6600 parannettu painos K u u K a u d e n K u v a a ja T iin a iT K o n e n | To u K o H u ja n e n | iiu Su Si r a ja | u ll a m a ij a H ä n n in e n | v a lo K u v a u SK o u lu T u S | H e lS in K i Sc H o o l | lu m e n K u v a u S | Su u r K il pa il u | n iK o n Z 5 | 1/ 20 20 kuvataan Tiina itkonen kylmää kauneutta 10x Suurkilpailun parhaat opastus valokuvausta opiskelemaan Nro 1/2020 OK_kansi_1-20.indd 1 12.1.2020 14.11. Lumi NikoN Z 50 peilitön digikamera SoNy
Vai oletko nuori ja mietit mitä haluaisit tehdä elämässä. Grönlanti tuntuu niin kaukaiselta lumettomasta Helsingistä käsin. tekijöiltä Lumen aika Lumi muovaa maisemaa ja haastaa kuvaajaa keksimään pelkistetystä maisemasta kiinnostavat elementit. Elettiin pulakauden loppuvuosia. Omia polkujaan kulkenut Nikon on lähtenyt kilpailuun, jossa sitä on vastassa useita vastaavantyyppisiä ja -hintaisia kameroita mm. Alkuun lehdestä otettiin 300 kappaleen painos. Suosittuja aiheita ovat viime vuonna olleet luonto, ihmiset ja eläimet. Itkoselle se on kuitenkin rakas ja kotoisa paikka, johon hän palaa aina vain uudestaan. Sivujen monistaminen tapahtui rotaprint-menetelmällä, eikä ensimmäisissä numeroissa saatu vielä kuvia painettua lehteen. Valittavana on Vuoden kuvaaja -kilpailu, Suurkilpailu ja EISA Maestro. Ensimmäinen Kamera-lehti ilmestyi 1950. Talvesta ja lumesta kannattaa nauttia, kun se on mahdollista – myös EteläSuomessa. Haastettaviin mahtuu myös Kamera-lehden helmikuun numeroon testattava Olympus OM-D E-M5 III. EISA Maestron aiheena on tällä kertaa liike. Valokuvauksellista vuotta 2020 ja Kuva & Ääni messuilla helmi —maaliskuun vaihteessa juhlitaan! PÄÄKIRJOITUS 4 Kamera 1|2020 Paakkari-sisis 1-20.indd 4 12.1.2020 13.54. Lisäksi toimitukseen sai lähettää kysymyksiä. Lue juttu sivulta {36} Jussi HeLimäki kirjoittaja ja kuvaaja uusi askeL nikoniLLe Nikon Z 50 on valmistajansa ensimmäinen APS-C -kennokoon peilitön kamera. vieTäTkö vuorotteluvapaata. Canonilta, Fujifilmiltä, Sonylta ja Panasonicilta. Aurinkoinen kuulas pakkaspäivä ja pilvinen, harmaa sää tarjoavat kummatkin hyviä kuvausmahdollisuuksia. Ensimmäisenä Kamera-lehden päätoimittajana toimi kemisti ja valokuvaaja Eero Raviniemi. On kuvattu ympärillä olevaa maailmaa. Nyt juhlavuonna odotamme jälleen lukijoidemme parhaita kuvia kilpailuihin. Kutkuttaako. Maan luonto on kiehtovaa; sokaisevasta valkeudesta nälkäisiin jääkarhuihin. Se on ollut avoin kuvakilpailu, joka on innostanut monia lukijoita lähettämään otoksiaan. Lue juttu sivulta {16} kaTaRina BoiJeR kirjoittaja kRisTiina Haaga päätoimittajan sijainen kristiina.haaga @kamera-lehti.fi Juhlavuosi käynnistyy T ii n a iT k o n e n Tänä vuonna juhlitaan Kamera-lehden 70:tä vuotta. Suomessa ja ulkomailla on useita eri vaihtoehtoja opiskeluun; kotimaassa Taideteollisesta korkeakoulusta aina kansalaisopistoihin asti. Lue juttu sivulta {46} Timo RipaTTi kirjoittaja ja kuvaaja kyLmää kauneuTTa Tiina Itkonen on tehnyt Grönlantiin 16 matkaa, joten kiinnostavia tarinoita riitti. Kylmyyden ja kauneuden syliin. Lukijoille luvattiin, että lehdessä tullaan käsittelemään erilaisia valokuvausalaan kuuluvia valokuvausteknillisiä ja -taiteellisia kysymyksiä, joko laajempina kirjoitelmina tai helppotajuisina ohjeina ja uutisten muodossa. Aihe on tuttu jo edellisestä Vuoden Kuvaaja -kilpailusta. Pitkäaikainen avustajamme Matti Ristimäki valottaa Kamera-lehden syntyyn johtaneita tapahtumia artikkelissaan. peRinTeikäs suuRkiLpaiLu on käyty vuodesta 1952 lähtien. Olen huomannut, että kursseilta saa aina uutta intoa kuvaamiseen. Tässä lehdessä on Vanessa Rikin koostama paketti erilaisista valokuvauksen opiskelumahdollisuuksista. EISA Maestron kuvien pitää olla kuvattuja varta vasten kilpailuun, ja yksi kuvaaja voi lähettää 5-8 kuvaa. Lisäksi löytyy erilaisia lyhytkursseja, joita järjestävät esimerkiksi Kameraseurat
{16} Tiina Itkonen: Aliqa, 1998. 3X k u v a a ja 16 | Kuukauden kuvaaja Tiina Itkonen 26 | Omakuva pitsan kanssa Iiu Susiraja 66 | Mielikuvani Ullamaija Hänninen {66} U l l a m a ij a H ä n n in e n T II n A IT k o n e n W 1 2020 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 1-20.indd 5 12.1.2020 13.54
4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 54 | Kameraseura Kaisa Rastimo 69 | 70 vuotta sitten 70 | Mennyttä valoa 71 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 74 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 45 | Kuukauden valinnat 46 | Kamerat testissä Nikon Z 50 49 | Kamerat testissä Sony ?6600 52 | Vanhat objektiivit Helios 44M 58 mm f/2 OPASTUS 32 | Portfolio kuntoon Touko Hujasen opastuksella 36 | Luontokuvaus Lumen kuvaus 42 | Kuvankäsittely Pikamaskaus 55 | Kuva postimerkkiin Klaus Welp 62 | Valokuvakoulutus V a n e s s a R ik i V a n e s s a R ik i R ii k k a H e d m a n {32} {14} Osallistu eisa maestrO kilpailuun sivu 76 H a R R i H ie T a l a 45 1 2020 6 Kamera 1|2020 {52} 52 46 49 Paakkari-sisis 1-20.indd 6 12.1.2020 13.54
postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. OSALLISTU! 8 | Kevään 2020 kurssit 12 | Lukijakysymys 35 | Luontokuvakoulu 76 | EISA Maestro {62} LISÄKSI 14 | Lukijalta Riikka Hedman 28 | Helsinki School Suomalainen taidevalokuvaus jU s s i H e l im ä k i VOITTAJAT 58 | Suurkilpailu 2019 {36} www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHtI 1/2020 ilmestymispäivä 23.1.2020 tOIMItuS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja Arja Krank Päätoimittajan sijainen, Art director Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Middleton toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Katriina Etholén, Harri Hietala, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Juha Laitalainen, Sami Laitinen, Kari Leponiemi, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Matti Ristimäki, Kristiina Sievi-Korte, Jari Tomminen, Sari Vennola toimitusneuvosto Peter Forsgård, Liisa Söderlund, Teemu Ojala tilaajapalvelu puh. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. 040 503 8027 merja.calton@mediamyynti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi ilmoitusmyynti Merja Calton p. issn 0022-8133 kirjapaino Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. Lumi NikoN Z 50 peilitön digikamera SoNy . Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. 6600 parannettu painos K u u K a u d e n K u v a a ja T iin a iT K o n e n | To u K o H u ja n e n | iiu Su Si r a ja | u ll a m a ij a H ä n n in e n | v a lo K u v a u SK o u lu T u S | H e lS in K i Sc H o o l | lu m e n K u v a u S | Su u r K il pa il u | n iK o n Z 5 | 1/ 20 20 kuvataan Tiina itkonen kylmää kauneutta 10x Suurkilpailun parhaat opastus valokuvausta opiskelemaan Nro 1/2020 y ii n a iT k o n e n SISÄLTÖ 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 1-20.indd 7 12.1.2020 13.54
Katso tarkemmat tiedot netissä kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus * Opettajana peruskursseilla toimii Suomen Kameraseurojen Liiton hallituksen jäsen, valokuvaaja Reino Havumäki. Yhdelle kurssille otetaan kor keintaan 14 osallistujaa. 8 Kamera 1|2020 KEVÄÄN 2020 KURSSeja R e in o H a v u m ä k i Kurssit järjestetään pääasial lisesti Kameraseura ry:n toimi tiloissa Helsingissä. klo 17.15 20.30 Hinta 200 € MIKAEL RANTALAISEN LIGHTROOM-KURSSI La ja su 4.–5.4. Kurssi-ilmo_1-20.indd 8 10.1.2020 15.42. klo 11–17 Hinta 95 € DIGIKAMERA TUTUKSI * Su 17.5. klo 17–23 Hinta 80 € SYANOTYPIA-TYÖPAJA Pe 8.5. klo 17.15 20.30 (ei vappuaattona), yhteensä 9 opetuskertaa + näyttelyn ripustaminen ma 1.6. Mikä li kurssi on loppuunmyyty, voit ilmoit tautua jonoon sähköpos titse osoitteeseen jasenpalvelut@ kameraseura.fi. klo 17–21 ja su 8.3. klo 10–18 Hinta 75 € HENKILÖKUVAUS MILJÖÖSSÄ * Su 24.5. klo 11–17, sunnuntai 26.4. on myös kansainvälinen Pinhole Day! Hinta 140 € ESA ROSQVISTIN YÖKUVAUSKURSSI La 25.4. klo 10–16 Hinta 140 € NEULANREIKÄKAMERATYÖPAJA La ja su 25.–26.4. klo 10-18 Hinta 140 € ABC 2 VALOKUVAUKSEN JATKOKURSSI * Näyttelyryhmä Torstai-iltaisin 19.3.–21.5. klo 18–21 ja la 9.5. Alennukset: Kameralehden kestotilaajat sekä Kameraseu ra ry:n ja SKsL:n jäsenet 15% ja kaikki alle 25vuotiaat 50% normaalihinnasta. klo 10 16 Hinta 160 € STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET * Pe 6.3. Katso tarkemmat tiedot sekä uusimmat kurssit osoitteessa www.kamera-lehti.fi/kauppa/ koulutus Lisätietoja valokuvauksen har rastustoiminnasta Kameraseu ran sivuilla www.kameraseura.fi PIMIÖTYÖSKENTELYN PERUSKURSSI * La ja su 22.–23.2. klo 10–18 Hinta 75 € Kameraseura ry:n kevät tarjoaa valokuvauskursseja sekä aloittelijoille että kokeneemmille valokuvaajille
Tekijät ovat hyödyntäneet haastatteluaineistoa, ilmastotutkijoiden keräämää tieteellistä dataa sekä työskennelleet alueilla ja yhteisöissä, jotka kärsivät humanitaarisista kriiseistä, kuten aavikoitumisesta ja elinalueiden tuhoutumisesta. Veli Granö Manifesti 31.1.–23.2.2020 Valokuvagalleria Hippolyte Helsinki | Yrjönkatu 8–10 www.hippolyte.fi Veera Konsti: Tarinoita syvästä idästä, osa 1 25.12.2019–29.3.2020 Riihisaari Savonlinna | Nälkälinnanmäki https://www.savonlinna.fi/riihisaari V e e r a K O N s T i + Uutuuskirjat { 10} + Lukijakysymys { 12} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Välkät u 1-20.indd 9 12.1.2020 15.20. Osa taiteilijoista on inspiroitunut luonnossa kuvatun materiaalin visuaalisuudesta, kun taas toiset ovat suunnanneet katseensa tuntemattomaan tulevaisuuteen Näyttelyn taiteilijat: Tuula Hara, Eerika Jalasaho, Katarina Karppinen, Taina Kontio, Kristiina Korpela, Maria Kärkkäinen, Mirva Liimatta & Lauri Hei, Ulla-Mari Lindström, Heli Mannisenmäki, Satu Miettinen ja Johanna Väisänen. Näyttelyssä tuodaan esille ihmisiä, jotka kaikesta huolimatta ovat jääneet tai palanneet. KOONNUT Kristiina Haaga kön aiheuttaman koronapurkauksen seurauksena. Kuva muodostuu sähn ä y t t e ly t Tammi-helmikuun näyttelyissä otetaan kantaa ilmastokysymyksiin. VB-ValokuVakeskuksessa on esillä Valokuvaja mediataideyhdistys Valmed Ry:n Kaiken muutos – Viestejä tuleville Yhteisnäyttelyssä 12 taiteilijaa on tarttunut ilmastonmuutokseen, jota kaikki näyttelyn teokset kommentoivat. Samalla se käsittelee aikuistumista, itäsuomalaisuutta, paluumuuttoa sekä vaihtoehtoisia tapoja elää. RiihisaaRessa, Saimaan luontoja museokeskuksessa on valokuvaaja Veera Konstin näyttely Tarinoita syvästä idästä, osa 1. Maisterin tutkintoaan Aalto-yliopistoon viimeistelevä valokuvataiteilija ja freelance-valokuvaaja Konsti on myös itse kotoisin Savonlinnasta. Veli Granö on kansainvälisesti tunnetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia nykytaiteilijoita. Näyttely käsittelee muuttotappiokunnan elämää nuorten aikuisten kautta; millaista on elää Savonlinnassa työn, rakkauden tai perhesuhteiden vuoksi. Kirliankuvaus on neuvostoliittolaisen Semjon Kirlianin mukaan nimetty valokuvausmenetelmä, jossa kuvattavat kohteet näkyvät erilaisina hehkuvina kuvioina. ValokuVagalleRia Hippolytessä Veli Granön kirliankuvakokonaisuudessa Manifesti taiteilija soveltaa kiehtovaa, vanhaa tekniikkaa. Valmed ry: Kaiken muutos – Viestejä tuleville 17.1.–1.3.2020 VB-Valokuvakeskus Kuopio | Kuninkaankatu 14–16 https://vb-valokuvakeskus.fi/ Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat H e l i M a N N is e N M ä K i V e l i G r a N ö Heli Mannisenmäki, Mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta. Näyttelyn teokset on toteutettu yhteistyössä rikosmuseon ja kansallismuseon kanssa, joiden kokoelmista Granö on kuvannut muutamia suomalaisille merkityksellisiä historiallisia esineitä. Potrettien henkilöt ovat osallistuneet kuvien tekoon; kuvauspaikat on valittu yhdessä ja kuvattavat ovat itse kirjoittaneet kuvatekstit
Kirja näyttää saariston monet kasvot ja maisemallisen vaihtelun itärajalta Suomenlahtea pitkin Saaristomerelle ja Ahvenanmaalle ja sieltä edelleen Selkämeren ja Merenkurkun kautta Perämerelle. Värin kokonaismäärästä seuraa hidas imeytyminen. Maija Tiensuu ja Annabelle Antas Talvikirja Docendo, 2019 www.docendo.fi | 175 sivua | 27,95 euroa Talvikirja on tunnelmallinen teos, jonka äärellä on mukava rauhoittua, antaa ajatusten levätä, tehdä asioita kiirehtimättä ja keskittyä olennaiseen. Varjosävyjen määrä kasvaa päivä päivältä, koska syvimmät mustat pysyvät mustina, mutta tummimmat harmaat kirkastuvat. Teosta on painettu 850 kappaletta ja se maksaa 38 euroa. 1 2 3 3 1 eskolan uusin kirja Blue Monograph on läpileikkaus taiteilijan valokuvateoksiin. Ikänsä meren äärellä asunut luontokuvaaja Arno Rautavaara on kirjoittanut tekstit. Se on samalla Helsingin Sanomien 130-vuotisjuhlakirja. Sarjassa on nähty esimerkiksi 100-vuotiaita suomalaisia, avantoja ilmakuvissa, pakastearkkuja, kahvinjuontia, häät ABC-asemalla, leipäjonon jonottajia, lumikasoja, pienten lasten äitejä syömässä lounasta sekä ihmisiä, jotka muistuttavat omia ajoneuvojaan. klo 17. Osia on julkaistu tähän mennessä 43, ja miltei jokainen on kuulunut HS:n luetuimpiin. Paitsi jos syö meikkiä." – Audrey Hepburn KOONNUT Kristiina Haaga 3X k ir ja U U T U U S Markus Jokela ja Kaisa Rautaheimo Kuvia Suomesta Helsingin Sanomat, 2019 www.eshop.fi/hskauppa | 192 sivua | 46 euroa Kuvia Suomesta -sarjan jokaisessa osassa Helsingin Sanomien valokuvaaja on kuvannut pitkään yhtä aihetta. Kirja on painettu porvoolaisessa Bookwell kirjapainossa. Always Audrey -valokuvanäyttely ikonisesta Audrey Hepburnista kuuden eri kuvaajan silmin. Talvikirja kehottaa arvostamaan arjen pieniä hetkiä ja luonnon kauneutta. Kirjaan on valittu 27 parasta kuvasarjaa. KAMERAMAAILMA "Meikki voi kaunistaa ulkoisesti, mutta se ei auta sisäiseen rumuuteen. Suurin osa valokuvista on peräisin 1980-luvulta, kun taas muut vuosikymmenet ovat tasaisesti edustettuna. Teokset ryhmittyvät kokonaisuudeksi koko galleriatilaan. Kuvat käsittelevät inhimillisesti koskettavia hetkiä, elettyjä tiloja, nykyään jo kadonneita kaupungiosia ja katunäkymiä vaihtelevissa valaistuksissa eri maissa. Kirjan sivuilla nautitaan talven tunnelmista ja tuoksuista. Kirjan ydinajatus kiteytyy lauseeseen "less is more – vähemmän on enemmän". Valokuvakeskus Nykyajan tammikuun Lätäkköhyppy ja muita kuvia -näyttelyssä nähdään Eskolan mustavalkoisia kuvia, joiden painotus on miljöössä, kaupungeissa ja sosiaalisissa suhteissa. OK_Välkät u 1-20.indd 10 12.1.2020 15.20. Suomen Ammattiluontokuvaajat ry, Arno Rautavaara Suomalainen maisema Saaristo Docendo, 2015 www.docendo.fi | 160 sivua | 24,95 euroa Saaristo-kirjassa ammattiluontokuvaajien kauniit kuvat välittävät saariston ja rannikon maisemat ja tunnelmat eri vuodenaikoina. Laadukas jälki on syntynyt tritone-menetelmällä, eli kuvat on painettu kolmella spottivärillä. https://valokuvakeskusnykyaika.fi/ Taneli Eskolalta kirja ja näyttely 2 T a N e l i e s K O l a VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 Kamera 1|2020 Iconic Images Gallery, Lontoo. Taiteilijatapaaminen torstaina 30.1. Yksi on oranssilla sävytetty ruskea, toinen siniseen sävytetty musta ja kolmas deep black. Värit siis vain paranevat, kun teos vanhenee
Pohjanmaan Valokuvakeskus, Lapua. Jacob Åbergin valokuvanäyttely 8.1. 1.2.2020. a rj e n t a id e t t a – Iiris Haltimo 236 suorittaa ammattitutkintoa tai valokuvaajan erikoistutkintoa. Oma muotokuva oli nyt yhä useamman ihmisen saavutettavissa. Luontosivusto.fi -palvelu ja Nautitaan luonnosta -korttipakka ohjaavat luonnon äärelle ja antavat luontoelämyksiä, myös sisätiloissa kuvien, tarinoiden ja tietovisojen avulla. Visiittikortit esillä Valokuvataiteen museon ulkoilmanäyttelyssä NYT LUONTO rauhoittaa, virkistää ja elvyttää. Disdérin keksinnön myötä yhdellä valokuvaamokäynnillä sai itsestään monta korttikuvaa edullisemmin. Disdérin kameran kumouksellisuus piili sen kyvyssä ottaa jopa tusina kuvia yhdelle lasilevylle. www.valokuvataiteenmuseo.fi www.luontosivusto.fi Ja c O b Å b e r G b e N T H O U a r d 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Välkät u 1-20.indd 11 12.1.2020 15.20. Kuvia kutsuttiin visiittikorteiksi, sillä ne olivat käyntikortin kokoisia ja ne liimattiin kovalle korttipahvipohjalle. Visiittikortteja valokuvataiteen museosta -näyttelyssä Ruoholahden Länsilinkissä voit tutustua suurennoksiin näistä myöhäisen korttikuvaston eri ilmiöiden edustajista. Pääkategorian voittaja: kategoria Energy, kuvaaja Ben Thouard, urheilija Ace Buchan ja kuvauspaikkana Teahupo'o, Tahiti. Miina Sillanpään Säätiön Kuu kiurusta kesään -hankkeen Luontosivuston sisällöt perustuvat tutkimustietoon ja yhteistyöhön ikääntyvien sekä omaishoitoperheiden kanssa. Henkeäsalpaavista ammattija harrastajakuvaajien kuvista tuomaristo seuloi esiin 12 kategorian voittajat. Sydämen syke tasaantuu, verenpaine laskee ja mieliala kohenee. Länsilinkki on Suomen valokuvataiteen museon kokoelmien ja yleisötyön näyttelypaikka vuoden 2021 loppuun asti. Lähde: Tilastokeskus, 2018 V ir V e l a U s T e l a , 2 1 9 / S u o m e n v a lo k u v a t a it e e n m u S e o o p is ke lij aa VisiittikoRtteja valokuvataiteen museosta -näyttelyssä on esillä suurennoksia vuosituhannen taitteen valokuvakulttuurin hittituotteesta. redbullillume.com INSIDE on valokuvaopiskelija Jacob Åberg ensimmäinen soolo-näyttely, jossa hän tutkii hedelmien ja vihreiden kasvisten sisäistä maailmaa. Visiittikorteista tuli sosiaalinen ilmiö, niitä jaettiin lähipiirille tai mielitietyille ja talletettiin albumeihin, joita keskiluokkaisissa kodeissa ylpeinä esiteltiin. RED BULL Illume Image Quest 2019 globaalin valokuvakilpailun voittajat. Vaikka usein puhutaan visiittikorttien kuolemasta 1800-luvun loppupuolella, pysyivät ne Suomessa suosittuna aina 1920-luvulle saakka. Korttikulttuuri sai monia muotoja kuten kaverikuvat, kissakuvat ja ylioppilaskuvat. Alusvaatekauppiaasta valokuvaajaksi siirtynyt André-Adolphe-Eugène Disdéri patentoi keksimänsä kameran vuonna 1854. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi palaute@kamera-lehti.fi. lu o n t o k il pa il u n ä y t t e ly toimitus@kamera-lehti.fi LUKIJALTA | "Pikkuruiset kuihtuneet lumimarjat näyttivät jonottavan valohoitoon." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Vaikka valokuvauksen pääperiaatteena on näyttää jotain sellaisena kuin se on, surrealistisen lähestymistavan tavoitteena on usein näyttää asia sellaisena kuin se ei ole. Vuoden 2019 kilpailuun lähetettiin ennätysmäärä kuvia (59 551 kpl)
Natura Nostra -näytteyssä on esillä 14 kuvaajan valokuvia luonnosta. Natura Nostra on kiitos auringonlaskuista ja -nousuista, soiden sumuista ja kasteesta hämähäkin verkossa. Helene Schjerfbeck (Laura Birn) elää unohdettuna taiteilijana iäkkään äitinsä kanssa Hyvinkäällä. osallistu kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. NäYTTELY | cuvauscaverit.wordpress.com CuVausCaVeRit on joukko eri-ikäisiä valokuvauksen harrastajia ja ammattilaisia Uudeltamaalta. Hänestä tulee Helenen uskottu ja rakastettu. Lohjan pääkirjastossa (Karstuntie 3, Lohja) 2–28.2.2020. Se on kuvakertomus Pohjolan ainutlaatuisesta valosta ja vuodenaikojen vaihtelusta. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Keijo Laitala. Samalla hänet esitellään nuorelle metsänhoitajalle Einar Reuterille (Johannes Holopainen). Avajaiset ke 5.2.2020. jokisen ohjaama tositapahtumiin perustuva elämänkertaelokuva Helene Schjerfbeckistä. Kunnes taidekauppias löytää Helenen sekä tämän 159 maalausta ja järjestää yksityisnäyttelyn. id e a a ! LEffA | www.finnkino.fi/event/303311/title/helene/ antti j. Viimeisimmästä näyttelystä on kulunut jo vuosia, ja työt eivät kelpaa Ateneumiin. Se haastaa etsimään uusia näkökulmia ja kiinnittää huomion yksityiskohtiin, jotka muutoin saattaisivat jäädä näkemättä. Esteettisesti kaunis elokuva sisältää hienoja kuvia, kuten esimerkiksi otokset tismalleen samasta kohdasta kuvatusta kiviadasta eri vuodenaikoina. Se on osoitus luonnon ja kameran voimasta yhdistää, leikittää, rentouttaa, virkistää, yllättää ja ihastuttaa. Samoin tyhjien tilojen kuvaus ja yksityiskohdat ovat visuaalisesti näyttäviä. Vastanneiden kesken arvottiin Juha Laitalaisen Kuvaajien kuvia -teos. a N d r e s T e is s l e e N a V a a H T e r a Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon Valokuvauskoulutusta kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU LUKIJAt VAStAAVAt Edellisen, Kamera-lehti 10 —11/2019:n lukijakysymyksessä kysyttiin: "Millaisia aiheita kuvaat tavallisesti joulun aikaan?" Eniten kerrottiin, että kuvauskohteena ovat perhejoulu ja juhlat sekä jouluiset maisemat. Lehden 10 —11/2019 mielenkiintoisimmaksi jutuksi arvioitiin Arja Krankin kirjoittama juttu Saunan lauteilla. Kiitos kaikille osallistuneille. LUKIJAKYSYmYS 1 Oletko osallistunut valokuvauskursseille, ja jos olet, niin mikä kurssi oli kiinnostavin. Elokuvassa kuvataan noin vuosien 1915 —1923 välistä aikaa. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Ryhmä järjestää kuvausja näyttelytapaamisia, ja nyt myös yhteisen valokuvanäyttelyn. Voit voittaa arvonnassa Juha Laitalaisen Kuvaajien kuvia -teoksen. Se on kiitos mahdollisuudesta liikkua luonnossa ja tallentaa pieniä ja isoja kuvamuistoja, joihin palata ja joita jakaa. VALOKUVAUSOPINNOT Muurlan Opistolla päivälinja | lyhytkurssit monimuotokoulutus www.muurlanopisto.fi Tutustu myös muihin luovien alojen kolutuksiimme: sarjakuvataide | animaatio videotuotanto | taidelinja OK_Välkät u 1-20.indd 12 12.1.2020 15.20
VA L O K U VAU S L I N JA 3 4 o v (31.8.2020–21.5.2021) Tavoitteena on oppia perustaidot valokuvauksen eri osa-alueista; mm. Opiskelu antaa hyvän perustan alan jatko-opintoihin sekä valmiuksia soveltaa valokuvausosaamista monissa ammateissa sekä tavoitteellisessa valokuvausharrastuksessa. Vesan kuvausharrastus alkoi12-vuotiaana, kun hän sai isänsä 2-silmäisen "kottaraispöntön", venäläisen Komsomolets kameran. V e r k k o pa lV e lu eläkkeellä oleVa arkkitehti Vesa Jakkula, 77, on kuvannut nettisivustomme kuuraisen kuvan. – Yöttömän yön kasvikuvauskurssi, Petteri Törmänen 22. Kuusamo-opisto, Kitkantie 35, 93600 Kuusamo Puh. Maisemakuvissa pyrin usein dramaattisiin valaistuksiin. Millainen on sitten nykyään Vesan mielestä onnistunut valokuva. -3.7. Valokuvauskurssit Kuusamossa 1-6 / 2020 – Tykky ja taivas, maisemakuvaus, Jarmo Manninen 12.-16.2. Kuva on otettu Sony RX100:lla aukon esivalinnalla f/4,5, ISO 400, 1/50sec, polttoväli 10,4mm (35 vastaavuus 24mm), Vesa kertoo. Vesan kuvauskalustosta löytyy lisäksi rungot Nikon D700 ja Sony RX100. – Luontokuvat esille ihmisten ihailtavaksi! Paavo Hamunen 11.-15.3. – Se oli varmaan syksyn viimeinen mökkireissu. Yöllä lämpötila oli käynyt pakkasen puolella, mutta aamulla kuura alkoi jo sulaa, joten kuva oli otettava nopeasti. mennessä. -21.2. Valitsemme soveltuvia opiskelijoita jo hakuaikana, joten varmistat opiskelupaikan hakemalla heti. – Kuvaan kaikenlaista – maisemaa, lintuja, kasveja. -3.7. – Linnut kevään huumassa, Olli Lamminsalo 31.3.-4.4. Lisäksi muutamia DX normaali zoomeja. 31.7. Taskussa on lisäksi Sony RX100 -pokkari. – Etsimessä sääkset ja teeret, O Lamminsalo ja J Manninen 11.-15.5. Harjoituspainona on silloin kamerareppu, jossa on pari Nikonin kevyttä kroppirunkoa: D3500, jossa on kiini Nikkor 70–300 mm f/4,5-5,6 objektiivi, sekä D5300-runko Tokinan (DX) 11-16mm f/2,8 suosikkilasilla. Haku viim. – Vaikea kysymys, riippuu aiheesta. 050 444 1157, opisto@kuusamo.fi, www.kuusamo-opisto.fi Kuva: Pekka Puolitaival Kuva: Jarmo Manninen OK_Välkät u 1-20.indd 13 12.1.2020 15.20. Pääopettajan lisäksi opettajina on useita valokuvauksen ammattilaisia. digikuvauksen perusteet, kuvankäsittely (Adobe Photoshop ja Lightroom), suurkuvatulostus, mv-kuvaus, studioja muotokuvaus, valaisu käsisalamalla, luonto- ja urheilukuvaus, videokuvaus, näyttelyn ja kuvakirjan tekeminen, kuvajournalismi. -26.6. Vesan motto valokuvaajana on, että paras kamera on se, mikä on mukana. Verkkopalvelun taustakuva on Vesa Jakkulalta. Kuva on otettu Orivedellä vuonna 2017. Opiskelija voi lainata koulun kamerakalustoa opintoja varten. Objektiiveista Nikkor FX objektiivit: 20mm f/4, 24– 120mm f/4, 50mm f/1,4, PC Nikkor 35 mm f/2,8 ja micro Nikkor 55mm f/3,5. Ensimmäinen mieleen jäänyt kuva oli otos siipiään levittävästä hanhesta. Yleensä editoin kuvani siten, että hieman liioittelen ja mustavalkoiset kuvat vedän aika tummiksi ja jyrkiksi. – Talvisen maisemakuvauksen erikoiskurssi, panoraamat ja useiden valotusten hyödyntäminen, Mikael Rantalainen 17. Meillä on nykyaikainen valokuvauskalusto, Mac-tietokoneet, suurkuvatulostin, kuvausstudiot sekä pimiöt. Otan samasta paikasta kuvan uudelleen, jos valaistus on parempi tai muuten oletan saavani aikaisempaa paremman kuvan, Vesa sanoo. – Luova kasvija maisemakuvaus, Paavo Hamunen 22. – Henkilökuvaus miljöössä, Vesa Tyni 8. – Luontoharrastajan valokuvauskurssi, Jarmo Manninen 29.6. – Maalattu maisema – valokuvauksen erikoistekniikoita, Ari-Matti Nikula 13.-17.5. Kuusamon tunnetusti kaunis luonto ja Rukan vireä hiihtokeskus antavat virikkeitä kuvaukselle. – Digikuvauksen peruskurssi, Risto Raunio 29.6. -26.6. Opiskelija voi hyödyntää veloituksetta opiston piilokuvauskojuja. – Olin siitä hyvin ylpeä, vaikka nykymittapuun mukaan se oli surkea. -12.6. – Ulkoilen usein Vuosaaren Uutelassa
Hämärässä metsässä on hyvä, jos kissa on aloillaan. Lisäksi kiinnitän huomiota ympäristön esteettisyyteen. Tehtävä osoittautui yllättävän helpoksi: kissojen mielestä hyppääminen oli hauskaa, ja ne tulivat perässä kun itse siirryin esteen toiselle puolelle. kuka 14 Kamera 1|2020 OK Lukijalta_Sämpy_1-20.indd 14 9.1.2020 15.54. Sämpy saa palkaksi makupalan hypätessään kannonnokkaan istuskelemaan. Liikkeen kuvaaminen onnistuu parhaiten omalla pihamaalla tai pellolla, missä Sämpy leikkii kissakaverustensa kanssa tai etsiskelee myyrää saaliikseen. Kamera oli kevyt, pienikokoinen ja sen sarjakuvausnopeus huima joten kissojen liikekuvaus nousi aivan uudelle tasolle tämän laitteen myötä. Kamerani on tällä hetkellä Lumix G9, jonka tarkennusnopeus auttaa pääsemään tilanteisiin vieläkin paremmin mukaan. Kuviini pyrin saamaan kissan olemisen ja tekemisen luonnollisena: kuvaamaan sen lajityypillistä käytöstä sekä kulloistakin tunnetilaa ja siten kuin kissalle sopii. TekSTi ja kuva Riikka Hedman K uvaan mieluiten eläimiä, ja kissa on ollut suosikkini vuosikymmeniä. Sämpy on kissana oiva kuvattava, koska se rakastaa retkiä kanssani läheiseen varjoisaan metsään, pelloille ja jokivarteen. Ensimmäisellä digijärkkärilläni kuvasin Kamera-lehden kilpailuun, voitin vuoden kuvaaja 2014-tittelin ja sain palkinnoksi upean peilittömän Lumix GH-4:n objektiiveineen. Lumixin 14–140 mm f3,5 -objektiivi on ominaisuuksiltaan niin hyvä, että nyt on jo kolmas menossa, kestävyyttä voisi ehkä vielä kehittää. Objektiivit ovat myös kokeneet kissojen toimesta kovia. Minun kohdallani sattumuksista on saanut osansa myös kuvauskalusto. Kun eläinten kanssa puuhailee, sattuu yhtä sun toista. Tämän jälkeen Sämpy sai Facebook-sivun ja myöhemmin Instagram-tilin, jolla on 118 000 seuraajaa. Ulkoillessaan se vielä pörhistää turkkiaan, joten kevättalven kuvissa esiintyy näyttävä karvapallo. Kissan nopea liikkuminen on hankalasti ennakoitavaa säntäilyä. Keksin rakentaa lumeen lapioituun käytävään ajopuun kappaleista esteen toivoen, että joku kissoista haluaisi hypätä siitä. Sämpystä on kirjoitettu lukuisia artikkeleita lehtiin ja siitä on tehty juttuja televisioon. Bored Panda -sivusto esitteli Sämpyn tarinan ja 50 valokuvaani syksyllä 2019. Kissan kanssa hutiruutujen määrä on loputon. Sämpy hämmästeli tilannetta etäämpää. Olen julkaissut kissoista kaksi kirjaa ja kolme kalenteria (Kustantamo S&S). Vettä oli jään alla vähänlaisesti, joten ainoastaan kamera kärsi hieman. Riikka Hedman Sometähti Sämpy -kissan omistaja ja harrastajakuvaaja, voitti Vuoden kuvaaja -tittelin 2014. Sitten kevättalven kirkastuttua mietin, miten laitetta testaisin. Kuvasta tykättiin niin paljon, että toimittaja tuli tekemään meistä jutun. On julkaissut kaksi valokuvakirjaa ja kolme kalenteria kissoistaan. Sämpyn puolipitkäkarvainen turkki, väriltään ruskeatabby-valkoinen, sointuu hienosti useisiin eri taustoihin. Talvisin kissan olemus "muhkeutuu" talvikarvan kasvamisen myötä. Koiran tai hevosen liikkeen kuvaaminen on mielestäni helpompaa näiden eläinten ohjattavuuden vuoksi. Yksi Sämpyn hyppykuvista oli niin mainio, että lähetin sen paikallislehteen lukijankuvana. Eräänä talvena menin kamera edellä joen jään läpi. Näiden asioiden osuminen kohdilleen vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta myös onnea tarvitaan. LukijaLta Riikka Hedman Kissakuvilla maailmankartalle Palkintokameran nopeus innosti Riika Hedmania kuvaamaan Sämpyn suosittuja kissamalliotoksia
15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK Lukijalta_Sämpy_1-20.indd 15 9.1.2020 15.54
Horisontin äärettömyys TeksTi Katarina Boijer kuvaT Tiina Itkonen Valokuvataiteilija Tiina Itkosen teokset käsittelevät Grönlannin alkuperäiskansojen elämää sekä ilmastonmuutoksen jo nyt tuntuvaa vaikutusta heidän toimeentuloonsa. kuvaaja Tiina Itkonen 16 Kamera 1|2020 OK_4_KK TiinaItkonen_v.indd 16 12.1.2020 12.01
17 OK_4_KK TiinaItkonen_v.indd 17 12.1.2020 12.01
Hän on todistanut konkreettisesti ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset, ja kuinka maisema on muuttunut vuosien varrella. Hän hallitsi meriä ja sen olentoja. Valon, tunnelman ja olosuhteiden täytyy olla täsmälleen oikeat. – Toisella matkalla Thulen seudulle puhuin jo hiukan kieltä. – Turussa lainasin kirjastosta kirjan meren äidistä, joka oli grönlantilaisten jumala. Matkustin rahtilaivoilla, tankkereilla ja paikallisten moottoriveneillä. Jos ihmiset kohtelivat meren asukkaita huonosti, he jäivät ilman saalista. Yksityisnäyttelyitä mm. Ed. Valokuvataiteen valtionpalkinto 2019. Ihmisetkin muistivat minut, ja pyysivät kyläilemään. Tanskassa, Ranskassa, Englannissa ja Norjassa. Kirjan sävy on viipyilevä ja melankolinenkin, mutta huumoriakaan ei ole unohdettu. Valtava jäävuori lipuu majesteetillisesti ohi. www.tiinaitkonen.com www.instagram.com/ tiinaitkonen T iina Itkonen ei koskaan kyllästy katsomaan Grönlannin maisemaa. Pelasin jalkapalloa kylän joukkueessa, osallistuin koiravaljakkokilpailuun sekä hiihtokilpailuun ilman sauvoja, pääsin mukaan metsästysretkille, nukuin valjakon päälle pystytetyssä teltassa paikallisten kanssa meren jäällä ja pyydystin pikkuruokkeja haavilla vuoren rinteeltä. Itkonen viettää yleensä samassa paikassa pitkän aikaa. Pidän myös yksinolosta, ja tarvitsen omaa aikaa, sanoo Tiina Itkonen. Aikakäsityskin on kylissä erilainen, joten kuvaus täytyi tehdä kiirehtimättä. Siellä siirryin kuvamaan värikuvia, eikä paluuta mustavalkoiseen enää ollut. Ja kun yksi oli kyläilykutsun esittänyt, kaikkien muidenkin piti pyytää sitten kotiinsa! – Mitä enemmän puhuin kieltä, sitä helpompi oli tutustua paikallisiin. Yhden kuvan ottamiseen voi mennä tunteja, tai jopa päiviä. Sanoin ”sila nuanneq” kylän vanhimmalle ihmiselle, Ane-Sofialle, kun hän oli ripustamassa pyykkiä ja hän pyysi heti kylään. Pentti Kronqvistin kehoituksesta matkustin myös pohjoisimpaan Grönlantiin 1500 kilometrin päähän. Sanakirjan avulla opettelin grönlannin kieltä ja siitä se lähti. – Sillä on lähes hypnotisoiva vaikutus. Inughuiteja elää noin 800 maan syrjäisessä osassa, ja he elävät täysin luonnon mukaan. Oik. Vuoden nuori kuvaaja 2003. Grönlanti sulaa ja murenee. Siellä asui maailman pohjoisin kansa; polaarieskimot inughuitit. Jumaltarujen maa Turun taideja viestintäoppilaitoksessa sekä Taideteollisessa korkeakoulussa opiskellut Itkonen tutustui Grönlantiin aluksi kirjojen kautta. Kolmannella matkalla vuonna 2002 minut otettiin todella lämpimästi vastaan ja pääsin osallistumaan kylän tapahtumiin. Hän halusi myös tietää heidän sukulaisuussuhteensa, koska lähes kaikki ovat sukua keskenään. Fotofinlandian finalisti vuonna 2014. Saman tien lainasin kaikki Grönlannista kertovat kirjat ja soittelin kaikille ihmisille, jotka olivat siellä käyneet, hän kertoo nauraen. Siinä seurataan alkuperäiskansan elämää. Itkonen oli tutustunut myös grönlantilaiseen, Suomessa opiskelevaan Julieen, jonka vieraaksi hän lähti Nuukiin vuonna 1995. Vietin kolme viikkoa maailman pohjoisimmassa kylässä Siorapalukissa ja pienellä Qeqertatin saarella. KUKA Tiina iTkonen Vuonna 1968 syntynyt helsinkiläinen valokuvaaja. Näin Itkonen kertoo yrttiteen ääressä kotonaan Helsingin Herttoniemessä suhteestaan jäiseen maahan, jota hän on kuvannut vuodesta 1995 alkaen. Taiteen maisteri. Grönlanti on maailman suurin saari. Aika kylissä oli yksinäistä, koska en osannut vielä grönlantia, eivätkä kyläläiset puhuneet englantia. Ihastuin myös kuun henki -tarinaan. Eteläisessä osassa sijaitsee pääkaupunki Nuuk, jota Lonely Planet -lehti kehaisee tulevaksi matkailun trendikaupungiksi. Hän toteaa kuinka rauhoittavaa on, kun ei ole ihmisiä, ei taloja, ei aikatauluja, eikä puhelinkaan pirise. On vain minä ja kesyttämätön luonto. Jos sää on hyvä, 18 Kamera 1|2020 OK_4_KK TiinaItkonen_v.indd 18 12.1.2020 12.01. Ensimmäisillä vierailukäynneillä Itkonen ei koskaan kuvannut, vaan halusi tutustua rauhassa ihmisiin. Vuonna 2004 syntyi valokuvakirja Inughuit, joka oli vuosien mittainen projekti. Jääkylmä maisema, lämpimät ihmiset Grönlannin maisema on upea, mutta samaan aikaan ankara ja jopa vihamielinen. Pietarsaarelaisen, arktisen Nanoq -museon johtaja Pentti Kronqvist kehotti Itkosta käymään Thulessa, Pohjois-Grönlannissa. Se on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue, josta suurin osa on jäätikköä. aukeama Qeqertarsuaq, 2019. Samalla tavalla kuten jääkarhut ja jäävuoret ovat kauniita katsella, mutta ovat oikeasti vaarallisia. Uumaaq, Ilannguaq, Aqpalersuasuk, 2002 – Ensimmäinen otokseni oli mustavalkoinen kuva Meren Äidistä, jossa Julie oli mallina
Inughuiteille on vaikeaa lähteä kotiseudultaan pois, koska heidän juurensa ovat siellä. Kuvaaminen oli hidasta, sillä yhdessä filmissä oli vain neljä ruutua. Objektiivit ja silmälasit menevät huuruun, eikä lunta saa ylivalottaa. 20 Kamera 1|2020 OK_4_KK TiinaItkonen_v.indd 20 12.1.2020 12.01. Pidän kyllä neliön muodosta, mutta kameran virittämiseen menee niin kauan aikaa, että jopa kärsivälliset kuvattavani tylsistyvät odottaessaan! – Kuvaaminen on joskus haastavaa. Vuonna 2011 Itkonen kuvasi vielä filmille. Mukana oli FUJI GX617 panoraamakamera, joka teki huikeaa jälkeä. – Vuoteen 2005 asti kuvasin Hasselbladilla kaikki henkilökuvat, mutta nykyään se tuntuu liian hitaalta ihmisten kuvaamiseen. Itkonen ei ole kylmän ystävä ollenkaan, vaan pitää lämpimästä ilmastosta. Heillä on myös omanlainen murteensa, joten kielikin voi olla esteenä. Lumi on niin kirkasta, että silmiä täytyy siristellä koko ajan. Myös perinteinen metsästyskulttuuri on vaarassa. Haasteelliset olosuhteet Grönlannissa ei ole teitä, joten matkaa tehdään koiravaljakoilla, helikoptereilla, rahtilaivoilla, moottorikelkoilla, lentokoneilla, veneillä sekä kajakeilla. Pakkasta voi olla -30, ja tuuli tekee säästä todella luita hytisyttävän. Paikalliset pitävätkin aurinkolaseja aina, jopa pilvisellä säällä. Huonolla ilmalla nukutaan tai kyläillään. Eteläisessä Grönlannissa asuvat voivat helpommin lähteä opiskelemaan vaikkapa Tanskaan. Haudoilla olevat muovikukat kestävät vuodesta toiseen. Jääkarhuja saa metsästää omiin tarkoituksiin tiukan kiintiön puitteissa, sillä ihmiset ovat niistä riippuvaisia. Oikeassa ylälaidassa oleva Qeqertarsuaqin saari on kahdenkymmenen kilometrin päässä, vaikka se näyttääkin olevan paljon lähempänä. Niistä saa lihaa ja eläimen turkista tehdään housuja ja käsineitä. Yllä Qaanaaq graveyard, 2005 silloin metsästetään. Tai jopa öljytankkereilla. – Kerran olimme koiravaljakolla liikkeellä jääkarPohjois-Grönlannissa sijaitseva Qaanaaqin hautausmaa sijaitsee kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Qaanaaqin kaupungista. Kirjan maisemat ovat kuulaita ja ajattomia, mutta niissä näkyvät myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Vuonna 2014 ilmestyi kirja Avannaa, joka oli kahdeksan vuoden työn tulos. Grönlannissa on kylmä
Maan pohjoisosiin lennetään Kööpenhaminasta ensin Kangerlussuaqiin, josta Ilulissatiin ja vielä Qaanaaqiin ja sieltä parin päivän päästä helikopterilla kyliin. Ne voivat ajelehtia jäälauttojen mukana pitkiäkin matkoja. Varsinkin koiravaljakkomatkoilla heikoilla jäillä, sekä avoveneillä merellä, kun myrsky on yllättänyt. Lentäminen Grönlantiin on kallista. – Silloin, kun olen yksin valkoisella meren jäällä, alan kuvittella kaikenlaista, kuten että liikkuukohan tuolla jokin. – Kun kuljemme vesillä, veneet ovat avonaisia. Kotimatka meren viimaisella jäällä kesti viisi tuntia. Sormeni olivat kalikat ja varpaani olivat täysin tunnottomat vielä pitkän aikaa. Hidastakin se on. Myös kertakäyttöiset lämpöpatruunat ja hylkeennahkakäsineet auttavat, hän sanoo. Onneksi olen 20 vuoden aikana oppinut pukeutumaan oikein, ja luotan villaan ja kerrospukeutumiseen. Itkonen matkustaa kevyellä kalustolla. hun perässä, ja se reissu oli kylmin ikinä. Eniten käytetty linssi on 24–70 mm, mutta kerran se juuttui kylmyydessä kiinni. Varpaat eivät ole toipuneet kokonaan, vaan edelleenkin ne ovat kylmänarat. Mutta jos Itkonen jumiutuu, hän käyttää senkin ajan kuvaamiseen. Kerran Itkonen joutui odottamaan lentoaan kaksi viikkoa, koska helikopteri oli rikki. Lentomatka Suomesta Pohjois-Grönlantiin voi maksaa jopa 3000 euroa. Onko se jääkarhu. Kaukaa. Jääkarhuja voi tavata missä vain. Kollegoiltakin tuli neuvoja, kuinka kostuneen objektiivin voi laittaa uuniin pyyhkeen sisällä, tai kokeilla silikonipusseja kosteuden poistamiseen. Olen kuullut kokonaisten perheiden kadonneen, joko myrskyn takia tai vene on saattanut törmätä jää21 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_4_KK TiinaItkonen_v.indd 21 12.1.2020 12.01. Mukana on kaksi runkoa sekä neljä objektiivia. Onneksi Qaanaaqissa asuva tanskalainen ystävä toimitti hänelle uuden. Jääkarhut ovat todellinen uhka, vaikka Itkonen niitä ihaileekin. Mitään todella vaarallista ei Itkoselle ole vuosien aikana sattunut, mutta joskus on pelottanut
OK_4_KK TiinaItkonen_v.indd 22 12.1.2020 12.01
OK_4_KK TiinaItkonen_v.indd 23 12.1.2020 12.01
OK_4_KK TiinaItkonen_v.indd 24 12.1.2020 12.01
Projekti dokumentoi ilmastonmuutoksen suoraa vaikutusta harvinaiseen ja ikivanhaan kulttuuriin. Kuinka yhteisöt voivat auttaa lajien säilymisessä. Se heijastuu suoraan alkuperäiskansojen toimeentuloon, koska meri ei jäädy kuten aikaisemmin. Objektiivien suojina kudottuja ranteenlämmitttimiä! seuraavana hankintana pieni kokoinen kuvauskopteri. Haluaisinkin kulkea kahdella veneellä, koska yhdellä venekunnalla liikkuminen on vaarallisempaa. Vas. Jäätiköt sulavat kovaa vauhtia ja ne synnyttävät uusia maa-alueita. lauttaan. Polaarieskimot metsästävät hylkeitä, valaita, mursuja sekä jääkarhuja. Vahvaa jäätä ei ole enää monenakaan kuukautena, eikä heikoille jäille uskalla mennä metsästämään koiravaljakoilla. aukeama On sea ice, 2019. Oik. Jääpeitteen ohentuessa jääkarhujenkin ravinnonsaanti vaikeutuu, joten ne hakeutuvat ihmisasumusten läheisyyteen ravintoa etsimään. Grönlanti on Itkoselle loputon inspiraation lähde ja ystäviä on maassa niin paljon, että vaikka valokuvaus joskus loppuisikin, Grönlantiin hän tulee palaamaan aina. Objektii veina 24–70 mm, 50 mm, 70–200 mm sekä laajakulma. Hän on mukana Piniartoq-projektissa, joka keskittyy Grönlannin itäisen ja pohjoisen inuiittiyhteisöihin. Kuinka jääkarhuja samalla suojellaan ja kuinka alkuperäiset, niitä metsästävät yhteisöt pärjäävät rajoitusten puitteissa. Manfroton jalusta. Jäät katoavat Itkonen lähtee Grönlantiin seuraavan kerran keväällä 2020. Ed. Mukana hankkeessa ovat myös tiedenainen Kristin Laidre ja kirjoittaja Susan McGrath. 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_4_KK TiinaItkonen_v.indd 25 12.1.2020 12.01. – Grönlanti on kuin uni, hän päättää. kaMeRaLaUkUSSa Nikon D 800 runko. Kesäisin metsästetään haavilla ruokkilintuja vuorten rinteiltä. Jääkarhujen määrä vähenee koko ajan ja on ennustettu, että kolmannes niistä häviää seuraavien vuosikymmeninen aikana. Kuummiut, 2015. Arktisilla alueilla ilmasto lämpenee voimakkaimmin. Else and Mequ, 1998
En kauheasti mieti syntyjä syviä tai yleviä ajatuksia ennen kuvausta ja sen jälkeenkään. Tässä kuvassa ne ovat pitsa, silitysrauta ja silityslauta. En tiedä, miten usein muut sitä syövät. Se syntyy, jos on syntyäkseen. TekSTI Sanna Hillberg ja Iiu Susiraja kuva Iiu Susiraja P itsa on aika hauska asia esineenä. Tähän kuvaan piti käyttää pakastepitsoja, muuten pitsan täytteet olisivat valuneet kuvausten aikana lattialle alta aikayksikön. Samaan aikaan kuva tuottaa muitakin tunteita, jopa hyvin vastakkaisia sympaattisuudelle. Kun asiat menevät eteenpäin ja muuttuvat, niin menee filosofiakin. Lopuksi siivosin työhuoneen. Minusta se on melko harvoin, sillä onhan pitsa melkein uusi ”perinneruoka” suosionsa takia. Jotta pitsa näyttäisi pitsalta, eikä vain epämääiiu SuSiraja Turkulainen, 44-vuotias kuvataiteilija. Kuvassa, joka on osa kolmen kuvan sarjaa, halusin käyttää taustana tapetteja. Se on vaan semmoista tekemistä. Työnkulkuni on tavallisesti sellainen, että listaan ensin paperille esineiden nimiä ranskalaisilla viivoilla. Pakolla saa harvoin mitään hyvää aikaan, oli asia mikä tahansa. Montaa kuvaa en ehtinyt ottaa ennen kuin ne alkoivat huoneenlämmössä sulaa. Siihen sisältyi taustatapettien asettelu, vaatteiden vaihto, kameran ja tietokoneen laittaminen valmiiksi ja kuvien välitarkastelu kesken kuvauksen. Se tunne on koukuttava. Tämä kuva on kuin jonkun henkilön rakkaudentunnustus pitsan avulla. Sitten yritän löytää listasta esineet, joita yhdistelen kuvassa. Itse syön harvoin pitsaa – hyvä, jos kerran kuukaudessa. Tavallisesti kuvan ideoiminen on aikaa vievin osuus. Kuvaan manuaalitarkennuksella. Työhuoneelle piti rientää pikapikaa, etteivät pitsat sula jo matkalla. Tämän jälkeen hankin esineet, jos minulla ei ole niitä jo ennestään. Yllätyin, että tapetti on aika kallista, vaikka ostin halvimpia poistorullia. Sain ensimmäiset studiolamppuni ja työhuoneen viime syksynä, samoihin aikoihin kuin kaukolaukaisimen. Kaukolaukaisin on helpottanut omakuvien ottamista paljon. Tai ainakin minä koen sen niin. Kuvieni taustalla ei ole filosofiaa, joka pitäisi paikkansa tässä nykyhetkessä ja uusien kuvien kohdalla. Nyt mozzarellajuustot jäivät kiinni silitysraudan pohjaan. kuka 26 Kamera 1|2020 OK_Kuvan-takaa Susiraja 10-11-19.indd 26 13.1.2020 11.23. Nykyisin mietin myös, mitä vaatteita laitan kuvaan päälleni. Itse kuvaaminen ei kestä kauaa. Kuvan taKaa Iiu Susiraja Pitsaa rakkaudella Iiu Susiraja kertoo, miten omakuvan tekeminen pakastepitsan kanssa sujui. Hauskuus liittyy prosessiin vasta siinä vaiheessa, kun näkee valmiin, onnistuneen kuvan. Kuvatessa en juuri ajattele mitään. Ehkä isoin ajatuksellinen asia on keksiä kuvalle nimi. Keräsin kimpsut ja kampsut kasaan – ja sitten takaisin kohti kotia. Piti kuvata ripeästi, sillä tomaatteja alkoi tippua lattialle. Mietin etukäteen millaisia ongelmia kuvatessa voi tulla. Teoksia useissa kotija ulkomaisissa kokoelmissa. Joskus tulee väkisinkin eteen sellainen ongelma, joka pitää ratkaista kuvaushetkellä. Minulla ei ole työhuoneella pakastinta, ja näin jälkikäteen ajatellen pari kylmäkallea olisi ollut hyvä olla mukana. Kuvaaminen kesti noin kaksi tuntia. Käytin kuvatessani studiolamppuja. Se on aika sympaattista. En etukäteen suunnittele ottavani monimerkityksellistä kuvaa. Se riippuu katsojasta. Sitä myöten loppui valokuvaus, ja oli todettava, että näistä se valmis kuva löytyy, jos löytyy. Näyttely Kuivakka ilo viime kesänä Kiasmassa
Seuraavaksi se matkaa Norjaan. 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Kuvan-takaa Susiraja 10-11-19.indd 27 13.1.2020 11.23. Pidän punaisesta mekosta, sehän sopii hyvin kuvan nimeen. Ja ilmeenikin on hyvä. Minun on helppo kuvata itseäni. En ota ikinä kuvatessa mitään erityistä ilmettä, vaan se on, mikä se on. Kuva on mielestäni hyvä, koska nimi ja kuva palvelevat toisiaan. En oikeastaan tiedä millaisia reaktioita yleisöltä on tullut. ajaTTelen nykyään aika paljon värejä. " Nyt mozzarella juustot jäivät kiinni silitysraudan pohjaan." räiseltä kasalta, piti silitysrauta pitää koko ajan samassa kohdassa. Tässä kuvassa värit eivät erotu ihan niin hyvin toisistaan, kuin olisin halunnut. Ostin halvimpia tapetteja, ja värivalikoima oli siinä hintaryhmässä aika suppea. Olen vähän liian ujo kuvaamaan muita ihmisiä. En käy avajaisissa ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Tuurilla mennään. Mutta minkäs teet. Pidän rohkeina kuvaajia, jotka menevät kuvaamaan vaikkapa kadulle, ihmisten koteihin tai kriisialueille. Tämä teos oli esillä sarjan muiden töiden kanssa Mäntän kuvataideviikoilla
28 Kamera 1|2020 OK_Helsinki viim 1-20 2.indd 28 12.1.2020 14.58. – Tähdensimme opiskelijoille, että kameralla voi tehdä paljon enemmän, kuin talAalto-yliopistossa opiskelleiden valokuvaajien ryhmä Helsinki School alkaa olla tunnettu käsite valokuvauspiireissä ympäri maailmaa. Sitä voi käyttää ajatteluprosessin apuna. – Taidevalokuvauksen arvostus oli tuolloin vielä lapsen kengissä. Päätimme ottaa aivan uuden konseptin valokuvauksen opettamiseen ja panostimme käsitetaiteeseen. Kun Persons siirtyi 90-luvulla yliopiston valokuvausosastolle, hän loi aivan uudenlaisen opetusohjelman yliopiston silloisen johtajan Yrjö Sotamaan siunauksella. Ryhmää vetää Timothy Persons. Persons opettaa valokuvausta, toimii kuraattorina ja pitää valokuvagalleriaa Berliinissä. Kuvaajat Helsinki School S uomalainen taidevalokuvaus on ottanut viime vuosikymmenien aikana aimo askeleen eteenpäin. Kiitos Timothy Personsin, joka Helsinki School -käsitteen avulla on saanut valokuvaajien töitä gallerioiden seinille eri puolille maailmaa. Valokuvaajat näkivät miten galleriat toimivat, miten muut rakentavat portfolionsa, ja oppivat ajattelemaan kansainvälisesti. Hän oli aikaisemmin dokumentoinut afrikkalaista keramiikkaa ja oli sen myötä kiinnostunut konseptitaiteesta. Valokuvista tehtiin hienoja vedoksia, mutta niiden myyntiä taideteoksina ei edes ajateltu, Persons kertoo puhelimessa Berliinistä. Valokuvakansion tulee olla ikkuna jokaisen kuvaajan omaan ajatusmaailmaan. Helsingissä ei tuolloin ollut lainkaan gallerioita, jotka olisivat esitelleet käsitetaiteellisia valokuvia. Perustimme virtuaalisen TaikGalleryn, jonka nimen alla aloimme saada valokuvaajien töitä esille erilaisille valokuvamessuille. VAlokuVAuS käSiTeTAiTeen TyökAlunA TekSTi Ilpo Musto kuVAT Niko Luoma, Niina Vatanen, Jaakko Kahilaniemi ja Akseli Valmunen lentaa mitä etsimestä näkyy. – Suomessa vallitsi tuolloin voimakas taantuma ja kulttuurielämä oli sekasortoista. Tämä tuntui sopivan hyvin ajan henkeen. Persons kutsuttiin 80-luvun alussa Taideteolliseen korkeakouluun (nykyisin Aaltoyliopisto) opettamaan keramiikkataidetta. – Meidän oli pakko mennä maailmalle. – Käytämme messuja myös opetukseen
– Ensi vuonna viemme taas Helsinki School -valokuvaajien töitä eri valokuvamessuille Parisiin, New Yorkiin, Tokioon, Lontooseen ja tänne Berliiniin. – Aalto-yliopiston valokuvausosastolla neuvomme opiskelijoille miten hallita omaa menestystään. Toisessa on esillä lähinnä nuorten valokuvaajien töitä, ja toisessa jo vakiintuneiden artistien valokuvia. Nimitys tarttui ja aloimme itsekin käyttää sitä. Uusin kirjamme The Nature of Being, vol 6 julkaistiin Pariisin valokuvamessuilla marraskuussa. Meillä on kaksi galleriaa. Helsinki School voi hyvin ja 25 vuoden opetustyö tuottaa nyt tulosta. – Olemme julkaisseet jo 160 valokuvakirjaa. www.helsinkischool.fi www.aalto.fi A k S e l i V A l m u n e n 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Helsinki viim 1-20 2.indd 29 12.1.2020 14.58. Opiskelijoita varoitetaan vain, että pari ensimmäistä vuotta tulevat olemaan vaikeita. Tähdennämme heti alusta alkaen, että jokainen valokuvaaja on oma brändinsä, jota tulee vaalia ja edistää. TaikGallery on nykyään GalleryTaikPersons/PersonsProjects. – Useimmat opetuslaitokset eivät valmista opiskelijoita opintojen jälkeisiin laihoihin vuosiin. – Nimen keksi saksalaisen Art–Das Kunstmagazin -lehden toimittaja. Persons on jättänyt valokuvauksen opettamisen vähemmälle ja keskittyy nyt Berliinin gallerian vetämiseen ja kuraattorin puuhiin. – Uskon, että maailmalla tullaan kopioimaan opintomalliamme ja muokkaamaan sitä erilaisiin tarpeisiin sopivaksi. Näkyvyyttä maailmalla Persons kertoo, että käsite Helsinki School syntyi kuvaamaan Aalto-yliopiston valokuvaajien töitä. Kirjan kuvista tulee tammikuussa iso näyttely Lyypekin taidehalliin. – Perustimme gallerian Berliiniin koska saamme siellä paljon enemmän näkyvyyttä, kuin jos olisimme Helsingissä. Nyt Helsinki School on jo tunnettu käsite maailmalla. Aalto-yliopiston valokuvausta käsitetaiteen työkaluna käyttävä opetuskonsepti on toiminut pidempään kuin missään muussa oppilaitoksessa Euroopassa
Hän pääsi Aalto-yliopiston valokuvauslinjalle vuonna 2003. – Aloin oikeastaan kuvata vasta aika myöhään. – Parantaisen Maa-sarjan valokuvat tekivät minuun suuren vaikutuksen. Kiertelen muun muassa kirppiksillä ja keräilen sieltä valokuvia ja muuta visuaalista materiaalia, joita käytän sitten teoksissani. Vatanen kertoo olevansa vanhan polven valokuvaaja eikä tunne olevansa oikein sopeutunut digitaaliseen maailmaan. – Minua kiinnostaa suuresti myös tutkia valokuvia ja niiden merkitystä ihmisille. Koko ajan on jonkinlainen testilaboratorio käynnissä. Se oli minulle hyvin luovaa aikaa. – Minulla on aina ollut jonkinlainen viharakkaussuhde valokuvaukseen. Päädyin tähän miettimällä, mitä valokuva ei ole, ja mihin valokuvaa ei ole suuniteltu. – Teen kuviini usein erilaisia kerroksia. 49-vuotias Niko Luoma kertoo saaneensa kipinän taidevalokuvaukseen, kun hän näki tv:ssä vuonna 1989 uutisen Foto Finlandian voittajasta Jyrki Parantaisesta. Ajattelin, että voisin joskus itsekin tehdä samantyyppistä valokuvausta. Hain armeijan jälkeen Lahden muotoiluinstituuttiin, mutta en päässyt ihan maaliin asti. Opiskelupaikka löytyi sittemmin rapakon takaa Bostonista. – Tapasin melko pian Timothy Personsin, kun hän koulun hississä kyseli minulta kukas minä olen. Niina Vatanen, The History of Misremembering III, 2019 30 Kamera 1|2020 OK_Helsinki viim 1-20 2.indd 30 12.1.2020 14.58. Niko Luoma, Self-titled Adaptation of Study for Portrait on Folding Bed (1963), 2019. – Taidevalokuvauksessa pitää mennä jatkuvasti kohti tuntematonta, sillä kokeilun ja sattuman kautta löytää aina jotain uutta. Kotimaahan palattuaan Luoma päätti jatkaa opintojaan. Yhdessä hienossa kuvassa oli näkymä joenmutkasta, jossa veden alta tuli erilaisia valoja. Luoma kertoo, että Helsinki Schoolin ansiosta hän on saanut näkyvyyttä maailmalla. – Teen niin sanottuja ei-esittäviä kuvia, ensikuvia, jotka syntyvät filmille päällekkäisten valotusten ansiosta. Niko Luoma opettaa Aalto-yliopiston valokuvausosastolla. Olen jättänyt sinne vain oleellisen, eli valon ja valoherkän materiaalin, sekä jonkun välineen, joka kontrolloi näitä kahta. Tapasin Bostonissa hienon professori David Akiban, joka avasi minulle ovet taidemaailmaan. Työni on jatkuvaa kokeilua uudenlaisten imagoiden synnyttämiseksi. – Olen viimeisen 15:n vuoden aikana karsinut valokuvistani pois kaiken mahdollisen. Hän pyysi minua näyttämään portfolioni ja pääsinkin mukaan Helsinki Schoolin Tukholman yhteisnäyttelyyn Sollentunaan. Se oli erittäin hauskaa. Muutama vuosi sitten minut kutsuttiin Valokuvataiteen museoon projektiin, jossa arkistoitiin 5000 amatöörikuvaajien kuvaa. Hänellä on nyt agentit New Yorkissa, Wienissä ja Lontoossa. Mennessäni inttiin pääsin viestintärykmentin valokuvaajaksi. Usein valokuvat eivät ole hänen itse ottamiaan. Aloitin tekemällä vedoksia mustavalkonegatiiveista ja pidin siitä. – Minun piti olla siellä puolitoista vuotta, mutta opiskelu venähti seitsemään vuoteen. Niko Luoma NiiNa vataNeN taideteoLLisessa korkeakoulussa valokuvausta vuodesta 2000 opiskellut Niina Vatanen käyttää valokuvia raaka-aineina teoksiinsa. Tykkäsin tehdä pinnakkaisia ja leikitellä vedosten kanssa. Siitä jäi työskentelytapa, joka on vieläkin minulle ominainen
– Mietin lukiossa, että haluaisin isona tehdä jotain muuta kuin oikeaa työtä, 30-vuotias Jaakko kertoo. Jaakko Kahilaniemi voitti ensimmäisen palkinnon Datongissa, Kiinassa järjestetyssä valokuvauskilpailussa elokuussa. ” Pitää altistaa itsensä vaikutuksille, jotta voi oppia ympäröivästä maailmasta jotain uutta.” Jaakko kahiLaNiemi valmistui Aalto-yliopistosta vuonna 2018 Master of Arts -oppiarvolla. Taiteellisen työn ohella Jaakko tekee myös kaupallisia kuvauksia. Vatasella on kolmen vuoden pituinen taiteilija-apuraha. Jaakko kertoo, että hän oppi Turussa, ja sen jälkeen Aalto-yliopistossa, mitä taiteelliJaakko kahiLaNiemi nen vapaus merkitsee. Kun kuviani on ollut mukana Helsinki Schoolin näyttelyissä, kustantajat ovat nähneet niitä ja ehdottaneet kirjan tekemistä. Niina Vatasen kuvia nähdään ensi keväänä Pariisissa Helsinki School -osastolla Circulations-valokuvamessuilla. – Olen viimeiset viisi vuotta työskennellyt aikaan liittyvien kysymysten parissa. – Helsinki Schoolista on ollut apua näiden kustannussopimusten saamisessa. – Sain ylioppilaslahjaksi kameran ja siitä se sitten lähti. Taiteen tekemisessä kun pitää olla sataprosenttisesti mukana. – Minun filosofiani on, että pitää altistaa itsensä vaikutuksille, jotta voi oppia ympäröivästä maailmasta jotain uutta. – Ne tuntuvat usein lomalta. Viimeisimmissä projekteissaan, 100 Hectares of Understanding ja Nature Like Capital, hän tutkii luontoa ja sen suhdetta ihmiseen. Olin ensin vuoden verran Voionmaan opistossa. En usko, että tulen koskaan olemaan valmis taiteilija. 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Helsinki viim 1-20 2.indd 31 12.1.2020 14.58. Tämän työn kaksi aikaisempaa osaa ovat olleet yksityisnäyttelyitäni, ja kolmas osa on marraskuussa ilmestynyt kirja Time Atlas. Jaakko Kahilaniemi omistaa 100 hehtaaria metsää. Sain sieltä sen verran rohkaisua, että päätin hakea opiskelemaan joko Lahteen tai Turkuun. – En mennyt yliopistoon kuitenkaan minkään oppiarvon takia, ne eivät merkitse minulle paljoakaan. Pääsin Turun yliopistoon ja suoritin siellä BA-tutkinnon. Hänen töitään on esillä Helsinkin Schoolin näyttelyssä Lyypekissä tammikuussa. Vatanen on jo aikaisemmin tehnyt kaksi kirjaa, jotka on julkaissut saksalainen Kerher-kustantamo. Hän haluaisi tehdä seuraavaksi taas uuden kirjan. Halusin vain opiskella sellaista valokuvausta, joka minua kiinnosti. – Opin myös, että mitään ei ole lyöty lukkoon ja että kokoajan voi kehittyä. Jaakko Kahilaniemi, 100 Hectares, Soil Solutions, 2017
3 Opastus-Portfolio_1-20.indd 32 12.1.2020 15.03
Itse olen tehnyt monta kertaa sen virheen, että olen näyttänyt oikeille ihmisille jotain aivan väärää. Touko kertoo oppineensa tästä, että portfolion pitää kertoa syvemmin kuvaajasta ja aiheista joihin hänellä on kiinnostusta ja asiantuntemusta. Free-kuvaaja tuottaa myös Uuden Maan Sanomat -sanomalehtiteosta. 1 Miksi, kenelle ja Miten. Hän on toiminut arvostelijana useissa kuvakilpailuissa sekä kokenut omakohtaisesti, mitä virheitä voi tehdä portfolion rakentamisessa. V aloku vaajien työhuoneen ovessa lukee Hujanen, Pirinen, Poutanen ja Piippo. Niillä voi hakea töihin ja koulutuksiin, hakea apurahaa, osallistua kilpailuihin ja porfolionäyttöihin tai -tapaamisiin. Mieti mikä on tavoitteesi portfoliolle, kenelle sitä esität sekä mikä on sinulle sopiva alusta ja tapa esittää kuviasi. Se ei herättänyt kiinnostusta. Touko on nimetty Vuoden kuvajournalistiksi vuonna 2018, Vuoden lehtikuvaajaksi 2011 ja Nuoreksi lehtikuvaajaksi 2009. 33 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Opastus Portfolio Opastus-Portfolio_1-20.indd 33 12.1.2020 15.03. Kuvaajan pitää olla ajassa kiinni ja tuntea hyvin oma aihe-alueensa. Täällä saamme palkitulta freelance-valokuvaaja Touko Hujaselta perinpohjaisen oppitunnin portfolioista. AVAimeT HyVään porTfolioon TeksTi jA kuVAT Vanessa Riki Eri tarkoituksiin tarvitaan erilaiset portfoliot. Näytin kuraattoreille, galleristeille, lehdille, kuvatoimistoille ja festivaalin järjestäjille vain yksittäisiä lehtikuviani. – Tärkeintä on miettiä, kenelle olet menossa näyttämään töitäsi ja miten hyvin kohderyhmäsi tunnet. – Ajatus on, että olet itse oma toimeksiantajasi ja myymässä sarjaasi, joka on kiinnostava kokonaisuus. Valokuvaaja Touko Hujaselta löytyvät neuvot hyvän portfolion tekoon. – Alku-urani portfolioesittäytyminen Visa pour L’Image -kuvajournalismifestivaaleilla Perpignanissa Ranskassa ei mennyt aivan putkeen
Kuvien ei tarvitse olla täydellisiä, mutta jos ne ovat pieteetillä valittuja, se kertoo että olet muita edellä. Omille kuvilleen tulee sokeaksi. Taiteellinen portfolio voi olla taideteos itsessään ja luo kuvan tekijyydestä. Hyvä työkalu on tarkastella printtejä ja miettiä sopivatko ne yhteen. Tämä pätee myös portfolioon. Kuvien tulee näyttää jotain yhtenäistä ja luoda kuva tekijyydestä. Tärkeää on kristallisoida mitä myyt ja kenelle. Jos vahvuutesi on valon käytössä, action kuvaamisessa tai ihmisten tunteiden näkemisessä, niin valitse kuvat sen mukaan. Portfoliota kannattaa näyttää kuvaajille, joilla on samoja tavoitteita. Kun on katsonut tuomaristossa läpi tuhansia oppikirjan mukaisia kuvia ja eteen tuleekin esimerkiksi teknisesti poikkeavia kuvia, ne tuntuvat uskottavilta. Kuvatekstien on hyvä olla konkreettisia ja ilman ylenpalttista poeettisuutta. 3 karsinta Portfoliot voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: työn hakemiseen ja taiteellisen kädenjäljen esittämiseen tarkoitetut. Työportfoliolle riittää internetportfolion peruspohja, jossa kuvat tulevat hyvin esiin. Porftolion voi mieltää erillisenä leikkikenttänä, jolla on tarkoitus luoda mielikuva tai kertoa tarina. Näin voit saada hyviä kommentteja esimerkiksi kuvaajilta, jotka tuntevat toivomiasi toimeksiantajia. 4 5 7 8 6 Yhtenäinen tYYli Mieti Mikä on vahvuutesi erotu joukosta näYtä portfoliota Muille tekstillä iso MerkitYs https://www.toukohujanen.com https://www.uudenmaansanomat.com Karsinta on tärkein työkalu. Työportfoliossa esitetään laajaa osaamista. Taidepuolella viimeistelty ja tarkoitukseen räätälöity pohja on osa teosta. Tekstin pitää olla samalla tavalla hiottua kuin kuvien. Sen tehtävä on luoda kuville ja sarjoille konteksti. Tiivis ja visuaalisesti yhtenäinen portfolio vaikuttaa harkitulta ja on kiinnostava. Jos olet tekemässä lehtijuttua, valitset sopivan tyylin ja viet kokonaisuuden sillä loppuun. Kuvakilpailuissa menestyvät hyvin kerrotut tarinat, jotka poikkeavat muista. 2 erilaisia portfolioita 34 Kamera 1|2020 Opastus-Portfolio_1-20.indd 34 12.1.2020 15.03. Näin esimerkiksi hääkuvat ja journalistiset kuvat nettiportfoliossa voivat kompata toisiaan, vaikka kategorioita olisi useita
m ik ä k A i LU n d e n ole näin monipuolisessa paikassa. Sommittelu on harkittu, eikä se aivan helppoa edellinen tehtävä: polKu tutustu tarkemmin tehtäviin www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu k im m o F o n s e L L luontoKuvaKoulussa opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Valo on tärkeä, matalalta paistavan auringon kellertävä väri näkyy polulla. TeksTi Antti Koli kUVA Kimmo Fonsell Kimmo Fonsellin polku kulkee kivisen metsän läpi kohti valoisampaa ja aukeampaa, luultavasti meren rannalle. Ehkä vasen alakulma voisi olla tummempi tai vähemmän terävä, nyt huomio jää siihen liian pitkäksi aikaa. ISO on ollut 100, mikä antaa laajan sävyalan, riittävän myös vastavalokuviin. Uusi kuvausaihe on "Jälki". man kanssa huolellisuutta, eli jäljen tulisi erottua taustasta! uusi tehtävä: JälKi OK Luontokuvakoulu_1-20.indd 35 12.1.2020 14.05. Sekametsä ja muu luonto ovat vahvasti mukana. S euraavaksi kuvataan jälki. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Jälkikuvissa selkeys vaatii kuvakulLähetä kuvasi ja nimesi 3.2.mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Hieno, luontoseikkailuun kutsuva kuva. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kamera-lehdessä. 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi LuontokuvakouLu Tehtävä 35 Jälki Luontokuvakoulun edellisenä tehtävänä oli kuvata polku. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Jalanjälki tai -jäljet lumessa, tai tikan kaivama kolo, oravan syömä käpy, kanahaukan repimä pulu, peuran makuu tai papana, jopa myrskyn jälki kelpaa tms
Jottei kukaan jää yksin hädän keskelle. Pelastusarmeija. ok_AK_Opastus_Lumen kuvaus 2-20.indd 36 12.1.2020 15.13
Lumi tekee kuvasta lumoavan TeksTi ja kuvaT Jussi Helimäki Ainavihanta puolukka. Onneksi vielä valkoista näkyy, useimmiten sentään kuukausien ajan. Siksi luminen maisema voi parhaimmillaan olla varsin upeaa katsottavaa. Rusakon jälkiä näkee lopputalvella avomailla hyvinkin paljon. Sen sijaan Etelä-Suomen lumitalvet ovat arvioiden mukaan vaarassa hävitä kokonaan. kä kiinnostavia että häiritseviä kohteita ja pelkistää näkymää. Ensilumi saattaa sataa pohjoisessa jo syyskuussa, muualla lokatai marraskuussa. Pieni lumikuorrutus tekee maisemasta koristeellisen ja lisääntynyt valoisuus helpottaa kuvaamista. Lumisateesta saadut onnistuneet otokset ovat usein käyttökelpoisia moneen tarkoitukseen: näyttelyihin, kilpailuihin, kuvituskuvaksi ties minne, omaksi iloksi ja tutuille näytettäväksi. Matalalta paistavan auringon värjäämä kellertävä lumi näyttää erilaiselta kuin harmaan sumuisen päivän lumi, jossa ei ole oikeastaan lainkaan väriä. Kun maisema muuttuu valkoiseksi, muuttuu moni asia: lumi peittää alleen seLumi mahdollistaa hienot kuvat, mutta kysyy kuvaajalta myös taitoa. Pohjois-Suomessa ja valtaosassa keskistä Suomea saadaan vielä nauttia vuosittain läpi talven kestävästä lumipeitteestä. Kuvaajakin havahtuu erilaiseen valoisuuteen, kun maisema alkaa hiljalleen muuttua syksyisestä talviseksi: on aika dokumentoida uutta vuodenaikaa. Tämä toimii etenkin 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ok_AK_Opastus_Lumen kuvaus 2-20.indd 37 12.1.2020 15.13. Lumisia kuvauskohteita Hyviä lumisia kohteita ovat esimerkiksi puistot, joissa puurivit muodostavat kiinnostavia linjoja ja tuovat kuvaan kaivattua kontrastia ja rytmiä. Talven kuvaaminen on kuitenkin osassa maata käymässä vaikeammaksi. Pelkistys on hyväksi havaittu keino valokuvauksessa. Talvien lumisuus on vaihdellut EteläSuomessa paljon viimeisten kymmenen– viidentoista vuoden aikana. Mustavalkoinen kuva voi olla edukseen harmaana päivänä otetuissa lumikuvissa. Opastus Lumi V alokuvaaja osaa arvostaa lunta. Valolla ja väreillä on merkitystä kuvan tunnelmaan
Esimerkiksi valotusajalla 1/15 s – 1/60 s saa jalustalla kuvatessa melko varmasti onnistuMeren rannalla alkutalvella. Kun talvi pakkasineen ja paksuine lumipeitteineen pääsee kunnolla vauhtiin, voi kuvata myös talvisia aktiviteetteja: liikkujia hangilla, työkoneita auraamassa lunta, lumen pöllyämistä autojen perässä, varjoja, sekä eläinten ja ihmisten jälkiä. pilvisellä ja sumuisella ilmalla. Lumisateen kuvaus on kiintoisa aihe. Alkutalven sula vesi luo usein voimakkaan vastakohdan maalla tai rannalla olevaa lunta vasten. 38 Kamera 1|2020 ok_AK_Opastus_Lumen kuvaus 2-20.indd 38 12.1.2020 15.13. Kaupungissa runsas lumisade vaikeuttaa liikkumista, mutta sen ei kannata antaa estää kuvaamista. Lumisadetta kuvatessa valotusajan haarukointi on avainasemassa
Se on kuitenkin harvinaista. Näiden kuvien tunnelma on hyvin erilainen verrattuna otokseen, jonka alaosassa on valoa imevää tummaa maata. Paljon kuvattuja kohteita ovat pohjoisen tykkykuusikot, joissa on lumen lisäksi kosteudesta kertyneitä, alijäähtyneitä vesipisaroita. Tekniikasta ja varusteista Lunta kuvatessa kannattaa valottaa hieman yli, jotta kuva ei mene tukkoon, lumi kun hämää kameran valotusmittaria. Lumisadekuvia, joissa on käytetty salamavaloa, näkyy somen kuvavirrassa joka neita otoksia. Linnut alkavat saapua ruokintapaikoille enemmissä määrin, kun lunta on tullut jo jonkin verran. Kiinnostavia lumisia luontokohteita ovat myös talviset kasvit, talventörröttäjät, ikivihreät varvut, jopa sienet. Kevättalven varjoja. Jos onnistut näkemään talvisen metsäjäniksen, kärpän, lumikon, kiirunan tai riekon, voit todeta eläinten mainion suojavärin. Mahdollisuuksia on monia. Luminen aika on mahdollisuus vuoden parhaisiin varjokuviin. Revontulet lumimaisemassa ovatkin erityisen kuvattu aihe. Talvisia kuvia linnuista, oravista ja kenties muistakin pikkunisäkkäistä saa helposti lintulautojen äärellä. Revontulien esiintyminen on Lapissa melko tavallista syksystä kevääseen. kuvaajan taidonnäyte on saada onnistunut otos valkoisesta eläimestä valkoisella taustalla. Näiden eläinten kuvaamisessa on haasteensa: Ensilunta. Myös lumeen peittyneet autot, penkit ja muut mielenkiintoiset kohteet odottelevat ikuistajaansa. 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ok_AK_Opastus_Lumen kuvaus 2-20.indd 39 12.1.2020 15.13. Kannattaa haarukoida valotusta, jos asiasta ei ole varma. Puistot ovat hyviä kuvauspaikkoja myös lumisateella. Toki liika on liikaa – myös ylivalotus voi olla uhkana. Kasvimaailman tyypillisimpiä lumikohteita ovat kuitenkin puut, jotka voivat olla erityisen kuvauksellisia. Aurinkoisena päivänä, varsinkin puhtaalla ja sileällä hangella varjot näkyvät hienosti. Vuosittain näkee hienoja otoksia, joissa revontulet värjäävät kuvan alaosan lumista maata. Etelämpänäkin voi onnistua saamaan hienoja hankikuvia, joissa on revontulten väritystä mukana
Onnistuessaan nämä kuvat ovat todella oivallisia, vaikka niistä näkeekin salaman käytön. Kylmän iskiessä kuvausmotivaatio laskee. 40 Kamera 1|2020 ok_AK_Opastus_Lumen kuvaus 2-20.indd 40 12.1.2020 15.13. Mustavalkoinen kuva voi olla edukseen harmaana päivänä otetuissa lumikuvissa. Talvikuvaajan kannattaa siis pukeutua riittävän lämpimästi. Tämä onkin yksi harvoja kuvauskohteita, joissa salaman suora valo kuvassa ei häiritse tai ole neutraali asia, vaan tuo kuvaan lisää kiinnostusta – usein jopa parantaa kuvaa. Tammikuinen päivä. Kun tulee ulkoa kylmästä sisätiloihin, kameraa kannattaa pitää kylmässä repussa vähän aikaa. Se estää kameran huurtumista. Myös kameraa voi lämmittää talvitakin sisällä kuvauksen lomassa. talvi. Kiinnostavassa kuvaustilanteessa voi myös käydä niin, että kuvaaja ei huomaa lainkaan kylmyyttä ja jälkeenpäin kärsii paleltuneista sormista tai varpaista. Pakkasella kuvatessa kannattaa muistaa pitää vara-akku lämpimässä eli vaikkapa taskussa lähellä kehoa, jotta laitteisiin saa tarpeen tullen uutta virtaa. Talvella kuvatessa on ensisijaisen tärkeää, että kuvaaja on itse lämmin. Hiihtäjä
Now truly international with members in Australia, India, Canada, the Far East and USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S BEST PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2019-20 visit www.eisa.eu for the winners 210-297_EISA_AD_2019_Post-awards_FINAL.indd 1 31/07/2019 12:02 Ilmo_EISA.indd 3 9.9.2019 9.06. EISA is the unique collaboration of 62 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
Jälkeen Ennen Ennen KuvanKäsittely Pikamaski 42 Kamera 1|2020 OK_kuvankäsittely Pikamaskaus 3s_1_20.indd 42 10.1.2020 18.25
Pikamaski on hyvä vaihtoehto alueen valinnan visualisoimiseksi selkeämmäksi. Esiteltyä menetelmää voi käyttää missä t ahansa kuvankäsittely ohjelmassa, jossa on vastaavat työkalut. Nyt näet tekemäsi valinnan katkoviivalla (marssivat muurahaiset) ja voit jatkaa työnkulkua normaalisti tekemällä valinnastasi säätötason, luomalla pysyvän maskin tai kopioimalla valinnan ja niin edelleen. Nyt voit korjailla valintaa maalaamalla mustalla tai valkoisella pensselillä. 2 valitsE kohde käyttäen esim. Korjataan tämä valitsemalla sivellintyökalu (B-näppäin). Mac käyt töjärjestelmässä Ctrl = Komento ja Alt = Optio . tutustumme tässä artikkelissa pikamaskin käyttöön tekemällä yksinkertaisen rakennetun kuvan. Pikamaskilla visualisoit valintasi Hiiren kursori saattaa harvemmin osua Photoshop työkalu sarakkeen häntäpäässä olevaan pikamaskiikoniin. Maskin tekeminen onkin yksi kuvankäsittelyn perustaito, jota tarvitaan niin yksinkertaisissa kuvan säädöissä kuin vaativimmissakin kuvamanipulaatioissa. 3 aktivoi pikamaskitila Q-näppäimellä tai pikamaski-ikonilla. sävyerot ovat selkeät. Esimerkkikuvassamme valinta on varsin hyvä, mutta esimerkiksi kypärän yksityiskohdat ovat jääneet Photoshopilta valitsematta eli näkyvät pikamaskitilassa punaisella värillä. Jos näin ei ole, Photoshopin valinta saattaa eksyä kohteesta ja valintaa pitää korjailla. Oletuksena on, että väri edustaa maskat tua aluetta (Masked Areas). Asetuksissa on kaksi vaih toehtoa. Klikkaamalla värineliötä pääset valitsemaan uuden värin. Vastaavasti pensselin läpinäkyvyys vaikuttaa kuinka paljon peität tai paljastat maalaamaasi aluetta. Voit käyttää pikamaskitilassa valinnan hienosäätöön erilaisia muitakin työkaluja, aivan kuten normaalia maskiakin modifioidessa. Pikamaskitilassa valitun tason tunnus muuttuu punaiseksi ja kuvan päälle tulee 50 % läpinäkyvä punainen kerros niille alueille, jotka eivät sisälly valintaan (oletusasetus). Kun alustava valinta on tehty, pikamaskitila aktivoidaan klikkaamalla pikamaskiikonia (suorakaide, jonka sisällä katkoviivaympyrä) tai yksinkertaisesti näppäimellä Q. teksti ja kuvat Markku Pajunen hotoshopin vahvuus on se, että kuvankäsittely sillä perustuu läpinäkyvien kuvasekä säätötasojen pinoamiseen kerros kerrokselta. Seuraavassa esimerkissä, siirrämme pojan hylättyyn tehdasmaisemaan. Artikkeli on kirjoi tettu Windows käyt töjärjestelmän näkö kulmasta. Photoshopissa voidaan samaan lopputulokseen päästä useammilla eri työkaluilla ja tekniikoilla. Kaksoisklikkaamalla pikamaskiikonia, pääset vaihta maan sen asetuksia. Tasojen läpinäkyvyyden voi kohdistaa tietylle alueelle maskien avulla. 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_kuvankäsittely Pikamaskaus 3s_1_20.indd 43 10.1.2020 18.25. Lisäksi voit vaihtaa oletusvärin muuksi kuin punai seksi. Halutessasi voit vaihtaa värin edustamaan valittua aluetta (Selected Areas). Kun olet tyytyväinen valintaan, pääset pikamaskitilasta pois painamalla Q-kirjainta tai pikamaski-ikonia uudestaan. Tässä tulee avuksi pikamaski, joka on hyvä keino erotella työstettävänä olevaa valintaa taustasta. Tyypillisesti maskin tekeminen aloitetaan valitsemalla kohde esimerkiksi Magic Wandtai Quick Selection -valintatyökaluilla. Pikavalintatyökalua (Quick Selection) ja sieltä Valitse kohde (Select Subject). Nämä tekevätkin varsin hyvää työtä, jos kohteen ja taustan kontrastitai P kuvankäsittEly Oheiset ohjeet on laadittu Adobe Photoshop CC:lle. 2 PhotoshoP CC: 1 avaa käsiteltävät kuvat (kohde sekä tausta) Photoshopiin. Musta pensseli poistaa maalaamaasi aluetta valinnasta (kuva peittyy punaisella värillä) ja valkoinen paljastaa. Esimerkiksi jos kuvassasi on paljon punaisia sävyjä, voi punaista pikamaskia olla vaikea havaita, jolloin jokin muu väri toimii paremmin
Tee uusi Solid Color taso ja valitse sieltä valkoinen väri. Nyt näet tekemäsi valinnan katkoviivalla/marssivilla muurahaisilla. kuulosuojaimen terässangat). Helppo ja nopea tapa saada kohteen värisävyt toimimaan keskenään on käyttää Average Blur -työkalua. Maalaa sillä ne alueet, jotka haluat ottaa mukaan valintaan. Tämä sumentaa tason yhdeksi väriksi, mikä vastaa 3 6 7 8 alkuperäisen tason keskimääräistä sävyä. Tee taustasta (tehdaskuva) uusi taso Ctrl+J. Tiputa tason läpinäkyvyyttä, kunnes kohde istuu sävyjen puolesta taustakuvaan (tässä tapauksessa n. Siirrä tämä taso pojan kuvan yläpuolelle ja muunna tason Blending-asetukseksi "Color". Photoshop piirtää automaattisesti suoran viivan näiden kahden peräkkäisen pisteen välille. Tämänkin voi tehdä usealla tavalla, mutta harjoituksen vuoksi käytämme tässä pikamaskia. Näiden maalaamiseen näppärä apukeino on Shift-näppäin. Kuvan päälle tuli näkyviin valkoiset ”säteet”. jonka vaikutus ulottuu ainoastaan sen alapuolella olevaan tasoon. Valitse sopivan kokoinen pensseli, klikkaa hiirellä alkupiste, pidä Shift-näppäin pohjassa samalla kun klikkaat toisen pisteen. Clipping Mask. 8 lisäämmE kuvaan tunnelmaa tekemällä ikkunasta muutamia valonsäteitä. Voit luoda pysyvän kuvamaskin klikkaamalla maski-ikonia tai vaihtoehtoisesti voit kopioida valintasi (Ctrl+C) ja liittää sen tehdaskuvan päälle (Ctrl+V). Tiputa tason läpinäkyvyyttä mieleiseksi. Poistu pikamaskista (Q). Mene Filter-valikkoon ja valitse sieltä Blur ja Average. Valitse siveltimen väriksi valkoinen, kovuus n. Jos ne poikkeavat selvästi toisistaan, kuva näyttää oudolta ja paljastaa ”petoksen”. Tee siitä myös Clipping Mask, kuten yllä, ja säädä pojan kontrastit vastaamaan taustan kontrasteja. 70 % ja peittävyys 100 %. Pidä ALT-näppäin alhaalla ja vie kursori tämän tason päälle. 6 luo uusi Levels-säätötaso pojan yläpuolelle. Tee pikamaskille Gaussian blur esimerkiksi arvolla 120 %, jolloin valonsäteiden ääriviivat pehmenevät. 6 PoJan Ja taustan sävyt eivät ole yhtenevät. Nyt kuvassa ei näy mitään muutosta, tämä johtuu siitä, että mitään ei ole valittu. Jälkimmäisessä tavassa kopioit vain valitut alueet ja menetät valinnan ulkopuolelle jääneet. Näet maalaamasi/valitsemasi alueet katkoviivalla. Jos haluat poistaa joitain alueita valinnasta, niin vaihda pensselin väri mustaksi (tällöin maalamasi alueet muuttuvat punaiseksi). Luo päällimmäiseksi tasoksi uusi tyhjä taso. Kuvassa on suoria linjoja, jotka pitää maalata (esim. Aktivoi pikamaski (Q). Ctrl+I komennolla saat käänteisen valinnan, eli valitaan kaikki, ja kuvaan tulee näkyviin punainen pikamaski. Maalaa pensselillä (Hardness 100 %, Flow 100 % ) viivoja jotka tulevat ikkunasta kohti poikaa. Eli kun maski on luotu, vien tason sellaisenaan taustakuvan päälle. Itse suosin ensimmäistä vaihtoehtoa, sillä se mahdollistaa maskin alle jääneiden osien paljastamisen myöhemmin, jos siihen tulee tarve. Kun näet nuolen alaspäin, klikkaa hiiren vasenta näppäintä. 60 %). Tällöin tasosta tulee ns. 4 kun olet tyytyväinen valintaasi, poistu pikamaskitilasta painamalla Q-näppäintä tai pikamaski-ikonia. 44 Kamera 1|2020 OK_kuvankäsittely Pikamaskaus 3s_1_20.indd 44 10.1.2020 18.25. 9 loPuksi olen sävyttänyt kuvan NIKcollection plug-in -ohjelmalla, mikä antaa viimeisen silauksen kuvalle. Yleensä eri kuvien horisontit asetetaan samalle korkeudelle. 5 skaalaa ja kohdista valittu hahmo niin, että se näyttää luonnolliselta taustakuvan kanssa. Kun kuvat ”kelluvat” Photoshopin työpöydällä, niin helpoiten se käy klikkaamalla haluttua tasoa ja raahaamalla se toisen kuvan päälle
Ulkomateriaali: 60 % puuvillaa, 40 % polyesteria. TEKNIIKKA 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi valinnat Kameralaukkusarja Dörr | Amsterdam 75–110 € www.ed-mark.fi Dörr AmsterDAm -laukkusarja vakuuttaa luonnollisella, rennolla ulkonäöllä. Laukkujen hinnat ovat mallista riippuen 75–110 euroa. 32-tuumainen 4K uhd -näyttö tarjoaa 99 % Adobe RGB -väriavaruuden ja Paper Sync -tekniikan tarkkojen painovärien luomiseen. Kiinnike toimii myös etsimenä. BenQ:lta näyttö vaativalle valokuvaajalle Katusiisti laukkusarja Dörriltä Kamera repun lenkkiin Objektiivi Nikon | Nikkor Z 58 mm f/0,95 S Noct | 9 300 € www.nikon.fi Nikonilta valovoimainen normaali peilittömiin Lume Cube AIR on valmistajansa mukaan maailman pienin kuvausvalo. Applikaatiot: aitoa nahkaa. Koonnut: Jari Tomminen Tekniikka v 1-20.indd 45 12.1.2020 12.24. Se on vesitiivis 30 minuutin ajan 2 metrin syvyydessä ja iskunkestävä jopa 2 m korkeudelta pudotettaessa eikä siinä ole omaa näyttöä. Sen voi kiinnittää reppuun, vyön lenkkiin tai kaulahihnaan. ED-Markin maahantuomia Amsterdam-laukkuja on kahta kokoa, S ja M, sekä reppu. Nikonin ARNEOja nanokidepäällysteet vähentävät tehokkaasti heijastumia. GamutDuo mahdollistaa kuvien näyttämisen rinnakkain kahdesta eri lähteestä yhtaikaa eri väriavaruuksia (esim. BenQ PhotoVue SW321C:n arvioitu vähittäismyyntihinta on 2 100 euroa. Linsseistä neljä on valmistettu EDlasista ja kolme linssiä on asfäärisiä. Hyvän suojan kameralle ja tarvikkeille antavat Amsterdam-laukut ja -reppu muuntuvat tarvittaessa ihanteelliseksi, tilavaksi vapaa-ajanlaukuksi tai -repuksi. Nikkor Z 58 mm f/0,95 S Noct maksaa noin 9 300 euroa. Canon IVY REC -kamerassa on full hd -videokuvaus nopeudella 1080p/60 kuvaa sekunnissa, wi-fija bluetooth-yhteydet sekä usb-lataus. Trendikäs muotoilu, tukeva kangas aidolla nahkaviimeistelyllä, tablettiosio sekä erillinen irrotettava kameraosio houkuttelevat laukun jokapäiväiseen käyttöön. Rakenne korjaa optisia virheitä, kuten geometrisia vääristymiä ja palloaberraatiota. Uusi objektiivi on käsitarkenteinen ja suunniteltu kinokoon kameroita varten. Pienestä koostaan huolimatta se on tehokas. Kameran värivaihtoehdot ovat tummanharmaa, limen vihreä, pinkki ja sininen. Objektiivi on metallirunkoinen ja varustettu tarkennusja ohjainrenkailla, infonäytöllä ja ohjelmoitavalla funktiopainikkeella. Näytön 10-bittinen värisyvyys ja 16-bittinen 3d-hakutaulukko tuottavat värit Delta E?2 -tarkkuudella koko näytön alueella. Ammattinäyttö kuvaajille Benq | PhotoVue SW321C 2 100 € www.benq.fi BenQ PhotoVue SW321C on vaativan valokuvaajan näyttö tarkalla värintoistolla. Nikon (nikon.fi) on tänä syksynä julkistanut valovoimaisen Nikkor Z 58 mm f/0,95 S Noct -normaaliobjektiivin Z-bajonetillisiin peilittömiin järjestelmäkameroihinsa. Sisämitat: S = 31 × 19 × 10 cm, M = 40 × 25 × 11 cm, reppu 30 × 38 × 16 cm. Objektiivi koostuu 17 linssielementistä 10 ryhmässä. SW321C tukee pakkaamattomia 10-bittisiä 4:4:4tai 4:2:2ja 4:2:0 chroma -videoformaatteja, samoin kuin HDR10ja HLG-tekniikoita reaaliaikaisen ja todenmukaisen videon toistamiseen. Canon IVY REC -kameran eurooppalainen hintataso on noin 130 euroa. Adobe RGB ja sRGB) käyttäen. Kamera kestää kovaakin käyttöä. Vain 90 grammaa painavassa Canon IVY REC -kamerassa on 13,0 megapikseliä. Kompakti matkakamera Canon | IVY REC Noin 130 € www.canon.fi CAnon on esitellyt kompaktin IVY REC -kameran, joka kulkee kätevästi mukana kaikkialle
Automaattitarkennuksen luvataan toimivan aina ?4 EV:hen asti. Automaattitarkennusjärjestelmä on hybridityyppinen, eli siinä on sekä vaiheettä kontrastintunnistus. Testatessa sai yhdellä latauksella yli 400 valotusta, kun ei käyttänyt salamaa. Kamera tukee langatonta ohjausta älypuhelimella. Videokuvauksessa herkkyysalue on ISO 100–25600. Näyttöä voi kallistaa ylöstai alaspäin, mikä tuo lisää mahdollisuuksia videokuvaukseen ja selfie-kuviin. Kameralla voi kuvata videota 4K-laadulla koko kennon leveydeltä maksimissaan 20 minuuttia kerralla, ja lisäksi 4x ja 5x -hidastettua kuvaa HD-laadulla. Niitä kaikkia voi käyttää kameraa varten valmistetun FTZadapterin kanssa. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 46 Kamera 1|2020 hinta-laatusuhde helppokäyttöinen tarkennus takkuaa hämärässä ei kuvanvakaajaa rungossa testissä Nikon Z 50 saatiin toimituksen testattavaksi 16 —50 mm vakiozoomin kanssa. 450 grammaa. Se ei silloin tule esim. Jos otti tallennuslaaduksi myös raakatiedoston, mahtui puskurimuistiin n. Tarkennusjärjestelmä toimi napakasti, kun valaistusta oli tarpeeksi. Lisävarustekengän ansiosta voi kamerassa käyttää myös Nikonin valaistusjärjestelmän i-TTL -salamaohjausta. Loppuvaiheessa sai jännittää paljonko vielä pystyi kuvaamaan, koska kameran näytöstä ja etsimestä näkee vain kolmiportaisen akkusymbolin, eikä jäljellä olevia prosentteja. Kamera saatiin toimituksen testattavaksi 16–50 mm vakiozoomin kanssa. Kamera tarkentaa automaattisesti kohteen silmiin, olipa henkilö kuvassa yksin tai väkijoukossa. Niitä voi käyttää sekä valokuvatessa että videotallennuksessa. Kuvakennon 209 automaattitarkennuspistettä kattavat noin 90 % kuva-alasta sekä vaakaettä pystysuunnassa. Havainnot Nikon Z 50 on valmistajansa ensimmäinen APS-C -kennokoon peilitön kamera. 2 360 000 kuvapisteen sähköisen etsimen kuvaa voi halutessa katsoa sellaisena, miltä se näyttää määritetyillä asetuksilla. Takanäyttö kääntyy 90 astetta ylös ja täydet 180 astetta alaspäin. Kamerassa on yksi SD-muistikorttipaikka, 20,9 megapikselin CMOS-kenno ja Expeed 6 -prosessori. Puskurimuistin kokoa ei tehdas ilmoita, mutta kokeiltaessa pystyi kuvaamaan miltei 40 JPEG-valotuksen sarjoja 11 valotuksen sekuntinopeudella. Rungon mitat ovat 127 x 94 x 60 mm. WiFi:n, Bluetoothin ja SnapBridge 2.6 -ohjelman avulla voi siirtää kuvia ja videota, tallentaa sijaintitiedot, selata valmiita kuvia älylaitteelta ja lisätä niihin tietoja sekä etäohjata kameran säätöjä. teKsti ja Kuvat Timo Ripatti nikon Z 50 V iime marraskuussa julkistettu Nikon Z 50 on valmistajansa ensimmäinen APS-C -kennokoon peilitön digikamera. Magnesiumista valmistettuna sen paino akkuineen ja muistikortin kanssa on n. Akun kapasiteetiksi luvataan 320 valotusta kun käytetään takanäyttöä, ja 280 sähköistä etsintä käytettäessä. Kamerassa on esiinponnahtava yhdysrakenteinen salamalaite. Sen ohjeluvuksi ilmoitetaan 7, mikä tarkoittaa maksimikuvausetäisyyttä metreinä kun herkkyydeksi on valittu ISO 100. ominaisuudet Kamera on muotoilultaan kuin Nikon Z 7 tai Z 6 pienoiskoossa. Nikon Z -kameroiden kanssa yhteensopivia F-bajonetilla varustettuja Nikkor-objektiiveja on vuodesta 1959 lähtien valmistettu noin 360 erilaista. Testissä käytetyn objektiivin suhteellisen vaatimaton valovoima ei mitenkään helpottanut kokemusta. Liitännöistä löytyy uusi järjesteLmä vanhalta teKijältä Tekniikka v 1-20.indd 46 12.1.2020 12.24. 1 040 000 kuvapisteen nestekidenäytössä on älypuhelintyylinen kosketusohjaus. Se tulee markkinatilanteeseen, jossa on kilpailijoita käytännössä kaikilta isoilta kameravalmistajilta. 15 valotusta. Kameralla voi luoda myös ajastettuja 4K-kuvasarjoja. salaman tai videovalaisimen eteen, mutta jalustan käyttö muuttuu hankalaksi. Sarjakuvauksella saadaan maksimissaan 11 kuvaa sekunnissa käytettäessä automaattitarkennusta ja automaattivalotusta. Vähäisessä valossa kuvatessa tarkentaminen hidastui ja muuttui epävarmaksi, varsinkin sarjakuvausta käytettäessä. Kamerassa on myös äänetön kuvaustila. ISO-herkkyysalue on 100–51200 ja laajennettavissa aina 204 800 ISO:oon. Se on tarkoitettu sekä aloittelijalle että edistyneelle valokuvauksen harrastajalle matkakumppaniksi ja jokapäiväiseen kuvaukseen. Taidesuodattimia kamerassa on 20, ja niiden tehoa voi säätää 0–100 prosentin välillä
Testitaululta mittaamalla saatiin objektiivin parhaaksi terävyysarvoksi 2285 linjaparia / kuvan korkeus. 1 Lisävarustekenkä. Objektiivissa ei ole käsitarkennuksen vipua, mutta automaattitarkennuksen voi ohittaa tarkennusrenkaan avulla vaikka kesken kuvaamisen. Kuvanvakaaja käytössä. objektiivi NIKKOR Z DX 16-50mm f/3.5-6.3 VR vastaa täyden kuvakoon polttoväliä 24–75 mm. 7 Komentopyörä. Toinen on zoomausta varten, toisella ohjataan sähköisiä toimintoja, kuten käsitarkennusta, aukon säätöä tai valotuksen korjausta. Objektiivia pitää kuljetusasennossaan zoomausrenkaan kitka, mitään lukitusnappia ei näin ollen tarvita. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 micro-HDMI ja mikrofoniliitäntä, muttei kuulokeliitäntää. Sen lyhyin tarkennusetäisyys on 0,2 m. Akun voi ladata erillistä laturia käyttämällä tai USB-liitännällä suoraan kamerassa. Bajonettikiinnitys ja suodinkierre on tehty muovista. Kaikki valotukseen vaikuttavat säädöt olivat automatiikalla. 2 Salamalaite. Objektiivin mukana ei toimiteta vastavalonsuojaa eikä kuljetuskoteloa. 5 Sähköinen etsin, 2 360 000 kuvapistettä. 9 Kääntyvä 3,2” TFT LCD -kosketusnäyttö, 1 040 000 kuvapistettä. Objektiivissa on kaksi säätörengasta. 8 Nelisuuntakiekko ja OK-painike. Objektiivi painaa 135 grammaa. 3 Videokuvausnäppäin. Polttoväli oli silloin 16 mm ja aukko f/4. 6 Tarkennuspisteen valintavipu. Objektiivissa on sisäinen kuvanvakaaja, jonka tehoksi ilmoitetaan 4,5 EV. TEKNIIKKA Xxxxxxxxxxxx 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Äänettömän kuvaustilan ansiosta pääsi tuoreen ylioppilaan pikkusisko keskittymään kaikessa rauhassa leikkeihinsä. nikkor Z DX 16-50 mm, 1/40 s, f/4,2, iso 18 000. Tulos on kiitettävää tasoa, Tekniikka v 1-20.indd 47 12.1.2020 12.24. 4 Laukaisinnasta ja virtakatkaisin. Kuvanvakaajan käyttövipua ei myöskään ole, vaan toiminto valitaan kameran menuvalikosta. Sisäänvedettynä se on litteä kuin pannukakku, paksuudeltaan vain vähän yli 3 cm
pisimmän polttovälin resoluutio 636 LP/KK pienimmällä eli f/40 -aukolla valotettuna ei diffraktion takia enää kelpaa normaaliin valokuvaamiseen, mutta voihan sitä käyttää videokuvauksessa loppuhimmennykseen. 1150 euroa. Toinen yllättävä asia oli himmenninarvojen skaala, joka tuntui testatessa jatkuvan loputtomiin. Tekniikka v 1-20.indd 48 12.1.2020 12.24. Esim. Geometriset virheet ja vinjetointi olivat melko lieviä, ja ne voi antaa kameran korjattavaksi jos tallentaa kuvat suoraan JPEGkuviksi. Yllättävää oli, että runsaampi himmentäminen vähensi terävyyttä ja kontrastia ilman, että nurkkapiirto olisi lisääntynyt. Yhteishinnaksi tulee silloin n. Objektiivin profiili löytyi myös Adobe Lightroomista ja Camera Raw -ohjelmasta, joten korjaukset voi tehdä myös raakatiedostoista. Kun polttoväliä pidennettiin, suoritusarvot laskivat tasaisesti. 48 Kamera 1|2020 TEKNIIKKA Järjestelmäkamera nikon Z 50 nikkor Z DX 16-50 mm Kenno, koko aPs-C (23,5 x 15,7 mm) CMos nettopikselimäärä 20,6 megapikseliä suurin kuvatarkkuus 5568 x 3712 pikseliä Kuvasuhteet 3:2, 16:9, 1:1 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kääntyvä kosketusnäyttö, 3,2" tFt lCD / 1 040 000 etsin, tArKennus sarjakuvausnopeus 11 kuvaa/s tarkennuspisteiden määrä 209 etsin, kuvapistemäärä evF, 2 360 000 KuvAtieDostomuoDot raw + jpeg yhdistelmiä 12/14 bit RaW + 3 jpeg videokuvaus, tarkkuus 4K uhD 3840 x 2160 (30p), Mov (MPeG-4, h.264, Mov, linear PCM) vALotus Herkkyysasetukset auto, 100 – 51200 (204800) iso valotusajat 30 – 1/4000 s muitA tietojA muistikortti 2x sD/ sDhC/sDXC (uhs-ii) sääsuojaus kyllä Kuvanvakain rungossa ei Liitännät usB 2.0, micro-hDMi, Mic, WiFi + Bluetooth Paino 450 g rungon mitat 127 x 94 x 60 mm virtalähde en-el25 li-ion, 1200 mah, 7,2 v rungon hinta noin 999 euroa maahantuoja nikon nordic objektiivityyppi vakiozoom objektiivin kiinnitys nikon Z Polttoväli (kinovastaavuus) 16 50 mm (24 – 75 mm) Aukkoalue F/3,5 – 40 Diagonaali kuvakulma 83 31,5 astetta Kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä 117 x 78,5 mm Kuvanvakain, teho 4,5 ev Linssirakenne 9 elementtiä, 7 ryhmää erikoiselementtejä 4 asfääristä, 1 eD-elementti, erikoispinnoitteita etäisyysnäyttö ei terävyysaluenäyttö ei Lähin tarkennusetäisyys 20 cm maksimi kuvautumissuhde 0,2x tarkennus automaattija käsitarkennus tarkennustapa sisäinen, askelmoottori Himmenninrengas kyllä Himmentimen lehtiä 7 kpl vastavalonsuoja vakiovarusteena muitA tietojA Paino 135 g Pituus 32 mm Halkaisija 70 mm suodinkierre 46 mm Hinta noin 369 euroa maahantuoja nikon nordic Sisäänvedettynä objektiivi on litteä kuin pannukakku. NIKKOR Z DX 16–50mm f/3.5–6.3 VR on kompaktista koostaan ja muovisesta rakenteestaan huolimatta melkoinen suoriutuja, eikä hintakaan pääse vaivaamaan jos objektiivin hankkii kittiostoksena yhdessä Z 50 -rungon kanssa. Katso testikuvat ja mittaukset jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit sillä teoreettinen maksimiresoluutio kameran kennolle on 1856 LP/KK
TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi testissä Sony Alpha 6600 edustaa mallistonsa uutta sukupolvea. Aikaisempaa mallia yli kaksi kertaa tehokkaamman NP-FZ100 -akun kestoksi ilmoitetaan yli 800 valotusta. Tarkennuksen saa myös seuraamaan haluttua yksityiskohtaa aiheessa, vaikka se liikkuisi kuva-alalla. Videokuvausta helpottamassa on myös sekä mikrofoniettä kuulokeliitännät sekä HDMIulostulo. Video-ominaisuuksista on vastapainoksi poistettu MP4 ja 720p tallennuslaatu, mutta 4K-laatu on laajennettu HDR-tallennukselle. Silmäntunnistus toimii sekä valokuvatessa että myös videokuvauksessa, ja se osaa tunnistaa ihmisen lisäksi myös eläimiä. ominaisuudet Sony Alpha 6600 on parannettu painos ?6500-kamerasta, jonka julkistuksesta on kulunut jo kolme vuotta. Automaattitarkennuksen nopeutta ja luotettavuutta on kehitetty erityisesti videokuvaukselle. Ammattimaista videokuvausta varten on kamerassa S-log2, Slog3, HLG ja HLG1-3 -gammakäyrät. Se on itse asiassa ainoa Sonyn APS-C -kamera josta tämä ominaisuus puuttuu. Tarkennusjärjestelmän vasteaika on nyt 0,02 sekuntia, ja kamerassa on 5-akselinen kuvanvakaaja, jonka vaikutuksen näkee kun laukaisin painetaan puoleen väliin. SD-korttipaikkoja on edelleenkin vain yksi. Uusien ominaisuuksien luettelo ei ole päätähuimaavan pitkä, mutta parannettu akunkesto ja moderni tarkennusjärjestelmä houkuttelevat päivittämään kameran, jos omistaa varhaisemman mallin. Testattavaksi kamera tuli Sony E 18–135mm F3.5–5.6 OSS -zoomin kanssa. Tekniikka v 1-20.indd 49 12.1.2020 12.24. Kameran 3” kosketusnäyttö kääntyy 180 astetta ylös ja 74 astetta alaspäin. ?6600 suoriutui kiitettävästi kuvaustarkennusjärjestelmä video-ominaisuudet salamalaite puuttuu hintava Aikaisempaa mallia yli kak si kertaa tehokkaamman akun kestoksi ilmoitetaan yli 800 valotusta. Kamerassa on 425 hahmontunnistavaa tarkennuspistettä, jotka kattavat 84% kuva-alasta. Tarkennuspisteiden valitsemisessa on joystick-tyyppinen säätönappi mitä parhain, mutta tästä kamerasta se puuttuu. Uutta kamerassa on prosessori, BIONZ X -sarjan viimeisin. Sony ?6600 julkistettiin elokuun lopulla. Tehtaan asetuksena se on ISO 100–32000. Sen uudet ominaisuudet ovat videokuvaajan ja vloggarin mieleen, mutta joitakin toimintoja on karsittu. Menuvalikko on Sonylle tyypilliseen tapaan melko hankala navigoida, ja samoihin tilanteisiin tarkoitettuja säätöjä joutuu edelleenkin etsimään sieltä täältä. Muita puuttuvia asioita ovat valotuksen korjauskiekko ja GPS. Magnesiumseoksesta valmistettu runko on tiivistetty säänkestäväksi. Kosketusnäytön avulla voi valita tarkennuspisteen tai -alueen, mutta menuvalikon säätöihin ja kuvien selaamiseen joutuu edelleenkin käyttämään nelisuuntakiekkoa tai komentopyörää. teKsti ja Kuvat Timo Ripatti sony ?6600 oDotettu KaMeRaPäivitys S ony ?6600 on parannettu painos a6500 kamerasta. Sen kenno on 24,4 MP APS-C -kokoinen, ja muutenkin samanlainen kuin edeltäjässään. Sarjakuvausnopeus on 11 valotusta sekunnissa jatkuvalla tarkennuksella. ISO-herkkyys ulottuu laajennettuna arvoon 102 400. Havainnot Kamerassa ei ole yhdysrakenteista salamalaitetta
Tämän takia on käsikahvakin isompi, ja ote kamerasta on tukeva silloinkin kun käytetään isompia objektiiveja. Polttoväli oli silloin 18 mm kohdalla. Tulos on kiitettävää tasoa, sillä teoreettinen maksimiresoluutio kameran kennolle on 2000 LP/ Tekniikka v 1-20.indd 50 12.1.2020 12.24. Se on muutama vuosi sitten ollut kunnioitettavaa tasoa, mutta on jo jäämässä kilpailijoiden jalkoihin. Kuvanvakaaja käytössä. Tehokkaampi akku on samalla kookkaampi kuin edellismalleissa. Sähköisen etsimen resoluutio on 2 359 296 kuvapistettä. objektiivi Sony E 18-135mm F3.5-5.6 OSS antoi parhaan terävyysarvonsa aukolla f/4. Muistilappujen tekstit pystyi vaivatta lukemaan alkuperäisestä kuvasta. Valotuksen säädöt olivat automatiikalla. Vielä parempi uutinen on, että tuolle kuvakoolle on tauon jälkeen alettu valmistaa uusia objektiiveja. Resoluutio ylitti TE42-testitaulun maksimiarvon, joka on 2750 linjaparia / kuvan korkeus. sony e 16-55mm F2.8G, 55 mm, 1/100 s, f/2,8, iso 500. Kaksi suurinta herkkyysasetusta ovat mukana vain epätoivoisia tilanteita varten, ja tosiasia onkin että vähäisempää kohinaa voisi saada vain, jos kameran kenno olisi kookkaampi – tai sen resoluutio vähäisempi. Vaikka kamera ei ole muuttunut paljoakaan ?6100 tai ?6500mallista, on hyvä tietää että Sony on edelleen kiinnostunut APS-C -kennoisten kameroiden kehittämisestä. aiheista joissa oli voimakas kontrasti. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 50 Kamera 1|2020 Isokontrastinen aihe tallentui ongelmitta, kun kuvankäsittelyssä pystyi tuomaan sävyjä esiin puhkipalaneilta näyttäneistä valokohdista
Objektiivin suorituskyky on hyvin tasainen, sen piirto ylitti 2000 linjaparia kaikilla mitatuilla polttoväleillä aukoilla f/45,6 aina 135 mm polttoväliin asti. Objektiivin toisto oli 18 mm polttovälillä vähintäänkin mielenkiintoinen, kun katseli ilman korjausprofiilia tallennuttua raakatiedostoa. Samalla kun terävyys oli huippuluokkaa, kuvaa vaivasi poikkeuksellisen voimakas tynnyrivääristymä. 1 2 3 4 5 6 7 8 Katso testikuvat ja mittaukset jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit KK. 8 Nelisuunta-valintakiekko ja OK-painike. Jos ei ole muistanut tai halunnut asettaa kuvankorjausta päälle kamerassa, löytyy korjausprofiili myös Adoben kuvankäsittelyohjelmista ja Sonyn omasta Imaging Edge -paketista, jonka voi käydä lataamassa Sonyn sivustolta ilmaiseksi. Geometriset virheet, vinjetointi ja kromaattinen aberraatio kannattaa antaa kameran korjattaviksi, kuvattiin sitten raakatiedostoja tai suoraan JPEG-tallenteita. Piirtoympyrä ei edes yltänyt kuvan nurkkiin asti, jotka toistuivat mustina. 4 Kuvaustapakiekko. Paras kontrastin ja nurkkapiirron yhdistelmä mitattiin aukolla f/8. 6 Videokuvauspainike. Himmentäminen vain korosti rajautumista. 5 Komentopyörä. TEKNIIKKA Xxxxxxxxxxxx 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kenno, koko aPs-C (23,5 x 15,6 mm) CMos nettopikselimäärä 24 megapikseliä suurin kuvatarkkuus 6000 x 4000 pikseliä Kuvasuhteet 3:2, 16:9 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kääntyvä kosketusnäyttö, 3" tFt lCD / 921 600 etsin, tArKennus sarjakuvausnopeus 11 kuvaa/s tarkennuspisteiden määrä 425 etsin, kuvapistemäärä evF, 2 359 296 KuvAtieDostomuoDot raw + jpeg yhdistelmiä 14 bit RaW + 3 jpeg videokuvaus, tarkkuus 4K uhD 3840 x 2160 (24/25/29,97p), XavC s, avChD, MPeG-4, h.264 vALotus Herkkyysasetukset auto, 100– 32000 (102400) iso valotusajat 30 – 1/4000 s muitA tietojA muistikortti sD/ sDhC/sDXC + Memory stick Pro Duo sääsuojaus kyllä Kuvanvakain rungossa 5-akselinen, 5 av Liitännät usB 2.0, micro-hDMi, Mic, av, nFC, WiFi + Bluetooth Paino 503 g rungon mitat 120 x 67 x 69 mm virtalähde nP-FZ100 li-ion, 2280 mah, 7,2 v rungon hinta noin 1650 euroa maahantuoja sony Finland objektiivityyppi vakiozoom objektiivin kiinnitys sony e Polttoväli (kinovastaavuus) 18 135 mm (27 – 202 mm) Aukkoalue f/3,5 – 36 Diagonaali kuvakulma 76 12 astetta Kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä 81 x 53,7 mm Kuvanvakain, teho 4,5 ev Linssirakenne 16 elementtiä, 12 ryhmää erikoiselementtejä 1 asfäärinen, 2 eD-elementtiä, erikoispinnoitteita etäisyysnäyttö ei terävyysaluenäyttö ei Lähin tarkennusetäisyys 45 cm maksimi kuvautumissuhde 0,29x tarkennus automaattija käsitarkennus tarkennustapa sisäinen, lineaarimoottori Himmenninrengas ei Himmentimen lehtiä 7 kpl vastavalonsuoja vakiovarusteena muitA tietojA Paino 325 g Pituus 88 mm Halkaisija 67 mm suodinkierre 55 mm Hinta noin 680 euroa maahantuoja sony Finland sony ?6600 sony e 18-135mm 1 Elektroninen etsin, 2 359 296 kuvapistettä. 3 Laukaisin ja virtakatkaisin. Kameran sisäinen kuvankorjaus poisti ongelman täysin, ja lieveilmiön sai näkymään vain tietokoneella, ja vain jos poisti korjausprofiilin vaikutuksen tietoisesti kokeilemalla. 2 Salamakenkä. Tekniikka v 1-20.indd 51 12.1.2020 12.24. 7 3” TFT LCD -kosketusnäyttö, 921 600 kuvapistettä
Malli: Elina Tekniikka vanha objektiivi 1-20.indd 52 12.1.2020 11.18. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 52 Kamera 10 -11|2019 Helios 44M 58 mm f/2, Sony A7RII ISO 3200
Kokeilemamme perusversio kelpaa sekin muotokuvaukseen, jossa kuvan laitojen tarkkuudella ei ole väliä. Himmentimessä on kahdeksan lehteä. Rakenne Objektiivin rakenne perustuu Carl Zeiss Biotar -objektiiviin (Zeissin Sonnarja PlaVanhat objektiiVit Helios 44M 58 mm f/2 Tarkennusalue ?–0,55 m Himmennin f/2–16 Paino 290 g Mitat 55 x 60 mm (p x l) Suodatinkierre 52 mm Kiinitys M42 -kierre nar-rakenteet ovat myös monien normaaliobjektiivien taustalla) ja siinä on kuusi linssielementtiä neljässä ryhmässä. Terävyys täydellä aukolla ja hieman himmennettynä on hyvää tasoa kuvan keskustassa ja heikLisää objektilla kuvattuja löytyy sivulla www.kamera-lehti.fi/testit koa kuvan reunoilla; vasta aukoilla f/8–16 reunojen terävyys on tyydyttävää tasoa. Nyt niitä löytyy kirppareilta usein huokealla – maksoimme objektiivista 30 euroa. Kokeilua Kokeilimme objektiivia Sony A7 (24 mp) ja Sony A7 RII (42 mp) -kameroissa yksinkertaisen sovitteen avulla. Kuvia tarkastellessa huomaa, että linjat toistuvat käytännössä suorina. Objektiivin tarkennusja himmenninrenkaat toimivat jämäkästi eikä väljyyttä ole. Näitä tuotettiin muun muassa tehtaissa KMZ ja MMZ vuosina 1958–1999. 58 mm on hieman kapeakulmainen normaaliobjektiiviksi (teoriassa 24 x 36 mm kuvakoon normaaliobjektiivin mitta on 43,3 mm), mutta se sopii toisaalta hyvin muotokuvakseen. Tekniikka vanha objektiivi 1-20.indd 53 12.1.2020 11.18. Nimi ei kerro polttoväliä, mikä näkyy myös tässä esimerkkiobjektiivissamme, Helios 44M. N euvostoliitossa valmistettu Helios-objektiivi ei tarkoita vain yhtä objektiivimallia; samalla nimellä valmistettiin laaja kirjo eri polttovälisiä objektiiveja. Helios 44M -objektiiveja valmistettiin eri versioita, jos 44M -merkinnän jälkeen on lisänumero 2–7, kyseessä on tarkemman resoluution versio (paras siis 44M-7). Tämä pätee aivan erityisesti, jos käytetään kinoa pienempiä kennokokoja, jolloin kuvakulma kapenee vielä edelleen ja tällöin valokuvausslangilla puhutaan pikkuteleobjektiivista. TEKNIIKKA Vanha objektiivi digikamerassa 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SwIRlIä taustaan teksti ja kuvat Harri Hietala Helios 44M 58 mm f/2 Objektiivi suuresta ja mahtavasta neuvostoliitosta. Tätä objektiivia kehutaan usein sen bokeheli sumeusominaisuuksien vuoksi; täydellä aukolla kuvattaessa epäterävistä valopisteistä muodostuu kauniita ympyröitä ja ellipsejä. Himmentimessä ei näy öljyä. Objektiivimme kiinnitys runkoon hoituu aikoinaan suositulla M42 -kierteellä (tästä merkintä M) ja tätä kiinnitystä käytettiin hyvin monissa suosituissa kameramalleissa, kuten esimerkiksi varhaisemmissa Pentax, Cosina, ja Zenit -malleissa. Helios 44M objektiivin ostajan kannattaa tähyillä siis objektiivin parempien versioiden perään. Taustaepäterävyys on myös "swirl" eli ympyrämäinen. Helios-objektiiveja on valmistettu erittäin paljon eri versiona, kuuluihan järjestelmäkameran vakiovarustukseen aikoinaan aina normaaliobjektiivi. Objektiivin polttoväli ei ole 44 mm vaan 58 mm, valovoimaa taas on kohtuullisesti normaaliobjektiiville eli f/2. Jos jokin valolähde on kuvassa, sarja flare-läikkiä ilmaantuu kuvaan
– Kurssi oli todella inspiroiva, innostuin kuvaamisesta ja pimiötyöskentelystä, Rastimo hehkuttaa. Helmikuussa Rastimo vetää Kameraseuran tarinankerrontaan painottuvan videokurssin: https://kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus/ elokuvaohjaaja kaisa Rastimon työssä ja harrastuksessa kameralla on oleellinen rooli. Kuvista tuli niin huomiota herättäviä, että niitä julkaistiin Image-lehdessä. – Mielestäni se merkitsee demokratian kehittymistä maailmassa. Siirrymme ajassa taaksepäin, siihen kun Rastimon taiteilijanura alkoi itää ja myös valokuvaus astui elämään ensimmäisen kerran – Isäni on arkkitehti ja piirsin lapsena ja nuorena paljon. Näin myös tapahtui, Rastimo iloitsee. Ohjaaja vieraili Kameraseuran AV-illassa kertomassa kiinnostavan AV-esityksen rakenteesta. Nykyään, kun Rastimo lähtee tutustumaan kuvauspaikkaan, hänen mukanaan on aina kamera. Rastimo löysi rautatieasemalta mallikseen punkkarin, joka kehitteli omintakeisia poseerauksia. Se kulkee näppärästi mukana koiran kanssa lenkkeillessä. Olin hyvä siinä. Ensimmäisessä valtuustoaloitteessani ehdotin Länsimetron asemille tilataidetta, joka kertoisi paikasta missä ollaan. Tällä hetkellä opiskelen myös koodausta. Bremerin tehtävänantona opiskelijoille oli kuvata erikoista ihmistä. – Toimin Espoon kaupunginvaltuutettuna silloin kun Espoon Länsimetrosta päätettiin. Rastimo valmistelee uusinta dokumenttielokuvaansa. Koulussa valokuvauksen kurssin veti stefan Bremer. Ihmiset pystyvät dokumentoimaan epäkohtia ja jakamaan ne kaikkien tietoisuuteen. – Tein tästä punkkarista ja hänen kaveristaan myöhemmin myös Ajatusrikollisetdokumentin. – Kun katson etsimen läpi, pääsen paremmin selville siitä, miltä paikka näyttää leffassa. Vapaalla Rastimo nauttii erityisesti kuvankäsittelystä Photoshopilla – Hankin ohjelman juuri ja voisin istua sen äärellä tuntikausia. Kamera rajaa, ja sen kautta kiinnitän myös paremmin huomiota eri yksityiskohtiin. 54 Kamera 1|2020 Kameraseurai-vas_1-20.indd 54 12.1.2020 15.18. Kameraseura Kaisa Rastimo Kameraseura | Helsinki | www.kameraseura.fi/kerhot/ Demokratiaa kuvaamalla TeksTi ja kuva Kristiina sievi-Korte I stumme Kaisa Rastimon kanssa kahvilla Ainoa-kauppakeskuksessa, hänen kotikaupunginosassaan Tapiolassa. Leffa voitti useita palkintoja ja lopulta se esitettiin New Yorkin modernin taiteen museossa MoMAssa, Rastimo kertoo. Rastimo ottaa eniten kuvia kännykkäkameralla. Rakkaus valokuvaamiseen syttyi innostavalla kurssilla. Kun pääsin sisään Taideteolliseen korkeakouluun, en vielä silloin tiennyt valokuvauksesta yhtään mitään, Rastimo kertoo. Hän toteaa, että kun tekniikka on edennyt vauhdilla, kuvaaminen ja videoiminen on kaikkien ulottuvilla
TeksTi Sanna Hillberg kuvaT Klaus Welp Postimerkki 1-20 ronja.indd 55 12.1.2020 11.39. Opastus Kuva merkkiin 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valokuvasta postimerkiksi Graafikko Klaus Welp kertoo, miten valokuvasta tehdään postimerkki
6. Julkaistuille merkeille järjestetään myös kansainvälisiä kilpailuja. Maksuarvoja suomi-Finland -merkinnät ja vuosiluku tarvitsevat oman tilansa. ValokuVasta postimerkki Posti päättää merkkiaiheista ja saa niihin myös ihmisiltä ehdotuksia. kuvan tulee näyttää hyvältä merkissä ja kestää tarkastelua myös suurempana julkaisuna. 56 Kamera 1|2020 Postimerkki 1-20 ronja.indd 56 12.1.2020 11.39. Työ voi kestää jopa vuoden, ennen kuin merkki saa lopullisen muotonsa ja se julkaistaan. Posti vastaa suomalaisten kilpailutöiden osallistumisesta. valokuvaajan kannattaa verkostoitua ja markkinoida itseänsä suunnittelijoiden suuntaan. millainen kuVa. merkin taitto Typografialla on lopputuloksen kannalta suuri merkitys. koska aiheet vaihtelevat ja tulevat yllättäen, valmiita kuvia on vaikea tarjota etukäteen merkkien suunnittelijoille. Mikäli hän itse hallitsee graafisen suunnittelun, kannattaa olla yhteydessä Postin design manageriin. Merkin pieni koko tuo haasteita kuvan käyttöön. Merkissä ei saa olla liikaa täysin mustaa pintaa, jotta postileima erottuu kunnolla. 7. Klausin toteuttama merkki voi olla pel1. 5. Postimerkin kuvailmaisun vaatimusten tuntemus on mahdollistanut minulle vapaamman liikkuvuuden suunnittelutyössäni, Klaus kertoo. minun ValokuVani postimerkkiin. – Vuosien saatossa yhteistyömme Postin design managerin Tommi Kantolan kanssa on hioutunut saumattomaksi. Postimerkkikuvat hän valokuvaa tavallisesti studiossaan, joka sijaitsee Lapinlahden entisessä sairaalassa. K laus Welp on suunnitellut peräti 99 postimerkkiä. Joskus järjestetään myös kaikille avoimia kilpailuja, kuten vuoden 2017 sauna-aiheinen valokuvakilpailu. merkin suunnittelu Posti tilaa merkin suunnittelutyön graafikolta, ja merkkiaiheen määrittelyssä hänelle annetaan usein raamit, joiden sisällä voi tehdä vapaata suunnittelua. 2. Hänen mieliteemojaan ovat luontoaiheet ja henkilöpotretit. kistetyn graafinen, piirroskuvitettu, valokuva tai jotain siltä väliltä. Postin design manager vastaa prosessista, ja etsii graafisen suunnittelijan ja tekijän kullekin aiheelle. suomalaiset postimerkit ovat saaneet viime vuosina lukuisia palkintoja kansainvälisissä kilpailuissa. 4. Postimerkit painetaan siihen erikoistuneessa turvapainossa 600 dpi:n resoluutiolla. postimerkkikilpailut Posti järjestää ajoittain postimerkin suunnittelukilpailuja ammattikuvittajille, graafisen alan suunnittelijoille tai opiskelijoille. Merkkiarkkiin tulee myös kuvaajan nimi. vuorovaikutteinen työ voi kestää jopa vuoden ja saattaa sisältää useita luonnosvaiheita, ennen kuin merkki saa lopullisen muotonsa ja se julkaistaan. Graafikoiden ja kuVaajien yhteistyö Postimerkin suunnittelussa toimintatavat vaihtelevat esimerkiksi aiheen, tekijän, valitun toteutustavan, tekniikan ja mahdollisten taustatahojen mukaan. 3. kuvan mennessä merkin reunan yli tarvitaan leikkuuvara. suunnittelijat etsivät kuvamateriaalia myös kotimaisista kuvapankeista, kuten vastavalosta
57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Postimerkki 1-20 ronja.indd 57 12.1.2020 11.40. KUKA klaus Welp Monipuolinen kuvan ammattilainen: kuvajournalisti, valokuvaaja, kuvittaja, graafikko ja ohjaaja. Welp on palkittu eri kategorioissa useissa kotija ulkomaisissa kilpailuissa
sijoittuneissa otoksissa. oli sitten vielä jotain erityistä tunnelmaa, joilla kuvat erottuivat edukseen. 10. Potretteja ja perinteiseen tyyliin toteutettuja muotokuvia ihmisistä oli ainoastaan pari. Ne myös sijoittuivat kilpailussa korkealle. 1 suurkilpailu 2019 1.–3. 3. Huumori ja vahvat tunnelmat, sekä valon hallinta tulivat ilahduttavasti esiin monissa kuvissa ja tämä näkyy varsinkin voittajaotoksissa sijoille 4. 58 Kamera 1|2020 OK Suurkilpailu 1-19.indd 58 10.1.2020 16.28. sijat Voittajien kuvissa sijoilla 1. Tuomaristoon kuului kolme Kameralehden tekijää: valokuvaaja-kuvajournalisti Juha Laitalainen, toimittaja-valokuvaaja Harri Hietala ja toimistovastaava Tarja Middleton. Tarjolla oli laaja kattaus koko elämän kirjosta, ja erityisesti hienoja luontoja miljööhenkilökuvia näkyi paljon. Sen sijaan oli yllätys kuinka vähän henkilökuvia oli. Kuitenkin kameralle poseerataan nykyisin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kiitos puhelimien. Suurkilpailu 2019 kilpailuun lähetettiin lähes 400 kuvaa
Mieleen tulee entisaikojen mestareiden maalaukset. Kuva on rakenteeltaan yksinkertainen ja siinä on myös sen voima. Mikael sai palkinnoksi lahjakortin fotoliikkeeseen (noin 200 euroa). Valokuvakin voi olla kuin maalaus, ja tässä on juuri sellainen, oikean hetken taltiointi, eikä tekemällä tehty. Ketun intensiivinen tuijotus suorastaan naulitsee kuvan katsojan. 1 Hösträv Mikael Asp Pålsböle Nikon D750, Nikkor 70–300 mm, f/4.5–6.3, 1/1000 s, f/5.6, ISO 100. Kuvaaja on seurannut kameralla liikettä taidokkaasti, joten kuvatut ovat tarkkoja ja tausta vilisee liikkeen suunnassa. Myös lasten keskinäinen symmetria on kuvassa mainio. Kuvassa kettu on heinikossa, lämpimässä syyspäivän valossa ja katsoo suoraan kameraan. Kuvaajalla on ollut hallinnassa sekä vauhti että hurma. 3 2 3 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK Suurkilpailu 1-19.indd 59 10.1.2020 16.28. Värien harmonia, ketun äärimmäisen tarkka katse, taitava rajaus ja kuvasommittelu tekevät kuvasta voimakkaan. Kuva on kerrassaan viehättävä ja myös oiva luontosekä lajikuva. Ilta-aurinko pyyhkii kiviä, tilanne on levollinen ja täynnä yksityiskohtia. Markku sai palkinnoksi lahjakortin fotoliikkeeseen (noin 300 euroa). Kuva merenrannasta täynnä ihmisiä hellepäivän iltana on hieno dokumentaarinen kuva. Vauhdin hurmaa Markku Nikkinen Kempele Panasonic GX8, 14–140 mm zoom, 1/125 s, f/7.1, ISO 400. Kalliolle makaamaan jätetty polkupyörä varjoineen täydentää kuvan. 2 Vapaalla Sari Tsokkinen Tuusula Canon EOS 5D mark III, Canon 24–70 mm, f/2.8L, 1/400 s, f/8, ISO 160. Lapset ovat iloisia ja vauhti on niin todellista ja hienosti toteutettu, että se välittyy katsojan lumoten. Sari sai palkinnoksi lahjakortin fotoliikkeeseen (noin 150 euroa)
G F E Sijat 4–10 saavat palkinnoksi Juha Nurmisen ja Niko Kettusen Meren lumo: Elämää pinnan alla -kirjan. Olohuone Kari Arontie Jääli Sony ILCE-7RM2, Sony FE 4/16–35, 1/500 s, f/5.6, 16 mm, ISO 200. A B C Toisella puolella Anni Laukka Kokkola Sony a7ii, FE 28–70mm, f/3.5–5.6 OSS, 1/200 s, f/4.5, ISO 4000. Huone Merja Helander Vihti Canon EOS 6D mark II, 24 mm, 1/200 s, f/5, ISO 100. A D D suurkisa 2019 4–10. Kupla on hyvä talviauto Kenneth Strömberg Paimio Panasonic Lumix G 80, 1/320 s, f/6.3, ISO 400. Yön loisto Veli-Matti Hämäläinen Oulu Canon EOS 500D, 1.0 s, f/2.8, ISO 200. Kalassa Tiina Tuomaala Tuusula Nikon D3100, AF S Nikkor 18–200mm, 3.5–5.6 G ED, 1/125 s, f/10, 18 mm, ISO 100. B C E Murjotus Juhani Juntti Puuppola Nikon D7500, Tamron 150–600 mm, f/5–6.3 SP VC USD, 350 mm, 1/200 s, f/8, ISO 1000. sijat Katso kuvat isompina kamera-lehti.fi 60 Kamera 1|2020 OK Suurkilpailu 1-19.indd 60 10.1.2020 16.29
G F 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK Suurkilpailu 1-19.indd 61 10.1.2020 16.29
V a n e s s a R ik i 62 Kamera 1|2020 OK_Koulutus 1-20.indd 62 12.1.2020 13.45
Tampereella on kuvajournalismin linja ja visuaalisen journalismin maisteriopinnot. Ensi syksynä opinnot aloitetaan vuoden 2018 alussa voimaan astunein uudistuksin. – Valokuvaajien työtilanne on ollut pitkään haasteellinen ja menestyminen vaatii markkinoinnin, brändäyksen ja verkottumisen osaamista. lisäksi aikuiskoulutusta: Ammattiopisto Lappia Tornio, Gradia Jyväskylä, Keski-Pohjanmaan opisto Kälviä / Kokkola, Sataedu Nakkila ja visuaaliviestinnän Instituutti VVI Tampere. Iso muutos on, että kaikkien journalismin opiskelijoiden ensimmäinen käytännön opintojakso on visuaalisen journalismin perusteet. Alan haasteet ovat ajaneet valokuvaajat toimimaan yhdessä luovasti uusin tavoin. TeksTi Vanessa Riki kUVaT Ottilia Orenius, Keijo Lehtimäki, Ronja Koskinen ja Vanessa Riki K uvajournalismin koulutus on uudistunut täysin vuonna 2019, kertoo visuaalisen journalismin yliopistonlehtori Anssi Männistö Tampereen yliopistosta. Yksi myönteinen trendi on ollut viime vuosina, että kolmas sektori (museot, järjestöt ja yhdistykset) palkkaavat visuaalisen journalismin osaajia. Valokuvaustaitojen opetusta on riittävästi, mutta jos kuvajournalismille on tarvetta yhä enemmän. kuvaajalta odotetaan monen alan taitoja ja avaimet käteen pakettina tekstiä, kuvaa ja videota. Työelämälähtöisyys on koulutuksen kulmakivi. Nyt painottuvat valokuvaajan viestinnälliset ja vuorovaikutuskyvyt. Kandidaatin tutkinnossa kuvajournalismin ydin, valokuvaaminen korostuu ja lisäksi videon ja multimedian opetusta on lisätty. Suoraa väylää kuvajournalismiin ei enää ole, vaan kuvajournalismin erikoistumisopintoihin voivat hakea kaikki Tampereen yliopiston tutkinto-opiskelijat. Se on mahtavaa. kansanopistot: Heo Helsinki, Keski-Pohjanmaan opisto Kälviä / Kokkola, Kuusamon opisto, Kymenlaakson opisto Inkeroinen / Kouvola, Laajasalon opisto Helsinki, Lahden kansanopisto, Limingan taidekoulu, Muurlan opisto, Paasikivi opisto Turku, Voionmaan opisto Ylöjärvi ja Västra Nylands folkhögskola Karjaa. Lisää hyödyllistä tietoa löydät sivustolta www.valokuvaajaksi.fi. Dokumentaarisen valokuvan nousu näkyy myös hakijoissa. Tampereelta valmistuneet ovat saaneet hyvin töitä mediataloista kuvajournalisteina, sekä muun muassa visuaalisen työn johtamisen tehtävistä. Kuvallisen viestinnän kehittymiselle on iso merkitys sillä, kuinka intohimoisia kuvaajia kouluistamme valmistuu. Merkittävää on valintaväylän muutos pääsykokeissa. aMMattikorkeakoulut: Lahdessa, Imatralla, Turussa sekä Pietarsaaressa ruotsinkielinen Novia. Sisältö ja kuvilla vaikuttaminen kiinnostavat selkeästi enemmän kuin tekniikka. Monta opintietä valokuvaajaksi ValokuVauksen opiskelupaikat Yliopistot: Helsingissä opintoja antavat Aalto-yliopiston median laitos ja Kuvataideakatemian tilaja aikataiteen opetusalue. Maisteripuolella keskitytään henkilökuvaukseen ja lisäksi sinne on siirretty muun muassa julkaisun suunnittelun ja infografiikan sisältöjä. Avoinna on järjestetäänkö erikoistumisopinnot vuosittain vai joka toinen vuosi. Opettaja Alli Ikonen opastaa Kartik Daftaryn, Sanna Jokelan ja Tiia Hyyryläisen kuvausharjoitusta Stadin ammattija aikuisopiston aulassa. – Suomessa on monenlaista valokuvakoulutusta kansanopistoista yliopistotasoiseen koulutukseen. Myös ammattikoulutuksen puolella on paljon muutoksia, kertoo valokuvauksen opettaja Vuokko Isoherranen Stadin ammattija aikuisopistosta. Koulut painottavat eri osaamisalueita. Opastus Valokuvakoulutus 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Koulutus 1-20.indd 63 12.1.2020 13.45. – Valokuvakoulutuksessa jokaisella koulutusasteella on paikkansa, koska myös oppijat ovat niin erilaisia. aMMattiopistot (Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto): Stadin ammattija aikuisopisto, Ammattiopisto Luovi, Ingmanedu kulttuurialan ammattiopisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Luksia eli Länsi-Uudenmaan ammattiopisto ja koulutuskuntayhtymä, Pekka Halosen Akatemia, PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymässä Riveria ja Vantaan ammattiopisto Varia. Valokuvaajan ammatti monipuolistuu ja sen myötä koulutus uudistuu. Monet työllistyvät myös yksinyrittäjinä tai kollektiiveissa ja osuuskunnissa
Opintopisteet voi mahdollisesti hyväksyttää jatko-opinnoissa. Hän valitsi kouluksi Kuusamon opiston, koska puitteet luontoja maisemakuvaamiselle olivat erinomaiset. Paljon on suunnitelmia tulilla. Koulussa solmitaan myös kontakteja ja löydetään yhteistyökumppaneita. Ammatilliseen koulutukseen valmistavassa ohjelmassa opetetaan valoja videokuvauksen perusteet. Ronja on nauttinut vapaasta sivuaineoikeudesta ja opiskellut politiikan tutkimusta ja kieliä. Keijoa kiinnostavat monet aiheet ja hän haluaa tehdä valo-ja videokuvaamista monipuolisesti. Kolmisen vuotta valokuvausta harrastanut Keijo halusi pitää välivuoden hierojan töistä. – Minulle oli selvää, että menen korkeakouluun. Koulun kanssa suunnittelemme matkaa Norjaan. 3 tarinaa opiskelusta 1 64 Kamera 1|2020 OK_Koulutus 1-20.indd 64 12.1.2020 13.45. Ronja toivoo, että valokuvauksen koulutus säilyisi yliopistossa ja kuvajournalismin tärkeys ymmärrettäisiin. – Videon opetusta olisin toivonut jo aikaisemmin, sillä sitä tarvitsee kesätöissä heti. Opinnot koostuvat viestinnän ja journalistiikan teoriakursseista sekä valokuvauksen käytännönläheisistä kursseista, jotka sisältävät valaisua, reportaasia, uutisja henkilökuvausta, videota ja taittoa. Valokuvaus inspiroi elämänmuutokseen 1 Keijo Lehtimäki, 46 v., opiskelee Kuusamon opiston yksivuotisella valokuvauslinjalla. Keijo rohkaisee valokuvauksesta innostuneita kouluun. Myös ulkomailla opiskelu tai työskentely olisi mieleistä. Keijo suunnitteleekin jäävänsä Kuusamoon pysyvästi. Muut oppivat nopeasti saman, mihin minulta meni vuosia itseopiskelua ja kursseja. Ryhmässä oppiminen on mielekästä ja erityisesti videokuvaamisesta olen saanut paljon. Työelämäharjoittelussa pääsee kokeilemaan onko työ oikeasti sitä mitä haluaa. Haluan päästä irti kiireestä. Lehtoreita on kaksi ja mediataloista tulee vierailevia kurssittajia. – Luonnon kuvaaminen on minulle koukuttava kimmoke saada itseni liikkeelle. On hienoa, että saan akateemisen tutkinnon lisäksi ihan oikean ammatin. Osana opetusta toimii Moreenimedia, jossa toimitetaan yhteistyössä journalistiikan ja maisteriopiskelijoiden kanssa printti ja nettilehteä. Hänen jatkaa osa-aikaisesti hierojana ja suuntautuu valokuvauksessa luontomatkailuun ja tapahtumakuvaukseen. 12 opiskelijan ryhmässä ikäjakauma on lähempänä 40 vuotta. Työharjoittelussa tiedät jo miten toimitus toimii. http://www.keijolehtimaki.fi/ “olen löytänyt sen mun jutun” 2 Ronja Koskinen, 24 v., opiskelee Tampereen yliopistolla kuvajournalismin kandidaatiksi kolmatta vuotta. Vaihtoehtoina olivat kuvajournalismitai elokuvaopinnot. Luonnossa oleminen on tärkeää, laskee stressiä. – Maisteriopintoihin menisi vielä kaksi vuotta, mutta haluan ensin työelämään. Opetus on monipuolista ja kuvausreissuille pääsee joustavasti tarvittaessa. Tutkinto antaa lisäksi kirjoittavan toimittajan perusopinnot. Tuntiopettajia on yksi; vierailevat luennoitsijat opettavat esimerkiksi luontokuvaamista, videokuvaamista, henkilökuvausta ja brändäämistä. – Toivon että olisin lähtenyt jo aiemmin kouluun, sillä lähiopetus on tehokasta. – Teemme oikeaa lehtityötä ja näemme miten journalismi syntyy. Opintoihin voi lähteä, vaikka etukäteen ei ole juurikaan osaamista. – Opiskelijat tulevat ympäri Suomea. Moreeni on myös opettanut juttujen suunnittelua
Hän ei näe itseään kuvataiteilijana, vaan toiveena on tehdä töitä freelance kuvaajana eri medioihin. www.kasperdalkarl.com taiteen piiristä kattava pohja valokuvaajan ammattiin 3 Ottilia Orenius, 24 v., opiskelee kuvataiteilijaksi kolmatta vuotta Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian neljä-vuotisella valokuvalinjalla. Täällä oppii monipuolisesti taiteesta ja ymmärrän paremmin alaa jolla työskentelen. Ottilia opiskeli valokuvausta lukion jälkeen vuoden Lahden kansanopistossa. Käytännön opetusta olisi tosin voinut olla vieläkin enemmän. Pelkään, että koska uudessa journalistiikan koulutusohjelmassa kuvajournalismia ei valita suoraan ja erikoistutaan vasta myöhemmin, se saattaa karsia hakijoita. https://ottiliaorenius.com/ 3 2 1 Keijo Lehtimäki: Haloilmiö kuvattuna Rukalla, Auringonnousu Pähkänäkalliolla. 3 Ottilia Orenius: Vanhan maalaustaiteen inspiroimassa ruokakuvauksessa tavoitteena on yhdistää historia ja herkullisuus. Ottilia kategorisoi itsensä lifestyle kuvaajaksi, joka kuvaa mieluiten asetelmaja ruokakuvia. – Meillä on paljon yhteisiä opintoja toimittajien kanssa ja välillä tuntuu, että valokuvaajat unohdetaan. Suurin työ on kuvaan johtava pohdinta. Kuvauksen hetki ei ole minulle niin merkityksellinen kuin sisältö. Taideaineita, kuten taidehistoriaa ja taiteen filosofiaa opiskellaan yhdessä muiden kuvataideopiskelijoiden kanssa. – Tykkään tästä työstä ihan hirveästi ja tätä haluan tehdä. Kaikki eivät halua olla kirjoittajia. Minua kiehtoo henkilöiden, tarinoiden, uutisten tai tärkeiden tapahtumien kertominen kuvalla. 2 Ronja Koskinen: Näyttelijä Marketta Tikkanen kuvattuna studiokuvauskurssin tehtävää ja Exit-katalogia varten keväällä 2019. Itse en olisi ottanut riskiä, etten vuoden toimittajan opintojen jälkeen pääsekään opiskelemaan kuvajournalismia. – Koulussa olen alkanut tiedostaa millainen olen kuvaajana. Opintopisteistä iso osa tulee harjoitteluista. Valokuvausopinnot sisältävät muun muassa valokuvauksen historiaa, kuvan lukutaitoa ja -analyysia, studioja pimiökursseja, kuvankäsittelyä ja valaistusoppia, sekä valokuvateoriaa. Samalla pysy avoinna uusille ideoille ja vaikutteille. Nautin myös yhteydestä kuvattavien kanssa. Hän jatkoi opintoja taidepainotteisessa Turun koulussa, sillä halusi panostaa oman visuaalisuuden kehittämiseen. Hänen työskentelytapansa on hidas ja rauhallinen. 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Koulutus 1-20.indd 65 12.1.2020 13.45. Inspiroidun vanhasta maalaustaiteesta sekä tarinankerronnasta. Minua viehättää arkipäiväisten asioiden kauneus, jopa satumaisuus sekä symboliikka. – Neuvoni valokuvausta opiskelevalle on, että pidä kiinni rohkeasti omasta kiinnostuksestasi ja tuo se esille. – Opiskelu on ollut jopa haastavan vapaata, mutta se on antanut aikaa hakea omaa suuntaa. Olen saanut sitä, mitä tulinkin hakemaan
Vaikka hangoittelin aluksi digiin siirtymistä vastaan, se itse asiassa helpotti Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Olen kahden valokuvaajan lapsi, joten kuvaamisesta tuli luonnollista jo pienestä saakka. Siellä on taittuva – ei suora valo. Käsittelen kuvillani myös muovista, roskaista ympäristöämme. Koulussa esitettiin kauhukuvia siitä, kuinka elinympäristömme saastuu ja tuhoutuu. valokuvataiteeni tekemistä huomattavasti. Ajat oli osa Taikin lopputyötäni. Hänen valokuvateoksensa kuolleista kukista ovat dramaattisen kauniita. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Ensimmäiset kukkakuvat otin taivasalla. Se oli jotenkin leikkiä. Millaisia kuvasi olivat tuolloin. Raskaatkin asiat ovat olleet mielessäni. Ensimmäinen barokkisarjanikin syntyi digikuvauksen tuloksena. Siirryin digiin aika myöhäisessä vaiheessa, vasta vuonna 2009. Lasteni Toivon (1992) ja Tuulin (1999) synnyttyä aikaa taiteelliseen työskentelyyni jäi entistäkin vähemmän. Kerrotko hieman enemmän teossarjastasi, jota olet kuvannut yli kymmenen vuoden ajan. TeksTi Juha Laitalainen kuvaT Ullamaija Hänninen ja Juha Laitalainen Eloisa kuolema ullamaija Hännisen mielikuvakseen valitsema otos on Barogue-teossarjasta. Onko se myös kannanotto ilmastonmuutokseen ja elinympäristömme saastumiseen. Kuvaan vieläkin silloin tällöin koteja ja ruokaa, mutta nykyisin minulla on enemmän aikaa keskittyä valokuvataiteeseen: kirjaja näyttelyprojekteihin. Se jotenkin traumatisoi minua. Ikävä kyllä perustamani puutarha jäi tosiaan Kumpulaan. Vaikka muistan, kuinka tarkkaan jo tuolloin mietin kuvatessani, mistä otokseni otan ja miten sen rajaan. Ennen kuvasin sisustusja muut duunijutut käyttäen isoa diaa, laakafiilmiä ja 6 x 7 Mamiyaa. Se ei kuitenkaan ole minulle mikään trendijuttu. V alokuvaaja Ullamaija Hänninen tunnetaan aikakauslehtien ja kirjojen sisustusja lifestyle -kuvistaan mutta nykyisin ennen muuta valokuvataiteestaan. Sitä ei sinulla enää ole. Kukkakuvissani ikävätkin asiat on puettu kauneuteen. Mustavalkoisia kuvia, joita kuvasin perheestäni ja ystävistäni. Kuvatessani ahdinkoa ja kuolemaa, haluan liittää niihin väriä ja varjoja. Mikä tuossa työssäsi oli parasta. Kuvaatko Filmille vai digille. Samat maailmat: luonto, elämä ja kuolema kiehtovat minua yhä edelleen – toki myös saastuva elinympäristömme. Mielikuvani Ullamaija Hänninen 66 Kamera 1|2020 mielikuva 1-20.indd 66 12.1.2020 11.31. Korppoon puutarhastani hankin osan materiaa lista ja kukkatukusta saan hakea vanhentuneita kukkia työskentelyyni – eikä mitään luonnonkukkia, vaan ihmisten tehokasvatuksella tuottamia, mielettömän mahtipontisia ja mahdottomiakin lajeja. Miksi mielikuvaksesi valikoitui kuva juuri Barogueteoskokonaisuudestasi. Niissä on jotain Diane Arbusmaista maailmaa. Jo ollessani 10-vuotias puhuttiin siitä, kuinka vesistöt roskaantuvat. Taiteesi kuvakieli muodostuu kaikesta kokemastasi. Aloitit Barogue-teossarjaasi tekemisen tuolloisen Kumpulan puutalokotisi kukkatarhan kukilla. Kuvasit aluksi 1988–1994 päivälehtiin uutisia ja muuta, kunnes aloit tehdä sisustuskuvauksia. Me ihmiset kuollaan, mutta maailma kasveineen ehkä jää jäljelle. Ihanaa sisustusja lifestyle -kuvauksessa oli, että sain rahoittaa luovaa työtä ja elämistä juuri sellaisilla kuvausprojekteilla, jotka sopivat sen hetkiseen elämääni. Elämä on kummallinen paikka ja siihen kuuluu niin paljon kaikkea. Siinä taisikin kyllä käydä niin, että tilaustöitä tuli niin paljon, etten ehtinyt keskittymään luovaan työhön ja omiin projekteihini tarpeeksi. Ovatko ajat ja kuvallinen näkemyksesi muuttuneet sitten ensimmäisen Ajat-yksityisnäyttelysi vuonna 1988. Se kuuluu barokkiin, joka on sisällöllisesti mahtipontista äärilaidasta toiseen liikkumista. Miten saat kuihtuneet kukat kuviisi. Filmiaikaa kesti 15 vuotta. Kuolema on aina ollut teemani, ja jostain kummallisesta syystä en näytä pääsevän siitä vieläkään irti. Vastakohtaisuudet synnyttävät syvyyttä ja voimaa. Parhaimmat teokseni syntyvät nykyisin sisätiloissa Nilsiänkadun työhuoneeni lattialla
u l l a m a ij a H ä n n in e n 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi mielikuva 1-20.indd 67 12.1.2020 11.32
Käytän joitain studiovaloja, helppoja kannettavia Camboja. Canon EOS R + RF85mm F1.2 USM, 1/100s. Kuvaan isot näyttelykuvat Hasselblad H5x kameralla + HDC 35—90 ja HDC 120mm Macro optiikoilla, samoin ruokakuvat. kotIpaIkka: Helsinki. tErvEIsEt kaMEra-LEhdEn ju H a l a iT a l a in e n uLLaMaIja hännInEn kuvauskaLusto LukIjoILLE: "Pidä intuitiostasi kiinni, se vie mukanaan". 68 Kamera 1|2020 mielikuva 1-20.indd 68 12.1.2020 11.32. Koteja ja ihmisiä kuvaan Canon EOS 6 D:llä, 24 —70mm ja 100mm makro optiikoilla. F1.2, ISO 800. LuonnE: Ristiriitainen. kouLutus: Valokuvaaja 1988, Taideteollinen korkeakoulu. Ullamaijan ympärille siroteltiin ennen kuvanottoa hänen mukanaan tuomiaan ja teoksissaan käyttämiään kukkia. Motto: "Pitää miettiä". Epsonin printterillä teen pienemmät näyttelyvedokset. työn aLLa täLLä hEtkELLä: Laterna Magican kellarinäyttely Baroque 1.2.2020 saakka ja teoskokonaisuuden kuvista koottu uusi kirja Barogue (Musta Taide). Ikä: 57. työsuhtEEt: Taiteilija/yrittäjä. Ullamaija kuvattiin Hietsun Paviljongin juhlasalin lattialla mustaa Lastoliten keikkataustaa vasten pelkässä katosta lattiaan ulottuvasta ikkunasta kohteeseen lankeavassa pilvisen sään harmaassa valossa
Tavoitteena oli levittää valokuvausteknistä ja -taiteellista tietoutta, julkaista alan artikkeleita ja vastata lukijoiden kysymyksiin jäsentiedotteiden lisäksi. Myöhemmin, numerosta 6 lähtien kuvitus toteutettiin lainaksi saaduilla kuvalaatoilla. Vilho Setälä oli jo aikaisemmin kokeillut Kameralehden nimellä lehden julkaisua, mutta kustannussyistä luopunut haaveestaan. Sivut monistettiin Rotaprint-menetelmällä, eikä niille pystytty painamaan kuvia. Ensimmäinen valokuva oli otettu Turussa jo vuonna 1842. Valokuvaus-niminen lehti ilmestyi vuosina 1920–1931. Vieläkin sen antikvariaattihinta on 40 euron luokkaa. Noin puolen arkin kokoisia konekirjoitussivuja oli kuusi, seuraavissa numeroissa koko oli A4. Molemmat olivat aktiivisia kuvateosten toimittajina ja artikkelitoimittajina. Konekirjoitussivuista edettiin aikakauslehdeksi. Ensimmäinen lehti oli lähinnä puuhalähtöinen. Keskustelu valokuvasta taiteena oli alkanut. Kuvakilpailut alkoivat ja parhaat kuvat julkaistiin. Painos oli noin 300 kappaletta ja tilaushinta oli 150 mk. Elettiin sotien jälkeisen pulakauden loppuvaiheita, maahan saatiin muutamia kameroita ja muutama kymmenen filmirullaa kuukausittain. Vilho Koivumäki oli rautatievirkailija ja myöhemmin tunnettu "vekotintoimittajana". Ilmoitushankinta oli luonnollisesti välttämätöntä. Ensimmäiset ilmoittajat olivat Nyblin ja Havulinna. Teksti Matti Ristimäki 70 vuotta sitten 70w 1-20.indd 69 12.1.2020 12.08. 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Uuden harrastajavalokuvaajille suunnatun lehden tarve oli ilmeinen. Vuoden 1951 alusta tilaajia oli jo toista tuhatta. Tekniikan lisäksi tuli mahdollisuus jakaa tietoa valokuvauksen tyyleistä, suunnista, valinnoista, arvostuksista ja jopa keskinäisistä kiistoista. Valokuvaaja Otso Pietinen rahoitti toimintaa. Useimpien toiminta jatkui lehdessä vuosikausia. Päätoimittajana toimi kemisti ja valokuvaaja Eero Raviniemi. Kun Olympiavuosi 1952 päätti pulakauden, oli ilmoitussivuja jo toistakymmentä ja sivumäärä 16–24 sivua. Hänen julkaisemansa 400-sivuinen kirja "Valokuvaus tieteenä taiteena" ilmestyi 1940 ja siitä tuli alan perusteos. Kameraseuran aktiivit päättivät perustaa painettavan aikakauslehden, jolloin tietoa voitiin jakaa jäsenistön ulkopuolellekin. Seura julkaisi 116-sivuisen kuvateoksen "Kameran taidetta" vuonna 1946 ja Kameralehden syntymävuotena 126-sivuisen "Helsinki, valoa ja varjoa". Ilmoitushankkijana toimi myöhemmin menestyneenä diakuvaajana tunnettu Reijo Kivalo. Toimituskuntana oli jo aikaisemmin mainittua Valokuva-lehteä toimittanut Arvi Hanste ja Sibelius-kirjoista ja -kuvista tunnettu Santeri Levas. Piirinen, Majava, Lehtovirta ja Pälsi olivat tehneet oppaita ja Nyblin, Helios ja turkulainen Foto toimivat alan maahantuojina sekä opaslehtisten tuottajina. Aktiivisesti mukana oli myös suomalaisen naisvalokuvauksen aktiivinen edistäjä ja tyttöjen kerhon perustaja Hili Raviniemi. Ruotsinkielinen harrastelijaklubi AFK oli toiminut vuodesta 1889 ja suomenkielisille oli perustettu Kameraseura jo 3.3.1921
Hän otti omien sanojensa mukaan ”silmänräpäyskuvia”. Kuvakokoelman keskeistä aineistoa ovat Ambomaalta Namibiasta ja Kiinasta otetut kuvat. Hannu Haahti kuvasi päiväkirjamaisesti merkiten negatiivien alakulmaan kuvauspäivän. Kuvia Museoviraston kokoelmista. Aina valokuvaukseen ei lähetysmailla kuitenkaan suhtauduttu suopeasti. Ensimmäisistä läheteistä merkittävin kameran käyttäjä oli August Pettinen, joka tuli Ambomaalle 1886. Haahti kävi samalla paikalla muutaman vuoden päästä ja hän sai kuvata vapaasti puun. Martti Rautanen perehtyi keväällä 1892 valokuvaaja Daniel Nyblinin opastuksella valokuvaustekniik1 Mennyttä valoa Muuri murtui 70 Kamera 1|2020 museo_1-20.indd 70 10.1.2020 16.55. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat vihittiin 1868 ja työ Ambomaalla (Saksan Lounais-Afrikassa) aloitettiin 1870. Haahti kuvasi kadulla keskellä ihmismassoja, joten kuvat eivät ole jäykkiä sommittelultaan kuten valokuvaus paljolti siihen aikaan oli ollut. Oli kuitenkin lähetyssaarnaajia, joiden ei tiedetä kuvanneen. Myöhemmin toiminta laajeni kymmeniin eri maihin. Tämän puun alla pidettiin nyt kristillistä koulua, jossa vartijan lapsetkin olivat oppilaina. Lähetyssaarnaajat olivat ahkeria valokuvaajia, vaikka kuvaustarvikkeita ei ollut aina helppoa saada. Seuraavaksi Lähetysseuran työalueeksi tuli Kiina 1902. Haahden Kiinassa ottamat kuvat ovatkin harvinaisia oman aikansa otoksiksi. Vartija esti kuvaamisen, sillä hän pelkäsi, että valokuvaaminen olisi voinut puun pyhyyden vuoksi maksaa hänen henkensä. Kuvat olivat vielä 1890-luvulla yksittäisiä harvinaisuuksia. S uomen Lähetysseura perustettiin 1859. Kansatiede ja maantiede olivat kiinnostuksen kohteina 1890-luvulla ympäri maailmaa, joten valokuvausta pidettiin tärkeänä. Laajin valokuvatuotanto oli rovasti Hannu Haahdella, joka teki Lähetysseuran apulaisjohtajana tarkastusmatKatsaus Suomen Lähetysseuran kuvakokoelmaan Museoviraston Kuvakokoelmat sai 2015 lahjoituksena Suomen Lähetysseuran kuvakokoelman, jossa on noin 160 000 filmikauden kuvaa. TeKSTi Jaana Onatsu KUVaT Hannu Haahti/ Suomen Lähetysseura ry:n kuvakokoelma/ Museovirasto kat Ambomaalle 1911–1912 ja Kiinaan 1913–1914. Hänellä oli poikkeuksellinen kyky erottaa tärkeät hetket. Hannu Haahti kertoo, kuinka lähetyssaarnaaja Pettinen aikoi kuvata 1880-luvun lopussa Ambomaalla Ondongassa erään talon lähellä olleen suuren pyhän puun, jossa uskottiin asuvan pyhän käärmeen
Journalistinen kuva-arkisto Joka Kanervikkotie 4 | Vantaa Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15. Arno Hämäläinen (kuvassa) koordinoi ja kehittää nuorten kuvaajien toimintaa. SKsL julkaisee jäsenseurojen toimintaan liittyviä uutisia nettisivuilla. Valok. Keskusteluryhmässä kuulee nopeimmin kokemuksia kansainvälisistä tulevista ja menneistä näyttelyistä sekä kilpailuista. NVK innostaa nuoria valokuvauksen pariin tarjoamalla mm. Puhelin 0295 33 6127 joka@museovirasto.fi joka.kuvakokoelmat.fi 1 Ihmisiä seisoo mandariinin (korkea virkamies) virastoon vievän käytävän varrella Anfussa Kiinassa. 2 www.sksl.fi Facebookissa | www.facebook.com/skslry www.nuoretvalokuvaajat.fi Facebookissa | www.facebook.com/nuoretvalokuvaajat SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO KANSAINVÄLINEN TOIMINTA NUORET VALOKUVAAJAT Liittoon kuuluu noin 100 seuraa, joissa on yhteensä yli 6000 jäsentä. Ota yhteyttä: info@nuoretvalokuvaajat.fi tai some-kanavien kautta. Kaikki liiton jäsenet ovat myös FIAP:n jäseniä ja voivat osallistua kansainväliseen toimintaan seuransa ja liiton kautta. Valokuvat osoittavat hyvin aikojen muuttumisen. Kuvilla haluttiin viestiä kotimaahan kaukana olevien työkenttien olosuhteista. paikallista localtoimintaa sekä järjestämällä edullisia tapahtumia, valokuvausleirejä ja workshoppeja. Valok. Kansainvälinen toiminta tapahtuu pääasiassa kansainvälisen kattojärjestön FIAP:n, Fédération internationale de l’art photographique, kautta. Liitto toimii valokuvauksen edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hannu Haahti 26.3.1914. Lähetysseuran kuvia on katsottavissa kuvakokoelmat.fi ja finna.fi -verkkopalveluissa. Kameraseurojen Liitto on vuonna 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien valtakunnallinen keskusliitto. Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi www.kuvakokoelmat.fi 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi se u r a t t o im iv a t museo_1-20.indd 71 10.1.2020 16.55. Esimerkiksi Lähetysseuran Kiinan työn historiaan sisältyy valokuvia Kiinan 1900-luvun alun valtataisteluista kommunistisen vallankumouksen voittoon 1950-luvulle. Se järjestää koulutustilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä. Lähetysseuran kuvakokoelman kuvat kertovat Lähetysseuran historiasta, eri kulttuureista ja suomalaisten kontakteista muihin kulttuureihin. Hyvin aktiivinen keskustelufoorumi on Facebookryhmä FIAP-kisailijat, jossa on mukana jo yli 170 kuvaajaa. 2 Martti Rautanen talon käytävällä Ambomaalla. www.nuoretvalokuvaajat.fi a r n o H ä M ä L ä in e n Museoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki Asiakaspalvelu ti–to 10–16. kaan, mutta jätti kuvaamisen nuoremmille läheteille keskittyen itse kielitieteeseen ja raamatunkäännöstyöhön. Facebook-sivuilla keskustellaan kuvaustekniikoista ja ilmoitetaan tulevista tapahtumista ympäri Suomen. Hannu Haahti 31.8.1911. Nuoret valokuvaajat järjestää valokuvausleirejä ja -kursseja, workshopeja ja yhteisnäyttelyitä. Lähetä tekstit ja kuvat tiedotus@sksl.fi Nuorille valokuvaajille uusi vetäjä NVK eli Nuoret ValoKuVaajat saivat syyskokouksessa uuden vetäjän. Arno on ammatiltaan urheilukuvaaja omassa yrityksessään
välisenä aikana. Lisätietoja liittymisestä saat ottamalla yhteyttä joko toimisto@sksl.fi tai suoraan toiminnanjohtaja Kari Toloseen (0400 634 631). Liiton jäsenseuraan kuuluminen avaa Toimiiko paikkakunnallanne kameraseura, joka ei ole Suomen Kameraseurojen Liitto Ry:n jäsen. Vielä ehdit tarjoamaan kuviasi näyttelyyn. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.valokuvausseura.fi Valokuvausseuran kurssit keväällä 2020 tämä KahdeKSan päivän ainutlaatuinen valokuvausmatka Portugalin kauniiseen kevääseen sisältää kuuden päivän työpajan, jolloin teemme ryhmätöitä kurssilaisten valitsemista aiheista, käymme kuvausretkillä ja analysoimme tuloksia palautepalavereissa. Lisätiedot: www.raumankameraseura.fi Nykyisyys historian valossa Suomen KameRaSeuRojen Liiton vuosinäyttelyn 2020 järjestää Tampereen Valokuvausseura. Jäseneksi liittyminen on helppoa. Toiminnanjohtajana jatkaa Kari Tolonen. Näyttelyyn hyväksytyt kuvat ovat yleisön nähtävillä Kulttuuritalo Laikussa 7.3.–27.3. Iltajuhla on Hotelli Tammerissa. Lisäksi liitto järjestää erilaisia kursseja ja koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea. Lisätietoja: www.valokuvausseura.fi Vuosinäyttely Tampereella KaKKuja RuoKaKuvauSKuRSSi Emma Ivane | 1.2.2020 klo 10–16 | 60 € vaLoKuvauKSen peRuSKuRSSi 8.–9.2.2020 klo 10–14 | 45€ LightRoom peRuSKuRSSi 7.–8.3.2020 klo 10–14 | 45 € Luova KuvanKäSitteLy , Lightroom ja Photoshop 4.–5.4.2020 klo 10–14 | 45 € henKiLöKuvan vaLaiSu StudioSSa 22.8.2020 klo 10–17 | 70 € KeRRonnaLLiSen henKiLöKuvan vaLaiSu yhdeLLä SaLamaLLa Vesa Tyni | 16.5.2020 klo 10–16 | 70 € muStavaLKovedoStamiSen ja pimiötyöSKenteLyn työpajat tiistaisin tai torstaisin 14.1.2020 alkaen 13 kertaa | klo 17:30–20:00 | Mukaan voi tulla kesken kauden. Mukaan voi tulla vaikka kamerapuhelimella. Niemi, Reino Havumäki, Jari Mankinen, Petteri Mussalo ja Pekka Salminen. R e in o h a v u m ä K i 72 Kamera 1|2020 sksl ja mp 1.20.indd 72 12.1.2020 13.22. Lisätietoja: mika.palo@ sublutour.com Kuvaustyöpaja ja festivaalimatka Portugaliin 25.4.–3.5.2020 SKSL:n SyySKoKouKSeSSa uusina jäseninä hallitukseen valittiin Arno Hämäläinen ja Raimo Korpela. Tampereen Raatihuoneella pidettäviin avajaisiin. Matka huipentuu tutumisella suomalais–portugalilaiseen yhteisnäyttelyyn Avintesin kansainvälisillä valokuvafestivaaleilla. Latausaika päättyy 31.1.2020. Uusia nimiä hallitukseen R a im o K o R p e l a kuvaajille mahdollisuuden osallistua liiton vuosittaisiin näyttelyihin ja kansainvälisiin kuvakilpailuihin (SKsL ry on NFFF-, FIAP-, PSAja UPI-järjestöjen jäsen). suomen kameraseurojen liitto SuomeSSa toimii 100 liiton jäsenseuraa. Seuran puheenjohtaja Teemu Laulajainen (kuvassa) kertoi, kuinka sen kirjoittaminen vei hänet camera obskurasta nykypäivän kamerapuhelimiin. Hallituksessa jatkavat Jukka Kosonen puheenjohtajana sekä Eero Kukkonen, Matti J. Jäsenten tehtävät löytyvät liiton verkkosivuilta. SKsL:n jäsenet kutsutaan 14.3. Rauman KameRan 80-vuotinen historia julkaistiin kirjana joulukuussa. Ilmoittautumiset tammikuussa, mutta aina kannattaa kysyä vapaita paikkoja vielä helmikuussa. Mikäli paikkakuntanne kameraseura/kerho ei vielä kuulu jäsenenä Suomen Kameraseurojen Liittoon, on korkea aika tehdä jäsenhakemus. Tänään Rauman kameraseura tarjoaa koulutusta, kuvausretkiä, välineitä sekä mukavaa seuraa kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille
2020 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi sksl ja mp 1.20.indd 73 12.1.2020 13.22. VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI Kevät: 7.1. markkinaPaikka Ilmoitusmyynnistä vastaa Merja Calton Puh. Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU NÄYTTÄMÖTAIDE Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä lahjakkuuttasi, paranna ruotsinkielen taitojasi. Myynnissä iso valikoima filmejä. –20.5.2020 Syksy: 17.8.–18.12.2020 Lue lisää: www.kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus ESA ROSQVISTIN yöKuvauSKuRSSi 25.4. 040-503 8027 merja.calton@mediamyynti.fi Ostetaan : Tarpeettomat kamerakalustot myynti@fototapio.fi // www.fototapio.fi Tapiontori 3, 02100 Espoo (09) 464 398 MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Kehitämme filmejä joka päivä
0400 802 282 Lumi NikoN Z 50 peilitön digikamera SoNy . Seuraava numero meSSuliite kuva&ääni 2 2020 Olympus E-M5 Mark III | CanOn rF 15-35MM, rF 24-70MM, rF 70-200MM Haluatko oppia kuvaamaan. 6600 parannettu painos K u u K a u d e n K u v a a ja T iin a iT K o n e n | To u K o H u ja n e n | iiu Su Si r a ja | u ll a m a ij a H ä n n in e n | v a lo K u v a u SK o u lu T u S | H e lS in K i Sc H o o l | lu m e n K u v a u S | Su u r K il pa il u | n iK o n Z 5 | 1/ 20 20 kuvataan Tiina itkonen kylmää kauneutta 10x Suurkilpailun parhaat opastus valokuvausta opiskelemaan Nro 1/2020 TESTISSÄ Luonto lintujen 27.2. C a j B r e m e r Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA kamera-lehti www.kamera-lehti.fi | puh. ILmESTyy kuvankäsIttEly oPAStuS KuuKAuden KuvAAjAt BRemeR Caj & stEFan vanha väRikuva talvIruokInta 74 Kamera 1|2020 Seuraavassa numerossa 1_20.indd 74 12.1.2020 13.32
Messukeskus Helsinki POHJOISMAIDEN SUURIN VALOJA VIDEOKUVAAMISEN TAPAHTUMA Kuva & Ääni -messuilla pääset tutustumaan uutuustuotteisiin ja laadukkaisiin valokuvanäyttelyihin, kuulemaan luentoja ajankohtaisista aiheista ja hyödyntämään kevään kovimmat messutarjoukset! VALOJA VIDEOKUVAUS | LUENNOT | TIETOTEKNIIKKA | VALOKUVANÄYTTELYT | KUVATUOTTEET JA -PALVELUT | TULOSTUs | KUVANKÄSITTELY | TUBETUS | SOME | MOBIILIKUVAUS | ÄÄNENTALLENNUS, -KÄSITTELY JA -JAKELU Avoinna: Pe klo 12–17* (GoExpo klo 12–20), la klo 10–19, su klo 10–17, *ammattilaisille pe klo 9–12. 28.2.–1.3. Ohjelma ja näytteilleasettajat julkaistaan helmikuussa: www.kuvamessut.com Kysy viimeisiä osastopaikkoja: Sevent Oy, 040 358 2341, myynti@7t.fi FILLARI SPORT GOLF OUTDOOR HORSE KUVA&ÄÄNI _75_messut_ilmo.indd 75 12.1.2020 13.26. Alle 12-vuotiaat vain huoltajan seurassa. Liput edullisemmin ennakkoon, aikuisten liput alkaen 16 €! (Tapahtuman aikaan 19 €.) Katso kaikki hinnat: shop.messukeskus.com
PALKINTO 750 € & EISA Maestro -pokaali Loppukilpailun tulokset julkistetaan syys-lokakuussa 16 EISA-valokuvalehdessä tai -verkkosivustolla. Teemana LIIKE (Movement) MITEN OSALLISTUT Lähetä 5-8 kuvan kokonaisuus teemalla ‘Liike’. PALKINTO 1500 € & EISA Maestro -pokaali 2. PALKINTO 1000 € & EISA Maestro -pokaali 3. Alkukilpailun tulokset julkistetaan kesän 2020 Kamera-lehdessä. Lisätiedot www.eisa.eu/maestro ja www.kamera-lehti.fi/kilpailut. Kolme voittajaa kutsutaan Berliiniin EISA Awards -gaalaan 4.9. KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin 16 EISA-maan paras kuvakokonaisuus osallistuu kansainväliseen loppukilpailuun EISA:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2020. Kaikki kansalliset voittajat osallistuvat Facebookissa yleisöäänestykseen kesäkuun lopulla. 1. 2020. Tulokset julkistetaan EISA-gaalassa 4.9. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja olla kuvattuna tätä kilpailua varten. SH U TT ER ST O CK .C O M /T O M EV ER SL EY EISA MAESTRO -VALOKUVAKILPAILU 2020 Takakansi_1-20.indd 76 8.1.2020 15.07. mennessä osoitteessa eisa@kamera-lehti.fi. Kamera-lehden raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta. Äänestyksen voittaja saa 1000 €. 2020. KANSALLINEN KILPAILU 1.5.2020 ASTI Kuvien tulee olla perillä 1.5