L u ova n k u va a j a n l e h t i • ka m e r a l e h t i . f i 2/2023 15,90 € PANASONIC LUMIX DC-S5 II HYBRIDIKAMERA parhaat kuvat aiheesta TOIVO JanitaAutio Julkkisten ikuistaja 20x Petri Damstén Niko Laurila Jörn Donner Akseli Valmunen Yllättävä näkökulma
TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU EISA AWARDS 2022-23 visit www.eisa.eu for the winners THE ULTIMATE CONSUMER TECHNOLOGY... This international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! Awarding the very best products for 40 YEARS. REVEALED! Now 40 years strong, EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
6 KUUKAUDEN KUVAAJA Akseli Valmunen 16 MOA IN PHOTOGRAPHY 23 Valokuvaopiskelijoiden näyttely 30 VALOKUVAUKSEN MONITAITURI Niko Laurila 70 MIELIKUVANI Janita Autio 50 KUVANKÄSITTELY Oletusasetusten teko 52 LINTUKUVAKOULU Teeri ja telkkä 57 MALLIKOULU Pään asento 40 OBJEKTIIVI TESTISSÄ Tamron 50-400 mm 44 KAMERA TESTISSÄ Panasonic S5 II 47 KUUKAUDEN VALINNAT 48 KAMERAPUHELIN TESTISSÄ Samsung S23 Ultra 27 SYKSYN KURSSIT 78 VUODEN KUVAAJA 2023 Osakilpailu 2/3. Aiheena: Toivo 23 SUOMALAISEN VALOKUVAN PÄIVÄ 15.4.2023 24 KOSMOPOLIITIN KATSE Jörn Donner 58 KUVASALKKU Petri Damstén Kamera-lehti 2/23 Tekniikka Opastus Osallistu Lisäksi Vakiot N IK O LA U RI LA A K SE LI VA LM U N EN RÄ SH ID N A SR ET D IN / N A SA K U VA Voittajat PÄÄKIRJOITUS 3 KAMERASEURA 29 KOLUMNI 73 MENNYTTÄ VALOA 74 VÄLÄHDYKSIÄ 76 SEURAT TOIMIVAT 81 MARKKINAPAIKKA 82 SEURAAVASSA NUMEROSSA 83 SISÄLLYS Tilaajapalvelu tiistaisin ja torstaisin puh. Aiheena: Rauha 84 EISA MAESTRO Aiheena: Eläinten valtakunta 64 VUODEN KUVAAJA 2023 Osakilpailu 1/3. 0400 802 282 tilaajapalvelu@ kamera-lehti.fi
Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkintoraadissa. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaisin ja torstaisin klo 10.00–12.00. issn 0022-8133 kirjapaino Grano Oy Vaasa SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/ kamera-lehti @kameralehti M IA SU RA K K A Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T 5 kamera-lehti.fi. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / Santeri Selin, p. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. a n n i v e r s a r y 40 TH KAMERA-LEHTI 2/2023 ilmestyy viikolla 16. Kamera-lehti on Aikakausmedia ry:n sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. JU H A LA IT A LA IN EN TOIMITUS postiosoite Tallberginkatu 1 C/PL 81, 00180 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja , art director Kristiina Haaga graafinen suunnittelija Jukka Aalto / Armadillo Graphics toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Yki Hytönen, Ari Jaaksi, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Tiina Puputti, Risto Raunio, Kristiina Sievi-Korte, Kaisa Sirén, Mia Surakka, Jari Tomminen, Solveig Wallenius toimitusneuvosto Pekka Punkari, Lea Kömi tilaajapalvelu puh
Akseli Valmunen kertoo kuvasarjoillaan tarinoita niin tutuista miljöistä kuin harvinaisistakin aiheista. Näkökulma on kuitenkin aina yllättävä. Teksti TERO MIETTINEN Kuvat AKSELI VALMUNEN TOINEN NÄKÖKULMA Akseli Valmunen 6 KAMERA 2|2023. Kuvissa mennään myös lähelle ihmisiä: yksityiskohdat ja epätäydellisyys herättävät katsojan mielenkiinnon
Akseli Valmunen, syntynyt 1987 Turussa, asuu ja työskentelee Helsingissä. Vaihto-oppilaskaveri, saksalainen Thomas Pirot – hän on nykyisin menestyvä dokumentaristi – kehotti hidastamaan tahtia. Vaikka sisällä kipristelee, sen oppii olemaan näyttämättä ulospäin, Valmunen hymyilee. Onnistuminen oli tärkeää myös itseluottamuksen kannalta. Halusin siis keskittyä vain kuvaamiseen, sillä täysipäiväisellä opiskelulla paikallisessa koulussa en olisi saanut samaa hyötyä. Työhuoneen kirjahyllystä ja tietokoneen kovalevyltä löytyy lukuisia esimerkkejä, joissa katsojan mielikuvitusta ruokitaan kuvallisilla tarinoilla. 8 KAMERA 2|2023. – Olin nuorempana ujo, ja olen sitä kyllä edelleen. – Ajatus päästä kuvaamaan laittomia kultakaivoksia Filippiineillä syntyi keskustellessani korumuotoilun opiskelijan kanssa, jonka töitä kuvasin koulun studiossa ennen matkalle lähtöä koulun työpajareissulle. Matka palkituksi dokumentaarisen valokuvan tekijäksi ei ole muutenkaan ollut suoraviivainen. Pieni jännitys samalla myös herkistää havainnointia. Kuvat olivat samanlaisia kuin jo satoja kertoja aiemmin nähdyt. Kuvaaja on eräänlainen sankari, joka uskaltautuu synkkyyden keskelle. – Kuvalla pystyy kertomaan paljon pienillä viittauksillakin. Vuoden nuori pohjoismainen valokuvaaja, Vuoden kuvareportaasi, Vuoden kuvajournalisti, Grafian Vuoden huipuissa hopeasija) Kuvannut useille aikakauslehdille (mm. – Olen lähiön kasvatti, Pansio-Pernosta telakan vierestä. Vaikka kuvilla on dokumentaarinen arvonsa, Valmunen suhtautuu sotakuvaukseen myös kriittisesti. Valmunen käveli ainakin viisitoista kilometriä päivässä – ja antoi digijärkkärinsä nakuttaa. V alokuvauksen opettaminen on kuvaamisen ohella keskeinen osa Valmusen töitä. Seuraavalla kerralla kuvat tuli otettua, vaikka siihen sisältyi omat riskinsä. Sen matkan aikana projekti ei onnistunut, mutta päätin palata takaisin. Ympäristössä riittikin kuvattavaa enemmän kuin kylliksi. Monesti varovaiset persoonat tekevätkin rohkeimpia juttuja. Yksi tapa siihen oli ottaa mukaan raskas jalusta ja kuvata sen päältä, vaikka se ei teknisesti olisi ollut tarpeen. A mmatinvalinta oli ollut sattuman kauppaa. Dokumentaarisen valokuvan tekeminen vaatii jatkuvaa opiskelua ja syvää pohdintaa tässä ajassa. Ja ennen kaikkea se muistutti kuuntelemisen tärkeydestä: ihmisten tarinoiden merkityksestä. Niissä tyypillisesti näkee ahdingostaan kärsiviä ihmisiä, tuhoutuneita ympäristöjä ja hurjienkin tapahtumien melskeitä. Kaikesta huolimatta tuntui, että homma ei silti toimi. https://akselivalmunen.com Sivu 7, The Same New Pet #1, Etelä-Korea 2016. Hänelle kuvat ovat pikemminkin hienovaraisia allegorioita laajemmasta todellisuudesta. Suomen kuvalehti, HS Kuukausiliite) Työskentelee kuvajournalismin opettajana. Meillä on suvussa perinteisesti paljon työläisammateissa olleita, joten se oli luontevaa pohdintaa. Ä änestä kuuluu valtava innostus, kun Akseli Valmunen pohtii dokumentaarisen valokuvan olemusta. Usein se toimii jopa paremmin kuin tapahtumien keskelle meneminen ja draaman huipun tallentaminen, Valmunen pohtii. Tapa opetti havainnoimaan ympäristöä eri tavalla, sen yksityiskohtia ja tapahtumia ennakoivia piirteitä. Eteen osui myös alueen kireän tilanteen kärjistymiä. Pea Under The Mattress, Israel 2015. Yksi keskeisistä oivalluksista syntyi opintojen loppuvaiheessa Lahden muotoiluinstituutissa. – Olin vaihdossa Jerusalemissa ja asuin palestiinalaiskylässä Itä-Jerusalemissa puoli vuotta. Taiteen maisteri (Aalto-yliopisto), Medianomi (Lahden muotoiluinstituutti) Useita palkintoja (mm. Hän ottaa esimerkiksi kriisialueiden kuvaamisen. Jo aiemmin opiskelujen aikana oli kertynyt toinen tärkeä pala ymmärrystä. Taiteen maisteriksi opiskelu sisälsi paljon oppia, mutta paljon sitä on tullut myös kantapään kautta, oman työskentelyn myötä. Tavoite oli ottaa kaksi onnistunutta kuvaa joka päivä. Lukihäiriön vuoksi lukioopinnot eivät sujuneet kauhean hyvin, ja syntyi päätös käytännönläheisen ammatin valitsemisesta. Toisaalta se ei ole este, koska päättäväisyys ja halu saada asioita aikaiseksi vievät eteenpäin
9 kamera-lehti.fi
Suunta oli tosin vielä haussa. Vasta ulkomaanjaksojen jälkeen dokumentaarinen kuvaus alkoi kunnolla hahmottua omaksi vaihtoehdoksi. – Aikakauslehtiin kuvaaminen ei saa olla tekstin kuAukeaman kuvat sarjasta The Same New Pet, Etelä-Korea 2016. Tarvitaan vain riittävästi päättäväisyyttä ja tavoitteellisuutta sen täydennykseksi. – Siinä vaiheessa innostuin kuvaamisesta tosissani. Provisiopalkkaisessa työssä menestyminen toi myös hyvät tienestit. Kuvaaminen sai jäädä, koska ei ollut myöskään toimeksiantajia. Niissä myös ymmärretään kuvajournalismin olemusta. Se oli kätevästi kotikaupungissa Turussa. Projektit aikakauslehtien, esimerkiksi Suomen kuvalehden ja Hesarin kuukausiliitteen kanssa, ovat myöhemmin olleet tärkeitä toimeksiantoja. Lehtikuvaajan hektinen rytmi ei kuitenkaan antanut juuri mahdollisuutta asioihin paneutumiseen saati omaan ilmaisuun, joka kiinnosti yhä enemmän. Muotikuvauskurssilla päätin tulla sen alan mestariksi, mutta pian tuotekuvaus oli uusi suosikki. T yöharjoittelu Turun Sanomissa Paasikivi-opiston aikaan ja Lahdesta Helsingin Sanomissa olivat tärkeitä osaamisen kannalta. Molemmat pääsivät opiskelemaan samaan kaupunkiin, tosin eri kouluihin. Visuaalisuus oli piirtämisharrastuksen kautta yksi kiinnostuksen kohteista, joten Paasikivi-opisto tuntui opinto-ohjaajan suosituksesta hyvältä vaihtoehdolta. Valokuvaamisen Valmunen oli juuri ehtinyt aloittaa muutenkin. Muita pikemmin tarkkailevasta kuin päällepäsmärimäisestä persoonasta olikin siinä yllättävä hyöty: myyntityökin on paljolti kuuntelua. Ammattikoulu oli mukavaa, kuvaaminen tuntui innostavalta mutta vielä ei syttynyt suurta ammatillista oivallusta, hän muistelee. Kameraliikkeessä työskentelyn jälkeen puhelinmyynti sopi hyvin välivaiheen hommaksi. – Ei siitä hommasta uraksi olisi tietenkään ollut, mutta se opetti myös kuvaajan tarvitsemia sosiaalisia ominaisuuksia. 10 KAMERA 2|2023. Kuvaajaan luotetaan, Valmunen korostaa. Töitä oli kuitenkin tehtävä ja media-assistentin tutkinnolla vaihtoehtoja oli niukasti. Onneksi tyttöystävä patisti hakemaan Lahteen muotoiluinstituuttiin
Monesti varovaiset persoonat tekevätkin rohkeimpia juttuja.” 11 kamera-lehti.fi. ” Olin nuorempana ujo, ja olen sitä kyllä edelleen
Kuvat johdattavat katsojan mielikuvitusta ja tulkinnat voivat olla monivivahteisia. – Tärkein syy filmin käyttöön on sen edelleen ainutlaatuisen hieno värien toisto. Kun kuvissa on ristiriitaisia elementtejä, häiritseviä piirteitä tai tasapainon horjuttamista alkaa katsoja purkaa kokemustaan terävämmin. Suomessakin nähty Alec Soth kuuluu Valmusen suosikkeihin, ja hän on osallistunut Yhdysvalloissa myös Sothin pitämään työpajaan. Tekstillä on toinen rooli. Valmunen kuitenkin tunnustaa, että monet hänen dokumenttikuvauksen esikuvistaan ovat tehneet myös kauniita, väreiltään ja sommittelultaan tasapainoisia kuvia. Amerikkalaisista klassikoista Joel Sternfeld on ollut myös Sothiin vaikuttanut tekijä, ja tietenkin myös yksi Valmuselle tärkeitä esimerkkejä. Toiseksi, sillä ei oikeAukeaman kuvat sarjasta Jewelry Miners, Filippiinit 2014. Kädenlämpöinen tunnelma ei herätä kiinnostusta. V almusen tärkeimmät työkalut ovat edelleen filmikameroita, Mamiya 7, Hasselblad H5-D-60 Käytössä ovat sekä digiettä filmiperät. Valmuseen näitä kuvaajia yhdistää paitsi samantyyppinen aiheiden käsittely, myös monet tekniset keinot. vittamista, vaan kuvat – tai mieluummin vielä kuvasarjat – kertovat tarinoita omalla ilmaisullaan. Virolainen Aleksander Gronsky on hengenheimolaisia, ja kolleganakin vaikuttanut, jo eläkkeelle jäänyt, Hesarin Markus Jokela samoin. Siinä on monia hänelle tyypillisiä tyylillisiä keinoja: hiukan epätodellisen oloinen tunnelma, huomio häiritseviinkin yksityiskohtiin ja salaman käyttö. 12 KAMERA 2|2023. Yksi Valmusen tunnetuimmista kuvasarjoista Kuukausiliitteen työnä ovat eteläkorealaisen tutkimuslaitoksen kloonaamat koirat. – En ymmärrä ajatusta. Sen suuri kenno tuottaa diginäkin filmimäisen pehmeän jäljen ja sallii suuretkin vedokset. Niissä on silti aina jokin taitavasti ujutettu, mielenkiintoa herättävä ominaisuus. että kerronnallisen valokuvan ensisijainen tarkoitus olisi olla kaunis
Huolta aiheuttaa kuitenkin uhkaava filmien hinnannousu. Ja filmillä kuvattuna voin tehdä suuria vedoksia laadun kärsimättä. ” Kun kuvissa on ristiriitaisia elementtejä, häiritseviä piirteitä tai tasapainon horjuttamista alkaa katsoja purkaa kokemustaan terävämmin.” 13 kamera-lehti.fi. Myös ihmisten kuvaamisessa taustalla on tärkeä merkitys, sillä se antaa viitteitä ryhmästä, kulttuurista ja vaikka asemasta. Kuvissa on siis nopeasti havaittava pääaihe, ja sen jälkeen katsoja löytää monia detaljeja. Siinä on samoja piirteitä kuin eräänlaisena oppi-isänäkin toimineen Markus Jokelan tyylissä mutta hillitymmin ja valikoidummin käytettynä. Tuttu neliöformaatti tai 4x5 kuvaussuhde on sommittelun kannalta luonteva kinofilmiin verrattuna. astaan saa koskaan huippuvaloja palamaan puhki kuten digikennolla. Se näkyy monissa kuvissa aiheen sijoittamisena keskelle ja taustan mukaan ottamisena väljästi. Pimiössä työskentelyä Valmunen ei sano erityisesti rakastavansa mutta kasvaneensa kuvaajana sen käsityömäiseen osaan kuvan tekemistä. Yksi tärkeä ilmaisullinen tehokeino Valmuselle on suoran salaman käyttö. On puhuttu jopa 40 prosentin korotuksista
Se toimii kyllä myös eräänlaisena särön tuottajana kuvaan, mikä kiinnittää katsojan huomion. Tuolloin tekijät ottivat sen arsenaaliinsa nimenomaan tehokeinoksi, mutta sitä oli käytetty katukuvauksessa jo aiemmin valaistuksen täydentäjänä. Valokuvan historiassa sillä on nimekäs käyttäjä, Weegee eli Arthur Fellig, joka kuvasi New Yorkin yön karmeuksia ja rikoksia. Salama muistuttaa juuri yksityiskohtien tallentamisensa vuoksi poliisikuvaa rikospaikasta. 14 KAMERA 2|2023. Täytesalaman käyttö värillisessä dokumenttikuvauksessa alkoi yleistyä 90-luvun loppupuolella. Myöhemmin esimerkiksi Weegeestä vaikutteita ottanut Robert Frank käytti salamaa katukuvauksessa. – Salaman tehtävä on nostaa esiin yksityiskohtia. Salamaa tarvittiin puhtaasti teknisenä apuvälineenä, mutta siitä tuli myös tyylin tavaramerkki: se korosti ohikiitävän hetken merkitystä. Mukana on myös tiettyjen kuvan piirteiden ylikorostusta. Esimerkiksi Martin Parr käyttää salamaa epätodellisen tunnun luomiseksi ja värien syventämiseksi. Weegeelle se saattoi tarkoittaa surevan omaisen kuvaamista, Valmuselle jotain viitteellistä yksityiskohtaa. Valmuselle salaman käytölle on kuitenkin Aukeaman kuvat sarjasta Misunderstood On Purpose, Suomi 2021. Weegee teki tosin saman huomion kuin Valmunen: tehokkaimmat kuvat eivät ole suoria tallenteita tapahtumasta, vaan vihjeitä siihen
Haluan kyseenalaistaa tapaa kuvata meitä maailman onnellisimpana kansana. Niistä saattaa löytyä lähiön takametsässä tupakoivia nuoria, kesantopeltojen aamuja tai kotien omituisia yksityiskohtia. Arki kuluu tietysti myös kuvia vedostamalla ja käsittelemällä. Listalla on koko ajan sata vaihtoehtoista omaa projektia, joihin tarttua. Jyrkän valon sijaan tyyli on nykyisin pehmeämpi. Toimintatapa muistuttaa esimerkiksi amerikkalaisten esikuvien road trip -mentaliteettia, jossa niin kaupunkien ja syrjäseutujen kuin niiden välisten maanteidenkin yllättävät kohtaamiset päätyvät kuviin. – Pitkäkestoisin ja yhä kesken oleva projektini on Misunderstood On Purpose, jossa tarkastelen suomalaisuutta. pikemminkin käytännölliset perusteet nostaa asioita havaittaviksi. – Käytän pääasiassa Elinchromin Ranger Quadraa, jonka kookas pyöreä pää tuottaa pehmeän ja tasaisen täytevalon. Tärkeintä ja etusijalla on kuitenkin kuvaaminen omien projektien parissa. A kseli Valmunen noudattaa järkähtämättä säännöllistä työrytmiä: aamulla työhuoneelle ja töihin käsiksi. Tilaustöitä – lehtikuvauksia tai mainoksia – on sen ohella jonkin verran, vaikka Valmunen sanoo olevansa huono myymään itseään niihin. Yleensä tilauksia tulee vanhojen referenssien pohjalta. 15 kamera-lehti.fi. Kameran kanssa työskentely on rakkainta, ja se sulkee kaiken muun pois. Inspiraatio syntyy tekemällä. Kuvia kertyy ajomatkoilla eri puolilla Suomea. Ison osan ajasta vie myös opetustyö ja luennointi. Akkukäyttöisenä siinä on myös muita etuja, Valmunen kertoo. Siitä on tarkoitus jossain vaiheessa tehdä myös kirja
Samalla käsitteellisyydestä on tullut oleellinen osa nykyvalokuvan kieltä. – Olen aina ollut kiinnostunut kokeellisista menetelmistä. Aivan ainutlaatuinen se ei välttämättä ole, mutta en tiedä kenenkään muun tehneen täsmälleen samaa. Dye sublimation -tekniikassa kuva painetaan lämmön avulla niin sanottua sublimaatiopaperia käyttäen. Hauras materiaali ei kestäisi minkään painokoneen läpivientiä eli käsityötä tarvitaan. Aalto-yliopiston valokuvataiteen pääaineesta valmistuvat opiskelijat ravistelevat käsityksiä valokuvan olemuksesta. Teosten tekeminen vie aikaa ja vaatii paljon käsityötä. Lasilevyn taakse sijoitetut levyt ovat kuin himmeitä abstrakteja maalauksia. Vaikka kyse on 19 taiteilijan yksilöllisistä opinnäytteistä vailla kattavaa teemaa, myös yhteisiä aiheita löytyy. Tätä tapaa olen työstänyt reilun vuoden ja aion jatkaa vielä sen parissa. Lyydia Osara (s. Tuloksena on veden virtausta muistuttavaa jälkeä. Muutama opiskelijoista on tutkinut kuvan ja valon suhdetta poikkeuksellisilla tekniikoilla. Opiskelijoilla on ollut vapaat kädet suunnitella teoksiaan, ja lähinnä teknistä toteutusta museotilaan ovat sekä opettajat että museon kuraattorit olleet tukemassa. Teksti TERO MIETTINEN VALOKUVAN KYSEENALAISTAJAT V alokuvataiteessa on jo pitkään käytetty monenlaisia keinoja ja ilmaisuja, jotka ammentavat muista kuvataiteen muodoista. 1996) valottaa kuvansa suoraan paperille ilman kameraa, mikä tuottaa mystisen tuntuisia ei-esittäviä teoksia. Samalla kun se on vapauttanut tekijöiden luovuutta, on se muokannut myös yleisön käsitystä valokuvasta mediana. Teoksen nimi Clepsydra viittaakin muinaiseen egyptiläiseen menetelmään mitata aikaa vedenvirtauksen mukaan. 1995) pohtii valokuvan pysyvyyttä. Opiskelijat hankkivat itselleen vahvan teoriapohjan nykyvalokuvan ilmiöiden ymmärtämiseen: tarvitaan myös kuvan historiallisen käytön tuntemusta. Niiden esineellisyys korostuu, mutta valmistumisessa on ollut siis digitaalisetkin työvaiheensa. Keräämästään merilevästä hän on keittänyt kierrätyskuituja hyödyntäen massaa. Valokuvan rajapinnat niin taiteeseen kuin yhteiskuntaankin nousevat vahvasti esille. Myös Carl Victor Wingren (s. Hauras teos pohtii suhtautumista muutokseen. Perinteiden murtaminen sopii hyvin maisterinäyttelyyn, vaikka kaikki ei aina tuottaisikaan lopulta aivan tavoiteltua tulosta – ainakaan vielä. – Teokseni tuskin säilyvät ikuisesti orgaanisen materiaalin vuoksi. Teoksia voi kutsua myös installaatioiksi tai poikkitaiteellisiksi maalauksiksi, sillä menetelmä on poikkeuksellinen. Haluan tällä pohtia kuvien 17 kamera-lehti.fi. Espanjalainen Juan Couder (s. Kuvat niissä myös muuttuvat mutta erittäin hitaasti. Siitä tehdyille levyille Wingren on painanut valokuvia vedenalaisesta ympäristöstä käyttäen samanlaista menetelmää kuin tekstiilipainossa. 1998) on antanut syanotypialla pohjustetun lasilevyn reagoida orgaanisesti
Koulutusohjelmista samalle laitokselle siirtyvät myös kuvataidekasvatus ja englanninkieliset visuaalisen viestinnän, uuden median, pelisuunnittelun sekä nykytaiteen, kuratoinnin ja visuaalisen kulttuurin maisteriohjelmat. Edelleen voi suuntautua dokumentaariseen kuvaan, nykytaiteeseen tai akateemiseen tutkimukseen. tuottamisen nopeaa aikaperspektiiviä, samoin tallentamiseen ja arkistointiin liittyviä teemoja. Valokuva pääaineena siis säilyy, vaikka sen oma laitos lopetettiin. Valokuvan pääaineen maisteriopinnot lopetettu Valokuvataiteen oma laitos ja samalla maisteriohjelma siirtyi Aalto-yliopistossa syksyllä osaksi uutta taiteen ja median laitosta. Suuri yllätys muutos ei ole, sillä valoku18 KAMERA 2|2023
Valokuvaa opetetaan maisteritasolla myös Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa, Lapin yliopistossa on valokuvan sivuaine ja Tampereella on kuvajournalistinen koulutus. I?itguovssu, 2020-2022. Oppia saa siis korkeakoulutasolla halutessaan, mutta aloituspaikkoja on tietysti rajallisesti. Nähtäväksi jää, millainen vaikutus muutoksilla on. vataiteen opetusta on muokattu viimeiset kymmenen vuotta. Näin ajateltuna yhdistyminen on luontevaa, toisaalta valokuvan oma identiteetti ehkä heikkenee. Nyt toteutettu muutos korostaa valokuvan yhteyksiä muihin taiteenaloihin, ja kytkennät tieteen rajojenkin yli varmasti helpottuvat. Henkilökohtaisuus kuvan aiheena Itseään ja perhetaustaansa on kuviensa aiheena käyttänyt usea opiskelija. Toisaalta 19 kamera-lehti.fi. Carl Victor Wingren. Gloop, 2022. Lada Suomenrinne
20 KAMERA 2|2023
– En pyri realismiin, vaan värien käyttö kuvastaa enemmän elämänkatsomusta: elämää on luonnossa kaikkialla, maan päällä ja sen alla. Myöhemmin on joitakin tiedonmuruja kertynyt. 1995) pohtii saamelaista identiteettiään, joka näyttäytyy myös ristiriitaisena. Amerikassa ihmisiä kiinnostaa mitä kuvissa on, kun Suomessa ihmiset kysyvät miksi minulla on ne kuvat. Vaatii aina rohkeutta käsitellä henkilökohtaisia aiheita oli toteutus etäännyttävä tai dokumentaarisempi. Minua tämä kiinnostaa psykologisesta näkökulmasta. Löydettyjen kuvien käyttöön suhtaudutaan kulttuurisesti eri tavoin, Heinämäki kertoo. Syntyisin hän on Murmanskista Venäjältä. Kolonialismin vaikutukset näkyvät kulttuurissa edelleen, mutta on myös muita yhteisöön kytkeytyviä haasteita. Lähes koko ikänsä Nuorgamissa asuneena ja pohjoissaamen kielenkin oppineena hänellä on kuitenkin vahva saamelaisen kulttuurin rakentama minuus. Kuvat ovat käyneet läpi perusteellisen kuvankäsittelyprosessin ennen tulostamistaan. – Saamelaiskulttuurissa sukupuoliroolit ovat toisaalta melko jäykkiä. Lada Suomenrinne (s. – Tuntemattoman ihmiseen kuvaan liitämme tulkinnassamme omat toiveemme, pelkomme ja odotuksemme. Silmät ovat aina ensimmäinen kiintopiste, johon katsoja kiinnittää huomionsa. Olen kuvillani halunnut kyseenalaistaa tätä. Kielen hän oppi vasta aikuisena, mikä kuvastaa myös alkuperäiskansaan liittyviä vaiheita: hänen adoptioisänsä kuuluu sukupolveen, jolle saamen puhuminen oli esimerkiksi koulussa pois suljettua. Hän ei ole syntyperältään saamelainen, vaan hänet on adoptoitu kolmevuotiaana saamelaisen isän perheeseen. Documentation close up of Clepsydra 1, 2022. poikkeaa täysin siitä, miten katsotaan tutun henkilö kuvaa. Myös Berliinissä opiskellut Suomenrinne kuvasi aiemmin lähes pelkästään mustavalkoista, mutta uusissa teoksissa väri on tullut mukaan. Sitä voi käsitellä sekä dokumentaarisesti että niin sanottuna autofiktiona. Kuvat on punostettu käsityönä ja samalla henkilöiden katse korostuu. Oman perhetaustan pohdinta on tuottanut teoksia myös Katri Heinämäki. Graduaan antroposeenista – 1800-luvulla alkaneesta teollisuuden vaikutuksesta luontoon –kirjoittavalle on myös tämä aihe tärkeä. Hänen toisessa kotimaassaan Yhdysvalloissa katsojia askarruttavat erilaiset asiat. Kielen avulla Suomenrinne kertoo suhteen omaan kulttuuriin entisestäänkin syventyneen. Henkilökohtaisuus asettuu toisenlaisen asentoon Katri Heinämäen (s. – Ostin kaksi laatikkoa perhekuvia, enkä tiennyt henkilöistä mitään. Kun kuvissa 21 kamera-lehti.fi. Minulla on kuvissa ylläni osia sekä naisten että miesten perinteisistä saamelaisasuista. Saamelaiset eivät elä irrallaan muutakin yhteiskuntaa ja luontoa muokkaavista muutoksista. Ehkä sitä ei voi sanoa uskonnollisuudeksi, mutta ajattelu pohjaa luonnon kunnioittamiseen ja suojeluun. Minua kiinnostaa kuvien kautta muodostuva nostalgia, narratiivit tai tarinat. Juan Couder. Näyttelyn teoksessa on hänen internetistä poimimansa kuva tuntemattomasta teksasilaisesta naisesta, ja sen parina hänen omakuvansa. esimerkiksi vanhempien alkoholismin ja uskonnollisuuden pohjalta. 1980) tavassa käyttää löydettyjä kuvia. Se tietysti nykymaailmaa ajatellen kuitenkin yllättävän harva: minä on muussakin taiteellisessa työssä tärkeimpiä aikamme aiheita
Mari Hokkanen, Hatkat 2022. on vain vähän viitteitä ympäristöstä, on katsojan itse tavallaan luotava se omassa mielessään. (Kts. Aiemmin Hokkanen esiintyi usein itse valokuvissaan, jotka olivat kuin omituisten kohtausten lavasteita. 22 KAMERA 2|2023. – Minulle kuvat ovat faabeleita, siis vertauskuvallisia moraalisia tarinoita tai satuja yhteiskunnasta. Opiskelu on kuitenkin tuonut uutta tuoreutta tekemiseen. Kamera-lehti 2/2021). Kun puhutaan valokuvauksesta pääaineena, kamera on tietysti välineenä keskiössä. Iän myötä on syntynyt pohdintoja myös ihmisen elämänkaaresta ja siitä, mitä meistä jää muiden ihmisten muistoihin. Uusimmassa sarjassaan hän on tehnyt kolmiulotteisia asetelmia ja dioraamoja, joissa on hänen valokuviaan lähiöistä niin ulkomailla – kuten Teheranissa – ja täältä kotikonnuilta. Yhdeksäntoista tekijän näyttelyssä huomaa, kuinka tietty leikillisyys vapauttaa ilmaisua. Niiden ohessa on kiiltokuvia, ja kaiken taustana on hänelle tutusti voimakas yksi väri. Erilaisten ilmaisukeinojen hallinta on kuin vaihtelevien käyttötarkoitusten mukaisen käsityötaidon opettelua. Lama-ajan espoolaisessa lähiössä kasvaneelle aihe on läheinen. Maailmaa tarkastellaan siis monimuotoisesti paitsi kameran etsimen läpi, myös muiden kuvataiteen välineiden avulla. Rentous kokeilla ja epäonnistuakin voi avata jopa yhteiskunnalliseen tai poliittiseen aiheeseen kokonaan uuden perspektiivin. Kuvaajan täytyy myös haastaa itsensä ja välttää helppoja ratkaisuja – sellainen kunnianhimo on maisteriopiskelijoiden töissä tärkeimpiä yhteisiä piirteitä. Heinämäelle on karttunut työuraa muilta aloilta jo ennen valokuvan opintoja. Oppia ikä kaikki Mari Hokkanen (s. Hokkanen kehuu myös koulun tarjoamia mahdollisuuksia erilaisten välineiden käyttöön, opiskelukavereiden tuomaa inspiraatiota ja kokeneiden opettajien jakamaa osaamista. Tutkinto avaa erilaisia työmahdollisuuksia ja voi helpottaa apurahojen saamista. Minulle se on tuonut lisää valmiutta taiteelliseen ulosantiin, siis kirjoittamiseen mutta myös oman paikan hahmottamiseen taidehistoriassa. Töissäni aiheena ovat nyt köyhyys ja lähiöt. 1979) on parisen kymmentä vuotta useimpia opiskelukavereitaan vanhempi ja oli jo ennen maisteriopistoja ehtinyt luoda nimeä kuvataiteilija-valokuvaajana. – Suosittelen vahvasti opiskelua varttuneempanakin
ENSIMMÄINEN SUOMALAISEN valokuvan päivä järjestettiin vuosi sitten. klo 12–16. Se saavutti suuren suosion ja pian kävi selväksi, että kannatus päivälle on laajaa. Minkkinen tähdensi monen muun tavoin, että päivän tuli kuitenkin olla nimenomaan suomalaisen valokuvan juhlapäivä, ei yksittäisen valokuvaajan syntymäpäivän vietto. Yhdistys voisi olla mukana muun muassa mainostamassa näyttelyitä ja tapahtumia. Uusimpina jäseninä ryhmässä ovat Veera Semi ja Yki Hytönen. Päivän päätapahtumassa keskuskirjasto Oodissa tutkija Johanna Frigård kertoi valokuvaaja Emma Fockin työstä ja erikoistutkija Jukka Kukkonen Pielisten valokuvaajasuvun vaiheista. Vilkas keskustelu sai moderaattorit päättämään, että some-ryhmä säilytetään keskusteluja ideointipalstana samalla kun päivän käytännön suunnittelu ja toteutus aloitetaan. PÄIVÄN SIJOITTUMISESTA kalenteriin tuli monta ehdotusta, joista selvästi suosituimpana valittiin lopulta Signe Branderin syntymäpäivä 15.4. M A TT I K IN N U N EN K aksi vuotta sitten syntyi sosiaalisessa mediassa ajatus, että suomalainen valokuva ansaitsee vuosikalenteriin oman päivänsä, jonka merkeissä sitä voi juhlistaa. Aluksi mukana oli myös Liisa Huima, mutta hän on sittemmin jättäytynyt sivuun. Lisäperusteena oli päivän sijoittuminen kevääseen, jota pidettiin valokuvauksen kannalta suosiollisena vuodenaikana. TÄMÄN VUODEN Suomalaisen valokuvan päivän päätapahtuma järjestetään jälleen Oodissa 15.4. Tapahtuma sai jo varhaisessa vaiheessa kannatusta myös Valokuvataiteen museolta, Finnfotolta ja Suomen Kameraseurojen liitolta. Atlantin takaa keskusteluun osallistunut Arno Rafael Minkkinenkin puolsi valittua ajankohtaa vertaamalla Branderia Helsingin kuvaajana muun muassa Josef Sudekiin Prahan, Eugene Atgetiin Pariisin ja Berenice Abbottiin New Yorkin kuvaajana. Samoin toivomme että tapahtuman Facebook-ryhmässä ilmoitettaisiin jatkossakin tapahtumista sekä keskusteltaisiin laajasti valokuvauksesta Suomessa. Asioiden organisointia varten muodostettiin työryhmä, jossa aloittivat moderaattorit Matti Kinnunen ja Ralf Nyman sekä Stefan Bremer, Tuomo Manninen ja Ville Juurikkala. Siellä saadaan seurata ainakin Stefan Bremerin ja Ville Juurikkalan esityksiä rock-valokuvauksesta 1970-luvulta tähän päivään, ja Tero Kiikarin esitystä kaupunkinäkymistä ja niiden muutoksista Helsingissä eri aikakausina otetuissa valokuvissa. Suomalaisen valokuvan päivä 15.4.2023 23 kamera-lehti.fi. Suomalaisen valokuvan päivän työryhmä toivoo, että päivää vietettäisiin jatkossa ympäri Suomen. Valokuva-aktiivit perustivat päivää varten ryhmän Facebookiin huhtikuussa 2021. Tapahtuman taustalla toimii Suomalaisen valokuvan päivä ry, jonka kautta tuen hakeminen tapahtumalle helpottuu. Suomalaisen valokuvan päivällä on kotisivut osoitteessa www.valokuvanpaiva.fi Hyvää Suomalaisen valokuvan päivää, ja tervetuloa mukaan! Teksti YKI HYTÖNEN Kuvat MATTI KINNUNEN Tapahtuma juhlistaa suomalaista valokuvaa ja sen tavoitteena on laajentua valtakunnalliseksi
Enemmän oikeastaan hämmästyttää, että kuvia ei ole aiemmin nähty lukuun ottamatta hänen varhaisia matkareportaasejaan, kertoo Hannamari Shakya. K aapissa oli lajittelematon aineisto negatiiveja, pinnakkaisia, vedoksia. Ne kertovat kulttuurin monitoimimiehen hallinneen myös tämän välineen. Shakya on kuratoinut kuvista näyttelyn. Onneksi, Shakya nauraa, sillä muuten olisin ollut pulassa. Työryhmään on kuulunut kaikkiaan kolme henkilöä. Kirjan kokoaminen on ollut sen rinnalla oma usean henkilön projektinsa. Donner menee rohkeasti tilanteisiin ja löytää kiinnostavia kohtaamisia. – Kuvissa on taitavaa ratkaisevan hetken hallintaa, missä on vaikutteita klassikkokuvaajilta. Nopeasti oli ollut havaittavissa, että käsissä on monella tavalla poikkeuksellinen kokonaisuus. Vaikutteiden keräilijä Perinteikkään kulttuurisuvun vesana Jörn Donner (1933–2020) oli kerännyt jo lapKOSMOPOLIITIN KATSE Jörn Donnerin jäämistöstä löytyi valtava määrä valo kuvia. Edessä oli kuitenkin suuri urakka sen järjestämisessä ja läpi käymisessä. Kiinnostavimpia ovat varhaiset matkakuvat, joista on koottu näyttely ja kirja. Monessa kuvassa näkyy elokuvamainen katsomisen tapa. Hetken hallintaa Hän on käynyt läpi kaikki kuvat, peräti 35 000 ruutua. Teksti TERO MIETTINEN Kuvat JÖRN DONNER 24 KAMERA 2|2023. – Ei Donnerin taitavuus valokuvaajana ole sinänsä yllätys. Määrä on tosin arvio, ja ennen kuin Shakya kokeneen dokumentaristin silmin pääsi paneutumaan aineistoon se oli jo luetteloitu ja järjestetty. Varhaisimmat kuvista ajoittuivat 50-luvun alkupuolelle
Ne kiehtoivat häntä kyllä, mutta eräänlaisena tutkimuskohteena. Belfast, Pohjois-Irlanti 1959. Matkojen pohjalta syntyi reportaasikirjoja, kuten kansainvälisestikin huomioitu läpimurtoteos Berliini-raportti (1958), Raportti Tonavalta (1962) ja myöhemmin vielä Maailmankirja (1968). Matkoilta lähettämissään kirjeissä Donner purkaa myös ahdistustaan. Toimittajana hän tapasi elokuvan vaikuttajia, näyttelijöitä ja ohjaajia, ja myös kuvasi heitä, esimerkiksi ohjaaja Luchino Viscontin jo vuonna 1951. Kuvia kertyi samalla runsaasti. Elokuvat veivät Donnerin Ruotsiin, ohjaamaan ja kirjoittamaan niistä kriitikkona. Nuoruuden vahva vasemmistolaisuus myös näkyi siinä, ettei hän varsinaisesti viihtynyt rikkaiden suihkuseurapiireissä. Ihmisten Helsinki (1961) oli tuttua yhteistyötä; Donner kirjoitti ja K-G kuvasi ajan tunnelmia molemmille rakkaasta kaupungista. Kyse ei siis ollut mistään rikkaan perheen pojan huvittelusta. Alku ohjaajana oli tymäkkä: Venetsian elokuvafestivaalien pääpalkinto esikoisohjaajien sarjassa. Donner kirjoitti esikoiskirjansa jo ylioppilasikäisenä. sesta saakka monenlaisia vaikutteita, joita hän jalosti ja kyseenalaisti koko elämänsä. Katukuvaus vaatii aikaa ja sitä Donnerilla pitkäkestoisilla matkoillaan oli kylliksi. Aikaa oli kulunut myös kirjoituskoneen ääressä, sillä esikoisnovellien jälkeen oli ilmestynyt jo kymmenen muuta kirjaa. Donner olikin matkustellut 50-luvun lopulla runsaasti, viettänyt ulkomailla pitkiä jaksoja. Elokuva ylipäätään oli näiden nuorten miesten intohimo. Syyskuinen sunnuntai (1963) menestyi hyvin lippuluukuillakin. Levoton mieli ajoi aina uudelleen liikkeelle ja lentokoneen siivin kaukaisiin kohteisiin. Levoton mieli ja matka maailmalle Jo muutamaa vuotta aiemmin K-G oli suositellut ystävälleen matkakumppaniksi Leica M3:sta. Lehtien reportaasimatkoilla lennot saatettiin maksaa, mutta Donner joutui kyselemään juttupalkkioidensa perään tai pyytämään kotipuolesta rahaa varojen ollessa tiukoilla, Shakya tähdentää. Kun matkalla oli mukana joku toinen, esimerkiksi avovaimo Harriet Andersson, on suhtautuminen kuvaamiseen ollut varmaankin ymmärtäväis" Kuvissa on taitavaa ratkaisevan hetken hallintaa." KOSMOPOLIITIN KATSE New York, USA 1966. 25 kamera-lehti.fi. Ja tietysti elokuvaohjaaja vietti aikaansa Hollywoodissa Los Angelesissa ja New Yorkissa tavaten alan ihmisiä. Yksin reissatessa kamera on kaveri, muistikirja ja ilmaisuväline. Jörn Donner/Donner Productions. Matkat suuntautuivat Euroopan lisäksi siis myös Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan. Nuori Donner aloitti vähän myöhemmin kriitikkona Elokuvaaitta -lehdessä ja matkusti alan tapahtumiin kuten Venetsian festivaaleille. Vasta 17-vuotias K-G oli kuitenkin jo taitava kameran käsittelijä, sillä oppia oli tullut isä-Rafaelilta, tunnetulta valokuvaajalta. Kiinnostus etenkin eurooppalaisen sivistyksen laajaan kirjoon on myös valokuvissa vahvasti esillä. Buenos Aires, Argentiina 1968. Kolme vuotta myöhemmin hän ohjasi ensimmäisen lyhytelokuvansa Helsinki herää (1954), jonka kuvasi hänen ystävänsä Karl-Gustav Roos. – Matkailu on ollut kuitenkin monelta osin askeettista
Oli hän silti tyytyväinen siihenkin osaan elämässään. Ne olivat Donnerin vahvuudet valokuvaajana. Hän oli kuitenkin antanut kirjoihin menneitä kuviaan varten tarkkojakin ohjeita esimerkiksi sävyjen jyrkkyydestä vedostamisessa. Shakyan mukaan Donnerilla oli jo varhain kypsä kuvallinen ote, eikä se juuri muuttunut – tai ainakaan näyttelyyn valittujen kuvien reilun viidentoista vuoden jaksolla. Näyttelyyn niistä päätyi noin puolet, kirjaan vähemmän. Elokuvaohjaajan kokemuksella hän tiesi, mikä toimii. Ennen kaikkea niitä kuitenkin hallitsee kosmopoliittisen flanöörin, kuljeskelijan, utelias katse ja terävä havainnointi. Vedoksia oli vähän, ja osa aineistosta oli vaurioitunut. Kuva voi olla erinomainen, vaikka tarkennus ei ole täydellisen terävä tai valotus virheetön. Kiinnostus kuitenkin polveili niin laajalle, ettei yhteen asiaan keskittyminen tyydyttänyt. Eittämättä Donner olisi pärjännyt loistavasti myös valokuvaajana. Itse ajattelen, etteivät kirjallisuus, elokuva ja valokuva ole kovin kaukana toisistaan. Mikään perfektionisti hän ei kuitenkaan ollut. Jätimme mahdolliset kuvien puutteet näkyviin. Jörn Donner/Donner Productions. Lomailun ja vakavan kuvaamisen yhdistäminen ei yleensä onnistu. Viimeisessä hänestä tehdyssä haastatteludokumentissa Jörn Donner totesi uraansa arvioidessaan, että hänestä olisi voinut tulla erinomainen elokuvaohjaaja. Kun Donnerin laajasta kuvajäämistöstä oli päätetty valita kirjaan ja näyttelyyn juuri 50ja 60-lukujen matkakuvat, Hannamari Shakya esivalitsi niistä noin 400 kuvaa. 26 KAMERA 2|2023. Kyltymätön ilmaisun tarve Valotukset, syvyysterävyyden hallinnat ja monet muut tekniset seikat ovat valituissa kuvissa kuitenkin useimmiten kohdallaan. – Kuvat eivät välttämättä ole teknisesti virheettömiä, mutta se onkin usein yliarvostettua. Hän on itse juuri palannut Japanista, jossa reissasi tyttärensä kanssa ja kohtasi itse saman pulman. Epätäydellisyys on kiehtovaa, ja sen vaaliminen oli yksi tärkeimmistä kuvavalintojani ohjanneista päätöksistä. Nuorempana herkkyys arvostelulle oli hillinnyt Donnerin halua saattaa kuviaan julkisuuteen kirjojaan enempää. Hän ei pitänyt itseään todellisten valokuvan taitajien veroisena. " Yksin reissatessa kamera on kaveri, muistikirja ja ilmaisuväline." Buenos Aires, Argentiina 1968. Tunnelma ja sommittelu ovat tärkeämpiä. Herkkä arvostelulle Ennen kuolemaansa Donner oli itsekin ollut innostunut kokoamaan kuviaan jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi. Alustavaa lajitteluakin hän oli tehnyt. tä, Shakya arvelee. – Suurin osa kuvista on vedostettu negoista, koska se oli paras ja oikeastaan ainoakin mahdollinen tapa. Samaa luovuutta niissä kaikissa toteutetaan ja ne inspiroivat toisiaan, Shakya muistuttaa. – Ilmaisun halu ja tarve on ollut suuri. Ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista päättää, millainen kuva negasta tehdään
klo 10–18. Kameraseura ry:n kurssit Helsingissä ovat kaikille avoimia. klo 10-14 + su 10.9. Käydään väriavaruudet ja profiilit, muttei unohdeta tärkeintä: puhuttelevaa valokuvaa, jonka sisällön haluat parhaaseen kuosiin. Käytämme tulostustöihin ja harjoituksiin Kameraseuran Epson SC-P800 -pigmenttiväritulostinta (maksimikoko A2), joka on Kameraseura ry:n jäsenten käytettävissä myös kurssin jälkeen. Makromaailman tavoitat kännykälläkin tai voit käyttää nykyistä järkkäriäsi. klo 18–21 + la 16.9. Ohjelmassa löytyy paljon kursseja eri tasoisille valokuvauksen harrastajille. Tutustu kursseihin netissä: kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus KI RS I M A C KE N ZI E STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET La 9.9. Opi, miten tietokoneen näytöllä oleva kuva taipuu näyttäväksi tulosteeksi. 48,00 € 95,00 € MAKROKUVAUS Su 17.9. paperiarkin tai kangaspalan. Saat eväitä luovaan lähikuvaukseen ja vinkkejä monipuoliseen kuvauskalustoon ilman kalliita investointeja. klo 11–17. Syanotypia on 1800-luvun jalovedostusmenetelmä: kaksi rautasuolaa yhdistämällä valmistamme valoherkän emulsion, jolla herkistämme esim. + su 5.11. klo 10–16. 32,00 € 65,00 € NÄYTTELYTULOSTAMISEN KURSSI La 4.11. klo 10–18. Kurssin vetäjä Timo Ripatti. Kurssit pidetään pienryhmissä Kameraseura ry:n toimitiloissa Helsingissä – Kaapelitehtaalla, Runeberginkadulla ja Hietalahdenkadulla. klo 11–20 + su 22.10. Alennukset: Kamera-lehden tilaajat sekä Kameraseura ry:n ja SKsL:n jäsenet 15 %, alle 25-vuotiaat 50 %. kasvin lehtiä. Kurssin vetäjä Timo Ripatti. klo 11–17. Kurssin vetäjä Reino Havumäki. Sinulle, joka hallitset jo kamerasi peruskäytön, mutta et ole vielä kuvannut studiossa. klo 10–16. Kurssin vetäjä Reino Havumäki. SYKSYN 2023 VALOKUVAUSKURSSIT Syksyn ensimmäiset kurssit nyt myynnissä – varaa paikkasi ajoissa. Kameraseura ry:n jäsenillä on kurssin jälkeen käyttöoikeus seuran studioon. Matalan kynnyksen kurssi: et tarvitse edes kameraa – lähtökohdaksi sopii esim. Luento – kuvausretki – palautetta – vinkkejä kuvankäsittelyyn palkitun taiteilijan, rakastetun opettajan Kirsi MacKenzien ohjauksessa! 74,00 € 148,00 € DIGIKAMERA TUTUKSI Su 29.10. Kurssi sopii aloittelijoille. 48,00 € 95,00 € KIRSI MACKENZIEN MAISEMAKUVAUSKURSSI La 21.10. Kurssilla käydään läpi tärkeimmät tekniikat, valaisua unohtamatta. + la 7.10. Opit ymmärtämään kameran tärkeimpien asetusten merkityksen siten, että voit itse vaikuttaa lopputulokseen etkä ole aina pelkän automatiikan armoilla. Muokkaamalla kuviasi jälkikäsittelyssä voit korjata pieniä virheitä tai nostaa kuvasi uusiin sfääreihin nopeasti ja vaivattomasti. Kurssin vetäjä Johanna Friskberg. Kurssin vetäjä Johanna Friskberg. 32,00 € 65,00 € LIGHTROOMIN PERUSTEET Su 1.10. 74,00 € 148,00 € Lahjavinkki valmistuvalle! 27 kamera-lehti.fi. 74,00 € 148,00 € SYANOTYPIA PERUSKURSSI Pe 15.9. klo 10–17. Kurssi ensimmäisen digitaalisen järjestelmäkameransa ostaneille. kännykkäkuva, tai voit käyttää aineksina esim. Kuvien tuonti ohjelmaan – järjestely ja hakusanat – perussäädöt – tallennus jatkokäyttöä varten
| Galleria West: B-porras 2. Uusi päätoimipisteemme löytyy nyt Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksesta Helsingissä. Voit myös käyttää/vuokrata edullisesti seuran omaa studiota ja keikkasettiä, pimiötä sekä digityöhuoneen kuvankäsittelyohjelmia ja tulostimia. 28 KAMERA 2|2023. PANEELIKESKUSTELU Alastomuus valokuvassa. krs K A M E R A S E U R A N P I M I Ö : Runeberginkatu 36 | STUDIO: Hietalahdenkatu 5 MA 17.4. klo 12-17, Eerikinkatu 46 KIRPPUTORI muuttosiivouksessa ylijäänyttä tavaraa (tekniikkaa, huonekaluja, valokuvauskirjoja, toimistotarvikkeita ym.) KAIKILLE AVOIN, TERVETULOA! TI 18.4. PERSONA Henkilökuvausta pienryhmissä sisällä ja sään salliessa ulkona. GALLERIA-RYHMÄ Vierailu Fiskarsiin TI 16.5. Jäsenenä voit vapaasti kiertää kaikissa kerhoilloissa (2023 jäsenmaksu 120 €). krs. Kaapelitehdas AVOIMET OVET klo 14-17 KAIKILLE AVOIN, TERVETULOA! TUPAANTULIAISET klo 17-21 Kameraseuran toimihenkilöt esittäytyvät -näyttelyn avajaiset. NATURA Luontoja ympäristö kuvaa THU 27.4. Lisäksi Hanna Råstin antamien ennakkotehtävien mukaan tehdyt AV-ohjelmat. 15.–16.4. TI 25.4. TEKNIIKKAILTA TO 11.5. KAIKILLE AVOIN, TERVETULOA! KE 17.5. PIMIÖRYHMÄ Teemana Pinhole T arjoamme luentoja ja työpajoja, joita pitää laaja kirjo alan huipuosaajia. Kameraseura ry muutti Kaapelitehtaalle PE 14.4. TEEMA Kuvakilpailu: Kaupunkitila LA 13.5. Kameraseura ry:ssä on lähes tuhat jäsentä, joille tarjoamme yhteisen tilan harrastaa, oppia ja keskustella valokuvauksesta. Opastamme mal lien kanssa työskentelyä sekä valaistuksen hallintaa erilaisissa olosuhteissa. LA 6.5. TO 20.4. | Kerhoja kurssitila: B-porras 4. OPINTOKERHO Syväterä vyyden käyttö MA 24.4. LAUANTAIKAMERAT Vierailu Tallinnan Fotografiskaan KE 10.5. krs. HELSINKI ENGLISH CAMERA CLUB a space to learn, make new friends, network, and have fun TI 2.5. NÄYTTELYKUVAAJAT Harkitsetko osallistumista kansainvälisiin valokuvakilpailuihin tai näyttely toimintaan. AV-ILTA vieraana sairaala elämää dokumentoinut valokuvaaja ja lääkäri Tuomas Aho. Jäsenenä saat myös pääsyn Kamera-lehden laajan näköislehtiarkistoon. MAISEMAKUVAAJAT Kuvausretki LUE LISÄÄ: kameraseura.fi Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki KAMERASEURAN TOIMISTO: C-porras 5
Resursseja tulee myös miettiä realistisesti. Hänen teoksiaan on nähty useissa yksityisja ryhmänäyttelyissä, kotimaassa ja ulkomailla. ANNI HANÉN (annihanen.com) https://kameraseura.fi/kerhot/av-ilta/ Intuitiivista suunnitelmallisuutta Teksti KRISTIINA SIEVI-KORTE Kuva KAISA KARHU 29 kamera-lehti.fi KAMERASEURA K A IS A K A RH U. Lisäksi hän toimii kuraattorina ja mentorina. Vai halutaanko ilmaista itseä luovasti. Tarinoita on eri tyyppisiä. Päässä pyörii loistava idea, mutta millä tavalla edetä kohti haluttua lopputulosta. Helsingin Kameraseuran AV-ilta kutsui Anni Hanén opastamaan, miten saatella luova projekti lentoon. Ja kolmanneksi listataan viidentoista minuutin ajan asioita, joista itse pitää ja joita arvostaa. – Tarinan tyylivalinta määrittää melko pitkälti myös kohderyhmän, Hanén huomauttaa. PROJEKTIN AIHEEKSI Anni Hanén suosittelee valitsemaan jotain itseä kiinnostavaa ja tuttua. – On tutkittu, että ihminen aliarvioi aikaresurssejaan likimain kaksikymmentä prosenttia. Luovan projektin suunnitteluvaiheessa hän kannustaa tekemään kolme tehtävää, joista on apua sisällön valinnassa: Ensimmäiseksi tulee valita omista kuvista ne, jotka resonoivat itsessä ja tuntuvat tärkeiltä. – Tämä voi kuulostaa turhalta, mutta on hämmentävää miten listatut asiat lopulta näkyvät valmiissa projektissa. Ehkä tavoitteena on vain tallentaa av-tekniikan keinoin jokin tapahtuma. HELSINGISSÄ asuva Anni Hanén opettaa valokuvaamista. Hän muistuttaa, että jokainen luova projekti kertoo myös sen tekijästä, hänen arvoistaan ja siitä mitä tekijä pitää tärkeänä. Ne voivat olla tulkinnanvaraisia, henkilökohtaisia, dokumentaarisia tai fiktiivisiä. AV-ESITYKSET ovat aina tarinallisia. Aiheen tulisi olla alkuvaiheessa kompakti, jonka voi vasta matkan varrella antaa laajentua. Teen näitä listoja aika ajoin itsekin, hän kertoo. Hän tekee myös valokuvapohjaista grafiikkaa syväpainomenetelmällä vedostaen ja siirtää valokuvaa myös keramiikalle. Ihan ensimmäiseksi Anni Hanén suosittelee pohtimaan projektin lähtökohtaa ja innostuksen syytä, miksi juuri tämä projekti halutaan tehdä: – Onko lähtökohtana vaikkapa tekniikan oppiminen tai jonkin muun oppiminen. Seuraavaksi valitaan jonkun toisen kuvia ja mietitään, mikä niissä kiehtoo ja miksi. P ROJEKTIN alku saattaa tuntua kaaosmaiselta. Esityksensä lopuksi hän kiteyttää, että projekti on yhtä kuin suunnitelmallinen työskentely intuitiivisuuteen luottaen ja kehottaa unohtamaan liiallisen itsekritiikin. Vastaus määrittää sen, minkä tyyppistä projektia lähdetään tekemään, Hanén ohjaa alkuun. Olen joutunut toteamaan tämän väitteen oikeaksi, Hanén naurahtaa
Lokakuussa 2022 kuvattu. 13-vuotiaana alkanut valokuvausinnostus on johdattanut Niko Laurilan harrastuksen kautta unelma-ammattiin. Luonto on yrittäjälle tärkein energian lähde. Teksti KATARINA BOIJER Kuvat NIKO LAURILA Valokuvauksen monitaituri Niko Laurila Ruskaretkellä Turun Ruissalossa. 31 kamera-lehti.fi
– Samaisena vuonna opiskelutoverini vinkkasi hyvästä järjestelmäkameratarjouksesta, ja niin ostin D5100:n kuvaamisen harjoitteluun ja fiilistelyyn. Kotisivu: nikolaurila.fi Facebook: Niko Laurila Photography Instagram: @niko.laurila Uusi kevät vihreys puhkeamassa koivikossa. Päätin silti toteuttaa unelmani, olinhan vasta 22-vuotias. Joulukuussa 2022 kuvattu. Alussa myin ilmakuvauspalveluita Ilmavaltiaat -yritysnimellä. Laurila kävi kuvaamassa muutamille asiakkaille, joita hän oli saanut sähköpostien avulla kontaktoitua, ja tarjoutui kuvaamaan ilmaiseksi, koska hänellä ei ollut vielä antaa suosituksia. Jouluaaton yönä revontuliretkeltä, -32 asteen pakkasessa Enontekiöllä. – Perustin toiminimen vuonna 2015. Nykyään seuraajiani on 73 000. Opettaja ei tosin uskonut, että pelkästään ilmakuvilla syntyisi kokopäivätyötä. Vapaa-aika kului maisemakuvia ottaessa. – Vuonna 2015 perustin Facebookin Niko Laurila Photography -sivun, jonne tuli alle viikossa tuhansia tykkääjiä, ja se antoi intoa kuvaamiseen. Ilmakuvauksella oli kuitenkin jonkin verran kysyntää, koska se oli alalla uutta. Täysin uuden kipinän kuvaukseen hän sai vuonna 2013 päästyään kokeilemaan kauko-ohjattavaa dronea. Tein yrityksestäni kouluun opinnäytetyön sekä työssäoppimisen, joten sain opettajalta neuvoja ainakin yrittäjyyteen. L aurila opiskeli Haaga-Heliassa liiketalouden tradenomiksi, jossa tarjottiin myös Start Up School -ohjelma. T eini-iässä Niko Laurila innostui hetkien tallentamisesta. Laurilan palkka meni lähinnä kaluston päivittämiseen, ja sisimmässä paloi intohimo tehdä valokuvausta työkseen. – Digipokkarit olivat juuri tulleet markkinoille, ja valokuvaus pysyi rakkaana harrastuksena vuosikausia. 32 KAMERA 2|2023. – Paljon oli opeteltavaa, sillä aloitin yrityksen tyhjästä ilman valokuvausalan koulutusta. – Sen jälkeen palveluni laajenivat nopeasti myös Niko Laurila, vuonna 1992 syntynyt porvoolainen valokuvaaja ja yrittäjä. Näin sain valmiin paketin uppoutua syvemmin kuvaamisen maailmaan. Valmistuin Haaga-Heliasta vuonna 2016, ja jatkoin yrittäjyyttä sitkeästi, vaikka ensimmäinen vuosi olikin haastava. – Olin luovan myynnin kesäkurssilla, ja siellä lennätettiin dronea. Hurahdin täysin saman tien, hän muistelee. Huhtikuussa 2022 kuvattu
Laurilan kauppa sijaitsee paraatipaikalla Joki kadulla, ja hänellä on myös nettimyyntiä. Drunken sauna Kirkkonummella Tampaja-järvellä. Ettei tekeminen kesken loppuisi, Laurila on perustanut nettiin tänä vuonna lähinnä ammattilaisille suunnatun kameravuokraamon. Myöhemmin palveluihin tulivat mukaan myös Matterport 3D -virtuaalikierrokset. Lisäksi hän oli vuokrannut hyllypaikkoja paikallisilta käsityöläisliikkeiltä. Ainutlaatuisten valokuvatuotteiden lisäksi tarjolla on niin sammutuspeittoja maisemakuoseilla kuin Porvoo-aiheisia sateenvarjojakin. Tunnelmallisista postikorttikuvista teetettiin myös julisteita, joita Laurila myi Porvoon joulumarkkinoilla. Marraskuussa 2022. Kun erilaisia tuotteita oli tarpeeksi, hän keräsi rohkeutta, ja vuonna 2021 vihdoin avasi liikkeensä, kun koronan myötä eräs liiketila vapautui. – Kameran voi vuokrata postitse, ja toki se onnistuu myös kivijalkakauppani kautta. K un Laurila oli saavuttanut Facebookissa 10 000 tykkääjän rajan, hän mietti kuinka maisemakuvia saisi parhaiten kaupaksi. Kesäkuussa 2020. Erityisen suosittuja tuotteita ovat valotaulut, joissa seikkailee erilaisia maisemia. Kuvattu syyskuussa 2022. Arkkitehtuuria Helsingistä. 35 kamera-lehti.fi. maantason kuvaamiseen valokuvin ja videoin. – Myynti kasvoi hiljalleen muihinkin tuotteisiin, ja minulla oli kova into kehittää uutta koko ajan. Ylämaankarjaa Porvoon Sikosaaresta. – Tuntui uskomattomalta, että pystyin tekemään harrastuksestani työn. – Aloin tehdä postikortteja ja myydä niitä paikallisiin liikkeisiin. Olen asunut Porvoossa aina, ja oli mukava tehdä kotikaupungistani uudenlaisia kortteja turisteille. Yritysidea syntyi siitä, kun kamerakalustoni on laajentunut vuosien ku” Tuntui uskomattomalta, että pystyin tekemään harrastuksestani työn.” Sivu 31 Juhannusaaton auringonnousu Vanhassa Porvoossa, 2022. Toki virheitä sattui, kun nuorena yrittäjänä aloitin, ja huomasin myös että kaikkiin asiakkaisiin ei saisi sinisilmäisesti luottaa, hän kertoo. Laurilan yksi unelmista oli saada ikioma kivijalkakauppa vanhaan Porvooseen, vaikka haave tuntuikin kalliilta ja vaikealta toteuttaa
Laurila on valittu Vuoden Porvoolaiseksi vuonna 2018, ja yrittäjyydestään hän on pokannut Uudenmaan Nuori Yrittäjä-palkinnon vuonna 2020. Reine Lofooteila. Tänä talvena Kilpisjärven reissuja tulee kaksi. Kesäkuu 2022. Se lataa omia akkujani, ja on mukavaa päästä jakamaan taltioituja kuvia muillekin. Heinäkuu 2022. Kesäkuu 2022. L aurilaa viehättää luonnon monipuolisuus ja erilaiset vuodenajat. Järeään videotuotantoon löytyy runkoja, sekä valoja äänikalustoa ja videotarvikkeita, hän kertoo. Siellä kuvasin häät tunturin laella. Kutsunkin jo autoani Aurora-konttoriksi! hän nauraa. Ympärilläni on rauha ja hiljaisuus. – Vuonna 2021 halusin laajentaa kuvausalueita, joten ostin oman matkailuauton. Luonto on ollut Laurilalle aina paikka rauhoittua. Häitä olen ikuistanut myös esimerkiksi Italian Toscanassa sekä Ranskassa pienessä kylässä. Väliin mahtuu hienoja järviä, harjuja, Keltainen talo Lofooteilta. Nikoneilla aloitin, ja ne ovat pysyneet vahvasti mukana. Karavaanarielämä on vienyt täysin mennessään. Määränpääni on vapaus, ja voin yöpyä vaikka revontulien alla. K uvaaminen on vienyt Laurilaa moniin kiinnostaviin paikkoihin. Taas oli yksi unelmistani toteutunut, kun sain matkailuauton hankittua luontokuvauksen ja työni tueksi. – On ihan huikeaa mihin paikkoihin olen päässyt. 36 KAMERA 2|2023. Itäinen Pitkäkatu Porvoossa. luessa hurjasti, enkä itse ehdi niitä kaikkia käyttää, tai niille ei ole jokapäiväistä tarvetta. – Jos oma suosikkini kaikista käyttämistäni kameroista pitäisi valita, niin se on Nikon Z9, ja näitä minulla onkin ahkerassa käytössä kaksin kappalein. – Kun päivisin kuvaan asiakkaille, kuten ympäri vuoden tulee tehtyä, niin sen jälkeen on nautinnollista päästä näkemään auringonlasku, tähtitaivas tai kuun valo. – On tärkeää suojella Suomen luontoa, jotta se säilyisi tuleville sukupolville. Ja kuinka meiltä löytyykään erilaista maisemaa, kuten Porvoon Emäsalo, Hangon hiekkarannat ja Lapin tunturit. Vuonna 2018 kuvasin Kroatian Dubrovnikissa kolme päivää kestäneet häät, eikä kotoinen Kilpisjärvikään pistänyt huonommaksi. Tänä vuonna kokeilen myös Hasselbladia. Vuokrata voi myös harvinaisempia linssejä, kuten esimerkiksi 600mm f4 tai 800mm f6.3. Nykyään teen Suomi kuvina -blogisarjaa, joka tarkoittaa, että käyn joka kuukausi retkellä matkailuautollani. Omia näyttelyitä Laurila on pitänyt niin Euroopassa, Venäjällä kuin Afrikassakin. Ja oma nimenikin siinä on! Nikon Nikon! Mutta laukusta löytyy myös esimerkiksi Sony A1 ja muita Sonyja, Canonia ja GoProta
” Jos oma suosikkini kaikista käyttämistäni kameroista pitäisi valita, niin se on Nikon Z9. ”
Itse en koskaan lähde mihinkään ilman kameraa. Mielestäni hyvää kuvaa ei tule, jos ei lähde rohkeasti reissuun ja ota kameraa esille. 39 kamera-lehti.fi. Maisemien lisäksi kannattaa haastaa itseään, ja kuvata esimerkiksi tuoteja ihmiskuvia, hän muistuttaa. Keskipäivällä valo on kova, joten kannattaa mieluummin kuvata esimerkiksi aamun kajastuksia, auringonlaskuja tai kuunvaloa. – Työpäiväni voivat venyä jopa 16-tuntisiksi, joten luonnossa oleminen on tärkeää hyvinvointini kannalta. Hyvän luontokuvan Laurilan mielestä tekee se, kun saa ikuistettua luonnonvoimia tai villieläimiä. tuntuu, että vielä on niin paljon kokematta ja näkemättä, ja koko ajan sitä janoaa nähdä uusia paikkoja. Viime talvenakin tein Kolille kolme matkaa ennen kuin auringonnousu oli kohdillaan. Onnistunut kuva ei ole kalustosta kiinni, vaan nykyajan puhelimillakin voi saada laadukkaita nappiotoksia. Koitan varata itselleni aikaa, vaikka viikon matkailuautoreissun, jolloin myyn asiakkaille ei-oota! Kesäviikonloput kyllä menevät yleensä häitä kuvatessa. Myös jylhä Pohjois-Norja on yksi ikisuosikeistani. Ole rohkea ja oma itsesi! – Valokuvaaminen on ikuinen matka oppia ja kehittyä, ja se on aivan mahtava polku! hän päättää. Aseta tavoitteita, jolloin alat luontaisesti kulkemaan niitä kohti, ja äkkiä huomaatkin, että oletkin saavuttanut unelmasi. Aina tulee joku sanomaan, että tuo ei sitten varmasti toimi, ja tee näin ja näin. Koskaan ei tiedä, jos vaikka kaunis sateenkaari ilmestyy nopeasti eteen. – Ei pidä lannistua, eikä uskoa kaikkia neuvonantajia. Hänen oma lempikuvansa tällä hetkellä on kuva, jossa hän on revontulimyrskyssä lyhty kädessä. Oma onnistunut revontulikuva Laurilalta syntyi jouluaattona -32 asteessa Enontekiöllä. Keli voi vaihtua nopeasti, ja aina suunniteltu kuva ei onnistu ensimmäisellä tai toisella reissulla. Siinä on luontokuvaamisen suola. Syyskuu 2021. – Pyrin aina saamaan kuviini hyvän energian, ihania värejä ja fiiliksiä. Kaupan avajaisista tunnelmaa 24.4.2021. Toki sääennusteita, pilvikarttoja ja revontuliennusteita on hyvä seurata. Neitokainen syysväreissä Kittilässä. saaristoa... – Koskaan ei voi tietää minkälaisia kuvia tulee, kun lähtee retkelle, ja luonto osaa aina yllättää. Minulla on tarve päästä luontoon säännöllisesti. Virheistä oppii aina, ja ne kehittävät sinua. Mutta tee sitä mikä tuntuu hyvältä ja katso mihin se johtaa. N iko Laurila kannustaa nuoria yrittäjiä ponnistelemaan haasteista huolimatta eteenpäin
Teksti ja kuvat TIMO RIPATTI Tamron 50-400mm Monipuolinen 40 KAMERA 2|2023. Sony A7r III, 1/8 s, f/4,5 ja 6,3, ISO 800 OBJEKTIIVITESTI Kahdeksankertaisella zoomauksella varustettu Tamron sopii luontokuvaukseen ja urheilutapahtumiin. Sen lisäominaisuuksiin kuuluu makrotasoa lähentelevä kuvautumissuhde
Materiaali on iskunkestävää ja metallirakenteeseen verrattuna myös kevyttä. Sama aihe kuvattuna 50 mm ja 400 mm polttoväleillä, niiden lyhyimmillä tarkennusetäisyyksillä. Fyysistä rajoitusta käyttämiselle ei ole, mutta yhdistelmän optinen laatu ei olisi riittävä. Preparoitu merihevonen on 6,5 cm korkea. Malli: Sanni. Objektiivia on saatavana pelkästään Sony E -sovitteella. Ainoastaan koko ja paino mietityttävät. Polttovälialueensa puolesta Tamron 50hinta-laatusuhde zoomauskerroin lähikuvausominaisuus ei jalustakiinnitystä vakiona koko ja paino Valotukset 400 mm ja 50 mm polttoväleillä, samalta kuvausetäisyydeltä. Sonyn telejatkeita ei voi käyttää tämän objektiivin kanssa – eikä muidenkaan valmistajien. Suositushinta on 1489 euroa. 400 mm polttovälillä on lähin tarkennusetäisyys 150 cm, ja kuvautumissuhde on silloin 1:4. Sen paino on 1155 grammaa. Suodinkierteen halkaisija on 67 mm. N yt testattu objektiivi julkistettiin syyskuussa 2022, ja se kuuluu sarjaan zoomeja, joita Tamron valmistaa Sonyn peilittömiin kinokoon kameroihin. Maailmanlaajuisesti on ainoastaan videokäyttöön valmistettu vielä venyvämpiä vaihto-objektiiveja. Etäisyysasteikkoa ei ole, ei myöskään terävyysalueasteikkoa, koska tarkennusrengas on suunniteltu vapaasti pyöriväksi ilman mekaanista välitystä. Kuvaus jalustalta, valaisu kahdella akkusalamalla. Kuvaus jalustalta ilman kuvanvakaajaa, valaisu kahdella TTL-akkusalamalla. Zoomauskerroin on tasan 8x, kun telezoomien zoomauskertoimet ovat tavallisesti luokkaa 3-4x. Sen pituus on kuljetusasennossaan 183 mm, ja pisimmälle polttovälille zoomattuna se kasvaa tuosta mitasta seitsemän ja puoli senttiä lisää. Tamron markkinoi objektiivia muun ohessa matkakäyttöön. Tarkennusmoottorina on VXD1lineaari moottori (Voice-coil eXtremetorque Drive), joka valmistajan mukaan tottelee aikaisempaa paremmin kameran tarkennusjärjestelmää, kuten silmäntunnistusta ja pääkohteen seurantaa. Kuvauspaikka: Musiikkitalo, Helsinki. Tarkennus tapahtuu objektiivin sisällä, eikä näy Sony A7r III, 1/100 s, f/4,5 ja 6,3, ISO 400 41 kamera-lehti.fi. 400mm f4.5-6.3 Di III VC VXD on toistaiseksi ainutkertainen Sonyn peilittömille kameroille. Kaksi linssiä on asfäärisiä, yksi hybridi-asfäärinen (linssin molemmat pinnat poikkeavat pallopinnasta), kolme linssiä on alhaisen värinhajonnan LD-elementtejä, ja kaksi etummaista linssiä ovat XLD-tyypin voimakkaasti värinhajontaa torjuvia elementtejä. Havaintoja Objektiivin zoomauskerroin on kaikkea muuta kuin tavanomainen. Ominaisuuksia Niiden kaikkien rungot on valmistettu poly karbonaatista. Valovoima on lyhyimmällä polttovälillä f/4,5, ja vähenee arvoon f/6,3 sitä mukaa kun polttoväliä pidennetään. Tyynyvääristymä ja vinjetointi korjattu automaattisesti kamerassa. Tämäkin yksilö on tiivistetty säänkestäväksi. Polttovälien numeromerkinnät zoomausrenkaassa ovat valkoista maalia, ilman kaiverruksia. Optinen järjestelmä koostuu 24 elementistä 18 ryhmässä. Kuvia ei ole korjailtu kamerassa eikä kuvankäsittelyssä. Hinta on 3-4 -kertaisten zoomien luokkaa, oli sitten kysymys kameravalmistajan alkuperäisestä tai kolmannen osapuolen tuotteesta. Silmäja hahmotarkennus käytössä. Objektiivihan painaa vastavalosuojineen yli 1200 grammaa. Tamron 50-400mm f4.5-6.3 Di III VC VXD -malli on sarjan neljästoista. Etulinssiä suojaa likaa ja tahroja hylkivä fluoriinipinnoite. Tamronin oma ennätys on tosin edelleenkin APS-C -kuvakoolle valmistettu 18-400mm F/3.5-6.3 Di II, jonka zoomauskerroin on hiukan yli 22. Ensimmäinen tämän sarjan objektiivi, 28-75mm F2.8 Di III RXD, esiteltiin viisi vuotta sitten. Lisäksi on käytetty Tamronin BBAR-G2 -nanopäällystettä torjumaan sisäisiä heijastuksia. Ostokseen sisältyy viiden vuoden takuu, kun tuote rekisteröidään kahden kuukauden sisällä hankintapäivästä. Lähin tarkennusetäisyys on objektiivin lyhyimmällä polttovälillä 25 cm, mikä tuottaa kuvautumissuhteeksi 1:2. Tarkennusja zoomausrenkaissa on uritetut, kitkapintaiset kumipäällysteet. Objektiivissa on 5 EV -tehoinen kuvanvakaaja. Sen polttovälialue kattaa laajan alueen, ja riittäisi yksinäänkin matkalle mukaan, jos ei ole tarvetta laajakulmalle
Sitä mukaa kun valovoima vähenee, pääsee myös himmentämään enemmän. Laskutoimituksella tästä saadaan 0,26x (1:3,8) kuvautumissuhde – siis hiukan parempi kuin mitä tehdas ilmoittaa. Objektiivin kiinnitysrengas on terästä, ja varustettu kumisella tiivisteellä sääsuojausta varten. Sen vahvuuksia on eläinkuvauksen li42 KAMERA 2|2023. Vaikka lähin tarkennusetäisyys on 50 mm polttovälillä 25 cm ja 150 cm, kannattaa muistaa, että ilmoitetut etäisyydet lasketaan kennon pinnasta. Toisella katkaisijalla voi valita kolme erikseen ohjelmoitavaa toimintoa. Painikkeen vakiotoimintona ilman ohjelmointia on mahdollisuus valita ja tallentaa muistiin kaksi eri tarkennusetäisyyttä. Todellisuudessa jää 50 mm polttovälin lähin tarkennusetäisyys reippaasti alle viiteen senttiin etulinssin pinnasta. Objektiivin kyljessä on kaksi katkaisijaa samaan tapaan kuin 35-150mm F/2-2.8 Di III VXD -objektiivissa. Valinnoilla on merkitystä varsinkin videokuvauksessa. TLU:lla voi myös vaihtaa tarkennusrenkaan kiertosuuntaa, ja samaten voi valita renkaan liikkeen vaikutuksen tarkentamiseen – joko progressiiviseksi eli kiihtyväksi tai lineaariseksi, jolloin tarkennus ei riipu siitä miten nopeasti rengasta kierretään. Objektiiville on olemassa erikseen hankittava jalustarengas, mallia A035TM. ulospäin. 50 mm polttovälillä on pienin aukko f/22, ja 64 mm kohdalla se on f/25. Himmentimen lehtiä on yhdeksän, ja ne on muotoiltu kaareviksi niin, että himmenninaukko pysyy miltei täysin pyöreänä vielä kahden pykälän verran himmennettynä. Objektiivin sisäisen varusohjelman eli firmwaren pystyy päivittämään uusimpaan versioonsa lataamalla päivityspaketin Tamronin kotisivulta. Tamron 50-400mm f4.5-6.3 Di III VC VXD osoittautui terävästi piirtäväksi, nopeiden tilanteiden mukana tahdissa pysyväksi objektiiviksi. Objektiivin valovoima on 50 mm polttovälillä täydet f/4,5, mutta vähenee f/5-arvoon 60 mm kohdalla, f/5,6-arvoon 84 mm polttovälillä, ja 151–400 mm polttoväleillä valovoima on f/6,3. 110-151 mm välillä on pienin himmenninarvo f/29, ja 151-400 alueella se on f/32. Viimeisin päivitys on julkistettu 15.12.2022, ja sen myötä on objektiivin kohteenseurantaa parannettu, myös videokuvauksen osalta. Katkaisijassa on vielä kolmas asento, josta kuvanvakaajan saa kokonaan pois päältä. Toisella säädetään kuvanvakaajan toimintaa joko tavanomaiselle tärinän kompensoinnille tai vaihtoehtoisesti panorointiin esim. Vastavalonsuoja on muovia, ja se kiinnitetään bajonettirenkaalla käyttöasentoonsa ja kuljetuksen ajaksi nurinpäin. Kiinnitykselle ei ole lukitusta, se pysyy paikallaan kitkan avulla. Objektiivi on päivityksen jälkeen yhteensopiva myös TLU:n älylaiteversion kanssa. Kuvanvakaaja toimii yhdessä kameran oman kuvanvakaajan kanssa ja vieläpä niin, että jos kumman hyvänsä kääntää pois päältä, toisenkin toiminta pysähtyy. Tuolla kuvausetäisyydellä uskaltaisi jo ottaa tiiviitä rajauksia vaikka myrkkykäärmeestä. Tiedolla on merkitystä ainakin videokuvaajalle. Se maksaa ostopaikasta riippuen noin 160 euroa, ja sitä voi käyttää myös Tamron 100-400mm F/4.5-6.3 Di VC USD -objektiivin kanssa. Todellisuudessa on valovoiman väheneminen portaatonta, mutta testikamera tallensi luvut pyöristettyinä lähimpään 1/3 aukkoon. Sen voi ladata ilmaiseksi suoraan Tamronin kotisivulta. Testikuvauksen aikana selvisi, että kameran kohdistaminen pisimmillä polttoväleillä olisi vaatinut järeämpää kiinnitystä jalustaan kuin pelkkä kameran pohjaruuvi ja kinokameran kuulapolvi. Aikaisemmista objektiivimalleista poiketen ei päivitystä asenneta kameran rungon kautta, vaan suoraan objektiiviin, sen USB-liitännän kautta. Tuloksena on 0,5x (1:2) kuvautumissuhde, mutta niin lähellä kohdetta, että kuvaaminen ei ole enää vaivatonta, ja hyönteiskuvaaja ottaa riskin, että pääkohde pelästyy ja lähtee karkuun. Kiinnitys on niin tiukka, että objektiivin paikalleen kiertämisessä joutuu käyttämään hiukan voimaa. Kiinnipysymisessä ei niinkään ollut ongelmia, mutta kuvan rajaaminen muuttui työlääksi. Hankinta on miltei pakollinen, ellei käytä objektiivia pelkästään käsivaralta kuvaamiseen. Edelleen, objektiiviin voi ohjelmoida tarkennuksen rajoittimen, ja tarkennuskohdan vaihtamisen kahden esiasetuksen välillä. Pisimmällä polttovälillä pääsi kokeiltaessa tarkentamaan 137 millin levyiseen kohteeseen, jolloin välimatka oli kennolta 145 senttiä ja etulinssin pinnasta 118 senttiä. Ohjelmalla voi säätää objektiivin tarkennusasetuksen painikkeen niin, että tarkennusrengas vaihtuu himmenninrenkaaksi. Pisimmällä polttovälillä pääsi kokeiltaessa tarkentamaan 137 millin levyiseen kohteeseen. Jalustasovitteen pohjassa on Arca-Swiss -tyyppinen pikakiinnityslevy. Ne voi kustomoida objektiivissa olevan USB-liitännän kautta suoraan tietokoneelta, johon on asennettu TLU (Tamron Lens Utility) -ohjelma. VXD1lineaarimoottorin toiminta on melutonta, joten sen ääni ei häiritse videokuvausta. videokuvauksessa
Tamron 50-400mm f4.5-6.3 säksi urheilukuvaus, johon liittyy pääaiheen liikkuminen arvaamattomasti, vuoroin lähelle ja kauemmas. Terävyyden parhaimmat mittaustulokset saavutettiin 50 mm polttovälillä aukolla f/5,6 ja 200 mm polttovälillä aukolla f/11. Tulos on näin ollen kiitettävää tasoa, sillä testauksessa käytetyn Sony A7r III -kameran 42 MP kennon teoreettinen maksimiresoluutio eli nk. Lisätiedot verkkosivuilta www.kameralehti.fi/testit Objektiivityyppi Superzoom Objektiivin kiinnitys Sony FE Polttoväli (APS-C -vastaavuus) 50 – 400 mm (75 – 600 mm) Aukkoalue f/4,5 – 32 Diagonaali kuvakulma 46°48’ – 6°11’ Kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä, (APS-C) 48 x 72 mm, (32 x 48 mm) Linssirakenne 24 elementtiä, 18 ryhmää Erikoiselementtejä 2 asfääristä linssiä, 5 LD-elementtiä, erikoispäällysteitä Etäisyysasteikko ei Terävyysalueasteikko ei Lähin tarkennusetäisyys 25 cm Maksimi kuvautumissuhde 1:2 (50 mm) / 1:4 (400 mm) Tarkennustapa Automaatti/käsitarkennus, VXD1-lineaarimoottori Kuvanvakain kyllä Himmenninrengas ei Himmentimen lehtiä 9 kpl Vastavalonsuoja kyllä MUITA TIETOJA Paino 1155 g Pituus 183 mm Halkaisija 89 mm Suodinkoko 67 mm Sääsuojattu kyllä Hinta noin 1489 euroa Pääedustaja Suomessa Focus Nordic 43 kamera-lehti.fi. Se ylitti silloin vaivatta resoluution 2800 linjaparia / kuvan korkeus. Tyynyvääristymän korjaaminen ei vaikuta lopullisen kuvan rajautumiseen, mutta teoriassa se hiukan vaimentaa resoluutiota. Saman säädön voi tehdä myös Lightroomissa. Jos kuvataan kameralla, jonka kennon resoluutio on 36 MP, objektiivin terävyys nousee jo merkittävästi ylilaadun puolelle. Objektiivin suorituskyky riittäisi aivan hyvin 61 MP kennolle. Vasta f/16 tuotti havaittavan määrän sumentumista 32” näytöltä katsottaessa, mutta edes A2-kokoisista tulosteista se ei sanottavasti erottunut. Nyquist-arvo on 2652 LP/KK. Suorituskyky Tamron 50-400mm f4.5-6.3 Di III VC VXD:n optimiterävyys saavutettiin aukoilla väliltä f/5,6 ja f/8 – ja käytännössä kaikilla mitatuilla polttoväliasetuksilla. On täysin kiinni kuvattavasta kohteesta ja kuvaajan mieltymyksistä, onko vinjetoinnista alun perinkään haittaa. Tulokset olivat niin hyviä, että käytössämme oleva Image Engineering -testausohjelma ei pystynyt tuottamaan numerotietoja, mutta esitysgrafiikka puhui puolestaan. 400 mm polttovälin kuvakulma on niin kapea, että luonnollisessa ympäristössä kuvatessa voi vapaasti vaihtaa henkilökuvan taustaa, kun siirtää kameran paikkaa sivusuunnassa. Objektiivissa todettiin sen lyhyimmällä polttovälillä kuuden yksikön verran tyynyvääristymää, joka zoomatessa ensin voimistuu niin, että se on suurimmillaan 11 yksikön luokkaa polttovälillä 100 mm ja vaimenee vähitellen, kunnes 400 mm kohdalla se on enää kahdeksan yksikköä. Diffraktion määrään ovat vaikuttamassa himmenninarvon lisäksi myös kennolta käytettävä resoluutio ja lopullisen kuvan koko. Zoomaus alueen ansiosta pystyy jääkiekkokaukalon tai koripallokentän päädystä hallitsemaan kentän molemmat puoliskot. Säätöalueen koko skaala on -100 – +100, muttei tarkoita prosenttiarvoja vaan Adoben omaa asteikkoa. Kaikki kuvautumisvirheet pystyy korjaamaan jo kuvausvaiheessa automaattisesti, koska Tamronin korjausprofiili siirtyy objektiivista sähköisesti Sonyn runkoon ja kuvaajan iloksi myös etsinkuvaan. Vinjetointi oli selvästi tunnistettavaa suurimmilla aukoilla, mutta himmentäminen aukkoon f/11 poisti sen lähes kokonaan. Objektiivilla pystyy hallitsemaan myös henkilökuvauksen koko skaalan, miljööpotreteista tiiviisiin kasvokuviin. Vivut ja painike on järjestetty ergonomisesti niin, että säätöjä pystyy tekemään ilman, että kameraa tarvitsee ottaa pois kuvausasennosta. Vääristymän pystyi korjaamaan raakatiedostosta Adobe Camera Raw -konvertterin korjaussäädöillä. Kromaattinen aberraatio oli niin vaimeata, että kuvaa piti näytöllä suurentaa 400 % kokoon ennen kuin sitä pystyi havaitsemaan
Sen päivitystaajuus on suurimmillaan 120 Hz, mutta voidaan säätää KAMERATESTI myös 60 Hz taajuudelle akun säästämiseksi. Videokuvauksessa sen etu on pehmeämpi tarkennuksen siirtyminen kohdetta seurattaessa. Ominaisuuksia S5 II -kamerassa on edeltäjänsä tyyliin 24,2 MP kinokoon BSI CMOS -kenno. Magnesiumsekoitteesta valmistettu runko painaa akulla ja muistikortilla varustettuna 740 grammaa, ja se on pölyja roisketiivis. Viimemainittua myydään myös kittiobjektiivina rungon kanssa, jolloin yhteishinnaksi tulee noin 2589 euroa. Takanäytön kuvapistemäärä on 1 840 000. Saimme toimitukseen testattavaksi S5 II-mallin yhdessä Panasonic Lumix S 1428mm F4-5.6 Macro ja Panasonic Lumix S 20-60mm F3.5-5.6 -objektiivien kanssa. Etsimen tarkkuus on 3,68 miljoonaa kuvapistettä. Vaihetarkennus on kontrastimittausta nopeampi ja lukittuu täsmällisemmin liikkuvaan aiheeseen. Juuri jäähdytyksen takia on uusi kameraversio vajaat 30 grammaa painavampi kuin edeltäjänsä, ja korkeuttakin on puolisen senttiä lisää. Lyhyin salamatäsmäysaika on 1/250 s. Maksimi videoleikkeen pituus on silloin 30 minuuttia. Vaikka numeroarvot näyttävät tutuilta, on kenno kokonaan uutta suunnittelua, samoin kuin yhdessä Leican kanssa kehitetty kuvaprosessori. Kamerassa on valmiina V-LOG -profiili, jonka ansiosta värinmäärittely ja kontrastinhallinta on ammattimaisempaa, ja dynamiikkakin on silloin EV 14 tasoa. P anasonic julkisti kaksi S5-tyypin kameraa viime tammikuun alkupuolella, S5 II:n ja tätä paremmilla videovalmiuksilla varustetun S5 IIX:n. USB-C 3.2 -liitännän kapasiteetti on kaksi kertaa parempi kuin edellismallissa. Kamera kykenee tuottamaan K6 30p 10-bit 4:2:0 -tasoista materiaalia, ja kuvaa tallentuu silloin koko kennon leveydeltä, ilman rajauskertoimia. Kamerassa on liitännät stereomikrofonille ja kuulokkeille, sekä uutuutena täyskokoinen HDMI-liitäntä ulkoiselle tallentimelle. Koska videokuvaus tuottaa kennolle lämpöä enemmän kuin valokuvaaminen, on kameraan järjestetty aktiivinen jäähdytys. Tarkennusjärjestelmä perustuu sekä kontrastimittaukseen että hahmontunnistukseen. Jos kuvataan 4K 60p 10-bit 4:2:2 -materiaalia, ainoa rajoitus tallennuksen kestolle on tallennusmedian kapasiteetti. Se on edeltäjäänsä suorituskykyisempi, ja videon monipuolisuutta voi lisätä varusohjelman laajennuspaketilla. Dual I.S. Se on kooltaan 3”, saranoitu kääntymään ylösja alaspäin ja lisäksi kokonaan sivulle ja eteenpäin. Ilman sisääntuloja poistoaukot ovat sähköisen etsimen etupuolella ja sivuilla. Tallennettavan kuvan natiivikoko on 6000 x 4000 pikseliä, josta saadaan kertolaskulla 24 mega pikseliä. Ammattikameroista on lainattu myös kaksiportainen ISO-herkkyys, jossa matalammat herkkyydet toimivat mahdollisimman laajalla dynamiikalla, ja korkeammille herkkyyksille on ohjelmallinen kohinanvaimennus. Ne eivät vaikuta kameran sääsuojaukseen. Kontrastimittausta varten kehitetty DFD-tekniikka (Depth from Defocus) Panasonic Lumix S5 II on kinokoon hybridikamera, jonka tärkeimmät uudistukset liittyvät video-ominaisuuksiin, kuvanvakaajaan, tarkennusjärjestelmään ja sarjakuvaukseen. Kameran akkua voi ladata samaan aikaan kun kameralla kuvataan, siis myös videotallennuksessa. Se toimii yhtälailla valokuvatessa ja videotallennuksessa. Tarkennuspisteitä on 779, ja ne jakaantuvat koko kennon alueelle. 2 -kuvanvakaajan teho on tehtaan ilmoituksen mukaan 5,5 AV, ja yhdessä objektiivin vakaajan kanssa saadaan tehoksi 6,5 AV. Teksti ja kuvat TIMO RIPATTI Huikea hybridi Panasonic Lumix DC-S5 II 44 KAMERA 2|2023
S5 II pystyy tarkentamaan vielä -6 EV valaistuksessa. Akun kapasiteetti on 2200 mAh, joka riittää 370 valotukseen takanäyttöä käytettäessä. 99 Säädinvalitsin ja Menu/Set-näppäin. 88 Kolmeen suuntaan kääntyvä 3,2” TFT-LCD -kosketusnäyttö, 2 100 000 kuvapistettä. Suljinajat ovat sekä mekaanisella että sähköisellä sulkimella 60–1/8000 s. Sijoituspaikka on pakon sanelema, ja tarkoittaa että kuvaajan itsensä aiheuttamat äänet tallentuvat herkemmin. 44 Eturulla ja laukaisinnasta. 55 Sähköinen etsin, 5 760 000 kuvapistettä. Panasonic Lumix S5 II -kameraan on saatavana päivityspaketti, jonka myötä voi RAW-videota tallentaa HDMI-liitännän kautta. Jos tykkää kuvata 6K-videota 30p-nopeudella, pystyy editointivaiheessa tekemään paljon muutakin kuin säätämään gammaa ja väritasapainoa: videoleikkeen rajaaminen on ylellisyyttä, johon vain harvoilla on ollut varaa. 10 10 Muistikorttikotelo kahdelle UHS-II -nopeusluokan SD-kortille. Lista kaikista videotallennusresoluutioista ja pakkaustavoista on hengästyttävän pitkä. Puskurimuistiin mahtuu raakatiedostojen ja JPEG-kuvien yhdistelmiä 200 kpl, kun sarjakuvauksen nopeuden laskee 7 valotukseen sekunnissa. Kontrastimittauksen vahva puoli on sen luotettavuus myös hämärässä kuvattaessa. Tunnistusapuna näkyy etsinkuvassa kasvojen kohdalla laatikko, jonka sisällä olevat kaksi ristikkäistä viivaa osoittavat silmäntunnistuksen valinnan. Tehostetun jäähdytyksen ansiosta voi kuvata käytännössä niin kauan kuin tallennusmedialla on tilaa. lisuus tallentaa ProRes-laadulla ulkoiselle tallentimelle. Tarkennusjärjestelmä toimii napakasti ja ongelmitta. Tekniikka on ollut käytössä GH4-kamerasta alkaen. Havaintoja Kamera on muotoilunsa ja suorituskykynsä puolesta sisällöntuottajan työkalu. Jos hidastuskuva on se oma juttu, voi Full HD -resoluutiolla kuvata 180p-nopeudella, joka tarkoittaa 7,5-kertaista hidastusta. Jos kuvassa määrittää etäisyyden kohteeseen vertaamalla kahta tarkennustulosta. 66 Tarkennusalueen kohdistinpainike, tarkennustapavalitsin, tarkennuksen aktivointi. Kameroiden hintaero on 200 euron luokkaa, eli käytännössä saman verran kuin S5 II:n laiteohjelman päivitys maksaisi. S5 IIX -mallissa tuo ominaisuus on ”sisäänrakennettuna”, ja lisäksi sen mukana tulee suoratoistomahdollisuus, ja mahdolkuvakoko sähköiset ominaisuudet kuvanvakaaja ergonomia akunkesto Panasonic Lumix DC-S5 II Kenno, koko FF (35,6 x 23,8 mm) CMOS Objektiivikiinnitys L-mount Nettopikselimäärä 24 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 6000 x 4000 (12000 x 8000) pikseliä Kuvasuhteet 4:3, 3:2, 16:9, 1:1, 65:24, 2:1 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kolmeen suuntaan kääntyvä kosketusnäyttö, 3” TFT LCD / 1 840 000 ETSIN, TARKENNUS Sarjakuvausnopeus 9 (30) kuvaa/s Tarkennuspisteiden määrä 779 Etsin, kuvapistemäärä EVF, 3 680 000 KUVATIEDOSTOMUODOT Raw + jpeg yhdistelmiä RAW (L, M, S) + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 6K UHD 5952 x 3968 (30p), MOV, H.265/MPEG-4, Linear PCM VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 100–51 200 (50–204 800) ISO Valotusajat 60–1/8000 s MUITA TIETOJA Muistikortti 2 kpll SD / SDHC / SDXC (UHS-II) Kuvanvakain rungossa 5,5 EV Liitännät USB-C 3.2, HDMI A , Mic, AV, WiFi + Bluetooth Paino 740 g Rungon mitat 134 x 102 x 90 mm Virtalähde DMW-BLK22 Li-ion, 2200 mAh, 7,2 V Rungon hinta noin 2289 euroa Maahantuoja Panasonic Nordic 11 Kuvaustavan valitsin. 77 Takarulla. 22 Varustekenkä. Sarjakuvausnopeus on maksimissaan 9 valotusta sekunnissa mekaanisella sulkimella, ja sähköisellä 30 valotusta/s. Kameran herkkyysskaala vakioasetuksilla on ISO 100–51 200, ja laajennettuna ISO 50–204 800. Kamera tunnistaa ihmiset ja eläimet, ja osaa poimia aiheesta kasvot ja silmät, kunhan ne ovat riittävän lähellä. 33 Tallennustilan valitsin ja virtakatkaisin. 11 22 33 44 55 66 88 10 10 99 77 45 kamera-lehti.fi. Varhaisemman kameraversion kuljetushihnakiinnitykset on vaihdettu kilisevistä lenkeistä kiinteisiin, ja syystä. Kameran omat mikrofonit on sijoitettu sähköisen etsimen okulaarin päälle, siis riittävän kauaksi jäähdytyspuhaltimen hengitysaukoista
on useampia ihmisiä, voi joukosta valita oikean kohteen käyttämällä kameran takaseinän joy stickiä tai napauttamalla kosketusnäytöltä. Ja mitä isommasta natiivitiedostosta pystytään aloittamaan, sen parempi. Kuvatessa on parasta, että kamera on tukevasti jalustassa eikä aihe liiku. Tekniikka sopii parhaiten kuviin, jotka on tarkoitus tulostaa tavallista kookkaammiksi, tai joita aiotaan editoida raskaalla kädellä – ja silloin nimenomaan niin että kuvankäsittelyohjelma joutuisi interpoloimaan kuvaan yksityiskohtia tai välisävyjä, joita ei originaalikuvassa kunnolla ole. Jos sanotaan että Active I.S. Kuvanvakaajalle on olemassa menuvalikosta haettava tehostettu toiminto, Active I.S. Kuvanvakaajille ei ole kehitetty standardijärjestelmää, ja valmistajat puhuvat vain siitä monenko suljinaikapykälän verran on tehoa. Kamera yhdistää valotukset niin, että jokaisen pikselin kohdalta saadaan väri-informaatio ilman interpolointia, ja samalla kasvatetaan kuvatiedoston koko lähelle 96 megapikseliä, siis nelinkertaiseksi. Yhdistäminen siis tapahtuu suoraan kamerassa ja alle kymmenessä sekunnissa, ilman että kuvat pitäisi ajaa tietokoneen ohjelmalla jälkeenpäin. Kamera-lehdessä käytetään samaan tarkoitukseen AV-asteikkoa, koska se kattaa sekä suljinajat että himmenninportaat. Kuvanvakaajalla varustetun kennon lisätoimintona voi kameralla kuvata ison resoluution kuvia. Lumix S 20-60/F3.5-5.6, 1/60 s, f/4,7, ISO 10 000 Objektiivitesti verkkoversiosta www.kameralehti.fi/testit 46 KAMERA 2|2023. Selkeimmin tämä tulee ongelmaksi silloin, kun näyttöä kääntää selfie-kuvaukseen. Kuvaus käsivaralta, kuvanvakaaja käytössä, automaattivalotus, ei kohinanvaimennusta. Tilanteesta pääsee kätevimmin eroon, kun ottaa käyttöön omalla näytöllä varustetun ulkoisen tallentimen, tai yksinkertaisesti yhdistämällä kameran älylaitteeseen LUMIX Sync -sovelluksella. Se ottaa silloin 8 valotusta, kennoa hiukan liikuttelemalla. Putous-ohjelman näyttelijätiimin Linda Wiklund poseeraa lavasteissa. parantaa vakautta 200 prosenttia kameran varsinaisesta kuvanvakaajasta, ei se ole kaukana totuudesta. Sen avulla pystyy saamaan niin tärinätöntä videokuvaa, että voisi uskoa, että kamera oli kiinnitetty gimbal-käsikahvaan. Kun tallennusvaiheessa kuva kuitenkin pienennetään, sen terävyys paranee. Luontokuvaaja arvostaisi, jos tarkennusjärjestelmä tunnistaisi erikseen myös linnut, ja tapahtuma/urheilukuvaaja ottaisi mukaan myös ajoneuvot. Kaikki kuvan mittasuhteisiin tai perspektiiviin tehtävät venytykset kun tuovat mukanaan pehmeyttä. Kameran runkoon tai objektiiviin sijoitetusta kuvanvakaajasta voisi yhtä hyvin antaa vaikka prosenttiarvot. Sivulle kääntyvä takanäyttö on kätevä videokuvauksessa, mutta sen liike ei ole esteetöntä silloin kun kameraan on kytketty HDMItai USB-kaapeli. Kameran menuvalikosta löytää kustomointikeinoja tarkennuksen nopeuteen, herkkyyteen ja sinnikkyyteen, ja erikseen sekä valokuvaukseen että videolle
Objektiivin säätimet ovat täysin mukautettavissa ja kätevästi käsillä. NIKON NIKKOR Z 85MM F/1.2 S :n suuri valovoima f/1,2 ja tarkka automaattitarkennus tekevät objektiivista mainion kiinteäpolttovälisen muotokuvaobjektiivin. 47 kamera-lehti.fi. SL-D500 on ammattikäyttöön tarkoitettu valokuvatulostin 10×15 cm ja 9×13 cm valokuvien tuotantoon. Nikon Nikkor Z 85mm f/1.2 S tulee myyntiin maaliskuussa 2023 ja maksaa noin 3 500 euroa. Sääsuojaus on IP53-luokituksen mukainen, eli objektiivi sietää pölyä ja vettä. Objektiivissa on sisäinen vakain, joka yhdessä OM-kameroiden runkovakaajien kanssa (Sync IS) mahdollistaa jopa 7 aukon kompensoinnin. Vastavalossa kuvattaessa haamukuvat ja heijastukset on torjuttu huolellisesti. Canon EOS R8 tulee myyntiin huhtikuussa 2023 ja maksaa noin 1 920 euroa (runko) tai 2 130 euroa (runko + RF 24–50mm F4.5–6.3 IS STM). OM Systemiltä telemakro Nikonilta ammattitason muotokuvaobjektiivi Canonilta kevyt kinokoon peilitön Epsonilta uusi valokuvatulostin OM System 90mm Macro 1 500 € explore.omsystem.com Nikon Nikkor Z 85mm 3 500 € www.nikon.fi Canon EOS R8 1 920 € www.canon.fi Epson SureLab SL-D500 30C 1 180 € www.epson.fi SL-D500 voi myös toimia joko kannettavan akkupaketin tai verkkovirran varassa. Niihin sisältyy kaksi Super ED -linssiä, neljä ED-linssiä, yksi Super HR -linssi ja yksi HR-linssi. Kevyt ja kompakti tulostin voidaan pinota: enintään kolmesta tulostimesta voi koota hyvin vähän tilaa (0,105 m 2 ) vievän tuotantotornin. Runko on tiivistetty huolellisesti, joten objektiivia voi käyttää jopa pölyisissä paikoissa tai muuttuvissa sääolosuhteissa. TUOTEUUTUUDET Koonnut JARI TOMMINEN OM SYSTEM M.ZUIKO 90MM F3.5 MACRO IS PRO on automaattitarkenteinen makro-objektiivi, joka mahdollistaa 2× suurennuksen (4× kinovastaava suurennus). Kamerassa on kinokokoinen 24,2 megapikselin cmos-kenno, suuri ISO-herkkyys (jopa ISO 102 400) ja entistä laajempi dynaaminen alue. Epson SureLab SL-D500 maksaa noin 1 180 euroa. Laite sopii esimerkiksi valokuvausja kopioliikkeisiin, korttien valmistukseen, tapahtumiin tai taiteilijoiden ateljeihin. Objektiivissa on 11-lehtinen, pyöreä himmennin, joka tuottaa täysin pyöreän bokeh-efektin. EOS R8 tukee myös Canon Log 3:n käyttöä sisäiseen tallennukseen. CANON on esitellyt uuden, peilittömän täyden kinokoon EOS R8 -kameran, joka hyödyntää EOS R6 Mark II -mallista tuttuja teknisiä ominaisuuksia. Lisäksi se on yhteensopiva MC-14ja MC-20-telejatkeiden kanssa, mikä mahdollistaa automaattitarkenteisen, jopa 4× suurennuksen (8× kinovastaava suurennnus). Objektiivin erittäin pieni syväterävyys ja sulava bokeh-efekti luovat kuviin lähes kolmiulotteisen vaikutelman. EOS R8 voi tallentaa koko kennon leveydeltä 6K-tarkkuudesta ylinäytteistettyä 4K@60p-videokuvaa ja FHD@180p-kuvaa, kun halutaan hidastettua kuvaa. Muistikortin ja akun kanssa noin 461 grammaa painava EOS R8 -kamera on Canonin kevyin kinokoon EOS R -malli. Laitteessa on integroitu kuljetuslukko, joten tulostinta on kätevä siirrellä paikasta toiseen. Objektiivi koostuu 18 linssielementistä 13 ryhmässä. EPSON SURELAB SL-D500 on pienikokoinen, kustannustehokas ja helposti siirreltävä valokuvatulostin tuotantokäyttöön. OM System M.Zuiko 90mm F3.5 Macro IS PRO maksaa noin 1 500 euroa
Ultrassa on neljä kameraa takasivulla ja etupuolella on luonnollisesti ”selfie”kamera. Kamerajärjestelmä Monikamerajärjestelmät ovat nopeasti yleistyneet ja melko huokeissakin puhelimissa on nykyisin sellainen. Kuulokeliitäntä 3,5 mm puuttuu. Näytön lasina on kestävä Corning Gorilla Glass Victus 2. Ominaisuuksia Ultra on Android-älypuhelin, jonka näyttö on kooltaan 6,8” (180 mm) ja AMOLED-tyyppinen, virkistystaajuus 120 Hz. RAM-muistia on tarjolla 8 tai 16 GB ja laitetta saa joko 256, 512 GB:n tai 1 TB.n muistitilalla varustettuna. KAMERATESTI O lemme tutkineet aika ajoin uusien älypuhelimien niitä kiinnostavimpia malleja. Prosessori on Qualcomm Snapdragon 8 Gen. Näyttö ulottuu myös reunoille ja näytön tarkkuus on 3088 × 1440 kuvapistettä. Käyttöjärjestelmänä on Android 13 ja vedenkestävyys luokkaa IP68. Meitä kiinnostaa tässä puhelimen (pitäsiköhän sanoa kameraksi, jossa on myös puhelin) kuvausominaisuudet, joten keskitymme vain niihin. Erikoisuus on S Pen, eli kynä – tämä löytyy painikkeen takaa vetämällä. SD-korttipaikkaa ei ole. hyvä kuvan laatu erittäin laaja käyttökelpoinen polttovälialue optinen vakain hämäräkuvausominaisuudet ei sd-muistikorttipaikkaa ei 3,5 mm kulokeliitäntää Håkansbölen (Hakunila) kartano ja puisto Vantaalla. Kuvat on otettu samasta paisteestä S23:n laajimmalla kuvakulmalla ja 30x zoomilla. Viides linssi takasivulla liittyy etäisyyden mittaamiseen. Näistä varustelluin on malli Ultra, jota testaamme nyt. Kamerat ovat: Pääkamera: 200 MP, f/1,7, 24mm polttoväli, 1/1.3”, 0.6µm pikselikoko, multidirectional PDAF, Laser AF, OIS Telekamera1: 10 MP, f/4,9, 230mm poltto väli (periskooppi), 1/3.52”, 1.12µm Samsung S23 Ultra tavoittelee tähtiä Ultra Bra Teksti ja kuvat HARRI HIETALA 48 KAMERA 2|2023. Nyt vuorossa on Samsung, joka julkaisi kolme S23-sarjan mallia: Galaxy S23 Ultra, Galaxy S23+ ja Galaxy S23
Värintoisto on hyvä. Pidempiin valotuksiin tarvitaan toki jonkinmoista tukea tai jalustaa. Tämä helpottaa aloittelevaa astronomia taivaan kohteiden löytämisessä. Näin valtavaa määrää voidaan hyödyntää suurten tulosteiden valmistuksessa, mutta sen varsinainen käyttö on toimia pohjana kameroiden kuvia yhdistettäessä zoomattaessa eri tilananteissa. Kukaan ei varmaan odotakaan, että 100-kertainen zoomaus tuottaisi laadukkaita kuvia; käytännön raja onkin jossain 30x -alueella. Tämä tarkkuus riittää kuitenkin hyvin käytännön tarpeisiin. Jos käytetään Galaxy Buds2 Pro -kuulokkeita, 360 Audio Recording -ominaisuus luo moniulotteisen äänen puhelimesta ääntä kuunnel taessa. Raw-kuva-asetuksella (DNG) tarkkuus on 50 mp. Yhteenveto: Samsung Galaxy S23:n kuvausominaisuudet ovat korkeaa tasoa. Avuksi löytyy viehättävä lisätoiminta, joka näyttää yötaivaan tähtikuvioita ja planeetat kameraa suuntaillessa. Käyttöjärjestelmä Android 13 Muisti 256 tai 512 GB tai 1 TB, ei SD-muistikorripaikkaa KAMERA JÄRJESTELMÄ Pääkamera 200 MP, f/1,7, 24mm polttoväli, OIS Telekamera1 10 MP, f/4,9, 230mm polttoväli, OIS, 10x optinen zoom, Telekamera2 10 MP, f/2,4, 70mm polttoväli, OIS, 3x optinen zoom Laajakulmakamera 12 MP, f/2,2, 13mm polttoväli Etukamera 12 MP, f/2.2, 26mm polttoväli Videokuvaus 8K 24/30k/s, 4K 30/60k/s, 1080p 30/60/240k/s MUITA TIETOJA Akku 5000 mAh Kestävyys vedenkestävyys luokkaa IP68 Hinta alkaen noin 1400 euroa Samsung S23 Ultra Nightography joten onhan sitäkin kokeiltava. Huikea pikselimäärä ja 100x zoomaus luovat suuria odotuksia, joskin on huomattava että laajin polttovälialue toteutetaan eri kameroiden yhteistyönä ja 12 mp tarkkuudella. Astrologiaa harrastavat taas voivat vaikka etsiä omaa merkkiään taivaalta. Jättisuurennokset on parasta valmistaa käyttäen pohjana 50 mp:n raw-kuvia. Näistä toinen on periskooppityyppiä. Testikuvia tarkastellessa käy ilmi, että kuvien tarkkuus vaihtelee luonnollisesti eri polttovälejä käytettäessä, lasketaanhan eri kameroiden tuloksia yhteen eri polttoväleillä hyvin eri tavoin. OIS eli optinen vakain toimii siis kaikissa muissa kameroissa paitsi laajakulmakamerassa. 49 kamera-lehti.fi Ultrassa on takapuolella neljä kameraa: Laajakulmakamera, peruskamera joka sekin laaja kulma sekä kaksi tele kameraa. Muutamien sekuntien valotusajalla saa ällistyttävän teräviä ja vähäkohinaisia kuvia käsivaraltakin heikossa valossa, kunhan pitää laitetta vakaana. Me avasimme raw-kuvat Photoshopilla. Kuvat näyttävät erinomaisilta puhelimen näytöllä myös varsin pitkälle zoomattuna. Pääkameran tarkkuus on siis huimat 200 megapikseliä, mikä on uutuus sinänsä 100 mp:n kennojahan on jo ollut jonkin aikaa käytössä. Optiset vakaimet kameroissa helpottavat suuresti videointia, samoin kuin kohdetta seuraava tarkennus. Kokeita Kuvasimme testitaulun resoluution arviointia varten täydellä 200 mp tarkkuudella ja 50 mp tarkkuudella raw/jpeg -kuvia. kinovastaavuutta, eli kameran kuvakulma suhteessa vastaavaan arvoon kinokoon kamerassa. Raw-ja jpeg-tallennus sujuu yhtaikaisesti. Kamera tarjoaa kuvatessa eri toimintamoodeja: muotokuvaus, yökuvaus, valokuvaus, videokuvaus, pro-kuvaus valotuksen käsisäädöllä. Puhelimen mainonta on keskittyy yökuvausominaisuuksiin oikein termillä Mitat ja paino 163,4 × 78,1 × 8,9 mm, 243 g Näyttö 6,8” AMOLED, 3088 × 1440 kuvapistettä, 120 Hz Suoritin Qualcomm Snapdragon 8 Gen. Videokuvaus sujuu tarkkuuksilla 8K 24/30k/s, 4K 30/60k/s, 1080p 30/60/240k/s ja 1080p 960k/s. Tällöin pikseleitä yhdistellään tarpeen mukaan. pikselikoko, Dual Pixel PDAF, OIS, 10x optinen zoom Telekamera2: 10 MP, f/2,4, 70mm polttoväli, 1/3.52”, 1.12µm pikselikoko, Dual Pixel PDAF, OIS, 3x optinen zoom Laajakulmakamera: 12 MP, f/2,2, 13mm polttoväli, kuvakulma 120?, 1/2.55”, 1.4µm pikselikoko, Dual Pixel PDAF, Super Steady video Etukamera: 12 MP, f/2.2, 26mm polttoväli, Dual Pixel PDAF Huomattakoon, että edellä mainitut polttoväliarvot tarkoittavat ns. DNG-tiedostot eili raw-kuvat voi avata Expert RAW -ohjelmalla, jonka voi ladatta erikseen Galaxy Storesta. Pitkissä valotuksissa pitää huomioida maan pyöriminen, tähdet kuvautuvat viivoina mikäli kamera on paikoillaan ja valotetaan enemmän kuin puoli minuuttia (ohjeita tähtitieteen harrastajien sivuilla). Jpeg-terävöitys on, zoomauksesta riippuen, melko voimakasta ja näkyy ääriviivoissa. Laadusta saa maksaa, hinnat alkavat 1400 eurosta. Kuvat ovat myös useimmilla polttoväliasetuksilla selvästi keskeltä tarkempia kuin reunoilta. Tämäkin on erinomainen tulos kuvapuhelimelle. Astrokuvaus moodissa laite näyttää myös planeetat ja tähtikuviot helpottamaan kohdistusta.. Videokuvaus siis sujuu vallan mainiosti, kunhan kiinnittää laitteen jalustaan tai gimbaaliin, sillä sellaisenaan laite on kädessä liukas kuin saippua ja mahdoton pideltävä. Videokuvaus Tiktok-nuorisoa ei ehkä tarkkojen rawkuvien hierominen kiinnosta kuten meitä valokuvaajia, vaan vaikkapa muodikkaiden pystyvideoiden kuvaaminen. Puelimella voidaan haluttaessa todellakin kuvata 200 mp:n tarkkuudella (16320 × 12240 pikseliä), mutta normaalissa valokuvausmoodissa tuotetaan 12 mp:n kuvia ellei puhelinta erikseen aseteta kuvaamaan joko 50 tai 200 mp:n tarkkuudella. Näitä valintoja avustaa koko joukko erilaisia, ennestään jo tuttuja lisätoimintoja, kuten HDR (laajasävykuvaus), panoraama, hidastus ym. Mitä tulee 200 mp -asetuksella otettuihin kuviin, on kyseenalaista, kannattaako tätä tarkkuutta käytää mihinkään testikuvista käy ilmi, että 200 mp:n tarkkuudella otetut kuvat eivät ole juurikaan terävämpiä kuin 50 mp:n tarkkuudella otetut
Teksti ja kuvat JARI TOMMINEN Photoshopin lisämoduuli Adobe Camera Raw (ACR) mahdollistaa työskentelyn nopeuttamisen käyttämällä valmiiksi määriteltyjä esiasetuksia. Samoja asetuksia voi käyttää myös Lightroom Classicissa. J os tunnet kamerasi ominaisuudet ja pystyt vakioimaan kameran tuottaman jäljen jo kuvausvaiheessa, on jokaisen yksittäisen kuvan säätäminen erikseen käsittelyvaiheessa silkkaa ajanhukkaa. Itse asiassa oletusasetukset ovat esi asetuksia, jotka on merkitty automaattisesti ajettavaksi joko aina tai tietyn kameran kuvia avattaessa. OLEELLISIN ero esiasetusten ja oletusasetusten välillä on se, että esiasetukset (presets) ovat valmiina tarjolla listasta poimittavaksi, kun taas oletusasetukset (defaults) ajetaan automaattisesti aina, kun kuvia tuodaan ACR:ään. Siksi tasaisen ja johdonmukaisen lopputuloksen varmistamiseksi eri kameroiden kuvamateriaali on hyvä "normalisoida" mahdollisimman samanlaiseksi. Usein käytettävät säädöt ja asetukset kannattaakin siksi koota valmiiksi paketeiksi, Adobe Camera Raw:n esiasetuksiksi tai jopa oletusasetuksiksi. Yhdenmukaistamisesta värireferenssikortin, profilointityökalujen ja oletusasetusten avulla on kerrottu tarkemmin Kamera-lehden numerossa 10–11/2018. Huomaa kuitenkin, että ACR:n käyttöliittymä on neljässä vuodessa ehtinyt hiukan muuttua. Eri kameramallien tuottama jälki, vaikka kyse olisi samasta valmistajastakin, eroaa toisistaan aina vähintään jonkin verran. Helpotusta oletusasetuksilla KUVANKÄSITTELY 22 11 44 50 KAMERA 2|2023. Erittäin hyödyllinen käyttökohde esija oletusasetuksille on myös kahden tai useamman eri kameran kuvausjäljen yhdenmukaistaminen
Valitse sitten listasta Set Raw Defaults… Jos haluat käyttää kyseisiä säätöjä kaikille kuvillesi, valitse avautuvassa ikkunassa Global-pudotuslistasta tekemäsi esiasetuspaketti ja paina OK. Kumpikin tallentaa tekemäsi asetukset käyttämäsi kuvan yhteyteen. 33 AVAUTUVASTA ikkunasta rastita kaikki ne kohdat, jotka haluat kyseiseen asetuspakettiin. Yksi paketti voi sisältää kuvan perussäädöt, osa paketeista voi olla omistettu erilaisille värimäärittelyille ja osa voi sisältää erilaisia tehosteita, kuten vaikkapa vinjetointeja. Jos haluat, että tekemäsi säädöt ajetaan aina automaattisesti kuvia avattaessa, napsauta jälleen työkalupalkin alimpana olevia kolmea pistettä. Valitse listasta Create Preset… (näppäinkomento Ctrl/Komento-Shift-P (Win/ Mac)). Anna uudelle esiasetuskokoelmalle selkeä, kuvaileva nimi, valitse väliotsikko, jonka alle paketti sijoitetaan ja paina OK. Äsken luomasi esiasetuspaketti tulee näppärästi kuvan mukana ja on jatkossa käytettävissä Develop-moduulin alla. 11 ESIASETUSTEN ei tarvitse sisältää kaikkia mahdollisia säätöjä, vaan kuhunkin pakettiin voi tallentaa vain osan tarvittavista säädöistä. 33 55 51 kamera-lehti.fi. 55 JOS HALUAT KÄYTTÄÄ kyseisiä säätöjä kaikille kuvillesi, valitse Develop-moduulissa kuvan valkotasapainoksi As Shot. Paina OK. Anna sen jälkeen yläreunan päävalikosta komento Develop>Set Default Settings… ja hyväksy kysymys oletusasetusten muuttamisesta. Asetuspakettien tekeminen alkaa luonnollisestikin kuvan säätämisestä. Avaa kuva Photoshopiin tai päätä säätöprosessi painamalla Adobe Camera Raw:n oikeassa alakulmassa olevaa Done-painiketta. Tämä on erittäin käytännöllinen piirre varsinkin erilaisia kuvatyylejä määrittävissä esiasetuksissa. Jos käytät Lightroom Classic CC:tä, voit nyt tuoda kuvasi Lightroomin sisälle. Tämä on erityisen kätevää, kun halutaan luoda asetuskokoelmia esimerkiksi erilaisia kuvatyylejä varten. Myöskään kuvakohtaisia säätöjä, kuten valkotasapaino (White Balance), tai korjauksia, kuten Healing Brush tai jotkin maskaukset, ei kannata tallentaa esiasetuksiin. 44 NYKYISISSÄ ACR:n versioissa esiasetuksiin voi myös liittää Amount-säädön, jolla voidaan hienosäätää asetusten voimakkuutta kuvassa. 44 MÄÄRITTELEMÄSI esiasetus löytyy jatkossa ACR:n työkalupalkin Preset-valikon (toiseksi alimmainen työkalu) alta antamallasi nimellä. Asetukset tallentuvat sille kameralle, jolla kyseinen kuva on otettu. 22 KUN OLET saanut kuvasi säädettyä mieleiseksesi, mene ACR:n oikean reunan työkalupalkkiin ja napsauta alimpana olevaa kolmea pistettä (…). Rajoittamalla tallennettavia säätöjä eri esiasetusten käyttäminen "päällekkäin" on helpompaa. Jos taas haluat, että asetukset koskevat vain tietyllä kameralla otettuja kuvia, valitse hieman alempaa Available Cameras -pudotuslistasta käyttämäsi kamera ja sen vieressä olevasta listasta tekemäsi esiasetuspaketti. Voit säätää ja korjailla kuvan kokonaan valmiiksi tai edetä vaihe vaiheelta
Telkkä. Canon EOS-1D X, EF 600 mm f/4 IS II USM, 1/2000 sek, f/4,5 , ISO 1600.
Tarvitset päällesi paljon enemmän vaatetta kuin tavalliselle kävelyretkelle, koska tulet istumaan aivan paikallasi kirpeässä pakkasaamussa muutaman tunnin. Mia Surakka on ammattivalokuvaaja ja lintukuvaukseen erikoistunut luontokuvaaja. Itselläni on monesti merinovillakerrasto, fleece ja villapaita sekä untuvatakki, ja varsinkin housuja on hyvä olla muutama Telkät. Luonnon kuvaamisessa o leellista on toimia luonnon eläimiä häiritsemättä.. Tällä hetkellä hän työskentelee päätoimisena valokuvaajana keskittyen luontokuvaukseen. Canon EOS-1D X, EF 600 mm f/4 IS II USM, 1/2000 sek, f/4,5 , ISO 1600. Nappaan mukaan illalla valmiiksi pakatun kamerarepun ja lähden ulos vielä pimeällä ollakseni kuvauspaikalla ennen auringonnousua. Odotan muuttolintujen saapumista samaan aikaan sekä innolla että kauhulla. Sarja etenee niin, että aloitetaan perusteista ja edetään haastavampiin tekniikoihin. Teerien soitimet ovat tämän lehden ilmestyessä jo hyvässä vauhdissa ja vesilintuja saapuu runsaasti Suomeen pesimään. Varusteita soidinkuvauksiin Kevättalvella on tärkeää varustautua hyvin, jotta muutaman tunnin mittaisella kuvausretkellä ei tule kylmä. Innolla siksi, että kuvattavia kohteita on talven suppean lajivalikoiman jälkeen runsaasti. Kauhulla siksi, että tämä tarkoittaa myös yöunien vähenemistä dramaattisesti, koska haluan olla kuvauspaikalla aina hyvissä ajoin ennen auringonnousua. En halua hukata yhtäkään kaunista aamua nukkumiseen. Teksti ja kuvat MIA SURAKKA Soitimella Teeri ja telkkä 53 kamera-lehti.fi LINTUKUVAUSKOULU Lintukuvaukseen keskittyväss ä a rtikkelisarjassa esitellään kauden ajankohtaisia lintulajeja, s ekä v inkkejä miten saat kuvistasi l aadukkaampia. Pukeutumisessa pätee ohje: More is more. Jokaisessa jutuss a esitellään myös jokin kuvaustekniikka, jota voit harjoitella lintuja kuvatessasi. Keitän kahvia termariin ja puen monta kerrosta vaatetta päälle. Jos et ole koskaan ollut tallentamassa kamerallasi tätä auringonnousun hetkeä, kun linnut ovat soitimella ja valo kauneimmillaan, niin nyt on sen aika! Kaikkein tärkein ajankohta on huhtikuun loppupuoli, ja meno jatkuu toukokuullekin varsinkin pohjoisemmassa Suomessa. LINTUKUVAUSKOULU K evät on lintukuvaajan kulta-aikaa. Surakan pääasialliset kuvauskohteet ovat linnut, mutta hän kuvaa luontoa monipuolisesti, muun muassa nisäkkäitä ja maisemia. Herätyskello soi keskellä yötä
TARVITTAVIA VARUSTEITA KEVÄÄN SOIDINKUVAUKSIIN: •makuualusta •naamioverkko •jalusta ja hernepussi (Bean bag) •kiikarit •kuvausteltta, jossa aukkoja objektiiville 54 KAMERA 2|2023. Jos pukeudut itse maaston värisiin vaatteisiin ja heität yllesi naamioverkon, niin olet jo aika pro. Ehdottomasti mukaan tulee ottaa jokin istuinalusta, esimerkiksi solumuovinen makuualusta, jonka voi taitella pari-kolmekerroksiseksi alustaksi. Sillä voi olla myös makuulla, jos päätät käyttää matalaa kuvakulmaa. Järvien ja lampien ensimmäisinä avautuvat sulapaikat, usein virtaavien vesien lähellä. Oma valikoimani erilaisten piilokojujen ja naamioasujen suhteen on kasvanut vuosien varrella melko humoristisiin mittasuhteisiin, mutta tärkeimpänä ja melko edullisena tarvikkeena on ihan tavallinen maastoverkko. Asialle ei ole paljoakaan tehtävissä, mutta tämä selittää joskus kuvien huonon laadun, vaikka ilma on ollut kaunis ja aurinkoinen. Tee maastoverkkoon reikä objektiiville, niin saat myös jalustan ja kameran sen alle piiloon. Lintujen saapumista joutuu usein odottamaan pitkään, ja kylmyydessä odottaessa koko homma alkaa tuntua kurjalta. HYVIÄ KUVAUSPAIKKOJA: Pellot, erityisesti sellaiset, joihin syntyy lumen sulaessa kosteitä lätäkköjä. Kylmä maa tai vesi kohdatessaan lämpimän auringon tekee ilmasta ”suttuisen”. Lämmin pukeutuminen on oleellista, koska et halua joutua poistumaan kuvauspaikalta kylmyyden vuoksi, kun olet nähnyt suuren vaivan herätessäsi aikaisin ja matkatessasi kuvaamaan. Telkkä. Mitä pidempi välimatka kuvauskohteeseen on, sen epäterävämmäksi kuva muuttuu. Istuessasi mukana on hyvä olla jalusta, tai makuulta kuvatessa esimerkiksi ”hernepussi”, jonka päälle kameran voi asetella. Canon EOS-1D X Mark II, EF 600 mm f/4 IS II USM, 1/1000 sek, f/5,6 , ISO 2000. Kiikarit ovat oleellinen väline, koska niiden avulla voit tarkkailla ympäristöä laajemmalti, ja voit löytää kuvattavaa. Samoin, jos kuvaat autosta, niin laita objektiivi ulos autosta ja sammuta auto, koska myös auton sisältä tuleva lämpö suttaa kuvia. Canon RF-S 18-150mm F3.5-6.3 IS STM, 1/100 s, f/5,6, ISO 2500 kerros, jos istut kylmällä maalla. Suot, joilla teeret soidintavat. Kun olet asettautunut aloillesi, niin on syytä pysyä mahdollisimman hiljaa paikoillaan. Joskus lämpöväreilyn voi nähdä esimerkiksi pellon pinnassa ihan paljain silmin, ja silloin saattaa olla järkevämpää kuvata hieman korkeammalta, vaikka muuten suosittelen mahdollisimman matalaa kuvakulmaa. Naamioituminen Linnut pelkäävät ihmistä, minkä vuoksi jonkinasteinen naamioituminen on tarpeen. Huomioi lämpöväreily Auringon alkaessa lämmittää ilmaa, tulee ongelmaksi lämpöväreily. Pähkinähakit
Sillä on jo kaukaa tunnistettavissa oleva kolmionmallinen pää, ja koiraslintu on selkeän mustavalkoisen näköinen kaukaa katsottuna. 55 kamera-lehti.fi. Koiraan pää on tosiasiassa kauniin tumman vihreä, ja varsinkin myötävalossa sen värin saa hienosti esille. Telkät saapuvat Suomeen ensimmäisten vesilintujen joukossa. Telkkien ja silkkiuikkujen soidintanssit. Kun järvien rannoille alkaa tulla sulapaikkoja löydät telkkiä melko varmasti. Muuttolinnut palaavat Suomeen pesimään ja on mahdollista nähdä runsaasti lajeja, jotka muuttavat kohti pohjoista: mm. TELKKÄ (Bucephala clangula) on melko helposti tunnistettava pienehkö kokosukeltaja. Telkkien soidinliikehdintä on erityisen hauskaa katseltavaa. Canon EOS R6, EF 600 mm f/4 IS II USM, 1/2000 sek, f/4,5, ISO 400. Englanninkielinen nimi Goldeneye on kuvaava, koska linnulla on kirkkaankeltaiset silmät. Voit kuvata makuulta, jolloin saat hyödynnettyä paremmin tyynellä ilmalla heijastukset veden pinnassa, ja tässä tosiaan on hyvä mennä aivan veden rajaan. Koiras esittelee naaraalle taitojaan heilauttaen ensin päänsä taakse selkäänsä vasten ja sitten ojentaa kaulansa ihan suoraksi. Aukko suurin mahdollinen, kuten f/4, ja ISO-arvoa voit säätää valon määrää mukaan. Telkkien kuvaaminen onnistuu myös päivällä. Pelloilla ruokailee suuria määriä joutsenia, kurkia ja hanhia. Kameran asetuksiin suosittelen suljinajakKuvaushaasteet Teeret. 11 TELKKÄKUVAUSHAASTE: Selvitä etukäteen missä telkkiä on havaittu. Voit myös kuvata istualtaan, jolloin asento on hieman mukavampi, ja voit siten olla paikoillasi pidempään. Koiraat myös jahtaavat toisiaan erityisesti pariutumisen jälkeen reviiriä puolustaessaan. Yritä taltioida koiraan soidinliikkeitä tai tilanteita, joissa koiraat jahtaavat toisiaan. si vähintään 1/1250-1/2000, jotta saat pysäytettyä soidinliikkeiden vedenpärskeet. Huomaa, että aamun edetessä valon määrä lisääntyy ja voit vähitellen pienentää ISO-arvoa. Lisähoukuttimena naaraille se tekee joskus hienon potkaisun, jolloin vesi loiskahtaa komeasti. Istualtaan on hieman helpompi seurata nopeita pyrähdyksiä, tai lennosta veteen laskeutuvia lintuja. Koska kauniina kevätpäivänä valo voi olla erittäin kovaa, käytä hyödyksesi pilvisen päivän hienot lumisateet, eli jos taivaalta tulee lunta huhtikuussa, lähde kuvaamaan! Lumisade tuo kuviin upean lisän. Naaraslinnulla on ruskea pää ja se on yleisväriltään harmaanruskea. Lennossa telkän siivistä kuuluu vinkuva havina, joka syntyy ilmavirran osuessa sulkiin. Asettaudu auringonnousun aikaan aivan veden äärelle, naamioidu, jotta linnut eivät huomaa sinua. Kannattaa kirjautua tiira.fi -havaintopalveluun, josta perushaulla löydät tarkempia sijainteja lähellä asuinpaikkaasi. HYÖDYNNÄ NÄMÄ KUVAUSTILANTEET KEVÄTTALVELLA: Kanalintujen soitimet: teeri, metso. suokukot, pulmuset, petolinnut. Katso sääennusteista mahdollisimman kaunis ja kirkas aamu
Maanomistajan 22 lupa on hyvä hankkia, jos pidät telttaa paikalla pidempään, vaikka jokamiehen oikeudella voit kuvata yksittäisinä aamuina. Jos kaikki tähdet ovat kohdallaan, voit yrittää saada vastavaloon kuvattua kuvaa, jossa teeren hengityshuuru on näkyvillä ja vastavalo piirtää teeren ympärille tasaiset ääriviivat. Kuvista ei makseta julkaisupalkkiota. Linnun tulisi olla tällöin aivan kohtisuorassa kulmassa, jotta ääriviiva piirtyy koko linnun ympäri. Kiikaroiden voit lähestyä ja tarkentaa aluetta. Koiraat soidintavat avosoilla, metsäjärvien jäillä ja rauhallisilla peltoaukeilla. Kuvaa mahdollisimman matalasta kuvakulmasta. Hinnat tällaisille kojuille ovat alle 200 €/ aamu. Kuvauspaikka kaupallisella teerisoitimella on melko varma, mutta on hyvä muistaa, että luontokappaleiden kanssa kuvia ei voi koskaan odottaa 100 prosentin varmuudella. Mitä useamman aamun vietät teerisoitimella, sitä varmemmin onni osuu kohdallesi! PRO HAASTE/ TEEREN SOIDIN: Teeri. Suomessa on useita kuvauskojuyrittäjiä, joilta voit ostaa kuvausaamun melko takuuvarmalla soidinpaikalla. Kun kuulet teerien pulinaa olet oikealla suunnalla. Voit lähettää Lintuvalokuvaus kouluun kuvia sähköpostiosoitteeseen toimitus@kamera-lehti.fi. Kuvausaamuna mene paikalle siten, että olet teltassa valmiina viimeistään tuntia ennen auringonnousua. Keväällä soidinpaikan voi löytää äänen perusteella, soidinpulina kuuluu jopa kilometrin päähän. Mieti telttaa pystyttäessäsi auringonnousun suunta, haluatko myötävalossa esille teerien kauniit värit vai vastavalon kontrastikkuutta ja kylmän aamun hengityshuurut. Pystytä teltta mielellään muutama päivä etukäteen paikalle, jotta teeret ehtivät tottua telttaan. Naaraat tulevat soitimelle loppukeväästä seuraamaan näytöstä ja parittelevat mieluiten soitimen vahvimman koiraan kanssa. Teeriä näkee usein parvissa puissa ruokailemassa. Teeren soidinkuvauksissa voit hyödyntää kaupallisten valokuvauskojujen tarjontaa. Käy tutkimassa peltoja ja soita auringonnousun aikaan ja kuuntele. Canon EOS R6, EF 600 mm f/4 IS II USM, 1/2500 sek, f/4,0, ISO 400. Molemmissa on puolensa. Jos maastokestävyyttä löytyy, niin teeren soidinpaikka on mahdollista löytää itsekin. Taistelujen jäljiltä pellolla tai suolla on runsaasti jälkiä, höyheniä ja jätöksiä. Koska itse et voi liikkua, niin tässä tarvitaan myös onnea. Soidinpaikka pysyy samana vuodesta toiseen, eli jos olet joskus soitimen löytänyt, se on todennäköisesti edelleen samalla paikalla. Tarkempi teltan paikka löytyy jälkien luota auringon noustua ja lintujen lähdettyä. 56 KAMERA 2|2023. Soitimella koiraat pulisevat, riiputtavat siipiään maata pitkin, hyppelevät ja tappelevat keskenään. TEERI (Lyrurus tetrix) on runsaslukuinen päiväaktiivinen kanalintu. Pyöreähkö, tanakka muoto ja koiraan musta höyhenpuku on helposti tunnistettavissa
Malli: Jannica. Samat ohjeet toimivat, kuvasit sitten ammattikameralla tai vaikkapa kännykällä. Monille kameraseuralaisille Timo on tullut tutuksi valokuvauskurssien vetäjänä. S uoraan kameraa kohti olevat kasvot eivät välttämättä tee oikeutta kuvattavalle, ja lopputulos voi muutenkin olla kuin passikuvassa. VINKKI Jos kädet ovat mukana kuvassa ja lähellä kasvoja, ranne ja käsi näyttävät sirommilta kun ne ovat kamerasta katsottuna sivulta päin. Kun näihin kahteen suuntaan vielä yhdistetään pään kallistus asteittain oikealta vasemmalle, onkin testattu kaulan ja niskan koko liikkuvuus ja samalla tiedetään paljon lisää siitä, mikä on juuri tälle henkilölle paras kuvaussuunta. Jompikumpi kasvojen puolisko on kertovampi ja ilmeikkäämpi, ja sinun tehtäväsi valokuvaajana on huomata se. Pään kallistus yhdessä sivuvalon kanssa tuotti näin erilaiset lopputulokset. Pään asennolla on merkitystä 57 kamera-lehti.fi MALLIKOULU TI M O RI PA TT I MALLIKOULU Henkilökuvaukseen keskittyvässä artikkelisarjassa annetaan vinkkejä miten voit ohjata malliasi niin, että lopputulos näyttää huolitellummalta. Kenenkään kasvot eivät ole täysin symmetriset, eikä tarvitsekaan olla. Hän on uransa varrella ollut PRja mainoskuvaaja, ja tämän jälkeen useat vuodet aikakauslehtikuvaajana. Suoraan päin kameraa osoittava kämmenselkä puolestaan näyttää isolta klöntiltä, ja rannekin näyttää silloin melkein kaksi kertaa paksummalta. Kokeile mallin kanssa erilaisia pään asentoja, kuvaamalla ensin vaikka sarja oikealta vasemmalle, ja sen jälkeen ensin leuka ylhäällä ja siitä asteittain kasvoja alaspäin kääntäen niin, että otsa työntyy vähitellen enemmän kameran suuntaan. Sarja etenee niin, että aloitetaan aivan alkeista, jatketaan pikkuvinkeillä ja edetään pikkuhiljaa hienostuneempiin keinoihin. Timo Ripatti on valmistunut valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista. Kun hiukset varjostavat kasvo ja valonlähteen puolelta, ne näyttävät kapeammilta kuin ne oikeasti ovatkaan
Omakuvat ovat merkittävä osa hänen työtään. Kuvasalkku-sarjassa esittelemme yhden kuvaajan teoksia tietystä projektista. Pimeä huone oman pääsi sisällä. Hänen kuvansa ovat usein tunnelmallisia, surrealistisia ja jopa ahdistavia. Hänen intohimonsa valokuvausta kohtaan syttyi, kun hän jäi eläkkeelle päivätyöstään ohjelmistosuunnittelijana, ja hän tutkii elämän synkempää puolta taiteessaan. Tämä sarja jatkaa työtäni kuvien parissa, jotka käsittelevät mielenterveysongelmia. Vuonna 2009 jouduin jäämään pois päivittäisestä työstäni masennuksen vuoksi. Sain ensimmäisen inspiraationi tähän kuvasarjaan kuunnellessani lempi metallibändiäni Sentencedia. Kameraseura: Kuopio Kameraseura 58 KAMERA 2|2023 KUVASALKKU • PETRI DAMSTEN. Kun aloin ladata kuvia verkkoon, aloin saada kommentteja, joissa ihmiset kertoivat että kuvat muistuttavat heitä heidän omista ajatuksistaan. Kaikki ne tuhoisat ajatukset, jotka kiertävät päässäsi, ja tunteet, jotka saavat sinut tuntemaan olosi alakuloiseksi. Hänellä on kokemusta niin kameran takaa kuin edestä. Siitä lähtien valokuvaus on ollut merkittävä osa elämääni terapiana, Petri Damstén kertoo. Petri Damstén, 53, on synkkien taidekuvien valokuvaaja ja nörtti Kuopiosta. Erityisesti esille tulivat ne tunteet, joita covid-19 eristys on nostanut monille ihmisille pintaan. Petri on voittanut useita palkintoja valokuvistaan Suomessa ja kansainvälisesti; mukaan lukien Fotofinlandia-finalisti ja PX3 Gold -palkinto Ranskassa. Vähitellen se kehittyi kokoelmaksi kuvia siitä, miltä piThe Dark Room Kuvasalkku meä mieli voisi näyttää sisältäpäin tarkasteltuna
59 kamera-lehti.fi
60 KAMERA 2|2023
61 kamera-lehti.fi
62 KAMERA 2|2023
63 kamera-lehti.fi. Nykyään enimmäkseen Fujifilm GFX 50s. KUVAUSKALUSTO, JOLLA TÄMÄ SARJA ON KUVATTU Nikon D850 ja Sigma 35mm f/1.4 Art DG HSM
Osakilpailu 1 64 KAMERA 1|2023 VUODEN KUVAAJA VUODEN KUVAAJA 2023 ensimmäiseen osakilpailuun osallistui 92 kuvaa. Kuvauskohteina ensimmäisessä osakilpailussa olivat luonto, eläimet, ihmiset, esineet, tunteet ja ainutkertaiset tuokiot. Tuomaristoon kuuluivat Pekka Punkari, (tietokirjailija, valokuvaaja, kouluttaja), Seppo Lahtinen (Master of Culture and Art) sekä Terho Poikolainen, Suolahden Kamerat ry.. Toiset kuvat puolestaan olivat kuvaajansa näköisiä, ainutkertaisia teoksia, joiden äärelle oli helppo pysähtyä mietteissään. Osittain kuvien laatu hieman vaihteli. Tämän vuoden ensimmäisen osakilpailun ”Toivo” -aiheen käsittely oli varsin monipuolista. Jotkut kuvista kuitenkin olivat ikään kuin toistoja saman tapaisesta ideasta, joten ne eivät viehättäneet kaikkia tuomareita ainutlaatuisellaan. Se ehkä onkin kilpailun tarkoituskin: löytää ainutkertaisia otoksia, jotka puhuttelevat. Joillekin kuvaajille tavaramer11 kiksi on voinut muodostua huikaiseva tarkkuus, toisille puolestaan tallennettu tuokio tärähtäneine otoksineen on juuri se, jolla on merkittävyyttä kuvaajan tuotannossa. VUODEN KUVAAJA 2023 Vuoden kuvaaja 2023 -kilpailun ensimmäinen aihe oli Toivo
Valloittavan raikas ja värikäs tulkinta klassisesta aiheesta: ”Jokaisen tulisi istuttaa elinaikanaan puu”. Valitsin oheisen Raution kuvan, jossa ilmenee epätoivoa elinkeinosta. Pekka Punkari 33 65 kamera-lehti.fi 22 33. Terho Poikolainen 22 VOI KUN JOKU HAKIS Vesa Vainionpää Hailuoto Sony A7III, Vitrox 85 mm, 1/15 s, f/6.3, ISO 800. Kuvan kiehtovuutta lisää se, että työkalut paljastavat eksoottisen puutarhanhoidon tapahtuvan meillä Suomessa. ETSIJÄT Risto Raunio Naantali Canon EOS 5D Mark IV, Canon EF 200-400, 1/1000 s, f /5, ISO 500. Sitähän me kaikki loppujen lopuksi odotamme. Vasemman reunan ”turha” tila on kuitenkin tarpeen kertomaan toivotusta tulevaisuudesta, puun kasvusta. Seppo Lahtinen 11 ISTUTA VIELÄ SE KIRSIKKAPUU Ahti Kannisto Helsinki Nikon D800E, Nikkor AF-S 24-70 mm, 1/320 s, f/13, ISO 1000. Etsijöiden vaatteet ovat väreiltään kirkkaammat kuin etsittävän roskavuoren värit ja asennot myötäilevät kuvalinjoja. Ja onneksi lapioijan ylle kaartuva oksa pystyy pelastamaan tiukan rajauksen oikealta. Tausta on synkkä. Vesa Vainionpään teos on täynnä iloista mieltä, kesäillan laskevan auringonvalon viimeisiä säteitä, tanssilavan perunajauholla liukastettua lattiaa – ja odotusta siitä, että joku hakisi. Se kertoo meistä ihmisistä, meidän kulttuuristamme ja ajasta, joka ei ole onneksemme vieläkään kadonnut. Kuvassa on hyvä sommittelu. Koska päämääräksi arvioinnille olin ottanut valokuvan oton hetken ja tuokion ainutkertaisen tunnelman, ehdokkaista löytyi yksi teos, joka nousi mielestäni ajankohtaisuutensa ja tunnelmansa ansiosta ykköseksi. Arvostelu oli tosi vaikeaa, kun aiheen toivo voi käsittää niin monella tavalla. Aluksi silmä oudoksuu kohteen rajausta
66 KAMERA 1|2023 44 55 8 8
NIMETÖN Miikka Maijala Helsinki Nikon Z7, Nikkor 24-70, f/8, 1/60 s, ISO 64. VIIMEINEN TOIVO Esko Pamppunen Ulvila Nikon Z6, Nikkor 50 mm, 1/160 s, ISO 640. LAST CHANCE Iina Kautto Jyväskylä Canon EOS R6, Samyang 85 mm, 1/640, f/1.8, ISO 4000. 66 UUDEN ALKU Paula Tavasti Ylivieska Sony a7r3, Sony FE 50 mm, 1/5000 s, ISO 50 77 67 kamera-lehti.fi 66 77 99 10 10. 55 44 66 77 88 99 10 10 VIIMEINEN TOIVO Esko Pamppunen Ulvila Nikon Z6, Nikkor 50 mm, 1/160 s, ISO 640. UUDEN ALKU Paula Tavasti Ylivieska Sony a7r3, Sony FE 50 mm, 1/5000 s, ISO 50. TOIVO Pauli Araneva EHKÄ LASIN TAKANA ON VAPAUS Antti Maunuksela Tampere Canon EOS 750d, Sigma 17-50 mm. TOIVO PAREMMASTA KEVÄÄSTÄ Joni Suuronen Pirttikangas Nikon Z6, Laowa 100 mm, 1/4000 s, f/5.6, ISO100
15 15 16 16 17 17 18 18 11 11 12 12 13 13 14 14 68 KAMERA 1|2023 14 14 12 12 13 13 17 17 19 19. KELTANOKKA Kalle Ketola Häntälä Sony A7 III, Samyang 35mm, f/4, 1/80 s, ISO 5000. JOS AHTI SUO Markku Välitalo Oulu Analoginen kamera. PIENISTÄ PUROISTA KASVAA SUURI JOKI Leena Rahkamo Espoo EOS RP, 176 mm, f/22, ISO 100. HOLE IN ONE Timo Vuoriainen Jyväskylä Nikon D600, Tamron 24-70mm, f/6.3, 1/640 s, ISO 200. UUSI ONNI Valtteri Puhakka Helsinki Canon EOS 5D Mark II, Canon EF 50 mm, 1/60 s, ISO 800. TALVIMYRSKY Arvo Peltonen Helsinki Nikon Coolpix 59900, 1/500 s, ISO 125. PLAYING FOR FREEDOM Olli Philippe Lautenbacher Helsinki Fujifilm X-T2, Fujinon 18-55 mm, 1/500 s, f/9, ISO 400. VAIKEUKSIEN KAUTTA VOITTOON Hanna Virtanen Harjunpää Canon EOS 7D, 1/1600 s, ISO 800
20 20 69 kamera-lehti.fi 16 16 11 11 18 18 20 20 15 15. KATSEESSA ON TOIVOA Ilkka Laakko Oulu Nikon D850, Sigma 24-70, 1/60 s, ISO 400. 19 19 TOIVO MENNYT Virve Kulmala Lieto Huawei
Koen, että valokuvaajan työssä tärkein taito ja lähtökohta on kohdata inhimillisyys. 70 KAMERA 2|2023. Kamerani on välineeni tunteen taltiointiin
Pattijoella en harrastajana tiennyt paljoa valokuvaajan työstä, enkä firmojen kuvatarpeista. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Sen myötä pian jokainen tarvitsisi kuvia. Se on myös merkittävin syy, miksi yhä uudestaan tartun kameraan. Unelmasi toteutui avattuasi nykyiselle kotiseudullesi Helsingin Punavuoreen nimeäsi kantavan ja itsesi näköisen värikylläisen kivijalkastudion. Tutustuin kahteen kuvan naiseen Rautatieaseman liepeillä 8 vuotta sitten muutettuani juuri Helsinkiin uuden kamerani kanssa. Miten pienen Pattijoen kasvatista kehittyi tähtien valokuvaaja. Aloitit yrittäjänä 2015. Tulen onnelliseksi voidessani kuvaajana vapauttaa ihmisen luonnollisen ja sisäisen ilon – tuon loputtoman kauneuden. Oletko ennen muuta ihmisten elämäntarinoiden ikuistaja. Onko se unelmiesi täyttymys. Sain ekan filmikamerani 3. Autio tunnetaan myös pääministeri Sanna Marinin laajaa julkisuutta saaneesta Ruisrock-kuvasta. Some teki vasta tuloaan. Miten sait kohteiksesi tunnetut artistit, kuten Madonna ja Mikael Gabriel. Aloin uskoa olevani kyllin hyvä voidakseni kuvata enemmän. Pattijoella sinulla oli visio potretti-kuvausstudiostasi. Punavuori on rakas paikka – ja studio näköiseni. Postattuaan ottamiani kuvia, julkkikset laittoivat kuvakrediitit ja nimeni alkoi näkyä monessa paikassa. Laitalainen itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Kuvasin myös bloggaajia. Herkkänä ja tilanteita aistivana koen, että kuvaajan tärkeimpiä ominaisuuksia on kunnioittaa kuvattavan omaa tilaa rohkaisten ja inspiroiden heittäytymään. Mikael Gabriel pyysi minut ikuistamaan kiertueensa, sain kutsun New Yorkin muotiviikoille ikuistaen siellä mm. Yllättäen myönteisten vastausten myötä kuvasin jopa neljä tyyppiä päivässä. Kuvaustila on vaalea, mutta kaikki muu värikylläistä. Madonnan, Kim K:n ja Bella Hadidin. On todellakin! Aiemmin jaoin yhteisen studion muiden kuvaajien kanssa. Siellä peltojen keskellä ja meren äärellä on myös tilaa hengittää. Olen tehnyt Ruisrockin Instagram-feedin festareilla jo vuosia kuvaten sinne kaikki kuvat. Pian kuvauskeikkoja oli paljon. He olivat niin upeita, että menin kysymään, saisinko ikuistaa kuvan. Perheeni ja Pattijoki ovat juureni ja sydämeni koti, jossa on aina ihana käydä. Koen, että valokuvaajan työssä tärkein taito ja lähtökohta on kohdata inhimillisyys. Onko Pattijoen lapsuudenkotisi suurperheen 13 sisaruksen esikoisena sinulle yhä tärkeä voimavara. Se oli ihana ja lämmin kohtaaminen. MIELIKUVANI • JANITA AUTIO Teksti JUHA LAITALAINEN Kuvat JANITA AUTIO JA JUHA LAITALAINEN Valokuvaaja Janita Aution mielikuvassa on jotain taianomaista. Tarinamme jatkuu, ollaan edelleen tekemisissä ja kuvattu on useammankin kerran. Haaveilen omasta taidekaupasta ottamilleni valokuville. Isäni kuvasi paljon kameran oltua perheessämme läsnä aina. Tutustuttiin ja kuvattiin muutamia kertoja. Ehdottomasti! Inspiroidun ihmisten tarinoista ja kohtaamisista. Kamerani on välineeni tunteen taltiointiin. Kontaktoin IG kautta inspiroivia tyyppejä, Mikael Gabrielia, Sofia Ruutua, Yeboyahia, ynnä muita viestien haluavani kuvata heitä. Miksi tämä kuva on mielikuvasi. Tavoittelen henkilöitä kuvatessani näkymätöntä hetkeä, jossa luomme jotain mielenkiintoista. Entä pääministerimme farkkusorteissa ja nahkarotsissa Ruisrockissa. luokalla ja pokkarin rippilahjaksi. M uotikuvaaja, somevaikuttaja ja malli Janita Autio valittiin viime vuoden Instagram-vaikuttajaksi. Suosiota on tuonut henkilökuvat tunnetuista artisteista ja influenssereista. Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Ihmisrakas uskaltautuja 71 kamera-lehti.fi. Rohkeus lähestyä ihmisiä on sinulle tuttua. Niillä kuvasin upeita asetelmia sisaruksistani ja muotikuvia pelloilla kirppareilta ostamissani vaatteissa. Oliko se sattumaa. Yhdellä niistä kerroista syntyi juuri tuo kuva, jossa on jotain tosi maagista. Olen kiitollinen lukion kuvisopelle, joka kannusti minua ja järjesti valokuvanäyttelyn. Siten sain tilaisuuden ikuistaa Sanna Marinin ja sehän lähti viraaliksi ihan kunnolla – huhhuh! Olin laittanut hänelle viestiä, tavattiin festareilla ja ikuistin tuon legendaarisen, ympäri maailmaa levinneen kuvan. Ehdottomasti
– Haaveilen taidekaupasta, että voisin myydä mun kuvaamia valokuvia. Janita Autio kuvattiin hänen studionsa lattialle pudottautuneena vallitsevassa sekavalossa valovoimaisella optiikalla. Canon EOS R6 Mark II, RF 50mm F1.2 L USM, ISO 100, 1/60 s., f/1.2. janitaautio.com IG: @janitaautio 72 KAMERA 2|2023. Kansikuvan EXIF-tiedot samat, paitsi valotusaika 1/160s. JANITA AUTIO KUVAUSKALUSTO • Canon R5 • Canon 24-70mm 2.8, löytyy myös 85mm, 35mm & 8-15mm f/4 • Leica Q2 Studiossa Profoton kalustoa mm. Vallitsevan valon lisäksi käytettiin suoraa salamavaloa draaman korostamiseksi. KOULUTUS: lukio ja elämänkoulu TYÖSUHTEET: yrittäjä, firmani toimitusjohtaja VALOKUVAAJAN MOTTO: Älä kuuntele mitä muut huutelee, vaan luota sun omaan juttuun. Tämän numeron kansikuva otettiin vain hetkeä ennen Janitan istuessa vielä tuolilla luodessaan vetoavan katseensa aurinkolasien alta. seuraavat: • Profoto D2 x 4 • Profoto B10 x 2 • Profoton eri kokoisia sateenvarjoja • Profoto Magnum • Profoto Softbox RFi 5 . IKÄ: 29 KOTIPAIKKA: Helsinki, kotoisin Pattijoelta LUONNE: Innostuva ja rohkea seikkailija. – Oon superonnellinen mun uudesta studiosta, sinne suunnitteilla paljon kivoja kuvauksia. – Haaveilen näyttelystä. Octa (150cm) • Avenger C-Standejä monta • Paljon värikkäitä fondeja, melkein varmaan kaikki sävyt löytyy. JU H A LA IT A LA IN EN Värien ja räiskyvän persoonan sinfoniaa. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Unelmieni projekti meneillään, mistä en voi valitettavasti vielä kertoa... Nauran ja itken paljon, eli olen tosi herkkä ja aistivainen taiteilijasielu
Hyvää Suomalaisen valokuvan päivää 15.4.! Puhumisen ylistys 73 kamera-lehti.fi KOLUMNI TU O M O M A N N IN EN. Sitä meidän elämämme on: yritämme saada aikaan kirjallisuutta, aivan, mutta yritämme myös puhua siitä, sillä siitä puhuminen on yksi tapa pitää se elävänä, ja niin kauan kuin kirjallisuus elää, oma elämämme, vaikkakin hyödytön, jopa tragikoominen ja merkityksetön, ei sittenkään ole täysin turha. Yksi henkeäsalpaava sivu kertoo kirjallisesta keskustelusta, mutta oikeasti uskon sen käsittelevän valokuvaa: "Mutta kuka kirjallisuudesta puhuisi, jos kirjailijat eivät sitä tee, tarkoitan jos siitä ei puhuttaisi sisältäpäin, kirjallisuuden harjoittajina, noiduttuina, asiaan vihkiytyneinä, rakastuneina, hulluina, raivopäisinä, ihmisinä, joille kirjallisuus on olennaisinta, vaikka olennaisuus joskus naamioituukin anekdootiksi tai tyhjänpäiväisyydeksi. Oli julkistajaisia (mukana all-female panel!), avajaisia, keskustelutilaisuuksia, anomusten kirjoittajaisia, suunnittelukokouksia, pelkkiä kokouksia, zoomeja ja teamseja, puhumattakaan tietysti omista töistä ja jokusesta ihan liian harvasta Guinness-painotteisesta illasta kollegojen kanssa. Ja muistakaa, että kirjoitan tätä Helsingin Kampissa, en esimerkiksi Pihtiputaalla, jossa valokuvakeskustelu on pirun harvinaista. On toimittava niin kuin kirjallisuus olisi tärkein asia maailmassa. Pyrkii sujuvaan kieleen, lopettaa punk-sitaattiin) Tämä kaikki tuntuu varsin turhalta, ainakin jos sen laittaa tämänhetkisten maailmantapahtumien rinnalle. Joskus harvoin se voi olla tottakin ja silloin joidenkin on se todistettava." LOPPULAUSE (mieluiten ylevä kehotus) Jatkukoon siis tuoppiin muriseminen ja kaikenlainen panelointi. Se päättyy pitkään sitaattiin.) Selasin kalenteriani taaksepäin enkä löytänyt montaakaan valokuvaan liittymätöntä merkintää. Suomalainen valokuvakenttä on myös aika pieni maailman metropoleihin verrattuna: keskeiset juorut on vaihdettu jo ensimmäisellä kierroksella. KAPPALE 2 (jossa kolumnisti asettaa Ongelman, lue omat henkilökohtaiset pikku kiireensä nk. JOHDANTO (Tämä on kolumni, joka käsittelee asioiden mittasuhteita. suureen kuvaan. KAPPALE 3 (jossa ongelma näennäisesti ratkaistaan: oikeaoppisesti tässä kohdassa ensin Saarnaajan kirjaa ("turhuuksien turhuus") ja päädyttäisiin ehkä jonkun ontuvan Lasse Mårtenson-vitsin kautta omenapuun istuttamiseen) Senegalilaisen Mohammed Mbougar Sarrin kirja "Miesten syvimmät salaisuudet" kertoo Pariissa asuvista afrikkalaistaustaisista kirjailijoista, tekemisen vaikeudesta ja suunnilleen kaikesta muustakin. Ukrainalaista äitiä tuskin hirvittävästi lohduttaa F5.6-illan loksahtaminen kohdalleen tai orpoa jääkarhua Suomalaisen valokuvan päivä. Ajatus on ehkä sietämätön, vastenmielinen ja porvarillinen, mutta se on pakko hyväksyä. Tuomo Manninen on valokuvaaja, joka näki Kolmen pennin oopperan 6-vuotiaana
Aalto oli vakiinnuttanut maailmanmaineensa ja saavuttanut kypsän tyylinsä. Talo toimii nykyisin Alvar Aalto-säätiön ylläpitämänä museona. Tasakattoinen rakennus koostui toimistosiivestä ja kodista, alakerrassa oli olohuone ja studio, yläkerrassa yksityistilat. Räshid Nasretdinin kuvien fokuksessa on erityisesti nuori arkkitehti Elsa-Kaisa Mäkiniemi. 1950-luvun alku oli Alvar Aallolle murroksen aikaa. 1950-luvun alussa hän johti Säynätsalon kunnantalon suunnitteluja rakennusprojektia. Toimittaja haastattelee leppoisaa Alvar Aaltoa ja seuraa hänen suunnittelijoidensa työpäivää. Alvar Aallon kotitoimistolla 11 74 KAMERA 1|2023 MENNYTTÄ VALOA. Kauden suunnitteluhankkeissa näkyy siirtymä vapaaseen orgaaniseen muotoon standardisoinnin sijasta sekä punatiilen, honkapuun ja kuparin käyttöön materiaaleina. Elsa ja Alvar AalTeksti INKAMAIJA IITIÄ Kuvat RÄSHID NASRETDIN / NASAKUVA / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO JOKA Lehtikuvaaja Räshid Nasretdin ”Nasa” tallensi tammikuussa 1952 Alvar Aallon arkkitehtitoimiston julkista ja yksityistä elämää. Hän oli valmistunut vuonna 1949 ja aloittanut Aallon toimistolla suunnitteluassistenttina. Pihalle aukesi valoisa terassi. Alvar Aallon ja Aino Marsio-Aallon yhdistetty koti ja ateljeetalo valmistui Helsingin Munkkiniemeen Riihitielle 1936. Luontoon sulautuvana ja puumateriaalin käytön kautta rakennus edelsi monia myöhempiä Aaltojen merkkiteoksia, kuten Villa Maireaa Noormarkussa. Kuvista ilmenee myös toimistotilojen tiiviys, studiolla työskenteli tuolloin kymmenkunta suunnittelijaa. Aino Marsio-Aalto oli kuollut vuonna 1949. Talo oli kokonaistaideteos: myös sisustus, huonekalut ja valaisimet olivat Aaltojen käsialaa. T oimiston piirustuslaudoilla oli 1950-luvun alussa lukuisia laajoja hankkeita, kuten Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksen rakennukset sekä Helsingin Kulttuuritalo. Tilanpuutteen vuoksi Aalto rakennutti sittemmin lähistölle Tiilimäkeen erillisen ateljeerakennuksen, joka valmistui 1955. Kodin ja työtilojen yhdistämisessä näkyy modernistinen ihanne taiteen yhtymisestä arkielämään ja työstä ihmisyyden osana
Museovirasto valmistelee parhaillaan esitystä Humaani Aalto-arkkitehtuuri 13 Alvar Aallon kohteen viennistä Unescon maailmanperintöluetteloon. Päätöstä odotetaan vuonna 2026. 55 Alvar Aalto ateljeekodissaan Munkkiniemessä tammikuussa 1952. 11 Alvar Aallon koti ja toimisto Munkkiniemessä 9.1.1952. Elissa Aalto) Aallon toimistolla Munkkiniemessä 9.1.1952. Suhde oli alkanut vuosikymmenen vaihteessa ja se pidettiin aluksi visusti salassa. Mukana ovat Paimion parantola, Riihitien ateljeekoti, Sunilan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea, Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylän Seminaarinmäen alue, Muuratsalon koetalo Jyväskylässä, Aalto-ateljee Tiilimäessä, KELA:n pääkonttori Helsingissä, Kolmen ristin kirkko Imatralla, Seinäjoen hallintokeskus ja Lakeuden Risti, Kulttuuritalo ja Finlandiatalo. to avioituivat lokakuussa 1952. Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n ja Suomen merimuseon kuvakokoelman asiakaspalvelu toimii normaalisti Kokoelmaja konservointikeskuksessa Vantaalla. Elsa käytti sittemmin miehensä toiveesta nimeä Elissa Aalto. Lisää hänen kuviaan löytyy Journalistisen kuva-arkiston Finna-sivulta https://museovirasto.finna.fi/joka Museoviraston kuvakokoelmat Asiakaspalvelu ti–to 10–16. Aineistot on tilattava viimeistään 15.6.2023. Nasretdin sai lehtikuvapiireissä pian lempinimen Nasa. Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi https://museovirasto.finna.fi Journalistinen kuva-arkisto Joka Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15. Esimerkiksi vuonna 1951 Elsa ja Alvar Aalto matkustivat Italiaan eri kulkuvälineillä huomion välttämiseksi. 22 33 44 55 Asiakaspalvelu Sturenkadulla päättyy 30.6.2023 ja avautuu vuonna 2026 Museoviraston Kokoelmaja konservointikeskuksessa. Nasan kuvissa Elsa Mäkiniemi esittäytyy työssään toimiston suunnitteluarkkitehtina ja Aallon yhteistyökumppanina. 44 Alvar Aalto ateljeekodissaan Munkkiniemessä tammikuussa 1952. Valokuvaaja Räshid Nasretdinilla oli valokuvausliike Nasakuva Oy Helsingissä 1948–1989. Puhelin 02 95 33 6127 joka@museovirasto.fi https://museovirasto.finna.fi/joka Kuvia Museoviraston kokoelmista. 33 Alvar Aalto ateljeekodissaan Munkkiniemessä tammikuussa 1952. 22 Arkkitehti Elsa-Kaisa Mäkiniemi (myöh. 75 kamera-lehti.fi
Grano toteuttaa asiakkaan myyntiä, brändiä ja tulosta edistäviä markkinoinnin ja viestinnän ratkaisuja digistä printtiin. Yhdelle kaksipuoliselle arkille mahtuu kuusitoista sivua Kamera-lehteä. Painosta posti hakee Kamera-lehdet jakeluun. Jokaiselle arkille on oma väriprofiilinsa, riippuen värikulutuksen määrästä. Kahdella eri liimaseoksella. Arkkipainossa käytetään valmiiksi leikattuja paperiarkkeja, eikä perinteistä rullapaperia. Koko prosessia valvoo kamerat ja se pysäytetään, jos huomataan jotain ongelmia. Jokaiselle värille: magenta, yellow, cyan ja black on oma painolevynsä. Arkkipaino on tuotantomäärältään hiukan hitaampi kuin rotaatiopaino ja sen jälki on huippulaadukasta. ”Vanhan liiton” värejä ei olla enää käytetty moniin vuosiin. VÄLÄHDYKSIÄ Vaikuttavaa painojälkeä U UDISTETUN Kamera-lehden painopaikka vaihtui vuoden alusta Vaasassa sijaitsevaan toimipisteeseen nimeltään Grano. Vaihdettaessa arkkia kone säätäytyy automaattisesti seuraavan arkin asetusten mukaan. Liima on todella kuumaa noin 160 asteista. ALUMIINISET PAINOLEVYT: Painolevyt on valmistettu alumiinista. Tällä lempinimeltään XL-koneella painetaan Kamera-lehti. Painopaikka on siisti, moderni ja vaikutelma sen toiminnasta erinomaisen hyvä. Toisessa kuvassa Kaj Svahn, tuotannon esihenkilö. Ainutlaatuinen osaajayhteisö hallitsee huipputeknologian ja taitaa käsityötaidon. Arkkien painatus kestää noin kolmesta neljään tuntiin. KASVISPOHJAISET VÄRIT: Painokoneessa käytetään kasviöljypohjaisia värejä. Janne Kyllönen kuvassa huolehtimassa lehden lehden painatuksesta. Koko tuotanto on Suomessa ja työllistää noin 900 ammattilaista pääkaupunkiseudulta Lappiin. Grano on suomalainen graafisen alan monitoimialayhtiö. Samoihin aikoihin sinne tuli arkkipainokone Heidelberg Speedmaster Saksasta. Kanteen tulee vielä UV-lakka. Vaasan toimipisteessä on neljä taittokonetta. Kuvassa asiakkuuspäällikkö Mika Taipalus, tuotantopäällikkö Jukka Karppinen ja tuotepäällikkö Jyrki Mäkinen. Näin vähenee hävikkiarkkien eli makkelien määrä. Enää ei käsin säädetä jokaista arkkia erikseen, kun kone pystyy sen tekemään automaattisesti. Levyt ovat kierrätettävää materiaalia. JÄLKIKÄSITTELY: Arkkien annetaan kuivua välissä ennen leikkaamista, minkä jälkeen arkit taitetaan ja liimasidotaan eli tehdään selkäosa. 76 KAMERA 2|2023. GRANO, VAASA: Painotalo Grano muutti nelisen vuotta sitten Vaasassa sijaitseviin nykyisiin tiloihin
Personas -kirja on täynnä taiteilijan omakuvia, joita on kuvattu Helsingin Töölön asunnossa. TEATTERI Ystävyydellä on merkitystä, sanotaan. Se todennetaan myös ensi kesäksi Kivinokan kesäteatterin musiikkisadussa Kissa Kilpeläinen, jonka ohjaa liettualainen, Suomessa asuva teatterialan ammattilainen Akvile Ruzgyte. Ja kuten hän itse kuvailee: ”Paljon on kiinni sattumasta, paljon myös onnesta, kuinka kuvaus on toteutunut.” Kuville Hongisto-Salmi ei ole antanut nimiä, vaan antaa katsojan tulkita itse. Kuvissa keskiöön nousee aikuinen naisellisuus, värimaailma, itseironia sekä mikä tärkeintä: aikuisen naisen vahva itsetunto. Valokuvat: Ripsu Hongisto-Salmi Graafinen suunnittelu: Juha Nenonen, Bigger Splash Essee: Suomen valokuvataiteen museon johtaja Anna-Kaisa Rastenberger Kielet: Ruotsi, suomi ja englanti Käännökset: Jonna Boldt (ruotsi) sekä Kasper Salonen (englanti) Hinta 39 Euroa. Hongisto-Salmi on koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaineenaan hänellä on taidehistoria. Kissa Kilpeläinen on fantasianäytelmä, jonka päähenkilöinä ovat kesäkissa, rouva Rantapallo, vaari Vappupallo sekä kesäkalastaja Kallström. Personas on Ripsa Hongisto-Salmen oman elämän ja arjen tulkinta. Ja edes yksi sellainen ystävä, jonka kanssa voidaan vain olla hiljaa, Ruzgyte sanoo. Helsingin Kivinokassa sijaitseva Kivinokan kesäteatteri on jo vuosia tullut tunnetuksi siitä, että kesän aikana esitetään vähintään yksi lapsille tarkoitettu näytelmä. Monen muun kollegansa tavoin Hongisto-Salmi on kuvannut itseään ja omaa elämäänsä. Hongisto-Salmi kertoo itse, että ottaessaan kuvia, kamerassa on 10 sekunnin viive. Saman session aikana kuvia voidaan ottaa 50-100. www.kivinokankesateatteri.fi KIR JA Valokuvaaja ja valokuvataiteilija Ripsu Hongisto-Salmen teos Personas on monografinen kirja, joka on monimuotoinen kuvaus aikuisen naisen luksuselämästä, jota erilaiset tv-formaatit ja sosiaalinen media kuvineen ja tunnelmineen värittävät monikirjavasti. RI PS U H O N G IS TO -S A LM I Ripsu, Personas Sidottu kovakantinen ja kangaspäällysteinen monografia-kirja. Kuvista tehdään pienet kopiot ja jo hyvin pienen silmäyksen jälkeen voidaan havaita, mitkä kuvat sopivat yhteen. Tällöin kuvattava itse ehtii kuvattavaksi ja omaksi mallikseen. Kahta samanlaista kun ei ole. Kävelyiden tulokset ja kuvat koostetaan pienlehdeksi sekä näyttelyksi. Iltaman aikana kokoonnutaan asukastupa Alvariin (Kuorimokatu 1, Oulu) katsomaan valokuvia ja keskustellaan siitä, mitä ne kertovat alueesta. Tämän satunäytelmän syvin sanoma on ystävyydessä ja siksi onkin hyvä ajatella sitä, että meillä olisi monta sellaista ihmistä ympärillämme, joiden kanssa voidaan keskustella. Miten nämä kuvat sitten ovat vuosien saatossa syntyneet. Koko: 22 x 28,5 cm. Ripsu Hongisto-Salmen tulevia yksityisnäyttelyitä: B-Galleria, Turku 4.–24.9.2023 TU O M O K A N G A SM A A RI PS U H O N G IS TO -S A LM I RI PS U H O N G IS TO -S A LM I VALOKUVAKÄVELY Photo North – Pohjoinen valokuvakeskus kutsuu Meri-Toppilassa asuvia ja paikasta hullaantuneita paikallisoppaiksi esittelemään itselleen merkittäviä paikkoja. Ensi kesänä Kivinokan kesäteatterissa nähdään yhteensä kolme esitystä: Musiikkisatu Kissa Kilpeläinen, Markku Pölösen kirjoittama Kuningasjätkä sekä vierailevana esityksenä Pientä laittoa. Kirja sisältää 88 sivua ja 37 kuvaa. Kuukausittain järjestettävät valokuvakävelyt alkavat perehdytysiltamalla. Vuosien saatossa kuvissa on nähtävissä omintakeinen, selvästi erottuva oma tyyli. 15.4.2023 klo 12-14 Asukastupa Alvari 27.5.2023 klo 12-14 Asukastupa Alvari 10.6.2023 klo 12-14 Asukastupa Alvari Koonnut Kristiina Haaga Kypsä naiseus ja vahva itsetunto 77 kamera-lehti.fi
Fujifilmiltä, Epsonilta, Gossenilta ja Elinchromelta. Jokaisen osakilpailun 20 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. Hillbergin ja Sipposen on vangitseva kuvaelma luonnosta ja sen voimasta. KUVAN LÄHETTÄMINEN Kuvan on oltava perillä viimeistään keskiviikkona 7.6.2023. Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on keskiviikko 7.6.2023. Upea valokuvateos välittää luontokokemusten herättämiä tunteita, joita kuvaajat ovat kokeneet Kökarilla. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelin numerosi, sähköpostiosoitteesi. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Lähetä kuvatiedosto JPEGmuodossa. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2023 -tittelin. OSAKILPAILU 2/3 | AIHE: RAUHA VUODEN KUVAAJA 2023 KOKONAISKILPAILUN PÄÄPALKINTO 400 euron lahjakortti valokuvausalan erikoisliikkeeseen, Color-Kolmioon. Kuvankäsittely on sallittua. Tekniikka on vapaa. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–20. ColorKolmio on valokuvatuotteiden toteuttamiseen erikoistunut laboratorio, jonka valikoimista löytyy myös laadukkaita ammattilaitteita mm. www.colorkolmio.fi VUODEN KUVAAJA 2023 -kilpailu käynnistyy. sija) kuvia kilpailun tiedotuksen yhteydessä lehdessä ja internetissä ilman erillistä korvausta. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi ( keijo_ kuvaaja_ luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2023. OSAKILPAILUJEN PALKINTO Sanna Hillberg & Camilla Sipponen: Naturens poesi – Runollinen luonto. KILPAILUN TULOKSET Tulokset julkaistaan 25.8.2023 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 4/2023. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Vuoden kuvaaja 2022, Hanna Virtanen OSALLISTU! Pääpalkintona Color-Kolmion 400€ lahjakortti! 78 KAMERA 2|2023. Sijat 11–20 tienaavat 5 pistettä. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. KUVAN VAATIMUKSET Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2023 Kamera-lehdessä. Pisteidenjako: Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä
Mallinohjaus on luottamuksen rakentamista kuvattavaan. Perinteiseen lintukuvaukseen, kun haluat ottaa linnusta tarkan lähikuvan, tarvitset pitkän polttovälin objektiivin, vähintään 300 mm, mieluummin jopa 600 mm. Tällä hetkellä hän työskentelee päätoimisena valokuvaajana keskittyen luontokuvaukseen. Jokaisessa jutuss a esitellään myös jokin kuvaustekniikka, jota voit harjoitella lintuja kuvatessasi. Ruokinta on parhaimmillaan vanhassa metsässä, jossa linnut viihtyvät myös pesimisaikaan. Luonnon kuvaamisessa o leellista on toimia luonnon eläimiä häiritsemättä. Mies sairastui jo uransa alkutaipaleella Ruandan kansan murhaa todistaessaan PTSD:hen. Tiaisten lisäksi ruokinnoilla voi vierailla harvinaisempiakin vieraita. 33 Lintukuvakoulu Hömötiainen ja Pähkinähakki Teksti ja kuvat Mia Surakka. Kun paikalle mennään kuvaamaan asetellaan ruokinnat kauniiden kuvausrekvisiittojen päälle kuvaustilannetta varten. 044 080 9280 Kivinokan kesäteatteri Kipparlahdensilmukka 5 00810 Helsinki www.kamera-lehti.fi FB: Kamera-lehti Insta: @kameralehti Ota seurantaan 79 kamera-lehti.fi. Surakan pääasialliset kuvauskohteet ovat linnut, mutta hän kuvaa luontoa monipuolisesti, muun muassa nisäkkäitä ja maisemia. Teksti ja kuvat MIA SURAKKA Lintukuvausta talviruokinnalla Hömötiainen ja pähkinähakki 49 kamera-lehti.fi LINTUKUVAUSKOULU Lintukuvaukseen keskittyväss ä a rtikkelisarjassa esitellään kauden ajankohtaisia lintulajeja, s ekä v inkkejä miten saat kuvistasi l aadukkaampia. Mia Surakka on ammattivalokuvaaja ja lintukuvaukseen erikoistunut luontokuvaaja. 11 Herättää ja kysyy kuvillaan Teksti Arja Krank ja kuvat Jan Grarup. 11 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Teksti ARJA KRANK Kuvat JAN GRARUP HERÄTTÄÄ JA KYSYY KUVILLAAN JAN GRARUP 7 kamera-lehti.fi LINTUKUVAUSKOULU Pähkinähakit. Tiaiset syövät lyhyen päivänvalon aikana paljon siemeniä, koska ne tarvitsevat energiaa selvitäkseen kylmässä. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Matti S. Niina Stolt ja Mirkku Merimaa kehittivät siihen yhdessä konseptin. KAMERA-LEHTI 1/23 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI 22 Kuvattavana olemisen ihana elämys Teksti Sanna Hillberg ja kuvat Niina Stolt ja Mirkku Merimaa. puh. Lintukuvaajalle ruokintapaikat taas tarjoavat kuvattavaa. Canon EOS-1D X, EF 70-200mm f/2.8 IS II USM, 1/1600 sek, f/5.6, ISO 2000, focal length 75 mm A sialleen omistautuneen lintukuvaajan talviruokintapaikalta löytyy laaja valikoima erilaisia linnunruokia: auringonkukan siemeniä, maapähkinöitä, kauraa, rasvasiemen-tankoja ja talia tai muuta rasvaa. Näin saadaan houkuteltua paikalle mahdollisimman laaja kattaus myös kuvattavaa. Niin kutsuttu ylläpitoruokinta on hyvä olla iso tavallinen ruokintalaite, joka tarjoilee linnuille ruokaa läpi talven. Kuvattavana olemisen IHANA ELÄMYS Teksti SANNA HILLBERG Kuvat NIINA STOLT ja MIRKKU MERIMAA 25 kamera-lehti.fi Tanskalainen konfliktikuvaaja Jan Grarup ei ole säästellyt itseään. LUKIJAKYSYMYS LUKIJAT VASTAAVAT Vastanneiden kesken arvottiin Naturens poesi – Runollinen luonto -teoksen. Kuvauspaikalla on metsästä kerättyjä kuvauksellisia oksia, kääpäisiä keloutuneita puunrunkoja, ja erilaisia kantoja. Sarja etenee niin, että aloitetaan perusteista ja edetään haastavampiin tekniikoihin. 22 Millaisia artikkeleita kaipaisit Kameralehteen ja mitä mieltä olet lehdestä. Mies jatkaa työuraansa aktivistina ja luennoi kuvistaan ympäri maailmaa. Eläinten kuvaus ja katselu ympäri vuoden Puh: 0400 159 452 ja 0400 432218 eero.kortelainen@eraeero.inet.fi www.eraeero.com Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen Markku Pölösen KK UNINGASJÄTKÄ KK UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ UNINGASJÄTKÄ Elämänmakuinen laulunäytelmä 30.6.–31.8.2023 Päärooleissa laulajat Jere Hölttä ja Lotta Pylkäs Ohjaus: Kari Kinnaslampi Ma–pe: klo 19 La–su: klo 17 Kesto: 2h 30min Liput: 34/28/24€ 29.7.–3.9.2023 ANNELI HUOPALAISEN KOKO PERHEEN MUSIIKKISATU OHJAUS: AKVILE RUZGYTE Ma–pe: klo 18, la–su: klo 15 Kesto: 1h 30min | Liput: 20€ Kivinokan kesätea eri Liput ja tiedustelut: kivinokankesateatteri.. Lintulajien määrään toki vaikuttaa paikan ympäristökin. Canon EOS-1D X Mark II, EF300mm f/2.8L IS USM, 1/160 sek, f/5, ISO 5000 Talvisin linturuokinnoilla on vilskettä. OSALLISTU kamera-lehti.fi/tag/lukijakysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai toimitus@kamera-lehti.fi. Voit voittaa arvonnassa Taneli Eskolan teoksen. Itse olen aloittanut lintukuvauksen edullisella Tamronin 150–600 mm Hömötiainen
ja koko kilpailun paras Bengtskärin kalliolla. VALOKUVAKILPAILU Vuosittain järjestettävän kilpailun isäntänä toimi Suolahden Kamerat ry ja tuomaristoon kuuluivat valo kuvakouluttaja Tiina Puputti ja Kamera -lehden päätoimittaja Kristiina Haaga. Arja Häkkinen, Savonlinnan Fotokerho. Pääosassa linnut NÄYTTELY Mia Surakka on valinnut kuvat siten, että niissä korostuu jokaisen kuvatun lintulajin tyypillinen lajikäyttäytyminen ja persoonallisuus. Luontokuvasarja 1. Bulevardi. Järvi-Suomen kuvakisa Mustavalkovedossarja 1. Mia Surakka: Piilotteleva palokärki. Tänä vuonna teemasarjana oli ”Rapistuva”. 22.4.–31.5.2023. Nuorten sarja 1. Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6, 91900 Liminka. Pakkaspäivä. Pelastuspalvelut. Visuaalisesti kokonaisuus on pelkistetty, ja värimaailmaltaan rauhallinen. Jakob Kukowski, Juvan Kamerakerho. Ari Havumäki, Hankasalmen Kameraseura. Turskat. Löydät näyttelystä muun muassa Piilottelevan palokärjen, Vihaisen kotkan, Taistelevat teeret sekä Metsän valtiaan, ukkometson. Terho Poikolainen, Suolahden Kamerat. Kuvissa on kuitenkin paljon katsottavaa lintujen ilmeiden ja pienien yksityiskohtien myötä. Jake Kukowski, Juvan Kamerakerho. Kuvien kohteet tulevat esille erityisen hyvin, kun ympäristö ei vie liikaa huomiota. Teemasarja 1. Värivedossarja 1. M IA SU RA K K A VÄLÄHDYKSIÄ 80 KAMERA 2|2023
Näyttelyn avajaiset ja iltajuhla 22.4. www.finnfoto.fi/apuraha OSALLISTU KANSAINVÄLISIIN NÄYTTELYIHIN NFFF, Pohjoismainen Valokuvamestaruuskilpailun kuvalataus auki 16.4.2023 saakka. EL IN A B RO TH ER U S Duane Michals – Muotokuvaaja NÄYTTELY Duane Michals (s. www.valokuvausseura.fi/valokuvauskurssit Helsinki Kameraseura ry:n kurssit Helsingissä. Hänet tunnetaan valokuvistaan, jotka kertovat tarinoita kuin sarja elokuvan pysäytyskuvia, sekä tavastaan kirjoittaa valmiisiin valokuvavedoksiin käsin kuvatekstejä, viestejä ja runoja. Kuvien hahmot, vierailijat, herättävät läsnäolollaan tilat henkiin: hahmot käyvät puhelinkeskusteluja, valmistelevat illallista, loikoilevat uima-altaalla ja suunnittelevat taidenäyttelyä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.oulunkameraseura.fi • 26.4. Finnfoto edustaa koko valokuvausalaa, ja sen valokuvaajille myöntämät apurahat ovat tarkoitettu kaikille kuvaajille – sekä ammattilaisille että harrastajille. saakka. Taiteen historiaan tunteva Brotherus tuo kuviinsa myös luomiaan teosripustuksia. Kuvalataus 21.5. Vierailija-näyttely on esillä Helsingin Didrichsenillä 28.5.2023 saakka. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Kari Tolonen, 0400 634 631, toimisto@sksl.fi, www.sksl.fi KAMERASEURAT KOULUTTAVAT Tampere Tampereen Valokuvausseura ry. Valokuvauksesta laskuttavan ammattilaisen tai harrastajan taloushallinto • 1.5. Valokuvataiteen museo K1, Mikonkatu 1, Helsinki D U A N E M IC H A LS SEURAT TOIMIVAT 81 kamera-lehti.fi. Lisätiedot: www.photoclubvision.fi Brotheruksen valokuvia Didrichsenillä NÄYTTELY Didrichsenin taidemuseon näyttely Elina Brotherus – Vierailija rinnastaa Brotheruksen uutta tuotantoa ja keskeisiä teemoja pitkän uran varrelta. Brotherus luo kuviinsa vaihtoehtoisen todellisuuden rakennuksen tunnetun historian rinnalle. www.sksl.fi/nfff 6th International Digital Exhibition Vision, Järjestää Kameraseura Mielikuva ry. Lisätietoja www.kameraseura.fi/koulutus Oulu Oulun Kameraseura ry. Oulussa. Ihminen katukuvassa työpaja ja kuvakävely • 3.5. KAMERASEURAT ALUEELLASI Suomen Kameraseurojen Liitto Ry. Tarinoita kuvista • 6.5. Taiteilijatapaamiset Elina Brotheruksen kanssa: 29.4., 20.5., 27.5., 28.5. SKsL:n kevätkokous 23.4. Visitor (Villa Didrichsen) -sarjan lähtökohtana on ollut Brotheruksen vapaus leikitellä museorakennuksen arkkitehtuurin, interiöörin ja museon taidekokoelman kanssa. 1932) on uraauurtava valokuvaaja, joka hylkäsi dokumentaarisen valokuvauksen perinteiset toimintatavat 1960-luvulla. Hänen taidettaan on luonnehdittu performatiiviseksi, narratiiviseksi ja illusionistiseksi. Michals kokee olevansa pikemminkin tarinankertoja kuin valokuvaaja. www.sksl.fi/vuosinayttely SEURAT TOIMIVAT HAE APURAHAA Finnfoton kevään apurahaa voi hakea 28.4.2023 saakka. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet kevään koulutuksiin. Hän käsittelee kokoelman teoksia esimerkiksi väriteemoittain tai teosten aiheita heijastaen. klo 13.00. Kännykkäkamera haltuun NÄYTTELYT SKsL:n Vuosinäyttely Oulussa
82 KAMERA 2|2023 Tilaa uudistunut Kamera-lehti Santeri Selin Myyntipäällikkö Saarsalo Oy puh. www.kamera-lehti.fi L u ova n k u va a j a n l e h t i • ka m e r a l e h t i . f i 2/2023 15,90 € PANASON IC LUMIX DC-S5 II HYBRIDIKA MERA KU U KA U D EN KU VA A JA A KS EL I VA LM U N EN | N IK O LA U RIL A | JÖ RN D O N N ER | PA N A SO N IC LU M IX D C -S 5 II | TA M RO N 50 –4 00 M M | SA M SU N G S2 3 U LT RA 6/ 20 22 parhaat kuvat aiheesta TOIVO JanitaAutio Julkkisten ikuistaja 20x Petri Damstén Niko Laurila Jörn Donner Akseli Valmunen Yllättävä näkökulma MARKKINAPAIKKA ProWay-lyhytkurssit harrastajalle ja ammattilaiselle! .fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon Valokuvauskoulutusta kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU VALOKUVAUSKOULUTUSTA MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA TÄHÄNKÖ MAINOKSESI?. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi www.saarsalo.fi KAMERA-LEHDEN MEDIAMYYNTI www.kamera-lehti.fi/ kauppa/koulutus KATSO SYKSYN KURSSIT Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi Haluatko oppia kuvaamaan
83 kamera-lehti.fi M A IJ A TA M M I SEURAAVA NUMERO 3 2023 ENTISTÄ RUNSAAMPI JA ENEMMÄN SISÄLTÖÄ UUSI UPEA KAMERA-LEHTI MARKKU NISKANEN MIELIKU VA NI H AASTAT TELU MAIJA TAMMI K A MER ATE STI CANON EOS R6 II JA R8 ILMESTYY VIIKOLLA 25
vko: 2023-24 6 414883 160005 > 2 > 3 2. Alkukilpailun tulokset julkistetaan kesän 2023 Kamera-lehdessä. SH U TT ER ST O CK .C O M Teemana: Eläinten valtakunta Osallistumisohjeet: Lähetä 5-8 kuvan kokonaisuus teemalla ‘Eläinten valtakunta’. PALKINTO 1000 € & EISA Maestro -pokaali 3. Kamera-lehden raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta. Äänestyksen voittaja saa 1000 €. Kuvissa voi esiintyä lemmikkejä, maatilan eläimiä tai villieläimiä. Loppukilpailun tulokset julkistetaan syys-lokakuussa 16 EISA-valokuvalehdessä tai -verkkosivustolla. PALKINTO 750 € & EISA Maestro -pokaali KANSALLINEN KILPAILU 1.5.2023 ASTI Kuvien tulee olla perillä 1.5. PALKINTO 1500 € & EISA Maestro -pokaali 2. mennessä osoitteessa eisa@kamera-lehti.fi. 1. Olosuhteiden salliessa voittajat kutsutaan Berliiniin EISA Awards -gaalaan syyskuussa 2023. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja kuvattuna tätä kilpailua varten. Lisätiedot www.eisa.eu/maestro ja www.kamera-lehti.fi/kilpailut EISA MAESTRO VALOKUVAUSKILPAILU 2023 316000-2302 Pal. Tulokset julkistetaan joko syyskuussa 2023 EISA-gaalassa, tai vallit sevan tilanteen vaatiessa 15.8.2023 EISA Awards -palkittujen tuotteiden julkistuksen yhteydessä EISA:n verkkosivuilla. Kaikki kansalliset voittajat osallistuvat Facebookissa yleisöäänestykseen kesäkuun lopulla. KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin 16 EISA-maan paras kuvakokonaisuus osallistuu kansainväliseen loppukilpailuun EISA:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2023