala
Himangan Urheilijat ry. 20.1 klo 1113.00. Ohjaajana Joonas Kyösti. Suomen Mallin kerhot jatkuvat seuraavasti. Lahjoituksilla järjestetään muun muassa vertaistukea, apuvälineitä, kuntoutusta ja opaskoirien koulutusta. Ti: Palloilukerho Urheiluhalli 1-3 lk. Televisiosta asukkaat voivat seurata niin televisio-ohjelmia kuin myös netin tarjontaa. komedian “Kekkosen tytär” päivänäytökseen. Keittiövuorossa Toini K ja Sinikka N. Sitova ilmoittautuminen 29.1. Kalajoen Syöpäosasto. Raution keskustanaiset. Pitkäsenkylän Maaseutunaiset. Artemassa tuolijumppa jatkuu maanantaisin klo 16. Materiaalit os. Juurikoskenkatu 1 LT 7 Ylivieska. Ilosanoman ilta klo 18 Puhujana Esko Taipale Ke 24.1. Meillä on suuri Jumala, joka voi tehdä ihmeitä yhdessä rukoilevien ja omastaan jakavien ihmisten kanssa. Pieni ele -vaalikeräys presidentinvaalien äänestyspaikoilla 17.– 23.1. Tervetuloa! Tulossa! YUHallikisat su. Uudet ryhmään tulijat ottakaa yhteys ennen ryhmään tuloa joko Muistiluotsiin p. klo 15.0016.30 Ohjaajana Kalle Kaattari. To: Punttikerho Urheiluhalli 4-6 lk. Jokapäiväisen ruoka-avun, polttopuiden ja vaatteiden jakelun lisäksi seurakunta järjestää terapiaa lapsille, nuorille, perheille ja vammautuneille sotilaille ja vie apua taisteleville sotilaille. Syöpään sairastunut tai siitä parantunut. Omaiset Syntymäpäiväonnittelut halausten kera Aada Impolalle täyttäessäsi neljä vuotta. klo 13 Arjen pysäkki. Kodit murskataan. Hän oli viikon Suomen vierailulla Pyhän Maan Kristityt ry:n pastori Timo Suutarin kanssa. klo 18 Sanan & rukouksen ilta Ke 24.1. Toivottavat: mummu, pappa ja Petri www.kalajoenvapaaseurakunta.com kalajoki@svk.fi Tervetuloa! La 20.1. EA-ryhmä kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkona. Ti 23.1. Tiedoksi! Hallivaraus Kalajoen Junkkarit/ yu la. Olemme myös Facebookissa. Vuokrattavana juhliin astiastot,keittimet, lämpöastiat, liinat, kalusteet ja 2 telttaa. Tiedoksi! Hallivaraus tiistaisin Päiväkoti Puikkari klo 9.3011.00 ja MLLPäiväpeuhut klo 1113.00. 044 2517195. 2.2 klo 18.00. Ystäväpalvelu puh. Ohjaajana Antti Spak. Ilmoittautuminen paikan päällä. Tervetuloa! Ma: Koriskerho Raumankarin koululla klo 17.4519.00. Vaikka elämme hybriridiuhkien alla ja pakkasviikot koettelevat, silti meillä suomalaisilla on vara auttaa ystäväkansaa, joka taistelee jatkuvien hälytysten alla koko Euroopan oikeudenmukaisuuden ja demokratian puolesta. klo 16.4518.00. 17 • Perhe • 18.1.2024 Perhetapahtumat Lämmin kiitos kaikille teille jotka kunnioititte rakkaamme VesaVasankarin muistoa ja otitte osaa suruumme. www.himanganurheilijat.fi Eläkeliitto Kalajoki. Ti: Palloilukerho Urheiluhalli 4-6 lk. Asukkaat ja henkilökunta ottivat kiitollisuudella vastaan tämänkertaisen lahjoituksen.Aikaisempiin lahjoituksiin ovat osallistuneet LC Kalajoen lisäksi LC Kalajoki Kallattaret. 0449868 009. klo 19.00 Tervetuloa! Tiistaisin klo 18.0019.30 Salibandy harjoitukset 20152016 syntyneille Urheiluhallilla Ilmoittautuminen paikan päällä. jarjestot@kalajokiseutu. Nykyaikaisen television lahjoitus lisää viihtyisyyttä osaltaan kodinomaisen asumisen yksikössä. Keräys on järjestetty vaalien yhteydessä 117 vuoden ajan. ja 11.2.2024. Vasemmalta LC Kalajoen edustajat Reino Tilvis ja Juho Pehkonen, Kanervakodin edustajat vastuualuepäällikkö Miia Sarja ja lähihoitaja Ritva Rahkola. Hinta 20e/ilmoitus tai 195e/ vuosi. klo 18 Nuorten perjantaikahvila Su 21.1. Ruokajako klo 17.30-18.00 Ke 24.1. Ohjaajana Kimmo Mäkelä 050 3554 216. klo 11.00.-13.000 Tammikuun kuukausikerho Aleksilla. himanganurheilijat.fi. Tiistaisin Ampumahiihdon yhteisharjoitukset klo 18.00 Pernun hiihtomajalla! Ei ikärajaa. 20.1 klo 13.0014.30. 040 5647646. klo 17.00. Antoliyn seurakunta toimii intensiivisesti sodassa läheisensä ja kotinsa menettäneiden, vammautuneiden, traumatisoituneiden siviilien ja sotilaiden hyväksi. Ukrainalaispastori vieraili Kalajoella tiistaina Oikealla pastori Anatoley, vasemmalla pastori Timo Suutari. mennessä Liisalle 040 7659119. 1) OmaisOiva-ohjaaja tavattavissa ikäihmisten kohtaamispaikka Virtatuvassa Kauppakeskus Merrassa ( toinen kerros, kirjaston vieressä ) perjantaina 19.1.24 klo 12-15. Leijonat lahjoittivat television Kanervakotiin LC KALAJOKI Kirsti Siljander KALAJOKI Tiistai-iltana oli Kalajoen seurakuntatalolla vierailemassa ukrainalaispastori Anatoliy Zaghliada Vinnitsan Morning Star Church -seurakunnasta. Varaukset Seijalta 044 0363317. Avun tarve on mittaamattoman suuri ja monitahoinen. KIRSTI SILJANDER Kuvassa Isä Brown ja hänen ”laumansa”. Torstaisin Hallivaraus Hipa klo 1718.30. Voittoja 1300e arvosta. 18.1. Tervetuloa! SARJAHIIHDOT Urheiluhallin maastossa TÄNÄÄN to. Pelikirjat alk.4e. Päiväkahvit ja arpajaiset 25.1. sis alv. Ystäväpalvelun seuraava kokoontuminen tiistaina 23.1.2023 klo 18.00 Mamma Leonessa vuosittaisen yhteisen ruokailun parissa. Tiedoksi! Hallivaraus KePyn jäsenseurojen käyttöön la. Rintamalta saapuu kätensä, jalkansa tai henkisen terveytensä menettäneitä. Leijonat lahjoittivat sinne television. Tervetuloa tutustumaan! Ti 30.1. EA-ryhmä puh. klo 12.00-14.30 Vertaistuki kerho Aleksilla. Ei pidä unohtaa, että meitä kansakuntana autettiin viime sotien aikana monin eri tavoin ja kansa rukoili. Himangalla kuntosalivuoro tiistaisin klo 18 (Mainingin kuntoutus). Tiedoksi! Ampumahiihdon Alue-cupkisat Pernun hiihtomajalla su. klo 11.00. Katso tarkemmat tiedot www. Matka toteutuu jos lähtijöitä on 20 henkilöä. 4.2 klo 11.00 Urheiluhallilla. Pakkasraja -15. Seiväsja kolmiloikka pe. Rukouskokous klo 19 Yhteisö Hei yhdistystoimija! Yhteisöpalstat on tarkoitettu seurojen sisäiseen tiedottamiseen. klo 18 Seurakunnan suunnittelukokous Ti 23.1. Muistellaan menneitä ja suunnitellaan tulevaa vuotta. Ruokajako klo 11-12 La 20.1. mennessä tekstiviestillä tai WhatsUppryhmään. Tervetuloa! Teatterimatka Seinäjoelle pe 1.3. fi viimeistään julkaisuviikon tiistaina. 044-9868009, OOtoimisto avoinna maanantaisin klo 8 – 16 os. 044-7720093 tai OmaisOivaan p. Kalajokiseutu Presidentinvaalien äänestyspaikoilla on mahdollista tukea kotimaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita. 2) Muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen suunnattu Nuppi ja Ruppi-ryhmä Kalajoki torstaina 25.1.2024 klo 13-14.30 Ventelän talolla. Kalajokiseutu pidättää oikeuden muutoksiin. klo 12.00. klo 15.1516.30. Kotisivut www.jokilaaksojenomaishoitajat.fi. Omaishoitaja ja läheinen tai omaishoito asioista kiinnostunut, tule hengähtämään hetkeksi kahvikupin äärelle ja tutustumaan toimintaamme. Majoitus Wanhan Pankin tiloissa, osoite Rahatie 2. Vaalikeräys vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi HELLUNTAI SEURAKUNTA Tervetuloa! www.kalajoenhelluntaiseurakunta.com RISTEYSTEMPPELI Kuusitie 4, 85100 Kalajoki Pe 19.1. Samalla saat tietoa ja ohjausta omaishoitajuus asioissa. Jokilaaksojen Omaishoitajat ja läheiset ry. Keskiviikkokerho 24.1.23 klo 12.00 seurakuntakodilla, pelataan bingoa (kynät mukaan). Joka päivä perheissä on murhetta isän, äidin tai jonkun läheisen kuoleman tähden. Tiedustelut OmaisOiva-ohjaaja p. Julkaisemme kokousilmoitukset muistutuksena vain kun Kalajokiseudussa on erillinen ilmoitus kehysilmoituksesta. SPR Kalajoen osasto. Suosikkeina ovat olleet musiikki ja urheilu. 21.1 alk. Kalajokiseutu KALAJOKI LC Kalajoen palveluaktiviteetin kohteena oli Seniorikeskus Mäntyrinteellä oleva asumispalvelukeskus Kanervakoti. Puffetti ja Leijona-arvonta. Ilmoitathan osallistumisestasi ruokailuun pe 19.1. Kalajoen Reumayhdistys ry. ja 28.1.2024 sekä mahdollisella vaalien toisella kierroksella 31.1.–6.2. Päiväkahvit Kärkisen kylätalolla ma 29.1. Maanantaisin N/M Harrastelentopallovuoro Urheiluhallilla alk. klo 12 Arpavoitto mukaan Tervetuloa. BINGO Urheiluhallilla sunnuntaisin alk
Kaikkien Hillan julkaisujen yhteenlaskettu tavoittavuusluku on 600 000. mennessä: aineisto@kpk.fi Lehdessä paikallisten toimijoiden mainokset ovat tutkitusti osa haluttua sisältöä, varaa siis mainos, joka luetaan. Tee ilmoitus helposti: kalajokiseutu.fi/vauvavuosi Ilmoitukseen tulevat tiedot • lapsen nimi, syntymäaika ja kotipaikkakunta • vanhempien nimet Hinnat sis. Viestiliite jaetaan kaikille Keskipohjanmaan ja Kalajokiseudun tilaajille. julkaistavilla teemasivuillaan. Vauvavuosi 2023 koottuna Iloa, naurua ja unelmia – 47 x 65 mm 25 € Käännän Erän sääntömääräinen talvikokous to 25.1.2024 klo 19.00 Hirvimutterilla. klo 15. Tervetuloa! ETELÄPUOLEN METSÄSTYSSEURAN TALVIKOKOUS su 28.1.2024 Hyötypytingillä klo 19 esillä sääntömääräiset asiat sekä 4§,5§ ja 8§ esitykset sääntömuutoksista Tervetuloa! MAAKUNTAVIESTILIITE 1.2.2024 Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan Hilla Groupin julkaisut tavoittavat viikoittain yhteensä 346 500 lukijaa. mennessä • Mainosaineistot 30.1. Lisää tietoa lukijoistamme löytyy verkkosivultamme mainostajalle.hillagroup.fi KALAJ O KI SE UT U mainostajalle.hillagroup.fi. 24 %. Huom! Kuvan julkaisuun pitää olla vanhempien lupa. • Mainosvaraukset 29.1. Huomionarvoista on, että Hillan lukijat seuraavat useampaa kuin yhtä Hillan mediaa. Ilmoitusten viimeinen jättöaika on 22.1. 18 • Menot • 18.1.2024 Kalajokiseutu julkaisee vuonna 2023 syntyneiden vauvojen kuvia 25.1. alv. Kokonaistavoittavuus 138 600 lukijaa Kysy lisää mediamyyjältäsi tai myynti@hillagroup.fi Alueemme suurin urheilutapahtuma hiihdon maakuntaviesti järjestetään 10.2. Kalajoella
p. lvisimonen.fi P. Julkaisupäivä torstaisin . 0442823397 • Normaali ja vaativa terveyttä edistävä jalkojenhoito • Jalkaterapia ja alaraaja-analyysit • Yksilölliset tukipohjalliset • Alaraajojen hieronta • Pienapuvälineet JALKATERAPEUTTI ANNA-MARI PAHKALA Normaali ja vaativa terveyttä edistävä jalkojenhoito Jalkaterapia ja alaraaja-analyysit Yksilölliset tukipohjalliset Alaraajojen hieronta Pienapuvälineet Kalajoentie 6, 85100 Kalajoki www.jalkaterapeuttipahkala.com Puh. ISSN 2242-5675, ISSN-L 2242-5675 Pohjankyläntie 1, 85100 Kalajoki www.kalajokiseutu.fi Toimittaja Sari Passoja-Verronen p. 08 461 417 www. 045-2070022 0445513662 • www.thenuohooja.fi JALKATERAPEUTTI ANNA-MARI PAHKALA Normaali ja vaativa terveyttä edistävä jalkojenhoito Jalkaterapia ja alaraaja-analyysit Yksilölliset tukipohjalliset Alaraajojen hieronta Pienapuvälineet Kalajoentie 6, 85100 Kalajoki www.jalkaterapeuttipahkala.com Puh. Sisältöjohtaja Inka Partanen . Ota yhteyttä ja kysy tarjousta! puh. 041 3111 025 WHATSAPP +36205178717 kkoirakampaamo@gmail.com Mehtäkyläntie 28. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kalajokiseutu.fi Kalajoen koirakampaamo palvelee sinua: koirien pesu, trimmaus, kuivaus, ja kynsien leikkaus Varaa aika heti tänään PUH. 040 776 8703 toimisto 040 776 8797 Mika www.asianajokeskitalo.fi K ESKITALO OY Asianajotoimisto SUUNNITTELU MYYNTI ASENNUS Vierivainiontie 2 KALAJOKI p. alv 24 %) Mainokset mainostajalle.hillagroup.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Tietosuojalauseke hillagroup.fi/tietosuoja 19 • Palvelut • 18.1.2024 Rivit Jätä ilmoitus helposti: asiakaspalvelu.hillagroup.fi/ Pihapuiden kaadot Pienkonehuolto Siipo Oy p. Uutismedian liiton jäsen . Kommentoi juttuja, anna palautetta ja vaihda ajatuksia muiden lukijoiden kanssa. Julkaisija Hilla Group Oyj . 08 463 830, 044 5463 830 toimisto@tilipalveluolkkola.fi www.tilipalveluolkkola.com Koneurakointi J.Siironen • lumityöt • maansiirtoa • traktoriurakointia • kaivinkonetyöt yms. 050 441 8581 Myyntipäällikkö Joonas Rousu p. Jakelualue Kalajoki . . 0442823397 AA, VT Mika Keskitalo Rautatiekatu 6 A 7, Ylivieska Puh. 08 462 090, 040 5098 788 sp. 040 672 1260 Päätoimittaja Annika Tiitto p. 0405074039 Osallistu keskusteluun. Toimitusjohtaja Mikko Luoma . Botnia Print Oy Ab, Kokkola . Heti vapaa. 050 462 5620 Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@hillagroup.fi asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 (ma-pe 9-15) Lukijailmoitukset asiakaspalvelu.hillagroup.fi/ lukijailmoitukset Jakelupäivystys 0800 30101 ma-pe klo 7-11 ja la 7-9.30 (maksuton numero) Muina aikoina: hillalogistiikka.fi/palaute Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. (08) 460 605, 0400 583 589 JÄTETERMINAALI PALVELEE Kalajoella, Linkkitie 13 ti–to klo 9–16 ja maanantaina ja perjantaina klo 9–17 KELATAKSI Pohjois-Suomen Taksi Oy Tilaa tutusta numerosta Kalajokiset autoilijat 00880000 9933337777 Pohjois-Pohjanmaa tilauspuhelu on maksuton ja palvelee 24/7 • ISÄNNÖINNIT • KIRJANPIDOT •ASUMISEEN LIITTYVÄT PALVELUT Ammattitaitoista palvelua pitkällä kokemuksella! Kalajoen Kiinteistönhoito Oy Kalajoentie 32, 85100 KALAJOKI puh. 040 865 1584 Apulintie 14, KALAJOKI Puh. aila.siirila@kkh.inet.fi LKV [A] · Kalajoki · Kannus · Haapavesi · Ylivieska Katsastus KOTIMAINEN, PAIKALLINEN | WWW.PLUS.FI Ark 8-18, la 9-15 Ark 8.30-16, to -17.30 Ark 9-16, to -18 Ark 8.30-16, to -17.30 PIHAPUIDEN KAADOT METSÄNHOITOTYÖT AKK Metsäja huoltotyö 050 5501 665 Tarjotaan vuokralle 40m² yksiö Vuorenkallion alueelta
Sinulle. La 20.1 klo 13.00 Kansanedustaja OLGA OIMAS-PANUMA Tapion Tuvalla. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kalajokiseutu.fi OLLI REHNIN PRESIDENTTIKAMPANJAA KALAJOELLA TUKEMASSA. Tilaisuuden jälkeen Kalajoen paikallisyhdistyksen yleinen kokous. OLGA OIMAS-PANUMA ANNIKA SAARIKKO ANTTI KAIKKONEN ANTTI KURVINEN. ????. 20 • 18.1.2024 Olli Rehn Vakaa kuin kallio Vaalipäivä sunnuntai 28.1.2024. Ennakkoäänestys 17.–23.1.2024. 3 Muista käydä äänestämässä! ollirehn2024.fi M ak sa ja: Ke sk us ta n Po hjo isPo hja nm aa n piir i ry Autamme yritystäsi kasvamaan ja erottumaan mainostajalle.hillagroup.fi Tutustu: Tutkiva totuudenetsijä ja herkullinen tarinaniskijä. Kahvitarjoilu. klo 15.45 ANNIKA SAARIKKO, ANTTI KAIKKONEN JA ANTTI KURVINEN Tapion Tuvalla. Ma 22.1. Kahvit alkavat klo 15.00 Lämpimästi Tervetuloa. Oma paikallislehtesi: kalajokiseutu.fi Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle