PALKINTO 1500 € & EISA Maestro -pokaali 2. Alkukilpailun tulokset julkistetaan kesän 2022 Kamera-lehdessä. PALKINTO 1000 € & EISA Maestro -pokaali 3. Loppukilpailun tulokset julkistetaan syys-lokakuussa 16 EISA-valokuvalehdessä tai -verkkosivustolla. Olosuhteiden salliessa voittajat kutsutaan Berliiniin EISA Awards -gaalaan 2.9.2022. EISA MAESTRO VALOKUVAUSKILPAILU 2022 Teemana: Ilo SH U TT ER ST O CK .C O M 1. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja kuvattuna tätä kilpailua varten. MITEN OSALLISTUT Lähetä 5-8 kuvan kokonaisuus teemalla ‘Ilo’. KANSALLINEN KILPAILU 1.5.2022 ASTI Kuvien tulee olla perillä 1.5. Lisätiedot www.eisa.eu/maestro ja www.kamera-lehti.fi/kilpailut CANON EOS R3 HYBRIDIKAMERA SONY XPERIA PRO-1 SOMETTAJAN PUHELIN SYANOTYPIA 5x Vinkit syanotypiaan Opastus Valokuvausta opiskelemaan Monimuotoinen ikimetsä Anna Niskanen Sattuman varassa Mielikuvani Pertti Salolainen Hans Strand Luonnon kaaos KU U KA U D EN KU VA A JA A N N A N IS KA N EN | H A N S ST RA N D | KA LL E LA RS SO N | PE RT TI SA LO LA IN EN | VA LO KU VA U SK O U LU TU S | SO TA KU VA A JIE N TA LL EN TA M A A | IK IM ET SÄ | SY A N O TY PIA | CA N O N EO S R3 1/ 20 22 Nro 1/2022 Etukannet-76sivua-1-22.indd All Pages Etukannet-76sivua-1-22.indd All Pages 13/01/2022 15.59.46 13/01/2022 15.59.46. PALKINTO 750 € & EISA Maestro -pokaali Kaikki kansalliset voittajat osallistuvat Facebookissa yleisöäänestykseen kesäkuun lopulla. Tulokset julkistetaan joko EISA-gaalassa 2.9.2022, tai vallitsevan tilanteen vaatiessa 15.8.2022 EISA Awards -palkittujen tuotteiden julkistuksen yhteydessä EISA:n verkkosivuilla. mennessä osoitteessa eisa@kamera-lehti.fi. KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin 16 EISA-maan paras kuvakokonaisuus osallistuu kansainväliseen loppukilpailuun EISA:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2022. Kamera-lehden raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta. Äänestyksen voittaja saa 1000 €
Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA KAMERA-LEHTI CANON EOS R3 HYBRIDIKAMERA SONY XPERIA PRO-1 SOMETTAJAN PUHELIN SYANOTYPIA 5x Vinkit syanotypiaan Opastus Valokuvausta opiskelemaan Monimuotoinen ikimetsä Anna Niskanen Sattuman varassa Mielikuvani Pertti Salolainen Hans Strand Luonnon kaaos KU U KA U D EN KU VA A JA A N N A N IS KA N EN | H A N S ST RA N D | KA LL E LA RS SO N | PE RT TI SA LO LA IN EN | VA LO KU VA U SK O U LU TU S | SO TA KU VA A JIE N TA LL EN TA M A A | IK IM ET SÄ | SY A N O TY PIA | CA N O N EO S R3 1/ 20 22 Nro 1/2022 www.kamera-lehti.fi VUODEN KUVAAJA 2022 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kiertokulku 24.2.2022 Olipa kerran... This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners 210-297_EISA_AD_2021_Post-awards_FINAL.indd 1 03/08/2021 12:09 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 2 2022 ELINCHROM ONE -AKKUSALAMA. 1.5.2022 Perintö 12.8.2022 Kontrasti 1.11.2022 Sisakannet-76sivua-9-21.indd All Pages Sisakannet-76sivua-9-21.indd All Pages 13/01/2022 16.14.32 13/01/2022 16.14.32. EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. JU K K A P A L M TESTISSÄ TESTISSÄ 24.2. ILMESTYY ILMESTYY MIELIKUVANI HANNU HAUTALA OPASTUS TEEMA SÄÄKUVAUS KUVASARJOJEN RAKENTAMINEN LUONTO JUHANI RIEKKOLA JUKKA PALM HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN
6 . Tule viihtymään laadukkaan ohjelman parissa, tekemään messuhintaisia hankintoja sekä inspiroitumaan! Uutuutena streemaus ja podcastit! VALOJA VIDEOKUVAUS · KAMERAT JA VARUSTEET · TIETOTEKNIIKKA · VALOKUVANÄYTTELYT · LUENNOT · KUVATUOTTEET JA TULOSTUS · KUVAN JA VIDEON KÄSITTELY · TUBETUS · SOME · MOBIILIKUVAUS · ÄÄNITYS JA ÄÄNENKÄSITTELY · KUVAN JA ÄÄNEN JULKAISEMINEN · PODCASTIT · STREEMAUS · PELIT JA PELAAMINEN · SISÄLLÖNTUOTANTO goexpo kuva &ÄÄNI G O e x p o 4 . 2 2 • f i l l a r i • g o l f • o u t d o o r • k u va & ä ä n i Pohjoismaiden suurin valoja videokuvauksen sekä äänen tapahtuma kaikille sisällöntuottajille 4.-6.3.2022! GoExpo-ilmo-1-22.indd 3 GoExpo-ilmo-1-22.indd 3 14/01/2022 16.00.14 14/01/2022 16.00.14. Lisätiedot: kuvamessut.com Kuvaa ja ääntä kaikille! Kuva & Ääni -tapahtuma kokoaa yhteen alan merkittävimmät yritykset ja esittelee valoja videokuvaamisen sekä äänityksen ja äänenkäsittelyn ja -jakelun uusimmat tuulet. 3
Täytyypä tänä vuonna ilmoittautua ajoissa! KOLMANTENA TEEMANA on metsä. Hän on nuori, Aalto-yliopistosta valokuvaajaksi valmistunut innovatiivinen kokeilija, jonka työssä sattumanvaraisuudella on suuri merkitys. Hyviä valokuvauskursseja järjestetään esimerkiksi monissa kansalaisja työväenopistoissa. Kerromme uusista kuvaukseen liittyvistä mielenkiintoisista ilmiöistä ja ideoista, tervetuloa mukaan vuoteen 2022! Uuden alku ja innostus uuteen KRISTIINA HAAGA vt. TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ MIELIKUVANI Pertti Salolainen on var sinainen moniottelija, jonka mittava ura hakee vertaistaan. Syanotypian sininen väri on upea, Niskanen sanoo. Kannattaa tutustua tarjontaan. Tekniikkaa voi kokeilla kurssilla tai sen voi opiskella itsekin Johanna Friskbergin antamien tarkkojen ohjeiden mukaan. Itse en ole vielä tehnyt syanotypiatöitä, mutta työskentelytapa vaikuttaa todella kiinnostavalta. Kannattaa liikkua paljon metsässä, sillä se rauhoittaa ja tarjoaa mahdollisuuden kehittyä kuvaajana. Olin jo ilmoittautumassa viime syksyn kurssille, mutta se oli ehtinyt täyttyä. Niskanen kerää matkoiltaan muistoja muun muassa kuvien muodossa ja kokoaa niistä suuria kollaaseja. – On joka kerta yhtä jännittävää nähdä minkälainen vedoksesta lopulta pesemisen jälkeen tulee. Lehtemme jutussa keskitymme Salo laisen poliitikon ja toimit tajan tehtävien sijaan hänen toimiinsa luon nonsuojelun hyväksi maailmanlaajuisesti ja paikallisesti. Niskanen kertoo pitävänsä kaikista työskentelyn vaiheista valtavasti: valokuvan perusperiaatteet ovat kiehtovia ja käsin vedostaminen taianomaista. TÄLLÄ KERTAA lehdessä on peräti kolme teemaa. Taneli Eskolan kirjoitus Ikimetsää tunteella, kertoo metsäkuvauksen vaikeudesta. Lisäksi isoissa kaupungeissa on paikallisia kameraseuroja, joissa voi osallistua monen tasoisille ja pituisille kursseille sekä kerhoiltoihin. Löydä uutta kipinää valokuvaajana kehittymiseen. Sen jälkeen saamme lukea pari tarinaa, millaista valokuvauksen opiskelu on käytännössä. Käymme kysymässä Lahden LAB-ammattikorkeakoulun valo kuvauksen lehtorilta Anu Akkaselta, miten hän näkee valokuvakoulutuksen tulevaisuuden ja työllistymisen. Valotamme samalla hänen luonto kuvaustaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta heittäytyä täysipäiväiseen opiskeluun, tai he eivät muuten koe tarvetta omistaa koko elämäänsä valokuvaukselle, vaan haluavat siitä mukavan ja rentouttavan harrastuksen. TOINEN LEHTEMME teemaosuus käsittelee tarkemmin syanotypiaa. Ensimmäinen teema käsittelee koulutusta. Hän vedostaa kollaasit käsin käyttäen syanotypiaa. Lajityyppinä se sijoittuu jonnekin maisemakuvauksen ja kasvikuvan välimaastoon, mutta kuvaajalle tulee pulma, kun metsä pitäisikin nähdä sisältä päin. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 1|2022 Paakkari-sisis-1-22.indd 4 Paakkari-sisis-1-22.indd 4 14/01/2022 19.29.11 14/01/2022 19.29.11. Lue juttu sivulta {68} JUHA LAITALAINEN Valokuvaaja, kirjoittaja JU H A L A IT A L A IN E N VUOSI ALKAA mielenkiintoisella jutulla kuukauden kuvaajasta, Anna Niskasesta
{24} 4X K U V A A JA 14 | Kuukauden kuvaaja Anna Niskanen 24 | Ikimetsää tunteella Taneli Eskola 28 | Luonnon kaaos Hans Strand 68 | Mielikuvani Pertti Salolainen T A N E LI E S K O L A {14} A N N A N IS K A N E N W 1 2022 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis-1-22.indd 5 Paakkari-sisis-1-22.indd 5 14/01/2022 19.29.13 14/01/2022 19.29.13
4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 67 | Kameraseura Koulutus 71 | Kolumni 72 | Mennyttä valoa 73 | Seurat toimivat 74 | Markkinapaikka 75 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 46 | Kuukauden valinnat 47 | Kamerat testissä Canon EOS R3 50 | Kamerapuhelin testissä Sony Xperia Pro1 OPASTUS 12 | Photoshop tutuksi Ositustyökalu 38 | Koukuttava syanotypia Johanna Friskberg opastus 43 | Kuvankäsittely Actionmakrot 56 | Valokuvakoulutus 64 | Kukkakuvaus Marjut Korhonen K A L L E L A R S S O N 1 2022 JE M IN A S U O N P Ä Ä JO H A N N A F R IS K B E R G H A N S S T R A N D {56} {28} {34} 6 KAMERA 1|2022 46 46 50 50 OSALLISTU VUODEN KUVAAJA 2022 -KILPAILUUN SIVU 55 47 47 Paakkari-sisis-1-22.indd 6 Paakkari-sisis-1-22.indd 6 14/01/2022 19.29.18 14/01/2022 19.29.18
{38} SISÄLTÖ CANON EOS R3 HYBRIDIKAMERA SONY XPERIA PRO-1 SOMETTAJAN PUHELIN SYANOTYPIA 5x Vinkit syanotypiaan Opastus Valokuvausta opiskelemaan Monimuotoinen ikimetsä Anna Niskanen Sattuman varassa Mielikuvani Pertti Salolainen Hans Strand Luonnon kaaos KU U KA U D EN KU VA A JA A N N A N IS KA N EN | H A N S ST RA N D | KA LL E LA RS SO N | PE RT TI SA LO LA IN EN | VA LO KU VA U SK O U LU TU S | SO TA KU VA A JIE N TA LL EN TA M A A | IK IM ET SÄ | SY A N O TY PIA | CA N O N EO S R3 1/ 20 22 Nro 1/2022 A N N A N IS K A N E N 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis-1-22.indd 7 Paakkari-sisis-1-22.indd 7 14/01/2022 19.29.19 14/01/2022 19.29.19. OSALLISTU! 8 | Kevään 2022 kurssit 13 | Lukijakysymys 33 | Luontokuvakoulu 55 | Vuoden kuvaaja 2022 Osakilpailu 1/22 {27} LISÄKSI 34 | Torronsuon kuvaaja Kalle Larsson 52 | Sotakuvaajien tallentamaa 60 | Barnack-Leica uudisti tekniikkaa Taneli Eskola T A N E L I E S K O L A {60} www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 1/2022 ilmestymispäivä 27.1.2022 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Ari Jaaksi, Mika Karhulahti, MarjaLiisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Tiina Puputti, Risto Raunio, Kristiina SieviKorte, Kaisa Sirén, Jari Tomminen, Solveig Wallenius tilaajapalvelu puh. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / Santeri Selin, p. issn 00228133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkinto raadissa. Kamera-lehti on Aikakausmedia ry:n sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme
Hinta 59 € Kurssit-1-22.indd 8 Kurssit-1-22.indd 8 14/01/2022 15.14.40 14/01/2022 15.14.40. ja sunnuntai 24.4.2022. Hinta 59 € AALLON AKATEMIA – LUOVAN KUVAUKSEN KURSSI Neljänä viikonloppuna 5.–6.3., 12.–13.3., 26.–27.3. Kurssi ei edellytä valokuvaustaitoja etkä tarvitse myöskään kameraa. Jussi Aallon vetämä luovan kuvauksen työpaja. Kurssin opettaja Johanna Friskberg. Alennukset: Kameralehdentilaajat sekäKameraseurary:n jaSKsL:njäsenet15% jakaikkialle25vuotiaat 50%. Kurssit toteutetaan pienryhminä. Mikäli kurssi on loppuunmyyty,voitil moittautuajonoon sähköpostitseosoit teeseen jasenpalvelut@ kameraseura.fi TutustuKameraseurary:nkokokurssitarjontaannetissä: kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus Kurssit, joiden kohdalla ei ole erikseen mainittu opettajaa, vetää Kameraseuran kouluttaja, Kameraseura ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Suomen Kameraseurojen Liiton hallituksen jäsen, valokuvaaja Reino Havumäki. Opetellaan käsisalamalaitteiden sekä heijastimien käyttöä vallitsevan valon lisänä. Hinta 95 € DIGIKAMERA TUTUKSI Sunnuntai 20.3.2022. Hinta 100 € HENKILÖKUVAUS MILJÖÖSSÄ Perjantai-ilta 22.4. Hinta 150 € SYANOTYPIA-PERUSKURSSI Perjantai ja lauantai 18.–19.3.2022. Syanotypia on 1800-luvulta peräisin oleva jalovedostusmenetelmä. Hinta 320 € PIMIÖTYÖSKENTELYN PERUSTEET Lauantai ja sunnuntai 12.–13.3.2022. Kurssin vetää Johanna Friskberg. Jatkokurssi kaikille, jotka ovat käyneet peruskurssin tai muuten tuntevat prosessin. Yhden päivän tehopaketti digitaalisen järjestelmä kameran uudelle omistajalle. 8 KAMERA 1|2022 KEVÄÄN VALOKUVAUSKURSSIT JO H A N N A FR IS K B ER G Kurssit järjestetään pääasiallisestiKamera seurary:ntoimitiloissa Helsingissä. Hinta 50 € LEIKKISÄT RUOKAKUVAT – LENTÄVÄT LEIVÄT Lauantai 9.4.2022. Yhden päivän ruokakuvaustyöpajan vetää Marjut Korhonen. Kurssilla kuvaat filmin, kehität sen ja opit myös vedostamaan negatiiveistasi paperi kuvia. SYANOTYPIA-JATKOKURSSI Lauantai 19.2.2022. ja 2.–3.4.2022
Näyttely koostuu valokuvista, videoteok sista ja installaatiosta. Kuvat löytyvät läheltä. Vanhenevasta väestöstä ja sen aiheutta masta huoltosuhteen muutoksesta pu hutaan suurena yhteiskunnallisena haas N ÄY TT EL Y T Vuosi aloitetaan katukuvauksella sekä tutkimalla identiteettiä. Katu on readymadeym päristö, joka tarjoilee universaaleja nä kyjään suhteellisen pienellä panostuk sella. Valokuvat ovat kuvattu suuren koon kameralla. Kuva muodostuu lopulta vain niis tä satunnaisista aineksista, joihin sattuu törmäämään. – Tulokulmani valokuvaukseen on hyvin arkinen ja käytännöllinen. Vähäeleiset ja intiimit musta valkokuvat ovat tehty 1850luvulla kehite tyllä märkälevytekniikalla. Tilanteisiin toki pitää aina hakeutua, ja paikalla oloa voi pitää an sionaan. Jussi Kapanen on 52vuotias tampere lainen katuvalokuvaaja. Anssi Jokiranta (s.1984) on rovanieme läinen valokuvaaja. Valokuvataiteen museo valitsi @jussi_kapanen Insta gram tilin edustamaan katukuvausta Collecting Social Photoprojektiin. Jussi Kapanen Readymade Tampere 8.1.–31.1.2022 Valokuvakeskus Nykyaika Tampere | Kauppakatu 14 www.valokuvakeskusnykyaika.fi Anssi Jokiranta Suhteellisen vanha – muotokuvia ikääntymisestä 12.1.–19.2.2022 Pohjanmaan valokuvakeskus Lapua | Vanhan Paukun tie 1 www.pova.fi Mortti Saarnia Allerginen karjapaimen 8.1.–6.2.2022 Turun taidehalli Turku | Vanha suurtori 5 www.turuntaidehalli.fi A N SS I JO K IR A N TA JU SS I K A PA N EN M O RT TI SA A RN IA toimitus@kamera-lehti.fi 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valkat-1-22.indd 9 Valkat-1-22.indd 9 14/01/2022 15.08.55 14/01/2022 15.08.55. Hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta Lapin Kansan valo kuvaajana. NYKYAIKA galleriassa on esillä Jussi Kapasen näyttely 31.1.2022 saakka. Käsityötä vaa tiva tekniikka tuo kuviin sattumanvarai suutta ja tekee kuvista rosoisia, uniikkeja yksilöitä. Ikään ja ikääntymiseen liitetään kulttuurisesti erilaisia merkityksiä, jotka muuttuvat ajan saatossa. Ikääntynyt väes tö muodostuu kuitenkin yksilöistä, joista jokaisella on oma historiansa ja oma ke honsa. Kuvat ovat taltiointeja het kistä ja tapahtumista ilman kes kusteluja tai muuta kontaktia kuvien henkilöiden kanssa – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Mielestäni sii nä on katukuvauksen viehätys, Kapanen sanoo. Jokiranta on kuvannut vuonna 2019 tietokirjallisuuden Finlandiapalkin non voittaneen tietokirjan. Aineksien havaitseminen edellyttää arkista hyötyliikuntaa, hetkes sä elämistä, avointa mieltä ja usein silk kaa tuuria. Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus. Kuvasarja altistaa pohtimaan, mi ten käsityksemme vanhuudesta ja vanhuk sista muuttuu, kun ikääntyneitä tarkastel laan persoonina. Hän valmistui kuvatai teilijaksi Turun Taideakatemiasta vuonna 2016 ja Aaltoyliopistosta Taiteen maiste riksi 2020. Mortti Saarnia (1990) on helsinkiläi nen valokuvaaja ja kuvataiteilija, joka kä sittelee työssään usein median ja henkilö kohtaisen identiteetin välistä veteen piirrettyä viivaa. LAPUALLA Pohjanmaan valokuvakeskuk sessa on esillä Anssi Jokirannan näyttely. teena. Mutta se, mitä oikeasti tarttuu kennolle, on viime kädessä sattumaa. Suhteellisen vanha on muotokuvasarja vanhuudesta ja suhteestamme siihen. Ei kä se ole kenenkään ansio. Readymade Tampere näyttelyn kuvat on kuvattu kuu den vuoden aikana Tampereen ka duilla. MORTTI SAARNIAN kuvat ovat vallan neet Turun taidehallin pienen gallerian 6.2.2022 saakka. Allerginen karjapaimen näyttelyn tarina kertoo miehestä, jo ka pettää miehuutensa ja nousee ikonik si 1950luvun suomalaisella maaseudulla
Hannu Hautalan Metsän Poika -näyttely on läpileikkaus luontokuvaajalegendan elämäntyöhön Rovaniemellä Studio&Galleria Villa Vinkkelissä 1. Lakkoilijat piirittävät auton ja yrittävät kaataa sen Palace Hotellin huoltoaseman edessä Helsingissä yleislakon aikana 1956. Kuukkeli on nimenomaan laajojen ja yhtenäisten vanhan metsän alueiden paikkalintu, joka ei pärjää yk sipuolisessa talousmetsämaisemassa, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen kertoo. – Pauli Pehkonen, Helsinki WWF:N LUONTOLIVEN talvisessa lähetyksessä katsoja pääsee seuraamaan pohjoisen vanhan metsän lintuja. Äänen lisäksi kuvassa on myös lämpömitta ri. – Kuukkeli on esimerkki lajista, joka on joutunut vetäytymään yhä pohjoisemmak si, kun sen elinalueet etelässä ovat vähi tellen pirstoutuneet ja hävinneet. hää-, henkilö-, luonto sekä kaupunkikuvia. HBL:n vanhat lehtikuvat lahjoitettiin Journalistiselle kuvaarkistolle. wwf.fi/luontolive/talvilintu/ KUUSI KUVAA valokuvaaja Juha Laitalaisen elämästä Yle Radio 1. WWF on toteuttanut talvilintukameran yh dessä Kuusamo Nature Photographyn kanssa. museovirasto.kuvat.fi/kuvat/Teemakokonaisuuksia/HBL-lahjoitus/ H B L / JO U RN A LI ST IN EN K U VA A RK IS TO JO K A / M U SE O V IR A ST O A RK IS TO A RK IS TO toimitus@kamera-lehti.fi A R JE N TA ID ET TA A R JE N TA ID ET TA Valkat-1-22.indd 11 Valkat-1-22.indd 11 14/01/2022 15.08.59 14/01/2022 15.08.59. Livekamerassa nähdään esimer kiksi kuukkeleita, tiaisia ja tikkoja, ja hyvällä tuurilla ruokintapaikalle voi pyrähtää harvinai sempiakin vieraita. Tällaisia ovat esimerkiksi palokärki sekä vanhoille metsille tunnusomainen, kauniin punertava kuukkeli. Pitkän, 40-vuotisen uransa aikana Laitalainen on toiminut pääosin freelancerina ja ottanut mm. Livelähetyksen alkamisesta lähtien mittari on ollut reippaasti pakkasen puolella. 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuukkeli ja palokärki ovat nyt Luontoliven tähtinä NYT LUKIJALTA | ”Seurasaaren pikkulinnut ovat hyvin kesyjä.” Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. -20.2.2022. Kameran teknisestä toteutuksesta vastaavat WWF, Live Eye ja Pukki Visuals. Hautalan myötä luontokuvaus on noussut merkittävään asemaan Suomessa, niin luonnon monimuotoisuuden puolustajana kuin taidemuotona. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi toimitus@kamera-lehti.fi. Tänä vuonna kameran edessä nähdään viime vuosiltakin tuttuja tiaisia ja värikkäi tä närhiä, mutta uusia lajejakin on luvas sa. Livekameran näyttämö on talvisen ja kumpui levan Oulangan kansallispuiston kupeessa, jos sa sijaitsee luontokuvausyritys Kuusamo Nature Photographyn ylläpitämä ruokintapaikka. Valokuvaaja Juha Laitalaisesta välittyy rakkaus työhön ja valokuvaan. R A D IO R A D IO N ÄY TT EL Y N ÄY TT EL Y O LL I LA M M IN SA LO /W W F PA U LI PE H KO N EN "Bensiinisota". Yleisön toiveesta talvilintukamerassa on viime vuoden tapaan tälläkin kertaa ääni. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes. Yle Areenasta löytyvät jakson kohdalta myös ohjelman valokuvat. Vaikka Suomessa talvehtivat linnut ovat so peutuneet ankariin talviin, niiden ravin nonsaanti hankaloituu päivien muuttuessa lyhyemmiksi ja kylmemmiksi. Uhanalaisista linnuista kameran kuvassa näkyy ainakin hömötiaisia, jotka ovat taantu neet viime vuosikymmeninä huolestuttavan nopeasti metsähakkuiden ja vanhojen met sien vähenemisen takia
PHOTOSHOP CC:N TYÖKALUPALETTI TUTUKSI OSITUSTYÖKALU (Slice Tool) TEKSTI Jari Tomminen TI ET O IS K U TI ET O IS K U VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma on nyt julkaistu Historioitsija Yki Hytönen on koonnut kirjaan seuran tarinan, sen taustat ja vai heet. PHOTOSHOP CC:N työ kalupaletissa samassa lokerossa rajaustyö kalujen kanssa on ennen kaikkea web-sivujen ja interaktiivisten kuvien rakentamisessa hyödyllinen ositustyökalu (Slice Tool, C). Lue kuinka Kamera seurasta tuli keskeinen osa suomalaisen valokuvan suurta kertomusta. Viipaleet voidaan määritellä myös kuvaan aseteltujen ohjainlinjojen (Guides) avulla. VIIPALOITU kuva tallennetaan komennolla File>Export>Save For Web (Legacy), jolloin Photoshop tallentaa jokaisen viipaleen omana tiedostonaan ja rakentaa myös tarvittavan valmiin HTML-koodin, jolla viipaleista saadaan koottua alkuperäinen, kokonai nen kuva. Ositustyökalulla kuva voidaan helposti jakaa (”leikata”) viipaleisiin tai siitä voidaan erottaa alueita siten, että niitä voidaan käyttää esimerkiksi itsenäisinä linkkeinä tai toimintopainikkeina web-sivulla isomman kuvan osina. VAPAAN aluemäärittelyn (Normal) lisäksi viipaleil le voidaan määritellä kiinteä sivusuhde tai kiinteä pikseli koko. Osta kirja verkkokaupastamme www.kamera-lehti.fi/kauppa 100-VUOTISHISTORIA KAMERASEURAN www.kamera-lehti.fi FB: Kamera-lehti Insta: @kameralehti Ota seurantaan Valkat-1-22.indd 12 Valkat-1-22.indd 12 14/01/2022 15.09.00 14/01/2022 15.09.00. Komennon yhteydessä viipaloitua kuvaa voi vielä optimoida käyttötarkoitukseensa parhaiten sopivaksi
– Kuvakisan voitto tuli suoraan puskista ja täytenä yllätyksenä! En ollut osannut odottaa mitään sellaista, koska luontokuvani ovat hiukan poikkeavia tavanomaisista luontokuvista, hän huudahtaa iloisena. Haltimo sairastaa ALS-sairautta, joka on motoneuronitauti. Se on mieletön hetki! Uskon kuviin, ja että näin tapahtuu. J uha Metson ura on merkittävä. HALTIMOLLA ON synnynnäinen visuaalisuuden taju. Joskus siis kuvia syntyy kuin itsestään, kunhan vaan osaa katsoa asioita eri tavalla, hän sanoo. Jos, niin millaiselle kurssille. Tykkään käydä luonnossa ja jos saarnaa, niin elää myös sen mukaan. Onko usko vuorten siirtämisiä tai uskonlahkoja, joita maailmassa syntyy joka sekunti. Päätoimiseen kansanopisto-opiskeluun voi saada valtion opintotukea. En pidä hurskastelijoista. Luonnosta löytyy niin paljon kiinnostavaa; lehtiä, lunta, vettä, puunrunkoja, eläimiä ja oksia. Osa oli vienyt lemmikkieläimiä studioon, kuvasi tavoitteellisesti tai ihan huvin vuoksi. Metso on kuvittanut kirjoja ja pitänyt yli 30 vuodessa yli 100 valokuvanäyttelyä kotimaasta New Yorkiin ja Pietariin. Teksti Sanna Hillberg ja kuvat Kristi Vilmunen 22 Juha Metso: Uskottavaa. Suuri osa päätyy bittiavaruuteen ja muutama ruutu jää maapallolle kiertämään ihmisille äärettömän arvokkaina. Mielikuvani-sarja. Jotkut kuvani ovat syntyneet aivan sattumalta, kuten eräs osakilpailukuvakin. Tykkään absurdeista arjen hetkistä, joita liikkuva kuva ei voi näyttää. Haku on nyt käynnissä ja jatkuu 31.7.2022 saakka. – Erilaisten makrokuvien teko onnistuu kyllä ihan kotonakin, koska minulla on hyvin yksinkertainen pieni ministudio, jossa voin kuvata yksityiskohtaisesti esimerkiksi kukkia tai vaikkapa legoja. Noudatamme joustavan haun periaatetta, jonka mukaan soveltuvia opiskelijoita valitaan jo ennen hakuajan päättymistä, jotta opiskelija voi hyvissä ajoin järjestellä opintojen aloittamista Kuusamossa. Kaunis luonnonvalo veistää ikääntyneen luonnon puolestapuhujan ikoniset kasvot omanlaisekseen ikoniksi. Silloin ollaan toimintaympyrässäni, joka antaa itselleni paljon. sekä Raija W. Mitään kursseja en ole käynyt, eli olen ihan itseoppinut. Ja, jos se kaikki lähtee elämään uudelleen tuleville sukupolville johonkin uuteen uskoon, sehän on parasta. Vuoden kuvaaja 2021 haastattelu.Teksti Katarina Boijer ja kuvat Iiris Haltimo. Opetukseen sisältyy muun muassa digitaalikuvauksen ja kuvankäsittelyn perusteita, luontokuvausta, studioja muotokuvausta, mustavalkokuvausta, videokuvausta, urheilukuvausta. Kysymykseen vastanneista palkinnot voittivat Tiina S, Veijo L, Pipsa V. Hän ei luovuta koskaan! Saappaat jalassa mies täältä aikanaan lähtee… Henkilökuvissasi on tunnetta, olipa kyseessä julkkiksen potretti tai lehmänsä lopettava pientilallinen (Vuoden lehtikuva 2019). Pena on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan ja ehkä hänen sanomansa jää elämään myös tuleville sukupolville. Kyllä se sitä on. Ja sitten aloin ensimmäiseksi kuvata käpyjä!, hän nauraa. Vanhat kelottuneet puut ovat suosikkejani, niistä Vas. Kannattaa pitää silmät auki liikkuessaan ja katsella vaikkapa pilviä tai vesilätäköitä. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Mihin sinä uskot. Vaikeissa maastoissa mukanani on avustaja. Kuvani ovat pysäytys arjesta sisältäen väliin tahatonta komiikkaa, joskus lavastettua huumoria tai melodraamaa, joka on vaikea laji. H altimo kertoo rakastavansa eläimiä, metsää ja kaikenlaisia ötököitä. KAMERA-LEHTI 9/21 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI Haaveena kehittyä paremmaksi valokuvaajaksi. Mieheni on innokas kuvaaja, ja hän kehotti minua hankkimaan isomman kameran. LUKIJAKYSYMYS 11 Oletko osallistunut valokuvauskurssille tai oletko harkinnut osallistumista. Valokuvauksen historia on loppujen lopuksi lyhyt. Voit majoittua yhden hengen huoneessa ja nauttia opiskelijaruokailuista. Kuvissani on paljon aikaa, paikkaa, miljöötä ja kerroksellisuutta. – Ennen järkkäriä näpsin kuvia filmipokkarilla. Vastanneiden kesken arvottiin Konsta Punkan seinäkalenteri. Tyylini on olla ajassa. Sitten huomasin, että yksi kukan osa näytti minusta aivan pingviiniltä! Osakilpailun aiheena oli jono, ja sen minä kisaan lähetin. Linja soveltuu hyvin laajoina perusopintoina esimerkiksi valokuvausalalle pyrkivälle, töistä tai opiskelusta välivuotta pitävälle tavoitteelliselle valokuvauksen harrastajalle tai ammatissa valokuvaustaitoja tarvitsevalle. Valitsin kuvan Pentti Linkolasta, sillä siinä on valokuvauksen perusarvot mielestäni kohdallaan. KUKA KUKA IIRIS HALTIMO Syntynyt 1966. Minua kiinnostaa taikuus. Työ lemmikkikuvaajana tuo hyvän mielen niin kuvaajalle kuin asiakkaille. – Nyt minulla on onneksi sähkömopo, joten huristelu kuvauspaikoille on helpompaa. Ne ovat parasta toiminta-aluettani ja maaperääni, kuten nauraminen itselleni. Kuusamo-opiston valokuvauslinjalla vietät lukuvuoden Kuusamon kauniissa maisemissa oppien samalla perustiedot ja -taidot valokuvauksen eri osa-alueista ja erikoistekniikoista. Luottamuksen ansaitseminen palkitaan. Makrokuvaukseen hän on suorastaan hurahtanut. Ollessani ihmisten kanssa eri tilanteissa, on oltava äärettömän luottava ja luotettava. Olen Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. 33 Luontoa herkkyydellä. Kiitos kaikille vastanneille.Saimme ilahduttavan paljon viestejä, missä oli kuvia lemmikeistä. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Juha Metso ja Juha Laitalainen Uskottavaa Valokuvaaja Juha Metson mielikuvassa ovat valokuvauksen perusarvot kohdallaan. Niihin olen tutustunut, kuten voodoohon, josta tein myös kirjan. Hän on koko elämänsä piirtänyt, askarrellut ja tehnyt käsitöitä. ENSIMMÄISEN järjestelmäkameransa Haltimo muistaa hyvin. Jäisinkö vai lähtisinkö. Uskon niin käyvän, muutenhan tässä ei olisi mitään järkeä. Kokemus kuvatessani tapahtumaa tai toista ihmistä on mitä hienoin ja tärkein hetki. Miksi tämä on mielikuvasi. – Kuvasin pikkuisessa ministudiossani prässättyä tulppaania, ja siitä irtosi osia. – Liikun sitten luonnossa tai kaupungilla, näen erilaisia muotoja joka paikassa. Olen niin penttilinkolalainen. käynyt rippileirin, eronnut kirkosta ja ollut monen uskonlahkon rituaaleissa tutkienkin niitä. MIELIKUVANI Juha Metso 69 68 KAMERA 9|2021 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi JU H A M ET SO MUOTOKUVIA LEMMIKEISTÄ Kristi Vilmusen työpäivät täyttyvät iloisesta hännän heilutuksesta ja pusuista. Karjatilallisen kanssa minulla oli ennen kuvan ottoa jo 30 vuoden ystävyys takana. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Teksti Juha Laitalainen ja kuvat Juha Metso sekä Juha Laitalainen. Jos siinä kohtaa lähtee katsojassa liikkeelle jotakin, vaikka hänen omasta historiastaan, iloistaan tai suruistaan ja tulee omiin aivoihin kytkeytyvä tunne. Syntyi näyttely, kirja ja dokumenttielokuva. Valo kuva kertoo tuleville polville tärkeitä asioita. Kuvat ovat historiaa jo verhon räpsähtäessä tallentuen ja jääden jonnekin. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Mutta siinä sitten yksikseni harjoittelin, pähkäilin ja kokeilin eri asetuksia. En tajunnut mistään mitään; en aukoista, en valotuksista enkä muista erilaisista säädöistä. Olit viimeksi esillä ystävästäsi luontokuvaaja Hannu Hautalasta ikuistamin sielukkain kuvin. Uskotko valokuvan voimaan. Kamera on aina mukana. PS. Opisto lainaa kamerakaluston, joten et välttämättä tarvitse omia kuvausvälineitä. Kun kuvat esitetään galleriassa tai kirjassa, ne omistaakin katsoja. Hän osti sen vuonna 2013 Anttilasta osamaksulla. Joskus joudun kuvaamaan ratkaisevan hetken jo ennen tapaamista. Miten kohtaat eri ihmiset luontevasti. Onko tämä kaikki esikuvasi joutsenlaulu. Netissä voit tutustua linjan opetussuunnitelmaan ja opiston palveluihin. Oik. Opettajina toimivat vastuuopettajan lisäksi useat valokuvauksen eri osa-alueiden asiantuntijat, jotka kouluttavat myös opiston lyhytkursseilla. Opiskelutilat ja laitteet ovat käytettävissäsi aamusta iltaan. Lisätiedot ja hakulomake osoitteessa: www.kuusamo-opisto.fi/fi/valokuvauslinja-2022-2023/ Valokuv Valokuvauslinja 2022 –23 auslinja 2022 –23 Kuusamo-opisto Kitkantie 35, 93600 Kuusamo 050 444 1157, opisto@kuusamo.fi, www.kuusamo-opisto.fi Valkat-1-22.indd 13 Valkat-1-22.indd 13 14/01/2022 15.09.01 14/01/2022 15.09.01. Vaikka hän on ikuistanut vuosikymmenten aikana lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia kuuluisuuksia, hänen kerrontansa ydintä ovat silti aina olleet tavalliset ihmiset. Esikuvia Haltimolla ei ole, vaan hän on kehittänyt aivan ikioman juttunsa. OSALLISTU kamera-lehti.fi/tag/lukijakysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai toimitus@kamera-lehti.fi. Hannu on opettanut minulle ihmisyydestä, elämisestä ja olemisesta enemmän kuin kukaan muu maapallolla. – Kiinnostuin pitkistä valotuksista ja kaksois valotuksista ja kaiken maailman hassuista kokeiluista. Humaani suhtautuminen elämään ilon kautta ja samalla periksiantamattomuus, siihen lisättynä mieletön innovatiivisuus ja jatkuva tekeminen. KUVAAJA Iiris Haltimo 65 64 KAMERA 9|2021 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 11 Kristi Vilmunen: Muotokuvia lemmikeistä. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Kristi Vilmunen KUVAAJA Kristi Vilmunen 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Luontoa herkkyydellä TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Iiris Haltimo Vuoden kuvaaja 2021-tittelin pokanneen Iiris Haltimon herkät, mutta samalla jännittävät luontokuvat ihastuttivat raatia. Asuu Helsingissä. Uskon taistelevani kyynisyyttä vastaan ikuisesti! En siten usko missään vaiheessa, että maailma olisi huonompi huomenna. VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxxxx LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 9/2021:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Kuvaatko lemmikkieläimiä ja millaisia kuvia otat niistä. Sairaus tuo omat haasteensa valokuvaamiseen. Järjestelmäkameraan siirtyminen tuntui aluksi kovin vaikealta, ja tuntui etten opi sen käyttöä ikinä. Voit voittaa arvonnassa Lauri Erikssonin kirjan Sumunhimmeä maisema. Portti. Tykkään möyriä maassa vatsallani ja kuvata pieniä hyönteisiä. Valokuvaaminenkin on taikuutta
KÄSIN VEDOSTAMISEN TAIKA Anna Niskasen teokset saattavat katsojan ihmeelliseen rauhan tilaan. Teokset levottomana vellovasta merestä ja meren rannalta kerätyistä simpukoista pysäyttävät pohtimaan elämää. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Anna Niskanen 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KUVAAJA Anna Niskanen KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 15 KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 15 14/01/2022 18.45.51 14/01/2022 18.45.51
Pääsin lukukauden aikana keskittymään teknii kan opetteluun, ja käytin hyväkseni toisen kurssin ta voitteita työn teemojen ja käsitteiden hahmottelussa. Joskus saa toin lavastaa muotokuvia ystävistäni esimerkiksi väril lisillä valoilla. TeoksiaValtiontaide teostoimikunnan ja Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun kokoelmassa. Näistä valokuvista Niskanen julkaisi omakustanne kirjan Lustrum (2017), jonka teemaksi muodostui hänen kasvukertomuksensa. Niskanen kuvaa usein matkoillaan Suomessa tai ulko mailla, mutta työstää vuosienkin takaisia kuvia mukaan uusiin teoksiin. – Opintojen aikana minulle avautui uudenlainen käsitteellinen ajatusmaailma, ja aloin hahmottaa kuva taiteilijan praktiikkaani kokonaisvaltaisesti. sivu Vortex, 2019, kuusitoista syanotypiaa paperille, 400 x 280 cm. Lähdin nopeasti kokeile maan menetelmän rajoja erilaisella kuvamateriaalilla, sekä paperin lisäksi esimerkiksi silkille ja puuvillakan kaalle. Kuvasin pal jon päiväkirjanomaista snapshotkuvaa elämästäni ja ystävistäni, sekä paikoista, joissa matkustin. – Teosteni pohjana käytän otta miani valokuvia. – Olin myös kaksi kautta Valokuvataiteilijoiden lii ton hallituksen jäsen ja pidän vastuutehtävistä. A nna Niskanen, 31, on helsinkiläi nen kuvataiteilija, joka tekee valo kuvaan pohjautuvaa grafiikkaa ja veistoksia. Hah mottelin vierasta tieteellistä ilmiötä kuvataiteen tekemisen keinoin. Hänelle oli pitkään selvää, että tähtää kuvataiteilijan ammattiin. – Matkustan yleensä lähinnä taiteilijaresidenssin muodossa, jolloin pystyn käyttämään enemmän aikaa paikan päällä ja saan työrauhan. Valmistin ensimmäistä kertaa sarjoja ja kokonaisuuksia, joiden takana oli pohdintaa kodin ja paikan merkityksestä, ystävyyksistä ja ihmissuhteista. – Lisäksi pyöritän kolmen ystäväni kanssa taiteilija vetoista Kosminengalleriaa Helsingin Punavuoressa, hän kertoo. Ed.aukeama Paradise, 2020, kaksi kymmentäkuusi syano typiaa paperille, 100 x 156 cm, Porvoon Taidehalli. – Valmistamani teokset kertoivat magneettisista työnnöistä ja vedoista, vuorovesistä ja kuusta. Vier. Rantaa ja aaltoja Kanadassa hän alkoi työstää maisterin lopputyötään ja opetteli vaihtoehtoisia vedostusmenetelmiä pimiö kurssilla. Kuvaan harvoin journalistisia tai kaupallisia kuvia, mutta olen aiemmin kuvannut joihinkin lehtiin ja esimerkiksi muusi koille promokuvia. Niskanen kertoo harrastaneensa kuvataiteita aina ja kuvanneensa nuoresta asti. Kuvani ovat ikään kuin kollaasimateriaalia teoksia varten, sillä yhdistelen niistä usein suuria montaaseja. Lukuisia yksityisja ryhmänäyttelyitä. Opintojensa aikana Niskanen oli vaihdossa New Yor kin School of Visual Artsissa ja Vancouverissa Emily Carr Universityssä. Niskanen opettaa myös valokuvakirjakursseja ja luen noi työstään eri oppilaitoksissa. High Tide, 2017, syanotypia paperille, 50 x 40 cm. www.annaniskanen.com IG: annaniskanen Kuva: Aapo Huhta 16 KAMERA 1|2022 KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 16 KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 16 14/01/2022 18.45.52 14/01/2022 18.45.52. KUKA KUKA ANNA NISKANEN Valokuvataiteen maisteri, Aaltoyliopisto, 2017. Kuvaan pääsään töisesti Canon 5D Mark III:lla ja jos kus saatan käyttää kännykkä kuvia tai eri formaattien filmikuvia. – Syanotypiasta pidin heti. Oik. – Opiskeluiden alkuaikoina olin innokas kokeilemaan erilaisia kameroita ja vedostusmenetelmiä. Yleensä kuitenkin ilman sen suurempaa suunnitelmaa, käyttäen hyväkseni tilanteessa löytyviä kuvakulmia ja valonlähteitä
Dive on tilallinen, ja se liikkuu ohi kuljettaes sa kuin hidas aalto. Se on tarkoitus ripustaa niin, että painovoima asettaa kankaan kaarel le. Kuvat ovat hänelle muistoja paikoista, joissa hän on vieraillut. Keräsin simpukoita rannalta – kuten matkoilla on joskus tapana – ja päätin valmistaa niistä kopioita ensin vahasta ja myöhemmin pronssista. – Ennen asetin itselleni paineita hienon kuvan ot tamisesta ja tavoittelin erikoislaatuisia ruutuja. Se tuntuu mo nella tapaa luonnollisimmalta tavalta työstää valokuvaa. Suomessa vuorovedet eivät ole nä kyviä, ja olin haltioitunut selkeästä muutoksesta ran nalla. Syanoty pian sininen väri on upea. Keskellä kangasta kuvassa on matalikko. Istuin teoksen valottuessa sen vieressä kaksi tuntia pilvisenä päivänä. – On joka kerta yhtä jännittävää nähdä minkälainen vedoksesta lopulta pesemisen jälkeen tulee. Kuvasin rantaa ja aaltoja. – Tuulenpuuska tarttui rullaan, ja olin varma että teos oli pilalla. Dive on tehty paksulle silkille, ja se on seitsemän metriä pitkä. Käsin tekeminen myös rauhoittaa. Yksityiskohta teoksesta Shield. Reunoille mentäessä kuva muuttuu: aaltoja, kivikkoa, ja ranta hiekkaa. – Käsin tekeminen on perinteinen ja kutsuva tapa vii meistellä otettu valokuva ja päässä muhiva ajatus tai ar voitus. – Kun keräämme matkamuistoja tai valokuvia vie railluissa paikoissa, lataamme kerättyyn asiaan paljon odotuksia muistamisesta. – Kuvaan valtavan määrän ruutuja yhdellä istumal la ja yhdistelen kuvista lopulta maisemia ja paikkoja, joita ei tosiasiassa ole olemassa. Nyt kuvaus on rennommassa roolissa, kun yksittäiset kuvat toimivat materiaalina käsin tehdyille vedoksille. Kun vihdoin pesin sen, oli valotus helpotuksekseni onnistunut. Niskanen on valokuvauksen lisäksi opetellut ohja tusti ja itse monia grafiikan, piirustuksen, maalauksen ja kuvanveiston metodeja, ja valjastaa niitä käyttöönsä, kun teokset vaativat. – Kuvanveisto tuli näkyvästi mukaan prosessiini vii me vuonna, kun valmistin näyttelyä Australiasta kerää mästäni materiaalista. Myöhemmin näitä asioita Vas. Löysin lopulta sisätilan, jossa oli katto ikkuna. – Vietin paljon aikaa rannalla, kuvaten aaltoja ja seuraten vuorovesiä. Upea sininen Valokuvauksen rooli Niskasen elämässä on muuttunut. 18 KAMERA 1|2022 KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 18 KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 18 14/01/2022 18.45.55 14/01/2022 18.45.55. Shield, 2020, Pronssi, 69 x 60 x 22 cm Oik. Niskanen kertoo, että teoksen valotus oli tuhoon tuomittu, kun hän rullasi valoherkän silkin ja valta van negatiivin ulkona auki. Niskanen kertoo pitävänsä kaikista työskentelyn vaiheista valtavasti: valokuvan perusperiaatteet ovat kiehtovia ja käsin vedostaminen taianomaista. Näin lopulliset kollaa sit mukailevat muistamisen epävarmuuksien piirteitä. Myöhemmin hän palasi Vancouveriin ja kuvasi ma teriaalia näyttelyn Hover, float teoksiin, ja teokset Caulfield Park (2017) ja Dive (2017) syntyivät näistä kuvista
Syanotypia ja kuvat luonnosta ovat täydellinen pari. Vesi, kivet ja kasvit ovat osa meidän kaikkien ympäristöä. Esimerkiksi aallokot heräävät syvästä sinisestä väristä henkiin. – Luonnon kuvaaminen voi olla henkilökohtaistakin, mutta vedoksissa jokainen voi nähdä itselle tuttuja elementtejä ja paikkoja. Kun vierailen uudestaan pai kassa, jossa olen käynyt aiemmin, en voi ikinä olla var ma saisinko samanlaisia kuvia. – Kuvanveistossa teen usein muotteja esineistä, joita käytän yhä uudelleen ja uu delleen. Myrsky on parasta Niskasen töissä on paljon luontoaiheita ja ne tulivat hä nen työskentelyynsä vahingossa. 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 19 KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 19 14/01/2022 18.45.56 14/01/2022 18.45.56. Lisäksi se on varsin myrky tön verrattuna esimerkiksi bikromaattiproses siin. Syanotypian lisäksi Niskanen on kokeillut monia valoherkkiä tekniikoita, ja tekee usein polymeeri ja arabikumibikromaattivedoksia. Hän matkustaa pal jon, ja esimerkiksi residenssissä Islannin upean luon non kuvaaminen tuntui vääjäämättömältä. Valokuvaus ja esineiden keräily toimivat siis toistensa kaltaisina välineinä tallentaa muistoja. Teen siis kuvasta monistettavan, mikä on myös valokuville ominaista. – Parasta on, jos matkalla yllättää esimerkiksi myrsky. – Syanotypia on kuitenkin kaikista kokeilemista ni prosesseista luontevin, sillä se mahdollistaa pal jon esimerkiksi koon suhteen. katsoessamme muistelemme matkaa, paikkaa tai ihmisiä, joiden kanssa vietim me aikaa. On ihana työskennellä myrskyisten kuvien parissa, koska paikan ja maiseman lisäksi kuviin tulee mukaan aika, tuuli, sade ja tunnelma. – Mielenkiintoista luonnon valokuvaamisessa on alati muuttuva ilmasto. ” Syanotypia ja kuvat luonnosta ovat täydellinen pari.” Yllä Vedestä nousee kasvi, 2021, kahdeksan toista syano typiaa paperille, 255 x 355 cm
– Koska työskentelen niin valtavien vedosten kans sa, en ikinä pysty kontrolloimaan kaikkia yksityiskoh tia. Joskus valotan teoksia ulkona ” Sattuman varaan heittäytyminen on osa työskentelyn viehätystä.” Ed.aukeama Dive, 2017, syano typia silkille, 700 x 135 cm. Yksityiskohta teoksesta Caulfeild Park. 22 KAMERA 1|2022 KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 22 KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 22 14/01/2022 18.45.58 14/01/2022 18.45.58. Vas. Sattuman varaan heittäytyminen on osa työskentelyn viehätystä. Olin jo pitkään halunnut tehdä teoksen neliapiloista uutta näyttelyä varten Vaasan Taide halliin. Niskanen työstää digitaalisista kuvista Photo shopissa koosteen, jossa yhdistelee ja vääntelee valo kuvia mustavalkoisina. Lehdet kuitenkin pääsivät karkaamaan, koska olin teipannut apilat vain varresta kiinni. Teen usein isom mista teoksista osista koostuvia ruudukoita. Yhtenä päivänä Kauniai sissa löysin niitä onnekseni valtavan määrän. Osaan jotakuinkin kuvitella negatiivin paksuuden ha luttua vedoksen tummuutta varten. Teoksessa Good Luck, Good Luck (2021) on puo lestaan kasviteema, ja se on 242 pienen vedoksen kokonaisuus. Niitä löytyi aina yhdestä kohdasta pihaa. – Silloin saan kaikista vedoksista suhteelli sen saman sävyisiä. – Tunne neliapilan löytämisestä on samanlainen kuin lapsena. Kuvat mää rittelevät millaisen muodon uusi teos ottaa, ja tämän perusteella hän päättää teoksen koon. Prosessia on historiallisesti käytetty kasvitieteessä 1800luvun lopulla fotogrammien valmistamiseen. – En käytä negatiivin luomiseen mitään tiettyä käyrää, vaan muokkaan kontrastin näppituntumalla. – Kun olin pieni, keräsin mummun pihalla neliapi loita. Keväällä rupesin ahkerasti bongaile maan neliapiloita kävelyillä. Arkis toin apilat teippaamalla ne paperiin. Tämän vuoksi suu rin osa teoksistani on myös uniikkeja, eli en valmista niistä editioita. Luotan paljon sattumaan. Oik. Ruudukko on paitsi mukavan näköinen, myös käytännön ratkaisu, joka helpottaa kaikkia työn vaiheita. Isommat teokset hän valottaa työhuoneellaan UVlampulla. Sattuman varassa Niskanen alkaa työstää uutta teosta käymällä läpi ottamiaan valokuvia. – Syanotypia sointuu tähän teokseen monesta syys tä. Niskanen valmistaa teoksensa yleensä digitaalisen negatiivin kanssa eli tulostaa muokatun negatiivi kuvan kalvolle mustesuihkutulostimella. – Arkin koko on 100 x 70 senttimetriä. On ihana käyttää tätä samaa vanhaa prosessia, valottaa apiloita auringonvalossa ja luoda oma pieni kasvisto. Caulfeild Park, 2017, kaksi kymmentä syanotypiaa paperille, 200 x 700 cm. Siksi en oikein yritäkään tehdä teknisesti täydellisiä vedoksia. Tuntuu kuin tämä kokoelma apiloita ja syanotypia sen tallentamisen prosessina olisivat luotu toisilleen
– Kerään matkoilla kiviä ja jauhan niitä morttelilla Yllä Good Luck, Good Luck, 2021, 242 syanotypiaa paperille, 105 x 155 cm. Hän valmistaa töitä myös muille luonnonmateriaaleille ku ten silkille, puuvillalle, kaarnalle ja savelle. Aion vuorata galleriatilan vedoksilla, kuin suuren monimutkaisen camera obscuran, joka kurkistaa mieleni sisään. Sininen väri on Niskasen mukaan aina yhtä näyttävä. Joskus kuva ei näytäkään hyvältä, ja silloin vedos päätyy luonnostelupaperiksi. Kokeilen myös aikaajoin uusia tapoja esimerkiksi kerrostaa useita syanotypia valotuksia päällekkäin ja toonata näistä osan. Tällä tavalla tuon kirjaimellisesti vierail lun paikan osaksi teosta. Teoksiinsa Niskanen käyttää yleensä grafiikan pai nopapereita, sillä ne kestävät jatkuvan huuhtelun. Seuraavaksi hän pääsee työskentelemään Valokuva galleria Hippolytessä kesäkuussa 2023 avautuvan näyt telyn Bower parissa. – Tämä on tietenkin riski, sillä joudun käytännös sä tekemään kaikki vaiheet ennen lopullisen teoksen näkemistä. Australiasta keräämäni vä rit ovat upeita oransseja ja punaisia. Valotuksen jälkeen hän huuhtelee isot vedok set yleensä suihkuhuoneessa ja kuivaa ne grafiikan vedosten kuivaustelineessä tai pyyhkeen päällä. Bikromaattivedoksissa hän saattaa käyttää kerää miään maapigmenttejä. tomuksi. Näytte lyn nimi tarkoittaa unenomaista pesää muistuttavaa rakennelmaa luonnossa, mutta myös neitsytkammiota, eli naisen omaa ensimmäistä huonetta. – Joskus jos aihe vaatii, saatan valkaista ja/tai toonata vedoksia kahvilla tai teellä. Vedos ten materiaalisuus korostuu, kun vedokset on pesemi sen jälkeen jätetty suoristamatta. auringonvalossa, jos sävyeroilla ei ole niin paljon merkitystä. Arabikumin avulla pigmenttiä voi käyttää vedoksessa. Usein Niskanen näkee kokonaisen teoksen ensim mäistä kertaa vasta näyttelytilan seinällä, sillä isoa sei nää on hankala löytää testaamista varten. Isommat teokseni ripustetaan yleensä suoraan seinään pienillä nauloilla vieri viereen. Islannista löytyi paljon vihreitä kiviä. Ison teoksen onnistumisesta ei voi olla varma en nen kuin näkee lopullisen kokonaisuuden. 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 23 KK-Anna-Niskanen-1-22.indd 23 14/01/2022 18.46.00 14/01/2022 18.46.00. – Valmistan näyttelyyn satoja vedoksia. – En prässää vedoksia, sillä pidän elävästä pinnas ta ja reunoista
Menemme lähimetsiin, joita asutuskeskustenkin valokuvaajat ilman tuhansien kilometrien ajamista voivat tavoittaa. Tämä on se runoudesta, matkailumainoksista, maisemataiteesta ja oppikirjoista tuttu kansakuntaa yhteen liimaava kansallismaisema, jonka varaan suomalaista identiteettiä on rakennettu. Talousmetsäkuvioihin johtaa autoteiden verkosto. Mutta kun etsivä jalkautuu maastoon, herää kysymys, missä ne oikeat metsät sijaitsevat. 2020luvulla on totuttava ajatukseen, että ikimetsät ovat pieniä ja hoidetun kulttuurimaiseman tai voimallisesti hakatun talousmetsän kainalossa tai suorastaan piilossa. Lähes kaikki etelän metsät ovat talouskäytössä. Emme nyt katso ylhäältä, maisemaideologian tasolta, vaan laskeudumme alas, sammalen, mullan ja moreenin tasolle, astumme metsänreunan yli, sisälle metsään. Ikimetsän käsite on suhteellinen emmekä tässä määrittele sitä luonnontieteellisesti. Alkukotiin, jollaista korkealta näköalapaikalta katsottuna näytti olevan kaikkialla. Silti vanhat metsät ovat hyvin tärkeitä muun muassa luonnon monimuotoisuuden kannalta. Näkyy myös ihmisvaikutusta, asutuskeskuksia, teitä ja peltoja, mutta silti suuri kuva on metsäinen. Ikimetsää tunteella Vanhoja metsiä löytää kaikkialta eikä niiden pienuus ole este. Vanha metsä on aina eri aikatasojen ja kasvukiertojen risteymä. Mutta samat tiet johtavat myös suojeltuihin tai suojelua odottaviin ikimetsiin. Niitä on mitä odottamattomimmissa paikoissa. Emme kuitenkaan mene erämaihin, koska sellaisia ei täällä etelässä enää ole. TEKSTI JA KUVAT Taneli Eskola M etsä on suomalaisen luontosuhteen alkukoti. Jos kapuat miltei missä tahansa Suomessa näköalatorniin tai muuhun avaria kauko maisemia tarjoavaan paikkaan, näet horisonttiin asti joko merta, järviä tai puita. Asumme metsien maassa ja meillä on erityinen metsäsuhde, myös valokuvauksellisesti. Riittää, kun toteamme, että niissä on runsaasti ikääntyneitä ja lahoamisen eri vaiheissa olevia kuolleita puita ja joissa vähäisistä hakkuista on kulunut aikaa. Ne tarjoavat ainutlaatuisia luontokokemuksia ja muuttuvat vuosi vuodelta yhä arvokkaammiksi ja kiinnostavimmiksi. Lähiöissä, kallionkielekkeiden juurilla, soiden kupeessa ja valtateiden katveessa. Vaihtoehtoisia kohteita Juuri lähiluontoon kätkeytyvät pienet villit luontopalaset ovat herättäneet monen LUONTO Ikimetsä 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Ikimetsa-1-22.indd 25 Ikimetsa-1-22.indd 25 13/01/2022 14.02.12 13/01/2022 14.02.12. Parjatut, kaikkialle lonkeronsa ulottavat metsäautotiet ovat väyliä myös tietoisuuden leviämiselle ja palauttaville toimenpiteille luonnon ennallistamiseksi. Lähimetsiä lähellä Etsiydymme paikkoihin, joissa hongat humisevat. Vai onko. Kohteisiin, joissa on rikasta aluskasvillisuutta, eri ikäistä puustoa ja muurahaiskekoja
Vanha metsä on aina eri aikatasojen ja kasvukiertojen risteymä. Vas. Ne ovat tärkeä lisä muiden tahojen kautta suojelluille alueille. Laji tyyppinä se sijoittuu jonnekin maiseman ja kasvikuvan välimaastoon. Hyvä metsäkuva on merkityksiltään samalla lailla tiheä, kuin on luontoarvoiltaan korkealle rankatun vanhan arvometsän monimuotoisuus. Se ei ole suuren suuri, mutta sen on nykyään annettu vanhentua tyylikkäästi ja joissain valoja säätiloissa siellä voi kokea sibeliaanisia ikimetsän tunnelmia. On kiva löytää suurten panoraamojen rinnalle jotain suljetumpaa ja yksityisempää tilaa. Järvenpään Ainolan tontti on kaksijakoinen. Milloin suuren kallion kupeeseen kasvamaan jätettyjen valtavien kuusten juurella kaiku kiirii kuin Metsämiehen laulussa, milloin sumu tulee avuksi ja karsii turhat yksityiskohdat pois, milloin taas aurinko siivilöityy raskaassa oksistossa ja avaa hämäränkiehtovan valotilan. Mutta kun haluamme sisältä käsin visuaalisesti hahmottaa biodiversiteetiltään rikasta, monimuotoista metsää, on tilanne toinen. On helppoa kuvata lähikuvia sienistä, valkeasta hangesta kohoavasta koristeellisesta puuyksilöstä avoimella paikalla tai leikitellä suoriin riveihin istutetun taimikon graafisuudella. Ne ovat pysyvästi suojeltuja, mikä on tae sille, että tuleville sukupolville säästyy todellista ikimetsää. Peitteistä metsää tarvitaan yhä enemmän. Lammesta tuli eri somekanavien välityksellä supersuosittu ja sen rannat alkoivat huolestuttavasti kulua. Valo kuvaajan arkea on, että tuttukin metsä näyttää eri päivinä, eri säätiloissa ja valaistuksissa uudelta. Tietoisuus luonnon monimuotoisuuden kadosta ja hiilinieluista on muuttanut asenteita metsiä kohtaan. Sibeliusten kodin järven puoleinen alue on aikanaan Ainon hyvin hoitamaa puutarhaa. Sama pätee suppilovahveroapajaan, jonne tehdään toivioretki joka syksy. Siksi kuvaajan on paras ottaa työskentelyn lähtökohdaksi omat havaintonsa ja analysoida näkemäänsä. Ed. Aika moni haluaa olla oman polun kulkija. Yllä Hollolan Kiikunlähde on metsän reunustama, erikoista turkoosinväriä hehkuva nähtävyys ja varoittava esimerkki. Esimerkiksi Luonnonperintösäätiö on Uudenmaan alueella hankkinut ja suojellut seitsemän erikokoista metsää, Varsinais-Suomessa yksitoista ja Hämeessä kahdeksantoista ikimetsää. Puhutaan mansikkapaikoista, kun puhutaan omista lempikohteista. valokuvaajan mielenkiinnon, kun suuret kävijämäärät, ruuhkaiset parkkipaikat ja maaston kuluminen on nostanut esille kansallispuistojen haittailmiöitä. 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Ikimetsa-1-22.indd 27 Ikimetsa-1-22.indd 27 13/01/2022 14.02.13 13/01/2022 14.02.13. Lahopuiden rykelmät ja pystyyn nousseet kaatuneiden puiden juurakot voivat joskus olla kuin räjäytyskuva, hajanainen mosaiikki. Vallisaareen venäläisten 1860luvulla istuttaman lehmuskujan holvin alle muodostuu ainutkertainen valotila. Arvokkaat metsät kyllä tunnistaa jokainen, joka on vähänkään perehtynyt luontoon. Kannattaa heittäytyä metsän tarjoamaan tunnelmaan ja jättää oppikirjatiedon hyödyntäminen vähemmälle, vaikka ei tieto haittaakaan. Koko Suomen alueella Luonnon perintösäätiö on suojellut 143 metsää. Tee omat ratkaisusi Valokuvaajalle metsä ei ole helppo aihe. Tietoa niistä ja ajo-ohjeet löytyvät Luonnonperintö säätiön sivuilta. Se ei aina tarkoita arkkityyppistä jylhää, korkeakasvuista puustoa. Nyt lähdettä pääsee ihailemaan aidan takaa erityiseltä näköalaterassilta. aukema Helsinki ei ole lainkaan huonoa seutua ikimetsien ystäville. Talon takana sijaitsee säveltäjän metsä. Yhä useampi metsänomistaja on halunnut lahjoittaa alueitaan pysyvästi suojeltaviksi
Hänen uusin kirjansa keskittyy luonnosta löytyneisiin pienoismaisemiin. Luonnon Hans-Strand-v1-1-22.indd 28 Hans-Strand-v1-1-22.indd 28 13/01/2022 12.02.17 13/01/2022 12.02.17. 28 KAMERA 1|2022 KAAOS TEKSTI Kaisa Sirén KUVAT Hans Strand Palkittu ruotsalainen maisemakuvaaja Hans Strand on tunnettu graafisista ilmakuvistaan
L apsena valokuvaaja Hans Strand oli kova piirtämään ja maalamaan. – Koen ne maisemat vahvasti omakseni ja tunnen ne kuin omat taskuni, Strand sanoo. Strandin ilmasta otetussa valokuvassa kymmenien jokiuomien kiemurteleva verkko luo kauniin graafisen pinnan, ja katsojalle tulee mieleen, että ehkä opiskeluajan mekaniikkakuvien piirtäminen vaikuttaa jossain hänen graafisten valokuviensa taustalla. Nykyään hänelle paras valo on tasaisen harmaa pilvinen päivä. Hänen edellinen kirjansa, Island (Frederking & Thaler, 2019) on järkälemäinen kahvipöytäteos, joka keskittyy nimenomaan laajoihin ilmakuviin Islannista. Koulutukseltaan insinööri.Aloitti ammattikuvaajana 1990. Valmistuttuaan pitkälti yli kaksikymppisenä hän matkusti lomalle Kaliforniaan ja osti siellä ensimmäisen kameransa. Teini-iässä taiteen tekeminen jäi, mutta hän tarttui piirustuskynään uudelleen opiskellessaan insinööriksi, jolloin piti piirtää paljon mekaniikkakuvia. Hän sanoo olevansa nyt omimmillaan löytäessään luonnosta kaaosta, josta sitten tarkasti sommittelemalla 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KUVAAJA Hans Strand HANS STRAND Syntynyt 1955. Julkaissut 11 kirjaa.Kansainvälisestipalkittuuseissa kilpailuissa. Kaaos kuriin Strandille kuvassa tärkein elementti on sommittelu. Hän käytti kaiken lapsuudenkodistaan löytyvän paperin piirustuksilleen. Kun hän oli nuorempi ja kuvasi vielä laajoja maisemia, joissa horisontti näkyy, valon laatu ja suunta olivat merkityksellisempiä. www.hansstrand.se IG:@hansstrandofficial KUKA KUKA Hans-Strand-v1-1-22.indd 29 Hans-Strand-v1-1-22.indd 29 13/01/2022 12.02.18 13/01/2022 12.02.18. Tunnettu ilmakuvaaja Hans Strand on lentänyt yli sata tuntia pienkoneilla ja helikoptereilla Islannin fantastisten maamuodostelmien yllä kehittäen tunnistettavaa tyyliään, jossa laaja maisemakuva tiivistyy geometrisiksi muodoiksi ja lähestyy abstraktia ilmaisua. – Se tekee kuvauksesta haasteellisemman ja vaatii miettimään sommittelua tarkemmin. – Valokuvaus vei minut heti mennessään enkä ole sen koomin piirustuslehtiötä kaivannut, Strand kertoo
Silloin hänen päätulonsa oli arkistokuvien myynti maailmalla otetuista luontokohteista. Haluan tuoda esiin asioita, joiden ohi valtaosa ihmisistä vain kiirehtii. Vas. Sivu 29 Braided RiverII,Islanti 2017. saa aikaan seesteisen ja intiimin maiseman. – Valokuvauskilpailujen palkintorahat tuovat lisätuloja, ja tunnettuneisuuteni lisääntyy. Hyvä toimeentulo alalla on kuitenkin tiukassa eikä uusilla nuorilla kuvaajilla ole helppo tie edessään. Strand suositteleekin, Sivu 28 Polluted Water, Rio Tinto Mine II, Andalucia,Espanja 2017. Strand kertoo olevansa kohtuullisen nopea löytämään oikean kuvakulman ja sommittelun, mutta ottaa sitten useita kuvia kohteesta päästäkseen täydellisyyteen. Toki hän alleviivaa, että tekee kuvilleen vain maltillisen peruskäsittelyn. Hän käyttää yleensä aina viimeisen ottamansa kuvan. Niinpä hän on viehättynyt digitaalisuuden tuomista lisäulottuvuuksista, kennojen dynamiikan kasvusta, kuvausnopeudesta sekä mahdollisuudesta nähdä kuvat saman tien ja tehdä korjauksia. Polluted Water I, Rio Tinto Mine, Andalucia, Espanja2017. Kun Strand aloitti ammattikuvaajana, ansaintalogiikka oli aivan toisenlainen kuin tänään. Hän on kuitenkin pitänyt jalat maassa ja pysynyt nöyränä luonnon, kameran ja yleisönsä edessä. – Nykyään minua kiehtovat pienet, vaikka neliömetrin kokoiset alueet omilla kotikulmilla yhtä paljon kuin koko Grand Canyon. Menestys ei takaa elantoa Strand on saanut paljon menestystä kuvakilpailuissa ja julkaisut useita kirjoja. Luonnon oma kaaos inspiroi Strandia, koska se on kuvaamisen lisäksi myös älyllinen haaste. – Haluan aina käyttää uusinta teknologiaa, joka takaa parhaimman laadun. Oik. Kaaos järjestäytyy voimakkaan sommittelun ansiosta ja näyttääkin yhtäkkiä selkeältä ja järjestelmälliseltä. Thjorsarver, Islanti2008. Kesk. Hän sanoo aina löytävänsä jotain ja palaavansa kotiin käyttökelpoisen materiaalin kanssa. Eikä hän myöskään pidä tietokoneella työskentelyä, kuvien valintaa ja käsittelyä ikävänä puuhana vaan mukava osana työtään. 30 KAMERA 1|2022 Hans-Strand-v1-1-22.indd 30 Hans-Strand-v1-1-22.indd 30 13/01/2022 12.02.18 13/01/2022 12.02.18. Sopeutuvainen kuvaaja Strand kertoo, että kun lähtee ulos, hänellä on usein suunnitelma jonkun kuvan saamiseksi. Nyt ne markkinat ovat romahtaneet kokonaan, ja tänään hänen elantonsa muodostuu luennoista, kuvaesityksistä, workshopien pidosta ja taideprinttien myynnistä. Slate, Revsbotn,Finnmark,Norja2006. Hän on kuitenkin suunnitelmien ja kuvaamisen suhteen hyvin innovatiivinen, joustava ja sopeutuvainen, jos toivottua visiota ei löydykään. Insinööritausta näkyy Strandin työssä myös siten, että hän on erityisen pedantti kuvien teknisen laadun suhteen. Mutta kaikkein tärkeitä ottaa itselleni merkityksellisiä kuvia, hän vakuuttaa
Hän itse ajattelee, että kuvat kertovat enemmän luonnon monimutkaisuudesta kuin sen kauneudesta eikä hän koskaan etsi kuvattavakseen kauneutta itsessään. – Minun ei tulisi mieleenkään herätä aamulla aikaisin kuvaamaa auringonnousuja, hän naurahtaa. – Katsojalle ei ole enää tärkeää tietää missä kuva on otettu ja hän voi rauhassa keskittyä kokemaan kuvan luomia tunnelmia. Hän on valinnut mukaan lähikuvia, joissa ei ole lainkaan horisonttilinjaa. Monimutkainen maisema Beyond Landscape (Kozu Books, 2021) on Strandin uusin kirja, joka ilmestyi lokakuussa 2021. Luonnon oma kaaos inspiroi Strandia, koska se on kuvaamisen lisäksi myös älyllinen haaste. Horisontin puuttumisen myötä geometria ja tekstuurit nousevat pääkohteiksi ja muodostuvat itse kuvauskohdetta tärkeämmiksi elementeiksi. Pääviesti on se, että luonto ja maailma, jossa elämme, ovat monimutkaisia ja sellaisena niiden tulee säilyä. 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Hans-Strand-v1-1-22.indd 31 Hans-Strand-v1-1-22.indd 31 13/01/2022 12.02.18 13/01/2022 12.02.18. Abstrakti ilmaisu tuo intimiteettiä kuvaan ja niiden tekeminen on kuin jonkinlaista terapiaa, hän selventää näkemystään. että kaikki aloittelevat kuvaajat hankkivat alussa jonkun puolipäivätyön kuvaamisen rinnalle. Tässä kirjassa hän on päästänyt valloilleen uuden lähestymistapansa ja tarkentanut kuvakulmaa, jossa maisemaa ei enää nähdä laajana, vaan pääosaan nousevat intiimit pienoismaisemat. Strand sanoo, että tämän kirjan kuvien kanssa hänen ei tarvinnut tehdä mitään kompromisseja tai tyydyttää kustantajansa toiveita. Hyvien kuvavalintojen ansiosta aukeamien kirjan kuvaparit käyvät syvää keskustelua keskenään ja dialogi soljuu rytmikkäästi myös aukeamalta toiselle. Näin hän saa kuviinsa yhä abstraktimman tunnelman. Useimmat Beyond Landscape -kirjan kuvista, joita on kaikilta seitsemältä mantereelta, Strand on ottanut viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta mukana on myös muutama helmi aikaisemmilta vuosilta. Kun hän uppoutuu maiseman muotoihin ja linjoihin, ympärillä oleva unohtuu. Hän painottaa kuitenkin, ettei kuvissa sinänsä ole mitään syvempää tai piilotettua viestiä
Lennoillaan Strand näki joka puolella ihmisen muokkaamaa ympäristöä. Hän aikoo pian jatkaa Manmade Landscape sarjaansa, joka keskeytyi pandemian vuoksi. Vas. DryRiver Bed, Verzasca Valley,Sveitsi 2019. kustaessa. Teemoina tulevat olemaan hänen lempiaiheensa vesi ja puut. – Minulla oli vapaat kädet tehdä kuvavalinnat, ja kolmen kuukauden työn tulos on mielestäni erittäin harmoninen. Kaivosalue on maailman suurimpia ja vanhimpia, ja joki maailman saastunein. – Ihmiset pitävät noista kuvista todella paljon, mutta kun he saavat tietää katselevansa maailman saastuneimman joen vettä, kukaan ei halua ostaa kuvia! Manmade Landscape -sarjan lisäksi Strand suunnittelee jo seuraavia kirjoja. FarmlandII, Aragon,Espanja 2017. 32 KAMERA 1|2022 Hans-Strand-v1-1-22.indd 32 Hans-Strand-v1-1-22.indd 32 13/01/2022 12.02.19 13/01/2022 12.02.19. Mutta kuvat ovat silmiä hivelevän kauniita. Siellä syntyivät paradoksaalisen kauniit ilmakuvat Rio Tinto -joesta, johon kaivoksen myrkylliset päästöt lasketaan. Oik. Kirja on suurikokoinen, kuvat taitettu kauniisti koko sivun levyisiksi ja painettu laadukkaalle paperille. Tulevaisuuden projektit Maailma on parin viime vuoden aikana muuttunut paljon eikä matkustaminen maapallon toiselle puolelle Strandia enää houkuttele. Hän alkoi kuvata Aragonian alueen maanviljelyksiä PohjoisEspanjassa ja pian tie vei etelään Andalusiaan ja Rio Tinton rautaja kuparikaivokselle. Hän sanoo jatkossa keskittyvänsä projekteihin, joita hän voi toteuttaa Euroopan ja erityisesti Pohjois-Euroopan alueella. Ja Islanti, joka ei jätä häntä rauhaan koskaan. Sekä pandemia että ilmaston lämpeneminen on vienyt halut matkustaa kaukaisiin maihin. Idea työskentelystä syntyi alun perin lentokoneessa matYlin Shrubs, Fiskartorpet,Stockholm, Ruotsi 2021
linturuokintapaikkojen yhteydessä, jossa ne käyvät syömässä myös päivisin. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. TEKSTI Antti Koli KUVA Ari Branthin ARI BRANTHIN kuvasi kuusensa dronella latvojen korkeudelta. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kamera-lehdessä. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Pikkujyrsijät menevät välillä koloon piiloon, mutta tulevat taas ruokaa hakemaan ja kuvattavaksi. UUSI TEHTÄVÄ: KUVAA HIIRI 33 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi LUONTOKUVAKOULU Tehtävä 53 Luontokuvakoulu53-1-22.indd 33 Luontokuvakoulu53-1-22.indd 33 14/01/2022 19.52.27 14/01/2022 19.52.27. Kuvassa kuusia riittää, mutta yksi erottuu etualalla käpyineen. Hiiri Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli kuusi. M IK Ä M IK Ä K A I LU N D EN juuri erottuu yksi puu melkein muotokuvaksi. KUVAA HIIRI tai myyrä. Voi niihin törmätä sattumalta vaikka metsässä. Jalanjälkien ja polkujen perusteella löytää paikat, joissa kannattaa Lähetä kuvasi ja nimesi 2.2. Uusi kuvausaihe on hiiri. odotella. Valo on hiukka mielenkiinnoton, ehkä kuvasta tai ainakin etualasta olisi voinut tehdä tummemman. Tämä onkin kuvassa parasta, metsä ja kumpuileva maisema jossa silti juuri ja EDELLINEN TEHTÄVÄ: KUVAA KUUSI TUTUSTU TUTUSTU TARKEMMIN TARKEMMIN TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu A RI B R A N TH IN LUONTOKUVAKOULUSSA opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Rotta tai päästäinenkin kelpaa. Niitä on talvella näkyvillä esim. Kokonaisvaltainen kuva kuusena olemisesta. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä
Luontokuvaaja Kalle Larsson on luvannut kertoa tarinansa lintubongauspinnojen keräilijästä hetkeen, jolloin kaukoputki vaihtui kameraan. Ulkosaaristossa oleskelu ilman sähköä ja täysin meren armoilla, oli niin kokonaisvaltainen kokemus, että seuraava vuosikymmen hujahti ja hurahti täysin lintujen l umoissa. Silloin Larssonin isä ehdotti kokeilemaan hänen kameraansa. Lintujen lumo johdatti Kalle Larssonin luontokuvauksen pariin ja nyt hän haluaa jakaa luonnossa liikkumisen riemua. Ulkosaaristo asumattomine saarineen on edelleen Larssonin sielunmaisema. Kuin hiljaisuus ja yön kosteus kietoisi meidät taianomaiseen satuun. Talvisin oli piharuokinta, joka tarjosi kiinnostavia hetkiä päivästä toiseen. Luonnossa liikkuminen oli pienen kylän pojan lempipuuhaa ja läheiset lehto metsät houkuttelivat seikkailemaan ja lintuja ihmettelemään. – Nautin siitä, kun meri näyttää voimansa ja itse olen mitätön sen edessä. Kaukoputki sai jäädä ja kameraan tutustuminen alkoi. Toki elämänpisteitä havaintovihkoon kertyi kuitenkin satunnaisesti, kunnes sitten syntyi halu laajentaa lintujen bongailu Suomen rajojen ulkopuolelle. Elettiin vuotta 2010, aikaa ennen kännykkäkameroita. Mathildedal oli silloin vielä tavattoman pieni kylä. Larsson alkoi miettimään muitakin tapoja dokumentoida luontoelämyksiään ja lintujen elämää. @kallevlarsson YouTube: Kalle Larsson KUKA KUKA 34 KAMERA 1|2022 LUONTOKUVAUS Torronsuo KLarsson-Torronsuo-1-22 copy.indd 34 KLarsson-Torronsuo-1-22 copy.indd 34 14/01/2022 19.16.51 14/01/2022 19.16.51. Ritari Ässä -tarroilla koristeltu vihko on edelleen tallessa. Siitä avautui aivan uusi maailma ja ensimmäiset viisi vuotta Larsson kuvasi lintuja maailmalla. Vierailimme Suomen syvimmällä suolla Torronsuon kansallispuistossa. Se menee syvälle. – Koko 90-luvun olin tiukkapipoinen lintu bongari viimeiseen asti. Eteemme avautuu syysväreihin pukeutunut suomaisema koko komeudessaan. TEKSTI Solveig Wallenius KUVAT Kalle Larsson Lintubongarista tunnekuvan metsästäjäksi L okakuisen aamuauringon säteet halkaisevat suon päällä kelluvan usvan, kun kävelemme hiljaa kuuraisia pitkospuita pitkin. Luonto ottaa tai antaa Torronsuolla aurinko on jo noussut ja Larsson loikkii tietäväisesti suota pitkin ja asetKALLE LARSSON on 46-vuotias Salossa asuva luontokuvaaja sekä Tammelan kunnanjohtaja. Larsson aloitti havaintovihkoon kirjoittamisen tammikuussa 1987. Kaukoputki vaihtui kameraan Elämä vei ja tultaessa 2000-luvulle oli aika perustaa perhe ja linnut jäivät vähemmälle huomiolle. Se muistuttaa luonnossa liikkumisen riemusta sekä siitä, että elämän suola ei ole saada onnistunut some kuva, vaan se, että on etuoikeus kulkea Suomen upeassa luonnossa. Olemme Tammelassa, Torronsuon kansallispuistossa. Luonnon armoilla Linnut veivät Larssonin Jurmoon. Palataan ajassa 35 vuotta taaksepäin. Kauneus on käsinkosketeltavaa ja suon tuoksu on voimakas ja tunkeutuu syvälle sieraimiin
Ollut kohta seitsemän vuotta. SO LV EI G W A LL EN IU S 36 KAMERA 1|2022 Luonnossa liikkumisen suosio oli muutenkin Suomessa kasvussa ja Tammelasta tehtiinkin vuonna 2020 yli 11000 somepäivitystä. Sitä riemua hän nimenomaan haluaa jakaa muille. Se on paljon 6000 asukkaan pienessä kunnassa. tuu maastoon makuulle kameransa kanssa. – Luonto joko ottaa, tai antaa. KLarsson-Torronsuo-1-22 copy.indd 36 KLarsson-Torronsuo-1-22 copy.indd 36 14/01/2022 19.16.54 14/01/2022 19.16.54. Kun ulkopaikkakuntalaisilta kysyttiin Tammelasta, niin selvisi, ettei 2/3 vastaajista tiennyt mitään koko kunnasta. Ja se mitä tiedettiin, oli luonto. Hän kertoo, että kunnasta tehtiin brändikartoitus vuonna 2017. Moni ei ehkä tiedä, että Larsson on myös Tammelan kunnanjohtaja. Luonnossa liikkumisen riemu Larsson puhuu paljon siitä riemusta, mitä luonnossa liikkuminen tuo. Kunnassa mietittiin, miten Tammelan kahta kansallispuistoa voitaisiin kehittää ja kunnan upeita luontokohteita tuoda esille. Luonnossa liikkumisen suosio oli muutenkin Suomessa kasvussa ja Tammelasta tehtiinkin vuonna 2020 yli 11000 somepäivitystä. Siitä se sitten lähti
– Kannustan aina ihmisiä menemään luontoon tunti ennen auringonnousua tai viettämään aikaa Torronsuolla auringonlaskua seuraavan tunnin ajan. Heille hän sanookin aina, ettei hienoin kalusto tarkoita parhaita kuvia. Usvaiset aamut ovat siellä ihan parhaita. – Haluan näyttää kaikille sitä todellista luontokuvausta, eli mitä se oikeasti on. Hänen tämänhetkisiin unelmiinsa liittyy vahvasti tunteiden tuominen kuvaan. Larsson tähdentää, että maailmalla menestyneet kuvat ei ole se ainoa todellisuus sen riemun myös kaikille sellaisille, jotka syystä tai toisesta eivät pääse itse luontoon liikkumaan. Kyynärän harjulla voi työskennellä meloen tai dronen kanssa. – Haluan avata tekstein ja luontokuvauksen keinoin sitä aitoa luonnossa liikkumisen riemua, mutta myös niitä epäonnistumisen hetkiä, kun kuvausreissu ei mene suunnitelmien mukaan. Niin, ettei kuva olisi tekninen suoritus, vaan se koskettaisi katsojaa. Videoiden avulla hän haluaa välittää 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KLarsson-Torronsuo-1-22 copy.indd 37 KLarsson-Torronsuo-1-22 copy.indd 37 14/01/2022 19.16.55 14/01/2022 19.16.55. ?LARSSONIN KUVAUSVINKIT TAMMELASSA ja sitä hän tuo esiin myös videoiden kautta YouTube kanavallaan. Torronsuon kansallispuiston lisäksi Tammelasta löytyy Liesjärven kansallispuisto. Larsson tekee paljon töitä nuorten kuvaajien kanssa ja on huomannut, miten nuoret helposti nolostelevat omia kameroitansa ja niillä ottamiaan kuvia. Keskipäivä on huonoin hetki kuvauksille. Vaikka hänen kuvauskalustonsa on tänä päivänä aika hulppea, niin hän muistuttaa jatkuvasti nuorempiaan, että kalustoa on mahdollista kehittää hiljalleen, eikä rahalla voi saada hyvää kuvaa. Larsson kokee olevansa hyvin etuoikeutettu, kun saa ja pystyy liikkumaan luonnossa. Torronsuon tornista saa myös upeita kuvia aamu-usvan aikaan. Yöllä suon tuoksu ja kosteus on sellainen kokemus, että sitä kantaa lopun elämää mukana. – Koen, että olen itsekin vasta ottanut ensimmäiset askeleet kuvaajana. Ruskan aikaan Kaukolanharjun näköalatorni tarjoa parasta kansallismaisemaa. Kun katsoo Larssonin jakamia kuvia, niin näyttää siltä, että hän on päässyt perille. Larsson ei itse ole opiskellut valokuvausta päivääkään
– Minusta syano typioissa on jotain kesäistä ja merellistä, aina väriä myöten, Friskberg sanoo Syanotypia-1-22.indd 38 Syanotypia-1-22.indd 38 14/01/2022 18.44.05 14/01/2022 18.44.05. Söderskärin majakka
Sitten ostin järjestelmäkameran, menin kurssille ja jäin sille tielle, hän kertoo. Friskberg tunnustaakin olevansa kurssi addikti: – Olen käynyt viimeisen 10 vuoden ai kana todella monia kursseja, pitkiä ja lyhyi tä, osallistunut työpajoihin ja ollut mukana erilaisissa ryhmissä ja näyttelytoiminnassa. Se oli jotenkin mielenkiintoisempaa kuin 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OPASTUS Syanotypia Syanotypia-1-22.indd 39 Syanotypia-1-22.indd 39 14/01/2022 18.44.06 14/01/2022 18.44.06. – Kameraseuraan liityin vuonna 2013 ja pimiöryhmän vetäjänä aloitin vuonna 2018. Innostun aina uusista jutuista! Ehkä spesiaalijuttuni on kokeilu. Käytös sään hänellä on Nikon D750 ja Nikkorin objektiivit. – Uuden oppiminen on kivaa. – Se oli minusta hirveän kivaa. – Olen aina halunnut valo kuvata ja ottanut kuvia ahkerasti matkoilla ja kotona, mutta en koskaan ajatellut, että voisin olla ”oikea” valokuvaaja. Hirveän kivaa Friskberg kokeili syanotypiaa ensimmäisen kerran opiskellessaan valokuvausta Tampe reella vuonna 2015. kaikkea: maisemia, luontoa, eläimiä tai vaikka makroja. Friskberg työskentelee myös media ja someopettajana, opettaa verkkosivujen tekoa sekä toimii hankekoordinaattorina. Lisäksi samanhenkisessä porukassa on ki va kokeilla uusia asioita. Espoolaisen kouluttaja Johanna Friskbergin sanoin syanotypia on vapaata, hauskaa ja rentouttavaa. Hänen mukaansa kursseissa parasta on se, että voi keskittyä täysillä uuden oppi miseen, tekemiseen ja kuvaamiseen, kun sille on varannut kalenterista tietyn ajan. Vapaaajalla kuvaan lähes Syanotypiatöitä tehdessä vain oma mielikuvitus on rajana. Koukuttava syanotypia TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Johanna Friskberg E spoolainen Friskberg päätyi opettamaan syanotypiaa ja mui ta valokuvauskursseja oman in nostuksen myötä. – Otan enimmäkseen henkilö ja tapahtumakuvia, mutta myös lemmikki ja tuote kuvia. Teen usein kuvausretkiä ystävien kanssa. Friskberg työskentelee tällä hetkellä Valokuvaamo Laurilla Vantaalla
Kuvat val mistuvat sen verran nopeammin, että voi siirtyä seuraaviin ja tehdä erilaisia kokei luja. Syanotypia on tekniikkana hyvin moni puolinen: sen avulla voi tehdä esimerkiksi monivalotuksia. 55 SYANOTYPIASSA kaikki vaikuttaa kaik keen: ainesosat, paperi, paperin kuivuus tai märkyys, valotusajat ja huuhtelut. Työtä valotetaan auringossa tai sola riumissa sopivaksi katsottu aika. Sekoitusastiat voi pestä hanan alla ja pesu veden päästää viemäriin. Niissä näkyy oma käden jälki, sil lä kuvan tekemisen jokaiseen vaiheeseen voi itse vaikuttaa. Valitse myös työpiste ja vaatetus sen mu kaan, että ei haittaa vaikka ne työn touhussa värjäytyisivät siniseksi. Syanotypian voi tehdä myös märälle paperille esimerkiksi kasveilla, maus teilla ja kelmuilla. Kauniit väriliu’ut eivät aina välttämättä toimi, esimerkiksi auringon laskukuvien sävyt eivät välttämättä toistu syanotypiassa. Sen jälkeen negatiivi asetetaan kuivan paperin päälle ja asetetaan tiiviisti kehykseen lasin ja alustan väliin liikkumisen estämiseksi. Auringonvalossa valottamisen ajat vaih televat: kesällä keskipäivän auringossa va lotus saattaa kestää pari minuuttia, kun taas harmaana talvipäivänä se voi kestää viikon. Sekoitusastia, pensseli/sieni herkistysliuk sen levittämiseen Muistiinpanovälineet Mitta-astia Suojakäsineet Tulostuskalvoa diginegatiiveja varten (Maalarin)teippiä Sileä pahvinen puualusta tai lasi Kirkas lasi (vaihtokehys sisältää sekä alus tan että lasin) Juoksevaa vettä tai altaita/astioita, joihin on mahdollisuus vaihtaa huuhteluvesi Auringonvaloa tai solariumlamppu Haluttaessa etikkaa, kidesoodaa, mustaa, vihreää ja rooibosteetä, kahvia sävyjen too naukseen. Friskberg kertoo pitävänsä erityisesti Anna Atkinsin herkistä kasvikuvista. 22 TEKEMISEEN TARVITAAN Kemikaalit: rautasuolot ammoniumferri sitraatti ja kaliumferrisyanidi Akvarellipapereita esim. Taval liset akvarellilehtiöt käyvät hyvin. 33 KUN teet syanotypian valokuvasta, idea on sama kuin mustavalkokuvan keskisävyis sä on hyvä olla jonkun verran kontrastia. Kurssin etu na on myös se, että yhdessä tekeminen ja oi valtaminen on hauskaa. Kurssilla kaikki tarvikkeet on hankittu val miiksi ja siellä saa ohjausta ja ideoita omaan tekemiseen. Kasvisyano typian voi tehdä myös kuivalle paperille, mutta negatiivia ei kannata laittaa märälle paperille, sillä siitä lähtevät värit. – Toki etsin tietoa myös netistä, kat son mitä muut ovat tehneet ja imen itsee ni vaikutteita. Etikka vie työstä sinisyyttä pois, ja sitä voi ripotella tai roiskutella työhön. Negatiivi poistetaan, paperi huuhdellaan, kunnes siitä ei enää irtoa keltaista väriä ja asetetaan kui vumaan mieluiten tasaiselle alustalle. tavallinen pimiötyöskentely, tavallaan hel pompaa ja yksinkertaisempaa. Syanotypiassa Friskbergiä on alusta saakka viehättänyt tekemisen meininki sekä se, että kuvat valmistuvat konkreetti siksi esineiksi, vaikkapa tauluiksi tai posti korteiksi. Lisäksi tarvitaan tulostin ja siihen sopivat tulostinkalvot, joille negatiivit tulostetaan. – Ei ole mahdotonta opetella itsenäises tikään. Friskberg on käyttänyt mausteista esimerkiksi kurkumaa ja paprikaa. 44 Yksinkertaisimmillaan paperi päällyste tään herkistysliuoksella ja annetaan kuivua hämärässä. min hän osallistui muillekin kursseille. Myöhem Perinteisen syanotypian lisäksi toonauksia kahvilla, teellä ja vihreällä teellä. Töiden päälle voi vaikka om mella jotakin, piirtää päälle – vain mielikuvi tus on rajana. SYANOTYPIAN keksi englantilainen kemis ti ja tiedemies John Herschel 1840-luvulla. Puhki palaneet tai täysin mustat alueet ei vät toimi hyvin. Viime vuosina syanotypioita on ollut enemmänkin esillä, samoin kuin muita vanhoja menetelmiä, ja myös filmi kuvaus on tullut suositummaksi. Melkein kaiken saa tavallisista mar keteista ja kemikaalit voi tilata netistä. Canson tai Fabriano, paino vähintään 140 grammaa. Jos haluat päällystää papereita etukäteen, laita ne tiiviiseen kuoreen etteivät ne valotu ennen aikojaan. Myös solariumeissa on eroja, riippuen siitä miten käytettyjä lamput ovat. Diginegatiivi on kuvankäsit telyohjelmalla negatiiviksi käsitelty valokuva, joka tulostetaan kalvolle ja valotetaan sitten syanotypiaksi. Jos ei halua hankkia solariumia, työt voi valottaa auringossa, jolloin kannattaa tehdä kokeiluja kesäaikaan, Friskberg opastaa. Paperin on kestettävä liotusta vedessä. Verkosta löytyy myös kuvankäsittelyohjelmiin ladattavia käyriä, joilla voi aloittaa kokeilun. NÄILLÄ FRISKBERGIN VINKEILLÄ PÄÄSET ALKUUN: 11 Syanotypiatöiden tekemistä voi opetel la itsenäisesti esimerkiksi verkosta löytyvien ohjeiden avulla, mutta räätälöidyllä kurssilla pääsee vielä helpommin alkuun. Tee kaikki vaiheet huolellisesti: päällystys, aseta negatiivi tai kasvit tiiviisti lasin ja alustan väliin, etteivät ne pääse liik kumaan valotuksen aikana ja anna huuh dellun työn kuivua kunnolla. Työ onnis tuu todennäköisimmin halutulla tavalla, kun varmistat, että kemikaalien sekoitussuhteet ovat oikeat. Kymmenen mi nuutin valotusaika on sellainen, josta kannat taa lähteä kokeilemaan. Esimerkiksi Kameraseuran pimiöllä on iso solarium, jota voi käyttää kuvien valottamiseen. Friskberg innostui niin, että tilasi itsel leen kemikaalit ja alkoi kokeilla. VIISI VINKKIÄ SYANOTYPIAAN 40 KAMERA 1|2022 Syanotypia-1-22.indd 40 Syanotypia-1-22.indd 40 14/01/2022 18.44.07 14/01/2022 18.44.07. Muuten kuva saa olla oman valinnan mukainen. Hyvälaatuinen akvarellipaperi toimii hyvänä pohjana töillesi
Golffari on Friskbergin ensimmäisiä syanotypioita, ja siksi hänelle tärkeä. 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Syanotypia-1-22.indd 41 Syanotypia-1-22.indd 41 14/01/2022 18.44.07 14/01/2022 18.44.07
”Sitten kun kuva on olemassa, se vähän niin kuin herää eloon.” 42 KAMERA 1|2022 Syanotypia-1-22.indd 42 Syanotypia-1-22.indd 42 14/01/2022 18.44.08 14/01/2022 18.44.08. Pens selin jäljet eli kehitteen levitys ovat osa kokonaisuutta. Mustikanvarvusta on tullut kokonaan eri kasvi. – Kannustan erilaisiin kokeiluihin, niin paperin, levityksen kuin negojen tai kasvien ja esineiden suhteen. Hayday. Lisäksi lopputulos ”on aina vähän ylläri”: – Ei ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa. – Sitten kun kuva on olemassa, se vähän niin kuin herää eloon. Kaiken ei tarvitse ol la täydellistä ja lopputulos voi joskus olla yllättävä ja se tekeekin syanotypiasta niin hauskaa! Mustikanvarpu ja lyhtykoiso. Niiden avulla kuviin tulee maa lauksellisuutta. Oikeas taan kaikesta mitä mielikuvitus löytää, voi tehdä valotussapluunan. – Olen alusta saakka käyttänyt sekä diginegoja että kasveja ja ”roskia” eli verk koja, muoveja, pitsiä, laseja, talkkia mitä vaan, joka läpäisee osittain valoa. Työt, joista ei tullut suunnitelman mukaisia, ovat niin sanotusti taidetta ja vievät kuitenkin omaa osaamista eteenpäin
Action-makrot tarjoavat hyvät mahdollisuudet vaikuttaa muuttuviin asetuksiin ja sallivat jopa ehdollisen rutiinien suorittamisen. Actions-paletti voi olla kahdessa eri toimintamuodossa: joko 11 painikemuodossa (Button Mode) tai 22 perusmuotoisena ”puu listana”, joka näyttää haluttaessa myös makrojen sisällön. AUTOMATISOI RUTIINEJA Kuvankäsittely on yksi monista tehtäväalueista, joissa useat toimenpidesarjat voivat toistua samanlaisina tai lähes samanlaisina kerrasta toiseen. K JOS Action-makrojen paletti ei ole oletusarvoisesti esillä, saat sen näkyviin valikkokomennolla Window>Actions tai näppäinkomennolla Alt/Optio-F9 (Win/Mac). Tällaiset rutiinit kannattaa automatisoida. Tämä ohje perustuu englanninkieliseen ohjelmaversioon. Automatisointi ei tarkoita kontrollin luovuttamista ohjelmalle ja alistumista tasapaksuun liukuhihnatyöskentelyyn. Katsotaanpa tarkemmin. TEKSTI JA KUVAT Jari Tomminen KUVANKÄSITTELY: KESKITASO uvankäsittelyssä joutuu usein tekemään toimenpidesarjoja, jotka toistuvat samanlaisina kuvasta toiseen. Photoshopissa on siihen erinomainen väline: Actionmakrot. Näistä painikemuoto on normaalikäytössä käyttökelpoisempi, kun Katso lisäkuvat Kamera-lehden verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/ kuvankasittely KUVANKÄSITTELY Action-makrot Ennen Jälkeen 11 22 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvankasittely-1-22_v2.indd 43 Kuvankasittely-1-22_v2.indd 43 14/01/2022 16.23.30 14/01/2022 16.23.30. Varsinkin työläät ja hitaat tehtävät kannattaa tällöin automatisoida
Samassa listassa on myös joukko komentoja makrojen tai makrokokoelmien luomiseksi, poistamiseksi ja muokkaamiseksi sekä monien sellaisten komentojen tai toimintojen sisällyttämiseksi makroihin, joita ei pysty nauhoittamaan luontivaiheessa. Toimintamuodon saa vaihdettua Actions-paletin oikean yläkulman ”hampurilaisvalikkoa” napsauttamalla ja valitsemalla listasta Button Mode tai ottamalla valinnan pois. 88 ANNA makrolle nimeksi ”Varjostus ja lisävalotus”, haluamasi kokoelma ja väri. Vasemman reunan pukkimerkki kertoo, että makro tai komento on käytössä. Kokoelmat erottaa pienestä kansiokuvakkeesta. Lopuksi painan Record. 10 10 TÄMÄ avaa dialogi-ikkunan, jossa voit antaa tasolle nimen (”Varjostus”). Ehdollinen makro valitsee kuvan perusteella automaattisesti, kumpi vaihtoehto suoritetaan. EDELLISESSÄ esimerkissä teimme valmiita makroja hyödyntävän ehdollisen makron. Makrot tulee aina sisällyttää johonkin kokoelmaan, joka sitten tallennetaan. Paina OK. Siirrän vielä uuden makron omalle paikalleen muiden taajuuserottelumakrojen luokse. Huomaa, että makron nimistössä käytetään perinteisen pimiötyöskentelyn vedostustermejä, joissa varjostus vaalentaa ja lisävalotus tummentaa kuvaa. Photoshopin mukana tulee joukko valmiita makroja ja Adoben verkkopalvelusta on saatavana lisää valmiita Action-makroja samoin kuin monien tunnettujen kuvankäsittelijöiden, kouluttajien ja lisäohjelmistovalmistajien sivuiltakin. 55 PALETIN alareunan ”nauhuripainikkeiden” nauhoitusnäppäin syttyy punaiseksi ilmoittaen, että komentojen tallennus on päällä. Kuten edellä, luo uusi makro napsauttamalla hiirellä paletin alareunassa olevaa neliön ympäröimää +-merkkiä. Kunkin rivin voi ottaa pois käytöstä tai käyttöön napsauttamalla pukkimerkin ruutua. 7 7 AVAUTUVASSA ikkunassa voin valita If Current: -listasta haluamani vertailuehdon (Document Depth Is 16 Bits Per Channel), ehdon täyttyessä suoritettavan makron (Frequency separation 16-bit) ja muussa tapauksessa suoritettavan makron (Frequency separation 8-bit). Väri tulee näkyviin Actions-paletin painikemuodossa ja on oiva keino erottaa makrot toisistaan. taas perusmuoto mahdollistaa makrojen helpon luomisen ja muokkaamisen. 44 TÄMÄ avaa ikkunan, jossa voin antaa makrolle nimen, kokoelman, johon se sijoitetaan, mahdollisen funktionäppäinoikotien sekä tunnusvärin. Nimen vasemmalla puolella olevaa >-merkkiä napsauttamalla saa näkyviin kokoelman sisältämät makrot tai makron sisältämät komennot. Jos pukki on punainen, kokoelmassa tai makrossa on vähintään yksi komento, joka on otettu pois käytöstä. 11 11 MUOKKAA sitten avautuvaa sävykäyrää niin, että nostat reilusti kirkkaiden sävyjen 33 7 7 88 99 10 10 55 44 66 44 KAMERA 1|2022 Kuvankasittely-1-22_v2.indd 44 Kuvankasittely-1-22_v2.indd 44 14/01/2022 16.23.31 14/01/2022 16.23.31. Lopuksi painan OK ja paletin alareunassa olevaa neliön muotoista Stop-painiketta, joka lopettaa nauhoituksen. On hyvä ottaa huomioon, että Photoshop ei anna tallentaa yksittäistä makroa. Jos pukkimerkin vieressä on pieni valikkokuvake, se tarkoittaa, että kokoelmassa, makrossa tai komennossa on asetuksia, joita käyttäjä voi muuttaa ajon aikana. LUODAAN seuraavaksi yksinkertainen, ehdollinen Action-makro. Luodaan seuraavaksi kokonaan uusi makro valokuvan paikallisia varjostuksia ja lisävalotuksia varten (Kamera-lehti 3/2021). Luo nyt uusi säätötaso pitämällä (virallisen ohjeen mukaan) Alt/Optio-näppäintä painettuna ja painamalla hiiren vasemmalla painikkeella tasopaletin (Layers) alareunan säätötasokuvaketta (kahtia jaettu mustavalkoinen ympyrä) sekä valitsemalla avautuvasta listasta Curves… (omassa Windows-koneessani täytyy pitää sekä Altettä Ctrl-näppäin painettuna). 33 ENSIMMÄISEKSI vaihdan paletin perusmuotoiseksi ja napsautan hiirellä sen alareunassa olevaa neliön ympäröimää +-merkkiä. 99 PAINA Record. 22 PERUSMUODOSSA lista näyttää makrojen ja niistä koottujen kokoelmien (Set) nimet. 6 6 SEURAAVAKSI avaan Actions-paletin ”hampurilaisvalikon” ja valitsen sieltä komennon Insert Conditional…. Vaihda vielä sekoitustilaksi (Mode) Luminosity, jotta taso ei vaikuta kuvan värikylläisyyteen. Käytän esimerkissä kahta vaihtoehtoista, valmista, taajuuserotteluretusointia (Kamera-lehti 10/2019) varten tekemääni makroa, joista toinen on 16-bittisiä ja toinen 8-bittisiä kuvia varten. Listassa on myös komennot, joilla voi tallentaa makroja tiedostoon tai asentaa niitä tiedostosta
17 17 KUN tämä vaihe on saatu valmiiksi, voimme ajaa seuraavan makron, ”Varjostus ja lisävalotus”. Jutun alussa on nähtävissä käsitelty kuva parin lisäsäädön jälkeen. Tämä avaa dialogi-ikkunan, jossa voit antaa ryhmälle nimen (tässä ”Varjostus ja lisävalotus”), tunnusvärin, sekoitustilan (ei muuteta) ja peittävyyden (ei muuteta). Painikemuodossa pelkkä makron painikkeen napsauttaminen riittää. 12 12 TOISTA edellä oleva ja luo uusi Curves-säätötaso ja anna sille nimeksi ”Lisävalotus”. Tekemäsi toimenpiteet näkyvät myös History-paletissa. Tasojen valinta tapahtuu komennolla Shift-Alt/Optio-[ (Shift pitää valinnan voimassa ja Alt/Optio-[ siirtää fokusta tasopaletissa yhden työtason alaspäin laajentaen valintaa). 14 14 LUOMASI makro näkyy nyt sisältöineen paletin listassa. Kaiken kaikkiaan näiden kahden makron käyttö säästi tämän kuvan käsittelyprosessissa aikaa hyvinkin 20 %:n verran ja mahdollisti keskittymisen oleelliseen teknisen nysväämisen asemesta. Ehdollinen makro toteaa, että esimerkkikuvamme on 16-bittinen ja käynnistää sen mukaisesti 16-bittisille kuville tarkoitetun taajuuserottelumakroversion. 15 15 KUVAN perussäätöjen jälkeen teemme ensin taajuuserottelukorjailua varten tarvittavat työtasot valitsemalla (perusmuodossa olevasta) Actions-paletista alussa tehdyn ehdollisen makron ja napsauttamalla paletin alareunassa olevaa Toista-painiketta (kärki oikealle oleva kolmio). 16 16 KOSKA sumennuksen kohdalle on kyseisessä makrossa merkitty pysäytyskohta, makro jää odottamaan käyttäjän tekemiä säätöjä ja OK:n (tai Enterin) painallusta. Skandinaavisessa näppäimistössä englanninkielisellä asettelulla [-merkki tulee Å:n kohdalta ja vastaavasti ]-merkki ¨:n (diakriitti, umlaut) kohdalta (Alt/Optio-] siirtää fokusta ylöspäin). Jälleen kuvaan ilmestyy uusi tasoryhmä, jossa on kaksi aiemmin määrittelemäämme Curves-säätötasoa. Voit tehdä tämän hiirellä, mutta yleiskäyttöisemmän ja paremmin eri ohjelmaversioiden välillä toimivan makron saat käyttämällä näppäinkomentoja. aluetta. Luo valituista tasoista uusi tasoryhmä pitämällä Alt/Optio-näppäintä painettuna ja napsauttamalla hiirellä tasopaletin alareunassa olevaa ryhmäpainiketta (kansiokuvake). Paina vielä OK. Napsauta lopuksi Actions-paletin Stop-painiketta. Muokkaa tätä käyrää laskemalla reilusti tummien sävyjen aluetta ja paina Ctrl/Komento-I. Voimme nyt käyttää juuri luomiamme makroja varsinaiseen työhön. Makron jäljiltä kuvatiedostoon on ilmestynyt joukko uusia työtasoja, joita tarvitaan taajuuserotteluretusoinnissa. 13 13 VALITSE nyt molemmat luomasi säätötasot. 14 14 15 15 11 11 12 12 13 13 16 16 17 17 18 18 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvankasittely-1-22_v2.indd 45 Kuvankasittely-1-22_v2.indd 45 14/01/2022 16.23.32 14/01/2022 16.23.32. Paina vielä Ctrl/Komento-I, joka kääntää säätötason tasomaskin mustaksi (piilottaa tason). Tämän jälkeen makro jatkaa suoritusta loppuun. 18 18 VOIMME nyt suoraan siirtyä korostusten tekemiseen maalaamalla valkoisella värillä ja pehmeällä siveltimellä säätötasojen maskeihin ne kohdat, joihin haluamme tasojen vaikuttavan. Valitettavasti tarvittavat komennot eivät toimi skandinaavisella näppäimistöasettelulla, joten joudut vaihtamaan sen englanninkieliseksi
Boston Distribution on tuonut myyntiin ammattikäyttöön tarkoitetun ja laajennettavan DJI Ronin 4D -kamerajärjestelmän, joka vakauttaa video kuvaa neliakselisella gimbaalilla. DJI Ronin 4D 6K Combo ja DJI Ronin 4D 8K Combo maksavat noin 7 240 ja 11 370 euroa. Latausasemalla voi syöttää sähköä akkukäyttöisesti jopa seitsemälle eri laitteelle samanaikaisesti. Kamerajärjestelmän runkona toimii täysin uusi täyden kennon Zenmuse X9 -gimbaalikamera, joka tulee saataville 8Kja 6K-malleina. Elokuvakamera DJI | Ronin 4D 7 240–11 370 € www.boston.fi Virtalähde EcoFlow | RIVER Mini 330–350 € www.boston.fi Laajakulmaobjektiivi Nikon | Nikkor Z 28 mm f/2,8 290 € www.nikon.fi Tekniikka-1-22.indd 46 Tekniikka-1-22.indd 46 14/01/2022 16.35.25 14/01/2022 16.35.25. Nikkor Z 28 mm f/2,8 maksaa noin 290 euroa. Objektiivi on noin 43 mm pitkä, ja se painaa noin 155 g. Se vastaa ammattikuvaajien tarpeisiin työskentelyä helpottavilla kuvausominaisuuksilla. Insta360 GO 2 -actionkamera on saatavana 32 ja 64 gigatavun muistilla ja maksaa noin 330 ja 350 euroa. Kamera mahdollistaa tallennuksen H.264-, Apple ProResja Apple ProRes RAW -formaateissa. Insta360 GO 2 on myös IPX8-standardin mukaisesti vesitiivis. Tasapainottamiseen kamera hyödyntää ainutlaatuista FlowState-kuvanvakausta, jolla liikkuva kuva pysyy selkeänä ja terävänä vauhdikkaissakin tilanteissa. BOSTON DISTRIBUTIONIN maahan tuomasta Insta360 GO 2 toimintakamerasta on tullut uusi versio, jonka tallennuskapasiteetti on 64 giga tavua eli tuplasti alkuperäistä suurempi. Boston Distributionin maahantuomat EcoFlow RIVER minija EcoFlow RIVER mini Wireless -latausasemat maksavat noin 330 ja 350 euroa. 28 mm:n polttoväli on elokuvien klassikko, ja näin kevyen objektiivin kanssa käyttäjä voi valita, haluaako hän kuvata käsivaralta vai erillisen vakaajan kanssa. TEKNIIKKA 46 KAMERA 1|2022 NIKON ON esitellyt tähän mennessä pienimmän ja kevyimmän täyden kinokoon Z-sarjan kiinteäpolttovälisen objektiivin: Nikon Nikkor Z 28 mm f/2,8:n. Lisäksi EcoFlow RIVER mini Wireless -mallissa on yksi usb-cliitäntä lisää ja langaton lataustaso laitteen päällä. Toimintakamera Insta360 | GO 2 330–350 € www.boston.fi kuvata upeaa videoaineistoa. Laajakulmainen, edullinen ja tehokas objektiivi sopii loistavasti niin katukuviin kuin myös maisemakuviin ja tilanteellisiin muotokuviin. Nikkor Z 28 mm f/2,8 -objektiivilla voi myös DJI RONIN 4D on maailman ensimmäinen neliakselinen elokuvakäyttöön tarkoitettu kamerajärjestelmä. 0,19 m:n lyhimmän tarkennusetäisyyden ansiosta objektiivi soveltuu dramaattisiin lähikuviin. Vain 27 grammaa painava ja noin aikuisen ihmisen peukalon kokoinen Insta360 GO 2 -toimintakamera on helppo ripustaa vaatteisiin, kantaa mukana kaulakorun tapaan tai kiinnittää erikoisiin kuvauspaikkoihin. Näitä ovat muun muassa LiDAR-tarkennusjärjestelmä ja langaton hallittavuus. Helposti kannettavan EcoFlowmallis ton pienikokoisin akkuja invertteritekniikan yhdistävä EcoFlow RIVER mini -latausasema tarjoaa virtaa 300 watin jatkuvalla ja 600 watin hetkellisellä sähkön syötöllä. Pieni laajakulma peilittömiin Nikonilta Elokuvakamera kuvanvakaimella DJI:lta Insta360 GO 2 -toimintakameran uusi versio EcoFlowlta pienikokoinen latausasema PIENIKOKOINEN ECOFLOW -latausasema sopii pienten sähkölaitteiden lataamiseen. Laitteessa on yksi tavallinen pistorasia, kolme usb-a-liitäntää ja yksi autoista tuttu latausliitäntä
Painoa kameralla on akun kanssa varustettuna 1015 grammaa, siis nelisen sataa grammaa vähemmän kuin EOS1 D X Mark III peilikameralla. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi U rheiluja tapahtuma kuvaukseen sekä videointiin viritetty Canon EOS R3 saa tiin toimitukseen testatta vaksi yhdessä RF 1435mm F4 L IS USM ja RF 600mm F4 L IS USM objektiivien kanssa. Kamerassa käytetään tallennusmediana sekä SD että CFexpress kortteja. Kuvankäsittely ohjelmat ovat vielä jälkijunassa tämän tiedosto muodon kanssa, mutta odotellessa pystyy kameralla muuntamaan HEIF tiedostot Vauhdikkaiden tilanteiden kamerassa on kohteeseen pureutuva tarkennus ja tavallista monipuolisemmat liitännät. Kuvailmaisimia kennossa on kuiten kin 26,7 MP edestä. Runko on magne siumsekoitetta, ja tii vistetty säänkestä väksi. Kuvanvakaajan te hoksi tehdas ilmoittaa 5 EV, ja yhdessä objek tiivin kuvan vakaajan kanssa saadaan tehoksi maksimissaan 8 EV. JPEGtallennuslaatuja on kymmenen eriasteista, ja niiden sijaan voi valita pa katun kuvan tallennusformaatiksi myös HEIFtiedostot. Jos kame rasta valitsee jatkuvan tarkennuksen, voi valita millä tavalla automaattitarkennus seuraa liikkuvaa kohdetta. Prosessori on Digic X tyyppiä. Siihen tarkoitukseen on tämä kamera liian omaperäinen. Kameran vakio herkkyydet ovat ISO 100–102 400, ja laajennettuna ISO 50–204 800. Raakatiedostomuotoina ovat vakio kokoinen RAW ja tästä n. Luvut on saatu CFexpresskortille tallentaen ja käyttämäl lä sähköistä suljinta. HEIFkuvatiedosto (High Efficiency Image File) on alkujaan kehitetty videokuvauksen tarpeisiin. Sähköisellä sul kimella on lyhyin valotusaika 1/64 000 s. Jos vastaavuutta tai verrokkia pitäisi hakea, olisi pari vuotta sitten julkistettu EOS1 D X Mark III peilikamera käyttötarkoi tukseltaan samanlainen, sillä erotuksella että R3 peittoaa sen miltei jokaisella astei kolla – niin kuvanlaadussa, tarkennusjär jestelmässä, sarjakuvauksessa kuin yhteys asetuksissakin. Mekaanisella sulki mella kasvaa puskurimuistin koko yli 1000 valotukseen. Kortti paikkoja on näin ollen kaksi. video kuvausta ajatellen säätää tarkennuksen herkkyyttä ja kiihtyvyyttä. Etsinkuva näyt tää tehdassäätöisesti kaikki kuvan kontras tiin ja väritasapainoon tehdyt valinnat, mut ta etsimen saa myös si muloimaan peilikame ran etsin kuvaa, jolloin näkymä on väreiltään ja kontrastiltaan lähes sama kuin kameran vierestä katsottuna. EOS R3 kameras sa on täyskokoinen 24 x 36 mm pinottu 24 MP CMOSken no, mistä saadaan kuvaresoluutioksi 6000 x 4000 pikse liä. Se on tiedosto kooltaan samankokoinen kuin JPEG, mutta sen 10bittinen dynamiikka on neljä ker taa laajempi kuin 8bittisen JPEG:in 256 sävyporrasta. Ominaisuuksia Canon EOS R3 ei ole suunniteltu korvaa maan valmistajansa jo olemassa olevaa peilitöntä järkkäriä. Canon EOS R3 kamerassa hyödyn netään Dual Pixel CMOS II tarkennus järjestelmää, joka osaa tulkita kuvaus aihetta syvyyssuunnassa. Tehtaan ilmoi tuksen mukaan on tarkennusalueita auto maattisessa valinnassa kaikkiaan 1053, ja ne kattavat käytännössä koko kuvaalan. Vaihtoehtoja on kaikkiaan viisi, ja lisäksi voi mm. Digic X prosessorin ansiosta on sarja kuvausnopeus saatu 12 valotukseen sekunnissa mekaanista suljinta käytettä essä, ja 30 valotukseen sähköisellä sulki mella. Valotusajat ovat mekaanista suljinta käytettäessä 30–1/8000 s. Puskurimuistiin mahtuu 540 JPEG kuvaa tai 150 RAWkuvaa. Aiheentunnistus kattaa ihmisten ja eläin ten lisäksi nyt myös ajoneuvot. Se pystyy tar kentamaan vielä 7,5 EV valaistuksessa. puoleen kokoon pakattu CRAW. TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti AMMATTILAISTEN HYBRIDIKAMERA Canon EOS R3 TESTISSÄ TESTISSÄ kuvanlaatu sarjakuvausja video-ominaisuudet tarkennusjärjestelmä hinta ja paino akunkesto Tekniikka-1-22.indd 47 Tekniikka-1-22.indd 47 14/01/2022 16.35.26 14/01/2022 16.35.26
Virransäästötilassa luvut ovat vastaavasti 860 ja 620 valotusta. 4K UHD, joka myös löytyy kamerasta, käyttää 4096 x 2160 pikseliä. Maksimi videootoksen pituus on 6 tuntia, kuvalaadusta ja tallennusmediasta riippuen. Havaintoja Canon R3 poikkeaa muusta Rsarjasta niin paljon kuin se ikinä on mahdollista. Canonin Digital Photo Professional ohjelman nelosversio pystyy avaamaan HEIFtiedostot. EOS R3 kameran LPE19akku on täs mälleen sama kuin EOS1 D X Mark III peilikamerassa, mutta akunkesto on vain vajaa kolmasosa eli 760 valotusta takanäyt töä käytettäessä ja 440 valotusta videoetsi men kanssa. Canon RF 600 mm F4 L IS USM, 1/800 s, f/4, ISO 3200 Canon R3 poikkeaa muusta R-sarjasta niin paljon kuin se ikinä on mahdollista. GPSvastaanotin kykenee tallentamaan sijaintitiedot suoraan kuvatiedostoihin. Edelleen on liitännät stereomikro fonille ja kuulokkeille, sekä HDMIliitän tä ulkoiselle tallentimelle. Vaikka kuvatiedoston koolla ei pääse leveilemään, on tämäntyyppisessä kamerassa tärkeäm pää pikselien laatu kuin niiden määrä. Videootosten kokoja on kaikkiaan viisi, ja tallennustapoja 25 eri laista. Kamerassa on kiinteä Ethernet liitäntä ja 2,4 sekä 5 GHz:n yhteys tietokoneverk koja, kannettavia tietokoneita ja mobiili laitteita varten. Sitä voi käyttää sekä kuvien jakamiseen että kameran etähallintaan. Käyttöohjeen voi ladata ilmai seksi valmistajan kotisivulta. Mukana tulee akku ja lataus laite sekä silmäsuppilo, USBkaapeli ja olka hihna. Sähköinen suljin, sarjakuvaus käsivaralta 30 valotusta sekunnissa. Tär keätä on myös, että nuo pikselit saadaan vauhdilla muodostumaan halutunlaiseksi kuvaksi, ja myös vauhdilla eteenpäin joko palvelimelle tai suoraan julkaistavaksi. Canon EOS R:n katuhinta on noin 6399 euroa. Lisälaitekengässä on TTLsalaman tarvitsemien viiden kontaktin lisäksi etureunan suojassa 21 kontaktia, joiden avulla kameraan voi kytkeä mm. Kamerassa on Silmäntunnistus löysi vaivatta kohteensa kypärän silmikosta huolimatta. Kameran säädöt automatiikalla, kuvanvakaaja käytössä sekä rungossa että objektiivissa. 48 KAMERA 1|2022 myös Ethernetliitäntä. R3 kykenee tallentamaan RAW videota 12bittisenä 6K resoluutiolla, tarkoit taen 6000 x 3164 pikselin tarkkuutta. Tekniikka-1-22.indd 48 Tekniikka-1-22.indd 48 14/01/2022 16.35.26 14/01/2022 16.35.26. ulkoisen tallentimen tai mikrofonin. Englannin kielisessä versiossa on 1037 sivua. JPEG muotoon
Kamera seuraa okulaariin katsovan silmän liikkeitä ja si joittaa tarkennuskohdan siihen kohtaan, mihin kuvaaja katsoo. Ennen silmäoh jauksen käyttöönottoa se pitää kuitenkin kalibroida. 55 Tarkennuspainike ja tarkennuspisteen valinta, Smart Controller. Se on välkkymätön, eikä pimene sarjakuvaukses sa. Jos kuvataan olo suhteissa, joissa valon välkkyminen on kor keataajuista kuten LEDvalaistuksessa, pys tyy kamera analysoimaan välkyntätaajuu den ja säätämään valotusajan desimaalien tarkkuudella niin, ettei kuvaan tule raitoja. 88 Muistikorttikotelo SDja CFexpress-kortille. 99 Virtakatkaisin ja säätöjen lukitus. 66 Tarkennuskohdan monisuuntavalitsin. 22 Videoetsin, 5 760 000 kuvapistettä. EOS R3 on kookas, mutta yli 400 gram maa kevyempi kuin EOS1 D X Mark III. Se otettiin en simmäisenä käyttöön Canon EOS 5 kame rassa, joka julkistettiin vuonna 1992. Lisäksi sen voi kääntää kameran takaseinää vasten niin, että näyttöpinta on suojassa. Silmäohjausta ei voi käyttää videokuvauksessa. Canon EOS R3 11 22 33 44 55 55 66 66 77 88 99 11 Lisälaitekenkä ja GPS-vastaanotin. Tarkennus menetelmä toimii, vaikka käyttäjällä olisi silmälasit. Kamerassa olevia ohjeita seura ten katsotaan etsimen läpi vuorollaan vii teen eri pisteeseen, ja tulos tallennetaan kameran muistiin. 33 Laukaisinnasta ja komentopyörä. Kasvo jen ja silmäntunnistus kykeni löytämään kohteensa, vaikka kuvattavan kasvot olivat kypärän silmikon takana. Keksintö on omin takeinen, muttei ihan uusi. loisteputkivalaistuksessa. Kalibrointituloksia voi tallentaa kaikkiaan kuusi, eri olosuhteita tai käyttäjiä huomioiden, ja sekä suoraan kameraan että muistikortille. Takanäyttö on kahden akselin ympäri saranoitu, joten se kääntyy myös kuvaus suuntaan. Kuvaaja ei tuos ta kuitenkaan joudu pulaan, koska kamera pystyy silloin jatkamaan normaalia aiheen tunnistavaa tarkennustapaa. Kamerassa on välkynnänesto, joka tu lee hyvään tarpeeseen kun kuvataan esim. EOS R3 kameran tarkennusjärjestelmä osaa nyt hyödyntää tuota ominaisuutta täydellä te holla ja koko kuvaalalta. Tekniikka-1-22.indd 49 Tekniikka-1-22.indd 49 14/01/2022 16.35.26 14/01/2022 16.35.26. Peilitettyjä aurinkolaseja ei voi käyttää, ja koko toiminto putoaa pois pelis tä jos silmälasit huurtuvat. Videoetsimen 5 760 000 kuvapistettä tuottavat niin luonnollisen kuvan, että sitä on vaikea uskoa sähköisesti tehdyksi. Hämärässä kuvaamista helpottaa, että kameran taka seinän painikkeista viisi on valaistuja, sa maten kuin yläkannen LCDnäyttö. 77 Komentopyörä ja valintanäppäin. Tarkennuksen luvataan toimivan ai na 7,5 EV valaistukseen asti. 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Canon EOS R3 Kenno, koko FF (36 x 24 mm) pinottu, taustavalaistu CMOS Nettopikselimäärä 24 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 6000 x 4000 pikseliä Kuvasuhteet 1:1, 4:3, 3:2, 16:9 Kuvanäyttö, koko / kuvapistemäärä Täysin nivelletty LCD-kosketusnäyttö, 3,2” TFT LCD / 4 150 000 ETSIN, TARKENNUS Tarkennusalueiden määrä 1053 Etsin EVF, 5 760 000 kuvapistettä KUVATIEDOSTOMUODOT Raw + jpeg yhdistelmiä RAW, CRAW + HEIF + JPEG Videokuvaus, tarkkuus 6K 4096 x 2160 (120/60/50/30/24p), MPEG-4, H.264, H.265, MP4, Linear PCM VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, ISO 100–102 400 (ISO 50–204 800) Valotusajat B, 30–1/8000 s (64000 s) Sarjakuvausnopeus 30 kuvaa/s MUITA TIETOJA Muistikortti SD/SDHC/SDXC (UHS-II), Cfexpress (B) Sääsuojattu kyllä Kuvanvakain rungossa 8 EV Liitännät USB-C 3.2, Ethernet, micro-D HDMI, Mic, AV, WiFi + Bluetooth, GPS Paino 1015 g Rungon mitat 150 x 143 x 87 mm Virtalähde LP-E19 Li-ion, 2700 mAh, 10,8 V Rungon hinta noin 6399 euroa Maahantuoja Canon Oy Tarkennusjärjestelmän erikoisin omi naisuus on silmäohjaus. 44 Kääntyvä ja kiertyvä 3,2 ” TFT-LCD-kosketusnäyttö, 4 150 000 kuvapistettä
Videotiedostojen jakaminen on myös helppoa erityisesti, jos käytetään 5Gverk koa tai jos PROI kytketään tietokoneeseen USB 3.2 Gen 2:n avulla, jolloin tiedoston siirtonopeus kaksinkertaistuu. Kuva suhteeksi voi valita 4:3, 3:2, 16:9 tai 1:1. Rawja jpegkuvia voidaan tal lentaa yhtaikaa. Valmistajan mukaan ProI on ensim mäinen älypuhelin, jolla voi kuvata korkea laatuista 4Kvideota 120 kuvaa sekunnissa, TEKSTI JA KUVAT Harri Hietala KUVAAJAN TYÖKALUPUHELIN Sony Xperia Pro-1 TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA Puhelinkamera 50 KAMERA 1|2022 TESTISSÄ TESTISSÄ kuvan laatu AF-ominaisuudet näyttö hyvä kaiutinääni HDMI-tulo ja 3,5 mm kuulokeliitäntä vaatimaton teleobjektiivi kallis Tekniikka-1-22.indd 50 Tekniikka-1-22.indd 50 14/01/2022 16.35.29 14/01/2022 16.35.29. Videosisältöä voi editoida kamerassa ja jakaa suoraan kamerasta ja näytön väriase tuksia voidaan säätää käyttäjän näytön tai tulostettavien valokuvien mukaisek si. Parin aukon himmentämisellä voidaan siis laajentaa hieman terävyysaluetta. Etupuolen ”selfiekameran” tark kuus on 8 mp. Basic ja Auto moodeilla voidaan tallennus tehdä helppokäyttöisesti. Suurikokoinen kennohan kasvattaa myös objektiivin fyysistä kokoa. Ylimää räistä kennon pin taalaa hyödynnetään myös digitaalisessa ku vanvakaimessa. Kamerayksi k kö koostuu kolmesta ka merasta, joista edel lä mainittu 1” kennoa käyttävä kamera on laitteen pääkamera. Viimemainittujen kahden vähäinen polttoväliero voi häm mästyttää, mutta telekamerassahan ken non koko on pienempi eli kuvakulma siten kapeampi. Epäi lemättä juuri diffrak tion vuoksi ei tarjol la ole vielä pienempiä pykäliä. K uten nimi kertoo, Sonyn uu sin Xperiasarjan Android puhelin Xperia Pro-I on tar koitettu kuvaalan ammat tilaisille. Sony Xperia Pro-1 sopii somettajalle. Nimen kirjain I on valmistajan mukaan valittu sanasta Imaging eli sillä korostetaan laitteen soveltuvuutta ammattimaiseen kuvaamiseen. Tarkennusjärjestelmä pystyy seuraamaan haluttua kohdetta ja tunnistaa silmät, myös eläimillä. Todelliset polttovälit ja valovoimat ovat: laajakulma 2,7 mm f/2,2, normaali 6,6 mm f/2 ja tele 7 mm f/2,4. Kamerayksikköön kuuluu myös 3D iToF etäisyysanturi. Käytön helppoutta lisää myös se, että ku vaamista varten on tarjolla oma laukaisin nappula. Laitteen kenno on kehitetty kompaktikamera Sony RX100VII mallin kennon (20 mp, 13,2 x 8,8 mm) pohjalta. Videography Pro moodissa käyttäjä voi säätää asetuksia, kuten tarken nusta, valotusta ja valkotasapainoa, myös tallennuksen aikana. Puhelimien kameroissa ei pienen koon ja diffraktioongelman takia yleensä ole mekaanista himmennintä, mutta ProI:n pääkamerassa on valittavissa aukot f/2 ja f/4. Koska puhelimien halutaan olevan mahdol lisimman litteitä, suurikokoisten kennojen käyttö on vaikeaa. Kuvaustoiminnoik si voidaan valita myös digikameroista tutut moodit P, M ja S. Raw kuvissa käytössä on 12 bitin värisyvyys. Videointia Puhelimen videokuvausominaisuuksiin on satsattu paljon. Cinematography Pro moodissa voi luoda elokuvamaisen tyy lin kahdeksalla eri väriasetuksella, jot ka ovat peräsin Sonyn CineAlta VENICE ammatti videokameroista. Meitä kiin nostavat luonnollisesti puhelimen kuvaus ominaisuudet, joten keskitymme niihin. Objektiiveissa on Zeissin T* pääl lystys. Automaattitarken nuksen tarkennuspis teitä on kaikkiaan 315 ja ne kattavat noin 90 % kuvaalasta. Laitteessa on USBCportin kautta myös HDMItulo, joten sitä voi käyt tää myös ulkoisena näyttönä esimerkiksi järjestelmäkameran kanssa. Sarjakuvausominaisuudet ovat korkealuokkaiset; kameralla voidaan ku vata jpegkuvia taajuudella 20 k/s nopeu della. ProI:ssä on päädytty kompromissiin, jossa kennosta hyödynnetään sen keskiosaa, suurimmillaan 12 mp tarkkuudella. Carl Zeiss Tessar objek tiivin kuvakul ma vastaa kuvakulman suhteen 24 mm:n kinooptiikkaa, pikseliko ko on puhelimelle suuri 2,4 µm. Valokuvaus ProI:n varsinaisena uutuutena on iso kenno koko. Puhelimessa on kaksi eri toimintamoodia videointiin: Video Pro ja Cinema Pro. Laajakulmakameran kinovastaava poltto väli on sitten todella laaja eli 16 mm ja telekameran 50 mm taas on todella lyhyt teleksi
Stereo mikrofonien lisäksi Xperia PROI:ssa on pääkameran vieressä sisäänrakennettu monomikrofoni puheäänen tallentamis ta varten. Teleasentoa 50 mm voi zoomail la digitaalisesti pidemmäksi aina lukemalle 150 mm saakka, joskin kuvan laatu putoaa tällöin kehnoksi. Sonyn markkinoinnissa korostetaan mahdollisuutta himmentää objektiivia 2 aukkoväliä. 12 mp riittää myös mainiosti A3koon suurennoksiin. Mutta, videokuvaukseen ei enempää pikseleitä tarvita ja suurella pikselikoolla saadaan parempia tuloksia hämärässä. Luonnol lisesti, kuvatessa voi zoomailla koko poltto välialueella 16–50 mm, jolloin kamera koostaa kuvan yhdistelemällä eri kameroi den kuvia. Vlog monitorissa on myös 3,5 mm:n mikrofoni liitäntä, joten siihen voi liittää siihen oman ulkoisen mikrofonin. Häiritsevää jpegylikoros tusta ei ole. Koekuvia katsel lessa voi todeta että laajakulma ja tele kameroiden pienet kennot tuottavat näky västi kohinaa ISO 800 isommilla arvoilla, mutta normaalikameran kennon tuottamat kuvat ovat käyttökelpoisia, laatuvaatimuk sista riippuen, vielä ISO 3200 arvolla mitä voi pitää hyvänä saavutuksena puhelimen kameralle. Lisävarusteena voi erityisesti vloggaaja liittää laitteeseen apumonitorin Vlog Monitor, jossa on 3,5 tuuman LCD näyttö (1280 x 720) 16:9 kuvasuhteella. Laitteessa on 3,5 mm:n ääniliitäntä, myös mikrofonille. 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Helsingin kauppatorin joulutapahtuman pyörivä karuselli on tallennettu Pro-I:n 16 mm poltto väliasetuksella ISO 800-herkkyy dellä. Sony Xperia Pro-1 Mitat 166 x 72 x 8.9 mm, 211 grammaa Näyttö 6,5” OLED, 120 Hz virkistystaajuus, 1644 x 3840 kuvapistettä Suoritin Qualcomm SM8350 Snapdragon 888 5G Muisti 512 GB, 12 GB RAM, MicroSD-kortti Käyttöjärjestelmä Android 11 Kamerajärjestelmä 3 takakameraa (24 mm 12 mp, 1”kenno, laajakulma 16 mm 12 mp 1/2.55” kenno, tele 50 mm f/2,4 1/2.9” kenno) + TOF 3D etäisyyskamera Etukamera 8 mp, f/2 24 mm, kenno ¼” Videokuvaus 4K 24/25/30/60/120 k/s HDR, 1080p 30/60/120/240 k/s; 5-akselinen vakain Akku 4500 mAh Äänijärjestelmä Dolby Atmos, 3,5 mm pistoke Kestävyys IP65/IP68 kosteusja pölysuojattu, Gorilla-lasikuoret Hinta noin 1800 euroa Tekniikka-1-22.indd 51 Tekniikka-1-22.indd 51 14/01/2022 16.35.30 14/01/2022 16.35.30. Herkkyys ja kohina: 16 mm ja 50 mm asetuksilla herkkyyttä voi säätää arvol le ISO 3200 saakka, mutta pääobjektiivia (24 mm) käytettäessä voidaan käyttää jo pa ISO 12800 lukemaa. Terävyys: Kuvasimme myös testitaulun, jotta saisimme käsityksen kuvan tark kuudesta eri kuvakulmilla. Valikkojen selaaminen on vaivatonta ja näyttö on erinomainen. Ammattimaisessa työs sä käsikahva on kuitenkin tarpeen. Tämä toimii siis vain 24 mm:n asetuksella. Kuvatessa näyttö jakaantuu kahteen osioon, vasemmalla etsinnäkymä ja oikeal la puolella parametrit, jota voidaan säädel lä. Parin aukon himmennys laa jentaa terävyysaluetta ihan merkittävästi, joten ominaisuus on hyödyllinen. mikä mahdollistaa jopa 5x hidastuskuvan. Tämä on selkeää. Kaiuttimet on sijoitettu laitteen kumpaankin päähän Dolby Atmos ääni toistoa varten. Pienillä ISO arvoilla kaikki kolme kameraa tuottavat reunasta reunaan teräviä kuvia. Kuva simme laitteella sekä raw että jpegkuvia ja videoita. Pikku yksityiskohta helpottaa kuvaamista: puhe limeen voi kiinnittää hihnan, ja laite py syy sen avulla paremmin käsissä. Monissa uusissa älypuhelimissa käyte tään 40–100 mp:n kennoja, joten Pro1:n 12 mp tarkkuus tuntuu vaatimattomal ta. Havaintoja Gorillalasikuorinen puhelin tuntuu jämäkältä ja sen reunat on uritettu, joten se ei ole yhtä liukas pideltävä kuin useimmat isot puhelimet. 4K HDR OLED näytön virkistystaa juus on 120 Hz. Rawformaatti on DNG. Hinta on kova joten puhelin lieneekin tarkoitet tu enemmänkin ammattikäyttöön. Bluetoothkuvauskahvalla GPVPT2BT kuvauk sen voi käynnistää ja päättää kos kematta puhelimen painikkeita. Yhteenvetona voi sanoa, että ProI on laadukas puhelin, joka sopii erityisesti ah keraan videoiville vloggareille. ProI:llä saa hyviä valokuvia ja videoita, mutta puheli men teleobjektiivi on vaatimaton
– Lähdin tutkimaan ja tekemään väi töskirjaa näistä näyttelyistä ja niiden teoksista. Sotaveljet rinnakkain Ateneumissa järjestetyn, suomalaissaksa laisen Taistelukuvaajain näyttelyn ava jaisissa, vuonna 1942, kokoontui kansa kunnan kerma presidentti Rytiä myöten. Meikäläisissä maisemissa taistelutari naa tallennettiin tuolloin myös saksalais voimin. Aloin poh tia, miksi kuvista ei tiedetä enemmän. TEKSTI Arja Krank KUVA SA-kuva.fi S odissamme rintamalle sijoitet tiin valokuvaajia tallentamaan tapahtumia. Oli mielenkiintois ta havaita, millaisilla kuvavalinnoilla ylei sön käsitystä sodasta muovattiin, tutkija sanoo. Honkaniemi kiinnostui erityisesti tiedotuskomppanioiden sotilaiden otta mista, jatkosodan aikaisista valokuvista ja huomasi, kuinka niistä järjestettiin jo tuolloin taide näyttelyitä. Poliittisesta, suomalaissaksalaisesta yhteistyöstä annettiin ulos myös harkittu mielikuva. TIEDE Valokuvatutkimus 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Sotakuvat kertovat tarjottua tarinaa Sotakuvat kertovat historiasta mutta myös siitä, kuinka sotaa haluttiin näyttää. Marika Honkaniemi lähti tutkimaan, miten kaksi maata esitti näkemystään sotakuvien kautta. Esimerkiksi jatko sodan kuvaajina toimi taiteili joita ja nimekkäitä ammattivalo kuvaajia, kuten vaikkapa Eino Mäkinen ja Otso Pietinen. Tuossa tilanteessa, kun Saksa oli vielä aseveli, mutta ilmassa oli jo muu toksen tuulenvire, haluttiin Suomen puo lelta näyttää, että aseveljeyttä vaalitaan korostamatta sitä liikaa. Näytille oli laitettu suomalaisten tiedotus komppaniasotilaiden ja saksalaisten pro pagandakomppaniasotilaiden ottamia valo kuvia ja, ne oli ripustettu omiin eril lisiin osastoihinsa. Honkaniemi koros taa, kuinka näyttelyissä teosten ripus tus tilaan ja suhde toisiinsa muokkaavat kuvien kokemista. KUKA KUKA Sotakuvatutkimus-1-22.indd 53 Sotakuvatutkimus-1-22.indd 53 14/01/2022 16.45.07 14/01/2022 16.45.07. – Ateneumin näyttelyssä rakennet tiin harkittua kuvaa. – Suomalainen ja saksalainen näyttely MARIKA HONKANIEMI FM, tohtori koulutettava, tutkii suomalais-saksalaisia sotakuvanäyttelyitä ja taistelukuvaajien töitä, julkaissut kirjan Taistelusta taiteeksi (Sigillum, 2017) ja mukana julkaisussa Mieliala Helsinki 1939–1945 (Tammi, 2019). – Kiinnostuin aiheesta alun perin, kun näin netissä sivuston sotavalokuvia, joissa ei ollut lainkaan taustatietoja. Kuinka eri tavoin näiden maiden kuvaajat sotaa esittivät ja mitä tuo kaikki kertoo, sitä lähti taidehistorian tohtorikou lutettava Marika Honkaniemi Turun yli opistosta selvittämään
Jotta muistaisimme Suomalaisissa kuvissa korostui myös pyr kimys dokumentoida tapahtumia ja paik koja, jotta tulevat sukupolvet muistaisivat, ymmärtäisivät ja voisivat tutkia tapahtu mia. Todellisuus voi kuitenkin olla muuta. Esimerkiksi Eino Mäkisen ottamat valokuvat pommitetusta Turusta valjastettiin ensisijaisesti merkiksi neuvostojoukkojen raadollisuudesta, vaik ka ne ilmensivät myös suomalaisten omia menetyksiä. se, mihin tarkoitukseen sotakuvilla pyrittiin valokuva kulttuurin, tapojen ja eri aikakausien kuvaajana valokuvan katsoja ja katsomisen tavat valokuvaajan tuotanto, henkilöhistoria tai tyyli valokuvan esittämisen tapa, esim. Suomalaisten sotavalokuvien kohdalla puhuttiin tiedo tuksesta ja aineistoa toimitettiin muun muassa lehdistölle. – Mielestäni vähintään yhtä mielen kiintoista on tutkia, mitä kuvaaja ei eh kä ole halunnut näyttää: mitä kuvasta on rajattu pois ja miksi, Honkaniemi sanoo. Saksalaisissa kuvissa rakennettiin Hon kaniemen mukaan enimmäkseen propagan distista ja heroistista tarinaa. 54 KAMERA 1|2022 valokuva itse, esim. paikat, joissa valokuvat ovat esillä ja ripustus. Suomalaisten tiedotuskomppanioiden sotavalokuvista helposti yli 10 prosenttia oli hänen mukaansa lavastettuja. Tutkija voi kuvaanalyysin keinoin selvitellä, mikä on kuvan merkitys, mutta myös sitä, mitä kuvassa ei näy. sotakuva, mitä on kuvattu ja miten valokuvien käyttötarkoitus, esim. Sotakuvatutkimus-1-22.indd 54 Sotakuvatutkimus-1-22.indd 54 14/01/2022 16.45.09 14/01/2022 16.45.09. Eräästä otoksesta Honkaniemi kertoo seuraavaa: – Kuvassa neljä sotilasta ampuu tykillä pimeyteen lumen peittämässä ja taistelu jen aiemmin tuhoamassa korvessa. Mitä sotakuvassa näkyy Kuva on yksinkertaisuudessaan sitä, mil tä näyttää. Kuva on otettu melko läheltä maan pintaa niin, että sodan mur joman metsän alleen peittänyt rikkuma ton lumipeite vie noin puolet kuvaalasta – vain sotilaiden tykille kulkema polku on piirtynyt lumen pintaan. – Iso ryhmä lavastuksista olivat muun muassa taisteluposeeraukset. Lähes kuvan keskelle ikuistetun tykin suuliekin edessä olevat taimet tärähtävät ja pudotta vat lumipeitteensä. TUTKIMUKSEN SANAKIRJA, OSA 2: MITÄ VALOKUVATUTKIMUKSEN KOHDE VOI OLLA osasto ripustettiin luultavasti siksi eri huo neisiin, Honkaniemi miettii. Niitä to ki järjestettiin siksikin, että taistelun tii mellyksessä kuvia olisi ollut liian vaaral lista ottaa. – Suomalaiskuvissa löytyy myös ainek sia propagandasta
Jokaisen osakilpailun 25 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. Kuvankäsittely on sallittua. VUODEN KUVAAJA 2022 OSAKILPAILU 1/4 | AIHE KIERTOKULKU Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on torstai 24.2.2022. PALKINNOT KOKONAISKILPAILUN PÄÄPALKINTO 500 euron lahjakortti valokuvausalan erikoisliikkeeseen, Color-Kolmioon. kilpailun tulokset Tulokset julkaistaan 8.4.2022 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 3/2022. kuvan vaatimukset Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. Fujifilmiltä, Epsonilta, Gossenilta ja Elinchromelta. Tekniikka on vapaa. Niiden kilpailuaika ilmoitetaan myöhemmin. Lahjakortti PÄÄPÄÄPALKINTONA PALKINTONA 500 500 €€ LAHJAKORTTI LAHJAKORTTI 500 € Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Osakilpailujen aiheet | Tämänkertainen kilpailuaihe on kiertokulku. 11–25 sijat tienaavat 5 pistettä. Lähetä kuvatiedosto JPEGmuodossa. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2022. 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vuoden-kuvaaja-ilmo-1-22.indd 55 Vuoden-kuvaaja-ilmo-1-22.indd 55 14/01/2022 17.48.11 14/01/2022 17.48.11. Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. kuvan lähettäminen Kuvan on oltava perillä viimeistään torstaina 24.2.2022. Color-Kolmio on valokuvatuotteiden toteuttamiseen erikoistunut laboratorio, jonka valikoimista löytyy myös laadukkaita ammattilaitteita mm. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi ( keijo_ kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). www.colorkolmio.fi OSAKILPAILUJEN PALKINTO Lauri Eriksson – Sumunhimmeä maisema: Polaroideja lähiluonnosta Valokuvataiteilija Lauri Erikssonin polaroid-kuvista koottu teos kurkistaa pääkaupunki seudun lähimetsiin sekä talojen ja kortteleiden välissä sinnitteleviin luontokaistaleihin. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelin numerosi, sähköpostiosoitteesi. Pisteidenjako: Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2022 -tittelin. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Ensimmäisen osakilpailun aihe on kiertokulku. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2022 Kamera-lehdessä. sija) kuvia kilpailun tiedotuksen yhteydessä lehdessä ja internetissä ilman erillistä korvausta. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–25. Seuraavat kilpailuaiheet ovat olipa kerran..., perintö ja kontrasti. O SA L L IS T U N Ä IN ! O SA L L IS T U N Ä IN ! Vuoden kuvaaja 2022 -kilpailu käynnistyy
TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Vanessa Riki, Lahden Muotoilu instituutti, Jutta Myllykoski ja Jemina Suonpää K ilpailu on luovissa ammateissa kovaa, niin myös valokuvausalalla. https://lab.fi/fi/koulutus/ kuvataiteilijaamk-valokuvaus-paivatoteutus-lahti240-op LA H D EN M U O TO IL U IN ST IT U U T TI OPASTUS Valokuvakoulutus 56 KAMERA 1|2022 Koulutus-1-22.indd 56 Koulutus-1-22.indd 56 14/01/2022 17.03.00 14/01/2022 17.03.00. Painopiste on omassa ilmaisussa, johon liittyy ammattimainen fokus. Ammattikorkeakoulujen opiskeluaika kestää noin neljä vuotta, ja siihen sisältyy työharjoittelu. Kaikista ei voi tulla ison päivälehden kuvaajia, joten opiskelijat ovat päätyneet urallaan esimerkiksi viestintäja markkinointitehtäviin sekä kuvatoimittajiksi. ovat muun muassa muoti ja arkkitehtuuri, Akkanen jatkaa. AMMATTIKORKEAKOULUJA ovat esimerkiksi Muotoiluinstitutti, Novia Pietarsaaressa ja Turun AMK. Oppilaitoksella on pimiö, joten myös analogista kuvausta voi opetella itsenäisesti vaikkei sitä ole opintosuunnitelmassa. Suomessa tarjotaan valokuvaajan opintoja niin kansanopistoissa kuin korkeakouluissakin. Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto tarjoavat valokuvaan liittyvää koulutusta vain maisteri tasolla, eli molemmat ovat monille amk-tutkinnon suorittaneille jatko-opintopaikkoja. KANSANOPISTOJA , joissa voi opiskella valo kuvausta, ovat esimerkiksi Kymenlaakson Opisto, HEO, KeskiPohjanmaan kansanopisto, Västra Nylands Folkhögskola, Laajasalon Opisto, Lahden Kansanopisto sekä Muurlan Opisto. Muotoiluinstituuttiin pyritään yhteishaulla. Omaa kameraa ei tarvita, vaan sen saa lainaksi koululta. Muotoiluinstituutin, LAB-ammattikorkeakoulun lehtori ja valokuvauksen opettaja Anu Akkanen kertoo: – Ammattikorkeakoulujen tulee jo lähtökohtaisesti antaa valmiuksia ja taitoja työelämää varten, joten opiskelu koulussamme on hyvin työelämälähtöistä ja siihen sisältyy 30 opintoviikkoa käytännön harjoittelua. Myös kirjoittamisen opetuksen määrää on lisätty. – Opiskeluun kuuluu valokuvauksen lisäksi esimerkiksi kieliopinnot, taidehistoria, piirustus ja maalaus sekä eri ohjelmistojen opettelu. Monta tietä ammattiin VALOKUVAUKSEN OPISKELUPAIKAT OPISTOTASOINEN koulutus kestää yleensä noin vuoden. AMMATTIKOULUTUSTA tarjoavat muun muassa Stadin ammattiopisto, Keuda, Luksia, Ingman edu, Varia, Lappia ja Voionmaa. Syksystä 2022 alkaen koulutuksen nimi muuttuu kuvataiteilijan ammattikorkeakoulututkinnoksi, ja valokuvaus siirtyy kuvataiteen opintojen alle. – Opintosuunnitelma on tehty niin että se tukee digitaalista valokuvausta. Hakuportaalissa on ennakkotehtävät, jotka lähetetään sähköisesti, ja parhaimmisto kutsutaan pääsykokeisiin. Tällä tavoin opiskelija saa hyvät valmiudet tulevaan ammattiinsa. YLIOPISTOTASON koulutusta ovat kandisekä maisteritaso. Hyvä itseilmaisun taito myös kirjallisesti on tärkeää, koska siitä saa eväitä vaikkapa hyvän hakemuksen tekoon ja apurahojen hakemiseen. Oppilaiden työllistymisaste ammattiin on hyvä, noin 75 %. Itsensätyöllistäjiä onkin paljon. Kuvataideakatemiassa voi opiskella tila-aikataiteita. Iso osa jatkaa myös maisterinopintoihin, joko kotimaassa tai ulkomailla. Vuosittain sisään otetaan 18 uutta opiskelijaa. Koulutus kestää neljä vuotta. Akkanen päättää. Opistotasoisesta koulutuksesta voi ottaa vauhtia korkeampiin opintoihin, ja samalla saa hyvän käsityksen valokuvaajan ammatista. Valinnaisaineitakin on tarjolla, ja niitä Valokuvaajan työnkuva on entistä monipuolisempi, ja se näkyy myös koulutuksessa. Vastavalmistuneita kuvaajia tulee alalle suuria määriä, eikä kaikille löydy töitä. Alalla on myös itseoppineita kuvaajia, mutta monet valitsevat pohjakoulutuksen
Koulutus-1-22.indd 57 Koulutus-1-22.indd 57 14/01/2022 17.03.02 14/01/2022 17.03.02. VA N ES SA RI K I Opettaja Alli Ikonen opastaa Kartik Daftaryn, Sanna Jokelan ja Tiia Hyyryläisen kuvausharjoitusta Stadin ammattija aikuisopiston käytävässä. Kuva vuodelta 2020
On niin hienoa, kun henkilön oma persoona näkyy kuvassa ja kuvista heijastuu heidän sisäinen maailmansa, hän kertoo. Niitä voi joku tulevaisuudessa sitten vuorostaan katsoa ja kokea, hän päättää. – Olen aina rakastanut valokuvia ja visuaalista taidetta ylipäätään. Koulussa on mukavia mutta haasteellisiakin tehtäviä, ja opiskelijoille annetaan tilaa etsiä ja toteuttaa omaa tyyliään sekä mielenkiinnon kohteitaan. – Rakastan mennä esimerkiksi isovanhempieni luokse ja katsella heidän valo kuviaan vuosikymmenten takaa. Kun opiskelin liikkuvan kuvan linjalla, huomasin pian että valo kuvaus on kuitenkin oma juttuni. Mihinkään vaikeaan asiaan en ole vielä törmännyt. – Se on tosi kivaa! Olen oppinut paljon kameroiden tekniikasta, valaistuksesta ja koko valokuvaajan ammatista. Haluan itsekin jättää omat muistoni elämään valokuvina maailmaan. Valokuvauksen opiskelu maistuu Myllykoskelle. Kaksi tarinaa opiskelusta 11 Ihmisten kuvaaminen on Stadin AO:ssa opiskelevan Jutta Myllykosken mieliaihe. Myllykoski on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, jossa hän kävi peruskoulun ja lukion. Onneksi vaihto valokuvauslinjalle onnistui, ja oli itselleni ehdottomasti oikea valinta, hän sanoo. – Tykkään kuvata ihmisiä. IG: @photos.jutta https://stadinao.fi ANTOISAA OPISKELUA 11 11 58 KAMERA 1|2022 Koulutus-1-22.indd 58 Koulutus-1-22.indd 58 14/01/2022 17.03.03 14/01/2022 17.03.03. Lukion jälkeen hän piti välivuoden töitä tehden ja matkustellen. Stadin AO on suuri oppilaitos, ja sillä on 14 toimipaikkaa ympäri Helsinkiä. Vanhat valokuvat ovat Myllykoskelle tärkeitä. – Hän oli hieman epävarma kameran edessä, ja oli varma ettei tule onnistumaan kuvissa. Vaikka en itse ollut tuolloin olemassa, voin kokea ajankuvaa, tilanteita ja tunteita kuvien kautta. Tutkintoja on tarjolla lähes 30. Helsinkiin tullessaan 22-vuotias Myllykoski alkoi opiskella liikkuvaa kuvaa. Se lämmitti ja kannusti todella paljon. Mieleenpainuvin kuvauskokemus Myllykoskelle oli hänen ystävänsä kuvaaminen. Nähtyään lopputuloksen hän sanoi, että kuvillani sain hänet tuntemaan itsensä kauniiksi
– Kuvasin Saimaa Hehkuu -festareilla, se oli ollut unelmani jo pitkään. Olin kerran kuvaamassa häitä ja paikka itsessään oli varsinainen idylli. – Olen kotoisin Savonlinnasta, ja siellä kävin kuvataidelukion. Haluan kohdata ja kuvata kaikenlaisia ihmisiä. – Vaikeinta on valokuvata hämärässä ja pimeässä. Onneksi hääpari piti tunnelmallisista kuvistani! Mutta kaikista haasteellisista jutuista voi onneksi oppia, joten jos vastaavanlainen tilanne tulee joskus eteen, niin otan mukaani tarpeeksi valoja, hän nauraa. Lähtökohtina on vahva ja omanlainen, persoonallinen ilmaisu. IG: @jeminahenrietta https://koulutukset.muurlanopisto.fi/fi/ valokuvaus-muurlan-opisto VAIKEA VALO 22 22 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Koulutus-1-22.indd 59 Koulutus-1-22.indd 59 14/01/2022 17.03.04 14/01/2022 17.03.04. Valokuvaus on hänelle itseilmaisun väline, ja halu kehittää sitä on vahva. He olisivat itsensä näköisiä, ja muistaisivat kuvaushetken ikuisesti, pysähtyneen kohtauksen elämässä. Vanhassa meijerissä valaistuksena olivat kynttilät. Opisto antaa hyvät valmiudet korkeamman asteen opiskeluihin. Muurlan opiston jälkeen Suonpää haluaisi päästä kuvausassistentiksi ja oppia lisää ammatista. Ja koko opiskelu on muutenkin ihan superkivaa! Meillä on paljon käytännön tekemistä sekä hyödyllistä ja mielenkiintoista teoriaa. 22 19-vuotias Jemina Suonpää opiskelee Muurlan Opistossa, jossa on opetettu valokuvausta jo yli 30 vuoden ajan. Suonpää pääsi viime kesänä myös festareille. – Ihmisiä kuvatessa toivoisin, että kuvista välittyy kuvattavien rentous. Ja sehän oli sitten varsinainen valokuvaajan painajainen! Valo ei yksinkertaisesti riittänyt ja kuvista tuli rakeisia. – Tuntuu että luontokuvaus ei ole se omin juttu. Itse pidän eniten henkilökuvauksesta sekä katukuvauksesta. On hienoa, että olemme kaikki erilaisia niin iältämme kuin taustoiltammekin. Lukiovuosina innostuin valokuvaamisesta. – Meitä on linjallamme kymmenen opiskelijaa, ja ryhmä on todella mukava. Haaveeni ovat isot, mutta unelmathan ovat toteuttamista varten, hän sanoo. Instagram oli iso juttu, ja sen kautta aloin julkaista kuvia sosiaalisessa mediassa, Suonpää kertoo. Suonpään lempiaihe ovat ihmiset, joko miljöössä tai studiossa. Potrettivalokuviin saan paljon enemmän syvyyttä ja ulottuvuutta kuin vaikkapa kauniiseen maisemaan. Muurlassa oppiaineisiin kuuluu esimerkiksi valokuvailmaisu ja tekniikka, valaisu, lehti kuvaus, videokuvaus, mustavalkokuvien pimiötyöstäminen, mainoskuvaus sekä dokumentaarinen valokuvaus
TEKSTI JA KUVAT Taneli Eskola Barnack-Leica uudisti tekniikkaa ja näkemisen tapoja. Lilliputin vuosisata Lilliputti-Eskola-1-22_v1.indd 60 Lilliputti-Eskola-1-22_v1.indd 60 14/01/2022 18.50.26 14/01/2022 18.50.26
Yksi harvoista muistiin jääneistä Barnackin lausahduksista kuuluikin: ”Kinofilmiä käyttävä lilliputti on vihdoin valmis.” Barnack-Leica hiveli paitsi kättä, myös silmää. 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi HISTORIA Leica Lilliputti-Eskola-1-22_v1.indd 61 Lilliputti-Eskola-1-22_v1.indd 61 14/01/2022 18.50.27 14/01/2022 18.50.27. Barnackin kehitystyö oli silloin kestänyt 25 vuotta ja tuottanut yhä elävän käsitteen Barnack-Leica. Innovaatio syntyi monesta toinen toistaan seuranneesta erillisestä keksinnöstä. K inofilmiä käyttävä Leica on keskeinen ja ehkä tunnetuin valokuvaukseen vaikuttanut innovaatio. Barnack oli hienomekaanikko ja optikko, kelloseppien henkinen sukulainen. Barnack kutsuikin vuonna 1913 valmistunutta ensimmäistä prototyyppiä, Ur-Leicaa, Lilliputiksi. Sunnuntaivaelluksillaan Wetzlarin lähiseudun kukkuloilla ja puistoissa hän uupui kantaessaan suuren koon kameraa jalustoineen ja kasetteineen. Saksalaisen Oscar Barnackin (1879–1936) jo vuonna 1905 ensi kertaa hahmottamista ideoista valmiiseen 35 mm kameraan meni aikaa yli kaksikymmentä vuotta. Barnackin työn tulokset tunnetaan, mutta hänen ajatteluaan vähän. Muita saman hengen ilmentäjiä olivat muun muassa Barnack-Leica on kevyenä mobiililaitteena vähän samanlainen kantajansa kädenjatke kuin ranne kellokin on. Vuonna 1925 Leipzigin teollisuusmessuilla tapahtuneesta Leica ykkö sen lanseerauksesta kesti vielä seitsemän vuotta, ennen kuin keksintö oli kypsä leviämään todella laajan joukon käsikameraksi. Leican prototyypin valmistuttua vuonna 1913 puistot ja metsät jäivät taakse, kun Barnack keskittyi kuvaamaan vilkasta kaupunkielämää ja katukuvia. Kansainvälinen läpimurto tapahtui vasta vuonna 1932, jolloin esiteltiin Leica II, ensimmäinen kinofilmikamera, jossa oli paitsi vaihdettavat objektiivit, myös objektiiviin kytketty etäisyysmittari. KEHITYSTYÖ OLI hidas. Kun Leican kuuluisin käyttäjä, Henri Cartier-Bresson syntyi vuonna 1908, oli Oscar Barnack jo kolme vuotta kehitellyt pienkameraa osana elokuvakameran suunnittelua. Kuvattavaa riitti, sillä uusi kamera kulkeutui kaikkialle minne ihmisetkin, esimerkiksi Wetzlarin tulva-alueelle ja ensimmäisen maailmansodan alkuhetkien liikekannallepanoon. Vähälle huomiolle on esimerkiksi jäänyt, että Oscar Barnackin jo vuosisadan alussa sairastama astma ajoi hänet kehittämään vaihtoehtoa käyttämälleen raskaalle kamerakalustolle. Ratkaisuksi ongelmaan hän alkoi kehitellä taskukameraa. Viime vuosina, filmikuvauksen noustua uuteen suosioon,onkiinnostus Barnack-Leicoihin kasvanut.Barnack Leicoiksikutsutaannykyisinkaikkiakierrekiinnitteisiäobjektiiveja(LTM) käyttäviäLeicoja, jotkapelkistyneisyydessään edustavat alkuperäisyyttä. Barnack-Leica on kevyenä mobiililaitteena vähän samanlainen kantajansa kädenjatke kuin ranne kellokin on. BARNACKILLA EI tiettävästi ollut yhteyksiä funktionalismiin eikä Bauhaus-kouluun, mutta kun kamera 1920-luvulla sai lopulliset muotonsa, se oli henkistä sukua Bauhausin puristiselle ideologialle ja funktionalismin teollisen muotoilun kauneusihanteelle. Mekaaniset kellothan ovat laitteita, jotka ”itse” tuottavat käyttövoimansa – toisin kuin autot ja lentokoneet, nuo 1900-luvun alkua leimanneet fossiilisia polttoaineita hyödyntävät ihmeet
Laukaisemisen nopeus ja pehmeys on alusta asti ollut Leican valtti. Lilliputti-Eskola-1-22_v1.indd 62 Lilliputti-Eskola-1-22_v1.indd 62 14/01/2022 18.50.28 14/01/2022 18.50.28. Sen mittainen filmi on helposti hallittavissa kehityksessä. Se edellytti sekä filmin, että optiikan laadun maksimointia. Kun riittävä resoluutio saavutettiin, voitiin Leicaa mainostaa pienenä kamerana jolla saa suuria kuvia. Yhdelle filmirullalle kuvattavien otosten lukumääräksi vakiintui 36. KäytössänionhollantilaisenAlphonseHustinxinalkuperäinenLeicaII. Hänkuvasisillämatkojaan1930-luvunEuroopassajaAasiassasekäkotiseutunsaelämäätoisenmaailmansodanaikana. Elokuvafilmin käyttäminen valokuvaukseen ja negatiivin korkeuden suhde leveyteen 2x3 (24 x 36mm). 1930luvun alussa Barnackin työ täydellistyi, kun Leica II sai etsimeen kytketyn etäisyysmittarin ja kierteellä vaihdettavat objektiivit. Tähtäystä, tarkentamista ja valotuksen säätämistä voitiin vihdoin suorittaa kuvauksen aikana. Yhdellä liikkeellä samasta vivusta tapahtuva, nopean reagoinnin mahdollistava filminsiirto ja sulkimen viritys. Jotta tuohon kokoon tiivistetty kuva olisi korkealaatuinen, tarvittiin noin miljoonan laskennallisen elementin erotuskyky. Lyhimmillään 1/500 sekunnin valotuksella sai käsivarallakin teräviä kuvia. Äärimmäisen iskunkestävä ja BARNACKIN INNOVAATIOITA käteen sopiva, kokometallinen, kulmistaan pyöristetty runko, johon kahden käden sormet asettuvat kuin paras hansikas
Leica kamerat ilmentävät pelkistettyä materiaalien kauneutta – mustaksi maalattua messinkiä, niklatun metallin lämpöä, hiotun lasin ehdottomuutta ja kättä hellivän vulcaniitin kosketusta. Myyttisen Leican alkuvaiheista on kirjoitettu loputtomasti. Cartier-Bresson itse kuvaili kouristavaa kokemusta. Mutta usein noiden kirjojen ja artikkeleiden esimerkit ja kuvitus painottuvat myöhemmille vuosi kymmenille. Kummatkin ovat vuosisatansa identiteettiä muokanneita innovaatioita. André Kerteszistä ja Alexander Rodtshenkosta tuli leicamiehiä 1928. Pienten 35 mm negatiivien suurentaminen edellytti uutta ajattelua ja suurennuskoneen hankintaa. Jälkikäteen on helppo yhdistää Leican menestystarina, sen ruokkima kuvajournalismin nousu, vapaa-ajan määrän kasvu ja entistä liikkuvampi elämäntapa tiiviisti yhteen nippuun, mutta kyse oli vähittäisestä ja hajanaisesta muutoksesta. Tekniset innovaatiot ruokkivat taiteellisia ratkaisuja. Alkuvaiheessa sellaisia valokuvaajia, jotka pikaisesti ehtivät reagoida ja jotka visuaalisesti osasivat hyödyntää Leican tarjoamaa hyppyä uuteen ja tuntemattomaan, oli harvassa. Hän herätti huomiota tekemällä Monivalokuvaaja ontullutkuuluisaksi Leica-omakuvistaan. IlseBing,1931. KUN LEICA-PIONEERIT esittelivät uudenlaisia kuviaan 20-luvun lopulla, oli niiden tavaramerkkejä nopeus, vitaliteetti, rohkeat kuvakulmat ja modernistinen ilmaisu. Pohdimme näissä artikkeleissa valokuvailmaisun ja kameroiden välistä suhdetta. Vilho Setälä hankki Leican 1927 ja kuului erittäin varhaisiin pioneereihin. Vuonna 1926 Leican saanut Paul Wolff oli yksi ensimmäisistä. Ennakkoluuloihin vaikutti suurentaminen. [Se oli] ”kuin lämmin suudelma, kuin revolverin laukaus ja tunti psykoanalyytikon sohvalla.” Jo ensimmäisenä leicavuonnaan Cartier-Bresson kuvasi ikonisen kuvansa miehestä hyppäämästä lätäkön yli. Saman ajatuksen esimerkiksi László Moholy-Nagy mainitsi ohjaavan työtään. Siihen kannustaa Cartier-Bressonin sanat: ”On illuusiota ajatella, että kamera tekee kuvat. Oltiin totuttu tekemään pinnakkaisia suurista negatiiveista. Ajatus on tämän kameroista kertovan juttusarjan kantava idea. Zippo-sytytin ja Bialetti-mutteripannu. Barnack-Leicasta olisi houkuttelevaa vetää yhtäläisyyksiä 2000-luvulle ja iPhoneen. OskarBarnackin omakuvajaLeica mallia1914. Ilse Bing hankki kameran 1929 ja pian häntä alettiin kutsua Leican kuningattareksi. Silmä, sydän ja aivot tekevät ne.” 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Lilliputti-Eskola-1-22_v1.indd 63 Lilliputti-Eskola-1-22_v1.indd 63 14/01/2022 18.50.29 14/01/2022 18.50.29. KUN LEICAA alettiin vuonna 1925 kaupallisesti levittää, pitivät kriitikot sitä aluksi naisten käsilaukkuun sopivana leluna. Näin Barnackia voi ajatella teknikkona, joka sulauttaa taiteen työhönsä. jopa 50 x 60 cm kokoisia rakeettomia suurennoksia kinonegoista. Setälä kertoi miten kuvausväline vaikuttaa kuvaustapaan ja -ilmaisuun: ”Ilman [Leicaa] en koskaan olisi saavuttanut nykyistä luomiskykyäni”. Henri Cartier-Bresson oli jo kokeillut Rolleiflexia sekä muitakin kameroita, kun hän vuonna 1932 Marseillesissa hankki ensimmäisen Leicansa. Ne ovat laitteita, jotka ovat yksinkertaisia mutta äärimmäisen toimivia. ”Leicani kertoi minulle, että elämä on välitöntä ja eloisaa”, totesi Cartier-Bresson
Vähästä paljon 64 KAMERA 1|2022 OPASTUS Kukkakuvaus Vahasta-paljon-Korhonen-1-22.indd 64 Vahasta-paljon-Korhonen-1-22.indd 64 14/01/2022 17.24.21 14/01/2022 17.24.21. Annetaan kuvan rauhoittaa mieltä ja luoda tunnelmaa. Lähestymistapa on minimalistinen. – fokuksessa kukat ja lehdet TEKSTI JA KUVAT Marjut Korhonen Yksikin lehti tai kukka voi olla aisteja hivelevä tähti kuvassa. Jokainen kuvattava on ajatuksia herättävä yksilö
Usein on todettava, että parempi ilman. Kuivattuina niiden lehtiruoto ja muodot korostuvat entisestään. Niukkuus ei ole nuukuutta. Luonnonmateriaalit kuten oksat ja heinät, talventöröttäjät, lehdet ja siemenkodat ovat hyvää kuvausmateriaalia. Niukkuuteen pitää opetella. Niihin yhdistämällä yhden kukan, tai sen osan riittää luomaan minimalistisen, mutta näyttävän kokonaisuuden. K ukat ovat aina olleet ihailun ja kuvauksen kohteina niin luonnossa kuin maljakossa. Niistä löytyy jotain odottamatonta. Ne eivät tarvitse seurakseen muuta. Kysynkin itseltäni: tarvitseeko kuva tätä lisäelementtiä vai onko se vain jotain, mitä haluaisin sinne lisätä. Estetiikka kärsii eivätkä kukkien muodot ja linjat korostu, jos kukkia on paljon yhdessä. Yllätyn aina iloisesti löytäessäni kukkalahjasta vaikkapa törmäkukan siemenkodan tai koristeellisen pikku oksan. KUKKAKUVAUKSESSA VÄHÄN on monesti enemmän. Myös se, että lahjan antaja on ostanut sen ajatuksella, harrastukseni mielessään, lämmittää mieltä. Kotoa löytyy varmasti maljakko, pullo, lasi tai muu kaunislinjainen astia, johon voi rakentaa ikebanahenkisen esteettisen asetelman. Tulppaani, tuo vanha tuttu, saa aivan uuden muotokielen kuihtuessaan. Erimuotoiset kukkakaupasta ostetut tai luonnosta löydetyt lehdet ovat koristeellisia sellaisinaan. Itselleni on ollut usein vaikeaa karsia kuvista ylimääräistä. 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vahasta-paljon-Korhonen-1-22.indd 65 Vahasta-paljon-Korhonen-1-22.indd 65 14/01/2022 17.24.22 14/01/2022 17.24.22. Yhtäkkiä terälehdet ovat kuin balettitanssijan kädet kauniisti kaartuvia ja paljon puhuvia. Valokuvauksen harrastajana olen saanut monia kukkalahjoja, joihin on piilotettu ”salainen viesti”. Rauhallisuutta henkivä sommittelu ja taiteellisuus ovat vähästä paljon -kuvien idea. Kuihtunut ruusu on hienostunut, kuin antiikkia, värin himmetessä ja terälehtien käpertyessä
66 KAMERA 1|2022 Vahasta-paljon-Korhonen-1-22.indd 66 Vahasta-paljon-Korhonen-1-22.indd 66 14/01/2022 17.24.23 14/01/2022 17.24.23. Sommittelusääntöjä kannattaa aina välillä kerrata. Myös taulut, kalenterit ja postikortit ovat näyttäviä ja mieluisia lahjoja. Kuvan jälkikäsittely antaa lisämahdollisuuksia. Valokuvauksen harrastajilla on niin paljon mahdollisuuksia, kilpailukuvat ja valokuvanäyttelyt mukaan lukien. Se vaatii yleensä hieman enemmän harkintaa ja tarkistuksia, jotta kaikki on kohdallaan kerralla. Pieni kuvausteltta, jossa on valmiina led-valot on mainio apuväline. Lehdissä ja kukissa luonnostaan olevia pikku virheitä ei aina tarvitse peittää. Älä jätä kuviasi kovalevylle hautumaan vaan jaa iloa muillekin näyttämällä ja käyttämällä niitä. Kaikki kuvat voi kuitenkin kuvata myös ilman kuvankäsittelyn tarvetta. Käytössäsi oleva kamera, vaikka kännykkäkamera soveltuu kuvaamiseen. Jos kuva painottuu liikaa toispuolisesti, kuva ”kaatuu” silmää häiritsevästi. Voit käyttää luonnonvaloa, salamaa tai studiovaloja. RAUHALLINEN JA rauhoittava harmoninen kuva sopii hyvin tämän päivän hyörinän keskellä. Anna mielikuvituksen siivittämille ideoille rohkeasti tilaa toteutua. Sommittelua ja tasapainoa ei sovi unohtaa näissäkään kuvissa. Voit tukea lehden tai kukan kukkasiilin tai kukkasienen avulla, ellei sinulla on muuta pidikettä käytössäsi. KUVAAMISEEN EI tarvita kalliita erikoisvälineitä. Sataprosenttisen täydellistä on harvoin luonnossakaan. Isovanhempien pihalla aikoinaan kasvaneista kultapalloista ei tule ainoastaan kaunis kuva, vaan myös muisto ajasta ja ihmisistä. Muista vaihdella kuvakulmaa. KAIKKEIN TÄRKEIN apulainen löytyy omien korvien välistä. Tavallisesta saa epätavallisen ottamalla kuvan vaikka suoraan ylhäältä alas. Jos näytät kuviasi isolta ruudulta vanhuksille, ovat hymyt herkässä. Taustalle saat tyylikkään tekstuurin käyttämällä tapetinpalaa, kangasta tai koristepaperia, joka kaareutuu saumattomasti ylhäältä alas. Se voi antaa aisteille miellyttävän lepohetken ja parhaimmillaan säilyttää muistoja. Kuvankäsittelyssä voi helposti korjata silmää häiritsevät virheet. Sellaisen voi helposti rakentaa itsekin vaikka valkoisella paperilla vuoratusta pahvilaatikosta. Tarvitset myös kokeilunhalua ja aikaa katsella asioita monesta kulmasta, ajatuksella. Ne voivat olla persoonallisia. Muita apuvälineitä ovat kukkasiili, valkotarraa, teippiä, sakset
Kurssin tulee vetämään Timo Ripatti. Tekniikan hallinta, kuvaamisen taiteelliset valinnat, tekijänoikeusasiat, kuvankäsittely, erilaiset kuvausmenetel mät jne. Seurojen jäsenet voivat osal listua näihin webinaareihin edullisempaan hintaan, Havumäki vinkkaa lopuksi. – Elokuvan tekemisen luoviin ratkaisui hin perehdytään sarjan kolmannella kurs silla ja elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo tu lee toimimaan kurssin vetäjänä, Reino Havumäki Helsingin Kameraseuralta ker too. Kaikki seuran kurssit ovat edullisempia alle 25 vuotiaille. Parhaassa tapauksessa syntyy tiivis ryhmä, joka jatkossakin toteuttaa yhdessä kuvausprojekteja. Kursseilla on hyvä käydä kertaamas sa ja saada uutta intoa tekemiseen, samalla pääsee verkostoitumaan samanhenkisten kanssa. Palkitun valokuvataiteilijan Jussi Aallon suosittu työpaja toteutuu myös tänä vuonna. Videokuvaamisen suosio kasvaa vuosi vuodelta, Kameraseuran kursseilla on mah dollisuus opetella digikameralla video kuvaamista ja erillisellä kurssilla mate riaalin editoimista. Oman kameran tekniset ominai suudet tulevat tutuiksi sekä hyödynnetyiksi ja kuvaamisen perusperiaatteet saa hallin taan. järjestää webinaa reja kaikille. Neljännessä osassa ryhmä to teuttaa taiteen ammattilaisen ohjaukses sa oman näyttelyn. Helsingin Kameraseuralla on pitkät perinteet kurssien järjestämisessä. Kuvaamiseen varmuutta ja kipinää TEKSTI JA KUVA Kristiina Sievi-Korte KAMERASEURA | Kurssit | www.kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KAMERASEURA Kurssit V alokuvaamisesta kiin nostunut pääsee oivalli simmin kuvaamisen al kuun kurssin kautta. Hän on Kameralehden lukijoille tuttu kuvausvälineiden teknisiin ominaisuuksiin ja testauksiin keskittyvistä artikkeleistaan. Käytetty jen pimiövälineiden ja filmikameroiden markkinat ovat tällä hetkellä hyvät, jo ten harrastuksen piiriin pääsee koh tuullisella budjetilla, Havu mäki toteaa. Myös seuran uudistuneissa pimiötilois sa toteutetaan kursseja, joista odotettuna uusintana järjestetään Syanotypiatyöpaja. – Mainitsisin myös, että Suomen Kameraseurojen liitto ry. – Pimiöharrastuksesta on tullut nuor ten keskuudessa suosittua. Kurssi tarjottimelta löytyy kursseja, joilla keski tytään kuvaamisen perusteisiin sekä kurs seja, joilla ohjataan kohti luovaa kuvaamis ta. tulevat olemaan näiden kurssien aiheina. – Myös makrokuvauskurssit ovat olleet aiempina vuosina haluttuja ja sellainen to teutetaan tänäkin keväänä, Havumäki lu paa. Valokuvauksen perusteisiin pääsee kiinni Valokuvauksen ABCperuskurs seilla. Seppo Laine ja Emilia Vähäkallio. Kameraseura-1-22.indd 67 Kameraseura-1-22.indd 67 14/01/2022 17.26.24 14/01/2022 17.26.24
Sukupuuttoon on kuolemassa Suomes ta lähes 1000 eläin ja kasvilajia. Politiikasta hänet tunnetaan pitkäaikai sena kokoomuksen kansanedustajana ja puheenjohta jana, sekä ministerinä. Töölönlahti on helsinkiläisille tärkeä henkireikä kau pungin ytimessä. Mielestäni kuvaajia on kaksi kar keaa päätyyppiä. Lyseossa oli biologian ja maantieteen opettajana Vilho Vaarna, joka vei luokan Viikin luonnonsuojelualueelle tutustumaan lintuihin ja sammakoihin. Suomen luonnon tila on yksinkertaisesti hyvin vakava. Luonnossa liikkuminen ja sen monimuotoisuuden taltioiminen lienee ollut sinulle myös terapiaa. EteläSuomessa on suojeltua metsää alle 3 %. Miksi kuva pussaavista kuukkeleista on mielikuvasi. Salolainen tunnetaan myös luonnon monimuotoisuuden ikuistajana ja suojelijana. Kutsuin Crowen Suomeen järjestäen tapaami sia ja keskusteluja, joiden seurauksena kutsuin WWF:n pääjohtajan Vollmarin Sveitsin Morgesin päämajasta Suomeen. Hän on ollut Ylen toimittajana ja kirjeenvaihtajana, sekä Suomen suurlähettiläänä Lontoossa. Hän tuli ja minut nimettiin WWF Suomen kunniaperustajaksi. Urasi toimittajana, suurlähettiläänä ja poliitikkona hakee vertaistaan. Rankassa poliittisessa työs sä luonto on ollut korvaamaton henkireikä. Mikä sai sinut jo koulupoikana innostumaan luonnosta ja sen suojelemisesta. Nämä ”Pussaavat Kuukkelit” olivat Sanomatalon loka kuun valokuvanäyttelyni suosituin kuva. Siinä on säilynyt vielä aika paljon luon toarvoja, joita kaupunkilaiset haluavat suojella, kuten silkkiuikun ja nokikanan pesintää. En siis ihmettele myöskään katsojien valintaa. Vuosikymmenet Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenenä on suonut sinulle työstäsi liiton kultaisen ansiomerkin ja olet myös perustamasi WWF Suomen kunniapuheenjohtaja. Siinä on mie lestäni kaunis kompositio ja hieno värimaailma lisätty nä kaikkia koskettavalla sanomalla rakkaudesta. Lisäksi luonnosta saa esteettisiä nautintoja. Kuuk kelit ovat uskollisia toisilleen elämänsä loppuun asti. Miten olet mahduttanut mittavan urasi oheen myös luonnonsuojelun ja luontokuvauksen. Miten tulit 1972 perustaneeksi WWF Suomen. P ertti Salolaisen ura on ollut merkit tävä ja varsin monipuolinen. Mikä on maamme luonnon tila ja suojelun tarve tällä hetkellä. On niitä, joiden mielestä kuvien on ol tava teknisesti täydellisiä. MIELIKUVANI Pertti Salolainen 68 KAMERA 1|2022 Mielikuvani-1-22.indd 68 Mielikuvani-1-22.indd 68 14/01/2022 17.30.43 14/01/2022 17.30.43. Olen sanonut, että ihmisellä on aina aikaa siihen mitä pitää riittävän tärkeänä ja luonnonsuojelu on minulle äärettömän tärkeää. Soiden ja metsien ojittaminen on aiheuttanut vakavia tuhoja myös vesistöissä. Suurlähettiläs Crowe oli perustanut WWF Norjan rahaston ja kysyi haluaisinko perustaa WWF:n Suo meen. On kiistaton tosiasia, että luonto ja luonnossa liikku minen antavat ihmisille mielenrauhaa ja voimaa. Minä edustan taas tunnelma ja tunnekuvausta, jossa nämä seikat ovat pääosassa. Metsiä raiskataan avohakkuilla ja soita ojituksilla. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Pertti Salolainen ja Juha Laitalainen Monitoimimies Luontokuvaajanakin tunnetun Pertti Salolaisen mielikuvassa kuukkelit pussaavat. En tiedä, kuinka sitä ilman olisin jaksanut 39 vuotta kansan edustajana ja ministerinä. Luonnonmetsiä on olemattoman vähän. Suomessa on paljon puuta, puu peltoja, mutta vain vähän metsää. Se on myös parasta terveydenhoitoa. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. WWF Suomi sai alkunsa Yhdysvaltain Oslon suurlähettilään soitettua minulle Eduskuntaan kuultuaan, että siellä on erikoi suus – luonnonsuojelua ajava kansanedustaja. Hän perusti WWF Suomen 1972. Vanhankau pungin lahdella meloin kanootilla. Miksi koet myös lähiluontomiljöösi Töölönlahden suojelun tärkeänä. Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Maatalous tuhoaa edelleen Suomen rannikkovesiä. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Mikään rakentaminen tai luonnon tuhoaminen alueella ei saa tulla kyseeseen
”Kuukkelit ovat uskollisia toisilleen elämänsä loppuun asti.” 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi PE RT TI SA LO LA IN EN Mielikuvani-1-22.indd 69 Mielikuvani-1-22.indd 69 14/01/2022 17.30.43 14/01/2022 17.30.43
Pertti Salolaista voi seurata Twitterissä. Pertti Salolainen ikuistettiin hänen Rajala Pro Shopissa pitämässään luontokuvanäyttelyssä kuviensa keskellä viime vuo den lopulla. Salolaisen takana hahmottuu hänen ikuistamansa kuva sudesta ja vierellä poseeraa harvinainen lintuvieras pohjoisesta. PERTTI SALOLAINEN KUVAUSKALUSTO Rungot Canon EOS R5 ja EOS D 5 Mark 4. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Näyttelyäni tilattiin jatkoon. Canon EOS R5 + RF 50mm F1.2L USM, 1/2500s, f/1.2, ISO 4000. Hoidan siihen liittyviä asioita. VALOKUVAAJAN MOTTO: Katso kuinka kaunis olen, älä tuhoa minua. TERVEISET KAMERALEHDEN LUKIJOILLE: Suojellaan yhdessä luontoa. Putket Canon 50mm, 100mm, 24–105mm, 100–400mm, 600mm, 1.4 Extender 70 KAMERA 1|2022 JU H A LA IT A LA IN EN IKÄ: 81 KOTIPAIKKA: Helsinki LUONNE: Vierivä kivi ei sammaloidu! KOULUTUS: Kauppatieteen maisteri TYÖSUHTEET: YLE toimittaja ja Lontoon kirjeenvaihtaja, Kansanedustaja ja pääministerin sijainen, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 39 vuoden ajan. Tämän taviokuurnan Salolainen kuvasi Töölönlahdella pihlajanmarjoja popsimassa. Mielikuvani-1-22.indd 70 Mielikuvani-1-22.indd 70 14/01/2022 17.30.43 14/01/2022 17.30.43
Uraneuvontaa ONNEKSI OLKOON, olet päättänyt ryhtyä valokuvaajaksi! Valokuvaajia on monenlaisia. Oletko jo miettinyt, miten haluaisit erikoistua. Ei hätää – kätevä uraoppaamme kertoo sinulle tulevaisuutesi! KOLUMNI Tuomo Manninen KOLUMNI Tuomo Manninen KOLUMNI Tuomo Manninen Luontokuvaaja Muotikuvaaja Paparazzi Lehtikuvaaja Valokuvataiteilija Aina mukana kuksa iPhone kypärä pressikortti portfolio Kengät kumiteräsaappaat jotain Yeltä tai Rickiltä nopeat käytännölliset Dr. Aamun kuppi pannusaludo Mai Tai plörö laiha automaatti kahvi kombucha Lounas pannusaludo siinä yhdessä mestassa Borgonuovossa purukumi työpaikkaravintola Whiskas Lomakohde Yyterin lietteet Mykonos Pori Teneriffa residenssi Toteemieläin susi riikinkukko hyeena kalkkuna skorpioni Inspiraation lähde paljasjalkaseisonta lumihangessa Martina Bonnierin insta lupaus rahasta eläke minä Kirjoittaja on valokuvaaja, jonka toteemieläin on puudeli. 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kolumni-1-22.indd 71 Kolumni-1-22.indd 71 14/01/2022 19.20.20 14/01/2022 19.20.20. Martens Laukku ahkio vuokraamosta huomaamaton firman kierrätettävä Kasvi havumetsä kokapensas tarpeeksi vahvaoksainen puu neonin nuuduttama peikonlehti hamppu Koulutus kansanopisto harjoitteiljana Imagessa AUK Lahden muotoilu instituutti Aalto MA Viimeisin kirja Suomen linnut Särmä 9 Jere Ville Tiihosen lukemana Urheilun pikkujättiläinen Men to Avoid in Art and Life Musiikki Cantus Arcticus Paris Fashion Week playlist postapokalyptinen pakanametalli Radio Nova oma bändi Auto vanha neliveto limo piilossa firman Mikä se on
Talvisin hän kävi kauppaa mutta kesäisin ansaitsi elantonsa kalastamalla Oulujoesta vuokraamassaan lohiapajassa. Iivo, joka on lohta lyhyempi, on kiivennyt puulaatikon päälle. Kuvia Museoviraston kokoelmista. Muhoksen ennätyslohi tallentui kameran 9 x 12 cm kokoiselle lasinegatiiville. Foma Sergejev) oli syntynyt Vienan Karjalassa Kiestingin Kokkosalmella 1881. Valokuva kalansaaliista tuo vastustamattomasti mieleen Hugo Simbergin maalauksen Haavoittunut enkeli vuodelta 1903. M uhoksen ennätyslohi painoi 32,6 kiloa! Sen sai nuottaansa Homa Kotkansalo Päivärinteen läheltä Siliänrannan apajalta vuonna 1928, kerrotaan sanoma lehti Kalevassa yli 50 vuotta myöhemmin 22.12.1981. TEKSTI Raija Linna KUVAT Martti Kesäniemi/Kaleva/Journalistinen kuva-arkisto JOKA ItäKarjalan kansannousussa 1921–1922 ja joutui muuttamaan perheineen Vienan Karjalasta Suomeen vuonna 1922. Kuollutta kalaa kantavat korennolla samanlaiset totiset pojat, jotka kuljettavat paareilla siipirikko enkeliä. Kalanpyrstö, kuten enkelin vakoinen mekkokin, viistää maata. Simberg maalasi enkeliä kantavista pojista taulun vuonna 1903. Kotkansalon pojat Iivo (vas) ja Boris kannattelevat ehkä suurinta Oulujoesta koskaan saatua lohta. Kalevan lehtikuvakokoelmassa kuvasta on säilynyt repronegatiivi ja siitä tehty vedos. Kalevan toimittaja Veikko Lukka kertoo, että Kesäniemi kehitti itse valokuvansa, milloin kamarissa, jonka ikkunat oli peitetty, milloin pimeässä perunakellarissa. Jo asuessaan isänsä kotitalossa hän kalasti uudenaikaisilla pyyntivälineillä. Kotkansalo palveli Karjalan Vapautusarmeijan Vienan Rykmentin II pataljoonan komentajakapteenina Kalevan kalajuttu Oulujoen vonkale kyläkuvaajan kuvassa vuonna 1928. Kerran hän valmisti Paltamon Melalahden koulukuvat koulun saunassa. Vanhempi pojista katsoo minua suoraan silmiin. Se oli ensimMENNYTTÄ VALOA Kalastusta Oulujoella 11 72 KAMERA 1|2022 Museo-1-22.indd 72 Museo-1-22.indd 72 14/01/2022 17.36.53 14/01/2022 17.36.53. Valokuvan otti maanviljelijä Martti Kesäniemi (s.1910), joka asui samassa Laita saaren kylässä kuin Kotkansalon perhe. Kotkansalo asettui asumaan Oulujokivarteen Laita saaren kylään Muhokselle. Taustalla näkyy pensas. Asetelma on sama: isompi poika oikealla ja pienempi vasemmalla. Vuonna 1943 hän muutti Petsamoon, missä harjoitti merikalastusta. Homa Kotkansalo (ent. Kesäniemellä oli kylän ainut kamera, jolla hän kuvasi häissä ja hautajaisissa
Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi museovirasto.finna.fi Journalistinen kuva-arkisto Joka Asiakaspalvelu ti?–?to 10?–?15. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.sksl.fi/ valokuvauskoulutus/sksl-koulutukset VASTAA KYSELYTUTKIMUKSEEN MAISEMAVALOKUVAN AITOUDESTA VUOSINÄYTTELY 2022 SUOMI-JAPANI VALOKUVAKILPAILULLA JUHLISTETAAN KANSOJEN YSTÄVYYTTÄ SEURACUPIN TULOKSET OVAT VALMISTUNEET Museoviraston kuvakokoelmat Asiakaspalvelu ti–to 10–16. Hinta liittoon kuuluvien kameraseurojen jäsenille vain 15 €/kurssi, muilta 30 €. Puhelin 02 95 33 6127 joka@museovirasto.fi museovirasto.finna.fi/joka 22 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SE U R A T TO IM IV A T SE U R A T TO IM IV A T Museo-1-22.indd 73 Museo-1-22.indd 73 14/01/2022 17.36.54 14/01/2022 17.36.54. Galleriasta löytyy lisäksi koulutusvideo valaisusta ja monien muiden näyttelyiden kuvia vinkiksi omaan kuvaamiseen sekä tekemiseksi joululomalle. www.sksl.fi/seuracup-2021 Lightroom-peruskurssi 17.2. Näyttelyn järjestää toukokuussa Kouvolan Kameraseura ry, juhlien samalla näyttelyn avajaisissa seitsemänkymppisiään yhdessä SKsL:n 90 v. Maalaus: Hugo Simberg/Ahlströmin kokoelma/Kansallisgalleria. Kiitos jo etukäteen! Pekka Isomursu, VAT, väitöskirjatutkija, Oulun Kameraseura ry:n jäsen Kyselyn linkki: https://link.webropol.com/s/maisemakuva Nyt on aika etsiä omasta kuvapankista näyttelyyn sopivia kuvia. Kuvien lataus alkaa 1.1.2022. Suomen Seuracup 2021 tulokset. Liiton galleriassa voit katsoa avajaisten tallenteen ja näyttelyyn hyväksytyt sekä palkitut kuvat ja arvonimien saajat. Kysely on osa Pekka Isomursun Lapin yliopistoon tekemää väitöstutkimusta. https://suomenkameraseurojenliittory.kuvat.fi/kuvat/ 16th FIAP World Cup for Clubs sekä 12. Samana vuonna hän sai Tampereen Johanneksen kirkon koristelutyön tehtäväkseen, ja maalasi Haavoittuneen enkelin ylälehterin päätyseinään. Kuvien latauslinkki aukeaa 1.1.2022. 2 2 Haavoittunut enkeli, 1903. ja 20.4. ”Lohet hyppelivät pinnalla kuin kiviä olisi molskautettu veteen vähän väliä,” muistelee Kesäniemi. Tarkemmat ohjeet löytyvät oheisen linkin takaa. Ehkä Kesäniemi oli istunut Johanneksen kirkon penkissä ja ihaillut Haavoittunutta enkeliä sunnuntaisaarnan aikana. Vain kalajutut jäivät perinnöksi, kirjoittaa toimittaja Lukka. Tutkimus onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän kyselyyn tulee vastauksia ja erilaisia näkemyksiä, joten osallistumisellasi on väliä. Säännöt ja ohjeet tulevat liiton sivuille loppuvuonna. Turistit tulivat lohia pyytämään niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Oulujoki oli yksi parhaista lohijoista Euroopassa. ja 10.3.2022 sekä Maisema valokuvaus yöllä 16.3. Vastaukset käsitellään luottamuksellisena. 11 Muhoksen ennätyslohi 1928. Aihe on vapaa. Kouluttajana suosittu Mikael Rantalainen. Lohenkalastus kuitenkin loppui, kun Oulujokeen rakennettiin kahdeksan voimalaitosta 1940–1950 -luvuilla. Kuva: Martti Kesäniemi/Kaleva/Journalistinen kuva-arkisto JOKA. mäisen kerran esillä Ateneumin syysnäyttelyssä samana vuonna. Katso miten oma tai naapuriseura pärjäsi. juhlien kanssa. Kurssit pidetään verkkovalmennuksena. Suomen Kameraseurojen Liiton kurssi Olisi todella merkittävä apu, jos vastaat lyhyehköön kyselyyn siitä, millainen on mielestäsi aito maisemavalokuva. Vuonna 1904 Simberg voitti ”Waltion palkinnon kuwio maalauksessa ´Haavoitettu enkeli´-nimisestä taulustaan”. Katso lisätietoja ja osallistu: www.sksl.fi/ a-finnish-and-japanese-friendship-valokuvakilpailu TEEMANÄYTTELY 2021 Raumalla on päättynyt. Tervetuloa osallistumaan! Kaikki valokuvat, jotka kuvaavat kohtaamisia ja ystävyyttä, ovat tervetulleita
044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi www.saarsalo.fi 74 KAMERA 1|2022 MP-1-22.indd 74 MP-1-22.indd 74 14/01/2022 19.38.44 14/01/2022 19.38.44. MARKKINAPAIKKA MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Kuvakirjat omista kuvista 24 -200 sivua Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! Filmit ja kehitykset joka päivä Julisteet & Kehystetyt kuvat Skannaukset Digitoinnit 8 x pikastudio 2 x studio Aidot valokuvat 10x10 50x80 cm VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU TANSSI & TEATTERI Valmentaudu jatko-opintoihin. www.topshot.. Kokeile jotain uutta! VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI Pimiötarvikkeet suoraan maahantuojalta! Koodilla PATERSON30 kaikki varastossa olevat Paterson tuotteet -30% Kampanja voimassa 28.2.2022 asti. Kehitä lahjakkuuttasi. Ammattivalokuvan uudet kurssit alkavat syksyllä Varmista paikkasi ennen kesää Ilmoittaudu vvi@vvi.fi .fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon Valokuvauskoulutusta kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU VALOKUVAUSKOULUTUSTA Santeri Selin Myyntipäällikkö Saarsalo Oy KAMERA-LEHDEN MEDIAMYYNTI puh. SINUNKIN MAINOKSESI TÄLLE SIVULLE
1.5.2022 Perintö 12.8.2022 Kontrasti 1.11.2022 Sisakannet-76sivua-9-21.indd All Pages Sisakannet-76sivua-9-21.indd All Pages 13/01/2022 16.14.32 13/01/2022 16.14.32. EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. ILMESTYY ILMESTYY MIELIKUVANI HANNU HAUTALA OPASTUS TEEMA SÄÄKUVAUS KUVASARJOJEN RAKENTAMINEN LUONTO JUHANI RIEKKOLA JUKKA PALM HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. JU K K A P A L M TESTISSÄ TESTISSÄ 24.2. Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA KAMERA-LEHTI CANON EOS R3 HYBRIDIKAMERA SONY XPERIA PRO-1 SOMETTAJAN PUHELIN SYANOTYPIA 5x Vinkit syanotypiaan Opastus Valokuvausta opiskelemaan Monimuotoinen ikimetsä Anna Niskanen Sattuman varassa Mielikuvani Pertti Salolainen Hans Strand Luonnon kaaos KU U KA U D EN KU VA A JA A N N A N IS KA N EN | H A N S ST RA N D | KA LL E LA RS SO N | PE RT TI SA LO LA IN EN | VA LO KU VA U SK O U LU TU S | SO TA KU VA A JIE N TA LL EN TA M A A | IK IM ET SÄ | SY A N O TY PIA | CA N O N EO S R3 1/ 20 22 Nro 1/2022 www.kamera-lehti.fi VUODEN KUVAAJA 2022 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kiertokulku 24.2.2022 Olipa kerran... This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners 210-297_EISA_AD_2021_Post-awards_FINAL.indd 1 03/08/2021 12:09 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 2 2022 ELINCHROM ONE -AKKUSALAMA
Alkukilpailun tulokset julkistetaan kesän 2022 Kamera-lehdessä. Olosuhteiden salliessa voittajat kutsutaan Berliiniin EISA Awards -gaalaan 2.9.2022. Kamera-lehden raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta. EISA MAESTRO VALOKUVAUSKILPAILU 2022 Teemana: Ilo SH U TT ER ST O CK .C O M 1. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja kuvattuna tätä kilpailua varten. PALKINTO 1000 € & EISA Maestro -pokaali 3. Äänestyksen voittaja saa 1000 €. PALKINTO 750 € & EISA Maestro -pokaali Kaikki kansalliset voittajat osallistuvat Facebookissa yleisöäänestykseen kesäkuun lopulla. KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin 16 EISA-maan paras kuvakokonaisuus osallistuu kansainväliseen loppukilpailuun EISA:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2022. Tulokset julkistetaan joko EISA-gaalassa 2.9.2022, tai vallitsevan tilanteen vaatiessa 15.8.2022 EISA Awards -palkittujen tuotteiden julkistuksen yhteydessä EISA:n verkkosivuilla. MITEN OSALLISTUT Lähetä 5-8 kuvan kokonaisuus teemalla ‘Ilo’. Lisätiedot www.eisa.eu/maestro ja www.kamera-lehti.fi/kilpailut CANON EOS R3 HYBRIDIKAMERA SONY XPERIA PRO-1 SOMETTAJAN PUHELIN SYANOTYPIA 5x Vinkit syanotypiaan Opastus Valokuvausta opiskelemaan Monimuotoinen ikimetsä Anna Niskanen Sattuman varassa Mielikuvani Pertti Salolainen Hans Strand Luonnon kaaos KU U KA U D EN KU VA A JA A N N A N IS KA N EN | H A N S ST RA N D | KA LL E LA RS SO N | PE RT TI SA LO LA IN EN | VA LO KU VA U SK O U LU TU S | SO TA KU VA A JIE N TA LL EN TA M A A | IK IM ET SÄ | SY A N O TY PIA | CA N O N EO S R3 1/ 20 22 Nro 1/2022 Etukannet-76sivua-1-22.indd All Pages Etukannet-76sivua-1-22.indd All Pages 13/01/2022 15.59.46 13/01/2022 15.59.46. KANSALLINEN KILPAILU 1.5.2022 ASTI Kuvien tulee olla perillä 1.5. PALKINTO 1500 € & EISA Maestro -pokaali 2. Loppukilpailun tulokset julkistetaan syys-lokakuussa 16 EISA-valokuvalehdessä tai -verkkosivustolla. mennessä osoitteessa eisa@kamera-lehti.fi