Kamera 09/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

FUJIFILM GFX 100 VAATIVALLE KUVAAJALLE DOKUMENTTIKUVAUS K U U K A U D E N K U V A A JA H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N | T IM O K IR V E S | IS M O H Ö LT TÖ | P U ID E N PA U LO IS SA | V U O D E N K U V A A JA 2 2 | D O K U M E N T T IK U V A N K Ä SI T T E LY | JO U LU N T U O T E U U T U U D E T | F U JIF IL M G F X 1 9/ 20 20 MONIPUOLINEN VUO DEST A 1950 25x kuvaa perheestä Hanna-Kaisa Hämäläinen Ihmisen läsnäolo Timo Kirves Tunnelman kuvaaja Ismo Hölttö Helsinki kuvissa Vuoden kuvaaja 2020 haastattelu Nro 9/2020
Valotuksen haarukointi ja tasaava kehitys varmistaa tunnelman toistumisen. Lehden sivuilla hän kirjoittaa nimimerkillä ”Oppositio”. Valotuksen arviointi johtaa harhaan ja valotusmittarikin antaa tiedon sen mukaan sattuuko sumuun taivaan tai auringon valoa. Toiminto on kaksivaiheinen. 2–3-kertaisesti suurentava toimii jo silmän kanssa yhteisymmärryksessä kohteen yksityiskohtia etsittäessä. Matti Ristimäki 70 VUOTTA SITTEN. Kaitakuvaajana myöhemmin mestariksi kehittynyt pastori Heikki Kalima avartaa aloittelijoille käsitettä ”Kauko-objektiivi”. Ensin suoritetaan hyvin huuhdeluille kuville valkaisu ja sitten huuhtelun jälkeen sävytys. Suurennuspaperivalikoimasta voi löytyä valmiitakin sävytyksiä. Kansikuvan tekijä Monokkeli kehottaa tekemään näkemyksellisiä ja tunnelmallisia ”Sumukuvia”. Jos kamerassa on objektiivin vaihtomahdollisuus pidemmän ”röödin” hankkiminen normaalipolttovälin rinnalle on suuri unelma. Päätoimittaja opastaa kemiallisia kaavoja myöten ”Valokuvien värittämistä” eli vedosten ”tuunaamista” sinertäviksi, tumman tai vaalean sinisiksi tai vanhahtavan ruskeiksi. Se on kuitenkin iso, hankala käyttää ja kalliskin. Menetelmä toimii sekä latomaisemassa, kuraisella tiellä että märkänä kiiltävässä asvaltissa. Sen ansiosta pääsee esimerkiksi lapsi-, muotoja eläinkuvauksessa työskentelemään hiukan kauempana kohteesta. Lyhyt terävyysaluekin on taiteellisen kuvan perusedellytyksiä. Monien muuttujien vuoksi vain kokeilemalla voi löytää halutun sävyn. Muotokuvassakin silmät ja korvat toistuvat oikeilla paikoillaan ja maisemasta aiheesta voi korostetusti löytyä herkullisia yksityiskohtia. Edessä olevat kohteet toistuvat tummina ja taaemmat häipyvät asteittain sävyportaina vaalenevaan äärettömään. Hän on kansantieteen kuvittaja ja ansioitunut myös Lapin ja Suomen kaupunkien kuvaajana. Rikkiväritys lisää vedosten kestävyyttä. Todella tiheä sumu toteuttaa toiveet. Kultasävytyksellä saadaan mustuma lähes punaiseksi. Vaikutelma on kolmiulotteinen. Suomen Kameraseurojen Liiton muodostivat 12 varsinaista ja kolme ulkopuolista jäsenseuraa. Oleellinen on terävää, mutta etuja tausta-ala toisarvoisena pehmeää. Kuvassakin perspektiivi näyttää toistuvan oikein, koska lopullista kuvaa tarkastellaan kaukaa. Kansikuva ”Kyntäjä” ja sisäsivun ”Aterialla” ja ” Kolttatyttö” ovat Eino Mäkisen kuvaamia
ja su 28.3. Tutustu kurssitarjontaan netissä: kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus * Opettajana toimii Kameraseuran kouluttaja ja Suomen Kameraseurojen Liiton hallituksen jäsen, valokuvaaja Reino Havumäki, mikäli kurssin kohdalla ei ole muuta vetäjää mainittu.. klo 18–21 ja la 24.4. klo 10–18 Hinta 190 € DIGIKAMERA TUTUKSI * Su 10.1. klo 10–18 Hinta 85 € Kameraseura ry tarjoaa valokuvauskursseja sekä aloittelijoille että kokeneemmille valokuvaajille. klo 11–17, kurssin vetäjänä Johanna Friskberg Hinta 85 € HENKILÖKUVAUS MILJÖÖSSÄ * Su 25.4. klo 12–18, kurssin vetäjänä Kirsi MacKenzie Hinta 135 € PIMIÖTYÖSKENTELYN PERUSTEET * La 27.2. klo 10–18, kurssin vetäjinä Mirkku Merimaa ja Niina Stolt Hinta 80 € SYANOTYPIA-TYÖPAJA Pe 23.4. klo 10–18 Hinta 85 € ABC 1 – VALOKUVAUKSEN PERUSTEET * Torstai-iltaisin 28.1.–1.4. ja su 28.2. Hinta 75€ LIGHTROOMIN PERUSTEET -WEBINAARI La 27.3. Kurssit toteutetaan pienryhminä ja koronavirusvarotoimenpiteet huomioiden. Katso koko kurssitarjonta osoitteessa: www.kamera-lehti.fi/ kauppa/koulutus STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET * Pe 8.1. klo 11–20 ja su 14.2. klo 10–15 ja su 18.4. klo 10–16, kurssin vetäjänä Mikael Rantalainen Hinta 80 € OPI LOISTAMAAN MALLINOHJAUKSESSA La 17.4. klo 10–16 Hinta 180 € YÖKUVAUSKURSSI La 13.3. 3 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KEVÄÄN 2021 KURSSIT R E IN O H A V U M Ä K I Kurssit järjestetään pääasial lisesti Kamera seura ry:n toimi tiloissa Helsingissä. klo 17–21 ja la 9.1. klo 17–23, kurssin vetäjänä Esa Rosqvist, teoria webinaarina, jonka jälkeen kuvausretki. Alennukset: Kamera-lehden tilaajat sekä Kameraseura ry:n ja SKsL:n jäsenet -15% ja kaikki alle 25-vuotiaat -50% normaalihinnasta. klo 14–20 Hinta 80 € MAISEMAKUVAUKSEN PERUSKURSSI La 13.2. klo 17.15–20.30 Hinta 280 € VALOMAALAUSTYÖPAJA * Su 7.2
TÄMÄN VUOTISEN Vuoden kuvaaja -tittelin sai kokkolalainen Michael Neunstedt. – Ratkaisevaa on kuvaajan lähtökohta, mitä hän haluaa tutkia tai kommentoida kuvillaan, joilla hän tulkitsee todellisuutta. Nyt on aika dokumentoida joulua 2020 kuvaamalla muutakin kuin kuusta ja lähimpiä tonttuja. Neunstedt ei juurikaan käsittele kuviaan tietokoneella, säätää vain sävyt ja värit kohdilleen. Todella paljon siis vaaditaan hyvältä dokumentaariselta kuvalta. Kirves kehottaa kuvaajia kuvaamaan joka päivä ja kehittyäkseen ottamaan itselleen pienen kuvaustehtävän päivittäin. – Dokumentaarinen valokuvaus ei ole nopeaa journalistista tiedonvälitystä, vaan se on todellisuuden luovaa ja usein myös hidasta ja syvällistäkin tulkintaa, täynnä sattumanvaraisia heittäytymisiä erilaisiin näkökulmiin maailmasta. MONEN VALOKUVAUSOPISKELIJAN innoittajana on ollut kansainvälisestikin palkittu suomalainen lehtikuvaaja Markus Jokela. Mikä siis tekee kuvasta Hämäläisen mielestä dokumentaarisen. Kuvausmuistoja ja aika laistarinoita riitti. Lue juttu sivulta {32} KATARINA BOIJER kirjoittaja MIELIKUVANI Tällä kertaa Mielikuvani sarjassa on vuorossa nauravainen Lapin lahden madonna, joka on nuo resta iästään huolimatta saanut valokuvauksen saralla paljon ai kaan. Lisäksi sen pitää olla teknisesti hyvä ja sommittelunkin pitää olla kohdillaan. Kuvan muuntelu voi tehdä siitä val heellisen, mutta jo tuotanto tekniset syyt vaativat jon kinlaista kuvankäsittelyä. Hän oli Suomessa ensimmäisiä digikuvauksen haltuun ottaneita kuvaajia. Hyvää vuoden vaihdetta! Se jokavuotinen joulukuusi ja tonttujen vuosikasvut PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 9|2020. Tarinoista välittyi niin nuoruuden vimma valokuvaukseen kuin kypsem mänkin iän ikuinen rakkaus kuvaamiseen. Hämäläinen pyrkii dokumentaarisissa projekteissaan vähentämään kaikkea ylimääräistä tekniikkaa, jotta voi parhaiten keskittyä vain kuvattavan läsnäoloon. Hänen valokuvansa täyttävät hyvin dokumentaarisuuden ehdot. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi CHARMANTTI HERRA Timo Kirves oli mahtavaa juttu seuraa. Lue tästä lehdestä, millainen käsittely on sallittua ja mikä taas kiellettyä. Nyt hän on tehnyt läpimur ron myös liikkuvan kuvan puolella Kuvasin tämän räiskyvän persoo nan rantakalliolla isotätinsä van haan värikkääseen aamutakkiin sonnustautuneena. Timo Kirves on innostunut katukuvauksesta. Sen pitää kuvastaa aikaa, se näyttää jokin tapahtuman ja sisältää tunnetta. Hän kuvaa edel leenkin joka päivä. TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ KRISTIINA HAAGA vt. Kysyin Hanna-Kaisa Hämäläiseltä, miten hän määrittäisi dokumenttikuvauksen. Katukuvaus on dokumentointia mitä suuremmassa määrin. Haastattelun aikana tutussa kahvilassa hänel lä oli aina sananen vaihdettava na asiakkaiden kanssa. Kuukauden kuvaajamme Hanna-Kaisa Hämäläinen huomasi aikoinaan ollessaan Jokelan työpajassa, että lehtikuvaus, reportaasi ja dokumenttikuvaus ovat hänen juttujaan. Lue juttu sivulta {54} JARI TOMMINEN Valokuvaaja, kirjoittaja JU H A L A IT A L A IN E N MILLAINEN ON mielestäni hyvä dokumenttikuva. Katso varsi nainen henkilökuvani hänestä. Lue juttu sivulta {66} JUHA LAITALAINEN Valokuvaaja, kirjoittaja UUTISKUVAAN SAA KAJOTA ”Valokuva ei valehtele” ja ”uutiskuvan pitää tulla suo raan kamerasta” – siinä kaksi yleistä käsitystä, jotka ovat molemmat virheellisiä. TOIMITTAJA Katarina Boijer haastatteli alan konkaria Timo Kirvestä, joka on Kameraseuran kasvatteja ja on tehnyt monipuolisen uran reportaasi-, muotija studiokuvaajana. Esikuvinaan hän mainitsee Bruce Davidsonin ja Henri Cartie-Bressonin. Hän teki työuransa reprossa ja on nykyään eläkkeellä
{18} 5X K U V A A JA 15 | Helsinki kuvissa Ismo Hölttö 18 | Kuukauden kuvaaja HannaKaisa Hämäläinen 32 | Tunnelman kuvaaja Timo Kirves 60 | Vuoden kuvaaja 2020 Michael Neunstedt 66 | Mielikuvani Iiris Heikka {32} T IM O K IR V E S H A N N A -K A IS A H Ä M Ä L Ä IN E N W 9 2020 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
2 | 70 vuotta sitten 4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 42 | Kameraseura Facebook 69 | Kolumni 70 | Mennyttä valoa 72 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 75 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 43 | Kuukauden valinnat Joulun tuoteuutuudet 46 | kameravertailu Nikon Z 5 ja Sony Alpha 7C 49 | Kamerat testissä Sony Alpha 7S III 50 | Kamerat testissä FujifilmGFX100 OPASTUS 14 | Monivalotus luontokuvauksessa 28 | Dokumenttikuvaus Erkki Raskisen vinkit 52 | Kuvankäsittely Dokumenttikuvan käsittely JU S S I H E L IM Ä K I E S K O P A M P P U N E N JA A N A K O T A M Ä K I {54} {14} E R K K I R A S K IN E N Yleisurheilun EM-kilpailujen maratonin voittaja, Ateena 1982. 9 2020 6 KAMERA 9|2020 {28} VUODEN KUVAAJA 2020 4/4 SIVU 54 46 46 50 50 43 43
Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkintoraadissa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. OSALLISTU! 8 | Luontokuvakoulu 12 | Lukijakysymys 74 | Vuoden kuvaaja 2021 Osakilpailu1/21 {38} LISÄKSI 38 | Puiden pauloissa Jussi Helimäki K R IS T II N A S IE V IK O R T E VOITTAJAT 54 | Vuoden kuvaaja 2020 Osakilpailu4/4 62 | Fotofinlandia Voittajan haastattelu ja sarjavoittajat {42} FUJIFILM GFX 100 VAATIVALLE KUVAAJALLE DOKUMENTTIKUVAUS K U U K A U D E N K U V A A JA H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N | T IM O K IR V E S | IS M O H Ö LT TÖ | P U ID E N PA U LO IS SA | V U O D E N K U V A A JA 2 2 | D O K U M E N T T IK U V A N K Ä SI T T E LY | JO U LU N T U O T E U U T U U D E T | F U JIF IL M G F X 1 9/ 20 20 MONIPUOLINEN VUO DEST A 1950 25x kuvaa perheestä Hanna-Kaisa Hämäläinen Ihmisen läsnäolo Timo Kirves Tunnelman kuvaaja Ismo Hölttö Helsinki kuvissa Vuoden kuvaaja 2020 haastattelu Nro 9/2020 H A N N A -K A IS A H Ä M Ä L Ä IN E N SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 9/2020 ilmestymispäivä3.12.2020 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu1ALt141, 00520Helsinki,Finland puhelin 0400802282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO14001ympäristösertifikaatti. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti SaarsaloOy/ SanteriSelin,p.0442380511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. postitus PostiGreenilmastoystävällinenjakelu. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Mika Karhulahti, MarjaLiisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Vanessa Riki, Matti Ristimäki, Kristiina SieviKorte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh.0400802282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihinklo12.00–15.00
Tai esim. Tylsyys on eri kuin rauha. Voi aloittaa tehtävän mietti mällä omia rauhallisuuden hetkiä. illan rauhoittumisen hetki. UUSI TEHTÄVÄ: RAUHA 8 KAMERA 9|2020 LUONTOKUVAKOULU Tehtävä 43. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Kuvassa on hieno valo ja hienot värit, paljon sinertävää ja keltainen sitä korosta massa. rauhakuvaan sopii värikkyyttä. Uusi kuvausaihe on rauha. Tar koitus olisi rauhan välittyminen katsojal le. Minkä verran Lähetä kuvasi ja nimesi 14.12. Syksy selviää pudonneista lehdistä, niiden keltaisuudesta ja ruskeu desta. Rauha voi tulla aiheen kautta, kuten nukkuva eläin, tilan kautta kuten yksittäi nen talventörröttäjä avarassa maisemassa tai sommitelman kautta, kuten maisema kuvissa. M IK Ä M IK Ä K A I LU N D E N leutoina vuosina kasvaa myöhäänkin syk syllä. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kameralehdessä. Kuvan sieni muodostaa itiöemiä tavallisesti ai kaisemmin, se ei kestä pakkasta, mutta EDELLINEN TEHTÄVÄ: ILMASTONMUUTOS TUTUSTU TUTUSTU TARKEMMIN TARKEMMIN TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu H A N N A M A R I K Ä R K I LUONTOKUVAKOULUSSA opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Tunnelmallinen kuva itseään suuremmak si kasvavasta yksityiskohdasta. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Voi pohtia valoa, kirkas, sopivan puoli välissä vai aivan harmaa. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Etummainen sieni voisi myös olla terävä. Siinä on myös tulvan tuntua. KUVATAAN rauhallinen luontokuva. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Yksi tapa rauhallisuuteen on suuren tyhjän tilan jät täminen kuvaan, mikä on sommittelullisesti hiukka vaativaa. TEKSTI Antti Koli KUVA Hannamari Kärki HARMAAMUSTESIENI on Hannamari Kärjen erinomainen otos lokakuun viimei siltä päiviltä. Rauha Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli ilmastonmuutos
Vesa Aaltonen on turkulainen valokuvaaja ja valokuvataiteilija, joka osti isoisälleen kuuluneesta tilasta kahden hehtaarin metsäisen rantapalstan ylläpitääkseen omaa metsäsuhdettaan. Näyttely on Essi Maaria Orpanan (s. Työkalujen lisäksi Saksa valottaa kameransa avulla myös yksityiN Ä Y T T E LY T Loppuvuoden näyttelyissä sukelletaan sielunmaisemiin ja tarkastellaan vahvoja esinemuotokuvia Vesa Aaltonen: Perintö (Heritage) 10.12.2020–10.1.2021 Galleria Joella Turku | Läntinen Rantakatu 21 www.turun-taidegraafikot.fi/galleria-joella Perttu Saksa: Valkoinen kaari 13.11.2020–4.4.2021 Helsingin taidemuseo, HAM Helsinki | Eteläinen Rautatiekatu 8 www.hamhelsinki.fi Essi Maaria Orpana: Such is the Silence 13.11.–20.12.2020 Turun Taidehalli Turku | Vanha Suurtori 5 www.turuntaidehalli.fi Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat V E S A A A LT O N E N E S S I M A A R IA O R P A N A Galleria Joella, Turku: Vesa Aaltosen valokuvia. Vaeltavat valokuvaja videoteokset tutkivat tyhjää taloa ja pohtivat olemassa olemiseen ja muistoihin liittyviä kysymyksiä, sekä ihmisen ja paikan identiteettiä. Valokuvaprojekti herättää ristiriitaisia pohdintoja esimerkiksi siitä, miten ihminen on samanaikaisesti erillään luonnosta ja osa sitä. Saksa palkittiin Fotofinlandialla vuonna 2014 ja hän voitti presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailun vuonna 2018. Saksa on tunnettu vahvoista ja tiivistunnelmaisista valokuvistaan, joissa yhdistyy visuaalinen tarkkuus sisällölliseen monikerroksellisuuteen. Orpana on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemian valokuvataiteen osastolta vuonna 2015. 1988) taiteellinen opinnäytetyö Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa. Työssään Aaltonen pohtii ihmisen suhdetta elävään ympärillään sekä yksilön asemaa ja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen keskellä. sempää esineistöä: puista krusifiksia sekä Pullisen Rooman Porta Portese -torilta löytämiä nukkeja. Perttu Saksa (s. P E R T T U S A K S A + Uutuuskirjat { 10} + Lukijakysymys { 12} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Teokset syntyvät narratiiveista, kuvitteellisista menneistä tapahtumista, joita taiteilija luo uudelleen kuvissa esiintyvän henkilöhahmonsa kautta. TURUN TAIDEHALLISSA esillä oleva Essi Maaria Orpanan Such is the Silence on tilallisesti muotoutuva teoskokonaisuus, joka koostuu valokuvista, videosta sekä löydetyistä esineistä. Valokuvissaan Orpana esiintyy vanhoissa hylätyissä taloissa neiti Silence -nimisenä henkilöhahmona. Uusissa valokuvasarjoissaan teosten aiheina on ollut toisen taiteilijan, kuvanveistäjä Laila Pullisen jäämistö, erityisesti hänen käyttämänsä työkalut. HELSINGIN TAIDEMUSEO HAMissa on esillä kuvataiteilija Perttu Saksan näyttely Valkoinen kaari. Samalla se avaa Aaltosen omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa tekemisen tapaa, jossa osittain hänen pyhäksi kokemansa paikat esittäytyvät jumalallisina maisemina kytkeytyen laajempaan keskusteluun ilmastonmuutoksesta suhteessa luontoarvojen vaalimiseen. 1977) on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, joka tunnetaan valokuvan muotokuvatraditiota esinetaltioinnissa hyödyntävistä valokuvista ja videoista. VALOKUVATAITEILIJA Vesa Aaltosen taiteellis-dokumentaarinen valokuvaprojekti Perintö kertoo suomalaisesta metsästä
Kirja sopii niin lapsille kuin aikuisille ja sisältää mielenkiintoista tietoa lehmästä eläimenä ja maitotuotannosta. Metsä minussa on retrospektiivinen katsaus valokuvataiteilija Heikki Willamon metsäaiheiseen tuotantoon. KAMERAMAAILMA KOONNUT Kristiina Haaga 3X K IR JA U U T U U S Heikki Willamo Metsä minussa Parvs 2020 www.parvs.fi | 240 sivua | 36 euroa Willamon uusin teos suorastaan imaisee lukijan mukaansa suomalaiseen metsään. Ajan taltioimisen metodina hän kertoo kulkevansa ympyrää ja kuvaa päällekkäisvalotuksena valokuvia, jotka yhdistää tietokoneella. Kerrokset muodostavat yhdessä kuvan, joka dokumentoi matkaa: polun, jolla ei ole alkua eikä loppua. Kirjan perustana on Juha Laitalaisen valokuvasarja "Ratsastavat lehmillä". Katja Mahal, Juha Laitalainen ja Riku Tulkki Irina ja Nailon Piit Lähikirjat, 2020 www.lehmät.fi | 48 sivua | 25 euroa Irina ja Nailon Piit on tarina arjesta nykypäivän maitotilalla. Mainoksen aihe ”Auta ihmistä, jotta kai killa olisi oikea koti” on erityisen ajankohtainen korona aikana. Karhun kuvat ovat maalauksellisia, ja on vaikea tunnistaa niiden olevan valokuvia. Auta ihmistä -keräyksen mainosfilmi "Elämän rakkaus" voitti Finnkinon järjestämän Vuoden 2020 paras elokuva mainos kilpailun. Eeva Karhu Polku Parvs 2020 www.parvs.fi | 128 sivua | 32 euroa Eeva Karhun kerrokselliset valokuvat käsittelevät ajan kulkua. Kirjan esipuhe on valokuvataiteilija Perttu Saksan käsialaa. Kirja on ensimmäinen Ammuulehmäkirjasarjan teos. Punaisen Ristin yhteistyökumppaneita ovat Make it Simple, valokuvaaja Onni Wiljami Kinnunen, Otto Tuotanto ja ohjaaja Markus Virpiö. Eläinten käsittelyn hieno varaiset tasot avautuvat Irinan harvinaisen harrastuksen kautta: hän ei ratsasta hevosilla vaan vanhempiensa tilan lehmillä. Pelastusarmeijan Auta ihmistä -mainoskampanjat koskettavat P A V E M A IJ A N E N 11 VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 KAMERA 9|2020 33 11 22. Tämä mainos kuva palkittiin voittajana Fotofinlandia-kilpailun Kuvituskuva / digitaalinen taide sarjassa. 22 33 33 PELASTUSARMEIJAN TUNTEISIIN vetoava markkinointi viestinnän linja näkyy kasvavien keräystulosten lisäksi lukuisina palkintoina. Tämä teos kertoo hänen pitkästä tiestään metsän valo kuvaajana: hän on samoillut eteläsuomalaisissa metsissä koko 40-vuotisen uransa ajan. Silmä tai muisti eivät toimi kuten kamera, joka tallentaa kaiken yhtä merkityksellisenä, vaan tunnetilat ja aistimukset värittävät näköhermojen välittämää kokemusta. Tämä on hänen toinen lastenkirjansa. Kirjan henkeäsalpaavan kauniit kuvat saavat unohtamaan ajan ja paikan. Mainos ”ettei kukaan jää yksin hädän keskelle” vetosi ihmisiä auttamaan. Tekstin on kirjoittanut on agrologi Katja Mahal, joka on ammattilainen nautatuotannon ja taiteen risteyskohdassa. Kesäelokuun Kuukauden aikkarimainos kilpailussa Pelastusarmeijan mainos ylsi jaetulle ensimmäi selle palkintosijalle. Teemoina ovat näiden lisäksi ystävyys, vuodenajat ja rohkeus olla erilainen. Kirjassa tutustutaan myös navettakieleen ja kerrotaan mitä tarkoittavat muun muassa sanat ape, märehtiminen ja lanta. Ihmisiä kehotetaan pysymään kotona, mutta entä jos ei ole kotia. Polku on kaunis ja korkealaatuinen taidekirja ja ensimmäinen kirjamuotoinen esittely Karhun taiteesta. Auta ihmistä kampanjateemat käsittelevät ahdinkoon joutuneiden ihmisten tilannetta, niin myös syrjäytynyttä miestä keskellä merta kuvaava printtimainos
KAUNIS KAAMOS KAUNIS KAAMOS KAUNIS KAAMOS KUVAN JA KIRJAN TAPAHTUMA ENONTEKIÖ 8.-10.1.2021 VALOKUVAKILPAILU 2021. NYT Muotsikan 40-vuotinen perinne saa jälleen jatkoa! Valokuvauksen opiskelijat ovat tehneet kalenterin vuodelle 2021, jolloin teemana on Onnellisuus. www.onnelliset.love N Ä Y T T E LY N Ä Y T T E LY K A L E N T E R I K A L E N T E R I toimitus@kamera-lehti.fi LUKIJALTA | "Aamuinen auringonnousu Arabianrannassa." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Näyttely on avoinna 1.–30.12. Taidesalonki Piirron näyttelyssä Helsingissä hevoset ovat pääosassa, mutta teoksissa esiintyy myös elämää niiden ympäriltä: hevosihmisiä,naisfiguureita sekä maisemia kotimaasta ja Islannista. Taidesalonki Piirto. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi palaute@kamera-lehti.fi. A RJ E N T A ID E T T A A RJ E N T A ID E T T A – Mari Saksola JO H A N N A V A U R IO -T E R Ä V Ä IN E N Valokuvaaja Johanna Vaurio-Teräväistä ja taidemaalari Heidi Wirgentiusta yhdistää rakkaus hevosiin. Tyylikäs ja käytännöllinen kalenteri antaa käyttäjälleen 17 näkökulmaa onnellisuuteen valokuvasarjojen muodossa. Uudenmaankatu 7, Helsinki
Syntyi herkkä videodokumentti yksinäisestä, karusta elämästä. Asunnottomuuden kriminalisointi järisytti Mikloksen elämää kuitenkin pian toisella tavalla, joten Silomäki palasi Unkariin tallentamaan miehen tarinaa. Maaliskuu 2019, Japani. 34 KAMERA 8|2019 KUVAAJA Jari Silomäki 41 40 KAMERA 8|2018 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valokuvallisia tarinoita Jari Silomäki tallentaa elämäntarinoiden pieniä ja suuria hetkiä. TEKSTI Tero Miettinen KUVAT Jari Silomäki J oskus sattuma ohjaa työskentelyä. ID E A A ! ID E A A ! NÄYTTELY | www.vesiliikuntakeskussampola.fi PELLOSTA KAIVETUT KIVET saivat juvalaisen Antti Kilkin, 87 vuotta, tarttumaan kameraan. Utria. Seuraava kuvattava oli Venäjältä: Anita oli vaurastunut kauneussalonkien ketjullaan. Olen kuvannut jokaisen erikseen, erottanut sen taustastaan, asetellut lasit ja mukit digitaalisesti yhteiselle taustalle. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Mervi M. Kuvaaiheet vaihtelevat perinteisestä luon tokuvasta öljyvärimaalauksen kautta vektorigrafiikkaan. Ensimmäiseksi kuvattavaksi löytyi Miklos, asunnoton Budapestistä. Mukaansa he ovat saaneet yli kolmekymmentä taiteilijaa, pääsääntöisesti ympäri Suomea. Näyttely on avoinna vuoden loppuun saakka. Voit voittaa arvonnassa Antti Kolin kirjan Retkeilijän vuodenajat. Positiivi sen palautteen innoittamana Kilkki ryhtyi toimeen. Myöhemmin reissun edetessä hän törmäsi Juvan urheilukentän laidalla erääseen Riistavedellä asuvaan her raan, joka kannusti jatkamaan kivien ikuistamista. Vuonna 2007 11 Minun mereni. KUVAAJA Johanna Sandin MINUN MERENI Kun päivä on harmaa, meri velloo levottomana ja tuuli pyyhkii kasvoja, Johanna Sandinin löytää Hangon edustan rantakallioilta. Hän ei siis sopinut suunnitelmaani, koska ei ollut joutunut suhdanneheilunnan uhriksi, Silomäki muistelee. Myös muut kuvataiteet ovat aina kiinnostaneet, ja Kaisalta taittui niin piirtäminen kuin maalaaminenkin. Kilkki nappasi välittömästi muutaman kuvan reikäisistä kivistä. Hän sai ensimmäisen oman kameransa 6-vuotiaana. Kaisa on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, pääaineenaan markkinointi. Kaikki alkoi eräänä kau niina viime kesän päivänä, kun innokkaana liikkujana ja valo kuvaajana tunnettu Kilkki oli jälleen kerran kävely retkellä kamera mukanaan. Ikänsä Hangossa asunut kuvaaja ei vaihtaisi mielenmaisemaansa mihinkään. Teksti Sanna Hillberg, kuvat Johanna Sandin. Heille kan nattaa tarjota kuviaan ja ehdottaa uusia aihealueita! Lisäksi yritys painattaa tilaustöitä asiakkaiden omista kuvista. Tehdessäni kuvaa mietin paljon miksi me valmistamme kertakäyttötavaraa materiaalista, joka on äärimmäisen kestävä eikä ikinä häviä. Teksti Jaana Kotamäki kuvat, Kaisa ja Jari Peltomäki. 12 KAMERA 9|2020. 22 Valokuvauksellisia tarinoita. Erityisesti posliinimaalaus oli hänen mieleensä. Kamera tuli Kaisalle tutuksi jo lapsena. Vesiliikuntakeskus Sampolan kahvioon Juvalle on koot tu Kilkin näyttely, jossa on kaikkiaan 11 valokuvaa näistä erilaisista kivistä ja niiden poistamiseen käytetyistä väli neistä. Kuvat kertovat myös erilaisten yhteiskuntien murroksista. 33 Luontomatkailun ytimessä. Hänen tarinansa oli niin kiinnostava, että koko projekti sai uuden suunnan. Teksti Tero Miettinen, kuvat Jari Silomäki. KAMERA-LEHTI 8/20 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI S U V I P E LT O L A / JU V A N L E H T I VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista KORTIT | www.hartikkacards.net HARTIKKA CARDS & POSTERSIN tavoitteena on tuoda kort tien, julisteiden ja muiden kuvatuotteiden muodossa ihmis ten arkeen enemmän iloa ja juhliin tunnetta. – Kävi ilmi, että majassa asuminen ei ollut tuore asia. Hartikka Cards & Postersin valikoima laajenee sitä mukaa, kun he löytävät uusia kiinnostavia taiteilijoita. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Johanna Sandin Noin 175 kertakäyttömukia ja -lasia. Useissa maissa kuvanneelle oli luontevaa kääntää katse sekä nopeasti kasvaviin talouksiin että taantuman kurittamiin seutuihin. Graafinen lintu antaa valtavasti mahdollisuuksia taiteellisempiinkin kuviin. Vastanneiden kesken arvottiin Taneli Eskolan Blue Monograph -teos. LUKIJAKYSYMYS 11 Teetkö kuvauksellisia uudenvuodenlupauksia. Jari Silomäki etsi projektiinsa talouden pyörteissä joko kärsineitä tai menestyneitä ihmisiä. Palkitsevinta on luontoelämysten tarjoaminen asiakkaille ja luonnon arvostuksen lisääminen. Yrityksen kehittämishankkeet ovat hänen ominta osaamisaluettaan ja toimitusjohtajan paikka lankesi kuin luonnostaan tälle määrätietoiselle naiselle sattumien summana. Mantsurian kurki Hokkaidolla. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 8/2020:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Mikä sää on mielestäsi kuvauksellisin. OPASTUS Luonto 26 KAMERA 8|2020 LUONTOMATKAILUN YTIMESSÄ Kaisa Peltomäki kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan tehdä luontomatkailun parissa työtä, josta todella nauttii. Tosin tärkeintä silloin oli se, että lahjaksi saatu kamera oli vaaleanpunainen. Lukijoiden mielestä aina on hyvä sää kuvata, oli sitten aurinkoista, puolipilvistä tai usvaa. Jari on yrityksen perustaja ja toimii sen hallituksen puheenjohtajana. Tarkoitus oli syventyä eräänlaisessa välitilassa olevien ihmisten tuntoihin. Pitkään Kaisa kuvasi pelkästään pokkarilla, ja kiinnostuksen kohteena olivat pääasiassa lähija maisemakuvaus. Pitkin kesää hän kiersi kuvaamassa peltojen laidoille takavuosina nostettuja kiviä ja selvitti niiden nostamisen historiallista taustaa. TEKSTI Jaana Kotamäki KUVAT Kaisa Peltomäki ja Jari Peltomäki K aisa Peltomäki työskentelee luontoja lintumatkailuyritys Finnature Oy:ssä yhdessä puolisonsa Jari Peltomäen kanssa. OSALLISTU kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi
MUOTIKUVIA ON Vänskän mielestä kiitollisempaa ottaa kuin monia muita siksi, että mallin rooli on poseerata ja viihtyä kameran edessä. – Malli on silloin kuvaustilanteen omaisuutta ja muovailtavissa olevaa ainesta. SOFIA OKKONEN on työskennellyt muotikuvan parissa jo kymmenen vuoden ajan. Etsimessä nainen TEKSTI JA KUVA Marja-Liisa Kinturi KESKUSTELU NAISEN roolista valokuvissa ja valokuvataiteessa kokosi Helsingin keskustan Kämp Galleriaan syyssateella joukon alan harrastajia ja ammattilaisia pohtimaan muun muassa kysymystä siitä, onko nainen kuvissa subjekti vai objekti. Joissakin tapauksissa niissä lähestytään pehmopornoa, soft pornoa ja muutamissa on aistittavissa vahva interseksuaalinen vire. Okkonen totesi, että blondi peruukki kadottaa valokuvamallin ”minuuden” – hänestä tulee objekti ja peruukki vie kuvattavan esittämänsä roolin suojiin. Itseäni kiinnostaa, miten voin kontrolloida kuvaa ja olen siinä tosi pikkutarkka. Silti kuvausvaiheessa en näe kaikkea, osa tulee esiin vasta editointivaiheessa, Okkonen kertoi. Voin esimerkiksi sanoa hänelle, että levitä sormiasi tai aseta jalkasi näin. Hän näytti yleisölle keskustelun pohjaksi Diorille ja Givenchylle tehtyjä muotikuvia, joissa korostuvat supernais-kuvat naapurin tyttö -kuviin verrattuna. Työskentely on silloin helpompaa. Tilaisuuden juontajana toimi Suomen valokuvataiteen museon intendentti Erja Salo, joka herätteli yleisöä aiheeseen Douglas Kirklandin rennolla kuvalla muoti-ikoni Coco Chanelista seuraamassa muotinäytökseen valmistautumista. Keskusteluun varattua lasiseinäistä tilaa ympäröivät Kirklandin ikonisiksi muodostuneet kuvat Marilyn Monroesta silkkilakanoissa. Muotikuva eroaa yleensä dokumentaarisesta tilannekuvauksesta, mutta nykyisin dokumentaarisuutta pyritään saamaan mukaan myös muotikuviin. Kämp Galleriassa järjestetty tapahtuma oli osa Suomen Valokuvataiteen museon näyttelyä ”Douglas Kirkland: Marilyn Monroe & Coco Chanel” sekä Suomen Saksan-insitituutin aloitteesta syntynyttä suomalaisen nykymuotoilun ja -taiteen Wild at Heart -näyttelyprojektia. – Tämä lisää kuvaan tiettyä tekstuuria ja maalauksellisuutta. Hän esitteli kuviaan, joissa pyritään purkamaan kauneuden esittelyyn liittyviä stereotypioita ristiriitaisuuksilla, esimerkiksi kun malli ei selvästikään nauti kuvaushetkestä. Keskustelijoina olivat valokuvataiteilija Sofia Okkonen ja muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä. ANNAMARI VÄNSKÄ on julkaissut ja opettanut taidetta, muotia ja visuaalista kulttuuria sukupuolen ja seksuaalisuuden risteyskohdissa ja julkaissut muun muassa teoksia, jotka käsittelevät lapsia muotikuvissa. VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Okkonen kertoi esimerkiksi kuvaavansa usein pokkarikameralla ja käyttävänsä välillä ”kuvankierrätystekniikkaa”: kuva tulostetaan ensin paperille, mistä se sitten skannataan uudestaan
Monivalotus ei suinkaan sovi kaikkiin aiheisiin, mutta ajan mittaan silmä oppii tunnistamaan ja näkemään, mihin sitä kannattaa kokeilla. Yksi monivalotustapa on ottaa kaksi päällekkäin valotettua kuvaa, joista toinen on tarkka ja toinen tarkoituksella epätark ka. KUN USEAMPIA valotuksia yhdistetään yh deksi kuvaksi, voi parhaimmillaan syntyä mitä upeampia taidekuvia. Näin kuvaan saadaan luotua hieman herkempi lopputulos. Hienointa tässä luovassa kuvaustyylissä on löytää oma taiteellinen ote luonto kuvaukseen, kun painolastina ei olekaan enää kuvan näköisyys tai terävyysvaati mukset, vaan puhtaasti omat ilmaisulliset keinot. Näin lopputulos muistuttaa ikään kuin varjokuvaa, joka te kee kuvasta heti kiinnostavamman. Yhä useammasta kameramallista löytyy jo vakiona monivalotustoiminto, joka mah dollistaa luontokuvakohteiden päällekkäis valotuksen suoraan kamerassa, ja näin val mis kuva syntyy melko helposti. Helpointa on aloit taa kaksoisvalotuksella, josta voi asteittain edetä useampiin päällekkäisvalotuksiin. Voidaan myös etsiä tumma tausta, jonka päälle valotetaan jokin kirkkaampi kohde tai vastaavasti toisinpäin. Asetukset it sessään on helppo oppia, mutta hyvän kuvan aikaansaaminen onkin sitten jo eri juttu. Toiminto on syytä opetella ensin kunnolla. Hyvä kuva ei tule helpolla, vaan vaatii kurinalaista harjoittelua. MONIVALOTUKSESSA YHDISTETÄÄN useampi valotus yhdeksi kuvaksi. Monivalotuksen kat sotaan kuuluvaksi luo viin valokuvaustekniikoihin, joissa vain mielikuvitus on rajana. Ku vaaja voi itse valita valotusten määrän, joka voi olla esimerkiksi 2–9, riippuen siitä mitä kuvalla halutaan kertoa tai korostaa. On mah dotonta tietää etukäteen miltä kuvan loppu tulos näyttää ja se tuo oman mielen kiintoisen lisänsä tähän kuvaustyyliin. OPASTUS Monivalotus 14 KAMERA 9|2020 Monivalotus luontokuvauksessa TEKSTI JA KUVA Jaana Kotamäki M onivalotus avaa aivan uusia näkymiä valo kuva ilmaisuumme. MAALAUSTAIDE ON yksi innoittava tekijä, sillä tekniikan suoma kerroksellisuus vie hättää, ja näin kuva alkaa monesti muis tuttaa yhä enemmän maalausta. En simmäiseksi on hyvä hallita oman kameran sa tekniikka, jonka lisäksi tarvitaan myös kuvaajan näkemystä sekä sommittelu taitoa. Ja näin luonto kuvaus ei olekaan enää perinteistä doku mentaarista kuvausta, vaan valokuvailmai sua parhaimmillaan.. Parhaimmillaan tällä tekniikalla voidaan saada aikaan todella sykähdyttä viä ja unenomaisia kuvia. Tämä kuvaustyyli so pii monesti erilaisten luonnon muotojen, valojen ja varjojen sekä värien korostami seen. Haasteena onkin löytää sopivat koh teet kuvien yhdistämiseen. Tämä kuvaus genre on tänä päivänä yhä suositumpaa myös luontokuvaajien keskuudessa
TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Ismo Hölttö KUVAAJA Ismo Hölttö 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Silmäys 1960-luvun Helsinkiin “Silmäys etsimeen, pari ruutua ja se oli siinä,” kiteyttää Hölttö kuvaamistaan 1960-luvulla
Itseasiassa suurin osa Höltön kuvista koostuu hänen kotikaupungissaan Helsingissä katukuvaustyyliin ikuistamistaan ihmiskuvista. Vas. Hän on saanut kuvattavansa näyttämään luontevilta. Hölttö taltioi Rolleiflexillaan maaseudun asukkaiden tapaan myös kaupunkilaisia murrosaikana, jolloin maaltamuutto oli vahvaa. Ikuis tamansa naisen katse sai Höltön ihon kanan lihalle hänen nähdessään kuvan näyttelyssään vuosi kymmenten jälkeen. Vuoteen 1970 saakka Hölttö oli kultaseppä ja kuvasi kaiken vapaa-aikansa. Kautta aikojen merkittävimpiin valokuvaajiimme lukeutuva Hölttö alkoi nuorena kiinnostua siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu, mitä ihmiset tekevät ja millaisia he ovat. Ihmisten taustalla on monia tuon ajan kaupunkinäkymiä mm. WESTERBACKIN KULTASEPÄNVERSTAALTA kollegansa Raimo Laurenin kanssa miehet suuntasivat kesälomillaan maaseudulle taltioimaan ihmisiä eri konteksteissa heinäpelloilta aina suviseuroihin. Töölöstä ja Kampista. Hän perusti Katajanokalle mainosvalokuvaamon. HÖLTÖLLÄ ON ollut taito päästä lähelle ihmistä. Siihen ei mestari kuvaajalla ollut mitään vippaskonstia: “LähesEd. Hän puhuu ja puhuttelee ihmisiä enemmän kuviensa välityksellä. Tämä kuva on yksi näyttelyn 58:sta ennen näkemättö mästä vedoksesta. Saatuaan puolivuotisen apurahan, kuvaamisesta tuli ammatti ja kultasepän työ sai jäädä. I smo Hölttö on ollut nuoresta saakka ujo ja hiljainen. Niinpä hän hankki itselleen vuonna 1962 käytetyn Rolleiflexin päästen näin suuren into himonsa pariin luomaan valottajan silmäyksen ihmisiin neliönmuotoisen etsimen kautta. Hakasalmen museoon avautuneella 155 kuvan näyttelyllä Hölttö tarjoaa monipuolisen kattauksen arjen ja juhlan keskellä kaupungin katujen sykkeessä elävistä helsinkiläisistä (1962–1970). alla Manner heimin tie 29, 1965. aukeama Tarkka kuvauspaikka tuntematon, Helsinki 1965. Mukana on myös ilahduttavan paljon autenttisia lapsipotretteja. Oik.alla Vanha kirkko puisto 1966. 16 KAMERA 9|2020
Hän on kuvannut elääkseen kaikenlaista, mutta sielultaan Hölttö on ollut aina valokuvataiteilija. 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Aikaa näyttelyn katsomiseen on, sillä 16.10. yllä Oma kuva, Nordenskiöldinkatu 1965. HÖLTTÖ ON itseoppinut valokuvaaja, joka hioi taitojaan Kameraseurassa liityttyään siihen vuonna 1961. KORONAEPIDEMIAN OSUMINEN juuri näyttelyn aikaan Hölttöä toki harmittaa, ja Ateneumin Taide museon 75-vuotisjuhlanäyttelyn ennätysyleisö vuodelta 2015 taitanee jäädä haaveksi. Upeasti ripustettu varsin intiimi näyttely kuvineen on pikkuhiljaa kasvattanut suosiotaan ja monet ovat vaikututtuaan Höltön kuvista mainostaneet näyttelyä myös somessa. Silmäys kameran etsimeen, pari ruutua ja kuva oli siinä.” kiteyttää Hölttö kuvaamistaan. avautunut Ismo Hölttö Kohtaamisia 1960-luvun Helsingissä -näyttely on esillä Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa Manner heimintie 13 b aina 28.8.2021 saakka. Korona epidemian vuoksi hän elää tällä hetkellä rauhallista maalaiselämää Nurmijärvellä piipahtaen aina välillä kotikaupungissaan. Hölttö on jo pitkään harrastanut croquispiirtämistä ja maalaamista. tyin kohteitani aina hienovaraisesti ja he lupautuivat mielellään kuvattavikseni. ” Höltön näyttely edustaa suomalaista valo kuvaa parhaimmillaan. Mainoskuvaajana hän toimi 30 vuotta saaden useita vuoden huippuja ja kultajyviä tunnustuksena työstään. Nykyisin 80-vuoden ikään ehtinyt puolikasta taiteilijaeläkettä ansaitseva pirteä oloneuvos kuvaa enää lähinnä maisemia, valoa ja pilviä maalaustensa luonnoksiksi. Se kestää aikaa yhä rehellisyydellään sekä aidoilla ja konstailemattomilla kuvillaan, vaikka edustaakin oman aikakautensa kaupunkija ihmis kuvaa.” – Juha Laitalainen JU H A L A IT A L A IN E N Vas
18 KAMERA 9|2020 ETSIMESSÄ IHMINEN Hanna-Kaisa Hämäläisen valokuvissa on lähes aina ihminen. Tunnelman ja läsnäolon välittäminen on hänelle tärkeintä. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen KUVAAJA Hanna-Kaisa Hämäläinen
ETSIMESSÄ IHMINEN
– Jos tekisin aina samaa, siihen voisi tulla kyynis tymistä ja tylsistymistä. Myös kotona puhutaan valokuvauk sesta, sillä HannaKaisan puoliso Marko Hämäläinen on valokuvataiteen läänintaiteilija. Valokuvaajan titteliä ei voinut noin vaan ottaa itselleen, se piti ansaita. Olen alusta asti tiedostanut sen ja tehnyt töitä sen eteen, että olisin onnellisempi tehdessäni tätä työtä. Kipinä on kantanut. En tiedä mitä te kisin, jos näin ei olisi. Kuvajourna listina, dokumenta ristina, kouluttajana ja kaupalli sena kuvaajana toimiva yrittäjä työskentelee myös kuvatoimit tajana, tuottajana ja näyttelykuraattorina. – Olen aina ollut monessa mukana. Naisen unelma -sarjasta. Ed.aukeama Leif Segerstam Helsingin Sanomille. Hän kuvasi reportaasia barbiensa elämästä ja te ki niille omaa Seuralehteä. Verkkosivut esittelevät suomalaisia valo kuvaajia ja eri genrejä laajalle, myös kansainväliselle, yleisölle. M uuramelaista HannaKaisa Hämäläistä voi hy vällä syyllä kutsua valokuva alan monitoimi naiseksi. Hämäläinen on ollut mukana valokuvaalan eri jär jestöjen luottamustehtävissä opiskeluajoistaan lähtien. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Journalistiliiton hallituksen toisena varapuheen johtajana. Hämä läinen on toiminut Suomen Kuvajournalistit ry:n, Suo men Freelance journalistit ry:n sekä pienen ja pippurisen dokumentaariseen valokuvaan keskittyneen Photo Do yhdistyksen puheenjohtajana. Siinä on huikean iso ero tähän päivään, Hämäläinen sanoo ja korostaa, että tämä ei ole arvokysymys vaan kertoo ajan muutoksesta. Oman tehtäväkentän monipuolisuus on rikkaus, josta Hämäläinen ammentaa energiaa. Hän opiskeli valokuvausta ja elokuvaa kolme vuotta kansanopistoissa ja valmis tui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2004. Yhteisten asioiden hoitaminen yhdessä muiden kans sa, edunvalvonta sekä alan arvostuksen ja tunnettuu den nostaminen ovat hänelle sydämen asioita. – Ainoa minkä tiesin oli että minusta ei tule lehti kuvaajaa. Kuvaajaksi 25 vuotta valokuvaajana työskennelleen Hämäläisen kiinnostus kuvaamiseen ja journalismiin syntyi jo lap sena. Kuvauskalusto: Canon 5D Mark IV, valovoimaisia objektiiveja väliltä 16–400 mm, Profoton käsija akkusalamat www.ihmepeili.com 20 KAMERA 9|2020. Nuori HannaKaisa oli taiteellinen runotyttö, joka halusi parantaa maailmaa ja kertoa tarinoita kameralla. Yhteisen tekemisen ja jakamisen hengessä Hämäläinen toteutti työryhmänsä kanssa satavuotiaan Suomen juhla vuonna 100 suomalaista valokuvaajaa esittelevän verkko sivuston sekä suomalaista valokuvaa juhlistavan festivaa lin. Oik. Kunnes osallistui Markus Jokelan reportaasikurs sille, jonka yksi työpaja muutti kaiken. – Kun lähdin opiskelemaan valokuvaajaksi, aika kausi oli erilainen. KUKA KUKA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Kuvajournalisti ja valokuvaaja. Halu ja into kehittyä valokuvaajaksi piti pitkäjänteisesti lunastaa
Miten maailma kohdataan ja miten sitä tulkitaan – se on loputonta. En mieti koko ajan, että olisiko näin tai noin. Minulle on tärkeää etenkin journalistisissa ja dokumentaarisissa sarjoissa, että se ihminen tulee eniten esiin, eikä vain ne hienot valot. – Minua kiehtoo loputtomasti sattumanvaraisuus, heittäytyminen ja rosoisuus, ja myös se, että voi leiki tellä asioilla ja vaihdella tyylejä. Lähes kaikki hänen työnsä ja pro jektinsa pohjautuvat ihmisiin, vaikka sarjoissa saattaa vilahtaa myös maisemia ja erilaisia tiloja. – Se avasi silmäni: lehtikuvaus, reportaasi ja doku mentaarisuus ovat minun juttuni. Joskus ihminen, jota kuvataan, mei naa hukkua kaiken sen alle. Hämäläinen kokee olevansa onnekas kun saa tehdä työtä, jossa työnsarka ei lopu: journalismia tarvitaan niin kauan kuin yhteiskunnat ovat olemassa. Miten kuvattavasta saadaan esiin se mitä kuvalla halutaan kertoa. 22 KAMERA 9|2020. Olemme vain tässä, aistim me ja olemme. Se kiehtovuus ei ole kadonnut koskaan. Siinä ei edes oleteta, että joku asia oli si näin, koska siinä on niin monia tarinoita ja kaikissa asioissa niin monta tasoa. – Journalismi ja dokumentaarisuus kiehtovat minua loputtomasti. Projekteissaan Hämäläinen on testannut erilai Alla ja Oik. Juhannus Himoksella Helsingin Sanomille. – Rauhoitan kaiken häröilyn. Dokumentaarisissa projekteissaan Hämäläinen pyr kii vähentämään kaiken ylimääräisen tekniikan, jotta voi keskittyä kuvattavan kanssa läsnäoloon, tuntemi seen ja puhumiseen. Se on tosi paljon kuvaajilla itsestä kiinni. Läsnäolon voima Kaupalliset toimeksiannot Hämäläinen kuvaa asiakkaan joskus hyvinkin tarkasti määrittelemällä tyylillä, mutta omiin kuvausprojekteihinsa hän lähtee avoimin mielin hakien kuhunkin aiheeseen sopivaa tapaa nähdä. Se oli menoa. – Pitää aina vaan tehokkaammin itse löytää niitä asioita, joita haluaa tallentaa tai välittää eteenpäin. On mahtava tunne, kun yhtäkkiä kaikki onkin selvää. – Tilaustöitä tehdään hyvin usein hirmu tarkasti erilaisen tiimin, valojen, heijastimien ja monen här päkkeen kanssa
sia metodeja. Aina se ei onnistu. Kuunteleminen ja rauhoittuminen näkyy ihmisen katseesta. Se kuuluu tähän työhön ja dokumen taariseen valokuvaan: todellisuus tulee aina eteen ja voi olla, että asiat eivät tapahdu niin kuin oli toivottu. Ripaus sielukkuutta tekee kuvas ta mielenkiintoisen. Tun netta ei voi välittää ellei itse tunne, eikä tietoa välittää, ellei tiedä. Eihän aina tule yhteyttä ihmiseen ja upeita lopputuloksia. Hän saattaa asettaa kameran jalustalle, syliinsä tai lattialle ja istua liikkumattomana kuvat tavansa kanssa ilman, että katsoo kameran läpi. – Mitä isompaa ja pitempää ku vausta olen tekemässä, niin metodina on vähän kuin tutustuisi uuteen ystä vään. Hämäläinen toteaa, että on hallittava konteksti, johon valokuvaa tekee. En usko, että valokuvalla voidaan automaat tisesti välittää tunteita ellei tehdä töitä sen eteen, että tunnetila on läsnä. Se ihminen on tässä ja nyt kaik kein tärkein mihin keskityn. – Mielestäni on kiinnostavaa, jos kuvaan tulee jo ” Minulle on merkityksellistä, että tunnemme siinä paikan päällä sen, mitä haluan välittää kuvalla.” 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. – Minulle on merkityksellistä, että tunnemme siinä paikan päällä sen, mitä haluan välittää kuvalla. Toimeksiannot tehdään aina asiakkaan toiveen mukaan. Vaikka tekniikka on valo kuvauksessa tärkeää, se ei ole Hämäläiselle hänen omis sa projekteissaan ensisijaista, vaan se mitä ja millaisia tunteita kuva välittää. Näin kameraan tallentuu myös sellaisia ohikiitäviä hetkiä, joita hän ei tietoisesti hae. Hämäläinen on oppinut pärjää mään mitä erilaisempien ihmisten kanssa ja löytämään heistä erilaisia puolia
Tummaa valoa Kuvajournalismi ja dokumentaarinen kuvaus ovat lä hellä toisiaan. Yllä vas. Bella Forsgrén, Naisen unelma -sarjas ta. Ei olisi ikinä uskonut, että siitä helmikuun lopun ja maa Vas . Kaikki huutavat, lau lavat ja tanssivat, monta sataa ihmistä kimpassa lä hekkäin poski poskea ja kylki kylkeä vasten. Kun hyväksytin kuvia, monelle kuvattavalle oli järkyttävääkin miten paha olo oli tullut niin läpi. Kuvajournalisti välittää tietoa ensisijaisesti ilman vahvoja tulkintoja, dokumentaa rinen työskentely puolestaan antaa vapautta kuvaajan omille tulkinnoille. Lähihistorian tallennusta KeskiSuomen museossa on 10.1.2021 asti jyväskylä läisen rockklubi Lutakon 30vuotisen taipaleen kun niaksi avoinna dokumentaarinen valokuvanäyttely. 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Yllä oik. Se voi herättää ärsytystä, ahdistusta tai iloa. Naamat-festarit Torikokous.fi:lle. – Metodina oli se, että ei tarvitse esittää mitään. Klubi sul jettiin maaliskuun puolivälissä, ja näyttely tehtiin sii hen mennessä otetuista kuvista sekä kuvaajien arkis toista. Projekti kesti kaikkiaan vuoden ja hän kuvasi jokaisesta yhden potretin. Ihmisoikeudet eivät vanhene -sarja Ihmisoikeuskeskukselle. – Helmikuussa kuvaajat ovat kuvanneet hikisiä kuvia ihmisjoukosta yhdessä. Sen lisäksi, että kuvat kertovat lähihistoriasta ja sen yllättävästä käänteestä, ne tuovat esiin tapahtuma kentän ahdingon. Kuvajournalismissa kohtaamiset ovat lyhyempiä, kun taas dokumentaarisia projekteja saate taan työstää joskus jopa vuosia, jolloin kuvaajan suhde todellisuuteen muuttuu. – Dokumentaarinen kuva on kuin kivi kengässä. Hämäläinen kuratoi näyttelyn, jossa on esillä töitä häneltä ja kymmeneltä muulta kuvaajalta. Tarkoituk sena oli tallentaa elämää klubilla puolen vuoden ajan tammikuusta alkaen, mutta koronapandemian myötä kuvaussuunnitelma meni osittain uusiksi. – Valokuvaajan ja dokumentaristin pitää aina itsen sä kanssa käsitellä, että mikä oikeus minulla on men nä ja avata jonkun ihmisen haavoja ja asioita ja napata koskettaviakin kuvia, ja lähteä niiden kuvien kanssa, ja se ihminen jää elämään sitä omaa elämäänsä. Hämäläinen kuvaa usein haastavia ja rankkoja ai heita. Koska kuvauksissa käsiteltiin hyvin henkilökohtai sia asioita, mukana oli aina ammattilaisia, joiden kans sa kuvattavat saivat keskustella. Pahakin olo saa näkyä, ei tarvitse jaksaa yhtään sen enempää. Dokumentaarinen kuvaus vaatii myös kuvattavilta rohkeutta, koska he antavat kasvot kipeillekin asioille. takin säröä, esimerkiksi epäterävyyttä tai jos valo tai sen väri ei ole tyypillinen. Se onkin yhtäkkiä sellaista mitä emme näe pitkään aikaan. Yhtenä esikuvanaan Hämäläinen mainitsee 1800luvulla eläneen Julia Margaret Cameronin, joka tuli tunnetuksi pehmeäpiirtoisista kuvistaan. Tunteet ovat minulle merkityksellisempiä kuin se onko valolla ollut oikea piirto tai varjo. Yksi tällainen projekti oli Tummaa valoa, jo hon hän otti muotokuvia 20–30vuotiaista nuorista aikuisista, joilla oli mielenterveysongelmia
liskuun alun tilanteesta tullaan tällaiseen maailmaan. Hämäläinen onnistui tallentamaan tilanteen, koska hänellä sattui olemaan kamera sylissään. Ohjasin ihmisiä sanomalla, että saat olla tässä niin kuin olet. Tykkään tuollaisista nopeista kohtaamisista. Nopeita kohtaamisia Helmikuussa Hämäläinen kuvasi Lutakossa muun muassa kynttelikkö päässään burleskiesitystä seuraa maan tulleen nuoren naisen. Yhtäkkiä pojat hyppäsivät ovesta ja kaikki rämähtivät nauramaan. 26 KAMERA 9|2020. Kuva on yksi sarjassa, jo hon hän tallensi illan osallistujia ja esiintyjiä. Usein epäsovinnainen rajaus ja sommitelma kuvassa kertovat yllättävistä tilanteista. – Olimme juuri kuunnelleet ja tallentaneet kosket tavaa elämäntarinaa. ” Koko ajan avautuu maailmoja, joita en olisi voinut edes kuvitella.” Joskus Hämäläinen päättää jo etukäteen ottaa vain yhden ruu dun, joskus kymmenen tai jotakin siltä väliltä. Hämäläinen kuvasi Am nestyn lehteen turvapaikanhakijaperhettä Kyyjärvellä. – Olen sen varassa, mitä siinä sattuu olemaan ja millä fiiliksellä ihminen on. – Kuvaustapa on hirmu tyypillinen minulle: pyy dän ihmisen vähän sivuun, ja yritämme lyhyessä ajassa vain muutamilla ruuduilla saada hänestä jotakin tal lennettua. Perheen pikkupojat olivat pukeutuneet lahjoituk sina saamiinsa hämähäkkimiespukuihin ja yllättivät huoneessa olijat komealla sisääntulolla
Turvapaikanhakijaperhe Kyyjärvellä Amnestylle. – Aika ajoin nousee ilmiöitä, joista alkaa tuntua, että niistä tulisi pitempi sarja. Dokumentaristi Hämäläinen etsii tekemiseensä jatkuvasti uusia tasoja ja oppii samalla uutta. Kapellimestari Leif Segerstam puolestaan johti kuvitteellista orkesteria kuvauksissa kesämökillään, ja onnistui yllättämään kokeneen kuvaajan tempaa malla paidan pois päältään kesken kaiken. – Kuva ei olisi onnistunut, jos olisin pyytänyt, että hyppikää uudestaan. Aiheet eivät ole aina vakavia, mutta se on lajityypillistä. Vas. En koe, et tä kuva kertoo automaattisesti jotain, vaan tekijän pitää olla väittämässä tai tulkitsemassa tietoisemmin jotakin. Kuvaajalla on oltava tah to välittää tai sanoa kuvillaan jotain sanomaa. Yllä Kevätyö Jyväskylässä Torikokous.fi:lle. – Minua kiehtoo ihminen loputtomasti. Dokumentaarinen kuva pakottaa meidät näkemään asioita, joilta haluaisimme sulkea silmämme. 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Aiheensa Hämäläinen kohtaa sattumalta tai tietoi sesti etsien. Kuvattavalta puolestaan on iso luottamuksen osoitus olla toisen henkilön tulkittavana. Vaikka aihe olisi kulunut, kuvaajan oma tulkinta tai näkökulma voi tuoda siihen aivan uuden ulottu vuuden. – Dokumentaarinen kuva ei anna meidän unohtaa menneisyyttä eikä nykyisyyttä. – Dokumentaarisessa valokuvassa pyrin ajattele maan, etsimään ja löytämään sellaista, joka tapahtuu juuri nyt ja mikä tässä maailmassa olisi juuri nyt olen naista. Dokumentaarisen kuvan voimasta kertoo ehkä se kin, että niin paljon kuin Hämäläinen on kuvia näh nyt monien tehtäviensä puitteissa, hänelle ei ole ikinä tullut tunnetta, että olisi nähnyt kaiken. Pyrin luottamaan siihen, että jos minua kiin nostaa joku asia, niin se kiinnostaa jotakuta muutakin. – Koko ajan avautuu maailmoja, joita en olisi voi nut edes kuvitella
OIKEASSA PAIKASSA OIKEALLA HETKELLÄ TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Erkki Raskinen Erkki Raskinen toimi yhteensä 33 vuotta lehtikuvaajana. OPASTUS Dokumenttikuvaus 28 KAMERA 9|2020. Filmille ja myöhemmin muistikortille tallentui hetkiä tavallisesta elämästä aina poliittisiin vallankumouksiin
Viisi vuotta myöhemmin Raskinen osti kaksisilmäisen peilikameran, Yashica D:n. E rkki Raskiselle on tyypillistä, että hän havainnoi ympäristöään, tarkkailee tilannetta ja keskittyy ottamaan tilanteesta yhden ruudun – sen ratkaisevan hetken. Kymmenisen vuotta myöhemmin hän kuvasi samaa tapahtumaa lehti kuvaajana Helsingin Sanomiin. Saimme kokeneelta lehtikuvaajalta vinkkejä yllättävien hetkien tallentamiseen. Mustavalkoiset näyttelykuvat Raskinen on vedostanut itse. Raskisen innostus valokuvaamiseen alkoi varhain. Kuva: Helena Raskinen. Tie kuvaajaksi kulki ilman alan koulutusta monien polkujen kautta, ja ura valokuvaajana alkoi Raskisen palvellessa Suomen YK-pataljoonassa Kyproksella. Pietari 2018. Ensimmäisiä kuviaan sillä hän otti Tampereella motocross -kilpailussa, jossa tallensi muun muassa kolarin kiperässä mutkassa. Hääpari menossa kuvauspaikalle. 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Hän ja kaksoissiskonsa Eeva saivat 11-vuotiaina äidiltään lahjaksi pienen kameran. KUKA KUKA ERKKI RASKINEN Lehtikuvaaja Helsingin Sanomissa ja IltaSanomissa 1975–2008. Useita yhteisja yksityisnäyttelyitä. Raskinen kuvasi urallaan myös Suomen presidenttejä esimerkiksi valtiovierailuilla, virkaanastujaisissa ja EU-huippukokouksissa. Hänen näyttelynsä Neljä presidenttiä on avoinna Laterna Magicassa 9.12. Luontainen uteliaisuus ja kiinnostus eri asioihin vei häntä myös lehtikirjoittajana eteenpäin. alkaen. Esillä on kuvia presidentti Kekkosesta, Koivistosta, Ahtisaaresta ja Halosesta. Kokoelmia Valokuvataiteen museossa ja Urheilumuseossa. Vuoden uutiskuva ja vuoden lehtikuva 1988: Viron laulava vallankumous. Samettivallankumous Praha 1989
Katso sitten mikä oli lopputulos. – Kamerani asetus oli yksittäislaukaisulla, ei sarjalla. Siellä oli mummo vartiomiehen edessä heristämässä sormea ja sain siitä kuvan. Paavi Johannes Paavali II Helsinki-Vantaan lentoasemalla 1989. Taksista astui ulos morsian, harteillaan huntu, jonka reunat tuuli heitti ilmaan kuin enkelin siiviksi. 2 3 1 30 KAMERA 9|2020. Kannatti ennakoida! Kuva Papal hat palkittiin pronssimitalilla Austrian Supercircuitissa vuonna 2001, ja se sai kunniamaininnan Nikon-kilpailussa Japanissa vuonna 1993. Raskinen seisoi kuvaajarivissä Helsinki-Vantaan lentoasemalla kun Paavi Johannes Paavali II saapui vierailulle Suomeen vuonna 1989. – Tuuli aika paljon. Mietin etukäteen, että mitenköhän paavin kalotti pysyy hänen päässään. Hän käytti teleä kun paavi laskeutui lentokoneen raput alas ja suuteli maata, ja vaihtoi sitten laajakulmaan. Älä ajattele otanko kuvan, vaan ota se heti. – Hän pysähtyi, otti niistä kiinni ja otin hänestä kuvan puhelimellani. OLE UTELIAS TARKKAILIJA Vieraillessaan Pietarissa kolmisen vuotta sitten Raskinen pysähtyi katsomaan mustaa limusiinia, joka saapui morsiuspari mukanaan Neva-joen rannalle. Kuva julkaistiin Ilta-Sanomissa ja se antoi kasvot kansan äänelle vallassa olevaa hallintoa vastaan. TILANNEÄLY JA OIVALTAMINEN Samettivallankumouksen aikaan vuonna 1989 Raskinen oli työtehtävissä Prahassa. Raskisella oli mukanaan sekä tele että laajakulma. – Kävelimme toimittajan kanssa kohti presidentinlinnaa. TILANTEEN ENNAKOINTI – Nopea reagointi auttaa, jos tilanne tulee yllättäen eteesi. Samassa tuuli tarttui kalottiin . Raskisen filmille tallentui kuva, jossa paavi ja vastaanottokomitea katsovat maahan lennähtänyttä päähinettä
Kuva koululaisista voitti tänä vuonna Suomi-Kypros -seuran kilpailun ”Minun Kyprokseni”. KESKITY TEKEMISEEN Kun haluat tallentaa ainutlaatuisia ohikiitäviä hetkiä, keskity kuvaamiseen – älä kiinnitä huomiota muuhun. IMPROVISOI Tapahtumia kuvatessasi älä mieti liikaa ennakkoon miten toimit, vaan elä tilanteessa ja toimi sen mukaan. He ajoivat 1950 -luvun taksilla reittiä pitkin ja poikkesivat välillä kadunvarsilla ja ravintoloissa kuvaamassa muun muassa katsojia. Apostolis Andreaksen luostarissa Kyproksella 1970. – Kaksi koululaista kävelee Nikosiassa. 4 5 6 7 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. KUVAA ROHKEASTI Raskinen kuvasi paljon paikallista elämää Kyproksella ja on pitänyt siellä näyttelyt vuosina 2010 ja 2014. – Muutama kilometri ennen maalia näimme juoksijan, joka johti kilpailua. Koululaiset Nikosiassa Kyproksella 1970. Hän pysähtyi, kyykistyi ja alkoi sitomaan kengän nauhojaan. Tyttö ottaa poikaa olkapäästä kiinni ja pojalla menee sormi suuhun. Istuin taksissa juuri sillä puolella ikkuna auki ja otin kuvan. OTA KUVA OIKEALLA HETKELLÄ Ateenan EM-kilpailuissa 1982 Raskinen teki toimittaja Matti Einiön kanssa reportaasia maratonjuoksusta sen alku peräisellä reitillä. Poika edellä ja tyttö perässä. Raskinen tallensi filmille yhden ruudun – tuon hellyttävän hetken
MESTARILLINEN TUNNELMAN KUVAAJA TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Timo Kirves 32 KAMERA 9|2020 KUVAAJA Timo Kirves. Katukuvaajanakin kunnostautunut Kirves odottaa ja tarkkailee herkullisia kuvaustilanteita. Noin kuusikymmentä vuotta kuvannut Timo Kirves on Suomen tunnetuimpia valokuvaajia
Tuntui, että olin vihdoin isoissa ympyröissä. – Kun muut istuivat luennoilla, minä istuin pimiössä. Hän soitti klarinettia jazz-yhtyeessä. – Kaikki valokuvauksen silloisen gurut olivat siellä, ja sain myös apua ihan kaikkeen, jos vain tarvitsin. Korkeakoulu-urani jäikin yhteen laskutikkutenttiin. Aino ja Jean Sibeliuksen tyttärentyttärenpoika. – En ulkomaillekaan voinut oikein lähteä opiskelemaan, koska olin juuri mennyt naimisiin. – Olin onnekas, koska olin opiskellut saksaa, ja suurin osa alan kirjallisuudesta oli saksaksi. – Laatikkokameran kanssa kuvatessa pidin peukkuja pystyssä koko ajan, koska kuvat joko onnistuivat tai sitten eivät. Kirves jätti kaupallisen alan opinnot, ja liittyi kameraseuraan. Koulussa oppii vain käymään koulua, mutta taidot opiskellaan jossakin ihan muualla. Kauppakorkeakoulusta kameraseuraan Lukiossa Kirves alkoi itse kehittää kuvia, ja pääsikin pimiötekniikan kanssa sinuiksi saman tien. Valokuvauskirjallisuutta oli tarjolla paljon. V uonna 1939 syntynyt Timo Kirves ihaili nuorena poikana enoansa ja kummisetäänsä, jotka olivat molemmat lahjakkaita amatöörivalokuvaajia. Oppikoulussa ollessaan hän sai lahjaksi Browniekameran. Ihmiskuvaus kiinnosti häntä jo silloin, ja ihmiset olivatkin hänen ensimmäisiä kuvauskohteitaan. Valokuvaus oli kuitenkin lähimpänä sydäntä, ja kauppakorkeakoulussa oli onneksi hyvä valokuvalaboratorio. – Siellä minä vaatehuoneessa turkkien alla pidin pimiötä. Olimme kaikki nuoTIMO KIRVES Helsinkiläinen pitkän linjan valokuvaaja. Suomessa ei vielä ollut mahdollista opiskella valokuvausta, joten nuorukainen päätti opiskella ekonomiksi, vaikka hänellä olisi ollut taitoja myös muusikon uraan. Seuralla oli todella hyvä labbis, ja kaikki seuran kuvaajat tuntuivat olevan todella pitkällä taidoissaan. KUKA KUKA 34 KAMERA 9|2020. Mutta en usko että hävisin yhtään mitään, vaikka en kouluja ole käynytkään. Ansaitsemillaan keikkarahoilla Kirves osti ensimmäisen kunnon kameransa. Yleensä eivät. Eli sain oppini kirjoista, en koulusta. – Ihmiset ovat kivoja, Kirves nauraa iloisesti. Luin innokkaasti kaikenlaisia lehtiä, ja ennenkaikkea Lookia, ja koitin kovasti tehdä kuvistani samanlaisia kuin olin lehdissä nähnyt
– Davidson teki minusta valokuvaajan, Kirves sanoo amerikkalaisesta dokumenttikuvaajasta. Pitää ” Pidän siitä, että valokuvissa on toimintaa. – Kuvasin myös muotia samaan aikaan, koska siitä maksettiin hyvin. Hän liittyi myös Finnseven-osuuskuntaan, jossa oli mukana muunmuassa Caj Bremer, Seppo Saves ja Aulis Nyqvist. Silloin olin jo melkein viisikymppinen, ja tuntui etten oikein solahtanut jengiin enää, hän muistelee. Potkutkin sain, koska olin kuulemma yhteistyökyvytön, Kirves hekottaa. Täytyy pitää silmät auki koko ajan, eikä siinä ole aikaa miettiä. aukeama Havanna. Kameraseurat järjestivät myös paljon kilpailuja, ja niihin osallistuttiin ahkerasti. – Katukuvaus on aika vaikea laji. Kuuban Havannassa hän on ollut useita kertoja. Lehden päätoimittajana toimi Kirsti Jaantila. Jaantila opetti minulle valokuvauksen kaupallisen puolen, sekä sen minkä takia kuvia ylipäätään tehdään ja mitä lukija lehdeltään kaipaa. Hän haki reippaasti töitä, ja kiersi lehtiä. – Työnhaussa ei ollut mitään ongelmaa, ja sitten päädyin Kotilieteen. Kuvasimme valtavasti koko ajan. Näillä niin sanotuilla rättikuvilla rahoitin heikommin maksetut lehtityöt. Lehtiurallaan Kirves tuli tunnetuksi niin muoti-, uutiskuin reportaasikuvaajanakin. Ihmiset kiinnostavat minua aina vaan, ja heitä kuvaan katuja dokumenttikuvissani. – Pidän siitä, että valokuvissa on toimintaa. Innokas enokin kannusti. Jokaisesta vaatteesta tehtiin kymmeniä vedoksia, jotka sitten piti lähettää lehtiin. Yllä Kahvila Kuuma, Helsinki. Dokumenttikuvaus sykähdyttää Kirves on kiinnostunut myös katukuvauksesta, jota hän on tehnyt niin Suomessa kuin ulkomaillakin. ria, ja 1960-luvun alussa koko nuorisoliikehdintä alkoi muutenkin nostaa päätään, ja vanhemmat ihmiset tykkäsivät, että saivat olla palavahenkisten nuorten kanssa. Taustallakin on paljon liikettä. Osuuskunta toimi viitisen vuotta, ja miehet kuvasivat reportaaseja koko ajan. 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Tehtaankatu, Helsinki 2020. Viime vuosikymmenet Kirves on kuvannut sanomalehdille freelancerina. Epätavallisia muotikuvia Sukulaisensa kautta hän päätyi kuitenkin Claire Ahon assitentiksi, ja sitä myötä Elokuva-Aitta -lehtikin tuli tutuksi. Studiokuvaajan täytyy nähdä tarinat päässään, enkä ollut sillä lailla mikään näkijä. Etualalla nainen peilailee itseään ja mies pullistelee hauistaan. Mutta ei se ollut minun oma lajini ollenkaan. On vaikea sanoa mikä tekee kuvasta hyvän, mutta yleensä niissä on monta elementtiä, joita tekee mieli tutkia tarkemmin ja useaan otteeseen. Se oli sellaista siistiä sisätyötä. Niissä ovat valo, tunnelma sekä sommittelu aivan kohdillaan. – Minusta tuli taiteilija, ja sen myötä tuli myös velkoja, joten menin töihin mainostoimistoon, koska palkka oli hyvä. – Muotikuvaus oli kutkuttavaa, ja poikkesin traditionaalisesta kaavasta sillä saralla. Ihmiset kiinnostavat minua aina vaan, ja heitä kuvaan katuja dokumenttikuvissani.” Ed. Omina inspiraation lähteinä ovat niin Bruce Davidson kuin Henri Cartier-Bresson. Kilpailujen voittajat julkaistiin Helsingin Sanomissa, ja Kirves päätti mennä töihin sanomalehteen. – Olen sellainen 60 -lukulainen humanistisesti asennoituva tapahtumien kuvaaja. Yksi Davidsonin kuvista on erityisen vaikuttava. Oik. – Olen ollut onnekas, koska urallani on pomoina ollut aivan loistavia, fiksuja ja osaavia naisia. Kuvasin muotia luonnonvalossa sekä erikoisissa ympäristöissä, kuten raitiovaunuhalleilla. Asiakkaina olivat esimerkiksi Me Naiset, Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti, Kotiliesi sekä vuonna 1963 perustettu Annalehti
36 KAMERA 9|2020
Kuvaamistakin täytyy treenata, aivan kuten huippu-urheiluakin. Rouva täräytti: ’Ihanalta! Elämä alkaa sadasta!’ – Olen reuman runtelema, ja aivohalvauksenkin kokenut, mutta kuolema ei pelota tai askarruta. Haastattelija kysyi miltä noin korkea ikä tuntuu. 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Uutta ei voi keksiä, jos ei tiedä tai ymmärrä vanhaa. Kirves oli ensimmäisiä freelancereita, jotka opettelivat uuden tekniikan, ja se myös kiinnosti häntä alusta asti. Hahmot ovat aivan kuin näytelmässä, tunnelman ollessa aito ja käsinkosketeltava. Kukaan ei puhu sävyistäkään enää mitään. Kun Instagram saapui rymisten, Kirves oli siitäkin innoissaan. Tuota haastateltua rouvaa lainatakseni totean, että elämä alkaa kahdeksankymppisenä. Ei ole mitään hätää, hän nauraa lopuksi. Tilanteet ovat nopeita, ja ne ovat hetkessä ohi. Olen tällainen vanhan kansan mies, joka haluaa katsella kuvaa printtinä tai painettuna. Kun kuva onnistuu, siitä tulee aivan oma tarinansa, ja niin hieno, että se lähentelee maalaustaidetta. Ennen vanhaan se oli kaiken a ja o. Havanna 2018. Se on sitä varten, että pysyisin itse vireessä, ja kuvauksen tatsi säilyisi. Omaa erityisen jännittävää ja vangitsevaa nappiotosta kysyttäessä hän sanoo: – Se tulee ylihuomenna! Kirves luki taannoin lehdestä 104-vuotiaan rouvan haastattelun. Ei kukaan huippukuvaajakaan ole syntynyt mestarina, vaan jokainen on opetellut omaa ilmaisuaan ja hionut sitä aina vain paremmaksi. – Kuvata täytyisi joka päivä. Valokuvauksella on hieno menneisyys, ja sitä täytyisi jokaisen kuvauksesta kiinnostuneen ymmärtää ja opiskella. Minäkin teen niin. Vuokkiniemi Vienan Karjala Neuvostoliitt o 1990. Oik. Kannattaa myös kuvata sellaisia asioita mitkä itseä kiinnostavat. Mutta toki haluan nähdä mitä on kuoleminen. – Kameran tekniikka sekä sommittelun aakkoset täytyisi olla hallussa, koska kuvaustilanteessa ei niihin pitäisi tuhlata enää aikaa. Kirves ottaakin kuvan vasta silloin, kun ihmiset ovat sopivissa paikoissa. Aivan kuin uutiskuvaaja. Antaa itselleen vaikka pieni kuvaustehtävä, ja sitten toteuttaa se. toimia vaistonvaraisesti, ja sormen on oltava herkkänä laukaisimella. Valokuvauksen historian suurin tekninen murros oli digikuvan tulo. Yllä. Hän on myös kouluttanut valokuvaaja kollegoitaan kuvankäsittelyssä. – Enää en ole. Elämä on alkanut Tyytyväisin Kirves on sellaisiin kuviinsa, joihin on liittynyt jotakin muutakin, kuten tietty tilanne tai tietyt ihmiset. Kuvan katsominen näytöltä ei riitä, se on aivan eri näköinenkin. Se on köyhdyttänyt valokuvausta hälyttävästi
Eri puulajien yhteydessä viihtyvät lukemattomat hyönteislajit, sienet, linnut ja monet muut eliöt. TEKSTI JA KUVAT Jussi Helimäki P uiden valokuvaus on monessakin mielessä varsin hauskaa puuhaa. Makuasioitahan nämä ovat. Mänty on yleisin, mutta paikoin Etelä-Suomessa kuusi on yleisempi. Eri vuodenaikoina puut näyttäytyvät erilaisissa asuissaan. Ja jos kyse on hienosta aarnikuusikosta paksuine sammalpohjineen, kaatuneine puineen ja kosteikkoineen, 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OPASTUS Puut. Mänty on parhaimmillaan niin komea puu, esimerkiksi kelona, erittäin hienona kilpikaarnaisena vanhana yksilönä tai harjulla kasvaessaan osana komeaa metsämaisemaa, että kuvaajan kannalta se on yksi hienoimpia puulajejamme. Lisäksi puiden ympärillä tapahtuu. Huurteiset hongat, ilta-auringon viime säteissä kylpevät petäjärivistöt ja kelomäntyjen mitä mielikuvituksellisimmat vänkyräoksat ovat valtapuulajimme parasta visuaalista antia. Havupuut Suomessa puiden valtalajit ovat mänty ja kuusi. Kohteet pysyvät paikoillaan, tosin kovassa tuulessa voi saada pitkällä valotusajalla hyviä kuvia puiden liikkeistä. Ne ovat luonnon ja ympäristön kannalta korvaamattomia kasveja, ja vetävät puoleensa koko joukon muuta elämää. Suomessa kasvaa kolmisenkymmentä puulajia, joista valtaosa on lehtipuita. Elämme pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, ja näiden kahden puun merkitys on maamme taloudenkin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kuusi on toisenlainen havupuu, ja siten tunnelma kuusivaltaisessa metsässä on myös erilainen – synkempi, mutta toisaalta tunnelmallisempi. Puut ovat hyvin erinäköisiä: samankin lajin yksilöt eroavat toisistaan, etenkin luonnonmetsissä ja puistoissa. PUIDEN PAULOISSA Luontokuvauksen näkyvimmät kiinteät kohteet suurimmassa osassa Suomea lienevät puita, niitä kasvaa lähes koko maassa. Kuusimetsässä harvat valonsäteet toimivat koko lailla eri tavoin kun mäntymetsässä, kuusikossa mielikuvitus liitää enemmän. Mäntyjen kaarnan kuviot, männyn siitepölyn värjäämät pinnat sekä lajin laajat juuristot tuovat oman lisänsä tämän peruspuun tarjoamiin kuvausaiheisiin
Valkoisena hohtavat koivu rivistöt ovat komeita, toisinaan jopa istutettuina. Koska kataja on harvinaisempi kuin mänty tai kuusi, sitä ei senkään takia tule kuvattua niin paljon, mutta etenkin hienoilla kulttuurimailla laji on tärkeä maisemakuvauksen kannalta. Oma mielipiteeni on yleistyksenä, että männyn ja kuusen kuvaamisessa suurin ero on siinä, että männystä on helpompi saada hyviä yksilökuvia kun taas monesti kuusimetsän kuvat ovat metsäkuvina vaikuttavampia kuin mäntymetsässä otetut kuvat. 40 KAMERA 9|2020. Kannattaakin sommittelussa huomioida, että räikeän vaaleat koivunrungot eivät tulisi kuvaan mukaan, jos muu osa metsästä on enemmänkin varjossa. Esimerkki kuusimetsän vaikuttavista näkymistä ovat tykkykuuset, joita voi nähdä Pohjois-Suomen metsäisillä tuntureilla – ja tällöin toki saa myös yksittäisistä kuusista hienoja ”potretteja”. Raudusja hieskoivu ovat yleisimpiä lehtipuitamme, ja rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Kataja on kolmas tavallinen havupuumme. Lehtipuut Koska lehtipuita on kymmeniä lajeja Suomessa, keskityn vain muutamiin merkittäviin ja tuttuihin lajeihin. Se komistaa usein maatalousmaisemia ja kallioisia karuja metsiä. Koivu on ruska-ajan näkyvin puu, ja sen keltaiset lehdet värjäävät syys-lokakuussa valtaosaa maamme metsämaisemasta. Metsäkuvauksessa koivun vaaleus on kuitenkin petollista, sillä valonsäteen sattuessa koivun runkoon, se palaa helposti kuvassa puhki. ollaankin melkoisessa metsäparatiisissa
Tervaleppä on varsinainen rantojen peruspuu ja tyypillinen myös esimerkiksi puronvarsilla ja lehdoissa. Jalavan lenninsiipi tuulilasilla. Tekniikasta muutama huomio Puiden kuvaaminen on erittäin monipuolista puuhaa, sillä puita voi kuvata hyvin eri tavoin. Tervaja harmaalepän lehdet ovat aina vihreitä, joten ruskaa niistä on turha hakea. Jalot lehtipuut keräävät ympärilleen paljon harvinaisia lajeja, joten niin hyönteisiä kuin sieniä kannattaa etsiä jalopuiden lähettyviltä. Haapa on kuvaajalle hyvä puu, sillä hienon ruskavärimaailman lisäksi puussa elää tai siitä on riippuvainen lukematon määrä haapaan erikoistunutta lajistoa, pääosin hyönteisiä. Valotuksen kannalta kontrastiset kohteet, kuten juuri vaaleat lehtipuiden rungot ovat ongelmallisia. Suomessa on paljon rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä, ja monet niistä ovat juuri vanhoja jaloja lehtipuita. Toukokuisessa puistossa vaahtera etualalla ja tammia taustalla. Varsinkin vanhat, ylväät tammet, vaahterat ja jalavat luovat keskieurooppalaisia näkymiä tänne Pohjolaan. Haavikossa on tunnelmaa, ja sen lehtien havina on hyvinkin ensimmäinen merkki kesäaamuna tuulen viriämisestä. Haavan lehtien putoaminen on myös syyskuun pakkasaamuina kokemisen arvoista: lehtiä ropisee tuon tuosta alas ja yhtäkkiä metsänpohja on yhtä keltaista mattoa. (Terva)leppä voi kasvaa yllättävän suureksi ja mielenkiintoisen näköiseksi puuksi, vaikka useimmat niistä ovatkin korkeintaan keskikokoisia. Voisi sanoa, että puiden kuvaaminen on kasvikuvauksen kuninkuuslaji. 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Näiden tärkeiden ja mahtavien organismien kuvaus aiheet eivät lopu kesken, aina löytyy mielen kiintoisia puuaiheita – myös ulkomailta, vaikka tässä keskityinkin kevyesti Suomen puihin. Toisaalta synkkää kuusimetsän tunnelmaa kannattaa alivalottaa, samoin kirjavaa puunrunkojen rivistöä. Esimerkiksi Turun Ruissalo on yksi hienoimpia paikkoja kohdata näitä maisemia Suomessa. Jalot lehtipuut ovat hienoimpia puitamme, ehkä männyn ohella. Objektiiviksi käy tilanteesta riippuen laajakulma, makro tai jopa tele. Yksittäistä puuta voi sommitella kuvaan kokonaan, osittain tai kuvan kohteena on vain yksi puun osa, joka kenties on leijaillut kauas alkuperäisestä kasvupaikastaan. Jalustaa on hyvä käyttää hämärässä metsässä, mutta useimmiten pärjää ilmankin. Puita kohti! Viherlevää puun rungolla. Sen sijaan yksi omista suosikeistani etenkin rannoilla on tervaleppä, jonka tunnelmalliset siluetit tuovat luontevan kehyksen vesistöön päin, etenkin aamuja iltahämärässä. Kuvauskulmalla on paljonkin välillä, kamera kohti taivasta ja lehvästöä ylivalottaen saa unenomaista jälkeä – kannattaa kokeilla
Jo keväällä tutustuttiin etäyhteyksien käyttöön ja syyskaudella videoneuvottelukäytänteet ovat tulleet useimmille tutuiksi ja sujuviksi. Tapaamisista on muodostunut eräänlaisia hybridiversioita. Kerhotilassa on sallittu kokoontua noin kymmenen henkilöä etukäteisilmoittautumisten kautta, loput ovat osallistuneet etänä Teams-sovelluksella. – Kotoa käsin on mukava osallistua, matkoihin ei kulu aikaa ja voi nauttia samalla vaikka kupposen kahvia, Iiris Niemi kertoo kokemuksistaan. Syksyllä Lauantaikamerat järjesti myös näyttelyn Galleria Westissä, juhlistaakseen kymmenvuotis taivaltaan. Tiedottaminen ja erilaisten kohtaamisfoorumeiden mahdollistaminen on koettu seuran toiminnassa entistäkin tärkeämmäksi, siksi on syntynyt Kameraseura ry:n yhteinen Facebook-ryhmä. Kameraseuran 100-vuotisjuhlien järjestelyissä on riittänyt kuhinaa koronasta huolimatta. – Valitsimme Teamsin koska se sallii suuren määrän osallistujia yhtä aikaa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Jan Ekström. Lauantaikameroiden ja Galleria-ryhmän toimintaan on aina kuulunut yhdessä tekeminen kerhotilojen ulkopuolella, joko kuvaillen tai erilaisiin kohteisiin tutustuen, joten korona-aika ei oleellisesti ole haitannut näiden kerhojen kokoontumisia. – Ensimmäisenä päivänä jäseniä tuli reilu 60, hallituksen jäsen Matti Autio iloitsee. Seuran hallitus on laatinut selkeät ohjeistukset kokoontumisista ja niiden puitteissa toiminta on jatkunut aktiivisena. Siellä käydään keskustelua toimintaan ja kuvaamiseen liittyen, jaetaan kuvia ja tiedotetaan. Natura-kerhossa on hyviä kokemuksia etäkerho illoista, kunhan alun haasteet selätettiin. 42 KAMERA 9|2020 KAMERASEURA Facebook-ryhmä. KAMERASEURA | Tarkemmat tiedot kameraseura.fi sekä www.facebook.com/groups/Kameraseuranjasenet/ Poikkeustilanteen hallintaa TEKSTI JA KUVA Kristiina Sievi-Korte H aastava koronatilanne on jatkunut koko syyskauden ja se on näkynyt myös Kameraseurassa synnyttäen uusia toimintatapoja. Monet kerhot ovat ratkaisseet poikkeustilanteen jalkautumalla ulos kuvausretkille, näin on päästy kohtaamaan kanssaharrastajia livenä, kuitenkin turvallisesti laajemmalle hajaantuen. Eri kerhojen omat Facebook-ryhmät jatkavat kuten ennenkin, uusi ryhmä taas toimii kaikkien seuran jäsenten yhteisenä kohtaamispaikkana. Syyskauden alkuun Kameraseuran Tekniikkailta järjesti opastusta kyseisen sovelluksen käyttöön. Vielä syksyllä jäsenet saivat lähettää kuviaan ehdolle juhlanäyttelyyn, joka järjestetään juhlavuoden 2021 syyskuussa Kaapelitehtaalla. – Kun puheenvuorot vielä muistetaan jakaa vetäjän toimesta, pysyy keskustelukin selkeänä, Ari Komulainen lisää
Kamera pystyy tarkentamaan automaattisesti jopa -7,0 EV -tasoon asti. Canon PowerShot ZOOM painaa vain 145 g. Ja miksipä sitä ei voisi ilahduttaa itseäänkin. Kompakti, monipuolinen ja helppokäyttöinen CANON PIXMA PRO-200 on mainio valinta valokuvausharrastajille ja kuva tulosteesta kiinnostuneille, sillä se sopii kaikenlaisiin tulostustarpeisiin. Optinen zoom vastaa kinopolttoväleissä 100 mm f/5,6 tai 400 mm f/6,3 teleä. Kamera on myös suunniteltu käytettäväksi yhdessä älypuhelimen tai tabletin kanssa. Canon Pixma PRO-200 tulee myyntiin marraskuussa 2020 ja maksaa noin 530 euroa. Vuoden pimein aika on sopiva hetki täydentää valokuvauskalustoa. Lisäksi käytössä on 800 mm:n teleä vastaava digitaalinen suurennus. Fujifilm X-S10:een on suunniteltu syvä ja miellyttävä ote ja koko rakenne on tehty magnesiumista; siitä huolimatta se painaa ainoastaan 450 grammaa. TEKNIIKKA 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OMAKSI TAI LAHJAKSI KOONNUT Jari Tomminen VINKKI VINKKI ylmä ja pimeä loppuvuosi on mitä mainioin tilaisuus lämmittää läheisten mieltä sopivilla joululahjoilla. Full HD -korkeanopeusvideota tallennetaan jopa nopeudella 240 k/s. Näistä löytynee sopivaa kontintäytettä monenlaiseen tarpeeseen ja monen paksuisille kukkaroille. Helppokäyttöinen kamera on suunniteltu kuluttajakäyttöön erityisesti urheilun ja luonnon kuvaamiseen. Siinä on sama 26,1 megapikselin kenno, vaiheentunnistavat koko kennon kattavat af-pikselit ja prosessori kuin siskossaan X-T4:ssä. Monipuolinen materiaalinkäsittely ja mukautettavat tulostuskoot helpottavat tulostusta ja samalla voidaan hyödyntää reunuksetonta tulostusta ja panoraamatulostusta. Tulostimessa on edistyksellinen 8 värin dye-pohjainen mustejärjestelmä. X-S10 kuvaa videota 4K/30p-tarkkuudella (4:2:0 8 bittiä, ulkoisella tallentimella 4:2:2 10-bittisenä hdmi:n kautta). Tai miksei vaikkapa antaa läheiselle uusi harrastus. Valokuvien lisäksi PowerShot ZOOMilla voi kuvata Full HD -videota. Mustesuihkutulostin Canon | Pixma PRO-200 530 € www.canon.fi Kompaktikamera Canon | PowerShot ZOOM 350 € www.canon.fi Fujifilmiltä uusi X-sarjan järjestelmäkamera Peilitön järjestelmäkamera Fujifilm | X-S10 1 100 € www.colorkolmio.fi A3+ -koon ammattilaadun tulostin Canonilta. K FUJIFILM X-S10 on uudella kuuden portaan rungonsisäisellä kuvanvakaimella (IBIS) varustettu kamera. Tulostin tekee laadukkaita A3+-tulosteita jopa 90 sekunnissa ja sekä sen nopeus että kolme eri paperin syöttöä avaavat oven onnistuneisiin tulosteisiin. Canon PowerShot ZOOM tulee myyntiin joulukuussa 2020 ja maksaa noin 350 euroa. CANON POWERSHOT ZOOM on kämmenelle mahtuva 12 megapikselin kompaktikamera, jossa on kolmiportainen kiinteä telezoomobjektiivi ja kuvanvakain. Canonilta taskukokoinen kiikarikamera PARHAAT kuvat ansaitsevat päästä tulosteiksi. Color-Kolmion maahantuoma Fujifilm X-S10 tulee myyntiin marraskuun 2020 lopulla ja maksaa noin 1 100 euroa (runko), 1 500 euroa (runko + Fujinon XF 18–55 mm f/2,8–4) tai 1 600 euroa (runko + Fujinon XF 16–80 mm f/4). Kameran akku ladataan usb-c-liitännän kautta. Olemme jälleen, perinteiseen tapaan, koonneet kattauksen valokuvauksellisia lahjaideoita
Kopteri on myös lentokykyinen tuulisella säällä ja kestää jopa yli 10 m/s puhaltavat puhurit (taso 5). Neljä asfääristä linssielementtiä vähentää kaarevien linjojen esiintymistä ja neljä ED-linssielementtiä estää kromaattisen vääristymän esiintymistä ja lisää terävyyttä kuvan reunoilla. Lentoaikaa yhdellä akulla on peräti 31 minuuttia. Z 6II tukee sarjakuvausta 14 kuvan sekuntinopeudella (pistetarkennuksella). Parannettu silmienja eläintentunnistus automaattitarkennuksessa takaa kohteiden aiempaa paremman tarkkuuden videokuvauksessa. VL-49 led-videovalon voi asettaa kameran, videokameran tai jalustan päälle. Valaisimen koko on 66 × 79 × 29 mm ja paino noin 70 g. Objektiivin rakenne koostuu 14 linssielementistä kymmenessä ryhmässä. Valaisimessa on metallinen kierre, salamakenkä ja kolme ”kylmää kenkää” lisävalaisimien kiinnittämistä varten. Color-Kolmion maahantuoma Fujinon XF 10–24 mm f/4 R OIS WR tulee myyntiin marraskuun lopulla ja maksaa noin 1 200 euroa. Kopterin videokameralla sujuu sekä sulavan 4K-videokuvan tallentaminen että tarkkojen 12 megapikselin valokuvien kuvaaminen. VL-49:n tehoa voi säätää portaattomasti ja sen värilämpötila on 6 000 K. Alle 249 gramman painoinen kuvauskopteri on tehty helpoksi lennättää. DJI Mini 2 yhdistää suorituskykyisen kuvauskopterin ja älykkään kuvausteknologian pieneen kokoon ja pitkään akunkestoon. ED-Markin maahantuoma Dörr VL-49 maksaa noin 30 euroa. BOSTON DISTRIBUTION on tuonut myyntiin pienikokoisen ja äärikevyen DJI MINI 2 -kuvauskopterin, joka tarjoaa vaikuttavia kuvausominaisuuksia kompaktissa koossa. DJI Mini 2 maksaa noin 480 euroa.. Kuvauskopteri DJI | Mini 2 480 € www.boston.fi Minikokoinen kuvauskopteri DJI:ltä Led-valaisin Dörr | VL-49 30 € www.ed-mark.fi LISÄVALOA silloin, kun tarvitset, ja siellä missä tarvitset. Mikäli objektiivia käytetään yhdessä kameran kanssa, jossa on sisäänrakennettu kuvanvakain kuten Fujifilm X-T4, hyödyntävät sekä kamera että objektiivi vakainta 6,5 portaalla. Valaisimen virranlähteenä on kaksi kappaletta yleisiä AA-paristoja. Kamerassa on myös kaksi korttipaikkaa. TEKNIIKKA Joululahjavinkit 44 KAMERA 9|2020 Fujifilmiltä superlaajakulma X-sarjaan Superlaajakulmazoom Fujifilm | Fujinon XF 10–24 mm f/4 R OIS WR 1 200 € www.colorkolmio.fi FUJIFILM tuo uuden kevyen ja kompaktin laajakulmazoomin X-sarjaan. Kameran HLG-kuvausmuoto (ulkoisella tallentimella) tallentaa enemmän yksityiskohtia, laajemman dynaamisen alueen ja suuremman kontrastin. Puhelinsovitteen kanssa (ei mukana) saat valaisimen kiinnitettyä myös kännykkään. Valaisimen CRI-arvo on yli 90. Kuvat voidaan tallentaa joko jpeg-muotoon tai paremmin muokattavaan raw-formaattiin. Pieni kuvausvalo Dörriltä Nikonin Z 6:sta parannettu versio Peilitön järjestelmäkamera Nikon | Z 6II 2 300 € www.nikon.fi NIKON Z 6II edustaa peilittömän Z 6:n seuraavaa sukupolvea. FUJINON XF 10–24 MM F/4 R OIS WR:N polttovälin kinovastaavuus on 15–36 mm. Lisäksi siinä on 4K/60pvideokuvausmahdollisuus myöhemmin julkaistavan ohjelmistopäivityksen avulla. Täyden kinokoon Z 6II:ssa on Nikon Z -bajonetti, 24,5 megapikselin kenno, Expeed 6 -kaksoisprosessori sekä entistä nopeampi ja suurempi puskurimuisti. Nikon Z 6II tulee myyntiin talven 2020 aikana ja maksaa noin 2 300 euroa (runko). Pieni, helposti mukana kulkeva DÖRR VL-49 -led-valo on tehokas 800 lumenin valonlähde monenlaisiin käyttökohteisiin
Kamerassa on automaattinen kuvanvakaus, jonka ansiosta liikkuva kuva pysyy tasaisena esimerkiksi kävellessä tai juostessa. Perinteiseen videokuvaukseen sopii puolestaan Steady Cam -kuvaustila. Täydellä akulla Pocket 2 jaksaa jopa 140 minuuttia yhtäjaksoista kuvausta. Yleisobjektiivina sillä voi kuvata niin muotokuvia kuin maisemiakin, päivällä tai yöllä. Kameran hallinta onnistuu helposti älypuhelimen näytöltä. Minikameraa voidaan käyttää joko sellaisenaan suoraan kamerasta ohjaten, yhdessä älypuhelimeen liitettynä tai erilliseen langattomaan ohjainyksikköön liitettynä. Vain 117 gramman keveytensä ja pienen kokonsa ansiosta Pocket 2 kulkee vaivattomasti mukana missä tahansa. Ultrateräväpiirtoista 4K-kuvaa tallentava kamera kiinnittyy usb-liittimellä osaksi Android-älypuhelinta. Kandaolta 360 asteen puhelinkamera 360 asteen puhelinkamera Kandao | QooCam Fun 160 € www.boston.fi. Entistä suuremman 1/1,7 tuuman kuvakennon ja laajemman 20 mm f/1,8 -objektiivin ansiosta kuvista ja videoista tulee tarkkoja ja kirkkaita. Canon RF 50 mm F1,8 STM ja RF 70– 200 mm f/4L IS USM tulevat myyntiin joulukuussa 2020. RF 70–200 mm f/4L IS USM painaa ainoastaan 695 g ja on suljettuna 11,9 cm pitkä. Boston Distributionin maahantuoma DJI Pocket 2 -minikamera maksaa noin 380 euroa. RF 70–200 mm f/4L IS USM on L-sarjan telezoom-objektiivi, joka sopii hyvin monenlaiseen kuvaamiseen luonnosta ja urheilusta matkaja muotokuvaukseen. Vain 67 grammaa painavassa kamerassa riittää virtaa täydellä latauksella 80 minuutin kuvaamiseen. Boston Distributionin maahantuoma Kandao QooCam Fun maksaa noin 160 euroa. Insta360 ONE X2 -toimintakamera maksaa noin 490 euroa. Panoraamatilassa voidaan ottaa äärimmäisen isoja laajakuvia kameraa liikuttamatta. RF 50 mm F1,8 STM maksaa noin 260 euroa ja RF 70–200 mm f/4L IS USM noin 1 980 euroa. 149 grammaa painavalla Insta360 ONE X2 -kameralla voi kuvata neljällä eri tavalla. KANDAO QOOCAM FUN -puhelinkamera sopii videoja valokuvauksen ohella myös videostriimeihin. Videokuvaaminen 5,7K-tarkkuudella ja 360 asteen näkökentällä on tehty helpoksi. BOSTON DISTRIBUTIONIN maahantuoma INSTA360 ONE X2 -toimintakamera kykenee 360 asteen videokuvaukseen, monipuoliseen valokuvaukseen ja videostriimaukseen. Normija telezoomobjektiivi Canon | RF 50 mm F1,8 STM ja RF 70–200 mm f/4L IS USM 260 € ja 1 980 € www.canon.fi 360° toimintakamera Insta360 | ONE X2 490 € www.boston.fi CANON on julkistanut RF-versiot kahdesta suosituimmasta EF-sarjan objektiivistaan: RF 50 MM F/1,8 STM JA RF 70–200 MM F/4L IS USM. Kamerassa on kaksi 200 asteen kalansilmäobjektiivia ja yhdysrakenteinen stereomikrofoni. Kameraa ei tarvitse erikseen kohdistaa, sillä kamera taltioi ympäriltään kaiken. Uusi RF 50 mm f/1,8 STM sopii valokuvaajille, jotka siirtyvät EOS R -järjestelmään. MultiView-tilassa kamera kuvaa tekijää ja kuvauskohdetta samanaikaisesti molempiin suuntiin ja liittää videot yhteen. DJI:n vakainkamerasta uusi versio Kaksi objektiivia peilittömille Canonilta Helppo 360-toimintakamera Insta360:ltä Mini-vakainkamera DJI | Pocket 2 380 € www.boston.fi DJI POCKET 2 -minikameran avulla on helppo kuvata kaikenlaista kuvaja videomateriaalia yksittäisotoksista ammattitason ultrateräväpiirtoisiin 4K-elokuviin. Kamerassa on neljä gigatavua tallennustilaa ja usb-c-liitäntä
Nikon on varustettu sähköisellä etsimellä, jonka kuvapistemääräksi ilmoitetaan 3 689 400. Myös Sony rajaa kuvaa kun kuvataan 4K-laadulle – mutta vain n. asti. Nikon maksaa kittiobjektiivin kanssa hiukan alle 2000 euroa, ja Sony alle 2500 euroa. 24– 50 mm kittiobjektiivin teholliseksi polttoväliksi tulee silloin kinovastaavuudeksi muunnettuna 41–85 mm. Myös tätä kokoonpanoa voi ostaa valmiina kittinä. Luvut ovat vertailukelpoisia keskenään; kummassakaan kamerassa ei ole yhdysrakenteista salamaa, joka CIPA-standardin mukaisessa akunkestotestissä pitäisi laukaista joka toisella valotuksella. Sonyn etsinkuvan resoluutio on 2 360 000 kuvapistettä. Molempien kameroiden rungot ovat suhteellisen kevyitä. Sony ?7C:n mukana saatiin testiin FE 28–60mm F4–5.6 -objektiivi. Nikonin takanäytön resoluutio on 1 040 000 kuvapistettä, Sonylla luku on 921 600 kuvapistettä. Havaintoja Nikonin ratkaisu ensimmäistä täyden kuvakoon kameraansa hankkivalle on järkkäri, joka kasvaa uusien objektiivihankintojen mukana monipuoliseksi työvälineeksi, samalla kun kuvaajan taidot kehittyvät. Nikonin kuvakulmasta rajautuu merkittävä osa pois, kun kuvataan 4K-laadulle. Nikonin kenno on vaatimattomampaa rakennetta kuin Z-sarjan muissa kameroissa, se vastaa paremminkin D750-kameran sukupolvea. ja sähköisellä sulkimella 1/8000 s. Osa rajauskertoimesta lankeaa luonnostaan, koska videokuvan mittasuhteet poikkeavat valokuvaformaateista. Nikonin suljinaika -alueen pisin valotusaika on 30 sekuntia, lyhyin on mekaanisella sulkimella 1/8000 s. Sitä myydään kittiobjektiivina tämän kameran kanssa. Kummankin kameran tarkennusjärjestelmään kuuluu liikkuvan kohteen älykäs seuraaminen ja sekä kasvojenettä silmäntunnistus. Kamera on ponnahduslauta täyden kuvakoon maailmaan, ja TÄYSKENNOISET KISAAJAT Nikon Z 5 ja Sony ?7C NIKON Z C kuvanlaatu hinta-laatusuhde kuvanvakaaja kittiobjektiivin valovoima 4K-videokuvan rajautuminen SONY ?7C kuvanlaatu tarkennusjärjestelmä kompakti koko kittiobjektiivin valovoima JPEG-tallennuksen laatu. ja sähköisellä sulkimella 1/16000s. Ominaisuuksia Nikon Z 5:ssä on 24 MP kenno, samaten Sony ?7C:ssä. Nikonin ISO-herkkyysalue on 100– 51 200 ja laajennettuna 50–102 400, Sonyn arvot ovat vakiotilassa ISO 100–51 200 ja laajennettuna 50–204 800. 1,08x verran, ja vain suurimmalla videon tallennusnopeudella. Tarkennusjärjestelmät tunnistavat myös eläimiä. TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti N ikon Z 5 tuli testattavaksi yhdessä Nikkor Z 24–50mm f/4–6.3 -objektiivin kanssa. TEKNIIKKA Kameravertailu 46 KAMERA 9|2020 TESTISSÄ TESTISSÄ Nikonin ja Sonyn kamerat on tarkoitettu hintatietoisille harrastajille, jotka haluavat täyden kennokoon kuvanlaatua. Sonyn kenno on taustavalaistu, eli BSICMOS-tyyppiä, ja samanlainen kuin ?7 III -kamerassa. Full HD -laadulle kuvattaessa ei rajautumista tapahdu. Kuvatarkkuudetkin ovat samassa sarjassa, 6016 x 4016 pikseliä (Nikon) ja 6000 x 4000 pikseliä (Sony). Kroppikerroin on vakiotilassa 1,7x. Automaattitarkennusta varten on Nikonissa 273 kappaletta tarkennuspisteitä, Sonyn tarkennusjärjestelmässä on 693 pistettä. Sonyn suljinajat ovat 30–1/4000s. Nikonin akunkestoksi ilmoitetaan 470 valotusta, Sonyn akunkesto on 740 valotusta. Kuvausvalmiudessa, tässä testattujen objektiivien kanssa painot ovat 870 g (Nikon) ja 676 g (Sony). Nikon painaa 675 grammaa ja Sony 509 grammaa
Se on maailman pienimpiä täyden kuvakoon kameroita, ja muistuttaa ulkonäöltään valmistajansa APS-C -tyypin a6600 -kameraa. 55 Komentopyörä. 77 Muistikorttikotelo. 7C: 1/40 s, f/6,3, ISO 200 Lisätiedot ja objektiivitesti Kamera-lehden verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/ testit palvelee mainiosti vararunkona senkin jälkeen kun harrastus ja välinehankinnat ovat edenneet pidemmälle. Kummassakin kamerassa on sekä mikrofoniliitäntä että liitäntä kuulokkeille. Tarkennusjärjestelmänsä suhteen on Sony ?7C tehtaansa viimeisin sana teknologian tasossa, mutta sisältää käytännössä saman tekniikan kuin ?7 III -malli – tosin kompaktissa koossa ja toista sataa euroa kalliimmalla hinnalla. Vasta-alkajan kamera se ei Nikonin tapaan ole, mutta helposti kuljetettavana se tarjoaa tekniikkaa hifistelyyn asti. 66 Valokuvaus/video valintavipu, näytön valintapainike . 11 22 33 44 55 66 88 99 Nikon Z 5 77 Nikon Z 5: 1/200 s, f/6,3, ISO 800 Sony . Kuvauspaikka: Keskustakirjasto Oodi. Valotukset oli tallennettu suoraan kameroissa JPEG-kuviksi. 45 astetta. 33 Laukaisinnasta ja säätökiekko. 99 3” kääntyvä TFT-LCD -kosketusnäyttö, 1 040 000 kuvapistettä. 44 Virtakatkaisin ja laukaisinnasta. 88 Valintakiekko ja OK-näppäin . 22 Sähköinen etsin, 3 689 400 kuvapistettä . Näin toteutettuna se palvelee näppäränä matkakamerana, joka mahtuu mukaan tavallista vaivattomammin – ainakin niin kauan kuin objektiivien koot noudattavat samaa ajatusta. Mallit: Tea ja Neo. 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kun kaikki kuvaussäädöt – myös valkotasapaino – olivat automatiikalla, sai huomata miten erilaiset käsitykset kameravalmistajilla voi olla kuvan valotuksesta ja oikeasta väritasapainosta. Nikonin takanäyttö kääntyy n. 11 Lisävarustekenkä
Kummallekin kameralle on oman tehtaansa nettisivulta ladattavissa etäyhteysohjelmat, joiden avulla kameroita voi säätää älylaitteelta. Sonyn takanäyttö on saranoitu kääntymään ja kiertymään, aina kuvaussuuntaan asti. 22 Sähköinen etsin, 2 360 000 kuvapistettä . Korttien sijoituspaikka on Nikonissa käsikahvan sisällä, peukalontuen alla, Sonyssa korttipaikka Nikon Z 5 Sony ?7C Kenno, koko FF (35,9 x 23,9 mm) CMOS FF (35,6 x 23,8 mm) BSI-CMOS Suurin kuvatarkkuus 6016 x 4016 pikseliä 6000 x 4000 pikseliä Kuvasuhteet 3:2, 16:9, 1:1 4:3, 3:2, 16:9, 1:1 Prosessori Expeed 6 BIONZ X Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kääntyvä 3,2” TFT LCD, 1 040 000 Kääntyvä ja kiertyvä 3” TFT LCD, 921 600 ETSIN, TARKENNUS Videoetsin EVF, 3 689 400 kuvapistettä EVF, 2 360 000 kuvapistettä KUVATIEDOSTOMUODOT Raw + jpeg yhdistelmiä 1 raw + 3 jpeg 1 raw + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 4K/UHD (3840 x 2160 30p) 100 Mb/s, MPEG-4, MOV, H.264, Linear PCM, MP4 4K/UHD (3840 x 2160 30p) 100 Mb/s, MPEG-4 , H.264, XAVC S, Linear PCM, MP4 VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 100 – 51 200 (50 102 400) ISO Auto, 100 – 51 200 (50 204 800) ISO Valotusajat 30 – 1/8000 (1/16000) s 30 – 1/4000 (1/8000) s MUITA TIETOJA Kuvanvakaaja 5 EV 5 EV Muistikortti 2 x SD/SDHC/SDXC (UHS-II) SD/SDHC/SDXC (UHS-II) Liitännät USB 3.2, micro-HDMI, Mic, AV, Wi-Fi, Bluetooth USB 3.2, micro-HDMI, Mic, AV, Wi-Fi, Bluetooth, NFC Rungon mitat 134 x 101 x 70 mm 124 x 71 x 60 mm Virtalähde En-EL15c Li-ion, 2280 mAh, 7 V NP-FZ100, 2280 mAh, 7,2 V Hinta kittipaketille noin 2 000 euroa noin 2 500 euroa Edustaja Suomessa Nikon Nordic Sony Finland on pohjaluukun alla. 66 Komentopyörä. 33 Kuvaustapakiekko. 44 Virtakatkaisin ja laukaisinnasta . 11 22 33 44 55 66 77 88 99 Sony ?7C alaspäin ja reilusti yli 90 astetta ylöspäin. 99 3” kääntyvä ja kiertyvä TFT-LCD -kosketusnäyttö, 921 600 kuvapistettä. 77 Akun ja muistikortin kotelo (pohjassa). USB-C -liitännän ansiosta voi kummankin kameran akkuja ladata suoraan kamerassa, myös kuvaamisen aikana.. 48 KAMERA 9|2020 11 Lisävarustekenkä. Samalla voi myös siirtää kuvat ja videot edelleen lähetettäviksi. Langattoman Wi-Fi-yhteyden lisäksi voi kamerat kytkeä ulkomaailmaan USBja micro-HDMI-liitännällä. Sony siis pitää irrottaa jalustasta sekä akun että muistikortin vaihdon ajaksi, koska sen jalustakierre on aivan luukun saranan vieressä. 88 Nelisuuntakiekko ja OK-näppäin . 55 Valotuksen korjauskiekko ja videopainike. Nikonissa on paikka kahdelle SD-kortille, ja Sonyssa yhdelle
Tarkennus lukittui suorastaan maagisesti suoraan silmiin. Korkeimpien laatu asetusten käyttäminen vaatii kylläkin erittäin nopean muistikortin tai ulkoisen tallennuslaitteen. Ergonomian kannalta yleisvaikutelma on kuitenkin hajanainen. Nuppeja, nappeja ja rullia on paljon ja useimmat jatkuvasti tarvittavat toiminnot ovat niiden kautta helposti saavutettavissa. Kameran maksimiherkkyysalue ISO 40–409 600 ei ole pelkkää markkinointiväen hypetystä. Alpha-perheen tuorein jäsen vaikuttaa ensituntumalta hieman oudolta otukselta. Sony ?7S III:n värintoisto puoltaa vahvasti kylmään syaaniin niin videokuin valokuvauksessakin. Tarkennuksesta ja valotuksesta Sony ?7S III:a voi mainiosti käyttää automaattiasetuksilla. Myös valikkorakenne on tuttua Sonya. KAMERA HÄMÄRIIN OLOSUHTEISIIN SONY ?7S III SONY ?7S III erinomainen videolaatu tasaisesti toimiva valotus automatiikka erinomainen kasvotarkennus runsaat säädöt ja asetukset sekavat valikot kylmäsävyinen värintoisto. Laatuvideota Sony ?7S III kuvaa 4K-videota parhaimmillaan jopa 120 k/s -nopeudella ja korkeimmillaan kuvan laatu voi olla 10 -bittistä 4:2:2-värikoodauksella. Vielä ISO 102 400 -herkkyydellä kuva oli S-Log3-profiilia käytettäessä yllättävän siisti. Henkilöitä kuvatessa tärkeä kasvotarkennus sen sijaan toimi testissä erehtymättömästi. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi TESTISSÄ TESTISSÄ Sony ?7S III:n kuvanlaatu on käyttökelpoista jopa kynttilänvalossa. Kennon pikselimäärä riittää myös mainiosti useimpiin valokuvaustarpeisiin. Kameran valotusautomatiikka toimii sulavasti. Miten täyden kinokoon kennolla varustettu järjestelmäkamera, jossa on vain minimaaliset 12,1 megapikseliä, oikein istuu tämän päivän jatkuvasti kovempia suoritusarvoja ja isompia lukuja vaativaan maailmaan. Oudoksuminen loppuu, kun oivaltaa, että noin 4 400 euron hintaista ?7S III:a ei ole tehty ensisijaisesti valokuvausta varten. Tuttu tuntuma Aikaisemmin Sonyn seiskasarjalaisilla kuvanneelle ?7S III tuntuu varmasti tutulta. Videokuvauksessa parhaaseen jälkeen pääsee käyttämällä logaritmisia väri profiileja – mieluimmin S-Log3:a tai jotakin neljästä HLG-profiilista – ja niille optimoitua valotustapaa. Standardiprofiileilla ja -valotuksella videokuvasta tulee helposti tummasävyistä, jyrkkäkontrastista ja kohinaista. Nämä tietenkin vaativat aina värikorjauksen ja -määrittelyn jälkikäsittelyssä. Kameralle onkin syytä rakentaa jälkikäsittelyyn värimaailmaa oikaisevat profiilit. Kamera on tarkoitettu ensisijaisesti videokuvaukseen. Kameran automaattitarkennus toimii pääosin luotettavasti, joskin heikossa valaistuksessa korkeilla herkkyysasetuksilla se saattaa lähteä hakemaan. Esimerkiksi valotusaika ja aukko valittuna kamera säätää herkkyyttä tasaisesti. Olen aiemminkin moittinut Sonyn valikoita sekaviksi, eikä minun tarvitse tälläkään kertaa muuttaa käsitystäni. Isosta kennosta ja pienestä pikselimäärästä saa vastineeksi häkellyttävän hämäräsuorituskyvyn. Kamera on ennen kaikkea erittäin kykeneväinen videokamera ja 12,1 megapikseliä riittää ruhtinaallisesti erittäin hyvälaatuisen 4K/uhd-videon kuvaamiseen. TEKSTI JA KUVAT Jari Tomminen P itkään odotettu ja useampaan otteeseen lykätty Sony ?7S III on julkistuksensa jälkeen herättänyt melkoista pöhinää – eikä aivan syyttä. Ominaisuus on erittäin käyttökelpoinen kuvattaessa valoisuudeltaan vaihtelevissa olosuhteissa
Etsimen kanssa voi käyttää saranoitua EVFTL1 -adapteria. 101,8 MP pikselimäärä. Sen vauhdittamana on kameran sarjakuvausnopeudeksi saatu 5 valotusta sekunnissa. Kuvaustavan ja valotuksenkorjauksen kiekkoja ei tästä kamerasta löydy. Hinta saattaa vaikuttaa korkealta, mutta kilpaileviin merkkeihin verrattuna se on matalinta tasoa. Ne on järjestetty hyvin paljon samalla tavalla kuin X-T -sarjan kameroissa. Vaikka mikä hyvänsä näistä olisi valittuna, kamera tallentaa raaka tiedostot joka tapauksessa 4:3 -suhteessa rajaamatta kennolta mitään. Näin saatu yhdistelmä kääntyy 90 astetta ylöspäin ja 45 astetta kummallekin sivulle. Ominaisuuksia Kameran runko on magnesiumsekoitetta, ja se on tiivistetty säänkestäväksi. Kennon sivujen suhde on 4:3, ja tämän lisäksi voi valita suhteet 3:2, 16:9, 1:1, 65:24, 7:6 ja 5:4. Sähköisessä etsimessä on 5 760 000 kuva pistettä, ja se on irrotettavissa. Niitä on 3,76 miljoonaa, ja ne kattavat miltei koko kuva-alan. Parhaimman tallennuslaadun raakatiedostoja pystyi valottamaan tällä nopeudella 25, ja sen jälkeen alkoi puskurimuisti hidastamaan sarjakuvausta. TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti T estasimme Fujifilmin sadan megan kennolla varustetun ammattilaiskameran yhdessä Fujinon GF 30mm F3.5 R WR -laajakulmaobjektiivin kanssa. Tarkennusjärjestelmässä on myös kasvojenja silmäntunnistus. Kameran katuhinta on hiukan alle 11500 €, ja nyt testattu 30 mm f/3,5 GFobjektiivi maksaa pyöreästi 1849 €. Akunkesto kahta akkua käytettäessä on 800 valotusta, CIPA-testausmenetelmällä mitattuna. Ne on laitettu virtuaalisiksi yläkannen LCD-näyttöön, josta näkee tärkeimmät kameran säädöt – myös silloin kun virta on katkaistuna. Videokuvatarkkuus on 4K-tasoa. Peilittömästä rakenteesta huoTODELLINEN ÖVERIKAMERA Fujifilm GFX 100 FUJIFILM GFX 100 ison kennon korkea resoluutio kuvanlaatu ja filmisimulaatiot hinta-laatusuhde ergonomia puskurimuisti. Parhaimmalla tallennuslaadulla mahtuu video kuvaa 64 GB muistikortille 12 minuuttia 14 sekuntia. Kamerasta voi edelleen valita suurpiirteisemmät tarkennustavat, jolloin automatiikka seuraa miltei koko kuva-alaa samanaikaisesti. Varsinainen takkuaminen alkoi n. Fujifilm -kameroita tuntevat huomaavat tuttuja asioita kameran säätimissä ja menuvalikoissa. Vain JPEG-tallennukset päätyvät rajausten mukaisiksi. Tarkennuspisteet ovat tekniikaltaan vaiheentunnistavia. Kenno on 1,7 kertaa kinoruudun kokoinen. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 50 KAMERA 9|2020 TESTISSÄ TESTISSÄ Fujifilmin 100-megaisessa kamerassa on ammattikäyttöön tarkoitettu valikoima isoja ja pieniä ominaisuuksia. Kertolaskulla tästä saadaan n. Valittu tarkennusalue saadaan näkymään etsimessä ja takanäytössä vihreänä laatikkona, ja sen pistemäärä on valittavissa kuuteen eri kokoon. Kamera toimitetaan kahdella akulla varustettuna, mutta se toimii yhdelläkin. Tarkennusaluetta voi siirrellä pitkin kuva-alaa joko taustapaneelin joystick-tyyppisellä valitsimella tai tökkäämällä sormella suoraan takanäytöltä. Korttipaikkoja on kaksi, ja niitä voi käyttää yhtä aikaa tai erikseen, ja kuvia voi prosessoida kortilta toiselle. Studiokäyttöä ajatellen on kameran päädyssä lisäksi liitäntä 15 V virransyötölle, ja akkuja voi ladata USB-C -liitännän kautta myös silloin kun kameraa käytetään. ISO-herkkyysalue on 100–12 800 ja laajennettuna 50–102 400. 60 valotuksen kohdalla. Prosessori on nimeltään X-Processor 4. Fujifilm GFX 100:n kennon koko on pyöristäen 44x33 mm, ja sen suurin kuvatarkkuus on 11648 x 8736 pikseliä. Havainnot Kamera on melkoinen järkäle, jos on tottunut hypistelemään pokkareita
Kamera osaa kääntää sekä sähköisen etsimen että taka näytön tekstit oikein päin kun kuvataan pystyformaatissa, mutta tarkistuskuvan kaikki sisältö, histogrammeja myöten, pysyy kyljellään. Ohjelmalla voi myös selata kameran tallentamia kuvia ja siirtää niitä tietokoneen kovalevylle tai vaikka sosiaaliseen mediaan. MUITA TIETOJA Muistikortti 2x SD/SDHC/SDXC (UHS-II) Kuvanvakain rungossa 5,5 EV Liitännät USB-C 3.2, micro-HDMI , Mic, AV, WiFi + Bluetooth Paino 1320 g (kahdella akulla) Rungon mitat 156 x 144 x 75 mm Virtalähde 2 x NP-T125 Li-ion, 1250 mAh, 10,8 V Rungon hinta noin 11 500 euroa Maahantuoja Color-Kolmio Oy pyörät ovat liian paljon rungon sisällä, ja niiden kitka on aivan liian vähäinen. Kameraa ei ole tarkoitettu hansikkaat kädessä kuvaamiseen. Muistikorttikotelon kannen alapuolella on liitäntä sähköiselle lankalaukaisimelle. Maria Baric Company -teatterin nopearytminen ulkoilmaesitys olisi haasteellinen minkä tahansa kameran hämäräkuvausominaisuuksille. Rungon etuja takaosan komentoLisätiedot ja objektiivitesti Kamera-lehden verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/ testit 11 Lisävarustekenkä. Vaikka kameran runko onkin kuin steroideilla kasvatettu, painikkeet ovat minikokoa. Fujifilm GFX 100 11 22 33 44 55 66 77 88 Fujifilm GFX 100 Kenno, koko 43,8 x 32,9 mm Suurin kuvatarkkuus 11648 x 8736 pikseliä Kuvasuhteet 5:4, 4:3, 3:2, 16:9, 1:1, 65:24, 7:6 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kahteen suuntaan saranoitu kosketusnäyttö, 3,2” TFT LCD / 2 360 000 ETSIN, TARKENNUS Etsin, kuvapistemäärä Irrotettava EVF, 5 760 000 KUVATIEDOSTOMUODOT Tallennusformaatit RAW, TIFF, JPEG Videokuvaus, tarkkuus 4K UHD 4096 x 2160 (30p), MOV, MPEG-4, H.264, H.265, Linear PCM VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 100–12 800 (50–102 400) ISO Valotusajat 30–1/8000 (1 tunti 1/16000 ) s. Järkäleen vaikutelmaa lisää kameraan integroitu pystykuvauskahva. Takanäyttö kääntyy normaaliin tapaan ylös ja alas, mutta myös 45 astetta oikealle. 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi limatta on rungon koko ja paino isompi kuin täyden kuvakoon DSLR-kameroilla. Kameraa suunniteltaessa on monella tavalla ajateltu pystyruutujen kuvaamista. 44 LCD-näyttö, toimintavan painikkeet. 1/60 s, f/4, ISO 5000. 77 Kahteen suuntaan saranoitu 3,2” TFT-LCD -näyttö, 2 360 000 kuvapistettä. Sen sisällä on kiinnityskelkka kahdelle NP-T125 Li-ion -akulle. Etälaukaisua varten voi myös ottaa käyttöön älylaitteeseen ladattavan Fujifilm Camera Remote -sovelluksen. Ohjelmoitavia näppäimiä ei ole erikseen merkitty. 66 Tarkennusvipu. 33 Laukaisin ja virtakatkaisin . 88 Muistikorttikotelo, 2 SD-korttipaikkaa. Tämä helpottaa pysty kuvausta silloin kun kamera on tavallista kuvauskorkeutta alempana tai ylempänä. Ison kennon rajausvara ja kameran laaja dynamiikka tekivät kuvankäsittelystä vaivatonta. 55 Komentopyörä. 22 Elektroninen etsin, 5 760 000 kuvapistettä, irrotettava
Valokuvalla yritetään usein vaikuttaa asenteisiin, mieli piteisiin, mielikuviin ja poliittisiin proses seihin. Toimituksellinen kuva ei ole sama asia kuin uutiskuva tai dokumenttikuva. Fake news:istä, valeuuti sesta, on tullut ikävä osa aikamme tiedonvälitystä. OIKEIN. Nyky aikaiset työkalut mahdollistavat pal jon suuremmatkin muokkaukset ja tekevät niistä äärimmäisen helppoja. VÄÄRIN! Taivaalla näkyneet helikopteri ja lentokone on poistettu retusoimalla. Siksi sen käsittelyä ja muokkausta tulee rajoittaa vain välttä mättömään minimiin. Kuvalle on tehty perustason sävysäädöt ja koko kuvan terävöinti. la ja kuvakulman valinnalla voidaan vai kuttaa siihen viestiin, jonka kuva välittää. Vaikka näkymä voisi olla todellinen, kuva ei vastaa kuvaushetken tilannetta. Lisäksi kuvan kontrastia on parannettu yksityiskohtien kevyellä lisävalotuksella ja varjostuksella. Uutiskuva vai kuvituskuva. VALEHTELEE KUIN TUHAT SANAA. TEKSTI JA KUVAT Jari Tomminen eskustelu valokuvan luotettavuu desta on viime vuosina noussut jopa otsikoihin asti. Kuvankäsittely on tänä päivänä yhä yleisempää ja tiettyjä asioita tuotantokuvalle on jopa pakko tehdä. Vanha hokema ”valokuva ei valehtele” vaikuttaa voimakkaasti ihmisten mieli kuviin. KUVANKÄSITTELY Dokumenttikuva 52 KAMERA 9|2020. Mutta mitä saa tehdä dokumentaariselle tai uutiskuvalle – vai saako mitään. Uutiskuvan tai dokumentaarisen kuvan tulisi sen sijaan pyrkiä mahdollisimman neutraaliin ja luotettavaan tilanteen tai aiheen tallentamiseen. Liian usein tämä tapahtuu propagan dan ja disinformaation kylkeen liimattujen muokattujen, jopa väärennettyjen valokuvi en avulla. Vaikka näkymä voisi olla todellinen, kuva ei vastaa kuvaushetken tilannetta. Se voi olla myös kuvituskuva eli täysin fiktiivinen kuva, faktatietoon pohjautuva, mutta lavas tettu tai rakennettu kuva, tai mikä tahansa muu visuaalinen esitys. Normaali viimeistely sallittua Käsittelyn rajoittaminen ei tarkoita kuvan jättämistä ”suoraan kamerasta” kuntoon, vaikka monet näin väittävätkin. Jonkin verran hämmennystä saattaa herät tää toimituksellisen (editorial) kuvan käsite. Kuitenkin jo pelkällä rajauksel K KUVANKÄSITTELY Alkuperäinen kuva kamerasta ilman käsittelyä. VÄÄRIN! Tylsä, tasaisensininen taivas on vaihdettu näyttävämmäksi
Sen sijaan valikoivat säädöt, kuten kuvan osaalueen erillinen terävöinti, vaa lentaminen, tummentaminen tai sumen taminen jonkin kohdan korostamiseksi, ovat pääsääntöisesti kiellettyjä. Niiden siivoaminen kuuluu nor maaliin kuvan viimeistelyyn. Tämä ei estä tavanomaista, valokuvaukseen oleel lisesti kuuluvaa maltillista lisävalotusta ja varjostamista (dodge & burn). Esimerkiksi tulipalosta otettua kuvaa ei pidä tehdä todellista dramaattisemman näköiseksi, vaikka se onnistuisi pelkillä sävysäädöillä. Myös niinkin perustason asetukset kuin värikylläisyys tai kontrasti tulisi sää tää mahdollisimman neutraaleiksi, yleen sä nollaan. OIKEIN. Tämä vastaa sitä, mitä kuvaaja olisi voinut tehdä kuvaus tilanteessakin. Useimmiten nämä tyyliasetukset poikkeavat rajusti siitä, miltä kuvattu kohde on näyttänyt todellisuudessa. Vaikka kuva saattaa tulla silmälle miellyttävämmäksi ja ero alkuperäiseen on pieni, sävymaailma ei vastaa todellisuutta. Manipulaatio kiellettyä Kaikenlainen kuvamanipulaatioksi las kettava käsittely on uutiskuvan kohdal la ehdottomasti kiellettyä. Kuvalle on tehty pelkästään perustason sävysäädöt ja koko kuvan terävöinti. Jos kuvan reunalla on jokin häiritsevä elementti, sen voi poistaa kuvaa rajaamalla, mutta ei retusoimalla. Rajaus ei olennaisesti muuta kuvan asiasisältöä. Alkuperäinen kuva kamerasta ilman käsittelyä. Sävysäätöjä tehdessä ja kuvaa viimeis tellessä on syytä pysytellä kohtuudessa. Kameralla kun on omat tekniset rajoituksensa. Tapauksen jälkeen Reuters laati ja julkaisi ohjeistuksen sallitusta ja kielletystä kuvien käsittelystä eettisessä uutiskuvauk sessa. Ylipäätään dokumentaarisessa tai uutis kuvauksessa on hyvänä nyrkkisääntönä, että kuvien käsittely – tapahtui se sitten kame rassa tai tietokoneella – on parempi pitää mahdollisimman vähäisenä. Näin voimme kaikki vielä luottaa valokuvan jonkinastei seen todistusvoimaan ajankohtaisten tapah tumien tai yhteiskunnan ja elinympäristöm me muutosten tallentajana. Harhaanjohtavasta kuvankäsittelystä on olemassa ennakkotapauskin. Pelkästään kuvan saaminen painokelpoi seksi vaatii tiettyjen perusasioiden muok kaamista. Jos ne vääristävät kohdetta tai luovat aiheesta har haanjohtavan mielikuvan, niitä ei saa käyt tää – tai vähintään asiasta on syytä liittää maininta kuvatekstiin ja kuvan tietoihin. OIKEIN. VÄÄRIN! Kuva on sävytetty hieman näyttä vämmäksi lisäämällä värisävyjen välistä kontrastia. Nykyaikaisissa kameroissa, etenkin äly puhelimien kuvaussovelluksissa, on pal jon kuvan ulkoasuun ja sisältöön vaikutta via asetuksia ja säätöjä. Kuvaaja oli vuonna 2006 tehnyt Libanonissa Israe lin pommituksia seuranneista tulipaloista isomman ja vaarallisemman näköisiä lisää mällä kuvaan savupilviä olemassa olleiden lisäksi ja tummentamalla niiden sävyjä. Tavanomaiset sävysäädöt (valkotasa paino, kirkkaus, kontrasti, sävykäyrän sää täminen kuvan selkeyttämiseksi, optimointi painoa varten) ja koko kuvan terävöinti ovat uutiskuvalle täysin sallittuja ja toivottujakin toimenpiteitä. Kuvaa voidaan myös säätää siten, että se saadaan vastaamaan paremmin sitä, miten silmä on kyseisen tilanteen tai näky män todellisuudessa nähnyt. Kun asia tuli ilmi, hänen toimeksiantonsa uutis toimistolta (Reuters) loppuivat kuin seinään. Reutersin ohjeistuksessa on erikseen mainittu, että erilaisten tyyli tai auto maattiasetusten käyttöä kamerassa tulee välttää. tyiskohtaa – eikä siihen saa lisätä mitään tai muuttaa mitään. Kameran asetukset huomioon ”Suoraan kamerasta” tuleva kuva ei myös kään aina täytä uutiskuvalle asetettuja vaa timuksia. Ainoa asia, jonka poistaminen on sal littua, on kameran kennolla olleen pölyn aiheuttamat tummat pisteet tai läiskät tai muut kuvaan luonnostaan kuulumattomat artefaktit. Häiritsevä henkilönpuolikas ja tarpeeton tyhjä alue kohteen ympäriltä on poistettu kuvaa rajaamalla. Kuvasta ei saa retusoimalla poistaa mitään – ei edes ku van kokonaisuuden kannalta häiritsevää ja itse asian kannalta merkityksetöntä yksi 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Eräs asia, joka ei välttämättä tule ensim mäisenä mieleen kiellettynä ”kuvankäsitte lynä”, on erilaisten erikoisobjektiivien tai tekniikoiden käyttö kuvauksessa
sija taso, mutta mukaan mahtui muutama helmikin. Kuvissa oli kaiken kaikkiaan kohtalainen Vuoden kuvaaja 2020 -kilpailun neljäs aihe oli Perhe. 54 KAMERA 9|2020 11. Tuomaristoon kuuluivat valokuvakouluttaja Lea Kömi sekä Terhi Pehkonen, Tarja Lahti ja Kristiina Haaga Kamera-lehdestä. www VUODEN KUVAAJA 2020 OSAKILPAILU 4 KILPAILUUN OSALLISTUI noin 70 kuvaa. VUODEN KUVAAJA 2020 1.–3. Aiheen käsittely oli monipuolista, kuvia oli muun muassa ihmis-, lintuja tavaraperheistä
Kerronnallisesti pysäyttävä perhekuva. Yxpila on oikeastikin paikkakunta Pohjanmaalla. Roopen pienet varpaat sydämien keskellä ovat hellyttävä näky. www Roopen perhe Ahti Kannisto Helsinki Nikon D5, Nikkor AF-S 24–70 mm, f/5.6, 1/250 s, ISO 2000. Hurmaavan hyväntuulinen perhepotretti. Kuvasta välittyy rento ja aito tunnelma, vaikka tilanne onkin varta vasten rakennettu yhteneväisiä asuja myöten. Esko Pamppunen Kullaa Nikon D750, Nikkor 70–200 mm, f/18.0, 1/80 s, ISO 800. 13 pistettä 33 Tuleeks mustaki joskus yht iso ku noi. Sukupolvien ikähaitari välittyy hienosti haalareiden sävyssä: mitä vanhempi, sen haaleammaksi kulunut haalarin väri. Perhettä täydentää kaksi rauhallista koiraa. Mustavalkoisuus ja asetelma ovat hyvin toteutettua klassista ilmaisua. Kuvan nimi innostaa kuvittelemaan otosta suvun pienimmän näkökulmasta. Outin rakastunut katse Mikkoa kohti tuo kuvaan lämminhenkisen ilmapiirin. Turvallisuutta ja rakkautta huokuva perhekuva. Kuvassa on keskeissommitelma, mikä tuo rauhaa kuvaan. Kauneutta henkii myös sormien ja varpaiden rytmillinen kietoutuvuus. Hahmojen lisäksi laudan latinankielinen teksti jää askarruttamaan katsojan mieltä. Kuvan mukaan se on rakkauden ja runouden koti. Mitä jättiläisiä aikuiset ovatkaan! 15 pistettä 11 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 33 22. 14 pistettä 22 Outi ja Mikko Michael Neunstedt Kokkola Fujifilm X-T20, Fujinon Zoom 18-55 mm, f/2.8–4
sija Nimetön Joni Kivistö Julkujärvi Samsung Galaxy S7, f /1.7, 1/4000 s, ISO 40. 10 pistettä Peli-ilta Arto Lähetkangas Vantaa Sony 7a, Sony 21 mm, f/13, 8 s, ISO 1000. 9 pistettä 44 55 66 77 88 99 10 10 56 KAMERA 9|2020 10 10 99 44 66. 11 pistettä Fa Mi Sol La. Hannu Kytö Helsinki Nikon D850, Nikkor 24–70 mm, f/3.5, 1/50 s, ISO 100. VUODEN KUVAAJA 2020 4.–10. 12 pistettä Ukki ja perhe Heikki Juntti Sinettä Nikon D700, Nikkor 17–35 mm, 19 mm, 1/30 s, f /2.8, ISO 1600. 8 pistettä Kolmexikin Markku Lötjönen Joutseno Canon EOS 5D, Canon ZOOM LENS 24–105 mm. 6 pistettä Välipalajuomat Kai Nyyssönen Kotka Nikon D610, 1/80 s, f/4, ISO 200. 7 pistettä Rajalla Valtteri Mulkahainen ä Sotkamo Canon OES R, Canon 24–105/ 4L, 1/50 s, f/4, ISO 640
57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 77 88 55
kameralehti.fi/ vuodenlehti.fi/ vuodenkuvaajakuvaajavoitto-20 voitto-20 58 KAMERA 9|2020 O O C C BB A A N N M M LL K K. Yhtä suurta perhettä Aki Jalava Rusko Ruusu siskolle Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen Kuopio Vaari ja poika Hanna Lepistö Tampere Terveiset riemukaarelta Kari Pyy Pori Nicaragualainen kalastajaperhe Seppo Tuomaala Helsinki Rakkauden hedelmä Veli-Matti Hämäläinen Oulu Joutsenperhe Marko Junttila Rovaniemi Ihmisen ikävä toisen luo Pekka Nisula Orimattila Perhe on paras Stina Roth Helsinki Yksinhuoltajan lepohetki Kari Kytö Virolahti Perhepotretti Virve Kulmala Turku FamilyX Antti Maunuksela Tampere Family Jaana Saarela Tampere Perhe matkalla Antti Heljo Helsinki Turvallisesti vanhempien välissä Jussi Helimäki Espoo A A II BB JJ K K LL M M N N O O C C D D EE FF G G H H KATSO KUVAT KATSO KUVAT ISOMPINA ISOMPINA www. sija Sijoille 11-25 päässeet kuvat saavat 5 pistettä. kamerawww. VUODEN KUVAAJA 2020 11.–25
VÄHINTÄÄN 8 PISTETTÄ SAANEET OSALLISTU 2021 KILPAILUUN SIVU 74 Kokonaiskisan voitti Michael Neunstedt. 1/20 2/20 3/20 4/20 Yht Michael Neunstedt – 7 14 13 34 Ahti Kannisto – 14 5 14 33 Hannu Kytö – 15 5 10 30 Arto Lähetkangas – 12 5 9 26 Heikki Juntti 14 – – 11 25 Pekka Nisula 15 – 5 5 25 Stina Roth 5 5 9 5 24 Hanna Lepistö – 10 5 5 20 Virve Kulmala – 8 5 5 18 Jaana Saarela – – 13 5 18 Kari Kytö 13 – – 5 18 Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen – – 12 5 17 Juhani Visavuori 11 5 – – 16 Sonja Karlsson 5 11 – – 16 Esko Pamppunen – – – 15 15 Hannu Moilanen 10 – 5 – 15 Niina Hakkarainen – – 15 – 15 Veli-Matti Hämäläinen – 9 – 5 14 Sari Tsokkinen 9 – 5 – 14 Marko Junttila – – 8 5 13 Risto Raunio – 13 – – 13 Kai Nyyssönen – – – 12 12 Markku Lötjönen – – 5 7 12 Kari Pyy – – 7 5 12 Joni Hirvonen 12 – – – 12 Antti Maunuksela – – 6 5 11 Sami Voutilainen – – 11 – 11 Aki Jalava 5 – – 5 10 Antti Heljo 5 – – 5 10 Jussi Helimäki – 5 – 5 10 Seppo Tuomaala 5 – – 5 10 Leena Vaahtera 5 – 5 – 10 Riina Pippuri – – 10 – 10 Antti Laitinen 5 5 – – 10 Kasperi Kropsu 5 5 – – 10 Joni Kivisto – – – 8 8 Markku Venho 8 – – – 8 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi D D EE FF G G H H JJ II. Lue hänen haastattelunsa seuraavalta sivulta
Aurinko paistoi tummien pilvien välistä, oli lämmin myöhäisen iltapäivän valo. SATTUMA JA arjen oudot tilanteet ovat Neunstedtille valokuvaamisen suola. Michael Neunstedtin Vuoden Kuvaaja -kilpailun viimeisessä osakilpailukuvassa osaset loksahtivat paikalleen. Hän innostui valokuvaamisesta 1970-luvulla, ja ensimmäinen innostuksen lähde oli legendaarisen ranskalaisen valokuvaajan Henri CartierKUKA KUKA MICHAEL NEUNSTEDT 66-vuotias kokkolalainen harrastajakuvaaja. Huomasin, että juna oli tulossa, ja se olisi tullut aivan meidän ja ilmoitustaulun väliin. Myös Vuoden Kuvaaja -kisan ensimmäisen osakilpailun kuvassa sattuma oli Neunstedtin puolella. Sade lakkasi juuri, kun juna oli tulossa laiturille. KUVAAJA Michael Neunstedt 60 KAMERA 9|2020. Suojus vähän repsotti. Junaa odoteltiin sateelta paossa rautatieaseman pubissa. Kymmenisen yksityisja ryhmänäyttelyä, viimeisin vuonna 2013 Pietarsaaren museossa. Juoksin nopeasti ottamaan kuvan ilmoitustaulusta. Renlundin museossa. – Heillä oli kaksi koiraa, jotka pyytämättä tulivat pihalle makaamaan sopivasti. Neunstedtin kuva oli matkalta Irlannista. Hän oli palaamassa päiväreissulta pienestä kylästä takaisin Dubliniin. Se antoi kuvalle mausteen, Neunstedt kertoo. Ratkaisevan sattuman jäljillä TEKSTI Anssi Koskinen KUVAT Michael Neunstedt V alokuvaaja osaa etsiä sattumuksia. Siinä oli hieno pelkistetty asetelma. Se oli tilannekuva, vaikka sitä ei kuvasta näekään. Seuraava näyttely ”Projekti Ykspihlaja” vuonna 2021 Kokkolan K.H. Osakilpailun teemana oli ”Kehys”. Osakilpailun aiheena oli perhe, ja Neunstedt oli kuvaamassa kokkolalaista pariskuntaa. – Kiskojen toisella puolella oli iso ilmoitustaulu, joka oli peitetty
Neunstedt tekee alustavia suunnitelmia kuvilleen vain silloin, kun hän on työstämässä projektia. 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. – Koitan löytää kuviin pieniä poikkeamia arkisissa näkymissä, säröjä mausteeksi. Siitä alkoi uusi aikakausi. Neunstedt on 66-vuotias ja ollut eläkkeellä kolme vuotta. – Kun isoisäni kuoli 1974 perin häneltä kameran. Oik. Innostuin kokeilemaan. Ei Abbey Road. Muuten hän kuvaa spontaanisti, pokkarikamera on aina matkassa mukana. Lontoo, Britannia 1991. Mestarin lanseeraamaa ”ratkaisevaa hetkeä” Neunstedtkin jahtaa. Bressonin kuva ison vesilätäkön yli loikkivasta miehestä. Lihakauppa. Töissä usein käsittelin uutiskuvia, ja kiinnostuin itse valokuvasta taidemuotona. – Cartier-Bresson oli myös ensimmäisiä, jotka kuvasivat kinofilmille Leicallaan. Lontoo, Britannia 1991. Neunstedtin mieluisin kohde on ihminen. – Valokuvaaja aina tiirailee, hän toteaa. Mielelläni otan kuviini mahdollisimman positiivista fiilistä. Työuransa hän teki reprokuvaajana sanomalehtija kirjapainossa. Hän ei aina halua poseerauksia, vaan etsii ihmisiä myös eri tilanteissa elämänsä keskellä, vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vas. Vuoden Kuvaaja 2020 -kilpailun voittaja on Michael Neunstedt Kokkolasta. Digiaikana Neunstedt teki saman työn skannereilla ja kuvan käsittelyohjelmilla. Työhön kuului filmiaikaan filmirullien kehittäminen, kuvien vedostaminen ja repro kuvaaminen painoa varten. Cartier-Bresson on Neunstedtin luonnehdinnan mukaan inhimillinen, älykäs ja nokkela. Nyt on muuten niin paljon negatiivisia tunnelmia
Idea ja filosofia on siinä, että kun itselle kuvaa ja on tilanteesta näkemys ja oivallus, niin putoaa pohja pois, jos menee kuvaa myöhemmin muuttamaan. Rooma, Italia 1999. Neunstedt ei juurikaan käytä tietokonetta kuvan rakentamiseen, vaan laittaa sillä sävyt ja värit kohdalleen. KUVANKÄSITTELY ON Neunstedtille valokuvauk sessa oleellinen asia, joka on hallittava. Hän itse ei kuvaa puhelimella ollenkaan, mutta muuten puhelimella kuvataan valtavan paljon. Toripäivä. Neunstedtin kameralaitteet ovat Fuji filmin X-T20 -kamera sekä viitisen eri optiikkaa. Alla vas. 62 KAMERA 9|2020. Ei riitä, että vain tuo aiheensa esille. Kamera on kooltaan pieni ja kevyt, mutta lujaa tekoa ja siinä on APS-kenno. Yllä oik. – Taidemielessä kuvaavien ihmisten on hankalampi päästä esille. Yllä vas. Dreamland, 2007. Kantaaottavia kuvia ottavienkin on kuvattava asiansa kiinnostavina, että saisivat huomiota. – Joskus saatan kuitenkin poistaa vaikka jonkun lampun jalan. Digitaalisuus on Neunstedtin mukaan tehnyt valokuvalle myös karhunpalveluksen. Hän vertaa tietokonetta ja kuvankäsittelyohjelmaa digitaaliseen pimiöön. NEUNSTEDTIN VIIMEISIN projekti on tulossa oleva ryhmänäyttely, joka pidetään ensi vuoden puolella Kokkolassa K.H. Ei tarvitse pyöritellä pieniä kiekkoja. Näyttelyn aihe on Kokkolan omalaatuinen Ykspihlajan kaupunginosa, jota Neunstedt kuvailee paikaksi, jossa on paljon kulttuuria ja vahva yhteisöllisyys. Meripuisto. – Ikää kun tulee, niin ei jaksa kantaa isoja ja raskaita laitteita. Renlundin museossa. Fujifilmin kamerassa on hienoa myös, että se on retrodesign eli aukon himmennin on objektiivin renkaassa ja suljinnopeuden säädin on kameran päällä. Alla oik. Kokkola, Suomi 2018. Rooma, Italia 1999. Skootteri. Neunstedt sanoo, että kuvapaljouden vuoksi valokuvasta on tullut kertakäyttöhyödyke ja sen merkitys on arkipäiväistynyt
J ohanna Sjövallin kuvat ovat yh tä suurenmoisia ja vaikuttavia kuin hänen kuvauskohteeksi valitsemansa hevoset. – Tuntuu tosi hyvältä ja tämä on itselle iso tunnustus. Ne eivät ole oikein muotokuvia, eivät var sinkaan luontokuvia eivätkä mainoskuvia. On ihanaa, että on se mah dollisuus, että pystyy jälkikäteen vaikutta maan lopputulokseen, vaikka mieluummin teen kuvauspaikalla kaiken valmiiksi. Oman haasteensa tähän ovat luoneet olosuhteet, sillä kuvaus tilanteissa ja paikoissa sävyt ja kontrastit vaihtelevat. – Paljon oli toistoja ja ihmettelyä, että miten sen fiiliksen saisin. Tunnelmaltaan kuvat ovat taianomaisia. Siinä ei ole kyttäys mahdollisuutta. Sjövall kertoo etsineensä pitkään ilmaisu tapaa, jolla saisi kuviinsa unen omaisuutta ja melankoliaa. – Osa on aitoja pilviä ja osa on feikki pilviä. Koska Sjövall on kuvannut hevosia sarja ajatuksella, oli portfoliosarjaan osallistu minen hänelle luonteva vaihtoehto. Valkoinen liina harjainen Welsh cob, joka esiintyy myös Fotofinlandian voittoisassa sarjassa, toimi tuolloin Sjövallin innoittajana ja hän on kuvannut sitä usein. Sjövall on osallistunut useisiin valo kuvakilpailuihin vuosien varrella ja arvos taa Fotofinlandian voiton korkealle. Hän voitti korkeatasoisen kilpailun sarjallaan Magic of Horses, jolla osallistui kilpailun portfolio-sarjaan. Hän valitsi kilpailuun kahdeksan kuvaa, joissa on kaksi eri sävymaailmaa ja sekä liike että potrettikuvia. Fotofinlandia voittaja 2020 JOHANNA SJÖVALL Johanna Sjövall julkistettiin Fotofinlandia-kilpailun voittajaksi Lempäälän Ideaparkissa 3.11. Portfolion hevoset on kuvattu Sjöval lin kotikaupungin Porin lähiseudulla, lukuunottamatta mustaa friisiläistä, jon ka hän ikuisti ollessaan valokuvauskurssilla ’ TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Fotofinlandia 2020 -sarjavoittajat FOTOFINLANDIA 2020 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi JO H A N N A S JÖ V A L L. Yksittäiset kuvat ja niihin taidokkaasti vangitut hetket muo dostavat kokonaisuutena mieleen jäävän tarinan, joka ansaitsi ykkössijan tiukassa kilpailussa", perusteli kilpailun tuomaristo voittaja valintaansa. Varsinkin kun tehdään asiakkaille töitä, niin kuvaus sovitaan tiettyyn aikaan ja se täytyy tehdä silloin. – Välillä on ollut niin, että hevoskuvani eivät ole olleet oikein mitään niistä sarjois ta. Ruotsissa. Osa kuvista on valaistu salamalla, koska sovittu kuvauspäivä on saattanut olla har maa ja valo tylsä. Alkuperäinen kuvasarja, josta Sjövall valitsi kuvat portfolioon on suu rempi kokonaisuus. – Yhtäkkiä se loksahti, että hitsi näin hän se menee. Dramatiikkaa niihin tuovat taustan upeat pilvet. Sen jälkeen kun tyyli löytyi, se oli viimeistelyä ja hiomista. Tässä kisassa pärjääminen on tuntunut tosi kaukaiselta, mutta onneksi nyt osallistuin. Sen jälkeen on ollut paljon iisimpää. Sjövall kertoo, että rohkaistui osallistu maan tuttaviensa painostuksesta ja tunnus taa tarkistaneensa sarjat ja lähettäneensä kuvat vasta viimeisenä osallistumispäivänä. Hän alkoi työs tää sitä jo vuonna 2015. Koska tavoitteena on ollut kuvata yh tenäinen sarja, jokaisen yksittäisen kuvan pitää toimia osana sitä, samalla kun sen pitää toimia ja olla mielenkiintoinen myös yksinään
64 KAMERA 9|2020. Taidekuva Ray of Light, Pia Maria Rautio Alone, Onni Wiljami Kinnunen. Mainoskuva The Power of Imagination, Onni Wiljami Kinnunen. Fotofinlandia 2020 SARJAVOITTAJAT Kuvituskuva Luontokuva This is My DInner, Risto Raunio
65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Muotokuva Gestures of Winter, Onni Wiljami Kinnunen. Lehtikuva Bishop Teemu Laajasalo, Jethro Stavén. Järjestöjen jäsenmäärä on yhteensä yli 11 000 valokuvaajaa. Portfolio Johanna Sjövall FOTOFINLANDIA-KILPAILUN järjestää Finnfoto Suomen valokuvajärjestöt ry, jonka muodostavat: Suomen Foto kaupan Liitto ry, Suomen Ammattiluontokuvaajat ry, Suomen Kameraseurojen Liitto ry, Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry, Suomen Ammattivalokuvaajat ry, ja Taidevalokuvaajat Fotoart ry
Päätin hakea opiskelemaan valokuvausta Lahteen, jonne en päässyt, mutta sain töitä kaupallista valokuvaa tekevästä tuotanto yhtiöstä. Mobiilikuvaaminen on ketterämpää – kännykkä on aina saatavilla ja valmiudessa. Kasvuympäristöllä on ollut toki vaikutuksensa. Olin iltakävelyllä saaren kallioisella puolella, kun yhtäkkiä huomasin leijonanpennun pään muodon kalliossa. Koko kuvausryhmän tiedot löytyvät videon julkaisun yhteydessä Youtubesta ja Vimeosta. Mikä on sinun kuvallista kerrontaasi. Rakennetun kuvan puolelta minua viehättää oivallus – kameratekninen tai sisällöllinen. Eikö mobiililaitteiden käytön helppous anna myös enemmän tilaa luovuudelle. Koen itse olevani idealähtöinen kuvaaja, välillä dokumentoidessa maailman menoa idea saattaa ikään kuin luoda itsensä siinä kuvaushetkellä. Minulla oli ilo olla kuvaajana tässä projektissa. Kukin vieras ker too mieluisimmasta kuvasta urallaan. Olet kunnostautunut myös liikkuvan kuvan puolella. Kävimme vanhempieni kanssa paljon museoissa läpi lapsuuteni ja kotona on aina ollut paljon valokuva aiheista kirjallisuutta. tammekin pari vuotta sitten. Tarvitaanko kameroita. Joskus parhaat hetket ikuistuvat nimenomaan kännyköiden rullaan, koska tilanteet alkavat ja loppuvat ennen kuin “oikea kamera” saadaan esiin. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Kuvalaadussa on kuitenkin vielä kehittämisen varaa varsinkin isommissa kuvissa. Tuotanto-assistenttina oltuani aloin saada omia kuvauskeikkoja. Laitteiden kehitys on ollut varsin huikeaa. Onko kipinä valokuvaan tullut sinulle ikään kuin äidinmaidossa. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Iiris Heikka ja Juha Laitalainen Lapinlahden madonna Iiris Heikan mielikuva on kallionäkymä Andön saarelta. Huikean hieno Erika Vikmanin Syntisten pöytä -musavideo on kuvaamasi. Olet myös yksi selfiekulttuurin pioneereista. Osuutesi on kiistaton, mutta projekti lienee aikamoista tiimityötä. Video oli monen ihmisen työpanoksen ja yhteistyön tulos. Ne ovat myös oiva tapa harjoitella muiden kuvaamista, valaisua, ideointia, itseilmaisua tai ihan vaan leikkiä! Hyvä omakuva on henkilökohtainen ja se on ottajansa sielun näköinen. Ohjaaja Jirina Alanko oli ehdottomasti meitä kaikkia eteenpäin vievä voima, jonka visiota saimme iloksemme olla mukana toteuttamassa. Kuinka se syntyi. En päässyt tästä mielikuvasta eroon joten päätin kuvata sen. Haaveena olisi päästä kuvaamaan sekä lyhyitä että pitkiä dokumentaarisia sekä fiktiivisiä elokuvia ja tvsarjoja, sekä valokuvata ja tehdä mainosja musiikkivideoita siinä sivussa. Suosittelen yhä digijärkkäriä tai filmikameraa tärkeimmissä projekteissa. Freelanceriksi siirryin 2016 ja tein valokuvauksen ohella pari vuotta musiikkivideoita, kunnes vuonna 2018 aloitin Aalto Yliopiston Elokuvataiteen laitoksella maisterin opinnot. K uvaaminen on Iiris Heikalle intohimoista ja hänellä on myös ilmiömäinen kyky antautua hetkeen. Keskitytkö jatkossa yhä enemmän elokuvaan. Erika Vikmanin musiikkivideon on ohjannut Jirina Alanko ja leikannut Jasmina Hämäläinen. Mikä erottaa omakuvatulvassa jyvät akanoista. Miksi juuri tämä kuva on mielikuvasi. Valokuvaaminen on hauska harrastus ja työ. Tämä kuva on Andön saarelta. Kävi siis juuri niin klassisesti kuin välillä kuvatessa käy; aihe kävelee vastaan ja silloin pitää vaan ottaa se talteen! MIELIKUVANI Iiris Heikka 66 KAMERA 9|2020. Olen aina ollut kiinnostunut kuvista, joissa on saatu talteen erityinen hetki tai tunnelma. Valmistuin tradenomiksi ammattikorkeakoulusta 2013 siirtyen työelämään, mutta olin yhä kiinnostuneempi kuvaamisesta. Harrastuksena olen kuvannut teiniajoista asti. Olet valokuvataiteen museon johtajan Elina Heikan tytär. Omakuvat ovat kiinnostavia ja kertovat usein kuvaajastaan jotain enemmän kuin toisen ihmisen ottama muotokuva. Itsestä otettuihin henkilökuviin käytetään usein mobiililaitteita, joiden käyttöön perehdytit lukijoiValokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksi ään
67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi II R IS H E IK K A
KOULUTUS : Tradenomi. JU H A L A IT A L A IN E N ” Valokuvaaminen on hauska harrastus ja työ.” 68 KAMERA 9|2020. TERVEISET KAMERA-LEHDEN LUKIJOILLE: Kuvaaminen kannattaa aina. IIRIS HEIKKA KUVAUSKALUSTO Canon EOS 5D Mark IV, Sigma ART 24–70 mm, Leica M6 filmikamera ja Summilux M 35mm 1.4, iPhone 11 Pro, Profoton salamat ja valonmuok kai met sekä milloin mitkäkin lainalinssit ja kamerat. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Taiteen kandidaatin tutkinto Aalto Yliopistosta ja kaksi lyhytelokuvaa. IKÄ: 29 KOTIPAIKKA: Helsinki LUONNE: Pirskahteleva optimisti. Hänet ikuistettiin entisen Lapinlahden sairaalan seinustalla ruskapuun alla anoppinsa Sara Langhin neulomaan kaulahuiviin ja pipoon sonnustautuneena. TYÖSUHTEET: Opiskelija, freelancer, taivaanrannan maalari. Canon EOS R6 + RF 85mm 1.2, 1/1600s. f/1.2, ISO 200. VALOKUVAAJAN MOTTO: Ei se matka tai määränpää, vaan rakkaus ja ihmiset. Iiris jakaa työtilan yhdessä yhdeksän muun vuokralaisen kanssa Lapinlahden Lähteessä
Eikä tuubihuiveja. Kun muistat olla hyvä ihminen, olet myös automaattisesti parempi kuvaaja. Tabletilla selviää nykyään melkein kaikesta siitä mistä kannettavalla tietokoneella ja vielä kauemmin. Ja katsoo ergonomisemmin elokuvia ja lukee e-kirjoja ja lehtiä. Opettele uusi kieli tai laittamaan 10 ruokalajia, jotka onnistuvat missä vaan: ruoka ylittää kielimuurin. Tarpeeksi lämpimiä sukkia kenelläkään ei koskaan ole tarpeeksi. A N N A IT S E LLE S I ja lähimmäisille sivistystä. Lue tietokirjallisuutta, että tietäisit, miltä muista tuntuu. Itselläni on käytössä kolmet: nappibluetoothit ovat Xiao min Mi't, Airpodit kun eivät korvissani pysy. Ilmaiseksi. TTK:n, MM:n ja BB:n sijaan katso elokuva klassikoita, ne ovat kestäneet ajan hammasta. Laajenna tietoisesti musiikkimakuasi, löydä Bach tai brasilialainen country. MUTTA MIKÄ tärkeintä, muista joulun henki. Ja paremmat kuin Boset. KOLUMNI Tuomo Manninen KOLUMNI Tuomo Manninen 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Luin valokuvaaja Don McCullinin haastattelun, jossa tämä puhui enemmän kengistään kuin kuvistaan. Laturihan täytyy kaikkia maailman vempaimia varten olla. Hanki sinfoniaorkesterin kausikortti tai käy teatterissa. Vaikka kolme erilaista: pieni hätäakku, laturiakkuhybridi (kuten Ankerin Fusion) ja järeä jötkäle, jolla pyörittää tietokonetta tai käynnistää vaikka auton. Kuulokkeita voi olla useammat. Kirjoittaja on valokuvaaja, joka on laittanut ruokaa muun muassa Ramallahissa, Teheranissa ja Kathmandussa. Muista Hövdingin maanmainio kauluskypärä Airbag; sen saa pakattua reppuun kovaa kypärää kätevämmin kun sitä ei tarvitse. Auta naapurin leskirouvaa tietokoneen kanssa, ryhdy kaveriksi nuorelle tai maahanmuutta jalle. Materiaalit ja neuvot melkein kaikkeen saa lähimmästä kirjastosta. Lue kaunokirjallisuutta, että ymmärtäisit sen. Kassin pohjalla vielä yhdet käyttämättömät peruslankanapit, hätätapauksia varten. KOLUMNI Tuomo Manninen Liikutko pyörällä. Kuin varkain näet ikonisia kuvia maailman parhaimmilta tekijöiltä. Tekeminen ilman ymmärrystä on vain taitamista, ei taidetta; pelkkää pahkaveistämistä tai fotofinlandiaa. Kesällä ja sisäkuvauksissa toimivat aina Adidaksen Superstarit: ne ovat paitsi hiljaisia, myös pitävät pinnalla kuin pinnalla. Puhu pukille U nohda linssipakat ja prosessorit: näin sinusta tulee lahjakkaampi valokuvaaja. Aina tarpeen on teräsmuki quadraespressoja varten, vaikkapa Airamin klassikkotermariversio, ja oma vesipullo (Hydrapak tekee kivasti kokoontaittuvaa). Ja tuplasti kaikkia tarpeellisia johtoja. Elokuvaseteissä seisoskelleena olen oppinut käyttämään Soreleita, joita näkee tosi ammattilaisilla vielä juhannusviikollakin. Solumuovisia istuinalustoja ei ole koskaan liikaa. Tukevammat melunvaimennus kannut juniin ja lentokoneisiin ovat kotimaiset Valcot, Tampereen äänivelho Jasse Kestin suunnittelemat ja edullisetkin
Museoiden nykydokumentointi täy dentää muiden toimijoiden, esimerkiksi sanoma ja aikakauslehtien kautta tallen tuvaa kuvaa ajastamme, sen ilmiöistä ja ta pahtumista. Nykydokumentointia tehdään muun muassa haastattelemalla, kerää mällä aineistoja, valo ja videokuvaamalla. Keskeistä on kohdistaa valokeila sellai siin ilmiöihin ja tapahtumiin, jotka muuten ovat vaarassa jäädä näkymättömiksi ja tal lentaa ne osaksi yhteistä historiaamme. Dokumentointia tehdään yhdessä mui den museoiden ja arkistojen sekä aktii visten vapaaehtoisten kanssa. Aikamme on kuvien ja videoi den kyllästämää, mutta mikä kaikki tästä tallentuu pysyvästi tuleville sukupolville. MENNYTTÄ VALOA Dokumentointi 11 70 KAMERA 9|2020. Museoiden omassa dokumentoinnissa pyritään tekemään näkyväksi yhteiskun nallisia ja sosiaalisia ilmiöitä ja tapahtu mia, joiden kautta kuva tästä ajasta raken tuu. Tavoitteena on, että museoiden kokoel mien ja arkistojen avulla voidaan tutkia, ymmärtää ja kertoa sekä historiasta että tämän päivän ilmiöistä ja tapahtumista. Keskeinen kysymys museoiden kokoelmi en ja arkistojen äärellä on historiallisten lähteiden edustavuus ja kattavuus. TEKSTI JA KUVAT Hannu Häkkinen / Museovirasto ta, minkä dokumentointi ja säilyttäminen on tärkeää. Kuvia Museoviraston kokoelmista. Esimerkiksi toisen maailmansodan vuosia ja 1990luvun lamaa dokumentoi tiin valokuvaamalla, ja vuoden 1918 sodan loppuvaiheessa Suomen kansallismuseolle kerättiin usean sadan esineen kokonaisuus Helsingistä. Tämä vaatii kulttuuriperintösektorilta avointa vuoro puhelua siitä mikä ajassamme on sellais Nykyaikaa tallentamassa Museot dokumentoivat tämän päivän ilmiöitä ja tapahtumia. Museovirasto on dokumentoinut yhteis kunnallisia poikkeusoloja sekä erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia vuosikymmenien ajan. Kaikilla tu lee olla mahdollisuus osallistua kulttuuri perinnön arvonmäärittelyyn. Miten kattavasti ne kertovat meidän moninai sesta ja monitahoisesta historiastamme. Sa malla museot osallistuvat yhteiskunnalli seen keskusteluun myös oman aikamme arvoista ja asenteista. M useoviraston Kuva kokoelmat ja Suo men kansallismuseo dokumentoivat nyky ajan ilmiöitä ja tapah tumia. Kokonaiskuvan tallentamiseksi erityises ti erilaisten vähemmistöjen sekä vasta ja alakulttuurien näkökulmat otetaan huo mioon entistä vahvemmin
Poliisi käytti etälamautinta Turkin sotatoimia kurdien itsehallintoalueella vastustavassa rauhanomaisessa mielenosoituksessa. VALOKUVAUKSEN PERUSKURSSI 23.–24.1.2021 klo 10–14 | 45 € FINE ART -HENKILÖKUVA HERÄTÄ LUOVUUTESI Mikaela Holmberg | 30.1.2021 klo 10-16 Suunnitelmasta lopulliseen kuvaan | 70 € LIGHTROOM PERUSKURSSI 20.–21.2.2021 klo 10–14 | 45 € LUOVA KUVANKÄSITTELY LIGHTROOM JA PHOTOSHOP 20.–21.3.2021 klo 10–14 | 45 € Tampereen Valokuvausseuran kurssit 2020-2021 Turun Kameroiden peruskurssi KAIKILLE AVOIN Kamera tutuksi -valokuvauskurssi 30.-31.1.2021 12th Finland International Digital Circuit 2020 NÄYTTELYT: 4th Kouvola Salon, 21.11.2020, Kouvolan Kameraseura ry 6th Kuopio Salon, 16.12.2020 Kuopio, Kuopion Kameraseura ry 1st Tampere Salon, 17.12.2020 Tampere, Tampereen Valokuvausseura ry 1st Ylivieska Salon, 14.11.2020 Ylivieska, Ylivieskan Kameraseura ry 5th Vihti Salon, 04.01.2021, Vihdin Kameraseura ry Näyttelyjen sijainnit ja aukioloajat löytyvät seurojen omilta verkkosivuilta. Galleria West, Tallberginkatu 1 B Helsinki VANTAAN FOTOKERHON VUOSINÄYTTELY esillä 1.12.2020 – 28.12.2020, Tikkurilassa, Dixi, Ratatie 11 30.12.2020 – 28.1.2021 Myyrmäessä, Myyrmäkitalo, Paalutori 3, 01600 Vantaa Lisätietoja www.vantaanfotokerho.net Museoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki Asiakaspalvelu ti–to 10–16. Puhelin 0295 33 6127 joka@museovirasto.fi joka.kuvakokoelmat.fi 22 Museoiden ja arkistojen nykydokumentointiin liittyviä aineistoja on katsottavissa FINNA –verkkopalvelussa www.finna.fi. 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SE U R A T T O IM IV A T SE U R A T T O IM IV A T. 22 Turkki ulos Rojavasta -mielenosoituksen dokumentointi Helsingissä 19.10.2019 (rajattu yksityiskohta). Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi www.kuvakokoelmat.fi Journalistinen kuva-arkisto Joka Kanervikkotie 4 | Vantaa Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15. Äärioikeistolaisen Kansallismielisten liittouman järjestämä mielenosoitus. 11 Turun terrori-iskun vuosipäivän dokumentointi 18.8.2018. Muistopuhetta pitämässä perussuomalaiset puolueen nykyinen kansanedustaja Mauri Peltokangas. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.valokuvausseura.fi Lisätietoja www.turunkamerat.fi YHTEYKSIÄ – CONEXOES Vantaan Fotokerhon ja portugalilaisen In Collective -ryhmän yhteisnäyttely Kaapelitehtaalla. Poliisien voimankäyttö ja laillisuusvalvonta herättää yhteiskunnallista keskustelua. Etualalla lakkautetun uusnatsijärjestön Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) jäseniä
”Autotallissaan joskus pimiötä pitäneistä filmikuvaajista osa on palannut juurilleen tai joiltakin löytyy kaapista peritty vanha filmikamera, jolle mietitään käyttötarkoitusta. syväterävyyden hallinta muuttuu ja kuvaan saa aivan erilaisen hengen. Kuva on otettu Lapinlahdella helmikuun lopulla kylmänä talvipäivänä. Kinofilmistä voi siirtyä isomman filmikoon kameroihin, joilla esim. Hyvin usein negatiivi digitoidaan ja kuvia käytetään muuhun kuin paperille vedostamiseen. ta se valmiina tulee näyttämään. ”Filmikuvaamisen viehätys on tehdä valokuva omin käsin alusta loppuun”, sanoo Jari Ahola. Monissa kameraseuroissa on yhä pimiö ja sitä ahkerasti käyttäviä harrastajia. Filmikuvaamisessa on oltava rauhallinen ja mietittävä asiat tarkasti etukäteen. Jari Aho valittiin SKsL:n Vuoden Kuvaajaksi 2020 Budabestin silloista koostuvalla kuvasarjalla. Pitää tietää mitä tekee ja minkä takia. Ensimmäistä kertaa paras kuvaaja oli suomalainen Iisalmen Kameraseuran Ilkka Niskanen (Best of Salon blue pin). Ahola on huomannut kiinnostuksen lisääntyneen keväisinja syksyisin vetämillään mustavalkovedostamisen kursseilla. Valmiin kuvan näkee vasta kun filmi on kehitetty, ei heti takanäytöltä digikameran tavoin. Katso kaikki kuvat www.obsession. ”Kuvauksen suunnittelua ja valmistautumista korostamme myös seuramme digikuvaajille, jotta vastaavasti kuvan jälkikäsittelyssä selviäisi helpommalla” Ahola toteaa. Filmikuvaamisen aloittaminen on melko edullista. JA R I A H O IL K K A N IS K A N E N VANTAAN FOTOKERHON järjestämä kansainvälinen näyttely OBSESSION OF LIGHT 8th Vantaa Photoclub International Exhibition 2020. Tällaisessa kuvassa näkyy kuitenkin filmin tuoma erilaisuus ja rae. Uusia filmituotteitakin tuotetaan edelleen markkinoiden kasvun myötä. Toimivan kinokoon filmikameran voi saada muutamalla kympillä alan liikkeestä. Ammattitasoisia filmikameroita saa nykyisin edullisesti, mikä tuo lajiin tietynlaisen kehityksen kaaren. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO ”FILMIKUVAUKSEN suosio kasvaa”, kertoo Tampereen Valokuvausseura ry:n kuvakilpailuja pimiötoiminnoista vastaavaa Jari Ahola. Nuorten lisääntynyt mukaan tulo on antanut tälle kuvaustavalle myös nostetta. vantaanfotokerho.net 8th Vantaa Photoclub International Exhibition 2020 Filmikuvauksesta ja mustavalkovedostamisesta voit tiedustella paikkakuntasi kameraseurasta, jotka löydät verkosta www.sksl.fi. Tulevaa kuvaa on myös mietittävä tarkemmin, minkälaiselPaluu juurille Lánchid, Budabest. Filmin kehittäminen onnistuu myös usein samoissa paikoissa. Kirjoita hakuun ”jäsenseurat”. ”Lunta oli paljon, mikä toi omat haasteensa kahlatessani syvässä hangessa yrittäen löytää sopivaa kuvauspaikkaa”, sanoo Ilkka Niskanen. Kun kaikki on valmista, voi painaa laukaisinta. Digikuville on tarjolla erilaisilla filttereitä, joilla kuvaan luodaan tunnelma jälkikäteen, mutta filmissä itsessään on se tietty aito henki. 72 KAMERA 9|2020. Ilkka Niskanen, HonSKsLE,MFIAP,NSMiF_s,PPSA Finland wintertime PSA Gold Travel. Mamiya 7, 80mm, Ilford Pan-F Plus
MARKKINAPAIKKA MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Kehitämme filmejä joka päivä. VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI SINUNKIN MAINOKSESI TÄLLE SIVULLE. Myynnissä iso valikoima filmejä. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi www.saarsalo.fi KAMERA-LEHDEN MEDIAMYYNTI 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU NÄYTTÄMÖTAIDE Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä lahjakkuuttasi, paranna ruotsinkielen taitojasi. KURSSIT www.kamera-lehti.fi/ kauppa/koulutus Katso kevään www.camerashop.fi Santeri Selin Myyntipäällikkö Saarsalo Oy puh
kilpailun tulokset Tulokset julkaistaan 25.2.2021 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 2/2021. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi. Kuvankäsittely on sallittua. O SA L L IS T U N Ä IN ! O SA L L IS T U N Ä IN ! Pääpalkinto sekä osakilpailujen palkinnot ilmoitetaan myöhemmin. PALKINNOT R IS T O R A U N IO K U V A T : V U O D E N 2 2 K Ä R K IS IJ O IL L E S IJ O IT T U N E IT A N II N A H A K K A R A IN E N JU K K A -P E K K A K O R P IV A R T IA IN E N osakilpailujen aiheet Tämänkertainen kilpailuaihe on kasvu. 11–25 sijat tienaavat 5 pistettä. Ensimmäisen osakilpailun aihe on kasvu. Niiden kilpailuaika ilmoitetaan myöhemmin. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2021. Tekniikka on vapaa. Lähetä kuvatiedosto JPEGmuodossa. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä. Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. Seuraavat kilpailuaiheet ovat väri(t), jono ja kulta. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. sija) kuvia kilpailun tiedotuksen yhteydessä lehdessä ja internetissä ilman erillistä korvausta. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi (keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. kuvan vaatimukset Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. kuvan lähettäminen Kuvan on oltava perillä viimeistään maanantaina 11.1.2021. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2021 -tittelin. Jokaisen osakilpailun 25 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2021 Kamera-lehdessä. Vuoden kuvaaja 2021 -kilpailu käynnistyy. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–25. 74 KAMERA 9|2020. VUODEN KUVAAJA 2021 OSAKILPAILU 1/4 | AIHE KASVU Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on maanantai 11.1.2021
ILMESTYY ILMESTYY SUURKILPAILUN 2020 TULOKSET KARI HOLOPAINEN MIELIKUVANI MIKAEL RANTALAISEN VINKIT ILOTULITUSKUVAUKSEEN OPASTUS www.kamera-lehti.fi TEEMAT TULI & ILMA VUODEN KUVAAJA 2021 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kasvu 11.1.2021 Väri(t) 29.3.2021 Jono 14.6.2021 Kulta 25.10.2021. 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 1 2021 FUJIFILM X-S10 | NIKON Z 6 II HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. M IK A E L R A N T A L A IN E N Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA KAMERA-LEHTI FUJIFILM GFX 100 VAATIVALLE KUVAAJALLE DOKUMENTTIKUVAUS K U U K A U D E N K U V A A JA H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N | T IM O K IR V E S | IS M O H Ö LT TÖ | P U ID E N PA U LO IS SA | V U O D E N K U V A A JA 2 2 | D O K U M E N T T IK U V A N K Ä SI T T E LY | JO U LU N T U O T E U U T U U D E T | F U JIF IL M G F X 1 9/ 20 20 MONIPUOLINEN VUOD ESTA 1950 25x kuvaa perheestä Hanna-Kaisa Hämäläinen Ihmisen läsnäolo Timo Kirves Tunnelman kuvaaja Ismo Hölttö Helsinki kuvissa Vuoden kuvaaja 2020 haastattelu Nro 9/2020 TESTISSÄ TESTISSÄ 21.1
COMING SOON 210-265_EISA_AD_2020_world_tech.indd 1 11/05/2020 15:13. Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with a coveted EISA Award. WWW.EISA.EU EISA AWARDS 2020-21 Celebrating the year’s best products THE VERY BEST CONSUMER TECHNOLOGY... The Expert Imaging and Sound Association is the growing community of 56 technology magazines and websites from 29 countries, specialising in hi-fi, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video. The 2020-21 EISA Awards will be announced on August 15th 2020 TESTED BY THE EXPERTS