- KAMERAKOULU 1/9
316000-10001
316000-10001
8, 40. 500 JÄRKKÄRIT RAW OJENNUKSEEN ALASTON KUVAAN
1/ 2010
PAL.VKO 2010- 09
kamera
1/2010
KAMERA 60v - MILLÄ SUOMI KUVASI - LUONTOKUVAHUIJAUS - EKA JÄRKKÄRI: CANON/NIKON/OLYMPUS/PENTAX/SONY...
09 - 6922910, 040-503 8027 merja.calton@markanssi.fi OSOITE / ADDRESS: Lastenkodinkatu 5 00180 Helsinki, Finland tel. 09 - 6811490 harri.hietala@kamera-lehti.fi TOIMITTAJA: Asko Vivolin p. Sappi Finland /EMAS-ympäristösertifikaatti. POSTITUS: Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Alkanut juhlavuosi tarjoaa monta mahdollisuutta kohtaamiseen. VALOKUVAN ARVOSTUS on ottanut reilussa puolessa vuosisadassa näyttäviä edistysaskelia. 09 - 6811490 tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi VAKITUISET AVUSTAJAT: Katriina Etholén, Taneli Eskola, Peter Forsgård, Matti Hyyppä, Mika Karhulahti, Kerkko Kehrävuo, Jukka Kolari, Antti Koli, Kimmo Kuure, Jukka Lehtonen, Kari Leponiemi, Markku Metsämäki, Sari Poijärvi, Panu Punkari, Tiina Puputti, Matti Ristimäki, Timo Suvanto, Mikko Säteri, Pekka Tolonen, Eero Venhola, Heikki Willamo. Tule mukaan yleisöluennoillemme, kursseilla, messuille, Kamera-maratonille... Helsinki-keskeisyyden ovat rikkoneet viimeistään kymmenen alueellista valokuvakeskusta. 09 - 68114910 leena.saarela@kamera-lehti.fi TILAAJAPALVELU: Hanna Kivelä p. 09 - 68114912 pekka.punkari@kamera-lehti.fi TOIMITTAJA: Harri Hietala p. Ensimmäisen värikuvan julkaisua piti odottaa yli kymmenen vuotta. 1/ 2010
PÄÄTOIMITTAJA: Pekka Punkari p. Yliopistotasoinen valokuvakoulutus alkoi jo 1970-luvulla. 09 - 68114911 asko.vivolin@kamera-lehti.fi GRAAFINEN SUUNNITTELU: Marja Tikka TOIMITUSJOHTAJA: Leena Saarela p. 09 - 6922919, 0400-811002 anssi.mustonen@markanssi.fi Merja Calton p. ILMOITUSMYYNTI: Anssi Mustonen p. PERUSTEHTÄVÄMME on kuitenkin pysynyt samana: edistää suomalaista kuvausharrastusta. ISSN 0022-8133 KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Kameraseuroihin lukijoista kuuluu vain pieni osa, mutta heitä yhdistää kipinä luovien kuvakulmien tavoittamiseen ja esittämiseen kuten jo 60 vuotta sitten! YHTEISTÄ perustamisajankohdan kanssa on myös kasvava kiinnostus valokuvaukseen. Silloin Suomeen perustettiin myös alan erikoismuseo. INTERNETIN kasvavasta tarjonnasta huolimatta suomalaiset kuvaajat tarvitsevat lehden, joka jäsentelee tietovirtaa heidän omalla kielellään sekä toimii luovan kuvauksemme arvostettuna näyteikkunana. Helsinkiläisen Kameraseuran kustantamasta lehdestä on kasvanut alansa selvästi vaikuttavin erikoislehti. Kokemukset kännykkä- ja kompaktikameroista ovat vain vauhdittaneet järjestelmäkamerakauppaa ja kuvauskurssit täyttyvät salaman nopeasti. Lisää s.22 ja 96. Kameralehden lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Nyt valokuva kelpaa myös taidemuseoihin ja gallerioihin. +358 9 68 11490 fax +358 9 694 0166 INTERNET: www.kamera-lehti.fi JULKAISIJA: Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. PEKKA PUNKARI PS. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. Toimimme myös Suomen Kameraseurojen tiedotuslehtenä.
3. PAPERIT: Galerie Fine Gloss 90g, MultiArt Gloss 300g. Viiteen ensimmäiseen numeroon ei ollut varaa painaa edes kuvia. 22, 34.
83 000 LUKIJAA
Kansallinen Mediatutkimus KMT 2009
Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association:in Photo- ,Video- ja Mobile Devices -palkintoraadeissa. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Association:in (EISA) jäsen.
Kuvaton, kahdeksan sivun vihko kasvoi nykymuotoon monen vaiheen kautta.
LUOVIA NÄKÖKULMIA 60 VUOTTA
KAMERA-LEHTI on muuttunut kuudessa vuosikymmenessä paljon ja vähän. Tutustu s. Lehteä alussa talkootyönä tehneet tuskin haaveilivatkaan ulottuvuuksista, jotka meillä ovat nyt käytössämme
Tänäkin päivänä tunnemme ILFORDin korkealaatuisista tulostusmateriaaleista sekä mustavalkotuotteista.
Lisää infoa: www.interfoto.fi
34
OIKEA JÄRKKÄRI HALVALLA?
68
5
Nikon
6 86 87 91 92 94 96 98
ALLE
500e
Pekka Punkari. Yksi kuva luonnosta Kamera-lehti valokuvan virrassa 60 vuotta Matti Ristimäki vekotinhulluna pian 50 vuotta Aito Sammallahti omalle seinälle Antero Takalan mielen maisemat Millä Suomi kuvasi 1950- ja 1960-luvuilla?
3
40
TEEMAT
14 20 24 28 34 38 52 58
Natural History Museum
KILPAILUT
Suurkilpailun aktiivisarjan parhaat Vuoden Top Ten, parhaat maailmalla Kamera Kreikassa. Stereokuvan paluu /Fujifilm FinePix W1 Kolmas ulottuvuus, stereokuvaa omalla kameralla 64 68 74 78 81
PALSTAT
Välähdyksiä ajassa Kansainväliset Näyttelykalenteri Seurat toimivat Kamera-lehti syntyy näin Kameralehti 50 vuotta sitten Tee itse: ulottuva monopod Jälkikuva / Taneli Eskola
KANNEN KUVA: TEA KARVINEN, Canon 5D Mark II, 80 mm, Valotus 1/85 s, f4.6, ISO 800. RAW-kuvat kuntoon, ojennukseen.. SUURKISAN AKTIIVISARJA 1120. SISÄLTÖ
1/2010
Kalevi Koskela, HUOLTA VAILLA. SIJAT.
Pääkirjoitus Sisältö 1/2010 Alaston kuvaan työpajassa Wildlife Photographer -voitto huijaamalla. Katso www.kamera-lehti.fi 40 62 10
Ilkka Räsänen pokkasi Lontoossa 20 Wildlife Photographer -sarjavoiton.
TEKNIIKKA
Kamerakoulu 1/9: Valotusohjelmat Edulliset järjestelmäkamerat, Canon EOS 1000, Nikon D3000, Olympus E-600, Pentax K-x vai Sony A230. Katso sivu 14.
Matti Ristimäki vekotinhulluna 50v
Kameran mukana toimitetaan ohjelmisto videoleikkeiden toimittamiseen suoraan YouTubeen. Teos on helposti lähestyttävä ja se viestii kuvaajan subjektiivista ja läheistä sidettä luontoon. 11.4.2010. WWF järjesti Vuoden luontokirja -kilpailun nyt jo 32. Valmistajan mukaan yhdellä latauksella voidaan kuvata CIPA-normin mukaan yli 300 kuvaa. (PP) www.wwf.fi
TÄHTIYÖSSÄ
Jorma Luhta, 2009
Litteää tyyliä
Viidennet Kuva&Kamera-messut järjestetään Helsingin Wanhassa satamassa 10. Objektiivin polttovälialue vastaa kinokameran 35 140 mm polttovälialuetta. Tapahtumaan tulee yli 50 ajankohtaista puheenvuoroa kuvauksesta, kuvankäsittelystä, kaluston hankinnasta sekä mielenkiintoisten kuvaajien omien töiden ja metodien esittelyjä. Messuille rakennetaan myös kuvausstudio, jossa vieraat pääsevät kuvaamaan malleja ja tutustumaan huippuluokan studiovarusteisiin oikeissa olosuhteissa ja asiantuntevalla opastuksella. (HH) www.panasonic.fi
PANASONIC LUMIX FP
6
| 1/ 2010. (PP) www.kuvamessut.com Panasonic Lumix FP-sarja, johon kuuluvat mallit DMC-FP1, FP2 ja FP3, ovat ohuenohuiksi muotoiltuja 4x zoom-objektiivilla varustettuja kompaktikameoita. Kameroissa on optinen kuvanvakain. Hänet on palkittu kahdesti valokuvataiteen valtionpalkinnolla ja hänen teoksensa Metsola valittiin vuonna 2001 Vuoden luontokirjaksi. Jorma Luhta on haukiputaalainen valokuvaaja ja kirjailija. Kameroilla voi kuvata myös videoleikkeitä parhaimmillaan 1280 x 720p/30 k/s tarkkuudella. Kameraa toimitetaan useissa eri väreissä. Tähtiyöt-kirjan on kustantanut Maahenki. Tämä on oodi luonnon kauneudelle, perustelee tämän vuoden valinnasta vastannut muusikko ja näyttelijä Sam Huber. Valintakriteereinä oli muun muassa teoksen soveltuminen suurelle yleisölle, luonnonsuojelusanoman edistäminen sekä teoksen monipuolisuus ja korkealaatuisuus. Hänen ensimmäinen valokuvakirjansa ilmestyi jo vuonna 1973, ja sen jälkeen hän on kuvannut muun muassa lintujen elämää, Lapin aapoja ja öisiä metsiä. Oodi luonnon kauneudelle
WWF on valinnut Vuoden 2009 luontokirjaksi Jorma Luhdan teoksen Tähtiyöt. Revontulissa on maagisuutta ja myös eläinkuvat ovat vahvoja. Kamerat käynnistyvät alle sekunnissa ja valmistajan mukaan laukaisuviive on 0,007 sekuntia. Malleissa FP1 ja 2 näyttö/etsin on kooltaan 2,7" mallissa FP3 näytön koko on 3" ja se on kosketustyyppiä. Kaksipäiväinen tapahtuma esittelee viimeisimmän tiedon kuvauksesta, käsittelystä, arkistoinnista, esittämisestä ja kuvan jakelusta sen eri muodoissa. kerran. Automaattisen tarkennuksen viiveeksi ilmoitetaan 0,33 sekuntia. Kilpailuun osallistui tänä vuonna 24 teosta. Objektiivi on peilityyppiä ja objektiivin liukuva suojakansi toimii myös virtakytkimenä. Keväällä 2009 messut tavoittivat yli 4 400 kävijää ja mukana oli yli 60 organisaation tuotteita ja palveluita. Intelligent Scene Selector-ohjelma valitsee automaattisesti sopivan vaihtoehdon kuudesta valmiista kuvausohjelmasta: lähikuva, muotokuva, maisema, yökuva ja uutena auringonlasku
1950) retrospektiivi. Sarjakuvausnopeudeksi ilmoitetaan kolme kuvaa sekunnissa. Molemmat zoomit ovat vakaimella varustettuja. Kameraa valmistetaan kahden värisenä, tarjolla ovat sävyt Noble Black ja Titan Silver. OLED-tyyppinen näyttö takana on suurikokoinen (3") ja siinä on 614 000 kuvapistettä. Magnum kuvatoimiston tuottama näyttely koostuu henkilökuvista, maisemista ja katukuvista 27 vuoden ajalta. Polttovälikertoimeksi kennon kuvakoolla tulee 1.5, jos haluaa verrata polttovälien tuottamaa kuvakulmaa kinokameran vastaaviin. NX10 sisältää kaikki normaalin järjestelmäkameran ominaisuudet valotusohjelmien ja valonmittauksen suhteen, sekä aiheohjelmia eri tilanteita varten. Tarkennusjärjestelmä on 15-pisteinen ja ISOherkkyysalueen laajuus 100-3200. NX10 varustettuna 18-55 mm:n zoomilla maksaa 699 euroa ja mielenkiintoinen kamera on Suomessa saatavana maaliskuussa. Sen sijaan jo alkuun Samsung tarjoaa välirengasta Pentax-objektiivien hyödyntämistä varten. (PP) www.salontaidemuseo.fi
AFGAANITYTTÖ AFGHAN GIRL
Kysy, vastaa, keskustele + lisää uutisia: www.kamera-lehti.fi
7
Steve McCurry Pakistan, Peshawar 1984.
| 1/ 2010. Valmistajan mukaan NX10:n automaattitarkennus on markkinoiden nopeimpia ja kameralla voi tallentaa myös videoleikkeitä tarkkuudella. Videoetsimen tarkkuus taas on 921 000 pistettä. Lähtiessään Afganistanista hän oli ommellut vaatteidensa sisään filmirullia jotka sisälsivät ensimmäisiä länsimaihin levinneitä valokuvia tästä konfliktista. Samsungin CMOS-kenno on APS-C -kokoa ja siinä on 14,6 megapikselin tarkkuus. Steve McCurry on ollut Magnum kuvatoimiston jäsen vuodesta 1986. Näissä kuvissa esiintyvät lapset ja paimenet, sotilaat ja työläiset vierellään huimaavia näkymiä hiekkakivikaupungeista, vuoristomaisemista ja muinaisista temppeleistä. McCurrya pidetään yleisesti yhtenä aikamme parhaimmista reportaasikuvaajista ja hän on voittanut useita huippupalkintoja. Samsungin objektiivibajonetti on omantyyppisensä, joten Micro 4:3 -järjestelmän objektiivit eivät ole yhteensopivia. SAMSUNG NX10
Peilitön järkkäri myös Samsungilta
Samsung NX10 -järjestelmäkamera on konseptiltaan samankaltainen kuin Olympuksen ja Panasonicin luomat Micro 4:3 -järjestelmän kamerat, eli peilikoneisto ja optinen etsin on jätetty pois. (PP)
http://www.samsung.se/"www.samsung.se
Steve McCurry Salossa
Salon taidemuseossa avautuu 13.2. Näyttely on avoinna Salon taidemuseo Veturitallissa 02.05.2010 saakka. Näyttelyssä on useita aikaisemmin julkaisemattomia valokuvia sekä ennennäkemättömiä kuvia McCurryn viimeisimmiltä matkoilta Intiaan ja Tiibetiin. Kameran yhteydessä on esitelty kolme objektiivia: "pannukakku" -tyylinen litteä 30mm f2 kiinteäpolttovälinen normaaliobjektiivi ja kaksi zoomia, 18-55 mm f/3,5-5,6 sekä 50-200mm f/45,6. Takapuolen näytön lisäksi kamerassa on videoetsin samaan tyyliin kuin Panasonicin G1/GH1 malleissa. Näillä kuvilla hän voitti Robert Capa Gold Medal palkinnon parhaasta ulkomaisesta valokuvareportaasista. McCurryn ura lähti nousuun hänen 1979 juuri ennen Neuvostoliiton miehitystä tekemällään kuvareportaasimatkalla kapinallisten hallitsemaan Afganistaniin, jossa hän kulki pukeutuneena paikallisen väestön asuun. kansainvälisesti tunnustetun ja arvostetun yhdysvaltalaisen valokuvaaja Steve McCurryn (s
Uutena jäsenenä valittiin Riina Karvonen Varkaudesta. 16.5. Kamerassa on stereomikrofoni. Tiedonsiirto käy päinsä hdmi-liittimen avulla. Riitta Raatikaisen kuratoima moniulotteinen kokonaisuus esittelelee akateemiikkomme tuotantoa 1950-luvulta lähtien. Hallituksessa jatkavat myös Raimo Paukku Valkeakoskelta, LeenaMaija Lindqvist Hämeenkyröstä, Lassi Puhtimäki Forssasta ja Elisa Putti Hämeenlinnasta, jotka eivät olleet erovuorossa. Caj Bremer Ateneumissa
Kevään ja koko tuoreen vuosikymmenen ensimmäinen valopilkku on Caj Bremerin retrospektiivinen valokuvanäyttely, joka aukeaa Ateneumin taidemuseossa 19. Myös raw-tiedostojen tallentaminen onnistuu. helmikuuta. Myös Liiton jäsenseurojen välistä yhteistyötä tulee vahvistaa. (HH) www.focusnordic.fi
VÄLÄHDYKSIÄ VÄLITTÄVÄT:
Harri Hietala (HH) harri.hietala@kamera-lehti.fi Pekka Punkari (PP) pekka.punkari@kamera-lehti.fi Asko Vivolin (AV) asko.vivolin@kamera-lehti.fi
Suomen Kameraseurojen Liiton puheenjohtajaksi on valittu Reino Havumäki. Suurnopeuskuvauksia voi tehdä sekä automatiikoilla että käsisäätöisesti. Liiton syyskokouksessa hallitukseen valittiin uudelleen erovuorossa olleet Monica Nordling Helsingistä, Sakari Mäkelä Siuntiosta, sekä edellinen puheenjohtaja Tatu Kosonen. www. Valovoimaa objektiivissa on f/3,2 5,7. Kameran CMOS-kennon suurin tarkkuus on 10,1 megapikseliä ja 10x -zoomobjektiivin polttovälialue vastaa kinofilmikameran 24 240 mm:n polttovälialuetta. Viestinnän kehittäminen on tässä avainasemassa, painottaa Havumäki. Valokuvaajana toimivan nurmijärveläisen sydäntä lähinnä kameraseurojen toiminnassa ovat uusille harrastajille tarjottava peruskoulutus sekä nuorisotyö. (PP) www.sksl.fi
8
| 1/ 2010. asti esillä olevan näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös Bremerin tuotantoa esittelevä kirja. Eikä mestarin kamera ole levännyt vapaa-aikanakaan. Videoleikkeitä voi tallentaa kameralla jopa nopeudella 1000 ruutua sekunnissa (tarkkuudella 224 x 64 pikseliä), ja tavanomaisella videokuvausnopeudella voi tallentaa HD-videokuvaa 720p tarkkuudella. Ammattiura käsittää työskentelyjaksot aikakausi- ja sanomalehdissä sekä kuvatoimistoissa. ateneum.fi (PP)
MUOTI LENITA JA LUUTA
Caj Bremer
Supernopea taskumatti
CASIO EXILIM EX-FH10
Casio EXILIM EX-FH10 -kameralla on mahdollista kuvata jopa 30 kuvaa sekunnissa -nopeudella 9 megapikselin tarkkuisia kuvia
Julistamme pian yhteistyössä Suomi-Kreikka -yhdistyksen kanssa Kamera Kreikassa -kuvauskisan viime vuoden suositun Espanja-kisan (Kamera 10-11/09) tyyliin. (PP) www.focusnordic.fi. Pentax smc Pentax-D FA Macro 100mm F2.8 WR maksaa noin 730 . Säänkestävä rakenne minimoi veden ja kosteuden pääsyn objektiiviin. kesäkuuta. Objektiivi on Pentaxin ensimmäinen vaihtoobjektiivi, jossa on täysin pyöreä himmenninaukko. Objektiivissa on myös Pentaxin SP (Super Protect) pintakäsitelty etulinssi, joka on helppo puhdistaa pölystä, vedestä ja rasvasta. Jokasään makro
Pentax-D FA Macro 100mm F2.8 WR soveltuu käytettäväksi sekä filmi- että digitaalikameroissa, sillä sen kuva-ala kattaa kinofilmikoon. Myös tarkennusrenkaan mekanismia on kehitetty käsitarkennuksen parantamiseksi. Kuvausasioita valottaa Kamera-lehden edustaja. 5.12. Kiinnittämällä objektiivi säänkestävään Pentaxin runkoon saavutetaan parempi toimintavarmuus kuvattaessa sateessa tai sumussa sekä tilanteissa, joissa kameraan voi osua vesipärskeitä. Uuden objektiivin runko on valmistettu korkealuokkaisesta alumiinista ja objektiivin muotoilu on hienostuneempi kuin aiemmissa D FAobjektiiveissa. Ainutlaatuisen kiertomatkan oppaana toimii Kreikan matkailutoimiston johtaja Evangelos Patouchas. Lähitarkennus ulottuu kuvaussuhteeseen 1:1 saakka. Myös
Kamera Kreikkaan
Kamera-lehden tämän vuoden kuvauskohde on Kreikka. (PP)
PENTAX-D FA MACRO 100MM F2.8 WR
Matkan ohjelma ja ilmoittautumiset: www.kamera-lehti.fi
Kysy, vastaa, keskustele + lisää uutisia: www.kamera-lehti.fi
sormenjälkien tarttuminen linssipintaan on valmistajan mukaan tavallista vähäisempää. Kohteiden löytämistä helpottaa ainutlaatuinen kuvausmatkamme Kreikan kauneimpana pidettyyn osaan, Pilionin niemimaalle. Objektiivi on yhteensopiva Pentax AF160FC makrosalaman sovitteen kanssa
Osa kameroista on varustettu myös gps-paikantimella. Paul Brehem, Lambrose Tsiliyaiannis, Duane Howard ja Fergus Kennedy kertovat, kuinka tavoittaa tunnelmaa muoto-, maisema-, luonto- ja makrokuviin. LEGRIA HF M- ja LEGRIA HF R mallistojen videokameroissa on Canonin täyden teräväpiirron vähäkohinainen CMOS-kenno, HD Video -objektiivi sekä DIGIC DV III -kuvaprosessori. Uutena ominaisuutena teräväpiirtomalleissa on suomenkieliset käyttövalikot. (PP) www.canon.fi
Opi Adobe Bridge
Data Graphics ja Lauri Hautamäki on tehnyt 13 tunnin opetuspaketin, joka tutustuttaa Adobe Bridge -ohjelmaan. Kaikista kameroista löytyvän Direct Copy -ominaisuuden ansiosta tallennettu materiaali SONY CX305 voidaan siirtää helposti ulkoiselle kovalevylle ilman tietokonetta ja toistaa HDtelevisiossa suoraan ulkoiselta kovalevyasemalta. Ddv on tekstitetty suomeksi ja sen suositusvähittäishinta on 29 euroa. Laajakatseisia videoita
Sony tuo peräti kymmenen uutta flash-muistilla varustettua videokameraa ja viisi kovalevymallia. Sekä Windows että Mac -ympäristöissä pyörivät oppijaksot ovat mov-muotoisia ja niiden tutkimiseen tarvitaan soveltuva ohjelma, esimerkiksi Applen iTunes. Etelä-Afrikan kauniissa maisemissa kuvattu Exploring EOS antaa neuvoja kuvan sommitteluun, eri kuvausohjelmien käyttöön sekä objektiivien ja salamalaitteiden hyödyntämiseen. Edulliset LEGRIA FS -videokamerat sopivat kuvaajille, jotka eivät kaipaa teräväpiirtotarkkuutta. (PP) www.canon.fi
Ammattiapua levyltä
Canon tarjoaa dvd-levyllä ammattikuvaajien vinkkejä parempiin kuviin. Kaikissa teräväpiirtomalleissa on niukan kohinan takaava Exmor R CMOS -kenno ja monipuolisissa CX550V, XR550V, CX350V, XR350V, CX305 -tyypeissä myös laajakulmaobjektiivi: 29,8 mm kuvakulmaa videokuvaamiseen ja 26,3 mm still-kuville. Lisäksi voi tehdä sillä dia-esityksiä, pdf-kokoelmia ja nettigallerioita ja suojata tiedostot salasanalla tai vesileimoilla. (PP) www.sony.fi
CANON LEGRIA HFS20
Canon uudistaa koko LEGRIA-videokameramallistonsa. (PP) www.datagraphics.fi
11. Kokoelmat voivat jopa päivittää itseään automaattisesti. Bridge CS4 opetusvideon hinta on 49 + postikulut 6 . Photoshop C4:stä ja Elements 8 ohjelmien mukana tulevalla Bridgella saat myös tehtyä kokoelmia kuvistasi ja voit lähettää niitä ystävälle tai asiakkaalle. Opiskelu auttaa säästämään aikaa, kun haet tai järjestelet kuviasi
Mainostoimisto SSC International järjestää yhteistyössä Häkärinteiden, Kamera-lehden, Visuaaliviestinnän Instituutin, Color-Kolmion, Elinchromen, Dakinen ja Bulan kanssa Välähdyksiä ja vauhtia -valokuvaustapahtuman Häkärinteillä sunnuntaina 21.2.2010. Kuvaa ja kisaa Keski-Suomessa
Valokuvausta, laskettelua tai molempia harrastavalla on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää Häkällä nämä molemmat. Ja parhaat tietenkin palkitaan! (PP) Lisätietoja www.hakarinteet.fi
Laadukkaa Laadukkaat ja edulliset at t Praktica kamerat aPrakticaja vide eokamerat videokamerat
Diat ja negat digikuviksi, j digikuviksi, laadulla ja nopeudella laa adulla nopeudella
Parhaat plugin- ohjelmistot
Noise Ninja Noise Ninja e
TM TM
Plustek Plustek OpticFilm- filmiskannerit e filmiskannerit m edullisesti ja luotet edu ullisesti luotettavasti ttavasti suoraan maahantu su uoraan maahantuojalta uojalta
Reaxon Reaxon Oy puh. Kello 10 alkaen on tarjolla valokuvauskoulutusta, kuvausdemoja rinteessä, tuote-esittelyjä ja valokuvauskilpailu. 010 4396 4396699 6699 asiakaspalvelu asiakaspalvelu@reaxon.fi u@reaxon.fi
www.reax w www.reaxon.fi xon.fi
| 1/ 2010
12
(PP) Vuoden 2009 parhaat videot löytyvät SME Week Channelilta: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/entrepreneurship/sm e-week/channel/index_en.htm.
| 1/ 2010
13. huhtikuuta 2010 osoitteessa ec.europa.eu/eeva2010. Eurooppalainen yrittäjyys videolle
Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosasto kutsuu elokuvantekijät Eurooppalainen yrittäjyys -videokilpailuun. EEVA 2010 -kisan tavoitteena on löytää luovin video, joka tavoittaa yrittäjyyden syvimmän olemuksen. Kilpailu järjestetään nyt toista kertaa ja siihen tulee ilmoittautua viimeistään 9
Minkälaista on ottaa kuvia tuntemattomista alastomista naisista. TEA KARVINEN
En ollut koskaan ottanut yhtään alastonvalokuvaa ja koko prosessi mietitytti. Keskustelimme mallien kanssa ty öskentelystä: mitä ei saa sanoa tai t ehdä. Vancouver Phot o W orkshops yr ityksen johtaja j a valoku vaaja Marc K oegel perehdytti meidät aiheeseen perjantai-iltana. Onnistunko löytämään kuviini ihmiskehon linjoja ja muotoja, joiden visuaalisuus kiinnostaa.
Vastauksia kysymyksiini sain osallistumalla työpajaan Vancouverissa. Miten kuvaus onnistuu yli kymmenen muun kuvaajan kanssa pienessä tilassa. Kävimme läpi työpajan ohjelman, kuvauspaikat (kaksi erilaista studiota) j a tavan työskennellä. Kanadalainen Photo Workshops järjestää viikonlopun kestäviä työpajoja alastonvalokuvauksesta (e Fine Ar t B&W Nude and Figure Photography Workshop). Katse-
14
| 1/ 2010
Ryhmässä kuvaaminen ei ollutkaan niin huono kokemus kuin etukät een a jattelin. Välissä söimme lounaan. Kurssin jälkeen alastonkuvaus ei tunnu enää niin pelottavalta tai oudolta.
ALASTONMALLIEN KANSSA TYÖSKENTELY
Monelle ensimmäistä ker taa alastonvalokuvausta kokeilevalle voi tilanne alastoman ja
| 1/ 2010 FRANCESCO FA RNABAIO
15
Nikon D3, 16.0 mm, f/11.0, ISO 200. Useimpina hetkinä sain kuvata omassa rauhassa. Kuvaaminen oli rankkaa touhua. Samalla piti ottaa huomioon mallin tarpeet ja muiden valokuvaajien olemassaolo. Yk si miesmalli oli tulossa , mutta ei päässy tkään paikalle. limme maailmankuulujen alastonkuvaajien töitä ja kävimme läpi musta valkokuvaamiseen sekä valaistukseen liittyviä teknisiä asioita. Kurssi osoittautui muutenkin paljon hienommaksi kokemukseksi, kuin olin osannut odottaa. Kummankin päivän jälkeen takki oli tyhjä, kun sitä teki ilman pidempiä taukoja jatkuvasti skarpaten ja miettien, miten saada mielenkiintoisia kuvia. Nyt suunnittelen jo omia aiheeseen liittyviä projekteja. Jos tilanteessa oli mukana pari muuta
kuvaajaa, vain yksi henkilö kerrallaan oli johtajana. Saimme viisi paikallista naismallia lauantaille ja sunnuntaille. 14 henkilön kuvaajaporukka koostui pääasiassa miehistä . K aikilla malleilla oli entuudestaan kokemusta alastonmallina olemisesta. Mitään k inaa tai ongelmi a ei tullut kertaakaan. Ensimmäisen ku vauspäivän studio oli täynnä pieniä, luonnonvaloa tulvivia huoneita. Päivät alkoivat klo 10 ja päättyivät klo 17. J akauduimme muutaman hengen r yhmiin ja kuvasimme toisinaan vuorotellen, toi-
sinaan samanaikaisesti. Sunnuntaille oli varattu toinen studio valoineen
Tuo mukana alastonvalokuvia, jotka inspiroivat sinua. Kuuntele mallin toiveita ja ajatuksia myös sanattomia sellaisia. Anna paljon positiivista palautetta kuvattavalle. Mallit ovat yleensä paljon rennompia kuin itse ku vaaja, varsinkin miespuolinen valokuvaaja saattaa tuntea olonsa epämiellyttäväksi ja hermostuneeksi kuvaussession alussa, kun kaunis alaston nainen seisoo vieressä. Vielä parempi olisi, jos voisit tavata mallin etukäteen ja käydä rauhassa läpi tavoitteitasi kuvaussession suhteen. Ota puheeksi myös palkkio ja muut käytännön asiat. Mikäli ku vissa tulee näkymään mallien kasvot, he haluavat usein tietää, missä kuvia tullaan käyttämään. Yksinkertaisuus on usein parempaa. Jutustelu ja rupattelu auttaa rentouttamaan tunnelmaa. Pidä tekniset elementit yksinkertaisina, sillä visuaalisuus on tärkeintä. MARC KOEGELIN 5 TÄRKEINTÄ OHJETTA ALASTONKUVAUKSEEN
1 2 3 4 5
tuntemattoman ihmisen edessä olla out o ja hämmentävä kokemus. Hän voi suostua kuvattavaksi uudestaan. Vancouverissa alastonmallien palkkiot vaihtelevat 25200 dollarin tienoilla (15120 euroa) tunnilta. Mitä tarkemmin sovitte näistä asioista ennen varsinaista kuvausta, sitä parempi. On tärkeää, ettei kuvaaja heti ensimmäisellä minuutilla ala ottamaan kuvia, vaan rakentaa kontaktin malliin rauhassa. Valmistaudu kuvaukseen huolellisesti ja keskustele mallin kanssa ennen session aloittamista. Jos toi-
16
| 1/ 2010. Pidä taukoja, järjestä juotavaa ja mahdollista syötävää paikalle. Osa suostuu allekirjoittamaan mallien kuvamyyntiluvan. Varo kuitenkin menemästä liian henkilökohtaisuuksiin. Jos et ole aiemmin kuvannut alastomuutta, voit piirtää paperille ajatuksiasi siitä, millaisia kuvia hänestä haluaisit ottaa. Luottamusta herättää myös se, jos kerrot itsestäsi ja valokuvataustastasi. Osa malleista haluaa r ahallisen tuntipalkan, joillekin käy palkkioksi vaihtokauppa.
Muista, että valokuva on mallin ja valokuvaajan yhteistyötä. Näytä mallille minkälaisia kuvia toivot yhteistyön tuloksena syntyvän. Anna jälkeen päin mallille kiitokseksi kuvia sessiostanne. Jos et löydä lehdistä, internetistä tai itseltäsi sopivia kuvia, voit piirtää paperille jonkinlaista ideaa. Kerro mallille, millaisia kuvia haluaisit hänestä saada ja jos mahdollista, näytä muutamia itse aiemmin ottami asi alast onkuvia. "Less is often more."
Sopikaa montako kuvaa, minkä kokoisia valokuvia j a missä muodossa malli saa (cd, printti jne.)
Bitesnich www.bitesnich.com Greg Gorman www.gormanphotography.com Richard Avedon www.richardavedon.com Man Ray www.manray-photo.com
18. Lennot Vancouveriin saa Helsingistä halvimmillaan noin 800 eurolla. Koegel on opiskellut ja tehnyt yhteistyötä maailmankuulujen valokuvaajien kuten Mary Ellen Markin, Jay Maiselin, Ralph Gibsonin, Greg Gormanin ja Joe McNallyn kanssa. Suurimman osan maisemakuvistaan hän on ottanut Hasselblad ja Rollei-rullafilmikameroilla. Alastonkuvauksissa sekä kaupallisissa tehtävissä hän käyttää yleensä Canonin täyden kennon digikameraa. Koegel käyttää useita erilaisia kameroita. Hän on erikoistunut mustavalkoiseen maisema-, alaston- ja arkkitehtuurikuvaukseen. Majoitusta löytyy hyvin edullisesti keskustan hostelleista.
MAAILMANKUULUJA ALASTONKUVAAJIA: Ralph Gibson www.ralphgibson.com Edward Weston www.westoncollection.com Andreas H. MARC KOEGEL Saksassa syntynyt valokuvataiteilija Marc Koegel johtaa Vancouver Photo Workshops -yritystä Kanadassa. www.vancouverphotoworkshops.com www.silverlandscapes.com info@marckoegel.com mkoegel@mac.com
TYÖPAJA Viikonlopun työpajan hinta on 395 Kanadan dollaria eli noin 255 euroa, mikä oli mielestäni ehdottomasti kurssin arvoinen. Hän tuli Kanadaan vuonna 1996 suorittamaan yliopistossa kauppatieteiden tutkintoa
· Tekniikka on vapaa. Vedosten palautus: Mikäli haluat vedoksesi takaisin, liitä kilpailukuvan mukaan palautuskuori. HUOMIOITHAN, ETTÄ KUVIA EI ENÄÄ VASTAANOTETA SÄHKÖPOSTILLA! Vedokset osoitteella: Kamera-lehti, Lastenkodinkatu 5, 00180 HELSINKI Merkitse lähetyskuoreen vastaanottajaksi Vuoden Kuvaaja 1/4
Kirjoita kuvan mukaan seuraavat tiedot:
· Nimesi (kuvaajan nimi), täydellinen osoitteesi ja puhelinnumerosi · Sähköpostiosoitteesi · Kuvan nimi · Kerro missä ja millä välineillä kuva syntyi. Vuoden 100:sta parhaasta kootaan kirja Vuoden Luovat kuvaajat. osallistu osoitteessa www.kamera-lehti.fi olevan linkin kautta. SINÄKÖ VUODEN KUVAAJA 2010?
ENSIMMÄINEN OSAKILPAILU Aihe: Juhlaa
Arjen ja harmauden keskellä juhlatunnelman voi löytää vaikka mistä! Linnan juhlista, pienestä romanttisesta hetkestä kynttilän valossa, urheilukilpailun voitosta tai pitkän projektin päättymisestä. · Kirjoita osoitteesi valmiiksi kuoreen. Juhlan tunnelma voi olla mahtava tai hienovaraisen herkkä, pääasia on, että kuvasta välittyy menossa olevan juhlan tunnelma!
Kuvan vaatimukset
· Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden, joko kuvatiedosto tai vedos. Tarkemmat ohjeet www.kamera-lehti.fi · Paperivedoksen pitkä sivu saa olla enintään noin 30 cm. · Digikuvat jpeg-muodossa. Kuvankäsittely on sallittua.
Kuvan lähettäminen Digikuvat:
Lataa kuvasi keskiviikkoon 10.2.2010 mennessä. · Ilmoita, mikäli tiedät, kuvan valotusarvot; aika ja aukko ja ISO-herkkyys. Myös luonto juhlii monin eri tavoin hyvinkin komeasti... · Liimaa palautuskuoreen tarpeellinen määrä postimerkkejä. · Kirjoita vedoksesi taakse merkintä PALAUTETTAVA! Vuoden kuvaaja on neljässä osakilpailussa eniten pisteitä kerännyt. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1 25) kuvia lehdessä sekä internetissä ilman erillistä korvausta.
UUSI KISA, UUDET UPEAT PALKINNOT!
Pääpalkinto Vuoden Kuvaajalle 2010: EPSONin Full-HD videoprojektori! Jokaisen osakilpailun voittaja saa 200 eurolla haluamiaan Color-Kolmion Lastolite -tuotteita! Kaikki 225 sijoille yltäneet palkitaan vuoden lopussa Vuoden Luovat kuvaajat -teoksella, joka esittelee palkitut kuvat.
Muistilista
· Täyttääkö kuva vaatimukset. · Kuvan nimi ja omat yhteystietosi · Kuva jätetään kisaan nettisivulta, EI E-MAILILLA! · Lähetyksen otsikkoon merkintä Vuoden kuvaaja 1/4 · Merkitsitkö palautettavan vedoksen?
VIIMEINEN OSALLISTUMISPÄIVÄ: 10.2.2010 TULOKSET JULKAISTAAN NUMEROSSA 2/2010. Jokaisen osakisan tulokset julkaistaan Kamera-lehdessä ja lehden nettisivuilla. Sivuilla tarkempi ohjeistus. · Kuvaajalla pitää olla täydet oikeudet kuvaan
Infrapuna-ansalaukaisimen avulla napatulla otoksellaan hän pyrki ilmaisemaan eläimen ketteryyttä ja voimaa. Jotta espanjaiset voisivat olla ylpeitä maassaan asustavasta kauniista villieläimestä. Hasselblad 503CW + Planar 80 mm, Fujichrome ISO 50, 1/30s, f11.
| 1/ 2010
20. Maailman suurimman luontokuvakilpailun järjestää Lontoon Natural History Museum ja BBC Wildlife Magazine -lehti. Nyt kisaa käytiin pääsponsorin kunniaksi Veolia Environnement Wildlife Photographer of the Year -nimellä ja siihen osallistui 43 135 kuvaa peräti 94 maasta.
SATUKIRJAN SUSI
José Luis Rodriguez ei ollut uskoa onneaan, kun tajusi saaneensa unelmiensa kuvan arasta iberiansudesta
Canon EOS-1Ds Mark III + Canon EF 800 mm, 1/640s, f8, ISO 800.
| 1/ 2010
21. Maailman arvostetuimman luontokuvakisan säännöt kieltävät ehdottomasti vankeudessa elävien apulaisten käytön. Seppo vietti neljä päivä susisafarin piilossa Kuhmossa. José Luis Rodriguezin uskotaan käyttäneen kuvansa mallina kesyä iberiansutta. Tässä päivän lumisateessa syntyneessä otoksessa nuori susi kinastelee haaskan lihanpaloista harakoiden ja korppien kanssa. Tätä ennen hän oli nähnyt susia kolme kertaa aamuhämärässä, jolloin valo ei riittänyt liikkuvien otusten tavoittamiseen. PEKKA PUNKARI
Wildlife Photographer of the Year
MESTARUUS HUIJAAMALLA?
Wildlife Photographer of the Year -luontokuvakilpailun voittajaa epäillään huijauksesta. Tuomaristo on odottanut turhaan todisteita kuvan aitoudesta jo toista kuukautta.
ROSVOJA HÄTISTELEMÄSSÄ
Suomen Seppo Pöllänen saavutti upealla susikuvallaan kunniamaininnan Nisäkkäiden käyttäytyminen sarjassa
Rodriguezin kuvassa täydellisyys ulottuu jo kuvaustekniikkaan. Yleensä mies tähyilee luontoa Nikon D2X-dig ijärjestelmällä, mutta päätti ta voittaa tämän ainutkertaisen hetken Hasselbladilla 6x6cm diafilmille. KETTU JÄÄLLÄ
Henrik Lund oli menossa viime tammikuussa kuvaamaan koskikaroja mutta löysikin ketun istumassa joen jäällä. Paljastuksen pääfoorumina on toiminut internet, joka on yhdistänyt tehokkaasti kuvaajia etelästä pohjoiseen. H än oli jopa luonnost ellut otoksen ennakkoon paperille. Kameran vaihtoa Rodriguez perusteli tavoitteella saada sopiva rajaus. Nikon D200 + Nikon 300 mm, 1/640s, f6.3, ISO 250.
TÄY D E L L I N E N K U VA Digiajan kiusallinen ilmiö on, että hyviä kuvia epäillään kuvankäsittelyn tuotoksiksi. Tärkeä linkki tässä
| 1/ 2010
22. Canon EOS-1D Mark III + Canon EF 500mm, 1/200s, f6.3, ISO500.
HEIJASTUKSIA
10 vuotiaat ja alle -sarjan voittanut Ilkka Räsänen kuvasi viherpeipon oman pihan lammikossa, johon linnut tulevat mielellään juomaan ja kylpemään
22.40 euroa).
LISÄTIETOJA: www.kamera-lehti.fi ja www.nhm.ac.uk/wildphoto.
on ollut Suomen Luonto lehden toimittaja Juha Kauppinen, joka on koonnut leht ensä verk kosivuille (www.suomenluonto.fi) epäilijöiden todisteita, asiantuntijoiden näkemyksiä ja tuomariston odotuksia suomen kielen ohella englanniksi. Nyt paras suomalainen oli 10- vuotiaat ja alle - sarjan voittanut ja kaksi kunni amainintaa kerännyt I lkka R äsänen. Suomalaiskuvaajat ovat niittäneet kisassa menestystä lähes joka kerta. Jos otos etenee loppukarsintaan, pyy detään kuvaajalta täyden resoluution kuva. Tuomariston edustaja, luontojournalisti Rosamund K idman Cox on myöntänyt, että kilpailun organisaatio tutk ii tapausta mahdollisena huijauksena. Aluksi perille toimitetaan pidemmältä sivultaan 1400 pikselin kokoinen jpeg-tiedosto. Ruovikossa viihtyvien viiksitimalien tavoittaminen kuvaan ei ole aivan mutkatonta. Tämä erottui tuhansista muista otoksista Esan ruudulla siinä, että myös linnun pyrstösulat ovat kuin ruokoja. Canon EOS 50D + Canon EF 300 mm, 1/2000s, f5.6, ISO 400.
23. Jury ei kuitenkaan ehtinyt tehdä r atkaisua tämän lehden t oimitusajan puitteissa, joten koko kisan ar vovaltaa naker tava kes kustelu jatkuu.
| 1/ 2010
VIUHKAPYRSTÖ
Esa Mälkönen nappasi sarjavoiton Luovien luontonäkemysten sarjassa. Henrik Lundin "K ettu jäällä" valittiin myös tämän kuudella eri kielellä julkaistun kokoelmateoksen takakansikuvaksi.
UUSI
K I S A O D O T TA A
2010-kisaan on osallistutta va aidolla villin luonnon ku valla 5. maaliskuuta mennessä . Muita palk ittuja ovat J anne H eimonen (kunniamaininta), H enrik Lund (er ikoismaininta), J armo Manninen (kunni amaininta), Esa Mälkönen (sarjavoitto), Niko Pekonen (palkintosija, 15-17- vuotiaat) j a Seppo P öllänen (kunniamaininta). Nuorten sarjoihin voi osallistua ilmaiseksi mutta aikuisten on tilitettävä 20 £ (n
HEIKKI WILLAMO
1
KUVA LUONNOSTA
KOTKA
24
| 1/ 2010
Olen usein ihmetellyt, miten luontokuvaajiksi päätyvien luontoharrastajien joukossa on niin paljon tekniikkaan hurahtanutta väkeä. Siinä on myös niukkuuden estetiikkaa, mitään en siihen lisäisi. Tällaisten kuvien äärellä kysyn usein itseltäni, mikä näissä viehättää. Tämän osoituksena on Luhdan Jopin Vuoden luontokirjaksi valittu hieno Tähtiyöt. Pyryn viiruttama kuusikko muodostaa perustan ja kaaren, jonka yllä lintu lentää tunnistettavana, mutta vähän epämääräisenä hahmona. Asiathan tuntuvat sotivan toisiaan vastaan. Kuvassa on hiljaista arjen dramatiikkaa ei ole helppoa olla lintu tuollaisessa kelissä. En toki nähnyt tulevaa kuvaa silmissäni roiskaistessani muutaman ruudun kotkan perään. Niistähän puuttui tarkka etukäteissuunnitelma ja sen noudattaminen. Vielä vähän aikaa sitten kaikenlaiset sattumakuvat ja liike-epäterävyys kuuluivat luontokuvien kategoriaan "roskiskuvat". Kamera rallattaa iloisesti joka kerran, kun lintu kääntää päätään. Lopuksi sanottakoon, ettei äskeistä ollut tarkoitettu itsekehuksi. Se on heittolaukaus haaskan ohi lentäneen linnun perään, suunnittelematon tuuriotos, tyyppiesimerkki vahingossa syntyneestä kuvasta.
Valmistelut haaska ja koju tehtiin aivan toisissa aatoksissa, mutta tämä on syntyneistä kuvista minulle mieluisin. Digitekniikka mahdollistaa kokeilemisen aivan toisella tavalla kuin ennen käytetty diafilmi ja aina joskus kokeilu tuottaa tulosta. Mielestäni kuvasta välittyy luonnollinen kokemus. Vasta kehitetty filmi paljasti lopputuloksen.
| 1/ 2010
25. Ne hukkuvat helposti nopeammin aukeavien alle, mutta saattavat lopulta antaa enemmän. Esittävä luontokuva kaipaa rinnalleen pientä epämääräisyyttä. Digitekniikka ja prosessin täydellinen hallinta ovat mahdollistaneet huikeiden yömaisemien valokuvaamisen ja tunnelmien välittämisen. Monokromaattinen kuva on miltei mustavalkoinen. Uusi tekniikka otti hetkeksi yliotteen valokuvasta, mutta nyt ainakin osa porukasta tuntuu kyllästyneen selkeisiin, värikkäisiin ja yksitasoisiin kuviin, joissa pitkällä telellä ikuistettu lintu pönöttää tasaista taustaa vasten kuin täytettynä. Mutta koitetaan. Olen jyrkästi eri mieltä. Nykyajan vauhti on kova ja maailma täyttyy kuvista, jollaisista ei kolmisenkymmentä vuotta sitten osattu edes haaveilla. Ja päädyn jatkokysymyksiin: Mikä valokuvissa oikeasti on oleellista ja mielenkiintoista. Tuolla tavalla kaukana lentämässä kotkan useimmiten näkee. Eivät kai ne voineet olla hyviä, eiväthän ne kertoneet kuvaajan taidoista vaan puhtaasta tuurista. Kunhan yritin tarkentaa. NIUKKUUDEN ESTETIIKKAA
Kuva nuoresta kotkasta on otettu vuosia sitten tammikuisen aamun pyryssä. Sivusta seuraten luontokuvauksessa näyttää tapahtuvan valtavirran ohessa paljon mielenkiintoista. Toisaalta valokuvaus on tekninen laji, jossa välineistön hallinta on välttämättömyys. Mitä valokuva voi parhaimmillaan katsojalle välittää. Kuviin haetaan uudenlaista estetiikkaa, kokemista, elämisen makua tai vaikkapa luonnon salaperäisyyttä, jotain joka ei paljastuisi heti ensisilmäyksellä. Värien ja elementtien niukkuus antaa kokemuksen tuiskusta, johon kotka on katoamassa. Pidän tämän tyyppisistä kuvista, hieman epämääräisistä, vähävärisistä ja vaatimattoman oloisista. Jokainen näkee ja kokee kuvat omalla tavallaan, joten niiden sanallinen selittäminen on varsin arveluttavaa puuhaa. Epäterävyys ja sattuma kuuluvat valokuvaukseen siinä, missä terävyys ja suunnitelmallisuuskin. Kotkakuvan purkaminen osiin on nopeasti tehty. Sattumakuvat kertovat valokuvaajan vaistosta nähdä ja haistaa kuva siellä, missä moni ei sitä näe. Siinä on talven ankaruutta, karua kauneutta ja maalauksellisuutta. Kyllä jokainen tulee yrittäneeksi kuvaa, jos kotka istuu kojun eteen pystytetyssä kelonvänkyrässä ja kuvausaukossa on 500-millinen perusobjektiivi
Canon Kamera-lehdessä 1970
Lehdillä on tärkeä roolinsa valokuvakulttuurissa. Jaskari. Pitkäsen ympärille alkoi rakentua muita enemmän glamouria. Kun valikoitu ku va kerran oli painamalla monist ettu, sen ar vostus kasvaa j a se todennäköisimmin arkistoidaankin ta vallista huolellisemmin. Kuvien painaminen, kilpaileminen ja keskustelu olivat toisiaan ruokkivien "otteluiden" sarja, josta rakentui edelleen ar vostettujen kuvien kaanon. Se oli "tunnettujen", "arvostettujen" tai "etevien" kameramiesten j a parhaiden ku vien määrittely. Kun vuosikertoja selaa, niin huomaa , että puhetta r iittää, mutta klassikoiksi kehkeytyvät kuvat ovat kiven takana . Suosittu kuva karkasi lopulta t ekijänsä käsistä ja levisi vär itettynä postikor ttina maailmalla vailla mainintaa tekijästä.
KLASSIKOJEN AIKA RAKSUTTAA ERI TAHTIIN
Lehdet olivat tärkeä julkaisukana va silloin kun ku vateoksia ei juur i tehty. Pitkänen
Matti A. Pitkäsen ura on siinä mielessä symbolinen, että hän tuli Kameraseuran jäseneksi vuonna 1949. TANELI ESKOLA
Kamera-lehti valokuvan virrassa kuusikymmentä vuotta
"Tieto ei ole synn ynnäistä", sanoi D aniel Nyblin Tietolippaassaan vuonna 1909. Hyvän ku van ar vostus py örähtää liik keelle kuin lumipallo . Aloittajia on riittänyt, mutta harva niistä on K ameralehden tavoin jaksanut pitää pintansa. Vuonna 1950, eli nykyisen lehden perustamisvuonna hän sai ensimmäisen kunni akirjan jota seurasi lukuisat voitot kotimaisissa kilpailuissa sekä kansainvälisessä Rolleiex-kilpailussa. Pitkänen kromogeeninen värivedos, 1966. Sosiaalisempaa maailmaa edustivat Kameralehden linjaan suuresti vaikuttaneet kaksi pariskuntaa, Hilja ja Eero Raviniemi sekä Lis ja Bert Carpelan. K ameralehti tuli hänelle siten alusta asti tutuksi. Monen kest osuosikin on usein nähnyt ensimmäisen kerran juuri lehteen painettuna. Hänen suureksi linjakseen valikoitui Suomen valoku vataiteen keskeisin t ematiikka, ihmisen suhde luontoon. City Girl -kuvan tausta oli graafinen mustavalkonega. Hyvä esimerkki lumipalloilmiöstä on
Doris Allénin kuva Hm ne tytöt. "Tunnetta ja tekniikkaa", kiteytti miltei kolme vuosikymmentä päät oimittajana toiminut P. Pitkänen (1930-1997) alkoi laajemmassa mitassa vedostaa värikuvia vuosien 1965-66 vaihteessa. H än vedosti suuren suosion saaneet henk ilötutkielmansa aluk si jyrk käsävyisesti, mutta vuosien varrella ne ovat saanet loivemman j a pehmeämmän ulkoasun. Kuvalaattojen tekeminen oli kallista ja kerran tehtyä kohopainolaattaa mieluusti käytettiin uudestaan.
"Tunteisiin vetoavan valokuvan kieli on helppolukuista, mutta vaikeasti ymmärrettävää." Matti A. Hahmot ovat kuit enkin niin v oimakkaita j a tarkasti ha vainnoituja, että ku vat kestä vät mit erilaisimin toteutettuina. Neljäkymmentä vuotta vanha luon-
CITY GIRL
Matti A. Lehden alkuvaiheissa vain uneksittiin julkisista valokuvakokoelmista, hyvästä painoasusta, taiteilijaapurahoista j a valoku valle omistautuneista näyttelypaikoista. L ehden missio j äi rivien väliin. Seuraavan viiden vuoden aikana hän yhdessä Jouko Könösen, Jaakko Holmin ja Pentti Sammallahden kanssa kehitti persoonallisen optisten värikuvien vedostustekniikan. Vähitellen Matti A. Kuva kiersi 35 kansainvälistä näyttelyä ja kilpailua.
28
| 1/ 2010. Ismo H öltön henk ilökuvia on julkaistu tasaisesti 1960-lu vun alkupuolelta asti. K. Paperin j a painomust een r akkaus klassikkoja kohtaan on pysy vää laatua. Menestyksen putki jatkui lähes koko hänen ak tiiviuransa ajan 1980-luvulle. Malli oli Liisa Sohlberg. Muisti jäljen elinkaar i ei kuitenkaan ole painoasusta k iinni vaan elää jälleennäkemisten, valintojen ja arvostusten sarjana
1923) loi maineensa lasten riemun kuvaajana. Foton julkaisema Foto valokuvauslehti ylsi kunnioitettavaan yli kahdenkymmenen vuoden ikään. Menestyminen Kameralehden suurkilpailussa oli tie tähtiin. Pitkään ikään mahtuu vastakkainasetteluja, joita ruokki muun muassa 1970-luvun yhteiskunnallinen kuohunta. 1920-1930 -luvuilla toiminut Valokuvaus sekä nykyisen Kameralehden edeltäjä, lähinnä monistettuna kiertokirjeenä 1940luvulla ilmestynyt Kamera. Ensimmäinen lehti oli vuosina 1890-93 ilmestynyt Cameran. Suomen valokuvajärjestöjen keskusliiton Finnfoton Valokuvaajan jatkaja, radikaali Valokuva ilmestyi vuosien 1972 ja 1990 välillä. Varhaisten jäsenlehtien elinkaari jäi lyhyeksi. Seuratoimintaa tuki mm. Jyväskyläläinen Foto-Genesis veti korkeataiteellisempaa linjaa ja rikkoi pääkaupunkikeskeisyyttä 1980-luvulla.
2
JATKUVUUTTA JA JAKOLINJOJA Ammattilehtien tukena on pieni, mutta uskollinen tilaajakunta. Hän toimi monessa tehtävässä toimittajana ja tietokirjailijana. Foto valokuvauslehden tapaan alan yritykset julkaisivat 1950-1960- luvuilla eri puolilla maata pienimuotoisia ilmaisjakelulehtiä, kuten Valokuvailija. Kameraseura-aate on vaikuttanut usean lehden taustalla. Uusi Fotoniminen oli 1970-luvun lopulla A-lehtien julkaisu "sinulle, joka haluat parempia kuvia". Turkulaisen O.Y. Nyblinin kokeilut, Fotografiskt Allehanda ja Nyblins Magasin rajoittuvat vuosiin 1903-1910. 1
LEHTIEN KIRJOA JA PIENPAINATTEITA Valokuvauksesta tuli suosittu harrratus teollisten valokuvamateriaalien ja helposti liikuteltavien kameroiden myötä jo 1880-luvulla. Tämän kuvan aihe, puhtaus oli modernisteille keskeinen teema ja viittasi paitsi ajalle tyypilliseen alastonkulttuuriin myös valokuvauksen omimpiin ilmaisukeinoihin, visuaaliseen puhtauteen.
HM, N E TYTÖT
Doris Allén hopeagelatiinivedos, 1959. Allén (s. Suomen valokuvaajain liiton järjestölehti Valokuvaaja yltää lähes viidenkymmenen vuoden iällään lähimmäs Kameralehden pyöreitä vuosia. Setälä (1982-1985) on kansainvälisestikin arvioiden varhaisia Leicankäyttäjiä ja modernismin edelläkävijä. Sen toimitussihteerin Tuomo-Juhani Vuorenmaan vuonna 1990 perustama Musta Taide ilmestyi lehtimuotoisena vain muutaman vuoden, kunnes sarjajulkaisun numerot muuttuivat kirjoiksi.
LAIDALLA
Vilho Setälä hopeagelatiinivedos, 1930. Vuonna 1972 Kameralehti haki yleisöpohjaa julkaisemalla 70 000 kappaleen erikoispainoksen. Suurkilpailuun osallistuminen oli vapaata, ainoastaan lehden toimituskunta oli sääntöjen mukaan pois suljettu.
30
| 1/ 2010
300L
Nikon D2X, 10.5 mm, f/13.0, ISO 100
| 1/ 2010
31
Sen ohella ilmestyy nykyisin kolme paperille painettua valokuvauksen erikoislehteä, Suomen luonnonkuvaajat ry:n julkaisema Luontokuva, Photo-Raw ja Digikuvalehti.
nehdinta pätee edelleen. 2000-luvulla aloitti Pikseli, joka vuonna 2008 yhdistyi Kameralehteen. Elo- ja videokuvaus eivät sittenkään syrjäyttäneet still-kuvausta. 1960-luvulla kuvajournalismin nousu j a n ykyinen moneen hajautueen visuaalisen kulttuur in rakenta-
Valokuvauksesta on tullut osa elämäntapaa. Hänen kaudelleen on osunut sekä valokuvauksen murroksen; niin taiteen, harrastuksen kuin bisneksenkin nousun per iodi. K. Omaa ku vausvälineistöä halutaan oppi a kä yttämään edistyneemmin. K ameralehden päätoimittajia ei vuosien var rella ole moni a ollut . 1950-luku oli siinä mielessä menestyksen vuosikymmen, että niin Kameraseura kuin K ameralehtikin olivat valoku vataidemaailman keskiössä. Valokuvataide runsaine näyttelyineen on vahva brändi. 1980-luvulla valokuvakoulutus ja naisvalokuvaajien organisoituminen muuttivat lopullisesti sukupuolijakautuman.
YLI KULTTUURISTEN MURROSTEN
minen alkoi. Entinen Valokuva jatkoi ilmestymistään nimellä Kuva. Kuvauskohteista asuinympäristön lähimaisemien rinnalle ovat tulleet matkat kaikkialle maailmaan. Innostus kuvantekeminen liittyy yleiseen visuaalisen kulttuurin nousuun. Menn yt elää keskellemme.
| 1/ 2010
32. Pekka Potkan kuva liittyy edelleen vahvaan topografiseen maisemakuvaukseen, jossa kriittisesti tarkastellaan kulttuurin ja luonnon rajapintaa lakoniseen, toteavaan tyyliin. Valokuvaus on osa ihmisen identit ettiä ja elämänhallintaa. Valokuvaajan ammatissa naisi a t oimi runsaasti, mutta k ilpailutoiminnassa vähemmän. 1980-luvulla Pekka Potka toimi vuoden päätoimittajana ja vuodesta 1985 pestiä on hoitanut Pekka Punkari. Jaskarin vuosikymmenten rinnalla. Kuten silloin sanottiin, " nuorina ja kauniina" naiset esiintyivät usein kamer an edessä. SARJASTA BEL AIRE
Pekka Potka värivalkaisuvedos,1986. Värivalkaisuvedos eli cibachrome oli säilyviä vedoksia tuottava positiivinen vedostusmenetelmä, jonka lähtökohta oli väridia.
3
UUTEEN VALOKUVAAN Digitaalinen kulttuuri moninkertaisti harrastajien lukumäärän, mutta myös eristi toisin ajattelevien kuppikuntia. "Vaikka on luonteeltaan ujo ja vähäpuheinen, omaa ky vyn lähestyä kameransa turvin vierasta ihmistä ja muodostaa hänestä hetkessä tulk innan filmille, jonka täydentää vedostusvaiheessa mestarillisella tekniikalla." Missä on naisen paik ka kamer an suhteen, sen edessä vaiko takana , kysyi Kameralehden alkuvuosien vaikuttaja Hilja Raviniemi. Mielipidevaikuttajien sisäinen foorumi on kuudessakymmenessä vuodessa muuttunut edistyneiden har rastajien yleislehdeksi.
KUVA JA HYVINVOINTI
Kuuteenkymeneen vuot een mahtuu mur roksia. Valoisaa tulevaisuutta lupaa se, että uutta ja vanhaa julkaistaan n yt r innan. Vaikka värikuvausta on eri muodoissa harrastettu 1900-luvun alusta lähtien, teki se valokuvataiteessa läpimurron vasta 1980-luvulla. A lkuvuosien Eero Raviniemen periodi jäi lyhyeksi P. L ehden alkuaikoina t ekijämiesten herrakööriin isk ivät kameran takaa k iilaa Raviniemen, Mirjam Kaliman, Nancy Pietisen, Lis Car pelanin ja Doris Allénin kaltaiset vahvat naiset
Luvassa ainutlaatuisia katsekohtaamisia Kainuun erämaassa. Luentojen lisäksi tarjolla kuvakokonaisuuksien arviointia. TULE MUKAAN LUOVAAN JUHLAAN
Kamera-lehden 60v-juhlavuosi tarjoaa Luovia kohtaamisia, kursseja, kilpailuja ja kuvausmatkoja...
9.2. 2010 KAMERAT MERELLÄ
Huima risteily Tallinnaan... Kaikille avoimessa yleisöluentotilaisuudessa pohditaan kuvin ja sanoin, kuinka kamera vaikuttaa luonnossa. Älä jää rannalle! www.kamera-lehti.
Tutustu myös kuvausmatkoihimme ja juhlavuoden muihin haasteisiin: www.kamera-lehti.fi. Upea Baltic Princess-alus on lastattu uusimmilla järjestelmäkameroilla ja varusteilla. www.articmedia.fi
20.21.8. Esitelmien jälkeen kuvakokonaisuuksien arviointia.
10-11.4. Vapaa pääsy. Monipuolista ohjelmaa sekä laivalla että Tallinnassa. www.kuvamessut.com
12.06. Kun otat mukaan kuvasalkkusi tai sähköisen portfolion, saat kuvistasi palautetta Kamera-lehden toimitukselta. 2010 KAMERA-MARATON Helsingissä
Helsinki-päivänä starttaa hauska mutta vaativa kuvausmaraton digitaalisena!
1.-3.8. Helsingin Eerikinkadulla sijaitsevan entisen elokuvateatterin lavalle nousevat kello 18.00 ministeri ja WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Pertti Salolainen sekä valokuvataiteilijat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo. Etsimme lehtikuva-ammattilaisten ja kuvan käytön asiantuntijoiden kanssa kuvaajan etiikan rajoja sekä arkojen aiheiden kuvausta. Andorra, Eerikinkatu 11 löytyy kanta-Helsingissä, 500 metriä pohjoiseen Bulevardilta ja 250 metriä lounaaseen Simonkentältä. PS. LISÄÄ: www.puidenkansa.net, perttisalolainen.fi, andorra.fi.
Kuva: Lasse Rautiainen Kuva: Ritva Kovalainen Kuva: Pertti Salolainen
9.3. helmikuuta kannattaa askeleet suunnata kulttuurikompleksi Andorraan. maaliskuuta pohditaan samassa paikassa kohteen asemaa kameran edessä. 2010 SUSISAFARI Kuhmossa
Eikä karhujakaan hätistellä pois Lassi Rautiaisen studiosta. 2010 KAMERA HYYDYTTÄÄ HYMYN
Yleisöluennossa 9. ja takaisin. 2010 KUVA&KAMERA-messut
Wanhassa Satamassa. 2010 KAMERA VAIKUTTAA LUONNOSSA...
Tiistaina 9
Sadat käyttökokeilut ovat auttaneet lukijoitamme valitsemaan oikean kameran ja lisälaitteet. Kamerakerhoissa kuuntelin yli-innokkaiden väittelyä siitä, pitääkö kameran olla Rollein kaltainen r ullalmi vai k inokoon Leica, Contax tai niiden pohj alta Japanissa tehty yksisilmäinen peilikamera. Sitä nimit ettiin " oikeakielisyysporukassa" pienkameraksi. Kamera.
Kun Kamera-lehti vietti kymmenvuotis-juhliaan, olin jo innokas näppäilijä. Sitä ennen olin lukioluokilla Lapuan lyseossa vain varakkaampien kavereiden mukana j alustan kantajana ja paperikuvien kehittäjänä. LÄHES 50 VUOTTA
Kuvitus vuodelta 1969 Vekotinikkuna-palstalta
Matti Ristimäki vuonna 1966.
MATTI RISTIMÄKI
VEKOTINHULLUNA
Matti Ristimäki on avannut tekniikan saloja pian viidenkymmenen vuoden ajan. Edelleen kehityksestä aktiivisesti raportoiva "fotoskriptori" paljastaa uransa huippuhetket... Armeija-aikana kuvailin jo jotain kurssijulkaisuihin lähinnä välttääkseni marssit ja aseiden kantamisen. Televisiotyöni antoi mahdollisuuden kameramiestyön ohella valoku vata K atson, Radiokuuntelijan ja muiden aikakauslehtien tarpeisiin värikuvia Rolleifexillä. Rullalmiä siksi, että sen ajan faktorit eivät pitäneet alle 6x6 cm:n ku vakokoa missään ar vossa. Helsingissä aloitin Yleisr adion ensimmäisen kameramieskurssin 1959. Myöhemmin hankin Nikon F-järjes-
34
| 1/ 2010. Siitä urkeni leipätyöura YL Essä ja MT Vssä yli 40 vuodeksi. ja kuinka hänestä tuli Mr
Saksan Sonnenblende ei ole auringonvarjostin vaan vastavalosuoja. Minä olen har rastellut saadakseni sitä hiukan. Täytyy kyllä myöntää eräs Jaskarin väite: "Ristimäki selvästi rakastaa Polaroidia". Aseessa on tähtäin, kamerassa etsin. Optiikka on valo-oppi, objektiivi on kuvanmuodostukseen tehty optinen linssiyhdistelmä. Myöhemmin huomasin, että Jaskarin punakynä oli kor jaillut kirjoitusvirheiden lisäksi hivenen mielipiteitänikin. Joka toinen syksy on matkattu K ölnin Photokinaan, valoku vausalan maailmanmessuun. Sähköiset termit ovat usein englannista väännettyjä, Live-kuvakatselulle on koetettu kehittää suorakatselun kaltaisia vastineita ja kohina on joidenkin mielestä kuvasuttua. Setälän toimittamassa valokuvauksen sanakirjassa on 17 359 sanaa. Kun niitä heitteli t oimitussihteerin j a fak torin pöy dälle, niin johan kävi kaupaksi. Nyt lehdessä on selkeät sä velet aidoille testeille ja voin digimenetelmiä huonosti tuntevana keskittyä lisälaitteisiin sekä ulkomaisten testiyhteenvetojen ja historiallisten katsausten tekoon. Jaskari työnsi käteeni Agfan Optima 500 S:n ja sanoi, että kirjoita nyt tuosta kokeeksi. Yleensä valokuvauksen harrastajat kuvaavat menettääkseen rahaa. Tein työtä leipätyön ohella ja siksi kirjoittelin useimmat jutut iltaöisin j a viikonloppuisin. Nyt sekin merkki on jo lähes hist oriaa, samoin silloiset isot Agfa ja Kodak. Kalle Kultalaa lainatakseni: "Paras kuva on m yyty kuva".
E I T E S T E J Ä VA A N K ÄY T T Ö K O K E I L U J A
FOTOKIELI KEHITTYY?
Suuresti kunnioittamani Vilho Setälä oli suuri tekniikan osaaja, keksijä ja soveltaja, mutta myös henkeen ja vereen suomenkielen kehittäjä. Hän keksi ja raaputti Leica-objektiinsa tarkennusrenkaaseen terävyysalueen ilmaisimen tarkennuspisteen molemmille puolille. T oimin tuolloin jo Yleisradion tarkkailijakursseilla valo-opin eli optiikan opettajana. K ameralehden vuosikertoja plaratessani löysin muutami a ottamiani kokosivun "taidekuvia" ja jopa yhden kansiku vankin. Olin ehkä liian suorasukainen leijonan merkeissä syntynyt pohjalainen. Olin astunut edeltäjäni Vekon eli Vilho K oivumä-
en suuriin saappaisiin esittelemään valokuvausalalle tulleita laitteita, niiden valintaa ja käyttöä. Siellä alan tekniset uutuudet oliPalstalogo vuodelta 1973.
| 1/ 2010
35. Sen jälkeen on ollut juttu tai pari jokaisessa Kameralehdessä. Diotri liittyy linsseihin, dioteri pyssynpiippuihin. mutta useimmiten myös objektiivi. Harrastaja voi olla enemmän valokuvaaja kuin harrastelija. Vedos, otos ja kuvas keskusteluttivat aikoinaan, mutta vakiintuivat myös jossakin määrin, Syntyi myös käsitteet minikameralle ja pien- eli kinolmikameralle, Myöhemmin tuli kompaktikameran ja järjestelmän väliin siltakamera, jota nykyisin edustavat erilaiset superzoom-mallit. Uvsuodatinta ei ole, on vain uv-estosuodatin. Edellä oleva vain siksi, että jotkut ovat pitäneet allekirjoittanutta vain "Suomen suurimpana vekotinhulluna" , jolla tusk in on omia kameroita, kun saa aina tar vittaessa alan uutuudet kä yttöönsä. Kai se kelpasi, koska seur aavalla tapaamisella sain käteeni metallisen kehitysrasian k iekkoineen, lankalaukaisimen, par i muuta kamer aa j a kasan valoku vaukseen suunniteltuja "kuumia valoja" eli halo geenivalaisimia. Jäipä joku kelv ottomasta "tehtaalla tarkennetusta" kamerasta tehty juttu julkaisemattakin, koska niin "oli parempi sekä maahantuojalle että K ameralehdelle". Englannin lens on linssi. Tekniikan lisäksi tuli aikoinaan t ehtyä muutama pak inakin nimimerk illä Mar i. Suodatin päästää värinsä mukaisesti läpi eri määriä valkoisen valon aallonpituuksista, puinen vesisaavi voi suotaa läpi vettä. Jutuissani olen koettanut välttää minkään merkin suosimista. Televisioinnin aikana fak tori T ampereella katsoi, kuka voitti ja seuraavana päivänä oli Vir pi Miettinen Jaana-lehden kannessa.
FOTOSKRIPTORIKSI
1963
Työkaverini Antero Takala meni sanomaan Kameralehden päätoimittaja P.K. Jaskarille ja toimitussihteeri Pauli Oulasvirralle, että hän tietää yhden kaverin, joka on innostunut valoku vauksen t ekniikasta. Matti "kalansilmässä" 1980-luvun alussa.
telmän, mutta joskus tehtiin kinokoon ruuduista jopa "laakalmejä". Kysymys oli siis terävyysalueesta, ei syväterävyydestä tai tarkkuudesta. Muistan m yös yhdet Miss Suomi-kisat, joita ennen kuvasin kaikki ehdokkaat kruunu päässä. Vastaväittäjien on ymmärrettävä, että suuret ja suosituimmat merkit kuten Canon j a Nikon, ehkä m yös Olympus ja Pentax suoltavat siinä määrin uutuuksia, että niistä tulee useimmin kerrottua. Kieli kehittyy, mutta mihin suuntaan?
Viivaa millimetrille-miehet ovat aina t oivoneet teknis-tieteellisiä mittauksia, mutta siihen tarvittavia laitteita ei lehti hankkinut ja kotioloihini ne eivät ole oikein sopineet
Siksi esimerkiksi Hasselblad ei tullut kysymykseen muistakin kuin hintasyistä. Vuoden 1980 tienoilla tuli monen miljoonan kappaleen myyntiin yltänyt ensimmäinen täyssähköinen automaattivalottaja Canon AE-1. Yksisilmäinen, mutta kiinteäobjektiivinen. Aikakauslehdet halusivat kuitenkin mieluimmin 6x6 cm väridioja. Objektiivin eteen sai erilaisia lisäkkeitä, kuten prismoja, tähtisuodattimia ja väriefektejä. 1950-luvun lopulla hankin ensimmäisen oikean kamerani. Filmi vaihtui hiljalleen C-Mos:iin ja CCD:hen. ELÄMÄNI VALOKUVAUSKONEET
Ensiksi on kumottava se hienolta tuntuva toive, että kameroista kirjoittava omistaisi aina viimeisimmät uutuudet ja nauttisi niiden hienoista uusista ominaisuuksista. Sen on pari vuotta sitten korvannut G9 telelisäkkeellä täydennettynä. 60-luvun alkupuolella täytyi asuntovelallisen hankkia televisiotyön lisäksi lisätuloja lehtikuvaajana ja silloin oli hankittava Nikon F. Optisesti erinomainen, käsisäätöinen ja tarvitsi rinnalleen valotusmittarin ja lamppusalaman. C330 oli myös vähä-äänisempi kuin yksisilmäiset peilikoneet. Siksi Kameralehdessä on alansa taita via "ku vasähkömiehiä", joiden puoleen voi kääntyä digiasioissa. Markkinoille ilmestyi kuitenkin Rollein pian mainio Mamiya C330, jonka 2,8/80 mm perusobjektiivi sopi hyvin tv-studion niukkaan valoon ja Ektachrome 160väridiaan. Koska esiteltävät tuotteet tulivat kuitenkin vasta noin vuoden päästä kauppoihin, ei kaikkia kauppi aita k iinnostanut mennä kertaakaan R hein-joen yli messualueelle. Lastenkutsuilla tai Viron silloisessa Neuvostotasavallassa tunsi olevansa suuri taikuri, kun etuseinästä tuli valkoisia lappuja, jotka kehittyivät katsojan kädessä värikuviksi. Uutuuksia on usein maahantuojalla aluksi vain pari kappaletta. Ei autotestaajakaan osta uutuustuotteita, vaan ajaa työmatkansa ihan tavallisella mallilla. Niitä varten minulla oli aluksi 3,5/75 mm:n Tessar-objektiivilla varustettu Rolleiflex. Lisäulottuvuutta siihen sai 55 mm laajakulmalla ja 250 mm telellä. Sen M-42-kierteeseen sai hyviä Pentaxin objektiiveja ja myöhemmin jopa venäläisen MTO 500 peilitelen. Siihenkin on opittava, että K ameralehti on nykyisin vain Kamera, latinaksi huone.
Matin Canon-stillvideojuttu vuodelta 1986.
36
| 1/ 2010. M-Leicakin jäi vain haaveeksi. Märkäkopiointikin on vaihtunut lähes kuivaan mustesuihkariin. Se oli kokoontaitettava Rodenstockin Novar-objektiivilla varustettu rullalmikoon paljekamera Zeiss Signal Nettar. Muistikin on nyt kortilla.
Fotoskiptori tänään.
vat aikoinaan ensimmäistä ker taa esillä . Kodak yritti samaa, mutta kohdallani se jäi vain yhteen malliin, josta rautasahalla katkaisin objektiiviosan pois ja pistin sen eteen neulanreiän. Sen runsas kuusi miljoonaa pistettä riitti jo sopivasti isoonkin värikuvaan. Siksi muistelenkin tässä joitakin kameroita, jotka olen ostanut omalla rahalla. Siksi se on käytettävissä vain muutaman päivän ja jatkaa matkaa toisille testaajille tai kauppiasesittelyihin. Itä-Saksalainen tuote, joka oli riittävän huokea. Kokoon taittuva Polaroid SX70 oli monessa mielessä pieni ihme. Se edelsi markkinoita hyvin hallitsevia EOS-sarjaa ja EFobjektiiveja. Pakkasta lukuun ottamatta runko toimi hyvin ja opetti ymmärtämään, mitä aukon ja valotusajan säätely vaikuttaa terävyysalueeseen tai liike- ja laukaisuepäterävyyteen. Koska kuvan poisto tapahtui kampea kiertäen, ei laukaisinta tarvinnut käyttää muuhun kuin kammen vapauttamiseen valotuksen jälkeen. Tästäkin on juttu jossain 60-70-lukujen vaihteen Kameralehdessä. Valotus yleensä täydellä aukolla ja 1/30 sekuntia. Nyt sähköiset ku vat singahtelevat maailman äär iin. Myöhemmin ostin siihen vielä Photomic-valotusmittariprisman ja jopa lminsiirtomoottorin. Lisäksi se tarkensi lepakkojen tapaan ultraäänellä. Pitkään olin samaa mieltä kuin legendaarinen kamerakauppias Esko Putus: "Digi tulee, vaan ei tule meille!". On riittänyt tähänkin päivään asti, vaikka on tullut kaiken maailman täyskoot, live-näytöt, videot ja vakaajat. Sen palveluista luovuin, kun paikkailuista huolimatta vähän väliä totesin, että jälleen palje oli vuotanut ja kehitetty lmi oli musta. Paluulennolla moni tuli kysymään, mikä siellä oli suur in uutuus. K ameralehden alkuperäiskirjoittajiin ja kuvaajiin kuuluva Hili Raviniemi sanoi kerran: "Photokinassa minä kerään mielenkiintoisia ihmisiä, Matti kameroita." Noihin aikoihin perustettiin myös EAP(myöhemmin EISA-ryhmä) valitsemaan Euroopan f otolehdistön v oimin vuoden kameraa. Seuraava oli jo oikea järjestelmä Praktica FX. Kevyemmän matkakameran tarpeet täytti aluksi Canon G3. Digikompaktit korvasivat polaroidit ja muutaman näppäilydigin jälkeen oli hankittava vuoden 2005 tienoilla Canon EOS 300D. V uonna 1985 olin K ameralehden edustajana yhdek sän valitsi jamaan r yhmässä mukana j a silloin ainoan palk innon voitti aut omaattitarkenteinen Minolta 7000 järjestelmäkamera. Kamerakerho puolestaan opetti miten rajataan ja kopioitaessa jälkivalotellaan. K aiken sen seur aamista v oi harrastaa, mutta yhä useammin tietää vain mitä, mutta ei kuinka. Todellinen työkalu, josta ainoa huono muisto on se, että salamalaitteen pistoke sattui nenäni kohdalle ja antoi iskun, kun salama oli varusteluistissa latautunut
Matkan toteutuminen edellyttää 20 matkustajaa.
Matkan hinta on 349 euroa/henkilö + 9 euroa toimituskulut. Tarjolla aitoja luontoelämyksiä Mikko Tiittasen tutulla johdolla.
LÄHTO 31.3. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 460 euroa. 1.-4.4 KIOTO, 5.-6.4. JUHLAVUODEN KUVAUSMATKAT JAPANIIN & EESTIIN
Kuvat: Mikko Tiittanen
Kuvat: Asko Vivolin
Koe uskomattoman kaunis ja kuvauksellinen Japani keväisellä lukijamatkalla! Perinteinen Kioto ja muinainen pääkaupunki Nara upeine temppelialueineen ja puistoineen, luonnonkaunis Hakone taustalla kohoavine Fuji-vuorineen ja kiihkeästi sykkivä Tokio kuuluvat kaikki matkan ohjelmaan.
Kuvausmatka Muhuun ja Saarenmaalle. MATKAN AJANKOHTA: 3.-6.6. TOKIO PALUU 10.4.
3. matkojen (täynnä) MAHDOLLISIA PERUUTUSPAIKKOJA!
Matkan hinta on 3 080 euroa/henkilö. Sörven niemimaa, Looden tammimetsä, auringon hauta, Liivan käsityöläispajat... HAKONE, 7.-9.4. JA 20.-23.5. Kuvaamme Saarenmaan monipuolista luontoa, ja tutustumme paikallisiin käsityön mestareihin ja maaseutukulttuuriin. Kysy myös 13.-16.5. Suosittelemme varaamaan laiva-aamiaisen etukäteen Saga Matkoilta!
Mulla oli mukana myös taskudigi ja kun katsoin sillä otetut kuvat niin ero kuusseiskaan on oikeestaan vaan marg inaalinen, just j a just näkee eroa...
38. Kritiikin kannukset hän sai 1980 ja Suomen kulttuur irahaston palk innon 1997. Olen toipumassa leikkauksen j älkeisestä sair aalabakteeritartunnasta ja alkava vuosi on kiireitä täynnä. Kirjaa kustantaa kuusi eri kustantajaa yhdessä, pääkustantaja on r anskalainen. Pentti Sammallahti on omalla taiteilijantyöllään ollut keskeinen vaikuttaja tässä muutoksessa. Eläimet ovat Sammallahdelle " vähempiä vel jiä", joista ihmiset ovat vastuussa. Sammallahti on ollut aina uskollinen j a johdonmukainen omalle tait eilijalaadulleen, sille valoku vataiteen per immäiselle valtavirralle, jota hän edustaa. - Ku va on ku vattu H ebrideillä mar raskuussa 2008. P entti Sammallahti on julkaissut useita kuvasalkkuja ja kirjoja, mm. KUVA KEHYKSEEN
HARRI HIETALA
Tarjoamme lukijoillemme juhlavuonna 2010 mahdollisuuden ostaa nimekkäiden suomalaisten valokuvaajien signeerattuja alkuperäisvedoksia. Ensimmäisenä sarjassa on Pentti Sammallahti hyvin tuoreella kuvalla vuodelta 2008.
Pentti Sammallahti (s.18.2.1950) on var maankin useimmille luk ijoillemme hyvin tuttu hahmo. Suunnilleen puolet näyttelyn kuvista on ku via, joita en ole aiemmin vedostanut. Kävin viime vuonna lävitse on 100 000 negatiiviani, sillä tämän vuoden syk syllä Valokuvataiteen museolla avataan laaja retrospektiivinen koko tuotantoani käsittelevä näyttely ja samassa yht eydessä julkaistaan laaja kokoomateos. Näyttely kiertää sitten ympäri Eurooppaa ja siinä olevat kuvat ovat osaksi vintage-printtejä eli vanhoja alkuperäisvedoksia. Ne ovat siellä ville jä, tai paremminkin vapaina koko a jan, laumoissa ne siellä vaeltelee. Lyhyesti ker rottakoon, että mar raskuussa 2006 tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen Leijonan Pro Finlandia mitalin. Kamera on Asahi Pentax 6x7 ja objektiivi shift 75 mm, aika raskas kalusto, ja siellä kun yleensä tuuli kovaa valottaminen oli hiukka hankalaa. Sammallahti tarkastelee tuotannossaan sivilisaation ja luonnon kohtaamista sekä sivilisaation luont oon kohdistamaa murentavaa vaikutusta . Tää oli yhteinen matka Kristoffer A lbrechtin kanssa , me k ierrettiin ulko-Hebridejä. Oltiin siellä vähän toista viikkoa ja kuvattiin koko ajan. - On minulla Canon G9 dig ikamerakin, mutta kyllä kuvaan edelleen filmille r ullafilmikameroilla: Rolleif lexillä, Br onican kuusneljävitosella ja Pentaxin kuusseiskalla. Isompia kuvia, lähinnä panoraamakuvia, olen kyllä pr intannut myös A2mustesuihkarilla näyttelyitä varten. Juuri tätä ku vaa otettaessa taisi olla vähän tyynempää . Sammallahti on j atkanut k lassisen valoku vataiteen perinnettä omaleimaisella j a tunnistettavalla tavalla, joka on vakiinnuttanut hänen paikkansa valokuvataiteen kansainvälisessä eturivissä. Kylmäähän siellä on, j a tuulee koko ajan, mielettömiä myrskytuulia. Kuva on siis iltahämär issä ku vattu, j a hevoset ovat paikallista rotua, olikohan nimi Eriskay-hevonen. Valtion valokuvataidetoimikunnan palkintoperustelut vuodelta 2009: Pentti Sammallahdessa personoituu suomalaisen valokuvan vuosikymmeniä jatkunut voimakas kehitys. Joko olet vaihtanut digiaikaan. Filmit ovat T -maxia j a XP -kakkosta. K amera-lehden numerossa 11/2003 jukaistiin laa ja Seppo Sa veksen laatima henkilöhaastattelu hänestä. Tänä aikana suomalainen valokuvataide on edennyt kansallisen taidekentän marginaalista kansainväliseen menestykseen. No Pentti, mitäpä kuuluu. T aiteilija painottaa kaiken elävän yhteenkuuluvuutta ja tasaarvoista suhdetta, jonka antama voima vapauttaa ihmisen vier aantuneisuudesta j a kosmisesta yksinäisyydestä. Printit teen pimiössäni perinteisillä materiaaleilla. "Valokuvan objektiivisuus on hienoa, vaikka se olisi näennäistä. - No nyt, ihan hyvää. Mä olen huomannut, että ikäänty essä ei j aksa kauhean pitkän enää painaa duuni a matkalla , siinä par i viikkoa on maksimi. Valokuvataiteen valtionpalkinnon Pentti Sammallahti on saanut nel jä ker taa, vuosina 1976, 1980, 1992 ja vuonna 2009. Kyllähän tämä kaikki uusi tuntuu väliin liiankin helpolta ; kymmenen vuotta kun kehittelin pelkästään sitä, miten painotekniikalla saisi kuviin mahdollisimman hyvän sävyalan, niin...nyt pari hiiren näpsäystä ja homma on hoidettu Photoshopissa. Saat olla t ekemisissä todellisuuden kanssa, joka ei aina vastaa toiveitasi ja odotuksiasi. Saat olla t ekemisissä sattuman kanssa". Cathlee Ni Houlihan 1979, Andante 1984, Rannalla 1986, J apanilainen ku vasalkku 1990 (yhdessä Kr istoffer A lbrechtin kanssa), Archipelago 2004. Kerrohan pari sanaa kuvasta, jonka tähän valitsit lukijoillemme
Kuva postitetaan helmi-maaliskuun vaihteessa laskun maksaneille ostajille.
39. Kuva toimitetaan 35 x 40 cm:n passepartout -pahveissa. Pentti Sammallahden kuva Hebrideiltä, 2008 Signeerattu ja numeroitu vedos, taiteilijan vedostama. tai puhelimitse numeroon 09-6811 4910. Tilauksen voi lähettää helmikuun 2010 loppuun mennessä sähköpostitse osoitteeseen talous@kamera-lehti. Tilaajille lähetetään lasku. Kamera-lehden lukijoille 25 vedoksen sarja, kuvan hinta: 250 + postituskulut 10. Kuvan koko 20 x 25 cm 24 x 30 cm:n hopeabromidipaperilla, kuva on arkistokäsitelty
Suurkisa
AKTIIVISARJA
Kamera-lehden Suurkilpailun Aktiivisarjassa tuomaristo oli lähes yksimielinen kymmenen kärkijoukosta. Aktiivisarjassa oli paljon erilaisia tyylilajeja, mikä teki tuomariston työstä sekä haastavaa että mielenkiintoista. Yllätyksellisyys ja odottamattomuus pysäyttivät jälleen kerran.
40. Mielenkiinnon herättivät kuvat, joissa oli käytetty erilaisia sommittelukeinoja, tavanomaisesta poikkeavia kuvakulmia. Lisäksi kuvien onnistunut ja huomaamaton digitaalinen jälkityöstö tekivät vaikutuksen tuomaristoon
Kuva on omalla tavallaan lähes abstrakti. Canon Poweshot S3 IS, 1/125 s, f3.5
Pekka Tuuri, Espoo Kuvassa on erilainen lähestymistapa kuin muissa kilpailuun lähetetyissä snapshot-tyyppisissä otoksissa. Samalla siinä on kuitenkin tarina: odotusta, lähtemistä. Canon 5D, Canon 15 mm, kotelossa ja kaksi salamaa, joista toinen veden alla, 1/50 s, f22, ISO 100.
| 1/ 2010
41. Veden lämpimyyden voi aistia kuvasta. tuo rytmiä kuvaan. Kesäisestä tilannekuvasta välittyy aitous ja auringonpaiste. Yksinkertainen, mutta toimiva sommittelu: kaksi kukkaa, kaksi kättä jne. Voimakas värikontrasti on tehokas katseen pysäyttäjä ja vasta pysähtymisen jälkeen katsoja alkaa huomata kuvan pieniä kertovia yksityiskohtia. Mitä kuvassa oikeastaan onkaan ja mitä siinä tapahtuu. Siinä yhdistyy hauskalla tavalla kaksi maailmaa. 1 2
KUKKAISTYTTÖ
TULEEKOHAN...
Tuula Roos, Helsinki Tuomariston huomion kiinnitti kuvan intensiivinen punainen väri ja mielenkiintoinen pinnanjako. Kuvassa on monia tasoja ja sitä voisi luonnehtia kuvaavimmin sanoilla "abstrakti maalaus kameralla"
Canon 5D + Canon EF 28-135mm, 1/10 s, f/7.1.
| 1/ 2010. Kuva on tehty kahdesta eri kuvasta. Kuvassa on kaunis ja pelkistetty pinnanjako ja elävyyttä lisäävä väriliuku. Kuvassa on jotain pelkistettyä aitoutta. Canon EOS 40D, 300 mm, f/4 + 1,4x telejatke. Veteen piirtyvät heijastukset tuovat kuvaan rytmiä. 410
HEIJASTUS
Esa Hakala, Toijala Tunnelma on kuninkaallinen ja rauhallinen. Mielenkiintoinen yksityiskohta pysähtyneisyyden vastakohtana on seinäkello ja siinä näkyvä ajan kulku. Tunnelma on pysähtynyt ja sitä tukee hyvin sekä rauhallinen värimaailma että henkilön pysähtynyt asento. Kuva on rajattu näyttävästi niin, että siinä näkyy vain kaikkein oleellisin. Peura on valokuvamainen täyssävyisenä, kun taas maisema jää lähes graafiseksi pinnaksi. Maisema on kuvattu Norjassa ja valkohäntäkauris Vesilahdella.
410
DEMENTIAN KASVOT
Juhana Lappalainen, Kotka Rauhallinen ja harmoninen värimaailma, josta nousevat väripilkahduksina sinisen sävyinen tyyny ja matto sekä punaiseen vivahtava huopa. Tilan esineet ympäröivät ihmistä ja niiden keskellä makaava henkilö muodostaa kuvan ainoan diagonaalisen linjan
Näkymä on valoisa ja raikas, siinä on jotain pohjolan kesän yöttömyyttä. Myös jälkikäsittely on parantanut kuvaa. Neliömäinen muoto ja tyhjä tila kohteiden etupuolella tekevät sommittelusta kauniin, avaran ja valoisan. 410
MEDITERRANEA, JALAT VEDESSÄ
Stéphane Pellennec, Lahti Kuva on kuin vesivärimaalaus, josta on poistettu kaikki yksityiskohdat, värit ja muodot. Tällä pelkistyksellä kuvaan on saatu paljon lisää, joka avautuu jokaiselle katsojalle eri tavoin. Canon 350D+ Tamron 80-210mm 1:4,5-5,6, 189mm, 1/500s, f5,6, ISO 100.
| 1/ 2010
43
1120
HÄMÄHÄKIN ODOTUS
Mikael Laaksonen, Tolkkinen Canon EOS 50D.
1120
TALVIAIKAAN
Olavi Kurki, Oulainen Canon 5D.
44
| 1/ 2010
Hauskoja elementtejä ovat vedenalaiset kasvit ja taustalla oleva ikkuna maisemineen. Kuvan terävyysalue toimii tehokkaasti jättäen taustan kauniisti hämyisen epäteräväksi. Nikon D200, 17-55 mm objektiivi, 20mm, 1/160s, f/5.6.
| 1/ 2010
45. Kaikessa mystisyydessään hauska tilannekuva kalojen perhe-elämästä. Kuvaan on tavoitettu kiehtovasti kaksi maailmaa. Utuinen, vedenalainen värimaailma kuvaa hyvin näkymää kalan silmin. 410
POHJALLA
Kenneth Eklund, Jyväskylä Elämää akvaariokalan silmin
Kuvakulma tuo kauniisti esiin kauniisti maiseman muodot ja lopullinen rajaus korostaa hienosti valoja ja varjoja. 3
IHMISEN MATKA
Niko Torppa, Oulu Tuomaristo ihastui kuvan moninaisuuteen: katse vaeltaa maisemassa ja löytää siitä jatkuvasti uusia yksityiskohtia. Sony a900 + Zeiss 24-70/2.8, 70mm, f13.0.. Kuvan valo on mystinen ja jälkikäsittely tekee siitä vielä jännittävämmän
Värimaailman ohella rajaus on tehokas. Rauhalliset maan läheiset värisävyt ovat vallitsevina ja sitten lisänä ripaus kirkasta sinistä, keltaista ja punaista. Canon EOS 20D + 17-40 objektiivi, 190mm, 1/160 s, f/4.5, ISO 800.
410
YÖN KULKIJA
Timo Marttila, Jyväskylä Vaikuttava kontrasti. Kuvasta välittyy uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan. Silti kissa ei näytä pelokkaalta, vaan enemmänkin uteliaalta ja valppaalta. Värimaailma tukee yötunnelmaa ja terävyysaluetta on käytetty tehokkaasti erottamaan kissa tärkeimmäksi kuva-alalla. Pieni, suloinen kissanpoikanen on kuvattu pimeällä kujalla keskellä yötä. Siihen on tavoitettu vain oleellinen. Canon 5D, 50mm, 1/30 s, f/1.8, ISO 1600.
| 1/ 2010
47. 410
METSÄSTÄJÄN SIELU
Hannu Ahonen, Tikkakoski Kuvassa on hirvimetsästykselle tyypillistä jännityksen ja tarkkailun tunnelmaa. Kulkijan asennossa on liikettä, jota myös kuvan sommittelu tukee. Samalla siinä on myös huumoria ihminen tarkkaillee valppaana, kun hirvi juosta jolkottaa hänen takanaan
1120
KETTU
Esa Nieminen, Kyyjärvi Canon 50D.
1120
KYNTÖMIES
Pekka Kokko, Lappeenranta Nikon D300.
1120
SIIVOOJA
Juha Majala, Kiikoinen Canon Powershot S5 IS.
48
| 1/ 2010
Aikuiset leikkivät ja nauttivat siitä oikein kunnolla ja tunnelma välittyy katsojalle. Kuvassa on hieno rajaus: siinä on vain kaikkein oleellisin. Canon Eos 5D + Canon 24-105, 1/6 s.
| 1/ 2010
49. Liikkeen tunnelmaa vahvistavat sommittelullisesti diagonaaliset linjat. 410
HIPPASILLA
Antero Seppänen, Tuupovaara Aitoa meininkiä parhaimmillaan kuvattavilla on oikeasti hauskaa todellisessa tilanteessa. Eloisuutta tukee myös pitkän valotusajan ja salaman yhdistelmä
1120
HUOLTA VAILLA
Kalevi Koskela, Kerava Nikon D70.
1120
THE CENTER OF ATTENTION
Juha Lampinen, Vantaa Nikon Coolpix S7c.
50
| 1/ 2010
1120
KUSKI ODOTTAA
Ainikki Laine, Oulu Canon EOS 40D.
1120
ANNINA
Veli-Veikko Elomaa, Helsinki
1120
AATOKSISSA
Jussi Helimäki, Espoo Canon EOS 50D.
| 1/ 2010
51
52
| 1/ 2010
Usein seisotaan hämärän rajamailla. Takala tuo mystisen luonnon lähelle katsojaa ja luo siihen keskusteluyhteyden. PEKKA PUNKARI
ANTERO TAKALA
Mindscapes
1960-2010
Eläytyminen valoon on ollut Antero Takalan kuvauksen lähtökohta viidenkymmenen vuoden ajan. Kuutamo ja "pimeä valo" herättävät mielikuvituksen, mikä synnyttää sisäisiä kuvia: Mindscapes.
KURU
VA N H U S
Hiipuva päivänvalo ja nousevan myrskyn tummat pilvet luovat epätodellisen tunnelman jota korostavat joenuoman viimeiset valon heijastukset.
Eletyt vuodet tuovat puuvanhukseen persoonallisuutta ja kauneutta mikä nuorilta yksilöiltä vielä puuttuu.
| 1/ 2010
53
2010.
.
MARRASKUUN PAKKASAAMU
Pilvet ovat maiseman silmät. Väriä ei välttämättä tarvita, kun halutaan kertoa syksyn ruskan tunnelmasta.
Valokuvataiteilija, professori Antero Takalan elämäntyönäyttely
MINDSCAPES 1960 2010
Suomen valokuvataiteen museossa 27.1. 23.5. Niiden kautta syntyy tärkeä osa maisemanpersoonallisuutta.
54
| 1/ 2010. SYYSRUSKA
Mustavalkoisena, miksipä ei
Pajan mystinen, varjojen täyttämä ilmapiiri tekee pienen pojan mielikuvitukseen lähtemättömän vaikutuksen. Sepällä on nahkainen esiliina hikisen ylävartalon peitteenä. Maisemien lisäk si esillä on kokoelma 60-lu vun nä yttelijämuotokuvia sekä ensimmäiset suomalaiset videotaideteokset: Romeo & Julia vuodelta 1972 sekä 1980 syntyn yt, B o Car pelanin r unoihin pohjaava Piha. Tänään istun tietokoneruudun ääressä ja käyn läpi puolen vuosisadan aikana syntynyttä maisemakuvamateriaaliani. Ehkä voittopuolisesti kuun hämärä ja pimeä valo, joka antaa mielikuvitukselleni enemmän mahdollisuuksia kuin aurinko. 1960 2002 ku vatusta maisematrilogiasta. Lainaus Takalan kirjoittamasta, Mindscape-kirjan esipuheesta. Seuraan lumoutuneena hänen työskentelyään. Muna rikkoutui taivasihmisten keräämään risukasaan, ja munankeltuainen sytytti risut tuleen. Kamerakalustona t oimivat 55 vuotta vanhat Leica M-3 rungot ja lasit sekä noin 20 vuotta vanhat Olympus OM-4 r ungot ja objektiivit. INARINJÄRVI
Inarinjärvi on kuin ennalta-arvaamaton puunjuurakko josta ei tiedä mihin suuntaan seuraava haara ojentuu.
PA JA N
K Y N N Y K S E LTÄ M I E L E N M A I S E M A A N
Näyttelyssä on yli sata kuvaa, joista pääosa on valittu v. Tarvittaessa hän dig itoi master-vedoksista tiedoston ja tulostaa niistä pigmenttimustevedoksia. Kun taivasihmiset näkivät tämän, he päättivät antaa alhaalla asuville päivän ja yön. Toinen linnuista suuttui, otti kumppanin pesästä munan ja heitti sen taivaalle. Usein alussa on ollut kuu ja pimeys ja sen jälkeen on tullut aurinko ja valo. Kuu ja aurinko ovat olleet kaikkien luonnonkansojen tarustoissa peruselementtejä aina maailmanluomiskertomuksia myöten. Tulen valo paljasti ensimmäisen kerran maailman kauneuden. Nuo manaukset ovat sepän ja raudan välistä vuoropuhelua, ajattelen. Runsaiden manausten saattelemana hän taivuttaa hehkuvaa rautaa pajavasaran iskuilla alasinta vasten. Paja on musta ja matala, ainoa valolähde on hehkuva ahjo. Paja on täynnä pimeää valoa, jossa varjot ja kuvitelmat hallitsevat. Muistelen samalla tuota pikkupoikaa, joka koki tänne saakka kantaneen voimakkaan tunne-elämyksen pajan kynnyksellä. 55
| 1/ 2010. Tuo kokemus on antanut ilmiselvästi suunnan koko valoajattelulleni.
Fantasia ja eläytyminen valoon ovat olleet johtotähtiäni viidenkymmenen vuoden ajan. Takala kuvaa edelleen k inofilmille ja vedostaa master-printit perinteiselle hopeagelatiinipaperille. Aboriginaaleilla on myytti auringon synnystä. Kerran muniaan hautovat linnut alkoivat kiistellä untuvikoistaan. Avoinna olevasta oviaukosta tulee hieman sinertävää päivänvaloa, jonka ahjon punainen säteily häivyttää. Viimeisimmät ku vat ovat vuodelta 2009. Filmit ja vedostusmateriaalit Ilfordia.
Istun pojankoltiaisena hämäläisen kyläsepän pajan kynnyksellä. Kun maailma oli nuori, ruoka oli etsittävä kuun valossa. Liikutaan hämärän rajamailla
9. Opettajana Jorma Luhta. LINTUVALOKUVAUSTA GAMVIKISSA NORJASSA Manner-Euroopan pohjoisimmassa kolkassa esiintyy tyypillinen Pohjois-Norjan arktinen sisämaa- ja merilajisto. 11. Hänelle on myönnetty Valtionpalkinto kaksi kertaa, vuosina 1967 ja 1973. 19. Hän jäi eläkkeelle Yleisradion pääkuvaajan paikalta vuonna2002. kotkat ja teeret. 25. KURSSITIEDOT: www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/luontovalokuvaus. 7. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Mustan Taiteen toteuttama kirja: Antero Takala Mindscape / Mielen maisema.
Antero Takala aloitti kameramiehenä YLE:ssä 1960. 4. Opettajina. Suihkolansalmi 2002.
LISÄTIETOA: www.valokuvataiteenmuseo.fi
Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston, Hannu Hautala -säätiön ja Kamera-lehden yhteistyössä järjestämillä luontovalokuvauskursseilla pääset asiantuntijoiden opastuksella Kuusamon parhaimmille kuvauspaikoille.
24. 2. Opettaja Paavo Hamunen. 22. 7. Retrospektiivisen näyttelyn Mindscapes 1960-2010 jälkeen Takala on todennut jatkavansa valon ja maiseman opiskelua tavoitteenaan kenties mahdoton: luonnonvalon ja mielenmaiseman täydellinen hallitseminen. Opettajina Paavo Hamunen ja Pekka Punkari. Tutuksi tulevat syksyisten maisemien ja muiden luontokohteiden kuvaaminen eri valaistusolosuhteissa. KASVI- JA MAISEMAVALOKUVAUS Kuvauskohteina tikankontti ja muut alueen kasviharvinaisuudet sekä maisemat kesäyön valossa. Vuonna 1997 Takalle myönnettiin professorin arvonimi. 27. TALVINEN MAISEMAVALOKUVAUS KUUSAMOSSA Oulangan kansallispuistossa ja lähialueilla kuvauskohteina Kuusamon lumiset vaaramaisemat myös kuutamossa. Tutustu myös www.hannuhautala.fi
56
| 1/ 2010. 270 euroa sisältää opetuksen ja majoituksen täysihoidolla Oulangan tutkimusasemalla. - 4. 16. LINTUVALOKUVAUS KEVÄÄLLÄ Kohteina mm. Paavo Hamunen ja Olli Lamminsalo.
1. KOHDISTETAAN KAMERAT KUUSAMON RUSKAAN Paavo Hamusen opastuksella. 7
Valokuvauksesta oli tullut todellinen, oikea harrastus, joka veti ihmisiä. Pepiirustukset, mallikappaleet ja muutama rustettiin uusia maahantuontiyrityksiä, jotka alkoivat tuoda tavaraa sieltä, asiantuntija vietiin Kiovaan sodan päätyttyä. Heti sodan jälkeen itänaapurin kameroista pyydettiin suuria summia, mutta pian niiden hinnat laskivat. Laite ja objektiivit olivat aikansa huippua. Suuret ikäluokat äänestivät lompakoillaan ja ostivat yhä enemmän japanilaisia laitteita. Siksi tämän ajan laitevalikoima oli kirjava. Samalla tavalla kohosivat japanilaiset laitteet suosioon myös muualla maailmassa. 1956 esiteltiin sarjan huippumalli Retina IIIc. Siinä oli kytketyssä mittaetsimessä kolme helokehää, viritysvipu ja helpompi lataus kuin entisissä Leicoissa. Vaikka 1950-luvun alussa oli melko hiljaista, tuli muutamista kameroista klassikoita ja tiennäyttäjiä. Vuonna 1953 Kiev ja 2/50 maksoivat 1 345, mutta 1956 enää 770. Kamera-lehden monissa numeroissa valiteltiin sekä tuonnin pätkimistä että saatavan tavaran vaihtelevaa laatua. Kalliita huippulaitteita ei Suomeen saatu juuri Kiev 4 ei ole kopio, Zeissin koneet, kalusteet, lainkaan. Suomeen tuotiin laitteita ja materiaalia kaikista maista, joissa tuotantoa oli. Leica M3 esiteltiin Photokinassa 1954. Kameroiden suurtuotanto oli alkamassa. Kauppiaita tämä ei huolettanut, lehdissä ei valokuvaustarvikkeita tarvinnut mainostaa. Innostus synnytti myös Kamera-lehden. Siihen saattoi vaihtaa etulinssin ja hankkia vaikkapa reprolaitteen. Kaikkien tosimiesten haave oli kuitenkin 35 mm mittaetsinkameroiden kantaisä tai -äiti, Leica. Contaflex oli tinkimätöntä Zeiss Ikon -laatua, parhaista raaka-aineista ehdottomalla tarkkuudella valmistettu. Valokuvausvälineet laskettiin ylellisyystavaroiksi. Se esitteli aikansa uutuuksia, samoin kuin samoihin aikoihin perustettu Tekniikan Maailmakin. OSSI ASIKAINEN
Millä Suomi kuvasi 1950- ja 60-luvuilla?
Sodan jälkeen alkoi ennennäkemätön valokuvausinnostus, uusia kerhoja ja yhdistyksiä perustettiin. Koska tuotantomäärät kohosivat jatkuvasti, kyettiin Japanissa tuottamaan hyvälaatuisia laitteita yhä halvemmalla. Lisäksi sen 2,8/45 mm Tessar piirsi erittäin teräviä kuvia, vaikka siinä oli vain etulinssitarkennus. Kaikkia tavaroita koski tuontisäännöstely. Se oli keskussulkimella varustettu kiinteäobjektiivinen kamera. Sodan hävinneellä Suomella ei ollut valuuttaa materiaalien tai laitteiden tuontiin. Sitä se oli myös
58
| 1/ 2010. Toinen venäläinen, jota Suomessa myytiin aina 1980-luvulle saakka, oli Zorki, Leica II:n muunneltu kopio. Kaikki mitä saatiin meni kaupaksi. Contaflexin mallit I ja II tulivat erittäin suosituiksi myös Suomessa. Contaflex I maksoi 950 vuonna 1957. Kiev oli saksalaisen Contax II: n seuraaja. Mielenkiintoisia laitteita tuli markkinoille ja valokuvaukseen tuli uusia piirteitä. Nämä kamerat olivat kuitenkin kalliita. Photokina-messuilla 1954 esiteltiin aivan uusi 35 mm kameratyyppi: Contaflex. Entinen tärkein toimittajamaa Saksa oli pahasti pommitettu. Keskussuljinkamera oli "elossa" vain kaksikymmentä vuotta.
KOPIOITA NEUVOSTOLIITOSTA
Suomeen tuotiin Neuvostoliitosta saksalaisten laitteiden kopioita, joiden hinnat olivat tavallisen kuluttajan kukkarolle sopivia. Salamakuvaus lampuilla ja uusilla elektronisalamoilla yleistyi, värikuvaus alkoi lisääntyä ja japanilaiset massatuotantolaitteet tulivat. Saksalaisena se kuitenkin oli kallis, 2/50 Heligonilla vuoden 1958 hinta oli 903. Kamera ei ole kopio, sillä Zeissin koneet ja kalusteet, piirustukset, mallikappaleet ja muutama saksalainen kuljetettiin "asiantuntijatehtäviin" Kieviin sodan päätyttyä. Kodak valmisti hienon sarjan kokoon taittuvia Retina-kameroita. mistä sai. Kameralehti 1955: "Tukkukauppiaalle oli vaikea ongelma kun hän sai vuoden erän Saksan länsialueelta: pieni erä Zeissin 6x6 kameroita, Voigtländerin Klein-Bessaa, yhden Rolleicordin ja peräti 2 Rolleiflexiä; pahin pulma piilee siinä, kelle ne on myytävä."
JAPANIN MAIHINNOUSU 1950-LUVULLA
Suomeen oli alkanut tulla japanilaisia kameroita, joiden hinta/laatusuhde oli saksalaisia kilpailijoita huomattavasti edullisempi. Niitäkin myytiin kohtuullisia määriä
Näin ajateltiin myös Neuvostoliitossa. Eniten verhosuljinkameroita tuotiin 1950-luvulla ItäSaksasta, josta hankittiin halpoja, mutta suhteellisen laadukkaita Contax, Pentacon ja Praktica -kameroita. Monet katselivat sitä kauppojen ikkunoissa haaveillen joskus sellaisen hankkivansa. Se oli erittäin kallis, mutta ominaisuuksiltaan huippuluokkaa. Se oli halvimpia 6x6-kameroita ja maksoi 1963 76. Useimmat kuvaajat hankkivat laitteeseensa lisävälineitä. Ja moni vakavasti valokuvausta harrastava tosiaan hankki sellaisen käytettynä 1970 tai 80-luvulla. Suomeen tuotiin monia japanilaisia kaksisilmäisiä, joista useimmat olivat Rolleicordin kopioita. Moni hankki sen ensimmäiseksi kamerakseen. Suotimet olivat suosittuja, kun mustavalkoisen filmin toistoa haluttiin ohjata. Hasselin kopion nimi oli itänaapurissa Kiev 88.
59. 1,2/50 mm, 1,4/35 mm ja 2/90 mm objektiiveilla saattoi kuvata täydellä aukolla ja saada hyviä kuvia. Myös muita 35 mm järjestelmäkameroita esiteltiin, mutta niistä ei vielä tullut kovin yleisiä.
Itävallasta levinnyt Lomografia on jatkanut monen neuvostokameran elämää, sillä niitä valmistetaan jälleen! Kuvan Lubitel 166U maksoi tätä juttua tehtäessä 193,50 euroa ja Lubitel 2 175,50 euroa Lubitel-valikoimiin voi tutustua osoitteessa http://shop.lomography.com/cameras
AMMATTIKUVAAJIEN KIINTOTÄHTI NOUSI RUOTSISTA
Hasselblad 500 oli haave monelle. 1959 oli 87 objektiivin tiedot. 43 maksavaa Felicaa myytiin kymmeniä tuhansia kappaleita. Niistä eniten myydyn Yashica C:n tärkein kilpailuetu oli hinta. Exakta-hinnastossa v. Mamiyaflex ei ehkä pääse palkintopallille muotoilukisassa, mutta se on hyvä ja kestävä kamera.
PEILIKAMEROITA DDR:STÄ
Valokuvausharrastustaan aloittava nuoriso katseli kauppojen ikkunoita ja luki valokuvausoppaita. Exaktan objektiivi- ja lisävälinevalikoima oli erittäin laaja, esim. Monen harrastajan rahat riittivät vain halvempaan malliin, Rolleicordiin. Japanilaisten kanssa kilpaili muovinen neuvostotuote Lubitel. Niiden objektiiveissa oli 42 mm kierrekiinnitys, sama joka myöhemmin opittiin tuntemaan Pentax-kierteenä. Niitä näkee usein edelleen kirpputoreilla. Nämä ostajat olivat saaneet taloutensa sellaiseen kuntoon, että saattoivat maksaa käytetystä kamerasta parin-kolmen kuukauden palkan.
NÄPPÄILYKAMEROITA JA LISÄVÄLINEITÄ KOKO KANSALLE
Monet hankkivat vielä kamerakseen tavallisen laatikkokameran, joita tekivät useat valmistajat. Verhosuljinkamera oli helpompi ja halvempi valmistaa kuin keskussuljinmalli. Niitäkin tuotti moni tehdas ja tietysti useita malleja. Ruotsalais-saksalainen laatu oli kallista; runko, kasetti ja 80 mm normaaliobjektiivi maksoivat vuonna 1959 2800. Oikeastaan kaikki peilikamerat on suunniteltu samalle perustalle. Rolleiflex oli kallis. Uutuutena halpoihinkin kameroihin oli lisätty salamatäsmäys. Ensimmäinen 35 mm peilikamera, Kine-Exakta oli tullut markkinoille v. Niitä tehtiin kymmenissä tehtaissa ja malleja oli paljon erilaisia. 1936 ja saavuttanut heti suuren suosion. Japanilaiset kehittivät kuitenkin pian oman erikoisuutensa, kaksisilmäisen, johon voi vaihtaa objektiivin. Kun Yashica maksoi 335 vuonna 1956, oli Rolleicord Va:n hinta 920. Keskustelua oikeasta negatiivikoosta käytiin kiihkeästi Kameralehden 1950-luvun numeroissa. hinnaltaan; runko ja 2/50 mm maksoi 1957 2 575, venäläinen Zorki ja 2/50 mm 613 Valovoimaisissa objektiiveissa Leica oli kärjessä. Laatikkokameroiden lisäksi yleinen tyyppi oli kokoon taittuva rullafilmikamera. Useimmat kuvasivat vielä mustavalkoisia kuvia, vaikka värifilmejä paljon mainostettiinkin. Rolleiflex 3,5 Tessarilla maksoi 1 370 ja 2,8 objektiivilla varustettu peräti 1 950. Hinnat vaihtelivat muutamasta kympistä pariin sataan. Sodan jälkeen myytiin Suomessa hieman paranneltua mallia nimellä Exakta Varex. Ensimmäisiä lisälaitehankintoja oli yleensä valotusmittari, joista kaksi suosituinta olivat Gossenin valmistama Sixtomat (115) ja Zeissin Ikophot. Kinofilmikamera katsottiin vielä harrastajien kameraksi, jolla ei voinut tehdä tosi työtä. Exakta oli ollut monen peilikameran esikuva. Molempia näkee edelleen kirpputoreilla ja useimmat toimivat edelleen oikein. Moni haaveilee M-Leicasta vieläkin ja kuvailee sillä ihan oikeasti filmille.
KAKSISILMÄISET RULLAFILMIKAMERAT
Vuonna 1926 esitellystä Rolleiflexistä oli tullut ammattilaisten kamera ja sodan jälkeen sen asema vain lujittui. Kamerassa oli vaihdettava objektiivi, filmikasetti, etsin ja viritysnuppi. Varex ja 2,8/50 mm Tessar maksoivat 1955 1 347. Monet tosin muotoilivat kameran laatikosta poikkeavaksi ja usein muoviseksi. Leica oli monen kuvaajan haave ja hintansa vuoksi myös jäi sellaiseksi. Hankittiin erilaisia lamppusalamoita, joiden viuhka avattiin ja lamppu työnnettiin paikalleen.
| 1/ 2010
Kaikkea ei kannata keksiä uudelleen
Kamera pysäytti filmin automaattisesti eikä yhtään ruutua voinut jättää kuvaamatta eikä ottaa päällekkäin. Japanilaiset olivat saaneet hyvän kilpailuaseman edullisilla kaksisilmäisillä 6x6 kameroilla. Kameran säädöt tapahtuivat edessä olevista pyöristä. Toimittamalla Agfalle 20 kolajuoman korkkia sai kamerapakkauksen 16 markalla (n.30). PAK-kameroiden kuvaruutu oli neliö, kameraa ei tarvinnut kääntää pysty eikä vaakakuvia varten. Kodak esitteli v. peilikameroita. Valon mittaus objektiivin läpi teki yksisilmäisestä peilikamerasta aivan uudenlaisen laitteen. Kameroihin tuli valotus- ja etäisyysmittarit, erilaisia automatiikkoja ja objektiivien valovoimat kasvoivat. Mainonnassa osattiin kertoa valovoiman merkityksestä värikuvauksessa. KEHITYS KEHITTYI 1960-LUVULLA
Kaikessa tekniikassa tapahtui huimaa kehitystä 1960-luvulla. Canonin valovoima on 2,5 ja Minoltan 1,7. Sen valonmittaus tapahtui täydellä aukolla, Alpassa himmennetyllä. Ne houkuttelivat kaikkia kuvaamaan värille, tuloista tai taidoista riippumatta. Agfan ja muutaman eurooppalaisen valmistajan yhteisyritys päästä mukaan Kodakin aloittamaan värikuvamarkkinointiin oli Rapid-kasetti. Objektiivi oli erittäin hyvälaatuinen 3,5/40 mm Tessar ja suljin Compur. Japanilaiset kykenivät tuomaan markkinoille paljon edistyksellisempiä laitteita, ja Itä-Saksan oli valuutan saannin takia myytävä kameroitaan japanilaisia halvemmalla. Usein niissä oli tarkennukseen kytketty etäisyysmittari, valotusmittari ja ainakin 2,8valovoimainen objektiivi. Ennen sotaa ja sen jälkeen oli valovoima ollut yleisesti 3,5, 4,5 tai pienempikin. Valon mittauksessa objektiivin läpimittauksessa japanilainen Topcon RE Super oli joko ensimmäinen tai toinen sveitsiläisen Alpa 9d:n jälkeen. Monissa oli oma bajonettinsa, vakioituminen ei ollut alkanut. Topcon Re Super + 1,8/58 maksoi 1 437. Ensimmäiset japanilaiset olivat hinnoiltaan kilpailukykyisiä, mutta niitä ei vielä montaa myyty. 1960-luku on kiinteäobjektiivisten kinofilmikameroiden aikaa. Laskurilla voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat vuoden 2008 euroiksi. Saman tyyppisiä kameroita tuli yli kymmenestä japanilaisesta tehtaasta. Molemmissa on täysi aika-alue 11/500 s. Hinta pysyy samana, ominaisuudet kasvavat. poliisilla.
Yashica Electro 35 edusti runsaslukuisena hyvävalovoimaisia laatukameroita.
VÄRIKUVIA KAIKILLE
Värifilmejä ja -papereita valmistavat tehtaat tahtoivat saada mahdollisimman monet käyttämään tuotteitaan. Pienen koon mahdollisti objektiivin sisään työntö. 1963 PAK-kasetin, kokonaan muovisen filmikotelon. Ilman limsapullon korkkeja se maksoi reilusti tuplaten! Vuonna 1963 tätä yhdistelmää myytiin Suomessa yli 122 000 kappaletta! Tällä tavalla luotiin uusia värikuvaajia.
Tätä kameraa myytiin Coca-Cola kampanjan avulla yli 122 000 kpl!
JAPANILAISET VERHOSULJINKAMERAT TULEVAT
Japanilaiset alkoivat 1950-luvun lopulla kehittää omia ratkaisujaan peilikameraksi. Tilanne muistuttaa atk-laitteiden nykyistä hinnoittelua. Kamerat maksoivat v. com/nordea-openpages/fi/ calculators/moneyValue Count.action
60. Ne olivat kalliimpia, mutta vain hieman. Kamera oli tosin kallis, vuonna 1967 se maksoi 783.
Minolta SR-T 101 oli käytössä pitkään mm. Halpa Kodak Instamatic 104 maksoi 71 ja Agfan Iso-Pak 53. 1960-luvun alussa alkoi perhekameroiden alueen valtaus. Esimerkkeinä Canon Canonet ja Minolta Hi-Matic 7. Maahan tuotiin kuitenkin 1950-luvun lopulla jonkin verran Yashican, Kowan, Mamiyan, Minoltan, Canonin ym. Alkaneesta hintakilpailusta kertovat ajan hinnastot. Sillä saattoi alkaa kuvata jokainen, jolla oli varaa sellainen hankkia.
| 1/ 2010
Artikkelissa ilmoitetut hinnat on korjattu rahanarvokertoimella. Saksalaiset tehtaat alkoivat jäädä kilpailussa. Saksasta saapui kuitenkin yllätys: 6x6 kameroista tunnettu Rollei-tehdas esitteli 1966 aikansa pienimmän 35 mm kameran; Rollei 35:n. Toinen tyyppi oli valovoimaisilla objektiiveilla varustetut kamerat. Japanilainen 1,7 objektiivilla varustettu kamera maksoi saman verran kuin saksalainen 2,8 valovoimainen. 1965 laukkuineen: Canon 370 ja Minolta 580. Muiden tehtaiden oli saatava omat läpimittaavat mallinsa mahdollisimman pian markkinoille. Joidenkin laatu alkoi jo erottua edukseen muista. Kymmenen vuotta myöhemmin oli jo vaikea löytää kamera, jossa mittaria ei ollut. Kameralehdessä vuonna 1956 Veikko Koivumäki oli vielä suhtautunut arvostelevasti kameraan rakennettuun valotusmittariin. Filmi oli ladattu kasettiin, jota kuvaaja ei voinut asettaa kameraan väärin. Rapidkamerassa oli myös aikansa uutuus: salamalampun istukka kameran yläkannessa. Palvelu löytyy täältä: http://service.nordea. Exakta Varex IIb maksoi vuonna 1967 2,8/50 Tessarilla enää 877. ja Minoltassa lisäksi automatiikka. Japanilaisten tultua tosissaan markkinoille 1960-luvulla alkoivat itäsaksalaisten hinnat laskea. Japanilaiset alkoivat valmistaa 1960luvun alussa 1,7 tai 1,9 valovoimaisia objektiiveja. Hinnastoissa niitä on kymmeniä. Eräänlainen maailmanennätys saavutettiin yhdistämällä Suomessa uusi juoma Coca-Cola ja uusi Agfa Rapid IF. Myös salaman käyttö tehtiin helpoksi
Kierreratkaisun vuoksi muut valmistajat saattoivat tuottaa sille edullisia objektiivivaihtoehtoja. Innostuksen tuloksena oli suuri tarjonta erilaisia kameroita, joista suurin osa kuvasi 16 mm filmille. Nikon F:stä tuli lehtikuvaajan luottokamera. Mutta syntyi myös puolikoko; tavalliselle 35 mm filmille otettiin 18x24 ruutuja ja saatiin kaksinkertainen määrä kuvia, useat tehtaat alkoivat tuottaa mitä erilaisempia puolikokokameroita, halpoja automaattikameroita, jopa jousimoottorilla toimivia, jopa myös ammattimaisia peilikameroita. Vuonna 1965 siitä tuli eräs ensimmäisistä täydellä aukolla objektiivin läpi mittaavista kameroista. Järjestelmäkameroihin alkoi tulla automaattisia toimintoja. Zenit C ja sen seuraaja Zenit 3 E tulivat myyntiin 1950-luvun lopulla. Konicasta, joka toimi täydellä aukolla, tuli suosittu, varsinkin sen mallista T3.
Canon vastasi varsin pian Nikon F:n heittämään haasteeseen F-1 mallillaan.
PIENOISKAMERAT HETKELLINEN VILLITYS
Erilaiset pienoiskamerat nousivat suosioon 1960-luvulla. Moottorillinen Canon Dial taskukamera maksoi 406 ja vaihto-objektiivinen peilikamera Olympus Pen FT 642.
| 1/ 2010
61. Asahi ratkaisi hintakilpailun halvemmilla, mutta toimivilla ratkaisuilla. Ennen sitä kaikki ammattilaislaadun 35 mm kamerat olivat olleet mittaetsinkameroita. Pienoiskameroiden vakiintumista esti niiden vaihtelevuus: kameroissa käytettiin monia eri filmikokoja, -kasetteja ja myös negatiivikokoja oli useita. Todisteena ovat yhä edelleen käytössä olevat yli 40 vuotta vanhat kamerat. Minolta hävisi kilpailussa objektiivien hinnassa. Pienintä negatiivikokoa kuvattiin Minox B-kameralla, joka maksoi 875. Nikkormatissa oli lisäksi metallilamelleista valmistettu Copalin Square-suljin, jolla salamatäsmäys saatiin muista verhosuljinkameroista poiketen yltämään peräti 1/125 s. Rullafilmin käyttö lehtikuvauksessa väheni. Kun Minolta 16 EE maksoi vuonna 1965 366, piti Rollei 16:sta pulittaa 840. Nikonissa oli vaihdettavat etsimet ja siihen sai ensimmäisenä suoraan kameraan valmistetun moottorin. Zenitejä myytiin paljon vielä 1970-luvulla.
ENSIMMÄINEN 35 mm SLR AMMATTIKAMERA
Vuonna 1960 Suomen markkinoille tuli ehkä maailman merkittävin peilikamera Nikon F. Venäläinen kamera maksoi vuonna 1963 2/58 mm objektiivilla ja laukulla 430 ja japanilainen Miranda D 680. Objektiivin kiinnitys oli 42 mm kierre ja valonmittaus tapahtui himmennetyllä aukolla. Se oli erittäin hyvin tehty, miellyttävä käyttää ja osoittautui kestäväksi. Filmien laatu oli parantunut, jolloin pienestä negatiivista voitiin tehdä melko rakeettomia suurennuksia. Suomessa myytiin eniten Minoltan 16 mm laitteita. Venäläisten kameroiden tärkein myyntivaltti oli niiden halpa hinta. Nikon F oli ensimmäinen suoraan ammattilaisille suunnattu 35 mm peilikamera. Nikoniin alkoi saada myös pitkäpolttovälisiä objektiiveja ja jopa zoomeja. Tehdas tuotti kameran, joka on osoittautunut yhdeksi kaikkien aikojen kestävimmistä lajissaan: Nikkormat FTn. Tehdas valmisti itse objektiivinsa, jotka olivat hyviä. Asahi Pentaxin eri mallit tekivät siitä markkinajohtajan. Eräs ensimmäisistä oli Konica, jonka malli Auto-Reflex sääti himmentimen kuvaajan ensin valittua valotusajan. Lehtikuvaajalla oli ennen ollut Rolleiflex ja Leica, mutta nyt he alkoivat käyttää yhä enemmän Nikon F:ää ja moottoria. Neuvostokamerat olivat Suomeen tuonnin alusta alkaen vanhanaikaisia, kookkaita ja painavia metallikapistuksia. Erääksi suosituimmista japanilaisista harrastajakameroista tuli Asahi Pentax. Suuren maan valmistustoleranssit tahtoivat olla leveitä. EDULLISET NEUVOSTOJÄRJESTELMÄT
Halpoja peilikameroita tuotiin Suomeen Neuvostoliitosta. Näillä eväillä saatiin kallista hienomekaniikkaa vähennettyä. Nikon ei valmistanut pelkästään huippukameroita ammattilaisille, vaan halusi osansa myös harrastajien hankinnoista. Kameran mekaaninen laatu oli erinomainen. Siihen sai myös suuren lisävälinevalikoiman. Venäläisten objektiivien optinen laatu oli hyvä, mutta kamera yllätti usein muulla tavalla. Ne olivat parikymmentä prosenttia kalliimpia kuin Asahin optiikat. Suosittu oli myös Minolta SRT 101, jossa valonmittaus tapahtui täydellä aukolla ja objektiivi kiinnitettiin bajonetilla. Nikkormatissa oli kiinteä etsin eikä siihen saanut moottoria, mutta kaikki Nikonin objektiivit olivat käyttökelpoisia. Bajonetin kiinnitysaukko oli niin suuri, että kameraan voitiin vaivatta tehdä valovoimaisia objektiiveja. Myös japanilaiset valmistajat alkoivat tuottaa pienoiskameroita. Sen hankinta katsottiin jollain lailla myös poliittiseksi ratkaisuksi. Laboratoriot alkoivat hinnoitella pienoisfilmit kalliimmiksi kuin isommat, ja kiinnostus katosi 70-luvulle tultaessa. Pienoiskameralla kuvaaminen jäi hetkelliseksi villitykseksi. Sen negatiiviko oli vain 8x11 mm, mutta kuvat teräviä. saakka
Eero Hauta-aho, Kameraseura ry Helsinki 10. Jorma Jokisalo (vuoden tulokas), Villit Valokuvaajat ry Eura 8. Seppo Peltonen, Turenki 4. palkintoja näyttelyitä
826 (570) 519 (348) 342 (251) 309 (309) 306 (247) 131 (156) 72 () 48 () 44 () 36 (62)
127 (79) 54 (22) 25 (15) 30 (32) 14 (13) 22 (7) 3 () 0 () 0 () 0 (0)
66 (38) 76 (25) 46 (42) (suluissa edellisen vuoden tulos) 13 (5) 17 (15) 7 (5) 12 () 6 () 6 () 6 (4)
62
| 1/ 2010. kilpailu on vuoden 2008 tuloksista saatu päätökseen.
hyväksymisiä Veikko Wallström, EPSA, FRPS, EFIAP, Kameraseura ry Helsinki 2. Jukka Rysä, EFIAP, Rovaniemen Kameraseura ry 6. Kymmenen kärjessä
Suomen TOP TEN
Kansainvälisiin valokuvanäyttelyihin osallistuneille tarkoitettu vuosittainen 19. Heimo Harju EFIAP, ARPS, Kameraseura ry Helsinki 7. Paul-Allan Pettersson, EFIAP, Jakobstads Fotoklubb rf. Jussi Helimäki, EFIAP, Kameraseura ry Helsinki 3. Viljo Kärki, EFIAP, Kameraseura ry Helsinki 1. Erik Lauraeus MFIAP, Kameraseura ry Helsinki 5. 9
Onnettarena toimi Kamera-gallerian galleristi Emma Suominen.
SUNNY WINTER DAY II
Seppo Peltonen Palkittu USA:ssa.
| 1/ 2010. USA:sta ja Argentinasta.
Tässä kilpailussa katsotaan kansainväliseksi näyttelyksi sellaiset kaikille avoimet valokuvanäyttelyt, joihin on tullut eli tar jottu kuvia vähintään kuudesta maasta . 150 näyttelyä, jotka ovat perinteisiä printtinäyttelyitä tai sitten PI= Projekted Image (digi tai dia), mutta myös pelkästään sähköpostitse on voinut osallistua yhä useampaan näyttelyyn, jolloin näyttelyluettelo on ollut "vain" CD-rom muodossa. USA WINS
Veikko Wallström, EPSA Palkittu mm. Palkinnot: V eikko W allström K ameralehden 500 euron stipendi, Jussi Helimäki Fotoyhden ku vapalveluita 200 eur olla j a Seppo P eltonen uut ena palk intomiehenä saa myös Fotoyhden kuvapalveluita 200 euron arvosta. Sijoille 2-10 päässeet saavat Kameralehden lahjoittaman tuotepalkinnon, kuin myös kaikkien osallistujien kesken suoritetun arvonnan voittaja Harri Natunen Helsingistä. Vuoden tulokkaaksi noteerattiin euralaisen Jorma Jokisalon tulos 72 hyväksymistä ja kolme palkintoakin, joilla sijoituttiin tällä listalla seitsemänneksi. Kilpailun ylivoimainen voittaja on edelleenkin (jo 7.ker ran per äkkäin) V eikko Wallström Helsingistä. Jokisalon lisäksi kaikki viisi ensimmäistä tekivät oman ennätyksensä ainakin palkinnoissa, joten menestys j a into ei ainakaan ole laantumassa suomalaisilta tässä lajissa. FIAP:in j a PSA:n suojeluksessa on vuosittain n. USA:ssa ja Luxemburgissa.
COENAGRION HASTULATUM 2
Jussi Helimäki, EFIAP ( 15 palk./2008) Mitaleita mm. Jorma Jokisalolle myönnetään Vuoden tulokkaan tittelin lisäksi Fotoyhden 100 euron lahjakortti kuvapalveluiden ostoon. Kuvavalinnan on tehnyt paikallinen vähintään kolmehenkinen raati ja tulokset ja tilaston kuvineen sisältävä näyttelyluettelo on m yös painettu
Seuraavassa osassa syvennytään väreihin ja valkotasapainon hallintaan.
64
P, A, S ja M (P, Av, Tv ja M) ovat perinteisiä fysiikkaan ja optisiin perusteisiin liittyviä valotuksen säätötapoja. Se, kuinka kauan valoa tarvitsee kennolle päästää, riippuu kuvaustilanteen valon määrästä ja tehdystä ISO herkkyysasetuksesta. Niidenkin toiminta perustuu kuitenkin aukon ja valotusajan säätöön, joten mitään ihmeellistä uutta ne eivät kuvaukseen tuo. Himmenninaukon koko ja valotusajan pituus vaikuttavat kuvan yleisilmeeseen muutenkin kuin oikean valotuksen muodossa. Himmennin on yksinkertaisesti kooltaan muutettavissa oleva reikä objektiivin linssistön sisällä. Himmenninaukko vaikuttaa kuvan terävyysalueeseen, eli siihen mistä mihin hyväksyttävä terävyysalue etuala takaala suunnassa ulottuu. Tämän "idioottiautomatiikan" lisäksi monissa kameroissa on erilaisia erikois- tai aiheohjelmia, joilla pyritään mahdollisimman hyvään lopputulokseen ohjelman nimikkeen kaltaisissa kuvaustilanteissa. Niiden lisäksi kameroissa saattaa olla erilaisia muita toimintoja tuottamassa hyviä kuvia tilanteessa kuin tilanteessa. Opettelemalla perusvalotustapojen ominaispiirteet saa kuviinsa helposti juuri halutun tunnelman.
| 1/ 2010. Mitä suurempi ISOasetus on, sitä pienemmällä valomäärällä, eli pienemmällä aukolla tai lyhyemmällä valotusajalla kuva valottuu oikein. Ne käyttävät kuitenkin säätöihinsä tismalleen samoja mahdollisuuksia. Tämä on Kamerakoulun ensimmäinen oppitunti. Pitkät valotusajat aiheuttavat vauhtiviivoja kuvan valotuksen aikana liikkuneisiin osiin tai taustaan riippuen siitä, onko kamera ollut valotuksen ajan paikallaan, vai onko kuvaaja seurannut kamerallaan liikkuvaa kohdetta. Jotta nämä asiat voitaisiin hallita kuvaustilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan erilaisia valotustapoja. Täysautomaattinen kuvaustila, joka on merkitty yleensä vihreällä nelikulmiolla, kameran kuvalla, tai jollakin vastaavalla tavalla, osaa kyllä valottaa oikein, mutta se ei kykene arvaamaan kuvaajan luovia tarpeita. Kaikissa kameroissa valotusta säädetään objektiivin himmenninaukolla ja kamerarungon sulkimella. Valotusajalla voidaan puolestaan vaikuttaa liikkuvan kohteen toistumiseen kuvassa. ASKO VIVOLIN
KameraKOULU osa I
VALOTUS
Digikameran kuvakenno tarvitsee tietyn määrän valoa tuottaakseen oikein valottuneita oikean sävyisiä kuvia. Kamerakoulussa avataan ja valotetaan kameran eri toimintoja ja niiden merkityksiä kuvallisen lopputuloksen kannalta. Mitä suurempi himmentimen muodostama aukko on, sitä enemmän valoa, eli kirkkaampi kuva kennolle pääsee projisoitumaan. Tilannetta kuvaa hyvin se, että uusimmissakaan ammattilaisten huippukameroissa ei ole mitään "superautomatiikkoja".
Kamerakoulu on tarkoitettu ensisijaisesti ensimmäisellä järjestelmäkamerallaan kuvaavalle harrastajalle. Siinä ruoditaan kameran kenties tärkeimpiä säätöjä, eri valotustapoja
Tätä selvästi kirkkaampi kohde saattaa aiheuttaa alivalotusvaaran, Vastaavasti kauttaaltaan hyvin tumma kohde saattaa toistua liian vaaleana. AE-lock painike saattaa joissain kameroissa lukita myös tarkennuksen. Vastaavasti miinuskorjailua saatetaan tarvita teatterissa tai sirkuksessa kuvattaessa kirkkaasti valaistuja esiintyjiä tummaa taustaa vasten. Jos otetta ei irrota, voi kuvan sommitella kaikessa rauhassa haluamakseen. Aukko oli f/5,6. Tällöin painike on merkitty AE/AF-lockiksi. Liikkeen pysäyttämiseksi tarvittiin 1/2000s. valotusaika ISO800 herkkyydellä. Jopa pieniä huippuvaloalueiden ylivalottumisia on mahdollista pelastaa sopivalla kuvankäsittelyohjelmalla. Klassinen esimerkki + korjailun tarpeesta on hyvin kirkas valopiste keskellä kuva-alaa, vaikkapa aurinko superlaajakulmalla kuvattavassa maisemassa. Nopeita kohteita ikuistava kuvaaja voi varmistaa terävyyden valitsemalla pakosti lyhyen valotusajan, jotta nopeakin liike jähmettyy täysin. Eri tyyppiset keinovalot antoivat kukin oman värisävynsä kuvaan. Helpoin tapa lukita valotus on yksinkertaisesti painaa kameran laukaisin puoliväliin. Hankalissa tilanteissa voi valotuksen mitata vaikkapa harmaasta asfaltista tai seinästä, ja sommitella kuva sen jälkeen uudelleen haluamallaan tavalla. Keskivertopolkupyöräilijälle luo vauhtiraitoja suunnilleen 1/8 1/15 sekunnin valotusajalla, laillista kaupunkinopeutta liikkuvalle autolle riittää 1/30 s. ISO-herkkyysasetuksena oli 1600 ja objektiivina f/2,8 24-70mm AF-S Nikkor. Valoa riitti, joten aukoksikin sain f/8:n.
VALOTUSMITTARI USKOO MITTAAVANSA KESKIHARMAATA
Kaikkien kameroiden valotusmittarit on säädetty tehtaalla niin, että valotus määrittyy oikein, jos kuvattava kohde heijastaa väreistä riippumatta noin 18% siihen lankeavasta valosta. S
-valotustapa (shutter priority), myös Tv (time value) on suljin- eli valotusajan esivalintatoiminto. Alemmassa kuvassa kamera oli pienellä kevyellä matkajalustalla. Kertatarkennuksella (AF-S) yleensä myös tarkennus lukittuu samalla, mutta jatkuvalla tarkennuksella (AF-C) tarkennus muuttuu rajauksenkin muuttuessa.
Espanjalainen hotelliparvekenäkymä Suancesista läheltä Santanderia. Valotusajan pituus vauhdin luomiseen riippuu kohteen nopeudesta. Jos kameralla olisi valotuksen aikana seurattu jompaa kumpaa autoa, olisi se toistunut terävänä, mutta kaikki muu olisi toistunut pehmeänä. Vaikka kameroiden valotusmittarit ja ohjelma-automatiikat toimivatkin nykyisin lähes uskomattoman tarkasti hankalissakin valaistuksissa, saattaa joskus tulla eteen tilanne, jossa tarvitaan +/- valotuskorjailua. Jokaisella kameramerkillä on oma RAW-säätöohjelmansa, mutta myös Adobe Photoshopista, Adobe Lightroomista, Apple Aperturesta ja monesta muusta löytyy tukku päteviä säätötyökaluja.
65. +1 1,5 EV:n korjailu saattaa auttaa kuvan tummia alueita. Plus-korjailu syö kuitenkin aina jonkin verran kuvan vaaleita sävyjä, joten saattaa olla viisasta jättää tumman pään vaalentaminen kuvassa kuvankäsittelyohjelman Highlights and Shadows työkalulle.
VALOTUKSEN LUKITUS LAUKAISIMELLA JA AE-LOCK
AE-lock -painikkeella voi valotuksen lukita kameran valotusmittarin sen hetkisen lukeman mukaan. Seuraamalla kohdetta valotuksen aikana voi vauhtiviivat siirtää kohteen taustaan. 1/8 sekunnin valotusaika sai kohtaavat autot piirtämään omat valojuovansa kuvaan. Vastaavasti valitsemalla tarkoituksella pitkä valotusaika voi varmistaa liikkeen tunnun kuvissa. Iltaöinen liikenne oli vilkasta, mutta parvekkeen ovi oli pakko pitää auki, koska ilmastoimaton huone oli muuten tuskaisen kuuma. Kameran Menu-valikon kautta painikkeen toiminta saattaa myös olla asetettavissa halutuksi. Pääskyset lensivät vastapäivään Cocan linnan (Espanja) ympäri täyttä vauhtia! Osa lensi niin läheltä, että saatoin tuntea niiden aiheuttaman ilmavirran kasvoillani. Valkotasapaino kummassakin automaattinen.
| 1/ 2010
RAW ANTAA PELIVARAA
Kuvien tallentaminen RAW-muodossa antaa mahdollisuuden säätää valotusta, kontrastia ja värejä jälkikäteen paljon laajemmin kuin JPEG-muodossa tallennetulle kuvalle. Automatiikka säätää automaattisesti toisen, eli himmeninaukon kokoa oikeaa valotusta vastaavaksi. Se antaa kuvaajalle mahdollisuuden valita tilanteen mukaisesti joko lyhyt tai pitkä valotusaika. Kuu nousi taivaalle täytenä ja innostuin kuvaamaan. Kasvin lehdellä mataavan etanan vauhtiviivoittaminen vaatisi muutaman minuutin valotusajan... Molemmissa kuvissa kamerana oli Nikon D200
ISO-herkkyysasetuksena oli 3200 ja objektiivina f/2,8 14-24mm AF-S Nikkor. Kaikki on terävää etummaisesta istuinkivestä aina horisonttiin saakka. Kun mitään ei löytynyt, se kääntyi poispäin etsimään uutta uhria. Suuri aukko jättää vastaavasti terävyysalueen suppeaksi. Vastaavasti suuri valovoima kerrotaan pienellä luvulla. http://en.wikipedia.org/wiki/Depth_of_field http://en.wikipedia.org/wiki/Circle_of_confusion
1 1/2 f/45 32 ISO100 1/4
200 1/8
1/4 1/8 1/15 1/30 1/60 1/125 1/250 1/500 1/1000s. Nikon D200 ja AFNikkor 50mm f/1,8. Sivut ovat englanninkieliset. Laajaa terävyysaluetta tavoitellaan yleensä maisema- tai arkkitehtuurikuvauksessa ja suppea terävyysalue ja sitä kautta taustan toistuminen miellyttävän pehmeänä on monen muotokuvaajan tavoitteena Aukon lisäksi objektiivin polttoväli vaikuttaa terävyysalueen laajuuteen, pitkät putket tuottavat hyvin suppeata terävyysaluetta, ja laajakulmaobjektiivit tarjoavat parhaimmillaan hyvinkin laajan terävyysalueen. 22 16 11 8 5,6 4 2,8 2 1,4 400 800 1600 1/15 1/30 1/60 3200 6400 1/125 1/250 12800 1/500 25600 1/1000s.
Eri aukko-aikayhdistelmillä saa samassa valossa oikean valotuksen. Tämä yksilö kävi nuuhkimassa reppuni ja taskuni makupalojen toivossa. Keltaisessa palkissa on valotusajat 1 - 1/1000 s. ISO800, automaattinen valkotasapaino ja kuvausaukko f/5,6.
A
Neuvostoaikainen majakka Hiidenmaalta. Kameran automatiikka hoitelee valotusajat automaattisesti. Aukkojen koot ovat onneksi aina samat riippumatta merkistä ja polttovälistä.
66
| 1/ 2010. Nikon D200, Sigma 10-20mm f/11 ISO800. Tässä valintatilassa kuvaaja säätää käsin himmenninaukkoa suuremmaksi tai pienemmäksi sen mukaan haluaako laajentaa vai supistaa terävyysaluetta. Vartalomaalattu ammattimalli toimii melkein kuin ajatus. Nikon D3. Jotta tavoittaisin tavalliseen turistikuvaan edes hiukan potkua, polvistuin pihaasvaltille saadakseni komean tulppaanipenkin etualalle luomaan sekä syvyyttä että väriä kuvaan. Valkotasapaino päivänvaloasetuksella.
Täältä löytyy lisää tietoa terävyysalueen teoriasta. Pieni aukko takaa laajan terävyysalueen, sen mistä mihin kuva on hyväksyttävän terävä tarkennustason etu- ja takapuolella. Mitä suurempi lukuarvo on, sitä pienempi aukon koko on. -valotustapa (aperture priority), myös Av (aperture value) on sekin helppo muistaa suomeksi; aukon esivalinta. Zoomien aikakaudella f/2,8 on hyvä valovoima. ja niiden alla vastaavat himmenninaukot täysin aukkovälein merkittynä. Yhden aukkovälin pienennys tai suurennus aiheuttaa valotusajan tuplaantumisen tai puolittumisen. Suurinta aukkoa kutsutaan objektiivin valovoimaksi. Tarkentamalla tulppaaneihin ja käyttämällä suurta himmenninaukkoa, olisi taustan betonikolossin saanut piirtymään pehmeänä, mutta minä halusin kaikki terävänä. Hiroshiman eteläpuolella sijaitsevalla Miyajiman luostarisaarella vapaana vaeltavat japaninpeurat ovat röyhkeän uteliaita ja täysin tottuneita ihmisiin. A-valotustavalla valitsin kuvausaukoksi f/22:n ja tarkentamalla taaempiin tulppaaneihin sain terävyysalueen riittämään läpi koko kuvan. Helppo valaistus ja ohjattavissa oleva kohde. Alla herkkyyden vaikutus valotusaikaan jos valon määrä ja käytettävä himmenninaukko pysyvät samana.
Himmenninaukkoa kuvaavat numeroarvot saattavat tuntua aluksi oudoilta. Myös kuvaaminen lähietäisyyksiltä supistaa terävyysaluetta. Laajakulmaobjektiivilla on helppo saavuttaa hyvin laaja terävyysalue
Samalla se säätää valkotasapainoa hiukan lämpimämmäksi, jotta iho toistuisi miellyttävän näköisenä. Salaman välähdysaika on niin lyhyt, että kameran sulkimen säätämällä valotusajalla ei ole salaman tehon suhteen merkitystä. Keväistä lehtimetsää Saarenmaalta. Tätä todistaa se, että mitä proffimmasta kamerasta on kysymys, sitä varmennin siitä puuttuvat kaikki aiheohjelmat. Laajaa terävyysaluetta haluavan ei kannata koskaan tarkentaa aivan etummaisiin kohteen osiin, koska silloin terävyysaluetta jää tavallaan hukkaan, ilmaan leijumaan. Lisäksi monesta kamerasta löytyy lukuisia toinen toistaan eksoottisempia ohjelmia eri tilanteisiin. 1/3 ja takapuolelle n. Periaatteessa kaikki aiheohjelmat on korvattavissa käsisäädöillä ja korjailuilla. Valkotasapaino oli automaatilla.
Todella jyrkkä valaistuskontrasti. Yleensä ohjelman käsikirjoitukseen kuuluu varmistaa mahdollisimman lyhyellä valotusajalla kuvien tärähtämättömyys. Sekunnin valotusaika aukolla f/5,6. Myös kameran valikoissa kontrastin pienentäminen saattaa auttaa. Kiihdyttävän junan tärinä sai neonvalot piirtymään abstraktina valomaalauksena. Tarkennuksen voi lukita haluamalleen tasolle kertatarkennuksella (AF-S) painamalla laukaisin puoliväliin, ja pitämällä se painettuna sommittelun ajan.
Öistä Tokiota shinkansenin ikkunasta nähtynä. Jos miinuspuolen valotuskorjailulla varmistaisi kirkkaimpien kohteen osien sävykkyyden, jäisivät varjoalueet aivan tukkomustiksi. Vastavalo sai kaiken tuoreen vihreän suorastaan hehkumaan. Himmenninsäätö sitä vastoin vaikuttaa myös salaman tehon säätymiseen. P
-valotustapa valotustapavalitsimessa tarkoittaa Program-automatiikkaa, eli ohjelmoitua täysautomaattia. Lyhin mahdollinen valotusaika, yleensä noin 1/250 sekuntia, jättää vallitsevan valon osuuden vähäiseksi kokonaisvalotuksessa, mutta pidentämällä sitä 1/60 tai 1/30 sekunnin mittaiseksi ehtii vaikkapa huoneen perusvalo vaikuttaa kuvaan. 2/3 terävyysalueesta. Salamakuvaukseen palaamme perusteellisemmin myöhemmin.
| 1/ 2010
67. Salama kannattaa pitää automaattisessa TTL-tilassa, jolloin sen teho säätyy kuvaajan tekemän aukkosäädön mukaan automaattisesti. Aiheohjelma vaikuttaa tyypillisesti sekä valotusarvojen suhteeseen, herkkyysasetukseen että valkotasapainon säätelyyn ja joskus myös tarkennukseen. Jos viitsii ja osaa käsitellä RAW-kuvia, kannattaa hankalissa valaistuksissa käyttää RAW-tallennusta, ja vasta tietokoneessa etsiä sopivat valotuksen hienosäädöt kohdalleen.
-asento (manual) tarkoittaa täyttä käsisäätöä. Pitkä polttoväli yhdessä suurehkon aukon kanssa irrottaa kasvannaisen hyvin taustasta. Valotus on keskimäärin oikein, mutta huippuvaloalueet palavat puhkivalkoisiksi varjoalueiden jäädessä turhan tummiksi. Nikon D200 ja Sigma 70-300mm f/4-5,6 kuvausaukko f/4,5.
AIHE- JA ERITYISOHJELMAT
Aiheohjelmat ovat erilaisia ohjelmoituja asetuspaketteja, joiden avulla kamera ohjataan tuottamaan aiheenmukaisessa kuvaustilanteessa mahdollisimman hyviä kuvia mahdollisimman automaattisesti. Urheilukuvausohjelma puolestaan säätää valotusajan niin lyhyeksi kuin valaisutilanne sallii, jotta nopeakin liike pysähtyisi. Käsisäädölle löytyy käyttöä esimerkiksi salamakuvauksessa. Ilotulitusohjelma käyttää pitkää valotusaikaa, ja säätää valkotasapainoa, jotta rakettien kuviot ehtisivät piirtyä mahdollisimman komeina ja niiden värit toistuisivat kirkkaina. Varsinaisten aiheohjelmien lisäksi valittavana saattaa olla laajan terävyysalueen tuottava ohjelma, esimerkiksi Canonin A-Dept.
TARKENNA HALLITTU TERÄVYYSALUE
Aukon koko määrää yhdessä objektiivin polttovälin ja kuvausetäisyyden kanssa kuvan terävyysalueen laajuuden. Kuvaajan on kuitenkin itse ohjattava automaattitarkennusta, jotta terävyysalue sijoittuu kuvan kannalta optimaalisesti. Vallitsevan valon ja salaman tehon suhteuttaminen on helppoa valotusaikaa säätämällä. Se tarkoittaa sitä, että kamera säätää haluamallaan tavalla valotuksen osatekijoitä, himmennin-aukkoa ja suljinta, eli valotusaikaa kuvaustilanteen valomäärän ja kuvaajan tekemän ISO-herkkyysvalinnan suomissa puitteissa. Nyrkkisääntö on, että tarkennustason etupuolelle muodostuu aina n. Jos valoa on vähän, on kamera pakotettu käyttämään lyhyttä valotusaikaa vastaavasti suurta himmenninaukkoa, jotta kuva ei alivalottuisi. Tällaiset kuvat syntyvät aina enemmänkin arpomalla kuin hallitusti... Esimerkiksi muotokuvausohjelma pyrkii käyttämään suurehkoa himmenninaukkoa, jotta tausta toistuisi miellyttävän pehmeänä. Liian taakse tarkentaminen puolestaan aiheuttaa etualan toistumisen epäterävänä. Siinä sekä aukkoa että aikaa säädellään täysin itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Program Shift -toiminnolla, joka löytyy yleensä takaseinän komentokiekolta tai nelisuuntaisesta keinukytkimestä. Varsinkin heikohkossa valossa tämä tapahtuu terävyysalueen kustannuksella. Kamerana oli Nikon D200 ja objektiivi AFNikkor 50mm f/1,8. P-valotustavalla voi useimmissa kameroissa säätää aukko-aikasuhdetta ns. RAWtallennuksella voisi kenties tuottaa parhaan mahdollisen lopputuloksen.
M
KONTRASTI KURIIN
Yhä useammasta järkkäristäkin löytyy DLighting (Nikon) tai vastaava tummaa päätä avaava säädin jo kameran asetuksista
Kuluttajille tarkoitetuissa edullisissa kameroissa on itseasiassa enemmän lisukkeita ja toimintoja kuin raskaan sarjan ammattikameroissa. Toimituksen valinta on selkeästi Pentax K-x. Kuluttajakameroissa on erikoisia aiheohjelmia ja kuvanmuokkaustoimintoja yhä enenevässä määrin. Canonin, Olympuksen ja Pentaxin kenno on CMOS-tyyppiä, muilla kenno on CCD-tyyppinen.
MIKÄ EROTTAA EDULLISET KALLIIMMISTA?
Nyt näyttää siltä, että videokuvausominaisuus on tulossa myös kaikkein edullisimpienkin järjestelmäkameroiden ominaisuudeksi, joskin yhtähyvin voidaan veikata päinvastaista nimittäin, vertailumme malleista vain uudessa Pentaxissa on tämä ominaisuus. On mielenkiintoista nähdä jatkossa, aikooko Sony pitää kiinni tästä linjasta.
Meillä on ollut tapana sanoa, että kaikilla järjestelmäkämeroilla saa hyviä kuvia, jos vain osaa käyttää kameraa. Kamera tuottaa laadukkaita kuvia ja siinä on erittäin monipuoliset toiminnot. Muut kolme ovat hyviä kuvia tuottavia, helppokäytöisiä kameroita.
Tämän testin testikuvat ovat nähtävissä täysikokoisina osoitteessa: www.kamera-lehti.fi/arkisto/testikuvat.html
68
| 1/ 2010. Tuloksia tarkasteltaessa ilmenee nytkin, ettei kuvien laadussa -yleisesti ottaen ole mitään suuria puutteita. Nikonin, Pentaxin ja Sonyn suhteen tilanne on selvä, edullisimmat uudet mallit ovat 3000D, K-x ja A-230.
KENNOTTELUA
Olympuksen kenno on muita hieman pienempi, 13,5 x 18 mm. Edullisimmatkin järjestelmäkamerat käyvät hyvin työkaluiksi myös perusobjektiiveilla varustettuna. Huokea perusjärkkäri toimitetaan lähes poikkeuksetta peruszoomin kera. Jos ostajakandidaatilla ei ole ennestään järjestelmäkameraa, voi valita toki minkä tahansa henkilökohtaisen kiinnostus/painotuksen perusteella. Muiden kennot ovat lähellä muinaisesta filmimaailmasta tuttua puolikinokokoa, eli Canon 14,8 x 22,2 mm, Nikon ja Pentax 15,8 x 23,6 mm ja Sony 15,7 x 23,5 mm. Onko kenno tyypiltään CCD vaiko CMOS, ei sinänsä vaikuta suoraan kuvanlaatuun. Näin esimerkiksi 18 55 mm:n zoom vastaa Nikonissa 27 82,5 mm:n zoomia ja Canonissa 29 88 mmn:n zoomia kinokoon kamerassa. Edistystä on todella tapahtunut viiden vuoden aikana. Tällä hinnalla saa nykyään ammattiluokan kameran, ja vertailukameroidemme hinnat liikkuvat 500 euron suuruusluokassa, ja tarjouksissa paljon sen allekin. Ammattilainen ei niistä perusta, sillä kamera on kuvausväline ja kuvanmuokkaus tehdään tietokoneella. Vertailuryhmän valinta ei ollut niin yksinkertaista kuin aluksi luulimme. Toiseksi valitsemme Olympus E600 -kameran, joka on käytettävyydeltään testin paras kamera. Jälkimmäisissä tärkeintä on kuvan laatu, laitteen kestävyys ja toimintojen ja säätimien johdonmukaisuus. Kun pyrimme ottamaan mukaan kunkin valmistajan edullisimman mallin, niin esimerkiksi Olympus tarjosi vertailuun uusinta malliaan E600. Minkä näistä valitsisin. Muiden valmistajien tuotteissa videokuvausominaisuus astuu mukaan malliston seuraavaksi kalliimmassa mallissa, joskin Sony poikkeaa koko muusta porukasta siten ettei tämän valmistajan yksikään järjestelmäkamera sisällä videokuvausominaisuutta. Nämä pienet erot aiheuttavat eroja polttovälikertoimeen eli lukemaan, jolla objektiivien polttovälilukema kerrotaan, jotta saadaan vertailukelpoinen käsitys kuvakulmasta täyden kinokoon kennolla varustettuun referenssiin. HARRI HIETALA
Edulliset järjestelmäkamerat
Canon EOS 1000D, Nikon D3000, Olympus E-600, Pentax K-x, Sony Alpha DSLR-A230
Valitsimme tähän vuoden aloitusvertailuun viisi eri valmistajien edullisinta järjestelmäkameramallia, ja pysyimme perusjärkkäreissä vaihtoehtohan olisi uudentyyppinen peilitön minijärjestelmä (Olympus/Panasonic ja uutena tulokkaana tässä ryhmässä Samsung).
Hieman digijärkkäreiden historiaa muistellaksemme: ensimmäinen todellinen kansanmalli oli Canon EOS 300D (6 mp kenno) ja sen runko+objektiivipaketti maksoi vuonna 2003 noin 1500 euroa. Tällaisella objektiivilla aloittelija saa kuvattua kaikenlaisia kuvaustilanteita, ja lisäobjektiivien hankinta tehdään tarpeen ja kukkaron mukaan. Olympuksella kerroin on 2, Nikonilla, Pentaxilla ja Sonyllä 1,5 ja Canonilla 1,6. Tosiasia kuitenkin on, että vanhempia E-400- ja E-500 -sarjojen malleja näkee silloin tällöin tarjouksissa. Jos omistaa jo ennestään jonkinmerkkisiä objektiiveja, valinta epäilemättä kallistuu tämän merkin puolelle perustellusti. Canonin EOS 1000D on jo puolisentoista vuotta vanha malli, mutta otimme sen silti vertailuun mukaan, koska Canonin uusin edullinen malli 500D on parisataa kalliimpi kuin muut vertailun kamerat ja 1000D on edelleen myynnissä
Sarjakuvaus sujuu Canonilla maksiminopeudella kolme kuvaa sekunnissa, mikä on tavanomainen arvo edullisten kameroiden ryhmässä. Etsinkuvan koko on tyydyttävää luokkaa. Sekä valkotasapaino että ISO-herkkyys voidaan säätää suoraan kameran päältä. Se esiteltiin pian mallin 450D jälkeen, hieman huokeampana mallina. Kameran erikoisuus on siinä ettei siinä ole mitään erikoisuuksia. Suorakatselu käynnistyy set-näppäimellä. Sen tarkkuus on tavanomaiset 230 000 pistettä. Valon mittaus voidaan tehdä matriisiperiaatteella, keskustapainotteisesti tai lähes pistemäisesti 9% alueelta kuvan keskiosasta. Myös osa tärkeimmistä viime vuosien aikana mukaan tulleista ominaisuuksista, kuten pölynpoistotoiminto ja suorakatselu, on käytettävissä.
Optinen etsin näyttää tarkennuspisteet (7 kappaletta) ja niiden aktivoituminen näkyy punastumisena. CANON EOS 1000D
Kenno, koko (mm) Nettopikselimäärä (megapikseliä) Suurin kuvatarkkuus (pikseliä) Kuvasuhteet Suorakatselu Kuvanäyttö, koko/pikselimäärä Etsin, tarkennus Etsinkuvan peitto (%) Etsinkuvan suurennos Sarjakuvausnopeus (kuvaa/s) Tarkennuspisteiden määrä Terävyysalueen tarkistuspainike Valonmittaustavat Matriisimittaus Keskialapainotteinen mittaus Pistemittaus Kuvatiedostomuodot Raw Raw + jpeg yhdistelmiä Jpeg Videokuvaus Valotus Herkkyysasetukset (ISO) Valotuksen haarukointi Valotusajat (s) Salamasynkroniaika Valkotasapainon asetuksia (kpl) Valkotasapainon käsisäätö Muita tietoja Muistikortti Kuvanvakain rungossa Pölynpoisto Suomenkieliset valikot Liitännät Salaman synkronipistoke Rungon paino (g) Rungon mitat (mm) Virtalähde Maahantuoja Hinta noin (euroa) 22,2 x 14,8 CMOS 10,1 3888 x 2592 3:2 kyllä 2,5", 230 000 95 0,81x 3 7 kyllä kyllä kyllä 9 % piste raw raw + 3 jpeg 3 x jpeg ei 100 -1600 kyllä 30 1/4000 1/200 Auto + 7 on SD, SDHC, MMC ei kyllä kyllä Hi-Speed usb ei 502 126,1 x 97,5 x 61,9 Li-ion akku LP-E5 Canon Oy 450
NIKON D3000
23,6 x 15,8 CCD 10,2 3872 x 2592 3:2 ei 3", 230 000 95 0,8x 3 11 ei kyllä kyllä kyllä raw (nef) raw +1 jpeg 3 x jpeg ei 100 -1600, laajennus ISO 3200 kyllä 30 1/4000 1/200 Auto + 12 on SD, SDHC, MMC ei kyllä kyllä Hi-Speed usb ei 536 126 x 97 x 64 Li-ion akku EN-EL9a Nikon Nordic 500
PENTAX K-x
23,6 x 15,8 CMOS 12,4 4288 x 2428 3:2 kyllä 2,7", 230 000 96 0,85x 4,7 11 kyllä kyllä kyllä kyllä raw (pef tai dng) ei 3 x jpeg on (720p) 200 6400 (+ 100, 12800) kyllä 30 1/6000 1/250 Auto + 9 on SD/SDHC kyllä kyllä kyllä Hi-Speed usb ei 571 123 x 92 x 68 4 x AA akku, paristo Focus Image Nordic Oy 530
OLYMPUS E-600
18 x 13,5 Live MOS 12,3 4032 x 3024 4:3 kyllä 2,7", 230 000 95 0,96 4 7 ei kyllä kyllä kyllä raw raw + 3 x jpeg 3 x jpeg ei 100 3200 kyllä 60 1/4000 1/200 Auto + 8 on CF, xD kyllä kyllä kyllä Hi-Speed usb 522 130 x 94 x 90 Li-ion akku BLS-1 Olympus Finland 550
SONY ALPHA DSLR-A230
23,5 x 15,7 CCD 10,2 3872 x 2592 3:2, 16:9 ei 2,7", 230 400 95 0,83x 2,5 9 ei kyllä kyllä kyllä raw (arw) raw+1 jpeg 2 x jpeg ei 100 3200 kyllä 30 1/4000 1/250 Auto + 6 on MS Pro Duo,SD/SDHC kyllä kyllä kyllä usb 2.0 ei 497 128 x 97 x 68 Li-ion akku (NP-FH50) Sony Finland 400
CANON EOS 1000D
Testimme pisimpään tarjolla ollut kamera on Canonin malli 1000D, joka esiteltiin vuoden 2008 puolivälissä, eli malli on puolitoista vuotta vanha. 1000D on konstailematon peruskamera, jossa ei ole uusimpien järjestelmäkameroiden aivan viimeisimpiä lisäominaisuuksia, mutta kaikki oleellinen valokuvien tuottamisen kannalta toki löytyy kamerasta. Muistikorttipaikkoja on yksi, sd/sdhc-kortille.
Canonin objektiivi, EF-S 18 55 mm f/3,5 5,6 IS sisältää optisen vakaimen. Tavanomaisten P/A/S/M -valotusvaihtoehtojen lisäksi joitakin aiheohjelmia on tarjolla aloittelijoita ajatellen. Arvosana objektiiville on hyvä. Hyvin lievä väripoikkeama värjää ääriviivoja ja heikentää terävyyttä laajakulma-asennoissa äärireunoilla. ISO-arvo näkyy valotustietojen lisäksi etsimessä. Tarkennus sujuu tässä tilassa hitaasti tai nopeasti valinnasta riippuen nopeassa tilassa peili käy ensin alhaalla tarkennusjärjestelmän aktivointa varten.
| 1/ 2010
Canon on helppokäyttöinen kamera. Pyörösäätimiä on yksi, joten sillä säädetään sekä aukkoa että aikaa toimintatavasta riippuen. Käsin tarkennettaessa objektiivin etupää tuntuu huteralta.
TULOKSIA OMINAISUUDET JA VARUSTELU
Ulkoisesti kaikki Canon-kamerat ovat hyvin samanoloisia, eikä 1000D tee poikkeusta. Tosin raw-kuvia kamera tallentaa vain kolme kappaletta suurimmalla nopeudella, sitten vauhti hyytyy noin 0,5 kuvaan sekunnissa. Pyörösäätimestä löytyy Canonille tyypillinen ADEP -ohjelmanimike, tällä ohjelmalla terävyysalue pyritään maksimoimaan riippuen tilanteessa käyttetävissä olevista parametreistä. Kamerassa on 10mp:n cmos-kenno ja näytön koko on 2,5". Kamera maksoi perusobjektiivin kera silloin noin 600 euroa, hinta on nykyisin noin 450 euron paikkeilla. Herkkyysalue ulottuu "vain" arvolle 1600 saakka, mikä on aivan järkevää käyttäjää ajatellen kuvan laatu on nimittäin hyvä Canonilla koko herkkyysalueella.
+ hyvä kuvan laatu + vähän kohinaa koko herkkyysalueella + suorakatselutoiminto ja pölynpuhdistus + helppo käyttää sarjakuvaus hidasta raw-moodissa tarkennus hidas suorakatselutoiminnassa optinen etsinkuva voisi olla hieman isompi HELPPOKÄYTTÖINEN, HYVÄ KUVAN LAATU
69. Kameralla voidaan tallentaa rawja jpeg -kuvia yhtaikaa. Virtakytkin on rungon päällä, lähellä laukaisinta. Laajakulma-alueella objektiivi vääristää linjoja hieman ulospäin(tynnyrivääristymä), telealueella toisto on suoraa. Toimintojen valintakytkin on myös kameran päällä ja takasivun näytön ja näppäinten järjestely noudattaa yleistä kaavaa
Olympus tarjoaa myös suorakatselutoiminnan näytön kautta. Kameran mukana toimitettu perusobjektiivi on Zuiko 14-42 mm f/3,5 5,6. On tietysti makuasia, antaako kuvan sivusuhteelle erityistä painoarvoa. Jos valitsee tämän tilan, tulee lisäselvitys "Kamera on Urheilu-tilassa. Käyttömoodi valitaan suuresta pyörösäätimestä kameran päältä ja muita näppäimiä on siroteltu taakse näytön ympärille niukasti. Lyhyet suljinajat ja vähäinen epäterävyys". Muiden vertailukameroiden sivusuhde on 3:2 eli perinteistä kinofilmityyliä. Olympuksen näyttö on kooltaan 2,7 ja sen tarkkuus on 230 000 pistettä, eli lukemat ovat tavanomaisia. Myös videokuvausominaisuus puuttuu tästä mallista. Oikea pääty muodostaa käsikahvan ja kamera pysyy mukavasti hyppysissä. Kamera käynnistyy laukaisimen tyveen sijoitetulla kääntökytkimellä, hyvä ratkaisu. Kohina on maltillista vielä ISO 1600 -herkkyydellä. Info-näyttö kyllä paljastaa säätötilanteen. Zuiko 14 42 mm f/3,5 -5,6 -objektiivi on mukava käyttää, sillä sen etupää ei pyöri tarkennettaessa. Muistikorttipaikkoja on kaksi, toinen CompactFlash-korteile, toinen xD-kortille. Koko laaja Nikkor-objektiivimallisto on kyllä käytettävissä, mutta vain sillä edellytyksellä että tarkennus tehdään käsin.
OMINAISUUDET JA VARUSTELU
Ulkoisesti kamera on perinteisesti muotoiltu ja käyttöliittymässä ei ole erikoisuuksia. Valonmittausjärjestelmässä on 49 mittauspistettä ja kamera pystyy näytöllä osoittamaan sekä yli- että alivalottuvat alueet värimerkinnällä. Opastilan lyhyet ohjeet voivat olla hämmentäviäkin, kuten esimerkiksi "Kaukaiset kohteet". Olympus oli ensimmäinen valmistaja, joka toi pölynpuhdistuksen järjestelmäkameroihin, joten luonnollisesti myös E-600:ssa on tämä tärkeä ominaisuus. Kenno on varustettu myös sitä liikuttavalla vakaimella. Arvosana on tyydyttävä/hyvä.
+ hyvä kuvan laatu + vakain rungossa + kääntyvä näyttö ja suorakatselutoiminto + raw-prosessointi kamerassa + helpot säädöt ilman menuvalikoissa surffausta + mielenkiintoisia kuvankäsittelyefektejä optinen etsinkuva pienehkö kohina kuvissa erottuu selvänä jo ISO 1600 -arvolla TESTIN KAKKONEN, AMMATTIMAISIN
| 1/ 2010
70. Objektiivi pullistaa linjat ulospäin laajakulma-asennossa mutta telepuolella linjat toistuvat suorina. Kennon tarkkuus on 10,2 megapikseliä, mikä riittää vallan hyvin tavanomaiseen käyttöön. Myös kääntyvä näyttö helpottaa kuvaamista. Kameran tuottama kuvan laatu on hyvä. Kääntyvästä näytöstä seuraa myös se etu, että näytön voi kääntää kuljetettaessa suojaan. Hieman vanhempia malleja näkee runsaasti kauppaketjujen tarjousmyynneissä. Käynnistyskytkin on kameran päällä ja pyörösäätimiä yksi kappale. Raw-kuvia kuvattaessa kuvia saa kuuden kuvan sarjan tällä nopeudella ja sen jälkeen vauhti hidastuu noin yhteen kuvaan sekunnissa. Näyttö on suurikokoinen ja tarkkuudeltaan tavanomainen (230 000 pistettä). Raw-kuvia maksiminopeudella saa kuuden kuvan sarjan, sitten vauhti hidastuu. Vertailun ainoana kamerana Olympuksen näyttö on täysin kääntyvä, mikä on vallan erinomainen asia ja se lisää kameran käytettävyyttä huomattavasti, erityisesti jalustalta kuvattaessa. Kameran sarjakuvausominaisuuksia voi sanoa tavanomaisiksi, mittasimme suurimmaksi tallennusnopeudeksi kolme kuvaa sekunnissa. Objektiivi taivuttaa linjoja ulospäin vain niukasti laajakulma-asennossa, telealueella toisto on melko suoraa. Olympusta käyttää mielellään ammattikuvaajakin! Olympuksen suurin sarjakuvausnopeus on mittaustemme mukaan noin 3,5 kuvaa sekunnissa, mikä on varsin hyvä ja riittävä lukema useimmille käyttäjille. Toimintoja ohjaillaan nelisuunta-näppäinten ja yhden pyörösäätimen avulla. Kukin pisteistä aktivoituu tilanteesta riippuen näkyvästi. Kamera on siis luonteeltaan tavanomainen perusjärkkäri, mutta varusteluun kuuluu aiheohjelmien lisäksi melkoinen valikoima kuvankäsittelytoimintoja, joilla otettuja kuvia voi muokata jälkikäteen. Kuvanlaatua voi sanoa hyväksi, joskin kuvakohina erottuu muita vertailukameroita selkeämmin jo ISO 1600 -asetuksella. Kameran mukana toimitettu perusobjektiivi on AF-S DX VR Nikkor 18-55 mm f/3,5 5,6. Muutoin kytkimiä on siroteltu taakse melko runsaasti ja tavanomaiseen tapaan oikea pääty on muotoiltu kahvaksi. Tämä koskee sekä raw- että jpeg-kuvamuotojen tallennusta. Olympuksen objektiivien polttoväliä kinokokoon verrattaessa kerroin on 2, eli objektiivi vastaa kinokameran 28 84 mm:n objektiivia. VR-lisäys tarkoittaa optista vakainta, jonka kytkin sijaitsee objektiivin kyljessä. Näin ollen, kamera tarjoaa siis erittäin monipuoliset mahdollisuudet kuvien valottamiseen. Kamera pystyy prosessoimaan raw-kuvat myös jpeg-kuviksi kamerassa, mikä on hyödyllinen ominaisuus. Olympuksen etsin näyttää juuri sivusuhteen vuoksi hieman pienemmältä sitä tarkasteltaessa, mutta ku-
TULOKSIA
Nikonin käyttäjän on ahkeroitava menuvalikon puolella, sillä kameran päällä ei ole tärkeimpienkään toimintojen asteusnappuloita. Aloittelijaa ilahduttaa varmaankin Nikonin opastila, joka lyhyillä lauseilla koettaa opastaa käyttäjää eri asetusten suhteen. Uusi E-600 on, kuten mallimerkinnästä voi päätellä, viime vuonna esitellyn E-620 -mallin hieman yksinkertaistettu versio.
OMINAISUUDET JA VARUSTELU
Olympuksen olemus on konservatiivinen ja säätimien sijoittelu on Olympukselle ominaista tyyliä. Laajakulma-asennossa poikittainen väripoikkeama värjää ääriviivoja reunoilla. Optinen etsin on tässä kameraluokassa tyydyttävää kokoa näkymän puolesta ja 11 tarkennuspistettä on merkitty selkeästi näkymään. Edullisia Olympus-malleja on usein ollut tarjolla kahden objektiivin kera paketoituna, jolloin toinen objektiivi on tietysti pitkäpolttovälinen telezoom.
TULOKSIA
Olympus on miellyttävä käyttää, sillä sekä herkkyys että valkotasapaino voidaan säätää suoraan kameran päältä, ja muut parametrit näppärästi info-näytön kautta. Myös raw-kuvat voi kehittää jpeg-kuviksi kameralla.
+ hyvä kuvan laatu + helppokäyttöinen, avustaa ohjeilla + raw-kuvat voidaan kehittää kamerassa + vakain perusobjektiivissa + D-Lighting -kontrastintasaustoiminto ei suorakatselua ei terävyysalueen tarkistusmahdollisuutta automaattitarkennus toimii vain AF-S -objektiiveilla HELPPOKÄYTTÖINEN, HYVÄ KUVAN LAATU
van korkeus on kuitenkin samaa luokkaa. NIKON D3000
Edullisin uusi Nikon-järkkäri on D3000. Näin kameran tarkennus toimii automaattisesti vain niillä objektiiveilla, joissa tarkennusmoottori on itse objektiivissa. Vakain on erinomainen varuste, sillä se toimii kamerassa kaikkien objektiivien yhteydessä. D3000 jatkaa jo D40/D60-malleista tuttua huokeampaa linjaa, jossa kameran runkoa on yksinkertaistettu jättämällä perinteinen automaattitarkennuksen moottori pois rungosta. Olympuksen Live MOS-kenno on tarkkuudeltaan 12,3 megapikseliä ja muista kameroista poiketen, Olympuksen 4:3 -järjestelmä tuottaa kuvia 4:3-numeroiden määrittämässä sivusuhteessa. Tavanomaisten valotusohjelmien lisäksi tarjolla on muutamia aiheperustaisia ohjelmia aloittelijoita varten sekä kolme kuvankäsittelyohjelmaa valmiiden efektien tuottamiseen: neulanreikä, pop art ja pehmeä tarkennus. Terävyys on hyvää tasoa koko alueella.
OLYMPUS E-600
Olympus on tuonut runsaasti malleja E-400-, E-500ja E-600-sarjaan viime vuoden aikana paljon kiinnostusta herättäneen E-P1 -mallin lisäksi. Erillisiä vakaimella varustettuja objektiiveja ei siis tarvita. Tarkennuspisteitä on 7 ja ne on merkitty selkeästi näkyville. Hyvästä yrityksestä kiitosta, mutta parasta olisi kuitenkin jos käyttäjä perehtyisi käyttöohjeeseen, missä asiat kuvaillaan seikkaperäisemmin. Suorakatselutoimintoa ei siis ole käytettävissä. Aiemmin esitellystä D5000-mallista se eroaa lähinnä siten, että kennon tarkkuus on pienempi, näyttö on kiinteä eikä kääntyvä ja suorakatselutoiminto puuttuu
Tyypillinen normaaliobjektiivi oli arvoiltaan 50 mm f/1,8. normaaliobjektiivi. ISO 200
ISO 800
ISO 1600
60- ja 70-luvulla (filmi)järjestelmäkameran mukana myytiin perusobjektiiviksi kiinteäpolttovälinen objektiivi eli ns. Useimmat aiheet sisämiljöistä henkilökuviin voi kuvata tällaisella objektiivilla. Canonin, Nikonin ja Sonyn objektiivien etupää pyörii tarkennettaessa, joten suodattimien ja erilaisten vastavalosuojien käyttö on näillä objektiiveilla hankalaa.
| 1/ 2010
SONY ALPHA DSLR-A230
PENTAX K-X
OLYMPUS E-600
NIKON D3000
CANON EOS 1000D
71. Valovoimaa oli mukavasti, mutta polttoväli tuottaa varsin kapean kuvakulman kinokamerassakin, alle 50 astetta. Jos täydentää peruszoomin telezoomilla, ei harrastaja juuri muuta kaipaakaan, paitsi ehkä makro-objektiivin lähikuvaukseen ja tehokkaan erillisen salamalaitteen. Vertailukameroiden zoomit ulottuvat tämän molemmin puolin, polttovälialue kattaa noin 3-kertaisen venymän kinopolttovälialueella 28 90 mm
Kohdetaulumme on beta-versio, ja kohennamme sitä käyttökokemusten mukaan. Myös suorakatselu sujuu näytön kautta. Hyvä yritys, joskin käytössä oleva tila ei salli kovin syvälle menevien selvitysten esittämistä.
Olympus on vertailun ainoa kamera, jossa näyttö on kääntyvää tyyppiä. Siinä on erilaisia pieniä esineitä, joista voin tarkastella yksityiskohtien ja sävyalan toistumista. Tämän järjestelmäkameravertailun yhteydessä olemme ottaneet käyttöön vakio-kohdetaulun, joka palvelee jatkossa kaikkien kameratestien yhteydessä. Kääntyvä näyttö helpottaa jalustatyöskentelyä ja poikkeavien kuvakulmien käyttöä. Erilaisia esineitä on kiinnitetty harmaaksi maalattuun reikälevyyn. Lisäksi näytön saa käännettyä suojaan kameraa kuljetettaessa.
Pentaxin toimintatavan valintasäädin paljastaa, että kameralla voi kuvata myös videokuvaa. Vakiokohde kuvataan valaisemalla kohde tasaisesti päivänvalon värisillä erikoisvalaisimilla (6x lamput Viva-lite 32W, jatkuva spektri).
Nikon koettaa neuvoa aloittelevaa kamerataiteilijaa pienen näytöltä löytyvän opasvihkosen avulla. Canonin säätönappuloiden ja graafisten merkkien vaikutelma vaikuttaa ensivaikutelmaltaan sekavalta, mutta todellisuudessa kameran käyttöliittymä ja valikkorakenne on selkeä ja kamera helppo käyttää.
Kamera-lehden testien tekeminen, osa 1: vakiokohde
Tulemme lehden juhlavuoden 2010 aikana keskittymään erityisesti laitteiden testausjärjestelmien kehittämiseen lukijaystävälliseen muotoon. AF-tarkennus ei toimi videokuvauksen aikana, kuten ei muissakaan peilillä varustetuissa järjestelmäkameroissa tässä tilassa.
Sony on keksinyt sijoittaa liittimet ja muistikortit (sekä Sonyn Memory Stick että sd/sdhc) liukukannen alle. Vakiokohteemme näyttää hyvin yksinkertaiselta, mutta se on pitkälle mietitty. Koska tavanomaisten objektiivien toistoa ei pidä mitata lähikuvaustilassa, mihin niitä ei ole suunniteltu, kohteen pitää olla riittävän iso. Vakiokohteen koko on kompromissi. Käytettävissämme olevassa tilassa maksimi kuvausetäisyys on 12 metriä. Jos se on liian iso, syntyy merkittäviä ongelmia kuvausetäisyyden kanssa. Siihen on sisällytetty myös perinteiset USAF -testikuviot, Kodak-harmaakiila ja X-rite -värimallisto. Tauluun on merkitty rajaukset 3:2 sekä 4:3 -kuvasuhteelle ja ääripäässä myös 16:9 -kuvasuhteelle. Opas kuvailee lausein eri toimintojen ja säätöjen tarkoitusta. Hdmi-liitin antaa vaikutelman videokuvausominaisuudesta, mutta toistaiseksi yhdelläkään Sonyn järjestelmäkameralla ei voi tallentaa liikkuvaa kuvaa.
| 1/ 2010
73. Kohteen korkeus on 50 cm. Tarjolla on HD-tason (720p, 24 k/s) tallennusmahdollisuus
Älä unohda ohjelmia, joilla käsittelet raw-tiedostoja. Tiedostonimi voi olla siis esimerkiksi 20080101_18-30-45_IMG_1590.CR2. Viereisessä laatikossa muutamia vinkkejä >>>
. Windows Vista osaa näyttää erilaisia metatietoja, kuten esimerkiksi avainsanoja tai tähtiluokituksia, suoraan resurssienhallinnassa. Mikäli käytät esimerkiksi Lightroomia ja Photoshopia integroituina, tarvitset raw-levyiltäsi tilaa myös Photoshopin luomia kuvakopioita varten. Suunnittele työasemasi hakemistorakenteet loogisiksi. Mikäli tapanasi on kuvata harvemmin mutta laajempia sessioita, ryhmittely sessiokohtaisiin kansioihin ja jopa niiden alla oleviin alikansioihin on hyvä ratkaisu.
3
4 5
6
. Hyödynnä valmiisiin kuviin tallentuneita metatietoja myös käyttöjärjestelmätasolla, mikäli mahdollista. Vaikka juuri nyt työasemalla on tilaa uusille raw-tiedostoille ja valmiille kuville, on tilanne toinen jonkin ajan kuluttua. Levytila loppuu kesken ennemmin tai myöhemmin, eikä kannata kuvitella, että raw-tiedostoja pystyisi säilömään yhdessä rajoitetussa kansiossa loputtomasti.
1
2
. Unohda käyttöjärjestelmien "Omat kuvatiedostot" -logiikka. Levytilaa vaaditaan myös ohjelmien tietokantoihin tai niiden kirjoittamiin metatietoihin sekä esikatselukuviin. Millä tavalla raw-tiedostojen luokittelusta, hallinnoinnista ja metatiedoista kannattaa huolehtia. Kuvaustahdista riippuen vanhan kiintolevyn täyttymiseen voi mennä puoli vuotta tai siihen voi mennä parikin vuotta. Suunnittele eteenpäin: mieti, milloin todennäköisesti joudut hankkimaan lisää levytilaa raw-tiedostoja varten. Esimerkiksi 10 000 raw-kuvaa sisältävä Lightroom-tietokanta esikatselukuvineen vaatii levytilaa noin 10 - 20 Gigatavua esikatselukuvan koosta riippuen. Tällä tavalla kuvat menevät missä tahansa tiedostojärjestelmässä automaattisesti oikeaan järjestykseen, eikä samannimisiä kuvia pääse syntymään edes silloin, kun on kuvattu usealla eri kameralla.
Kun raw-tiedostojen lukumäärä kasvaa suureksi, muuttuu niiden hallinnointi haastavammaksi. Mieti etukäteen, kuinka pitkään aiot säilyttää raw-tiedostot käytettävissä työasemalla. Vaikka kameraa ei vaihtaisikaan, uusia kuvia tulee otettua jatkuvalla syötöllä ja jossain niitäkin on säilytettävä. Myös hakujen tekeminen niiden avulla on mahdollista.
74
| 1/ 2010. Tallenna raw-tiedostosi mieluummin jonnekin muualle tietokoneen kiintolevyllä. Erilaisilla ohjelmistokombinaatioilla saattaa olla lisäksi erityistarpeita. Kronologinen ryhmittely vuosi-, kuukausi- tai päiväkohtaisiin kansioihin toimii hyvin, jos kuvaat jonkin verran joka päivä. Valittavana on paljon erilaisia päivämäärään, kellonaikaan, juoksevaan numerointiin ja alkuperäisten raw-tiedostojen nimiin liittyviä sääntöjä. . Älä siis maalaa itseäsi nurkkaan jättämällä hankintaa siihen hetkeen, kun viimeiset tietokoneelle tuotavat kuvat eivät enää mahdukaan kiintolevylle! . Ennen kuin tilanne tulee vastaan, kannattaa kuitenkin vastata kysymykseen "mitä seuraavaksi". Arvioi, kuinka paljon keskimäärin kuvaat ja mieti sen perusteella levytilan tarve jatkon kannalta. Tiedostonhallinta on raw-työnkulun tärkeä osaalue ja se on syytä suunnitella nykyhetkeä pitemmälle. Tilantarve kasvaa sitä mukaa, kun kuvakohtaisia säätöjä tallennetaan tietokantaan.
TIEDOSTONHALLINTA Raw-tiedostot vaativat paljon tilaa minkä tahansa nykyaikaisen tietokoneen kiintolevyltä ja ajan myötä tilantarve vain kasvaa. MIKA KARHULAHTI
RAW-tiedostot OJENNUKSEEN
Useimmissa Raw-konverttereissa voi nimetä rawtiedostot siinä vaiheessa kun ne tuo tietokoneelle. Ohessa tiedostot on nimetty siten, että ensimmäiseksi tiedostonimeen tulee kuvauspäivämäärä, sitten kellonaika ja lopuksi alkuperäisen tiedoston nimi. Applen Aperturen Naming Presets -kohdassa on mahdollista nimetä tiedostoja vielä uudestaan tuonnin yhteydessä. Toista sama logiikka kaikissa niissä paikoissa, joissa säilytät raw-tiedostoja. Tilanne pahenee, jos yrittää pysyä mukana megapikselikisassa: tarkempia tiedostoja tuottavat kamerat saattavat pahimmillaan tuplata yksittäisten raw-tiedostojen tiedostokoon. Päivämäärä on muotoa vuosi-kuukausi-päivä, sen jälkeen on kellonaika muotoa tunti-minuutti-sekunti. Jos taas tarkoituksenasi on palata säännöllisesti vanhojen kuvien pariin, ei tämä ratkaisu toimi. Raw-tiedostot ojennukseen on kolmas artikkeli sarjasta, jonka jutut ovat osia Docendon vuodenvaihteessa julkaistusta kirjasta raw-työnkulku.
. Mikäli kuvaat paljon ja tarkoituksenasi on vain käsitellä tiedostot pois alta ja siirtyä eteenpäin, harkitse niiden arkistoimista parille ulkoiselle kiintolevylle
Nämä ovat kuvia, joita voi näyttää tutuille, sukulaisille, kavereille, asiakkaille jne. Tällä tavalla voi luoda normaalin staattisen kokoelman, johon voi myöhemmin lisätä kuvia yksinkertaisesti raahaamalla niitä kuvakenäkymästä paneelissa näkyvään kokoelmaan. Etsi siis pieniä kuvaryhmiä, jotka eivät ehkä täysin seiso omilla jaloillaan, mutta kun niitä katselee yhdessä, niiden teho kasvaa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.
Lightroomin kirjastomoduuli tarjoaa paljon työkaluja kuvamassojen hallinnointiin ja organisointiin. Kerro. Kuvissa voi olla pieniä teknisiä puutteita, mutta teknisesti täysin epä-
75. Jos tämän logiikan mukaista karsintaa käyttää kuvia Lightroomista tai kiintolevyltä poistamiseen, silloinkaan poistaminen ei ole lopullinen, sillä kuvista pitäisi joka tapauksessa olla varmuuskopiot olemassa siltä varalta, että jokin poistettu kuva alkaa kummittelemaan mielessä. Kaikki edellä mainitut luokittelut toimivat siten, että kullakin kuvalla voi olla kyseisen luokittelukriteerin suhteen vain yksi tila käytössä olevan kontekstin mukaan. Kun kulloisestakin Lightroomin tietokannasta löytyvistä kuvista alkaa kasaamaan kokoelmaa, voi sen tehdä monella tapaa. Usein se, millä tavalla eri luokituksia ymmärtää, on hyvin subjektiivista. Kolme tähteä (***), jaettavat kuvat. Lisää - Poista - Jaa - Kerro
Joskus valinnan tekeminen sen suhteen, minkä kuvien avulla tarinan kertoo, on varsin vaikeaa. Tärkeintä itse asiassa on tehdä itselleen selväksi, millä tavalla asioita tekee ja pitää siitä kiinni. Yksinkertaisin tapa on valita halutut kuvat Lightroomin kirjastomoduulin kuvakenäkymässä ja luoda sen jälkeen uusi kokoelma napsauttamalla Collections-paneelin oikeassa nurkassa olevasta plusmerkistä ja valitsemalla sen jälkeen Create Collection... Kaksi tähteä (**), näytettävät kuvat. Voit tehdä operaation esimerkiksi Lightroomin sisällä luomalla kirjastomoduulissa uuden kokoelman, kun halutut kuvat ovat valittuina sekä valitsemalla avautuvassa ikkunassa vaihtoehdon, joka sisällyttää valitut kuvat uuteen kokoelmaan (Include selected photos). Kuvien luokittelussa kannattaa huomioida aina myös käyttötarkoitus, sillä pelkän teknisen laadun arviointi eroaa melko lailla kuvien tarkoituksenmukaisuuden arvioinnista. Lightroom, Bridge ja monet muut raw-konvertterit tarjoavat apuvälineeksi tähän ensimmäiseen vaiheeseen mahdollisuuden merkitä kuvia lipulla valittuihin (Selected) ja hylättyihin (Rejected). Luotuja kokoelmia voi järjestää hierarkkisesti kokoelmasettien (Collection Set) alle, mikä antaa varsin monipuolisia mahdollisuuksia arkistointia ajatellen. Lisää kaikki uudet kuvat käytössä olevaan kokoelmaan. Eri luokittelujen merkitykset kannattaa kuitenkin selvittää itselleen ennen luokittelun aloittamista. Näitä kuvia ei ole vielä arvioitu, joten työ odottaa tekijäänsä! Yksi tähti (*), säilytettävät kuvat. Nämä kuvat eivät ole mitään suuria helmiä, mutta kuitenkin säilyttämisen arvoisia esimerkiksi aiheensa takia. TIEDOSTOJEN VERSIONHALLINTA Mitä enemmän raw-tiedostoja työasemalle, ulkoisille levyille tai muihin tallennus- ja arkistointipaikkoihin kertyy, sitä tärkeämpää on huolehtia myös tiedostojen sekä niihin liittyvien meta- ja säätötietojen versioinnista. Jaa jäljelle jäävä setti jälleen pidettäviin ja poistettaviin kuviin joko valinta- tai hylkäämislippua tai värikoodeja käyttämällä. Tämän ensimmäisen kierroksen pitäisi olla suhteellisen raskaskätinen kokoelmasta poistaminen ei poista kuvaa tietokannasta tai kiintolevyltä. Raw-tiedostojen suhteen kannattaa ensinnäkin huolehtia siitä, että niitä ei ole tallennettuna eri paikkoihin useammalla nimellä. 2. Joskus yksittäinen kuva ei kerro koko tarinaa. Kategoriassa voi olla myös teknisessä mielessä hieman epäonnistuneita kuvia. Johdonmukaisuus on valttia: jos rawtiedostoja käsittelee Lightroomilla, ei linjasta kannata poiketa, vaikka parin kuvan käsitteleminen jollain kevyemmällä ohjelmalla välissä houkuttelisikin. Nolla tähteä (), arvioimattomat kuvat. Vaihtoehtoisesti näistä kuvista voi polttaa DVD:n paikallisen kameraseuran kuvailtaan mielenkiintoisten kommenttien toivossa. Sääntöjä voi rakentaa samojen metatietojen pohjalta kuin muitakin hakuja. Tällä kertaa päätös on periaatteessa hyvin yksinkertainen: kyllä/ei. Esimerkiksi kuvien merkitseminen 1 - 5 tähdellä kuu-
lostaa periaatteessa yksinkertaiselta, mutta luokitteluun saattaa hyvinkin vaikuttaa esimerkiksi se, millainen päivä valokuvaajalla sattuu olemaan. Useimmissa raw-konverttereissa on mahdollista luokitella kuvia monipuolisesti erilaisten periaatteiden avulla. Onkin järkevää tehdä kevyt normisto itseään varten siitä, miten mahdollisia arvotuksia kuvilleen antaa. Kuvien luokittelu 1 - 5 tähdellä sekä erilaisilla värikoodeilla on myös mahdollista. Jos raw-tiedostojen nimeämiseen on kehitellyt sääntöjä, niistä kannattaa pitää kiinni. Kuvat ovat sekä teknisessä mielessä että sisältönsä puolesta huonoja, kuvamassan pohjaa. Ne ovat dynaamisia kokoelmia, joiden sisältö muuttuu sitä mukaa kun kuvakirjastoon tulee niiden ehtoja vastaavia kuvia. Kuva voi olla kolmen tähden arvoinen yhdelle, viiden tähden arvoinen toiselle. Arvottamiseen käytettävä asteikko voisi olla vaikkapa seuraavanlainen: Rejected-lippu, hävitettävät kuvat. Ensimmäinen asia kuvamassojen hallinnoinnissa on kuvamassan määrän rajaaminen ja kuvien karkea luokittelu, joten kelvottomat kuvat kannattaa poistaa mahdollisimman pian. Esimerkiksi Lightroomin tuontitoiminnon yhteydessä tehtävät varmuuskopiot tallentuvat samalla nimeämislogiikalla kuin varsinaiset tietokantaan tuotavat kuvatkin. Amerikkalaisen Ron Londenin luokittelu antaa hyvät eväät tehokkaaseen karsintaan: 1. Poista välittömästi kuvat, jotka eivät sytytä. Ne voi lisäksi rajata koskemaan ainoastaan jonkun tietyn kansion tai staattisen kokoelman kuvia. Nimeämissääntöjen suunnitteleminen antaa rawtiedostojen versionhallintaan hyvän lähtökohdan. Kuva ei siis voi olla yhtä aikaa sekä kolmen että viiden tähden kuva tai valittu ja hylätty. Nämä ovat kuvia, jotka voi hävittää hyvillä mielin, ilman suurempia tunnontuskia. Tavallisten kokoelmien lisäksi Lightroomissa voi luoda Smart Collections -kokoelmia. Samoin se, mitä kuvia kokee säilyttämisen arvoiseksi, vaihtelee paljon ihmisestä toiseen. Esimerkiksi päivämäärän, kellonajan ja alkuperäisen kuvanumeron yhdistelmän käyttäminen tiedostonimessä riittää varsin hyvin yksilöimään raw-tiedostoja alkuperäisten kuvien kokonaismäärästä riippumatta. Tiedostonimessä voi olla lisäksi lisämääritteitä, jotka kertovat, minkälaisesta kuvauksesta on ollut kysymys.
| 1/ 2010
KUVIEN LUOKITTELU Kuvien metatietojen hallinnointi on sitä tärkeämpää, mitä suuremmaksi hallinnoitava kuvamäärä kasvaa. Valitsemalla Include Selected Photos -kohdan määritysikkunassa saa valitut kuvat mukaan uuteen kokoelmaan. Näitä kuvia voi jo jakaa verkossa, kuten esimerkiksi omilla wwwsivuilla, pbasessa, flickrissä tms. 3. 4. Smart Collections -kokoelma luodaan siten, että sille määritellään erillisiä sääntöjä, joiden mukaan Lightroomissa olevia kuvia suodatetaan. Eräs keskeinen ominaisuus on kokoelmat (Collections), joiden avulla kuvia voi niputtaa haluamallaan tavalla
Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi kuvan valotusarvot, kuten aukko, aika, ISO-herkkyys, kameramalli, käytetty objektiivi, kuvaushetki, kameran omistaja jne. Vistan mukana tuleva Windowsin valokuvavalikoima (Windows Photo Gallery) osaa käyttää hyväkseen tiedostoihin upotettuja metatietoja tähtiluokitusten ja avainsanojen (tunnisteet, tags) osalta. Sisältöön liittyvät tiedot tallennetaan kuviin yleensä käyttäjän toimesta. Myös suoria hakuja voi tehdä erillisen hakukentän avulla. Edellinen esimerkki antaa vain yhden mahdollisen näkökulman kuvien luokitteluun. Viisi tähteä (*****), parhaat kuvat. Kuvien selailu ohjelmassa onnistuu joko tunnisteiden, kuvausaikojen, tähtiluokitusten tai tiedostojärjestelmän kansioiden perusteella. Avainsanojen lisäksi kuviin kannattaa liittää myös muita sisällöstä kertovia tietoja. Avainsanoja sekä tekijänoikeustietoja kannattaa syöttää kaikkiin kuviin, mutta esimerkiksi avainsanojen merkitys korostuu, jos kuvia antaa kuvatoimistoille myytäväksi. Avainsanat kannattaakin syöttää kuviin sillä ohjelmalla, jota muutenkin käyttää niiden hallinnointiin ja konvertointiin. Se, millä logiikalla avainsanoja käyttää, riippuu hyvin pitkälle kuvien käyttötarkoituksesta. Nyrkkisääntönä muussa kuin henkilökohtaisessa käytössä kannattaa suosia yleisiä, mahdollisimman hyvin sisältöä kuvaavia ja selkeitä määrittelyjä. Myös Windows Vista tukee avainsanojen syöttämistä tiedostoihin ominaisuusikkunan kautta, mutta tällä tavalla raw-tiedostoihin syötetyt avainsanatiedot eivät näy esimerkiksi Lightroomissa, eivätkä siten valmiiksi konvertoiduissa kuvissakaan. Sen sijaan kuvauspaikkojen erisnimet saattavat joskus olla hyödyksi. Kummassakin värikoodit merkitsevät oletuksena tiettyjä asioita, mutta niiden nimiä voi muuttaa. Joku kuvaan määritellyistä avainsanoista "hongkong", "night", "Asia", jne. Digikuviin automaattisesti upotettuja exif-tietoja voi hyödyntää raw-työnkulussa, sillä kameran tallentamat tiedot kulkevat mukana raw-tiedostoissa. Jos kuvia on tarkoitus myydä esimerkiksi kuvatoimistoille, kannattaa avainsanat miettiä hieman eri lähtökohdista, kuin jos kuvat tulevat perheen käyttöön. Kuviin liitettävät avainsanat voivat viestiä tehokkaasti kuvien sisällöstä. Koska avainsanoja käytetään nimenomaan hakujen rajaamiseen eri yhteyksissä, on tärkeää asettua mahdollisen kohdeyleisön asemaan avainsanoja miettiessään. Nämä kuvat kuuluvat valokuvaajan tuotannon parhaimmistoon ja ovat sekä sisällön ja sommittelun että teknisen toteutuksen näkökulmasta lähes täydellisiä. Eri värit ovat viestiltään sinänsä varsin abstrakteja punaisen vaara- ja vihreän turvasymboliikan lisäksi. Omien tarpeiden mukaan voi esimerkiksi sommittelua ja sisältöä painottaa teknisen toteutuksen kustannuksella ja päinvastoin. Itse syötettävien metatietojen suhteen kuvien käyttötarkoitus määrittelee metatietojen hyödyntämisen tason. Tunnelmia sekä kuvissa olevia asioita kuvaavat avainsanat, kuten "ilo", "rakkaus", "luottamus", "tyttö" tai "meri", toimivat yleisinä avainsanoina. Neljä tähteä (****), kehujen arvoiset kuvat. Ohjelmien kannalta on yhdentekevää, käytetäänkö vihreää kuvaamaan käyttövalmista kuvaa, sinistä kuvaamaan katselmoitavaa kuvaa, mustavalkoiseksi käsiteltävää kuvaa vai jotain muuta.
onnistuneet kuvat eivät kuulu tähän kategoriaan. Väreille kannattaa antaa oma merkitys siten, että ne käytössä helpottavat työskentelyä mahdollisimman paljon. Oheinen kuva pääsi Singapore Airlinesin SilverKris -lehteen Flickrin kautta. kasvatti kuvaajan tiliä muutamalla kympillä. Adoben XMP-alustan avulla eri sovelluksilla on lisäksi yhtenäinen menetelmä metatietojen tallentamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen. METATIETOJEN HALLINTA Luokittelutietojen lisäksi kuviin liittyvät muut metatiedot voi jakaa oikeastaan kahteen kategoriaan: teknisiin yksityiskohtiin liittyviin automaattisesti tallentuviin tietoihin sekä kuvien sisältöä kuvaaviin tietoi-
hin. Ohjelma tekee tietokoneella olevista halutuista kansioista tietokannan, jossa kuviin voi tehdä yksinkertaisia hakuja. Esimerkiksi Lightroomtietokantaan voi tallettaa Exif- ja säätötietojen lisäksi avainsanoja, kuvatekstejä, luokitustietoja sekä IPTC-standardin (International Press Telecommunications Council) mukaisia metatietoja kuvien sisällöstä ja tekijänoikeuksista. Lehden kuvatoimittaja oli törmännyt kuvaan hakusanalla ja pyysi kuvan käyttöoikeutta. Uudelleen nimeämisen lisäksi voi valita, tarvitseeko värikoodien ja arvotusten käyttämiseksi Bridgessä pitää Ctrl-näppäintä (Macissa Command) pohjassa numeronäppäinten lisäksi. Erilaisia IPTC-tietoja on määritelty varsin kattava kokoelma ja niiden huolellinen hyödyntäminen parantaa kuvien sisältöjen hallittavuutta pitkälle tulevaisuuteen.
| 1/ 2010
76. Bridgessä värikoodit voi nimetä uudelleen valikosta Edit/Preferences > Labels. Kuvat kelpaavat myös portfolioon ja ovat teknisessä mielessä virheettömiä, vaikka pienet puutteet sallitaankin. Kuvien hallinnointiin soveltuvissa ohjelmissa voi luoda useita valmiita metatietosettejä eri tilanteisiin. Lightroomissa puolestaan valikosta Metadata/Color > Label > Set/Edit pääsee muuttamaan käytettyjen värien merkitystä. Kuvattavien erisnimet yms. Avainsanoja ja IPTC-metatietoja kannattaa syöttää raw-tiedostoihin mahdollisuuksien mukaan jo siinä vaiheessa, kun ne tuo ensimmäisen kerran konvertterin tietokantaan. Koska ohjelma perustuu erilliseen tietokantaan pelkän Windowsin resurssienhallinnan sijaan, kansiolistalla näkyvät ainoastaan valokuvavalikoimaan tuodut kansiot alikansioineen.
Tähtiluokitusten lisäksi sekä Lightroomissa että Bridgessä on mahdollista merkitä kuvia värikoodeilla (Label). Tehokas tapa toimia on luoda uusien tiedostojen tuomista varten oma metatietosetti, jossa on kuvaajan perustiedot sekä sellaiset tiedot, jotka toistuvat kaikissa sillä kertaa tuotavissa kuvissa. Avainsanoittaminen onnistuu jo kuvien tuontivaiheessa, mutta myös myöhemmin Bridgen, Lightroomin tai jonkin muun kuvien metatietoja käsittelevän ohjelman avulla. eivät sen sijaan auta, elleivät mallit ole sattumoisin julkkiksia, joiden kuvia halutaan etsiä. Joissakin tapauksissa voi olla hyödyllistä lisätä kuvaan esimerkiksi tarkentavia tekijänoikeustietoja, tiedostonimeä kuvaavampi otsikko tai kuvaviite. Näitä kuvia voi esitellä jo ylpeänä tutuille ja tuntemattomille
Settiin voi lisäksi tallettaa muita perustietoja, kuten kuvatekstin (Caption), tähtiluokitukset (Rating), värikoodit (Label) sekä kopion nimen (Copy Name). sidecar XMP: joissakin tapauksissa (esimerkiksi raw-tiedostojen yhteydessä) ei ole mahdollista tallentaa XMP-metatietoja suoraan tiedostoihin. Tietokoneeseen mahtuu kerrallaan vain rajallinen määrä kiintolevyjä, joten vanhat levyt on siirretty uusien ja isompien levyjen alta pois varmuuskopiointikäyttöön erillisen liitäntäkaapelin avulla. XMP: Adoben Extensible Metadata Platform mahdollistaa metatietojen kirjoittamisen ja upottamisen suoraan tiedostoon itseensä. Joissakin tapauksissa (esimerkiksi raw-tiedostojen yhteydessä) tämä ei ole mahdollista, jolloin käytetään erillisiä sidecar XMP -tiedostoja, joiden tiedostopäätteen pitää olla .xmp. Hyvä idea voisi olla esimerkiksi luoda erityyppisiä kuvauksia varten omat settinsä, sillä Lightroomissa voi valmiiseen esimääriteltyyn settiin sisällyttää IPTC-tietojen lisäksi myös avainsanoja. Tiedolla voi kuvata esimerkiksi kuvaan tehtyjä säätöjä ja sama kopion nimi -tieto voi olla useammalla kuvalla käytössä yhtä aikaa. Bridgessä metatietosetin voi luoda valikosta Tools/Create Metadata Template..., Lightroomissa valikosta Metadata/Edit Metadata Presets.... Käsitteet
IPTC: International Press Telecommunications Council on organisaatio, jonka määrittelemien standardien mukaisia metatietoja käytetään kertomaan kuvien sisällöstä ja tekijänoikeuksista. Kuluvan vuoden raw-tiedostot ovat hieman vanhemmalla levyllä, joka jätettiin tietokoneeseen levyhankinnan yhteydessä. Viimeisimmät versiot standardeista löytyvät organisaation websivustolta osoitteessa http:// www.iptc.org. virtuaalikopio, Lightroomin: kuvien säätöjen reseptikopioita jotka ovat olemassa ainoastaan Lightroomin sisällä. Alustan avulla eri sovelluksilla on yhtenäinen menetelmä metatietojen tallentamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen. Settejä voi hyödyntää kuvien tuomisen yhteydessä, jolloin kaikki setissä olevat tiedot tallentuvat automaattisesti kaikkiin tuotuihin raw-tiedostoihin käytetyn ohjelman tietokannassa. Tietokoneesen on juuri hankittu uusi iso kiintolevy, johon on siirretty kaikki aikaisempien vuosien raw-tiedostot. Lisäksi käytössä on yksi levy sekalaisia tiedostoja varten, sekä ulkoinen nopea levy valmiita kuvatiedostoja varten. Kaikki rawkuvat ja valmiit kuvat on lisäksi varmistettu erillisille levyille, joita säilytetään eri paikassa kuin varsinaista tietokonetta.
Windows Vista mahdollistaa hakujen tekemisen metatietojen, kuten avainsanojen (tag) avulla.
| 1/ 2010
77. Bridgessä metatietosetit voivat sisältää lisätietoja, jotka kuvaavat ääni- (Audio) ja videotiedostojen (Video), lääketieteellisten kuvien DICOM-tietoja (Digital Imaging and Communications in Medicine) sekä Flash-tiedostoihin liittyviä tietoja (Mobile SWF). Raw-työnkulun kannalta NÄILLÄ tiedoilla ei välttämättä ole merkitystä. Virtuaalikopiot nimetään Lightroomissa oletuksena tyyliin Copy 1, Copy 2 jne. Valokuvaajan näkökulmasta tärkeimmät ovat IPTC Photo Metadata Standard -spesifikaation mukaiset IPTC Core ja IPTC Extension. Macin OS X -käyttöjärjestelmässä tiedostotyyppi on lisäksi syytä määritellä teksti-tyyppiseksi. Toimeksiannettujen kuvausten raw-tiedostot ovat kolmannella levyllä. metatieto: tässä yhteydessä raw-tiedostojen ja valmiiden kuvien yhteyteen tallennettua tietoa niiden sisällöstä, tietoa tiedosta. Eri ohjelmat tukevat metatiedon hyödyntämistä vaihtelevasti. Perussetti kannattaa rakentaa sellaiseksi, jossa kaikille kuville yhteiset tiedot ovat valmiina. Valmiita settejä voi rakennella rajoituksetta omien tarpeiden mukaan. Oheisessa kuvassa esimerkkinä Bridgen metatietosetin (Metadata Template) luonti-ikkuna.
Esimerkkikuvan tietokoneessa on useita erikokoisia kiintolevyjä, sillä uusia kiintolevyjä on hankittu pikkuhiljaa aina tarpeen mukaan. Alustasta löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.adobe.com/products/ xmp/.
Esimääritellyt metatietosetit
Sekä Adoben Lightroomissa että Bridgessä voi luoda erilaisia valmiita metatietosettejä tarpeen mukaan. Tällöin käytetään erillisiä sidecar XMP -tiedostoja, joiden tiedostopäätteen pitää olla .xmp. Kopion nimi tarkoittaa esimerkiksi virtuaalikopion nimeä, jonka tarkoitus ei ole olla välttämättä kuvaa yksilöivä tieto. Virtuaalikopiot näkyvät Lightroomissa erillisinä kuvina
Katsomalla tahallisesti kieroon voidaan myös katsoa kahta pientä kuvaa asettamalla oikea-vasen -kuvaparin kuvat vierekkäin väärin päin, mutta menetelmä rasittaa silmiä. Valinta tehdään 2D/3D -menuvalikosta. Fujifilm W1 on aito stereokamera, joka tuottaa kaksi eri kuvaa kahdesta eri pisteestä kahden objektiivin (ja kuvakennon) avulla. Fuji tunnetaan myös kuvavalmistamotuotteistaan, joten on luonnollista, että Fuji tarjoaa myös palvelun kolmiulotteisten printtien tuottamiseksi. Vuoden odottelun jälkeen Fuji on nyt lanseerannut tuotteet kuluttajille. Kameran säätömahdollisuudet ovat mainiot, sillä valotusautomatiikkojen ja aiheohjelmien lisäksi aukko ja valotusaika ovat säädettävissä, ja kaksiobjektiivisuus on hyödynnetty erilaisten erikoisuuksien puolella. FUJIN KAMERA JA 3D-SYSTEEMI Fuji tarjoaa, ainakin näin alkuun, kahta tapaa W1-kameralla otettujen kuvien katseluun kolmiulotteisena ilman katselulaseja:
Kuvia (videoita) katsellaan kameran näytöltä tai Fujin katselunäytöltä tai Net-kuvapalvelun kautta voidaan tilata erikoiskalvolla päällystettyjä 3D-kuvia alan kuvavalmistamolta (alkuun Englannissa). Valovoimaa on f/3,7 4,2. Näin saadaan talteen kolmiulotteisesta kohteesta kaksi eri kuvaa kahdesta eri pisteestä tilanne vastaa näkemäämme todellisuutta, mehän katselemme maailmaa kahdella silmällämme juuri tällä tavoin. Tietyn harjoittelun jälkeen voimme katsoa niitä suoraan eteen tähdäten, mutta tämä menetelmä on ikänäön omistaville vaikeaa. Jos valmistamme kaksi paperikuvaa, vasemman ja oike-
Näppäimistö on mukava käyttää, koska symbolit ovat valaistuja. Tähän saakka stereokuvausharrastajan on ollut tyytyminen vanhoihin filmi-stereokameoihin, kuvassa kinofilmiä käyttävä 60 vuoden ikäinen Stereo Realist.
an silmän kuvan, emme kykene katsomaan niitä tähtäämällä silmillämme kahteen eri kuvaan samanaikaisesti, sillä silmät tähtäävät automaattisesti aina samaan pisteeseen eli jompaan kumpaan kuvaan. Myös termi 3D tarkoittaa kuvista tai elokuvista puhuttaessa kolmiulotteisuutta, harmillista kyllä tietokonemaailmassa käytetään samaa lyhennettä kuvaamaan kolmiulotteista mallinnusta jota kylläkin katsotaan kaksiulotteisesta ruudusta. 3D-KUVIEN KATSELU Ennen kuin tutustumme kameraan, on hyvä selvittää lyhyesti minkätyyppisestä kolmiulotteisuudesta on kyse. Objektiivien kuvakulma-alue vastaa kinokameran 35 105 mm:n kuvakulma-aluetta eli kyseessä ovat tavanomaiset peruszoomit. Fuji esitteli syksyn 2008 Photokina-messuilla toimivan digi-stereokameran prototyypin ja siihen liittyvän katselumonitorin. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan tarkemmin erilaisista menetelmistä, joita stereo- eli kolmiulotteisten kuvien tuottamiseksi on tähän mennessä kehitelty. Sensijaan, alkuun hämmennystä tuottavat erikoiset symbolit ja valintamahdollisuudet, koska Fujissa todellakin on paljon säätömahdollisuuksia ja erikoisia toimintoja. Luonnollisesti kameraa voi käyttää tavallisten valokuvien kuvaamiseen kolmiulotteisten kuvien lisäksi. HARRI HIETALA
Stereokuvan paluu!
Fujilta kolmiulotteinen valokuva- ja videokamera
On ehkä yllättävää, että kesti vuoteen 2008 saakka ennen kuin kukaan kameravalmistaja toi tarjolle kaksiobjektiivisen digitaalisen stereokameran. Fujin käyttäjän kannattaa opiskella huolella kameran syvin olemus käsikirjan avulla.
Fuji Finepix W1 on ensimmäinen digitaalinen kuluttajille tarkoitettu stereokamera. Voidaan toki menetellä niin, että kuvat tehdään hyvin pieniksi ja ne asetetaan vierekkäin juuri silmävälin etäisyydelle. Fuji tukeutuu ainoaan tarjolla olevaan ilman laseja katseltavaan 3D-järjestelmään eli lentikulaariseen menetelmään. Liukukannella varustettu W1 sisältää kaksi zoomobjektiivia ja kaksi 10 megapikselin CCD-kennoa. Niinpä useimmat stereokuvien katselumenetelmät hyödyntävät katselulaseja polaroid-, nestekidesuljin- tai puna/viher -menetelmiin tukeutuen. Kolmiulotteisen kuvamaailman perusongelma on: miten paljain silmin voidaan nähdä jokin kuva kolmiulotteisena. Stereokuvauksesta kiinnostuneen on tähän saakka ollut tyytyminen vanhaan antikvaaritason kino- tai rullafilmistereokameraan tai itse kyhättyyn kahden digikameran yhdistelmään. Näitä ovat:
| 1/ 2010
78. Tähän on hyvin vähän ratkaisuja, sillä katselua varten vasemman ja oikean silmän tulee nähdä vain kyseiselle silmälle tarkoitettu kuva
Kamera käynnistyy liukukannen avauksella.
Fujifilm FinePix V1 näyttöruudun kuvien hakuvalikko. + hyvä kuvan laatu + toimiva 3D valo- ja videokuvausjärjestelmä + paljon erilaisia säätömahdollisuuksia + erikoistoimintoja 3D-kuvien katseluun vähän vaihtoehtoja kohina suurilla ISO-arvoilla kamera ei tuota valmista puna-viher 3D -kuvaa, vaan sellainen pitää osata tehdä itse kuvankäsittelyohjelmalla
Kameran ulkonäöstä toki sopii olla montaa mieltä, meistä kamera on varsin tyylikäs kiiltävänmustassa kuosissaan. Kiitos kuitenkin Fujille hyvästä yrityksestä kolmiulotteisuuden suuntaan, ja toistettakoon että Finepix W1 kelpaa mainiosti tavallistenkin valokuvien kuvaamiseen. Muunsimme W1:llä otetun kuvaparin kuvankäsittelyohjelmassa puna-vihreä -stereokuvaksi, jota siis voi katsella sopivilla punaviher -laseilla kolmiulotteisena. Akun ja korttipaikan sijainti on hieman poikkeuksellisesti kameran alla keskellä.
80
| 1/ 2010. Sen lisäksi on myös muutamia muita selailuvaihtoehtoja.
Kamerassa käytetään SD/SDHC -muistikortteja. Kamera ei valitettavasti itse osaa suoraan muuntaa kuvaparia tällaiseksi kuvaksi. YHTEENVETO Tulevaisuus näyttää, jääkö Fujin systeemi kuriositeetiksi vai laajeneeko järjestelmä nykyisestä
Otetaan kaksi kuvaa samasta kohteesta kameraa välillä hieman siirtäen ja kuvia katsottaessa välitetään vasen kuva vasemmalle silmälle ja oikea kuva oikealle silmälle. Periaatteessa yksinkertaista, mutta aiheeseen tarkemmin perehtyessä huomaa, että tässä on kaksi hankalaa kohtaa: kuvaa otettaessa pitää tietää, kuinka
| 1/ 2010
Mustavalkoanaglyyfikuva. Kuvataan ensin vasen kuva, siirretään kameraa oikealle sopiva matka (ei kiertoa, vaan siirto!) ja valotetaan oikea kuva. Uusi tuleminen noin puoli vuosisataa sitten hiipui hiljalleen ja jäljelle jäi lähinnä lasten leluksi päätynyt View Master katselulaite kiekkoineen. Objektiivi 200 mm, stereokanta 0,5 cm. Kuvausetäisyydeksi voi ottaa matkan kuvassa näkyvään lähimpään kohteeseen.
81. Esimerkki: Kuvattaessa täyden koon kennolla kuvausetäisyyden ollessa 1,40 metriä eli 140 cm ja objektiivin polttovälinä 60 mm, on sopiva stereokanta 140cm/60 = 2,3 cm. JUKKA LEHTONEN
Stereokuvaus:
KOLMAS ULOTTUVUUS!
Stereokuvauksen kulta-aika oli noin sata vuotta sitten, ihme kyllä, vaikka tuolloin valokuvaus oli kuvaajalle teknisesti hyvin haastavaa jo kaksiulotteisenakin. Kohteen on pysyttävä ehdottoman paikoillaan koko kuvaamisen ajan. Tarkennus ja valotus on säädettävä manuaalisesti tai lukittava sopivasti. Merkkejä onkin ilmassa, että kolmiulotteisen kuvaamisen uusi kulta-aika on edessä. PERUSAJATUS Kolmiulotteinen katselukokemus perustuu siihen, että vasen ja oikea silmä näkevät hieman erilaisen kuvan, jotka aivot sitten yhdistävät. Toisinaan onnistuu ottamaan kuvan, joka ei taivu anaglyyfiksi helpolla, vaan haamukuvat häiritsevät katseluelämystä. Silloin kannattaa kokeilla, josko kuva toimisi mustavalkoisena.
Stereokuvan otto onnistuu yhdellä kameralla helposti, jos käytössä on sopiva pikakiinnitysjärjestelmä tai rakentaa itse vastaavan liukusysteemin. Nyt digitaalitekniikka on tehnyt stereokuvauksesta helpompaa kuin koskaan. Tässä onkin stereokuvauksen koko juoni. Haasteet kuvaamisessa ja kuvien katsomisessa ovat edelleen samat kuin ennenkin, mutta nyt apuneuvoina on tarjolla uutta tekniikkaa, jolla selviää hankaluuksista napin painalluksella. Oikean stereokannan voi laskea kuvan ottohetkellä jakamalla kuvausetäisyyden kinovastaavalla polttovälillä (milleinä, mutta ilman yksikköä)
Tämä sääntö lienee peräisin ajoilta, jolloin käytössä oli etupäässä normaaliobjektiivi, nykyzoomien aikana on syytä muuttaa laskutapaa. Ja ruudulta kuvia voi katsoa suoraan cross eye menetelmällä, kunhan kuvat eivät ole liian suuria. Koska polttoväli ja kuvien katselukulma vaihtelevat, on stereokantaa muuttamalla varmistettava se, että katsoja ei joudu harittamaan silmiään ja myös pidettävä stereovaikutelma luonnollisena. Esimerkiksi kuvattaessa stereokuva Nikon DXkoon kameralla, kohteen ollessa 3 m etäisyydellä ja polttovälinä 35 mm, on kinovastaava polttoväli 1,5*35mm = 52,5 mm. Stereokannaksi saadaan 200 cm/52,5 = 3,8 cm. Hyvää alkua ei kannata pilata liian kunnianhimoisella yrittämisellä. Tiedostomuotoisten kuvien katselussa käytössä ovat kaikki edellä mainitut menetelmät. Niiden katselua varten on jostain hankittava tai valmistettava sopivat punaviherlasit. Sopivan stereokannan laskemisessa tärkeitä tietoja ovat käytetty kuvakulma ja kuvausetäisyys.
Siksi sopiva ja hyvin toimiva kompromissi on jakaa kuvausetäisyys objektiivin kinovastaavalla polttovälillä (ilman yksikköä) ja käyttää tätä lukua stereokantana. cha cha menetelmä toimii auttavasti: vasenta kuvaa otettaessa paino vasemmalle jalalle, oikeaa kuvaa otettaessa paino oikealle jalalle. Tätä IE-etäisyyttä voi muuttaa stereokantaa vaihtelemalla. Yhdellä projektorilla tai pelkällä näytölläkin pärjää, jos kuvista tekee anaglyyfejä. Sinivuokot, objektiivi 60 mm, stereokanta 1,0 cm. Erityisesti kannattaa huomata, että lähikuvauksessa stereokanta saattaa olla vain millimetriluokkaa, kauempana olevien kohteiden osalta kanta voi olla jopa useita metrejä (nettihakusana hyperstereo auttaa tässä eteenpäin). "Stereokuvien mielenkiintoinen ominaisuus on se, että sama kohde kaksiulotteisena voi näyttää hyvinkin mitättömältä ja sotkuiselta, mutta stereokuvana huikean hienolta"
Anaglyyfikuva. Alkuun pääsee ilman muuta parhaiten opettelemalla cross eye menetelmän, koska silloin ei tarvita mitään lisävälineitä ja värit ovat kohdallaan. Anaglyyfikuvien katselussa on hankaluutena se, että kuvien on toistuttava väreiltään samanlaisina kuin kuvien säätöhetkellä ja kuvia pitää katsoa mahdollisimman samanlaisilla stereolaseilla joka kerta, muutoin haamukuvat pilaavat stereoefektin. Jos kantaa liioittelee, kuvan kohde alkaa näyttää pienoismallilta ja katsoja saattaa joutua vääntämään silmiään outoihin asentoihin. Hyvänä apuneuvona kameran siirtämisessä on sopiva pikakiinnityslevy (Arca-tyyppi tai vastaava), lähitarkennuskisko tai jokin itse tehty liukukisko. Liian suuri IE saattaa johtaa silmien haritukseen katselutilanteessa. Myös puna-viher tai puna-sini lasit toimivat, mutta värit latistuvat silloin entisestään ja haamukuvat saattavat häiritä katselua. Stereokannan laskemisessa lähtökohdaksi voidaan ottaa se, että kun asetetaan vasen ja oikea kuva päällekkäin siten, että lähinnä olevat kohteet ovat juuri kohdakkain, niin kauimmasten kohteiden välinen ero (IE eli infinity separation) on 1,5 mm. Myös ns. Alla olevasta stereokantalinkistä voi tutkia matemaattisia perusteluja sopivalle kannalle ja huomata, että kuvaustilanteessa kannan laskeminen täsmällisesti on liian työlästä. Kuvan näkeminen komiulotteisena vaatii punasyaanilasit, joissa vasen linssi on punainen ja oikea sinivihreä. Myös anaglyyfikuvat ovat helppoja toteuttaa joko kuvankäsittelyohjelmalla tai ilmaisella apuohjelmalla. Mikäli kuvaa katsoo esimerkiksi väärin kalibroidulta näytöltä, stereovaikutelma saattaa jäädä haaveeksi. Kamera pyritään pitämään koko ajan vaakasuorassa asennossa. Ilman muuta on selvää, että valotuksen ja tarkennuksen on oltava molemmissa kuvissa täsmälleen sama ja lisäksi kohteen on pysyttävä ehdottoman paikoillaan kuvauksen ajan. KUVIEN VALMISTUS On suuri vaara, että stereokuvaus vie mennessään. Moni stereokuvausharrastus on päättynyt tai ainakin siirtynyt jäähylle liian työlään diakuvien kehystyksen takia.
Linkkejä
SP-maker: Autopano: Stereokanta: Stereokuvaustietoa: Puna-syaani-lasit: stereo.jpn.org/eng/stphmkr/index.html autopano.kolor.com home.vicnet.net.au/~vic3d/bases.html www.stereoeye.jp/software/sbcalc_e.html www.dabiri.8m.com/Stereo-Window www.stereoscopy.com/services.html www.3dstereo.com www.elektroni.fi/?search=3d-lasitbanner&nocats=1&so=in_stock
83. Tätä arvoa usein käytetään kehystettäessä kinokoon diastereokuvat kahteen eri diakehykseen projisointia varten. Kuvaparin voi heijastaa kahdella dataprojektorilla käyttäen polarisaatiosuodattimia. Anaglyyfien katselun hankaluutena on värien säilyminen oikeina. Kuvataan kohteesta kaksi kuvaa ja siirretään kameraa kuvien välillä sopivasti sivusuunnassa. KUVAAMINEN Stereokuvaus kannattaa ilman muuta aloittaa yhdellä kameralla ilman mitään sen kummempia lisätarvikkeita. Koska käytetyn objektiivin kuvakulma on hankala, sen korvikkeena stereokannan laskemisessa toimii objektiivin kinokokoa vastaava polttoväli. Cha cha menetelmän heikkouksina on vaikeus määrittää stereokanta sopivasti ja lisäksi kuvien kohdistus katselua varten saattaa olla hankalaa, jos kamera on nuljahdellut oudosti kuvien välillä.
| 1/ 2010
Stereokannan valintaan on kirjallisuudessa ja nettisivuilla tarjolla useita eri laskukaavoja, yleisimpinä 30-sääntö tai 50-sääntö, joissa kuvausetäisyys jaetaan luvulla 30 tai 50 ja saadaan suoraan stereokanta
Katselulaitteen okulaarien väli on säädettävissä silmien välin mukaan ja näin katsojan molemmat silmät ovat suunnattuja keskenään täsmälleen samaan suuntaan, kuten kameran objektiivitkin. Välillä kannattaakin käydä katsomassa työn alla olevaa kuvaa jossain toisessa ohjelmassa, jonka tietää toistavan värit oikein. Filminsiirtomekanismi esimerkiksi on toteutettu niin, että kamera osaa ottaa kinofilmin täyteen kuvapareja toistensa lomaan ilman hukkatilaa. Tarkennus tapahtuu filmitasoa siirtämällä päädyssä olevan rullan avulla. Kuvaparista voi myös tehdä anaglyyfikuvan, jolloin kuvat jätetään päällekkäin, mutta vasemmasta kuvasta poistetaan vihreä ja sininen kanava ja oikeasta kuvasta poistetaan punainen kanava. Myös kuvan muuttamista mustavalkoiseksi anaglyyfiksi kannattaa kokeilla, jos alkuperäiset värit ovat sellaiset, että värillinen anaglyyfi ei tunnu pelaavan. Tästä kaikki stereokuvaajat ovat aina uneksineet, helpommaksi ei homma enää voi mennä! SDM-ohjelmassa on kritisoitavaakin. Käyttöohjeen lukeminen ei ole tarpeellista, jos on hieman perillä stereokuvauksesta. Tämä tietysti vaatii erikoisvarusteen eli ne lasit, mutta vastapainoksi homma onnistuu ilman ennakkoharjoittelua.
Käytännössä eteen tulee usein ongelmana se, että juuri valmistunut stereokuva ei näytäkään hyvältä. Tämä saattaa auttaa, jos kuvat ovat lipsahtaneet väärin päin.
StereoPhotoMaker-ohjelman käyttöliittymä. Haamukuvien poistossa saattaa auttaa kuvan muunto automaattitoiminnolla vähävärisemmäksi. Ohjelman käyttö on helppoa ja asennusohjeet nettisivulla ovat selkeät, tosin englanninkieliset (myös japani, ranska ja saksa tarjolla). Sen värienhallinta ei ole aivan kuvankäsittelyohjelmien tasolla, joten sävyt eivät toistu aivan täsmällisesti. Jos huono lopputulos ihmetyttää, voi kokeilla pikanapilla osakuvien vaihtoa keskenään. Siinä on lukuisia huippuominaisuuksia, jotka tekivät siitä aikoinaan stereokameroiden ykkösen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vasen ja oikea kuva on asetettava päällekkäin niin, että lähimmät kohdat ovat juuri kohdakkain ja molemmat kuvat ovat täsmälleen vaakasuorassa. Kuvassa olevan rakennuksen kuvaamisessa käytetty 60 mm objektiivia ja 65 mm stereokantaa, kuva on katsottavissa cross eye menetelmällä.
84
| 1/ 2010. Tarjolla on kaikki vaihtoehdot mustavalkotai värillisistä anaglyyfeistä projektoreilla tai cross eye menetelmällä katsottaviin kuvapareihin. SDM-ohjelman käytössä pitää olla tarkkana, että vasen ja oikea kuva on ilmoitettu ohjelmalle oikein. Optinen etäisyysmittari on erittäin tarkka, koska mittaus tapahtuu kameran nurkissa näkyvien lähes vaaksan päässä toisistaan olevien pienten ikkunoiden avulla. Sitten rajataan käyttöön se alue, joka on näkyvissä molemmissa kuvissa. Anaglyyfikuvan kohdalla tämä on helppoa tehdä tuijottamalla näyttöä punaviherlaseilla samalla, kun liikuttaa punaista tai sinivihreää kuvaa. Tuloksena on hyvin luonnonmukainen katselukokemus hyvin vähäisillä vääristymilla. Kamera tuottaa hyvän stereoefektin noin 2 metrin etäisyydeltä noin 50 metrin etäisyydellä oleville kohteille. Kun ensimmäiset stereokuvat ovat valmistuneet ja niitä on joukolla ihailtu näytöllä, voikin siirtyä seuraavaan vaiheeseen ja kyllästyä täydellisesti tähän jälkikäsittelyyn. Näin välttyy turhalta työltä, hankalalta vaikuttava kuva saattaa ollakin kohdallaan, vaikka ensivaikutelma kertoo muuta. Tämä hankaloittaa hieman nimenomaan anaglyyfikuvien säätöä. Kuvaa voi tämän jälkeen katsoa punaviherlaseilla. Silloin vaaditaan hienosäätöä, eli osakuvien liikuttelua toistensa suhteen. Nyt digiaikana tämä hankalin kehystysvaihe on mahdollista automatisoida, tosin oikein kehystettyjen diastereokuvien tekeminen on edelleen yhtä työlästä kuin ennenkin, mutta digitaaliseen muotoon stereokuvaparin saa yhdellä napinpainalluksella. Kamera itsessään on hyvin erikoinen ilmestys. Kameran objektiivien välinen etäisyys (stereokanta) on keskimääräisen silmien välin mittainen, objektiivin kuvakulma on likimain sama kuin silmässä. Tämän jälkeen kuvat voi asettaa vierekkäin katsottavaksi esimerkiksi cross eye menetelmällä (vasen kuva oikealle ja oikea kuva vasemmalle puolelle). Anaglyyfikuvissa helposti esiintyvät haamukuvat saattavat myös joskus vaatia pientä huijaamista loppukäsittelyssä. Kanavien poisto tapahtuu helpoiten säätämällä poistettavien kanavien ulostuloarvoiksi nolla (Esim Photoshopissa valitse Kuva Säädä Tasot ja valitse poistettavan kanavan kohdalla Tasot jälkeen (Output Levels) kohtaan arvon 255 tilalle 0). Kun paras tulos on saavutettu, yhdistetään tasot ja rajataan joutavat reunat pois. Sitten kuvat yhdistetään, esimerkiksi Photoshopissa tämä tapahtuu valitsemalla tasojen yhdistämismenetelmäksi rasteri (screen). Jos valmis kuva ei ruudulla tyydytä, sitä voi käsin korjailla mielin määrin. Ohjelman asennuksen jälkeen riittää, kun avaa ohjelmalla osakuvat, kehottaa kohdistamaan ne automaattisesti ja valitsee lopuksi, millainen kuva niistä tehdään. Diakuvien ja niille sopivan katselulaitteen tai polarisaatiosuodattimien ja projektorien avulla kuvat näyttävät aivan ylivoimaisilta, mutta kauas ei jäädä digitiedostoillakaan. Kuvaparin jälkikäsittelyssä lähtökohtana kannattaa pitää sitä, että kuvassa lähinnä oleva kohde on kuvitteellisen stereoikkunan tasossa ja kaikki muut kauempana olevat kohteet tämän stereoikkunan takana. Stereo Realist ja katselulaite kehyksineen. Katselulaitteen linssistö on mitoitettu niin, että katselukulma on sama kuin kameran objektiivissa. Silloin kannattaa ladata verkosta ilmainen StereoPhotoMaker-ohjelma (SPM) ja siihen lisäpalikkana Autopano-apuohjelma kuvien automaattista kohdistusta varten (linkit edellisellä sivulla). Kuvapari on kehystetty niin, että äärettömyysero (infinity separation) on 1,2 mm
FOTOLIIKKEITÄ
Espoo Kirkkonummi Täyden palvelun fotoliike
ERIKOISTARVIKKEITA
LAMPUN TARPEESSA?
Vanhaan tai uuteen:
Projektoriin, Suurennuskojeeseen, Kuvaukseen, Mittalaitteeseen Valaisimeen, etc. m a i s u n i l m a i s u . Asiantuntijasi:
Saloviuksentie, 02400 Kirkkonummi Kyrkslätt 09-296 1911 hymykuoppa@kolumbus.fi
www.hymykuoppa.fi
Helsinki Raisio
SUOMEN LAMPPUPALVELU OY
Olarinluoma 15, 02200 ESPOO
Puh. MARTINSELKOSEN ERÄKESKUS Pirttivaarantie 131 89920 Ruhtinansalmi puh. Soita 09-692 2910 Merja Calton
FOTOTARVIKKEITA
LUONTOKUVAUSTA
KARHU- JA LUONTOKUVAUSTA KAINUUSSA
Kuvauselämyksiä keskellä selkosia Suomussalmella Venäjän rajan tuntumassa. f i
NETTIKAUPPOJA
LIIKEKETJUT
| 1/ 2010
85. 08-736 160 fax 08-736 150 www.martinselkosenerakeskus.com
KAMERAHUOLTOA
K A M E R A H U O L T O M U S T O N E N & L A I N E
www.kamerahuolto.fi
KUVAVALMISTUSTA
ERIKOISTARVIKKEITA KUVAUSTAUSTOJA
w w w. 09-452 5276, Fax 09-452 5283
e-mail: myynti@suomenlamppupalvelu.fi
www.suomenlamppupalvelu.fi
ILMOITUSTILAA
Haluatko edullista ilmoitustilaa näiltä sivuilta
2010. CAT 4*. CAT CD-Rom. CAT 3*. CAT 5*. AD: Camera Luxembourg, Mr JeanPaul Schmit, B.P.104, L-2011 Luxembourg, G.D.LUXEMBURG. CAT 5*. PSA. NOT 26.2.2010. EXH 18.4.2010. FIAP. SEC PI. FEE USD 10.00. www.cameralux.lu 4. NOT 1.3.2010. AD: Photoclub 202, M. Zoran Mosjin, Albanske Spomenice 5/38, SRB-19210 Bor, SERBIE. SEC CS/PI. CD 14.2.2010. CD 5.2.2010. April-International Exhibition of Art Photograps-Miniature, Serbia. EXH 1.4. Tony Potter, 4 Gilgaran Park/ Gilgaran, UK-Workington, Cumbria CA14 4RA, GREAT BRITAIN. SEC MP/CP MAX 10cm x 10cm. CAT 3*. SEC PI/WOMENPI/ NATPI/ EXPPI. AD: Koninklijke Agfa-Gevaert Fotoclub, M. PSA. Dolenc, P.P.4388, SI-1001 Ljubljana, SLOVENIE www.fotoklubljubljana.si
Slovenian Portrait 2010 näyttely kaipaa muotokuvia, vaikkapa tällaisia.
Arvo A. SEC MP/CP/DIG/NP/ PTDIG/NATDIG. EXH 16.3.2010. Gianfranco Forno, B.P. SEC MP "muotokuva". FEE EURO 10.00 (Paypal). 2010. FEE EURO 10.00-12.00/1-2sec. SEC MP/DIG(PI). CD 8.2.2010. FEE EURO 15,00. NOT 25.2.2010. SEC MP/CP/NP/PTP vain A4 printtejä. AD: Greater Lynn Photographic Association, Mrs Susan Mosser 173 Central Street, North Reading, MA 01864, USA www.greaterlynnphoto.org 3rd Luxemburg International Digital Exhibition. NOT 5.3.2010. CD 12.2.2010. www.agfagevaertfotoclub.be 3rd International Photography Exhibition-Bor 2010, Serbia. EXH 5.4.2010. www.foto-sq.webs.com 13.Concorso Internationale di Fotografia "Francesco Forno", Italia.CD 28.2.2010. FIAP. EXH 12.3.2010. www.concorsoforno.it PORTRAIT 2010, Slovenia. CAT 3*. AMMATTILAITTEITA
The 2nd Great British Small Print Circuit, Iso-Britannia. www.westcumbriaphotogroup.co.uk 97th Southampton International Exhibition, IsoBritannia. FIAP. Watasen kuvasi Eero Venhola EFIAP
86
| 1/ 2010. FEE 15.00/AUT. www.photoclub202.com 34 th Greater Lynn International, USA. NOT 28.2. NOT 21.4.2010. EXH 17.4.2010. NOT 18.2.2010. EXH 8.3.2010. FEE EURO 10,00. AD: Fotoklub Ljubljana, Mr. FIAP. FIAP. FIAP. FIAP. FIAP. PSA. NOT 16.3.2010. CD 6.3.2010. AD: 2 GBSPC Mr. 54 Via San Francesco di Paola n.13/b, I-00053 Civitavecchia, ITALY. Patrick Florizoone, Septesstraat 27, B-2640 Mortsel, BELGIUM. PSA. AD: Southampton Camera club, Mr Glyn Edmunds, The Winning Gallery- 42 Beach Road, Hayling IslandHampshire PO11 OJG, GREAT BRITAIN.wwwsouthamptoninternationalexhibition.co.uk INTERIMAGE 2010, Belgia. SEC CP/CP "ihminen ja meri". 2010. FEE (4EXH) EURO 20.00-32.00/14sec. CAT 4*. CD 6.2.2010. CD 10.2.2010. EXH 1.4.2010. O.K. AD: Mr Vojislav Mitric, Tosin bunar 147 II/F, SRB-11186 Novi Beograd, SERBIE. EURO 15,00-20.00/1-2sec. EXH 20.5.2010. CAT 4*. FIAP. EURO 10.00-20.00/ 1-6 sec. AD: Associazione Volontari Francesco Forno, M. CD 12.2
Hallituskatu 7 (Valve), p. www.peri.fi
OULU
Pohjoinen valokuvakeskus/Rantagalleria. Atelieri O. Ismo Luukkonen Kokemuksia ajassa. Nyt ensimmäistä kertaa yhdessä esillä olevat yli sata valokuvaa muodostavat mustavalkoisen maisematutkielman, joka on ylistys suomalaiselle luonnolle, pohjoiselle valolle, järvimaisemille ja Lapille. (05) 2250 221 www.kotkanvalokuvakeskus.fi
PARIKKALA
Valolla. Takala tutki ensimmäisenä suomalaisena valokuvaajana jo 1960-1970 -lukujen vaihteessa valokuvan ilmaisullista käyttöä televisiossa. Liput 5/4 euroa, yhteislippu Taidemuseo Tennispalatsin kanssa 9,5 euroa, alle 18-v. Celine Clanet / Maze Kummigalleria. Malleiksi kuviinsa valokuvaaja pyytää tuntemattomia, paikallisia ihmisiä. ilmaiseksi. Kuninkaankatu 1416, p. Hallituskatu 3, II kerros. 02-621 1093. ma-to 12-18 pe 12-16. Näyttelyssä on esillä sekä Majurin varhaisempia valokuvia että aivan uusia, tätä näyttelyä varten syntyneitä teoksia Kultakolikot (2009), Lumikettu (2009) ja Vesiputous (2009). Prosessi-tila. Leena Louhivaara / Saa katsoa! Rintasyöpään sairastuneiden muotokuvia. ti-pe 9-17, lasu 11-18. Ivonne Thein: Kolmekymmentäkaksi kiloa, valokuvanäyttely. 13.1.-28.2. Pentti Sammallahti. 4.-27.2. 23.1.-9.2. 31.1. Tunnelmat vaihtuvat miellyttävästä yhdessä olosta kiivaisiin tunteenpurkauksiin.
VAASA
Vaasan taidehalli, Valokuvagalleria Ibis. Jaakko Repo, Janne Leppänen. 09-6811 490, www.kameraseura.fi Galleria Luova. 015151135, www.mikkelinvalokuvakeskus.fi, tipe 1117, la 1115.
TURKU
Valokuvakeskus Peri. Lisäksi näyttelyyn liittyy suomalaisten näyttämötaiteilijoiden muotokuvatutkielmien sarja 60-luvulta. Hippolyte Studio. 27.1.-21.3. saakka uusien näyttelyiden rakennuksen vuoksi. saakka Cannes Lions Palkittua mainontaa Suomesta ja muualta. 31.1. The Role Game on sarja kaksipuolisia polaroideja, joka ovat saranoiden avulla kiinni seinässä. p. www.poriartmuseum.fi/fin/poriginal-galleria.
KUUSAMO
Hannu Hautala luontokuvakeskus, Kuukkelisali. Valokuvia kolttasaamelaisista ja inarinsaamelaisista. 22.1.-28.2. Saamelaismuseo Siida, Inarintie 46, www.siida.fi 0400898 212
KARJAA
Galleria Zebra. Teoksessa kaksi nuorta naista ja yksi mies seurustelevat keskenään. www.tampere.fi/mediamuseo. KETTU 2000 Pinja Sormunen, Emma Suominen, Vanessa Virmajoki, Toiset kengät, Valokuvia, videoita, installaatio. 11.-27.2. Emme voi ottaa sitä kiinni, mutta emme myöskään jättäytyä siitä pois, vaan väistämättä kuljemme ajan mukana. Galleria Jangva. Yhteislippu molempiin 5 / 1, perhelippu 10, alle 7v ilm. 31.1. Näyttelyssä voit myös nähdä vuoden 1972 Photoshopin eli YLEn suunnittelulaboratoriossa syntyneen "videovärittimen". Näyttely kertoo Kuuba-seuran prikaatimatkalta otetuista kuvista viime joulukuulta. Samaan aikaan myös: Supersankari, amerikkalaisten sarjakuvapiirtäjien portfolioita 80-luvulta. 050-5710558. 3.-20.2. Mannerheimintie 20A. Reikämaalaus on silmänkääntötemppu, jossa paikan päälle pystytettyyn epämääräisen muotoiseen kovalevyyn maalataan takana näkyvä näkymä. saakka Mari Metsämäen dokumenttivalokuvia reikämaalauksista. Majurin valokuvien kuvauspaikat ovat löytyneet usein Islannista, Norjasta, Färsaarilta tai Ruotsista. Kameraseura -74 Valkeakoski ry / Vuosinäyttely Kanavanranta 3, Valkeakoski. Uudenmaankatu 4-6, sisäpiha 09- 6123743 ti-pe 11-19, la-su 11-17 www.jangva.fi Goethe Institut Finnland. Eteläranta 6, ti-su 11-18. 27.1.-23.5. 16.1.21.2. Raitiovaunu 6 sekä bussit 52, 68, 71, 71V, 74, 74N, 506 ja 732
| 1/ 2010
INARI
Siida. Mukana kulkiessamme näemme muutoksen (jota ei ole ilman aikaa) ja kuulemme kellon äänen, mutta muutos ja ääni ovat ajan merkkejä, eivät itse aikaa. 16.1.-22.2. Valokuvataiteen museon näyttelytilat on suljettu 26.1. Valokuvakeskus Peri siirtyy tammikuussa Wäinö Aaltosen museon kanssa samoihin tiloihin Turussa. p. Vuorelankulma 2, 48100 Kotka. Eila Tuononen / Valokuvia Rauhankatu 7, p. GP10 eli Galleriaprojekti 2010 on eriikäisten, -taustaisten ja eri elämäntilanteissa olevien valokuvaajien muodostama työryhmä. Toivo Koivisto / Valokuvia Kuubasta. 27.1.
HELSINKI
Suomen valokuvataiteen museo. Philip Laszlo / A statement - Valokuvia. saakka Lars Rebers, Uusikaarlepyy / LONDON PARIS BERLIN. Snellmaninkatu 13 A (käynti pihan puolelta), p. 040-4829118, www.kaakkoissuomen.valokuvakeskus.fi, tipe 1217, la 1215.
TAMPERE
Valokuvakeskus Nykyaika. www.goethe.de/suomi Arabianrannan kirjasto. Lönnrotinkatu 33 Helsinki. MUU galleria. ti-pe klo 9-17, la-su 11-18 Mediamuseo Rupriikki. ilmaiseksi. 7.2. 28.1 - 14.2. 31.1. Sugar videoteos tutkii kolmen ihmisen välistä suhdetta. 31.1. Hiljaisuuden kuvia. saakka Joonas Westerlund Kalevankatu 18 B, p. ti-pe 10-18 la 11-17 su 11-18. saakka Zineb Sedira / Under the sky and over the sea. Paljastavat kuvat / Suomalaisen kuvajournalismin suuria draamoja ja julkkisten tähtihetkiä. 21.2. Liput 4 , pe 16-18 vapaa pääsy. www.muu.fi Valokuvagalleria Hippolyte. Musiikki Kari Alajuuma, grafiikka ja koostaminen Lauri Kantola. 30.1. Kulttuurien museo, Tennispalatsi. 02 -262 0850. Vuoden ensimmäinen näyttely, uusseelantilaisen Bridgit Andersonin Viimeinen matka avautuu yleisölle 29.1. Minna Pöllänen / Observations on Change - Valokuvia. www.botnia.org/ibis, http://museo.vaasa.fi.
VALKEAKOSKI
Myllysaaren museo. Kaupungintalo, ke-pe 12-18 la-su 12-17. Steve McCurryn (s. Eteläinen Rautatiekatu 8, p. Poriginal Galleria. 31.1. 09-6866 362, www.fmp.fi, tisu 1118. 31.1. Myös: Jaana Rannikko / Talven valoa. 7.2.saakka Essi Kausalainen: Performance Portraits - videoteoksia. 28.01. saakka Michael Ruetz / Kuohuvat vuodet, Valokuvia 1967-1975. Tämä tuo ryhmän työskentelyyn mielenkiintoisia, henkilökohtaisia ja totutusta poikkeavia kuvallisia näkökulmia. VALOKUVATAITEEN MUSEO ALK. Jatkuva näyttely: 1900-luvun kansainvälisten mestareiden vedoksia. Ilmainen pääsy ti 1720, pe 1118. Sara Ahde The Role game polaroideja ja Sugar videoteos. Eteläranta, www.poriartmuseum.fi, 02-621 1080 / 1081. Haapala Projekti-tila. 27.2.-4.4. 0400-701453.
KUOPIO
VB-Valokuvakeskus. Aika ei haise, ei maistu eikä tunnu miltään. 31.1. Lastenkodinkuja 1, p. Susanna Majuri: VEDENTUTKIJAN
TYTÄR. Luontokuvakeskuksen Kuukkelisalissa on esillä 30.4. 1950) retrospektiivinäyttely. 6.2.-30.5. saakka Sami Perttilä / Mielipaikka. Mariankatu 14. www.laterna.net, ma-pe 11-17, la 11-15. 3.-27.2. Keskuskatu 90, p. saakka Echoes of Light - Valon kaikuja / Nanna Hänninen, Rita Jokiranta, Sandra Kantanen, Ea Vasko. Laterna Magica. 019-236 499, www.gallerizebra.fi, tito 1018, pe 1017, la 1215.
Oulun taidemuseo. 27.1.-23.5. saakka Harri Nurminen / Kueh´tt narood Kyelehtikielä; Kaksi kansaa Kaksi kieltä. saakka Jorma Luhdan näyttely "Tähtiyöt". Kuvan etupuolella on kuvassa olevan henkilön rooli, toisella puolella henkilön "todellinen" identiteetti, tapahtuma-aika ja paikka. 30.1. 12.2.25.3. Liput 6/4, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. saakka Jouni Kaipia / Tiloja ja tilanteita arkkitehtuurivalokuvia joissa on ihmisiä (ja muutama eläin)... 09-4050 9806 www.kulttuurien-museo.fi, tito 1120, pesu 1118. 7.2. Antero Takala / Mindscapes 19602010. Hämeentie 135.A Avoinna ma-to 10-20, pe-la 10-16. 27.1.-21.3. saakka Wilma Hurskainen / Kuvia sarjoista Kasvu ja Ei nimeä. Kirjavalanraitti 9, 59410 Kirjavala. Ympäristö jatkuu saumattomasti maalauksessa. ti - pe 12-17, la-su 12-16 Puh 09-625 972. 09-6123344, www.hippolyte.fi, tipe 1217, lasu 1216. Torangintaival 2, pääsymaksu 4/2, alle 7v. Näyttelyn kuvaajat ovat Anna Dammert, Henna Ikäheimo, Janne Kommonen, Kristiina Koskinen, Jari Mankinen, Kari Markovaara, Jussi Männistö, Hemmo Ristimäki, Noora Sandgren, Marita Soukka ja Lauri Vihonen.ti-la 12-16 . 017 262 5599, www.vb.kuopio.fi, ti, tope 1117, ke 1119, lasu 1115, liput: 3/2 euroa, alle 12-v. Touhun lopputulos on dokumenttivalokuva tästä tilanteesta. Ryhmät yli 10 hlö á 4 TR1 (Finlayson) Väinö Linnan aukio 13, 33210 Tampere.
MIKKELI
Mikkelin valokuvakeskus. Valve galleria. saakka Riitta Supperi: Näkymättömät miehet I Albertinkatu 16 00120 Helsinki www.luova.fi tipe 1118, la 1116. Heli Konttinen / Hiekkalaatikkoteoria, alustavia johtopäätöksiä. Uudet yhteystiedot ja aukioloajat: Valokuvakeskus Peri, Itäinen Rantakatu 38, 20810 Turku, puh. saakka GP10-työryhmän valokuvanäyttely. www.salontaidemuseo.fi
LAPPEENRANTA
Kaakkois-Suomen valokuvakeskus. Näyttely on katsaus valokuvataiteilija, professori Antero Takalan (s.1939) 50-vuotiseen tuotantoon. Susanna Majuri / Vedentutkijan tytär. 4.-27.2. HKL:n bussit 20, 65A, 66A, metro Ruoholahti, raitiovaunu 8. ilm.
PORI
Porin taidemuseo. Valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluvat kokeellisen elokuvan ja videotaiteen kannalta merkittävät teokset Romeo ja Julia (1972) ja Piha (1980) ovat molemmat esillä näyttelyssä. 4.-27.3.2010 Hannu Siitonen, Veijo Kantele. Galleriatilassa luontokuvakeskuksen vaihtuvat näyttelyt Hautalan kokoelmista. Museo on avoinna ti, to, pe, su klo 12 - 16, ke klo 12 - 18 (suljettu ma ja la)
87. Avoinna joka päivä, sunnuntaisin suljettu.
SALO
Salon taidemuseon veturitalli. 08-55847575, kulttuurivalve@ouka.fi, masu 10-20 vapaa pääsy.
KOTKA
Kotkan Valokuvakeskus. Lucia Ganieva / Ermitazhniki Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, p. saakka Pelaa! 13.2.-2.5. Yhdestä pisteestä katsottaessa todellisuus ja maalaus yhtyvät. Aukioloajat: galleria ti-su 1018, toimisto ma-pe 10-18. Kamera-galleria
050 626 19
e-mail:jarmo.mustonen@fotobogelund.fi
Haluatko edullista ilmoitustilaa näiltä sivuilta. VIDEOSIIRTOJA
Videosiirrot ja laitevuokraus
Foto Bögelund
Mäntypaadentie 15 D 00830 Helsinki
p. Soita 09-692 2910 Merja Calton
VALOKUVAKOULUTUSTA
Focus Nordic onnittelee 60-vuotiasta Kamera-lehteä
www.focusnordic.fi
88
| 1/ 2010
Vuoden kameraseuran arvonimi myönnetään vuosittain, ja sen tärkein peruste on palkitsemisvuotta edeltäneen vuoden toiminta yhdistyksen toimintakertomuksen perusteella. Seuran jäsenet ovat pääasiassa kotoisin Raisiosta, Naantalista ja Maskusta kokonaisjäsenmäärän ollessa noin 60. Raseborgopiston viihtyisistä tiloista löytyy kuvauspaikkoja riittävästi. Mukana on useita malleja ja pari maskeeraajaa. klo 17. Näyttely sai aikaan varsin kiivastakin keskustelua lehtien yleisönosastoilla muutaman hieman rohkeamman kuvavalinnan johdosta, mm. Max 15 osallistujaa. Perusteina oli seuran monipuolinen toiminta niin oman seuran sisällä kuin kotipaikkakunnallakin. Loppuvuodesta Raision kaupunki myönsi seuralle kunniamaininnanraisiolaisen kulttuurin hyväksi tehdystä työstä vuoden kulttuuripalkintoa jaettaessa. Avajaisten oheisohjelmana luvassa on seminaari hotelli Degerbyssä klo 14.00 16.00. Koulutusta on alkeiskurssin lisäksi viikonloppukurssien ja -leirien muodossa. Vetäjät:Jari Alanen, Sakari Mäkelä SKsL:n henkilöjäsenet voivat ilmoittautua kurssille etukäteen sähköpostilla. Uloskin voi uskaltautua, säästä tietysti riippuen. Studiolaitteiston lisäksi harjoitellaan pikkusalamalaitteiden käyttöä, heijastimien ja muiden valonlähteiden hyödyntämistä. (torstai-sunnuntai) harjoitellaan kuvausta studiossa ja sisämiljöössä. Osallistumismaksut noin 100. Näyttely on esillä 30.3.-28.4.2010. Kuvauksen suhteen hän kuitenkin kertoo olevansa kaikkiruokainen, eli myös henkilöiden ja tapahtumien kuvaamista tulee harjoitettua.
91. noin 120. niiden sopivuudesta tällaiseen näyttelypaikkaan. (019) 533 191, http://www.zilton.fi/ Ulrikakoti: puh 040 551 9002, kaarina.liljestrom (a) rantakartano.fi, http://www.ulrikakoti.fi/ Hotelli Degerby: puh. Tätä se juhli pitämällä näyttelyn Raision kirjaston aulagalleriassa. Jäsenten käytössä oleva hyvä pimiö on ollut osanaan tuomassa mukaan uusia jäseniä muualta Turun seudulta. Pääpaino on vallitsevan valon ja valokuvaajan tekemän valaistuksen (salamat jne) yhdistämisellä. Lähetä sähköpostia koulutusvastaavalle ja mainitse myös jäsenseurasi. Mahdolliset loput paikat täytetään sitten ilmonet-järjestelmän kautta. Halukkaille studiolaitteiston kokeilijoille tai harjoittelijoille varustetaan yksi luokka myös studioksi. Oma osansa tässä on jo perinteeksi muodostuneella keväisellä peruskurssilla, joka oli myös yksi tärkeimmistä perusteista SKsL:n hallituksen tehdessä valintaansa. Kurssin vetäjinä Sakari Mäkelä, Jari Alanen, Timo Suvanto, Reino Havumäki ja joukko vierailevia esiintyjiä. Paikka: Raseborgopisto, Karjaa (Raasepori) Kursssimaksut: Täsmentyy vielä - majoitus, ateriat, saunat, ohjaus jne. Arvonimiä myönnetään liiton näyttelyissä tapahtuneen hyvän menestyksen ansiosta. Vuosinäyttelyn avajaisia vietetään Loviisan museossa lauantaina 10.4. 050 584 5896, tatu.kosonen (a) sksl.fi.
KESÄKURSSI: " KEHITYN VALOKUVAAJANA" Kameraseurojen liiton kesäkurssi on vuonna 2010 viikon mittainen työpaja Raaseporissa, Läntisellä Uudellamaalla. Avajaisten jälkeen on vuorossa ruokailu hotelli Degerbyssä (Brandensteininkatu 17) klo 19.30. Vuonna 2008 Raision kamerat saavutti 50 vuoden rajapyykin. Lisätietoja: Loviisan kameraseura ry, Heikki Arola, puh. Tiedustelut ja ilmoittautuminen sakari.makela @sksl.fi
RAISION KAMERAT VUODEN KAMERASEURA 2009
Suomen kameraseurojen liiton hallitus valitsi Vuoden kameraseuraksi 2009 yksimielisesti Raision Kamerat ry:n. SKSL:N VUOSINÄYTTELY 2010 LOVIISASSA Vuosinäyttelyn järjestelyistä vastaa Loviisan Kameraseura ry. Tiedot täsmentyvät vielä, ajankohta riippuu yhteistyöoppilaitosten muusta kesän ohjelmasta. klo 11.00 alkaen https://ilmonet.fi/ilmo Ilmoittautuminen työpajaan: kurssinumero on 100015.
KUVAUSMATKA KUUBAAN 2.-12.4.2010 Kameraseurojen liiton evään matkakurssi suuntautuu tällä kertaa Havannaan. Seuran perustoimintaa ovat kuukausikokoukset, joihin kokoonnutaan 10 kertaa vuodessa Kokousten ohjelman muodostavat valokuvien katselu ja niistä keskustelu, sekä toki muukin valokuvaukseen liittyvä keskustelu. Toimintaa täydennetään retkillä, joita vuosittain järjestetään vähintään kaksi; toinen lähemmäs, toinen kauemmas. Hotelli Zilton: Mariankatu 29, puh. 040 545 6486, SKsL:n näyttelyvastaava Tatu Kosonen, puh. 040 509 8539, Ari Haimi, puh. Näyttelyn teemana oli Arkea ja juhlaa, tarkoituksena kannustaa ihmisiä kuvaamaan kaikkea mahdollista. (019) 505 61, fax. Ennakkoilmoittautumiset ja tiedustelut: sakari.makela@sksl.fi
HENKILÖKUVA MILJÖÖSSÄ 17.-18.4.2010 Huhtikuun työpajakurssilla on painotus miljöömuotokuvalla. Käytettävissä on 3-.4 studiotilaa eri valaistustyylejä varten ja runsas valikoima erilaisia sisätiloja miljöökuvauksiin. 200 . Niskanen kertoo kuvaavansa mieluiten luontoa, koska se on mainio keino irtautua arkirutiineista. Karjaan ja Tammisaaren kesäisissä maisemissa kuitenkin toimitaan: luvassa on katukuvausta Tammisaaaren viehättävillä kaduilla, ruukkimiljöötä (Fagervik, Billnäs, Fiskars ja Mustio ovat läheisyydessä), veneretkiä hylkeitä kauvaamaan, miljöömuotokuvaa ja studioharjoittelua, rantayttöjä hiekkarannalla jne.; tulostamista ja kuvaesitysten tekoa, verkkogallerioita ja arkistointia. sakari.makela@sksl.fi
| 1/ 2010
SUOMEEN TOINEN SKSLE-ARVONIMEN HALTIJA
Suomen kameraseurojen liiton teemanäyttelyn avajaisissa Naantalissa julkistettiin tieto siitä, että vuosien odottelun jälkeen liiton korkein eminenssikuvaajan arvonimi on myönnetty iisalmelaiselle Ilkka Niskaselle, 49. Valtakirjojen tarkastaminen klo 9.45-10.00. Tämä on järjestyksessä vasta toinen SKsLE-arvonimi, aiemmin sellainen on ollut vain helsinkiläisellä Veikko Wallströmillä. Matkan kustannukset tulevat olemaan noin 1500. Aktiivisten jäsenten määrä on Raision kameroissa ollut selvässä nousussa viime vuosien aikana. Uusimpana seuran toimintamuotona on yleisölle avoin kuvamaraton, jonka tuotoksia esitellään kauppakeskus Myllyssä. Ilmoittautuminen pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen ilmoittautumisjärjestelmän kautta 9.12. (019) 505 6200, http://www.degerby.com/ Suomen kameraseurojen liiton sääntömääräinen kevätkokous pidetään hotelli Degerbyssä sunnuntaina 11.4.2010 klo 10. Viikon kurssi maanantai-lauantai: ruoka ja majoitus ylöspitoineen noin 300 , nuoret alle 25-v. Vuoden kameraseuran titteli on myönnetty 2005 Hyvinkään kameraseuralle, 2006 Hämeenkyrön kameraseuralle, 2007 Savonlinnan fotokerholle ja 2008 Mielikuvitus ry:lle.
HENKILÖKUVAUKSEN JATKOTYÖPAJA 25.-28.2.2010 Työpajakurssilla 25.-28.2
Kustantaja Kameraseura ry harjoittaa laajaa koulutus- ja näyttelytoimintaa, jota tuetaan lehden tuotolla. Se kertoo, mitä tilaajat odottavat lehdeltä. Myös lukijoilla on keskeinen rooli lehden synnyssä. Lehden teon perustana toimii muutaman vuoden välein tehtävä lukijatutkimus. Kamera-lehti on ollut myös perustamassa alan eurooppalaisten erikoislehtien muodostamaa European Imaging and Sound Association -järjestöä ja toimii aktiivisesti sen valokuva-, video- ja mobiililaitepalkintoraadeissa. Tämän lisäksi lehteä toimittaa laaja avustajajoukko omissa työtiloissaan ympäri Suomea ja maailmalla. Toimitusjohtaja ja asiakaspalvelusihteeri hoitavat lehden töiden ohella myös Helsingin Kameraseuran tehtäviä. Lukijakunnan rakenteen ja kuvausharrastuksen painopisteet selvittää Kansallinen Mediatutkimus.
ENEMMÄN KUIN LEHTI
PEKKA PUNKARI PÄÄTOIMITTAJA
Kirjoittaa, editoi ja taittaa. Alan "oscareina" tunnetut EISA AWARDS -tunnustukset ohjaavat kuluttajia luotettaviin valintoihin. Toimituksessa työskentelee kolme toimittajaa ja osaaikainen graafinen suunnittelija. Nyt toimitus ahkeroi kustantajansa Kameraseura ry:n omistamassa tilassa Kampissa. Hoitaa yhteydet avustajiin sekä EISA-asiat.
Lehden teon ohella toimitus on organisoinut suuren määrän messu- ja koulutustapahtumia, kuvausmatkoja ja muita kohtaamisia. Varsinainen toimitus kokoaa, työstää ja taittaa lehden, mutta suuri osa artikkeleista tulee joko vakituisilta tai satunnaisilta avustajilta. Kamera-lehti syntyy täysin ilman yhteiskunnan tukea tilaus- ja ilmoitustuloilla.
MARJA TIKKA GRAAFINEN SUUNNITTELIJA.
Taittaa pääosan lehteä ja pitää huolta graafisesta ilmeestä.
ASKO VIVOLIN, TOIMITTAJA
Toimittaa ja taittaa lehden palstoja sekä tekniikkaartikkeleita.
HARRI HIETALA, TOIMITTAJA
Testaa, kirjoittaa, kuvaa. Tärkeä jatko lehdelle on myös www.kamera-lehti.fi-sivusto, joka tarjoaa keskustelua, kisahaasteista ja tuoreita uutisia. Viimeistelee juuri uutta testausjärjestelmää.
92
| 1/ 2010. Luovat näkemykset pääsevät esille kilpailujen, kuvaajaesittelyiden ja ideoiden muodossa. Lehden puhelinpalvelu neuvoo ahkerasti kaikissa kuvaukseen liittyvissä kysyksissä; kameran valinnasta tekijänoikeuksiin. PEKKA PUNKARI
KÄRPÄSENÄ
Kamera-lehden
KATOSSA
Toimitus työskentelee Helsingin keskustassa, mutta lehteä tehdään monessa muussakin osoitteessa.
Kamera-lehti on toiminut 60-vuotisen historiansa ajan monessa paikassa Helsingin keskustassa
Yhtä lehteä luetaan keskimäärin neljä kertaa. Forssan Kirjapainon ympäristöjärjestelmät täyttävät SFS-ISO 14001 -standardin vaatimukset ja yritys on oikeutettu käyttämään myös Joutsen-ympäristömerkkiä. 83 000 AKTIIVISTA LUKIJAA
LEENA SAARELA, TOIMITUSJOHTAJA
Hoitaa Kameraseuran ja Kamera-lehden taloutta, hallintoa, markkinointia.
HANNA KIVELÄ ASIAKASPALVELUSIHTEERI
Hoitaa tilaus- ja jäsenrekisterit sekä asiakas- ja postipalvelun.
* * * * * * * * * *
Kamera-lehti on Suomen suurin valo- ja videokuvauksen erikoislehti. Paperinvalmistajamme (Sappi, Lohjan Kirkniemi) omaa EU-asetukseen perustuvan EMAS-ympäristösertifikaatin. Yli 90 % tilaajista pitää lehteä korkeatasoisena, asiantuntevana ja luotettavana uuden tiedon lähteenä. 29 % lukijoita asuu Suur-Helsingin alueella ja 30 % muissa yli 30 000 asukkaan kaupungeissa. 73 % lukee vähintään tai yli puolet l ehdestä. Se tavoittaa 83 000 harrastajaa ja ammattilaista sekä alan yritykset. Ulkopuolinen auditoija todentaa säännöllisesti järjestelmän toimivuuden. Kilpailut ovat erittäin suosittuja ja innostavat luovaan kuvaukseen. Tuoreen lukijatutkimuksen mukaan lehti tarjoaa ajankohtaisimmat uutiset sekä antaa lukijalle monipuolisia vinkkejä valo- ja videokuvaukseen sekä kuvankäsittelyyn. Kirjastoissa se kuuluu eniten luetuimpiia lehtiin. 73 % käyttää Kamera-lehden Osto-Opasta apuna hankinnoissaan. Keskimääräinen kuvausmäärä on reilut 5 300 otosta vuodessa. 40% on suorittanut Yliopiston tai korkeakoulun.
YMPÄRISTÖN EHDOILLA
Kamera-lehti pyrkii ympäristöystävälliseen toimintaan paperin valinnassa, lehden painossa ja kuljetuksissa. Lehden kiinnostavimpia aihepiirejä ovat luonto- ja matkakuvaus, välinetestit sekä kuvankäsittelyopastus ja uutiset. Postituksemme hoitaa Itella Green-palvelu, jossa kuljettamisesta syntyneet hiilidioksipäästöt kompensoidaan täysimääräisesti ilmastoprojektien kautta.
LISÄTIETOA: Kamera-lehden lukijatutkimus 2009, www.kamera-lehti.fi Kansallinen Mediatutkimus/Lukija, www.levikintarkastus.fi Kirjapaino ja ympäristö, www.forssankp.fi, www.dnv.fi Paperi/Sappi Finland, www.ymparisto.fi Postitus/Itella Green, www.itella.fi
FORSSAN KIRJAPA I N O PA I N A A
Lehti painetaan pdf-tiedostoista offsetrotaatiomenetelmällä.
Y M P Ä R I S T Ö VA S TUU V E LV O I T TA A
Esimerkiksi painovärit ostetaan uudelleen täytettävissä tynnyreissä.
| 1/ 2010
93. 42 % Kamera-lehden lukijoista omistaa yli 5 000 euron kuvausvälineistön. 85 % lukijoista kuvaa vähintään viikoittain. 65 % arkistoi ja säilyttää lehden koko vuosikerran
Valokuvaus on päässyt näistä rasituksista muita kuvataiteita paremmin irti. Näyttelyt ja kuvakokoelmat ohjaavat ymmärtämään tätä itsenäistä tulkintamuotoa ja seurojen kuvakilpailut ovat hyviä oppitunteja. Jälleen kerran teema, joka ei ole vanhentunut 50 vuodessa. Seppo Saveksen mielestä uutiskuvauksessa pitkä putki on välttämätön ja 135-millinen on sopiva kilpailukuvien ottamiseen. Joka taskussa aina käyttövalmiina PENTI. Pitkänen ei juuri kaipaa teleä, koska matkoilla se on painava, kuvaustuloksessa perspektiivi "litistyy" ja kolmiulotteisuus menetetään. III HELSINKI-NÄYTTELY.
nelle riittää kaksinkertaiseksi perusobjektiivin pidentävä telelisäke, joka maksaa siitä enintään kolmanneksen. MATTI RISTIMÄKI POIMINTOJA MAINOKSISTA
Ajakaa Tekin Noris 8 projekorilla, Noris-diaprojektori tekee oikeutta diakuvillenne. Alivalotusta pitää välttää ja mittauspinnaksi voi valita käden selän tai ulkoilupuseron valonpuoleisen pinnan. Jos tiivistystä tarvitaan, sen voi toteuttaa osasuurennuksena. Kiertonäyttelyillä, muilla valokuvan jakelukeinoilla ja jopa taloudellisella tuella tulisi edistää hyvien kertovien kuvien katselumahdollisuuksia. Käytännössä se vastaa aukkolukua f/16. Valovoimaisin 8 mm projektori. Lussa, Unkari, IVRESSE. Vastavalosilhuettejakin voi kokeilla vaikkapa porttikongin kätköistä. Näillä herroilla on kaksi yhteistä tunnusta, Agfa paperia kainalossa ja hyvän mielen hymy. Hyvä tapa on pitää kameraa muovipussissa, kunnes se lämpenee huoneen lämpöiseksi. Cornet OK "käsisalama" kaikki samassa laitteessa. 8x30-kiikarin lähtöpupillin koko on 30:8 eli
3,75. Muuten kamera kerää kosteutta jopa sisälleen. Kullanhohtoinen pinta edessä ja takana. Polttoväliä tällaisella yhdistelmällä on 400 mm.
94
| 1/ 2010. Jos tällä luvulla jaetaan perusobjektiivin polttoväli, esimerkiksi 50 mm, saadaan yhdistelmän valovoimaksi noin 1:13. Talven kuvaamisesta jakaa tietoa Pauli Oulasvirta, koska juuri niiden kuvien toteutuksessa näkee runsaasti puutteita. Värikuvien kuvaaminen kiinnosti harrastajajoukossa monia ja Kameralehti pohti ohjeita värifilmimateriaalin valottamisesta, kehittämisestä, kopioinnista ja diaprojisioinnista. Puolipilvinen päiväkin menettelee ja silloin kuuraiset puut ovat edukseen. Sen sijaan pääsy "lähemmäksi" tai kuvaus salaa on toisarvoinen seikka. Nyt voitte kuvata väreissäkin kuuluisalla Gevacolor filmillä. Lumisade tai sumuinen aamu on kiitollista aikaa. Useimmiten on virhe kuvata auringonpaisteella. Nyt nämä menetelmät alkavat olla historiaa, mutta keskustelu pitkien putkien tarpeellisuudesta, laadusta ja käytöstä jatkuu. Elmo F 120 tyylikäs ulkoasultaan tehokas käytössä. Leikittelevän helppo filmin asennus. Eräs tärkeimmistä ohjeista on muistaa pitää kamera laukussaan pitkähkön ajan, kun tullaan kylmästä takaisin lämpimään. Helge Heinonen sanoi kuvaavansa lähes kaiken normaalia pidemmällä polttovälillä rajauksen helpottamiseksi ja aiheen pelkistämiseksi. Voigtländer Zettomat uusinta uutta projektorialalla. Luovan työn osuutta pidetään dokumentaarisena, epätaiteellisena tai kuvitusmaisena. Hämmästyttävä selvyys lyhyen polttovälin vuoksi. Olympus ACE, vaihto-objektiivein varustettu kinofilmikamera.
KANSI Odert Lackschéwitz
RIIHEN OVI
Kameralehti aloitti kymmenennen toimintavuotensa ja pääkirjoitus pureutuu kertovan kuvan asemaan todellisten "taidekuvien" rinnalla. Pauli Oulasvirta vastasi, että 135millinen maksaa parikymmentä tuhatta markkaa ja hä-
Pauli Oulasvirta,
MUNAMUMMOT
V. Huomattavaa on, että perusobjektiivin aukkosäätö ei vaikuta mitään ennen aukkolukua f/13. Matti A. Veko eli edeltäni Vilho Koivumäki "vekotintoimittajana" vastaa lukijakyselyyn kiikarin puolikkaasta telejatkeena
ARVOSETELIT
www.kamera-lehti.fi
| 1/ 2010
95
Sen voi vaikka teipata kiinni varteen. Kun heitetään tuo ylimääräinen osa pois ja asennetaan varren yläpäähän jalustakierteellä (1/4' UNC) varustettu ruuvi, saadaan pitkä yksijalka. Liian kalliiksi ei tätä lisälaitetta voine sanoa... TEE ITSE
TEKSTI JA KUVAT MATTI PIRHONEN
YKSIJALALLA KORKEALLE TAI SYVÄLLE
Kuvaaja kaipaa usein itselleen jatkopalaa. Sen jälkeen siihen tehdään reikä jalustaruuvia varten. Ja voihan niitä teipata parikin kappaletta yhteen, jos vielä lisäkorkeutta kaipaa. Läjästä kuvia sitten valitaan tai kasataan Photoshopilla kuvat, niinkuin on muutenkin tapana digikuvauksessa. Vedenalaiskameran kanssa saa vedenalaiskuvia kastelematta itseään.
Jalustakierre ja mega-yksijalan keskeinen rakenne. Kolmas tapa on käyttää jaksottaiskuvausta: laitetaan kamera laukaisemaan itsensä esim. Megalomaanista yksijalkaa voi vielä trimmata tekemällä kierteen ympärille levikkeen jostain sopivasta materiaalista. Vatu-passista voi joissain tilanteissa olla hyötyä. Toki on mahdollista vetää digikamerasta piuha mininäyttöön tai kannettavaan tietokoneeseen ja sommitella sen avulla. Pikaepoksi ei tässä toimi, vaan kovettumisajan pitää olla vähintään tunti, jotta epoksi ehtii valua perille asti. 10 s. Tai sitten ei vaan ulotu. Keskikoon kameran kuiluetsimeen on webbikamera vielä näppärämpi virittää. RUUVI JA EPOKSIA Jalustaruuvin asennus on helpointa tehdä siten, että nyhdetään varren muovinen pää irti joko väkisin tai sivistyneesti. Sitten laitetaan epoksiliimaa muoviosaan ja työnnetään ruuvi paikoilleen. Seuraavaksi kaadetaan samaista liimaa putken sisälle, tungetaan muovipää paikoilleen ja jätetään koko komeus pystyyn väärinpäin. Oma yksijalkani aiheutti kustannuksia noin 8 euron verran, kun epoksia oli ennestään. Näin epoksi valuu putkea pitkin alaspäin ja kiinnittää muoviosan, ruuvin ja putken tukevasti kiinni toisiinsa. KUVAAMISEN HELPPOUS Miten sillä sitten otetaan kuvia. Kameran oma vitkalaukaisin on paljon näppärämpi, koska kymmenessä sekunnissa ehtii hyvin nostaa yksijalan pystyyn ja suunnata kameran sopivasti. Näin pitkiä jatkovarsia on harvemmassa liikkeessä, mutta etsivä löytää.
| 1/ 2010
96 X. Ruuvin sopiva pituus on luokkaa kaksi tuumaa. kuulapään, mutta muuten kallistukset hoituvat yksinkertaisesti yksijalkaa kallistamalla. Mikä neuvoksi?
Kolmen ja puolen metrin yksijalka syntyy halpisliikkeen tai rautakaupan teleskooppivarresta, jonka alkuperäinen tarkoitus on jatkaa kattoa tai seinää maalaavaa henkilöä. Maisema tuntuu normaalikorkeudelta lattealta, talon seinät kallistuvat kieroon tai näköeste estää kuvaamisen. Pystykuvia varten voi päähän lisätä esim. Perinteinen tapa on käyttää kaukolaukaisijaa, mutta se ei suinkaan ole kätevin tapa. Kinofilmikameraakin voi käyttää ilman tuuriin luottamista ja ilman tolkutonta filmin tuhlausta, jos virittää etsimeen webbikameran ja katselee etsinkuvaa kannettavan ruudulta. Lisätueksi ja ruuvin saamiseksi suoraan voi laittaa prikkoja tai jotain sälää. Yksijalan avulla kameran saa myös syvälle, esimerkiksi jos haluaa kurkistaa kaivoon tai tarkistaa betonimonttuun asennetun öljysäiliön tiiviyden. välein vaikka kymmenen kertaa ja laukaisujen välillä käännellään yksijalkaa jotenkin sopivan oloisesti. Liikaa on riittävä määrä epoksia. Alumiini olisi kestävämpi materiaali kuin muovipinnoitettu teräs.
LISÄVARUSTELUA Mikäli halutaan oikeasti sommitella kuvaa ennen laukaisua, voi digikameran näyttöruudun päälle teipata peilin 45° kulmaan, jolloin kameran näkymät näkee suoraan alhaalta peilikuvana. Pikkuinen kompaktikamera ei levikettä tarvitse, mutta
järjestelmäkamera pitkän putken kanssa tarvitsee. Varren päässä on tyypillisesti maalitelan varteen tungettava kartiomainen osa, joka on varressa kiinni erittäin karkealla kierteellä. Yksijalan voi joko pitää maassa, jolloin kuvauskorkeus on 3,5 metriä, tai pitää sitä kädessä, jolloin kuvauskorkeus on pitkän kuvaajan kanssa jopa kuusi metriä
Tilaushinnat ovat voimassa kotimaahan tilattaessa ja vuoden 2010 loppuun. 09-6811 490 sekä www.kamera-lehti.fi.
Tunnus 5000932
00003 VASTAUSLÄHETYS
00003 HELSINKI
Kysy, vastaa, keskustele ja lue tuoreet uutiset: www.kamera-lehti.fi
| 1/ 2010
97. Kestotilaus uusiutuu automaattisesti kulloinkin voimassa olevalla kestotilaushinnalla, ellei tilausta ole kirjeitse tai puhelimitse peruutettu. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu tilausjakson ajan (12 numeroa, joista kolme laajaa tuplanumeroa / 9 lehteä). KameraKOULU & PikaKoe KINODIGI / RULLAFILMI IHMISEN MUOTOKUVA
VUODEN KUVAAJA 1/4...
UUDET
KISAT
MATKA, MAESTRO
KUINKA KAMERA VAIKUTTAA LUONNOSSA?
LISÄÄ HEHKUA KUVAUKSEEN
TILAA HETI LUOVIEN KUVAAJIEN
PALVELUKUPONKI
Tilaan Kamera-lehden
OMA LEHTI: www.kamera-lehti.fi
KESTOTILAUS laskutusväli 12 kk 6 kk 75,00e 67,0Oe
KAMERA-LEHTI MAKSAA POSTIMAKSUN
MÄÄRÄAIKAISTILAUS 12 kk laskutusväli Nimi Osoite Puhelin 12 kk 6 kk
Tilaushinta laskutetaan. SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 26.02.2010
2/2010
KOMPAKTI JÄRJESTELMÄ
Kuva: Lassi Rautiainen
JOKAKUKKARON LEICA X1
PARAS TILANNEKAMERA?
KOHTAA SUDEN KATSE
HALPA SUPERLAAJIS. Lisätietoa: p
Lapset luovat ja tuhoavat kuvia, värittävät ja leikkaavat niitä. Kosketeltavana! Helpostihan juuri vanhat kuvat tulkitaan etäälle jääviksi viesteiksi menneestä ajasta. Emme käytä sanaa katse enää puhtaasti visuaalisen datan kokoamisen merkityksessä. Täytekakkujen päälle kuorrutetut valokuvat ovat enemmän vitsi kuin kuvan uusi olomuoto. OLLAAN YHDESSÄ Valokuvauksen uudistama katse sosiaalistui. Tähän suuntaan maailma menee ja valokuvaus sen mukana. Kosketuksen ja toiminnan seurausten oivaltaminen on pienten lasten kehitysprosessin keskeisiä murroksia. JÄLKIKUVA
TANELI ESKOLA
MAAILMA SORMENPÄISSÄ
KOSKETA, KATSO JA LIIKUTA
OPI KOSKETTAMALLA Lapsen on aikuista luontevampaa kosketella niin kuvia kuin muitakin asioita. Wii-pelissä toteutuva oman vartalon liikkeen ja tasapainoilevan ruumiinkuvan välinen synkroni on heille luonteva asia. Pystyn muistamaan rakkaimpien kuvien tunnun sormenpäilläni vaikka olisin kaukana itse esineistä. Meistä kaikista on sosiaalisen median myötä tarkoitus tulla sisällöntuottajia. Heille on täysin luontevaa oppia kosketusnäytön käyttö osana kuvanmuokkausta. Hassua kyllä, erityisen voimakkaasti tämän koki vuoden alkupäivinä Valokuvataiteen museolla Helsingissä, kun museon pedagogisen kokoelman dagerrotyyppejä oli yleisön kosketeltavana. Voi kuvitella jännitteitä, mitä valokuvauksen alku-vaiheen poseerauksiin liittyi. He altistuivat kuvankaappaukselle ja ovat läsnä edelleen. Katse mielletään kontaktina, vuorovaikutussuhteena, jossa ilmiön sosiaaliset ja ruumiilliset ulottuvuudet painottuvat. Jossain tapauksessa kuvan aistiminen voi olla jopa sen syömistä. Maailma tulee sormenpäihin ja viestejä välittäviin materiaaleihin. Hypetys jatkuu toisaalla. Ihmisiä, jotka antoivat itsensä kuvan vietäväksi. Kuvallisia viestejä kantavina esineinä ne pitävät kuvia hengissä ja hidastavat unohduksen rotaatiota. Digitelevision yhteydessä siitä puhuttiin, mutta lupaukset jäivät tyhjiksi. Ne ovat kuin kuvajaisia kadonneesta, kiiltoa himmeässä hopeassa. He taggaavat ja jakavat kuvia sekä rakentavat intuitiivisia dynaamisia sivuja makuunsa. Muistan paperin ja kuvien järjestyksen, tekstistäkin tunnelman. Kosketuksen muisti on vahva.Miten kuvat aktivoivat tuntoa?
98
| 1/ 2010. Mutta myös valokuvan kaikissa vanhoissa ilmentymissä kosketuksellisuus on mukana. Facebookin ja Twitterin luojien konseptissa jaetut kuvat ovat mukana rakentamassa yksilöllistä aistimellisuutta ja olemista. Tämä maailma on toiminnan paikka. VUOROVAIKUTTEINEN PINTA Kaikkialle levittäytyvä verkko hellii vuorovaikutteisuutta. KATSEEN JA KOSKETUKSEN KÄYTTÖJÄRJESTELMIÄ Kuvateokset ja lehdet ovat valokuvien hyvän olon paikkoja. Sormemme ja katseemme liikkuu paperin ja lasin pinnalla saman ahnaan intohimon viemänä niin kuvateksteissä, lehdissä, dagerrotyypeissä kuin viimeisimmän teknologian kosketusnäytöissä.
Mitä enemmän valokuvaus muuttuu, sitä ilmeisempää on, että näkeminen ei selitä koko ilmiötä. Metafora valokuvaajasta tirkistelijänä ja ulkopuolisen, näkyvän informaation tallentajana on menettänyt teränsä. Siinä missä aikuiset pitävät sormensa kiltisti läppärin näppäimistöllä, lapset koskevat näyttöön