This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners NIKON Z FC UUSVANHA KAMERA LAOWA-OBJEKTIIVIT LAAJA JA LAAJEMPI ASETELMAKUVAUS K U U K A U D E N K U V A A JA N IC LA S W A R IU S | E M IL TO LV A N E N | PA SI M A R K K A N E N | A SE T E LM A K U V A U S | E IS A M A E ST R O -V O IT TA JA T | LI N H O F | K U V IE N V E D O ST A M IN E N | N IK O N Z F C | LA O W A -O B JE K T IIV IT 7/ 20 21 3x Vinkit selfiekuvaamiseen EISA Maestro -voittajat Niclas Warius Jälkiä elämästä Emil Tolvanen Kyläkuvaajan arki ja juhla Majakkasaaret Bengtskär ja Utö Nro 7/2021 Kansi-7-21.indd 1 Kansi-7-21.indd 1 11/09/2021 13.36.34 11/09/2021 13.36.34 Etukannet-76sivua-7-21.indd All Pages Etukannet-76sivua-7-21.indd All Pages 11/09/2021 14.19.37 11/09/2021 14.19.37. TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
Työpajatkin ovat yhä kuuluneet ohjelmaan. Kameraseuran koulutustoiminnan mullistuksen käynnisti vuosituhannen vaihteen jälkeen digitaalisen valokuvauksen läpimurto. Ensimmäiset varsinaiset kurssit valokuvauksesta seura järjesti 1920-luvulla kutsumalla saksalaisen valokuvaaja Artur Ranftin tänne kertomaan piktorialistisesta taidekuvauksesta. Perustajajäsen Erland Piirisen Valokuvaus-opas julkaistiin jo 1920, vuotta ennen yhdistyksen perustamista. Koulutuksen rungon muodostivat pitkään mustavalkokuvauksen pimiökurssit. Yhdistykset toivat ja tuovat yhä ihmiset yhteen, tiedot ja ajatukset valokuvauksesta siirtyvät eteenpäin. U uden oppiminen on aina ollut tärkeä osa kameraseuratoimintaa. TI M O RI PA T TI KAMERASEURA 1921–2021 FOTOFINLANDIA Voittajat Seurahistoriikki-7-21.indd 2 Seurahistoriikki-7-21.indd 2 10.9.2021 14:38:55 10.9.2021 14:38:55 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 8 2021 PENTAX K-3 MARK III | TULOSTINVERTAILU HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. Niitä tarjosivat kurssit, joiden rinnalle tulivat työpajat. Kursseille ovat voineet osallistua myös Kameraseuraan kuulumattomat valokuvauksen harrastajat, ja niitä ovat pitäneet sekä seuran omat jäsenet että kouluttajat, jotka eivät ole kuuluneet Kameraseuraan. Tämän jälkeen kurssitoiminnassa oli pitkä tauko, ja kurssit vakiintuivat seuran ohjelmaan vasta 1970-luvun lopulta lähtien. Ensin tulivat digikuvauksen tekniikkaan liittyvät peruskurssit, mutta laajemmin muutos näkyi noin vuodesta 2005 alkaen, kun seuran jäsenmäärä alkoi nousta digikuvauksen yleistyessä. Kameraseuran kasvaessa entistä useampi uusi jäsen tarvitsi perustietoja valokuvauksesta. Seuran jäsenet ehtivät 1970-luvulle tultaessa tehdä jo kymmenkunta valokuvausopasta. Yki Hytönen Tämän palstan artikkelisarja perustuu Kameraseuran juhlavuonna ilmestyvään 100-vuotishistoriaan. Kurssitoiminnasta sukeutui yksi seuran tärkeimmistä toimintamuodoista. Seuran omasta piiristä kehittyi ennen pitkää valokuvauksen taitajia, jotka kävivät kertomassa valokuvauksesta muuallakin ja laativat itsekin kuvausoppaita. Harrastajan opinahjo Kameraseuran henkilöreportaasikurssilla kesällä 2021 kuvattiin studiossa ja miljöössä. Kurssin vetivät Timo Ripatti ja Kalervo Ojutkangas. Viimeisen vuosikymmenen aikana kursseja on järjestetty valokuvauksen peruskursseista ja sommittelusta studioja maisemakuvaukseen. Työpajoja järjestettiin harvemmin, mutta ne uudistivat myös kerhotoimintaa. N IK O LU O M A Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA KAMERA-LEHTI NIKON Z FC UUSVANHA KAMERA LAOWA-OBJEKTIIVIT LAAJA JA LAAJEMPI ASETELMAKUVAUS K U U K A U D E N K U V A A JA N IC LA S W A R IU S | E M IL TO LV A N E N | PA SI M A R K K A N E N | A SE T E LM A K U V A U S | E IS A M A E ST R O -V O IT TA JA T | LI N H O F | K U V IE N V E D O ST A M IN E N | N IK O N Z F C | LA O W A -O B JE K T IIV IT 7/ 20 21 3x Vinkit selfiekuvaamiseen EISA Maestro -voittajat Niclas Warius Jälkiä elämästä Emil Tolvanen Kyläkuvaajan arki ja juhla Majakkasaaret Bengtskär ja Utö Nro 7/2021 TESTISSÄ TESTISSÄ 28.10. Jo alusta lähtien myös Kameraseuran jäsenet ovat hakeneet oppia vaihtamalla kokemuksia keskenään, osallistumalla seuran järjestämiin valokuvakilpailuihin, seuraamalla kerhoiltojen esityksiä sekä tutustumalla valokuvakirjallisuuteen. Jo ensimmäiset amatöörien yhdistykset 1840-luvun Britanniassa saivat alkunsa juuri halusta ottaa selville, mistä valokuvaamisessa oikein oli kyse. ILMESTYY ILMESTYY VUODEN LUONTOKUVA -PALKITUT www.kamera-lehti.fi TEEMAT TIEDE ABSTRAKTI VUODEN KUVAAJA 2021 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kasvu 11.1.2021 Väri(t) 29.3.2021 Jono 14.6.2021 Kulta 25.10.2021 KU UK AUDEN KU VAAJA NIKO LUOMA Seuraavassa-numerossa-7-21.indd 75 Seuraavassa-numerossa-7-21.indd 75 11/09/2021 14.01.11 11/09/2021 14.01.11 Sisakannet-76sivua-7-21.indd All Pages Sisakannet-76sivua-7-21.indd All Pages 11/09/2021 14.07.26 11/09/2021 14.07.26. Näissä oli mahdollista syventää valokuvauksellista näkemystä ja edistyä valokuvailmaisussa. Kurssien määrä kohosi enimmillään 50:een vuodessa
NOIN 220 SIVUA, SIDOTTU ILMESTYY LOKAKUUSSA 2021 KUSTANNUS OY LUONNONKUVAAJA KAIKKI VUODEN LUONTOKUVA 2021 -KILPAILUN PALKITUT KUVAT LISÄKSI YLI SATA MUUTA KILPAILUN PARHAIMMISTOON KUULUVAA KUVAA FESTIVAALI VUODEN LUONTOKUVA FINLANDIA-TALO · HELSINKI 23.10.2021 LAUANTAI 2021 K U VA : H EI KK I W IL LA M O K U VA : S TA FF AN W ID ST RA N D K U VA : P EK KA TU U RI OTTEITA OHJELMASTA 12.00 Näyttely ja esittelyalue aukeavat 12.30 Vuoden Luontokuva 2021 -kilpailun semifinalisteja GAALA (salissa) 14.00 Luontokuvaaja, valokuvataiteilija ja kirjailija HEIKKI WILLAMO 14.30 Ruotsalainen luontokuvaaja Sony Ambassador STAFFAN WIDSTRAND 16.00 Vedenalaismaailman erikoiskuvaaja PEKKA TUURI 18.00 Vuoden Luontokuva 2021: Voittajan julkistus ja palkitut kuvat, tuomariston kommentit, yleisön suosikkikuvan julkistus VKL_festivaali-ilmo-7-21.indd 3 VKL_festivaali-ilmo-7-21.indd 3 11/09/2021 13.49.16 11/09/2021 13.49.16. Festivaalissa julkistetaan Vuoden Luontokuva 2021 sekä muut kilpailussa palkitut kuvat. KUMPPANIMME SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY LUONTOKUVAFESTIVAALI · MESSUT · GAALA · POHJOISMAIDEN SUURIN LUONTOKUVATAPAHTUMA Lisätiedot ja täydellinen ohjelma: luontokuva.org ja vuodenluontokuva.?. Laadukkaiden kotija ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella messualueella on nähtävänä ja kokeiltavana uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä useita luontokuvanäyttelyitä. (Muutokset mahdollisia) Liput: lippu.. FESTIVAALI TOTEUTETAAN MAHDOLLISIMMAN KORONATURVALLISESTI. Näyttelyja esittelyalue aukeaa klo 12.00, messualueelle on vapaa pääsy. ja paikan päältä, liput alkaen 17,50€
– Kun makustelen sanaa asetelma suhteessa sa naan still life, niin still life tuntuu oikeammalta minulle. Selfieitä jae taan ja julkaistaan miljoonia joka päivä. Aluksi hän kuvasi muun muassa sisustuslehdille ja kirjoihin, mutta nykyään hän keskittyy taidevalokuviin. Asetelmakuvaus kasvattaa kärsivällisyyttä. Hänen askeettinen saaristolaiselämäprojektinsa jatkuu vielä vuoden eli suunniteltua pidempään. JOS ITSE INNOSTUU ottamaan asetelmakuvia, niin valokuvakouluttaja Lea Kömin ohjeilla se varmasti onnistuu. Lue juttu sivulta {68} JUHA LAITALAINEN Valokuvaaja, kirjoittaja JU H A L A IT A L A IN E N MIKÄ ON OIKEA TERMI. Älypuheli mien tulo on lisännyt ja helpottanut omakuvien kuvausta paljon, mutta selfieitä on toki otettu aiem minkin sekä järjestelmäkameralla että keski koon kameralla, lankalaukaisijaa tai vitkaominaisuutta käyttäen. JÄLLEEN ON MENEILLÄÄN monta mielenkiintois ta näyttelyä kuten Kameraseura ry:n juhlanäyttely, POVAn Ari Jaaksi sekä Helsinki Schoolin näyttely täs sä muutamia mainitakseni. Asetelma on jotenkin rajoittuneempi. Emme enää ylläpidä ak tiivisesti Kameralehden verkkosivuston tapahtuma kalenteria, mutta julkaisemme mielellämme lehdessä tietoja, jos näytteille asettajat lähettävät meille oleelli sen materiaalin riittävän ajoissa. Niclas Wariukselle visuaalinen maailma ja som mittelu on aina ollut tärkeää. Toiseksi on hyvä muistaa, että jalustan ja valon tärkeyttä ei kannata vähätellä. KAMERA-LEHDEN TOISENA TEEMANA on selfie, eli henkilön itsensä ottama omakuva. Apuna voi käyttää kättä pidempää, kuten selfie keppiä, siten saa ympäristöäkin mahtu maan mukaan. Heidän kuviaan on nähty Suomen valokuvatai teen museossa parin viime vuoden aikana. Puunhakkuutakin on ensi talven varalle riittämiin. Tutustu miehen ajatuksiin elämästä ja saaren tarjoamista kuvallisen ilmaisun elementeistä. Lukijan on kuitenkin aina parasta varmistaa tiedot suoraan näyttelypaikan omilta nettisivuilta. TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ KRISTIINA HAAGA vt. Täydellinen asetelma PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 7|2021 Paakkari-sisis-7-21.indd 4 Paakkari-sisis-7-21.indd 4 11/09/2021 16.51.55 11/09/2021 16.51.55. Ruotsiksi käytän stilleben sa naa, määrittelee kuukauden kuvaaja valokuvataiteilija Niclas Warius. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi MIELIKUVANI Tällä kertaa Mielikuvani -sarjassa on vuorossa todellinen elämäntapavalokuvaaja. Termi on ly hennetty ja johdettu englannin sanasta selfportrait, omakuva. Jos pu hun töistäni suomeksi, niin saatan sanoa, että työsken telen asetelman parissa. He ovat olleet itse otettujen omakuvien uranuurtajia jo pal jon ennen kuin sanaa selfie oli edes olemassa. Ensiksikin kuvan teeman tulee olla puhut televa, jotta kuvaaja jaksaa hioa sommittelua viimeistä piirtoa myöten. Sana kirjojen mukaan selfiesanaa on käytetty englannin kielessä 2000luvun alusta lähtien. Jotta koko ryhmä saadaan kuvaan, kannattaa itse asettua kuvan etualalle. Wariusta kiehtoo van hoissa tiloissa ja esineissä ihmisen jättämä jälki. Onko se stilleben, still leben, still life, nature morta vai asetelmavalokuva tarkoi tettaessa valokuvaa esimerkiksi kukista, hedelmistä tai täytetyistä eläimistä. Apuna on käytetty myös peiliä, kuten ame rikkalaiset Vivian Maier ja Stanley Kubrick ovat teh neet. Sosiaalisen median kanavat, kuten Facebook ja Insta gram, ovat lisänneet valtavasti selfien suosiota varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa. Samaan tyyliin otettua useamman henki lön ryhmäkuvaa voitaneen kutsua friendsieksi
N IC L A S W A R IU S E M IL T O LV A N E N 3X K U V A A JA 14 | Kuukauden kuvaaja Niclas Warius 30 | Tuntematon mestari Emil Tolvanen 68 | Mielikuvani Pasi Markkanen {14} {30} W 7 2021 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis-7-21.indd 5 Paakkari-sisis-7-21.indd 5 11/09/2021 16.51.55 11/09/2021 16.51.55
T A N E LI E S K O L A 2 | Kameraseura 1921–2021 4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 13 | Kameraseura Kerhotoiminta 71 | Kolumni 72 | Mennyttä valoa 73 | Seurat toimivat 74 | Markkinapaikka 75 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 50 | Kuukauden valinnat 51 | Objektiivit testissä Laowa 15 mm f/4.5 Zero-D Shift ja 9 mm F5.6 W-Dreamer 54 | Kamerat testissä Nikon Z fc 56 | Vanhat objektiivit Carl Zeiss Sonnar 50 mm f/1,5 OPASTUS 24 | Sadekuvaus Näin varustaudut oikein 27 | Asetelmakuvaus Innostu still lifesta 36 | Selfie Ota itsestäsi muotokuva 58 | Kuvankäsittely Tasojen sekoitustilat. Osa 2. 60 | Vedostus Helpot ohjeet vedostamiseen O T A V A / JO K A / M U S E O V IR A S T O S A N N A H IL L B E R G JA N N E S A L L IN E N {72} {36} {40} 7 2021 6 KAMERA 7|2021 54 54 EISA MAESTRO -VOITTAJAT SIVU 64 51 51 50 50 Paakkari-sisis-7-21.indd 6 Paakkari-sisis-7-21.indd 6 11/09/2021 16.51.56 11/09/2021 16.51.56
tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / Santeri Selin, p. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkinto raadissa. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Ari Jaaksi, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Risto Raunio, Kristiina Sievi-Korte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh. Kamera-lehti on Aikakausmedia ry:n sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. OSALLISTU! 8 | Luontokuvakoulu 11 | Vuoden kuvaaja 2021 Osakilpailu 4/21 12 | Lukijakysymys {44} LISÄKSI 40 | Linhof Taneli Eskola 44 | Upeat majakkasaaret Bengtskär ja Utö L E A K Ö M I, JA N L IL JE S T R A N D VOITTAJAT 64 | EISA Maestro 2021 Loppukilpailun voittajat {27} NIKON Z FC UUSVANHA KAMERA LAOWA-OBJEKTIIVIT LAAJA JA LAAJEMPI ASETELMAKUVAUS K U U K A U D E N K U V A A JA N IC LA S W A R IU S | E M IL TO LV A N E N | PA SI M A R K K A N E N | A SE T E LM A K U V A U S | E IS A M A E ST R O -V O IT TA JA T | LI N H O F | K U V IE N V E D O ST A M IN E N | N IK O N Z F C | LA O W A -O B JE K T IIV IT 7/ 20 21 3x Vinkit selfiekuvaamiseen EISA Maestro -voittajat Niclas Warius Jälkiä elämästä Emil Tolvanen Kyläkuvaajan arki ja juhla Majakkasaaret Bengtskär ja Utö Nro 7/2021 N IC L A S W A R IU S SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 7/2021 ilmestymispäivä 23.9.2021 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis-7-21.indd 7 Paakkari-sisis-7-21.indd 7 11/09/2021 16.51.57 11/09/2021 16.51.57
Kärpänen on eläväinen, mutta ei kuitenkaan sot EDELLINEN TEHTÄVÄ: KUVAA PÖRRIÄINEN TUTUSTU TUTUSTU TARKEMMIN TARKEMMIN TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu IIR IS H A LT IM O LUONTOKUVAKOULUSSA opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Värit näkyvät ja kuulu vat kauas, kuin kukkakärpäsen syntymä päivä. maantasosta sieni nurmikolla ja talo takana. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Pitkällä linssillä ympä ristö on vaikeampi saada kuvaan kuin Lähetä kuvasi ja nimesi 4.10. Sienet ovat mukavia kun ei ole kiire kuvatessa. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. TEKSTI Antti Koli KUVA Iiris Haltimo IIRIS HALTIMON kuva Herkkuhetki on sangen makoisa. Uusi kuvausaihe on sieni. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. lyhyellä. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Alareunan monikulmio ja yläreu nan keltainen rikastuttavat kuvaa, mutta toisaalta ne voisi rajata pois, jolloin kuvasta tulisi selkeämpi, ehkä myös tavanomaisem pi. Esim. M IK Ä M IK Ä K A I LU N D EN kuinen. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kamera-lehdessä. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Sieni Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli pörriäinen. UUSI TEHTÄVÄ: KUVAA SIENI 8 KAMERA 7|2021 LUONTOKUVAKOULU Tehtävä 50 Luontokuvakoulu50-7-21.indd 8 Luontokuvakoulu50-7-21.indd 8 10.9.2021 12:43:45 10.9.2021 12:43:45. Kuvassa on kurkistus maailmaan, jota ei pysähtymättä näe. Inhimillisen kulttuurin pitäisi olla mukana taustalla, sivussa tai etualal la. Makroissa terävyys on lyhyt, tässä se on hienosti verkkosilmissä. KUVAA SIENI tai sieniä kaupungissa tai pihalla
– Mitä vähemmän se muistuttaa valoN Ä Y T T E LY T Syksyn näyttelyt johdattavat esteettisistä nautinnoista ihmisyyden ja luonnon äärelle Ari Jaaksi: Minun isäni 1.9.–9.10.2021 Pohjanmaan valokuvakeskus Lapua | Vanhan Paukun tie 1 www.pova.fi Lux/Pictura 3.9.–7.11.2021 VB-valokuvakeskus Kuopio | Kuninkaankatu 14-16 www.vb-valokuvakeskus.fi Pertti Salolainen Kuvani Luonnosta 2.10.–30.10.2021 Rajala Pro Shop Postitalo Helsinki | Mannerheiminaukio 1 www.rajalacamera.fi/postitalo K R E E T T A JÄ R V E N P Ä Ä , 7 T H C E N T U R Y A R I JA A K S I P E R T T I S A LO L A IN E N toimitus@kamera-lehti.fi 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valkat-7-21.indd 9 Valkat-7-21.indd 9 11/09/2021 17.02.53 11/09/2021 17.02.53. Salolaisella on ollut näyttelyitä Suomessa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. Kreetta Järvenpään näyttely Ei Ennen Eikä Jälkeen / Not Before And Not After koostuu vuosina 2019–2021 tehdyistä valokuvista. – Kaikki on alkanut rakkaudesta luontoon. Olen siinä mielessä vanhan koulu kunnan valokuvaaja, että haluan kuvattavan kohteen ja valon olevan juuri oikein kuvaushetkellä. MINISTERINÄ ja kansanedustajana toimineen Pertti Salolaisen luontokuvanäyttely Kuvani Luonnosta on esillä Postitalossa Rajalan myymälän salissa koko lokakuun 2021. Maalaan kukkia kamerallani. Kuvillaan hän haluaa osoittaa miten paljon kaunista ja haavoittuvaa luontoa on jäljellä, ja miten vakavasti se on uhattuna. Sairaudesta huolimatta Jaaksi ei ole halunnut dokumentoida sairauden kehitystä tai kertoa rappeutumistarinaa. Valokuvauksen ja kuvankäsittelyn teknologia mahdollistaa valolla maalaamisen ja kuvataiteen tyylien yhdistämisen uudella tavalla. Kuvien kertyessä niihin alkoi kuitenkin kehittyä kerronnallisia teemoja. klo 11–16. Kuvaaja on itse paikalla näyttelyssä lauantaina 2.10. Jaaksi alkoi kuvata Laihialta kotoisin olevaa isäänsä Aimo Jaaksia noin neljä vuotta sitten. Mitään ei ole lisätty eikä poistettu. Karppisen Imagine Anything koostuu kuudesta digitaide teoksesta. Kantaselta on esillä Hangossa kuvattu sarja Smokeworks. Salolainen on WWF Suomen sekä Eduskunnan Ympäristö ja luontoryhmän perustaja. saakka. – Kaikki mitä kuvassa on, on ollut siinä kuvaushetkellä. Kreetta Järvenpää, Sandra Kantanen, Antti Karppinen, Timo Kelaranta ja Miikka Vaskola lähestyvät valoa, kuvaa ja taiteen traditioita jokainen omalla tyylillään. POHJANMAAN valokuvakeskuksessa on esillä 1.9.–9.10.2021 Ari Jaaksin näyttely Minun Isäni, joka kertoo hänen Alzheimerin tautiin sairastuneesta isästään. Koko ajan kantavana teemana on ollut luonnon kauneus ja haavoittuvuus: katso kuinka kaunis olen, älä tuhoa minua. Järvenpää on helsinkiläinen valokuvaaja ja taiteilija sekä parantumaton esteetikko. Valokuvaus on taidemuotona nuori ja saanut vaikutteita klassisen maalaustaiteen valonkäytöstä ja asetelmallisuudesta. Hän kertoo kuvistaan ja jakaa ilmaiseksi 1000 kappaletta vuoden 2022 Päivästä Päivään -luonto kalenteriaan. Kelaranta on käyttänyt Numeritos-sarjan kuvauskohteina paperia, kun taas Vaskolan Oneself as Another esittelee muotokuvia. Rolleiflex ja Hasselblad tuovat kuvaustilanteeseen tunnelmaa ja arvokkuutta. Haluan häivyttää eron valokuvan ja maalauksen välillä. Kukat ja kasvit ovat hänen inspiraationsa ehtymätön materiaali pankki. Olen kuvannut aktiivisemmin noin 30 vuotta. Kun luonnolla ei ole äänioikeutta, olen yrittänyt antaa sen sille. Jaaksi kuvaa keskiformaatin mustavalkoiselle filmille, jolle hänen isänsä myös aikoinaan kuvasi. kuvaa sen parempi. LUX/PICTURA -näyttelyssä Kuopion VBvalokuvakeskuksessa on nähtävillä viiden valokuvaajan töitä 7.11
Boheemi kaupunginosa on inspiroinut Heikkilää vuodesta 2001 lähtien. Niissä on lämpöä ja inhimillisyyttä. Taskukokoinen kirja kulkee kätevästi mukana metsässä. Kamera on ollut ihmiskatseen mekaaninen apuväline jo lähes 200 vuotta. Kauko Tykkyläinen Retkelle sudenkorentojen maailmaan Otava 2020 otava.fi | 104 sivua | Luontoharrastaja ja -kuvaaja Kauko Tykkyläisen näppärä pieni kirjanen esittelee 45 erilaista Suomessa tavattavaa sudenkorentoa. Käänteentekevää Heikkilälle oli tutustuminen Davidiin, joka majoitti hänet kotiinsa vuosittaisilla vierailuilla. Kirjassa on uusimmat tiedot syöntisienistä, niiden levinneisyydestä ja muuttuneista nimistä. Opas sopii jokaiselle luonnonnystävälle ja se on helppo kuljettaa mukana luontoretkillä. Kirjan muoto on hyvin jykevä ja vaakakuvat pääsevät kauniisti esille taitossa. 11 33 www.valokuvataiteenmuseo.fi POLIITTISEN VALOKUVAN FESTIVAALIN näyttely Linnun katse aukeaa 8.10. Poliittisen valokuvan festivaali avaa uudistuneen Valokuvataiteen museon Kaapelitehtaalla F R A N C E S C A T O D D E , A S E N S IT IV E E D U C A T IO N VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 22 11 33 22 Valkat-7-21.indd 10 Valkat-7-21.indd 10 11/09/2021 17.02.54 11/09/2021 17.02.54. Aluksi hän kuvasi rakennusten seiniä ja ihmisiä kadulla. Vielä kun saisi sienen tuoksun ja maun kirjaan, niin kirja olisi täydellinen. Sen lisäksi, että kamera tekee luonnosta kuvia, sen avulla on hankittu luonnosta tietoa. Heikkilän lyhyet lyyriset tekstit on kirjoitettu tornion jokilaakson murteella ja käännetty englanniksi. VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxx 10 KAMERA 7|2021 3X K IR JA U U T U U S Jaakko Heikkilä Sweet Song of Harlem | Harlemin lempeä laulu Parvs 2021 parvs.fi | 168 sivua | 36 euroa Jaakko Heikkilän kirja Sweet Song of Harlem vie meidät matkalle pahamaineiseen New Yorkin Harlemiin. Viidettä kertaa järjestettävän festivaalin näyttely on esillä 6.1.2022 saakka. Tea von Bonsdorffin ja Lasse Kososen opas auttaa tunnistamaan ruokasienet ja niiden näköislajit sekä keskeiset myrkkysienet. Se on myös mahdollistanut lajityyppien luokittelun ja maailman näkemisen laajasta lintuperspektiivistä. Tapahtuman verkkosivuilla on teemaan liittyviä podcasteja, videohaastatteluja, keskustelutilaisuus sekä tekstejä. Poliittisen valokuvan festivaalin valokuvanäyttelyssä on esillä teoskokonaisuuksia kansainvälisiltä ja suomalaisilta taiteilijoilta. Niin aloittelija kuin kokenut sienestäjäkin saavat kirjasta hyödyllistä tietoa. Kirja kertoo mitä okatytönkorento näkee kolmella silmällään ja millainen on neidonkorentokoiraan soidintanssi. Festivaali käsittelee tapoja, joilla valokuva tekee näkyväksi lintujen ja ihmisten sekä ihmisen ja muun luonnon suhdetta. Havainnollisten kuvien avulla on helppo opetella erottamaan sudenkorentolajit toisistaan. Mutta mitä tehdä, kun tuntee hädin tuskin kantarellin. Tea von Bonsdorff ja Lasse Kosonen Ruokasienet Suomen luonnossa Otava 2020 otava.fi | 192 sivua | noin 24 euroa Sienestyksestä on tullut suosittu harrastus, ja syksyisin Facebook täyttyy sienisaaliskuvista. Tapahtuman valokuvaajat, taiteilijat ja tekijät ovat Camille Auer, Marek Jancovic, Hiwa K, Demelza Kooij, Jorma Luhta, Kristo Muurimaa & Juho Kerola, Tuula Närhinen, Anne Roininen, Rorhof, Leena Saarinen, Francesca Todde ja Uhan alla -työryhmä. Varsinkin sisäkuvien perusta on suomalaisessa dokumentaarisessa kuvauksessa. Samalla avautuvat perusteellisen remontin läpikäyneen Valokuvataiteen museon ovet
Teoksissa valo, väri ja vastaväri ovat kantava teema. helsinkibiennaali.fi/ Valokuvataiteilija Irmeli Huhtala on julkaissut neljän postikortin sarjan Flower Lux -teoksistaan. Taidehallissa on esillä rinnakkain uusia ja vanhoja teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Elina Brotherus, Tiina Itkonen, Ulla Jokisalo, Jaakko Kahilaniemi, Aino Kannisto, Sanna Kannisto, Sandra Kantanen, Eeva Karhu, Pertti Kekarainen, Timo Kelaranta, Ville Kumpulainen, Hilla Kurki, Milja Laurila, Janne Lehtinen, Ville Lenkkeri, Anni Leppälä, Kira Leskinen, Niko Luoma, Arno Rafael Minkkinen, Rainer Paananen, Nelli Palomäki, Jyrki Parantainen, Jorma Puranen, Riitta Päiväläinen, Mikko Rikala, Noora Sandgren, Jari Silomäki, Santeri Tuori ja Niina Vatanen. Heistä suurin osa on opiskellut dosentti Timothy Personsin johdolla Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa (aiemmin Taideteollinen korkeakoulu). Opinnoissa on korostunut uudenlainen lähestymistapa valokuvataiteen opiskeluun, yhteistyöhön ja kansainvälisyyteen. – Merja Haakana Helsinki UUSIA NÄKÖKULMIA VALOKUVAAN – Helsinki School 25 vuotta kokoaa yhteen 29:n valokuvataiteilijan teoksia. Helsinki Schoolin taiteilijat eivät edusta yhteistä ilmaisullista linjaa, vaan jokainen taiteilijasukupolvi on luonut itsensä ja toimintatapansa. Huhtalaa kiehtoo digitaalisen kuvankäsittelyn mahdollisuus paljastaa kasveista jotakin salattua kääntämällä kasvien värit negatiiviksi. 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valokuvanäyttely juhlistaa Helsinki Schoolin neljännesvuosisataista taivalta NYT toimitus@kamera-lehti.fi LUKIJALTA | "Sieniperhe paistatteli leppoisasti päivää Sipoonkorvessa. K IL PA IL U K IL PA IL U www.amosrex.fi IR M E L I H U H T A L A E L IN A B R O T H E R U S www.irmelihuhtala.com B IL L V IO L A N Ä Y T T E LY N Ä Y T T E LY Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2021 -osakilpailun 4/4 aihe on kulta. Flower Lux -postikortit ovat kooltaan 18 x 12,5 cm ja niitä on myynnissä Valokuvagalleria Hippolytessä Helsingissä, Espoon Taidelainaamossa kauppakeskus Sellossa sekä Aboa Vetus Ars Nova museokaupassa Turussa. Helsinki School toimii sukupolvet ylittävän taiteilijayhteisön perustana. Kuvasta tulee löytyä kultaa jossain muodossa. Bill Viola – Inner Journey on esillä 22.9.2021–27.2.2022. Taiteilijoita yhdistää valokuvauksen käyttö ajattelun välineenä, ja he haastavat valokuvan käytäntöjä. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi toimitus@kamera-lehti.fi. A RJ E N T A ID E T T A A RJ E N T A ID E T T A www.kamera-lehti.fi/ vuodenkuvaaja-4-21-aiheena-kulta Valkat-7-21.indd 11 Valkat-7-21.indd 11 11/09/2021 17.02.55 11/09/2021 17.02.55. Kääntäminen repii sommitelman auki ja viittaa johonkin vieraaseen ja tuntemattomaan. Joillekin kullasta tulee mieleenrakas ystävä, kun taas toisille väri kulta ja kullan väriset esineet. Uusia näkökulmia valokuvaan – Helsinki School 25 vuotta 11.9.–31.10.2021 Helsingin Taidehallissa www.taidehalli.fi PO ST IK O R T IT PO ST IK O R T IT Amos Rexissä on esillä arvostetun videoja installaatiotaiteilija Bill Violan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. " Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Ei ollut pelkoa eikä huolen häivää, että joku sakin siitä koppaansa poimisi ja pannulle paistumaan panisi. Kuvien tulee olla perillä 25.10.2021. Violan immersiiviset videoprojisoinnit myyttisesti virtaavista vesistä ja loimuavista tulista täyttävät Amos Rexin maanalaiset näyttelytilat
Lukijat vastasivat, että mustavalkoinen toimii aina, kun valaistus on kohdillaan. Sitä on edel tänyt viikkojen ja kuukausien työ: tiedon keruuta luonnon rytmistä, oi kean paikan etsimistä ja kärsivällis tä odotusta. LUKIJAKYSYMYS 11 Mikä sana sinusta kuvaa parhaiten kuvattaessa esimerkiksi kukkia, hedelmiä ja täytettyjä eläimiä. Kuumuudessa matkustaminen oli 80 vuotiaalle lii an raskasta. Lopuksi katkaise filmi irti kasetin filmipuolasta. Päätimme lopulta turvautua puhelimeen: varasimme aikaa sen KUVAAJA Hannu Hautala Hannu Hautalan askel ei enää kanna kameran kanssa metsään. Syötä filmin alkua spiraalin muutaman sentin matkalle ja liikuta tämän jälkeen spiraalin puoliskoja edestakaisin, jolloin se imaisee lopun filmistä sisäänsä. Nii den parissa oli kotona Kuusamossa kiireitä, ja työpainei den hellitettyä ajankohta tapaamiselle lyötiin lukkoon. On otettu tuhansia aske lia, valvottu öitä, petytty ja riemuittu. Paahde jatkui, viikot vieri vät. Jos käytät jotain muuta kehitettä, niin paketin mukana tulee aina tarkat sekoitusohjeet. KAMERA-LEHTI 6/21 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI on nyt julkaistu Historioitsija Yki Hytönen on koonnut kirjaan seuran tarinan, sen taustat ja vaiheet. Mikäli filmin pää on pujahtanut kasetin sisään, joudut avaamaan kasetin. Varmista aivan aluksi, että spiraalissa on musta keskiputki paikallaan. Avaa se asettamalla peukalon pää filmikasetin suuaukkoon ja vääntämällä kasetti auki. Yksinkertaisimmillaan pääset liikkeelle kehitystankilla ja spiraalilla, lämpömittarilla, isolla ja pienellä mitta-astialla ja yhdellä tyhjällä pullolla. Nyt voitkin laittaa valot päälle ja filmikehityksen ainoa hieman sorminäppäryyttä vaativa vaihe takana! Filmin kehittämiseen tarvitset kahta eri kemikaalia: kehitteen ja kiinnitteen. Metsäneläimet sytyttävät kuvaajan riemuun aina uudestaan. Filmi katkeaa helposti kynsien välissä poikkisuuntaan napsaisten. Osta kirja verkkokaupastamme www.kamera-lehti.fi/kauppa 100-VUOTISHISTORIA KAMERASEURAN Eläinten kuvaus ja katselu ympäri vuoden Puh: 0400 159 452 ja 0400 432218 eero.kortelainen@eraeero.inet.fi www.eraeero.com on nyt julkaistu 100-VUOTISHISTORIA KAMERASEURAN www.kamera-lehti.. Mustavalkofilmin kotikehitys Mustavalkoinen filmi kannattaa usein kehittää itse. Hautalan luonto kuvakeskukseen mat kaaminen oli pikaisesti hankala järjestää. Keskeltä Suomea oli hyvä matka niin etelään kuin pohjoiseen. Lehden aikataulu alkoi painaa päälle. Teksti Katarina Boijer ja Kuvat Heikki Willamo. Voit myös käyttää tavallista pullonavaajaa ja vääntää sillä filmikasetin toisen pään irti. Tarvittavat välineet ja kemikaalit löytyvät alan liikkeistä ja kehittäminen sujuu kyllä jokaiselta, kunhan ensimmäisellä kerralla ei kiirehdi eikä hätäile. Näiden lisäksi tarvitset pääsyn pimeään huoneeseen ja juoksevaa vettä. Vastanneiden kesken arvottiin Antti Kolin kirjan Retkeilijän vuodenajat. VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxx LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 6/2021:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Millaisissa aiheissa mielestäsi toimii parhaiten mustavalkokuvat. Lintu harrastus oli syttynyt jo lapsena, ensimmäinen kamera hankittu teinipoikana. Valtava intohimo luonto kuvaukseen sykkii yhä vahvana. Filmikasetti aukeaa. Sitä ei tullut. Vuosikymmen myöhemmin Hautala oli maan ensimmäinen päätoiminen luontokuvaaja. Tämä on ainoa vaihe, joka on tehtävä pimeässä. /kauppa Eläinten kuvaus ja katselu ympäri vuoden Puh: 0400 159 452 ja 0400 432218 eero.kortelainen@eraeero.inet.fi www.eraeero.com on nyt julkaistu 100-VUOTISHISTORIA KAMERASEURAN www.kamera-lehti.. Työ kuvien parissa kuitenkin jatkuu, joten on aika pohtia pitkän uran vaiheita. Onko se still leben, still life vai asetelmakuvausta, vai jotain aivan muuta. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Kehitteitä on useita eri merkkejä, mutta niistä vanhin ja perinteikkäin, Rodinal, on yksi helpoimmista. Suosittuja aiheita olivat wmuun muassa muotokuvat ja kaupunkikuvat. Linssi maksoi lähes vuoden palkan värvätylle panssarivaunu kuskille mutta onneksi asuminen ja ruoka olivat ilmai sia. /kauppa Valkat-7-21.indd 12 Valkat-7-21.indd 12 11/09/2021 17.02.59 11/09/2021 17.02.59. Jos kuvatussa filmirullassasi on vielä filmin pää näkyvillä, pujota filmi suoraan kasetista spiraaliin. EteläPohjanmaan kasvatti oli päätynyt töihin Helsinkiin, mutta innokas kamera seuralainen haikaili takaisin pohjoisempaan luontoon. Rutiinin kasvaessa kotikehitys mahdollistaa erilaiset kehitysvaihtoehdot ja oman itsellesi mieluisimman filmijäljen tavoittelun. Vesi pisteen ja pimeän tilan ei kuitenkaan tarvitse olla samassa paikassa. Sekoita siitä puolen litran seos suhteella 1:50. Hannu Hautalan yli 60 vuoden työ valo kuvaajana saa ajattelemaan ajan suhteellisuutta. Kuvattu filmi tulee ensin pujottaa spiraalille. TEKSTI Tero Miettinen KUVAT Hannu Hautala JU H A M E T S O HAUTALAN TARKKA KUIN KATSE 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Willamo on kuvannut luontoa jo useita vuosikymmeniä. TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Heikki Willamo LUONTO ON PÄÄOSISSA HEIKKI WILLAMON KUVISSA KUVAAJA Heikki Willamo Näillä pääset alkuun. Onnistuu sitten paremmin pimeässä. Tarkoitus oli tavata Helsingissä samalla, kun Hautala käy työstämässä tekeillä olevia kirjoja. Voit voittaa arvonnassa Antti Kolin kirjan Retkeilijän vuodenajat. Filmin pään voit tietysti tasata myös saksilla. Mikäli sinulla on pätkä vanhaa filmiä, kannattaa tätä vaihetta ensin harjoitella päivän valossa. – Armeijan jälkeen vuonna 1961 hankin osa maksulla kunnolliset välineet eli 400 mm:n Ennalyt teleobjektiivin ja Exaktajärjestelmäkameran. 30 KAMERA 6|2021 F ilmiruudun valottamiseen tarvi taan vain silmänräpäys. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Mikko Etuaro. Lue kuinka Kamera seurasta tuli keskeinen osa suomalaisen valokuvan suurta kertomusta. OSALLISTU kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai toimitus@kamera-lehti.fi. Lähes kahden miljoonan kuvan tuottamiseen on tar vittu elämän mittainen ura. 11 TARVIKKEET 22 LAITA FILMI KEHITYSTANKKIIN 33 SEKOITA KEHITE VALMIIKSI TEKSTI JA KUVAT Ari Jaaksi 47 46 KAMERA 6|2021 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 11 2a 2a 2b 2b OPASTUS Filmikehitys 11 Tarkka kuin Hautalan katse. Katkaise filmin alkupää tasaiseksi, jolloin se sujahtaa helpommin spiraalille. Koillismaan metsistä löytyi viimein toiveiden täytty mys yhdessä Irmavaimon kanssa: oma talo vuonna 1978. Teksti ja kuvat Ari Jaaksi. Tässä artikkelissa esittelemme helpon tavan aloittaa. Filmin pujotus spiraalille. Juttelimme usein puhelimessa, odotimme säähän käännettä. 33 Mustavalkofilmin kotikehitys. Laita seuraavaksi spiraalilla oleva filmi kehitystankkiin ja sulje tankki. Teksti Tero Miettinen ja kuvat Hannu Hautala ja Juha Metso. Kun filmi nyt on valmiina valotiiviissä tankissa, voit valmistaa kehiteliuoksen. 22 Heikki Willamon kuvissa luonto on pääosissa. Mittaa Rodinalia mitta-astian pohjalle 10 ml ja laske päälle 20 asteista vettä kunnes puoli litraa on täynnä. Luopumisen vaikeus Haastattelua Kameralehteen oli suunniteltu alku kesästä asti. Sitten iski armoton helle. Siitä vakava kuvaaminen lähti, Hautala muistelee. Se varmistaa kehitystankin valotiiviyden. Kemikaaleiksi tarvitset kehitteen ja kiinnitteen
Minna Rapell aloitti Lauantaikameroiden toimihenkilönä 2019 ja siirtyi pian seuran hallitukseen. Siellä hän toimii koulutuksen kehittämisen sekä markkinoinnin ja viestinnän parissa. Kuvausreissuille kameran oheen lähtevät valovoimaiset objektiivit, suurilla taskuilla varustettu takki sekä kameran ergonominen yliolan kantohihna. Hän on vetänyt useita eri kerhoja, toiminut kouluttajana ja perehdyttäjänä sekä ollut koordinoimassa erilaisia tapahtumia. Näiden ryhmien toiminnan mahdollistavat kymmenet aktiivit vapaaehtoistyöllään. Minna on kiinnostunut tilannekuvaamisesta, lisäksi hän on innostunut rakentamaan taustoja Photoshopissa. Kameraseura-7-21.indd 13 Kameraseura-7-21.indd 13 11/09/2021 17.38.47 11/09/2021 17.38.47. Kaikki kolme ottivat itsestään selfien. Koronapandemian keskellä hän ei halua määrittää yhtä kuvaajaa, jonka kanssa viettäisi aikaa, vaan kaipaa lukuisia Kameraseuran jäseniä ja kohtaamisia valokuvaavien ihmisten kanssa. – Viettäisin aikaa ranskalaisen Louis Daguerren kanssa, joka keksi daguerrotypian. He määrittivät muun muassa valokuvaajan (edesmennyt tai elossa oleva), jonka kanssa viettäisivät parituntisen. Työn puolesta Friskberg ottaa lähinnä henkilökuvia. Tulevaisuudelta hän odottaa omia kuvausprojekteja ja mukavia retkiä Lappiin. Hän kuvaa erityisesti maisemia, niin kaupungissa kuin erämaissakin. Tekniikkatuen ja Tekniikkaillan vetäjän tehtäviin hän sukelsi kuin luonnostaan ammatillisen taustansa vuoksi. – Tällä hetkellä olen kiinnostunut suurkuvatulosteista, sillä kuvaan paljon panoraamakuvia, Mankinen kertoo. Jari Mankinen on ollut toimihenkilön tehtävissä kunnioitettavat 12 vuotta. Vapaa-ajallaan hän kuvaa monipuolisesti eri kohteita, ja kamera kulkee usein mukana. Johanna Friskberg on ollut seuratoiminnassa mukana seitsemän vuotta. Seuraa ja toimintaa TEKSTI Kristiina Sievi-Korte KUVA Minna Rapell, Jari Mankinen ja Johanna Friskberg Vasemmalta: Minna Rapell, Jari Mankinen ja Johanna Friskberg. Pimiötyöskentely oli tuttua, joten hän lähti mukaan, kun Pimiökerhon toimintaa alettiin Kameraseurassa elvyttää. Kesällä häntä innoitti kerho-ohjelman suunnittelu sekä syanotypia luonnonmateriaaleja hyväksi käyttäen. Tutustuin heistä kolmeen. Hänet olisi ollut mielenkiintoista tavata, Friskberg valikoi yhden suosikeistaan. Kameraseura | www.kameraseura.fi/kerhot 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KAMERASEURA Kerhot O litpa sitten luontotai henkilökuvaaja, hurahtanut pimiötyöskentelyn taikaan tai haluat vain viettää aikaa samanhenkisten harrastajien kanssa, Kameraseuran jäsenille löytyy toistakymmentä kerhovaihtoehtoa. Minna haluaisi viettää parituntisen Nick Brandtin kanssa – Hänen mustavalkokuvansa ovat todella vaikuttavia ja kantaaottavia, aika menisi varmasti siivillä kuvista keskustelen, Rapell tuumii. Kameran lisäksi luottovälineinä reissuille lähtevät hyvät vaellusja lumikengät, vedenpitävä kameralaukku ja erilaiset virtalähteet
15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Niclas Warius valokuvaa vanhoista esineistä lavastamiaan asetelmia vanhoissa rakennuksissa. Teoksista kuultaa elämän katoavaisuus ja ihmisen jättämä jälki. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Niclas Warius Ihmisen jälki KUVAAJA Niclas Warius NiclasWarius-7-21.indd 15 NiclasWarius-7-21.indd 15 10.9.2021 12:19:50 10.9.2021 12:19:50
Jo opiskeluaikoina Warius teki kaupallisia töitä ja valmistuttuaan jatkoi interiööri-, designja antiikkikuvaamisen parissa. Samoihin aikoihin Warius muutti maalle ja taiteellinen asetelmakuvaus täytti interiöörikuvauksen jättämän tyhjiön. – Se sopi minulle. Hope 2021. – Olen tosi iloinen, että lähdin valokuva-alalle. – Pohjalla on ehkä halu ymmärtää ihmistä ja ehkä samalla itseään: mistä tullaan ja mihin ollaan menossa. Siinä on usein hienoja ja myös rujoja puolia. Pystyn reagoimaan siihen, mitä eteen tulee sen enemmän suunnittelematta. Hänellä on myös ”hautumassa” paikkoja ja tiloja, joissa voisi seuraavaksi työskennellä. Näissä paikoissa hänelle nousee empatian tunne ”yleisihmisyydestä” ja ”yleisinhimillisyydestä”: – Tunne siitä, että olemme samalla viivalla, mutta eri ajoissa ja lähtökohdissa. aukema Until the End (Laidi) 2014. Siellä oli koko ajan tekemisen meininki, ja oli selkeää, että hain jatko-opiskelemaan Taideteolliseen korkeakouluun. Wariukselle visuaalinen maailma on aina ollut tärkeä ja sommittelu luontevaa. – Siitä se lähti. Hän kuvasi lehdille ja kirjoihin pääasiassa ihmisten kodeissa ja sai työskennellä melko itsenäisesti. – Lukion jälkeen en tiennyt yhtään mitä halusin, ja ajelehdin hetken vähän sinne sun tänne, hän muistelee. Ihmisen jälki Vanhoissa tiloissa ja esineissä Wariusta viehättää ihmisen jättämä jälki. – Se oli minulle hirveän hyvä kokemus. Hän tekee edelleen muun muassa interiöörikuvauksia kirjoihin ja joihinkin lehtiin. Uudet rakennukset ja tilat ovat hänelle kuollutta pintaa, eikä niistä löydy samalla tavoin henkevyyttä. – Valokuvaaminen on tilanteiden haltuunottoa, hallitsemista, ymmärtämistä ja jäsentämistä. – Kolusin silloisen taloni vintillä tavaraa. Oli kesäilta, ja kaunis valo tuli vanhojen ikkunoiden läpi. niclaswarius.com IG: niclaswarius Ed. Niissä on särö, josta mahtuu sisään, ja pääsee siihen maailmaan. Prosessiin liittyy myös hänen isänsä kuolema, joka sai hänet tuntemaan oman rajallisuutensa sekä katsomaan eteenja taaksepäin. Syvennyin kuvaamiseen niin, että tuli sellainen flow. Osan kandidaatin tutkinnostaan Warius suoritti Ranskassa. Taiteensa ohella hän keskittyi kaupallisiin töihin vuoteen 2013 asti. Warius kuvaa paljon kotonaan sekä asumattomissa taloissa, eikä aina tiedä keitä aiemmat asukkaat ovat olleet. Hän alkoi sommitella tavaroita valon ja taustan mukaan ja koki samanlaisen ahaa-elämyksen kuin parikymmentä vuotta aiemmin: asetelma tuntui omalta ja oikealta. Se taipuu moneen. Oik. – Vanhoissa taloissa on kulumaa. KUKA KUKA NICLAS WARIUS on 49-vuotias Perniössä asuva valokuvataiteilija, joka kuvaa vanhoja rakennuksia ja ihmisten niihin jättämiä jälkiä. – Silloin napsahti. N iclas Warius sanoo, että hänen tiensä valokuvaajaksi tuntuu loogiselta taaksepäin katsoessa, vaikka se olikin aluksi poukkoileva. Uskon, että en olisi aikaisemmin pystynyt tekemään näitä kuvia. Se oli niin vahva kokemus, että se jäi takaraivoon, vaikka opiskelin silloin jotain muuta. Jonkin ajan kuluttua Warius jätti opintonsa kesken ja suuntasi opiskelemaan valokuvausta kansanopistoon Gotlantiin. Kävelen tilan läpi, ja siinä samalla havainnoin. Siinä lähti 90 prosenttia duuneista. – Sitten kaupallinen työ väheni. – Jotenkin inhimillisyyden ja ihmisyyden äärelle hiljentyy. – Ihan pienestä pitäen, kun katson ikkunasta ulos, siirtelen päätä ja katson mistä linjat menevät. Sommittelu on ollut koko ajan käynnissä oleva prosessi. Valokuvataiteen maisteriksi hän valmistui 2003. Parikymppisenä hän osallistui valokuvauksen viikonloppukurssille, joka ”tuli eteen kuin tarjottimella”. 16 KAMERA 7|2021 NiclasWarius-7-21.indd 16 NiclasWarius-7-21.indd 16 10.9.2021 12:19:51 10.9.2021 12:19:51. Aloitin siellä 1996. En halunnut lähteä isojen mediatalojen sopimuksiin, jotka mielestäni polkevat valokuvaajan, kuvittajan ja kirjoittajan oikeuksia. Taiteellisessa työssään Warius pyrkii kokonaisuuden sisäistämiseen ja ympärillä olevan käsittämiseen
– Asetelma ja kuva ovat valmiita, kun verensokeri on niin alhaalla, että enää ei pysty jatkamaan, Warius nauraa. – Merkki ja polttovälit ovat minulle yhdentekeviä, kunhan ne toimivat. Idea tähän ensimmäiseen varsinaiseen taidekirjaan Yllä Aura 2021. Aistien avaaminen ja se, että aiheuttaa katsojassa jonkinlaisen tunnereaktion, on yksi tavoitteeni. – Kuvaustilanteessa juttelen itsekseni ja tavallaan lähden itsestäni ulos. – Tykkään siitä, jos tarina tulee suoraan katsojaan: sen ei tarvitse mennä järjen kautta, vaan se on tunnepohjainen asia, joka tapahtuu, kun kuvaa katsoo. Muutamassa näkyy luontoa tai ikkuna. – Usein se menee niin, että rakennan ja sitten kuvaan, lisään jotakin ja kuvaan taas. – Tiedostan, että kuvissani tausta on usein suljettu. Se rakentuu taiteilijan mielessä ja koostuu yhteen kuvaan. Power Tower 2021. Vanitas Warius kertoo, että taideprojektien tekemiseen saattaa tulla kuukausienkin taukoja. 18 KAMERA 7|2021 ” Herkistyn ihmisten jättämien jälkien äärelle ja päässäni alkaa rakentua tarina.” NiclasWarius-7-21.indd 18 NiclasWarius-7-21.indd 18 10.9.2021 12:19:53 10.9.2021 12:19:53. – Koen, että jos ihminen koskettuu jostakin asiasta, niin aistit herkistyvät ja silloin liikahtaa lähemmäksi jonkinlaista totuutta, hyvyyttä tai oikeudellisuutta. – Pidän siitä, että kuvissa on arvoituksellista ja epäloogista, joka rikkoo harmoniaa. Kuvaustilanteessa Warius asettaa kameran jalustalle ja rajaa näin ne puitteet, joiden sisällä työskentelee. – Aika usein käy jopa niin, että jos pystyn intuitiivisesti yhdistämään esineitä, niin tajuan vasta jälkeenpäin mistä on kyse tai joku muu sanoo, että ” tässä on tämä”. Warius pyrkii luonnollisuuteen, ja saattaa käyttää luonnonvalon tukena heijastimia ja toisinaan täydentää sitä käsisalamalla. – Välillä vaan tietää, että naps, tämä ei vaadi tämän enempää. Sillä välin hän remontoi vanhaa taloa, kuvaa kaupallisia töitä ja kirjoittaa apurahahakemuksia. Kuvauskalustoon kuuluvat vanhahko digikamera, jalusta ja heijastin. Viimeisimmän tauon aktiiviseen kuvaamiseen toi valokuvataidekirja Vanitaksen koostaminen. Oik. Intuitio ja kontrolli Kuvausprosessi on Wariukselle kontrollin ja intuition vuoropuhelua – kokonaisvaltainen ja syvä kokemus. – Herkistyn ihmisten jättämien jälkien äärelle ja päässäni alkaa rakentua tarina. Haasteeksi hän kokee sen, että ei toistaisi itseään, eikä tekisi asioita itselleen liian helpoksi. – Olen esimerkiksi nähnyt paikan, johon tulee tosi nätti valo kahdeksan aikaan elokuussa ja siihen voisi tehdä jotain. – Se on melkein totta välillä, hän lisää. Tilasta ja sen esineistä kumpuava tarina on vahvasti läsnä. Hypin kohteen ja kameran väliä. Kuvissani on kyse siitä, mitä tapahtuu korvien välissä. Joskus hän huomaa, että idea on lähtenyt liikaa rönsyilemään ja alkuperäinen idea olikin paras. Kuvausta varten Warius rakentaa ”minilavastuksen” tilassa olevista materiaaleista ja esineistä, ja saattaa täydentää teostaan lähistöltä poimimillaan luonnon elementeillä. Olen välillä koittanut, että näkisi maisemaa, mutta silloin ajatus jotenkin karkaa. Intuitiivinen puoli on se, että aina ei tiedä mitä tekee, mutta se kutkuttaa ja tuntuu oikealta. Toisinaan hän kuvaa myös studio-olosuhteissa. Se on osa sitä flow-prosessia. Se ei aina ole omassa kontrollissa. Teosten suljettu tausta, joka toisaalta pakottaa katsojan pysähtymään ja keskittymään tilaan, on kuvaajalle itselleen mysteeri. Yhden kuvan tekeminen kestää parista tunnista kahteen päivään. – Joskus voi olla enemmän sommittelua, värejä ja leikkimielisyyttä, mutta välillä sukelletaan niin sanotusti syvälle
Peilistä näkyvä hento kukka esittää kysymyksen siitä, onko sen mahdollista kukoistaa. Kuten vanitas-maalauksissa, Warius käyttää esineitä luottaen niiden symboliseen merkitykseen ja voimaan. Wariukselle se kuvaa kaiken katoavaisuutta. Tämä onkin ainoa kirjan kuvista, jossa elävän ihmisen hahmo on läsnä. Sen varhaisimmat teokset on kuvattu kymmenisen vuotta sitten ja viimeiset kuluvana vuonna. Harri Kalha on kirjoittanut siihen puhuttelevan esseen teoksen kuvista ja niiden tulkinnoista. Yhteen huoneista hän on rakentanut museon esineistöstä installaation sekä kuvannut uusia asetelmakuvia perniöläisissä rakennuksissa. Warius on kuvannut asetelmia eri lokaatioissa, muun muassa omassa kodissaan, Kemiönsaarella Söderlångvikin museoalueella ja Ahvenanmaalla. Kulunut vuosi on ollut taiteilijalle hektinen. Teos Hope on kuvattu Hermas-talossa, ja vastoin Wariuksen tavanomaista työskentelytapaa, se on yhdistetty Photoshopissa kahdesta eri kuvasta. – Kuvassa on oman suvun jana. Kun Warius otti yhteyttä Kustannusosakeyhtiö Parvsiin, nämä innostuivat ajatuksesta, ja teos julkaistiin kesäkuussa. Vanhan kaapin hyllyllä on kuvat Wariuksen isoisästä ja isoisoisästä. Sitten on se ihana olo, että mihin päin tästä. syntyi jo vuosia sitten. Esineet saavat kuvissa inhimillisiä ja henkeviä ominaisuuksia ja tuovat samalla esiin sen ruumiillisuuden, joka niistä puuttuu ihmisen fyysisen poissaolon myötä. – Lähdin hitaasti liikkeelle ja keräsin materiaalia. Vas. Klassisen määritelmän mukaan vanitas viittaa asetelmamaalauksiin, jotka muistuttavat meitä ihmisen kuolevaisuudesta, elämän lyhyydestä ja maallisen rikkauden katoavaisuudesta. Kuvat on kehystetty vanhoihin taulujen kehyksiin. Wariukselle oli tärkeää saada tuotantonsa yksiin kansiin. Omasta isästä muistuttavat kristallit, tupakantumpit sekä lyhyeksi palanut kynttilä. Nyt edessä on tyhjä kirjoittamaton sivu. Tyhjä sivu Wariuksen tuorein projekti on hänen Perniön museoon tekemänsä näyttely Vihreä huone, joka on esillä kaksi vuotta. Näyttelyn Aura-niminen teos kertoo 1900-luvun alkupuolella 17-vuotiaana kuolleen perniöläisnaisen kesken jääneestä elämästä. Siinä on suvun ja kirppareilta tuotua tavaraa.” NiclasWarius-7-21.indd 23 NiclasWarius-7-21.indd 23 10.9.2021 12:20:00 10.9.2021 12:20:00. Warius nostaa haastattelussa esiin Kalhan esseestä kohdan, jossa tämä pohtii kirjan teosten paradoksia. Osa kodin ulkopuolisista kuvauspaikoista löytyi tuttavien ja osa museoiden avulla. Siinä on suvun ja kirppareilta tuotua tavaraa. – Symboliikkaa tulee kuviin välillä kuin itsestään ja esineiden erilaiset yhdistelmät vievät tunnelmaa erilaisiin suuntiin. Oh Father 2015. Yksi kutkuttavista kuvauspaikoista oli Enklingessä Ahvenanmaalla sijaitseva saaristotila Hermas, jossa on asuttu viimeksi 1960-luvun alussa. Se on minulle tärkeä ja ehkä kasvavassa roolissa. 2014 oli ensimmäinen näyttely vanitas-teeman ympärillä Turussa Valokuvakeskus Perissä. Näitä ovat esimerkiksi loppuun palanut kynttilä, riutuvat kasvit, kuolleet linnut ja mätänevät hedelmät. – Nivon yhteen vielä näitä langanpätkiä, jotka liittyvät näihin projekteihin. aukema The Organiser 2019. – Kuvissani on ihmisten jälkiä. Nimenä Vanitas oli selkeä valinta. – Kuvien lisäksi näyttelyissäni on usein installaatio, joka on sidonnainen paikkaan, jossa töitäni on esillä. Ed. – Siellä on ihanan repaleista ja likaista. Teos Oh Father on Wariukselle hyvin henkilökohtainen, sillä hän käsittelee siinä isänsä kuolemaa. Warius on myös upottanut itsensä heijastuksena kuvaan. Tämän jälkeen tila on museoitu, ja sinne on jätetty kaikki alkuperäinen irtaimisto. Yllä Forget Me Not 2014. Takana on kirjaprojekti sekä neljän näyttelyn valmistelu. Kuvia ei ole painettu kirjaan kronologisessa järjestyksessä, vaan Warius sanoo, että ne rakentavat kokonaisuuden omista lähtökohdistaan. Tarina alkoi rakentua Wariuksen mielessä hänen kuultuaan naapureiltaan Auran ennenaikaisesta kuolemasta, ja hän rakensi sen kuvaksi perniöläisestä kartanosta keräämänsä esineistön avulla. Sitä kautta ruumiillisuus, riittämättömyys, keskeneräisyys ja kuihtuminen ovat läsnä, vaikka ihmiskehoa ei ole mukana. 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ” Kuvassa on oman suvun jana
Pilviä kannattaa aina hyödyntää maisemakuvauksessa. Parhaimmillaan tummat pilvet yh distettynä viimeisiin auringonsäteisiin luovat jopa maagisia tunnelmia, ihan pe rusmaisemaankin. Toisi naan voi jopa vangita sadepilvestä putoa van vesi tai lumisateen, sen erottuessa selvästikin ympäristöstään. Tuttuja huomioita, mutta kaikkeen voi varautua ennakkoon suunnittelemalla. Tuloksena voi olla hienoja, tunnetta täynnä olevia otoksia. Kuvia ennen, jälkeen ja sateen aikana Kuvaaminen sateella ei liene se tavallisin ajatus. Kerron mi ten valmistautua kuvaamiseen sateella ja mitä kannattaa kuvata hieman ennen sa detta ja sen jälkeen. Sateen lähestymisen voi havaita tai vaalle kertyvistä tummenevista pilvis tä, kovenevasta tuulesta, tuulen suunnan muuttumisesta ja ennakkoon toki sää tiedotuksista. Nimenomaan pilvet ovat yksi sateen kuvauksellisimmista elemen teistä. Siksi juuri silloin kannattaakin ottaa kuvia. Nämä ovat OPASTUS Sadekuvaus 24 KAMERA 7|2021 Sadekuvaus2-7-21.indd 24 Sadekuvaus2-7-21.indd 24 10.9.2021 12:02:04 10.9.2021 12:02:04. TEKSTI JA KUVAT Jussi Helimäki S ateella kuvaaminen kysyy viit seliäisyyttä: kalustoa pitää suoja ta, kastuttuaan kuvaajaa voi alkaa palella ja vähintään nyt objektii vin linssiin menee vettä
Monet hyönteiset piiloutuvat lehtien alle tai muuten suojaisiin paikkoihin, joista nii tä voi yrittää kuvata. Toisaalta liian pitkä suljinaika häivyttää sa teen kokonaan, joten kokeilemalla selviää, esimerkiksi valotusajat 1/25–1/60 sekuntia toimivat monesti hyvin. Parhaimmillaan vesisadetta voi hyö dyntää eläinten ja kasvien kuvaamiseen. Ennen sadetta hyönteiset liikkuvat lähellä maan tai vedenpintaa, ja siksi sateen lähestyessä voi nähdä esimer kiksi pääskysten lentävän näissä samoissa paikoissa. Tuuli voimistuu usein ennen sadetta, ja tällöin on mahdollista kuvata heiluvia puita pitkällä valotusajal la, jolloin tulee liikeepäterävyyttä tarkoi tuksellisesti, sekä lyhyellä valotusajalla pui den taipumisia. Lähestyvä sadeilma on siksi hy vää aikaa pääskyjen kuvaamiseen. Pidempi valotusaika luo usein sateisemman tunnelman kuin pisa roiden liikkeen pysäyttävä kuva. Sadeviirut ovat sitä pidempiä mitä pidempi suljinaika. Parasta on myös kuvata suojassa mikäli suinkin mahdollista. Täs sä kannattaa kokeilla eri valotusaikoja, jo ko aukkoa, valotuskorjausta tai herkkyyt tä muuttamalla. usein kuuropilviä, joita voi nähdä mihin vuodenaikaan vaan, riippuen vallitsevis ta sääolosuhteista. Putoavat pisa rat jättävät vedenpintaan ohikiitäviä ren kaita, joita voi kokeilla pysäyttää eri va lotusajoilla. Sateen alkaessa tuuli monesti tyyn tyy – varsinkin leppeällä kesäsateella, joka voi olla kuuroluonteinen. Sen olomuoto vain vaihtelee. Suomessa näin on tavallisesti esimerkiksi syksyllä, vaikka sade onkin seuranamme ympäri vuoden. Sateella Sadetta saadaan usein kun kosteus on suuri ja matalapainetoiminta vilkasta. Salama kuvaus on vaativa kuvauksen osa alue, jossa onnella on enemmän vaikutus ta kuin millään muulla luontokuvauksen osaalueella. Jos onnistuu yhyttä 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Sadekuvaus2-7-21.indd 25 Sadekuvaus2-7-21.indd 25 10.9.2021 12:02:04 10.9.2021 12:02:04. Vesisatee seen liittyvät kesähelteillä tai niiden päät tyessä monesti myös ukkonen ja salamat. Maisemakuvauksessa voimakas sade pehmentää näkymää etäällä, jolloin vai kutus on sumumainen, ja samalla sade toimii maisemaelementtinä. Vesisade on vallitseva sademuoto suu ressa osassa maata keväästä loppusyk syyn. Tarpeeksi lyhyt valotusaika myös pysäyttää vesipisarat ilmassa. Olosuhteiden pitää olla jok seenkin optimaaliset ja suljinta tulee pitää auki pitkiä aikoja salaman vangitsemisek si
Valmistautuminen kuvaukseen Jos haluaa kuvata sateen aikana, ensik si on hyvä päättää kuvauspaikka. Kohta rastaat etsivät niitä syötäväksi ja hä mähäkit jatkavat verkkojensa kutomista. Ukkosella ei ole kuitenkaan hyvä ol la vesillä tai avoimella maalla sen ainoan korkean puun lähellä. 26 KAMERA 7|2021 Sadekuvaus2-7-21.indd 26 Sadekuvaus2-7-21.indd 26 10.9.2021 12:02:05 10.9.2021 12:02:05. Silmälaseja käyttävällä on hyvä olla mukana myös linssiliinoja, mutta mie lellään objektiiville ja silmä laseille omat liinansa. Salamavalo on hyvin toimiva lisävalonlähde juuri lumisateen kuvauk sessa, ja onnistunut lumisadekuva voi vaa tia nimenomaan salaman käyttöä. Kummastakin tapahtumasta piirtyy hel posti vaaleita eripituisia viiruja suljin ajan mukaan. Kastuneena voi kuvausinnosta talttua paras terä. mään esimerkiksi märän rusakon tai ketun, on se melko erinäköinen kuin kuiva eläin. Luonnossa värit ovat hehkeitä, jopa parhaimmillaan, juuri sateen jälkeen. Kamera voi jumit tua, jos se saa tarpeeksi kosteutta sisään sä tässä on huomattavia eroja eri kame roiden välillä. Erona on yleensä vuoden aika – rakeita saadaan useimmin kesällä, jos kohta myös loppukeväällä ja syksyllä on siihen mahdollisuus. Samoin sammal mättäät hehkuvat kirkkaan vihreinä ja kallioiden jäkälät ovat edukseen. Kovan kuuron aikana edes 1/200 s ei pysäytä pisaroiden liikettä kokonaan. Kasvit ja sienet ovat toisinaan parhaimmillaan mär kinä sateen jälkeen, mutta niitä voi kuva ta myös sateella. Etanoita, kotiloita ja kaste matoja ilmestyy pihoille, teille ja metsiin. Nyt syksyllä pitäisi riittää sateita, joten ei muuta kuin suojaukset kuntoon ja mär kiä kuvausaiheita kohti. Luonnossa värit ovat hehkeitä, jopa par haimmillaan, juuri sateen jälkeen. Rakeita, räntää ja lunta Rakeiden kuvaaminen muistuttaa hie man räntäsadetta mitä tulokseen tulee. Jalustan käyttäminen sateessa on hyvä ajatus, valoa ei yleensä ole silloin lii kaa. Raekuurot ovat voimakkaita ja kuvattavaa riittää sekä sateella että var sinkin sen jälkeen. Räntää voi sataa puolestaan kaikkina muina aikoina paitsi sydänkesällä. Märät nisäkkäät ja linnut kenties liikkuvat hieman paremmin kuin sateella, joten niitä kannattaa tähyillä sateen jälkeen. Jalustaan voi myös kiinnittää jonkin laisen sateensuojan, mielikuvitusta käyt täen. Kuvaajankin kannattaa pukeutua siten, että ei heti kas tu. Sen pe rusteella voi ottaa tarvittavia suojia mu kaansa. Muovipussi, sateenvarjo tai muu lippa kuvaajan ja kameran päällä toimii usein hyvänä suojana. Tiheä lu misade myös peittää maisemaa sumun lailla. Lätä köistä voi löytää aiheita sekä lähikuvauk seen että osaksi maisemaa. Kaupungeissa myös märät kadut heijastavat hyvin värejä. Lumisade eroaa edellisistä siten, että lumi leijailee monesti hitaasti alas ja hiu taleet ovat useimmiten erottuvampia. Kesäiset kuurosateet ovat kuitenkin parhainta aikaa kokeilla onnea tässä haasteessa. Kuvaajalla onkin parhaat mahdollisuudet onnistua tallentamaan näistä sadetyypeistä lumisade. Poikkeuksellisen hienoja ovat otokset, joissa vesipisarat kimpoavat kasvien lehdistä tai sienien lakeista ylös päin – tilanne kysyy sekä onnea että riit tävän lyhyttä valotusaikaa, jota usein ei ole tarjolla sateella. Jo eitoivotut pisa rat objektiivin linssissä ovat harmillisia ja joskus myös yllättävän vaikeita pois taa kuvankäsittelyssä. Kamera kannattaa suojata hyvin, monestakin syystä. Toisinaan sateenkaari ilmestyy sateen jäl keen taivaalle, aurinkoa vastapäätä. Märät pinnat suorastaan loistavat eri värejä, ja esimerkiksi puiden rungot voivat olla var sin kuvauksellisia. Yllättävästi lintuja voi myös yhyttää sateella, myös lennossa, vaik ka harva lienee yrittänyt juuri sateella lin tuja kuvata, ainakaan ilmassa. Vesimittarit liikkuvat ainakin heikolla sa teella, jolloin on mahdollista saada ikuiste tuiksi nämä kuvaukselliset hyönteiset pisa roiden jättämien jälkien viereen
TYYLIKÄSTÄ HILJAISELOA TEKSTI Lea Kömi KUVAT Lea Kömi ja Jan Liljestrand Asetelman rakentaminen antaa hyvät mahdollisuudet luovuuden, sommittelun ja valaistuksen harjoittamiseen. 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OPASTUS Asetelma Asetelma-7-21.indd 27 Asetelma-7-21.indd 27 10.9.2021 16:48:32 10.9.2021 16:48:32
33 MITKÄ ESINEET JA MATERIAALIT LUOVAT ASETELMAN. Asetelmakuvauksen tärkeimpiä avainsanoja ovat sommittelu ja kuvauskulma. 11 MITEN RAKENNAN MIELENKIINTOISEN ASETELMAN. 22 MITÄ VÄLINEITÄ TARVITSEN. Se on taitavasti sommiteltu mustavalkoinen kuva, jonka yksinkertaisena aiheena on lautaselle ja pöydälle sijoitettu haarukka. Suunnitteluun ja asetelman rakentamiseen kannattaa varata aikaa, ja tutkia rauhassa kokonaissommitelmaa: niin asetelman värejä kuin muotoja. Tutkiskele, mitä vaikutuksia koituu siitä, kuvaatko läheltä vai kaukaa. Kuvan vahvat mustat varjot tuovat sommitelmaan draamaa ja salaperäisyyttä. Italian kielessä puhutaan ”kuolleesta luonnosta” eli natura morta. Voi kestää pienen tovin, kun sijoittelet ja kääntelet esineitä, kunnes kaikki palaset tuntuvan loksahtavan paikoilleen. Apukeinoina esineiden sijoittelussa voi käyttää esimerkiksi perinteistä kuvapinnan kolmijakoa tai kolmiosommittelua. Tästä oivallisena esimerkkinä on unkarilaissyntyisen valokuvaajan André Kertészin ikoninen kuva Fork vuodelta 1928. A setelma on ryhmä esineitä, jotka järjestetään ja asetellaan valokuvattavaksi. Näin en tarvitse kovin laajaa taustaelementtiä. Samalla se kehittää kuvaajan sommitteluja v alaisutaitoja. Onhan asetelman sommitteluun, valaistukseen ja terävyyden säätämiseen helpompi keskittyä, kun ei tarvitse huolehtia kameran vakaudesta. Asetelmaa kannattaa tutkia kameran näytön kautta ja käyttää jalustaa. Mielenkiintoinen lähtökohta asetelman tekemiselle voi olla hyvinkin arkipäiväinen esine, esimerkiksi keittiöstäsi löytyvä haarukka. AsetelmakuEsineiden välinen yhteys luo onnistuneen asetelman. Siinä katsojan silmä lepää – valokuvaa on mukava katsoa. Muodon ja varjon tutkielmana taideteos on kuin arjen kiehtovaa runoutta. Kun olet löytänyt onnistuneen ja tasapainoisen asetelman, havainnoijan katse kiertää lopputuloksessa joustavasti esineestä toiseen. Englannin kielessä asetelmasta käytetään käsitettä still life, joka voidaan suomentaa pysähtyneisyydeksi tai hiljaiseloksi. Tämä on kiehtovaa puuhaa, jossa luovuus on kaikkea muuta kuin haitaksi. 28 KAMERA 7|2021 Asetelma-7-21.indd 28 Asetelma-7-21.indd 28 10.9.2021 16:48:32 10.9.2021 16:48:32. Itse kuvaan asetelmakuvia usein pienellä telellä. Niin ikään sopiva tausta on tärkeä osatekijä, jotta huomio kiinnittyisi kuvassa itse kohteeseen. Onkin hyvä pitää mielessä, että esineiden vähäinenkin muutos suhteessa toisiinsa saattaa muuttaa ratkaisevalla tavalla koko asetelman tasapainoa. Kuvakulma on hyvä valita harkiten
Se tuo kohteen muodot mainiosti esille. Asetelmakuvaus antaa omien visioiden toteuttamiseen kuitenkin lähes rajattomat mahdollisuudet. Asetelmallinen ajattelu vaatii aikaa, joten kiirettä ei kannata pitää. 44 KUINKA VALO KOHTELEE ASETELMAA. Lisää syvyyttä saa, kun pohtii, miltä asetelma voisi tuoksua, maistua, tuntua tai kuulostaa. Varsinkin värit luovat teokseen tunnelmaa ja syvyyttä. Muista myös leikitellä ja tehdä kuvausmatkallasi hölmönkin tuntuisia ratkaisuja. vauksessa kuvaajan onkin oleellista löytää itseään inspiroiva rekvisiitta – ja puhaltaa siihen henki. Hyvänä harjoituskohteena toimii esimerkiksi kananmuna, ja sen valaisu ikkunasta tulevalla pehmeällä valolla siten, että sen pyöreä muoto tulee esiin. 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi englanniksi still life saksaksi stillleben hollanniksi stilleven ranskaksi nature morte italiaksi natura morta Asetelma-7-21.indd 29 Asetelma-7-21.indd 29 10.9.2021 16:48:33 10.9.2021 16:48:33. Jyrkkä valo luo jännitettä ja draamaa, kun taas loiva valo luo pehmeämmän tunnelman. Itse suunnittelen kuva-asetelman lähtökohdaksi usein jonkun teeman, tunteen tai tarinan. Anna luovuutesi ja ideoidesi virrata. Harjoittelu kannattaa aloittaa esineillä, joilla on selkeä muoto ja valaista ne aluksi yhdellä valolähteellä. 55 ASETELMAN TEEMA. Asetelman valaiseminen on haasteellista. Muiden esineiden tehtävänä on tukea pääesineen tarinaa. Erityisen tärkeätä on ideoida aihe, joka puhuttelee juuri sinua. Sen perustavoitteena on nostaa esille esineiden hahmo, muoto ja pintarakenne. Usein vähempi on kaunista, ja on hyvä pohtia, onko jokainen esine tarpeellinen. Asetelman rakentaminen kannattaa aloittaa tärkeimmästä kuvattavasta esineestä ja lähteä sen kautta luomaan onnistunutta asetelmaa osa osalta. Varjoja voi keventää ja tasapainottaa esimerkiksi heijastinkankaan avulla. Toimiva yleisvalaistusratkaisu on valo, joka tulee etuviistosta noin 45 asteen kulmasta. Lisäksi valon luonne vaikuttaa vahvasti siihen tunnelmaan, jonka asetelmakuva saa
Kummatkin olivat 20-luvulla kuitenkin vielä ylipäätään uutuuksia. Hän etsi sitä varten vanhoja kuvia ja muisti saaneensa vuosia aiemmin eräältä tutulta cd:llä ”Vanhoja kuvia”. Kahden vuosikymmenen työ kertoo upeasti ajan kulttuurihistoriaa. Tekniikka haltuun Käsistään kätevä Emil hakeutui Varkauteen oppimaan kuvaamista. Tolvasten perhe oli vuokrannut KUVAAJA Emil Tolvanen Emil Tolvanen tallensi savolaisen kylän arkea ja juhlaa jo 20-luvulla. jossa Emil Tolvanen oli vuosikymmeniä aiemmin elänyt. Jäämistöön kuuluu noin 3500 mustavalkokuvaa, joista 500 lasinegatiivia. Sinne ne olivat kuin ihmeen kaupalla pelastuneet puretusta Tolvasen kotitalosta. Työpaikka löytyi Valokuvaamo Jäniksestä. Filmin tullessa käyttöön 20ja 30-luvuilla kalusto keveni ja kehittäminenkin helpottui. Heiskanen innostui itsekin valokuvaajana: alkoi tutkimusprojekti Tolvasen elämästä. Onneksi kuvia oli jo sentään skannattu ja digitoitu, joten aivan tyhjästä ei tarvinnut aloittaa. Levyllä oli Emil Tolvasen ottamia kuvia. Vanhempiensa hääkuvankin oli ottanut sama mies. Kaupungeissa visiittikortit ja perhetilaisuuksien tallentaminen olivat jo keskiluokan arkea. Pojanvintiöt olivat ehtineet tyhjässä talossa penkoa paikkoja ja rikkoa osan lasinegatiiveista. Heiskanen oli viettänyt lapsuutensa samassa torpassa, KUKA KUKA EMIL TOLVANEN syntyi 1898 Ranta salmen Ahvensalmella. Suutarin hommat saivat jäädä. Aluksi käytössä olivat vielä lasinegatiivit, ja kamerat olivat raskaita. 30 KAMERA 7|2021 L iikeidea saattaa nyt hymyilyttää: samasta firmasta löytyivät fillarihuollot ja muotokuvaukset. Työ vaati teknistä osaamista ja tarkkuutta. TEKSTI Tero Miettinen KUVAT Emil Tolvanen VALOKUVIA ja fillareita Tolvanen-7-21.indd 30 Tolvanen-7-21.indd 30 10.9.2021 12:47:48 10.9.2021 12:47:48. Sitä ne olivat varmasti pienessä eteläsavolaisessa Porosalmen kylässäkin, jossa nuori torpparin poika Emil Tolvanen innostui niistä. Valokuvaus oli vielä erikoisuus, vaikka kyläkuvaajia oli ollut jo reippaasti yli vuosikymmenen. Tilalle tuli kamera! Lähes sata vuotta myöhemmin tapahtui onnekas sattuma. Muutti 30luvulla Rantasalmen kirkon kylälle ja avasi oman Polkupyörä ja Valo kuvaustarpeiden liik keen. Ne ovat myös taitavan valokuvaajan taidetta. Kotiseutuarkistoon päätyneet negatiivit olivat jääneet miltei unohduksiin. Oppi 20luvulla kuvausta valokuvaamon apulai sena. Maaseudulla kuvaajat ottivat lähinnä hääja rippi kuvia. Elettiin ilmeisesti 20-luvun alkua. Saatuaan riittävästi oppia kuvaamisesta Emil palasi kotikyläänsä. Lapsuutensa samoissa maisemissa elänyt Riitta Heiskanen oli kokoamassa kunnan pyynnöstä näyttelyä aivan toisesta aiheesta
Ainakaan kuvaaja ei nipottanut, sillä kuvissa saattoi olla joskus roskiakin lattialla. Koska kuvissa olevia henkilöitä ei ole enää elossa, jäävät tarkemmat tiedot kuvaustapahtumista pimentoon. Emilillä oli seitsemän veljeä, ja heistä nahkuri Armas perusti oman verstaan. Oik. Puita, kukkaketoja, ovenpieliä ja portaita on käytetty tunnelman ja sommittelun osina. Käytössä oli yksi korituoli ja taustakangas. Talon yläkerrassa piti Emil yhdistettyä polkupyöräkorjaamoaan ja valokuvaamoaan. Studioita ehti olla kaksi: ensin Kylätiellä ja sitten Kalmistontiellä. Poseerauskuvien lisäksi Emil tallensi myös arkea kylänraitilla ja maatalouden töissä. yllä Heinänteossa on aikaa poseerata uhkaa vista pilvistä huolimatta. Kuvien ajoittamisen kannalta juuri mikään ei kerro vuosien vaihtumisesta. Hän asui siellä ensin kahdestaan äitinsä Justiinan kanssa. alla Emil itse nuotiolla. Lasinegatiivi. Ne säilyivät rekvisiittana läpi uran. Järjestettyään näyttelyn nimenomaan Tolvasen tuotannosta Riitta Heiskaselle syttyi halu löytää kuvissa oleville henkilöille myös nimet. Oik. Kiinnostavaa oli etsiä myös kuvauspaikat. Näillä kuvilla on myös vahva kulttuurihistoriallinen merkitys, koska kuvaaminen oli maaseudulla harvinainen harrastus. Emil ei turhia koreillut studionsa kanssa. Meininki oli rentoa. yllä Kuvista välittyy usein iloa ja pilkettä silmäkulmassa. Korituoli koki kovia, kun kuvattavat asettuivat ryhmäkuviin sen käsinojille ja kuka mitenkin. Molemmissa oli käytössä samat puitteet. Kylän vilkkaan elämän tallentaja Ulkona kuvaaminen tarjosi sisätiloja runsaammin mahdollisuuksia. Ensimmäiset nimet ihmisille oli saatu jo näyttelyissä ja vähitellen niitä kertyi lisää. Tolvanen-7-21.indd 32 Tolvanen-7-21.indd 32 10.9.2021 12:47:52 10.9.2021 12:47:52. Heiskanen haastatteli paikallisia, ja monien kotialbumien kätköistä löytyi lisää Tolvasen ottamia kuvia. Kylän rakennuksista ja pihamaista löytyi oivallisia kuvauspaikkoja. Emil vei mallinsa mielellään miljööseen ja käytti päivänvaloa. Tulen kajo oli maalaustaiteessakin suosittu aihe. Vain korituolin vähittäisestä ränsistymisestä voi päätellä ajan kulkua. Valaistusta autettiin heijastimilla, minkä voi päätellä joissakin kuvissa näkyvästä heijastimen pitäjän kädestä. sivu Oven ja kas vojen uurteet kertovat vuosien kulusta. 32 KAMERA 7|2021 Ed. Vasta 40-luvulla kinofilmikamerat levisivät kaikkien ulottuville. Viimeksi mainitussa osoitteessa sijaitsi vanha käytöstä poistettu rakennus, ”kulkutauti sairaala”, jonka Emil osti 40-luvulla kodikseen ja toimipaikakseen. kokonaista tilaa Heiskalan mailta, ja vuokranantajan perinnönjaon yhteydessä edessä oli muutto Rantasalmen kirkonkylään
Sukupolvet elävät samassa yhteisössä toistensa kanssa. Yhteisiä tapahtumia löytyy paljon, seurojentalolta ja talojen pihoilta. Välimatkat olivat joskus pitkiä, mutta monet keikat Emil kulki tietysti Emilin kuvissa kylän elämä näkyy vilkkaana kahviloineen ja kauppiaineen. Negatiiveissa tai vedoksissa ei ollut nimiä. Kun Emilin maine kuvaajana oli tienoolla laajasti tiedossa, hänet kutsuttiin kuvaamaan perhejuhlia ja tapahtumia. Varsinkin jotakin yritystä seudulla pyörittäneet oli helppo tunnistaa, mutta monet muut olivat jääneet täysin tuntemattomiksi. Lapsia on paljon, ja vanhuksetkin mukana toimeliaina heitä kaitsemassa. Emilin kuvissa kylän elämä näkyy vilkkaana kahviloineen ja kauppiaineen. Muotikin elää vuosien saatossa; kylillä esiinnyttiin huoliteltuina. Tolvanen-7-21.indd 33 Tolvanen-7-21.indd 33 10.9.2021 12:47:53 10.9.2021 12:47:53. 33 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Monet luovuttivat kuvia Heiskasen käyttöön kattavan kokoelman luomiseksi
34 KAMERA 7|2021 Ainakaan kuvaaja ei nipottanut, sillä kuvissa saattoi olla joskus roskiakin lattialla. Tolvanen-7-21.indd 34 Tolvanen-7-21.indd 34 10.9.2021 12:47:55 10.9.2021 12:47:55
Ihmiset toteuttivat mielellään Tolvasen videoita. Emil kuoli sydänkohtaukseen kuitenkin vain vuosi pojan syntymän jälkeen. Tupakka kuului usein kuvattavien rekvisiittaan, vaikka eivät olisi polttaneetkaan. Viisikymppisenä Emil eli kuin uutta nuoruutta. Henkilökuvissa kiinnittyy huomio siihen, miten luontevasti hän on saanut mallinsa esiintymään. Katseissa näkyy luottamus kuvaajaan, ja se on tietysti kuvaajan tärkeimpiä taitoja. Sama taustakangas oli käy tössä läpi vuosien. Kuvissa yhdistyy ainakin nykykatsojan silmin dokumentaarisuus taiteellisuuteen. Vilkkaalla miehellä oli ollut muitakin naisystäviä, mutta naimisiin mentiin vasta sen oikean kanssa. Autollakin kuljettiin, mutta ei hurauteltu kuten nykyisin. Elokuvista innostunut Emil on toisinaan hakenut niistä tunnelmavaikutteita. Suomifilmin tunnelmaa. Hän varmasti myös rakasti kuvaamista. Lukuisat kuvauspaikat onnistuttiin kartoitustyössä tunnistamaan, ja niitä löytyi pitkin eteläistä Savoa. Tiedustelut sähköpostilla: taidetta@riittaheiskanen.fi Tolvanen-7-21.indd 35 Tolvanen-7-21.indd 35 10.9.2021 12:47:56 10.9.2021 12:47:56. Riitta Heiskasen urakka kuvien parissa sai huipennuksensa, kun hän Suomen kulttuurirahaston apurahan turvin sai yhteistyökumppaneineen koottua Tolvasen kuvista myös kirjan. Poseeraaminen oli tuon ajan kuvissa yleensä vakavaa ja jäykkää. Emilin työt päättyivät liian varhain. Yllä Muodostelma voimistelua. Suurin osa kuvista on kuitenkin Porosalmelta ja Rantasalmen kirkonkylältä. Emil Tolvanen oli kuvaajana taitava niin teknisesti kuin taiteellisestikin. Niistä löytyy melkoinen aikamatka 20-luvulta 40-luvun lopulle. Sillä haluttiin tehdä tietty vaikutelma. Kirjaa Emil Tolvasesta on saatavissa Rantasalmen kirjastosta ja Riitta Heiskaselta (30 €). polkupyörällä kamerat ja varusteet tavaratelineellä. Varmasti järvien pirstomassa maisemassa matkattiin myös veneellä. Emil vaikuttaa itsekin iloiselta veikolta, ja sellaisen käsityksen sai myös Riitta Heiskanen haastatteluissaan. Luottamus kuvaajaan on tärkeää ”Tarkka ja valamis, ku Tolvasen valokuva”, kuuluu paikallinen sanonta. 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vas. Silti tärkein on aina kuvattavan persoona, ei kuvaajan mieltymys. Onneksi hienon kuvaajan elämäntyö säästyi. Hän oli juuri ehtinyt mennä naimisiin Tyyne Kantasen kanssa, saada esikoispoika Erkin. Emilillä oli tapana kulkea kylänraitilla, huastella ihmisten kanssa ja houkutella kuvattavaksi. Huomaa, ettei Emilille kyse ollut vain työstä. Emilin kuvissa hymy ja nauru on sen sijaan herkässä
Ota edustava omakuva TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Sanna Hillberg ja Janne Sallinen Omakuvan ottaminen on hauska ja haastavakin laji. Tässä vinkit onnistuneeseen otokseen. 36 KAMERA 7|2021 OPASTUS Selfie SelfieSH-7-21.indd 36 SelfieSH-7-21.indd 36 10.9.2021 16:24:16 10.9.2021 16:24:16
Älypuhelimissa on viime vuosina satsattu voimakkaasti kameroiden ominaisuuksiin, ja siksi onkin kätevää, kun laadukas kuvausväline kulkee jatkuvasti mukana. Sen lisäksi, että puhelimella voi ikuistaa tunnelmallisen tai tyylikkään selfien sosiaaliseen mediaan, voi tarvittaessa ottaa itsestään kuvan vaikkapa ansioluetteloon tai jopa uutta passia varten – myös ilman lisävalaistusta vallitsevassa valossa. Selfien voi ottaa käsin, selfietikun kanssa tai asettamalla puhelimen jalustalle. Tarkista myös, että päästäsi ei ”kasva” mitään ylimääräistä, esimerkiksi kasveja tai pylväitä. M onelle omakuvan ottaminen puhelimella on tuttua puuhaa. Vasemmanpuoleisessa kuvassa oikeastaan kaikki on pielessä. Pienet muutokset kasvojen ja kehon asennoissa näkyvät isoina eroina valmiissa kuvissa. Jos kuva jää hämäräksi ja suttuiseksi, kuvankäsittely ei enää pelasta sitä. Omakuvan ottamista kannattaa harjoitella, sillä ensimmäinen otos ei välttämättä onnistu, eikä vielä kymmeneskään. Sisätiloissa kuvatessa kannattaakin hyödyntää ikkunapintojen läpi huoneeseen tuleva päivänvalo: vedä verhot pois ikkunoiden edestä ja nosta sälekaihtimet, jotta huoneeseen virtaa mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Somekuvissakin huomio kiinnittyy helposti taustaan, jos sieltä löytyy paljon kiinnostavia yksityiskohtia. Kiinnitä huomio taustaan, asentoon ja katseen suuntaan ottaessasi omakuvaa. 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SelfieSH-7-21.indd 37 SelfieSH-7-21.indd 37 10.9.2021 16:24:16 10.9.2021 16:24:16. Myös mahdollisten pystyja vaakalinjojen on hyvä olla suorassa jo kuvausvaiheessa. Edustavaa omakuvaa varten kannattaa etsiä selkeä tausta ja säätää puhelin selfietikkuun siten, että voit kuvata helposti. Loisteputkien suoraan ylhäältä alaspäin tuleva valo ei imartele ketään. Ideaalisin valaistus on sellainen, että valoa tulee tasaisesti ja pehmeästi joka puolelta. Ota muutamia testikuvia ja tarkkaile mihin kohtaan varjot laskeutuvat. Sisällä kasvoille tulee helposti sekavaloa ja omituisia varjoja. Ulkona kuvatessa on hyvä huomioida, että kirkas auringonpaiste tuo helposti mukanaan kovat varjot, ja siksi puolipilvinen tai pilvinen keli ovat optimaalisia omakuvan ottamiselle. Kun tarkoituksena on ottaa edustava omakuva, kannattaa satsata muutamiin seikkoihin, jotka valokuvausta harrastavalle saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta saattavat kuvaustilanteessa unohtua – etenkin jos valokuvamallina oleminen hieman jännittää. TAUSTA Pyri löytämään omakuvaan mahdollisimman selkeä tausta, etenkin jos se tulee virallisempaan tarkoitukseen kuin somefiidiin. HYVÄ VALAISTUS Kun lähtökohtana on kuvaaminen vallitsevassa valossa, on ensimmäisenä syytä tarkistaa kuvauspaikan valaistus. Siksi kannattaakin raivata ylimääräiset tavarat pois taustalta kuvauksen ajaksi. Työnkulkua helpottaa, kun vältät varjot jo kuvausvaiheessa. Näitä ovat erityisesti valaistus, tausta ja asento
Pyri tukemaan puhelin niin, että se ei pääse kuvaushetkellä tärähtämään, jolloin kuvasta tulee epätarkka. Puhelimen ominaisuuksista riippuen kuvagalleriassa on erilaisia säätömahdollisuuksia kuvan käsittelyyn automaatista manuaaliseen säätöön. Selfietikku kulkee pienessä tilassa ja usein niissä on myös jalusta. Tarkista toimiiko puhelimesi äänenvoimakkuuden säätönappi myös laukaisimena tai pystyykö näytöllä olevan laukaisimen sijaintia muuttamaan näytöllä esimerkiksi liu’uttamalla. MITEN OTAN KUVAN. 55 Varaa aikaa ja ota tarpeeksi monta kuvaa. 66 Älä jännitä: kuvaaminen on hauskaa! 77 Kännykkäkuva kelpaa myös passikuvaksi, kunhan seuraat tarkkoja ohjeita kuvan koon ja vaatimusten suhteen: https://poliisi.fi/ passikuvan-toimittaminen VINKIT SELFIEN OTTAMISEEN SelfieSH-7-21.indd 38 SelfieSH-7-21.indd 38 10.9.2021 16:24:17 10.9.2021 16:24:17. Onnistuneen selfien ottaminen vaatii usein toistoja ja kärsivällisyyttä. Ennen kuvaamista kannattaa puhdistaa kameran linssi vaikkapa pehmeällä mikrokuituliinalla. Jos kamerassasi on burst-toiminto, se ottaa monta kuvaa kerralla, ja 38 KAMERA 7|2021 11 Tunne kamerasi: kuvaamista helpottaa kun tiedät mistä tarvitsemasi toiminnot löytyvät. ASENTO JA ILME Kun kuvauspaikka on valittu, kannattaa rauhassa testata miten itsensä siihen sijoittaa. Ennen omakuvan ottamista on hyvä tarkistaa, että vaatteet ovat siistit ja mahdollisimman rypyttömät, ja että hiukset eivät hapsota tai peitä kasvoja. Puhelimen kameralla on helppo napata koekuvia, ja testata miten varjot sijoittuvat ja millainen pään ja vartalon asento sopii kuvaasi. 22 Valitse kuvauspaikka, jossa on hyvä ja tasainen valaistus sekä selkeä tausta. Silmälasit tekevät Luonnossa liikkuessa on kiva napata omakuva. Selfien voi ottaa käsin, selfietikun kanssa tai asettamalla puhelimen jalustalle. Ensimmäiseksi on hyvä tarkistaa missä kohtaa puhelimesi kamera tarkalleen on. usein hankalia heijastuksia, ja päätä hieman kääntämällä tai kallistamalla heijastukset saa useimmiten pois. Jos sinulla ei ole selfietikkua, voit myös kokeilla pitää puhelimesta kiinni molemmin käsin, jotta se pysyy vakaana kuvauksen ajan. Omakuvan ottamista helpottaa, kun ei tarvitse kikkailla näytön alareunassa olevan laukaisimen kanssa. 33 Huomioi jo kuvatessa, että kuva on suorassa. 44 Testaa rohkeasti millainen pään ja vartalon asento tuovat persoonasi parhaiten esiin. Kovin tuulisessa säässä tämä jalusta ei pysy pystyssä. Näpäytä tarkennus kasvojesi kohdalle. Vartalon asento voi olla hankala saada luonnolliseksi, sillä toinen olkapää jää helposti korkeammalle selfiekepillä ja käsin kuvatessa. Se voi olla myös jokin julkinen paikka, vaikkapa kirjaston työtila. Kännykkä kulkee usein taskussa tai laukun pohjalla, jolloin linssi saattaa helposti likaantua
Toiset suosittelevat ottamaan selfien puhelimen takakameralla, ja kannattaakin testata kumpi kamera puhelimessasi antaa laadukkaamman lopputuloksen. Muista tallentaa valmis kuva puhelimen kuvagalleriaan tai sellaiseen paikkaan, josta saat sen tarvittaessa siirrettyä pilvipalveluun tai tietokoneelle. Testaa kuvaamista erivärisiä taustoja vasten. voit valita näistä parhaimman. Rajaa kuva tarkoitukseesi sopivasti. Liika käsittely ja filttereiden lisääminen vie aitouden pois kuvasta. Filttereiden esiasetuksia voi myös säätää. Ottaessasi kasvokuvan, aseta kamera hieman yläviistoon. Ilmaisia ja monipuolisia sovelluksia ovat esimerkiksi Snapseed, Pixlr ja Adobe Photoshop Express. Useimpien puhelimien kameroista löytyy kolmen ja kymmenen sekunnin ajastus, jolloin ehdit vielä hyvin ottaa poseerauksen ennen kuin kamera nappaa kuvan. TYÖSTÄ KÄNNYKÄSSÄ Huolehdi jo kuvausvaiheessa, että kuvasta tulee tarkka ja terävä. 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SelfieSH-7-21.indd 39 SelfieSH-7-21.indd 39 10.9.2021 16:24:18 10.9.2021 16:24:18. Käännä kasvoja aavistus ja varmista, että valo tulee mahdollisimman tasaisesti kasvoihin. Jos tikussa ei ole kaukolaukaisinta tai otat itsestäsi vaikkapa kokovartalokuvan, voit asettaa puhelimen jalustalle ja ottaa kuvan ajastimella. Monesti kuvaaminen jännittää, jolloin ilmeistä saattaa tulla omituisia. Kasvokuvaksi tarkoitettu kuva kannattaa rajata vasta kuvan ottamisen jälkeen, koska liian läheltä otettu kuva vääristää kasvonpiirteitä. Puhelimen sovelluskaupasta voit hankkia kuvankäsittelyohjelman. Katso kameraan, älä puhelimen näyttöön, koska silloin katse näyttää omituiselta. Voit myös ladata kuvankäsittelysovelluksen puhelimen sovelluskaupasta. Bluetooth-kaukolaukaisin helpottaa kuvaamista. Voit myös kokeilla miltä mustavalkoinen omakuva näyttää. Kokeile miltä mustavalkoinen omakuva näyttää. Rajaa tällöin kuva rintakehän kohdalta ja jätä pään yläpuolelle hieman tyhjää tilaa. Säädä tarvittaessa esimerkiksi kuvan valotusta, varjoalueita, sävyä ja kontrastia. Kuva tallentuu puhelimen galleriaan peilikuvana, jossa voit halutessasi kääntää sen. Sellaisenaan ne voivat antaa epäluonnollisen lopputuloksen. Säädettävä selfietikku on kätevä apu omakuvan ottamiseen, ja niissä on usein mukana pieni jalusta. Puhelimesi kameran ominaisuuksista löytyy todennäköisesti valotuksen liukusäädin, ja voit tarvittaessa korjata sillä valotusta. Ota useampi kuva ja mieti asioita, jotka saavat sinut iloiseksi ja rennoksi. Mustavalkoisessa kuvassa myös ihon sävyerot tasoittuvat. Ilmainen Snapseed antaa muotokuville valmiita ehdotuksia esimerkiksi kasvojen valaisemiseen. Säädä kuva puhelimen omalla kuvankäsittelyohjelmalla, joka löytyy kun avaat kuvan galleriassa muokkaa-toiminnolla. Huolehdi jo kuvausvaiheessa, että kuvasta tulee tarkka ja terävä
Linhof-7-21.indd 40 Linhof-7-21.indd 40 10.9.2021 15:09:32 10.9.2021 15:09:32. Säädöt oppii nopeammin, kun yhdestä vivusta hoidetaan vain yhtä toimintoa. Karpfin innovaatioita oli kääntyvä takalauta sekä mekanismi, jolla objektiivin pidinlaudan (ns. Kun tähän saksalaiseen järjestelmällisyyteen on tottunut, on nykyaikaisten tilt and shift -objektiivien toiminta sekavampaa. etulauta) kallistusta, nostoa, sivuttaissiirtoa ja pyörähdystä hallitaan helppokäyttöisillä säätimillä
Innostunut kun olin, en heti tajunnut sen kaikkia mahdollisuuksia, esimerkiksi sitä, kuinka hyödyllinen objektiiviin kytketty Kokoontaitettavan mattalasia hajavalolta suojaavan kuilun avulla voi hätätilassa kuvata auringonpaisteessa ilman huppua. Kamera täytti sen hetken toiveet. Sillä sai 10 kappaletta 56 mm x 72 mm kokoista ruutua 120 filmille. Mukana tuli 6 x 9 laakakasetteja mutta ennen kaikkea näppärä 6 x 7 Super Rollex rullafilmikasetti. Kokoontaittuvaa nelosmallia oli valmistettu vuosien 1956 ja 1964 välillä. Filmiä säästyi 6 x 9 kokoon verrattuna mutta lopputulos vastasi klassisen 8 x 10 tuuman suurennuspaperin kokosuhteita. Olin aloittanut valokuvauksen opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa syksyllä 1977 ja siivu opintolainaa poltteli taskussa. kaivannut enempää. Olin iskenyt silmäni 6 x 9 cm Linhof Super Technika IV:n, tuttavallisesti Baby Linhofiin. Melkoista luksusta aloittelevalle opiskelijalle. Jo sen ajan näkökulmasta Linhof edusti historiaa. Kun pakettiin kuuluivat vielä vastavalosuojaan sopiva filtterisarja, en Sävykkäästi mustavalkoiseen maisemaan Baby Linhof on suurten pikkuveli. Eirin käytettyjen kameroiden valikoima poikkesi kivijalkaliikkeistä ja palvelu oli henkilökohtaista. TEKSTI JA KUVAT Taneli Eskola E irikuva-ketjun ammattilaisliike sijaitsi Yrjönkatu 29:n sisäpihalla, toisessa kerroksessa. Se oli field-kamera, jonka tiesin tulevan saksa laisen laadun huipulta, mutta jonka hidaskäyttöisyydestä varoitettiin. “Idealformat” oli yksi Linhofin menestyksen taustalla olleen suuren Nikolaus Karpfin innovaatioista. Sain täsmällistä hienomekaniikkaa ja hidasta, teknistä näkökulmaa valokuvaukseen. Linhofin kaltaiset, ja oikeastaan mitkä tahansa “täydelliset” kamerajärjestelmät ovat omiaan luomaan tarpeita sellaiselle, jota ei oikeasti tarvitse. Myös 65 mm Angulon, 105 mm Tessar, 150 mm Xenar ja 240 mm Tele-Arton objektiivit kuuluivat kohtuuhintaiseen kauppaan. 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi HISTORIA Linhof Linhof-7-21.indd 41 Linhof-7-21.indd 41 10.9.2021 15:09:34 10.9.2021 15:09:34. Se sopi, sillä olin viisi vuotta kuvannut ainoastaan kinokameralla ja saanut herätyksen rauhalliseen keskikoon kuvaukseen ja laadun maksimointiin
Linhof hyväksyi vain parhaat yksilöt ja kalibroi ne tarkkuustyönä tarkennusveitseihin ja sen jälkeen varusti kolmella väriraidalla sekä Technika-tunnuksilla. Valentin Linhof perusti yrityksen 1887. Linhof oli edelläkävijä myös kamera merkin laaja-alaisessa kaupallisessa brändäämisessä. Hänen kuoltuaan Nikolaus Karpf innovoi nykyäänkin valmistettavan Technika-malliston. Linhof Praxis käsikirjoja havainnollisemmin kamerankäyttöä on vaikea havainnollistaa. Karpfin ideat levisivät tehokkaasti myös graafisessa muodossa. Aina on käyttöä suuren filmikoon Leicoille. Linhofin logo on vaihdellut eri vuosikymmeninä, mutta tämä 1950-luvulla käyttöön otettu muunnelma Baijerin vaakunasta on tunnetuin. Kustannusyhtiö Grossbild-Technik julkaisi käsikirjoja, tuoteluetteloita ja mainosmateriaalia Linhofjärjestelmän tueksi. Kolminkertainen ulosveto mahdollistaa makrokuvauksen ja pitkät polttovälit. Kun 30-luvun alussa tehdas työllisti kymmenkunta ihmistä, pystyi 50-luvulla Karpf työllistämään 800 henkeä. Korkeatasoisuus ja kirjojen viimeistelty grafiikka takasi painotuotteille maailmanlaajuisen menekin. 42 KAMERA 7|2021 Linhof-7-21.indd 42 Linhof-7-21.indd 42 10.9.2021 15:09:35 10.9.2021 15:09:35. Kun 1930-luvulta lähtien alettiin siirtyä yhä pienempiin negatiivikokoihin, valoi Linhof uskoa suureen formaattiin etenkin mainosja maisemakuvassa. Linhof on tiettävästi vanhin yhtäjaksoisesti kameroita valmistanut tehdas. Yhdysvaltalaiset markkinat olivat tärkeät ja aiemmin logossa käytetty liiaksi paikallisuuteen viittaava München sana vaihtui yleisempään, Saksan pitkiin perinteisiin ja talousihmeeseen viittaavaan ylpeään vaakunaan. Nuo miltei sata vuotiset ideat pitävät firmaa yhä pystyssä. Linhof kameroita on edelleen hyvin saatavilla mutta käytettyjen kunto vaihtelee. Vaikka objektiivit tulivat muilta tunnetuilta saksalaisilta valmistajilta, ulottui valvonta niihinkin. Esimerkiksi alumiinosien kromaaminen on yksi Linhofin keksinnöistä. Sen tunnuspiirteitä ovat täsmällisesti hallittavat etuja takalaudan siirrot, äärimmäinen viimeistely (esimerkkinä joissain kohdin käytetty kriittinen 0,001 mm:n toleranssi) ja LINHOF, MÜNCHENILÄINEN MENESTYSTARINA kokoon taitettuna kompakti, kolhuja kestävä metallirakenne. Hintavuudestaan huolimatta pyrkimys tekniseen täydellisyyteen sai vastakaikua kaikkialla maailmassa, ei vähiten Japanissa ja Yhdysvalloissa. Tuotantoon kuului erilaisia ratkaisuja 6 x 6 koosta aina18 x 24 cm kokoon asti. Kuvasto heijastaa värikästä baijerilaista elämäntapaa ja ruokakulttuuria
Keväällä koostin parhaista kuvista teoksen Lumia, jossa oli vitivalkoiselle, ohuelle Brovira-paperille vedostettuja kuvia. Oli tärkeää, että kuvan vaalea reuna erottui valottumattomasta paperista myös kirkkaimman hangen kohdissa. Teosta täydensi Aaro Hellaakosken talviaiheiset runot, jotka vapaamuotoisesti sijoittelin kuvakertomukseksi. muodot ja mustien puunrunkojen vertikaaliset rytmit. Koko talven kuvasin hangessa. ARKIPÄIVÄT VIETIN Helsingissä opiskellen ja viikonloppuina matkasin kotiseudulle Hämeeseen kuvaamaan. TYÖSSÄNI ON sittemmin ollut monenlaisia vaiheita ja painotuksia, mutta keskija suuren koon maisemavalokuvauksen ajattelu ja toiminta ei tuosta ole muuttunut. Eräänä sumuisena alkutalven päivänä olin nuoressa haavikossa ja tein merkittävän havainnon. Olin asetellut jalustan paikoilleen ja vetäytynyt samettisen, mustan hupun hämärään ja tarkastelin kohdemaisemaa eri suuntiin. Liimasin kaksi lehteä kuumaliimalla yhteen ja toiseen sivusyrjään liimasin ohuen puuvillakankaan suikaleen, jonka avulla sidoin 30 x 30 cm kokoisen kovakantisen kuvakirjan. Olennaista ei niinkään ollut yksittäisen ruudun rajaus vaan säätila, märän vaalean sävykkään hangen horisontaaliset Linhofin korjausta. Ällistyin, sillä hyvän kuvan sai melkein mihin suuntaan tahansa, jopa eri polttoväleillä. OLIN SAANUT maastokelpoisen kameran, jolla kuvatuissa negatiiveissa riitti laatua voimakkaisiinkin rajauksiin ja jolla oli mahdollisuus perspektiivikorjailuihin sekä terävyysalueen säätöön. Tarkastelin maailmaa hupun alta. Hahmottui paikan henki ja ainutkertainen hetki. Yksittäisen ruudun sommittelu oli tietenkin tehtävä mutta ajattelin, että säätilan ja valaistuksen vaihtelut yhdistettynä mielenkiintoisten paikkojen etsintään jäävät kuvaamisen ajureiksi jatkossakin. Syksyn opiskelujen keskiössä oli Pentti Sammallahden johdolla tehdyt valotus-, kehitys-, rajausja vedostusharjoitukset, joiden tuloksena syntyi kuvia, joiden sävykkyyttä ja laatua en sen koommin ole ylittänyt. Noihin keskittymisellä pääsee pitkälle. Säätilojen vaihtelun tarkkailu, paikan henki, sävyala ja pelkistys. Hämeen linnaa restauroitiin 1970-luvulla. Luolaja, Hämeenlinna 1978. 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Linhof-7-21.indd 43 Linhof-7-21.indd 43 10.9.2021 15:09:36 10.9.2021 15:09:36. etäisyysmittari, helokehäetsin ja leikkokuvatarkennus olisi käsivarakuvauksessa ollut, sillä opiskelin kuvaamista tähyslasilta. Hopeagelatiinivedos
Suomen saaristo tarjoaa upeita maisemia, lintuja ja historiaa. Näyttävä Bengtskärin majakka siintää horisontissa jo pitkään, ennen kuin sitä ympäröivälle luodolle pääsee rantautumaan. Haahkojen pesiä on rivissä majakan kivijalan vieressä, kivikoissa ja kiviaitojen vierustoilla. Olen käynyt Bengtskärissä kahdesti, kerran päiväretkellä ja toisella kerralla viivyin yön yli. Molemmat retket olivat upeita: muutaman tunnin pysähdyksellä luodolla ehti kuvata niin merta, haahkoja kuin majakkaakin, kun taas majakalla yöpyessä oli mahdollista ikuistaa saariston upeita auringonlaskun ja -nousun hetkiä. Haahkojen luoto Karu 1,5 hehtaarin Bengtskär houkuttelee valokuvaajia erityisesti keväällä, jolloin sadat haahkat pesivät missä vain mahtuvat. Bengtskärin majakkaluoto on avoinna turisteille toukokuusta syyskuuhun, mutta Utöhön voi matkustaa talvellakin. Saarelle astuessaan voi aistia historian – ja kevätkesällä myös haahkan siipien havinan. Tälle Saaristomeren uloimmalle luodolle pääsee vuorolaivalla joko Kasnäsista tai Hangosta tai taksiveneen kyydissä. TEKSTI JA KUVAT Sanna Hillberg Bengtskär ja Utö E ri vuodenajat, nopeat sään vaihtelut ja historialliset miljööt tarjoavat saaristossa monipuolista kuvattavaa. Bengtskär ja Utö ovat molemmat eteläisiä majakkasaaria, ja toisistaan hyvin poikkeavia kuvauskohteita. Pesissään kyyhöttävät haahkanaaraat luottavat suojaväriinsä eivätkä välitä edes saarelle toisinaan laskeutuvasta Rajavartiolaitoksen helikopterista, saati SAARISTOMEREN MAJAKKASAARET 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KUVAUSMATKA Bengtskär ja Utö Bengtskar-Uto-7-21.indd 45 Bengtskar-Uto-7-21.indd 45 11/09/2021 17.34.32 11/09/2021 17.34.32. Matkalla voi seurata miten maisemat muuttuvat karummiksi ja avarammiksi siirryttäessä sisäsaaristosta ulkosaaristoon
Haahkat viihtyvät hyvin Bengtskärissä, sillä ihmisten läsnäolo pitää viholliset, esimerkiksi merikotkat, loitolla. Peppi Wilson kertoo, että vuonna 2020 Bengtskärissä laskettiin olevan kaikkiaan 464 haahkan pesää. Haahkat hautovat 25–32 vuorokautta, jon ka jälkeen poikaset kuoriutuvat ja lähtevät pesästä noin vuorokauden kuluessa kuoriu tumisesta. Aaltojen kuvaamiseen voi upottua Bengt s kärissä. Wilson kertoo, että saarella voi toisinaan bongata myös hylkeitä tai muuttomatkalla olevia pöllöjä ja haukkoja. Hän vinkkaa, että kameran voi ottaa uintiretkelle mukaan ja kuljettaa sitä vaikkapa ämpärissä. Kaikki haahkojen pesät on merkitty ja numeroitu. majakka. Wilsonin perhe asuu saarella puolet vuodesta ja huolehtii majakasta ja turisteista. sitten ohi – tai lähes päälle – kävelevistä turisteista. Bengtskärin majakka 52 metrin korkeuteen ulottuva Bengtskärin majakka on Pohjoismaiden korkein Bengtskärin majakka sijaitsee 1,5 hehtaa rin kokoisella karulla luodolla. Bengtskärin majakka iltavalaistuksessa. Bengtskäriä ympäröivät vedet ovat vaaralliset. Viimeiset niistä lähtevät kesäkuun loppupuolella. Sen 46 KAMERA 7|2021 Bengtskar-Uto-7-21.indd 46 Bengtskar-Uto-7-21.indd 46 11/09/2021 17.34.32 11/09/2021 17.34.32. Se on rakennettu saarelta louhitusta graniitista, ja sen sisäpuoli kätkee yli 500 000 paikalle tuotua tiiltä. Hylkeet saattavat tulla lähelle ihmettelemään uimaria ja samalla niistä saa kauniita potretteja. Toukokuun alku puolella suurin osa haahkanaaraista hautoo, ja koristeelliseen mustavalkoiseen sulkapukuun pukeutuneet koiraat kosiskelevat vielä vapailla markkinoilla olevia naaraita. Haahkat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi, ja ne saapuvat Bengtskäriin huhti kuun lopulla
Ota mukaan kuvaustarpeitasi vastaavat varusteet: saaristossa on paljon kuvattavaa makroista ja maisemista lintuihin. Paraisiin kuuluva Utö on Suomen saariston eteläisin asuttu saari ja ulkosaariston suurin kylä: siellä asuu ympäri vuoden noin 40 asukasta. Jos olet pitkään kallioilla kuvaamassa, lämmin istuin alusta on hyvä matkakumppani. Paikallistuntemus tuo uutta syvyyttä kuvaamiseen. Majakassa on mahdollista yöpyä turisti sesongin aikana. Utössä on useita majoitusvaihtoehtoja telttailusta hotelliin. Pakkaa mukaan myös aurinkolasit, aurinkovoide ja päähine suojaamaan auringolta. Se on Suomen vanhin toiminnassa oleva majakka. VINKIT KESÄSAARISTOON 11 Utö 22 Bengtskärin majakka 33 Pärnäs 44 Kasnäs 55 Hanko 11 22 33 44 55 Bengtskar-Uto-7-21.indd 48 Bengtskar-Uto-7-21.indd 48 11/09/2021 17.34.33 11/09/2021 17.34.33. kivet ja karikot ovat koituneet vuosisatojen aikana lukuisten alusten viimeiseksi leposijaksi. Matka Nauvon Pärnäisten satamasta Utöhön kestää Meritien ilmaisella yhteysaluksella, Baldurilla, neljä-viisi tuntia. Ylös valohuoneeseen pääsee ikuistamaan sekä lampun että majakkaa ympäröivät maisemat, kunhan kiipeää 252 rappusta ja kahdet tikapuut. Talvisin se on suljettu. Bengtskärin ja Utön välillä ei ole vuoroliikennettä. Jos haluaa tehdä pidemmän kuvausreissun ulkosaaristoon, matkalla voi pysähtyä ja yöpyä Nötön, Aspön ja Jurmon saarilla. Yhteysaluslaiturin lähellä, Enskärin niemellä sijaitsevassa hotellissa on myös ravintola. Se on suurempi, kooltaan 81 hehtaaria, ja kaikessa karuudessaankin Bengtskäriä vehreämpi. MatkalUtön maisemaa komistaa valkopunainen majakka. Kannattaa osallistua opastetulle saarikierrokselle: on kiva tietää mitä kuvaa. Utö – kaukana merellä Utö on myös majakkasaari, mutta hyvin erilainen kuin Bengtskär. Aiemmin Enskärin alue oli sotilasaluetta ja se avattiin vierailijoille 2000-luvun alkupuolella 48 KAMERA 7|2021 Saaristoon kannattaa kesälläkin ottaa mukaan tuulenja vedenpitävää sekä lämmintä vaatetta: sää merellä saattaa vaihdella nopeastikin. Utön majakkakirkkoon voi tutustua opastetulla saarikierroksella. Majakan rakentaminen saikin kimmokkeen S/S Helsingforsin haaksirikkouduttua viereisen Örön saaren edustalla, ja vuodesta 1906 lähtien majakka on ohjannut merenkulkijoita. Kesällä asukasmäärä moninkertaistuu, kun kesäasukkaat ja turistit saapuvat saarelle. la voi pysähtyä hengähtämään ja kuvaamaan merimaisemaa majakan ikkunoista tai niistä majakan portaikkoon kauniisti siivilöityvää valoa. Etenkin merimatkalla saattaa huomaamatta polttaa ihonsa. Majoitustilan lisäksi majakassa on kahvila-ravintola, taistelumuseo ja pieni kappeli. Niillä kaikilla on omat tutustumisen arvoiset erityispiirteensä
Utölle matkatessa on hyvä tarkistaa kartasta alueet, joille ei ole lupa mennä kuvaamaan tai muutenkaan seikkailemaan. Muistona ensimmäisen maailmansodan ajasta saarella on muun muassa muutamia venäläisten rakentamia rakennuksia sekä kylän halki kulkeva mukulakivitie. Saariston punaiseksi maalatut puu rakennukset ovat kuvauksellisia. Kuvauksellisesta kylästä löytyy päälaiturin, Stora bron, lisäksi kauppa, kahvila ja majakka. Utö tunnetaan myös luotsisaarena jo 1500luvulta lähtien. Seesteinen auringonnousun hetki Utölla. Lyhtyhuone on avoinna vierailijoille ainoastaan kerran vuodessa, elokuussa kansainvälisenä majakkapäivänä. Meri heijastuksineen ja aaltoineen on aina kuvauksellinen. Myös sotahistoriasta kertovat linnoitukset ovat mielenkiintoisia kuvauskohteita. Lintuharrastajat tulevat Utölle erityisesti lintujen kevätja syysmuuttojen aikaan. Utöllä ne kuitenkin kuuluvat kuvaan. Saaren keskiosassa on pieni rukoushuone, jonka luota kulkee polku kauempana sijaitsevalle hautausmaalle ja meren ääreen kallioille. rannikkotykistön lopettaessa toimintansa saarella. ”Puhdasta” merimaisemaa hakeva kuvaaja voi pitää sieltä täältä törröttäviä merimerkkejä ja maisemaa halkovia mastoja hankalina. Bengtskar-Uto-7-21.indd 49 Bengtskar-Uto-7-21.indd 49 11/09/2021 17.34.33 11/09/2021 17.34.33. Punaiseksi maalatut puutalot ja venevajat sekä taustalla siintävä punavalkoinen majakka houkuttelevat tallentamaan saaristoidylliä. Saarella riittää kuvattavaa lintujen lisäksi. 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Lintuharrastajat tulevat Utölle erityisesti lintujen kevätja syysmuuttojen aikaan. Satamasta on lyhyt kävelymatka Utön viehättävään kylään. Makro ja kukkakuvauksesta innostunut löytää kuvat tavaa Utön karustakin ympäristöstä. Toisin kuin Bengtskärissä, majakan sisätiloihin, mukaan lukien viehättävään majakkakirkkoon, pääsee tutustumaan ainoastaan opastetulla kierroksella. Vaikka Utö on pääosin karua kalliota, sen keskiosasta löytyy myös vehreyttä. Majakka rakennettiin vuonna 1814 ja se korvasi aiemmin Suomen sodassa tuhoutuneen majakan. Erityisesti kesäinen saaristolaismiljöö on viehättävä. Utön kylän päälaiturin edustalla ovat par kissa myös kirkkaan oranssinpunaiset luotsi veneet. Patteriniemen ja Kattrumpanin alueet ovat valvottuja sotilasalueita, ja kulku niille on kielletty. Utön neliönmuotoinen majakka on Suomen ensimmäinen radiomajakka ja vanhin yhä toiminnassa oleva majakka. Saarikierrosta opastava Martin Öhman kertoo, että Utöllä on nähty eksoottisia harvinaisuuksia kuten esimerkiksi mehiläissyöjiä
Kamera tukee erilaisia kuvaustarpeita, kuten hdr (HLG/PQ), Canon Log3 ja käyttäjän määrittelemät ilmeet. Kaksivärisessä led-ohjausvalossa on säädettävä värilämpötila 2 700–6 500 K. P2400:aa ohjataan Godoxin X-sarjan radiolähettimellä. Automaattitarkennuksen rajoituskytkimen ansiosta objektiivi pystyy tarkentamaan 0,16–0,30 m:n etäisyydellä oleviin kohteisiin entistä nopeammin. Laitteeseen saa kiinni kaksi H2400P välähdyspäätä, joiden teho on säädettävissä vapaasti. Tärkeimmät ominaisuudet: • Vaativaan käyttöön tehty studiovoimaosa • 2400 Ws, latausaika täydellä teholla 0,7 s NIKON NIKKOR Z MC 50 MM F/2,8 on yleisobjektiivi, jolla on helppo ottaa tarkkoja ja luonnollisen kokoisia (1:1) makrokuvia sekä lähikuvia pienistä kohteista ja yksityiskohdista. Nikonin fluoripinnoite suojaa objektiivin etuosaa ja helpottaa pinnan pyyhkimistä puhtaaksi. Objektiivi toimii sekä täyden kennokoon että DX-koon Z-sarjan kameroissa. TEKNIIKKA 50 KAMERA 7|2021 ELINCHROM ONE on kompakti ja kevyt salamalaite. Ohjausvalon kirkkaus on 3 000 lumenia ja värintoistoindeksi CRI 95. Studiosalaman voimaosa Godox | P2400 5 000 € www.fimeko.fi Makro-objektiivi Nikon | Nikkor Z MC 50 mm f/2,8 750 € www.nikon.fi Akkusalamalaite Elinchrom | ONE 1 040 € www.colorkolmio.fi Videokamera Canon | XF605 5 150 € www.canon.fi VALINNAT VALINNAT Tekniikka-7-21.indd 50 Tekniikka-7-21.indd 50 10.9.2021 14:33:12 10.9.2021 14:33:12. Fimekon maahantuoma Godox P2400 maksaa noin 5 000 euroa. Salamaa voi käyttää myös latauksen aikana. GODOX P2400 -STUDIOVOIMAOSA on Godoxin tehokkain salamalaite. Integroitu akku mahdollistaa jopa 725 täyden tehon välähdystä yhdellä latauksella. Canon XF605 tulee myyntiin marraskuussa ja maksaa noin 5 150 euroa. Valonmuokkaimien Elinchrom OCF -sovitekiinnike on yhteensopiva Profoto OCF:n ja perinteisen Elinchrom-bajonetin kanssa. Tallennus tapahtuu kahdella sdkortti paikalla. Kamerassa on 15x optinen zoom ja fhd-tarkkuudella kennon rajaukseen perustuva 30x zoomaus. Kompaktissa kamerassa on 1.0-tyypin (ns. Nikon Nikkor Z MC 50 mm f/2,8 maksaa noin 750 euroa. Nikonilta Z-sarjan makro-objektiivi Kompakti johdoton salama Elinchromilta Tehokas studiosalaman voimaosa Godoxilta Canonilta ammattisarjan 4K-videokamera CANON XF605 on monipuolinen videokamera, jolla voi kuvata 4K 60p/50p -videota jopa 4:2:2-koodatulla 10-bitin laadulla. Se yhdistää 131 Ws:n tehokapasiteetin integroituun litiumioniakkuun, usb-c-lataukseen, ttl:ään, hss:ään (1/8000 s) ja kosketussäätöön kompaktissa kotelossa. Täysteräväpiirtotarkkuudella kameralla voi kuvata jopa 120 k/s hidastuskuvaa. 1 tuuman) cmos-kenno ja videokameroille suunniteltu Digic DV 7 -suoritin. ONE latautuu 0,9 sekunnissa täydelle teholle. Color-Kolmion maahantuoma Elinchrom ONE maksaa 1 040 euroa. Latausaika on erittäin nopea ja lyhyt välähdys pysäyttää nopeankin liikkeen. Tarkennus on nopeaa ja tarkkaa myös silloin, kun etulinssi on vain 5,6 cm:n etäisyydellä kohteesta. Kuvasignaali voidaan myös lähettää samanaikaisesti sekä 12G-sdiettä hdmi-liitäntöihin. KOONNUT Jari Tomminen • Lyhin välähdysaika 1/17800 s (t 0,1) • Tehoalueen säätö 10 aukkoa • Tarkka värilämpötilan hallinta ± 75 K • Usb-c-portti varusohjelmiston päivitystä varten • 3,5 mm:n liitäntä täsmäysjohdolle • Mitat ja paino: 33 × 29 × 20 cm, 11 kg Paketti sisältää P2400 voimaosan ja virtajohdon. Muun muassa aukkoa ja ISO-arvoa voi säätää äänettömän ohjausrenkaan avulla
Peilikameroihin tarkoitetut objektiivit ovat tästä n. Kuvakulma sen sijaan on vaikuttava. Himmentimen lehtiä on 5. Nuo säädöt on tehtävä käsin raakatiedostokonvertterissa, esim. Sen linssirakenne koostuu 17 elementistä 11 ryhmässä. Aukkomerkinnät tiivistyvät sitä mukaa kun objektiivia himmennetään. Objektiivin piirtoympyrä on 65 mm levyinen. Aukko f/16 on merkitty valkoisella täplällä, ja varsinainen aukkoarvo on jätetty tilan säästämiseksi pois. Se kattaa kinokoon kennon alueen niin reilusti, että optista akselia voi siirtää kennon pinnalla maksimissaan +/-11 mm. Sitä ei ole sääsuojattu. Kerralla mahtuu 110 asteen verran kuvausaihetta kuvaan, kulmasta kulmaan mitattuna – ja shift-ominaisuutta käytettäessä kuvakulma laajenee vielä tuostakin. Himmenninrenkaan liike aukosta f/4,5 aukkoon f/5,6 on saman pituinen kuin f/11-f/22. Renkaan kierto pisimmästä tarkennusetäisyydestä lyhyimpään on hiukan alle 110 astetta. TEKNIIKKA Objektiivit 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KOONNUT Jari Tomminen S aimme toimitukseen testattavaksi kiinalaisen Venus Optics yhtiön Laowa-objektiivisarjaan kuuluvat 15mm f/4.5 Zero-D Shift ja 9mm F5.6 W-Dreamer -objektiivit. Siirron liikematka on siis käytännössä sama kuin muidenkin valmistajien shiftobjektiiveissa, mutta laajakulmaisuuden ansiosta on siirron kulmavaikutus suurempi. Lyhyin tarkennusetäisyys on 20 cm, joka tuottaa suurennussuhteeksi 1:4,9. Kuva-alan koko on silloin 32 x 48 cm. Mikään lähikuvausobjektiivi se siis ei ole, vaikka etäisyys etulinssin pinnasta kohteeseen onkin tuolla tarkennuksella vain 6 cm. Valotustiedoista tallentuu kameran metatiedostoon vain valotusaika ja ISO-arvo, muttei himmenninarvoa tai kuvausetäisyyttä. Adobe Camera Raw -sovelluksessa. Himmenninrengas on pykälöity täysien aukkoarvojen kohdista. Molemmat objektiivit ovat käsitarkenteisia, eikä niissä ole kuvanvakaajaa. Objektiivin siirron määrä ei sekään tallennu mihinkään. Testattavana olleen Nikon Z-sovitteelle valmistetun objektiiviyksilön halkaisija oli 63 mm ja pituus 82 mm. 3 cm lyhyempiä, järjestelmästä riippuen. Hinnat on silloin saatu tingittyä alemmas, ja jos valitsee peilikameraan tarkoitetun objektiivin, sitä voi sovittaa eri järjestelmiin kuuluviin peilittömiin kameroihin, yksinkertaisesti adapteria vaihtamalla. TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti LAAJA JA LAAJEMPI Laowa 15mm f/4.5 ja 9mm F5.6 9MM F5.6 W-DREAMER kuvakulma hinta-laatusuhde ei sähköisiä kontakteja 15MM F/24.5 2X ZERO-D SHIFT suorituskyky hinta-laatusuhde ei sähköisiä kontakteja TESTISSÄ TESTISSÄ Tekniikka-7-21.indd 51 Tekniikka-7-21.indd 51 10.9.2021 14:33:12 10.9.2021 14:33:12. Objektiivia toimitetaan Canonin EFja RF-kiinnityksillä, Nikonin F ja Z -kiinnityksillä, Sony Eja Pentax K kiinnityksillä, ja lisäksi Leican, Panasonicin ja Sigman yhteisellä L-kiinnityksellä. Testattavana olleen Nikon Zsovitteelle valmistetun objektiiviyksilön halkaisija oli 79 mm ja pituus 134 mm. Asfäärisiä elementtejä on kaksi, ja alhaisen värihajonnan erikoiselementtejä kolme kappaletta. Ominaisuuksia 15mm f/4.5 Zero-D Shift on rakenteeltaan perspektiivinkorjausobjektiivi. Objektiivi on hiukan alle 600 gramman painoinen. Sähköisen tiedonsiirron puuttuminen aiheuttaa sen, että raakatiedostokonvertterille ei ole valmiita korjausprofiileja automaattiseen vinjetoinnin, kromaattisen aberraation eikä geometristen virheiden korjaamiseen. Poikkeuksellista objektiiveissa on niiden laajat kuvakulmat: Shift-objektiivi on lyhytpolttovälisin, mitä tällaiseen käyttöön on valmistettu, ja 9 mm objektiivi toistaa kuvauskohteen geometrisesti korjattuna – ja sekin luokassaan laajakulmaisimpana. Tarkennusrenkaassa on merkinnät etäisyyksille sekä metreinä että jalkoina. Edelleen, objektiivin voi hankkia myös Kaksi laajakulmaa, kaksi toteutusta, kaksi käyttötarkoitusta. Objektiivissa ei ole sähköisiä kontakteja kameraan. Sinisellä renkaalla merkityssä Nikon-versiossa on himmentimen lehtiä 5 kpl, punaisella renkaalla varustetussa on 14 himmentimen lehteä
9mm F5.6 W-Dreamer -objektiivissa on 14 elementtiä 10 ryhmässä. Testaukseen käytetyssä Nikon Z 7 II -kamerassa oli takanäytölle haettavissa sähköinen vatupassi. Objektiivia on saatavana Leica M-, Sony E, Nikon Zja Leica/Panasonic/ Sigma L-sovitteilla varustettuna. Erikseen voi tilata myös jalustapannan, jonka kiinnityspaikka on objektiivin siirtomekanismin etupuolella. Mitta-asteikkoa vastapäätä on lukitusruuvi, jolla siirto saadaan pysymään paikallaan niin ettei se vahingossa muutu. Tarkennusrenkaassa on merkinnät etäisyyksille sekä metreinä että jalkoina. Tällä tavalla edeten voi varmistaa, että pystysuorat linjat pysyvät samansuuntaisina koko kuva-alalla. Hansikkaat kädessä kuvaaminen on tästä syystä hankalaa. Renkaan kierto pisimmästä tarkennusetäisyydestä lyhyimpään on 90 astetta. 11 mm. 134–135 astetta, käytettävän kameran kennon tarkoista mitoista riippuen. Objektiivin etuosassa on bajonettiliitäntä rasiamallista linssisuojaa varten. Himmenninrenkaan aukkomerkinnät eivät ole tasaisin välein, vaan ne lähenevät toisiaan himmennettäessä kohti pienempiä f-arvoja. Valotustiedoista tallentuu kameran metatiedostoon vain valotusaika ja ISO-arvo, muttei himmenninarvoa tai kuvausetäisyyttä. Näin ollen sen kanssa voi helpommin tehdä panoraamatai muita yhdistelmäkuvia, koska eri valotusten etualojen kohteet toistuvat yhtenäisinä taustaan nähden. valitun kamerasovitteen mukaan, mutta katuhinta näytti testaushetkellä asettuvan 1350–1400 euron tienoille. 52 KAMERA 7|2021 63 mm ja pituus 82 mm. Vielä harmillisempaa on, että noiden renkaiden väliin ahdettu himmenninrengas on vain 9 mm levyinen. Havaintoja 15MM F/4.5 ZERO-D SHIFT Objektiivia pystyy siirtämään sivusuunnassa yhtä akselia pitkin +/11 mm. Katso lisäkuvat ja mittaukset jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit Tekniikka-7-21.indd 52 Tekniikka-7-21.indd 52 10.9.2021 14:33:13 10.9.2021 14:33:13. Fujifilm GFX-kiinnityksellä. Sitä ei ole tiivistetty säänkestäväksi. Siirtorenkaan leveys on samaa luokkaa kuin tarkennusrenkaan, eli n. Heti siirron mitta-asteikon takana on astemerkinnät objektiivin kiertämiselle. Kolmen renkaan yhteiskäyttö yhdessä objektiivin pyöräyttelyn kanssa johtaa helposti kömmähdyksiin, kunnes lihasmuisti alkaa tulla avuksi. himmenninarvo ei ole päässyt muuttumaan alkuperäisestä. Kuva-alan koko on silloin 32 x 48 cm. Etulinssi pullottaa voimakkaasti eteenpäin, joten objektiiviin olisi pitänyt tehdä hyvin leveä suodinkierre, ja sittenkin olisi vaara että lasista valmistettu suodatin alkaisi varjostamaan kuvan nurkkia. Arkkitehtuurikuvauksessa se on lähes pakollinen, ja sillä varmistetaan että horisonttilinja tulee oikealle korkeudelle ja suoraan, vaikka kuvassa ei horisonttia näkyisikään. Kuvakulma on n. Himmenninrengas on pykälöity täysien aukkoarvojen kohdista. Liikevara on täydet 360 astetta, ja se on pykälöity 15 asteen välein. Hintaa hankinnalle tulee pyöreästi 900–1100 euroa, kamerakiinnityksestä ja ostopaikasta riippuen. Lisätarvikevalikoimaan kuuluu tästä syystä suodinpidin 100 mm levyisille kalvosuodattimille. korkeussuunnassa. Testattavana olleen Nikon Z-sovitteelle valmistetun objektiiviyksilön halkaisija oli Laowa 9mm F5.6 W-Dreamer ja 15mm f/4.5 Zero-D Shift. Keskikoon 33 X 44 mm kokoiselle kennolle on objektiivin siirtovara silloin +/-8 mm. Astemerkinnät on tehty 45 asteen välein. Objektiivin hinta vaihtelee mm. Valitettavasti nuo renkaat ovat samanlaisia kitkapinnaltaan, joten tottumaton sekoittaa ne helposti keskenään. Asfäärisiä elementtejä on kaksi, alhaisen värihajonnan erikoiselementtejä myös kaksi, ja lisänä on vielä yksi erittäin voimakkaasti valoa taittava elementti. Objektiivin paino on 350 grammaa. Suodinkierrettä ei ole. Nolla kohta on merkitty objektiivin kyljessä olevaan mitta-asteikkoon pelkällä viivalla, mutta se on tämän lisäksi myös pykälöity. Kierron saa käyttöön kun painaa vapautuspainiketta, ja lukittuu itsestään jos käyttää pykälöityjä kohtia. Lyhyin tarkennusetäisyys on 12 cm, joka tuottaa suurennussuhteeksi 0,21x eli 1:4,7. Laowa 15mm f/4.5 ja Nikon Z 7 II. Tässäkään objektiivissa ei ole sähköisiä kontakteja kameraan. Aukko f/16 on merkitty valkoisella täplällä, ja varsinainen aukkoarvo on tässäkin objektiivissa jätetty tilan säästämiseksi pois. Testaamisen aikana selvisi, että työskentelyä helpottaa kun kameran laittaa pikakiinnityslevyyn ja ottaa sen kokonaan irti jalustasta jos haluaa välillä varmistua että esim. Lisäksi, yhdenkään säätörenkaan kääntäminen ei näy numerotietoina kameran etsimessä tai takanäytöllä. Himmentimen lehtiä on 5. Renkaan liike aukosta f/5,6 aukkoon f/8 on saman pituinen kuin f/8-f/22. Vasta tämän jälkeen kannattaa tehdä siirto, jolla perspektiivin pakopiste muuttaa paikkaansa kuvan keskikohdasta esim. Niiden väliltä voi vapaasti valita minkä hyvänsä kierron kohdan, mutta lukitus ei silloin toimi. Kuvattaessa, ja varsinkin jalustaan kiinnitettynä, saattaa kamera olla niin hankalassa paikassa että objektiiviin tehtyjä merkintöjä on vaikea päästä lukemaan. Siirto tehdään rengasta kiertämällä
Ainoastaan videolle kuvatessa, kun tekee kamera-ajoa tai panoroi nopeasti, saattaa kuvan levottomuus aiheuttaa torjunta reaktioita. Järjestys on looginen, ja käytössä kätevämpi kuin 15 mm shift-objektiivin jonka rengasjärjestys on määräytynyt objektiivin erikoisrakenteen ehdoilla. Jos joutuu kuvamaan kirjaimellisesti selkä seinää vasten, alkaa arvostamaan objektiivin poikkeuksellisen laajaa kuvakulmaa. Sen takana on tarkennusrengas. Tarkennusrenkaan kiertosuunta on sama kuin esim. Nikon Z 7 II, 1/320 s, f/8, ISO 200. Toinen kätevä paikka kalvosuodattimille olisi ollut objektiivin takaosassa – tosin ei silloin voisi käyttää polarisaatiosuodattimia kovinkaan näppärästi. Objektiivityyppi Perspektiivinkorjausobjektiivi Superlaajakulmaobjektiivi Objektiivin kiinnitys Canon EF ja RF, Nikon F ja Z, Sony E, Pentax K, Leica L Leica M, Sony E, Nikon Z, Leica L Polttoväli 15 mm 9 mm Aukkoalue F/4,5–22 F/5,6–22 Diagonaali kuvakulma, astetta 110° 134° Kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä 32 x 48 cm 32 x 48 cm Kuvanvakain ei ei Linssirakenne 17 elementtiä, 11 ryhmää 14 elementtiä, 10 ryhmää Etäisyysasteikko kyllä kyllä Terävyysalueasteikko kyllä kyllä Lähin tarkennusetäisyys 20 cm 12 cm Maksimi kuvautumissuhde 1:4,9 1:4,7 Tarkennus käsitarkennus käsitarkennus Himmenninrengas kyllä kyllä Himmentimen lehtiä 5 kpl 5 kpl Vastavalonsuoja ei yhdysrakenteinen MUITA TIETOJA Paino 597 g 350 g Pituus 103 mm 66 mm Halkaisija 79 mm 63 mm Hinta noin 1400 euroa noin 1100 euroa Maahantuoja Foka Oy Foka oy Laowa 15mm f/4.5 Laowa 9mm F5.6 teensa. Siinä on kaksi säätörengasta. Objektiivi on parhaimmillaan ahtaissa paikoissa kuvatessa. Etummaisena on himmenninrengas. Suojusta kannattaa käyttää hartaasti, koska muuten etulinssi pullottaa suojattomana ja voi helposti vahingoittua. Canonissa ja Sonyssa, ja päinvastaiseen suuntaan kuin Nikonin objektiiveissa. Vinje toinnin ja vääristymien korjaus jätetty pois. 9MM F5.6 W-DREAMER Objektiivi on metallirakenteinen. Suodinkierrettä ei ole. 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Se on tukevaa metallia, eikä putoa paikaltaan, vaikka varsinaista lukitusta ei olekaan. Laowalla tosin on tähänkin objektiiviin olemassa 100 mm leveiden kalvosuodattimien pidike. Objektiivissa on kiinteä vastavalonsuoja. Tekniikka-7-21.indd 53 Tekniikka-7-21.indd 53 10.9.2021 14:33:14 10.9.2021 14:33:14. Fysiikan lakien mukaisesti toistuvat kuva-alan nurkat voimakkaan venytettyinä, mutta kuvien katsojat ovat jo tottuneet superlaajakulmien tyyliin projisoida kohKäsivaralta kuvattu kaupunki näkymä 9 mm objektiivilla
Se muistuttaa suuresti Nikon FEja FM -malleja, ja varsinkin FM3a -kameraa. WiFi:n, Bluetoothin ja SnapBridge 2.8 -sovelluksen avulla voi siirtää kuvia ja videota, tallentaa sijaintitiedot, selata valmiita kuvia älylaitteelta ja lisätä niihin tietoja sekä etäohjata kameran säätöjä. Tallentuvan kuvan maksimiresoluutio on 5568x3712 pikseliä, josta saadaan kertolaskulla hiukan alle 20,7 MP. Sovellus myös ilmoittaa, kun kameraan on saatavana uusia varusohjelmaversioita – ja hoitaa päivityksen langattomasti. Retroilun kärjessä kulkeva Fujifilm on saanut etumatkaa, jota Nikon on nyt tavoittelemassa. X edustaa lyhyintä salamakuvaukseen sovelTEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti UUSVANHA NIKON Nikon Z fc TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 54 KAMERA 7|2021 hinta-laatusuhde helppokäyttöinen ei kuvanvakaajaa rungossa TESTISSÄ TESTISSÄ Tekniikka-7-21.indd 54 Tekniikka-7-21.indd 54 10.9.2021 14:33:15 10.9.2021 14:33:15. Ominaisuuksia Kameran ulkonäkö periytyy 70ja 80-luvun yksisilmäisten kinofilmikameroiden maailmasta. Aktivoitujen tarkennuspisteiden määrää voi valita kameran menuvalikosta, samaten tapaa jolla tarkennusjärjestelmä tunnistaa ihmiset ja eläimet. Se on yhdistelmä nostalgiaa ja modernia suunnittelua. Kamera tukee langatonta ohjausta älypuhelimella. Kameran paino akkuineen ja muistikortin kanssa on noin 450 grammaa. Kamera tarkentaa automaattisesti kohteen silmiin, olipa henkilö kuvassa yksin tai ryhmäkuvassa. Kamera saatiin toimituksen testattavaksi Nikkor Z 28mm f/2.8 (SE) -objektiivin kanssa. Vasemmanpuoleisella haetaan ISO-herkkyydet, ja sen alle sijoitetulla vivulla voi valita valotustavan. Nikon Z fc on käytännössä Z 50 -malli, mutta retrohenkisesti viimeisteltynä. ja lisäksi B-, T-, ja X-asetukset. Kamerassa on myös äänetön kuvaustila. Kennoa liikuttelevaa kuvanvakaajaa ei kamerassa ole, mutta videokuvaukselle on valittavissa sähköinen kuvanvakaaja. Uutena ominaisuutena toimii kuvauskohdetta seuraava silmäntunnistus myös videokuvauksessa. Automaattitarkennus toimii tehtaan ilmoituksen mukaan aina ?4,5 EV:hen asti. Valmistusmateriaalina on käytetty magnesiumseosta sisäosissa ja muovia ulkokuorissa. Kameralla voi luoda myös ajastettuja 4K-kuvasarjoja. Sarjakuvauksella saadaan maksimissaan 11 kuvaa sekunnissa, myös kun käytetään automaattitarkennusta ja automaattivalotusta. 1 040 000 kuvapisteen nestekidenäytössä on älypuhelintyylinen kosketusohjaus. 2 360 000 kuvapisteen sähköisen etsimen kuvaa voi halutessa katsoa sellaisena, miltä kuvatkin näyttävät määritetyillä asetuksilla. Kameralla voi kuvata videota 4K-laadulla koko kennon leveydeltä maksimissaan lähes 30 minuuttia kerralla, ja lisäksi 4x ja 5x -hidastettua kuvaa HD-laadulla. Kuvakennon 209 automaattitarkennuspistettä kattavat noin 87 % kuva-alasta vaakasuunnassa ja 85 % pystysuunnassa. Siinä on yksi SD-muistikorttipaikka, 20,9 megapikselin CMOS-kenno ja Expeed 6 -prosessori – aivan kuten Z 50 -mallissa, jonka sisuskalut onkin miltei sellaisinaan lainattu Z fc -kameraan. ISO-herkkyysalue on pysynyt muuttumattomana. V iime marraskuussa julkistetun Nikon Z fc:n käyttäjiksi on ajateltu valokuvauksen harrastajia, joita kiinnostaa retrokameran ulkonäkö nykyaikaisilla toiminnoilla. Taidesuodattimia on 20, ja niitä voi käyttää sekä valokuvatessa että videotallennuksessa. Havainnot Nikon Z fc on Z 50:n jälkeen toinen valmistajansa APS-C -kennokoon peilitön järkkäri. Raakatiedosto tallentuu silloin 12-bittisenä. Takanäyttö kallistuu ja kiertyy kameran sivulle, myös kuvaussuuntaan, mikä helpottaa videokuvausta ja selfieiden ottamista. Videokuvauksessa herkkyysalue on ISO 100– 25600. Okulaarin oikealla puolella on suljinaikakiekko, johon on merkitty ajat 4-1/400 s. Se on 100–51200 ja laajennettavissa aina 204 800 ISO:oon. Kysyntä harrastajapiireissä on tuolle kennokoolle laajempaa kuin esimerkiksi kinokoolle, mutta kilpailijoitakin on, ja käytännössä kaikilta isoilta kameravalmistajilta. Automaattitarkennusjärjestelmä on tässäkin hybridityyppinen, eli siinä on sekä vaiheettä kontrastintunnistus. Rungon mitat ovat 127 x 94 x 60 mm. Z fc:n rungon yläpinnassa on kolme valintakiekkoa
tuvaa suljinaikaa, joka on 1/200 s. Isosta objektiivin valovoimasta on myös paljon apua tarkennusjärjestelmälle. Näytön voi myös kääntää suojaan kameran takaseinää vasten, jolloin sen takapinnan nahkajäljitelmä tukee retrokameran vaikutelmaa. Puskurimuistin kokoa ei tehdas ilmoita, mutta kokeiltaessa ominaisuuksiltaan identtistä Z 50 -kameraa pystyi kuvaamaan miltei 40 JPEG-valotuksen sarjoja 11 valotuksen sekuntinopeudella. Malli: Elizabeth Stewart. 44 Laukaisinnasta ja virtakatkaisin. 88 Nelisuuntakiekko ja OK-painike. Kiekossa on lisäksi merkintä ”1/3 step”. 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Sooloesitys Musiikkitalon terassilla. Tarkennusjärjestelmä toimi napakasti, kun valaistusta oli tarpeeksi. Nikon Z fc Lue Nikkor Z 28 mm -objektiivitesti jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit 11 22 33 44 55 66 77 88 99 Tekniikka-7-21.indd 55 Tekniikka-7-21.indd 55 10.9.2021 14:33:16 10.9.2021 14:33:16. 28 mm polttoväli yhdessä kameran huomaamattoman ulkonäön kanssa on hyvä yhdistelmä reportaasityyppiseen kuvaamiseen, miksei myös katukuvaukseen. 22 Lisävarustekenkä. Tarkennuspisteiden määrä 209 Etsin, kuvapistemäärä EVF, 2 360 000 KUVATIEDOSTOMUODOT Raw + jpeg yhdistelmiä 12/14 bit RAW + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 4K UHD 3840 x 2160 (30p), MOV (MPEG-4, H.264, Linear PCM) VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 100–51200 (204800) ISO Valotusajat (900) 30 – 1/4000 s. 33 Suljinaikakiekko ja valokuvaus/video-valintavipu. Akun kapasiteetiksi luvataan 300 valotusta valokuvaamiseen ja 75 minuuttia videokuvaukseen. Retrohenkisessä kamerassa ei ole käsikahvaa, eikä sen takaseinästä löydä peukalontukea. Jalustan ja gimbal-kahvan käyttäjille tämä on hyvä uutinen. Liitännöistä löytyy micro-HDMI ja mikrofoniliitäntä, muttei kuulokeliitäntää. Kahden viimemainitun kiekon välissä on pikkuruinen nestekidenäyttö, josta voi tarkistaa objektiivin käyttämän himmenninarvon. Takanäyttö on tehty kääntyvämmäksi kuin Z 50 -mallissa. 15 valotusta. Akun voi ladata erillistä laturia käyttämällä tai USB-liitännällä suoraan kamerassa – myös kuvaamisen aikana. Nikkor Z 28 mm F2.8 (SE), 1/800 s, f/4, ISO 200 Nikon Z fc Kenno, koko APS-C (23,5 x 15,7 mm) CMOS Nettopikselimäärä 20,6 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 5568 x 3712 pikseliä Kuvasuhteet 3:2, 16:9, 1:1 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kääntyvä kosketusnäyttö, 3” TFT LCD / 1 040 000 ETSIN, TARKENNUS Sarjakuvausnopeus 11kuvaa/s. 77 Kääntyvä ja kiertyvä 3” TFT LCD -kosketusnäyttö, 1 040 000 kuvapistettä. Loppuvaiheessa sai jännittää paljonko vielä pystyi kuvaamaan, koska kameran näytöstä ja etsimestä näkee vain kolmiportaisen akkusymbolin, eikä jäljellä olevia prosentteja. Z fc:ssä ei ole esiin ponnahtavaa salamalaitetta, joten salamakuvia tarvitseva joutuu hankkimaan vähintäänkin käsisalaman. 66 Sähköinen etsin, 2 360 000 kuvapistettä. Siinä on vakiintuneiden +3 - -3 aukon korjausmerkintöjen lisäksi vielä ”C” -merkintä. Jos otti tallennuslaaduksi myös raakatiedoston, mahtui puskurimuistiin n. Kahteen suuntaan saranoituna se kääntyy kuvaussuuntaan kameran sivulle, eikä alas kuten Z 50 -kamerassa. Reunimmaisena oikealla on valotuksen korjauskiekko. 99 Akkuja muistikorttikotelo (pohjassa). Lisävarustekengän välityksellä voi kamerassa käyttää Nikonin valaistusjärjestelmän i-TTL -salamaohjausta. Kiekon alla on valokuvaus/videokuvaus valintavipu. MUITA TIETOJA Muistikortti SD/SDHC/SDXC (UHS-I) Sääsuojaus pölyja roiskevesitiivis Kuvanvakain rungossa ei Liitännät USB 3.2, micro-HDMI, Mic, WiFi + Bluetooth Paino 445 g Rungon mitat 135 x 94 x 44 mm Virtalähde EN-EL25 Li-ion, 1200 mAh, 7,2 V Rungon hinta noin 1049 euroa Maahantuoja Nikon Nordic 11 ISO-herkkyyskiekko ja valotustavan valintavipu. Kameran oman salaman puuttumisesta johtuu, että akunkesto mitataan eri tavalla Z 50 -malliin verrattuna. 55 Valotuksenkorjauskiekko
Cartier-Bresson eli CB käytti tunnetusti nimenomaan normaaliobjektiivia ja hänen mielestään jopa 35 mm:n objektiivi on kovin laajakulmainen. Himmenninasteikko on vaikea lukea heikossa valaistuksessa, mutta muutoin kuvaaminen A-automatiikalla sujuu hyvin. Bokeh eli sumeus on erityisen näyttävä epäsymmetrisen konstruktion vuoksi. TEKNIIKKA Vanha objektiivi digikamerassa C arl Zeiss kehitti Sonnarja Planar-konstruktiot jo 1800-luvun loppupuolella, ja edelleenkin monet objektiivit käyttävät näitä rakenteita. Jotta objektiivi oltaisiin saatu kiinnitettyä Leicaan, siihen asennettiin modifioitu kiinnike Contax-bajonetin tilalle. Objektiivia on myöhemmin kyllä valmistettu myös Leicakiinnitteisinä versioina. Käyttämämme adapteri on tosin väljä (Kiev-kameran bajonetista modifioitu) ja objektiivi irtoaa kierteestä tykkänään, jos tarkentaa hyvin lähelle. TEKSTI JA KUVAT Harri Hietala AIKAMATKA 30-LUVULLE Carl Zeiss Sonnar 50 mm f/1,5 Rakenne: 7 linssiä, 3 ryhmää Mitat: 46 x 42 mm Paino: 195 g Suodatinkierre: 40,5 mm Lähin tarkennusetäisyys: riippuu objektiivikiinnityksen tyypistä Carl Zeiss Sonnar 50 mm f/1,5 vm 1937 VANHAT VANHAT OBJEKTIIVIT OBJEKTIIVIT Vanha-objektiivi-7-21.indd 56 Vanha-objektiivi-7-21.indd 56 10.9.2021 16:30:16 10.9.2021 16:30:16. CB asetti yleensä (ulkona) suljinajaksi 1/125 ja sääti himmennintä valaistuksen mukaan. Voi odottaa, että näin vanha objektiivi ei terävyyden suhteen pärjää uusille. Tämä normaaliobjektiivi on kiinnostava myös siksi, että Henri Cartier-Bresson aloitti uransa käyttäen juuri tätä objektiivia Leica-kamerassa. Eräässä haastattelussa CB:ltä kysyttiin, miksi hän pitää niin paljon 50 mm polttovälistä: ”Se vastaa näkemääni tietyllä tavalla ja sillä saa tarpeeksi laajan terävyysalueen kuviin. 35 mm objektiivi on joskus tarpeen, mutta sen avulla kuvan sommitteleminen on paljon vaikeampaa ja jokin kuvassa on aina väärässä paikassa”. Kuvista tahtoo tulla WB auto-asetuksilla hyvin lämminsävyisiä. Testitaulukuvista ilmenee, että reuna-alueet ovat varsin pehmeät täydellä aukolla ja terävyys tasaantuu aukolla f/5,6 kattamaan hyvin koko kuva-alan. Linjat toistuvat suorina. Nurkkien tummuminen on näkyvää täydellä aukolla mutta tämä korjaantuu himmennettäessä. Tarkentaminen Sony A7:n videoetsimellä sujuu jouhevasti, ja CB:kin olisi varmaan tykännyt menetelmästä kovasti verrattuna Leican pikkuruiseen mittaetsin näkymään. Nyt tarkastelemme alun perin Contax-mitta etsinkameraan suunniteltua Carl Zeiss Sonnar 50 mm f/1,5 -objektiivia 1930-luvulta. Nopeita tilanteita ajatellen hän tarkensi objektiivin valmiiksi neljään metriin. Sodan jälkeen objektiivia valmistettiin NL:ssä myös kopiona nimellä Jupiter-3. Objektiivi on päällystämätön; juuri näihin aikoihin Zeiss alkoi tuottaa kalvo päällystettyjä linssejä ja niissä on merkintä T. Toki kuvankäsittelyssä voi toki lisätä kontrastia. Vastavaloon kuvaaminen paljastaa armotta miten heikko kontrasti päällystämättömässä objektiivissa on. 1930-luvulle Zeiss Sonnar 50 mm f/1,5 -objektiivi on edelleen tuotannossa, mutta me kokeilemme tässä alkuperäistä Contaxkameran objektiivia vuodelta 1937. Toki hän käytti joskus myös sellaista, ja myös 90 mm Leica-objektiivia, mutta harvoin
Vanha-objektiivi-7-21.indd 57 Vanha-objektiivi-7-21.indd 57 10.9.2021 16:30:18 10.9.2021 16:30:18. 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvassa Pia Illikainen, museon johtaja, Suomen Ilmailumuseo ja Letov Š 218 A ”Smolik”, tšekkoslovakialainen alkeiskoulukone, joita Suomen Ilmavoimilla oli käytössä 39 kappaletta vuosina 1930-1945. Zeiss Sonnar 50 mm f/1,5, täysi aukko, Sony A7
TASOJEN SEKOITUSTILAT Photoshopin työtasojen sekoitustilat ovat yksi käyttökelpoisimmista työkaluista kuvankäsittelyssä. Jos sekoitusväri on tummempi kuin 50 %:n harmaa, taso toimii Multiplyn tavoin, jos vaaleampi, se toimii Screenin tavoin. Ensimmäisessä osassa käsittelimme PhoT 13 13 OVERLAY Sekoitustason värit vaikuttavat pohjatasoon siten, että pohjatasoa tummemmat värit tummentavat lopputulosta, kuten Multiply-sekoitustila, vaaleammat taas vaalentavat, kuten Screen. Tämä artikkeli on jatkoa edellisen numeron kuvankäsittelyopastukselle. 50 %:n neutraaliharmaalla ei ole vaikutusta. 14 14 SOFT LIGHT Overlay-sekoitustilan kaltainen, mutta tuottaa vähemmän kontrastikkaan lopputuloksen. Tuottaa äärimmäisen kontrastikkaan ja värikylläisen lopputuloksen. 50 %:n neutraaliharmaalla ei ole mitään vaikutusta. Tilaa käytetään Overlayn tavoin sekä erityisesti antamaan kuvalle kovan, kontrastikkaan valaistuksen vaikutelman. 17 17 LINEAR LIGHT Sekoitustaso toimii valonlähteen tai varjostimen tavoin. Vaikutus on samankaltainen kuin Hard Light -tilalla, mutta Multiplyn ja Screenin asemesta sekoitusmenetelminä KUVANKÄSITTELY Sekoitustilat, osa 2 58 KAMERA 7|2021 Sekoitustilalista. TEKSTI JA KUVAT Jari Tomminen KUVANKÄSITTELY: KESKITASO OSA 2 Pohjataso. Kuvankasittely-7-21.indd 58 Kuvankasittely-7-21.indd 58 10.9.2021 12:38:11 10.9.2021 12:38:11. Overlay kasvattaa kuvan kontrastia ja lisää värikylläisyyttä. toshopin sekoitustiloista 12:ta ensimmäistä: normaalitiloja, kuvaa tummentavia ja vaalentavia tiloja. yötasojen ja niiden sekoitustilojen avulla kuvia voi muokata, niihin voi lisätä elementtejä, niiden valaistusta voi muuttaa ja niistä voi ylipäätään luoda aivan erilaisia kokonaisuuksia kuin alkuperäisten lähtökuvien perusteella voisi kuvitella. 16 16 VIVID LIGHT Toimii Hard Lightin tavoin, mutta käyttää Multiplyn ja Screenin asemesta Color Burn ja Color Dodge -menetelmiä. Soft Lightia käytetään pitkälti samoihin tarkoituksiin kuin Overlaytakin, mutta sen vaikutus on maltillisempi. Tässä osassa kahlaamme sekoitustilojen syvään päähän, jossa tulevat vastaan edistyneessä kuvakorjailussa käytettävät tilat, monenlaisten valaistusefektien tekemisessä käytettävät tilat sekä erityisesti kerrostettujen ja komposiittikuvien tekemisessä hyödylliset sekoitustilat. Tilaa käytetään paljon valaistusefektien teossa, monenlaisessa retusoinnissa sekä tietyissä terävöintitekniikoissa. Sekoitustaso. Soft Light toimii tummentaessaan, kuten Darken-tila, ja vaalentaessaan, kuten Lighten-tila. 15 15 HARD LIGHT Overlay-tilan kaltainen, mutta tuottaa vielä kontrastikkaamman ja ”raaemman” lopputuloksen. Katsauksen viimeistelevät sekoitustilat, joiden avulla on helppo vaikuttaa kuvan värisävyyn tai vaihtoehtoisesti rajoittaa esimerkiksi säätötason haitallista sivuvaikutusta kuvan ulkoasuun
Myös lopputuloksen valoisuuserot ovat lähes olemattomat ja kuva muodostuu lähinnä väripinnoista ja niiden liukusävyistä. Erinomainen sekoitustila kuvien tarkkaan värikorjailuun, monokromaattisten kuvien värittämiseen ja kuvien entisöintiin. 26 26 COLOR Lopputuloksen väri-informaatio (sävy ja kylläisyys) otetaan sekoitustasolta. 18 18 PIN LIGHT Jos sekoitustason väri vastaa kirkkaudeltaan 50 %:n harmaata, lopputuloksessa näkyy pohjatasolla oleva kuva. Lopputulos on väreiltään vähintäänkin erikoinen, mutta sekoitustila on äärimmäisen käyttökelpoinen silloin, kun päällekkäiset tasot pitää saada kohdistettua tarkasti toisiinsa. Tuottaa hyvin graafisen ja julistemaisen ilmeen. Sekoitustason valkoinen kääntää pohjatason värin negatiiviksi. Valoisuusinformaatio ja värikylläisyys otetaan pohjatasolta. Tummentaa lopputulosta. 23 23 DIVIDE Jakaa pohjatason värin sekoitustason värillä. Valoisuusinformaatio eli käytännössä kuvan yksityiskohdat saadaan pohjatasolta. 21 21 EXCLUSION Samankaltainen kuin Difference, mutta tuottaa vähemmän värikylläisen lopputuloksen. Vaalentaa lopputulosta ja voi tehdä siitä negatiivimaisen. 27 27 LUMINOSITY Color-sekoitustilan vastakohta. 19 19 HARD MIX Pelkistää kuvan pelkiksi perusväreiksi ( punainen, vihreä, sininen, syaani, magenta, keltainen, musta ja valkoinen) ilman liukusävyjä. Lopputuloksen väri-informaatio otetaan pohjatasolta ja valoisuusinformaatio sekoitustasolta. Linear Light tuottaa voimakaskontrastisen ja erittäin värikylläisen lopputuloksen, joka on kuitenkin ilmeeltään pehmeämpi kuin Vivid Lightilla. 20 20 DIFFERENCE Vaaleimmat värit vähennetään tummemmista väreistä. Voidaan käyttää esimerkiksi kuvien uudelleenvärittämiseen. Kuva nimittäin muuttuu mustaksi niissä kohdissa, joissa sekoitustason ja pohjatason pikselit ovat identtiset. Niissä kohdissa, joissa väri on tummempi tai vaaleampi kuin 50 %:n harmaa, näkyy sekoitustason kuva. Voidaan käyttää esimerkiksi yksityiskohtien lisäämiseen kuvaan tai niiden poistamiseen, kuvan kontrastin muokkaamiseen ja kuvan osien valoisuuden yksityiskohtaisempaan säätämiseen. Tila on myös erinomainen silloin, kun halutaan estää tiettyjen säätötasojen haitalliset sivuvaikutukset kuvan värisävyihin ja kylläisyyteen. Värisävy ja valoisuus otetaan pohjatasolta. Voidaan käyttää kuvan luovaan värisäätöön ja vaikkapa entisöintiin. 22 22 SUBTRACT Hyvin suoraviivainen sekoitustila: vähentää sekoitustason värin pohjatason väristä. 24 24 HUE Lopputulokseen käytetään sekoitustason värisävyjä. Voidaan käyttää myös tiettyjen säätötasojen sivuvaikutusten rajoittamiseen. Mustalla ei ole vaikutusta. sekoitustason värikylläisyyttä. 25 25 SATURATION Kuten Hue, mutta lopputulokseen käytetään 14 14 13 13 15 15 16 16 17 17 18 18 24 24 27 27 23 23 26 26 22 22 25 25 21 21 20 20 19 19 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvankasittely-7-21.indd 59 Kuvankasittely-7-21.indd 59 10.9.2021 12:38:12 10.9.2021 12:38:12. Voidaan käyttää Differencen tavoin esimerkiksi päällekkäisten tasojen tarkan kohdistamisen apuna. käytetään Burnia (tummentaa) ja Dodgea (vaalentaa)
60 KAMERA 7|2021 OPASTUS Vedostaminen Vedostus-7-21.indd 60 Vedostus-7-21.indd 60 10.9.2021 16:26:35 10.9.2021 16:26:35. Mustavalkokuvien vedostaminen TEKSTI JA KUVAT Ari Jaaksi Tässä artikkelissa tutustumme valokuvan vedostamiseen, jossa kuva tulostetaan valoherkälle paperille suurennuskonetta ja kemikaaleja käyttäen
Toinen mahdollisuus on rakentaa oma pimiö. Jos innostusta filmikuvaamiseen riittää, kannattaa ehdottomasti tutustua myös mustavalkoisten valokuvien vedostamiseen. Laita suurennuskoneeseen valo päälle, ja tarkenna negatiivikuva tarkaksi suurennus koneen alla olevaa pintaa vasten. Myös pimiön valojen sammuttaminen auttaa tarkennuksessa. Näissä saat usein käyttöösi perus välineet sekä lisäksi opastusta. Voit ottaa yhteyttä paikallisiin kameraseuroihin ja harrasteryhmiin ja tiedustella, löytyisikö jos tain valmis pimiö, jossa voisit harrastuksen aloittaa. Alkuun pääset yllättävän helposti seuraavia vaiheita seuraten. Sekään ei ole kovin vaikeaa. Pientar vikkeet ja kemikaalit löydät hyvin varuste tuista valokuvausalan liikkeistä ja nettikau poista. Käytetyn suurennuskoneen voit vielä löytää jopa ilmaiseksi, joten nyt on oikea aika aloittaa, ennen kuin hinnat pompsahtavat. Näin linssi toimii optimialueellaan. Vedostaminen onkin meille monelle se valokuvauksen antoisin vaihe, eikä mustavalkoisten kuvien valmistaminen ole mitenkään mahdottoman vaikeaa. Tässä voit käyttää vedostukseen tarkoitettua tarken nusluuppia apunasi. Siinä filmille tallennettu kuva siirretään lopulliseen muotoonsa paperille. Kun olet tarkentanut kuvan, sammuta suu rennuskoneen valo, ja säädä linssin aukko pienemmälle, esimerkiksi F8. 22 NEGATIIVIN PUHDISTUS JA TARKENTAMINEN Säädä sitten suurennuskoneen linssi suurimmalle aukolle, joka on usein F2,8. Valitse ensiksi kuva, jonka haluat vedostaa. Konstit ovat siis monet. Työnnä sen jälkeen pidike suurennuskonee seen. Lisäksi kolme vedostustyöskentelyyn tarkoitettua pihtiä, tarkennusluuppi, kolme lasipulloa ja pöly puhallin helpottavat työskentelyä. Puhdista negatiivi tarkkaan pölystä ja aseta se suurennuskoneen negatiivipidikkeeseen. Välineiksi tarvitset suurennuskoneen (A), vedostustilaan tarkoitetun punavalon, kolme kehitysallasta, hieman kemikaaleja ja valo 11 VÄLINEET F ilmille kuvaaminen on yhä suositumpaa, ja ennen kaikkea nuoret kuvaajat ovat löytäneet filmissä uuden ilmaisumuodon. Pimiöön tarvitset täysin pimennettävissä olevan tilan, jossa on sähköt, vesipiste ja hieman pöytätilaa. Oma pimiöni on kodinhoitohuo neessa ja moni ystäväni kehittää kylpyam meen päällä. herkkää valokuvauspaperia (B). Mustavalkokuvien vedostamiseen tarvitset kolmea eri kemikaalia: kehitettä, keskeytet 33 VEDOSTUSLIUOSTEN VALMISTAMINEN A A BB 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vedostus-7-21.indd 61 Vedostus-7-21.indd 61 10.9.2021 16:26:35 10.9.2021 16:26:35. Valokuvien vedostus tapahtuu pimiössä
Tässä vaiheessa vedostustyöhön tarkoitetut pihdit ovat sangen kätevä apu (D). Vedostuskemikaalien kanssa on hyvä huo mata suunta. Aseta altaat pöydälle niin, että lähimpänä suurennuskonetta on kehite, sit ten keskeyte, sen jälkeen kiinnite, ja lopuksi pelkästään vettä täynnä oleva huuhteluallas. Jos pa perilla näkyy kolikon muodostama ympyrä, jostain vuotaa pimiöön valoa, ja usein syylli nen on juuri väärä punavalo. Tarvitset myös neljännen altaan huuhtelulle, mutta siihen käy hyvin vaikkapa tiskiallas. Huomaa lisäksi, että suurennuskoneessa on punainen suodin, jonka voit vetää valon eteen. Seuraavaksi haarukoimme kuvalle oikean valotusajan. Omaa pimiötä rakentaessa on hyvä huo mata, että nämä uudet ledipunavalot ovat 44 KOEVEDOSTUS lähes poikkeuksetta sopimattomia pimiö työskentelyyn. Pidä sitä kehitealtaan päällä hetki niin, että ylimääräinen neste tippuu pois ja pu dota liuska sitten keskeytysaltaaseen. Nosta tämän jälkeen koeliuska kehittees tä. Etene näin kahden sekunnin välein kunnes olet valottanut koko koeliuskan. Otettuasi paperin pussista, sulje pussi heti uudelleen tiiviisti, ettei se vaan unohdu auki. Suuri osa vedostamista tapahtuukin punavalossa, sillä valokuvapaperi ei ole punaiselle valolle herkkää. Voit testata valon laittamalla vaikkapa kolikon valo kuvauspaperin päälle, ja jättämällä ne parik si minuutiksi punavalon alle. Varmista, että koeliuska pysyy tasaisena ja paikallaan suurennuskoneen alla. Älä käytä altaita sekaisin eri kemikaaleille. Se on aina kehite > keskeyte > kiinnite. Kehitysaltaissa kannattaa ottaa heti muu tama käytäntö tavaksi. Kallistele kehitysallas ta varovasti niin, että paperi pysyy nesteen alla, ja neste on jatkuvasti pienessä liikkees sä. Tämä asettelu helpottaa kovasti työskente lyä. Jatka tätä noin kaksi minuuttia (C). Heiluttele kiinnitettä samalla tavalla kuin kehitettä noin minuutin ajan, ja lopuksi siirrä koeliuska huuhtelualtaan ve teen. Aseta siten koeliuska suurennuskoneen alle sille kohdalle, johon filmikuva heijastuu. Sammuta nyt pimiöstä normaalivalaistus ja sytytä punavalo. Merkitse altaat niin, että jatkossa käytät aina samaa allasta kehit teeseen, toista keskeytteeseen ja kolmatta kiinnitteeseen. Jos haluat säästää paperia, voit leikata yhdestä arkista useamman kapeahkon soiron myöhempää käyttöä varten. Kaada kemikaalit kehitys altaisiin. Sekoita kutakin kemikaalia mukana tulevien ohjeiden mukaan niin, että saat litran verran valmista seosta. Jos kehitettä menee hieman kes 55 KOELIUSKAN KEHITTÄMINEN C C EE D D 62 KAMERA 7|2021 Vedostus-7-21.indd 62 Vedostus-7-21.indd 62 10.9.2021 16:26:36 10.9.2021 16:26:36. Noin puolen minuutin keskeytyksen jäl keen toista siirtooperaatio, ja pudota liuska kiinnitteeseen. Peitä liuska suurimmaksi osaksi pahvinpalalla niin, että pieni parin sentin osuus jää peittämättä. tä ja kiinnitettä. Ota punavalon loisteessa yksi valo herkkä paperi koeliuskaksi. Tämä on yleensä se liukkaam man tuntuinen puoli. Näin näet mi hin kuva heijastuu, etkä samalla vahingossa valota koeliuskaasi. Huomaa, että filmille ja paperille on eri kehite, mutta keskeytteenä ja kiinnitteenä voit käyttää samoja kemikaa leja kuin filmin kehittämisessä. Juuri valottamasi koeliuska kehitetään sa malla tavalla kuin lopullinen valokuva. Muista asettaa paperi oikein päin niin, että valoherkkä pinta on ylöspäin. Poista nyt mahdollisesti linssin eteen laitta masi punasuodin, ja valota esillä olevaa lius kaa kaksi sekuntia. Vedosta sitten paperi kuin mikä tahansa valokuva. Kannattaa siis varmistaa, että punavalo on oikean laatuinen. Siirrä sitten peittopahvia eteenpäin pari senttiä paljastaen täten lisää valoherkkää paperia, ja valota jälleen kaksi sekuntia. Ota koeliuska suurennuskoneen alta ja upota se kehitysaltaaseen
Lopuksi käytetyt kemikaalit kannattaa kaataa ilmatiivisiin pulloihin myöhempää käyttöä varten. Ota paketista uusi valokuvapaperi, ja aseta se suurennuskoneen alle. Riippuen suu rennuskoneen tyypistä, kontrastin hallinta tapahtuu erillisillä kontrastisuotimilla tai suoraan suurennuskoneen säädöillä. Meille monelle tämä pimiötyöskentely on valokuvauksen nautinnollisin vaihe, ja suuri osa lopulliseen kuvaan vaikuttavista säädöistä tehdään pimiössä. tai tummentaa valokuvan eri kohtia. Kont rastia voidaan vaihdella jopa saman kuvan eri kohtiin, ja useamman eri kontrastin pääl lekkäiskäyttö auttaa avaamaan varjoja il man, että ääripäiden jyrkkyyttä menetetään. Lisäksi valitsemalla haluttu mattaaste, voi kuvan yleisilmeeseen vai kuttaa merkittävästi. Kun kuva on valottunut, kehitä se samalla tavalla kuin koeliuska. Se on aina ainutlaatuinen, eikä kahta aivan samanlaista tule koskaan olemaan. Seuraa vaksi vaalein neljä, ja sitä seuraava kuusi sekuntia. Matalakontrastinen filmi onkin vedostuk seen aina paras lähtökohta. Tar kastele kehittämääsi testiliuskaa oikean kehitysajan löytämiseksi (E). keyteaineen sekaan paperin mukana, tämä ei haittaa. Ja kuten huomasit, alkuun pää set helpolla, ja kehittyessäsi keinosi ovat rajattomat. Tästä aukeaakin sitten aivan uusi maailma, jossa keinot parantaa ja muokata valokuvaasi ovat rajattomat. Jos näin teet, kehite on helposti pilalla. Ne säilyvät käyttökelpoisina hyvinkin kuukauden, kaksi. Löydettyäsi valokuvallesi näin mieleisesi kehitysajan, voitkin vedostaa lopullisen valo kuvan. Valmis valokuva on huuhdeltava huolellises ti. Vaihda huuhteluvesi useamman kerran, ja huuhtele ainakin kymmenen minuuttia. Tällöin valon lankeamista valokuvauspaperille sää dellään vaikkapa kädellä varjostaen tai vaik ka erilaisilla pahvista leikatuilla sapluunoilla. Mutta aivan pienikin tippa toiseen suuntaan tuhoaa kemikaalit. Kohdistamiseen voit taas käyttää suurennuskoneen punasuodinta. Varmista, että paperi pysyy paikoillaan ja että se on oikeassa kohdassa. Kun kuva on oikeassa kohdassa, poista punasuodin kuvan tieltä ja valota kuvaa 66 KOELIUSKAN TARKASTELU 77 KUVAN VEDOSTAMINEN koeliuskaa analysoimalla päättelemäsi ajan. Kuvan pinnalle jäänyt kiinnite nimittäin pilaa kuvan helposti tulevien kuukausien ja vuo sien aikana. Laita pimiöön nyt normaali valaistus. Hienointa vedostamisessa on se, että lopputuloksena syntyy käsin kosketeltava oikea valokuva. Kaikki altaat ja pihdit kannattaa myös lopuksi pestä huolella. Jos käytit liuskaa valottaessasi kahden sekunnin intervalleja, kaikkein vaalein raita on saa nut valotusta sen kaksi sekuntia. Varjostus ja korostus ovat tyypillisiä muokkauskeinoja. Näin olet saanut vedostettua ensimmäisen valokuvasi. On siksi erittäin tärkeää, että et vahingossa esimerkiksi koske keskeytteeseen kehitysaltaan pihdeillä, ja sit ten laske pihtien päitä kehitteeseen. Perintei set kuitupohjaiset paperit ovat pehmeitä ja lämpimiä, ja modernit muovipaperit mahdollistavat syvät mustat ja kirkkaat valkoiset. Niillä voidaan kirkastaa 88 HUUHTELU JA KUIVAAMINEN SEURAAVAKSI FF G G 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vedostus-7-21.indd 63 Vedostus-7-21.indd 63 10.9.2021 16:26:37 10.9.2021 16:26:37. Ripusta huuhdeltu kuva kuivumaan vaik kapa tavallisilla pyykkipojilla tai kätevällä pienpyykinkuivaustelineellä (G). Käyttämällä muuntuvakontrastista valokuvapaperia, voidaan kuvan kontrastia vedostusvaiheessa lisätä lähes rajattomasti. Testi liuskaa analysoiden voit va lita näin kuvallesi haluamasi kehitysajan ja tummuus asteen (F). Sammuta pimiöstä valot, ja sytytä punavalo. Valitsemalla mieleisensä vedostus paperilaadun, voi myös vaikuttaa merkittä västi lopputulokseen ilmeeseen
sija 64 KAMERA 7|2021 EISA-Maestro-2021-7-21.indd 64 EISA-Maestro-2021-7-21.indd 64 10.9.2021 11:53:09 10.9.2021 11:53:09. EISA MAESTRO 2021 1. KASVOT (FACES) EISA MAESTRO 2021 EISA Maestro -loppukilpailun voitti tänä vuonna hollantilainen Willem Kuijpers
Sarjan kuvat on otettu kulkueen paluumatkalla kirkkoon. Hän päätyi ammattivalokuvaajaksi opiskeltuaan valokuvausta Amsterdamin Fotovakschoolissa. Usein se näkyy suurina tunteina, myös hymynä, mutta ennen kaikkea ylpeytenä. Minulle kuvasarja ei niinkään edusta kristillistä näkökulmaa vaan haluan mieluummin tuoda esille kulttuurin, kansanperinteen ja moninaisuuden. Viimeisen parin vuoden aikana Willem on ollut eläkkeellä, ja valokuvauksesta tullut hänelle taas harrastus. – Sisilian Trapanissa pääsiäistä edeltävällä viikolla järjestettävä 24 tuntia kestävä I Misteri di Trapani-kulkue on hyvin tunteikas ja intensiivinen tapahtuma. Vuorokauden aikana kahdeksantoista 11 Willem Kuijpers Alankomaat Jeesuksen kärsimysnäytelmää kuvaavaa painavaa veistosta kannetaan Trapanin vanhankaupungin läpi. Willem Kuijpers aloitti valokuvauksen harrastuksena 70-luvun alussa. www.fotowillemkuijpers.nl 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi EISA-Maestro-2021-7-21.indd 65 EISA-Maestro-2021-7-21.indd 65 10.9.2021 11:53:10 10.9.2021 11:53:10. Hänellä oli vuosien ajan oma valokuvausstudio Udenissa
Hänen kuvissaan yhdistyvät leikkisä huumori ja vahva graafisen suunnittelun estetiikka. Ennen ammattivalokuvaajaksi ryhtymistään 2007 Pauline kirjoitti ja kuvitti sarjan lastenkirjoja. https://pauline-petit.fr Instagram : @paulinepetitphotographie 66 KAMERA 7|2021 EISA-Maestro-2021-7-21.indd 66 EISA-Maestro-2021-7-21.indd 66 10.9.2021 11:53:11 10.9.2021 11:53:11. The Graphic Portrait -sarja esittelee sarjan tiukasti rajattuja mustavalkokuvia, joissa mielikuvitukselliset, yllätykselliset ja humoristiset hahmot haastavat, kyseenalaistavat ja hauskuuttavat niin 22 Pauline Petit Ranska Katso kilpailukuvat www.kamera-lehti.fi/ eisa-maestro-2021 lapsia kuin aikuisia. Pauline ammentaa inspiraationsa lastenkirjallisuudesta ja rakkaudesta maalaamiseen ja piirtämiseen. Hän on toteuttanut kuvat itse maskeerausta ja hiusmuotoilua myöten ja valmistaa useimmat asusteetkin itse. sija Pauline Petit on 1986 syntynyt normandialainen valokuvaaja. EISA MAESTRO 2021 2.–3. Ja pieni paljastus: kaikki kuvat ovat omakuvia
Löysin valokuvauksen 14-vuotiaana lukioaineita valitessani. Kuvillani pyrin tuomaan tietoisuuteen laajat metsäpalot, ilmastonmuutoksen, ilmansaasteet, otsonikadon ja ympäristön saastumisen. 33 Barbara Farkas Unkari 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi EISA-Maestro-2021-7-21.indd 67 EISA-Maestro-2021-7-21.indd 67 10.9.2021 11:53:12 10.9.2021 11:53:12. Olen valinnut omakuvan korostaakseni sitä, että jokaisella on yksilönä mahdollisuus tuoda esille näitä ongelmia. Olen valokuvauksen opiskelija Kaposvárin yliopistossa Unkarissa. Faces-sarjassani tutkin kaikkein tärkeimpiä ja vakavimpia globaaleja ympäristö kriisejä
saarella oli melkoista puurtamista. Keväällä seurasin joutsenia laiturillani maaten muutamia tunteja päivässä. Joku viettää vuodessa pari intensiivistä viikkoa sesongin mukaisissa huippumaisemissa, minä koen jokapäiväisen asumisen tavallisen luonnon äärellä mielekkäämmäksi. Usvassa venyttelevä joutsen, kesän ukkoset, syksyn usvat ja pimeät yöt tähtineen. Pienempien haasteiden voittaminen tuntui hienolta. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Pasi Markkanen ja Juha Laitalainen Elämäntapakuvaaja Valokuvaaja Pasi Markkasen mielikuvassa on lempivä joutsenpari. Kylmyyteen totuin helposti, samoin veden sekä ruuan budjetointiin ja kantamiseen saarelle. Tuottiko askeettinen saaristolaiselämä vaikeuksia. Mikä on ollut parasta. Oliko elämäntapamuutos kannanotto luonnon puolesta vai tavoite päästä luontokuvaajan paratiisiin. Olen kyseenalaistanut kaupunkielämän sopivuutta itselleni yli vuosikymmenen ajan. Yrityksen pyörittäminen ja pakolliset kaupunkiasioimiset ovat haastavampia. Ehkä miellyttävin tapa kuvata olisi kallioinen luoto ulkosaaristossa, jonka tuvasta näkee jokaiseen ilmansuuntaan ja niin, että käytössä olisi vain muutama putki, jalusta ja nd-filttereitä. Ympärivuotinen asuminen, siihen liittyvä arki ja kuvaaminen täällä ovat projektin helpoin puoli. Mitä vuodenajat antavat kuviisi. K oronapandemia vei työt tuoden samalla uuden mahdollisuuden. Miten rajallinen elämäntapa saaressa on vaikuttanut kuvailmaisuusi. Luonnonsuojelun pitäisi olla ihmiskunnan ykkösasia tällä hetkellä ja haluan omalta osaltani työskennellä sen puolesta. Karistit kaupungin kiireet ja muutit vuosi sitten Porvoon liepeille Pellingin saareen. Kaupungissa asumisolosuhteeni ovat vaihdelleet huonon ja välttävän välillä. Saaristolaiselämä, taiteellisuus, luonto ja sen suojelu veivät mennessään. Miksi tämä on mielikuvasi. Suurin haaste oli ehdottomasti löytää uskallus suuren mittakaavan muutokseen. Parasta antia ovat olleet upeat luontokohtaamiset ja tavoitteiden saavuttaminen. Kuvan oton jälkeen urosjoutsen uiskenteli laiturista viiden metrin päähän peseytymään. Talvella meren jäätyminen, saaren peittyminen kuuraan sekä lopulta irtojäiden ajelehtiminen auringonlaskuissa. Nimeä unohtumattomat kuvaushetket saarella. Koen, että minulla on vieläkin liikaa putkia, kiinnostuksen kohteita ja mahdollisuuksia. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Elosi Pellingin saarella ei päättynytkään vuoteen. Miehestä tuli vähitellen onnellisempi. Luontokuvaaminen on osaltaan kohteiden käytöksen tuntemista ja teknisen laitteen operointia. Projektin alkuvuosi Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Näiden lisäksi monet hienot eläinkohtaamiset ovat jääneet mieleen. Luonnonrauhaa löytääkseen joutui tekemään töitä ja se tarkoitti tuntien kuluttamista ruuhkabussissa tai huolellista aikataulutusta sekä valmistelua pidempiä luontoretkiä varten. Sarja erityisiä tapahtumia rytmittävät muistojani ajan kulusta saarella. Koen, että minulla on vielä paljon annettavaa näiden teemojen ympärillä. Saarelle muuttaminen oli askel kohti luonnonläheisempää elämää. Miksi päätit jatkaa projektia. Kaksi näköhavaintoa hirvestä, metsäkauris pihalla, merikotkan ja kalasääsken mittailut, jäällä hiipivä kettu ja siirojen satapäinen kokoontuminen lahoavan puun alla. Suurin rajoitteeni hyvien kuvien ottamiseen on jaksaminen ja aika. Mitä paremmin nämä asiat sujuvat, sen enemmän jää liikkumatilaa taiteelliselle toteutukselle. Toisaalta olen haaveillut asumisen ja luonnossa olon rajapinnan häivyttämisestä minimiin jo pitkään. Elämäsi pelkistyi karuudessa. Paneutuminen kuvaamiseen ja samojen kohteiden kuvaaminen parantaa kuvien laatua. Aiemman elämänsä mukavuusalueen ulkopuolella Markkasen stressi väheni hänen päästyä lähemmäs luontoa ja samalla itseään. Ehkä viidentenä päivänä sain ikuistettua niiden pariutumisriittejä ja lempimisiä. Kun siihen liittyvät asiat oli pääosin tehty, sallin itselleni aikaa levähtää. MIELIKUVANI Pasi Markkanen 68 KAMERA 7|2021 Mielikuvani-7-21.indd 68 Mielikuvani-7-21.indd 68 10.9.2021 16:11:32 10.9.2021 16:11:32
69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi PA SI M A RK K A N EN Mielikuvani-7-21.indd 69 Mielikuvani-7-21.indd 69 10.9.2021 16:11:34 10.9.2021 16:11:34
Joka kerta näin tehdessään Pasille vahvistuu ajatus siitä, että hän on tehnyt oikean ratkaisun. Palattuaan kaupungin kiivaasta elämänmenosta Pasi Markkanen jää usein istumaan toviksi yhteyssatamansa venepoukaman ikiaikaiselle kalliolle ihastelemaan alla olevaa harvinaisen syvään ajan saatossa uurtunutta kalliota sekä saartaan ja sen auvoista tunnelmaa. Canon R6+sovite+EF16-35mm f/4 IS, 1/60s, f4, 16mm poltto väli, ISO 200. PASI MARKKANEN KUVAUSKALUSTO Tämä setti + jalusta kulkee käytännössä aina mukana: • Sony A7R III • Tamron 17-28mm f2.8 • Sigma 35mm f1.4 art (Canon) • Batis 85mm f1.8 • Canon 200mm f2.8 • Canon 400mm f5.6 • Loittorenkaita ja nd-filttereitä 70 KAMERA 7|2021 JU H A LA IT A LA IN EN IKÄ: 36 KOTIPAIKKA: Porvoo LUONNE: Jääräpäinen KOULUTUS: Peruskoulu TYÖSUHTEET: Satunnaisia keikkahommia sieltä täältä ja viha-rakkaus -suhde yrittäjyyteen. VALOKUVAAJAN MOTTO: Kamera kulkee aina mukana, joten jos tulee tylsä hetki, on se täysinomaalaiskuutta. TERVEISET KAMERA-LEHDEN LUKIJOILLE: Laitaälylaitteet kiinnijamenekuvaamaan. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Maailmanpelastaminen. FB: vuosisaarella vuosisaarella.fi Mielikuvani-7-21.indd 70 Mielikuvani-7-21.indd 70 10.9.2021 16:11:35 10.9.2021 16:11:35
Jokalauantainen kissakuva hypäyttää mittarin heti viiteenkymppiin ja ylikin, sadoissa peukkuja lasketaan, jos kuvassa on minä. Elokuva löytyy Areenasta, vielä pari vuotta. 70-lukua kutsuttiin Minän vuosikymmeneksi. Kyse ei ole ensisijaisesti komeudestani, vaan Naamakirjan algoritmeista, jotka ei-niin-hienovaraisesti ohjaavat kuva virtaa: abstrakti valo-varjotutkielma no joo, kissakuva parempi, minä paras. MARKKINOINTIBRÄNDI HELSINKI Schoolin sivuilla esitellyistä valokuvaajista viidennes käyttää tai on käyttänyt itseään teoksissaan mallina. SELFIET OVAT nykypäivän alkemiaa, jossa arkisista aineksista loihditaan kultaa. Varsinainen alan ylipapitar on tietenkin Cindy Sherman, jonka Untitled Film Stills -läpimurtosarja ilmestyi, kun tämä oli parikymppinen. Siinä missä Cindy Sherman piti huolen anonymiteetistään eli siitä, ettei häntä vuosikymmeniin tunnistettu kadulla, parikymppiset taiteilijanalut esiintyvät taiteessaan ja verkossa reilusti itsenään. Se lähtee useimmiten käytännön tarpeista: ammattimallit ovat kalliita eikä naapurin Jaana jaksa montaa iltaa työhuoneella alasti kököttää. Kirjoittaja on valokuvaaja, joka kuvaa lähinnä muita. MINÄSTÄ VAAN voi jossain vaiheessa tulla taakka: on varsin hankala irrottautua omista kasvoistaan tai ruumiistaan ja asettua niiden ulkopuolelle. Minä Mä Meitsie M inä olen pitänyt 15 vuotta kuvablogia eri somealustoilla, jossa melkein joka päivä julkaisen ottamani kuvan. KOLUMNI Tuomo Manninen KOLUMNI Tuomo Manninen 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kolumni-7-21.indd 71 Kolumni-7-21.indd 71 10.9.2021 12:53:28 10.9.2021 12:53:28. Postaukseni saavat aika vaatimattomasti tykkäyksiä, joitain kymmeniä per alusta. Omaa pahaa anoreksiaansa kuvannut Lene menehtyi kesken elämästään tehdyn Self Portrait -dokumentin kuvausten. Selfiessä minä voin olla kansainvälinen seikkailija, rockfestivaalien kuningatar, whatever. Ensin maalareiden innokkaissa ( Munch, Gallen-Kallela), sitten valokuvaajien ( Sakari Pälsi, Vivian Maier, Lee Friedlander) taitavissa käsissä. Minä on kätevästi aina reissuilla mukana, jos vaikka yhtäkkiä täräyttäisi allegorisen romanttisen maiseman à la Friedrich. Sherman ei tosin ole suostunut kutsumaan kuviaan itsetutkielmiksi ja syystä: taiteilija on rooleissaan niin meikattu ja puettu, ettei äitikään tätä olisi tunnistanut. Tai kuolla, kuten Lene Marie Fossenille kävi. Silloin elämää suurempia päätöksiä teki biorytmi, nyt algoritmi. Näinhän on myös valokuvataiteessa, jossa self...siis valokuvaitsetutkielmia on tehty maailman sivu. Enenevissä määrin kuitenkin myös c) todistetaan itselle, että oma arki on ihan yhtä juhlavaa ja parempaakin kuin teidän muiden. Sherman piti visusti teokset erillään itsestä, kun taas nykytaiteilijoilla tuntuu olevan painetta elää eräänlaisena 24/7-kokonaistaideteoksena: 360°-pakettina, johon teos ten lisäksi kuuluvat some, naistenlehdet ja visailut. Niiden ensisijainen tehtävä on kertoa muille, KOLUMNI Tuomo Manninen että a) minä olin täällä ja että b) minä koin tämän
TEKSTI Inkamaija Iitiä KUVAT Otava / Journalistinen kuva-arkisto JOKA areenaa ja poliittista elämää.” Yleisön ja esittäjän, taiteen ja elämän rajat liukuvat. Kokonaistaideteos oli tärkeä osa modernistista taideajattelua: eri taidelajien kuten musiikin, draaman, kuvataiteen, runouden ja tanssin elementit yhdistyivät. Ideassa oli alusta asti myös poliittista sävyä, taiteen rajat venyivät kohti tuotantoa ja yhteiskuntaa. Rissanen hyödynsi sommittelutaitoaan ja modernismin kirkkaita värejä sovittaessaan maalausta arkkitehtuuriin. Bröyer kehitti oman taidemuodon, jossa yhdistyivät lausunta ja liike. musiikkikasvattaja Emile Jaques-Dalcrozen eurytmiikka-menetelmää, jossa musiikkia opiskeltiin fyysisen harjoittamisen ja liikkeen, ei teorian kautta. Bröyer opetti metodiaan 45 vuotta. Valokuvasta tulee valon ruumiillista tanssia. Hän opiskeli Euroopassa mm. Dramaattinen taivutus sumentaa kehon ääriviivat jotka kahdentuvat taustakulissin varjoissa, liikevaikutelma tuo mieleen musiikin pyörteet ja elo kuvallisuuden. Martta Bröyer oli tanssija, lausuja ja koreografi. Kokonaistaideteosajatusta ilmentää myös taidemaalari Juho Rissasen myöhäisvaiheen keskeisteos, Suomen Pankin portaikon lasimaalaukset (1933). Hän asui pitkään syntymäkodissaan Kruununhaan Ruiskumestarin talossa, jonka hän myi Helsingin kaupungille 1974. Suunnan ensiesitys Dramaattinen sarja nähtiin Helsingissä 1927. Itsenäistynyt Suomi rakensi kansallista identiteettiä ja 1920-luvulla valtiollisten tilojen monumentaaliteoksia pidettiin arvokkaampina kuin yksittäisiä tauluja tai veistoksia. S uomen Kuvalehden lehtikuvassa tanssitaiteilija Martta Bröyer esiintyy Helsingissä 1933. Säveltäjä Richard Wagner esitteli käsitteen 1850 esseessään Tulevaisuuden taide teos: kokonaistaideteos oli ”aito kansan luoma, joka astuu keskelle julkista Kokonaistaideteos Taiteilijamuotokuvia Kustannusosakeyhtiö Otavan lehtikuvakokoelmasta. Ajatus näkyy myös nyky taiteen suuntauksissa kuten performanssissa ja kehotaiteessa. Valo siivilöityi lasimaalauksen läpi vierailijoiden liik kuessa Suomen Pankin portaikon ”kansallisella näyttämöllä.” Toimittaja Ada Norna jututti MENNYTTÄ VALOA Taiteilijamuotokuvat 72 KAMERA 7|2021 11 Museo-7-21.indd 72 Museo-7-21.indd 72 10.9.2021 16:22:08 10.9.2021 16:22:08. Kuvia Museoviraston kokoelmista
Otava, JOKA, Museovirasto. saakka. Rissasta Pariisissa kun valmistuneet teokset olivat lähdössä Suomeen. Rissasen sanoin triptyykin ”oli määrä tulkita, mistä raha tulloo sinne Suomen Pankkiin. Lisätietoja: www.sksl.fi FINNFOTO RY:N SYKSYN APURAHAA voi hakea 12.11.2021 saakka. 2 2 Taiteilija Juho Rissanen Pariisissa 1933. Lisätietoja: www.finnfoto.fi POHJOISMAIDEN VALOKUVAUSSEUROJEN (NFFF) työskentelystipendi on haettavissa syyskuun loppuun mennessä. OULUN KAMERASEURAN katukuvausaiheinen näyttely 29.10. Lisätietoja: www.oulunkameraseura.fi SUOMI-PORTUGALI YHTEISNÄYTTELY Kouvolan Kauppakeskus Veturissa 30.9. Teemanäyttelyn avajaisten ohjelma ja iltajuhlan ilmoittautumistiedot löytyvät www.sksl.fi. Kameraseurat kouluttavat Näyttelyitä TAMPEREEN VALOKUVAUSSEURA RY www.valokuvausseura.fi/valokuvauskurssit TAMPEREEN KAMERASEURA RY tampereenkameraseura.fi/kurssitarjonta KAMERASEURA RY HELSINKI www.kameraseura.fi/koulutus Kurssit järjestetään ajankohtainen hygieniaohjeistus huomioiden. Lisätietoja: photofestival.fi KANSAINVÄLISEN THIS IS LIFE -näyttelyn palkitut kuvat esillä Lempäälän Ideaparkissa keskusaukiolla syyskuun ajan arkisin 9-20, la 9-19, su 11-18. Otava, JOKA, Museovirasto. Näyttelyn järjestää Rauman Kameraseura ry. Puhelin 02 95 33 6127 joka@museovirasto.fi museovirasto.finna.fi/joka 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SE U R A T TO IM IV A T SE U R A T TO IM IV A T Museo-7-21.indd 73 Museo-7-21.indd 73 10.9.2021 16:22:09 10.9.2021 16:22:09. Finnfoto edustaa koko valokuvausalaa ja sen valokuvaajille myöntämät apurahat ovat tarkoitettu kaikille kuvaajille – sekä ammattilaisille että harrastajille, työryhmille ja kameraseuroille. Lisätiedot: www.sksl.fi Osallistu Apurahat Museoviraston kuvakokoelmat Asiakaspalvelu ti–to 10–16. 22 13TH FINLAND INTERNATIONAL DIGITAL CIRCUIT 2021 Kuvien lataus 18.10. saakka. Hän suhtautui 1930-luvulla myönteisesti kansallissosialismiin ja oli läheisissä suhteissa natsi-Saksan propagandakoneistoon. Niemen näyttely Turun Terveystalon ikkunagalleriassa 17.10. Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi museovirasto.finna.fi Journalistinen kuva-arkisto Joka Asiakaspalvelu ti?–?to 10?–?15. saakka Lielahden kartanossa. saakka. TAMPERE PHOTO FESTIVAL 2021 -valokuvanäyttelyt avoinna 26.9. Lisätiedot: finlandcircuit.fi NFFF / POHJOISMAINEN KUVASARJOJEN VALOKUVA MESTARUUSKILPAILU 2021 Kuvien lataus 15.10. saakka Valve Auragalleriassa Hallituskatu 7. Laitettiin maanviljelys tähän elonleikkuu-kuvaan, vientiteollisuus tukinuittoon ja Helsingin silakkamarkkinat kaupankäynnin esittelyksi.” Ada Norna oli Uuden Suomen Berliinin -kirjeenvaihtaja, joka avusti myös Suomen Kuvalehteä. Näyttely oli esillä Avintesin valokuvafestivaaleilla toukokuussa 2021. Tämä takasi hänelle pääsyn natsiaatteen päänäyttämöille, marssija lippunäytöksiin, joissa saksalaista identiteettiä tuotettiin ”taideteoksessa, taideteoksen kautta, taideteoksena.” 11 Studio Helander: Tanssitaiteilija Martta Bröyer Helsingissä 1933. Voidaksesi osallistua avajaisiin, sinun on oltava kameraseuran jäsen. ELÄMISEN HETKIÄ , Matti J. saakka
VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI SINUNKIN MAINOKSESI TÄLLE SIVULLE. MARKKINAPAIKKA MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Julisteet & kehystetyt kuvat Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! Filmit ja kehitykset joka päivä Kuvakirjat omista kuvista: 24-200 sivua Skannaukset Digitoinnit 8 x pikastudio 2 x studio Aidot valokuvat 10x10 50x80 cm VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU NÄYTTÄMÖTAIDE Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä lahjakkuuttasi, paranna ruotsinkielen taitojasi. Santeri Selin Myyntipäällikkö Saarsalo Oy puh. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi www.saarsalo.fi KAMERA-LEHDEN MEDIAMYYNTI Ammattivalokuvan uudet kurssit alkavat syksyllä Varmista paikkasi ennen kesää Ilmoittaudu vvi@vvi.fi .fi KURSSIT www.kamera-lehti.fi/ kauppa/koulutus Katso syksyn 74 KAMERA 7|2021 MP-7-21.indd 74 MP-7-21.indd 74 11/09/2021 17.26.32 11/09/2021 17.26.32
U uden oppiminen on aina ollut tärkeä osa kameraseuratoimintaa. Seuran omasta piiristä kehittyi ennen pitkää valokuvauksen taitajia, jotka kävivät kertomassa valokuvauksesta muuallakin ja laativat itsekin kuvausoppaita. Kameraseuran kasvaessa entistä useampi uusi jäsen tarvitsi perustietoja valokuvauksesta. Harrastajan opinahjo Kameraseuran henkilöreportaasikurssilla kesällä 2021 kuvattiin studiossa ja miljöössä. Kurssin vetivät Timo Ripatti ja Kalervo Ojutkangas. Työpajoja järjestettiin harvemmin, mutta ne uudistivat myös kerhotoimintaa. Näissä oli mahdollista syventää valokuvauksellista näkemystä ja edistyä valokuvailmaisussa. Yhdistykset toivat ja tuovat yhä ihmiset yhteen, tiedot ja ajatukset valokuvauksesta siirtyvät eteenpäin. Ensin tulivat digikuvauksen tekniikkaan liittyvät peruskurssit, mutta laajemmin muutos näkyi noin vuodesta 2005 alkaen, kun seuran jäsenmäärä alkoi nousta digikuvauksen yleistyessä. Kursseille ovat voineet osallistua myös Kameraseuraan kuulumattomat valokuvauksen harrastajat, ja niitä ovat pitäneet sekä seuran omat jäsenet että kouluttajat, jotka eivät ole kuuluneet Kameraseuraan. Viimeisen vuosikymmenen aikana kursseja on järjestetty valokuvauksen peruskursseista ja sommittelusta studioja maisemakuvaukseen. Kameraseuran koulutustoiminnan mullistuksen käynnisti vuosituhannen vaihteen jälkeen digitaalisen valokuvauksen läpimurto. Ensimmäiset varsinaiset kurssit valokuvauksesta seura järjesti 1920-luvulla kutsumalla saksalaisen valokuvaaja Artur Ranftin tänne kertomaan piktorialistisesta taidekuvauksesta. Kurssien määrä kohosi enimmillään 50:een vuodessa. Perustajajäsen Erland Piirisen Valokuvaus-opas julkaistiin jo 1920, vuotta ennen yhdistyksen perustamista. N IK O LU O M A Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA KAMERA-LEHTI NIKON Z FC UUSVANHA KAMERA LAOWA-OBJEKTIIVIT LAAJA JA LAAJEMPI ASETELMAKUVAUS K U U K A U D E N K U V A A JA N IC LA S W A R IU S | E M IL TO LV A N E N | PA SI M A R K K A N E N | A SE T E LM A K U V A U S | E IS A M A E ST R O -V O IT TA JA T | LI N H O F | K U V IE N V E D O ST A M IN E N | N IK O N Z F C | LA O W A -O B JE K T IIV IT 7/ 20 21 3x Vinkit selfiekuvaamiseen EISA Maestro -voittajat Niclas Warius Jälkiä elämästä Emil Tolvanen Kyläkuvaajan arki ja juhla Majakkasaaret Bengtskär ja Utö Nro 7/2021 TESTISSÄ TESTISSÄ 28.10. ILMESTYY ILMESTYY VUODEN LUONTOKUVA -PALKITUT www.kamera-lehti.fi TEEMAT TIEDE ABSTRAKTI VUODEN KUVAAJA 2021 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kasvu 11.1.2021 Väri(t) 29.3.2021 Jono 14.6.2021 Kulta 25.10.2021 KU UK AUDEN KU VAAJA NIKO LUOMA Seuraavassa-numerossa-7-21.indd 75 Seuraavassa-numerossa-7-21.indd 75 11/09/2021 14.01.11 11/09/2021 14.01.11 Sisakannet-76sivua-7-21.indd All Pages Sisakannet-76sivua-7-21.indd All Pages 11/09/2021 14.07.26 11/09/2021 14.07.26. Seuran jäsenet ehtivät 1970-luvulle tultaessa tehdä jo kymmenkunta valokuvausopasta. Tämän jälkeen kurssitoiminnassa oli pitkä tauko, ja kurssit vakiintuivat seuran ohjelmaan vasta 1970-luvun lopulta lähtien. TI M O RI PA T TI KAMERASEURA 1921–2021 FOTOFINLANDIA Voittajat Seurahistoriikki-7-21.indd 2 Seurahistoriikki-7-21.indd 2 10.9.2021 14:38:55 10.9.2021 14:38:55 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 8 2021 PENTAX K-3 MARK III | TULOSTINVERTAILU HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. Jo ensimmäiset amatöörien yhdistykset 1840-luvun Britanniassa saivat alkunsa juuri halusta ottaa selville, mistä valokuvaamisessa oikein oli kyse. Työpajatkin ovat yhä kuuluneet ohjelmaan. Koulutuksen rungon muodostivat pitkään mustavalkokuvauksen pimiökurssit. Jo alusta lähtien myös Kameraseuran jäsenet ovat hakeneet oppia vaihtamalla kokemuksia keskenään, osallistumalla seuran järjestämiin valokuvakilpailuihin, seuraamalla kerhoiltojen esityksiä sekä tutustumalla valokuvakirjallisuuteen. Niitä tarjosivat kurssit, joiden rinnalle tulivat työpajat. Yki Hytönen Tämän palstan artikkelisarja perustuu Kameraseuran juhlavuonna ilmestyvään 100-vuotishistoriaan. Kurssitoiminnasta sukeutui yksi seuran tärkeimmistä toimintamuodoista
This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners NIKON Z FC UUSVANHA KAMERA LAOWA-OBJEKTIIVIT LAAJA JA LAAJEMPI ASETELMAKUVAUS K U U K A U D E N K U V A A JA N IC LA S W A R IU S | E M IL TO LV A N E N | PA SI M A R K K A N E N | A SE T E LM A K U V A U S | E IS A M A E ST R O -V O IT TA JA T | LI N H O F | K U V IE N V E D O ST A M IN E N | N IK O N Z F C | LA O W A -O B JE K T IIV IT 7/ 20 21 3x Vinkit selfiekuvaamiseen EISA Maestro -voittajat Niclas Warius Jälkiä elämästä Emil Tolvanen Kyläkuvaajan arki ja juhla Majakkasaaret Bengtskär ja Utö Nro 7/2021 Kansi-7-21.indd 1 Kansi-7-21.indd 1 11/09/2021 13.36.34 11/09/2021 13.36.34 Etukannet-76sivua-7-21.indd All Pages Etukannet-76sivua-7-21.indd All Pages 11/09/2021 14.19.37 11/09/2021 14.19.37. TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment