f i 5/2023 15,90 € T E KOÄ LY – U H K A VA I M A H D O L L I S U U S Marko Marin Antti Koli Patti Smith Antti Nylén KU U KA U D EN KU VA A JA TE RO PU H A | A N TT I KO LI | M A RK O M A RIN | EIS A M A ES TR O N PA RH A A T | N ÄY TT EL YN VA LM IS TA U TU M IN EN | TE KO Ä LY | FU JIF ILM G FX 10 II | EISA Maestron parhaat 4x Näin rakennat näyttelyn Tero Puha Intiimi valo Fujifilm GFX 100 II. L u ova n k u va a j a n l e h t i • ka m e r a l e h t i
I , B R 12.30 Tervetuloa festivaaleille. . · · Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry VUODEN LUONTOKUVA HELSINGIN LASIPALATSI · BIO REX · MANNERHEIMINTIE 22–24 · KLO 12.00-19.30 FESTIVAALI . Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n yhdistysesittely, miksi kannattaa liittyä, puheenjohtaja P L 12.45 Vuoden Luontokuva 2023 -kilpailun parhaimmistoa – kuvaesitys 13.30 Kuvaesitys T R 14.00 Tauko V L 2023 , B R Liput 35 €, SLV:n jäsenet 30 € (lippu. Tarkka ohjelma: luontokuva.org ja vuodenluontokuva. 2023 O (muutokset mahdollisia) Festivaalialueelle ilmainen sisäänpääsy, näyttely ja messualue aukeavat klo 12.00. ) 15.00 Kuvaesitys A S 15.30 Kuvaesitys, A N , Norja (Canon Ambassador) 16.15 Tauko 16.45 Kuvaesitys A -M N 17.15 Vuoden Luontokuva 2023 julkistus, palkitut kuvat, tuomariston kommentit 18.15 Tauko 18.45 Kuvaesitys M W , Ruotsi (Sony) 19.30 Gaala päättyy G 19.45 Ravintola Lasipalatsi K : A N K : A -M N K : M W
Sarja pienistä havainnoista ajassa ja omassa ympäristössä kasvaa yksittäisiä kuvia suuremmaksi kokonaisuudeksi. Museokortilla vapaa pääsy. Suomennettuja kirjoja häneltä on tullut viisi kappaletta. Jotkut kuvat ovat pikemminkin räpsäisyjä, mutta mielenkiintoisia kuvia ja oivalluksia riittää. Kaikki kuvat eivät ole itse otettuja, vaan Smith on poiminut mukaan muitakin päivämääriin liittyviä kuvia. Osa jäi ilman nimikirjoitusta, vaikka Smith kirjoitti niitä vinhaa vauhtia. Patti Smith oli kesällä keikkailemassa Suomessa ja ehti ohessa kirjoittamaan nimikirjoituksia Oodi-kirjastossa kirjan ostaneille. Monet vanhemmat kuvat liittyvät historiallisesti kyseiseen päivämäärään. Muita suosittuja aiheita ovat olleet kengät, kodin esineistöstä tehdyt asetelmat ja kuvien hyödyntäminen. Tänä kesänä Patti Smith sai minut uudelleen inspiroitumaan päiväkirjakuvaamisesta. Inspiraatioita kuvapäiväkirjasta 3 kamera-lehti.fi PÄÄKIRJOITUS Hilja Raviniemi: Sinisen kosketus 15.9.2023–7.1.2024 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Aukioloajat: ti–su 11–18, ke 11–20 Liput: 12/6/0 € Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy. Esimerkiksi Smithille tärkeiden taiteilijoiden hautakivien kuvia ja hautausmaita on kirjassa yli 30 kappaletta, kahvimukeja Smith on taas kuvannut 19 päivänä. Hänellä oli tiukka aikataulu, aikaa oli varattu vain tunti ja väkeä oli todella paljon. JU H A LA IT A LA IN EN H IL JA RA VI N IE M I. Päivien kirja julkaistiin kesällä, tekstit on suomentanut Antti Nylen. Patti Smithin Päivien kirjassa on vuoden jokaiselle päivälle oma kuvansa ja lyhyt kuvateksti. Kuvista löytyy joitakin toistuvia aiheita. Otin kamerapuhelimella ”päivän kuvan” ja kokosin kuvista minialbumeita. K ymmenisen vuotta sitten kuvasin kuvapäiväkirjaa. Patti Smith on 76-vuotias yhdysvaltalainen muusikko ja runoilija. Smithin oma kissakin on päässyt useaan kuvaan. Mutta minä olin ajoissa ja onnekas: sain nimikirjoituksen
Aiheena: Onni 76 KAMERASEURA RY:N syksyn tapahtumat 62 EISA MAESTRO 2023 20 PROOSAA JA POLAROIDEJA Antti Nylén ja Patti Smith 34 VOLKER VON BONIN Humanistinen kuvaaja 56 KUVASALKKU Sari Teräväinen Kamera-lehti 5/23 Tekniikka Opastus Osallistu Lisäksi Vakiot SA N N A H IL LB ER G JU H A LA IT A LA IN EN A N G I W A LL A C E TI M O RI PA TT I Voittajat PÄÄKIRJOITUS 3 KAMERASEURA 38 KOLUMNI 71 MENNYTTÄ VALOA 72 VÄLÄHDYKSIÄ 77 MARKKINAPAIKKA 80 SEURAT TOIMIVAT 81 SEURAAVASSA NUMEROSSA 82 4 KAMERA 5|2023 SISÄLLYS Tilaajapalvelu tiistaisin ja torstaisin puh. 0400 802 282 tilaajapalvelu@ kamera-lehti.fi. 6 KUUKAUDEN KUVAAJA Tero Puha 28 KAUPUNKILUONNON LUMO Antti Koli 68 MIELIKUVANI Marko Marin 16 NÄIN RAKENNAT NÄYTTELYN 50 KUVANKÄSITTELY Dodge ja Burn 54 LINTUKUVAKOULU Tilhi ja närhi 74 JALUSTAN VALINTA Toni Pällin vinkit 39 TEKOÄLY Adobe Firefly 44 KAMERA TESTISSÄ Fujifilm GFX 100 II 47 KUUKAUDEN VALINNAT 48 VANHA OBJEKTIIVIT Leica Summicron-M 35 mm f/2 67 VUODEN KUVAAJA 2023 Osakilpailu 3/3
issn 0022-8133 kirjapaino Grano Oy Vaasa SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Marko Sormunen P. 040 567 0988 marko.sormunen@kamera-lehti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaisin ja torstaisin klo 10.00–12.00. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. 5 kamera-lehti.fi. www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/ kamera-lehti @kameralehti M IA SU RA K K A Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T TOIMITUS postiosoite Tallberginkatu 1 C 81, 00180 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja , art director Kristiina Haaga kuvankäsittelyt Juuso Joutsela/Takomo Tuotanto Oy toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Yki Hytönen, Ari Jaaksi, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Tiina Puputti, Risto Raunio, Kristiina Sievi-Korte, Kaisa Sirén, Mia Surakka, Jari Tomminen, Solveig Wallenius toimitusneuvosto Pekka Punkari, Lea Kömi tilaajapalvelu puh. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkinto raadissa. Kamera-lehti on Aikakausmedia ry:n sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. TE RO PU H A a n n i v e r s a r y 40 TH KAMERA-LEHTI 5/2023 ilmestyy viikolla 42. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu
Molempiin pätee korkealle asetettu rima yksityiskohtienkin viimeistelyssä. Aiheina niitä yhdistävät miehen roolien tarkastelu ja ihmissuhteiden tunnelmat. Täydellisyyden tavoittelija Teksti TERO MIETTINEN Kuvat TERO PUHA 6 KAMERA 5|2023. Toinen näkökulma kuvataiteeseen löytyy lyhytelokuvien tekemisestä. Tero P uha Tero Puha tunnetaan pehmeän valon täyteisistä muotokuvistaan
– Valokuvaaminen ja videoiden ohjaaminen ovat niin erilaisia, että niitä ei voi tehdä päällekkäin. Kuvataiteilija, Imatran taideoppilaitos 1996. Jotenkin ristiriita on ratkaistava. Enää ei tarvittu painavaa erikoisvälineistöä, joten liikkuvaa kuvaa saattoi tehdä kevyellä kalustolla, tarvittaessa samalla järkkärillä kuin still-kuvaakin. Se mahdollisti tekemisen ilman elokuvatiimiä: mies ja kamera riittää pitkälle. Juuri tuo flow on itselleni taiteen tekemisen hienoimpia vaiheita, Puha innostuu. Tero Puha Syntynyt 1971. Viikkoja tai kuukausia menee intensiivisesti yhden parissa, ja sen jälkeen on taas toisen vuoro. Valokuvataiteen valtionpalkinto 2014. Plunge-lyhytelokuvan juliste (2023). – Kun työn alla on valokuvan sävyjen hallinta tai videoiden editoiminen, työhön keskittyminen vie mukanaan. Kunnianhimo myös kasvaa tehdessä. Alkon tehtaiden kainalossa sijaitseva pieni paikkakunta tarjosi monenlaiset harrastusmahdollisuudet, joissa saattoi käyttää mielikuvitustaan. Samalla kun haluaa jo saada työn valmiiksi ja ryhtyä kokeilemaan jotain uutta, mieli ei anna anteeksi yhtään huolimatonta yksityiskohtaa. Videoissa käsikirjoitus, kuvaus ja ohjaus ovat Puhan itsensä vastuulla, mutta apuna on toki näyttelijöitä – joita on tosin usein kerrallaan vain yksi – sekä äänisuunnittelija ja musiikin säveltäjä. Puha kokee yhden miehen tiimin olleen hyvää valmistautumista: nyt tietää mihin keskittyä itse ja mitkä työt on valmis antamaan toisten harteille. Pyrkimys parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen näkyy myös kameran kanssa työskentelyssä. Miehisyyden olemus on silti aina jollain tavoin puntarissa. Kansanopiston vauhdittamana Puha päätyi opiskelemaan Imatran taideoppilaitokseen. Ura kuvataiteilijana ei silti tuntunut vielä realistiselta. Valokuvataiteen maisteri, TaiK 2000. Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Nurmijärvellä. Sarjakuvien ja lihaksikkaiden supersankarien maailma oli osa lapsuuden miljöötä Rajamäellä Nurmijärvellä. Kun opiskelupaikka teatterin puolella ei avautunut, oli kuvataiteellinen kiinnostus kakkosvaihtoehto. Tony, Lontoo, (2009). Yksityiskohtia saa hioa juuri niin kauan kuin tuntuu tarpeelliselta. Kahdella erilaisella ilmaisumuodolla on yhteisiäkin piirteitä: molemmissa voi nykyään käyttää samaa kameraa ja ideat kumpuavat samoista lähteistä. Aina voi tehdä jotain paremmin, joten sama aihe saattaa syventyä yhä uusilla kuvauksilla. 8 KAMERA 5|2023. Lapsuuden näytelmäleikkien kautta alkanut kiinnostus teatteria kohtaan synnytti haaveen teatterikouluun pääsemisestä. Puha kertoo videoiden tekemisen saaneen alkunsakin lähes pari vuosikymmentä sitten teknisen kehityksen ansiosta. teropuha.com @teropuha Sivu 6 Otto, Fiskars (2021). Tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä isompia elokuvatuotantoja. Valon täytyy olla juuri oikeanlaista, miljöön toimia halutulla tavalla. Valokuvaajana Puha kuuluu klassisen mustavalkoisen muotokuvan ihailijoihin, videoissa sen sijaan usein hallitsee koominen, ironinen ja särmikkäämpi tyyli. Siinä ei kelloa katsella, ei vastailla puhelimeen. Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla Uusin lyhytelokuva, Plunge, Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilla syyskuussa. T ie kohti kuvataiteilijan uraa sai oikeastaan alkunsakin esiintymisestä. Monen tekijähatun käyttämisessä on se hyvä puoli, että jälki on vain itsestä kiinni. Julkaissut kaksi kirjaa Almost Human (2011) ja Intimate Light (2022). Eräänlaisista rooleista on kyse, oli kuvassa sitten treenattu miehen vartalo tai epävarmuutensa kanssa kamppailevan miehen elkeet, kuten muutamissa lyhytelokuvissa, joissa Puha on myös näyttelijänä. K ärsimättömyys ja perfektionismi samassa persoonassa on joskus hankala yhdistelmä. Pikku-Tero nautti esillä olemisesta. Muutto toiseen kaupunkiin oli nuorelle miehelle myös tärkeä itsenäistymisvaihe
10 KAMERA 5|2023
Polymeerigravyyri eli valokuvapohjainen grafiikan tekniikka sai samoihin aikoihin julkisuutta kahden osaajan eli Taneli Eskolan ja Kari Holopaisen työn kautta. – Koska olin harrastanut piirtämistä, tuntui grafiikan teko aluksi luontevimmalta vaihtoehdolta. Otto, Fiskars (2021). Aineen opetus oli tekniikkapainotteista, mikä oli omiaan vähentämään kiinnostusta. ” Koska olin harrastanut piirtämistä, tuntui grafiikan teko aluksi luontevimmalta vaihtoehdolta.” Henri, Pariisi (2019). Sarja nähdään nyt myös Kiasmassa osana Dreamy-näyttelyä. Puhan ensimmäinen gravyyrisarja Equals (1996) sai heti kiitosta ja hankittiin Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmiin. Taideteollisessa korkeakoulussa arvostettiin vielä varsin perinteistä valokuvaa, joten Puha kokee opintojen aikaan kulkeneensa pikemminkin omia polkujaan. Teosten teemat olivat paljolti samoja kuin nykyisinkin: identiteetin rakentuminen, kuluttamisella itsensä ilmaiseminen ja kauneuden palvonta. Kun opettajaksi tuli valokuvataiteilija Päivi Eronen, loksahtivat asiat uuteen asentoon. 11 kamera-lehti.fi. Se ei ollut enää kaksiulotteinen kuva seinällä, vaan ympärille saattoi rakentua elämyksellinen installaatio tai tarinallinen, erilaisia keinoja hyödyntävä kokonaisuus. Se valoi uskoa kykyyn pärjätä kuvataiteen tekijänä, ja teatterihaaveet kaikkosivat lopullisesti, tosin niin oli käynyt oikeastaan jo ensimmäisen opintovuoden jälkeen. Hän ei esimerkiksi innostunut Helsinki Schoolin konseptista. Vähitellen Puha alkoi muodostaa omaleimaista käsitystä siitä, mitä kaikkea valokuvataiteen puitteissa oli mahdollista tehdä. Valokuva oli siihen saakka ollut pikemminkin piirrosten lähdemateriaalia, mutta nopeasti kamerasta tuli ilmaisun tärkein väline. Perinteisessä etsauksessa tarvitaan juuri hyvää piirrosjälkeä. Kristoffer Albrecht puolestaan toimi taidepainon opettajana Taideteollisessa korkeakoulussa. Rakkauden ja ihmissuhteiden jännitteetkin löytyvät monesti. Innostuin vähän kaikesta. Kahden lihaksikkaan miehen kuvasto antoi jo viitteitä myös tulevasta aiheen ja tyylinkin osalta. Kuvataiteen opintoihin kuului kuitenkin paljon muutakin. Näistä jälkimmäinen toimi niin ikään opettajana Imatralla. Valokuva ei siinä joukossa houkutellut erityisesti
Kaupunginosat tarjosivat näkymän kahteen erilaiseen elämänmenoon: jälkimmäisessä on taidestudioiksi muutettuja teollisuustiloja, omintakeisia kahviloita ja taidehenkisiä ravintoloita kanaalin varrella. Siihen Puha kuvasi suutelevia miespareja ja sai käyttää omaa tyylipalettiaan vapaasti. Puhan mukaan muotikuvaamisessa oli hänen kannaltaan yksi pulma: siinä ei pääse vapaasti toteuttamaan omia ideoitaan. Olin kuitenkin epävarma taiteellisen työni suunnasta. Stylisteillä ja muilla kuvausten suunnittelijoilla on keskeinen vaikutus lopputulokseen. Osaavalle valokuvaajalle löytyi töitä muotikuvauksen parista. Tilaustöihin oli helppo uppoutua. Taiteen tekeminen alkoi jäädä vähemmälle. – Muutos tapahtui vähitellen, ja tein kyllä koko ajan myös omia projektejani. Rupeama venähti kahdeksitoista vuodeksi. – En ollut tajunnut, miten ”posh” Crouch End oli, ennen kuin hankin studion. Puhan yksi suosikki, tyylillinen esikuvakin, Bruce Weber sen sijaan on kyennyt kääntämään asetelman ikään kuin ylösalaisin: hän tekee omalla tyylillään ja AcroArno, Pariisi (2019). Yksi tilaustyö tosin poikkesi muista, Terence Higgins Säätiön turvaseksikampanjan kuvittaminen. M aisteriopintojen loppuvaiheessa Puha lähti Lontooseen opiskelijavaihtoon, jonka arveli kestävän suunnitellun puoli vuotta – ellei olo sitten yksin suurkaupungissa osoittautuisi liian raskaaksi, ja palaisi kotiin jo nopeammin. Itä-Lontoossa vastaavia kauppoja oli joka puolella. Sauli, Helsinki, (1995). ” Muutos tapahtui vähitellen, ja tein kyllä koko ajan myös omia projektejani.” 12 KAMERA 5|2023. Suurkaupunki on kaikkiaan kiehtova ja inspiroiva asuinpaikka. Kuvaaja tekee tilattua jälkeä. Sattumien kautta hän päätyi asumaan jaettuun asuntoon kolmen britin kanssa ja kotiutui. Viimeksi hän vietti kolme kuukautta Los Angelesissa Tom of Finland -säätiön residenssissä. Näin siinä lontoolaisen elämän ääripäitä: Crouch Endissä syntyi äläkkä, kun pääkadulle oli tulossa One Pound -halpakauppa. Vaikka Puha nykyään viihtyy rauhallisemmassa miljöössä, on hänestä välillä yhä hyvä hakea vaikutteita metropolien sykkeestä. Puha asui Pohjois-Lontoon Crouch Endissä, mutta studio oli Itä-Lontoon Hackney Wickissä. Sitä ei sitten tullut
Weberin kuvia on nähty isojen brändien mainoksissa Calvin Kleinista Versaceen ja aikakauslehdissä Ellestä Vogueen. Samoin Herb Ritts, Puhan ensimmäinen kuvaajaidoli, ylsi aikoinaan samaan. Kinoformaatti sopii hyvin Puhan suosimiin laajoihin puolikuviin tai sitä hiukan tiukempaan rajaukseen. Niistä on koottu vuosi sitten ilmestynyt muhkea kirja Intimate Light, joka esittelee kolmen vuosikymmenen mittaista uraa. Humoristisissa teoksissa kritiikki kohdistui juuri kuluttamisen ja ulkoisten odotusten täyttäEsa-Pekka, Helsinki (2001) ja Esa-Pekka, Helsinki (2021). Kirjassa on tosin paljon myös keskikoon filmille kuvattuja otoksia ja muutama laakafilmillekin kuvattu. Joillekin komea vartalo on statussymboli, jolla saa ihailua. Kiinnostavia ovat myös kuvaparit, joissa sama henkilö on kuvattu 20 vuoden kuluttua uudestaan mahdollisimman identtisissä olosuhteissa. A tleettiset, antiikin ihanteisiin sopivat miehet ovatkin olleet keskeinen osa Puhan kuvastoa jo 90-luvulta alkaen. Projektissa Puha on päässyt seuraamaan kilpailevien kehonrakentajien elämää ja nähnyt, kuinka korkeat tavoitteet houkuttelevat joskus käyttämään luvattomia oikopolkujakin. Siihen yhdistyy toisinaan kalliiden merkkitavaroiden ja nopeiden autojen säihke, mikä on Puhalle myös ristiriitainen elementti. Urheilulajissa on lisäksi samaa kuin taiteellisessa työskentelyssä: pitkä huolellinen, askeettinenkin puurtaminen tuodaan esille lyhyeksi ajaksi yleisön arvioitavaksi. Puhalla on pitkään ollut tekeillä projekti, jossa hän on kuvannut nuoria kehonrakentajia. Klassinen kauneus kestää. Minusta sille on kuitenkin edelleen tilaa. Hänen varhaisemmassa tuotannossaan parodinen, jopa karnevalistinen, ote miehisyyden tarkastelussa oli keskeistä. 14 KAMERA 5|2023. Puhan kuvat eivät ole kuitenkaan mitään pastisseja muiden tekemisistä, vaan tunnistettavasti omaa tyyliä. Kirjassa on pääosin klassista mustavalkoista valokuvaa, jossa korostuu juuri hienostunut valon käyttö. Puha kehuu kirjan viimeistelyssä mukana ollutta Petri Kuokkaa, jonka avulla detaljitkin saatiin kohdalleen. asiakkaat ostavat nimenomaan sitä. Lajiin liittyvä täydellisyyden tavoittelu kiinnostaa maskuliinisen roolimallin ilmentymänä. Kun kirjan ensimmäiset kuvat ovat uran alkuvaiheesta ja viimeiset vain parin vuoden takaa, voi katsoja myös seurata ilmaisun muutoksia. Mukana on sekä filmille että digillä kuvattuja ruutuja. Se hyväilee pehmeästi kehon muotoja ja karismaattisia kasvojen piirteitä. Itsekin punttisalilla ahkerasti treenaavalle Puhalle kyse on myös omien kehoon liittyvien epävarmuuksien ja halujen ilmaisusta. Tyylillisistä esikuvista jo mainittujen lisäksi tärkein on Robert Mapplethorpe. Puhaan heitä yhdistää kiinnostus lihaksikkaan miesvartalon tutkimiseen ja hiottu, mainosmaisenkin tyylitelty mustavalkokuvaus. – Tiedän, että tuotantoani vastaavaa kuvastoa on tehty paljon
Puha osallistui keväällä myös Kameraseura ry:n paneelikeskusteluun aiheesta, kun seuran galleriassa esillä olleet erään harrastajan kuvat nostattivat vilkkaan mielipiteenvaihdon. – Se on monimutkainen kysymys, jossa on ainakin kaksi tasoa. Kuvissa sukupuoli näyttäytyy sosiaalisena rakennelmana, jota ilmaistaan opituin tavoin. Kuvasto ammensi popkulttuurista, elokuvista ja mainonnasta. Kuvat elävät niissä myös pidempään kuin gallerian tai museon seinällä. Se on onneksi muuttunut. V aikka teokseni eivät välttämättä tunnu nimenomaan henkilökohtaisesta elämästä ammentavilta, on niissä lähes aina kyse jostain omasta tunteestani tai kokemuksestani. Ei hän itsekään tosin ole jäänyt vaille kysymyksiä suhteestaan kuvattaviinsa. Hänen kiinnostuksensa valokuvaan versoi alun perin juuri kirjojen sivuilta. Sarja Unfinished edustaa hänen vakavampaa puoltaan ja samalla myös toisenlaista valokuvallista ilmaisua. Vastaavanlainen objektiksi asettaminen kuvattaessa naisen vartaloa herättää nykyisin ankaraa kritiikkiäkin. Hän käyttää amatöörimalleja, joille itselleen on ollut kiinnostavaa osallistua projektiin. Toinen taso asiassa liittyy kuvaustilanteeseen. Tero Puhan näyttely Pohjanmaan valokuvakeskuksessa 11.10.2023 23.11.2023. Puha kertoo valokuvakirjojen kiehtovan häntä esineinä kosketusta ja tuoksua myöten. – Pyrin kuvissani avaamaan myös henkilön persoonaa, eikä se onnistu ilman rentoa kuvaustilannetta. Hänellä oli usean vuoden ajalta koottua materiaalia kolmen transsukupuolisen henkilön vaiheista, mutta kehollisten muutosten esittäminen ei tuntunut riittävän aiheen monimutkaisuuden edessä. Kuvissa näkyvä välittömyys ja luontevuus onkin toisenlaista kuin ammattimallien opeteltu poseeraus. Vaikutteita löytyi myös kuvataiteen historiasta Duchampista Warholiin. Itse kunkin täydellisyytensä tavoittelun takana piilee sisin, jota ei pysty teeskentelemään. Teoksissa oli kuvitteellisesti tarjolla esimerkiksi rintakarvaimplantteja tai Arnoldin tyyppisiä hauiksia. Perfektionismistaan huolimatta Puha ei juuri suunnittele kuvaussessioitaan, vaan toimii spontaanisti ja vuorovaikutteisesti. ' ” Pyrin kuvissani avaamaan myös henkilön persoonaa, eikä se onnistu ilman rentoa kuvaustilannetta.” 15 kamera-lehti.fi. Toisaalta Puha on käsitellyt myös sukupuoltaan korjanneiden muutosprosessia. misellä tavoiteltuun maskuliinisuuteen. Tunnetusti naisten alastomia vartaloita on taidemuseoissa runsaasti, mutta naisten tekemää taidetta suhteessa huomattavasti vähemmän. Jotkut ideat kypsyvät jopa vuosia, toiset muovautuvat kuviksi nopeammin. Day One: Bakewell Tarts (2005). Monikerroksisia teoksia ei olekaan helppo sanallistaa, eikä se ole tarpeenkaan. Hän on myös ironisoinut kliseitä ja stereotypioita, joita homomiehiin ja seksuaalisuuteen ylipäätään liittyy. Yksi näkyvä loimi tässä kudoksessa on homoeroottinen sävy. Henkilökohtaisuutta löytyy suoremmin entisten elämänkumppanien kuvista tai videoiden roolipeleistä. Vaikka Puhan katse suodattuu sukupuolisen suuntautumisen läpi, hän itse korostaa teostensa yleispätevyyttä. Se jättää tulkinnalle sijaa, mutta menee katsojallakin tunteisiin selittämättä itseään liikaa. Peilaan niissä siis myös paljon itseäni. Katsoja tekee omat tulkintansa. Se on kiinnostavaa, Puha tarkentaa. Toisinaan Puhalta kysytään mieskuvaston esineellistävästä tyylistä, jossa keho on nimenomaan katseen kohteena. Yhteiskunnassa mies on määrittänyt kulttuuria ja nainen tavoitellut ulkoa annettua sukupuolensa ideaalia. Puha päätyi kuvaamaan materiaalinsa uudestaan jään ja veden läpi, ja tuloksena oli abstraktiin taipuvaa mustavalkokuvaa. Puhan mukaan siinä ei kuitenkaan ole kyse seksuaalisesta virityksestä. Puha ymmärtää heränneet reaktiot, mutta niin kauan kuin kyse on yhteisestä sopimuksesta, toisen kunnioittamisesta ja halusta kuvaamiseen, ei asiasta hänen mielestään ole syytä nostaa suurta meteliä. Hän paljastaa, että työn alla on myös kirja viime vuosien kehonrakentajaprojektista. Varsinkin eroottisessa kuvastossa nousee helposti esille vallankäytön ja jopa seksuaalisen ahdistelun mahdollisuus. Alaston nainen miehen kuvaamana koetaan ehkä eri tavoin kuin asetelma nainen kuvaamassa naista tai mies miestä
Näyttelypaikka on syytä varata hyvissä ajoin tai laittaa näyttelyhakemus vetämään itselle mieluisaan paikkaan. Kuvien valinta itsessään on jo iso urakka, ja siinä on hyvä huomioida kuvien keskinäinen yhteensopivuus. Kynnys saattaa joskus nousta ylivoimaiseksi, mutta niin ei suinkaan tarvitse olla, sillä siihen auttaa hyvin tehty projektisuunnitelma, jonka mukaan edetä. Galleriatila on aina hyvä vaihtoehto, mikäli budjetti antaamyöden. Kun kuvamateriaali alkaa olla kasassa ja suunnitelmat selvillä, niin kannattaa harkita apurahan hakemista näyttelykustannuksiin. Punaisena lankana voidaan pitää esimerkiksi tiettyä lajia, väriä, tyyliä tai tarinaa. Hakemus on syytä tehdä huolellisesti, ja siitä tulee ilmetä hankkeen toteuttamiskelpoisuus, myönnetään apurahaa sitten tai ei. Seuraavaksi mietitään, että mistä ja minkälainen näyttelytila on saatavilla. Vastaavasti näissä tiloissa toimii valvonta ja näin kuvat ovat turvassa. Näin ollen tiloihin on hakuaika ja valintakriteerit. Esimerkiksi liikkeiden näyteikkunat ovat tänä päivänä suosittuja, kuten myös kirjastot ja kahvilat, jotka tarjoavat ilmaista näyttelytilaa. Joskus apuna voi käyttää asiantuntijaa, esimerkiksi kokenutta kuraattoria. Hakemuksen laatimiseen tulee varata riittävästi Näyttelyn järjestäminen on aina iso projekti, joka kannattaa suunnitella huolella. V alokuvanäyttelyn pitäminen on hyvä keino saada omia töitään esille ja näin muiden ihmisten nähtäväksi. Seuraavaksi lähdetään miettimään näyttelyn sisältöä eli minkälaisia kuvia halutaan esille. Useimmat galleriat perivät näyttelyvuokraa ja kuvamyynnistä provisiota. Gallerioiden näyttelyhakemuksessa tulee ilmetä tietoa hakijasta, päivitetty CV sekä riittävästi näytekuvia. Kun näyttelytila on varmistunut, niin siinä vaiheessa tehdään näyttelysopimus taiteilijan ja gallerian välillä. Ensimmäiseksi tulee löytää sopiva idea, joka voi liittyä paikkaan, henkilöön, tyyliin, tapahtumaan tai tarinan kerrontaan. Näin rakennat näyttelyn Teksti ja kuvat JAANA KOTAMÄKI 16 KAMERA 5|2023. Niitä voi olla kaikkialla, missä ihmiset liikkuvat ja viettävät aikaa. Näyttelyn suunnittelu Avainasemassa on näyttelyn hyvä suunnittelu, johon on hyvä varata riittävästi aikaa. Galleriat valitsevat pääsääntöisesti itse taiteilijansa, joiden teoksia haluavat näyttelytiloissaan esittää. Kaikki lähtee liikkeelle ideasta tai teemasta, jonka ympärille jokin yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus rakennetaan. Kuvia voi olla esillä monissa muissakin paikoissa
On hyvä liittää mukaan seikkaperäinen työsuunnitelma ja kustannuslaskelma, unohtamatta tietystikään näytekuvia, joiden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Kun kuvavalinnat on tehty, niin seuraa kuvatiedostojen jälkikäsittely lopulliseen vedostusmuotoon. Sen turvin on helpompi suunnitella, että minkä verran kuvia mahtuu tilaan ja kuinka ne kannattaa sijoittaa. Kun näyttelytila on selvillä, niin pohjapiirustuksesta on huomattavan paljon apua. Kun näyttelykokonaisuus alkaa riittävästi hahmottumaan, niin on aika miettiä sille sopivaa nimeä, jonka on hyvä koota työt ikään kuin yhteen. Kuvien vedostusja pohjustustapoja on lukuisia, ja ne määräytyvät varmasti pitkälti sekä omien mieltymysten että käytettävän 17 kamera-lehti.fi Jaana Kotamäki ripustamassa Unien maailma -teoksiaan.. SUUNNITTELUVAIHEESSA: • Kuraattori avuksi • Idea tai teema • Kokonaisuuden rakentaminen • Sisältö • Kuvien valinta • Näyttelypaikan haku • Apurahahakemus vetämään • Nimi näyttelylle aikaa. Kun kuvausurakka on takana, niin alkaa kuvien valinta, joka saattaa olla melkoinen työpanos. Näyttelykuvat kannattaa aina tehdä alkuperäisestä raw-kuvasta, jotta tiedostosta saadaan irti mahdollisimman paljon laadukasta näyttelytyötä ajatellen. Ohjenuorana kannattaa pitää yhtenäisen kokonaisuuden säilyttämistä. Näyttelyn toteutus Uusi näyttelyidea on saattanut pyöriä mielessä jo pidemmän aikaa, kenties vuosia, ja näin ollen myös näyttelymateriaalia on kertynyt paljon. Mieluummin aina hieman vähemmän kuin liikaa, jolloin vaarana on, että lopputuloksesta saattaa tulla turhan rauhaton
Yksi hyvin perinteinen tapa on pohjustaa vedos happovapaalle pohjustusmateriaalille ja käyttää hillittyä alumiinikehystä. Avajaisvieraita Jaana Kotamäen Unien maailma -näyttelyn avajaisista. Osa soveltuu ainoastaan sisätiloihin, osa kestää myös ulkona. Muita pohjustustapoja tänä päivänä on kapa, silisec, alumiini ja dibond. Kun vedos on valmis, niin seuraa pohjustusvaihe. Kuvassa Valokuvaaja Jaana Kotamäki ja valoja säätämässä näyttelyn järjestäjä. Avajaispuhe on paikallaan, ja sen voi pitää joko taiteilija itse tai sitten joku kutsuvieraista tai mahdollisesti paikan galleristi. 18 KAMERA 5|2023. Aina kannattaa kertoa, mihin tarkoitukseen kuvat tulevat ja mainita niiden sijoituspaikka. Myös paperin valinnalla on merkitystä, ja se kannattaa valita siten, miltä haluaa kuvien näyttävän. Toki tilaisuus voi olla avoin kaikille. Mikäli kuvista haluaa rajatun edition, niin teokset numeroidaan määrän mukaan, esimerkiksi 1/7. Avajaisvieraita Jaana Kotamäen Unien maailma -näyttelystä. Vedostusvaihe on tärkeää tehdä huolella, sillä se on olennainen osa kuvan lopullista luomisprosessia. Joskus teoksia on vaikea saada suoriksi, mutta siinä auttaa laservatupassi. Ripustuksella ja valaistuksella on suuri merkitys. Ripustukseen kannattaa varata riittävästi aikaa, jotta sen ehtii tehdä huolella. Nuo ovat pitkälti makuasioita. Paspatuuri viimeistelee kuvan. Kun ripustus on valmis, niin on aika laatia teosluettelo, josta ilmenee teoksen nimi, vedostus-, pohjustusja kehystystapa eli kaikki tiedot teoksesta. Laadukkailla galleriavaloilla on myös erittäin suuri merkitys. Teoksen yksityiskohdat pääsevät paremmin oikeuksiinsa toimivien galleriavalojen myötä. Monesti vähemmän on enemmän eli seinäpintoja ei pidä ahtaa liian täyteen, vaan mieluummin kuville tulisi jättää sopivasti tilaa. Onnistuneessa esillepanossa kohtaavat visuaalisuus, tasapaino sekä jännite sopivassa suhteessa. Teos ikään kuin herää eloon hyvän valaistuksen myötä. Jokaiselle teokselle on hyvä jättää riittävästi tilaa, jotta tulevat paremmin oikeuksiinsa. Avajaiset ja lehdistötilaisuus Avajaiset on hyvä tilaisuus esitellä omaa tuotantoaan ja kertoa samalla, kuinka työt ovat syntyneet. Joku suosii mattapintaisempaa kuin taas joku toinen kiiltävää paperia. Avajaiset pidetään yleensä kutsuvieraille, ennen näyttelyn avaamista laajemmalle yleisölle. Parasta jälkeä saadaan mustesuihkutulostimella. budjetin mukaan. Näyttelytilasta on hyvä löytyä laskutilaa Galleriavalojen kohdentaminen Unien maailma -näyttelyn pystytyksen yhteydessä. Paras vaihtoehto on galleriatason ripustus, joka pitää sisällään katon rajassa olevat kiskot ja ripustuslangat
Onnistuneessa esillepanossa kohtaavat visuaalisuus, tasapaino sekä jännite sopivassa suhteessa. teosluetteloille ja esitteille. Ennen näyttelyn avajaisia on paljon tehtävää. Kutsut avajaisvieraille on hyvä lähettää viimeistään pari viikkoa ennen avajaisia. Myös somekanavissa kannattaa kutsua levittää. TOTEUTUSVAIHEESSA: • Hanki näyttelytilan pohjapiirustus • Kuvat vedostusvalmiiksi • Pohjustustavan valinta • Markkinointitekstin laatiminen • Lehdistötiedote • Kutsut • Ripustus • Teosluettelo • Vieraskirja • Avajaiset Teijon Masuunigallerian avajaisissa kuultu musiikkiesitys sopi hyvin illan teemaan ja historialliseen ympäristöön. Näyttelyyn tulee laatia kuvaus näyttelystä, mikä toimii samalla sekä markkinointitekstinä että sen voi antaa myös lehdistölle. Lehdistö ei juuri koskaan tule avajaisiin, mutta heidät voi kutsua esimerkiksi ripustuksen yhteyteen tekemään juttua. Omissa somekanavissa kannattaa olla joka tapauksessa aktiivinen ja informoida näyttelystä tasaisin välein jo kuukautta ennen näyttelyä. Tarjoiluksi riittää useimmiten lasillinen kuohuvaa. Kutsu voi olla joko postitse lähetettävä tai vaihtoehtoisesti sähköinen. Lehdistötiedotteen laatiminen medialle. Mikäli näyttely avataan galleriassa, niin pääsääntöisesti sekä kutsuista, lehdistötiedotteista että markkinoinnista vastaa kyseinen galleria, mutta muussa tapauksessa tuo kaikki on kuvaajan omalla vastuulla. 19 kamera-lehti.fi. Vieraskirja on hyvä muistaa laittaa esille. Oheiset kuvat ovat uudesta Unien maail ma -valokuvanäyttelystä Vetelin taidekartanolta sekä Teijon Masuunista. Kuvia sekä näyttelyn ripustusvaiheesta että avajaisista
Rockin legenda Patti Smith tunnetaan myös kirjallisesta tuotannostaan ja valokuvistaan. Esseisti Antti Nylén on Smithin proosakirjojen suomentaja ja intohimoinen filmikuvauksen puolustaja. Ristiriitainen suhde entisen idolin tuotantoon on avannut pohdintoja myös valokuvan olemuksesta ja arvostuksesta. Teksti TERO MIETTINEN Kuvat PATTI SMITHIN KIRJASTA POLAROIDEJA, PROOSAA JA PUNKROCKIA 20 KAMERA 5|2023
ST EV EN SE B RI N G
Levysoittimessa pyörivät Patti Smit hin vinyylit, joiden rouhea soundi, älykkäät sanoitukset ja jopa tyylikkäät kansikuvat kiehtoivat. Itselleni musiikillisesti arvokkainta on uran alkupuolen anti. Piirtämistä ja runojen kirjoittamista harrastanut Patti etsi kuitenkin ilmaisukanavaa, jolla voisi myös tienata elantonsa. Suomentaminen käynnistyi vielä keskeneräisen käsikirjoituksen avulla, eikä marginaalimerkintöjen ja myöhempien muutosten hallinta tehnyt hommasta helppoa. Näillä molemmilla Smith on elämäänsä taltioinut, pääasiassa jälkimmäisellä. Kirjallisuus ja valokuvat kietoutuvat hänen persoonaansa, joten niiden arviointi on monisäikeisempää. Niinpä kun elokuvaohjaaja Wim Wenders aikoinaan luopui oman kuvapäiväkirjansa tekemisestä, hän lahjoitti kameransa ystävälleen korvaamaan jo rujoon kuntoon päässeen laitteen. Hän suuntasi New Yorkiin. Polaroidille he olivat myös erityinen kohderyhmä, tavalliset kuluttajat toinen. Tuon New Yorkin vuosien muistelmien jälkeen Nylén on suomentanut neljä muutakin Smithin kirjaa, myös uusimman valokuviin perustuvan Päivien kirjan. Käännöstöitä oli takana jo kymmenkunta vuotta, kun työpöydälle tuli erityisen kiinnostava tapaus: Patti Smithin esikoisromaani Ihan kakaroita (2010). marraskuuta Hyvää 21. Rakkaussuhde Robert Mapplethorpiin Chelsea-hotellin ja taiteilijakapakoiden boheemissa miljöössä imaisi parikymppisen naisen kauas esikaupunkien ankeudesta. Se on pikemminkin ympäristön tarkkailua kuin omasta itsestä kumpuavien 15. Kun Smith aloitti elämänsä tallentamisen ja kuvataiteelliset kokeilunsa Polaroidilla, se oli suosittu väline myös taiteilijoiden parissa. Kuvataiteen sijasta tie vei kuitenkin yliopistoon lukemaan kirjallisuutta. Valokuvaharrastus meni eräänlaiseen horrokseen. Esikoislevy Horses ilmestyi 1975, Radio Ethiopia heti seuraavana vuonna. Pakkafilmiä käyttävät palkeelliset kamerat eivät ole mitään kevyitä kapistuksia kanniskeltavaksi, sillä painoa on lähes puolitoista kiloa. Pari vuosikymmentä myöhemmin kuvataidelukiolainen Antti Nylén haaveili Vantaan Korsossa taiteilijaksi ryhtymisestä. syntymäpäivää, Caro, oma abessinialainen rimppakinttuni. P atti on tietysti legenda, vastakulttuurin äitihahmo. Hän saattoi samastua ulkopuolisuuden, androgyynisyyden ja itsen etsinnän kokemuksiin, joita niistä löysi. Valokuvaus kuului harrastuksiin jo koulunkin puolesta. Smith ei ole kohdellut kameroitaan kovin hellävaraisesti, ja palkeiden ruttaantuminen näkyy kuvissakin. Se tuntui lopulta enemmän omalta, opettajakin rohkaisi. Kun hän keksi yhdistää runoesityksiinsä ravintoloissa yksinkertaisen sähkökitarasäestyksen, sai lavakarisma tarpeellisen lisän. Kameroista Land 100 tuli markkinoille 1963 ja Zeissin mittaetsimellä varustettu Land 250 neljä vuotta myöhemmin. Keikkamatkoillaan Smith on kuvannut vuosikymmeniä eri puolilla maailmaa. Tietyt pettymykset ovat saaneet hänet jopa kirjoittamaan aiheesta kriittisen esseen. Polaroid-kamerasta tuli hänelle tapa havainnoida ympäristöä, eräänlainen päiväkirjan täydentäjä. Entisen ihailijan suhde idolinsa tuotantoon – niin kirjoihin, musiikkiin kuin valokuviinkin – on kuitenkin muuttunut vuosien saatossa. Tuotanto on kuitenkin epätasaista, tarkastelee mitä hyvänsä hänen tekemisiään. Koulu oli jäänyt, eikä työ pikkukaupungin tehtaassa maistunut. Se osui yhteen nousevan uuden musiikkilajin, punkrockin, kanssa. Bändi sai hoitaa sen puolen. Patti Smithin tuttavapiiriin kuulunut Andy Warhol sai filminsä peräti ilmaiseksi markkinointitarkoituksella. S mithin perheen esikoinen Patricia Lee, ”Patti”, haaveili 1960-luvun lopulla New Jerseyn Martinissa, Philadelphian pienessä esikaupungissa, taiteilijaksi ryhtymisestä. 22 KAMERA 5|2023. Pattilla oli väkeviä sanoituksia, karhean persoonallinen ääni ja vimmainen lavaolemus, joten soittotaidottomuus ei haitannut muusikon uralle heittäytymistä
Samassa rasiassa on kellastunut paperilappu, jos sa soittimen mainitaan olevan ”vanha ja falskaava”. 31. toukokuuta Harmaassa rasiassa on vaitonaisen mie hen, innokkaan muusikon, kirjailija Tony ”Little Sun” Gloverin huuliharppu. Istun sille ja annan sen viedä minut muka naan – ikään kuin se olisi pieni puusta rakennettu laiva – tai vain katselen valon leikkiä sen pellavapeitteellä. maalisk uuta Tässä on minun kameran i, varsinain en taskuase . 29. Sain huuliharpun kirjailijan vai molta – kolme kertaa rakastettu soitin. Kun tarkentelin kamerani linssiä hänen syntymäpäivänsä aamuna, hänen levoton henkensä taisi nousta ilmoille ja päästä mukaan kuvaan. 21. marraskuuta Tämä on minun mietintätuolini. 4. 1. 26. elokuuta Roomassa Cimitero Protestantella, lähellä Keatsin hautapaikkaa, lepää runoilija Percy Bysshe Shelley. tammikuuta Settilista on jokaisen esiintymisen selkäranka, illan ohjenuora. 23 kamera-lehti.fi. Sen teko kuuluu rutiineihimme: minä ja basistini Tony Shanahan kuulostelemme illan vaikutelmia ja tunnelmia, yleisön energioita, ja sitten laadimme biisi listan, sisäisen kertomuksen konsertillemme. maaliskuuta Jessen kanssa ottamassa omakuvia
Smithillä on ollut tapana lykätä valotetut polaroidinsa takkinsa taskuun, jossa ne toisinaan naarmuuntuvat tai vaurioituvat muuten. Smith omaksui 90-luvun puolivälissä ”puhtaan valokuvan” periaatteista ilman salamaa kuvaamisen, mikä antaa oman leimansa tunnelmalle. Eräänä iltana ne vaa tivat minua nousemaan työni ääreltä ja lähtemään jälleen tien päälle. Hyvin usein kuvissa on Smithin ihaileman henkilön hautakivi tai tuolle ihmiselle kuulunut esine, eräänlainen pyhäinjäännös. 17. Käytössä on ollut Polaroid-kameroita, joissa valotusta ei voi säätää ja laitteelle tyypillisesti tarkennus osuu välillä huonosti, Nylén arvioi. Kyse on siis psykologisesta jännitteestä, joka ei synny kuvasta itsestään. Näitä reliikkejä hän etsii etenkin runoilijoiden tai muiden taiteilijoiden kohdalta: Rimbaudin hautakivi, Virginia Woolfin vuode tai Jeanne D’Arcia esittävä veistos… Tietenkin mukana on myös perin arkisia havaintoja kahviloista ja kaduilta. Niinpä Smithin valokuvia on arvioitava suhteessa hänen teksteihinsä, joita ilman ne jäävät vaille suurempia merkityksiä. Ne jäävät harmillisen usein tapahtumien kirjaamiseksi ja ihailun ilmaisuiksi. Tavoitteena ei ole ollutkaan teknisesti täydellinen tulos. Nylén kirjoittaa esseessään Mikä sua vaivaa, Patricia Lee (2020): ”Valokuvaajana hän on yhden entisaikaisen ja käsiin rapistuvan välineen käyttäjä, eikä häntä hiukkaakaan kiinnosta ”hyvä kuva” tai valokuvailmaisu laajemmin.” Hän käyttää Smithistä myös termejä kaikkien alojen amatööri ja wannabe-taiteilija. toukokuuta Vanhat italialaiset cowboy saappaani saivat tuta paljon tarpomista ympäriinsä, kun nes niiden pohjat kuluivat puhki. – Smith on monesti ilmaissut palvontansa vauhdikkaasti elänyttä ja nuorena menehtynyttä Arthur Rimbaudia kohtaan, joka oli yksi tärkeistä 1800-luvun runouden uudistajista. Kuvan otti Aleksi Siltala Antti Nylénin Canon T90:llä. Nämä niin sanotut metonyymit eli viittaukset laajempaan kokonaisuuteen eivät ole myöskään kovin omaperäisiä, Nylén pohtii. 24 KAMERA 5|2023. Yhden filmipakan 10 ruutua vaatii huolellista kohteen valintaa. Patti Smith ja Antti Nylén. Vedin ne jalkaa ni, palasin kirjoituspöytäni luo ja kirjoitin koko yön – aikamoinen seikkailu sekin. Useimmat kuvista ovat hiukan epätarkkoja, valotukseltaan epätasaisia ja niissä on tyypillisesti kohde keskellä ruutua. Smith on tosin itsekin luonnehtinut kuvaamistaan lähinnä harrastamiseksi. ideoitten toteuttamista. Silti vuosien saatossa mukaan on tullut myös pettymyksen sivumakua. Hänen mielestään smithmäiseen ihailtuihin henkilöihin viittaavien esineitten kuvaamiseen sisältyy alitajuinen ajatus siitä, että kuvaaja vie mukanaan ikään kuin osan kohteesta, ehkä jopa varastaa. Sattumoisin hän oli myös Smithin ystävän Jim Morrisonin esikuvia. Polaroid-kuva hautakivestä ei kuitenkaan juuri avaa kokemusta siitä, mikä runoudessa on sykähdyttänyt. Nylén myöntää Smithin olleen hänellekin yksi tärkeä innoittaja. Se muistuttaa hiukan myös uskonnollista palvontaa. Tekstit ja kuvat eivät tarjoa syventävää pohdintaa tai erityisiä oivalluksia. Toisaalta siihen sisältyy myös rohkaisu muillekin heittäytyä taiteen tekijäksi ja sukeltaa kirjallisuuden tai valokuvan pariin
Nylénin mielestä samalla on kuitenkin kadotettu niiden autenttisuus. – Minulle kyse ei lainkaan ole siitä, että digikuvaaminen olisi korvannut filmin. Esimerkiksi Patti Smithin Polaroideistakin on tehty näyttelyitä, ensi kerran jo 2011. Filmille kuvaaminen on minulle läheisempi monestakin syystä. Julkaisutaideprojekti Bokeh vuodesta 2020. Manuaaliset laitteet edellyttävät myös osaamista, kun tekniikka ei hoida kaikkea automaattisesti. Toiseksi kuva itsessään – siis päämäärä – ei ole kaikki kaikessa, vaan matka, tapa tuottaa se kuva, on vähintään yhtä merkityksellinen. Ja digitaalisessa välineessä, sinihehkuiselta näytöltä katsottuna kuva on olemukseltaan muuta kuin esine, ainutkertainen fyysinen kappale. P olaroid kiinnosti myös Antti Nyléniä, kun hän palasi rakkaan harrastuksen eli valokuvan pariin. Nylén kyseenalaistaa myös nykyisen halun helppouteen niin kuvaamisessa kuin kuvien jakamisessakin. – Antti Nylén "Ensimmäinen Antti Nylénin peel-apart-polaroid, 2011." Polaroid Blue -filmi, Polaroid Land Camera 210. Polaroidissa tämä vielä korostuu: kämmenellä on kuva, joka on ainoa laatuaan. Myös kohteen ja siitä otetun kuvan suhde on toisenlainen, väljähtyneempi kuin alun perin filmille piirtyneenä jälkenä. Nyléniä digi ei innostanut, ja hän vierasti siihen liittyvää edistyksen myyttiä. bokeheditions.fi @anttinylen 25 kamera-lehti.fi. – Instagram (ja monet sen seuraajat) on joka tapauksessa osunut yleisön halujen herkkään kohtaan A N TT I N YL ÈN Antti Nylén, Syntynyt 1973 Helsingissä. Rakkaudesta filmille kuvaamiseen. Vaivannäöllä, pimiössä vietetyillä tunneilla on hänelle tärkeä rooli harrastuksessaan. Karrikoiduin esimerkki tästä ovat meemit, jotka muuntuvat vailla kytkentää kuvan tekijään. Pontimena oli lasten kasvun tallentaminen. Yksi syy on periaate vallitsevan normin haastamisesta. Valokuvakirjat Paita – The Shirt (2015) ja Peel-apart (2018) sekä useita taiteilijakirjoja ja omakustanteita. Elettiin jo niin sanottua digiaikaa vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tietysti kuvia voidaan monistaa erilaisin keinoin, Nylén toteaa. Nylén käyttää termiä hypervalokuva verkossa leviävästä kuvasta, joka on irtautunut välittömästä suhteestaan kohteestaan ja myös tekijyydestä. Siellä ei kuitenkaan nähty alkuperäisiä kuvia vaan niistä tehtyjä isompia vedoksia. Filmikameroita oli saatavilla edullisesti ja Polaroidkin oli vielä toiminnassa, tosin jo henkitoreissaan. Internet on tietysti toinen oleellinen kuvaan ja sen vastaanottoon liittyvä muutos. Ne ovat kaksi erilaista valokuvan tyyppiä, eikä toinen ole toista parempi
Se oli yksi syy, miksi Patti Smith teki kuten moni muukin: siirtyi kuvaamaan puhelimella. Paradoksaalista ja hullunkurista on kuitenkin sen filtterien nostalginen kaipuu filmiajan estetiikkaan. Klassikoksi kohonnut aikakauslehtikuvaa ja taidetta yhdistänyt kuvaaja työskenteli ikämiehenä myös Polaroid-kameralla 70-luvun lopulla. Helsingin kaupunginosia kommentoivia pienoiskuvasalkkuja (2016– 2017). Valovuodot ja värien haalistumiset ovat kuvitteellisia ominaisuuksia. Graafinen suunnittelu ja sidonta Antti Nylén. Osaavissa käsissä voi Polaroidin ominaisuuksia hyödyntää tiettyjen efektien tekemiseen, mutta eivät ne silloinkaan näytä instakuvilta, Nylén muistuttaa. Ville-Juhani Sutinen: Lomostalgia (Bokeh 2022). Kaupunkikuvistaan Nylén on tehnyt pienoisjulkaisuja, joissa on tusina pimiössä vedostettuja pelikorttien kokoisia kuvia eri kaupunginosista. "Tämä vedos on tehty alkuperäisen mustavalkoisen polaroidin valkaistusta paperinegatiivista mustavalkopaperille valottamalla. – Minulle kuvaamiseen on aina liittynyt myös joutilaan kuljeskelun ylellisyys, kiireetön ympäristön tarkkailu. Kuten hänellä on kirjoissaan ollut jo tapana, myös Instagram-tili ja samoin uusi teos Päivien K U VA T: A N TT I N YL ÈN ' Olavi Uusivirta Narkissoksena, kesä 2012. Filmit olivat usein myös menneet pilalle vanhentuessaan. Kun vein ennen lapsia kouluun läpi kaupungin Eiraan, saatoin esimerkiksi jäädä tuntikausiksi kuvaamaan Kaivopuistoon. Yllättävänkin pitkään sitä sai jostain haalittua, mutta se kävi koko ajan vaikeammaksi. Julkaisee Nylén kyllä itsekin kuvia Instagramissa, mutta lähinnä Bokeh-kirjasarjansa markkinoinnin puitteissa. Samalla hän käynnisti viisi vuotta sitten Instagram-tilin tyttärensä Jessen rohkaisemana ja sai hetkessä tietysti valtavan seuraajajoukon. – Tai oikeastaan se ei käytä mitään oikeaa filmiä jäljittelevää tyyliä. Jokaisessa 12 hopeagelatiinivedosta kinofilmikameroilla kuvatuista ruuduista. tekemällä kuvien muokkaamisesta ja jakamisesta vaivatonta. K un Polaroid digimurroksessa meni konkurssiin ja filmien valmistaminen loppui, tuli vanhoista käyttämättömistä filmeistä äkkiä arvokkaita. Näiden yksilöllisten pienoisjulkaisujen tuottaminen ja muiden kirjoittamien tekstien julkaiseminen on paljolti jopa korvannut oman kirjoittamisen. Tyylikkäiden mv-kuvien sommittelussa ja tyylissä on paljon samaa kuin Nylénin yhdellä esikuvalla André Kertészillä. Valokuvakirja, liitteenä essee ja numeroitu, vanhalle kuitupaperille vedostettu hoppeagelatiinivedos. 26 KAMERA 5|2023. Kun uudistuotanto myöhemmin Impossible Projectin myötä alkoi, ei valikoimaan enää kuulunut Patti Smithinkin käyttämää pakkafilmiä. Kuvaaminenkin on hiljentynyt aktiivisimmista ajoista. Peel-apart polaroideja Peel-apartkirjasta. Se edustaa samalla helsinkiläisen identiteetin mukanaan tuomaa kiinnostusta omaan kaupunkiin
Aiemmilla Smithin Suomen vierailuilla olivat reitit epäonneksi menneet ristiin, kun Nylén puolestaan oli silloin matkoilla. kirja kierrättävät vanhaa aineistoa eli vuosien saatossa kertyneitä Polaroideja. Aiemmissa proosakirjoissa kuvien painojälki on kustannussyistä ollut huono eli on käytetty vain yhtä väriä mustavalkoiseen kuvaan. Kun Patti Smith konsertoi kesäkuussa Helsingissä ja Tampereella, pääsi Nylén vihdoin tapaamaan hänelle tuotantonsa kautta niin läheistä henkilöä. Varmasti siinä läikähti myös ihailijan rinnassa. Johdatus filmiaikaan -kirjan (Siltala 2017) julisteliitteenä ollut asetelma. Mukana on viitisenkymmentä muiden ottamaa kuvaa Smithille tärkeistä ihmisistä tai hänen ihailemiensa kuvaajien teoksia. Edellisen suunnitteli Juha Nenonen, jälkimmäisen Jorma Hinkka. Vuoden jokaiselle päivälle on kuva ja jonkinlainen havainto tai mietelause. Nyt hän toi lahjaksi pari paketti vanhaa Polaroidin pakkafilmiä, jota oli onnistunut hankkimaan. Vaikean märkälevytekniikan hallinnut Carroll ei ollut innoissaan uuden kuivatekniikan alkaessa vallata alaa 1860-luvulla: muutos teki hänen mielestään kuvaamisesta liian helppoa, melkein jokaisen ulottuvilla olevaa puuhaa. Niitä täydentävät uudet kännykkäkuvat – ja ilman filtteriä. Se saattoi olla jo hiukan pilalla, mutta Smith oli vilpittömän iloinen. Yksi heistä on lastenkirjoistaan tunnettu Lewis Carroll, joka oli innokas valokuvaaja jo 1850-luvulla. – Se on tietenkin luonteeltaan fanikirja. Nyt jälki on parempaa, Nylén arvioi. Kuvattu 9x12-diafilmille ja kehitetty C41-prosessissa värinegatiiviksi. Valokuvakirjat Peelapart (Luova 2019) ja Paita – The Shirt (Savukeidas 2015). K U VA T: A N TT I N YL ÈN 27 kamera-lehti.fi
Antti Koli on helsinkiläinen valokuvaaja ja tietokirjailija, joka tuntee läpikotaisin lähiseutunsa kalliot, metsät ja rannat. Hän kuvaa luontoa joka päivä kotinsa lähellä. Teksti KATARINA BOIJER Kuvat ANTTI KOLI KAUPUNKILUONNON LUMO Ant ti Koli 28 KAMERA 5|2023
Asuinpaikkoja Kolilla on ollut useita; Helsingissä hän on asunut 12:ssa eri paikassa sekä lisäksi Karjaalla ja yhden kesän Kilpisjärvellä, toisen Utsjoella. A ntti Koli valmistui alun perin biologiksi, mutta ala ei tuntunut täysin omalta, joten valokuvaus ja kirjoittaminen vei miehen mennessään. Kolille tärkeä työ on Uutelan herppipolAntti Koli, Vuonna 1964 syntynyt helsinkiläinen luontokuvaaja ja tietokirjailija. Ilveksen kyllä haluaisin nähdä ihan livenä, vaikkei se mikään cityeläin ole! K oli on pitänyt useita näyttelyitä, ja kirjoja on ilmestynyt tusinan verran, kuten Digikuvaus & seniori Matti Karhulan kanssa, josta tuli loppuunmyyty menestys, sekä Sunnuntai kalastajan opas. Puron äärelle palasin aina vain, koska se innoitti minua. Valmistumisen jälkeen hän oli työttömänä, kuvasi mustavalkokuvia ja piti valokuvanäyttelyitä kirjastoissa, metroasemilla sekä gallerioissa. Kuvaus on valitettavasti kaventunut nuoruuden ajoista. – Vaikka luonto on itselleni tärkeää, en ole mikään perinteinen karhu-susikuvaaja. Tuntuu kuin puro olisi opettanut minut kuvaamaan. Saa kuvata rauhassa ja kiirehtimättä, sekä kehittää omaa näkemystään. Seurasin valon suuntaa, veden liikettä ja kuinka aurinko osui puron pintaan eri aikoina. Mielestäni toisto, eli samaan paikkaan palaaminen, on tärkeää. Kirjassa Kuvaa luovasti lähiluonnossa opastetaan monipuolisesti kaikenlaiseen lähiluonnon kuvaamiseen. Yhden yön olen ollut piilokojussa teeriä katsomassa. Kuvien syvyysvaikutelma oli yksi haasteista. Puro oli antanut kaikkensa, eikä näkynyt enää kuvattavaa, hän kertoo. Rakkain kohteeni oli eräs puro Somerniemellä, mitä kuvasin yli kymmenen vuoden ajan. – Aloin kuvata jo opiskeluaikoina, ja pimiössä vietin paljon aikaa. Harrastin noihin aikoihin aikidoa ja luin kiinalaista filosofiaa. Vähitellen mukaan tulivat myös kirjat ja lehtityö. Pidän lähiluonnosta, ja ennen tein paljon myös katukuvausta. Kuukausipalkkaisissa töissä hän on ollut muun muassa kalatutkijana Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksella (nykyisin LUKE), metsäntutkimuslaitoksella sekä Helsingin yliopistossa. Nykyisin ei ole paljon muuta kuin luontoa. Eläinja kukkateeman kuva, mukana myös vettä. Menin purolle myöhemminkin, mutta samaa fiilistä ei enää tullut. Se kaikki sulautui puron olemukseen ja luontoyhteyteen. Kyy haistelee komealla kielellään ja näyttää sitä samalla vaikka kuvaajille.. Näyttelyitä 30, kirjoja 12
Vuonna 2011 Kampissa kerrostalon ulokkeella pesi huuhkajapari. Omia lempikuvia Kolilla on muutamia, ja omalla seinällä komeilee esimerkiksi abstrakti purokuva. Kolin oma lempieläin on tiira. Kirja on kattava opas kaupunkilaiselle luonnon tutkijalle ja antaa aivan uuden näkökulman lähiluontoon tutustuvalle. Niiden saalistuksen seuraaminen on upeata katsottavaa. Puron vesi heijastuksineen keväällä. Helsingin Vuosaaren Mustakallio on hyvä esimerkki kohteesta, johon palaan aina uudestaan. K oli sanoo, että myös ajankäytöllisesti lähiluonnon kuvaaminen on tehokasta, koska ei tarvitse lähteä kauas ja voi tutkia samaa kohdetta vaikka vuosien ajan. Tutuista ja jokapäiväisistä niityistä ja kallioista tulee rikas ja kiintoisa tutkimuskohde. – Tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta esimerkiksi Helsingissä niitä voi olla satojatuhansia. ku, johon hän teki kuvat ja tekstit, sekä osallistui suunnitteluun. ” Joutsenet ovat klassinen kuvauskohde, ja niistä otettuja kuvia olen myynyt Taidelainaamon kautta jo useita. Pikkuhäiveperhonen urbaaneissa olosuhteissa. Rotta on älykäs, sosiaalinen ja tavallaan suloinenkin. Kyhmyjoutsen Vuosaaressa vuodenvaihteen tienoilla. Jokainen vuosi on erilainen ja ainutlaatuinen. Selkeitä ja taidokkaasti otettuja kuvia on paljon, ja se auttaa havainnoimaan vaikka omaa takapihaansa. – Joutsenet ovat klassinen kuvauskohde, ja niistä otettuja kuvia olen myynyt Taidelainaamon kautta jo useita. – Suomessa niitä pesii viisi eri lajia, joista yleisimmät ovat kalatiira ja lapintiira. Uljaita kanahaukkoja elelee pääkaupunkiseudulla noin 50, ja ne pärjäävät pulskasti, koska tarjolla on maistuva menu; puluja, sorsia, rottia ja kaneja. Kirjassa on esitelty lintuja, nisäkkäitä, kaloja sekä matelijoita. Uskaliaasta pesimisestä huolimatta kaikki poikaset selvisivät lentokykyisiksi. Yhtenä vuonna linssiini osui vinkeitä hyppyhämähäkkejä, mutta seuraavana vuonna niitä ei enää näkynytkään. 12-vuotiaan Olavi-pojan huonetta kaunistaa kettu-, pöllö-, pupuja saukkokuvat. – Kolusin kaupungin keskustoja, lähiöitä, metsiä, lammikoita, rantoja ja viheralueita. Joutsenkuviini olen käsitykseni mukaan saanut vangittua seesteistä itämaista tunnelmaa ja harmoniaa, hän kertoo. Vartijoilla riitti töitä, kun pikkuhuuhkajia pelasteltiin. Sama juttu joidenkin perhoslajien kanssa. Hänen viimeisin kirjansa on nimeltään Kau punkiluonto – löydä lähiluonnon rikkaus. Ei mikään ihme, että tiira on päätynyt niin monen luontokirjan kanteen. Tiirat ovat näyttäviä, rohkeita ja taitavia. Haitallistakaan vieraslajia ei tarvitse vihata, hän muistuttaa ja kehottaa jokaista pohtimaan omaa suhdettaan kaikkiin eläimiin, myös niihin inhokkeihin. ” 30 KAMERA 5|2023. Kaupunkieläimistä kuuluisin ja kirotuin on tietysti rotta. Kaupungeissa tiirat voivat pesiä riskialttiisiinkin paikkoihin, kuten uimarannoille. Kolmen poikasen putoamisia ja liukasteluja seurattiin mediassakin. Samoin tiaisja pöllökuvat ovat olleet suosittuja
31 kamera-lehti.fi
– Kuvaukseni on tällä hetkellä hieman hakevaa ja epämääräistä, mutta yllättäen kiitäjä antoi vapauden. Kuvaamisessa pienet onnistumiset ovat tärkeitä, ja yritän kuvata hermostumatta ja innostumatta liikaa, lähes konemaisesti. 32 KAMERA 5|2023. Jos ei jaksa lukea, niin voi vain katsella kuvia. Taidelainaamon kuvat tehdään ammattimaisesti Dialabissa tai Luovassa. Lisäksi kiitäjä näyttää takasiipensä mahtavat silmätäplät, kun sitä hieman hipaisee. Ei muuta tarvita kuin kaiken maailman kuvailua, mutta hyvillä mielin, hän pohtii. – Yksi jännittävä hetki oli se, kun pelkäsin hirveä. – Jos vain mahdollista, oman näyttelyn pystyttäminen on oivallinen tapa oppia karsimaan otoksiaan Nuusku-pupu osoittaa luottamusta kääntämällä takapuolen kohti kaveriaan. Kutsun tätä valokuvaajan ammattitaidoksi! Nämä ovat mukavia hetkiä; kun jossain lähellä eläinten kanssa tapahtuu jotain odottamatonta ja yllättävää, ja olen kamerani kanssa paikalla. – Yhtenä päivänä naapurini näki ulko-oven lukossa silmäkiitäjän, ja minähän ryntäsin heti katsomaan. Kuvata sellaista, mikä sujuu ja minkä jaksaa tehdä. – Taidenäyttelyissä kannattaa käydä säännöllisesti, sekä tutustua myös taidehistoriaan. Muistan myös huuhkajan poikasen putoamisen alas Forumin pesäpaikasta. Jos ollaan aivan rehellisiä, niin avustin kiitäjän siirtymistä. K olilla on vankka taidetietämys, ja hän kehottaa kuvaajia tutustumaan niin valokuvakuin maalaustaiteeseenkin. Näin saa omaankin tekemiseen uusia näkemyksiä ja ulottuvuuksia. Kiitäjällä oli siivet supussa, mutta pian se avasi siipensä, ja sain hienon kuvan. Kuvat pohjustetaan alumiinille, ja editio jokaisesta kuvasta on 10 kappaletta. Valokuvaamisessa ei kannata stressata vaan ottaa rennosti. L ähiluonto voi joskus näkyä yllättävissäkin paikossa. Mieleenpainuvia kuvaushetkiä on ollut paljon. Kuvaaminen ei ole suorittamista – senkun kuvaa vain, hän jatkaa. Se tarttui sormeeni ja matkusti metrin verran toiseen paikkaan
Luhdan kuvat ovat visuaalisesti korkealla tasolla, ja hänen suhtautumisensa luontoon, maisemiin ja eläimiin on erinomainen, kadehdittava. Derges kuvaa valtavilla neulanreikäkameroilla alkemististen periaatteiden innostamana, eivätkä hänen kuvansa kasva valokuvauksen perinteestä, vaan hän on koulutettu kuvataiteilija. – Kotimaisista kuvaajista arvostan kovasti luontokuvaajia Jorma Luhtaa, joka on kahdesti saanut valokuvataiteen valtionpalkinnon, sekä Eero Murtomäkeä, joka on pitkän linjan kirjailijakin. 33 kamera-lehti.fi. Muistelen niitä aikoja, kun opiskelin kuvausta puron ja kirjojen johdattamina. Valokuvausta ei tule pitää pelkästään taiteena tai tieteenä. Murtomäki puolestaan osaa vanhan suomalaisen shamanistisen maailmankuvan hyvin eikä ole mikään markkinapelle. Luontokuvien tärkein tehtävä on myös edistää luonnonsuojelua, hän painottaa. Purokuvat Koli on ottanut Mamiya RB:llä. ” Kuvaan nyt sitä sun tätä avoimin mielin, ja katselen jos siellä olisi jotain näyttämisen arvoista.” ja näkemään kuvansa myös muiden ihmisten silmin; mikä toimii ja mikä ei. Samalla yritän kohottaa kuvaamiseni tasoa ja kuvieni sisältöä. S yksyllä 2023 Koli aloittaa uuden näyttelyn suunnittelun, koska kirjojen tekemisessä on taukoa. – Hyvä kuva on selkeä, mutta ei liian yksinkertainen. Tarttumapintaa täytyy olla, ja jotain sellaista vetovoimaa, että kuvaa katsoo aina vain uudestaan. Samankaltaiset kuvat vievät kuvan sisälötä ohi lajinmäärityksen. A ntti Kolilla on useita inspiraationlähteitä. Ei tarvitse liikaa pohtia mikä on taidetta, mikä luontokuvaa, mikä journalismia tai mikä tieteellisen tiedon yksiviivaista kuvittamista. – Kuvaan nyt sitä sun tätä avoimin mielin, ja katselen jos siellä olisi jotain näyttämisen arvoista. Ekspressionistista katukuvausta tehnyt Saul Leiter, värien ilotulituksen taitaja Ernst Haas sekä brittiläinen Susan Derges ovat tällä hetkellä Kolille tärkeitä. Tällä hetkellä hän kuvaa Canon EOS-1 sarjan kameralla ja objektiiveina käytössä ovat 100–400 mm, 100–500 mm sekä 100 mm makro. Myös laajakulmia ja normaaliobjektiiveja löytyy. Uusin opettajani on meidän Nuusku-pupu, joka pakottaa katsomaan eläimiä huolellisemmin ja ymmärtäväisemmin, hän kertoo lopuksi. Tiiroja Helsingin Viikissä. Hän on tehnyt myös ympäristötaidetta. Jalusta tai salama ovat harvemmin käytössä. Aikaisemmin merkittävä oli amerikkalainen Paul Strand, joka vaikutti suuresti koko 1900-luvun valokuvaukseen, tai italialainen Mario Giacomelli, jonka geometrisen graafiset kuvat ovat vaikuttavia
Von Bonin ei pyrkinyt julkisuuteen, mutta 1960-1970-luvuilla hän oli laajastikin tunnettu etenkin valokuvakirjoistaan. Sodan jälkeen Volker palasi Siperiasta raunioituneeseen ja liittoutuneiden miehittämään Saksaan. Tie valokuvaajaksi Von Bonin oli saksalaissyntyinen valokuvaaja, joka kotiutui Suomeen. Samalla kuvaajasta on julkaistu elämäkerta. Kirjat syntyivät vapaa-ajalla, mutta hän toimi myös ammattikuvaajana. H AKASALMEN huvilassa Helsingin keskustassa avautui juuri Helsingin kaupunginmuseon näyttely, joka esittelee laajasti Volker von Boninin (19242006) Helsinki-aiheisia valokuvia. KUKA OLI VOLKER VON BONIN. Kuvaaminen kuului opiskeluun käytännön harjoitteluna, mistä oli luontevaa jatkaa ammattikuvaajaksi sanomaja aikakauslehtiin. Perhe muutti Saksasta Suomeen vuonna 1935, koska isä sai komennuksen laivastoattaseaksi Helsinkiin. Vanhempansa tavattuaan hän asettui Müncheniin, mistä hänelle järjestyi asunto ja työpaikka Yhdysvaltain miehityshallinnon julkaisemassa Heute-kuvalehdessä. Teksti YKI HYTÖNEN Kuvat VOLKER VON BONIN 34 KAMERA 5|2023. Aika Heutessa sai hänet kiinnostumaan lehtikuvauksesta, joten hän aloitti opiskelut müncheniläisessä kuvajournalismiin keskittyvässä oppilaitoksessa. Von Boninin oli ratkaistava, mitä tehdä tulevaisuudessa. Moni on nähnyt paljonkin hänen valokuviaan etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta harva tietää hänet henkilönä. Hän joutui neuvostoarmeijan vangiksi Puolassa vain vähän ennen Saksan antautumista keväällä 1945 ja virui Siperiassa ankarissa oloissa vankileirillä kolme vuotta. Volkerin koulu päättyi vuonna 1942 hänen ilmoittautuessa sotaan Saksan armeijaan. Perhe oli hajallaan eri puolilla Saksaa. Sosiaalinen media on nostanut hänet esiin erityisesti Helsingin kuvaajana. Von Boninin työpaikka oli miehityshallinnon rahoittama. Hän oli vanhaa aatelissukua, jossa moni miehistä oli palvellut Saksan puolustusvoimissa. Moni menehtyi leireillä, mutta Volker selvisi. Volker sisaruksineen laitettiin täällä Helsingin Saksalaiseen kouluun. Hänen hienoja kuviaan esitellään nyt ensi kertaa näyttelyssä. Sodan nuorena kokenut valokuvaaja Volker von Bonin omaksui humanistisen valokuvauksen ja tuli aikanaan tunnetuksi Suomea esittelevistä valokuvakirjoistaan. Sotavuodet ja aika Siperiassa painoivat leimansa Volkerin myöhempään elämään, muun ohella valokuvaukseen. Heute oli aikakauslehti, joka julkaisi näyttäviä kuvareportaaseja, ja jossa työskenteli aikansa lehtikuvauksen huippuja. Tie valokuvaajaksi oli monipolvinen ja vaikutti myös siihen, minkälaisia valokuvia hän otti. Rahoitus loppui, kun maan itäisestä ja läntisestä miehitysvyöhykkeistä syntyivät Itäja Länsi-Saksa vuonna 1949
Näkymät olivat valmistuvalle lehtikuvaajan alulle hyvät. Hän vastasi kuvausjärjestelyistä, malleista ja kuvauksista. Von Bonin sai neuvoteltua reportaasikuvauksista olympialaisissa aikakauslehti Quickin kanssa. Länsi-Saksaan syntyi 1940-luvun lopulta lähtien paljon uusia aikakausja sanomalehtiä. Hän sopi belgialaisen kuvatoimiston kanssa kuvareportaasin tekemisestä Skandinaviassa vuonna 1951. Mainosja muotikuvaaja Paluun Suomeen ratkaisi työpaikka, jonka Volker sai mainosvalokuvaajana Oy Tilgmann Ab:sta. Kesän jälkeen pari muutti Länsi-Saksaan, missä Volkeria odottivat työt. Eräs toimeksianto oli von Boninille käänteentekevä. Se oli graafisen alan johtava monialayritys Suomessa. Viisumiongelmat estivät von Boninin pääsyn Suomeen, mutta nuoret päättivät, että he avioituisivat seuraavana vuonna, olympiakesänä Helsingissä. 35 kamera-lehti.fi. Tuolla matkalla hän tapasi entisen luokkatoverinsa Gisela Schmidtin, jonka kanssa hän seurusteli kouluaikana. Kun valokuvaajan työt loppuivat ja Gisela odotti perheen esikoista, pariskunta etsi mahdollisuuksia muuttaa Suomeen. Olympialaisiin saapuvalle lehdistön edustajalle viisumi ei ollut ongelma. Lehtikuvaajat toimivat tavallisesEduskuntatalo 1965. Hietalahdenranta 1966. Von Bonin piti erityisesti muotikuvauksesta ja kuvasi muotia mielellään miljöössä. Nuoripari vietti kesää 1952 kuherruskuukauden ja olympialaisten merkeissä. Lauttasaarentie 22, 1976. Vakinainen työpaikka Tilgmannilla takasi von Boninille turvatun aseman Eevan kuvaajana. Sekä mainoskuvauksessa että muotikuvauksessa pyrittiin käyttämään värikuvausta jo varhain. Elämä sodan koettelemassa maassa oli kuitenkin ankeaa. Siellä hän käytti paljon Hasselbladia ja Linhofin 13x18 kameraa. Tilgmannilla oli studio, jossa von Bonin teki kaikki tuotekuvaukset ja osan henkilökuvauksista. Hän oli perehtynyt värivalokuvaukseen, jonka käyttö oli vähin erin yleistymässä. Yritys omisti lisäksi Eeva-lehden, johon von Bonin kuvasi jatkossa paljon muotija sisustusreportaaseja. Ulkona kuvatessa Linhof vaihtui Rolleiflexiin. Von Boninin palkkaaminen oli Tilgmannilta investointi tulevaisuuteen. Käytössä oli myös Hasselblad. Kuvausideat menivät hyvin läpi Eevassa, ja von Bonin koki voivansa toteuttaa luovuuttaan muotikuvauksissa
Tuolloin saadut vaikutteet näkyvät koko hänen kuvausuransa ajan. Käännekohdaksi vapaa-ajan kuvaamisessa muodostui 1950-luvun lopulla valokuvakilpailu, jossa kerättiin valokuvia Helsinki-aiheiseen kuvateokseen. Vanhaa rakennuskantaa hän kuvasi muuallakin kuin Helsingissä ja murehti sitä, kuinka niin monella paikkakunnalla vanha oli saanut väistyä persoonattoman uudisrakentamisen tieltä. Pyhän Henrikin kirkko 1973. Noita kirjoja tehdessään kuvaaja käytti työnantajan pimiötä, mutta yrityksessä ei siihen puututtu. Hän kierteli Helsinkiä tallentaen sen ihmisiä ja miljöötä ja matkusti ympäri Suomea kuvaten muualla etenkin maisemia. Humanistinen valokuvaus pyrki irrottautumaan historian raskaasta taakasta. Kuvakirjoilla von Boninin saavuttama tunnettuus hyödytti myös Tilgmannia. Kokoja. Molemmilla kerroilla sen suosio oli reaktiota maailmansotien kokemuksiin. Kun aiemmin ihmisillä ja miljööllä kummallakin oli usein painokas roolinsa valokuvissa, tässä kirjassa von Bonin ikään kuin katsoi lähemmäs ihmistä ja miljöö jäi viitteellisenä taustalle. Intensiivisintä kirjojen julkaiseminen oli 1960ja 1970-luvuilla. Kuva on vuodelta 1957. Mainoskuvaukset jatkuivat silti työnantajan leivissä vielä 1980-luvun puoliväliin asti, jolloin von Bonin jäi eläkkeelle. Mainoskuvaukset käynnissä. Von Bonin pitelee lankalaukaisinta avusajan pirskotellessa vettä kukan terälehdille. Kuvista näkyy von Boninin mieltymys vanhoihin miljöisiin, kuten Suomenlinnaan. Von Boninilta valittiin siihen useita kuvia, mistä tuli alku parinkymmenen valokuvakirjan teolle. Myös miljöö on kuvissa aina läsnä, ja sitä tuo usein esiin kuvaajalle ominainen tapa sommitella näkymät kerroksellisiksi. Kamerana on Linhof. Selkeimmin tämä tuli esiin kolmessa kirjassa. Vastakohtien Suomi (1969) taas oli lehdissä tunnustusta saanut näyte graafisesta kokeilusta, ja Helsinki elää (1970) oli von Boninin dokumentaristinen taidonnäytteensä. Se painoi ja kustansi huomattavan osan valokuvaajansa kirjoista. Puolet niistä esitteli Helsinkiä ja puolet muuta maata. Ihmiset esiintyvät aina omissa askareissaan. Ihminen ja miljöö Von Bonin kuvasi ahkerasti myös vapaa-aikanaan. ti freelancereina 1950-1960-luvuilla. Von Bonin sai arvostusta ammattimaisena ja luotettavana kuvaajana, mutta hänellä oli myös taiteellisia ambitioita. Moni von Boninin valokuvakirjoista toteutui tilaustöinä, mikä löi niihin leimansa. Humanistinen valokuvaus vaikutti lehtikuvaajiin von Boninin opiskeluaikoina myös LänsiSak sassa. Asialla oli kuitenkin kääntöpuolensa. Von Bonin oli varsinkin Helsinki-aiheisissa kuvissaan ihmisten ja miljöön kuvaaHumanistinen valokuvaus pyrki irrottautumaan historian raskaasta taakasta. 36 KAMERA 5|2023. Ihmisiä kuvatessaan von Bonin liittyi humanistisen valokuvauksen traditioon. Kenties sodan tuhojen kohtaaminen ja vuosisatoja vanhan aatelissuvun avaama aikaperspektiivi saivat hänet arvostamaan vanhoja miljöitä. Markkinatilanne pakotti Tilgmannin myymään Eevan 1970-luvun alussa, mikä lopetti von Boninin kuvaukset lehdessä, koska hän oli työsuhteessaan sidottu Tilgmanniin. Moni niistä oli suunnattu turisteille. Sitä kiinnosti ihmisten arkielämä ja elämäntavat, ja sen on katsottu tukevan ajatusta pohjimmiltaan universaalista ihmisluonnosta. Sen mustavalkokuvissa ihmiset olivat pääosassa, mutta oman elämänsä ohikiitävissä hetkissä. Holger von Boninin arkisto. Von Boninin humanistinen kuvaus tulee selvästi esiin Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa ja Helsinkiä esittävissä kuvakirjoissa. Suuntaus sai alkunsa jo maailmansotien välisenä aikana Ranskassa, mutta se muuttui kansainväliseksi toisen maailmansodan jälkeen. Hän kuvasi paljon lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia, mutta myös työikäisiä ja vanhempia ihmisiä. Lisäksi von Bonin kuvasi freelancerina muihin lehtiin. Helsinki ja meri (1960) osoitti, että hän oli tietoinen siitä, minkälaista taidevalokuvaus oli ajan kameraseuroissa
Valokuvaaja viihtyi kuitenkin hyvin täällä ja levitti kuvakirjoillaan Suomi-tietoutta manner-Euroopan saksankielisille alueille aikana, jolloin Suomi oli vielä varsin tuntematon maa muulle maailmalle. Muotikuvausten päättymisen lisäksi Helsinki elää -kirjan vastaanotto oli hänelle pettymys. Yki Hytönen Volker von Boninin elämäkerran kirjoittaja Kohtaamispaikkana Käpylän kisakylässä olympiakesänä 1952. Perheystävän mukaan pariskunta koki olevansa pikemmin eurooppalaisia kuin saksalaisia tai suomalaisia. Kirjan kuvissa ja kokonaisuudessa on tänäkin päivänä oma elävä tuntunsa. 37 kamera-lehti.fi. Kirjan ajatus tehdä täysin totunnaisuuksista vapaa Helsinki-kirja oli hänen, mutta arvioissa tätä ei selkeästi tunnustettu. naisuutta rikkovat värilliset ja tavanomaiset maisemakuvat, mutta mustavalkokuvien osuudet osoittavat, että von Boninilla oli kyky luoda taiteellisesti kunnianhimoista valokuvaa dokumentarismin henkeen. He pitivät matkustelusta, ja heillä oli kansainvälinen tuttavapiiri. Helsingin kuvaajana von Bonin tallensi aikaa uhmaaviin kuviinsa ihmiset, heidän elämänsä ja kaupunkinsa. Vuosikymmenen vaihde muodostui kuitenkin myös vastoinkäymisten ajaksi. Von Bonin asui Suomessa 1950-luvun puolivälistä lähtien
H ELSINGIN Kameraseuran kotisivuilla olen kiinnittänyt jo jonkin aikaa huomiota uusimpaan kerhotuttavuuteen, jonka kutsuissa huokuu tekemisen meininki ja kerholaisissa näkyy olevan laaja kattaus eri kansallisuuksia. Demirtas kokee monikulttuurisuuden hyväksi asiaksi. Vähän myöhemmin Damien Hayes ryhtyi vetämään kerhoa Doylen parina. Simo Kankolan ensikosketus kerhoon tapahtui Tallinnassa Lauantaikameroiden kautta, kun English Camera Club ja Lauantaikamerat yhdessä järjestivät retken Fotografiska museoon. – Eri taustoista tulevat henkilöt tuovat kuvaamiseen omaa taustaansa ja tapaa ajatella. Irlantilainen Hayes on asunut Suomessa jo 34 vuotta ja hän on kuvannut 80-luvulta lähtien. Yhteinen kieli on kuitenkin kuvien kieli, hän tiivistää olennaiseen. Eeva-Kerttu Demirtas kehuu ryhmän osallistujia mukaviksi ja tunnelmaa rennoksi, lisäksi hän arvostaa vetäjien osaamista. – Kerhomme etu on, ettei meidän tarvitse keskittyä tiettyyn teemaan vaan voimme kuvata laidasta laitaan mitä vain. Päätän selvittää vähän lisää ja haastatella muutamaa English Camera Club -kerhon tapaamisiin osallistunutta. Tutustumisen jälkeen Kankola jäi hetkeksi pohtimaan, onko hän sittenkään kerhon kohderyhmää, vaikka englannin kielellä kommunikointi sujuukin hyvin. Paikan päällä hän totesi, että kaikkien tavoitteena on kommunikoida englanniksi, ja suomea äidinkielenään puhuvat voivat osallistua siinä missä esimerkiksi espanjaa puhuvatkin. Lisäksi keskustelu kerhon vetäjän kanssa vakuutti. Suomeen muuttaneiden on helpompi osallistua ensin englanninkieliseen ryhmään, mutta kantasuomalaiset ovat tervetulleita yhtä lailla, Hayes toivottaa. Hän päätti kuitenkin osallistua, koska kerhoillan ohjelma kiinnosti häntä ja ryhmän toiminta vaikutti dynaamiselta. English Camera Club syntyi, kun lokakuussa 2022 Jimmy Doyle päätti perustaa englanninkielisen kerhon valokuvausta harrastaville ja Minna Rapeli toimi yhteyshenkilönä Helsingin Kameraseuran suuntaan. Katukuvaus ja porukalla kuvaaminen tuntuvat houkuttelevan monia. Hän rohkaiseekin laskemaan osallistumiskynnyksen matalalle, mitä tulee englannin kielen taitoon. – Englannin kieltä käytetään kerhoilloissa, jotta kukaan ei jää keskusteluissa ulkopuoliseksi. Lisäksi toinen vetäjistä osaa puhua hyvin suomea ja ohjata tarvittaessa suomeksi vaikkapa kamerateknisissä haasteissa, Kankola kertoo kokemuksistaan. Kameraseura | (Helsinki) English Camera Club Welcome! Teksti KRISTIINA SIEVI-KORTE Kuva JIMMY DOYLE 38 KAMERA 5|2023 KAMERASEURA. Vaikka ei aina löytyisikään oikeaa sanaa tai sanamuotoa, rohkeus heittäytyä ja kuulla toista on tärkeämpää
Jos haluat tehdä nuo muutokset vasta kuvankäsittelyvaiheessa, on keinoäly lisännyt kuviin metatiedostot, joiden avulla pääset haluamaasi lopputulokseen. Tämän kaiken se tekee johdonmukaisen tarkasti, ja lisäksi mukautuu käytettävän objektiivin ja kuvaustavan vaatimuksiin. Keinoälyä on sekin, että kuviesi laatu ja terävyys voivat parantua kameran sisällä jo kättelyssä, ennen kuin valotukset edes tallentuvat muistikortille. Niitähän ei pystyisi yhdellä kaavalla käsittelemään, koska kuvausetäisyys, zoom-objektiivin polttoväli ja himmenninaukko ovat mukana yhtälössä. J os kamerasi tarkennusjärjestelmässä on aiheentunnistus, olet jo huomannutkin miten se osaa poimia pääkohteen, tunnistaa sen muistiin tallentamasi kasvot, löytää siitä silmät, ja pystyy pitämään oikean tarkennusetäisyyden vaikka pääaihe välillä katoaisikin näkyvistä. Tulokset ovat joka tapauksessa kiinnostavia, ja sovelluksia kehitetään kaiken aikaa. Teksti ja kuvat TIMO RIPATTI Adobe Firefly Tyhjästä pinnasta aloitettu kuvan generointi Firefly-ohjelmalla. Sarjakuvauksessa se toimii sähäkästi ennakoiden, videokuvauksessa taas tarkoituksellisen lenseästi. Alkujaan sillä on tehostettu kameroiden suorituskykyä, ja viimeisimpänä aluevaltauksena on kuvankäsittely ja kuvien generointi. Varsinaista kuvankäsittelyä tai -muokkausta sillä ei voi tehdä. Samalla korjaantuvat vinjetointi, erilaiset geometriset vääristymät ja kromaattinen aberraatio. 9 senttiä. Kuvaa pystyy interpoloimaan suuremmaksi. Tuo kaikki on keinoälyn toimintaa. Avuksi tulee, kuinkas muuten, keinoäly. Sen takana on yhteisö, joka aloitti toimintansa pelien kehittäjänä ja taiteilijakollektiivina. Sen koko riittää oikein hyvin Instagram-päivityksiin, mutta saman kuvan tulostuskoko olisi vain n. Ohjeeksi oli annettu ”Kalastajavene Helsingin edustalla”. Sosiaalisessa mediassa näkee joka päivä esimerkkejä kuvista, joita on tehty tietokoneessa kokonaan, ilman minkäänlaista kameran osuutta. 39 kamera-lehti.fi. Prosessoinnin tuloksena on lähtökohtaisesti neliön muotoinen kuva, jonka resoluutio ei juuri herätä intohimoja: 1024 pikseliä kanttiinsa. TEKOÄLY Koneäly, keinoäly, tekoäly (Artificial Intelligence, AI) on tehnyt tuloaan valokuvaukseen hiljaa hivuttaen. Useimmiten on käytetty Midjourney-sovellusta. Sen pystyy tekemään Midjourneyn omilla työkaluilla 200% verran, ja Photoshopin vakiotyökaluihin kuuluvalla skaalauksella vielä lisää, vaikka silloin alkavat lieveilmiöt ja erilaiset häviöt näkymään
Topaz Photo AI 1.5 toimii suodattimen tavoin suoraan Photoshopin alaisuudessa, ja tätä laajempana itsenäisenä ohjelmana, vaikka Photoshopia ei olisi edes asennettu tietokoneelle. Nuo liukusäätimet löytyvät työkalupakista edelleenkin, ja hyvä niin. Siinä oli erillisinä ja erikseen hankittavissa ja maksettavissa kuvan skaalaus, kohinanvaimennus, terävöitys yhdistettynä yksityiskohtien generointiin, ja itsenäisenä osana vielä työkalu videoleikkeiden paranteluun. TEKOÄLY Midjourney-toteutuksia ohjeistuksella ”Kalastajavene Helsingin edustalla”. Ohjelma pystyy lukemaan ja tunnistamaan raakatiedostot, muttei niihin tehtyjä säätöjä. Topaz Photo AI -sovelluksen suurimmalla interpolointiteholla saa saman kuvan kasvamaan yli 10 000 pikselin leveyteen. Näppärä keino yksityiskohtien lisäämiseen näytti olevan kuvan skaalaaminen tarpeettoman isoksi, ja pienentäminen sen jälkeen. Omat muutoksensa se tekee EXIF-tiedostoa lukien, jolloin kuvasta korjautuvat geometriset vääristymät, vinjetointi ja kromaattinen aberraatio. 2.0 -versiosta alkaen on Topaz Photo AI -ohjelmalla voinut tehdä samoja kuvanmuokkauksia riippumatta siitä, käyttääkö sitä Photoshop Plug in -ominaisuudessa tai itsenäisenä ohjelmana. Raakatiedosto ei korvaudu Topazin kuvatiedostolla, vaan muuttuneet asiat tallentuvat uuteen kuvatiedostoon, jonka tallennusmuodoiksi voi valita vaikkapa TIFF-pakkauksen, JPEG-pakkauksen tai DNG-tallennuksen. Kohinan vaimentaminen kun syö yksityiskohtia, joiden generointi taas menee helposti överiksi. Alkujaan 6x7-formaatin diasta poimittu neliösentin kokoinen kuvatiedosto oli saatu skannerin parhaimmalla resoluutiolla kokoon 1700x1700 pikseliä. 40 KAMERA 5|2023. Arvoitukseksi jää, mitä aineksia jostain massamuistista silloin haetaan. Nyt sen Autopilot-toimito pystyy analysoimaan kuvan puutteita ja tarjoaa ratkaisukokonaisuuden, joka aikaisemmin vaati liukusäätimien vääntelyä yritys ja erehdys -periaatteella. Kaikki tuon ohjelmapaketin valokuvaan vaikuttavat sovellukset on sittemmin koottu yhdeksi. Topaz Photo AI Topaz-ohjelmapaketti oli alkujaan neljästä eri sovelluksesta koottu kuvanmuokkaustyökalu. Kohinan vaimentaminen, samalla kun kuvien yksityiskohtia lisätään, on kuvankäsittelylle ristiriitainen tehtävä jossa tarvitaan älykkäitä ominaisuuksia. Topaz Photo AI ei edellytä nettiyhteyttä toimiakseen, mutta tuloksiin pääsee nopeammin ja laadukkaammin, jos työskennellään verkossa. Versiouudistuksessa sai ohjelmisto lisää automatiikkaa konepeltinsä alle. Ainakin tuohon paikkaan viedään turhaa kohinaa. Selkein rajoitus on ollut kuvan skaalauksen puuttuminen Photoshop-lisukkeesta, mutta 2.0 -versiossa se on sisäänrakennettuna. Osa säädöistä on keskenään ristiriidassa, ja oikean tasapainon punnitseminen on tehtävä, johon kehittynytkin automatiikka voi tarjota vain ehdotuksia
Sillä voi lähes loputtomasti muokata valokuvaa. Betaversion kuvilla ei saanut olla kaupallista käyttöä. Adobe käyttää kuvien generoimiseen lähdeaineistoa, joka on peräisin sen omista kirjastoista, julkaisuvapaista kuvakokoelmista, ja todennäkoisesti myös Adobe Stock -kuvapankista. Neural Filters Adoben keinoälyprojektit ovat alkujaan keskittyneet olemassa olevan kuvan muokkaamiseen ja paranteluun. Jos epäedullinen valaistus tai taustaan uppoaminen tekevät valinnasta vähemmän täydellisen, pystyy ääriviivaa käsittelemään Photoshopin sivellintyökaluilla. Ehkä mielenkiintoisin sovellus on generatiivinen täyttö, jolla voi lisätä yksityiskohtia ja poistaa niitä. Kuvaa muokataan tekemällä ensin valintatyökalulla rajattu alue, johon muutoksen pitäisi kohdistua. Älykäs muotokuva: Tämä ominaisuus mahdollistaa kasvojen ilmeiden, iän, katseen suunnan ja valaisun muuttamisen muutamalla liukusäädöllä, mikä tekee siitä tehokkaan työkalun luovaan kuvanmuokkaukseen. 4. 5. Työn voi aloittaa tyhjältä pinnalta, ja tekstilaatikkoon kirjoittaminen tuottaa aina kuvan – eli oikeasti kolme joista valita. Hyvien tapojen vastaiset kuvat eivät luonnistu. Toteutuessaan sillä voi luoda fotorealistiset kasvot, perustuen käyttäjän luettelemiin ominaisuuksiin. Adobe Firefly on kuin Neural Filters, jolle on annettu steroideja. Syvyyspohjainen sumun poisto: Tämä auttaa vähentämään sumua ja parantamaan näkyvyyttä kuvissa, joissa on vaihtelevaa syvyyttä – tai toisinpäin, usvaa voi lisätä kuvaan niin, että perspektiivi tehostuu. Jos muuttaa ohjeistusta, Firefly aloittaa generoinnin uudestaan, eikä lähde jalostamaan jo tekemäänsä kuvaa. Sen jälkeen kirjoitetaan tekstilaatikkoon, mitä tuohon kohtaan pitäisi ilmestyä, tai mitä halutaan pois. Generoidut kuvat kulkevat sensuurin läpi ennen kuin ne saavuttavat käyttäjänsä. 41 kamera-lehti.fi. Se on hyödyllinen vanhojen kuvien elvyttämisessä. Photoshopiin esiteltiin jo pari vuotta sitten Neural Filters -kokoelma, ikään kuin esikatseluna siitä mitä on odotettavissa. Ohjelmassa on sisäänrakennettuna mahdollisuus valita pääkohde esiin, esim. 7. Vielä beta-vaiheessa on kasvojen generointiohjelma. Ohjelmakehittäjien mukaan ei kenenkään tekijänoikeuksia käytetä väärin. Kuvauksessa käytetty hame oli enemmänkin vain punainen riepu, mutta Firefly taikoi sen muun asustuksen tyyliin sopivaksi. Valokuvan todistusvoimaa ei enää ole. Vaikka alkuperäinen valonlähde poistuikin kuvasta, ohjelma yritti sinnikkäästi tuoda sen tilalle elementtejä joista valo lankeaisi pääkohteeseen. Muuntelua voi sitten kukin tehdä itsenäisesti, joko valitsemalla alueita joihin Firefly seuraavaksi kajoaa, tai käyttämällä Photoshopin omia retusointiominaisuuksia. Lisäksi, kokeilemisesta tullutta tietotaitoa ei saanut käyttää kilpailevan tuotteen kehittelyyn. 6. Käsin maalattua taustaa voi jatkaa kuvassa mielin määrin. Väritys: Tämä suodatin voi lisätä väriä mustavalkoisiin kuviin automaattisesti. Tässä keskeisiä ominaisuuksia: 1. 3. Säläisessä studiossa toteutettu salamatestikuva oli pohjana näille ympäristögeneroinneille. Jos jokin niistä nappaa, muut vaihtoehdot voi poistaa, kuvan tasot voi yhdistää ja valmista tuli! Muutoksesta saa aidomman näköisen, jos valinnan tekee pikamaskilla ja pehmennetyllä reunalla. henkilöhahmo. Super Zoom: Tämä toiminto pyrkii parantamaan suurennettuja kuvia, vähentäen pikselöitymistä ja selkeyttäen yksityiskohtia. Malli: Sara. Firefly ei välttämättä tarvitse alkuperäistä kuvaa, jonka pohjalta ruvettaisiin muokkaamaan todellisuutta. Ohjelma toimii ainoastaan, jos tietokone on yhteydessä nettiin. Adobe Firefly Sain viime keväänä mahdollisuuden ruveta Adobe Firefly -ohjelman beta-testaajaksi. Ohjelma askartelee kohteen parissa parikymmentä sekuntia, ja tarjoaa kolme vaihtoehtoa. Adobe ei hyväksy muun muassa alastomuutta, väkivaltaa, huumeiden käyttöä eikä ihmisryhmää loukkaavaa sisältöä. Ihon tasoitus ja muotokuvan retusointi: Neural Filters -suodattimia voidaan käyttää automaattisesti siloittamaan ihoa, vähentämään ryppyjä ja parantamaan muotokuvan piirteitä. Ne tarjoavat kehittyneempiä ja muokattavampia retusointivaihtoehtoja verrattuna perinteisiin Photoshopin työkaluihin. Tyylin siirto: Neural Filters -suodattimet voivat soveltaa erilaisia taiteellisia tyylejä kuviisi, muuttaen ne näyttämään maalauksilta tai muilta taideteoksilta. Sen kehitystyö on ollut vauhdikasta – ohjelmaa on julkaistu aikaisemmasta paranneltuina versioina noin kaksi kertaa kuukaudessa, välillä tiheämminkin. 2
Valokuvan todistusvoimaa ei enää ole. Tilaisuus tekee varkaan. Pikamaskin kanssa oli mahdollista tehdä pehmeäreunaisia muutoksia, vaikka niin että alkuperäisestä henkilöstä säilytetään silmät ja suu, mutta korvat ja poskipäät sekä leuan linja muuttuvat, samaten hiukset. Ei se aina ymmärrä englantiakaan, ja joitakin sanoja se vieroksuu niin paljon, että sensuuri puuttuu peliin. Tekstin syöttäminen laatikkoon toimii Fireflyssa 100 eri kielellä, muttei vielä suomeksi. Tuohan ei ole enää mikään uutinen, ja hokemaa on toistettu ainakin 150 vuotta, aina johonkin syyhyn vedoten. Savannija posliinikauppaversiot on tehty pala palalta kolmessa vaiheessa, koko ajan täydentäen. TEKOÄLY 42 KAMERA 5|2023. Tavallisestakin kuvasta voi tehdä dramaattisen näköisen, ja lisätä vielä harvinaisuuselementtejä. Ongelmia tulee, jos tunnistettava ihminen siirretään ympäristöön ja tilanteeseen, joka on loukkaava tai muulla tavalla vahingollinen. Taiteellisessa teoksessa voi luonnollisesti ottaa vapauksia, kunhan ei lähdetä pelehtimään ihmisarvon kanssa. Firefly ei onneksi toimi niin, että kenen tahansa vartaloon ympättäisiin jonkin julkkiksen kasvot, mutta toisin päin se kyllä onnistuu. Tekoälyn lieveilmiöt ovat vasta tulossa ihmisten arkeen. sana ”Oslo” tarkoitti eräässä päivitysversiossa jotain niin perverssiä, että Creative Cloud -tilin katkaisu Kalifornian suunnasta oli lähellä. Omien kokeilujen perusteella voin sanoa, että luontokuvien manipulointi on saanut lisää potkua. Firefly osasi sijoittaa norsun uuteen ympäristöön niin, että perspektiivi, kuvakulma, valon suunta, terävyysalue ja kaikki lisätyt elementit istuivat täysin uskottavasti kokonaisuuteen. Norsu eläintarhassa, savannilla, sirkuksessa ja posliinikaupassa. Pään voi vaihtaa kokonaan toiseksi, vaatetuksen vaihtaa, taustalle voi tuoda generoituja pääkohteen muka-lähisukulaisia vauvasta vaariin tutuilta näyttävine kasvonpiirteineen, ja tietysti koko ympäristön voi muokata tai vaikka muuttaa kokonaan toiseksi. Sen tarjonta on usein yllättävää, ja sen tekemät ehdotukset välillä tosi tyhmiä ja suurpiirteisiä. Fireflyn avulla voi muokata henkilöä vääristämiseen asti, ja vielä ylikin. Esim. Henkilöhahmojen yhdistely ei tietysti dokumenttikuvaan kuulu, mutta kirjailijat ovat tehneet sitä jatkuvasti. Ainakin valokuvakilpailujen säännöt pitäisi tehdä uusiksi, mutta niiden valvonta samalla vaikeutuu. Joissakin tilanteissa, joillekin meistä on pieni todellisuuden vääristely jopa tervetullutta, mutta ennemmin tai myöhemmin joltain loppuu huumori. Hyvät ja huonot Keinoälyn kanssa askarteleminen on toistaiseksi enemmän viihdettä kuin vakavasti otettavan kuvanmuokkaustyökalun käyttöä
1) Tekoälyllä on taipumusta olla suurpiirteinen. Tämä koskee erityisesti arkkitehtuuria, teollista muotoilua, ajoneuvoja ja mekanismeja. 8) Siloitellut piirteet. Valonlähde on näin ollen epälooginen. Käyttäjät voivat tietysti säätää kuvasuhteita, mutta monet eivät sitä tee. KUINKA TUNNISTAA TEKOÄLYN LUOMAT KUVAT YHDELLÄ SILMÄYKSELLÄ. Jos kuva on neliö, se on todennäköisemmin tekoälykuva. Tekoäly ei tiedä, miten vaatteet yhdistyvät tai toimivat todellisessa maailmassa. Tarkkaile liikennemerkkejä, mainosplakaatteja, kirjojen nimiä ja logoja. Midjourney-kuvat ovat oletuksena 1024 x 1024 pikseliä. 10) Teksti. 43 kamera-lehti.fi. 3) Silmäterä. Kuvassa on yhteensopimattomia nappeja, jotka ovat epätasaisesti sijoitettuja tai eri kokoisia. 12) Epäjohdonmukaisuus. Yksi asia, joka ei ole vielä parantunut, on iiriksen ja pupillien ympärysmitta. TÄSSÄ VINKKEJÄ: 11) Visuaalinen kerronta ja jatkuvuusvirheet. 9) Neliön muotoinen kuva. Voit etsiä muitakin vaatevirheitä, kuten mahdottomia saumoja tai epäloogisen satunnaisia rusetteja. 5) Hampaat. 2) Silmämunat. Usein ne ovat epätäydellisiä, epäsymmetrisiä tai niissä on lovi. Boris Eldagsenin teos, joka voitti Sony World Photography Awards -palkinnon. Tekoäly ei myöskään osaa tehdä siistejä ympyröitä. https://www.eldagsen.com/news/ Sormissa on ristiriitaiset pituudet ja kynnet, puvun kuosi uhmaa kankaan viistoa kulmaa, ja hihasta puuttuu nauha. Myös miesten paitojen napit ovat perinteisesti oikealla puolella ja naisten vasemmalla. Sarveiskalvo heijastaa pienen valkoisen pisteen, mutta silmät ovat eri paria. Tämä neliön muoto on jäänyt käyttöön johdonmukaisuuden vuoksi, ja Instagram suosii sitä. Valopisteiden tulee olla symmetrisiä. Yhteensopimattomia heijastuksia silmämunasta. Melkein kaikki tekoälykuvat ovat epäilyttävän miellyttäviä silmälle. 7) Historialliset virheet. 4) Korvat. Tekoälyhymyt voivat näyttää siltä kuin koko hammasrivi olisi vetäisty yhdellä kertaa, eikä hampaiden välejä näy. Tämä pätee enemmän fotorealistisiin valokuviin, mutta hyvä historian ymmärtäminen auttaa sinua havaitsemaan tekoälyn – mukaan lukien sen, oliko valokuvausta edes olemassa silloin, tai kyseistä tyyliä. Horisontissa on kaksi eri korkeutta näköesteen molemmin puolin. Jotkut ihmispiirteet eivät vain luonnistu. Vaikka Adobe Firefly voi nyt renderöidä kirjasimia, on harvinaista saada täydellistä tekstiä tekoälyn kuvitukseen. Lisäksi kengissä ei välttämättä ole oikeita nauhoja tai silmukoita. Totuutta vastaavan kuvan tulee sisältää helix (ulkoinen kaareva osa, joka taipuu sisään), anti-helix (se kaareva osa, joka työntyy esiin), tragus (nuppi kasvojen sivulla), korvalovi ja nipukka. 6) Napit ja rusetit. Henkilökuvissa on ”Barbie-suodatin” käytössä, samaan tapaan kuin kännykkäkameroiden selfie-retusointikin toimisi. Tuomarit eivät osanneet epäillä mitään. Tekoälykuvissa nämä voivat olla epäselviä, toisiinsa sulautuneita tai puuttua. Huonosti toteutetut korvat, ja mikä tärkeintä: oikeassa iiriksessä on tasainen reuna, ja kiiltopiste on väärä, tuloksena ”kuolleet silmät”. Keinussa on ehkä vain yksi köysi. Ja juuri kohdissa, joita tarkimmin katsellaan. Sillä ei ole kokemuksellista viitepohjaa. Jos tarkkoja ollaan, edessä olevan henkilön pitäisi varjostaa takana seisovaa enemmän. Aivan kuten tekoäly ei ymmärrä vaatteiden toimivuutta, se ei ymmärrä esineiden tai oikeiden ihmisten 3D-todellisuutta; tekoälylle kaikki on pintaa. AI ei aina ymmärrä tätä oikein. Nakkisormet, nivelten kääntyminen väärään suuntaan, peukalo väärällä puolella... Näyttävätkö solmut oikeilta
GFX 100 II:n ergonomiaa on parannettu. Kameraa voi kauko-ohjata kaapeliliitännän lisäksi myös älylaitteen kanssa Fujifilm Cam Remote -ohjelmalla. Jos kamerasta valitaan suljinaika-automatiikka tai valotusajan käsisäätö, on pisin suljinaika 60 minuuttia. Se on irrotettavissa, ja lisälaitteena saatavan adapterin avulla sitä voi käännellä vaakatasossa 0-90 kenno tarkennusjärjestelmä video-ominaisuudet akun kapasiteetti hintava Fujifilmin uusin keskikoon kamera on suoritus kykyisempi, pienempi, kevyempi ja moni puolisempi kuin edeltäjänsä. Kamerassa on 3,5 mm kaukolaukaisinliitäntä, Ethernet-portti, täyskokoinen HDMI, mikrofonija kuulokeliitännät, ja langattomina WiFi sekä Bluetooth. Videotallennuksessa pääsee 4K/60p ja 8K/30p 10 bit tallennuslaatuihin 4:2:2 näytteistyksellä ja Apple ProRes 422 HQ -pakkauksella. Tarkennusjärjestelmä on suunniteltu uusiksi. Akku on NP-W235, sama kuin 100S-mallissa, mutta sen kapasiteetti riittää nyt 540 valotukseen, kun 100S-kameran maksimi kuvamäärä on 460 valotusta. Sähköisen etsimen suurennus on maksimissaan 1,0x ja sen resoluutio on 9,44 miljoonaa pikseliä. Etsimessä on nyt 9 440 000 kuvapistettä entisen 3 690 000 sijasta. 30% edellismalliin verrattuna. Suljinajat mekaanista suljinta käytettäessä ovat 30-1/4000 s. asti. Jos etsinkuvaa tiivistetään 0,77x suurennukseen, eli samaan kuin GFX 100S -kamerassa, virkistystaajuutta voi nostaa lukuun 120 Hz. Lyhyin suljinaika salamakuvauksiin on 1/250 s. Videokuvauksessa on maksimi tallennusaika 8Kja 4K-laadulle 60 minuuttia ja Full HD -tallennuksessa 80 minuuttia. edellisen 1/125 s. Herkkyysalue on tehdassäätöisenä edelleenkin 100-12800 ISO, ja laajennettuna se yltää skaalaan 40102400 ISO. KAMERATESTI K amerassa on 102 MP 11648x8736 pikselin BSI-CMOS -kenno, kuten vuoden 2019 keväällä julkistetussa edeltäjässään, GFX 100 -kamerassa. Prosessori on vaihtunut X-Processor 4:stä X-Processor 5:ksi. Sarjakuvauksen nopeutta on tehostettu, se yltää nyt 8 valotukseen /s. Viisiakselisen kuvanvakaajan tehoksi ilmoitetaan maksimissaan 8 EV. Vertailu on tehty CIPA-standardin mukaisissa olosuhteissa. Teksti ja kuvat TIMO RIPATTI Fujifilm GFX 100 II Ammattilaisen valinta astetta ja eteen-taakse -45 +45 astetta. Takanäytössä on edeltäjänsä tapaan 2 360 000 kuvapistettä, se on 3,2” kokoinen ja saranoitu kääntymään ylösja alaspäin, ja tämän lisäksi 45° oikealle helpottamaan pystykuvausta. Suurimmat edistysaskeleet on tehty tarkennusjärjestelmälle ja videoominaisuuksille. Tallennusmediana voi käyttää myös SSD-kovalevyä USB-C -liitännän kautta. ja sähköisellä aina 1/32000 s. Kun kamera käännetään pystykuvausasentoon, etsimessä näkyvät tiedot kääntyvät oikein päin. Tekoälytekniikan tukemana se pystyy nyt tehokkaammin tunnistamaan hen44 KAMERA 5|2023. Standardiherkkyys on ISO 80, jolloin sävyalueen dynamiikka on maksimissaan ja kohina minimissään. Kenno ei kuitenkaan ole sama. Sen valonkeräyskykyä on parannettu erityisesti nurkissa, minkä ansiosta vinjetoituminen ja kohina pysyvät paremmin aisoissa. Puskurimuistin kapasiteetti on nostettu kaksinkertaiseksi. Yläkannen LCD-näyttö on edellistä kookkaampi, sitä on kallistettu 11° taaksepäin, ja heti laukaisinnastan takana on kolme funktiopainiketta, jotka valokuvaaja voi ohjelmoida mieleisiinsä tehtäviin. sijasta. Virkistystaajuudeksi ilmoitetaan tällöin 60 Hz. Lista kaikista resoluutioista ja rajausvaihtoehdoista tallennusmuotoineen on hengästyttävän pitkä. EDELLISMALLIN kaksi SD-korttipaikkaa ovat korvautuneet yhdellä SDja yhdellä CFexpress B -kortin paikoilla. KAMERAN PAINO on sähköisen etsimen, akun ja muistikortin kanssa 1030 grammaa, kun GFX 100 painaa 1320 grammaa. Eroa on n
Filmisimulaatioita on kaikkiaan 20, uutuutena yleiskäyttöön tarkoitettu Reala ACE, joka sijoittuu saturaatioja kontrastiominaisuuksiltaan lähelle Proviaa mutta on toistoltaan pehmeäsävyisempi. Kamera tulee myyntiin lokakuussa, hintaan 8599 euroa. GFX100 II tukee HEIF-kuvaformaattia, jolla saa 10-bittisen kuvanlaadun tiedostoihin, jotka eivät ole sen isompia kuin tavalliset JPEG-tiedostot. Yhdelläkin tulisi toimeen, mutta uudessa kamerassa on kapasiteetiltaan vaatimattomampi NP-W235 eli sama kuin 100S-mallissa. Sarjakuvaus, valotusautomatiikka, kuvanvakaaja käytössä. Reala ACE -filmisimulaatio. Sen voi säätää toimimaan automaattisena, tai ottamaan maksimissaan 999 valotusta, jotka voi myöhemmin yhdistää kuvankäsittelyohjelmassa. Kameran yläkannessa on yksivärinen LCD-näyttö, jonka halkaisija on nyt 52 GF32-64mmF4, 32mm, f/4, 1/80 s, ISO 400 45 kamera-lehti.fi. Värintoiston lisäksi paranevat myös välisävyjen laatu ja kohinaominaisuudet. Kameran menuvalikosta on valittavissa tarkennuksen haarukointi. Aiheentunnistus toimii myös videolle kuvattaessa. kilöja eläinhahmot ja tarkentamaan silmiin, myös sarjakuvauksessa. digitaalinen arkistointi, jossa edellytetään erittäin korkeaa resoluutiota. Yhdistettynä Fujifilmin filmisimulaatioon se lisää mahdollisuuksia tuottaa kuvia suoraan kamerasta. Merkittävin ero ulkonäössä edellismalliin verrattuna on integroidun pystykuvauskahvan puuttuminen. Tarkennuspisteitä on 425. Yhdessä parannetun tarkennusjärjestelmän, tallennusnopeuden, sarjakuvausnopeuden, puskurimuistin ja kuvavakaajan kanssa voi kameraa nyt käyttää paremmalla menestyksellä tapahtumaja urheilukuvauksessa. Kuvausharjoitus kameran julkistustapahtumassa. Kuvaus käsivaralta ulkoilmastudiossa harmaana päivänä. Osansa ansiosta saa myös tehokkaampi prosessori, joka parannetun kennon avustuksella pystyy tuottamaan korkeatasoisempaa videokuvaa. Kasvojen ja silmien tunnistusta on parannettu silmälaseja tai kasvomaskia käyttävien ihmisten kohdalla. Tämä tosin sulkee pois mahdollisuuden tallentaa kuvamateriaalia suoraan SSD-mediaan. Kuvauspaikka: Fotografiska, Tukholma. Siinä on piirteitä myös 100S-kamerasta. Akkuahan voi ladata suoraan kamerassa USB-C -liitännän kautta. Se siirtää kuvakennoa 0,5 pikseliä kerrallaan ja ottaa 16 RAW-kuvaa nopeasti peräkkäin. Samalla on luovuttu mahdollisuudesta varustaa kamera kahdella akulla. Uutena ominaisuutena on neljän valotuksen Pixel Shift. Toiminnon käyttökohteita ovat kaupallisen valokuvauksen lisäksi mm. Mallit: Hanna Hepworth ja Martin Pacheco. Havaintoja GFX 100 II ei ole pelkästään GFX 100 -mallin seuraaja. Kuvat yhdistetään Pixel Shift Combiner -ohjelmassa, jolloin tuloksena on 400 MP kuva. Kamera on liikuteltavuudestaan huolimatta paremmin kotonaan studiossa, ellei ota tavaksi käyttää ulkoista virtalähdettä tai riittävää määrää vara-akkuja. Tarkennuksen voi säätää myös tunnistamaan autot, kaksipyöräiset, lentokoneet ja junat. Kuten aiemmissakin GFX-kameroissa, joissa on sisäänrakennettu kuvanvakain, on uudessa GFX100 II:ssa Pixel Shift Multi-Shot -toiminto, joka mahdollistaa neljä kertaa suuremman resoluution tarkemmalla värintoistolla. Kameran "Zone AF" -toimintoa voidaan nyt mukauttaa, ja AF-alueen muotoa voidaan säätää kuvaustilanteen mukaan, tarkemman automaattitarkennuksen saamiseksi. Valotuksen haarukoinnin lisäksi löytyy myös haarukointi kolmelle eri filmisimulaatiolle, dynaamisen alueen haarukointi, sekä ISO-arvon javalkotasapainon haarukoinnit. Kuvan resoluutio ei silloin kasva, mutta jokaiselle kuvan pikselille tulee tarkka punaisen, vihreän ja sinisen numeroarvo eikä pelkkää Bayer-laskentaan perustuvaa arvausta
Pinta-alana se tarkoittaa noin 29x16 mm kokoista aluetta kennolta. 55 Virtakytkin ja laukaisinnasta, kolme funktionäppäintä. Menuvalikossa on paikka, josta valitaan henkilön kasvojenja silmäntunnistus. suljinajalla. Häiritsevä ominaisuus, kunnes siihen tottuu – tai asia toivon mukaan korjaantuu uudella laiteohjelmistoversiolla. Lista käytettävistä objektiiveista käsittää kaikki elokuvaobjektiivit ja valtaosan video-objektiiveista, jolloin kenno mukautuu muun muassa Premistaja 35 mm objektiiveihin ja jopa anamorfisiin, joille on oma kavennettu formaatti jälkikäsittelyä varten. Kun kamerasta sammuttaa virran, näyttöön jää tieto viimeisimmistä valotusja kuvaustapatiedoista. Liikkuvaa hahmoa lukuunottamatta tarkennusalue toistui kuin jalustalta kuvatessa. 66 Tarkennuskohdan joystick. 8 Tarkennuspisteiden määrä 425 Etsin, kuvapistemäärä EVF, 9 440 000 KUVATIEDOSTOMUODOT Tallennusformaatit 1 raw + TIFF + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 8K 8192x4320/24p,MPEG4, AAC, H.264, MOV, Apple ProRes 422 HQ, Linear PCM VALOTUS Herkkyysasetukset (ISO) Auto, 100 – 12800 (40 – 102400) Valotusajat 30 – 1/4000 s. Kuvauspaikka: Keskustakirjasto Oodi, Helsinki. Jos kamerassa käyttää muita kuin GF-objektiiveja, voi kennolta käytettävän alueen valita noudattelemaan objektiivin piirtoympyrää, ja mustia kulmia ei pääse muodostumaan videokuvaan. Sen kuva koostuu 320x219 kuvapisteestä. 22 Sähköinen etsin, 9 440 000 kuvapistettä. 44 Taaksepäin kallistettu LCD-panelinäyttö, 70 000 kuvapistettä. Kuva on suora tallennus kameran JPEG-tiedostosta, ilman kuvankäsittelyä. (60 min. 1/32000s.) MUITA TIETOJA Muistikortti SD/SDHC/SDXC (UHSII) + CFexpress B + SSD Kuvanvakain rungossa 5akselinen 8 EV Liitännät USBC 3.2, HDMI, LAN, Mic, AV, WiFi + Bluetooth Paino (g) 948 Rungon mitat (mm) 152 x 117 x 99 Virtalähde NPW235 Liion, 2200 mAh 17,2 V Rungon hinta noin (euroa) 8599 Edustaja Suomessa ColorKolmio Oy 11 22 33 44 55 66 77 88 Objektiivitesti Kamera-lehden verkkoversiossa www.kameralehti.fi/testit 11 Lisävarustekenkä. 99 46 KAMERA 5|2023. GF32-64mmF4, 32mm, f/4, 1/15 s, ISO 1600. mm. Kameralla voi kuvata 8K-videota, mutta kuva-ala rajautuu silloin 1,53x-kertoimella. Fujifilm GFX 100 II Kenno, koko (mm) Medium Format (43,8 x 32,9 mm) CMOS II HS Nettopikselimäärä (megapikseliä) 102 Suurin kuvatarkkuus (pikseliä) 11648 x 8736 Kuvasuhteet 3:2, 4:3, 5:4, 1:1, 16:9, 65:24, 7:6, 5:4 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kääntyvä 3,2" LCDkosketusnäyttö / 2 360 000 ETSIN, TARKENNUS Sarjakuvausnopeus, kuvaa/s. Jos jokin näistä valitaan, kamera ei enää tunnista ihmiskasvoja. Sarjakuvaus, valotusautomatiikka, Monochrome-filmisimulaatio. Toisessa menuvalikon kohdassa puolestaan voi valita kohteeksi eläimet ja ajoneuvot. 99 Muistikorttikotelo SDja CFexpress B -kortille. KAMERATESTI Kameran kuvanvakaaja piti pintansa vielä 1/15 s. Syynä on mahdollisuus liittää kameraan jäähdytyspuhallin samaan tapaan kuin X-H -kameroissa. Kaikki videoformaatit aiheuttavat enemmän tai vähemmän rajautumista, onhan kennon natiivi sivusuhde 3:4 eli kaukana elokuvamaisesta laajakangasformaatista. 33 Kertatarkennus/jatkuva/käsitarkennus. 88 Pikamenupainike. Takanäyttö on saranoitu samalla tavalla kuin edellismallissa, mutta nyt sitä voi vetää irti rungosta enemmän. Näyttöön saa taustavalaisun, ja päivänvalossakin tämä tarkoittaa näytön sävyjen kääntymistä negasta positiivikuvaksi. Lisälaite pidentää videokuvausaikaa, varsinkin jos kuvataan lämpimämmässä kuin +40°C. 77 Kääntyvä ja taittuva 3,2” LCD -kosketusnäyttö, 2 360 000 kuvapistettä
Objektiivissa on VXD (Voice-coil eXtreme-torque Drive) -lineaarimoottoritarkennusmekanismi, joten siinä on nopea ja tarkka automaattitarkennus valovoimaiselle objektiiville. Uusi säädettävä sling-kahva yhdistettynä ergonomiseen rannetukeen mahdollistaa tarkan liikkeen hallinnan. Jokaisen moottorin älykkään tasapaiTamronilta zoom Nikon Z -sarjaan Sonylta kompakti aps-c-lippulaiva DJI:lta kevyt kuvauskopteri Zhiyunilta kevyt kameravakain Tamron | Zoom-objektiivi 2 100 € www.focusnordic.fi Sony | Alpha 6700 2 100 € www.sony.fi DJI | Air 3 1 140 € www.boston.fi 730 € www.focusnordic.fi non merkkivalon ansiosta tasapainotus on helppoa. Kamera tukee 4K-tarkkuuden videokuvausta jopa 120 k/s:n nopeudella. Kevyt DJI AIR 3 -kuvauskopteri lentää entistä pidemmälle ja on varustettu uudella 48 megapikselin kaksoiskameralla. Useimmin käytetyt polttovälit laajakulmasta ja vakiosta keskipitkään teleen ovat kaikki tässä yhdessä objektiivissa. Zhiyun | Crane 4 47 kamera-lehti.fi. DJI Air 3 kykenee jopa 46 minuutin yhtämittaiseen lentoaikaan. Kamerat tukevat 10-bittisiä D-Log Mja HLG-väritiloja. TUOTEUUTUUDET Koonnut JARI TOMMINEN TAMRON 35–150MM F2–2.8 DI III VXD on valovoimainen zoom-objektiivi Nikonin peilittömiin Z-sarjan kameroihin. Alpha 6700 on hyvin helppo kuljettaa mukana. DJI Air 3 osaa kiertää esteet niihin törmäämättä tai tarvittaessa pysähtyä kokonaan. Sen dynaaminen alue on valmistajan mukaan yli 14 aukkoaskelta ja asetuksissa on myös S-Cinetone-kuvaprofiili. Sony Alpha 6700 maksaa noin 2 100 euroa. Focus Nordicin maahantuoman Tamron 35–150mm F2–2.8 Di III VXD (Nikon Z) -objektiivin toimitukset alkavat syksyllä 2023 ja se maksaa noin 2 100 euroa. Kuvauskopterilla onnistuu jopa 4K-tarkkuuden hdr-videon kuvaaminen 60 kuvan sekuntinopeudella tai jopa 100 kuvan sekuntinopeudella päivittyvää videokuvaa ilman hdr-tallennusta. 6000-sarjan kompaktiin ja kevyeen muotoiluun. Näillä onnistuvat jopa 48 megapikselin valokuvat sekä 4K hdr-videot. ZHIYUN CRANE 4 :n pidemmän varren, vahvempien moottoreiden, pidennetyn pikakiinnityslevyn ja sisäänrakennetun täytevalon ansiosta kameravakain sopii täyden kinokoon dslrja pienikokoisille elokuvakameroille. Tämä mahdollistaa saumattoman kuvaamisen ilman tarvetta vaihtaa objektiivia. Rungossa on viiden aukkoaskelen viisiakselinen kuvanvakain. Kevyen (720 g) kuvauskopterin kaksoiskamerajärjestelmässä on erillinen laajakulmakamera ja telekamera. SONYN uusimmassa peilittömässä aps-c-kamerassa, ALPHA 6700 :ssa, yhdistyvät uusimpien kinokokoisten Alpha-kameroiden ja Cinema Line -videokameroiden stillja videokuvaussuorituskyky . Boston Groupin maahantuoma DJI Air 3 maksaa noin 1 140 euroa. Objektiivin polttoväli kattaa alueen laajakulmasta teleen ja sopii sekä matkaettä muotokuvaukseen. Integroidun 1,22-tuumaisen värikosketusnäytön avulla käyttäjä näkee ja säätää Crane 4:n toimintoja helposti. Focus Nordicin maahantuoma Zhiuyn Crane 4 maksaa noin 730 euroa. Neljä 18650-akkua antavat jopa 12 tunnin käyttöajan ja ne voidaan ladata täyteen alle kahdessa tunnissa usb pd -pikalatauksen avulla. Se on varustettu kääntyvällä kosketusnäytöllä ja mukautettavalla ohjauspyörällä. Sen rungon mitat ovat noin 12 cm × 7 cm × 8 cm ja paino noin 493 g
Vastavalosta objektiivi selviytyy hyvin. SMC eli Super Multi Coating tarkoittaa monikalvopäällystystä. Valovoimasta on hyötyä myös siksi, että taustan saa pehmeäksi kuvattaessa henkilökuvia täydellä aukolla. Peilikamerassa sen pienuus on näkyvää, mutta nyt kun testaamme sitä peilittömässä Sony A7 -digikamerassa, rungon ja objektiivin väliin tarvittava sovite on paljon paksumpi kuin itse objektiivi, joten pienen koon etu häviää tässä käytössä. Lähin tarkennusetäisyys on 0,6 metriä. Näihin tarvittiin myös pienikokoisia objektiivja, ja uusi normaaliobjektiivi 40 mm f/2,8 olikin sitten niin pieni ja litteä, että sitä alettiin kutsua pannukakku-objektiiiviksi. Objektiivi toistaa linjat lähes suorina (hyvin lievä tynnyrivääristymä) ja voi sanoa, että se on suorituskyvyltään tavanomainen, eli himmentäminen lisää terävyyttä ja vähentää vinjetointia. Konica Pentax Polttoväli (mm) 40 40 Himmennin 1,8–22 2,8–22 Rakenne (linssiä/ryhmää) 6/5 5/4 Paino (g) 140 110 Pituus (mm) 27 18 Suodatinkoko (mm) 55 49 Lähin tarkennus (m) 0,45 0,6 Konican ja Pentaxin kevyet normaaliobjektiivit kevensivät kameralaukun painoa 1970-luvulla. A7R2:lla (42 mp) mitattu suurin tarkkuus on 2300 LP/KK. Yhteenvetona voi sanoa, että molemmat objektiivit ovat käyttökelpoisia erityisesti tilannekuvauksiin ja himmennettynä terävyys on hyvää tasoa. Konican uutuus TC oli valmistajan ensimmäinen pienikokoinen järjestelmäkamera (1976). Kuvasimme testitaulun ja käytännön kohteita. J ärjestelmäkamerat olivat 1970-luvun alussa melkoisia täysmetallisia järkäleitä, ja Olympus korjasi ensimmäisenä tämän ongelman esitellessään menestyksekkään OM-malliston vuonna 1973. Konica Hexanon AR 40 mm f/1,8 Konican objektiivi on sekin hyvin lyhyt, ja on huomattavasti valovoimaisempi (f/1,8). Tässäkin objektiivissa on hyvin lievä tynnyrivääristymä. Yksilömme optinen keskitys on huono eli reunojen terävyys on eri tasoa suurilla aukkoarvoilla. Suurilla aukkoarvoilla f/8:aan asti terävyys on keskellä selvästi parempaa tasoa kuin reunoilla, aukolla f/11 terävyys on tasaista koko kuva-alalla. Täydellä aukolla kontrasti on heikko ja vaaleiden kohtien ympärillä näkyy voimakkaasti ylisäteilyä. Hexanon 40 mm f/18 -objektiivi, jota tässä tarkastelemme, esiteltiin hieman myöhemmin 1970-luvun lopulla TC-malliston yhdeksi vakio-objektiiviksi. SMC Pentax-M 40 mm f/2,8 Tukevarakenteinen objektiivi on todella lyhyt, vain 18 mm bajonetin reunasta mitattuna. Objektiivimme on hyväkuntoinen ja tarkennusrengas liikkuu pehmeästi. Testikuvista käy ilmi, että Pentaxin objektiivin tapaan vasta reilu himmentäminen alueelle f/5,6 11 tuo hyvän terävyyden koko kuva-alalle. Hexanon tarkentuu lähemmäs (0,45 m) kuin Pentax ja objektiivin himmentimessä on kuusi lehteä. Suurin tarkkuus (Sony A7R2) on noin 2500 LP/KK. Pienikokoisia runkoja alkoi ilmestyä muiltakin valmistajilta. Pienuudesta on haittaakin, sillä kapea tarkennusrengas objektiivin etupuolella on hyvin lähellä himmenninrengasta ja käyttö vaatii hieman sorminäppäryyttä. Himmennin on pykälöity puolen aukoin välein ja himmenninlehtiä on viisi. Teksti ja kuvat HARRI HIETALA pannukakku 2 X 48 KAMERA 5|2023 VANHA OBJEKTIIVI. Muiden oli seurattava esimerkkiä, ja Pentax uudisti mallistonsa vaihtamalla ensin objektiivin 42 mm:n kierrekiinnitysen kätevämmäksi bajonetiksi, ja esittelemällä vuonna 1976 pienikokoiset MX-ja ME-kameramallit
49 kamera-lehti.fi 40 mm polttoväli sopii hyvin tilannekuvauksiin. Pentax 40 mm f/2,8, aukko f/8, Sony A7, ISO 1600.. Kuvasimme Helsingin Pride-kulkueen 2023 riemukkaita osallistujia
Myöhemmissä versioissa erilaisia maskivaihtoehtoja on tullut lisää, mutta meidän tarkoitusperiimme maskisivellin on juuri sopiva työkalu. Tässä valikoituja kuvan varjokohtia tummennetaan entisestään ja vastaavasti valoisampia kohtia vaalennetaan. 11 22 Peruskäsitelty ja -säädetty kuva. Mutta miten varjostus ja lisävalotus onnistuu Lightroom Classicissa (LrC) tai Adobe Camera Raw:ssa (ACR). Alun perin työkalussa on ollut vain muutama perusmaski: suora ja ympyränmuotoinen liukusävymaski (linear gradient, radial gradient) sekä maskaussivellin (brush). Kun olet avannut kuvan LrC:n Develop-moduuliin tai ACR:ään ja tehnyt sille tarvitsemasi perussäädöt ja -muokkaukset, avaa ohjelman maskaustyökalu sen kuvaketta napsauttamalla (pisteviivan reunustama ympyrä). Sekä ACR:ssä että LrC:ssä on jo pitkään ollut maskityökalu, jonka avulla kuvaan on voinut tehdä kohdistettuja säätöjä. Kummassakaan ei ole tehtävään sopivaa työkalua. Jos kuvaan ei ennestään ole määritelty maskeja, ohjelma tarjoaa suoraan valikkolistaa, josta tarvittavan maskityypin voi poimia. Yksityiskohtien varjostuksilla ja lisävalotuksilla ehostettu versio. Vai onko sittenkin. Teksti ja kuvat JARI TOMMINEN Kuvan yksityiskohtien varjostusta ja lisävalotusta varten ei tarvitse mennä Photoshopiin. Eri tapoja on lukuisia. Joistakin ulkoasueroista huolimatta Lightroom Classicin maskityökalu toimii samalla tavalla. Esimerkkimme on laadittu Adobe Camera Raw:n avulla. Muokkaus nimittäin onnistuu hyvin myös Lightroom Classicin ja Adobe Camera Raw:n maskityökaluilla. Ennen Jälkeen Kuvan elävyyttä voi lisätä korostamalla sen yksityiskohtien kontrastia. Näin valojen ja varjojen luomaa kolmiulotteisuuden vaikutelmaa ja tekstuureja saadaan vahvistettua. Perinteisesti varjostus ja lisävalotus on tehty Photoshopin tai jonkin muun kuvankäsittelyohjelman Dodge & Burn -työkalulla tai muulla vastaavalla menetelmällä. Korosta rakennetta KUVANKÄSITTELY 50 KAMERA 5|2023. Y ksi parhaista keinoista lisätä kuvan elävyyttä on korostaa sen yksityiskohtien kontrastia varjostamalla ja lisävalotuksella (Dodge and Burn)
Kaikki kuvaan sijoitetut maskit ja niiden säädöt säilyvät kuvan yhteyteen tallennettavissa metatiedoissa, joten niitä voi muokata myös myöhemmin tulevaisuudessa. 22 SAAT nyt näkyviin säädinpaneelin, josta voit säätää siveltimen kokoa, reunanpehmennystä, maskin "musteen" virtausta ja tiheyttä. 44 MAALAA nyt kuvan yksityiskohtien varjossa olevat osat. 66 Vaalennukset (Mask 1). Kuvassa on myös pyydetty ohjelmaa näyttämään maskatut alueet punaisella korostusvärillä. Esitellyn menetelmän suuri etu on siinä, että tehtävien säätöjen ei tarvitse osua kerralla oikeaan. ESIMERKISSÄMME käsittely on tehty varsin "krouvisti", jotta maskien ja säätöjen vaikutus olisi helpommin havaittavissa. Avautuvasta listasta valitse jälleen sivellin (Brush) . Todellisessa työskentelyssä rajaisin maskit huomattavasti tarkemmin ja tekisin niitä myös useampia, jotta korostuksia voisi säätää yksilöllisemmin. 33 TUMMENNUSTA varten pitää luoda uusi maski. Voit myös valita toimintatilaksi "Auto Mask:in", jolloin ohjelma yrittää rajoittaa maskia tunnistamiensa sävyrajojen sisäpuolelle. Voit myös nostaa hieman tummien sävyjen (Shadows) asetusta. 55 Käsittelemätön versio. 77 Tummennukset (Mask 2). 11 NAPSAUTA siveltimen (Brush) kuvaketta. 55 66 77 51 kamera-lehti.fi. Maalaa nyt maskia kuvan valossa oleviin yksityiskohtiin. Maskia ei tarvitse maalata "yhdellä vedolla", vaan voit tehdä sen useilla siveltimenvedoilla ja useampiin kohtiin. Saat tehtyä sen napsauttamalla maskilistan vasemmassa yläkulmassa näkyvää, sinisessä ympyrässä olevaa + -merkkiä (Create New Mask) . Paneelissa on myös useita sävynja värintoistoon liittyviä säätöjä ja asetuksia, jotka kohdistuvat maskilla merkittyyn alueeseen. Kaikkia maskattuihin alueisiin kohdistuvia säätöjä ja asetuksia voi vapaasti muuttaa jälkikäteen. Lisäksi säätöjen kokonaisvoimakkuutta voi säätää "Amount"-liukusäätimellä. Kaikki maalatut kohdat tulevat samaan maskiin ja niihin kohdistuvat samat säädöt. Jos haluat erilaisia säätöjä eri kohtiin, niille pitää luoda omat maskinsa. Oheinen kuvakolmikko näyttää havainnollisesti vaalennusten ja tummennusten 33 33 44 vaikutuksen erikseen käsittelemättömään kuvaan verrattuna. Tässä esimerkissä siveltimen säädöt ovat melko suurpiirteisiä, jotta vaikutus on helpompi nähdä painetusta kuvasta. Vaalentamista varten nosta hieman valotussäätöä (Exposure). Säädä siveltimen koko ja reunan pehmeys käsittelemiesi yksityiskohtien koon mukaan. Toimi muuten samoin kuin edellä, mutta tällä kertaa laske hieman valotusja varjosäätöjä tummentaaksesi käsittelemiäsi kohtia
Canon EOS-1DX Mark II, EF 600 mm f/4 IS II USM, 1/3200 s, f/8, ISO 3200.. Närhi
LINTUKUVAUSKOULU K UN minulta kysyttiin lempivuodenaikaani lintukuvaukseen, en osannut vastata siihen. Talvella rakastun minimalistiseen kuvaamiseen. Syksyllä pääsen jälleen nauttimaan lintujen muuton myötä lajien runsaudesta ja ennen kaikkea väreistä. Oleellista ruskan värien keskellä on kuvatessa käyttää hyödyksi maiseman värikylläisyyttä. Nyt herkutellaan väreillä! Teksti ja kuvat MIA SURAKKA Linnut syksyn väreissä Tilhi ja närhi 53 kamera-lehti.fi LINTUKUVAUSKOULU Lintukuvaukseen keskittyväss ä a rtikkelisarjassa esitellään kau den ajankohtaisia lintulajeja, s ekä v inkkejä miten saat kuvistasi l aadukkaampia. Ruskan värit tuovat kuviin hehkua, jollaista muut vuodenajat eivät pysty tarjoamaan. Surakan pääasialliset kuvauskohteet ovat linnut, mutta hän kuvaa luontoa monipuoli sesti, muun muassa nisäkkäitä ja maisemia. Haluan kuvata koiraiden soidintanssit, kun höyhenpuvut ovat kauneimmillaan. Ohjeeni onkin, että kannattaa hyödyntää juuri sen hetken parhaat puolet, mitä milloinkin on tarjolla, eikä haikailla menneen tai tulevan perään. Luonnon kuvaamisessa o leellista on toimia luonnon eläi miä häiritsemättä.. Canon EOS-1DX, EF 600 mm IS II USM, 1/200 s, f/4.5, ISO 5000. Jokaisessa jutuss a esitellään myös jokin kuvaus tekniikka, jota voit harjoitella lintuja kuvatessasi. Keväällä en malta nukkua, kun muuttolinnut saapuvat Suomeen. Sarja etenee niin, että aloitetaan perusteista ja edetään haastavampiin tekniikoihin. Mia Surakka on ammattivalo kuvaaja ja lintukuvaukseen erikois tunut luontokuvaaja. Kesällä on mahdollisuus kuvata lintujen perhe-elämää ja poikasten lentoharjoituksia. Tällä hetkellä hän työskentelee päätoimisena valokuvaajana keskittyen luonto kuvaukseen. Kuvaa mahdollisimman isolla aukolla, niin taustan Tilhi. Käytän valkoista lumista taustaa ja pelkistän kuvia ylivalottamalla taustan, ja saan siten linnun kuvan pääosaan. Kaikissa vuodenajoissa on asioita, jotka ovat ainutlaatuisia sillä hetkellä. Katso maisemaa kameran läpi siten, että taustan puut ja pensaat jäävät melko kauas kuvauskohteesta
Lentävät tilhiparvet kaupunkimaisemassa, kenties kokeiltuna hitaammallakin suljina jalla, voivat yllättää positiivisesti! Kuvaa lintuja mahdollisimman monipuolisesti. Linnut nimittäin syövät marjoja pohjoisesta lähtien, ja vähitellen matkaavat ruuan perässä kohti etelää. Pihlajanmarjoja syövistä linnuista tulee aina yritettyä kuvaa, jossa lintu nappaa marjan puusta ja sen jälkeen heittää sen nokallaan ilmaan nielaistakseen marjan suuhunsa. Päässä tilhellä on tuuhea töyhtö, joka tuulessa saattaa heilua ja näyttää hauskalta. Silmien kohdalla on vieläpä musta ”rosvonaamari”. Suuret lintuparvet on melko helppo havaita, ja tilhien löydettyä hyvät pihlajapuut ne usein viihtyvät samoissa puissa niin kauan kuin ovat tyhjentäneet kyseiset puut marjoista, eli ainakin parin päivän ajan. 11 Koska tilhiparvet viihtyvät hyvin myös kaupungeissa, niin perinteisten marjan syöntikuvien lisäksi kannattaa etsiä kau punkimiljööstä elementtejä, joita voi hyö dyntää kuvissa ja näin saada omiin kuviin vaihtelua. Kauempaa tilhen pienet yksityiskohtaiset värit eivät välttämättä erotu, mutta pitkällä polttovälillä valokuvaamalla kauniit keltaiset ja punaiset yksityiskohdat saa esille. TILHI (Bombycilla garrulus) Yksi kuvauksellisimmista Suomessa elävistä yleisistä linnuista on mielestäni tilhi. Tilhi on noin kottaraisen kokoinen ja lentää isoissa parvissa. Voimakkaat kontrastit taustan väreissä voi käyttää hyödyksi, ja kuvista tulee näin graafisempia. Jos vielä onnistut sommittelemaan linnun juuri oikean väriläiskän kohdalle, josta se erottuu parhaiten, niin olet onnistunut erinomaisesti. Pit kien millien lisäksi käytä esimerkiksi 200 mm:n polttoväliä ja anna miljöön näkyä. Canon EOS R6, EF 600 mm f/4 IS II USM, 1/4000 s, f/4.5, ISO 3200. Syksyn aikana kaupunkienkin liepeillä muuttaa runsaasti marjoja syöviä lintuja, kuten rastaita ja tilhiä. Kuvaushaaste (Tilhi ja rastaat) värikkäät lehdet sumenevat maalaukselliseksi. Leukistinen tilhi. Tässä puuhassa vierähtää helposti tunteja, kun yrittää saada vikkelistä linnuista sitä täydellisintä ruutua. Pari vuotta sitten tilhiparven joukossa oli yksi leukistinen, eli hyvin vaalea yksilö. Pihlajanmarjat ovat lintujen herkkua, samoin kuin esimerkiksi koristeomenapuiden hedelmät. Lintukuvaaja, hyödynnä vuodenaikojen parhaat puolet! Kerää syksyllä väriä muistikortille. 54 KAMERA 5|2023. Ku vasin sen erittäin tummaa puuta vasten pilvisen taivaan luodessa toiselle reunalle lähes valkoisen taustan. Taustan ei aina tarvitse olla seestei nen ja harmoninen. Älä unohda myöskään etualalle jääviä värejä. Älä siis karsasta talojen seiniä, tehtaiden piippuja tai muita urbaaneja elementtejä vaan käytä niitä hyödyksesi. Kannattaakin seurailla Tiira-havaintopalvelusta, milloin tilhiparvet liikkuvat pohjoisesta kohti etelää
3. Käytä vaihtelevasti erilaisia polttovälejä. Tarkkaile taustaa ja erityisesti sen värejä. Närhen väritys on punaisenharmaanruskea ja siivessä on kaunis turkoosinen väriläiskä. 1. Syksyisin närhet keräävät talvivarastoihinsa ruokaa ja niitä näkee sa olevia ruskan värjäämiä varvikoita. Asettele ruokintapaikka kauniiksi metsästä keräämiesi puunkarah kojen avulla, tai käytä hyväksesi luonnos Kuvaushaaste (Närhi) Närhi. Se on hyvin yleinen laji, joka on helppo tunnistaa. Canon EOS-1DX, EF 600 mm f/4 IS II USM, 1/500 s, f/4, ISO 4000. Nokan vieressä on voimakas musta juova. Etsi kaupunkimiljööstä mielenkiintoisia tekstuureja ja muotoja taustalle. 2. Närhi on tosin hyvin arka lintu, joten jälleen kerran naamioituminen tai jopa kevyen piiloteltan tai maastoverkon käyttö voi olla pakollista. 4. 22 55 kamera-lehti.fi. KUVAA SYKSYISET LINTUPARVET MONIPUOLISESTI: Närhet rakastavat pähkinöitä, joten niitä on melko helppo houkutella ruokinnal le. Kuvaa eri lajeja, räkättirastaskin on kauniin värinen lintu. Jätä taustan kauniisiin väreihin riittävästi matkaa, että puiden lehdet eivät ole ku vassa häiritsevän tarkkoja. Jos närhiä on alueella useampia, niiden välille syntyy todennäköisesti myös pientä kilpailua, ja saatat onnekkaana saada taltioitua nii den nahisteluja. melko paljon lentämässä tammenterho suussaan. NÄRHI (Garrulus glandarius) Närhi on värikäs ja kuvauksellinen varislintu
Prosessi alkaa talon löytämisestä, jatkuen kuvaamiseen ja valmiin vedoksen esittämiseen. Kuva-arkistoni toimivat muistinani. Teräväisellä on ollut kaksikymmentä omaa näyttelyä, ja hän on osallistunut lukuisiin yhteysnäyttelyihin. Kuvasalkku-sarjassa esittelemme yhden kuvaajan teoksia tietystä projektista. – Ensimmäisen pokkarikameran sain 11-vuotiaana ja järjestelmäkameran noin 15-vuotiaana. Arkistot pitävät huolen, etteivät asiat unohdu kokonaan. Haluan tuoda kuvissani esille sisintäni, ja käsittelen paljon asioita Kerroksia Kuvasalkku kuvaamisen kautta. Kameraseura: Kameraseura Ry. Kuvat ovat elämäni peili, josta näkee oman itsensä, ja ne ovat osa terapeuttista hyvinvointia: mielen ja tunteiden karttoja, kuvailee Teräväinen. 56 KAMERA 5|2023 KUVASALKKU • SARI TERÄVÄINEN. Analogisessa kuvaamisessa häntä kiehtoo prosessi, sen monet mahdollisuudet ja harkittu kuvaaminen. Kuvasarjan kuvat ovat omakuvia, mitkä on toteutettu pääsääntöisesti autiotaloissa. Hän innostui filmille kuvaamisesta uudelleen viitisen vuotta sitten. Sari Teräväinen, 48, filmikuvaaja Pornaisista. Itseäni aloin kuvata noin kymmenen vuotta sitten. Kuvissa tärkeää minulle on tarinallisuus, kerronnallisuus ja kerroksellisuus
57 kamera-lehti.fi
58 KAMERA 5|2023
59 kamera-lehti.fi
60 KAMERA 5|2023
61 kamera-lehti.fi. KUVAUSKALUSTO, JOLLA TÄMÄ SARJA ON KUVATTU Kamerat: Hasselblad 500c/m ja Minolta srT 303b
62 KAMERA 5|2023 EISA MAESTRO. THE ANIMAL KINGDOM EISA Maestro 2023 Eläinten valtakunta EISA Maestro -loppukilpailun voitti tänä vuonna ruotsalainen Mangus Berggren
"Se sopisi paremmin pienemmille linnuille", hän sanoo. 63 kamera-lehti.fi. "Aloin valokuvata pikkulintuja ja jäin koukkuun", hän kertoo. Berggen muokkaa kuviaan PC:llä Lightroom Classicilla ja Topaz Sharpenilla. "Olen kehittänyt tyyliäni muutaman vuoden, ja se muotoutuu edelleen." Magnus Berggen käyttää Sony Alpha A7 IV -kameraa Sony 400 mm F2.8 -objektiivilla, mutta hän toivoo päivittävänsä objektiivin pian Sony 600 mm F4:ään. Haluan näyttää eläimen kauneuden ja tuoda sen sielun esiin hieman dramaattisemmalla kuvanmuokkauksella”, Berggen sanoo. Magnus Berggren Ruotsi Magnus Berggren aloitti valokuvaamisen jo vuonna 2007, mutta vasta vuonna 2018 hän päätti keskittyä nimenomaan villieläinkuvaukseen. ”Yritän suunnitella ensin kuvan taustan, jotta saan eläimen 11 erottumaan selvästi. "Mutta tietysti tykkään kuvata myös muita eläimiä." Hänen kuvatyylinsä on omaleimainen ja dramaattinen
Hän on valokuvannut jo 18 vuotta ja pitänyt eri genrejen oppimisesta, keskittyen aluksi kuvaamaan sammakkoeläimiä ja matelijoita, mitkä ovat hänen toinen harrastuksensa. Angi Wallace U.K. "Kuvaan suuren osan valokuvistani kotona, ruokasalissamme sijaitsevassa ministudiossa, koska terveyteni ei salli energiaa vaativaa toimintaa", hän selittää. 22 64 KAMERA 5|2023. Viime aikoina hän on keskittynyt kukka-, sienija muihin lähiluontokuviin sekä hiomaan taitojaan asetelmissa, makron tarkennushaarukoinnissa ja ruokakuvauksessa. Intohimonani lähikuva ja makro, luonto, asetelmat, luova muotokuva, maisemat sekä keikkakuvaus", Angi Wallace kertoo. " Olen entinen sairaanhoitaja
Hermansen on myös HAM-art-kollektiivin jäsen yhdessä Mats Anderssonin ja Erik Malmin kanssa sekä Norjan luonnonvalokuvaajien (Norske Naturfotografer) kunniajäsen ja hallituksen jäsen. Hän keskittyy työssään pääasiassa ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen, eksistentiaalisiin maisemiin ja luovaan luontokuvaukseen. Hänen kuviaan on julkaistu julkaisuissa, kuten National Geographic Magazine, ORION, GEO ja BBC Wildlife Magazine. Hän on saanut koulutuksen Robert Meyer College of Artissa Oslossa, hammaslääketieteen ja homeopatian tutkinnon lisäksi. Hän on Norjan valokuvataitelijoiden yhdistyksen (Forbundet Frie Fotografer) jäsen ja on edustettuna 100 Norwegian Photographers -ryhmässä (100norwegianphotographers.no). Hermansen on kirjoittanut ja/tai kuvittanut 40 kirjaa ja on edustettuna vuoden 2013 kansainvälisessä portfoliokirjassa Masters of Nature Photography (BBC/Natural History Museum, Lontoo 2013). Pål Hermansen Norja Pål Hermansen työskentelee valokuvaajana luonnon ja taiteiden alalla. 33 65 kamera-lehti.fi
38-vuotias Münchenistä kotoisin oleva amatööri valokuvaaja on ottanut upeita kuvia orangeista Sumatralla, leijonista Tansaniassa ja virtahevoista Ugandassa. Etelämanner, siellä hän haluai si valokuvata hylkeitä ja pingviinejä.. Katso koko sarjat www.kameralehti.fi/eisamaestro-2023-2 66 KAMERA 5|2023 YLEISÖN SUOSIKKI Mirjam Radke Saksa Aina kun saksalainen matkabloggaaja Mirjam Radke valitsee uutta matkakohdetta, päätöksenteossa ratkaisevat kohdemaan villieläimet. Joten tietenkään hän ei jättänyt väliin osallistumista tämän vuoden Maestro-kilpailuun. Kerrankin hänen matkaohjelmassaan ei olisi kaukaista kohdetta, hänen kotikaupunkinsa lähellä on Alppien vuoristoalue, jossa hän kiipeää korkealle ottamaan muotokuvia murmeleista tai hirvieläimistä aamun varhaisina tunteina. Teknisten varusteiden suhteen hän on valmistautunut, kantaen usein 12 kilon laitteistoa repussaan. Kysyttäessä mikä olisi hänen unelmiensa villieläinkohde, Radken vastaus tulee nopeasti. Hän on enemmän kuin tietoinen yhdestä villieläinkuvauksessa vaadittavasta ominaisuudesta: minne hän meneekin, hänellä on oltava paljon kärsivällisyyttä. "Eläimet ovat ehdottomasti suosikkiaiheitani valokuvauksessa", itseoppinut valokuvaaja sanoo. Mirjam Radke tietää, että vie aikaa sopeutua johonkin paikkaan, oppia siellä olevista eläimistä, niiden elinympäristöstä ja käyttäytymisestä – ja löytää täydellinen tilanne loistaville valokuville
OSAKILPAILUJEN PALKINTO Sanna Hillberg & Camilla Sipponen: Naturens poesi – Runollinen luonto. www.colorkolmio.fi VUODEN KUVAAJA 2023 -kilpailu käynnistyy. Lähetä kuvatiedosto JPEGmuodossa. Pisteidenjako: Voittajakuva saa 20 pistettä, toinen 19, kolmas 18, neljäs 17 ja niin edelleen. KUVAN VAATIMUKSET Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–20. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2023. Tekniikka on vapaa. sija) kuvia kilpailun tiedotuksen yhteydessä lehdessä ja internetissä ilman erillistä korvausta. Vuoden kuvaaja 2022, Hanna Virtanen OSALLISTU! Pääpalkintona Color-Kolmion 400€ lahjakortti! 67 kamera-lehti.fi. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi ( keijo_ kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. OSAKILPAILU 3/3 | AIHE: ONNI VUODEN KUVAAJA 2023 KOKONAISKILPAILUN PÄÄPALKINTO 400 euron lahjakortti valokuvausalan erikoisliikkeeseen, Color-Kolmioon. Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on maanantaina 16.10.2023. KUVAN LÄHETTÄMINEN Kuvan on oltava perillä viimeistään maanantaina 16.10.2023. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2023 -tittelin. Jokaisen osakilpailun 20 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2023 Kamera-lehdessä. Upea valokuvateos välittää luontokokemusten herättämiä tunteita, joita kuvaajat ovat kokeneet Kökarilla. KILPAILUN TULOKSET Tulokset julkaistaan 1.12.2023 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 6/2023. Sijalla 20 oleva kuva saa pisteitä näin ollen yhden pisteen. ColorKolmio on valokuvatuotteiden toteuttamiseen erikoistunut laboratorio, jonka valikoimista löytyy myös laadukkaita ammattilaitteita mm. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelin numerosi, sähköpostiosoitteesi. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Kuvankäsittely on sallittua. Hillbergin ja Sipposen on vangitseva kuvaelma luonnosta ja sen voimasta. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. Fujifilmiltä, Epsonilta, Gossenilta ja Elinchromelta
M A RK O M A RI N ”Kun värit poistetaan, niin silmät keskittyvät tehokkaammin itse asiaan.” 68 KAMERA 5|2023
Kuvausstudiosi on taiteilijatalo Kiusalan vintissä. Tässä kuvassa on sitä jotain! Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Aina tieto ei lisää tuskaa, vaan pikemmin keventää taakkaa. Olet aktiivinen osallistuja taideyhteisöissä Mänttä-Vilppulan taidekaupungissa. Miksi kuvallinen ilmaisusi on henkilökuvien osalta pääosin mustavalkoinen. Sen lisäksi viime vuonna sain virallisen ADHD/ Asperger -tupladiagnoosin. Tämän vuoden puolella tietenkin Kiusalan studiotilan virallistaminen oli ehkä se merkittävin käänne. Mitä sisälsi 2020 kahden kuukauden työskentelyjaksosi Serlachius-residenssissä. Ei sentään aivan täysin, tosin voidessani vapaasti valita, ehdottomasti keskittyisin ainoastaan mustavalkoiseen kuvaan. Mikä on ollut käänteentekevää. Olet itseoppinut freelance-valokuvaaja. Monipuolisuus on hienoa ja viime vuosina taiteilijoiden, myös valokuvaajien, määrä on kasvanut. Se on henkilökohtaisesti ollut suuri helpotus sekä selventänyt monia juttuja myös kuvauk sen suhteen. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Se on hyvä juttu! Jokaisella on oma tyylinsä ja omat genrensä luonnosta urheiluun. Kun värit poistetaan, niin silmät keskittyvät tehokkaammin itse asiaan. Kuitenkin aika nopeasti selvisi, että lapset ja juhlinnat eivät ole minun juttuni. MIELIKUVANI • MARKO MARIN Teksti JUHA LAITALAINEN Kuvat MARKO MARIN Valokuvataiteilija Marko Marinin mielikuvassa on sitä jotain. Taidekaupungin tarve tuonee oman lisänsä keikkoihin. Pystyn menemään vapaammin fiiliksieni mukaan, eikä se ikinä niin vakavaa kuitenkaan ole: kuvat ovat vain kuvia. Laitalainen itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Millaisin kuvin. Onko menestys ollut hyödyksi. Mallini Idan kanssa olemme kuvanneet tasaisesti 2019 lähtien puskien toisiamme tasapuolisesti koko ajan aina vaan parempiin juttuihin. P irkanmaalla Vilppulassa syntynyt valokuvataiteilija Marko Marin on asunut Mänttä-Vilppulassa yli 20 vuotta. Vuosien myötä olen päässyt eroon sekä alkupuolen egosta että liiallisesta pikkutarkkuudesta. Viimeksi sain seurata kansainvälisiä toimittajia läpi kesänäyttelyiden. Riittääkö pikkukaupungissa kuvattavaa. Miten olet kuvaajana kehittynyt. Hienoa on studio talossa, joka on täysin omistettu luovalle työskentelylle. Miksi tämä kuva valikoitui mielikuvaksesi niin monien joukosta. Siihen mennessä kiireisin kuvaustahti vapaaehtoisin mallein opetti paljon. Hänen kuvausstudionsa sijaitsee Mäntän Klubin vieressä taiteilijatalo Kiusalan vintillä muiden taiteenalojen edustajien yhteisössä. Mikä on sen merkitys. Osakilpailuissa oli pohtivaa tunnelmointia automatkalla sekä sotilaallista airsoftausta, ja suurkilpailussa astetta synkempi potretti. Silloin tällöin avautuu mukavia kuvaustilaisuuksia sekä tulee myös kuvatilauksia. Erakkoluonne on vahvasti läsnä yltiöpäisen aktiivisen osallistumisen suhteen. Ettei elämä olisi valokuvaajana pelkkää menestystä, sinulla on ollut myös vastoinkäymisiä. Palaute oli positiivista, ja myös paikallislehden juttujen myötä olemassaoloni tuli kertaheitolla esille, se myös vähän hirvitti. Herkän kuormituksen vuoksi teenkin usein duunia rajatusti, jaksamistani tarkasti seuraillen. Jaksoni ammattitaitelijoiden keskellä oli varmasti haparoiva, mutta lopulta keskityin oman työni treenaamiseen rajatusti residenssin tiloissa ja lähiympäristössä. Taidekaupunkilainen 69 kamera-lehti.fi. Mitä genreesi kuuluu. Yritän tosin silloin tällöin ottaa osaa esimerkiksi vuosinäyttelyihin seuraten mielenkiinnolla myös muita taiteilijoita ja eri genrejä. Hommaa piti suoraviivaistaa. Tämä ilmiö miellyttää pääkoppaani. Positiiviset vaikutukset näkyvät edelleen duunissa. Kaupungissa sattuu ja tapahtuu lähes ympäri vuoden. Kaikkea olen kuvannut vähintään kokeilumielessä. Olet lehtemme Vuoden kuvaaja 2015. Myöhemmin sijoituit suurkilpailussamme toiseksi
MARKO MARIN KUVAUSKALUSTO • Nikon Z6II • Objektiivit: Nikon 28mm 2.8, Nikon 50mm, 1.8 S Nikon 85mm 1.8 S, Tamron 17-35mm F/2.8-4 FTZ-adapteri. IKÄ: 40 KOTIPAIKKA: Mänttä-Vilppula LUONNE: Pohdiskeleva. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Mallikuvaukset toteutettuna studion vanhassa laiskanlinnassa. TYÖSUHTEET: Freelance. KOULUTUS: Merkonomi ja kuvallisen ilmaisun osatutkinto. Vihreä tuoli toimiii mallien kuvauspaikkana ja siinä hän on ikuistanut myös mielikuvansa Idasta. VALOKUVAAJAN MOTTO: Älä vertaile liikoja, toteuta rohkeasti näkemystäsi. TERVEISET LEHDEN LUKIJOILLE: Tasapuolisesti kaikkea hyvää! www.markomarin.myportfolio.com FB: Marko Marin Photography @ markomarinphotography 70 KAMERA 5|2023. JU H A LA IT A LA IN EN Marko Marin kuvattiin studionsa vanhassa nojatuolissa taiteilijatalo Kiusalan vintillä heinäkuussa hänen saatuaan juuri edellisellä viikolla tilat käyttöönsä. Canon EOS R6m2 + RF14-35mm F4L IS USM, 35mm, 1/100s., f/8, ISO 100, Canon Speedlite EL-5
Tuomo Manninen Kirjoittaja on valokuvaaja, jolla on jossain H&M x Lagerfeldt-farmarihousut. E nsimmäinen maailmanlaajuinen valokuvaajan kanssa tehty yhteistyömallisto julkistettiin 18. Mikään kansan huulilla oleva julkkis Meisel ei, hassuista karvahatuistaan huolimatta, ole ollut -julkkiskuvajien top 10-listat täyttävät leibovitzit ja lachapellet. MEISEL ON kuvannut Zaran kampanjoita vuosikaudet ja saa tästäkin kierroksesta varmasti leiviskänsä. Siksi Meisel-kokoelma on julkistettu näyttävästi popup-kaupoissa New Yorkin ja Lontoon muotiviikoilla. Valokuvaaja muoti-ikonina 71 kamera-lehti.fi KOLUMNI. syyskuuta. MIKÄ JOHTI VALITSEMAAN keulakuvaksi seitsenkymppisen kuvaajan, jonka kultaiset päivät olivat 90-luvulla. LOPPUJEN LOPUKSI kyse on vain samaistumisesta: Meisel-brändatty huivi kaulassa (295 SEK) voi kuvitella olevansa etunimimalli Meiselin mustavalkoisessa kuvassa. Madonnan kaveruus ei ole asioita ensisijaisesti hidastanut -Meisel teki sitten Madonnan kanssa pehmopornokirjan nimeltä Sex, molempien "rankalta" kaudelta. Zara on jäänyt julkisuudessa H&Mn kollaboraatioiden varjoon, mikä Inditexia, maailman suurinta pikamuotivalmistajaa saattaa harmittaa. Huippusuunnittelijat saavat puolestaan näkyvyyttä ja uusia yleisöjä. Joka kertaa Avedonin valaisua, minkä voi itse todentaa Meiselin Linda Evangelista-kirjasta (1 795,00 SEK). Inditex, Zaran emoyhtiö, järjesti Meiselille ison näyttelyn päämajaansa A Coruñaan, Espanjan Forssaan. Inditexille Meisel on väline. Pikamuotiketjut, jotka olivat kilpailleet lähinnä kopiointinsa nopeudella, keksivät tasa-arvovallan eli myynnin lisäämisen eksklusiivisilla pikakampanjoilla. Meisel-kokoelma on julkistettu näyttävästi popup-kaupoissa New Yorkin ja Lontoon muotiviikoilla. Julkisuus se ei ainakaan ollut -introverttinä tunnettu Meisel ei tullut paikalle edes kokoelmansa julkistukseen. Enimmäkseen Meiselin omasta vaatekaapista kerätty kokoelma on kokomustissaan erittäin 90-lukua, kuin joukkoistettua Ville Valoa. PERINTEISESTI MUOTIKOLLABORAATIOISSA on kysymys julkisuudesta. Meiselin mukana Zaran kampanjaan tuli kaveripohjalta jättipotti, toinen toistaan tykimpiä malleja: Linda! Amber! Eva! Gigi! ASIAAN VAIKUTTAA myös muodin konservatiivinen olemus: kertaustyylit seuraavat toisiaan kuin vuodenajat ja nyt on 90-luvun vuoro. Kyseessä on Zaran kollaboraatio muotikuvaaja Steven Meiselin kanssa, joka ei Suomen neljään myymälään yltänyt. Meisel aloitti muotipiirtäjänä, josta päätyi kuvaamaan malleja, josta tie Voguen kansia tekemään oli harvinaisen lyhyt
Pyrkimys tarkoituksenmukaisuuteen näkyi myös kuvaustyössä. Hän tuli tunnetuksi patokalastuksen, kansanpukujen ja ryijyjen tutkijana. Sirelius oli voimakas ja määrätietoinen persoonallisuus. Sirelius kuljetti Kansallismuseon vaatekappaleita mukanaan niiden vanhoille saantipaikoille havainnollistaakseen täällä niiden käyttöä. Samalla Hauhon retkellä mukana ollut Kustaa Vilkuna kertoo joutuneensa purkamaan kokonaisen halkopinon saunan seinänviereltä, sillä Sirelius halusi kuvan, jossa näkyi myös saunan pieni ikkuna. Sielläkin hän valokuvasi, ja muistiinpanoissa on paljon yksityiskohtaisia valokuvausta koskevia merkintöjä. Tarkoituksena ei ollut sijoittaa toimintaa oikeaan ympäristöönsä, vaan saada kuvallinen todiste itse esineestä ja sen käytöstä. Sirelius teki tutkimusmatkoja obinugrilaisten kansojen pariin. Täällä hänen tutkimusalanaan olivat rakennukset ja pihamuodot. Hän kehitti kuvat jo matkan aikana, mutta kehitysvirheitä synnyttivät vai72 KAMERA 5|2023 MENNYTTÄ VALOA. U. Muinaistieteellisen toimikunnan kokouksessa 1923 Sirelius kehotti kansankulttuurin tallentamiseen modernein välinein. Katoavien tapojen tallennustyö alkoikin Kansallismuseon ja tieteellisten seurojen yhteisillä kansatieteellisillä tutkimusretkillä. Teksti JAANA ONATSU Kuvat U. Hauholla Sirelius kuvasi kesäkuussa Yli-Maulan pirtin jouluasussa. Sirelius johti 1925 ensimmäisen tällaisen retken Hauholle. Hän ei valokuvauksessaan pyrkinyt ehdottomaan autenttisuuteen vaan lavasti tilanteita. Sireliuksen kuvakulmia 1 1 U uno Taavi Sirelius (1872– 1929) oli ensimmäinen suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän vaati rahaa ”järjestelmälliseen kansan katoavien muistojen tallennustyöhön, jota on suoritettava muistiinpanoin, valokuvauskonein, piirustimin ja fonografein”. T. Sireliuksen ottamat pukukuvat ovat lähes kaikki lavastettuja. T. Näkyypä Jääskeläisen vaimon päähän laitetussa hunnussa museon luettelointinumerotkin. SIRELIUS/MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMAT Kansatieteilijä kiersi Suomessa ja sukukansojen parissa
4 4 Yli-Maulan pirtti jouluasussa Miehoilan kylässä Hauholla 1925. 3 3 Vene ja rysä pihalla mahdollisesti Kuusamossa ennen vuotta 1908. Museoviraston kuvakokoelmiin kuuluviin U. Tämä kuvakokoelma on ensimmäinen laaja obinugrilaisia käsittelevä kuvakokoelma Suomessa. Hän käytti valokuviaan usein piirroksien pohjana, jolloin tausta voitiin poistaa. 73 kamera-lehti.fi. Sireliuksen kuviin voi tutustua www.finna.fi ja www. 1 1 Rekeä esitellään pellolla Jaakkiman Sorolassa ennen vuotta 1909. 5 5 Antropologisessa tarkoituksessa otettu kuva kolmesta peurannahkaturkkeihin pukeutuneesta hantinaisesta Siperiassa 1899–1900. Rakennusten dokumentointikin oli paikoitellen vaikeaa. Kuvattavasta otettiin yleensä kaksi kuvaa, toinen suoraan edestä ja toinen sivulta antropologisen tutkimusmetodin mukaisesti. Sireliukselle kuvat olivat todisteita esineellisestä kulttuurista. Tiedustelut arkisin. museovirasto.finna.fi -palveluissa. Puhelin 02 95 33 6127 joka@museovirasto.fi https://joka.kuvakokoelmat.fi Kuvia Museoviraston kokoelmista. Museoviraston kuvakokoelmat Sturenkadun asiakaspalvelupiste suljettu muuton vuoksi. U. Paikallisen väestön suhtautumisen vuoksi henkilökuvien otto oli välillä mahdollista vasta lahjomisten ja pitkien suostuttelujen jälkeen. 2 2 3 3 4 4 5 5 keat olosuhteet. Matka permalaiskansojen keskuuteen oli valokuvauksellisesti haastava. Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi www.kuvakokoelmat.fi Journalistinen kuva-arkisto Joka Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15. 2 2 Jääskeläinen vaimo huntu päässä 1914. ”On kerrassaan pirullista työskennellä valokuvausasioissa aluksella, jossa ensiksikin vaivaa tilan puute, toiseksi liiallinen kuumuus, sääsket, pöly ja tuuli.” Suurin osa kuvista onkin otettu elottomista kohteista, sillä tilannekuvia ei Sireliuksen kameralla ja kuvauslevyillä ollut kovin helppo ottaa. T. T. Sirelius halusi ikuistaa vain vanhoja rakennuksia, joten votjakit pelkäsivät Sireliuksen näyttävän kuvat tsaarille osoituksena siitä, miten rappiolle he ovat juopottelun vuoksi joutuneet
Jos kameraobjektiiviyhdistelmä on jalustaan nähden liian painava, objektiivi valuu hiljalleen alaspäin. Paras jalusta on kuitenkin se, joka kulkee reissussa mukana. – Tämä on hyötypuoli silloin, kun on tarve ja halu päästä kuvaamaan maisemaa tai makroa hyvinkin matalalta. Esimerkiksi vajaan kahden kilon kalustolle on hyvä hankkia jalusta, joka kantaisi reilun kolmen kilon taakan. Jos kuvaa jalustalta pitkään, kannattaa valita niin korkea jalusta, että sen takana ei tarvitse kyyristellä ja joka on myös riittävän korkea ilman keskiputken nostamista. T ampereen Rajala Pro Shopin myymäläpäällikkö Toni Pällin mukaan tärkeimpiä kriteerejä jalustaa valittaessa ovat kuvauskaluston paino, budjetti sekä käyttötarkoitus. Jalustoihin on mahdollista hankkia erilaisia jalustapäitä. Näiden materiaalien värähtelyissä on eroja. Näin valitset sopivan jalustan 74 KAMERA 5|2023. Kuvassa vasemmalla kinopää, takana kiinteäpäinen jalusta, oikealla kuulapää ja edessä videopää. Jalustan korkeuden säätö on oleellinen kriteeri hankintavaiheessa. Joissakin malleissa keskiputken voi irrottaa, jolloin sen voi kääntää ylösalaisin matkan lyhentämiseksi maahan nähden, jolloin myös kamera asetetaan jalustaan väärinpäin. Kantavuusrajoitteen huomaa helposti, kun kuvaa pidemmällä ja painavammalla objektiivilla yläviistoon pitkällä suljinajalla, esimerkiksi kuuta. Suomen markkinoilla myydään pääasiassa alumiinista ja hiilikuidusta valmistettuja jalustoja. Myös jalustan maksimikorkeus on syytä huomioida omien kuvaustarpeiden mukaan. On myös jalustamalleja, joiden jalat saa levitettyä maan myötäisesti ja joissa on 90 astetta kääntyvä keskiputki. Pitäisikö valita hiilikuitu vai alumiini. – Ihan kaikkia jalustoja ei saa säädettyä ihan maan tasalle, Pälli toteaa. – Jalustoissa kantavuus on aina erilainen, Pälli toteaa ja suosittelee valitsemaan aina hieman järeämmän jalustan kuin oma kuvauskalusto vaatisi. – Kun painopiste on ylempänä, se ei ole läheskään niin tukeva, kuin jos painopiste on mahdollisimman alhaalla. – Alumiini on herkempi värähtelemään kuin hiilikuitu. Melkein kaikissa jalustamalleissa jalkoja saa levitettyä lähes 180 asteen kulmaan, mutta kaikissa malleissa keskiputkea ei pysty irrottamaan. Alumiini vai hiilikuitu. Esimerkiksi kaukoTeksti ja kuvat SANNA HILLBERG Toni Pällin mukaan paras jalusta on se, joka kulkee kuvaajan matkassa mukana. Onko sillä väliä, millainen jalusta kameran alla on
Kinopää käy sekä valoettä videokuvaukseen. Järeämmän kuulapään voi hankkia erikseen. – Useimmiten kalliimmat ja laadukkaammat jalustat ovat pitkäikäisempiä. Pikakiinnityslevyissä ei ole standardia. Jos jalustaa kuljettaa pääasiassa autossa kuvauskohteen viereen, niin painavampikin jalusta kulkee silloin helposti mukana. Paketin mukana tulevan kuulapään lisäksi voi hankkia esimerkiksi videopään. Vaihtoehtoina ovat video-, kuulatai kinopää sekä kiikku. Joka suuntaan taipuva kuulapää on hyvä valinta yleisja kojukuvaajalle. Alumiinijalusta on hiilikuituista painavampi. Joissakin jalustoissa on paikka varusteruuville, jonka avulla jalustaan voi liittää esimerkiksi valon tai monitorin. Videopäässä on kahva, jossa on sivuttaisja pystysuuntainen säätömahdollisuus. – Videopäät ovat usein nestevaimennettuja. Se on helppo videoinnissa. Kiinteitä jalustoja on sekä edullisessa että kalliimmassa hintaluokassa. Se on aina kestävämpää, mitä enemmän on kerroksia. Se on kevyt ja kokonsa puolesta helppo kuljettaa mukana. – Osalla merkeistä löytyy varaosia. Jos seurataan jotain, niin saa helpommin pehmeät, sulavat liikkeet. Osaan jalustoista on mahdollista ruuvata jääpiikit. Parhaimmillaan hiilikuitujalusta on jopa kolmanneksen kevyempi verrattuna vastaavaan alumiiniseen jalustaan. Joissakin jalustoissa keskiputken voi kääntää 90 asteen kulmaan, mikä helpottaa esimerkiksi matalalla olevien kohteiden kuvausta. – Kameran pidempien objektiivien jalustapannoissa saattaa olla muotoilu, joka istuu suoraan Arca Swiss -kiinnitykseen, eikä silloin tarvitse käyttää levyä, vaan objektiivin saa suoraan kiinni esimerkiksi kuulapäähän. Myös kaukoputkikäyttöön Pälli suosittelee videopäätä. Toinen asia on lukitukset: nipsut ovat ehkä mukavammat pakkasessa kuin rullat, Pälli sanoo, ja toteaa samalla, että tämä on makuasia, kuten niin moni muukin asia valokuvauksessa. Myös pikakiinnityslevyjä myydään erikseen. Retkille on ehkä mukavampi ottaa mukaan jalusta, joka on kevyt ja mahtuu pieneen tilaan. Kinopäässä on kaksi kahvaa, ja sitä voidaan säätää hyvin tarkasti erikseen panorointiin ja ylös-alas -suunnassa. – Alumiini on kylmä, hiilikuitu ei ole. Kuvassa vasemmalla on pienempi Manfrotton kuulapää, joka myydään jalustapaketissa. Jos puhutaan vaikkapa 60-kertaisesta suurennoksesta, niin millimetrinkin tärähdys näkyy kilometrin päässä metrien liikkeenä. On myös jalustoja, joista voi irrottaa yhden jalan monopodiksi. Panorointi ja keinuliike ovat sulavampia. Jalustaan kiinnitettävä kiikku on tarkoitettu isoille ja painaville objektiiville. putkikäytössä hiilikuitu on levollisempi kuin alumiininen. Mukaan retkelle Jalustan koko puolestaan vaikuttaa siihen, onko sitä helppo kuljettaa mukana vai ei. Jos vaikka lukitus menee rikki, niin se ei tarkoita sitä, että tarvitsee ostaa uusi jalusta, vaan voi vain hankkia lukituksen siihen. Jalusta on kuitenkin sitä tukevampi mitä vähemmän siinä on lukituskohtia. Suurimmassa osassa jalustoista on vaihdettava jalustapää, mutta ei kaikissa. – Jos on kaksi kameraa, molemmissa voi olla pikakiinnityslevy. Molemmissa on Arca-Swiss yhteensopiva pikalevy. Tämä selittää Pällin mukaan korkeatkin hintaerot hiilikuitujalustojen välillä. Kuulapäitä on eri kokoisia. Silloin sitä ei tarvitse siirtää kamerasta toiseen. Pällin mukaan Arca Swiss -kiinnitys on yleistymässä. – Kiikku (gimbaali) on pääasiallisesti ajateltu pitkille putkille, kuvataan sitten urheilua tai lintuja. Lisävarusteet Joidenkin jalustojen keskiputkessa on koukku, johon voidaan ripustaa lisäpaino, esimerkiksi hernepussi tai hiekkasäkki, jalustan tukevoittamiseksi. Aivan edullisimpien jalustojen valmistamisessa käytetään enemmän muoviosia. Mitä laadukkaammasta materiaalista on kyse, sen hintavampi jalusta tavallisesti on. Hiilikuitujalustat ovat hinnakkaampia kuin alumiinijalustat. Millainen pää. Jos viihtyy kuvauskaluston kanssa ulkona talvipakkasella, on hyvä huomioida kaksi asiaa. Pällin mukaan jalustan pään valinta on pitkälti makuasia. Jalustat myydään tavallisesti valmiissa paketissa. Niin kutsutuissa matkajalustoissa on yleensä vähintään kolme lukituskohtaa, jotta ne saadaan pakattua mahdollisimman lyhyiksi, jopa alle 40 senttimetrisiksi. 75 kamera-lehti.fi. – Hiilikuiduissakin on eroa siinä, kuinka monta kerrosta niissä on. Pitkä putki on helppo asettaa tasapainoon, niin että se ei lähde heilumaan
Digikamera tutuksi 32-65 € KURSSI 31.10. krs. Näyttelytulostaminen 74-148 € PE 20.10. LUONTOKUVAUS PANEELI Kameraseuran paneelikeskustelujen sarja, jossa pohdimme valo kuvauksen ja valokuvan esittämisen eettisiä näkökulmia eri teemoilla. Jäsenenä voit vapaasti kiertää kaikissa kerhoilloissa. VAALI KOKOUS TI 24.10. Jäsenenä saat myös pääsyn Kamera-lehden laajan näköislehtiarkistoon ja verkkopalveluun. Löydät meidät Helsingin Kaapelitehtaalta. GALLERIA K1:ssä MA 16.10. krs. NATURA TO 26.10. Tilaisuus on ILMAINEN ja KAIKILLE AVOIN.. Liity jäseneksi ja tule mukaan, jolloin saat myös alennusta kaikille avoimista kursseistamme. Voit myös vuokrata edullisesti seuran studiota ja keikkasettiä, pimiötä sekä digityöhuoneen kuvankäsittelyohjelmia ja tulostimia. ENGLISH CAMERA CLUB TO 7.12. krs KAMERASEURAN PIMIÖ: Runeberginkatu 36 T arjoamme luentoja ja työpajoja, joita pitää laaja kirjo alan huippuosaajia. Tervetuloa Kaapelitehtaalle tai etäyhteyteen. MAISEMA KUVAAJAT KE 8.11. NÄYTTELY KUVAAJAT TI 7.11. Näyttelyn taiteilijatapaaminen Kamera-galleria LUE LISÄÄ: kameraseura.fi Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki KAMERASEURAN TOIMISTO: C-porras 5. Kameraseura ry:n syksyn tapahtumia LA 21.10. TEKNIIKKA ILTA TO 9.11. Kameraseura ry:ssä on lähes tuhat jäsentä, joille tarjoamme yhteisen tilan harrastaa, oppia ja keskustella valokuvauksesta. PIMIÖ värinegatiivin kehitys TO 2.11. TEEMA TI 14.11. PIMIÖ vedostusilta TI 17.10. MA 23.10. Galleria West: B-porras 2. OPINTOKERHO valokuvauksen alkeita TO 19.10. Valokuvanäyttelyn avaimet 32-65 € KURSSI 29.10. PERSONA henkilökuvausta pienryhmissä KURSSI 21.–22.10. Kerhoja kurssitila sekä studio: B-porras 4. Kirsi MacKenzien maisemakuvaus 74-148 € KURSSI 28.10. Studioperehdytys 10-20 € KURSSI 4.–5.11
Kuvat A2 koossa kehyksissä palvelukeskuksen ruokasalin seinillä ovat kuin huikeita painokuvia tai grafiikan vedoksia. Näitä elämän jälkiä Hölttö on ikuistanut vapusta lähtien jo yli 5000 kuvan verran. Nämä Ismo Höltön uniikit kaupunkinäkymät on tarkoitus myöhemmin koota kirjaksi, joka ilmestyy ensi vuonna. Siksi hänellä on toiminut assistenttina Aalto Yliopistossa elokuvausta opiskeleva 21-vuotias Estella Niemi, joka on toiminut myös Höltön makutuomarina näyttelykuvien valinnassa. Parhaista detaljikuvistaan Hölttö on nyt koonnut Uudet kuvat nimisen näyttelyn Kampin palvelukeskukseen. Ismo Hölttö on jo 83-vuotias, eikä enää hallitse tietotekniikkaa. Ismo Hölttö: Ihmiselon merkit Ismo Hölttö on suomalaisen valokuvauksen elävä legenda ja hänet tai pikemminkin hänen kuvansa tunnetaan ja niitä arvostetaan ympäri maailmaa. Niitä ei ole taltioitu filmille, eikä digimkameran muistikortille, vaan kännykkäkameraan Höltön hankittua laadukkaan kamerapuhelimen Samsung Galaxy A22. Hänen kulttiteoksensa Ihminen pääosassa on henkilökuvauksen klassikko, joka kertoo aitojen ihmisten elämästä ja heidän arjestaan. Nyt Hölttö on tehnyt uuden aluevaltausen keskittyen tällä kertaa elämän jälkiin, helsinkiläisten jättämiin detaljeihin kaupunkimiljöössä. Yhtenä parhaista otoksistaan valokuvataiteilija pitää Hankkijan talon rännistä ikuistamaansa abstarktia kuin avaruuden maisemaa. 77 kamera-lehti.fi. Niinpä repaleiset julisteet, niistä jääneet liimatahrat, erilaiset maalitöhryt ja muut yksityiskohdat sähkökaapeista, ränneistä, ovenpielistä tai porttikongeista eri puolilla kantakaupunkia ovat saaneet uuden elämän Höltön näkemyksen muuntuen hetkissä upeiksi valokuviksi. Juha Laitalainen JU H A LA IT A LA IN EN IS M O H Ö LT TÖ VÄLÄHDYKSIÄ Katse Helsinkiin – Volker von Boninin valokuvia 6.10.2023–25.8.2024 Hakasalmen huvila Mannerheimintie 13b Helsinki 14/10 €, alle 18-vuotiaille ja Museokortilla vapaa pääsy. Niemi on siirtänyt kuvat kännykästä tietokoneen kovalevylle. Mestarin erityisesti klassiset mustavalkoiset henkilökuvat maaseudun ihmisistä ovat tehneet hänestä tunnetun. Näyttelyvedokset ovat Timo Setälän printtaamat
Hän perusti Kameraseura Ry:hyn Tyttöjen kerhon vuonna 1963. K U VA T: H IL JA RA VI N IE M I Hilja Raviniemi: Sininen kosketus Suomalaisen taiteen historiassa on monia nimiä, jotka ovat jättäneet lähtemättömän jäljen kulttuuriimme. Raviniemi tuli tunnetuksi erityisesti maisemavalokuvauksestaan. On aika arvostaa hänen panostaan suomalaiseen valokuvataiteeseen ja muis taa hänen nimensä yhtenä niistä, jotka ovat auttaneet muokkaamaan suomalaista tai dekenttää. Tämä artikkeli kertoo Hilja Raviniemen elämästä, hänen työstään valokuvaajana ja hänen perinnöstään suo malaisessa taiteessa. Hänen intohimonsa valokuvaukseen oli selkeästi nähtävissä hänen laadukkaissa ja tarkoin harkituissa töissään. Hän oli myös aktiivinen valo kuvausjärjestöissä ja osallistui näyttelyihin, joissa hänen töitään arvostettiin laajalti. Hän kokeili rohkeasti erilaisia teknii koita ja aiheita. Jo nuorena Hilja osoitti kiinnostusta valokuvaamiseen ja valokuvien kehittämiseen, vaikka tuohon aikaan valokuvaaminen oli vielä suhteelli sen harvinaista. Raviniemen maisemavalokuvissa välittyi vahva yhteys luontoon ja sen kauneuteen. Tämä saattaa johtua osin siitä, että valokuvauk sen alkuvaiheissa taiteilijoiden työtä ei aina arvostettu yhtä korkealle kuin maalaustai teessa. Valokuvaajan työssään Hilja Raviniemi oli poikkeuksellisen sitoutunut. Hilja Raviniemi kuoli 16. Hänellä oli harvinainen kyky ikuistaa het ken taika ja tunnelma kuviinsa. Hänen abstraktit ko keilunsa valokuvaamisessa olivat edelläkä vijöitä aikanaan ja ovat edelleen vaikuttavia. Yksi näistä merkittä vistä taiteilijoista on valokuvaaja Hilja Raviniemi (os: Sievänen). marraskuuta 1978, mutta hänen valokuvansa elävät edel leen. Tämä itsenäinen ja päättäväinen asenne oli ominaista koko hänen uralleen. Lisäksi hänen aikansa oli haasteel linen naistaiteilijoille, ja monet heistä jäivät vaille ansaitsemaansa tunnustusta. huhtikuuta 1892 Rovaniemellä, ja hänen lapsuutensa kului vaatimattomissa oloissa. Hilja Raviniemi oli rohkea taiteilija, joka uskalsi kulkea omia polkujaan valokuvauk sessa. Hilja Raviniemi syntyi 18. Hilja Raviniemi ei ollut vain valokuvaa ja vaan myös valokuvausalan edelläkävijä Suomessa. Hänen muotokuvansa olivat herkkiä ja inhimillisiä, ja hän oli erityisen taitava taltioimaan ihmisten persoonalli suudet valokuviinsa. Hän mat kusti ympäri Suomea ja ikuisti maisemia ja ihmisiä vuodenaikojen vaihteluissa. Raviniemi oli Kame ralehden toimitussihteeri miehensä Eero Raviniemen toimiessa päätoimittajana. Vaikka Hilja Raviniemi oli mestari mai semavalokuvauksessa, hän ei rajoittunut sii hen. Hänen tai dokkaissa kuvissaan Suomen luonto heräsi eloon: metsät, järvet ja vuoret ikään kuin tanssivat kuvissaan valon ja varjon leikissä. VALOKUVATAITEEN MUSEON NÄYTTELYT Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki VÄLÄHDYKSIÄ 78 KAMERA 5|2023. Vaikka hänen nimen sä ei ole yhtä tunnettu kuin monien muiden aikalaistensa, hänen vaikutuksensa suoma laiseen valokuvataiteeseen on merkittävä ja ansaitsee tulla esille. Hän oli itseoppinut valo kuvaaja. Vaikka Hilja Raviniemen taide saavut ti tunnustusta ja arvostusta aikanaan, hä nen nimensä on valitettavasti jäänyt monil le tuntemattomaksi vuosien varrella
Adolfo Vera (s. Tarkennuspisteen tyypillä on iso merkitys, sillä ristikkäistyyppiset tarjoavat huomattavasti tarkemman lopputuloksen. Jokaisessa jutuss a esitellään myös jokin kuvaustekniikka, jota voit harjoitella lintuja kuvatessasi. 11 Empatia on tärkeintä Mads Nissen Teksti Tero Miettinen ja Mads Nissen. Teoksissaan Adolfo Vera käsittelee muun muassa kolonialistisen liikkeen seurauksia, erilaisia kan salaisuuksia sekä maahanmuuttoa ja liikettä. Teksti ja kuvat MIA SURAKKA Kotkat lähikuvissa Maakotka 55 kamera-lehti.fi LINTUKUVAUSKOULU Lintukuvaukseen keskittyväss ä a rtikkelisarjassa esitellään kauden ajankohtaisia lintulajeja, s ekä v inkkejä miten saat kuvistasi l aadukkaampia. Kuvausaukkoja on yleensä sen verran useita, että niihin voi kiinnittää useita objektiiveja valmiiksi – tiedustele varatessasi, montako kuvausaukkoa kojussa on. K un valokuvaaja painaa kameran laukaisinpainikkeen puoleen väliin, kamera tarkentaa johonkin. Joistakin kameramalleista löytyy jopa kaksoisristikkäistyyppisiä tarkennuspisteitä, jotka mittaavat kontrastia myös vinottain. Niitä vastaa joukko optisia vaihetarkennusantureita, eikä kamera pysty tarkentamaan etsimessä näkyvien tarkennuspisteiden ulkopuolelle. Canon EOS-1D X Mark II, EF600mm f/4L IS II USM +2x III, 1/640 s, f/9, ISO 2000. Usein nämä kaksi on kuitenkin mahdollista erottaa toisistaan erillisille painikkeille. 33 Lintukuvakoulu Maakotka Teksti ja kuvat Mia Surakka. Kamerarunkoja on myös hyvä olla useampia, vaikka toki kameran runkoa voi päivän aikana vaihtaa objektiivien välillä, koska rungon vaihto tapahtuu kojun sisäpuolella. Kojut ovat melko yksinkertaisia muutamien neliöiden kokoisia koppeja, joissa mahtuu kerralla kuvaamaan 2–3 henkilöä. Kirkkaassa päivänvalossa Tarkennus haltuun Kontrastiin perustuva tarkennusjärjestelmä auttaa käsintarken nuksessa suurentamalla ruudulla kuvaa valitulta alueelta. Kojussa on kuvausaukkoja, joista objektiivi laitetaan ulos, ja kamera kiinnitetään kojun sisäpuolella olevaan kapeaan pöytään esimerkiksi videopään, kiikun tai kuulapään avulla. Vastanneiden kesken arvottiin Taneli Eskolan teos. Rodasin kuvissa voi nähdä uhkaavia elementtejä, ja toisaalta myös jotain, mi kä kietoutuu ympärille kuin suojeleva syleily. ei yleensä tule ongelmia, mutta hämärissä olosuhteissa kameran on vaikea erottaa kontrastia ja yksityiskohtia. Kuvauspäivän aikana objektiivia ei voi kuitenkaan esimerkiksi vaihtaa, koska siitä aiheutuu niin paljon liikettä, että linnut pelästyvät. Kojussa laitetaan ensimmäisenä kamerat paikalleen ja otetaan muut päivän aikana tarvittavat asiat laukusta ulos, koska loppupäivän aikana ei saa kuulua minkäänlaisia kolinoita tai rapinoita. 11 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Valokuvauksesta haluttiin oppia ihan perusasioita. Kerro tarina. Tarkennettavan kohteen valitseminen on pyritty automatisoimaan. Adolfo Vera: Jos en minä, niin kuka. Kojut sijaitsevat syrjäisillä seuduilla, jossa kotkilla on reviirejä tai missä ne esimerkiksi talvehtivat. Jos olet ystävän kanssa kojussa, voitte kyllä kuiskata, mutta normaalilla äänellä ei saa Maakotka. Yksittäiset tarkennuspisteet jaetaan tyypiltään ja toiminnallisuudeltaan erilaisiin. Tarkennuspisteiden määrän ja tyypin lisäksi onnistumiseen vaikuttaa myös valon laatu ja määrä. Kamera ei kuitenkaan automaattisesti tiedä, minkä asian kuvaaja haluaisi tarkaksi. Ristikkäistyyppiset tarkennuspisteet puolestaan mittaavat kontrastia kahteen suuntaan. Kuvauskojuja tarjoava yritys ylläpitää kotkaruokintaa yleensä syyskuusta maaliskuuhun, jona aikana on mahdollista vuokrata koju päiväksi. Vera on kuvannut chileläisten pakolaisten elä mää Suomessa ja samalla omaa kokemustaan Suomeen in tegroitumisen vaikeudesta. Hän kuvaa parantumisen eri vaiheita. Esimerkiksi kasvojentunnistus toimiikin useimmissa nykyaikaisissa kameroissa kohtuullisesti. Tarkentaminen onkin keskeinen osa kuvallista ilmaisua. Parantuminen voi olla kuin musta aukko, joka imaisee ihmisen sisäänsä, mutta yhtä lailla ihminen saattaa yllättäen kavuta pi meydestä ulos entistä vahvempana. Viimeisimmässä World Press Photo -kilpailussa voittanut sarja nähdään nyt myös Helsingissä. Focal length 300 mm. Teksti ja kuvat MIKA KARHULAHTI 39 38 KAMERA 4|2023 kamera-lehti.fi Mads Nissen Joidenkin arvioiden mukaan Afganistanissa on opiaateista tai uudesta huumeesta, metamfetamiinista, riippuvaisia yli miljoona. Suurimman kontrastin ja samalla tarkennuksen alueet osoitetaan erivärisellä korostuksella. Veran näyttely on läpileikkaus taiteilijan teoksista vuosilta 19772023. Ohessa Canon–järjestelmäkameran tarkennuspisteet ja niiden pohjana olevat tarkennusanturit. Kuvauspäivä hiljaisuudessa Kuvauskojuille mennään pääsääntöisesti jo ennen auringonnousua pimeässä. Voit voittaa arvonnassa Juha Laitalaisen Kuvaajien kuvia -teoksen. Vuosi 2022. Mads Nissen on palkittu kuvajournalisti, jonka sarjat kertovat usein ihmisten ahdingosta eri puolilla maailmaa. Kojussa on oltava aivan hiljaa. LUKIJAKYSYMYS LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen Kamera-lehti 4/23:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Mitä haluaisit seuraavaksi oppia valokuvauksesta. Kennon hyödyntäminen Kompaktikamera, kännykkäkamera ja osa peilittömistä järjestelmäkameroista hyödyntää kameran kennoa tarkennuksessa mittaamalla kontrastin muutoksia kuvassa tietyiltä alueilta. Aran ja vainotun linnun kuvaaminen on niin haastavaa, että se vaatii lähes poikkeuksetta niiden kuvaamiseen rakennetut puitteet. Tällainen kontrastiin perustuva automaattitarkennus on vaihetarkennusta hitaampi mutta samalla tarkempi, sillä siinä tarkennusta mitataan pikseli pikseliltä. 1955) on Chilessä syntynyt, suomalai nen valokuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Vantaalla. KAMERA-LEHTI 4/23 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI 22 Tarkennus haltuun Teksti ja kuvat Mika Karhulahti. Empatia on tärkeintä Teksti TERO MIETTINEN Kuvat MADS NISSEN 6 KAMERA 4|2023 LINTUKUVAUSKOULU Maakotka. Mia Surakka on ammattivalokuvaaja ja lintukuvaukseen erikoistunut luontokuvaaja. Tarkennuspiste järjestelmäkamerassa Tavallisessa järjestelmäkamerassa käytetään tarkennuspisteitä, jotka on sijoitettu kuva-alalle yleensä keskialuetta painottaen. Tällä hetkellä hän työskentelee päätoimisena valokuvaajana keskittyen luontokuvaukseen. Sen sijainti suhteessa kuvan rajaukseen näkyy esimerkkikuvassa lcdnäytöllä alhaalla oikealla. Patricia Rodas: Näkymättömät olosuhteet Patricia Rodas kartoittaa taiteessaan perheväkivallan kokemuksia ja niiden jättämiä jälkiä. Nöyryys ja empatia ovat onnistumisen edellytyksiä, vaikka journalistin velvollisuus on paljastaa epäkohtia. Näyttely on tutkielma ihmiskuntaa määrittävistä val tarakenteista. Sarja etenee niin, että aloitetaan perusteista ja edetään haastavampiin tekniikoihin. Rodas haluaa tuoda esille myös väkivallan kokemuk sista parantumista, joka on usein elinikäinen prosessi. Taliban suhtautuu huumeisiin ankarasti, ja olot vankiloissa ovat surkeat. A D O LF O VE RA PA TR IC IA RO D A S 79 kamera-lehti.fi. Joskus optiikka tarkentamisen sijaan jatkaa pumppaamista tai lopettaa kokonaan. OSALLISTU kamera-lehti.fi/tag/lukijakysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai toimitus@kamera-lehti.fi. Kuten muun muassa kuvien tarkentaminen ja mallinohjaus. Kojuissa on yleensä kaasulämmitin, joten kylmillä talvipakkasillakin tarkenee päivän ajan. Maakotkan kuvaaminen lähietäisyydeltä on kokemus, jota ei ihan vähällä unohda. Focal length 1200 mm. Tarkennuksen erottaminen valotuksesta on hyödyllistä etenkin haastavissa olosuhteissa. Patricia Rodas (s.1972) on suomalainen valokuvatai teilija, joka asuu ja työskentelee Pohjanmaalla. Luonnon kuvaamisessa o leellista on toimia luonnon eläimiä häiritsemättä. (Lähde: Canon EOS 5D Mark III käsikirja) JÄRJESTELMÄKAMERAN TARKENNUSANTURIT JA NIIHIN LIITTYVÄT TARKENNUSPISTEET Vertikaaliset anturit Horisontaaliset anturit Kaksoisristikkäistyyppinen tarkennuspiste Ristikkäistyyppinen tarkennuspiste Vertikaalinen tarkennuspiste Valokuvaajan tehtävä on päättää, mikä kuvassa on tarkkaa ja mikä ei. Kuvaajan tekemillä valinnoilla onkin suuri merkitys onnistumisen kannalta. Tarkennuspisteet näkyvät etsimessä tyhjinä neliöinä tai pisteinä. Tarkennusprosessi tapahtuu yleensä sekunnin murto-osassa käytetystä kamerasta ja objektiivista riippuen. Surakan pääasialliset kuvauskohteet ovat linnut, mutta hän kuvaa luontoa monipuolisesti, muun muassa nisäkkäitä ja maisemia. K otkien kuvaamista varten rakennetut kojut ovat ratkaisu luontokuvaajalle, joka haluaa kuvata petolintuja lähietäisyydeltä. Canon EOS R6, EF300mm f/2.8L IS USM, 1/2000 s, f/8, ISO 1250. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Anne P. Tarkennus ja valotus on yleensä sidottu laukaisinpainikkeeseen siten, että kamera tarkentaa ja mittaa valotuksen, kun painike painetaan puoleen väliin. 22 Mikä oli se hetki, joka inspiroi sinut tarttumaan kameraan viimeksi. Samaan ai kaan Vera tarkastelee myös itseään kuvaajana ja siihen liit tyvää valtaa. Vertikaaliset tai horisontaaliset tarkennuspisteet ovat yksiulotteisia ja pystyvät mittaamaan kontrastia ainoastaan yhteen suuntaan
80 KAMERA 5|2023 Marko Sormunen puh. 040 567 0988 marko.sormunen @kamera-lehti.fi KAMERA-LEHDEN MEDIAMYYNTI www.kamera-lehti.fi/ kauppa/koulutus KATSO SYKSYN KURSSIT MARKKINAPAIKKA Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon Valokuvauskoulutusta kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU VALOKUVAUSKOULUTUSTA MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Ostetaan: Tarpeettomat kamerakalustot myynti@fototapio.fi // www.fototapio.fi Tapiontori 3, 02100 Espoo (09) 464 398 Tilaa monipuolinen Kamera-lehti Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi Haluatko oppia kuvaamaan. www.kamera-lehti.fi L u ova n k u va a j a n l e h t i • ka m e r a l e h t i . Verkkopalvelu ja näköislehdet tilattavissa myös erikseen.. f i 5/2023 15,90 € T E KOÄ LY – U H K A VA I M A H D O L L I S U U S Marko Marin Antti Koli Patti Smith Antti Nylén KU U KA U D EN KU VA A JA TE RO PU H A | A N TT I KO LI | M A RK O M A RIN | EIS A M A ES TR O N PA RH A AT | N ÄY TT ELY N VA LM IS TA U TU M IN EN | TE KO Ä LY | FU JIF ILM G FX 10 II | EISA Maestron parhaat 4x Näin rakennat näyttelyn Tero Puha Intiimi valo Fujifilm GFX 100 II Lehtitilaus sisältää pääsyn Kamera-lehden laajaan verkkopalveluun sekä näköis lehtien arkistoon (lehdet vuosilta 2013-2023)
Kuvalataus avoinna 16.10.2023 saakka. KUOLLEITA Mikko Tiittanen 18.4.1952–4.5.2023 Helsinkiläinen luonnonkuvaaja Mikko Tiittanen kuvasi jo 18-vuotiaana aktiivisesti Suomen metsäluontoa ja katoavaa luonnonmaisemaa. saakka • 8. alkaen kolmena torstaiiltana. Lue lisää: www.sksl.fi/nfff Finnfoton syksyn apurahan hakuaika lokakuun ajan. Lisätietoja www.kameraseura.fi/koulutus Verkkovalmennus Suomen Kameraseurojen Liiton edullinen Lightroom koulutus yleisölle ja kameraseurojen jäsenille 26.10. FIAP, NFFF, GPU, SKsL. FIAP, GPU, NFFF, SKsL. Syksyn edulliset viikon loppukurssit ovat varattavissa. 21.–22.10. Hänen kuviaan on nähty useissa näyttelyissä, muun muassa Suomen Valokuvataiteen museossa. Näistä on koottu kuvateokset Korkealta ja kovaa: rokkikuvia 70-luvulta (2007) ja Satumaa (1999). NFFF:n Nordic Circuitin kuvien lataus päättyy 31.10. Samanarvoinen elämäni – välähdyksiä bangladeshilaisesta arjesta tuo esiin kuvissa olevien ihmisten elämäntarinat. lokakuuta saakka. 90-luvulta lähtien hän keskittyi etenkin Viron luonnon ja perinnekulttuurin kuvaamiseen, ja sinne, Viron luonnon helmien luokse hän järjesti vaimonsa Katrinin kanssa myös Kamera-lehden suosittuja lukijamatkoja vuosina 2004–2011. Reijo Porkka 10.8.1947–10.7.2023 Helsinkiläinen valokuvaaja Reijo Porkka aloitti valokuvaajan opinnot jo 17-vuotiaana. Lisätietoja www.sksl.fi/valokuvauskoulutus/sksl-koulutukset NÄYTTELYT SKsL:n Teemanäyttelyn avajaiset Oulaisissa 20.10. Kauppakeskus IsoKristiinan toisen kerroksen näyttelytila Paulissa 30. 1000 euron stipendi myönnetään tänä vuonna vedosnäyttelyn järjestämiseen. Kameraseura ry:n jäsen hän oli vuodesta 1966 alkaen. Hän tuli tunnetuksi 70-luvulla kuvistaan niin tanssilavojen tangon kuin rokkikeikkojen parissa. Osallistu kansainvälisiin näyttelyihin • 15th Finland International Digital Circuit 2023. • The 10th Obsession of Light 2023, Vantaa. Adobe Lightroom peruskurssi 18.–19.11. Kiertonäyttely Joensuu, Kou vola, Kuopio, ja Pieksamäki. Kuvalataus avoinna 22.10. Reijo Porkka in memoriammuistonäyttely Laterna Magicassa, Rauhankatu 7, 7.12.20235.1.2024 Lämmin osanottomme läheisten suruun. Lisätietoja: www.finnfoto.fi/apuraha KAMERASEURAT KOULUTTAVAT Tampere Tampereen Valokuvausseura ry. 1977 hän oli yksi Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n perustajajäsenistä. O LL I N IE M IN EN K A TR IN TI IT TA N EN SEURAT TOIMIVAT APURAHAT NFFF:n työskentelystipendin haku 15.10. Adobe Lightroom jatkokurssi ja Photoshop Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.valokuvausseura.fi/ valokuvauskurssit Helsinki Kameraseura ry:n kurssit Helsingissä. Lue lisää: www.sksl.fi/teemanayttely Lappeenrannassa bangladeshilaisen valokuvaajan GMB Akashin valokuvanäyttely. SEURAT TOIMIVAT 81 kamera-lehti.fi. mennessä. Hän kiersi luennoimassa, piti näyttelyitä ja julkaisi artikkeleita useissa medioissa
OUTI TÖRNBLOM H AASTAT TELU K A MER ATE STI NIKON ZF MIELIKU VA NI KATRI KALLIO ILMESTYY VIIKOLLA 49. 82 KAMERA 5|2023 O U TI TÖ RN B LO M SEURAAVA NUMERO 6 2023 ENTISTÄ RUNSAAMPI JA ENEMMÄN SISÄLTÖÄ KUKA ON VUODEN KUVAAJA
Täydellinen superlaajakulmazoom Erinomainen täyden kennokoon vakio-zoom-objektiivi Kevyt ja kompakti tele-zoom Nyt saat Fotono rdicin noutop istetila ukset* ilman toimitu skuluja koodil la POSTI TPOIS 23 *KOSKEE AINOASTAAN TOIMITUSKULUJA NOUTOPISTEISIIN KEMPELEENTIE 5, 90400 OULU MIKONKATU 7, 00100 HELSINKI
TesTed by The experTs n www.eisa.eu EISA AWARDS 2023-24 visit www.eisa.eu for the winners THE ulTimaTE consumEr TEcHnology... This international association includes expert members in australia, india, Canada, the Far east, usa and the wider european community, ensuring the eisa awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! awarding the very best products for over 40 yEars 210-265_EISA_AD_2023_post_award.indd 1 30/07/2023 13:35 Pal. iLLuMiNaTed! Now 40 years strong, eisa is the unique collaboration of 58 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. vko: 2023-48 316000-2305 6 414883 160005 23005