TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners PENTAX K-3 III PARANNETTU PAINOS OLYMPUS 150–400MM LUKSUSTA ZOOMAILUUN ABSTRAKTI KU U KA U D EN KU VA A JA N IK O LU O M A | LA U RA N IS SIN EN | M A RIA M Ä KI | JU SS I A A LT O | VA LO KU VA TU TK IM U S | SU M U KU VA U S | V U O D EN LU O N TO KU VA 20 21 | PE N TA X K3 III | O LY M PU S 15 0– 40 0M M 8/ 20 21 5x parhaat syksyn ostokset Tiede Valokuvatutkimus Niko Luoma Abstrakti maailma Laura Nissinen Abstraktikko ja tutkija Arktiset alueet Antarktis ja Huippuvuoret Nro 8/2021 Kansi-8-21.indd 1 Kansi-8-21.indd 1 16/10/2021 13.08.04 16/10/2021 13.08.04 Etukannet-76sivua-8-21.indd All Pages Etukannet-76sivua-8-21.indd All Pages 16/10/2021 13.16.36 16/10/2021 13.16.36
Työpajoja järjestettiin harvemmin, mutta ne uudistivat myös kerhotoimintaa. Kurssin vetivät Timo Ripatti ja Kalervo Ojutkangas. Seuran jäsenet ehtivät 1970-luvulle tultaessa tehdä jo kymmenkunta valokuvausopasta. Kameraseuran kasvaessa entistä useampi uusi jäsen tarvitsi perustietoja valokuvauksesta. Jo alusta lähtien myös Kameraseuran jäsenet ovat hakeneet oppia vaihtamalla kokemuksia keskenään, osallistumalla seuran järjestämiin valokuvakilpailuihin, seuraamalla kerhoiltojen esityksiä sekä tutustumalla valokuvakirjallisuuteen. Ensin tulivat digikuvauksen tekniikkaan liittyvät peruskurssit, mutta laajemmin muutos näkyi noin vuodesta 2005 alkaen, kun seuran jäsenmäärä alkoi nousta digikuvauksen yleistyessä. TI M O RI PA T TI KAMERASEURA 1921–2021 FOTOFINLANDIA Voittajat Seurahistoriikki-7-21.indd 2 Seurahistoriikki-7-21.indd 2 10.9.2021 14:38:55 10.9.2021 14:38:55 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 9 2021 FUJIFILM GFX 50S II HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. Työpajatkin ovat yhä kuuluneet ohjelmaan. Kurssitoiminnasta sukeutui yksi seuran tärkeimmistä toimintamuodoista. ILMESTYY ILMESTYY KUKA ON VUODEN KUVAAJA 2021. Seuran omasta piiristä kehittyi ennen pitkää valokuvauksen taitajia, jotka kävivät kertomassa valokuvauksesta muuallakin ja laativat itsekin kuvausoppaita. Yki Hytönen Tämän palstan artikkelisarja perustuu Kameraseuran juhlavuonna ilmestyvään 100-vuotishistoriaan. Koulutuksen rungon muodostivat pitkään mustavalkokuvauksen pimiökurssit. K R IS T I V IL M U N E N Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA KAMERA-LEHTI PENTAX K-3 III PARANNETTU PAINOS OLYMPUS 150–400MM LUKSUSTA ZOOMAILUUN ABSTRAKTI KU U KA U D EN KU VA A JA N IK O LU O M A | LA U RA N IS SIN EN | M A RIA M Ä KI | JU SS I A A LT O | VA LO KU VA TU TK IM U S | SU M U KU VA U S | V U O D EN LU O N TO KU VA 20 21 | PE N TA X K3 III | O LY M PU S 15 0– 40 0M M 8/ 20 21 5x parhaat syksyn ostokset Tiede Valokuvatutkimus Niko Luoma Abstrakti maailma Laura Nissinen Abstraktikko ja tutkija Arktiset alueet Antarktis ja Huippuvuoret Nro 8/2021 TESTISSÄ TESTISSÄ 2.12. U uden oppiminen on aina ollut tärkeä osa kameraseuratoimintaa. Näissä oli mahdollista syventää valokuvauksellista näkemystä ja edistyä valokuvailmaisussa. OPASTUS www.kamera-lehti.fi TEEMAT LEMMIKKIKUVAUS JOULULAHJAT VUODEN KUVAAJA 2021 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kasvu 11.1.2021 Väri(t) 29.3.2021 Jono 14.6.2021 Kulta 25.10.2021 MIELIKUVANI KU UK AUDEN KU VAAJA KRISTI VILMUNEN JUHA METSO OTA ONNISTUNUT KOIRAKUVA SeuraavassaNro-8-21.indd 75 SeuraavassaNro-8-21.indd 75 16/10/2021 13.10.40 16/10/2021 13.10.40 Sisakannet-76sivua-8-21.indd All Pages Sisakannet-76sivua-8-21.indd All Pages 16/10/2021 13.13.27 16/10/2021 13.13.27. Perustajajäsen Erland Piirisen Valokuvaus-opas julkaistiin jo 1920, vuotta ennen yhdistyksen perustamista. Kameraseuran koulutustoiminnan mullistuksen käynnisti vuosituhannen vaihteen jälkeen digitaalisen valokuvauksen läpimurto. Viimeisen vuosikymmenen aikana kursseja on järjestetty valokuvauksen peruskursseista ja sommittelusta studioja maisemakuvaukseen. Tämän jälkeen kurssitoiminnassa oli pitkä tauko, ja kurssit vakiintuivat seuran ohjelmaan vasta 1970-luvun lopulta lähtien. Ensimmäiset varsinaiset kurssit valokuvauksesta seura järjesti 1920-luvulla kutsumalla saksalaisen valokuvaaja Artur Ranftin tänne kertomaan piktorialistisesta taidekuvauksesta. Yhdistykset toivat ja tuovat yhä ihmiset yhteen, tiedot ja ajatukset valokuvauksesta siirtyvät eteenpäin. Kursseille ovat voineet osallistua myös Kameraseuraan kuulumattomat valokuvauksen harrastajat, ja niitä ovat pitäneet sekä seuran omat jäsenet että kouluttajat, jotka eivät ole kuuluneet Kameraseuraan. Kurssien määrä kohosi enimmillään 50:een vuodessa. Jo ensimmäiset amatöörien yhdistykset 1840-luvun Britanniassa saivat alkunsa juuri halusta ottaa selville, mistä valokuvaamisessa oikein oli kyse. Niitä tarjosivat kurssit, joiden rinnalle tulivat työpajat. Harrastajan opinahjo Kameraseuran henkilöreportaasikurssilla kesällä 2021 kuvattiin studiossa ja miljöössä
3 Uusi huipputehokas ja nopea peilitön kamera. OUTPERFORM. OUTPACE. Canon-ilmo-8-21.indd 3 Canon-ilmo-8-21.indd 3 15/10/2021 19.25.37 15/10/2021 19.25.37. Valoja videokuvaamisen uusi aikakausi – edistynyt automaattitarkennus silmiin ja kuvaus 30 kuvaa sekunnissa. CANON EOS R3
päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi KUUKAUDEN KUVAAJA Niko Luoma luo filmille hetkiä, joita on mahdoton jäljittää. Hänestä on Yle Areenassa loistava dokumentti, kannattaa katsoa. Kuvatessaan Setälä heilautti kinokokoista Leica-kameraansa. Silloin heidän kuviaan syytettiin Kamera-lehdessä totuuden vääristelystä ja kutsuttiin konstailuksi. Kuvatessaan hän tarvitsee kolme perusasiaa: valon, valoherkän materiaalin sekä kameran. Luoma kuvaa filmille ja usein kuvat ovat toteutettu monivalotustekniikalla samalle negatiiville. Moholy-Nagy oli taidemaalari, muotoilija ja valokuvaaja, joka vaikutti 1920-luvun Saksan koulukunnassa. Hänen yksityiskohtaisen tarkka tapansa työskennellä analogisen abstraktin valokuvan parissa teki minuun valtavan vaikutuksen. Nykyistä valokuva-abstraktion suomalaista kuvaajasukupolvea edustavat muun muassa Marko Vuokola, Timo Kelaranta, Nanna Hänninen, Niko Luoma ja Laura Nissinen. Luoma sai muutama vuosi sitten yllättävän yhteistyöpyynnön, kun japanilainen Uniqlo oli kiinnittänyt huomionsa hänen Symmetrium-sarjaansa, ja halusi painattaa hänen töitään urheilutekstiileihinsä. TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ KRISTIINA HAAGA vt. Tutkimuksessaan Söderlund pohtii muun muassa albumikuvien merkitystä ihmisten muistojen rakentamisessa. ARJA KRANK HAASTATTELI tutkija Liisa Söderlundia valokuvatutkimuksesta ja siitä, miten valokuvaaminen tekee näkyväksi. Onnistunut kuva onkin sitten lopulta tuurista ja sommittelusta kiinni. Suomessa abstraktin valokuvauksen kehitys oli hitaampaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. – Tämä kuvastaa, että ihan mitä vaan voi tapahtua, ja marginaalitkin voivat muuttua keskuksiksi, toteaa Luoma. 1960-luvulla luvulla ryhmä Fotograafikot kiinnostui abstraktista valokuvasta. Lue juttu sivulta {14} SANNA HILLBERG Kirjoittaja N IK O LU O M A ABSTRAKTI TARKOITTAA EI-ESITTÄVÄÄ ja ei konkreettista. Valotusaika ei saa olla liian hidas ja jalusta kannattaa ottaa mukaan, vaikka sitä olisikin työlästä raahata. Intohimo, taito ja sinnikkyys vievät häntä eteenpäin. Ruska meni ja alkoi mielenkiintoinen sumujen aika. Ryhmän kuvaajat, Juhani Riekkola, Aimo Vuokola ja Ari Yrjänä, pitivät useita näyttelyitä vuosina 1965–1978. TUTKIJA JA VALOKUVATAITEILIJA Laura Nissinen on tehnyt Aalto yliopistoon väitöskirjan Abstraktin aika – Epäesittävä suomalainen valokuvataide 1920-2020. Sitä on pidetty hyödyttömänä, koska se ei tallenna mitään konkreettista. Helsinki Schoolin näyttely on esillä Taidehallissa lokakuun loppuun saakka. Kiistellyn genren edustajana Luoma ei valinnut helpointa tietä valokuvataitelijana. Luomasta ja Nissisestä on kummastakin artikkeli tässä Kamera-lehdessä. Vuonna 1928 Vilho Setälä kuvasi Suomen varhaisimman valokuva-abstraktion, Sähkökruunun. Nissisen omat valokuvateokset syntyvät kokeilujen, yrityksen ja erehdyksen kautta. Valokuva-abstraktio, kokeilua ja tutkimusta PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 8|2021 Paak-sisis-8-21.indd 4 Paak-sisis-8-21.indd 4 16/10/2021 13.14.55 16/10/2021 13.14.55. Abstrakti valokuva herättää niin puolesta ja vastaan vahvoja mielipiteitä. Hyvä nyrkkisääntö on keskisuuri aukko, noin 11. MAAILMALLA KUULUISIA ABSTRAKTIN valokuvan taitajia ovat László Moholy-Nagy ja Man Ray. KUUKAUDEN KUVAAJANA ESITTELEMME Niko Luoman, joka kuuluu Helsinki Schoolin kasvatteihin, ja on opiskellut valokuvausta Suomen lisäksi myös Yhdysvalloissa. JAANA KOTAMÄKI ANTAA vinkit sumukuvaamiseen, milloin kannattaa lähteä metsästämään sumuja ja mitkä ovat hyviä kohteita
{36} 5X K U V A A JA 14 | Kuukauden kuvaaja Niko Luoma 32 | Abstrakti aalto Jussi Aalto 36 | Abstraktikko ja tutkija Laura Nissinen 44 | Herkkä tulkitsija Seppo Tuomaala 68 | Mielikuvani Maria Mäki LA U R A N IS SI N EN {32} JU S S I A A LT O W 8 2021 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paak-sisis-8-21.indd 5 Paak-sisis-8-21.indd 5 16/10/2021 13.14.56 16/10/2021 13.14.56
Lue kirjaarvostelu sivulla 29. 2 | Kameraseura 1921–2021 4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 43 | Kameraseura Juhlanäyttely VAKIOT TEKNIIKKA 50 | Hybridikamera FK-kamera ja kännykkä 54 | Kuukauden valinnat 55 | Kamerat testissä Pentax K-3 III 58 | Objektiivi testissä Olympus M.Zuiko Digital 150–400mm F4.5 TC 1.25x IS PRO 71 | Kolumni 72 | Mennyttä valoa 73 | Seurat toimivat 74 | Markkinapaikka 75 | Seuraavassa numerossa OPASTUS 13 | Photoshop tutuksi Rajaustyökalu 34 | Tunnelmallinen sumu Opastus sumun kuvaamiseen 60 | Kuvankäsittely Tasojen sekoitustilat. JA A N A K O T A M Ä K I H A R R I H IE T A L A R IS T O R A U N IO {24} E R IK M A L M Erik Malm kuvaa ICMtekniikalla Ruotsin länsirannikon ulkosaaris toa. Osa 3. Entinen sinfoniamuusikko säveltää nykyään kameralla värien, valojen ja liikkeen tahdissa upeita merellisiä maisemia. 8 2021 6 KAMERA 8|2021 {29} 54 54 58 58 VUODEN LUONTOKUVA 2021 SIVU 65 {50} 55 55 Paak-sisis-8-21.indd 6 Paak-sisis-8-21.indd 6 16/10/2021 13.14.56 16/10/2021 13.14.56
Kamera-lehti on Aikakausmedia ry:n sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / Santeri Selin, p. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Ari Jaaksi, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Tiina Puputti, Risto Raunio, Kristiina Sievi-Korte, Kaisa Sirén, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh. 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paak-sisis-8-21.indd 7 Paak-sisis-8-21.indd 7 16/10/2021 13.14.57 16/10/2021 13.14.57. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. OSALLISTU! 8 | Luontokuvakoulu 13 | Lukijakysymys LISÄKSI 24 | Arktiset alueet Antarktis ja Huippuvuoret 29 | Kirja-arvio Erik Malm: Bränningsland 48 | Hetki hirven kanssa Antti Koli P E K K A T U U R I VOITTAJAT 65 | Vuoden Luontokuva 2021 Voittaja Pekka Tuurin haastattelu {65} {34} PENTAX K-3 III PARANNETTU PAINOS OLYMPUS 150–400MM LUKSUSTA ZOOMAILUUN ABSTRAKTI KU U KA U D EN KU VA A JA N IK O LU O M A | LA U RA N IS SIN EN | M A RIA M Ä KI | JU SS I A A LT O | VA LO KU VA TU TK IM U S | SU M U KU VA U S | V U O D EN LU O N TO KU VA 20 21 | PE N TA X K3 III | O LY M PU S 15 0– 40 0M M 8/ 20 21 5x parhaat syksyn ostokset Tiede Valokuvatutkimus Niko Luoma Abstrakti maailma Laura Nissinen Abstraktikko ja tutkija Arktiset alueet Antarktis ja Huippuvuoret Nro 8/2021 N IK O LU O M A SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 8/2021 ilmestymispäivä 28.10.2021 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkinto raadissa
Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kamera-lehdessä. Uusi kuvausaihe on yö. TEKSTI Antti Koli KUVA Outi Paasi OUTI PAASIN Sieni kaupungissa kuva on tehtävän mukainen ja muutenkin erinomainen. Jos kuvassa on paljon tummaa, suurten ISO-arvojen myötä voi tulla kohinaa. UUSI TEHTÄVÄ: KUVAA YÖKUVA 8 KAMERA 8|2021 LUONTOKUVAKOULU Tehtävä 51 Luontokuvakoulu51-8-21.indd 8 Luontokuvakoulu51-8-21.indd 8 13.10.2021 16:38:59 13.10.2021 16:38:59. Mustesieniä kasvaa nopeasti nurmikoille, musteet eivät näy aivan nuorilla. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Voi kuvata yön eläimen, tai vaikka valomaalata maisemaa tai osaa siitä. Tausta on epäterävä, mutta sekin selviää riittävän hyvin, kaupungissa ollaan. Asialliset kuvat säilyttävät pitkään saman laadun mikä niillä nyt on. 80 mm kinovastaavuudeltaan ja aukko 5,3 eli melko suuri. Kuva on maan tasosta, sienet ovat edukseen ja erottuvat taustasta. PÄÄOSASSA VOISI olla maisema, mutta muukin käy. Vielä voi mainita nurmikon vihreyden. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Kaupunkien valot osuvat joskus luontoon, oikeassa luonnossa kuu ja tähdet näkyvät. EDELLINEN TEHTÄVÄ: KUVAA SIEINI TUTUSTU TUTUSTU TARKEMMIN TARKEMMIN TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu O U TI PA A SI LUONTOKUVAKOULUSSA opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. sopivaan, laittaa vaikka kalliolle, kannolle tai pihapöydälle valottamisen ajaksi. Kuvan sienissä on pientä ilmaisevuutta. Ehkä kokeilut voi aloittaa arvosta -2. Yö Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli sieni. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. M IK Ä M IK Ä K A I LU N D EN Outin kuvassa sommittelu on diagonaali eli auto on vinosti sienten takana, objektiivi oli n. Värit ovat todenmukaiset ja sinänsä hienot, vailla turhaa arvoituksellisuutta. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Kamera kannattaa tukea jalustaan tai muuhun Lähetä kuvasi ja nimesi 8.11. Pitää miettiä, mikä on sopiva valotus yön välittämiseen katsojalle
– Minulla on aina ollut kamera mukana. 1990 Tikkakoski) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja valo kuvaaja. Parhaat kuvani ovat ehkä niitä, joita en pystynyt ottamaan, Chevillard toteaa. Aallon ja Heikki Kasken töitä. Juuri oikean hetken van gitseminen on addiktoivaa ja joskus turhauttavaakin. Aalto yhdistää työskentelyssään fiktion, semiotiikan, valokuvan ja manipu laation kautta tuotettua tietoa sekä rajal lisuuden käsitystä kuvallisuuden hybridi muotojen parissa. klo 14–16. 1967) muutti Suomeen 2014. HIPPOLYTE KORJAAMOLLA on esillä Jere J. Rainer Paananen (s. Heikki Kasken työs kentely keskittyy valokuvaan, videoon, installaatioon ja performanssitaiteeseen. Tule kuuntelemaan mitä kaikkea luonto kuvien taustalla on. Yleisö voi vapaas ti esittää kysymyksiä ja osallistua kes kusteluun. Aalto & Heikki Kaski: (eds.) 17.9.–6.11.2021 Hippolyte Korjaamo Helsinki | Töölönkatu 51 a-b www. Hänellä on ollut useita kansainvälisiä näyttelyitä. Näyttely koostuu taiteilijan valo kuvateoksista ja installaatioista vuosilta N Ä Y T T E LY T Luonto ja vaihtoehtoiset menetelmät esillä syksyn näyttelyissä Thierry Chevillard Rhythm of Wilderness 16.11.–5.12.2021 Taidegalleria Villa Vinkkeli Rovaniemi | Vuopajantie 15 www.villavinkkeli.com T H IE R R Y C H E V IL L A R D R A IN E R P A A N A N E N Rainer Paananen Sound of Alchemy 8.10.–7.11.2021 Turun Taidehalli Turku | Vanha Suurtori 5 www.turuntaidehalli.fi JE R E J. – Eräopasammattini ja valokuvauksen lisäksi haluan kiinnittää ihmisten huo mion planeettamme tilaan ja luonnon monimuotoisuuden rajuun vähenemi seen. Ilmoittaudu Taiteen takana tapahtumaan ennakkoon osoitteeseen kuva@kaisa siren.fi. Näyttelyn nimi (eds.) viittaa kahden tekijän yhteen sovitettuun lopputulokseen tavalla, jon ka myötä yksittäisen taiteilijan pyrkimys väistyy ja muuntautuu kantavaksi tausta voimaksi. Ei pääsy maksua. Voimme suojella vain asioita, joita ymmärrämme ja joista pidämme. 2018–2021. A A LT O Jere J. Minimalismiin ja käsitetai teeseen peilautuva näyttely kokonaisuus yhdistää äänen ja valokuvan tuottamisen vaihtoehtoisin menetelmin. Jere J. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aaltoyliopistosta. Ranskalainen Thierry Chevillard (s. Paanasen valokuvateokset näyttäyty vät kaksiulotteisina visuaalisina esityk sinä, joissa musiikki on tiivistetty hiljai suuteen ja väriin. hippolyte.fi/ toimitus@kamera-lehti.fi 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valkat-8-21.indd 9 Valkat-8-21.indd 9 16/10/2021 12.31.34 16/10/2021 12.31.34. TURUN TAIDEHALLISSA on nähtävillä Rainer Paanasen näyttely Sound of Alchemy 8.10.– 7.11.2021. Prosessina yhteistyö on kokeel linen konteksti, jossa riskien, väärinym märrysten ja sattumusten on mahdollis ta tuottaa lopulta jotain ainutlaatuista. ROVANIEMELLÄ Taidegalleria Villa Vinkkelissä on esillä Thierry Chevillardin näyttely Rhythm of Wilderness. Paanasen teoksia on nähtävillä 31.10.2021 asti myös Helsingin Taide hallissa ryhmä näyttelyssä Uusia näkökulmia valo kuvaan Helsinki School 25 vuotta. Valokuvaaja Kaisa Sirén haastatte lee Chevillardia 5.12. Nimikkeenä ‘eds.’ tai ‘editors’ viittaa myös sisällön hienovaraiseen toimittamiseen: sen jonkin äärelle saattamiseen, yhteis työnä. Jos ih miset, jotka pitävät kuvistani kunnioit tavat luontoa enemmän ja tekevät jotain sen säästämiseksi, olen onnistunut tavoit teessani. Hän työs kenteli 20 vuotta urheilu ja kulttuurijär jestössä, kunnes jätti työnsä kahdeksan vuotta sitten rakastuttuaan arktiseen luontoon
11 11 Aarremaat, 25.9.2021–6.3.2022, Serlachiusmuseo Gösta, Joenniementie 47, Mänttä, www.serlachius.fi PATRIK SÖDERLUNDIN (s. Ihminen käyttää aukiota hyväkseen alkaessaan tehdä maanjakoa. Kuviin on liitetty lyhyitä tekstejä, kuten 2.3.1996 otetussa kuvassa ”24 vuoden päästä tulevat turvavälit ja koronaviirus sulkee kodit, ravintolat ja rajat” tai 10.2.2002 otetussa kuvassa ”360 vuotta aiemmin Rembrandt maalasi Yövartion”. Molemmat taiteilijat ovat suorittaneet kulttuurihistorian opinnot Turun yliopistossa, ja se antaa leimansa IC-98:n tuotannolle. Palkitun taiteilijaryhmän videoinstallaatio ammentaa kansantarinoista sekä yhteiskunta filosofiasta ja kertoo ihmisyhteisön suunnan etsimisestä maailmassa, joka on keskellä ilmastokriisiä. Tiilentekijä ampuu metsänhaltian, joka jättää kaatuessaan valtavan raiskion. Mistä syntyy ajankuva. VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxx 10 KAMERA 8|2021 3X K IR JA U U T U U S Juha-Pekka Inkinen Pysäkkiaikakirjat Minerva, 2021 minerva.fi | 160 sivua | 25 euroa Valokuvataiteilija Juha-Pekka Inkinen on kuvannut 17 vuotta helsinkiläisiä bussipysäkkejä, niillä odottelevia ihmisiä ja pysäkkien mainoksia. Inkinen pohtii valokuviensa kautta ajan mysteeriä. Kuvista koostui visuaalinen aikamatka, joka on arkisuudessaan suorastaan absurdin hauska. Kirja sopii niin retkeilijöille, marjastajille, metsänomistajille kuin kuvaajillekin. Tämä opas käy läpi kaikki suotyypit avosoista korpiin ja rämeisiin sekä rantaluhtiin ja harvinaisempiin pohjoisen palsasoihin. Sattumalta löytyneissä ja täpärästi hävitykseltä pelastuneissa lasinegatiiveistä näkyy koko elämän kirjo lapsuudesta kuolemaan. Ensimmäinen pysäkki on dokumentoitu 1.11.1986. Mitä se tekee. Jouko Rikkinen Suot Suomen luonnossa Otava, 2021 otava.fi | 165 sivua | 23,80 euroa Suot ovat osa suomalaista sielunmaisemaa ja tyyppimaastoa siinä missä metsätkin. Hanna Heinilän kuvista on esillä näyttely Rauman taidemuseossa 30.1.2022 saakka. Heta Kaisto, Johanna Frigård, Johanna Jakomaa, Leena Koivisto, Katri Lassila, Matti Luotola, Anja Portin Omalla maallaan – Kyläkuvaaja Hanna Heinilä Parvs, 2021 parvs.fi | 103 sivua | 30 euroa Sata vuotta sitten Luvialla eläneen itseoppineen harrastajakuvaaja Hanna Heinilän kuvista on koottu hieno teos. Aarremaat pohjautuu vanhaan itäsuomalaiseen kansantarinaan metsänhaltian ja tiilentekijän kohtaamisesta öisessä metsässä. Heinilä aloitti valokuvaamisen 16-vuotiaana vuonna 1906 kuvaten maisemia ja ihmisiä ainutlaatuisella, taiteellisella otteella. Voiko sen nähdä. 1974) ja Visa Suonpään (s. 1968) muodostama IC-98 toi syyskuussa taidemuseo Göstaan uuden animaatioteoksensa Aarremaat. Valokuvista välittyy lämpö ja kekseliäs huumori. Jouko Rikkinen on Helsingin yliopiston kasvitieteen professori. Näyttelyn kuraattorina toimii Rauman taidemuseon museointendentti Heta Kaisto, joka on myös kirjan toimittaja ja yksi kirjoittajista. Hän on julkaissut lukuisia tieteellisiä tutkimuksia kasvija sienitieteen eri osa-alueilta. Hitaasti etenevässä teoksessa katsojan huomio kiinnittyy kuvassa tapahtuvaan muutokseen. Aiheiden kirjo on loputon, ja työn alla on yleensä samanaikaisesti useita teoksia, jotka jatkavat toistensa teemoja. Mitä aika on. IC-98:n Aarremaat-näyttely Serlachius-museo Göstassa 22 33 S A M P O L IN K O N E V A VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 22 33 Valkat-8-21.indd 10 Valkat-8-21.indd 10 16/10/2021 12.31.35 16/10/2021 12.31.35. Serlachius-museossa mustavalkoinen videoteos nähdään suurelta kaarevalta kankaalta ja siihen liittyy Max Savikankaan säveltämä elektroakustinen kuoromusiikki. Tarinan voi tulkita kuvaavan modernin yhteiskunnan syntyä ja ihmisen vieraantumista luonnosta. Onko aikaa olemassa, jos kukaan ei ole seuraamassa sen kulkua. Kirjassa käsitellään myös suolla kasvavat marjat ja opastetaan millaisilta paikoilta näitä kasvaa. Inkisen avaamaa kysymystä ajan luonteesta taustoittaa teoksen esipuheessa tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. IC98:n animaatioissa yhdistyvät klassinen piirrostekniikka ja digitaaliset tehosteet
Käsittelemättömät kuvat ovat epätavallinen poik keus. Awakening-kuvassa on naisryhmä, joka löytää vapauden hyväksyä alastomat kehonsa. Osana näyttelyn oheisohjelmistoa nähdään Lars Bergen ja Elin Bergen The Land of Queens (2015) -elokuva. T O IM IT U S T E ST A SI T O IM IT U S T E ST A SI Valkat-8-21.indd 11 Valkat-8-21.indd 11 16/10/2021 12.31.35 16/10/2021 12.31.35. Mitä mieltä oikeasti olemme naisten elämänvalinnoista, ja mitä se kertoo meistä tarkkailijoina. Kuvattuja naisia yhdistää se, että heidän on koettu provosoivan ympäristöään tai heidät on nähty yhteiskunnan sosiaalisten ja/tai uskonnollisten normien uhreina. Huivit), joka todistaa hijabin vapauttavaa voimaa seksistisessä yhteiskunnassa. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi toimitus@kamera-lehti.fi. Näytös toteutetaan yhteistyössä Oulun elokuvakeskuksen kanssa. Queejnanäyttely esittelee lukuisin valokuvateoksin naisia, joilla on erilaiset taustat ja mahdollisuudet. Lähes viidesosa tytöistä kokee, että ei näytä tarpeeksi hyvältä ilman kuvanmuokkausta. Bergen silmissä kaikki naiset näyttäytyvät omina yksilöinään. Kyselyn mukaan nuoret tytöt kokevat paljon pai neita ulko näkönsä muokkaa misesta sosiaalista mediaa var ten. Teos haastaa yleisen käsityksen huivista uskonnollisena symbolina ja kehottaa kysymään, kuka yhteiskunnassa on vapaa ja ketä sorretaan. Joka neljäs 10–17-vuotias tyttö on huolissaan siitä, että ei voi näyt tää tosielämässä samalta kuin sosiaalisessa mediassa. 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Queejna-näyttelyssä pohditaan naiseutta ja sen merkitystä NYT toimitus@kamera-lehti.fi LUKIJALTA | "Iisalmi 10.9.2021, Katutaidetta." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Elokuvanäytös järjestetään osana Kulttuuritalo Valveen yleisölle avointa näyttelyopastusta torstaina 28.10. Näytökseen on vapaa pääsy ja lipun voi hankkia Kulttuuritalo Valveen lippumyymälästä. Lähes kolmasosa 10–17vuotiaista tytöistä pitää enemmän siitä miltä he näyttä vät muokatuissa valokuvissa. – On surullista, että niin mo net nuoret tytöt eivät ole tyyty väisiä itseensä ja tuntevat pai netta muokata selfieitään, sanoo Sindi Mehtomaa. klo 19. Samassa huoneessa on esillä muun muassa nuorten musliminaisten muotokuvia Slöjorhankkeesta (suom. A RJ E N T A ID E T T A A RJ E N T A ID E T T A – Kaarlo Asikainen POHJOISESSA VALOKUVAKESKUKSESSA on nähtävillä ruotsalaisen Elin Bergen kuvia. E LI N B E R G E Elin Berge: Queejna, 09.10.–11.11.2021 Pohjoinen valokuvakeskus, Hallituskatu 7, Oulu www.photonorth.fi Toimitus kävi tes taamassa kansain välisen kosmetiikka merkin filtteri vapaata selfiekoppia Helsingin Kampissa. Idea kampanjasta syntyi Doven teettämästä kyselytut kimuksesta. Berge etsii kamerallaan vaihtoehtoisia tulkintoja näennäisen yksioikoisista tilanteista. Osa kyselyyn vastanneista pitää itseään kauniimpana sosiaalista mediaa varten muo katuissa kuvissa kuin oikeassa elämässä. Nykyään suurin osa nuorista muokkaa valokuviaan ennen jul kaisemista. Hän kiinnittää huomion heidän tekoihinsa ja vahvuuksiinsa jopa sortavien valtarakenteiden todellisuudessa. Doven selfiekopissa voi ot taa muokkaamattoman kuvan ja nähdä kauneutta sellaisena kuin se on, todellisena. Kopin pinta on peililasia ja se on tapetoitu kyselyn tuloksilla. Valokuvat suuntaavat katseemme itseemme päin
Syanotypia on vanha valokuvan vedostusmenetelmä, jossa valoherkkä emulsio levitetään halutulle pinnalle, valotetaan auringonvalossa ja pestään vedellä. Osta kirja verkkokaupastamme www.kamera-lehti.fi/kauppa 100-VUOTISHISTORIA KAMERASEURAN A N N A N IS K A N E N NÄYTTELY | www.vaasankaupunginmuseot.fi/ ON OLLUT ILAHDUTTAVAA huomata, että valokuvataiteen merkitys on kasvanut Pohjanmaalla. Ne ovat valokuvia ja ekofakteja, pyrkimyksiä tarrautua hetkeen ja paikkaan. Lue kuinka Kamera seurasta tuli keskeinen osa suomalaisen valokuvan suurta kertomusta. Yökuvia Vuosaaresta, 14.10.– 18.12.2021, Vuotalo, Helsinki on nyt julkaistu Historioitsija Yki Hytönen on koonnut kirjaan seuran tarinan, sen taustat ja vai heet. – Auringonvalo polttaa paperille sinisiä jälkiä muistoista, joita olen kerännyt kulkiessani. Työpajoissa vierailivat myös valokuvaajat Stefan Bremer sekä Hans von Schantz, jotka kertoivat omasta suhtautumisestaan yövalokuvaukseen ja antoivat meille palautetta kuvistamme. Hänen työskentelyssään on digitaalisia työvaiheita, mutta lopputulokset nojaavat valokuvauksen perinteisiin analogisiin tekotapoihin. Projekti ja siihen liittyvä näyttely Vuotalon galleriassa juhlistavat Vuotalon 20vuotisjuhlavuotta. Anna Niskasen teokset ovat valokuvaan pohjautuvia grafiikan vedoksia ja veistoksia. Keskityin omassa työssäni kuvaamaan rakkaan kaupunginosamme henkeä, sen ihmisiä. – Projektista tuli minulle hyvin merkittävä osa oman taiteilijaidentiteettini kehittymistä. Ennen keräsin neliapiloita mummulan terassipöydän alta, sanoo Niskanen. Vaasan museoissa ja Lapualla sijaitsevassa Pohjanmaan valokuvakeskuksessa (POVA) on ollut monia mielenkiintoisia näyttelyitä viime aikoina. Anna Niskanen – A Dune is a Wave, 9.10.–28.11.2021 Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1 D, Vaasa K A R U N V E R M A Valkat-8-21.indd 12 Valkat-8-21.indd 12 16/10/2021 12.31.35 16/10/2021 12.31.35. VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxx ID E A A ! ID E A A ! NÄYTTELY | www.vuotalo.fi 19-VUOTIAS Karun Verma on yksi Vuotalossa esillä olevan Yökuvia Vuosaaresta ryhmänäyttelyn taiteilijoista. Kuvistani pidettiin niin paljon, että niistä tehtiin näyttely gallerian suurelle takaseinälle noin viisi metriä korkea printti, kertoo Verma. Projektin aikana kokoonnuimme viikoittain Vuotalolla keskustelemaan yövalokuvauksesta sekä kotipaikastamme Vuosaaresta ja esittelimme toisillemme ottamiamme kuvia. Nyt Vaasan taidehallissa on esillä Aalto-yliopistosta valmistuneen kuvataiteilijan Anna Niskasen näyttely A D une is a Wave. Toistamalla lapsuuteni konsteja etsiä muotoja ja kuluttaa aikaa, tunnen jälleen saman löytämisen onnen. – Vuotalo ja Suomen valokuvataiteen museo kutsuivat syksyllä 2020 avoimella haulla yli 20vuotiaita vuosaarelaisia valokuvaajia Yökuvia Vuosaarestaprojektiin
PHOTOSHOP CC:N TYÖKALUPALETTI TUTUKSI RAJAUSTYÖKALU (Crop Tool) TEKSTI Jari Tomminen 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valkat-8-21.indd 13 Valkat-8-21.indd 13 16/10/2021 12.31.36 16/10/2021 12.31.36. Kun olet tarkentanut kuvan, sammuta suu rennuskoneen valo, ja säädä linssin aukko pienemmälle, esimerkiksi F8. Jos innostusta filmikuvaamiseen riittää, kannattaa ehdottomasti tutustua myös mustavalkoisten valokuvien vedostamiseen. Somekuvissakin huomio kiinnittyy helposti taustaan, jos sieltä löytyy paljon kiinnostavia yksityiskohtia. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Älypuhelimissa on viime vuosina satsattu voimakkaasti kameroiden ominaisuuksiin, ja siksi onkin kätevää, kun laadukas kuvausväline kulkee jatkuvasti mukana. OSALLISTU kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai toimitus@kameralehti.fi. Kun se on valittuna, piirretään kuvaan suora viiva sen linjan mukaisesti, mikä halutaan tarkasti vaaka tai pystysuoraan. Käytetyn suurennuskoneen voit vielä löytää jopa ilmaiseksi, joten nyt on oikea aika aloittaa, ennen kuin hinnat pompsahtavat. Siinä filmille tallennettu kuva siirretään lopulliseen muotoonsa paperille. Alkuun pääset yllättävän helposti seuraavia vaiheita seuraten. Vastaavasti kokoa voi säätää symmetrisesti keskipisteen (tai linjan) suhteen pitämällä Alt/Optionäppäintä painettuna samalla, kun vetää jostakin kahvasta. Asetetun sivusuhteen saa nollattua napsauttamalla Clearpainiketta. Mustavalkokuvien vedostamiseen tarvitset kolmea eri kemikaalia: kehitettä, keskeytet 33 VEDOSTUSLIUOSTEN VALMISTAMINEN A A BB Tässä artikkelissa tutustumme valokuvan vedostamiseen, jossa kuva tulostetaan valoherkälle paperille suurennuskonetta ja kemikaaleja käyttäen. Tässä voit käyttää vedostukseen tarkoitettua tarken nusluuppia apunasi. TAUSTA Pyri löytämään omakuvaan mahdollisimman selkeä tausta, etenkin jos se tulee virallisempaan tarkoitukseen kuin somefiidiin. 37 36 KAMERA 7|2021 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OPASTUS Selfie 11 Ihmisen jälki. Näitä ovat erityisesti valaistus, tausta ja asento. Pienet muutokset kasvojen ja kehon asennoissa näkyvät isoina eroina valmiissa kuvissa. Konstit ovat siis monet. Oma pimiöni on kodinhoitohuo neessa ja moni ystäväni kehittää kylpyam meen päällä. Asetuspalkista voi lisäksi valita rajauskehyksessä näytettävän, sommittelua helpottavan, apuruudukon sekä eri vaihtoehtoja työkalun toimintatavalle ja rajauksen ulkopuolelle jäävien alueiden esittämiselle. 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Niclas Warius valokuvaa vanhoista esineistä lavastamiaan asetelmia vanhoissa rakennuksissa. Valmiiden esiasetusten lisäksi käyttäjä voi määritellä myös omia sivusuhteita ja tallentaa ne listaan. HYVÄ VALAISTUS Kun lähtökohtana on kuvaaminen vallitsevassa valossa, on ensimmäisenä syytä tarkistaa kuvauspaikan valaistus. 33 Ota edustava omakuva. Teoksista kuultaa elämän katoavaisuus ja ihmisen jättämä jälki. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollistaa rajauksen muuttamisen myöhemmin. Teksti Sanna Hillberg ja kuvat Niclas Warius. Teksti Sanna Hillberg ja kuvat Sanna Hillberg ja Janne Sallinen. Voit ottaa yhteyttä paikallisiin kameraseuroihin ja harrasteryhmiin ja tiedustella, löytyisikö jos tain valmis pimiö, jossa voisit harrastuksen aloittaa. Kehyksen sivusuhteen voi lukita kokoa säädettäessä pitämällä Shiftnäppäintä painettuna. Näissä saat usein käyttöösi perus välineet sekä lisäksi opastusta. Voit voittaa arvonnassa Antti Kolin kirjan Retkeilijän vuodenajat. RAJAUSTA voi kiertää tarttumalla kehyksen kahvoihin niiden ulkopuolelta (hiiren kohdistin muuttuu kaksipäiseksi, kaarevaksi nuoleksi) ja vetämällä haluttuun suuntaan. Teksti ja kuvat Ari Jaaksi. 61 60 KAMERA 7|2021 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OPASTUS Vedostaminen Ota edustava omakuva TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Sanna Hillberg ja Janne Sallinen Omakuvan ottaminen on hauska ja haastavakin laji. Selfien voi ottaa käsin, selfietikun kanssa tai asettamalla puhelimen jalustalle. Tässä vinkit onnistuneeseen otokseen. 22 NEGATIIVIN PUHDISTUS JA TARKENTAMINEN Säädä sitten suurennuskoneen linssi suurimmalle aukolle, joka on usein F2,8. Valitse ensiksi kuva, jonka haluat vedostaa. Myös pimiön valojen sammuttaminen auttaa tarkennuksessa. Kun kehys on asetettu, kuvan asemointia voi vielä säätää tarttumalla siihen hiirellä kehyksen sisäpuolelta ja raahaamalla. Kun tarkoituksena on ottaa edustava omakuva, kannattaa satsata muutamiin seikkoihin, jotka valokuvausta harrastavalle saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta saattavat kuvaustilanteessa unohtua – etenkin jos valokuvamallina oleminen hieman jännittää. LUKIJAKYSYMYS 11 Mitä abstrakti merkitsee sinulle. Asetuspalkista voi myös valita, poistetaanko rajauksen ulkopuolelle jäävät osat kokonaan vai jätetäänkö ne kuvaan piilotettuina. Pientar vikkeet ja kemikaalit löydät hyvin varuste tuista valokuvausalan liikkeistä ja nettikau poista. Myös mahdollisten pystyja vaakalinjojen on hyvä olla suorassa jo kuvausvaiheessa. Sekään ei ole kovin vaikeaa. Toinen vaihtoehto oikaisulle on käyttää rajaustyökalun asetuspalkissa olevaa oikaisutyökalua (Straighten). TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Niclas Warius Ihmisen jälki KUVAAJA Niclas Warius Mustavalkokuvien vedostaminen Valokuvien vedostus tapahtuu pimiössä. M onelle omakuvan ottaminen puhelimella on tuttua puuhaa. Suurin osa oli sitä mieltä, että asetelmakuvaus on hyvä. Tarkista myös, että päästäsi ei ”kasva” mitään ylimääräistä, esimerkiksi kasveja tai pylväitä. Sisällä kasvoille tulee helposti sekavaloa ja omituisia varjoja. Kehystä voi säätää pikselin tarkkuudella pitämällä Ctrl/Komentonäppäintä (Win/ Mac) painettuna samalla, kun vetää hiirellä kehyksen kahvoja. Vastanneiden kesken arvottiin Antti Kolin kirjan Retkeilijän vuodenajat. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Saara Nurmela. Pimiöön tarvitset täysin pimennettävissä olevan tilan, jossa on sähköt, vesipiste ja hieman pöytätilaa. Työnkulkua helpottaa, kun vältät varjot jo kuvausvaiheessa. Jos kuva jää hämäräksi ja suttuiseksi, kuvankäsittely ei enää pelasta sitä. Rajaus kehyksen voi myös määritellä piirtämällä sen kuvaan samalla tavalla kuin suorakulmion muotoisella valintatyökalulla (Marquee Tool, M). Rajauskehyksen kokoa ja muotoa voi säätää vetämällä hiirellä kehyksen nurkissa ja sivujen keskellä olevista paksunnetuista kahvoista. Lisäksi kolme vedostustyöskentelyyn tarkoitettua pihtiä, tarkennusluuppi, kolme lasipulloa ja pöly puhallin helpottavat työskentelyä. Toinen mahdollisuus on rakentaa oma pimiö. Välineiksi tarvitset suurennuskoneen (A), vedostustilaan tarkoitetun punavalon, kolme kehitysallasta, hieman kemikaaleja ja valo 11 VÄLINEET TEKSTI JA KUVAT Ari Jaaksi F ilmille kuvaaminen on yhä suositumpaa, ja ennen kaikkea nuoret kuvaajat ovat löytäneet filmissä uuden ilmaisumuodon. NIMENSÄ mukaisesti rajaustyökalulla kuvasta voi rajata haluamansa kokoisen ja sivusuhteeltaan haluamansa muotoisen alueen. 22 Mustavalkokuvien vedostaminen. Kiinnitä huomio taustaan, asentoon ja katseen suuntaan ottaessasi omakuvaa. Ulkona kuvatessa on hyvä huomioida, että kirkas auringonpaiste tuo helposti mukanaan kovat varjot, ja siksi puolipilvinen tai pilvinen keli ovat optimaalisia omakuvan ottamiselle. Vasemmanpuoleisessa kuvassa oikeastaan kaikki on pielessä. KAMERA-LEHTI 7/21 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista T IE T O IS K U T IE T O IS K U PHOTOSHOP CC:N työkalupaletissa viidentenä, heti varsinaisten valintatyökalujen alla, on rajaustyökalu (Crop Tool, C). Ideaalisin valaistus on sellainen, että valoa tulee tasaisesti ja pehmeästi joka puolelta. Sisätiloissa kuvatessa kannattaakin hyödyntää ikkunapintojen läpi huoneeseen tuleva päivänvalo: vedä verhot pois ikkunoiden edestä ja nosta sälekaihtimet, jotta huoneeseen virtaa mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Puhdista negatiivi tarkkaan pölystä ja aseta se suurennuskoneen negatiivipidikkeeseen. Tätä voi käyttää esimerkiksi kuvan horisonttilinjan oikaisuun. VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxxxx LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 7/2021:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Mikä sana sinusta kuvaa parhaiten kuvattaessa esimerkiksi kukkia ja hedelmiä?Onko se still l eben, still life vai asetelmakuvausta, vai jotain aivan muuta. Omakuvan ottamista kannattaa harjoitella, sillä ensimmäinen otos ei välttämättä onnistu, eikä vielä kymmeneskään. Edustavaa omakuvaa varten kannattaa etsiä selkeä tausta ja säätää puhelin selfietikkuun siten, että voit kuvata helposti. herkkää valokuvauspaperia (B). Näin linssi toimii optimialueellaan. Sen lisäksi, että puhelimella voi ikuistaa tunnelmallisen tai tyylikkään selfien sosiaaliseen mediaan, voi tarvittaessa ottaa itsestään kuvan vaikkapa ansioluetteloon tai jopa uutta passia varten – myös ilman lisävalaistusta vallitsevassa valossa. RAJAUKSELLE voi myös asettaa tarkan, lukitun sivusuhteen asetuspalkin Ratiokohdasta. Siksi kannattaakin raivata ylimääräiset tavarat pois taustalta kuvauksen ajaksi. Ota muutamia testikuvia ja tarkkaile mihin kohtaan varjot laskeutuvat. Laita suurennuskoneeseen valo päälle, ja tarkenna negatiivikuva tarkaksi suurennus koneen alla olevaa pintaa vasten. Työnnä sen jälkeen pidike suurennuskonee seen. Vedostaminen onkin meille monelle se valokuvauksen antoisin vaihe, eikä mustavalkoisten kuvien valmistaminen ole mitenkään mahdottoman vaikeaa. Loisteputkien suoraan ylhäältä alaspäin tuleva valo ei imartele ketään
Värikkäät teokset rakentuvat jopa tuhansista valotuksista yhdelle ruudulle. FILMIÄ TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Niko Luoma Kun valo koskettaa KUVAAJA Niko Luoma NikoLuoma-8-21.indd 14 NikoLuoma-8-21.indd 14 16/10/2021 12.41.59 16/10/2021 12.41.59. Helsinkiläisen valokuvataiteilija Niko Luoman abstraktit valokuvateokset suorastaan vaativat katsojaa pysähtymään
– Kun aloin työskennellä abstraktin valokuvan kanssa, en nähnyt missään valokuvaa käytettävän samalla lailla, kun näin sen pääni sisällä. Voin seistä sataprosenttisesti työskentelyni takana. Valokuvaajien mielestä kuvat eivät olleet valokuvia. Valokuvauksen lehtori Aalto-yliopistossa. Kuvassa vesi on valaistu alapuolelta usealla salamavalon välähdyksellä. – Tämä liittyy todella paljon siihen työskentelyyn, mitä teen tällä hetkellä. Ura valokuvauksen parissa alkoi armeijassa, kun siellä etsittiin yksikkövalokuvaajaa. Palasin alkuun, missä minulla oli käytettävissä valokuvauksen peruselementit: valo, filmi ja kamera. Olen mennyt omaa tietäni. – Kuvani näyttivät enemmän maalauksilta kuin valokuvilta, mutta eivät olleet maalauksia. Siitä se lähti. – Se inspiraatio, mitä sain Davidiltä, on juttu, jota edelleen kannan mukanani. – Kun kuvani alkoivat muuttua täysin abstrakteiksi, oli haastavaa kun ketään ei kiinnostanut. – Varsinainen iso juttu oli, kun näin uutisissa, kun Jyrki Parantainen voitti Fotofinlandian Maasarjalla 1989. Työt FotoYkkösessä päättyivät 90-luvun lamaan. – Bacon oli tärkeä, koska hän käytti valokuvaa pohjana melkein kaikissa maalauksissaan. Vähän bluffasin ja sanoin, että tiedän näistä asioista, vaikka en oikeastaan tiennyt niistä yhtään mitään. Silloin minulle tuli ensimmäisen kerran vahva tunne, että haluan myös tehdä jotain tuommoista. Personsin myötä Luomalle puolestaan avautui mielenkiintoisia näyttelymahdollisuuksia ja taiteilijan ura muuttui ammattimaiseksi. Suoritettuaan opistotasoisen tutkinnon New England School of Photographyssa, opinnot jatkuivat Bostonin kuvataideyliopistossa, School of Museum of Fine Arts, josta Luoma valmistui 1998. Self-Titled AdaptationofNude Descending a Staircase No.2 (1912), 2021. Yliopistoopintoihin oli mahdollisuus sisällyttää laajasti taideaineita, ja Luoma opiskeli valokuvauksen lisäksi muun muassa performanssia, kuvanveistoa ja äänitaidetta. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa työskentelyään Luoma siirtyi abstraktin valokuvan pariin, ja erityisesti The Day Series -sarjan teos One day in March (2006) viitoitti suuntaa tulevalle. Luoma muistelee lämmöllä edesmenneen Akiban kanssa käymiään keskusteluja, jotka tukivat hänen kasvuaan taiteilijaksi. KUKA KUKA NIKO LUOMA Helsinkiläinen valokuvataiteilija. Useita yksityisja ryhmänäyttelyitä ympäri maailmaa vuodesta 1996 lähtien.Töitäesillämm. HAM, Kiasma, Saastamoisen kokoelma. En kuulunut oikein kumpaankaan leiriin. nikoluoma.net IG@niko_luoma_studio Ed. Luoma pyrki kahdesti opiskelemaan Lahden Muotoiluinstituuttiin, mutta ei tullut valituksi. Maa-sarjan teos, jossa vettä on kuvattu pitkällä valotusajalla, puhutteli Luomaa erityisesti. V uonna 1970 syntynyt Niko Luoma tunnetaan analogisen abstraktin valokuvan taitajana sekä valokuvauksen opettajana. – Voin sanoa, että tein niin kuin pääni sisällä näin. – Ajattelin, että tämähän voisi olla mielenkiintoinen. Tein niin kuin näin Valokuvataiteilijana Luoma edustaa genreä, jonka asema on ollut kiistanalainen. – Se, että on poikkeava ja sopeutumaton on nykyään enemmän eduksi kuin haaste. Arno Rafael Minkkinen, johon Luoma tutustui opiskellessaan USA:ssa, loi mieheen uskoa. 16 KAMERA 8|2021 NikoLuoma-8-21.indd 16 NikoLuoma-8-21.indd 16 16/10/2021 12.42.00 16/10/2021 12.42.00. aukema Randomized Unfold #4, 2014. Oik. Uransa alkuaikoina Luoma tunsikin kuuluvansa ei-mihinkään. Akiba ammensi opetuksessaan muun muassa maalaustaiteesta, esimerkiksi Willem de Kooningin ja Francis Baconin töistä. Myös Luoman galleristit ulkomailla kannustivat eteenpäin, vaikka ”ensimmäiset työt eivät olleet myyntivaltteja”. Luoman ensimmäinen valokuvausopettaja David Akiba sekä Taideteollisen korkeakoulun opettaja Timothy Persons ovat olleet merkittäviä hänen urallaan. Tämän jälkeen hän palasi Suomeen, ja valmistui valokuvataiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta 2003. Joten oli kehitettävä oma tyyli ja alkaa toteuttamaan näitä ideoita. Armeijan jälkeen Luoma hakeutui töihin FotoYkköseen, missä hän kehitti laakafilmejä ja oppi filmin kehityksen prosesseista ja kemioista. Sitten avautui mahdollisuus lähteä Yhdysvaltoihin Bostoniin opiskelemaan valokuvausta. Teini-iässä häntä kiinnostivat musiikki ja elokuvat, ja niistä hän ammentaa edelleen kuviinsa
Luoman mukaan abstraktin valokuvan ydin ei liity siihen, että kuva olisi tunnistettava, vaan siihen minkä jälki se on. Vas. Entä kun katsoo esimerkiksi Symmetrium-teosten viivoja. Tilallisuus ja aika Valokuvassa Luomaa kiinnostaa erityisesti tilallisuus ja sen käsittely. – Minulle valokuva on aikaa ja etäisyyksiä. – Valokuva flirttailee koko ajan kolmiulotteisuuden kanssa luoden kolmiulotteisen tilan illuusioita kaksiulotteiselle pinnalle. Se, että valokuva operoi näissä lainalaisuuksissa ja että sen kaikki ilmiöt ovatS laskettavissa, tekee siitä erityisen kiinnostavan. Ei ole vain sitä yhtä hetkeä, sitä yhtä tiettyä valotusta, vaan tapahtumien vyyhti, valotusten summa. Niiden ajallista jatkumoa on mahdoton tietää pelkästään kuvaa katsomalla. – Asiat, jotka yleensä ovat valokuvalle tärkeitä: kohde ja ”ratkaiseva hetki” eli se mitä katsotaan ja milloin, menettivät tietyllä lailla merkityksensä. Se on sidoksissa matematiikkaan ja fysiikkaan, jotka liittyvät tilalliseen kokemiseen. Niissä ei myöskään ole yhtä tiettyä filmille dokumentoitua kohdetta. Teoksissa ei ole yhtä täsmällistä, ratkaisevaa hetkeä. Luoma pyrkii todelliseen abstraktioon sekoittamalla ’valokuvan ajan’ valokuvan sisällä. Itse filmin valotustapahtuma, hetki kun valo kohtaa valoherkän materiaalin, tuli merkitykselliseksi. Valitsin tavallaan ”snap-shot” -tilanteen ja tein siitä spektaakkelin. Valo raaka-aineena Luoma työskentelee studiossa, jossa muotoilee valoa studiosalamoiden ja erilaisista materiaaleista, kuten lasista, metallista, nahasta ja paperista, valmistettujen sapluunoiden avulla. Sen jälkeen varioin tätä yhtälöä valotuksien toistolla ja kerroksellisuudella. – Olen pyrkinyt riisumaan valokuvauksesta kaiken turhan pois ja jättämään siihen kolme perusasiaa: valon, valoherkät materiaalit ja kameran. Omassa työskentelyssään Luoma haastaa ajallisuuden. Jokainen kuva koostuu monista hetkistä, ja ne yhdessä luovat yhden uniikin hetken. – Jos on kuva, joka on toteutettu valokuvan lainalaisuuksien, materiaalien ja välineiden kanssa, niin kyse on todennäköisesti valokuvasta. Tavallisesti valokuva liitetään menneeseen, johonkin mitä oli. Tämä on myös tietynlainen avain kysymykseen valokuvan potentiaalista olla tai ei olla ”abstrakti”. Yllä One Day in March, 2006. 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ” Ei ole vain sitä yhtä hetkeä, sitä yhtä tiettyä valotusta, vaan tapahtumien vyyhti, valotusten summa.” NikoLuoma-8-21.indd 19 NikoLuoma-8-21.indd 19 16/10/2021 12.42.01 16/10/2021 12.42.01. Abstraktin kuvauksen myötä Luoma siirtyi työskentelyssään kameran edestä sen sisälle. Tällaista kuvaa Luoma kutsuu ensikuvaksi. – Tällaisten asioiden sekoittuminen tai hämärtyminen on minulle avain abstraktiin valokuvaan. – Lähtökohtana sarjan teoksissa on arkinen tilanne sattumanvaraisesti työpöydälle jätetyistä esineistä ja papereista, ja kuinka luonnonvalo päivän edetessä nostaa tiettyjä kohtia ja kulmia niistä esiin. Onko tämä sitten valokuva. Ne ainoastaan ”ovat” kuvana valotetulla filmillä. Ligeti#4,2012. The Day Series oli Luoman ensimmäinen teoskokonaisuus, jossa hän käytti monivalotustekniikkaa samalle negatiiville
Niiden avulla värjään valoa. Tallinnassa Luoma testaa vedostajan kanssa koevedoksilla värikokonaisuudet, tummuudet ja kontrastit. Luoma kuvaa 90 prosenttia töistään 4x5 -laakafilmille. Tämän jälkeen Luoma lähettää valitsemansa filmit takaisin Berliiniin rumpuskannaukseen, jonka jälkeen kuvat valmistetaan Tallinnassa Artproofissa. Luoma käyttää töissään värejä joko värjäämällä valon tai käyttämällä erivärisiä suotimia linssin edessä. – Työskentelen valon kerroksien kanssa samaan tyyliin kuin japanilaiset puupiirtäjät Hokusai ja Hiroshige rakentavat kuviaan useiden painokertojen ja monien kaiverrettujen laattojen avulla. – Prosessissani on tärkeää, että minulla on vedostaja, jonka kanssa voin istua ja kertoa, mitä haluaisin, ja hän pyrkii toteuttamaan sen. – Minulla on töitä, joissa on tuhansia valotuksia, ja valotusten sarjojen tekeminen on kestänyt päiviä. Valotukset hän tekee päällekkäin kamerassa, ei kuvankäsittelyssä. Filmit Luoma tilaa New Yorkista. Luoma tekee myös tarkat laskelmat siitä, millaisia aukkoja ja kompensaatioita käyttää tiettyjen suodinyhdistelmien kanssa. Sieltä ne toimitetaan takaisin Luomalle tarkistettavaksi. Kuvauksen jälkeen filmit kehitetään Berliinissä. Linsseissä käytän edelleen myös vanhoja vintage-linssejä sekä hyvin laadukkaita filttereitä, jotka ovat minulle kuin maalarin paletti. – Olen aina kuvannut myös elokuvia, ja käytän kaitafilmiä. Ensimmäistä kirjaansa tehdessään hän siirtyi tekemään näyttelykuvat tiedostoista. Jokaisen valotussarjan rinnalla Luoma pitää lokikirjaa, johon hän merkitsee alueet, jotka negatiivista tai diafilmistä on valotettu ja aktivoitu pysyäkseen kartalla missä kohtaa kuvaa hän työskentelee. Valmiiseen kuvaan Luoma ei lisää mitään ja poistaa siitä ainoastaan mahdolliset likatahrat ja pölyt. Lokikirjan avulla hän voi verrata valmiin teoksen ja kuvasta tekemiensä piirustusten välistä yhteyttä, mikä edesauttaa seuraavien teosten toteutusta. Hidas prosessi Nykyisin Luoman negatiivit skannataan, koska analogiset vedostamot ovat lähes kadonneet Suomesta. Kun valotukset tulevat päällekkäin samalle ruudulle ja kaksi eri väriä menee toistensa päälle, muodostuu kolmas väri. Silloin en pääse näkemään mitä filmillä on ennen kuin filmi kehitetään tai vedostetaan kuvaksi. Haasteellista työskentelyssä on erityisesti analogisten materiaalien korkea hintataso ja saatavuus. – Aiemmin kaikki työni oli kuvattu itserakentamillani tai vintage-kameroilla. – Mikään työni ei ole sattumanvarainen, mutta sattumanvaraisuutta tapahtuu prosessin sisällä. Käytössä on pääasiassa Toyon GX 45 -kamera, mutta myös Wista Field 4x5. 22 KAMERA 8|2021 NikoLuoma-8-21.indd 22 NikoLuoma-8-21.indd 22 16/10/2021 12.42.02 16/10/2021 12.42.02. – Koko kuva, mitä rakennan kameran sisällä, on se sitten kolme, 30 tai 3 000 valotusta, on mielikuva siihen asti, kunnes filmi kehitetään
Musta on alueita, mihin valo ei ole osunut. – Variations-sarjan lähtökohtana ovat kolmiulotteisen tilan hahmotuksen standardit, joihin Cezannen varhaiskubistiset ajatukset tilan visualisoinnista perustuvat: kuutio, kartio ja pallo. – Jos työskentelen vaikka van Goghin maalauksen kanssa, katson koko ajan kuvaa maalauksesta ja puran sitä. Sarjan teokset ovat saaneet inspiraationsa musiikista, esimerkiksi Eliane Radiguen, Alvin Lucierin ja György Ligetin sävellyksistä, joissa tilallisuus ja numeraalisuus ovet keskeisiä. Symmetrium-sarjan teokset perustuvat symmetriaan ja sitä tukeviin numerosarjoihin. Jos sitä katsoo huolellisesti, ne kohdat, joissa asiat menevät päällekkäin on maksimissaan kuusi tai seitsemän kerrosta. Teosten lähtökohtana on laskemisen kokemus ja nelisivuisen tilan organisoinnin visualisointi. Symmetrium-sarjan työt ovatkin valokuvia niiden omasta syntyprosessistaan. Se on tavallaan vuoropuhelu maalauksen ja oman prosessini välillä. Digitaalinen kamera Luomalla on ainoastaan puhelimessaan. Teos on lähes 3,5 metriä korkea diptyykki ja kuvattu kahdelle filmille. Se on filmin pohja. – Siinä on noin 250 erillistä valolla muotoiltua eriväristä muotoa. Hyvin pienillä etuja takapaneelin liikkeillä pystyy muuttamaan viivan paikkaa. Ed. Yllä Self-Titled AdaptationofRooms bytheSea(1951), 2019. Muotoja ja välähdyksiä Aloittaessaan uutta teosta Luomalla ei ole mielikuvaa lopputuloksesta. Valotusten sarjoissa Luoma hyödyntää kamerassa olevia teknisiä säätömahdollisuuksia. Symmetrium-sarja perustuu hyvin ohuisiin valon välähdysviivoihin. Self-Titled AdaptationofNight FishingatAntibes (1939), 2015. Luoma uudelleenrakentaa teokset muoto muodolta päällekkäisillä valotuksilla filmille. Duchamp puolestaan sai inspiraation teokseensa Eadweard Muybridgen liikettä tutkivista valokuvista, joten ympyrä tavallaan sulkeutuu Luoman kameran sisällä. Luoma pohtii, että keskustelu abstraktin valo kuvan olemuksesta muokkautuu jatkuvasti, samoin kuin hänen oma käsityksensä siitä. Esimerkkinä Taidehallin näyttelyssä Uusia näkökulmia valokuvaan – Helsinki School 25 vuotta esillä oleva, Marcel Duchampin maalaukseen vuodelta 1912 perustuva teos Self-Titled Adaptation of Nude Descending a Staircase No.2 (1912), 2021. Viimeisimmässä sarjassaan Adaptations, josta on juuri julkaistu kirja, Luoma viittaa taidehistorian kuuluisiin maalauksiin, kuten van Goghin Auringonkukkia ja Picasson Guernicaan. Otan maalauksesta yhden muodon kerrallaan ja tuotan sen tai mielikuvan siitä studiossa valolla ja valokuvaan sen. Valokuvissani nuo muodot ovat ”romahtaneet” tai ”avautuneet” kaksiulotteiselle pinnalle. Kun töitä katsoo, niissä näkyy mustaa. Vas. Viimeiset pari vuotta Luoma on käyttänyt diafilmiä ja kertoo sen soveltuvan hyvin nykyiseen työskentelyynsä. 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ” Mikään työni ei ole sattumanvarainen, mutta sattuman varaisuutta tapahtuu prosessin sisällä.” NikoLuoma-8-21.indd 23 NikoLuoma-8-21.indd 23 16/10/2021 12.42.02 16/10/2021 12.42.02. Luoman aiemmat työt ovat ehkä puhtaampia abstraktioita Adaptations-sarjaan verrattuna. – Filmin orientaatiota voi muuttaa ja kameran sekä etuettä takapaneelia pystyy sivuttaisja pystysuunnassa nostamaan ja laskemaan ja laittamaan oikealle ja vasemmalle. – Töissä on tuhansia viivoja, joista osa osuu päällekkäin. aukeama Self-Titled Adaptationof Reclining Nude (1917), 2017. Samoin kuten keskustelu valo kuvasta, joka on moninainen ja jatkuvassa muutoksessa
TEKSTI JA KUVAT Risto Raunio Arktisten alueiden vetovoima 24 KAMERA 8|2021 KUVAUSMATKA Huippuvuoret Huippuvuoret-8-21.indd 24 Huippuvuoret-8-21.indd 24 12.10.2021 16:47:10 12.10.2021 16:47:10. Ei väliä minne matkustaa, kunhan kohde on samaan aikaan kylmä, karu, luminen ja jäinen, mutta silti uskomattoman täynnä elämää
Arktisten alueiden vetovoima K oronapandemia lukitsi matkailun lähes täysin, ja joidenkin silmissä matkustaminen leimattiin jopa moraalittomaksi. Lämpö tila vaihtelee sikäläisen kesän aikana ”turistivyöhykkeen” pikkupakkasesta sisämaan yli 60 pakkasasteeseen. Maail ma on nyt pala palalta avautumassa, mutta ennen kuin matkustuspaineet täysin purkautuvat, voi reissata mielin määrin ja ilman omantunnon tuskia parhaita matkojaan muistelemalla. Silti kaiken karuuden, uskomattoman jylhien maisemien ja teräväpiirteisten vuorten keskellä manner suorastaan kuhisee elämää Eteläisen jäämeren turvin. Olen siis käynyt virallisesti Etelämantereella! Sinänsä tapaus oli melkein vitsi, sillä varsinainen napa-alue sijaitsi vielä runsaat 2 000 kilometriä etelämpänä. Merileijonat ja -norsut, hylkeet, valaat, pingviinit tai muut linnut eivät juuri ihmistä kavahda. Antarktis Karut matkakohteet ovat olleet ehdottomia suosikkejani ja siksi palaan usein juuri niiden muistoihin. Voimakkaat tuulet ja lumimyrskyt ovat arkipäivää. Rantautumisia mantereen lähisaariin tehtiin useita, mutta vain kerran saimme aidon mannerlaatan jalkojemme alle. Ensimmäisen matkani sellaiseen tein jo yli 10 vuotta sitten. Silloin kyseessä oli erään kotimaisen matkanjärjestäjän pakettimatka Antarktikselle. Olipa sitten kesä tai talvi, Etelämanner on kauttaaltaan lumen ja parhaimmillaan neljän kilometrin paksuisen jään peitossa. Golf-virta tuo lämpöä pohjoiseen, mutta etelässä sellaista ei ole. Valokuvauksen aktiiviharrastajana löysin jopa pohjoisessa 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Huippuvuoret-8-21.indd 25 Huippuvuoret-8-21.indd 25 12.10.2021 16:47:11 12.10.2021 16:47:11
Matkoja Etelämantereelle tehdään pääsääntöisesti marraskuusta helmikuulle eli sikäläisen kesän aikana. pesivän, mutta etelän jäätiköillä talvehtivan lapintiiran. Myös lennot Etelä-Amerikasta suoraan tutkimusasemille ovat mahdollisia, mutta äärettömän rajallisia. Kontaktit pingviinien kanssa jäivät lähtemättömästi mieleeni, joten jäin koukkuun! Tein matkan uudelleen pari vuotta sitten. Matkat alkavat muun muassa Uudesta Seelannista ja Etelä-Afrikasta, mutta lyhyin ja samalla suosituin aloitus tapahtuu EteläAmerikasta. Omatoimimatkaajallekin kohde on helppo, sillä parin välilaskun kautta pääsee jo lähtösatamaan. Huippuvuoret-8-21.indd 26 Huippuvuoret-8-21.indd 26 12.10.2021 16:47:11 12.10.2021 16:47:11. Perillä ollaan yleensä viikon verran. Silloin laivamatka ohi Kap Hornin ja yli myrskyisen Drakensalmen alkaa Argentiinan Ushuaiasta ja kestää vain vajaat kaksi vuorokautta suuntaansa. Tällaisia valmismatkoja lentoineen järjestetään muu muassa Suomesta. Miten ja mitä. Uudesta Seelannista alkavat laivamatkat ovat usean 26 KAMERA 8|2021 Suomalaisille ehkä helpoin tapa tutustua jäisiin maisemiin on matkustaa Huippuvuorille
Huippuvuoret. Myssypingviiniyhdyskunta aamunkoitteessa. Pesivien lintujen kirjo on monipuolinen, ja suurten lintuyhdyskuntien ympärillä ilma täyttyy siivekkäistä. Veikeän ja Edellinen aukeama: Antarktis. Huippuvuoret Huippuvuoret on lunta, jäätä, mutta myös monipuolista elämää arktisella alueella yllättävän lähellä kotimaata. Matkan koin ensimmäisen kerran kesällä 2014, ja sen jälkeen saari on kutsunut muutaman lisäkerran. Risteily pienellä laivalla Huippu vuorten ympäristössä kestää yleensä 10 päivää ja sisältää useita kumivenerantautumisia. Kohteen vetonauloja ovat huimat jäätikkömaisemat sekä eksoottinen ja monipuolinen luomakunta. Ryhävalaat sukeltamassa keskiyöllä. Jääkarhu-uros tarkkailee valokuvaajia avomeren reunalla. 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Huippuvuoret-8-21.indd 27 Huippuvuoret-8-21.indd 27 12.10.2021 16:47:12 12.10.2021 16:47:12. Pohjoisen pallonpuoliskon massiivisimmat jäätiköt löytyvät kuitenkin Grönlannista. Yksi Huippuvuorten vetonaula on tietysti uhanalainen jääkarhu, jonka näkeminen on mahdollista, joskaan ei taattua. Pohjoisnavalle on matkaa vain noin 1 000 kilometriä, mutta silti joinakin kesäpäivinä saattaa t-paitakeli yllättää. Huippuvuoret. Maasto on Etelämantereen vuoristoa matalampaa, jäätiköt pienempiä ja mikä pahinta, ne sulavat vauhdilla. Huhtikuusta elokuulle valoa on vuorokauden ympäri, minkä luonto hyödyntää tehokkaasti. Suomalaisille ehkä helpoin tapa tutustua jäisiin maisemiin on matkustaa Huippuvuorille. viikon mittaisia. Huippuvuoret. Keväällä lumen alta paljastunut maa peittyy nopeasti valkoiseen lapinvuokkomattoon, jota sinirikkomättäät koristavat. Talvipukuinen naali päivätorkuilla lumihangessa. Vakituista asutusta, saati hotelleja ei Etelämantereella ole, joten koko matkan ajan on asuttava laivassa. Otuksen kanssa ei tule hankkiutua nokakkain, sillä karhu on ravintoketjun ykkönen
Antarktiksen tapaan myöskään Huippuvuorille ei voi matkustaa ilman passia. tuista asukasta. 28 KAMERA 8|2021 Huippuvuoret-8-21.indd 28 Huippuvuoret-8-21.indd 28 12.10.2021 16:47:13 12.10.2021 16:47:13. Koko saariryhmän valuuttana toimii kuitenkin vain Norjan kruunu. Taustalla yksi Huippuvuorten jäätiköistä. Huippuvuoret. Kaupungin ulkopuolella retkeiltäessä paras henkivakuutus on aseenkantolupa, ampumataito sekä tietysti olalla roikkuva ladattu kivääri. Reittilentoja lähtee sesonkiaikana päivittäin Norjan Oslosta ja Tromsøstä. Tarjolla on muun muassa erilaisia risteilypaketteja, moottorikelkka-, koiravaljakko-, melontaja hiihtoretkiä sekä myös yöelämää. Aktiviteetit alkavat ajallaan eivätkä odottele lentokoneita. Antarktis. Nelimetrinen leopardihylje on pingviinien pahin vihollinen. Parvi pikkuruokkeja. Sellaisia ovat esimerkiksi entiset hiilikaivosalueet, mutta turistikohteiksi muuttuneet Pyramiden ja Barentsburg. Vuoren laidalla parvi valkokulmapingviinejä. sympaattisen – jopa puolikesyn naalin löytää takuuvarmasti pääkaupungin lähistöltä ja suomalaista poroa muistuttavan huippuvuortenpeuran hiukan etäämmältä. Huippuvuorilla elää alle 3 000 vakiJäävuori Eteläisellä jäämerellä matkalla Antarktikselle. Suurin osa heistä asuu saaren pääkaupungissa Longyearbyenissä, joka on myös monipuolisten aktiviteettien tukikohta sekä majoitusliikkeiden keskus. Lennot ovat hyvin sääriippuvaisia, joten viivästyksiin tai peruuntumisiin tulee varautua. Miten ja mitä. Huippuvuorten saaristoa hallinnoi Norja, mutta myös venäläisillä on siellä omia intressejään
Tuloksena on upea valokuvateos, joka nostaa ICM-kuvauksen aivan uudelle tasolle. Entinen sinfoniamuusikko Erik Malm on tuonut vuosien harjoittelun ja täydellisyyden tavoittelun myös valokuvaukseensa. TEKSTI Kaisa Sirén KUVAT Erik Malm Erik Malmin teos raivaa tietä taiteen huipulle 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KIRJA-ARVIO Erik Malm ErikMalm-8-21.indd 29 ErikMalm-8-21.indd 29 16/10/2021 12.47.44 16/10/2021 12.47.44
Ainutlaatuiset kuvat ovat tekijänsä huippuun viritetyn taidon vuoksi unenomaisia, maalauksellisia ja runollisia tunteita herättäviä taideteoksia. Kameraa liikutellaan yhteen tai useam paan suuntaan valotuksen aikana. Liikuttelu ei ole mitä tahansa sattumanvaraista heiluttelua, vaan suunnitelmallista tietyn loppu tuloksen tavoittelua. E rik Malm on valokuvannut vuosien ajan karua ulkosaaristoa Göteborgin pohjoispuolella, Ruotsin länsirannikolla. Kun fantastiset kuvat saavat ICM-TEKNIIKKA Kameran tarkoituksellinen liikuttelu valotuksen aikana ( Intentional Camera Movement-tekniikka) ICM-tekniikassa käytetään pitkiä esim. Mitä pidempi aika, sen abstraktimpaan lopputulokseen päädytään. Malmilla on ammattitaito, jolla hän loihtii hienotunteista, jopa romanttista valoa kuviensa eri osiin, toisten osien jäädessä mystisen pimeyden verhoamiksi. Runsaan kuvatarjonnan vuoksi saarten erityispiirteet jäävät hieman epäselviksi, mutta teksti avaa niitä sitäkin paremmin. Myös paperi on tarkoin harkittu, ja sen akvarellimainen tekstuuri tuo hienostuneen lisämausteen upeaan painotyöhön. Lopputuloksena on hengästyttävän iso ja palkitseva teos, joka vaati lukijalta niin fyysi sesti kuin henkisesti hyvää kuntoa, pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Kaikki kuvat ovat itsenäisinä kuvina taidokkaita, mutta suurena määränä ne alkavat hieman syödä toisiaan. Olen ymmärtänyt, että jälkikäsittelyssä Malm on maltillinen ja kontrolloi vain kontrastia, värikylläisyyttä ja valkotasapainoa. Mielestäni tekstin pragmaattisuus ja valo kuvien runollisuus ovat pienessä ristiriidassa. Kaikki kuvat on otettu käsivaralta, yhdellä valotuksella, ja kamerassa sommiteltuina. Kuvat herättelevät erilaisia tunnetiloja, ja parhaimmissa kuulin meren äänen. 30 KAMERA 8|2021 ErikMalm-8-21.indd 30 ErikMalm-8-21.indd 30 16/10/2021 12.47.44 16/10/2021 12.47.44. Lukijan kannalta onkin kiinnostavaa, että kirjan kuvissa on saaristoa kaikkina vuodenaikoina ja kaikenlaisissa valoissa, myös pimeässä. Lopputuloksena maalauksenomaisia valokuvia joissa värisävyt alkavat sekoittumaan keskenään. Kuvakulmien ja valotuksien yksityiskohdista voi aistia, että Malm on tuntenut alueen lapsuudestaan asti ja käynyt siellä usein. Mukana on paljon, ehkä liiankin paljon majakoita ja aaltoja rantakivillä, mutta myös herkkiä lähi kuvia linnuista, kukista ja hylkeistä. Erik Malmilla on aivan omanlaisensa tekniikka, jonka eteen hän on tehnyt töitä yli viisitoista vuotta. Valon, värien ja liikkeen rytminen leikki on kuin musiikkia kahdeksassa osassa. Kukin osa esittelee yhden saaren erityispiirteitä ja niiden majakoita. 0,5–30 sekunnin valotus aikoja. Lopputuloksissa on aina mukana yllätyksellisyyttä, joka tekee kuvaamisesta jännittävää. Kirja on hieno kokoelma kuvia, jotka ovat vaihtelevia aihepiireissään, mittakaavassaan ja värimaailmoissaan. Kirjassa on ansiokas taitto, joka tukee kuvien maailmaa ja päästää niiden värit, muodot ja tunteet valloilleen
Jos saaristoon lähtee, kannattaa kuitenkin muistaa, että kohde ei tee kuvaajaa, vaan viisitoista vuotta tinkimätöntä harjoittelua, tuhansia työtunteja ja lukematon määrä kuvattuja ruutuja. Saa nähdä tuleeko Bohuslänin saaristosta kirjan myötä yhdenlainen ICM-valokuvaajien pyhiinvaelluskohde, sillä moni kuvaaja haluaa varmasti tavoitella Malmin poikkeuksellista tyyliä. Annan kirjalle vahvan suosituksen, ja sen tulisi olla osa kaikkien valokuvaajien, etenkin ICM-kuvaajien kirjastoa. 610 SKR Orders: www.erikmalm.com IG: @erik_malm_photography FB: ErikMalmPhotography ERIK MALM: BRÄNNINGSLAND, BOHUSLÄNS SKÄRGÅRD MÅLAD MED KAMERAN SOM PENSEL 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ErikMalm-8-21.indd 31 ErikMalm-8-21.indd 31 16/10/2021 12.47.45 16/10/2021 12.47.45. Paitsi ehkä Malmin seuraava kirja lähiaikoina… Kuvat ja teksti: Erik Malm Taitto: Josep Maria Ambros Painopaikka: Göteborgstryckeriet 2021 Paperi: Arctic Paper Munken Polar Rough English translation: Anne-Marie Bodin Omakustanne, ISBN 978-91-519-8393-6 340 sivua, 30x30 cm, 148 kuvaa, paino 2,3 kg. Koska tekstiä on melko vähän, mietin olisiko taitto kärsinyt, jos englanninkielinen käännös olisi sijoitettu heti ruotsinkielisen tekstin perään. Aluksi mietin sen tarpeellisuutta sekä tekniikkaa alleviivaavaa tarkoitusta. Useamman lukukerran jälkeen mustavalkoisuus sai kuitenkin symbolisen merkityksen. mieli kuvituksen liikkeelle ja jopa kuulemaan aaltojen pauhun ja aistimaan meren tuoksut, käytännönläheinen ja selittävä teksti pudottaa kuvat nopeasti takaisin maan pinnalle. On hienoa, että käännökset löytyvät, mutta niiden selaaminen kirjan suuresta koosta ja painosta johtuen on hieman hankalaa. Tämä kahvipöytäteos tulee kestämään aikaa ja voisin vaikka lyödä vetoa, että menee pitkään ennen kuin tämän kirjan ylittäjää julkaistaan. Bränningsland on täynnä väriä ja elämää, mutta mustavalkoisesta osuudesta löytyy myös kaiken loppu kuolleen lokin muodossa. Olen varma, että kirja inspiroi monia ICM-kuvaajia rohkeasti kehittämään omaa tyyliään ja se kannustaa poikkeamaan valta virran luontokuvista. Ihailtavaa kuitenkin on, että valokuvakirjassa on pystytty pitämään tekstin määrä vähäisenä ja silti kaikki tarpeellinen on kerrottu. Kirjaa tutkittuani aloinkin kaipaamaan sen nimeen runollisempaa otetta. Tekstit on käännetty englanniksi ja sijoitettu aivan kirjan loppuun. Siinä missä Malmin taianomaiset värikuvat maalaavat epätodellisen ja jopa romanttisen kuvan ulkosaariston luonnosta, musta valkoisuus palauttaa lukijan pian takasin arkeen miettimään herkän luontomme ja koko maapallon tulevaisuutta ilmastonmuutoksen kourissa. Aivan kirjan lopussa on osio, joka on pyhitetty mustavalkoisille ICM-kuville
Ruoste onkin yksi lempiaiheistani. Tarkkailen siellä kaikenlaisia viivoja, naarmuja veneiden pohjissa sekä ruostetta. Niistä saa jänniä kuvia. Näitä asioita en valokuvatessa ajattele, vaan se näkyy jälkeenpäin olenko ollut vaikka hyvällä tuulella tai vihainen. – En ollut tarkastanut kameran säätöjä ollenkaan ennen kuvaamista, ja siitä tuli väärin valotettuna todella hieno. Itsekin mietin, että heijasteleeko joku tietty abstraktinen kuva sen aikaista mielialaani. Kuva: Hannu Hietarinne Minun-kuvani-JA-8-21.indd 32 Minun-kuvani-JA-8-21.indd 32 14.10.2021 14:20:18 14.10.2021 14:20:18. Roihuvuoren vesitornin jalassa ne vaihtuvatkin viikoittain, koska niiden päälle maalataan aina vain uusia graffiteja. Kovin mielellään hän ei kuvausfilosofiaansa esittele, vaan pyrkii siihen, että kuvat puhuisivat puolestaan ja olisivat avoinna erilaisille tulkinnoille. Ihmiset kokevat ja näkevät abstraktit kuvat eri tavoin, ja on aina mielenkiintoista kuulla millä tavoin niitä tulkitaan. MINUN KUVANI Jussi Aalto 32 KAMERA 8|2021 Jussi Aallon abstraktit kuvat Jussi Aalto on pitkän linjan valokuvaaja. Niissä esiintyy tunnettuja kasvoja Jörn Donnerista Martti Ahtisaareen ja Lenita Airistosta Urho Kekkoseen. Uusia aluevaltauksia abstraktit aiheet eivät kuitenkaan ole, vaan Aalto on kuvannut niitä jo 1960 -luvulta lähtien. Aalto kertoo: – Ideana on lähettää sinne yksi kuva joka päivä. Sininen väri on aivan huima! hän päättää. KUKA KUKA JUSSI AALTO Aallon pitkään uraan kuuluu muun muassanäyttelyitä, mainoskuvia ja muoto kuvia. TEKSTI Katarina Boijer KUVA Jussi Aalto A allon kuuluisimpia kuvia ovat mustavalkoiset muotokuvat. Hän liittyi Kameraseuraan vuonna 1965 ja määrittelee itsensä perinteiseksi valokuvaajaksi. Kun lähettää vain yhden kuvan päivässä, sen täytyy olla hyvä. Kuvaan myös graffitien yksityiskohtia. Niille hän tekee minimikäsittelyn, koska niissä kuvien dokumentaarisuus on hänelle tärkein ominaisuus. Aalto jatkaa: – Abstraktissa ei ole niin sanotun oikean kuvan rajoja, vaan voi leikitellä vapaasti väreillä ja muodoilla, koska se ei ole dokumenttikuvausta. SININEN KUVA on otettu nykytaiteen museo Kiasman näyttelyssä, mustassa ja vähävaloisessa huoneessa. – Lähiympäristöä kannattaa muutenkin tarkkailla, koska silloin maailman näkee aivan eri tavalla. Saanut valokuvataiteilijoiden valtionpalkinnon vuosina 1978 ja 1985. Kuvat ovat kuin muusikoiden sormiharjoituksia. Aallolla on ollut näyttelyissä yli tuhat eri kuvaa, lähinnä tilanneja muotokuvia. – Helsingin Roihuvuoren venesatama on yksi suosikkejani. DIGIAIKANA MUKAAN ovat tulleet yhä enemmän abstraktiot. Blipfotoon hän on jakanut tuhansia kuvia jo 12 vuoden ajan. Blipfotossa Aallolta on noin 500 abs traktia valokuvaa. Koska olen jo eläkkeellä, ei itseään tarvitse niin sanotusti elättää, vaan voi vapaasti tehdä omanlaisiaan projekteja
Tämä Sumu tarjoaa paljon herkkiä kuvausaiheita ja sopii mitä parhaiten tunnelmakuville. Tällaiset taianomaiset maisemat kestä vät vain hetken. Sumu hälvenee nopeasti ja salaperäisyyden verho katoaa, palatak seen jälleen takaisin kenties jo seuraavana aamuna. Maisema näyttäytyy silloin hieman epäto dellisena ja ikään kuin kutsuu kuvaamaan. Sumu-JK2-8-21.indd 34 Sumu-JK2-8-21.indd 34 14.10.2021 14:45:43 14.10.2021 14:45:43. Nousevan auringon eri sävyt siilautuvat upeasti sumun läpi. Kun aurinko alkaa hiljalleen nousta, sumu kuviin saadaan aivan uusi vivahde. Sumu onkin ehdottomasti paras maiseman muokkaaja, sillä se häivyttää hienolla tavalla kohteen ääriviivat ja muodot, ja tekee näin ympä ristöstään pehmeän ja mystisen. VARHAISET SYYSAAMUT ovat sumujen metsästäjälle ehdottomasti sitä hienointa kuvausaikaa, sillä kosteutta syntyy helpom min loppukesästä. OPASTUS Sumukuvaus 34 KAMERA 8|2021 Sumu tunnelman luojana TEKSTI JA KUVAT Jaana Kotamäki M aiseman ylle laskeutu valla sumuverholla on hieno ominaisuus ver hota kaikki turha ja tar jota näin hyvät puitteet tunnelmakuvien ottamiseen. Mikään ei vedä vertoja kuulakkaille, sumun valtaamille aamuille. Kuvaamaan kannattaa lähteä jo hyvis sä ajoin ennen auringonnousua, sillä silloin sumu on voimakkaimmillaan. Sumu saa myös mielikuvituksen liikkeelle muova tessaan maisemaa aivan toisen näköiseksi luoden parhaimmillaan hyvin seesteisen ja rauhallisen tunnelman
ALAVAT MAISEMAT ja metsän siimes ovat aina hyviä sumusään kuvauskohteita. Auringon noustessa sen ensisäteet siilautuivat puun ja hennon usvakerroksen läpi. Olen käynyt eri vuodenaikoina kuvaamassa tuota samaista puiden muo dostamaa kujaa, mutta syksyisellä sumu Itselleni on hyvin tärkeää, että kuvani syntyvät erilaisten tunnetilojeni siivittäminä ja että kuvistani välittyisi sen hetkinen tunnelma. Hakeudun itse monesti tällaisille kostei koille, joihin sumu jää leijumaan, vaikka si tä ei muualla esiintyisikään. se tiesi aamusumuja. TULOSSA OLI kylmä ja kosteahko yö, joten säällä se on ehdottomasti kuvauksellisin. Sumu-JK2-8-21.indd 35 Sumu-JK2-8-21.indd 35 14.10.2021 14:45:44 14.10.2021 14:45:44. Oli siis syytä herätä varhain ja lähteä liikkeelle. Usein sumu tuo esille jotakin aivan uutta, sillä valon eri sävyt maalaavat maiseman kiehtovasti peh meäksi ja lähes tunnistamattomaksi. Sumu on mahdollistanut hyvin pelkis tetyn lopputuloksen, joka viehättää itseäni kovasti. On toimittava jälleen nopeasti, sillä sumu katoaa viimeis tään silloin, kun aurinko on jo noussut riit tävän korkealle ja alkaa hieman enemmän lämmittämään. Vanha puunrunkokuva sumuineen on otettu hyvin hitaalla suljinajalla. Sumu ja vasta valo saavat valonsäteet erottumaan selväs ti ja se on aina upea yhdistelmä erilaisissa kuvaustilanteissa. Parhaimmillaan maisema näyt tää sadunhohtoisen kauniilta. Oheinen hämähäkinseittikuva on otettu sumun valtaamalta suolta jo heti aamutuimaan. Monesti suoalueet ovat sellaisia, joihin sumua kertyy ylipäätään helpom min ja niistä löytää hyviä lähikuvauskoh teita. Oheinen Ruissalon van hasta tammesta otettu kuva on juurikin tällaisesta tilanteesta. Kohteeksi voi va lita jonkin makrokohteen aluskasvillisuu den seasta tai sitten voi kuvata metsän sii mestä, jota sumu muovailee. Tällaisia ovat muun muassa eri vesistöjen notkoalueet, joissa ilma on jonkun verran lämpimämpää ja kosteampaa kuin muual la. Koska sumu kerros muodostuu tyynellä säällä, niin se mahdollistaa hyvin myös lähikuvien ot tamisen. Sumu on kuin jonkinlainen filtteri, joka häivyttää kaik ki turhat rönsyt pois ja lopputuloksena voi syntyä melkein unenomainen ja minimalis tinen kuva. Valotuk sen loppuvaiheessa liikuttelin kameraa harkitusti ja hitaasti, jolloin sain kuvaan haluamani maalauksellisen tunnelman. Puukujakuvan olen ottanut eräänä varhaisena syysaamuna Teijon kansallis puistosta. Sumu on kiehtonut aina, sillä se vie hetkessä aivan uusiin maailmoihin ja saa tavallisenkin maiseman näyttämään epätodellisen kauniilta. SUON LISÄKSI on paikkoja, joissa sumua on havaittavissa lähes aina ja takuuvarmasti. Ilmassa oli todella tiheää su mua, kun lähdin ajelemaan Kemiöstä koh ti Teijoa. 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi antaa hyvän tilaisuuden taltioida erilaisia sumun ja valon leikkejä, kuten valonsätei den hajontaa puiden välistä. Metsä on jo itsessään täynnä mielenkiin toista kuvattavaa, mutta mahdollinen sumu ja usva tarjoavat siihen vielä aivan uusia lähestymistapoja. ITSELLENI ON hyvin tärkeää, että kuvani syntyvät erilaisten tunnetilojeni siivittämi nä ja että kuvistani välittyisi sen hetkinen tunnelma
Hullu tiedenainen ’patojensa’ äärellä KUVAAJA Laura Nissinen TEKSTI Arja Krank KUVAT Laura Nissinen Laura-Nissinen-8-21.indd 37 Laura-Nissinen-8-21.indd 37 16/10/2021 12.29.41 16/10/2021 12.29.41. Hänen teoksensa syntyvät materiaalien kanssa leikkimällä. Tutkijana Nissinen haluaa kuulla myös tekijöitä. 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Tutkija ja valokuvataiteilija Laura Nissinen kokee olevansa syntyjään abstraktikko ja kokeilija
Ainut selittävä asia on pissan emäksisyyden ero eri päivinä. – Kun teos tuotetaan kehon avulla, se on vastoin KUKA KUKA LAURA NISSINEN Tutkija, valokuvaaja ja opettaja, jonka työt ja tutkimusaihe liittyvät abstraktiin valokuvaan, toimii nykyisin valo kuvauksen opettajana sekä opiskelee maisteritutkintoa taidehistoriassa, käynnissä oleviin tutkimusprojekteihin kuuluvat lehtikuvaajanaisten ja tieteellisen valokuvauksen historia. Taiteilija kokee tärkeäksi kyseenalaistaa valokuvauksen tuttuja normeja. Kertooko se sitten kehon hormonien vaihtelusta vai mistä. Aamuvirtsassa kehitettyjen kuvien sanoman voisi helposti käsittää feministisenä kannanottona. Nissinen käyttää työssään perin eriskummallisia keinoja. Kuvat olivat kaikki erilaisia, vaikka materiaalit olivat yhtä vanhoja ja säilytetty samoin. Valokuvataiteilija ja -tutkija Laura Nissisen mukaan teoksia katsoessaan saa olla vaikkapa lapsellisen kiinnostunut siitä, miten teos on syntynyt. V alokuvataideteoksen ydintä pähkäillessä saattaa joskus mennä muutamakin tovi. Abstrakti taide voi kuitenkin myös vapauttaa katsojan ylitulkitsemasta. Joka tapauksessa kuva kertoo minusta jotakin sellaista, josta en itsekään ole selvillä. – Olen biologiystäväni kanssa miettinyt tätä. Minulle kamera on vain musta laatikko, Nissinen toteaa. Kuva: Helinä Kuusela perinteistä valokuva-ajattelua, jossa kuvat tehdään kameran avulla ja kehitetään hartaasti. Keho tuottaa teoksia Kehon avulla synnytetyt teokset ovat taiteilijalle enemmän kuin menetelmä. This ones for you Andy -teoksessa vuodelta 2017 Nissinen lähti Andy Warholin jalanjäljissä kokeilemaan, kuinka virtsaa voisi käyttää valokuvan kehitteenä. Nissinen ihmetteli, mikä vaikutti ilmestyneisiin väreihin. – Työssäni halusin nostaa esiin ekologisia arvoja. Hän haluaa tuottaa kuvia kokonaisena – ei vain silmillä, suulla ja aivoilla. Pissa on ympäristöystävällinen vaihtoehto esimerkiksi teollisille lannoitteille, miksei siis valokuvan kehitteenä. Taiteilija 38 KAMERA 8|2021 Laura-Nissinen-8-21.indd 38 Laura-Nissinen-8-21.indd 38 16/10/2021 12.29.41 16/10/2021 12.29.41. Kun Nissinen työsti ”Andy”-työtään, vanhoista mustavalkofilmeistä alkoi kehittyä virtsassa sateenkaaren värejä
Voin huomata vaikkapa mielenkiintoisen valon taittumisen, heijastuksen tai varjon jonkun tilan pinnalla. Yritystä ja erehdystä materiaaleilla Teknisesti Nissisen teokset syntyvät kokeilujen, yritysten ja erehdysten kautta. (Oik.) Aleatory Variable (burning b&w sheet film) I, 2014. En suunnittele 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Laura-Nissinen-8-21.indd 39 Laura-Nissinen-8-21.indd 39 16/10/2021 12.29.41 16/10/2021 12.29.41. Hän sanoo työnsä olevan paljon luonnontieteellistä ”hullun tiedenaisen patojen äärellä touhuamista”. – Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän yritän hyväksyä sattuman tuomat virheet. Vier. – Teen jatkuvasti havaintoja ympäristöstäni. Alla Sininen aurinko, 2007 Abstrakti taide voi vapauttaa katsojan ylitulkitsemasta. sivu (Vas.) 19–20.4.2015 ( Ilford HP4 35 mm developed in artist urine), 2016. haluaakin abstrakteilla teoksillaan kyseenalaistaa asioita. Kirjoitan ehkä ylös, että muista tämä juttu. – Osassa töistäni löytyy rikkomisen ja tuhoamisen tematiikkaa – tietynlainen väkivallan ilmentäminen, mutta myös se, mitä tapahtuu, kun kosketetaan. (Oik.) 9.6.2015 (Ilford HP4 35 mm developed in artist urine), 2016. Ed. Teosten teemoina ovat vaikkapa fyysiset ja kemialliset ilmiöt tai valon lämpösäteily ja esiintyminen taivaalla. Tuloksena syntyy ikään kuin pienoisveistoksia. Kun salaman teho on täysillä, se sulattaa filmin emulsiot. Väkivaltaisia piirteitä teoksiin tulee polttamalla tai rikkomalla. Fysiikkaa, kemiaa ja sattumaa Nissinen kertoo olevansa syntyjään abstraktikko: katse lija ja kuuntelija, jota kiehtoo erityisesti epänarratiivinen ja epäesittävä maailma. aukeama ( Vas.) Aleatory Variable (burning b&w sheet film) II, 2014. – Esimerkiksi Negative burned with camera flash II -sarjan teokset ovat syntyneet niin, että olen painanut käsisalamaa kehittämätöntä värifilmiä vasten. Kun luen muistiinpanojani, en aina tajua, mitä olen tarkoittanut, nainen naurahtaa
Tohtorinväitös Abstraktin aika. Avaimena abstraktiin teokseen on Nissisen mielestä se, että ymmärtää materiaalien olemuksen ja historian. Oik. Hyvä, paha abstrakti Abstraktin taiteen tekijöillä ei ole ollut Suomessa aina helppoa. Nissinen mainitsee, että valokuva lähtökohtaisesti koetaan maalaustaidetta vähemmän tekijänsä kuvaksi. Sitten kasvoin tästä yli. – Valokuvateos on vain näkyvillä oleva jäävuoren huippu. Aleatory Variable (water damage) I, 2014. Suomalainen epäesittävä valokuvataide 1920–2020 valmistui toukokuussa 2021. – Halusin kuunnella, mitä ihmisillä on sanottavaa ja tuoda tämän ryhmän äänen esiin, Nissinen kertoo. Kun vaikkapa Venäjällä, 1900-luvun alussa avantgarde jo kukki Wassily Kadinskyn ja Kazimir Malevitšin johdolla, Suomi oli auttamattomasti käsitteellisen taiteen jälkijunassa. etukäteen paljoakaan, mutta kun on tehnyt jotain pitkään, kokemuskin vaikuttaa lopputulokseen. – Nuorena taiteilijana ärsytti, että miksi kuviani ei voisi ihan vain katsoa. Kuvien syntymän takana on tekijän henkilökohtainen elämä ja menneisyys, mutta vaikuttamassa on myös taidehistoria ja valokuvan sen hetkinen asema sekä laajemmin vielä yhteiskunnallinen konteksti. Ymmärrän nyt, että tekniikan ja materiaalinen avaaminen tuo yleisölle väylän teoksen luo. Tämä tutkimus tuo tutummaksi aihetta, jota ei ole juurikaan selvitetty tai viety historian kirjoihin. Yllä Aleatory Variable (water damage) II, 2014. Valokuvissa tekijyyden suhde helposti katoaa niiden todellisuutta ”kopioivan” luonteen takia. Tutkija haastatteli väitöskirjaansa varten kymmeniä valokuvataiteilijoita tai heidän perheenjäseniään, joista jokunen iäkkäämpi ehti kuolla ennen tutkimuksen valmistumista. Tutkija kuuntelee tekijöitä Laura Nissinen myös tutkii abstraktia valokuvaa, lähinnä sen suomalaisia tekijöitä. – Esimerkiksi on älyttömän kiinnostavaa, miten valoherkkyys paperissa voi napata ja toistaa valoa ja lämpöä tai kuinka näkyvän valon spektri ulottuu paljon laajemmalle kun ihmissilmä. 40 KAMERA 8|2021 Laura-Nissinen-8-21.indd 40 Laura-Nissinen-8-21.indd 40 16/10/2021 12.29.41 16/10/2021 12.29.41. Taiteilija innostuu puhumaan materiaalien maailmasta
Yksi esimerkki heistä oli valokuvaaja, keksijä ja suomen kieliopin monitoimimies Vilho Setälä. Sen lisäksi abstrakti valokuva joutui vääntämään asemastaan olla valokuvaa. Nuorena aikuisena hän pääsi opiskelemaan valo kuvausta Pohjois-Englantiin. Valokuvaajat joutuivat 1800-luvulta lähtien taistelemaan taideasemastaan. Poliittinen 1970-luku oli abstraktikoille taas haastavampi ajanjakso. Taiteilijasta kuvajournalistiksi Laura Nissinen on harrastajavalokuvaajaisän tytär, joten hänen lapsuutensa oli kuvaamista täynnä. Tänään abstrakti valokuvataide on jo lähellä taiteen valtavirtaa. Teoksilta odotettiin vahvaa statementiä, ja jos ne eivät julistaneet yhteiskunnallista totuutta, niiden arvoa pidettiin poliittista taidetta vähäisempänä. Suomalaiset valokuvaajat toivat Euroopasta erilaisia kokeellisia ajatuksia jo 1920-luvulla. – Silloin elettiin voimakasta realismin aaltoa. 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Laura-Nissinen-8-21.indd 41 Laura-Nissinen-8-21.indd 41 16/10/2021 12.29.42 16/10/2021 12.29.42. – 1900-luvun alkuvuosikymmeninä olimme nuori kansakunta, joka halusi teoksiinsa kansallisia ajatuksia, esimerkiksi realistisia torppareita, Nissinen toteaa. Syrjässä silloisen kuvataiteen keskiöstä tehtiin kuitenkin varsin rohkeita valokuvataiteen avantgarde kokeiluja. 1950 ja -60-luvuilla Suomessa tapahtui abstrakti taiteen läpimurto. – Valokuvan taidestatuksen vahvistuessa abstraktista valokuvataiteestakin on tullut hyväksytympää ja myyvämpää, Nissinen miettii. Avaimena abstraktiin teokseen on Nissisen mielestä se, että ymmärtää materiaalien olemuksen ja historian. Nissinen on ollut lapsesta pitäen sekä mallina että kuvannut itse
– Työskentelin sen jälkeen kuvajournalistina, koska se oli ainoa kanava saada töitä. Samalla hän vakuuttui siitä, että haluaa jatkaa tutkimustyötään aina väitöskirjaan asti. Pidin journalismin aluetta nuorelle kuvaajalle hirveän kiinnostavana. – En katso taidetta tai journalismia erillisinä asioina. Anna sen tulla iholle ja upota vielä syvemmälle. Keskustele teoksesta muiden kanssa. – Kävin muutaman vuoden valmistumisen jälkeen kertomassa professori Merja Salolle ajatuksestani abstraktin valokuvan tutkimuksesta. 42 KAMERA 8|2021 Laura-Nissinen-8-21.indd 42 Laura-Nissinen-8-21.indd 42 16/10/2021 12.29.42 16/10/2021 12.29.42. Journalistisesta taustasta on ollut hirveästi apua tutkimuksessani ja myös taiteessa. Hän tekee nyt maisteritutkintoa taidehistoriasta. Ilmaisuvapautta nainen lähti etsimään Taideteollisen korkeakoulun maisteriopinnoista. Katso teosta itsesi ohi niin, että et näe siinä heijastusta itsestäsi. Katso avoimesti, älä päätä etukäteen mitä katsot. MITEN LÄHESTYÄ ABSTRAKTIA TEOSTA. Anna teokselle tilaa ja aikaa vaikuttaa. Nissinen on liikkunut sujuvasti urallaan taiteesta journalismiin ja takaisin. Kysele teokselta mitä tahansa kysymyksiä, tyhmiäkin. Vaiettujen valokuvaajien ja taiteilijoiden esiintuomisen voi halutessaan nähdä taidepoliittisena eleenä, Nissinen kuittaa. Tuli kuitenkin tunne, että kaipaan elämääni lisää vaihtoehtoja. – Toivoisin pystyväni luomaan tutkimusta, joka avaisi eri taiteen alueiden ja tekijöiden ohikatsottua työskentelyä. Sain paljon tukea häneltä ja muultakin tutkijayhteisöltä tutkimukseni varrella. Yllä Piirros kuulla (piste), 2007. Keskustele teoksen kanssa. Taiteellisessa työskentelyssä, aivan kun tutkimuksellisenkin tiedon kanssa, tavoitteenani on löytää ja oppia uusia asioita, joita en vielä ymmärrä. Nissinen jatkaa tutkimista myös väitöskirjan jälkeen
– Harrastajavalokuvauksessa suuri muutos tapahtui 2000-luvulla, ja se oli digi talisoituminen. Valssaamoon koottua näyttelyä Heikka piti monipuolisena. Yhteisöllisyyden teema kulki mukana myös historioitsija Yki Hytösen puheessa. Näyttelyavajaisiin saapuneet vieraat toivotti tervetulleeksi seuran hallituksen varapuheenjohtaja Pirkko Heiniö. Se vaikutti niin valokuvaamiseen kuin Kameraseuran toimintaankin, syntyi uusia toimintamuotoja. Hytönen tarjosi läpileikkauksen taidevalokuvauksen ja amatöörivalokuvauksen historiaan sekä Kameraseuran toiminnan kehityskaareen. – Tehdään yhdessä ja kehitetään toimintaamme seuraavat sata vuotta, Heiniö päätti puheensa ja kutsui Suomen valokuva taiteen museon johtajan Elina Heikan avaamaan näyttelyn. Valituksi tuli 147 valokuvaa ja Elina Heikka koosti niistä näyttelyn. Puheessaan hän perusteli, miksi valokuvanäyttelyitä edelleen tarvitaan. Kutsuvieraiden iltaa siivittivät musiikkiesityksillään Shane MacKenzie ja Matti Saarinen. Näytte lyarkkitehtina toimi Anna Björklund ja tukijana Finnfoto. Tuomareina toimivat kuvajournalisti Touko Hujanen, kuva taiteilija Ulla Jokisalo ja luontokuvaaja Arno Rauta vaara. Avajaispuheessaan Heikka kiitteli Kameraseuran ja valokuvataiteen museon yhteistyötä ja Kameraseuran museolle luovuttamaa valokuvavedoskokoelmaa. Näyttelyyn on kerätty seuran jäsenten 2000-luvulla ottamia valokuvia. – Näyttelyissä saa mahdollisuuden katsoa kuvia yhdessä, niistä voidaan keskustella toisten kanssa ja jakaa mielipiteitä, se on jotain hyvin uniikkia, joka liittyy juuri näyttelykokemukseen, Heikka painotti. Näyttelyn valokuvat valittiin tuomaroinnin kautta. Kameraseura-8-21.indd 43 Kameraseura-8-21.indd 43 12.10.2021 17:09:49 12.10.2021 17:09:49. 2000-luvun valokuvia Valssaamossa TEKSTI Kristiina Sievi-Korte KUVA Juhani Visavuori KAMERASEURA | 100-vuotisjuhlanäyttely – 2000-luvun valokuvia | Kaapelitehdas, Valssaamo 15.9.–3.10.2021 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KAMERASEURA Juhlanäyttely K aapelitehtaan Valssaamo -salissa avattiin syyskuussa Kameraseuran 100-vuotisjuhlanäyttely. Hän kiitti kaikkia projektiin osallistuneita ja heidän työ panostaan. Vaikka digitalisoituminen on lisännyt kommunikointimahdollisuuksia, internetistä kuitenkin puuttuu aktiivinen tässä ja nyt yhteisö, joka on olennainen osa Kamera seuran toimintaa, Hytönen pohti. Näyttelystä hän poimi esiin katsojaa koskettavat henkilökuvat sekä valoa ja muotoja korostavat valokuvat, joiden äärellä katsojalle annetaan mahdollisuus assosioida vapaasti. – Kameraseuran toimintaan liittyy olennaisena osana yhdessä kuvaaminen ja taitojen oppiminen, sosiaalisuus sekä kuvien jakaminen toisilleen ja yleisölle, kuten tässä näyttelyssä, Heikka summasi puheessaan ja nosti maljan 100-vuotiaalle Kamera seuralle
– Näköaistin ja kameran dynamiikka on eri lainen. Molemmissa ammateissa ihmisen kohtaaminen on herkkä tapahtuma. TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Seppo Tuomaala Seppo Tuomaalan MONIPUOLINEN KUVAMAAILMA KUVAAJA Seppo Tuomaala 2012 2014 2016 2018 Tuomaala-8-21.indd 45 Tuomaala-8-21.indd 45 16/10/2021 12.50.30 16/10/2021 12.50.30. Kuinka kuvia voi vertailla ja kilpailuttaa, jos niitä katsotaan noin kolme sekuntia. Tuomaala aloitti kuvaamisen lukioikäisenä, ja ensim mäisenä järjestelmäkamerana oli klassinen filmi järkkäri Nikon FG. Hän alkoi aktiivisesti osallistua kil pailuihin ja näyttelyihin Suomessa sekä ulkomailla. Kun kuvassa on vaaleita ja tummia kohtia, valokuviin tulee jyrkkiä kontrasteja. Mehän emme KUKA KUKA SEPPO TUOMAALA on helsinkiläinen silmälääkäri ja valo kuvaaja, joka saa inspiraationsa ihmisistä. – Myöhemmin aloin kyseenalaistaa valokuvaus kilpailuja. Tuomaalaa kiinnosti tuolloin ennen kaikkea luontokuvaus. Onko kuva subjektiivinen. Tuomaala hankki ensimmäisen digijärjestelmäkame ransa ja meni kameraseuran järjestämälle valokuvauk sen peruskurssille. Jokainen kuvia ottanut on kokenut kuinka haastavaa valotus on esimerkiksi vaalean taivaan ja tummien vuorien kanssa. I hmisen silmä ja kameran linssi näkevät asioita eri tavalla. Uhkea maisema näyttää harvoin valo kuvassa sellaiselta kuin sen kokee paikan päällä. Valokuvausharrastus jäi takaalalle pitkäksi aikaa, mutta väitöskirjan valmistuttua 2008 aikaa vapautui. Lisää pontta valokuvaamiseen an toi biologian opettajien järjestämä kilpailu, jossa hän sai kunniamaininnan. 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valokuvaaja Seppo Tuomaala on ammatiltaan myös silmälääkäri. Silmät ja ihmisaivot korjaavat tällaiset asiat, Tuomaala kertoo. Parhaankaan kameran kuva ei vastaa ha vaintoa, jonka aivomme pystyvät tuottamaan
Tuomaala piti myös inhimillisestä opista. Portugali, 2014. myöskään tulkitse kuvia samalla lailla eri kulttuureissa. Opetus Jaakko Heikkilän ja Arto Liitin johdolla oli ensiluokkaista. Sivu 45 Argentiina, 2012. Omassa kuvauksessaan Tuomaalaa kiinnostaa ennen kaikkea ihminen omassa miljöössään. – Valmistuin vuonna 2015, ja koulussa aloin ym märtää enemmän valokuvaa. Terveys on herk kä ja vakava asia, ja vaikka potilas olisi sairas, hänen täytyy saada tuntea, että teemme kaikkemme. Toinen ihminen täytyy kohda ta inhimillisesti myös kuvatessa, hän sanoo. Ilmapiiri oli kannustava, eriikäisten ryhmähenki oli hyvä, ja saimme aina perustelut miksi joku kuva ei vain toiminut, ja kuinka näkemystä voisi parantaa. alla Armenia, 2018. Nicaragua, 2018. – Vaikka meillä koulussa oli studiokuvausta ja tuote 46 KAMERA 8|2021 Tuomaala-8-21.indd 46 Tuomaala-8-21.indd 46 16/10/2021 12.50.30 16/10/2021 12.50.30. Hän kai paa lohdullisia sanoja. Kuvaamiseen pätevät samat lainalai suudet kuin lääkärinäkin olemiseen. – Eihän se ole kuvaamista, jos potrettikuva vain otetaan nopeasti. Kuuba, 2016. Nykyään Tuomaala osallistuu kilpailuihin enää harvakseltaan. Sivu 44 Armenia, 2018. – Pääasiassa kuvaan itselleni, valokuvaus on mi nulle kuin terapiaa, jossa voin objektiivin läpi maail maa katsellessani irrottautua arkipäivän huolista ja kahlitsevista aikatauluista. Aikuisena opintielle Tuomaala suoritti valokuvaajan ammattitutkinnon Lappiaammattiopistossa Torniossa
Tuomaala on myös ollut töissä Ecuadorissa lää kärin uransa alkuaikoina. Toki kuvankäsittelyn perusteet on osattava mutta Photoshopilla luotu kuva on aivan oma taiteenlajinsa. Tuntuu kuin kuvaisin hiukan salaa, hän pohtii. Ennen tein siellä ja muuallakin myös paljon katukuvausta, mutta se ei enää oikein in nosta. – On virheellinen käsitys, ettei Suomesta löydy mi tään, ja aina pitäisi lähteä ulkomaille etsimään kuvaus kohteita. Ihminen lähes sokaistuu, kun menee liian eksoottiseen paikkaan. Ihminen katsoo valokuvaa vähän samalla lailla kuin eläin etsii ruokaa. Silmä etsii kuvassa automaattisesti en sin kasvoja. Todennäköisesti on evoluution tulosta, että ihmis aivot kokevat sen miellyttävänä sekä esteettisesti parhaana suhteena. Ihmisen kasvoista ja luonnosta löytyy pal jon ”kultaisia leikkauksia”, ja varmaan siksi etsimme sitä valokuvastakin. Onneksi puhun espanjaa, joten ihmisiin on helppo ottaa kontaktia. Kaikki niin sanotut sään nöt olisi hyvä tuntea ennen kuin niitä voi alkaa rikkoa, Tuomaala päättää. Kuuban kuvistaan hän on pitänyt myös näyttelyn. – Kultainen leikkaus on sommittelun perussääntöjä. Mutta toki opin niistäkin paljon, ja siitä kuin ka valo käyttäytyy. Ihana Suomi Koronan aikana Tuomaala on kuvannut monien mui den tavoin ainoastaan kotimaassa. – Toki puhelimellakin saa ihan kelpo kuvia, mutta en sitten tiedä koskettavatko ne. kuvausta, niin ne eivät ole mi nua varten. D850 ja Nikon D4S, joissa on useimmiten kiinni laa jakulmaobjektiivi tai 70–200 mm:n tele. Valokuvan pitäisi olla myös tek nisesti hyvä. Jos kuvassa ei ole tari naa, ne ovat tyhjiä. yllä Armenia, 2018. Tällä hetkellä Tuomaalalla on käytössään Nikon ” Ihminen katsoo valokuvaa vähän samalla lailla kuin eläin etsii ruokaa.” 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Tuomaala-8-21.indd 47 Tuomaala-8-21.indd 47 16/10/2021 12.50.30 16/10/2021 12.50.30. – Latinalaisessa Amerikassa on mahtava ja moni puolinen kulttuuri, kun siihen on päässyt kunnol la sisälle. Latinalainen Amerikka on hänelle rakas paikka, ja viimeisen 20 vuoden ajan hän onkin viettänyt siellä aikaa liki joka vuosi. Puhutteleva kuva Valokuvia otetaan ja jaetaan koko ajan valtavasti. Toki se, minkälainen kuva puhutte lee ketäkin riippuu ihmisestä, hänen elämänkokemuk sestaan ja siitä mitä kuvassa haluaa nähdä. Myöskään Photoshopin suuri ystävä en ole
TEKSTI JA KUVAT Antti Koli M atkaa hirveen on reilut sata metriä, ja kuvaan ensimmäiset hirvikuvani tästä, selvästi liian kaukaa. Astun hieman lähemmäksi niityn reunassa olevaa hirveä. Arvailen Porkkalan hirven menosuunnan, se on vinosti kohti tietä. Silloin tällöin, ehkä viiden vuoden välein niitä on näkynyt, mutta kuvauksista ei ole tullut mitään. Arvaan, että toinen hirvi, tosin en ole varma. Pienen matkan päästä kuuluu yksi murinan ja röhkäisyn välinen ääni, en näe mikä se oli. Mutta omistin silloin vain 35 mm:n ja 50 mm:n objektiivit, ja aivan lähelle hirveä en uskaltanut mennä. Kävelen kotiin päin, kyytiä odotellen. Olin jopa sopivasti kalliolla kuvaamassa kasveja. Hirvi vain seisoo paikallaan. Kamerassani on vanha 300/4 -objektiivi. Niityllä on hirvi. Parikymmentä vuotta sitten Karjaalla yksi hirvi oli sangen paikallaan ja mylvi kovasti. Hetki hirven kanssa Päivä Porkkalassa on kääntymässä iltaan. Pieneltä mäeltä sen huomaan, korvat näkyvät mäen alla pienessä laaksossa. Maisema tosin on sangen ankea, ruskean harmaa ja sotkuinen. Matkaa on ehkä kolmekymmentä metriä. Välillä se syö varpuja, pääasiassa se vain kummallisesti seisoskelee ja miettii. En ole hirviä kuvannut, vaikka metsissä olen kulkenut jo aika paljon. Sitten se jatkaa hitaasti metsään ja pois näkyvistä. Katselen koko ajan puita, joiden taakse pääsisi 48 KAMERA 8|2021 LUONTOKUVAUS Hirvi Luontokuvaus-Hirvi-8-21.indd 48 Luontokuvaus-Hirvi-8-21.indd 48 16/10/2021 12.58.40 16/10/2021 12.58.40. Siirryn tieltä metsään ja yritän kuvata ilman suurempia risuja kameran ja hirven välissä. Kävelen tietä pari sataa metriä ja kurkin koko ajan näkyykö hirvi metsässä. Lähestyn hirveä, niin että se juuri mahtuu 300 mm:n rajaamaan ruutuun. Hitaasti se väistää kaatuneen puun taakse ja katselee risujen takaa minua kohti. Tästä kohtaa sillä saa maisemallisia hirvikuvia
Pupun hyökkäykset eivät ole vaarallisia. Ehkä hirvi on paikallisille jo tuttu. HIRVI VOI työntää päällään tai potkia hevosen tapaan vaarallisesti etujaloillaan. Se ammuttiin, ja siltä löytyi matoja aivoista. Kuvaamiseni hirven lähellä kesti 35 minuuttia, tarkistin exif-tiedoista. Niitä voi käyttää kirjoissa ja ehkä lehtijutuissa usean vuoden ajan, tai ainakin toivottavasti. Kuvailen hirveä katsomassa minuun, mustikkaa syömässä, vaakaja pysty kuvia. Kovin monipuolista kuvaaminen ei ole, eikä minulla ole halua lähteä tietä ylittämään vielä lähemmäksi hirveä. Hetken mietin, pitääkö vaihtaa 24–105 mm:n objektiivi, mutta se ei toisi mitään lisää kuvaan – paitsi kuusen oksia. Tvärminnessä oli kymmeniä vuosi sitten hirvi, joka hyökkäili jatkuvasti ihmisiä kohti. Samaa hirveä ovat tietenkin muutkin kuvanneet, joku videokin ilmestyi kohtaamiseni jälkeen. Käveltyäni puolisen kilometriä auto pysähtyy kohdalleni, ja kuski ystävällisesti varoittaa minua hirvestä, joka syöksähtelee autoja kohta. Hirvi on nuori koiras sarventynkineen. Tässäkin on parin metrin päässä puuryhmä, jonka suojiin uskon ehtiväni, jos on pakko. Minulle tuli omien kuvieni kanssa olo, että tässä on hiukan hölmö hirvi, joka ei ymmärrä miten ihmisten kanssa pitäisi olla. Pahimpia ovat emät vasojaan puolustumassa. Hirvi säpsähtää tiellä kulkevia autoja, hypähtää taakse päin tai astuu kohti. Siinä hirvi syöksähtää kuvaajaa kohti, ja kuvaaja pakenee kameran jalustan kaatuessa. Ilmeisesti ainoa keino hirven hyökkäyksestä selviämiseen on puuhun kiipeäminen. Jälkeen päin huomaan yhdessä ruudussa kielen näkyvän. Ehkä tässä vielä muutaman kuvan ehtii ottaa. Muutama auto peruuttaa, ja sitten kännykät räpsyvät. Hirvi ei kuitenkaan lähde lähestymään. Minähän en puuhun pysty kiipeämään, ainakaan tarpeeksi korkealle. väistämään ryntäävää hirveä. Ne olivat syy aggressiivisuuteen. Porkkalassa on nyt kuitenkin kevät. Saan kuvan, kun se on enemmän metsän sisällä. 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Luontokuvaus-Hirvi-8-21.indd 49 Luontokuvaus-Hirvi-8-21.indd 49 16/10/2021 12.58.40 16/10/2021 12.58.40. On tasainen valo ja hämärää, ISO-arvo on 400, mikä vielä antaa toimivan kuvan. Se haluaa vain pitää oman rauhansa ja koki autot uhaksi. Syksyllä urokset voivat olla kiukkuisia kiihkossaan. Vanhassa 300 mm:n objektiivissa vakaaja on vain 2 pykälää, mutta aukolla 4 ja ajoilla 1/160–1/320 pystyy juuri kuvaamaan. Nyt minulla on yksipuolinen kokoelma hirvikuvia. Minä hiippailen tien toiselle puolelle, ehkä kymmenen metrin päähän hirvestä. Hirvi astelee taas joitakin metrejä, aivan tien viereen. Hirven läheisyys ja pelkäämättömyys on outoa, eikä oloni ole kaikkein vahvin. Kiitän ja vastaan, että tiedän, eikä se hyökkäillyt minua kohti. Hyökkäävä hirvi laskee korvat luimuun, päätä alas ja niska karvat kohoavat, hieman samalla tavalla kuin meidän pupu. Vihdoin hirvi liikahtaa ja astelee muutaman metrin lähemmäs tietä. Pienen matkan päästä kuuluu yksi murinan ja röhkäisyn välinen ääni, en näe mikä se oli. Kyllästyn ja väsyn hermostuneeseen olotilaani, ja lähden kävelemään tietä pitkin pois ja kauemmas. Nyt se ei enää mahdu kokonaan ruudulle, ja astun hieman kauemmas. Muutama haapa on ryhmässä juuri niin, että kolme tai neljä puuta antaisi suojaa
HybridikameraHH-8-21.indd 50 HybridikameraHH-8-21.indd 50 12.10.2021 16:23:06 12.10.2021 16:23:06. Kuvasimme Auguste Renoir -henkisen kuvan omenapuun varjossa FK-kameralla ja KMZ 300 mm f/4,5 -objektiivin täydellä aukolla, mallina Viola. Tallennusvälineenä oli Huawei P20 Pro -puhelin
Objektiivissa ei ole suljinta. TEKSTI JA KUVAT Harri Hietala -objektiivi ja pari puista kasettia. Kamera sai kuitenkin jäädä odottelemaan käyttöä muiden projektien viedessä aikaa, mutta sitten aloin miettiä, voisiko 20 x 25 cm:n kuvan tallentaa suoraan tähyslasilta digikameralla. Tällaisen kameran kuvakoko on sen verran suuri, että negatiiville kuvattaessa positiivikuvat voidaan valmistaa pinnakkaismenetelmällä, jolloin ei tarvita lainkaan suurennuskojetta. FK – kamera Neuvostoliitosta Tulin ostaneeksi muutamia vuosia sitten Neuvostoliitossa valmistetun puisen FK-kameran muutamia vuosia sitten. Connor kuvailee saamaansa ensivaikutelmaa: ”Minun ei tarvinnut kuin vilkaista tähyslasilla näkyvä kuvaa, kun tiesin että olen koukussa”. Tätä voi toki korjata kuvan käsittelyssä, mutta 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi HybridikameraHH-8-21.indd 51 HybridikameraHH-8-21.indd 51 12.10.2021 16:23:07 12.10.2021 16:23:07. Ymmärrät varmaan, mitä Connor tarkoittaa, jos sinulla on ollut tilaisuus katsoa tällaisen kameran objektiivin tähyslasille tuottamaa näkymää – jos et ole tätä tehnyt, on tietenkin edelleen mahdollista hankkia vanha kamera, joita silloin tällöin on tarjolla myös tässä 8 x 10” (20 x 25 cm) kuvakoossa. Mitään teknistä estettähän tähän ei sinänsä ole. Kamera on kohtuullisen hyvässä kunnossa ja sen mukana tuli KMZ 300 mm f/5,6 Suuren koon taika Kokeilimme hybridikameraa: suuren koon laakafilmikamerajakännykkäyhdessä. Laakafilmejä on kyllä edelleen saatavilla, joten kuvaaminen sinänsä onnistuu edelleenkin ja negatiivithan voi skannata digitaaliseen muotoon, jolloin ne voidaan tulostaa. Kamerassa oli muotokuvaukseen tarkoitettu pehmeäpiirto-objektiivi, eikä lainkaan suljinta. waterhouse-himmennin, eli himmennintä säädetään vaihtamalla reikälevyjä objektiivin sisään. Kokeilut osoittivat, että kuvan voi toki tallentaa näinkin, mutta vinjetointi on todella massiivista – siis se, että kuvan keskialue on huomattavasti valoisampi kun reuna-alueet. Siinä on ns. Valotus tehtiin ottamalla linssisuojus pois valotuksen ajaksi. Minulla on entuudestaan myös 1800-luvun lopun messinkirunkoinen Goerz ”Extra-Rapid-Lynkeioskop” objektiivi, joka sopii myös FK:ssa käytettäväksi, myös sen polttoväli on noin 300 mm. Isotäti oli aikoinaan ollut valokuvaaja Clarence Whiten oppilaana. Tämän kuvakoon suurennuskojeet ovatkin harvinaisia ja massiivisen kokoisia. Kasetit on tarkoitettu lasilevyille. TEKNIIKKA Hybridikamera A merikkalainen valokuvaaja Linda Connor (s.1944) kuvaa kirjassa Darkroom, kuinka hän jo pitkään alalla työskennelleenä sai käsiinsä isotätinsä vanhan kirsikkapuusta valmistetun 8 x 10” -kuvakoon Century-kameran
Kuvasta tulisi siis hieman suunnikkaan muotoinen vinosti tähdättäessä, mutta tämänhän korjaa helposti kuvankäsittelyssä. Tällainen kamerahan on hyvin yksinkertainen: etukehyksessä on objektiivi, takakehyksessä tähyslasi/filmikasetin pidin ja välissä haitaripalje. Yksinkertaisinta olisi viedä pikkuinen digi kamera kameran sisälle, mutta sen operointi olisi varsin hankalaa. Kuten edellä jo mainittiin, parallaksin korjaus voisi onnistua PC-objektiivin avulla, mutta ne ovat kiinteäpolttovälisiä. Objektiivin tuottama kuva näkyy kameran sisältä katsottuna peilikuvana, mutta digikuvassahan tällä ei ole merkitystä, kun kuvan voi kääntää kuvankäsittelyssä. FK:ssa se ei ole edes mahdollista. Siinähän on 40 mp:n tarkkuus ja käsisäätömahdollisuus. Kotelon sisään on rakennettu kotelo puhelimen yläpäälle. Puhelimen kamera systeemin yksi etu on, että se tarkentuu myös varsin lähelle ja onhan puhelin muutenkin hyvin kevyt kokonaisuus. Järjestelmäkameran kanssa aikani tuhrattua (kamera-objektiiviyhdistelmän koko aiheutti ongelmia) kokeilin pientä kompakti kameraa, ja sitten katse osui silloiseen uuteen puhelimeeni, Huawei P20 Plus. Suuren koon kameroissa on usein käytetty fresnel-lasia tähyslasin ohella tasoittamaan valon tasaisuutta, mutta en lähtenyt tutkimaan tätä linjaa. 52 KAMERA 8|2021 HybridikameraHH-8-21.indd 52 HybridikameraHH-8-21.indd 52 12.10.2021 16:23:07 12.10.2021 16:23:07. Kamera on lyhimmillään äärettömään tarkennettuna ja pitenee lähitarkennuksessa. Mikä digikamera/objektiivi –yhdistelmä sitten valittaisikaan, kuvaaminen siten että koko filmikasetilla näkyvän kuvan tallentaminen onnistuisi digikameran kuva-alaa hyödyntäen on siis haastavaa, kuten nykyään on tapana sanoa. Puhelimen kamera tähtää kuvatasoa objektiivin alapuolelta. Lopulta päädyin eri kokeilujen jälkeen maalaamaan valkoisella matta-spraymaalilla paksun kiiltävän tulostuspaperin; vielä paremmaksi osoittautui lasilevyn maalaaminen mattavalkoisella. Valmistin ohuesta levystä uuden etulevyn, sillä en tietenkään halunnut pilata FK-kameran puusta valmistettua kaunista objektiivilevyä tekemällä siihen reiän. Jospa tallentaisi objektiivin kuvatasolle tuottaman kuvan siten, että kuvaisi kameran sisältä näkymän filmikasettiin asetetusta valkoisesta pinnasta. Tämä kameran venyminen aiheuttaa sen, että digikameran objektiivin olisi edullista olla zoom jotta tätä voisi kompensoida. Valmistelimme uuden etulevyn sekä KMZ-objektiiville että vanhalle muotokuvaobjektiiville kovalevystä ja rakentelimme saisi FK-kameran objektiivia, sitä parempi. Tämä helpottaa jos kuvataan viistosti kuvatasoa kohden. FKdigijärkkäriyhdistelmä oli tavattoman kömpelö käyttää, onhan tämän suuruusluokan kamera muutenkin melkoinen järkäle jalustalla. Lisäksi, terävyysalue puhelimella on lähelläkin kohtuullisen laaja järjestelmäkameraan verrattuna. Lähtökohtaisesti edessä on siis parallaksiongelma, sillä sivulinjassa tähtäävän digikameran objektiivin optinen linja kohtaa viistosti kameran kuvapinnan. Puhelimella. Kolme vuotta sitten aloin miettiä toisenlaista lähestymistapaa. Ja tuottihan ensimmäinenkin valokuvausmenetelmä, daguerrotypia, peili kuvia joten ollaan syvällä historiassa... Parallaksivirhettä voisi korjata perspektiivinkorjaus-objektiivilla, jos sellaisen saisi jotenkin sovitettua yhdessä digikamerarungon kanssa FK-kameran objektiivin viereen. Tavallinen paperi on kuituista, joten sille heijastunut kuva on hieman epätarkka detaljeja tarkasteltaessa (paperin struktuuria voi toki hyödyntää myös efektinä) Tarvitaan siis hyvin sileä paperi. Ryhdyimme siis valmistelemaan sellaista etulevyä, jossa olisi reikä tähtäämistä varten. Kokeilua Jotta voi kuvata kuvan kameran sisältä, pitää siis jotenkin voida tähdätä kameran sisään ja kohti kuvatasoa digikameralla. Mitä lähemmäs digi kameran 1:1 -kuvasuhteeseen, palje ja koko kamera pitäisi venyttää tuplapituuteen. Sitten tulemme suuren kuvakoon kameran yhteen pääominaisuuteen, sen venymiseen tarkennettaessa eri etäisyyksille. Laitoin filmikasettiin valkoisen paperin filmin sijaan ja jo ensi kokeilut osoittivat, että systeemi voisi toimia. Jos halutaan tarkentaa Uusi etulevy sisältää korotetun kotelon kameran objektiivilevylle. Sileys yhdistyy myös kiiltävyyteen, mikä on ehdottoman sopimatonta – kuvapinnan täytyy olla mattapintainen jotta ei synny kiiltoja. Mutta ilmeni myös monia mietittäviä yksityiskohtia, joista yksi oli paperi. Minulla on käytössä myös Huawein vanhempi P10 Pro malli, jonka tarkkuus on 20 mp
Monissa niissä kamerasysteemi on useamman kameran kokonaisuus, joten jos tällaista käyttää se vaatii jonkin verran enemmän taiteilua saada se sijoitettua suuren koon kameran objektiivin lähelle. Monien kokeilujen jälkeen päädyin tekemän objektiiville pidennetyn etulevyn eli kotelon vanerista ja siihen P10-luurille kolon, josta puhelimen kameraosan sai työnnettyä objektiivin taakse. Kuvan muoto säilyy myös oikeana. Tämän voi korjata kuvankäsittelyssä, mutta kamera systeemistä riippuen voi olla hankalaa saada koko kuva-ala teräväksi. Myös tukevampi jalusta kuin nykyinen perus-Manfrotto olisi tarpeen. 11 22 33 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi HybridikameraHH-8-21.indd 53 HybridikameraHH-8-21.indd 53 12.10.2021 16:23:08 12.10.2021 16:23:08. Valkoinenkaan taso filmikasetissa ei tietenkään heijasta 100 % siihen kohdistuvasta valosta joten valotusajat ovat helposti melko pitkiä, tämä tuottaa ongelmia puhelimen kameralle sillä ISO-herkkyyttä ei voi paljoa nostaa kohinan takia. 22 Viistosti kuvaamisesta seuraa terävyystaso-ongelma sekä kuvan muoto-ongelma: näkymä tallentuu suunnikkaan muotoisena. Vinosti tähtääminen toimii kuva-alan suhteen paremmin, mutta koska puhelimen aukkoa ei voi säätää, terävyys kuva-alalla ei ole tasainen. Etulevy pitää tietenkin maalata mattamustaksi sisäpuolelta. Kuvauksia Kuvaaminen sujuu melko samalla lailla kuin jos kuvaisi filmille. Jatkossa aion kokeilla hieman lyhyemmän polttovälin objektiivia, joka on siis hankintalistalla. Puhelimen kamerasysteemin vaatima aukko etulevyyn on varsin pieni. Filmikasetti vaihdetaan tähyslasin paikalle ikään kuin siinä olisi filmi ja sitten siirrytään operoimaan kännykkää kameran etupuolella. siihen pitimen, jossa puhelin istui näppärästi. Kuva rajataan ja objektiivi tarkennetaan tähyslasin avulla. Jos kuvataan henkilöä, komennetaan mallin pysyvän paikoillaan – isolla kameralla terävyysalue on himmennettynäkin todella lyhyt. FK-kamera painaa kasetteineen 6 kiloa, joten toisin kuin kuvassa, järeä jalusta on tarpeen. Kun kuvataan kameran sisällä näkyvää kuvatasoa edestäpäin, näkymä pienenee etäisyyden kasvaessa. Huaweissa voi käyttää myös pitkiä valotusaikoja käsisäädöllä. Puhelimen kuvatason sain samaan tasoon kameran kuvatason kanssa. 33 Kuva taltioituu parhaiten siten, että kuvataso suuressa kamerassa ja kuvaavassa laitteessa ovat samansuuntaiset. 11 Suuren koon kamera venyy melkoisesti, kun tarkennetaan lähemmäs. Kokeilussa kävi ilmi, että puhelimen kamera tulisi saada vielä lähemmäs objektiivia, jotta kuva-ala tulisi paremmin hyödynnettyä. Puhelinmarkkinoilla tapahtuu kuitenkin paljon ja uudet puhelimet ovat vallan erinomaisia kuvauslaitteita
Epson SC-P8500D on saatavilla tammikuussa 2022. Elektronisen sulkimen avulla valokuvaajat voivat kuvata jopa 30 kuvaa sekunnissa jatkuvalla automaattitarkennuksella. Epson SureColor SC-P8500D on suunniteltu suurikokoisten valokuvien ja laadukkaiden julisteiden tuotantoon. Magneettinen Fill Light Phone Clamp -valopidike on saatavana erikseen ja maksaa noin 50 euroa. TEKNIIKKA 54 KAMERA 8|2021 CANON EOS R3 on uusi, nopea ja suori tuskykyinen kamera, jonka 24,1 mega pikselin kenno poistaa rolling shutter vääristymän lähes kokonaan, ja sen valotusaika on säädettävissä 30 sekun nista aina 1/64000 sekuntiin. Uusi tarkennusalgoritmi parantaa kameran kykyä havaita ja seurata kas voja, silmiä ja liikkuvaa kohdetta. GFX50S II on varustettu kahdella sd-korttipaikalla sekä mahdollisuudella ladata kameraa suoraan usb-c-liitännän kautta. Tuotantoa helpottavat myös automaattinen materiaalinvaihto rullien välillä sekä valinnai nen keräilytaso. Päi vitetty ActiveTrack 4.0 -kohteenseuranta tukee nyt kolminkertaista zoomausta. GFX50S II:n 51,4 megapikse lin cmos-kenno on mitoiltaan 43,8 × 32,9 mm, mikä on noin 70 % suurempi kuin kinokoon kenno. Tulostimessa on kaksi paperirullapaikkaa, mikä mahdollistaa rullalta rullalle -tulostuksen. Kameralla voi tallentaa jopa kuusi tuntia tavallista videokuvaa. DJI OM 5 -käsivakaimessa on uusi magneettinen kiinnitysmekanismi, joka ulottuu älypuhelimen suojakuorien yli. Pixel Shift Multi-Shot -toiminnolla GFX50S II voi tuottaa 200 megapikselin kuvia. Se tunnis taa ihmisten ja eläinten silmät, kehot ja kasvot sekä ihmisten päät stillja video kuvauksen aikana. Lisäksi se on yhteensopiva useampien älypuhelinmallien kanssa kuin edeltä jänsä. Kolmiakselisen vakaimen avulla voi ku vata liikkuessa entistä tasaisemmin. ColorKolmion maahantuoma GFX50S II tulee myyntiin lokakuussa 2021 ja maksaa noin 4 400 euroa (runko) tai noin 4 900 euroa (runko + uusi GF35–70 mm objektiivi). BOSTON DISTRIBUTION tuo myyntiin DJI OM 5 -käsivakaimen, jonka integroi dulla jatkovarrella sekä uusilla kuvaus ja kiinnitysominaisuuksilla voi kuvata äly puhelimella entistä luovemmin. Suuren tuotantonopeuden (jopa 18 m2 tunnissa valokuvalaadulla) lisäksi tulostimessa on alhaiset käyttökustannukset. EPSON ON julkistanut uuden 44 tuuman suur kuvatulostimen. Canon EOS R3 -kameran myynti alkaa marraskuussa ja se maksaa noin 6 400 euroa. KOONNUT Jari Tomminen Kuuden värin UltraChrome Pro6 -mustesarjassa on mattaja valokuvamusta sekä uusi harmaa muste, joka tuottaa tasaiset väriliu’ut ja vähentää rakeisuutta. EOS R3 -kamerassa on entistä älyk käämpi tarkennusalgoritmi. Hintaa ei ole toistaiseksi ilmoitettu. VALINNAT VALINNAT Peilitön järjestelmäkamera Canon | EOS R3 6 400 € www.canon.fi Kameravakain älypuhelimille DJI | OM 5 160 € www.boston.fi Keskikoon järjestelmäkamera Fujifilm | GFX50S II 4 400 € (runko) www.colorkolmio.fi Suurkuvatulostin Epson | SureColor SC-P8500D Ei ilmoitettu www.epson.fi Tekniikka-8-21.indd 54 Tekniikka-8-21.indd 54 14.10.2021 14:15:11 14.10.2021 14:15:11. DJI OM 5 on saatavissa auringonlas kun valkoisena ja Ateenan harmaana ja maksaa noin 160 euroa. Uusi älypuhelimen käsi vakaaja DJI:lta Canonilta peilitön ammattikamera Epsonilta 44 tuuman valokuvatulostin Fujifilmiltä päivitetty keskikoon kamera FUJFILM GFX50S II on pienikokoinen ja kevyt keskikoon kamera, joka vastaa kooltaan useimpia kinokoon kame roita. EOS R3:lla on mahdollista kuvata video kuvaa jopa 6K/60p RAW -tarkkuudella
Painikkeita ja säätimiä on muihin kameramerkkeihin verrattuna paljon, ja tämän ansiosta ei menuvalikkoon juuri tarvitse koskea kuvauksen aikana. Selkeästi uusia ominaisuuksia K-3 III -kamerassa ovat 4K -videokuvausresoluutio, parannettu tarkennusjärjestelmä, nopeampi sarjakuvaus, sisäänrakennettu WiFi-yhteys, nopeampi USB-liitäntä ja tehokkaampi kuvanvakaaja. Se on ohjelmoitavissa käyttäjänsä tarpeisiin, ja tarjoaa oikotien viiteen eri toimintoon. Rungon päällä oleva LCD-näyttö on kutistunut edellismallista, syystä että sen viereen on ilmestynyt uudentyyppinen toimintokiekko. Vaihtoehtoja on kaikkiaan 22. Yökuvaukseen tarkoitettu Astro Tracer -ominaisuus on edelleenkin käytettävissä, mutta GPS-yhteys pitää rakentaa erikseen, parin sadan euron hintaisen OGPS-1 moduulin avulla. Kuten edeltäjässä, lisätoimintoja 5akseliselle kuvanvakaajalle ovat horisontin oikaisu, suurresoluutiokuvaus ja Astro Tracer -tähti kuvaustila. ISO-herkkyysalue on 100–1 600 000. Runko on edeltäjänsä tapaan magnesiumsekoitetta, ja se on tiivistetty säänkestäväksi. LCD-näytöltä pääsee yhdellä vilkaisulla tarkistamaan mm. Ominaisuudet Pentax K-3 III on APS-C -kokoisella taustavalaistulla CMOS-kennolla varustettu yksisilmäinen järjestelmäkamera. Parannuksia on tehty useita, mutta melko maltillisesti, eikä ole ollut aihetta nimetä kameraa kokonaan uudestaan. TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti PARANNETTU PAINOS Pentax K-3 III TESTISSÄ TESTISSÄ tarkennusominaisuudet paljon toimintoja ergonomia 4K -videon rajoitukset kiinteä takanäyttö Tekniikka-8-21.indd 55 Tekniikka-8-21.indd 55 14.10.2021 14:15:12 14.10.2021 14:15:12. Kamera tuli testiin yhdessä SMC Pentax-DA 18–135mm F3.5-5.6 ED AL [IF] DC WR -vakiozoomin kanssa. USB-liitäntä on nyt 3.2 -tasoa, joten akkua voi ladata suoraan kamerassa, myös kuvauksen aikana. Tarkennusjärjestelmän herkkyyttä on parannettu, ja siihen on lisätty hahmoa tunnistavia ominaisuuksia. Prosessori on vaihtunut PRIME III -mallista V-malliin. Paino, 820 grammaa, on samaa luokkaa kuin edeltäjässään. Jatkuvalla tarkennuksella on sarjakuvausnopeus 11 valotusta/s. Tärkeimmät painikkeet on ryhmitelty niin, että niihin yltää oikean käden peukalolla. Kasvojenja silmäntunnistusta on parannettu, myös eläinkuvauksessa. Jokainen läpivienti on pitänyt tiivistää säänkestäväksi. Video/Live View/peilietsin -valinta on sijoitettu omalle kiekolleen heti prismakotelon viereen. Havainnot Valmistaja on kiinnittänyt merkittävän paljon huomiota kameran ergonomiaan. Kuvan resoluutio on 6192 x 4128 pikseliä, jolloin kertolaskulla saadaan vähän yli 25,5 MP. Astro Tracerin ansiosta pystyy kuvaamaan tähtitaivasta niin, että Pentax K-3 III on APS-C -kuvakoon peiliheijastuskamera edistyneelle valokuvauksen harrastajalle. Kuvanvakaajan tehoksi tehdas ilmoittaa 5,5 EV, joka on yhden aukkoarvon parannus edellismalliin verrattuna. Tarkennuspisteitä on nyt 101, ne ovat hahmontunnistavia, ja 25 niistä on ristikkäistyyppisiä. SD-korttipaikkoja on kaksi, joista toinen tukee UHS-II -standardia. Uudentyyppistä mekaanista suljinta hyödyntämällä on sarjakuvausnopeus saatu 12 valotukseen sekunnissa. Jos käyttää objektiivia, jonka valovoima on vähintään f/2,8, pystyy tarkentamaan vielä -4 EV valaistuksessa. Tuloksena on myös reikäisin kamerarunko mitä on tullut vastaan pitkään aikaan. valotusajan, aukon, ISO-herkkyyden, valotuksenkorjauksen, kuvaustavan ja akun varaustilan – ja mikä parasta, se on valaistu aina kun kamerassa on virta päällä. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KOONNUT Jari Tomminen P entax K-3 III:ssa on uusia ominaisuuksia verrattuna kuuden vuoden takaiseen II-malliin. Akunkestoksi tehdas ilmoittaa 820 valotusta. Eri puolilla runkoa sijaitsevista painikkeista on kaikkiaan kymmenen ohjelmoitavissa johonkin 30 tehtävästä. Käsikahva on kookas, ja kunnollinen peukalontuki kameran takaseinässä varmistaa tukevaa otetta
Myös pienin aukko muuttuu tasaisesti polttovälin mukana. WiFi-yhteyden avulla voi tosin käyttää Valomaalausta studiossa. Kohdetta seuraava automaattitarkennus ei toimi videokuvauksessa. 36 mm kohdalla valovoima on f/4,5 ja 100 mm kohdalle tultaessa on suurin aukko f/5,6. Himmentimen lehtiä on seitsemän, ja ne on pyöristetty. Zoomausalue on 7,5-kertainen ja vastaa kinokoossa 27–208 mm polttoväliä. Erikoisominaisuudet ja tukeva rakenne kuitenkin puoltavat lähemmäs 2000 euron suositushintaa – varsinkin jos kameralaukussasi on jo valmiiksi Pentaxin DAsarjan objektiiveja. Vaihto automaattitarkennuksesta käsitarkennukseen hoituu tarkennusrenkaasta kääntämällä. Rakenteessa on käytetty muo viosia, mutta objektiivikiinnitys on metallia. Kuten useimmat kittizoomit, tämäkin tinkii valovoimasta sitä mukaa kun poltto väliä pidennetään. Objektiivissa ei näin ollen ole merkintöjä tarkennusetäisyyksille, eikä tästä syystä myöskään terävyysalueasteikkoa. Objektiivi SMC Pentax-DA 18-135mm F3.5-5.6 ED AL [IF] DC WR -objektiivi osoittautui päteväksi kumppaniksi uutuuskameralle – siitäkin huolimatta, että se on ollut kauppojen hyllyillä jo 11 vuotta. Salama kenkään voi kytkeä TTL-salaman tai studiosalamalle tarkoitetun lähettimen. Lähin tarkennusetäisyys on 40 cm, jolloin pisimmällä polttovälillä päästään 0,24x suurennussuhteeseen, eli lähelle 1:4. 56 KAMERA 8|2021 Ricoh Image Sync -sovellusta, jonka voi ladata ilmaiseksi valmistajan nettisivulta. 18 mm kohdalla valovoima on täydet f/3,5 ja vähenee arvoon f/4 kun polttoväliä pidennetään 24 milliksi. Edelleen on kamerassa liitäntä salaman täsmäysjohdolle. Puskurimuisti kykenee ottamaan raakatiedostoja vastaan kolmisen sekuntia, ennen kuin kuvausnopeus alkaa hidastelemaan. Objektiivin fyysiset mitat eivät muutu tarkennettaessa, mutta zooma tessa sen pituus vaihtelee välillä 87–140 mm. Tämähän onnistuu ainoastaan silloin, kun kamera saa riittävän määrän dataa käyttönsä. Videokuvaajaa ei myöskään innosta tieto, että takanäyttö on kiinteästi kamerassa. Valovoimasta tinkien on paino saatu pidettyä aisoissa, samaten fyysinen koko. Mitään erillisiä vipuja ei kameran kenno seuraa taivaankannen liikettä, jolloin tähdet eivät tee liikevanoja. Kuvaa on editoitu kuvankäsittelyssä voimakkaasti. Kuvausta varten pitää olla samanaikaisesti tieto kameran asennosta, kompassisuunnasta, polttovälistä ja sijainnista. 18 mm kohdalla voi himmentää aukkoarvoon f/22 asti, ja 100 millistä eteenpäin on pienin käytettävä aukko peräti f/40. Paino oli vain hitusen yli 400 grammaa. K-3 III ei ole halvin APS-C peilikamera – pikemminkin sieltä kalleimmasta päästä. Asfäärisiä elementtejä on kaksi, ja yksi elementeistä on ED-lasia. Tarkennusrengas on kytketty sähköisesti tarkennusmoottoriin. K-3 III -rungon ohella myös objektiivi on sääsuojattu. Sarjakuvausnopeus on nostettu 12 valotukseen sekunnissa – jos käytetään kertatarkennusta. Taustakangas oli valottunut epätasaisesti, mutta raakatiedoston 14-bittisestä dynamiikasta löytyi tarvittavat sävyt kuvan pelastamiseen. Kamera ei tallenna 4K-videota koko kennon leveydeltä. Kamerassa on liitännät mikrofonille ja stereokuulokkeille. Malli: Maaria SMC Pentax-DA 18-135mm F3.5-5.6 ED AL [IF] DC WR, 10 s, f/8, ISO 200 Tekniikka-8-21.indd 56 Tekniikka-8-21.indd 56 14.10.2021 14:15:12 14.10.2021 14:15:12. Optinen rakenne koostuu 13 elementistä 11 ryhmässä. Omaa salamaa ei kamerassa ole
Poltto välin lyhentäminen vähensi suoritusarvoja vain hiukan, telepäässä paras tulos oli 1955 LP/KK, aukolla f/8. Vastavalonsuojan tyvessä on luukku, josta pääsee pyörittämään polarisaatiosuodatinta. Pisimmällä 135 mm polttovälillä pääsee miltei 1:4 kuvaussuhteeseen. Suodinkierre on 62 milliä. 90 astetta. Objektiivin paras resoluutio, 2255 linja paria / kuvan korkeus, saatiin 36 mm poltto välillä aukolla f/5,6. 10 10 Sähköisen lankalaukaisimen liitäntä suojakannen alla. 33 Optinen etsin. Objektiivin rakenteessa on näin ollen säästytty ainakin yhdeltä ylimääräiseltä tiivistettävältä läpivienniltä. 44 LCD-näyttö. 55 Laukaisinnasta ja virtakatkaisin. 66 Ohjelmoitava toimintokiekko. Geometriset vääristymät olivat zoom-objektiiveille tavanomaisia, laadultaan ja määrältään. Zoomausrenkaan liike koko polttovälialueella on n. Zoomausrenkaan tartuntapinnan leveys on moninkertainen, 35 mm. Tulos on kaiken kaikkiaan todella hyvä, teoreettinen maksimiresoluutio K-3 III:n 26 MP kennolle on 2064 LP/KK. 77 Kaksi SD-korttipaikkaa suojakannen alla. Nurkkapiirto jäi keskikohdasta jälkeen kaikilla aukkoja poltto väliyhdistelmillä, mutta 36 mm polttovälillä ja aukolla f/8 se oli miltei keskikohdan tasoa. 88 Nelisuuntanäppäin. Kontrastin ja nurkkapiirron optimitulos saavutettiin polttovälistä riippumatta aukolla f/8. Samoilla säädöillä oli myös vinjetointi kaikkein vähäisintä. 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Pentax K-3 III tarvita. Kaikkein laajimmilla polttoväleillä oli selvästi havaittavaa tynnyrivääristymää, joka vaihtui 27 mm kohdalla tyynyvääristymäksi. Tarkennusrengas on sijoitettu objektiivissa takimmaiseksi, ja sen leveys on vain 8 mm. Objektiivin mukana toimitetaan muovinen, sisäpinnaltaan uritettu vastavalonsuoja, jonka voi kiinnittää nurinpäin kuljetusta varten. Katso lisäkuvat ja mittaukset jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit Pentax K-3 III 11 22 33 44 55 66 77 88 99 10 10 11 Valotustapakiekko ja lukitsin. Lisäksi voi kuvata niin etäältä ettei oma varjo pääse häiritsemään kuvassa. 22 Salamakenkä. 99 3,2” kiinteä LCD-kosketusnäyttö, 1 620 000 kuvapistettä. SMC Pentax-DA 18-135mm F3.5-5.6 ED AL [IF] DC WR, 1/200 s, f/5,6, ISO 400 Kenno, koko APS-C (23 x 15,5 mm) BCI-CMOS Nettopikselimäärä 26 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 6192 x 4128 pikseliä Kuvasuhteet 3:2 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kiinteä kosketusnäyttö, 3,2” / 1 620 000 ETSIN, TARKENNUS Sarjakuvausnopeus 12 kuvaa/s Tarkennuspisteiden määrä 101 Etsin Optinen, pentaprisma, 100% KUVATIEDOSTOMUODOT Raw + jpeg yhdistelmiä PEF/DNG raw + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 4K UHD 3840 x 2160 (30p), MOV (MPEG-4) Linear PCM VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 100–1 600 000 ISO Valotusajat 30–1/8000 s MUITA TIETOJA Muistikortti 2x SD/ SDHC/SDXC (1x UHS-II) Kuvanvakain rungossa 5,5 EV Liitännät USB-C 3.2, micro-HDMI, Mic, WiFi + Bluetooth Paino 820 g Rungon mitat 135 x 104 x 74 mm Virtalähde D-LI90 Li-ion, 1860 mAh, 7,2 V Rungon hinta noin 1999 euroa Maahantuoja Focus Nordic Oy Tekniikka-8-21.indd 57 Tekniikka-8-21.indd 57 14.10.2021 14:15:13 14.10.2021 14:15:13. Luukkua ei ole saranoitu, vaan se irtoaa kokonaan. Kromaattinen aberraatio oli alle 100 mm polttoväleillä tunnistettavan tasoista, mutta pidemmillä polttoväleillä se alkoi jo häiritsemään, ja ilmiölle tyypillisesti kuvan nurkka-alueilla. Kaikki vääristymät pystyy korjaamaan, joko suoraan kamerassa JPEGkuviin, tai tietokoneella raaka tiedostoista kun käyttää kuvankäsittelyssä objektiivin korjausprofiilia
Olympus M.Zuiko Digital 150–400mm F4.5 TC 1.25x IS PRO -objektiivin kanssa voi käyttää myös erillisiä telejatkeita. Koska renkaassa ei ole mitään nollakohtaa, on etäisyys asteikko jätetty pois. Niissä on kitTEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti LUKSUSTA ZOOMAILUUN Olympus M.Zuiko Digital 150–400mm F4.5 TC 1.25x IS PRO TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA Objektiivi 58 KAMERA 8|2021 TESTISSÄ TESTISSÄ optinen laatu kuvanvakaaja koko ja paino hinta ei zoomausrenkaan lukitusta Tekniikka-8-21.indd 58 Tekniikka-8-21.indd 58 14.10.2021 14:15:13 14.10.2021 14:15:13. Objektiivin pituus ei muutu zoomatessa. Sekä automaattiettä käsitarkennusta varten on objektiivissa askelmoottori. Zoomausrenkaan liike on 90 astetta, jolloin se kattaa koko 150–400 mm alueen. Objektiivin valovoima f/4,5 on käytettävissä koko polttovälialueella. Kino vastaavuudet olisivat 524–1400 milliä ja 748–2000 milliä. Yhdessä vastavalonsuojan kanssa tulee pituudeksi hiukan vajaa 42 cm. Kuvatessa, kun mitä tahansa niistä painetaan, automaatti tarkennus keskeytyy ja tarkennus lukittuu. Optisessa järjestelmässä on 28 elementtiä 18 ryhmässä. Lisänä on kaksi HR-elementtiä ja yksi asfäärinen EDelementti. Kumpaa tahansa telejatketta voi käyttää myös yhdessä objektiivin sisäisen telejatkeen kanssa. Valovoimat vastaavasti vähenisivät arvoihin f/8 ja f/11. Objektiivi on tiivistetty sään kestäväksi. Havainnot Objektiivin tarkennusja zoomausrenkaissa on kumiset kitkapinnat, ja niiden uritukset ovat erilaisia. Zoomausrengas on paljon leveämpi, 6-senttinen, ja sekä uritettu että karhennettu. Ominaisuudet Objektiivi painaa ilman vastavalon suojaa ja linssisuojusta 1875 grammaa, ja on kuljetus asennossaan 318 millin pituinen. Tarkentaminen ja zoomaus ovat objektiivin sisäisiä, eivätkä vaikuta ulkomittoihin. Objektiivin mukana toimitetaan pehmustettu kuljetuspussi ja vastavalonsuoja. Lisäksi sen läpimitta kasvaa objektiivin etuosaa kohden. Erikoiseksi objektiivin tekee 1,25-kertainen telejatke, joka on valmiina objektiivirungon sisällä ja voidaan ottaa käyttöön vipua kääntämällä. Zoomatessa valovoima ei siis vähene, kuten objektiivimaailmassa yleensä tapahtuu. Sen kinovastaaavuus on 300–800 mm. Renkaiden välissä on neljä kumitettua L-Fn-painiketta. O lympus M.ZUIKO DIGITAL 150–400MM F4.5 TC 1.25X IS PRO on peilittömiin Micro Four Thirds -kuvakoon kameroihin tarkoitettu telezoom. Se pidentää polttovälialueen 187–500 milliin, jolloin kinovastaavuudeksi tulee 375–1000 mm. Telejatkeessa puolestaan on 7 elementtiä 4 ryhmässä. MC-14 kasvattaisi polttovälit silloin 262–700 milliin ja MC-20 374–1000 milliin. Se sopii mainiosti tapahtumien ja arkojen eläinten kuvaukseen. Renkaalle ei ole lukitusta. Tarkennusrengas on vähän yli kahden sentin levyinen, ja objektiivin etuosassa. Objektiivin vasemmassa kyljessä, jo vakiintuneessa paikassa, on katkaisimet tarkennusalueen rajaamiselle, automaattitarkennuksen vaihtamiseen käsitarkennukselle, kuvanvakaajan kytkemiseen päälle tai pois, L-Fn-painikkeiden valintaan, ja esiasetetun tarkennuksen äänimerkille. Se vaikuttaa sähköisesti suoraan tarkennusmoottoriin, joten se pyörii vapaasti ilman rajoituksia. Olympuksen erikoisrakenteinen telezoom kattaa tavallista laajemman poltto välialueen. Himmentimen lehtiä on 9 ja ne on pyöristetty. Suodin kierre on halkaisijaltaan 95 mm. Kuvanvakaajan hienosäätö tehdään kameran menuvalikosta. Napit ovat matalia, mutta ulkonevat niin paljon, että niitä voi säätää hansikkaat kädessä. Niistä kaksi on valonhajontaa torjuvia EDelementtejä ja neljä Super-ED-elementtejä. MC-20 kaksinkertaistaa poltto välit, jolloin valovoiman vähennys on kaksi aukkoa. Kuvanvakaajan teho on tehtaan ilmoituksen mukaan 4,5 EV, ja kun kuvataan Olympus OM-D E-M1X mallin kameralla, saadaan objektiivin ja kameran yhteiseksi kuvanvakaajien tehoksi 8 EV. Painikkeille voi asettaa muitakin tehtäviä kameran menuvalikosta. MC-14 pidentää polttovälit 1,4-kertaisiksi ja samalla valovoima vähenee yhden aukon verran. Hansikkaat kädessä tuota eroa ei huomaa, mutta renkaiden muotoilu poikkeaa muullakin tavalla toisistaan. Renkaita ei voi sekoittaa keskenään
Resoluutioksi mitattiin silloin 2100 linjaparia / kuvan korkeus. Kuvissa esiintyi juuri ja juuri havaittavaa tyynyvääristymää, mutta on makuasia korjaako sitä ollenkaan. kaa juuri sen verran, että säädöt eivät pääse vaihtumaan vahingossa kun objektiivia käsitellään. 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Sita Salminen ja Aleksi Seppänen salamavalojen loisteessa Tanssii Tähtien Kanssa ohjelman lehdistö tilaisuudessa. Objektiivin mukana tuleva vastavalonsuoja on pienen ämpärin kokoinen. Vastavalosuojan kyljessä ei ole luukkua, jonka kautta pääsisi pyörittämään polarisaatiosuodinta tai portaattomasti säädettävää harmaasuodinta. Katkaisinpaneelia vastapäätä, objektiivin tyvessä, on vipu josta saa 1,25kertaisen telejatkeen päälle tai pois. Ominaisuuksiin ja suorituskykyyn nähden tekee ostaja kuitenkin hyvät kaupat. Objektiivin jalustarengas ei ole irrotettavissa. Sen liikerata on täysi ympyrä, ja kierrettäessä tuntuu selvä pykälä aina 90 asteen välein. Sen voi laittaa myös nurinpäin objektiivin kuljetuksen ajaksi. Suorituskyky Parhaimpaan resoluutioonsa Olympus M.Zuiko Digital 150-400mm F4.5 TC 1.25x IS PRO -objektiivi ylsi 207 mm polttovälillä, aukolla f/4,5. Olympus E-M1X, 400 mm, 1/500 s, f/4,5, ISO 6400 Olympus 150–400 mm Testija lisäkuvat jutun verkkoversiossa www.kamera-lehti.fi/testit Objektiivityyppi Telezoom Objektiivin kiinnitys Micro FourThirds Polttoväli (kinovastaavuus) 150–400 / 187–500 mm (300–800 / 375–1000 mm) Aukkoalue (telejatkeen kanssa) F/4,5–22 (f/ 5,6–29) Diagonaali kuvakulma (telejatkeen kanssa) 8,2°–3,1° (6,6°–2,5°) Linssirakenne 28 elementtiä, 18 ryhmää Erikoiselementtejä 2 EDja 4 super-ED elementtiä, 2 HRja 1 asfäärinen ED-elementti, erikoispäällysteitä Etäisyysasteikko ei Terävyysalueasteikko ei Lähin tarkennusetäisyys 130 cm Maksimi kuvautumissuhde 0,13x (150 mm), 0,29x (400 mm) Tarkennustapa Automaatti/käsitarkennus, askelmoottori Kuvanvakain 4,5 EV Himmenninrengas ei Himmentimen lehtiä 9 kpl Vastavalonsuoja kyllä MUITA TIETOJA Paino 1875 g Pituus 318 mm Halkaisija 116 mm Suodinkoko 95 mm Sääsuojattu kyllä Hinta noin 6999 euroa Pääedustaja Suomessa OM Digital Solutions Tekniikka-8-21.indd 59 Tekniikka-8-21.indd 59 14.10.2021 14:15:14 14.10.2021 14:15:14. Kiinnitysjalassa on Arca-Swiss -tyyppiset urat pikakiinnitystä varten. Testissä käytetyn Olympus E-M1X kameran 20,2 MP kennon teoreettinen maksimiresoluutio on 1944 LP/KK, joten objektiivin suorituskykyä voi pitää kiitettävänä. Sillä voi tallentaa objektiivin tarkennuksen myöhempää palautusta varten. Objektiivi on melko hinnakas, sen suositus hinta on 6999 euroa. Vasta aukkoon f/11 himmennettynä alkoi diffraktio vaimentamaan kuvan terävyyttä. Olympus M.Zuiko Digital ED 100–400 mm F5.0–6.3 IS -mallin saisi noin 1300 eurolla. Kuvaus käsivaralta, valotusautomatiikka ja kuvanvakaaja käytössä. Geometriset virheet on korjattu lähes täysin, samaten kromaattinen aberraatio. Sille on lisäksi oma lukitusvipu. Se on tukevaa muovia ja kiristysnupilla lukittuvaa tyyppiä. Lähin tarkennusetäisyys on 130 cm, joka tuottaa pisimmällä polttovälillä 0,29x (1:3,45) kuvaussuhteen. Jalka on kiinni neljällä kuusiokoloruuvilla, eli sen saa tarvittaessa irti mutta vain sopivalla työkalulla. Otsikon ”luksus” viittaa enemmän ominaisuuksiin kuin hintaan. Objektiivin vinjetointi on hyvin lievää eikä tarvitse jälkikäsittelyä. M.Zuiko Digital 150–400mm F4.5 TC 1.25x IS PRO säilyttää kuitenkin f/4,5-valovoiman koko polttovälialueella, ja kuvanvakaaja on kehittyneempi. Telejatkevivun yläpuolella on SET-näppäin
Kahdessa ensimmäisessä osassa kävim T me läpi kaikki Photoshopin 27 sekoitus tilaa. Muuta tason sekoitustilaksi Color ja säädä kuvan sävytys haluamaksesi tason peittävyyttä (Opacity) säätämällä. Tässä ja seuraavassa osassa tutus tumme lähemmin muutamien yleisesti käytettyjen sekoitustilojen mahdollisuuk siin käytännön tasolla. VALOKUVAN sävytys täsmälleen halutulla tavalla on tasoja ja sekoitustiloja käyttämällä hyvin helppoa. SÄVYTYS 11 22 Katso lisäkuvat Kamera-lehden verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/ kuvankasittely KUVANKÄSITTELY Sekoitustilat, osa 3 Ennen Jälkeen 60 KAMERA 8|2021 Kuvankasittely-8-21.indd 60 Kuvankasittely-8-21.indd 60 12.10.2021 17:36:43 12.10.2021 17:36:43. TASOJEN SEKOITUSTILAT Photoshopin työtasojen sekoitustilat ovat yksi käyttökelpoisimmista työkaluista kuvankäsittelyssä. TEKSTI JA KUVAT Jari Tomminen KUVANKÄSITTELY: KESKITASO OSA 3 yötasot ja niiden sekoitustilat antavat loistavat mahdollisuu det muokata kuvan tunnelmaa tai luoda kokonaan uusia, rakennettuja kuvia. Tämä artikkeli on jatkoa edellisten numeroiden kuvankäsittelyopastukselle. Tällä kertaa kat somme, miten kuvaan voi luoda uskotta van näköisen sumu tai savutehosteen, miten kuvan voi sävyttää häviöttömästi vanhan näköiseksi ja miten sopivan sekoi tustilan avulla on helppo kohdistaa kaksi eri tavalla rajattua kuvaa toisiinsa halutun lopputuloksen rakentamiseksi. Vanhalta näyttävä mustavalkokuva syntyy tekemällä kuvan päälle mustavalkosäätötaso (Black & White) ja säätämällä sen väriliukuja, kunnes kuvan sävytasapaino näyttää halutunlaiselta. 22 VASTAAVASTI voit lisätä värikuvaankin menneiden aikojen nostalgista tunnelmaa jättämällä edellä mainitun mustavalkosäätötason pois. Menetelmä tarjoaa rajattomat mahdollisuudet kuvien sävyttämiselle väritason väriä (tai värejä) vaihtelemalla. 11 TEE sitten päällimmäiseksi uusi tyhjä työtaso ja täytä se kuivuneen mudan sävyisellä ruskealla värillä
Kahdelle muulle tasolle tehdään tasomaskit siten, että alimmaiselta tasolta maskiin maalataan mustalla etualan ja syvyyssuunnassa puolivälin puut ja keskimmäisen tason maskiin etualan puut. Lopuksi valonsädetason sekoitustilaksi on asetettu Soft Light, joka saa sen mukautumaan kauniisti sumuhattaroihin. Molemmat säädöt on helppo tehdä etukäteen Lightroom Classicissa tai Photoshopin alla Adobe Camera Rawssa. Uskottava syvyys vaikutelma luodaan useammalla sumutasolla – tässä tapauksessa kolmella – ja niiden valikoivalla maskaamisella. Lopuksi siivotaan päällimmäisellä tasolla oleva juoksija pois (alemman tason juoksijahan on jo jäänyt päällimmäisen tason alle piiloon) tekemällä tasolle tasomaski ja maalaamalla maskiin musta alue juoksijan kohdalle. Kun tasot on kohdistettu, muutetaan päällimmäisen tason sekoitustilaksi jälleen Normal. Avataan kuvat Photoshopiin päällekkäisille tasoille niin, että kuva, jossa juoksija on keskemmällä, tulee päällimmäiseksi. Maalaaminen kannattaa tehdä sinne tänne satunnaisesti hiirellä napsauttelemalla ja välillä siveltimen kokoa ja ehkäpä asentoakin vaihtelemalla. Samalla voisi olla mukavaa päästä eroon kuvissa näkyvästä juoksijasta. Itse sumu on maalattu tasoille valkoisella värillä käyttäen ”pössähdyksen kaltaista” pehmeäreunaista sivellintä. Näin sumuhahtuvat näyttävät kiemurtelevan puiden välissä niin, että sumun tiheys kasvaa kauemmas mentäessä. Näin kuvatasot sulautuvat paremmin toisiinsa. ESIMERKKIKUVAMME on alun perin otettu puolipilvisenä päivänä auringon hetkellisesti pilkahtaessa pilvien lomasta. Tasolle on tehty esimerkiksi lassotai polkutyökalua (Lasso Tool, L, tai Pen Tool, P) KOMPOSIITTIKUVA käyttäen muutamia kiilamaisia valinta alueita, jotka on täytetty hyvin vaalealla kullankeltaisella värillä. Realistisen sumuvaikutelman aikaansaamiseksi ”sumua” ei voi lisätä sellaisenaan suoraan kuvan päälle. Otetaan seuraavaksi käyttöön rajaustyö kalu (Crop Tool, C) ja lavennetaan kuvan SUMUTEHOSTE hattaran kuvasta. Tasojen kohdistaminen käsityönä voi kuulostaa hankalalta ja työläältä, mutta sekoitustiloissa on valinta, joka helpottaa askaretta merkittävästi. Ainoat eroavat kohdat ovat ne, joissa kuvatasojen sisällössä on eroa. Tällaisen voi tehdä vaikkapa taivaalla ajelehtivan pilvenPHOTOSHOPIN automaattinen kuvatasojen kohdistustoiminto on erinomainen työkalu, mutta aina sen apuun ei voi luottaa. Esimerkissämme on samasta paikasta otetut kaksi kuvaa, jotka haluttaisiin yhdistää. Ennen Ennen Ennen Jälkeen Jälkeen 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvankasittely-8-21.indd 61 Kuvankasittely-8-21.indd 61 12.10.2021 17:36:44 12.10.2021 17:36:44. Muutetaan nyt päällimmäisen tason sekoi tustilaksi Difference, jolloin kokonaisuus muuttuu hyvin tummanpuhuvaksi sekasotkuksi. Siirretään päällimmäistä tasoa hiirellä vetämällä ja tarvittaessa pikseli kerrallaan nuolinäppäimillä nytkyttäen, kunnes molempien tasojen yksityiskohdat osuvat kohdakkain. rajausta alkuperäisen kuvan ulkopuolelle niin, että molemmat tasot saadaan kokonaisuudessaan näkyviin. Tasojen peittävyyttä (Opacity) voi säätää parhaan vaikutelman luomiseksi. Oikean tunnelman luomiseksi kuvaa on aluksi hieman tummennettu ja sen yleissävyä on säädetty alkuperäistä viileämpään suuntaan. Tämä kohdakkain osuminen on nyt helppo havaita Differencesekoitustilan ansiosta, sillä kuva muuttuu lähes kokonaan mustaksi. Sumutasoista ainoastaan päällimmäinen jätetään maskaamatta niin, että sen sisältö peittää koko kuvaa. Lopuksi kuvaan on lisätty valaistusta tehostava, auringonsäteitä matkiva taso. Tämä päästää kyseiseltä kohdalta näkyviin alemmalla tasolla olevan maiseman. Sumutasojen sekoitustilaksi asetetaan Screen. Nyt rajausta voidaan säätää siten, että nurkkiin jääneet tyhjät alueet ja mahdolliset muut reunojen ylimääräiset yksityiskohdat saadaan pois lopullisesta kuvasta. Valintojen poistamisen jälkeen (CtrlD) tasoa on sumennettu reilusti käyttäen Gaussian Bluria. Ulko näöstä huolimatta kuva tasojen eri yksityis kohdat ovat kuitenkin hyvin erotettavissa. Maalatessa kannattaa käyttää pehmeäreunaista sivellintä
– Uskon, että valokuva on muillekin kuin asunnottomille ihmisille tärkeä muis tutus olemassaolosta ja siitä, että on näkyvä osa yhteiskuntaa. TIEDE Valokuvatutkimus 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valokuvaaminen tekee näkyväksi Liisa Söderlund kiinnostui tutkimaan, kuinka valokuvaamisen avulla voi rakentaa muistoja ja todistaa olemassaolonsa mutta myös vapautua stigmoista. Siellä tehdyis sä valokuvausprojekteissa kaduilla elävät lapset tuottivat valokuvaamalla omaa, it selleen merkityksellistä tarinaa elämästään ja kokosivat niistä valokuvaalbumeita. Tutkija antoi osallistujille käyttöönsä kamerat ja osti heille valokuva albumeita. Monilta puuttuu sikäli oma visuaalinen historiikki, Söderlund pohtii. Tutkija Liisa Söderlund lähti tutki maan osallistavaa valokuvausta. Ne olivat lapsille apuna sosiaalisen identiteetin vahvistamisessa. Valokuvatutkimus2-8-21.indd 63 Valokuvatutkimus2-8-21.indd 63 16/10/2021 12.52.21 16/10/2021 12.52.21. Osallistujat ottivat arjen kuvia ja muodostivat niiden avulla uudenlaisen suhteen menneisyyteensä. TEKSTI Arja Krank KUVA Vanessa Riki K uvittele tilanne, että kaikki omaisuutesi kulkisi repussa ja sinulla ei olisi lainkaan valo kuvia menneisyydestäsi. Mi ten mieltäisit historiaasi. – Eräs osallistujista valokuvasi omia lapsuuden maisemiaan, ja kuviensa avulla Tutkija Liisa Söderlund. Hänen pian valmistuva väitöskirjansa on nimeltään Mukana kuvassa. Osana työtään hän pohti albumikuvienkin mer kitystä ihmisten muistojen rakentami sessa ja heidän identiteettiään sortavien rakenteiden purkamisessa. Heillä tuskin on ti laisuutta säästää materiaalista omaisuut ta, ei myöskään valokuvakansioita. Valokuvaus vapautuksen käytäntönä. Valokuvien merkitystä omaelämän kerrallisuuteen on tutkittu aiemmin esi merkiksi Limassa, Perussa. – Jos ajatellaan asunnottomien ihmis ten elämäntilannetta – he ovat eläneet ehkä monta vuotta kadulla. Uutta tietoa ja tarinaa Söderlundin tutkimus oli monitieteellinen ja empiirinen, eli hän lähti työskente lemään asunnottomien ihmisten kans sa työpajoissa
Söderlund arvioi valokuvausta brasilialaisen kasvatustieteilijä Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikan avulla. TUTKIMUKSEN SANAKIRJA, OSA 1: VALOKUVAN INDEKSISYYS hän kertoi elämästään ja suhteestaan omaan perheeseensä. Sen ansiosta valo kuvat ovat myös uskottavia todellisuuden dokumentteja. Valokuvatutkimus2-8-21.indd 64 Valokuvatutkimus2-8-21.indd 64 16/10/2021 12.52.21 16/10/2021 12.52.21. Projektiin osallistuvat nauttivat yhdessä tekemisestä, kuvaamisesta ja yhteisistä kes kusteluista. 64 KAMERA 8|2021 Valokuvalla on indeksinen luonne, se on suora seuraus kohteestaan: kohteesta heijastunut valo on aiheuttanut jäljen valoherkkään pintaan. Asenteisiin voi vaikuttaa Mitkä sitten olivat tutkimuksen johto päätökset. Monille osallistujille valokuviin tal lennettuihin paikkoihin liittyi myös hyviä muistoja, mikä tuli esille yhteisissä keskus teluissa. Tällainen kuvalähtöinen keskustelu voi merkittäväs ti lisätä ymmärrystämme todellisuudesta. Työvälineenä tässä projek tissa toimi valokuvaus, jonka avulla osal listujat ottivat näyttelyissä kantaa käsi tyksiin, joita asunnottomuuteen usein liitetään. Kuvat auttoivat sanottamaan lapsuutta, Söderlund kertoo. Tämän indeksisyytensä vuoksi valokuva on aina sidoksissa esittämäänsä kohteeseen. – Tasaarvoinen keskustelu on osa luo vaa prosessia. – Kun ihminen saa toteuttaa itseään luovasti ja olla oma itsensä kameran kans sa, silloin hän tulee nähdyksi haluamal laan tavalla – ei niin, että hänet nähdään toisen valokuvaajan kameran kohteena, Söderlund sanoo. – Tutkimuksessani kuvat ja osallistuji en kertomukset tuottivat uutta tietoa osal listujien elämästä, asunnottomuudesta ja valokuvauksesta käytäntönä. Projektin aikana tehtiin valokuvanäyt telyt Nykytaiteen museo Kiasmaan ja Valokuvataiteen museoon. Sen mukaan olennaista on, että ihmiset huomaavat epäkohtia ja pyrkivät muutta maan niitä yhdessä. Olennaista on, että osallistujat kokivat saavansa omaa ään tään kuuluviin yhteiskunnassa. Vastaava kausaalinen suhde on ranta hiekkaan jääneillä jäljillä, jotka indekseinä kertovat kävelijästä. – Uskon näyttelykuvien korjanneen yleistä mielikuvaa asunnottomista ihmi sistä ja muuttaneen stereotyyppisiä käsi tyksiä asunnottomuudesta
Ennen kuvasin paljon ulkomailla, mutta nykyään lähes kaiken aikaa Suomessa sekä lähialueil la, kuten Virossa ja Norjassa. Tuuri kertoo kuvan synnystä: – Kutupukuisella manterilla on selässään kuutisen millimetriä korkea, sahalaitainen harjas. Itse kuvausruutuja ei tullut suurta määrää, mutta kuten jokainen luontokuvaaja tietää, odotusta tuli sitäkin enemmän, hän kertoo. Kotimaassa kuvaaminen kehittää silmää, koska täällä pieni on niin toisella lailla kuvauksellista. Suomalaiset vedet ovat aivan yhtä kiinnostavia kuin maailman merien hait ja korallit. KILPAILU Vuoden luontokuva 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vuoden-Luontokuva-2021-8-21.indd 65 Vuoden-Luontokuva-2021-8-21.indd 65 14.10.2021 16:33:49 14.10.2021 16:33:49. Voitokas kuva on otettu Vantaalla. TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Vuoden luontokuva 2021 -palkitut PE K K A TU U RI E spoolainen vuonna 1962 syntynyt Pekka Tuuri on useaan otteeseen palkittu, pitkän linjan valokuvauksen harrastaja. Manteri viettää suurimman osan elämästään maalla, mutta kutuaikaan ne elelevät vesistöissä. Ammatiltaan Tuuri on diplomi-insinööri. – Tämä kuvaidea oli ollut mielessäni jo pitkän aikaa. – Vedenalaiskuvauksesta minulla on kokemusta jo yli 30 vuoden ajalta. Vatsapuolenkin laikut ovat suurempia. Hän on voittanut Vuoden Luontokuva -kilpailun myös aiemmin: vuonna 2010 hänen kuvansa oli sekin otettu veden alla, ja aiheena oli herkkä ja kaunis lumme. Vuoden Luontokuva 2021 Tämän vuoden kisan voitti Pekka Tuuri hienolla vedenalaiskuvallaan. Olen onnekas siksi, että valokuvaaminen on rakas harrastus, eli voin kuvata milloin vain ja missä vain, hän sanoo. Myös sen väri on kutuaikaan kirkkaampi ja vatsapuoli saa punertavan sävyn. Käytännössä sen toteuttaminen oli hankalaa, koska salamaakin täytyi käyttää, koska muuten eläin olisi näkynyt kuvassa vain tummana siluettina. Luonto kuvausharrastuksen hän aloitti jo koulupoikana 1970-luvulla. Kooltaan manteri on noin kahdeksan senttimetriä, ja niitä tavataan eniten eteläisessä Suomessa, vaikka niitä esiintyy pohjoisinta Suomea myöten. Tuuri on myös julkaissut kirjan Vedenalainen Suomi vuonna 2013. Jännittävässä otoksessa vesilisko, nykyiseltä nimeltään manteri, nousee lammen pinnalle haukkaamaan happea. Kuvauskalustona voittokuvassa Tuurilla oli Canon 5D Mark III sekä 15 millin objektiivi. Kutuaikaan manterit ovat parhaimmillaan kuvauksen suhteen. Parhaiten mies viihtyy vedenalaisessa maailmassa
KASVIT JA SIENET Sarjavoittaja: Lehdet ja kotilo, Timo Vesterinen 2. palkinto: Yöpyjät, Antti Partanen MAISEMAT Sarjavoittaja: "Vesihämähäkit", Aku Kankaanpää 2. palkinto Erkki Talvitie Vuoden-Luontokuva-2021-8-21.indd 66 Vuoden-Luontokuva-2021-8-21.indd 66 14.10.2021 16:33:49 14.10.2021 16:33:49. palkinto: Höydyn koti , Hannu Ahonen LINNUT Sarjavoittaja: Kamppailu, Stefan Gerrits 2. palkinto: Saana vapautuu sumusta, Juha Sulin NISÄKKÄÄT Sarjavoittaja: Keskellä ei mitään, Heikki Suoraniemi 2. kerran. palkinto: Vedellä voideltu, Hannu Laakso LUONNON YKSITYISKOHDAT JA MUODOT Sarjavoittaja: Viimeinen laskeutuminen, Juhani Kosonen 2. palkinto: Trapetsitaiteilija, Timo Vesterinen LUONTO JA IHMINEN Sarjavoittaja: Suomalaista elämää, Jussi Ahokas 2. palkinto: Apollon lento, Julius Isotalo VAPAA JA LUOVA Sarjavoittaja: Sydämeni on kevyt kuin perhonen, Hannu Ahonen 2. palkinto: Kyyn kuvio, Ville Airo 66 KAMERA 8|2021 Nisäkkäät -sarjan 2. palkinto: Suden ulvonta kesäyössä, Erkki Talvitie VUODEN LUONTOKUVA 2021 -KÄRKI VUODEN LUONTOKUVA valittiin nyt 41. palkinto: Pyykkipojat, Jukka Ahti NUORET Sarjavoittaja: Ladon kehykset, Julius Isotalo 2. Kilpailu käytiin yhdeksässä sarjassa.Suosituimmat sarjat olivat edellisvuosien tapaan linnut (3581 kuvaa) ja maisemat (2190 kuvaa). Tämän vuoden kilpailu keräsi 13 110 kuvaa 826 kuvaajalta. MUUT ELÄIMET Sarjavoittaja + Vuoden luontokuva 2021: Liskomies, Pekka Tuuri 2
Muut eläimet -sarjan 2. Linnut -sarjan 2. palkinto Ville Airo. Vuoden-Luontokuva-2021-8-21.indd 67 Vuoden-Luontokuva-2021-8-21.indd 67 14.10.2021 16:33:50 14.10.2021 16:33:50. palkinto Hannu Laakso. 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KATSO KATSO KAIKKI KAIKKI VOITTAJAT VOITTAJAT www.kamera-lehti.fi/ vuoden-luontokuva -2021 Vapaa ja luova sarjan 2. palkinto Antti Partanen
Elämme murroksessa, jossa sukupuolten välinen rajalinja kapenee. Inhan 1800-luvulla ja Pentti Sammallahden 1900-luvulla ikuistamien näkymien oheen vienankarjalaisuuden 2000-luvulle. Miksi vedostat itse näyttelykuvasi. Toit kuvillasi I.K. Miten saavutat luottamuksen päästen kuvaamaan kohteitasi jopa heidän nukkuessa. Sen tiloissa minulla on mahdollisuus vedostaa kuvia digitaalisesti. Saavuttuani kylään ensi kertaa kuukaudeksi, en tuntenut ketään. Itse vedostaminen mahdollistaa kuvan sävyjen ja tunnelman paremman hallinnan. Aino oli yksi ensimmäisistä Vuokkiniemessä, joiden luona kävin juttelemassa. Kuvien kautta näen hänet elossa, mutta tunnen kaipausta, koska emme enää tule istumaan saman tsaijupöydän ääressä. Se on luonnollinen jatkumo työskentelyssäni. P ohjalainen valokuvaaja Maria Mäki asuu Ruotsissa viettäen aikaa varsinkin kesäisin synnyinseudullaan Lapualla ja perheen mökillä Ähtärissä. Seuraavana päivänä kävelin naapurin ovelle ja kysyin voinko tulla sisään juttelemaan. Työskentelyni on enemmän vuorovaikutteista, jolloin voin viettää kuvattavan kanssa aikaa – joskus jopa päiviä. Viimeiset pari vuotta olen ollut taiteilijaverstaan jäsen. Ehkä paikan historia matkakertomusten ja maskuliinisten myyttien maana vaikuttaa vielä sen verran, että naiset tarinankertojina eivät ole löytäneet Vienan Karjalasta motiiviaan tai saaneet ääntänsä kuuluviin. Mikä on ollut mielenkiintoisin ihmisten kohtauspaikkasi. Medioissa kun kiertää runsaasti historiallista ja miesten tuottamaa kuvastoa Vienasta. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Miten valikoit mielikuvasi. Annan myös itselleni mahdollisuuden lisätä kuvaan elementtejä koetusta ympäristöstä. Kuvatessani ilman toimeksiantoa annan kuvan syntymiselle aikaa. Vieläkö ihmisyyttä ja vieraanvaraisuutta on. Vienan henki muuttuu muun maailman mukana. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Olin aiemmin töissä ammattilaisille suunnatussa kuvatuotannossa. Miksei. Siten kuvasta on tullut minulle aiempaa merkityksellisempi. Vierailin Ainolla toistakymmentä kertaa ja aina sain halauksia tullessa ja mennessä. Autokyydin Kajaanista Vuokkiniemeen sain entiseltä kyläläiseltä ja eläkkeellä oleva kauppias antoi talonsa käyttööni. MIELIKUVANI Maria Mäki 68 KAMERA 8|2021 Mielikuvani-8-21.indd 68 Mielikuvani-8-21.indd 68 13.10.2021 17:07:01 13.10.2021 17:07:01. Taide Vionojan kesänäyttelyssä Vienan valoa oli kuvia Kalevalan laulumailta. Tarvitsemme kuvia eri perspektiiveistä, jotta katsojana voimme luoda maailmasta kokonaisvaltaisemman käsityksen. Aino poistui toiseen aikaan tänä kesänä. Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Vienan Karjala on kiehtonut ihmisiä Kalevalan julkaisusta lähtien. Vienan Karjalaa eivät naiset ole ennen sinua paljon ikuistaneet. Yöpyessäni kuvattavan luona, kysyn etukäteen lupaa siihen voinko valokuvata häntä nukkuessa. Onko karjalainen elämän meno muuttunut 300 vuodessa. Oletko valokuvataiteilijana vapaampi kuin journalistina. Kylätapahtumassa nähdessämme hän nappasi minut kainaloonsa ja kutsui ystäväksi. Oliko se vain entisaikain ilmiö naisten tehdessä nykyisin miehiä enemmän niin valokuvataidetta kuin kuvajournalismiakin. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Maria Mäki ja Juha Laitalainen Elämän ja tunteiden tulkitsija Valokuvaaja Maria Mäen mielikuva on muotokuva Ainosta. Ekoyhteisö talvisaikaan, jossa asuin asukkaiden kanssa vanhassa 1700-luvun talossa Taalainmaalla, ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Sen lisäksi sain teetä ja lettuja. Syrjäseuduilla oleminen viehättää minua enemmän kuin kaupunkiympäristö. Sen jälkeen vein hänelle tuliaisiksi Uskollinen ystävä -teetä. Hän dokumentoi ihmisten arkea. Sinä aikana aikana minun ei tarvinnut laittaa ruokaa kuin muutamia kertoja. Vienankarjalaisuutta vaalitaan tapahtumissa ja opetuksessa, kuitenkin kyläläisiä yhdistävän yhtenäiskulttuurin aika alkaa olla takanapäin. Olen löytänyt kameran eteen ihmisiä, joiden kanssa syntyy sanaton yhteisymmärrys ja kuvatessa yhteistyö rakentuu luottamukseen
”Vienan Karjala on kiehtonut ihmisiä Kalevalan julkaisusta lähtien.” 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi M A RI A M Ä K I Mielikuvani-8-21.indd 69 Mielikuvani-8-21.indd 69 13.10.2021 17:07:01 13.10.2021 17:07:01
Hiusvalo saatiin saunan tuuletusaukosta, josta avautui näkymä koivikon syksyiseen väri maailmaan. Valaistuksena oli saunan oven ikkunasta Hanka vedeltä lankeava valo. www.mariamaki.fi IG: @mariam2ki Mielikuvani-8-21.indd 70 Mielikuvani-8-21.indd 70 13.10.2021 17:07:02 13.10.2021 17:07:02. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Kuvanottohetkellä olen lähdössä pohjoiseen kuvaamaan. Sauna on vapauttanut Mariaa kuvaajana hänen ollessaan ihmisten kanssa intiimissä tilanteessa ja tilassa. MARIA MÄKI KUVAUSKALUSTO Yleensä käytössä Canon 5d Mark IV, Canon 35mm, Canon 85mm, Canon xc10. 70 KAMERA 8|2021 JU H A LA IT A LA IN EN IKÄ: 40 KOTIPAIKKA: Sundsvall LUONNE: Rauhallinen tarkkailija KOULUTUS: Muotoilija, kuva-artesaani, kuvajournalisti TYÖSUHTEET: Olen työskennellyt kuva-alalla erilaisissa tehtävissä 15 vuotta, nykyisin toimin oman toiminimen kautta. Kuvasin kohteeni perheen Ähtärin mökin lämmittämättömässä savusaunassa. Canon EOS R5, RF50mm F1.2L, 1/60 s, f 1.2, ISO 320. Kylmänäkin sen lauteilla on hämyisessä valossa ja savun tuoksussa rauhoittava tunnelma. TERVEISET KAMERALEHDEN LUKIJOILLE: Antti Tuuria lainaten: ”Vanhoissa naisissa on viisaus. Heitä on välillä hyvä pysähtyä kuuntelemaan”. VALOKUVAAJAN MOTTO: Mene lähelle, sen jälkeen on helpompi ottaa askelia taaksepäin. Laatikossa keskikoon Mamiyaa ja Canonin kinojärkkäri
Lopussa prinsessa saa kuninkaan, SMITH klassikkokuvansa Aikiko kylvyssä, Life mahtirepparin, joka palauttaa uskon kuvajournalismiin ja minamatalaisetkin korvauksensa – kaikki tanakan Ryuichi Sakamoto soundtrackin pauhussa. KOLUMNI Tuomo Manninen Elokuvan alkaessa kriisiä on podettu jo 15 vuotta. Sikä läinen kemikaalitehdas oli tunkenut merenlahden täyteen elohopeaa, joka ka lojen kautta päätyi ihmisiin aiheuttaen epämuodostumia ja tuhansia kuolemia. Minamata on kaupunki LounaisJapanissa. Tehdas syytti "tanssivan kissan taudista" alkuun myrkyllisiä kaloja. Aileen ei vetäytynyt 27 vuotiaana taiteilijaleskeksi: 80luvulta lähtien hän on ollut eturintamassa siellä, mis sä pieniä ihmisiä sorretaan: puoli vuotta Three Mile Islandilla (Harrisburgin ydin voimalaonnettomuus, siis), Sellafieldissä IsoBritanniassa vastustamassa jälleen käsittelylaitosta ja tietenkin Japanissa, ensin plutoniumin käyttöä kieltämäs sä ja myöhemmin vaikkapa Rokkashon jälleenkäsittelylaitosta vastustamassa. Pahik set eivät polttaneet Smithin laboratoriota ja viskiäkin meni oikeasti vain pullo päivässä. Tai näin ainakin meille esittää tämä auteurfiktio. Eugene Smithin samannimiseen kuvasarjaan, jonka aloit tamisesta on tasan 50 vuotta. Kuvasarjan arvostuksesta Lifessa kertonee se, että kyseisen numeron kannessa oli povikuningatar Racquel Welch. Se pullo päivässä, muistattehan. Kuvitettu klassikko -kun oikea sankari on sivuroolissa T ämän elokuvan olette var masti nähneet jo satoja ker toja: kyynistynyt, kulunut ja kaiken kokenut ANTI SANKARI on jo luovuttanut. Amerikan japanilainen opiskelija tuli Smithille kopistiksi ja yhdessä nämä kuulivat Minamatasta. KOLUMNI Tuomo Manninen KOLUMNI Tuomo Manninen U N IT ED A RT IS TS 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kolumni-8-21.indd 71 Kolumni-8-21.indd 71 13.10.2021 15:49:18 13.10.2021 15:49:18. Eugene SMITH matkustaa AILEENin kanssa Japaniin kuvaamaan paitsi itsensä myös itsensä Lifelehden viimeistä kun non repparia. Vuosituhannen vaihteessa Aileen väräytti valokuvamaailmaa kieltä mällä Tomoko kylvyssä kuvan jul kaisemisen. 90luvulla hän perusti Green Actionjärjestön, jonka missiona on kieltää ydinvoiman käyttö Japa nissa kokonaan. Oikeudenkäynnit Minamatassa jatkuvat yhä. Näkemättömyytenne joh tuu päätähtituottaja Johnny Deppin avioerosta, jonka repostelua julkisuudes sa tekijät pitävät syynä sille, ettei elokuvaa nähdä tämänkään kuun ensiilloissa. Tarinan varsinainen sankari on kui tenkin Aileen Mioko Smith. Erakko juo ihan liikaa, vetää piriä ja hah mottelee testamenttiaan, kun ovikello soi ja NUORI KAUNIS TYTTÖ pyytää Sille Viimeiselle Keikalle. Kaksikymppinen Aileen päätyi 51vuotiaan Smithin vaimoksi, assistentiksi, tulkiksi, kainalosauvaksi, omaishoitajaksi ja työtoveriksi. Matkalla sattuu vaikka mitä: laboratorion palo ja SMITHin pahoinpitely ynnä paljon kokoustamista, kännäämistä (ensimmäi sen vartin aikana noin neljä viskipulloa) ja kuolemattomien aforismien laukomista. 30 vuotta kuvan otta misen jälkeen, yhdessä Tomokon vanhempien kanssa, tultiin siihen tulokseen että Tomokon oli aika saada levätä rauhassa ja että "nyt on teidän vuoronne kertoa tätä tarinaa, taiteella ja journalismilla". Molemmat kuvasivat rinnan Minama taa, molemmat pahoinpideltiin ja yhteisen kirjan ilmestyttyä pari erosi. Smith kun ei kolmen Minamatavuoden aikana oppinut edes osoitettaan ulkoa eikä aina ihan tiennyt, missä oli. Minamata pohjaa W. Erojärjeste lyissä Aileen sai oikeuden valita itselleen valikoiman Smithin Minamatakuvista, näitä hallinnoimaan perustettiin Aileen Archives Ltd. Totuus on Hollywood sankarielokuvaformaattia ihmeellisempi: Aileen ja Gene olivat jo naimisissa mennes sään Minamataan, Lifen yhdentoista kuvan sarjaa kuvattiin parin viikon sijaan yhdek sän kuukautta ja Aikikonkin oikea nimi oli Tomoko. Tätä elokuvaa ette vielä ole nähneet: W. SMITHin houkuttelee pai kalle japaninamerikkalainen AILEEN
Nykyisin esineet kuvataan aina yksitellen. Liian dramaattisia valaistus efektejä vältetään, poikkeuksena mark kinointikuvat. Esinekuvien avulla esineet ja niiden taus tat ja tarinat ovat paremmin saavutetta vissa ja tutkittavissa esimerkiksi Finna palvelun kautta. Puuesineen pintarakenne saa daan näkyviin sivuvalolla ja kiiltävät pinnat saadaan näyttämään kiiltäviltä sopivassa kulmassa olevalla valkoisella heijastimel la. Kuvia Museoviraston kokoelmista. Koska filmi oli kallista, jokainen ruutu käytettiin hy väksi mahdollisimman tarkasti. Vanhoissa esinekuvissa saattaa samas sa kuvassa olla useita esineitä. Va lokuvattuja esineitä on helpompi tutkia, sillä silloin hauraita esineitä ei tarvitse al tistaa käsittelyn tuottamille mahdollisil le vahingoille ja kulumiselle. Esimerkkikuvassa on rullatuoli, joka on langan tekemiseen käy tettävä apuväline. Usein tausta on joko valkoinen tai harmaa. TEKSTI Matti Kilponen KUVAT Matti Kilponen/Museovirasto pottava kuva. Tausta värin valinnassa on tärkeää, että esine erottuu taustasta. Olen äskettäin kuvannut paljon Kansallis museon Kansatieteellisen ko koelman esineitä. Hyvä esinekuva on objektiivinen, esi neen ominaispiirteiden tunnistamista hel Rullatuoleja ympäri Suomea Museoviraston valokuvat historiallisista esineistä tallentavat Suomen kansanperinnettä. Jos esi merkiksi tsaarinaikainen teeastiasto ha lutaan esittää yhtenä kokonaisuutena, ku vataan sekä yksittäiset kuvat että astiasto yhdessä. Rullatuoli ei ole pelkäs tään tarvekalu, vaan kantaa muotoilun ja MENNYTTÄ VALOA Esineiden dokumentointi 72 KAMERA 8|2021 11 Museo-8-21.indd 72 Museo-8-21.indd 72 14.10.2021 14:31:06 14.10.2021 14:31:06. Valokuvilla voidaan myös seurata käsittelystä ja olo suhteista aiheutuvia kunnon muutoksia. Vaikeimpia kuvauskohteita ovat esineet, joissa on useita eri materiaaleja, silloin lo pullinen kuva saattaa olla kompromissi useiden eri valolähteiden yhdistelmästä. Valaistuksena käytetään tavallisesti pehmeän varjon tuottavaa valoa siten, että esineelle tyypilliset ominaisuu det näkyvät. T ehtävänäni yhtenä Museo viraston Kuvakokoelmien valokuvaajana on dokumen toida Kansallismuseon esi neistöä valokuvaamalla. Esineet kuvataan studiossa neutraalia taus taa vasten josta ei heijastu esineeseen vä rejä, jotka vaikeuttaisivat esineen oikeiden värien arviointia
Pääset nauttimaan myös kätevistä jäseneduista. Ne on kerätty eri puolilta Suomea ja nyt merkittävä osa niistä on kuvattu ja katsottavissa Finnapalvelussa. Kameraseurat kouluttavat Näyttelyitä TAMPEREEN VALOKUVAUSSEURA RY www.valokuvausseura.fi/valokuvauskurssit TAMPEREEN KAMERASEURA RY tampereenkameraseura.fi/kurssitarjonta KAMERASEURA RY HELSINKI www.kameraseura.fi/koulutus Kurssit järjestetään ajankohtainen hygieniaohjeistus huomioiden. NVK ry:n jäsenenä voit osallistua SKsL:n vuosija teemanäyttelyyn sekä kansainvälisiin valokuvanäyttelyihin. Kuva: Matti Kilponen, 2021 2 2 Rullatuoli Vähäkyröstä. Harmaa tausta sopii hyvin puumateriaalin kanssa. Liity mukaan Nuoret Valokuvaajat ry:hyn ja tule osaksi kehittyvää ja kasvavaa nuorten valokuvaajien yhteisöä. Avoinna ke 6–20, to 10–14, pe 12–18 ja la 10–14. Suomen kansallismuseo, Kansatieteelliset kokoelmat, K4640:7. Varjopuolella on heijastin anta massa lisävaloa. Näyttämällä kuviasi muille, saat niistä palautetta ja kehityt kuvaajana. Lisätietoja: www.finnfoto.fi Osallistu Apurahat Museoviraston kuvakokoelmat Asiakaspalvelu ti–to 10–16. Voidaksesi osallistua avajaisiin, sinun on oltava kameraseuran jäsen. Valokuvauksesta kiinnostuneille nuorille järjestetään mielenkiintoisia koulutuksia ja tapahtumia. Olen valaissut esineet sivulta tulevalla yh dellä valolla, jolloin esineen muodot tulevat hyvin esiin. Ilmoita itsesi postituslistalle ja saat tietoa tulevista kursseista sähköpostiisi. Näyttelyn järjestää Rauman Kameraseura ry. Puhelin 02 95 33 6127 joka@museovirasto.fi museovirasto.finna.fi/joka 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SE U R A T TO IM IV A T SE U R A T TO IM IV A T Museo-8-21.indd 73 Museo-8-21.indd 73 14.10.2021 14:31:07 14.10.2021 14:31:07. Esine oli tekijänsä taidon näyte ja lopputulos on usein ylitseampuvan koristeellinen. OULAISTEN KAMERASEURAN järjestämä SKsL:n Eminenssi kuvaajien näyttelyvaliot -valokuvanäyttely nähtävänä 2.1–?27.11. NVK:n toimintaan voit osallistua Instagramin #nvkviikonkuva-kilpailussa ja katsoa YouTuben tietoiskuja. Esineitä Kansallismuseon kokoelmissa on noin puoli miljoonaa. TEEMANÄYTTELYN AVAJAISTEN ohjelma ja iltajuhlan ilmoittautumistiedot löytyvät www.sksl.fi. NUORET VALOKUVAAJAT (NVK ) on Suomen suurin nuorille valokuvausharrastajille suunnattu yhteisö. Vain osa kokoelmien esineistä on valokuvattu ja julkaistu. 11 Bergössä käytössä ollut rullatuoli. KoronaGalleriassa, Keskuskatu 2, Oulainen. Vaatimattomiakin vain muu tamasta puupalasta tehtyjä ratkaisuja löytyy. Rullatuo leja kokoelmissa on noin 200. viimeistelyn kautta paljon muitakin merki tyksiä. Lisätietoja: www.sksl.fi/valokuvauskoulutus TAMPEREEN VALOKUVAUSSEURAN Fine Art kuvaajien näyttely marraskuun ajan Finlaysonin mediakäytävällä, Frenckellin aukio 4, Tampere. Suomen kansallismuseo, Kansatieteelliset kokoelmat, K4331:362. Finnfoto edustaa koko valokuvausalaa ja sen valokuvaajille myöntämät apurahat ovat tarkoitettu kaikille kuvaajille – sekä ammattilaisille että harrastajille, työryhmille ja kameraseuroille. Lisätietoja: www.nuoretvalokuvaajat.fi IG: @nuoretvalokuvaajat 22 FINNFOTO RY:N SYKSYN APURAHAA voi hakea 12.11.2021 saakka. Sulhanen saattoi tehdä rullatuolin tu levalle vaimolleen. Kuva: Matti Kilponen, 2021. Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi museovirasto.finna.fi Journalistinen kuva-arkisto Joka Asiakaspalvelu ti?–?to 10?–?15
Santeri Selin Myyntipäällikkö Saarsalo Oy puh. VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI SINUNKIN MAINOKSESI TÄLLE SIVULLE. MARKKINAPAIKKA MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Skannaukset ja digitoinnit Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! Filmit ja kehitykset joka päivä Julisteet & Kehystetyt kuvat Aidot valokuvat 10x10 50x80 cm Kuvakirjat omista kuvista: 24-200 sivua VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU NÄYTTÄMÖTAIDE Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä lahjakkuuttasi, paranna ruotsinkielen taitojasi. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi www.saarsalo.fi KAMERA-LEHDEN MEDIAMYYNTI Ammattivalokuvan uudet kurssit alkavat syksyllä Varmista paikkasi ennen kesää Ilmoittaudu vvi@vvi.fi .fi KURSSIT www.kamera-lehti.fi/ kauppa/koulutus Katso syksyn 74 KAMERA 8|2021 MP-8-21.indd 74 MP-8-21.indd 74 14.10.2021 14:23:27 14.10.2021 14:23:27
Ensin tulivat digikuvauksen tekniikkaan liittyvät peruskurssit, mutta laajemmin muutos näkyi noin vuodesta 2005 alkaen, kun seuran jäsenmäärä alkoi nousta digikuvauksen yleistyessä. Harrastajan opinahjo Kameraseuran henkilöreportaasikurssilla kesällä 2021 kuvattiin studiossa ja miljöössä. Seuran jäsenet ehtivät 1970-luvulle tultaessa tehdä jo kymmenkunta valokuvausopasta. Kurssin vetivät Timo Ripatti ja Kalervo Ojutkangas. Kameraseuran kasvaessa entistä useampi uusi jäsen tarvitsi perustietoja valokuvauksesta. Työpajoja järjestettiin harvemmin, mutta ne uudistivat myös kerhotoimintaa. TI M O RI PA T TI KAMERASEURA 1921–2021 FOTOFINLANDIA Voittajat Seurahistoriikki-7-21.indd 2 Seurahistoriikki-7-21.indd 2 10.9.2021 14:38:55 10.9.2021 14:38:55 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 9 2021 FUJIFILM GFX 50S II HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. Jo ensimmäiset amatöörien yhdistykset 1840-luvun Britanniassa saivat alkunsa juuri halusta ottaa selville, mistä valokuvaamisessa oikein oli kyse. Ensimmäiset varsinaiset kurssit valokuvauksesta seura järjesti 1920-luvulla kutsumalla saksalaisen valokuvaaja Artur Ranftin tänne kertomaan piktorialistisesta taidekuvauksesta. Seuran omasta piiristä kehittyi ennen pitkää valokuvauksen taitajia, jotka kävivät kertomassa valokuvauksesta muuallakin ja laativat itsekin kuvausoppaita. Koulutuksen rungon muodostivat pitkään mustavalkokuvauksen pimiökurssit. Kursseille ovat voineet osallistua myös Kameraseuraan kuulumattomat valokuvauksen harrastajat, ja niitä ovat pitäneet sekä seuran omat jäsenet että kouluttajat, jotka eivät ole kuuluneet Kameraseuraan. U uden oppiminen on aina ollut tärkeä osa kameraseuratoimintaa. K R IS T I V IL M U N E N Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA KAMERA-LEHTI PENTAX K-3 III PARANNETTU PAINOS OLYMPUS 150–400MM LUKSUSTA ZOOMAILUUN ABSTRAKTI KU U KA U D EN KU VA A JA N IK O LU O M A | LA U RA N IS SIN EN | M A RIA M Ä KI | JU SS I A A LT O | VA LO KU VA TU TK IM U S | SU M U KU VA U S | V U O D EN LU O N TO KU VA 20 21 | PE N TA X K3 III | O LY M PU S 15 0– 40 0M M 8/ 20 21 5x parhaat syksyn ostokset Tiede Valokuvatutkimus Niko Luoma Abstrakti maailma Laura Nissinen Abstraktikko ja tutkija Arktiset alueet Antarktis ja Huippuvuoret Nro 8/2021 TESTISSÄ TESTISSÄ 2.12. Niitä tarjosivat kurssit, joiden rinnalle tulivat työpajat. Kurssitoiminnasta sukeutui yksi seuran tärkeimmistä toimintamuodoista. Tämän jälkeen kurssitoiminnassa oli pitkä tauko, ja kurssit vakiintuivat seuran ohjelmaan vasta 1970-luvun lopulta lähtien. ILMESTYY ILMESTYY KUKA ON VUODEN KUVAAJA 2021. Viimeisen vuosikymmenen aikana kursseja on järjestetty valokuvauksen peruskursseista ja sommittelusta studioja maisemakuvaukseen. Perustajajäsen Erland Piirisen Valokuvaus-opas julkaistiin jo 1920, vuotta ennen yhdistyksen perustamista. Näissä oli mahdollista syventää valokuvauksellista näkemystä ja edistyä valokuvailmaisussa. Yhdistykset toivat ja tuovat yhä ihmiset yhteen, tiedot ja ajatukset valokuvauksesta siirtyvät eteenpäin. Kameraseuran koulutustoiminnan mullistuksen käynnisti vuosituhannen vaihteen jälkeen digitaalisen valokuvauksen läpimurto. Työpajatkin ovat yhä kuuluneet ohjelmaan. Kurssien määrä kohosi enimmillään 50:een vuodessa. Yki Hytönen Tämän palstan artikkelisarja perustuu Kameraseuran juhlavuonna ilmestyvään 100-vuotishistoriaan. Jo alusta lähtien myös Kameraseuran jäsenet ovat hakeneet oppia vaihtamalla kokemuksia keskenään, osallistumalla seuran järjestämiin valokuvakilpailuihin, seuraamalla kerhoiltojen esityksiä sekä tutustumalla valokuvakirjallisuuteen. OPASTUS www.kamera-lehti.fi TEEMAT LEMMIKKIKUVAUS JOULULAHJAT VUODEN KUVAAJA 2021 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kasvu 11.1.2021 Väri(t) 29.3.2021 Jono 14.6.2021 Kulta 25.10.2021 MIELIKUVANI KU UK AUDEN KU VAAJA KRISTI VILMUNEN JUHA METSO OTA ONNISTUNUT KOIRAKUVA SeuraavassaNro-8-21.indd 75 SeuraavassaNro-8-21.indd 75 16/10/2021 13.10.40 16/10/2021 13.10.40 Sisakannet-76sivua-8-21.indd All Pages Sisakannet-76sivua-8-21.indd All Pages 16/10/2021 13.13.27 16/10/2021 13.13.27
TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners PENTAX K-3 III PARANNETTU PAINOS OLYMPUS 150–400MM LUKSUSTA ZOOMAILUUN ABSTRAKTI KU U KA U D EN KU VA A JA N IK O LU O M A | LA U RA N IS SIN EN | M A RIA M Ä KI | JU SS I A A LT O | VA LO KU VA TU TK IM U S | SU M U KU VA U S | V U O D EN LU O N TO KU VA 20 21 | PE N TA X K3 III | O LY M PU S 15 0– 40 0M M 8/ 20 21 5x parhaat syksyn ostokset Tiede Valokuvatutkimus Niko Luoma Abstrakti maailma Laura Nissinen Abstraktikko ja tutkija Arktiset alueet Antarktis ja Huippuvuoret Nro 8/2021 Kansi-8-21.indd 1 Kansi-8-21.indd 1 16/10/2021 13.08.04 16/10/2021 13.08.04 Etukannet-76sivua-8-21.indd All Pages Etukannet-76sivua-8-21.indd All Pages 16/10/2021 13.16.36 16/10/2021 13.16.36