KlassiKKo olympus om-D E-m5 iii Pieni koko ja keveys K u u K a u d e n K u v a a ja t C a j ja St e fa n B r e m e r | ju SS i a a lt o | a r n o r a fa e l m in K K in e n | ta n e li e SK o la | m a r ja P ir il ä | u ll a jo K iS a lo | o ly m P u S o m -d e -m 5 iii | K a m e r a -l e h t i 7 v u o t ta | m e SS u li it e 2/ 20 20 kuvataan Jussi aalto Presidenttien kuvaaja 25x parhaat kuvat aiheesta minimalismi Caj ja stefan Bremer Laatu on tärkeintä Nro 2/2020 Vuo dest a 1950 100 sivua kansi1_2-20.indd 1 17.2.2020 11.51
Hinta: 75 € ABC 1 VALOKUVAUKSEN PERUSTEET intensiivikurssi 2.–17.6., arki-iltaisin ja yhtenä lauantaina, yhteensä 9 kertaa. Hinta: 140 € ABC 2 VALOKUVAUKSEN JATKOKURSSI TÄYNNÄ Näyttelyryhmä Torstai-iltaisin 19.3.–21.5. klo 10–15 ja su 17.5. kurssin vetäjänä esa Rosqvist. Mikäli kurssi on loppuunmyyty, voit ilmoit tautua jonoon sähköpostitse osoitteeseen: jasenpalvelut@kameraseura.fi. klo 10–16. klo 17.15 20.30, yhteensä 9 kertaa + näyttelyn ripustaminen. klo 10–16. klo 17–22 ja la 18.4. Hinta: 160 € Kurssi-ilmo_1-20.indd 2 15.2.2020 17.24. Hinta: 95 € DIGIKAMERA TUTUKSI Su 10.5. klo 18–21 ja la 9.5. ja 22.3., joka kerta klo 12–16. klo 17–23. klo 10–18. kurssin vetäjänä kaisa Rastimo. Katso tarkemmat tiedot osoitteessa www.kameralehti.fi/kauppa/koulutus Syksyn kurssit tulevat myyntiin alkukesästä. on myös kansainvälinen Pinhole Day! Hinta: 140 € PHOTOSHOP -ALKEISKURSSI La ja su 25.–26.4. Hinta: 200 € LIGHTROOM-KURSSI La ja su 4.–5.4. Yhdelle kurssille otetaan korkeintaan 14 osallistujaa. klo 11–17, sunnuntai 26.4. Hinta: 140 € IHMEITÄ AIKAAN KÄNNYKKÄKAMERALLA Su 19.4. OPI LOISTAMAAN MALLINOHJAUKSESSA La 16.5. klo 10–18. Hinta: 120 € STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET TÄYNNÄ Pe 6.3. Hinta: 50 € NEULANREIKÄKAMERATYÖPAJA La ja su 25.–26.4. vetäjänä mikael Rantalainen. klo 17–21 ja su 8.3. klo 12–21 ja su 7.6. klo 10–16. Hinta: 75 € Kameraseura ry:n kevät tarjoaa valokuvauskursseja sekä aloittelijoille että kokeneemmille valokuvaajille. Hinta: 120 € HENKILÖKUVAUS MILJÖÖSSÄ Su 24.5. klo 10–18. KEVÄÄN 2020 KURSSeja R e in o H a v u m ä k i Kurssit järjestetään pääasial lisesti Kameraseura ry:n toimi tiloissa Helsingissä. ja su 7.6. klo 10–18. Hinta: 140 € STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET pe 17.4. Hinta: 150 € PIMIÖTYÖSKENTELYN PERUSTEET La 6.6. Hinta: 80 € SYANOTOPIA-TYÖPAJA Pe 8.5. Hinta: 220 € MAISEMAKUVAAJAN JATKOKURSSI La 6.6. Hinta: 120 € YÖKUVAUSKURSSI La 25.4. kurssin vetäjänä mikael Rantalainen. kurssin vetäjänä asko vivolin. klo 10–18. klo 10–16. klo 13–18. klo 11–17. kurssin vetäjinä mirkku merimaa ja niina Stolt. Katso tarkemmat tiedot netissä kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus * Opettajana peruskursseilla toimii valokuvaaja Reino Havumäki. Alennukset: Kameralehden kestotilaajat sekä Kameraseura ry:n ja SKsL:n jäsenet -15% ja kaikki alle 25-vuotiaat -50% normaalihinnasta. kurssin vetäjänä Sakari mäkelä. MINIDOKKAREITA KAUPUNGISTA -VIDEOKURSSI kolmena sunnuntaina 1.3., 15.3
EISA is the unique collaboration of 62 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. Now truly international with members in Australia, India, Canada, the Far East and USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S BEST PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2019-20 visit www.eisa.eu for the winners 210-297_EISA_AD_2019_Post-awards_FINAL.indd 1 31/07/2019 12:02 Ilmo_EISA.indd 3 9.9.2019 9.06 EISA.indd 3 17.2.2020 9.54
JuhlaVuosi Ja JuhlalehTi. Hän kertoi tarinoita ja ajatuksiaan valo kuvauksesta, välillä katsel tiin kuvia. Kului pari tuntia, mutta tuntuu, että Aallolla olisi ol lut juttuja yömyöhään asti. Lue juttu sivulta {72} anssi koskinen kirjoittaja TarJa middleTon toimistovastaava tarja.middleton @kamera-lehti.fi Ei päivää ilman valokuvaa Ju s s i A A lt o slogan sopii paremmin kuin hyvin tähän päivään. Päällimmäisek si haastattelusta jäi mieleen isän ja pojan välinen lämpö. Nähdään messuilla! PÄÄKIRJOITUS 4 Kamera 2|2020 Paakkari-sisis 2-20.indd 4 17.2.2020 12.14. Messuilla on tänä vuonna paljon nähtävää, kuultavaa ja opittavaa. Kamera-lehti haluaa olla avuksi valinnassa. Parhaat käytännön vinkit valokuvaukseen saat Kameraseura ry:n osaston Kameraklinikalta. Kansainvälisen EISA-yhteistyön myötä saamme olla mukana valitsemassa alan parhaita tuotteita 17 muun valokuvausalan lehden ammattilaisten kanssa. Kännykät ovat tuoneet kuvaamisen jokaisen ulottuville ja maailma täyttyy kuvista, monenmoisista. ToiVoTTaVasTi ViihdyTTe tämän Klassikkoteemaisen juhlanumeromme parissa. Lue juttu sivulta {55} Jari Tomminen kirjoittaja isä Ja poika Caj ja Stefan Bremerin koke muksista lehti ja taidevalo kuvan maailmasta yli kahden su kupolven kirjoittaisi monta mie lenkiintoista kirjaa. Meille on kunnia-asia tehdä puolueetonta testausta ja julkaista vain itse tekemiämme testejä. Tämän lehden ohjeet näyttävät yhden mahdollisen korjaustavan. Kamera-lehti on ainoa kotimainen valokuvausalan lehti ja sen perustehtävä on pysynyt samana jo seitsemän vuosikymmentä: edistää suomalaista kuvausharrastusta. Teemme lehteä teitä varten. On valokuvanäyttelyitä, uutuustuotteita ja mielenkiintoisia esityksiä, joista mainittakoon Laura Malmivaaran haastattelema valokuvaaja Jussi Aalto, jonka ottama muotokuva presidentti Urho Kekkosesta — yksi omista pitkäaikaisista lempikuvistani — komistaa juhlanumeromme kantta. Mukana on jo perinteeksi muodostunut Kuva & Äänimessujen messuliite. Onneksi nykyai kainen, digitaalinen kuvankä sittely pystyy palauttamaan suuren osan noiden kuvien menetetystä loistosta. Esiin nousivat kuvausvinkit, laitetestit ja valokuvaajien esittelyt. Moni asia, joka olisi ennen jäänyt näkemättä, pääsee nyt esille ja moni kännykällä kuvaaja innostuu niin, että valitsee puhelimensa siinä olevan kameran perusteella. 70 vuotta on kova saavutus aikakauslehdelle. Leikki mielisyys ja ilo ovat tärkeitä Bremerien elämässä — potrette ja kuvatessa kuvaajan oli vaikea pysyä vauhdissa. Otamme mielellämme palautetta ja juttuvinkkejä vastaan. Kysyimme viime syksynä lukijoiltamme syitä lukea lehteä. Haalistuneita, nuhjuisia tai omituisen värisiksi muuttuneita. Innokkaimmat investoivat järjestelmäkameraan. Kumpikin on aivan erityislaatuinen ja kuuli jansa vangitseva kertoja. tekijöiltä Vanhalle kuValle uusi elämä Lähes jokaisella meistä on koti albumissaan valokuvia, jotka ovat kärsineet ajan kuluttavas ta vaikutuksesta. Lue juttu sivulta {18} Vanessa riki kirjoittaja ja kuvaaja aallon kanssa olisi JuTelluT piTempäänkin Istuin Jussi Aallon kanssa pienessä itähelsinkiläisessä studiossa, jonka Aalto jakaa muutaman muun valoku vaajan kanssa. Kannattaa tulla tapaamaan myös valokuvataiteilija Taneli Eskolaa messuosastollemme, jossa hän esittelee uuttuuskirjaansa
4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 76 | Kameraseura Opintokerho 77 | Kamera-lehden vuosikymmenet 93 | Kolumni 94 | Mennyttä valoa 95 | Seurat toimivat 97 | Markkinapaikka 98 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 58 | Kuukauden valinnat 59 | Kamerat testissä Olympus OMD EM5 III 62 | Objektiivi testissä Canon RF 1535 mm 64 | Objektiivi testissä Canon RF 70200 mm OPASTUS 28 | Valopalloja Taru Rantalan vinkit 46 | Ruokapalkalla Edustavia kuvia eläimistä 50 | Talvi merellä Jokainen päivä on kuvauksellinen 55 | Kuvankäsittely Vanhan värikuvan pelastus P e k k A n is u l A A t e l ie r n y b l in t A r u r A n t A l A {14} {28} kuva & ääni -messuliite sivu 85 A n t t i k o li 58 2 2020 6 Kamera 2|2020 {46} 59 62 Paakkari-sisis 2-20.indd 6 17.2.2020 12.14
Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. 046 634 3488 heidi.ylonen-ahlgren@kamera-lehti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. OSALLISTU! 2 | Kevään 2020 kurssit 8 | Luontokuvakoulu 12 | Lukijakysymys 99 | EISA Maestro {66} LISÄKSI 14 | Atelier Nyblin tarina Suomen vanhin valokuvausstudio 29 | Jääkarhusta nolla-euro Risto Rautio 42 | Pentax koulurepussa Taneli Eskola muistelee 85 | Messuliite t A n e l i e s k o l A VOITTAJAT 66 | Vuoden kuvaaja 2020 Osakilpailu 1/4 {42} www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEhTI 2/2020 ilmestymispäivä 27.2.2020 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyyjä Heidi YlönenAhlgren p. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. KlassiKKo olympus om-D E-m5 iii Pieni koko ja keveys K u u K a u d e n K u v a a ja t C a j ja St e fa n B r e m e r | ju SS i a a lt o | a r n o r a fa e l m in K K in e n | ta n e li e SK o la | m a r ja P ir il ä | u ll a jo K iS a lo | o ly m P u S o m -d e -m 5 iii | K a m e r a -l e h t i 7 v u o t ta | m e SS u li it e 2/ 20 20 kuvataan Jussi aalto Presidenttien kuvaaja 25x parhaat kuvat minimalismista Caj ja stefan Bremer Laatu on tärkeintä Nro 2/2020 Vuo dest a 1950 100 sivua Ju s s i A A lt o SISÄLTÖ Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 2-20.indd 7 17.2.2020 12.14. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Middleton graafinen suunnittelija Ronja Korhonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Katriina Etholén, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Mika Karhulahti, MarjaLiisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Juha Laitalainen, Kari Leponiemi, Tuomo Manninen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Vanessa Riki, Matti Ristimäki, Kristiina SieviKorte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. issn 00228133 kirjapaino Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä
Paikka on komea: lunta, jäätä tähtiä ja vielä viimeisiä matalan auringon valonpilkahduksia. Parasta kuvassa ovat värit. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. kannattaa hakea kuvakulmaa, tutkailla miltä jää näyttää, kuva voi olla tunnelmallinen tai asiapitoinen tai mitä tahansa. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kameralehdessä. Pilvisellä säällä näkyy sävyjä, aurinkoisella paremmin jään sisään. EdEllinEn tEhtävä: JälJEt tutustu tarkemmin tehtäviin www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu e s k o Y Lö n e n luontokuvakoulussa opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Uusi kuvausaihe on Jääpuikot. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Kuvan nimi on meno-paluu, mikä vahvistaa kulkemisen tuntua. jyrkillä kallioilla, luolissa, tieleikkauksissa ja räystäillä. Usein vesi tippuu kärjestä. TeksTi Antti Koli kUVA Esko Ylönen Esko YlösEn kuvassa ihmiseläimen jäljet kulkevat ja kuljettavat kuvan katsojan maisemaan ja takaisin. Jääpuikot voivat olla pieniä tai peittää koko kallion. Eri suunnista Lähetä kuvasi ja nimesi 9.3.mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Voi kuvata lähikuvan tai maisemallisen, jossa ympäristöä mukana. m ik ä k A i LU n d e n Oikealla on painava ja tumma rantametsä, se voisi ehkä olla pienempi ja vähemmän hallitseva. Mukaan tulee aina myös heijastuksia. Jääpuikot Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli kuvata jälki. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Kuva on otettu huolella jalustalla 15 mm:n objektiivilla, mikä antaa kunnollisen syvyysvaikutelmaan, etualaa korostaen. uusi tEhtävä: Jääpuikot 8 Kamera 2|2020 LuontokuvakouLu Tehtävä 36 Luontokuvakoulu_2-20.indd 8 17.2.2020 10.23. JääpuikkoJa on esim
Laterna Magicassa 17. Ne johdattavat katsojansa ajasta ja paikasta riippumattomaan maailmaan valokuvien ja maalausten rajapinnalle. Tekijät lähestyvät teemaa Shane Baumin Leasure Society -tematiikan kautta, jossa elämän keskiössä ovat ajan viettäminen perheen ja ystävien kanssa sekä autuas joutilaisuus. Valokuvataiteilija Markku Joutsen (s. maaliskuuta avautuva näyttely ”Ajattomuus” esittelee Markku Joutsenen uniikkeja bromiöljyvedoksia. Markku Joutsen: Ajattomuus 18.3.–4.4.2020 Laterna Magica Helsinki | Rauhankatu 7 https://www.laterna.net/ Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat M a R K K U JO U T s e N M a R K U s a s p e g R e N Markus Aspegren: Plastic Waters 8.2.–2.3.2020 Valokuvakeskus Nykyaika Tampere | Kauppakatu 14 www.valokuvakeskusnykyaika.fi Mikko Auerniitty ja Harri Heinonen: Football Landscapes 7.3.–19.4.2020 Pohjoinen valokuvakesku Oulu | Hallituskatu 7 www.photonorth.fi H a R R i H e iN O N e N + Uutuuskirjat { 10} + Lukijakysymys { 12} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Välkät u 2-20.indd 9 15.2.2020 17.13. Kuvien merkitys ei katoa yhdellä silmäyksellä tai tunnistamisella, vaan ne antavat katsojalle mahdollisuuden myös omaan vastaavaan havaintoon ja todellisuuden uudelleen hahmottamiseen. Näyttelyn teokset on toteutettu yhteistyössä stailaaja Laura Puntilan kanssa. Lovecraftin kauhutarinat, erityisesti The Shadow over the Innsmouth (1931), jossa kylää vaanii merestä nouseva uhka. Kyseessä on eräänlainen läsnäolo poissalossa. Negatiivista tehdään hopeagelatiinivedos, joka valkaistaan. Plastic Waters -valokuvasarja nostaa esiin vesistöjen ja merten roskaantumisen maailmanlaajuisena ongelmana. Markku Joutsen käyttää Suomessa harvinaista bromiöljytekniikkaa. Markku Joutsenen uudessa näyttelyssä henkii mennyt maailma, vaikka originaalikuvat ovat valtaosin viime vuosilta. Kostean vedoksen pinnalle ”töpötetään” öljypohjainen muste telalla tai siveltimellä, jolloin syntyy maalauksellinen, pehmeäpiirtoinen vedos, jota voi vielä muokata siveltimellä. KOONNUT Kristiina Haaga kuvat kertovat. 1971) ja Harri Heinosen (s.1967) Football landscapes. VaLokuVakeskus nykyajassa on esillä Markus Aspegrenin valokuvia. Plastic Waters -näyttelyn valokuvateosten hahmot ovat kuvitteellisia vesistöjen kansalaisia, joiden tarinoita n ä y t t e ly t Uniikkeja bromiöljyvedoksia, johdatus menneeseen maailmaan. Kuvasarjaa ovat innoittaneet H.P. Taiteilijat tutkivat teostensa kautta kulutusyhteiskunnan romahdusta, jossa tavaratuotannosta on siirrytty palveluiden ja elämysten tuottamiseen. Näyttely on yhteisproduktio ja se kuvaa jalkapalloa maiseman, arjen ja havaintojen kautta. Markus Aspegren on kansainvälisesti palkittu kuopiolainen valokuvaaja. Pohjoisessa valokuvakeskuksessa on nähtävillä Mikko Auerniityn (s. 1963) on harrastanut kuvausta 15-vuotiaasta lähtien ja työskennellyt myös ammattikuvaajana. Ne ovat valokuvia maalausten asussa
Jääkarhu Patrick — Operaatio Tassunjälki kertoo luonnon puhtaana pitämisen tärkeydestä ja tuo uusia oivalluksia koko perheelle. Hän vaihtoi filmistä digikameraan ensimmäisten joukossa Suomessa, ja hän on opastanut satoja kollegoitaan digitaaliseen kuvankäsittelyyn. KAMERAMAAILMA 3X k ir ja U U T U U S Timo Kirves Arjen valo Vrakplundrarförlaget, 2019 vrakplundrarforlaget.fi | 138 sivua | 35 euroa Timo Kirves tunnetaan kuvajournalistina ja valokuvaajien opettajana. 1 2 3 3 1 VaLokuVaaja Outi Neuvonen on kuvannut Suomessa turvapaikanhakijoiden arkea espoolaisella vastaanottokeskuksella parin vuoden ajan sekä tehnyt kuvausmatkoja EteläAmerikkaan eri järjestöille. Pakolaisuus teemana on erityisen lähellä Outin sydäntä. Nelikko huomasi tutkimusmatkallaan Huippuvuorilla, että rantaviiva oli täynnä muoviroskaa. Näyttelyihin on vapaa pääsy. Valokuvanäyttelyn kiertävä versio on tilattavissa kouluihin, kirjastoihin ja muihin tiloihin 1.4. Pakolaiset ovat kaikkialla maailmassa erittäin haavoittuvassa asemassa, ja ilmastonmuutos uhkaa monien päivittäistä selviytymistä esimerkiksi päiväntasaajan alueella. Sämpyn tokaisut värittävät Riikka Hedmanin ihanista valokuvista koostuvaa kissanystävän toivekirjaa. Riikka Hedman Kissakaverukset Kustantamo S&S, 2019 https://kustantamo.sets.fi | 168 sivua | 28 euroa Sämpy saa pikkuveljen, kun perheeseen otetaan Hiski-pentu. Vaikka pakolaiset tuottavat vain murtoosan maailman kasvihuonepäästöistä, elävät he usein alueilla, joita ilmastonmuutos koettelee kaikista rankimmin. Outi haluaa kuvillaan kertoa niitä tarinoita, jotka muuten jäisivät näkemättä ja kuulematta. Sämpy kertoo omin sanoin, millainen kahden kissapersoonallisuuden kohtaaminen oli ja miten uuteen tulokkaaseen sopeutuminen on sujunut. Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia, mutta erityisen voimakkaasti se vaikuttaa jo valmiiksi haastavassa tilanteessa eläviin, kuten pakolaisiin. Yksi aikamme isoja ongelmia on muovin levittäytyminen luontoon. 2 O U T i N e U v O N e N Ilmastonmuutos ja pakolaisuus -valokuvanäyttely Helsingissä VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 Kamera 2|2020 OK_Välkät u 2-20.indd 10 15.2.2020 17.13. Yhteinen nimittäjä kuvissa on valo. Suomen Pakolaisavun tuottama näyttely on esillä Helsingissä Rikhardinkadun kirjaston Käytävägalleriaan (3. Viime syksynä Outi Neuvonen matkusti Ugandaan tutkimaan ympäristön, ilmaston ja pakolaisuuden yhteyttä ja vuorovaikutusta valokuvan keinoin. Facebookissa ja Instagramissa Sämpyllä on yli 120 000 seuraajaa. Lämminhenkisessä kirjassa on valokuvia Timo Kirveksen pitkältä uralta. krs), missä se on nähtävissä 24.2.–20.3. Ensimmäiset kirjan otokset ovat muotikuvia 1960-luvulta ja päätyen Havannaan 2018. Mato Valtonen ja Pata Degerman Jääkarhu Patrick — Operaatio Tassunjälki Otava, 2020 www.otava.fi Lastenkirjan ovat ideoineet ja toteuttaneet seikkailija ja tutkimusmatkailija Pata Degerman, Leningrad Cowboysja Sleepy Sleepers -yhtyeistä tuttu Mato Valtonen, yrittäjä ja luontokuvaaja Timo Tammisto ja yritysjohtaja Tommi Juusela. Lisätiedot ja tiedustelut globaalikasvatus@pakolaisapu.fi. Materiaalista tuotettu näyttely tuo esiin pakolaisten kokemuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Sämpy on oululainen 6-vuotias maatiaiskissa, jonka uljas ulkokissan olemus on hurmannut ihmiset sosiaalisessa mediassa. alkaen
Ensimmäistä kertaa yleisön nähtävissä ovat esimerkiksi inkeriläisen matematiikanopettaja Amalia Suden lakanoille kirjoitetut ja neuvostovuosina patjaan kätketyt muistelmat vuosista vankileireillä ja karkotuksessa. Aallot lainehtivat raskaina ja toivon kipinä syttyi; ehkä meri jäätyy tänäkin talvena. Arkistokuvat ovat Museoviraston kuvakokoelmista. Muotokuvat käyvät vuoropuheluun Siperian karkotusten vankileirimaisemissa ja Inkerinmaan autioissa kylissä otettujen dokumentaaristen valokuvien kanssa. Inkeriläisten historiaa ja identiteettiä esillä Kansallismuseossa NYT VaLokuVakeskus Perin toiminnanjohtaja Sade Kahra siirtyy keväällä 20 kuukauden opintovapaalle. Fäboda Pietarsaari." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Vuosien 1990–2016 aikana Suomeen saapui yli kolmekymmentä tuhatta inkeriläistä entisen Neuvostoliiton alueilta. päivä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun presidentti Mauno Koivisto ilmaisi suorassa Ajankohtaisen kakkosen tv-lähetyksessä, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää ulkosuomalaisina paluumuuttajina. Lue lisää Minkkisestä sivulta 38. Huhtikuun 10. Turkulaislähtöinen Anna Vuoria on työskennellyt suomalaisen taiteen edistämistehtävissä New Yorkissa viimeiset 12 vuotta, ensin Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutissa hallintopäällikkönä ja residenssiohjelmavastaavana sekä vuodesta 2016 lähtien Suomen pääkonsulaatissa kulttuurin ja luovien alojen neuvonantajana. gaLLeria West , Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 B, Helsinki 1.–28.3.2020 Alku-valokuvanäyttely, MuuValo -ryhmän kuudes yhteisnäyttely, www.muuvalo.com Avoinna joka päivä klo 9–21 kaMera-gaLLeria , Eerikinkatu 46, Helsinki 3.–30.3.2020 Yksityiskohtia luonnossa, Eija Visavuori ja Otteita Oodista, Juhani Visavuori Avoinna kerhoiltoina sekä 7.3. v a l o k u v a k e sk u s Pe r i n ä y t t e ly lu e n t o toimitus@kamera-lehti.fi LuKIJALTA | "Lähdin merenrannalle vangitsemaan auringon viimeiset säteet tuulisena helmikuun päivänä. Hylätyt kaivokset ja vankiparakit, kauniina ja karuina, todistavat jotain sellaista, mitä historiankirjoitus harvoin tavoittaa. parin tunnin intensiivisen esityksen kehittymisestään valokuvaajaksi ja retrospektiivisen katsauksen teoksiinsa. www.kansallismuseo.fi M a R ia M e Ji a M a T T i a U T iO www.kameraseura.fi/nayttelyt 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Välkät u 2-20.indd 11 15.2.2020 17.13. Inkerinsuomalaisten historia on eri aikoina ollut poliittisesti arka aihe. klo 13–16 arno rafaeL Minkkinen piti Helsingin Kameraseuralla 7.2. Näyttelyssä inkerinsuomalaiset, 33-vuotiaasta lapsena Suomeen paluumuuttaneesta Greete Puttasta 93-vuotiaaseen inkeriläiseen sotaveteraaniin Juho Savolaiseen, saavat äänen muotokuvien rinnalla. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi palaute@ kamera-lehti.fi. a rj e n t a id e t t a – Margareta Sarvela, Jakobstad M e e R i K O U T a N ie M i inkerinsuoMaLaisten identiteetit ennen ja nyt piirtyvät esiin Meeri Koutaniemen valokuvissa sekä Lea Pakkasen ja hänen isänsä Santeri Pakkasen kertomassa ja itse eletyssä historiassa ja haastatteluissa. Yhdistyksen hallitus on valinnut hänen sijaiseksi Anna Vuorian, joka aloittaa tehtävässään 1.3.2020
Kuvatessa en juuri ajattele mitään. Tässä kuvassa ne ovat pitsa, silitysrauta ja silityslauta. Messuilla on oiva tilaisuus tutustua alan uutuustuotteisiin ja laadukkaisiin valokuvanäyttelyihin. Tämä kuva on kuin jonkun henkilön rakkaudentunnustus pitsan avulla. Hauskuus liittyy prosessiin vasta siinä vaiheessa, kun näkee valmiin, onnistuneen kuvan. Se on aika sympaattista. En ota ikinä kuvatessa mitään erityistä ilmettä, vaan se on, mikä se on. Jotta pitsa näyttäisi pitsalta, eikä vain epämääiiu SuSiraja Turkulainen, 44-vuotias kuvataiteilija. Kuva & Kamera -lavalle astelee lauantaina klo 14 Meeri Koutaniemi kertomaan kolmesta erilaisesta kuvausmatkastaan ja klo 15.30 Laura Malmivaara haastattelee Jussi Aaltoa, joka on yli 50 vuotta kestäneen valokuvaajauransa aikana kuvannut mm. Pidän rohkeina kuvaajia, jotka menevät kuvaamaan vaikkapa kadulle, ihmisten koteihin tai kriisialueille. Itse kuvaaminen ei kestä kauaa. Koiran tai hevosen liikkeen kuvaaminen on mielestäni helpompaa näiden eläinten ohjattavuuden vuoksi. Piti kuvata ripeästi, sillä tomaatteja alkoi tippua lattialle. Sitten yritän löytää listasta esineet, joita yhdistelen kuvassa. En käy avajaisissa ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Kuvan taKaa Iiu Susiraja Pitsaa rakkaudella Iiu Susiraja kertoo, miten omakuvan tekeminen pakastepitsan kanssa sujui. Yksi Sämpyn hyppykuvista oli niin mainio, että lähetin sen paikallislehteen lukijankuvana. Ostin halvimpia tapetteja, ja värivalikoima oli siinä hintaryhmässä aika suppea. Minusta se on melko harvoin, sillä onhan pitsa melkein uusi ”perinneruoka” suosionsa takia. 27 26 Kamera 1|2020 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Minun kuvani Riikka Hedman Kissakuvilla maailmankartalle Palkintokameran nopeus innosti Riika Hedmania kuvaamaan Sämpyn suosittuja kissamalliotoksia. Olen julkaissut kissoista kaksi kirjaa ja kolme kalenteria (Kustantamo S&S). En oikeastaan tiedä millaisia reaktioita yleisöltä on tullut. kuka 15 14 Kamera 1|2020 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Horisontin äärettömyys TeksTi Katarina Boijer kuvaT Tiina Itkonen Valokuvataiteilija Tiina Itkosen teokset käsittelevät Grönlannin alkuperäiskansojen elämää sekä ilmastonmuutoksen jo nyt tuntuvaa vaikutusta heidän toimeentuloonsa. Olen vähän liian ujo kuvaamaan muita ihmisiä. Tuurilla mennään. Tähän kuvaan piti käyttää pakastepitsoja, muuten pitsan täytteet olisivat valuneet kuvausten aikana lattialle alta aikayksikön. Kuvasta tykättiin niin paljon, että toimittaja tuli tekemään meistä jutun. Käytin kuvatessani studiolamppuja. LUKIJAt VAStAAVAt Edellisen, Kamera-lehti 1/2020:n lukijakysymyksessä kysyttiin: "Oletko osallistunut valo ku vauskursseille, ja jos olet, niin mikä kurssi oli kiinnostavin?" Eniten oltiin käyty studioja salamakursseilla. Kaukolaukaisin on helpottanut omakuvien ottamista paljon. Työnkulkuni on tavallisesti sellainen, että listaan ensin paperille esineiden nimiä ranskalaisilla viivoilla. Kissan kanssa hutiruutujen määrä on loputon. Hämärässä metsässä on hyvä, jos kissa on aloillaan. id e a a ! MEssuT | www.kuvamessut.fi kuVa & ÄÄni -messut, aiemmalta nimeltään Kuva & Kamera, laajenee tänä vuonna käsittämään myös ääntä ja uutuutena on neljäs ohjelmalava, Ääni Stage, joka keskittyy kokonaan äänentallennukseen, -käsittelyyn ja -jakeluun. Mietin etukäteen millaisia ongelmia kuvatessa voi tulla. Joskus tulee väkisinkin eteen sellainen ongelma, joka pitää ratkaista kuvaushetkellä. TekSTi ja kuva Riikka Hedman K uvaan mieluiten eläimiä, ja kissa on ollut suosikkini vuosikymmeniä. Ensimmäisellä digijärkkärilläni kuvasin Kamera-lehden kilpailuun, voitin vuoden kuvaaja 2014-tittelin ja sain palkinnoksi upean peilittömän Lumix GH-4:n objektiiveineen. Kamera oli kevyt, pienikokoinen ja sen sarjakuvausnopeus huima joten kissojen liikekuvaus nousi aivan uudelle tasolle tämän laitteen myötä. Yllätyin, että tapetti on aika kallista, vaikka ostin halvimpia poistorullia. Kuvieni taustalla ei ole filosofiaa, joka pitäisi paikkansa tässä nykyhetkessä ja uusien kuvien kohdalla. Sämpy on kissana oiva kuvattava, koska se rakastaa retkiä kanssani läheiseen varjoisaan metsään, pelloille ja jokivarteen. Kuvaan manuaalitarkennuksella. Minun kohdallani sattumuksista on saanut osansa myös kuvauskalusto. Teksti Sanna Hillberg ja Iiu Susiraja. Kuvat Tiina Itkonen 1 Pitsaa rakkaudella. Sisällöntuottajalava sukeltaa puolestaan esimerkiksi kuvankäsittelyn ja some-videoiden saloihin. Työhuoneelle piti rientää pikapikaa, etteivät pitsat sula jo matkalla. Sämpyn puolipitkäkarvainen turkki, väriltään ruskeatabby-valkoinen, sointuu hienosti useisiin eri taustoihin. Tässä kuvassa värit eivät erotu ihan niin hyvin toisistaan, kuin olisin halunnut. Messut ovat kävijämäärältään pohjoismaiden suurin valoja videokuvauksen erikoistapahtuma kuluttajille ja alan ammattilaisille. Teksti Katarina Boijer. Keräsin kimpsut ja kampsut kasaan – ja sitten takaisin kohti kotia. Sitä myöten loppui valokuvaus, ja oli todettava, että näistä se valmis kuva löytyy, jos löytyy. osaLListu kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. Pidän punaisesta mekosta, sehän sopii hyvin kuvan nimeen. Kuvaaminen kesti noin kaksi tuntia. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Antti Vuorimäki Turusta. Minun on helppo kuvata itseäni. Teoksia useissa kotija ulkomaisissa kokoelmissa. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Sain ensimmäiset studiolamppuni ja työhuoneen viime syksynä, samoihin aikoihin kuin kaukolaukaisimen. Tarjolla on myös paljon mielenkiintoista ja monipuolista ohjelmaa lavoilla ja osastoilla. Se tunne on koukuttava. Kuva on mielestäni hyvä, koska nimi ja kuva palvelevat toisiaan. LUKIJAKYSYmYS 1 Kuka on mielestäsi legendaarisin valokuvaaja kautta aikojen. Ja ilmeenikin on hyvä. TekSTI Sanna Hillberg ja Iiu Susiraja kuva Iiu Susiraja P itsa on aika hauska asia esineenä. Montaa kuvaa en ehtinyt ottaa ennen kuin ne alkoivat huoneenlämmössä sulaa. Eräänä talvena menin kamera edellä joen jään läpi. Kuva & Ääni ovat osa Helsingin messukeskuksen GoExpo-tapahtumaa. En tiedä, miten usein muut sitä syövät. En kauheasti mieti syntyjä syviä tai yleviä ajatuksia ennen kuvausta ja sen jälkeenkään. Liikkeen kuvaaminen onnistuu parhaiten omalla pihamaalla tai pellolla, missä Sämpy leikkii kissakaverustensa kanssa tai etsiskelee myyrää saaliikseen. Se syntyy, jos on syntyäkseen. On julkaissut kaksi valokuvakirjaa ja kolme kalenteria kissoistaan. Tämän jälkeen hankin esineet, jos minulla ei ole niitä jo ennestään. Lumixin 14–140 mm f3,5 -objektiivi on ominaisuuksiltaan niin hyvä, että nyt on jo kolmas menossa, kestävyyttä voisi ehkä vielä kehittää. Mutta minkäs teet. Se riippuu katsojasta. Seuraavaksi se matkaa Norjaan. neljä presidenttiä. Sämpy saa palkaksi makupalan hypätessään kannonnokkaan istuskelemaan. Tämän jälkeen Sämpy sai Facebook-sivun ja myöhemmin Instagram-tilin, jolla on 118 000 seuraajaa. Ehkä isoin ajatuksellinen asia on keksiä kuvalle nimi. Kun eläinten kanssa puuhailee, sattuu yhtä sun toista. Kamerani on tällä hetkellä Lumix G9, jonka tarkennusnopeus auttaa pääsemään tilanteisiin vieläkin paremmin mukaan. Kun asiat menevät eteenpäin ja muuttuvat, niin menee filosofiakin. Siihen sisältyi taustatapettien asettelu, vaatteiden vaihto, kameran ja tietokoneen laittaminen valmiiksi ja kuvien välitarkastelu kesken kuvauksen. Kuvassa, joka on osa kolmen kuvan sarjaa, halusin käyttää taustana tapetteja. kuvaaja Tiina Itkonen 16 Kamera 1|2020 17 3 Sämpy-kissa. Bored Panda -sivusto esitteli Sämpyn tarinan ja 50 valokuvaani syksyllä 2019. Sämpystä on kirjoitettu lukuisia artikkeleita lehtiin ja siitä on tehty juttuja televisioon. En etukäteen suunnittele ottavani monimerkityksellistä kuvaa. Tai ainakin minä koen sen niin. Kuviini pyrin saamaan kissan olemisen ja tekemisen luonnollisena: kuvaamaan sen lajityypillistä käytöstä sekä kulloistakin tunnetilaa ja siten kuin kissalle sopii. Näiden asioiden osuminen kohdilleen vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta myös onnea tarvitaan. Itse syön harvoin pitsaa – hyvä, jos kerran kuukaudessa. kuka " Nyt mozzarella juustot jäivät kiinni silitysraudan pohjaan." räiseltä kasalta, piti silitysrauta pitää koko ajan samassa kohdassa. Minulla ei ole työhuoneella pakastinta, ja näin jälkikäteen ajatellen pari kylmäkallea olisi ollut hyvä olla mukana. Voit voittaa arvonnassa Taneli Eskolan Blue Monograph -teoksen. Ulkoillessaan se vielä pörhistää turkkiaan, joten kevättalven kuvissa esiintyy näyttävä karvapallo. Monen haaveissa oli osallistua kursseille. Nykyisin mietin myös, mitä vaatteita laitan kuvaan päälleni. Luontokuvauskursseilta oli saatu monia hyviä vinkkejä. Sitten kevättalven kirkastuttua mietin, miten laitetta testaisin. Kuvat Iiu Susiraja KUVA&ääni 28.2.–1.3.2020 Messukeskus Helsinki KAmerA-LeHtI 1/20 mIeLenKIIntoISIn JUttU oLI VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 12 Kamera 2|2020 OK_Välkät u 2-20.indd 12 15.2.2020 17.13. urheilukuvauksesta, värienhallinnasta ja luontokuvaamisesta. Samaan aikaan kuva tuottaa muitakin tunteita, jopa hyvin vastakkaisia sympaattisuudelle. Sämpy hämmästeli tilannetta etäämpää. Lopuksi siivosin työhuoneen. Vettä oli jään alla vähänlaisesti, joten ainoastaan kamera kärsi hieman. TopShot Stagella puhutaan mm. Nyt mozzarellajuustot jäivät kiinni silitysraudan pohjaan. Talvisin kissan olemus "muhkeutuu" talvikarvan kasvamisen myötä. Tavallisesti kuvan ideoiminen on aikaa vievin osuus. Kissan nopea liikkuminen on hankalasti ennakoitavaa säntäilyä. Nämä presidentit ovat messuilla esillä luonnollisen kokoisina vedoksina. ajaTTelen nykyään aika paljon värejä. Tehtävä osoittautui yllättävän helpoksi: kissojen mielestä hyppääminen oli hauskaa, ja ne tulivat perässä kun itse siirryin esteen toiselle puolelle. Riikka Hedman Sometähti Sämpy -kissan omistaja ja harrastajakuvaaja, voitti Vuoden kuvaaja -tittelin 2014. Pakolla saa harvoin mitään hyvää aikaan, oli asia mikä tahansa. Keksin rakentaa lumeen lapioituun käytävään ajopuun kappaleista esteen toivoen, että joku kissoista haluaisi hypätä siitä. Lisäksi kiinnitän huomiota ympäristön esteettisyyteen. Se on vaan semmoista tekemistä. Näyttely Kuivakka ilo viime kesänä Kiasmassa. Tämä teos oli esillä sarjan muiden töiden kanssa Mäntän kuvataideviikoilla. Objektiivit ovat myös kokeneet kissojen toimesta kovia. Teksti ja kuvat Riikka Hedman 2 Horisontin äärettömyys. Vastanneiden kesken arvottiin Juha Laitalaisen Kuvaajien kuvia -teos
ennen ja nyt Aterlier Nyblin 14 Kamera 2|2020 Nyblin 2-20.indd 14 15.2.2020 17.29
Sen kautta järjestettiin valokuvauskursseja ympäri Suomenniemen. Kypsyin valokuvaajaksi hitaasti – Muotokuvaajan ammatti on vaativa. Nyblin 2-20.indd 15 15.2.2020 17.29. Huoneistossa asui myös Nyblinin perhe. TYYLIKÄSTÄ GLAMOURIA TeksTi Vanessa Riki kuvaT Atelier Nyblin vuonna 1877 perustettu atelier Nyblin on suomen vanhin, edelleen toiminnassa oleva valokuvausstudio. – Daniel verkostoitui nopeasti ja tunsi pian kaikki taiteilijat, filosofit, kirjailijat ja valokuvaajat, jotka viettivät vapaa-aikaansa Hotelli Kämpissa ja Kappelissa, Robert Nyblin, muotokuvaaja viidennessä polvessa kertoo. Suku ei ollut vauras ja studion menestys vaati kovasti työtä. Hän erottui muista muotokuvaajista tyylikkyydellä ja hienostuneilla kuvillaan. Yli 100 neliön studio sijaitsi kattohuoneistossa osoitteessa Fabianinkatu 21. Seuraavat polvet pyrkivät samaan. Daniel oli Robertin mukaan aktiivinen myös erilaisissa yhdistyksissä, kuten suositussa yritystoimintaa tukevassa Handelsgilletissä. Vas. Ideoita Hollywood-glamourista Daniel Nyblin perusti 1900-luvun alussa Nyblin Magasinet -lehden, joka oli suunnattu sekä ammattilaisille että alan harrastajille. 1960-luvulla kuviin tuli mukaan väri ja myöhemmin tekninen vallankumous toi omat haasteensa ja mahdollisuutensa valokuvauksen pariin. Valoa sen ajan kameroiden vaatimiin pitkiin valotusaikoihin saatiin kattoikkunoiden kautta. Ammattitaitonsa valokuvaaja oli saanut tanskalaisen studion omistajan, Charles Riesin oppipoikana. Voisi miltei sanoa, että siihen aikaan otettiin myös kaikkien aikojen ensimmäiset selfiet. Valokuvaus ja kamerat olivat tuolloin juuri tulleet Suomessa muotiin. Studioasunnossa Aleksanterinkadulla vietettiin aikaa myös muuten kuin kameran edessä. Kaikki tarvikkeet piti tilata ulkomailta, koska mitään ei silloin saanut vielä Suomesta. Robert Nyblin on uudistanut studiota, mutta säilyttänyt atelierin tyylikkyyden ja arvokkuuden. Daniel uudisti valokuvausta Suomessa ja ammensi ideoita Hollywood-glamourista. Sohvapöydän ääressä vuonna 1940 istuivat näyttelijä Ansa Ikonen seuralaisineen (vas.) sekä Jarlin tuleva vaimo Märtha Jansson ja kuvaaja Jarl Nyblin (oik.). – Daniel oli hauska ja auttavainen mies, jolle työ oli kaikki kaikessa. Atelier NybliN – – 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi T änä vuonna 143 vuotta täyttävän Atelier Nyblinin perusti Norjasta Suomeen muuttanut 21-vuotias Daniel Nyblin vuonna 1877. Samoihin aikoihin alan toiminta kehittyi ja eri paikkoihin perustettiin Foto Nyblin – kamerakauppoja. Opin enoni Thorleifin oppipoikana eniten psykologiasta
” Valokuvaaja on kuin esiintyjä näyttämöllä. Hänen pitää osata luoda yhteys kuvattavaan ja lisäksi löytää se täydellinen ilme.” 16 Kamera 2|2020 Nyblin 2-20.indd 16 15.2.2020 17.29
Studio sijaitsee osoitteessa Keskuskatu 1 / Kaisaniemenkatu 3 a 7. Axel Gallen-Kallela, Sakari Topelius, Aino Ackté, Albert Edelfelt, P.E. – Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Robert pohtii. – Tässä joutuu panostamaan ihmisiin. Heistä mainittakoon mm. Studiota värittävät esillä olevat henkilökuvat eri aikakausilta Alber Edelfeldtistä Ville Niinistöön. 1930 Jarl Nyblin jatkoi toimintaa 1930-1973. Ala on kuitenkin haastava. – Joskus sitä kysyy itseltään, miten viedä saamaansa perintöä arvokkuudella eteenpäin. Sitoudun hetkeen kokonaisvaltaisesti ja yritän päästä samalle tasolle ja aaltopituudelle. Tekninen kuvausprosessi sinänsä ei ole niin tärkeä, kuin yhteys kuvattavan ja kuvaajan välillä. Kun asiakas on paikalla, heitän kellon pois. Solveigin poika Robert Nyblin jatkaa nyt studion perinteitä. Robert on ylpeä perinnöstään, mutta kokee sen välillä taakaksi. Ajan tasalla pysyminen on tärkeää Robert Nyblin on vuosien saatossa muuttanut yrityksen toimintamalleja ja digitalisoitumisen myötä etsinyt uusia työkaluja, joilla helpottaa työtä ja parantaa kilpailukykyä. Hänen pitää osata luoda yhteys kuvattavaan ja lisäksi löytää se täydellinen ilme. Nykyisen Kaisaniemenkadun studion aulassa katseen vangitsee ateljeen ensimmäinen Alfred Bruckner Avenue -merkkinen iso palkkikamera, jossa on Voigtländer linssi. Viime vuosikymmeninä kuvattavana ovat olleet esimerkiksi Mauno Koivisto, Anneli Jäätteenmäki, Paula Risikko ja Jutta Urpilainen. mikä 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Nyblin 2-20.indd 17 15.2.2020 17.29. Svinhufvud ja Alvar Aalto. Örnulf siirtyi myöhemmin 80-luvulla toisiin tehtäviin, jolloin hän myi osuutensa. 1877 Daniel Nyblin (1856-1923) perusti studion nimellä Daniel Nyblin vuonna 1877 osoitteeseen Fabianinkatu 21. 2009 Thorleif siirtyi eläkkeelle vuonna 2009. Atelje Nyblin voi tänä päivänä melko hyvin. – On tärkeää uusiutua ja olla perillä ajan trendeistä niin, ettei kuitenkaan sulaudu samankaltaiseksi kuin kaikki muut. Lisäksi hänen tulee seurata aikaansa, lukea paljon ja etuna voi olla myös se, että opiskelee kieliä. Näen kuitenkin tärkeäksi säilyttää studion tyylikkyyden ja laadun ja sen tunteen, että asiakasta palvellaan henkilökohtaisesti. Atelier Nyblinissä on kuvattu lukuisia merkkihenkilöitä vuosien varrella. VALOKUVAAMO. 1973 Jarlin kuoltua lapset Solveig, Thorleif ja Örnulf Nyblin jatkoivat toimintaa osoitteessa Keskuskatu 5. Se muuttuu nopeasti ja kilpailu on tänä päivänä kovaa. – Mikä tahansa teema voi auttaa löytämään yhteyden kuvattavan kanssa, Robert Nyblin sanoo. Valokuvaaja on Robertin Nyblinin mukaan kuin esiintyjä näyttämöllä. Vas. Nyblin sanoo, että muotokuvaajan hyvä peruskivi on olla perehtynyt ja kiinnostunut eri aiheista. & 1. Studio sijaitsi WTCtalossa osoitteessa Aleksanterinkatu 17, (Keskuskatu 5). 1914 Veljenpoika Ragnvald Nyblin jatkoi toimintaa vuodesta 1914– 1973 nimellä Atelier Nyblin
kuvaajat Caj ja Stefan Bremer 18 Kamera 2|2020 Bremerit 2-20 versio 2.indd 18 15.2.2020 17.21
bre me rit Bremerit 2-20 versio 2.indd 19 15.2.2020 17.21. TeksTi Vanessa Riki kuvaT Caj Bremer, Stefan Bremer ja Vanessa Riki Valokuvaus on yhdistänyt Caj ja Stefan Bremeriä läpi elämän. Caj tunnetaan koko kansan kuvaajana, Stefan yhteiskunnallisena tulkitsijana
Kuva: Vanessa Riki. Pääsin sinne kahtena vuonna kesätöihin – se oli minun kouluni valokuvaajaksi. En tiennyt koulun jälkeen mitä haluaisin tehdä. Yllä Bremerit viettivät kesiä Kaptensuddenissa, jossa Caj kuvasi ahkerasti perheen elämää ja serkusten leikkejä. Imin Ruotsista kaiken uuden ja toin mukanani Suomeen. Toimittajat ottivat minut siipiensä suojaan ja opettivat journalistiksi. Iloitsimme vaimoni Doriksen kanssa, kun Stefan pääsi Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan. Ed.aukeama “Mehän ollaan lapsellisia tyyppejä molemmat!” isä ja poika tokaisevat yhdestä suusta. En viihtynyt siellä, mutta sain ensimmäistä kertaa nähdä, miten kuvia syntyy. Poikamme Stefan saikin kasvaa kuvien ympäröimänä ja pimiö-atmosfäärissä. Kuva: Caj Bremer. Innostuin, kun sain kameralla esiin sen, mitä näin silmillä. Nykyään Caj kuvaa pääosin luontoa ja ympäristöä kotinsa läheisyydessä Sipoossa. Minusta tuli valokuvaaja sattumalta. Työ oli kiinnostavaa ja vaihtelevaa. Sukulaiseni ehdotti minua assistentiksi helsinkiläiselle potrettikuvaajalle. Oik. AlOin kuvAtA pienellä Leica-kameralla kinofilmille ilman salamaa. Suomessa ei ollut silloin valokuvakoulutusta. Kun astuin lehden toimitukseen, tiesin heti, että olen oikeassa paikassa. Caj Bremer: Olin siitä erikoinen lehtikuvaaja, että kehitin itse filmit ja tein kaikki kuvani kotona omassa laboratoriossa. Kun isoja salamoita ei tarvinnut, dokumentaarinen kuvaaminen helpottui. Kuva: Vanessa Riki. Seurasin kansainvälisiä lehtiä ja kuvajournalismin kasvua Ruotsissa. Sen jälkeen toimin kaksi vuotta studioassistenttina eräälle teollisuuskuvaajalle. Myöhemmin Lehtikuvassa töissä ollessani otin yhteyttä ruotsalaiseen Bonniersin kuvatoimistoon, jossa työskentelivät Ruotsin tunnetuimmat kuvaajat. 20 Kamera 2|2020 Bremerit 2-20 versio 2.indd 20 15.2.2020 17.21. Sain tavata uusia ihmisiä ja pääsin seuraamaan tärkeitä tapahtumia sekä näkemään erilaisia ympäristöjä. Toimitus piti kuvistani ja sain lisää töitä. Hän lumoutui nähdessään kuvien ilmestyvän näkyviin kehitteessä. Studiossa kuvaaminen oli tylsää, enkä olisi jatkanut valokuvausta ilman seuraavaa sattumaa: sain yllättäen puhelun, että Huvudstadsbladetissa olisi valokuvaajaan paikka auki
Bremerit 2-20 versio 2.indd 21 15.2.2020 17.22
Bremerit 2-20 versio 2.indd 22 15.2.2020 17.22
työurAn jälkeen palasin harrastukseeni maisemaja luontokuvaukseen. Mietimme montako kuvaa, mitkä kuvat valitaan ja pitääkö kuvaa käsitellä. Ne ovat lähellä sitä, mitä itsekin olisin voinut tehdä. Viime vuosina olemme tehneet paljon yhteistyötä. ihAilen stefAnin monipuolisuutta valokuvaajana. Sain sitten sattumalta ison puisen palkkikameran käyttööni ja idean tehdä unikuvistani näyttelysarja. Oli fantastinen tunne, kun sain ensimmäisen onnistuneen kuvan. En osaa valita Stefanin tuotannosta yhtä suosikkia. Steffe on aika ankara, mutta kunnioittaa mielipidettäni. Pidin näyttelystä, joka oli viime kesänä esillä Salon taidemuseossa. Minua puhuttelivat hänen kuvansa Afrikasta, maisemakuvat sekä mustavalkoiset kuvat Helsingin yöstä. En ole kuitenkaan itsepäisesti pitänyt kiinni omasta ajatuksestani, jos hän on ollut oikeassa. Hän tekee työnsä täysillä ja määrätietoisesti, kunnes saa lopputuloksesta haluamansa. Joskus on tullut sellainen tunne, että pahus miksi minä en tuota keksinyt. On ollut virkistävää kokeilla ja keksiä uutta, vaikka se on vienyt paljon aikaa. Olemme yhdessä printanneet hänen työhuoneellaan kaikki näyttelykuvat. Kuva: Caj Bremer. Pääsin mukaan aktiiviseen ryhmään, joka aloitti Hippolyten gallerian ja toi valokuvausta esiin uudella tavalla. Kuvan mies on kantanut tuolin talon harjakatolle nähdäkseen rallin paremmin. En varsinaisesti istunut ja miettinyt, että mitä tehdä. Minun neuvojani hän ei ole tarvinnut ja se on ok. Materiaali oli kallista. Tiesin, että kukaan muu ei ollut aikaisemmin tehnyt tätä. Tiesin, että hän saa koulun kautta paremmat lähtökohdat kuin minulla oli. Se on otettu Jyväskylän suurajojen aikaan vuonna 1963. Puhuimme valokuvauksesta ja seurasimme yhdessä näyttelyitä. Kokeilin luonnonvalossa vain keinovalolle tarkoitettua Cipachrome vedostuspaperia, jonka asetin kameraan filmin paikalle. Tutustuin Stefanin opettajiin ja opiskelukavereihin ja sain ilokseni aivan uuden näköalan valokuvaukseen. Vahva ajankuva sotien jälkeen teollistuneesta Suomesta, jota ei enää ole. Mies katolla on yksi Caj Bremerin ikonisimmista kuvista. Kuva: Caj Bremer. Stefan on auttanut minua paljon näyttelyjeni kokoamisessa ja kuvien digitoimisessa. Perhe ihmetteli mitä touhusin. Vas. Myös henkilökuvat studiossa ja kokeilut eri materiaaleilla olivat hienoja. Stefan tuntee tuotantoni niin hyvin, että jo ensimmäinen printtausyritys saattaa mennä nappiin. Yllä Nokinen valimon työntekijä juo pullosta maitoa vuonna 1957. 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Bremerit 2-20 versio 2.indd 23 15.2.2020 17.22. Pystytin kuvauskaluston pihalla moneen paikkaan ja kuvasin värikästä kahvimyssyä pienelle koepaperille. Arvostan sitä, että hän uhraa itsensä eikä löysäile
Hyvien opettajien ja vanhojen mestareiden inspiroimana löysin oman tyylini. Silloin haluttiin suoraviivaisesti vaikuttaa yhteiskuntaan. Valokuvaajan ammatti oli minulle normaalia. Jos ollaan rehellisiä, meillä on välillä ollut pieni kilpailuhenki siitä, kuka saa tehdä mitäkin. Valokuvauksesta tuli yhteinen asia. Arno Rafael Minkkinen opetti luovaa valokuvausta, joka oli meille uusi aluevaltaus. Bremerit 2-20 versio 2.indd 24 15.2.2020 17.22. Oik. Kyllästyin kuulemaan koko ajan, että seuraan isäni jalanjälkiä. Hän avarsi näkemystäni, ja ymmärsin että valokuvaus on oma taidemuotonsa. Se oli sitä 1970-lukua. Caj on mielestäni merkittävin suomalainen kuvajournalisti. Kuva: Vanessa Riki. Kuva: Stefan Bremer. Veimme äidin kanssa isää lentokentälle ja odotimme tuliaisia, kun hän palasi matkoilta. Se ei ollut enää ollenkaan rasittavaa. Stefan toteaa, että on antanut itselleen jo pitkään vapauden tehdä sitä mikä inspiroi ja huvittaa. Pääsin Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan 21-vuotiaana. Laatu on tärkeää, ei määrä." Lähdin 17-vuotiaana kotoa ja tiemme erkanivat. Caj innostui opinnoistani ja yhtäkkiä olimmekin samoissa porukoissa. Minkkinen ihmetteli opiskelijoille, missä on teidän mielikuvitus. 24 Kamera 2|2020 sTefan Bremer: epäilen, ettei minusta olisi tullut valokuvaajaa, jos isäni Caj ei olisi ollut kuvaaja. Olin ollut skeptinen valokuvataiteen suhteen ja pitänyt sitä amatöörien pimiökokeiluina. 14-vuotiaana sain isältä kameran, laatikon valokuvapapereita ja hyvän neuvon: "Tee yhtä kuvaa pimiössä niin kauan, kunnes se näyttää hyvältä. Suurimmalta osin katsomme kuitenkin hyväksyen toistemme työtä. Yllä Helmikuun paastokaudella Zulu-heimon jäsenet aloittivat päivänsä juomalla muovipulloihin kerättyä, hiekalla terästettyä, merivettä puhdistaakseen kehoa ja mieltä. Tarvitsin muutoksen. Olin kolme vuotta kuvatoimistossa töissä. Työ oli yksinäistä ja tylsää, enkä saanut keskittyä mihinkään. Seurasin isän työtä ja jännittäviä reportaasimatkoja. Opimme koulussa, että voimme tuoda mukaan myös taiteellisen näkemyksen. Sillä on varmasti ollut iso vaikutus. Sarjasta Afrikka, 1999. kysymys siitä, millainen suhde minulla on isäni valokuvaamiseen, on loppuunkaluttu. Hänellä oli hieno mahdollisuus luoda ura aikana, jolloin valokuva nousi Suomessa uudelle tasolle. Me olimme tottuneet kuvaamaan vain ympäröivää todellisuutta
Vas. Lehdet avasivat näkemystä ihmisen elämän ihanuudesta ja surkeudesta. Meissä on valokuvaajina paljon samaa, mutta olen laaja-alaisempi. Kuva: Stefan Bremer. Keskityn teemakokonaisuuksiin ja työstän sarjoja. Caj on ilmiömäinen tarinankertoja. Meitä oli iso aina kasa serkkuja viettämässä kesää Sipoossa. Caj on oman tien kulkija, joka osasi työssään kertoa tapahtumista niiden inhimillistä puolta korostaen. Olen onnellinen, että minulla on isä, jonka luovuudelle ei näy loppua 90 ikävuodesta huolimatta. Toisaalta teen myös reportaasimaisia juttuja. Caj'n kuvat 50ja 60-luvulta eivät vanhene ja ovat osa kansanhistoriaa. Caj onnistui anarkisesti vääntämään kameran välineellisyyden uuteen uskoon. Caj teki töitä toimittajien kanssa, jotka rakastivat Suomea, ja se on mielestäni ollut avain kaikkeen. Riittää että on näkemys ja kamera, jonka avulla tehdä päätelmiä ympäröivästä maailmasta. Tämä on myös motivaationi kuvata ja viihdyttää itseäni. Se on ollut mielenkiintoista. Caj on tallentanut maailmaa dokumentaarisemmin ilman poliittista sanomaa, vaikkakin hän on reportaaseissaan kommentoinut terävän kriittisesti ja humoristisesti yhteiskuntaa. Näyttelyissä yleisö kerääntyy hänen ympärilleen kuuntelemaan kertomuksia kuvien taustoista. Caj teki kolme isoa valokuva-albumia, jotka otetaan usein esiin. Haluaisin sanoa Caj'lle, että jatka sitä mitä teet ja keksi mitä keksit. mielestäni vAlOkuvAuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on dokumentoida muistoja. Tämä on myös motivaationi kuvata ja viihdyttää itseäni.” Bremerit 2-20 versio 2.indd 27 15.2.2020 17.22. Valokuva on minulle kommunikaation väline keskusteluun yleisön kanssa. Hän kokeili erilaisia materiaaleja ja tekniikoita – journalismiin verrattuna hyvin hidasta työtapaa – ja antoi myös sattumille mahdollisuuden. Reportaasit koostuivat monesta kuvasta ja hyvästä tekstistä. Se on vahva kuva ajasta, jota ei ole enää olemassa. Voisin luetella monta suosikkia Caj'n tuotannosta, mutta yksi on ylitse muiden. Nykyään Caj viihtyy myös Facebookin ääressä. Saatan inspiroitua pienestä asiasta, lehtikirjoituksesta tai tunteesta. Nämä viime vuosien omakuvat ovat eräänlaisia itsepaljastuksia täynnä huumoria ja tragikomediaa. Tämä on ehkä meissä samaa. Caj oli mukana leikeissä ja kuvasi meitä. Käytän välillä studiota. Hän ei varmasti ajatellut kuvatessaan meitä, että kuvat olisivat osa hänen tuotantoaan. Hän iloitsee aina, kun saa ihmiset nauramaan. 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Caj'n aloittaessa Viikkosanomissa kansainväliset tuulahdukset tulivat Suomeen. Kuvassa nokinen valimotyöntekijä juo pullosta maitoa. Hänellä on seuraajia, jotka ovat täysin ihastuneita hänen juttuihinsa. Päällimmäisenä tunteena on, että me rakastetaan toisiamme. Aihe voi olla abstrakti tai minimalistinenkin. Tämä oli uutta Suomessa, jossa valokuva oli ollut palstantäytettä. CAj heittäytyi lehtiuran jälkeen taiteilijaksi. Silloin kuvajournalismi nousi tekstin rinnalle. Minulla on jatkuva halu polemisoida ja olen tehnyt poliittisia pamfletteja. ” Valokuva on minulle kommunikaation väline keskusteluun yleisön kanssa. Valokuvasarja Duva/Diva on valokuvaaja Stefan Bremerin, teatteriryhmä Duv Teaternin, pukusuunnittelija Paula Variksen ja tanssikoulu Blue Flamencon yhteistyön tulos. Caj osasi kuvata elämää lämpimästi ja empaattisesti ilman journalismissa tavanomaista kyynisyyttä. Tuloksena syntyi lyyrisiä uniikkikuvia. Hän viihdyttää itseään jutuilla, vanhoilla ja uusilla kuvilla
Parhaat kuvausajat ovat keväästä myöhäiseen syksyyn. Hän oli nähnyt samanlaisia kuvia netissä ja halusi opetella itsekin kuvaamaan pyöreitä valomuotoja. Rantalan kuva Iltakellot valittiin vuonna 2018 Suomen Luontokuvaajien kilpailussa Vuoden luontokuvaksi. – Ne sopivat niin hyvin siihen, miten ajattelen luonnosta. TeksTi Anssi Koskinen kUVAT Taru Rantala P yöreä muoto rauhoittaa, sanoo luontokuvaaja Taru Rantala. Valopallokuva syntyy pitkällä putkella ja suurella aukolla. Talven vähäinen valo ei innosta kuvausreissuille. Valo on laskeva aurinko tai muu valon kajo, jossa kimmeltävät vaikka puolukan varvut tai koivun lehdet, Rantala kertoo. Joskus abstraktissa kuvassa valopallo on aiheena itsekin. Tästä ilmiöstä käytetään valokuvauksessa nimeä bokeh. luontokuvaus Bokeh 28 Kamera 2|2020 valopallot ja 0-seteli 2-20 .indd 28 15.2.2020 17.38. – Minulla on 300 mm:n teleobjektiivi, iso aukko tekee isoja palloja. – Eräs äiti sanoi valopallokuvastani, että hän haluaa nähdä tuollaisen joka aamu, ne ovat kuin energiapalloja, hän kertoo. Valon kimmellys näkyy kuvissa pyöreinä muotoina, kun kuvan terävyysalueen ulkopuolella oleva sumenee. – Valopallo tuo kuvaan uuden tason, Rantala sanoo. Kuvassa suuret valopallot kehystävät hentoa sinikelloa. Valo on luonnon valoa, Rantala ei edes omista valokalustoa. Hän ei tee kuviensa kanssa päällekkäinvalotuksia. Valo saa hänet liikkeelle. – Tykkään siitä, että kuvan saa kerralla purkkiin. Ja jos löydän hyvän kohteen, kasvin tai muun, niin alan kuvata sitä eri objektiiveilla. Rantala kertoo viettävänsä paljon aikaa kulkemalla luonnossa kameransa kanssa. Rantalan kuvissa valo tekee suuria ja pieniä helmimäisiä muotoja. Rauhallisuuden lisäksi pyöreä muoto symboloi ikuisuutta. Pyöreitä valohelmiä Taru Rantala kulkee luonnossa kameransa kanssa etsien valopalloja. Ennen Rantala kulki luonnossa pitkiäkin matkoja, nyt kuvauspaikat löytyvät useimmiten lähempää kotia. Valopallot tulivat Rantalan kuviin kymmenisen vuotta sitten. Joskus sellaista ei vain löydy. Rantalan koti on Seinäjoen Ojajärvenkylällä, jossa hän on maatilan emäntänä. – Intuitio kertoo, että mistä voisi tulla hyvä kuva. – Valopallo myös tukee kuvan sommittelua ja kuvan tarinaa
kysymyksessä ei ole huijaus! saatat vielä myydä sen hyvällä voitolla. Vaikka setelien aihekuvat vaihtelevat, niitä kaikkia yhdistää kääntöpuolella esiintyvä Euroopan tunnetuimpien nähtävyyksien kuvakollaasi. Omistatko nollan arvoisen eurosetelin, mutta olet joutunut maksamaan siitä. aito seteli Nolla-euron kannalta on kiinnostavaa, että nimellisarvostaan huolimatta se on tarkalleen oikean eurosetelin näköinen. Ehkä juuri oikean setelin näköisyys on luonut sen ympärille kasvavan keräilyharrastajien ryhmän. Keräilymarkkinoilla nollaeurosta maksetaan jopa kymmeniä aitoja euroja – painosmäärän loppuessa enemmänkin, kunhan seteli on laadultaan alkuperäinen. Mikä ihMeen nolla-euro. Ensimmäinen suomalainen nollaseteli ilmestyi vuonna 2017 kuva-aiheenaan Suomen Rautatiemuseo. Nykyisin seteliä löytyy muun muassa Australiasta, Brasiliasta, Egyptistä, Irakista, Intiasta, Japanista, Kuubasta, Perusta, Venäjältä – kaikkiaan kymmenistä eri maista. Sen huolellisesta painotyöstä vastaa sama ranskalainen setelipaino, joka valmistaa myös kaikki oikeat eurosetelit. TeksTi jA kUVAT Risto Raunio N olla-euron eli nolla-arvoisen eurosetelin ensimmäinen julkaisu tapahtui vuonna 2015 Ranskassa. Setelien perimmäinen tarkoitus on ollut kuvamatkalla Norjan nolla-euro 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi valopallot ja 0-seteli 2-20 .indd 29 15.2.2020 17.38. Se painetaan aidolle setelipaperille ja sen turvaominaisuudet kuten vesileima, hologrammi, varmuuslanka sekä juokseva numerointi vastaavat ostovoimaisen setelin ominaisuuksia. Sen jälkeen pääosin matkailukäyttöön ideoitu seteli on levinnyt räjähdysmäisesti virallisten euromaiden ulkopuolelle ympäri maailmaa
Tämän upean otuksen pääasiallinen saaliskanta koostuu hylkeistä, jotka niin ikään ovat jääpeitteestä riippuvaisia. Nykyisin jääkarhuja on erilaisten laskelmien mukaan enää noin 30 000 yksilöä, joista suurin osa elää Kanadassa. Moottorikelkoin varustautunut pieni kuvausryhmä seurasi kiikarointietäisyydeltä karhujen liikkeitä usean tunnin ajan ja lähestyi niitä hiljalleen noin sadan metrin etäisyydelle. Pohjoisten jäiden sulaminen on vaikuttanut negatiivisesti karhun ravinnonsaantiin, ja laji on taantunut nopeasti. 30 Kamera 2|2020 valopallot ja 0-seteli 2-20 .indd 30 15.2.2020 17.38. Jääkarhu on helppo yhdistää Norjaan, sillä sen hallinnoiman Huippuvuorten maisemissa niitä on vielä mahdollista nähdä. Sen kuva-aiheena on puhdas luontokuva eli Huippuvuorten maisemissa tallusteleva jääkarhuperhe tilanteessa, jossa emokarhu etsii ruokaa kahdelle nälkäiselle pennulleen. Jääkarhusta nolla-euro Ensimmäinen norjalainen nolla-euro syntyi vuonna 2019. toimia eräänlaisena matkamuistona, sillä usein niiden kuvassa on jokin julkaisijamaan merkittävä nähtävyys. Luontokuvat tai eläinaiheet eivät dominoi setelien kuvituksissa, mutta onneksi niitäkin löytyy. Jääkarhu on ihmiselle vaarallinen, sillä elinalueellaan se on ehdottomasti ravintoketjun huipulla. Myös harvinaiset vuosijuhlat ja huomionarvoiset tapahtumat ovat päässeet setelien kuva-aiheiksi
Uroskarhu painaa jopa 600 kiloa ja naaras noin puolet siitä. Pennut riensivät paikalle. ”Oppitunnin” päätyttyä karhuperhe nautti myöhäisen yöpalansa yhdessä ja katosi jäävuorien taakse. Norjan nolla-euron karhuperhe on kuvattu Huippuvuorilla Storfjordenin jäällä vappuna 2017. Emo komensi pentujaan, nuuhkaisi nopeasti lunta ja hyppäsi korkealle ilmaan. Leikkisät pennut aiheuttivat touhutessaan melua ja töminää, joten emo luovutti ja perhe jatkoi verkkaista matkaansa yöttömän yön harmaudessa. Kamerat taltioivat karhuperheen liikkeitä sekä etenkin pienten pentujen väsymätöntä telmintää. Keskiyöllä, pilvisen taivaan alla liikkuvaa emokarhua seuranneet pennut olivat kolmen tai neljän kuukauden ikäisiä ja äärimmäisen touhukkaita. Se tarjoaa hylkeille lämpimän suojan, jonka alle ne kaamosajan keskellä synnyttävät poikasensa. Valoa oli vain vähän, mutta onneksi karhut etenivät rauhallisesti, mutta päättäväisesti ruokaa etsien. karhukuvan synty 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi valopallot ja 0-seteli 2-20 .indd 31 15.2.2020 17.38. Meren jäälle sinihohtoisten jäävuorten lomaan muodostuu talven aikana paksu lumivaippa. Moottorikelkoin varustautunut pieni kuvausryhmä seurasi kiikarointietäisyydeltä karhujen liikkeitä usean tunnin ajan ja lähestyi niitä hiljalleen noin sadan metrin etäisyydelle. Emo työnsi hylkeen vielä kerran takaisin lumikuoppaan ja veti sen uudelleen esiin. Tuokio tämän hyljepäivällisen etsinnästä on nyt taltioituna Norjan ensimmäiseen nolla-euroon. Seteliin kuvattu karhuperhe eteni hiljalleen, mutta äkkiarvaamatta tilanne sähköistyi. Hetken kuluttua emokarhu löysi erään hylkeen hengitysreiän, jonka äärelle se jäi seisomaan kymmeniksi minuuteiksi. Etukäpäliensä varassa se pudottautui alas, puhkaisi lumen ja riuhtaisi lumikiepissä nukkuneen nuoren hylkeen ylös. Jääkarhun kohtaamiseen liittyy aina aitoa jännitystä, vaikka etäisyys olisikin turvallinen. Siihen se on päätynyt erään suomalaisen kuvapankin kautta. Kunnioitettavasta koostaan huolimatta ne ovat liikkeissään hämmästyttävän nopeita
On kuitenkin sattumaa, että hänestä tuli valokuvataiteilija. Valo puhuu pimeässä huoneessa Marja Pirilä on varhaisen valokuvausmenetelmän, camera obscuran, mestari. TeksTi Sanna Hillberg kuvaT Marja Pirilä 33 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Pirilä 2-2020.indd 33 15.2.2020 17.32
Lumouduin kuvasta, jossa lastenhuone dinosauruksineen oli muutettu camera obscuraksi ja ajattelin, että tästä täytyy jatkaa. Hän siirtyi opiskelemaan Taideteolliseen korkeakouluun ja päätti, että valokuvaa niin kauan kuin flow jatkuu. Hyvä, että sain myös ekologin koulutuksen ja tutkijan mielen. Ensimmäisen camera obscura -projektinsa CAMERA OBSCURA sisätila/ulkotila Pirilä aloitti vuonna 1996 ja se jatkuu edelleen. Näkökulmani olisi toinen ilman taustaani. Päätös alan vaihdosta syntyi lopputyötä tehdessä. Se ilo on jatkunut. Valokuvaus on hänelle keino ilmaista ajatuksia ja tunteita, kommunikoida muiden kanssa. KUKA marja pirilä Tamperelainen, vuonna 1957 syntynyt valokuvataiteilija, on erikoistunut camera obscura -tekniikkaan. Hänen teoksiaan on merkittävissä julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa. – Olin aiemmin kuvannut ihmisen suhdetta ympäristöön ihmisekologin näkökulmasta. Kuvien resonointi katsojiin on hänelle tärkeää, samoin kuin se ilo, että saa jakaa työnsä katsojien kanssa. Hän huomasi jo opiskeluvaiheessa, että ala ei sytytä hänessä samaa sisäistä paloa kuin valokuvaus. 34 Kamera 2|2020 Pirilä 2-2020.indd 34 15.2.2020 17.32. Sarjan teoksissa on kaiken ikäisiä ihmisiä, usein myös lapsia. Pirilälle myönnettiin Valokuvataiteen valtion palkinto vuonna 2000. Kuva: Petri Nuutinen P irilä on koulutukseltaan biologi. Camera obscura oli luonnollinen jatkumo neulanreikäkuvaukselle. Nyt oivalsin, että camera obscuran avulla saisin yhdellä valotuksella sekä sisätilan, siis ihmisen oman huoneen, että ikkunasta näkyvän ulkotilan sisälle heijastuneena ja vielä ihmisenkin samaan kuvaan! Siitä se lähti. – On hienoa nähdä kuinka neulanreikäkameraa tehdessä rujo laatikko tai mikä tahansa esine muuntuu kameraksi. – Tein gradua yksin kärpästen kanssa tutkimuskeskuksessa ja seurasin niiden muodonvaihdosta – ja samalla koin sen itse. huoneen metamorfoosi Pirilä kiinnostui neulanreikäkuvauksesta 1980-luvun lopulla valokuvausopintojen jälkeen. Nämä metamorfoosit kiehtovat minua loputtomasti. – Idean Sisätila/ulkotila -sarjaan sain nähtyäni Aperture-lehdessä Abelardo Morellin mustavalkoisia valokuvia. Tai kun kokonainen huone kokee muodonmuutoksen kameraksi
Kuvan taKaa Arno Rafael Minkkinen Surrealistinen totuus Arno Rafael Minkkinen kertoo, kuinka kaksi hänen omakuvistaan on syntynyt. Otin Jamestown, Rhode Island. Kuva on otettu Canon EOS 5DS R arno rafael Minkkinen 75-vuotias amerikansuomalainen valokuvataiteilija, jonka teokset ovat tavallisesti veistoksellisia omakuvia luonnossa, toimii professorina Massachusettsin yliopistossa Lowellin kampuksella ja hänellä on dosentuuri Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, retrospektiivinen Minkkinen-kirja teoksista julkaistiin 2019. Self-Portrait, 310 East 49th Street, New York, 1970. Aurinko oli oikeassa asemassa 10 minuutin ajan kello kuudelta aamulla. Minulla on kuitenkin varmuuden vuoksi negatiivit hyvässä tallessa todisteena aitoudesta. Kuvausta varten löysin hienon paikan: jyrkän ja jäisen kallionreunan. Viritin sitten Minolta SR-T 101 -runkoon 28-millisen linssin, laitoin kameran jalustalle ja säädin itselaukaisimen. Hieman myöhemmin, 1970-luvun alussa opiskelin Rhode Island School of Designissa, jossa opettajani Harry Calla ha n vaati, että opiskelijoilla piti olla vahva kuvakieli. Vedostin negatiivista varsinaisen kuvan lisäksi negatiivivedoksen, jossa varjokohdat erottuivat vaaleina ja osoittivat, että en manipuloinut kuvaa. Olin valmis ottamaan riskin, koska olisin tehnyt mitä vain miellyttääkseni opettajaani. Selfportrait, 1974 -kuvan näissä opinnoissani. Vaihe innosti minua kokeilemaan kaikkea uutta. Minulla oli etukäteen jonkinlainen idea kuvaan. Kukaan ei ole koskaan epäillyt kuviani manipuloiduiksi. kuka ” 38 Kamera 2|2020 Kuvan-takaa Minkkinen 2 2-20.indd 38 17.2.2020 9.14. Vaatteet pois päältä pakkasessa, kuvausasentoon, kuvan laukaisu ja nopeasti vaatteet takaisin päälle. Kuvat julkaistu Persons Projects, Berlinin luvalla. Tätä yhtä otosta lähdin kehittämään pimiöön. Tuijotin siellä negatiivia ja kääntelin sitä ihmeissäni. Harrystä oli tullut minulle kuin isä – oma isäni oli kuollut muutama vuosi aiemmin, eikä koskaan ehtinyt nähdä kuvaajauraani. Melkein kaikki työpajani oppilaat lähtivät seuraavana aamuna mukaan reissulle katsomaan uimahoususillaan vääntelehtivää miestä, joka ei muistuttanut ulkoisesti Arnold Schwarzeneggeriä, ei myöskään balettitanssijaa tai joogia. Self-Portrait, 2012, kertoo ajasta, jolloin otin haltuun digitaalikuvausta. Kuvien väliin mahtuu 40 vuotta ja viitisen sataa teosta. Kuva oli enemmän kuin surrealistinen – kuin totuuden todellisuutta. Kuvassa minusta näkyi ainoastaan yksi raaja. Jos olisin pudonnut kylmään veteen, se olisi sitten ollut siinä. TeKsTi Arja Krank KuvAT Arno Rafael Minkkinen N uorena valokuvaajana aloin kehitellä ajatusta omakuvista, joissa alastomuus näyttäisi ihmisen hauraan sielun luonnossa. Coloradossa, Anderson Ranch Arts Centerissä olin usein ihaillut Maroon Bells -vuorenhuippujen maisemaa. Toinen kuvani, Maroon Bells Sunrise, Aspen, Colorado. Kun olin siellä taas kerran pitämässä työpajaa, tuli mieleeni ottaa tietynlainen kuva auringonnousun aikaan. Se ei sivusta seurattuna ehkä näyttänyt mitenkään kuvauksellisen elegantilta. Paikassa oli hengenvaarallista kuvata. Tätä kuvaa varten kävin lokaatiossa päivää ennen työpajaa katsomassa auringon nousun ja varjojen paikat. Näytti aivan kuin olisin sukeltanut negatiivin toiselle puolelle ja etupuolelle olisi jäänyt vain jalka
TekSTi jA kuvAT Taneli Eskola historia Asahi Pentax Spotmatic 42 Kamera 2|2020 vanha pentax 2-2020.indd 42 17.2.2020 9.16. Pentax koulurepussa Asahi Pentax Spotmatic ja edistyvä harrastaja
Nyt piti kokeilla jotain pitkäjänteisempää. Harri Hietala kuvasi armeijakavereitaan, Pentti Hämeenlinnan yhteiskoulu, 1976. Vieläkin törmään neljänkymmenen vuoden takaisiin opiskelun laiminlyönteihin. Lukemani taiteilijaelämäkerrat olivat ruokkineet hölmöä ajatusta, että taiteellinen lahjakkuus avaisi kaikki ovet. Joidenkin mallien Bokeh herättää asianharrastajissa ylisanojen tulvan. Astuin paahteiselta Mikonkadulta sisään hämärään Valokuvatarpeisto Helioksen liikkeeseen Helsingissä. Firma aloitti vuonna 1919 valmistamalla optisia laitteita ja hiomalla linssejä. AsAhi PentAx täytti vuonna 2019 100 vuotta. Päätin kuljettaa uutta kameraa mukanani ja kuvata koulussa. Kesätyörahat eivät riittäneet ammattilaislaitteeseen, mutta Asahi Pentax Spotmatic oli houkutteleva, muotoilultaan ylivertainen esine. Kaupat syntyivät ja Prakticani jäi pölyttymään hyllylle. Kaupungin tunnelma oli kansainvälinen käynnissä olevan Etyk-kokouksen vuoksi. Ennen Asahia olin kuvannut Prakticallani kaikkea kiinnostavaa. Pelkkä lahjakkuus ei ylipäätään riitä. Niin ei käynyt. Koko maan kattavan kauppaketjun käytettyjen kameroiden lippuliike sijaitsi Hakaniemessä, mutta junalla tulleelle nuorelle Mikonkatu oli sopiva sijainti. Nykyisin Asahi tunnetaan pentaprismaan viittaavasta Pentax nimestä, joka ostettiin Itä-Saksasta Pentaconilta. Takumarit ovat pieniä ja suorituskykyisiä ja niiden tarkennuksen pehmeys on ensiluokkainen. Myyjä alkoi kaupata Nikonia. Esikuvia vastaavista projekteista sain lehdistä. K esä 1975 oli helteinen. Tulevaisuus valokuvauksen ja taiteen parissa alkoi hahmottua eikä kouluun keskittyminen ollut minun juttuni. 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi vanha pentax 2-2020.indd 43 17.2.2020 9.16. Takumar -objektiivit on aina tunnustettu hyviksi, mutta viime aikoina niiden status on noussut Leitzin ja Zeissin rinnalle arvostuksen ja laadun ylimpään kategoriaan. Asahin legendaaristen Takumar objektiivien nimi puolestaan tulee firman perustajan Kumao Kajiwaran veljen, taidemaalari ja valokuvaaja Takuma Kajiwaran nimestä. Kokonaista kuvasarjaa. Mikonkadun kuumuudessa ihailin jyhkeää Ateneum-rakennusta, mutten kovan valon vuoksi kuvannut sitä. Syksyllä aloitin lukion toisen vuoden
Harva kamera säilyi elinvoimaisena niin pitkään, mutta lopulta hitaana ja kömpelönä pidetty objektiivin kierrekiinnitys vaihtui K-bajonettiin ja elektroninen automatiikka ajoi Spotmaticin paitsioon, hienojen muistojen kameraksi. Pariisissa Pompidou Centerin kirjakaupassa kiinnitin kaiken huomioni hienoihin valokuvakirjoihin. Kokemus oli kuin Madeleine-leivos Marcel Proustille. Tungeksivat koululaiset muodostivat koulun käytäville mielenkiintoisia ryhmiä. Dokumentointirupeama päättyi penkinpainajaispäivään helmikuussa 1977. Suuremmat negakoot alkoivat kiinnostaa mutta Asahi säilyi käyttökamerana Kun kaipuu vanhaan kameraan alkoi kunnolla kaihertaa, ostin takaisin samanlaisen Spotmaticin Takumareineen. Kun tehtaan ensimmäinen oma sarjatuotantona valmistettu kamera Asahiflex I julkistettiin vuonna 1952, oli se alusta asti omanlaisensa. Sen koommin en Asahia nähnyt. AsAhi PentAx sPotmAtic Sammallahti siviilipalvelusmiehenä Suomen vankiloita ja Pentti Kakkori kotiseutuaan Pohjanmaalla. Muistoksi jäivät vain hotellihuoneessa olleet rullat. Jo 30-luvulla tehtaalle oli hankittu Reflex-Korelle kamera antamaan virikkeitä insinööreille. Siinä oli läpimittaava (TTL) valotusmittari, joka oli esitelty Photokinassa jo 1961 mutta jota sittemmin kehitettiin täydellisyyttä hipovaksi. Niinikään dresdeniläinen klassikko Praktiflex on vaikuttanut Asahiin. Priorisoimalla ergonomia ja riisumalla ylimääräiset pois saavutettiin käytettävyys, joka kantoi vuosikymmeniksi eteen päin. 44 Kamera 2|2020 vanha pentax 2-2020.indd 44 17.2.2020 9.16. Japanilaisen Asahi Pentaxin taustalla ovat dresdeniläiset innovaatiot. SP:n muotoilu ja viimeistely metallipinta teki siitä käteen sopivan, kuin sveitsiläisen kellon. Kun sitten aloitin valokuvauksen opinnot TaiK:issa, pääni meni pyörälle uusista ilmaisullisista ja teknisistä mahdollisuuksista. Kuvasin välitunnilla lumipyryssä koulukavereitani ja aiheesta tulikin vuosikymmenien kestoaihe. Välissä olleet neljäkymmentä vuotta katosivat. Kaikki mennyt palasi aistivoimaisena mieleen. Kun kaipuu vanhaan kameraan alkoi kunnolla kaihertaa, ostin takaisin samanlaisen Spotmaticin Takumareineen. t ie si t k ö sPotmAticiA (SP) on verrattu Volkswageniin, automaailman ikiliikkujaan. 50-luvun Japanin kamerateollisuus eteni laajalla rintamalla; esimerkkeinä Canon, Nikon, Zunow ja Miranda. Asahin lopullinen läpimurto maailmanmarkkinoille tapahtui 1964 kun Asahi Pentax Spotmatic julkistettiin. Kameran ja lompakon lisäksi varas sai jalkojeni juureen laskemani kamerarepun. kesään 1978 asti. Vertaus Volkkariin ontuu jos ajatellaan kameran siroutta. Vanhahtavan nahkapinnoituksen osuutta vähennettiin ja vähitellen otettiin käyttöön filmin pikasiirtovipu, tarkennusta helpottava mikroprisma sekä M42 kierre. Kokemus oli kuin Madeleine-leivos Marcel Proustille. Innovaatiot saivat vauhtia Euroopasta, mutta markkinointi suunnattiin muun muassa Yhdysvaltoihin
Tyylinäyte legendaarisen Super Takumar 1,4/50 mm optiikan bokeh-efektistä. vanha pentax 2-2020.indd 45 17.2.2020 9.16
Kaupungeissakin ruokintaan tarvitaan periaatteessa ympäristökeskuksen lupa, mutta tietoa kannattaa ensin hakea kaupungin nettisivuilta. Ruokaa eläinmalleille J atkuvan ruokinnan tai satunnaisemman ruualla houkuttelun avulla eläimiä on kuvattu iät ja ajat. 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi talviruokinta.indd 47 17.2.2020 9.19. Normaaliin linturuokintaankin tarvitaan maanomistajan lupa, mutta sen hankkiminen onnistunee maaseudulla soittamalla puhelinta tai ovikelloa. Kuvaus ruokintapaikalla Ruokaohjauksella saa upeita kuvia, esiOravia on ruokinnoilla helposti useita. Kasvinsyöjänisäkkäitä ruokitaan lähinnä talvisin, mutta isojen petolintujen ja nisäkkäiden haaskat ovat ympärivuotisia. Ne saattavat olla valppaita ja varovaisia tai aivan kesyjä. Lintujen ja muiden eläinten houkuttelu ruualla helpommin ja paremmin kuvattavaksi on suosittu keino, ja eräiden lajien kanssa ainoa mahdollisuus laadukkaisiin kuviin. Petohaaskat ovat raskaan lupaprosessin takana, joten kannattaa mennä vuokrakojuun, jos haluaa kuvata vaikka karhun. Töyhtötiaiset ovat harvassa nykyisin. Haaskanpitoon tarvitaan maanomistajan lupa. Tämä oppi muiden tiaisten mukana hakemaan ruokaa kämmeneltä. Ruokinnassa pitää huomioida siisteys. Esimerkiksi Helsingissä ruokinta on sallittua, paitsi jos se on erikseen kielletty. Kieltämisen perusteena ovat useimmiten rotat, joiden hyvinvointia kaupunki ei halua edistettävän. Keskellä metsää mätänevät lihanpalat tai omenat eivät ehkä niin haittaa, mutta taajamissa ei kannata sotkea. Perhoset ovat luonnollisesti kesäruokinnan kohteita. Lintujen ruokinta-alue pitää siivota keväällä, mutta jo talven aikana voi pari kertaa lakaista maassa olevat siemenet pois lintujen ulottuvilta. Pikkulintuja tulee ruokkia vain talvisin, tautivaara on silloin pienempi ja toisaalta sulan maan aikaan ruokaa pitäisi löytyä luonnosta riittävästi. Pienpedoille, kuten supille, ketulle tai näädälle metsästäTeksTi ja kuvaT Antti Koli eläimet ajattelevat ruokaa enemmän kuin ihmiset ja ovat ohjattavissa sen avulla. Eläin pysyy hetken paikollaan ja on kohdattavissa suunnilleen säännöllisesti. jät pitävät haaskaa syksystä talven loppuun
Pienen harjoittelun jälkeen oma näkemys selvenee, eli tietää tarkemmin mitä lajeja haluaa kuviinsa, ja etenkin minkälaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin kuvattavien tulisi asettua. Taajamissa valmiita ruokintapaikkoja riittää, mutta maaseudulla voi joutua pystyttämään oman. Paikallaan pönöttävä lintulauta ei ole yhtä tehokas kuvaajan kannalta, linnut eivät siinä kesyynny aivan samalla tavalla kuin aikaan sidotulla ruokinnalla. Rajattomat mahdollisuudet Säännöllinen, päivittäinen niukka ruokinta tuo paikalliset linnut kuvausetäisyydelle. Tavallisella, rasvaa ja siemeniä sisältävällä talviruokinnalla pääsee jo monenlaisiin kuviin. Sääntöjen lisäksi kuvaajan sopii ajatella itse. Ruokinta aloitetaan suunnilleen maan jäätyessä. Kanahaukan tai muun petolinnun ruokailu ei toki ole luonnotonta, mutta ei ehkä niin toivottavaakaan lintulaudalla. Vaihtoehtoiset paikat vähentävät talvella arvokkaan energian tuhlaamista nahisteluihin. Kuvausuran alussa mennään usein valmiille ruokinnalle ja otetaan kuvia, joissa ruoka joko näkyy tai ei näy. Kuvaaja voi piiloutumalla ja pitkällä linssillä (esim. Tai sitten valokuvasta on pystyttävä näkemään, että kyseessä eivät ole eläimen aivan normaalit toiminnat. Toinen tarkkuutta vaativa kohta on tiedonvälitys. Sääntö: suolistoperäisten ja muiden tautien leviämisen estäminen. Maasta tulisi kerätä pudonneet siemenet pois. Pallot on parempi irrottaa ja laittaa erilliseen telineeseen. Ruokinnan pitäisi tukea eläimiä, ei häiritä niiden normaalia elämänkulkua. Aikaisemmin järjestelyistä piti ainakin ilmoittaa, mutta lehdissä näkee harvoin vaikkapa "kuvattu ruokinnalta" mainintaa. Luonnollisten petojen, kuten isolepinkäisten, varpushaukkojen tai pöllöjen varalta ruokinta tulee sijoittaa oksien ja runkojen suojaamaan paikkaan. Satunnaisia vierailijoita, näin RuoKit lintuja vaStuulliSeSti: 2 3 48 Kamera 2|2020 talviruokinta.indd 48 17.2.2020 9.19. Tosin jos alueella on monia ruokintapaikkoja, ei tämä ole aivan ehdotonta. Lintujen ulosteet eivät saa joutua ruo1 kaan. Laudan on oltava riittävän korkealla ja niin asetettu etteivät kissat missään tapauksessa ylety lintuja saalistamaan. Linnut eivät saisi syödä maassa ollutta tai kostunutta, homehtuvaa ruokaa. Katsoja uskoo kuvan olevan totuudenmukainen, eikä kuvaaja voi, tai ainakaan hänen ei pitäisi tehdä harhaanjohtavia lavasteita ja tilanteita. Vapaana kulkevat kissat voi myös pyydystää haavilla tai loukulla ja viedä esimerkiksi eläinsuojeluyhdistykseen. Eläintarhat sen sijaan useimmiten mainitaan. Esimerkiksi salmonellaan sairastuneet linnut ovat pörhöllään ja niiden peräaukon seutu on likainen. Joitakin havaintoja on saatu jalastaan rasvapallojen verkkoon jääneistä linnuista. Lintujen kannalta paras on runsas ja monipisteinen ruokinta. merkiksi kalastavan kuningaskalastajan, tiiran tai pelikaanin veden alta kuvattuna. Sääntö: lintulaudan ja sen lintujen suojeleminen vapaana kulkevilta kissoilta. Vuoden Luontokuva -kilpailussa ei tarvitse mainita kuin kuvattavien siirtely, joka on pienimuotoisesti sallittua vain selkärangattomia kuvatessa. 600 mm) toki kuvata kesyttömiäkin lintuja. Monessa kansainvälisessä kilpailussa pärjänneessä kuvassa on runsaasti aikaa ja järjestelyä takana. Sääntö: ruokinnan jatkaminen maan sulamiseen saakka kuvaajan siihen kerran ryhdyttyä. Lintu kuolee pian ja samalla se voi sairastuttaa muut ruokailijat. Pikkulinnuilla pitää olla selkeä reitti ruuan luokse ja sieltä pois, mutta niin että isot pedot eivät pysty hyökkäämään
Pitäisi silti jaksaa kuvauksissaan kunnioittaa lintuja, eikä myöskään asettaa niitä petotai paleltumisvaaraan. lajeista Tavallinen ruokinta houkuttelee runsaan lajiston kuvattavaksi, hieman riippuen ympäristöstä, kuten esimerkiksi metsän laadusta. talviruokinta.indd 49 17.2.2020 9.19. Pikkunisäkkäät pysyivät piilossa, tämä yritti tiaisia huonolla menestyksellä. Maahan pudonneita siemeniä jyrsivät hiiret, rotat ja myyrät. Ohutnokkaiset siemensyöjät eivät näytä kovin pirteiltä lumiseen aikaan. Haukan havaittuaan taiset siirtyvät yläoksien suojaan, eikä niiden tarkkailu tai kuvaus enää onnistu. Ne ovat väsähtäneet muutossaan ja sinnittelevät lintulaudalla. Varpuspöllö tulee pöllöistä eniten ruokinnoille. Niillä on hyvä lajintunnistus; mekkala varpushaukan lähestyessä on paljon voimakkaampi kuin kanahaukan kohdalla. Pieniä pähkinöitä tai lihanpaloja voi piilottaa kuvasta näkymättömiin moni tavoin, esimerkiksi kuoren rakosiin, lehden taakse, kannon koloon tai kävyn juureen. Keltasirkku, järripeippo, fasaani, puukiipijä tai närhi ovat nekin kuvattavissa. Usein haukat kuitenkin odottavat kauempana ja syöksyvät parhaansa mukaan pikkulintujen kimppuun. Nykyisin olisi tärkeää ruokkia myös metsätiaisten eli hömö-, töyhtöja lapintiaisten elinalueilla vanhojen metsien äärellä ja sisällä. Seurasaaren runsaat ruokinnat pitivät myyrät monilukuisina ja samalla kettu viihtyi. Kesy kuusitiainen. Ne vahtivat toisinaan aivan lintulaudan vieressä, jopa pihapuussa. Tiaisten ja mustarastaiden lisäksi pikkuvarpuset, punatulkut, viherpeipot ja tiklit ovat kuvattavissa. kuten tikkoja tai petoja saa hollille vain riittävän runsaan ja pysyvän ruokinnan sekä ahkeran seurannan avulla. On päätettävä haluaako linnulla olevan kuvassa nokassa ruokaa vai ei. Usein höyhenet ovat pörhistettyinä kylmän karkottamiseksi. Tiaiset eivät niinkään pelkää kanahaukkaa. Pähkinänakkelit tai -hakit ovat jokavuotisia vieraita. Rautiainen hiippailee piileskellen, punarinta on näkyvämpi, mutta talvella paljon arempi kuin tiaiset. Yhä useampi lintu ja lintulaji jäävät talvehtimaan ruokinnan turvin. Ruokintapaikan lintuja ovat myös satunnaiset talvehtijat, kuten rautiainen tai punarinta. Lintulaudalla tehtävissä kuvausjärjestelyissä ei ole rajaa, joten vähitellen paikka saattaa muuttua melkein studioksi. Liian kauaa ei kuvaajan silti kannata olla aivan ruokinnassa kiinni. Tässä nautitaan pakastettua eli varastoitua myyrää. Tikkalajit käyvät talilla, joko palloilla tai puuhun metalliverkolla kiinnitetyllä sianrasvalla. Tavallaan mielenkiintoisempia ovat ravintoketjun seuraavalla asteella olevat pedot. Pöllöistä etenkin varpuspöllöön törmää lintulautojen äärellä. Suoraan lintulaudaltakin lintuja pitäisi silloin tällöin rehellisyyden nimissä kuvata, eli siten että katsoja ymmärtää kuvaustilanteen. Varpushaukka on kanahaukkaa pienempi ja saalistaa pienempiä lintuja
Pakkasen ja tuulen jälkeen tyyntynyt meri. luontokuvaus Talvinen meri 50 Kamera 2|2020 Talvi merellä 2-2020.indd 50 17.2.2020 11.45
Talvella merellä Meri on komea aina, talvella erityisen vaikuttava. TeksTi ja kuvaT Antti Koli 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Talvi merellä 2-2020.indd 51 17.2.2020 11.45. Luontokuvaajalle maisemia ja säätiloja riittää, eläimiäkin on siellä täällä
Tummat pilvet, kuten saapuva lumisade, vaatii pientä alivalottamista. Säätila vaikuttaa merellä jopa enemmän kuin metsässä tai kaupungilla. Paras sää lienee vaihteleva tilanteen muuttuessa nopeasti pilvien liikkeiden mukana. Sanonta "Meri on joka päivä erilainen" sopii myös talveen: samoilla paikoilla voi kuvata monta kertaa. Etelässä jäätä on nykytalvina vain kuukauden tai kaksi, pohjoisessa kuten Perämerellä jäätä on pitempään. Kulkeminen jäällä vaatii aikaisempaa suurempaa huolellisuutta jäiden heikkouden vuoksi. Meren yllä on usein vähemmän pilviä kuin mantereella, joka tekee sääennustuksista vielä aavistuksen epävarmempia. Kirkkaana päivänä lumi ja jää heijastavat valoa myös varjokohtiin, joten kuvaamista ei tarvitse jättää vain aamuihin ja iltoihin. Valotus riippuu merimaisemassa pilvistä, vaaleat pilvet tai auringonpaiste saattavat tarvita jopa kaksi aukkoa ylivalotusta. Merikuvia voi ottaa myös rannoilta, jos kokemus jäällä liikkumisesta on vähäinen. M eri on komea aina, talvella erityisen vaikuttava. Valotus on oikea silloin, kun yksityiskohdat erottuvat sekä erittäin tummassa että vaaleassa alueessa. Luont o k u v a a j a l le maisemia ja säätiloja riittää, eläimiäkin on siellä täällä. Etualan yksityiskohta näyttää, että jotain on edempänä, jotain muuta taaempana. Erilaisia valotuksia sopii kokeilla jo 52 Kamera 2|2020 Talvi merellä 2-2020.indd 52 17.2.2020 11.45. Sääennustuksista on hyötyä, mutta ne eivät aina kerro valotilannetta riittävällä tarkkuudella, etenkään vaihtelevan sään vallitessa. Tasainen maisemakuva ei tarvitse mausteeksi kuin linnun, käkkärämännyn, jääkiteen tai muun yksityiskohdan. Aamuja iltavalot ovat punaisempia. Usein pilvet auttavat syvyysvaikutelmassa, kun katse kulkee lähellä olevista pilvistä kaukaisuuteen. Erilaisia heijastimia tai lisäsalamaa voi käyttää esimerkiksi rannan kivien varjopuoliin. Maisemia ja yksityiskohtia Säätai valotilanne riittää hyvin talvisen merimaiseman aiheeksi. Tasaisessa lumitai vesisateessa saa muutaman kivan kuvan, mutta efekti on pitemmän päälle yksitoikkoinen. Kuvakulman joutuu valitsemaan jokseenkin tarkkaan, eli siirtymään jaloillaan suuntaan tai toiseen. Keskeistä kuvan tunnelmalle on horisontin sijoitus; miten muu kuvassa oleva suhteutuu horisonttiin. Avarassa maisemassa syvyysvaikutelma on haaste. Pilvet ja taivas vievät helposti yli puolet kuva-alasta, mutta säätilanne näkyy myös lähija eläinkuvissa
Sen on annettava lämmetä sisätiloissa kaksi tuntia joko muovipussissa tai tiiviisti suljetussa kameralaukussa, sulkeminen tehdään jo ulkona. Maisemia kuvatessa linssi voi olla laajakantin lisäksi tele, eläinten kanssa ehkä supertele. kuvauksen jälkeen: Kylmää kameraa ei voi tuoda pakkasesta sisätiloihin suoraan, muutoin se imaisee kosteuden pintoihinsa ja myös kameran sisään. Kenkiin voi kirkkaan jään aikaan kiinnittää liukuesteet. Merisavu, eli avoimesta merestä nouseva sumu lämpötilan ollessa vähintään 20 astetta pakkasella, on komea lisä etenkin alkutalven kuviin. Laajakulmalla saa kuvaan hienosti syvyysvaikutelmaa, kunhan pitää huolen ettei tausta muutu aivan merkityksettömäksi. Valmistajat antavat useimmiten laitteiden käytön rajaksi nolla astetta, mutta monet kuvaavat paljon kylmemmässäkin. Merisavun kuvaamisesta oli artikkeli Kamera-lehden numerossa 1/18. Rukkaset ja kynsikkäät pitävät sormet lämpiminä ja valmiina kuvauksiin. Jääpuikkoja syntyy korsiin, kiviin ja laitureihin meren ollessa sulana pakkasten aikaan. Kirkkaalla jäällä on enemmän kuvattavaa kuin lumisella. Kameran voi viedä niin alas kuin kehtaa ja kuvata vaikka kalansilmällä. Tietenkin jollain järjestelmällä, johon on viritetty pari extenderiä tai superzoompokkarilla voi onnistua, mutta ehkä ei ole yrittämisen arvoista. Merikuvaajan varusTeeT Talvisella Merellä on kylmä, varsinkin jos meri on vielä avoin. Suolaisen meriveden pärskeet ovat kaikista haitallisimpia. Kummallisia jäämuodostumia syntyy myös meriveden pinnan laskiessa, kun rantaan tai kiviin jäätynyt jää murtuu osan jäädessä ylemmäs. Viiksitimalit liikkuvat parvissa EteläSuomen ruovikoissa siemeniä syöden. Vastavalosuoja estää linssin sotkeentumisen pisaroihin. eläimiä liikkeellä Pelkällä jäällä liikkuu vähän eläimiä paikasta toiseen, lisäksi niiden kuvaaminen on hankala suuren näkyvyyden takia. Enemmän kuvattavaa löytyy rannoilta, saarista ja sulapaikoista. Ketut kiertelevät rannoilla ja myös saaresta toiseen. Tuuli saattaa kasata jäätä ahtojääksi, tavallaan jäävalleiksi. Lisänä voi olla luihin saakka puhaltava kova tuuli. Hyvät kamerat ja objektiivit kestävät jonkin verran vettä ja lunta. Yksityiskohdat, kuten jään kuviot tai kivet saattavat kertoa paljonkin talvisesta merestä. Nisäkkäistä jäällä liikkuvat esimerkiksi kettu ja saukko. vaaTeTus: Ohilentävää kotkaa tai ohijuoksevaa kettua paikallaan odottava kuvaaja tarvitsee pilkkijöiden haalarin ja selkeän eristyksen lumisesta maasta. Etualan kuurankukat päin valoa, heijastuminen pehmentää tummia kohtia. Linssipyyhe pitää olla matkassa. kuvausvälineeT: Akkuja tarvitaan ainakin kaksi, joista toista pidetään koko ajan lämpimässä. Kirkasta jäätä löytyy ensimmäisillä ja viimeisillä jäillä sekä pitkien suojajaksojen jälkeen. Kylmään kuitenkin tottuu, kun sille altistuu säännöllisesti. Jään kuvioita sopii kuvata myös lammilla, järvillä ja puroilla. Varsinkin tuulessa välineet pitää suojata roiskeilta ja sateelta, jollain kankaalla tai varta vasten tehdyllä objektiivisuojalla. Kaikkien haitallisinta on lähteä kostuneella kameralla takaisin pakkaseen kuvaamaan. Ne ovat kuvauksellisia ja vaikuttavia. heti rannalle päästyään, jotta on nopeammin valmiina kun kiinnostavia aiheita ilmestyy kuvattaviksi. Karvahatut ovat lämpimämpiä kuin keinokuituiset pipot, huppu päässä ei yleensä valitettavasti näe kovin hyvin. Naskalit pitäisi olla kaikilla jäällä liikkujilla. Tämä paksuturkkinen yksilö on kuvattu Helsingin Seurasaaren rannalla. Saukko etsii lähinnä ka53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Talvi merellä 2-2020.indd 53 17.2.2020 11.45
Talvisen meren kuvauksiin voitaneen laskea avoimina pysyvät ulkorannat ja virtapaikat. Merilokit ovat myös runsastuneet ja niitä näkee talvella samoilla alueilla kuin merikotkia. 7 x inspiroivaT kuvauspaikaT: 6 7 5 1 2 3 4 54 Kamera 2|2020 Talvi merellä 2-2020.indd 54 17.2.2020 11.45. Porvoon Emäsalon sillalta voi nähdä useita kotkia jäällä olevia kaloja syömässä. Niin kotkia kuin kettujakin voi houkutella kalaherkuilla jäälle, mutta totuttaminen vaatii aikaa. lastajien jättämiä kaloja, sekä matalan veden sulapaikkoja, joista pääsisi itse kalastamaan. Ne eivät onneksi ole yhtä arkoja kuin kotkat, mutta silti erittäin varovaisia. Telkkiä, sotkia ja koskeloita on sulapaikoissa. Vesilinnuista näyttävimpiä ovat joutsenet, etenkin kyhmyjoutsenia on taajamien sulapaikoissa talvehtimista yrittämässä. Kotkat ovat varovaisia ja tarkkanäköisiä, joten kuvaajan on hyvä olla piilossa ja paikallaan. Sinisorsia on siellä missä ruokkivia ihmisiäkin. Talvisin kotkat voivat eksyä ihmisten läheisyyteenkin kesää useammin. Pääkaupunkiseudulla kotkia on esimerkiksi Vanhankaupungin lahdella ja Soukan venesatamassa. Rantapusikoissa kärkkymällä saattavat kuvaukset jotenkin onnistua, mutta nisäkkäiden kanssa kohtaamiset ovat valitettavan satunnaisia. Alleja voi olla ulkomerellä talvehtimassa tuhannen linnun parvessa, niitä näkee vaikka Ruotsin ja Tallinnan lautoilta. Kettu hakee myös heikkokuntoisia lintuja. Lumisade näkyy parhaiten tummia puita ja kiviä vasten. Merikotkat ovat runsastuneet, talvella niitä on nähtävillä sisempänä kuin kesällä. Muitakin lokkeja lentelee, etenkin nuoria. Tuulta vähän alle 20 metriä sekunnissa. Tiirassa on muutenkin paljon mielenkiintoisia lintuhavaintoja. Suurempi ruokinta on jo luvanvaraista. Tukholman päässä voi nähdä merikotkankin sangen läheltä. Valtakunnallinen lintutietopalvelu Tiira kertoo, että Maskussa Mynälahdella oli 11.12.2019 nähtävillä 33 merikotkaa. 1 Uutela 2 Hanko 3 Porkkalanniemi 4 Meri-Pori 5 Hailuoto 6 Utö 7 Jurmo Myrsky Helsingin Uutelassa. Jäljistä huomaa missä eläimet ovat liikkuneet, ketulla taitaa olla hieman säännöllisemmät liikkeet talvella kuin saukolla. Ne ovat hämärän eläimiä, mutta satunnaisesti valoisaan aikaan liikkeellä. Vakituisia paikkoja ovat kalastajien jätökset, lisäksi ne kiertelevät jään reunaa syötäväksi sopivia vesilintuja etsien
Tee tallentamastasi kuvasta kopio varsinaista korjaustyötä varten. näiden Photoshop -ohjeiden avulla voit palauttaa monet kuvat lähes alkuperäiseen väriloistoonsa. KuvanKäsittely Värit takaisin 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_kuvankäsittely 2-2020.indd 55 17.2.2020 9.27. Tarvitset työhön hyvän skannerin ja M KuvanKäsittely Jari Tomminen esittelee vinkkejä kuvankäsittelyyn Adobe Photo shopilla ja Lightroomilla. ennen skannausohjelman, joka kykenee tallentamaan kuvan häviöttömässä, vähintään 16-bittisessä tiedostomuodossa, värit tarkasti toistavan näytön sekä Photoshop CS:n, CC:n tai vastaavan kuvankäsittelyohjelman. Jos kuva avautuu Camera Raw -moduuliin, älä tee siihen muutoksia. Tämän opastuk sen esitietovaatimuksena ovat ku vankäsittelyn perusteet: tasojen käyttö ja valintaalueiden teko. Jos mahdollista, aseta kuvan mustaja valkopisteet hieman histogrammin ääripäiden ulkopuolelle niin, että lopputuloksena on hyvin loiva kuva ilman täyttä mustaa ja kirkkainta valkoista. Varmista kuitenkin, että kuva siirtyy Camera Raw:sta Photoshopiin edelleenkin 16-bittisenä ja mielellään ProfotoRGB-profiloituna. 1970luvulla val mistetusta kuvasta syaani värikerros on haalistunut olemat tomiin. Kuva skan nauksen jälkeen en nen korjailua. Tallenna kuva 16-bittisenä (per osaväri) häviöttömässä muodossa (esimerkiksi pakkaamaton tai lzw-pakattu tiff) mahdollisimman suurella väriavaruudella (ProfotoRGB tai Adobe RGB) tai, jos skannausohjelmasi sallii, raakamuodossa (esimerkiksi dng). Skannausohjelmassa voit käyttää automaattista valkotasapainon säätöä. teksti ja kuva Jari Tomminen onet vanhat väripaperikuvat ovat vuosien saatossa muuttuneet puna-kelta-oransseiksi. 2 avaa kuva Photoshopissa. Palauta haalistuneen valokuvan värit vanhat valokuvat ovat usein menettäneet osan väreistään. Osa on toteutettavissa myös muilla, ilmai sillakin ohjelmilla. Tällaisenkin kuvan pystyy todennäköisesti pelastamaan. tee näin: 1 sKannaa kuva mielellään hieman suuremmalla tarkkuudella, kuin normaalisti tarvitsisit
Nosta nyt punaisen ja magentan värikylläisyyttä, jotta tytön vaatteiden punaiset sävyt saadaan paremmin esiin. Myös sininen puskee esille liian voimakkaasti, minkä huomaa lehtivihreän kylmästä sävystä. Komento muuttaa maskin käänteiseksi. Älä koske tässä vaiheessa Master-säätimiin, vaan koeta säätää kuvan väritasapaino mahdollisimman luonnolliseksi ja neutraaliksi osavärien säädöillä. Tytön iho ja koiran turkki ovat myös hieman ylivalottuneet. Kopioi edellisen tason tasomaski tälle 3 4 10 6 7 56 Kamera 2|2020 OK_kuvankäsittely 2-2020.indd 56 17.2.2020 9.27. Valinta-alue tekee säätötasolle automaattisesti tasomaskin. Luo tasopinon päällimmäiseksi uusi säätötaso Hue/Saturation. Paina sitten Ctrl/Komento-I. Vastaavasti vedä valkopisteen kolmio aivan histogrammin oikean pään kohdalle. 3 luo kuvatason päälle säätötaso Levels. Lopuksi nosta vielä Master-kanavan värikylläisyyttä ja laske yleistä valoisuutta, mutta vain hieman. Väriä pitää myös tummentaa. Paina seuraavaksi Alt/Optio-näppäin pohjaan ja raahaa edellisen säätötason tasomaski uuden säätötason maskin päälle. 6 tytön ja koiran kontrasti on hieman hailakka, joten parannetaan sitä luomalla uusi säätötaso Curves. Neonvalomaisten vihreiden kylläisyyttä pitää alentaa. 5 luo jälleen uusi säätötaso Hue/Saturation. Tämä kääntää valinta-alueen käänteiseksi niin, että valittuna on kohteen ympäristö. Pudotetaanpa siis senkin kylläisyyttä reilulla kädellä. Hyvänä vertailukohtana voi käyttää oksien välistä pilkottavaa vaaleanharmaata seinää. 4 valitse seuraavaksi kuvan pääkohteet sopivalla valintatyökalulla ja paina Ctrl/ Komento-Shift-I (Win/Mac). Esimerkissämme keltaisen sävyä pitää hieman muuttaa luonnollisemmaksi ja sen värikylläisyyttä lisätä. Kysymykseen, korvataanko olemassa oleva maski uudella, vastaa painamalla Yes. Vedä histogrammin alareunassa oleva mustapisteen kolmio kohtaan, jossa histogrammin vasen reuna alkaa nousta. Ensimmäinen korjaus (vaihe 3.) nosti palautetun syaanin kontrastia ja värikylläisyyttä tarpeettoman suureksi. Niiden sävyjen saamiseksi turvalliselle alueelle keltaisen valoisuutta (Lightness) pitää pudottaa. Toista tämä sekä vihreälle (Green) että siniselle (Blue) värikanavalle. Avautuvasta ikkunasta valitse pudotuslistasta punainen värikanava Red. Nämä korjataan säätämällä syaanin sävyä ja alentamalla sen kylläisyyttä reilusti
Vie kohdistin tälle pinnalle ja napsauta. Seuraava säätö pyrkii oikaisemaan kuvan yleissävyn luonnollisemmaksi. Tallenna kuva litistämättä sitä Photoshopin omassa tiedostomuodossa. Vaihda tason sekoitustilaksi Luminosity, jotta se ei muuta kuvan värejä. Valitse punaiset housut käyttämällä värisävyvalintaa: Select > Color Range… ja valitsemalla housujen punaiset sävyt. uudelle tasolle. 7 tähänastiset korjaukset ovat keskittyneet lähinnä puuttuvan väri-informaation palauttamiseen. 10 tytön housujen valot ja varjot eivät vielä erotu kunnolla. Valitse avautuvan dialogin histogrammin vasemmalta puolelta keskimmäinen, neutraalisävyjen pipetti. Vaihda sekoitustilaksi Luminosity. Etsi sitten kuvasta väripinta, jonka tulisi olla mahdollisimman neutraali. 8 Kuvan yleissävy on vielä hieman vaisu. Käännä tasomaski mustaksi painamalla Ctrl/Komento-I ja maalaa isolla, pehmeällä siveltimellä valkoista niille alueille, joiden vihreät sävyt olivat liian kirkkaita. Valitaan listasta Warming Filter (85) ja säädetään sen tiheys (Density) sopivaksi. 9 Kuvan ottohetkellä on selvästi ollut aurinkoinen kesäpäivä. Tee sen jälkeen sävykäyrän alimman kolmanneksen kohdalle pieni notkahdus. Luo uusi säätötaso Levels. Luo uusi säätötaso Hue/Saturation ja laske vihreän kanavan värikylläisyyttä, kunnes ongelmallinen alue näyttää luonnolliselta. Valinta-alue aktiivisena luo uusi säätötaso Curves ja säädä käyrä suhteellisen jyrkäksi S-käyräksi. Entisöin nin onnistumiseen vaikuttaa paljon käy tettävissä olevan vih jetiedon määrä. Lopuksi voit rajata kuvasta mahdolliset ylimääräiset reunukset pois. Koeta saada housujen kontrasti mahdollisimman luonnolliseksi. Jälkeen KaiKKi tasot: 12 Opastuksen lisäkuvat löydät artikkelin verkkoversiosta kamera-lehti.fi/ palauta-varit 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_kuvankäsittely 2-2020.indd 57 17.2.2020 9.27. Vaihda tason sekoitustilaksi Soft Light ja säädä tason läpinäkyvyys sopivaksi. 11 vasemman alakulman nurmikko on vielä sävyltään liian ”neonvalovihreä”. Siivoa tasomaski niin, että vain housut ovat maskissa valkoisina. 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Värikorjattu kuva on huomattavasti luonnollisemman ja tasapainoisemman näköinen. Tämä syventää kohteen tummia sävyjä ja parantaa kuvan selkeyttä. Lisätään lämmön ja auringon tuntua luomalla uusi säätötaso Photo Filter. Luo pinon päälle uusi säätötaso Hue/Saturation ja nosta Master-kanavan värikylläisyyttä, kunnes värit alkavat näyttää täyteläisemmiltä. 12 luo vielä kaikista tasoista koontikopio pinon päällimmäiseksi painamalla Ctrl/ Komento-Alt/Optio-Shift-E. Näin voit tarvittaessa myöhemmin muuttaa korjausten säätöjä ja tehdä kuvaan lisää korjailuja
Kamera maksaa noin 2 600 euroa (runko) ja Nikkor AF-S 24–120 mm f/4 G ED VR -objektiivin kanssa noin 3 100 euroa. actionkamera Insta360 | ONE R 350–600 € www.boston.fi Modulaarinen actionkamera Insta360:ltä Sony on esitellyt uuden GP-VPT2BT -kuvauskahvan langattomalla kauko-ohjaimella. Canonilta nopea ammattikamera Edistynyt järjestelmäkamera Nikonilta Järjestelmäkamera Nikon | D780 2 600 € (runko) www.nikon.fi nikon on esitellyt uuden täyden kinokoon järjestelmäkameran. Kahva kytkeytyy kameroihin bluetoothin avulla. Nikon D780 on saatavilla alkukeväällä 2020. Monipuolinen, luotettava ja johdoton kahva parantaa kuvaajan liikkuvuutta. Videokuvauksessa kamera käyttää kennon 6K-tarkkuutta tuottaessaan 4K/uhd-videoaineistoa kuvataajuuksilla 30p, 25p ja 24p ilman rajauskerrointa. BoSton DiStriBution tuo myyntiin Leican kanssa yhteistyössä kehitetyn modulaarisen Insta360 ONE R -actionkameran. Insta360 ONE R tulee saataville tammikuussa. D780:ssä on reaaliaikanäkymässä nopea hybridityyppinen automaattitarkennus sekä etsimessä 51-pisteinen vaiheen havaitseva automaattitarkennus. Insta360 ONE R 4K Edition maksaa noin 350 euroa. Kamerarunko maksaa 8 100 euroa, pakettiin sisältyy 64 Gt:n CFexpressmuistikortti sekä kortinlukija. Runkoon voi kiinnittää erilaisia linssimoduuleja, joilla voi kuvata tavallisia (jopa 5,3K) tai 360 asteen (5,7K) videoita ja valokuvia (jopa 19 Mpx). GP-VPT2BT tulee myyntiin helmikuussa. koonnut Jari Tomminen TEKNIIKKA 58 Kamera 2|2020 Tekniikka 2-20.indd 58 17.2.2020 9.32. Hämärätarkennus-tila toimii aina ?6 EV:hen saakka. Kamerassa on nopea sarjakuvaus: jopa 7 k/s etsinkuvauksessa ja 12 k/s reaaliaikanäkymän tilassa. Silmäntunnistus antaa mahdollisuuden ilmeiden seurantaan. Täyden kennokoon 4K 60ptai 5,5K 12-bittinen raw-video avaavat uudet luovat mahdollisuudet. Leicalinssimoduulin sisältävä Insta360 ONE R 1-Inch Edition maksaa noin 600 euroa. Tarvittaessa GP-VPT2BT muuttuu myös jalustaksi alaosan avaamalla. Kamerassa on uusi Digic X -prosessori, uuden sukupolven 20,1 megapikselin kenno ja parannettu ISO-herkkyys 102 400 (laajennettavissa ISO 812 600:aan). Se tarjoaa vakautta ja käyttömukavuutta. Kameran toimitukset alkavat helmikuussa 2020. Kamera on vedenpitävä viiden metrin syvyyteen asti. Langaton kuvauskahva Sonylta Kuvauskahva Sony | GP-VPT2BT www.sony.fi järjestelmäkamera Canon | EOS-1D X Mark III 8 100 € www.canon.fi Canon EOS-1D X Mark III -kamera kuvaa jopa 20 kuvaa sekunnissa LiveView -tilassa joko sähköisellä sulkimella äänettömästi tai mekaanisella sulkimella liikkeen pysäyttäen tai 16 kuvaa sekunnissa optista etsintä käytettäessä. DJI Mavic Protai Pro 2 -kopteriin kiinnitettävä Insta360 ONE R Aerial Edition maksaa noin 600 euroa. 4Kja 360-linssimoduulit yhdistävä Insta360 ONE R Twin Edition maksaa noin 530 euroa. GP-VPT2BT on yhteensopiva Sonyn kameramallien ?9 II, ?9, ?7R IV, ?7R III, ?7 III, ?6600, ?6400, ?6100, RX100 VII ja RX0 II kanssa kameran varusohjelmiston päivityksen jälkeen. Kamera pystyy seuraamaan jopa lasien tai kypärän peittämiä kasvoja syväoppimiseen perustuvien automaattitarkennusalgoritmien ansiosta. Insta360 ONE R:n rungon muodostavat akkualusta ja näyttömoduuli. Kahva sopii monenlaiseen sisällöntuotantoon vlogeista matkakuvaukseen ja jokapäiväiseen käyttöön. Hintaa ei ole vielä ilmoitettu
Toinen, jalustan käyttöä edellyttävä toiminto, on Live Composite. ominaisuuksia OM-D E-M5 III muistuttaa E-M1 -mallia. Samalla tuli tilaisuus kokeilla myös Olympus M.Zuiko Digital ED 17mm F1.2 PRO -objektiivia. SD-korttipaikkoja on vain yksi, mutta se tukee nopeamman tallennuksen UHS-II -standardia. Aiheen tunnistava hybridityyppinen tarkennus tunnistaa kohteen kasvot ja silmät, ja se pystyy lukittumaan kohteeseen, vaikka kasvot välillä peittyisivät näkyvistä. Kameralla voi kuvata 50 MP korkearesoluutiokuvia, kun käyttää jalustaa. Näistä yhdistettynä kamera tallentaa kuvan, jonka terävyysalue on erittäin laaja. E-M5 III:n mukana saatiin testattavaksi Olympus M.Zuiko Digital ED 45mm F1.2 PRO MFTja Olympus M.Zuiko Digital ED 12-200mm f3.6-6.3 -objektiivit. OI.Sharen avulla voidaan etäohjata kameraa, myös videokuvauksessa, ja tuoda kuvia kamerasta älylaitteeseen. Matkailijan käyttöön tarkoitetussa kamerassa on IPX1-standardin sääsuojaus, ja sen kuvanvakaaja on 5-akselinen. Reissaavaa ihmistä kiinnostava Olympus Image Share -applikaatio puolestaan yhdistää kameran älylaitteeseen. Olympus Capture -ohjelmiston avulla pystyy säätämään kameran tärkeimpiä toimintoja tietokoneesta langattomasti. Kenno on edellismalleista tuttu 20,2 MP CMOS, ja kuvan tallentamista sekä muita sähköisiä tointoja hallinnoi TruePic VIII -prosessori. Pieni koko ja keveys teksti ja kuvat Timo Ripatti olympus oM-D e-M5 iii O lympus esitteli lokakuussa OM-D E-M5 III -kameran, jonka suunnittelussa on panostettu pieneen kokoon ja keveyteen. Havaintoja Testissä ollut kamera painaa vain 414 grammaa. Monet sen toiminnoista ovat joko samoja tai hyvin vertailukelpoisia. Menetelmällä kuvatut 8 valotusta yhdistetään yhdeksi kuvaksi suoraan kamerassa. Tilannetta helpottamaan on kehitetty ECG-5 -otekahva, hinta-laatusuhde kameran sovellukset akunkesto ja menuvalikko herkkyys-kohinasuhde koonnut Jari Tomminen TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Tekniikka 2-20.indd 59 17.2.2020 9.32. Akunkestoksi ilmoitetaan 310 valotusta, CIPA-menetelmällä testattuna. Tarkennusjärjestelmässä on 121 kontrastia mittaavaa pistettä ja 121 vaiheentunnistussensoria. OI.Palette -liitännäisen avulla voi kännykällä tai tabletilla edelleen muokata kuvia erilaisilla toiminnoilla, kuten taidesuotimet, värivalitsin, sekä valoja varjokohtien hallinta. Se ottaa maksimissaan 999 valotusta yhdellä laukaisimen painalluksella. Kolmas, jalustan käyttöä vaativa toiminto sekin, on tarkennuksen haarukointi. Samalla ohjelmalla voi myös siirtää kuvat tietokoneelle. Kuvanvakaajan suorituskyvyksi ilmoitetaan 5,5 EV, ja kun käytetään objektiiveja joissa on oma kuvanvakaaja, saadaan tehoksi jopa 6,5 EV. Se on niin pienikokoinen, että isompikätinen ei saa kaikkia sormiaan mahtumaan käsikahvalle. Kameran ja myös kohteen pitää pysyä liikkumatta valotusten välillä. Ne ovat kaikki ristikkäistyyppisiä. Uuden Micro Four Thirds -kuvakoon kameran ominaisuudet ovat parhaimmillaan silloin, kun tarvitaan helposti mukana kuljetettavaa kameraa. Puskurimuistiin tallentuu silloin yksi sekunti eli 14 valotusta ennen laukaisimen pohjaan painamista. Kameran akun voi ladata mukana tulevalla laturilla tai suoraan USB-liitännän kautta. Se yhdistää peräkkäisten valotusten kirkkaimmat pikselit yhdeksi raakatiedostoksi ilman, että kuva ylivalottuu. Videotallennuksen laatu on maksimissaan 4K UHD, ja se käyttää kennon koko leveyttä. Kuvaamisen aikana ei voi ladata akkua. Tekniikka sopii erityisesti lähikuvaukseen. testissä Olympus OM-D E-M5 III on helposti kuljetettava kamera. Jokainen valotus tarkentuu hiukan eri etäisyydelle. Hitaamman ja nopeamman sarjakuvauksen lisäksi on käytettävissä myös Pro Capture -toiminto. Yhdellä kädellä kuvaamista ajatellen on valotustapaa ohjaava komentopyörä siirretty laukaisinnastan ja sähköisen etsimen väliin, ja peukalontuki on muotoiltu kookkaammaksi. Se alkaa toimimaan heti kun kameran laukaisin painetaan puoleen väliin. Menetelmä tuo lisää kuvanlaatua esimerkiksi maisemakuviin, mutta aiheessa ei saa vesi edes värähdellä, eivätkä puiden oksat huojua
1900 euroa. Koska kennon kuvailmaisimet ovat todella pienikokoisia, niiden valonkeräyskyky ei yllä isompien kennojen tasolle. 180 euron hinnalla. Malli: Katariina Souri TEKNIIKKA Järjestelmäkamera olympus M.Zuiko Digital eD 17mm F1.2 Pro, 1/80s, f/1,2, iSo 200. Himmentäminen yli f/8:n tuotti kuviin lisääntyvää pehmeyttä, diffraktiona tunnetun fysikaalisen ilmiön takia. Kahvassa ei ole sähköisiä liitäntöjä ulkomaailmaan. Maalausateljeen lopettamisbileistään tavoitettu taiteilija loisteputkien valossa. Varjopuolena on pienikennoisen kameran vaatimaton ISOherkkyys suhteessa kohinan määrään. joka lisää kameran korkeutta yhden sormenleveyden verran. Sarjakuvaus, välkynnänpoisto ja kuvanvakaaja käytössä. Tekniikka 2-20.indd 60 17.2.2020 9.33. Tämän jutun laitekuvissa on käytetty juuri tuota tekniikkaa. Sivulle kääntyvä takanäyttö on vloggaajan käytössä kätevämpi kuin kameran ylätai alapuolelle kääntyvä. Olympus M.Zuiko Digital ED 12200mm f3.6-6.3 -objektiivin paras piirto saatiin 12-18 mm polttovälialueella suurimmalla aukolla tasaisesti yli 1800 linjaparia / kuvan korkeus. Objektiivit voidaan suunnitella pienikokoisiksi ja kevyiksi, tai vaihtoehtoisesti valovoimaisemmiksi kuin kilpailijansa. Kameran omaan laskentaan perustuva Live Composite -valotustenyhdistämistoiminto toimii esimerkillisen hyvin valomaalauskuvauksessa, ja tuotekuvauksissa pystyi tekemään monipuolisia valaisuja liikuttamalla peiliä tai valkoista heijastinta kohteen ympärillä niin, että varjokohtiin saatiin lisää valoa. Aukolla f/11 oli resoluutio tästä huolimatta yli 1400 LP/KK – täysin riittävä A3-tulosteisiin. Kahvan joutuu irrottamaan kamerasta ennen akun poistamista. Himmentäminen yli f/8:n tuotti kuviin selvästi havaittavaa diffraktiota. objektiivit Olympus M.Zuiko Digital ED 45mm F1.2 PRO MFT -objektiivin paras piirto saatiin aukolla f/2,8 yli 2600 linjaparia / kuvan korkeus, joka on testauksissa käytetyn TE42-testitaulun paras mitattavissa oleva resoluutio. Tärkeitä asioita videokuvaajalle. Harmillista, koska tässä olisi ollut tilaisuus lisätä kuulokeliitäntä ja virransyöttö kuvaamisen ajaksi. Kennon paras teoreettinen resoluutio on 1944 LP/KK. Objektiivi ylitti tämän tason kaikilla kuvausaukoilla väliltä f/1,2 – 8, Himmentäminen yli f/8:n tuotti kuviin selvästi havaittavaa diffraktiota. Kuvausotteesta tulee vakaampi, ja kahvan myötä saadaan laukaisinnasta ja yksi komentopyörä ergonomisempaan paikkaan, n. Tulos on erinomaista tasoa, kun kennon paras teoreettinen resoluutio on 1944 LP/KK. Videokuvaajaa miellyttävä asia on kiertyväksi ja kääntyväksi saranoitu takanäyttö, joka kääntyy myös kuvaussuuntaan. Pienikokoisesta kennosta on sekä hyötyä että haittaa. Tulos on siis kiitettävää tasoa. Aukolla f/11 oli resoluutio vielä kuitenkin 1688 LP/KK, eikä sumentuminen estänyt kuvien tulostamista A3-kokoon. Suljinaika, valkotasapaino ja ISO-herkkyys automatiikalla. Kameran laajennettu ISO-herkkyys päätetty jättää lukemaan 25 600 hyvästä syystä. Tätä objektiivia myydään kittinä yhdessä kameran kanssa, ja yhteishinnaksi tulee silloin n
1 Sarjakuvausja infopainike sekä näytön katkaisin ja on-off -vipu. 2 Kameran mukana toimitettava salamalaite FL-LM3. 1 2 3 4 5 7 8 6 9 olympus oM-D e-M5 iii oLyMPuS M.Zuiko Digital eD 45mm f1.2 Pro MFt oLyMPuS M.Zuiko Digital eD 12-200mm f3.5-6.3 oMinaiSuuDet objektiivityyppi valovoimainen lyhyt teleobjektiivi vakioja telezoomobjektiivi objektiivin kiinnitys Micro Four thirds -bajonetti Micro Four thirds -bajonetti Polttoväli (kinovastaavuus) 45 mm (90 mm) 12-200 mm (24–400 mm) aukkoalue f/2,8 – 16 f/3,5 (6,3) – 22 Diagonaali kuvakulma 27 astetta 84,1–6,2 astetta kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä 130 x 173 mm 37,6 x 28,2 mm kuvanvakain, teho 5 ev Linssirakenne 14 elementtiä, 10 ryhmää 16 elementtiä, 11 ryhmää erikoiselementtejä 1 asfäärinen, 1 eD-, 4 HR-elementtiä, erikoispinnoitteita 3 asfääristä, 2 super eD, 2 eD-, 1 super HR -elementtiä, 2 HRelementtiä, erikoispäällysteitä etäisyysnäyttö kyllä ei terävyysaluenäyttö kyllä ei Lähin tarkennusetäisyys 50 cm 22 cm Maksimi kuvautumissuhde 0,1x 0,46x tarkennus automaattija käsitarkennus automaattija käsitarkennus tarkennustapa sisäinen, askelmoottori sisäinen, askelmoottori Himmenninrengas ei ei Himmentimen lehtiä 9 kpl 7 kpl Vastavalonsuoja kyllä kyllä Muita tietoja Paino 410 g 455 g Pituus 70 mm 100 mm Halkaisija 85 mm 78 mm Suodinkierre 62 72 mm Hinta noin 1250 euroa 900 euroa Maahantuoja olympus Finland oy olympus Finland oy objektiivit 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Katso mittaukset ja lisätiedot jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti. fi/testit kenno, koko Micro Four thirds (17,4 x 13,0 mm) CMos nettopikselimäärä 20,2 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 5184 x 3888 (10368 x 7776) pikseliä kuvasuhteet 4:3, 1:1, 3:2, 16:9 kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä kolmeen suuntaan kääntyvä kosketusnäyttö, 3” tFt LCD / 1 040 000 etSin, tarkennuS Sarjakuvausnopeus 10 (30) kuvaa/s. 3 Valotustapakiekko. 5 Videopainike. 6 Sähköinen etsin, 2 360 000 kuvapistettä. 4 Laukaisin ja komentopyörä. 7 Kolmeen suuntaan kääntyvä 3” TFT-LCD -kosketusnäyttö, 1 040 000 kuvapistettä. 9 Muistikorttikotelo yhdelle UHS-I/UHS-II -SD-kortille. 8 Nelisuuntavalitsin ja OK-näppäin. tarkennuspisteiden määrä 121 etsin, kuvapistemäärä oLeD evF, 2 360 000 kuVatieDoStoMuoDot raw + jpeg yhdistelmiä RaW + 4 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 4k uHD 4096 x 2160 (24p), Mov, H.264, MPeG-4, Linear PCM VaLotuS Herkkyysasetukset auto, 200 – 25 600 (64 – 25 600) iso Valotusajat B, 60 – 1/8000 (1/32000) s Muita tietoja Muistikortti sD / sDHC / sDXC (uHs-ii) kuvanvakain rungossa, teho 5,5 (6,5) ev Liitännät usB 2.0, micro-HDMi , Mic, WiFi + Bluetooth Paino 414 g rungon mitat 125 x 85 x 50 mm Virtalähde BLs-50 Li-ion, 1210 mah, 7,2 v rungon hinta noin 1250 euroa Maahantuoja olympus Finland oy Tekniikka 2-20.indd 61 17.2.2020 9.33
62 Kamera 2|2020 TEKNIIKKA Objektiivit testissä SuorituSkykyä taPaHtuMien kuvaajiLLe teksti ja kuvat Timo Ripatti Canon rF 15–35 mm f/2,8L iS uSM Canon RF-laajakulmazoom on yksi kolmesta keskeisestä ammattilaistason objektiivista. Himmentimen lehtiä on 9, ja ne on pyöristetty. Voigtländer 15 mm f/4,6 Super Wide Heliarin kuvakulma on tasan 110 astetta, ja tästä yhtä millimetriä pidemmällä polttovälillä on useammalta valmistajalta kalansilmäobjektiiveja, joiden kuvakulma on 180 astetta kulmasta kulmaan. Se on 127 mm:n pituinen, ja painoa on 840 grammaa. Niistä kaksi on valonhajontaa torjuvia UD-elementtejä. C anon RF 15–35 mm f/2,8L IS USM on Canonin täyden kuvakoon R-järjestelmän kameroihin valmistettu laajakulmazoom. Asfäärisiä elementtejä on kolme, ja erikoispäällysteinä käytetään Canonin SWCja Air Sphere -pinnoitteita valontaittokyvyn tehostamiseksi sekä torjumaan heijastumia ja haamukuvia. Suodinkierteen läpimitta on 82 mm. Etäisyysasteikkoa ei ole, mutta sellaisen saa 2 + 1 Canon-oBjektiivi Tekniikka 2-20.indd 62 17.2.2020 9.33. ja vasta sen jälkeen laskutoimituksiin. Kuvanvakaajan teho on tehtaan ilmoituksen mukaan 5 EV. Niiden polttovälit perustuvat ensisijaisesti tehtaan ilmoitukseen. Yhden millimetrin ero lyhyimmässä polttovälissä tarkoittaa näiden kahden objektiivin kohdalla vähän alle kahden ja puolen asteen eroa kuvakulmassa, ja siis lyhyemmän polttovälin hyväksi. Vertailun vuoksi, kesällä 2016 esitellyssä EF 16–35 mm f/2,8L III USM -objektiivissa on 16 elementtiä 11 ryhmässä, sen paino on 790 grammaa, pituus 128 mm, himmentimen lehtiä 9 kappaletta, lähin tarkennusetäisyys 28 cm kuvautumissuhteella 0,25. Etulinssi on päällystetty likaa ja rasvaa hylkivällä fluoriinikalvolla. Nano USM -ultraäänimoottori huolehtii sekä automaattiettä käsitarkennuksesta. Käyttämällä EF-EOS R -kiinnityssovitinta voi EF-objektiiveilla kuvata peilittömien Rsarjan kameroiden kanssa. Havaintoja Objektiivi on isokokoinen. Ammattikäyttöön tarkoitettuna L-sarjan objektiivina se on tiivistetty säänkestäväksi, ja sen valovoima säilyy samana koko zoomausalueella. Vaikka peilittömät kamerat ovat peilillisiä pienempiä, fysiikan lait sanelevat objektiivien ulkomitat ja painon. Objektiivin mukana toimitetaan pohjastaan vahvistettu kuljetuspussi ja vastavalonsuoja. Ultra-laajakulmaobjektiivit ovat toista maata. Lähikuvauksessa voi käyttää loittorenkaita, mutta silloin pitää objektiivista olla valittuna sen pisin polttoväli. 2690 euron suositushintaan sisältyy myös vuoden takuu. Objektiivin takaosassa on leveä zoomausrengas ja sen edessä kapeampi, sähköisesti toimiva tarkennusrengas. Objektiivin kuvakulman voi tavallisesti saada laskutoimituksella suoraan polttovälin perusteella, kun tiedetään kennon koko. EF-objektiivit on tarkoitettu peilillisiin Canonin järkkäreihin. Suhteellisen kookkaita linssielementtejä liikutteleva Nano USM -tarkennusmoottori on nopeasti reagoiva ja niin meluton, että sitä voi ongelmitta käyttää videokuvauksessa. Objektiivissa on 16 elementtiä 12 ryhmässä. Objektiivin lähin tarkennusetäisyys on 28 cm, jolloin kuvautumissuhteeksi tulee pisimmällä polttovälillä 0,21x eli 1:4,8. Kuvanvakaajan lisääminen ei ole kasvattanut testatun objektiivin painoa, vaikka vertailukohtana olisi 16–35 mm L-sarjan EF-objektiivi. Näitä kahta ei tosin voi suoraan verrata keskenään, koska EF-objektiivi vaatii 24 mm pituisen kiinnityssovittimen ennen kuin sen voi asentaa R-järjestelmän runkoon. RF 15–35 mm puolestaan venähtää fyysisesti vajaat kaksi senttiä, kun sen polttoväliksi valitaan 15 mm. Esim. Kuvanvakaajaa ei ole
Testissä käytetyn EOS R -kameran 30,2 MP kennon teoreettinen maksimiresoluutio on 2240 LP/KK, joten tulosta voi pitää kiitettävänä. Kaikki virheet ja vääristymät voi antaa kameran korjattaviksi jo valotusvaiheessa. Pystykuvia otettaessa täytyy vaihtaa käden otetta jos haluaa muutella säätöjä. Tavanomaisia kohteita kuvatessa eivät objektiivin geometriset vääristymät kiusaa kriittistäkään silmää. Katkaisimet ovat objektiivin kyljessä ja paikassa johon sormenpäät osuvat luontevasti silloin kun kuvataan vaakakuvia. Canon rF 15–35 mm f/2,8L iS uSM objektiivityyppi Laajakulmazoom objektiivin kiinnitys Canon RF Polttoväli (aPS-C -vastaavuus) 15-35 mm ( 24 – 56 mm) aukkoalue f/2.8 – 22 Diagonaali kuvakulma 110,5 – 63 astetta kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä 114 x 171 mm kuvanvakain 5 ev Linssirakenne 16 elementtiä, 12 ryhmää erikoiselementtejä 3 asfääristä, 2 uD-elementtiä, erikoispäällysteitä etäisyysasteikko ei terävyysalueasteikko ei Lähin tarkennusetäisyys 28 cm Maksimi kuvautumissuhde 0,21x (35mm) tarkennus automaattitarkennus, nano-ultraäänimoottori Himmenninrengas ei Himmentimen lehtiä 9 kpl Vastavalonsuoja kyllä Muita tietoja Sääsuojattu kyllä Paino 840 g Pituus 127 mm Halkaisija 89 mm Suodinkoko 82 mm Hinta noin 2690 euroa Maahantuoja Canon oy Lisätiedot ja kolmas objektiivitesti Canon RF 24–105 Kamera-lehden verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/ testit Tekniikka 2-20.indd 63 17.2.2020 9.33. Objektiivin suositushinta on 2690 euroa. 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi optinen laatu kuvanvakaaja hinta koko ja paino Canon eoS r, 24 mm, 1/60 s, f/5,6, iSo 6400. näkyviin etsimeen ja takanäyttöön, kun käytetään käsitarkennusta. Kuten kaikista RF-objektiiveista, voi tästäkin poistattaa pykälöinnin kamerahuollossa kokonaan. Objektiivin kyljessä on katkaisimet automaattitarkennuksen vaihtamiseen käsitarkennukselle ja kuvanvakaajan kytkemiseen päälle tai pois. Rengas on karhennettu, ja sen liike on pykälöity. Suljinaika-automatiikka ja kuvanvakaaja käytössä, valotus käsivaralta, sarjakuvaus. Lyhyimmällä polttovälillä kuvatessa tuli kuviin tynnyrivääristymää, joka zoomatessa vaihtui tyynyvääristymään. Objektiivi on vinjetoinnin ja kromaattisen aberraation osalta moitteeton. Objektiivin mukana tuleva vastavalonsuoja on tukevaa muovia ja se on bajonettiinsa lukittuvaa tyyppiä, jonka voi laittaa paikalleen myös nurinpäin objektiivin kuljetuksen ajaksi. Suorituskyky Parhaimpaan resoluutioonsa Canon RF 15– 35 mm f/2,8L IS USM ylsi lyhyimmällä polttovälillä aukolla f/8 – 2572 linjaparia / kuvan korkeus. Hiukan vanhemman EF-sovitteisen mallin saisi melkein 600 euroa halvemmalla. Tällä aukolla päästiin myös parhaimapaan vinjetoinnin, terävyyden ja kontrastin optimitoistoon koko polttovälialueella. Kun polttoväliä pidennettiin, resoluutio vaimeni tasaisesti, mutta pysyi 2300 linjaparin paremmalla puolella aukolla f/4 koko zoomausalueella. Vastavalosuojan kyljessä on vapautusnappi. Näyttelijä Linnea Leinon sketsihahmo Hillevi Häntä-Heikkilä Putous 2020 -ohjelman lehdistötilaisuudessa. 15 mm:n polttovälillä oli kuvan nurkissa pehmeyttä, joka korjaantui kun himmennettiin aukkoon f/8. Vaikka polttovälialueen zoomauskerroin jää vain 2,3-kertaiseksi, se kattaa kaikki normaalisti eteen tulevat kuvausaiheet, joihin laajakulmaobjektiivia tarvitaan. Nämä linjavääristymät kumosivat toisensa noin 22 mm:n kohdalla, tarkennusetäisyydestä hiukan riippuen. Objektiivin etummainen säätörengas voidaan ohjelmoida kameran valikon kautta niin, että sillä voi säätää useita eri asetuksia kuten valkotasapainoa, aukkoa, valotusaikaa, ISO-herkkyyttä ja valotuksen korjausta. Kuvanvakaajassa ei ole erillisiä säätöjä erilaisiin kuvaustilanteisiin, teleobjektiivien tapaan
Ratkaisun tuloksena saadaan optisia virheitä korjattua koko polttovälialueella ja aikaisempaa laajemmalla tarkennusalueella. Vertailun vuoksi, pari vuotta sitten esitellyssä EF 70–200 mm f/2,8L IS III USMobjektiivissa on 23 elementtiä 19 ryhmässä, sen paino on 1440 grammaa, pituus 20 cm, himmentimen lehtiä 8 kappaletta, lähin tarkennusetäisyys 120 cm ja kuvanvakaajan teho 3,5 EV. Objektiivissa on 17 elementtiä 13 ryhmässä. Sen koko ja paino on tingitty minimiinsä. Objektiivin lähin tarkennusetäisyys on nyt 70 cm, jolloin kuvautumissuhteeksi tulee 0,23x tai kotoisammin 1:4,3. Ne liikuttavat kahta linssiryhmää itsenäisesti. 64 Kamera 2|2020 TEKNIIKKA Objektiivit testissä oMintakeinen teLeZooM PuHtaaLta PöyDäLtä teksti ja kuvat Timo Ripatti Canon rF 70–200 mm f/2,8L iS uSM Canonin RF-telezoom on osoitus ennakkoluulottomasta objektiivisuunnittelusta. Kyseinen objektiivi on tarkoitettu peilillisiin Canonin järkkäreihin, mutta peilittömän järjestelmän Rja RPkameroihin on saatavana EF-EOS R -kiinnityssovitin, jonka avulla voi EF-objektiiveja käyttää siinä missä peilikameroissakin. Kuvanvakaajan teho on 5 EV tehtaan ilmoituksen mukaan. Sekä automaattiettä käsitarkennusta varten on kaksi Nano USM -ultraäänimoottoria. Objektiiville on vuoden takuu. Himmentimen lehtiä on 9 ja ne on pyöristetty. Lisänä on Super-UD -elementti, joka torjuu aksiaalista kromaattista aberraatiota. Etulinssi on päällystetty likaa ja rasvaa hylkivällä fluoriinikalvolla. Kuvanvakaajalle ja tarkentamiseen tarkoitetut linssielementit ovat myös kaikkein kevyimpiä, jolloin niiden liikuttamiseen ei tuhlaudu sähköä. Rengas on karhennettu, ja sen liike on pykälöity niin vaimeaksi ettei se häiritse videokuvausta. Niistä neljä on valonhajontaa tehokkaamin torjuvia UD-elementtejä. S uhteellisen uusi, viime marraskuussa kauppoihin tullut Canon RF 70–200 mm f/2,8L IS USM on aikaisempia versioita jäljittelemättä toteutettu telezoom Canonin peilittömiin täyden kuvakoon kameroihin. Objektiivin tarkennusja zoomausrenkaissa on paremmat tartuntapinnat kuin edeltäjissä. Objektiivi on kuljetusasennossaan vain hiukan alle 15 sentin pituinen, mutta venyy 21 cm:n mittaan, kun pisin polttoväli 200 mm otetaan käyttöön zoomausrengasta kiertämällä. Irrotettava jalustapanta kuuluu sekin vakiovarusteisiin. Painoa on vain hiukan yli kilon. Asfäärisiä elementtejä on kaksi, ja erikoispäällysteenä takalinssissä käytetään Canonin Air Sphere -pinnoitetta valontaittokyvyn tehostamiseksi. Objektiivin etuosassa on aikaisempaa vähemmän lasia, ja sen painopiste on muutenkin siirtynyt taaemmaksi. Objektiivin mukana toimitetaan pohjastaan vahvistettu kuljetuspussi ja vastavalonsuoja. Niistä saa tukevamman otteen, ja ne on säädetty niin että klappia ei 2 + 1 Canon-oBjektiivi Tekniikka 2-20.indd 64 17.2.2020 9.33. Objektiivi on kaikkien L-sarjalaisten mukaisesti tiivistetty säänkestäväksi. Havaintoja Objektiivin takimmainen säätörengas voidaan ohjelmoida kameran valikon kautta niin, että sillä voi säätää useita eri asetuksia kuten aukkoa, valotusaikaa, ISO-herkkyyttä ja valotuksen korjausta
Pienemmästä ja kevyemmästä objektiivista on sekin hyöty, että sitä tulee kuljetettua enemmän mukana. Normaalin ja panorointiasennon lisäksi on kuvanvakaajassa säätö myös arvaamattomasti liikkuvan kohteen seuraamiseen. Napit ovat matalia, mutta ulkonevat niin paljon että niitä voi säätää hansikkaat kädessä. Objektiivi on melko hinnakas, se maksaa pyöreästi 2900 euroa. Vastavalosuojan kyljessä on vapautusnappi, ja konstruktioon kuuluu myös lähelle objektiivin kiinnitysrengasta sijoitettu luukku, jonka kautta pääsee pyörittämään polarisaatiosuodinta tai portaattomasti säädettävää harmaasuodinta. Lyhyin polttoväli tarkoittaa siten myös lyhyintä objektiivin fyysistä pituutta. Canon rF 70–200 mm f/2,8L iS uSM Lisätiedot ja kolmas objektiivitesti Canon RF 24–105 Kamera-lehden verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/ testit Tekniikka 2-20.indd 65 17.2.2020 9.33. Lukitusvipua vastapäätä objektiivin kyljessä on katkaisimet tarkennusalueen rajaamiselle, automaattitarkennuksen vaihtamiseen käsitarkennukselle, kuvanvakaajan kytkemiseen päälle tai pois, ja kolmiasentoinen kuvanvakaajan säätökytkin. Objektiivin kyljessä on lukitusvipu, jolla zoomausrengas saadaan pysymään 70 mm polttovälin kohdalla. Juontaja Roope Salminen ja Putous 2020 -ohjelman näyttelijäkaarti livelähetyksessä. Objektiivin mukana tukeva jalustarengas on irrotettavissa, jos haluaa syventyä käsivarakuvaukseen. enää esiinny. Testissä käytetyn EOS R -kameran 30,2 MP kennon teoreettinen maksimiresoluutio on 2240 LP/ KK, joten tulosta voi pitää kiitettävänä. objektiivityyppi telezoom objektiivin kiinnitys Canon RF Polttoväli (aPS-C -vastaavuus) 70-200 mm (112 – 320 mm) aukkoalue f/2.8 – 32 Diagonaali kuvakulma 34 – 12 astetta kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä 103 x 155 mm kuvanvakain 5 aukkoarvoa Linssirakenne 17 elementtiä, 13 ryhmää erikoiselementtejä 2 asfääristä, 1 superuD, 4 uD-elementtiä, erikoispäällysteitä etäisyysasteikko ei terävyysalueasteikko ei Lähin tarkennusetäisyys 70 cm Maksimi kuvautumissuhde 0,23x tarkennus automaattitarkennus, nanoultraäänimoottori Himmenninrengas ei Himmentimen lehtiä 9 kpl Vastavalonsuoja kyllä Muita tietoja Paino 1070 g Pituus 146 mm Halkaisija 90 mm Suodinkoko 77 mm Sääsuojattu kyllä Hinta noin 2950 euroa Maahantuoja Canon oy 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi optinen laatu kuvanvakaaja koko ja paino hinta Canon eoS r, 200 mm, 1/160 s, f/5,6, iSo 6400. Niissä on kitkaa juuri sen verran, että säädöt eivät pääse vaihtumaan vahingossa kun objektiivia käsitellään. Kun polttoväliä pidennettiin, resoluutio vaimeni tasaisesti, mutta pysyi 2300 linjaparin paremmalla puolella kaikilla himmenninaukoilla f/2,8-11. Objektiivin mukana tuleva vastavalonsuoja on tukevaa muovia ja se on bajonettiinsa lukittuvaa tyyppiä, jonka voi laittaa paikalleen myös nurinpäin objektiivin kuljetuksen ajaksi. Lähempänä kameraa on tarkennusrengas ja objektiivin etuosassa zoomausrengas. Järjestys poikkeaa monesta muusta zoom-objektiivista, koska polttovälin pidentäminen tehdään myös mekaanisesti eikä vain optisesti. Hiukan vanhemman mallin saisi lähes tuhat euroa halvemmalla. Suorituskyky Parhaimpaan resoluutioonsa Canon RF 70– 200 mm f/2,8L IS USM -objektiivi ylsi lyhyimmällä polttovälillä aukolla f/5,6 – 2587 linjaparia / kuvan korkeus. Studiokäytössä objektiivin jalustakiinnitys on enemmän tarpeeseen, varsinkin jos pitää välillä vaihtaa kameran runkoa niin, että objektiivin paikka ei muutu. Kameran kaikki toiminnot automatiikalla, kuvanvakaaja käytössä, valotus käsivaralta, sarjakuvaus. Optiset ominaisuudet, jämäkkä rakenne, tarkennuksen nopeus ja tehokas kuvanvakaaja kuitenkin puoltavat hankintaa
Kilpailuun osallistui yli 180 kuvaa. Monissa kuvissa oli myös huumoria mukana. VUODEN KUVAAJA 2020 OsAKilpAilU 1 AihEEN KäsittEly oli ilahduttavan monipuolista. Tuomaristoon kuuluivat Ronja Korhonen ja Kristiina Haaga Kamera-lehdestä ja Anne Kurki, TaM. Kilpailun aihe oli selvästi inspiroinut osallistujat havainnoimaan ympäristöään uudella tavalla. VUODEN kUVAAJA 2020 1.–3. sija 1 66 Kamera 2|2020 Vuoden Kuvaaja 2-20.indd 66 17.2.2020 10.25. Mukaan mahtui odotetusti paljon luontoja maisemakuvia mutta myös joitakin henkilökuvia, jotka eivät aiheen tiimoilta ole välttämättä Vuoden kuvaaja 2020 -kilpailun ensimmäinen aihe oli Minimalismi. helpoin kuvauskohde. Kuvissa oli tuomariston mielestä kaiken kaikkiaan korkea taso
Johdot luovat kuvaan dynamiikkaa. Pilvisen päivän pehmeä valo rauhoittaa tunnelmaa entisestään. 15 pistettä 1 Canon 500D + EF-S 15-85, 1/500, f/11. Keltainen väri korostuu muuten vähäisestä väriskaalasta. Ne maalaavat uria ikään kuin muuttoreittejä kuvan linnulle. Värimaailmakin on pelkistetty. 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vuoden Kuvaaja 2-20.indd 67 17.2.2020 10.25. 13 pistettä 3 3 2 Siesta Pekka Nisula Orimattila Kaupungin vilskeen yläpuolelle kurottuva meditatiivinen siesta. 14 pistettä 2 Katse kaukaisuuteen Kari Kytö Virolahti Canon EOS 1D X Mark II, Canon EF 200-400mm f/4.0 L IS USM ext.1.4, 1/640s, f/7.1, ISO 640. Kuvaajalta hyvä huomio ja humoristinen pilkahdus. Tässä kodissa minimalistinen sisustus on viety seuraavalle tasolle. Kattolampun lisäksi huonekaluiksi riittävät pelkät valomaalaukset. Koti Heikki Juntti Sinettä Nikon D700, Nikon 17-35 f2.8 objektiivilla 17 mm polttovälillä, 30 s, aukko f/8, ISO 200. Mielenkiintoinen sommittelu tuo hillittyyn värimaailmaan juuri sopivasti ryhtiä. Ulkomaailman hälinä tuo kuvaan mukavaa kontrastia. Kekseliäs sommittelu. Paluumuutto –minkä reitin valitsisin
sija 6 7 Still life Markku Venho Hyvinkää Canon EOS 6D Mark II, Sigma 24-105/f4 (57mm), f/7.1, 1/800s, ISO100. 9 pistettä 4 5 6 7 8 9 10 4 5 68 Kamera 2|2020 Vuoden Kuvaaja 2-20.indd 68 17.2.2020 10.25. VUODEN kUVAAJA 2020 4.–10. 11 pistettä Pisarat Hannu Moilanen Sastamala 10 pistettä Kesäpäivä Sari Tsokkinen Tuusula Canon 5D Mark III + EF 70200mm f/4L IS II USM, 1/320, f/9, ISO 125. 12 pistettä Ylös Juhani Visavuori Helsinki Nikon D800, Nikon AF S Nikkor 24-120, 35 mm, 1/40, f/9. 6 pistettä Minimalismi Joni Hirvonen Mikkeli Fujifilm X-T10 + Meike 35mm f1.4 @ f2.0, 1/125, ISO 250. 8 pistettä Pujo Taru Rantala 7 pistettä Syyskylvö Jaakko Rahko ä Tyrnävä Canon PowerShot G5X
Katso kuvat isompina www.kamera-lehti.fi Kauas pois Aki Jalava Rusko Yksin Antti Heljo Helsinki Evar kuvaa Harri Sundell Tartu, Viro Choi Hung Jenna Rutanen Amstelveen, Alankomaat Tipat on tammikuu Anne Gråsten Kiuruvesi Aamukahvi kesälomalla Antti Laitinen Jyväskylä Unelma Sonja Karlsson Kerava Hetki Minna Palmén Helsinki Kolme tuolia Seppo Tuomala Helsinki Etana Petri Ahola Pariisi, Ranska Laituri Panu Pahkamaa Helsinki Ympyrätalo Stina Roth Helsinki Munat kulhossa Leena Vaahtera Helsinki Sörnäinen MetroStation Kasperi Kropsu Helsinki Anthurium Jenni Roth Kantvik A I B J K L M N O C D E F G H A B C D E G J K N O F H I M L 70 Kamera 2|2020 Vuoden Kuvaaja 2-20.indd 70 17.2.2020 10.25. sija Sijoille 11-25 päässeet kuvat saavat 5 pistettä. VUODEN kUVAAJA 2020 11.–25
Taneli Eskolan uusin kirja Blue Monograph on läpileikkaus taiteilijan valokuvateoksiin. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon, lahjakortin fotoliikkeeseen, sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2020 -tittelin. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. kuvan vaatimukset Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. O SA L L IS T U N ä IN ! pAlKiNNOt osakilpailujen aiheet tämänkertainen kilpailuaihe on kehys. PÄÄPALKINTO 500 euron lahjakortti valokuvausalan erikoisliikkeeseen, Camera Shoppiin. kilpailun tulokset Tulokset julkaistaan 14.5.2020 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 4/2020. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Kuvankäsittely on sallittua. 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vuoden Kuvaaja 2-20.indd 71 17.2.2020 10.25. 11–25 sijat tienaavat 5 pistettä. Onko se kuvainnollinen vai konkreettinen. Liikkeen edustamat kameravalmistajat: Canon, Nikon, Olympus, Sony, Panasonic ja Fujifilm. kuvan lähettäminen Kuvan on oltava perillä viimeistään maanantaina 6.4.2020. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2020. Laadukas painojälki on syntynyt tritone-menetelmällä, eli kuvat on painettu kolmella spottivärillä. Vuoden kuvaaja 2020 -kilpailun toisen osakilpailun aihe on Kehys. Seuraavat kilpailuaiheet ovat uni ja perhe. sija) kuvia kilpailun tiedotuksen yhteydessä lehdessä ja internetissä ilman erillistä korvausta. Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi. Camera Shop on täyden palvelun kuvavalmistamo ja kuvauslaitteiden erikoisliike. Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi (keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Tiukasti rajattu vai avara. Lähetä kuvatiedosto JPEGmuodossa. Niiden kilpailuaika ilmoitetaan myöhemmin. VUODEN KUVAAJA 2020 OsAKilpAilU 2/4 | AihE KEhys Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on maanantai 6.4.2020. Tekniikka on vapaa. Jokaisen osakilpailun 25 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–25. Millainen on sinun kehyksesi. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2020 Kamera-lehdessä. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. www.camershop.fi PääPALKINTONA 500 € € LAHJAKOrTTI ! OSAKILPAILUJEN PALKINTO Taneli Eskolan kirja Blue Monograph
– Ilman Helsingin Kameraseuraa elämäni olisi varmaan ollut hyvin toisenlainen, hän toteaa. – Elokuvaryhmä tarvitsi valokuvaajaa, ja toimistolta ehdotettiin, että kelpaisko tämä tyyppi, joka täällä nyt on. Hän allekirjoittaa New Yorkin Museum of Modern Art'n legendaarisen johtajan John Szarkowskin ajatuksen siitä, että valokuva eroaa muista visuaalista taiteista siten, että valokuvan lähtökohta on kuvaajan edessä, eikä tämän mielikuvituksessa. TeksTi Anssi Koskinen kuvaT Jussi Aalto V alokuvaaja Jussi Aalto sanoo olevansa Kameraseuran kasvatti. Myöhemmin hän on kuvannut muun muassa muotokuvia ja mainoskuvia sekä pitänyt näyttelyitä ja opettanut valokuvausta. Aallon pitkään uraan kuuluu muun muassa näyttelyitä, mainoskuvia ja muotokuvia. AAlto on pohtinut valokuvausta jo kahdeksalla vuosikymmenellä. Aalto on kuvannut kaikki presidentit Kekkosesta eteenpäin, yhtä lukuunottamatta. KUKA jussi AAlto 74-vuotias helsinkiläinen kuvaaja. Saanut valokuvataiteilijoiden valtionpalkinnon vuosina 1978 ja 1985. Valokuvataiteilijoiden valtionpalkinnon Aalto on saanut vuosina 1978 ja 1985. Minusta tuli sitten Käpy selän alla -elokuvan työryhmän kuvaaja, Aalto kertoo. Hän sattui olemaan seuran toimistolla 1960-luvun puolivälissä, kun tuli puhelinsoitto. Szarkowskia mukaillen Aalto myös jakaa valokuvan syntymisen kuuteen vaiheeseen. Kuva: Hannu Hietarinne Presidenttien kuvaaja Kuvaaja Jussi Aalto 72 Kamera 2|2020 Pg Jussi Aalto_2-20 .indd 72 17.2.2020 9.40. AAlto Aloitti valokuvaamisen poikavuosien harrastuksena 1950-luvun lopulla. Ensimmäisen valokuva-alan työpaikkansakin Aalto sai Kameraseuran ansiosta. – Niinistö ei ole vielä ehtinyt, hän hymähtää
Laukaisun jälkeen kuvaajalla on tiedosto tai valotettu filmiruutu, ja sitten tästä luodaan kuva. Kuva Kekkosesta nousee edelleen silloin tällöin esille. Oik. Pariisi 1980. Varsova 1977. 1950-luvun lopun jälkeen Aalto on kuvannut hyvin paljon, ja kaikenlaista. Kuvat ovat mallinsa näköisiä, niissä ei kaunistella ihmisestä jotain mitä hän ei ole. – Hyvä lähtökohta on, että on paikalla, kun Kekkonenkin on paikalla, Aalto hymähtää. Mauno Koivisto, Helsinki 1986. Presidenttien kuvaaja 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Pg Jussi Aalto_2-20 .indd 73 17.2.2020 9.40. Aalto arvelee, että se on syy, miksi hänesVas. Parhaiten hänet tunnetaan muotokuvista, ja näistä tunnetuin lienee vuonna 1976 otettu kuva Kekkosesta. Sitten on valittava aika ja paikka, jossa aihe on tavoitettavissa. Kuvassa presidentti seisoo valkoisen taustan edessä kädet rinnan päällä ristissä. Aallon silloisen kuvaajasankarin, yhdysvaltalaisen Richard Avedonin vaikutus näkyy Kekkosen muotokuvassa. Valo on myös tärkeää. -kirjan kannessa. AAlto sAnoo, että muotokuvaajana hän kuvaa ihmisen persoonallisuutta. Ja vielä ennen kuvanottoa pitää valita kameraan oikeat säädöt, polttoväli, valotusaika ja aukko, jotta kuvasta tulisi mahdollisimman hyvä. Kun Aihe on valittu, niin sitten se muuttuu Aallon mukaan kohteeksi. Jussi aallon poikavuosien harrastuksesta kehittyi pitkä ura valokuvan huipulla. – Pitää tähdätä kohdetta oikeasta suunnasta ja ottaa kuva oikealla hetkellä. Kesk. Viime vuonna se oli Björn Wahlroosin Kuinkas tässä näin kävi. Kuvan lähtökohta on se, että kun valokuvaaja tietää mitä hän haluaa sanoa, niin sitten pitää valita aihe, jonka kautta sanottavan voi esittää
– Rumia osaa ottaa kuka vain, hän sanoo. – Se onnistuu vaihtelevasti, eikä välttämättä ole hyvän kuvan edellytys. – Viereisen pöydän äijäseurueella oli digikamera. AAlto on nähnyt aitiopaikalta valokuvaksen mullistuksen filmiajasta digitaaliseksi. – Edelleen on hyviä ja huonoja kuvia, nyt vaan on sata kertaa enemmän. Muotokuvissa Aallolle on tärkeää, että kuvattava katsoo kameraan. MuotoKuvAAMiseen digitaalisuus on viime vuosina tuonut aivan uuden ilmiön, kun selfie-kulttuuri on yleistynyt. Hän muistaa ensimmäisen kosketuksensa digikameroihin olleen baarissa 1990-luvun puolivälissä. Taiteilijaeläke vuonna 2007. Aalto ei pidä valokuvan digitaalistumisena mitenkään ratkaisevana muutoksena. Myöhemmin oma studio. – En päässyt koskaan ottamaan naisten lehtien kansikuvia. Hyvät edelleen onneksi erottuvat. tä ei tullut kaupallisesti menestynyt muotokuvaaja. Aalto tuumaa, että ihmiset ehkä vähemmän hyväksyvät nykyään näköisiä muotokuvia, kun kännykällä saa kaikkine filttereineen parempia. Yläkulmasta kun kännykällä otEnsimmäiset kuvat 12-vuotiaana kesällä 1958. AAllon KAhdeKsAn vUosiKymmentä 74 Kamera 2|2020 Pg Jussi Aalto_2-20 .indd 74 17.2.2020 9.40. Silmät ovat sielun peili, hän toteaa. Aalto haluaa saada kuvattavan olemaan läsnä katsojalle. Kuvaamisen lisäksi valokuvauksen opetusta muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa. Armeijan jälkeen valokuvaamoon töihin, ja siitä lähti ura lehtija mainoskuvaajana. Sen verran Aalto on esteetikko, että hän kuitenkin sanoo haluavansa ottaa kauniita kuvia. He ottivat kuvan, sitten kuului röhänaurua ja he ottivat uuden kuvan. – Kun selfiet tulivat muotiin, niin iltapäivälehdissä oli ohjeita, että miten ottaa hyvä selfie. Se oli niin ihmeellistä kun saattoi heti takakannesta nähdä sen kuvan
Oik. viiMe vuosinA Aalto on innostunut kuvaamaan netin Blipfoto-sivustolle. Näyttelyissä Aallolla on ollut esillä yli tuhat eri kuvaa. – 70-luvun alussakin kamera oli aina mukana. Aalto toteaa, että nykyään kustantamot kyllä painavat valokuvakirjoja, mutta laskun maksaa taiteilija. Kun lahjoittaa printtejä museoihin, niin usein ne jäävät valitettavasti vain arkistoon. Aiheiksi käy melkein mikä vain, kotipihan kukkapenkistä ystäviin ja katunäkymiin. 11 vuoden aikana vain parikymmentä päivää on jäänyt välistä. – Kämppä on niitä täynnä. Nyt hänellä on taas aikaa kulkea kameran kanssa. Phuket 2012. Aalto kuvaa Blipfotoa varten päivässä joskus satakin kuvaa. Kesk. Vas. taa, niin kasvoista tulee kapeammat, kun on laajakulmapolttoväli. Saunan lämmittäjät, Juuka 2012. Pohjustettuina näistä tulee kymmenisen metriä korkea pino. 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Pg Jussi Aalto_2-20 .indd 75 17.2.2020 9.40. Aallolle valokuvassa oleellista on lopputuloksena syntyvä printti. Tämä on minulle sama homma. Sitten kun aloin mainoskuvaajaksi niin tähän tuli taukoa. Nuoriso on nykyään niin amerikkalaisen pullaposkista, että siitä tuli hyvin suosittua, Aalto sanoo. AAlto hAAveilee saavansa vielä kuvistaan julkaistua korkealaatuisen kirjan. DigiKuville on tyypillistä, että ne katsotaan näytöltä ja joko jätetään muistiin tai pyyhitään kadoksiin. – Siksi mäkin lottoan, Aalto kertoo. Hän on tehnyt kaikkiaan kahdeksan kirjaa, muta yhdessäkään ei ole hänen mukaansa ensiluokkainen painojälki. Roihuvuori 2019. – Muusikotkin treenaavat joka päivä, vaikka ei olisi konsertteja. Hän julkaisee sivuilla joka päivä yhden kuvan
– Koen matkat aina opintomatkoina. Tulevaisuudessa Laasonen aikoo viettää enemmän aikaa Suomessa. – Tässä kuvassa puhdistaudutaan synneistä Gangesin pyhässä virrassa. Luennoidessaan Ukrainan poliittisesta ja uskonnollisesta ristivedosta, hän aikoo hyödyntää valokuvan voimaa. Samassa virrassa pestään pyykit, siihen myös lasketaan ruumiiden tuhkat, Laasonen kertoo. 76 Kamera 2|2020 Kameraseura | Opintokerho | kuukauden 3. Joskus jään seurustelemaan leppoisasti, silloin saan taltioitua aidoimman hetken, Laasonen kertoo. Kun illan vieras on esittäytynyt kerholaisille runolla, jonka jokainen sana alkaa vkirjaimella ja soittanut Karjalan kunnailla -kappaleen sahalla, lähdemme kuvamatkalle läpi Intian, Arabian ja Brasilian. Henkilökuvista näkyy aito kohtaaminen kuvattavien kanssa, heistä huokuu uteliaisuus – Kun lähestyn ihmistä, nyökkään ystävällisesti ja osoitan kameraa. Samalla ilmoille sinkoilee kertomuksia kulloisenkin maan asukkaiden tavoista, selviytymisestä arjessa, maan historiasta ja kallisarvoisista nähtävyyksistä. Hänellä on työnalla hartauskirjan kuvittaminen. – Tämä on alttosaha, voisin soittaa myös pyöränpumpulla, innostuu Kaustisten kansanmusiikkijuhlillakin esiintynyt moniosaaja. Opintokerhon kutsuvieras on matkustanut noin 50:ssä eri maassa. tiistai klo 18.00 | Eerikinkatu 46 | Helsinki | www.kameraseura.fi/kerhot/opintokerho Maailmanmatkaajan linssin läpi TEksTi Kristiina sievi-Korte kuva aarne Laasonen K ohtaan elämää pursuavan ja puheliaan aarne Laasosen Helsingin Kameraseuran kerhotiloissa. Pöydällä lepää pitkänomainen kassi, sieltä hän nostelee esiin eri kokoisia sahoja. Mutta niillä on myös varjopuolensa, olen kohdannut paljon köyhyyttä, sivuraiteille joutuneita, surua ja järkytystä, Laasonen vakavoituu. – Diakoniapappina olen erikoistunut traumakriiseihin ja onnettomuuksiin, olen toiminut yhteistyössä eri tahojen kanssa ja kouluttanut muun muassa poliiseja. Kameraseura Opintokerho Historiikki 70 w.indd 76 17.2.2020 9.45. Euroopassa on varauduttava kertomaan missä kuvia julkaisee ja pyydettävä lupa siihen, Laasonen mainitsee. Hänelle on kerääntynyt paljon tietoa maiden välisistä eroista niin kulttuurin, uskontojen kuin elinolojenkin suhteen. Vanhoillisissa arabimaiden osissa burkhaan, niqabiin tai hajbiin pukeutuneelta naiselta harvoin saa kuvauslupaa. Valokuvanäyttelyissään hän onkin nostanut esiin yhteiskunnallista ja taloudellista epätasa-arvoa. Käy selväksi, että toisten matkakuvien katselun ei tosiaankaan tarvitse olla puuduttavaa! Valokuvat ovat suurimmaksi osaksi tuokiokuvia ja niissä paikalliset asukkaat ovat tavallisissa arjen tilanteissa. Jos saan hyväksyvän eleen, otan muutaman kuvan. – Eri kulttuureissa suhtaudutaan eri tavalla kuvattavana olemiseen
TeksTi matti ristimäki 70 VUOTTA Historiikki 70 w.indd 77 17.2.2020 9.45
Oli kilpailuja kerhoissa, näyttelyitä firmoissa ja näyttelyhalleissa, ARPS-arvonimiä alkoi ilmestyä ja keskusteltiin jopa siitä, onko värivalokuvaus taidetta. Vanhat parrat, kuten Vilho Setälä, Santeri Levas ja Otso Pietinen edustivat väkevästi omaa taiteellista linjaansa ja julistivat muun muassa humpuukiksi hienorakeisuuden, herkkien filmien ja suuren valovoiman ylistämisen. Kiireinen kaveri, Unto Oikkonen. Eero Raviniemi ryhtyi päätoimittajaksi ja yhdessä vaimonsa Hili Raviniemen kanssa he kirjoittivat kotikoneellaan neljän ensimmäisen numeron 8–16 sivua. Noin 300 kappaleen erä monistettiin Rotaprint-tekniikalla, mutta vaatimattoman toistolaadun vuoksi ei kuvitusta ollut. Jaskari aloitti yhdessä toimitussihteeri Pauli Oulasvirran kanssa tekemällä yleensä yli puolet lehden tekstistä ja usein osan kuvitustakin. Hienoraekehitteitä oli tarjolla kymmeniä ja uudet laitteet analysoivat vekotintoimittaja Vilho Koivumäki. Kameraseurojen Liitto oli saanut komean äänenkannattajan ja kameraseurojakin oli jo yli 70. Vuonna1951 vapauduttiin pula-ajan tuontikahleista ja kölnin raunioille perustettu välineja kuvanäyttely Photokina kertoi alan kehityksestä. kokeilut, konstailut ja muut modernit ilmaisutavat eivät saaneet arvosteluvoittoja. 1950-1959 konekirjoitusarkeista kasvaa nopeasti taidevalokuvia julkaiseva valokuvauksen aikakauslehti. 78 Kamera 2|2020 Historiikki 70 w.indd 78 17.2.2020 9.45. Päätoimittaja P. Rullafilmikamera Rolleiflex vaihtui yksisilmäisiin kinojärjestelmiin ja Leican ja Contaxin rinnalle tuli ensimmäiset japanilaiset Canonit ja Nikonit. Jäsentiedotusten lisäksi haluttiin jakaa alan tietoutta kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille. Eräs kohtaus, Matti J. Aiheina olivat muun muassa kuvien arvostelu, valokuvauksellisuus, suodattimien käyttö ja kuvien pohjustus. koko vuosikymmenen kirjoittajana toiminut Arvi Hanste vei aineiston kirjapainoon ja kuvalaattoja lainaten saatiin (numerosta viisi lähtien) muutama kuvakin silloiseen kamera-lehteen. Pitkänen. Länsipuolelta Saksaa itäpuolelle siirrettiin filmija kameratehtaiden laitteistoja. Niemi. salamavalona toiminut magnesiumjauhe (joka poltti reikiä morsiamen hääpukuun ja satoi hiutaleina presidentti Paasikiven ruokaan), vaihtui ensin lamppuihin ja sitten X-täsmäyksellä varustettuihin purkausputkilaitteisiin. Objektiivien sinertävä pinnoitus eli valonläpäisyä edistävä T-kalvo vapautui patenttivelvoitteista saksan hävittyä sodan koko maailman objektiivitehtaiden käyttöoikeudesta. Muitakin tunnetuiksi tulleita tekijöitä aloitteli kuten Helge Heinonen, Caj Bremer, Risto Jarva, Trond Hedström. sumukuvat, lumimaisemat ja kotoiset poseeraukset olivat silloin suurta muotia. K. Kansikuvat vasemmalta oikealle: Trond Hedström, Eero Troberg ja Matti A. Painosmäärä oli yli 2000 ja mainokset toivat toivottua lisätuloa
kamerat myös sähköistyivät. Kuvaajapuolella oli Finnseven ja Imaco 6-kuvaajaryhmät, mutta niistäkin Seppo Saves ja Antero Takala olivat Nyqvistin, Höltän, Vuokolan, Riekkolan, Yrjänän, Bremerin, Heinosen ja Pitkäsen rinnalla hyvin esillä. 1960-1969 79 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Historiikki 70 w.indd 79 17.2.2020 9.45. Perinteistä Minoxia matkivia 8–16-millistä filmiä käyttäviä taskukameroita oli vähän joka puolella. Alkukaudesta Leica täytti vuosia ja loppupuolella tuli vihdoin peiliheijastusmalli Leicaflex. Jaskari kirjoitti pääkirjoitukset. Eräässä kuukausikokouksen arvostelussa hän ohitti erään kokeilun sanomalla: ”Kyllä on iso kuva.” Toimitussihteeri Pauli Oulasvirta hankki ilmoituksia, arvosteli Puntarina lukijakuvia, kirjoitteli aloittelijan askeleita ja huolehti lehden ilmestymisaikataulusta. Hän oli ankara arvostelija, joka ei loukannut ketään, mutta ei unohtanut mainita, että ei pidä konstailusta ja kuvaa mieluimmin rullafilmille. Sen lisäksi hän oli leipätöissä OTK:n mainospäällikkönä. seuraavat olivat nykyisten tapaan A4-kokoisia varustettuna komeilla nelivärikansilla. Mustavalkokuva hyväksyttiin jo taiteeksi, mutta kysyttiin onko väripaperikuva taidetta. Tärkeä rengas, Osmo Kuusisto. Ester, Pauli Oulasvirta. Diaprojektoreillekin avautui markkinat. tämä vuosikymmen tuotti niin runsaasti hyviä kuvia ja mielipiteitä, että vanhan linjan kertovan kuvan ja uudemman graafisen idealismin tarjonnan rajoista riitti mielipiteitä. kennolasin takana oleva seleenivalotusmittari korvattiin CdS-puolijohteella ja se siirtyi nopeasti objektiivin kautta mittaavaksi ja tulos näkyi tähyslasin osoittimella. Värifilmit tulivat ja niiden valikoimaa, laatua ja käyttötapoja esiteltiin. Claire Aho, Salme Simanainen ja Lis Carpelan. Lisäksi hän kirjoitti Pesukarhuna Pyykinpesua, raportoi vuosikirjat ulkomailta ja vuosinäyttelyt kotimaasta ja kurssitti vielä tulevia valokuvaajiakin. kuvia opittiin ottamaan, kiivas mielipiteenvaihto ja kameroiden sähköistäminen saa alkunsa. Vuosien 1960 ja 1961 numerot olivat vielä ns. Kansikuvat vasemmalta oikealle: Matti Ristimäki, nimetön kuvaaja (kuvattu FUJI Colour filmillä) ja Juhani Riekkola. Hilja ”Hili” Raviniemi oli ahkera esittelemään niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin valokuvaajatuttujaan ja oli tunnettu suomalaisten naisvalokuvaajien esittelyistä, mukana mm. K. Hän oli myös kolminkertainen Liiton Mestari. Huokeampia vastaavanlaisia tuli joukolla Japanista (Asahi ja Minolta), Neuvostoliitosta (Zen ja Zorki), Itä-Saksasta (Praktica) ja länsipuolellakin (Contaflex ja Exakta) tehtaat saatiin taas tuotantokuntoon. foliokokoa eli runsaan puolen arkin suuruusluokkaa. kipparina toimiva P. Tavan mukaan kaikilla oli myös kiinteäobjektiivinen näppäilymalli. Valokuvaajakoulutuskin oli alkanut ja Valokuvataiteen museo perustettu
1970-1979 Tekijänoikeuskeskustelu nousee pinnalle. Anti-Photokinan näppäilykuvia hän ei sulattanut, vaikka joissakin piireissä pohdittiin sellaisen sopivan suomeenkin. Hän vaihtoa aktiivisesti mielipiteitä Seppo Saveksen kanssa. Perinteinen filmikin oli väistymässä magneettinauhalle tallentaviin sähköisen kameran signaaleihin. Ulkomaiden antia seurattiin ja ulkomaille lähetettiin runsaasti niin näyttelykuin kilpailukuviakin. Hasselblad menestyi studiokuvausta harrastavien piirissä. Tekniikan puolella kölnin Photokina esitteli tulevat kamerat ja yksityiskohtaisesti niistä poimittiin myyntiin tulleet tarkempaan syyniin. Uudistuneeseen ilmeeseen liittyi aluksi ilmava taitto, mutta runsaan mielipiteiden vaihdon, lukijakysymysten ja –kuva-arviointien, kurssien, näyttelyja yhdistystoiminnan sekä haastattelujen myötä sisältö tuli yhä monipuolisemmaksi. Leicamestari ja kunniatohtori Vilho Setälä täytti 80 vuotta ja Leica 50 vuotta. 80 Kamera 2|2020 Historiikki 70 w.indd 80 17.2.2020 9.45. 1970-luku oli toiminnallisesti virkeä jakso, jossa näkyi päätoimittaja Jaskarin monipuolinen toiminta eri alojen artikkelitoimittajien sekä toimitussihteerien Jussi Aallon, Pertti Pallasvirran ja kalevi Pekkosen kanssa. syyte kävi läpi kaikki oikeusasteet, mutta jäljentäjää ei tuomittu, koska rikosta pidettiin vähäisenä ja vastaavista pelättiin ryntäystä oikeusasteisiin. Kalervo Ojutkankaan valokuvasta tehty maalaus oli yksityiskohtaisesti kopioitu ja myyty maalauksena. kaiken kaikkiaan virkeä vuosikymmen! Kesäheinä, Juhani Seppovaara. Helppo Heikki, Terho Pelkonen. Pitkän päivätyön toimitussihteerinä tehnyt Pauli Oulasvirta kuoli. Kansikuvat vasemmalta oikealle: Hannu Hautala, Pentti Sammallahti ja Tiina Luoma. samoin lehteä alusta pitäen monipuolisesti palvellut Hilja Raviniemi. Vuosittain ilmestyneessä kameraja tarvikeluettelossa oli jo kymmeniä kilpailevia mittatai peilitähtäinmalleja niin Leicalle kuin Rolleiflexillekin. ensimmäisen automaattitarkennuksen esitteli protyyppinä Canon, mutta Konica C35AF oli ensimmäinen markkinoilla, toisena Polaroid. Myöhemmin pyrittiin lähinnä esityskorvausten perusteella jakamaan korvattavaksi vain teokseksi tulkittavat valokuvat ja muut ”näppäilyt” jäivät omaan arvoonsa. Tapani Kovanen kävi näyttelyt läpi. Pentax ja Mamiya koettivat pyrkiä sen rinnalle. Eero Raviniemi selvitteli filmien rakenteisiin, käsittelyihin ja kemiaan liittyvät asiat sen lisäksi, että hän loi yleiskatsauksen Photokinan kuvanäyttelyihin. Pakinoitsijana allekirjoittaneen nimimerkki Marin lisäksi tuli aktiivinen HBL:n valokuvaaja Bert Carpelan otsikolla Jyviä ja rakeita. Setälän keksintö oli terävyysaluetaulukko objektiivin kaulalle. Tekijänoikeudet nousivat pinnalle, koska valokuvia jäljennettiin melko suruttomasti
Sonyn Mavica ja Canon RC70 aloittivat magneettikiekoilla, kaitakuvaus 8 mm magneettinauhoilla. 1980-1989 81 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Historiikki 70 w.indd 81 17.2.2020 9.45. Tekninen kehitys oli erittäin vilkasta. Jaskari väistyy ja tilalle tulee ahkerana kuvaajana tunnettu Kalevi Pekkonen. Järjestelmäkameroista tuli jatkuvasti uusia versioita. Pekka Potka. Yhdistystoiminta on vilkasta ja taideteollista kuvauskoulutusta on Helsingissä ja Lahdessa. Ne löysivät tiensä 3–5-kertaisina myös kiinteäobjektiivisiin. Leena Ikkala oli tunnettu Polaroid-kuvistaan, mutta raportoi laajasti niin kotimaan kuin ulkomaidenkin näyttelyitä. alan koulutus monipuolistuu ja tekijöiden ammattitaito saa vahvistusta. K. Hyötykuvaajiksi nimetyt ryhmät kertoivat muun muassa lääkeja kansantieteellisestä kuvauksesta. Seppo Saves ja Kalle Kultala lähettelevät tosilleen terveisiä lehden palstoilla. Heikki Salmela. Tarvittiin myös uudet katseluja jälkikäsittelylaitteet Diaesityksissäkin pyrittiin elokuvan jäljille kytkemällä kuvanvaihtoon äänityksen. Kansikuvat vasemmalta oikealle: Teuvo Parviainen, Seppo Saari ja nimetön kuvaaja. Hopean pelättiin loppuvan maailmasta filmiteollisuuden vuoksi ja filmittömien kuvantallennusmenetelmien esittely alkoi sekä valokuvauskojeissa että kaitaelokuvapuolella. Artikkelit JA kuvAsivut runsastuivat, mutta ilahduttavasti myös mainonta monipuolistui ja sen merkitys nousi uudella tavalla esille. Puolijohteisiin perustuva digitekniikan murros ja tietokonekausi oli alkamassa. Bert Carpelanin pakinapalsta ilmestyi joka lehdessä ja kertoi lehtikuvauksen lisäksi muusta ajankohtaisesta aiheista aina Ruotsia myöten. Laiteja materiaalitestaajana tutuksi tullut Pekka Potka perusti oman valokuvaamon ja Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut sekä uraa valokuvaajana tehnyt Pekka Punkari otti ohjat käsiinsä. kamera-lehden ensimmäinen päätoimittaja Eero Raviniemi poistui avustajalistalta, mutta näkyi kirjoittelevan valokuvauskemiasta vielä silloin tällöin. Tilastossa Veikko Wahlström sai läpi 160 näyttelykuvaa eli saman verran kuin kymmenen muuta kuvaajaa yhteensä. Hyvät mustavalkokuvat tehdään jälkikäsittelyvaiheessa. Monikymmenvuotinen päätoimittaja P. Myöhemmin se laajeni multivisoihin ja stereoääneen. Automaattivalotus ja –tarkennus korvasi käsisäätöjä ja objektiivivalikoimaa täydensivät zoomit. Kamerataidetoimikunta on perustettu ja kuvaajille on apurahoja, kannustus-, tunnustusja kilpailupalkintoja yli 1,5 miljoonaa markkaa. Tekemisen tekniikka tulee selväksi, mutta näkemys vielä tässä vaiheessa puuttuu
Riveistä poistui monivuotinen päätoimittaja, kirjailija ja luennoitsija P. -näyttely, Hitsari, Ismo Hölttö. Värisisältöä hallitsee petoeläinja naiskauneus. Valokuvalakikin yhdistettiin muuhun tekijänoikeuteen. Digi tuli hiljalleen filmittömine nauhoineen, discetteineen ja muistikortteineen ja kovalevyineen. 1990-1999 Sähköinen kuvankäsittely ja digi hiipivät filmin rinnalle. Videon teko esiteltiin perusteellisesti ja liikkuvan kuvan näytöt yleistyivät. Tällä vuosikymmenellä vietettiin suomalaisen valokuvauksen 150. Myös näyttelyihin osallistumisia ja niissä saatuja palkintoja luetteloitiin ja parhaat pääsivät lähes kolmeen sataan näyttelyyn vuosittain. Vuoden luontokuva 1998, Ahmanmaa, Antti Leinonen. Tosin jäi joukko kuvaajia, jotka pysyivät uskollisina filmille, mutta heistäkin osa kuvasi filmille ja siirsi filmikuvat skannerilla sähköisiksi. vuosijuhlaa. Netti oli muotia. kuviin tuli 50-vuoden suoja-aika, teoskynnyksen ylittäville vastaava oli 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Pari kameravalmistajaa ja pari filmitehdasta laativat yhdessä kokonaan uuden APs-kamera-, kasettija jälkikäsittelyjärjestelmän, joka edellytti sitä, että muut joutuivat muuttamaan kameransa ja hankkimaan laboratoriolaitteensa niiden mukaisiksi. Suomi 80 v. Jaskari 78-vuotiaana. Alkoi sähköinen kuvakäsittelyn aika ja kopiokoneet suolsivat tarvittaessa kuvan/sekunti. Valokuvaajista yhä useampi haki ulkomailta nimensä yhteyteen arvonnousua kuvakokoelmallaan joko FiAPtai NsA-järjestöltä. Laitteet uusiutuivat reippaasti, kuvan laatu parani niin vedoksissa kuin lehdenkin sivuilla. kertakäyttökameroista tuli tele-, stereo-, sukellusja panoraamamalleja, mutta menetelmä siirtyi hiljalleen historiaan. 1990-luku oli vauhdikas värisivujen ja sähköisen kuvankäsittelyn vuosikymmen, jolloin filmin rinnalle tunki filmitön kuvaus myös liikkuvan kuvan rintamalla. Istvan Kecksemeti huolehti siitä, että mustavalkokuvan kaikki mahdolliset tekoja käsittelytavat tulivat esitellyksi. kamera-lehdellä oli ennätysmäärä lukijoita, eli yhteensä noin 90 000 lukijaa numeroa kohti. Oli läänintaiteilijoita, akateemikkoja ja taiteen tohtoreita. Lehtikuvaajat lähettivät kuvia urheilukentältä puhelimitse toimitukseen. Valokuvakauppiaallakin oli jo oma pesukoneen suuruusluokkaa oleva minilabbis. Jälkikäsittely oli kuulemma moraalitonta, mutta ainakin terävöitys tehtiin. 82 Kamera 2|2020 Historiikki 70 w.indd 82 17.2.2020 9.45. kilpailtiin suurkilpailuissa, luonto-, lukijaja matkakuvissa sekä videoilla. K. Kansikuvat vasemmalta oikealle: Riipinen, Tapani Räsänen ja Ian Hooton. Muotoja lehtikuvat palkittiin ja rahaa sai valokuvataidetoiminnalta, kirjakustannuksiin, alan opiskeluun ja muuten vaan kannustukseen
2000-2009 83 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Historiikki 70 w.indd 83 17.2.2020 9.45. Teknisen kehityksen vuosikymmen. Monet suuret merkit kaventavat tai lopettavat toimintaansa. Digitekniikka helpotti ja monipuolisti myös lähikuvien ottamista. Lehden elokuvakilpailuissa oli 20–30 osanottajaa. Arkisia asioita ei paljon pelkistelty ja runsauden pulaa näkyi myös luontokuvissa. Kansikuvat vasemmalta oikealle: Vesa Heino, Urpo Tarnanen ja Osto-oppaan kansi: Pekka Punkari, Asko Vivolin, Robert Fox sekä Austria Super Circuit 02 -kuvat. elokuva eteni omassa tahdissaan ja loppukaudesta voitiin ammattilaatua kuvata muistikortille myös normaalin järjestelmäkameran kautta. Patentteja ja lisenssejä myytiin, jolloin firman nimi näkyi vain alihankintayhtiöiden tuotteissa. Herkkyysvalinnat yltivät yli ISO 1000:n, valotustaajuudet yli 10 k/s. Hyvää ja pahaa puhuttiin syöteistä, piilokojuista, järjestetyistä tilanteista, manipuloinneista ja kesyyntyneistä kohteista. Jälkikäsittelyyn syntyi oma mestarikuntansa. APs-menetelmä kuoli kiekkokameroiden tapaan jo ennen aikuistumistaan. kuvat tallentuivat CCD:n tai CMOS:n kautta muistikorteille, printit teki mustetulostin ja kansalaisaktivismi kasvoi kuvien jakelussa näyttöruuduille ja nettiin. kamerakännykät tulivat ja kuvia kulki puhelimitse kaverilta toiselle. Monet suuret merkit kuten Kodak, Agfa, Rollei, Polaroid, Minolta, Konica, Asahi, Mamiya ja Yashica kavensivat tai lopettelivat toimintaansa. 150-vuotiset perinteet jatkuivat niillä menetelmillä, joita kuvaustulosten näyttämiseen oli kehitetty, mutta uusin digitaalinen järjestelmä valtasi ja hallitsi alaa. Alkukaudesta sähköinen laatu riitti tv-ruudulle tai postikorttikokoon, mutta nopeasti päästiin kuvapisteissä parista miljoonasta kymmeniin eli filmiruudun laadun tasolle. Laatu ylitti jopa tv-laadun myös videoprojektoreissa. digitAAlitekniikkA tuli kaikkeen kuvatuotannossa. kameroiden hinnat putosivat vuodessa jopa neljänneksellä. elämyskuvat olivat muodissaan niin suurkilpailussa kuin matkakuvissakin. Hahmontunnistus poisti tarkennusvirheitä. Valokuvakuvauksesta tuli ympäristöystävällisempi, kun kemikaaleja eikä hopeaa päässyt ympäristöön juuri yhtään. Fotofinlandia 2000, Elina Brotherus. Tällä vuosikymmenellä testeissä alkoi näkyä sähköisten mittaustulosten tarkat tiedot. Aita 2007 -näyttely, Susanna Hyötyläinen. kuvauksesta tuli koko kansan harrastus. kamera-lehtikin sai omat nettisivunsa. internet tuli entistä tutummaksi varsinkin kännykkäsukupolvelle ja puhelinkamera taltioi kuvia lähes inflaatioon asti. Äänielokuvan tallentaminen ei ollut ongelma. Kuvaustiedot päiväyksineen tallentuivat muistiin. Kun kameran ja muistikortin osti, oli valokuvaus sen jälkeen ilmaista. Pienet hyönteiset ilmestyivät kuvitukseen. HDR opetti yhdistelemään peräkkäisiä valotuksia kamerassa
Meeri Koutaniemi, Juha Laitalainen. Värikäs lähija luontokuva tarjosi niin stillkuin videokuviakin. Milleniumin jälkeisenä vuosikymmenenä 75-vuotinen kamera-lehti oli edelleen alansa ainoa suomalainen erikoislehti. 2010-2019 Selfie nousee muotiin, internet tulee kaikille tutuksi. Verkkosivu-uudistuksen myötä lehden artikkelit ovat tänä päivänä luettavissa myös sähköisesti. Ajanjaksoa voisi pitää mustavalkokuvan renessanssina, koska kuvakäsittely tarjosi mahdollisuuksia terävyyden ja sävyn korjailuun. Jerrmanin jälkeen päätoimittajana ovat toimineet Arja Krank ja Kristiina Haaga. Omakuva eli selfie oli muotia. Vanhatkin tuotteet olivat arvossaan. Tarjontaa poimittiin näyttelyistä, kirjoista ja museoista. Kompaktikamerat pystyivät kilpailemaan vain hiukan paremman kuvanlaatunsa ja pidemmälle ulottuvan zoominsa avulla. Järjestelmäkameroista esiteltiin kevyempiä peilittömiä malleja, mutta vanha kunnon peiliheijastusmalli mainioine objektiiveineen jatkoi kehittymistään ja säilyi ammattikuvaajien ja kehittyneen harrastajan työkaluna. ilmastotietoisuutta osoitti myös se, että ”vuoden vihreä” valittiin rakenteensa ja virrankulutuksensa perusteella. Tavoitteena edistää kuvausharrastusta ja olla lukijansa puolella. Analogijäärät siirtyivät vaivihkaa filmistä digiin vaikka filmit säilyivät melko hyvin niin värikuin mustavalkotarjonnassakin. kameralehti oli mukana valitsemassa vuoden parhaat fototuotteet parinkymmen muun fotolehden eisA-ryhmässä. 84 Kamera 2|2020 Historiikki 70 w.indd 84 17.2.2020 9.45. Kansikuvat vasemmalta oikealle: Petri Olli, Marek Mierzejewski ja Lari Heikkilä. 4k tarjosi laatukuvaa ja 5G oli tulossa. Lukijakuvat kilpailivat ulkomaillakin ja parhaat kuvaajat kierrättivät kuviaan kutsunäyttelyissä. vuosikymmenen AlussA Pekka Punkari luovutti päätoimittajuuden lehdessä pitkään toimittajana työskenneelle Asko Vivolinille, joka toimi tehtävässä yli kuuden vuoden ajan. Tosin kännyköistäkin tuli 40-kuvapistemiljonäärejä ja kolmisilmäisiä malleja. se tuki luovuutta, kestävää kehitystä ja yhteisöllisyyttä. Punkari ja Vivolin jatkavat edelleen kamera-lehden avustajina. Vuonna 2017 päätoimittajana aloitti aiemmin lehden toimitussihteerinä toiminut Minna Jerrman, jonka aikana panostettiin erityisesti kamera-lehden verkkopalveluun. isO-valinta ylitti 400 000, käyttökelpoinen arvo 50 000 ja megapikselit ja zoomkerroin arvon 40. Internetin käyttäjiä oli 4,6 miljardia. se jakoi teknistä ja kuvallista tutkimustietoa sekä järjesti tapaamisia, kursseja ja messuja. Esi-Leicasta maksettiin 2,16 miljoonaa euroa ja Andreas Gurskyn valokuvasta 3,15 miljoonaa. Suurkilpailun aktiivisarjan 1.sija / 2012, Ilari Mehtonen
KULUTTAJILLE: pe klo 12–17 (GoExpo klo 12–20), la klo 10–19, su klo 10–17. POHJOISMAIDEN SUURIN VALOJA VIDEOKUVAAMISEN TAPAHTUMA Samaan aikaan samalla lipulla ulkoilun ja urheilun suurtapahtuma GoExpo! 28.2.–1.3. Rekisteröidy kävijäksi: www.kuvamessut.com. Mukana yli 50 eri lajia! goexpo.fi kuvamessut.com Messuliite 2-20.indd 85 17.2.2020 9.49. FILLARI SPORT GOLF OUTDOOR HORSE KUVA&ÄÄNI Valoja videokuvaus | Luennot | Tietotekniikka | Valokuvanäyttelyt | Kuvatuotteet ja -palvelut | Tulostus | Kuvankäsittely | Tubetus | Some | Mobiilikuvaus | Äänentallennus, -käsittely ja -jakelu AMMATTILAISILLE: pe klo 9–12. Alle 12-vuotiaat vain huoltajan seurassa. Messukeskus Helsinki Tule testaamaan uutuustuotteet ja päivittämään varusteet messuhintaan
| klo 10–19 Su 1.3. Muutokset tai lisäykset ohjelmaan ovat mahdollisia. Lehden painoon mennessä tiedossa ovat seuraavat: Zoom, Audio-Technica, JBL, Soundcraft, AKG, Novation, Ableton, Austrian-Audio, Softube,Native-Instruments,F-Stop,Fujifilm, Tamron, Samyang, Ledgo, Nanlite, Rotolight, Pentax, Panasonic, Lowepro, B&W International, SmallRig, DJI, PGY Tech, Manfrotto, Sirui, Gitzo, Avenger, Boya, Saramonic, Sigma, Leica, Benro, Slik, Boya, Laowa, Tenba, Tamrac, Mefoto, Shimoda, Hoya, Tokina, Billingham, Jupio, Hasselblad, Godox, Profoto, Lupo, Lee Filters, Colorama, Elinchrome, RØDE Microphones, Feelworld, O.C. TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx Näytteilleasettajat ja valokuvanäyttelyt KUVA&ÄÄNI 28.2.–1.3.2020 Messukeskus | Helsinki | Messuaukio 1 Pe 28.2. Jussi Aallon presidenttikuvat. | klo 12–17 (Huom klo 9-12 vain ammattilaisille) La 29.2. White, Sandmarc, Micromuff, 3 Legged Thing, Canon,Genesisgear, Hähnel, Hensel, Hoodman, HPR, Ilford, Irix Lens, Jinbei, Kaiser, Kodak, Lomography, LS, MagMod, NiceFoto, Nikon, ONA , Peak Design, PGYTECH, Polaroid, SanDisk, Uniqball. Päivitetyt tiedot osoitteesta kuvamessut.com mEssulIITE Näytteilleasettajat 86 Kamera 2|2020 Messuliite 2-20.indd 86 17.2.2020 9.49. | klo 10–17 www.kuvamessut.com Ammattivalokuvaaja Jaana Kotamäki Apple-käyttäjät Ateljee Marko Rantanen Cerella Oy Color-Kolmio Oy Dialab Oy Docendo Oy Ed-Mark Oy Epson Feat.fi From Deep Waters -valokuvanäyttely Fimeko Oy Finnfoto-Suomen Valokuvajärjestöt ry Finnfoto Galleria: Vuoden luontokuvat, Vuoden muotokuvat ja Vuosikymmenten kuvatimantit – eminenssikuvaajien juhlanäyttely Fototapio Oy Fotoman Oy Fuji Finland Oy Fuji Instax Hanart Oy Helrot Oy JAS Kamerakauppa Kamera-lehti Kameraseura ry, Kameraklinikka KHN Services Kun hymy ei riitä -valokuvanäyttely Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Luonnon Voima -valokuvakilpailun näyttely Maisun Ilmaisu Oy Mediastadi Mediastadin valokuvauspiste mikrofonikauppa.fi Noretron Broadcast Oy NVK – Nuoret Valokuvaajat Näkymiä mielen maisemista -valokuvanäyttely Olympus Finland Oy Plastic Waters -valokuvanäyttely Riffi RØDEMicrophonesbySvanfieldtOy Sennheiser Nordic A/S Shining Strength -valokuvanäyttely Sons of Abraham MCC Sony Soundtools Oy Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Suomen Luonto Suomen Interfoto Oy Suomen Kameraseurojen Liitto ry Suomen Valokuvahistoriallinen Yhdistys ry Tamminiemestä Mäntyniemeen. Telia Top Shot Oy Tura Scandinavia AB, Filial i Finland Vapaa akatemia:taidekoulutus Valokuvaajan Kaatopaikka Valokuvauskoulutus.com Valokuvaustukku Foka Oy Jälleenmyyjien ja maahantuojien osastoille tulee lisäksi lukuisa määrä tuotemerkkejä
Plastic Waters kuvien hahmot ovat kuvitteellisia vesistöjen kansalaisia. NäKymiä mieleN maiSemiSta 2019 aikana loin kolme erilaista kuvatarinaa, joiden inspiraationa toimivat mielensisäiset maisemat, tunteet ja ajatukset, jotka eivät näy ulospäin. 13.00 Mitä ottaa huomioon ennen ensimmäistä valokuvauskeikkaa. Tapaat osastolla vaikuttajia kertomassa musiikista ja kaikesta joka liittyy urbaaniin katukuvaan. PlaStic WaterS Meriin päätyy vuosittain 6,4–8 miljoonaa tonnia jätettä, josta suurin osa on muovia. Yhdistys esittelee tänä vuonna Nikon-kameran historiaa. klo 15–17. toP Shot 5a19 29.2. Kuvat kertovat heidän tarinaansa. Esitykset osastolla: Erilaiset painoja tulostustekniikat sekä Kuvankäsittely Applen Kuvat-ohjelmalla, Ville Laasonen. Kuvauspaikalla käytetään JAS Kamerakaupan Jinbeisalamoita. NiSi suodin-esittely ja workshop, DJI Robomaster esittely, Ossi Oikarisen kiihdytysauto ja Euro NASCAR-kilpa-auto. 14.00 Kannattaako valokuvausyrittäjyys Suomessa. Malleina toimivat Sons of Abraham -moottoripyöräkerholaiset pyörineen. Kauneus löytyy vimmasta ja tunteen palosta. Tervetuloa tutustumaan yhdistyksen toimintaan. 13.45 Nuoret valokuvausyrittäjät. ShiNiNG StreNGth Kauneus kuuluu kaikille. Luonnonvoimat kasvattavat juuret kallion läpi ja kaivertavat joelle uuden uoman. 15.00 Kysymyksiä ja vastauksia luovuudesta. Testaa uusimpia Led-valoja, Rengasvaloa, värilämpötilan, RGB -värien säätöä sekä RGB LED-valojen erikoistehosteita: Strobe, Puls, Scene, Fade. Kamera-lehti 5b31 Kamera-lehti täyttää tänä vuonna 70 vuotta. LED-valaisu workshop. Näyttelyn teema syvistä vesistä ilmentyy kuviksi sekä suoraan, että metaforisesti; teosten kautta sukelletaan surrealistisista vedenalaiskuvista mentaaliselle tasolle elämän ristiaallokoihin sekä dystooppisista ympäristökatastrofeista musiikilliseen narratiiviin. JuSSi aalloN PreSideNttiKuVat Valokuvaaja Jussi Aalto on kuvannut neljä presidenttiä varsin yksinkertaisella, mutta paljastavalla tavalla. Ne silottavat rosoisen reunan ja lohkaisevat uuden esiin. Saat käsitellyn kuvan sähköpostiisi. Sarjaa on inspiroinut myös H.P. Sunnuntai 1.3. osastoilla tapahtuu NVK – Nuoret ValoKuVaaJat 5e40 Perjantai 28.2. Voit myös kuvata pyöriä ilman mallia. Feat.Fi 5e41 Feat.fionurbaanimedia,jokakäsitteleekaikkeasiihen liittyviä ilmiöitä ja asioita. 16.00 Tunnelmallisen muotokuvan värinhallinta. Lovecraftin kauhutarinat. Meikki, hiukset ja korut: Meikkitaiteilija ElinaK/ Meikkistudio ElinaK, kuvat: Mitja Kortepuro/Studio Mitja Kortepuro. 13.30 Mitä ottaa huomioon ennen ensimmäistä valokuvauskeikkaa. Voit ottaa oman kamerasi mukaan! Helsingin Kameraseuralla on 13 erilaista, aktiivista kerhoa, joista yksi on Lauantaikamerat. 12.00 Valokuvauspodcast livelähetys messuilta! 13.00 Miten Instagramia käytetään työkaluna edistämään omaa uraa. Tule istumaan ja kuvauttamaan itsesi autoissa, saat kuvan mukaasi. Valokuvanäyttelyt FiNNFoto Galleria Tänä vuonna esillä ovat Vuoden luontokuvat, Vuoden muotokuvat ja Vuosikymmenten kuvatimantit – eminenssikuvaajien juhlanäyttely KuN hymy ei riitä Kauneus piilee voimassa ja vallassa valita. Mahdollisuus ostaa kirja signeerauksella. Olet tervetullut mukaan heidän messukuvaustempaukseen lauantaina 29.2. Projektin tarkoituksena on auttaa naisia näkemään itsensä uusin silmin ja lisätä tietoutta erilaisista syöpäsairauksista. Erilaiset tunnetilat ovat olleet vahva inspiraation lähde kuviini. Osaston asiantuntijoille voi tuoda myös muita vanhoja kameroita arvioitavaksi. Kekkosen Tamminiemessä, Koiviston Presidentinlinnassa sekä Ahtisaaren ja Halosen Mäntyniemessä. 14.30 Mestaruuskisojen huumaa Urheilukuvaaja Arno Hämäläinen. 87 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Messuliite 2-20.indd 87 17.2.2020 9.49. Autot ovat harvoin esillä ja näin nähtävillä Suomessa. From deeP WaterS From Deep Waters on palkitun valokuvaajan Onni Wiljami Kinnusen ensimmäinen kiertävä näyttelykokonaisuus. Nyt presidentit esittäytyvät katsojalle luonnollisen kokoisia vedoksina. luoNNoN Voima Suomen Luonnon ja Kuva & Ääni -messujen kuvakilpailussa jylläävät luonnonvoimat. Sarja on ajankuva luonnosta ja ihmisistä. Kauneus asuu kaarissa ja painovoiman kaadossa. led-KuVauSalue 5a40 Tule kokeilemaan LED-valoilla kuvausta, yksin tai ammattilaisten avulla. SuomeN ValoKuVahiStorialliNeN yhdiStyS ry 5c39 Suomen Valokuvahistoriallinen Yhdistys (svhy.org) on valtakunnallinen yhdistys kaikille, jotka ovat kiinnostuneita valokuvauksen ja kameratekniikan perinteiden tallentamisesta ja säilyttämisestä. KameraSeura ry 5b39 Kameraseuran osastolla on Kameraklinikka, josta saat neuvoja kameran käyttöön ja kuvaamiseen. Led-valo auttaa suunnattomasti myös kännykkäja videokuvauksessa.DÖRR,ED-MARK.fi,FOTOMAN.fi ValoKuVaaJaN KaatoPaiKKa helPoSti läheStyttäVä ValoKuVaaJayhteiSö 5a46 Esitykset/workshopit: Markku Pääsky Valokuvien yhdistäminen panoraamaksi, Kari Vahtolammi Makrokuvaus, Kari Vahtolammi Katukuvaus, Petri Mast Studiopotrettikuvaus, Antti Kneckt Audio "Näyttely": Mikko Ojaniemi Resoluutiot ja tulosteet. aPPle-KäyttäJät ry 5b38 Apple-käyttäjät ry täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Osastolla esitellään freestyleä, sekä kerrotaan urbaanista mediasta. Näyttely on ColorKolmio Chromaluxe Epson yhteistyötä. StadiN ammatti -Ja aiKuiSoPiSto 5g11 Stadin ammattija aikuisopiston opiskelijat kuvaavat ja opastavat kävijöitä kuvaamisessa. tammiNiemeStä mäNtyNiemeeN. Kilpailun kuvista on valittu 12 parasta näyttelyyn, jonka ovat valmistaneet Epson ja Suomen Interfoto. Katso miten värilämpötila vaikuttaa kohteessa ja muuttaa taustaa. Lauantai 29.2. Shining Strength on kuvasarja, jonka pääosassa ovat syöpään sairastuneet naiset ja heidän arpensa. 12.30 Valoa ja varjoja – matka oman tyylin löytämiseen. Ossi Oikarinen on myös osastolla kertomassa autosta. Messuilla esitellään nykyisen toiminnan lisäksi digitaalisen median historiaa teemalla ”Hypercardista HTML5.een” sekä tekstin, kuvan ja äänen digitaalista jakelua eri vuosikymmenillä. Valokuvataiteilija Taneli Eskola esittelee uutta valokuvakirjaansa Blue Monograph osastolla joka päivä klo 12. Valokuvaaja Markus Aspegren, Alias Studiot Oy. Suvi Sievilä on Helsingissä toimiva mainosvalokuvaaja ja visuaalinen suunnittelija. Näyttely on Color-Kolmio Chromaluxe Epson yhteistyötä. Tervetuloa maailmaan asiakaspaveluhymyn taakse! Krister Löfroth
Product manager Sami Eskonlahti, Suomen Interfoto Oy. lauantai 29.2.2020 KuVa & Kamera -laVa 11.30–11.55 Krister Löfroth: Kun hymy ei riitä. Järjestäjä Color-Kolmio Oy 13.30–13.55 Värienhallinta valokuvaajille. Toimittaja Jouni Tikkanen haastattelee luontokuvaaja Sami Karjalaista. Mikael Suomela, Apple-käyttäjät ry. 15.00–15.25 Muotokuvan maalauksellinen jälki. 15.30–16.15 Valokuvaajan valinnat – Laura Malmivaara haastattelee Jussi Aaltoa. Antti Taskinen, Vectorsave. 12.30–12.55 Latest innovations on mobile photography. 12.00–12.25 Some-videot helposti Applen iMoviella. 12.30–12.55 Krister Löfroth: Kun hymy ei riitä. toP Shot StaGe 10.30–10.55 Peter Forsgård Tuote X. Järjestäjä Senneheiser Nordic. Ruola toimii sisältöjohtajana Operaatio Saaristomeri 2019–2023 projektissa. 12.15–12.30 Finnfoto palkinnon luovutus. 13.00–13.55 Hevoskuvaus, kuvien toteutus suunnittelusta valmiiksi kuvaksi. 13.30–13.55 Valokuvaaja Jaana Kotamäen Luonnon siveltimellä -valokuvataidekirjan julkistus. Esa Rosqvist ja Kimmo Niemelä kertovat millaista on tehdä podcastia valokuvauksesta, ja miten visuaalisesta harrastuksesta pystyy kertomaan kuuntelijoille pelkän äänen välityksellä. 13.30–13.55 Kameraseuran valokuvauskurssit. Järjestäjä Docendo Oy. 13.00–13.25 Moottoriurheilukuvaus. 14.00–14.55 Antti Karppinen: Rakennetut kuvat ja jälkikäsittelyn erikoistehosteet. Valokuvaaja Johanna Sjövall QEP MQEP. Marko Rantanen pitää esitelmän menetelmästä ja sen harrastamisesta tämän päivän Suomessa. ohJelma Esiintyjä Antti Karppinen. Perttu Siren, Soundtools Oy. Mikrofonit, kaiuttimet, mikserit, kaiutinten sijoittelu, miten vältän kiertoa. Sebastian Wivallius Sony Nordic Product Manager – System cameras (englanniksi). 16.00–16.30 Some-videot helposti Applen iMoviella. 14.30–14.55 Epsonin skannausratkaisut. Esiintyjä Antti Karppinen. Mikael Suomela / Apple-käyttäjät ry. Product manager Sami Eskonlahti, Suomen Interfoto Oy. Perjantai 28.2.2020 KuVa & Kamera -laVa 10.15–11.15FinnfotonvieraanaTraficominKimmo Huoviala, joka kertoo 1.7.2020 droneille sovellettavaksi tulevasta EU-asetuksesta, sen uusista vaatimuksista, rekisteröintija raportointivelvoitteista sekä riskiarviointimenettelystä vaativammassa toiminnassa. Järjestäjä Valokuvaustukku FOKA OY. Järjestäjä Color-Kolmio Oy. Product manager Sami Eskonlahti, Suomen Interfoto Oy 14.00–14.25 Tekniikka apuna luontokuvauksessa. Tule kuuntelemaan miten valmistautua road tripille, miten löytää kuvauspaikkoja ja minkälaista kalustoa mukana kulkee. 11.15–12.15 Finnfoton vieraana asianajajana työskennellyt tietokirjailija, OTL Pirkko Pesonen, joka vastaa valokuvaajien kysymyksiin. Valokuvaaja Reino Havumäki kertoo Helsingin Kameraseuran monipuolisesta kurssitarjonnasta. 14.00–14.55 Meeri Koutaniemi & Olympus: Hiljaisista koralleista Unohdettuihin suomalaisiin – Kolmen kuvausmatkan tarina. Hung Tang Sony Nordic Business Manager, Sony Nordic (englanniksi). 12.00 – 12.55 Hevoskuvaus, kuvien toteutus suunnittelusta valmiiksi kuvaksi. 14.00–14.25 Road Trip valokuvaajan silmin. Valokuvaaja, Sigma ja Leica ambassador Kim Öhman on innokas automatkailija. 14.30–14.55 Introducing Alpha 9 II – Choice of the professionals. Tommi Luhtanen, Adoben pohjoismainen tuoteasiantuntija esittelee kuvankäsittelyt uusimmat puolet Adoben ohjelmissa. Molemmat ovat tavattavissa osastolla 5d34 esityksen jälkeen. Valokuvaaja Johanna Sjövall QEP MQEP. Järjestäjä Color-Kolmio Oy. 13.30–13.55 Mikä on urbaaninen media ja miten se toimii?EntämitenFeat.fisaialkunsa?Paikallaonfeat.fiposseäänessä:Samuli"Saunamies"Makkonen, Lloyd Libison, Tuomas Kauhanen, Aatu Laine. Marko Rantanen pitää esitelmän menetelmästä ja sen harrastamisesta tämän päivän Suomessa. 15.00–15.25 Katukuvauksen ABC, Nikolaos Haaponiemi @Obelixy. Valokuvataiteen valtiopalkinnon kahdesti saanut Jussi Aalto kertoo yli 50-vuotisesta valokuvaajan taipaleestaan. Meeri on tavattavissa esityksen jälkeen Olympuksen osastolla puolen tunnin ajan. Product manager Sami Eskonlahti, Suomen Interfoto Oy. 13.00–13.25 Äänikortit ja kämmentallentimet mitä kotistudioon tai kenttä-äänityksiin. Järjestäjä Sony Nordic. 12.30–12.55 Värienhallinta valokuvaajille. SiSällöNtuottaJaN laVa 11.00–12.00 “Uskallan tehdä sitä mitä olen” Valokuvaajan arvo uudella vuosikymmenellä. Audio for video, ulkoäänitykset, kotistudio, striimaus. OsTO-OPAs Xxxxxxxxxx mEssulIITE Ohjelma 88 Kamera 2|2020 Messuliite 2-20.indd 88 17.2.2020 9.49. 11.30–12.20 Äänitallenteiden käyttö AV-tuotannoissa, johtava lakimies Juhani Ala-Hannula ja johtaja Lauri Kaira, Gramex. Mallin ilme, asento ja heittäytyminen ovat aina hyvän kuvan perusta, joka viimeistellään valittuun tyyliin sopivalla valomaailmalla ja käsittelyllä. 16.00–16.25 Äänentoiston perusteet. 11.30–11.55 Kuvauskopterien pelastusvarjot, transponderit ja törmäysvaroittimet. EsikoiskirjangraafinensuunnittelijaElinaNuortiehaastattelee Jaana Kotamäkeä. 12.30–12.55 Jaakko Roiha: Studiomonitorit kotija projektistudioon. 13.30–14.25 Adobe ja kuvankäsittelyn uutuudet. Antti Taskinen, Vectorsave. 12.30–12.55 Kuvauskopterien pelastusvarjot, transponderit ja törmäysvaroittimet. 14.30–14.55 Miten tallentaa paras ääni haastattelutilanteessa. 11.00–11.25 Wet plate collodion prosessin esittely. Mikael Suomela / Apple-käyttäjät ry. Stefan Svanfeldt, RØDE Microphones -SvanfieldOy. ääNi StaGe 11.00–11.25 Ableton Live omat musiikkikollaasit videoon. Mallin ilme, asento ja heittäytyminen ovat aina hyvän kuvan perusta, joka viimeistellään valittuun tyyliin sopivalla valomaailmalla ja käsittelyllä. 12.00–12.25 Epsonin skannausratkaisut. 13.00–13.55 Rakennetut kuvat ja jälkikäsittelyn erikoistehosteet. Järjestäjä Docendo Oy. Järjestäjä Olympus. 13.00–13.25 Kameran kanssa veden alla – Pekka Tuuri. SiSällöNtuottaJaN laVa 11.30–11.55 Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut maailmanluokan lähikuvia. Järjestäjä ColorKolmio Oy. Valokuvaajat Suvi Sievilä ja Nani Härkönen keskustelevat valokuvaajan työn merkityksellisyydestä ja arvosta tänään. 13.00–13.25 Moottoriurheilukuvaus. Perttu Siren, Soundtools Oy. Esiintyjä Hannu Rainamo. Max Hagelstam, Adoben pohjoismainen digitaalisen videon asiantuntija näyttää videotuotteiden uudet suuntaviivat. Järjestäjä Senneheiser Nordic. Järjestäjä Suomen Luonto -lehti. 14.30–14.55 Mika Honkalinna: Talo metsässä luontokuvia ja tarinoita lähiluonnosta. 15.00–15.45 Adobe digitaalinen video uudella vuosikymmenellä. Esiintyjä Hannu Rainamo. Perttu Siren, Soundtools Oy. toP Shot StaGe 12.00–12.25 Wet plate collodion -prosessin esittely. 15.30–16.00 Valokuvauspodcast esittäytyy. 12.30–13.25 Saaristoluontokuvaaja Jaakko Ruola: Valokuvan ja videon käyttö Saaristomeren suojelussa. Kuinka pohjan tuntumassa kuvataan, miten sinne pääsee ja kuinka vesielementtiä hallitaan. 15.00–15.25 Jaakko Roiha: Mitä ottaa huomioon mikrofonin ja kuulokkeiden valinnassa. 14.00–14.25 Videoon musiikkia ja ääntä Logic Pron avulla. Järjestäjä Color-Kolmio Oy. Tuuri on espoolainen luontokuvaaja ja kirjailija, joka on voittanut Vuoden Luontokuva -kilpailun 2010
Stefan Svanfeldt, RØDE Microphones SvanfieldOy. Perttu Siren, Soundtools Oy. 12.30–12.45 Mikä on urbaaninen media ja miten se toimii?EntämitenFeat.fisaialkunsa?Paikallaonfeat.fiposseäänessä:Samuli"Saunamies"Makkonen, Lloyd Libison, Tuomas Kauhanen, Aatu Laine. Audio for video, ulkoäänitykset, kotistudio, striimaus. Perttu Siren, Soundtools Oy. 11.30–11.55 Kameraseura ry:n maisemakuvausja valomaalauskurssit. Mikrofonit, kaiuttimet, mikserit, kaiutinten sijoittelu, miten vältän kiertoa. Järjestäjä Color-Kolmio Oy 14.00–16.00 Huutokauppa! Tänäkin vuona pidetään huutokauppa! Tule halliin 5 ja huuda itsellesi kamera, jalusta, laukku, tulostin tai muisti. Järjestäjä Senneheiser Nordic. SiSällöNtuottaJaN laVa 11.30–11.55 Road Trip valokuvaajan silmin. Mikael Suomela, Apple-käyttäjät ry. 13.30–13.55 Jaakko Roiha: Mitä ottaa huomioon mikrofonin ja kuulokkeiden valinnassa. toP Shot StaGe 11.00–11.25 Wet plate collodion prosessin esittely. Esiintyjä Jaakko Roiha. Marko Rantanen pitää esitelmän menetelmästä ja sen harrastamisesta tämän päivän Suomessa. Mikael Suomela, Apple-käyttäjät ry. 12.00–12.25 Epsonin skannausratkaisut. Markku kertoo kuvaamisestaan, kuvistaan ja kuvankäsittelystä. ääNi StaGe 12.00–12.25 Äänikortit ja kämmentallentimet mitä kotistudioon tai kenttä-äänityksiin. Järjestäjä Olympus. 13.00–13.15 Kuvauskopterien pelastusvarjot, transponderit ja törmäysvaroittimet. Messukeskus Helsinki Kuva & Kamera -lava Cafe 5 Valokuvanäyttely Ääni stage Äänialue HALLISSA 5 Top Shot stage Kameraklinikka Valokuvanäyttely Valokuvanäyttely Sisällöntuottajan -lava Ylägalleria 14.00–14.25 EISA Maestro -valokuvakilpailun voittaja valokuvaaja Markku Pajunen. Järjestäjä Senneheiser Nordic. Product manager Sami Eskonlahti, Suomen Interfoto Oy. Valokuvaaja Reino Havumäki kertoo Helsingin Kameraseuran monipuolisesta kurssitarjonnasta. 14.00–14.25 Ableton Live omat musiikkikollaasit videoon. 12.30–12.55 Värienhallinta valokuvaajille. 13.00–13.25 Marko Koski: Mitä ottaa huomioon mikrofonin ja kuulokkeiden valinnassa. Kameralehti 89 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Messuliite 2-20.indd 89 17.2.2020 9.49. 14.30–14.55 Videoon musiikkia ja ääntä Logic Pron avulla. Mikrofonit, kaiuttimet, mikserit, kaiutinten sijoittelu, miten vältän kiertoa. Järjestäjä Senneheiser Nordic. Product manager Sami Eskonlahti, Suomen Interfoto Oy. Sunnuntai 1.3.2020 KuVa & Kamera -laVa 11.30–12.25 Antti Karppinen: Jälkikäsittelyn erikoistehosteet. 14.30–14.55 Valomaalari Hannu Huhtamo & Olympus Live Composite. 15.00–15.25 Marko Koski: Studiomonitorit koti -ja projektistudioon. 14.00–14.25 Valokuvaaja Jaana Kotamäen Luonnon siveltimellä -valokuvataidekirjan julkistus. Stefan Svanfeldt, RØDE Microphones -SvanfieldOy. 12.00–12.25 Studiomonitorit koti -ja projektistudioon. 13.30–13.55 Miten tallentaa paras ääni haastattelutilanteessa. 13.00–13.25 Äänikortit ja kämmentallentimet mitä kotistudioon tai kenttä-äänityksiin. Valokuvaaja Kirsi MacKenzie esittelee tulevia kurssejaan. Perttu Siren, Soundtools Oy. Järjestäjä Senneheiser Nordic. 13.30–13.55 Kameraseuran valokuvauskurssit. 16.00–16.25 Äänentoiston perusteet. Kamera-lehden löydät osastolta 5B31. Antti Taskinen, Vectorsave. Järjestäjä Color-Kolmio Oy 13.00–13.55 Antti Karppinen: Muotokuvan maalauksellinen jälki. Valokuvaaja, Sigma ja Leica ambassador Kim Öhman on innokas automatkailija. 14.00–14.25 Ableton Live omat musiikkikollaasit videoon. ääNi StaGe 11.00–11.25 Äänentoiston perusteet. Perttu Siren, Soundtools Oy. 13.00–13.25 Some-videot helposti Applen iMoviella. 12.30-12.55 Luontokuvaus kevyellä kalustolla. 12.30–12.55 Miten tallentaa paras ääni haastattelutilanteessa. Järjestäjä Docendo Oy. 12.00–12.25 Pekka Punkari: Luonnon puolesta luontokuvan ja ympäristönsuojelun oppi-isän Teuvo Suomisen tarina. Järjestäjä Valokuvaustukku FOKA OY. Audio for video, ulkoäänitykset, kotistudio, striimaus. Perttu Siren, Soundtools Oy. 28.2.–1.3. Mikael Suomela, Apple-käyttäjät ry. 11.30–11.55 Videoon musiikkia ja ääntä Logic Pron avulla. Tule kuuntelemaan miten valmistautua road tripille, miten löytää kuvauspaikkoja ja minkälaista kalustoa mukana kulkee. 14.30–14.45 Mikä on urbaaninen media ja miten se toimii?EntämitenFeat.fisaialkunsa?Paikallaonfeat.fi posse äänessä: Samuli " Saunamies " Makkonen, Lloyd Libison, Tuomas Kauhanen, Aatu Laine. Perttu Siren, Soundtools Oy. Osa huudettavista tuotteista julkistetaan ennakkoon osoitteessa www.kuvamessut.com. Esiintyjä Lassi Kujala, Järjestäjä Sony Nordic
Valitsemassani teoksessa tiivistyy monta itselleni olennaista tekijää. Ja kuten yleensäkin, myös teoksen nimi on tärkeä osa kokonaisuutta. T aiteilija ja valokuvaaja Ulla Jokisalon myötä valokuvasta on tullut Suomessa keskeinen nykytaiteen ilmaisumuoto. Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Toisin kuin nyt. Olennaisinta työskentelytavalleni on työn konkreettinen tekeminen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kokeileminen ja ehkä kaikkein eniten puhtaasti tekemiseen liittyvä löytämisen ilo. Miten syvälliset, osin omaelämäkerralliset fantasia kuvaelmat elämäsi eri teemoista syntyvät. Valokuvat ovat teostesi perusmateriaalia, joihin sit ten lisäät elementtejä kuten neuloja ja lankoja. Mielikuvakseni valikoitunut teos nimeltään Silmäni on vuodelta 2013 ja tehdyistä versioista kolmas. Avaatko hieman. Mielestäni määrityksillä ei ole niin väliä. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Kuten vieläkin! Toisaalta minua vetää puoleensa myös käsillä tekeminen, teosten esineellisyys ja materiaalisuus. Onhan valokuva edelleen, kaikista välineellisistä ja teknisistä muutoksistaan huolimatta, myös dokumentti maailmasta ympärillämme. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Aika-ajoin milloin mitäkin. Valmiin teoksen dramaturgia syntyy monien työvaiheiden jännittävänä vyyhtiytymisenä. Mikä se sielu nyt sitten taas onkaan! Tosin vielä silloin, kun opiskelin valokuvausta, painotettiin sitä, että valokuvaaja on tapahtumien havainnoija eikä itse keskiössä. Suosin paradokseja, huumoria ja itseironiaa, ja annan katsojalle mahdollisuuden hyvinkin vastakkaisiin tulkintoihin. Mielikuvani Ulla Jokisalo 90 Kamera 2|2020 Mielikuva 2-2020.indd 90 17.2.2020 9.52. Teet paperileikkauksia, neulaat, ompelet ja kirjot käsin. Ylipäänsä valokuvaan koko ajan. Alun alkaen, 70–80-luvuilla halusin olla ennen kaikkea valokuvaaja. Pitkistä työprosesseista ja monista työvaiheista johtuen en aina pysty tarkkaan erittelemään, mitkä asiat vaikuttivat lopputulokseen. Virallisemmissa yhteyksissä olen taiteilija ja valokuvaaja. Sydämeltäni olen ikuisesti snapshot-kuvaaja. Nimenomaan valokuvaajan roolissa on tapahtunut suuri muutos! Tunnustan oman kaipuuni mytologiaan, jota liittyy entisaikojen valokuvaukseen. Pikemminkin minua kiehtoo tarinallisuus ja kuvakerronta. Suoraan sanoen omaelämäkerrallisia teoksia en tee, vaikka autofiktion ajatus kiinnostaa minua. Siinä on kirjontaa kankaalle, silmäneulat ja lankaa, sekä leikattu valokuvavedos. Nautin tavattomasti kaikesta taustatyöstä, kuten lukemisesta työn aiheeseen liittyen. Ovatko ne sielumme peilejä. Sanoisinkin, että nimenomaan digitaaliset kuvankäsittelyohjelmat ja vedosmateriaalit ovat mahdollistaneet nykyisen työskentelytapani. Oletko enemmän kuvataiteilija vai valokuvaaja. TeksTi Juha Laitalainen kuvaT Ulla Jokisalo ja Juha Laitalainen Havainnoija ulla Jokisalo valitsi mielikuvakseen teoksensa silmät kolmannen version. Töissäsi on usein silmiä. Teokseni tematiikka taas on kiinnostanut minua pitkään ja olen tehnyt siitä useita variaatioita 2000-luvun kuluessa. En tiedä, onko minulla varsinaisesti "mielikuvia" tuotannossani. Juuri valokuvalla saan mahdollisuuden kerrontatekniikkaan, jossa on todentuntuisuutta ja uskottavuutta. Jotkut teokset tosin ovat muita tärkeämpiä, joko omien tunteiden tai koko tuotannon kannalta. Onko lähtökohta aina valokuva, jonka pohjalta ra kennat, vai mietitkö teostasi jo aluksi eri elemen teistä koostuvana kokonaisuutena. Miksi tämä teos on mielikuvasi. Kyllä ovat! Silmät ovat väline ja peili myös nähdyksi tulemiseen. Niin ikään käsittelen itse lähes kaiken valokuva-aineistoni. Ja tosiaankin, vaikka lopulliset teokseni ovat laajoja ja moniaineksisia kokonaisuuksia, niin näen tekijyyteni edelleen valokuvauksen kautta. Mielestäni valokuva on keskeinen kaikessa, mitä taiteilijana teen. Ja valokuvaamisen kautta voi todella peilata omaa sieluaan. En pidä valokuvaa vain teosteni materiaaliana. Lopulta ennakoimattomin seurauksin
u l l a Jo k is a lo 91 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Mielikuva 2-2020.indd 91 17.2.2020 9.52
Nykyisin nopein tapa ottaa snapshot-kuvia on iPhone, etenkin sosiaaliseen mediaan ja muistiinpanoiksi. uLLa jokIsaLo kuvauskaLusto terveIset kaMera-LeHden LukIjoILLe: Niin kuin erästä nuorta valokuvaajaa ohjeistettiin: aina voi mennä askeleen lähemmäksi. Ju h a l a iT a l a in e n 92 Kamera 2|2020 Mielikuva 2-2020.indd 92 17.2.2020 9.52. Vuonna 2013 tätä teosta tehdessä ja edelleen: Täysikennoinen digikamera Canon 5 D + kiinteät polttovälit, joista eniten käytössä 50 mm normaali, ja uskollinen jalustani Gitzo. Ikä: 65 kotIpaIkka: Helsinki Luonne: Eläytyvä ja innostuva kouLutus: Valokuvaaja, Taideteollinen korkeakoulu työsuHteet: Vapaa taiteilija ja valokuvaaja Motto: Sekin on eteenpäin, jos kaatuu. Toivottavasti myös valokuvaamisessa. Ulla Jokisalo kuvattiin hänen mielipaikassaan Vanhan kirkon puistossa pelkässä aamupäivän myötäilevässä luonnonvalossa. Canon EOS R, RF85mm F1.2 L USM. 1/500s, f/1.2, ISO 100. työn aLLa täLLä HetkeLLä: Kaiken tehdyn inventaario ja uudet alut
Khaldein neuvostolippu Reichstagin katolla. Palkintona alalla vallitseva freelance-diili: kosolti mainetta ja kunniaa! Kirjoittaja on valokuvaaja, jonka mielestä on ehdottomasti parempi olla kansallismielinen kuin Kansallismielinen. Klassikon ylistys R osenthalin Iwo Jiman lipunnosto. Ja sitten tietysti Kekkonen: Jussi Aallon Kekkos-potretti, Stina Mäenpään Kekkonen kiipeämässä palmuun, Caj Bremerin Kekkonen Napoleonina, Kalle Kultalan Kekkonen havaijipaidassa noottia lukemassa, Pentti Nissisen Kekkosta talutetaan Tamminiemessä... Mikä olisi Se Suomalainen Valokuvaklassikko. Eikä välttämättä voittojen, vaan eritoten pettymysten kuvasto. Kuvan tulee tietenkin olla jonkun nimetyn henkilön ottama. Ainakin kuvan pitää tulla mieleen parista sanasta, eli sitä ei tarvitse erikseen ryhtyä googlailemaan. Lapin sodan voittoa ei juurikaan juhlittu – vai veivätkö saksalaiset kaikki ylimääräiset rullat Agfaa mukanaan. Esimerkiksi Pentti Sammal lahden sinänsä ikonisista töistä suurin osa on kuvattu rajojemme ulkopuolella. Sana on vapaa tämän kolumnin nettiversion keskusteluissa. Pikantti ehdotus oli Risto Vuorimie hen Roadrunner, Hurriganesin ikoninen levynkansi. Kuvan tulee myös kertoa Suomesta tai suomalaisista. MIkä on sInun ehdotuksesi suomalaiseksi klassikkokuvaksi. Kaksi kuitenkin nousi yli muiden: Hannes Heikuran kuva Mika Myllylästä harjoittelemassa suossa ja Sami Keron jääkiekkovoiton juhlija Mantalla. Mikä on ihan oikein: jos kaikki suomalaiset eivät syö enää kinkkua ja laatikoita jouluna, pitääkö kansalliskokemuksen olla yhteneväinen. Langen köyhä äiti. Jokaisella kansalla on omat klassikkokuvansa, jotka ovat muokanneet kansallista itsetuntoa ja jotka ovat osa kansallista tarinaa. voIttokuvat puuttuivat keskustelusta kokonaan, joka johtunee eniten siitä, ettei itsenäisen ajan Suomen aikana ole voitettu kuin yksi sota. CartierBres sonin päivällinen joen varrella. Dramaattisia tapahtumia ( Paasikivi lähdössä Moskovan-neuvotteluihin, talvisodan päättyminen jne.) ehdotettiin kolumni Tuomo Manninen paljon, mutta sitä yhtä kaiken määrittelevää kuvaa ei kuitenkaan löytynyt. MIkä tekee kuvasta klassikon. Dois neaun suutelijat. eI-penkkIurHeILIjan yllätti urheilukuvien määrä. Kuvan pitää olla julkaisunsa jälkeen monistettu, toisin sanoen sen verran tunnettu, että siitä on tehty meemejä, t-paitoja, piparkakkutaloja ja muuta sellaista. poHdIn tätä taannoin tuttavapiirissäni, kohtaamisissa ja facebook-keskustelussa. Kommentoijia oli satakunta, suurin osa kuvan ja viestinnän ammattilaisia. ja tIetystI koko kysymys kyseenalaistettiin, totaalisen keinotekoisena ja kulttuuria hierarkisoivana. Jälkimmäinen jakoi kommentoijia melko tarkkaan nais-/miesakselilla eikä ihme: sanottiinhan kuvassa olevan "juonteensa juureviin äijämenoihin, perkele, suo, keppana ja kova ääni". Moni ehdotti kuvaksi myös "tavallista elämää”, aina Caj Bremerin promootiotanssiaisista Manskulla Pekka Turusen/Es ko Männikön pystykorvaja karvalakkikuviin asti. Hienoja teoksia, muttei yksikään ehkä vielä ylitä t-paitakynnystä. Leif Weckströmin Martti Vainio selittämässä doping-tapaustaan kuin viimeisellä ehtoollisella, Pentti Koskisen kuva Timo Mäkisen Ministä luukku auki... koluMni Tuomo Manninen koluMni Tuomo Manninen Mielikuva 2-2020.indd 93 17.2.2020 9.52
Halla kameransa kanssa on tuttu näky Heinolan kaduilla, ja ihmiset menevät menojaan. Lumi kätkee alleen vetoisat huoneet ja tuperkkelin. Vuosien varrella hän tallensi lehtikuviinsa Heinolan puukorttelit ja elämänmenon, joita ei enää ole. TeksTi Raija Linna kUVAT Anja Halla liikkeessä Savontiellä on muuttomyynti. Pikkukadun varrella olevassa rakennuksessa ei ollut muita liikkeitä kuin leskiämmä Vetterantin pieni sekatavarakauppa. Seinässä lukee: talo puretaan. Räystäs on vinossa, ränni rikki, ikkunanpuitteet rapistuneet ja seinämaali haalistunut. Halla oli sanomalehti Itä-Hämeen valokuvaaja 1963–1998. Markkasen vuodevaateja tekstiiliPikku Pietarin kaupunki Anja Hallan katukuvista rakentuu 20 vuoden mittainen reportaasi Puu-Heinolasta. H erra valokuvaajan, kelloseppämestarin, parturineitien ja kangaskauppiaan liikkeet olivat samassa talossa, missä Pietari asui. Vuokrakasarmin pihalla on kaivo ja pyykinkuivaustelineet. Vuonna 1985 Halla kokosi näyttelyn kadonneesta Heinolasta Heinolan kaupunginmuseoon. 1 Mennyttä valoa Katukuvia Puu-Heinolasta 94 Kamera 2|2020 museo_2-20.indd 94 17.2.2020 9.56. Viereinen Heinolan kirja-aitta näyttää jo tyhjältä. Mustavalkokuvat 1965–1985 katsovat menneeseen maailmaan. Hän ei tee kuvausjärjestelyitä vaan tarkkailee ja dokumentoi. Elämän jäljet näkyvät. Naapurin poika polkupyörän selässä vilkaisee uteliaasti Hallaa ja samalla valokuvan katsojaa, mutta polkee eteenpäin. Hän on kokija ja näkijä. Anja Hallan mustavalkoiset valokuvat Puu-Heinolasta ovat kuin suoraan pakinoitsija Aapelin romaanista Pikku Pietarin piha. Piharakennuksen toisessa päässä oli läkkisepän verstas ja huusit ja toisessa Pietarin ja hänen isänsä hellahuone. Kuvia Museoviraston kokoelmista. Hallan kuvissa näkyvät kauniit kuistit, koristeelliset ikkunat, kivijalat, sisäpihat ja lauta-aidat. Kuvat kertovat omakohtaisia tarinoita, ja katse on inhimillinen ja lämmin. Seppäläisen kenkäkaupassa Kauppakadulla on tyhjennysmyynti. K. Rantakasino seinämaalauksineen on purettu, Tuukkasen talo on purettu, Paalasen talo on purettu, Niemelän kartano on purettu, Kolin kortteli Harjukadulla, Heinolan Osuuskaupan talo torin laidalla, purettu, purettu, kertovat kuvatekstit. Halla on elänyt muutoksen. Valokuvat Heinolan purkamisesta ja rakentamisesta ovat uutiskuvia, jotka on julkaistu sanomalehti Itä-Hämeessä. Äiti kiiruhtaa kotiin vetäen lasta kelkassa perässään
Liitto toimii valokuvauksen edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Keskusteluryhmässä kuulee nopeimmin kokemuksia kansainvälisistä tulevista ja menneistä näyttelyistä sekä kilpailuista. Hyvin aktiivinen keskustelufoorumi on Facebookryhmä FIAP-kisailijat, jossa on mukana jo yli 170 kuvaajaa. SKsL julkaisee jäsenseurojen toimintaan liittyviä uutisia nettisivuilla. Museoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki Asiakaspalvelu ti–to 10–16. Lähetä tekstit ja kuvat tiedotus@sksl.fi Omia kuvia kannattaa näyttää muillekin Parhaiten omien kuvien esittely toisille kuvauksesta kiinnostuneille onnistuu liittymällä paikalliseen kameraseuraan. Seurassa kuvista saa palautetta ja sitä myöten voi kehittyä kuvaajana. Näyttely puhuttelee heinolalaisia. Puhelin 0295 33 6127 joka@museovirasto.fi joka.kuvakokoelmat.fi 1 Heinolan miesten kohtauspaikka, Maneli, Torikadun ja Kauppakadun kulmassa. ”Puutalojen ja puutarhojen ystävällinen elämänympäristö on nyt poissa”, sanoo Halla näyttelystä kertovassa lehtiartikkelissa 1985 ja ihmettelee, tätäkö heinolalaiset todella halusivat. 2 www.sksl.fi Facebookissa | www.facebook.com/skslry www.nuoretvalokuvaajat.fi Facebookissa | www.facebook.com/nuoretvalokuvaajat SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO KANSAINVÄLINEN TOIMINTA NUORET VALOKUVAAJAT Liittoon kuuluu 88 seuraa, joissa on yhteensä yli 4500 jäsentä. Kansainvälinen toiminta tapahtuu pääasiassa kansainvälisen kattojärjestön FIAP:n, Fédération internationale de l’art photographique, kautta. Katukuvista rakentuu 20 vuoden mittainen reportaasi pikkukaupunkimiljöön muutoksesta ja yhden aikakauden lopusta. Sitten kun asiasta innostuu enemmän, kannattaa kuvia tarjota myös kansainvälisiin näyttelyihin. fi/ > hakusanoilla Anja Halla. Valokuvat sitovat historian nykyaikaan hämmästyttävällä tavalla. Näyttelyn valkokuvat: www.museot.finna. Se järjestää koulutustilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä. Kameraseurojen Liitto on vuonna 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien valtakunnallinen keskusliitto. Kameraseurassa saa apua ja oppia, sekä samanhenkistä seuraa. Journalistinen kuva-arkisto Joka Kanervikkotie 4 | Vantaa Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15. Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi www.kuvakokoelmat.fi 95 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi se u r a t t o im iv a t museo_2-20.indd 95 17.2.2020 9.56. Kaikki liiton jäsenet ovat myös FIAP:n jäseniä ja voivat osallistua kansainväliseen toimintaan seuransa ja liiton kautta. 2 Seppäläisen kenkiä ostettiin 1980-luvun vaihteeseen asti perinteikkäästä puutalosta Kauppakadun ja Virtakadun kulmasta. Näyttely oli uudestaan esillä Heinolan kaupunginmuseossa 28 vuotta myöhemmin vuonna 2013. Hallan kuvat muistuttavat vanhempaa sukupolvea elämästä, jota elettiin, ja kertovat uudelle sukupolvelle maailmasta, jota ei enää ole. Facebook-sivuilla keskustellaan kuvaustekniikoista ja ilmoitetaan tulevista tapahtumista ympäri Suomen. Nuoret valokuvaajat järjestää valokuvausleirejä ja -kursseja, workshopeja ja yhteisnäyttelyitä
NVK-local toimintaa on tällä hetkellä jo Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Salossa, Porissa, Lahdessa ja Oulussa. suomen kameraseurojen liitto Lightroom peruskurssi 7.–8.3.2020 klo 10–14 | 45 € Luova kuvankäsitteLy Lightroom ja Photoshop 4.–5.4.2020 klo 10–14 | 45 € henkiLökuvan vaLaisu studiossa 22.8.2020 klo 10–17 | 70 € kerronnaLLisen henkiLökuvan vaLaisu yhdeLLä saLamaLLa Vesa Tyni | 16.5.2020 klo 10–16 | 70 € mustavaLkovedostamisen ja pimiötyöskenteLyn työpajat tiistaisin tai torstaisin 14.1.2020 alkaen 13 kertaa | klo 17:30–20:00 | Lielahden kartano | Mukaan voi tulla kesken kauden. Lisäksi he saavat monia muita etuja. Kuvattu: 16.8. järjestätkö vaLokuvausaiheisen tapahtuman paikkakunnaLLasi. Tällä kuvallani olen saanut lukuisia palkintoja kansainvälisissä näyttelyissä ja oman seurani kuvakilpailuissa. Haussa on lisää uusia vetäjiä jo olemassa oleville sekä uusille Local-paikkakunnille. Mikäli haluat tapahtumallesi näkyvyyttä valokuvaajapiireissä, ilmoita siitä liiton tiedotukseen. Lisäksi liitto järjestää valokuvauskursseja ja koulutuksia eri puolilla Suomea, sekä myöntää rahallista tukea valokuvauskursseihin jne. Koska olin riittävän ajoissa paikalla, löysin upeita paikkoja kuvata nousevaa aurinkoa ja sain monta mieleistä kuvaa. Kuvaamisesta tulee tavoitteellisempaa, kun saa oikeuden osallistua liiton vuosittaisiin näyttelyihin sekä moniin kansainvälisiin kuvakilpailuihin. Paikka: Saari-Soljanen, Seitsemisen kansallispuisto, Ylöjärvi. Jäsenseuroja on 88 ja niissä jäseniä noin 4500. Päätin laittaa kellon aikaisin soimaan ja suunnata kohti Seitsemisen kansallispuistoa. Mikäli innostus kuvaamiseen ja porukassa työskentelyyn on mielestäsi paras ominaisuutesi, niin hae rohkeasti mukaan! Lisätietoa: www.nuoretvalokuvaajat.fi www.instagram.com/nuoretvalokuvaajat NVK – ilmaisia tapahtumia ympäri Suomen seurainFo Liiton tarjoama kouLutus kameraseuroiLLe Koulutusvaihtoehdot löytyvät liiton verkkosivuilta kohdasta "seuratoimijan työkalupakki". Kun haluat jäseniltaasi erilaista ohjelmaa tai järjestää paikkakunnallasi valokuvauskurssin, ole yhteydessä liiton koulutusvastaavaan, reino.havumaki@ sksl.fi. Myös aloittelijoille. Valotustiedot: Kuvaustila M, 99 mm, 1/250 s, f/8, ISO100. 0400 634 631. Aamulla vastaantuleva porukka taisi olla tulossa ravintolasta, kun kolmen kieppeillä ajoin kohti Hyvään kuvaan pitää nähdä vaivaa A n it t A V u o r is o l A Rising Sun, Anitta Vuorisola, Tampereen Valokuvausseura. Liitto julkaisee jäsenseurojen tapahtumia verkkosivuillaan ja some-kanavissa. nuoret vaLokuvaajat -yhteisö järjestää 16–29-vuotiaille valokuvauksesta kiinnostuneille tapahtumia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa yhteisöllinen valokuvausharrastus ympäri Suomen ja auttaa uusien samanhenkisten kavereiden löytämisessä. Suomen Kameraseurojen Liitto (SKsL) on 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien keskusliitto. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.valokuvausseura.fi Tampereen Valokuvausseuran kurssit keväällä 2020 Eräänä loppukesän iltana katselin säätietoja Pirkanmaalle. Vetäjät saavat koulutuksen lisäksi arvokasta kokemusta tapahtumien järjestämisestä, sekä yli kahdenkymmenen muun vetäjän tuen ja yhteisön. kuvauspaikkaa. Lisätietoja: toimisto@sksl.fi tai toiminnanjohtaja Kari Tolonen, puh. Liitto tiedottaa muun muassa tulevista näyttelyistä ja apurahoista, sekä tarjoaa monenlaisia palveluja ja apua. NVK:n paikalliset vetäjät luotsaavat vapaaehtoisina harrastustoimintaa omilla paikkakunnillaan. oLetko kameraseurassa, joka ei oLe vieLä Liiton jäsen. Liittyminen tuo monia etuja. – Anitta Vuorisola 96 Kamera 2|2020 sksl ja mp 2.20.indd 96 17.2.2020 9.58. Ohjelmassa on muun muassa photowalkeja, kuvausretkiä, rentoja tapaamisia ja mielenkiintoisia työpajoja. Aamuksi oli luvassa sumua. päivitä seurasi uudet toimihenkiLöt myös Liittoon! Samalla kun päivität seuran uudet toimihenkilöt yhdistysrekisteriin, lähetä tiedot myös liittoon tiedotus@sksl.fi. Kerro tapahtumastasi sähköpostilla tiedotus@sksl.fi ja otamme sinuun tarvittaessa yhteyttä. 2019 klo 6:01, Canon EOS 5 D MK III, EF24–105mm f/4L IS USM
2020 sinunkin mainoksesi täLLe sivuLLe. 046 634 3488 heidi.ylonen-ahlgren@kamera-lehti.fi Ostetaan : Tarpeettomat kamerakalustot myynti@fototapio.fi // www.fototapio.fi Tapiontori 3, 02100 Espoo (09) 464 398 MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Kehitämme filmejä joka päivä. Kameralehden mediamyynnistä vastaa: 97 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi sksl ja mp 2.20.indd 97 17.2.2020 9.58. markkinaPaikka Heidi Ylönen-Ahlgren Puh. –20.5.2020 Syksy: 17.8.–18.12.2020 Lue lisää: www.kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus ESA ROSQVISTIN yökuvauskurssi 25.4. Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU NÄYTTÄMÖTAIDE Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä lahjakkuuttasi, paranna ruotsinkielen taitojasi. VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI Kevät: 7.1. Myynnissä iso valikoima filmejä
ILmESTyy Rami HanafI kuvankäSIttEly OPASTUS TiivisTä ajaN kulku yhTeeN kuvaaN KU UK AUden KU vAAjA joel MarklunD 98 Kamera 2|2020 Seuraavassa numerossa 2_20.indd 98 15.2.2020 14.25. 0400 802 282 KlassiKKo olympus om-D E-m5 iii Pieni koko ja keveys K u u K a u d e n K u v a a ja t C a j ja St e fa n B r e m e r | ju SS i a a lt o | a r n o r a fa e l m in K K in e n | ta n e li e SK o la | m a r ja P ir il ä | u ll a jo K iS a lo | o ly m P u S o m -d e -m 5 iii | K a m e r a -l e h t i 7 v u o t ta | m e SS u li it e 2/ 20 20 kuvataan Jussi aalto Presidenttien kuvaaja 25x parhaat kuvat minimalismista Caj ja stefan Bremer Laatu on tärkeintä Nro 2/2020 Vuod esta 1950 100 sivua TESTISSÄ 2.4. Jo e l M a r k lu n d Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA kamera-lehti www.kamera-lehti.fi | puh. Seuraava numero mielikuvani SarjaSSa: veSa koivunen 3 2020 NikoN D780 | CaNoN EOS-1D X Mk III Haluatko oppia kuvaamaan
1. 2020. KANSALLINEN KILPAILU 1.5.2020 ASTI Kuvien tulee olla perillä 1.5. PALKINTO 1000 € & EISA Maestro -pokaali 3. Lisätiedot www.eisa.eu/maestro ja www.kamera-lehti.fi/kilpailut. PALKINTO 750 € & EISA Maestro -pokaali Loppukilpailun tulokset julkistetaan syys-lokakuussa 16 EISA-valokuvalehdessä tai -verkkosivustolla. SH U TT ER ST O CK .C O M /T O M EV ER SL EY EISA MAESTRO -VALOKUVAKILPAILU 2020 EISAMaestro.indd 99 15.2.2020 14.15. Tulokset julkistetaan EISA-gaalassa 4.9. 2020. Kolme voittajaa kutsutaan Berliiniin EISA Awards -gaalaan 4.9. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja olla kuvattuna tätä kilpailua varten. KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin 16 EISA-maan paras kuvakokonaisuus osallistuu kansainväliseen loppukilpailuun EISA:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2020. Kaikki kansalliset voittajat osallistuvat Facebookissa yleisöäänestykseen kesäkuun lopulla. mennessä osoitteessa eisa@kamera-lehti.fi. Teemana LIIKE (Movement) MITEN OSALLISTUT Lähetä 5-8 kuvan kokonaisuus teemalla ‘Liike’. PALKINTO 1500 € & EISA Maestro -pokaali 2. Äänestyksen voittaja saa 1000 €. Kamera-lehden raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta. Alkukilpailun tulokset julkistetaan kesän 2020 Kamera-lehdessä
Olemme Kuva & Ääni 2020 messuilla osastolla 5a21 Takakansi_2-20.indd 100 15.2.2020 14.13