CANON EOS R5 AMMATTILAISEN KAMERA ILMASTO K U U K A U D E N K U V A A JA A N T T I H A A TA JA | JO H A N N A SA N D IN | JA R I SI LO M Ä K I | R A Ú L C A Ñ IB A N O | V U O D E N LU O N TO K U V A | LU O N TO M A T K A IL U | P IIR TO LE V Y | C A N O N E O S R 5 | D JI M A V IC A IR 2 | 8/ 20 20 KUVATAAN VUO DEST A 1950 Antti Haataja Naalin jäljillä 10x Neuvot luonto kuvaukseen Johanna Sandin Tulkintoja merestä Jari Silomäki Tarinoita kuvilla Nro 8/2020
Sitä tapahtuu vain valokuvaus liikkeissä ja satunnaisesti kursseilla. Santeri Levas on ollut aktiivisesti perustamassa valokuvauksen maailman liittoa FIAPia, koska englantilainen Royal Society haluaa yksin hallita maail manliittona. Teknisessä korkeakoulussa tulisi olla tie teellisiä tutkimuslaitoksia ja teollisuutta opettava ja palveleva valokuvaus keskuslaboratorio. Päätoimittaja Eero Raviniemi kirjoittaa artikkelissaan ”Eräs laiminlyöty kulttuuritekijä” Suomen valokuvausopetuksen ti lasta. Tuomit tavaa on tunnettujen teosten kopiointi ja niistä tehtyjen taulujen myynti. FIAPiin saatiin aluksi 16 maata ja myöhemmin mukaan tuli muuta ma lisää, niiden mukana mm. Kaikille yhteisenä hyötynä ovat yhteisnäyttelyt, keskinäiset kilpailut ja maakohtaiset kiertävät kokoelmat. Kameralehden ensimmäisen koko aukeaman mainoksen sarjakuvakamera Daniasta on maksanut lehden aktiivinen avustaja Nyblin. Valo kuvauksen kehittämiseen ei maassamme tehdä juuri mitään. Alan opetus puuttuu lähes kokonaan. Apurahoja ei ole tutkimuksia varten saatu. Tuontiin on saatava parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa harkintaa. Olisi perustettava ja koulutettava valokuvauksen opettajien virkoja korkeakouluihin. Valokuvauskirjallisuus suomeksi on vähäistä ja osin jo vanhentunutta. Tarvittaisiin ainakin Hel sinkiin ammattikoulu valokuvaamojen, kuvalaattalaitosten ja tarvikekauppojen työntekijöiden kouluttamista varten. Matti Ristimäki 70 VUOTTA SITTEN. Runsaat sata vuotta sitten keksitty valokuvaus näyttää ja opettaa hyvin monia asioita. Voisi olla jopa kyseenalaista valokuvata julkista rakennusta, koska sen voisi tulkita arkkitehdin taiteen ”plagioimiseksi.” Opintokerho on saanut rautaisannoksen sävyasteikosta Vilho Setälän, Heikki Ahon ja Eino Mäkisen kertomana. Kuvas ta tehty maalaus on rajatapaus varsinkin, jos sen voi kaikessa värilois tossaan todeta jo omaperäiseksi näkemykseksi. Harmaakiilat, gammakäyrät ja sävyasteikot sel viteltiin ja sen jälkeen valistettiin, kuinka loivuuteen tai jyrkkyyteen voi daan vaikuttaa kehityksessä ja kopioinnissa. Niiden arvoa ei tajuta. Alan kirjallisuutta ja järjestötoimintaa varten on saatava varoja. Norja ja yhdysmiehenä Yhdysvaltojen PSA. Tarvikkei den tuonti on pientä ja hoidettu huonosti. Lopuksi todettiin, että tuloksen taiteellisuus on asia sinänsä. Nimimerkki SP:tä puhuttaa kuvariidat ja niiden välinen rajanveto
Kuvan nimi. 3 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SUURKILPAILU Osallistu perinteiseen Suurkilpailuun! Kuvien aihe on vapaa. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 1700 pikseliä ja enintään 3500 pikseliä. ENNENNÄKEMÄTTÖMIÄ KUVIA Kilpailukuva ei saa olla aikaisemmin julkaistu joukko tiedotusvälineissä (mm. Kuva saa kuitenkin olla ollut esillä omalla galleria-, Facebooktai blogisivullasi. Kerro, missä ja millä välineillä kuva syntyi. Palkitsemattomia kuvia järjestäjä voi julkaista 80 euron korvausta vastaan. Arvostelussa kiinnitetään huomiota kuvien kertovuuteen ja omaperäisyyteen. Lisäksi sinulla on oltava lupa kuvan julkaisuun kotirauhan ja muun suojan piirissä kuvatuilta henkilöiltä. OSALLISTUMINEN Voit osallistua korkeintaan neljällä kuvatiedostolla. Lähetä kuvasi viimeistään maanantaina 23.11.2020. keijo_ kuvaaja_luonto.jpg, jos kuvaajan nimi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto) Lähetä kuvasi osoitteeseen: suurkilpailu@kamera-lehti.fi PALKINNOT Ensimmäinen palkinto on 300 euron lahjakortti, toinen palkinto on 200 euron lahjakortti ja kolmas palkinto 150 euron lahjakortti kameraliikkeeseen. lehdet, tv, kirjat) tai sijoittunut kilpailuissa. KUVAT PERILLÄ VIIMEISTÄÄN MA 23.11.2020. Markku Nikkinen, sija 1, 2019 Lahjakortti 150 € Lahjakortti 200 € Lahjakortti 300 €. Nimeä tiedosto niin, että kuvan tiedostonimestä voi yksilöidä kuvaajan ja teoksen: (esim. 4–5-sijat palkitaan Sanna Kanniston Observing Eye -kirjalla. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista palkitut kuvat Suurkilpailuun liittyvissä yhteyksissä ilman erillistä korvausta. TULOKSET Kamera-lehti esittelee kilpailun 10 voittajaa tammikuun 2021 numerossa sekä nettisivullaan www.kamera-lehti.fi. Digikuvien tulee olla jpeg-muodossa. Sähköpostiosoitteesi. Sinulla on oltava kuvaan täydet oikeudet. Kirjoita kuvan mukaan seuraavat tiedot: Nimesi (kuvaajan nimi), täydellinen osoitteesi ja puhelinnumerosi. Ilmoita, mikäli tiedät, kuvan valotusarvot: aika, aukko ja ISO-herkkyys
Panoraamat, hidastukset, kamera-ajot, valomaalaus... Sandinin kauniit kuvat kertovat meille roskaamisen rumasta todellisuudesta. Kesällä taas viilentimet tekevät kauppansa, kun trooppinen yö pyörittää hikisiä suomalaisia vuoteissaan. Kuvaa ilmiöitä näkyviksi. Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään tämän kertaisessa Tuomo Mannisen kolumnissa Vuosituhansien taisto. Vieraslajien, tuhohyönteisten ja kasvitautien määrä lisääntyy. Lue juttu sivulta {34} SANNA HILLBERG Valokuvaaja, kirjoittaja DJI MAVIC AIR 2 -DRONE OLI ERIKOINEN TESTATTAVA. Itämeri on maailman saastuneimpien merien joukossa. Lue juttu sivulta {52} TIMO RIPATTI Valokuvaaja, kirjoittaja JO H A N N A S A N D IN Liian suuret kengät, pitääkö olla huolissaan. Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastopäästöjä, joita yhden ihmisten kulutus aiheuttaa. MUUTAMA VUOSI sitten oli muotia selvittää oma hiilijalanjälki kertomalla laskurille kuinka paljon lentää, millä kulkuneuvolla matkustaa, miten asuu ja syö. Kuvat herättävät kysymyksen, miksi roskat ajelehtivat meressä ja mitä kaikkea heitetäänkään luontoon. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi UUTTERUUS PALKITAAN Jari Silomäki tekee projekteissaan valtavan määrän taustatyötä, johon tarvitaan suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä. Erilaisia ovat ovat myös muovijätteet, joita virtaukset rannoille tuovat – kaukaakin. ILMASTONMUUTOS ON jo vaikuttanut luontoon. Tuntuu, että nykyään ollaan siirrytty kahteen vuodenaikaan neljän sijasta. Onko väliä kuvaako filmillä vai diginä, ja millä kulku välineellä matkustaa pisteestä A pisteeseen B. PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 8|2020. Tyyni, myrskyävä, sininen, harmaa. Meri kotikaupungin edustalla on aina sama, mutta ei ikinä samanlainen. Oli kuvaaminen sitten harrastus tai ansaintakeino. Tunturi-Lapin eläimet ja kasvit ovat muutoksessa heikossa asemassa, naali on jo sukupuuton partaalla, kertoo Kuukauden kuvaaja Antti Haataja kirjaprojekteissaan Lapin luonnosta ja ilmastonmuutoksesta. Kokeilun aikana selvisi, että hyvissä olosuhteissa sen tallentamat videot ja valokuvat yltävät erinomaiseen laatuun. ”Silmä taivaalla” osoittautui luovien ratkaisujen kuvausvälineeksi, monella tavalla. Kaikkea ei silti voi ennakoida. Huomaatko muutoksia omassa ympäristössäsi. Lisäksi muovi väärässä ympäristössä on noussut vaikeaksi ongelmaksi. Jari joutui pidätetyksi ollessaan menossa kuvaamaan varakasta perhettä, koska alueella ei olisi saanut kuvata ulkona. Onneksi asia kuitenkin järjestyi. Sitran mukaan keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg CO 2 e/hlö/vuosi ja se koostuu asumisesta (20%), liikenteestä (29%), ruuasta (18%) ja muusta kulutuksesta (33%). Laskurin tulos hämmensi ja laittoi pohtimaan, että pienemmät kengät olisivat kyllä paikallaan. TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ KRISTIINA HAAGA vt. Lue juttu sivulta {40} TERO MIETTINEN Valokuvaaja, kirjoittaja HANGON RANNOILTA Johanna Sandinin mielenmaisema on meri. Eteläisessä Suomessa ei ole enää kunnon lumisia talvia, pelkkää sadetta ja viimaa. Jäätiköt sulavat, merivedet nousevat ja meriin varastoituva hiilidioksidi happamoittaa vesiä. Meitä pyydettiin tarkastelemaan omia toimiamme ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja puolittamaan hiilijalanjälkemme. KAIPAAN KUNNON VUODENAIKOJA . Johanna Sandinin valokuva näyttely elokuussa Sanomatalossa esitteli muun muassa Hangon rannoilta kerättyä jätettä. MITÄ TÄMÄ KAIKKI merkitsee valokuvaajalle. Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja kuivuus ovat yleistyneet
{16} Antti Haataja, Tunturipöllö. 5X K U V A A JA 16 | Kuukauden kuvaaja Antti Haataja 34 | Maisemia ja materiaalia Johanna Sandin 40 | Tarinoita kuvilla Jari Silomäki 58 | Havannan haaveilija Raúl Cañibano 66 | Mielikuvani Derrick Frilund {40} JA R I S IL O M Ä K I A N T T I H A A T A JA 8 2020 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Jari Silomäki, Kalpana
2 | 70 vuotta sitten 4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 69 | Kolumni 70 | Mennyttä valoa 72 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 74 | Kameraseura Pimiöryhmä 75 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 48 | Kamerat testissä Canon EOS R5 51 | Kuukauden valinnat 52 | Kuvauskopteri DJI Mavic Air 2 54 | Vanhat objektiivit Super-Canomatic R 50mm f/1.8 OPASTUS 26 | Luontomatkailun ytimessä Kaisa ja Jari Peltomäki 46 | Sommitteluvinkkejä luontokuvaukseen 56 | Kuvankäsittely Piirtolevy K A IS A P E LT O M Ä K I K A R I R IS S A U A S A A R IN E N / JO U R N A LI S T IN E N K U V A -A R K IS T O JO K A {9} {70} H A R R I H IE T A L A 8 2020 6 KAMERA 8|2020 {54} VUODEN LUONTOKUVA -VOITTAJAT SIVU 63 51 51 48 48 52 52
Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. OSALLISTU! 3 | Suurkilpailu 8 | Luontokuvakoulu 12 | Lukijakysymys {26} LISÄKSI 15 | Rock-kuvaajan muistelut Heikki Kemppainen H E IK K I K E M P P A IN E N VOITTAJAT 63 | Vuoden Luontokuva 2020 Voittaja Petri Pietiläisen haastattelu {15} www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 8/2020 ilmestymispäivä 29.10.2020 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. CANON EOS R5 AMMATTILAISEN KAMERA ILMASTO K U U K A U D E N K U V A A JA A N T T I H A A TA JA | JO H A N N A SA N D IN | JJ A R I SI LO M Ä K I | R A Ú L C A Ñ IB A N O | V U O D E N LU O N TO K U V A | LU O N TO M A T K A IL U | P IIR TO LE V Y | C A N O N E O S R 5 | D JI M A V IC A IR 2 | 8/ 20 20 KUVATAAN VUO DEST A 1950 Antti Haataja Naalin jäljillä 10x Neuvot luonto kuvaukseen Johanna Sandin Tulkintoja merestä Jari Silomäki Tarinoita kuvilla Nro 8/2020 JO H A N N A S A N D IN SISÄLTÖ Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkintoraadissa. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / Santeri Selin, p. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Vanessa Riki, Matti Ristimäki, Kristiina Sievi-Korte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä
Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Ilmastonmuutosta loppuvuodesta ovat esimerkiksi lumettomuus Etelä-Suomessa, Lähetä kuvasi ja nimesi 11.11. talviset sienet ja kukkivat kasvit, sumu, vesisade, myrsky, ehkä uudet lajitkin. UUSI TEHTÄVÄ: ILMASTONMUUTOS 8 KAMERA 8|2020 LUONTOKUVAKOULU Tehtävä 42. Aihe ei ole kaikkein omaperäisin, mutta kuva on omanlaisensa. TEKSTI Antti Koli KUVA Timo Rajakallio TIMO RAJAKALLION kurkikuva on onnistunut. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Kurjista on siluetti, ei värejä, EDELLINEN TEHTÄVÄ: LINTUPARVI TUTUSTU TUTUSTU TARKEMMIN TARKEMMIN TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu T IM O R A JA K A L L IO LUONTOKUVAKOULUSSA opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Ilmastonmuutos Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli kuvata lintu tai lintuparvi. Kurjet tekevät matkaa ilmaisevin asennoin, pää alaspäin tuo tiettyä alakuloa katsojalle. Moniulotteinen kuva tutusta mutta vaikeasta aiheesta. Taivaan väri ei ole liian räikeä, ja kurjetkin ovat sopivasti sinistä vasten. Kuvan rajaus tuo liikettä ja menemisen tuntua kuvaan. Uusi kuvausaihe on ilmastonmuutos. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. KUVAA ILMASTONMUUTOS. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. M IK Ä M IK Ä K A I LU N D E N mutta ei niitä tarvitakaan. Voi olla kasvi, maisema, eläin tai mikä tahansa ja miten tahansa kuvattuna, nyt mennään aihe edellä. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kameralehdessä. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli
S A N N A S A R V A + Uutuuskirjat { 10} + Lukijakysymys { 12} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Yli kolmeminuuttinen äänetön neulanreikäkameralla kuvattu videoluuppi kuvaa ihmisiä silmät suljettuina, katsomassa sisäänpäin. muassa toiseutta ja kuoleman kulttuuria. Suurin osa kuvista on otettu parin viime vuoden aikana Kiikalassa Puska-nimisen tilan lähiympäristössä. Kuvattavat keskittyvät itseensä ja näyttää kuin he yrittäisivät tavoittaa jotakin, joka on heidän sisällään. Kuinka haihtuva muistikuva on. Kuvataiteilija Sanna Sarva asuu ja työskentelee Espoossa. Kari Rissa on ympäristöja työelämäasioihin erikoistunut pitkän linjan freelance-toimittaja, valokuvaaja ja tietokirjailija. Kuinka ja miten muistot katoavat. Rissa haluaa antaa syyn suojella luontoa ja pitää siitä hyvää huolta sekä herättää kiinnostusta luontoa kohtaan. Sarva valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1998 ja taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2013. Hän käsittelee taiteellisessa työskentelyssään muun N Ä Y T T E LY T Kari Rissa: Puskalaukauksia – valokuvia lähiluonnosta 7.11.–29.11.2020 Kulttuuritalo Villi Salo | Vähäsillankatu 9 https://prorantakivet.fi/villi/ Sanna Sarva: MatkaKuvia 30.10.–22.11.2020 Hippolyte Studio Helsinki | Yrjönkatu 8–10 www.hippolyte.fi Ari Saarto: Silence & Noise 26.9.–1.11.2020 Pohjoinen valokuvakeskus Oulu | Hallituskatu 7 www.photonorth.fi Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat K A R I R IS S A A R I S A A R T O Kari Rissa, Puimakone pölyttää. Hän on tehnyt pitkän uransa aikana tv-ohjelmia, lehtiä, lehti juttuja ja tietokirjoja. asti. Näitä kysymyksiä Saarto pohtii kuviensa kautta. Sattumanvaraisuus on osana Saarron työtä: kuvatessaan hän ei ole halunnut täysin kontrolloida valotusta tai nähnyt rajausta eikä ohjannut malleja istuntojen aikana. Valokuvat arkkitehtonisesti vaikuttavista ja geometrisistä nekropoleista nostavat esiin kysymyksiä kaupunkirakentamisesta, sodan laahuksista, melankoliasta ja suremisen kulttuureista. Saarto on valmistunut Taideteollisesta Korkeakoulusta. Kuvat kertovat myös millaisia hienoja elämyksiä lähiluonnossa voi kokea. Puisella kameralla otetut kuvat on viimeistelty digitaalisella kuvankäsittelyllä ja printattu halvalle valokuvapaperille. KARI RISSAN valokuvanäyttely Puskalaukauksia on avoinna Kulttuuritalo Villissä Salossa 7.–29.11.2020. Se vie katsojat italialaisille, toisen maailmansodan jälkeen rakennetuille hautausmaille. Hän on opiskellut myös Lontoon Slade School of Fine Artissa. Ne näyttävät millainen luonto voi olla kauneimmillaan tai kauheimmillaan. SANNA SARVAN näyttely MatkaKuvia on avoinna Hippolyten Studiossa 30.10.–22.11. Esillä on yhteensä 70 valokuvaa lähiluonnosta. POHJOISESSA valokuvakeskuksessa on esillä Ari Saarron Silence & Noise -näytte ly 1.11
Ivane valittiin vuonna 2019 mukaan kansainväliseen Designer Cake Decorating – Written by 12 of the World's Best Cake Designers -julkaisuun. Hänen ensimmäinen valokuvanäyttelynsä KUVA & VALO nähdään ensi kertaa Helsingissä. Honkalinna tarkkaillut ja tehnyt havaintoja lähiympäristöstään. Maijasen Lastenlapsia -sarjassa esiintyvät Ruusa, Saimi ja Viola. 11 22 33 33 11 PITKÄN URAN MUUSIKKONA tehnyt Pave Maijanen on harrastanut valokuvausta 70-luvulta saakka. Talo metsässä on hänen yhdeksäs teoksensa. Teoksessa on upeita kuvia ja tarinoita, ja siinä vuorottelevat valot ja vuodenajat. Kuvat ovat otettu pääasiassa viimeisten viiden vuoden aikana. – Lastenlasten kuvaaminen on ollut tiivistä ja hauskaa varsinkin, kun heitä ei komenneta olemaan paikalla, vaan heilutaan mukana tilanteessa ja liikkeessä, Maijanen toteaa. Emma Ivane Leivontakirja Docendo, 2020 www.docendo.fi | 180 sivua | 24,95 euroa Emma Ivanen pysäyttävät ruokakuvat on palkittu kansainvälisessä ruokavalokuvauskilpailussa 2020. Kirja inspiroi lähtemään luontoon tai nojatuolimatkalle. Eläimiä suviyössä on hänen esikoiskirjansa. Eläimiä suviyössä kertoo, kuinka löydät ja pääset lähelle useita villieläimiä, miten voit tarkkailla niitä häiritsemättä sekä samalla oppia niiden elämästä ja käytöksestä. Sen on kuratoinut valokuvataiteilija Stefan Bremer. Gran Canarian eteläkärjen dyyneiltä, missä tuuli laittaa niin hiekan kuin vedenkin aaltoilemaan. Mika Honkalinna Talo metsässä Docendo, 2020 www.docendo.fi | 180 sivua | 27,95 euroa Mika Honkalinna on luontokuvaaja ja kirjailija. Kauniit valokuvat esittelevät upeita öisiä maisemia, luonnon ihmeitä ja metsien salaperäisiä asukkaita. Hän on kulkenut kameransa kanssa luonnossa lähes 30 vuotta. Vuonna 2015 ilmestynyt Korppiretki valittiin Vuoden luontokirjaksi. Näyttely on avoinna Kanneltalon aukioloaikojen mukaisesti: ma–to klo 8–20, pe klo 8–18 ja la klo 10–16 www.kanneltalo.fi/fi/tapahtumat/ Pave Maijasen valokuvia ensi kertaa esillä Helsingissä 22 P A V E M A IJ A N E N VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 KAMERA 1|2020. Näyttely on esillä Kanneltalon galleriassa 28.10.– 16.11.2020. Kuvausretket on toteutettu kulkemalla kotiovelta jalan, suksilla ja lumikengillä. Mukana kirjan kuvissa seikkailevat ruokakuvauksen kansainvälisiksi tähdiksi nousseet kissat, Alvar ja Eliel. Näyttely koostuu neljästä noin kymmenen kuvan sarjasta sisältäen kuvia mm. KAMERAMAAILMA KOONNUT Kristiina Haaga 3X K IR JA U U T U U S Juho Rahkonen Eläimiä suviyössä Docendo 2020 www.docendo.fi | 160 sivua | 29,95 euroa Juho Rahkonen on nurmijärveläinen luontokuvaaja ja -toimittaja. Maijasen kuvauskalusto on Leica M9 ja siinä kaksi objektiivia; Leica Summaron 35/2,8 sekä Voigtländer Nokton 35/1,2 ASPH. Kuvia on myös saaren kirpputoreilta
Näyttelyyn liittyy samanniminen katalogi, joka esittelee näyttelyn teokset ja kertoo Grahamin taiteesta. Näyttely on avoinna ensi vuoden elokuulle saakka. Lehden löydät myös useimmista kirjastoista kautta maan. Taiteilija itse esittää galleristia kuvitteellisessa näyttelyssä, jonka maalaukset perustuvat hänen tekemiinsä muunnelmiin eräästä venäläistaiteilija Alexandr Rodtšenkon teoksesta. Hänen tuotantoonsa kuuluu suurten valokuvateosten ohella maalauksia ja veistoksia sekä elokuvia, videoita sekä kirjallisia teoksia. Suurikokoiset valokuvateokset on rakennettu sadoista erillisistä kuvista. www.serlachius.fi S A M I K U O K K A N E N / H E L S IN K IF IL M I M A IJ A A S T IK A IN E N / H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O HELSINGIN HAKASALMEN huvilassa on esillä Ismo Höltön valokuvia 1960-luvun Helsingistä. Kannattaa poikeata. TAIDEMAALARI Tove Janssonista kertova elokuva johdattaa meidät sodan jälkeiseen aikaan. Tämä on hänen ensiesiintymisensä Suomessa. Hänen näyttelynsä Taiteilijoita ja malleja on avoinna Serlachius-museo Göstassa 24.10.–18.4.2021. Tällaisten tilanteiden vuoksi minulla on aina kamera mukana. Yksityiskohtia on paljon, ja jokaisella niistä on merkitystä. Rodney Graham on poikkeuksellisen monipuolinen taiteilija. Toven taiteelliset unelmat liittyvät maalauksiin, mutta yhtäkkiä sivuprojektina alkaneet työt alkavat elää omaa elämäänsä. Rodney Grahamin taiteen käsitteelliset kerrostumat näkyvät hyvin näyttelyn pääteoksessa Gallerian imurointi 1949. Mannerheimintie 13 b. Rodney Graham leikittelee taiteilijan ja mallin rooleilla Serlachius-museoissa NYT KAMERA-LEHDEN voit käydä lukemassa Kaapelitehtaalla lokakuussa auenneessa Konttorissa, jonka toisessa kerroksessa on Kultti ry:n lehtigalleria. Hänen vapaudenkaipuu joutuu koetukselle, kun hän tapaa teatterijohtaja Vivica Bandlerin. Hän on myös muusikko ja nimeään kantavan yhtyeen johtaja. A RJ E N T A ID E T T A A RJ E N T A ID E T T A – Juha Laitalainen R O D N E Y G R A H A M KANADALAINEN RODNEY GRAHAM on maansa arvostetuimpia nykytaiteilijoita ja esiintynyt lukemattomissa näyttelyissä eri puolilla maailmaa. Kirjan on kustantanut Kustannusosakeyhtiö PARVS. www.kuvajournalistit.fi 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Ullava Kokkola." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Avoinna ti klo 11–19, ke–su klo 11–17. Muumien seikkailut saivat vaikutteita Toven omasta elämästä, ja ne tuovat hänelle kansainvälistä tunnettuutta sekä taloudellisen riippumattomuuden. TOVE on vangitseva draama maailmankuulun taiteilijan luovasta energiasta sekä identiteetin ja vapauden etsinnästä. K U LT T I RY K U LT T I RY N Ä Y T T E LY N Ä Y T T E LY L E F FA L E F FA toimitus@kamera-lehti.fi LUKIJALTA | "Lähdin heinäkuun lopulla hillasuolle. Graham tunnetaan parhaiten valeasuisista omakuvistaan, monumentaalisista valokuvateoksista, joissa hän omaksuu erilaisia kuvitteellisia rooleja. Helsingin kaupunginmuseo. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi palaute@kamera-lehti.fi. Suon anteja noukkiessani havaitsin suohopeatäplän marjaa imemässä. Ikuistin marjastajatoverini vuoroani odotellessa ja noukkien viimein kypsän marjan astiaani. SANOMATALOSSA MEDIATORILLA on Kuvajournalismin vuoden 2019 -kilpailun parhaimisto näytillä marraskuun ajan. Teos on näkymä 1940-luvun New Yorkin eleganttiin taidegalleriaan. Kuva päätyi samana päivänä Ylen sääkuviin. Vastaavia Grahamin maalaamia abstrakteja teoksia löytyy myös museon näyttelytilasta
Seuraava Artoteque Pique Nique järjestetään 8.1.–7.2.2021. LUKIJAKYSYMYS 11 Millainen sää on mielestäsi kuvauksellisin. Kuvankäsittelyn kehityttyä harppauksin ovat kuvien ylikä sittely ja suoranainen manipulointi tulleet muotiin. Näyttelyssä toistuvat liikkeen ja paikallaanolon sekä ihmisten erillisyyden ja yhteyden teemat. Teksti Jari Tomminen. Vastanneiden kesken arvottiin Sanna Kanniston Observing Eye -teos. Selkeällä taustalla olevan, terävärajaisen kohteen valitseminen ei ole temppu eikä mikään. Nyt nähtävän esillepanon kuraattorina on toiminut Valokuvakeskus Perin toiminnanjohtaja Anna Vuoria. OSALLISTU kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Innostun ihmisten kanssa työskentelystä ja nautin hetkien taltioimisesta. Teksti ja kuvat Juha Laitalainen 22 Tiina Puputti — Valo ja tarina. Valokuvauksessa minua kiehtoo sen moniulotteisuus: koen suurta iloa siitä, kun uudet oivallukset yhdistyvät aiempiin kokemuksiin. Valitettavan usein kuvaustilanteissa kik kaillaan liikaa, käyte tään suoraa salamavaloa täysteholla, tai varsinaista valoarsenaalia, jolloin kohde paikassa kuin paikassa kuvat tuna näyttää usein varsin luonnottomalta – ikäänkuin taustaan liimatulta. tekSti Jari Tomminen kuvat Pond5 uvankäsittelyssä valinta-alueita voi käyttää kohteen irrotukseen taustastaan (syväämiseen) tai niiden avulla voidaan myös kohdistaa säätöjä ja suotimia tarkasti juuri tiettyihin kohtiin kuvaa. Hänen töitään on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä ympäri maailmaa. TeksTi ja kuvaT Juha Laitalainen H enkilökuvauksen haasteena on saada kuva ilmentämään kohdet taan. KuvanKäsittely Valinta-alueet ennen Jälkeen 55 luovien kuvaajien erikoislehti www.kameralehti.fi VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 12 KAMERA 1|2020. Teksti ja kuvat Tiina Puputti KAMERA-LEHTI 7/20 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI 33 Näin teet laadukkaita valinta-alueita. Useat mainitsivat miljöössä otetut kuvat. Ohessa on tyypillinen esimerkki kuvasK KuvanKäsittely esitietovaatimus: Photo shop CC:n perusteet, tasojen ja tasomaskien käyttö. Doug Aitken asuu ja työskentelee Los Angelesissa. Vuoden 2021 aikana tullaan Aulagalleriassa näkemään Turun Taidelainaamon myyntikokoelmista koottuja ulkopuolisen kuraattorin Artoteque Pique Nique -näyttelykokonaisuuksia. ID E A A ! ID E A A ! VIDEO | www.kiasma.fi/nayttelyt/doug-aitken/ AMERIKKALAISTAITEILIJA Doug Aitken tutkii taiteessaan teknologian vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan. 11 Kohteensa ilmentymä. Valtava videoteos SONG 1 ottaa haltuunsa Kiasman viidennen kerroksen. Vaikka taitavasti eri elementeistä rakentaen tehty mainoskuvamainen henki lökuva usein jopa täysin keksityssä ympä ristössä voi olla “tosi magee”, niin useim miten tällainen tietokoneella tehty luomus saa ihmisen näyttämään enemmän rooli henkilöltä animaatiossa kuin omalta itsel tään olemassa olevassa miljöössä. Jos kohteen rajat ovat epämääräisem mät, tehtävä on jo kimurantimpi. Lukijoiden mielestä kuvasta tulee välittyä ihmisen persoonallisuus ja rentous. opastus Henkilökuvaus 33 32 Kamera 7|2020 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kuvaaja Tiina Puputti 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Tiina PuPuTTi Valo ja Tarina Minulle valo ja tarina ovat tärkeimpiä asioita valokuvassa. Turun Taidelainaamoa ylläpitävä Turun Taiteilijaseura haluaa tarjota näyttelysarjalla alueen yhteisöille uuden yhteistyön muodon ja avauksen. Kuvat Pond5 JO H A N N A N A U K K A R IN E N D O U G A IT K E N Kohteensa ilmentymä Onnistunut henkilökuva tuo esiin ihmisen sisimmän olemuksen. Valinta-alueen pystyy samoilla menetelmillä luomaan myös kirjavataustaiselle kohteelle kunhan väriero kohteeseen on riittävä, joskin siihen kuluu kyllä enemmän työtä. I Only Have Eyes for You on arvostetun taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. TeksTi ja kuvaT Tiina Puputti NäiN teet laadukkaita valinta-alueita Selkeärajaiset kohteet selkeällä taustalla ovat helppoja valittavia ja irrotettavia. Ongelmana ovat valtoimenaan leviävä hiuskuontalo ja sen läpi kuultava kirkasvärinen tausta. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Suvi Lane. Potret tien valaisu saatetaan toteuttaa myös niin, että henkilön kasvojen toinen puoli on sy simusta. Epämääräiset, osittain läpikuultavat kohteet ovatkin sitten kokonaan oma lukunsa. Aitken hyödyntää taiteen keinoja vapaasti: teokset voivat olla elokuvia, videoja ääniteoksia, installaatioita tai veistoksia, kirjoja tai tapahtumia. Tällaiset otokset kielivät kuvat tavan persoonan sijaan enemmän kuvaa jan valon näkemyksestä, tai pikemminkin sen hallinnan puutteesta. Photoshop CC:n – ja aika monen muunkin edistyneemmän kuvankäsittelyohjelman – työkaluilla malli hiuspehkoineen saadaan kuitenkin irrotettua taustastaan siististi. Se esittelee valikoiman Aitken in teoksia kymmenen viime vuoden ajalta. Turun Taidelainaamon valikoimissa on tällä hetkellä teoksia 136 taiteilijalta ja valikoimassa on yli 700 teosta. Kuvasta ilmenee sen hetkinen tunnelma. alkaen ke–la 12–18 su 12–16 LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 7/2020:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Millainen on mielestäsi hyvä henkilökuva. Turun Taidehalli on avoinna ke–su 12–18 ja 1.11. Seuraavilla ohjeilla pörröiset hiuksetkin saa valittua ja irrotettua taustastaan. Voit voittaa arvonnassa Taneli Eskolan Blue Monograph -teoksen. ta, jota voisi käyttää vaikkapa komposiittikuvan rakentamiseen uudelle taustalle sijoitettuna. NÄYTTELY | www.turuntaidelainaamo.fi TURUN TAIDEHALLIN Aulagalleriassa tarjoillaan ensimmäinen Artoteque Pique Nique -näyttelykokonaisuus 8.11.2020 asti
Finnish Photo Awards -kilpailuun osallistui tällä kertaa kaiken kaikkiaan 191 valokuvaajaa yhteensä 735 kuvalla; finaalissa arvioitiin kunkin yhdeksän kilpailusarjan 10 parhaan valokuvaajan kuvat. FINNISH PHOTO AWARDS on uusi valokuvakilpailu, jonka perustamisen tarkoituksena on ollut löytää ja palkita maan parhaat valokuvat ja valokuvaajat. Liminkalainen Onni Wiljami Kinnunen on Finnish Photo Awards 2020 -voittaja. Kisassa kilpailtiin Baby, Children, Classical Portrait, Commercial, Creative Portrait, Illustrative & digital art, Nature, Reportage ja Wedding -sarjoissa. Kilpailun päätuomarina jatkoi viimevuotiseen tapaan brittiläinen valokuvaaja ja valokuvauksen opettaja Jim Lowen ja kuvia arvioi vuosittain vaihtuva kansainvälinen asiantuntijaraati. Kilpailun kokonaisvoittoon nousi Onni Wiljami Kinnunen visuaalisesti näyttävällä kuvallaan Find your peace with reading. Kamera-lehdessä 10-11/2018 on ollut artikkeli Onni Wiljami Kinnusesta ja lehdessä 1/2019 juttu Juhamatti Vahdersalosta. Kuten suurin osa Kinnusen lukuisista palkituista kuvista vuosien varrelta, tämäkin kuva on alunperin tehty asiakastyönä, tällä kertaa Aikakausmedian mainoskampanjaan. O N N I W IL JA M I K IN N U N E N K R IS T I V IL M U N E N KATSO KATSO KAIKKI KAIKKI VOITTAJAT VOITTAJAT www.kamera-lehti.fi/ Finnish-PhotoAwards-2020 VÄLÄHDYKSIÄ Finnish Photo Awards 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Tuomaristo kehui tänäkin vuonna suomalaisvalokuvaajien korkealaatuista osaamista niin tekniseltä tasoltaan kuin idearikkaudeltaan. Finnish Photo Awards -kilpailua järjestää Suomen Ammattivalokuvaajat ry. Kokonaiskilpailun toinen sija meni Juhamatti Vahdersalolle ja kolmas sija Pia Maria Rautiolle. Yleisön suosikiksi nousi jo Classical Portrait -sarjan voittanut Kristi Vilmusen ilmeikäs muotokuva possusta. PS
Myös kyhmyjoutsen ja harmaahaikara saattavat esiintyä kuvassa. Suorissa lähetyksissä on aiemmin seurattu muun muassa saimaannorpan, ahman, kyyn, metsälintujen, metsäpeuran, liito-oravan, järvilohen ja viimeksi raakun elämää. Arvonimi myönnettiin tässä englantilaisessa valokuvausseurassa ainoastaan hakemuksesta erittäin ansioituneiksi arvostelluilla valokuvilla. Monet valokuvaajan tarvitsemat välineet olivat vaikeasti saatavia, mutta kätevänä ja voimakastahtoisena miehenä hän teki ne puusta ja metallista itse. ESKO LUOMA kuoli 20.6.2020. Viimeisimmät pari vuosikymmentä hän nautti taiteilijaeläkettä. Varsin pian he vuokrasivat tilat Laihian Jakkulasta, jossa pariskunta työskenteli lähes vuosikymmenen, kunnes he vuonna 1964 ostivat tontin ja rakensivat oman liikehuoneiston ja kodin Laihian kirkonkylään. Aktiivisuudesta Suomen Valokuvaajain Liitossa seurasi luottamustoimia muissa alan järjestöissä, kuten esim. Yli kolmasosa Suomen kosteikkojen lintulajeista on uhanalaisia. Nuoremmatkin kulttuurin muistot kiinnostivat aktiivista miestä. Myös meriveden korkeus vaikuttaa siihen, mitkä linnut kosteikolla viihtyvät. Hän tiesi kertoa ja näyttää muinaismuistoista innostuneille Laihian rautakautisia röykkiöitä. Kamera on osa WWF:n Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä luonnosta. Hän saavutti muotovalokuvillaan myös arvostetun ARPSarvon vuonna 1971. Vuoden 1953 alkupuolella Esko sai ajatuksen ammattivalokuvaajan urasta. Yhdessä puolisonsa kanssa he valmistivat ensimmäiset valokuvansa Luomanmäellä. Sellaisetkin vielä melko runsaat ja tässäkin kamerassa mahdollisesti esiintyvät lajit kuten tukkasotka, haapana ja jouhisorsa luokitellaan uhanalaisiksi kantojen nopean taantumisen takia. Finnfotossa ja Valokuvataiteen museossa. Ahkera luonnossa liikkuminen läpi koko elämän sai Eskon kiinnostumaan myös arkeologiasta. 1950 todettiin sairaalassa sekä diabetes että keuhkotauti. Sorsalajeista runsain on tavi, mutta lisäksi kamerassa voi nähdä myös haapanan, lapasorsan tai telkän. Järjestötoiminnan myötä seurasi valokuvanäyttelyitä ja -kilpailuja. Isonkylän Luomanmäellä kotonaan, jossa Esko vietti lapsuutensa ja nuoruutensa oli luonto ja luonnossa liikkuminen ollut itsestäänselvyys. Suunnitelmat muuttuivat täysin; seurasi sairaalaja parantolakierre, minkä myönteisenä seurauksena oli Inga-vaimon löytyminen Härmän parantolasta. Esko toimi nuijapäällikkö Jaakko Ilkan Sukuseuran hallituksessa kymmenen vuotta sekä vuosikymmenet sukututkijana ja sukututkimuspiirin ohjaajana. Esko kuului myös Pohjanmaan Valokuvakeskuksen hallitukseen yli kymmenen vuotta. VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista M A R IA R A U T IO R U N E B E R G /W W F ID E A A ! ID E A A ! IN M E M O R IA M IN M E M O R IA M LIVEKAMERA | wwf.fi/luontolive WWF:N LUONTOLIVEN uudessa kamerassa seurataan lintujen elämää kosteikolla, joka sijaitsee Metsähallituksen hoidossa olevalla luonnonsuojelualueella Kirkkonummella. Eskon valokuvaajauran alkuaikoina vallitsi sotien jälkeinen säännöstelyaika. Raakkukameraa katsottiin 135 000 kertaa, ja keskimääräinen katseluaika oli noin viisi minuuttia. Sairastuminen kuitenkin keskeytti harkitun ammatin opiskelun, sillä v. Vain hieman yli vuotta aikaisemmin Eskon pitkäaikainen vaimo, Inga oli saatettu hautaan. Syksyisin metsästys kuului lähes päivittäisiin asioihin, samoin marjastus ja sienestys. Kalervo Puskala Kalervo Puskala on Esko Luoman pikkuserkku, läheinen ystävä ja valokuvaajakollega.. Hän oli syntynyt Laihialla 21.10.1929, joten hän ehti täyttää yhdeksänkymmentä vuotta viime syksynä. 1940-luvun lopulla Esko Luoma pyrki Ateneumin vapaataidekouluun päämääränään taiteilijan ammatti. Suomen Valokuvaajain Liiton jäseneksi Esko liittyi vuonna 1959, ollen viime vuosina SVL:n pitkäaikaisimpia jäseniä. Suorassa lähetyksessä voi nähdä sinisorsan ja laulujoutsenen lisäksi hyvällä onnella myös harvinaisemman siivekkään kuten harmaasorsan tai jalohaikaran. Helsingissä asuessaan hän työskenteli taidetakomossa. WWF:n Luontoliven Lintulahti-kamera on toteutettu yhdessä kosteikkoa hallinnoivan ja hoitavan Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa. Hän toimi lisäksi eri valokuvausalan järjestöissä opettajana ja ohjaajana. Kameran teknisestä toteutuksesta vastaavat LiveEye, Pukki Visuals ja WWF. Niistä hän voitti palkintoja niin maakunnan, valtakunnan kuin kansainväliselläkin tasolla. Lajisto muuttuu syksyn mittaan lintujen muuton edetessä. Kaikista ansioistaan Esko Luoma palkittiin valtionpalkinnolla, Kotiseutuneuvoksen arvonimellä ja Kotiseutuliiton ansiomerkillä
Sen jälkeen pääsin töihin Helsinkiin City-lehteen ja Radio mafiaan. Olen halunnut, että kuvistani välittyy nimenomaan se into. Silloin kuulee mitä muut ihmiset näkevät kuvissa. Linssiin tarttui niin Pelle Miljoona, Kauko Röyhkä kuin Eppu Normaalikin. Tällöin voi saada oivalluksia sekä palautetta. Tietyillä kuvillani olen tavoitellut. Plussaa on myös, jos itse pitää bändin musiikista. Lukion jälkeen opiskelin tiedotusoppia Tampereella. Lopetin rock-kuvauksen 80-luvun lopulla. Toisaalta sen ajan rock-kuvia on otettu vähän, mikä nostaa niiden arvoa. Monissa kuvissani on viittauksia hänen tai muiden rock-kuvaajien kuviin, mutta taidan olla itse ainoa, joka huomaa nämä viittaukset. Opiskelu ei maistunut, joten muutin Lontooseen. Minulle bändien kuvaaminen liittyi nuoruuden intoon. KUKA KUKA luin englantilaisia musiikkilehtiä kuten New Musical Expressiä, jonka kuvaajista Anton Corbijn oli suurin esi kuvani. BÄNDIKUVAUKSESSA ON tärkeää kuvata sellaista mikä tuntuu hyvältä. HEIKKI KEMPPAINEN on 55-vuotias Espoossa asuva toimittaja-valokuvaaja. Olen ollut onnekkaassa asemassa, koska olen tuntenut kuvaamani bändit, jolloin kuvattavat ovat rennompia. Näyttelyn järjestäminen on hyvin opettavaista. Tämän vuoksi olen järjestänyt näyttelyitä kuvista, jotka otin 80-luvulla. Kuvasin myös Terveiden Käsien EP:n kannen. MINUN KUVANI Heikki Kemppainen 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Rokin sykkivä sydän TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Heikki Kemppainen A loitin valokuvaamisen 15-vuotiaana kotikaupungissani Torniossa. Ensimmäinen kuvaamani rockfestivaali oli Oulun Kuusrock vuonna 1980. Tai jos oli, arvokasta kameraa ei otettu festareille. Nuorena vastaavaa esikuvien näkö kulmaa, mutta omalla kädenjäljelläni. Filmi oli kallista eikä monellakaan ollut järjestelmäkameraa. Onneksi taltioin sitä vuosikymmentä, sillä uudet sukupolvet haluavat sukeltaa tuohon aikakauteen kuvien kautta ja kiinnostusta on kovasti. Opiskellut tiedotusoppia ja kirjallisuutta Tampereen yliopistossa. Olen pitänyt neljä valokuvanäyttelyä, joista viimeisin oli Pertin Valinnassa keväällä 2020. Haluan katsoa kuviani vuosien etäisyydellä sekä myös tutkia itseäni, ja mitä olen heijastanut nuoruudestani kuvien kautta: minkälainen oli ilmapiiri, millaisia yhtäläisyyksiä 80-luvulla on nykypäivään. Kuvaajana voi kehittyä ottamalla kuvia erilaisissa valaistuksissa: hämyisissä takahuoneissa, lavalla, festareilla, katuvaloissa tai aamun sarastaessa. On oltava valmis useaan kuvauskertaan, jolloin bändiläiset tottuvat kuvaajaan
16 KAMERA 8|2020 LUONTOKATO Kirjailija ja valokuvaaja Antti Haataja käsittelee työssään ihmisen geologista aikakautta eläinten näkökulmasta TEKSTI JA KUVAT Antti Haataja KUVAAJA Antti Haataja
Naali katoaa, koska sen erityinen sopeuma, kova ja ankara talvi muuttuu leudoksi ja sateiseksi, jolloin arktiset ominaispiirteet katoavat ja siihen sopeutuneet eläimet sen mukana. Metsäpeurat vaeltavat kohti kesälaitumia Kuhmossa. Naali on kaikkialla arktisella alueella riippuvainen suurpedoista, mutta poronhoitoalueella suurpedot ovat harvinaisia ja sitä myöten naali kärsii ekosysteemin vuorovaikutusten muuttumisesta. Ahkion pohja jäätyi ja vain läheisen autiotuvan lämmössä saatoin kuivattaa sen. Vuosina 2009–2018 valokuvasin kaikkina vuodenKUKA KUKA ANTTI HAATAJA sipoolainen kirjailija ja valokuvaaja. Mieltäni kutitti pieni mahdollisuus, että jonain odottamattomana hetkenä vielä törmäisin sen kepeään askellukseen suurella valkoisella maalauksella. Lumi ja pakkanen, kesäyön heleys ja yöttömän yön aurinko, jää ja Jäämeri muodostuivat raaka -aineiksi, joista tuuli ja vuodenkierron värit muovasivat tarinan pohjoisesta luonnosta – ja ihmisestä. Samalla tavoin katoavat arkti set elementit, kuten tykky Suomen tuntureilla tai talvi Etelä-Suomesta. Ilmastonmuutos on erottamaton toisesta suuresta mullistuksesta eli kuudennesta sukupuuttoaallosta. www.anttihaataja.fi. aukeama Helmi kuun ilta Lyngenvuonol la Pohjois-Norjassa. Sellaisia erämaita ei Suomessa ja Pohjoismaissa enää ole. Esimerkiksi porotalous on poistanut suurpedoista suden kokonaan ja muun muassa ahmoja vainotaan. Ihminen tappoi metsäpeuran suku puuttoon Suomesta 1920-luvulla. Laji eli ennen koko Suomessa, mutta nykyisen sen elinmahdollisuudet ovat muun muassa poron hoidon vuoksi heikentyneet. Viimeiset metsäpeurat elivät Enontekiön rajaseudulla ja Itäkairassa. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä hieman yli 200 naalia, ja sen arvioitiin olevan välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Naali katoaa myös siksi, että ihminen muokkaa ympäristöä tarkoituksiinsa. Naali on pieni kissankokoinen koiraeläin, joka katosi Suomen pesimälajistosta vuonna 1996. 2030-luvulla Pohjoisen Jäämeren arvioidaan sulavan kokonaan kesäisin, ja monivuotinen ahtojää katoaa eläinten lailla. Koskemattomat erämaat suojaavat sinne sopeutuneita eläimiä. Heti ensimmäisenä päivänä parinkymmenen asteen pakkasessa hiihdin ahkion sulasta purosta järven jäälle juosseeseen veteen. Ilmastonmuutos Vuonna 1956 New York Times julkaisi erään ensimmäisistä uutisista, joka kertoi ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lämmittävän ilmastoa. Tämä alue on osa lumen ja jään aluetta eli kryosfääriä, maapallon jääkaappia. Fennoskandian pohjoisosa kuuluu subarktiseen, osin arktiseen ilmastovyöhykkeeseen. Kuvaa eläimiä. Ilmastonmuutoksen vuoksi jääkaappi sulaa ja meille tulee kuumaa. 18 KAMERA 8|2020 U udenvuodenaattona 2009 suuntasin ensi kertaa yksin tunturiin tavoitteenani tutustua naaliin. Ihmisen geologinen aikakausi, antroposeeni, näkyykin luontokatona. Ne olivat ainoat yöni autiotuvan lämmössä seuraavan vuosikymmenen talvina, sillä janosin Pohjolan suurille rakentamattomille tunturialueille. Minua innoitti tarina pienestä arvoituksellisesta koiraeläimestä, joka on täydellisesti sopeutunut kaamokseen, pakkaseen, tuuleen ja ravintoniukkuuteen, mutta joka oli katoamassa juuri nyt. Metsäpeura palasi 1950 -luvulla Neuvostoliiton saloilta Suomeen. oik. Ed. Mitä vaikeampi aihe, sitä kiehtovampaa. 2010luvulla Suomen keskilämpötila oli noussut kaksi astetta esiteolliselta aikakaudelta ja Arktisen alueen lämpötilan arvioidaan nousevan vähintään kaksinkertaisella – todennäköisesti nopeammalla – vauhdilla verrattuna maapallon keskilämpötilan nousuun
” Ilmastonmuutos on erottamaton toisesta suuresta mullistuksesta eli kuudennesta sukupuuttoaallosta.” 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
Luonto katosi silmieni edessä. Tunsin olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä luonto Pohjoismaissa kirjaimellisesti siirtyy pohjoiseen, missä se törmää sinne erikoistuneiden lajien ja ilmiöiden kanssa. Sieltä muutos leviää rannalta ruokansa saavan eläimistön keskuuteen ja lopulta heijastuu kymmeniä, tai esimerkiksi naalin tapauksessa satoja, kilometrejä sisämaahan ja karuimmille tuntureille. Kun sain ajatuksen tehdä seikkailuistani kirjan, tarjosin kuviani julkaistavaksi. Majoituin teltassa, kuljetin tarvikkeet ja kamerat ahkiossa tai rinkassa ja liikuin pääasiassa yksin. Valokuvaajasta kirjailijaksi Perehdyin laajasti ilmastonmuutokseen ja kuudenteen sukupuuttoaaltoon liittyvään tieteelliseen tutkimukseen. Aluksi vierastin ajastusta, mutta lopulta ryhdyin kirjoittamaan. Kiirunan ainoa mahdollisuus selviytyä on nousta ylemmäs tuntureilla tai siirtyä pohjoiseen. Valo kuvaajana olen itseoppinut. Vaikka naali olikin innoittajani, kaikki alueet pohjoisen karussa ekosysteemissä ovat jollain tavalla nivoutuneita toisiinsa, eikä niitä voi tarkastella toisistaan riippumattomina ilmiöinä. Yhdessä havaintojeni kautta se auttoi jäsentämään kokonaiskuvaa muutoksen mittasuhteista. Vielä 1990-luvulla naali asui Jäämeren rannalla. Utsjoen ja Varangin naalit ovat yksi populaatio. Havainnoin myös muutosta alkuperäiskansan omissa tavoissa ja tottumuksissa. Kustantajat pyysivät kirjoittamaan kuvien lisäksi tarinan. He perustelivat tätä sillä, että eivät perinteisesti julkaise valokuva kirjoja Suomessa. 20 KAMERA 8|2020 aikoina ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon oireita pohjoisessa. Ilmastonmuutoksen myötä karuus katoaa, tunturit pusikoituvat ja metsäraja nousee korkeammalle. Kameralla pyrin kaikin keinoin tallentamaan pohjoisen luonnon rippeitä ja kertomaan muutoksesta. Tuntureilla seurasin, miten uhanalaiset lajit sinnittelivät, pakkanen katosi, lumilaatujen kirjo kapeni ja ihmisen maankäyttö laajeni. Asuin myös hetken Jäämeren rannalla ja lohijoen rantatöyräällä seuraten luonnonkiertoa ja kuunnellen kokemuksia kolonialismista ja samanlaistamisesta. Kun naalilla menee huonosti Jäämeren rannalla, sillä menee huonosti myös Suomen tuntureilla. Lohijoella seurasin lohien nousua Jäämerestä, kalastusta ja saamelaisten elämää, heidän taisteluaan maidensa omistuksesta sekä alkuperäiskansan kohtaamaa muutosta. Pohjoisessa edessä on kuitenkin Jäämeri eivätkä tunturit kasva enää korkeutta. Onneksi minun ei tarvinnut ryhtyä myös itseoppineeksi kirjailijaksi, sillä kustantaja antoi. Kuvasin Jäämerellä valtameren ravintokiertoa ja elämää rantavallilla. Vuoden kirjoitusurakan jälkeen tarjosin kuvia ja tekstiä useille kustantamoille, joista lähes kaikki halusivat julkaista kirjan. Esimerkiksi Varangin niemimaalla, missä tunturit kohoavat suoraan Jäämerestä, muutokset valtamerissä näkyvät suoraan lintuvuorten kallioilla. Alla Kiiruna elää karuilla kivisillä tunturin rinteillä ja ylängöillä
Vuonna 2018 Tammi julkaisi kirjani Pohjoinen – Jälkemme maailman laidalla. Tärkeintä minulle oli pyrkiä eläinten näkökulmaan parhaan osaamiseni mukaan. Se selviää hyvin julmassa ilmastossa, joka kuitenkin katoaa. Ensimmäisen kirjan jälkeen keskityin pelkästään uusien kuvakulmien ja valokuvausmenetelmien kehittämiseen ja niiden käyttämiseen ympärillämme möyrivän muutoksen kertomiseksi. Tunturisopulisyklit ovat rikkoutuneet ja naaleista on tul. Ihmisen tuhottua suurpedot, Pohjoismaiden naalit ovat entistä riippuvaisempia tunturisopulisykleistä. Naalin ekologinen lokero arktisella alueella perustuu suurpedoilta jäävien haaskojen hyödyntämiseen. Vuonna 2017 julkaisin teoksen Tuulessa roihuaa maa. Tunturisopulit kuitenkin tarvitsevat terveitä talvia, kovia ja yhtämittaisia pakkasjaksoja sekä ilmavaa lumikerrosta. Pohjoinen vei minut lopulta etelämmäksi kuin olin kuvitellut, ja viimeisen puolentoista vuoden ajan ennen julkaisua kuvasin pääasiassa Kainuussa poronhoitoalueen eteläpuolella, villien metsäpeurojen asuttamilla alueilla. Naalilla on vielä ripaus valkoista talvikarvaa turkissaan. Naalin selviytymisstrategia perustuu sinnittelyyn, suurpetojen hyödyntämiseen ja nopeaan lisääntymiseen oikeanlaisissa olosuhteissa. Poronhoidon myötä suurpedot on järjestelmällisesti tuhottu minimiin Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Kuvien teknistä laatua tärkeämmäksi tekijäksi minulle nousivat tekstin ja valokuvien yhteinen tarinankerronta ja ilmaisu. 21 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi käyttööni ammattilaiset, jotka ohjasivat kirjallista ja visuaalista ilmaisua. Ilmastonmuutos on vienyt nämä. Tavat ja tottumukset, joilla ihminen käyttää maata ja vesiä, ovat usein niin systemaattisia ja laajamittaisia, että niitä ymmärtää paremmin etäämmältä. Esimerkiksi metsien hallinta, kalastus valtamerillä, metsästys, infrastruktuurirakentaminen, matkailu, maanviljely ja poron hoito ovat arkeistuneet ympärillemme tavalla, joka estää näkemästä niiden tai niiden yhdistelmien vaikutuksia luontoon. Matka muutti minua valokuvaajana. Seur Aukeama Keskiyö heinäkuussa. Kertomus Lapista, jäisestä merestä ja Saamen kansasta Tammen arvoteossarjassa yhdessä saamen kielen ja kulttuurin emeritusprofessori Pekka Sammallahden kanssa. Paitsi meillä. Valokuvaajalle arvoteos on huikea mahdollisuus: valokuvat painetaan suurikokoisina vahvalle paperille, parhaalla mahdollisella laadulla. Kauempaa Naali katoaa Suomesta, koska se on hyvin erityiseen ekologiseen lokeroon sopeutunut eläin. Naali on talvella valkoinen ja kesällä tumma mutta jopa kolmannes Fennoskandinavian naaleista on tummanruskeita vuoden ympäri. Koska suurpedot tappavat poroja, niitä ei sallita
Ilmastonmuutos lämmittää ja happamoittaa Jäämerta. Mutta uhanalaistuminen on kaikkialla ympärillämme. Suurpedot kiinnostavat myös siksi, että niiden valokuvaaminen tapahtuu perinteisesti lähes täysin ihmisen omista lähtökohdista: kaupallisessa kojukuvauksessa eläimet houkutellaan ruoalla valokuvaajan valitsemaan kuvaukselliseen paikkaan. Pohjolassa on vielä suuria erämaisia alueita, joissa kuvittelisi olevan ripaus villiä, mutta niillä laiduntaa tuotantoeläin. Tällä hetkellä työskentelen suurpetojen ja niiden saaliiden parissa. Yllä Hirvet vaeltavat lumipyryssä kohti Jäämerta talvilaitumilta sisämaan suojaisista jokilaaksoista. ” Uhanalaistuminen on kaikkialla ympärillämme.” Vas Lunni. Sellaiset eläimet kuolevat sukupuuttoon yksin, kun kukaan ei ole katsomassa. Ehkä naali pelastuu, mutta voimmeko pelastaa kaikki kasvija eläinlajit tällä tavalla. Eläinten näkökulmasta Ihmisen kädenjälki Suomen maankamaralla muuttaa eläinten keskinäistä vuorovaikutusta. Tarhassa kasvatettuja naaleja siirretään tuntureille Norjassa, mistä ne leviävät myös Suomeen. Etelässä vaeltaa villi ja valpas peura, mutta sen elinympäristöstä on jäljellä riekaleiset rippeet, joissa sen kanta kuihtuu mahdottomuuteen. Tämä vaikuttaa kalojen määriin ja esiintymispaikkoihin. Ristiriita oli käsinkosketeltava viimeistellessäni Pohjoista. Kojukuvien kalevalainen tausta ei vastaa lainkaan suurpetojen kohtaamaa todellisuutta voimakkaasti hyödynnetyssä ympäristössä. Naali katoaa, koska se on etäinen, kaukana takamaillamme asuva eläin, jota hyvin harva on päässyt kohtaamaan. 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi lut ihmisen tekohengitettävä laji Pohjolassa. Naaleja keinoruokitaan koko vuoden ympäri ja niitä uhkaavia kettuja ammutaan. Siltä ei voi ummistaa silmiään, mutta on eri asia, osaammeko kääntää kameramme oikeaan suuntaan.. Ympäristövalokuvajournalismin traditio Suomessa on lähes olematon ja siksi kuvat muutoksesta ympärillämme puuttuvat mukaan lukien se, miltä maisema näyttää eläinten näkökulmasta. Ilmaston muutoksen myötä lunnit eivät kuitenkaan löydä ruokaa perinteisiltä pesintäpaikoiltaan, pesinnät epäonnistuvat ja lunni uhanalaistuu. Miten monta niistä voimme menettää, ilman että ekosysteemimme pysyy elinkelpoisena meille itsellemme. Niitä on tuhansia ja tuhansia
Hän sai ensimmäisen oman kameransa 6-vuotiaana. Vuonna 2007. Jari on yrityksen perustaja ja toimii sen hallituksen puheenjohtajana. Palkitsevinta on luontoelämysten tarjoaminen asiakkaille ja luonnon arvostuksen lisääminen. Tosin tärkeintä silloin oli se, että lahjaksi saatu kamera oli vaaleanpunainen. OPASTUS Luonto 26 KAMERA 8|2020 LUONTOMATKAILUN YTIMESSÄ Kaisa Peltomäki kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan tehdä luontomatkailun parissa työtä, josta todella nauttii. Graafinen lintu antaa valtavasti mahdollisuuksia taiteellisempiinkin kuviin. Pitkään Kaisa kuvasi pelkästään pokkarilla, ja kiinnostuksen kohteena olivat pääasiassa lähija maisemakuvaus. Myös muut kuvataiteet ovat aina kiinnostaneet, ja Kaisalta taittui niin piirtäminen kuin maalaaminenkin. Yrityksen kehittämishankkeet ovat hänen ominta osaamisaluettaan ja toimitusjohtajan paikka lankesi kuin luonnostaan tälle määrätietoiselle naiselle sattumien summana. Kaisa on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, pääaineenaan markkinointi. TEKSTI Jaana Kotamäki KUVAT Kaisa Peltomäki ja Jari Peltomäki K aisa Peltomäki työskentelee luontoja lintumatkailuyritys Finnature Oy:ssä yhdessä puolisonsa Jari Peltomäen kanssa. Maaliskuu 2019, Japani. Mantsurian kurki Hokkaidolla. Kamera tuli Kaisalle tutuksi jo lapsena. Erityisesti posliinimaalaus oli hänen mieleensä
Juuret Kaisalle luonto on ollut aina tärkeä ja iso osa elämää. Hänen kuvauskalustoonsa kuuluu kaksi Olympus OM-D E M1 Mark II runkoa sekä laaja valikoima erilaisia objektiiveja.. – Vanhempani olivat hyvin luontoihmisiä. Hän kasvoi maaseutuvaltaisessa miljöössä, jossa lähiluonto oli merkittävässä roolissa. Saatamme helposti alkaa jutella vieraan ihmisen kanssa vaikkapa bussipysäkillä. Työn myötä tapahtuma-, esiteja yrityskuvaus tulivat hänelle tutuiksi. Jo opiskeluaikoina mehut tuli tehtyä omasta takaa. Ja kukapa Jarin ruokia voisi vastustaa, sillä hänhän on entinen kokki. 28 KAMERA 8|2020 kuvausväline vaihtui järjestelmäkameraan, ja Kaisa alkoi kuvata yhä enemmän silloiseen työhönsä liittyviä markkinointi kuvia. Meillä lapsuuden kotipihalla sekä mökkirannassa lintuja tarkkailtiin paljon ja pyrimme niitä parhaamme mukaan myös tunnistamaan. Aina ei tarvitse lähteä kauas kuvaamaan, kuva otettu makuuhuoneen ikkunasta. Hän mieltää räiskyvän luonteensa periytyvän kaukaa karjalasta eikä aina koe sopivansa jäyhään pohjoispohjanmaalaiseen muottiin. Viihdymme muutenkin paljon keittiössä, sillä kokkailu on molempien mieleen. Taistelevat tilhet. Huhtikuu 2017. Kaisa kertoo olevansa kolmannen polven oululainen. – Olemme tänäkin syksynä poimineet Jarin kanssa syksyn marjasadot talteen ja lähes eläneet herkkutateilla, joita on kuivattu jo lähes 10 litraa. Kaupunkiasumista en ole koskaan kokenut omakseni. KUKA KUKA KAISA PELTOMÄKI Ammattiluonto kuvaaja, Finnaturen toimitusjohtaja (39 v). – Me kaikki sukumme naiset, jo menneistä sukupolvista lähtien, olemme hyvin puheliaita eikä kynnys aloittaa keskustelu tuntemattoman kanssa ole suuri. Myös perheen ahkera kesämökkeily vahvisti Kaisan jo olemassa olevaa luontosuhdetta, ja sekä metsässä samoilu että kalastus olivat arkipäivää. Kaisa kokee olevansa myös vahvasti eräänlainen tämän päivän Martta, joka poimii niin sienet kuin marjatkin, ja jolta sujuu mehujen ja hillojen laitto
Kiinnostus heräsi puolin ja toisin myös työn ulkopuolella. Työntäyteisillä ja raskailla reissuilla oppi tuntemaan toisen hyvin. – Omaan toimenkuvaani kuuluu kaikki mahdollinen maan ja taivaan välillä. Kun Jari kysyi Kaisaa mukaan Finnatureen, suorasanainen nainen vastasi: ”Älä unta näe”. Hänen kuvaus kalustoonsa kuuluu: Olympus OM-D E-M1 EM1X ja Olympus OM-D EM1 Mark III rungot sekä laaja valikoima erilaisia objektiiveja. Työnjako Työnjako on ollut alusta saakka selkeä, sillä molemmilla on omat vahvuutensa eikä yhteentörmäyksiä ole juurikaan tullut. KUKA KUKA JARI PELTOMÄKI Ammattiluonto kuvaaja, Finnaturen perustaja (55 v). He tekivät yhteistyötä tiiviisti, muun muassa yhteisiä messumatkoja. Hänen vahvuutensa on erinomainen lintujen lajija käyttäytymistuntemus. Työni saattaa olla niin verkkokaupan kehittelyä kuin toimistotyötä eri muodoissaan. Vuonna 2012 Limingan kunta palkkasi hänet kunnan matkailun kehittämishankkeiden projektipäälliköksi. Tärkeimmäksi tehtäväkseen Kaisa kokee konk. Jari ei antanut periksi, ja myöhemmin Kaisa osti puolet yrityksestä omiin nimiinsä. Pääasiassa vastuulleni kuuluvat erilaiset firman kehittämisja uudistushankkeet, Kaisa kertoo. – Koska minulla oli jo entuudestaan kokemusta EU-hankkeiden vetämisestä, niin luonnollinen jatkumo oli se, että minusta tuli Finnaturen toimitusjohtaja. Koska Finnature oli alueen yksi suurimmista matkailuyrityksistä, Kaisan ja Jarin tiet kohtasivat luonnollisesti tässä vaiheessa. Jarin vastuualueena on olla ja näkyä Finnaturen keulakuvana, vastata sen PR-puolesta ja näkyvyydestä. Näin pääsin käyttämään omia vahvuuksiani firman kehittämisessä. Kuvassa yhdistyvät toukokuun valoisa yö sekä tälle kuvauspaikalle rakennettu erikoisvalaistus. Huuhkajapari Finnaturen ruokintapaikalla Limingassa, kuvattu toukokuussa 2020. 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Yhteistyön alku Kaisalla oli kokemusta matkailun kehittämisestä jo paljon ennen Finnaturea, sillä hän ehti vetää kymmenisen vuotta useita EU-hankkeita. Hän vastaa myös kuvauspaikoista, niiden kehittämisestä ja suunnittelusta sekä uusien kuvauspaikkojen etsimisestä
30 KAMERA 8|2020
Silloin tulee pettymyksiä ja se taas luo paineita myös oppaalle. – On muistettava kunnioittaa sitä mitä tulee vastaan ja hyväksyä senhetkiset luonnonolosuhteet. – Joskus saattaa käydä niin, että asiakkaan odotukset ovat liian korkealla, eivätkä valitettavasti täytykään. Lähestymällä liian nopeasti kuvaat pyrstösulkia. 10 10 OSALLISTU kurssille tai lähde kokeneemman kanssa kuvaamaan. 77 JOS haluat teräviä lentokuvia, käytä tarpeeksi nopeaa suljinaikaa. 99 ÄLÄ unohda jälkikäsittelyä, kuvien rajaus on osa kuvaa mista. Asenne ratkaisee paljon. Työ luonto-oppaana Useimmiten kuvausmatkoilla vallitsee hyvä henki, koska niille lähtee hyvin samanhenkisiä ihmisiä ja tunnelma pysyy rentona. Kiinnitä siis huomiota kohteen lisäksi myös taustaan. 44 OPETTELE tuntemaan kamerasi hyvin, äkillisessä tilanteessa siitä on hurjasti hyötyä. 33 OLE kärsivällinen, anna linnuille aikaa. 66 HALLITSE kameraa manuaaliasetuksilla. Kesäkuu 2018. Sääolosuhteita ja kuvauskohteita ei voi koskaan hallita ja sehän ei ole suinkaan järjestäjän vika. Laskevan auringon luoma satumetsä hiiripöllön poikasen takana luo kuvaan tunnelmaa. 55 HARJOITTELE lähiluonnossa, aivan peruslajit sopivat hyvin harjoitteluun. Kaikki oppaat ovat joko kokeneita lintuharrastajia tai pitkän linjan luonto kuvaajia, joilla on sekä hyvä lintujen että luonnon tuntemus. Taidekuvissa manuaaliasetukset ovat välttämättömät. Helmikuu 2017. KAISAN JA JARIN KUVAUSVINKIT: 11 KUNNIOITA kuvattavia kohteita ja luontoa. Satumetsän peikko. Lähtökohtaisesti kaikki ovat innoissaan mukana ja. Valkoinen lintu valkoista hankea vasten mielletään vaikeaksi kohteeksi, mutta toisaalta sama yhdistelmä antaa luvan leikkiä kameralla. 88 KOKEILE erilaisia kuvakulmia, jo pieni muutos kuvaus korkeudessa vaikuttaa taustaan. Laulujoutsen lumella. Finnaturessa on Kaisan ja Jarin lisäksi kolme vakituista työntekijää, ja keväisin he palkkaavat kymmenen sesonki työntekijää. 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi reettisen johtamisen. Luonnon ehdoilla on mentävä, satoi tai paistoi. 22 PARHAAT kuvat annetaan, niitä ei oteta
Arabit ovatkin aivan uutta tämän päivän luontomatkailupuolella. Piti myös tietää miten heidän kanssaan kannattaa toimia. Tammikuu 2020. Hyviä kuvia syntyy, kun mieli on avoin. Kaikki sujui hyvin ja Kaisa haluttiin oppaaksi vastaavalle seurueelle myös vuonna 2021. – On myös hienoa työskennellä oman puolison kanssa. Kaisa nauttii myös itse mahdollisuudesta nähdä ja kokea uusia paikkoja. Kiinnostavinta on viedä ihmiset upeisiin paikkoihin ja nähdä heidän innostuneet reaktionsa. Perinteinen kojukuvauskin antaa upeita mahdollisuuksia kaksoisvalotuksiin. Kaisa uskoo vahvasti, että mitä enemmän hän pystyy tarjoamaan erilaisia luontoelämyksiä asiakkailleen, sitä pitemmälle se kantaa. Haasteellista oli myös osata olla tekemisissä hyvin erilaisten ihmisten kanssa ja kohdata itselle vieraita kulttuureita ja kansallisuuksia. Osa oli todella kokeneita, mutta joillain taas ei ollut minkäänlaista kuvaustaustaa. Alivalottamalla on saatu esiin lapinpöllön siluetti auringonlaskussa. Hyvin ajankohtaiseksi Kaisa kokee yriKiinnostavinta on viedä ihmiset upeisiin paikkoihin ja nähdä heidän innostuneet reaktionsa.. Monesti matkan kokonaisuus ratkaisee, vaikka yksittäinen päivä saattaisikin olla hieman huonompi sään tai kuvasaaliin osalta. Työssä on palkitsevinta että voi tarjota ihmisille uusia kokemuksia ja nähdä miten he nauttivat niistä. Asiakkaiden luontosuhde vahvistuu ja he oppivat arvostamaan ja vaalimaan luontoa. Kesäkuu 2018. Kaikki korvautuu sillä, että lopullinen viikon tai kahden anti jää plussan puolelle. Merikotka Utajärvellä. Mystinen metsäneläjä. Koska taso oli erittäin laaja, se teki oppaan työstä haastavaa ja vaati melko lailla kompromisseja, jotta kaikki olisivat olleet tyytyväisiä. Silloin kun asiakas pystyy nauttimaan kaikesta ja osaa ottaa vastaan sen mitä tulee, matkasta saa paljon enemmän irti. 32 KAMERA 8|2020 ymmärtävät, ettei kuvauskohde tule aina kuin tilauksesta. Mielenkiintoisin kohde Erikoisimman ja mieleenpainuvimman matkansa Kaisa veti vuosi sitten keväällä Japanin Hokkaidoon. Ääripäinä mukana olivat kuvauksen ammattilainen ja henkilö, jolla oli kamera kädessään ensimmäistä kertaa koskaan. – Ryhmä koostui kolmen eri arabimaan edustajista, joista miehiä oli neljä ja naisia kaksi. Haastavinta oli se, että seurue koostui hyvin eritasoisista kuvaajista. Koronan vuoksi jää nähtäväksi toteutuuko tämä matka
Samalla Kaisa tulee pohtineeksi Vuoden Luontokuva -kilpailua, jossa hänen mielestään pärjäävät parhaiten harvinaiset lajikuvat, jolloin kyse ei olekaan enää valokuvakilpailusta, vaan ennemminkin lajikuvakisasta. Myös valo on äärimmäisen tärkeä. – Kun ammatikseen pyörittää luontomatkailuyritystä, jossa linnut ovat keskiössä, niin tulee luonnollisesti kuvattua sitä perinteistä lintukuvaa eniten, mutta ominta minulle on kuitenkin taiteellisempi suuntaus. Dokumentaarisen kuvauksen sijaan Kaisaa inspiroi hieman taiteellisempi lähestymistapa. 33 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tyksen uudistamisen siten, ettei se jatkossa olisi niin riippuvainen ulkomaan matkailusta. Oma kuvaustyyli Lajikeskeisyyden sijaan Kaisa arvostaa yhä enemmän kuvan sisintä ja sitä, että kuvalla olisi tarinallista arvoa. Kohteen ei tarvitse olla harvinainen lintu, vaan lopputulos ratkaisee, ei koskaan laji. Tykkään käyttää monesti kuvauksissani joko pitkiä valotusaikoja tai vaihtoehtoisesti päällekkäisvalotusta, joilla pystyn toteuttamaan itseäni paremmin.
Ikänsä Hangossa asunut kuvaaja ei vaihtaisi mielenmaisemaansa mihinkään. KUVAAJA Johanna Sandin MINUN MERENI Kun päivä on harmaa, meri velloo levottomana ja tuuli pyyhkii kasvoja, Johanna Sandinin löytää Hangon edustan rantakallioilta. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Johanna Sandin 34 KAMERA 8|2019
Tehdessäni kuvaa mietin paljon miksi me valmistamme kertakäyttötavaraa materiaalista, joka on äärimmäisen kestävä eikä ikinä häviä.. MINUN MERENI Noin 175 kertakäyttömukia ja -lasia. Olen kuvannut jokaisen erikseen, erottanut sen taustastaan, asetellut lasit ja mukit digitaalisesti yhteiselle taustalle
Harrastus unohtui vuosiksi, kunnes vuonna 2011 hän sai isältään joululahjaksi raaputusarvan, jolla voitti 1000 euroa. Jos on hyvällä tuulella, viihdyn muuten vaan. – Tiedän mitä odotan ja missä seison millä tuulella. Siinä on eri värejä. Jäsen: Suomen ammattiluontokuvaajat. Se lohduttaa, jos on paha olo. Meri on ollut Sandinille aina tärkeä ja hän huomaa hakeutuvansa luontaisesti sen äärelle. Kuvaajaa kiehtovat meren äärettömyys ja rajattomuus. 1972. Voin istua ja katsoa, koska meri on mielenkiintoinen. Hän suuntaa usein kuvaamaan Varisniemeen, Tulliniemeen ja Råuddeniin, joiden tutut maisemat ovat aina erilaisia. Rakas meri Sandinin merimaisemakuvat ovat ajattomia, eikä niissä näy ihmisiä eikä rakennuksia. Sandin kertoo, että voi palata tähän tunteeseen katsoessaan tiettyjä kuvia vuosienkin jälkeen. Kuvauskalusto: Sony A7R mk IV ja Sony 24–70 mm/2.8. Se, että kuva on teknisesti hyvä, on vain osa kuvaa. Aallot tulevat eri lailla riippuen miten paljon hiekkaa on missäkin. Luontokuvaajan erikoisammattitutkinto 2017. Minulla oli pokkari ja ajattelin, että nyt ostan järkkärin ja opettelen. Meri ei ole ikinä saman näköistä, se vaihtelee koko ajan. – Tunnelma on tärkein. Haluan näyttää minkälaisena olen sen tilanteen kokenut. Hän haluaa ikuistaa kuviinsa sekä välittää niillä sen tunnelman, KUKA KUKA JOHANNA SANDIN s. Päätös oli käänteentekevä, sillä se johti vuoden mittaisen kesäyliopiston ja muiden kurssien kautta suorittamaan luontokuvaajan erikoisammattitutkintoa Axxelliin Kemiönsaarelle. Opinnot toivat samalla päämäärän, joka edesauttoi kehittymistä kuvaajana. Opettaja ja tvt-koordinaattori Hangö gymnasiu missa. Hän on kuvannut sitä niin Havaijilla kuin 36 KAMERA 8|2020. www.johannasandin.com joka hänellä kuvaushetkellä on. S andinin lapsuudenperheessä otettiin kuvia pokkarikameralla. Yläkoulun valokuvauskerhossa Sandin kuvasi filmikameralla ja kehitti kuvia. – Olin silloin jo miettinyt kuvaamista vähän enemmän. – Kuitenkin meren perusolemus on minulle melkein ystävä
Ihan kuin se näyttäisi eri kasvonsa. Maaginen ilta Varis niemellä. Hiljaisuus on lähes käsinkosketeltava. Sumu hälvenee ja pilvet hajoavat päästäen valoa läpi. Grönlannissa. Silloin yleensä joutuu pukemaan sadevaatteet päälle tai kastuu. Sitten vielä kun tuulee kymmenen metriä sekunnissa ja enemmän – silloin nautin. On vaikea tietää missä toinen loppuu ja toinen alkaa. Vas. Aallot ovat isompia maailman merillä kuin täällä Itämerellä. Kaunis taivas heijastuu meressä. Se, että pystyisin tuntemaan meren tuoksun, tuulen ja kaiken sen. Yritän saada kuvan kehitysvaiheessa Lightroomissa vastaamaan sitä tunnetta, joka minulla oli kun istuin siellä rannalla. Suomessa puolestaan on ainutlaatuinen saaristo. – Sellainen sää on aliarvostettu. Washed Ashore Sandinin näyttely Washed Ashore oli elokuussa esillä Sanomatalon käytävägalleriassa osana Moomin Charactersin #MEIDÄNMERI -kampanjaa. Väri ehkä on se, mikä eniten muuttuu. Samalla ne osoittelematta muistuttavat siitä miten ihmisten toiminta tuhoaa meriä ja koko ekosysteemiä. Värejä harmaudessa Meri voi olla kaunis muulloinkin kuin auringonpaisteessa tai -laskussa. Onko meri samanlainen maailman eri kolkissa. Horisontti, saaret, linnut ja muut eläimet ovat poissa. – Se, mitä kaipaan täällä on avonainen horisontti, että ei näe saaria, koska silloin äärettömyyden ja rajattomuuden tuntee eri tavalla. Minulle se on ylivoimaisesti paras sää. Hangon rannoilta vuoden aikana kerätyt muoviroskat saavat Sandinin oivaltavissa teoksissa sympaattisen ja hauskankin olomuodon. 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Kun käyttää hieman pidempää suljinaikaa, niin värit tulevat näkyviin eri tavalla kuin katsoisi vain pelkällä silmällä. On tasaisen harmaata, rasvatyyni ja hiljaista. – Haluan näyttää miten paljon eri värejä siinä harmaudessa on: ei ole ainoastaan harmaan eri sävyjä, vaan siellähän on ihan kaikkea, kun vain katsoo tarpeeksi. – Pidän merikuvat niin luomuina kuin mahdollista. Valo muuttuu maagisen siniseksi, horisontissa pilkistää vaaleanpunaisia sävyjä. Melkein kuin olisin unimaailmassa ilman käsitystä ajasta ja tilasta. Sandin nauttii harmaasta säästä. Merikuvissa Sandin käyttää usein liukuharmaasuodinta, jotta voi kuvata pidemmällä suljinajalla. – Meri on sama, mutta se on eri
Sandin alkoi etsiä Instagramista ideoita. – Havahduin siihen, että taas kerran jouduin noukkimaan värikkäitä muovinpalasia, kun olin jo sommitellut kuvan ja huomasin, että siellä on punainen korkki. Seuraava oli valaan pyrstö. Täällä sielu lepää. Ensin hän ajatteli tehdä rannalla muoveista muotokuvia ilman, että asettelee kappaleita mitenkään järjestelmällisesti. Hän tutki mitä muut ovat tehneet vastaavista materiaaleista ja löysi oman lähestymistapansa. Myös Hangon rannoilta tutut uimakoppi, karuselli ja majakka ikuistuivat kuviin. Tästähän tuli ihan kivan näköinen. Merihevosen hän asetteli puhelimeen tallennettu kuva mallinaan. Moni hankolainen osallistui projektiin kantamalla rantojen muovijätteitä Sandinin pihaan. Idean Washed Ashore -projektiin Sandin sai ollessaan kuvaamassa Tulliniemen rannalla loppusyksyst ä 2017. Takaisin kävellessä ajattelin, että nyt teen jotain tästä, mutta en tiennyt mitä. Sandinilla oli jo tuolloin varattuna galleria näyttelyä varten kesälle 2019. Terassille sijoitettu valoteltta toimi valkoisena taustana ja aurinko studiovalona. Alla #pride Oik. Esimerkiksi lähes sata kenkää on lajiteltu erikseen, samoin pullot. Kuvasin eri palasia varmaan puoli vuotta miettimättä yhtään sen kummempaa kunnes tajusin, että ”Ei jumpe, tämä on tylsää! En voi täyttää galleriaa tällaisilla kuvilla. Täällä olen onnellinen. Ensimmäisenä Sandin kokeili muotoilla aallon. Rakensin valoteltasta kotiin pienen studion. Litimärät kengät, suolaroiskeita silmälaseissa ja suotimessa. Se ei kiinnosta ketään”. – Suurin osa esineistä on sellaisia, joista ei tiedä mitä ne ovat. Esimerkiksi muovipulloja kertyi 11 säkillistä. 38 KAMERA 8|2020. – Projekti lähti kehittymään. Osan esineistä Sandin kuvasi Mandy Barkerin työn innoittamana erikseen ja liitti ne yhteen PhotoSivu 37 Navakka tuuli ja isot aallot. Googlasin meri hevosia, valitsin sopivan kuvan ja puhelin (jossa kuva) toisessa kädessä asettelin muovinpalasia valkoiselle taustalle. – Aika pian tulin siihen tulokseen, että siitä ei tule yhtään mitään: valo ja sää vaikuttavat liikaa. Kävin ottamassa sen pois. – Ajattelin, että näinkö helppoa tämä oli. Aluksi hän pesi muovit ja lajitteli ne värin, koon ja kappaleen tyypin mukaan. Isommat jutut kuten köydet, pullot ja ”pitsiliinat” kuvasin parvekkeelta alaspäin. Ne saivat nimekseen UPO eli Unidentified Plastic Object (tunnistamaton muovin kappale). Niitä on jokaisesta Itämeren maasta ja vielä eksoottisemmistakin paikoista. Sukupuolineutraalit merenneidot syntyivät yhden iltapäivän aikana
– Moni on kysynyt, että nämä eivät voi olla tämän värisiä ja näin kirkkaita. Tulevan talven projektina on kuvata kengät ja muovipullot samalla tekniikalla. shopissa. – Luonto on tärkeintä mitä meillä on. Kyllä ne ovat! Minulla on ollut näyttelyissä muovia mukana, paitsi Sanomatalossa, että sitä on voinut hipelöidä. Ne vaan tulivat. Sandin kuvaa, koska haluaa ikuistaa rakastamaansa merta. Jossain vaiheessa hän huomasikin luovansa taidetta. Esimerkiksi teokseen, jossa on kertakäyttömukeja, on liitetty yhteen 175 kuvaa. Ne vaan tulivat.” 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Minä vain teen ja teen ja teen. Se on vapauttavaa, että vain teen, enkä tiedä mikä lopputulos on. Katsojat ovat ihmetelleet kuvien värikylläisyyttä. – En mitenkään tajunnut, että pystyn tekemään näitä juttuja. ” En mitenkään tajunnut, että pystyn tekemään näitä juttuja. – Olen oppinut paljon Photoshopista, ja itsestäni sen, että minä pystyn. Palapelimäiset abstraktimmat työt syntyvät puolestaan fiilispohjalta sen mukaan miten erilaiset epämääräiset palaset limittyvät yhteen. Kuvien tekeminen ja erilaisten asetelmien kokeileminen vievät mukanaan, eikä näillä yksittäisillä teoksilla ole välttämättä päämäärää. – Yhtäkkiä voin huomata, että olen ollut kahdeksan tuntia autotallissa, enkä ole syönyt mitään. Ilman luontoa me emme selviydy. Kaikki teokset on sittemmin purettu eli ne ovat olemassa ainoastaan kuvina
40 KAMERA 8|2018
Hänen tarinansa oli niin kiinnostava, että koko projekti sai uuden suunnan.. Syntyi herkkä videodokumentti yksinäisestä, karusta elämästä. – Kävi ilmi, että majassa asuminen ei ollut tuore asia. Useissa maissa kuvanneelle oli luontevaa kääntää katse sekä nopeasti kasvaviin talouksiin että taantuman kurittamiin seutuihin. KUVAAJA Jari Silomäki 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valokuvallisia tarinoita Jari Silomäki tallentaa elämäntarinoiden pieniä ja suuria hetkiä. Kuvat kertovat myös erilaisten yhteiskuntien murroksista. Tarkoitus oli syventyä eräänlaisessa välitilassa olevien ihmisten tuntoihin. Seuraava kuvattava oli Venäjältä: Anita oli vaurastunut kauneussalonkien ketjullaan. Asunnottomuuden kriminalisointi järisytti Mikloksen elämää kuitenkin pian toisella tavalla, joten Silomäki palasi Unkariin tallentamaan miehen tarinaa. Ensimmäiseksi kuvattavaksi löytyi Miklos, asunnoton Budapestistä. Hän ei siis sopinut suunnitelmaani, koska ei ollut joutunut suhdanneheilunnan uhriksi, Silomäki muistelee. Jari Silomäki etsi projektiinsa talouden pyörteissä joko kärsineitä tai menestyneitä ihmisiä. TEKSTI Tero Miettinen KUVAT Jari Silomäki J oskus sattuma ohjaa työskentelyä
Poikkeuksiakin löytyi: kymppiluokan viiteen kertaan käynyt suosittu rapmuusikko voitti Bulgarian Diili -ohjelman. Apurahan saamisen myötä hän saattoi lopulta käyttää paikallisia apuvoimia. Tunteiden maantie. Kalpana – luokkanousuni tarina – Kuvausten toteuttaminen ei ollut yksinkertaista. Entinen intialainen malli ja lentoemäntä oli Dubaissa rakentanut yritysryppään, joka tekee esimerkiksi kiinteistöbisnestä. Haastatteluissa syntyi nimittäin tiivistelmä elämänkaaresta, jonka Silomäki halusi henkilön äidinkielisenä, omalla käsialallaan kirjoittamana mukaan valokuvaan. 42 KAMERA 8|2018 Silomäki ryhtyi tallentamaan luokkanousun tehneiden elämää. Tekee pitkiä tarinallisia dokumenttiprojekteja Useita näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Indeksisyydellä tarkoitetaan kuvauksen kohteesta. Konsepti uusrikkaiden kuvaamiseen oli selkeä: puolentoista tunnin haastattelu ja puoli tuntia kuvaamiseen, tapaaminen illalla, jolloin ihmisillä on enemmän aikaa. Kolmessa vuodessa haastatteluja kertyi 30, mutta kaikki eivät lopulta päätyneet teossarjan osaksi. William Thuring palkinto 2015. Romanialaisen perheen rahat olivat kertyneet perustamalla, kasvattamalla ja myymällä usean toimialan yrityksiä. Sarja korostaa yksilöä, mutta paljastaa paljon myös yhteiskunnista. Työn alla väitöskirja Aalto-yliopistossa. Oik. Sääpäiväkirja 2001–2020. Asuu ja työskentelee Helsingissä. KUKA KUKA JARI SILOMÄKI Syntynyt 1975 Parkanossa. www.jarisilomaki.com ” Tekstistä ei ole tarkoituskaan saada selvää, vaan se vahvistaa kuvan indeksisyyttä.” Sivu 42. Rikkaita oli vaikea löytää, tai jos siinä onnistuikin, haastatteluun suostuminen oli harvinaista, Silomäki kertoo. Haastateltavien listalle kertyi vähitellen nimiä Intiasta, Venäjältä, Thaimaasta, Romaniasta, Bulgariasta… ja millaisia tarinoita! Intian 150:en rikkaimman listalle noussut maanviljelijän poika oli tehnyt omaisuutensa kilpirauhastestejä myyvällä yrityksellä. Moni oli rikastunut rakentamisella. Lentäminen maksaa ja mieltä painoi huoli omasta hiilijalanjäljestä. Voittanut Fotofinlandian 2004. – Tekstistä ei ole tarkoituskaan saada selvää, vaan se vahvistaa kuvan indeksisyyttä, Silomäki perustelee. Joiltakin jäi palauttamatta yksi tärkeä osa: käsin kirjoitettu teksti. Nimimerkki: Kaveri, 2016. Huima oli tarina yrittäjästä, jolla on lähes kaksisataa sairaalaa 20:ssä maassa. Valmistunut Turun taideakatemiasta ja Taideteollisesta korkeakoulusta. Mukana kuvissa sai mielellään olla myös perheenjäseniä. Kuvaamisreissut oli suunniteltava huolellisesti, koska Silomäki halusi työskennellä samalla muidenkin projektiensa parissa. Lämminsävyistä huonevalaistusta täydennettiin valoin ja heijastimin. Aika piti käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi
Samalla se tuo mukaan käsitteellisen ulottuvuuden ja persoonallisen visuaalisen vivahteen. Valokuvaaminen alkoi jo teininä. Valokuvalehden lukemiseksi piti matkustaa 40 kilometriä Kankaanpäähän, mutta se ei tahtia haitannut. Sitä vauhdittivat Parkanon kirjaston valokuvakirjat ja K amera-lehdet. Uusia kuvia täydentyy nykyisin viikoittain. – Valokuvaaminen on siinä mielessä jännittävä ala, että mestarillista osaamista voi hankkia omin neuvoinkin. Digin myötä kalusto on vaihtunut, mutta neliöformaatti säilynyt. Ilmastonmuutos on tuonut uuden perspektiivin keskusteluun säästä: se on politisoitunut, yksityisestä on tullut yhteiskunnallista. – Siellä nähdään Joseph Beuys -sarjani, mutta eniten maailmalla on kiertänyt pitkäkestoisin projektini, jo 20-vuotias sääpäiväkirja, Silomäki täsmentää. Kuhunkin näyttelyyn Silomäki valitsee vedostettavaksi uuden kokonaisuuden; sarja siis elää koko ajan.. Tarinoilla on siinä keskeinen rooli. Se saattoi olla asia omasta elämästä tai päivälle sattunut tärkeä uutinen. Kuvaamisessa oli dogmamaiset periaatteet: ei jalustaa eikä keinovaloa tai edes varsinaista sommittelua, vaan mekaaninen tallennus arjesta. Kuvien oli määrä löytää merkityksensä ajan myötä sarjana, joka rakentuu erilaisten tunnelmien ketjuna. Se kuitenkin poikkeaa somesta rehellisyydellään, karuudellakin. Koulutus on kuitenkin monella tavalla oikotie, hän toteaa. Nykyisessä Instagramin ja vastaavien kuvavirrassa sääpäiväkirjan kaltaista kokonaisuutta katselee eri silmin kuin vuosia aiemmin. Osa kuvista on visuaalisesti snapshotteja, toiset valokuvaajan näkemyksellä jalostuneita helmiä. Väliin mahtuu jokseenkin kaikki oppi, mitä korkeakoulutasolla on valokuvasta saatavilla. Sääpäiväkirja Idea oli kunnianhimoinen: kuvata joka päivä yksi kuva, ja siihen piti liittää teksti kyseisen päivän merkityksellisestä tapahtumasta. Muurlan opistosta alkoi parikymppisenä matka ammattiin, ja tällä hetkellä työn alla on väitöskirja. 44 KAMERA 8|2018 lähteneiden valonsäteiden kosketusta filmintai kennon pintaan ja siitä syntynyttä jälkeä. Harrastajasta ammattilaiseksi – Tekstin ja kuvan yhdistäminen tuli niin varhain mukaan tekemiseeni, etten enää edes muista milloin, Silomäki pohtii. Silomäelle se avasi ovia esitellä töitään kansainvälisestikin, mitä tuki myös osallistuminen Helsinki Schoolin hankkeisiin. Tekstin pinnalla on taas kuvattavan henkilön käden fyysinen kosketus, ikään kuin allekirjoitus tarinan ja kuvan autenttisuudesta. Pitkään Silomäki kuvasi päiväkirjaa tärkeimmällä työkalullaan Hasselbladilla keskikoon filmille. Maaliskuussa on tulossa pitkän tauon jälkeen näyttely Persons Projects galleriaan Berliinissä, jota Helsinki Schoolin perustaja ja suomalaisen valokuvan kansainvälistymisen keskeinen vaikuttaja Timothy Persons pyörittää
Sen saavuttamisessa on monia elementtejä. Filmistä digiin Silomäki arvioi nykyaikaisen digikaluston voittavan filmin mennen tullen. Mielellään tummiksi vedostavalle erottelukyky on erityisen tärkeää. – Esimerkiksi tumman pään avaaminen kuvista onnistuu käsittämättömän hyvin, hän innostuu. – Silti tekniikkaa tärkeämpää on aina kuvan sisältö. D.R Kalpana Saroj. Luokkanousu -sarjan Silomäki on kuvannut Nikon D810 -kinolla, mutta tärkein työkalu on Fujin keskikoon runko GFX. Oik. Näyttelijöiden ohjaamisessa studiossa on aikaa käytettävissä enemmän. Ihmisten ohjaaminen Tunteiden maantiede -sarjassa Silomäki on kaivanut netin keskustelupalstoilta ihmisten yksityisiä tarinoita, siivuja heidän julkisesta avautumisestaan. Kun tarinoissa on kyse tunteista, ihmisen herkistä kohdista ja joskus dramaattisistakin vaiheista, on vivahteilla merkitystä. – En ole koskaan ollut mikään kamera intoilija. Vas. Tärkeää on ollut välttää lavastusmaisuus. Siihen päästiin keskustelun aikana luodulla kontaktilla ja tekemällä kuvaustilanteesta mahdollisimman rento. Kuvauksia voi tehdä monena päivänä ja rooleihin pystyy kokeilemaan eri henkilöitä. Näyttelytilan kohdevaloilla saa siitä aikaan halutun tunnelman. 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi – Eri kalustoilla otetut kuvat ovat siinä sekaisin. Olen itsekin yllättynyt, kuinka en välttämättä tunnista millä välineellä ne on kuvattu. Niitä on kertynyt useista maista, samoista kuin uusrikkaitakin. Itselleni tärkeimpiä niistä on henkilöiden ohjaaminen, Silomäki korostaa. Ne ovat aina olleet työkaluja. – Minua on auttanut ihmisten kuvaamisessa se, etten taida olla kovin pelottavan oloinen, vaatimaton Silo mäki nauraa.. Ihmisen pitää olla siinä aito itsensä, ja ympäristöllä, valolla, väreillä tehdään loput, Silomäki määrittelee. – Näyttelijöiden ja kuvattavana olevien tavallisten ihmisten ohjaamisessa on kyse samasta asiasta: läsnäolon luomisesta. Tarinanpalasen taustoittamiseksi on sarjassa kuva kertojan kotiseudulta, mutta isoin työ on tehty kotimaassa: näyttelijöiden avulla on studioon rakennettu jäljitelty, lähes elokuvamainen kohtaus. Rekvisiitalla on rakennettu paikallista tunnelmaa, mutta sävyjä on myös kuvaajan mielikuvituksesta. Silomäelle oppia on kertynyt perehtymisestä teatteriohjaamiseen, mutta tärkein osaaminen on hankittu käytännössä. Nyt kehitys peilittömien puolella avaa uusia edistysaskeleita. Tavaraa on siis paljon. Mutta digissä kuvan dynamiikan kasvu on ollut ihmeellistä. Sudhakar Raon perhe. Kalpana. Kalpana. Toisaalta filmillä voi saavuttaa sellaista pehmeyttä, jota digi ei tuota. Luokkanousu -sarjan kuvissa tärkeää oli saada ihmiset unohtamaan se, miltä he haluavat näyttää ja tavoittaa luontevuus. Silomäki arvioi ratkaisevan muutoksen tapahtuneen digin hyväksi kymmenisen vuotta sitten
Tasapaino saavutetaan, kun kuvasta ei haluta poistaa eikä lisätä mitään. Harmoninen sommitelma voi syntyä jo yhdestä pisteestä. OPASTUS Sommittelu 46 KAMERA 8|2020 Sommitteluvinkkejä luontokuvaukseen TEKSTI JA KUVA Jaana Kotamäki S ommittelun keskeisenä tehtävänä on järjestää kuva-alan eri osat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kuva-alan keskinäisten elementtien järjestämisessä voidaan käyttää apuna muun muassa pistettä, viivaa ja rytmiä. Hyvällä sommittelulla on suuri merkitys, kun halutaan parempia luontokuvia. Joskus tasapainon tahallinen rikkominen voi toimia hyvänä tehokeinona, jolloin sillä saattaa olla jännitettä lisäävä vaikutus. Viivat toimivat katsetta johdattelevina linjoina, ja rytmi perustuu kuvan elementtien toistumiseen.
33 OLEN VALINNUT sommittelumalliksi oheisen lintukuvani, jossa koko kuva-ala on käytetty tehokkaasti hyväksi. 11 22 33 Sommittelusääntöjä voi toki aina rikkoa, kunhan ne on ensin opetellut huolella.. Kuvaa katsotaan yleensä vasemmalta oikealle, joten lukusuunta on luontevin ja se kannattaa huomioida jo kuvaelementtien sijoittelussa. Jännitteet tekevät kuvasta aina mielenkiintoisen ja niitä syntyy esimerkiksi vastakohdilla tai kontrasteilla. Sommitelma eli kompositio paranee jo pelkästään rajaamalla. Tasapaino löytyy kultaisesta leikkauksesta ja kuvaan muodostuneista kolmioista, jotka sekä tehostavat että tasapainottavat kuvaa samanaikaisesti. Kohde tulee kuvata aina samalta tasolta, on sitten kyseessä kasvi tai nisäkäs. Kuva-ala on syytä rakentaa niin, että siitä löytyy selkeä etuala, keskialue ja tausta. Tämä matemaattinen suhde toistuu monissa luonnon muodoissa ja sen käyttö sopii kaikenlaiseen kuvaukseen. Vino diagonaalisommitelma tehostaa liikettä, lisää jännitettä ja siitä löytyy sopivasti rytmiä. Katse kiertää kuva-alaa vasemmalta oikealle ja pääkohde on juuri sopivassa paikassa. Kuvaan kannattaa sisällyttää aina kolme kerrosta, mikä lisää sekä syvyyden että kolmiulotteisuuden vaikutusta. 22 KUVAKENTTÄÄN TULEE jättää tilaa joko katseelle tai liikkeelle. Etuala johdattaa katseen kuvan keskiosaan ja sieltä jälleen taustaan. Hyvässä maisemakuvassa kultaisen leikkauksen kolmannesten sääntö pätee hyvin. Horisontti on hyvä sijoittaa joko kolmannes ylös tai alas, sen mukaan mitä kuvassa halutaan korostaa. 11 KULTAISESSA LEIKKAUKSESSA kuva jaetaan aina kolmanneksen pystyja vaakasuoriin viivoihin. 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Sommittelun perusteita ovat myös kuvaalan tehokas käyttö, tasapaino, jännite, kuvatasot, sisältö, valo, varjo ja väri. Pääkohde sijoitetaan yleensä johonkin kolmanneksen leikkauspisteeseen
EOS 1DX Mk III. Canon EOS R5 pystyy tarkentamaan vielä -6 EV valaistuksessa valokuvatessa ja -3...4 EV videokuvauksessa, tallennuslaadusta riippuen. R5:n herkkyysskaala ulottuu vakiotoiminnoilla välille ISO 100–51 200 ja laajennettuna ISO 50–102 400. R5:n runko on magnesiumsekoitetta, ja se on tiivistetty roisketiiviiksi, muttei niin perusteellisesti kuin esim. kuvanlaatu ergonomia akunkesto hintava AMMATTILAISEN VALOKUVAUSKONE Canon EOS R5 TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti TESTISSÄ TESTISSÄ. Kamera-lehden nettisivuilta löydät myös RF 100–500mm F4.5–7.1L IS USM -objektiivin testin. Eri tavoin liikkuvien aiheiden kuvaamiseen löytyy kameran menuvalikosta esisäätöjä, joiden avulla saa tarkennuksen pysymään kohdallaan ja mukana kohteen vauhdissa. Dual Pixel -järjestelmä on käytettävissä myös videokuvauksessa. Sen sisälle mahtuu kaksi akkua, ja kamera hyväksyy myös vanhemman malliset LP-E6N ja LP-E6 -akut. Uudentyyppisen, suuremman kapasiteetin LP-E6NH-akun voi ladata suoraan kamerassa USB-C -liitännän avulla, tai kameran mukana toimitettavalla verkkovirtalaturilla. Ne voi ladata USB-C -kaapelin välityksellä poistamatta niitä kahvan sisältä. Yhdysrakenteista ylösponnahtavaa salamaa ei ole, eivätkä kameran painikkeet ole valaistuja. Pisin video leikkeen kuvausaika on 29 minuuttia 59 sekuntia. Ominaisuuksia Canon EOS R5 -mallin 47,1 MP kenno tuottaa maksimissaan 8192 x 5464 pikselin kokoisia kuvia, kun samaan aikaan julkistetun R6:n 20 MP kennon pikselimitat ovat 5472 x 3648. Valotuksia ei voi yhdistää kamerassa, vaan se on tehtävä tietokoneen avustuksella, esim. Vaihteluun vaikuttaa käytettävän objektiivin oma kuvanvakaaja, mutta myös objektiivin piirtoympyrän koko. R5 kykenee tallentamaan 8K/30pvideo ta suoraan muisti kortille, ja poikkeuk sellisesti kennon koko leveydeltä. Käyttölämpötilaksi tehdas ilmoittaa 1–40° C. Painoa on 738 grammaa silloin kun kamerassa on akku ja yksi SD-muistikortti. Tarkennusjärjestelmä osaa tunnistaa vartalon, kasvot ja silmät sekä ihmisistä että kävelevistä ja lentävistä eläimistä. Kameran ja objektiivien kuvan vakaajien yhteiseksi tehoksi ilmoitetaan 5-8 EV -arvoa. TEKNIIKKA 48 KAMERA 8|2020 N yt testatun R5:n mukana saatiin tutkittavaksi RF 24– 105mm F4.0–7.1 IS STM -objektiivi. Canonin omassa Digital Photo Professional 4 -ohjelmassa. Kamera ei tallenna XQD-kortille, vaikka se onkin saman kokoinen kuin CFexpress-kortti. Todellisuudessa jokainen kennon pikseli voidaan ottaa tarkennusjärjestelmän käyttöön, koska kamerassa hyödynnetään Dual Pixel AF II -tarkennusjärjestelmää. Kamerassa on liitännät stereomikrofo nille ja kuulokkeille, sekä HDMI-liitännät ulkoiselle tallentimelle. Myös GPS-vastaanotin kuuluu riisuttuihin ominaisuuksiin, mutta valmistajan sivulta on ladattavissa älylaitteeseen asennettava etäkäyttöojelma, jonka välityksellä pystyy tallentamaan sijaintitietoja. Jos kapasiteetti ei tunnu riittävältä, kannattaa harkita BG-R10 -akkukahvan hankkimista. Uudempien RFobjektiivien projisoima kuva on selkeästi laajempi kuin kennon mitta nurkasta nurkkaan. Canon EOS R5 on ammattikäyttöön tarkoitettu jokapaikan kamera, jonka suuri kuvatiedosto pääsee oikeuksiinsa myös studiossa. Akunkesto on 220 valotusta videoetsimen kanssa, ja pelkkää takanäyttöä käytettäessä 320 valotusta. Kamerassa on käytettävissä tarkennuksen haarukointi. EOS R5:ssä on valmistajan mukaan 1053 tarkennusaluetta. Se toimii hahmontunnistuksen tapaan ja osaa tulkita kuvausaihetta syvyyssuunnassa. Virransäästötilassa luvut ovat 320 ja 490 valotusta. Muistikorttipaikkoja on kaksi, jois ta toinen on SD-kortille ja toinen CFexpress-korttia varten
Malli: Tinja. 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Objektiivi tuotti laajakulmaisimmalla poltto välillään voimakasta geometrista vääristymää ja vinjetointia, jotka kameran Digital Lens Optimizer korjasi lennossa. Kuvaus käsivaralta, kuvanvakaaja ja täyte salama käytössä. 66 Kuvaustapanäppäin ja komentopyörä . 55 LCD-näyttö. fi/testit Tarkennusjärjestelmä osaa tunnistaa vartalon, kasvot ja silmät. 99 Muistikorttikotelo CFexpressja SD-kortille . RF 24–105mm F4.0–7.1 IS STM, 1/160 s, f/4,5, ISO 1000. 88 Monitoimivalitsin ja OK-näppäin . Pieni määrä vinjetointia oli hyvä palauttaa kuvankäsittelyssä. 11 22 33 44 55 66 77 88 99. Katso mittaukset ja lisätietoa jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti. 22 Lisävarustekenkä. 44 Sähköinen etsin, 5 760 000 kuvapistettä . 77 Kiertyvä ja kääntyvä 3,2” TFT-LCD -kosketusnäyttö, 2 100 000 kuvapistettä. 11 Virtakytkin. Kuvaustapa säädettynä manuaalivalo tukselle. 33 Laukaisinnasta, funktionäppäin ja komentopyörä
Sähköisen sulkimen kanssa ei voi ottaa salamakuvia, ja sähköisyydestä huolimatta on lyhyin suljinaika 1/8000 s. Malli: Tinja. On myös helpottavaa tietää, että kuvatiedostossa on tavallista enemmän rajausvaraa. Tilalle on tuotu joystick-tyyppinen keinuvipu. R5:n sähköisessä etsimessä on 5 760 000 kuvapistettä. Canon EOS R5:n katuhinta on noin 4849 euroa. Kenno, koko FF (24 x 36 mm) Dual Pixel CMOS Nettopikselimäärä 45 pikseliä Suurin kuvatarkkuus 8192 x 5464 pikseliä Kuvasuhteet 4:3, 3:2, 16:9, 1:1 (FF + APS-C) Kuvanäyttö, koko / kuvapistemäärä Kääntyvä ja kiertyvä kosketusnäyttö, 3,2” TFT LCD / 2 100 000 ETSIN, TARKENNUS Sarjakuvausnopeus 12 (20) kuvaa/s. Tämän lisäksi voi 8K DCI-videosta tallentaa 35,4 MP JPEG-pysäytyskuvia. Tuo luettelo tuntuu ikävän pitkältä, mutta suurinta sarjakuvausnopeutta käytettäessä ei noita ominaisuuksia ehdi kaipaamaan. Edelleen, sähköisen sulkimen kanssa ei voi käyttää HDR-tallennusta, monivalotus-kohinanvaimennusta, välkynnänestoa tai Dual Pixel -raakatiedostotallennusta. Havaintoja Kameran kumitettu käsikahva on miellyttävän kookas. Etsinkuva on niin selkeä, että sitä on vaikea uskoa sähköisesti tuotetuksi. Vivun voi ohjelmoida myös tarkennuskohdan valintaan, ja niin ettei tarvitse painella muita nappeja samaan aikaan. Jos kuvan geometrialle tai sävyalalle joutuu tekemään suuria korjauksia, on isosta kuvatiedostosta hyötyä, samaten raakatiedoston laajasta dynamiikasta. Jokainen kuvan oikaisu tai natiivista kuvasuhteesta poikkeaminen tarkoittaa pikselien pois heittämistä, joten on tärkeätä että niitä jää jäljelle riittävästi, kuvanlaadun kärsimättä. Säätimet ja näppäimet ovat hyvin samantapaisia kuin EOS R mallissa, mutta takaseinän hipaisupaneeli puuttuu. Se kääntyy ja kiertyy kaksoissaranoinnin ansiosta, myös kuvaussuuntaan. Tarkennuspisteiden määrä 1053 Etsin, kuvapistemäärä EVF, 5 760 000 KUVATIEDOSTOMUODOT Tallennusformaatit RAW, JPEG, HEIF Videokuvaus, tarkkuus 8K UHD 8192 x 4320 (30p), MOV, MPEG-4, H.264, H.265, AAC/Linear PCM VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 100 – 51 200 (50 –102 400) ISO Valotusajat 30 – 1/8000 s MUITA TIETOJA Muistikortti CFexpress B + SD/SDHC/SDXC (UHS-II) Kuvanvakain rungossa 5–8 EV Liitännät USB-C 3.2, HDMI Micro-D, Mic, AV, WiFi + Bluetooth Paino 738 g Rungon mitat 136 x 98 x 88 mm Virtalähde LP-E6NH Li-ion, 2130 mAh, 7,2 V Hinta noin 4849 euroa Maahantuoja Canon Oy Canon EOS R5. Tehdassäätöisesti sillä voi selata menu valikkoa, myös pikamenua. Takanäytössä ei ole automaattista kirkkauden säätöä; oikea tilanteeseen sopiva kirkkaus pitää hakea menuvalikosta, ellei tuota säätöä ota pikakäyttöön jollakin kameran ohjelmoitavista näppäimistä. RF 85mm F1.2L USM, 1/160 s, f/1,2, ISO 1000 Luotettavasti toimiva silmäntunnistus on avainasemassa, kun kuva taan vähäisessä valossa ja malli liikkuu kuvauksen aikana. Sarjakuvausnopeus on 12 valotusta sekunnissa mekaanisella ja 20 valotusta sähköisellä sulkimella. 50 KAMERA 8|2020 Langaton yhteys muodostetaan Bluetoothin avulla, ja sen kautta voi etäkäyttää kameraa ja ladata kuvia, myös videota. Takanäytön saranointi on toteutettu samanlaiseksi kuin EOS R6:ssa. Kuvaus tapa säädettynä manuaalivalotukselle. Kuvaus käsivaralta, kuvanvakaaja ja täyte salama käytössä. Luvut ovat samat kuin R6-mallissa, mutta laskutoimituksella saadaan R5:n tallennusnopeudeksi huikeat 900 MP sekunnissa – myös automaatti tarkennusta käytettäessä. Tämä helpottaa video kuvausta ja varsinkin pystykuvien ottamista hankalista kuvausasennoista. Puskurimuisti pystyy ottamaan vastaan 350 JPEG-kuvaa tai 180 raakatiedostoa sarjakuvauksen hidastumatta. R6 on ammattilaisen valokuvauskone, eikä pelkästään kamera
FUJIFILM EF-60 -salama tukee radioohjausta uuden lisätarvikkeen EF-W1:n avulla. Fujifilmiltä salama ja radiolaukaisin Sonyn peilitön järkkäri videokuvaajille RF-yhteensopiva elokuvakamera Canonilta Moottoroitu kuvanvakain DJI | OM 4 160 € www.boston.fi Uusi kuvanvakain puhelimille DJI:ltä DJI:N OSMO MOBILE -tuoteperheen uudelleennimetyssä DJI OM 4 -käsivakaimessa on uudenlainen magneettinen pika kiinnitysjärjestelmä. Uutuusmalli on yhteensopiva Canonin EOS R -järjestelmän objektiivien kanssa. Videokuvausta tehostavat kosketusohjaus, automaattinen ISO-herkkyys ja elektroninen kuvanvakain. EF-W1:n ja EF-60:n NAS-radioprotokolla tarkoittaa, että myös useita Nissinin salamoita voidaan käyttää samassa yhteydessä. DJI OM 4 maksaa noin 160 euroa. CANON EOS C70 on Canonin ensimmäinen RF-kiinnityksellä varustettu Cinema EOS -elokuvakamera. Canon EOS C70 maksaa noin 5 700 euroa ja Canon EF-EOS R 0,71x noin 660 euroa. Color-Kolmion maahantuoma Fujifilm EF-60 maksaa noin 450 euroa ja EF-W1 noin 220 euroa. Pienikokoisessa ja sääsuojatussa kamerassa on 4K 120p -hidastus, hdr-kuvaus ja Dual Pixel CMOS -automaattitarkennus. Magneettikiinnitys tekee älypuhelimen kiinnittämisen ja tasapainottamisen entistä yksinkertaisemmaksi. Salamalla on kompaktista koostaan ja kevyestä 300 gramman painostaan huolimatta suuri ohjeluku, 60 (ISO 100). Canon EOS C70 -elokuvakameran myynti alkaa Suomessa marraskuussa 2020. Kamera pystyy kuvaamaan 4K-videota jopa 120 k/s -nopeudella, 10 bitin värisyvyydellä ja 4:2:2-koodauksella. Täydellä latauksella DJI OM 4 tarjoaa jopa 15 tunnin akunkeston. EF-60:tä voidaan käyttää ja ohjata myös optisesti EF-X500:n kanssa, jolloin EF-X500:ää käytetään isäntänä. Canon EF-EOS R 0,71x on EF-RF-sovitin, jolla EF-objektiivien valovoima kasvaa aukon ja kuvakulma pysyy täyden kennon mukaisena. Sony Alpha 7S III maksaa noin 4 400 euroa. Hdmi-liitännän kautta kamerasta saadaan ulos 4K-videota 60pnopeudella ja 16-bittisessä raakamuodossa. Valokuvia voi ottaa jopa 10 k/s -nopeudella, 1000 pakkaamatonta raakakuvaa peräkkäin. Lisäksi päivitetyt moottorit, uudet luovat kuvaustilat ja taitettava muotoilu tekevät siitä mainion kuvauskumppanin älypuhelimille. DJI Mimo -puhelinsovelluksen avulla DJI OM 4 -käsivakaimen saa seuraamaan kuvauskohdetta automaattisesti ja seurantaa voi säätää entistä tarkemmin omalla ohjaintikulla. A7S III:n herkkyysalue on ISO 80–102400 (laajennettavissa ISO 40–409600:een). Canon EOS C70:n ytimessä on 4K Super 35 DGO -kenno ja DIGIC DV7 -kuvaprosessori. KOONNUT Jari Tomminen Digitaalinen elokuvakamera Canon | EOS C70 5 700 € www.canon.fi Salamalaite ja radiolaukaisin Fujifilm | EF-60 450 € www.colorkolmio.fi Peilitön järjestelmäkamera Sony | A7S III 4 400 € www.sony.fi. Kameran dynamiikka on valmistajan mukaan yli 16 valotusaskelta. Kamerassa on uusi BIONZ XR -kuvaprosessori sekä uusi 12,1 megapikselin taustavalaistu cmoskenno, jossa on saatu vähennettyä häiritsevää ”rolling shutter” -ilmiötä. Fujifilm EF-60 tarjoaa mahdollisuuden monisalamakuvaukseen, jossa jopa neljää salamaa voidaan hallita langattomasti täydellä ttl-automatiikalla yhdessä EF-W1 -laukaisimen kanssa. TEKNIIKKA Kuukauden valinnat 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi VALINNAT VALINNAT SONY ALPHA 7S III -kamerassa on korkea herkkyys ja se on erityisesti optimoitu videokuvaukseen
Objektiivissa ei ole automaattitai käsitarkennusta ollenkaan. Paremmin varustettu paketti, DJI Mavic Air 2 Fly More Combo, maksaa pari sataa euroa enemmän ja silloin saa dronen ja muistikortin mukaan kolme akkua ja niille lataustelakan, tusinan verran potkureita, topatun kuljetuslaukun ja videokuvaajalle tärkeän harmaasuodinsetin. Siinä on sovellettu Quad Bayer -pinoamista, jolloin neljä vierekkäistä pikseliä toimii yhdessä, ja niille on yhteinen värisuodatin. Sonyn valmistaman IMX586-kennon resoluutioksi ilmoitetaan sekä 12 MP että 48 MP. Kameran kuvanvakaajana on gimbal -tyyppinen 3-akselinen mekaaninen ripustus. 850 euroa. Tripod nierinomainen kuvanlaatu hinta-laatusuhde koko ja paino ei esteentunnistusta ylös eikä sivuille 4K-resoluutio ei toimi QuickShotin aikana TESTISSÄ TESTISSÄ. Valmistajan mukaan voi Quad Bayer -rakenteella myös saavuttaa tavallista laajemman dynamiikan, koska valotusautomatiikka voi järjestää pikseliryhmille eri ISO-herkkyydet, yhdellä valotuksella. Valo voima on f/2.8, joka on samalla objektiivin ainoa aukkoarvo. Lisäominaisuutena videokuvaukseen on DJI Fly -sovelluksessa valikoima valmiiksi ohjelmoituja kamera-ajoja, yhteiseltä nimeltään QuickShots. Objektiivin maksimi kuvakulmaksi valmistaja ilmoittaa 84°, joka vastaa kino-objektiivin 24 mm polttoväliä. tuulenpuuskien tai ilmapyörteiden takia, lentoaika lyhenee jonkin verran. Havaintoja Mavic Air 2:n ohjaimessa on kolme säätöä dronen toiminta herkkyydelle ja nopeuksille: T (tripod), N (normal) ja S (sport). 64 GB muistikortille mahtuu 48 MP resoluutiolla 2132 JPEG-valotusta ja JPEG/DNG -yhdistelmiä 555 kappaletta. Se on varustettu Active Track 3.0 -auto matiikalla, joka pystyy seuraamaan liikkuvaa kohdetta samalla kun APAS 3.0 Obstacle Avoidance -ominaisuus tutkii ympäristöä ja ohjaa korjausliikkeet. Erikoinen resoluutioarvo johtuu kennon poikkeavasta rakenteesta. Mavic Air 2 osaa väistellä eteen tulevia esteitä. Tilttauskulma on tehdassäätöisesti 0–90° ja laajennettuna 24–90°. Paras videokuvan resoluutio on 4K-tallennuksella 3840 x 2160 pikseliä, (60p, H.264). EDISTYNYT YLEISDRONE DJI Mavic Air 2 TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti E lokuussa ju l ka i st ujen EISA-palkittujen kameroiden mukana oli myös Mavic Air -dronen uusin päivitysversio. Point of Interest 3.0 puolestaan on toiminta tila, jossa kohde pysyy kuvan keskellä samaan aikaan kun drone tekee kaarrosta tai toteuttaa valmistajan laitteelle ohjelmoimaa hallittua liikettä. Jos lennätetään olosuhteissa, joissa drone joutuu tekemään korjausliikkeitä esim. Videota voi kuvata myös laajennetun dynamiikan HDR-tilassa, mutta silloin on suurin kuvataajuus 30p. Testin perusteella se on kiinteästi tarkennettu 3 metriin, jolloin terävyysalueeksi tulee 1m–ääretön. Valokuvaukseen on käytössä vaihtoehtoisesti 12 tai 48 MP resoluutiot, eli 3000 x 4000 tai 6000 x 8000 pikseliä. Full HD:n 1920 x 1080 -resoluutiolla pääsee puolestaan tekemään 4x ja 8x -hidastuksia. Kameran tilttaus hoituu kaukoohjaimen komentopyörällä ja gimbalin välityksellä, ja sen herkkyyttä ja nopeutta voi säätää etukäteen menuvalikosta. Videokuvan resoluutio on silloin Full HD -tasoista. TEKNIIKKA Kuvauskopteri 52 KAMERA 8|2020 DJI Mavic Air 2 on monipuolinen vaativan harrastajan kuvauskopteri, jolla saa laadukasta videokuvaa ja teräviä valokuvia. Se on CMOS-tyyppinen, kooltaan 6,4 x 4,8 mm. Lentoajaksi täyteen varatulla akulla luvataan 34 minuuttia. Dronen Spotlight 2.0 osaa myös pitää kohteen lukittuna keskelle ruutua, vaikka se liikkuisi. 12 MP resoluutiolla saavutetaan tavallista paremmat kohina-arvot, ja 48 MP resoluutiolla tulee kuvasta terävämpi kuin 12 MP kuvasta suoraan interpoloimalla. 64 GB muistikortille mahtuu 4K-videota tunti ja 25 minuuttia, kun Full HD -resoluutiolle voi kuvata hiukan yli 4 tuntia. Tallennus tapahtuu silloin joko JPEG-formaattiin tai sekä DNGettä JPEG-formaattiin. Peruspaketti, johon kuuluu dronen lisäksi ohjain, varapotkureita, tarpeelliset kaapelit, 64 GB muistikortti ja erillinen laturi, maksaa n
Rajoitukset lennätyspaikoista vaihtelevat dronen painon mukaan. Dronen mukana tulevat potkurit ovat valmistajan mukaan meluttomia. Kameran tallentama JPEG-tiedosto, suoraan muistikortille. 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi mensä mukaisesti vakauttaa lentoa ja vähentää nopeuksia. 44 Tukijalka, sisällä antenni. Yhteensä kaksi eteen, kaksi taakse, kaksi alaspäin. Katso testikuvat ja mittaukset jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit. Näin hyvillä tehoreserveillä varustettu drone on todellisuudessa äänekäs. Ajantasaista tietoa saa osoitteesta www.droneinfo.fi 11 11 22 22 33 44 55 66 77 88 Laajakuvatilassa kopterin automatiikka ottaa 3x3 valotusta kuvaussuuntaa vaihdellen, ja liittää tiedostot yhdeksi kuvaksi, jolloin kulmasta kulmaan 84° näkymä kasvaa n. 33 Vaihdettava akku, 3500 mAh, 11,55 V. Ikävä vain, että sivuille ja ylöspäin ei esteen tunnistusta ole – ja dronen pitää lentää kylki edellä silloin kun tehdään sivuttaisia kamera-ajoja. Suojaetäisyyksiä yksityisalueille kannattaa kunnioittaa. Ilmassa leijuva kamera herättää myös epäluuloja. 55 Esteentunnistin. Dronen lennättämistä kannattaa harjoitella hyvin. Se herättää huomiota lentäessään, ja sivullisten närkästyksen voi usein aistia vaikkei kukaan sanoisikaan mitään negatiivista. Mitä esteettömämpi paikka, sen vähemmän tulee sydämentykytystä kun drone ei käyttäydykään ihan sen mukaan kuin ohjaimia säätämällä kuvittelisi. Normaaliasennossa voi tehdä asiat vauhdikkaammin, ja esteiden välttäminenkin vielä toimii. Ennen kuvaamisen aloittamista on hyvä tehdä lentosuunnitelma. Dronessa on automatiikka, joka osaa toistaa kertaalleen lennetyn reitin sisäänrakennetun kompassin ja GPS:n avulla. 170° laajuiseksi. 11 Myötäpäivään pyörivät potkurit. 88 Lentovalo, väritunnisteella, yksi jokaisessa roottorissa. 22 Vastapäivään pyörivät potkurit. Jos lentoreitti on mutkitteleva, tai vaikka hitaasti kaartava niin että lentokorkeutta ja -nopeutta muutetaan samalla kertaa, kannattaa tarkistaa etäisyydet ja korkeudet etukäteen. Mitä painavampi laite, sen kauempana ihmisistä se saa lentää. S-asento sallii kopterin lennättämisen täydellä no peudella, mutta suojausautomatiikat putoavat pois päältä. Vuoden loppuun asti voi lennätellä aika vapaasti, mutta siirtymäajan jälkeen, kun EU-määräykset tulevat voimaan, pitää laite rekisteröidä, ja käyttäjällä on oltava koulutus dronen lennättämiseen ennen kuin lennätyslupa heltiää. Ohjeita, kieltoja, rajoituksia Dronelennätys on tulossa tiukemman viranomaisvalvonnan alaiseksi. 66 SD-muistikortin kotelo, tuuletusaukko. Maksimietäisyydet, johon tunnistimet vielä reagoivat ovat useita kymmeniä metrejä. 77 Gimbal-ripustettu kamera, 24 mm kinovastaavuus, 1/2” CMOS Quad Bayer -kenno. Ohjaimien vipujen tehtäville löytyy useampi perusjärjestys suoraan menuvalikosta, ja lisäksi säädöt ovat käyttäjän ohjelmoitavissa. Kopterissa on tunnistimet eteen, taakse ja alas, ja niiden reagointi etäisyydet voi säätää ohjaimen menu valikosta vaikka kesken lennon
Kromaattinen aberraatio on kuitenkin erittäin vähäistä. Objektiivi on päällisin puolin varsin kulunut, mutta linssipinnat hyväkuntoiset eikä pölyä juurikaan ole sisällä. Objektiivissa on esivalintahimmennin, eli kaksi himmenninrengasta – toisella valitaan aukko ja toisella voidaan nopeasti avata ja sulkea aukko tarkennusta ja täyden aukon mittausta varten. TEKNIIKKA Vanhat objektiivit 54 KAMERA 8|2020 CANONIN ENSIMMÄINEN Super-Canomatic R 50mm f/1.8 TEKSTI JA KUVAT Harri Hietala TESTISSÄ TESTISSÄ Ensimmäinen Canonin peilikameraobjektiivi on laadukas. Tee-se-itse -konkareina saimme adapterin kuitenkin tuunattua Sonyn digikameraa (A7R2, 42 mp tarkkuus) varten. Resoluutio ylittää 3000 lp/kk jo hieman himmennettynä. Rakenne 6 elementtiä, 4 ryhmää Mitat 62 x 52 mm (l x p) Paino 300 g Suodatinkierre 57 mm Kiinnitys Canon R Super-Canomatic R 50mm f/1.8 K inofilmikameroita valmistavat tehtaat alkoivat huomata 1950-luvulla, että kehitys kulki erillisellä etsimellä varustetuista kameroista peilikameroiden suuntaan. Täydellä aukolla terävyys heikkenee reunoilla ja vinjetointi tummentaa kuvan nurkkia hieman normaaliin tapaan. Objektiivi toistaa linjat käytännössä suorina ja bokeh on hieman ns. Koekuvausta varten kiinnitimme objektiivin FD-adapteriin mutta kävikin ilmi, että R-bajonetissa on eräänlainen rajoitinruuvi joka estää kiinnityksen. Ensimmäisen peilikameramallin Canon esitteli nimellä Canonflex vuonna 1959, objektiivina SuperCanomatic R 50mm f/1.8. Objektiivi osoittautui erittäin korkeatasoiseksi. Canon-peilikameraobjektiivien nykyinen vastaava malli on huokea muovi rakenteinen Canon EF 50 mm f/1,8, joka on niin yleinen ja suosittu että sitä kutsutaan myös nimikkeellä nifty-fifty. Super-Canomatic R 50mm f/1.8 Saimme metallirakenteisen objektiivin lainaksi maahantuojan kokoelmasta. Kuvasimme ensin testitaulun ja sitten eri kohteita. Kaiken kaikkiaan, suorituskykyä voi sanoa erinomaiseksi. Kyseinen objektiivi ei herätä erityistä kiinnostusta arvojen 50 mm f/1,8 perusteella, sehän edustaa normaalipolttovälisten objektiivien edullista sarjaa valovoiman suhteen. Siispä, kaikki merkittävät tehtaat, kuten Leica, Nikon, Canon ja muut alkoivat kehittää peili koneistolla varustettuja malleja. Tarkennusrengas on hyvin jäykkä, joten se vaatisi korjausta. Jälkimmäisissä oli verraton etu: etsinkuvanäkymä vastasi objektiivin tuottamaa kuvaa, ja erilaisia objektiiveja oli siis helppo käyttää. Kuten sopii odottaa, kuvan laatu on parhaimmillaan aukoilla f/5,6–11. Kameran objektiivikiinnitys oli kiertolukolla varustettu R-bajonetti, josta pienin muutoksin syntyi FD -objektiivibajonetti, jota eräin muutoksin käytettiin sitten vuoteen 1988 saakka ennen nykyistä EF-kiinnitystä. Objektiivi on melko harvinainen mutta eBaysta toki voi tehdä löytöjä.. swirly (pyörivä vaikutelma). Canonin kinofilmik a m e r o i d e n historia alkaa Leicakameran kopioista, joissa objektiivikiinnityksenä oli 39 mm kierre; niitä valmistettiin eri versioina 1960 -luvun alku puolelle saakka
Kamera: Sony A7R2.. 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Mallimme Annika on kuvattu SuperCanomatic 50 mm f/1,8 – objektiivilla, täydellä aukolla
Useimmat kuvankäsittelytai piirtoohjelmia käyttäneet lienevät ainakin joskus tuskailleet sen kanssa, miten kömpelöä ja hankalaa tasaisten, vapaamuotoisten kuvioiden piirtäminen on hiiren avulla. TEKSTI JA KUVAT Jari Tomminen iirtolevy, piirtopöytä, grafiikkatabletti, kynätabletti… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niillä voi muokata piirtotuntumaa käyttötarkoitukseen ja omiin mieltymyksiin sopivaksi. Tottumiseen menee nimittäin yleensä vähintään pari päivää aktiivista käyttöä, useimmiten viikko tai kaksi. Kuvan Wacom Intuos 4:n vaihtokärjissä on vakiokärkien lisäksi muun muassa lyijykynää matkivia sekä jousitetulla varrella varustettuja, siveltimen kaltaisen tuntuman antavia kärkiä. Kuvassa on kaksi vanhemman polven Wacomia: alla ”ammattimalli” Intuos 4 M ja päällä enemmän harrastajille suunnattu Bamboo Pen CTL-470. Tarkkaan, vapaamuotoiseen työskentelyyn se kuitenkin on liian kömpelö. Piirtolevyjä on monenlaisia ja monenlaisiin käyttötarpeisiin. Moniin piirtolevyihin on saatavissa erilaisia kynäkkeen vaihtokärkiä. Kynää liikutetaan pääasiassa P KUVANKÄSITTELY sormilla ja korkeintaan pienillä ranteen liikkeillä. Hivenen isompi ja monipuolisempi Intuos viihtyy kirjoittajan varsinaisen kuvankäsittelytyöaseman vieressä, kun taas pienempi, ohuempi ja kevyempi Bamboo kulkee tarvittaessa näppärästi samassa laukussa sylimikron kanssa. Tarkka ja yksityiskohtainen kuvankäsittely muistuttaa monin tavoin piirtämistä tai maalaamista – asioita, joita ihminen tekee hyvin luontevasti kynällä tai siveltimellä ja paperilla. KUVANKÄSITTELY Piirtolevy 56 KAMERA 8|2020. Toinen todennäköinen syy turhautumiseen saattaa olla väärät asetukset piirtolevyn ajurissa. Aina toisinaan kuulee turhautuneita kommentteja, että piirtolevy ei ole sopinut itselle. Siinä, missä kohdistimen isommat siirrot voi hiirellä tehdä nostamalla sitä ylös ja pyyhkäisemällä uudestaan, kynätabletin osoitustapa on lähtökohtaisesti absoluuttinen – toisin sanoen levyn jokainen koordinaattipiste vastaa vain ja ainoastaan yhtä pistettä näytöllä. On olemassa käyttäjiä, jotka ovat luopuneet täysin hiiren käyttämisestä, mutta useimmille meistä tavallisista kuolevaisista paras vaihtoehto on käyttää hiirtä niihin tehtäviin, joihin se sopii luontevimmin, ja kynätablettia sille parhaiten sopiviin tehtäviin. Yksistään jo kohdistimen ohjaaminen kynäkkeellä ja levyllä on erilaista kuin hiirellä. HELPOTA KUVANKÄSITTELYÄ PIIRTOLEVYLLÄ Hiiri on mainio apuväline yleisluontoiseen tietokoneen käyttöön. Pienten, tarkkojen ja joustavien liikkeiden tekeminen on vaikeaa, varsinkin nopeasti. Hiiren käyttäminen vaatii useimmiten koko ranteen tai jopa koko käsivarren liikuttamista. Apu löytyy piirtolevystä. Syynä on arvatenkin useimmiten ollut se, että käyttäjä ei ole malttanut totutella levyn hiirestä poikkeavaan toiminta tapaan. Tällöin vaikkapa tasaisen ympyrän piirtäminen kynäkkeellä on lähes mahdotonta. Jos asetukset on jättänyt tehdasoletuksiin, voi esimerkiksi levyn piirtoalueen sivu suhde poiketa näytön sivusuhteesta. Samalla tavoin kuin piirtolevyä käytettäessä
Niiden unohtaminen saattaa aiheuttaa harmillisia yllätyksiä Photoshopin sisällä. Paina sitten OK, OK ja sulje ohjauspaneeli. Windows 10:ssä vasemman alakulman ”Use Windows Ink” -valintaruudun pitää olla ruksattuna. Valitse sitten kuvan mukaisesti ylemmän laatikon alimmainen rivi ja napsauta Settings…-painiketta. Kuvassa olen Photo shopkäyttöä varten rajoittanut piirtolevyn toimimaan ainoastaan varsinaisella työnäytöllä, kynätilassa ja käyttämään mahdollisimman suurta piirtoaluetta noudattaen kuitenkin näytön sivusuhdetta. MAC-YMPÄRISTÖÖN Wacomin piirtolevyjen asentaminen on yleensä varsin helppo ja suoraviivainen operaatio. Kun asetukset ovat kunnossa, voit ryhtyä totuttelemaan piirtolevyn käyttöön. 66 JOS kynäkkeen yläpäässä on ”pyyhekumi painike”, sen herkkyyden ja toiminnon voi valita ”Eraser”-paneelissa. 77 ALAREUNAN ”Options”-painikkeen alta paljastuu vielä muutamia hienosäätöasetuksia. 33 ASETUSPANEELISSA varmista, että valinta ruutu ”Enable press and hold for right-clicking” EI ole rastitettuna. Säädä painetuntumaa tarvittaessa piirtolevyn asetuksista itsellesi mieluisaksi. Jos levyssä on toimintopainikkeita tai kosketuspintoja, myös niiden toiminnot voi määrittää valitsemalla asetuspaneelin yläosan Tools-listasta kohdan Functions. Paras väline siihen on jokin piirto-ohjelma, joka tukee paineentunnistavia piirtolevyjä. Avaa seuraavaksi piirtolevyn asetuspaneeli, Wacom Tablet Properties. Tutustu myös ohjelmasi asetuksiin. 44 HYVÄN käyttötuntuman kannalta tärkein paneeli on ”Mapping”, jossa asetetaan levyn käytettävä piirtoalue ja miten se kuvautuu näytölle. 55 ”PEN”-PANEELISSA voit määrittää kynän tuntumaan liittyviä parametreja, kuten paineentunnistuksen herkkyyden, kallistuksentunnistuksen herkkyyden ja kynäkkeen kylki painikkeiden toiminnot. Kun pystyt piirtämään niin, että pidät katseen koko ajan näytöllä ja ohjaat kohdistinta vaistomaisesti kynäkkeellä, voit siirtyä harjoittelemaan paineentunnistuksen käyttöä. Kokeile, miten siveltimen tuottama viiva reagoi siihen, kuinka voimakkaasti tai kevyesti painat kynäkettä levyn pintaa vasten. 22 AVAUTUVASSA ikkunassa varmista, että alemmassa laatikossa olevat kaksi valintaruutua on rastitettu. Valitse piirto-ohjelmastasi kynä tai sivellin, joka tottelee paineentunnistusta. Esimerkiksi Photoshop CC:n siveltimien asetuksissa on lukuisia säätöjä, joita voidaan ohjata paineentunnistavalla kynätabletilla. Koeta piirtää esimerkiksi säännöllisiä muotoja, kuten neliöitä ja ympyröitä eri kohtiin näyttöä. 11 ENSIMMÄISEKSI avaa Windowsin ohjaus paneeli (Control Panel) ja napsauta listassa olevaa Pen and Touch -kohtaa. Oleellista on opettaa käsi ja sormet toimimaan ”silmän jatkeena” niin, ettei sinun tarvitse katsoa levyä ja kynäkettä samalla tavoin kuin paperille piirtäessä. 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 11 22 33 44 55 66 77. Windows 10 -ympäristöön asennettaessa, varsinkin Photoshopia käytettäessä, on hyvä muistaa tarkistaa muutama asetus. Valinnoilla voi esimerkiksi määrittää, miten ”hiiren oikean painikkeen” napsautus saadaan aikaan tai piirtolevyn mahdollisten toimintonäyttöjen kirkkauden
58 KAMERA 8|2020
TEKSTI Ilpo Musto KUVAT Raúl Cañibano KUVAAJA Raúl Cañibano 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Kuubalainen serenadi 59-vuotias Raúl Cañibano jätti kolmikymppisenä vakituisen työnsä ja ryhtyi valokuvaajaksi. Vapaaksi taiteilijaksi siirtyminen kannatti, sillä Cañibano nousi pikku hiljaa kuubalaisen valokuvauksen eturiviin
Käytin tuolloin itäsaksalaisen Orwon filmejä ja valo kuvauspapereita, mutta niitä oli nyt saatavilla vain pi meiltä markkinoilta. Cañibano innostui näkemästään. Kaikki hyvin, joskin ajoitus elämänmuutokseen oli pahin mahdollinen. – Havannassa oli tuolloin muutama valokuvausliike, mutta ne katosivat kun ei ollut mitään mitä myydä. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1990 merkitsi vaikeita aikoja myös Kuuballe, KUKA KUKA RAÚL CAÑIBANO Kuubalainen valo kuvaaja, joka on kuvannut katoavaa Kuubaa yli kolmen kymmenen vuoden ajan. Ensin ystäviään, tuttavien häitä ja lasten juhlia. Vuosia myöhemmin eräs espan jalainen kollegani alkoi toimittaa minulle valokuvaus materiaalia. Palattuaan ko tiin hän osti ensimmäisen kameransa, venäläisen Zenithin, ja alkoi kuvata. Rakkaudesta Kuubaan Cañibano kertoo, että ensimmäiset vuodet valo kuvaajana olivat vaikeita. Hänen en tinen opettajansa oli aloittanut valo kuvausharrastuksen ja näytti Cañibanolle miten filmit kehite tään ja miten niistä tehdään kopiot. Cañibano matkusti entiselle kotiseudulleen ja viet 60 KAMERA 8|2020. Cañibanon kuvissa nä kyy Sebastião Salgadon, Henri Cartier-Bressonin ja Salvador Dalin vaikutus. Sain niistä idean kuvata ensimmäi sen projektini. – Otin lopputilin ja vaihdoin hitsauspuikkoni kameraan, Cañibano kertoo Havannassa. sillä kauppa itäblokin maiden kanssa tyrehtyi täysin. H avannassa asuva Raúl Cañibano kiinnostui valokuvauksesta lomaillessaan kotikaupungissaan Manatíssa Kuuban pohjoisran nikolla vuonna 1987. Hän ei antanut periksi ja ke hitti vähitellen omaa tyyliään. Pari vuotta myöhemmin, näh tyään kuubalaisen valokuvaajan Alfredo Sarabian näyttelyn, hän teki päätöksensä. – Havannassa ei tuolloin ollut lainkaan lehtiä, joi hin olisi voinut kuvata. Työskente lee nykyään kuu balaisen Juventud Rebelde lehden reportaasikuvaajana sekä CNN:n Kuuban valokuvaajana. Menin kirjastoon ja lueskelin valokuvauskirjoja
Viime vuonna hänellä oli iso näyttely Lontoon Photographers’ Galleryssä. – Läksin matkaan reppu selässäni, mukana ka merani ja riippumatto, jossa nukuin siellä sun tääl lä. – Kuuba on saattanut vuosien varrella muuttua jonkin verran, mutta elämä maaseudulla muuttuu hyvin vähän. Kohteet vaihtuivat krokotiilin metsästäjistä havannalaisiin katulapsiin ja yksinäi siin vanhuksiin hoitokodeissa. Halusin valokuvillani nostaa maalla ahertavat ihmiset heidän ansaitsemaansa kunniaan. ti kuukausia kuvaten köyhien maaseudulla asuvien ihmisten elämää. Samalla kun etsiskelin omia juuriani, sain yhtey den maaseudun ihmisiin, jotka ovat Kuuban suola. Cañibano jatkoi erilaisten projektiensa kuvaa mista rakkaudella ja lämmöllä kuubalaisia maan miehiään kohtaan. Pidettyään ensimmäisen näyttelynsä Havannan Foto teca de Cuba galleriassa vuonna 1993, Cañi banon kuvat ovat levinneet gallerioihin eri puolil le maailmaa. 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
Nykyään hän kuvaa digikameralla. – Myöhemmin eräs hyvä ystäväni antoi mi nulle lahjaksi vanhan M10PLeicansa, kun hän uudisti kamerakalustoaan. – Amerikan taloussaarron takia en voinut lähet tää printtejä Lontooseen. Sillä on ihan kiva ku vata, joskin olen yhä sitä mieltä, että valokuvaaja on vielä se, joka ottaa kuvan eikä kamera. Mustavalkokuvaus oli luonnollinen ratkaisu. He tekivät siellä niistä kopiot näyttelyyn. Kokeilin aluksi Nikon D50:tä, mutta nykyään kuvaan Leicalla. Suostuin ja tykästyin kameraan. Sitä paitsi minusta oli hienoa kun sain tehdä omat ku vani pimiössä. Filmistä digiin Cañibano kertoo kuvaavansa mustavalkoista lähin nä olosuhteiden pakosta. ” Kun aloitin kuvaamisen, Kuubassa ei ollut lainkaan värilabbiksia.” 62 KAMERA 8|2020. Laitoin negatiivit sikari rasiaan, jonka lähetin valokuvagalleriaan. – Kun aloitin kuvaamisen, Kuubassa ei ollut lain kaan värilabbiksia. – Minun oli pakko siirtyä digikuvaukseen, koska perinteisen valokuvausmateriaalin saan ti on Kuubassa todella vaikeaa. – Suunnitellessani näyttelyä Saksaan Leica ehdotti, että alkaisin kuvata heidän mustavalko kamerallaan M Monochromilla
Vaimonsa kanssa hän kuvaa matkoilla kiinnostavia kaupunkimaisemia. – Olin jo menettänyt toivoni tämän kilpailun suhteen, koska finaaliin pääsyn jälkeen ei kuulunut mitään pariin kuukauteen. Hän tekee myös kuvaus matkoja ulko maille, joista viimeisin suuntautui Huippuvuorille. Pietiläinen kuvaa paljon kotikulmillaan Vuosaaressa, koska sieltä löytää monipuolista luontoa vuoden ympäri. Pietiläinen on IT -alan ammattilainen ja hänen valokuvausharrastuksensa alkoi 8 -vuotiaana Nikon -filmikameralla. Myös linnut alkoivat kiinnostaa nuorta poikaa samoihin aikoihin. Voittajakuva on otettu Sony A9 -kameralla, ja objektiivina oli Sony FE 100–400 mm f/4.5–5.6. Pääskysen pesään tarvitaan noin 1000 nokallista savea, korsia sekä muuta materiaalia. Voittajakuva syntyi toukokuisena aamuna Pikku Kallahdessa. Yksi suurista haaveistani on nyt toteutunut, hän sanoo. Pietiläisen pääasiallialliset kuvauskohteet ovat linnut, mutta linssiin tarttuu myös muutakin luontoa kuten hyönteisiä ja maisemia. Muutaman kerran sain nappiotoksen kun lintu oli hieman sivuttain, ja jossa se niiasi sopivasti, pyrstöjouhet nousivat ja nokassa oli savea ja korsia. Myös läheiset Viikki ja Vanhankaupunginlahti ovat suosikkeja. Yllätys oli täydellinen kun sain puhelinsoiton jossa ilmoitettiin että kuvani oli voittanut Linnut -sarjan sekä myös pääpalkinnon. Vuoden Luontokuva 2020 Kilpailun voitti Petri Pietiläisen kuva pesää rakentavasta haarapääskystä. Meriveden korkeus oli laskussa, ja lietteiselle rantaviivalle oli paljastunut alue josta haarapääskyt hakivat materiaalia pesänrakennukseen. Toipumisessa meni muutamia päiviä. Otin ensin lentokuvia ja myöhemmin pidin kameraa käsivaralla lietteen pinnan tasolla jotta saisin rauhallisen taustan. Ja pidä kamerakalustosi niin kevyenä että haluat ottaa sen aina mukaan kun kotioveltasi lähdet! KILPAILU Vuoden luontokuva 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Aloitteleville luontokuvaajille Pietiläinen antaa muutamia vinkkejä: – Opettele tuntemaan ympäristö jossa kuvaat, samaten kuin kohteet joita kuvaat. Pääsin aivan linnun tasolle, mutta useimmiten pesää rakentava lintu oli mielestäni väärässä asennossa. – Olin lähtenyt maastoon jo ennen auringonnousua. TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Vuoden luontokuva 2020 -palkitut P E T R I P IE T IL Ä IN E N H elsinkiläinen 55-vuotias Petri Pietiläinen oli aidosti häkeltynyt voitosta
palkinto: Lupiiniton niitty, Heikki Vuonokari NISÄKKÄÄT Sarjavoittaja: Tunturisopulin kotimaisema, Esa Mälkönen 2. KASVIT JA SIENET Sarjavoittaja: Ulpukan juuristo, Hannu Ahonen 2. palkinto: Papukaijavahakas, Arto Leppänen LINNUT Sarjavoittaja + Vuoden luontokuva 2020: Rakentaja, Petri Pietiläinen 2. palkinto: Hopeatatti, Pekka Tuuri LUONTO JA IHMINEN Sarjavoittaja: Rukoushetki, Arto Leppänen 2. palkinto Heikki Vuonokari 2. palkinto: Minun reviirini alkaa tästä!, Tuomo Björksten NUORET Sarjavoittaja: Kihlajaislahja, Onni Rantanen 64 KAMERA 8|2020. palkinto: Kosken kuohuissa, Anna-Liisa Pirhonen MAISEMAT Sarjavoittaja: Elokuun aamu, Jarmo Manninen VUODEN LUONTOKUVA 2020 -KÄRKI Maisemat -sarjan 2. palkinto: Ohilento, Lassi Kujala SOMMITTELU JA MUOTO Sarjavoittaja: On kultaa siivet sen, Petri Koivisto 2. palkinto: Tulen läpi, Mauri Niskala MUUT ELÄIMET Sarjavoittaja: Syön silmilläni, Sirke Vaarma 2
Suosituin sarja oli edellisvuosien tapaan Linnut-sarja. Muut eläimet -sarjan 2. kerran. Kasvit ja sienet -sarjan 2. palkinto Arto Leppänen VUODEN LUONTOKUVA valittiin nyt 40. palkinto Lassi Kujala KATSO KATSO KAIKKI KAIKKI VOITTAJAT VOITTAJAT www.kamera-lehti.fi/ vuoden-luontokuva -2020 2. palkinto: Maaginen valo, Susanna Alava 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Vuoden 2020 -kilpailuun osallistui 864 kuvaajaa ennätyksellisellä 15 287 kuvalla. palkinto: Kukasta kukkaan, Julius Isotalo VAPAA JA LUOVA Sarjavoittaja: Hohto, Markku Pihlajaniemi 2. Kuvat kilpailivat yhdeksässä sarjassa
Uskon, että perinteisellä stillkuvalla ja dokumentaarisella valokuvalla on tulevaisuus, vaikka julkaisualustat ovatkin monipuolistuneet entisestään. Valokuvauskeikat ovat usein fyysisestikin raskaita. Ne olivat junasta ja auton ikkunasta kuvattu ympäri Suomen. Voi olla tuntien odottelua ahtaissa tiloissa raskaan kaluston kanssa muiden median edustajien kanssa. Kuva elää. Myöhemmin olen seurannut kuinka kuvaa on toistuvasti käytetty Ylen jutuissa ja kuva on levinnyt maailmalla. Syntyi kuvareportaasi, kuva julkaistiin jutun pääkuvana. Teen nykyisin työtä visuaalisena journalistina kuvatoimittajan, valokuvaajan ja graafikon työssä. MIELIKUVANI Derrick Frilund 66 KAMERA 8|2020. Olen aina pitänyt dokumentaarisesta valokuvauksesta, joka on mielestäni sen ydintä. Millainen on toimenkuvasi tänään. Näyttelyn Matkalla kuvat syntyivät 1983–1987 opiskeluaikanani. Joskus kuvausvalmisteluihin ja -toteutukseen toimittajan kanssa on aikaa ns. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. ”Coca-cola” kameralla, menin valokuvauskerhoon 11-vuotiaana. Internetin mukaantulo muutti työnkuvaa 2000-luvulla niin, että yhä enemmän valokuvataan nettiuutisoinnin tarpeisiin. Uutistyössä useimmat kuvaukset ovat nopeita. Olin kuvaamassa Otaniemessä Aaltoyliopistolla Slush-tapahtumaa, missä Peter Vester backa esitteli Helsinki-Tallinna tunnelihankettaan vuonna 2016. Netti ja televisio tarvitsee päivittäin infografiikkaa, karttoja, kuvituksia ja valo kuvia studionäytöille sekä nettiin. Kuvasin muutamia kuvia paikan päällä mutta tarvittiin vielä jokin vetävä pää kuva juttuun, niinpä syntyi idea yhteistyönä Vesterbackan, toimittajan ja valokuvaajan kanssa että tapaamme seuraavana päivänä Otaniemessä lähellä metroasematyömaata ja lapio mukaan! Löysin rakennustyömaan liepeiltä tuollaisen kaivonrenkaan ja siinäpä ” tunnelin alku”. Henri Cartier-Bressonin tuotantoa ja erityisesti Robert Frankin The Americans -kirjan kuvia. ”feature”-henkisiä juttuja tehdessämme. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Myöhemmin kiinnostuin kuvataiteesta ja se vei minut opiskelemaan kuvataidetta, yleisiä taideaineita ja lopulta valokuvataidetta. Miksi juuri tämä kuva valikoitui mielikuvanasi. Kuvatarve voi olla nyt yli 200 valokuvaa vuorokaudessa! Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Silloin elettiin jo videoja digiaikaa, ei vielä valokuvauksessa, mutta grafiikan teossa. Kolmessa vuosikymmenessä on ollut paljon uutistapahtumia, joissa olen kuvannut: valtio johdon tiedotus tilaisuuksia, valtiopäämiesten vierailuja, käräjä istuntoja, vaalitilaisuuksia, henkilöhaastatteluja ja linnan juhlat, joissa olen kuvannut viitisen kertaa. Valokuvaus on ollut minulle sydämen asia lapsuudesta asti. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Derrick Frilund ja Juha Laitalainen Ylen tuttu moniosaaja Derrick Frilund valitsi mieliotoksenaan kuvansa peliyhtiö Rovion Peter Vesterbackasta M illainen on kuvaajataustasi, entä suhteesi valokuvaan. Aloitin Yleisradion TV-uutisissa freelancer kuvatoimittajana vuonna 1988, jolloin työskentelin pelkästään televisiolle graafikon työparina. Työ edellytti moniosaamista. Aloitin harrastukseni klassisesti Kodakin Iso-Rapid kameralla, ns. Tapahtumia, uutiskuvaamista ja arkistoon kuvituskuvia uutisiin. Työhön liittyi myös valokuvaamista. Ensimmäinen oma näyttelyni toteutui vasta vuonna 2019 Mikkelin valokuvakeskuksessa. Kävin vielä kolmannen kerran kuvaamassa Vesterbackaa lento kentällä. Nuorena ihailin mm. Millaista on kuvaajan uutistyö Ylellä. Toisinaan sain lainata isäni kameroita, joita hän käytti työssään palo vakuutustarkastajana. Sitten koittaa se hetki, jolloin ministerit kävelevät kameran ohi ja kuvaajien lauma tiivistyy yhteen paikkaan, juuri siihen kohtaan mistä saa parhaimman kuvakulman. Olet pitkäaikainen yleläinen. Silloin on saatava se ”ratkaiseva hetki”
67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi D E R R IC K F R IL U N D
Derrick kuvattiin hänelle 30 vuoden aikana tutuksi tulleiden Yleis radion 1970luvun lopul la rakennettujen toimitilojen ympäröimällä sisäpihalla, jossa avautuu lähes DDR:läinen näkymä. Opettanut harrastajille Espoon työväenopistossa ja aikoinaan pitänyt kesäisin valokuvakursseja DERRICK FRILUND KUVAUSKALUSTO Siikarantaopistossa 10 vuotta. Taideteollinen korkeakoulu, valokuvataiteen maisteri v. Potretti optiikkana käytettiin nostalgisen tunnelman lisäämiseksi legendaa rista Pentaxin normaali linssiä vuodelta 1965! Canon EOS RP + Pentax Takumar 50mm f1.4, 1/4000s. TERVEISET KAMERA-LEHDEN LUKIJOILLE: Kun väline on jokseenkin hallinnassa, keskity ilmaisuun. VALOKUVAAJAN MOTTO: Pidä aistit avoimena, ole kiinnostunut kaikista elämän ilmiöistä. JU H A L A IT A L A IN E N 68 KAMERA 8|2020. Oma kalusto: Nikon D7100, käsitarkenteiset vanhat Nikon objektiivit 35mm, 50mm, 55mm makro ja automaattitarkenteinen Nikon zoomobjektiivi ja tietenkin älypuhelin jolla kuvaan vain instagramiin, siellä minulla on sata seuraajaa. IKÄ: 62 KOTIPAIKKA: Helsinki LUONNE: Utelias, harkitseva. TYÖSUHTEET: Nuorena freelance keikkoja valokuvaajana, työskennel lyt Museoviraston valokuvalaborato riossa, museoprojekteja, hääkuvaus keikkoja.. Työssä: Nikon D5 + perussetti zoom-objektiiveja, salamavalo, led-valopaneeli, jossa säädettävä värilämpötila. Tehnyt joitain juttuakin, tait tanut levynkansia ja kuvia on monessa julkaisussa. 1987. Ehkä uusi näyttely, ehkä kirja. Ylen uutistoimituksessa vuodesta 1988 ku vatoimittajana, valokuvaajana ja graa fikkona, nykyään titteli on visuaalinen journalisti. KOULUTUS : Taidealan opintoja 1977– 1980. f1.4, ISO 100. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Tässä iässä alkaa jo retroilu, käyn läpi negatiivejani vuosien varrelta, niitä on kohtuullisesti. Tee se sydämellä
Vai onko sillä väliä. Kirjoittaja on valokuvaaja, jonka ympäristöteot ovat olleet pieniä tekoja. Karkeasti otettuna 80-lukuni oli mustavalkotöitä lehdille ja 90-luvulla kuvasin väridiaa aikakauslehtien sekä mainosja viestintätoimistojen tarpeisiin. sovitaan vaikka neljännes filmeistä eli 200 kiloa. Virtaa ne syövät. Ja isot laboratoriot sentään kierrättivät kiinnitteensä, juuri hopean takia. Näin ollen analogisen vuosituhannen hiilijalanjälki on yhteensä noin 35 000 kiloa. Vuodessa kertymää 50 kiloa. Nämä myrkyt kiertävät tällaiset hiilijalanjälkilaskelmat kokonaan. 90-LUVUN aikakauslehti-ja mainontavuodet menivät periaatteella ostetaan filmiä ja myyKOLUMNI Tuomo Manninen dään se jalostettuna eteenpäin: Velviaa kului keskimäärin 4 rullaa päivässä eli 90-luvun filmeistä hiilikertymää on 800 kiloa. Ja polaroidit päälle: 2 pakkaa 669:ää viikossa tekee....odottakaas nyt...hetkinen... Eli uusi vuosituhat on noin 85 000 hiilidioksiditonnin painoinen. Papereista vielä toinen mokoma eli 80-luvun filmihiilijalanjälkea olisi tuhat kiloa. Näillä lakeuksilla ei hipstereitä loukata! 1900-luvulla liikkumiseni tapahtui pääosin erilaisilla henkilöautonritsoilla, joiden yhteenlasketut hiilipäästöt ovat 18 vuodelta hävettävät 33 000 kiloa. Yhden 135/36-rullan hiili jalanjäljeksi on karkeasti laskettu kehityksineen reilut 5 grammaa: näin yhden vuoden filmikakuksi tulee 59,13 kiloa. Taidan mennä istuttamaan puun. Ja täytyyhän taiteilija saada toki maailmalle: 2000-luvun työlentojeni hiilijälki on ollut pöyristyttävät 56 000 kiloa. Ja jos vegaanihipsterivävypoika yhä jaksaa kohkata analogisista prosesseista, voi tälle aina muistuttaa, että vuosittain yli 7 miljoonaa nautaa saa antaa luunsa hopeagelatiinin takia. Analogi versus digitaali -keskus teluja käydään alalla kuin alalla. Ja vielä 10 vuoden tietoliikenteestä viitisenkymmentä kiloa. Nikoneita on ollut viisi ja niistä kolme yhä käytössä. Mustesuihkuprinttejä ja yleensä kehyksiä on näyttelyihin tehty 250, niistä kertyy kuutisensataa kiloa. Osa on myyty pois, osa kierrätetty kodin sisällä – ja voihan niillä toki tehdä muutakin, kuten vaikka tällaisia kivoja kolumneja. Tietokoneita ja tabletteja on kulunut noin yksi verme per vuosi. 2000-luvun digikuvausloikan aikana Tukholman jätevesiin lasketun hopean määrä puolittui viidessä vuodessa. Valokuva taidetta eli puuta, lasia ja kirjoja on liikutettu maantierahteina Euroopassa noin 6 tonnin ja lentorahtina 3 tonnin edestä. Siitä lähtien kuvasin vuodessa keskimäärin kolme 36 kuvan TriX-rullaa päivässä, eli vuodessa 1095 rullaa filmiä. Filmikaluston hiilijalanjälkeä en ole ryhtynyt laskemaan – sitä paitsi iso osa siitä on viime vuosina kiertänyt nuorille, jotka haluavat kuvata filmille. Niiden sensoreiden jalanjälki on yhteensä 100 kiloa. Tai 120 000. MUISTETAAN kuitenkin, että labbiksen kemikaalilista on kuin Andy McCoyn lääke kaappi. Omia valokuvakirjoja on ilmestynyt kolme, niiden painoksista tulee 1840 kiloa. ALOITIN valokuvaamisen vuonna 1982. Oma lukunsa on roska: 90-luvun kuvasin aina ylimääräinen roskapussi kiinni jalustassa polaroidijämiä, filmipaketteja ja filmien foliopusseja varten. Vuosituhansien taisto K umpi on ekologisesti kestävämpää, filmivai digitaalikuvaus. Paremman esimerkin puutteessa valitsin itseni. Metodina on pääosin empiirisesti ahniin-tarkka mutu ja tämän kolumnin blogiversiosta löytyvät käyttämäni saitit ja verkko laskurit, tee-se-itse-henkilöiden iloksi ja opastukseksi. Eli 90-luku yhteensä noin puolitoista tonnia. C-paperinäyttelyprinttejä on tehty parisen sataa, niistä kertyy 50 kiloa. Mutta autoilupäästöjä on 2000-luvullakin kertynyt noin kymmenisen tuhatta tonnia. KOLUMNI Tuomo Manninen KOLUMNI Tuomo Manninen 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. JA SITTEN se pahin. Yhteensä koko 40-vuotinen ura vastaa 12 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkivuotta, siitä paikasta toiseen liikkuminen vie kahdeksan. Asiaan vaikuttavat myös ydinkeskusta-asuminen ja flexifuel-auto. 2000-luvulla olen tehnyt valokuvataidetta ja kuvannut teatteria, elokuvia ja levynkansia. Niistä kertyy 2 000 kiloa eli 2 tonnia jalanjälkeä. 20 -LUVULLA filmiä on mennyt hissukseen, suunnilleen 90 kilon edestä. Päätin laskea menetelmien ympäristövaikutusten eron. Vuosikymmen on meidän perheessämme menty vesivoimaperäisellä hiilivapaalla sähköllä, mutta alkuvuosilta voimme laskea mukaan 5 tonnia. 2000-luvun puolella ajokilometrien määrä tippui kolmannekseen, kiitos digitalisaation ja valokaluston pienenemisen
90-LUVULTA ajattelutapa on ”ekologisoitunut” ja lainsäädäntöä on alettu ohjata kestävän kehityksen ratkaisuihin. Lehtikuvaaja UA Saarinen on tallentanut aikakauden kierrätystoimintaa. pullonpalautusjärjestelmä luotiin Suomessa jo 50luvulla, ja nykyisin 90 % juomapakkauk sista päätyy lajittelun kautta uudelleenkäyttöön. Kierrätystä ei silloin perusteltu ympäristönsuojelulla, mutta tällöin tehtiin pohjatyö kierrätysajattelussa. Tutkija Eine Kuneisen mukaan (2011) kierrätys on Suomessa edennyt yksittäisten ihmisten tietoisuuden, toiminnan ja valintojen kautta, ei niinkään julkis hallinnon toimesta. V altava romukasa kohoaa Helsingin Eirassa 1958. TEKSTI Inkamaija Iitiä KUVAT UA Saarinen / Journalistinen kuva-arkisto JOKA kin, jolloin muu sodanjälkeinen säännöstely päättyi. Tämä lisäsi myös jätteiden ja romun määrää. Ilmaston lämpenemisen ja väestöräjähdyksen vai11 MENNYTTÄ VALOA Kiertotalous 70 KAMERA 8|2020. Esim. Keskus tarjoaa myös ympäristöneuvontaa: tarkoituksena on saada ihmiset ajattelemaan kulutuksen vaikutusta ympäristöön. Työntekijät ahkeroivat romumetallia lajitellen ja naapuruston pikkupojille piha tarjoaa seikkailuja puuhapuiston. 60–70-luvun vaihteessa kierrätystä alettiin pohtia luonnonvarojen käytön näkökulmasta. Vientikielto jatkui 1953 jälkeenHelsingin laitamilta globaaliin kiertotalouteen Lehtikuvaaja UA Saarisen valokuvissa kannustetaan kierrättämään. Kuvia Museoviraston kokoelmista. Sodanjälkeisessä pula-ajan yhteiskunnassa kierrätys oli välttämättömyys: säännöstelytaloudessa romumetalli oli strateginen teollisuuden raaka-aine, jonka vienti ulkomaille oli kielletty. 1950-luvulla romukaupat kuuluivat vielä Helsingin keskustan kaupunkikuvaan, Maneliusten liike oli muuttanut Hernesaareen Tehtaankadulta. 80-luvulla syntyi ruohonjuuritason kierrätys pisteitä ja kirpputoreja. Niin teollisuus, lehdistö, koulut kuin järjestötkin kannustivat ihmisiä kierrättämään käytettyä tavaraa raaka-ainepulan hillitsemiseksi ja talouskasvun edistämiseksi. Kyseessä on Maneliuksen veljesten romuliikkeen purkupiha Hernesaarenkadulla. Suomi teollistui ja kaupungistui 1950-luvulla, väestömäärä kasvoi ja elintaso alkoi vähitellen nousta. Tämä oli aluksi ympäristön suojelusta kiinnostuneiden nuorten liikehdintää. Kansalaisjärjestöjen tavaran vaihtopäivät loivat pohjan Helsingin Kylä saaren kierrätyskeskuksen perustamiselle 1990
Tavoitteina ovat hiilineutraalius, materiaalihävikin ja ekologisen jalanjäljen minimointi sekä koetun hyvinvoinnin lisääntyminen. Puhelin 0295 33 6127 joka@museovirasto.fi joka.kuvakokoelmat.fi 11 Lapset leikkivät metalliromun myyntipaikalla Helsingissä 1958. Kiertotaloutta ovat vaikkapa kirjastolaitos, taide lainaamot, ruokapankit, tavaroiden ja palveluiden välitys somessa, rakennusmateriaalien kierrätys. Kierrätyksen tehostamisen ohella raaka-aineiden tuotanto, kaupan ketju sekä kulutus tulisi muuttaa reiluksi ja vastuulliseksi. Lisätietoja seuran verkkosivuilta: www.www.turunkamerat.fi 22 NVK eli nuoret valokuvaajat NVK JÄRJESTÄÄ valokuvauksesta kiinnostuneille nuorille ilmaisia tai edullisia tapahtumia ja kursseja. Journalistinen kuva-arkisto Joka Kanervikkotie 4 | Vantaa Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15. Kiertotalouden tavoitteisiin kuuluvat myös vesivastuullisuus sekä ”akkuekosysteemin” kehittäminen. Lue lisää: www.nuoretvalokuvaajat.fi 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SE U R A T T O IM IV A T SE U R A T T O IM IV A T. NVK-Local -toiminta tuo nuorille suunnattua yhteisöllistä toimintaa lähialueillesi. sekä 21.–22.11. 2020 klo 10–14 | 45 € MUSTAVALKOVEDOSTAMISEN JA PIMIÖTYÖSKENTELYN TYÖPAJAT tiistaisin tai torstaisin | Lielahden kartano VALOKUVAUKSEN PERUSKURSSI 23.–24.1.2021 klo 10–14 | 45 € LIGHTROOM PERUSKURSSI 20.–21.2.2021 klo 10–14 | 45 € LUOVA KUVANKÄSITTELY LIGHTROOM JA PHOTOSHOP 20.–21-3.2021 klo 10–14 | 45 € Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.valokuvausseura.fi Tampereen Valokuvausseuran kurssit 20202021 Museoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki Asiakaspalvelu ti–to 10–16. 22 Metalliromun kierrätystä Helsingissä 1958 LIGHTROOM PERUSKURSSI 10.–11.10.2020 klo 10–14 | 45 € LUOVA KUVANKÄSITTELY LIGHTROOM JA PHOTOSHOP 29.–30.8. Jokaisella paikkakunnalla on myös oma facebook-ryhmä, joissa tulevista tapahtumista tiedotetaan. Ohjelmassa on esimerkiksi photowalkeja, kuvaus retkiä, rentoja tapaamisia ja mielenkiintoisia työpajoja. Tulevat Local-tapahtumat löydät Nuorten valokuvaajien facebook-sivujen tapahtumaosiosta. Tällä hetkellä jo yhdeksästä kaupungista löytyy Local-vetäjiä, jotka luotsaavat vapaaehtoisina harrastustoimintaa omilla paikkakunnillaan. Miten ohjata elämäntapaamme omistamisen sijasta jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. UA Saarinen tallentaa kierrätys tä lähes elokuvamaisin kuvin. Esillä mm. Turun Kameroiden juhlanäyttely, Turun pääkirjastossa 3.-29.11.2020. Kyseessä voi olla valistus kampanja. edesmenneen aktiivisen jäsenen ministeri Pertti Paasion laadukkaita kuvia. Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi www.kuvakokoelmat.fi Turun Kamerat 90 vuotta TURUN KAMERAT ajan kuvassa 90 vuotta. Suomi haluaa olla edelläkävijä kiertotaloudessa. kutukset ovat nostaneet esille ajatuksen kiertotaloudesta, jonka ideana on ”en omista, vaan käytän”. NVK on myös Instagramissa. Tässä tulevaisuuden työsarkaa Suomen kaivosteollisuudelle
Alarivissä vas: Leena Järvenranta, Paula Id, Timo Kuparinen, Esa-Matti Vasama. Ylärivi vas: Kimmo Naskali, Tauno Östervik, Tapio Särkkä, Kari Välitalo, Jari Sinkkonen, Petri Hakosalo. ”Laitan jäse nille tietoa sähköpostilla sekä kotisivujen Porin Kameraseura valmistuu Seuracupiin Porin Kameraseurassa on tällä hetkellä 66 jäsentä, joista naisia on lähes 30. Tarjolla on opastusta, koulutusta, kuvausretkiä sekä mukavia kerhoiltoja. Seu ralla on pitkät perinteet, sillä se on perustettu jo vuonna 1952. EsaMatti mainitsee heillä hyväksi havaitun tavan valita parhaat kuvat olevan katsoa ja valita ne yhdessä keskustellen. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO PORIN KAMERASEURA (PKs) on vuodesta 2010 alkaen osallistunut Suomen Kamera seurojen Liiton Seuracupiin sekä FIAP:in World Cupiin. Näin useampi jäsen saa äänensä kuuluville.” PKs on yksi Porin Taidemuseon mesenaatti jäsenistä, jolloin kerhoiltojen lisäksi seura saa käyttää tilaa aina tarvittaessa ja varsin edulli 12th Finland International Digital Circuit 2020 Näyttelyt: 4th Kouvola Salon, 21.11.2020, 14 Porukkatalo, Savonkatu 23 Kouvola sesti. 70vuotisjuhla on tulossa runsaan vuoden kuluttua. Paras seura voittakoon! 72 KAMERA 8|2020. Seuracupin säännöissä sanotaan, että kuvia pitää olla 20 ja yhdeltä kuvaajalta voi olla korkeintaan kaksi kuvaa. Kilpailun tuomaristo arvostelee jokaisen kuvan yksinään, eikä 20 kuvan sarjaa tarvitse miettiä kokonai suutena. kautta heti kun Seuracupin kuvien lähetys mahdollisuus aukeaa. Kuvaajia voi siis olla 10–20 ja tästä syystä tämä onkin kaikkien seuran jäsenten juttu. Tutustu Porin Kameraseuran toimintaan ja liity mukaan! www.porinkameraseura.fi 6th Kuopio Salon, 16.12.2020 Kuopio 1st Tampere Salon, 17.12.2020 Tampere 1st Ylivieska Salon, 14.11.2020 Ylivieska 5th Vihti Salon, 04.01.2021 Vihti Kirkonkylä Library KUVIEN LATAUSAIKA: 12.8.-19.10.2020 Näyttelytilat tarkentuvat myöhemmin sivuille www.finlandcircuit.fi Jälleen on aika koota oman seurasi parhaat 20 kuvaa ja lähettää ne kameraseurojen väliseen Seuracupiin. Otetaan kyllä osaa jatkossakin” sanoo PKs:n puheenjohtaja Esa-Matti Vasama. Pandemia on rajoittanut toimintaa aika paljon, mutta olemme jälleen liikkuneet porukalla turvavälit huomioiden ja kuvailtoja on toteutettu verkon välityksellä. Jäsenistä halukkaat lä hettävät minulle 510 kuvaehdotusta. ”Välillä on mennyt paremmin ja välillä huonommin. Kuvavalinta suoritetaan vakituisessa kokoontu mispaikassamme, Porin Taidemuseon tilavas sa luentosalissa, jossa on iso valkokangas ja videotykki. Samoilla kuvilla voi osallistua kotimaiseen ja kansainväliseen kisaan. Kuva seuran syyspäivän vietosta Reposaaren Siikarannassa lokakuun alussa. Lisätietoja www.sksl.fi. Tavoitteemme on koota mahdollisim man monipuolinen ja laadukas "kuvapaketti". Porin Kameraseuraan ovat tervetulleita kaikki valokuvauksesta kiinnostuneet riippu matta osaamistasosta tai kamerasta. Seuran jäsenyys tarjoaa mahdollisuu den tutustua taidemuseon näyttelyihin
Myynnissä iso valikoima filmejä. KURSSIT www.kamera-lehti.fi/ kauppa/koulutus Katso syksyn www.camerashop.fi Santeri Selin Myyntipäällikkö Saarsalo Oy puh. Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU NÄYTTÄMÖTAIDE Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä lahjakkuuttasi, paranna ruotsinkielen taitojasi. VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI SINUNKIN MAINOKSESI TÄLLE SIVULLE. MARKKINAPAIKKA MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Kehitämme filmejä joka päivä. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi www.saarsalo.fi KAMERA-LEHDEN MEDIAMYYNTI 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
Lisäksi kerhotilan katonrajaan asennettiin led-nauhaa, valaistus toimii hyvin myös video tykin käytön yhteydessä. Alkusiivous toteutettiin talkoovoimin. Remontin yhteydessä seinäpinnat ja lattiat saivat uuden maalipinnan, kerho tilan seinät siistittiin levypinnoilla, wc-tilat uusittiin ja valaistusta päivitettiin. KAMERASEURA | Pimiöryhmä | Tarkemmat tiedot kameraseura.fi/kerhot/pimioryhma sekä kameraseura.fi/pimio Pimiön uudet, valoisammat kasvot TEKSTI Kristiina Sievi-Korte KUVAT Matti Autio 74 KAMERA 8|2020 KAMERASEURA Pimiöryhmä H istorian havinaakin omaava Kameraseuran pimiötila Töölössä sai uuden, raikkaan ulkomuodon. . Tilalle on tullut puolet lisää säilytyskapasiteettia ja sohva on luomassa kodikkuutta. Pimiötyöskentelyn luonteen vuoksi tiloissa vietetään aikaa monta tuntia kerrallaan, siksi myös keittiötilaan on panostettu ja tiloissa voi oleilla pitkäänkin omien eväiden voimin. Väljyyttä saatiin lisää, kun ylimääräiset tavarat siistittiin varastoon pois yleisistä tiloista. Koronan rajoittaessa ryhmätapaamisia, uusitun pimiön tilanne on toinen. Muutoksien myötä saimme Kameraseuralle yhden varteenotettavan kokoontumispaikan lisää, tarvittaessa muuhunkin kuin pimiökäyttöön, Matti vinkkaa. Tilat saivat niin kutsutun kasvo jenkohotuksen, toiminnot pysyivät samoina mutta nyt tiloissa on mukavampi viettää aikaa, remonttiprojektia vetänyt Matti Autio kertoo lopputuloksesta. . Saimme muutoksesta paljon positiivista palautetta jo silloin, Matti iloitsee. Huhti-toukokuun vaihteessa remontti valmistui ja pidimme avajaiset, koronatilanteen vuoksi virtuaalisti. Pimiövastaava Tarmo Virves urakoi suurimman osan remonttitöistä. Vaikka tila on toiminnoiltaan pysynyt samana, on jotain uuttakin: . Kiinteän langattoman yhteyden ja diginurkan ansiosta tiloissa voi nyt tehdä myös kuvankäsittelyä. Saimme lahjoituksena toimistovalaisimia, katon kautta heijastavat valaisimet antavat miellyttävää valoa tilaan. Analogisesta kuvaamisesta ja vedostamisesta kiinnostuneille seuran jäsenille kohdistetun tilan remontti alkoi maaliskuussa. . Töölössä sijaitseva pimiötila on ollut Kameraseuran käyttössä jo vuodesta 1982 saaden silloin nimekseen Kellari 36.. . Remontin ajoitus pahimpaan korona-aikaan oli viisas veto, hyödynnettiin hiljainen aika, Tarmo kiittelee. Uutta on myös tasoskanneri, Matti kertoo. Tilavarauksia tulee päivittäin ja varauskalenteri täyttyy nopeasti, tällaista tilannetta ei ole ollut vuosiin, Tarmo kertoo tyytyväisenä remontin tavoitteen toteutumisesta. . Kerholaisten pyynnöstä portaisiin on nyt asennettu kaide kulkemista helpottamaan
JA MITEN?” OPASTUS. 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 9 2020 SONY A7C | NIKON Z 5 | FUJIFILM GFX 100 + GF 30MM F/3.5 R WR HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä L Ä IN E N Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA KAMERA-LEHTI www.kamera-lehti.fi | puh. K U U K AU D E N K U VA A J A HÄMÄLÄINEN HANNA-KAISA TIMO KIRVES IIRIS HEIKKA MIELIKUVANI SAAKO UUTISKUVAA KÄSITELLÄ. ILMESTYY ILMESTYY KUKA ON VUODEN KUVAAJA 2020. 0400 802 282 CANON EOS R5 AMMATTILAISEN KAMERA ILMASTO K U U K A U D E N K U V A A JA A N T T I H A A TA JA | JO H A N N A SA N D IN | JJ A R I SI LO M Ä K I | R A Ú L C A Ñ IB A N O | V U O D E N LU O N TO K U V A | LU O N TO M A T K A IL U | P IIR TO LE V Y | C A N O N E O S R 5 | D JI M A V IC A IR 2 | 8/ 20 20 KUVATAAN VUOD ESTA 1950 Antti Haataja Naalin jäljillä 10x Neuvot luonto kuvaukseen Johanna Sandin Tulkintoja merestä Jari Silomäki Tarinoita kuvilla Nro 8/2020 TESTISSÄ TESTISSÄ 3.12
The Expert Imaging and Sound Association is the growing community of 56 technology magazines and websites from 29 countries, specialising in hi-fi, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video. COMING SOON 210-265_EISA_AD_2020_world_tech.indd 1 11/05/2020 15:13. WWW.EISA.EU EISA AWARDS 2020-21 Celebrating the year’s best products THE VERY BEST CONSUMER TECHNOLOGY... The 2020-21 EISA Awards will be announced on August 15th 2020 TESTED BY THE EXPERTS . Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with a coveted EISA Award