PALKINTO 750 € & EISA Maestro -pokaali Kaikki kansalliset voittajat osallistuvat Facebookissa yleisöäänestykseen kesäkuun lopulla. Lisätiedot www.eisa.eu/maestro ja www.kamera-lehti.fi/kilpailut ELINCHROM ONE -AKKUSALAMA HANNU HAUTALA MIELIKUVANI LUONTOKUVAUS Jaakko Kahilaniemi Energisoiva taide 10x Suurkilpailun parhaat Opastus Sääkuvaus Juhani Riekkola Monitaituri Jukka Palm Luonto läheltä ja kaukaa KU U KA U D EN KU VA A JA JA A KK O KA H ILA N IE M I | JU KK A PA LM | JU H A N I RIE KK O LA | H A N N U H AU TA LA | IC M -K U VA U S | O PA ST U S SÄ Ä KU VA U KS EE N | SU U RK ILP A ILU 20 21 | EL IN CH RO M O N E 2/ 20 22 Nro 2/2022 Kansi-2_22.indd 1 Kansi-2_22.indd 1 11/02/2022 14.52.52 11/02/2022 14.52.52 Etukannet-76sivua-2-22.indd All Pages Etukannet-76sivua-2-22.indd All Pages 11/02/2022 14.56.51 11/02/2022 14.56.51. KANSALLINEN KILPAILU 1.5.2022 ASTI Kuvien tulee olla perillä 1.5. Kamera-lehden raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta. Olosuhteiden salliessa voittajat kutsutaan Berliiniin EISA Awards -gaalaan 2.9.2022. KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin 16 EISA-maan paras kuvakokonaisuus osallistuu kansainväliseen loppukilpailuun EISA:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2022. Alkukilpailun tulokset julkistetaan kesän 2022 Kamera-lehdessä. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja kuvattuna tätä kilpailua varten. EISA MAESTRO VALOKUVAUSKILPAILU 2022 Teemana: Ilo SH U TT ER ST O CK .C O M 1. Tulokset julkistetaan joko EISA-gaalassa 2.9.2022, tai vallitsevan tilanteen vaatiessa 15.8.2022 EISA Awards -palkittujen tuotteiden julkistuksen yhteydessä EISA:n verkkosivuilla. Äänestyksen voittaja saa 1000 €. Loppukilpailun tulokset julkistetaan syys-lokakuussa 16 EISA-valokuvalehdessä tai -verkkosivustolla. PALKINTO 1000 € & EISA Maestro -pokaali 3. mennessä osoitteessa eisa@kamera-lehti.fi. PALKINTO 1500 € & EISA Maestro -pokaali 2. MITEN OSALLISTUT Lähetä 5-8 kuvan kokonaisuus teemalla ‘Ilo’
????. ????????. ????. lmiltä, Epsonilta, Gossenilta ja Elinchromelta. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Lähetä kuvan mukana samassa sähköposti viesti ssä seuraavat ti edot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitt eesi ja puhelin numerosi, sähköposti osoitt eesi. Color-Kolmio on valokuvatuott eiden toteutt amiseen erikoistunut laboratorio, jonka valikoimista löytyy myös laadukkaita ammatti laitt eita mm. www.colorkolmio.fi OSAKILPAILUJEN PALKINTO Lauri Eriksson – Sumunhimmeä maisema: Polaroideja lähiluonnosta Valokuvataiteilija Lauri Erikssonin polaroid-kuvista koott u teos kurkistaa pääkaupunki seudun lähimetsiin sekä talojen ja kortt eleiden välissä sinnitt eleviin luontokaistaleihin. ILMESTYY ILMESTYY MIELIKUVANI SIMO VÄISÄNEN TEEMAT HENKILÖ VIDEO HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. VUODEN KUVAAJA 2022 OSAKILPAILU 2/4 | AIHE OLIPA KERRAN... . Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2022. ???????. Lähetä kuvati edosto sähköposti lla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti .. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voitt aa pääpalkinnon sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2022 -ti tt elin. TILAA KAMERA-LEHTI ELINCHROM ONE -AKKUSALAMA HANNU HAUTALA MIELIKUVANI LUONTOKUVAUS Jaakko Kahilaniemi Energisoiva taide 10x Suurkilpailun parhaat Opastus Sääkuvaus Juhani Riekkola Monitaituri Jukka Palm Luonto läheltä ja kaukaa KU U KA U D EN KU VA A JA JA A KK O KA H ILA N IE M I | JU KK A PA LM | JU H A N I RIE KK O LA | H A N N U H AU TA LA | IC M -K U VA U S | O PA ST U S SÄ Ä KU VA U KS EE N | SU U RK ILP A ILU 20 21 | EL IN CH RO M O N E 2/ 20 22 Nro 2/2022 www.kamera-lehti.fi VUODEN KUVAAJA 2022 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kiertokulku 24.2.2022 Olipa kerran... Niiden kilpailuaika ilmoitetaan myöhemmin. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2022 Kamera-lehdessä. Seuraavat kilpailuaiheet ovat perintö ja kontrasti . ??????????. 1.5.2022 Perintö 12.8.2022 Kontrasti 1.11.2022 Sisakannet-76sivua-2-22.indd All Pages Sisakannet-76sivua-2-22.indd All Pages 11/02/2022 17.31.04 11/02/2022 17.31.04. Jokaisen osakilpailun 25 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. Tekniikka on vapaa. Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on sunnuntai 1.5.2022. Kuvankäsitt ely on sallitt ua. sija) kuvia kilpailun ti edotuksen yhteydessä lehdessä ja interneti ssä ilman erillistä korvausta. 11–25 sijat ti enaavat 5 pistett ä. 2 KAMERA 2|2022 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 3 2022 NIKON Z9 JU H A LA IT A LA IN EN TESTISSÄ TESTISSÄ 8.4. PALKINNOT KOKONAISKILPAILUN PÄÄPALKINTO 500 euron lahjakortti valokuvausalan erikoisliikkeeseen, Color-Kolmioon. ?????. Lähetä kuvati edosto JPEGmuodossa. Lahjakortti PÄÄPÄÄPALKINTONA PALKINTONA 500 500 €€ LAHJAKORTTI LAHJAKORTTI 500 € Emme nouda kuvia ulkopuolisilta netti sivuilta tai -palveluista. ???????????. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkitt uja (1.–25. Fuji. Kuvan on oltava perillä viimeistään sunnuntaina 1.5.2022. O????????????. Nimeä ti edosto niin, ett ä ti edostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi ( keijo_ kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). Lue tuoreimmat uuti set, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti .. Toisen osakilpailun aihe on Olipa kerran... O SA L L IS T U N Ä IN ! O SA L L IS T U N Ä IN ! Vuoden kuvaaja 2022 -kilpailu käynnistyy. Tulokset julkaistaan 1.7.2022 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 5/2022. | Tämänkertainen kilpailuaihe on olipa kerran.... Pisteidenjako: Voitt ajakuva saa 15 pistett ä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistett ä
This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners 210-297_EISA_AD_2021_Post-awards_FINAL.indd 1 03/08/2021 12:09 EISA-ilmo-2-22.indd 3 EISA-ilmo-2-22.indd 3 09/02/2022 16.40.56 09/02/2022 16.40.56. EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ MIELIKUVANI Hannu Hautala on totuttu näkemään useimmiten erilaisten piilokojujensa kätköissä tai naavapuumetsissä lintuja jahtaamassa. ICM-kuvaus ei siis ole holtitonta tai vahingossa tapahtuvaa kameran heiluttelua, vaan nimenomaan hallittua liikettä tietyn lopputuloksen aikaansaamiseksi. Vai kuuluisivatko nämä kategoriaan erilaiset luontokuvat. Odotamme toki kovasti tulevia messuja 9.–11.9.2022, mutta nautitaan nyt ensin keväästä ja kesästä. Huonolla säällä hyviä luontokuvia KRISTIINA HAAGA vt. Aiemmin Laitalainen on tehnyt lukijoillemme opastusjutut hää-, henkilöja maisemakuvauksesta. Kaisa Sirén kertoo lisää tästä tekniikasta. VAKITUINEN AVUSTAJAMME Juha Laitalainen on taltioinut ja lähettänyt tv-medioille sääkuviaan muun journalistisen työn ohessa jo vuosikaudet. Tänä vuonna osallistujia oli yli 120 ja kilpailukuvia tuli 432. Avoimesta ikkunasta sain yhdellä laukauksella kuvan, jolla oli suuntaa antava merkitys. ICM tulee sanoista Intentional Camera Movement ja tarkoittaa suomeksi kameran tarkoituksellista liikuttelua valotuksen aikana. Voitin kuvalla Kameralehden Suurkilpailun 1958, Riekkola muistelee. NYT ON TULLUT suosituksi ottaa kuvia ICM-tekniikalla. Juhani Riekkola täyttää 90-vuotta 9.3.2022. K amera-lehti onnittelee merkkipäivän johdosta! Tämän lehden olisi pitänyt vuosisuunnitelmien mukaan olla messunumero, mutta Kuva ja Ääni -messut siirtyivät syksyyn. Vuodesta 2014 alkaen on satunnaisista sääkuvista vuosien aikana kehittynyt todellinen projekti ja suuri kokonaisuus. Maisemakuva ilman ihmisen tekemiä muutoksia on myös selkeästi luontokuva. Hän innostaa kaikkia osallistumaan sääkuvien kirjoon, jota tv-media katsojille päivittäin tarjoaa. Kuvauskohteita ja ideoita riittää. Jussi Aalto haastattelee Juhani Riekkolaa, joka voitti Piha-kuvallaan vuoden 1958 kilpailun. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 2|2022 Paakkari-sisis-2-22.indd 4 Paakkari-sisis-2-22.indd 4 11/02/2022 12.29.49 11/02/2022 12.29.49. Hautalan mielikuva edustaa hänen alkupään tuotantoaan ja se saa ensi julkaisunsa lehtemme tässä numerossa. Useimmille meistä luontokuvaksi kelpaavat myös maisemat, joissa näkyy merkkejä ihmisen toiminnasta. Ikuistin hänet tällä kertaa lasitaivaan alla Sanomatalossa Helsingissä. Kuvat villeistä eläimistä ja kasveista omassa ympäristössään täyttävät tiukimmatkin luontokuvan kriteerit. Äkkiä huomasin yhden kolmesta talossa asuvasta inkeriläisestä sisaruksesta levittelevän pyykkejään narulle. Lue juttu sivulta {68} JUHA LAITALAINEN Valokuvaaja, kirjoittaja JU H A LA IT A LA IN EN LUONTOKUVA ON luonnosta otettu valokuva, jossa on mukana vain luonnon omia, luonnollisia elementtejä. Välittämättä pöytätavoista ryntäsin kamarin puolelle ja sieppasin sieltä Rolleicord-kamerani. – Istuimme kahvilla vanhan vuokrakasarmin pienessä keittiössä anoppi, vaimoni ja minä. Kokemustensa pohjalta Laitalainen on kirjoittanut aiheesta opastusjutun, jossa hän avaa sääkuvauksen saloja ja kannustaa meitä perehtymään tähän kiehtovaan aiheeseen. KAMERA-LEHDEN SUURKILPAILU on järjestetty jo vuodesta 1952 alkaen, eli 70 vuoden ajan. ICM-tekniikassa piilee kuitenkin suuri yllätysmomentti, sillä kuvaaja ei voi täysin hallita lopputulosta
4X K U V A A JA 14 | Kuukauden kuvaaja Jaakko Kahilaniemi 26 | Luonto läheltä ja kaukaa Jukka Palm 32 | Monitaituri Juhani Riekkola 68 | Mielikuvani Hannu Hautala JU H A N I RI EK KO LA JA A K K O K A H IL A N IE M I {32} {14} W 2 2022 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis-2-22.indd 5 Paakkari-sisis-2-22.indd 5 11/02/2022 12.29.50 11/02/2022 12.29.50
4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 45 | Kameraseura Lauantaikamerat 71 | Kolumni 72 | Mennyttä valoa 73 | Seurat toimivat 74 | Markkinapaikka 75 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 46 | Kuukauden valinnat 47 | Kompaktisalama Elinchrom ONE 50 | Vanha objektiivi Leica Elmarit-R 135 mm f/2,8 OPASTUS 12 | Photoshop tutuksi Osan valinta -työkalu 22 | ICM-kuvaus Kaisa Sirén 38 | Sääkuvaus Juha Laitalaisen vinkit 52 | Kuvankäsittely Neuraalisuotimet IV A N TI M IR IA SE W 2 2022 EI JA K U JA N SU U K A IS A SI RÉ N JU H A LA IT A LA IN EN {45} {22} {58} 6 KAMERA 2|2022 46 46 50 50 OSALLISTU VUODEN KUVAAJA -KILPAILUUN 2022 SIVU 2 47 47 Paakkari-sisis-2-22.indd 6 Paakkari-sisis-2-22.indd 6 11/02/2022 12.29.53 11/02/2022 12.29.53
Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. {38} SISÄLTÖ ELINCHROM ONE -AKKUSALAMA HANNU HAUTALA MIELIKUVANI LUONTOKUVAUS Jaakko Kahilaniemi Energisoiva taide 10x Suurkilpailun parhaat Opastus Sääkuvaus Juhani Riekkola Monitaituri Jukka Palm Luonto läheltä ja kaukaa KU U KA U D EN KU VA A JA JA A KK O KA H ILA N IE M I | JU KK A PA LM | JU H A N I RIE KK O LA | H A N N U H AU TA LA | IC M -K U VA U S | O PA ST U S SÄ Ä KU VA U KS EE N | SU U RK ILP A ILU 20 21 | EL IN CH RO M O N E 2/ 20 22 Nro 2/2022 JU H A LA IT A LA IN EN 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis-2-22.indd 7 Paakkari-sisis-2-22.indd 7 11/02/2022 12.29.55 11/02/2022 12.29.55. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / Santeri Selin, p. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkinto raadissa. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Ari Jaaksi, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Tiina Puputti, Risto Raunio, Kristiina Sievi-Korte, Kaisa Sirén, Jari Tomminen, Solveig Wallenius Toimitusneuvosto Pekka Punkari, Lea Kömi tilaajapalvelu puh. Kamera-lehti on Aikakausmedia ry:n sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. OSALLISTU! 2 | Vuoden kuvaaja 2022 Osakilpailu 2/22 8 | Luontokuvakoulu 13 | Lukijakysymys LISÄKSI 54 | Ilmastonmuutoksen mediakuvasto 57 | Kuu, joka sotkeutui Ukrainan sotaan Pekka Helo 58 | Ivan Timiriasew V IL LE KO PO N EN {62} VOITTAJAT 62 | Suurkilpailu 2021 10 parasta kuvaa www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 2/2022 ilmestymispäivä 24.2.2022 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt
Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Sävyt ovat tasaisen talvipäivän, ehkä voisi kokeilla mustan puolen lisäämistä tai tummentamista, kuvasta tulisi hieman jyrkempi. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. KUVAA JÄÄ läheltä. Kuva voi olla sangen abstraktikin. Syväterävyys on toivottavaa. Jääpuikko, puro, jäätynyt lammikko, järven jää ilman lunta, tien pinta. Auringonsäteet valaisevat jään sisään, pilvisellä säällä pinta on tärkeä. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Jää Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli hiiri. Itse kukin voi nähdä kuvassa monenlaisia asioita, liikaa ei kuitenkaan kannattane inhimillistää, sillä hiiren katsominen hiirenä on mielenkiintoisempaa. TEKSTI Antti Koli KUVA Oula Piilovaara OULA PIILOVAARAN eläväinen kuva metsähiirestä hangella on valotettu juuri sopivalla hetkellä. Aivan makrolla, tai muuten tiukka rajaus. Uusi kuvausaihe on jää. Pikkuinen hiiri korvineen on ilmeikäs ja ilmaiseva. UUSI TEHTÄVÄ: KUVAA JÄÄ 8 KAMERA 2|2022 LUONTOKUVAKOULU Tehtävä 54 Luontokuvakoulu54-2-22.indd 8 Luontokuvakoulu54-2-22.indd 8 08/02/2022 17.47.40 08/02/2022 17.47.40. M IK Ä M IK Ä K A I LU N D EN kealla ja ylhäällä. Jäätä on aika paljon kuvattavaksi. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Hiiri katselee vasemmalta, tilaa on oiEDELLINEN TEHTÄVÄ: KUVAA HIIRI TUTUSTU TUTUSTU TARKEMMIN TARKEMMIN TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu O U LA PI IL O VA A R A LUONTOKUVAKOULUSSA opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kamera-lehdessä. Mukava ettei ole liian tiukasti rajattu, ehkä alaosan sumea lumialue voisi silti olla pienempi. Lähetä kuvasi ja nimesi 14.3. Usein pienten eläinten kuvaamisessa on kiire, mutta tässä vaikuttaa olleen tarpeeksi aikaa hyvän kuvan tekemiseen. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa
Media kertoo suurista muutoksista. Annin puoliso, kuvataiteilija Ville Löppönen on syntynyt 1980 Savonlinnassa ja pitänyt näyttelyitä muun muassa Australiassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. ANNI JA VILLE LÖPPÖSEN Kuin muuttuva uni -näyttely on esillä Riihisaaressa, Savonlinnan museossa. Moni kipuilee muutoksen kyydissä. Näyttelyn nimi Kuin muuttuva uni, on katkelma valokuvataiteilija Anni Löppösen runokokonaisuudesta Kirjoituksia kaupungista, vetäytymisen utopia. Elämä on muuttunut ehkä pysyvästikin. Syksyllä 2020 taiteilijapariskunta Anni ja Ville Löppönen muuttivat perheineen Joensuusta Savonlinnaan. Marin työskentelee digitaalisen muotoilun lehtorina Metropolia-ammattikorkeakoulussa. N ÄY TT EL Y T Näyttelyt vievät meidät muutoksen tuuliin Anni ja Ville Löppönen Kuin muuttuva uni 21.1.–20.3.2022 Riihisaari – Savonlinnan museo Savonlinna | Riihisaari www.savonlinna.fi/riihisaari/nayttelyt Tero Marin Hiljaisuudessa 20.1.–30.4.2022 Helsingin observatorio Helsinki | Kopernikuksentie 1 www2.helsinki.fi/fi/helsingin-observatorio Valokuvaajaryhmä Kromaatikot Muutoksessa 8.–27.3.2022 Galleria Theodor Loviisa | Brandensteininkatu 3 www.galleriatheodor.fi/ TE RO M A RI N A N N I LÖ PP Ö N EN PÄ IV I TÄ H JÄ A N N I LÖ PP Ö N EN toimitus@kamera-lehti.fi 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valkat-2-22.indd 9 Valkat-2-22.indd 9 11/02/2022 18.08.05 11/02/2022 18.08.05. Vastakkainasettelulta ei ole vältytty. Muutoksen haasteet kohtaavat meitä kaikkia tasapuolisesti yhteiskunnallisen murroksen muodossa, jonka keskeisinä liikuttajina toimii pandemia, ilmastonmuutos ja sen tuoma energiatalouden murros. Molemmat kokivat, että muutaman vuoden tauon jälkeen olisi tarpeellista ja hyvä tehdä näyttely Savonlinnaan, jossa Löppösten teoksia on edellisen kerran ollut esillä Nälkälinnanmäellä Savonlinnan Uusi Taidemuseo -tapahtumassa 2017. 2000-luku on ollut suurten muutosten aikaa. Helsingin observatorion näyttely sisältää 23 valokuvateosta ja kaksi videoinstallaatiota. Porvoolainen Tero Marin käsittelee valokuvissaan kokemuksellista hiljaisuutta ja hän on pitänyt useita hiljaisuus-teemaisia valokuvanäyttelyitä. Näyttelyssä esillä olevat teokset on kuvattu vuosien 2018–2022 välisenä aikana. Anni Löppönen on 1981 Keri mäellä syntynyt valokuvataiteilija, jonka teoksia on esitelty niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin. Runossa voidaan nähdä kiteytyvän kokemus ajasta, jota tänä päivänä elämme monine haasteineen. Valokuvanäyttelyn teokset ovat pääasiassa hämäränja pimeän aikana kuvattuja maisemavalokuvia, joissa yöllinen taivas paljastaa näkymiä avaruuden eri ulottuvuuksiin. Runo tarjoaa samalla väylän toivon horisonttiin haastaen meidät muutoksen äärelle. YÖVALOKUVAAJA Tero Marinin Hiljaisuudessa -näyttelyn valokuvia ja videoinstallaatioita on esillä Helsingin observatoriolla 30.4.2022 saakka. Löppösiä yhdistää taiteilijoina ihmisyyden ja ihmisen sisäisyyden tutkiminen, jota he molemmat ovat viime aikoina tehneet lasten ja tilan kuvaamisen kautta: Anni valokuvin ja Ville maalaten. VALOKUVAAJARYHMÄ Kromaatikot, johon kuuluvat Ulla-Maija Haimi, Jukka Kari, Janne Myllymäki, Outi Paasi, Jarmo Sarkkinen ja Päivi Tähjä, esittelevät töitään Loviisan Galleria Theodorissa. Marin esiteltiin Kamera-lehdessä kuukauden kuvaajana keväällä 2021. Olivatpa kyseessä asenteet, yhteiskunta, politiikka, teknologia, ilmasto tai arkemme COVID19-pandemian myötä, lähes kaikki on ollut jatkuvassa muutoksessa. Se voi olla hankala hyväksyä. Näyttely on nimeltään Muutoksessa. Niihin on helppo hukkua. Korona-aika on haastanut ihmisiä käsittelemään suurta muutosta
Vapriikin avautuessa avau tuu myös kaksi uutta näyttelyä: Vuoden Luontokuvat 2021 ja Postimuseon pienoisnäyttely Kahvi kortilla. Näihin työkoneisiin törmäsin kotipihallani helmikuussa.” Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. EL O K U VA EL O K U VA ER K A N Ö ZG EN käsittelyn ja -jakelun uusimmat tuulet. toimitus@kamera-lehti.fi 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi NYT LUKIJALTA | ”Arjen taltioiminen tuottaa minulle paljon iloa. N ÄY TT EL Y N ÄY TT EL Y N ÄY TT EL Y N ÄY TT EL Y A N U PI IP PO Elokuva Suomen rakastetuimpien kankaiden suunnittelijasta Maija Isolasta. Tervetuloa syyskuussa Helsingin messukeskukseen! www.kuvamessut.fi JO O N A PE T TE RS SO N A R JE N TA ID ET TA A R JE N TA ID ET TA Valkat-2-22.indd 11 Valkat-2-22.indd 11 11/02/2022 18.08.09 11/02/2022 18.08.09. Uusi teema-alue käsittelee kuvaa, ääntä ja tulostusta sisustuksessa. Pian on valmista. Museo keskus avautuu helmikuussa. Kuva & Ääni kokoaa yhteen alan merkittävimmät yritykset ja esittelee valoja video kuvaamisen sekä äänityksen ja äänenKuva & Ääni messut siirtyvät syksyyn Espoon EMMAssa Kosketus näyttelyssä nähdään kolmen mediateoksen sarja, joista Erkan Özgenin Wonderland (2016) on ensimmäinen. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi toimitus@kamera-lehti.fi. – Anu Piippo, Helsinki TAMMIKUUN pandemiatilanteen vuoksi messut päätettiin siirtää ensi syksyyn. Elokuva näyttää mikä oli Maija Isolan kankaiden menestyksen salaisuus. Vapriikin lippukassan uusi ulko asu kertoo talon teollisesta his toriasta. Museoravintola Valssin uudessa tiskissä vanhat valo kuvat johdattelevat Tampereen historiaan. Kuva & Ääni on kävijämäärältään Pohjoismaiden suurin kuvaa ja ääntä käsittelevä tapahtuma. ilmestyvä Kamera-lehti 6/22 on messulehti, josta löydät koko mielenkiintoisen messuohjelman. Kertojana elokuvassa toimivat Maija Isolan lisäksi tytär Kristina Isola. Jääkiekkomu seo jatkaa vielä remonttiaan, ja avautuu 1.4. Taiteilija Maija Isolan mallien pohjalta luotiin Marime kon elämäntapafilosofia, joka kas voi arkkitehtonisiin mittoihinsa hänen malliensa myötä, joita oli vat muun muassa Unikko, Kivet, Kaivo ja Melooni. Se järjestetään nyt 9.–11.9.2022, samaan aikaan huonekalu-, sisustusja designtapahtuma Habitaren kanssa. Sarja on osa Kosketusnäyttelyssä syksyllä 2021 avautunutta Hiljaisuuden kuuntelija kokonaisuutta, jonka teokset tutkivat ihmisen sisäisen maailman eri ulottuvuuksia, ku ten menneisyyden tapahtumia, traumoja ja niiden käsittelyä. Museokeskus Vapriikki on ollut remontissa joulukuun alusta al kaen. Kamera-lehti on messujen virallinen yhteistyökumppani ja 26.8
asetuksilla. Kerro kuvastasi. – Kuva on otettu 28.8.2021 Konttaisjärven rannalta Kuusamossa klo 02 aikoihin. keijolehtimaki.fi FB: keijolehtimakiphotography IG: keijolehtimaki_ naturephoto Taustakuvaaja Keijo Lehtimäki K EI JO LE H TI M Ä K I www.kamera-lehti.fi FB: Kamera-lehti Insta: @kameralehti Ota seurantaan Haluatko oppia ICM-kuvausta. OSAN VALINTA -työkalulla voi myös poistaa halutut viipaleet. JOS kuvassa on toistensa päälle meneviä viipaleita, viimeisimmäksi luotu viipale sijoittuu osapinossa oletusarvoisesti päällimmäiseksi. lue lisää: www.icmphotomag.network Kansainvälinen online-yhteisö, jossa voit oppia ja kehittyä ICM-kuvaajana kannustavassa ilmapiirissä Valkat-2-22.indd 12 Valkat-2-22.indd 12 11/02/2022 18.08.10 11/02/2022 18.08.10. Olin ensin ollut Konttaisen päällä upeita ja isoja revontulia ja kotimatkalla pysähdyin vielä Konttaisjärven rannalle, kun näin revontulet sekä kuunvalon heijastamassa usvaa. Mottosi kuvaajana. Työkalun avulla voi esimerkiksi muuttaa osan kokoa tai sen voi siirtää uuteen paikkaan kuvassa. – Jaa-a, tämä on vaikea kysymys. Millainen on mielestäsi onnistunut valokuva. Luonto ja siellä erityisesti tähtitaivas, revontulet, auringonnousut ovat mieluisimpia kohteita. Yhtä lailla tykkään kuvata ihmisiä, asuntojaja tuotekuvauksia, Lehtimäki sanoo. – Tämä sattui olemaan vuoden 2021 ensimmäinen kerta kun olin revontulia kuvaamassa. Viipaleita voi myös järjestää niin, että ne kohdistetaan esimerkiksi kuvan reunaan, opaslinjaan tai johonkin toiseen viipaleeseen. Osan valinta -työkalulla viipaleiden päällekkäisyysjärjestystä voi vaihtaa. Milloin kuva on otettu. PHOTOSHOP CC:N työkalupaletissa samassa lokerossa rajaustyökalujen kanssa on toinenkin web-sivujen ja interaktiivisten kuvien rakentamisessa hyödyllinen työkalu: osan valinta -työkalu (Slice Select Tool, C). PHOTOSHOP CC:N TYÖKALUPALETTI TUTUKSI OSAN VALINTA -TYÖKALU (Slice Select Tool) TEKSTI Jari Tomminen TI ET O IS K U TI ET O IS K U VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma KUUSAMOLAINEN VALOKUVAAJA Keijo Lehtimäki, 48, aloitti kuvaamisen vuonna 2016. OSAN VALINTA -työkalulla ositustyökalulla luotuja kuva-alueita tai -viipaleita voidaan muokata ja järjestää uudestaan. – Suunnittele hyvin kuvausretkesi, mutta jätä tilaa myös yllätyksille, Lehtimäki jatkaa. Kuvauskalustona Keijolla on Nikon Nikkor Z7ii ja Nikon Nikkor Z6ii -kamerat sekä niihin sopivat objektiivit Nikkor Z 14–30mm/ f4, Nikkor Z 24–70/2.8, Nikkor Z 70–200/2.8, Nikkor Z 20mm/1.8 ja Nikkor 200–500mm/5.6. Nikon Nikkor Z 7ii kameralla Nikkor Z 14– 30mm/f4 ISO 3200, f/4.0 ja aika 6s. – Tykkään kuvata monipuolisesti kaikenlaista. Kun kaikki käyttäjän määrittelemät ja tasoihin perustuvat viipaleet on poistettu, kuvaan jää aina jäljelle yksi automaattinen, koko kuvan kokoinen viipale. Varmaankin sellainen, joka puhuttelee. Siksi välillä teknisesti huonolaatuinenkin kuva voi olla hyvä, kun siitä voi aistia kuvanottotilanteen tunnelman
Emme nyt katso ylhäältä, maisemaideologian tasolta, vaan laskeudumme alas, sammalen, mullan ja moreenin tasolle, astumme metsänreunan yli, sisälle metsään. Vastanneiden kesken arvottiin Lauri Erikssonin kirja Sumunhimmeä maisema. Lähes kaikki etelän metsät ovat talouskäytössä. KÄSIN VEDOSTAMISEN TAIKA Anna Niskasen teokset saattavat katsojan ihmeelliseen rauhan tilaan. Hän perusti WWF Suomen 1972. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Oulusta. Lähimetsiä lähellä Etsiydymme paikkoihin, joissa hongat humisevat. Se on myös parasta terveydenhoitoa. Sukupuuttoon on kuolemassa Suomes ta lähes 1000 eläin ja kasvilajia. Vuosikymmenet Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenenä on suonut sinulle työstäsi liiton kultaisen ansiomerkin ja olet myös perustamasi WWF Suomen kunniapuheenjohtaja. WWF Suomi sai alkunsa Yhdysvaltain Oslon suurlähettilään soitettua minulle Eduskuntaan kuultuaan, että siellä on erikoi suus – luonnonsuojelua ajava kansanedustaja. Suomessa on paljon puuta, puu peltoja, mutta vain vähän metsää. Soiden ja metsien ojittaminen on aiheuttanut vakavia tuhoja myös vesistöissä. Piktorialismi – valokuvataiteen synty -näyttelystä on seuraavassa 3/22 Kamera-lehdessä pidempi artikkeli. PIKTORIALISMI–VALOKUVATAITEENSYNTY Piktorialistinen kuvakäsitys rantautui Keski-Euroopasta ja Ruotsista Suomeen 1890-luvun lopussa ja saavutti lakipisteensä 1920-luvulla. Kiitos kaikille vastanneille.Vastanneista aika moni oli osallistunut jollekin valokuvauskurssille ja osa ei pitänyt kurssille osallistumista tarpeellisena. Miten tulit 1972 perustaneeksi WWF Suomen. Töölönlahti on helsinkiläisille tärkeä henkireikä kau pungin ytimessä. Siinä on säilynyt vielä aika paljon luon toarvoja, joita kaupunkilaiset haluavat suojella, kuten silkkiuikun ja nokikanan pesintää. En tiedä, kuinka sitä ilman olisin jaksanut 39 vuotta kansan edustajana ja ministerinä. 2020luvulla on totuttava ajatukseen, että ikimetsät ovat pieniä ja hoidetun kulttuurimaiseman tai voimallisesti hakatun talousmetsän kainalossa tai suorastaan piilossa. Yhdistys perustettiin vuonna 2016 turvaaman analogisten valokuvien vedostustaidon?säilymistä ja pimiötyöskentelyyn liittyvän tietotaidon jakamista. Mukana on sekä kameralla kuvattuja että ilman kameraa toteutettuja, pelkästään optisiin ja kemiallisiin prosesseihin perustuvia kuvia. Mutta kun etsivä jalkautuu maastoon, herää kysymys, missä ne oikeat metsät sijaitsevat. Luonnonmetsiä on olemattoman vähän. Miten olet mahduttanut mittavan urasi oheen myös luonnonsuojelun ja luontokuvauksen. Olen sanonut, että ihmisellä on aina aikaa siihen mitä pitää riittävän tärkeänä ja luonnonsuojelu on minulle äärettömän tärkeää. Politiikasta hänet tunnetaan pitkäaikai sena kokoomuksen kansanedustajana ja puheenjohta jana, sekä ministerinä. Jos kapuat miltei missä tahansa Suomessa näköalatorniin tai muuhun avaria kauko maisemia tarjoavaan paikkaan, näet horisonttiin asti joko merta, järviä tai puita. Teksti ja kuvat Taneli Eskola 22 Käsin vedostamisen taika. Vanha metsä on aina eri aikatasojen ja kasvukiertojen risteymä. Filmille kuvaaminen on edelleen voimissaan, vaikka digikuvaus onkin nykyään valokuvauksen valtavirtaa. TEKSTI JA KUVAT Taneli Eskola M etsä on suomalaisen luontosuhteen alkukoti. Suurlähettiläs Crowe oli perustanut WWF Norjan rahaston ja kysyi haluaisinko perustaa WWF:n Suo meen. Suomen luonnon tila on yksinkertaisesti hyvin vakava. On kiistaton tosiasia, että luonto ja luonnossa liikku minen antavat ihmisille mielenrauhaa ja voimaa. Urasi toimittajana, suurlähettiläänä ja poliitikkona hakee vertaistaan. Mielikuvanisarja. Kuuk kelit ovat uskollisia toisilleen elämänsä loppuun asti. P ertti Salolaisen ura on ollut merkit tävä ja varsin monipuolinen. Minä edustan taas tunnelma ja tunnekuvausta, jossa nämä seikat ovat pääosassa. Voit voittaa arvonnassa Lauri Erikssonin kirjan Sumunhimmeä maisema. LUKIJAKYSYMYS 11 Millainen on mielestäsi hyvä luontokuva. Kaikkia näyttelyn teoksia yhdistää se, että niiden fyysinen olomuoto on erottamaton osa teosten syntyprosessia. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. SÉ B A ST IE N RE U ZÉ Suomen valokuvataiteen museon näyttelyt Kaapelitehtaalla Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas Helsinki, 28.1.–24.4.2022 LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 1/2022:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Oletko osallistunut valokuvauskurssille tai oletko harkinnut osallistumista. Tämä on se runoudesta, matkailumainoksista, maisemataiteesta ja oppikirjoista tuttu kansakuntaa yhteen liimaava kansallismaisema, jonka varaan suomalaista identiteettiä on rakennettu. Salolainen tunnetaan myös luonnon monimuotoisuuden ikuistajana ja suojelijana. Metsiä raiskataan avohakkuilla ja soita ojituksilla. Miksi koet myös lähiluontomiljöösi Töölönlahden suojelun tärkeänä. Asumme metsien maassa ja meillä on erityinen metsäsuhde, myös valokuvauksellisesti. EteläSuomessa on suojeltua metsää alle 3 %. Teokset levottomana vellovasta merestä ja meren rannalta kerätyistä simpukoista pysäyttävät pohtimaan elämää. Lähiöissä, kallionkielekkeiden juurilla, soiden kupeessa ja valtateiden katveessa. Vanhankau pungin lahdella meloin kanootilla. Mikään rakentaminen tai luonnon tuhoaminen alueella ei saa tulla kyseeseen. OSALLISTU kamera-lehti.fi/tag/lukijakysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai toimitus@kamera-lehti.fi. Menemme lähimetsiin, joita asutuskeskustenkin valokuvaajat ilman tuhansien kilometrien ajamista voivat tavoittaa. Talousmetsäkuvioihin johtaa autoteiden verkosto. Kutsuin Crowen Suomeen järjestäen tapaami sia ja keskusteluja, joiden seurauksena kutsuin WWF:n pääjohtajan Vollmarin Sveitsin Morgesin päämajasta Suomeen. Näyttely tuo esille yksitoista valokuvaajaa, jotka on pääosin valittu avoimeen kutsuun vastanneiden 394 hakijan joukosta. Helsinki ?Darkroom ?Festivalin on toteuttanut Suomen Pimiötaiteilijat ry. ”Kuukkelit ovat uskollisia toisilleen elämänsä loppuun asti.” MIELIKUVANI Pertti Salolainen 69 68 KAMERA 1|2022 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi PE RT TI SA LO LA IN EN 11 Ikimetsää tunteella. Mikä on maamme luonnon tila ja suojelun tarve tällä hetkellä. Silti vanhat metsät ovat hyvin tärkeitä muun muassa luonnon monimuotoisuuden kannalta. On niitä, joiden mielestä kuvien on ol tava teknisesti täydellisiä. Lisäksi luonnosta saa esteettisiä nautintoja. Teksti Sanna Hillberg ja kuvat Anna Niskanen 33 Pertti Salolainen: Monitoimimies. Miksi kuva pussaavista kuukkeleista on mielikuvasi. VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi PYSYVÄJÄLKI–HELSINKIDARKROOMFESTIVAL Ensimmäistä kertaa järjestettävän Helsinki Darkroom Festivalin päänäyttely Pysyvä jälki juhlistaa nykyajan pimiö taidetta ja analogisen valokuvan luovia mahdollisuuksia. Kohteisiin, joissa on rikasta aluskasvillisuutta, eri ikäistä puustoa ja muurahaiskekoja. Maatalous tuhoaa edelleen Suomen rannikkovesiä. Alkukotiin, jollaista korkealta näköalapaikalta katsottuna näytti olevan kaikkialla. Vai onko. Siinä on mie lestäni kaunis kompositio ja hieno värimaailma lisätty nä kaikkia koskettavalla sanomalla rakkaudesta. Niitä on mitä odottamattomimmissa paikoissa. Riittää, kun toteamme, että niissä on runsaasti ikääntyneitä ja lahoamisen eri vaiheissa olevia kuolleita puita ja joissa vähäisistä hakkuista on kulunut aikaa. Mielestäni kuvaajia on kaksi kar keaa päätyyppiä. Lyseossa oli biologian ja maantieteen opettajana Vilho Vaarna, joka vei luokan Viikin luonnonsuojelualueelle tutustumaan lintuihin ja sammakoihin. Mikä sai sinut jo koulupoikana innostumaan luonnosta ja sen suojelemisesta. Nämä ”Pussaavat Kuukkelit” olivat Sanomatalon loka kuun valokuvanäyttelyni suosituin kuva. Luonnossa liikkuminen ja sen monimuotoisuuden taltioiminen lienee ollut sinulle myös terapiaa. Hän on ollut Ylen toimittajana ja kirjeenvaihtajana, sekä Suomen suurlähettiläänä Lontoossa. Emme kuitenkaan mene erämaihin, koska sellaisia ei täällä etelässä enää ole. Ne tarjoavat ainutlaatuisia luontokokemuksia ja muuttuvat vuosi vuodelta yhä arvokkaammiksi ja kiinnostavimmiksi. En siis ihmettele myöskään katsojien valintaa. Rankassa poliittisessa työs sä luonto on ollut korvaamaton henkireikä. Teksti Juha Laitalainen kuvat Pertti Salolainen sekä Juha Laitalainen. Tämän jälkeen piktorialismiin alettiin suhtautua myös kriittisesti, sillä se nähtiin valokuvauksen omat vahvuudet hylänneenä maalaustaiteen kopioimisena. Näyttelyn teokset ovat muutaman viime vuoden ajalta, ja kansainvälinen taiteilijajoukko edustaa erilaisia näkökulmia ja ilmaisutapoja. Valtavirrasta marginaaliin jääneiden menetelmien säilymisessä ovat korostuneet taiteen ja itseilmaisun merkitys. Näkyy myös ihmisvaikutusta, asutuskeskuksia, teitä ja peltoja, mutta silti suuri kuva on metsäinen. Hän tuli ja minut nimettiin WWF Suomen kunniaperustajaksi. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Anne P. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Anna Niskanen 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KUVAAJA Anna Niskanen Ikimetsää tunteella Vanhoja metsiä löytää kaikkialta eikä niiden pienuus ole este. KAMERA-LEHTI 1/22 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI Valkat-2-22.indd 13 Valkat-2-22.indd 13 11/02/2022 18.08.11 11/02/2022 18.08.11. Ikimetsän käsite on suhteellinen emmekä tässä määrittele sitä luonnontieteellisesti. Vaihtoehtoisia kohteita Juuri lähiluontoon kätkeytyvät pienet villit luontopalaset ovat herättäneet monen LUONTO Ikimetsä 25 24 KAMERA 1|2022 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Pertti Salolainen ja Juha Laitalainen Monitoimimies Luontokuvaajanakin tunnetun Pertti Salolaisen mielikuvassa kuukkelit pussaavat. Mutta samat tiet johtavat myös suojeltuihin tai suojelua odottaviin ikimetsiin. Parjatut, kaikkialle lonkeronsa ulottavat metsäautotiet ovat väyliä myös tietoisuuden leviämiselle ja palauttaville toimenpiteille luonnon ennallistamiseksi. Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Kuvien vedostaminen pimiössä kasvattaa suosiotaan erityisesti nuorten valokuvaajien keskuudessa
15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kahilaniemi haluaa herätellä ihmiset tiedostamaan vaikutuksemme luontoon ja ilmastonmuutokseen. TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Jaakko Kahilaniemi LUONTOSUHDE JAAKKO KAHILANIEMEN RISTIRIITAINEN KUVAAJA Jaakko Kahilaniemi KK-Kahilaniemi-2-22.indd 15 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 15 11/02/2022 17.57.34 11/02/2022 17.57.34
Työni eivät ole valtavirtaa, ja kaikki projektini ovat omanlaisiaan. – Vuonna 2016 minulla oli näyttely Valokuvataiteen museossa, jonka jälkeen homma alkoi kunnolla pyörimään, hän kertoo. Jotain luovaa ja jännittävää kuitenkin. mutta se muu ei ollut vielä saanut muotoa. Hän halusi tehdä jotain muuta elämässään kuin isänsä, joka oli metsänhoitaja. – Silloin löysin oman polkuni, ja kuviksen numerokin pomppasi kymppiin. – Taiteessani teen juuri sellaista mitä haluan tehdä, ja josta olen aidosti kiinnostunut, vaikka ainahan se on haastavaa tehdä jotakin täysin erilaista. Huomasin että valokuvauksen avulla voi tehdä kaikkia mielenkiintoisia ja visuaa lisia juttuja. Kahilaniemen lopputyö Turun Taideakatemiasta oli KUKA KUKA JAAKKO KAHILANIEMI Vuonna 1989 syntynyt valokuvaaja ja kuvataiteilija. Visuaalisen kielen löytää omassa sopassa Aallossa opiskellessaan hän mietti kuinka asioita näkee, ja kuinka valokuvaa voi käyttää käsitetaiteena, eikä yksinomaan valokuvana. – Siellä minulle selvisi kunnolla mitä kaikkea valokuvataide voikaan olla. Lukiossa hän tutustui valokuvaukseen. Ponnistusvoimaa taideoppilaitoksiin pyrkimisiin hän haki Voionmaan Opistosta vuonna 2009, jonka jälkeen avautuivat Turun Taideakatemian ovet. Kahilaniemi oli omasta mielestään hyvä kuvaamataidossa, mutta sai pettymyksekseen vain kahdeksikkoja. Kahilaniemi on myös kuvataiteilija, ja hän tekee veistoksia valokuvauksen ohella. Lukion opettaja kertoi Lahden Muotoiluinstituutista, johon pyrinkin, mutta en päässyt. Armeijan aikana yritin toistamiseen, mutta silloinkaan ei opiskelupaikka irronnut. Turun jälkeen tein maisterin tutkinnon Aallossa, ja siellä pääsin myös kansainvälistymään ja astumaan isoille areenoille. K ahilaniemen suvulla on ollut kaua n metsää, mutta lapsena häntä ei kiinnostanut metsänhoidolliset asiat yhtään. jaakkokahilaniemi.com IG: artist_jaakkokahilaniemi 16 KAMERA 2|2022 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 16 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 16 11/02/2022 17.57.35 11/02/2022 17.57.35. Asuu Helsingissä. Taimien istutus maistui kirjaimellisesti puulta, ja taimet nakattiin sikinsokin metsään
Mutta koen olevani myös tutkija, joten metsäni on myös tutkimuskohde. Yllä 100 Mistakes Made by Previous Generations, 2017. Enää ei ole. Niissä oli ennen puu. 100 Hehtaaria Ymmärrystä taide projekti tutkii metsää, luontoa ja koko maailmaa. Kahilaniemen kuvissa ei myöskään näy ihmisiä, vaan pääosassa on luonto. – Tapiolassa yhdistyivät lapsuuden muistot, jotka olivat samaan aikaan tuttuja, mutta tavallaan vieraita. Haluan kuitenkin ymmärtää metsää, ja jokainen projektini on lähentänyt itseäni luontoon, hän sanoo. Olen vain systeemin osa, ja voin pohtia omia tekemisiäni. On hiukan outoa omistaa metsää, ja mietin että miten voin omistaa palan luontoa; jotain mikä on ollut olemassa jo kauan ennen minua, ja tulee olemaan kauan jälkeenikin. Se ohittaa kaikki muut aiheet, enkä aina itsekään ymmärrä kuinka laaja aihe se on. KK-Kahilaniemi-2-22.indd 17 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 17 11/02/2022 17.57.36 11/02/2022 17.57.36. Vas. aukema Measured and weighed, 2015. Kävelen paljon luonnossa, koska saan siitä inspiraatiota omaan tekemiseeni 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ” Taiteessani teen juuri sellaista, mitä haluan tehdä ja josta olen aidosti kiinnostunut.” Ed. 100 Planted Saviours of the Heritage, 2015. 100 Mistakes Made by Previous Generations -kuvasarjassa on punaisia ympyröitä avohakkuita esittävissä mustavalkoisissa kuvissa. – Mieliaiheeni on toki luonto, mutta se on tullut mukaan aivan kuin vahingossa, koska luontoon liittyy myös niin paljon kaikenlaista pohdintaa. – Itselläni on perintömetsää, jonka olen kokenut hieman kaukaiseksi ajatukseksi, koska olen etääntynyt niin kauas lapsuuteni maisemista. Tapiola, jossa hän sekoitti faktaa ja fiktiota, muistoja ja mielikuvitusta. Punaiset pallot tuntuvat iloisesti leijuvan ilmapallojen lailla tummanpuhuvassa maisemassa. Mutta ilmapalloja ne eivät ole, vaan ne kuvaavat kantoja
– tykkään myös ihan vaan haahuilla, ja etsiä uusia paikkoja. Luonto on elintärkeä koko ekosysteemille, ja kuitenkin sitä tuhotaan koko ajan. Niistä jää aina muistijälki johonkin mieleni sopukkaan, jota voi sitten käyttää vaikka seuraavassa projektissa, Kahilaniemi kertoo. Arkisissa valinnoissakin voi vaikuttaa luonnon hyvinvointiin. 18 KAMERA 2|2022 ” Arkisissa valinnoissakin voi vaikuttaa luonnon hyvinvointiin.” KK-Kahilaniemi-2-22.indd 18 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 18 11/02/2022 17.57.40 11/02/2022 17.57.40. Haluan herättää ajattelemaan ja tiedostamaan vaikutuksemme luontoon sekä ilmastonmuutokseen. Ravistelua kulutustottumuksille Hiilijalanjälki huolestuttaa, niin muiden kuin Kahilaniemen itsensäkin. – Kuitenkin ihmiset samaan aikaan vain kuluttavat ja kuluttavat. hän pohtii. Ja se on luonnolle väärin. – Kun ihmiset puhuvat omasta, hyvästä ja terveestä luontosuhteestaan, niin mitä se itse asiassa tarkoittaa. Mennään esimerkiksi valokuvaamaan eksoottisia eläimiä maailman toiselle puolelle, tai kotimaassa suhataan autolla ympäriinsä, että pääsee vihdoin luontoon
Ja niinhän minä aloin harrastaa metsästystä! Kahilaniemi nauraa. – Tiedostan hyvin vahvasti sen, että autoilen itsekin, enkä missään nimessä ole mikään luontopyhimys, enkä halua tehdä itsestäni parempaa kuin olen. Vihdoin koira! Kahilaniemi poti vuosikausia kalvavaa koirakuumetta. Koska olen aika kilpailuhenkinen, koulutan Herasta kisakoiraa. Ja jos lihaa pitää syödä, niin riista on turvallista ruokaa. Nyt Kahilaniemellä on vihdoin oma koira, unkarinvizsla nimeltään Hera. KK-Kahilaniemi-2-22.indd 19 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 19 11/02/2022 17.57.44 11/02/2022 17.57.44. Saan olla luonnossa koiran kanssa, ja se on miellyttävää. Jokaisen meistä olisi hyvä miettiä että onko se oma luontosuhde sittenkään valoisa ja kirkas, ja kuinka jokapäiväisissä asioissa voisi asioita parantaa, ja voiko omia käsityksiään laajentaa, Kahilaniemi sanoo. – Koronan aikana olisin voinut kuvata kotona tai lähiympäristössä, mutta en kokenut sitä mielekkääksi, joten muutaman kerran viikossa kävelin jopa parikymmentä kilometriä vastaantulevia koiria kuvaten, ja se oli todella palkitsevaa ja mukavaa. Olen sekasyöjä, ja ajan autolla ajankäytöllisistä syistä. Kuumeesta poiki Poikkeustila -niminen kuvasarja, jossa tallustelee erinäköisiä koiria. Alla Hunting the Midpoint, 2015, Collage of 18 Photos. Ympäristöhaitoista tulee ympäristöahdistusta. – Tavallaan koko tämä metsästysharrastus on parantanut suhdettani luontoon. Kanakoirilla on aivan maaninen halu toteuttaa vaistojaan, ja sitä on aivan maagista katsella. – Sen kasvattaja sanoi, että haluaisi sen metsästävään kotiin, koska se on kuitenkin aktiivinen kanakoira
21 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ” On jotenkin hassua, että tavallaan valokuva on hätistellyt minut pois valokuvasta, ja ajanut kohti veistoksia.” KK-Kahilaniemi-2-22.indd 21 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 21 11/02/2022 17.57.46 11/02/2022 17.57.46. Jokainen projektini on kuitenkin opettanut aina jotain uutta. Family Division, 2017. – Koronan aikana on ollut todella ikävä ystävien ja kollegojen avajaisia. Alla oikealla Family Habit, 2020. Hän on myös päättänyt ottaa toisenkin vizslan parin vuoden päästä. Hän sanoo, että teosta pitäisi katsoa niin kauan, että siitä saa jotain irti, ja altistaa itsensä uudelle ja ennenkokemattomalle. – Siinä ei ole yhtään valokuvaa! On jotenkin hassua, että tavallaan valokuva on hätistellyt minut pois valokuvasta, ja ajanut kohti veistoksia. Joskus tuntuu että taiteen pitäisi olla nopeaa ja ymmärrettävää, mutta taiteen pitäisi myös kyseenalaistaa totuttuja kaavoja. Niistä olen aina saanut suurta riemua ja energiaa, joten toivottavasti rajoitukset poistuisivat pian, hän päättää. Itse koitan tehdä sellaisia teoksia, joita itsekin haluaisin katsoa. Energisoiva taide Helmikuussa 2022 Kahilaniemellä on näyttely Forum Boxissa Helsingissä. Yllä Beast of Burden, 2018. – Tekijänä sitä joskus miettii, että olen huono, eikä ole mitään merkitystä sillä mitä tekee, mutta niin kai jokainen taiteilija välillä miettii. Eniten hänen valokuvataiteelliseen ilmaisuun on vaikuttanut minimalistinen veistostaide, jonka suuntausta edustaa esimerkiksi Carl Andre. Alla vas. Käsitteellistä taidetta joka ei ole itsestäänselvää. Ei taiteen pidäkään aina olla helppoa. Hän ihailee myös nykytaiteilija Taryn Simonia, Katharina Grossea ja Giuseppe Penonea. Taiteeni on ehkä arvoituksellista ja monikerroksista, mutta itselläni on kyllä aivan selkeä mielikuva niitä tehdessäni
Yhdessä kontrasti ja geometria luovat kuvalle luonnetta ja rakennetta. Saman tuloksen saavuttaminen esimerkiksi peräkkäisillä ruuduilla on lähes mahdotonta. ICM-kuvaus ei ole holtitonta tai vahingossa tapahtuvaa kameran heiluttelua vaan nimenomaan hallittua liikettä tietyn lopputuloksen ja tunnelman aikaansaamiseksi. Hallitulla kameran liikuttelulla voit saada aikaan maalauksellista jälkeä. Jos valittu kohde on vain yhtä värimaailmaa, on lopputulos helposti pelkkää rauhatonta puuromaista tekstuuria. Valo-olosuhteet, valittu kameran liike, liikkeen nopeus ja käytetty suljinaika luovat yllätyksiä. TEKSTI JA KUVAT Kaisa Sirén kontrastia ja toiseksi siinä tulee olla kohtuullisen voimakkaita geometrisiä muotoja tai linjoja. ICM-tekniikalla voit saavuttaa hyvin monenlaisia lopputuloksia, mutta usein kuvat ovat maalauksellisia muistuttaen vesivärimaalauksia, impressionistien maalauksia, tai abstraktia ekspressionismia. Tekniikka on suhteellisen vaikea ja vaatii paljon kärsivällisyyttä sekä toistoja. Ota tästä vinkit alkuun. Käytän tässä artikkelissa tätä ICM-lyhennystä, koska se on vakiinnuttanut paikkansa myös suomenkielisten kuvaajien keskuudessa. Kontrastin tulee olla sekä väriettä valoisuuskontrastia. Aiheella on kuitenkin kokemukseni mukaan kaksi vaatimusta jotka mahdollistavat toimivan kuvan. Diagonaali liike, jossa kameraa on heilautettu myös aavistuksen ylöspäin, on luonut vuorille ”varjokuvan”. Jos taas valoisuuseroja ei ole lainkaan, on lopputulos helposti vain tylsää pintaa. Näiden vaatimusten lisäksi valitsen itse aiheiksi suhteellisen rauhallisia kohteita, joissa on vain muutama väri ja geometrinen linja, koska kameran liike tuo aina rauhattomuutta kuvaan. Ensinnäkin kohteessa tulee olla riittävästi suunnassa kameraa voisi liikutella. OPASTUS ICM-kuvaus 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ICM-2-22.indd 23 ICM-2-22.indd 23 11/02/2022 18.04.42 11/02/2022 18.04.42. Jos kuvaat esimerkiksi aluetta, jossa on vierekkäin punaista ja keltaista saa lopulliseen kuvaan helposti luotua oransseja alueita. Voimakkaat geometriset muodot tai linjat tuovat kuvaan rakennetta ja luovat kuvaajalle suuntaviivoja siitä, missä ’K ameran tarkoituksellinen liikuttelu valotuksen aikana” on suomennos englanninkielen sanoista Intentional Camera Movement, eli kotoisasti lyhennettynä ICM. ICMtekniikassa piilee kuitenkin suuri yllätysmomentti, koska kuvaaja voi hallita lopputulosta vain tiettyyn pisteeseen asti. ICM-kuvissa värit sekoittuvat keskenään. ICM – VALOKUVA VAI MAALAUS. Siksi itse kohteen hyvä olla lähtökohtaisesti melko minimalistinen. Juuri tämä värien sekoittuminen saa aikaan Kuvassa on käytetty 4 sekunnin valotusaikaa ja kameraa on pidetty paikallaan ensin noin 2 sekuntia ja sitten liikautettu hieman aaltomaisesti vaakasuuntaa vasemmalle. Vaativa kohde ICM-kuvien kohteeksi ja aiheeksi sopii tietenkin mikä tahansa aihe
Näin ollen lopullisissa kuvissa kontrasti vähenee, ja jos sitä ei alun perinkään ole paljon, kuvista voi tulla kovin latteita. Tärinällä saat aikaan jopa pointillistista vaikutelmaa. 3 aukkoa, 10 aukkoa). Jos on erittäin kirkasta, voit tarvita joko polarisaatiofiltterin tai eriasteisia harmaasuotimia (Esim. maalauksellisen lopputuloksen. Geometrisiä muotoja tai linjoja voi vahvistaa liikuttamalla kameraa niiden suuntaisesti. Se tuo kuviin pienen tarkan elementin ja piirtää kuvissa oleville objekteille ääriviivat. Diagonaaliliike kulkee kuva-alan nurkasta vastakkaiseen nurkkaan kuvan ylätai alaosassa. Jos taas kuvaa sivuttaisessa liikkeessä, puut melkein häviävät taustaansa. Itse käytän aina autofokusta ja kuvaan käsivaralta. Voit myös tehdä aaltoliikettä, pyöräyttää kameraa akselinsa ympäri, zoomata valotuksen aikana tai, jos aika on todella pitkä, pidä ensin kamera paikallaan ja tee sen jälkeen liike. Mitä pidempi objektiivi on, sen vähemmän liikautusta tarvitaan. Jos taas haluaa vähentää linjojen vaikutusta, kannattaa liikuttaa kameraa linjojen vastaiseen suuntaan. yksi sekunti) ja teet hyvin nopean liikkeen, kaikki konkreettinen katoaa, eikä tarkennus näyttele juuri mitään roolia. Voit liikuttaa kameraa vaakasuoraan sivulta sivulle, tai pystysuoraan ylhäältä alas tai päinvastoin. Mitä pidempi valotusaika on, sen vaikeammaksi kuvaus muuttuu. Liikkeitä on yhtä monia kuin kuvaajia. Niinpä jos käytät pitkää aikaa (esim. Jos taas käytät todella pitkää aikaa (esimerkiksi neljä sekuntia), pidät kameraa ensin paikoillaan ja sitten liikutat, voit kuvaa tarkentamalla saada siihen hyvinkin teräviä yksityiskohtia hienoon valoverhoon kääriytyneenä. Mutta valotusajasta ja liikkeestä riippuen voi olla, että tarkennuksella ei ole suurta merkitystä. Mitä laajempi objektiivi on, sen v aikeampaa on saada aikaan rauhallinen vaikutelma. Kun olet kuvannut kohdetta monilla eri liikkeillä, siirry sen jälkeen varioimaan suljinaikaa. Jos kuvattavana taas on vierekkäisiä tummia ja vaaleita alueita, syntyy myös alueita joissa on keskisävyjä. Esimerkiksi yhdistämällä erilaisia tasoja voi luoda ICM-vaikutelman digitaalisesti. Tarkennettu epätarkkuus Itse käytän aina tarkennusta ICMkuvissani. Liikettä kuviin Kameraa voi liikutella monilla eri tavoilla valotuksen aikana, ja pidempää aikaa käytettäessä ehtii myös yhdistelemään liikkeitä. Voit liikuttaa valotuksen aikana koko kehoa, se tuo uuden ulottuvuuden loppu tulokseen. Kun kokemusta ICMkuvauksessa karttuu, voit valita heti tietyt asetukset, joilla saat aikaan haluamasi vaikutelman. Aivan aluksi kannattaa kuitenkin valita yksi kuvauskohde ja kokeilla siihen samalla suljinajalla kaikkia mahdollisia liikutteluja. Liikkeen voi aloittaa jo ennen laukaisijan painallusta. Säädä aukko valon määrän suhteen. Esimerkiksi jos kuvaa metsää ja liikuttaa kameraa ylös alas, puiden linjat voimistuvat. Jälkikäsittely Nykyään kuvankäsittelyssä voi saada ihmeitä aikaan käyttämällä filttereitä. KAMERAN LÄHTÖASETUKSET Tässä kuvaparissa havainnollistuu hyvin miten tarkennus tuo särmää kuvaan. 24 KAMERA 2|2022 ICM-2-22.indd 24 ICM-2-22.indd 24 11/02/2022 18.04.45 11/02/2022 18.04.45. Jos olet kuitenkin vasta kokeilemassa, voit valita lähtö asetuksiksi esimerkiksi: Manuaaliasetukset Aika 0,6 sekuntia ja mahdollisimman pieni ISO-arvo. Se on aivan oma taiteenlajinsa, ja vaatii oman opiskelunsa. Alussa kannattaa kokeilla noin 0,5–1s pituisia aikoja
Lähden aina kuvaamaan joku tietty tavoite mielessäni, mutta saatan palata tyystin eri tulosten kanssa kotiin. Suosio on luonut ICM-kuvauksen ympärille myös oheistoimintaa. Itse luon kaikki ICM-kuvat yhdellä valotuksella kamerassa ja viehätyn joka kerta kuvauksen yllätyksellisyydestä. Varhaisimpia kokeilijoita lienee ollut saksalainen Ernst Haas, joka kuvasi ICM-tekniikalla jo 1950-luvulla. ICMPhotomag-digilehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa (www.icmphotomag.com), ja keskittyy ainoastaan ICM-kuvaukseen. 11 Kameran pyöräytyksellä saa hyvin vauhdikkaita lopputuloksia. Siinä on kattavasti kuvaajien esittelyjä ja artikkeleja eri näkökulmista. 22 33 44 11 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ICM-2-22.indd 25 ICM-2-22.indd 25 11/02/2022 18.04.46 11/02/2022 18.04.46. Lehden suosion innoittamana on syntynyt myös kansainvälinen ICM-kuvaajien nettiyhteisö ICMPhotomag.Network, joka opastaa jäseniään kehittymään ICM-kuvauksessa ja taiteellisessa ilmaisussa. Luovat kuvaustekniikat mahdollistavat laajempaa tulkintaa ja tuovat kuvaan mukaan voimakkaita tunnetiloja. ICM-kuvaus, kuten muutkin luovat kuvaustekniikat ovat saaneet suuren suosion, koska ihmiset lienevät kyllästyneitä pelkästään dokumentoimaan näkemäänsä. Ympäri maailmaa, myös meillä Suomessa, järjestetään paljon työpajoja, joissa pureudutaan ICM-kuvauksen saloihin, ja Facebookista löytyy useita ICM-kuvausryhmiä. Kirjasta on arvio Kamera-lehden numerossa 8/2021. 44 Objektiivin zoomaus valotuksen aikana tuottaa erilaisen tuloksen riippuen zoomataanko lyhyestä pidempään päähän vai päinvastoin. Suomessa ICM-kuviin on erikoistunut lisäkseni muun muassa Ari-Matti Nikula. Trendi vai klassikko. Tätä voi yrittää ratkaista pitämällä kennon mahdollisimman puhtaana ja käyttämällä harmaasuotimia, joilla saa käyttöön suurempia aukkoja. ICM-kuvauksen suuri suosio lienee juuri siinä, että se jättää paljon tulkinnanvaraisuutta ja synnyttää voimakkaita tunteita niin kuvan ottajalle kuin sen katsojalle. Itse kuulun tuon yhteisön kolmihenkiseen toteutustiimiin. Oma jälkikäsittelyni on maltillista peruskäsittelyä. Kanadalaiset kuvaajat Courtney Milne ja Freeman Patterson ovat kuvanneet ICMtekniikalla 1980ja 1990-luvuilla. Suurimman ajan kuvankäsittelyssä minulla vie kennoroskien poisto. Kirjassa ei ole yhtään tarkkaa kuvaa. Sen tarkistan kolmanneksi. 22 Pystysuuntainen liike sopii hyvin esimerkiksi puiden kuvaamiseen. Tässä on zoomattu lyhyestä pidempään päähän. Vaikka ICM-kuvaus on vasta viimeisen viiden vuoden aikana tullut suosituksi, on sitä tehty jo pidemmän aikaa ja jo filmikaudella. Rajaan kuviani harvoin, mutta horisontteja suoristelen tämän tästä. Tunnetuin suomalainen pioneeri on Hannu Hautala, joka julkaisi vuonna 1995 legendaarisen kirjan Liikettä Linnunradalla. 33 Vaakaliike sopii hyvin kohteisiin jossa on vaakasuoria linjoja, kuten horisonttilinja. Teen kuviin tarvittavat valotuksen ja kontrastin säädöt pitäen mielessä, että kontrastin lisääminen lisää aina myös saturaatiota. Tämän päivän tunnettuja ICM-kuvaajia ovat esimerkiksi ruotsalainen Erik Malm, joka hiljattain julkaisi upean kirjan Bränningsland, Bohusläns skärgård målad med kameran som pensel. Koska ICM-kuvat vaativat usein pitkästä valotuksesta johtuen pientä aukkoa, nuo roskat tulevat näkyviin
Sitä ennen hän oli kokeillut tätinsä kameraa, opetellut sen erilaisia säätöjä ja harjoitellut kuvaamista nuoren pojan innokkuudella. Joskus pelkkä kokemus on tärkeämpää kuin itse kuvat, Palm sanoo. Objektiivina siinä oli tavallinen 50-millinen, ja sehän turhautti, koska en päässyt lähelle kuvaamaan monenmoisia pieniä eläimiä. Katsoin kerran erästä BBC: n luontodokumenttia Kanadan Narcissesta, jossa sijaitsee sukkanauhakäärmeiden 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KUVAAJA Jukka Palm JUKKA PALM Vuonna 1968 syntynyt luonto kuvaaja, toimittaja, arkeologi ja eräopas. Pienoismaailma Palm haluaa päästä kohdettaan lähelle, ja kaikki pikkuiset vipeltäjät ovat hänestä mukavampia kuvattavia kuin vaikkapa kasvit. – Pääsen tilanteeseen paremmin, kun vastassa on elävä ja hengittävä eläin. Makrokuvaus kiinnosti paljon, joten hankin siihen sitten loittorenkaat. – Se on todella jännittävää, muutama vuosi sitten olin Itävallassa monisalamakurssilla. Jukka-Palm-2-22.indd 27 Jukka-Palm-2-22.indd 27 09/02/2022 11.29.30 09/02/2022 11.29.30. Nuorena Palm kuvasi innokkaasti, mutta opiskeli kuitenkin arkeologiksi. Pidän ennen kaikkea sammakoista, matelijoista ja hyönteisistä. Ensimmäisen oman järjestelmäkameransa hän sai 12-vuotiaana. Asuu Vantaalla. P almin valokuvaustausta on kiharainen. Hänellä on taskussaan myös eräoppaan paperit ja hän on opettanut tuleville eräoppaille, kuinka kierroksilla voi hyödyntää esimerkiksi paikallisia muinaisjäännöskohteita. – Käärmeetkin ovat todella kiehtovia. Eläinten lisäksi hän on kiinnostunut luolakuvauksesta. Mutta se valo kuvauksessa onkin aina niin huikeaa. Voi myös olla, että hyvien kuvien saalis jää laihaksi. Insta: @juerpa68 Facebook: jukkapalmphotography Kuva: Johanna Raulio KUKA KUKA Kiehtova LÄHILUONTO TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Jukka Palm Valokuvaajana Palm on kaikkiruokainen, mutta rakkaimpana lajina on luontokuvaus, ja ennen kaikkea pienet eläimet. Luola kuvaus on haastavaa, suurin osa ajasta menee logistiikan suunnitteluun sekä jalustojen ja valojen kantamiseen. – Oma järkkärini oli järeä ja painava Zenit. Hän on kuvannut löydöksiä arkeologisilla kaivauksilla Suomessa, Latviassa, Kreikassa ja Venäjällä. Palm on myös Herpetomania-lehden päätoimittaja, joka on matelijoiden, terraristiikan, sammakkoeläinten ja herpetologian erikoisjulkaisu
Suomessa Palm on heti tikkana paikalla kun käärmeet noin maaliskuussa heräilevät. Makroilu on Palmin sydäntä lähellä, hän on vetänyt siitä kurssejakin. Ohjelmaa katsoessani päätin että sinne pitää päästä, ja niinhän minä lähdin kohti käärmeenpesiä! Yleisölle avoinna on neljä käärmeenpesää, ja ne ovat lukumäärällisesti maailman suurimmat käärmeiden keskittymät. Seuraavana vuonna äitinikin Yllä Aitoristikki aamukasteisessa pyyntiverkossaan. oli mukana matkalla ja hän ei todellakaan käärmeistä pidä, mutta ymmärsi kyllä tuhansien käärmeiden viehätyksen ja kuinka sympaattisia olentoja ne oikeasti ovat! Ne eivät hyökkäile ihmisten päälle eivätkä ole liman peitossa. Käärmeiden jälkeen tulevat sammakot, niitäkin Palm osoittaa linssillä heti kuin mahdollista. – Samalla tavalla kuin meillä on lintutorneja, Kanadassa oli tarkkailupisteitä käärmeille, ja se näky oli aivan uskomaton. Kamera tutuksi Palm on opettanut myös muilla kursseilla, ja niissä hän painottaa ennen kaikkea oman kameransa tuntemusta. Mieluinen kuvauskohde ovat myös hämähäkit, sillä makrokuvauksella pääsee niitä lähelle. Vaikka lunta olisi vielä maassa, matelijoille löytyy kuitenkin joku paikka missä lämmitellä. Alueella tavataan vuosittain noin 50 000 sukkanauhakäärmettä. ” Samalla tavalla kuin meillä on lintutorneja, Kanadassa oli tarkkailupisteitä käärmeille.” kokoontumisja talvehtimispaikka. 28 KAMERA 2|2022 Jukka-Palm-2-22.indd 28 Jukka-Palm-2-22.indd 28 09/02/2022 11.29.31 09/02/2022 11.29.31. Kurjenrahkan kan sallispuisto, Mynä mäki
– Turussa asuessani annoin itselleni tehtävän, jonka nimi oli 'kilometri kotiovelta'. On aivan mahtavaa, jos pihapiirissä vierailevasta eläimestä tulee niin tuttu, ettei se arastele kuvaajaa vaan on lähellä rennosti ja pelkäämättä. Reippaasti vain aiheen kimppuun, niin kyllä se siitä! Palm kehottaa. – Voi kuvata kodin lähellä olevia asioita. 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Jukka-Palm-2-22.indd 29 Jukka-Palm-2-22.indd 29 09/02/2022 11.29.32 09/02/2022 11.29.32. On oleellista, että kuvaaja saa sellaista jälkeä kuin haluaa. Kunhan vain katsoo lähelle ja pitää silmät auki, niin ympäristönsä näkee ja kokee aivan eri lailla, Palm neuvoo. Paikkauskolli set kultakilpikonnat löytyivät paistattele masta samasta pai kasta kaupungin lie peiltä edelleen. Saaristo meren melo jien retkellä 2014 saaren rannoilta ke rättiin roskat pois. Vas. Myös Irakissa sijaitsevat Babylonin rauniot ovat tulleet tutuksi. Luontoa kotiovelta Valokuvaaminen on näkemistä ja havainnoimista, eikä tarvitse lähteä ulkomaille nappiotoksia saadakseen. – Kamera ei saa viedä kuvaajaa, vaan kuvaaja vie kameraa. Ihana haahuilu Valokuvaajalta eivät haasteet lopu, mutta Palm sanoo, että tylsien ruutujen peikkoa ei pidä pelätä. Mutta tärkeää on, että sen asetukset opetellaan tuntemaan. Sivu 26 Thunder Bayssa Kanadassa kuulin sukulaiselta vinkin paikasta, jos sa hän oli nähnyt kilpikonnia muuta makymmen vuotta sitten. Olkoon projektin kohteena sitten linnut tai kukat, niin pääasia on että pitäytyy suunnitelmassa. Mitään kallista kameraa ei tarvitse ostaa, vaan perusjärkkäri riittää. Toki Palm on ulkomaillakin kuvannut. Kaikkia asetuksia ei toki tarvitse opetella kerralla, vaan voi aloittaa yhdestä asiasta, vaikkapa aukon ja valotuksen esivalinnasta. Suosittelen muillekin henkilökohtaisten projektien tekemistä, vaikka aloittaminen voikin joskus olla kynnyskysymys. Aiheet voivat olla vaikka puita, eläimiä tai kasveja. Alla Kemiönsaaren Sandön on kuuluisa komeasta särkästään. Kun keksii itselleen jonkin aiheen ja suunnitelman, niin se on jo hyvä aloitus. Kanadan lisäksi hän on ollut esimerkiksi Kambodzhassa, jossa arkeologina häntä kiinnostivat maan temppelit. Kesällä 2016 Katariinan meripuis ton rantaan Kotkas sa oli ajautunut tu hansia seitsenpiste pirkkoja. Käske sitä kameraa! Palm painottaa. Ei myöskään kannata keksiä syitä miksei voisi aloittaa, eikä lykätä asiaa että sitten kun pääsen ulkomaille, tai sitten kun hankin uuden kameran. Pihalle on myös istutettu sellaisia kukkia, joista perhoset pitävät. Hänen pihapiiristään löytyy hyönteishotelli, ja sen asukkaiden elämää on mukava seurata. Automaattiasetukset ovat turvallisia, mutta niihin ei pidä aina tukeutua. Asui sitten maalla tai kaupungissa, aina löytyy jotain mielenkiintoista
– Kun luontokuvasta puhutaan, Hautalaa ei voi ohittaa. Jos on joskus tuntunut, että jotain tärkeää on mennyt ohi, niin aina tulee uusia tilaisuuksia seuraavana vuonna, ja siihen tilanteeseen voi palata. Sitten kuvaajan elämässä on näitä onnettomia nollapäiviä, kun sitä vaan väsyneenä retuuttaa reppua eikä mikään onnistu, kun kuvaa 200 ruutua ja kaikki ne ovat kehnoja. Kuvassa yhdistyy kolme intohimoa; valokuvaus, arkeo logia ja herpetolo gia. Mutta sellaisistakin päivistä voi oppia ja tehdä muita näköhavaintoja. Mikään aihe ei ole loppuun kaluttu. Tuloksena voi olla ilahduttavia ja yllättäviä kohtaamisia. haahuilusta kameran kanssa, vaikkei mitään jännittävää tapahtuisikaan. Hän on avannut ladun ja uran niin kovin monelle luontokuvaajalle, ja on itse tehnyt upean ja monipuolisen uran. Angkor Wat, Kambodzha. – Joskus kuulee sanottavan, että on niin vaikeaa löytää enää mitään uutta, kun kaikki on jo kuvattu ja tehty. Hannu Hautala on Palmille suuri innoittaja ja esikuva. – Seuraan paljon muiden kuvaajien työtä, ja Suomessa on tällä hetkellä todella kovatasoisia luontokuvaajia, joilla jokaisella on oma persoonallinen kuvaustyylinsä. Palm pitää myös päämäärättömästä kuljeskelusta ja Alla Katseet. – Luonnossa onneksi kaikki asiat tapahtuvat sykleissä joka vuosi. Mutta sitten kun sattumalta tapahtuu jotain erikoista ja kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, on onnistumisen ilo ja riemu valtaisa. Aivan käsittämätön suoritus! Palm kehuu. ” Joskus kuulee sanottavan, että on niin vaikeaa löytää enää mitään uutta.” 30 KAMERA 2|2022 Jukka-Palm-2-22.indd 30 Jukka-Palm-2-22.indd 30 09/02/2022 11.29.33 09/02/2022 11.29.33. Otos toi Kuusa mo Nature Photon voiton 2007. Mutta vaikka kuvaisi vain yhtä eläinlajia, aina voi löytää jotain uutta
Mutta omatoimisesti sinne ei pääse, vaan ainoastaan matkatoimiston kautta. Matkamme aikana Tšernobylissä olikin takatalvi, vaikka kevään olisi pitänyt olla jo pitkällä, ja märkä lumi ja jää hiukan haittasivat kuvaamista. Yllä Ravukki vaanii kielon leh dellä. – Vaikka meidän linssiimme ei tarttunut kuin peuroja ja hirviä, on alueella ilveksiä, susia ja karhuja, joita ei ole näkynyt sataan vuoteen. Villihevoset eivät palanneet, vaan alueelle istutettiin noin 30 villihevosta vuonna 1998. Palm oli Tšernobylissä muutama vuosi sitten valokuvausteemaisella matkalla, jossa oli mukana ympäristötoimittajia. 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Jukka-Palm-2-22.indd 31 Jukka-Palm-2-22.indd 31 09/02/2022 11.29.33 09/02/2022 11.29.33. Ne ovat menestyneet niin hyvin, että niiden määrä on kivunnut yli sadan. Tšernobyl ei unohdu Vuonna 1986 Ukrainan neuvostotasavallassa räjähti ydinvoimalan reaktori, jota seurasi historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus. Nykyään lähistöllä asuu myös suojakuorta huoltavia ihmisiä. – Luonto voittaa aina, hän päättää. Yleensä retket ovat vain viitisen tuntia, eikä siinä välttämättä ehdi paljon nähdä. – Meillä oli erinomainen paikallisopas, jonka avustuksella saimme myös yöpyä lähistöllä. Vaikka voimalan päälle on rakennettu suojakuori, uloimman suojavyöhykkeen raja on säilynyt 30 kilometrissä. Siellä on myös paljon lintukosteikkoja ja sammakoitakin riittää. Luonnon pikkuhiljaa vallatessa elintilaa takaisin näkymä on niin unenomainen ja kiehtova, että voimalasta ja Pripjatin hylätystä kaupungista onkin tullut suosittu turistikohde. Tullars Äng, Maarianhamina. Haluan ehdottomasti mennä sinne uudestaan lumettomana aikana
Kuva: Vesa Riekkola 32 KAMERA 2|2022 TEKSTI Jussi Aalto KUVAT Juhani Riekkola JUHANI RIEKKOLA uljaasti oidaan V KUVAAJA Juhani Riekkola Riekkola-2-22.indd 32 Riekkola-2-22.indd 32 11/02/2022 15.49.47 11/02/2022 15.49.47. T apasin Juhani Riekkolan ohimennen muutamassa tilaisuudessa noin 50 vuotta sitten. Se oli valokuvaaja, keskipitkän kaavan mukaan. Matti J. Riekkola joutui hankaukseen legendaarisen Eino Salmelaisen kanssa, kun alkoi itse ohjata näyttelijöitä parempien kuvien saamiseksi. Koulunkäynti jäi kesken. Armeijaan, pojat syntyivät 1951 ja 1953 ja ruvettiin hankkimaan ammattia. Sitten oli vuorossa Tampereen Kameraseura, jonka kilpailut hän valloitti hyvin nopeasti. Hän taisi peukuttaa joitain postauksiani. Ammattiin ja Tampereen Kameraseuraan Riekkola kävi isänsä ammatin (rautatieläinen) takia syntymässä Viipurissa, mutta perhe muutti Tampereelle 1930-luvun lopulla. Juhani on asunut siellä 52 vuotta, niistä 22 viimeisintä yksin. Sen jälkeen oma liike muutamaksi kuukaudeksi Mänttään. Kauppaan on matkaa kahdeksan kilometriä, Tampereen Hämeensillalle 22 kilometriä maanteitä myöten, vesitse yhdeksän. Vuosina 1949–51 Riekkola oli töissä graafisissa laitoksissa. Tila on lähellä Tampereen maantieteellistä keskusta. ARPS. Nämä jälkimmäiset syksyllä. Riekkola huomasi pian millaiset kuvat eri puolilla KUKA KUKA JUHANI RIEKKOLA Vuonna 1932 syntynyt tamperelainen valokuvauksen monitoimimies. Maija-Liisa oli jäänyt kotiäidiksi, mutta valokuvasi ahkerasti lähinnä lapsia ja osallistui menestyksellisesti myös kilpailuihin ja näyttelyihin. Hän meni naimisiin Maija-Liisan, nuoruudenrakkauden, kanssa 1951. Valokuvaus ammattina ei vielä riittänyt, vaan perheen toimeentuloa piti täydentää soittamalla kontrabassoa tanssiorkesterissa (Jigbaid, Sini-Pojat, Sini-tähdet). Niemen kanssa oli yhteisten työtilojen lisäksi kaikenlaisia valokuvaukseen liittyviä projekteja yli kymmenen vuotta. Kuului Fotograafikot-ryhmään 1965–1983. Riekkola oli hyvin kilpailuhenkinen. Luonnollinen jatko oli kansainväliset näyttelyt. Jos tähän kirjaisin kaikki, siitä tulisi paksu kirja, mutta onneksi Tampereen kulttuurihistorialliset museot tekee sen, joten seuraavassa on minua kiinnostavimmat vaiheet ja kuvat Riekkolan taiteilijauralta. Hämeen läänintaiteilija 1974–1976. Riekkola uusi voittonsa vielä 1960. Kuinka ollakaan viime elokuussa kutsuin itseni Koirainniemen tilalle Tampereen Aitolahteen. Riekkola haastoi silloin vielä seuroissa yleisen ”tuohikulttuurin”, jonka kuvissa oli tervattu veneen nokka, vähän koivunoksia, aikaisin aamulla, että on sumua vielä. Hän kun ensiksi katsasti Tampereen valokuvaamojen ikkunoiden näytekuvat ja päätti ottaa parempia muotoja hääkuvia ja ottikin. Modernimpaa näkemystä edustavassa Kamera-lehden suurkilpailussa vuonna 1958 tuli ensi yrittämällä 1. Ensimmäinen vierailu oli kolmen tunnin tiedustelukäynti, toinen varsinainen haastattelu, josta kahden tunnin nauhoitus ja kolmas, myös pari tuntia kestävä, asioiden tarkistuskäynti. Eipä taidettu vaihtaa viestejä, mutta seurasin hänen postauksiaan, joissa oli lähinnä kuvia lastenlapsista ja viittauksia Tampereen musiikkielämään (Suomen paras orkesteri ja maailman paras kapellimestari). luokan ensimmäinen ja kolmas palkinto. Sen jälkeen Kameraseurojen liiton vuosinäyttely vuonna 1957, josta heti ensi yrittämällä tippui kunniakirja. Jokunen vuosi sitten meistä tuli Facebook-kavereita. Jo Stafilla hän alkoi kuvata Tampereen Työväen Teatterille, joka sittemmin oli parikymmentä vuotta hänen uskollisin asiakkaansa. Sitten kaksi vuotta (1956–57) Foto Stafilla Tampereella
Riekkolan urakehityksen ytimessä on ollut, ammattitaidon kehittämisen ohella, verkostoituminen, jota silloin kutsuttiin hyvä veli -järjestelmäksi. Riekkola-2-22.indd 34 Riekkola-2-22.indd 34 11/02/2022 15.49.50 11/02/2022 15.49.50. Olisiko siitä Riekkola saanut kimmokkeen, koska hänen graafinen panoraamansa Landscape in January oli Suomen 34 KAMERA 2|2022 Alla Amurikuvat, 1971–72. Tampere 1961 -näyttelyssä oli myös itävaltalaisen Leopold Fisherin kuvia, joka oli silloin Euroopan tunnetuin graafisten valokuvien tekijä. Riekkola kuului järjestäjiin ja kutsui tilaisuuteen Karshin. Eipä ole sitä ennen, eikä sen jälkeenkään suomalainen valokuvaaja esiintynyt noin nimekkäässä joukossa. Tilaisuuden korokekeskusteluun osallistuivat Karshin ohella puheenjohtajana Philippe Halsman, joka tuolloin luettiin Karshin ohella maailman kymmenen merkittävimmän valokuvaajan joukkoon, ja Photokinan perustaja Fritz Gruber. Toinen ylittämätön Suomen ennätys syntyi vuonna 1966, kun Suomen valokuvaajain liitto järjesti Tampereella Pohjoismaiden valokuvaajain liiton kongressin. Riekkolan kilpailuhenkisyydestä kertoo, että hän kilpaili myös purjehduksessa Lightning-luokassa. Puhumattakaan näyttelijöistä, kirjailijoista ja taiteilijoista. maailmaa pärjäävät. Siellä oli kutsuttuna myös aikansa kuuluisin valokuvaaja Yousuf Karsh. Hän paketoi täsmälähetyksiä postiin ja sai palautuspostissa kymmeniä pyttyjä, mitaleja, kunniakirjoja ja satoja hyväksymisiä eri puolilta maailmaa. Näyttelyssä oli 149 kuvaa, valtaosa suomalaisia. ARPS tuli hankittua vuonna 1959. Amuri, Amurinmaa, kaupunginosa ja rautatieseisake Tampereella. 46 kutsutun joukossa oli muun muassa Ansel Adams, Guy Bourdin, Bill Brandt, Brassai, Robert Doisneau, May Ray ja Albert Renger-Patzsch. Samana vuonna Riekkola sai kutsun Ranskaan Aikamme suuria valokuvaajia -näyttelyyn ainoana pohjoismaalaisena kuvaajana. Kansainväliseksi Vuonna 1961 Tampereella järjestettiin kansainvälinen valokuvanäyttely. Komein näyttely, ainakin nimeltään, oli Golden Jubilee Lontoossa. Fotografiikkaa Riekkola on hyvin monipuolinen valokuvaaja, joka teki muoto-, tuote-, teollisuus-, arkkitehtuuri-, maisemaja teatterikuvia sekä kuvareportaaseja niin työkseen kuin näyttelyihin. Näyttelyyn oli kutsuttu kuvaajia kahdeksasta muusta maasta, joukossa Karsh, jolta oli näyttelyssä kolme kuvaa, mukana Sibelius. Se taisi alkaa Tampereen poikaorkesterista jatkuen valokuvausjärjestöihin, kuin myös Näsijärven purjehdusseuraan ja sitten rotareihin ja vapaamuurareihin. Riekkolan jutuissa putkahtelee johtajia ja neuvoksia, pappeja ja piispoja. Muut neljä eivät olleet noin kuuluisia, mutta tuon tason joukkoa ei ole sen koommin nähty Suomessa saman pöydän ääressä
Landscap e in January, 1955 (ARPS-kuva). Jaskari kutsui suppeammassa porukassa fotograafikoita rimataiteilijoiksi. Myös Helsinkiin vuonna 1966 perustetun Imago 6 -ryhmän valokuvaajat tunnettiin tuolloin juuri graafisista kuvistaan. Setälän kirjassa Valokuvaus tieteenä ja taiteena (Otava 1940) olivat hänen kuvansa Uimarannassa, joka oli yritys raerakenteen taidekäyttöön, sekä solarisaatio Keijukaisia. K. Setälän kirja oli aikanaan kansainvälisestikin perusteellisimpia valokuvauksen oppikirjoja, ja vielä pitkälle 1950-luvulla monien valokuvaajien, muun muassa Riekkolan tärkein oppikirja. Graafiset menetelmät paljolti syrjäyttivät tuohikulttuurin Kameraseurapiireissä 1960-luvun loppupuolella. Ryhmä käytti graafisia menetelmiä lähinnä dramatisoimaan konkreettisia aiheitaan. 1970-luvun alkupuolella käytiin Suomen siihen mennessä kiivain ”valokuvataiteellinen” kiistely, kun lähinnä osallistuvaa dokumenttikuvausta edustava Valokuva-lehti hyökkäsi fotograafikkojen kimppuun. 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vas. Alla. Riekkola, Aamulehden kuvaaja Erkki Lahtinen ja toijalalaiset opettajat Aimo Vuokola ja Ari Yrjänä pitivät Husan taidesalongissa Tampereella Fotografiikkaanäyttelyn vuonna 1965 ja alkoivat kutsua ryhmäänsä Fotograafikoiksi. Graafiset menetelmät eivät sinänsä olleet uutta Suomessa. Kamera-lehti ei ottanut kantaa julkisesti, mutta päätoimittaja P. Lahtinen jäi Fotograafikoista 1970-luvun alussa. Riekkola-2-22.indd 35 Riekkola-2-22.indd 35 11/02/2022 15.49.51 11/02/2022 15.49.51. Tammikuisen maiseman Riekkola kuvasi lähes samalta paikalta, missä hänen nykyinen kotinsa sijaitsee. Oik. 20 kuvan voittajakokoelmassa FIAP:n World Cupissa heti vuonna 1962. Tämä keskustelu hiipui vuosikymmenen loppupuolella, kun valokuvataiteen painopiste siirtyi valokuvauksen oppilaitoksista valmistuneiden valokuvaajien töihin. Warm Look, 1957 (ARPS-kuva). Tämän takia kutsumme ”pintakuviamme” fotografiikaksi ja rakennelmiamme ”fotokonstruktioiksi”. Työt ovat teknisesti arvioituina valokuvia, mutta perinnäisen valokuvauksen olennainen tekijä, sidonnaisuus olemassa olevaan aiheeseen, on hylätty. Yksittäisiä graafisia kuvia näkyi 1950-luvun Kameraseurojen Liiton näyttelyissä ja Kamera-lehden kilpailuissa. Fotograafikot kertoivat Tampereen nykytaiteen museon vuoden 1971 näyttelynsä pyrkimyksistä: – Tämä näyttelymme pyrkii esittämään valokuvauksellisin menetelmin aikaansaatuja esteettisen maailman heijastumia. Lämmin katse on kuva Riekkolan äidistä, kovan fyysisesti rasittavan päivän jälkeen. Ruoveteläiset, 1959
36 KAMERA 2|2022 Riekkola-2-22.indd 36 Riekkola-2-22.indd 36 11/02/2022 15.49.52 11/02/2022 15.49.52. Yllä Liisa Laakson kuvalla Riekkola voitti ykköspalkinnon TRE-HKI ammattivalokuvaajien kilpailun muotokuvasarjan vuonna 1968
Miten se on päätynyt Riekkolan seinälle, on 1966 kongressiin liittyvä oma tarinansa. Ainakin hän nautti Eevan kanssa kaikista mahdollisista konserttielämyksistä. Amuri-kirjan sanoma ja tunnelma on raskas, sanoisinpa synkkämielinen. Niissä hän usein korosti valokuvaajan asemaa historian kuvittajana. Näyttelyn näki yli 11 000 kävijää. Ja tietysti Juhanille itselleen. Vuonna 2005 Riekkola keräsi satakunta kuvaa ja kertoi kuvien taustoista kirjassa Jättää Jälkensä (Pilot-kustannus). Kaikki artikkelin kuvat ovat Vapriikin kuvaarkistosta. Viimeinen Juhanin aktiiviaikojen yksityisnäyttely oli Tampereen nykytaiteen museossa vuonna 1983. Mutta tähän se ei mahdu, kuten monet muutkaan kymmenet tarinat. Jarmo Jansson luonnehtii kirjoja Aamulehdessä 1976 seuraavasti: – Jos vertaa Riekkolan viime vuonna ilmestynyttä Amuri-kirjaa tähän nyt ilmestyneeseen Pispala-kirjaan, huomaa oleellisen eron. Se keskittyi kuvajournalismiin, joka heijastui myös kameraseurapiireihin. Seppo Saveksen dramaattiset tummat sävyt löytyvät myös Imago 6:n Mikko Savolaisen ja Ismo Höltön kuvista. Vuonna 1988 Juhani Riekkolalle myönnettiin Valtion taiteilijaeläke, ja hän alkoi hiljentää vauhtia, elää ”normaalia elämää”, mitä siihen sitten kuuluikin. Lähtiessäni kuulin taas Riekkolan toivotuksen: – Voidaan uljaasti. 2000-luvun alkupuolellla Eevan kuoltua alkoivat suunnitelmat myös muunlaisesta luopumisesta. Uuden Suomen haastattelussa vuonna 1979 Riekkola määritti fotografiikkansa jalostetuiksi luonnonkuviksi, joiden aineksina voivat olla puun lehden palaset, saven kappaleet, tuhka, tuli ja jää. Osana tähän taisteluun kuuluu tämä nyt ilmestynyt Pispala-kirja. Tällä kertaa tarkistuttamassa tekstin ja valitsemassa kuvia. Halusin myös kuvan, jossa poseeraan Riekkolan sekä Karshin Sibeliuksen alkuperäisvedoksen kanssa. Abstrakti kuvaus alkoi kiinnostaa valokuvakoulutuksen saaneita valokuvataiteiljoita 1990-luvun puolella. Tässä yhteydessä näyttely kiinnostaa sikäli, että siinä vihdoinkin muistetaan Fotograafikoiden työt. Noista Aamulehden kuvista ja resepteistä Tampereen kulttuurihistorialliset museot järjestivät näyttelyn Tiistaitarjotin – ruokamatka 70-luvulle Vapriikkissa vuonna 2020 ja julkaisivat reseptikirjan. Museot, arkistot ja järjestöt saivat mieluisaa täydennystä kokoelmiinsa. Seuraavana vuonna Juhani nai Maija-Liisan sisaren, Eevan, joka oli kotitalousopettaja. Siinä oli 55 teosta, jotka koostuivat kolmesta erilaisesta linjasta: lähes tavallisista valokuvista, sommittelupohjaisista abstraktia kuvataidetta lähestyvistä valokuvista ja fotograafisista kehitteistä. Läänintaiteilija ja eläkeläinen Suomessa aloitettiin läänintaiteilijakokeilu vuonna 1974. Yllä Nikolai ja Nikita, 1957. Pispalan Moreeni (yhdistys) käy vertaansa vailla olevaa taistelua kotiseutunsa puolesta. Se oli suppea yhteenveto taiteilijaurasta. Riekkola toimi ensimmäisten joukossa ja oli Hämeen läänintaiteilijana 1974–76. Esillä oli myös Riekkolan töitä. Kaikkea hyvää! 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vuonna 1988 Juhani Riekkolalle myönnettiin Valtion taiteilijaeläke. Amurille ei aikanaan löytynyt puolestapuhujia ja seuraukset nähdään. Tampereen kulttuurihistorialliset museot koosti vuonna 2009 TR1:een Finlaysonille näyttelyn Juhani Riekkola – Fotografiikkaa ja valokuvia. Se edellytti myös julkisuudessa esiintymisiä. Suuret kiitokset tutkija Reetta Lepistölle Vapriikin kuva-arkistoon. Kolmas 1960-luvun legendaarinen valokuvaajaryhmä oli vuonna 1965 perustettu seitsemän nuoren johtavan lehtikuvaajan Finnseven. Suomen valokuvataiteen museon Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017 -näyttelyn töistä suunnilleen puolet oli Helsinki Schoolin taiteilijoiden tuotantoa. Samaa sävytystä oli myös Riekkolan vuosien varrella otetuissa Amurin ja Pispalan kuvissa, joista hän aluksi kokosi näyttelyt ja sitten kirjat Amuri (1975) ja Pispala (1976). Loppiaisen jälkeen kävin neljännen kerran Koirainniemessä. Jos hänet pitäisi kahdella sanalla määritellä, käyttäisin näitä. Hänen kanssaan Juhani teki 1970-luvulla ruokakuvauksia Aamulehteen. Pispala-kirjasta henkii hiljainen optimistisuus. Yksityiselämässä oli surua, kun Maija-Liisa menehtyi vuonna 1971. Heidän palkittu kirjansa Suomea tämäkin (1971) on tämän jyrkän alasävytyylin edustavin esimerkki. He edustavat lähinnä konseptuaalista valokuvausta. Riekkola-2-22.indd 37 Riekkola-2-22.indd 37 11/02/2022 15.49.52 11/02/2022 15.49.52
Voi taivas, MIKÄ SÄÄ! Saakuvaus-JL-2-22.indd 38 Saakuvaus-JL-2-22.indd 38 11/02/2022 11.42.33 11/02/2022 11.42.33. 38 KAMERA 2|2022 OPASTUS Sääkuvaus TEKSTI JA KUVAT Juha Laitalainen Meteorologi ennustaa tulevan, sääkuvaaja näyttää vallitsevan sään
Meteorologeista on tullut kansan suosikkeja ja mediatähtiä, kuten MTV:n Pekka Pouta koirineen ja Ylen ihastuttava Anniina Valtonen. Jouluaamun sininen hetki päätyi saman päivän MTV:n ilta uutisten sääkuvaksi meteorologi Miina Mannisen valintana. Sääkuva kännykällä Olen kuvannut erilaisia sääilmiöitä maisemaja luontokuvauksen ohella jo vuosia. 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi M eillä yleisin puheenaihe on sää. Kesällä 2014 otin ensimmäisen tv:n pääuutislähetykseen päätyneen sääkuvani mökillämme PohjoisHarvalle tulee mieleen joulupäivän aamuvarhaisella lähteä lumisatee seen ikuistamaan sääkuvia. Meteorologit ovat tehneet sääilmiöistä myös kirjoja, kuten Seija Paasonen Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin (Maahenki 2018) ja Kerttu Kotakorpi tulevaisuuden säätä luotaavan teoksen Suomen luonto 2100 (Bazar 2021). Lunta satoi hiljalleen, ja eteeni avautunut maisema oli kuin akvarelli maalaus. Vuonna 2014 hankin ensimmäisen kunnon kameralla varustetun kännykän, Nokian Lumia 1020:n, jonka 16:9 formaatti oli omiaan tv-sääkuvauksiin. Saakuvaus-JL-2-22.indd 39 Saakuvaus-JL-2-22.indd 39 11/02/2022 11.42.33 11/02/2022 11.42.33. Canon EOS R5 + RF 28–70 mm F2 L USM, 70 mm, 1/25s, f/5.6, ISO 100. Jouluaamun sinisen hetken kau neus lumosi. Myös uutislähetysten sääosuudet kiinnostavat. Myös katsojia kiinnostaa yhä enemmän sääkuvien seuraaminen mediassa sekä niiden kuvaaminen ja lähettäminen. Kapusin Laajavuoren laelle ja se kannatti. Neljä vuodenaikaa ja alati muuttuvat olosuhteet tarjoavat keskustelunaiheen vaikka ventovieraan kanssa
Lisää kuvia verkossa www.kamera-lehti.fi/ saakuvaus Saakuvaus-JL-2-22.indd 40 Saakuvaus-JL-2-22.indd 40 11/02/2022 11.42.34 11/02/2022 11.42.34. Aloin hiljalleen käyttää sääkuvauksissani kalustoa, jolla teen työkuvaukseni. Järjestelmäkamerat ovat kehittyneet entistä kevyemmiksi mittaetsinkameroiksi kuvanlaadun kuitenkaan kärsimättä. Huawei Pro 30 -puhelimen kameralla ikuistettu kuva päätyi MTV:n Uutisaamun sääkuvaksi 16. Tummanpuhuvassa kuvassa näyttävät sadepilvet olivat parhaimmillaan auringonlaskun valon siivilöityessä kauniina pilvien lomitse. Koukussa sääkuvaukseen Laajensin pian sääkuvaukseni myös muualle Suomeen ja ennen muuta Helsinkiin. Määrä kasvaa, sillä tämä lähetysmahdollisuus vasta avattiin. Pohjanmaan Pyhäjärvellä. Sääkuviani ilmaantui Ylen uutisiin usein joko Pyhäjärveltä tai Jyväskylän kotimme liepeiltä Tuomiojärveltä. Onneksi kännykkäkamera on aina mukana, myös kauppareissuilla. Innostuin käyttämään aikaani sääkuviin yhä enemmän kamerapuhelimeni myötä. Asuintalon ylimmän kerroksen näkymät meren yllä tarjosivat myös huikeat sääkuvat, joita oli usein Ylen ja MTV:n lähetyksissä eri vuodenaikoina aina viime vuoden elokuuhun asti. Aivan uuden ulottuvuuden sääkuviin sain muutettuamme Helsingin Pohjoisrantaan vuonna 2017. Vain kymmenen minuuttia aiemmin kuvasin lumenpudotuskuvan kaupungintalon katolta MTV:n Uutisaamuun Pekka Poudan analysoitavaksi ja vielä Ylen katsojasääkuviin nettiin. Viime joulun alla ikuistin yllättävän sankan lumisateen autoiltuani marketin parkkipaikalle. On hyvä huomioida mediatalojen asettamat tekniset ja muut kriteerit kuville, että ne pääsevät säälähetyksiin. Kännykkäkamera kulkee silti aina mukanani. Halusin tuoda median sääkuviin mukaan myös journalistisia ja valokuvataiteellisia ulottuvuuksia. MTV:n sähköpostiin lähetetään joka päivä kymmenittäin sääkuvia. Helsinkiin satoi tuolloinkin valtavasti lunta. joulukuuta sen ajankohtaisuuden ja kuvassa näkyneen lumimyräkän ansiosta. – Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja aloin opiskella meteorologiaa, koska siinä oli fysiikan ala, jonka vaikutukset näkyvät konkreettisesti luonnossa ja jokapäiväisessä elämässä, vastaa Rintaniemi kysymykseen miksi hänestä tuli meteorologi. Selittää ja kuvittaa Olin sääkuvia taustoittaakseni yhteydessä meteorologi Matti Huutoseen ja Liisa Rintaniemeen. 40 KAMERA 2|2022 Tie auki taivasten valtakuntaan -kuvan ikuistin 13.1.2021 ja se päätyi meteorologi Liisa Rintaniemen MTV:n Uutisten sääkuvaksi. Liisa Rintaniemi työskentelee meteorologina MTV:llä ja Forecalla. Artikkelin sääkuvat ovat TV:ssä julkaistuja. Kuvavalintoihin vaikuttavat myös meteorologien, graafikoiden ja kuvatoimittajien omat mieltymykset. Olipa ikuistamiani sääilmiöitä pariin otteeseen myös Iltalehden sivuilla. Kaksi ku vaa ajankohtaisesta sääilmiöstä samaan aikaan
Kansikuvassa 186mm, 1/100s, f/32, muuten samat EXIF-tiedot. Sees teisessä näkymässä on kaikki olennainen tyypillistä syksyis tä säätä ilmentämään. Kuva oli Ylen Aamun sääuutisten taustaku va samana aamuna 28.9.2021. Autoillessani kohti Vaasaa näin tämän upean valomaail man. Saakuvaus-JL-2-22.indd 41 Saakuvaus-JL-2-22.indd 41 11/02/2022 11.42.36 11/02/2022 11.42.36. Tä mä kuva ilmentää kaikessa kauneudessaan vielä kesää, joskin syksyn merkkejäkin on nähtävissä. Pysähdyin odottamaan sopivaa hetkeä auringon las kiessa hiljalleen pilviverhon taakse akvarellimaisessa maisemassa. Ehdin ikuistamaan näkymän juuri ennen kuin aurinko noustuaan hälvensi sumun. 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Neitoperhonen Kasvitie teellisessä puutarhassa. Canon EOS R6 + EF70–300 mm f/4–5.6L IS USM, 300 mm, 1/2000s, f/5.6, ISO 800. Valotin joitain ruutuja, joista yksi päätyi tä män lehden kansikuvaksi ja tämä Ylen klo 18 uutisten sääkuviin 30.12.2021. Kuva pää tyi MTV:n Instagramsivujen kautta ilta uutisten sääkuvak si 22.7.2021. Ruskapelkistyskuva syntyi harmaan sumuisena arkiaa muna syyskuun lopulla oltuani aamuvarhain liikkeellä yhdellä vakiopaikoistani Tuomiojär ven rantamaisemissa. Canon EOS R6 + RF 100–500 mm f/4.5–7.1 L IS USM, 114 mm, 1/640s, f/7.1, ISO 125. Canon EOS R6 + EF70–300 f/4.5–5.6L IS USM, 74 mm, 1/80s, f/16, ISO 800 Lakeuden kaamoksen ilta päivän maisemaa Seinäjoen liepeillä paukkupakkasessa
Sekä YLE:n että MTV:n sääkuvien julkaisuehdot löytyvät heidän nettisivuiltaan. 11 Lähde ulos säällä kuin säällä. Silloin harva tulee lähettäneeksi kuviaan säätoimituksiin ja ne julkaistaan helpommin. Käytin kuvatessani pienintä aukkoa saadakseni terävien kukkien taustalla olevat auringonsäteet ja puut esiin. 66 Säänäkymä on paras kuvata ilman ihmistä. 10 10 Sääkuvasi voi päätyä tv-lähetyksiin riippumatta siitä, oletko kuvauksen ammattilainen, vakiintunut harrastaja tai vain satunnainen kännykällä näppäilijä. 33 Ota mukaan vain tarpeellinen kalusto. 44 Hyvä polttoväli sääkuville on 16 mm:n laajakulma. Älä lannistu, vaikka et heti onnistuisikaan. 99 Lähetä kuvasi ajoissa. Lisäksi kännykkäkamerassa on mainio syväterävyys lähialueelta äärettömään. Tuolloin ihminen ei saa olla tunnistettavissa. Tätä formaattia ajatellen laajakulmaoptiikan käyttö on suositeltavaa, sillä normaaliobjektiivista eli 50 mm:stä ylöspäin kuvat tahtovat rajautua liikaa ylhäältä ja alhaalta, ellet sitten kuvaa tarpeeksi etäältä. Tosin järjestelmäkamera on käytössä varmempi ja kuvan laatu parempi kuvien jälkikäsittelyyn. Siihen ei ole aina mahdollisuutta. Se on sekä Ylellä että MTV:llä käytetty kuvakoko. Sen sijaan sadesää, myrskytuulet ja kuvat kunnon lumimyräkästä ovat tervetulleita ja pääsevät varmimmin esille säälähetyksiin. Mitä yllätyksellisemmät tai rankemmat keliolosuhteet, sitä kiintoisammat kuvat. Auringonnousuja ja -laskuja lähetetään eniten samoin kuin hyvän sään aikana otettuja kuvia. Tosin joskus sääkuvissa ihminen tuo kuvaan ulottuvuutta ja kuva voi sen perusteella tulla valituksi television sääkuviin. Lopuksi varoituksen sana, sääkuvaukseen voi jäädä koukkuun! JUHA LAITALAISEN KYMMENEN VINKKIÄ ONNISTUNEISIIN SÄÄKUVIIN 42 KAMERA 2|2022 Kaisaniemen Kasvitieteellinen puutarha on ollut “pyhiinvaelluskohteeni” jo vuosia. Ylen Aamussa kuvat ovat ensin edelliseltä päivältä ja sitten saman aamun kuvia meteorologien sääennusteiden tueksi. Sääkuva mediassa on samalla kertaa myös virallinen luontokuva ja journalistinen kuva, joten kuvamanipulointi ei ole hyväksyttävää. Kännykkä riittää useimmiten sääkuvien taltiointiin ja sillä saa kelpo jälkeä jopa tv-taustamonitoriin. Muokkaa vain sen verran, että kuva vastaa kuvaushetkeä. Se vastaa kutakuinkin ihmisen näkökenttää, ja kameran taltioima näkymä avautuu katsojalle kuin tämä olisi itse paikan päällä havainnoimassa. Kuva päätyi sääkuviin kesän alkamisen merkiksi 1.6.2021. Canon EOS R6 + RF 35mm F1.8 MACRO IS STM, 1/400s, f/22, ISO 100 Saakuvaus-JL-2-22.indd 42 Saakuvaus-JL-2-22.indd 42 11/02/2022 11.42.37 11/02/2022 11.42.37. Jos kuvassa on henkilö, maisema on jo ikään kuin hänen hallussaan, eikä katsoja voi samaistaa itseään kuvaan. Näin kuvalla on paremmat mahdollisuudet päätyä myös sääuutisten pääkuvaksi. Tämä valoisa kuva ruoholeinikeistä ilmentää siirtymistä keväästä kesään. Kuvat valitaan MTV:n Uutisaamuun edellisenä päivänä ja ne myös analysoidaan aamulähetyksissä. Myös objektiiveissa on enemmän valinnanvaraa. 55 Kuvaa tai rajaa kuva 16:9 formaatissa. Myös yksittäiset kasvikuvat voivat päätyä sääkuviin, kuten kesän ensimmäiset leinikit. 22 Kuvaa sääilmiöitä myös juhlapyhinä, kuten juhannuksena tai joulupäivänä. 88 Pyri sääkuvissasi autenttisuuteen äläkä tee kuvanmuokkauksessa liikaa säätöjä. Hellyttävät kuvat perhosista, oravista tai linnuista päätyvät usein tv-lähetysten sääkuviin. 77 Kuvaa sääilmiöiden ohella myös detaljeja luonnosta tai luontokappaleita. Sommittele kuvan etualalle kasvi, kivi tai muu elementti saadaksesi kuvaan enemmän tatsia sekä syvyysvaikutelmaa
Kuvassa on tunnettu maamerkki, tapahtuma, liikettä ja huumoriakin, kun lapiomiesparka raivaa rantua Suurkirkon valtaville portaille. Kuva viipyi illan Ylen pääuutisissa meteorologi Anne Borgströmin ja uutisankkuri Piia Pasasen sääosuuden t austa kuvana pitkään. Rintaniemen mukaan hyvä sääkuva on ajankohtainen ja liittyy vallitsevaan säätilaan. Rintaniemen mukaan sääkuvan suurin merkitys on selittää ja kuvittaa vallitsevaa säätilaa ja elävöittää karttapitoista sääennustetta. Samalla se tarjoaa katsojille mahdollisuuden osallistua säälähetyksen tekoon ja tuoda muuten Etelä-Suomi -painotteiseen uutistoimitukseen ripaus muun Suomen näkymiä. Meteorologi Pekka Pouta valitsi Päijänteen rannassa Haapaniemessä Jyväskylässä 22.1.2022 auringonlaskun aikaan ikuistamani kuvan Kymmenen Uutisten sääosuuden pääkuvaksi. Myös kuvan laatu on tärkeää. Kuvani Tuomiokirkon portailta, jossa suntio lapioi lunta, valikoitui Rintaniemen mukaan tv-uutisiin ajankohtaisuutensa vuoksi. Lisäksi, jos kuva on valmiiksi rajattu tv-ruutuun sopivaksi 16:9 kuvasuhteessa, se edesauttaa kuvan julkaisemista. Ajankohtaisuus on silti merkittävin kriteeri. Huutosen kanssa kuvaa analysoi uutisankkuri Piia Pasanen. Canon EOS R5 + RF 16mm F2.8 STM, 1/400s, f/5.6, ISO 100. MTV:llä kuvavalinta riippuu paljon vuorossa olevasta meteorologista. Huomattavasti enemmän katsojat merkitsevät sääkuviaan Instagramissa #mtvsaa, josta niitä saatetaan käyttää lähetyksissä tai jaetaan yhtiön somekanavilla. Saakuvaus-JL-2-22.indd 43 Saakuvaus-JL-2-22.indd 43 11/02/2022 11.42.39 11/02/2022 11.42.39. Hän analysoi viuhkamaisen harsopilven ilmentävän pakkassään lauhtumista. Meteorologeilla on käytössään kattava säähavaintoverkko ja ennustemallit sääennusteiden laatimiselle. Tosin henkilö ei saa olla tunnistettavissa. Onneksi kännykkä oli mukana 27.1.2017 auringon noustessa ja Suomenlinnan lautan lipuessa hiljalleen kohti Suomenlinnaa kuin taideteoksessa. Huutosen mukaan 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Eiranrannassa 14.10.2021 ottamassani tyrskykuvassa on Ylen meteorologi Matti Huu tosen mukaan syvyyttä ja tapahtumaa: ”Siinä näkyvät aaltojen pärskeet ja taivaalla vael tavat pilvet. – Pyrimme näyttämään mahdollisimman paljon eri kuvaajien otoksia, mutta tietyt vakioavustajamme näkyvät ruudussa lähes päivittäin, Rintamäki kertoo. – Toki ajoittain saamme myös sääkuvia, joissa on paikallinen kiinnostava sääilmiö, mikä ei näy havainnoissamme, kuten suuret rakeet, Rintaniemi kertoo. Lisäksi minua miellyttää kuvan asettelu ja symmetria. – Tv-uutisten sääkuvassa on syytä olla hyvät värit ja jokin kiinnostava kohde, katseenvangitsija. Meteorologi Matti Huutonen ei osaa sanoa tarkkaa lukumäärää, mutta vuonna 2021 haastatteluun mennessä kuvia oli lähetetty jo noin 70 000 kappaletta. Trombista otettu suttuinenkin kännykkäräpsy päätyy varmasti ruutuun ja myrskypäivänä toivomme saavamme kuvia mahdollisista myrskytuhoista. – Lumipyry pääkaupunkiseudulla on nykyilmastossa aina jossain määrin uutinen. Nokia LUMIA 1020, 1/6400s, f/2.2, ISO 100. – Minusta on mukavaa, jos kuvissa esiintyy ihmishahmo. Lisäksi se on hyvännäköinen”. Kuvan ei tarvitse olla ammattilaistasoa sen liittyessä vallitsevaan säähän. Tuhansia sääkuvia Ylelle tulee sääkuvia vuosittain todella paljon
Rohkeasti ylös, ulos ja lenkille taltioimaan vallitsevaa säätä sääennustusten ja -tarinoiden tueksi. – Itse valitsen mielelläni kuvan, joka on kiinni kuluvan päivän säässä ja säätilanteessa siten, että sen saa hyvin nivottua osaksi säälähetystä. Meteorologit ennustavat, millaista säätä on luvassa. – Niiden avulla voimme parhaimmillaan visualisoida säätä ja sääilmiöitä. KUVAUSKALUSTO Canon EOS R5 ja R6 sekä optiikat RF 100–500mm f/4.5–7.1L IS USM + RF 2X Extender RF 28–70mm f/2 RF 35mm f/1.8 MACRO L IS STM RF 16mm f/2.8 STM RF 85mm f/2 MACRO IS STM RF 50MM F/1.8 STM Pentax 50mm f/1.4 SuperTakumar Huawei P30 Pro 44 KAMERA 2|2022 Voiko Suomen suvi enää näyttää tämän paremmalta. Sääkuvat näyttävät millainen sää on. Lähetyksissämme taustanäytöt sanelevat tietyt reunaehdot kuville ja kapeat pystysuuntaiset kuvat ovat vaikeasti sovitettavia. Saakuvaus-JL-2-22.indd 44 Saakuvaus-JL-2-22.indd 44 11/02/2022 11.42.40 11/02/2022 11.42.40. – Kuvien suuren määrän vuoksi vain murto-osa päätyy lähetykseen. Toki pyrimme näyttämään kuvia myös sosiaalisen median kanavillamme ja sen lisäksi kuvista koostetaan kuvagalleria Ylen sääsivuille. Kaikille mahdollista Meillä kuvaajilla on tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaista sääkuvatarjontaa tv-uutisissa ja mediatalojen sosiaalisessa mediassa näemme. Onnistuminen ei ole kiinni kuvauskalustosta, vaan näkemyksestä ja sattumasta olla paikalla sopivan sään aikana. Kesällä ja tilanteissa, jolloin säässä tapahtuu jotain erityistä, kuvia tulee runsaasti. Pääosan Ylen sääkuvista lähetyksiin valitsee Yle Uutisten kuvatoimittaja tai graafikko. Huutosen mukaan sääkuvat ovat merkittävä lisä säälähetyksiin ja uutispakettiin. Kuvan tulee myös olla mahdollisimman tuore. – Kannattaa suosia vaakasuuntaisia kuvia, mielellään kuvasuhteessa 16:9. Esimerkiksi viime kesän juhannusviikon voimakkaat ukkoset eri puolilla maata toivat meille ryppään valtavan hienoja ukkospilvikuvia, joita pystyimme hyödyntämään lähetyksiimme sekä muille alustoille. Onko olemassa kauniimpaa bussipysäkiltä avautuvaa kesämaisemaa. Marraskuisena harmaana päivänä otoksia tulee vähemmän. Ikuistin Iisalmen perin nemaiseman matkalla kuuluisaan Runnin kylpylään. Opastusjuttuni kuvat ovat kaikki viime vuodelta, lukuunottamatta kaikkien aikojen ensimmäistä sääkuvaani. Kuvalla on siis hyvä olla joku merkitys tai lisäarvo säähän ja sääennusteeseen, Huutonen kertoo. Maitohorsmainen kesänäkymä pysäkiltä Haapajärven suuntaan taltioitui kameraani 15.7.2021 ja päätyi saman päivän Ylen klo 18 iltauutisten sääkuviin. Canon EOS R6 + EF 70–300mm f/4–5.6L IS USM, 90 mm, 1/80s, f/22, ISO 100. päivittäinen kuvamäärä vaihtelee. Sääosioissa ja sääkarttojen yhteydessä näytettävät sääkuvat valitsee meteorologi
Kujansuu on kirjoittanut ja kuvittanut Metsäjänis, utelias älykkö kirjan. Hämärä olosuhteissa kameran tulee sietää hyvin ISOarvoja. Olen viettänyt 200–300 yö tä vuodessa jänisten kanssa, hän kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan jänik set ovat paitsi visuaalisesti kauniita eläi miä, myös älykkäitä ja omaavat rutkasti it seluottamusta. Hän asuu Sodankylässä, mutta virtuaali kokous mahdollisti kohtaamisen. Jänis opettelee uusia asioi ta ja soveltaa oppimaansa, ovat älykköjä. Kuvaesityksensä lopuksi Kujansuu haastaa pohtimaan, tuleeko jäniksen näyttää ku vissa anonyymiltä lajinsa edustajalta vai saako se näyttää luonteikkaalta yksilöltä. – Pohjoisessa lomailun sijaan muutin EteläSuomesta Lappiin ja ryhdyin itsekin yöeläjäksi. Kameraseura-2-22.indd 45 Kameraseura-2-22.indd 45 11/02/2022 11.46.21 11/02/2022 11.46.21. Mallina metsäjänis TEKSTI Kristiina Sievi-Korte KUVA Eija Kujansuu KAMERASEURA | Lauantaikamerat | www.kameraseura.fi/kerhot/lauantaikamerat 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KAMERASEURA Lauantaikamerat A utoni valokeilassa näen eläimen istuvan tien vieres sä. – Kaikki kirjani kuvat on kuvattu Ina rin eteläosassa, jänisyhteisön joukossa, il man naamiota tai piilokojuja, hän kertoo kuvausolosuhteistaan. Toisaalta olen viehtynyt kuvaa maan isoilla herkkyyksillä, se tuo kuvien väreihin pehmeyttä, Kujansuu kertoo. – Kirjasta on kiittäminen uteliasta ja tyhmänrohkeaa jäniksenpoikasta, joka ensi säikähdyksen jälkeen palasi katsomaan ku ka sen herätti kesken päiväunien. Se kertoo metsäjänis ten peruspiirteistä, niiden elämästä pohjoi sessa Suomessa ja jäniksen ja ihmisen väli sestä ystävyydestä. Kujansuu on nimennyt osan yhteisön jä niksistä, kirjassaan hän seuraa Siirin ja sen puolison Manun ja niiden poikueit ten elämää. Hän on viettänyt reilut kuusi vuotta jänisyhteisön rinnalla, havainnoiden, kuvaten ja muistiin panoja tehden. En ole uskoa silmiäni, kun harvinaisen suurikokoi nen jänis loikkaa kauemmas pellolle, venyttäen pitkän vartalonsa täy teen pituuteensa, ”Tuon täytyi olla metsä jänis” ajattelen. – Minun kuvaamiseni muuttui ratkai sevasti kun sain käyttööni Sonyn Ssarjan kameran. Mieleeni palaa Eija Kujansuun esitys metsäjänisyhteisöstä ja sen elämästä. Vallitseva valo on useimmi ten kuun tai revontulten valoa, lisävalona hän käyttää staattista keinovaloa. Siksi manuaali tarkennus on Kujansuun valinta. Yksi haasteista on tarkennus, silmätar kennus ei vielä tunnista jänistä ja valkopu kuinen jänis valkoisella hangella on haaste automaattitarkennukselle. Ku jansuu vieraili taannoin Helsingin Kamera seuran Lauantaikameroiden kerhoillassa. Siitä alkoi minun matkani jänisten maailmaan, Ku jansuu valottaa kirjan lähtökohtia. Jänis on valtaosan aikaa vilkasliik keinen yöeläin mikä tekee kuvaamisesta haastavaa
Pienikokoinen ja älytoiminnoilla terästetty OBSBOT Tiny 4K -verkkokamera kykenee 4K-videotarkkuuteen 30 k/s tai 1080p-videolaatuun 60 k/s. Pienin tarkennusetäisyys on vain 69 cm ja suurin suurennos 0,243× lähikuvausta varten. Boston Distributionin maahantuoma OBSBOT Tiny 4K maksaa noin 300 euroa. Rakenteessa on myös UA-linssi (Ultraprecision Aspherical), joka tuottaa luonnollisen bokehin. OBSBOT Tiny 4K hyödyntää tekoälypohjaista kohteentunnistusta ja kääntyy motorisoidun, kaksiakselisen gimbaalin avulla aina oikeaan asentoon kuvauskohteen liikkeen mukaan. SAMYANG AF 135 MM F1.8 FE on Sony E-mount -kiinnityksellä varustettu teleobjektiivi. Kamera voi myös tallentaa ääntä kuvattaessa 4K 120p -tarkkuudella. OBSBOTilta automaattinen, motorisoitu verkkokamera 8K-kamera Canonilta Cinema EOS -sarjaan Kevyt ja valovoimainen tele Samyangilta Nikonilta vakiozoom kinokoon Z-sarjaan NIKON NIKKOR Z 28–75 MM F/2,8 -objektiivissa on monipuolinen polttovälialue, joka ulottuu laajakulmasta teleen ja kiinteä valovoima. CANON on esitellyt uuden EOS R5 C -hybridikameran, jossa yhdistyvät Cinema EOS -malliston videokuvausominaisuudet ja EOS R -järjestelmän valokuvausominaisuudet. Focus Nordicin maahantuoman Samyang AF 135 mm F1.8 FE:n toimitukset alkavat helmikuussa 2022 ja se maksaa noin 920 euroa. Kameran tekoäly osaa tulkita kätevää ja monipuolista eleohjausta ja huolehtii myös värija valkotasapainosta automaattisesti. EOS R5 C:ssä on erilliset valikot valokuvausta ja videokuvausta varten. Monipuolinen zoomausalue kattaa monta perinteistä polttoväliä, kun taas muuttumaton f/2,8-aukko antaa entistä enemmän vapautta kokeilla uusia ideoita: käyttäjät voivat vangita heikosti valaistujen tilanteiden tunnelman tai perehtyä pienen syväterävyyden tarjoamiin luoviin mahdollisuuksiin. Nikkor Z 28–75 mm f/2,8 tarkentaa nopeasti myös kohdetta läheltä kuvattaessa. TEKNIIKKA 46 KAMERA 2|2022 MOTORISOIDULLA , tekoälyohjatulla OBSBOT Tiny 4K -verkkokameralla etäkokoukset ja striimilähetykset sujuvat hyvällä kuvanlaadulla. Canon EOS R5 C -kameran myynti alkaa maaliskuussa 2022 ja se maksaa noin 5 400 euroa. Objektiivissa on 13 elementtiä 11 ryhmässä (1 U-ASP, 2 HR ja 3 ED). Nikon Nikkor Z 28–75 mm f/2,8 maksaa noin 1 100 euroa. EOS R5 C on ensimmäinen Cinema EOS -kamera, joka pystyy sisäiseen 8K 30p RAW -tallennukseen ja jopa 60p:n ruutunopeuteen ulkoista virtalähdettä käytettäessä. Automaattinen web-kamera OBSBOT | Tiny 4K 300 € www.boston.fi Teleobjektiivi Samyang | AF 135 mm F1.8 FE 920 € www.focusnordic.fi Hybridikamera Canon | EOS R5 C 5 400 € www.canon.fi Zoom-objektiivi Nikon | Nikkor Z 28–75 mm f/2,8 1 100 € www.nikon.fi VALINNAT VALINNAT Tekniikka-2-22.indd 46 Tekniikka-2-22.indd 46 11/02/2022 10.40.17 11/02/2022 10.40.17. Kamera mahdollistaa 8K-videokuvauksen ja 45 megapikselin valokuvauksen jopa 20 kuvan sekuntinopeudella. Täyden kennokoon Z -objektiivi soveltuu hyvin myös videokuvaukseen: kuvakulma ei muutu tarkennusta säädettäessä ja tasainen aukon säätö mahdollistaa kirkkauden luonnolliset muutokset. Se pitää sisällään Samyangin tärkeimmät ominaisuudet, kuten tarkennuksen lukituspainikkeen, ohjelmoitavan painikkeen ja tarkennusalueen rajoitusnapin. Ohjelmoitavan painikkeen avulla aukkoa voi säätää äänettömästi tarkennusrengasta kiertämällä. Kamerassa on 1/2,8 tuuman kuvakenno, nelinkertainen digitarkennus sekä hdr-kuvatekniikka. Sisäisen jäähdytysjärjestelmän ansiosta kameralla voi kuvata tuntien ajan 8K-videota
Asteikko noudattelee mallista ja tehosta riippumatta kaikkien Elinchrom-salamoiden tehonsäätöjä: samalle numeroarvolle asetetut salamat tuottavat aina yhtä voimakkaan välähdyksen. Tehtaan ilmoittama vaihteluväli on 150 Kelviniä. Ohjausvalon voi luonnollisesti pitää myös sammutettuna. TEKNIIKKA Kompaktisalama 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi E linchromkompaktisalamassa on kaikki tekniikka välähdyspään kuorien sisällä. Jos hankkii kaksi salamalaitetta eli Dual Kit -paketin, saa lisäksi selkärepun, johon nuo molemmat salamat lisäosineen mahtuvat. Normaalissa huonelämpötilassa akun lataamiseen menee tunti ja neljäkymmentä minuuttia. Sen saa irti ainoastaan työkaluilla, esim. Täsmäysjohdolle ei ole liitäntää ollenkaan. ONE:n monobloc-tyyppinen muovirunko sisältää akun lisäksi kaiken salamassa käytettävän elektroniikan. Asteikon voi myös muuttaa näyttämään salamatehot asteikolla 5,8–10. Tehdassäätöisesti on salamatehon näytöksi valittu Elinchromen oma asteikko, joka tälle salamalle on 0,1–4,3. Eniten muuttaa värilämpötilaa siirtyminen nopean välähdysajan tilasta HSS-kuvaukseen. Välähdysaika säätyy ONE:n normaalitilassa välille 1/155–1/1530 s, tehovalinnasta riippuen. Ohjausvalon kanssa vähenee välähdysten määrä 550:een, riippuen siitä miten kirkkaaksi LED on säädetty. ONE:n mukana toimitetaan muovinen valonpehmennyskupu, joka pysyy paikallaan kitkan avulla. Sen kosketusnäyttöön saa menuvalikon, jonka avulla voi säätää välähdystehoja ja ohjausvaloa. Kun sovitteen ruuvaa irti, löytyy laitteen pohjasta normaalikokoinen jalustakierre. Renkaanmuotoisen välähdysputken keskelle on asennettu 20-wattinen ohjaus valo, jonka tehoa voi säätää 0,1 aukon portain. Sovitetta voi käyttää käsikahvana, ja salamalaitteeseen kiinnitettynä se on myös kallistusnivel ja pehmenninvarjon pidike, joka on käytännössä 8 mm reikä varustettuna metallisella kitkalevyllä. Elinchrom ONE:n myyntipakkaukseen kuuluu kuljetuspussi, akkulaturi, valonpehmenninkupu, USB-C-kaapeli, kuminen soviterengas heijastimille ja käyttöohje. TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti STUDIOVALOA VAIKKA MÖKKIIN Elinchrom ONE TESTISSÄ TESTISSÄ Tekniikka-2-22.indd 47 Tekniikka-2-22.indd 47 11/02/2022 10.40.18 11/02/2022 10.40.18. Bajonettia tai kierrekiinnitystä ei ole. Salama synkronoituu kameraan ainoastaan langattoman lähettimen avustuksella. Ohjausvalon värilämpötilan voi valita sekä videokäytössä että valokuvatessa väliltä 2700–6500°K. Kupu on niin tehokkaasti valoa pehmentävä, että sitä voi käyttää sellaisenaan Elinchrom ONE on näppäränkokoinen ja tehokas akkusalama, joka tekee työnsä niin keikalla kuin studiossakin. Akku on kiinteästi laitteessa, eikä sitä voi vaihtaa kuin huollossa. Normaalisti on näytössä esillä salamatehon näyttö. välähdysputken vaihdon yhteydessä. Yhden laitteen hinta toimitusvarusteineen on 1039 euroa. Salaman tehoalue on 7–131 Ws ja vastaa 5 aukkoarvoa. Salaman 5600 Kelvin-asteen värilämpötila ei tehoa säädettäessä juuri muutu. Termostaatti valvoo sen tarvetta ja tehoa, eikä sitä voi kääntää pois päältä, ei edes silloin kun koko salamalaitteesta sammutetaan virta. Akku saavuttaa 80-prosenttisen latauksen jo tunnissa. Dual Kitin hinta on 2079 euroa. Jos kamera tukee nopeata synkronointia, voidaan salaman kanssa käyttää lyhyimmillään 1/8000 s suljinaikaa. Valittavana on myös nopean välähdyksen Action-toiminto, jolloin laitteesta saa 1/625–1/7000 s välähdysajat. Käsisäädön ja TTLvalotusautomatiikan lisäksi on salamassa High Speed Sync -ominaisuus. Muutos on silloin 5900 Kelvin-asteesta 5600 Kelviniin. ONE:n radio-ohjausvastaanotin tottelee sekä Elinchrom Skyport-, Rotolightettä PRO -lähettimiä, joita valmistetaan Canonin, Nikonin, Fujifilmin, Olympuksen, Panasonicin, Pentaxin ja Sonyn kameroihin. Laitteen välähdysputkea ja LED-ohjausvaloa suojaa lasinen suojakupu. Akun 41,04 Wh kapasiteetti riittää 725 välähdykseen täydellä salamateholla, kun ohjausvalo on kytketty pois päältä. Havaintoja ONE painaa jalustasovitteella varustettuna puolitoista kiloa. Salamalaitteen jäähdytyspuhallin on täysautomaattinen. Laitteen ainoa kaapeliliitäntä on USB-C -portti, josta se kytketään latauslaitteeseen. Pelkän ohjausvalon kanssa voi kuvata vaikkapa videota 90 minuuttia valaisimen täydellä teholla, ja 10 tuntia pienimmällä teholla. Akkua voi ladata samaan aikaan kun salamaa käytetään. Se on kookas ja selkeä, ja näkyy hyvin kameran suuntaan mikäli salamalaitteen asento sen sallii. Säätö on porrastettu 7 pykälään
Toiminto vaatii paljon älyominaisuuksia laitteistolta, ja myös yhteensopivuutta. Jos käytössä on maksimissaan neljä salamalaitetta, ne kannattaakin asettaa jokainen omaksi ryhmäkseen ja säätää sitten vasta erikseen jokaisen teho. Ensin mainittu on vanhinta, jo myynnistä poistunutta mallia. Koekuvaus studio-olosuhteissa kahdella Elinchrom ONE -salamalla. Sony a7r III, Sigma 28–70 mm F2.8 DG DN, 1/3 s, f/8, ISO 100 Tekniikka-2-22.indd 48 Tekniikka-2-22.indd 48 11/02/2022 10.40.19 11/02/2022 10.40.19. Myös nestekidenäyttö helpottaa työskentelyä. Ennen lähettimen hankintaa kannatilman valonmuokkaimia, kunhan heijastavia pintoja on riittävästi käytettävissä. PRO-mallin hinta on ostopaikasta ja kameramallista riippuen noin 250 euroa. Sillä pystyi kuitenkin säätämään salaman tehoa, mutta se vaikutti kaikkiin saman ryhmän salamoihin yhtä paljon. Kuvaustausta: Maisun ilmaisu. Sitä kokeiltiin EL-Skyport Speed, EL-Skyport Transmitter Plus ja Elinchrom Transmitter PRO -lähettimillä. Lähetin välittää TTL-ominaisuudessa tietoa kameran ja salaman välillä niin, että kamera voi mitata sekä vallitsevaa että salamavaloa, ja pystyy säätämään välähdystehon kameran säätöihin ja perusvalaistukseen sopivaksi. Malli: Sara. 48 KAMERA 2|2022 Lähettimessä on sen jälkeen käytettävissä valinta, jolla saa kaikkien ryhmien salamat välähtämään yhtä aikaa. Siinä on neljän ryhmän lisäksi kahdeksan kanavaa, ja lisäksi mahdollisuus HSS-kuvauksiin. EL-Skyport Transmitter Plus on jo kehittyneempi. Kamerahan uskoo, että siihen on liitetty käsisalama eikä radioaalloilla toimivaa lähetintä. Kumpikin salama oli säädetty 2.2-teholle. Heijastinvarjon läpimitta 150 cm, sitä vastapäätä 40x40 cm heijastin gridillä ja pehmenninkuvulla varustettuna. Transmitter PRO on sarjan juhlamalli. Siinä on käytettävissä Elincrom-järjestelmän kaikki 20 kanavaa, TTL-automatiikka, HSS-kuvaus ja ohjausvalojen säätö. Lähetin osaa automaattisesti muodostaa parin salamalaitteen kanssa heti kun siihen kytketään virta. Siinä on myös USB-portti laitejärjestelmän päivityksiä varten. Salamalaite on yhteensopiva kaikkien Skyport-sarjan lähettimien kanssa
Sillä voi säätää jokaiseen siihen langattomasti kytkeytyneen salaman tehoa erikseen, ja myös vaikuttaa ohjausvalojen tehoihin. Hankkimalla esim. Kantama on käytännön työskentelyn kannalta oikein riittävä, ja virrankulutuksen takia on eduksi, etteivät lähettimet ole tuota tehokkaampia. Laajempi kantama aiheuttaisi myös ongelmia paikoissa, joissa on paljon valokuvaajia työssä. Maksimimäärä salamalaitteita yhtä aikaa käytössä on 20 kpl. Sen avullahan voi käyttää lyhyempiä suljinaikoja kuin kameran vakio salamasynkroniaika, aina 1/8000 s asti. 60 metriä sisätiloissa ja 200 metriä ulkona. Kaikki tehdyt säädöt pystyy tallentamaan suoraan sovellukseen. On mielenkiintoista, että ONE:n paksuus on tasan sama kuin Profoto-välähdyspäiden. Vakioheijastin pysyy paikallaan vaikeuksitta, mutta testikuvauksessa käytetty 40x40 cm alumiinipellistä tehty heijastin yhdessä gridin kanssa oli jo sellainen kuorma, että virityksen asentoa piti korjata kaiken aikaa. 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Elinchrom ONE taa varmistaa, että se sopii juuri sille kameraversiolle jota käytät. HSS-kuvaus verottaa jonkin verran maksimietäisyyttä. Elinchrom ONE 11 LCD-kosketusnäyttö 22 Virtanappi 33 Kierrettävä ja painettava valintanuppi 44 Menunäppäin 55 Pehmenninvarjon kiinnityspaikka 66 Kallistusnivel 77 Jalustakiinnitys Teho 7–131 Ws Tehonsäätöalue, aukkoarvoa 5 (0,1 aukon välein) Varautumisaika 0,06–0,9 s Tehon tasaisuus 0,50 % Ohjausluku 1 m / ISO 100 42,5 (26 cm heijastimella ilman kupua) Välähdysnopeus, t0,1 (tehostettuna) 1/155– 1/530 s (1/625–1/7000 s) Värilämpötila 5600 / 5900°K +/150°K TTL / HSS Kyllä / kyllä OHJAUSVALO Maksimiteho 20 W, 3000 lumenia Toiminta-aika videokuvauksessa 1,5–10 tuntia Värilämpötila 2700–6500°K, 7 porrasta Värintoistoindeksi (CRI) 95 LANGATON KÄYTTÖ Toimintasäde, maksimikantama 60–200 m Toimintasäde, HSS ja TTL 100 m Kanavia / ryhmiä 20 / 4 MUITA TIETOJA Täsmäyspistoke 3,5 mm Liitännät Skyport, Transmitter Pro, USB-C, Bluetooth Akku Li-Ion 14,4 V / 41,04 Wh Välähdysmäärä täydellä teholla 550–725 Paino 1,5 kg Toimitusvarusteet Kuljetuspussi, EL11052laturi, pehmenninkupu, USB-C -kaapeli, soviterengas, käyttöohje Pituus 23 cm Korkeus 16,5 cm Leveys 10,5 cm Hinta noin 1039 euroa (Dual Kit 2079 euroa) Maahantuoja ja pääedustaja Suomessa Color-Kolmio Oy Lisätiedot Kamera-lehden verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/ testit 11 22 33 44 55 66 77 Tekniikka-2-22.indd 49 Tekniikka-2-22.indd 49 11/02/2022 10.40.19 11/02/2022 10.40.19. Kanavat eivät mitenkään voisi riittää kaikille, minkä huomaisi siitä että salamat villiintyisivät välähtelemään kuin itsestään. Valmistajan kevyempään sarjaan kuuluvat 40ja 60-senttiset kankaiset softboxit taas olivat kuin tätä salamaa varten tehtyjä. Testikuvauk sissa käytettiin Manfroton keikkasetin normaalikokoisia jalustoja, mutta saman valmistajan 5001eli Nano-sarjan jalusta olisi riittänyt aivan hyvin. Rajoituksena on vain paino. Niiden heijastimet sopivat tähän salamaan helposti. Lähetinmallista riippumatta on niiden tyypillinen kantama n. Myös HSS-ominaisuus kannattaa selvittää. Akkusalaman etu on, että se on täysin johdoton, ja voidaan sijoittaa käytännössä minne tahansa kuvauskohdetta valaisemaan. Oli valmistajana sitten Elinchrom tai Profoto tai joku muu, kookkaimmissa valonmuokkaimissa on oma jalustakiinnitys ja välähdyspää kiinnitetään paikalleen niin, ettei se joudu kannattelemaan kuin omaa painoaan. Manfroton kallistusnivelen saa salamaan lisää käänneltävyyttä ja mahdollisuuden liittää siihen pehmennintai heijastinvarjon, jonka ”ruoto” on hivenen paksumpi kuin salamalaitteen oman kallistusnivelen maksimi 8 mm. Puomijalustalle tuo salama on niin kevyt, että puomin toiseen päähän ei välttämättä tarvita kovinkaan kummoista vastapainoa. Puolitoista kiloa akkusalamaa on melko kevyt kuorma valaisinjalustalle. Salaman mukana tulee kuminen soviterengas, jossa on heijastimen kiinnitykseen tarkoitetut ulkonevat nastat. ONE:een pystyy kiinnittämään samoja valonmuokkaimia kuin valmistajan muihinkin salamoihin. Toinen keino on älylaitteeseen asennetun Elinchrom Studio -sovelluksen käyttäminen. Myös laitepäivitykset onnistuvat, kunhan älylaite on WiFi-verkossa. Jos ONE:n säätöpaneeli ei ole kuvaajaan päin, voi salamaan tehtyjä valintoja seurata lähettimestä suoraan kameran päältä – edellyttäen että kyseisessä lähettimessä on LCD-näyttö jota lukea
Tämä johtunee siitä, että polttoväli on kovin pitkä henkilökuvaukseen, jossa lyhyet pikkutelet 80–100 mm:n luokassa ovat parhaimmillaan ja varsinaiseksi teleobjektiiviksi se on kovin lyhyt. Tulokset ovat erinomaisia myös täydellä aukolla. Tätä käytettäessä valovoima putoaa lukemalle f/5,6 ja polttoväli kasvaa siis 270 milliseksi. Terävyys on huippuluokkaa. Valon tasaisuus eli vinjetointi on erittäin vähäistä, myös täydellä aukolla. Objektiivi on helppo tarkentaa näissä kameroissa värikorostusta käyttäen. Ensivaikutelma on tukevuus – objektiivi on painava (730 g) ja erittäin hyvin viimeistelty. Kokeilimme objektiivia Sony A7ja A7R2 -kameroissa. Palstatila ei riitä tässä aiheen läpikäymiseen mutta näitä objektiiveja hankkiessa on hyvä opiskella erot mallien välillä. Objektiivin kuvanlaatu on lyhyesti sanottuna erinomainen. Nopeasti liikkuvien kohteiden kuvaamiseen objektiivi ei sovellu, tarkennus on varsin hidasta. Sarjanumerolla 3045942 varustettu objektiivimme on myöhempää sarjaa, aivan loistavassa kunnossa ja sen mukana saimme 2 x telejatkeen. Digikameroihin voi kyllä käyttää vaivattomasti kaikkia R-objektiivien versioita sovitteiden avulla. Himmennin f/2,8–22 Optinen rakenne 5 linssiä, 4 ryhmää Lähin tarkennus 1,5 m Suodatinkierre 55 mm Paino 730 g Kiinnitys Leica R-bajonetti Valmistaja 1964–1998 Leitz Wetzlar ja Leitz Canada Vanha-objektiivi-2-22.indd 50 Vanha-objektiivi-2-22.indd 50 11/02/2022 16.15.29 11/02/2022 16.15.29. Henkilökuvaukseen objektiivi soveltuu mainiosti. Objektiivin ensimmäistä versiota valmistettiin Saksassa ja Kanadassa vuoteen 1968 saakka ja II-versiota aina vuoteen 1998 saakka. Hintapyynnöt ovat tyypillisesti 200–400 euroa kunnosta riippuen. Lähin tarkennusetäisyys on 1,5 metriä mikä saisi olla lyhyempikin mutta tämä objektiivihan ei ole tarkoitettu makrokuvauksiin. Tällöin esiteltiin myös objektiivi Elmarit-R 135 mm f/2,8. TEKSTI JA KUVAT Harri Hietala HUIPPULAADUKAS SATAKOLMEVITONEN Leica Elmarit-R 135 mm f/2,8 Leica Elmarit-R 135 mm VANHAT VANHAT OBJEKTIIVIT OBJEKTIIVIT 135 mm on suosittu polttoväliluokka ja testaamamme Elmarit-R sen parhaimmistoa. Kromaattista aberraatiota on heikosti havaittavissa reunaalueilla, mutta se on helppo korjata kuvankäsittelyssä. Vastavalosuoja on liukuvaa mallia, erillistä ei siis tarvita. TEKNIIKKA Vanha objektiivi digikamerassa S anottakoon alkuun, itse pidän 135 mm:n polttovälistä objektiivia kinokoon kamerassa eikovinkiinnostavana. Objektiivia on valmistettu kaikkiaan yli 60 000 kappaletta, joten se ei ole harvinainen. Himmennin säätyy puolen aukon välein. Mutta koska käytännössä jokaikisellä kameravalmistajalla on tai on ollut objektiivi tässä polttoväliluokassa, ja tyypillisesti valovoimaltaan juuri f/2,8 kuten esimerkkiobjektiivissamme, sellaisella täytyy olla paljon hyödyllistä käyttöä. Kun puhutaan Leica-peilikameroiden objektiivikiinnityksestä, pitää tietää että objektiivien peräosaa muunneltiin ajan mittaan kameroiden kehittyessä ja niinpä puhutaan 1-cam, 2-cam, 3-cam ja pelkkä Rversioista. Kuvasimme testitaulun lisäksi eri kohteita. Bokeh eli taustan sumeus on miellyttävän pehmeää. Kun Leicalla, jonka menestys perustui mittaetsinkameroihin, tajuttiin 1950luvun lopulla että tulevaisuus on peilikameroissa, alettiin kehittää sellaista ja Leicaflex R-bajonetteineen esiteltiin sitten vuonna 1964. Jälkimmäistä on siis liikkeellä huomattavasti enemmän. Himmennintä joutuu sitten kyllä availemaan tarkennusta varten ja sulkemaan erikseen, jos kuvaa himmennetyllä aukoilla
Vanha-objektiivi-2-22.indd 51 Vanha-objektiivi-2-22.indd 51 11/02/2022 16.15.29 11/02/2022 16.15.29. 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Jupiter ja Johanna, Sony A7R2, Elmarit-R 135 mm f/2,8
Osasta taas, kuten Landscape Mixer, Harmonization ja Depth Blur, voi olla paljon KUVANKÄSITTELY Neuraalisuotimet 2a 2a 2b 2b 3a 3a 3b 3b 11 52 KAMERA 2|2022 Kuvankasittely-2-22.indd 52 Kuvankasittely-2-22.indd 52 11/02/2022 16.44.34 11/02/2022 16.44.34. Kuvankäsittely ei ole poikkeus. Osa suotimista, kuten Skin Smoothing, JPEG Artefacts Removal ja Colorize, ovat suo raan hyödyllisiä työkaluja. Esimerkki kuvissa on käytetty melko äärimmäisiä säätöjä. T ERINOMAINEN esimerkki tekoälyn hyödyn tämisestä Photoshopissa ovat sen neuraali suotimet (Filter > Neural Filters…). Tai sitten eivät… Kirjoitushetkellä Photoshop CC:ssä on käytettävissä 11 11 tekoälysuodinta, joista kuusi on vielä beetatestausvaiheessa, mutta käytettävissä. Nämä suotimet kykenevät hyvinkin rajuihin ku vanmuokkauksiin, jotka kuitenkin näyttävät hämmästyttävän realistisilta. Adoben kin on ollut kilpailijoiden paineen alla pakko lähteä mukaan tähän kehitykseen Photoshop CC:n uusien ominaisuuksien kanssa. Kuvankäsittelyssä ne voivat helpottaa ja nopeuttaa monia aiemmin työläitä tehtäviä TEKSTI JA KUVAT Jari Tomminen KUVANKÄSITTELY: HELPPO ämän päivän kuuma peruna vä hän joka alalla – ei pelkästään tietotekniikassa – tuntuu olevan tekoäly ja koneoppiminen. Ensin pienehköin askelin (sisältö tietoiset korjaustyökalut) ja uusimmissa versioissa jo täydellä höyryllä. Käytettävissä oleva tila ei riitä kaikkien suotimien läpikäymiseen tässä artikkelissa, mutta vilkaistaan esimerkinomaisesti muu tamaa mielenkiintoista toimintoa. Ohjelmistot, joi den algoritmit kykenevät niille syötettyjen aineistojen pohjalta oppimaan, miten ky seisiä aineistoja analysoidaan, miten niitä voidaan muokata tai miten niiden pohjalta voidaan luoda kokonaan uusia aineistoja. Osa suotimista toimii paikallisesti omalla koneella, mutta raskaimpia toimintoja varten Katso lisäkuvat Kamera-lehden verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/ kuvankasittely kuvan analyysi ja laskenta siirretään verk koon Adoben laskentapalvelimille. TEKOÄLY AVUKSI KUVANKÄSITTELYSSÄ Tekoäly ja koneoppiminen tunkeutuvat yhä useammille sovellusalueille. Niistä on apua esimerkiksi muotokuvaajille, kuvien enti söijille ja korjailijoille, sillä ne helpottavat ja nopeuttavat aiemmin hyvinkin työläitä ja hitaita työvaiheita huomattavasti. Neuraalisuotimet pitää ennen käyttöä ladata omalle koneelle napsauttamalla lis tasta nimen vieressä olevaa pilvikuvaketta
VILLEIMMÄSTÄ päästä neuraalisuotimia on varmastikin 6a 6a 6b 6b Smart Portrait. Custom-painikkeen alla ohjelmalle voi syöttää oman ”näkymäkuvan”, jos valmiista vaihtoehdoista ei löydy mieleistä. Ohjelma osaa itse tunnistaa kuvan kohteen, joka on pidettävä tarkkana. Suotimessa valitaan valmiista vaihtoeh doista se näkymä, jonka mukaiseksi oma kuva halutaan muokata. 5a 5a 5b 5b COLORIZE on erinomainen työkalu vanhojen mustavalkovalokuvien värittä miseen tai voimakkaita väripoikkeamia – esimerkiksi värikalvojen kanssa valaisusta johtuvia – sisältävien kuvien siivoamiseen neutraalisävyisiksi. Suo din osaa sitten näitä pisteitä apunaan käyt täen täyttää kunkin vastaavan alueen oikealla värillä. Lisäksi työkalussa voi säätää sumenne tun alueen utuisuutta (Haze), värisävyä ja kirkkautta. LANDSCAPE MIXER on mielenkiintoinen työkalu, joka vie Photoshopissa jo parin version ajan olleen taivasalueiden korvaus työkalun toiminnallisuuden reippaalla harp pauksella eteenpäin. Pisteitä voi määritellä tarvittavan määrän ja näin ohjata kuvan väritystä. PERINTEISESTI kohteen kuvassa hyvin erot tavan taustansumennuksen tekemiseen on tarvittu erittäin valovoimainen objektiivi ja kuva on pitänyt ottaa täydellä tai lähes täy dellä himmenninaukolla. Suotimessa voi myös määrittää, kuinka tarkasti ja uskollisesti muutoksissa seura taan alkuperäisen kuvan sisältöä vai kor vataanko joitakin yksityiskohtia ohjelman omilla, muutoksiin ehkä paremmin sopivilla, vastaavilla elementeillä. Smart Portrait menee ehkä enemmän teknologiademojen kategoriaan, sillä suodin vaatii hyvin toimiakseen jokseenkin ihan teellisen kuvan ja siltikin jälkityöstämistä riittää vielä toviksi jos toiseksikin. Tarkempaan lopputulokseen pääsee sijoittamalla kuvaan referenssipistei tä, joille voi antaa haluamansa väriarvot. Suotimen avulla kuvalle voi myös luoda syvyyskartan (depth map), jota voi käyttää Photoshopin muissa työkaluissa tai maskaus ten apuvälineenä luovassa kuvankäsittelyssä. 5a 5a 5b 5b 4a 4a 4b 4b 6a 6a 6b 6b 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvankasittely-2-22.indd 53 Kuvankasittely-2-22.indd 53 11/02/2022 16.44.36 11/02/2022 16.44.36. Suotimen avulla lähes minkä tahansa mai semakuvan pystyy muuttamaan ilmeeltään aivan erilaiseksi. Suodin tekee jo automaattisesti yllättävän hyvää jälkeä. Valitun vaihtoeh don peittävyyttä voidaan säätää ja lisäksi voidaan säätää valaistukseen ja haluttuun vuodenaikaan vaikuttavia asetuksia. Vaihtoehtoisesti se on vaatinut melkoisesti käsityötä ja mah dollisesti monimutkaisten maskien käyttöä kuvankäsittelyvaiheessa. Tämän työkalun avulla voi muuttaa – rajoitetusti – kuvatun ihmisen ilmettä, ikää, hiusten tuu heutta, katseen suuntaa, kasvojen asentoa ja valaistuksen suuntaa. Nyt tuon 4a 4a 4b 4b näyttävänsumean taustan voi luoda hyvin helposti neuraalisuotimiin kuuluvalla Depth Blur työkalulla. Osa on ainakin vielä lähinnä hupileluja, mutta niistäkin saattaa tekniikan kehittyessä vielä kuoriutua käyttökelpoisia työkaluja. Ellei kuvassa ole selvästi tunnistettavaa kohdetta, suotimelle voi määrittää halutun tarkennustason. hyötyä komposiittikuvien ja digitaalisen tai teen tekijöille. Yksinkertaisimmillaan suotimelle tarvit see vain kertoa tarkkana näkyvän alueen suuruus ja sumennuksen voimakkuus. Esimerkiksi 2a 2a 2b 2b karun autiomaan pystyy muuttamaan uskottavan näköisesti vehreäksi nummimaisemaksi tai 3a 3a 3b 3b kesäisen näkymän syvän hyiseksi talvimaisemaksi
TEKSTI Arja Krank KUVA Touko Hujanen ja Pond5 Tiedejuttu-2-22.indd 54 Tiedejuttu-2-22.indd 54 11/02/2022 16.45.51 11/02/2022 16.45.51. TIEDE Valokuvatutkimus 54 KAMERA 2|2022 Abstrakti kuva etäännyttää – koskettava herättää Ympäristönmuutoksen mediakuvasto on usein itseään toistavaa ja etäistä. Niina Uusitalo ja Jenni Niemelä-Nyrhinen ehdottavat tutkimuksessaan tapoja monipuolistaa kuvastoa
Niemelä-Nyrhisen mukaan ilmastouutisissa usein päädytään tuttuihin kuvaratkaisuihin, joiden taustalla ovat osaltaan kuvajournalismin niukentuneet ajalliset ja taloudelliset resurssit. – Joka-aamuinen uutiskuva katastrofista saattaa lisätä ympäristöahdistusta. KehittääKuvitetut ilmasto tunteet -hankkeessaanuusia tapojavisualisoida ilmastonmuutosta ja sen herättämiätunteita. Uusitalo ja Niemelä-Nyrhinen kuvailevat mediakuvien lähestymistapaa etäiseksi ja abstraktiksi, sellaiseksi, joka ei välttämättä innosta lukijaa sitoutumaan asiaan. 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi H uomaatko kääntäväsi nopeasti lehden sivua, kun eteen tulee uutinen ilmastonmuutoksesta metsäpalo-, tulvatai jääkarhukuvalla varustettuna. Kuvaaja voisi miettiä, miten eri JENNI NIEMELÄNYRHINEN tutkijatohtori, Tampereen yliopisto. – Halusimme tutkimuksemme kautta saada ehdotuksia siihen, miten ilmastonmuutoksen uutis kuvia voisi uudistaa, Uusitalo sanoo. Tutkimusten mukaan länsimainen journalismi toistaa stereotypioita kuvittaessaan ilmastonmuutoksesta kertovia juttuja. Uutiskuvissa kliseisesti toistuvat luonnonkatastrofit, teknologiset ratkaisut sekä poliitikkojen puhuvat päät saattavat jättää kylmäksi. Se voi innostaa jopa toimimaan. – Ilmastonmuutos on monisyinen ja haastava aihe. Tiedejuttu-2-22.indd 55 Tiedejuttu-2-22.indd 55 11/02/2022 16.45.52 11/02/2022 16.45.52. Esteettisiä käytäntöjä Niemelä-Nyrhinen ja Uusitalo esittävät filosofian tutkimuksen innoittamina esteettisiä käytäntöjä, joita kuvaajat ja muut visuaalisen journalismin tekijät voivat käyttää ajatustyössään. Työskentelee tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassaPost-digitaaliset valokuvan epistemologiat-hankkeessa (2019–2022), jossa tutkitaanmonitieteisesti valokuvallistatietoa. Tampereen yliopiston tutkijat Niina Uusitalo ja Jenni Niemelä-Nyrhinen kertovat joskus jopa ahdistuvansa ilmastonmuutoskuvista. – Emme kuitenkaan ole luonnon hallitsijoita vaan osa tätä ekosysteemiä, Niemelä-Nyrhinen jatkaa. He jäivät tutkimuksiin perehtyessään kaipaamaan ratkaisuehdotuksia siihen, millaisia kuvien oikein pitäisi olla, että ne herättäisivät lukijoiden huomion ja jopa innostaisivat tekemään asioita ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Ensimmäinen käytäntö, jota he ehdottavat on yhteyksien paljastaminen. – On ongelmallista, ettemme näe itseämme osana luontoa. – Ne kuvastavat systeemiämme, jossa luonto nähdään ihmisestä erillään olevana asiana, joka on vain meitä varten. Kuvat rakentavat todellisuutta Hyvä uutiskuva herättää lukijan kiinnostuksen ja ajattelun. Tutkijat nojaavat työssään filosofi Jacques Ranciéren käsitykseen estetiikasta. Siinä korostuu näkyväksi tekemisen merkitys: Se mikä on näkyvää, tulee myös mahdollisuuksien piiriin. Vaikeat ilmastoaiheet on helppo ohittaa, varsinkin jos omassa ympäristössään ei näe ilmaston muuttuneen, Niina Uusitalo miettii. – Uutiskuvat tekevät näkyväksi maailmankuvaamme. Et ole yksin. Tutkijoiden mielestä journalistiset kuvat ilmastonmuutoksesta ovat pohjimmiltaan ihmisja kulutuskeskeisiä. On siis syytä pohtia, mitä kuvilla halutaan kertoa ja saada aikaan, Niemelä-Nyrhinen sanoo. Kuvilla on kuitenkin mahdollista tuoda aihe lähemmäksi lukijaa. Luontoa joko käytetään hyväksi tai sitten siellä käydään virkistäytymässä, Uusitalo toteaa. NIINA UUSITALO tutkijatohtori, Tampereen yliopisto. Jos uutiskuvissa toistetaan kulutuskeskeisyyttä tai sitä, että luonto on meitä varten, ne rakentavat tietynlaista kulutusja ihmiskeskeistä todellisuutta, Niemelä-Nyrhinen sanoo
ihmiskehonjaluonnonelementtien samankaltaisuus ihminen luonnon osana ihmineneläimensilmin teknologia,ihminenjaluontovuorovaikutuksessa ihminen toimimassa luonnon eteen ristiriitaisuuksiajarumuutta erilaisiavaihtoehtoisiaelämäntyylejäja -kirjoja KIINNOSTAVAN YMPÄRISTÖKUVANAIHEITA: PO N D 5 kuvissa enemmän vaihtoehtojen valaisemista. Toisaalta ihmisen lisäksi muillekin eliöille voisi antaa tilaa uutis mediassa, Uusitalo toteaa. Mielestäni se olisi kiinnostavaa. Tutkijat haluaisivat niin ikään nähdä Hän kuvaa itse tutkimusprojektiinsa liittyen, julkaisee kuvia Instagramiin ja seuraa ja tutkii myös siellä olevia kuvia. – Luontokuvat ovat Instagramissa aika samanlaisia. Uusi kulma löytyy, kun yrittää katsoa asioita vaikka eläimen silmin. Jos tiedostaa kuvien toisteisuuden, voi itse pyrkiä tekemään asiat toisin. Luontokuvaajatkin ehkä pohtivat, miten omiin kuviin löytäisi uutta näkökulmaa, että saisi kuvista koskettavampia ja vaikuttavampia. TUTKIMUKSEN SANAKIRJA, OSA 3: ESTETIIKKA RANCIÉREN MUKAAN tavoin tavalliset ihmiset kokevat ilmastonmuutoksen lähiympäristössään ja elämässään, Uusi talo sanoo. – Vaikka tarjolla ei ole valmiita kokonaisratkaisuja, on olemassa jo kulutuskeskeisestä elämäntavasta poikkeavia elämäntapoja tai -tyylejä, kuten minimalistinen elämäntapa tai omavaraisuusliike, joita voisi tehdä enemmän näkyväksi, Niemelä-Nyrhinen vinkkaa. Kuluttamisen houkutukset tulisi tutkijoiden mukaan myös huomattavasti useammin kyseenalaistaa. Niemelä-Nyrhisen mielestä omaa kuvaamistaan voi kehittää katselemalla muiden kuvia ajatuksella. Tiedejuttu-2-22.indd 56 Tiedejuttu-2-22.indd 56 11/02/2022 16.45.53 11/02/2022 16.45.53. Kuvaaminenhan on aina ajattelun tulosta, Niina Uusitalo pohtii. Kameran kanssa kannattaa Uusitalon mielestä testailla eri näkökulmia ja äärirajojaan. – Asiat tulevat lähemmäksi silloin, kun kuvassa on tavallinen ihminen tekemässä asioita, ei vain elämästä etäiseksi jäävä poliitikon puhuva pää. – Hyvä keino on miettiä syvällisesti omaa luontosuhdettaan. 56 KAMERA 2|2022 Filosofi Jacques Ranciérenajattelussaestetiikkaeiliitypelkästään taiteeseen tai kauneuteen, vaan se viittaalaajemminyhteisen,aistittavanmaailmanjärjestäytymiseen.Esteettisetkäytännötvoidaanymmärtäätapoinajärjestellätätäaistein havaittavaamaailmaa.Valokuvaajienomaksumatesteettisetkäytännötvaikuttavatsiisosaltaansiihen, millaisetasiattulevatnäkyviksija mitkäasiatjäävätnäkymättömiin, elimitävoidaanaisteinhavaitaja kokea. Voisiko luontokuvassa näyttää myös rumuutta: sellaisia kohtia, joissa sivilisaatio ja luonto kohtaavat, kuten hakkuuaukeaa tai ihmisen roskaamaa metsää. – Meillä on vakiintunut tapa katsoa asioita vain ihmisen näkökulmasta. Uutta näkökulmaa voisi esimerkiksi tuoda kertomalla kuvatekstissä, millaisia vaiheita kuvaamisprosessiin on liittynyt, Uusitalo sanoo. – Ihmisten toiminta ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat useimmiten ajallisesti ja paikallisesti kaukana toisistaan, esimerkiksi naudanlihapihvin syöminen ei välittömästi nosta paikallista lämpötilaa. Uusitalo miettii, kuinka Instagramin kuvista voi tulla vaikutelma, että kuvaaja on pölähtänyt keskelle kaunista maisemaa. – Kuvaamiseen on kuitenkin liittynyt koko kuvausprosessi, joka voi rasittaa luontoa, kuten jos kulkee kaukaiseen luontokohteeseen autolla. Vaikkapa kuvapareja käyttämällä ilmastonmuutoksen syyseuraussuhteita voitaisiin tehdä näkyviksi, Niemelä-Nyrhinen ehdottaa. – Vallitsevaa kuvamaailmaa voisi jotenkin yrittää rikkoa. Toiseksi tutkijat ehdottavat, että uutiskuvat voisivat esittää monipuolisemmin erilaisia toimijoita. Ajatusta kuviin Mikä sitten avuksi, jotta muistakin kuin ilmastonmuutosta koskevista kuvista, saataisiin kiinnostavampia. Uusitalon mielestä myös ristiriitaisuus tuo kuviin mielenkiintoa
Salmen eteläpuolella minua lähempänä olevan Purnunniemen metsät peittivät osan kuusta vielä siinä vaiheessa, kun se lopulta pääsi irti taustan Korvanvaarasta. Kuu, joka sotkeutui Ukrainan sotaan TEKSTI JA KUVA Pekka Helo K uvasin nousevaa kuuta Kajaanin Petäisenniskassa nousevaa kuuta tummenevassa syys illassa 4.10.1998. Kuu ei kuitenkaan aivan ehtinyt nousta esiin vaaran takaa ennen kuin se oli jo kiertänyt salmen ohi. En siis osannut arvioida etukäteen täsmälleen sitä paikkaa, josta kuu kohoaa horisontin yläpuolelle. Sitten joukko kainuulaisia kuvaajia perusti nettiin kuvasivuston kainuunluonto.kuvat.fi, jolle käsittelin illan annista pari kuvaa kaikkien nähtäväksi joskus vuoden 2010 tienoilla. Muutaman viikon ajan avauksia tuli vielä tiuhaan tahtiin, mutta vajaan kolmen tuhannen uuden avaamisen jälkeen käynnit vähentyivät eikä niitä ole tullut viime vuosina enää lisää kuin harvakseltaan. Asiaa tutkiessani tein löydön, joka järkytti ja hiukan pelottikin. Kävijöitä kertyi tiuhaa tahtia ja kuvan avaamisten määrä ylitti jo kolme tuhatta. Paljastui, että liki kaikki kuvan avaamiset tulivat ukrainalaisilta tai muilta sen suunnan palvelimilta. Usein kuvani avaamisiin liittyi pitkiä, satojen merkkien kommentteja, jotka oli kirjoitettu ukrainaksi tai venäjäksi kyrillisin kirjaimin. En tiedä, oliko kuvani Ukrainan separatistien vai länteen suuntautuvien aktivistien tiedotuskanavana. Onneksi niin ei ole kuitenkaan käynyt. Jotta pitkällä optiikalla kuvattaessa kaikki maiseman elementit olisivat kuvassa kohdallaan, oikean kuvauspaikan valinnassa on usein kyse vain muutamasta kymmenestä metristä tai parista ohi kiitävästä minuutista. Minulla ei ollut mitään käsitystä, mitä kommenteissa kerrottiin. Sivustollamme on mahdollisuus kommentoida kuvia niin, että kommentit ovat kaikkien sivuilla kävijöiden luettavissa. Nopeasti päädyin tuumailuissani siihen, että kuvani oli valittu jonkin ryhmittymän viestikanavaksi. ILLAN KUVAT hautautuivat kuvaarkistoni kätköihin. Jossain vaiheessa halusin tietää, mistä päin maailmaa suosio oli lähtöisin ja katsoin, mitä sivuston pitäjän analyysiohjelma siitä kertoi. En missään tapauksessa halunnut olla mukana poliittisessa juonittelussa, joten poistin sivulta tämän kuvan ja siihen liittyvät kävijöiden kommentit. Vielä pari vuotta tilanteen rauhoittumisen jälkeenkin pelkäsin, että Supo, tai pahimmassa tapauksessa Venäjän SRV, jonain päivänä työntyisi ovestamme sisään ja alkaisi tivata, mikä oli minun osuuteni viestittelyssä. TAAS KULUI pari vuotta hiljaisuudessa. Sitten latasin sinne saman kuvan uudelleen, mutta estin mahdollisuuden sen kommentointiin. MINUN KUVANI Pekka Helo 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuu-2-22.indd 57 Kuu-2-22.indd 57 11/02/2022 10.49.56 11/02/2022 10.49.56. Taisi olla vuosi 2012, kun huomasin, että toinen kuukuvistani oli saanut sivustolla kävijöiden keskuudessa suuren suosion. Olin suunnannut kamerani ja 600 millin optiikan Kajaaninjoen yläjuoksun saarten salmen päälle odottamaan kuun nousua
TEKSTI Yki Hytönen KUVAT Ivan Timiriasew/Helsingin kaupunginmuseo I hmisiä puutalokorttelin sisäpihal la pakkaamassa muuttokuormaa hevoskärryihin. Hänen elämästään ja toimin 58 KAMERA 2|2022 HISTORIA Ivan Timiriasew Timiriasew-2-22.indd 58 Timiriasew-2-22.indd 58 11/02/2022 16.53.05 11/02/2022 16.53.05. Tyylikäs daami ojen tamassa sokeripalaa karhun käpä lään Korkeasaaressa. Ivan Timiriasew – helsinkiläinen valokuvaaja HETKET TALLENSI venäläinen sotilas ja harrastajavalokuvaaja Ivan Timiriasew (18601927). Venäjän vallan kumousvuosi 1917 sai hänet hakemaan Suomen kansalaisuutta ja jäämään maa han loppuelämäkseen. Haavoittunei ta ja uupuneita sotilaita seisomassa sarka nutuissaan kadulla ja katsomassa kohti. Nykyään kenraalikuvernöörin adju tantti Timiriasew tunnetaan lähinnä valo kuvistaan. Hän sai 1890 komennuksen Suomeen silloisen Suomen suuriruhtinas kunnan sotilaspiirin päällikön (v:sta 1904 kenraalikuvernöörin) adjutantiksi. Timi riasew palveli adjutanttina 11 esimiestä ennen eläköitymistään
Ivan Timiriasew ja kamera. Klubin yhdestä johtohah mosta, Daniel Nyblinistä, tuli hänelle oppiisä. jolloin hän liittyi Fotografiamatörklubben i Helsingforsiin. Valokuvauksessa vallitse va taidesuuntaus oli vielä Timirin eläessä piktorialismi. Voisi ajatella, että venäläisen esi vallan edustajan ja suomea taitamattoman kosmopoliitin asema tuona aikana olisi ol lut tukala. Tätä ei tosin kirjassa pohdita. TIMIRIASEWIN AIKANA suomalaista yh teiskuntaa repivät monenlaiset jännitteet: vuosisadanvaihteesta alkaneet venäläistä mistoimet, kieliriita ja sisällissotaan johta neet poliittiset ja sosiaaliset vastakohtai suudet. Kirjan tekijöiden mukaan hänestä tuli helsinkiläinen, eikä hän suinkaan jää nyt muukalaiseksi sivustakatsojaksi. Wladimir Schohin, Helsingin kaupunginmuseo. 1910-luku. TIMIRIASEWIN VALOKUVAUSHARRASTUS alkoi viimeistään vuosisadanvaihteessa, Uspenskin katedraali. Toisaalta adjutantin kuvausharrastus ja vilkas seuraelämä olivat tietysti esimiehen tiedossa, ja ehkä ne näh tiin suhdetoimintamielessä venäläisen esi vallan kannalta hyödyllisenä. Silmä sommittelulle, tilan ja valon käytölle sekä tilanteille tulevat esiin kirjan kuvista. nastaan Suomessa ilmestyi viime syksynä Iisa Aaltosen ja Elina Maaniityn kirjoit tama kirja Ivan Timiriasew – helsinkiläinen valokuvaaja. Menestystä tuli silti valokuvanäyttelyissä silloin harvoin kun niitä Suomessa järjes tettiin. Timiriasew piti vuonna 1918 oman valokuvanäyttelynsä taidesalonki Strind bergissä, yhtenä ensimmäisistä Suomessa. Hän itse ei kuvannut pikto rialismin henkeen utuisia tunnelmakuvia. VALOKUVAUS JA Timiriasewin työura pu noutuivat yhteen. Kielitaitoisena ja sovittelevana henkilönä Timiriasew oli silti erittäin pi detty ja hyvin tunnettu henkilö Helsingin seurapiireissä ja valokuvaajana kaupungin kaduilla. Valokuvakilpailuihin Timiriasew osallis tui toistakymmentä vuotta ahkerasti, mutta into kisaamiseen laantui 1920luvulla, osin terveydellisistä syistä, osin koska hän oli jo hankkinut kannuksensa kuvaajana, joka sai 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Timiriasew-2-22.indd 59 Timiriasew-2-22.indd 59 11/02/2022 16.53.06 11/02/2022 16.53.06. Timiristä sukeutui yksi yhdistyk sen aktiivisimmista jäsenistä, jonka näke myksiä valokuvan taiteesta arvostettiin. Hän säilytti asemansa turvin vapautensa valokuvaajana esimer kiksi ensimmäisen maailmansodan aikai sissa poikkeusoloissa. 1910-luku. Kala verkkojen käsittelyä nykyisen Hernesaaren kadun loppupäässä. Vakavan harrastamisen ”Timiri” itse laski alkaneen vasta hieman myöhemmin. Noin 1800-1900-lukujen vaihde. Kirjan tekijöiden mukaan Timiriasew oli valokuvaajana perinteinen dokumen taristi erotukseksi modernistisista doku mentaristeista
Yleensäkin valo kuvauksen tarkastelu jää kirjassa ylei siin luonnehdintoihin. Enimmäk seen kuvitus selvästi tarjoilee esimerkkejä Timiristä valokuvaajana. Kirjan tekijät tähdentävät, että sotavuosinakin niistä yleensä puuttui propagandistinen ote. Helsingin kaupunginmuseo. Puhdistustyöhön kuuluu muun muassa roskien, naarmujen jälkien ja laikkujen poistamista. Ivan Timiriasew. Kuvituksen ja tekstin välinen työn jako vaihtelee kirjassa hieman. töitään julki lehdissä. Kuvankäsittelijä Harri Tahvanaisen työmaata. ADJUTANTIN KAUPUNKILAISTEN keskuu dessa saavuttama suosio näyttää perustu neen hänen henkilökohtaisille ominaisuuk silleen ja valokuville, joita hän otti. Poikkeus aikoja käsittelevässä luvussa valokuvilla on kui tenkin historiateokselle perinteisempi rooli tekstin kertomien asioiden kuvitta jana. Sen sijaan valokuvista huokui inhimil lisyys riippumatta siitä, keitä kuvissa oli. Pääosa runsaasti kuvitetun teoksen valo kuvista on Timiriasewin itse ottamia, ja ne valaisevat hänen kuvaajalaatunsa eri puolia tunnetuimpia kuvia unohtamatta. AALTONEN JA Maaniitty vastaavat myös suurimmaksi osaksi valokuvien valinnas ta. Töitä oli esillä monessa lehdessä, eri tyisesti Suomen Kuvalehdessä ja Veckans Krönikassa (v:sta 1923 Allas Krönika). Yhden valokuvan saattaminen painokuntoon vaatii usein tuntien, jopa päivän työn. 60 KAMERA 2|2022 Timiriasew-2-22.indd 60 Timiriasew-2-22.indd 60 11/02/2022 16.53.08 11/02/2022 16.53.08. Kuvaparissa vasemmalla alkuperäiskuva ennen käsittelyä, oikealla painoon mennyt versio. Kaupunkilaisia seuraamassa auringonpimennystä huhti kuussa 1912. Timirin kuvausaiheet, kaupunki miljöö ja kaupunkilainen elämän meno, sopivat hyvin lehtiin, ja hän tulikin tunnetuksi ennen kaikkea Helsingin kuvaa jana. Tekstin ja kuvien välinen sisällölli nen yhteys tulee kyllä eläväksi, mutta voisi myös kiinnittää erikseen huomiota Timi riasewiin dokumentaristina
Jelgavas Tipograafija, 2021. Iisa Aaltonen, Elina Maaniitty: Ivan Timiriasew – helsinkiläinen valokuvaaja. Ajankuva tulee siten vahvasti esiin. Saksalaisia merisotilaita Helsingin valtauksen jälkeen lomille lähdössä. 1918. Graafinen suunnittelu ja pa perinlaatu viimeistelevät teoksen, johon sy ventyessä liukuu helposti toisen aikakauden atmosfääriin. Kuvan käsittelyyn on panostettu. Kirjoittajat ovat taustoiltaan historian tutkijoita, ja he ovat enimmäkseen pitäy tyneet vahvuusalueellaan, kirjallisten läh teiden tulkinnassa. Yhteistyössä julkaisseet Helsingin kaupungin museo ja Kustannusosakeyhtiö Parvs. Kirja on viehättävä ja tervetul lut lisä suomalaiseen valokuva ja laajemmin kulttuurihistorialliseen kirjallisuuteen. KIRJAN VISUAALINEN toteutus tekee nyky lukijan silmin oikeutta Timirille. Luki jalle hahmottuu, minkälaisessa tilantees sa adjutantti on asemamaassaan joutunut luovimaan voidakseen omistautua harras tukselleen. Kirjan visuaalinen toteutus tekee nykylukijan silmin oikeutta Timirille. Siitä vastannut kaupunginmuseon Harri Tahvanainen to sin muistuttaa, että alkuperäisaineistosta painoa varten valmistetut digikuvat ovat aina tulkintoja. Kirjan perusteella hänen valo kuvansa tulivat suosituiksi niiden inhimil lisen näkökulmansa tähden. 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Timiriasew-2-22.indd 61 Timiriasew-2-22.indd 61 11/02/2022 16.53.08 11/02/2022 16.53.08. Tämä selittää otetta valokuviin ja tekstin laajoja taustoituksia
Kuvat arvioivat kuvataiteilija Laura KansanenStavale sekä toimittajavalokuvaaja Timo Ripatti ja Tarja Lahti Kameralehdestä. 11 62 KAMERA 2|2022 Suurkilpailu-2-22.indd 62 Suurkilpailu-2-22.indd 62 11/02/2022 12.25.56 11/02/2022 12.25.56. Parhaimmat, reilut 50 kuvaa erottuivat suhteellisen selkeästi, mutta niiden välillä olikin sitten todella vaikea valita kymmenen parasta. Kuvaaja sai lähettää maksimissaan viisi kuvaa ja aika moni olikin lähettänyt useamman kuin yhden. Pandemiatilanteen vuoksi tuomarointi toteutettiin kuvien pistey tyksenä eikä tuomareina toimineiden yhteisenä valintana. SUURKILPAILU 2021 SUURKILPAILU 2021 1.–2. Kuvat kuitenkin arvosteltiin yksittäisinä kuvina. Toimittajamme Timo Ripatti totesi, että omistautumisen ja osaamisen taso on vuosi vuodelta noussut niin korkealle, että valokuvan ammattilainenkin menee mietteliääksi. sijat SUURKUVAKILPAILUUN saatiin yhteensä 432 kuvaa ja niiden taso oli sekä kirjava että korkea
Iso liukuovi sallii pääsyn rakennukseen, mutta oven symboli kieli rajoittaa sitä. Voimakkaat komplementtiväri, henkilöhahmo poistumassa kuvasta. Punarinta Ville Koponen Helsinki Nikon Z6II, Nikon 500 mm + 1,4 TCIII Nikon, f/8, 1/50s, ISO 800. Kuva on erinomainen lintu ja luontokuva, mutta samalla paljon enemmän. 22 22 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu-2-22.indd 63 Suurkilpailu-2-22.indd 63 11/02/2022 12.25.56 11/02/2022 12.25.56. Punarinta tarkkailee valokuvaajaa ja valokuvaaja sitä. Sen sommittelu, valot ja varjot tekevät siitä harmonisen ja kauniin kokonaisuuden. Ajankohtaisuudessaan tuo kuva on kuitenkin kerroksisempi kuin pelkkä pintasommitelma. Teknisesti kuva on korkeatasoinen. Olli sai palkinnoksi lahjakortin fotoliikkeeseen (200 euroa). Ville sai palkinnoksi lahjakortin fotoliikkeeseen (300 euroa). Lintu tuntuu aivan odottavan kuvan ottamista. Jokainen höyhen näkyy tarkasti kuvaa suurennettaessa. Viehättävää kuvaa haluaa palata katsomaan yhä uudestaan. Henkilön kasvomaski naulitsee kuvan tähän aikakauteen ja tähän todellisuuteen. 11 Ei sisäänkäyntiä Olli Philippe Lautenbacher Helsinki Fujifilm XT-2, 1/125s, f/14, ISO 640
Heijastus veden pinnalla ja vesipisarat höyhenellä ovat aivan täydellisiä. Kuvasta huokuu rauha ja luonnon herkkyys. Kuvassa on myös jotain haikeaa, sävy on elegantti. Huikean hienostunut ja herkkä kuva, joka tulisi nähdä suurempana ja tarkemmin kuin lehden sivulta. Aino sai palkinnoksi lahja kortin fotoliikkeeseen (150 euroa). 33 33 64 KAMERA 2|2022 Suurkilpailu-2-22.indd 64 Suurkilpailu-2-22.indd 64 11/02/2022 12.25.57 11/02/2022 12.25.57. sijat Lähdo?n aika Aino Piirainen Rovaniemi Sony RX10 M IV, 1/200s, f/6,3, ISO100. SUURKILPAILU 2021 3.–5
55 Ikämiesloikka Markku Välitalo Oulu Canon EOS 5D Mark III + EF 24–70 mm (24 mm). 55 44 44 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu-2-22.indd 65 Suurkilpailu-2-22.indd 65 11/02/2022 12.25.58 11/02/2022 12.25.58. 1/250s, f/9,0, ISO 640 Viimeinen lento Julia Wennman Tampere Nikon D3200, Sigma 70–200 mm f2.8 APO DG HSM + Soligor 36 mm, 1/60s, f/2,8, ISO 200
Täältä tullaan Kenneth Strömberg Paimio Lumix G 9, Leica 12–60, 1/500s, f/4, ISO 200. 66 77 88 99 10 10 Katso kuvat isompina kamera-lehti.fi 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu-2-22.indd 67 Suurkilpailu-2-22.indd 67 11/02/2022 12.26.01 11/02/2022 12.26.01. Syyssade Esa Ringbom Akaa Canon EOS R + zoom 4,5–5,6, 1/6400s, f/8, ISO 1600. Koiralenkillä kotisaaren ympäri Teppo Kuusela Rovaniemi Huawei P20 Pro CLT-L29, 35mm (vast.), 1/325s, f/2,4, ISO 50. Illan päätteeksi Harri Maanoja Lahti Sony A9ii + Sony 200–600 mm, 1/4000s, f/10, ISO 4000. 88 99 10 10 Katsomotaidetta Kalevi Hämäläinen Canon 5D Mark IV, EF 100–400 mm, f4.5-5.6L II USM + 1,4x III, 140 mm, 1/1000s, f/6,3, ISO 12800
Ennen metsoja ja koppeloita lenteli siellä täällä, nyt kanalinnut ovat kadonneet metsistä ja hömötiaiset. Minkit ja supikoirat ovat pahoja. Ennen armeijaa 16-17 vuotiaana mulla oli lintulauta mettäs. Valotatko hiukan mielikuvaasi. Lintu palasi kuolleen yksilön luokse yhä uudelleen. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Hannu Hautala ja Juha Laitalainen Luontokuvauksen elävä ikoni Hannu Hautalan traagisessa mielikuvassa ovat läsnä suru ja kaipaus. Menen luontoon ja odotan. Värinegalle olen kuvannut vain yhden rullan, kun ei muuta ollut. Metsiä toki on jatkossakin, vaikka osa puista joudutaan kaatamaan metsätalouden tarpeeseen, tosin luontoarvoja kunnioittaen. Sattuma miestä kuljettaa, tapaan sanoa. Muuttohaukat ovat tulleet Lapista ja suokukot kadonneet niiden ruoaksi. Entä kotiseu tusi luontokohteet. Se jäi ikuistamatta, tosin kerran oli lähellä. Oli tärkeä tavata kollegoja ja vaihtaa ajatuksia. Kuvasin Jupiterilla lintuja metrin päästä eri taustoin. Onneksi ilmastonmuutokseen reagoidaan. Miten maagiset luontokuvasi syntyvät. Sateenharmaa ilma täydensi tilanteen. Montako väri ja mvkuvaa vuodessa. Tapahtui tiellä: Suuri suru. Peukaloinen jäi kuvaamatta. Lehtikuvaajien porukkaan kuuluminen takasi vuosittaiset koulutukset luentoineen. Niistä sain paljon tiedon jyviä. Yksi ainutlaatuisista kuvistani, joka nyt löytää sopivan julkaisun. Tiedän kuvausmäärät tarkkaan ostamastani filmimääValokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Pitkänen ja Otso Pie tinen järjestivät juhlavia kokouksia kravatit kaulassa. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Olen sellainen piilokojuissa luuhaaja. Mikä kipinä teki nuoresta autonasentajasta luonto kuvaajan. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Metsäviklon pesä oli mielessä nuoruudesta asti. E nsimmäisen ammattiluontokuvaajamme ura on merkittävä. Haahkat ovat vähentyneet. Oulangan kansallispuiston ainutlaatuinen luonto Kitkaja Oulankajokien varressa tulee säilymään. Kaikki tosin ei ole ihmisten aiheuttamaa, vaan luonnossa tapahtuu itsessäänkin suuria muutoksia. rästä. Ihminen taistelee nyt luonnon vieraslajien kanssa. Kuusamon Luontokuvakeskus vakiokuvinesi ja kolmesti vuodessa vaihtuvin näyttelyin on ympäri maailmaa saapuvien luontoystävien pyhiinvaellus paikka. Pääosin kuvat ovat diaa, mustavalkoista 10 %. Olisi kiva elää ja katsoa, onko metsämaisema 20 vuoden päästä kovin erilainen. Suomi elää puusta! Lajien suhteen moni asia on muuttunut. Pysäytimme auton tilannetta seuraten. Päivin ja öin oli tarjolla sponsoreiden olutta ja makkaraa. 50 vuoden uraltasi on yli miljoona kuvaa ja 65 kir jaa. On vähän, mihin pystyn vaikuttamaan. Tiellä oli kuollut lintu, jonka viereltä pyrähti lentoon toinen, metsäkirvinen. Perintösi säilyy jälkipolville. Olen ollut Kameraseuran jäsen jo 30 vuotta ja sieltä on lähtenyt kuvausteni yksi perusitu. Parhaana vuonna olen ottanut 27 000 kuvaa, joista 90 % on roskaa. Onko jo tain kuvaamatta. Palasimme Eero Kemilän kanssa kuvausreissulta. Sehän pitää kuvata, totesi Eero ojentaen minulle kamerani ratin taakse. Joskus montakin päivää menee… Harvoin vaellan luonnossa. Kololintu ei löydä metsää, saati puuta johon kovertaa kolonsa. Valtaosa kuvistani on otettu eri piiloista. Canon F1, Leitz Telyt 400mm f/5.6, Novoflexin pikakahva, filmi Agfachrome 50S. Sieltä kipinä lähti ja on kasvanut, eikä sammu! Muutettuani 1962 armeijan jälkeen Helsinkiin, Kamera seurassa herrat Matti A. Vaala 1972. Siitä huolimatta Hautala on pitänyt puolensa ja noussut maailman laajuiseen suosioon. MIELIKUVANI Hannu Hautala 68 KAMERA 2|2022 Mielikuvani-2-22.indd 68 Mielikuvani-2-22.indd 68 08/02/2022 18.05.14 08/02/2022 18.05.14. Luonto tarjoaa yllätyksiä ja joskus pettymyksiä. Se ei ole ollut pelkkää selkosilla tanssimista, vaan määrätietoinen pohjalainen on joutunut olemaan piittaamatta eripurasta ja kateudesta, joita hänen kuvat ja menestys on ajoittain kohdannut. Luonnossa on tapahtunut paljon 50 vuodessa. Hannun mielestä kateuskin pitää ansaita
”Tiellä oli kuollut lintu, jonka viereltä pyrähti lentoon toinen, metsäkirvinen.” 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi H A N N U H A U TA LA Mielikuvani-2-22.indd 69 Mielikuvani-2-22.indd 69 08/02/2022 18.05.14 08/02/2022 18.05.14
Täyttäessäni 70 sain lahjaksi digirungon, jolla jonkun kuvan otin, mutta ei ollut minun juttuni! IKÄ: 80 KOTIPAIKKA: Kuusamo LUONNE: Vankka pohjalainen KOULUTUS: Autonasentaja. Vaa timattomallakinlaitteellasaa sellaisia kuvia, joita minä kinolenottanut.Pitäävain keskittyäaiheeseen,johon käytössäsi oleva kamera riittää.Kuvaajasisäinen ajatus maailma on kuvatessa tärkeintä! Hyvässä luonto kuvassa näkyy vuodenaika ja vuorokaudenaika. TYÖSUHTEET: Itsenäinen yrittäjä VALOKUVAAJAN MOTTO: Kateuskin pitää ansaita! TERVEISET KAMERALEHDEN LUKIJOILLE: Muistakaa,että kamera on vain väline. Tällä kertaa hänet ikuistettiin hieman isommassa kojussa Helsingin ytimessä Sanomatalon aulassa sinne keväällä avautuvan näyttelynsä suunnittelupalaverin yhteydessä. HANNU HAUTALA KUVAUSKALUSTO Neljä EOS 5 runkoa. Putkena 200–400mmm zoomi, jossa sisällä konvertteri ja vielä ulkoinen tarvittaessa sen lisäksi. Hautala on useimmin kuvattu koti maisemissaan erilaisissa piilokojuissa Kuusamossa. www.hannuhautala.fi Hannu Hautalan kuvia löytyy myös kuvatoimisto Leukusta: www.leuku.fi 70 KAMERA 2|2022 JU H A LA IT A LA IN EN Mielikuvani-2-22.indd 70 Mielikuvani-2-22.indd 70 08/02/2022 18.05.15 08/02/2022 18.05.15. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Valopöydän ja retkiväline varaston(entinenpimiö) putsaus. Canon EOS R6 + RF85mm f/2 MACRO IS USM, 1/80s, f/2, ISO 100. Ovat viimeiset kaksivuottaolleettäynnä. Tärkein paikka on roskakori, jonne kaikki turha joutaa, vaikka olenkin keräilijä luonne. Lintumaailman taivaat ovat olleet Hannu Hautalan elämän valopilkkuja jo vuosikymmenet. Luontokuvaajaksi itseoppinut
Kaikki lauseet julkaistu Helsingin Sanomissa 12.6.2020-24.1.2021. Vielä yksi yllätys koetaan, kun valo kuvaaja pääsee haastattelun jälkeen työ hönsä. Ehkä terveyteen liittyvät haasteet ja rockvalokuvaajan pitkä ura olivat opet taneet katsomaan maailmaa moninaisine puolineen. Valokuvaaja yrittää soit taa lähiseudun majoitus paikkoihin. Testaamme valokuvaajan kanssa metsä paloa polttamalla kuusen näreen Riihi petäikön tutkimusalueen tuntumassa. "Olisiko Ferrari", mukaan juttukeikalle palkattu italialainen valokuvaaja ehdottaa. Uusi Suomi olisi varmastikin pystynyt hankkimaan nuoremman ja halvemman kuvaajan. Suomalainen saaristomaisema ja ihan oma saari ovat sytyttäneet kaiken nähneet toimittajat ja kuvaajat. Työnantajan mukaan kuvaaja valitti sa mana päivänä kovia kipuja kasvoihin saa miensa vammojen vuoksi. Kuvaaja siirtää aurinkolasit otsalta silmilleen ja säikähtää kuumentuneita metallisankoja. kello 18.38: Kuvaajan nimi on korjattu. "Männyt vaan suurenee!", huutaa valo kuvaaja takapenkiltä. Se sopii kuvaajalle. Puhetta pulppuaa. Valokuvaaja tunnistaa eläimet poroa muistuttaviksi metsäpeuroiksi. Kaiken tämän hän on tehnyt ilman KOLUMNI Tuomo Manninen minkäänlaista valokuvaalan koulutusta, itseoppineena kuvaajana. Kuvaajallekin on keitetty kahvit. Nikander näyttää hiukan kateelliselta kuullessaan, että pääsemme kuvaajan ja Nie misen kanssa kiertelemään ympäri saarta. Ideasta kiitos tutun kuvaajan Facebook-postaukselle. KUVAAJAT ikuistivat asukkaiden allas onnea. Kuvaajan kamera on steriloitu jo etukä teen vetyperoksidilla. Energiaa on niin, että poliisia kyydis sä naurattaa ja valokuvaajaa vieressä hirvittää. "Jos se on rikki, sensuroit joka kuvan", Ursinus naurahtaa kuvaajalle. KOLUMNI Tuomo Manninen KOLUMNI Tuomo Manninen 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kolumni-2-22.indd 71 Kolumni-2-22.indd 71 11/02/2022 17.25.45 11/02/2022 17.25.45. Ne surisevat vain hetkeksi kauemmaksi herkustaan, jos kuvaaja tulee liian lähelle. Kuvaaja sanoi, ettei tiedä, koska itki niin paljon, mutta siinä keskellä ruutua näytti olevan. Hannesta taas kiinnostavat maneesin laidalle jätetty tyhjä kahvikuppi ja kuvaa jan kameralaukku. Nykyään itseoppinut kuvaaja jättää varsi naisen kuvaamisen ammattilaiselle. 15.12. klo 15:57: Lisätty kuvaajan nimi. Mitä suuremman aukon kuvaaja valitsee, sitä pienempi alue näkymästä on syvyys suunnassa terävää. Suomalaiset kuvaajat ovat korkeatasoisia, ei ole mitään häpeämistä kansainvälisten kollegojen seurassa. Kuvaaja seikkailee Päivälehdessä K uvaajan poikettua kylään kämppikset eivät sattuneet olemaan kotona. Eniten niitä kiinnostaa kuvaajan kamera. Sovellus myös auttaa kuvaajaa löytä mään saman kuvakulman, josta alku peräinen kuva on otettu. Kuvaajat koulutetaan etukäteen niin, että kohdehenkilöitä ei kuvata kasvojen suun nasta. Silloin rutiinilla toimivien valokuvaajien kameroiden linsseistä häipyy huurre. Kuvaajan pyynnöstä hän levitti niitä esille. Kun kuvaaja ajaa, pääsen matkustajan paikalla istuessa tutkimaan matkaa varten puhelimeen ladattuja sovelluksia. "Vaikka olen kokenut kuvaaja, niin joka ikinen kerta, kun se osuu kohdilleen, niin kyllä se kokeneenkin kuvaajan sykähdyttää." 28.10. Kuvaaja tärisi kylmässä tuulessa ja toivoi, että otos onnistuu. Onko sinulla sektioarpi, jonka kuvaa jamme saa ikuistaa. Kuvaaja pyytää arkkipiispa Leoa tiet tyyn saliin. Ennen kuin jäämiehet päästävät minut ja kuvaajan sisään viileään, on levähdettä vä tyhjän terassin leveillä aurinkotuoleilla. Kun Roslin tulee takaisin, intoilemme kuvaajan kanssa kuin pikkulapset. Miehet vakavoituvat valokuvaajan edes sä, joka väittää, että he vaikuttavat nyt miehiltä, joiden vaimot patistavat heidät kulttuuririentoihin. VALOKUVAAJAMME pohtii, että jos hän olisi rikas ja menestynyt luontokuvaaja, niin kelpaisihan Defenderillä kuljettaa kuvaus kalustoa tiettömien taipaleiden päähän
Vuosina 1942–44 mottitalkoisiin osallistui noin 2,1 miljoonaa ihmistä, joista naisia lähes 0,5 miljoonaa. Talkoopäivystäjä-lehti kirjoittaakin 1.11.1942: ”Uskomme, että ylitorniolaiselle rouva Senja Juusolalle nostaa hattuaan Kansa talkoissa ”Nouse itse ja nosta naapurisi riuskaan talkoorynnäkköön” TEKSTI Jaana Onatsu KUVAT Suurtalkoot ry:n kokoelma/Museoviraston Kuvakokoelmat mies kuin mies, sillä tämä erikoismaininnan ansainnut rouva on hakannut 4 tunnissa 4 mottia.” Tasavallan presidentti Risto Rytikin kiinnitti huomiota itsenäisyyspäivän puheessaan 6.12.1941 kansalaisten vapaaehtoisten lisätyöpanosten ja työavun merkitykseen: ”Ei riitä säännöllinen rauhanaikainen työ. Suomen Talkoot ry aloitti toimintansa syksyllä 1940. J atkosodan aikana, syyskesällä 1942, asutuskeskusten polttopuutilanne oli huolestuttava. Maassa oli työvoimapula, sillä lähes joka kolmas parhaassa työiässä oleva mies oli puolustamassa maata. Talkootulos oli lopulta 1,2 miljoonaa kuutiometriä polttopuita. asevelitalojen rakennustalkoita, siirtoväelle jälleenrakennustalkoita, pilketalkoita ja polttopuutalkoita. Tavoitteena oli tällöin talkootöiden lisääminen ja tehostaminen, kansan eheyttäminen ja kansalaisten moMENNYTTÄ VALOA Suurtalkoot 11 72 KAMERA 2|2022 Museo2-2-22.indd 72 Museo2-2-22.indd 72 08/02/2022 18.13.40 08/02/2022 18.13.40. Lisäksi järjestettiin mm. Sen lisäksi on jokaisen tehtävä vapaaehtoista työtä, oltava mukana määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi järjestettävissä talkoissa, joihin kansallamme on vuosisataista tottumusta.” Talkootyö laajenikin toisen maailmansodan aikana kansanliikkeeksi. Talkoilla autettiin karjalaista siirtoväkeä, rintamamiesperheitä, sotainvalideja, sotaleskiä, sotaorpoja ja vähävaraisia monilapsisia perheitä. Yhdistysteknillisistä syistä se kuitenkin purettiin 1942 ja työn jatkajaksi perustettiin Suurtalkoot ry. Siinä oli vuoden lopussa jäseninä 41 valtakunnallista järjestöä. Polttopuuvajauksen ratkaisemiseksi asetettiin tavoitteeksi hakata loka-marras kuun aikana miljoona kuutiometriä ( mottia) halkoja talkoilla. Kuvia Museoviraston kokoelmista. Talkootoiminnan keskeisin tehtävä oli maataloustöissä auttaminen, erityisesti sadonkorjuussa
kansallispuistoissa ja lähiseudun kiinnostavissa kohteissa sekä teemme tutustumiskäyntejä valokuva-alan yrityksiin. Kuva: M. MAISEMAVALOKUVAUS YÖLLÄ Mikael Rantalainen | 16.3. Kun Suurtalkoot ry purettiin 1949, jäsenyhteisöjen lukumäärä oli 58 ja ne edustivat kaikkia yhteiskuntapiirejä ja kansan luokkia. Osallistumisohjeet ja säännöt: www.sksl.fi PIRKANMAAN KAMERASEUROJEN yhteisnäyttely Tampereen Kulttuuritalo Laikussa 27.2. Lisätietoja sekä ilmoittautumiset seurojen verkkosivuilta. Puhelin 02 95 33 6127 joka@museovirasto.fi museovirasto.finna.fi/joka 22 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SE U R A T TO IM IV A T SE U R A T TO IM IV A T Museo2-2-22.indd 73 Museo2-2-22.indd 73 08/02/2022 18.13.41 08/02/2022 18.13.41. saakka. ja 20.4.2022 PORTUGALIN KUVAUSTYÖPAJA ammattikuvaajan ja suomalaisoppaan palveluilla järjestetään 27.4.-5.5.2022. Kurssit soveltuvat kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille. Kameraseurat kouluttavat Näyttelyitä TAMPEREEN VALOKUVAUSSEURA RY, www.valokuvausseura.fi/valokuvauskurssit KAMERASEURA RY HELSINKI www.kameraseura.fi/koulutus VERKKOKURSSIT Suomen Kameraseurojen Liiton tarjoamat edulliset ja yleisölle avoimet verkkovalmennukset. kangasalankameraseura.kuvat.fi SUOMEN JA JAPANIN KANSOJEN välistä ystävyyttä juhlistava valokuvanäyttely. Lisätietoja: www.sksl.fitai toiminnanjohtaja Kari Tolonen, 0400 634 631, toimisto@sksl.fi Museoviraston kuvakokoelmat Asiakaspalvelu ti–to 10–16. Järjestämme näyttelyitä jäsentemme kuvista sekä retkeilemme valokuvauksen merkeissä mm. Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi museovirasto.finna.fi Journalistinen kuva-arkisto Joka Asiakaspalvelu ti?–?to 10?–?15. Tämä sodanaikainen talkootyö opetti kansan luottamaan omiin voimiinsa. Palomäki/Suurtalkoot ry:n kokoelma/ Museoviraston Kuvakokoelmat. finna.fi -palveluissa. Lisätietoja www.sksl.fi/valokuvauskoulutus KANGASALAN KAMERASEURA RY on jäsenistön yhteistyöllä aktiivisesti Pirkanmaalla toimiva yhdistys. Lisätietoja www.laikku.fi SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO RY täyttää tänä vuonna 90 vuotta. 11 Talkoolaisia kuorma-auton lavalla Hämeenlinnassa 1942–1944. Muutama paikka jäljellä. Seuramme on Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenseura. Talkootyö-lehdessä kirjoitettiin 1.2.1944: ”Kannuksesta kerrottiin heinäntekoaikaan, että kun iltapäivällä tuli tähän tavallisesti vilkkaaseen liikekeskukseen, huomasi sen autioksi. Kahri/Suurtalkoot ry:n kokoelma/Museoviraston Kuvakokoelmat. Kokoonnumme säännöllisesti kerhoiltoihin opettelemaan valokuvaamista ja kuvaamiseen sekä kuvankäsittelyyn liittyviä asioita sekä kutsumme mielenkiintoisia vierailijoita luennoimaan. SKsL:ään kuuluvien kameraseurojen jäsenet saavat kurssit edullisemmin. Kuvien lataus auki 31.3.2022 saakka. Ei ollut hevosmiehiä, ei tavanomaisia junankatsojia eikä muitakaan. 2 2 Johtaja Elomaa mottitalkoiden mitta miehenä 1942. E. raalin vahvistaminen. Mutta tien varrella heinäpellolla kävi ankara vilske…” Suurtalkoot ry:n kokoelman kuviin voi tutustua www.finna.fi ja www.museovirasto. Kuva: J. Kurssit ovat valokuvauksen ammattilaisten vetämiä. Sen jälkeen valitut kuvat kiertävät Suomea
044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi www.saarsalo.fi 74 KAMERA 2|2022 MP-2-22.indd 74 MP-2-22.indd 74 11/02/2022 17.19.52 11/02/2022 17.19.52. MARKKINAPAIKKA MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Aidot valokuvat 10x10 50x80 cm Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! Filmit ja kehitykset joka päivä Julisteet & Kehystetyt kuvat Kuvakirjat omista kuvista: 24-200 sivua Skannaukset Digitoinnit 8 x pikastudio 2 x studio VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU TANSSI & TEATTERI Valmentaudu jatko-opintoihin. Ammattivalokuvan uudet kurssit alkavat syksyllä Varmista paikkasi ennen kesää Ilmoittaudu vvi@vvi.fi .fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon Valokuvauskoulutusta kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU VALOKUVAUSKOULUTUSTA Santeri Selin Myyntipäällikkö Saarsalo Oy KAMERA-LEHDEN MEDIAMYYNTI puh. SINUNKIN MAINOKSESI TÄLLE SIVULLE. Kokeile jotain uutta! VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI Pimiötarvikkeet suoraan maahantuojalta! Koodilla PATERSON30 kaikki varastossa olevat Paterson tuotteet -30% Kampanja voimassa 28.2.2022 asti. Kehitä lahjakkuuttasi. www.topshot.
| Tämänkertainen kilpailuaihe on olipa kerran.... Color-Kolmio on valokuvatuott eiden toteutt amiseen erikoistunut laboratorio, jonka valikoimista löytyy myös laadukkaita ammatti laitt eita mm. Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on sunnuntai 1.5.2022. ??????????. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2022 Kamera-lehdessä. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkitt uja (1.–25. 11–25 sijat ti enaavat 5 pistett ä. ?????. Tekniikka on vapaa. sija) kuvia kilpailun ti edotuksen yhteydessä lehdessä ja interneti ssä ilman erillistä korvausta. Lue tuoreimmat uuti set, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti .. Pisteidenjako: Voitt ajakuva saa 15 pistett ä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistett ä. Lähetä kuvati edosto JPEGmuodossa. ????. O????????????. Tulokset julkaistaan 1.7.2022 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 5/2022. VUODEN KUVAAJA 2022 OSAKILPAILU 2/4 | AIHE OLIPA KERRAN... PALKINNOT KOKONAISKILPAILUN PÄÄPALKINTO 500 euron lahjakortti valokuvausalan erikoisliikkeeseen, Color-Kolmioon. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. Lähetä kuvan mukana samassa sähköposti viesti ssä seuraavat ti edot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitt eesi ja puhelin numerosi, sähköposti osoitt eesi. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voitt aa pääpalkinnon sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2022 -ti tt elin. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2022. Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. ????????. www.colorkolmio.fi OSAKILPAILUJEN PALKINTO Lauri Eriksson – Sumunhimmeä maisema: Polaroideja lähiluonnosta Valokuvataiteilija Lauri Erikssonin polaroid-kuvista koott u teos kurkistaa pääkaupunki seudun lähimetsiin sekä talojen ja kortt eleiden välissä sinnitt eleviin luontokaistaleihin. . Niiden kilpailuaika ilmoitetaan myöhemmin. Lahjakortti PÄÄPÄÄPALKINTONA PALKINTONA 500 500 €€ LAHJAKORTTI LAHJAKORTTI 500 € Emme nouda kuvia ulkopuolisilta netti sivuilta tai -palveluista. lmiltä, Epsonilta, Gossenilta ja Elinchromelta. Toisen osakilpailun aihe on Olipa kerran... Kuvankäsitt ely on sallitt ua. O SA L L IS T U N Ä IN ! O SA L L IS T U N Ä IN ! Vuoden kuvaaja 2022 -kilpailu käynnistyy. Fuji. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. ????. Jokaisen osakilpailun 25 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. ???????. Lähetä kuvati edosto sähköposti lla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti .. Nimeä ti edosto niin, ett ä ti edostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi ( keijo_ kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). 2 KAMERA 2|2022 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 3 2022 NIKON Z9 JU H A LA IT A LA IN EN TESTISSÄ TESTISSÄ 8.4. ILMESTYY ILMESTYY MIELIKUVANI SIMO VÄISÄNEN TEEMAT HENKILÖ VIDEO HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. Kuvan on oltava perillä viimeistään sunnuntaina 1.5.2022. TILAA KAMERA-LEHTI ELINCHROM ONE -AKKUSALAMA HANNU HAUTALA MIELIKUVANI LUONTOKUVAUS Jaakko Kahilaniemi Energisoiva taide 10x Suurkilpailun parhaat Opastus Sääkuvaus Juhani Riekkola Monitaituri Jukka Palm Luonto läheltä ja kaukaa KU U KA U D EN KU VA A JA JA A KK O KA H ILA N IE M I | JU KK A PA LM | JU H A N I RIE KK O LA | H A N N U H AU TA LA | IC M -K U VA U S | O PA ST U S SÄ Ä KU VA U KS EE N | SU U RK ILP A ILU 20 21 | EL IN CH RO M O N E 2/ 20 22 Nro 2/2022 www.kamera-lehti.fi VUODEN KUVAAJA 2022 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kiertokulku 24.2.2022 Olipa kerran... Seuraavat kilpailuaiheet ovat perintö ja kontrasti . Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. 1.5.2022 Perintö 12.8.2022 Kontrasti 1.11.2022 Sisakannet-76sivua-2-22.indd All Pages Sisakannet-76sivua-2-22.indd All Pages 11/02/2022 17.31.04 11/02/2022 17.31.04. ???????????
Kamera-lehden raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta. Äänestyksen voittaja saa 1000 €. PALKINTO 750 € & EISA Maestro -pokaali Kaikki kansalliset voittajat osallistuvat Facebookissa yleisöäänestykseen kesäkuun lopulla. Olosuhteiden salliessa voittajat kutsutaan Berliiniin EISA Awards -gaalaan 2.9.2022. KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin 16 EISA-maan paras kuvakokonaisuus osallistuu kansainväliseen loppukilpailuun EISA:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2022. PALKINTO 1500 € & EISA Maestro -pokaali 2. Tulokset julkistetaan joko EISA-gaalassa 2.9.2022, tai vallitsevan tilanteen vaatiessa 15.8.2022 EISA Awards -palkittujen tuotteiden julkistuksen yhteydessä EISA:n verkkosivuilla. Alkukilpailun tulokset julkistetaan kesän 2022 Kamera-lehdessä. PALKINTO 1000 € & EISA Maestro -pokaali 3. KANSALLINEN KILPAILU 1.5.2022 ASTI Kuvien tulee olla perillä 1.5. Lisätiedot www.eisa.eu/maestro ja www.kamera-lehti.fi/kilpailut ELINCHROM ONE -AKKUSALAMA HANNU HAUTALA MIELIKUVANI LUONTOKUVAUS Jaakko Kahilaniemi Energisoiva taide 10x Suurkilpailun parhaat Opastus Sääkuvaus Juhani Riekkola Monitaituri Jukka Palm Luonto läheltä ja kaukaa KU U KA U D EN KU VA A JA JA A KK O KA H ILA N IE M I | JU KK A PA LM | JU H A N I RIE KK O LA | H A N N U H AU TA LA | IC M -K U VA U S | O PA ST U S SÄ Ä KU VA U KS EE N | SU U RK ILP A ILU 20 21 | EL IN CH RO M O N E 2/ 20 22 Nro 2/2022 Kansi-2_22.indd 1 Kansi-2_22.indd 1 11/02/2022 14.52.52 11/02/2022 14.52.52 Etukannet-76sivua-2-22.indd All Pages Etukannet-76sivua-2-22.indd All Pages 11/02/2022 14.56.51 11/02/2022 14.56.51. MITEN OSALLISTUT Lähetä 5-8 kuvan kokonaisuus teemalla ‘Ilo’. EISA MAESTRO VALOKUVAUSKILPAILU 2022 Teemana: Ilo SH U TT ER ST O CK .C O M 1. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja kuvattuna tätä kilpailua varten. Loppukilpailun tulokset julkistetaan syys-lokakuussa 16 EISA-valokuvalehdessä tai -verkkosivustolla. mennessä osoitteessa eisa@kamera-lehti.fi