Luonto FujiFiLm X-t4 APS-C -kuvAkoon järkkäri K u u K a u d e n K u v a a ja t u o m a s h e in o n e n | m a r K u s v a r e sv u o | su o m e n e is a m e st r o -v o it ta ja t | ja a n a K o ta m ä K i | se p p o -K o ir a | F u jiF il m x -t 4 | so n y F e 2 m m F 1 .8 G | 5/ 20 20 kuvAtAAn tuomas Heinonen Luontokuvaaja toisessa polvessa jaana Kotamäki Maalauksellinen luonto Vuo dest a 1950 7x Markus varesvuon vinkit Suomen EiSA maestro -voittajat nro 5/2020
2 Kamera 5|2020 Kahdeksan liuskaa väkevää tekstiä ja tiedotteita seuroille. Tähänastisesta tyylistä tullaan poikkeamaan, mutta ajatukset ovat toistaiseksi ”latentteja” siihen nähden, mitä yli 20 vuotta sitten ”nuoret” nyt esittävät. Voimme kuvata ja näppäillä mitä tahansa, mutta sillä ei ole merkitystä, jos vain itse pystymme näkemään ja tuntemaan, mitä siinä on. Jos aihe pääsee vaikuttamaan, on valokuvaus impressionismia. Ekspressionismi ei ole taidetta sen enempää kuin valokuvauskaan. Pyrkimys tähtää määrättyyn lopputulokseen. Vuortama, M. Kameraseuran Opintokerhon kilpailun arvostelijoina toimivat Otso Pietinen, Heikki Kalima ja Eero Raviniemi. Nuoriso heräsi ja ilmoitti, että uudempaa ajatusmaailmaa on ilmennyt Kameraseuran Opintokerhossakin. Arvostelijat Santeri Levas, Vilho Setälä ja Arvi Hanste totesivat Ylioppilaiden kulttuurikilpaan ja valokuvausnäyttelyyn osallistuneissa kuvissa selvää tason kohoamista edelliseen kilpailuun verrattuna. Yleisarvioinnissa sanottiin tason olleen liian hyvä. Taitojen kehittäminen ja herkkyyden toistaminen luovat inhimillisyyden rajat. Kaikki kameralaiset hyviä kuvia tekemään. Ei riitä, että luulee hallitsevansa. Teksti Matti Ristimäki 70 vuotta sitten. Lehtikuvaajakin on sidottu aiheensa rajoitteisiin, mutta oppii esittämään näkemyksensä valokuvauksellisesti. Seuraavaan saatiin jo kuviakin. Viimeinen rotaatiopainettu lehti. Kauniita kuviaan rakastava hallitsee keinot. Palkintokilpailun voittajia olivat J. Lopputulokseen ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi aiheen luonnetta kuvaava ja tunnelmaa luova rajaus, ajan ja aukon käyttö sekä suodattimet ja valaisu. Ellei sitä ole, pysymme paikoillamme. Eero Trodberg, joka voitti vuosikilpailun ja kuvasi seuraavan Kameralehden kannen, käsitteli valokuvauksellisuuden teemaa kolmen sivun verran pakinassaan ”Valokuvauksellista viisastelua”: Vanhalla hapatuksella ei ole kriteerejä, ei myöskään valokuvauksellisuudella. Muotokuvassakin valaisu on kohteelle luonteenomainen. Hapatus häipyy ja viulu vaikenee, jos uskomme siihen, mitä meidän piti unohtaa. Pitkänen ja P. Sielun herkkyys ja hengen syvyys kuuluvat taiteilijan ominaisuuksiin. Kuvaajan on hallittava kaikki keinot. Näyttelyä avattaessa Levas totesi puutteita valokuvauksen opetuksessa ja edellytti, että muiden sivistysmaiden tapaan se kuuluisi korkeakoulujemme yhteyteen. Sipilä. Se on aiheen käsittelemistä tekijän ehdoin. Kuvien tulisi olla valokuvauksellisia, jos ne on katsottu tallentamisen arvoisiksi
klo 10–16 Hinta 160 €. ja su 15.11. ja su 4.10. klo 12–18 Hinta 150 € Kameraseura ry:n syksy tarjoaa paljon mielenkiintoisia valokuvauskursseja. klo 11–16, kurssin vetäjänä Sakari Mäkelä Hinta 50 € KIRSI MACKENZIEN MAISEMAKUVAUSKURSSI La 17.10. klo 10–15 ja su 27.9. Mikäli kurssi on loppuunmyyty, voit ilmoit tautua jonoon sähköpostitse osoitteeseen jasenpalvelut@kameraseura.fi. Yhdelle kurssille otetaan pääsääntöisesti 14 osallistujaa. klo 11–17 Hinta 140 € STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET pe 18.9. klo 10–18 Hinta 140 € DIGIKAMERA TUTUKSI Su 20.9. klo 10–16 Hinta 160 € PHOTOSHOP-ALKEISKURSSI La ja su 3.–4.10. klo 10–16, kurssin vetäjänä Asko Vivolin Hinta 120 € ESA ROSQVISTIN YÖKUVAUSKURSSI La 10.10. Koko kurssitarjonnan näet netissä kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus KIRSI MACKENZIEN VALOMAALAUSKURSSI La 7.11. klo 10–18 Hinta 75 € NEULANREIKÄKAMERATYÖPAJA La ja su 12.–13.9. klo 10–18 Hinta 75 € PIMIÖTYÖSKENTELYN PERUSTEET La 28.11. klo 10–18, kurssin vetäjinä Mirkku Merimaa ja niina Stolt Hinta 120 € PIMIÖTYÖSKENTELYN PERUSTEET La 3.10. klo 17–21 ja su 22.11. klo 10–18 Hinta 75 € OPI LOISTAMAAN MALLINOHJAUKSESSA La 26.9. 3 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SYKSYN 2020 KURSSeja p o n d 5 Kurssit järjestetään pääasial lisesti Kameraseura ry:n toimi tiloissa Helsingissä. klo 17–21 ja la 19.9. ja su 29.11. klo 18–21 ja la 29.8. klo 10–18 Hinta 140 € DIGIKAMERA TUTUKSI Su 22.11. klo 11–17 Hinta 160 € HENKILÖKUVAUS MILJÖÖSSÄ Su 30.8. klo 11–20 ja su 18.10. Alennukset: Kameralehden kestotilaajat sekä Kameraseura ry:n ja SKsL:n jäsenet -15%, ja kaikki alle 25-vuotiaat -50% normaalihinnasta. klo 12–22 Hinta 120 € LIGHTROOMIN PERUSTEET -WEBINAARI La 14.11. klo 17–23 Hinta 80 € IHMEITÄ AIKAAN KÄNNYKKÄKAMERALLA Su 11.10. Katso tarkemmat tiedot sekä uusimmat kurssit osoitteessa www.kamera-lehti.fi/ kauppa/koulutus SYANOTOPIA-TYÖPAJA pe 28.8. klo 10–16, kurssin vetäjänä Mikael Rantalainen Hinta 140 € STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET pe 20.11
Joskus paistetaan makkaraa nuotiolla, toisinaan vain juodaan termarikahvit pullan kera tutulla retkipaikalla. Lisäksi hän on valokuvataiteilija ja toimii valokuvauksen opettajana. Juna-aikataulujen tutkiminen oli tärkeä osa kuvausten valmistelutyötä. Matkahaaveilusta ei silti pidä luopua, mutta juuri nyt on erinomainen mahdollisuus etsiä vaihtoehtoja ja tukea turvallista lomailua kotimaassa. Reissu on ehdoton pääsiäisen kohokohta. Kotamäki on kuvannut 15 vuotta työkseen kaikkea laidasta laitaan: hääkuvista yrityskuvauksiin. suomen EISA Maestro -voittaja on imatralainen Petro Hämäläinen. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi tunnelmallisia luontoKuvia Muutama vuosi sitten vierailin Hannu Hautalan Luontokuvakeskuksessa Kuusamossa. Hänelle on tärkeää, että valokuvat koskettavat ja välittävät tunnelmaa. Meillä on suvun kanssa ollut jo yli kymmenen vuoden ajan perinteenä tehdä pääsiäisenä metsäretki. Lue juttu sivulta {38} sanna Hillberg Toimittaja lintujen Kanssa lapsuudesta läHtien Markus Varesvuo on kuvannut lintuja jo poikavuosista lähtien. PÄÄKIRJOITUS 4 Kamera 5|2020. Lumouduin kuvien tunnelmista ja väreistä. tekijöiltä Kristiina Haaga vt. Se ei ole enää itsestään selvyys. Junien ja metrojen valot loihtivat mielikuvan alati sykkivästä kaupungista ja pitkät valotusajat luovat kuviin taianomaisuutta. Lue juttu sivulta {44} risto raunio Valokuvaaja, kirjoittaja M in n a L in d r o t h Metsässä valo on kertomuksellista asuin maalla lukioikäiseksi saakka, joten luonnossa liikkuminen oli arkipäivää. Lue juttu sivulta {28} anssi KosKinen Toimittaja nYt Kuntolomaillaan Kotimaassa Matkailu monine liitännäisineen on yksi koronapandemiasta eniten osumaa ottanut toimiala, sillä matkustus Suomeen ja Suomesta ulos pysähtyi yhdessä yössä. Siellä oli Jaana Kotamäen valokuvanäyttely ‘Luonnon siveltimellä’. Hänen kuvasarjansa Movement on ehjä ja selkeä kokonaisuus. sanna Hillberg kirjoittaa jutussaan turkulaisesta valokuvaajasta Jaana Kotamäestä. Ne johdattivat johonkin toiseen maailmaan. Hän muistuttaa, ettei luontokuvaamisessa saa pitää kiirettä, vaan pitää olla kärsivällinen. Kotamäki kuvaa mieluusti maisemia, eläimiä, kasveja, sekä lähikuvia. Sisäinen palo luontokuvaukseen ja rakkaus luontoon ajavat häntä yhä uudelleen kuvaamaan. Ja siitäkin Varesvuon tarina kertoo, että myöhemmälläkin iällä ehtii aloittaa kansainvälisesti palkitun ammattilaisuran. Hän on hyvä esimerkki siitä, että kun jaksaa pitää intohimoa yllä, niin lopulta se maksaa kaiken takaisin. Luontokuvissa hän on palannut maalaukselliseen tyyliin. Nykyisin, asuessani Helsingin keskustassa, olen oppinut arvostamaan luontoa aivan eri tavalla kuin aiemmin. Ulkona eväät maistuvat parhaiten ja tuttuihin polkuihin liittyy paljon muistoja. Keskustelu Kotamäen kanssa avasi maalauksellisten töiden taustaa. suomen luontoKuvaajien ehdottomaan parhaimmistoon kuuluva Markus Varesvuo muistelee tässä numerossa omaa valokuvausuraansa ja antaa vinkkejä luontokuvaajalle. Nautin kesäaamuisin metsässä samoilusta, syksyllä väriloistosta ja joulun aikaan kuusenhakureissusta. Valoisaa kesää! Hakekaa uutta inspiraatiota kuvaamiseen lähimmästä valokuvanäyttelystä. museoiHin pääsee taas! Muun muassa Valokuvataiteen museo Kaapelitehtaalla, Valokuvakeskus Hippolyte ja Amos Rex avautuvat uusien kesänäyttelyiden kera
Usvan kuorruttama yksinäinen puu. Hiljaisuus, Lieto, 2017. 5X k u v a a ja 16 | Kuukauden kuvaaja Tuomas Heinonen 38 | Maalauksellinen luonto Jaana Kotamäki 60 | Metsän kosketus Lea Kömi ja Katariina Kaarlela 66 | Mielikuvani Marjo Lalli 74 | Dreamlike Camilla Sipponen {38} ja a n a k o t a M ä k i T U o M a s H e in o n e n W 5 2020 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Jaana Kotamäki. {16} Tuomas Heinonen, Metsäkauris 2019
2 | 70 vuotta sitten 4 | Pääkirjoitus 8 | Kameraseura Luontokuvausta 9 | Välähdyksiä 69 | Kolumni 70 | Mennyttä valoa 72 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 75 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 49 | Kuukauden valinnat 50 | Kamerat testissä FujifilmX-T4 53 | Objektiivit testissä Sony FE 20mm F1.8 G 55 | Vanhat objektiivit Zhongyi Turbo Adapter Mark II OPASTUS 25 | Kissa liikkeessä Riikka Hedman 28 | Markus Varesvuon 7x vinkit lintukuviin 44 | Kuntolomailua Risto Raunio 58 | Kuvankäsittely Moiré M a r k u s v a r e s v u o r is t o r a u n io ju s s i h e L iM ä k i {44} {35} p e t t e r i p o u k k a 5 2020 6 Kamera 5|2020 {14} 53 50 49 Suomen eiSa maeStro -voittajat Sivu 62
tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyyjä HeidiYlönen-Ahlgrenp.0466343488 heidi.ylonen-ahlgren@kamera-lehti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO14001ympäristösertifikaatti. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. OSALLISTU! 3 | Syksyn 2020 kurssit 11 | Vuoden kuvaaja 2020 Osakilpailu 3/20 12 | Lukijakysymys 13 | Luontokuvakoulu {28} LISÄKSI 14 | Seppo-koira Petteri Poukka 35 | Hämähäkit ja seitit Jussi Helimäki t a p io k a r ja L a in e n VOITTAJAT 62 | Eisa Maestro 2020 Suomen kilpailuvoittajat {8} www.kamera-lehti.fi KaMEra-LEHti 5/2020 ilmestymispäivä 17.6.2020 tOiMituS osoite Pakkamestarinkatu1ALt141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400802282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. Luonto FujiFiLm X-t4 APS-C -kuvAkoon järkkäri K u u K a u d e n K u v a a ja t u o m a s h e in o n e n | m a r K u s v a r e sv u o | su o m e n e is a m e st r o -v o it ta ja t | ja a n a K o ta m ä K i | se p p o -K o ir a | F u jiF il m x -t 4 | so n y F e 2 m m F 1 .8 G | 5/ 20 20 kuvAtAAn tuomas Heinonen luontokuvaaja toisessa polvessa jaana Kotamäki Maalauksellinen luonto Vuo dest a 1950 7x Markus varesvuon vinkit Suomen EiSA maestro -voittajat nro 5/2020 t u o M a s h e in o n e n SISÄLTÖ Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Katriina Etholén, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Juha Laitalainen, Kari Leponiemi, Tuomo Manninen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Vanessa Riki, Matti Ristimäki, Kristiina Sievi-Korte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh.0400802282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä
Karjalainen on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä kameraseurojen välistä toimintaa. Paitsi eri kameraseurojen kanssa, Naturalla on paljon yhteistyötä Suomen Luonnonvalokuvaajien kanssa. Kuvia kilpailuun on tullut keskimäärin 150 kpl, ari Komulainen kertoo Naturan toiminnasta. 8 Kamera 5|2020 Kameraseura | Natura | Tarkemmat tiedot kameraseura.fi/kerhot/natura Luontokuvausta ja kohtaamisia TeksTi Kristiina sievi-Korte kuva Tapio Karjalainen K evään korona-epidemiasta johtuen Kameraseuran kerhotapaamisia jouduttiin perumaan, myös Naturaan kutsutun Vihdin Kameraseuran Tapio Karjalaisen vierailu siirtyi. Kuvaamisen jälkeen istahdimme nuotion äärelle rupattelemaan, isännät järjestivät myös leikkimielisen kilpailun, Iiris muistelee. Kameraseurojen välisistä yhteistyöprojekteista hän nostaa esiin 600:n Suomen sankarihautausmaan kuvaamisen. Hän hakeutuu kuvaustilanteisiin missä esimerkiksi karhut ovat aidossa elinympäristössään ja kuvaaja on karhujen kanssa. Karjalainen on kuvannut luontoa mm. Yhdeksi hienoimmista luontokohteista hän mainitsee Etelä-Georgian missä elää suurimmat pingviiniyhdyskunnat. – Suomenkin luonto ja valo ovat upeita, tämä on hieno maa ja suomalainen luontokuva on kansainvälisesti arvostettua. Naturan Iiris Niemellä on kokemusta Kameraseurojen välisistä kohtaamisista. – Järjestämme myös joka maaliskuu haastekilpailun, tällöin yhdeksän muuta lähialueen kameraseuraatai kerhoa saa haasteen kisaamaan. – Jääkarhut saalistavat jään päällä ja jäätiköiden sulamisen myötä niiden elinolosuhteet vaikeutuvat, Karjalainen kertoo. – Kameraseurat tekevät paljon yhteistyötä, suosittelen valokuvauskilpailuihin kutsumaan tuomariksi toisen seuran edustajan, tällöin saa ulkopuopuolista näkemystä. Aina ei tarvitse lähteä maailmalle, Karjalainen muistuttaa. Kameraseura Natura Parhaimmillaan valokuvaus yhdistää ja antaa uusia näkökulmia.. Huippuvuorilla, Etelämantereella ja Kamtsatkan niemimaalla. Lisäksi seurojen jäseniä yhdistävänä tekijänä Karjalainen pitää Helsingissä Kameraseura ry:n järjestämät monipuoliset kurssit. – Jännä juttu, kun on kameran takana ei juurikaan pelota, koska edessä tapahtuu mielenkiintoa herättäviä asioita. Huippuvuorilla hän on nähnyt ilmastonmuutoksen vaikutukset. On kuitenkin tärkeää muistaa, että ihminen on luonnossa vieraana ja me olemme siellä eläinten ehdoilla, Karjalainen painottaa. – Osallistuin Kouvolan kameraseuran retkelle Repoveden kansallispuistoon, se oli oikein mukava kokemus. Hän itse on tuomaroinut monessa maassa kilpailuja ja kokenut hyväksi nähdä minkälaisia valtavirtoja on menossa. Esiintymisiä puolin ja toisin on toteutettu
Vuorisen teoksissa Armenian karu kauneus kohtaa täydellisen kielimuurin ylittävät ihmiskontaktit. Näyttelyssä on esillä valokuvia ja videoteoksia Kanniston yli 20 vuotta kestäneeltä uralta, jonka aikana hän on kuvannut niin Etelä-Amerikan sademetsien eksoottisia lajeja kuin Pohjolan kauniita muuttolintuja. Taiteellisissa tuotannoissa hän hyödyntää erilaisia kuvaustekniikoita ja pyrkii löytämään kauneutta läheltä, pienistä yksityiskohdista. Teknisesti korkeatasoisesti toteutetut työt sijoittuvat vaikuttaviin ikin ä y t t e ly t Kesän näyttelytarjonnassa on tarkkoja tutkielmia luonnosta, matka ikiaikaisesta suomalaisesta maisemasta linnunradalle sekä ihmisten välisiä kohtaamisia. Luukkola on kiertänyt kuvaamassa eri puolilla Suomea, ja kuvausmatkoille on kertynyt mittaa yli 170 000 kilometriä. aikaisiin suomalaisiin maisemiin, ja niihin on tallennettu pitkällä valotuksella jonkin tapahtuman kulku. ValokuVataiteiliJa Sanna Kanniston tähän mennessä laajin museonäyttely Ihmettelyn taito – Sense of Wonder on esillä Valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla syyskuun puoliväliin asti. saakka. Tämän lisäksi hän on kuin potrettikuvaaja, joka kuljettaa studion malliensa luo luontoon. Näiden lisäksi nähtävillä on taiteilijan työskentelyn aikana syntynyttä ennennäkemätöntä dokumentaarista materiaalia, ja hänen vuosien varrella kirjoittamansa päiväkirjat. Luonnon monimuotoisuuden kapeneminen on hänelle tärkeä teema. Sanna Kannisto: Ihmettelyn taito 10.6.–13.9.2020 Valokuvataiteen museo Helsinki | Tallberginkatu 1 G www.valokuvataiteenmuseo.fi Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat S a n n a K a n n iS T o P e K K a Lu u K K o n e n Pekka Luukkola Maiseman aika – Sense of Time 3.6.–6.9.2020 Jyväskylän taidemuseo Jyväskylä | Kauppakatu 23 www.jyvaskyla.fi/taidemuseo Ja r m o V u o r in e n Jarno Vuorinen: Polaroidized Armenia 9.3.-25.6.2020 Pohjoinen valokuvakesku Oulu | Hallituskatu 7 www.photonorth.fi toimitus@kamera-lehti.fi 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Maisemakuvaukseen erikoistunut Luukkola on palkittu valokuvataitelija. Teokset ovat valmistuneet pitkän prosessin kautta pääasiassa perinteisin menetelmin, ja ne on tallennettu suurikokoiselle laakafilmille. Uusimmissa teoksissaan Luukkola suuntaa katseensa kauas linnunradalle sekä linnun siipien lentoliikkeeseen. asti. Jarno Vuorisen debyyttinäyttely Polaroidized Armenia on nähtävillä Pohjoisessa valokuvakeskuksessa Oulussa 25.6. Näyttely koostuu polaroid-kameralla ikuistetuista sattumanvaraisista kohtaamisista, joissa kuvaajalla ja kuvattavilla on harvoin yhteistä kieltä. Kannisto työskentelee läheisesti luonnontieteilijöiden ja lintujen rengastajien kanssa. Vuorinen on keminmaalainen ammattivalokuvaaja, jolle valokuvataiteen produktiot luovat vastapainoa työlle. Kanniston teoksissa eläinten yksityiskohdat piirtyvät esiin tarkkuudella, joka vastaa tieteellisen kuvaamisen perinteitä. Hän on valmistunut taiteen tohtoriksi Aalto-yliopistosta. Pekka luukkolan näyttely Maiseman aika – Sense of Time on avoinna Jyväskylän taidemuseossa 6.9. Näyttely esittelee yli 40 valokuvateosta Luukkolan varhaisista sarjoista uusimpiin, vuonna 2020 valmistuneisiin teoksiin
Kirja näyttää arjen kompleksisuuden monivammaisen lapsen kanssa: sairaalakäyntejä ja väsymystä, mutta myös iloa ja naurua – Romppasen perheen Vuoden 2019 palkinnosta päätti kuvataiteilija-valokuvaaja Ulla Jokisalo, joka perusteli valintaansa seuraavasti: – Johannes Romppasen Lilja on monikerroksinen ja tarkkaan ajateltu teoskokonaisuus. Teoskokonaisuuteen kuuluu myös kuvaja värimaailmaltaan suloisen aistikas kotelo, johon on rei’itetty teosnimi Lilja. Ne voivat olla myös mahdollisuuksia. – Romppasen valokuvien voima ei katsojankaan silmälle ole vain yksityiskohdissa tai ns. kilPailun säännöt ovat nähtävillä https://www.fotofinlandia.fi tieDusteluihin Vastaa Finnfoton ry:n toimisto 045 1374530 tai toimisto@finnfoto.fi Juhlistaakseen sekä 50-vuotista taivaltaan että suomalaista valokuvaa Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry kutsuu suomalaiset valokuvaajat osallistumaan FOTOFINLANDIA 2020 -valokuvakilpailuun. Mielenkiintoinen yksityiskohta valokuvakirjassa on painosivujen jättäminen rosoreunaisiksi, jolloin katsojan on itse avattava kirjan jokainen aukeama kuvien näkemiseksi. Valokuvataidekirjan syvin vaikuttavuus ja koskettavuus on sen äärimmäisessä henkilökohtaisuudessa ja valokuvien inhimillisessä lämmössä. Päälle päätteeksi valokuvakirjan ja sen kotelon ympärillä on vielä käsin taiteltu ja kaksipuolisesti valokuvin painettu hurmaava käärepaperi. Kuten valokuvaaja itse tämän asian kirjassaan painokkaasti ilmaisee: Sairausdiagnoosit eivät saa meitä determinoida. – Lilja on vahva henkilökohtainen puheenvuoro ja yhteiskunnallinen kannanotto jokaisen lapsen oikeudesta tulla hyväksytyksi omana itsenään, juuri sellaisena kuin hän on tähän maailmaan tullessaan. FotoFinlanDia 2020 -kokonaisvoittaja palkitaan Finnfoton juhlavuoden kunniaksi 10 000 €:n rahapalkinnolla, muut kategoriavoittajat 3000 €:n, toiselle sijalle sijoittuneet 2000 €:n ja kolmannelle sijalle sijoittuneet 1000 €:n suuruisilla rahapalkinnoilla. kilPailutyöt arVioi Ja Pisteyttää kansainvälinen tuomaristo. Jo H a n n e S r o m P P a in e n Vuoden valokuvataidekirja 2019 on Johannes romppasen Lilja FotoFinlanDia 2020 -kilpailu jatkaa pienin muutoksin edellisen Fotofinlandian hyväksi havaitulla formaatilla, jossa kilpailukuvat edustavat valokuvauksen eri osaalueita ja kilpailuun osallistutaan pääsääntöisesti yksittäisillä valokuvilla (paitsi portfolio-kategoriassa). Jokisalo kiinnitti myös erityishuomiota itse kirjaan taideesineenä: – Vaikka valokuvakirjan painopaperi on hyvin ohut ja huokoinen, niin jokaisen valokuvan painojälki on hämmästyttävän korkealaatuinen sekä yksityiskohtien että värien toistossaan. Tällöin avataan myös palkittujen kuvien näyttely, joka on esillä Musiikkitalossa kuukauden ajan. Siinä, kuinka jokainen tämän valokuvakirjan yksittäinen kuva ikään kuin imaisee katsojansa kuvan hetkellisyyteen. Lilja on Romppasen dokumentaatio vuosista 2013–2018 ja niistä seurannaisvaikutuksista, joita lapsen yllättävä cpvammaisuuden diagnoosi hänen perheessään aiheutti. ratkaisevissa hetkissä, vaan itse katsomisen kokemuksessa. osallistu FotoFinlanDiaan 24.8.–4.9.2020 www.fotofinlandia.fi VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 Kamera 5|2020. kilPailun tulosten Julkistaminen sekä palkintojen jako tapahtuvat Helsingin Musiikkitalolla pidettävässä tilai suudessa 3.11.2020 klo 12.00. kilPailutöiDen latausaika aukeaa 24.8.2020 klo 8.00 ja sulkeutuu 4.9.2020 klo 16.00. Kilpailussa palkitaan kunkin kategorian kolme parasta työtä ja kokonaisvoittajan tuomaristo valitsee kategoriavoittajien joukosta. KAMERAMAAILMA teos kertoo valokuvaaja Johannes Romppasen tyttärestä Liljasta, ja hänen kanssaan vietetystä neljästä ensimmäisestä vuodesta. Valokuvakertomuksena Lilja on erityinen etenkin Romppasen itsensä ja hänen tyttärensä välisen suhteen kuvauksena, ja heidän yhteisenä näkökulmanaan
sija) kuvia kilpailun tiedotuksen yhteydessä lehdessä ja internetissä ilman erillistä korvausta. kuvan lähettäminen Kuvan on oltava perillä viimeistään tiistaina 30.6.2020. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2020 Kamera-lehdessä. Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2020. VuoDen kuVaaJa 2020 osakilPailu 3/4 | aihe uni Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on tiistai 30.6.2020. onko se painajainen vai lempeä uni. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä. Vuoden kuvaaja 2020 -kilpailun kolmannen osakilpailun aihe on Uni. Camera Shop on täyden palvelun kuvavalmistamo ja kuvauslaitteiden erikoisliike. PÄÄPALKINTO 500 euron lahjakortti valokuvausalan erikoisliikkeeseen, Camera Shoppiin. 11–25 sijat tienaavat 5 pistettä. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. millainen on sinun unesi. Tekniikka on vapaa. 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. www.camerashop.fi PääPAlkIntOnA 500 € € lAhjAkOrttI ! OSAKILPAILUJEN PALKINTO Taneli eskolan kirja Blue monograph. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi. O SA l l IS t U n ä In ! Palkinnot osakilpailujen aiheet tämänkertainen kilpailuaihe on uni. Laadukas painojälki on syntynyt tritone-menetelmällä, eli kuvat on painettu kolmella spottivärillä. kuvan vaatimukset Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. mitä siinä tapahtuu. Lähetä kuvatiedosto JPEGmuodossa. Jokaisen osakilpailun 25 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–25. Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. Taneli eskolan uusin kirja Blue monograph on läpileikkaus taiteilijan valokuvateoksiin. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi (keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). Kuvankäsittely on sallittua. Liikkeen edustamat kameravalmistajat: Canon, nikon, olympus, Sony, Panasonic ja Fujifilm. kilpailun tulokset Tulokset julkaistaan 20.8.2020 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 6/2020. eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon, lahjakortin fotoliikkeeseen, sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2020 -tittelin. Sen kilpailuaika ilmoitetaan myöhemmin. Seuraava kilpailuaihe on perhe
Kun katsoo omia kuviaan, näkee mikä toimii ja mikä ei. Niskanen on käynyt kansalaisopiston valokuvauskursseilla, mutta kuvaajana itseoppinut. Innostuin kuvaamaan kotipihan erilaisia lintuja sekä vikkeliä oravia. Itse olen käynyt Paltamossa kansalaisopiston valokuvauskursseilla saamassa vinkkejä kameran käyttöön, mutta kuvaamalla ja vielä kerran kuvaamalla taito karttuu ja kehittyy. Pitää olla valmis lähtemään ulos mihin kellonaikaan tahansa: vaikka kuinka aikaisin aamulla tai yön pimeinä hetkinä. MuSEoKoRTTI | instagram.com/karanteenitaidetta/ museokortin käynnistämä #Karanteenitaidetta-haaste innosti tuhannet suomalaiset luomaan uudelleen rakastettuja taideklassikoita kekseliäästi karanteeniajan hengessä. Ne ovat aivan taianomaisia: se hetki, kun kaikki värit, tuoksut ja tunnelma ovat kohdillaan! Lempeät yöt suopursujen ja suovillojen ollessa parhaimmillaan ovat kesän upeinta aikaa. Miten kuva muuttuu, jos sommittelenkin sen toisella tavalla. Sitä kannattaa aloittelevien kuvaajien harjoitella. 18.6.–20.9.2020. Luonnossa liikkuminen tulee siinä automaattisesti mukana. Ne ovat mielenkiintoisia kuvausaiheita. sommitteLu on luontokuvauksessa – kuten muussakin kuvauksessa – kaiken perusta. Mikä tekee kuvasta kiinnostavan. TeksTi Arja Krank kuvaT Heli Sorjonen kuvaaja Heli Sorjonen 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 3 Luontokuvaus ei tunne aikaa. Taiteellinen näkemys harjaantuu ajan myötä. Se kannattaa, vaikka kuinka väsyttäisi! Suomen kesäyöt ovat kuvauksen suhteen erityisen lähellä sydäntäni. TeksTi ja kuvaT Vesa Aaltonen minun kuvani Katja Niskanen 13 12 Kamera 4|2020 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Luontokuvaus ei tunne aikaa Rakkauteni yökuvaamiseen syntyi räiskyvien revontulien ansiosta, ja yölliset samoilut luonnossa veivät mukanaan. Suosittelen kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille aloittelijoille jonkinlaisen kuvauskurssin käymistä. #Karanteenitaidetta-haaste on herättänyt taideklassikot henkiin karanteeniajalle ominaisin elementein. Olen innokas mökkeilijä, ja siinä sivussa otan kuvia koko ajan. ID e A A ! LUKIJAt VAStAAVAt Edellisen, Kamera-lehti 4/2020:n lukijakysymyksessä kysyttiin: "Minne tekisit nojatuolimatkan?" Vastausia tuli mökkilomailusta, Lapin vaelluksista, reissuista kaukomaan kohteisiin Australian koralliriutalle ja Japaniin. Silloin kuljen öisin kiertelemässä lammen rantoja koirieni kanssa. Teksti Katarina Boijer. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Marina Abramovi?, Jake ja Dinos Chapman, Mat Collishaw, Nancy Fouts, Mark Karasick ja Jeff Koons. Vastanneiden kesken arvottiin Taneli Eskolan Blue Monograph -teos. Hänen matkansa valokuvaajana on kestänyt jo yli kolme vuosikymmentä. Luontoihminen oLen ollut aina. On kaunista ja jännittävää, ja nautin siitä kokonaisvaltaisesti. Museoiden läsnäolon näyttelyyn tuo valokuvataiteilija Ola Kolehmaisen uusi teossarja MVSEVM, jonka hän on kuvannut tätä näyttelyä varten Euroopan keskeisissä museoissa. kuvaaja Vesa Aaltonen 35 34 Kamera 4|2020 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kohti täydellistä valokuvaa Valokuvaaja Vesa Aaltonen suhtautuu intohimoisesti työhönsä. Voit voittaa arvonnassa Taneli Eskolan Blue Monograph -teoksen. Jos kuvaat, niin mikä on suosikkiaiheesi. Luonnonilmiöt ja moninaiset eläimet ovat kiehtovia, ja kehotankin kaikkia kuvaajia menemään luontoon: aistit auki kokemaan ja kokeilemaan valokuvausta luonnon helmassa. Niillä oppii perustiedot kameran käytöstä, ja saa eväitä omaan ilmaisuun. S a K a r i r ö y S K ö VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 12 Kamera 5|2020. Otoksista tuli yllättävän hyviä heti ensimmäisellä kerralla, ja innostuin kovasti yökuvauksesta. Inspiraatio – nykytaide & klassikot. Kuvat Heli Sorjonen 1 Kohti täydellistä valokuvaa. TeksTi Katarina Boijer kUVAT Katja Niskanen Y stävällinen joulupukki toi lahjaksi ensimmäisen järjestelmäkamerani kolmisen vuotta sitten. osallistu kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. Nuorempana harrastin öljyvärija posliinimaalausta. Leonardo da Vincin, Rafaelin, Rembrandtin ja muiden mestareiden teokset innoittavat nykytaiteilijoita edelleen tänä päivänä. Suomalaisten keskuudessa suosituimpia taideteoksia uudelleen versiointiin ovat olleet suomalaiset klassikot, kuten Helene Schjerfbeckin Toipilas, Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha ja Eero Järnefeltin Kaski. Minulla on kolme koiraa, joita vien metsään ulkoilemaan joka päivä. ukkosmyrskyt ovat aina komeita ja vaikuttavia. katja niskanen Vuonna 1971 syntynyt paltamolainen valokuvaaja. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Eeva-Riitta Niinimäki Savonlinnasta. Teksti Arja Krank. Taideversioissa on käytetty rekvisiittana niin hamstrattuja wc-paperirullia kuin myös kasvomaskeja ja käsidesiä. Matkalla eneMMän kuin kotonaan Valokuvaaja Heli Sorjonen viihtyy maailmalla, varsinkin liikkeellä paikasta toiseen. Pidän siitä rauhallisuuden tunteesta, jonka luonnossa koen. Se on ollut minulla verissä. Harmin aihe kuluvana talvena on ollut se, että lumisadetta ja pilvisiä päiviä on ollut paljon, joten tämä talvi ei ole ollut otollinen yökuvaukseen. kuka Lempeät yöt suopursujen ja suovillojen ollessa parhaimmillaan ovat kesän upeinta aikaa. Olen aina tehnyt kuvia. Näyttely esittelee ikonisten mestariteosten innoittamaa taidetta tämän hetken kiinnostavimmilta taiteilijoilta. Haasteeseen ovat ottaneet osaa myös julkisuuden henkilöt ja toimijat. En koskaan kyllästy katselemaan ja tuntemaan niiden voimaa. Eläimet ovat aina olleet minulle rakkaita, ja voisin tarkkailla niiden touhuja vaikka kuinka kauan. Omia versioitaan ovat tehneet myös esimerkiksi opetusministeri Li Andersson Rene Magritten tuotannosta, entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola Gallen-Kallelan klassikosta sekä näyttelijä Eero Ritala Simbergin maalauksesta. Teksti ja kuvat Vesa Aaltonen KAmerA-LeHtI 4/20 mIeLenKIIntoISIn JUttU oLI o L a K o L e H m a in e n NäyTTELyT | www.ateneum.fi kuinka kansainVäliset nykytaiteilijat ovat inspiroituneet Euroopan taiteen klassikoista. Luontokuvauksessa on tärkeää, ettei kelloa tuijoteta eikä sen mukaan eletä. Samoihin aikoihin huomasin, että kotiseutuni Paltamon kulmille oli tulossa revontulia, ja lähdin niitä kuvaamaan. Kuvat Katja Niskanen 2 Matkalla enemmän kuin kotonaan. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. LUKIJAKYSYmYS 1 Kuvaatko luontokuvia. Minun puolestani ukkosmyrskyjä voisi olla vaikka koko ajan. Kuvan pitää olla miellyttävä katsoa, mutta myös niin jännittävä, että sitä jää tarkemmin tutkimaan
Pitempi valotusaika voisi näyttää höyhenten heilumi sen paremmin. Koko joutsen on tiivis paket ti, kaulan kaari ja nokan punainen väri on sommiteltu sopivaan kohtaan. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Tuuli näkyy höyhenten pöllyämisenä, rannan vesi edeLLinen teHtävä: tuuLi tutustu tarkemmin tehtäviin www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu H e n n A LU n d e n iU s LuontokuvakouLussa opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. paavat. Uusi kuvausaihe on sorsa vedessä. sorsa ja vesi mahdollisimman näyttäväs ti, vesilinnun tuntua mukaan kuvaan, mah dollisuuksien mukaan terävyyttä sorsan lisäksi veteen. uusi teHtävä: sorsa vedessä 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi LuontokuvakouLu Tehtävä 39. Sorsa Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli kuvata tuuli. TeksTi Antti Koli kUVA Henna Lundenius Henna Lundeniuksen kuva Höyhenpuuhat illansuussa on näyttävä kuva sukivasta kyh myjoutsenesta. Sorsa voi esim. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. uida, polskia, laskeutua tai lentää veden pinnan päällä. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kameralehdessä. Neliömäinen muoto on rauhallinen ja staattinen. Kuvan sävyt ovat mukavat ja siinä on kun nioitusta tai innostusta joutsenta kohtaan. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Sinisorsan lisäksi muutkin sorsalajit kel Lähetä kuvasi ja nimesi 23.7. m ik ä k A i LU n d e n on kuitenkin rauhallinen. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Hieman vaaditaan kokemusta joutsenista ja niiden höyhenistä, jotta ymmärtää tuulen vaikutuksen. Poikueetkin sopivat, kunhan kuvaaja ei niiden toimia liikaa häiritse
Aikaa yhden päivityksen tekemiseen menee keskimäärin vartti. Win-win-tilanne. poseeraa kuin vanha tekijä Oman lemmikin kuvaaminen on hauskaa ja leikkisää puuhaa. Elämän parhaita hetkiä on mennä Sepon kanssa metsään tai pellolle. Hiljalleen hymyilevän koiran elämä alkoi kiinnostaa myös muita. Pitkään Sepolla oli yksi seuraaja, minä. Me olemme parhaat ystävykset. Istun Parolassa omakotitalon olohuoneessa ja tuijotan jännittyneenä 8 viikon ikäisiä shetlanninlammaskoiranpentuja. Sepon pallit leikattiin, kun hän oli 1,5-vuotias. Seppo tunnistetaan usein lenkeillä, ja elämäniloisten somepäivitysten myötä Seppo on saanut vuosien aikana erilaisia tunnustuksia, viimeisimpänä Mielenterveyden keskusliitto valitsi Sepon Hyvän mielen lähettilääksi 2020. Poika saa kirmailla täysin vapaana ja onnellisena. Tuosta hetkestä alkaa yhteinen matkamme. Otan arjen tiimellyksessä Seposta kuvia älypuhelimellani ja kirjoitan muutaman lauseen pituisia positiivisia ajatuksia, joita Seppo kuvittelen Sepon miettivän – ja laitan päivityksen someen. Myöhemmin perustin Sepolle myös Twitterja Instagram-tilit, ja nykyään Sepon somekanavissa on noin 60 000 seuraajaa. Seppo on tiiviisti mukana myös työelämässä ja on usein mukana toimistolla nukkumassa ja sekoilemassa. Olen saapunut hankkimaan oman koiran. Itse katselen tuota vapauden riemua ja nautin hiljaisuudesta. Opastus Eläinkuvaus Seppo-koira 14 Kamera 5|2020. Sillä sekunnilla tiedän, että tässä on poikani Seppo. Seppo käy myös kanssani vapaaehtoistöissä yksinäisten vanhusten luona ja se on kyllä antoisaa toimintaa – vanhukset rakastavat Sepiä ja karvapoika nauttii, kun saa hakea helppoja rapsutuksia pois kuleksimasta. Etenkin yksinäisiltä ja masentuneilta ihmisiltä tulee paljon yksityisviestejä, joissa moni kertoo saaneensa ilonpilkahduksia elämäänsä Sepon päivityksistä. Katsomme ensimmäistä kertaa toisiamme silmiin. Jouluaattoisin teen joulupukkikeikkoja ja Seppo toimii koiratonttuna pieni tonttulakki päässään. Seppo saa siinä ohessa juustonpaloja. Pyy hangella on yllättävän terävä, vaikka on kuvattu pienellä aukolla f/32. Minun ja Sepon hassuttelu on elämäntapa. TeksTI JA kuvAT Petteri Poukka KUKA Petteri Poukka Sepon iskä ja 38-vuotias viestintäalan yrittäjä ja aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä. Hän on myös kirjoittanut esikoiskirjansa Seppo – hyvän mielen konsultti (Docendo) 2019. Pois kaupungin kiireestä, melusta ja hektisen elämän suorituspaineista. Toisinaan myös ammattivalokuvaaja ottaa kuvia Seposta. Yhtäkkiä olohuoneen tuolin alta kömpii pieni karvainen shelttipallo, joka ujoudestaan huolimatta tepastelee kompuroiden syliini. L okakuu 2010. Nyt elokuussa Seppo täyttää jo 10 vuotta. Kuvapäivityksiä teen noin 3-6 päivänä viikossa ja jokaiseen päivitykseen tulee tuhansia tykkäyksiä. Lapsille koiratonttu on isompi juttu kuin lahjat tai joulupukki. Minä olen Petteri Poukka ja kerron teille tarinan suureen somesuosioon nousseesta Seppo-koirastani. Hetken mielijohteesta päätin tuolloin perustaa Sepolle oman Facebook-sivun, jossa hän kertoo koiran näkökulmasta elämästään kuvin ja sanoin
Eläimet ovat hänen kuvissaan enemmän kuin lähellä, mutta ne saavat elellä kuvaajalta rauhassa. Kuvaaja osana luontoa Freelance-kuvaaja Tuomas Heinonen lähestyy luontoa kunnioittavasti. TeksTi Arja Krank kuvaT Tuomas Heinonen 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
KUKA tuomas Heinonen on espoolainen freelance-kuvaaja, jonka paletissa on luontokuvien lisäksi hääkuvausta. Vuoden luontokuva 2017 jäsenistön kunniamaininta ja Kuusamo Nature Photo Luomu-sarjan 3. – Sanoin kaverille, että nyt ollaan hissun kissun – ei liikuteta autoa yhtään. Kuvaa on myy ty esimerkiksi mainoskampanjoihin. Kolmannella rykäisyllä kaikki meni kuvan suhteen juuri kohdalleen. Mietin, että tällainen ku vausmäihä käy vain kerran elämässä, sen verran har vinaista on nähdä hirviä parittelemassa, kuvaaja my häilee. Lukuisia palkintoja, mm. sija. Toivoimme, että paikalle ei vahingossakaan paukkaisi tietä pitkin posteljoonia, joka säikyttäisi eläimet. – Aistittavissa oli, että sarvipäitä kiinnosteli naa ras. 18 Kamera 5|2020 A utereinen peltoniitty aamu kasteessaan. Esimerkiksi Aamupanokuva levisi vi raalisti erilaisille foorumeille. Kohta viheriälle pellolle ilmestyy naaras ja kak si uroshirveä toisiaan mittaile maan. Tuomas kuvaa myös tilauksesta erilaisiin kampanjoihin. Luonto juuri herän neenä parhaimmillaan hirvien bongaamiseen – ja ehkäpä jopa rykimän rakkaudellisen annin seuraamiseen. Sitten toinen uljaista sarvipäistä sai luvan hypätä ”pukille”. – Kuvakulma oli ensin huono, mutta maltoimme odottaa. Vähän aikaa ne siinä pyörivät. Tuomas oli kuvaajakaverinsa kanssa autossa sadan metrin päässä hirvistä 500 millinen putki ojossa au ton ikkunasta ulos. Tuomaksen mukaan luontokuvilla on monikäyttöi syytensä takia hyvin suuret todennäköisyydet joutua vääriin käsiin. Naaras juoksi pari kertaa karkuun, luontovalokuvaaja Tuomas Heinonen muistelee muutaman vuoden takaista kuvausreissu aan Kirkkonummella. luontokuva leviää viraalisti Syksyisestä luontokohtauksesta pellolla syntyi Aamu panokuva, joka sai Vuoden luontokuva 2017 kilpai lussa nisäkässarjan kunniamaininnan. Tunnelma tiivistyy. Meneillään projekteja: Elämää kaupungissa, Kotkakoju, Suomenojan luonto.. Kuvaajan valtavankokoisilla valokuvaprinteillä somistettiin juuri Tampereen lasten ja nuortensairaalan seinät. Hirvien lämmittely kesti vähän aikaa
In nostus kuvaamiseen sy veni ehkä sen kautta, että isäni on luontokuvaa ja. Tämän jälkeen kuvaaja alkoi dokumentoida luontokohteita Suomenojalla, ko tinsa lähettyvillä. Hän pyrkii myymään kuviaan nettisivujensa kaut ta. Pari vuotta sitten Tampereen lasten ja nuortensairaalaa suunnitteleva arkkitehtitoi misto löysi valokuvaajan websivuille. Vuonna 2006 hankin järjestelmäkameran, ja siitä se homma lähti. Kuvatoimistoista ammattilaisuuteen Tuomaksesta tuli luontokuvaaja isänsä jalanjäljissä. Kun kuvia alkoi kerääntymään enemmän, Tuomas lataili niitä kuvatoimistojen listoille. Silloin ”välistävetäjiä” on mahdollisimman vähän. Metsämyyrä kurkistaa kolostaan Suomenojan lintualtaan talviruokintapaikalla. – Tällaisissa tapauksissa olen ottanut suoraan yh teyttä kuvan julkaisseeseen tahoon. Tuomaksen nettisivuilla on mallikuvia, joista asiak kaat voivat tilata esimerkiksi sisustustaulun. Muutamat photoshopatut versiot kuvasta löysin Redditistä, mutta en osannut olla niistä kovin vihainen. Toiseksi, se antoi. Kuvaaja kuvailee keikkaa mielettömäksi. Valkoiset talviturkkiset eläimet erottuivat tummassa maastossa niin hyvin, että niitä ei voinut olla huomaamatta. Nopeus oli tallella ja toi haasteen kuvaamiseen. Suurin osa onkin maksanut las kun aivan suosiolla. Samplekuvia on myös kuvatoimiston gallerioissa. – Ensinnäkin siitä teki hyvän tilin. Metrien korkuiset teokset onnistuivat 16–20 me gapikselin tiedostoista, koska valmiita kuvia ei katso ta kovin läheltä. – Se oli aikaa ennen stokkikuvia, jolloin kuvista sai korvauksen eikä ylitarjontaa ollut. – Ajattelin, että tarvitsisivat muutaman otoksen. – Nuorempana tu li paljon kalasteltua. Kuvat printattiin alan suomalaisessa yrityksessä kaksi milliä paksulle, lattiamaton tapaisel le vinyylikalvolle. Vas. Hän on pienestä pitäen liikkunut luonnossa. – Tuntuu, että ihmiset ajattelevat netin kuvien ole van vapaasti käytettävissä. Ihmiset alkoivat lopulta löytämään sivuilleni, kun pidin ” Ihmiset alkoivat lopulta löytämään sivuilleni, kun pidin itseäni esillä somessa ja sain tunnustusta kilpailuissa” itseäni esillä somessa ja sain tunnustusta kilpailuissa. – Alussa oli vaikeaa, kun en ollut vielä saanut nimeä. Näitä mallikuvia Tuomas on löytänyt netin syöve reistä kaupallisestikin käytettynä. Ensimmäinen kunnianhimoisempi kuvausprojekti vei miehen Saaristomerelle. 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Ed. aukeama Lumeton talvi EteläSuomessa räjäytti lumikkokuvien määrän somessa. Hän kuvasi siellä useilla ku vausretkillä neljän vuoden ajan. Olen laittanut myös laskun perään. Lo pulta tilauksessa oli 70 valtavan kokoista kuvaa, Tuo mas muistelee. Se ottaa enemmän pää hän, jos joku yrittää hyötyä kuvistani kaupallisesti ilman lupaa. Kaksitoista vuotta sitten Tuomas perusti kuvaamisen ympärille yrityksen ja kahdeksan vuotta sitten kuvapan kin. Tuomaksen kuvia ostetaan säännöllisesti esimerkik si kalentereihin ja lehtiin. Vain yhdestä tapauksesta olen joutunut tekemään rikosilmoituksen
Muuten olisin joutunut kykkimään kojussa 12 tuntia ilman muistikortteja. Kummassakin kamerassa on kaksi muistikorttipaikkaa, ettei muistikapasiteetti vahin gossakaan loppuisi kesken. Laitoin toisen kameran päälle. Oik. Talletan kuvat myös ristiin kummankin kameran muistikortteihin. Sen jälkeen hän pisti tyytyväisenä päänsä retkityynyyn. 20 Kamera 5|2020 Yllä. Mies laittoi iltasella kojus sa kamerat valmiiksi ja putket ulos aamua varten. Mäyrä tulee tarkastamaan pesän edustaa, onko turvallista tulla ulos. – Heräilin sopivasti ennen auringonnousua. erityisen paljon hyvää mieltä – kuvat tuottavat iloa lap sille, jotka joutuvat olemaan ehkä pitkäänkin sairaalassa. Vaikka kuinka varautuisi, niin aina ei mene put keen. Olin unohtanut kortit kotiin. – Kaksi kameraa tarvitaan siltä varalta, että toinen kamera ei toimi. luolaeläinten lumoava maailma Tuomas kuvaa nykyisin pääosin pääkaupunkiseu dulla. Hieman harmitti. Kojusta piti poistua ennen lintujen saapumista, että ne eivät noteeraisi kuvauskoppia –häiriintyes sään kotkat eivät välttämättä palaa paikalle viikko kausiin. Mies haaveilee peilittömästä kamerasta, jolla saisi kuvattua äänettömästi. Kun laitoin virran kameraan, näytölle tuli ilmoitus: ”Ei muistikorttia”. Eniten käytetyt objektiivit ovat 400 mm ja 70–200 mm 2.8 aukolla. Tuomas pakkasi pikavauhtia kamerat kas siin ja makuupussin rullalle, heitti sadesuojan kojun eteen ja juoksi autolle. Sama juttu. Kiinnostuksen kohteena linnut ovat vaihtu. Ketunpentujen alkutaival on tutustumista ympäristöön, leikkimistä ja makoilua. Kuvattu kaukolaukaisinta käyttäen 24 mm valovoimaisella optiikalla. Ketunpentu lepäilee pesän lähellä. – Vartin heräämisestä olin jo poistunut paikalta. linnut veivät kuvaajaa Tuomaksen Canonkamerakalustoon kuuluu EOS 1DX Mark II pääkamerana ja 5D Mark IV kakkoskamera na. Viimesyksyisellä kotkakojun kuvausmatkalla kaiken piti olla kunnossa
– En uskaltanut liikkua, koska aikuinen mäyrä on ai ka möhkäle. 21 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi neet luolastoissa pesi viin eläimiin: mäyriin, kettuihin ja supikoiriin. Aiko muksenani oli kuvata aikuista mäyrää, mutta heti ensimmäisenä iltana pesästä kurkkaakin ulos pieni kirsu ja sitten toinen. ” Kolmena viimeisenä iltana eläin suvaitsi tulla ulos. Niiden näkö kun ei ole parhaasta päästä. Siinä ei olisi kiirehtiminen auttanut mitään.”. Lopulta jaloissa pyöri monta mäyrän poikasta, jotka eivät yhtään tajunneet, että siinä on ihminen kameran kanssa. Seisoin jyrkänteellä, ja jos eläin olisi juossut päin, jotain muutakin kuin kamera olisi mennyt rikki. Kuvauspaikat eivät löydy sattumalta metsissä hor toilemalla. Mies pääsee kameransa kanssa häkellyttävän lä helle luontokappaleita. Kohta pesästä astui ulos toinen mäyrävanhem mista. – Meillä on aktiivinen porukka, jonka kanssa olemme käyneet metsäalueita läpi ja seuranneet eri pesäkoloja. – Kerran minulta ti lattiin mäyrän kuvia, ja onnistuimme löytämään pesän Espoosta
Kuvista ei myöskään saa löytyä mitään lokaation paljastavia elementtejä. It sensä joutuu naamioimaan paitsi eläimiltä myös ohikulkevilta ihmisiltä. Kolmena viimeisenä iltana eläin suvaitsi tulla ulos. Siinä ei olisi kiirehti minen auttanut mitään. Kah deksana iltana tuijotin koloa. Teeri taas ei ole kuvaajasta moksiskaan, jos sen an taa ensin tottua ajatukseen. Muutamassa pesäpaikassa kohteen varjeleminen on isompi työ kuin kuvaaminen. – Linnut ovat yllättävän fiksuja ja tajuavat ihmisten aivoituksia. Viileät aamut ensimmäisine auringonsäteineen, jossa teerien hengityshöyry näkyy, ovat merkki kevätsesongin alkamisesta.. Tuntuu, että sitä ei voi millään höynäyttää. Silloin sitä miettii, että miksi edes vai vaudun pystyttämään piiloutumispaikkaa, Tuomas naurahtaa. Eläimen yksilökohtaisen käyttäytymisen tuntemi nen auttaa ennakoimaan kuvaustilanteita. Karhu kiertää peilityyntä lampea niin lähellä rantaa, että peilikuva piirtyy veden pintaan. Viime vuonna porukka päätti harventaa kuvaus kertojaan pesillä niin, että eläimet eivät saisi pel kotiloja. Yllä Teerien soidin on keväistä vastavalon juhlaa. Ulkopuolisille paikoista ei kerrota. – Eräällä pesällä mäyrä vei minua aivan 60. – Joskus, kun olen pystyttänyt kojua suolla, tee ret ovat tulleet siihen kymmenen metrin päähän soi dintamaan. Ed. 24 Kamera 5|2020 Tuomakselle ja hänen ryhmälleen on ensisijaisen tärkeää, että eläimiä ja niiden pesimistä ei häiritä. Jotkut korpit ja kotkat on hyvin varovaisia, mutta harakka on ylitse muiden. – Silloin ei tarvitse oppia kaikkea kantapään kaut ta, Tuomas sanoo. aukeama Kaunis, värikäs ruska Kuhmossa. tunne kuvauskohteesi Luonnon kunnioittamisen lisäksi luontokuvaajan tärkeimmät ominaisuudet ovat kärsivällisyys, op piminen ja verkostoituminen. Tuomaksen mukaan hoppu ei kuulu luontokuvaamiseen. Verkostoituminen auttaa lokaatioiden paikanta misessa, ja ajatusten vaihtaminen muiden kanssa sel keyttää ylipäätään tekemistä. Kuvattu kaupallisesta kojusta. Se ei hevillä suostu malliksi. – Jos pesä tulee ilmi, niin kohta kaikki ovat siel lä kuvaamassa
Kissa liikkeessä Nopeasti liikkuvan kissan kuvaaminen on erittäin haastavaa. Niitä kuvataankin enimmäkseen silloin kun ne ovat makuulla tai istuskelevat. TeksTi ja kuvaT Riikka Hedman opastus Eläinkuvaus 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
Salaman käyttöä kissani inhoavat, samoin kameran sulkimen ääntä, joten nämä pidän poissa kuvaustilanteista. P Paras leikittäjä on toinen kissa ja hauskimmat kuvat saan kun ne kisailevat keskenään. Tilanteiden seuraaminen näin on hankalampaa kuin etsimestä käsin, mutta esimerkiksi hyppykuviin se tuo hauskan kuvakulman. Se on ykkösasia, jonka avulla saan kuviin välittymään eläimen luonnollisen olotilan kulloisessakin tilanteessa. Jos kissalla on ollut hauskaa, se lähtee seuraavallakin kerralla kuvattavaksi. Kun aion kuvata kissaa, on aikaa oltava riittävästi eivätkä odotukset saa olla liian korkealla, sillä kuvia ei voi ottaa väkisin. Tuloksen pitäisi olla hyvä, kun ISO on 200, aukko 9 ja nopeus vähintään 1/500. Sitten vaihdan paikkaa ja toivon, että kissa valitsee hyvän reitin lähelleni. Pidän kuvaustilanteet kissalle mukavina tapahtumina. K uvaan omien kissojeni liikekuvat yleensä isolla pihamaallamme, jossa on laaja nurmikenttä ja paljon valoa. P 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Kissan ilmeestä ja hännän asennosta voi päätellä, että sillä on kivaa. Toisen kissan ollessa paikalla on oltava valmiustilassa leikkitilanteiden varalta: ne alkavat sekunnissa ja ovat hetkessä ohi. Leikityskuvissa kissojen liikkuma-ala on pienempi ja ennakointi helpompaa. Kissani ovat siitä helppoja kuvattavia, että ne tulevat perässä. Kissojen keskinäisistä leikeistä saa hauskoja tilannekuvia. Olosuhteet voi luoda otollisiksi: este kannattaa rakentaa sopivaan paikkaan ja ottaa mukaan kissakaveri, leikitysväline ja makupaloja. Kissan pitää olla virkeä ja haluta itse mukaan. Kamerani Lumix G9 tarkentaa 0,04 sekunnissa ja kuvaa sarjakuvauksella 60 kuvaa sekunnissa. Myös 95 MB/s tallentava muistikortti auttaa osaltaan nopeudessa. Tällöin voin keskittyä aukon ja ajan säätöön nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Sämpyn tyyli on rynnätä paikasta toiseen, joten liikettä siitä löytyy ja se innostaa myös muut kissat leikkimään. Jos haluan kuvata niitä takapihalla, kävelen sellaiseen paikkaan, josta on hyvä kuvata. Sulkimen äänettömyys rajoittaa myös joidenkin ominaisuuksien hyödyntämistä. Paras leikittäjä on toinen kissa ja hauskimmat kuvat saan kun ne kisailevat keskenään. Mikäli valoa ei ole maksimaalisesti, pidän ISO-arvon automaatilla. Leikityskuvaan tarttui vaaran tuntua, kun heilutin heinänkortta lähellä kameraa. Jos kissalla ei ole liikkumishalua, sitä voi houkutella leikkimään ja avustajasta on silloin hyötyä. Kissan kehonkielen lukutaito auttaa hieman, mutta tarkkana on oltava. Seurantatarkennus on joskus kätevä, mutta mieluiten käytän automaattitarkennusta ja kuvaan lyhyempiä sarjoja. Parametrit valmiiKsi uolipilvinen, kirkas sää on otollisin liikekuvaamiseen. Monet hulvattomat edesottamukset ovatkin jääneet vain muistikuviksi. Kärsivällisyys PalKitaan – josKus yrin kuvaamaan kissan sen kasvojen tasolta tai alempaa, ja tähän oiva apu on kääntyvä näyttö. Hyppykuviin soveltuu kiinteäpolttovälinenkin objektiivi, silloin kun tarkennuksen voi tehdä valmiiksi esteeseen. Tilannekuvissa käytän 14–140 mm f/3,5 -objektiivia, jolla pääsee kiinni myös hieman kauempana tapahtuviin asioihin. Sämpy tulee usein juosten paikalle, villiintyy omasta juoksustaan ja saattaa kiivetä puuhun ja sännätä sitten hieman loitommalle. Nämä ääriasetukset vaativat harvoin toteutuvat ihanneolosuhteet, joten en juurikaan käytä nopeinta sarjakuvaustilaa
– Lintuharrastuksesta sain hyvän pohjan. Lintukuvaamisen ammattilainen Varesvuosta tuli vasta 45-vuotiaana vuonna 2005. Meitä oli muutama luonnosta kiinnostunut, ja teimme linturetkiä lähimaastossa. Ensimmäisen kerran hän kuvasi lintuja 13-vuotiaana isänsä kameralla. Ennen lintukuvaajan ammattia Varesvuo oli 15 vuotta töissä perheyrityksessä, joka tuotti muun muassa televisio-ohjelmia ja mainoksia. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Lintumies teksti Anssi Koskinen kuvat Markus Varesvuo Lintujen kuvaaminen oli markus varesvuon intohimo jo pitkään ennen kuin hänestä yli nelikymppisenä tuli lintukuvauksen ammattilainen. Pikku hiljaa Varesvuon linturetkille tuli mukaan myös kamera. Opin tuntemaan hyvin kotimaiset ja eurooppalaiset lajit. L innut tulivat ensin, kertoo luontokuvaaja Markus Varesvuo. – Kävin koulua Vuosaaressa. Ensimmäiset muistiinpanot linnuista hän teki 11-vuotiaana. opastus Lintukuvaus 28 Kamera 5|2020. 18-vuotiaalla Varesvuolla linturetkien painopiste alkoi jo olla enemmän kuvaamisessa, ja kolmekymppisenä lintuharrastus oli lähes pelkkää valokuvaamista
Muuttohaukka
Birds Magic Moments oli Varesvuon läpimurtokirja. Varesvuon mielestä lajien käyttäytymisen omaleimaisuus on kiinnostavaa. Kun se kerran on löytänyt hyvän suon, ja jos suota ei ojiteta, sukupolvi toiMaakotka. Merkittävimmiksi palkinnoikseen hän nostaa vuoden 2018 Fotofinlandian voiton sekä World Press Photo -kilpailun luontosarjan kakkostilan vuonna 2014. www.facebook.com/ markus.varesvuo www.instagram.com/ markusvaresvuo/ takymmentä kirjaa. Se julkaistiin vuonna 2011. Kirja on käännetty useammalle kielelle. Varesvuo on menestynyt hyvin lintukuvaajana. Hänen lintuaiheisia luontokirjojaan on myyty maailmanlaajuisesti noin 150 000 kappaletta. – Kirjalla oli englantilainen kustantaja. – Kuvasin vapaa-ajalla lintuja koko sen ajan. Haaveena oli, että joskus nelikymppisenä voisin alkaa tehdä vain sitä mitä haluan, eli ryhtyä täysipäiväiseksi luontokuvaajaksi. World Press Photo taas on kansainvälisesti yksi kovimmista kisoista. Vuonna 2011 julkaistu Lintukuvauksen käsikirja oli Tieto-Finlandia -kilpailun finaalissa. Näistä hän nostaa esille kaksi teosta. Suomen kanalintujen kummallisuuksiin Varesvuo tutustui kuvatessaan Metson suku -kirjaa. Muutama vuosi sitten kirjasta tehtiin myös kiinankielinen versio. – Kuvittelin, että luontokuva ei voi voittaa Fotofinlandiaa, mutta niin se maailma muuttui. Viiksitimali. – Yleensä teeri on helppo kuvata soitimella. Viimeisin voitto on tältä vuodelta saksalaisesta Glanzlichter-kisasta. 30 Kamera 5|2020. Siitä on tehty kahdeksan kieliversiota, yhteensä on otettu 44 000 kappaleen painokset. Varesvuo on Canon Ambassador, ja Fotofinlandiavoittaja vuodelta 2018. Palkintoja on iso kasa. Lisäksi isoista kansainvälisistä kisoista on tullut useampikin sarjavoitto sekä muutama päävoitto. Suomeksi sitä ei ole tehty ollenkaan, hän kertoo. Kirjoja koko maailmalle Varesvuo on ehtinyt tehdä pitkälti yli toisKUKA MarKus VaresVuo on vuonna 1960 syntynyt lintukuvaaja Helsingin Vuosaaresta
– Tammi-helmikuussa Kuusamossa voi olla todella hieno valo, kun aurinko on muutaman tunnin päivässä horisontin yläpuolella. Kärsivällisyys on luontokuvaajalle ehdottoman tärkeä ominaisuus. Pelkkä lajien tunnistaminen ei riitä. On hyvä löytää se oma kohde, josta on kiinnostunut ja opetella tuntemaan se. Kaksi vuorokautta tuuli ensin väärästä suunnasta, eikä hän saanut ainuttakaan lentokuvaa. – Odotin piilokojussa neljä vuorokautta ennen kuin sain kuvat, hän kertoo. – Koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Varesvuo on kuvannut muuttolintuja paljon muun muassa Hankoniemen kärjessä. Muutama vuosi sitten Varesvuo oli suolla kuvaamassa muuttohaukkaa. – Esimerkiksi linnuista pitää tietää, että mistä löydät linnun, minkälaisesta biotoopista, minkälainen sen laulu on, ja kuinka arka lintu on. Paras valo on silloin kun lumi on maassa. 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. 2 KärsiVällisyydestä Luontokuvaaminen ei ole hätähousun laji. Varesvuo kehottaa luontokuvaajia erikoistumaan jollekin alueelle. Luonto elää omaa tahtiaan, eikä siihen kuvaaja oikein voi vaikuttaa. Muuttolintujen kuvaamisessa lähtökohtana on se, että on kameransa kanssa muuttoreitin varrella oikealla paikalla oikeaan aikaan. Lumi heijastaa ja tuo kuvaan valoa, vaikka olisi pilvistä. Siinä oppii myös lukemaan säätä, milloin se muuttuu ja vaikka sitä, että millä tuulella linnut lentävät matalalla. Metson suku -kirjaan Varesvuo kuvasi myös metson poikasten kuoriutumista. Varesvuo sanoo, että sydäntalvella Muuttohaukka. – Joskus ei pariin vuorokauteen tule yhtään kuvaa, ja sitten tulee yhtäkkiä paljonkin. 3 Valosta Varesvuo kuvaa lähes pelkästään luonnonvalossa. Silloin valo on tasainen ja kaunis. – Kuvaustulos korreloi ajan ja intohimon kanssa. VaresVuon neuVot luontoKuVaajalle 1 lajitunteMuKsesta Eläinlajien ja niiden käyttäytymisen tunteminen on luontokuvauksessa kaiken a ja o, Varesvuo sanoo. Jos haahuilee, niin työ jää helposti puolinaiseksi
Sellaisia kuvia on vain promillen osia kaikista otoksista. Varesvuo toteaa, että lentävien lintujen kanssa pitää usein yrittää paljon ennen kuin nappiotos lopulta osuu kohdalleen. 32 Kamera 5|2020. voi kuvata aurinkokelilläkin. Varesvuolla on kaksi suosikkioptiikkaa lintujen kuvaamista varten, 70-200 mm zoomi sekä 600 mm putki. Ledilampun päälle Varesvuo laittaa värikalvon, jotta valo imitoisi auringon valoa. – Kameran pitää ottaa mahdollisimman monta kuvaa sekunnissa, ja on oltava hyvä tarkennus. Kuvaajan pitää olla taitava, kamerassa oltava oikeat valinnat ja kohteen seurantapisteet valittu oikein. Varesvuo toteaa, että lentävän linnun kuvaaminen on kuitenkin edelleen vaikeaa. Kameroiden vakaajat ovat nykyään vähentäneet jalustojen tarvetta, mutta on siitä silti hyötyä, hän sanoo. Jalustakin on hyvä olla mukana. Muuten kassissa on hyvä olla eväät, vaihtovaatteet ja vaikka lintukirja, jos ei vielä tunne lintuja kovin hyvin. – Kuvaajalla pitää olla kyky seurata lintua tasaisesti. Joutsen sinitaivaalla on nykytekniikalla helppo. Silti tulee hyvä jälki. – Koskikara on pieni viipottaja, ja kun se lentää kontrastista vettä vasten, niin tarkennuksen pitäminen linnussa on hankalaa. Lintukuvaukseen tarvitaan hyvä kameran runko, jossa on täyskenno ja joka kestää myös korkeat ISO-luvut. – Kuvaan yöt ja nukun päivät, valo on silloin hienoa. Heijastan valoa veden pinnasta. 4 KuVaussuunnitelMista Kuvausuransa alkuaikoina Varesvuo lähti kuvausretkille ilman sen kummempaa ajatusta kuvauskohteesta – haahuilemaan, kuten hän itse reissuja kuvaa. Nykyisin hänellä on useimmiten tarkka visio siitä, mitä kuvausreissuilta lähdetään hakemaan. Ja vaikka kuinka suunnittelisi kuvauksen, on lopputulos aina hieman tuurissaan. Jos näitä ei ole miettinyt, niin ei voi kuvata, koska kojua ei voi siirtää kesken soitimen, Varesvuo sanoo. – Jos pitää kävellä paljon, niin vain oleellisemmat matkaan. – Nykykameroilla on helpompaa, kun ISO-luvun voi nostaa tarvittaessa ylös. 7 Muista Varusteista Mitä sitten ottaa mukaan kuvausreissuille. Joskus harvoin Varesvuolla on mukanaan apuvalona pieni ledilamppu. Kesällä Varesvuon lempipaikka kuvaamiseen on Pohjois-Norjan Varanginvuonon maisemat. Samaten keväällä kirkkaina päivinä voi kuvata aamulla ja illalla. 5 lennosta KuVaaMisesta Lintukuvaamisen vaikein osa lienee kuvata vauhdista lentävää lintua. Varesvuo kehottaa pitämään matkassa mahdollisimman monipuolista kalustoa. Salamalaitteita hän ei omista lainkaan. Nykyiset digikamerat tekevät homman helpommaksi kuin filmikamerat aikanaan. Tyypillinen esimerkki on kuva teerestä soitimella, kun on pakkasta ja lintujen hengitys höyryää. 6 KaMeraKalustosta – Kamerakalusto pitää olla sen mukaan, mitä kuvaa, Varesvuo sanoo. Automaattitarkennus on edelleen haasteellista, vaikka se onkin mennyt merkittävästi eteenpäin. Luonto kun on luontoa, sitä ei voi hallita. Auringon pitää nousta kojua vasten, että voi kuvata vastavaloon. – Piilokoju pitää asettaa niin, että kuvalla on tumma tausta. Minulla on perusasetuksena ISO 6400, jos on talvi, pilvinen sää ja kuvaan lintua lennossa. – Jos kuvaan vaikka pientä karaa ja on pilvinen jakso menossa, niin saan ledillä eloa kuvaan. Varesvuo painottaa, että hänelle lisävalo on pelkkä kuriositeetti. Koskikara
– Dia-aikanakin pystyi ottamaan hienoja kuvia. Jos tällainen tilaisuus tulee, niin se pitää hyödyntää, vastaavaa ei ehkä tule. Varesvuon yli 30 vuoden aktiiviura lintukuvaajana on osunut juuri valokuvan digitalisoitumisen murrokseen. sensa jälkeen palaa sinne. – Kuusamossa on vielä kunnon talvi, mutta sielläkin luminen aika on lyhentynyt yli kuukaudella. Siitä voi saada hyvää materiaalia, tappelua ja parittelua. Teeren soidinjakso kestää kuukauden, ja sen jälkeen sen kuvaaminen onkin sitten hankalampaa. Riekko vaihtaa talveksi sulat valkoiseksi, mutta kun maa on edelleen musta, niin se on riekolle vaikea paikka. Luontokuvaajana Varesvuo on huomannut ilmastonmuutoksen etenemisen. Koskaan ei tiedä, missä teeriparvi ruokailee, Varesvuo sanoo. – Kolme päivää menin tämän teeren perässä. Muutokset luonnossa ovat olleet jo nyt dramaattisia. Joskus luontokuvaajalle käy onnenpotku. Hänellä on edelleen noin 100 000 diakuvan arkisto muistona filmikameroiden ajalta. Yksi linnuista ei pelännyt ihmistä ollenkaan. Digitalisoitumisen suurin vaikutus on Varesvuon mukaan ollut kuvien jakelussa. Varesvuo muistaa löytäneensä kerran talviaikaan kolmen teeren parven. Kunnon kireitä pakkasjaksoja ei enää juurikaan ole, Varesvuo kertoo. Kirjan hinta on 40 euroa. Sain kuvata, kun se kaivautui kieppiin ja alle metrin päästä pääsin lyhyellä optiikalla kuvaamaan sen ruokailua. Kuvien myyntiä ajatellen kilpailu on lisääntynyt. 34 Kamera 5|2020. – Talviaikaan teeren kuvaaminen on vaikeaa. Kymmeniä tuhansia diakuvia Luontokuvaajana Varesvuo on huomannut ilmastonmuutoksen etenemisen. Hän on kuvannut säännöllisesti Kuusamossa jo 30 vuoden ajan. Varesvuon uusinta kirjaa Valokuvia Linnuista voi tilata osoitteesta markus.varesvuo@ lintukuva.fi. semmaksi, kun suot ovat ojitusten vuoksi häviämässä Etelä-Suomesta. – Riekon elinpiiri on siirtynyt pohjoiTöyhtötiainen. Nyt Facebookin ja Instagramin kautta kuvat näkyvät koko maailmalle
Kesä on selkärangattomien pikkueläinten kulta-aikaa. Hämähäkkieläimet ja seitit TeKsTi ja KuvaT Jussi Helimäki 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Tässä jutussa keskityn erääseen suureen selkärangattomien luokkaan, hämähäkkieläimiin
Hyvää seittikuvausaikaa ovat kesän ja alkusyksyn aamut, jolloin tuuli on heikkoa tai jopa täysin tyyni. Lukkeja voi nähdä luonnossa muun muassa pihoilla ja metsissä. Myös verkkoja on syytä varoa, varsinkin jos ja kun tällaisessa tilanteessa tulee usein käytettyä jalustaa. Metsälukki on esiLUONTOKUVAUS Hämähäkit 36 Kamera 5|2020. Itse hämähäkki voi esiintyä kuvassa pienenä, mutta onnistuneessa seittikuvassa verkontekijä antaa sekä mittakaavaa että sommittelullista mielenkiintoa. Koska lukit eivät kudo verkkoja, niitä kuvatessa on hyvä tuoda ympäristöä esiin. H ämähäkkien kuvauksellisuus liittyy pitkälti niiden tekemiin saalistusverkkoihin, hämähäkinseitteihin. Toisin sanoen, vaikka seitti itsessään voi olla hyvinkin visuaalinen, on sen tekijän mukanaolo kuvassa monesti kuin piste iin päällä. Tällöin voikin rauhassa sommitella sopivia kuvakulmia eri polttoväleillä. Tällöin voi olla eduksi tehdä kuvista mustavalkoisia joko kuvatessa tai jälkikäsittelyssä. Ristihämähäkit ovat arempia kuin monet pienemmät lajitoverinsa, ja niiden lähellä touhutessa tulee olla vieläkin huolellisempi. Tuulettomuuden lisäksi olisi hyvä olla aurinkoista, jotta valot ja värit hehkuisivat parhaiten. Lukit Lukit ovat kuin isoja hämähäkkejä, mutta täysin omanlaisiaan pienine ruumiineen ja erityisen pitkine jalkoineen. Kasteiset verkot ovat hienoa katsottavaa erityisesti lähikuvissa, ja niistä saa kameraa kääntelemällä ja makro-objektiivia käyttämällä kiintoisia näkymiä. Silloin hämähäkki on monesti kasteinen ja kylmänä kesäaamuna myös kankea, eikä pysty liikkumaan helposti – jos lainkaan. Näitä sympaattisia eläimiä jotkut kavahtavat, mutta siihen ei ole mitään syytä. Toki myös pilvisellä (ja tyynellä) säällä voi tallentaa hienoja seittejä. En keksi oikeastaan mitään harmittomampaa otusta kuin lukit, joita voi nähdä sisätiloissakin erilaisissa paikoissa, esimerkiksi kellarissa
Joidenkin sairauksien levittäjinä eräät puutiaiset ovat merkittävä eläinryhmä. Luultavasti kovin monet eivät hämähäkkieläinten kuvauksessa keskity punkkeihin. NÄIN KUVAAT Lähde kuvaamaan kesällä tai syyskuussa eri vuorokaudenaikoina. Auringonvalon taittuminen hämähäkinseitissä luo mielenkiintoisia värimaailmoja ja paras yhdistelmä niiden ikuistamiseen on makro-objektiivi ja täysi aukko. Punkkien kuvaaminen vaatii lähes mikroskooppista laitteistoa, mutta suuremmista lajeista voi ottaa kuvia tavallisella makro-objektiivillakin. Puutiaisia on Suomessa kuitenkin vain murto-osa kaikista punkeista, ja esimerkiksi ihmiselle täysin harmittomia petopunkkeja on maassamme satoja lajeja. Punkit Punkit ovat ehkä vastenmielisiäkin, ja siihen on perusteltuja syitä. Aivan pienellä kameran liikkeellä saa täysin uuden näkymän. Arvelen, että uudet kuvat joistakin punkeista toisivat jopa tieteellistä hyötyä. Varhain aamulla on usein tyyntä ja hämähäkit ovat ehkä hieman kohmeisia. 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. merkiksi puutarhassa hyödyllinen hyönteisten saalistaja. Silloin seitintekijän saa helpoimmin kuvattua sekä mahdollisesti vesipisaroita seitissä. Näin saat kuviin erilaisia valoja ja siten erilaisia tunnelmia
Maalauksellisiin luontokuviinsa hän tallentaa vahvoja tunnelmia. luonto Valokuvaus on Jaana Kotamäelle intohimo, ammatti ja elämäntapa. teksti Sanna Hillberg kuvat Jaana Kotamäki Maalauksellinen kuvaaja Jaana Kotamäki 38 Kamera 5|2020
– Omasta mielestäni sain kuvaan sen tunnelman, jonka halusinkin. Kotamäen kuvia käytetään myös sisustusmateriaaleissa. Hurja pohjoinen myrskytuuli oli niin voimakas, että minun piti olla kyyryssä tai makuuasennossa. Hänen kuvauskalustoonsa kuuluvat Canon 1DX Mark II ja Canon 5D Mark IV, sekä laaja valikoima Canon-objektiiveja ja Sigma Art 50 mm f1.4. Valokuvaus vei jossain vaiheessa molemmista voiton, ja aktiivinen kuvausharrastus alkoi 1990-luvulla. M aaliskuun alussa Kotamäki oli kuvaamassa Utössä, ja päivä oli jo vaihtunut illaksi. – Aurinko oli juuri laskenut taivaanrantaan. Kuvallinen ilmaisu on kulkenut Kotamäen mukana läpi elämän. Itseäni viehätti se, että tässä kuvassa aallot ikään kuin vyöryvät päälle ja hohtavat metallinvihreinä, hän kertoo kuvastaan Myrskyävä meri. Kuvassa häntä viehättävät aaltojen värin lisäksi tunnelma sekä mielleyhtymä vanhaan maalaukseen merimaisemasta. – Olen jotenkin palannut juurilleni, sillä huomaan,. Tämä kuva pomppasi erikoisen värin takia. Erityisesti hänet tunnetaan tunnelmallisista luontokuvistaan. Hän kirjoittaa kolumnia Luontokuva-lehteen ja toimii luontovalokuvauksen kouluttajana. Lapsena hän piirsi ja nuoruudessa mukaan tuli öljyvärimaalaus. Hän kuvaa yksityisja yritysasiakkaille miljöössä, tapahtumissa ja Turun keskustassa sijaitsevassa studiossaan. Siinä hetkessä minua viehättivät pilvet, joita oli sopivassa suhteessa taivaalla ja meri aaltoili upeasti. 40 Kamera 5|2020 KUKA Jaana kotamäki on palkittu turkulainen ammattivalokuvaaja. Paluu juurille Turkulainen Kotamäki on toiminut kokopäiväisenä ammattivalokuvaajana 15 vuotta. Otin ensin perinteistä maisemakuvaa, ja aika pian aloin kuvata pitemmällä valotusajalla ja liikkeellä, ja tunnelma muuttui heti
Oik. 5 Ota valotuksen pohjalle tarkka kuva, vapauta kuulapää valotuksen lopussa, ja tee kameralla harkittua liikuttelua. 7 Mieti mitä haluat kuvallasi kertoa. – Valokuva merkitsee minulle todella paljon. On tärkeää, että valokuva koskettaa katsojaa. valokuvan merkityksestä Kotamäki kertoo, että hänen suhteensa valokuvaamiseen ei ole muuttunut uran aikana. Mieluisimmat kuvauspaikat löytyvät läheltä: Turun Ruissalosta ja oman torpan ympäristöstä Kemiönsaaressa. aukeama Pyrähdys, Kemiönsaari, 2015. 1990-luvun alussa Kotamäki aloitti luontokuvauksen, eikä tuntenut itsensä lisäksi muita luontokuvaajia. Jaanan vinkit kameran harkittuun liikutteluun (iCm): 1 Kaikki lähtee oman kameran ja tekniikan hyvästä hallinnasta. Rento flow-tila auttaa hyvään lopputulokseen. Se on iso osa minua. Toivon, että kuvillani olisi voimaannuttava vaikutus ja ne toisivat esteettistä nautintoa, ja lohtua vaikka surutyössä. Kameran kanssa metsään menevää naista hieman oudoksuttiin, ja jopa alan piireissä naispuolisia luontokuvaajia kummeksuttiin vielä vuosituhannen vaihteessa. 6 Kuvaa useita ruutuja, jotta saat onnistuneen otoksen. Kamera toimi siveltimenä ja vangitsi keisarinviittaperhosen siiven heilautuksen ja syntyi maalauksellinen teos nimeltään Pyrähdys. Se oli pitkä tie siihen saakka, olinhan kuvannut jo 15 vuotta. – Rakkaus ja intohimo ovat olleet kantavin voima. Haluan jäljitellä maalaustaidetta. 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi että valokuvissa minua viehättää maalauksellisuus. Pihlajanmarjat ja abstrakti lopputulos harkitulla kameran liikuttelulla.. – Minulle on tärkeää, että kuvistani välittyy senhetkinen tunnelma ja että ne herättäisivät erilaisia ajatuksia ja mielikuvia. Isälleni metsä ja jopa yksittäiset puut olivat todella tärkeitä. Isäni menehtyi 12 vuotta sitten. tienraivaaja Kiinnostuksen ja rakkauden luontoon Kotamäki on saanut verenperintönä vanhemmiltaan, jotka veivät perheen lapsia metsäretkille. Ed. 3 Aseta kamera jalustalle. – Jos kuva ei vaikuta mitenkään, niin minulla on tunne, että olen epäonnistunut, on sitten kyse lehtikuvasta tai muotokuvasta. – Olen aina ollut oman tieni kulkija, enkä ole välittänyt siitä mitä muut ajattelevat. Meri hohti smaragdinvihreänä, kun viimeiset auringon säteet osuivat siihen sopivasti. Vaikka maalauksellinen tyyli on lähellä Kotamäen sydäntä, hän kuvaa luontoa myös dokumentaarisesti, ja korostaa, että pyrkii aina kuvaamaan luonnon, ei kuvan, ehdoilla. Siellä luonto oli lähellä, ja antoi hyvän pohjan luontosuhteelle. – Olin ensimmäinen nainen, joka voitti kilpailun. rytmiä, linjoja ja pehmeää valoa Kotamäki ei suunnittele kuvausaiheitaan, vaan ne tulevat tavallisesti vastaan sattumalta. – Jotkut keskittyvät tiettyihin aiheisiin, mutta minua on aina kiinnostanut koko luonnon kirjo. 4 Valotusaika on pitkä: sekunneista minuutteihin riippuen kohteesta. Alla Kangastus, Turun Ruissalo, 2015. En osaisi kuvitella elämää ilman kuvaa tai kuvausta. – Olen viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni maalla. Myrskyävä meri, Utö, 2020. 2 Huomioi kuvan sommittelu ja rakenne. Sain todella paljon lohtua, kun katsoin hänen kuviaan. Kokeile aluksi vaikka 1/25 sekuntia ja pidennä siitä. Kuusamo Nature Photo -kilpailun voitto vuonna 2005 Jäälehti-nimisellä teoksella sinetöi Kotamäel le arvostuksen ja näkyvyyden myös luontokuvaajana. Minulta kysyttiin, että olinko vasta aloittanut. Toivon, että myös omat tunne tilani välittyisivät kuvistani
– Valon suunnalla on myös merkitystä. Hento auringonkajo sumun läpi ajaa kuvaajan viimeistään liikkeelle. Tarkkailija, Kemiön saari, 2015. kamera siveltimenä Impressionistinen ja ekspressionistinen maalaustaide innoittavat Kotamäkeä. Valkohäntäpeura tarkkaili minua metsän oksiston läpi, ja minä vuorostani häntä kuvatessani. Myös kutkuttava malttamattomuuden tunne ennen Ylin. Pisarat, Kemiönsaari, 2017. kuvaamaan lähtöä on osa Kotamäen luontokuvauselämystä. Hän käyttää luontokuvauksessa tekniikkaa, jota kutsutaan nimellä harkittu kameran liikuttelu (engl. Kotamäki hakee kuviinsa luonnon rytmejä ja linjoja, ja kuvaa mieluiten illan ja aamun pehmeässä, tunnelmallisessa valossa. Tämän tekniikan avulla kuvasta häivytetään kohteen rajoja ja muotoja maalauksellisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.. Oik. Vas. Maakotkat kuvattu pitkällä suljinajalla, jotta saatu sopivasti liikettä kuvaan mukaan. Jos mahdollista, kuvaan sivutai vastavaloon: valo on dramaattisempaa ja herää eri tavalla eloon. Sen takia en aina pääsekään pitkälle, vaan jään siihen torpan rappusen vierelle, hän nauraa, ja kertoo että saattaa kuvata mielenkiintoista kohdetta tuntitolkulla. – En tiedä kokevatko muut kuvaajat näin, hän pohtii. Sumu ja usva ovat tunnelman kohottajia. Kohtaaminen, Kuusamo, 2019. Ympäröivä maisema peilautuu seitin kastepisaroista. ICM, intentional camera movement). Tunne on riippumaton siitä saako onnistuneita otoksia vai ei. 42 Kamera 5|2020 – Katselen koko ajan mitä vastaan tulee
Kirjassa luonto näyttäytyy taiteilijan silmien ja sielun kautta – kuin maalauksena.. Tavallisesti Kotamäki kuvaa jalustalla, ja käsittelee kuviaan hyvin vähän ja harkitusti. Lopputulos ei saa näyttää tärähtäneeltä. Aluksi teemoina olivat metsä ja maisema, myöhemmin myös lähikuvat, nisäkkäät ja perhoset. Esikoiskirjaansa ”Luonnon siveltimellä” Kotamäki on koonnut ICM-tekniikalla toteutettuja taidevalokuviaan, ja se julkistettin Kuvaja Ääni -messuilla helmi-maaliskuun vaihteessa. Hämähäkinseittikuva toteutettu ICM-tekniikalla. Kotamäki haluaa tehdä eron ICM-tekniikan ja kameran satunnaisen heilauttelun välillä. 1990-luvulla hän testasi pimiössä esimerkiksi teen vaikutusta kuvien kehittämisessä, ja jo dia-aikana kuvasi kameraa liikutellen. Värit ja liike ovat keskeisiä Kotamäen nykyilmaisussa, kuten myös se, että kuvan linjat ja sävyt pysyvät yksinkertaisina ja kuvaan jää tilaa katseelle. – Tämän tekniikan soveltaminen perhosiin – nopeisiin lentotaitureihin – on ollut haasteellista. Hän löysi tekniikan uudelleen osallistuttuaan vuonna 2010 Tuusulanjärvellä residenssiin. Kokeellisuus on aina kuulunut Kotamäen ilmaisuun. ICM vaatii kameran ja tekniikan hallintaa, sekä paljon harjoittelua maalauksellisen ja myös sommittelullisesti ja rakenteellisesti taidokkaiden kuvien toteuttamiseen. 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Yllä. Mystiset langat, Kemiönsaari, 2015
Kreikka, Rhodos.. Keväiset vaellukset ovat yleensä parhaita, sillä päivälämpötilat ovat kohtuullisia ja kukkaloisto parhaimmillaan. Matkailu Patikointi 44 Kamera 5|2020 Kunto Kohdalleen – lomallaKin Saarten patikkapolut kulkevat usein läpi parhaiden maisemien sekä vanhojen idyllisten kylien
teKsti ja Kuvat Risto Raunio. ei väliä minne mielesi maailmassa vie, sillä ainekset terveelliseen hikoiluun löytyvät ihan muualta kuin rantatuolista paahtavan auringon alla. 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi haaveiletko aktiivilomasta etelän lämpöön
Tätä tarkoituksellisesti provosoitua alustusta ei tietenkään sovi yleistää. Sen tehtävä oli ravistella miettimään, mitä muuta lomailu perinteisessä rantalomakohteessa voisi olla. Kreikka, Aeginan saari.. Harva tuntee esimerkiksi Kreikan, Kanarian tai Espanjan saarten oivalliset mahdollisuudet viettää monipuolista aktiivilomaa kaukana turistimassojen ahtaudesta. Maailma toipuu, sillä epidemioilla – myös pandemiaksi paisuneilla – on tapana loppua. Useimmiten niiden keskiosista – ”maaseudulta” – löytyy merkitty polkuverkosto ja turistiinfosta kartta, jonka avulla omatoimimatkailijan on helppoa rakentaa omaa kun toaan vastaava päiväohjelma joko koTämä pOsiTiivinen matkailuun innostava juttu on kirjoitettu ennen koronakriisin alkamista, mutta nyt maailma on suljettu, lentokoneet maassa ja ihmiset kodeissaan. Maaseutukylistä löytyy paljon kauniita ja kuvauksellisia yksityiskohtia. Kuvassa matkaopas Pamela Stoor kattaa piknik eväitä, joiden kuljetusvastuu on aina tasattu koko ryhmän kesken. Retkilounas on aina patikkapäivän paras ja odotetuin hetki, johon yleensä sisältyy myös tilkka paikallista viiniä. Heille leipä ei aina tule standardoidusta työskentelystä turistien parissa, joten aidosti iloinen ystävällisyys saattaa yllättää kulkijan. Siihen riitti yksi matkatoimiston järjestämä puolipäiväretki. Monilla meistä ihanat matkasuunnitelmat ovat vaihtuneet lähes yhdessä yössä peruutuksiin ja pahimmillaan jopa taloudelliseen ahdinkoon. Omatoimisesti omin ehdoin Useat saaret Kanarialla, Kreikassa tai Espanjassa tarjoavat edellä kuvatun liikunnallisen patikointivaihtoehdon. Sitä odotellessa positiiviset haaveet paremmasta huomisesta tai kuntoilulomasta etelän lämpöön saattavat lohduttaa edes hiukan. Laajempi tutustuminen kohteeseen…. Kreikka, Karpathos. Mutta juuri nyt me kaikki pidämme toisistamme huolta. ”All inclusive” -paketin antimet takaavat, että vaivoin rantakuntoon saatettu vartalo on loman jälkeen palautunut entiseen mittaansa tai vähän sen yli. 46 Kamera 5|2020 M oni suomalainen matkustaa Kreikan tai Espanjan lomakohteisiin lojuakseen rannoilla tai uima-altailla päivät pitkät. Rantakaupun kien ohella omaa reviiriään on mahdollista laajentaa patikoimalla saarten autenttiseen luontoon sekä tutustua samalla niiden vanhaan kulttuuriin ja etenkin paikallisiin asukkaisiin
Niinpä normaalin rantalomapakkaamisen lisäksi matkalaukkuun tulee jättää hiukan tilaa retkivarusteille. Kevyiden lenkkitossujen sijasta kannattaa valita nilkkaa tukevat jalkineet. Näihin mataliin majoihin kannattaa poiketa vähintäänkin kahville ja jättää lähtiessään muutama lantti juomarahaa kotikieltään puhuvalle omistajalleen. Niitä tarjoavat monet kotimaiset ja ulkomaiset aktiivilomailuun erikoistuneet matkatoimistot jopa erikoisosastoineen. Kreikka, Peloponnesos, Epidauroksen teatteri. Top-3 varusteisiin kuuluu myös kevyt päiväreppu, johon pakataan tuoreet, paikan päältä ostetut retkieväät, runsaasti juotavaa, aurinkovoide ja tietysti kamera. Ylempänä vuoristoissa ilma on usein kesälläkin viileää, joten tuulen pitävä takki on yhtä välttämätön. Huurteisen lasin äärellä on hauska seurata, miten iäkäs ukkoporukka viettää päivää kantapöydässään keskenään turisten tai korttia pelaten. Kylien valkoisiksi kalkitut rakennukset sekä paljon elämää nähneet ihmiset ovat jo itsessään näkemisen ja valokuvaamisen arvoisia. Useimmiten viikon kestävien patikointituotteiden vaativuudet luokitellaan standardoidusti helposta (1) vaativaan (3) perustuen enimmäkseen Reittien kunto vaihtelee laidasta laitaan. muista reppu! Reittien kunto vaihtelee laidasta laitaan. He olivat siellä jo eilen ja he ovat siellä taas huomenna. Sateisen päivän jälkeen saattaa olla myös liukasta. Kylien hämyisät tavernat, kahvilat ja ravintolat ovat myös tunnelmallisia taukopaikkoja, joissa patikoija voi levähtää paikallisen asiakaskunnan keskellä. Vaativuustasoltaan monipuolisten polkujen päihin on usein mahdollista matkustaa paikallisbussilla, mutta pienten saarten lyhyet taksikyydit tai vuokra-auto eivät matkabudjettia kaada. Reittisuunnittelussa päivän korkeuserojen summa on syytä ottaa tosissaan ja suhteuttaa se omaan fyysiseen kuntoonsa matkan pituutta vakavammin. Yliraskas päivä muodostuu helposti taakaksi, joka yleensä koettelee myös mahdollisen matkakumppanin hermoja. ko loman ajaksi tai vain päiväksi, pariksi. On myös muita vaihtoehtoja. On kivikkoisia polkuja, jykevää louhikkoa sekä soraa ja asfalttia. Yleensä maisemat ja luonto yllättävät positiivisesti, ja valokuvauksen varjolla voi aina pitää lyhyitä lepotaukoja tavanomaista useammin. Omatoiminen matkaaja päättää budjetin, matkaohjelman, päivämatkojen lukumäärän, reitin ja lepotaukojen pituudet itse. On kivikkoisia polkuja, jykevää louhikkoa sekä soraa ja asfalttia. iloisen ryhmän mukana Rantalomailuun yhdistettyjä tai niiden sijaan luotuja aktiivilomatuotteita on ollut markkinoilla jo pitkään. Hänelle seuraksi riittää joko omat ajatukset, rakas matkakumppani tai pieni tuttu porukka. Sateisen päivän jälkeen saattaa olla myös liukasta.. Silloin kenelläkään ei enää ole hauskaa. 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kreikassa ei voi välttyä antiikin nähtävyyksiltä. Fiilistelyä maisemissa Saarten patikkapolut kulkevat usein läpi parhaiden maisemien sekä vanhojen idyllisten kylien, joissa aika on pysähtynyt jo kauan sitten
Kun polut kulkevat pitkin jyrkkiä rinteitä louhikkoisessa maastossa, ovat kävelysauvat hyvänä tukena. Silloin päivämatkat ovat yli 15 kilometriä ja korkeuserojen summa useita satoja metrejä. Päivämatkat vaihtelevat yleensä 5–10 kilometriin korkeuserojen jäädessä 100–200 metrin tuntumaan. Valmiisiin patikointituotteisiin sisältyvät lennot, majoitus, aamiaiset, päivittäinen lounas ja/tai päivällinen sekä kuljetukset. Kreikka, Karpathos.. Himotrekkaajalle tarjotaan retkiä aina tuhansien metrien korkeudessa suoritettaviin vuoristovaelluksiin asti. Päivämatkat vaihtelevat yleensä 5–10 kilometriin korkeuserojen jäädessä 100–200 metrin tuntumaan. Toisinaan käytetään myös luokitusta 1–5, jolloin ”viitonen” edellyttää erittäin hyvää ja pitkäkestoista fyysistä kuntoa. Vaikka yleensä osa ryhmästä on jo eläkkeelle ehtinyttä porukkaa, ei se vauhtia hidasta. Valmiiksi rakennettu ryhmävaellus on ennalta testattu lähes ”all inclusive” -tuote, joka näkyy etenkin hinnassa. Noin 20 hengen joukkoa johtaa polut tunteva opas, joka vastaa kaikista järjestelyistä sekä retkieväiden hankinnasta. Välimeren ja Kanarian kohteissa valmiiden vaelluspakettien hinnat vaihtelevat 1 500 euron molemmin puolin ja ajallisesti ne sijoittuvat pääosin kevääseen ja syksyyn. Samat maisemat, kylät, tavernat ja kahvilat osuvat niin omatoimikulkijan kuin ryhmäliikkujankin poluille, mutta erojakin löytyy. Retkivarusteiden listaa ei tarvitse itse miettiä, sillä valmis varusteluettelo päiväohjelmineen kolahtaa postista pian matkavarauksen jälkeen. Omin ehdoin vai ryhmässä. Heille omasta kunnostaan huolehtiminen on elämän mittainen tehtävä. Kulkeminen ison joukon seurassa edellyttää toki tiettyä sosiaalisuutta, mutta yleensä koko joukko on liikunnallisesti orientoitunutta iloista porukkaa, joka palaa uusille poluille vuosi toisensa jälkeen. 48 Kamera 5|2020 korkeuserojen summaan
Super 35 mm DGO (Dual Gain Output) -kenno tuottaa hdr-kuvaa reaaliajassa. Tulosteet syntyvät jopa 5,5 värisivua ja 9 mustavalkosivua minuutissa. Canon PIXMA TR150 maksaa noin 270 euroa ja akkukäyttöisenä noin 350 euroa. Välähdyspään Bowens S-mount -kiinnitys mahdollistaa satojen eri valonmuokkainten käytön. Pelkkä runko maksaa noin 1 850 euroa, runko + Fujinon XF 18– 55 mm f/2,8–4 maksaa noin 2 250 euroa ja runko + Fujinon XF 16–80 mm f/4 maksaa noin 2 350 euroa. Langaton tulostus onnistuu Canon PRINT -sovelluksella, AirPrint (iOS)tai Mopria (Android) -toiminnolla tai Windows 10 Mobile -versiolla. Salamassa on muun muassa TTL-automatiikka, high speed sync jopa 1/8000 s asti ja tehokas, portaattomasti säätyvä ohjausvalo. Fimekon maahantuoma Godox AD1200Pro maksaa 1 690 euroa. TEKNIIKKA 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi valinnat Minikamera kuvanvakaajalla FeiyuTech | Feiyu Pocket 250 € www.boston.fi FujiFilm X-T4 on kamera täynnä uusia toimintoja ja parannuksia niin valokuin videokuvaukseenkin. Salamaan on lisävarusteena saatavana myös verkkovirta-adapteri. Kamerassa on sisäänrakennettu viisiakselinen kuvanvakain. EOS C300 Mark III tukee jatkuvaa 4K-tallennusta jopa 120 kuvaa sekunnissa sekä Cinema RAW Lightettä XF-AVC -muodossa. Laitetta ohjataan Godoxin X-sarjan radiolähettimillä. X-T4:llä on mahdollista tallentaa 4K/60p 4:2:0 10-bittisenä sisäisesti sd-kortille. Tulostimesta on olemassa myös akkukäyttöinen malli, jolla akun yhdellä latauksella voi tulostaa jopa 330 sivua. Tehokas akkustudiosalama Godox | AD1200Pro 1 690 € www.fimeko.fi sGodoX ad1200Pro -studiosalamassa on 1 200 Ws tehoa pakattuna erilliseen akkuvoimaosaan. Canon EOS C300 Mark III -videokameran myynti alkaa kesäkuussa ja sen suositushinta on noin 12 530 euroa. Koonnut Jari Tomminen Kannettava tulostin Canon | PIXMA TR150 270–350 € www.canon.fi. Tekstitulosteet ja reunuksettomat valokuvat voi tulostaa A4-kokoon asti. Godoxilta tehosalama studioon Minikamera FeiyuTechiltä Akkukäyttöinen tulostin liikkuvalle käyttäjälle Ammattilaisen videokamera Canon | EOS C300 Mark III 12 530 € www.canon.fi Ammattivideokamera Canonilta Canonin uuden sukupolven EOS C300 Mark III -videokamerassa on uusi 4K Super 35 mm DGO -kenno, 4K/120p-hidastus, suuri dynaaminen alue ja Dual Pixel CMOS -automaattitarkennus. X-T4 käyttää taustavalaistua 26,1 megapikselin cmos-kennoa vaiheentunnistavilla AF-pikseleillä koko kennopinnan läpi. Uusi AF-algoritmi parantaa muun muassa kameran kykyä tunnistaa ja seurata kasvoja ja silmiä. Color-Kolmion maahantuoma Fujifilm X-T4 on saatavilla huhtikuussa 2020 mustana ja hopeisena. Kohinataso on matala jopa ISO 102 400 -herkkyydellä hämärässä. Uusi kenno ja DIGIC DV7 -kuvaprosessori tuottavat yhdessä tarkan kuvan ja yli 16 valotusaskeleen dynamiikan. KanneTTava ja KesTävä Canon PIXMA TR150 -tulostin sopii pieneen tilaan, sillä kaapelit ja liitännät on sijoitettu laitteen yhdelle sivulle. Tehoalueen säätö on yhdeksän aukkoaskelta. Tehokkaalla, vaihdettavalla akulla saadaan jopa 500 välähdystä täydellä 1 200 Ws:n teholla. Tulostuksen etenemistä, mustesäiliöiden ja yhteyksien tilaa voi seurata 1,44 tuuman oled-näytöstä. Värilämpötilan luvataan pysyvän ±75 K:n tarkkuudella. 2K-rajaustilassa kuvataajuudeksi voidaan valita 12–180 kuvaa sekunnissa
teKSti jA KuvAt Timo Ripatti F ujifilm X-T4:ssä on uusia kiinnostavia ominaisuuksia, mutta muutoksia on niin maltillisesti, ettei ole ollut aihetta nimetä kameraa kokonaan uudestaan. Kun käytetään ulkoista tallenninta HDMI-liitännällä, voidaan niillä kuvata 4K-resoluutiolla (60p) ja 4:2:0/10 bit -laadulla. Bluetooth-yhteyden avulla voidaan siirtää kuvia kamerasta älylaitteeseen. ominaisuudet Selkeästi uusia ominaisuuksia X-T4-kamerassa ovat kuvanvakaaja, tehokkaampi akku ja uudistunut takanäyttö. Sähköisen sulkimen kanssa on sarjakuvausnopeus 20 valotusta sekunnissa. Näyttö kääntyy siis tarvittaessa suoraan kohti kuvaussuuntaa. Tämä on vloggaajalle iloinen uutinen. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 50 Kamera 5|2020 kuvanlaatu kuvanvakaaja ergonomia osa painikkeista turhan pieniä tarkennusautomatiikka testissä Fujifilm X-T4 on APS-C -kuvakoon järkkäri edistyneelle valokuvauksen harrastajalle. Kameran oman 5-akselisen kuvanvakaajan tehoksi tehdas ilmoittaa 5-6,5 EV, käytetystä objektiivista riippuen. Kasvojenja silmäntunnistusta on parannettu. Tarkennusjärjestelmän herkkyyttä on parannettu, ja siihen on lisätty väriä ja hahmoa tunnistavia ominaisuuksia. Prosessori on sama X-Processor 4 kuin X-T3 -mallissakin. Takanäytön saranointi on uudistettu kokonaan. Muistikorttikotelon kannen voi irrottaa saranoistaan, mikä helpottaa korttien vaihtoa jos kamera on kiinnitetty videokuvaustelineeseen. USB-liitäntä on edistynyt 3.1:stä 3.2:een. Sitä voi käyttää myös kameran etäohjaamiseen valokuvaamisessa ja videoinnissa. Akku on vaihtunut W126-tyyppisestä W235-malliin, jonka kapasiteetti on melkein kaksinkertainen. X-T3 ja X-T4 ovat Fujifilmin X-sarjan kameroista kehittyneimpiä videon tallennuksessa. Kosketusnäytön resoluutiota on nostettu 1 040 000 kuvapisteestä 1 620 000 kuvapisteeseen. X-T4:n runko on edeltäjänsä tapaan magnesiumsekoitetta, ja se on tiivistetty säänkestäväksi. Kameran mukana ei tule vakiotyyppistä akkulaturia. Tämän edellytyksenä on, että puhelimeen tai tablettiin on asennettu ilmaiseksi ladattava Fujifilm Camera Remote -sovellus. Kamera tuli testiin yhdessä Fujinon XF 23mm F1.4 R -laajakulman ja Fujinon XF 50-140mm F2.8 R LM OIS WR -telezoomin kanssa. Samalla voi tallentaa myös SDkortille. Ulkomitat ovat pysyneet kutakuinkin samoina. Tarkennuspisteitä on edelleenkin 425, ja ne kattavat 100% kuva-alasta. X-T4:llä voi tallentaa HD-resoluutiolle maksimissaan 240 ruutua sekunnissa, jolloin voi säätää hidastetun toiston välille 1/10-1/4. Energialisäyksen ansiosta saa kameralla reippaasti yli 1500 valotusta. ISOherkkyysalue on pysynyt samana, eli 160-12800 ja laajennettuna 80-51200. Kahvassa on stereokuulokeliitin videokuvausta varten. Painokin on noussut 539 grammasta 607 grammaan. Kennon resoluutio on edelleenkin 26 MP, ja pikselimäärä on maksimissaan 6240 x 4160. Korttipaikkoja on edelleenkin kaksi, mutta ne on sijoitettu nyt päällekkäin eikä peräkkäin. Uudentyyppistä mekaanista suljinta hyödyntämällä on sarjakuvausnopeus saatu 15 valotukseen sekunnissa. Miltei kaikki painikkeet ovat säilyneet päivityksessä tutuilla paikoillaan, mutta nyt ne ulkonevat vähän enemmän kameran pinnasta. Suurin muutos on tullut rungon paksuuteen, kokonaista 25 milliä lisää. Kamera pystyy tarkentamaan joillakin objektiiveilla -3EV asti. Sen sijaan toimitukseen kuuluu kännykkälaturilta näyttävä laite, johon kiinnitetään mukana tuleva USB-C -latauskaapeli. Havainnot Kameran käsikahva on hiukan kookkaampi kuin X-T3 -mallissa, ja yhdessä takaseinän peukalontuen kanssa saa kamerasta hyvän PäTevä jA Kätevä Fujifilm X-T4. Kameraan lisävarusteena saatavan akkukahva VG-XT4:n myötä on akkupaikkoja kaikkiaan kolme: yksi kamerassa ja kaksi akkukahvassa. Se on tehty vasemmalle kääntyväksi, ja samalla sekä 180 astetta ylöspäin että 90 astetta alas kiertyväksi. Sitä markkinoidaankin X-T3 -kameran rinnakkaismallina, eikä korvaajana. X-T4:n rungossa ei ole liitäntää kuulokkeille, mutta kameran mukana toimitetaan sovite, joka muuttaa USB-liitännän 3,5 mm kuulokeliitännäksi
Ote olisi vielä tukevampi, jos tartuntapinnoissa olisi kumimaista ainetta eikä nahkajäljitelmää. Kameraa suunniteltaessa on myös mietitty pystyruutujen kuvaamista, muttei ihan loppuun asti. Silmätarkennus toimi luotettavasti, sitten kun kamera osasi löytää kohteensa. Sarjakuvausta taas haittasi puskurimuistin kapasiteettiongelma. 3 Suljinajan ja video/valokuvauksen valintakiekot. Nelisuuntanäppäimet ovat edelleenkin kovin pieniä. Valonmittaustapa tosin on siirtynyt kiekkovalinnasta menuvalikon puolelle. Tätäkään kameraversiota ei ole suunniteltu hansikkaat kädessä kuvaamiseen. 4 Laukaisin ja virtakatkaisin. Sekä herkkyysettä suljinaikakiekko ovat lukittavissa, mutta lukitus ei vaikuta niiden alla oleviin kiekkoihin. 9 Nelisuuntanäppäimet ja OK-painike. 10 Muistikorttikotelo, 2 SD UHS-II -korttipaikkaa. Jos valottaa pelkkiä JPEG-kuvia 8 kuvan sekuntinopeudella, kamera tallentaa niitä tasaista tahtia ja niin paljon kuin muistikortissa riittää tilaa – kunhan tuo kortti on UHS-II -tyyppiä. Se osaa kääntää etsinkuvan tekstit oikein päin eli 90 astetta kun kuvataan pystyformaatissa, mutta ne eivät käänny täysin ympäri eli 180 astetta silloin kun kamera on kokonaan ylösalaisin. 1 ISO-herkkyyden ja kuvaustavan valintakiekot. Valotuksenkorjausta ei voi lukita. Kameran yläkannen ergonomia on miltei yksi-yhteen samanlainen kuin X-T3:ssa, mutta takakannen painonapit ulkonevat aikaisempaa enemmän. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Fujifilm X-T4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 otteen. 5 Elektroninen etsin, 3 690 000 kuvapistettä. 37 raakatiedostoa, tai 65 JPEG-kuvaa, vaikuttavat kohtuulliselta määrältä, mutta suurimmalla sarjakuvausnopeudella tuli puskurimuisti täyteen alle neljässä sekunnissa. 8 Kiertyvä ja kääntyvä 3” TFT LCD -kosketusnäyttö, 1 620 000 kuvapistettä. Suljinaikakiekon alle on ilmestynyt kiekko, josta valitaan videotai valokuvaus. Tulos on kiitettävää tasoa, sillä teoreettinen maksimiresoluutio kameran kennolle on 2080 LP/KK. Kiekoista näkee kameran oleelliset säädöt, vaikkei virta olisi päällä. Laukaisinpainikkeessa on nostalgisesti lankalaukaisimen kierteet, ja kameran etuseinässä on synkkajohdon X-kontakti. Kookkaimmilla valitaan ISO-herkkyys, suljinaika ja valotuksen korjaus. Etsinkuva on kirkas ja selkeä, ja viive on hyvin lievä. Testikuvauksen aikana selvisi, että kohdetta seuraava tarkennus hukkasi helposti pääkohteen, jos pääaihe liikkui epätasaisesti. Toteutus on kuitenkin ansiokkaampi kuin useimmissa kilpailevissa kameroissa. Samaten komentopyörät ovat paremmin esillä. 10. Kuten edellisessäkin versiossa, kameran yläkannen säätökiekkoja on yhteensä viisi. Sillä valitaan kuvaustapa. 2 Salamakenkä. objektiivit Fujinon XF 23mm F1.4 R -laajakulma antoi parhaan terävyysarvonsa aukolla f/4, 2136 linjaparia/kuvan korkeus. Etsinkuvan kokoon saa napin painalluksella parinkymmenen prosentin pieKenno, koko APS-C (23,5 x 15,6 mm) wwwwwX-trans BSi-CMoS mm Nettopikselimäärä 26 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 6240 x 4160 pikseliä Kuvasuhteet 3:2, 16:9, 1:1 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kääntyvä kosketusnäyttö, 3" tFt LCD / 1 620 000 eTsin, TarKennus Sarjakuvausnopeus 15 (20) kuvaa/s Tarkennuspisteiden määrä 425 Etsin, kuvapistemäärä evF, 3 690 000 KuvaTiedosTomuodoT RAW + JPEG yhdistelmiä 14 bit RAW + 2 jPeG Videokuvaus, tarkkuus 4K uHD 4096 x 2160 (60p), Mov (MPeG-4, H.264, H.265) Linear PCM valoTus Herkkyysasetukset Auto, 160 – 12800 (80 – 51200) iSo Valotusajat 30 – 1/8000 (1/32000) s muiTa TieToja Muistikortti 2x SD/ SDHC/SDXC (uHS-ii) Kuvanvakain rungossa 5-6,5 ev Liitännät uSB-C 3.2, micro-HDMi, Mic, WiFi + Bluetooth Paino 607 g Rungon mitat 135 x 93 x 84 mm Virtalähde nP-W235 Li-ion, 2200 mAh, 7,2 v Rungon hinta noin 1849 euroa maahantuoja Color-Kolmio oy Katso testikuvat ja mittaukset jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit nennyksen, mikä helpottaa voimakkaiden silmälasien kanssa työskentelyä. Myös tarkistuskuvan tekstisisältö ja histogrammi pysyvät kyljellään, kun kameran kääntää pystyasentoon. 7 Tarkennuspisteen valintavipu. Herkkyyskiekon alla on toinen, matalampi kiekko jonka symbolit näkyvät vain taaksepäin. Kameran sähköisen etsimen resoluutio on edelleenkin 3 690 000 kuvapistettä. 6 Valotuksen korjauskiekko
Vinjetointi oli voimakasta, täydellä aukolla peräti kahden aukko arvon luokkaa, mutta se vaimeni alle puolen aukon määrään kun himmennettiin aukkoon f/4. Ne voi antaa myös kameran tehtäväksi, jos tallentaa kuvat suoraan JPEG-kuvina.. Kummankin objektiivin profiilit löytyvät Adobe Lightroomista ja Camera Raw -ohjelmasta, joten korjaukset voi tehdä kuvankäsittelyvaiheessa raakatiedostoista. Objektiivin resoluutioarvot pysyivät tasaisina koko polttovälialueella, ilman isoja muutoksia, aina aukkoon f/8 asti ja hiukan ylikin. Kallahti, Helsinki. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 52 Kamera 5|2020 Objektiivityyppi Laajakulma Objektiivin kiinnitys Fujifilm X Polttoväli (kinovastaavuus) 23 mm (35 mm) Aukkoalue F/1.4 – 16 Diagonaali kuvakulma 63,4° Kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä 156 x 235 mm Kuvanvakain, teho ei Linssirakenne 11 elementtiä, 8 ryhmää Erikoiselementtejä Asfäärinen elementti, erikoispinnoitteita Etäisyysnäyttö kyllä Terävyysaluenäyttö kyllä Lähin tarkennusetäisyys 28 cm maksimi kuvautumissuhde 0,1x Tarkennus Automaattija käsitarkennus Tarkennustapa sisäinen, lineaarimoottori Himmenninrengas kyllä Himmentimen lehtiä 7 kpl Vastavalonsuoja kyllä Sääsuojaus ei Paino 300 g Pituus 63 mm Halkaisija 72 mm Suodinkierre 62 mm Hinta noin 950 euroa maahantuoja Color-Kolmio oy Objektiivityyppi telezoom Objektiivin kiinnitys Fujifilm X Polttoväli (kinovastaavuus) 50-140 mm (76-213 mm) Aukkoalue F/2.8 – 22 Diagonaali kuvakulma 31,7° 11,6° Kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä 187 x 282 mm Kuvanvakain, teho 5 ev Linssirakenne 23 elementtiä, 16 ryhmää Erikoiselementtejä 5 eD-elementtiä, 1 Super eDelementti, erikoispinnoitteita Etäisyysnäyttö ei Terävyysaluenäyttö ei Lähin tarkennusetäisyys 100 cm maksimi kuvautumissuhde 0,12x Tarkennus Automaattija käsitarkennus Tarkennustapa sisäinen, 3 lineaarimoottoria Himmenninrengas kyllä Himmentimen lehtiä 7 kpl Vastavalonsuoja kyllä Sääsuojaus kyllä Paino 1225 g (jalustarenkaalla) Pituus 176 mm Halkaisija 83 mm Suodinkierre 72 mm Hinta noin 1400 euroa maahantuoja Color-Kolmio oy Fujinon XF 23mm F1.4 Fujinon XF 50-140mm F2.8 Hankalien kuvausolosuhteiden takia silmäntunnistus hapuili alussa kohteensa löytämisessä, mutta se pysyi sarjakuvauksen tahdissa mukana vaikka pärskeet nousivat välillä kasvojen eteen. Kromaattinen aberraatio oli tuskin havaittavaa, ja geometrisiä virheitäkään ei löytynyt kuin parin kolmen promillen verran. Pisin polttoväli valittuna, kuvanvakaa ja käynnissä rungossa ja objektiivissa, täysi valotusautomatiikka käytössä. Fujinon XF 50-140mm F2.8 R LM OIS WR, 1/3800 s, f/2,8, ISO 400 Objektiivin piirto ylitti 2000 linjaparia aukoilla f/2,8 5,6. Tyynyvääristymänä tunnettu geometrinen virhe voimistui polttoväliä pidennettäessä, mutta se oli maksimissaankin alle prosentin luokkaa. Paras resoluutio, aivan lyhyintä polttoväliä lukuun ottamatta, mitattiin aukolla f/4. Tulos on hyvää keskitasoa. Fujinon XF 50-140mm F2.8 R LM OIS WR -telezoom teki terävintä jälkeä 50 mm polttovälillä aukolla f/5,6 1763 LP/ KK. Paras kontrasti ja nurkkapiirto mitattiin aukolla f/8. Malli: Jaakko Mäkikylä
Objektiivissa on 14 elementtiä 12 ryhmässä. Testissä käytetyn a7R IV -rungon menuvalikosta löytyi 99 erilaista ohjelmointivaihtoehtoa, joukossa myös muutama ihan käyttökelpoinen, kuten ISOarvon säätö tai videokuvauspainike. ominaisuuksia Sony FE 20mm F1.8 G on valmistajansa laajakulmaisin G-sarjan kiinteäpolttovälinen objektiivi. Himmentimen lehtiä on yhdeksän, ja ne on pyöristetty. Tämä breathing-ilmiö ei vaikeuta valokuvausta, mutta videokuvaaja ei ominaisuudesta juuri tykkää. Etäisyysasteikkoa ei objektiivissa ole, mutta etsimeen saa tarkennusetäisyyden sähköisesti näkyviin, kun käsitarkennus on valittuna. Tarkennusmoottori on Sonyn termistön mukaan DDSSM-tyyppiä, eli suoravetoinen yliääniaaltomoottori. Objektiivin vastapuolella on liukukytkin, jolla saa himmenninrenkaan pykälöinnin päälle ja pois. Se on pituudeltaan yhdeksän sentin pituinen, ja painaa hiukan alle 400 grammaa. Tarkennuksen lukituspainikkeita on vain yksi, kun GM-sarjan objektiiveissa niitä on sitä enemmän mitä pidemmästä polttovälistä on kysymys. F/22-merkinnän vieressä on punainen A-kirjain tarkoittamassa automaattista himmentimen säätöä silloin, kun sopiva kuvaustapa on valittu kamerasta. Toimintokatkaisimia on objektiivin kyljessä yhteensä kolme: vaakakuvia otettaessa, vasemman käden peukalon kohdilla, on tarkennuksen lukituspainike. Objektiivissa on tarkennusrengas, jota se tottelee vain silloin kun automaattitarkennus on kytketty pois päältä. Terävyysalueasteikkoa ei myöskään ole. Tarkennusrengas on kytketty objektiiviin sähköisesti, joten etäisyysasteikkoa ei ole. Lisänä on Nano AR -päällysteitä ja etulinssin pintaa suojaava fluoriinipäällyste. Se on tarkoitettu valmistajansa peilittömiin täyden kuvakoon järjestelmäkameroihin, mutta sitä voi hyvin käyttää myös APS-C -kuvakoolle. Himmenninrenkaan aukkomerkinnät on kaiverrettu renkaaseen ja täytetty valkoisella maalilla. Kolme elementeistä on ED-lasia, ja ne on tarkoitettu värihajonnan vaimentamiseen yhdessä kahden asfäärisen linssielementin kanssa. Objektiivi on roiskevesija pölysuojattu, ja soviterenkaan ympärillä on tiiviste. Lähin tarkennusetäisyys on automaattitarkennuksella 19 cm ja lyhenee 18 cm:iin kun siirrytään käsitarkennukseen. Objektiivin kyljessä oleva automaatti/käsitarkennuskytkin vaikutti testikappaleessa jäykältä, ja se ulkoni objektiivin kyljesSony FE 20mm F1.8 G on kätevänkokoinen videotyöskentelyyn ja katukuvaajalle. Ohjelmoitavan painikkeen alapuolella on automaattitarkennuksen päällä/pois -katkaisin. TeräväPiirToinen SuPeRLAAjAKuLMA Sony FE 20mm F1.8 G teKSti jA KuvAt Timo Ripatti testissä. Objektiivin mukana toimitetaan muovinen, bajonetilla kiinnittyvä vastavalonsuoja, jonka voi kiinnittää objektiiviin nurinpäin kuljetusta varten. Se toimii lineaarisesti, ja koko tarkennusalue on hallittavissa alle 180 asteen kierrolla. Samalla saa esiin etsinkuvan suurennuksen, joko 5,9tai 11,9 kertaisena. TEKNIIKKA Laajakulmaobjektiivi 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi S ony julkisti helmikuun lopulla FE 20mm F1.8 G -objektiivinsa. Käsivaralta kuvatessa osuvat sormet himmenninja tarkennusrenkaan kohdille ilman hapuiluja. Havaintoja Objektiivi on valovoimaisuudestaan huolimatta suhteellisen kevyt ja pienikokoinen. Sille voi valita kameran menuvalikosta muitakin tehtäviä, kameramallista riippuen. Kuvaussuhteet ovat silloin vastaavasti 0,20x ja 0,22x. Sen voi ohjelmoida samoihin tehtäviin kuin minkä tahansa rungossa olevan ohjelmoitavan painikkeen. Suodinkoko on 67 milliä. Objektiivin sisäinen tarkennus muuttaa polttoväliä pidemmäksi kun lähestytään pääkohdetta. Tarkennusrengas on parin sentin levyinen ja kytketty sähköisesti objektiiviin
Purkutaide, Kerava. Videokuvaajan arvostamia asioita ovat myös meluton ja napakasti toimiva tarkennusmoottori, sekä hyvä tasapaino käsivaralta kuvatessa. Sormenpään kitka ei riittänyt. Säädön voi siis tehdä vaikka hansikas kädessä. Graafisista käyristä pystyi päättelemään, että kuvan keskikohdan ja nurkObjektiivityyppi Superlaajakulma Objektiivin kiinnitys Sony e Polttoväli (APS-C -vastaavuus) 20 mm (30 mm) Aukkoalue F/1,8 – 22 Diagonaali kuvakulma (APS-C) 94° (70°) Kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä 109 x 163 mm Kuvanvakain ei Linssirakenne 14 elementtiä, 12 ryhmää Erikoiselementtejä 2 asfäärista, 3 eD -elementtiä, erikoispinnoitteita Etäisyysnäyttö ei Terävyysaluenäyttö ei Lähin tarkennusetäisyys 19 cm /18 cm maksimi kuvautumissuhde 0,20x / 0,22x Tarkennus automaattija käsitarkennus Tarkennustapa sisäinen, XD-lineaarimoottori Himmenninrengas kyllä Himmentimen lehtiä 9 kpl Vastavalonsuoja vakiovarusteena Paino 373 g Pituus 85 mm Halkaisija 75 mm Suodinkierre 67 mm Hinta noin 1149 euroa maahantuoja Sony Finland Sony FE 20mm F1.8 G kien välinen optimitoisto saavutettiin aukolla f/2.8. Kameran automatiikat käytössä. Kuvattu käsivaralta pilvisen päivän ikkunavalossa. Geometrisen virheen – lievän tynnyrivääristymän – korjaa kätevimmin suoraan kamerassa, koska objektiivin korjausprofiili on käytettävissä jo kuvausvaiheessa. Aukoilla f/1.8 – f/5.6 oli resoluutio kiistatta parempi kuin 2700 linjaparia/kuvan korkeus. Vaikka pykälöinnit poistuvat, himmenninarvot muuttuvat portaittain 1/3 aukon välein. Renkaasta saa pois kaikki muut pykälöinnit paitsi sitä viimeistä f/22:n ja A-merkinnän välistä. Kromaattinen aberraatio loisti poissaolollaan ilman mitään korjauksia. Viv Magia poseeraa seinämaalausprojektinsa edessä. Himmenninrenkaan pykälöinnin saa karhennetulla liukukytkimellä päälle ja pois. Sony a7R IV, 1/30 s, f/4, ISO 5000. Kontrasti oli erinomainen jo täydellä aukolla. Resoluutiotestissä käytetyn Sony a7R III -kameran 42 MP kennon teoreettinen maksimiresoluutio on 2652 LP/KK, joten tulosta voi pitää kiitettävänä. Ratkaisu on joka tapauksessa videokuvaajalle mieleen. TEKNIIKKA Laajakulmaobjektiivi 54 Kamera 5|2020 optinen laatu tarkennusmoottori käsitarkennuksen katkaisin polttovälin piteneminen lähikuvissa tä niin vähän että sen siirtämiseen joutui käyttämään kynttä. Vinjetointia oli täydellä aukolla 1,6 EV-arvon verran, ja himmennettäessä ilmiö katosi huomaamattomaksi. Objektiivi toisti kameran kennoa parempaa resoluutiota aina aukkoon f/11 asti, ja vasta aukolla f/16 alkoi diffraktio heikentää kuvan terävyyttä. Myös vinjetoinnin korjauksen voi antaa kameran tai kuvankäsittelyohjelman automatiikan hoidettavaksi. Suorituskyky Objektiivin suoritusarvot olivat niin hyviä, että resoluution laskemiseen käytetty Image Engineering -ohjelma ei pystynyt näyttämään tuloksia numeroina kuin muutamalle himmenninaukolle
Tällöin pinta-alaa kohden valoa on enemmän. Pitää toki myös huomata, että jos objektiivissa on perinteinen himmenninrengas, numerot muuttuvat siis yhdellä pykälällä f/2 > f/1,4, f/2,8 > f/2 jne. Tämä tulee muistaa, jos asettaa valotuksen käsin aukkoa ja valotusaikaa säätämällä. Tarjolla on myös älykkäitä tehosovitteita erilaisille kamera-objektiivi -yhdistelmille. kinovastaavuuskerroin on 2. Sovite siis lyhentää polttoväliä ja koska objektiivi kerää valoa normaalisti, sen valovoima kasvaa. M4:3 –koon kameroiden (Olympus, Panasonic) kenno on pienempi (13 x 17 mm), joten vastaavaa kompensaatiota ei tapahdu mutta kuvakulma kapenee vähemmän. Esimerkiksi, Viltrox EF-FX2 toimii Fuji-runkojen ja Canon EF-objektiivien välissä siten, että sekä automaattiset valotustoiminnot ja af-tarkennus toimivat. Objektiivin valovoimahan on polttovälin ja suurimman aukon halkaisijan suhde. M4:3 –kameran ns. miten tehosovite toimii. Aukon säätö toimii kuitenkin ja apuna voi käyttää esimerkiksi kameran valotusmittaritietoa: jos täydellä aukolla (esim. 50 mm f/2 –valovoimainen kino-objektiivi vastaa siis M4:3 –koon kamerassa 73 mm f/1,4 objektiivia. kroppikerroin eliminoituu, eli kuvakulma vastaa melko tarkoin kinon kuvakulmaa. Zhongyisovitetta valmistetaan erilaisille objektiivi/kamera -yhdistelmille. APS-kennokoon (n. Zhongyi Lens Turbo on lyhyempi kuin tavallinen M4:3 > Nikon –sovite. Tällainen sovite lisää objektiivin valovoimaa ja lyhentää polttoväliä. Siinä on neljä linssielementtiä, jotka muodostavat positiivisen linssin. kerroin merkitsee sitä, että ns. Kokeilua Tässä kokeilemme tehosovitetta, joka sopii käytettäväksi M4:3 –koon (kenno 13 x 17 mm) kameroissa (Olympus, Panasonic, Blackmagic) ja objektiivikiinnitys taas sopii Nikkor-objektiiveille. TEKNIIKKA Vanha objektiivi digikamerassa 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi teKSti jA KuvAt Harri Hietala Zhongyi Turbo Adapter Mark II Zhongyi Turbo Adapter Mark II toimii kuin suurennuslasi. Valovoima kasvaa yhden aukkoarvon verran. T urbo Booster tai Speed Booster ovat nimikkeitä tehosovitteelle, joita valmistaa mm. f/2) kamera valitsee A-automatiikalla esim. kinovastaavuuden huomioiden 28 mm f/2,5).. Tämä sovite on ” kylmä” eli siinä ei ole elektronisia kontakteja. Metabones, Commlite, Viltrox ja Zhongyi. Tehosovitteen vaikutus tähän taas on juuri tuo kerroin 0,726. Sovite toimii kuin suurennuslasi. Sovite on korkeatasoisesti viimeistelty ja siinä on apuhimmenninrengas, mikä on erittäin tärkeä varuste, jos käytetään uudempia Nikkor AF-S-objektiiveja, joissa ei ole himmenninrengasta. Sovite keskittää objektiivin heijastaman kuvan lähemmäs, jolloin kuva-ala pienenee. Objektiivi on siis tarkennettava käsin ja himmennintä pitää säätää käsin. Zhonghyin renkaassa ei ole aukkonumeroita, koska sitä voi käyttää eri valovoimaisten objektiivien yhteydessä. 18 x 24 mm) peilittömille kameroille (Fuji, Canon, Nikon, Sony) em. valotusajan 1/500, niin käänvanhat objektiivit valovoimaa teHoSovitteeLLA TauluKKoesimerKKejä, miTen TEHOSOVITE VAIKuTTAA (SuLuISSA M4:3 – KAMERAN KINOVASTAAVuuS): 20 mm f/2,8 + sovite =14 mm f/2 (28 mm f/2) 50 mm f/1,4 + sovite = 36 mm f/1 (73 mm f/1) 100 mm f/2,5 + sovite = 72 mm f/1,8 (146 mm f/1,8) 400 mm f/5,6 + sovite = 288 mm f/4 (576 mm f/4) Voigtländer 20 mm f/3,5 –objektiivi ja sovite näyttävät jopa pienikokoisilta Panasonic G9-rungossa. Kokeilemme tässä Zhongyi Speed boosteria, jonka polttoväliä muuttava kerroin on 0,726. Esimerkiksi, 50 mm:n objektiivi vastaa kinon 100 mm:n objektiivia kuvakulman suhteen, koska kinoa pienempi kenno rajaa kuvan. Sovite muuttaa objektiivin arvot lukemiin 14 mm f/2,5 (ns
Ensivaikutelma on se, ettei sovite vaikuta paljoakaan kuvan terävyyteen, mikä tietysti on hyvä asia. Sovite ja ns. 20 mm f/3,5 Voigtländer ja 24 mm Nikkor f/2,8 (pre-AI, 60-luvulta) vinjetoivat (reunat tummenevat) selvästi enemmän sovitteen kanssa kuin ilman Zhonghyitä täydellä aukolla. Tehosovite myös heikentää aavistuksen kontrastia. Kokeilimme sovitetta eri Nikkor-objektiivien kera. Nikkor 50 mm f/1,2 AI tuottaa melko vähäkontrastisen ja pehmeänsävyisen kuvan täydellä aukolla ilman sovitettakin, ja pehmeys korostuu kuvan sävyissä. Zhonghyi-sovite vasemmalla ja tavanomainen Nikkor-M:3 –sovite oikealla. Malli: Saga.. Muutoin kuvaaminen sujuu kuin millä tahansa käsitarkenteisella objektiivilla, jonka aukko on säädettävä käsin. kinovastaavuus huomioiden objektiivin arvot kuvassa ovat 73 mm f/0.95. Kuvan laatu Kuvasimme vertailukuvia kuudella eri objektiivilla, polttoväleiltään 20-105 mm, booster-sovitteen kanssa ja tavallisella sovitteella. Alkuun aiheuttaa hieman hämmennystä kahden himmenninrenkaan käyttö, mutta siihen tottuu nopeasti. Terävyys on kuitenkin hyvää tasoa. TEKNIIKKA Vanha objektiivi digikamerassa 56 Kamera 5|2020 tämällä renkaasta ajaksi 1/125 on aukko siis f/4. Sovitteen hyvä puoli on, että siinä voi käyttää vanhojakin (ns. Kuva on otettu Zhoghyisovitteella ja kameralla Panasonic G9. Irrotusta varten on tarjolla ärsyttävän terävä nuppi. pre-AI) Nikkor-objektiiveja 1960ja 70-luvuilta. Sovite on jämäkkä ja objektiivikiinnitys vähän liiankin tiukka. Kumpaisessakin sovitteessa on apuhimmenninrengas, jolla voidaan säätää objektiivin himmennintä sellaisissakin Nikkor-objektiiveissa, joissa ei ole perinteistä himmenninrengasta
n Z n Z n Z NIKKOR 50MM F/1,2 NIKKOR 24MM F/2,8 VOIGTLäNDER 20MM F/3,5 Täysaukko f/8 f/16. N=normaalisovite Z=tehosovite. Kokeilimme tehosovitetta eri objektiiveilla Panasonic G9-kamerassa. Tulokset ovat hyvin vaihtelevia. Tämä johtunee siitä, että sovite keskittää valokimpun tiiviimmäksi piirtoympyräksi. TEKNIIKKA Vanha objektiivi digikamerassa 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Optinen sovite: nikon F objektiivi > M4:3 kamera Muunnoskerroin: 0,726x Rakenne: 4 linssielementtiä, 4 ryhmää Paino: 230 g Hinta: noin 200 euroa Valmistaja: Shenyang Zhongyi optical technology Co., Ltd. Zhongyi Turbo Adapter Mark II M4:3 –kamerassa diffraktio vaikuttaa terävyyttä heikentävästi jo aukolla f/16 joten tehosovitetta käytettäessä sen vaikutus alkaa myöhemmin, kun valovoima kasvaa. Tehosovite tekee sen mitä on luvattu: valovoima kasvaa, polttoväli lyhenee. Yhteenvedon tekeminen on kuitenkin vaikeaa, koska kuvalaadun suhteen tulokset vaihtelevat eri objektiiveilla emmekä voi testata kaikkia olemassa olevia satoja Nikkor-objektiiveja. Osasuurennokset ovat kuvista objektiiveilla Nikkor 50 mm f/1,2, Nikkor 24 mm f/2,8 ja Voigtländer 20 mm f/3,5. Voi kuitenkin yleistää, että kuvan terävyys ei heikkene merkittävästi ja se voi myös jopa parantua. Viereisen kuvan kirjahyllystä (leveys 1 m) otetusta kuvasta ja osasuurennoksista voi nähdä joitain eroja. Yleisvaikutelma kuvan terävyyden suhteen on se, että sovite ei heikennä terävyyttä tai jopa lisää sitä aavistuksen eräillä objektiiveilla. Objektiivin valovoiman kasvua voi hyödyntää kuvattaessa hämärässä tai jos tarvitaan lyhyitä valotusaikoja. Tämä on siis plussaa
Tämä muuttaa kaikki laikun alla olevat alueet laikun värisiksi vaikuttamatta niiden valoisuuteen tai kontrastiin. 4 Muunna laikku tasaiseksi väripinnaksi komennolla Filter>Blur>Average. Kirjavuus puolestaan on seurausta kennoa peittävästä rgb-värisuodinmatriisista. Tämä valitsee uudelleen kopioidun laikun. 3 tee alueesta kopio omalle tasolleen painamalla Ctrl/Komento-J (Win/Mac). Muuta laikkutason sekoitustilaksi ”Color”. Älä yritä seurata raitoja, vaan peitä alue ”anteliaalla kädellä”. Pidä Alt/Optio-näppäin painettuna ja napsauta tasomaskin luontikuvaketta. Sattuneesta syystä analogisella prosessilla tuotetuissa kuvissa ei esiinny moiréta, ellei itse kohteessa ole keskenään interferoivia verkkokuvioita. teksti ja kuvat Jari Tomminen ahden päällekkäisen, tiheän verkkokuvion muodostamat raidalliset tai, toisen verkon ollessa kaarella, rengasmaiset kuviot lienevät useimmille tuttuja. Tämä tekee laikkutasolle käänteisen tasomaskin, joka piilottaa tason kokonaan näkyvistä. Hankalalta näyttävän virheen pystyy kuitenkin korjaamaan kuvasta suhteellisen helposti Photoshopin perustyökaluilla. Ilmiö johtuu kuvan kohteessa olevan kuvion tai tekstuurin, esimerkiksi kankaan kudoksen, ja digikameran kennon pikselimatriisin interferenssistä. Puolikovaa (reunan kovuus 60–80 %) sivellintä käyttäen maalaa tasomaskiin valkoisella ne alueet, joissa moiréta esiintyy. 5 MuOKKaa värilaikun kokoa ja muotoa antamalla komento Ctrl/Komento-T ja venyttämällä laikkua niin, että se peittää kaikki moiré-virheestä kärsivät kohdat. K KuvanKäsittely Esitietovaatimus: Photoshop CS:n tai CC:n perusteet, tasojen käyttö. Hankalasti korjattavalta näyttävän virheen pystyy kuitenkin poistamaan helposti photoshopin avulla. Aktivoi kopiotaso ja napsauta sitä hiirelYleensä moiré-kuvio on sävyliuku ilmiön aiheuttavien, tyypillisesti yksiväristen, kuvioiden värien välillä. 2 Ota Käyttöön lassotyökalu (L) ja valitse samasta pinnasta, jossa moiré-virhe esiintyy, mahdollisimman suuri yhtenäinen, virheetön alue. Digikuvissa se kuitenkin tapaa olla enemmän tai vähemmän monivärinen, mikä lisää virheen häiritsevyyttä. Moiréksi kutsuttu kahden tai useamman säännöllisen kuvion interferenssistä johtuva ilmiö on syynä nimenomaan digitaalisesti tuotetuille valokuville ominaiseen virheeseen. Moirén poisto kuvasta toisinaan digitaalisissa valokuvissa, erityisesti erilaisten tekstiilien kohdalla, näkyy häiritseviä monivärisiä raitoja tai renkaita. Jos maalaat kohtiin, KuvanKäsittely Moiré ennen Jälkeen 58 Kamera 5|2020. lä pitäen samalla Ctrl/Komento-näppäintä painettuna. tee näin: 1 avaa Kuva Photoshopiin – mielellään mahdollisimman suurta värija sävymäärää tukevassa tilassa (esimerkiksi 16-bit, Adobe RGB tai ProPhoto RGB)
Esimerkissämme se löytyy sinisistä raidoista. Paina OK. 10 Kun Olet tyytyväinen lopputulokseen, tallenna kuva Photoshopin omassa tiedostomuodossa ja vasta sen jälkeen käyttöön tulevassa tiedostomuodossa. Näin voit tarpeen mukaan tehdä kuvaan helpommin muutoksia myöhemminkin. Valitse avautuvassa ikkunassa vasemman laidan ylimmäisenä oleva käsikuvake ja napsauta hiirellä kuvan ympäristöstään selvimmin erottuvan moiré-raidan voimakkaimmin poikkeavaa kohtaa. Anna komento Select>Color Range… Avautuvassa ikkunassa valitse vasemmanpuolimmainen pipetti ja käy poimimassa kuvasta moiré-raidoituksen värikorjatussa kuvassa selvimmin erottunut 8 aKtivOi jälleen (älä kuitenkaan poista äsken syntynyttä valinta-aluetta) värilaikkutaso ja tee se näkyväksi napsauttamalla (nyt tyhjää) silmäkuvaketta. 2 3 4 5 7 8 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Pistenäyte ei sovi tarkoitukseen, sillä se ottaa näytteen ainoastaan yhdestä pikselistä, jolloin kohina tai muu vaihtelu vaikuttaa tulokseen. (esimerkissämme tummin) kohta. Usein moiré kuitenkin aiheuttaa värivirheen lisäksi raidallisuutena näkyvää valoisuuden vaihtelua. 6 PiilOta äsken tekemäsi värinkorjaustaso napsauttamalla silmäkuvaketta ja aktivoi alkuperäinen kuvataso. 7 varMista , että värinpoimintatyökalun (pipetti, I) näytekoko on riittävän suuri (esimerkiksi 5×5 tai 11×11 pikseliä, kuvan koosta ja resoluutiosta riippuen), sillä se vaikuttaa seuraavaan vaiheeseen. 9 JOs Käyräsäätö muutti raitojen värikylläisyyttä, voit estää muutoksen vaihtamalla käyrätason sekoitustilaksi ”Luminosity”, jolloin se vaikuttaa ainoastaan valoisuuteen. Jos korjauskäyrän vaikutus ulottuu muuallekin kuin moiré-raitoihin, voit poistaa ylimääräiset vaikutuskohdat maalaamalla niihin mustaa käyrätason tasomaskiin. Säädä vielä ”Fuzziness”ja ”Range”-asetuksia niin, että valinta kohdistuu mahdollisimman tarkasti vain moiré-virheen raitoihin. Voit nyt siirtää pistettä (ja taivuttaa käyrää) ylösja alas-nuolinäppäimillä, kunnes raidat eivät tummuudeltaan enää erotu ympäristöstään. Vaihda sitten + -pipettiin ja käy hakemassa kuvasta lisää näytteitä näistä samanvärisistä raidoista, kunnes erottuneet raidat näkyvät ikkunan mustassa ruudussa mahdollisimman kattavasti valkoisina tai harmaina. Jos sävykorjauksen kohdat vaikuttavat liian selvärajaisilta, voit antaa tasomaskille pienen pehmennyksen komennolla Filter>Blur>Gaussian Blur… ja antamalla säteeksi pienen, ehkä parin pikselin arvon. Pahimmat ongelmat on nyt korjattu ja monessa tapauksessa homman voisi jättää tähän vaiheeseen. Napsauta nyt tasopaletin alareunassa olevaa säätötason luontikuvaketta ja valitse listasta ”Curves…”. joissa kyseistä väriä ei pitäisi olla, voit korjata erehdyksen maalaamalla kyseisiin kohtiin mustaa. Tämä sijoittaa ikkunassa näkyvälle käyrälle kyseistä sävyä edustavan pisteen. Näppäimillä säätäminen on tarkempaa kuin suoraan hiirellä vetäminen
Tuntui, että aiheesta on vielä paljon sanomatta ja kuvaamatta. Vaikka projekti päättyi, metsä ei jättänyt rauhaan. Menossa on Helsingin työväenopiston Metsän kosketus -muistelutyöpaja, jota olen ohjannut valokuvaaja Lea Kömin kanssa Helsingin palvelukeskuksissa. Aamulla metsästä kerätyt oksat ja lehdet ovat vielä kosteita ja tuoksuvat voimakkaasti. Metsä on aihe, josta useimmilla Suomessa asuvilla on jokin kokemus. Yhteistyöni Lean kanssa alkoi Helsingin työväenopiston metsä-teemaisessa Suomi100-hankkeessa. Mieleeni on jäänyt erityisesti erään osallistujan lausahdus: “En minä ole metsässä vaan metsä on minussa.” KUKA LeA KÖMI on helsinkiläinen ammatti valokuvaaja, jolla on vuosien mittaan kertynyt monipuolinen kokemus valokuvauksesta sekä valokuvaajana, kouluttajana että valokuvataiteilijana. Halusimme viedä metsän tuoksun ja muiston myös niiden ihmisten luo, jotka eivät enää toiveistaan huolimatta pääse metsään. Pääosassa kädet Kuvaaja Lea Kömi ja Katariina Kaarlela 60 Kamera 5|2020. Metsää täynnä oleva pöytä kiinnostaa ohikulkijoita. Kahden vuoden aikana olemme kuvanneet satoja käsiä ja kuulleet moninkertaisen määrän metsiin liittyviä muistoja. Alun kursailun jälkeen tarinoita riittää. TeksTi Katariina Kaarlela kuvaT Lea Kömi H elsinkiläisen palvelukeskuksen aulassa on pöytä, jolle on aseteltu oksia, havuja, käpyjä ja varpuja. Syntyi ajatus palvelukeskuksia kiertävästä työpajasta, jossa tarvittava materiaali ja välineistö mahtuvat matkalaukkuun. Tarkoituksena on tallentaa ja kuvata osallistujien metsäkokemuksia. Joku pysähtyy koskettamaan havuja ja ihastelemaan tuoksua, toinen kysyy, mitä varten risuja on tuotu sisälle. Ehkä siksi osallistujat saattavat aluksi vähätellä omia kokemuksiaan ja muistojaan
Muistoissa korostuu kaipuu lapsuuden metsiin ja marjamaille, mutta myös äärimmäinen köyhyys ja elämän kovuus. Kuvaaja kuuleekin usein parhaimmat jutut, joita sitten tivaan Lealta, yritän kirjoittaa muistiin. Joskus vain juttelemme, olemme läsnä. Kosketuksella ilmaistaan tunnetta, läheisyyttä, mutta myös valtaa. TeksTi Katariina Kaarlela kuvaT Lea Kömi Metsän kosketus –työpajassa kädet kertovat metsän merkityksestä. Lopulta mustikanvarpujen ja koivunoksien takaa uskalletaan puhua myös itsestä. Käsissä näkyy eletty elämä, ihon uurteet, arvet ja maksaläiskät. tyÖpAjAA suunnIteLLessA valokuvaajan ja dramaturgin työnjako vaikutti selkeältä. Monilapsisessa perheessä saattoi olla vain yhdet talvikengät, mutta kouluun kuljettiin metsän läpi kuusi kilometriä reiteen asti ulottuvassa lumessa. Vanhemmalle väestölle myös kuvattavana oleminen voi tuntua vieraalta. Lea kuvaa, minä nauhoitan osallistujien muistoja ja dramatisoin muistoista monologin, joka esitetään työpajan kuvista kootun valokuvanäyttelyn avajaisissa. Kuuntelijoiden tarve on kuitenkin suuri, eikä valokuvaajakaan voi vetäytyä vain kameran taakse. Toisen käsi muistuttaa vanhan männyn kuorta, toisen haurasta koivun kaarnaa. Yllättäen kädet näyttäytyivät hyvin intiimeinä ja paljaina. 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Työpajaa suunnitellessa pohdimme, miten jokaisen persoonallinen metsäkokemus välittyy kuvissa. Omien käsien uurteita hävetään. Käsi on vahvasti symbolinen ja silti konkreettinen. Tapa, jolla kuvassa pidämme männynoksaa tai sammalta, kuvaa tunnesidettämme metsään, merkityksiä joita annamme metsälle. KUKA KAtArIInA KAArLeLA Helsinkiläinen dramaturgi ja kirjallisuuden ja teatterin opettaja. Kädet herättivät pohtimaan kosketuksen merkitystä. Oli luontevaa kuvata käsiä, metsää kämmenellä
mennessä. 62 Kamera 5|2020. sija koontunut yhteen arvioimaan kuvasarjoja, vaan jokainen pisteytti kolme omasta mielestään parasta. Raatilaiset arvostivat selkeää ja ehjää kokonaisuutta, jossa liike välittyy. Kilpailun teema oli ilmeisen haastava. Kilpailuun pyydettiin lähettämään 5-8 kuvan kuvasarja teemalla liike (engl. Sääntöjen mukaisia kuvasarjoja tuli yhteensä 19. Osassa sarjoissa tuntui olevan määrällisesti liikaa kuvia ja karsimalla niistä olisi voinut saada eheämpiä. movement) 1.5. Raatiin kuului kuvajournalisti Juha Laitalainen, valokuvaaja Markku Pajunen, valokuvaaja Nikita Touvike sekä Kamera-lehden Tarja Lahti ja Ronja Korhonen. LIIKE SUOMEN EISA MAESTRO 2020 VuodEn EnsImmäIsEssä Kamera-lehdessä 1/2020 julkistettiin EISA Maestro 2020 -valokuvakilpailu. Tämän kevään poikkeusoloissa raati ei koeisa maestro 2020 1. Liikkeen tunnun saavuttaminen vaatii sekä teknistä tietämystä että luovaa silmää
Junien ja metrojen valot loihtivat mielikuvan alati sykkivästä kaupungista, jossa liike on nopeaa. Kuvasarja on myös teknisesti korkealaatuinen. Movement Petro Hämäläinen Imatra Visuaalisesti yhtenäinen kuvasarja, jossa liike ja pysähtyneisyys luovat toisiaan korostavan kontrastin ja herättävät mielenkiinnon. 1 Katso kilpailukuvat www.kamera-lehti.fi/ eisa-maestro-2020 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
Kuvissa on hyvä liikkeen tuntu. 2 64 Kamera 5|2020. sija Skating Auvo Takkinen Helsinki Kuvasarja on herkkä ja tyylikäs mustavalkoinen kokonaisuus. eisa maestro 2020 2.–3. Sarjassa on onnistuttu taltioimaan hienosti paitsi lajin liike, niin myös sen taiteellinen vaikutelma ja tunnelma
Sarjan kuvasommittelu on erinomainen. Predator Marko Junttila Rovaniemi Taidokas ja lennokas sarja, joka huipentuu upeasti heinäseipään nokkaan pysähtyneeseen pöllöön lumisateen jatkaessa liikettä. 3 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
Se on vuoden kohokohta ja viime vuosina on ollut mahtavaa päästä kuvaamaan viestiä parhaimmilta paikoilta, varsinkin metsän puolelta. Jokainen niistä on omalla tavallaan upea kuvauksellisesti. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Kuvassa on vihattu tienvarsikukkamme lupiini. Aktiivisen suunnistuskilpaurasi jälkeen olet kuvannut myös lajin kilpailuja, kuten Jukolan viestejä. Kyykitkö piilokojussa kyttäillen, vai ovatko hetken kohtaamiset enemmän sinun juttusi. Silti kevät on ollut minulle rakkain. Valokuvaajan ammattitutkintosi on loppuillaan. Miksi tämä on mielikuvasi. On ollut mielenkiintoista nähdä kuinka rajusti tuomareiden mielipiteet vaihtelevat. Miten ehdit tehdä niin paljon päätoimesi arkkitehtisuunnittelun ohessa. Viimeisen vuoden aikana vapaa-aikani on ollut vähissä, enkä ole läheskään kaikkea haluamaani ehtinyt tehdä. Se on aina kuin uuden alku. Onko miljöö hiljaisuuden retriittisi. Olen arvonimitaulukoissa alussa, se tosin riittää minulle. Aamuvirkkuna suuntaan kansallispuistoon ennen auringonnousua. Torronsuosta on vuosien aikana tullut sielunmaisemani ja paikka, josta haen luonnonrauhaa. Hienoa, että suomalainen luontokuva pärjää myös kansainvälisissä näyttelyissä. M arjo Lalli on varsinaisen leipätyönsä ohella varsin monipuolinen valokuvaaja. Kuvaatko muutakin. Kuvaan paljon muitakin luontokohteita, mutta jostain syystä Torronsuon kuvani ovat olleet enemmän esillä ja menestyneet parhaiten. Näyttelyihin osallistuminen on antanut paljon. Olet kirjoittanut ja kuvannut luontoaiheita lehtiin, minne. Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Tapahtumakuvauksessa on aina oma mielenkiintonsa ja yksi sykähdyttävimmistä tapahtumista itselleni on Jukolan viesti. Olet saavuttanut menestystä kuvillasi ja ansainnut myös EFIAP, NSMiF/b ja SKsLM arvonimet. Porukan kesken meillä on teerikoju. TeksTi Juha Laitalainen kuvaT Marjo Lalli Luonto suo Marjo Lalli löysi mielikuvansa luonnon kauneuden kodin liepeiltä. Mielikuvani Marjo Lalli 66 Kamera 5|2020. Päivätyö ja työmatka vievät arkipäivästä suuren osan. Valokuvaamisessa ja siihen liittyvissä tehtävissä painotus on enemmän viikonlopuissa. Olen ottanut tämän makrokuvan kasteisena heinäkuun aamuna lähellä Tampereen keskustaa vilkkaan tien varrella. Yhtenä suurimpana kiinnostuksen kohteenani on arkkitehtuurikuvaus ja olen onnellinen, että olen saanut tehdä sitä sekä nykyisen että edellisen työnantajani palveluksessa. Miten se syntyi. Se on ollut jonkinlainen oppimatka katsoa omia kuvia eri silmin. Olen osallistunut näyttelyihin pääasiassa Suomessa otetuilla luontokuvilla. Olen tehnyt joitain juttuja lehtiin; viimeisempänä jutun Torronsuosta kuvineen Luontokuvalehteen. Suo on avara, karu, mystinen ja värimaailmaltaan harmonisen kaunis. Ehkä niistä huokuu syvä mieltymykseni suomaisemaan ja sen kasveihin. Joitain kertoja olen käynyt itärajan tuntumassa karhukojuissa ja olen käyttänyt myös telttakojua. Tarviiko kuvaajan enempää saada. Onko se sinun mielivuodenaikasi. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Haluan kuvata kaikkea minua kiinnostavaa. Silloin suon äänimaailma on hiljainen, eikä lähistön maanteiltä kantaudu liikenteen melua. Kutsun itseäni sekakuvaajaksi, enkä ole missään vaiheessa halunnut erikoistua mihinkään tiettyyn genreen. Olen etuoikeutettu asuessani vain vartin ajomatkan päässä suolta. Olen myös yksi Retkipaikka -sivuston kirjoittajista. Olemme onnekkaita neljästä erilaisesta vuodenajastamme. Pidän kojukuvaamisesta, mutta innostun enemmän sattumanvaraisista kohtaamisista eläinten kanssa. Haastattelusi aikaan kevät alkaa orastaa. Kuva on hyvä esimerkki siitä, että luontokuvaamista voi harrastaa myös lähellä kotia. Hänen sielunmaisemansa löytyy suolta. Kuvaan silti aika vähän piilokojuissa. Sitä voisi harrastaa enemmänkin. Odotan joka kevät innolla muuttolintujen ja varsinkin ensimmäisten kurkien palaamista talvimatkaltaan. Mikä suossa kiehtoo ja vie sinut Torronsuolle kuvaamaan vuodenajasta riippumatta
M a r jo L a L L i 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
Keväisellä Torronsuolla kuvattu Marjo on iloinen ja elementissään. VALOKUVAAJAN MOTTO: Hyvää luontokuvaa ei oteta, se annetaan. Suoluonto antaa hyvää vastapainoa työlle ja huojentaa oloa näin koronapandemiankin aikana. KOULUTUS: Rakennusarkkitehti ja -insinööri. Sony a7R3, Sony RX100 IV, Canon EOS 6D. Canon EOS R + RF85mm 1.2 L USM, 1/3200s, f1.4, ISO 100. Käsisalamat Godox 860II, led-valaisin Rotolight Neo-2. Näitä pitkospuita hän on tallannut vuosikaudet kuvausreissuilla suolla kulkiessaan. Sony FE 24-105mm f/4 G OSS, Sony 100-400 f/4.5-5.6 GM OSS, Sony 90mm f/2.8 Macro G OSS, Laowa 12mm f/2.8 Zero-D, Canon TS-E 24mm f/3.5L, Canon TS-E 17 f/4 L, Canon 50mm f/1.4, lisäksi käytössäni on vanhoja filmiajan objektiiveja. Marjo LaLLI kuvauskaLusto TERVEISET KAMERA-LEHDEN LUKIJOILLE: Suosi lähiluontoa. Ei tarvitse lähteä kauas vaan kuvattavaa löytyy myös läheltä. Ikä: 52 KOTIPAIKKA: Forssa LUONNE: Iloinen, perfektionisti, sisukas. Koronatilanteen vuoksi olen keskittynyt kuvaamaan lähiympäristössäni ja yritän saada VAT-opintoni suoritettua loppuun. TYÖSUHTEET: Rakennusarkkitehti Teräselementti Oy:ssä. ju h a L a iT a L a in e n 68 Kamera 5|2020. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Kevät ja alkukesä on luontokuvaajan kiireisintä aika, kun luonnossa tapahtuu paljon
Uhmaikäsi rajoitti alussa suhdettamme: maailmasi oli mustavalkoinen ja yksinkertaisimmankolumni Tuomo Manninen kin pyynnön toteuttaminen vei tunteja. Ja tietysti, meillä on aina Pariisi: kukaan ei voi ottaa sitä meiltä pois. Hyvä juhlaväki ja varsinkin päivänsankari, O n hienoa olla tässä tänään, sillä tämä päivä, jota olemme kokoontuneet juhlimaan, on todella tärkeä. Ystävät, kollegat: malja päivänsankarille, työtoverillemme, 30-vuotiaalle Adobe Photoshopille! Kirjoittaja on käyttänyt Photoshopia 28 vuotta ja Lightroomia ensimmäisestä betasta lähtien. Pikkuhiljaa luulin alkavani ymmärtää sinua: milloin oli aika antaa tilaa, milloin taas pystyimme lähentymään. Tapaamme usein kolmisin ja arvostan sitä, kuinka autat veljeäsi tehtävissä, joista hän ei suoriudu, vaikka vuosien varrella hänellekin on alkanut kertyä tietoa ja painoa. KuKaan meistä läsnäolijoista ei tunne sinua täysin. Sitten tutustuin pikkuveljeesi. Sinä puolestasi koettelit minua jatkuvasti: useita vuosia päivittäin kiukuttelit tai luovutit urakan yhtäkkiä kesken kaiken. Kasvusi jatkui nopeana: opit kieliä, ja erilaisia variaatioita ja tasoja lähestyä maailmaa. Minä houkka maanittelin ja kirosin ja alistuin tahtoosi: uskoin, että olit korvaamaton. Avasit ikkunat maailmalle. Se oli match made in heaven. Sinun iässäsi elämän suunta on kutakuinkin selvillä, ensimmäinen asuntolaina otettu, puoliso valittu ja jälkikasvuakin ehkä jo tullut. Kolmivuotiaana otit aikamoisen kasvuloikan: maailmankuvasi syveni ja löysit uusia ystäviä. Tapasimme ensimmäisen kerran, kun olit noin kaksivuotias, ja nyt jo varmaan saa sanoa, aikamoinen rääpäle. sitä paitsi suhteemme oli tullut minulle vuosien varrella hyvin kalliiksi: hienostunut makusi on aina vaatinut mitä loisteliaimpia ympäristöjä ja nopeinta palvelua. On siis aika katsoa elettyä elämää taaksepäin. Minä haluan onnitella ja toivottaa rentoa juhlapäivää Sinulle. Toivottavasti tulevaisuudessa Sinulla on toiset 30 vuotta edessäsi. Mutta juuri se yksinkertaisuus ja leikkisyys veti minua puoleensa: sinä opit niin paljon niin nopeasti ja joka vuosi olit kuin uusi: pelkäsin, etten enää riitä sinulle! Olit vasta kuudentoista ja – ikävä sanoa – mahdoton: hidas, raskas... Kun täytit seitsemän, meistä tuli työpari: asuimme taiteilija-ateljeessa Seinen varrella Pariisissa, kuvasimme päivät ja valvoimme yöt, kuvia tehden. kolumni Tuomo Manninen kolumni Tuomo Manninen 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Puolustukseksesi on sanottava, ettei minullakaan ollut silloin työkaluja ymmärtää sinua täysin. Joka sellaista väittää, yksinkertaisesti valehtelee: olet niin monipuolinen ja mutkikas. VaiKKa näinä päivinä tapaan veljeäsi päivittäin, en ole suinkaan unohtanut Sinua, kuten hyvin tiedät. Tiesin, mitä sanoisit: hän oli yksinkertainen, nuori, kevyt, ylimalkainen eikä todellakaan tiennyt eikä osannut sitä kaikkea, mikä sinulle on arkipäiväistä. Tässä kuitenkin muutama muisto yhteiseltä taipaleeltamme
Simpa ja Sandra saivat 11 lasta. Sandra sai kotoaan perinnöksi vain keinutuolin, koska oli antanut muun perintönsä veljilleen, kerrotaan Äkäslompolon sukuseuran sivuilla. Alamattila, ja Erkunan äijän eli pororuhtinas Antti Palojärven. Sauri seisauttaa ihmiset hetkeksi kesken arkipäivän askareita: ronttoset jalassa ja likainen essu edessä, luonnontilassa. He ostivat Kentän alueen Simpan kotitilasta Äkäslompolosta Yllästunturin juurelta 4000 mk:lla 1916. Vuonna 1956 kyläläisiä oli 50; vuonna 2005 enää alle 25. ”Tässä soon tunturin kalhein soututooli,” sanoi Simpa. Palojärvi on ikiaikainen saamelaiskylä. A. TEkSTi Raija Linna kUVaT Eero Sauri / Journalistinen kuva-arkisto JOKA na 1956, jäivät hänen neljä lastaan Sandramummon ja Aapo-veljen, hoitoon. Hanneksen tytär Birgitta asuu edelleen Kentän tilalla. Lisäansioita haettiin hillastamalla, kalastamalla ja riekonpyynnillä. Elantonsa he saivat maaja karjataloudesta sekä poronhoidosta. 16-vuotiaan lyseolaisen Eero Saurin ensimmäinen sanomalehtikuva julkaistiin kemiläisen Pohjolan Sanomien etusivulla 14.5.1954. Kukaan ei ole liian vähäpätöinen kuvattavaksi. Kun yksi heidän pojistaan, Hannes, kuoli vuonTiettömällä tiellä Nuori reportteri Eero Sauri kuvasi Tornionlaakson elämää ja ihmisiä 1950-luvulla. Kuvia Museoviraston kokoelmista. Sauri kertoo, että kyläläiset odottivat innokkaasti tietä Palojärvelle, sillä matka Leppäjärven kautta sinne piti taittaa 1 Mennyttä valoa Tornionlaakso 70 Kamera 5|2020. Valokuviin tallentuvat niin marjassa olleet naiset, maidonhakureissulta tulevat pojat, mummot ja papat siinä kuin poroisännätkin. Sandran veljet rakensivat heille vastineeksi talon. Aloitteleva reportteri kiersi kuvausja juttumatkoilla Tornionlaaksossa ja Tunturi-Lapissa ja ikuisti kamerallaan lappilaisia persoonallisuuksia kuten Mattilan äijän, joka oli kuuluisa verenseisauttaja J. Hirsitalo pystytettiin ensin Kurtakkoon, mistä Sandra oli kotoisin, ja sitten hirret kuljetettiin 45 km:n matka Äkäslompoloon. Toiseen kemiläiseen sanomalehteen, Pohjois-Suomeen, Sauri sai kesäpestin 1955-56. H. S andra Maria Palovaara eli Kentän Sandra (1881-1963) ja Simon Justiinus Äkäslompolo eli Simpa (1878-1939) menivät naimisiin vuonna 1902. Kesällä 1956 Saurin reportaasimatka vei Palojärven erämaakylään, joka sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Enontekiön kirkonkylästä Hetasta pohjoiseen Käsivarren Lapissa lähellä Norjan rajaa
kinttupolkua pitkin. Saurin reportaasi Palojärvi – kylä havupuurajan takana julkaistiin Pohjois-Suomessa 4.8.1956. sekä 21.–22.11. Photo Festivalin näytteilleasettajien haku on auki, aihe on vapaa. Hänestä ei lopulta tullut lehtikuvaajaa, mutta jo 13 vuotta Palojärven reportaasin jälkeen hän oli Avun päätoimittaja. Kesällä 1956 oli 17-hengen tietyöporukka kylällä suunnittelemassa maantien linjausta Hetasta Palojärven kautta Norjan rajalle. Henkilökuvan valaisu studiossa 22.8.2020 klo 10–17 | 70 € valokuvauksen peruskurssi 12.–13.9.2020 klo 10–14 | 45 € ligHtroom peruskurssi 10.–11.10.2020 klo 10–14 | 45 € luova kuvankäsittely ligHtroom ja pHotosHop 29.-30.8. Katso lisätietoja: www.mielikuvitus.fi This is Life 2020 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi se u r a t t o im iv a t. Tarjolla on laadukkaita näyttelyitä Lielahden kartanon upeissa tiloissa, mustavalkovedostamista, märkälevytekniikkaa ja daguerrotypiaa nykyaikaista ja värikästä digikuvaa unohtamatta. 2 Tietyöporukan kokki, Erkki Longi, tiettömän taipaleen takana Palojärven erämaakylässä Enontekiöllä heinäkuussa 1956. Työporukka majoittui teltassa, ja ruokahuollosta vastasi retkueen oma kokki, Erkki Longi. Kuvien lataus 31.7.2020 saakka. 2020 klo 10–14 | 45 € mustavalkovedostamisen ja pimiötyöskentelyn työpajat tiistaisin tai torstaisin | Lielahden kartano kerronnallisen Henkilökuvan valaisu yHdellä salamalla Valokuvaaja Vesa Tyni | 5.9.2020 | 70 € tarinankerronta kuvan voimalla Luontokuvaaja Kimmo Ohtonen | 17.10.2020 | 45 € Tampereen Valokuvausseuran kurssit 2020 Museoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki Asiakaspalvelu ti–to 10–16. Tämä tie on nyt osa Eurooppatie 45:tä (E45), joka kulkee Sisiliasta Jäämeren rannalle Alattioon (Alta). Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi www.kuvakokoelmat.fi 2 Tampere Photo Festival 14.-27.9.2020 Filmija digikuvauksesta kiinnostuneiden tapahtuma. Koulun päätyttyä Eero Sauri siirtyi sanomalehdistöstä aikakauslehdistöön, ensin Kuva-Postiin, myöhemmin Apu-lehteen. Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilta: www.photofestival.fi kameraseura Mielikuvitus ry:n kuudes kansainvälinen digitaalisten kuvatiedostojen näyttely on avoinna sekä amatööri että ammattilaiskuvaajille. Tarjoa kuviasi näyttelyyn: ota yhteys näyttelykurattoriin Heli Markkola-Myrskylä, heli@photofestival.fi 31.7.2020 mennessä. Vieressä pojantytär Birgitta, jota kutsuttiin myös Pikkumuoriksi, koska hän oli melkein aina mummonsa matkassa. Puhelin 0295 33 6127 joka@museovirasto.fi joka.kuvakokoelmat.fi 1 Kentän Sandra Äkäslompolossa 7.7.1954. Hetta yhdistettiin maantiellä Norjan Koutokeinoon (Kautokeino) vuonna 1958. Lisäksi ammattilaisten vetämiä valaisun, kuvankäsittelyn ja filmikuvauksen luentoja sekä työpajoja. Journalistinen kuva-arkisto Joka Kanervikkotie 4 | Vantaa Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15
Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU NÄYTTÄMÖTAIDE Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä lahjakkuuttasi, paranna ruotsinkielen taitojasi. Myynnissä iso valikoima filmejä. –20.5.2020 Syksy: 17.8.–18.12.2020 Heidi Ylönen-Ahlgren Puh. markkinaPaikka MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Kehitämme filmejä joka päivä. Kameralehden mediamyynnistä vastaa: kurssit www.kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus Katso syksyn www.camerashop.fi 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. 046 634 3488 heidi.ylonen-ahlgren@kamera-lehti.fi sinunkin mainOksesi tälle sivulle. VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI Kevät: 7.1
Muutin kuvan mustavalkoiseksi, jolloin siitä poistui häiriötekijöitä, ja itse kohteeseen on helpompi fokusoitua. Suoritin luontokuvaajan erikoisammattitutkinnon syksyllä 2019. www.camillasipponen.fi. S yksyisin Vuolijärvestä tulee muuttolintujen kalastusparatiisi. Sipponen kuvaa Canonin kalustolla, ja hänen luontokuviaan on yltänyt kansainvälisten kilpailuiden finaaleihin. Isokoskelot saapuvat pienissä parvissa, ja lopulta niitä on kymmeniä. Minulle itseisarvo ei ole luovempi kuvaustekniikka vaan lopputulos. Kuvassa käytetty aika on 1/13 s. Se on myös dramaattisempi ja ajaton. Mustavalkoinen kuva tuo muodot, pintarakenteet ja kontrastin paremmin esille. Panorointia käyttämällä saavutan hieman erilaisen tuloksen kuin dokumentaarinen luontokuva. Mitä nopeampi kohde sen lyhyempi suljinaika. Perin aina hänen vanhat kameransa. Tämä kuva on otettu vastarannalta uroskoskeloiden vaihtaessa kalastuspaikkaansa järven yli. Kuva oli kansainvälisen Wildlife Photography of the Year (WPY 2020) -kilpailun mustavalkosarjan finaalissa. Säädin muun muassa kontrasteja ja värejä, ja rajasin sitä. TeksTi Sanna Hillberg kuva Camilla Sipponen KUKA Camilla Sipponen Camillan teoksia on ollut esillä yksityisja ryhmänäyttelyissä. Olen kuvannut teini-ikäisestä saakka. Kuva on juuri se, jonka kamera on vanginnut. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 49 162 kuvaa. Linnut liukuvat lähellä tyynen järven pintaa, joka kuvastaa niiden siluettien lisäksi kaislat ja lehdettömät koivut. Kuvaajana olen kokeileva. C a m il l a s ip p o n e n Kuvaaja Camilla Sipponen 74 Kamera 5|2020. Isokoskelot Vuolijärvellä Camilla sipponen kertoo miten toteutti kuvansa ’Dreamlike’. Siirryin digikuva-aikaan heti kun se oli mahdollista. Tein raw-tiedostolle peruskäsittelyn Photoshopissa. Isäni oli innokas valokuvauksen harrastaja ja vaihtoi kalustoa usein. Kalastaessaan ne työskentelevät yhdessä muodostaen elävän nuotan – ne uivat rivimäisessä muodostelmassa pakottaen saaliinsa matalaan veteen. Eri kohteiden panoroinnissa käytetään eri suljinaikoja riippuen kohteen nopeudesta. Pitkä suljinaika pysäyttää linnut, mutta pitää taustan liikkeessä. Kuva on otettu panoroimalla, mikä tarkoittaa liikkuvan kohteen seuraamista hieman pidemmällä suljinajalla. Lasten kasvaessa ja hevosharrastuksen hiipuessa suurimmaksi intohimokseni tuli luonnon kuvaaminen
75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Seuraava numero vuoden 2020 eISa -valInnat 6 2020 NikoN D6 | TamroN 70–200mm F/2.8 Di iii VXD Haluatko oppIa kuvaamaan. O s k a r i H e L L m a n Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA kamera-lehti www.kamera-lehti.fi | puh. 0400 802 282 Luonto FujiFiLm X-t4 APS-C -kuvAkoon järkkäri K u u K a u d e n K u v a a ja t u o m a s h e in o n e n | m a r K u s v a r e sv u o | su o m e n e is a m e st r o -v o it ta ja t | ja a n a K o ta m ä K i | se p p o -K o ir a | F u jiF il m x -t 4 | so n y F e 2 m m F 1 .8 G | 5/ 20 20 kuvAtAAn tuomas Heinonen luontokuvaaja toisessa polvessa jaana Kotamäki Maalauksellinen luonto Vuod esta 1950 7x Markus varesvuon vinkit Suomen EiSA maestro -voittajat nro 5/2020 TESTISSÄ 20.8. ILmESTyy Ku uK auden Ku vaaja Hellman oskari aNNa alila lasiesiNeeN OPaSTuS KuVaus KirKKaan
WWW.EISA.EU EISA AWARDS 2020-21 Celebrating the year’s best products THE VERY BEST CONSUMER TECHNOLOGY... The 2020-21 EISA Awards will be announced on August 15th 2020 TESTED BY THE EXPERTS . The Expert Imaging and Sound Association is the growing community of 56 technology magazines and websites from 29 countries, specialising in hi-fi, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video. Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with a coveted EISA Award. COMING SOON 210-265_EISA_AD_2020_world_tech.indd 1 11/05/2020 15:13