Kamera 1/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA S u u r i n k o t i m a i n e n va l o k u va u s l e h t i 1/2014 1// 2014 www.kamera-lehti.f i VANGITSE UPEA YÖTAIVAS | OPISKELE VALOKUVAAJAKSI | KUUKAUDEN KUVAAJA JUHA METSO | SUURKISAN PARHAAT | FIKTIO VALOKUVASSA | TERO REPO & LASKUKUVAT | PÄIVÄ KUVAUSJÄRJESTÄJÄNÄ OPASTUS VANGITSE UPEA YÖTAIVAS OPISKELE VALOKUVAAJAKSI KU UK AUDE N KU VA AJA JUHA METSO SUURKISAN PARHAAT TESTISSÄ Kansi_1-2014.indd 1 SIGMA 18-35/1,8 ART SONY DSC-RX10 FUJIFILM X-E2 NIKON 1 AW1 8.1.2014 9.23
Valitse haluamasi objektiivi -kameraasi*. täysi kennokoko. 13/12/13 15.24. ainutlaatuiset mitat Maailman pienin 35 mm:n täyden kennokoon järjestelmäkamera*. “Sony”, “ ” ja niiden logot ovat Sony Corporationin rekisteröityjä tavaramerkkejä tai tavaramerkkejä. alkaen ja koskee kaupallisesti saatavilla olevia kuluttajakäyttöön tarkoitettuja tuotteita. Esittelemme Sonyn -sarjan. Jälleenmyyjä: Lue lisää www.sony.fi/ILCE-7R 1906_210x297 Alpha7R ann_FI_Kamera_lehti.indd 1 Tieto pätee 16.10. *Yhteensopiva muiden objektiivien kanssa, kun käytetään objektiivin sovitinta
3. mennessä osoitteessa ifolor.fi/kuvakirjakilpailu. Tee Vuoden kuvakirja 2014 ja voita! Nyt palkitaan innostavimmat Ifolorkirjat – osallistu sinäkin! a i v a t h a Paljon mntoja! palki Matka Perhe Luovuus Luonto Avoin Tee unelmiesi Ifolorkirja ja osallistu! 1. Tilaa! Saat tilausnumeron sähköpostiisi ja kuvakirjan suoraan kotiisi. Tee kuvakirjasi Designer-ohjelmalla (Windows, Mac tai iPad). 2013-01-17_Ifolor_Vuoden_kuvakirja_Kamera_210x297.indd 1 www.ifolor.fi S U O M E N S U O S I T U in k u va pa lv e l u 19.12.2013 15:28:20. Valitse viidestä sarjasta sopivin ja osallistu tilausnumerolla 4.2. 2
ISO MUUTOS lehdelle on kameratesteistä vastanneen toimittajamme, Harri Hietalan jääminen eläkkeelle vuoden vaihteessa. Kuinka tavallisimpia eläinmaailmamme otuksia kannattaa kuvausmielessä, ja muutenkin, lähestyä. Antti Koli kirjoittaa tästä omalla palstallaan. Hän pureskelee ja makustelee valokuva-alan ilmiöitä. Vuoden vaihtuessa uudistuu myös osa sisällöstä. Mutta se oli vain osa totuutta. Yhtenä syynä voi olla väärin valittu suljinnopeus. Harrin työtä jatkaa freelance-kuvaaja ja valokuvauksen kouluttaja Timo Ripatti. Ja koska me teemme Kamera-lehteä lukijoille, otamme mielellämme vastaan toiveita tulevien lehtien sisällöstä. Reilut kymmenen vuotta sitten videokameroihin ilmestyi uutuutena säädettävä suljinnopeus. Lue juttu sivulta {16} Olen ottanut kuvan laivanhylystä lokakuussa 2013 Porvoon lähellä Emäsalossa. Mikko Waltarin päiväkirjamainen Waltarinoita opiskelijan sielunelämästä Vilnan taideakatemiassa jää myös historiaan, samoin Antti Kolin Luonto ABC. PÄÄKIRJOITUS Muutoksen tuulia HYVÄÄ ALKANUTTA kuvausvuotta 2014! Kamera-lehti koki mittavan uudistumisprosessin vuonna 2013 niin ulkoasultaan kuin jutturakenteidenkin osalta. Uusia kiinnostavia palstoja tulee kuitenkin tilalle. Mikko Waltari kertoo puolestaan, kuinka ja miksi hän on käyttänyt kuvankäsittelyohjelmien mahdollisuuksia raskaamman päälle joissakin kuvissaan. Monet vakuuttivat, että esim. Eli yhteensä tunti 40 minuuttia valotusta. ASKO VIVOLIN päätoimittaja asko.vivolin@ kamera-lehti.fi Kuvataan ahkerasti! MINNA JERRMAN TEKIJÖILTÄ MAALARI JA STYLISTI HYLKY MIKSI VIDEOKUVA NYKII. Kuvaamiseen liittyvä työ voi olla niin paljon muutakin kuin kameran laukaisemista. Lue juttu sivulta {40} MINNA JERRMAN jutun kirjoittaja 4 ILARI LEHTINEN kannen kuvaaja, – kuva menestyi Suurkilpailussa KARI LEPONIEMI jutun kirjoittaja KAMERA 1|2014 Paakkari-sisis 1-14.indd 4 8.1.2014 11.14. 1/500 sekunnin suljinajalla saa entistä terävämpää videokuvaa. Yhdistin lopulliseen kuvaan 100 kuvaa – kaikki otettu minuutin valotuksella. Tapiolla riittää perspektiiviä alan kummallisimpienkin koukeroiden tiirailuun. Uutena pakinanikkarina aloittaa Tapio Laine. Mitä kaikkia lankoja kuvausjärjestäjä pitääkään hyppysissään. Seurasin kuvausjärjestäjä Saija Katteluksen yhtä työpäivää, ja kunnioitukseni alaa kohtaan kasvoi entisestään. Kaikilla uusilla kuvausvälineillä pystyy nykyisin kuvaamaan varsin onnistuneesti myös liikkuvaa kuva, videota. Eturivin luontokuvaajiimme kuuluva, omaleimaisen näkemyksen omaava Heikki Willamo kertoo joka lehdessä jostakin suomalaisesta metsän eläimestä, sen roolista suomalaisille ihmisille sekä myös hiukan siihen liitetyistä uskomuksista, tarinoista ja mytologiasta. Sari Poijärven Näyttelyvieras-palsta jää pois muiden kiireiden kuljettaessa Saria elämässä eteenpäin. Timo on raskaan sarjan ammattikuvaaja, jolle ovat tuttuja niin järjestelmäkamerat lisälaitteineen kuin studiopuolenkin välineet laidasta laitaan. Hän on kirjoittanut Kamera-lehteen useita artikkeleita. Luonnollisesti jatkamme myös kiinnostavien kuvaajien esittelyitä ja toinen toistaan upeampien kuvien julkaisemista erilaisten artikkeleitten yhteydessä. Kari Leponiemi neuvoo tuoreessa juttusarjassaan, kuinka yksinkertaisilla keinoilla saa valmista jälkeä suoraan kuvaamalla – ilman monimutkaisia kuvankäsittelyitä ja kalliita lisävälineitä. Testijärjestelmänä käytämme edelleen saksalaisen Image Engineeringin TE42:a ja firman iQ-Analyzer-tietokoneohjelmistoa. Yksittäiset videoruudut olivat toki teräviä, mutta jatkuvana kuvavirtana kokonaisuus oli nykivää. Luotettava järjestelmä on käytössä myös monissa muissa eurooppalaisissa fotoalan lehdissä. Muut asetukset ovat 20 mm, f/5,6, ISO 400
Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 1-14.indd 5 2XKUVAAJA TERO REPO – Lempi-ilmani on, kun sataa lunta vaakasuoraan kasvoille, kertoo lumeen hautautuneita ihmisiä kuvannut Juha Metso. 1 2014 JUHA METSO SISÄLTÖ {20} 20| Kuukauden kuvaaja Juha Metso 80| Lumisten huippujen laskukuvaaja Tero Repo {80} Tero Repo kuvaa yli sata päivä vuodessa rinteillä. 5 8.1.2014 11.14
VOITTAJAT TEKNIIKKA 52| Eläinzoomi Myyrä 97| 57| Kamera testissä Nikon AW-1 60| Objektiivista asiaa Irrottele Elävät valokuvat 72| Suurkisa Vuoden 2013 Suurkisan voittajat Sigma 18–35/1,8 K ARI LE P O N IEM 62| Kamera testissä Fujifilm X-E2 65| Kamera testissä Sony DSC-RX10 68| Tekniikkauutiset I 68 {40} 62 57 Videokoulu aloittaa kameran perussäädöistä. 1 2014 TUTUSTU 29 VALOKUVA-ALAN OPPILAITOKSEEN SIVU 42 VAKIOT 4| Pääkirjoitus & Tekijät 9| Välähdyksiä 13| Kolumni Taneli Eskola 54| Myyttiset eläimet PAULA LEHTIMÄKI 70| Luovaa kuvankäsittelyä Mikko Waltari 83| 50 vuotta sitten 86| Pakina Tapio Laine 87| Näyttelykalenteri 89| Seurat toimivat 92| Markkinapaikka 98| Seuraavassa numerossa HEIKKI WILLAMO OPASTUS 30| Yötaivas Vangitse taivaan ilmiöt kuviin 40| Video abc {54} {48} FRANCES KEARNEY {112} {72} Heikki Willamo Helposti alkuun 42| Opiskelu Sinustako valokuvaaja. Paakkari-sisis 1-14.indd 6 8.1.2014 11.14
Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Associationin (EISA) jäsen. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 1-14.indd 7 7 8.1.2014 11.15. postitus 16| Kuvapäivä Kuvausjärjestäjä 48| Ennen ja nyt Fiktio valokuvauksessa 84| Kuvamatka Pohjois-Kypros Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. 040-503 8027 merja.calton@mediamyynti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi {30} Laskettelukeskusten läheisyydessä näkyy talvisaikaan komeita haloilmiöitä. Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. Kameralehden lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. issn 0022-8133 kirjapaino Forssa Print LISÄKSI SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. 1// 2014 www.kamera-lehti.f i OPASTUS VANGITSE UPEA YÖTAIVAS OPISKELE VALOKUVAAJAKSI KU UK AUDE N KU VAAJA JUHA METSO SUURKISAN PARHAAT ILARI LEHTINEN VANGITSE UPEA YÖTAIVAS | OPISKELE VALOKUVAAJAKSI | KUUKAUDEN KUVAAJA JUHA METSO | SUURKISAN PARHAAT | FIKTIO VALOKUVASSA | TERO REPO & LASKUKUVAT | PÄIVÄ KUVAUSJÄRJESTÄJÄNÄ JARI LUOMANEN 1/2014 SISÄLTÖ EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA S u u r i n k o t i m a i n e n va l o k u va u s l e h t i TESTISSÄ SIGMA 18-35/1,8 ART SONY DSC-RX10 FUJIFILM X-E2 NIKON 1 AW1 Kansi_1-2014.indd 1 8.1.2014 9.23 www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/kameralehti TOIMITUS osoite Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki, Finland puhelin +358 9 68 11490 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja Asko Vivolin | 09 - 6811 4912 toimitussihteeri Minna Jerrman | 09 - 6811 4911 toimittaja Timo Ripatti | 09 - 6811 490 graafinen suunnittelija Ronja Korhonen | 09-6811 490 toimitusjohtaja Leena Saarela | 09-6811 4910 vakituiset avustajat Katarina Boijer, Taneli Eskola, Katriina Etholén, Pekka Helos, Mika Karhulahti, Antti Koli, Tapio Laine, Jukka Lehtonen, Kari Leponiemi, Markku Metsämäki, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tom Nyman, Tiina Puputti, Matti Ristimäki, Harri Slip, Mikko Säteri, Pekka Tolonen, Eero Venhola, Mikko Waltari, Heikki Willamo tilaajapalvelu 09-6811 490 ti–pe klo 10–15. OSALLISTU! 8| Vuoden kuvaaja 2014 Osakilpailu 1/4 14| Lukijakysymys 89| Seurat toimivat 96| Matkakuvakilpailu ilmoitusmyynti Anssi Mustonen p. 0400-811 002 anssi.mustonen@mediamyynti.fi Merja Calton p
sija) kuvia lehdessä, Vuoden kuvaajat -kirjassa ja internetissä ilman erillistä korvausta. Tekniikka on vapaa. Uutuuspalkintokamera esitellään vuoden 2014 aikana. 8 ulokset julkaistaan 11.4.2014 T ilmestyvässä Kamera-lehdessä?3-4/2014. www.pny.eu OSAKILPAILUJEN PALKINTO osakilpailujen aiheet Tämänkertainen kilpailuaihe on henkilökuva. Kuvankäsittely on sallittua. Kilpailun pääpalkintona on Panasonicin Lumix G -kameramalliston vielä kilpailun käynnistymishetkellä julkistamaton lippulaivamalli. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon, Panasonic Lumix G -kameramalliston uutuuden, ja Kameralehden Vuoden kuvaaja 2014 -tittelin. 11–25 sijat tienaavat 5 pistettä. Seuraavat kilpailuaiheet ovat luontokuva, tilannekuva ja maisemakuva. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun Kamera-lehdessä. Lisätietoja kamerasta sen julkaisun jälkeen. Osallistu maanantaihin 24.2.2014. Lähetä kuvatiedosto jpeg- muodossa. Mutta se on varmaa, että voittaja saa palkinnokseen viimeisintä huutoa olevan, arvokkaan järjestelmäkameran sekä siihen sopivan objektiivin. kuvan vaatimukset OSALLISTU NÄIN! PÄÄPALKINTONA PANASONIC LUMIX G -MALLISTON UUTUUS! Pääpalkinnon arvo on noin 2000 € ! Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä. Valmistajan mukaan kortin suurin lukunopeus on 50 MB/s ja kirjoitusnopeus 35 MB/s. Näiden kilpailupäivät julkistetaan myöhemmin. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. mennessä. kuvan lähettäminen Kuvassa on Panasonicin malliston nykyinen lippulaivamalli Lumix DMC-GH3. OSAKILPAILU 1/4 | AIHE HENKILÖKUVA VUODEN KUVAAJA 2014 Vuoden kuvaaja 2014 -kilpailu käydään neljässä osassa. Kirja lähetetään veloituksetta kaikille pisteille sijoittuneille. Ensimmäisen osakilpailun aihe on henkilökuva. Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi. KAMERA 1|2014 vk_julistus_1-14.indd 8 7.1.2014 12.38. kilpailun tulokset Kaikki palkinnot ovat voittajille veronalaista ansiotuloa. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. SDXC-kortin kapasiteetti on 64 GB ja nopeusluokitus on Class 10 UHS-1. www.panasonic.com PÄÄPALKINTO Jokaisen osakilpailun voittaja saa palkinnoksi huippunopean ja laadukkaan PNY High Performance -sarjan muistikortin. Pääpalkinnon arvo on noin 2000 euroa. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–25. N imeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi (keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). Jokaisen osakilpailun voittaja saa palkinnoksi huippunopean ja laadukkaan PNY High Performance -sarjan muistikortin ! Kuvan on oltava perillä viimeistään maanantaina 24.2.2014. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2014. Jokaisen osakilpailun 25 tuomariston mielestä parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / internetissä. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Toistaiseksi edes kameran mallinimi ei ole varmistunut. Vuoden 100 parhaasta kuvasta kootaan kirja Vuoden kuvaajat
Auto ja taustalla avautuva näköala olivat heidän usein toistama kuvausaiheensa. Intohimoisena valokuvauksen harrastajana hän kantoi työmailla aina kameraa ja ikuisti kuviinsa niin arkisen työn savotoilla kuin metsätalouden haastavat murrosvuodet. Valokuvieni aiheina ovat nämä näköharhat ja muistikuvat, Niina Vatanen kertoo. Liikennepoliisi ohjaamassa liikennettä Keskuskadun vilinässä. Kysymys on siitä, mitä ei voi nähdä: peitetystä, kätketystä, tunteista. Niina Vatanen (s. – Valokuvaajana olen kiinnostunut Minna Jerrman siitä, miten kuva ilmestyy, miten jokin asia tulee näkyväksi. Taustalla näkyy Kansallismuseon torni. Henkilöauto pärskyttämässä vettä tulvivalla Rautatientorilla. {10} Matkakuva Intia{11} {10} Matkakuva Viro {11}++Kolumni KolumniTaneli TaneliEskola Eskola{13} {13}+ Lukijakysymys{14} {14} + Uutuuskirjat ++ + Uutuuskirjat +Lukijakysymys VÄLÄHDYKSIÄ Helsinki ja 1936 Chevrolet Master, 1930-luku. PENTTI VÄÄNÄNEN (1926–2008) teki elä- mäntyönsä Metsähallituksen Ilomantsin hoitoalueen metsäteknikkona. Väänänen oli uranuurtaja ikuistaessaan arkisia työtapoja ja tilanteita ennen kuin niiden arvo täysin ymmärrettiin. Näyttelytyöt ovat Heikki Ahon ja Björn Soldanin 1920–1950-luvulla Helsingissä ottamia valokuvia. T-Ford vuodelta 1926. Kokonaisuutta täydentävät muutamat autoiluun liittyvät esineet, mm. Rahdin lastaamista kuorma-autosta laivaan. Kuva: Aho & Soldan. Näennäisestä objektiivisuudestaan huolimatta kameralla on myös mahdollista luoda kuvia, jotka lisäävät arkiseen kuvitteellisen, mielikuvitusta ruokkivan tason. Hänen visuaalisesti ja teknisesti korkeatasoisista valokuvista koottu näyttelynsä on esillä Lustossa, Punkaharjulla maaliskuun loppuun saakka. Näyttelyssä on esillä valokuvien lisäksi myös aiheeseen liittyviä filmejä. – Valokuvassa yhdistyvät kiehtovalla tavalla nykyhetki ja menneisyys, yhtäaikainen läsnäolon ja poissaolon tunne. LUSTO / PENTTI VÄÄNÄSEN KOK. Kirjailija Juhani Ahon pojat Heikki Aho (1895–1961) ja Björn Soldan (1902– 1953) olivat merkittäviä kehittyvän Suomen kuvaajia. Näyttely lähestyy muistiin ja unohdukseen liittyviä teemoja. Tämän jälkeen näyttely lähtee kiertämään Metsähallituksen Luontokeskuksiin. Kuva on aina nyt, mutta tapahtumat, joita kuva esittää, kuuluvat väistämättä menneeseen. Aho & Soldan – Autot & Helsinki Kansallismuseo | 15.11.2013–16.3.2014 Helsinki | Mannerheimintie 34 www.kansallismuseo.fi Cloud Hunter’s Eyes TR1 | 11.1.–16.2.2014 Tampere | Väinö Linnan aukio 13 www.valokuvakeskusnykyaika.fi www.tr1.tampere.fi Metsä josta itseni löysin Suomen Metsämuseo Lusto | 26.4.2013–30.3.2014 Punkaharju | Lustontie 1 www.lusto.fi KOONNUT SUOMEN KANSALLISMUSEOSSA Helsingissä voi ihastella vanhanajan autojen muotoilua ja kaupunkinäkymiä Ahon ja Soldanin Autot & Helsinki -näyttelyssä. 1977) on opiskellut valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa. Näyttely jakautuu osiin katujen, paikkojen ja teemojen mukaisesti. VALOKUVAKESKUS NYKYAJAN näyttely- vuoden TR1 Taidehallissa Tampereella aloittaa Niina Vatasen Cloud Hunter's Eyes. Näyttelykalenteri sivulla {89} Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät_1-2014.indd 9 9 8.1.2014 11.04. NÄTTELYT NIINA VATANEN: CLOUD HUNTER Vuosi on hyvä aloittaa nostalgisissa merkeissä
Vuoden sukelluskuvaksi valittiin kirkkonummelaisen Jorma Timosen ottama Portaat. Jalkojen kuluttamia kynnyksiä. Kuva esittelee hienosti kotimaista sukeltamista. {MJ} KAMERA 1|2014 Välkät_1-2014.indd 10 8.1.2014 11.04. Eniten sijoituksia kilpailussa keräsi Mika Saareila Imatralta. w VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 1 2 3XKIRJAUUTUUS KOONNUT Minna Jerrman KAMERAMAAILMA " Et voi sanoa nähneesi kohdetta perusteellisesti ennen kuin olet kuvannut sen. Unikkopuutarhoja. Jokaisessa osiossa on kuvien lisäksi myös aihetta pohtiva essee. Kilpailuun osallistui 188 vedenalaista kuvaa ja videota yhteensä 24 kuvaajalta. – Kuva osoittaa, että ankeasta vihreästä maailmasta voidaan tehdä mielenkiintoinen. Teos on jaettu viiteen osioon: dokumentaarisiin, arkifantastisiin, henkilökohtaisiin, filmille kuvattuihin ja valokuvan rajoja venyttäviin töihin. Mukana on asumuksia torpasta kartanoon. 3 Objektiv, Filter & Photo Raw Nordic now! Musta taide mustataide.aalto.fi | 263 sivua | 28 euroa Pehmeäkantinen taidekirja esittelee 50 pohjoismaalaisen valokuvataiteilijan töitä. Hänen kuvistaan kaksi voitti sarjansa ja kaksi sijoittui toiseksi. Sukeltajan valon käyttö portaiden valaisuun on nerokasta ja tuo pääkohteen loistavasti esille. Kuva on otettu Park Victoryn hylyllä Utössä toukokuussa 2013. 10 Jorma Timosen voittajakuva on hylystä Utössä. Martti Lintunen 2 Elämäni – satunnaisia sekunninosia Like www.like.fi | 220 sivua | 24 euroa Martti Lintusella on, mistä ammentaa valokuvaukseen liittyviä kokemuksia. SUKELTAJALIITON JÄRJESTÄMÄ Sukelluskuvauksen SM-kil- pailu 2013 on ratkennut. Kirjan teksti on leppoisan humoristista, notkeaa. Kuva paljastaa näkökulmia, jotka muuten jäävät piiloon." – Emile Zola 3 1 Pia Maria Montonen & Niclas Warius Rakkaudesta vanhaan taloon Maahenki www.maahenki.fi | 192 sivua | 43 euroa "On hieno saada olla pieni lenkki talon historiassa, tulla osaksi sen salaisuuksia." Pia Maria Montosen kirjoittama ja Niclas Wariuksen kuvaama teos esittelee vanhoja taloja ja niiden asukkaita. Tulokset ovat nähtävillä osoitteessa www.sukeltaja.fi. Jos et ole ennen haikaillut omaa vanhaa mökkiä, niin tämän kirjan jälkeen ainakin. "Puhuminen valokuvasta on kuin tanssiminen nuoteista", toteaa Lintunen esipuheessaan. Tuomareina toimivat Kimmo Lahtinen ja Pekka Tuuri kehuvat kuvan tunnelmaa. Ihan hyvin se kuitenkin sujuu. Sen lukemalla pääsee hyvin sisään ajan ilmiöihin. Jorma Timosen hylkykuva on Vuoden sukelluskuva. Matkan varrella selviää, että Lintunen on neljännen polven valokuvaaja, hän on ottanut Englannin prinsessa Annesta hienon kuvan ja työskennellyt Kansa Uutisissa erikoisalana pysty- ja vaakahenkilökuvat. Hän on toiminut lehtikuvaajana yli 50 vuotta. Warius on saanut hienosti vangittua kuviinsa idyllisten kotien tunnelman, yksityiskohdat ja toisaalta rakennusten tilan tunnun
Paikka sijaitsee Manimutharin padon ja vesiputousten äärellä. Kilpailun järjestivät BirdLife Suomi ja Elenia. Minna Jerrman {MJ} minna.jerrman@kamera-lehti.fi + Antti Koli {AK} NYT Ylen Teemalla alkaa 3.2. Toinen taso on isän pojalleen kertomat tarinat omasta lapsuudestaan ja kolmas nykyhetki, eli kuvaus retken tapahtumista. Tekijät ovat tietoisia, että suomalaiset ovat etääntyneet metsästä. euroa Andreas Gurskyn Rein-jokikuva myytiin New Yorkin huutokapassa 2011. Ensimmäiseen tasoon sisältyy suomalaiskansallisia tarinoita eläimistä ja metsästä. kuvailee paisuttelematta, kuinka kyy puree poikaa käteen ja isä vie poikansa sairaalaan. – Kahtena peräkkäisenä vuonna joutsenpariskunnan pesintä epäonnistui. Senköhän johdosta emolintu oli erityisen varovainen, Moisio pohtii. Valokuvan voimaa -sarjassa perheet korjaavat keskinäisiä suhteitaan Miina Savolaisen kehittelemän menetelmän keinoin. Kun olin palaamassa takaisin majapaikkaani, huomasin tämän kauniin maisemasiluetin. {AK} PALKITUT BONGAA JOUTSEN kame- ralla -kisan voittajaksi on valittu Katja Moision kuva Iso ja pieni. Kuva on otettu piilokojusta Kiuruvedellä. Kisaan osallistui lähes 650 joutsenten ystävää. Hän on hyvä esimerkki lehtikuvaajille iästä riippumatta." Vuoden nuori lehtikuvaaja -tunnustuspalkinto on arvoltaan 3000 euroa. {MJ} yle.fi/aihe/valokuvan-voimaa KATJA MOISIO TV INTIA Onko sinulla upea matkakuva, jonka haluat näyttää muille. Kirja tuo metsän eläimet ja niiden ympäristön lukijaa lähelle. Tämä tuo otoksiin koskettavuutta. Lehtikuvaajarahasto perustelee valintaa: "Koivistoinen on esimerkillisen aktiivinen ja on ottanut uudet sosiaalisen median kanavat avuksi valokuvan esilletuomisessa. Teksti kulkee kolmella tasolla. Lähetä oma matkakuvasi julkaistavaksi tai uutisvinkki osoitteeseen palaute@ kamera-lehti.fi MATKAKUVANI | INTIA Olin lomalla Manjolaissa, Etelä-Intiassa kuvaamassa ihmisiä ja maisemia. tvsarja, jossa käytetään apuna voimauttavan valokuvan menetelmää. Valokuvista vastaavat Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen. Silti, kuten Pöllänen sanoi, Metsän tarina ei yksin riitä, tarvitaan vielä ainakin kymmenen lisää. Eläinkuvat on otettu luomusti, ilman ruokintaa tai piilokojua. METSÄN TARINA on kertomus pojan ja isän ret- kestä metsässä. {MJ} Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät_1-2014.indd 11 11 8.1.2014 11.04. Dokumenttielokuva Metsän tarina sai sisarekseen kirjan. – Voittajakuva on selkeä, väreiltään harmoninen ja perusidealtaan melko yksinkertainen, mutta kiinnittää välittömästi huomion, kertoo Pirkka-Pekka Petelius, joka oli mukana raadissa. Helsinkiläinen freekuvaaja opiskelee tällä hetkellä Lahden muotoilu- ja taideinstituutissa. Suhonen mm. – Varadhan Ganapathy, Espoo Kallein valokuva on maksanut 3,15 milj. {MJ} JULIUS KOIVISTOINEN Mikko Pöllänen, Hannu Siitonen, Ville Suhonen Metsän tarina www.maahenki.fi | 216 sivua | 46 euroa (s. Julkistamistilaisuudessa selvisi, että tekijät toivovat kirjan lieventävän metsään liittyviä pelkoja. Suurpedot ilveksen poikia lukuun ottamatta on tosin otettu kojusta, mutta ne eivät ole Pölläsen tai Siitosen kamerasta. 1990) on Vuoden 2013 nuori lehtikuvaaja. Kirjan kuvat ovat sävyiltään todella rikkaita, kuin olisi itse metsässä
Tuula Närhinen, Olof Jarlbro ja Mary McIntyre. Kirjan käsikirjoituksesta vastaa Krista Hotari. Meiltä valmistuneiden opiskelijoiden ottamia kuvia voit nähdä päivittäin suomalaisissa valtamedioissa. {MJ} Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Lammenkatu 18, 83500 Outokumpu 013 244 3907 | amo.outokumpu@pkky.fi Välkät_1-2014.indd 12 8.1.2014 11.04. 19 tapahtumaan tulevaa taiteilijaa on jo selvinnyt: mm. Noora Niskanen on kuvannut Äiti on kaunis -kirjaa varten 18 eri-ikäistä, tavallista suomalaista äitiä kesällä 2013. – Yksi tavoitteeni on löytää inspiraatio kuvaamiseen. Helsinki Photography Biennialin järjestää Valokuvataiteilijoiden Liiton. IDEAA! VIESTINNÄN, MEDIAN JA TEATTERIN YKSIKKÖ NETTISIVU | thelifecycle.roblutter.com ENGLANTILAINEN Rob Kiinnostaako visuaalinen journalismi. Tampereen yliopisto on tämän alan johtava yliopistotasoinen kouluttaja Suomessa. Rahoitusta kerätään Mesenaatti.me-sivuston kautta. Hänen tarkoituksenaan on tehdä maailmanympärysmatka ja samalla dokumentoida näkemäänsä. {MJ} KIRJAPROJEKTI | www.facebook.com/aitionkaunis YHTEISÖRAHOITUKSELLA tuotettujen valokuvakirjojen letka jatkuu. Sen aikana koko Helsinki virittäytyy valokuvavaihteelle. Kuvien lisäksi naiset kertovat suhtautumisestaan vartaloonsa ja äitiydestä. {MJ} TAPAHTUMA | www.hpb.fi JOKA toinen vuosi järjestettävä valokuvatapahtuma Helsinki Photography Biennial rantautuu jälleen pääkaupunkiin 27.3.–4.5. Lutterin valokuvamatkaa voi seurata hänen Lifecycle-nettisivuillaan. Keväällä 2014 on erillisvalinta maisteriopintoihin ja siihen voi pyrkiä monella eri taustalla. Kirjan tuotto on tarkoitus ohjata synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. HPB14-seminaari pidetään 29.3.2014. Katso lisää: www.uta.fi/opiskelijaksi Kuvaopetus: kuvajournalismi.fi Hak u juu ri ny t! Valokuvauskoulutuskeskus harrastajille ja ammattilaisille! Tutustu vaihtoehtoihimme: www.valokuvauskoulutus.com Opistontie 1, 68300 Kälviä www.kpedu.fi/kpopisto Haku 24.2.-14.3.2014 Opiskelemaan! media-assistentti kuva ja ääni + IBCC graafinen suunnittelu Lue lisää: www.pkky.fi/amoo Lutter on pyöräillyt tähän mennessä 790 päivää kamera seuranaan. Ikuistan kuviini ennennäkemättömiä maita ja kerron tapaamieni ihmisten tarinoita, Lutter kertoo. Vuoden 2014 teemana ovat ekologiset kysymykset ja niihin liittyvät syy- ja seuraussuhteet. Hän on pyöräillyt jo 15 800 kilometriä 21 maassa. Itämereen keskittyvä Sea the Baltic Sea sai tavoittelemansa summan kasaan, ja nyt vuorossa on Äiti on kaunis -kirjaprojekti
Kaikki tapahtuu suhteessa jakamiseen, sen riemuihin ja rajoituksiin. Kaikkien ryhmien toimintaa ohjaa performatiivisuus. SELFIE NYT. Toista oli 175 vuotta sitten. Kesti nelisenkymmentä vuotta, ennen kuin valokuvaus tavoitti suuret joukot. Nämä kummatkin, ajallisesti vastakkaiset, ääripäät ilmentävät yhtä ja ainoaa valokuvauksen aikakautta. Periaatteessa omakuva – omis – on ajaton, kaikkia kuvataiteita yhdistävä teema. 13 Välkät_1-2014.indd 13 8.1.2014 11.04 2.1.2014. Kuvat ovat sekä yliajallisia että hetkeen kiinnityviä. Puhutaan jopa somen selfiekulttuurista, jonka käyttäjäkuntaa on viimeisimmässä Demi-lehdessä hahmoteltu kolmeen kategoriaan: ihailua janoavat oman elämän prinsessat ja kuninkaat, imagonrakentajat sekä aitouden etsijät ja yhteisöllisyyden rakentajat. TEKNIIK AN M U RROS . Valokuvaus oli yksi 1800-luvun suurista keksinnöistä. Vasta 1900-luvulla kaikkien oli mahdollista tulla valokuvatuksi. Kyse on paitsi näyttäytymisestä, myös oman reviirin säilyttämisestä ja rajojen määrittelystä. On kuitenkin hämmästyttävää, että samat historialliset kuvahahmot ja valokuvaamisen perusproblematiikka elävät miltei parin sadan vuoden jaksossa. Oxfordin sanakirjojen toimituskunta sen sijaan valitsi vuoden sanaksi selfien, omakuvan. Taide on kuitenkin vain pieni särmä laajasta kosketuspinnasta. Se on ainutkertainen mutta yksi miljoonista. Muita esille nousseita sanoja olivat mm. natsitorttu, kestävyysvaje, tahdon ja sote. Tuloksena syntyi vanhin tunnettu valokuvaomakuva. Myös tavat puhua kuvista ja sanat niiden ympärillä ovat nopeasti muuttuneet. Dagerrotypiassa tarvittavan hopeoinnin taidon Robert oli oppinut isänsä lamppufirmassa. Vuonna 1839 yhdysvaltalainen Robert Cornelius (1809–1893) oli valokuvauksen varsinaisena keksijänä pidetyn Louis Daguerren kanssa valokuvahistorian eturintamassa. Omsku on usein verkossa julkaistava profiilikuva, eksistenssiä peilaileva pikku performanssi, jonka päämotiivi on sosiaalinen pikemminkin kuin ikuistava tai esteettinen. Nykyään omakuvat kuuluvat kiinteästi etenkin trendikkäiden nuorten arkielämään ja verkossa tapahtuvaan kanssakäymiseen. Nopeasti kehittynyt keinovaloteollisuus vei Corneliuksen mukanaan, eikä hän kovin kauaa jatkanut valokuvauksen parissa. Dagerrotypia. vi Kameralehti_Luova_01.pdf 1 KOLUMNI TANELI ESKOLA Pöhinä, selfie ja teinipeili YLEN LUKIJAÄÄNESTYS valitsi pöhinän vuoden 2013 sanaksi. Hän rakensi kameran, jossa oopperakiikarin linssi teki objektiivin virkaa. Se tarkoittaa sosiaalisen median positiivista liikehdintää. Suljinta ei kamerassa ollut, vaan omakuvaansa varten Cornelius yksinkertaisesti vain jähmettyi paikoilleen useiden minuuttien valotuksen ajaksi. Nykyteinin itsuli on sukua Corneliuksen pioneerikuvalle. PEILI, JOLLA ON MUISTI. Robert Cornelius: Omakuva, 1839. Ehkä juuri meidän aikamme valokuvan demokraattisuuden itsestäänselvyys selittää, miksi Corneliuksen pioneerikuvan lumo tuntuu yhä kasvavan. Teinipeiliksi kutsutaan lajityyppiä, jossa peiliä apuna käyttäen kuvaaja rakentaa itseä tyydyttävän ilmeen, eleen ja asennon. Aarretta säilytetään Kongressin kirjastossa. Valokuvaus ei ollut edustettuna. Se on erityinen ja yleinen, kuva lähellä ja kaukana
Kiitos kaikille osallistuneille. Voit voittaa arvonnassa Photoshop Elements helposti & nopeasti -kirjan. Tiedustelut: www.kuusamo-opisto.fi, puh. • Studiokuvauksen perusteet 9.-14.6. • Kuvankäsittely Lightroom -ohjelmalla 30.6.-5.7. Valokuvauslinja (34 ov) alk. OSALLISTU Facebookissa, www.facebook.fi/kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. vi VALOKUVAUSKURSSIT KUUSAMOSSA Kurssit talvilomaviikolla • Panoraamat ja useiden valotusten hyödyntäminen maisemakuvauksessa 17.-21.2. VIDEOKUVAUSLINJA HAE OPISKELEMAAN! www.muurlanopisto.fi puh. • Digikuvauksen perusteet 17.-21.2. • Luontokuvaus Kuusamon ruskassa 11.-14.9. 050 444 1157, s-posti: opisto@kuusamo.fi . • Luontokuvaajan peruskurssi 14.-19.7. Kuusamon luonto ja aktiviteettipalvelut tarjovat lomallesi hienot puitteet. • Digitaalikuvauksen peruskurssi 30.6.-5.7. • Maisema- ja ympäristökuvaus I.K. Sen voitti arvonnassa Marko Haapasaari. Älä haaveile, tule meille opiskelemaan. 044 7581500 LUKIJAKYSYMYS 1 Oletko tehnyt valokuvakalenterin omista kuvistasi. • Kasvintuntemus ja -valokuvaus 24.-28.6. Edulliset kurssihinnat sisältävät opetuksen, majoituksen, ruokailut ja kuljetukset retkille. Muurlantie 365, 25130 Muurla Välkät_1-2014.indd 14 8.1.2014 11.04. Meillä jokainen opiskelija on tähti! VALOKUVAUSLINJA 24% 16% 8% 52% Pädi Tabletti Täppäri Muut yksittäiset (mm. lätty, tabu) Vastanneiden kesken arvottiin Photoshop Elements helposti & nopeasti -kirja. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. • Lintuja Kuusamon keväässä 3.-6.4. LUKIJAT VASTAAVAT Miten nimität kosketusnäytöllistä, näppäimetöntä taulutietokonetta. Tarjoamme myös perheenjäsenille edullisen majoituksen ja ruokailut. • Ilta- ja yökuvauksen erikoiskurssi 27.2.-2.3. 1.9. 2014 Opiskelu painottuu erityisesti digikuvauksen ja valokuvauksen eri osa-alueiden perusteiden oppimiseen. Nyt voit yhdistää kätevästi talviloman ja valokuvaus harrastuksen. Inhan jalanjäljillä Paanajärvellä 5.-10.8. • Digikuvasta tulosteeksi 17.-21.2
Katso lähin GoPro kauppa osoitteesta futureretail.fi. Jaa. LYNSEY DYER LISÄVARUSTETTA JA UUSIA TULOSSA Ohjaa. Katso
Päivä valokuvastudion kuvausjärjestäjänä näyttää sivullisesta yhdeltä pyöritykseltä. Tänään työn alla on teollinen makuuhuonenäkymä. KUVAPÄIVÄ Kuvausjärjestäjä Valokuva-alan ammattilaisten työpäivä Lattian rakentamista, korulähetyksiä, uusia maaliroiskeita pinkkiin essuun. – Sen tämä työ on saanut aikaan, etten silitä kotona kuin pakolliset. Valokuvaaja Heli Blåfield asettelee studiovaloja paikoilleen. KAMERA 1|2014 kuvapaiva_1.indd 16 19.12.2013 16.10. Ovisummeri soi. Joululahjat Surrrr. Tapetointia, maalausta, asiakastapaamisia, pakkausta ja purkua, stailausta. Saija asentaa harmaat lattiavanerit tiukasti paikoilleen, ja antaa välillä lisäpontta asennukseen pikku potkulla. Ja lisäksi meillä on kotona vain tarpeellinen määrä tavaraa, ei mitään ylimääräistä. Ulko-oven suussa on kahvitila ja punainen sohva, jossa vieraat ja työntekijät voivat lepuutella jalkojaan. Saijan työkaveri Heli Ilkka vastaa kuvauksiin tulevan kolumnistin stailauksesta. Silloin oma työ on elävimmillään, Saija pohtii. Saan yliannostuksen täällä töissä tavarapaljoudesta, Saija naurahtaa. – Hei Saija, voisitko tulla vähäksi aikaa testikuviin, Heli huikkaa. – On mahtava tunne, kun tässä työssä pystyy hallitsemaan monta asiaa lomittain. Lampunjaloissa on pienempi kierrekanta, johon ei löydy sopivia lamppuja. Pakka pysyy kuitenkin tiukasti hyppysissä. Joten hän tuo omia vaatteitaan ja me yhdistelemme niitä hakemiini vaatteisiin, Heli kertoo. Yllä Saija ja Anna-Kaisa Melvas rakentavat teollista makuuhuonenäkymää Glorian Koti -lehteen. Edessä on työntäyteinen päivä. – Olisi mielenkiintoista tehdä näistä testikuvista sarja, miten sitä on muuttunut vuosien mittaan, Saija nauraa samalla kun pelleilee kamera edessä. Roikka sopiikin kuvan rouheaan yleisilmeeseen kuin nakutettu. Meillä on yksi sellainen, Saija keksi ja lähtee kohti varastoa. – Kuvattava on asiantuntija, joten häntä ei stailata muotilehden tyyliin, vaan hänen tulee näyttää omalta itseltään. – Kyllä tässä kengät kuluvat, hän hymyilee. Nautin, kun studio on täynnä ihmisiä ja kaikkialla tapahtuu. Saija istuu tuoliin ja salamavalot räiskivät. Sänky, eli jalaton runkopatja, asetellaan lattiavanerien päälle. Alla Lähetti tuo kuvattavia tavaroita joululahjavinkkijuttuun. – Meillä on oven avauspainikkeita ripoteltuna joka paikkaan, jotta työtä ei tarvitse keskeyttää, Saija kertoo. 16 Minna Jerrman Saija purkaa paketeistaan peitot ja tyynyt ja lähtee sitten silittämään harmaita pellavalakanoita. Saija ja Glorian Kodin toimittaja AnnaKaisa Melvas pohtivat, voiko jalattoman sängyn kanssa käyttää jalallista yöpöytää. Sänky lattian rajassa Saijan päivän ensimmäinen työtehtävä on Glorian Kodin kuvauspaikan järjestely. Seuraavaksi vuorossa ovat yölamput. Pinkin maalariessun seikkailut TEKSTI JA KUVAT S aija Kattelus työskentelee Sanoma Magazinesin valokuvastudiolla kuvausjärjestäjänä. Korkeusero ei kuitenkaan haittaa, sillä makuuhuonetta kuvataan katonrajasta, korkeilta terästikkailta. Silloin myös tulee naurettua paljon ja tapaa ihania ihmisiä. – Eikö tässä voi käyttää työmaalamppua. Poseerauksia naapurissa Viereisessä studiossa kuvataan henkilökuvaa Meidän Perhe -lehden kolumnistista
Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kuvapaiva_1.indd 17 17 19.12.2013 16.10
Vihreää ja keltaista Saijan päivän toinen työkokonaisuus koskee seinien maalaamista luonnonvalostudiossa. Bleiseri asetellaan studion lattialle, ja kuvaus voi alkaa. Seinät ovat vuosien mittaan saaneet melko monta maalikerrosta. KAMERA 1|2014 kuvapaiva_1.indd 18 19.12.2013 16.10. Ihanteellisinta olisi tavata palaverissa kasvokkain, mutta aika ei aina valitettavasti siihen riitä. – Lehteen tulee kolme aukeamaa joululahjavinkkejä. Viisi studiota: kolme luonnonvalostudiota ja kaksi täysin ikkunatonta. Saija saa tekstiviestin. Sitten hän huputtaa maalikaukalon jätesäkillä ja kaataa kaukaloon maalia. – Tällaisista asioista en hermostu, ei edes ketuta. – Viime kesänä meillä tehtiin remontti ja seinässä oli päällekkäin viisi senttiä maalikerroksia, Saija kertoo. Hän ottaa valkoisen maalin uudestaan esiin ja aloittaa vihreän päälle maalaamisen. – Ensin laitan pakkelia naulanreikien päälle. 18 Vastakkaisessa studiossa kolumnistin kuvaukset ovat päättyneet. – En oikein jaksa suojata itseäni kunnolla, joten vaatteeni ovat usein maalissa. Ovella seisoo lähetti, joka tuo paperipussissa Saijalle pipoja ja koira-aiheisia peilikoruja. Ja saa kahden kuvauksen briiffin, eli toiveet kuvausjärjestelyistä. Vuorossa ovat Glorian ns. flättivaatekuvaukset. – Usein suunnitelmat vaihtuvat. Saijan työpiste on heti ulko-oven ja taukotilan vieressä. Saija on saanut luonnoksen halutuista ratkaisuista muutama viikko aikaisemmin. Kun tulee ongelmia, niin ne on korjattava. Ja vihreän sivuun oikealle tulee kapea keltainen alue. Mutta tavallisesti käytän tätä essua. – Aina kun päivän tehtäviin tulee tauko, niin koitan vastata sähköposteihin, Saija kertoo. Hän sopii maalin kuivumista odotellessa kuvauksista Cosmopolitanin, Mikrobitin ja Sanoman Yritysjulkaisujen kanssa. – Useimmiten briiffit hoidetaan puhelimitse ja sähköpostilla. " Viime kesänä meillä tehtiin remontti – seinässä oli viisi senttiä maalikerroksia." Vieraita tulee ja menee. Tekee kuvauskeikkoja kaikille Sanoma Magazinesin aikakauslehdille. Annan sen kuivua ja sen jälkeen maalaan seinän valkoisella. Otin yhteyttä noin sataan yhteistyötahoon kuvauslainan merkeissä. – Telan käyttö on myös terapeuttista, Saija toteaa. Sitä on käytetty usein myös kuvausrekvisiittana, Saija esittelee vaaleanpunaista essuaan, jossa on hienosti maaliroiskeita taskujen kohdalla. Työntekijöinä kolme kuvausjärjestäjää ja kuusi kuvaajaa. Lisäksi hän pyytää kuvauslainoja muutamasta yrityksestä. Niissä on piirustuksia ja valokuvia halutuista seinistä ja lattiasta. – Maalaan tämän seinän vihreäksi, niin että alla oleva valkoinen pilkistää telan vetojen alta. Sain toimituksesta toivelistan ja lisäsin siihen vielä omat suosikkituotteeni. Saija aloittaa suojaamalla lattian ruskealla paperilla. Seinän väriin on tullutkin muutoksia: se maalataankin vihreällä ilman keltaista raitaa. SANOMA MAGAZINESIN DESIGNKESKUS Muutoksia suunnitelmiin Sijaitsee Helsingissä Punavuoressa. Saija on kokoamassa Finnairin Blue Wings -lehteen joululahjavinkkejä, joten hänelle saapuu kuvauslainatuotteita pitkin päivää. Onneksi sain tietää tämän nyt, kun ei ole vielä valmista, Saija hymyilee tyynesti
Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kuvapaiva_1.indd 19 19 19.12.2013 16.10. He kuvaavat still-kuvia jääkiekkoilijasta Ruutu-netti-televisioon. Yhteen studioon on saapunut Nelonen Median kuvausryhmä. Saija nappaa sieltä kaksi, punaisen ja valkoisen, joista on tulossa mustavalkoisia. Ensin hän tekee levyn päätyihin reijät naulalla ja vasaralla, sitten ruuvaa levyn seinään. Vasara ja kypärä Anna-Kaisa makuuhuonekuvauksista tulee Saijan luo. Hän huomaa, että lähetti on tuonut lisää maaleja. – Hyvältä näyttää, kuvaaja Tuomas Kolehmainen toteaa, kun vilkaisee ottamaansa kuvaa kannettavan tietokoneen näytöltä. Ja välillä pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin ei normaalisti pääsisi, Kaisa toteaa. Vaikka siinä oli paljon tavaroiden kuskaamista, niin se ei haitannut, kun oli visuaalisesti kiehtovia paikkoja ja hurmaavia ihmisiä, Saija sanoo. – Voisitko tulla kiinnittämään sängyn päädyssä olevan teräslevyn seinään. Työkaveri Kaisa Jouhki pakkaa parhaillaan palautusta varten vaatteita ja rekvisiittaa, joita on käytetty Hyvä terveys -lehden mainoskampanjan kuvauksessa. Mutta uskon todella, että tilanne on muuttumassa. Mitä tahansa voi tulla eteen. Kun maali kuivuu. Myös Saijan suosikkikuvauksia ovat työt, jotka tehdään studion ulkopuolella. Saijan silitysvesipullolle tulee uutta käyttöä. Ilta Linnanmäellä Saija on ollut töissä Sanomien studiolla viisi vuotta, joista kaksi hän on ollut opintovapaalla. – Näyttääkö se nyt hyvältä vai tarvitaanko myös keskelle yksi ruuvi?, hän kysyy. kuvausryhmästä kysytään. On paljon omasta osaamisesta ja aktiivisuudesta kiinni, miten työpäivät muodostuvat. Mielestäni jokaisen tiimin tekijän työpanos on yhtä arvokas ja se tulisi näin ollen kreditoida samalla tavalla. Se on myttynä lipaston päällä. Olen vuokrannut kanin ja gekkoliskon kuvauksiin. – Kuvausjärjestäjän toimenkuva on laajentunut koko ajan sen myötä, kun meidän taitomme ovat kehittyneet. – Pidin vaikkapa kovasti Glorian Kodin valaisinkuvauksista, jotka tehtiin illalla Linnanmäellä. Oma innostus on vienyt hänet myös valokuvauksen ja kirjoittamisen sekä sosiaalisen median oppien pariin. – Nämä ovat Suuren käsityölehden 40-vuotisjuhlanumeroon, Saija kertoo. Saija kaivaa työkalupakin esiin. – Tätä asiaa olen kyllä ajanut toimituksiin. Lehden kuvauksissa käytetään puutuoleja. Se repsottaa kuvissa, Anna-Kaisa kertoo. Saija vastaa sähköposteihin. – Tässä työssä on oltava kiinnostunut monenlaisista asioista. Hän on ottanut yltään maalausessunsa. Mutta essun seikkailut jatkuvat huomenna. Koulutukseltaan hän on muotoilija ja lasitaiteen maisteri. Tavallista on, että kuvausjärjestäjän nimi ei tule selkeästi esiin lehtijutuissa, ja joskus sitä ei mainita lainkaan. Tuoleja on rivillinen eteisen ulkovaatekomeron päällä. – Olisikohan teillä suihkupulloa, sillä tarvitsisimme vesipisaroita kypärään
Intohim o VALOKUVAUS Juha Metsoa olisi vaikea kuvitella viime vuosisadan alun kuvaajaksi. Hän ei ole mies, jonka päivän tavoitteena on ottaa yksi kuva lasinegatiiville. TEKSTI Raimo 20 Poutanen KUVAT Juha Metso KAMERA 1|2014 juha metso.indd 20 20.12.2013 10.26. KUVAAJA Juha Metso Kuvat Juha Metson sarjasta Ihminen ja ilmasto – Jää. Hän ehtii kaikkialle: rockkonserttiin, Venäjälle – ja lumisiin taidekuvauksiin
m ona Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi juha metso.indd 21 21 20.12.2013 10.26
Kuvien kieli on onneksi kansainvälistä. 1980-luvun puolivälin jälkeen Juha pääsi Lahden taideteolliseen oppilaitokseen. Siinä USA:n hallitus katsoo suorassa lähetyksessä Osama bin Ladenin surmaa. ET AM Juhan ura käynnistyi 1980-luvulla kotkalaisessa EteläSuomi-lehdessä ensin freelance-kuvaajana, sitten kesäkuvaajana. Vuoden lehtikuvaaja 2000. KAMERA 1|2014 juha metso.indd 22 20.12.2013 10.26. Se julkaistiin jokseenkin jokaisessa maailman uutislehdessä sinä päivänä. Tuntuu siltä, että lehtikuva uppoaa propagandana kuin veitsi voihin. Se oli mahtavaa aikaisemman ukkoutumisen jälkeen. Mainosmaailma on täynnä hyvin muovista kuvankäsittelyä. Näen heti, kun sillä yritetään saada huonoa kuvaa paremmaksi. – Kuva ei puhumalla parane. Juha teki otoksesta oman versionsa sekä kuvana että videona. Joskus tämä vaatii paljon järjestelyjä, kun kuvaan osallistuu monia tarkoin valittuja henkilöitä. Se on myös se suola. Sen jälkeen ruumis upotettiin jenkkien mukaan Punaisen meren pohjaan. Jos tämä tapa tulee voimakkaammin lehtikuvaukseen, mennään metsään. Tosin tietyissä taidepuolella on eri juttu. – Kameroiden kennot tuottavat niin hienoa värimaailmaa, niin autenttista kuvaa kuin olla ja osaa. 2000-luvun kuuluisimman sotapropagandakuvan otti Valkoisen talon kuvaaja Pete Souza. Ei ollut tietokoneita, eikä voinut kuvitellakaan jotain sellaista kuin digikuvaus. 22 lisiin paikkoihin katsomaan erilaisia ihmiskohtaloita ja tarinoita. Juha pohtii, pitäisikö Suomeen perustaa julkisen kuvan neuvosto. Lehtikuvaus on Juhan mukaan aina ryhmätyötä. – Olen nähnyt kaikenlaista kuvan meikkausta. – Toisaalta tämän ammatin myötä pääsee ihmeel- KUKA JUHA METSO Kotkalainen valokuvataiteilija ja freelance-kuvaaja on syntynyt vuonna 1965. Lehtimaailma viihteellistyy jatkuvasti. – Silloin valokuvausala naisistui. Hän perusti Kotkan valokuvakeskuksen vuonna 2005. Jos kuva on hyvä, sitä ei tarvitse käsitellä pahemmin kuvankäsittelyssä. Meidän luokalla oli seitsemän naista ja kolme miestä. Juha ei käytä paljon aikaa kuvankäsittelyyn. Tällainen projekti oli jäljitelmä Helsingin Sanomissakin julkaistusta kansainvälisestä kuvasta. Juhasta tärkeintä on kuvan sisältö. – Jenkit lähettivät kuvan ympäri Maapalloa. – Tapaan keikoilla erilaisia persoonia, mikä on ihan SO Lehtikuvaaja II D J uha Metson kamera laulaa tiuhaan, usein high speed -vauhdilla. Kuva oli ensimmäisen kerran esillä Kuopion taidemuseossa. – Tähän aikaan oli vielä pimiöt. Juha ottaa usein kuvillaan voimakkaasti kantaa ihmisyyden puolesta. Lehti- ja taidekuvaajana menestynyt Juha ei kuviaan paljon selittele, vaan uskoo ja toivoo niiden puhuvan puolestaan. Voisi jopa heittää ajatuksen, ettei kuvankäsittelyä enää tarvita
" Kuvaamalla pääsen paratiisiin ja helvettiin, ja kaikkeen siltä väliltä." Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi juha metso.indd 23 23 20.12.2013 10.26
24 KAMERA 1|2014 juha metso.indd 24 20.12.2013 10.26
Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi juha metso.indd 25 25 20.12.2013 10.27
Minä päätän ja saan omat tunteeni liikkeelle. – Kuvaaminen menee yli kielirajojen, muurien ja aitojen. Meissä on ahneus, intohimo, seksuaalisuus ja tällaiset tekijät. Kuvaaminen on niin mahtavaa. Kaikki siinä välillä on arvokasta, mutta elämä on lyhyt galaksin mittakaavassa. Olen kokenut herkkyyttä, raivoa, inhoa ja kauhua. Se toimii tai ei. – On myös hieno tunne, ettei kaikkea tarvitse kuvata. Loppujen lopuksi me ihmiset olemme aika samanlaisia. Juhaa kiinnostavat historia ja itsensä tutkiminen. Juha on ottanut myös taidekuvia uransa alusta lähtien. – Etsin itseäni, omaa persoonaani myös muiden ihmisten kautta. Jos joku yksilö saa edes murusen tunnelatausta teokseni kautta, niin olen tyytyväinen. Pääsen sillä paratiisiin ja helvettiin ja kaikkeen siltä väliltä. En lisää kuviin mitään – haluan, että olen oikeasti kuvissa alasti ja munat palelevat hangessa. Kuvia voi näyttää kenelle vain. – Kuolema ja syntymä ovat elämän tärkeimmät hetket. – Nämä ovat vaatineet elämää. Ideoita syntyy näkemisestä, kokemisesta, kuulemisesta ja haistamisesta. Tunnetaso on olennaisin asia. Näissä kuvissa on mystisyys, arvaamattomuus, mennyt, tuleva, usko, ahneus, himo, omistaminen, valta, oleminen, onni ja sen kohtaaminen. mukavaa. – Taidekuvat valitsen aina yksin. Jos kuvalla ei ole katsojaa, on kuin sitä ei olisikaan. Siinä on tunnetilat vahvimmillaan. Jää Vuosi 2013 oli Juhalle kiireistä aikaa. – Jos taiteeni ei tunnu jollekin henkilölle miltään, niin kunnioitan sitä. Nyt siinä on tullut jo nöyremmäksi. On täytynyt olla perheellinen ja lapsia, menneitä ja tulevia ihmissuhteita. Hän uskoo, että jos hän ei olisi kuvaaja, hän olisi valinnut maalaamisen tai kuvanveiston. Ja kun olen ollut murha- ja kolaripaikoilla, niin siihen ei voi jäädä itkemään. – Lempi-ilmani on, kun sataa lunta vaakasuoraan kasvoille. Helvetin olen kokenut sota-alueilla. Juhan mielestä on sattumaa, että hän on päätynyt kuvaajaksi. 26 Juha vertaa kuvaamista viestikapulaan. 20 vuotta hakkasin päätäni seinään, kun tajusin menettäneeni jonkun kuvan. Aika paljon kipukynnystä, tuskaa on, vakuuttaa Metso. Voit itkeä muualla, mutta duuni pitää tehdä niin hyvin kuin pystyy. – Kuvaaminen on minulle optinen sivellin. Katsoja tekee kuvasta puolet. Syntymästä kuolemaan Juha käsittelee töissään toistuvasti kuolemaa. Jos katsoja löytää jotain tuollaista, niin se on aivan mahtavaa. Ihmiset ja elämä tällä pallolla kiinnostavat. Kuvissa ihmisiä on tuupertuneena tai hautautuneena lumeen. KAMERA 1|2014 juha metso.indd 26 20.12.2013 10.27. Monen kuvan kohdalla yleisö pysähtyi ihmettelemään, miten kuvat on tehty. Syyskuussa Kotkassa oli esillä Ihminen ja ilmasto -näyttely. Kaikki tämä kun löytyy kuvistani, niin se on lähellä ihmissieluani. Nämä ovat sielunkuvastoa, ja sillä tiellä mennään
He rakastavat kuvaamista yli kaiken. Musiikki lähtee Mongolian kurkkulaulusta ja päättyy suuriin orkestereihin. Hän on käynyt noin 50 valtiossa. Otoksia voi olla joskus 100, toisella kertaa 1500. Kaikkialla maailmassa on hienoja ihmisiä, mutta venäläisten kuvaaminen on äärettömän sujuvaa ja mutkatonta. Näyttelyiden lisäksi kuvista on julkaistu kirjat. Pietarissa kolme kuukautta taiteilijaresidenssissä. Välillä kamera unohtuu, mennään ja tullaan. Venäjän Karjalassa luottamus syntyy helposti. Haluan pois sellaisen ajatusmallin, että sitkun olen eläkkeellä, tekisin enemmän. " Henkilökuvauksessa pitää nähdä tilanteen edelle ja taakse." Myös musiikki on Juhalle tärkeää. Kaikkiaan varmaan 600–700 yhtyettä, maailman supertähtiä ja ihan aloittelevia keikkabändejä. Välillä olen antanut heille kameran ja he ovat kuvanneet minua. Elä nyt tai älä elä koskaan. – Olen viettänyt Venäjällä 2–3 vuotta elämästäni. Henkilökuvauksessa, kuten muussakin työssä, pitää nähdä tilanteen edelle ja taakse. Häntä olen kuvannut lähes joka vuosi 1990-luvun lopulta lähtien. Suomalainen media on sitä vastoin luonut ihmisille suoranaisen hysterian omista oikeuksista – minua et kuvaa. Ulkomailla Juha Metso viettää nykyään ulkomailla lähes puolet vuodesta. Minä teen nyt ja piste. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi juha metso.indd 27 27 20.12.2013 10.27. Kotkan Valokuvakeskuksessa on ollut syksyllä 2013 esillä myös Juhan kaksi muuta näyttelyä: Sielun Veljet ja Ville Haapasalo – Et kuitenkaan usko. – Olen kuvannut bändejä 1980-luvun alusta tähän päivään. – Olen kuitenkin tässä oppinut, että minulle ei kukaan lupaa huomista. Asuin mm. – Olen kuvannut paljon rocktähtiä ja kirjailijoita, jotka ovat kuolleet, kuten Juice Leskisen. Jos mukaan laskee myös filmiajan kuvat, luku nousee noin 3000:een. Savonlinnan oopperajuhlat ja Valkeat yöt -musiikkijuhla Pietarissa johtajana Valeri Gergijev. – Sielun Veljet -kuvateoksen kirjoittajana on Vesa Siren ja Ville Haapasalon teoksen teksti on Kauko Röyhkältä. Juha täyttää kohta 50 vuotta. En todellakaan ole pelkän rockin ystävä. Rokkarit ja kirjailijat Juhan henkilökuvagalleriassa on tällä hetkellä 1600– 1700 henkilöä. Siitä tulee sellainen performanssinen piirre. Juha kertoo, että hän käyttää paljon aikaa tarkkailuun. – Klassinen musiikki on ollut kiinnostuksen kohteenani kauan. – Tärkeintä on, että löytyy ensi hetken luottamus puolin ja toisin. Hän myöntää, että välillä on tullut tunne, että voisi hellittääkin. Hyvässä henkilökuvassa on aina jonkinlainen tunnelataus
28 KAMERA 1|2014 juha metso.indd 28 20.12.2013 10.27
Juha on sitä mieltä, että kuvien arvo ja merkitys kasvavat ajan myötä. – Urani arvo siirtyy näihin tehtyihin kuviin. Arkistointi sitä vastoin on Juhan mielestä tärkeää. – Tykkään lämminhenkisestä huumorista. Tein siitä Art In Form -näyttelyn. Se, mihin kontekstiin lopputulos nostetaan ja miten ripustan kuvani. Sähkökatkojen varalta on akkujärjestelmä, joka toimii 2–3 tuntia. Kyseessä on ainutlaatuinen saari, ja matkoista syntyi kirja, jonka kirjoitti Kauko Röyhkä. Juha Metsolle sitä on hymyileminen omalle olemassaololle ja kaiken maailman kohkaamiselle. Uraa on takana vasta 30 vuotta, ja haluaisin elää ja toimia vielä pitkään. – Intohimoni oli päästä sinne. Se on aika vaikea laji, mutta yksi voimavara kuvissani. Rakennuksia puretaan, jotkut palaa. Sähköisessä arkistossa on jo 100 teraa aineistoa. Pietarissa ja New Yorkissa. Yli 100 näyttelyä – Minua eivät kiinnosta kameramerkit, eivät pätkääkään. – Minun on ollut mahdollisuus kuvata mielettömiä persoonia, kuten Veikko Lavi. Väänsin hänen kanssaan kättä, kuten satojen muiden kanssa useissa Euroopan maissa ja Siperiassa. Jos joku levy kilahtaa, niin mitään ei olla vielä menetetty. Ilojen ja surujen välillä ei ole juuri mitään. Hän aloitti digikuvauksen vuonna 1999 ja kuvasi sitä ennen 20 vuotta filmille. – Ilman itselle nauramista pää olisi jo hajonnut kauan sitten. Juha on käynyt useita kertoja kuvaamassa Suursaaressa. Unelmissani on perustaa nimeäni kantava säätiö. Saari kuului aikoinaan Suomeen, nykyisin Venäjään. – Varmistusmenetelmä toimii kaiken aikaa. Juha on pitänyt yli sata valokuvanäyttelyä Suomen lisäksi mm. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi juha metso.indd 29 29 20.12.2013 10.27. Näin tapahtuu kaikkien kuville. 2000-luvulla unelmani toteutui. – Caj Bremerin kuvat 1950- ja 1960-luvulta ovat aivan mielettömän mahtavia, kun niihin on aika puraissut. Samoin me ihmiset katoamme, häviämme, mutta kuva jää. Tänään joku kuva ei näytä juuri miltään, mutta parin-kolmen vuoden päästä kuva näyttää ihan toiselta. On ihan turha soitella minulle, että mikä kamera sinulla on ollut käytössä, mikä suljinaika, aukko tai ISO-luku. Siitä valmistui myös kymmenen kuvan salkku. Minua kiinnostaa, mitä etsimen läpi näkyy. Pikkupojasta saakka olen katsellut ulkosaaristosta ja rannoilta Suursaaren muotoa. Ei voisi vähempää kiinnostaa
ARVOITUKSIEN YÖTAIVAS TEKSTI JA KUVAT 30 Jari Luomanen KAMERA 1|2014 Opas_yotaivas_1-2014.indd 30 7.1.2014 11.09. Hyödynnä Suomen pitkä talvi ja pyydystä hienot taivaan ilmiöt kuviin. Öinen taivaankaari tarjoaa upeita kohteita kuvattavaksi. OPASTUS Yötaivas Tähdenlennot, revontulet, täysikuu. Onnistuminen vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta lopputuloksena syntyvät kuvat ovat parhaimmillaan ainutlaatuisia
Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Opas_yotaivas_1-2014.indd 31 31 7.1.2014 11.10
jari.pic.fi Maltti on valttia Tähtitaivaan kuvaamisessa ääripäät ovat tyypillisiä: joko on hirmuinen kiire tai sitten odotellaan tunti toisensa jälkeen. Nopeilla objektiiveilla voi käyttää pienempiä ISOarvoja ja himmeämmät kohteet erottuvat helpommin. Jos haluat kuviin vaikkapa linnunradan, joka halkoo taivasta himmeänä maitomaisena vyönä, kannattaa sinun asettaa kameraan mahdollisimman korkea herkkyys ja käyttää niin valovoimaista optiikkaa kuin kameralaukustasi löytyy. YÖTAIVAAN KUVAAJAN MUISTILISTA Valitse mahdollisimman pimeä kuvauspaikka. Kiirettä riittää, kun kiivas revontulinäytelmä pakottaa jatkuvasti hakemaan uusia kuvakulmia. T ähtitaivasta kannattaa kuvata mahdollisimman pimeillä seuduilla, kaukana taajamien valoista. Tarkenna manuaalisesti. Käytä raw-tallennusmuotoa. Valkotasapainon asettaminen on haastavaa, ja tähdet paljastavat optiikassa kromaattisen aberraation varsin helposti. Jaa luku 600 käyttämälläsi polttovälillä. Mitä pimeämmän havaintopaikan onnistut löytämään, sitä vähemmän kuviin tarttuu tympeää oranssia valonkajoa, joka taajamien läheisyydessä on pitkien valotusten alituinen seuralainen. Objektiivin jäähtyminen ja kameran siirtely voivat muuttaa tarkennusta, joten se on hyvä varmistaa uudelleen aika ajoin. Käytetyt herkkyydet ovat usein suuria. Alkuun pääsee silti aivan tavallisella kalustolla. Pukeudu lämpimästi. 32 KAMERA 1|2014 Opas_yotaivas_1-2014.indd 32 7.1.2014 11.10. Varmista jalustan tukevuus. Hän on valokuvauksessaan erikoistunut ilmakehän eri ilmiöiden taltioimiseen. Joka tapauksessa valotusaika on hyvä asettaa itse manuaalisesti. Koska meillä on talvisin usein pilvistä, ei kirkkaita öitä satu etenkään uuden kuun aikaan kovin usein. Jos kamerasi näytön suorakatselutilaa voi zoomata, on siitä paljon apua. Siksi tähtien liike tulee väistämättä esiin pitkissä valotuksissa. Säädä valotus manuaalisesti. Tarkennus kannattaa tehdä vaikkapa kirkkaaseen tähteen tai kaukana näkyvään radiomastoon. Varo objektiivin huurtumista. Koska valotusajat ovat rajallisia, tähtitaivaan kuvaajat hankkivat mielellään hyvin valovoimaisia objektiiveja. Yötaivaskuvauksessa on suositeltavaa tallentaa kuvat raw-muodossa. Myös kuu vaikuttaa taustataivaan valoisuuteen, joten tähtitaivas on upeimmillaan uuden kuun aikaan. Kun yhtälöön lisätään mahdollinen väsymys ja kylmyys, on tavattoman helppo kompuroida jalustan kanssa, kääntää tarkennus vahingossa poskelleen tai hönkäistä linssi huuruun juuri ratkaisevalla hetkellä. Jos haluat tähdet kuvaan terävänä, voit käyttää laskukaavaa valotusajan arvioimiseen. Esimerkiksi 24 mm:n objektiivilla pisin valotusaika on 600:24 eli 25 sekuntia. Kaava pätee vain kinokoon kennolla varustettuihin kameroihin. Tähtitaivas liikkuu alati Koska Maapallo pyörii akselinsa ympäri, tähtitaivas on jatkuvassa liikkeessä – samaan tapaan kuin aurinko liikkuu päivän mittaan taivaalla. Toisaalta itse kuu on myös kiehtova kuvauskohde ja sen valo on maisemassa luonnollisen väristä. Joskus taas kuvausreissu on lähinnä odottelua, jotta pilvet väistyisivät tai pitkä valotusten sarja päättyisi. Tulokseksi saat sekunneissa pisimmän valotusajan, jossa tähdet eivät vielä veny viiruiksi. Lisäksi on makuasia, milloin tähtien venyminen alkavaa häiritä kuvassa, joten kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia valotuksia. Kannattaa siis olla valpas ja seurata aktiivisesti säätiedotuksia. Tarkennuksen niksit Tarkennus hyvin vähäisessä valaistuksessa on hankalaa: sopivaa tarkennuskohdetta voi olla vaikea löytää ja täydellä aukolla kuvaaminen edellyttää täsmällistä tarkennusta. Pimeässä kameran kanssa työskentely vaatii erityistä huolellisuutta. KUKA JARI LUOMANEN 41-vuotias tamperelainen yhteiskuntatieteilijä, vapaa tutkija ja kirjoittaja. Ota testivalotuksia, jotta näet, miten tarkennus on onnistunut. Raw-kuviin jää enemmän säätövaraa kuvankäsittelyvaiheessa. Tarkenna käsin. Samalla voit nähdä testivalotuksissa himmeitä revontulia, jotka eivät erotu vielä paljain silmin
Canon EOS 5D, 8 mm, f/3,5, 30 s, ISO 3200. Varmista, että pikalukituslevy on napakasti kiinni jalustassa. Tukevin kaapista löytyvä jalusta, mahdollisesti vielä lisäpainotettuna, on yötaivaan kuvaajalle välttämätön. Akut kannattaa aina ladata täyteen ennen kuvausta ja suosia hyväkuntoisia akkuja. Kosteina öinä voi myös käyttää akulla toimivia lämmityspantoja, jotka kietaistaan objektiivin ympärille. Kameran kaulahihna kannattaa kiertää jalustaan kiinni, niin tuuli ei heiluttele sitä. Puhdas mikrokuituliina on syytä pitää saatavilla. Niinpä objektiivien edessä on hyvä pitää suojaa, kun kameralla ei kuvata. Erityisesti lämpimät kengät ja sormettomat hansikkaat ovat tärkeät. Pantoja myydään kaukoputkiin erikoistuneissa verkkokaupoissa. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Opas_yotaivas_1-2014.indd 33 33 7.1.2014 11.10. Y Tuiki tärkeä varuste on myös otsalamppu, jonka voi säätää himmeäksi. Se jättää kädet vapaaksi kamerakaluston kanssa touhuamiseen eikä haittaa liikaa hämäränäköä. Mitä pimeämpi havaintopaikka on, sitä selkeämmin tähtitaivas ja sitä halkova linnunrata erottuvat. Objektiivit saattavat myös huurtua kylmässä. VAATETUS ön selkään kannattaa pukeutua hyvin lämpimästi. Pidä vara-akut taskussa lämpimässä. Vastavalosuoja estää jossain määrin huurtumista, mutta laajakulmaisilla objektiiveilla etu on melko olematon. Jotta kuvat eivät tärähdä, on peilikameroissa syytä käyttää lankalaukaisinta ja peilin ylöslukitustoimintoa. Myös termospullollinen kuumaa juomaa kohottaa kummasti mieltä. Näppärä harrastaja voi toki rakentaa itsekin lämmittimen objektiiville. K JALUSTA JA LAUKAISIN K un kuvaat pitkillä valotusajoilla, kamera on syytä ankkuroida tukevasti jalustaan, jotta se ei pääse liikahtamaan kuvauksen aikana. AKUT JA OBJEKTIIVISUOJAT ameran akkujen kesto on usein rajoittava tekijä, kun kuvaa kylmässä
KAMERA 1|2014 Opas_yotaivas_1-2014.indd 34 7.1.2014 11.10. Canon EOS 1Ds Mk III, 16 mm, f/4, 37 kpl 90 s -valotuksia. Mitä laajempaa objektiivia käyttää, sitä selvemmin ympyrämuoto tulee esiin. TIESITKÖ Tähtiviirut ovat samankeskisiä ympyröitä, joiden keskipiste on kutakuinkin Pohjantähden kohdalla. 34 Kun kokonaisvalotusaika on vähintään tunnin, piirtyvät tähtien kaaret kauniisti kuviin. Tämä johtuu siitä, että maapallon pyörähdysakseli osoittaa Pohjantähden suuntaan avaruudessa
Ilmaisohjelmien uusimmat versiot osaavat hieman häivyttää näitä aukkoja. Valitse tämän jälkeen haluamasi asetukset, ja ohjelmisto yhdistää kuvan. Aseta kamera sarjakuvaustilaan ja valotusajaksi esimerkiksi 30 sekuntia. Yksittäisten valotusten välillä ei saisi olla paria sekuntia pidempää taukoa. 3 Pelkät tähtiviirut ovat kuvissa ennen pitkää tylsiä. Kuudessa tunnissa taivas kiertyy 90 astetta, joten tunnissa taivas kiertyy 15 astetta. Tämä auttaa hahmottamaan, millä tavalla yksittäiset viirut suhtautuvat käyttämäsi polttovälin tarjoamaan kuva-alaan ja hahmottelemaasi sommitelmaan. Vähintään tunnin ajat tuovat tähtien ympyräliikkeen hienosti esiin. Lisäksi netistä on saatavilla ainakin kaksi erityisesti tähtiviirujen käsittelyä varten kehitettyä ilmaisohjelmaa, StarTrails ja StarStax. Varma konsti saada kuvaan selkeä kiintopiste on sijoittaa kuva-alalle Pohjantähti, joka sijaitsee pohjoisessa, Otavan tähtikuvion yläpuolella. Ilmaisohjelmat ovat helppokäyttöisiä. Toinen vaihtoehto on käyttää kameran omaa tai erillistä intervallikuvaukseen sopivaa ajastinta. OSAVALOTUKSET 2 KUVAN ETUALA Osavalotuksen sopiva pituus on puolesta minuutista pariin minuuttiin. Useimmiten viiruihin jäävät pienet rakoset eivät näy tavanomaisen kokoisissa tulosteissa. Valitse kansio, jossa yhdistettävät kuvat ovat. Testaa aluksi vaikkapa asetuksilla 30 sekuntia aukolla f/5,6 ja herkkyydellä ISO 640 – muuta arvoja tilanteen mukaan. Tärkeää on, että otat kuvat mahdollisimman lyhyin väliajoin. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Opas_yotaivas_1-2014.indd 35 35 7.1.2014 11.10. Tähtien kaaret PITKÄ KOKONAISVALOTUS 1 Tähtiviirujen kuvauksessa tärkeää on pitkä kokonaisvalotusaika. Oma haasteensa onkin löytää sopivan pimeä paikka, jossa myös kuvan etualalle saa mielenkiintoisia kohteita, kuten puiden latvoja ja rakennuksia. Kun yksittäinen testivalotus näyttää hyvältä, voit aloittaa sarjan kuvaamisen luottavaisin mielin. StarTrails: www.startrails.de StarStax: www.markus-enzweiler.de Yksittäiset valotukset yhdistetään valmiiksi tähtiviirukuvaksi StarStaxilla. Sinun kannattaa suunnata kamera sellaiselle alueelle taivasta, jolla näkyy ainakin joitakin kirkkaita tähtiä. Osavalotuksen pituus on puolesta minuutista pariin minuuttiin. Useimmilla kameroilla saa tällä tavoin kätevästi peräkkäisiä 30 sekunnin valotuksia. YHDISTÄMINEN 4 Osavalotukset voi yhdistää millä tahansa kuvankäsittelyohjelmalla, jossa on mahdollista käsitellä tasoja. Koska lopullinen kuva koostuu erillisistä valotuksista, joiden välissä on pieni tauko, saattaa tähtiviiruissa näkyä pieniä mustia rakosia. Sopiva valotusaika riippuu siitä, onko kuu taivaalla ja miten valosaasteisessa paikassa kuvaa. Kokonaisvalotus koostuu lukuisista lyhyemmistä osavalotuksista, jotka lopuksi pinotaan kuvankäsittelyssä yhteen. Mitä pidempiä osavalotukset ovat, sitä vähemmän ruutuja sinun tarvitsee valmista kuvaa kohden käsitellä. Nämä erottuvat valmiissa kuvassa muita selvempinä kaarina. Riittää, kun valaisun tekee yhteen ruutuun, sillä se tallentuu lopulliseen kuvaan kutakuinkin sellaisenaan. Voit arvioida syntyvien viirujen pituutta yksinkertaisella laskutoimituksella. Lukitse sen jälkeen laukaisin alas lanka- tai kaukolaukaisimella niin pitkäksi ajaksi kuin on tarpeen. Näin lopullisen kuvan laatu on teknisesti erinomainen, paljon parempi kuin yhdellä digikameran hyvin pitkällä valotuksella olisi mahdollista saada aikaan. Kuvat nimittäin yhdistetään niin, että kirkkaimmat pikselit kustakin valotuksesta tallentuvat valmiiseen kuvaan. Voit tarpeen mukaan valaista etualaa
Oikein komeita tulia ei suinkaan esiinny joka vuosi, ja kunkin näytelmän parhaat hetket ovat usein lyhytaikaisia. Mitä etelämpänä olet, sitä olennaisempaa on nähdä aivan horisonttiin asti. Vaikka parhaat revontulet leimuavat koko taivaan alueella, on huomattavasti tavallisempaa, että ne rajoittuvat tiiviisti pohjoisen horisontin tuntumaan. Valovoimasta on hyötyä, sillä sen turvin ISO-arvon voi pitää maltillisena ja silti käyttää kohtalaisen nopeita valotusaikoja. Hyvältä kuvauspaikalta on verrattain esteetön näkyvyys pohjoiseen. Noin 5–10 sekunnin valotusajat ovat useimmiten riittävän nopeita. Maaston muodot, veden pinta heijastuksineen, puiden siluetit ja erilaiset rakennelmat tekevät kuvista entistä näyttävämpiä. OBJEKTIIVI 2 Objektiiviksi revontulikuviin sopii laajakulmainen ja mahdollisimman valovoimainen malli. Toki raw-kuvista voi jossain määrin poistaa kohinaa kuvan laadun siitä liiemmin kärsimättä. Hyvin valovoimaista objektiivia, kuten 24 mm f/1,4 -objektiivia, voi jopa himmentää aukon verran ja valovoima pysyy edelleen varsin hyvänä. Jo Tampereen leveysasteella havaitseminen on merkittävästi helpompaa. Toisaalta joskus näytelmä voi olla hyvin rauhallinen, jolloin jopa 30 sekunnin valotus saattaa tuottaa kauniin lopputuloksen. Mitä pohjoisemmas menet, sitä korkeammalle revontulet taivaalla yltävät ja sitä kirkkaampana ne näet. Vaikka revontulista saa upeita otoksia sellaisenaan, on myös etualalla ja horisontilla merkitystä. Objektiiveissa on tosin tässä suhteessa suuria eroja. Siitä huolimatta aivan suurimpien herkkyyksien käyttöä kannattaa välttää. Mitä alhaisemmalla herkkyydellä pystyt kuvaamaan, sitä kohinattomampia kuvia saat. Himmentämisestä on se etu, että tähdet piirtyvät kuviin pistemäisinä eivätkä leviä kuvan reuna-alueilla. Pohjois-Suomessa revontulet eivät ole erityisen harvinaisia, mutta etelässä niitä näkee selvästi harvemmin. Myös kuvissa näkyvät ihmiset luovat omanlaistaan tunnelmaa. VALOTUSAIKA HERKKYYS KUVAUSPAIKKA Revontulet saattavat liikkua taivaalla nopeasti. Parhaimmillaan eriväriset ja nopeasti liikehtivät revontulivyöt ja -säteet kattavat koko taivaan. Revontulet AJANKOHTA 1 Kirkas revontulinäytelmä on yksi näyttävimmistä yötaivaan kuvauskohteista. Tällöin liian pitkällä valotusajalla kuvaan piirtyy lähinnä vihreänsävyistä, piirteetöntä hehkua. 3 36 4 5 KAMERA 1|2014 Opas_yotaivas_1-2014.indd 36 7.1.2014 11.10. Mitä lyhyemmäksi valotusajan saa, sitä terävämpänä muodot piirtyvät kuviin. Esimerkiksi Helsingissä revontulet voi tavallisesti havaita aivan pohjoishorisontissa kiinni olevana viherryksenä
Voit ajoittaa kuvausretken mahdollisimman otolliseen yöhön, kun seuraat ennusteita ja vallitsevaa avaruussäätä. Samalla voi korjata valotusta ja muuttaa vaikkapa kontrastia mieleisekseen. Tarkkaan ei tiedetä, miksi meneillään oleva aktiivisuuskausi on jäänyt poikkeuksellisen vaisuksi. Maapallon magneettikenttä ohjaa hiukkaset kohti planeettamme napoja, minkä vuoksi verrattain pohjoiset – ja toisella puolen maapalloa hyvin eteläiset – sijainnit ovat parhaita revontulien bongaamiselle. Kuvissa näkyvät revontulien värit herättävät toisinaan ihmetystä: ne eivät välttämättä vastaa sitä, miltä havainto paljain silmin näytti. TIESITKÖ Revontulet syntyvät, kun auringosta lähtöisin olevat hiukkaset osuvat maapallon ilmakehän molekyyleihin. Paikan päällä koetut värit saattavat poiketa paljonkin siitä, millainen automatiikan muodostama kuva on. Tämä perustuu siihen, että kun auringossa havaitaan maan suuntaan kohdistunut purkaus, hiukkasilta kestää muutaman päivän ehtiä maan etäisyydelle. Mutta tavallisempaa on, että niitä saa odottaa pitkään – onnistumisten takana on tavallisesti lukuisia tuloksettomia reissuja. Helpointa tämä on tehdä jälkikäteen tietokoneen äärellä raw-tiedostoille. Revontulien ennustamiseen liittyviä sivustoja: aurora.fmi.fi/ public_service, spaceweather.com, www.swpc.noaa.gov/wsa-enlil. Sen jälkeen on oletettavasti useita vuosia hiljaisempaa. Toisinaan revontulet leiskuvat taivalla heti, kun alkaa hämärtää. Aurinko on silti edelleen jokseenkin aktiivinen, joten revontuliin on tänä talvena vielä hyvät mahdollisuudet. Kamera nimittäin kerää valoa pitkän aikaa ja muodostaa siten kuvan eri tavalla kuin ihmisen silmä. Niinpä monet kokeilevat eri valkotasapainoasetuksia, jotta löytävät revontulille sopivimman. Auringon pinnan aktiivisuus vaihtelee yhdentoista vuoden jaksoissa. 6 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Opas_yotaivas_1-2014.indd 37 37 7.1.2014 11.10. Kun aktiivisuus on runsasta, sinkoutuu avaruuteen sähköisesti varautuneita hiukkasia. REVONTULIEN ENNUSTAMINEN KUVIEN KÄSITTELY Aivan summamutikassa ei kannata sännätä kuvausreissulle, sillä revontulien ilmaantumista voi jossain määrin ennustaa. Jos purkaus suuntautuu kohti maata, on olemassa hyvät mahdollisuudet nähdä revontulia. Juuri tällä hetkellä aurinko hieman oikuttelee
Iridium-satelliitin välähdys. Suunta kan- I 38 Canon EOS 1Ds Mk III, 35 mm, f/2, 60 s, ISO 160. Aloita valotus 15 sekuntia ennen ilmoitettua välähdyshetkeä. Kuvauksellisimmat välähdykset ovat voimakkuudeltaan -7– -8 magnitudia, eli hätkähdyttävän kirkkaita ilmestyksiä taivaalla. Kamera on ollut jalustalla, joka seuraa tähtien liikettä. Lähellä horisonttia kiertolaisemme on tyypillisesti kauniin punertava, ja korkeammalla taivaalla se saattaa kätkeytyä kuvauksellisesti pilvien taakse, jolloin kuvan etualalle voi hakea kauniita siluetteja. jääsumussa. Iridium-satelliittien välähdykset ovat erityisen kirkkaita. Kuun valossa voi nähdä myös sateenkaaren. Kun välähdyksen ajankohta ja suunta taivaalla ovat tiedossa, aseta kamera valmiiksi ja säädä valotusajaksi vaikkapa 30 sekuntia. Helpoin tapa seurata Iridiumien esiintymistä omalla asuinpaikalla on ladata puhelimeen tai tablettiin sovellus, joka kertoo tulevien välähdysten ajankohdat, suunnat ja kirkkauden. sein satelliittien viiruja luullaan tähdenlennoiksi. Aloita valotus 15 sekuntia ennen ilmoitettua Iridium-satelliitin välähdyshetkeä. Kuvaa 28 mm:n tai 35 mm:n laajakulmaobjektiivilla. Kauneimmat kehät kuun ympärillä näkee usein, kun kuu paistaa yöllä syntyvän sumukerroksen läpi. Vaikka ne eivät aitoja meteorivälähdyksiä olekaan, ne voivat olla hyvin kauniita kuvissa. Erilaiset haloilmiöt näkyvät yläpilvissä ja pakkasilla myös maanpinnan läheisyydessä ns. Mitä laajempi kuvakulma, sitä todennäköisemmin välähdys osuu kuvakenttään. Lisäksi ohjelmistot kertovat, miten kirkas välähdys on tulossa. Toisaalta vaikka mitään erityistä optista ilmiötä ei näkyisikään, on kuu kuvauksellinen kohde. Myös valotusaikaa pidentämällä voit kasvattaa onnistumisen mahdollisuuksia. Sovellukset löytyvät sovelluskaupoista yleensä hakusanoilla ”Iridium flare”. Jotkut sovellukset osaavat jopa näyttää oikean suunnan ja korkeuden taivaalla, kun kännykän tai tabletin vie ulkosalle. Yötaivaan kiehtovat luonnonilmiöt Canon EOS 5D, 15 mm, f/5,6, 30 s, ISO 200. Etenkin laskettelukeskusten liepeillä on joka talvi upeita halonäytelmiä, sillä rinteiden lumitykit edesauttavat jääsumun syntyä. Siksi tähdet ovat pistemäisiä pitkästä valotusajasta huolimatta. Säädä aukko ja herkkyys taustataivaalle sopivaksi. Laskettelukeskusten läheisyydessä näkyy talvisaikaan komeita haloilmiöitä. Koska niiden esiintyminen voidaan ennustaa sekuntien tarkkuudella, ovat ne paljon tähdenlentoja helpompia kuvattavia. Sitä on vain pimeässä vaikeampi havaita kuin päivällä auringonvalossa, mutta kuvissa se tulee selkeästi esiin. KAMERA 1|2014 Opas_yotaivas_1-2014.indd 38 7.1.2014 11.10. KUU JA SEURALAISET IRIDIUM-VÄLÄHDYKSET lmakehässä leijailevat pienet vesipisarat ja jääkiteet voivat synnyttää kuun ympärille värillisiä kehiä, kaaria ja läiskiä. Toisinaan myös pilvissä esiintyy hienoja kehiä ja värejä. U nattaa silti varmistaa myös kompassilla. Sitten vain toivot, että ajoitus ja kameran suuntaus ovat kohdillaan
Viimeksi vuonna 2007 komeetta McNaught oli todellinen visuaalinen spektaakkeli eteläisellä pallonpuoliskolla. Kun sellainen on tulossa, kannattaa kuvaamiseen valmistautua huolella etukäteen. Sen kuvaaminen onnistui mainiosti normaaliobjektiivilla. Tähdenlentoja voi nähdä milloin tahansa selkeinä öinä, mutta toisinaan niitä näyttää syntyvän erityisen runsaasti. Jos kohde ei näy lainkaan etsimessä, voit ottaa useita ruutuja ja hakea sommitelmaa kohdalleen. Toisin kuin luulisi, komeettakuviin ei välttämättä tarvita hirmuisia teleobjektiiveja tai kaukoputkia. Niiden kuvaamisen periaate on sama kuin tähtitaivaan kuvaamisessa yleensä, eli kovin pitkissä valotuksissa komeetta ja tähdet venyvät viiruiksi. Tällaisia tihentymiä kutsutaan meteoriparviksi, ja niiden välähdykset näyttävät tulevan samasta pisteestä taivaalta. A Tähtitaivaan tuntemuksesta on suurta apua. Tunnetuimpia tähdenlentoparvia lienevät elokuussa näkyvät Perseidit ja marraskuussa näkyvät Leonidit. Teleobjektiivilla kuvatessa tämä pakottaa käyttämään melko lyhyitä suljinaikoja. Myös tähtikartasta ja kompassista on apua: aloita etsintä kiikareilla siitä ilmansuunnasta ja korkeudelta, jolla komeetan pitäisi olla. Jos et omista kiikareita, voit suunnata kameran summittaisesti oikealle alueelle ja yrittää etsiä komeetan kameran näytöltä. KOMEETAT ika ajoin auringon läheltä viilettää pyrstötähtiä, jotka saattavat parhaimmillaan kirkastua hyvin näyttäviksi. Hyvällä onnella ruutuun saattaa osua erittäin kirkas tähdenlento, ns. Parvien maksimihetket voidaan ennustaa melko tarkasti. tulipallo, joka tarttuu kuvaan paljon tavanomaista tähdenlentoa helpommin. Ellei komeetta ole erittäin kirkas, vaaditaan sen havaitsemiseksi usein kiikarit. K Mutta vaikka kuvaisi tähdenlentoparvea, ei kirkkaita tähdenlentoja useinkaan satu kuviin. Samalla kuvaan tallentuu ympäröivää maisemaa lisämielenkiintoa tuomaan. Voit seurata komeettojen ilmaantumisia tähtitieteellisen yhdistyksen, Ursan kotisivuilta. Kun löydät pyrstötähden, suuntaa kamera oikeaan suuntaan ja käytä mahdollisesti pidempää polttoväliä. Kirkkaimmat tapaukset noteerataan yleensä myös medioissa. Toisin kuin luulisi, komeettakuviin ei välttämättä tarvita hirmuisia teleobjektiiveja. Canon EOS 1Ds Mk III, 135 mm, f/2, 4 s, ISO 1250. Ajankohtaisia ilmiöitä taivaalla: www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html Vuotuiset tähdenlentoparvet: www.ursa.fi/ursa/jaostot/meteorit/ parve.html Iridium-välähdyksien ennusteet: www.heavens-above.com Taivaanilmiöitä & omia havaintoja: www.taivaanvahti.fi Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Opas_yotaivas_1-2014.indd 39 39 7.1.2014 11.10. NETTISIVUJA TÄHDENLENNOT un avaruudessa kiertävä hiekanjyvä osuu maapallon ilmakehään, leimahtaa se tähdenlentona. Voit asettaa kamerasi kuvaamaan vaikkapa 30 sekunnin valotuksia peräkkäin ja toivoa, että riittävän kirkas tähdenlento osuu kuva-alalle. Onnistunut kuva vaatii pitkäjänteisyyttä, suuria herkkyyksiä ja valovoimaista objektiivia. Komeetta Panstarrs loisti taivaalla maaliskuussa 2013. Tavallinen pikkutele riittää mainiosti. Valitettavasti tällaiset komeetat ovat hyvin harvinaisia
Tästä seuraa ongelmia, jos kohde tai kuvausetäisyys muuttuvat otoksen aikana. Mikäli valaistuksen voimakkuuksissa on eroja, kamera laskee koko kuva-alan valaistuksen keskiarvon ja säätää valotuksen tämän mukaan. Valo on usein suotuisan tasainen pilvisinä päivinä. Tämä vaatii kameran käyttäjältä huolellisuutta, jotta kohde pysyy terävyysalueella. Automatiikan kanssa tulee toimeen, kunhan tuntee sen toiminnan ja rajoitteet. Laadukas laajakulmaobjektiivi maksaa vähemmän kuin erillinen videokamera. Mitä pienempi numero, sitä parempi valovoima ja sitä niukemmassa valossa voi kuvata. Kuvanopeuden muuttaminen editointiohjelmassa voi synnyttää nykimistä. Myös videoruutujen määrä sekuntia kohden pysyy vakiona. Tämä on eräs tärkeä seikka, kun valitset kameraa. Osassa kameroista tarkennus suoritetaan vain kerran otoksen alussa. Mikäli äänen laatu on sinulle tärkeä, valitse kamera, josta löytyy 3,5 mm:n liitäntä mikrofonille. Voit korjata tilanteen etsimällä kuvauspaikan, jossa on kauttaaltaan yhtä paljon valoa, eli koko kuva-ala on joko valossa tai varjossa. Edullisissa vaihtoehdoissa, kamerapuhelimissa ja huokeissa kameroissa, ei juuri ole säätömahdollisuuksia. Tarkennus Automaattitarkennus tarkentaa tavallisesti lähinnä olevaan kohteeseen. Tämä on helpointa objektiiveilla, joissa on pitkä tarkennusasteikko. Suurikennoisissa järjestelmäkameroissa terävyysalue on pieni. Voit ratkaista ongelmat käyttämällä järjestelmäkamerassa käsitarkennusta. Hyvässä valossa, vaikkapa ulkona kirkkaalla ilmalla, terävyysalue on suuri. Pienikennoisissa kamerapuhelimissa ja taskukameroissa on suuri terävyysalue. OPASTUS Video ABC Sarja videokuvauksesta valokuvakameralla. Suljinaika Suljinaika on se ajanjakso, jonka kamera valottaa yhtä ruutua. Laadukkaan tallennuslaitteen saa alle 400 eurolla. Myös käsivarakuvaus on laajakulmalla vakaata. Tästä saattaa olla seurauksena, että pääkohteena oleva ihminen on liian tumma ja tausta liian vaalea. Automaattivalotus on luotettava, kun kohde on valaistu tasaisesti eikä taustalla ole kirkkaita valopisteitä tai taivasta. VIDEOKUVAUKSEN ENSI ASKELEET L Kari Leponiemi ähes kaikilla digikameroilla voi nykyisin kuvata videoita. Se helpottaa uusien kuvakulmien etsimistä ja kohteen seuraamista. Teräväpiirtovideokameran yksittäiset kuvaruudut riittävät tyydyttäviin valokuviin. Automaattivalotus Terävyysalue Kameraa ostamassa Terävyysalue, eli syväterävyys, on se alue, joka toistuu videolla terävänä. Kameran objektiivin valovoimaa ilmaistaan f-numeroarvolla. Myös kameran kennon koko vaikuttaa terävyysalueen suuruuteen. 25 k/s on turvallisin valinta. Usein automatiikka toimii hyvin ja peruskuvaus onnistuu. sä voi olla kasvi, joka sekoittaa tarkennusautomatiikan toiminnan. Videokuvauksessa on totuteltava siihen periaatteeseen, että suljinaikaan ei säädetä, vaan se pidetään koko ajan vakiona. Mikäli kuitenkin keskityt pelkästään elävään kuvaa, videokameran käyttö on aloittelijalle helpompaa kuin kuvaaminen järjestelmäkameralla. Mitä suurempi numero, sitä enemmän sähköistä vahvistusta on käytössä ja sitä hämärämmässä voi kuvata. Ammattitason järjestelmäkameroissa kaikki videoasetukset ovat automatiikan lisäksi myös käsin säädettävissä. Myös tummien tai vaaleiden kuvaalueiden rajaaminen pois kuva-alalta auttaa tilannetta. Esimerkiksi osassa malleista tarkennus lukittuu siihen arvoon, missä se on, kun aloitat videokuvausta. Lisäksi joidenkin kameroiden tarkennusmoottorit pitävät kovaa ääntä tai tarkennus tapahtuu nykien. KAMERA 1|2014 Video abc.indd 40 6.1.2014 13.41. Ongelmia syntyy, kun haluat sommitella kuvan toisin. Kumpaa kuvaat enemmän, valokuvia vai elävää kuvaa. Eurooppalaisessa videojärjestelmässä otetaan 25 kuvaa sekunnissa (PAL = 25 k/s), jolloin lyhin suljinaika voi olla 1/50 sekuntia. Mikäli käytössäsi on editointiohjelma, ei mikrofoniliitin ole välttämätön. Muutamalla vinkillä pääset pitkälle, kun aloitat videoiden kuvaamisen valokuvakameralla. Asia korjaantuu rajaamalla automatiikkaa häiritsevä kasvi kuvasta. Pääkohteen ja kameran välis- 40 TEKSTI JA KUVAT ISO ja valovoima Kennolle menevän valon määrää säädetään ISO-arvoa ja aukkoa muuttamalla. Järjestelmäkameroissa sitä vastoin automatiikkaan ei kannata aina luottaa. Kameroiden automaattitarkennuksen toiminnassa on kuitenkin eroja. Tällöin voit käyttää erillistä äänen tallenninta ja liittää äänen kuvaan. Usein tämä on myös kuvauksen haluttu kohde, vaikkapa leikkivä lapsi. Kennon herkkyysasetus ilmaistaan ISOarvolla. Tutustu siis kameraasi etukäteen ja opettele sen käyttö ennen varsinaisia kuvauksia. Pääsääntöisesti automaattitarkennus toimii luotettavasti hyvässä valossa. Kunnollinen laajakulmaobjektiivi on tärkeä videokuvauksessa. Edullisissa kameroissa molemmat säätyvät automaattisesti. Kameroista löytyy toki muitakin suljinnopeuksia, mutta niiden käytöstä saattaa seurata ongelmia materiaalin jälkityöstössä. Valokuvakameralla saa tavallisesti myös hyvää videokuvaa
Mikäli rajausta ei voi muuttaa viemällä kameran kaltereiden väliin, ainoa vaihtoehto on tarkennuksen käsisäätö. Koska kohde on epätasaisesti valaistu, automatiikka ylivalottaisi otoksen. Kamera on tarkennettu kuvan oikeassa reunassa olevan hylkeeseen. Videon saa valotettua oikein käsisäädöllä tai –3 aukon valotuksen korjauksella. Mitä enemmän käyttää sähköistä vahvistusta, sitä hämärämmässä voi kuvata – mutta samalla myös kuvan kohina lisääntyy. Filmiaikana kuvaajat valitsivat herkkää filmiä, kun he kuvasivat niukassa valossa. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Video abc.indd 41 41 6.1.2014 13.41. Digikamerassa muutetaan vastaavasti kennon herkkyyttä, ISO-arvoa, sähköisesti. TIESITKÖ VALON MÄÄRÄ KENNOLLA Objektiivin synnyttämä kuva siirtyy kameran kennolle, josta se muokataan digitaaliseen muotoon ja tallentuu muistikortille. Mitä herkempi kenno on, sitä hämärämmässä voi kuvata. Pienikennoisella kameralla saa taustaan pehmennystä, kun tarkenuspisteiden ero on riittävän suuri
KOULUTUSPELI Onko tähtäimessäsi tulevaisuus lehtikuvaajana tai valokuvataiteilijana. LEHTIKUVAAJAKSI / MAINOS -/ MUOTIKUVAAJAKSI 42 KAMERA 1|2014 kartta.indd 42 20.12.2013 10.58. Pelaa ja löydä koulutiesi valokuvaajaksi. 4 VUODESSA HALUAN PERUSTAIDOT TUTKIJAN TYÖ KIINNOSTAA VALOKUVATAITEILIJAKSI HALUAN AMMATTILAISEKSI HALUATKO VALOKUVAAJAKSI. OPISKELU Opiskele valokuvaajaksi Leikkimielinen peli on suuntaa antava. KORKEINTAAN VUODESSA MUUTAMASSA VUODESSA NOPEASTI N. Lue opiskelun tarkemmista yksityiskohdista seuraavilta sivuilta. Mutta älä kuvittelekaan, että esillä ovat kaikki vaihtoehdot
VALMENTAVA KOULUTUS OPISTOSSA PÄIVÄOPISKELIJANA MONIMUOTOOPISKELIJANA PERUSTUTKINTO PERUSTUTKINTO OPISTOSSA ONNEA OLET VALOKUVAAJA! AMMATTIKORKEAKOULU YLIOPISTO PÄIVÄOPINNOT P AMMATTITUTKINTO TYÖN OHESSA & OPPISOPIMUS AMMATTIKORKEAKOULU L I E Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kartta.indd 43 43 20.12.2013 10.58
050-4150 804 www.kuusamo-opisto.fi, kansanopisto@kuusamo.fi, p. / muut) 5 / 15 2 1 / 2–4 2 / 1–3 Asuntola Ei (Hoas) Viikonlopuille Kyllä Ei (Kuopas) Tutkinto Taiteen maisterin tutkinto Valokuvaajan ammattitutkinto Valmentava koulutus Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, valokuvaus Hinta (euroa) 99 / v (opiskelijajärj. Muu opetus: lyhytkursseja ja työpajoja. 10 12 / 50 % hakijoista 4,5 % hakijoista Hakuajat 31.3.2014 mennessä 24.2.–14.3.2014 10.8.2014 mennessä Kandidaatti 3.3.–1.4.2014, maisteri 3.2.–14.2.2014 Ennakkotehtävä / pääsykoe Kyllä / ei Kyllä / kyllä Haastattelu puhelimitse Kandidaatti kyllä / kyllä, maisteri: haastattelu Opetus päivällä / illalla Päivä Päivä Päivä Päivä & ilta Tunteja / vko 32 40* 40* – Kesto (vuotta) 3 Perusk.pohj. Valokuvan suuntautumisvaihtoehto tila-aikataiteiden koulutusohjelmassa. KAMERA 1|2014 kartta.indd 44 20.12.2013 10.58. Suomalaisia valokuvausalan oppilaitoksia 44 Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Ammattiopisto Lappia HEO Media Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Sijainti Helsinki, Arabia Tornio Helsinki, Kallio Toivala, 12 km Kuopiosta Opintolinja(t) Maisterin tutkinto Ammattitutkinto Valmentava koulutus Perustutkinto Painotukset Ilmaisulliset taidot, taiteellinen näkemys, ammatillinen osaaminen Dokumentaarinen valokuvaus miljöössä ja studiossa Journalismi, digitaalinen valokuvaus Perustiedot- ja taidot valokuvaajan ammatista, nuori yrittäjyys Ikä / keski-ikä (vuotta) – / 28 Väh. 050-4155 188 Muuta Erityisoppilaitos; opinnoissaan sairauden / vamman /oppimisvaikeuksien vuoksi erityistä tukea tarvitseville. 20 30 25 28* Kesto (vuotta) 2 1,5 1 2–3 Oppisopimuskoulutusmahdollisuus Ei Kyllä Ei Ei Opettajat (pääop. 020-7205840 Muuta Kandidaatin tutkinto: ei uusia opiskelijoita 2014 *Koululla 1 vkonloppu / kk (pe-su) * Lisäksi omatoimista opiskelua 12 h / vko Keskuspuiston ammattiopisto Keudan ammattiopisto, Pekka Halosen akatemia Kuusamo-opisto Kuvataideakatemia Sijainti Helsinki Tuusula Kuusamo Helsinki, Sörnäinen Opintolinja(t) Perustutkinto Perustutkinto Valmentava koulutus Kandidaatin, maisterin tutkinto Painotukset Valokuvaus ja sen jatkokäyttö Dokumentaar. 2,5 1 Kandidaatti 3,5, maisteri 2 Oppisopimuskoulutusmahdollisuus Ei Kyllä Ei Ei Opettajat (pääop. jäs.maksu) 500 3480 / v Maksuton Oikeus opintotukeen Kyllä Kyllä, jos päätoimista Kyllä Kyllä Yhteystiedot www.aalto.fi, hakijapalvelut@aalto.fi, p. 050-314 1555 www.lappia.fi, vat.lappia.fi www.heo.fi/media/kuvajournalismi, heoinfo@heo.fi www.ingmanedu.fi, ingman@ingmanedu.fi, p. 050-4441157 www.kuva.fi, hakijapalvelut@kuva.fi, p. / muut) 3 / 1–2 4 / 1–5 1/6 3 / lukuisia Asuntola Ulkopaikkakuntalaisille (maksuton) – Kyllä Ei (Hoas) Tutkinto Av-viestinnän perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, kuva-artesaani Valmentava koulutus Kuvataiteen kandidaatti, kuvataiteen maisteri Hinta (euroa) Maksuton Materiaalimaksu 50–120 / vko 100 / v Oikeus opintotukeen Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Yhteystiedot www.keskuspuisto.fi, p. 15 / 25 Pohjakoulutus Ammattikorkeakoulu-, alempi korkeakoulututkinto, 180 op yliopistolla Usean vuoden työkokemus, alan peruskoulutus Peruskoulu, ylioppilas Peruskoulu, ylioppilas Uusia opiskelijoita / v Max 10 / 6 % hakijoista 20 / 25–35 % hakijoista 18 15–18 / 10 % hakijoista Hakuajat 16.12.2013–31.1.2014 Vaihtelee; uusi ryhmä juuri aloittanut Tammi-elokuu 24.2.–14.3.2014 Ennakkotehtävä / pääsykoe Kaksiosainen valintakoe Kyllä / ei Esittelytilaisuus Kyllä / kyllä Opetus päivällä / illalla Päivä Monimuoto-opiskelu * Päivä Päivä Tunteja / vko n. 10, yo-pohj. 10 % hakijoista Perusk.pohj. 3, yo-pohj. 18–19 Väh. 18 Väh. kuvaus, rakennettu kuva, valokuvailmaisu Digikuvauksen osa-alueiden perusteet ja erikoistekniikat Valokuvataide, kuvataide Ikä / keski-ikä (vuotta) Etusijalla alle 25 – Väh. 16 23–33 Pohjakoulutus Peruskoulu Peruskoulu, lukiopohjainen Peruskoulu Kandidaatti: -, maisteri: kuvataiteen kandidaatti Uusia opiskelijoita / v 9 / n. * Lähiopetusta 28 h / vko * 25 h opetusta, 15 h itseopiskelu. 09-4748 2511 www.keuda.fi, phainfo@keuda.fi, p
Painottuu digikuvaukseen mutta kuvataan myös filmille. asteen tutkinto – Peruskoulu Uusia opiskelijoita / v 80–100% 14 / n. / muut) 2 / 5–10 2–3 Kansanop. 90–120 / vko, vam 950, amm.tutk. Muuta toimisto@lahdenkansanopisto.fi, p. 08-514 5700 Kansanopistokurssi valokuvauksen perusteista. 1,5 2–3 Kansanop. *1 vkonloppu / kk + verkko-opetus Kymenlaakson Opisto Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoilu- ja taideinstituutti Lahden kansanopisto Limingan Taidekoulu Sijainti Inkeroinen, Kouvola Lahti Lahti Liminka, 30 km Oulusta Opintolinja(t) Valmentava koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Valmentava koulutus Valmentava koulutus Painotukset Kameratyöskentelyn & valokuvailmaisun perusteet, henkilö-, studiokuvaus Journalismi, dokumentti-, kaupallinen kuvaus Kameratekniikka, mustavalkovedostus, studio, kuvajournalismi, ilmaisu Kuvataide Ikä / keski-ikä (vuotta) 18 / 26 21–23 Yli 18 18–20 Pohjakoulutus – Ylioppilas, 2. 5 Asuntola Ei Kyllä (Jyväskylässä) Kansanop.: kyllä Tutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, valokuvaajan ammattitutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, kuva-artesaani Valmentava koulutus, valokuvaajan ammattitutkinto Hinta (euroa) 350 + tutkintomaksu 58 Maksuton Kansanop. Jyväskylän aikuisopisto Jyväskylän ammattiopisto Keski-Pohjanmaan Opisto Sijainti Jyväskylä Petäjävesi, Jyväskylä Kälviä, Kokkola Opintolinja(t) Perus-, ammattitutkinto Perustutkinto Valmentava koulutus, perustutkinto, ammattiin valmentava (vam), ammattitutkinto Painotukset Ei erityistä painotusta Journalismi, mainos-, tuote-, henkilökuvaus Kansanopisto: henkilö-, muotokuvaus, kuvankäs., perus: valokuvauksen perusteet, kuvailmaisu, muut: ammattivalokuvaus Ikä / keski-ikä (vuotta) 20–55 16–20 Kansanop. 25 40 Väh. 1, vam. 03-878 10 Oma digijärkkäri välttämätön. opiskelijavaihtoa Kansanop.: oma digijärkkäri välttämätön. 4 % hakijoista 16–18 18 Hakuajat Syyslinja 11.8.2014, kevätlinja 12.12.2014 3.3.–1.4.2014 11.8.2014 mennessä Jatkuva haku Ennakkotehtävä / pääsykoe Esittely itsestä Kyllä / kyllä Kuvanäytteet, esittely itsestä Ei / ei Opetus päivällä / illalla Päivä Päivä Päivä Päivä Tunteja / vko Väh. 12–17 Hakuajat Vuoden vaihde 24.2.–14.3.2014 Kansanop. 25 25 Kesto (vuotta) Alle 0,5 4 1 1 Oppisopimuskoulutusmahdollisuus Ei Ei Ei Ei Opettajat (pääop. 02-07118 530 www.lamk.fi, anu.akkanen@lamk.fi www.lahdenkansanopisto.fi, www.limingantaidekoulu.fi, toimisto@limingantaidekoulu.fi, p. 28, muut monimuoto* Kesto (vuotta) Perustutk. 18, amm.tutk. 06-825 0000 Muuta *Koululla perustutk. 3 pv / 3 vko, amm. päivä, muut monimuoto* Tunteja / vko Monimuoto-opiskelu * Opiskelu päätoimista Kansanop. 15 14 Kansanop. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kartta.indd 45 45 20.12.2013 10.58. / muut) 4 / 2–4 3 / 8–10 1 / 10 1/6 Asuntola Kyllä Ei Kyllä Kyllä Tutkinto Valmentava koulutus Medianomi Valmentava koulutus Valmentava koulutus Hinta (euroa) 1400–1900 / 4 kk Maksuton * 3599–6120 / v 2160–4320 / v Oikeus opintotukeen Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Yhteystiedot www.kyme.fi, kyme@kyme.fi, p. 2, amm.tutk. väh. 1000 Oikeus opintotukeen Kyllä Kyllä Kyllä Yhteystiedot www.jao.fi, simo.peteri@jao.fi, p. 1.2.–30.4.2014, vam & amm.tutk. 1, amm.tutk. 1–2 Oppisopimuskoulutusmahdollisuus Kyllä Ei Ei Opettajat (pääop. 16 Pohjakoulutus Perustutk: – , amm.tutk.: työkokemus alalta Peruskoulu Kansanop.: peruskoulu, amm.tutk.: työkokemus alalta Uusia opiskelijoita / v Perustutk. * Materiaalit & laitteet maksullisia. 3 pv / kk Kansainväl. 040-3416410 www.jao.fi www.kpopisto.fi, www.valokuvauskoulutus.com, info.kpopisto@kpedu.fi, p. kevät Ennakkotehtävä / pääsykoe Kuvakansio Kyllä / kyllä Kansanop.: ei / ei, muut: portfolio Opetus päivällä / illalla Monimuoto-opiskelu * Päivä Kansanop. tutk
asteen amm.tutkinto Peruskoulu, ylioppilas (oma kiintiö) Uusia opiskelijoita / v 20 / n. 044-369 6620 www.muurlanopisto.fi, toimisto@muurlanopisto.fi, p. 12 6 / n. 20, maisteri 15 Kokopäiväistä Kesto (vuotta) 3 Kandid. – / n. 22 , maisteri – / n. 02-07 488 600 www.pkky.fi, amo.joensuutk@pkky.fi, p. 02-263 350 Muuta Koulun entinen nimi Heltech. 013-244 200 Muuta * Lisäksi itseopiskelua 10 h / vko. ** Tietokonepantti 500–700 €. 18 / 26 Väh. valo-kuvatuotantoon. 3, maisteri 2 4 Oppisopimuskoulutusmahdollisuus Kyllä – Ei Opettajat (pääop. Stadin ammattiopisto Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Turun ammattikorkeakoulun taideakatemia Sijainti Helsinki, Arabia Tampere Turku Opintolinja(t) Perustutkinto Kandidaatin, maisterin tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Painotukset Käytännönläheiden valokuvaus Kuvajournalismi, yhteistyö toimittajan kanssa, verkkojulkaiseminen Valokuvataide Ikä / keski-ikä (vuotta) 15–30 Kandid. 3 % hakijoista Hakuajat 24.2.-14.3.2014, erillishaku kevät Kandid. 16 / 20 Pohjakoulutus Peruskoulu Peruskoulu Ylioppilas, 2. / muut) 3/1 2 / 10 1 / useita 2/4 Asuntola Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Tutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, media-assistentti Valmentava koulutus Valmentava koulutus Media-assistentti Hinta (euroa) Maksuton ** 80 / vko 100–200 / vko Maksuton Oikeus opintotukeen Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Yhteystiedot www.luksia.fi, kanerva.kilpela@luksia.fi, p. Ylioppilas, opistoasteen / amm. 050-318 7387 www.turkuamk.fi, p. 3.3.–1.4.2014, maisteri 3.–28.2.2014 3.3.–1.4.2014 Ennakkotehtävä / pääsykoe Kyllä Kandid. opettajat, vierailijat 3 / useita Asuntola Ei TOAS Ei (Tys) Tutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Kuvataiteilijan ammattikorkeakoulututkinto Hinta (euroa) 100–200 – Maksuton Oikeus opintotukeen Kyllä Kyllä Kyllä Yhteystiedot www.stadinammattiopisto.fi arja.seppala@edu.hel.fi, p. ohjaus Johdanto kuvauksen keskeisiin tietoihin ja taitoihin Valokuvauksen perusteet, journalismi, studiokuvaus, valokuvailmaisu Ikä / keski-ikä (vuotta) – Väh. 6 Hakuajat 24.2.–14.3.2014 Touko-, heinäkuu huhti-elokuu 2014 24.2.–14.3.2014 Ennakkotehtävä / pääsykoe Kyllä / kyllä Kuvanäytteet, haastattelu Ei / ei Kyllä / kyllä Opetus päivällä / illalla Päivä Päivä Päivä Päivä Tunteja / vko 30* 26,5 25 27 Kesto (vuotta) 3 1–2 1 3 Oppisopimuskoulutusmahdollisuus Ei Kyllä Ei Ei Opettajat (pääop. / muut) 15 / 30 3 / journal. 044-7581500 www.paasikiviopisto.fi, opisto@harjattula.fi, p. kyllä / kyllä, maisteri portfolio Kyllä / kyllä Opetus päivällä / illalla Päivä Päivä, harvoin ilta Päivä Tunteja / vko 30 Kandid. KAMERA 1|2014 kartta.indd 46 20.12.2013 10.58. 46 Länsi-Uudenmaan ammattiopisto Luksia Muurlan Opisto Paasikivi-Opisto Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Tekniikka ja kulttuuri Sijainti Lohja Salo, Muurla Turku Joensuu Opintolinja(t) Perustutkinto Valmentava koulutus Valmentava koulutus Ammattitutkinto Painotukset Graafinen / videotuotanto, valokuvausopintoja 5 ov + valinnaiskursseja Ammatillinen työskentely, valokuvataide, henk.koht. Mahdollista suor. 15 % hakijoista 18 20 / 50 % hakijoista Perusk.pohj. korkea-asteen tutkinto, 120 ov amm.perustutkinto Uusia opiskelijoita / v Peruskoulu 40, lukio 42, erillishaku 8 Kandid. Opetuksen esittely: kuvajournalismi.fi. 6 (+ 4 sivuaineena), maisteri n. 24 – Pohjakoulutus Peruskoulu, lukio, muille erillishaku Kandid.: yo-tutk., maisteri: kandidaatti, amk-tutk. 15, yo-pohj. 050 3658 176 www.uta.fi/opiskelijaksi, hakijapalvelut@uta.fi, p. av-viestinnän perustutkinto, suuntautum. 18 / 25 Väh
peruskoulu, lukio, alan kokemus, amm.tutk. 21 h / kk Lähiopetusta 12–16 h / vko Kesto (vuotta) 4 Perustutk. 18–20 Hakuajat 3.3.–1.4.2014 Huhtikuu 2014 Perustutk. 2, amm.tutk. 5000–6000 / v, amm.tutk. opiskeluvaihtoa. päivä, amm.tutk. sivutoimista Kyllä Yhteystiedot www.saimia.fi, kuvataide.imatra@saimia.fi, p. 2 Kansanop. 03-314 22 900 www.vnf.fi, info@vnf.fi, 019-222 600 www.novia.fi, www.fotokonst.fi Opetus ruotsiksi, henk.koht. Saimaan ammattikorkeakoulu Sataedu Nakkila Stadin aikuisopisto Sijainti Imatra Nakkila Helsinki, Arabia Opintolinja(t) Ammattitutkinto Perustutkinto, ammattitutkinto Perustutkinto, ammattitutkinto Painotukset Kuvataide, analoginen & digitaal. kyllä / kyllä Haastattelu Työnäytteet ja haastattelu Kyllä / kyllä Opetus päivällä / illalla Päivä Päivä Päivä Päivä Tunteja / vko Perustutk. 400 / v + tutkintomaksu 58 Oikeus opintotukeen Kyllä Perustutk. 25-40, amm.tutk. 1,5, amm.tutk. kuva Valokuvataide, journalismi Ikä / keski-ikä (vuotta) 28–35 Väh. 5600–7200 / v 70–105 / vko Maksuton Oikeus opintotukeen Ei Kyllä Kyllä Kyllä Yhteystiedot www.vvi.fi, vvi@vvi.fi, p. 14 Perustutk. 2 pv / jakso Kansanop. Koulun entinen nimi Heltech. n. portfolio, haastattelu Kyllä / ei Opetus päivällä / illalla Päivä Perustutk. kevät 2014 Ennakkotehtävä / pääsykoe Kyllä / kyllä Perustutk. kuva Kaupallinen kuva: lehti, mainos, tuote, muoti Av-perustutkinnossa osa valokuvausta, amm.tutk. Kansainväl. perustutkinto, 2 v alalla Uusia opiskelijoita / v 20 / 10 % hakijoista Perustutk. Muuta Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kartta.indd 47 47 20.12.2013 10.58. 040-847 9445 www.sataedu.fi Perustutk. kyllä, amm.tutk. 03-223 1881 www.voionmaanopisto.fi, info@voionmaanopisto.fi, p. 30, amm.tutk. 22–60 / 31 Pohjakoulutus Ylioppilas, amm.tutkinto / opisto- tai korkeakouluaste Perusopetus Perustutk. / muut) 1 / 4–6 1 / 3–5 Perustutk. ohjausta suomeksi & englanniksi. 35, amm.tutk. 1,5 Perustutk. 18 / 30 – / 20 Pohjakoulutus Peruskoulu, ammattikoulutus, ylioppilas Kansanop.: -, amm.tutk.: valokuvauksen perusopinnot Peruskoulu, ylioppilas Ylioppilas, amm.tutkinto Uusia opiskelijoita / v Perustutk. / muut) 1 / 6–8 1/6 1/1 2/6 Asuntola Ei Kyllä Kyllä Ei Tutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, valokuvaajan ammattitutkinto, valokuvaajan erikoisammattitutkinto Valmentava koulutus, valokuvaajan ammattitutkinto Valmentava koulutus Yh medianom (ammattikorkeakoulututkinto, medianomi) Hinta (euroa) Suoritetaan oppisopimuskoulutuksena Kansanop. 3 pv / jakso, amm.- & erikoisamm.tutk. 2, amm.tutk. maksuton, amm.tutk. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Voionmaan opisto Västra Nylands folkhögskola Yrkeshögskolan Novia Sijainti Tampere Ylöjärvi, Tampereelta 24 km Karjaa, Raasepori Pietarsaari Opintolinja(t) Perus-, ammatti-, erikoisammattitutkinto Valmentava koulutus, ammattitutkinto Valmentava koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Painotukset Asiakaslähtöinen käyttökuva: muo- Kansanopisto: journalismi, taide, studio, amm.tutk: studiokuvaus, to-, mainoskuva, journalismi Ilmaisu ja tekniikka, analoginen & digitaal. 1,5 1 4 Oppisopimuskoulutusmahdollisuus Kyllä Ei Ei Ei Opettajat (pääop. 2 / 6 Asuntola Kyllä Ei (Sakipa) Ei Tutkinto Kuvataiteilijan ammattikorkeakoulututkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, kuva-artesaani; audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, valokuvaajan ammattitutkinto Hinta (euroa) Maksuton Tutkintomaksu 58 Perustutk. kuvankäsittely, studio-, lehti-, muotokuvaus Ikä / keski-ikä (vuotta) Väh. 4.8.2014 Kevät 2015 Ennakkotehtävä / pääsykoe Amm.- & erikoisamm.tutk. 1, amm.tutk. 20, amm.tutk. *50 % lähiopetusta. 20 Kansanop. avilta.wordpress.com, amm.tutk. Opetus ruotsiksi. 35 25 40 * Kesto (vuotta) Perustutk. kuvatyöskentely. max 40, amm.tutk. 28–34, amm.tutk. syksyllä 2014, amm.tutk. 2 Oppisopimuskoulutusmahdollisuus Ei Kyllä Kyllä Opettajat (pääop. 1,5, erikoisamm.tutk. 18 Aikuiskoulutus, ei ikärajoitetta Perustutk. kyllä / kyllä, amm.tutk. monimuoto 3–4 iltaa / vko Tunteja / vko 40 Perustutk. 20 Max 32 (2 ryhmää) / 80 % hakijoista 16 Hakuajat Syksy Kevät, kesä 9.6.2014 ja viim. 20, erikoisamm.tutk. www.av-stadi.fi/valokuvajatko.htm, boris.fagerstrom@edu.hel.fi Muuta Sekä analoginen että digitaal. vierailevia opettajia, amm.tutk. 14, amm.tutk
ENNEN JA NYT Kuvitteelliset aiheet KAMERA SATUJEN KERTOJA TEKSTI 48 Anssi Kaarlo Koskinen KAMERA 1|2014 fiktio_1_2014.indd 48 20.12.2013 12.56
He kuvittivat runoja, satuja ja muita vertauskuvallisia aiheita. He luulivat, että Rejlander oli lavastanut orgiat valokuvaansa varten." saanut huijata. Kamera on hyvä väline todellisuuden lisäksi myös kuvitteellisen kuvaamiseen. – Rejlander oli kunnianhimoinen ja uskoi vankasti valokuvan asemaan taidemuotona. Two Ways of Life on tyypillinen viktoriaaninen taideteos. Valokuvan oli oltava valokuva ja maalauksen maalaus, Weiss summaa. Tämän voi käydä omin silmin todistamassa Lontoossa Making It Up: Photographic Fictions -näyttelyssä, jossa on esillä fiktiivisiä valokuvia niin entisaikojen kuin nykypäivänkin mesta- reilta. Hän toteaa, että modernismin aikana fiktiivinen valokuvaus eli mainoskuvauksessa ja muotikuvauksessa sekä jossain määrin surrealistien töissä. Kuvan keskellä, naisten takana, on vanhempi mies sekä kaksi nuorukaista. Jo 1800-luvulla ihmiset olivat oppineet pitämään kameraa välineenä, joka jäljentää todellisuuden totuudenmukaisena. Vas. Kapinaa 1960-luvulla Postmoderni aikakausi, joka alkoi 1960-luvulla, toi kuvitteellisuuden jälleen valokuviin. Teosten Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi fiktio_1_2014.indd 49 49 20.12.2013 12.56. He luulivat, että Rejlander oli lavastanut orgiat valokuvaansa varten, Weiss kertoo. Hän kertoo, että jo valokuvan alkuaikoina oli ihmisiä, jotka uskoivat valokuvan olevan hyvä taiteen tekemisen väline. Fiktiivinen valokuva katosi taidemaailmasta pitkäksi aikaa, kun modernismi sai jalansijaa 1900-luvun alkupuolella. V alokuvaajat ovat kuvanneet kuvitteellisia aiheita koko valokuvan historian ajan. 30 negatiivin vedos Weiss nostaa esimerkiksi Oscar Gustav Rejlanderin Two Ways of Life -valokuvan vuodelta 1857. Rejlanderin tapauksessa kuva kuitenkin huijasi. Kuvan teemana on valinta hyvän ja pahan välillä. Valokuvataiteen puoltajat tekivät kameroillaan samanlaisia kuvia kuin taidemaalarit ja muutkin kuvataiteilijat. Modernismi kielsi huijauksen Kuvitteellisten aiheiden valokuvaaminen oli suosittua 1800-luvulla varsinkin Englannissa, koska yläluokkaiset ihmiset harrastivat teatteria, pukutanssiaisia ja kaikenlaista muuta esiintymistä. Valokuvan piti olla totuudenmukaista. – Nuoret ja opiskelijat eivät tiedä, että tällaisia kuvia on otettu valokuvan alkuajoista saakka eikä vasta 1970-luvun Cindy Shermanista lähtien, toteaa näyttelyn kuraattori Marta Weiss. Postmoderni valokuva oli kapinointia modernismia vastaan. – Ihmiset olivat järkyttyneitä, kun he näkivät kaikki ne alastomat hahmot ja paheet. Ja kun tähän lisää valokuvauksen, niin kuvitteellisten valokuvien suosio ei ole mikään yllätys, Weiss toteaa. Rejlander oli ruotsalaissyntyinen valokuvaaja, joka teki uransa 1800-luvun Britanniassa. Ei " Ihmiset olivat järkyttyneitä. Don Quijote työhuoneessaan, William Lake Price, 1855, V&A. – Ihmiset pitivät fantasiasta, performanssista ja puvuista. Hän oli merkittävä tekijä lavastetun valokuvan alalla. Hänen Two Ways of Life -kuvaelmassaan ylellisessä hallissa makoilee ja istuu suuri joukko vähäpukeisia naisia sekä muutama pukeissa oleva mies. Kuva on rakennettu palasista eikä ole vain hyväksytty sitä, mitä linssin edessä sattuu olemaan, Weiss pohtii. – Modernistien mukaan välineen ominaisuuksia piti kunnioittaa ja kamera oli ensisijaisesti totuuden tallentaja. – Rejlander ei lavastanut koko kuvaa kerralla, vaan hän teki sen vedostamalla yhteen vedokseen yli 30 negatiivia. Tämä on esimerkki siitä, kuinka monella tavalla valokuva voi olla taidetta
Avatusta arkusta tulee kirkas valo. – Kun katsoo nykyvalokuvausta, on ilmiselvää, että kyseessä ei ole enää mikään kapina. Keijusta ja peikosta kertovan tarinan kuvituksena on käytetty Kokon ottamia mustavalkoisia luontokuvia. Weiss arvelee halun uskoa valokuvan totuudenmukaisuuteen johtuvan siitä, että kuvan syntyminen tarvitsee viime kädessä todellisen fyysisen tapahtuman. Valon on heijastuttava kohteesta kameran linssiin. – Ihmiset kyllä ymmärtävät, kuinka helposti valokuvaa voi manipuloida. – Mainoksessa neito on löytänyt metsästä arkun. Suden kuvaaminen isoäidiksi puettuna ja sängyssä peiton alla oli todellinen haaste. Salo kertoo 1950-luvun suomalaisesta pesuainemainoksesta. Fantastiset mainokset Mainosvalokuvauksessa fiktio on aina ollut keskeistä. – Robinsonilla on mainio Punahilkka-sadun kuvitussarja. Kuvassa näkyvä olento on luultavasti täytetty koira. Keijut ja sudet Professori Merja Salon mukaan fiktiivisen valokuvauksen heikko kohta oli pitkään kuvien uskottavuus. Arkussa oleva pyykki on niin puhdasta ja valkoista, että se valaisee koko ympäristön. Kuvassa näkyvä olento on luultavasti täytetty koira." Alla Nro.4, sove- lias sulhasehdokas, sarjasta Keikarin eteneminen, Andy Wiener, 1986. Oik. Hän mainitsee Cindy Shermanin työt hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka huomio kiinnitetään siihen, mihin kuva viittaa. " Robinsonilla oli mainio Punahilkka-sadun kuvitussarja. Suomalaisesta fiktiivisestä valokuvauksesta Salo nostaa esille Yrjö Kokon vuonna 1944 tekemän Pessi ja Illusia -sadun kuvituksen. Valokuvien käyttö yleistyi Suomessa mainoksissa 1920-luvulla, Yhdysvalloissa hieman aikaisemmin. Hänen mukaansa mainoksissa on haluttu hakea kuviin fantasioita, symboliikkaa sekä jotain, joka nos- 50 KAMERA 1|2014 fiktio_1_2014.indd 50 20.12.2013 12.56. Nimetön, Hannah Starkey, 1997. Weiss huomauttaa, että sama tapahtui muissakin taidemuodoissa kuin valokuvauksessa. Sherman näyttelee kameralle eri rooleja, joita naiset ottavat yhteiskunnassa. Mutta silti heillä on vaistomainen luottamus sen totuudellisuuteen, Weiss sanoo. Edes nykyajan digitaalinen kuvankäsittely ei ole kadottanut tätä uskomusta. tekotapa huomioitiin töissä, ja työt viittasivat itseensä sekä muihin teoksiin. – Elokuvien still-kuvien näköisiksi tehdyt kuvat kiinnittävät huomion naisena olemisen stereotypioihin, joita ei kyseenalaisteta. Fiktio on yksi monista valokuvaajien käyttämistä lähestymistavoista. Samalla rohkaistiin valokuvan käyttöön erilaisilla kilpailuilla, Salo kertoo. – 1920-luvun merkittävin suomalainen aikakauslehti Suomen Kuvalehti siirtyi käyttämään syväpainoa, joka mahdollisti hienot ja sävykkäät valokuvat. Postmodernismin nousun jälkeen fiktiivisestä valokuvauksesta on Weissin mukaan tullut valtavirtaa. Aalto-yliopistossa kuvallisen viestinnän ja valokuvataiteen professorina työskentelevä Salo mainitsee 1800-luvun valokuvaajista Henry Peach Robinsonin, joka teki tunnetuimmat kuvansa yhdistelemällä eri negatiiveja. Valokuva on aina nähty ensisijaisesti välineenä, joka kuvastaa todellisuutta niin kuin se on. Ratkaisut lavastuksissa olivat joskus kömpelöitä ja liikuttaviakin
– Valokuvamaisuudesta on tullut yksi tyyli, jota voidaan käyttää mainoskuvissa esimerkiksi luomalla kuviin rakeisuutta raefilttereillä. Mielikuvituksella ei todellakaan ole enää teknisiä rajoituksia. Nykyinen mainosvalokuva on Salon mukaan mennyt jo niin pitkälle fantasiassa ja kuvien manipuloinnissa, että kuvia on usein vaikea enää tunnistaa valokuviksi. Mainostoimistoilla oli rahaa käyttää digitekniikka, johon tarvittavat laitteet olivat vain reprotaloissa, Salo sanoo. – Digitekniikan tulo näkyi mainosvalokuvissa jo 1980-luvulla. Making It Up: Photographic Fictions Victoria and Albert Museum | Lontoo 16.3.2014 saakka www.vam.ac.uk Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi fiktio_1_2014.indd 51 51 20.12.2013 12.56. Digiaikakin saapui mainostoimistoihin muita aikaisemmin. Mainosvalokuvat ovat olleet teknisesti huippulaatua. " Valokuvamaisuudesta on tullut yksi tyyli, jota voidaan käyttää mainoskuvissa luomalla rakeisuutta raefilttereillä." taa mainonnan kohteet tavallisen arjen yläpuolelle
Lisääntyy useita kertoja vuodessa. Niiden kuvaukseen soveltuu parhaiten noin 200–300 mm:n objektiivi, mutta kyllä perusvälineilläkin pääsee alkuun. OPASTUS Eläinzoomi Helposti saavutettavissa olevia, kuvauksellisia eläimiä. MIKÄ METSÄMYYRÄ TALVELLA MYYRÄT jättävät jälkiä lumeen, sulan aikaan polkuja maahan. Levinneisyysalue on koko Suomi lukuun ottamatta Ylä-Lappia ja ulkosaaristoa. KAMERA 1|2014 Eläinabc_1-2014.indd 52 2.1.2014 9.31. Odottele hetki aivan hiljaa ja seuraa, jos myyrä vaihtaisi koloaan tai nousisi maan pinnalle syömään tai täydentämään varastojaan. Kameran voi laittaa jalustalle ja odottaa rauhassa. Metsämy yrän voi metsien lisäksi tavata vaikkapa pihaltaan ja peltomyyrän peltojen lisäksi harvasta metsästä. Poikuekoko on noin 5–7. Syö juuria, silmuja ja siemeniä sekä hyönteisiä ja muita pikkueläimiä. Paino alle 35 g. Myyrän silmän pitäisi olla tarkka, mielellään myös nenän. Pehmeässä lumessa erottuu myös kehon reuna. Myyrä on piennisäkäs, jonka löytää talvella lumijälkien läheltä. Tosin nykytekniikka vakaajineen ja herkkine kennoineen vähentää jalustan tarvetta. hämärissä ja päivisin varjoisissa paikoissa, kuten metsässä kiven juurella. Myyrän lumijäljessä näkyvät jalat ja keskellä hännän jättämä linja. Kun myyrää kuvaa lumettomalla maalla, valotus vaatii toisinaan korjausta noin 1/3 aukko alle. Ensimmäinen mieleen juolahtava vaihtoehto on kameran laskeminen miltei maan tasalle – tosin kameran ja myyrän välissä heiluvat 52 heinät ja risut on tarkistettava. Tämän jälkeen kuvakulmaa voi ryhtyä monipuolistamaan, eli miettimään taustaa ja sommittelua. Liikkuvalle myyrälle sopiva valotusaika on esimerkiksi 1/250 s, hämärissä 1/15 s, jos myyrä pysyy paikallaan. Kääntyvänäyttöisellä kameralla kuvaajan ei tarvitse laskea leukaansa maahan. Myodes glareolus Pituus 10–13,5 cm ilman häntää. Lumessa voit sitä vastoin lisätä valotusta noin puoli aukkoa. Myyrä TEKSTI JA KUVAT Antti Koli M yyriä on Suomessa 11 lajia – näistä tutuimmat ovat metsä- ja peltomyyrä. Myyrien määrät vaihtelevat vuosittain. Jälkien perusteella voit päätellä, missä ne liikkuvat eniten. Yleensä jäljet vievät kolosta toiseen, esimerkiksi pensaan juurelta kiven alle. Parhaat kuvausmahdollisuudet ovat papanoiden lähettyvillä ja ruokailualueilla. MYYRÄT LIIKKUVAT TAVALLISESTI SITÄ ottaa ensimmäisen kuvan maassa olevasta eläimestä seisoviltaan ja suht kaukaa. Valotusaikaa kannattaa vaihdella tilanteen mukaan. Suomen runsaslukuisin nisäkäs metsäpäästäisen ohella
Myyrät rakastavat heinää, joten niityt ja pakettipellot saattavat syksyllä uida myyrissä. Sopivia kuvaushetkiä ovat kolosta tuleminen, matka ruualle sekä itse ruokailu. Eniten myyriä näkyy pilvisinä, jopa tihuttavina päivinä. Rajakohdat ovat hyviä, eli metsien reunat, ojien pientareet, kallioiden aluset ja erilaiset pihat. Sen voi piilottaa vaikkapa kävyn tai lumen taakse. Oireita ovat kuume, kipu ja kolotus. Kuvaus saattaa onnistua hyvin päivälläkin. Koloon kadonnut tulee pian takaisin. Ensi syksy ja talvi on tosin Metsäntutkimuslaitoksen mukaan vielä parempi, oikea myyrävuosi. Ihminen saa viruksen myyrän ulosteiden mukana, sillä tauti tarttuu ihmiseen hengitysteitse pölyävien eritteiden kautta. Tartuntapaikkoja ovat puuliiterit ja muut kuivana pysyvät ulkorakennukset. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Eläinabc_1-2014.indd 53 53 2.1.2014 9.31. Suurimmalla osalla ihmisistä tauti on oireeton, pieni osaa joutuu sairaalahoitoon. Kaksi metriä on liian lyhyt kuvausetäisyydeksi, reilu kolme metriä toimii juuri. Virus saattaa olla munuaisille vaarallinen ja jopa kohtalokas. Myyrät syövät ja keräävät siemeniä poskiinsa. Myyriä löytää monista paikoista. Metsämyyrä on taudinkantaja. Kaupunkimaisessa ympäristössä on enemmän hiiriä kuin myyriä, sillä myyrät tarvitset pienen palan puistoa, puutarhaa tai korkeaa heinikkoa. Niiden varovaisuudesta näkee, ovatko ne havainneet kuvaajan. Myyrä voi pelästyä kameran ääntä, mutta tottuu siihen nopeasti. Myyrät tulevat kolostaan varovasti. Ruokinnalla kannattaa miettiä, minkä verran haluaa ruuan näkyvän kuvassa. Kolostaan uskaltautuvaa myyrää ei ainakaan heti pidä säikytellä. M TÄNÄ VUONNA on paljon myyriä. Etenkin kun ilmat kylmenevät syksyllä, ne siirtyvät mahdollisuuksien mukaan asumusten lähelle. Liikettä myyrät säikähtävät, mutta eivät niinkään paikoillaan olevaa ihmistä. LINTUJEN RUOKINNOILLA on erilajisia pikkunisäkkäitä, myös myyriä, varsinkin jos matka suojakoloon ei ole liian pitkä. MYYRÄN EROTTAA hiirestä siitä, että hiirel- lä on kehonmittainen häntä ja isot korvat, kun taas myyrällä on tylppä kuono, korvat karvojen seassa ja häntä puolet lyhyempi. " S opivia kuvaushetkiä ovat kolosta tuleminen, matka ruualle ja itse ruokailu." MYYRÄKUUME yyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama sairaus. Pakkanen lisää myös niiden käyntejä lintulaudalla. Peltomyyrä on vesimyyrän kanssa paha tuholainen puutarhoissa. Metsämyyrällä on punertavaa väriä päässä, selässä ja kyljissä, peltomyyrä on tasaisen ruskeanharmaa selästä ja harmaa mahasta. Myyrille sopii vaikkapa Sibeliuspuisto, jossa hiiripöllö syö niin myyriä kuin hiiriäkin
Jo paikat pimeiden luolien uumenissa kertovat kuvien sekä niiden tekemisen tärkeydestä. Yötaivaalla loistavat eläintähdistöt, hirvi ja karhu, olivat esi-isiemme myytistössä taivassyntyisiä. Hän on julkaissut parikymmentä kirjaa, mm. TEKSTI JA KUVA Heikki Willamo V KALLIOTAITEEN SYNTY lepää Lounais-Euroopan luolissa. 54 ” Kun olen kohdannut kalliomaalausten eläimiä luonnossa, olen nähnyt niissä yhteisen historian.” ei ole mitä tahansa eläimiä. KALLIOTAITEEN ELÄINKUVILLE on annettu lukuisia se- lityksiä, mutta en puutu niihin. Metsästäjä-keräilijästä on tullut viljelijä-karjanhoitaja, ja hänen suhteensa eläimiin on kokenut suuren muutoksen. Ne ovat nousseet syvältä tekijöidensä sisältä. Kuvat tuovat viestiä vuosituhansien takaa – niiden muutokset kertovat jotain ajatusten ja maailmankuvan muuttumisesta. Luolissa ihmiskuvat ovat harvinaisia poikkeuksia. Joidenkin sukulaiskansojemme maailmankaikkeus on ollut jättiläismäisen hirven kaltainen. Karjalohjalainen luontokuvaukseen erikoistunut valokuvaaja ja kirjailija (s. Karhu on meille edelleen merkityksellinen, väkevä ja erityinen. Ne kertovat, miten ihmiset ovat ajatelleet maailmasta, sen synnystä, jumalistaan ja muusta selittämättömästä. Samalla kalliotaide on alkanut muuttua alkeelliseksi kuvakirjoitukseksi. Olen tehnyt mielessäni aikamatkoja, miettinyt kuvien merkityksiä lukemiani myyttejä muistellen. Olen istunut paikoilla, joissa maisema ei ole juuri muuttunut kuluneiden vuosituhansien aikana. Eläimet kuvien takana Heikki Willamon juttusarja eläinkuvista ja -myyteistä alkaa kalliomaalauksilla. Tämä kiehtoo minua – ihmisen kokemus ennen ja nyt. Pohjolan vanhimmassa kalliotaiteessa on kuvattu pelkkiä eläimiä. MUINAISISSA KUVISSA KUKA HEIKKI WILLAMO OLEN KÄYNYT Ranskan hienoimmista luolissa, katsel- lut kalliotaidetta Pohjois-Afrikassa, Venäjällä ja Pohjoismaissa. Pronssikaudella eläimet ovat jääneet vähemmistöön ja kuvat ovat muuttuneet yhä merkkimäisemmiksi. MYYTTISET ELÄIMET Eläinkuvia ja niihin liittyviä uskomuksia. Kuvat kertovat minulle, miten tärkeitä eläimet ovat olleet ihmisen henkisessä maailmassa. Paljon on tietenkin kadonnut ajan pyörteisiin, säilyneestä suuri osa on muuttunut matkan varrella ja uutta on tietenkin syntynyt. Niiden seiniin on maalattu jääkaudella, 40 000– 15 000 vuotta sitten, suurenmoisia kuvia. Maalauksiin ovat päässeet enimmäkseen suuret nisäkkäät, joukossa muutama lintu, matelija ja kala. A EN KK YN K I II T T N anhat myytit ovat aina kiinnostaneet minua. teokset Vuosi metsässä ja Viimeiset vieraat – elämää autiotaloissa yhdessä Kai Fagerströmin kanssa. KAMERA 1|2014 willamo.indd 54 20.12.2013 13.08. Syvällä maaemon kohdussa, seinämien muotoja taitavasti hyväksi käyttäen on luotu suorastaan hätkähdyttävä maailma, jossa valtavat biisonit, hevoset, mammutit, alkuhärät ja muut suuret nisäkkäät heräävät eloon soihdun häilyvässä valossa. Tästä juontuu myös viehtymykseni kalliotaiteeseen. Selvää kuitenkin on, että mitä vanhemmista ajoista puhutaan, sitä enemmän kuvat esittävät eläimiä. Nuoremmalle kivikaudelle tultaessa ihmisenkaltaiset hahmot ja esimerkiksi venekuvat ottavat valtaa. Lajit ovat osin sellaisia, joihin liittyvää myytistöä on kulkeutunut aina meidän päiviimme. Emme tiedä ajatuksia tarkasti, emme saa niitä koskaan tietääkään, mutta voimme aistia kuvien edessä niiden muinaisen merkityksen. 1952). Kun sitten olen kohdannut kuvien eläimiä elävinä luonnossa, olen nähnyt niissä paljon enemmän – yhteisen historian, vanhoja jumalankuvia, voimaa ja lumoa. Nyt hirvi on monille liikennevaara, taimikkotuholainen tai halpaa lihaa, jolla täyttää pakastin
Kolmimetrisen hirvimaalauksen syntyajasta kiistellään. Kuva kuuluu joka tapauksessa Pohjolan vanhimpaan, ns. kiillotustekniikalla tehtyyn kalliotaiteeseen. Vågan, Ofoten, Norja. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi willamo.indd 55 55 20.12.2013 13.08. Arviot liikkuvat 7 500 ja 10 000 vuoden välillä
Ilmeisesti Nikkor-objektiiveja, mutobjektiivirenkaan o-tiita vain kuivissa oloissa. Koska veden alla on hankalaa käydä läpi valikoita, tätä näppäintä painamalla ja kameraa kallistamalla pääsee päävalikoihin. Takapuolella on normaali määrä näppäimiä. virta-, laukaisu- ja video- painikkeet vierekkäin, joten alkuun tahtoo helposti tulla sekaannuksia, mitä milloinkin pitäisi painaa. tu oma sarja objektiiLiitinten kansi ja akveja, joissa on vesitiivis ku-/muistikorttikotelon rakenne ja sylinterimäikansi on varustettu asialnen, tiivisteellä varuslisesti kaksoissäpillä, jottettu kiinnityspinta AWta niitä ei tule avanneeksi kameraan. Tarkennuspisteitä on peräti 135 kappaletta, ja automaattitarkennus toimii myös videoidessa. Kamerassa on salamalaite, joka toimii myös veden alla. Se vaikuttaa ensin melko selkeältä, mutta kaikkien haluttujen osioiden löytäminen ei olekaan aivan suoraviivaista. Ominaisuuksia Havaintoja AW-1 on rakennettu Nikon 1 -järjestelmän Saimme lainaksi metallikuorisen version pohjalle. vesitiiviiden objektiivien ja tarkkuus 921 000 kuKameran päällä on valikoima vapistettä. ISO- ja WB-merkinnöillä varustettuja näppäimiä ei päällä näy – nämä tärkeät säädöt pitää siis tehdä valikoista. ISO-herkkyysalue on 160– 6400. iskunkestävyys tavallisiin 1-sarjan NikoYksilössämme obasiallinen kuvanlaatu neihin. Näytön koko on 3” non suojalasille. Heilautusnapin painallus selvittää, mistä on kyse. Menu- ja Display-näppäimillä hoidetaan tärkeimmät asiat. viste pitäisi käsitellä siliKameran 1” kennon koniöljyllä. Salaman voi vesitiiviys ja jektiiveja ei voi kiinnittää ottaa esiin veden allakin. N ikon voi ylpeästi esitellä maailman ensimmäisen digitaalisen järjestelmäkameran, joka on vesitiivis ja iskunkestävä. Lisäksi on erikoinen heilautus-merkinnällä varustettu näppäin ja nelisuuntanäppäin. Siinä voi käyttää 1-järjestelmän varustettuna 11–27,5 mm:n zoomilla. Toimintaohjelmia on myös symbolipohjaisina. Raw-kuvia voi tallentaa jpegkuvien kanssa. TEKNIIKKA TESTISSÄ KUIN KALA VEDESSÄ Nikon AW-1 TEKSTI Harri Hietala Vesitiivis järjestelmäkamera on ensimmäinen laatuaan. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka_1-2014.indd 57 57 7.1.2014 13.21. Meni pitkään ennen kuin löysimme ISO-herkkyyden säädön Kuvankäsittely-nimisen osion alta. Sarjakuvausominaisuudet ovat samaa loistavaa tasoa kuin muissakin 1-sarjan malleissa. Näppärää. Käynnistyksen jälkeen selviä, että Nikonissa on Sonyn NEX-mallien tapaan symbolipohjainen valikkorakenne. Näiden kameroiden historia alkoi jo 1960-luvun alussa Calypso-nimellä ja taustalla vaikutti kuuluisa sukeltaja-tutkija-mediahahmo Jacques Cousteau. Nikonilla toki myös perinteet velvoittavat, sillä vielä 2000-luvun alussa tehdas valmisti suosittuja Nikonos-kameroita ammattimaisiin vedenalaiskuvauksiin. Nikonin lisävarusteena saatavan gps-laitteen tai wifi-adapterin voi liittää kameraan. mera antaa hyvin luotettavan ja ammattiVedenalaiskuvauksiin on suunnitel- maisen vaikutelman. Nikonin oman jektiivin irrottaminen sarjakuvausominaisuudet FT-1-sovitteen avulla ja kiinnittäminen oli tomyös tavalliset 1-sarjan objektiivit käytettävissä voi käyttää tavanomaisia della työlästä. Näitä AW-obvahingossa. Kaobjektiiveja, jos kuvaa kuivissa oloissa. Öljyn kanssa käyttöliittymässä (koko 13,2 x 8,8 mm) pitää tietysti olla tarkkaomituisuuksia tarkkuus on 14 megapikna, ettei sitä ajaudu kenalkuun rajallinen seliä. Kamerassa on tavanomaiset P/S/A/Mvalotusohjelmat sekä videovalokuvatoiminto
Kuvaustila muuttui pari kertaa mystisesti vedessä ollessa. Muuten kuvaaminen sujuu kuin millä tahansa kompaktilla. Toiminto on suunniteltu näppäräksi ominaisuudeksi, mutta sen aktivointi tapahtuu aivan peukalon lepuutuskarhennuksen viereen sijoitetulla painikkeella. Sarjakuvausominaisuudet ovat samaa loistavaa tasoa kuin muissakin 1-sarjan malleissa. Se on hitaimmin kuumenevana paras vaihtoehto porottavassa auringossa. Varsinaisilla sukellusasetuksilla kuvien tallennus tapahtuu vain jpeg-muodossa. Myös kaikki asetukset oli paras asettaa haluamikseen ennen veteen menoa. Syyksi osoittautui helposti tapahtuva vahinkopainallus toimintotilapainik- TEKSTI JA KUVA Asko Vivolin keella ja samanaikainen kameran kallistelu. Huikean kirkas auringonpaiste asetti omat haasteensa kuvaamiselle. 58 PINTAA SYVEMMÄLLE KOKEILIN Nikon 1 AW1 -kameraa parin viikon ajan lomallani snorklailemalla matalissa pintavesissä Thaimaan eteläisillä saarilla. Tarkennustilana oli jatkuva tarkennus ja kaikki tarkennuspisteet hyödyntävä automaattinen alue -vaihtoehto. Valotustapa oli aukon esivalinta. AW1 kannattaa ehdottomasti varustaa kelluttavalla rannelenkillä, sillä muuten voi joutua harjoittelemaan sukellusta pohjaan saakka noutaakseen kädestä kirvonneen kameran. Vaikka takaseinän tähtäinnäytön valoisuuden sääti kirkkaimmilleen ja valitsi vielä korkean kontrastin, ei ruudusta erottanut käytännössä juuri mitään. Käyttöliittymä vaatii siis tiukkaa opiskelua. Voi valita, tallennetaanko kuvia taajuudella 5, 15, 30 vai 60 kuvaa sekunnissa. Teoreettisesta erotuskyvystä (1536 linjaparia / kuvan korkeus) objektiivi kuitenkin jää jonkin verran, sillä parhaimmillaan tarkkuutta on noin 1300 LP/PH. Kuvanlaatu on siis hyvin asiallista luokkaa. Kamera tarkentaa nopeasti ja tarkasti parin-kolmen metrin etäisyydelle, mutta käsivarren mitan päässä uiskennelleet kalat jäivät turhan usein epäteräviksi. Testituloksia Kuvasimme kameran testikuvat 11–27,5 mm:n zoomilla. KAMERA 1|2014 tekniikka_1-2014.indd 58 7.1.2014 13.22. TEKNIIKKA TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx Järjestelmäkamera Kameraa kokeiltiin tositoimissa veden alla Thaimaan matkalla. Jos haluaa kuvata raw-kuvia, on valittava joku perusvalotustapa. Tarkennuksen toivoisi toimivan lähietäisyyksillä veden alla nopeammin ja täsmällisemmin. Objektiivi toistaa linjat laajakulmaasennossa hieman tynnyrimäisesti, eli ulospäin kaarevina, teleasennossa toisto on suoraa. Tähtäily oli tehtävä vaiston varaisesti. Pyysin kokeilulaitteeksi kiiltävän teräspintaisen version. Mtf-käyristä käy ilmi, että objektiivi ja kenno tuottavat kuviin oikein tasaisen tarkkuuden sekä kuvan keski- että reuna-alueilla. Ei olisi haitaksi, jos takaseinän painikkeet saisi halutessaan lukittua. Kohina heikentää tavanomaiseen tapaan kuvien dynamiikkaa ja tarkkuutta suurimmilla arvoilla. Mutta kirkkaissa olosuhteissa tähtäinnäyttö häviää auringolle 6-0. AW1 tekee periaatteessa sen, mitä luvataankin. Laadukkaisiin kuviin pyrittäessä raja on noin ISO 2500–3200. ISO-herkkyysalue ulottuu lukemalle 6400 asti. Muiden ominaisuuksien kanssa oppii elämään harjoittelemalla. Suurimmilla nopeuksilla kamera tallentaa luonnollisesti kuitenkin vain rajallisen sarjan kuvia, mutta AW-1 on nopeita tilanteita ja liiketutkielmia tehtäessä erinomainen apuväline
4 Kuvan suurentaminen. 9 7 Nikon AW-1 Kokonaiset kuvat eri herkkyyksillä katsottavissa www.kamera-lehti.fi/testikuvat. 9 Vesitiivis liitinkansi. Kohina heikentää kuvien dynamiikkaa ja tarkkuutta ISO 3200 -lukemaa suuremmilla arvoilla. 8 Salamakytkin. 1 2 3 4 8 6 5 1 Salamalaite. 5 Heilurikytkin. 7 13,2 x 8,8 mm CMOS-kenno. Kuvat ovat siis korkealuokkaisia. obj. 2 GPS. 11–27,5 mm) Maahantuoja Nikon Nordic 27,5 mm f/11 27,5 mm f/5,6 100 100 Modulation (%) Modulation (%) MUITA TIETOJA 11 mm f/11 75 50 75 50 25 25 10 10 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Resolution (LP/PH) 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Resolution (LP/PH) Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka_1-2014.indd 59 59 7.1.2014 13.22. 6 3” näyttö, tarkkuus 921 000 kuvapistettä. Optinen vakain ei Lähin tarkennus 30 cm VALOTUSTOIMINNOT Valotusajat 30–1/16000 s MITTAUKSET Valotusohjelmat P/A/S/M TE42-taulusta tehdyissä mittauksista ilmenee, että kuvien tarkkuus on samaa hyvää tasoa koko zoomaus- ja himmenninaukkoalueella. Punainen käyrä on mittaus kuvan keskeltä, muunväriset reunoilta. 3 On-off – kytkin. Herkkyysasetukset 160–6400 ISO Valonmittaus (matriisi/piste) kyllä / kyllä Värilämpötila (asetuksia) Auto + 7 11 mm f/3,5 Muistikortti SD, SDHC, SDXC 100 Modulation (%) Modulation (%) 100 75 50 Tiedostomuodot JPEG, RAW 75 Liitännät USB 2.0, HDMI Rungon paino 201 g 25 10 10 400 600 Video, kuvalaatu 1920 x 1080 H.264 50 25 200 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Rungon mitat 114 x 72 x 37 mm Virtalähde Li-ion-akku EN-EL20 200 400 600 Resolution (LP/PH) 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Resolution (LP/PH) Hinta noin 800 € (sis. Kenno, koko 13,2 x 8,8 mm CMOS Nettopikselimäärä | megapikseliä 14 Suurin kuvakoko 4608 x 3072 Kuvamuodot 3:2, 16:9 Näyttö (koko, pikselimäärä) 3”, 921 000 OBJEKTIIVI ISO 160 ISO 1 600 Kinovastaavuus (11-27 mm kit-zoom) 29,7–74,2 ISO 6 400 Valovoima f/3,5–5,6 KOHINATASO Zoomauskerroin 3 Häiritsevä ISO 6400 Kohtuullinen ISO 3200 Erinomainen ISO 160–1600 Järjestelmäkameran kennoksi pienikokoinen 1-sarjan kenno suoriutuu tehtävästään varsin hyvin
Kuvat ovat tarkkoja koko zoomaus- ja himmenninaukkoalueilla. Erinomaisesta valovoimasta ja zoom-rakenteesta huolimatta kuvat ovat tarkkoja koko zoomaus- ja himmenninaukkoalueilla. KAMERA 5|2012 1|2014 tekniikka_1-2014.indd 60 7.1.2014 13.22. Testikuvista näkyy, että Sigma on onnistunut loistavasti objektiivin suunnittelussa. Objektiivia käsitellessä huomio kiinnittyy tuhdin painon lisäksi zoom-renkaan jäykkyyteen. Kuvasimme testitaulukuvat Nikon D7000 -kameralla, jossa on 16 megapikselin kenno. Myös vinjetointi, eli kuvan nurkkien tummuminen, on hyvin vähäistä. Tämä saattaa vetristyä käytössä. Kannattaa pitää mielessä, että uusien Sigmojen tarkennusjärjestelmää voi itse hienosäätää Sigma OP -järjestelmällä, johon kuuluvat objektiivin taakse kiinnitettävä usb-laite ja ohjelmisto. Laajakulma-alueella objektiivi käyristää linjoja kuvan reuna-alueilla aavistuksen ulospäin ja vastaavasti sisäänpäin 35 mm:n asennossa. Havaintoja Objektiivi näyttää ulkomuodoltaan enemmänkin telezoomilta – valovoimaisen objektiivin odottaisi olevan paksu ja lyhyt. S igman uutuusobjektiivi, laajakulmazoom 18–35 mm f/1,8, on tarkoitettu APS-koon kennoilla varustetuille järjestelmäkameroille. Objektiivi on Sigman uudessa luokittelussa Art-sarjan objektiivi. Objektiivissa ei ole vakainta, ja ainoa näppäin on AF/M-kytkin. Tietysti voi ajatella, että massasta on se hyöty, että se rauhoittaa kameran tärähdyksiä. Objektiivissa on Sigman ultraäänimoottori tarkennusta varten, ja rakenteeseen kuuluu 17 linssielementtiä 12 ryhmässä. Yhteenvetona voi sanoa, että Sigma on onnistunut tekemään optiselta laadultaan loistavan objektiivin. Se on maailman ensimmäinen zoom-objektiivi, joka on koko polttovälialueella näin valovoimainen. Haitta on hyvin vähäinen. TEKNIIKKA Objektiivista asiaa TESTISSÄ VALON VOIMAA Sigma 18–35/1,8 Art DC HSM TEKSTI Harri Hietala Zoom-objektiivi on ennennäkemättömän valovoimainen. Objektiivi on erinomainen, jos ei tarvita pitkiä polttovälejä. Parhaimmillaan terävyyttä on kuvissa 1400 LP/PH, kun Nikon D7000 -kameran teoreettinen maksimitarkkuus on 1632 LP/ PH. Asfäärisiä linssielementtejä on neljä. Sigma on erittäin laadukkaasti viimeis- 60 telty ja tukevan oloinen objektiivi. No, ainakin zoom pysyy valitussa asennossa. Valovoima f/1,8 takaa hyvät mahdollisuudet operoida heikossa valossa. Painoakin on melkoisesti, eli 810 grammaa. Tästä oli juttua Kamera-lehdessä 10–11/2013. Sen 18–35 mm:n polttovälialue kattaa sopivasti alueen laajakulmasta normaaliin APS-koon kamerassa, sillä polttovälialue vastaa kinokameran 27–52,5 mm:n polttovälialuetta kertoimella 1,5
Punainen käyrä on mittaus kuvan keskustasta, muunväriset reunoilta. 75 Modulation (%) 18 mm F/1.8 100 18 mm F/8 100 75 50 50 25 25 10 10 TEKNISET TIEDOT 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Resolution (LP/PH) Resolution (LP/PH) 35 mm F/1.8 100 75 Modulation (%) Modulation (%) Modulation (%) MITTAUKSET 100 Polttoväli: 18–35 mm Kamerat: Canon EF, Nikon F (DX), Pentax KAF, Sony Alpha, Sigma SA Lähin tarkennusetäisyys: 0,28 m 35 mm F/8 Rakenne: 17 linssiä, 12 ryhmää Himmennin: f/1,8–16 75 Suodatinkierre: 72 mm 50 50 25 25 10 10 Pituus, paksuus: 121 mm, 78 mm Paino: 810 g Hinta: noin 750 € Maahantuoja: Foka 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Resolution (LP/PH) Resolution (LP/PH) Mtf-käyrät testitaulusta TE42 näyttävät, että objektiivin toisto on yhtä hyvää himmennettynä ja täydellä aukolla, mikä on melkoinen saavutus zoom-objektiiville. Lucia-neito ratsastaa Hakunilan kartanojoulu -tapahtumassa. TEKNIIKKA Xxxxxxxxxxxx Katso vakiokohteestamme kuvattuja kuvia osoitteessa www.kamera-lehti.fi/testikuvat. Objektiivin polttovälialue vastaa kinokameran 27–52,5 mm:n polttovälialuetta APS-koon järjestelmäkamerassa. Hyvä valovoima edesauttaa vähäisessä valossa työskentelyä. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka_1-2014.indd 61 61 7.1.2014 13.22. Tämä alue sopii kaikenlaisiin kuvaustarpeisiin, joissa ei tarvita pitkiä polttovälejä
X-kiinnityksellä varustettuja objektiiveja on nyt tarjolla kymmenen. Kameran takasivun näyttö on kooltaan 3”, ja sen tarkkuus on 1,040 000 kuvapistettä. Zoomissa on vakaimen onoff-kytkin ja himmentimen automatiikka/käsisäätö-kytkin. Kuvat prosessoidaan EXR II -suorittimella. Videokuvaustoiminto löytyy erikoisesti Drive-nimisen napin alta. X-A1:n testi on julkaistu edellisessä Kamera-lehdessä ja X-E1:n testi numerossa 1/2013. Takasivulla on normaaliksi katsottava määrä näppäimiä, joista osa on selkeässä rivissä näytön vieressä. Ominaisuuksia Ulkoisesti X-E2 on samannäköinen kuin edeltävä malli X-E1. Myös vaaleiden ja tummien sävyjen sävyalaan voi vaikuttaa. Havaintoja Kokeilimme kameraa sekä peruszoomilla 18–55 mm f/2,8–4 että 23 mm f/1,4 -laajakulmalla. Kameralla voi tallentaa sekä raw- että jpeg-tiedostoja, myös yhtaikaa. Koko Fujin mallisto on retrohenkinen ja muotoilu viittaa mittaetsin-Leicojen aikakauteen. Tämä näkyy esimerkiksi videoetsimen sijoittelussa vasempaan nurkkaan, yleisessä muotoilussa ja suljinajan valintakiekossa rungon päällä. Videoetsimen sijainti on mielestämme hyvin kätevä, jos käyttää oikeaa silmää tähtäämiseen. X Pro 1:ssä on myös Fujin käyttämä dynamiikan hallintajärjestelmä, jossa säätövara on 100–400 prosenttia. Lisäksi kameralla voi tehdä päällekkäisvalotuksia siten, että edellinen valotus on näkyvillä uutta tehdessä. Videokuvaus sujuu Full HD -tasolla (1920 x 1080 pikseliä). Fujin X-Trans-kennossa pikselit on järjestetty normaalia Bayer-kennotyyppiä epäsäännöllisempään kuvioon ja alipäästösuodatin on jätetty pois. Vaikka kameraa wifi voi sanoa melko helppokäyttöiseksi, vasta osaava KAMERA 1|2014 tekniikka_1-2014.indd 62 7.1.2014 13.22. Tarkennuksen luvataan olevan hyvin nopea, 0,08 sekuntia. Kameran vasempaan nurkkaan sijoitetun OLED-tyyppisen videoetsimen tarkkuus on 2,36 miljoonaa kuvapistettä. Rungon päällä on myös tavanomainen varustekenkä ja valotuksen korjaussäädin. Tavanomaisten valotus- ja tarkennusohjelmien lisäksi kamerassa on Fujifilmin tapaan mahdollisuus tuottaa filmityylistä toistosävyä Fujin omien Velvia-, Provia- ja Astia-filmien tyyliseksi. Optisella hybridietsimellä varustettu X Pro-1 muodostaa oman osionsa, ja videoetsimellä varustettuja malleja ovat X-E1 sekä nyt tarkasteltava uusittu X-E2. X-E2:n APS-C-kokoisen (23,6 x 15,6 mm) CMOS-kennon tarkkuus on 16 megapikseliä. Lisäksi kamerassa on sisäänrakennettu wifi kuvien langatonta lähettämistä varten. Fnnäppäimen voi ohjelmoida säätämään ISOarvoja. ISO- ja valkotasapainosäätimiä ei näy päällä, joten ne on etsittävä valikosta. On-off-kytkin on mukavasti laukaisimen tyvessä. Kamera on saatavana sekä mustana että hopeanvärisenä. ISO-herkkyysalue on 100–25600. Pelkän näytön varassa operoitavia pienikokoisia malleja ovat X-M1 ja X-A1. Fujin monipuoliset säätömahdollisuudet sävyntoiston suhteen vaaerittäin hyvä kuvanlaatu tivat opiskelua, jotta kalaaja ISO-herkkyysalue meran kaikki hyödyt tutarkka videoetsin levat käyttöön. Tekst it va l i koissa ovat melko pienellä fontilla. Kameran tarkennus toimii jatkuvana videoidessa. Nelisuuntanäppäimen lisäksi säätöjä tehdään pyörönäppäimen avulla – tämä on sopivasti karhennettu. Runko painaa 350 grammaa, eli sen verran kuin monet muutkin minijärkkärit. Suurin sarjakuvausno- 62 peus on seitsemän kuvaa sekunnissa. laadukas näyttö Filmisimulaatioiden pienikokoinen lisäksi dynamiikkaa voi hyvät kuvanmuokkaushienosäätää mieleisekmahdollisuudet seen. Zoomaus tapahtuu mekaanisesti. Näin saadaan lisää tarkkuutta. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera TESTISSÄ EXÄ UUDISTUU Fujifilm X-E2 TEKSTI Harri Hietala Laadukas Fujifilm X-E2 pääsee oikeuksiinsa erinomaisilla objektiiveilla. F ujin nuori X-järjestelmäkameramallisto jakautuu kolmeen linjaan. Muutoksia on kaikkiaan kuitenkin kuutisenkymmentä – näkyvimpänä laadukkaampi näyttö. Tarkennuksen valintakytkin jää helposti unohduksiin, koska se löytyy etupuolelta. Kuvan prosessointi sisältää LMO (lens modulation optimizer) -toiminnon, joka ottaa huomioon objektiivin ominaisuudet ja korjaa toiston mahdollisimman korkeatasoiseksi. Kamera tallentaa stereoäänen, ja myös stereomikrofoni voidaan liittää kameraan
Ensimmäisiä Jolla-puhelimia jonotetaan Kampissa marraskuun hämärässä. Zeiss ja Samyang tarjoavat myös objektiiveja Fujiin. kinovastaavuus polttovälin suhteen selviää käyttämällä kerrointa 1,5. Objektiiveja on kaikkiaan kymmenen kappaletta. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka_1-2014.indd 63 63 7.1.2014 13.22. Raw-kuvia saa tällä taajuudella kerralla tallennettua 10 kappaletta, puskurointiin kuluu hieman yli 20 sekuntia. Fujinon XF 14 mm F2.8 R Fujinon XF 18 mm F2 R Fujinon XF 23 mm F1.4 R Fujinon XF 27 mm F2.8 Fujinon XF 35 mm F1.4 R Fujinon XF 60 mm F2.4 R Macro Fujinon XF 18–55 mm F2.8–4 R LM OIS Fujinon XF 55–200 mm F3.5–4.8 R LM OIS Fujinon XC 16–50 mm F3.5–5.6 OIS Fujinon XC 50–230 mm F4.5-6.7 OIS Fujin objektiiviosaaminen on erittäin kovatasoista. Jos käyttää tätä lukemaa suurempia herkkyyksiä, kamera tallentaa vain jpeg-kuvia. Yhteenveto: Fuji on erinomainen kamera. Niiden ns. Kameralla voi tallentaa myös nopeita sarjoja. Arvolla ISO 6400 voi saada aikaan vielä aivan mainioita tuloksia. Fuji pystyy tuottamaan kummallakin testattavana olevalla objektiivilla tämän tarkkuuden, eli kennon tarkkuus tulee hyödynnettyä 100-prosenttisesti. Ja jos tinkii laatuvaatimuksista, ISO 12800 -arvollakin valotettuja kuvia voi sanoa käyttökelpoisiksi. Se on pienikokoinen, kuvien laatu täyttää ammattikuvaajan vaatimukset, ja sen videoetsintä on miellyttävä käyttää. Tuloksia Kuten edellisiäkin Fuji X -malleja testattaessa, nytkin käy ilmi, että kamera tuottaa erittäin korkeatasoisia kuvia. Kumpikin objektiivi piirtää linjat lähes suorina ja täydelläkin aukolla toisto on mallikasta, kuten mittauskäyristä näkyy. Jpeg-kuvia tallentuu yli 20 ennen kuin vauhti hidastuu. Nyquist-raja) on 1632 linjaparia / kuvan korkeus. Fujin objektiiviosaaminen on erittäin kovatasoista! Kameran herkkyys on erinomaista tasoa. Lisäksi peilittömien kameroiden tapaan käytettävissä ovat välirenkaan avulla melkein mitkä tahansa saatavilla olevat objektiivit. Kennon teoreettinen suurin tarkkuus (ns. Fujilla tallennetussa kuvassa ei ole minkäänlaista kohinaa ISO 3200 -lukemalla ja terävyys on erinomaista tasoa. 18 mm, f/3,2 kuvaaja saa hyödynnettyä kokonaan kameran voimavarat. Joukossa on yksi makro-objektiivi, neljä zoomia ja kaksi f/1,4-valovoimaista linssiä. Sen hinta/laatusuhde on myös kohdallaan. X-SARJAN OBJEKTIIVIT FUJI ON lyhyessä ajassa tuottanut kohtuullisen objektiivivalikoiman X-malleja varten. Low-asetuksella (3 kuvaa sekunnissa) sarjoja kuvatessa myös tarkennusjärjestelmä toimii liikkeen seurannan suhteen ja videoetsinkuva on tahdissa tallennuksen kanssa. Suurin tallennusnopeus on seitsemän kuvaa sekunnissa
Punainen käyrä on mittaus kuvan keskeltä, muunväriset laidoilta. kuvapistettä. 2 Salaman välähdyspää. 11 Sarjakuvausvalinnat. Valkotasapainon käsisäätö kyllä Valkotasapainon asetuksia auto + 8 kpl Sarjakuvausnopeus 6 kuvaa sekunnissa 18 mm f/2,8 75 50 Kuvanvakain rungossa ei 75 10 10 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Resolution (LP/PH) 100 Liitännät USB, HDMI, AV, MIC Rungon paino 350 g 25 400 600 Pölynpoisto kyllä 50 25 200 Modulation (%) Muistikortti SD, SDHC, SDXC 100 Modulation (%) Modulation (%) 100 MUITA TIETOJA 55 mm f/4 Rungon mitat 129 x 75 x 38 mm Virtalähde Li-ion-akku NP-W126 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Resolution (LP/PH) Hinta noin 1000 € Maahantuoja Fujifilm 23 mm f/1,4 Sekä objektiivi 23 mm f/1,4 että 18–55 mm f/2,8–4 -zoom tuottavat kennolle niin tarkan kuvan, että kennon teoreettinen tarkkuus tulee kokonaan hyödynnettyä. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 2 4 3 5 6 1 8 7 1 Videoetsin, tarkkuus 2,3 milj. 4 Toimintatavan valitsin. Videokuvaus, tarkkuus 1080p MPEG-4 VALOTUS Herkkyysasetukset 200–25600 ISO MITTAUKSET Valotusajat 30–1/4000 s Fuji pystyy erinomaisilla objektiiveillaan hyödyntämään kennon tarkkuuden niin hyvin kuin mahdollista. Mittauskäyrät on tallennettu objektiivien 18–55 mm f/2,8–4 ja 23 mm f/1,4 suurimmalla aukolla. kuvapistettä. Kummassakin objektiivissa voi himmennintä säätää perinteiseen tyyliin renkaasta objektiivin tyvessä. 6 Valotuksen korjaussäädin. 7 Komentopyörä. 8 Pikavalinnat. 10 16 megapikselin kenno. 9 3”:n näyttö, tarkkuus 1,04 milj. 5 On-off-laukaisin. 75 50 25 10 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Resolution (LP/PH) 64 KAMERA 1|2014 tekniikka_1-2014.indd 64 7.1.2014 13.22. Fujifilm X-E2 Kenno, koko 23,6 x 15,6 CMOS Nettopikselimäärä | megapikseliä 16,3 Suurin kuvatarkkuus 4896 x 3264 pikseliä Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä 3”, 1 040 ETSIN, TARKENNUS Tarkennuspisteiden määrä 49 ISO 200 ISO 1 600 ISO 6 400 Videoetsin lisävaruste kyllä Terävyysalueen tarkistuspainike kyllä KUVATIEDOSTOMUODOT KOHINATASO Raw + jpeg yhdistelmiä 1 raw + 3 jpeg Häiritsevä ISO 25600 Kohtuullinen ISO 6400-12800 Erinomainen ISO 100–3200 Fujin herkkyys on erinomainen, ja ISO-alueella 100–6400 tulokset ovat korkealuokkaisia. 3 Varustekenkä. 9 11 10 Kokonaiset kuvat eri herkkyyksillä katsottavissa www.kamera-lehti.fi/testikuvat
Onkin loogista kehittää sen ympärille tehokkaalla zoom-objektiivilla varustettu monipuolisempi malli. Zoomaus voidaan toteuttaa myös isosta pyörörenkaasta objektiivin etupuolelta. ISO- ja WBsäädöt tehdään Fn- tai C-merkityn nappulan kautta. Kamerassa on kuuloke- ja mikrofoniliitäntä äänen tallennusta varten. Automaatti-/käsitarkennus-valintanäppäin on kameran etupuolella, kuten useissa Sonyn järjestelmäkameroissa. Muotoilu on mielestämme tyylikäs, ja erinomainen viimeistely antaa luotettavan vaikutelman. Näiden lisäksi tarjolla on erilaisia aiheohjelmia sekä panoraamatoiminto automaattisella kuvien yhdistämistoiminnolla. Siinä oli kymmenen megapikselin APS-kenno ja laaja-alainen zoom-objektiivi, kuten uudessa RX10:ssä. Menu-valikot ovat samanlaiset kuin Sonyn järjestelmäkameroissa. Kamera tuntuu siis erittäin tukevalta kädessä. Himmennin on selkeästi pykälöity 1/3-aukon välein, ja käyttäjä voi valita, käyttääkö sitä portaittain vai portaattomasti. Valotusta säädellessä ensiksi tahtoo unohtua, että himmennintä voi säätää vanhanajan tyyliin objektiivin tyvestä, sillä tämä ratkaisu on nykyisin harvinainen. Videoetsimen tarkkuus on tavallisia superzoom-kameroita laadukkaampi, 1,44 miljoonaa kuvapistettä. Siinä käytetty 1”-tyypin (koko 13,2 x 8,8 mm) kenno on normaalikompaktin kennoa huomattavasti suurempi. Kamerassa on kaikki normaalin järjestelmäkameran automaattiset ja käsisäätöiset toiminnot. Harva varmaan muistaa Sonyn R1-mallin vuodelta 2005, jota voi pitää uutuuden edeltäjänä. Kamera tuntuu hieman verkkaiselta käynnistyessä, ja suurimassainen objektiivi zoomaantuu verkkaisesti. Valovoimaa on hienosti f/2,8 koko polttovälialueella, ja objektiivi on varustettu vakaimella. TEKNIIKKA Kompaktikamera TESTISSÄ MÖRRI MÖYKKY Sony DSC-RX10 TEKSTI Harri Hietala Sonyn superzoom sopii kuvaajalle, joka haluaa laadukkaita kuvia vaihtamatta objektiiveja. Sen sijainti tuppaa unohtumaan helposti. Tuloksia Etsimen ja näytön korkea laatu tekevät kameran käytön miellyttäväksi. Vaikutelmaa lisää tuhti 813 gramman paino. Kameralla voi tallentaa sekä raw- että jpeg-tiedostoja ja teräväpiirtovideota (1080/50/25p AVCHD, MP4). Zoomauk- Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka_1-2014.indd 65 65 7.1.2014 13.22. Laukaisimen tyvessä on sekä zoomauskytkin kompaktikameroiden tyyliin että on-off-kytkin – mielestämme tämä on oivallinen ratkaisu. S onyn pieni RX100-kompaktikamera on osoittautunut menestykseksi sen erinomaisen kuvanlaadun vuoksi. Takasivulla on yksi komentopyörä ja tärkeimmät valintanappulat. Havainnot hyvä kuvanlaatu valovoima zoomausalue ja zoomauksen toteutus hyvä videoetsin kääntyvä tarkkuusnäyttö selkeä käyttöliittymä mikrofoni- ja kuulokeliitäntä valokuvia tallennettaessa zoom hidas AF/M-kytkimen sijoitus Ulkoisesti kamera näyttää superzoom-luokan kameralta, jossa on paksu ja suurikokoinen objektiivi. Kameran päällä on vasemmalla toimintatavan valitsin ja oikealla info-näyttöpaneli, jossa valitut arvot näkyvät selkeästi. Näyttö kääntyy vaaka-akselin suuntaan, ja sen tarkkuus on erinomaiset 1,29 miljoonaa kuvapistettä. Ominaisuuksia Kameran kiinteä Carl Zeiss Vario-Sonnar -objektiivin polttovälialue 8,8–73,3 mm vastaa kinok a mer a n 2 4 –2 0 0 mm:n polttovälialuetta, joten sillä pärjää lähes kaikenlaisissa kuvaustilanteissa. ISO-herkkyysalue on 125–12800, ja tarkennusjärjestelmässä on 25 pistettä. Myös perusmallinen varustekenkä ja valotuksen korjailusäädin on kameran päällä. Huomio kiinnitty y suurikokoiseen, perinnety yliseen himmenninrenkaaseen objektiivin tyvessä
TEKNIIKKA TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx Kompaktikamera Objektiivin valovoima ja 8,3-kertainen zoomaus tekevät kamerasta mainion yleistyökalun kaikenlaisiin valokuvaustehtäviin. Rawkuvia tallentuu kymmenen kuvan sarja taajuudella seitsemän k/s, ja tämän jälkeen taajuus hidastuu lukemille 1–2 kuvaa sekunnissa. Kuvat on tallennettu aamuhämärässä ISO 1250 -herkkyydellä. 20 megapikselin kennon teoreettinen suurin tarkkuus on 1824 LP/PH. Parhaimmillaan tarkkuutta kuviin saa 1500 LP/PH (linjaparia / kuvan korkeus). Pehmeä zoomaus on myös etu videoinnissa. Myös valonjakauma on tasainen. Käyttökelpoinen ISO-herkkyysalue on kohtuullisen laaja, sillä vielä herkkyyksillä ISO 3200–6400 saa käyttökelpoisia kuvia. sen päästä päähän –aika on kolme sekuntia. Yhteenveto: kamera sopii erinomaisesti vaikka kuvaavalle toimittajalle tai kenelle tahansa, joka haluaa laadukkaita kuvia laajalla polttovälialueella, vaihtamatta objektiiveja. Jpeg-kuvia saa purskeena tallennettua 16 kuvan sarjan ennen kuin muistin täytty- minen hidastaa prosessointia. Objektiivi toistaa linjat suorina, epäilemättä ohjelmallisesti. Kameran hinta on superzoom-luokan kameraksi korkea, mutta mielestämme hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Kromaattinen aberraatio on hyvin korjattu. Sarjakuvaus luonnistuu asiallisesti. Kennon koon huomioiden tämä on hyvä saavutus. Tulos korjautuu tavalliseen tapaan himmennettäessä objektiivia pari asteikkoarvoa. Kun objektiivin toisto on hyvätasoista, suuri valovoima aiheuttanee sen, että laajimmalla kuvakulmalla ja täydellä aukolla kuvan keskustan ja reuna-alueiden tarkkuudessa on selkeä ero. 66 tekniikka_1-2014.indd 66 7.1.2014 13.22. Tärkeämpää on kuitenkin, että kuvakulman saa säädettyä erittäin tarkasti – samaa ei voi sanoa useimpien kompaktikameroiden zoomeista. Kamera sopii erinomaisesti vaikka kuvaavalle toimittajalle
5 Komentopyörä. 12 Menu-näppäin. Valotusajat 30–1/3200 s Valkotasapainon käsisäätö kyllä Valkotasapainon asetuksia Auto + 6 Sarjakuvausnopeus 7 kuvaa sekunnissa Laajakulma 8,8 mm f/2,8 Modulation (%) Modulation (%) 50 Kuvanvakain rungossa objektiivissa 75 10 10 1500 Liitännät USB, HDMI, AV, MIC, kuuloke Rungon paino 813 g 25 1000 Pölynpoisto ei 50 25 500 2000 Rungon mitat 129 x 88 x 102 mm Virtalähde Li-ion-akku NP-W50 500 Resolution (LP/PH) 2000 Hinta noin 1200 € Maahantuoja Sony Nordic 100 75 50 75 50 25 25 10 10 1000 1500 Tele 73 mm f/8 Tele 73 mm f/2,8 500 1000 Resolution (LP/PH) Modulation (%) Modulation (%) Muistikortti SD, SDHC, SDXC/Memory Stick 100 75 100 MUITA TIETOJA Laajakulma 8,8 mm f/8 100 1500 Resolution (LP/PH) 2000 500 1000 1500 2000 Resolution (LP/PH) Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka_1-2014.indd 67 67 7.1.2014 13.22. 13 AF/M-valinta etupuolella. 9 OK-näppäin. 3 Videoetsin, tarkkuus 1,44 milj. 11 Kääntyvä näyttö, tarkkuus 1,29 milj. Laajakulma-asennossa keskustan ja reunojen terävyydessä näkyy selkeä ero, joka poistuu himmennettäessä. Käytännön kuvissa ero ei näytä niin suurelta kuin mittauskäyrissä. 2 Varustekenkä. Teleasennossa tarkkuus on samaa luokkaa sekä täydellä että himmennetyllä (kuvassa f/8) aukolla. 2 1 6 3 7 8 5 12 1 Toimintatavan valitsin. 8 Valotuksen korjaussäädin. 14 Kuuloke- / mikrofoniliittimet. kuvapistettä. 7 Zoomaus / on-off-kytkimet. 4 Videokuvaus. Raw + jpeg yhdistelmiä 1 raw + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 1080p AVCHD/MPEG-4 VALOTUS MITTAUKSET Herkkyysasetukset 125–12800 ISO Mittauskäyrissä punainen käyrä on mittaus kuvan keskeltä, muunväriset 4 kuvan reunoilta. Kenno, koko 13,2 x 8,8 CMOS Nettopikselimäärä | megapikseliä 20 Suurin kuvatarkkuus 4896 x 3264 pikseliä Kuvasuhteet 3:2, 1:1, 16:9 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä 3” / 1 290 000 ETSIN, TARKENNUS ISO 100 ISO 1 600 Tarkennuspisteiden määrä 25 ISO 6 400 Videoetsin kyllä Terävyysalueen tarkistuspainike kyllä KOHINATASO Häiritsevä ISO 12800 Kohtuullinen ISO 3200–6400 Erinomainen ISO 100–1600 KUVATIEDOSTOMUODOT Kohdetaulustamme tallennettujen kuvien osasuurennoksista näkyy, että kamera tuottaa laadukkaita kuvia laajalla herkkyysalueella. 6 Infonäyttö. kuvapistettä. 10 20 megapikselin CMOS-kenno. 4 14 9 10 13 11 Sony DSC-RX10 Kokonaiset kuvat eri herkkyyksillä katsottavissa www.kamera-lehti.fi/testikuvat
Objektiivi voidaan vajottaa kuljetusasennossa lyhyeksi, ja se on huomattavasti edeltäjäänsä kevyempi ja pienempi. {HH} nimeltään matkazoomit tarkoittaa taskukameroita, joiden objektiivin zoomauskerroin on vähintään kymmenkertainen. Näyttö kääntyy ylöspäin täydet 180 astetta. Suurin ISO-herkkyys on 25600 ja suurin kuvien tallennusnopeus viisi kuvaa sekunnissa. Kuvat ja videot (1080/50/60p) prosessoidaan Expeed 4 -tyypin suorittimella. Eli kamera on ollut täysin ehjä. Kamerassa on uusi laajennettu opastilavalikko, jonka avulla kamera opettaa käyttäjälleen kuvien ottamiseen, katseluun ja muokkaukseen liittyviä tekijöitä. Videokuvaus sujuu Full HD -teräväpiirtotarkkuudella. – Kortti on tyhjennyksen jälkeen ehdottomasti formatoitava joka kerta kamerassa, jotta vältytään ongelmilta. {HH} Superzoom Nikon | Coolpix L830 www.nikon.fi NIKON COOLPIX L830 on 34-kertaisella zoom-objektiivilla ja 16 megapikselin BSI-CMOS kennolla varustettu superzoom-luokan uutuus. Rungon suositushinta on 585 euroa. Dynamic Fine Zoom -toiminnolla zoomauskerroin muuntuu peräti 68-kertaiseksi, ja tällöin voi hyödyntää objektiivin optista vakainta (VR). Optinen etsin näyttää 95 prosenttia tulevasta kuvasta. Optinen vakain toimii viiden akselin suhteen, ja Level shot -toiminto pitää kameran kuvan suorassa silloinkin, kun kamera on vinossa. Yhdessä kameran kanssa on esitelty uusi optisella vakaimella varustettu peruszoom-objektiivi AF-S DX Nikkor 18–55 mm f/3,5-5,6G VR II. Kenno on uudentyyppinen, ilman alipäästösuodatinta, ja sen tarkkuus on 24 megapikseliä. Kameran tarkennusjärjestelmässä on 11 pistettä, ja tarkennus toimii myös videoinnissa. Objektiivin tyvessä on ohjelmoitava säätörengas. Myös hdr-kuvaus ja erilaiset suodattimet ovat käytettävissä kuvien muokkaukseen. Voi siis hyvinkin olla mahdollista, että juuri tietokoneen tekemä hakemistorakenteen muokkaus on tehnyt kortille jotain. Kameran suositushinta on 265 euroa. Muistikortin poistaminen kamerasta ja jo sen sisällön pelkkä kopiointi muistikorttilukijalla tietokoneelle korruptoi Edgen mukaan muistikortin hakemistorakennetta. Väite on sen verran hurja, että kysyimme asiaa viisaammilta. Suurin sarjakuvausnopeus on 10 kuvaa/s täydellä tarkkuudella. {AV} 68 Matkazoom Panasonic | Lumix DMC-TZ60 www.panasonic.fi NIKON ON esitellyt uuden harrastajasarjan KOMPAKTIKAMEROIDEN ALARYHMÄ järjestelmäkameran nimellä D3300. Uuden Panasonic Lumix DMC-TZ60:n objektiiviin zoomauskerroin on peräti 30, ja objektiivin polttovälialue vastaa kinokameran 24–720 mm:n polttovälialuetta. Jos näin ei tehdä, muuttuu kortti nopeasti epävakaaksi ja riski tiedostojen tuhoutumiseen tai katoamiseen kasvaa merkittävästi. JAS-Tekniikasta vastattiin: – Kyllä meille on tullut vastaan kortin ja kuvien korruptoitumisia, jotka eivät liity mitenkään kameraan. Kevyt runko on valmistettu hiilikuitu-komposiittimateriaaleista, ja se painaa 410 grammaa. Kameran kennon tarkkuus on 16 megapikseliä. Lisäksi kamerassa on 18 aiheperustaista kuvausohjelmaa. Ultraäänimoottorilla varustettu objektiivi on myös saatavilla erikseen. Ne eivät tosin voi kameran järjestelmälle mitään, mutta häiritsevät varmasti seuraavalla lukukerralla tietokonetta. MARTIN EDGE painottaa kirjassaan The Underwater Photographer, että kuvatut tiedostot tulisi aina purkaa usb-johdolla kamerasta tietokoneelle. – On myös mahdollista, että tietokoneesta siirtyy viruksia kortille. Näytön lisäksi kamerassa on videoetsin vasemmassa päädyssä – sen tarkkuus on 200 000 kuvapistettä. Kameralla voi tallentaa raw-, jpeg- ja mpo-tiedostoja ja teräväpiirtovideokuvaa (AVCHD, MPEG-4). Virtalähteinä on AA-koon akut tai paristot. Tavanomaisten kuvausohjelmien lisäksi kamerassa on 13 efektiohjelmaa sekä pyyhkäisypanoraamatoiminto. Näyttö on kooltaan 3”, ja sen tarkkuus on 921 000 kuvapistettä. Näin kortti tulisi joka kerta alustaa uudelleen kamerassa, kun se on asetettu sinne takaisin. Kamerassa on myös wifi ja NFC-perustaiset langattomat toiminnot kuvien lähettämistä sekä kameran etäohjausta varten. {HH} KAMERA 1|2014 tekniikka valkka_1-14.indd 68 8.1.2014 9.33. Kameraa toimitetaan mustana, harmaana ja punaisena. Näytön koko on 3” ja tarkkuus 460 000 kuvapistettä. Kamerassa on kääntyvä 3-tuumainen näyttö, jonka tarkkuus on 921 000 kuvapistettä. Kameraa toimitetaan kolmessa eri värikuosissa, jotka ovat musta, punainen ja luumunväri. TEKNIIKKA Uutisia Järjestelmäkamera Nikon | D3300 www.nikon.fi Onko muistikortin poistaminen kamerasta vahingollista. Automaattisten valotustoimintojen lisäksi siinä on asetusten käsisäätömahdollisuus ja aiheohjelmia
Samyang 35 mm f/1,4 AS UMC, noin 649 euroa. P Series -näyttöjen uusi ominaisuus on ihmisen tunnistus. {HH} Samyang www.focusnordic.fi Samyangilta laajis & objektiiveja Sony A7:aan SAMYANG 10 mm f/2,8 ED AS NCS SC on täydelle kennolle, ovat ne kiinnos- tarkoitettu käytettäväksi sekä minijärjestelmäkameroissa sekä APS-koon järjestelmäkameroissa. Anturi tunnistaa ihmisen näytön edessä ja voi aktivoida energiansäästötilan, kun ketään ei ole paikalla. Sitä toimitetaan kaikkien valmistajien objektiivikiinnityksillä. Ammattinäytöt on suunniteltu digital signage-, opastus- ja valvomokäyttöön sekä muihin vaativiin 24/7-sovelluksiin. Valovoima on f/3,8–6,9. {AV} Sigma | 24–105 mm f/4 DG OS HSM www.foka.fi SIGMAN UUDEN Art-sarjan objektiivin 24–105 mm:n polttovälialue riittää useimpiin ku- vaustilanteisiin. Vastaavasti järjestelmä voi muuttaa erilaisia asetuksia – kuten äänenvoimakkuuden ja kirkkauden – kun henkilö lähestyy näyttöä. Objektiivissa on vakain lukuun ottamatta Sony-versiota, ja Sigman usb-pohjaisen OP-liitoskappaleen kautta on mahdollisuus hienosäätää objektiivin parametrejä. M4:3-kameroissa objektiivin kuvakulma vastaa kinokameran 20 mm:n kuvakulmaa ja APS-koon kameroissa kinovastaavuus on 15 mm. Samyang 24 mm f/1,4 ED AS IF UMC, noin 819 euroa. Samyang T-S 24 mm f/3,5 ED AS UMC, noin 1079 euroa (testattu KL 9/2013). Kamerassa on wifi- ja NFC-toiminto (near field communication) kuvien langatonta lähettämistä ja kameran etäohjausta varten. Sen lähin tarkennusetäisyys on 0,45 m. Näytön koko on 3” ja tarkkuus 461 000 kuvapistettä. APS-koon kameroissa polttoväli vastaa kinokameran 36–157 mm:n polttovälialuetta. Objektiiveissa on vain käsitarkennus, ja ne ovat: OBJEKTIIVIUUTUUDET Canon | PowerShot SX600 HS www.canon.fi Samyang 14 mm f/2,8 ED AS IF UMC, noin 499 euroa. Hybrid Auto -toiminto tallentaa neljä sekuntia videokuvaa jokaisen kuvatun valokuvan yhteydessä ja leikkaa näistä otoksista valmiin videokoosteen. Objektiivissa on sisäinen tarkennusjärjestelmä ja asfäärisiä, korkean taittokertoimen omaavia lasilaatuja. Kyseessä on ensimmäinen Samyangin valmistama objektiivi, jossa on käytetty nanopäällystystä yhdessä elementissä valonläpäisyn parantamiseksi. Samyang 85 mm f/1,4 AS IF UMC, noin 429 euroa. Samyang julkaisee viisi suosituinta objektiiviaan Sony E -kiinnityksellä. {HH} Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka valkka_1-14.indd 69 69 8.1.2014 9.33. Objektiivi on tarkennettava käsin. Koska nämä objektiivit on suunniteltu alusta alkaen tavia vaihtoehtoja uusille kinokoon Sony-kameramalleille, Alpha 7:lle ja 7R:lle. Objektiivissa on vastavalosuoja. Asko Vivolin {AV} asko.vivolin@kamera-lehti.fi, Harri Hietala {HH} harri.hietala@kamera-lehti.fi Kompaktikamera CANON POWERSHOT SX600 HS -kameran 18x-zoom-objektiivin polttovälialue vastaa kinokameran 25– 50 mm:n polttovälialuetta. {HH} Näyttö Nec | MultiSync P Series www.nec-display-solutions.fi UUSI NEC MULTISYNC P SERIES -mallisarja käsittää 40, 46, 55, 70 ja 80 tuuman ledtaustavalolliset näytöt. Valovoima on koko zoomausalueella f/4, ja objektiivia toimitetaan Canon-, Nikon-, Sigma- ja Sony-yhteensopivina. HSM-ultraäänimoottori huolehtii äänettömästä automaattitarkennuksesta. Kameran CMOS-kennon tarkkuus on 16 megapikseliä. Kamerassa on tavanomaisten valotustoimintojen lisäksi Creative shot -moodi, jolloin kamera tarjoaa tallennetulle kuvalle erilaisia taiteellisia muunnoksia neljässä eri kategoriassa, kaikkiaan 46 erilaisen kuvanmuokkaussuodattimen avulla
70 tekemällä perussäätö kuville. Vein kaikki 16 raw-kuvaani Photoshop CC:hen ja järjestin ne loogisesti marssijärjestyksen mukaan. Sitten vaan maalaillaan äijät paikoilleen. Homma olisi jäänytkin legendan varaan, jos en olisi itseäni jälkikäteen kuvannut ja monistanut symboloimaan tehdyn työn määrää. Näin pääsin vaivattomasti kokeilemaan eri kuvayhdistelmiä ja näin, miltä äijien rytmi – sijainti ja asento – näyttäisi lopullisessa kuvassa. Sitten tein hahmojen päälle nopeasti karkean maskin. URAKKA ALOITETAAN KAMERA 1|2014 waltari_kuvankäsittely.indd 70 6.1.2014 14.14. Oman tietokoneen ja käytettävän ohjelman teho vaikuttavat siihen, onko paras käyttää alkuperäisen kokoisia tiedostoja tiff-muodossa vai pienempiä jpgkuvia. Muunsin maskin käänteiseksi, jolloin tausta häipyi muista paitsi alimmaisesta kuvasta. OPASTUS Luomiskertomus Luovaa kuvankäsittelyä. Mielestäni helpoin tapa tehdä tällainen harhakuva liikkuvasta, monistettavasta kohteesta on asettaa kamera jalustalle ja ottaa useampi kuva samaa taustaa vasten. TEKSTI JA KUVAT Mikko Waltari A lussa oli vain villiintynyt puutarha ja Äijä. Kypsät hedelmät Mikko Waltari aloittaa kuvankäsittelysarjansa yhdistämällä 16 kuvaa. Kohteen valaistus säilyy realistisena, eikä ääriviivojenkaan kanssa tarvitse tuskailla liikaa. Hikistä raivausurakkaa ei kukaan ehtinyt dokumentoida. Kameran ja jalustan lisäksi tarvitaan kuvankäsittelyohjelma, jossa on tasot ja maskit. En poistanut ylimääräisiä kuvia, sillä työn edetessä niille saattaisi olla käyttöä
Näin tasojen maskia voi korjata ja tasoja voi vaihtaa jälkeenpäin ilman, että loppusäätöön tarvitsee kajota uudelleen. Mutta kypsä oli mieskin raivausurakan päätteeksi. 1 OMENAT OVAT vihreitä 2 LOPPUTULOS NÄYTTÄÄ appelsiinitarhalta. Samoin kesäillan valo muuttui kuvaushetkellä nopeasti. ” Maskin ääriviivojen maalailu on tarkkaa puuhaa. Tummensin kuvaa exposure- ja highlights-säätimillä. Siksi ääriviivojen kanssa on oltava tarkkana, jotta seinän sävyerot eivät näkyisi. Pehmeä pensseli maskauksessa säästää rintakarvoista edes osan. Samaa voi tehdä ilman NIKin ohjelmaakin säätämällä keltaisia sävyjä hue-säätimellä oranssin suuntaan. Suurensin kuvan 200–300 prosentin kokoon. 3 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi waltari_kuvankäsittely.indd 71 71 6.1.2014 14.14. Jos maalaisin liian kovareunaisella pensselillä, äijät näyttäisivät lehden sivulta leikatuilta. Kaksi pikanäppäintä nopeuttaa maalausvirheiden korjausta: askel taakse (Mac: cmd+z) sekä pensselin vaihto mustan ja valkoisen värin välillä (x). Clarity-säätimellä kuvaan tulee ryhtiä, kun keskisävyjen kontrasti kasvaa. Varjot vahvistuvat, ja äijän lihaksien muodot erottuvat paremmin. Käytin pensseliä 30–50 % reunapehmennyksellä, sitä pienemmässä koossa mitä lähemmäs ääriviivoja etenin. MASKIN ÄÄRIVIIVOJEN ja hukkuvat lehvistöön, joten päädyin kokeilemaan NIK ColorEfexin Indian summer -efektiä. Mies ilman varjoa on olematon mies. 2 Vaikka tausta on sama, liikkuva lehvistö vaikuttaa valaistukseen. Suurensin kuvan 200 prosenttiin.” maalailu on tarkkaa puuhaa. Myös äijien varjojen esiin maskaamisessa sama tausta helpottaa. John Stein- beckin Vihan hedelmiä muistellen päätin antaa kuvalle nimeksi Kypsät hedelmät. Manipuloidun kuvan loppusäädön tein Photoshopissa muuttamalla tasot Smart object -muotoon. 1 Neljän eri ohimarssin hahmojen päälle tuli karkea maski, jotta eri vaihtoehdot sai näkyviin. Tein kuvalle vielä lopullisen säädön Camera raw -filterillä. Korjasin valkotasapainoakin, se oli ColorEfexin käsittelyn jälkeen pielessä. 3 Saman taustan edut tulevat esille rintakarvojen kohdalla. Kevyt vinjetointi tuntui sopivan sekin, sillä nurkissa ei ole mitään oleellista, joka pitäisi saada esille. Varjot ovat tärkeitä, sillä ne luovat autenttisuuden tuntua. Tietyt keltavihreän sävyt muuttuvat siinä oranssiksi
Valpuri Mäkisen ja Merja Caltonin lisäksi tuomaristossa olivat mukana päätoimittaja Asko Vivolin ja toimitussihteeri Minna Jerrman. Mukana oli myös yllättävän paljon mustavalkokuvia, kommentoi mediakonsultti Merja Calton Mediamyynti Suomesta. sijat SUURKISA 2013 Aktiivi- ja harrastajasarjaan tuli runsaasti eläinkuvia. Joukossa oli runsaasti yökuvia, joita ennen laadukkaita digikameroita oli vaikea ottaa. Kilpailuun osallistui reilut 1300 kuvaa: harrastajasarjaan 867 kuvaa ja aktiivisarjaan 447 kuvaa. – Kyllä sitä huomaa, millaiset kuvat puhuttelevat ja saavat pysähtymään. – Olen samaa mieltä. Kokonaisvireeltään kuvia väritti slaavilainen melankolia. Talitintti, rastas, kalat ja jääkarhu. SUURKISA 2013 Harrastajasarja 1.–3. 1 72 KAMERA 1|2014 Suurkilpailu 2013.indd 72 2.1.2014 12.21. Kuvien taso etenkin harrastajasarjassa oli korkea. Vuoden 2013 Kamera-lehden Suurkilpailun kärkisijoille kipusi monia eläinkuvia. Minulle tuli henkilökohtainen tunneside kummankin sarjan kolmeen kärkikuvaan, to- teaa tuomaristossa toiminut tiedottaja Valpuri Mäkinen Canonilta
2 Jaffaa 3 ilta-auringossa Paula Lehtimäki Helsinki Canon EOS 5D Mark II, f/6,3, 1/500 s, ISO 200 Kuvaaja on napannut tilanteen ratkaisevalla hetkellä. Linnun vahva kelta-musta väritys toistuu ympäristössä. Katsojalla riittää bongattavaa lukuisissa yksityiskohdissa. Tanja saa palkinnoksi Sony Action Cam HDR AS30V -kameran. Paula saa palkinnoksi 100 euron Kuvatkirjaksi. SIJAT Talitintti 1 Petri Luukkonen Jyväskylä Canon 1100D + 70-300 mm Humoristinen luontokuva on piristävä poikkeus muiden eläinkuvien joukossa. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu 2013.indd 73 73 2.1.2014 12.21. 3 HARRASTAJASARJA 1.–3. fi-lahjakortin. Tintti heittäytyy jyrkänteeltä ja huutaa "banzai". Kuvassa on yksinkertaisen tehokas sommittelu. Nalle Tanja Sallinen Sinettä Nikon D40 + 50 mm, f/2,8, 1/500 s, ISO 400 2 Tämä on enemmän kuin eläintarhakuva – tämä on henkilökuva. Vaikuttavassa, sävykkäässä mustavalko-otoksessa jääkarhun persoonallisuus pääsee esiin. Aurinkoisen kuvan tehokeinona on käytetty sitä, että naisen kasvot jäävät piiloon. Petri saa palkinnoksi Pentax K-50 -kameran
SUURKISA 2013 Harrastajasarja 4–10. C 74 KAMERA 1|2014 Suurkilpailu 2013.indd 74 2.1.2014 12.21. SIJAT A Lapinpöllön tuijotus Jari Pussila Liminka Sony DSLR-A200 + Sigma 150–500 mm B Pellon syleilyssä Aurora Heikkinen Järvenpää Canon 60D + Canon 50 mm f/1,8 B C Tyttö laavulla Johanna Jasu Rauma Kerran kesällä E Katja Töyrylä Pyhtää Sony SLT-a77 F Black metal blues Esa-Matti Vasama Pori Canon EOS 60 D + Sigma 100–300 mm & 1,4x Kiven jatke G Jussi-Teppo Toivonen Helsinki Canon 550D Nikon D600 D Kellunta Ahti Kannisto Helsinki Nikon D800E + AF-S Nikkor 70–200 mm f/2,8G ED VR II Harrastajasarjan sijoille 11.–20. sijat A HARRASTAJASARJA 4.–10. sijoittuneet kuvat ovat nähtävissä osoitteessa www.kamera-lehti.fi
D F E G Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu 2013.indd 75 75 2.1.2014 12.21
SUURKISA 2013 Aktiivisarja 1-3. sijat 1 3 76 KAMERA 1|2014 Suurkilpailu 2013.indd 76 2.1.2014 12.21
Pärske 3 Antti Moilanen Oulu Canon EOS 40D + Canon EF 400 mm f/5,6L USM, f/5,6, 1/4000 s, ISO 400 Kotimaiset lentokalat. 2 AKTIIVISARJA 1.–3. Virve saa palkinnoksi Fujifilm X20 -kameran. Henrikki saa palkinnoksi Canon EOS 100D -kameran. Vastavalo ja juuri oikeaan osunut tarkennus viimeistelevät kuvan. 2 Valoa vasten Virve Nyyssönen Turku Canon PowerShot SX210 IS, f /3,1, 1/8 s, ISO 400 Muotokuva kuin pehmeä akvarellimaalaus. Kekseliäästä kuvauskulmasta otettu kuva urbaanista luonnosta. SIJAT Safkaa! 1 Henrikki Hetemaa Joensuu Canon 7D + Tamron 10–24 mm f/3,5–4,5 + kaukolaukaisin, 10 mm, f/5,6, 1/640 s Maailma lintuemon silmin. Kuvaajalla on käynyt tuuri, kun hän on osunut paikalle kameran kanssa. Antti saa palkinnoksi 100 euron Kuvatkirjaksi.fi-lahjakortin. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu 2013.indd 77 77 2.1.2014 12.21. Vangitsevien punaisten suiden lisäksi kuvassa näkyy oivaltavasti miljöö. Tarkkaan harkittu värimaailma ja pienet yksityiskohdat, kuten karannut hiuskiehkura, tekevät henkilökuvasta aidon ja persoonallisen
sijat A B AKTIIVISARJA 4.–10. Kummassakin sarjassa sijoille 4.–10. D 78 KAMERA 1|2014 Suurkilpailu 2013.indd 78 2.1.2014 12.21. sijoittuneet saavat Kamera-t-paidan. sijoittuneet saavat palkinnoksi Golla-kameralaukun. SUURKISA 2013 Aktiivisarja 4–10. sijoittuneet kuvat ovat nähtävissä osoitteessa www.kamera-lehti.fi. Sijoille 11.–20. SIJAT A Kutoja työssään Pirjo-Riitta Iltanen Turku Tauko B Lis Pikkorainen Helsinki C Saunassa Jarmo Tyyskä Oulainen E Hylky Ilari Lehtinen Lahti Canon EOS 7D + EF-S 10–22 mm F Istumajärjestys Olavi Kurki Oulainen Canon 60D + Canon 100-400 mm f/200 Nikon D 700 C D Toiset katsovat televisiota Jarno Artika Joensuu G Isoveli valvoo Jetro Stavén Canon EOS 5D Mk II + Canon 24–70 mm 2.8L Canon 5D Mk III Aktiivisarjan sijoille 11.–20
E F G Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu 2013.indd 79 79 2.1.2014 12.21
KUVAAJA Tero Repo Yli sata päivää rinteillä TEKSTI Minna Jerrman KUVAT Tero Repo T ero Repo ottaa huikeita kuvia jyrkillä rinteillä laskijoista. Tunti helikopteriaikaa maksaa noin 2500 euroa, ja sponsorit eivät ole kovin tyytyväisiä, jos helikopteripäivänä ei tule tulosta. – Kamera kulki usein mukana, ja päädyin dokumentoimaan kavereiden suorituksia. Laskukuvaajan ura oli viimeistään selvä, kun Tero muutti 2000-luvun alussa Sveitsiin, Vollegesin kylään. terista käsin. Kuvaaminen alkoi kiinnostaa ammattimielessä, ja tapasin tuolloin myös nykyisen australialaissveitsiläisen vaimoni. Alun alkaen hän oli itse innokas skeittaaja ja lumilautailija. – Kun lennän ovi auki valjailla kiinni penkissä, kommunikoin koko ajan pilotin kanssa KAMERA 1|2014 galleria.indd 80 19.12.2013 15.16. Hänen kuviaan on julkaistu mm. Tero kertoo, että toimiva kommunikointi pilotin kanssa on erittäin tärkeää. Itse asiassa kopteri tuo paljon stressiä ja panokset kovenevat. Pikkuhiljaa homma alkoi muodostua totisemmaksi ja kalustoa kertyi lisää. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä, Skimbaajassa, The North Facessa ja EA Sportsissa. Nykyään myyn noin 1000 kuvaa vuodessa, Tero kertoo. – Verbierissä vietetyn hiihtopummitalven jälkeen paluuta Suomeen ei ollut. TERO KUVAA lähes puolet kuvistaan helikop- KUKA TERO REPO 35-vuotias freelancervalokuvaaja on kotoisin Helsingistä mutta asuu nykyisin Sveitsissä. – Moni luulee, että kopterista saa aina hyvää materiaalia. – Tuosta on tultu ryminällä ylöspäin. Vuosi 2001 oli merkittävä, sillä silloin hän 80 myi ensimmäisen kuvansa Skimbaajaan
Helissä istuminen ja keskittyminen on tosi rankkaa. Lyons sai kahdeksan tikkiä laskussa tulleeseen haavaan. alempi Char- lie Lyons (vas.) ja Sam Smoothy. ajolinjoista. Skipe Oivo Chamonix'ssa, Ranskassa. – Usein helipäivän jälkeen olen tosi väsynyt, vaikka en olisi laskenut metriäkään. malehdissä nähdyt kuvat ovat usein niin tiukkaan rajattuja, ettei niistä saa käsitystä, mitä kuvassa tapahtuu. ylempi Seth Lightcap teltan oviaukossa Alaskassa. Lumella kuvaamisessa valo vaihtuu koko ajan ja valottaminen on hankalaa. Sano- Vas. – Monet asiat olen opetellut kantapään kautta. Sam Ant- hamatten Hainesissa, Alaskassa. Ns. Oik. Mikäli lennät väärin ja hävität laskijan, on peli ohi. Kun Tero sitten kuvaa rinteillä, hänestä on tärkeää, että hän pystyy samaistumaan laskijan rooliin. Etenkin keväällä valoa on keskipäivän aikoihin lähes liikaa. Kun Terolta kysyy, mikä hänestä on tärkeintä laskukuvaamisessa, hän vastaa: intohimo. TERO ON itseoppinut kuvaaja. Ne näyttävät, miten laskijat lepäävät ja elävät rinteiden ulkopuolella. Oik. Useimmiten laskukuvaus on kuitenkin kommunikointia laskijan ja kuvaajan välillä. lifestyle-kuvat ovat lähes yhtä tärkeitä kuin action-kuvat. Teron kuvat raottavatkin laskijoiden arkielämän edessä olevaa verhoa. Tero Repo viettää yli sata päivä vuodessa lumisilla rinteillä ja kuvaa laskukuvia. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi galleria.indd 81 81 19.12.2013 15.16. Ei kuvaaja voi yksin päättää kuvasta, vaan on otettava laskija huomioon ja minivoitava riskit. Yksi väärä liike voi pilata kaiken. – Tiedän, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta. Omasta mielestäni laskukuvissa pitää olla tarinaa. – On myös tärkeätä kehittää uusia ideoita ja olla matkimatta lehdissä nähtyjä kuvia. yllä vas
Joulukuussa Tero kuvasi Euroopassa, ja alkuvuodesta suunnitelmissa on matka Japaniin tai Kanadaan. Mikäli keli muuttuu huonoksi, ryhmä lopettaa kuvaamisen ja yrittää paremmalla onnella seuraavana päivänä uudestaan. Teron peruskuvausvälineistöön kuuluvat Canon 5D Mark III -kamera ja objektiivit 14 mm:stä 400 mm:ii. Mikäli tarvitsen lisävaloja kuvauksiin, nousee paino noin 30 kiloon, Tero paljastaa. Yleensä parhaat kuvat tulevat odottamattomasti. – Tavallisena päivänä kannan repussa noin kymmenen kilon edestä kameraroinaa ja vuoristovälineitä. TERO KERTOO KAMERA 1|2014 galleria.indd 82 19.12.2013 15.16. Näin talvikaudella hommia riittää. – Sitten suuntaan hisseille, jotka normaalisti aukeavat kello 8.30 jälkeen. Hän laittaa lapsilleen aamiaista ja lähetän heidät kouluun ja tarhaan. – Joitain palkintoja on tullut vuosien varrella, mutta pari kansikuvaa on nostettava yli muiden. 82 Yllä Lucas de Bari rentoutuu Antartiksella. Lisävaloina Tero käyttää Elinchromen salamia. Transworld Snowboarding on lumilautalehtien raamattu, ja olen onnistunut kaksi kertaa saamaan kuvani kyseisen opuksen kanteen. mottonsa olevan "Yksi hyvä kuva päivässä on parempi kuin 50 keskinkertaista". Aamulla ja iltapäivällä valo on paras ja keskipäivällä liian voimakas. – Luonnossa ja vuorilla on vaikeaa suunnitella hommia liikaa etukäteen, sillä olosuhteet muuttuvat nopeasti. TERON PÄIVÄ alkaa tavallisesti kello 7 aamul- la. Yleensä lounasaikaan otamme iisisti ja pidämme tauon ennen kuin iltapäivävalo alkaa muodostua. Kummatkin kansikuvat olivat Photo Annualin kansia vuosina 2012–2013
Keltainen voi olla sairaalloinen kasvoilla mutta kukassa miellyttävä ja hallitseva. Violetissa voi olla joko punaisen eloa tai sinisen vakavuutta. kertoo kahden kuvansa valotuksesta. Kun tuntee kuvausvälineiden mahdollisuudet, on osattava parantaa ja korjailla niiden tuotoksia lopputuloksessa. Väriharmonian vuoksi samantyyppiset värit vierekkäin eivät luo samaa voimaa, jonka tuovat vastavärin viereiset sävyt. SEPPO SAVES esittelee 24-vuotiaan Apu-lehden valokuvaaja Martti Brandtin. Brandt on kehittynyt omatoimisesti ammattimieheksi maassa, jossa itsensä kehittäminen ei ole kaikkein helpointa. Värien valinta antaa mahdollisuuden kulkea omaa tietään. Toinen on katunäkymä, jota hän valotti aukolla 5,6 noin minuutin. Menestyskuvaajat ymmärtävät tämän, mutta aloittelijankin olisi saatava ensitiedot ja jatkokoulutus päästäkseen parempiin kuviin. M. Lopullisen kuvan luominen onkin harrastuksen kohokohtia. 50 VUOTTA SITTEN Lehden taipaleelta TEKSTI Matti Ristimäki Timo Haavisto Kansi 1 Aulis Nyqvist Pakkaskoristus 2 Martti Brandt Nimetön KAMERA-LEHTI 1/1964 Tunnelmaa värien rinnastuksilla KEHITTYVÄ KUVANTEKO on pääkirjoituksen aiheena. GRÖNHOLM esittelee värien merkitystä. LINDEN 1 2 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 50v_1-2014.indd 83 83 2.1.2014 12.27. Lämpimät värit ovat usein kuvan etualalla ja pääkohteessa, mutta myös puhdas sininen voi olla lähellä ja heikko punainen taustassa. K. Jälkimmäisen negan hän kehitti jyrkästi toimivalla kehitteellä ja teki siitä lopullisen kuvan. Kylmää voi luoda lumeen heikolla sinisellä, mutta sitä on käytettävä äärimmäisen varovaisesti ja saatava etualaan vaikkapa värilämpötilan muutos. Päteväksi kuvaajaksi ei opi ilman valotustuloksen jälkikäsittelyä. Toisen kuvan hän otti laiturilla vastavaloon, teki kopion jyrkästi toistavalle paperille ja kuvasi sen. J. Mustavalkokuva näyttää värit valojen ja varjojen vaihteluna, värikuva kertoo tunnelmaa väreillä ja niiden rinnastuksilla. Sovinnaisuudesta voi poiketa, mutta on osattava poiketa oikeassa suhteessa. Voi myös sanoa, että vastavärikuvien rinnalla sovinnaiset vaihtelut voivat olla piristäviä. Vasta vedosten tekeminen saa useimmat innostumaan valokuvauksesta. Väreistä sinertävät ovat kylmiä, punertavat lämpimiä – näiden väliin jäävät puolueettomat sävyt. Kun se löytyy, on aika valottaa lopullinen kuva. On varottava siirtymistä mauttomuuden puolelle. Kuitenkin on vältettävä saman harmonian toistoa, joten sävyasteikkoja tulee rinnakkaisissa kuvissa vaihdella. Tämä kertoo kulkevansa kameran ja laajakulman kanssa niin kauan, että löytää hyvän pysäyttäjän. Hän liikutti kameraa pystysuunnassa valotuksen aikana ja sai liikkuvien autojen valoviirut jälkivalotuksella. Kylmät sävyt ovat yleensä etäämpänä, lämpimät lähellä
KAMERA 1|2014 kypros.indd 84 7.1.2014 15.49. Poliittisen tilanteensa vuoksi se on jäänyt turistikohteena vähälle huomiolle verrattuna eteläiseen tunnettuun naapuriinsa. Uskonto: 98 % muslimeja Aikavyöhyke: GMT +2 (kesällä GTM +3). Teollisuutta ei juurikaan ole. Pohjois-Kypros pystyy tarjoamaan runsaasti aitoja ja kiinnostavia näköaloja ja maisemia valokuvauksen harrastajalle. Tärkeimpiä tuotteita ovat liha, oliivit, hedelmät ja vilja. Aurinko paistaa yli 300 päivää vuodessa. Hintataso: Suomea edullisempi Ilmasto: kesät kuumia ja kuivia, talvet leutoja. Kuivuus on jatkuva ongelma. Tästä syystä maa on kauppasaarrossa, ja sen ainoa kauppakumppani on Turkki. Esentepessä, Kyrenian lähellä, on tasokas golfkeidas Korineum kaikkine palveluineen. POHJOIS-KYPROS ELÄÄ maataloudesta ja kasvavassa mitassa turismista. Maa julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1983. KUVAMATKALLA Pohjois-Kypros Ihmisen kokoista matkailua Pohjois-Kyproksessa riittää mielenkiintoisia luonto- ja paikalliskulttuurikuvauskohteita. TEKSTI JA KUVAT Asko Vivolin P ohjois-Kypros on vielä varsin eksoottinen pala Eurooppaa. Ainoastaan Turkki on tunPOHJOIS-KYPROKSELLE EI 84 nustanut sen. Eurot käyvät yleisesti maksuvälineenä. Maassa on myös useita pelikasi- Pohjois-Kypros Pinta-ala: 3355 km² (37 % saaren pinta-alasta) Väkiluku: noin 300 000 Pääkaupunki: Lefkosa (Nikosia) Lentokenttä: Ercan Valuutta: Turkin liira. ole suoria lentoja, vaan sinne on matkustettava Turkin kautta. Helpotusta on luvassa tänä keväänä, kun Turkista merenpohjaa pitkin vedetty vesiputki tuo kasteluvettä viljelyksille. Suomeen ei ole aikaeroa. Kieli: Turkki, englantia puhutaan yleisesti
1 500 kasvilajista 19 on kotoperäisiä. Pyhän Hilarionin linna sijait- see 730 metrin korkeudessa ja on yksi kolmesta Besparmak-vuorijonon päällä sijaitsevasta linnasta. Koillisessa sijaitsevalta Karpazin niemeltä löytyy koskemattoman luonnon lisäksi upeita hiekkarantoja ja villiaasilaumoja. Lintujen muuttoaikaan alueella on vilkasta. Alueen floora on mielenkiintoinen. 800 metrin korkeudessa sijait- sevan, idyllisen 300 asukkaan Kozanin kylän lähellä on ravintola ja piknikpaikka, jossa voi myös telttailla ja vuokrata ratsuhevosen. Matkailijalle alue on suhteellisen turvallinen ja hintatasoltaan edullinen. Hevosten lisäksi hänellä on vuohia ja keltaisia labradorin noutajia. Kyproksen musta tulppaani lienee näistä tunnetuin. Kasvilajien joukkoon kuuluu 32 orkidealajia, joita ei löydy mistään muualta. 1500 kasvilajista 19 on kotoperäisiä. Paikkaa pitää Suomessa aikanaan eläinlääkärin koulutuksen saanut Savas Boransel. Aurinkoisia päiviä on vuodessa noin 300. Kyproksen musta tulppaani lienee näistä tunnetuin. Myös alueen floora on mielenkiintoinen. PAIKALLISET KYLÄT Vas. ja kaupungit elävät vielä pääosin omaehtoista elämää, jonka kulkua ei turismi ohjaa kovin voimakkaasti. Sen alkuperäinen tarkoitus oli puolustaa maata arabimerirosvoja vastaan. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kypros.indd 85 85 7.1.2014 15.49. noita. Oik. Uusimpia hankkeita on EU:n tuella perustettu laaja vaelluspolkuverkosto huoltopisteineen. Kotoperäisiäkin lintulajeja on runsaasti, ja rannalla voi tarkkailla merikilpikonnien pesintää. Jos rohkenee ajaa vasemmanpuoleisessa liikenteessä, voi vuokrata oman auton. ILMASTO ON välimerellinen. Sen sanotaan olevan myös Walt Disneyn Prinsessa Ruusunen -piirroselokuvan esikuva. Myös liikennekulttuuri on maltillinen. Suomesta Pohjois-Kyproksen matkoja järjestää Lomapassi, www.lomapassi.com
Muutenkin karttaa tutkimalla löytyy jos jonkinlaista nimistöä: Joulu-viinavaara, Lokan Alen muurivaara, Kussuolinkiaapa, Vittukeinon peskihaara. Viikon aikana kolusimme Itäkairaa Nat- 86 tasilta Tulppioon, Lokan tekojärvelle, ja sivuutimme sellaisenkin luontokohteen kuin Paskalomavaara. Kamera 1|2014 Pakina ja kalenteri 1_2014.indd 86 8.1.2014 10.52. Tarina kertoo, että nimistöä keränneet ylioppilasneitoset eivät kehdanneet kaikkein hurjimpia nimiä merkitä muistiin. Matkaan otin uutta värifilmiä, jota oli tarkoitus koekuvata työnantajani tarpeisiin. Niillä main oli tehty suuria metsähakkuita 1950-luvulla. pakina Kaikki eivät ymmärrä valokuvausta Kaikki eivät ymmärrä valokuvausta teksti Tapio Laine E räänä syksynä lähdin kaverini kanssa Lappiin ruskaa kuvaamaan. Säissä ei ollut moittimista, tyyntä ja kuulasta piisasi, paitsi että ruska ei tullut luvattuun aikaan. Olikohan metsurilla mennyt loma pieleen, vai mikä lienee nimen alkuperä. Saimme siis esiruska-maisemakuvia, mutta paras väriloisto jäi näkemättä. Yleisesti on tiedossa, että ruska alkaa Sodankylän korkeudella syyskuun 9. Tulipahan ulkoiltua. päivänä kello 16.00. Tukikohtana meillä oli autiomajatyyppinen pieni hirsikämppä Luirojoen varressa kymmenen kilometrin päässä lähimmästä kylästä
In The Beginning There Was Everything. – Mitä ihmettä te sitten oikein teette. MuukalaiHELSINKI sia. – Oottako ollu metällä. Doosoitteeseen on Uuden Suomen rothée Smith. Teokset leikittekynnyksellä. Vapaa tulvivat muistoja ja muistikuvia pääsy. – Vai niin. Vapaa pääsy. Espoon ninissä. – Jos käyttä metällä, niin mulla on täällä hyvät metästysmaat. Suunnilleen joka toinen sillalla liikkuva auto oli valkoinen Hiace, jota ohjasti isäntä vierellään itsetietoisen näköinen pystykorva. laisilta runoilijoilta. Vesi piti kantaa joesta. Valokuvien nuoret, hauraat ja toisinaan pois kääntyneet aikuiset rinnastuvat hiljaisiin maisemakuviin. Martti Brandtilvat maalaavat kuta, Jyrki Pälviöltä ja Sepvan nuoren ihmisen po Savekselta. Saatte käydä ihan vapaasti. – No, oottako ollu kalassa. Näyttelyn teeMarja Pirilä. Keskustelu jatkui samaa rataa, mutta asia ei sillä istumalla selvinnyt. – Onko tullu hyvin kalaa. www.kameraseura.fi non valokuvia sekä runoja espooGalleria Heino | –2.2. ja ja fyysisiä objekteja. – Ei nyt valitettavasti yhtään. pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. Gallenla toisiinsa. Kartanoilla on ollut tärkeä 72 lauantaita. sa, joka yhdistää videoprojisointeVärivalokuvia ennen värifilmiä. Kenneth Bampellolle sekä menneen ajan joulun berg on kuvannut kuninkaita Beja uudenvuoden viettoon. Ei siinä autolle käy kuinkaan. – No ei, kuvia vaan on otettu. näyttelykalenteri Enontekiö maailmansa. Peuratie 15, ma-pe 9–16. – Pitää jarruttaa. Pihalinnut pyydystivät viimeisiä itikoita. Millaista helsinkiValokuvan klassiset aiheet, maiseläislasten arki oli 1950- ja ma, ihmisen muotoku1960-luvuilla. Ahertajantie 5, ti, to, toa, saaristoa ja paljon fillareita. Onko jokin va ja ihmiskeho, ovat muuttunut. – Jaa… – Onko teillä paljon viinaa. 24.1.–16.3. Juhana Moisanderin teoksessa hahmo pelaa korttia oman ESPOO kiusaajansa kanssa installaatiosGallen-Kallelan museo | –26.1. – Ei nyt otettu mukaan ollenkaan viinaa, kun kierrellään kameran kanssa. Toiselta puolelta kapusi alas hänen kaverinsa ja jäi istuksimaan tantereelle kyykkyasennossa. Hetken oli hiljaista, ihmettelivät etelän ihmisiä. Vuoden luontokuvat 2012. Tuija Lind- jotka olen digitoinut", kertoo Sakari Kiuru. www. Projekti-tila | –19.1. Kulttuuriaukio 2, aula, maelinympäristöistään kuin myös pe 8–21, la 9–18, su 9–15. vun kesäiseen saaristoon ja heinäLions Among Us. Lastenkodinkuja 1, ti– 22.2. Pihaan kaarsi reipasta vauhtia iso metsätrakto- ri. vun suuriin värikylläisiin teoksiin. Lapsuuden kiiltosa on esillä venäläinen kulttuukuvat heräävät henkiin Karoliina ri ensimmäisen maailmansodan Paapan kuvissa. "Olen etsinyt vanhoista kuvisSuomen valokuvataiteen ta mielenkiintoisia ihmishahmoja, museo | –9.3. Espoon kadonneita kartaKamera-galleria | –24.1. "Synmonikulttuurisuus, elämänkaatyi kuvia, jotka yhtä aikaa kertovat ri, perinteet sekä mielikuvituksen kuvatuista henkilöistä ja heidän voima. Ohjaamon ovi aukesi ja maahan putosi paikallinen velikulta. Näyttely muksia Kameraseuran Lauantaikertoo alueen kartanomaisemien kamerat-ryhmän kuvausretkiltä. Ja kalastaa myös. Helsinki ja lähiseudut, Utö, Jurmo, www.espoonkaupunginmuseo.fi Tallinna, Riika, Kööpenhamina, Espoon kulttuurikeskus | 4.– Tukholma. Toiset vain eivät kerta kaikkiaan ymmärrä valokuvausta. muutoksesta erityisesti valokuKaupunkinäkymiä, ihmisiä, luonvien avulla. Kuvissa on käytetmoja ovat mm. Saunajuomaksi otimme vain pari pilsneriä. minna.jerrman@ valokuvaajien arkisRanskalaisen kamera-lehti.fi tosta. Vuoden luontokuva -kilpailussa palkitut työt. Keskivoi hallita suuria alueita ja kymviikkona ilmaiseksi sisään. Näyttelyn usein Lindströmin Lähetä kuvat on valittu Valoteosten kohteinäyttelytiedot kuvataiteen museta. – Pari pientä tokkaa. "Kuninkaan vaikutusvalta kaupunginmuseo, Glimsintie 1, tivaihtelee suuresti, yksi kuningas pe 10–16, su 11–16, 4 / 3 €. Inhan ja Akseli Galarjen ja illuusioiden kietoutumisellen-Kallelan taiteeseen. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Pakina ja kalenteri 1_2014.indd 87 87 8.1.2014 10.52. Milla Valenpe 10–15. – Tiättekö, mitä pitää tehä, jos tokka tulee eteen. luonto, tunteet, ty camera obscuran keinoja. 1980-luvun mustavalkoisista vintageprinteistä ja päätyen 2010-lu- www.jagva.fi Galleria Kontupiste | –22.2. Sovimme saunomisajan ja piipahdimme odotellessamme paikallisessa K-kaupassa. Joutsenet jo parveilivat maantiesillan kupeessa lähestyvä etelänmatka mielessään. – Ei olla, ollaan valokuvausreissulla. –9.3. Karjalaisia kohteita levät mittasuhteilla, väreillä sekä tallentui I.K. A Game of Cards. – Kiitos kovasti, mutta… – Onko teillä pyssyt mukana. www.galleriaheino.com Näyttelyssä voi kurkistaa 20-luGalleria Jangva | 29.1.–16.2. – Ei, meillä on vain kamerat. www.gallen-kallela.fi G, ti-su 11–18, 6/4 €. Kontulatalo, jatkuvasta muuttumiKontulan ostari, ti-pe 9–18, la 12– sesta poissaolon ja läsnäolon te17. Kallelan tie 27, ti–la 11–16, su 11– Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 17. Tunnelmia ja kokerooli Espoon historiassa. www.ihmeidenaika.com omasta lapsuudestani." UudenTalomuseo Glims | –2.4. – Ei ole ehditty kalastaa tällä reissulla. www.kontu.la matiikan avulla. Utuiset ja meGalleria Luova | lankoliset kuvat luovat oman Skierri | –24.1. – Oottako nähny poroja tiellä. maankatu 16–20, ti-pe 11–17, laEspoo 1920-luvun valokuvissa. Istuskelimme talon rappusilla odotellen saunan lämpiämistä ja ihailimme tyyntä syysiltaa. Kämpällä ei ollut saunaa, sähköä eikä juoksevaa vettä. – Paljonko teillä olikaan sitä viinaa. menen palatsin perintöä, toinen espoonkaupunginmuseo.fi kuningas taas hallitsee vain pientä kylää." 19.2.–9.3. su 12–16. Sergei Prokudin-Gorskin kuvisTyttö ja tiikeri. Mukana kuvia Smithin valokumm. Ihmeiden aika. Lasten arkea. Uudenmaankatu 4–6, strömin retrospektiivi alkaen sisäpiha, ti-pe 11–19, la-su 11–17. – Eikun painatta kaasua. noita. Espoon kaupunginmuseo | 19.2.– www.valokuvataiteenmuseo.fi 25.5. Viikon loppupuolella suuntasimme kylälle ja varasimme saunan paikalliselta matkailuyrittäjältä
Paavo Nurmen tie 1, Olympiastadion, ma-pe 11–17, la-su 12–16, 5 / 3 €. Lempeä katse III. Sami Kuljun valokuvat näyttävät, kuinka suuri voima valokuvalla on muuttaa mitättöminkin kohde merkittäväksi visuaaliseksi kokemukseksi. LLL – Lumi, lauta ja laskeminen. www.hippolyte.fi INARI Luontokeskus Siida | –9.2. Henkilökuvaajana tunnetun Jussi Aallon kuvia, noin 100 kuvaa 40 paikkakunnalta. Kirjaston näyttelytila, Salpausselänkatu 33. www.kansallismuseo.fi Korjaamo | –26.1. Vuorelankulma 2, ti-pe 12–18, la-su 12–16. Näyttely perustuu Heikki Ahon ja Björn Soldanin autoista 1920–1950-luvuilla Helsingissä ottamiin valokuviin. KOTKA Kotkan Valokuvakeskus | –1.2. Mannerheimintie 34, ti-su 11–18, 8 / 6 €. Klassikkonäyttelyssä tutustutaan pihlajanmarjoilla herkutteleviin lintuihin ja majavaan. Neljän kuvaajan yhteisnäyttely. Kauppatori 5, ma-to 7–18, pe 7–17. Markus Henttonen tunnetaan suurkaupunkien, kuten New Yorkin, Los Angelesin ja Barcelonan, kuvistaan, jotka pureutuvat ihmisen ja ympäristön suhteisiin (KL 12/2012). Kuhmo Luontokeskus Petola | –31.1. Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1, ma-pe 11–19, la-su 11–15. Etelä-Saimaan lehtikuvaajana työskennellyt Olavi Rumpu tallensi maakunnan arkipäivän askareita, kolareita, tulipaloja ja urheilukilpailuja. Arvon mekin ansaitsemme. Laura Konttinen on leikannut ja muotoillut sommitelmia vanhoista ja uusista valokuvista, kirpputorien eläinkorteista, rautalangasta ja kukkatapetista. www.taidehalli.fi Valokuvagalleria Hippolyte | –26.1. Leftover. "Valtaosa maamme kansalaisista on tavallisia ihmisiä. Silent night. Elena Näsänen. Aaltoyliopistosta valmistuvan, voimauttavan valokuvan jatkoryhmän päättötyönäyttely, jonka on ohjannut menetelmän kehittäjä Miina Savolainen. Valokuvien lisäksi myös lyhytfilmejä autoista pääkaupungin kaduilla (s. Hippolyte Studio | –26.1. Kristiinankatu 15, ti-su 11–17. Noora Geagea. www.korjaamo.fi Laterna Magica | –8.2. Time Flies. Suomalaisvalokuvaajien ottamat lautailukuvat ovat näyttelyssä keskeisessä osassa. www.laterna.net Muu galleria |–2.2. Epälineaarinen. Kaakkois-Suomen valokuvakeskus | Snellmaninkatu 13 A, ti-pe 12–17, la 12–15. Ylä-Kolintie 39, ma-la 10–17, su 10–15. vb.kuopio.fi KUUSAMO Hannu Hautalan luontokuvakeskus | –6.2. Ihmisiä, jotka elävät tavallista elämää: käyvät töissä, ovat ilman omaa 2 syytään työttöminä, viettävät vapaa-aikaa, Hartti Ahola, Stoa, Helsinki. Mannerheimintie 13b, ti-su 11–17, to 11–19. 30.1.–23.2. Aho & Soldan - Autot & Helsinki. Yrjönkatu 8-10, ti–pe 12–17, la– su 12–16. Kansallismuseo | –16.3. Valokuvaaja Hartti Ahola lähti kesällä 2013 kuvaamaan Suvilahden skeittipuistoa. Arne Maasik: Limen / Kynnys. www.hannuhautala.fi LAPPEENRANTA Etelä-Karjalan museo | –16.3. Vapaa pääsy. Kuvat on valikoitu kaupunginmuseon kuvaarkistosta. www.kotkanvalokuvakeskus.fi Kouvola Pääkirjasto | –2.2. Nuoret skeittarit ovat myötävaikuttaneet näyttelyn syntyyn. www.stoa.fi Suomen Urheilumuseo | –16.3. Ilta-Sanomien kokoama valokuvanäyttely luovutetusta Karjalasta. Kuninkaankatu 14–16, ti, to, pe 11–17, ke 11–19, la-su 11– 15. Robin White. Dseddona. Lasse Sundberg. Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, ma-pe 9–17, la 10–14. Inarintie 46, ti-su 10–17. Mukana on elävää kuvaa Suvilahti DIY:n alkuajoilta. Kuukkelisalissa Antti Leinosen Ahman elämää. NÄYTTELYKALENTERI Suvilahdenkatu 10 a 5, ma–pe 11– 18. www.pohjanmaanvalokuvakeskus.net Liminka Liminganlahden luontokeskus | –31.1. 4/2 €. Pekka Niittyvirran valokuvia, videoteos ja digitaalisesti tuotettuja kuvia rakennelmista. Keinutuolin kuvasarjassa nähdään joutsen. Ulla Poukkasen kuvia metsäpeuroista. www.urheilumuseo.fi 88 Keskuskatu 90, ke–to 10–18, pe 10–17, la 12–15. www.gallerizebra.fi Kokkola 1 Esko Turkkila: Petri, Porvoon pääkirjasto. Neljä näkemystä. Yrkeshögskolan Novia. –8.2. KUOPIO 31.1.–2.3. Night Time Stories. Valokuvia Etelä-Karjalasta 1960–70-luvuilta. Metsäpeuran poluilla. Pronssin vivahteikasta patinaa, katseeseen kätkettyjä kertomuksia, luonnon jäljet hylätyssä talossa. Helsingin Kulttuuriasiainkeskus, Turunlinnantie 1, Itäkeskus. –8.2. Pohjoinen – Nord. Pekka Sammallahden kuvia yhdistää pohjoinen kuvanottopaikka. Rauhankatu 7, ma-pe 11–13.30, 14– 17.30, la 12–16. Monsters, Dark Mills and Angels. 18.1.–2.3. Lentiirantie 342. 11.2.–1.3. www.muu.fi Stoa | –1.2. Töölönkatu 51, ma–pe 8–21, la 11–19, su 11–17. "Hauen pitää tulla levänneenä viimeiselle esteelle. Kaikki on otettu arktisilta alueilta: Saamenmaassa, Alaskassa ja Huippuvuorilta. Tunteella. Pia Janhosen VB-Valokuvakeskus | –26.1. Suomalaisen lumilautailun tarina 1980-luvun alkupuolelta tähän päivään. Mukana Toni Kiiskisen kuvia. Teemanäyttely koostuu mustavalkoisista lintukuvista. Vapaa pääsy. www.kaakkoissuomen.valokuvakeskus.fi LAPUA Pohjanmaan Valokuvakeskus | –2.2. maksavat veronsa." Kamera 1|2014 Pakina ja kalenteri 1_2014.indd 88 8.1.2014 10.52. Markus Henttosen elokuvallinen kuvasarja yöllisestä suurkaupungista (KL 12/2012). Arctic Mindscapes. Valokuvat herättävät henkiin 1950-luvun Helsingin, jossa sodan varjot väistyivät uuden ajan optimismin tieltä. 30.1.–23.2. Koli Luontokeskus Ukko | –28.2. Scifi-kertomus globaalin hedonismin aikakaudesta. Rasvaletti. Esko Männikön retrospektiivissä nähdään sekä klassikoita että uusia valokuvateoksia. Lönnrotinkatu 33, ti-pe 12–17, la-su 12-16. www.siida.fi KARJAA Galleria Zebra | Kokkolan kaupungintalo | 4.–21.2. Luontokuvia, henkilökuvia, maisemia ja yksityiskohtia sekä ilmasta käsin kuvattuja kaupunkiyökuvia. Mono no aware. Maija Tammen teoskokonaisuus, kaksimetrinen veistos ja valokuvat sairaaloista kerätyistä sädehoitomaskeista käsittelevät sairautta ja sairauden pelkoa. www.luova.fi Hakasalmen huvila | –30.11. 2 Suvilahti DIY – skeittitalkoot. Nervanderinkatu 3, ti, to, pe 11– 18, ke 11–20, la-su 11–17. "1600-luvun zentaide haastoi minut valokuvaamaan kuihtuneita kasveja," kertoo Henri Jalo. 8.2.– 9.3. Taidehalli | 18.1.–2.3. 9). Sen on tehtävä elämänsä hyppy", toteaa kuvaaja Jan Björk. Järven pohjaan uponnut päivä ja muita muistoja. Karjala – ennen ja nyt
Näkökulmia. TR1 Taidehalli | –16.2. www.lusto.fi Savonlinna Savonlinnan maakuntamuseo | VANTAA kari malkovaara MIKKELI Mikkelin valokuvakeskus | 6.2.– 28.3. Anne Aromaan valokuvia. Metsä josta itseni löysin. 18.1.– 2.3. Paula Sundellin valokuvasarja kuvaa, miten neuvostoaikojen kylpyläkaupungista muokataan mittavien rakennusprojektien myötä utooppinen olympialaisten näyttämö. Eteläranta, tisu 11–18, ke 11–20. Se tekstit ja kuvat järjestää koulutustilaisuuksia, tiedotus@sksl.fi seminaareja ja näyttelyitä eri puolilla Suomea. Mukana mm. Hyvin aktiivinen keskustelufoorumi on Facebook-ryhmä FIAP-kisailijat, jossa on mukana jo yli 170 kuvaajaa. Kimmo ja Hannele Törmän valokuvia, jotka ovat osa Lions-organisaation kummiprojektia, joka tukee varattomien lasten koulutusta Sri Lankassa. www.peri.fi VAASA Porvoo Valokuvagalleria Ibis | –16.2. Pori Porin taidemuseo | –19.1. www.kulttuurivalve.fi, www.photonorth.fi Pihtipudas Herkkuravintola Takkatupa | jatkuva näyttely. Rupontie 1, ma-pe 8–22, la-su 9–22. –23.3. Myyrmäkitalo, Paalutori 3, ti, ke, pe 11–18, to 13–20, la 10–16. Kuvien yhteydessä olevat runomittaiset kommentit on kirjoittanut Asko Vilén. Näyttely käsittelee ruumiillisuutta valokuvan ja videotaiteen keinoin tutkien fyysisiä, sosiaalisia ja kulttuurillisia rajoja. 7.2.–2.3. Väinö Linnan aukio 13, ti-pe 9–17, la-su 11–18. Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1, ke-pe 12–18, la-su 12–17. Niina Vatasen näyttely lähestyy muistiin ja unohdukseen liittyviä teemoja (s. Jazzmuusikko Miles Davisin maalauksia ja piirustuksia sekä valokuvia, julisteita ja levynkansia. Sotši, vielä yksi utopia. Savonlinna-filmeistä vanhin on peräisin vuodelta 1911. Itäinen Rantakatu 38, ti, to-su 10–18, ke 12–20. Vanhoja valokuvia ja filmeja Savonlinnasta sekä uusia kuvia, joista vastaa Savonlinnan Fotokerho. NUORET VALOKUVAAJAT www.nuoretvalokuvaajat.fi Facebookissa | www.facebook.com/nuoretvalokuvaajat Nuoret valokuvaajat järjestää valokuvausleirejä ja -kursseja, workshopeja ja yhteisnäyttelyitä. Lähetä kansainvälisellä tasolla. Väänänen kantoi metsätyömailla aina kameraa mukanaan (s. Rajanylityksiä. www.poriartmuseum.fi TAMPERE Pispalan kirjasto | 3.–22.2. SKsL julkaisee Liitto toimii valokuvauksen jäsenseurojen toiminedistämiseksi kansallisella ja taan liittyviä uutisia nettisivuilla. www.mikkelinvalokuvakeskus.fi –6.4. www.savonlinna.fi/museo seurat toimivat näyttelyssä esitellään Madagaskarin luontoa ja elämää. Kaikki liiton jäsenet ovat myös FIAP:n jäseniä ja voivat osallistua kansainväliseen toimintaan seuransa ja liiton kautta. Muuttuva Savonlinna. OULU Pohjoinen valokuvakeskus / Valvegalleria | 18.1.–2.2. "Useimmat ihmiset kuvasin heille tutuissa työ- tai harrastusympäristössä", kertoo Esko Turkkila. Maailman ihanin tyttö. Skaka men int teisa. Mikko Haiko: Kadonnut maaseutu. Keskusteluryhmässä kuulee nopeimmin kokemuksia kansainvälisistä tulevista ja menneistä näyttelyistä sekä kilpailuista. Hallituskatu 7, päivittäin 10–20, vapaa pääsy. Raakel Kuukan kuvia (KL 12/2013). Nils-Petter Löfstedt: The Pier. Maailmaa kiertänyt näyttely palaa Suomeen ja juhlistaa 15-vuotista taivaltaan. Jan Björk näyttää pohjalaista luontoa henkilökohtaisella tavalla. Rantakurvi 6, ma-pe 10–18, la-su 10–16. Cloud Hunter's Eyes. Tahmelankatu 14. www.galleryibis.com Punkaharju Vantaan taidemuseo | 29.1.–19.4. Lustontie 1, ti–su 10–17. Muonio Pallastunturin luontokeskus | –31.1. Facebook-sivuilla keskustellaan kuvaus- ja kameratekniikoista ja esitellään ryhmän viikon paras kuva. Porvoon pääkirjasto | –31.1. Mielen heijastuksia. Maailman ihanin tyttö on yhteisöllinen valokuvaprojekti, jonka valokuvaaja Miina Savolainen on toteuttanut yhteistyössä kymmenen Hyvösen lastenkodissa kasvaneen nuoren naisen kanssa. Se syntyi minityöpajassa, jonka piti joulukuussa helsinkiläisen Kameraseuran Persoona-ryhmä. KUUKAUDEN POIMINTA Kuukauden valinta on tällä kertaa Kari Markovaaran toimintateemainen valokuva. Papinkatu 20. 10 / 8 / 5 €. www.kameraseura.fi SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO www.sksl.fi Facebookissa | www.facebook.com/skslry Liittoon kuuluu 89 seuraa, joissa on yhteensä noin 3500 jäsentä. Kameraseurojen Liitto on vuonna 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien valtakunnallinen keskusliitto. Miles Davis. Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Pakina ja kalenteri 1_2014.indd 89 89 8.1.2014 10.52. 9). Paula Sundell, Martti Matilainen. Antti Pietikäisen panoraamakuvia revontulista. Pallastunturintie 557. Pentti Väänäsen (1926–2008) valokuvia Ilomantsin saloilta 1950–1980. Riihisaari, ti-su 10–17, 5 / 3 €. Metsämuseo Lusto | –30.3. Kristian Kaarnan valokuvat ovat samaan aikaan yksityiskohtaisen esittäviä ja yliluonnollisen abstrakteja. Studio Kapsede. 1 Ihmisenkuvia. 9). Noin 30 mustavalkokuvaa. tr1.tampere.fi TURKU Valokuvakeskus Peri | –2.2. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälinen toiminta tapahtuu pääasiassa kansainvälisen kattojärjestön FIAP:n, Fédération internationale de l’art photographique, kautta. Henrik Duncker kuvaa arkisia esineitä yrittäen piirtää tarinoita ja muotokuvia niiden takaa. –16.2. Yötaivaan tanssijat. Puistokatu 3, ti-pe 11–17, la 10–14. Sri Lankan lapset
Suurin osa kursseista on viikonloppukursseja, joiden perushinta on 129 euroa. Lightroomin peruskurssi järjestetään viikonloppuna 15.–16.2. Liiton vuosinäyttely ja kevätkokous Kuopiossa SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITON vuo- sinäyttelyn järjestää keväällä Kuopion Kameraseura. uudet arvonimien saajat. Näyttelyyn hyväksytyistä teoksista julkaistaan näyttelyluettelo. Vuosinäyttelyn kuvausaihe on perinteisesti vapaa. Kurssilla tutustutaan Adobe Lightroom 5:n ominaisuuksiin aloittelijan näkökulmasta. erilaiset kameratyypit, digitaalisuuden perustermit, kameran perussäädöt, kuten aika, aukko ja polttoväli, sekä näiden vaikutukset kuvaan, digitaalinen työnkulku. Kameraseuran kevään kurssit Vielä ehtii kevään arvonimihakuun! KAMERASEURA RY:N kevätkurssit Hel- SKSL:N KEVÄTKOKOUKSESSA julkistetaan singissä ovat nyt myynnissä. Kuville on kolme sarjaa: A) vedokset, B) tiedostot sekä C) teokset, joissa valokuvan osuus on oleellinen, mutta jotka eivät sovellu sarjoihin A tai B. Liitä mukaan kuvalista, josta selviää näyttelyihin Osallistu kansainvälisiin näyttelyihin. Lisätietoja osoitteessa: www.kamera-lehti.fi/ kvnayttelyt 90 Digikuvauksen perusteisiin tutustutaan viikonloppuna 8.–9.2. Katso kaikki kurssit sekä lisätiedot osoitteesta www.kameraseura.fi/koulutus. Kuvateosten hyväksyminen näyttelyyn ja niiden saamat kunniamaininnat kartuttavat liiton omia arvonimiä varten kerättäviä hyväksyntäpisteitä. Tulossa keväällä studiokuvauskurssi. klo 14 VB-valokuvauskeskuksessa Kuopiossa. Hakemuksia voi lähettää näyttelyvastaavalle jukka.kosonen@sksl.fi. Mukana ovat jälleen paljon toivotut pimiön, studion ja tulostuksen peruskurssit sekä valokuvauksen perusteet. Jokaisen esitellyn kurssin hinta on 40 euroa. Kamera-lehden kestotilaajille ja SKsL:n jäsenille sekä nuorille alennetut hinnat. Näyttelyn avajaisia vietetään liiton kevätkokousviikonloppuna la 26.4. Niitä voi hakea tammikuun loppuun mennessä. Tarkempaa tietoa vuosinäyttelyyn osallistumisesta, avajaisviikonlopun ohjelmasta ja käytännön asioista osoitteesta www.kuopionkameraseura.org/sksl2014 ja sksl2014@kuopionkameraseura.org. Kevätkokousviikonlopun juhlaillallinen nautitaan la klo 19.30 alkaen "aeto savolaisessa" hengessä ravintola Peräniemen Kasinolla. valokuvausseura hyväksyttyjen kuvien nimet, näyttelyt ja hyväksymisvuosi. Kurssilla keskitytään mustavalkokuvien vedostukseen, mutta myös filmin kehittäminen on mahdollista. Papereita voi ostaa kouluttajalta. Lisäksi mm.: fine art -tulostaminen, henkilökuvaus, katukuvaus, käsisalamat, Lightroom, maisemakuvaus, valokuvan arviointi, värikurssi. Näyttelyä varten lähetettyjen kuvien pitää olla perillä viimeistään pe 31.1. Ohjelmasta voi ladata 30 vrk:n kokeiluversion. Lisätietoja: www.sksl.fi/tampereen. Jaossa ovat liiton myöntämistä arvonimistä SKsLM, SKsLSM ja SKsLE. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO KAISU OJANSIVU Tampereen valokuvausseuran kurssit TAMPEREEN VALOKUVAUSSEURA järjes- tää Tampereella keväällä 2014 yleisölle suunnattuja valokuvauskursseja. Lisätietoja puhelimitse 09-6811 4914 (ti-pe klo 10–15). Tarkempia ohjeita menettelytavoista ja arvonimien myöntämisperusteista löytyy osoitteesta www.sksl.fi (Näyttelyt / Arvonimet / Arvonimisäännöt). Sen saa jokainen kuvaaja, joka on tarjonnut kuviaan näyttelyyn. Kurssilla käsitellään mm. Liitä mukaan myös lyhyt kirjallinen anomus arvonimen hakemisesta ja kuitti arvonimen käsittelymaksusta. Lisäksi perehdytään kuvan sommittelun perusteisiin. Kurssit on tarkoitettu kaiken tasoisille ja ikäisille valokuvaajille, jotka kuvaavat digijärjestelmäkameralla tai ovat aikeissa hankkia sellaisen. Mustavalkovedostamisen kurssi alkaa 21.1., ja se pidetään tiistaisin (13 kertaa). Suositeltavaa on oman tietokoneen mukaan ottaminen ja Lightroom-ohjelman hankkiminen etukäteen. Vedostuskemikaalit hankitaan yhteisesti ja sisältyvät kurssin hintaan. KAMERA 1|2014 sksl-1-2014.indd 90 6.1.2014 14.10. Vuosinäyttelyn säännöt: www.sksl.fi (Näyttelyt / Vuosi- ja teemanäyttelyt). Hakuaika päättyy tältä keväältä perjantaina 31.1. Kaikki liiton jäsenseurojen henkilöjäsenet voivat lähettää kuviaan näyttelyyn. Tampereen valokuvausseura nuoret kuvaajat kokoontuvat joka kuukauden ensimmäinen maanantai. Majoituskiintiö on varattu Sokos-hotelli Puijonsarvesta, Minna Canthin katu 16
Opettaja valokuvaaja, valokuvauskouluttaja Tiina Puputti. Iltaisin puidaan yhdessä kuvauspäivien satoa, nautitaan päivällinen hotellin tunnelmallisessa terassiravintolassa, josta näkymät yli Napolinlahden. Palvelumaksu 17 € 7.1.2014 10.40. Järjestelmäkameran käyttö ja valokuvauksen ABC. Valokuvauksen nautintoja niin aloitteleville kuin pidempään edistyneille. 1175 € 1298 € Petri Nuutinen 24 h verkkokaupasta www.lomalinja.fi Korkein luottoluokitus ©Soliditet Kamera_Lehti_210x297.indd 1 2013 Ratinanlinna, Aleksanterinkatu 32, 33100 Tampere & 010 289 8100 & 010 289 8101 ryhmät Balderin talo, Aleksanterinkatu 12, 00170 Helsinki & 010 289 8102 lomalinja@lomalinja.fi Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. 1195 € Pääpaino on itse kuvassa – tekniikka seuraa mukana. Tiina Puputti Henkilökuvia valokuvauksellisessa valossa. 1095 € Kataloniassa 20.–26.10. Opettaja Suomen Kameraseurojen Liiton pj. Opettaja lehtivalokuvaaja Reilika Landén. Kataloniassa 12.–18.10. 1495 € Valokuvaus – ja akvarellikurssi Keväinen Pariisi 23.–27.4. Marja Pirilä Opettaja valokuvaaja, taiteilija Marja Pirilä ja valokuvaaja, graafinen suunnittelija Petri Nuutinen Opettajat taidevalokuvaaja Minna Kokko ja taidemaalari Pentti Kokko. Opettaja valokuvaaja, valokuvauskouluttaja Tiina Puputti. Palsin keskiaikainen kaupunki, Begurin kylä, Gironan kapeat kujat, Salvador Dalin Figueras... –21.4. Valokuvauksen perusteet ja järjestelmäkameralla kuvaaminen. valokuvaaja Reino Havumäki. Sorrentossa Napolinlahden helmi 14.–20.9. Reino Havumäki Kurssi on pääasiassa tarkoitettu aloittelijoille, ensimmäisen järjestelmäkameransa hankkineille, jotka haluavat hyödyntää laitteen kaikki ominaisuudet. Opettaja valokuvakouluttaja Tiina Puputti. Sopii erityisesti nuorille muotibloggaajille/ valokuvauksesta innostuneille, jotka matkustavat yhdessä vanhempien/ isovanhempien seurassa. Päivien aikana tehdään myös camera obscura. Harjaannutaan näkemään valoa ja tunnelmia sekä kuvaamaan mielenkiintoisia tilanne-, henkilö- ja maisemakuvia. Minna Kokko 1495 € Andalusiassa 1.–6.10. Opettaja lehtivalokuvaaja Reilika Landén. 1195 € Pentti Kokko Roomassa 3.–6.8. Yksityis- ja ryhmäopetusta. Valokuvauskursseja Amsterdamissa 17. 1286 € Reilika Landén Piemontessa 17.–22.4. Katalonian maisemat ja etelän valo luovat huikeat puitteet kehittyä valon näkijänä ja henkilökuvaajana. Kurssi koostuu käytännönläheisistä kuvausdemonstraatioista, kuvaustehtävistä ja kuvapalautteista
Haluaisit ehkä ammattivalokuvaajaksi. MARKKINAPAIKKA nettikaupat fotoliikkeet Erikoistarvikkeet Valokuvakoulutus Västra Nylands folkhögskola Pumppulahti 3 10300 Karjaa Pidät valokuvaamisesta. Hallitset jonkin verran valokuvaustekniikkaa, mutta haluat oppia lisää. 019 222 6025 info@vnf.fi Tule opiskelemaan VALOKUVATAIDETTA Opistossamme voit yhden vuoden aikana syventyä kokopäiväisesti valokuvaukseen, perinteisin sekä digitaalisin menetelmin. Katso lisätietoja kotisivuiltamme! www.vnf.fi Kamera-lehden tilaustarjoukset lehden irtonumerot ilman postikuluja www.kameralehtikauppa.fi _xx-xx_Markkinapaikat_1_2014.indd 108 7.1.2014 12.26
4.-22.12.2014 Suomen Kuvausmatkat Oy • info@kuvausmatkat.fi www.Facebook.com/Kuvausmatkat Jouni Klinga 0400 191 348 • Vesa Taiveaho 050 520 1827 Kamera-lehden tilaustarjoukset lehden irtonumerot ilman postikuluja www.kameralehtikauppa.fi Keskustele Esittele kuviasi www.kamerafoorumi.fi Pyydä palautetta Myy/osta vanhat laitteet 109 _xx-xx_Markkinapaikat_1_2014.indd 109 7.1.2014 12.26. 25.7.-12.8.2014 Brasilian Pantanal, Iguassu,Rio. Vanhat linssit uuteen kameraan adaptereillamme, alkaen 20 € ! puh. 0102311777 • www.kameratori.fi Hatanpään valtatie 5, 33100 Tampere kuvausMATKAT VALOKUVAAJAN MATKATOIMISTO TIIKERISAFARI ja Aasianleijonat. GALAPASOS-risteily ja Andit. 25.9.-4.10.2014 Madagaskarin Kiertomatka. 2.-14.3. 2014 Galapagos -risteily ja Andit. KÄYTETTYJÄ LAITTEITA Myymme, vaihdamme ja ostamme vanhan kuvauskalustosi. 14.-30.11.2014 Patagonia ja Falklandinsaaret. 2014 Tiikerisafari ja Sarvikuonot. & 22.10.-7.11. 30.8.-14.9.2014 Migration Safari Keniassa. 16.-31.3. 18.4.-4.5.2014 AUSTRALIAN Suuri Kiertomatka. 6.-24.10
Sp Le kä gis 30 lep ja lou yh Ma tää mi Ma 2. Ml Var nie jäl laa jär tam be Po 3. Du Aa ma ma kä pu tää lai _xx-xx_Markkinapaikat_1_2014.indd 110 7.1.2014 12.26 Kamera. Va K Spl Ke m rav Ma tut va ha M 1
päivä Brac, Split Aamiaisen jälkeen siirrymme laivalla Bracin saaren eteläosaan, Boliin. Täällä on Kroatian matkaesitteistä tuttu ”kultaisen sarven ranta”, Zlatni rat, joka muuttaa muotoaan tuulen mukaan. Sen ydin on Diocletianuksen palatsi, noin vuonna 300 rakennettu Rooman valtakunnan keisarin viimeiseksi lepopaikaksi tarkoitettu rakennelma. Makarska sijaitsee mahtavan Biokovo-vuoriston suojassa, täällä on kauniita rantoja ja idyllisiä palmujen reunustamia katuja mukavine ravintoloineen. Yöpyminen laivalla Dubrovnikin satamassa. Puoliltapäivin laivamatkamme jatkuu kohti Sipanin saarta tai Trstenikin kylää Peljesacin niemellä. Lounas laivamatkalla. Opastettu kävelykierros Hvarissa. Matkaohjelma 1. Lounaan jälkeen saavumme Mljetin vihreälle saarelle. Palvelumaksu 17 €/varaus Kamera-lehti_210x297.indd 1 _xx-xx_Markkinapaikat_1_2014.indd 111 26.6.2013 13.49 7.1.2014 12.26. Koska näissä satamissa on rajoitetusti tilaa, kapteeni päättää, kumpaan niistä kiinnitytään. 3. päivä Dubrovnik, Adrianmeren helmi Aamiaisen jälkeen jatkamme kohti Dubrovnikia kauniiden maisemien lipuessa ohi. Stradun-katu on kaupungin pääväylä, täältä löytyvät laadukkaat putiikit ja kahvilat. Yhteinen kapteenin illallinen laivalla. Ainutlaatuisen kansallispuiston alueella on kaksi suolaista järveä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. 1598 €/hlö 1658 €/hlö alempi kansi keskikansi ja ylin kansi Hintaan sisältyy • lennot Helsinki – Split – Helsinki • lentokenttä- ja satamakuljetukset • 7 yön risteily valitussa hyttiluokassa kahden hengen hytissä • ohjelman mukaiset ruokailut (puolihoito: 7 x aamiainen ja 7 x lounas + 1 x kapteenin illallinen) • paikallisoppaan palvelut Splitissä, Dubrovnikissa, Korculassa ja Hvarissa • sisäänpääsymaksu Mljetin kansallispuistoon • valokuvauksen peruskurssi • suomenkielisen matkanjohtajan palvelut alkaen Splitistä Hintaan ei sisälly • palvelumaksut laivalla • ruokajuomat Lentoaikataulu (sitoumuksetta) Helsinki – Split 06.20 – 08.20 Split – Helsinki 09.05 – 13.05 Risteilylaiva Katarina Linen A+ -luokan purjelaiva. Laivan pituus 33 m ja leveys 7,6 m. Maksimissaan 40 matkustajaa. Hytit sijaitsevat kolmella kannella. Laivalla on ruokasali ja aurinkokansi. Hytit ovat pieniä, kaikissa hyteissä on oma suihku ja wc sekä ilmastointi. Muutokset matkaohjelmassa mahdollisia. 4. päivä Hvarin saari Aamiaisaikaan jatkamme Paklenin saarille lounaalle, vapaata aikaa. Yöpyminen laivalla Korculan satamassa. Valokuvauksen peruskurssi 7.–14.6.2014 Kesäristeily Kroatiassa Split – Makarska – Mljet – Dubrovnik – Sipan/Trstenik – Korcula – Hvar – Brac - Split Kesäristeily kristallinkirkkaalla Adrianmerellä sisältää aurinkoa ja kauniita rantoja, historiallisia kyliä ja kaupunkeja sekä kuvauksellisia maisemia. Risteilemme omalla laivalla Dalmatian rannikolla ja saarelta saarelle. Iltaisin odottavat pittoreskien kylien tunnelmalliset ravintolaterassit. Matkalla on mukana Kamera-lehden päätoimittaja Asko Vivolin, joka on myös pidetty ja selkeäsanainen kouluttaja. Hänen kanssaan tutustutaan laivamatkojen aikana kameroiden käyttöön aivan alkeista aloittaen. Viikon aikana tulevat himmenninaukot, valotusajat, valkotasapainot, pikselit ja resoluutiot taatusti tutuiksi. Opetukseen kuuluu päivittäin lyhyitä teoriajaksoja laivalla, käytännössä asioita harjoitellaan muun matkaohjelman ohessa kukin omaan tahtiinsa. Halutessasi saat myös kuvistasi palautetta ja jatkovinkkejä. Perillä teemme opastetun kävelykierroksen Unescon suojelemassa vanhassa kaupungissa. 5. Iltapäivällä saavumme Hvarin saarelle, joka tunnetaan myös julkkisten ja kuninkaallistenkin suosimana lomanviettopaikkana. Iltapäivällä saavumme Korculan keskiaikaiseen kaupunkiin, jossa teemme opastetun kävelykierroksen. Yöpyminen laivalla Polacen tai Pomenan satamassa. päivä Dubrovnik, Sipan/Trstenik Aamupäivä on vielä vapaata aikaa kauniissa Dubrovnikissa. Matkoja voi varata Varaukset ja lisätiedot: Asko Vivolin 8. Siirrymme satamaan ja laivalle. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Lomalinja Oy 24 h verkkokaupasta www.lomalinja.fi www.lomalinja.com/kamera & 010 289 8100 & 010 289 8102 Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Iltapäivällä saavumme Makarskan rivieralle, yhteen Kroatian rannikon suosituista lomakohteista. Lounas laivalla. Yöpyminen laivalla Makarskan satamassa. Yöpyminen laivalla Hvarin satamassa. päivä Mljetin kansallispuisto Varhain aamulla laivamatkamme jatkuu Peljesacin niemimaalle, missä pidämme virkistävän tauon. 6. 2. päivä Kotiinpaluu Aamiainen ja kuljetus Splitin lentokentälle, josta lento Helsinkiin. päivä Marco Polon Korcula Varhain aamulla laivamatkamme jatkuu kohti Korculan kaunista saarta, joka kertoo Venetsian ohella olevansa Marco Polon syntymäpaikka. Ilta vapaa-aikaa ja viimeinen yö laivalla Splitissä. Täältä kannattaa hankkia tuoksuvat ja käytännölliset tuliaiset kotiin, laventelituotteiden ja oliiviöljyn valmistuksella on täällä pitkät perinteet. päivä Split, Makarska Lento Helsingistä Splitiin. 7. Täällä mäntyjen ja tammien ympäröimänä on myös 1100-luvulla perustettu benediktiiniläisluostari. Alus kiinnittyy ensin Lumbardan kylän ulkopuolelle lounastauon ajaksi. Lounaan jälkeen suuntaamme kohti Splitiä, jonne saavumme myöhään iltapäivällä. Saavumme satumaiseen Dubrovnikiin iltapäivällä ja teemme opastetun kävelykierroksen korkein muurein suojatun vanhan kaupungin sydämessä. Vapaa iltapäivä maissa. Risteilymme alkaa tervetulotilaisuudella ja lounaalla
11.–20. Nimeä kuvatiedosto siten, että siitä selviää kuvaajan ja teoksen nimi (esimerkiksi: keijo_kuvaaja_kenia.jpg). Kuva voi olla otettu ulkomailla tai kotimaassa 1.6.2013–31.5.2014. Lähetä digikuva jpeg-muodossa osoitteeseen: matkakuva@kamera-lehti.fi Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä. . Voita 1 000 € matka VALOKUVAUKSEN HARRASTAJA, KUTSUMME SINUT VUODEN MATKAKUVA 2014 -KISAAN. ja Meidän Suomessa 15.10. Palkittuihin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. 2. Kuva ei saa olla aiemmin julkaistu, ja kuvaajalla on oltava siihen täydet oikeudet. Kuvauspaikka. 3. Onnea kisaan! UPEAT PALKINNOT! 1. Voittajakuvat voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös muissa tiedotusvälineissä. . 2. Vuoden matkakuva 2014 Vuoden matkakuva 2013 -kisassa pääsi palkittujen joukkoon näillä kuvilla. Kirjoita sähköpostiviestiin seuraavat tiedot: 1. ota paras kuva KILPAILUN SÄÄNNÖT . Kilpailuun voi osallistua vain harrastajakuvaaja enintään kahdella kuvalla. Voittajat julkaistaan Matkaoppaassa 29.7., Kamera-lehdessä 22.8., Valituissa Paloissa 30.9. . Apollomatkojen matkalahjakortti, arvo 1 000 €. VOIT VOITTAA 1 000 EURON MATKAN. Kilpailun toteuttavat Matkaopas, Kamera-lehti sekä Valitut Palat ja Meidän Suomi. . Lehden vuosikerta: joko Matkaopas, Kamera- lehti tai Valitut Palat ja Meidän Suomi. 4.–10. Palkitsemattomia kuvia voidaan käyttää kilpailun tuloksista kertovalla nettisivulla. Nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. + Meidän Suomen erikoispalkintona kahden vuorokauden loma Imatran Kylpylässä kahdelle, arvo noin 400 €.. 3. Viimeinen lähetyspäivä on 31.5.2014. Järjestelmäkamera Nikon 1 J3 + 10–30 mm zoom, arvo noin 570 €. HP-tietokone, arvo noin 800 €. Valittujen Palojen tietokirja Salaperäinen luonto. Järjestäjillä on oikeus julkaista kuvat tulosten esittelyn yhteydessä lehdissään ja nettisivullaan. Kuvan nimi
aukko f/5,6. Lähetä omasi www.facebook.com/ Kameralehti Haluaisitko kuvata unikon avautumisen. TIME LAPSESSA , eli ajastetussa kuvauksessa, yksittäisistä valokuvista kootaan video. Ikuistaa taivaalla vilistävät pilvet. 10 Yksi kuva on siis näkyvillä erittäin lyhyen ajan, 0,04 sekuntia. 6 Jos mahdollista, muuta kameran kuvasuhteeksi 16:9. Maksullisia ohjelmia ovat mm. Ota kuva tasaisin väliajoin: vaikkapa ihmisen kävely sekunnin välein, kasvin kehitys tunnin välein ja pilvien liike kymmenen sekunnin välein. IRROTTELE HERÄTÄ KUVAT ELOON! Tuliko hyviä kuvia. Jos otat kuvan joka viides sekunti, kuvaaminen kestää 20 minuuttia. Quicktime Pro, Premiere & Premiere Elements, Lightroom ja Final Cut Pro. Tällaisten nopeutettujen kuvasarjojen tekeminen onnistuu ketterästi valokuvakameralla. 9 Vie kuvat ohjelmaan, jossa saat ne kuvaesitykseksi. TEE NÄIN 1 Sopivia aiheita time lapse -valokuvaukseen ovat selkeät muutokset ja kehityskaaret, kuten kasvin kehitys siemenestä täyteen mittaansa tai Legotalon rakentaminen. iMovie, TimeLapseTool, PhotoLapse ja Timelapse Assembler. 7 Sitten vaan kuvaamaan. Mutta voit tietysti kokeilla myös pidempiä aikoja. 3 Säädä kameran valkotasapaino muuhun kuin automaatille, esimerkiksi päivänvaloon, jos kuvaat ulkona. Kätevintä on, jos käytät kamerasi ajastinta tai vaihtoehtoisesti lankalaukaisinta, jotta kamera ei tärähdä. Esimerkiksi 30 sekuntin videoon tarvitset 750 kuvaa. Tavallisista videoista poiketen et tarvitse videoivaa kameraa, vaan otat valokuvia tasaisin välein. Ilmaisia ohjelmia ovat mm. Se riittää hyvin lopulliseen 1920 x 1080 pikselin HD-videoon. 8 Lopulliseen videoon tarvitset 25 kuvaa se- TEKSTI JA KUVA Minna Jerrman kuntia kohden. 2 Aseta kamera jalustalle, sillä kaikki kuvat on otettava samasta paikasta. Valitse myös ISO-arvo käsin. Elävät valokuvat 4 Valitse kamerasta pieni jpg-kuvanlaatu (S). Tarkenna jokainen kuva samaan paikkaan. 5 Valitse kamerasta joko aukko- (Av/A) tai manuaaliasetus, esim. Lisätietoja: www.learntimelapse.com Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi irrottele_1-2014.indd 97 97 7.1.2014 9.28
KU UK AUDEN KU VA AJA KRISTER LÖFROTH SINUSTAKO HYVÄ LUONTOKUVAAJA. 09-6811 490 6.1.2014 14.02 Kansi_1-2014.indd 1 Muista myös Kamera-foorumi nettisivuilla sekä www.facebook.com/Kameralehti Seuraavassa numerossa_1_2014.indd 98 7.1.2014 12.15. SUURIMMALLA KOTIMAISELLA KUVAUSLEHDELLÄ ON TUTKITUSTI 78 000 LUOVAA LUKIJAA! hti.f i ehti 1/2014 1// 2014 ainen Suurin kotim JÄNÄ | PÄIVÄ KUVAUSJÄRJESTÄ & LASKUKUVAT | KUVASSA TERO REPO | PARHAAT FIKTIO VALO | JUHA METSO SUURKISAN | KUUKAUDEN KUVAAJA ALOKUVAAJAKSI AS | OPISKELE V VANGITSE UPEA YÖTAIV OPAST US VANGITSE UPEA YÖTAIVAS OPISKELE VALOKUVAAJAKSI KU UK AUDE N KU VAAJA JUHA METSO SUURKISAN PARHAAT TILAA OMASI TESTISSÄ SIGMA 18-35/1,8 ART SONY DSC-RX10 FUJIFILM X-E2 NIKON 1 AW1 NIKON DF www.kamera-lehti.fi puh. PALJON FOTOFINLANDIAN FINALISTIT MUUTA ÄÄNESTÄ SUOSIKKIASI FUJIFILM XQ1 | PANASONIC LUMIX-DMC G1 | SONY A7R TESTISSÄ AN VALOKUVAA EI PÄIVÄÄ ILM va l o k u va u s l www.ka mera-le HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. SEURAAVA NUMERO 2 KUVA & KAMERA -MESSULIITE 2014 KRISTER LÖFROTH / MALLI: MIRJAM LEHTONEN ILMESTYY 21.2
Kamera joka on mukanasi kaikissa tilanteissa. Samsung Galaxy S4 Zoom. Lue lisää samsung.fi. Kompaktikameran ja älypuhelimen yhdistelmä 10-kertaisella optisella zoomilla, CMOS-kennolla, käsisäädöllä ja tehokkaammalla salamalla. Jaa kuvat helposti eteenpäin
_100_Takakansi_JAS-Tekniikka_1-2014:Normaalitaitto 7.1.2014 12:50 Sivu2