ExtrEmE canon EoS-1D x mark iii Viritetty Versio K u u K a u d e n K u v a a ja jo e l M a r K lu n d | r a M i H a n a f i | v e sa K o iv u n e n | 6 x v in K it u r H e il u K u v iin | t e u v o su o M in e n | P e t r i ju o la | C a n o n e o s1 d x iii | n iK o n d 7 8 | H a ss e lb la d C a r l Z e is s P la n a r | 3/ 20 20 KuVataan Joel marklund urheilua eri kulmista rami Hanafi action sports -kuvaaja Vuo dest a 1950 6x urheilukuvaajan vinkit Pitkä ajanjakso yhdessä kuvassa nro 3/2020 kansi_b__3-20.indd 1 21.3.2020 15.07
Taneli Eskolan uusin kirja Blue Monograph on läpileikkaus taiteilijan valokuvateoksiin. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi (keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). Kuvankäsittely on sallittua. O SA L L IS T U n ä In ! pAlKiNNOt osakilpailujen aiheet tämänkertainen kilpailuaihe on kehys. sija) kuvia kilpailun tiedotuksen yhteydessä lehdessä ja internetissä ilman erillistä korvausta. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. Liikkeen edustamat kameravalmistajat: Canon, Nikon, Olympus, Sony, Panasonic ja Fujifilm. Seuraavat kilpailuaiheet ovat uni ja perhe. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2020. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2020 Kamera-lehdessä. Vuoden kuvaaja 2020 -kilpailun toisen osakilpailun aihe on Kehys. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi. Tiukasti rajattu vai avara. VUODEN KUVAAJA 2020 OsAKilpAilU 2/4 | AihE KEhys Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on maanantai 6.4.2020. kuvan vaatimukset Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Jokaisen osakilpailun 25 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. 11–25 sijat tienaavat 5 pistettä. Niiden kilpailuaika ilmoitetaan myöhemmin. Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. Tekniikka on vapaa. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. VuodenKuvaajaJul.indd 2 21.3.2020 12.07. kilpailun tulokset Tulokset julkaistaan 14.5.2020 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 4/2020. Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon, lahjakortin fotoliikkeeseen, sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2020 -tittelin. PÄÄPALKINTO 500 euron lahjakortti valokuvausalan erikoisliikkeeseen, Camera Shoppiin. Camera Shop on täyden palvelun kuvavalmistamo ja kuvauslaitteiden erikoisliike. Millainen on sinun kehyksesi. Onko se kuvainnollinen vai konkreettinen. www.camershop.fi PääPALkInTOnA 500 € € LAhjAkOrTTI ! OSAKILPAILUJEN PALKINTO Taneli Eskolan kirja Blue Monograph. Laadukas painojälki on syntynyt tritone-menetelmällä, eli kuvat on painettu kolmella spottivärillä. kuvan lähettäminen Kuvan on oltava perillä viimeistään maanantaina 6.4.2020. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–25. Lähetä kuvatiedosto JPEGmuodossa
Now truly international with members in Australia, India, Canada, the Far East and USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S BEST PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2019-20 visit www.eisa.eu for the winners 210-297_EISA_AD_2019_Post-awards_FINAL.indd 1 31/07/2019 12:02 Ilmo_EISA.indd 3 9.9.2019 9.06 EISA.indd 3 21.3.2020 12.06. EISA is the unique collaboration of 62 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
Tällä kertaa kysymme: mikä on mielestäsi kuvauksellisin urheilulaji. Kuvauksessa vaaditaan liikkeen pysäyttämistä ja tarkennuksen osumista kohdilleen. Voihan korona, mutta ei saa vaipua epätoivoon vaan etsiä positiivisuutta pienistä asioista ja lähiympäristöstä. Pitäkää kädet ja kamera puhtaana! PÄÄKIRJOITUS 4 Kamera 3|2020 Paakkari-sisis 3-20.indd 4 21.3.2020 16.50. Taneli Eskola oli osastolla kirjoittamassa nimikirjoituksia uutuuskirjaansa Blue Monograph. Katso kuvamateriaali sivulta 13. Jos et hankkinut kirjaa messuilta, niin ei hätää, sillä Vuoden Kuvaaja -osakilpailun voittamalla saat kyseisen kirjan. tekijöiltä LuonnonsuojeLu tarvitsee vaLokuvia Valokuvaajien tehtävä on näyttää, kuinka kova teknologia vaurioittaa metsiä, soita ja vesiä, sekä tuoda esiin kestäviä vaihtoehtoja. Lisäksi Eskolan kirjaa on jaossa lukijakysymyksen palkintona. Lue juttu sivulta {28} Pekka Punkari kirjoittaja Mainio Muotokuvausobjektiivi Peilittömät digijärkkärit mahdollistavat kaikenlaisten vanhojen käsitarkenteisten objektiivien käyttämisen sovitteiden avulla. HeLMi —MaaLiskuun vaihteessa Kuva & Ääni -messuilla juhlittiin kakkukahvein Kameralehden 70-vuotis taivalta. Kilpailun voittajan Leena Vaahteran ja osakilpailujen voittajien Sirpa Kanasen, Sami Voutilaisen, Tuomo Himmasen ja Teija Järvenpään kuvat ovat nähtävillä tässä lehdessä sivulla 46 ja verkkopalvelussamme. Kuvat voivat havainnollistaa vaikuttavasti oman elinympäristön muutoksia – ja muistuttaa myös, millaisia olivat luonnontilaiset maisemat, painottaa Teuvo Suominen. sanna HiLLberg haastatteli suomenruotsalaista urheilukuvaajaa Joel Marklundia. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi Extremeä elämässä T e u v o S u o m in e n täMänkertainen LeHden teema on omistettu extremelle ja urheilukuvaukselle. Vuoden kuvaaja 2019 näyttelymme Kaapelitehtaan Galleria Westissä on valitettavasti jouduttu perumaan koronavirusepidemian vuoksi. Marklundin omistautuneisuus urheilijoiden suoritusten tallentamiseen kertoo rakkaudesta sekä kilpaurheiluun että valokuvaamiseen. Nyt kokeilimme Hasselin 80 mm normaaliobjektiivia Kameraseuran studiossa, mallina Elisabeth. Legendaarisen Hasselbladin objektiivit sopivat hyvin muotokuvauksiin. Lisäksi urheiluhallien valaistus tuottaa monesti ongelmia. Uusi virustauti luo pelkoa ja eristäytymistä, ja sen taloudelliset vaikutukset jatkuvat vielä pitkään. Milla Vahtila antaa meille vinkkejä miten ottaa parempia kuvia urheilusta, varsinkin kun kuvataan sisätiloissa. Lue juttu sivulta {58} Harri HietaLa Toimittaja, valokuvaaja urHeiLukuvaus: työtä ja tunnetta Juttutuokio Joel Marklundin kanssa oli kerrassaan inspiroiva. Tämä itseoppinut urheilukuvaaja suhtautuu työhönsä samalla intohimolla kuin kohteensa. Eli kannattaa osallistua kilpailuihimme. Eräänlaista extremeä on myös covid-19. Paitsi että kyse on hiukan vakavammasta asiasta kuin snoukkailusta. Marklund on itseoppinut kuvaaja täynnä kunnianhimoa; hänellä on urheilutausta ja niinpä hän on myös hyvin kilpailuhenkinen. Harjoitus tekee mestarin pätee urheilukuvauksessakin. Lue juttu sivulta {16} sanna HiLLberg kirjoittaja kristiina Haaga vt
{16} Venäjän Ilia Burov miesten freestylehyppykilpailun harjoituksissa vuoden 2018 talviolympialaisten neljäntenä päivänä. 5X k u v a a ja 16 | Kuukauden kuvaaja Joel Marklund 26 | Ilmojen valtias Petri Juola 34 | Action sports -kuvaaja Rami Hanafi 60 | Mielikuvani Vesa Koivunen 66 | Duudsonien matkassa Nikita Touvike {34} R a m i H a n a f i Jo E l M a r K lu n d Miikka Hast surffamaassa sulan joen yli levillä keväällä 2008. W 3 2020 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 3-20.indd 5 21.3.2020 16.50. 13.2.2018, Pyeongchang, Etelä-Korea. Kuva: Joel Marklund
4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 13 | Kolumni 69 | 70 vuotta sitten 70 | Mennyttä valoa 71 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 74 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 51 | Kuukauden valinnat 52 | Kamerat testissä Nikon D780 55 | Kamerat testissä Canon EOS-1D X III 58 | Vanhat objektiivit Hasselblad Carl Zeiss Planar OPASTUS 28 | Luontokuvaus Henkilökuva Teuvo Suomisesta 40 | Vinkit urheilukuvaukseen 63 | Kuvankäsittely Viipaloitu kuva L e n n a R T P e T R e L L m iL L a v a H T iL a Ja R i T o m m in e n {40} {63} Osallistu eisa maestrO kilpailuun sivu 75 51 Je S S e T e R H o 3 2020 6 Kamera 3|2020 55 {12} 52 58 Paakkari-sisis 3-20.indd 6 21.3.2020 16.50
postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. ExtrEmE canon EoS-1D x mark iii Viritetty Versio K u u K a u d e n K u v a a ja jo e l M a r K lu n d | r a M i H a n a f i | v e sa K o iv u n e n | 6 x v in K it u r H e il u K u v iin | t e u v o su o M in e n | P e t r i ju o la | C a n o n e o s1 d x iii | n iK o n d 7 8 | H a ss e lb la d C a r l Z e is s P la n a r | 3/ 20 20 KuVataan Joel marklund urheilua eri kulmista rami Hanafi action sports -kuvaaja Vuo dest a 1950 6x urheilukuvaajan vinkit Pitkä ajanjakso yhdessä kuvassa nro 3/2020 R a m i H a n a f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 3-20.indd 7 21.3.2020 16.50. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. OSALLISTU! 2 | Vuoden kuvaaja 2020 Osakilpailu 2/2020 8 | Luontokuvakoulu 12 | Lukijakysymys 75 | EISA Maestro {14} LISÄKSI 14 | Minun kuvani Lennart Petrell T e u v o S u o m in e n VOITTAJAT 46 | Vuoden kuvaaja 2019 {28} SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi KAMErA-LEHTI 3/2020 ilmestymispäivä 2.4.2020 ToIMITuS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Middleton graafinen suunnittelija Ronja Korhonen, Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Katriina Etholén, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Juha Laitalainen, Kari Leponiemi, Tuomo Manninen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Vanessa Riki, Matti Ristimäki, Kristiina Sievi-Korte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyyjä Heidi Ylönen-Ahlgren p. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. 046 634 3488 heidi.ylonen-ahlgren@kamera-lehti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta
Yllättävä ja väreiltään tyylikäs kuva! vaRpuNeN (ja pikkuvarpunen) ovat yleisiä, sosiaalisia ja ilmeikkäitä lintuja. uusi tehtävä: vaRpuNeN 8 Kamera 3|2020 LuontokuvakouLu Tehtävä 37 Luontokuvakoulu_3-20.indd 8 21.3.2020 12.04. Uusi kuvausaihe on varpunen. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Ne ovat yllättävän arkoja, mutta ajan kanssa onnistuu. Sopii käydä kuvaamassa useammin kuin kerran. Varpunen Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli kuvata jääpuikot. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. TeksTi Antti Koli kUVA Riku Nikkanen Riku NikkaseN jääpala-kuva on oiva lähikuva maisemassa. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kameralehdessä. Osa kuvasta on suunnilleen terävää, osan saa arvailla. edelliNeN tehtävä: jääpuikot tutustu tarkemmin tehtäviin www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu R ik U N ik k A N e N luoNtokuvakoulussa opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Toivoisin edes pientä lintujen seuraamista ennen kuvaamista, ja sitten vasta valotetaan ilmeikäs, nopea, kaunis, vahva, rauhallinen, ainutlaatuinen tai muuten erinomainen Lähetä kuvasi ja nimesi 15.4. m ik ä k A i LU N d e N Usein tämän muotoisia jäitä on alhaalla, tässä kamera on samalla korkeudella palan kanssa ja horisontti sopivasti mukana kuvassa. Palassa näkyy värit ja heijastukset, samoin läpikuultavuus sekä korsi. Aavistuksen terävämpi jääpala voisi ehkä olla. Taustan keltainen ja palan sininen vastaväreinä sopivat yhteen. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. kuva. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä
vien maisemien ja pienten performatiivisten eleiden äärelle. Näyttelyssä on 15 kuvaa eläimistä kaikilta vuodenajoilta. Kati Rapia on Loviisassa työskentelevä kuvataiteilija. Karhun valokuvavedoksista sekä kangastulosteista koostuva näyttelykokonaisuus johdattaa katsojan ylen ä y t t e ly t Kevään monipuolisessa näyttelytarjonnassa kuljetaan arjen asetelmista naiseuden ja maiseman väliseen suhteeseen. Helsingin Vuosaaressa luonto on vielä osa kaupunkia. Karhun kiinnostus maisema-aiheeseen kumpuaa romantiikan ajan maalaustaiteesta ja subliimin eli ylevän käsitteestä, sekä naistaiteilijuuden ja maisemakuvauksen historiasta. Tämä on vuosaarelaisen Antti Kolin (s.1964) noin kolmaskymmenes näyttely, ensimmäinen oli v. Näistä suurin osa asuu Vuosaaressa, pieni osa on vierailijoita. töyhtötiainen, kärppä, kyy, kuusamakiitäjä ja käpytikka. 2020 Luontokeskus Haltian käytävägalleriassa Espoo | nuuksiontie 84 www.haltia.com K a is a K a R h u + Uutuuskirjat { 10} + Lukijakysymys { 12} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät u 3-20.indd 9 21.3.2020 12.02. Sarja jatkaa taiteilijan Tunteiden kasvio –teoskokonaisuuden teemaa naissukupuolen alisteisesta asemasta luonnon kuvaajana. Hippolyte StudioSSa esillä olevassa sarjassa Rapian 12-osaisessa, osittain omaelämänkerrallisessa ja dokumentaarisessa Melancholia Still Lifes -sarjassa kuvien asetelmat kertovat omaa tarinaansa suhteessa toisiinsa. 1991. Kaisa Karhu on helsinkiläinen valokuvataiteilija, jonka työskentely pohjautuu performatiivisen teon ja valokuvan yhdistämiseen. Rapia lähestyy aiheitaan usein pelkistetyn huumorin keinoin. ValokuVanäyttely luontokeskus Haltian käytävägalleriassa esittelee Antti Kolin tuotantoa. Hän päätyi kollaasitekniikkaan valmistuttuaan valokuvataiteilijaksi ja ahdistuttuaan valokuvan läpipääsemättömästä pinnasta. Meri on läsnä, rantaviiva on pitkä. Lisäksi kasveja ja eläimiä elää vähemmän luonnontilaisilla alueilla. Kuvissa esiintyvät mm. Kati Rapia Melacholia Still Lifes 27.3.–26.4.2020 Valokuvagalleria Hippolyte Helsinki | Yrjönkatu 8–10 sisäpiha www.hippolyte.fi/ Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat K a t i R a p ia a n t t i K o l i Kaisa Karhu: Mukaelmia maisemasta ja itsestä 27.3.–26.4.2020 Valokuvagalleria Hippolyte Helsinki | Yrjönkatu 8–10 sisäpiha www.hippolyte.fi/ Antti Koli: Vuosaari 17.3.-31.5. Ramsinniemessä, Kallahdessa, Uutelassa ja Mustavuorella on monen tyyppisiä metsiä, kallioita ja pienvesiä, jopa soita. Rapia on Still Lifes -sarjoissaan jo pitkään dokumentoinut arjen tuottamia kasoja, röykkiöitä, varastoja ja pyykkitelineitä – ihmisen alati jälkeensä jättämiä, sattumanvaraisia arjen asetelmia. ValokuVagalleria Hippolytessä Kaisa Karhun teossarja Mukaelmia maisemasta ja itsestä tutkii omakuvan, naiseuden ja maiseman välistä suhdetta. Hän työskentelee monialaisesti usean taiteen lajin alueella työstäen dokumentaarisia kollaaseja, käsikirjoittaen ja piirtäen sarjakuvia
Kuvastoon liittyvät saman aikakauden tekstien lyhyet lainaukset, jotka syventävät visuaalisesti rikasta kokonaisuutta. Siinä kerrotaan myös leppäkerttujen elintavoista sekä niiden roolista kansanperinteessä. Sami Karjalainen Suomen leppäkertut Docendo, 2020 www.docendo.fi | 255 sivua | 27,95 euroa Sami Karjalainen esittelee kirjassaan kaikki maamme noin 60 leppäkerttulajia upeiden valokuvien kera. KAMERAMAAILMA 3X k ir ja U U T U U S Juha-Pekka Inkinen Hei elämä — Heräävän Suomen kuvia Musta Taide, 2020 www.mustataide.fi | 205 sivua | 29 euroa Hei Elämä -teos on mustan huumorin sävyttämä aikamatka Suomen syntysijoille. Matkakotitoiminnan aloittivat Purasen vanhemmat jo vuonna 1954. Tuomariston mukaan vuoden kuvajournalistin, Touko Hujasen, kuvat ovat tarinallisia ja sensitiivisiä: ”Kuvaajalla on kyky ymmärtää ihmistä. Yleisö äänesti kuuden finalistin joukosta suosikikseen Jukka Ritolan. Mari Pihlajaniemi, Heikki Eriksson, Aleksi Lehikoinen Linnut ja ilmasto — Matka muuttuvaan luontoon Docendo, 2020 www.docendo.fi | 175 sivua | 27,95 euroa Kirja vie mukanaan muuttuvaan luontoon Ahvenanmaalta Kilpisjärvelle. Parhaasta lehtikuvasta palkittiin Juha Metso ja vuoden kuvajournalistiksi valittiin Touko Hujanen. Vaikka maamme kansallishyönteinen on seitsenpistepirkko, ja leppäkertut ovat luonnonystävien suosikkeja hyönteisten joukossa, tämä on ensimmäinen niistä julkaistu suomenkielinen tietokirja. Historiaa tutkiva kuvataiteilija Juha-Pekka Inkinen on tehnyt satunnaisista 1900-luvun alun kuvalöydöistä riemastuttavia kollaaseja, jotka kertovat heräävästä Suomesta. Lisäksi kuvaajia palkittiin seuraavissa sarjoissa: Reportaasi (Kalle Koponen), Uutiskuva (Antti Yrjönen), Henkilökuva (Tomi Glad), Urheilukuva (Jukka Ritola), Essee (Juha Metso), Video (Sakari Piippo) ja Uusi kuvajournalisti (Hannes Paananen). Kirjailija Mari Pihlajaniemi ja valokuvaaja Heikki Eriksson matkustavat talvimyrskyssä saaristoon tekemään lintulaskentoja, rämpivät tutkijoiden mukana metsissä ja rannoilla, ja vaeltavat rinkat selässään tuntureilla. Kuvien perusteella kuka tahansa voi tunnistaa löytämänsä leppäkertut. Minimalistisin keinoin hän onnistuu herättämään katsojan mielikuvituksen ja muistot.” Kilpailun tuomareina toimivat tanskalainen kuraattori, valokuvahistoroitsija ja KATALOG -lehden päätoimittaja Jens Friis, dokumenttielokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Virpi Suutari, ja lehtikuvaaja Joel Maisalmi. 1 2 3 Matkakoti Kaleva on suljettu, mutta 75-vuotias Pentti Puranen asuu edelleen rakennuksessa. 3 1 kuVajournaliSmi 2019 -kilpailuun osallistui yhteensä 77 valokuvaajaa 1794 työllä. VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 Kamera 3|2020 Välkät u 3-20.indd 10 21.3.2020 12.02. 2 t o u K o h u ja n e n Vuoden parhaimmat lehtikuvat on valittu. Ilmastonmuutoksen linnustovaikutukset ovat paljon muutakin kuin leutoina talvina pohjoiseen jääneitä talvehtijoita tai aikaisin saapuvia muuttolintuja. Inkinen on käsitellyt vanhoja postikortteja, valokuvia, kirjeitä ja tekstejä taiteilijan vapaudella
Finnfoto ja Journalistiliitto julkaisivat oppaan viime vuonna ja se löytyy osoitteesta: https://finnfoto.fi/tekijanoikeusopas/ Valokuvaus ja visuaalinen taide ovat tavalla tai toisella olleet osa Maria Rehbinderin elämää lapsuudesta lähtien. Vaihtuvat näyttelyt ja tilaisuudet ilahduttavat aseman käyttäjiä vuoden loppuun asti. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi palaute@ kamera-lehti.fi. Suomen valokuvataiteen museo palaa helsingin keskustaan NYT FinnFoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry:n myöntämän valokuva-alan Finnfoto -palkinnon 2020 saaja on Aaltoyliopistossa työskentelevä Taideyliopistojen tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder, joka on tehnyt kolmen vuosikymmenen ajan työtä valokuvan tekijänoikeuden parissa tekijänoikeusjärjestöissä, sekä kirjoittanut valokuvan tekijänoikeusoppaita ja kouluttanut valokuva-alan opiskelijoita. VR Groupin tavoitteena on rakentaa vilkkaasta liikenteen solmukohdasta yhä viihtyisämpi kohtaamispaikka. a rj e n t a id e t t a – Jukka Koukkari, Lahti Suomen ValokuVataiteen museo laajentaa näyttelytoimintaansa Kaapelitehtaalta Helsingin keskustaan. Avautuva ravintola Glass tarjoaa uuden makumaailman, jossa yhdistyvät Pohjolan ja muun maailman maut. pop-up -periaatteella toimiva Kulttuurihalli. Hän on 23. Samalla toteutuu museon pitkäaikainen toive olla läsnä myös Helsingin ydinkeskustassa ja tuoda korkeatasoiset valokuvanäyttelyt entistä laajemman yleisön saataville. F in n Fo t o -p a l k in t o po pu p toimitus@kamera-lehti.fi LuKIjALTA | "Kuva on otettu järven jäällä Lahdessa. Kesäkuussa avautuu K1-niminen näyttelytila Kämp Gallerian alimmassa kerroksessa. Tilan suunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Futudesign. Yhtiö on uudistanut ja kehittänyt päärautatieaseman palveluita aktiivisesti viime vuodesta lähtien, ja myös lippuhalli saa myöhemmin uuden käyttötarkoituksen osana aseman laajempaa kehityshanketta. a l a n B R id g e R HelSingin päärautatieasemalla, VR:n lipunmyynniltä vapautuneessa tilassa, aukesi keskiviikkona 18.3. K1 avautuu yleisölle 12.6.2020. 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät u 3-20.indd 11 21.3.2020 12.02. Ravintolaa täydentävät K1:n henkeen sopiva baari ja kahvila. Finnfoto -palkinnon saaja. Rehbinder kirjoitti tekijänoikeusoppaan ’Käytännön opas valokuvaajan tekijänoikeudesta’ yhteistyössä lakimies Mari Pesolan kanssa. Hiihtäjät ovat järjestyneet ladulla suomalaiseen tapaan hyvin organisoidusti eli oma tila ja turvavälit pidetään myöskin hiihtoladulla." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Kämp Gallerian alimman kerroksen palveluita täydentävät museokauppa sekä ravintolakokonaisuus, josta vastaavat ravintoloitsijat Jarkko Myllymäki ja Yrjänä Raitanen
Kiitos messuvieraille! VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 12 Kamera 3|2020 Välkät u 3-20.indd 12 21.3.2020 12.02. 13 pistettä 3 3 2 1 Siesta Pekka Nisula Orimattila Kaupungin vilskeen yläpuolelle kurottuva meditatiivinen siesta. Kamera-lehti juhlisti 70-vuotista taivaltaan tarjoamalla kakkukahvit osastollaan. Mukaan mahtui odotetusti paljon luontoja maisemakuvia mutta myös joitakin henkilökuvia, jotka eivät aiheen tiimoilta ole välttämättä Vuoden kuvaaja 2020 -kilpailun ensimmäinen aihe oli Minimalismi. Kekseliäs sommittelu. Kuvissa oli tuomariston mielestä kaiken kaikkiaan korkea taso. Oik. Ne maalaavat uria ikään kuin muuttoreittejä kuvan linnulle. 15 pistettä 1 Canon 500D + EF-S 15-85, 1/500, f/11. Myöhemmin hän on kuvannut muun muassa muotokuvia ja mainoskuvia sekä pitänyt näyttelyitä ja opettanut valokuvausta. Kuvat Jussi Aalto KAmerA-LeHtI 2/20 mIeLenKIIntoISIn JUttU oLI kuVa & ääni -messut pidettiin Helsingin Messukeskuksessa helmi-maaliskuun vaihteessa. Teksti Vanessa Riki. Kesk. Tässä kodissa minimalistinen sisustus on viety seuraavalle tasolle. -kirjan kannessa. helpoin kuvauskohde. Kilpailuun osallistui yli 180 kuvaa. Valo on myös tärkeää. Parhaiten hänet tunnetaan muotokuvista, ja näistä tunnetuin lienee vuonna 1976 otettu kuva Kekkosesta. LUKIJAKYSYmYS 1 Mikä on mielestäsi kuvauksellisin urheilulaji. AAlto Aloitti valokuvaamisen poikavuosien harrastuksena 1950-luvun lopulla. V alokuvaaja Jussi Aalto sanoo olevansa Kameraseuran kasvatti. Szarkowskia mukaillen Aalto myös jakaa valokuvan syntymisen kuuteen vaiheeseen. Tuomaristoon kuuluivat Ronja Korhonen ja Kristiina Haaga Kamera-lehdestä ja Anne Kurki, TaM. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Heikki Koljonen Äänekoskelta. Kuvaajalta hyvä huomio ja humoristinen pilkahdus. Valokuvataiteilijoiden valtionpalkinnon Aalto on saanut vuosina 1978 ja 1985. Osastollamme oli myös valokuvataiteilija Taneli Eskola esittelemässä uutuuskirjaansa Blue Monograph. Kuvassa presidentti seisoo valkoisen taustan edessä kädet rinnan päällä ristissä. – Pitää tähdätä kohdetta oikeasta suunnasta ja ottaa kuva oikealla hetkellä. Kuvan lähtökohta on se, että kun valokuvaaja tietää mitä hän haluaa sanoa, niin sitten pitää valita aihe, jonka kautta sanottavan voi esittää. Pilvisen päivän pehmeä valo rauhoittaa tunnelmaa entisestään. Johdot luovat kuvaan dynamiikkaa. Aallon pitkään uraan kuuluu muun muassa näyttelyitä, mainoskuvia ja muotokuvia. Viime vuonna se oli Björn Wahlroosin Kuinkas tässä näin kävi. Aalto arvelee, että se on syy, miksi hänesVas. Caj tunnetaan koko kansan kuvaajana, Stefan yhteiskunnallisena tulkitsijana. Minusta tuli sitten Käpy selän alla -elokuvan työryhmän kuvaaja, Aalto kertoo. – Niinistö ei ole vielä ehtinyt, hän hymähtää. Sitten on valittava aika ja paikka, jossa aihe on tavoitettavissa. 2 Bremerit. Ulkomaailman hälinä tuo kuvaan mukavaa kontrastia. – Elokuvaryhmä tarvitsi valokuvaajaa, ja toimistolta ehdotettiin, että kelpaisko tämä tyyppi, joka täällä nyt on. Kuvat ovat mallinsa näköisiä, niissä ei kaunistella ihmisestä jotain mitä hän ei ole. AAlto on pohtinut valokuvausta jo kahdeksalla vuosikymmenellä. Keltainen väri korostuu muuten vähäisestä väriskaalasta. Kilpailun aihe oli selvästi inspiroinut osallistujat havainnoimaan ympäristöään uudella tavalla. Vastanneiden kesken arvottiin Taneli Eskolan Blue Monograph -teos. 1950-luvun lopun jälkeen Aalto on kuvannut hyvin paljon, ja kaikenlaista. Aalto on kuvannut kaikki presidentit Kekkosesta eteenpäin, yhtä lukuunottamatta. Mielenkiintoinen sommittelu tuo hillittyyn värimaailmaan juuri sopivasti ryhtiä. Varsova 1977. Kuvat Caj Bremer, Stefan Bremer ja Vanessa Riki 1 Presidenttien kuvaaja. Aallon silloisen kuvaajasankarin, yhdysvaltalaisen Richard Avedonin vaikutus näkyy Kekkosen muotokuvassa. 14 pistettä 2 Katse kaukaisuuteen Kari Kytö Virolahti Canon EOS 1D X Mark II, Canon EF 200-400mm f/4.0 L IS USM ext.1.4, 1/640s, f/7.1, ISO 640. Saanut valokuvataiteilijoiden valtionpalkinnon vuosina 1978 ja 1985. Kuva Kekkosesta nousee edelleen silloin tällöin esille. Hän sattui olemaan seuran toimistolla 1960-luvun puolivälissä, kun tuli puhelinsoitto. Kuva: Hannu Hietarinne Presidenttien kuvaaja Kuvaaja Jussi Aalto 73 72 Kamera 2|2020 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi VUODEN KUVAAJA 2020 OsAKilpAilU 1 AihEEN KäsittEly oli ilahduttavan monipuolista. id e a a ! LUKIJAt VAStAAVAt Edellisen, Kamera-lehti 2/2020:n lukijakysymyksessä kysyttiin: "Kuka on mielestäsi legendaarisin valokuvaaja kautta aikojen?" Useampi mainitsi Hannu Hautalan, Hannes Heikuran ja Meeri Koutaniemen. bre me rit kuvaajat Caj ja Stefan Bremer 18 Kamera 2|2020 3 Parhaat kuvat minimalismista. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Laukaisun jälkeen kuvaajalla on tiedosto tai valotettu filmiruutu, ja sitten tästä luodaan kuva. sija Koti Heikki Juntti Sinettä Nikon D700, Nikon 17-35 f2.8 objektiivilla 17 mm polttovälillä, 30 s, aukko f/8, ISO 200. Kun Aihe on valittu, niin sitten se muuttuu Aallon mukaan kohteeksi. – Hyvä lähtökohta on, että on paikalla, kun Kekkonenkin on paikalla, Aalto hymähtää. Pariisi 1980. Mauno Koivisto, Helsinki 1986. Värimaailmakin on pelkistetty. Teksti Anssi Koskinen. Ja vielä ennen kuvanottoa pitää valita kameraan oikeat säädöt, polttoväli, valotusaika ja aukko, jotta kuvasta tulisi mahdollisimman hyvä. TeksTi Anssi Koskinen kuvaT Jussi Aalto Jussi aallon poikavuosien harrastuksesta kehittyi pitkä ura valokuvan huipulla. KUKA jussi AAlto 74-vuotias helsinkiläinen kuvaaja. Voit voittaa arvonnassa Taneli Eskolan Blue Monograph -teoksen. Messukeskuksessa kävi viikonlopun aikana ennätysmäärä ihmisiä, lähes 40 000. VUODEN kUVAAJA 2020 1.–3. oSalliStu kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. Kattolampun lisäksi huonekaluiksi riittävät pelkät valomaalaukset. 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 66 Kamera 2|2020 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi TeksTi Vanessa Riki kuvaT Caj Bremer, Stefan Bremer ja Vanessa Riki Valokuvaus on yhdistänyt Caj ja Stefan Bremeriä läpi elämän. Paluumuutto –minkä reitin valitsisin. Ensimmäisen valokuva-alan työpaikkansakin Aalto sai Kameraseuran ansiosta. Monissa kuvissa oli myös huumoria mukana. – Ilman Helsingin Kameraseuraa elämäni olisi varmaan ollut hyvin toisenlainen, hän toteaa. Hän allekirjoittaa New Yorkin Museum of Modern Art'n legendaarisen johtajan John Szarkowskin ajatuksen siitä, että valokuva eroaa muista visuaalista taiteista siten, että valokuvan lähtökohta on kuvaajan edessä, eikä tämän mielikuvituksessa. AAlto sAnoo, että muotokuvaajana hän kuvaa ihmisen persoonallisuutta
divisioonan jääpallokisojen harjoituksiin. Arkkitehtuurikuvaaja ei tee mitään ennen aamun valoa. Nyt, kolmen unen ja valveen rajamailla vietetyn vuorokauden jälkeen, D28 ennättää tovin laulaa ja mitä valovoimaisin kuusisatanen vonkua, kunnes paljastuu ettei kyseessä ollutkaan se sapelihammastiikeri, jota varten haaska alunperin puurajaan raahattiin. Näin sen jo Instastasi. valokuvataiteilija, hetken aikaa reflektoituaan, kuvaa norsun heijastuman omista silmälaseistaan ja soittaa galleristilleen kysyäkseen, sopiiko hänen taiteilijaprofiiliinsa ihmistä ja ilmastokriisiä käsittelevä sarja "Reflections of Nature" ja kenet saisi sitä kuratoimaan. Muotokuvaaja säätää ensin valot, pyytää norsua kääntymään ensin oikealle, sitten vasemmalle, nostamaan leukaa, ajattelemaan rahaa tai seksiä ja kysyy, millainen kuvapaketti laitetaan. kolumni Tuomo Manninen kolumni Tuomo Manninen 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kolumni 3-2020.indd 13 21.3.2020 11.58. Bloggari täräyttää selfien norsun kanssa, julkaisee sen ja lähtee muotikuvaajan kanssa taksilla levy-yhtiön bileisiin. Ja yksisarvisen, koska AD niin vaatii. Puussa roikkuu apinakaveri. urHeilukuvaaja lähtee paikalta, kun kukaan ei ratsastakaan norsulla ja jatkaa Garmisch-Partenkircheniin, 2. Ammattilaisluontokuvaaja ratkaisee asian rosauttamalla vielä pari ruutua sieltä täältä ja julkaisemalla joulun jymymenestyskirjan Pikku norsu maailmalla. Kirjoittaja on valokuvan ammattilainen, joka kuvasi norsun blogiinsa. Harrastelijakuvaaja jää haaskalle vielä ainakin loman loppuun, sitä sapelihammastiikeriä odottamaan. Kuvan norsulla ei ole yhteyttä tekstin tapahtumiin. norsu Palaa uupuneena kotilähteelle. kolumni Tuomo Manninen Paikalle saapuu uutiskuvaaja, joka jo parin minuutin jälkeen harmistuu, kun norsu ei ole vielä tallannut ketään hengiltä. Muotikuvaaja odottaa puolitoista tuntia norsun meikin ja tukan valmistumista. Nuoren norsun muotokuva: Tarina vailla opetusta O lipa kerran utelias nuori norsu, joka päätti lähteä katsomaan suurta maailmaa. Ja sujauttaa kuvat vartissa: "just noin, sä näytät iihanalta, hymyile, hymyile, naura – ai hitto tää on upeeta, mä teen susta tähden". Et ikinä usko, mitä minulle tapahtui savannin laidassa. Hän kirjoittaa läsnäolijoiden nimet ylös, palaa autolleen ja saa myytyä kuvan paikallislehden keveisiin otsikolla "City-norsut, uhka vai mahdollisuus?". kuvadesigner rätsyttää menemään ympäri ja ämpäri, kiiruhtaakseen Photoshopin ääreen, 3D-mallintaakseen norsun ja lisätäkseen kuvaan paremman taivaan ja verenhimoisia hunneja. Eläimiä ei vahingoitettu tätä kolumnia tehdessä. Viidakon reunassa staijasi alun kolmatta viikkoa luontokuvaaja
minun kuvani Lennart Petrell Petrell 3-20.indd 14 21.3.2020 11.54
Nykyään katson ympäristöä ihan eri lailla ja mietin alitajuisesti mistä kulmasta jotain mielenkiintoista asiaa voisi kuvata. Näissä piireissä tapaa paljon kuvaajia ja saa aina jotain vinkkejä kun pitää korvat höröllä ja kysyy kysymyksiä. Silloin kuvattiin filmille ja kehitettiin kuvat itse. Jääkiekko on minulle unelma-ammatti ja paras ammatti, mitä voi olla. Ne ovat niin arkoja. Valokuvauksessa olen löytänyt taiteellisemman tavan ilmaista itseäni. Pelannut uransa aikana suomalaisen HIFK:in lisäksi eri puolilla maailmaa. Luontokuvaus on teknisesti aika opettavaa. Olin juuri Herttoniemessä ja näin pyrstötiaisia ensimmäistä kertaa. TeksTi Sanna Hillberg ja Lennart Petrell kUVAT Lennart Petrell O len harrastanut valokuvausta tosissani reilun kaksi vuotta. Minulta on joskus kysytty, että haluaisinko olla ammattivalokuvaaja. Se on mielestäni hyvä haaste. Niin se vaan menee: aika paljon joutuu näkemään vaivaa ja olemaan kärsivällinen luontokuvauksen kanssa. Petrellin kuvia on nähtävissä hänen Instagram-tileillään @lennu37 ja @lenn.artistic. Minulla oli kamera mukana ja sain otettua hyvän kuvan kahdesta kutevasta taimenesta. Se tuo rauhaa ja vastapainoa työhön ja kiireiseen elämänrytmiin. Syksyllä 2017 olin Longinojalla Malmilla ihmettelemässä taimenten kutua. Olen pelannut Suomessa koko urani HIFK:ssa ja ulkomaankokemusta on NHL:stä, Sveitsistä ja Ruotsista. Kuvaa harrastuksekseen erityisesti luontoa. urheIlIjana mInulla on kova kilpailuvietti ja halu oppia uutta, se on osittain se mikä valokuvaamisessa kiehtoo. Ehkä isoin ajatus silloin kun lähdin kuvaamaan oli, että miten saisin vangittua kuvaan tietyn tilanteen niin kuin sen näen. 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Petrell 3-20.indd 15 21.3.2020 11.54. Nyt olen ehkä vähän jo siellä päin. Sen jälkeen olen tykännyt räpsiä kuvia ilman mitään suurempaa ideaa. Hän on opettanut minulle paljon. Kuva: Ella Petrell kuka Sarvipöllö, Seurasaari, Helsinki. Jääkiekkoilijan kuvaushaaste Lennart Petrell kertoo, mikä tekee luontokuvauksesta niin kiehtovaa. Ehkä käytännössä kuitenkin olisi parempi, jos pystyy tekemään sen ilman paineita siitä mistä saa rahat matkustaa ja ruoan pöytään. Tykkään myös liikkua paljon luonnossa. On ihmeellistä kun keskellä kaupunkipuroa kutee uhanalainen taimen. Katselen paljon enemmän ympärilleni ja kuuntelen ääniä luonnossa. Olen urheillut koko ikäni ja tehnyt siitä ammatin itselleni, ja itseilmaisu on ollut oman kropan ja fyysisen toiminnan kautta tapahtuvaa. InnostuIn toden teolla valokuvaamisesta lukion kuvauskurssilla 2000-luvun alussa. Isäni on aina tykännyt ottaa kuvia ja hänellä on aina ollut kamera mukana joka paikassa. Kameran käytön ja muun kanssa joutuu reagoimaan nopeisiin tilanteisiin. Supikoira ja ampiainen, Seurasaari, Helsinki. Tietyllä tapaa olisi hieno kierrellä ympäri maailmaa ja kuvata luontoa. Onhan sekin haastavaa, kun kuvattavat luonnossa suostuvat yhteistyöhön välillä vähän huonosti. Luontokuvauksessa pystyn yhdistämään kaksi minulle tärkeää asiaa. Olen myös itseopiskellut YouTubesta, se on hyvä väylä saada tietoa. lennart Petrell 35-vuotias ammattilaisjääkiekkoilija. Tapasin siellä Miikka Pulliaisen, jonka kanssa käymme nykyään yhdessä kuvaamassa. Pääsääntöisesti kuvaan luontoa, mutta tykkään myös vangita kameralle ihmisten tunteita, tilanteita urheilun maailmassa, kaupunkiympäristön vilinää ja arkkitehtuuria, mikä ikinä omaa silmää miellyttää. Kun kuvasin Lux Helsinkiä, sain mielestäni enemmän hyviä kuvia kuin luonnossa koko kuukauden aikana. Ehkä siinä on ollut vähän esimerkkiä. Osaan nimetä aika monta lajia: on tapahtunut hauskaa yleissivistävää oppimista ja olen saanut elämään paljon uutta. Niitä piti kuvata aika kaukaa
TähTäimessä ikoninen urheilukuva Ruotsalaisen urheilukuvatoimiston Bildbyrån pääkuvaaja Joel Marklund on raivannut tiensä urheilukuvauksen huipulle tinkimättömällä työnteolla. TeksTi Sanna Hillberg kuvaT Joel Marklund 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi marklund 3-20.indd 17 21.3.2020 11.52. Hän on itseoppinut valokuvaaja, joka tunnetaan visuaalisesta tyylistään ja vedenalaiskuvauksen ammattilaisena
Tämä on yksi syy miksi pidän valokuvauksesta: usein on vain yksi mahdollisuus ottaa kuva ja sen pitää onnistua. – Tykkään kuvata kaikkea. Samaan aikaan aloin opetella valokuvauksen perusteita koulussa. 18 Kamera 3|2020 P ohjois-Ruotsissa varttunut ja äitinsä puolelta suomalainen Marklund päätyi media-alalle jo yläkouluikäisenä. Pian hän huomasi, että toiminnan ja juhlinnan lisäksi kuviin saattoi tuoda visuaalisuutta ja taiteellisuutta. Syy miksi pidän erityisesti urheilukuvauksesta, on alan kilpailuhenkisyys. Jos kuvaa ei tee alusta asti kunnolla, se menee pilalle. Hän tunnustautuu perfektionistiksi. Pian lehti halusi, että otan myös valokuvat juttuihin. Hänellä ei ole alan koulutusta, vaan hän on oppinut tekemällä ja muilta kyselemällä. Kisat olivat fantastinen kokemus. Urheilutermein olen pelinrakentaja: olen hyvä ennakoimaan tilanteita. Kamera Nikon 5D (pian 6D). – Kun palasin sieltä, ajattelin, että tämä on juuri sitä mitä haluan tehdä. uutiskuvaajasta urheilukuvaajaksi Aluksi Marklund epäili, että uutiskuvaukseen verrattuna pelkkä urheilukuvaus olisi tylsää. KUKA Joel marklund Vuonna 1985 syntynyt valokuvaaja. Asuu Tukholmassa ja New Yorkissa. Toimittajana hän saattoi hioa tekstejä deadlineen asti. Muutaman vuoden päästä he halusivat, että kirjoitan laajemmin viihteestä. Minulla on urheilutausta ja olen hyvin kilpailuhenkinen, kertoo nuorena jääkiekkoa ja palloilulajeja harrastanut Marklund. Urheilukuvatoimisto Bildbyrån pääkuvaaja ja moninkertaisesti palkittu urheilukuvaaja. Vuonna 2007 hänen uransa jatkui lehden uutiskuvaajana Tukholmassa ja kirjoittaminen jäi taka-alalle. Kun Marklund oli 19-vuotias, Skandinavian suurin päivälehti Aftonbladet palkkasi hänet freelancekuvaajaksi. Mies otti pestin vastaan ja jo yhdeksän kuukauden kuluttua hän työskenteli Pekingin Olympialaisissa. – Valokuvatessa sitä ei voi tehdä. Tämä pätee erityisesti journalistiseen kuvaan, jota ei voi manipuloida. joelmarklund.com Kuva: Johanna Lundberg marklund 3-20.indd 18 21.3.2020 11.52. – 15–16-vuotiaana kirjoitin videopeleistä Norrbottenin alueella julkaistavaan sanomalehteen. Huomasin olevani hyvä urheilukuvaajana. Nikon Ambassador. Samana vuonna Bildbyrån kutsui hänet työhaastatteluun
Kameroita asetetaan paikkoihin, joista olisi fyysisesti mahdotonta tai vaarallista kuvata, esimerkiksi katolle tai ” Urheilutermein olen pelinrakentaja: olen hyvä ennakoimaan tilanteita.” Ed. Nykyään se on harvinaisempaa. Kun aloitin, kollegat saattoivat sabotoida toistensa työtä vaikkapa vetämällä kaukolaukaisukaapelin irti kamerasta. ainutlaatuisia kuvakulmia Myös urheilukuvaajat etsivät jatkuvasti uusia kuvakulmia. Ruotsin Otto Wallin kävelee pois brasialaisen Irineu Beato Costa Jr:n luota raskaansarjan ottelussa, 2016, Ruotsi. Alla Miesten 50 metrin perhosuinnin finaali uinnin maailmanmestaruuskilpailuissa, 2017, Unkari. Vas. – En halua olla toiseksi paras, vaan paras. Työ vaatii paljon aikaa ja energiaa sekä pitkiä poissaoloja kotoa. Marklund lähettää kuvat suoraan kamerasta liveeditoijalle. – Kilpailu urheilukuvaajien kesken on nykyään ystävällistä. Kaukolaukaisimen käyttö on arkipäivää. aukeama Roger Federer palauttaa pallon kämmenlyönnillä Ranskan avointen puolivälierissä, 2011. Toisinaan varusteet ovat vaarassa: kameroita hajoaa suolavesikylvyssä tai saadessaan osuman pelivälineestä. Marklund on noussut urheilukuvaajien eliittiin kovalla työllä. – Kyse ei ole ainoastaan siitä kuka saa parhaimman kuvan, vaan myös siitä, että kuka saa sen ulos nopeimmin. 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kilpailu huipulla on kovaa Marklund kertoo, että kilpailua on yhtä paljon kentällä kuin se ulkopuolella. – Hän käsittelee kuvan, kirjoittaa kuvatekstin ja julkaisee sen. marklund 3-20.indd 19 21.3.2020 11.52. Päästäkseen alan huipulle, on oltava valmis samanlaisiin uhrauksiin kuin kohteensa. Hän suunnittelee kuvat viimeistä piirtoa myöten etukäteen, vaikka siihen millainen kuvasta lopulta tulee, ei voi aina vaikuttaa. Olosuhteet saattavat puuttua peliin. Mutta silloin kun kentällä tapahtuu, kaikki keskittyvät sataprosenttisesti ja haluavat saada päivän parhaan kuvan. Työpäivät venyvät pitkiksi
Ei riitä, että kamera on oikeassa paikassa, vaan siihen pitää tallentua upea hetki ja urheilijoiden pitää tehdä mitä olen kuvitellut heidän tekevän. Työskentelin kolme päivää, että sain luvan laittaa kameran ladulle. Marklund on muun muassa kiinnittänyt pienen kameran motocross-kuljettajan selkään ja kuvannut hänen takanaan tulevia ajajia. Oik. Monesti on käynyt niin, että käytän paljon aikaa kameroiden asetteluun, enkä saa ehkä ainuttakaan hyvää kuvaa. Monen asian pitää loksahtaa paikoilleen. – Kulma on kuitenkin vain bonus. Hän sukeltaa itse altaaseen ja asettaa kameran kohtaan, josta odottaa saavansa hyvän otoksen, esitarkentaa kameran ja laukaisee sen kaapelin avulla alYllä Irene Sanchez-Escribano kilpailee naisten 3000 metrin estejuoksun välierissä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa, 2017, Iso-Britannia. – Suurin työ on lupien saamisessa. Henrik Engblom kilpailee hevosellaan, 2014, Ruotsi. vedenalaiskuvaaja Marklundia kiehtovat vedenalaiskuvauksen suomat mahdollisuudet tuoda näkyviin tapahtumat pinnan alla. 20 Kamera 3|2020 hevosten esteradalle. marklund 3-20.indd 20 21.3.2020 11.52. Nuorten talviolympialaisissa Lausannessa hän asensi kameran hiihtolatuurien väliin. Kuva kauniista kulmasta oikeassa valossa voi tuottaa taideteoksen veroisen lopputuloksen. Marklund miettii kameroiden paikat tarkasti etukäteen ja huomioi valon, taustan ja linjat. Onnistuessaan kuvat ovat usein erinomaisia ja täysin erilaisia kuin käsivaralta otetut
Kuvasin sitä uinnin MM-kisoissa Etelä-Koreassa. – Jääkiekosta tarvitsen kuitenkin taukoa. Kun kuvaa jotakin paljon, alkaa helposti toistaa itseään. Hän on jo etukäteen selvittänyt mihin kohtaan vedessä tietty uimari sukeltaa lähtömerkistä ja kumpi käsi edellä tämä lähtee uimaan. Kilpailuun on valmistauduttu mahdollisesti vuosia ja suoritus on ohi sekunneissa, tunneissa tai muutamassa päivässä. Pidän paljaista tunteista. 21 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi taan reunalta. – Vaihtelu tekee kuvaamisen jännittäväksi ja rankaksi. Eri urheilulajien kuvaaminen tuo työhön vaihtelua. Hänellä ei ole suosikkilajia. Toivottavasti palaan jääkiekon pariin piristyneenä ja uusin silmin. Yhtenä päivänä Marklund hiihtää vuoristossa, toisena kiipeilee katolla, ja kolmantena laitesukeltaa. Yksi vesiurheilulaji pääsi yllättämään hänet: – Vesipoolo on itse asiassa häijy laji. Monikaan kuvista ei ole julkaisukelpoinen, hän nauraa. Veden alla lyödään ja tehdään varsin rumia temppuja. Tunteiden dokumentointia Urheilijoiden kuvaaminen on mielenkiintoista, koska tunteet ovat niin vahvasti läsnä suorituksissa. ” Kun aloitin, kollegat saattoivat sabotoida toistensa työtä vaikkapa vetämällä kaukolaukaisukaapelin irti kamerasta.” marklund 3-20.indd 21 21.3.2020 11.52. – On kiehtovaa dokumentoida se
Ed. – Halusin ottaa kuvan katolta siten, että kamera on kohdistettu jalkapallomaalin yläpuolelle. Kuva valittiin Ruotsissa vuoden urheilukuvaksi vuonna 2013. Shawna Pendry ampumahiihdon naisten 10 kilometrin kilpailussa Lausannessa, 2019, Ranska. Zlatan Ibrahimovic teki stadionin ensimmäisen maalin. Aloitin neuvottelut kameroiden asentamisesta kuukausia ennen ensimmäistä peliä, jossa Ruotsi kohtasi ystävyysottelussa Englannin. Siihen tallentuisi suuri hetki, ainutlaatuisesta kulmasta. Vas. – Luulin ensin, että en saanut kuvaa, koska olin sekoittanut radiolähettimen kanavat. aukeama Frölundan pelaajat juhlivat voittoaan Ruotsin jääkiekkoliigan finaaleissa, 2019, Ruotsi. Kuvaan on ikuistunut pallon ilmalento maaliviivan yli, maalivahdin reaktio, Englannin pelaajien pettymys ja Ibrahimovicin tuuletus. – Urani alussa hänen kuvansa olivat minulle inspiraation lähde. Yllä Zlatan Ibrahimovic juhlii tehtyään historiallisen ensimmäisen maalin uudella Friends Arenalla Englannin maalivahti Joe Hartin selän taakse, 2012, Ruotsi. Olin niin vihainen itselleni. Tänä vuonna hänellä on siihen moninkertainen mahdollisuus. Oli jännittävä hetki, kun tajusin kilpailevani nyt heitä vastaan. Käydessäni kuvia läpi, kollegani näki sen ja huudahti ’tässähän se on’. Nykyään on paljon hyviä urheilukuvaajia, ja monet heistä ovat ystäviäni. Nyt Marklundin haaveena on ottaa ikoninen kuva isoissa kilpailuissa. Oman unelmakuvan ottaminen tuli mahdolliseksi, kun Tukholmaan rakennettiin katettu jalkapalloareena Friends Arena. Edessä ovat jalkapallon EM-kilpailut sekä kesäolympialaiset ja paralympialaiset Tokiossa. Minulla oli kamerat molempien maalien yllä hieman vinossa kulmassa. Huomasin, että toisella puolellani oli Heinz Kluetmeier ja toisella Al Bello – kaksi mahtavaa valokuvaajaa. marklund 3-20.indd 25 21.3.2020 11.52. – Vuonna 2009 olin Roomassa kuvaamassa uinnin maailmanmestaruuskisoja. 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi unelmien kuva Esikuvakseen hän mainitsee Neil Leiferin
petri Juola Auto-, ilmailuja liikenneaiheisiin sekä henkilökuviin erikoistunut, helsinkiläinen valokuvaajayrittäjä. Tunnelma terassilla jännittyi, puhe loppui. Pienikin muutos kuvaussuunnassa ja sommittelussa vaikuttaa paljon. Pyrin sellaisen kuvan ottamiseen, jossa kulkuneuvo näyttää tapauksesta riippuen kauniilta, vaikuttavalta, tyylikkäältä tai tunnusomaiselta. Kuva: Markku Nurminen kuka 26 Kamera 3|2020 Kuvan-takaa Juola 3-20.indd 26 21.3.2020 11.49. Olin päättänyt jäädä vielä yhdeksi yöksi sen sijaan, että ajaisin iltaa vasten kotiin kuuman kesäpäivän auringonpaisteesta väsyneenä. Kun tapahtuma oli ohitse, ei 100 metrin turva-alueen raja yleisöön ollut enää voimassa. Pannaaminen ja ennakointi oli hyvin verissä, kun olin viikonlopun ajan kuvannut tuhansia ruutuja liikkuvista lentokoneista. Valokuvaajana taas on aktiivinen toimija. Kone on näyttävämmän näköinen parissa rinnakkaisruudussa, mutta juuri tässä lentäjä katsoo kohti terassilla olevia katsojia. Kuvaa pääasiassa yrityksille, viestintään ja lehtiin. Nousin nopeasti pöydälle asetellen jalkani astioiden väliin. Kaidetta vasten nojaili useita kuvaajia. Terassilla alkoi liikkua huhuja, että pian Ruotsin ilmavoimien entinen lentäjä Pär Cederqvist kaartaisi Mustang-P51-D-vintagehävittäjällä kotimatkalleen näyttävästi terassin edestä. Hetken kuluttua terassi oli aivan täynnä ihmisiä. Matalalla lentävän koneen taustalle on hyvä saada vaikkapa vilistävää maisemaa. Kuva vaati panorointitekniikkaa ja ennakointia, sillä kone tuli kuva-alalle yllättäen rakennuksen takaa. Sitten kentän toiselta laidalta kuului tuttu Mustangin bassolaulu. Jämi Fly In 2015 -ilmailutapahtuman jälkeen istuin aivan kiitoradan vieressä, rinnetontilla sijaitsevan Lomahotelli Jämin terassilla kahvilla. Kone nousi toiselta kiitoradalta ilmaan. Paikaltani ei saisi kunnon kuvaa, koska edessä olisi jonkun muun pää tai objektiivi. Sen äänestä kuitenkin saattoi arvioida ilmestymishetkeä. Kuvaajan kannalta kiinnostavia asioita alkaa tapahtua, kun tapahtumien ovet sulkeutuvat, esimerkiksi järjestelyjä puretaan ja autot tai lentokoneet lähtevät kotimatkalle. Oli siis valmistauduttava nousemaan pöydälle. Potkurikoneita ja helikoptereita kuvatessa suljinaika pitää valita niin, että potkurit ja roottorit näyttävät kuvassa selvästi pyörivän. Jälkikäsittelyssä siipien välistä valotusta on tasapainotettu, että taivaan puoleiset siivet eivät olisi liian vaaleat. Sain ohilennosta muutaman hyvän ruudun. Tämä on siksi vahvin kuva tilanteesta. Automaattitarkennuskin oli optimoitu juuri sopivaksi. TeksTi Arja Krank kuva Petri Juola T apahtumissa katsojana oleminen on usein passiivista. Jämillä se onnistuu soraharjulla olevasta rinteestä, mistä pääsee kuvaamaan matalalla lentävää konetta ylhäältä päin. Lopulta matala jyrinä kuului oikealta takaviistosta. Vain paria sekuntia myöhemmin kone ilmestyi hotellin nurkan takaa kaartaen, matalalla ja todella lähellä. Kuvan taKaa Petri Juola Mustang ilmassa Liikkuvan kohteen kuvaaminen on Petri Juolalle innostava haaste. Huhu oli kiirinyt muidenkin korviin. On sitten taiteellinen valinta, kuinka blurrina liikkeen haluaa esittää. Lyhyt sarja, ja tilanne oli ohitse. Kaikki katselivat taivaalle ja kuuntelivat, missä päin kone menee. Kun otan kuvaa lentävästä ilma-aluksesta, pyrin saamaan liikkeen näkymään. Liikkuvan kohteen kohdalla se tarkoittaa lyhyitä sarjoja, joissa ehkä joka kolmas ruutu näyttää siltä, mitä haen ja vain yksi on se oikea. www.petrijuola.com
Nousin nopeasti pöydälle asetellen jalkani astioiden väliin. Tunnelma terassilla jännittyi, puhe loppui. Sitten kentän toiselta laidalta kuului tuttu Mustangin bassolaulu. 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvan-takaa Juola 3-20.indd 27 21.3.2020 11.49. Kone nousi toiselta kiitoradalta ilmaan
28 Kamera 3|2020 M a r ju k k a k u l M a n e n T Suominen.indd 28 21.3.2020 11.46
pahinkin ilmastoskeptikko joutuu tunnustamaan tosiasiat, vakuuttaa mies, joka on edistänyt luontomme tuntemusta ja suojelua ehkä laaja-alaisemmin kuin kukaan muu. Yksi keinoistani oli valokuvaus ja erityisesti dokumentti-kuvaus, joka kaikista ilmaisumuodoista uskollisimmin pystyy kuvaamaan maailman todellisuutta. T Suominen.indd 29 21.3.2020 11.46. – Halusin kohentaa maailman elinkelpoisuutta tiedoillani ja ideoillani, rakentamalla siltoja ihmisten ja luonnon välille. Luontokohteiden ohella filmille tallentui paikallista kulttuuria ja ympäristöongelmia kaikilta mantereilta. Yli kuusikymmentä vuotta sanoman kärki on ollut luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. – Jokaisella lajilla on luonnossa oma paikkansa ja tehtävä, josta riippuu monien muiden lajien toimeentulo. Toisessa oli elokuvakamera varusteineen ja toisessa kaksi kinofilmijärjestelmäkameraa objektiiveineen. Kirjan luettuaan monen lintuharrastajan kiikari vaihtui kameraan ja vapaa-aika petolintujen tähtäilyyn piilokojusta pitkällä putkella. 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kameralla ja Kynällä Teuvo SuoMinen pääTTi pelaSTaa MaailMan – älyttömän hidas tämä prosessi on, mutta uskon, että se auttaa pikkuhiljaa. Luonnonvarojen lyhytnäköinen käyttö, ilmaston raju muutos ja ympäristömyrkyt heijastuvat ihmisenkin terveyteen ja hyvinvointiin, painottaa Teuvo. Kotimaassa kuvia syntyi uusiutuvasta energiasta, kierrätyksestä, biologisesta viljelystä, metsänhoidoista ja muista ajankohtaisista ympäristökysymyksistä. Muiden aiheiden pariin hänet ajoi freelancerin keskeinen leipäpuu, artikkelit aikakauslehtiin. Matkalla mukana myös poika Sampsa. Valokuva on ollut valistustyön tärkeä väline koko uran ajan. Teuvo kantoi reissuilla yleensä kahta kameralaukkua. TekSTi Pekka Punkari kuvaT Teuvo Suominen, Marjukka Kulmanen ja Pekka Punkari T euvo Suominen on muokannut valokuvaajana, elokuvantekijänä, toimittajana ja tietokirjailijana laajan yleisön asenteita myönteiseksi ympäristömme suojelulle. Hänen Lintujemme katoava aateli -kirjaansa (WSOY, 1967) voi ”syyttää” haukkojen ja kotkien pelastamisen ohella siitä, että linnuista tuli suomalaisen luonnonvalokuvauksen suosituin kohde. Itse Suominen painottaa olleensa aina dokumentaristi, asiakuvaaja. Perheen kanssa Unkarin pustalla vappuna 1988. Keskeisin kuvauskohde on ollut kasvit ja hyvänä kakkosena linnut. luontokuvaus Teuvo Suominen Vas. Moni luonnonkuvaaja pitää häntä tärkeänä vaikuttajana myös kuvaustekniikassa. Katsottiin tarkasti, millä välineillä ja materiaaleilla hänen kuvansa syntyivät. Kummassakaan hänelle ei kuitenkaan riittänyt pelkkä lajikuva, mukaan oli saatava myös niiden luonnollinen elinympäristö. Koko toiminnallaan Teuvo Suominen on jättänyt omien kuviensa lisäksi kestävän mallin sekä suomalaiseen luonnonvalokuvaukseen että kuvista syntyneisiin kirjoihin. Ne pakottivat etsimään uusia kiintoisia kuvauskohteita kaikkialta, myös maailmalta
Yhdessä rakennettiin 1950-luvun alussa jopa värilaboratorio. Jousivetoinen, kevyt 16 mm:n filmiä käyttävä kamera kulki siitä asti mukana valokuvavälineiden rinnalla lähes kaikilla retkillä. Mullistusta tuki lehden historian ensimmäiset värivalokuvakannet, sittemmin myös keskiaukeamat. Muutaman vuoden päästä pesti vaihtui päätoimittajuuteen, joka kesti vuoteen 1980 asti. Makrokuvauksen ja kuvien kehittämisen salat hän opiskeli naapurissa asuneen, Vaasassa myöhemmin valokuvaajana mittavan elämäntyön tehneen, Unto Heinosen kanssa. – Mieleenpainuvin muistikuvani tuosta kesästä on laitumelta: Nuorteva kaipasi kuvaa ”perskärpäsistä”, joita kerääntyy lehmän hännän alle. Opin, kuinka kuvat voivat keskustalla keskenään, miten kaksi, kolme kuvaa rakentavat kertomuksen, tiivistää Teuvo. Opiskeluaikana Teuvo puuhasi ahkerasti Helsingin Ylioppilaskameroissa kämppäkaverinsa Jaakko Tervasmäen kanssa, joka kannusti häntä myös hankkimaan elokuvakameran. Kehittäviä keskusteluja käytiin myös Hannu Hautalan, Urpo Häyrisen ja Teuvon yhteisessä laboratoriossa Helsingin Vuosaaressa 1970-luvulla. Siinä Metsähallitus raiskasi suojametsät, tuhosi porolaitumet, karkotti retkeilijän, tuhosi riistan T Suominen.indd 30 21.3.2020 11.46. Oik. Leitz Valoy -suurennuskojeen ääressä pohdittiin niin tekniikkaa, sommittelua kuin muuta ilmaisua. Minulle se tarkoitti sanan ohella kuvaa, johon uskoani oli vahvistanut valokuvaajana ja monien lehtien taittajana toiminut Timo Tanttu. Piekanan pahtapesintä Käsivarren Lapissa kesällä 1978. Ainakin vanhat metsäammattilaiset muistavat metsäteemanumeron 3/1970. – Suomalaisen luonnonvalokuvauksen ja -suojelun yhteistyö saa vielä tänäkin päivänä kiittää Eero Laaksovirtaa siitä, että hän osasi niin saumattomasti liittää toisiinsa luonnonkauneuden ja luonnonrakkauden, muistuttaa Teuvo. Aidan takana oli katsomo: ainakin puolet Vettlaxvikenin kylän väestä, Teuvo muistelee. 30 Kamera 3|2020 Kuvakulmat luontoon avautuivat kaveripiirin tuella. Kuvaustaitoa Teuvo pääsi testaamaan jo ylioppilaskesänään 1956, kun Suomen Eläinkuvaston ”ötökkäosaa” valmisteleva Pekka Nuorteva kutsui Teuvon kuvauspuuhiin mökilleen Bromarviin. Suomen luontoon ja maailmalle Vuonna 1968 Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Nuorteva kutsui ötökkäkuvaajansa Suomen Luonto -lehden toimitussihteeriksi. Yllä Eteläisillä napavesillä ajelehtivien jäävuorien keskellä. Hän oli opettanut minulle kuvakerronnan voimaa jo Lintujemme katoava aateli -kirjan teossa. Lisäoppia tarjosivat Luonto-Liiton kesäleirit ja niillä vaikuttanut opettaja Eero Laaksovirta. Teuvon opastamien matkalaisten käytössä kumivene. – Kuivakka ja teoreettinen lehti tarvitsi uusia ajatuksia, jotta se palvelisi luonnonsuojelusta kiinnostunutta uutta yleisöä. Hän siis kohotti häntää ja minä tähtäilin puolimetrisellä loittoputkellani sinne jonnekin. Ja sisällössäkin otettiin rohkeita askelia
Mistään puuhastelusta ei ollut kyse. Mainostelevisio esitti Teuvon 16 mm reissukameralla syntyneen, Kalifornia ilman ihmisiä -elokuvan vuonna 1968 ja Yle ympäristön saastumista kuvanneen Myrkyt leviävät moneen kertaan vuosina 1970–1976. Vuonna 1972 pääsi ruutuun Kotkan pesäpuu ja seuraavana vuonna Sopulin tie, sitten Nakertajat, Lintulahti, Ikimetsä I ja II, yhteensä kolmekymmentä Teuvon kuvaamaa ja ohjaamaa elokuvaa kotimaan ja maailman luonnosta. Aikana, jolloin moni meistä oli risteillyt korkeintaan Ruotsiin, mainostettiin Teuvoa kuvaajaksi, joka oli valloittanut kaikki mantereet. Suuren yleisön kiinnostuksen lisääntymisen luontoa kohtaan Teuvo oli huomannut jo, kun hän pääsi esittelemään isokoskeloperheen kesää Suomen Kuvalehdessä vuonna 1960 ja suomalaisten eläinten erilaisia asumismuotoja Viikkosanomissa vuonna 1963. Vuonna 1975 oli vuorossa Islanti, 1977 Australia jne. Myös suojelutyötä vuosikymmenet tukenut Luonnonkuva-arkisto olisi jäänyt perustamatta, ellei Teuvo olisi junaillut sitä läpi, vakuuttaa monien kuvausretkien kaveri Hannu Hautala. Hän haastoi tunnettuja valokuvaajia, graafikoita ja kirjapainoja talkoisiin tekemään houkuttelevia myyntituotteita. Vuonna 1970 hän pakkasi reppuunsa sekä valokuvausvarusteet että elokuvakameran ja suuntaisi Afrikkaan, sitten Indonesiaan (1973), Thaimaahan, Yhdysvaltoihin ja Falklandin saarille. Televisio liittyi mukaan luontoinnostukseen 1960-luvun lopulla. 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Minua on pikkulapsesta Iähtien vaivannut kiihkeä halu ymmärtää, "miten luonto toimii". ja kylvi myrkkyä! Koillismaan selkosten tuhojen arvioinnin Teuvo uskoi kirjailija Kalle Päätalolle, jonka sanaisesta arkusta irtosi selkeä viesti metsien tuhoajille: "Saatana että vituttaa tuommonen touhu.” Koska työstä maksettu korvaus oli muodollinen, Teuvo jatkoi päätoimittajatyön rinnalla myös artikkelien tekoa suomalaisiin aikakauslehtiin. Teuvo keksi omaperäisen ratkaisun myös luonnonsuojeluliiton muuhun varainhankintaan. Lehtiartikkelien ja elokuvien suosio kannusti Teuvoa tavoittelemaan kiinnostavaa kuvamateriaalia myös maailmalta. Syntyi värikkäitä postikortteja, kirjoja ja julisteita. Pelkästään Eric Bruunin piirtämää norppajulistetta myytiin viiden vuoden aikana 43 000 kappaletta, eikä merikotkankaan suosio jäänyt siitä kauas. Varsinainen menestystuote oli Teuvon 1973 ideoima luontokalenteri, joka on edelleen Suomen luonnonsuojeluliiton Luontokaupan valikoimassa. Lisäksi hänellä oli vahva panos Yle TV2:n Ympäristöuutisissa, jotka pyörivät vuoteen 2002 asti. – Teuvo on ollut harvinaisen monessa asiassa ideoiT Suominen.indd 31 21.3.2020 11.46. Voita leivän päälle toivat myös käännöstyöt, kun ihmiset alkoivat haluta hyllyihinsä värikkäitä luontokirjoja
Valokuvalla se voidaan tehdä näkyväksi ja kiintoisaksi. T Suominen.indd 32 21.3.2020 11.46. Rajoja aiheille asettaa korkeintaan tietojen ja mielikuvituksen puute. 32 Kamera 3|2020 TeUVOn TeeSIT KUVaajIlle KUVaajan TehTäVä On Tehdä näKymäTTömäSTä näKyVää Enin osa luonnon tapahtumista on sellaista, joka tapahtuu ihmisen silmien alla mutta jää heiltä huomaamatta. Liioittelu kostautuu usein tarkoitusperiä vastaan. KOKO ympärISTön KUVa Luonnonkuvaajien perisynti on kuvata vain sitä, mikä on kaunista, koskematonta ja erämaista. Ennen/jälkeen, iso/pieni ym. Näyttää vaikkapa millainen herne oli viikko sitten itäessään ja miten sen lehtikärhet jo tänään hamuilevat tukikeppiä. KaUpUnKIlUOnTO TarVITSee hUOmIOTa Kuvat kaupungista eivät kerro pelkästään erikoisuuksista vaan eläinten ja kasvien sopeutumiskyvystä. Valokuva myös muistaa koskettavasti, millaisia olivat luonnontilaiset vedet ja maisemat. Myös yksikin saastumista aiheuttava kemikaali voi olla laajan kuvareportaasin arvoinen silloin, kun katsojalle halutaan antaa havainto-opetusta saasteen syntymisestä, kulkeutumisesta ja vaikutuksista. SUOmalaInen USKOO ja mUISTaa KUn näKee Esimerkiksi ilman saastumista voi havainnollistaa kuvilla, joissa näkyvät syy ja seuraus. KUVIen On OlTaVa rehellISIä ja VaKUUTTaVIa Ympäristönsuojelussa tarvitaan enemmän konkreettisia ja realistisia paikallistason korjausehdotuksia kuin syyttelyä. KOhTeen ja Sen ympärISTön VUOrOVaIKUTUS eSIIn Esimerkiksi voikukasta tai pajusta saisi kiintoisan kuvasarjan, jos laajentaa aihepiiriä koskemaan ihmisen ja rikkakasvin suhdetta. vertailut ovat tehokkaita. Ja kuka on nähnyt reportaasia talvehtivasta kasvista tai kasvin maanalaisista osista. KUVaSarja KerTOO TehOKKaaSTI TapahTUneISTa mUUTOKSISTa Valokuvaus antaa mahdollisuuden nopeuttaa kasvun ja kehityksen liikkeitä. Kiintoisan lähestymistavan tarjoaa saman lajin kahden erilaisen asumistavan vertailu: Maalaisvaris ratkoo elämän ongelmat toisin kuin kaupunkilaisserkku! rOSKaamISeSTa UUdelleen KäyTTöön Jätteiden kierrätys ja uusiutuva energia tarjoavat paljon kannustavia esimerkkejä. Paras lääke kumpaankin on lyöttäytyminen sopivan yhteistyökumppanin seuraan
– Kaikki digitaalinen on minulle todella vierasta, suorastaan pelottavaa. Sekä valokuvaus että elokuvaaminen loppuivat kuin seinään, kun tekniikka muuttui 2000-luvun alussa. Julkaisuluettelo on hengästyttävän pitkä, eikä sen sisältö ole todellakaan vanhentunut. Puolentoista kuukauden yhteistä kotkakuvausjatkoa Lapissa 1970 Hannu pitää suorastaan korkeakoulunaan, joka opetti tarkastelemaan luontoa eri näkökulmista. Ainakin ikäisteni luonnonkuvaajien piirissä Teuvolla on ollut valtava merkitys myös kurssien pitäjänä ja esimerkkinä, Hannu kertoo. p e k k a p u n k a r i T Suominen.indd 33 21.3.2020 11.47. Kysymyksessä on ihmiskunnan selkein aiheuttama ympäristönmuutos. Iloa tuovat yhteiset mökkimatkat sekä puhelut pitkäaikaisille ystäville. En tiedä, miten netistä luetaan jotakin. Maapallo saa aivan liikaa aurinkoa, maa-alueita aavikoituu ja asuinalueet supistuvat, kun on liian lämmintä ja kuivaa. Pirtinpöydällä kuvia ja hänen toimittamiaan Suomen Luonto –lehtiä. Jatkuvia bumerangeja toimiviin ehdotuksiin voi ihmetellä hyvin Greta Thunbergin sanoin: ”How dare you, kuinka kehtaatte!” Työnsä jatkajiksi Teuvo kuuluttaa kaikkia luonnonystäviä. ja ja toimeenpaneva voima. Huolestuttavasti kauhtuneiden Ektachome-diojenkin sävyt ovat vielä palautettavissa jäljennöskuvauksella. Alla Luonnon puolesta -kirja on Teuvo Suomisen vaikuttavan elämän tarina ja matka ympäristömme suojelun juurille. Vas. Teuvo Suomisen kuviin voi jatkossa tutustua Suomen Valokuvataiteen museossa, jonne on siirretty hänen dia-arkistonsa sekä tärkeimmät vedokset. Usko ympäristönsuojelutyön voimaan hehkuu kuitenkin kuumana. Työn perintö elää myös kirjoissa ja lehdissä. Arkeen Helsingin Myllypurossa kuuluvat lukeminen ja tiivis yhteys omiin poikiin ja heidän lapsiinsa. Olen kyllä iloinen, että valokuvaus on nyt kaikkien ulottuvilla ja keskeinen osa kommunikaatiota. monimuotoisuus on rikkautta! Nyt elämä rajoittuu lähipiiriin. Luonnonvalokuvaajien erityistehtävänä on levittää kuvillaan tietoa esimerkiksi, millä tavoin kova teknologia vaurioittaa metsiä, soita, kalavesiä, laitumia ja miten näitä eloyhteisöjä voitaisiin käyttää kestävämmin. – Nyt on tartuttava tähän ilmastonmuutokseen. Toimeentulo on taiteilijaeläkkeen varassa. Ihmiselle arvokkaita ovat nekin lajit, jotka toimivat ” Valokuvaajien apua tarvitaan esittämään pehmeämpiä vaihtoehtoja umpikujaan johtavalle toiminnalle.” hälytyskelloina ilmoittaen ympäristössä tapahtuvista muutoksista, muistuttaa Teuvo. Kuvat voivat havainnollistaa vaikuttavasti oman elinympäristömme muutoksia ja sen kehityksen eri vaiheita – ja muistuttaa myös, millaisia olivat luonnontilaiset vedet ja maisemat. 33 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Yllä 83-vuotiaan Teuvo Suomisen rakkain paikka on nyt mökki luonnon keskellä Kirkkonummen Saarlammilla. Ja kun hän on nähnyt, että hommat alkavat pyöriä, on Teuvo astunut sivuun ja lähtenyt edistämään jotain uutta asiaa. Lähes jokainen artikkelin ja elokuvan jälkeen on pakko kysyä, miksi keskeisiin ympäristöongelmiin ei puututtu 40 vuotta sitten tai jo varhemmin. Luonnon monimuotoisuuden säilymisestä on ihmiskunnalle suoraa hyötyä. Mustaviklo Lapissa 1960-luvulla. Ennen vanhaan se oli vain harvojen käsissä, pohtii Teuvo. Kodachrome-filmin mainion säilyvyyden ansiosta suuri osa kuvista on lähes alkuperäisessä kunnossa. Teuvon elokuvia löytää KAVI:sta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti)
Rami Hanafi 3-20.indd 34 21.3.2020 11.20
Rami Hanafi 3-20.indd 35 21.3.2020 11.20. Svalbard Unplugged -matkalla kuvausryhmä vuokrasi asumiseen ja liikkumiseen laivan. kuvaaja Rami Hanafi 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi IntohImoponnIstus Rami Hanafi kuvaa sujuvasti hangilla snoukkailuan mutta myös ammattimalleja brändija kampanjakuviin. Tämä kuvausreissu ei ollut Ramin ensimmäinen arktinen retki. Katsojamäärä on tällä hetkellä jo noin 300 000. Tarkoituksena on purjehtia koko saariryhmän ympäri. – Elokuva on ollut erilaisilla netin alustoilla esillä. Olemme osallistuneet leffalla myös joihinkin kilpailuihin. Jyrkkää kurua kiivetessä tarvitsee täyden keskittymiskyvyn, joten tilanne oli todella kuumottava. Hintava harrastus Huippuvuorella kuvausryhmä: Ramin ja Antin ja Ennin lisäksi kaksi muuta kuvaajaa, teki Svalbard Unplugged -lyhytelokuvan. Onneksi eläin lähti lönkyttelemään tiehensä, Rami kertoo vuoden takaisen reissun luontokohtauksesta. Samaan aikaan lumilautailijat Antti Autti ja Enni Rukajärvi ovat – tietämättömänä tilanteesta – nousemassa taustalla olevaa kurua ylöspäin lumilautojensa kanssa. Jääkarhuja Huippuvuorilla tapaa tämän tästä, mutta niiden kanssa on parempi olla joutumatta nokakkain. Se oli kuvaajien intohimoponnistus. – Reissut ovat melko kalliita, ja ne maksetaan joskus sponsorin avustuksella tai apurahoilla, joskus omasta palkkapussista, Rami sanoo. Huippuvuorilla hän on kuvannut kerran aikaisemmin ja kaksi kertaa Alaskassa. Mukana oli entisiltä reissuilta tuttu vuoristo-opas, joka hoiti Huippuvuorten kaksi viikkoa kestäneen matkan käytännön järjestelyt muonista logistiikkaan. Tämä reissu ei ole lumilautakuvausta vaan ilmastonmuutokseen liittyvää luontokuvausta. – Elokuussa 2020 olen menossa taas Huippuvuorille. KUKA Rami Hanafi Lumilautailukuvauksiin ja yritysten brändikuvauksiin erikoistunut valokuvaaja ja ohjaaja. Palkittu mm. – Antti kuuli radiopuhelimen rohinan seasta vain sanat: polar bear. Ja siinä se jääkarhu yhtäkkiä tönöttää uhkaavasti laskijoiden ja kuvaajien välissä. TeksTi Arja Krank kuvaT Rami Hanafi h urjan kokoinen urosjääkarhu! Valokuvaaja Rami Hanafi kelluu kumiveneessä Huippuvuorilla Spitsbergen-saaren rannassa. Matka jäiden keskellä vaatii intohimon lisäksi myös rahaa. 2012 New York Photo Awards -kilpailun voittajana multimediakategoriassa, vuoden ulkomaisen reportaasin palkinnolla 2008 ja Patricia Seppälän kuvajournalistipalkinnolla Ryhmä 11:n mukana 2013
” Mulle oli iso juttu, että sain kuviani Slammeriin.” Rami Hanafi 3-20.indd 36 21.3.2020 11.20. Kuvaaja-ammattilaisuutta kohti sysäsi tapaturmainen sattumus vuosituhannen vaihteessa. Hänen asiakkainaan ovat olleet esimerkiksi Finnair ja Nokia. Truckee, California, 2008. Parikymppisenä hän halusi kuitenkin lähteä opiskelemaan valokuvausta. – Olen perinyt yrittäjyyden faijaltani. – Siten pystyimme tekemään juuri sellaisen filmin ja kuvat kuin itse halusimme. 36 Kamera 3|2020 Elokuvan kuvausmatkalle ryhmä ei halunnut ulkopuolista rahoittajaa. Päätin, että en jää kotiin mököttämään vaan lähden mukaan kuvaajana. Mulle oli iso juttu, että sain kuviani siihen. Rami alkoi saada potretti-lautailukuviaan kaupaksi pieniin julkaisuihin. – Olimme lähdössä Kanadaan laskemaan. Se oli taitekohta, jossa aloin kuvata kunnianhimoisemmin. Nämä kaksi jokseenkin erilaista taustaa ovat yhdistyneet aikoinaan myös kaupallisen kuvan alueelle. – Sitten rohkaistuin lähettämään kuviani Juha Mustoselle, joka toimi päätoimittajana Slammer-lehdessä. Saimme haastaa omaa tekijyyttämme uusilla tavoilla. Liput oli varattu ja kaikki valmista, kun nilkkani murtui skeitatessa. Kuvaamataidonopettaja-äitini kannusti minua opiskelemaan ja olemaan ahkera. Rami on kuvannut lukiolaisesta lähtien lumilautakilpareissujaan. Mies kertoo, että hakemukset lähtivät TAIKiin, Ed. Nyt hän keskittyy työssään yritysten brändija kampanjakuvauksiin. Kuvaajaidentiteetti kahdessa genressä Rami on koulutukseltaan kuvajournalisti ja on toiminut lehtikuvaajana. – Opinnot olivat oikeastaan itsestäänselvyys. Koulutuksesta käsityöläisyyteen Ramin laskettelukuvat alkoivat tuottaa mukavasti ja valokuvaaminen muuttui yhä enemmän ammattimaiseksi. – Valokuvaajaidentiteettini on rakentunut kahdesta genrestä: dokumentaarisesta valokuvasta ja action sport -kuvista. Siihen liittyy ymmärrys, että tämä on ammattini – tällä hommalla teen leivän pöytään ja maksan laskut. aukeama Olin ollut koko päivän kuvauksissa hiihtokeskuksessa, väsyneenä hotellille tullessa Scotty Lago soitti ja pyysi tulla ottamaan vielä yhden kuvan. En olisi mitenkään enää siinä vaiheessa päivää jaksanut, mutta ajattelin että jos Scotty ehdottaa niin kyseessä on jotain menemisen arvoista. Slammer oli tärkeä suomalaisen lumilautailukulttuurin kehittäjänä. Yllä Antti Autti ja Huippuvuorten majesteettinen luonto, kesäkuu 2017 Oik. Antti Piirainen, Ruka, kevät 2007. Rami kertoo, kuinka hänelle on alusta asti ollut selvää, että "oravannahka vaihtaa omistajaa", jos kuvat menevät jollekin hyötykäyttöön
Rami Hanafi 3-20.indd 37 21.3.2020 11.20
Rami Hanafi 3-20.indd 38 21.3.2020 11.20
Paperit koulusta ovat vielä saamatta. – Hain samaan aikaan opiskelemaan hallintotieteitä. Valokuvaaja pohtii, ettei filmi ei ole juttu sinänsä, vaikka Instagramista voisi niin päätellä. Arvostan koulutusta, mutta en pidä sitä välttämättömänä alalla toimimiseen. Alalle on tänään hyvin paljon tunkua. – Netin eri alustat ovat muuttaneet alaa, ja väylät menestymiseen ovat muuttuneet. Rami on opiskellut alaa Tampereen lisäksi Århusissa Tanskassa ja New Yorkissa. Silloin se tuntui mahdottomalta määrältä. Rami kertoo oppineensa kuvaamaan lähinnä omissa projekteissaan. Mies pohtii, että valokuvaaja ei tarvitse papereita mutta koulutusta kyllä. Kännykkäkameroiden myötä monet kuvaavat helposti määrällisesti tämän verran mutta eivät välttämättä keskity kuvaamiseen. Minusta valokuva on kieli, ja siten sillä on eri käyttötarkoituksia ja ilmaisutyylejä, oli kysymys digistä tai filmistä. Enni Rukajärvi, Colorado, 2020. – Jos esimerkiksi haluaa vain tehdä kaunista pintaa Instagramiin, sitten ei ehkä kannata panostaa vuosien koulutukseen. Jatkuva opiskelu sen sijaan kuuluu valokuvaamiseen. – Århusissa eräs vieraileva luennoitsija sanoi, että kuvatkaa filmirulla päivässä. Siellä monet – ammattikuvaajatkin – muistavat kertoa, että kuva on ikuistettu filmille. Perusta rakentui filmistä Valokuvaajan oma perusta käsityöläisyyteen rakentui filmiaikana kuvatessa ja vedostellessa. – Minusta on epäolennaista, ovatko valonsäteet tallentuneet filmille vai digille. Yllä Enni Rukajärvi omalla kotikentällään, Ruka, tammikuuta 2020. ” Minusta valokuva on kieli, ja siten sillä on eri käyttötarkoituksia ja ilmaisutyylejä, oli kysymys digistä tai filmistä.” Rami Hanafi 3-20.indd 39 21.3.2020 11.20. 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Lahteen ja Tampereelle, mutta ovet aukenivat Tampereen yliopiston vastaperustettuihin kuvajournalismiopintoihin. Valokuvaus on ollut aina ykkönen, mutta mua kiinnostivat myös organisaatiotoiminta, johtaminen ja kansainvälinen politiikka. Ramin mielestä jokaisen ammattikuvaajaksi aikovan olisi kuitenkin hyvä miettiä motivaationsa lähteet. Vas. Se on enemmänkin tyylikysymys. Lumilautailun myötä olen matkustanut mielenkiintoisiin paikkoihin eri puolille palloa, se on myös tuonut elämääni lukuisia upeita ihmisiä. Se ei muuta sisältöä
Hankalien valaistusolosuhteiden lisäksi sisäurheilun kuvaamiseen tuovat haasteensa liikkuvat kohteet, joiden pysäyttäminen ja tarkennus vaativat taitoa – vaikka onnellakin joskus pärjää. Harjoitus tekee mestarin teksti Sanna Hillberg kuvat Milla Vahtila UrheilUkUvaUs sisätiloissa: Opastus Urheilukuvaus 40 Kamera 3|2020 Opastus urheilukuviin 3-20.indd 40 21.3.2020 11.17
kotimaan telinevoimistelukilpailuissa valoa on yleensä vähän ja se on rumaa sekavaloa, joten arvokilpailuissa hyvissä olosuhteissa kuvaaminen on luksusta. 1/200 s, f/2.8, iso 500. 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Opastus urheilukuviin 3-20.indd 41 21.3.2020 11.17. oskar kirmes telinevoimistelun eM-kilpailuissa ranskan Montpellierissä valmistautumassa kilpailusuoritukseen keväällä 2015
” Kannattaa katsoa mikä näyttää omaan silmään hyvältä ja verrata muihin kuviin: sekä aikaisemmin otettuihin että saman kuvamassan kuviin.” KUKA milla vahtila vuonna 1989 syntynyt helsinkiläinen valoja videokuvaaja. 1/200 s, f/4.5, iso 3200. – Vaikein laji, mitä olen kuvannut, on ehkä juuri se, mistä aikoinaan aloitin: telinevoimistelu ja siinä erityisesti hyppy. hänen asiakkaitaan ovat muun muassa olympiakomitea ja suomen voimisteluliitto. Saimme häneltä vinkkejä kokeneitakin valokuvaajia haastavan sisäurheilun kuvaamiseen. Siinä on pysäytettävä moneen suuntaan etenevä liike, ja lisäksi on liki mahdoton ennakoida, millaisen hypyn urheilija on tekemässä, kertoo Vahtila. 42 Kamera 3|2020 Opastus urheilukuviin 3-20.indd 42 21.3.2020 11.17. M illa Vahtila on kuvannut urheilua kymmenisen vuotta. Pian hänen kuvausrepertuaariansa laajeni muuhunkin urheiluun. vahtila työskentelee pääosin tapahtuma-, juhla-, henkilöja hääkuvaajana. kuvassa on hyödynnetty pelkkää vallitsevaa valoa salilla, joka sijaitsi bunkkerissa maan alla, joten iso-arvoa on pitänyt nostaa korkeaksi. Hän innostui urheilukuvauksesta seuratessaan silloisen poikaystävänsä, nykyisen aviomiehensä, edesottamuksia telinevoimisteluareenoilla. Pelkkä kisojen katsominen kävi tylsäksi, ja Vahtila tarttui äskettäin hankkimaansa kameraan. voimamies Jari saario kotisalillaan kuopiossa syksyllä 2018
– Jos taustavaihtoehtoina ovat esimerkiksi tumma seinä tai mainosseinä, niin valitsisin mieluummin visuaalisesti rauhallisemman. Nopea suljinaika, esimerkiksi 1/250– 1/500, pysäyttää liikkeen. 4 Kameran säädöt Kuvauspaikka kannattaa valita lajin ja olosuhteiden mukaan. Isolla aukolla kuvatessa taustan saa sumeaksi ja kohteen paremmin esiin. taklaustilanne tappara-ässät -avausmatsissa syksyllä 2016. – Kuvaan aika paljon täydellä aukolla tai 3.2:lla tai 3.5:llä. Sekin riippuu vähän lajista. Määrä ei ole itseisarvo urheilukuvauksessa, vaan kannattaa opetella tuntemaan aina kyseistä lajia ja ennakoimaan tilanteita. – Riippuu paljon lajista minne kannattaa mennä. Runkoina Vahtilalla on nykyään Canon 5D Mark IV ja Mark III. Manuaaliasetuksilla kuvaaminen voi aluksi tuntua vaikealta, mutta siihen tottuu pian. Jos ei omista järjestelmäkameraa, niin sisäurheilun kuvaaminen onnistuu myös pokkareilla ja kännyköillä, joissa pystyy säätämään kameran asetuksia. Taustaan ja tilan valoihin on hyvä kiinnittää huomiota. – Käytän myös jatkuvaa tarkennusta, etenkin jos urheilija tulee suoraan kohti. suomen naisten lentopallojoukkue etelä-korean Gwangjun kesäuniversiadeissa kesällä 2015. – Joskus jos pääsee todella lähelle urheilijaa, niin laajakulmalla saa fiiliksen, että on tosi lähellä. 1 KuvausKalusto sisäurheiluun 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Opastus urheilukuviin 3-20.indd 43 21.3.2020 11.17. Vahtila kuvaa RAW-tiedostoja, manuaalisäädöillä ja alivalottaa kuvat. Vahtilalla on käytössään myös 14 mm laajakulmaobjektiivi. Sillä on mahdollista saada koko areena kuvaan, sekä tuoda tehoa ja vaihtelua kuviin. Jos pystyy ennakoimaan missä kohtaa suoritus tapahtuu ja voi tarkentaa siihen kohtaan, voi käyttää myös kertatarkennusta. – Sarjakuvaus on urheilussa hyvä: kun tulee hyvä tilanne, pystyy laukomaan monta kuvaa. Harrastelijalle riittää perusjärjestelmäkamera. Vahtila käyttää tavallisesti automaattija kertatarkennusta. Nykyään kuvaan vain manuaalilla. 3 KuvauspaiKan valinta 2 Kuvauslupa on hyvä selvittää järjestäjältä etukäteen, vaikka pienissä tapahtumissa sitä ei välttämättä tarvitsekaan. Katson myös onko sellaisia olemassa olevia valoja, joita voin hyödyntää. – Urheilussa ei välttämättä pääse vaikuttaamaan siihen missä itse kuvaajana olet, ja zoomi helpottaa tosi paljon. Jos on sellainen laji, jota urheilijat tekevät tiettyyn suuntaan, kannattaa etsiä kuvauspaikka sen mukaan. 1/500 s, f/3.2,iso 1000. Kun tajusin, että myös hyvä linssi on oleellinen, hankin 24-70 mm 2.8 L-sarjan zoomin ja jonkun ajan päästä 70-200 mm 2.8 L-sarjan zoomin. Joukkuelajeissa kannattaa valita paikka sen mukaan missä olettaa, että jotain tapahtuu, esimerkiksi korin luona tai maalilla. – Aloitin jollain Sonyn järkkärillä, mutta varmaan jo vuoden päästä ostin Canonin 7D:n. Ihan ensimmäisenä kuvaajan on syytä selvittää miten tapahtumapaikalla voi liikkua, että ei häiritse kilpailun kulkua. Kiinteillä objektiiveilla saa usein enemmän valovoimaa. – Harvemmin kannattaa käyttää sisäurheilukuvauksessa sen nopeampaa suljinaikaa. Jatkuva tarkennus nappaa helposti taustaan, jos kohde juoksee sivusuunnassa eikä etäisyys kuvaajaan muutu. Vahtila nostaa ISO:n sisäurheilua kuvatessaan usein 2000–3200:een. KuvauKseen valmistautuminen Urheilukuvaus sisätiloissa on valaistusolosuhteiden vuoksi usein haastavampaa kuin ulkona. Korkeasta ISO:sta johtuvaa kohinaa voi poistaa kuvankäsittelyssä. Kun taidot karttuvat, kalustoa voi ja tekeekin mieli päivittää. Kameran ja objektiivien lisäksi on hyvä muistaa pakata mukaan riittävästi muistikortteja ja valmiiksi ladattuja akkuja. – Aluksi kuvasin joko aukon tai sulkimen esivalinnalla. Hän suosii urheilukuvauksessa zoom-objektiiveja. Sisällä on tavallisesti vähemmän valoa ja se on usein sekavaloa, koska valonlähteet saattavat olla eri värisiä. 1/1250 f/2.8 iso 1600. Yritän pitää suljinajan niin hitaana, että ISOarvoa ei tarvitse nostaa turhaan. Isompiin tapahtumiin luvan saaminen voi olla amatöörikuvaajalle vaikeampaa ellei mahdotonta. Niitä käytän edelleen urheilukuvauksessa eniten
snookerpelaaja, entinen telinevoimistelija, heikki Niva harjoittelemassa kotisalillaan espoossa. Opastus urheilukuviin 3-20.indd 44 21.3.2020 11.17. 1/250 s, f/2.8, iso 3200. koska kyseessä oli treenitilanne, pystyimme ottamaan vaikuttavia lähikuvia
Lopuksi ehkä se tärkein vinkki: – Kameraa ei kannata koskaan sammuttaa kesken kisan, koska silloin hyvä tilanne voi mennä sivu suun, kun ei ehdi käynnistää kameraa. 1/250 s, f/2.8, iso 1250. Yksityiskohdat myös varsinaisten urheilutilanteiden ulkopuolelta ovat tärkeitä ja vaikuttavia. Joskus kun olen ollut kuvaamassa treeneissä, niin olen käyttänyt salamaa tehosteena ja kuvannut esimerkiksi vastavaloon. – Kannattaa katsoa mikä näyttää omaan silmään hyvältä ja verrata muihin kuviin: sekä aikaisemmin otettuihin että saman kuvamassan kuviin. Vahtila kertoo säätävänsä tavallisesti valoa ja kontrastia. 5 salaman Käyttö Uutisiin tulevia urheilukuvia Vahtila käsittelee maltillisesti, ilman että todellisuus vääristyy. suomen miesten koripallojoukkue kuvattuna etelä-korean Gwangjun kesäuniversiadeissa kesällä 2015. Kuvituskuvista voi editoida visuaalisesti taiteellisempia. On hyvä opetella sellainen tapa, jolla kuvankäsittelyn työnkulkua saa nopeutettua. Se voi häikäistä urheilijoita, ja toisaalta kameraan kiinnitettävän käsisalaman kantama ei välttämättä riitä valaisemaan kohteita. Vahtila muokkaa aluksi muutamia kuvia Camera Raw -ohjelmassa, jonka jälkeen hän käsittelee näiden kuvien säätöjen pohjalta tapahtuman koko kuvamassan Lightroomissa. Ammattikuvaajilla on usein käytössään esimerkiksi jäähallissa kattorakenteisiin kiinnitettävät salamat, jotka eivät sokaise pelaajia. 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Opastus urheilukuviin 3-20.indd 45 21.3.2020 11.17. – Sisäurheilukuvien kohdalla on se ongelma, että kaikkia kuvia joutuu luultavasti säätämään erikseen, koska joka kuvassa valo on jollain lailla vähän muuttunut. Suoraa salamaa ei tavallisesti käytetä kilpailutapahtumissa. – En tykkää käyttää suoraa salamaa, koska se latistaa. Koska sisähalleissa on monenlaista valoa, pitää usein säätää väritasapainoa, jotta esimerkiksi urheilijoiden ihon sävy ei näytä kummalliselta. Nuori kilpa-aerobiccaaja kuvattuna kaikkien voimistelulajien yhteisissä sM-kilpailuissa keväällä 2017 Jyväskylässä. Puomilla etäisyys voimistelijaan pysyy sivusta katsottuna koko ajan samana, joten tarkentaminen urheilijaan ei tästä suunnasta ole niin vaikeaa. 6 urheiluKuvien editointi telinevoimistelija Monica silveoni puomilla telinevoimistelun eM-kilpailuissa ranskan Montpellierissä. 1/500 s, f/2.8, iso 1250. 1/500 s, f/2.8, iso 1250. Urheilukuvauksessa ruutuja tulee usein paljon. RAW-kuvia on mahdollista käsitellä enemmän kuin jpeg-kuvia. Korkean ISO-arvon mukanaan tuomaa kohinaa voi poistaa kuvankäsittelyssä, mutta se kannattaa tehdä huolella ettei lopputulos ole muovinen
Lisää heidän otoksiaan on nähtävillä Kamera-lehden verkkopalvelussa. Leena on aloittanut kuvaamisen teini-ikäisenä ja on hionut taitojaan vuosien varrella osallistumalla kursseille sekä erilaisten kuvausyhteisöjen toimintaan. Mieluisia kuvauskohteita löytyy erityisesti luonnosta. kuka Kilpailun voittaja vuoden kuvaaja 2019 Näyttelykuvia 46 Kamera 3|2020 Vuoden kuvaajat 2019 näyttely.indd 46 21.3.2020 16.15. Tässä viiden sivun kokonaisuudessa esittelemme kilpailun voittajan Leena Vaahteran sekä osakilpailujen voittajien Tuomo Himmasen, Sami Voutilaisen, Sirpa Kanasen, ja Teija Järvenpään kuvia. Nauttikaa upeista kuvista! lEENA VAAhTErA 69-vuotias valokuvausharrastaja Helsingistä. VOITTAJAT VUODEN KUVAAJA 2019 -NäyTTEly VUODEN KUVAAJA 2019 -KIlpAIlUN yhtenä palkintonamme oli näyttelytila kilpailun voittajan sekä sarjavoittajien kuville. Näyttely Helsingin Kaapelitehtaan Galleria Westissä on valitettavasti peruttu koronavirusepidemian vuoksi
TUOmO hImmANEN 54-vuotias lappeenrantalainen valokuvausharrastaja. Kuva: Volha Muskaja kuka Osakilpailun 1/4 voittaja 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vuoden kuvaajat 2019 näyttely.indd 47 21.3.2020 16.15. Kertoo harrastuksensa alkaneen ensimmäisen DSLR-kameran oston myötä vuonna 2010. Tuomo ei ole erikoistunut kuvaamaan tiettyjä aiheita, vaan yrittää pitää silmät avoimena erilaisille kuvaskohteille
kuka Osakilpailun 2/4 voittaja 48 Kamera 3|2020 Vuoden kuvaajat 2019 näyttely.indd 48 21.3.2020 16.15. Sami toimii omien sanojensa mukaan päivisin markkinointinörttinä ja iltaisin hän valomaalailee pimeässä. SAmI VOUTIlAINEN Jyväskyläläinen Sami opiskelee parhaillaan valokuvaajamestariksi VVI:llä Tampereella
Sirpa tykkää kuvata luontoa, erityisesti lintuja ja makroa. kuka Osakilpailun 3/4 voittaja 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vuoden kuvaajat 2019 näyttely.indd 49 21.3.2020 16.15. Myös muotokuvaus kiinnostaa. SIrpA KANANEN Kiuruveteläinen valokuvausharrastaja, jonka kuvausharrastus alkoi tosissaan noin kuusi vuotta sitten
Kuvannut harrastuksekseen jo yli 10 vuoden ajan. TEIJA JärVENpää 25-vuotias insinööri Porista. kuka Osakilpailun 4/4 voittaja 50 Kamera 3|2020 Vuoden kuvaajat 2019 näyttely.indd 50 21.3.2020 16.15. Asuminen kaupungissa on nostanut lapsuudenkodin maatilaympäristön Isojoella uudella tavalla esiin. Teija haluaa kuvata sitä, mikä on osalle arkea ja toisille uutta ja erilaista
Superlaajakulmaobjektiivi Sony | FE 20 mm f/1,8 G 1 150 € www.sony.fi Sony on tuonut täyden kinokoon Emount -objektiiviensa valikoimaan uuden G LensTM -mallin FE 20 mm f/1,8 G (mallinimi SEL20F18G). X-T4 käyttää taustavalaistua 26,1 megapikselin cmos-kennoa vaiheentunnistavilla AF-pikseleillä koko kennopinnan läpi. Color-Kolmion maahantuoma Fujifilm X-T4 on saatavilla huhtikuussa 2020 mustana ja hopeisena. Vain 373-grammaisena FE 20 mm f/1,8 G on helposti mukana kulkeva ja sopii käytettäväksi kevyiden kamerarunkojen kanssa sekä kameravakaimissa. Nikon D6 tulee myyntiin keväällä 2020 noin hintaan 7 500 euroa. FE 20 mm f/1,8 G tulee myyntiin maaliskuussa 2020 ja maksaa noin 1 150 euroa. Värivalot laitteen sivuilla auttavat salamaryhmien havainnoinnissa. Koonnut Jari Tomminen Tekniikka 3-20.indd 51 21.3.2020 11.02. Objektiivissa on kaksi asfääristä elementtiä ja kolme ED-lasielementtiä. Automaattitarkennuksen herkkyys riittää keskitarkennuspisteessä aina ?4,5 EV:hen saakka ja muissa pisteissä ?4 EV:hen saakka. Sonylta superlaajakulma kinojärjestelmiin Fujifilmiltä uusi aps-c-lippulaiva Uusia kompaktisalamoita Elinchromilta Ammattilaisjärkkäri Nikon | D6 7 500 € www.nikon.fi Nikonilta järeä ammattikamera nikon on julkistanut uuden dslr-lippulaivamallinsa, D6:n. Studiosalama Elinchrom | ELC 125 ja ELC 500 1 390–1 790 € www.colorkolmio.fi Elinchrom on julkistanut uuden sukupolven ELC 125ja ELC 500 -kompaktisalamalaitteet. Ne säilyttävät väribalanssinsa ja tarkkuutensa myös tehoja muutettaessa. TEKNIIKKA Xxxxxxxxxxxx TEKNIIKKA 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi valinnat Peilitön järjestelmäkamera Fujifilm | X-T4 1 850 € (runko) www.colorkolmio.fi FujiFilm X-T4 on kamera täynnä uusia toimintoja ja parannuksia niin valokuin videokuvaukseenkin. Uusissa salamoissa on tuki TTL-valotusautomatiikalle ja nopeille salamatäsmäysajoille. Sarjakuvausnopeus on jopa 14 kuvaa sekunnissa käytettäessä automaattisen tarkennuksen ja valotuksen kaikkia ominaisuuksia. Pelkkä runko maksaa noin 1 850 euroa, runko + Fujinon XF 18– 55 mm f/2,8–4 maksaa noin 2 250 euroa ja runko + Fujinon XF 16–80 mm f/4 maksaa noin 2 350 euroa. Color-Kolmion maahantuomissa seteissä on kaksi valaisinta, heijastimet ja laukku. Sen lähin tarkennusetäisyys on 19 cm. D6:ssa on 20,8 megapikselin täyden kinokoon cmos-kuvakenno. Kahteen muistikorttipaikkaan käyvät XQDja CFexpressmuistikortit. Kamerassa on sisäänrakennettu viisiakselinen kuvanvakain. ISO-herkkyysalue on 100–102 400, laajennettuna peräti ISO 50–3 280 000. FE 20 mm f/1,8 G on kompakti ja kevyt laajakulmaobjektiivi laajin kinokoon objektiivi Sonyn valikoimassa minkä ansiosta Sonyn käyttäjät saavat entistä enemmän vapautta maisemakuvaukseen ja esimerkiksi tähtitaivaskuvaukseen. Molemmissa malleissa on laajennettu tehoalue ja säädettävä led-ohjausvalo. 105:n valittavissa olevan ristikkäistyyppisen anturin asetelma merkitsee 1,6 kertaa tiheämpää peittoa kuin D5-mallissa. Kameran uusi automaattitarkennuspiiri on aikaisempaa nopeampi. Yksittäiset laitteet tulevat myyntiin hieman myöhemmin kevään aikana. Salamoissa on uusi intuitiivinen, virtaviivainen käyttöliittymä ja valikkojärjestelmä. ELC 125/125 maksaa 1 390 euroa, ELC 125/500 1 590 euroa ja ELC 500/500 1 790 euroa. X-T4:llä on mahdollista tallentaa 4K/60p 4:2:0 10-bittisenä sisäisesti sdkortille. Uusi AF-algoritmi parantaa muun muassa kameran kykyä tunnistaa ja seurata kasvoja ja silmiä
Jos valottaa näiden yhdistelmiä, kamera alkaa hidastelemaan 25-30 valotuksen kohdalla muttei lakkaa toimimasta. Jos kokee edellisen mallin ominaisuudet riittäviksi, on hyvä uutinen se, että uuden päivitysversion ansiosta on D750:n hinta laskenut. Muilla valotustavoilla on maksiminopeus 7 valotusta sekunnissa. Ehtona on, että käytetään sähköistä suljinta 12-bittisellä tallennuksella. Etäkäyttöohjelman voi ladata ilmaiseksi Nikonin kotisivun kautta. Kamerassa on valmistajan ilmoituksen mukaan 25 MP takaavalaistu CMOS-kenno, kooltaan 23,9 x 35,9 mm, ja sen maksimiresoluutio on 6048 x 4024 pikseliä. Näyttö on saranoitu kääntymään ylöspäin lähes 90 astetta ja alaspäin n. D780:n listahinta on 2600 euroa, mutta tarjouksia kannattaa seurata – varsinkin objektiivipakettien osalta. Lisäksi on manuaalitilassa käytettävissä pitkät valotukset aina 900 sekuntiin asti, sekä B ja T. Tärkeä ominaisuus videokuvaajalle, ja välttämätönkin, koska kameran takanäyttö ei käänny kuvaussuuntaan. Kameralla voi kuvata 4K-videota, resoluutio on silloin 3840 x 2160 ylinäytteistyksellä ja ilman rajauskerrointa. Uudessa versiossa on kahden aukon verran ISO-herkkyyslisää, parempi akunkesto, uusia päivityksiä videokuvaukseen, automaattitarkennukseen ja Live View -ominaisuuksiin, ja mahdollisuus ladata akkua suoraan USB-liitännästä. Infoja i-painikkeet ovat vaihtaneet paikkaa, ISOnäppäin on nyt laukaisinnastan vieressä, ja mittaustapapainike on nyt kameran takaseinässä. Automaattitarkennus hyödyntää hahmontunnistusta myös videokuvauksessa, ei pelkästään kontrastia. teKsti ja Kuvat Timo Ripatti T ammikuun alkupuolella julkistettu Nikon D780 korvaa D750-mallin, jonka julkaisusta onkin kulunut jo kuutisen vuotta. Akunkestoa on parannettu 2260 valotukseen, D750:lla päästiin 1230 valotukseen. havaintoja D750:n ja D780:n välillä tehdyt ergonomiaan ja näppäinjärjestykseen tehdyt muutokset ovat maltillisia. Automaattitarkennus toimii aina -3 EVarvoon saakka kuvaustavasta riippumatta, ja Live View -kuvauksessa -6 EV asti kun valitaan hämäräkuvaustoiminto. Poistettuihin ominaisuuksiin puolestaan kuuluu yhdysrakenteinen salama ja tarkennuksen apuvalo. Kosketusnäytön kuvapistemäärä on nostettu 2 359 000:een. Prosessori on vaihtunut Expeed 4:stä Expeed 6:een, ja lisätehon ansiosta on sarjakuvausnopeus nostettu 12 valotukseen sekunnissa siis melkein kaksinkertaiseksi verrattuna D750-malliin. Sarjakuvauksessa D780:n puskurimuistiin mahtuu 100 JPEG-valotusta, ja hiukan yli 50 raakatiedostoa. TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 52 Kamera 3|2020 kuvanlaatu ergonomia salamalaite puuttuu ei kuvanvakaajaa rungossa testissä Nikon D780 on yhdistelmä D750 -peilikameraa ja Z 6 -mallin peilitöntä kameraa. Rungon hinta on korkeahko, mutta perusteltavissa sillä, että kamera on yhdistelmä peilikameran ja peilittömän ominaisuuksia. Vaikka kamerassa ei ole mekaanista kuvanvakaajaa, voi avuksi ottaa sähköisen. D780:ssa on liitäntä stereomikrofonille ja kuulokkeille, sekä HDMI-liitäntä ulkoiselle tallentimelle. 45 astetta. D780 on fuusiotuote, Nikonin D750peilikamerateknologiaa yhdistettynä peilittömästä Z 6 -kamerasta saatuihin ominaisuuksiin. Kennossa on värinäpuhdistus, mutta kuvanvakaajaa siinä ei ole. Yläkannen valintakiekossa ei ole enää Sceneja No Flash -toimintoja. Kameran saa liitettyä langattomasti älylaitteisiin SnapBridge-laajennuksella, jolloin sekä etsinkuva että tärkeimmät säädöt ovat käytettävissä myös kameran etupuolelta. Tieto perustuu CIPA-testiin. GPS-vastaanotinta ei ole. Tarkennuspisteitä on 51, joista ristikkäisiä 15. Lisäksi valokuvaus/videokuvausvipu, jonka keskellä on Live View -painike, on siirretty etsimen okulaarin viereen. Kameralla voi manukakSi kamEraa samoissa Kuorissa nikon D780 Tekniikka 3-20.indd 52 21.3.2020 11.02. Valotusajat ovat kaikilla kuvaustavoilla 30–1/8000 s. Omaa salamaa kamerassa ei ole, eikä X-kontaktia synkkajohdolle. Rajauskerroin on silloin 1,1x. D750 puolestaan kykenee vain HD-tasoiseen resoluutioon. D780:n herkkyysskaala on ISO 100–51 200, ja laajennettuna 50–204 800. Kannattaa toki muistaa, että tuossa testaustavassa väläytetään kameran salamalaitetta joka toisen valotuksen kohdalla, ja D780:ssahan ei salamalaitetta ole. Kertolaskulla tästä saadaan pyöreästi 24,3 megapikseliä
8 Monitoimivalitsin ja OK-näppäin. Sarjakuvaus käsivaralta, kuvanvakaaja käytössä. 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vesiputouksen mittakaava tuli kunnolla esiin vasta, kun turistiryhmä asettui valokuvauspuuhiin. Tallennus JPEG-kuvaksi suoraan kamerassa. Piirtokyky pysytteli 1700 LP/KK -arvon yläpuolella aukoilla f/5,6–8 miltei pisimpään polttoväliin asti. objektiivi AF-S Nikkor 24–70mm F2.8E ED VR on 1070 gramman painoinen. 2 Lisävarustekenkä. Objektiivin mukana toimitetaan lukittava, bajonetilla kiinnittyvä vastavalonsuoja. 9 Muistikorttipaikka kahdelle SD-kortille. Vielä ilahduttavampaa, jos kameran kenno olisi varustettu kuvanvakaajalla. Pelkästään Nikonin valmistamia objektiiveja on silloin valittavissa yli 100 erilaista, ja muiden valmistajien F-bajonetin objektiiveja vähintään yhtä paljon lisää. Kuvanvakaajan tehoksi ilmoitetaan 4 EV. aF-S nikkor 70-200mm, f/2.8E Fl ED Vr, 1/125 s, f/5.6, iSo 100 1 Valotusja kuvaustavan valintakiekot. Kummallista on, että pisimmätkin valotukset on merkitty sekunteina eikä minuutteina ja niiden osina. 5 Optinen etsin, 0,7x suurennus, 100% kiinteä tähyslasi. KeskiTekniikka 3-20.indd 53 21.3.2020 11.02. Suodinkierteen halkaisija on 82 mm. Himmentimen lehtiä on yhdeksän, ja ne on pyöristetty. Seljalandsfoss-putous, Islanti. 3 Ylänäyttö. Vintage-objektiiveilla kuvaavia ilahduttaa, että D780:n kanssa voi käyttää lähes kaikkia vuonna 1959 tai sen jälkeen valmistettuja Nikon F-bajonetilla varustettuja manuaalitarkenteisia objektiiveja. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 aali-kuvaustavalla valita pitkiä valotuksia aina 900 sekuntiin (15 min.) asti. Kolme elementeistä on asfäärisiä ja kaksi ED-lasia. Kamerassa on sähköinen lankalaukaisimen liitäntä ja lisäksi harvinaiseksi käyvä T-valotus. Siinä on 20 elementtiä 16 ryhmässä. Lähin tarkennusetäisyys on 38 cm, jolloin suurennussuhteeksi saadaan 0,27x. 4 Laukaisinnasta ja virtakatkaisin. Rengastyyppisen ultraäänimoottorin tarkennusäänet ovat hyvin vaimeita, eivätkä haittaa videokuvausta. Suljin avautuu silloin laukaisinta painettaessa ja sulkeutuu, kun näppäintä painetaan uudestaan. 7 Saranoitu 3,2” TFT-LCD -kosketusnäyttö, 2 359 000 kuvapistettä. Yhteensopivuuden ehtona on, että objektiivissa on Aperture Indexing -aukkorengas, tai että objektiivi on modifioitu AI-yhteensopivaksi. Objektiivin paras piirto saatiin 24 mm polttovälillä, aukolla f/5.6–1894 linjaparia/ kuvan korkeus. 6 Video/valokuvaus -valintavipu ja Live View -painike. Objektiivissa on käytetty Nano Crystal -pinnoitteita, ja etulinssissä on fluoriinipäällyste torjumassa likaa ja rasvapisaroita
Sarjakuvaus käsivaralta, Live View ja kuvanvakaaja käytössä. Tulos on hyvää keskitasoa, sillä kameran paras teoreettinen maksimiresoluutio on 2012 LP/KK. Objektiivin pystyy himmentämään aukkoon f/22 asti, mutta kahdella pienimmällä aukkoarvolla alkoi diffraktio jo näkymään testituloksissa. aF-S nikkor 70-200mm, f/2.8E Fl ED Vr, 1/500 s, f/4, iSo 200 Tekniikka 3-20.indd 54 21.3.2020 11.02. Fjadrargljufurkanjoni, Islanti. Näyttäisi, että kameran tarkennusjärjestelmä vierastaa testitaulun keskellä olevaa tähtikuviota eikä tarkenna siihen oikein. Tuulenpuuskat ja koko ajan vaihteleva valaistus haasteena näytelmäpuvun kuvauksessa. Huipputasoa selvästi vaatimattomampi resoluutio testitaululta mitattuna ei vaikuttanut yksityiskohtien toistumiseen henkilöja maisemakuvauksessa. 54 Kamera 3|2020 TEKNIIKKA Järjestelmäkamera nikon D780 kenno, koko Bsi-Cmos (23,9 x 35,9 mm) nettopikselimäärä 24,3 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 6048 x 4024 pikseliä kuvasuhteet 1:1, 3:2, 16:9 kuvanäyttö, koko / kuvapistemäärä saranoitu tFt LCD, 3,2" / 2 359 000 ETSin, TarkEnnuS Tarkennuspisteiden määrä 51 Etsin, kuvapistemäärä optinen, 0,7x suurennus, 100% tähyslasi kuVaTiEDoSTomuoDoT raw + jpeg yhdistelmiä 2 raw + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 4K (3840 x 2160 30p), mov, H.264, mPeG-4, Linear PCm ValoTuS herkkyysasetukset auto, 100 – 51 200 (50 – 204 800) iso Valotusajat 900 – 1/8000, B, t s Sarjakuvausnopeus 7 / 12 kuvaa/s muiTa TiEToja Sääsuojattu kyllä muistikortti 2 x sD/sDHC/sDXC (uHs-ii) kuvanvakain ei liitännät usB 3.1, mini-HDmi, mic, av, WiFi + Bluetooth Paino 840 g rungon mitat 144 x 116 x 76 mm Virtalähde en-eL15b Li-ion, 1860 mah, 7,2 v hinta noin 2600 euroa maahantuoja nikon nordic Katso testikuvat ja mittaukset jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit alueen ja nurkkien välinen terävyyden optimi saavutettiin kaksi-kolme aukkoarvoa himmennettynä
8100 euroa, ja mukaan tulee 64 GB CFexpressmuistikortti sekä kortinlukija. 4K UHD, joka myös löytyy kamerasta, käyttää 3840 x 2160 pikseliä. Canon EOS R:n katuhinta on n. teKsti ja Kuvat Timo Ripatti canon EoS-1D X mark iii ViriTETTy versio U rheiluja tapahtumakuvaukseen sekä videointiin viritetty Canonin lippulaivamalli EOS-1D X Mark III saatiin toimitukseen testattavaksi yhdessä EF 24-70mm F2.8L USM II -objektiivin kanssa. Optista etsintä käytettäessä on tarkennusjärjestelmästä mahdollisuus valita kasvojentunnistus, ja Live View -kuvauksessa myös silmäntunnistus. II-versio painaa 1530 grammaa, ja III-versio 90 grammaa vähemmän. Korttipaikkoja on kaksi. Kameran herkkyysskaalaa on laajennettu aukon verran. Uutuuskameran LP-E19 -akku on sama kuin II-mallissa, mutta akunkestoa on parannettu yli kaksinkertaiseksi, 2850 valotukseen. HEIF-kuvatiedosto (High Efficiency Image File) on alkujaan kehitetty videokuvauksen tarpeisiin. Kuvankäsittelyohjelmat ovat vielä jälkijunassa tämän tiedostomuodon kanssa, mutta odotellessa pystyy kameralla muuntamaan HEIFtiedostot JPEG-muotoon. Puskurimuistiin mahtuu raakatiedostoja yli 1000 kpl, samaten JPEGtai HEIFtiedostoja. Kohinataso on myös alhaisempi, ja kuvan dynamiikka laajempi. Kuten II-mallissa, on tässäkin kamerassa Ethernet-liitäntä, mutta sen nopeus on nostettu 100 megasta kymmenkertaiseksi. Uudemmassa mallissa on 191 tarkennuspistettä, joista 155 on ristikkäisiä. Live View -kuvaustilassa. Vakioherkkyydet ovat nyt ISO 100–102 400, ja laajennettuna ISO 50–819 200. havaintoja Siirtyminen edellismallista uuteen versioon on tehty mahdollisimman mutkattomaksi. GPS:n lisäksi kamerassa on langattomina yhteyksinä WiFi ja Bluetooth. Uuden Digic X -prosessorin ansiosta on sarjakuvausnopeus saatu 16 valotukseen sekunnissa optista etsintä käytettäessä, ja 20 valotukseen/s. Eniten on kiinnitetty huomiota kuvanlaatuun, tarkennusjärjestelmään, nopeuteen ja liitäntöihin. Se on tiedostokooltaan samankokoinen kuin JPEG, mutta dynamiikaltaan neljä kertaa laajempi kuin JPEG:in 256 sävyporrasta. Canonin mukaan on uuden kameran kuvassa enemmän yksityiskohtia, parannetun alipäästösuodattimen ansiosta. kuvanlaatu sarjakuvausja videoominaisuudet tarkennusjärjestelmä hinta ja paino kiinteä takanäyttö Tekniikka 3-20.indd 55 21.3.2020 11.02. Uutuusmallissa on parannettu tai vähintäänkin muutettu yli sataa ominaisuutta. Live View -kuvaustilassa on tarkennuspisteitä 3869. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi testissä Canon EOS-1D X Mark III on huippuunsa hiottu Canonin lippulaivamalli. 1D X III kykenee tallentamaan RAW-videota 12-bittisenä 5,5K resoluutiolla, tarkoittaen 5472 x 2886 pikselin tarkkuutta. Sekä vanhan että uuden version runko on magnesiumsekoitetta, ja molemmat on tiivistetty säänkestäviksi. Canonin Digital Photo Professional -ohjelman nelosversio pystyy avaamaan HEIF-tiedostot. Canon EOS-1D X III -kamerassa hyödynnetään Dual Pixel -tarkennusjärjestelmää, joka osaa tulkita kuvausaihetta syvyyssuunnassa. Kamerassa on liitännät stereomikrofonille ja kuulokkeille, sekä HDMI-liitäntä ulkoiselle tallentimelle. Kamerassa käytetään tallennusmediana CFexpress -korttia. IIja III-mallien kennokoko on sama 24 x 36 mm, kuten myös 5472 x 3648 pikselin resoluutio. ominaisuuksia Kameran nimikkeestäkin voi päätellä, että kysymyksessä on Canon EOS-1D X II -mallin päivitysversio. Video-otosten kokoja on kaikkiaan viisi, ja tallennustapoja 25 erilaista. Kameran sisäisen WiFi-verkon kantomatka on 10 metriä, ja käyttämällä erikseen hankittavaa WFT-E9B -lähetintä ulottuu kantomatka 150 metriin. Se pystyy tarkentamaan vielä -4 EV valaistuksessa. Jos valotetaan yhtä aikaa RAWja HEIF-tiedostoja, mahtuu puskurimuistiin 350 valotusta toimintojen hidastumatta
Sen rakenteessa on 18 elementtiä 13 ryhmässä, joista asfäärisiä elementtejä on kolme. Peilin palautumista ala-asentoonsa on nopeutettu. Kiinteästi kameraan sijoitettua takanäyttöä voi katsoa n. Lähin tarkennusetäisyys on 38 cm, jolloin kuvan suurennuskertoimeksi tulee 0,21x. Jos haluaa seurata kohdetta hämärässä, voi aina vaihtaa Live View -kuvaustilaan. Silloin on niin pimeätä, ettei tähyslasikuvasta näe käytännössä mitään. Himmentimen lehtiä on yhdeksän. Kamera on kookas ja painava, muttei yhtään isompi ja itse asiassa hiukan kevyempi kuin edellisversio. Voimakas vastavalo lisäsi vaikeusastetta. Rengasmallisen ultraäänimoottorin äänet ovat hyvin vaimeita eivätkä haittaa videokuvausta. canon EF 70-200 mm, F2.8l iS iii uSm, 1/250 s, f/5.6, iSo 160 Käyttönäppäinten ja säätimien sijoittelu on kameroiden kesken lähes identtinen. Niitä pystyy käsittelemään myös hansikkaiden kanssa. 170 asteen laajuudelta, mutta saranoitua näyttöä se ei korvaa. Mm. Kamerassa on integroitu pystykuvauskahva, ja tätä varten on täytynyt varata tuplana käytännössä kaikki painikkeet joita oikealla kädellä hoidetaan. Objektiivin kyljessä on katkaisin, jolla voi valita käsitai automaattitarkennuksen. Sen avulla siirretään tarkennuskohtaa kuva-alalla, hipaisunäppäimen tavoin. Tarkennusautomatiikalla on enemmän aikaa reagoida, ja etsinkuvan pimeneminen on vähäisempää. L-sarjan ammattiobjektiiveille tyypillisesti on koko polttovälialueelle käytössä sama valovoima. Kasvojenja silmäntunnistus kykeni löytämään kohteensa, vaikka kuvattavan kasvot olivat Tekniikka 3-20.indd 56 21.3.2020 11.02. objektiivi Kahdeksan vuotta sitten julkistettu Canon EF 24-70mm F2.8L USM II on 805 gramman painoinen. Kameran säädöt automatiikalla, kuvanvakaaja käytössä. ammattimaisessa videokuvauksessa valitaan usein apuvälineeksi omalla näytöllä varustettu ulkoinen tallennin, joten ongelmaa tästä saranattomuudesta tuskin tulee. Kuvanvakaajaa ei objektiivissa ole. Hämärässä kuvaamista helpottaa sekin, että kameran takaseinän painikkeista seitsemän on valaistuja. Objektiivin zoomausrenkaan saa lukittua lyhyimmälle pottovälille. 1850 euron hintaisen objektiivin toimitukseen kuuluu lukittava, bajonetilla kiinSilmäntunnistus löysi kohteensa, vaikka hiukset ja heijastelevat silmälasit vaikeuttivat tarkennusautomatiikan toimintaa. Tarkennuspainikkeen keskelle on ilmestynyt uusi toiminto, nimeltään Smart Controller. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 56 Kamera 3|2020 silmälasien tai kypärän visiirin takana. Tarkennuksen luvataan toimivan aina -4 EV valaistukseen asti
8 Muistikorttikotelo kahdelle CFexpress-kortille. Objektiivin paras piirto saatiin 24 mm polttovälillä, aukolla f/5,6–1780 linjaparia/ kuvan korkeus. Objektiivin pystyy himmentämään f/22 asti, mutta kahdella pienimmällä aukkoarvolla alkoi diffraktio jo näkymään testituloksissa. 3 Optinen etsin, kattavuus 100%, suurennus 0,76x. Testattu objektiivi kuuluu Canonin EFsarjan terävimmin piirtäviin. 9 Takanäyttö. Testitaululta saatuja tuloksia lukien tätä oli vaikea uskoa. Parin sentin virhetarkennus näkyy testituloksissa huonontuneena resoluutiona. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Katso testikuvat ja mittaukset jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit nittyvä vastavalonsuoja ja kuljetuspussi. Tulos on hyvää keskitasoa, kun verrataan kameran 20 MP kennon teoreettiseen maksimiresoluutioon, joka on 1824 LP/KK. Toimituksen vakiokohdetta, esinekuvia ja henkilöaiheita kuvatessa ei objektiivin terävyydellä sitten ollutkaan moitteen sijaa. Tekniikka 3-20.indd 57 21.3.2020 11.02. 10 Kiinteän pystykuvauskahvan painikkeet ja niiden on/ off-katkaisija. Kokemus on osoittanut, että testitaulun keskellä oleva mittauskiekko johtaa muutamien kameroiden tarkennusautomatiikan hämääntymiseen. 6 Kiinteä TFT-LCD -kosketusnäyttö, 3,2”, 2 100 000 kuvapistettä. Keskialueen ja nurkkien välinen terävyyden optimi saavutettiin aukkoarvoille f/5,6–8 himmennettynä. 4 Laukaisinnasta ja komentopyörä. Piirtokyky pysytteli 1700 LP/ KK -arvon yläpuolella objektiivin f/4 ja 5,6 -aukoilla miltei pisimpään polttoväliin asti. 5 Tarkennuspainike ja tarkennuspisteen valinta, Smart Controller. Arkikäytössä tuo ilmiö on merkityksetön. 2 Ylänäyttö. 7 Komentopyörä ja valintanäppäin. 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kenno, koko FF (36 x 24 mm) Cmos nettopikselimäärä 20 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 5472 x 3648 pikseliä kuvasuhteet 3:2 kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kiinteä kosketusnäyttö, 3,2" tFt LCD / 2 100 000 ETSin, TarkEnnuS Sarjakuvausnopeus 16 / 20 kuvaa/s Tarkennuspisteiden määrä 191 / 3869 Etsin optinen, pentaprisma, kiinteä tähyslasi kuVaTiEDoSTomuoDoT raw + jpeg yhdistelmiä raW, CraW + HeiF + jPeG Videokuvaus, tarkkuus 5,5K 5472 x 2886 (50/59,94p), mov, mPeG-4, H.264, H.265, Linear PCm, Canon log ValoTuS herkkyysasetukset auto, 100 – 102 400 (50 – 819 200) iso Valotusajat B, 30 – 1/8000 s muiTa TiEToja muistikortti 2 x Cfexpress (B) kuvanvakain rungossa ei liitännät usB-C 3.1, ethernet (1 Gigabit), mini-HDmi, mic, av, WiFi + Bluetooth Paino 1440 g rungon mitat 158 x 168 x 83 mm Virtalähde LP-e19 Li-ion, 2700 mah, 10,8 v rungon hinta noin 8099 euroa maahantuoja Canon oy canon EoS-1D X mark iii 1 Lisävarustekenkä ja GPS-vastaanotin
Objektiivimme on hyväkuntoinen ja suljin toimii hyvin Hasselblad-rungossa. Kinokoon kamera hyödyntää vain piirtoympyrän keskiosaa, joten vinjetointikin (nurkkien tummuminen) on vähäistä. Hyväkuntoinen 80 mm:n Planar löytyy käytettyjen markkinoilta halvimmillaan noin 300–400 euron hintaan. Objektiivi sopii hyvin vaikkapa muotokuvaukseen. Hasselbladeja ja varsinkin näiden classicmallien 50–80–150 mm:n objektiiveja on ollut käytössä paljon ja objektiiveja voi toki nyt hyödyntää digikameroissakin. TEKNIIKKA Vanha objektiivi digikamerassa 58 Kamera 3|2020 kuukamEra arKiKäyttöön teKsti ja Kuvat Harri Hietala hasselblad carl Zeiss Planar 80 mm f/2,8 Hasselin normaali kinon pikkutelenä. Apuna kannattaa käyttää Sonyssä kuvan osasuurennosta. Fujifilm GFX) mutta nyt kokeilemme objektiivia kinokoon rungossa. Himmennettäessä on myös painettava pientä ikävän teräväkulmaista nappulaa. Hasselbladin Carl Zeiss Planar 80 mm f/2,8 on C-malliston normaaliobjektiivi. Kuvasimme myös testitaulumme TE42 (kamera Sony A7RIII), jonka mukaan jo aukolla f/4 objektiivin terävyys ylittää kuvan keskialueella Nyquist-arvon (2652 lp/ kk). Kuten tunnettua, Hasselblad-malleja käytettiin myös kuulennoilla ja niitä on edelleen sielcarl Zeiss Planar hasselblad 80 mm f/2,8 lä – painon säästämiseksi vain filmikasetit otettiin mukaan paluulennolle. Koko objektiivin piirtoympyrää voisi parhaiten hyödyntää kinoa suuremmalla kennolla varustetuissa ammattiluokan peilittömissä digitaalikameroissa (esim. Tällöin objektiivin normaali kuvakulma vastaa kinon pikkuteleä. Nopeisiin tilanteisiin ei tällä yhdistelmällä auta mennä. Lisää kuvia löydät artikkelin verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit vanhat objektiivit Tekniikka 3-20.indd 58 21.3.2020 11.02. Kahdesta sovitteesta huolimatta objektiivi on tukevasti rungossa ilman välyksiä. Kuten voi odottaa, objektiivi tuottaa terävää jälkeä. Käytössämme on Hasselblad-Nikon -sovite (80 euroa) ja sen avulla objektiivia voi käyttää Nikon-peilirungossa. TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx rakenne 7 elementtiä, 5 ryhmää mitat 54 x 76 mm Paino 460 g lähitarkennus 0,9 m Suodatin bajonetti B50 himmennin 2,8 22 Suljin valotusajat B, 1-1/500 s. Isokokoisella tarkennusrenkaalla tarkentaminen sujuu juohevasti mutta hitaasti. Kokeilimme Planaria kuitenkin peilittömssä Sony A7RII:ssa, joten apuun tarvitaan Nikon–Sony -sovite (20 euroa) lisäksi. R uotsalainen kameravalmistaja Hasselblad tunnetaan parhaiten perinteisestä 6 x 6 cm:n filmikoon kameramallistosta, johon ensin (1948) esiteltiin verhosulkimella varustettu malli 1600F ja sittemmin menestyksekäs 500C-mallisto (1957), jonka objektiiveissa oli keskussuljin. Paras toisto saavutetaan aukolla f/8. Lievää astigmaattisuutta on havaittavissa; tämä korjaantuu himmennettäessä. Objektiivissa on viisi himmenninlehteä ja uudemmissa versioissa on monikalvopäällystys. Himmentimen käyttö on hieman hankalaa, sillä Hasselbladin suljin–himmenninrenkaat on kytketty toisiinsa ajatuksella, että aukko–aika-yhdistelmää voi muuttaa valotuksen pysyessä samana eli ne säätyvät yhdessä
Malli: Elisabeth. 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Carl Zeiss Planar 80 mm, f/2.8, Sony A7R2, ISO 1600. Tekniikka 3-20.indd 59 21.3.2020 11.02
Miten ryhdyit lajiin. U rheilukuvaajan työ on Vesa Koivuselle hienoin ammatti, jonka hän tietää ja se on antanut hänelle äärettömän paljon. Kirjoitin juttuja ja kuvitin niitä. Kun he heittivät minut roskiin päätin, että nyt on aika toimia! Urheilukuva oli elättänyt perheeni pitkään, mutta tämä oli mielestäni signaali, johon piti reagoida. Niiden myötä kirjankustantamo Docendo kiinnostui tekemisistäni. Olen enemmän actionja extremekuvaaja. Miten syntyy hyvä urheilukuva. Lopulta halusin kuvaamisesta ammatin ja irtauduin moottoripyöristä laajentaen urheiluun kokonaisvaltaisesti. Olet ainoa urheilukuvauksesta kirjan tehnyt kuvaaja. Miksi ihmeessä. Kuvaan toki edelleen ja pidän työpajoja, joissa avaan kaiken tuosta maailmasta. Urheilukuvaamisessa käytetään todella paljon tekniikkaa. Irtisanouduttuani kuvapäällikön tehtävistä Iltalehdestä 2008, Nikon kiinnitti minut ambassadoriksi. Mielikuvani kaltaisia toteutuksia olen tehnyt paljon urheilijoiden kanssa yhteistyössä. Parasta on urheilukuvan laajuus. Pelkästään olympialaisissa tulee vastaan lajeja, joita ei ole koskaan kuvannut. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Urheilussa kuvauspaikka on tärkeä ja sen eteen pitää tehdä töitä. 20 vuoteen mahtuu todella paljon lajeja. kilpailu kesäisessä järvessä oli varsin haastava juttu. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Tilanteet vaihtelevat, eikä se ole sitä, että mennään vaan kentän laidalle ja räps. TeksTi Juha Laitalainen kuvaT Vesa Koivunen ja Juha Laitalainen Urheilukuvauksen pioneeri vesa koivusen mielikuva on taiteellinen otos taitoluistelijasta. Urheilukuva kattaa valtavan määrän erilaisia asioita. Haasteita tuottavat niin taitoluistelu kuin käsipallokin. Siinä voidaan ottaa kuvia urheilusuorituksista mm-kisoista olympialaisiin ja tällaisiin rakennettuihin kuvauksiin. Kuvasin Helsingin Sanomille reilut 10 vuotta urheilua. Ajoitus on luonnollisesti tärkeä, mutta yhtälailla valmistautuminen kuvaustilateeseen. Mikä niistä on ollut haastavin. Urheilukuvauksessa on aina tärkeää se hetki, milloin tapahtuu. Päätös oli raju ja sattui kovasti, mutta päätin ripustaa urheilukuvakamerat naulaan. Miksi valitsit juuri tämän kuvan mielikuvaksesi. Taitoluistelija Laura Lepistön kuvasin Helsingin jäähallissa. Tässä kuvassa tärkeintä on, että halli on täysin pimeä. Kilpailin motocrossissa 4-vuotiaasta aikuisiän kynnykselle ja innostuin kuvaamaan lajia. Tekniikka pitää olla kunnossa, jotta voi keskittyä kohteeseen. MoottorikelkkaValokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Valotus oli yli 30 s ja jatkuvassa valossa punaiset kalvot. Miten kirja syntyi. Sopimuksen myötä esiintymisiä ja työpajoja oli aika paljon. Suurin osa kuvaajista oli osa-aikaisia, joten näin aikani tulleen. Kerrotko hieman siitä, sen taltiointihetkestä ja kuvaustekniikasta. Taustavalot veks, ja sulkevan verhon täsmäyksellä iso Broncolorin studiovalo isolla softboxilla välähti liikkeen stopaten. Huudahdettuani “Hep!”, Laura luisteli ja pyöri, kunnes tuli kohtaan, johon pyysin häntä pysähtymään. En osaa nimetä yhtä. Onko kyse ajoituksesta. Kuvan hintaa poljettiin todella paljon ja halukkaita urheilukuvaajia tuli markkinoille ennätysvauhdilla. He ehdottivat kirjan tekemistä samaan tyyliin bloggaukseni kanssa ja sitten se vaan tehtiin. Kaikki on tehty kuvaamalla, yhdellä otolla! Mielikuvani Vesa Koivunen 60 Kamera 3|2020 Mielikuva 3-2020.indd 60 21.3.2020 10.58. Sitten taas, kun kuvataan jotain muuta kuin uutiskuvaa, niin lajiin pätee samat lainalaisuudet kuin muuhunkin kuvaamiseen. Olet yksi pitkäaikaisimpia ja näkyvimpiä urheilukuvaajia maassamme. Vaikka olet ollut huipulla ja sinut on kansainvälisestikin palkittu useasti, päätit lopettaa urasi urheilukuvaajana. Siirryin yritysviestinnän pariin ja siellä teen nyt päivätyöni. Menimme vaimoni kanssa aamulla peittämään kaukalon valkoiset laidat mustaksi saadaksemme pimeyden. Mitä kaikkia urheilulajeja olet vuosien saatossa ikuistanut. HS ei ollut isoin asiakkaani, mutta antoi paljon ajattelemisen aihetta
v e s a k o iv u n e n 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Mielikuva 3-2020.indd 61 21.3.2020 10.58
Objektiivit 14 millisestä aina 600 milliseen, lempilinssini ovat 35 mm ja 85 mm. Vesan kuvaan haluttiin hänen mielikuvansa tapaan mukaan pimeyttä. Päivitän Instagram-tilini tarinaosiota aktiivisesti. 62 Kamera 3|2020 Mielikuva 3-2020.indd 62 21.3.2020 10.58. Vesa Koivunen on huolissaan urheilukuvauksen tulevaisuudesta. KOULUTUS: Itseoppinut kuvaaja. ju h a l a iT a l a in e n pua. Hänen pohtivaan ja karismaattisen olemukseensa saatiin draamaa sekä jylhyyttä ikuistamalla potretti mustavalkoisena miltei olemattomassa ikkunoista lankeavassa tammikuun lopun iltapäivän luonnonvalossa Hietsun studiolla. TYÖSUHTEET: Sisältöjohtaja, T-Media, sisältöstudio. Jos kuvaajan ammatti on haaveenasi muista, että unelmista ei kannata luoKamera Sony A9. Valaisuun Rotolight ledit. Canon EOS R + EF50mm f/1.2L, 1/13 s. vesa koIvUnen kUvaUskalUsto VALOKUVAAJAN MOTTO: Kehitys loppuu tyytyväisyyteen. f/1.2, ISO 3200. Ikä: 44 KOTIPAIKKA: Espoo LUONNE: Työteliäs, määrätietoinen ja tavoitteellinen. TERVEISET KAMERA-LEHDEN LUKIJOILLE: Valokuvaaminen on maailman hienoin asia ja kuvia tarvitaan aina. Tärkein elementti omassa kehityksessä on tiukka itsekriittisyys. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Päivittäistä tekemistä videoiden ja valokuvien parissa
Aikaviipalekuvan rakentaminen onnistuu mainiosti Photoshop CC:n omilla työkaluilla, mutta se vaatii hiukan käsityötä. Kuvauspaikan ja -ajankohdan tulee olla sellainen, että ajan kuluminen näkyy selvästi valaistuksen ja olosuhteiden muutoksista. KuvanKäsittely Aikaviipalekuva 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvankäsittely 3-2020.indd 63 21.3.2020 10.56. Tämän opastuk sen esitietovaatimuksena ovat ku vankäsittelyn perusteet: tasojen ja polkutyökalun käyttö ja valinta alueiden teko. Käytä käsisäätöjä kaikessa, missä se vain on mahdollista: tarkennuksessa, valkotasapainossa ja valotuksessa. Myös valokuvassa voi esittää ajan kulun tiivistetyssä muodossa. Liikkuvassa kuvassa on ollut helppoa näyttää ajan kulku tiivistämällä tuntien tapahtumaketjuja muutamiin sekunteihin. A kuvankäsittely Jari Tomminen esittelee vinkkejä kuvankäsittelyyn Adobe Photo shopilla ja Lightroomilla. Aseta kamera tukevalle jalustalle, jotta kuvaan ei tule kohdistusvirheitä. Yksittäisessä valokuvassa temppu ei ole aivan yhtä suoraviivainen, mutta kuitenkin toteutettavissa niin sanotun aikaviipalekuvan (timeslice photograph) avulla. Huolelliset pohjatyöt ovat onnistuneen aikaviipalekuvan A ja O. Pitkä ajanjakso yhdessä kuvassa videoja elokuvaajat ovat jo pitkään tiivistäneet aikaa nopeutettuihin filmeihin. TeksTi ja kuva Jari Tomminen ika ja sen esittäminen on aina kiehtonut ihmisiä. Osa on toteutettavissa myös muilla, ilmai sillakin ohjelmilla. Automatiikka on vihollinen – se pyrkii tasaamaan kaikki erot ja muutokset samaan neutraaliin sapluunaan
Pidä huolta, että kumpikaan tiedostolistan alla olevista valintaruuduista ei ole rastitettuna. 4 yksinkertaisin ja suosituin aikaviipalekuvan muoto on pystysuuntaisiksi lamelleiksi jaettu. Siistin lopputuloksen helpottamiseksi näkyviin kannattaa ottaa työalueen reunoilla olevat mittaviivaimet. Esimerkissämme jaamme kuitenkin kuvan leveyden kaksinkertaisella viipalemäärällä (2 × 10 viipaletta). Toista tämä lisäten sijainnin arvoa laskemallasi viipaleen leveydellä niin monta kertaa, että kuvasi on jaettu kauttaaltaan tasalevyisiin sarakkeisiin. 3 kun olet päättänyt, montako viipaletta haluat kuvaasi tehdä, valitse kuvasarjastasi suhteellisen tasaisin välein yhtä monta kuvaa ja avaa ne Photoshopiin päällekkäisiksi tasoiksi. Jos sinulla on kohdistusten tartunta päällä (View>Snap), apuviivan pitäisi napsahtaa automaattisesti kiinni kuvan keskilinjaan. 3 4a 5a 5c 5b 5d 64 Kamera 3|2020 Kuvankäsittely 3-2020.indd 64 21.3.2020 10.56. Anna lopuksi komento View>Lock Guides. 2 tee kuvillesi tarvittava peruskäsittely. Valitse suunnaksi Vertical ja paina OK. Itse tallennan kuvani Lightroom Classiciin, josta kuvat on helppo tuoda käsiteltäväksi valikkokomennolla Photo>Edit In>Open as Layers in Photoshop… Kuvat voi tuoda suoraan tasoiksi myös muun muassa Bridgestä tai Photoshopin omalla komennolla File>Scripts>Load Files into Stack… Avautuvassa dialogi-ikkunassa voit käydä valitsemassa haluamasi kuvatiedostot. Näin apuviivat eivät vahingossa pääse siirtymään pois paikoiltaan. Vedä samalla tavalla apulinjat kuvan vasempaan ja oikeaan reunaan sekä yläreunan viivaimesta kuvan yläja alareunaan. tee näin: 1 ota riittävä määrä kuvia sopivin väliajoin. 5b Maalaa hiirellä yläja alareunan apuviivojen ja keskilinjan molemmin puolin olevien apuviivojen rajaama suorakaide. Koeta pitää jaksotus mahdollisimman tasaisena. Saat ne näkyviin komennolla View>Rulers tai näppäinkomennolla Ctrl/Komento-R (Win/Mac). Paina OK. Tilanteesta riippuen kuvien väli voi olla muutamasta sekunnista kymmeniin minuutteihin. Tarkista nyt kuvasi leveys pikseleinä. Anna nyt komento View>New Guide…, ja 4a anna dialogiin sijainniksi äsken laskemasi pikselimäärä. Haluamastasi viipaleiden järjestyksestä riippuen saatat joutua vaihtamaan tasojen järjestyksen pinossa käänteiseksi. Koska esimerkissämme teemme keskeltä leviävän viipaloinnin, vedämme hiirellä vasemman reunan pystyviivaimesta ensimmäisen apulinjan kuvan keskelle. 5 ota nyt käyttöön 5a suorakulmainen valintatyökalu (Marquee, M) ja varmista, että sen reunanpehmennyksenä (Feather) on ”0 px”. Jos teet suoran viipalesarjan, jaa tämä luku viipaleidesi määrällä ja merkitse tulos muistiin
Viimeistä, koko kuvan kokoista viipaletta varten, kanavaa ei tarvitse tehdä. 9 loPuksi tallenna työ Photoshopin omassa tiedostomuodossa sekä halutessasi sopivassa käyttömuodossa (jpeg tai tiff). Jos käytät muita valintatyökaluja (esimerkiksi ellipsivalintaa tai polkutyökalua) kanavamaskien tekemiseen, voit rakentaa kuvasi viipaloinnin täysin oman mielikuvituksesi mukaan. 7 voit parantaa viipaleiden erottuvuutta toisistaan lisäämällä pienen varjotehosteen kaikille muille, paitsi alimmaiselle tasolle. OK:n painamisen jälkeen tasomme on saanut kapeat, tummat, varjomaiset reunukset. Aktivoi sen jälkeen seuraava taso (toiseksi ylimmäinen), Ctrl/Komento-napsauta seuraavaa kanavamaskia (”Alpha 2”) ja luo tasolle tasomaski. 5 6 7a 7b Opastuksen lisäkuvat löydät artikkelin verkkoversiosta kamera-lehti.fi/ aikaviipalekuva 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvankäsittely 3-2020.indd 65 21.3.2020 10.56. 6 naPsauta nyt tasopaletin ylimmäinen taso (päällimmäisen viipaleen muodostava) aktiiviseksi. Tämä luo kyseisestä maskista valinta-alueen, jossa maskin valkoinen osa on valittuna. 8 voit halutessasi vielä säätää koko kuvan sävyjä luomalla tasopinon päällimmäiseksi sopivan säätötason (esimerkiksi Levels, Curves tai Hue/Saturation). Toista järjestyksessä kaikille muille, paitsi alimmaiselle tasolle. Pidä Ctrl/Komento-näppäin painettuna ja napsauta kanavapaletin ensimmäistä, kapeinta, maskikanavaa (todennäköisesti ”Alpha 1”). 7b Kopioi tehoste muille tarvittaville tasoille pitämällä Alt/Optio-näppäintä painettuna ja raahaamalla tehosterivi hiirellä seuraavalle tasolle. Poista valinta-alue painamalla Ctrl/Komento-D. 5c Mene sitten kanavapalettiin (Channels) ja napsauta uuden valinnasta tehtävän kanavan luontikuvaketta (valkoinen suorakaide, jonka keskellä on musta pallo). 7a Esimerkissämme käytämme Outer Glow -tehostetta, jolle valitsemme väriksi mustan sekä sopivat läpikuultavuusja kokoarvot. Kanavapaletissa pitäisi nyt olla sarja ”maskeja”, joita on yksi vähemmän kuin kuvassasi lopullisia viipaleita. Mene tasopaletin alareunaan ja napsauta tasomaskin luontikuvaketta (valkoinen suorakaide, jonka sisällä on musta pallo). Kuvasi on nyt jaettu viipaleisiin, joista jokainen edustaa omaa hetkeään pidemmässä aikajatkumossa. 5d Toista edellinen niin monta kertaa kuin kuvassasi on viipaleita, kasvattaen kullakin kerralla valinta-aluetta symmetrisesti yhden viivanvälin verran keskilinjan molemmille puolille. Napsauta ylimmäinen taso aktiiviseksi ja sen jälkeen napsauta tasopaletin alareunassa olevaa tehostekuvaketta (fx)
Halusin vain kuvata. Mönkijäreissusta alkoi 19-vuotiaan vantaalaisen Touviken kuvaajan ura. Se oli Canon 200D. – Kävimme hakemassa käytetyn kameran jostakin kellarista. – Olin silloin opiskelemassa sähköasentajaksi. Halusin lopettaa opinnot kokonaan vaikka niitä oli vain pari kuukautta jäljellä. Hän suoritti sähköasentajakoulutuksen loppuun, ja sai ensimmäisen oman kameransa. TeksTi Anssi Koskinen kuvaT Nikita Touvike N ikita Touvike sai herätyksen valokuvaamiseen viime talvena. Sitten löysin kotoa kaapista vanhan kameran, ja sain luvan käyttää sitä. Kaikki entinen oli jäädä saman tien. – Minulla oli tyttöystävä, joka varmaan vihasi minua, koska halusin jatkuvasti vain lähteä kuvaamaan. – Se oli niin hienoa. Touvike on kuvannut materiaalia Duudsoneiden eri some-kanaville ja tehnyt heille videoita YouTubeen. Viime keväänä hän lähti kiertämään yrityksiä löytääkseen työtä kuvaajana. Touvike kuvasi mönkijäajelun kännykällään, ja myöhemmin editoi kuvat ja videot netistä löytämällään ilmaisohjelmalla. Touvike oli varma, että halusi kuvaamisesta itselleen elämäntyön. Touvike pyysi isältään omaa kameraa. Nuorimies Duudsoneiden matkassa Kuvaaja Nikita Touvike 66 Kamera 3|2020 Pg Nikita_3-20 .indd 66 21.3.2020 10.54. Hän oli kavereidensa kanssa maastossa mönkijöillä, ja reissusta piti saada kuvia ja videoita muistoksi. Touvike julkaisee kuvia myös omalla Instagramtilillään. Seuraavat kuukaudet Touviken elämä täyttyi intohimoisesta kuvaamisesta. Puolentoista kuukauden kuluttua Duudsoneiden Jarno Laasala palkKUKA NikiTa Touvike 19-vuotias kuvaaja Vantaalta
Oik. Teknisen osaamisen lisäksi Touvike on oppinut mistä kuvaamisessa on pohjimmiltaan kysymys. Matka Rhodokselle on jäänyt erityisesti mieleen. Hänen viimeisin projektinsa oli Duudsoneiden lanseeraaman LA-KEUSvaatemalliston kuvaukset. Puoli vuoTTa Duudsoneiden kanssa on ollut Touvikelle ikimuistoista aikaa. Jarno sitten katseli kuviani Instagramista. Hän uskoo, että paikka Rabbit Filmsillä aukesi, koska hän kävi henkilökohtaisesti hakemassa töitä, eikä ainoastaan lähettänyt sähköpostia. valokuvaaja Nikita Touviken tie innostuksesta ammattilaiseksi on ollut nopea. Talvinen tie -kuvaan Nikita sai inspiraatiota Instagramista, 2019. Hän sanoi pitävänsä kuvasta, jossa näkyy kännykän kautta talvinen tie. Ensimmäiset pari kuukautta Touvike työskenteli oppisopimuksella. Hän on tehnyt kuvia sosiaaliseen mediaan ja videoita YouTubeen. – LA-KEUS-vaatemerkin kuvauksissa ymmärsin, että kuvissa ihmiset ovat tärkeimpiä. Nuorimies Duudsoneiden matkassa 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Pg Nikita_3-20 .indd 67 21.3.2020 10.54. Ennen olin keskittynyt vain kuvan rajaukseen, väreihin ja muuhun. IlVas. Jarnon 40 v. syntymäpäivä Rhodoksella, 2019. – Oli Laasalan synttärit, ja otin reissulta videoita YouTubeen ja kuvia someen. Helsingin tuomiokirkko, 2019. Keskellä oik. kasi hänet Rabbit Films -tuotanto yhtiöön, joka on tuottanut useita televisio-ohjelmia, esimerkiksi Duudsonit, Posse, Haluatko miljonääriksi sekä Arman Alizadin ohjelmia. LA-KEUS-vaatemerkin kuvaukset, 2019. – Olin innokas ja kävin esittäytymässä. Keskellä vas. Duudsoneiden kanssa työskentely on ollut Touvikelle hyvä koulu. Keikalla Duudsonit olivat iloisia ja hymyilivät, ja huomasin, että se oli kaikkein oleellisinta kuvissa. Video hampaiden pesusta taisi myös olla hyvä
– Meillä on ollut ajatuksena, että saisimme jokaiseen kuvaan ja videoon mukaan jotain sanottavaa, jotain mistä ihmiset voisivat oppia ja jotain, mihin he voisivat samaistua. Vaikka Duudsoneiden tuotannoissa on paljon rahaa pelissä, kuvaa Touvike edelleen samalla vanhalla kameralla, jonka kävi ostamassa isänsä kanssa. 68 Kamera 3|2020 Pg Nikita_3-20 .indd 68 21.3.2020 10.54. Ikeassa juomassa feikkiteetä, 2019. Aluksi en osannut edes läppärillä skrollata. – Paljon olen oppinut. – Kun tapasin Laasalan, niin tykkäsin hänestä heti. TouvikeN kuvausTyöhöN tulee ainakin hetkeksi tauko, kun hän alkuvuodesta lähti 12 000 muun nuoren kanssa armeijaan. Parin päivän keikoilla saattavat unet jäädä vähiin. Työtahti on ollut kova. Esikuvikseen ja vaikutteiden antajiksi Touvike mainitsee kanadalaisen Peter McKinnonin, joka tekee YouTubeen opetusvideoita kuvaajille, sekä Jarno Laasalan. Maistuisko kokis?, 2019. Oik. Kuvien aiheet vaihtelevat suomalaisesta järvimaisemasta Amsterdamin savuisiin kahviloihin ja autoista henkilökuviin. Nuorimies julkaisee kuviaan myös henkilökohtaisella Instagram-tilillään. Haluan olla samalla tavalla iloinen ja positiivinen. Minkäänlaista valokalustoa hänellä ei ole. Vas. Hänen tavoitteenaan on päästä sielläkin kuvaajaksi. lalla kun katselin Rhodoksen täysikuuta, ajattelin, että nämä äijät ovat mahtavia, muualle en mene enkä edes halua mennä. On jo sovittu, että armeijan jälkeen hän palaa takaisin Duudsoneiden leipiin. – Laitteet eivät ratkaise, vaan kädet, jotka sitä kameraa pitelevät, hän sanoo. Objektiiveina hänellä on käytössään Canonin 18–135 mm sekä Canonin 50 mm f/1,8. Uusia suunnitelmiakin on jo tehty: Touvike haluaisi tuoda heidän positiivisuuttaan vielä enemmän esille
Opintokerhon pöytäkilpailua hallitsi M. Opastavaa arvostelua tarvitaan. Päätoimittaja Eero Raviniemi puuttuu valaisuun kuvien arvostelutilaisuuksissa. Värikuvauksen toteuttaminen ja varsinkin sen mahdollisuudet taidemuotona ovat vasta tulossa. Välineillä tekijä luo oman persoonallisen leimansa työn tulokseen. Arvostelun kohteena ei ole kuva sellaisenaan vaan kysymys siitä, mitä ja miten kuva esittää. Nimimerkki Opposition takana lienee Eino Mäkinen. Valokuvaus luo oikean perspektiivin valotushetkellä vallinneista olosuhteista. Valokuva ottaa oppia taidesuunnista, mutta vastaavasti sen oppeja siirtyy muuhun taiteeseen. Menetelmä on hallittava ja toistettava vedostusja painatustyössä. Silmä ei erota sävyjä hämärässä. Kameralla erotellaan taiteellisen työn tulokset muusta kuvataiteesta. Esteettistä arvonantoa ei ole kylliksi jaettu eikä saatu. Talvikuvauksessa tarvittavaan suodatintarpeeseen riittää keltasuodatin. Kamerataiteilijan työ on sarja: etsiminen, valikoiminen, rajoittaminen ja sieppaaminen. Tuotetaan valööritoistoa ja sen kautta esteettistä nautintoa. Musikaalisuus on helposti todettavissa, mutta taiteellisuuden saavuttaminen tarvitsee välineitä, esimerkiksi kameran. Pitkänen. Niillä luodaan ikään kuin aidat sen tien varrelle, jota lähdetään kulkemaan. Kertominen, esittäminen ja olennaisen selostaminen ovat yhdessä häviävän hetken pysäyttämisen ja tallentaminen kanssa ensisijaisia. Lehden kolmannessa numerossa jatkuu keskustelu valokuvauksellisuudesta. eli ilmeisesti pastori Heikki Kalima kirjoitteli kaksi sivua aiheesta kuvan valokuvauksellisuus. Aurinkoisena päivänä sinisyys vaimenee ja kontrasti kasvaa. Paperikuvista valo heijastuu enintään suhteessa 1:50. Maassamme ei vielä ole materiaaleja käytäntöjen harjoitteluun. Teksti Matti Ristimäki 70 vuotta sitten 70w 3-20.indd 69 21.3.2020 10.52. Valokuvaaja luo persoonallisen panoksensa. Nimimerkki H.K. Spencerin värivalokuvausta käsittelevän kirjan annista on poimittu pääkohdat. 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Lehdet olivat edelleen vain 8-sivuisia konekirjoituskopioita, mutta nyt jo A4koossa ja ilman kuvia. Valoa tarvitaan vähintään 100 luksia eli päivänvalo tai 100 watin lamppu hajavaloheijastimella varustettuna. Arvostelussa pysähdytään paperin pintaan, etsitään siitä sävyjä ja sommittelua. Kameraseuratoiminnassa uutena piirteenä on tapana vaihtaa kuvakokoelmien arvosteluja ja selostuksia Helsingin, Lahden ja Tampereen välillä. Hän edustaa yhden hengen oppositioliikettä eikä pidä komealta kalskahtavista arvostelutermeistä. Valokuvaajien oma alennustila voi johtua osaksi tästä
Esikuvina toimivat eurooppalaiset kuvalehdet kuten Illustrated London News ja Berliner Illustrierte Zeitung. Otava halusi markkinoille runsaasti kuvia sisältävän aikakauslehden. Tarkoituksena oli julkaista kuvia mielenkiintoisista tapahtumista kotimaassa ja ulkomailla. M aanvyöry tapahtui maanantain vastaisena yönä 10.3.1930 Jalasjoen Pitkäkoskella Kurikassa. Erityisesti toivottiin kuvia, jotka valaisevat päiväntapahtumia. Maanvyöry jätti joenrantaan noin 30 metrin pituisen ja yli 10 metrin levyisen aukon. Suomen itsenäistyessä sekä pääkaupunkiseudulla että maaseudulla kuohui. Toimitus halusi kehittää vuorovaikutusta lehden lukijoiden kanssa. Joulukuussa 1917 lehti ilmoitti perustavansa Suomen Kuvalehden valokuvaajaklubin, kehittääkseen ripeän ja monipuolisen valokuvaajajoukon. Joki ei päässyt kulkemaan tavallista reittiään, vaan haki uuden uoman. Ensimmäiset Suomen Kuvalehdessä julkaistut valokuvat Matti Kivekäs hankki helsinkiläisiltä valokuvaajilta, kuten Ivan Timirjasevilta, Eric Sundströmiltä ja Daniel Nybliniltä, mutta pian valokuvia haluttiin myös maaseudulta. Vuonna 1917 Suomen Kuvalehdessä julkaistiin ilmoitus, jossa pyydettiin valokuvauksen harrastajia lähettämään kuviaan lehteen. Klubin johtajaksi suunniteltiin taitavaa amatöörivalokuvaaja eversti Ivan Timirjasevia. Jonasson, joka oli avustanut Kustannusosakeyhtiö Otavan lehtiä jo Kamerasaalista sieltä täältä Suomen Kuvalehti keräsi lukijakuvia jo vuonna 1917. Seuraavien vuosien aikana ei ollut pulaa ajankohtaisista aiheista. Rotkon äärellä seisovat pojat olivat kenties vieneet hänet katsomaan outoa näkymää. Joentöyräs sortui niin kovalla voimalla, että suuria puita kasvanut, jäinen maalohkare lensi 60 metrin päähän vastakkaiselle rannalle. Venäjän vallankumouksen ja Suomen sisällissodan aikana Suomen Kuvalehdelle kuvasivat uutisja dokumenttiMennyttä valoa Lukijakuvia 70 Kamera 3|2020 museo_3-20.indd 70 21.3.2020 10.50. Toimittajaksi palkattiin Matti Kivekäs. Dramaattiset kuvat otti Aarne Aleksander Jonasson (1887–1951), joka toimi kuvaajauransa aikana erityisesti kiertävänä valokuvaajana. Todella hyvistä kuvista luvattiin runsas palkkio. Kuvia Museoviraston kokoelmista. TeKSTi Joanna Maltzeff KUVaT Aarne Jonasson 1920-luvun alusta lähtien, lähetti kuvansa ja lyhyen selostuksen tapahtuneesta Suomen Kuvalehteen. Suomen Kuvalehti ilmestyi ensimmäisen kerran 1916. Kuusi sivua oli varattu kuville
kilpailukalenteri Kuvien lataaminen alkaa: 15.3.2020 Kuvien lataaminen päättyy: 30.4.2020 kilpailusäännöt Kaksi digikuvasarjaa: Väri (A) ja Mustavalko (B) palkinnot Pisteiden ja kunniamainintojen lisäksi jaossa on myös raha palkintoja. Katso lisätietoja: www.mielikuvitus.fi Kilpailukutsut 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi museo_3-20.indd 71 21.3.2020 10.50. 2020 klo 10–14 | 45 € Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.valokuvausseura.fi pohjoisMainen valokuvausliitto nordiska Förbundet För FotograFi nFFF kutsuu kaikkia pohjoismaisten kameraseurojen liittoihin kuuluvia jäseniä osallistumaan Pohjoismaiseen valokuvamestaruuskilpailuun 2020. Kuvien lataus 1.4.–31.7.2020. Katso tarkemmat tiedot: www.sksl.fi this is liFe 2020 Kameraseura Mielikuvitus ry:n kuudes kansainvälinen digitaalisten kuvatiedostojen näyttely on avoinna sekä amatööri että ammattilaiskuvaajille. Suomen Kuvalehden varhaisimmat valokuvat muodostavat Kustannusosakeyhtiö Otavan kuva-arkiston sydämen. Hackzell ja Harald Rosenberg. Z. Myös aloittelijoille. 1920-luvulla harrastajavalokuvaajien ja Suomen Kuvalehden lukijoiden valokuvia alettiin julkaista omilla sivuillaan. Puhelin 0295 33 6127 joka@museovirasto.fi joka.kuvakokoelmat.fi Kuvat maanvyörystä Suomen Kuvalehdelle taltioi Aarne Jonasson, Kurikka 1930. kuvia paitsi Matti Kivekäs itse, mm. Otava lahjoitti kuva-arkistonsa Museoviraston Journalistiselle kuva-arkisto JOKA:lle. Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi www.kuvakokoelmat.fi henkilökuvan valaisu studiossa 22.8.2020 klo 10–17 | 70 € valokuvauksen peruskurssi 12.–13.9.2020 klo 10–14 | 45 € tarinankerronta kuvan voiMalla Kimmo Ohtonen | 26.9.2020 lightrooM peruskurssi 10.–11.10.2020 klo 10–14 | 45 € luova kuvankäsittely lightrooM ja photoshop 21.–22.11. Sivujen otsikkona saattoi olla esimerkiksi ”Kotimaan postista”, ”Eri tahoilta maata” tai ”Kamerasaalista sieltä täältä”. Ilmari Vasenius, Enok Rytkönen, A. luova kuvankäsittely lightrooM ja photoshop 4.–5.4.2020 klo 10–14 | 45 € kerronnallisen henkilökuvan valaisu yhdellä salaMalla Vesa Tyni | 16.5.2020 klo 10– 16 | 70 € Tampereen Valokuvausseuran kurssit 2020 Museoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki Asiakaspalvelu ti–to 10–16. Vuonna 2020 kilpailu on myös seurojen välinen. MustavalkovedostaMisen ja piMiötyöskentelyn työpajat tiistaisin tai torstaisin 14.1.2020 alkaen 13 kertaa | klo 17:30–20:00 | Lielahden kartano | Mukaan voi tulla kesken kauden. Journalistinen kuva-arkisto Joka Kanervikkotie 4 | Vantaa Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15. Lehdelle lähetetyt kuvat jäivät toimitukseen tai palautettiin lähettäjilleen, jos lähettäjät olivat muistaneet liittää oheen palautuskuoren postimerkkeineen. Pietarissa vallankumousta kuvasi venäläinen Karl Karlovitš Bulla
katsoin sen heijastavan saaren karuja olosuhteita parhaiten. Niemi Turun Kamerat ry "Tästä syntyy soitin” saRja a1 VäRiVedokset: Elisa Putti Kameraseura Mielikuva ”Grey witch” saRja C1 Vedokset kuVasaRja: Antti Sorva Kameraseura ry ”Auringonpimennys ja muita vanGoghin installaatioita 1-5", Timo Reunanen Tampereen Valokuvausseura ry ”Ja sitten vakavana 1-6”, saRja B1 VäRi digikuVat: Lassi Ritamäki Kara-Kamerat ry "Merisavut aamulla", Risto Niemelä Oulaisten Valovoima ry ”Tipsu”, Joanna Alanko Tampereen Valokuvausseura ry ”Syksyn poika”, Reima Flyktman Vantaan Fotokerho ry ”Redpoll on tansy”. 72 Kamera 3|2020 sksl ja mp 3.20.indd 72 21.3.2020 10.47. ”Satojen tuhansien kuningaspingviinien massasta pyrin löytämään kuvattavaksi etenkin yksinäisiä lintuja tai pieniä linturyhmiä. suomen kameraseurojen liitto Naantalilainen Turun Kameroita edustava Risto Raunio kertoo kuvastaan: ”Kuva syntyi marraskuussa 2018 pariviikkoisen laivamatkan aikana Etelä-Georgian saarelMenestystä vuosinäyttelyssä R is t o R a u n io Suomen Kameraseurojen Liiton vuosinäyttelyn tuomariston mielikuvaksi valikoitui kuva: ”Kohtaaminen rannalla” Vuoden kuVaaja: jaRi ahola Tampereen Valokuvausseura ry kuvasarja 1-5 ,”Sumuiset sillat” Vuoden nuoRi kuVaaja: emma myntti Oulaisten Valovoima ry kuvasarja 1-10 ,”Kesä jonka kerran elää sain” lisäksi kunniakiRjan saiVat: saRja a2 mV-Vedokset: Lasse Krogell Amatörfotografklubben i Helsingfors rf ”Strandberg”, la. Tein kuvasta mustavalkoisen, koska muita Vuosinäyttelyssä palkittuja ja tunnustusta saaneita oVat: Marc Sabat Kuopion Kameraseura ry ”Kiss me”, Tarja Lempinen Tampereen Valokuvausseura ry ”How beautiful she is”, Matti J. Hento lumisade kruunasi kuvan, niin kuin myös monen muun matkalla syntyneen kuvan tunnelman”
VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI Kevät: 7.1. markkinaPaikka Ostetaan : Tarpeettomat kamerakalustot myynti@fototapio.fi // www.fototapio.fi Tapiontori 3, 02100 Espoo (09) 464 398 MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Kehitämme filmejä joka päivä. 046 634 3488 heidi.ylonen-ahlgren@kamera-lehti.fi sinunkin mainoksesi tälle siVulle. Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU NÄYTTÄMÖTAIDE Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä lahjakkuuttasi, paranna ruotsinkielen taitojasi. –20.5.2020 Syksy: 17.8.–18.12.2020 Heidi Ylönen-Ahlgren Puh. Myynnissä iso valikoima filmejä. Kameralehden mediamyynnistä vastaa: 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi sksl ja mp 3.20.indd 73 21.3.2020 10.47
H e l i S o r jo n e n Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA kamera-lehti www.kamera-lehti.fi | puh. 0400 802 282 ExtrEmE canon EoS-1D x mark iii Viritetty Versio K u u K a u d e n K u v a a ja jo e l M a r K lu n d | r a M i H a n a f i | v e sa K o iv u n e n | 6 x v in K it u r H e il u K u v iin | t e u v o su o M in e n | P e t r i ju o la | C a n o n e o s1 d x iii | n iK o n d 7 8 | H a ss e lb la d C a r l Z e is s P la n a r | 3/ 20 20 KuVataan Joel marklund urheilua eri kulmista rami Hanafi action sports -kuvaaja Vuod esta 1950 6x urheilukuvaajan vinkit Pitkä ajanjakso yhdessä kuvassa nro 3/2020 TESTISSÄ 14.5. Seuraava numero Lahjat kevään ja keSän juhLiin 4 2020 Panasonic Lumix DC-S1H | ELinchrom ELC DuaL 125/500 haLuatko oppia kuvaamaan. ILmESTyy VEsa aaLtonEn ota onniStunEita OPASTUS matkakuVia KU UK AUden KU vAAjA hELi SorjonEn 74 Kamera 3|2020 Seuraavassa numerossa 4_20.indd 74 21.3.2020 15.02
Äänestyksen voittaja saa 1000 €. 2020. KANSALLINEN KILPAILU 1.5.2020 ASTI Kuvien tulee olla perillä 1.5. SH U TT ER ST O CK .C O M /T O M EV ER SL EY EISA MAESTRO -VALOKUVAKILPAILU 2020 EISAMaestro.indd 75 21.3.2020 10.45. Lisätiedot www.eisa.eu/maestro ja www.kamera-lehti.fi/kilpailut. PALKINTO 1500 € & EISA Maestro -pokaali 2. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja olla kuvattuna tätä kilpailua varten. Teemana LIIKE (Movement) MITEN OSALLISTUT Lähetä 5-8 kuvan kokonaisuus teemalla ‘Liike’. Kolme voittajaa kutsutaan Berliiniin EISA Awards -gaalaan 4.9. 2020. Alkukilpailun tulokset julkistetaan kesän 2020 Kamera-lehdessä. Kamera-lehden raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta. 1. PALKINTO 1000 € & EISA Maestro -pokaali 3. PALKINTO 750 € & EISA Maestro -pokaali Loppukilpailun tulokset julkistetaan syys-lokakuussa 16 EISA-valokuvalehdessä tai -verkkosivustolla. mennessä osoitteessa eisa@kamera-lehti.fi. Tulokset julkistetaan EISA-gaalassa 4.9. Kaikki kansalliset voittajat osallistuvat Facebookissa yleisöäänestykseen kesäkuun lopulla. KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin 16 EISA-maan paras kuvakokonaisuus osallistuu kansainväliseen loppukilpailuun EISA:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2020
Katso lisää www.topshot.fi/feiyupocket Takakansi_3-20.indd 76 21.3.2020 10.43. www.topshot.fi myynti@topshot.fi 09 536 544 Kevyt ja kompakti 6-akselisella Hybrid Antishake kuvanvakaajalla varustettu gimbal-tyyppinen 4K -kamera. -paino vain 115g -4K 60FPS -laajakulma -kosketusnäyttö -pitkä akunkesto -6-akselinen vakaaja Anna kassalla koodi KAMERALEHTI ja saat muistikortin kaupanpäälle! yhteensä vain 249€ Edun arvo 24€ Kampanjatuotteita on rajattu erä. Kamerakauppa netissä ja Helsingissä. Soveltuu videoja still-kuvaamiseen maalla, merellä ja ilmassa