Kamera 1/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NYT KIM WESTON KUVAAMISESTA KAIKKI LASTEN T ES TI S S Ä ONNISTU KUUKAUDEN KUVAAJA KUVANKÄSITTELYN ABC ALKAA KIUSAAMISTA VASTAAN VALOKUVIN OPASTUS PETZVAL 85 MM F/2,2 CANON EOS 7D MK II SONY AX100E LUONTOKUVIA MAKROLLA LUO KAMERALLA EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA KAIKKI LASTEN KUV AAMISEST A | KUUKA UDEN KUV AA JA KIM WEST ON | KUV ANKÄSITTEL YN ABC OSA 1 | SUURKILP AILU 2014 -TUL OKSET | PETZV AL 85 MM F /2,2 | LUO V A LUONT OKUV A: MAKR O 1/ 20 15 1// 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi Kansi_1-2015.indd 2 7.1.2015 11.08
Tamron-objektiivit myynnissä hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä www.tamron.fi / www.focusnordic.fi 18.8x Zoom 16mm 35mm 50mm 100mm 300mm Tamron_16-300_210x297_Kameralehti.indd 1 12/12/2014 9:11:15 AM. Saatavilla Canonin, Nikonin ja Sonyn digitaalisille APS-C -järjestelmäkameroille. Koe upeita luovia mahdollisuuksia uuden optisen teknologian ansiosta. Maailman ensimmäinen megazoom-objektiivi 16mm laajakulmalla ja 18,8x zoomilla. Moderni teknologia ja uudet optiset elementit tuottavat korkeaa kuvanlaatua erittäin pienikokoisessa ja kevyessä rungossa. Äärimmäisen monipuolinen megazoom-objektiivi kattaa polttovälialueen välillä 16-300mm ja mahdollistaa makrokuvauksen jopa 39 cm kuvausetäisyydellä. Polttoväli 28mm, Valotus F/10, 15.0 s, ISO100 @Ian Plant 16-300mm F/3.5-6.3 Di II VC PZD MACRO Tehokkaiden zoom-objektiivien uusi standardi. * Sony-kiinnityksessä ei ole VC-kuvanvakaajaa, koska se on sisäänrakennettuna Sonyn runkoihin
Liput: ennakkoon verkkokaupasta 15 € / 9 €, messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 €. Jo kymmenennen kerran järjestettävä tapahtuma tarjoaa tuttuun tapaan laajan kattauksen kuvia. messukeskus.com/shop Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa. 2015 MESSUKESKUS HELSINKI Tule, tutustu, testaa, opi ja tee hankintoja. K uv a& Kam era-m es su t 20 05–2015 LUENNOT TIETOTEKNIIKKA VALOKUVANÄYTTELYT KUVATUOTTEET JA -PALVELUT TULOSTUS KUVANKÄSITTELY VALOJA VIDEOKUVAUS Yhteistyössä:. Samaan aikaan samalla lipulla: Kunto, Fillari, Golf, OutdoorExpo, Ball Sports ja Helsinki Horse Fair (la–su). FILLARI BALL SPORTS OUTDOOR KUNTO KUVA & KAMERA GOLF HORSE FAIR Avoinna: pe 12–19, la 10–18, su 10–17. Luvassa on myös kymmeniä puheenvuoroja alan kuumimmilta nimiltä. Tutustu näytteilleasettajiin, ohjelmaan ja valokuvanäyttelyihin osoitteessa kuvamessut.com. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Lisäksi esillä ovat kaikki kevään kiinnostavimmat ja kovimmat uutuudet. 3. KAIKKI KUVASTA! 6.–8
Meillä kaikilla kun on oma makumme, mitä haluamme seinillämme katsella. VÄLILLÄ SITÄ hämmästyy omista ajatuksistaan. Laskelmoiko kutsun esittäjä saavansa ilmaisen kuvaajan. Lue juttu sivulta {16} JUHA LAITALAINEN jutun kirjoittaja K EN N E T H L EH T IN EN AITO LAPSIKUVA Lasten valokuvaamisessa tavoittaa parhaimmillaan herkkyyden ja vilpittömyyden. Tilanne on ristiriitainen. Aasiaan menevillä on ollut jo parina talvena jotain katsottavaa Ahjärven yli lentäessään: outoja ympyröitä järven jäällä. Kuvasin hänet hempeän punaista iltatyttötaustaa vasten. Ja onko tekijän arvostettu nimikään lopulta mikään pakkosyy katsella kuvia, jos niistä ei pidä. Toinen perheja toinen ystäväpiirissä. Ammattilaisen kieltäytymisen ymmärrän täysin. Molemmissa kutsuissa oli pieni lisätoivomus: voisitko kuvata tilaisuudessa. Vai luottaako hän, että lähipiiriin kuuluva henkilö kykenee sisäistämään ilmapiirin vierasta, maksettua ammattilaista paremmin. Minä olen lähes aina suostunut, ehkä siksi, että roolillani lunastan oikeutuksen asettua ikään kuin tarkkailijan asemaan ja saan myös hiukan erivapauksia tilaisuuden virallisesta protokollasta. ASKO VIVOLIN päätoimittaja asko.vivolin@ kamera-lehti.fi Kuinka arvostamme harrastustamme. TEKIJÖILTÄ LAPIO KÄTEEN JA JÄÄLLE Meidän kotipaikkamme yli kulkee merkittävä osa Aasian lentoliikenteestä. Olen jutellut monesti sekä harrastajaettä ammattikuvaajien kanssa, kuinka näihin kutsuihin pitäisi suhtautua. Pekonen kertoi minulle kuvistaan, paljasti itsensä kameralle sekä esitteli mieluisimman kuvan uraltaan. Kun huomasin pähkäileväni tämän asian kanssa, olin vielä enemmän hämmästynyt itsestäni. Nukahtaminen ei ollut suunniteltua, mutta tilanne tarjosi kuvaussession parhaan valokuvan juuri aitoutensa ansiosta. Onko tämä vain valokuvaajalle ominaista vai liittyykö itsensä aliarvostaminen muihinkin kuvataiteisiin. Hän on kuvannut vuodesta 1982 lähtien viikottain miltei 1500 iltatyttöä. Kuvaaja kun on roolissaan aina työssä, riippumatta arkielämän ammattistatuksesta, eikä hän kykene silloin samalla osallistumaan täysipainoisesti itse tapahtumaan. Lue juttu sivulta {28} KENNETH LEHTINEN jutun kirjoittaja PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 1|2015 Paakkari-sisis 1-15.indd 4 5.1.2015 12.39. Myös pilkkimiehet ovat niitä ihmetelleet: ”Eikö sillä ole mitään järkevämpää tekemistä?” Lue juttu sivulta {81} JARMO MÄNTYKANGAS jutun kirjoittaja LÄHES 1500 ILTATYTTÖÄ Tapasin Kari Pekosen uutta Mielikuvani-juttusarjaa varten. Heti vuoden vaihteen jälkeen huomasin, että minulla on kutsu kahteen muodolliseen tilaisuuteen. Pistin kunnon kehyksiin itse kuvaamani ja vedostamani pigmenttiprintin ja psyykkasin itseni viemään sen lahjaksi toiseen tilaisuuteen. Otin kuitenkin riskin. Kysymyksiin ei varmasti ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Minkä tahansa kuvan, maalauksen, piirroksen tai vaikkapa juuri valokuvan antaminen toiselle on aina hiukan haasteellista. Kuvaustilanteessa lapsi nukahti isänsä käsille kesken kaiken. Tilanne on pohjimmiltaan sama kuin jos pyydettäisiin tarjoilijaksi ystävän juhliin. Enkö pidä kuviani arvossa. Lupauduin kuvaajaksi molempiin tilaisuuksiin, vaikka en katso harrastajankaan velvollisuuksiin suostua vasten tahtoaan työhön perhetapahtumassa. Harvan kuvaajan nimellä on sellaista statusta, että hänen kuvillaan on oikeus tulla ilman muuta ripustetuksi seinälle. Kuva toteutettiin olohuoneessa mustan taustan edessä. Vaikka minä elän päätyökseni valokuvauksesta, lasken kuuluvani tällaisten kutsujen suhteen kuitenkin harrastajakastiin. TOINEN JUTTU on, milloin oman hengentuotteen, valokuvan, antaminen lahjaksi on riittävän arvostettu ele. Avoimesti ja kiertelemättä esitettynä. Onko valokuvaajan rooli jotenkin ylväämpi
3X K U V AA JA 16| Mielikuvani Kari Pekonen 20| Kuukauden kuvaaja Kim Weston 60| Pyöreät kuvat Martti Jämsä {60} MA RT TI JÄM SÄ K IM W ES T ON W 1 2015 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 1-15.indd 5 5.1.2015 12.39. {20} – Minulla oli kausi, jolloin kuvasin eräänlaista ihmemaateemaa, kertoo Kim Weston. Martti Jämsä on innostunut pyöreistä kuvista
Kuvankäsittelyn abc alkaa levelstyökalusta. {48} {62} A S K O V IV O LI N {38} 51 52 56 VUODEN KUVAAJA -KILPAILU ALKAA SIVU 19 1 2015 6 KAMERA 1|2015 Paakkari-sisis 1-15.indd 6 5.1.2015 12.39. 4| Pääkirjoitus 9| Välähdyksiä 59| Pakina Tapio Laine 70| Kerronnan keinot Jouko Leskelä 73| 50 vuotta sitten 74| Mennyttä valoa 75| Näyttelykalenteri 77| Seurat toimivat 79| Markkinapaikka 82| Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 51| Pikakoe Sony FDR-AX100E 52| Objektiivista asiaa Petzval 85 mm f/2,2 56| Kamera testissä CanonEOS7DMkII OPASTUS 28| Lapsikuvaus Lasten ilot ja surut kuviksi 42| Luova luontokuvaus Makrokuvaus 46| Luonnon monet kasvot Sulapaikat 48| Kuvankäsittelyn abc Levels 81| Irrottele Jälkiä jäällä K EN N E T H L EH T IN EN JU S SI H E L IM Ä KI JA NE T T E K E T T U NE N Kenneth Lehtinen kertoo parhaat niksit ja neuvot lapsikuvaukseen
Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. NYT KIM WESTON KUVAAMISESTA KAIKKI LASTEN T ES TI S S Ä ONNISTU KUUKAUDEN KUVAAJA KUVANKÄSITTELYN ABC ALKAA KIUSAAMISTA VASTAAN VALOKUVIN OPASTUS PETZVAL 85 MM F/2,2 CANON EOS 7D MK II SONY AX100E LUONTOKUVIA MAKROLLA LUO KAMERALLA EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA KAIKKI LASTEN KUV AAMISEST A | KUUKA UDEN KUV AA JA KIM WEST ON | KUV ANKÄSITTEL YN ABC OSA 1 | SUURKILP AILU 2014 -TUL OKSET | PETZV AL 85 MM F /2,2 | LUO V A LUONT OKUV A: MAKR O 1/ 20 15 1// 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi Kansi_1-2015.indd 2 22.12.2014 9.01 K EN N E T H L EH T IN EN 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 1-15.indd 7 5.1.2015 12.39. OSALLISTU! 14| Lukijakysymys 19| Vuoden kuvaaja 2015 Osakilpailu 1/4 41| Matkakuvakilpailu 77| Seurat toimivat LISÄKSI 38| Eroon kiusaamisesta Kiusaaminen Janetten silmin 72| Koulutus Kevään kurssit 2015 Makrokuvaus on omiaan luovaan luontokuvaukseen. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. 0400-811 002 anssi.mustonen@mediamyynti.fi Merja Calton p. postitus Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Kameralehden lukijaja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi ilmoitusmyynti Anssi Mustonen p. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Associationin (EISA) jäsen. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. issn 0022-8133 kirjapaino Forssa Print SFS-ISO14001ympäristösertifikaatti. {28} {42} P A A V O H A MU N E N VOITTAJAT 62| Suurkilpailu Vuoden 2014 Suurkilpailun voittajat SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/kameralehti www.kamerafoorumi.fi TOIMITUS osoite Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki, Finland puhelin +358 9 68 11490 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja Asko Vivolin | 09 6811 4912 toimitussihteeri Minna Jerrman | 09 6811 4911 toimittaja Timo Ripatti | 09 6811 490 graafinen suunnittelija Ronja Korhonen | 09-6811 490 toimitusjohtaja Leena Saarela | 09-6811 4910 vakituiset avustajat Katarina Boijer, Taneli Eskola, Katriina Etholén, Pekka Helos, Mika Karhulahti, Antti Koli, Juha Laitalainen, Tapio Laine, Jukka Lehtonen, Kari Leponiemi, Jouko Leskelä, Markku Metsämäki, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Matti Ristimäki, Harri Slip, Mikko Säteri, Pekka Tolonen, Eero Venhola, Mikko Waltari tilaajapalvelu 09-6811 490 ti–pe klo 10–15. 040-503 8027 merja.calton@mediamyynti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta
Minkälaisia ovat suomalaiset torit vuonna 2015. Finnish Market Square 2015 -photo competition. Kilpailun järjestää tutkija ja taiteilija Niilo Rinne yhteistyössä Kamera-lehden, Museoviraston, FinnFest USA:n sekä Torija markkinakaupan keskusjärjestön kanssa. Kuva: Teuvo Kanerva, Museovirasto MUSEOVIRASTO LOGO-OHJEISTO 9/2010 FeSt. MUSEOVIRASTO LOGO-OHJEISTO 9/2010 Kilpailun tarkoituksena on dokumentoida nykypäivän suomalaista torikulttuuria sekä koostaa näyttely Buffalossa Yhdysvalloissa 8.-12. Seuraa myös Facebookissa: ”Suomalainen tori 2015”. Tarkemmat tiedot ja säännöt Kamera-lehden nettisivuilla. Mikä on niiden henki. Kilpailuun voi osallistua 1-3 vuonna 2015 otetulla valokuvalla. Information also in English at www.kamera-lehti.fi. Miltä ne näyttävät ja mitä niillä tapahtuu eri vuodenja vuorokaudenaikoina. lokakuuta 2015 järjestettäville amerikansuomalaisten vuotuisille festivaaleille. Suomalainen tori 2015 -valokuvauskilpailu Haminan tori 1973-1974
Samalla he dokumentoivat kaikkea tarkasti. – Aloitin opiskelut Axxellissa huhtikuussa 2011. Katastrofi käynnisti mittavan uhrintunnistusoperaation, johon osallistui asiantuntijoita myös Suomesta. KOTKAN VALOKUVAKESKUKSESSA on avautunut kunnioitettava sadas näyttely. Sen aiheena on Suursaari, johon KotN Ä Y T T E LY T Näyttelykalenteri sivulla {75} Vuosi käynnistyy maisemakuvilla sekä Aasian tsunamin muistonäyttelyllä. Se on täynnä luonnonihmeitä ja vaihtelevia, henkeäsalpaavia maisemia. Kirsi pyrkii korostamaan maisemakuvissaan kolmiulotteisuutta ja syvyyttä. Suursaari luovutettiin Moskovan rauhassa vuonna 1940 Neuvostoliitolle, joka teki siitä suljetun sotilasalueen. KOONNUT Minna Jerrman kasta on matkaa 40 kilometriä. – Pidän epätodellisista ja hieman unenomaisista kuvista. – Neuvostoliiton romahdettua saareen järjestettiin Venäjän duuman erityisluvin muutamia retkiä. Luonnon muotoja Kamera-galleria | 13.–29.1. Näyttely esittelee suomalaisten taiteilijoiden erään suosikkikohteen 1900-luvun alusta ja näyttää, millainen se on nykyisin. Kirsiä kiehtoo erityisesti arktinen luonto. – Hyvän kuvan salaisuus on usein sommittelu. VB-valokuvakeskuksessa Kuopiossa on esillä Tsunami – tuhon muisto -näyttely, jonka kuvat ovat peräisin Keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikön arkistoista. K RP JU H A ME T S O VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxxxx VÄLÄHDYKSIÄ + Uutuuskirjat { 10} + Matkakuva Ranska { 11} + Kolumni Taneli Eskola { 13} + Lukijakysymys { 14} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät_1-15.indd 9 7.1.2015 10.42. Uhrien kokonaismäärä Thaimaassa oli noin 8300, Sri Lankassa 35 000 ja Indonesiassa 160 000 ihmistä. Linjat ja värit antavat kuvalle rytmiä ja johdattelevat katsetta. KYLMÄN SINISTÄ jäätä ja rouheita rantakallioita. Pääsin 2000-luvulla seitsemän kertaa näille retkille valokuvaamaan paratiisisaarta. Helsinki | Lastenkodinkuja 1 www.kameraseura.fi/nayttelyt Suursaari Kotkan Valokuvakeskus 4.12.2014–1.2.2015 Kotka | Vuorenkulma 2 www.kotkanvalokuvakeskus.fi Tsunami – tuhon muisto VB-valokuvakeskus 27.12.2014–1.2.2015 Kuopio | Kuninkaankatu 14 vb.kuopio.fi Kirsi MacKenzie on erikoistunut Pohjoismaiden maisemien kuvaukseen. Etualan, keskialan ja taustan täytyy toimia hyvin yhteen. Kirsi MacKenzie on kuvannut maisemia Islannissa, Grönlannissa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Oikeanlainen tunnelma kuviin löytyy usein vasta kuvauspaikalla. Heti opintojen alussa päätin erikoistua pohjoismaisiin maisemiin. Kirsi sai kipinän näyttelyyn, kun hän osallistui kolmivuotiseen luontovalokuvaajan koulutukseen. Intuitiolla on suuri rooli. Hänen Helsingissä pidettävän näyttelynsä nimi on Luonnon muotoja – Pohjoismaisia maisemia. – Suosikkikohde on Islanti, jonne olen tehnyt monta kuvausmatkaa. Tämän näyttelyn kuvat ovat muistojen kuvia 2000-luvun Suursaaresta tuleville sukupolville, kertoo Juha Metso. Suurkatastrofissa kuoli 179 suomalaista. KAAKKOIS-AASIAN TSUNAMISTA on kulunut kymmenen vuotta. Uhrintunnistusyksiköt työskentelivät alueilla, joihin tiedotusvälineillä ei ollut pääsyä
Valokuvakeskus Nykyaika on alueellinen valokuvakeskus, joka edistää valokuvataidetta Pirkanmaan alueella. Nykyajan aikaisempi näyttelytila oli TR1 Taidehalli Tampereella. Juha Flinckman – Petri Puromies Vrow Marian viimeinen matka Paasilinna www.paasilinna.fi | 138 sivua | 42 euroa "Käynnistelen kameran ja sytytän kuvausvalot jo matkalla alas." Vrow Maria -alus upposi Suomen rannikolle 1770-luvulla. – Etsimme parhaillaan uusia näyttelytiloja Tampereelta, joten kevät on osuva hetki lisätä alueellista toimintaamme. Hyvä lahjakirja kaikille esiintyville taiteilijoille. KOONNUT Minna Jerrman 3X KI RJA UUTUU S M. Varesvuo – A. Liikkeen lisäksi teoksissa ovat tärkeässä asemassa miljööt, bensa-asemat, teollisuushallit ja vanhustenkodit, joissa kuvat on otettu. KAMERAMAAILMA VALOKUVAKESKUS NYKYAIKA ja Kangasala-talo ovat sopineet näyttely-yhteistyöstä kevätkaudelle 2015. Jokaisesta otoksesta on myös kuvaustiedot. Kirjassa esittäytyvät neljä lintukuvaajaa ja 120 heidän hienoa kuvaansa. Puromies on dokumentoinut kamerallaan tutkimustyötä – tosin vedenalaiskuvia olisi voinut olla kirjassa enemmän. Susanna Majurin näyttely aloittaa helmikuussa valokuvien kevään Kangasala-talossa. Kirja sopii merenkulkijoille ja historian ystäville. Peltomäki Lintukuvaajien matkassa Docendo www.docendo.fi | 144 sivua | 32,90 euroa Taistelevat maakotkat ja teerikukon lentohyppy. " Missään ei ole tylsää, jos olet nukkunut hyvin ja sinulla on tasku täynnä valottamatonta filmiä." Susanna Majurin Talo (2012) on esillä Kangasala-talossa helmikuussa. Muukkonen J. Lintukuvaajien matkassa antaa miellyttävän sysäyksen luontokuvauksen harrastajalle. Valokuvaaja Petri Puromies ja meribiologi Juha Flinckman ovat sukeltaneet hylyssä useina vuosina. On hienoa olla mukana kulttuuritalon alkutaipaleella, sanoo Valokuvakeskus Nykyajan toiminnanjohtaja Irma Puttonen. Uusi kulttuurikeskus Kangasala-talo avaa ovensa yleisölle 1. Kuvista nousee esiin nykytanssin monipuolisuus ja tekemisen riemu. 1 2 1 2 3 3 VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 KAMERA 1|2015 Välkät_1-15.indd 10 7.1.2015 10.42. helmikuuta. {MJ} www.valokuvakeskusnykyaika.fi – Robert Adams, Darkroom & Creative Camera Techniques Valokuvakeskus Nykyajan näyttelyt muuttavat Kangasala-taloon. Seuraavana nähdään Marjukka Vainion, Kristoffer Albrechtin, Petri Anttosen ja Sanni Sepon teoskokonaisuuksia. Kuvaajien kokemukset ovat värikkäitä ja kuvat sellaisia, jotka haluaisi ottaa itsekin. "Linnussa sekä varvuissa oli jotenkin taianomainen valo, joka korosti ja kirkasti punaista väriä." Matti Häyrynen Flow – Tanssikuvia ja mielikuvia Omakustanne flowirtaa@gmail.com | 135 sivua | 30 euroa Matti Häyrynen on kuvannut keskisuomalaisia tanssijoita, niin harrastajia kuin ammattilaisia. Juvonen – T
K A NS I NYT PARHAAKSI VUODEN 2014 kanneksi on äänestetty selkein luvuin Krister Löfrothin kuva ilma-akrobaatista numerossa 2/2014. Apurahoja myönnetään kuvajournalismin, lehtikuvauksen ja muun dokumenttivalokuvauksen edistämiseen. Nyt löytyneen kuvan lisäksi tunnetaan vain kaksi kotimaista daguerrotypia-menetelmällä otettua maisemakuvaa. Kuva on otettu daguerrotypia-menetelmällä. Lähes poikkeuksetta noihin aikoihin otetut kuvat on otettu studio-olosuhteissa ja ne esittävät henkilöitä. Lopulta kuvan alkuperän jäljille johti kuvan takaa löytynyt valokuvaaja Fredrik Rehnströmin nimi. {MJ} AP U R AH A PROFESSORI PENTTI KAITERAN rahaston tunnustuspalkinto 2014 on myönnetty Jari Peltomäelle tunnustuksena Oulun seudun ja Pohjois-Suomen luontomatkailun edistämiseksi tehdystä työstä. – Varsinkin eurooppalaiset maisema-aiheiset daguerrotyypit ovat keräilyharvinaisuuksia. {MJ} Vanha maisemavalokuva on otettu Tampereella Frenckellin paperitehtaasta vuonna 1847. MATKAKUVANI | RANSKA Törmäsimme tähän ihastuttavaan Place Massena -aukioon viime kesänä vahingossa Nizzassa. Lähetä oma matkakuvasi julkaistavaksi tai uutisvinkki osoitteeseen palaute@ kamera-lehti.fi RA N SKA – Anna-Maija Aalto, Helsinki VUONNA 1847 otettu kuva esittää Tampereen koskimaisemassa sijannutta Frenckellin paperitehdasta, ja se on yksi vanhimmista Suomesta löytyneistä maisemavalokuvista. PATRICIA SEPPÄLÄN Säätiön apurahat ovat nyt haettavana. Toiseksi eniten ääniä keräsi joulukuun Harry Potter, jonka on kuvannut Sami Reivinen, ja kolmanneksi eniten Ilari Lehtisen tähtitaivas ja laiva -kansi 1/2014. Harvinaisuuden toi Suomen valokuvataiteen museoon tutkittavaksi kuvan omistaja Christer Pettersson. Samalla se on vanhin kotimainen haastavissa maasto-olosuhteissa kuvattu maisemavalokuva. Jari Peltomäki on valokuvannut luontoa ja erityisesti lintuja yli 30 vuoden ajan. Vanhan kuvan tunnistamista vaikeutti maiseman muuttumisen lisäksi se, että daguerrotyypit ovat peilikuvia kohteistaan. Hakuaika päättyy 27.1. Rehnström oli 256 Maailman isoin kameraobjektiivi Carl Zeiss Apo Sonnar T* 1700 mm painaa ensimmäinen suomalaissyntyinen ammattidaguerrotypisti, joka opiskeli ja asui Pietarissa, mutta kierteli kesäisin Suomessa eri paikkakunnilla. Apurahoja voi hakea alan tutkimukseen, opiskeluun ja näyttelyihin. Ulkona kuvausolosuhteet olivat nimittäin todella haastavat, kertoo Riitta Koskivirta, Valokuvataiteen museon vastaava konservaattori. Hän on perustamansa luontoja valokuvausmatkoja järjestävän Finnaturen toimitusjohtaja. {MJ} PAL K IT T U H AK E MI ST O 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Minna Jerrman {MJ} minna.jerrman@kamera-lehti.fi + Asko Vivolin {AV} asko.vivolin@kamera-lehti.fi Välkät_1-15.indd 11 7.1.2015 10.42. Suomesta on löytynyt harvinainen, 160 vuotta vanha maisemavalokuva. Äänestäneiden kesken arvottiin Cullman Nanomax 260 -jalusta, jonka voitti Martti Niemi Kouvolasta. Onko sinulla upea matkakuva, jonka haluat näyttää muille. {MJ} kilogrammaa LÄHDE: Photokina, 2006. Vuoden 2014 Kamera-lehtien juttujen aiheet on koottu hakemistoksi, joka on luettavissa osoitteessa www.kamera-lehti.fi/juttuhakemisto. Lukijoiden mielestä se on selkeä, tyylikäs ja voimistelijan asento on upean jännitteinen. Kiitos kaikille osallistuneille. {MJ} www.patriciaseppalansaatio.fi MISSÄ LEHDESSÄ se nyt olikaan. Tunnelma oli satumainen
Näkemistä ja kohtaamista opettavat jyväskyläläiset valokuvaajat Iida Liimatainen ja Emmi Virtanen. Paroslomat järjestää myös mm. K. Matkoja tehdään tuotenimillä Holiday service Anu Brunner ja Hyvinvointipalvelu Ivanhoe. Ensimmäinen valokuvausmatka toukokuussa on teemaltaan Näe valo & kohtaa kuvattava. – Haluamme voimistaa kantaaottavan valokuvan asemaa ja näkyvyyttä sekä innostaa kokeilemaan kuvan tekemisen erilaisia muotoja ja esitystapoja, kertoo kolmivuotisen festivaalin taiteellinen johtaja, valokuvataiteilija Sanni Seppo. Digikuvauksen perusteet, 16. Siinä on valokuvasarjoja muun muassa afghanistanilaiselta Farzana Wahidylta, ruotsalaiselta David Magnussonilta sekä suomalaisilta Heidi Piiroiselta ja Meeri Koutaniemeltä. avautuva näyttelykokonaisuus Valokuvataiteen museossa Helsingissä. – 15.2. ja 6.-11.7 Panoraamat ja usean valotuksen hyödyntäminen maisemavalokuvauksessa 16. vi ID E A A! FESTIVAALI | pvf.fi VIIME VUODEN loppupuolella käynnistyi Poliittisen valokuvan festivaali keskustelutilaisuudella ja konsertilla. – 10.5. Ympäristö ja maisemakuvauskurssi Lofooteilla, Norja 8. 050 444 1157 opisto@kuusamo.fi www.kuusamo-opisto.fi Kohteena Kuusamo Edulliset kurssihinnat ja kaunis luonto Välkät_1-15.indd 12 7.1.2015 10.42. – 6.6. Lintuja Kuusamon keväässä 23. Kuukkelisalissa on Pertti Härkösen näyttely ”40 vuotta erämetsissä” 28.5. Festivaalin ensimmäinen näyttely on 29.1. - Luova luontovalokuvauksen peruskurssi 9. HANNUN JÄLJET – HANNU HAUTALA LUONTOKUVAKESKUS Torangintaival 2, 93600 KUUSAMO Puh. Luontokuvauksen peruskurssi 13. Kasvituntemus ja -valokuvaus 29.6. – 3.5. Valikoimasta löytyy myös valokuvausmatkoja. Valokuvaajasta videokuvaajaksi, kuinka kuvaan digikameralla ja editoin videomateriaalia 14. Suomi syö ja juo -sivuille on koottu suomalaiseen ruokaja juomakulttuuriin liittyviä vanhoja ja uusia valokuvia. – 15.2. 040 860 8364 www.hannuhautala.fi info@hannuhautala.fi Valokuvauskurssit 2015 - Iltaja yökuvauksen erikoiskurssi 12. Linnut kevään huumassa; teeri, joutsen ja muut lajit soidinpuuhissa 30.4. Festivaali jatkuu päänäyttelyiden välillä säännöllisenä keskustelusarjana ja työpajoina. – 18.7. – 9.8. – 1.8. {MJ} NETTISIVU | www.suomisyojajuo.fi TAMPERELAISIA suklaakakkuja, kuopiolaisia torivihanneksia ja maitohörppyjä lasipullosta rantakalliolla. Ympäristöja maisemakuvauskurssi I. – 12.4. – 20.2. Syksyllä Kuusamo Nature Photo -tapahtuman juhlavuoden kunniaksi on esillä tunnetun susikuvaajan Lassi Rautiaisen valokuvia. Videokuvaus lyhytdokumenttielokuvan työpaja 28.7. – 4.7. jooga-, kokkaus-, ratsastusja patikointimatkoja. – 20.2., 23.– 27.2. Kuvankäsittely Lightroomilla, 29.6. Maisemakuvauksen erikoiskurssi Kuusamon ruskassa 17. Studiokuvauksen perusteet muotokuvaus 16. Kesällä on esillä Nils Sunbergin lintukuvia. Lintuja Kuusamon talvessa 12. Urheilukuvaus; lumilajien videokuvaus järkkärillä 8. – 20.2. – 18.10. Mukana hankkeessa on 12 museota. Studiokuvauksen perusteet muotokuvaus 1. { AV} D A V ID M A G N U S S O N : P U R IT Y HANNU HAUTALA LUONTOKUVAKESKUS Galleriassa on perinteisinä ja digitaalisina kuvina Pro Finlandia -mitalilla palkitun Hannu Hautalan klasikkotöitä, teemallisia sarjoja ja tuhansia muita kuvia. – 27.3. – 14.6. saakka. Valokuvauslinja (34 ov) 31.8.15 – 20.5.16 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kuusamo-opisto, Kitkantie 35, 93600 Kuusamo Puh. Inhan jalanjäljillä Paanajärvellä Venäjällä 5. {MJ} VALOKUVAMATKA | www.paroslomat.com MAALISKUUSSA UUSI kotimainen matkanjärjestäjä aloittaa yksilölliset teemamatkat idylliselle Paroksen saarelle Kreikkaan. – 20.9. – 4.7
Kalhan ja Tahvanaisen kuvasto ei kyläyhteisön kaltaista alkukotia kaipaa. He olivat osaltaan tuomassa modernia maailmaa agraariin Suomeen. Aikakausien ja paikkojen rajoista ja määrittämisestä sen sijaan ei olla kovin kiinnostuneita. Pentti Kakkorin julkaisema mo no g r a fia Alfred Niemistöstä, kauhajokelaisesta kansantaiteilijasta, kylähullusta ja kyläkuvaajasta. KYLÄKUVAAJIEN TUOTANTOA koottiin ja tutkittiin 1980-luvulla. Kyläkuvaajien noston näkökulma oli etnografinen. Yhteistä näille ja monille muille tuon ajan projekteille oli paikallisuuden korostus sekä halu nostaa esille siihen asti anonyymeinä pidettyjen kuvien tekijät. Joskus kyläyhteisöt idealisoitiin. Kyläkuvaajat paitsi palvelivat lähipiirinsä kuvatarpeita, myös toimivat uuden, entistä dynaamisemman kulttuurin airueina. Esimerkiksi moni kyläkuvaaja sai innoitusta Yhdysvalloista ja amerikkalainen kuvasto näkyy myös Nimettömissä. Silloin kiinnostus kohdistui muun muassa kyläkuvaajiin. Teos esittelee kansanvalokuvausta Tahvanaisen keräämien laajojen löytökuvakokoelmien pohjalta. Tosin yhä useammin museot esittelevät yksityisten keräilijöiden aarteita. Työ tuotti hedelmää. Tällainen projekti oli mm. Kirja osoittaa, että keräilyllä ja yksityiskokoelmilla on sellaisenaan itsenäinen arvonsa. Ei kaikki arvokas välttämättä määrity museoiden kautta. Ansiokkaan kirjan yhteys kyläkuvaukseen on selvä, vaikka kyläkuvaajia erityisenä ryhmänä ei käsitellä. vi Nimettömät ennen ja nyt VALOKUVAKULTTUURI KOKI ennennäkemättömän nousun 1970ja 1980-luvulla. VÄLÄHDYKSIÄ Kolumni Välkät_1-15.indd 13 7.1.2015 10.42. Tahvanaisen suurtyö on ollut koota omia mieltymyksiään vastaava laaja kokoelma. Se tarkoitti sosiaalista painotusta, kansankulttuuria ja innovaatioiden KOLUMNI TANELI ESKOLA JO U KO L E H T O L A Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Kansanopisto www.valokuvauskoulutus.com Campuksella keskellä Suomea! leviämisen tutkimusta. KYLÄKUVAAJIEN ESILLE noston taustalla oli aikanaan halu siirtää tärkeä aineisto museoiden kokoelmiin. Kirjan julkaiseminen ja Kalhan teksti tekevät Tahvanaisen projektista julkisen. Hannu Sinisalo tutki etenkin yläsavolaisten yhteisöjen valokuvauskäytäntöjä. Sellaisia olivat esimerkiksi Hinkka & Hannula -kokoelman ja Harri Kalhan postikorttikokoelman esittelyt Suomen valokuvataiteen museossa. NIMETTÖMÄT ON Harri Kalhan ja Harri Tahvanaisen uusi kirja Maahengeltä. He olivat 1900-luvun alkupuolella toimineita yhteisöjensä innovaattoreita. Silti kyläkuvaajista tuttu pohjavire on läsnä. Kirjassa katsellaan menneiden aikojen ihmisiä kuvien maagiseen voimaan luottaen. Nyt Kalha ja Tahvananen vaalivat privaattia kulttuuria. Aikanaan hajonneita kuvastoja taustoitettiin ja liitettiin yhteen. Ylipäätään haluttiin kohottaa valokuvien arvostusta. Moni edelleenkin tärkeä paikallisidentiteetti löydettiin ja tuotiin julki tuolloin
LUKIJAT VASTAAVAT Peilillinen vai peilitön kamera. Voit voittaa arvonnassa Vuoden luovat kuvaajat 2014 -kirjan. Kiitos kaikille osallistuneille. OSALLISTU Facebookissa, www.facebook.fi/kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. LUKIJAKYSYMYS 1 Onko kameran ulkonäöllä väliä. 70% Peilillinen Peilitön 30% VÄLÄHDYKSIÄ Lukijakysymys Välkät_1-15.indd 14 7.1.2015 10.42. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Vastanneiden kesken arvottiin Vuoden luovat kuvaajat 2014 -kirja. Sen voitti arvonnassa Juhani Juntti Puuppolasta
– 3.2.2015 ja 23.2.2015 ma, ti, ma klo 9.00 16.00 Kouluttaja: Cristian Hallivuori Käsisalamakurssi (110 €) 10.3.2015 ti klo 9.00 16.00 Kouluttaja: Timo Ripatti Studiovalaisukurssi (110 €) 11.3.2015 ke klo 9.00 16.00 Kouluttaja: Timo Ripatti Värien hallinta (110 €) 16.3.2015 ti klo 9.00 16.00 Kouluttaja: Cristian Hallivuori Kuvankäsittelyn jatkokurssityöpaja (150 €) 8. ja 5.5.2015 ti klo 9.00 16.00 Kouluttaja: Raimo Oksanen Kurssipaikka: Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki (Hakaniemi) Ilmoittautumiset ja lisätietoa: www.tsl.fi/tvt tai riitta.heikkinen@tsl.fi, 020 745 7641 www.tsl.fi 020 745 7611 Kamera_kevat2015.indd 1 18.12.2014 14:36:26 Välkät_1-15.indd 15 7.1.2015 10.42. 9.4.2015 ke, to klo 9.00 16.00 Kouluttaja: Cristian Hallivuori Videokuvauksen ja editoinnin peruskurssi, 3 päivää (210 €) 21.4., 28.4. www.pkky.fi/amoo Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto media-assistentti Opiskele ammattiin! KEVÄÄN 2015 KURSSEJA Digitaalisen värin ABC ja kuvankäsittelyn perusteet – Photoshop, 3 päivää (210 €) 2. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Lammenkatu 18, 83500 Outokumpu 013 244 3907 | amo.outokumpu@pkky.fi Valokuvaus ja graafinen suunnittelu Radioja TV-tuotanto Teatterija esitystekniikka Pelikoulutus Haku 24.2.-17.3
Myös poikaystävät ja kaverit ovat tervetulleita kuvaustilanteeseen, jos jännittää. Journalistinen työ on sisältänyt enimmäkseen uutisja muita lehtikuvauksia. Mutta silloinen, hieman ahdasmielinen Iltalehden johtoryhmä ei pitänyt lukijapalautteesta. Onko sinua syytetty naisten aliarvostamisesta. Kai Merilä, nykyinen Seiskan viihdetoimittaja, poseerasi aikanaan studiollani iltapoikana. Oletko koskaan ajatellut kuvaavasi vaihteeksi iltapoikia. Silloin sitä taas jaksaa seuraavaan viikkoon. Käytin kirkon vallitsevaa valoa ilman salamaa. Iltatytöthän saivat rekkalasteittain fanipostia. – On tottakai! Olen asiasta täysin eri mieltä. Fanipostia tuli toki myös iltapojille, mutta nekin kirjeet tulivat mieslukijoilta. Käytän studiovaloissa peiliä. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. – Tanja-ilmiö poiki postitulvan Iltalehteen, ja lukuisat nuoret naiset halusivat kokeilla siipiään kolmossivun tyttönä. Nainen haluaa kokea itsensä seksikkääksi ja halutuksi. – Suomalainen iltatyttö sai alkunsa malli Tanja Taipaleesta. Pekonen tunnetaan kuitenkin parhaiten iltatyttökuvaajana. Pyysin sinua tuomaan mukanasi mielikuvasi. – Halusin Sarasvuosta hieman koomisenkin matkasaarnaajatyyppisen kuvan. Iltatyttösivu antaa kanavan naisihmisessä olevan narsistisen lajiominaisuuden toteuttamiseen. Tanjan kuvat eivät tosin menneet iltatyttösivulle, vaan hänestä tehtiin kansikuva. Vuodesta 1987 lähtien suomalaisia iltatyttöjä onkin riittänyt aina tähän päivään asti. Yleensä noin tunnin kuvaamisen jälkeen tytöt alkavat päästä jyvälle. Tuolloin Iltaja Kauppalehdessä julkaistiin englantilaisen Sun-lehden kolmossivun tyttöjä. Yllättäen tyttöjen omat äidit ovat parhaita. Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Sen takia kuvasin hänet alaviistosta. Miksi valitsit juuri tämän kuvan. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Kari Pekonen ja Juha Laitalainen Se jokin ihmisessä Iltatyttöjä kuvaava Kari Pekonen valitsi lempityökseen uutiskuvan Sarasvuosta. Jotkut tytöistä ovat kameran edessä ensimmäistä kertaa. – Iltalehdessä on julkaistu muutamia iltapoikia 1980ja 1990-luvulla. Kameranani oli Nikon D4 varustettuna 24–70 mm f/2,8 -zoomilla laajakulma-asennossa. Siinä se oli. Otos edustaa pelkistettyä uutiskuvausta, jota arvostan eniten tekemäni lehtikuvauksen kentässä. Miten iltatyttöjen kuvaaminen sai alkunsa. Vieläkö iltatyttöjen kuvaaminen innostaa sinua vuosikymmenten jälkeen. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Auttaa, jos ensikertalaisella on tukihenkilö mukana. Mm. Menin kirjekasan kanssa päätoimittaja Veli-Antti Savolaisen pakeille ja ehdotin, että vaihdetaan kokeeksi lontoolainen povityttö suomalaiseen. Hän epäili hetken, mutta suostui lopulta. MIELIKUVANI MIELIKUVANI Kari Pekonen 16 KAMERA 1|2015 Mielikuvani ja vkjulistus-1-15.indd 16 17.12.2014 14.09. Miten saat heidät rentoutumaan. Sitten katsotaan välillä tietokoneelta otettuja kuvia yhdessä. Sommittelin kaiken kohdalleen ja odotin, että Sarasvuo nostaa kätensä. Kokeilun piti kestää kuusi kuukautta. Entä kuvan toteutus ja kamerakalusto. Sarasvuon saarna oli tuon työpäiväni tärkeimpiä uutistapahtumia. Pian jopa tv teki dokumentin tästä suomalaisesta pin-up-tytöstä. – Kuvassa Jari Sarasvuo on selittämässä omaa messiaanista itseään ja jälleentulemistaan Kallion kirkossa. Waltaria lainatakseni "se jokin ihmisessä" alkaa puskea esille. Lehtikuvaaja Kari Pekosen työsuhde Iltalehdessä alkoi vuonna 1982. – Tuo onkin usein tuskallisinta. – Väliin tämä tyttötehtaan pyörittäminen tuntuu toivottomalta, kun studiolle sattuu rypäs tyttöjä, joilla ei ole omia ideoita kuviin eikä käsitystä, millaisiin kuviin ovat tulleet. Valotusaika 1/30 sekuntia, aukko 11, ISO 1600. En keksi, miten tämä alistaisi naista tai tekisi hänestä vähemmän arvokkaan. Mutta sitten vastapainona kuvaukseen saapuu tyttöjä, joilla on hienot omat ideat ja vielä kuvien vaatimat ulkoiset asiat kohdillaan
K A R I P EK O N E N 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Mielikuvani ja vkjulistus-1-15.indd 17 17.12.2014 14.09. Iltatyttöjä kuvaava Kari Pekonen valitsi lempityökseen uutiskuvan Sarasvuosta
TYÖPAIKAT: Olin kopistina Lehtikuvassa. NAINEN, JOKA SAA MINUT SYTTYMÄÄN: Malmin krematorion hoitaja SUOSIKKINÄYTTELIJÄNI: Marilyn Monroe AUTIOLLE SAARELLE OTTAISIN MUKAANI: Molemmat rakkaat, elämänkumppanini Maritan ja Bel-Ami-merikajakin TERVEISENI KAMERA-LEHDEN LUKIJOILLE: Paras valokuvauskurssi on käynti taidenäyttelyssä. Ei voisi pahemmin mennä metsään. Sain säästösyistä kuukausi sitten potkut ja siirryin tekemään samoja hommia freenä. Kuvataiteiden tutkiminen auttaa ottamaan parempia kuvia. Sieltä potkut saatuani pääsin Uuteen Suomeen valokuvalaborantiksi 1982, mistä pääsin keittiön oven kautta pääkuvaajaksi juuri perustettuun Iltalehteen. JU H A L AI T A L AI N E N 18 KAMERA 1|2015 Mielikuvani ja vkjulistus-1-15.indd 18 17.12.2014 14.09. Minimalistiseen valaisuun on käytetty yhtä Profoton Prodaylight 800 Air -kuumavaloa, joka on suunnattu Kariin vasemmasta etuviistosta kello kahdesta. Heimot 1980-luvun lopun fiftareista, punkkareista ja gooteista. Miljöökuvaus luonnonvalolla tai monisalamatekniikalla, jolloin salamissa hunajakennot. KUVAUSKALUSTO Nikon D4 ja Nikon 24–70 mm f/2,8 tai 80–200 mm f/2,8. " Noin tunnin kuvaamisen jälkeen tytöt alkavat päästä jyvälle. Studiovalaisussa pari peruskonseptia, joista yleisin on päävalo, heijastin ja taustavalo. ILTATYTTÖJÄ TÄHÄN MENNESSÄ: Pitkälle toista tuhatta VALOKUVAAJAN MOTTONI: Tiedä, mitä olet kuvaamassa. 'Se jokin ihmisessä' alkaa puskea esille." KOULUTUKSENI: Käpylän ammattikoulun valokuvalaboranttilinja 1979–1981. Käytettyjä myös rengassalama ja pyöreä jättivalo. KARI PEKONEN IKÄNI: 55 KOTIPAIKKANI: Helsinki HOROSKOOPPINI: Neitsyt MILLAINEN LUONNE OLEN: Horoskoopin mukaan pikkutarkka virkamiesluonne. 1/160 s, f/1,8, ISO 100. Neitsyen tunnuslause on ”Minä tarkistan”. Kuvaan on valittu suurin aukko f/1,8, jotta on saatu mahdollisimman pieni syväterävyys. Perehdy etukäteen henkilön, asian tai tapahtuman taustoihin. Varjopuolella on Sunbouncen 1,5 x 2 metrin hopeaheijastin. Olen hajamielinen, sotkuinen, ranskalaisen aikakäsityksen omaava uneksija. SAAVUTUKSENI: Onnistuin tekemään Uuden Suomen sunnuntainumeroon muutaman melko onnistuneen kuvareportaasin, mm. Sony A7R + FE 55 mm f/1,8. Kari Pekonen kuvattuna iltatyttötyyliin
Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä. kuvan lähettäminen Kuvan on oltava perillä viimeistään maanantaina 23.2.2015. kilpailun tulokset Tulokset julkaistaan 10.4.2015 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 3-4/2015. Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. PÄÄPALKINTO O SALLI STU N ÄIN ! Jokaisen osakilpailun voittaja saa palkinnoksi lahjakortin. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon, huippukameran, jonka merkki ilmoitetaan myöhemmin, sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2015 -tittelin. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun Kamera-lehdessä. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Seuraavat kilpailuaiheet ovat töissä, harrastamassa ja matkoilla. 11–25 sijat tienaavat 5 pistettä. Tekniikka on vapaa. Ensimmäisen osakilpailun aihe on kotona. VUODEN KUVAAJA 2015 OSAKILPAILU 1/4 | AIHE KOTONA Vuoden kuvaaja 2015 -kilpailu käydään neljässä osassa. mennessä. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi (keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). sija) kuvia lehdessä, Vuoden kuvaajat -kirjassa ja internetissä ilman erillistä korvausta. osakilpailujen aiheet Tämänkertainen kilpailuaihe on kotona. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Jokaisen osakilpailun 25 tuomariston mielestä parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / internetissä. R II K K A H E D MAN JO O N A S M Ä K IV IR T A AN T T I P A R T AN E N K U V A T : V U O D E N 2 1 4 K Ä R KI SI JO IL L E SI JO IT T U N E IT A Mielikuvani ja vkjulistus-1-15.indd 19 17.12.2014 14.09. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2015. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–25. Kuvankäsittely on sallittua. OSAKILPAILUJEN PALKINTO Kaikki palkinnot ovat voittajille veronalaista ansiotuloa. Osallistu maanantaihin 23.2.2015. Kilpailun pääpalkintona on tulossa oleva huippukamera, jonka malli selviää myöhemmin. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi. Lähetä kuvatiedosto jpegmuodossa. Näiden kilpailupäivät julkistetaan myöhemmin. kuvan vaatimukset Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden
TEKSTI Timo Ripatti KUVAT Kim Weston KUVAAJA Kim Weston 20 KAMERA 1|2015 kim weston.indd 20 18.12.2014 8.58. – Meitä sitoo yhteen Westoneiden kuvaajaperintö. Ja tämän jälkeen pojanpoika Kim. Mutta on meistä jokaisella oma tunnistettava tyylimmekin, pohtii yli 50 vuotta kuvannut Kim Weston ja siemaisee kulauksen kahvikupistaan. KOLMANNEN POLVEN ELÄMÄNTAPAVALOKUVAAJA Ensin oli Edward Weston. Sitten tulivat pojat Chandler, Brett, Neil ja Cole
kim weston.indd 21 18.12.2014 8.58
22 KAMERA 1|2015 kim weston.indd 22 18.12.2014 8.58
Latasin hänen filmikasettejaan ja hoidin pikkutehtäviä. – Työskentelin setäni Brettin kanssa viisitoista vuotta, aina hänen kuolemaansa saakka. Pitkään jatkunut yhteistyö ei päättynyt tähän, vaan Ginan rooli miehensä tukijana vain vahvistui. – Olin viisivuotias, kun isoisäni Edward Weston kuoli. – Edwardin tuotannon opinkin tuntemaan isäni kautta. Kimille tilanne oli järkytys, mutta hän kunnioitti Ginan päätöstä eikä edes yrittänyt taivutella häntä. Ei enää yhtään kuvaa. Olemme muutama tunti aikaisemmin palanneet valokuvauksen työpajasta Tolvanniemestä, läheltä Savonlinnaa. Nude in Cactus, Wildcat Hill, Carmel, 1999. En usko, että hän edes käytti kaikkea saamaansa filmimateriaalia, niin vierasta se hänelle oli. Istumme pitkän pirtinpöydän ääressä Parikkalan Kirjavalassa – Kim, hänen vaimonsa Gina ja minä. Hän vedosti kolmenkymmenen vuoden aikana kokoelman Edwardin hienoimpia kuvia. Kuvaan monasti edelleenkin Point Lobosissa, kuten tekivät isäni, setäni ja isoisäni. Velvoittaako nimi. Isäntämme Kirmo Wilen poimii kuppeja tuvan kaapista, keittiössä porisee kahvinkeitin. Muistan hänet elävästi, koska isäni Cole ja setäni Brett ottivat minut usein mukaan, kun he lähtivät isänsä kanssa kuvaamaan maisemia pitkin Kalifornian rannikkoa. Silloin kun en itse ” Keskeistä meidän Westoneiden valokuvataiteessa on, että haluamme jakaa sitä mahdollisimman monen kanssa.” Vas. – Keskeistä meidän Westoneiden valokuvataiteessa on, että haluamme jakaa sitä mahdollisimman monen ihmisen kanssa. Gina poseerasi Kimin mallina vuosikaudet, kunnes hän yhtenä päivänä ilmoitti, että nyt se on loppu. Saan ajatuksen tehdä haastattelun Kimistä, ja näin se menee. 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kim weston.indd 23 18.12.2014 8.58. Näitä EW/CW-kuvia näkee nykyään gallerioissa ja museoissa, vaikka suurin osa on päätynyt keräilijöille. Isäni taas kiinnostui tästä uudesta materiaalista niin paljon, että hän kuvasi pääasiassa värikuvia. Minä sitä vastoin kuvaan mustavalkoista ja käytän 6x7-rullafilmikameraa. Hän sai kerran kokeiltavakseen väridiafilmiä Kodakilta, 4 x 5 tuuman Kodachromea. Valokuvauksen kautta olen tutustunut fantastisiin ihmisiin ja olen ystävystynyt monien kanssa. Yllä Calla Lilies, Wildcat Hill, Carmel Circa, 1998. Autoin häntä tässä muutaman vuoden. Tätä perinnettä haluan jatkaa. Selailemme valokuvakirjoja ja katselemme valotuksia tietokoneelta. Olet kuuluisaa Westonin valokuvaajasukua kolmannessa polvessa. Olen valokuvannut 10-vuotiaasta, siis yli 50 vuotta. Nykyään suuri osa Kimin malleista on Ginan järjestämiä. – Isoisäni teki elämäntyönsä kuvaten mustavalkoiselle filmille
kuvaa, pidän valokuvauskursseja ja työpajoja, vaikka taidanpa kuvata silloinkin. – Vaimoni Gina, ehdottomasti, Kim naurahtaa ja vilkaisee ilkikurisesti Ginaa. Se oli isoisäni koti ja ateljee – siellä hän myös vedosti kuviaan niin kauan kuin pystyi. alla Lake Powell 1, Lake Powell, Utah, 2011. On kuin asuisimme museossa. – Saan myös kutsuja ympäri maailmaa. Pidän kovasti Marja Pirilän ja Taneli Eskolan valokuvista. Valokuvaamaan, ehdottomasti. Mikä sinua inspiroi valokuvaajana. Jopa postilaatikko tien varressa on isoisäni ajalta. – Tulomme Suomeen liittyi Kuusamo XVIII Nature Photo -festivaaliin, jonne Kirmo Wilen kutsui meidät. Vas. Emme ole koskaan ennen käyneet täällä, mutta haluamme tulla tänne uudestaan. ” Kuvasin ballerinoja Edgar Degas'n inspiroimana, ja se tuntui kamalan vaikealta. Kuvata nyt ihmisiä vaatteet päällä!” Vas.yllä Cat in Hat, Wildcat Hill, Carmel, 2008. Olemme pyrkineet pitämään paikan niin alkuperäisenä kuin mahdollista. – Tukikohtamme on Wildcat Hill, Carmel-nimisessä kaupungissa Kaliforniassa. Hän on henkilökohtai24 KAMERA 1|2015 kim weston.indd 24 18.12.2014 8.58. – Kaiken lisäksi hän on henkilö, joka pitää asiat liikkeessä. Oik. Paikka on Edward Westonin perustama ja setäni Neilin rakentama. Seuraavalla viikolla olimmekin sitten pitämässä workshopia lähellä Savonlinnaa. Finland Portrait, Suomi, 2013. Festivaalilla oli esillä teoksiani, ja huomasinkin olevani tapahtuman pääesiintyjä. Näyttelyni avauspuheessa kerroin omasta tuotannostani, mutta myös sukumme kuvausperinteestä, isäni Colen ja setäni Brettin valokuvista. Missä pidät valokuvauksen työpajoja. Olin yllättynyt, miten hyvin sukumme tuotanto tunnetaan täällä valokuvaajapiireissä. Valokuvaus on elämäntapa. Työpaja, ehkä. – Suomessa on vahvaa ja omaperäistä valokuvataidetta. Euroopassa olemme järjestäneet työpajoja Ranskassa ja Espanjassa, ja myös Suomessa
25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kim weston.indd 25 18.12.2014 8.58
26 KAMERA 1|2015 kim weston.indd 26 18.12.2014 8.58
Valokuvaajana olen sisäänpäin kääntynyt ja vähän ihmisarka, mutta nautin ystävien seurasta. Alla Vintage apartment, 1985. – Minulla oli kausi, jolloin halusin kuvata studiossa. Minäkin halusin matkustaa, joten tein Ginan kanssa matkan Meksikoon isoisäni jalanjäljillä. – Laitoin ruokaa perheelle jo silloin, kun se ei ollut kovin tavallinen harrastus miehelle – tai oikeastaan kenellekään. 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kim weston.indd 27 18.12.2014 8.58. Olen etsinyt tyyliäni kuusivuotiaasta asti ja tavallaan teen sitä vieläkin . Kuvasin tätä varten ballerinoja Edgar Degas'n inspiroimana, ja se tuntui kamalan vaikealta. Isoisäni taas oli ruuan suhteen askeetikko, mutta hän järjesti melkoisia hippoja. The Timeless Gallery / Lu Xiao julkaisee Kim Westonin valokuvaajauran ensimmäisen valokuvakirjan keväällä 2015 yhteistyössä Kiinan kansallisen taidemuseon kanssa. Isäni ihmetteli, että mitä minussa oikein tapahtuu. Minä voin keskittyä valokuvaamiseen, kurssien pitämiseen ja ruuanlaittoon. Pidän kokkaamisesta, ja meillä käy usein ystäviä kylässä. Brett kuvasi aiheita, jotka muuttuivat kuvissa abstraktioiksi. www.kimweston.com Vas. Tein melkein kaiken itse, rekvisiitat, lavasteet, interiöörin – ja itse studionkin. ja tämän jälkeen Pohjanmaan Valokuvakeskuksessa. Halusin kokea jotain samaa kuin mikä muutti Edward Westonin elämää. ” Olen etsinyt tyyliäni kuusivuotiaasta asti ja tavallaan teen sitä vieläkin.” GINA JA KIM vierailivat Kiinassa marraskuussa 2014. Nude in Sotogrande, Sotogrande, Espanja, 2014. Kimin valokuvia oli esillä Kiinan kansallisessa taidemuseossa yhteisnäyttelyssä, joka esitteli kansainvälisiä valokuvaoriginaaleja vuosilta 1839–2014. Kuvata nyt ihmisiä, joilla on vaatteet päällä! – Isäni ja isoisäni ovat aina joutuneet matkustamaan saadakseen kuvia, minä olen pystynyt työskentelemään yhdessä paikassa. Sain innoitukseni maalauksista ja kirjoista. Ginan ja Kimin suunnitelmissa on osallistua Shanghain valokuvafestivaaleille ensi syyskuussa ja matkata sen jälkeen Tiibetiin. Suomessa Kimin valokuvia on esillä Ibis-galleriassa Vaasassa 25.4.–31.5. Niitä kuvatakseen hän kävi Alaskassa asti. Valokuvasin eräänlaista ihmemaateemaa. Sanoin, että tämä on minulle tärkeätä ja että meillä kaikilla on oma äänemme. A JANK O HT AI ST A nen avustajani, hän hoitaa yhteydet, kuten sähköpostin ja sosiaalisen median, hän järjestää valokuvauksen työpajat ja matkat, hän hoitaa julkisuuden. Minun ääneni nyt on vain vähän erilainen. Hänen maailmaansa olivat erilaiset pintarakennelmat. Studion avulla saatoin hassutella, mutta myös kertoa tarinoita. – Yhdessä vaiheessa maalasin valokuvieni päälle – en tehdäkseni niistä värikuvia vaan luodakseni pintavaikutelmaa
Lähde kuvaustilanteeseen avoimin mielin ja kokeile erilaisia kuvakulmia. Muista, että arjen kuvaaminen on yhtä tärkeää kuin syntymäpäiväkuvat hienoissa vaatteissa. Ota miljöö mukaan lapsikuvaan. Olympus OM-D E-M1, 7–14 mm, f/5,6, 1/1250 s, ISO 200. TEKSTI JA KUVAT Kenneth Lehtinen OPASTUS Lapsikuvaus 28 KAMERA 1|2015 lapsikuvaus1-15.indd 28 18.12.2014 9.45. Spontaanius ja mukana olo ovat tie onnistuneisiin lapsikuviin. Näin parhaimmillaan lisäät kuvan hengittävyyttä ja tarinankerrontaa
LASTEN ILOT JA SURUT KUVIKSI 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi lapsikuvaus1-15.indd 29 18.12.2014 9.45
Digiaikamme ehdottomia hyötyjä on mutkattomuus. Filmiä ei tarvitse pihistellä, ja suora palaute kameran näytöltä ohjaa kuvaajaa kohti parempia suorituksia. Ahkera kuvaaminen toivottavasti tekee meistä lasten läheisistä parempia mallinohjaajia kuin epävarmasti kameraa räpeltävät vanhempamme. Kun katsoo omia lapsuuden kuvia, huomaa kaksi asiaa: kuvia on vähän ja niissä näyttää olevan jäykähkö tunnelma. Vanhempien pitäminen lähettyvillä on hyvä turvallisuuden lähde oudossa tilanteessa. Siirtojohdossa ollut salama avasi varjot lapsen kasvoilta. Mahdolliset esivalmistelut kannattaa tehdä erityisen huolella, jotta kuvat saadaan otettua nopeasti. " nen totuttaa lapsen kuvattavana olemiseen. Siksi sinun on paras suosiolla mennä lasten ehdoilla kuvaustilanteessa. T VANHEMMAT 30 KAMERA 1|2015 lapsikuvaus1-15.indd 30 18.12.2014 9.45. oisten lapsia kuvatessa lasten omilla vanhemmilla on kahtiajakoinen vaikutus kuvausten onnistumiselle. Lasten kuvaamisessa on hyvä löytää sopiva tasapaino liian vähän ja liian paljon välillä. Jatkuva kuvaaminen voi kyllästyttää perheen. Digikuvauksen käytännöllisen puolen lisäksi nykyaikainen runsas valokuvaaminen on myös yhdessäoloa ja tekemistä perheen kanssa. Lasten rajallinen keskittymiskyky tai jännittäminen mutkistavat kuvaajan työtä. Lapsi osannee silti viimeistään aikuisena arvostaa ensimmäisten vuosiensa tallentamista ja otoksia ajalta, jolloin omia muistikuvia elämästä on niukasti. Toisaalta jatkuva kuvaaminen voi kyllästyttää perheen, ja murrosiässä voit jopa joutua laittamaan kameran muutamaksi vuodeksi piiloon. Samalla taaja muistojen tallentami" Lasten kuvaamisessa on hyvä löytää sopiva tasapaino liian vähän ja liian paljon välillä. Kääntöpuolena on, että vanhemmat käyvät joskus kierroksilla ja saattavat ohjeistuksillaan ja innostuksellaan vaikeuttaa kuvauksia. Nikon D3X. asten ohjaus on aina erilaista kuin aikuisten. LASTEN EHDOILLA L Lapsille suunnattu alue Flow-festareilla sai pojan sekaisin onnesta
Leikit leluilla – tai kännykällä. Tarvittaessa heidät voi pyytää myös avuksi houkuttelemaan lapsen katsetta kohti kameraa. Sotkuiset ruokahetket. T KERRO KUVAAMISESTA auvan mielenkiintoa kannattaa pitää yllä helistimillä ja leluilla. Sekä sisällä että ulkona kannattaa uhrata ajatus taustalle. Näin kuvattavat ovat aidoimmillaan, keskittyneenä omiin touhuihinsa. Lapsen omat kiinnostuksen kohteet. Lapsen haukotukset, unet ja imetykset. V LELUT yös kuvauspaikalla voi vaikuttaa kuvausten onnistumiseen. Minkälainen tausta on mahdollisesti siisti ja tasainen tai muuten tukee kuvan tarinaa. aaperoille ja sitä vanhemmille lapsille on hyvä kertoa etukäteen, mitä olette tekemässä ja mitä heiltä odotetaan. Vatsallaan olo, istuminen, ryömiminen ja konttaaminen. Vanhemmat keskittyvät yleensä vain ilon kuvaamiseen, mutta yhtä lailla ne toiset tunteet luovat rikkaita kotialbumikuvia. Kokeile myös yhdessä vanhempien käsien ja jalkojen kanssa. Yhteiset kylpyhetket ja uimareissut. LEIKIT L Kuvausideoita Lapsen kädet ja jalat. 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi lapsikuvaus1-15.indd 31 18.12.2014 9.45. Jos kuvaat muita kuin omia lapsia, on lapsen vanhempien hyvä olla turvallisesti lähistöllä. Studiomaisen valaisun luominen kotiin tai vallitsevassa valossa kuvaaminen ovat siksi usein lapselle parempi vaihtoehtoja. Olympus OM-D E-M5 & 45 mm Zuiko. Lahjo tarvittaessa vaikka makeisilla, jotta saat kuvakset rullaamaan. Seisominen tuettuna ja omavaraisesti sekä ensimmäiset askeleet. M TUTTU YMPÄRISTÖ apsia ja nuoria voi kuvata myös heidän omien leikkiensä äärellä. Aikuisen ja lapsen ihon kosketus. Vieras studio on harvoin lapselle se mieluisin kuvauspaikka, vaikka lapsi olisikin reippaampaa sorttia. Tuokiot lemmikkien kanssa tai ensiretki eläintarhaan. Huomioi lapsen jaksaminen ja kärsivällisyys, eli tee tilanteesta niin luonteva ja sujuvasti etenevä kuin suinkin voit. Haet vain hauskoja tilanteita ja tunnelmia etsimen läpi. Itkut, surut, riemut ja naurut
Eteen tulee itkua, ruokintaa ja vaipanvaihtoa. T HYMY 32 KAMERA 1|2015 lapsikuvaus1-15.indd 32 18.12.2014 9.45. Liiallinen yliaktiivisuus hermostuttaa lapsen helposti. 6 Lapsen ei tarvitse näkyä kokonaan kuvassa. 2 Anna vieraan lapsen tutustua sinuun ja kuvauspaikkaan rauhassa ilman kaulassa roikkuvaa kameraa. Mene lapsen tasolle 1 Jos kuvaat vierasta lasta, lapsen luottamuksen saat olemalla rento, mukava ja rauhallinen. Liian yläkulmainen kuva on melko tavanomainen ja lapselle alisteinen. Vauhdikasta keinuhetkeä vauhditettiin kuvankäsittelyssä motion blur -toiminnolla. Hymyt ovat usein harvassa – siksi ne kannattaa ottaa nopeasti talteen. Kun lasta itkettää, on hyvä pitää tauko. otuus on, että pienten lasten potrettikuvaukset venyvät yleensä pitkiksi sessioiksi. Kuvaaja voi vaikkapa poistua lapsen silmistä ja antaa vanhemmille aikaa rauhoittaa ja saada lapsen mieli paremmaksi. 5 Kokeile erilaisia rajauksia samassa miljöössä. Anna lapsen olla osa miljöötä ensimmäisessä kuvassa ja seuraavassa kuvassa keskiössä. Mieti valmiiksi kolme kuvauspaikkaa ja ota kuvat rennosti ilman suurempia paineita tai lisävaloja. Nikon D3X. Yksityiskohdat, kuten pienet piirtävät kädet tai heiluvat jalat keinussa, voivat olla onnistuneita kuvia, vaikka lapsen kasvoja ei kuvassa näykään. 4 Lähde kuvausretkelle lapsen kanssa. 3 Kuvaa lasta myös hänen silmiensä tasolta, vaikkapa mahaltasi
Kuvankäsittely onnistuu melko monipuolisesti kameran sisällä. Jos valo-olosuhteet eivät anna myöten suljinajan nostamiseen, voi nopeampaa suljinaikaa hakea nostamalla ISO-herkkyyttä ja käyttämällä isompaa aukkoa (pientä f-lukua) kamerasta. Kännyköiden luovat kuvausohjelmat ovat toinen vaihtoehto nopeisiin tilanteisiin – erityisesti ulkona – vaikka resoluutio ja kuvanlaatu eivät päätä huimaa. Siksi on hyvä pitää kuvausväline käden ulottuvilla. Upea valo tai hauska hetki voivat tulla esiin milloin vain. lapsikuvaus1-15.indd 33 18.12.2014 9.45. K JATKUVA TARKENNUS otona omia lapsia voi kuvata vaikka päivittäin ja dokumentoida lapsen arkea. Kun vauhti on kova, nopea suljinaika on hyvä turva. Parhaimpien kännykkäkameroiden kuvanlaatukin on jo hyvien pokkarikameroiden tasolla. Aurinkoisina kesäpäivinä valoa riittää, mutta syksyn ja talven sylissä tilanne voi olla toinen. Kännykkäkamera on hyvä kuvausväline tallentaa hienoja hetkiä lapsista, koska se on aina mukana. ARKI K ameraa kannattaa pitää lapsiperheessä lähettyvillä eikä kameralaukun pohjalla. Nokia 1020. K KAMERA VALMIINA " Kun lapsi muuttuu kuvaustilanteessa vauhdikkaaksi, on hyvä ottaa jatkuva tarkennus käyttöön." Toimintaa ulkona kuvatessa onnistuu, kun odottaa spontaaneja hetkiä. un lapsi muuttuu kuvaustilanteessa vauhdikkaaksi ja riehakkaaksi, on hyvä harkita jatkuvan tarkennuksen käyttöä ja ainakin nopeampaa suljinaikaa kuin potrettimaisissa kuvaustilanteissa. Olympus E-M1, 25 mm, f/4, 1/400 s, ISO 200. Olohuoneen hyllyllä olevalla kameralla saat nopeasti kultajyvät talteen. Hienon hetken ottaa mielellään talteen vaatimattomallakin kuvausvälineellä. Usein parhaat otokset syntyvätkin juuri arjen aidoissa tilanteissa. Hauskoja tilanteita, ilmeitä ja asentoja tulee vastaan tuon tuosta
– Voi olla hyvin ikävää lapselle, että hänestä on olemassa jonkinlainen nettipersoona jo ennen kuin hän itse luo sellaisen. – Kyllä, yhdenkin kuvan lataaminen luvatta voi olla rikos. Vastuullinen kuvaaja huolehtii myös lapsen yksityisyyden suojasta – etenkin silloin, kun kuvaa pieniä lapsia tai aikoo julkaista kuvan ja lapsi on kuvasta selvästi tunnistettavissa. – Erityisesti aikuisten pitäisi ymmärtää, että kaikki verkossa julkaistu ja vaikkapa Facebook-tilille ladatut kuvat ja videot ovat potentiaalisesti ympäri maailman leviävää. Pääohje on, ettei kenenkään ihmisen yksityisyyden suojaa sovi rikkoa tai kunniaa loukata. Perusteeksi tosin riittää esimerkiksi se, että ulkopuolisen läsnäolo ja kuvaaminen häiritsee oppilaiden tai opettajan työskentelyä. Mieti ennen julkaisua Nykyisenä nettiaikakautena lähes jokainen meistä on paitsi kuvaaja myös julkaisija. – Myös apulaisoikeuskansleri on linjannut, ettei sananvapauden nimissä voi rajata kouluissa kuvaamista eikä siihen tarvita lupaa, Antikainen taustoittaa. Kuvausaihe rajaa oikeuksia Lasten huoltajista lainsäädäntö saattaa tuntua väljältä kuvaamisen paikkojen suhteen. Siksi Antikaisen mielestä tärkeä kysymys on miksi julkaista jokin kuva. Väärinkäsitysten välttämiseksi kannattaa koulun ulkopuolelta tulevan kuvaajan kuitenkin sopia kuvaamisesta koulussa rehtorin kanssa etukäteen. Tai että häneltä evätään päätös, haluaako hän ylipäätään näkyä sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa. – Kotirauhan piiriin kuuluvia asioita ei koskaan saa kuvata luvatta, vaikka kuvaaja itse seisoisikin julkisella paikalla, Antikainen lisää. Erityisen tiukka laki on sukupuolisiveellisyyttä loukkaavien kuvien kohdalla. Tällaisen kuvan hallussapito tai julkaisu on aina rikos, jos kuvassa näkyy alle 18-vuotias. Villin lännen sääntöjen vallitessa viisas miettii, mitä verkkoon lataa – etenkin, kun on kyse lapsista otetuista kuvista. – Meidän aikuisten pitäisi antaa lapsille oikeus valita, miten he näkyvät netissä, Antikainen painottaa. Kuvassa ei näkynyt mitään paljastavaa tai aikuisen silmään noloa, mutta teini koki kuvan valtavan kiusalliseksi. Toinen keskeinen miksi-kysymys on toisten ottamien kuvien ja videoiden eteenpäin jakaminen. Sinällään neutraalinkin kuvan julkaisu voi muuttua kunnianloukkaukseksi, mikäli siihen liittää herjaavan tekstin tai julkaisee kuvan kyseenalaisessa ympäristössä. Mutta kun kuvia ladataan nettiin päivittäin lähes kaksi miljardia, on selvää, ettei kaikkia luvattomia kuvia pystytä poistamaan, Antikainen jatkaa. Vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen Helsingin nettipoliisista vahvistaa, että tarinan kuvaaja syyllistyi todennäköisesti ainoastaan kyseenalaiseen kuvausetikettiin. Säädöksissä painottuukin enemmän kuvien sisällön ja julkaisun ohjaus: kuvan julkaiseminen on aina eri asia kuin kuvaaminen. Julkisillakin paikoilla lapsia kuvatessa on toki vähintäänkin kohteliasta kysyä vanhemmilta lupaa. Lisätietoa: Opas lasten haastattelijoille ja kuvaajille www.lskl.fi/lapsetmediassa Kuvaa ja julkaise lasta kunnioittaen Lasten kuvaamista koskevat lähes samat säännöt kuin aikuisten. – Muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudun yläkouluilla kävi eräs mies kuvaamassa oppilaita aulatiloissa. Eteläsuomalaisen leikkipuiston laidalla pyöri taannoin tuntematon mies kuvaamassa lapsia. Monen yllätykseksi paikalta livahtanut mies ei ollut pelkällä kuvaamisella syyllistynyt mihinkään rikkeeseen. Asiallinen kuvaaja varmistaa myös tarvittaessa kuvausluvan lasten vanhemmilta. Julkisella paikalla olevia ihmisiä saa kuvata, myös kaikenikäisiä lapsia, hän tiivistää kuvaamista ohjaavan lainsäädännön. Perusopetuslakikin sanoo opetuksen olevan julkista, ja oikeutta päästä seuraamaan opetusta voidaan rajoittaa vain perustelluista syistä. Koulussa saa kuvata Jutta Antikainen muistaa toisenkin tapauksen, jossa kaupunkilaisjärjen ja lain tulkinnat kuvaamisen sopivuudesta saattavat poiketa toisistaan. Kuvien julkaisussa kannattaa olla lainsäätäjän ohjeita tarkempi. – Jos esimerkiksi kuvaa koulussa tapahtuvaa sairaskohtausta ja julkaisee siitä materiaalia, voi julkaiseminen johtaa rikokseen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Vanhemmat hermostuivat ja kutsuivat paikalle poliisin. Ajattelematon jakelu voi rikkoa paitsi tekijänoikeuksia myös jonkun itsetunnon. – Alaikäisten kuvaamista koskevat samat yksityisen ja julkisen tilan säännöt kuin muitakin. Äiti ei lapsensa pyynnöistä huolimatta suostunut poistamaan omalta tililtään kuvaa, jossa tyttö esiintyi saunapuhtaana pyyhe päässä. Anna lapsen valita Antikainen kertoo teinitytöstä, joka kärsi kovin äitinsä Facebookiin lataamasta kuvasta. TEKSTI Camilla Lehtinen KUVA Kenneth Lehtinen OPASTUS Lait ja lasten kuvaaminen 34 KAMERA 1|2015 lapsikuvaus1-15.indd 34 18.12.2014 9.45. Rikosta ei tässäkään syntynyt, sillä kuvaaminen tavallisessa koulussa on periaatteessa sallittua. Valitettava tosiasia on, etteivät kaikki katso rantakuvia lapsista perhealbumisilmin. – Raflaavia kuvia ja videoita jaetaan ajattelematta, mitä ne voivat aiheuttaa naurun tai kauhistelun kohteena olevalle ihmiselle, Antikainen summaa. Nuoret tämän jo käsittävät
35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi lapsikuvaus1-15.indd 35 18.12.2014 9.45
Myös lasten aiheita käsitellään taajempaan. – Tavallisissa uutiskuvissa lapset eivät silti ole usein pääroolissa. Koutaniemen kuvista syntynyt keskustelu kertonee eniten siitä, millaisia kuvia pystymme katsomaan. TEKSTI Camilla Lehtinen KUVAT Kenneth Lehtinen Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2014 kuvasarjan kahden teinitytön ympärileikkauksesta Keniassa. – Eikö meidän pitäisi yhtälailla kokea myötätuntoa tai suojella kaukaisempia lapsia. Tämä heijastelee LAPSIKUVAUS Mediat 36 KAMERA 1|2015 lapsikuvaus1-15.indd 36 18.12.2014 9.45. – Kyse ei ole niinkään häveliäisyydestä vaan sietokyvystä. Meeri Koutaniemen pysäyttävistä otoksista keskusteltiin kiivaasti – kuvat nähtiin joko tärkeänä kannanottona lapsiin kohdistuvasta väkivallasta tai törkeänä sensaationhakuna. Lapsi sivuosassa Kaiken kaikkiaan mediakuvastossa näyttää esiintyvän aiempaa enemmän lapsia. Niinpä uutiskuvassa voi näkyä kuollut afrikkalainen lapsi, mutta vastaavia kuvia eurooppalaisista lapsista ei julkaista. Monen on vaikea vastaanottaa väkivallasta kertovaa valokuvaa. Entä mainoksissa. Heidät esitetään ikään kuin kuvituksena juttuun. Kuva voi tuntua liian pahalta, Tampereen yliopistossa työskentelevä Nikunen sanoo. Nikusen mukaan lapsia halutaan varjella kuvissa samoilta asioilta, joilta heitä halutaan suojella oikeassakin elämässä. Lisäksi lapsille tuotetaan nykyään paljon mediasisältöjä. Nikunen on huomannut, että kulttuurinen etäisyys vaikuttaa kuitenkin lapsia esittävien kuvien sisältöön. Näin arvioi mediakulttuurin professori Kaarina Nikunen. Lapsen julkinen kuva Minkälaiset lapsikuvat ovat hyväksyttyjä lehdissä. Lapsia esittävissä kuvissa vältetään vaikkapa seksuaalista viritystä tai lasten esittämistä päihteiden parissa
Alastomuutta ilman seksuaalisuutta Saunojen luvatussa maassamme alastomuutta on perinteisesti ajateltu varsin neutraalisti, etenkin lasten kohdalla. – Jos tällä tavoin seksualisoidaan pieni lapsi, menetetään jotain arvokasta. 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi lapsikuvaus1-15.indd 37 18.12.2014 9.45. Elämänpiiriä kaventaa, jos alastomuutta ei nähdä lainkaan ilman seksuaalisuutta. Ajattelun vaikutus näkyy meilläkin. Jokin, mikä ei ole näyttäytynyt seksuaalisessa valossa, muuttuukin siksi, kun sitä korostetusti peitellään. Mutta alastomuuden viattomuus on alkanut Suomessakin karista pohjoisamerikkalaisen mallin mukaisesti. – Mainoksissa puhutellaan lapsia, koska heidän ajatellaan tekevän ostokseen johtavia päätöksiä, Nikunen sanoo. Mainoskuvastossa lapset esitetään monesti hieman itseään vanhemman näköisinä. – Yhdysvalloissa alastomuudella on aina seksuaalinen vire. Lapsia ei yleensä esitetä vaikkapa yliseksuaalisessa valossa. pitkälti sitä, että lapset ovat harvoin itse lähteenä. Ilmiön taustalta löytyy ihmisten tavoiteiän muuttuminen ja nuoruuden ajan levittyminen aiempaakin laajemmin: yhä nuoremmat lapset haluavat vaikuttaa todellista ikäänsä vanhemmilta ja yhä vanhemmat aikuiset nuoremmilta. Mutta alastomuuden viattomuus on alkanut karista amerikkalaisen mallin mukaisesti. Heidän asiansa esitetään jutuissa aikuisten kautta. Saunojen luvatussa maassamme alastomuutta on perinteisesti ajateltu neutraalisti. Nikusen mukaan ajattelutapa oikeastaan lisää seksuaalisuutta. Nikusen mukaan mainoskuvastossa varotaan silti pääsääntöisesti rajojen rikkomista. Mainoskuvissa lapsille sen sijaan annetaan keskeinen rooli. Näin käy vaikkapa silloin, kun peitetään vauvan alapää mustalla palkilla
15-vuotias Janette on pohtinut kuvissaan kiusaamista. Kiusatun painajainen TEKSTI JA KUVAT Janette Kettunen VALOKUVAN MAHDOLLISUUDET Eroon kiusaamisesta 38 KAMERA 1|2015 kiusaaminen.indd 38 19.12.2014 14.59
Järkeväkin ihminen voi lähteä mukaan kiusaamiseen ryhmän painostamana. Esimerkiksi tavaroiden piilottelu tai rikkominen lasketaan kiusaamiseksi. Muiden silmätikuksi saattaa joutua ul39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kiusaaminen.indd 39 19.12.2014 14.59. Idea kuviini lähti siitä, kun viimeaikoina kiusaamiseen on törmännyt moneen otteeseen. Fyysinen kiusaaminen, kuten lyöminen, potkiminen ja töniminen, saattaa aiheuttaa vakaviakin ” Kuvia ottaessa ja niitä myöhemmin katsoessa ajattelin asiaa kiusatun kannalta.” vammoja. KUVIA OTTAESSA ja niitä myöhemmin katsoessa tuli ajateltua asiaa enemmän kiusatun kannalta. Kuvissa yritin tuoda esille kiusatun yksinäisyyttä ja sitä, miten kiusaaminen voi vaikuttaa vaikkapa ulkonäköön. Kiusatessaan nuoret ajattelevat monesti vain omia ongelmiaan, mainettaan ja sitä, miltä näyttävät kaverien silmissä, eikä mieleen juolahdakaan, mitä kiusattu joutuu kokemaan heidän takiaan. 15-vuotias Janette on pohtinut kuvissaan kiusaamista. Harva nuori tosiaan ajattelee, miltä kiusatusta tuntuu. Yleensä kiusaaminen on kuitenkin sanallista, mikä satuttaa, vaikka sanat eivät jätäkään fyysisiä jälkiä. Pikkusiskoni suostui kuviin malliksi, ja hänelläkin oli hyviä ajatuksia. Ketään ei saisi kiusata – ei etenkään sellaisen asian takia, mitä henkilö ei voi muuttaa itsessään. Kuvien mustavalkoisuudella oli tarkoitus kuvastaa, miten kiusatun elämä tuntuu monesti värittömältä ja positiivisten asioiden löytäminen vaikealta. Mutta koska toimin koulussa tukioppilaana, kiusaamiseen törmää usein. Myös sosiaalisten tilanteiden pelko kasvaa. Kiusaamista on myös se, että näkee jonkun jota kiusataan, muttei puutu asiaan tai kerro siitä opettajalle tai vanhemmalle. KIUSAAMINEN ILMENEE monin tavoin. Kännykkäja nettikiusaamista esiintyy myös nuorison keskuudessa paljon. Minua itseäni ei ole kiusattu. Pidän valokuvaamisesta ja mielessä kävi, että voisiko kiusaamista tuoda esille valokuvaamalla. Usein kiusattu on yksinäinen ja itsetunto kärsii
40 KAMERA 1|2015 kiusaaminen.indd 40 19.12.2014 14.59. Toisinaan kiusattujen on helpompi puhua asiasta toiselle oppilaalle. MIELESTÄNI KIVA Koulun tapaisista toimenpideohjelmista sekä tukioppilastoiminnasta on apua koulukiusaamisen estämisessä. Usein omille vanhemmille tai opettajille on myös vaikea puhua asiasta. Kiusaamiseen voi myös johtaa ikäsyrjintä, suuntautuminen, ujous, musiikkimaku, kulttuuri, perhe ja se, ettei kuulu massaan. Kiusaaminen on sen verran vakava asia, että rangaistukseksi ei riitä jälki-istunto. Kiusaamista ei saisi koskaan aliarvioida. Kiusaaminen on pelottava asia, sillä kuka vaan voi joutua sen kohteeksi. Se pitäisi aina ottaa vakavasti eikä siitä pidä vaieta. Moni ei myönnä olevansa kiusattu, koska häpeää ja pelkää asiasta puhumista. Ja jos kiusaaminen ei ota loppuakseen, kiusaajan pitäisi olla se, joka vaihtaa luokkaa. Aina opettajat eivät edes tiedä kiusaamikonäön, painon, pituuden tai vamman takia. Asiasta pitäisi puhua ainakin kiusaajan vanhempien ja kiusaajan kanssa. Kiusattu ei ehkä halua vaikuttaa heikolta, joten hän ei sano asiasta kenellekään. Kiusaaminen kuvastaa usein sitä, että kiusaajalla itsellään ei mene kovin hyvin, jolloin hän purkaa ongelmiaan toisiin. sesta. Sen takia on hyvä, että tukarit toimivat silminä ja korvina oppilaiden joukossa. Kiusaaminen on todella epäkypsää, ja sitä ei saa vain katsoa läpi sormien
I Kilpailun toteuttavat yhteistyössä Matkaopas, Kamera-lehti sekä Valitut Palat ja Meidän Suomi. VOIT VOITTAA 1 000 EURON MATKAN. ja Meidän Suomi -lehdessä 19.8. Kuvan nimi. Lehden vuosikerta: joko Matkaopas, Kameralehti tai Valitut Palat ja Meidän Suomi. I Kirjoita sähköpostiviestiin seuraavat tiedot: 1. 2. 11.–20. 4.–10. 3. Onnea kisaan! KILPAILUN SÄÄNNÖT UPEAT PALKINNOT! 1. Palkittuihin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. 3. Osallistua voi vain harrastajakuvaaja enintään kahdella kuvalla. Järjestäjillä on oikeus julkaista kuvat tulosten esittelyn yhteydessä lehdissään ja nettisivullaan. + Meidän Suomen erikoispalkintona kahden vuorokauden hemmotteluloma Imatran Kylpylässä kahdelle, arvo noin 400 €.. Kuvauspaikka. I Viimeinen lähetyspäivä on 31.5.2015. Nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Vuoden matkakuva 2015 VALOKUVAUKSEN HARRASTAJA, KUTSUMME SINUT VUODEN MATKAKUVA 2015 -KISAAN. I Kuva voi olla otettu ulkomailla tai kotimaassa I 1.6.2014–31.5.2015. Voittajakuvat voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös muissa tiedotusvälineissä. Nimeä kuvatiedosto siten, että siitä selviää kuvaajan ja teoksen nimi (esimerkiksi: keijo_kuvaaja_kenia.jpg). Valittujen Palojen tietokirja Salaperäinen luonto. Järjestelmäkamera Pentax K-S1, arvo noin 600 €. HP-tietokone, arvo noin 800 €. Palkitsemattomia kuvia järjestäjät voivat käyttää kilpailun tuloksista kertovalla nettisivulla I Voittajat julkaistaan Matkaopaslehdessä 29.7., Kamera-lehdessä 21.8., Valitut Palat -lehdessä 31.8. Apollon matkalahjakortti, arvo 1 000 €. Kuva ei saa olla aiemmin julkaistu, ja kuvaajalla on oltava siihen täydet oikeudet. 2. OTA PARAS KUVA VOITA 1 000 €:n MATKA Vuoden matkakuva 2014 -kisassa pääsi palkittujen joukkoon näillä kuvilla. Lähetä digikuva jpeg-muodossa: matkakuva@kamera-lehti.fi Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä
Polvet mullassa Tavallinen luonnossa kulkija harvemmin konttaa maassa, mutta pienistä kuvauskohteista kiinnostunut luontokuvaaja hakee aiheensa useimmiten maanpinnan sammakkoperspektiivistä. Kuvattavaa löydät kaikkialta. Voit myös asettaa kameran helposti ison kiven päälle, jolloin kiven makromaailma ja erityisesti aluskasvillisuus, jäkälät ja sammaleet ovat rennolla makrokuvauskorkeudella. Laittamalla 100 mm:n loitonnuksen 50 mm:n polttovälille, saat suurennussuhteen 2:1, eli kohde tallentuu kaksinkertaisena luonnolliseen kokoon verrattuna. Kun laitat 50 millimetriä loitonnusta 50 mm:n polttovälisen objektiivin väliin, on suurennussuhde 1:1 ja kohde tallentuu muistikortille luonnollisessa koossa. Lähikuvaamiseen on olemassa myös makro-objektiiveja ja loittorenkaita halvempia vaihtoehtoja. Kiinnittämiseen tarvitset ilmastointiteippiä. Vastavalosuoja estää hyvin linssipintaa Osa 4 TEKSTI JA KUVAT Paavo Hamunen ja Susanna Aarnio / Suomen luontokuvausinstituutti naarmuuntumasta. 105 mm:n makro, f/3,2, 1/1000 s, ISO 500. Makro-objektiivi & loittorengas Parhaiten pienten yksityiskohtien kuvausmaailmaan pääsee käsiksi makro-objektiivilla. Jos konttaaminen ei kiehdo, voit työntää objektiivin ihan konkreettisesti puun sisään. Kun lähikuvaukseen lisätään luova näkökulma, kuvista tulee parhaimmillaan kiehtovia ja yllättäviä otoksia, joita ei heti luontokuviksi tunnista. Kuvan neliömäisyys korostaa lehtien ja kukan muotoja kuvan reunaan nähden. Lähikuvaukseen riittää pelkkä loittorengassarja yhdessä peruszoomin kanssa. Makroja yksityiskohtakuvaus ovat luontokuvaajalle kiitollisia, sillä aiheita ei tarvitse etsiä kaukaa. 42 KAMERA 1|2015 OPASTUS Luova luontokuvaus osa 4 luova luontokuvaus_1-15.indd 42 18.12.2014 15.01. Voit myös laittaa rungon ja objektiivin väliin loittorenkaita. Käpertynyt kataja tai jäkäläinen vanha kuusi avaa oven uusiin kuvamaailmoihin, joiden avulla hahmotat puun syvimmän olemuksen ja muotomaailman. MAKROKUVAUS LIISANA IHMEMAASSA Makroja yksityiskohtakuvaus avaa mielikuvituksellisen maailman – olet kuin Liisa ihmeiden maassa. Jo neliömetrin kuvausalalta löydät monipuolisesti kuvausaiheita vaikka koko valokuvanäyttelyyn. Voit kokeilla kiinteän 35 mm:n tai 50 mm:n objektiivin liittämistä nurin päin kamerarunkoon. Näin pienetkin kohteet saa kuvaan tarpeeksi suurina ja olennaisina kuvauskohteina. Tämä on tärkeää muistaa kaikessa makrokuvauksessa, kun objektiivin etäisyys kohteesta on minimaalinen. Kotipiha, lähimetsä ja kaupunkiluonto tarjoavat runsaasti kuvauskohteita. Tällä tekniikalla saat kuvia, mutta aukkotiedot ja automaattitarkennus eivät kulje objektiivin Tikankontissa keskeistä on kasvin muoto. Makro-, eli lähikuvaus, on oivallinen tapa kasvien, hyönteisten ja muiden luonnon minimalististen aiheiden dokumentointiin ja biologisten erityispiirteiden esittämiseen
43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi luova luontokuvaus_1-15.indd 43 18.12.2014 15.01
44 KAMERA 1|2015 luova luontokuvaus_1-15.indd 44 18.12.2014 15.01. Lisävarusteet Jalustasta tai muusta tuesta on usein hyötyä makrokuvauksessa. On vaikeaa löytää monipuolisempaa kuvauskohdetta kuin maitohorsman ruskeat ja kuivuneet lehdet. Kuusamon Kitkajoen vedenpinnan muodot on saatu näkyviin lyhyellä suljinajalla. Keväisen kielon tai korteen maasta nousevien vaatimattomien varsien muodot ovat herkullisia kuvauskohteita. Makroja yksityiskohtakuvaamiseen tutustuminen kannattaa omasta kamerakalustosta, vuodenajasta tai asuinpaikasta riippumatta. Ainutkertaista Aloittelevalle makroja yksityiskohtakuvaajalle voi olla yllätys, että jo muutaman sentin kameran paikan muutos avaa aivan erilaisen näkymän. Kosteassa maassa rähmällään olo kastelee helposti vaatteet, mikä häiritsee keskittymistä. Rauhallinen kuvausote on lähikuvauksessa ehdoton edellytys, ja aikataulut on paras unohtaa. Rantapensaan lehdet pehmentävät ja antavat väriä kuvan reunaan – aukolla f/2,8 lehdet jäävät pehmeäksi. Kulmaetsimestä on myös paljon hyötyä – se helpottaa niskan rasitusta. Yksi ruuduista on tarkennettu teräväksi ja lopuissa tarkennustasoa on muutettu. Kuvaa tavallisia ja ”huomaamattomia” kasveja ennakkoluulottomasti. Päällekkäisvalotuksella kuvattu päiväkakkara. Syksyn ehdoton makrokuvaushurma alkaa kasvien kuihtumisesta. Kun suljet ympäriltäsi hälyn ja muut häiritsevät tekijät ja keskityt olennaiseen, eli kohteeseen, näet työsi tuloksen ennen pitkää myös kuvissasi. 105 mm:n makro, f/4, 1/800 s, ISO 320. Kamera on tuettu maahan. Kääntyvänäyttöinen kamera on erityisen kätevä maanpinnassa kuvaamiseen. Jalustalta kuvaaminen on usein hankalaa, koska kuvan rajaamisessa kameran liikkeet saattavat olla vain muutaman millin tai sentin luokkaa. Upeanvärinen kukka voi nopeasti kyllästyttää, mutta kuivunut saniainen ei graafisuudellaan koskaan. ja rungon välillä, joten onnistut kokeilun ja erehdyksen kautta. Samaa kuvauskohdetta voi olla vaikea löytää uudelleen, jos vaihdat kuvauspaikkaa. Kun kerran on tutustunut makrokuvauksen maailmaan, se ei enää päästä otteestaan. Heinäpellon selkeät linjat ja kanervikon dramaattisuus iltahämärässä riemastuttavat kerta toisensa jälkeen. Siksi kohde, aihe, valo ja tilanne kannattaa kuvata kerralla loppuun. Maanpinnassa kamera kannattaa tukea maahan tai käyttää hernepussia kameran alustana aina, kun se on vain mahdollista. 200 mm, f/2,8, 1/6400 s, ISO 1000. Sadepuvun housujen ja telttapatjan käyttäminen makuualustana onkin suositeltavaa. Jalustalta vaaditaan, että sen jalat menevät spagaattiin tai keskiputken voi kääntää ympäri. Myös valaistus muuttuu nopeasti
Voit myös heiluttaa kameraa päällekkäisvalotuksessa. PÄÄLLEKKÄISVALOTUS J Ojakärsämön kuivuneet kukinnot ovat sivuroolissa. Ero huippukuvan ja hutilaukaisun välillä on hiuksenhieno, joten tätä luovaa tyylilajia kannattaa harjoitella. KESÄILTA K os kamerasta löytyy päällekkäisvalotusominaisuus, on se kokeilemisen arvoinen lisä lähikuvauksessa. Kolmellakin valotuksella saa luontokuvaan pehmeyttä ja pastellimaalauksen sävyjä. 150 mm:n makro, 36 mm:n loittorengas, f/3,3, 1/160 s, ISO 800. Pelkkä tekstuurikuva toimii päällekkäisvalotuksessa myös hyvin, jos värimaailma on vahva, väriä on minimaalisen vähän tai kuva on mustavalkoinen. Järjestelmällisessä kuvaustyöskentelyssä kärsivällisyys lisääntyy, taustoihin, muotoihin ja värimaailmaan saa vaihtelevuutta, ja mikä hienointa, luonto tulee tutuksi. Kapea syväterävyysalue, eli suurella aukolla (esim. TALVI T esäiltoina ja -öinä valo sopii luovaan makrokuvaukseen erityisen hyvin, ja silloin voit helposti venyttää kuvaustuokion koko yön pituiseksi. SUURI AUKKO A 7 tietä luovaan makrokuvaan okeile sommittelussa rajujakin vaihtoehtoja. Viistosti kohteeseen heijastuva valo on yleensä toimiva ratkaisu, ja kesäöisen auringon vastavalo voi kruunata sekä kohteen että taustan. Tärkeintä on löytää oman näköinen ja itselle iloa tuottava kuvaustyyli. Harrasterungoissa valotusten määrä on yleensä kolme, mutta ammattirungoilla jopa kymmenen ruutua. Hallittu epäterävyyden hyödyntäminen tekee kesäisistä niittykuvista akvarelleja, ja ilta-aurinko maalaa vastavaloon impressionistien sinertävän värimaailman. SOMMITTELU K uovassa lähikuvauksessa taustan merkitys on olennaista ja koko kuvaalan hallitseminen on tärkeää. Perinteisesti lumihiutaleet ja jään muodot ovat olleet suosituimpia kuvausaiheita. Akvarellimainen maalaaminen kameralla ei ole aivan yksinkertaista. f/2,8) työskentely, mahdollistaa myös maalaukselliset kuvataustat. Hyvä harjoitus on aika ajoin keskittyä puhtaasti taustaan, eli kuva-alan, valon ja varjojen hahmottamiseen. Aamujen ja iltojen vastavalo on talvellakin makrokuvaajan uskollinen ystävä. Tausta voi olla jopa määräävin ja tärkein kuvaelementti. Mutta entä lumen alta pilkistävien kuivuneiden kasvien muodot. Jos olet itse tyytyväinen lopputulokseen, on tärkein päämäärä saavutettu. Mitä enemmän makrolla kuvaat, sitä läheisemmäksi lehtien, kasvien ja eläinlajien biologiset ominaisuudet tulevat ja sitä helpommin löydät juuri sinua inspiroivat kuvauspaikat ja -aiheet. Kuvan syvyys kasvaa, kun otat ensin yhden terävän kuvan ja loput heiluttaen hallitusti kameraa. Varsinainen kuvauskohde jää muotona, värinä tai muuna abstraktiona toissijaiselle huomiolle. Lumi tarjoaa rauhallisen taustan harmaille ja ruskean sävyille ja muodoille. ukkoarvolla ja polttovälillä vaikutat eniten makroja yksityiskohtakuvan lopputulokseen. Tuulenväre on myös oiva tarkennuksen muuttaja. Havupuiden oksistot, niiden jäkäläkasvusto, naava ja luppo ovat vain muutamia esimerkkejä ympärivuotisesta lähikuvausmaailmasta. TAUSTA uvausmielessä on opettavaista ja innostavaa seurata yhtä kasvitai hyönteislajia koko vuodenajan kierron verran. Kuvaan haluttiin saada maalauksellinen tausta ja kasvin varret luomaan jännitettä sommitteluun. Kun kuvaat voikukan, mustikan tai muun tutun kasvin niin, että katsoja valpastuu ja hänelle herää kysymyksiä kasvin mahdollisesta lajista, olet onnistunut. Tällä tekniikalla otat samaan ruutuun useamman kuvan. Jalusta auttaa pitämään kuvaustilanteen hallittuna. 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi luova luontokuvaus_1-15.indd 45 18.12.2014 15.01. VUODENKIERTO K L alvinen makroja yksityiskohtakuvaus on aliarvostettua. Saman voit tehdä aukkoarvolla tai tarkennuksen ja aukkoarvon yhdistelmällä. Kamera kannattaa tukea päällekkäisvalotuksissa, koska vakaa kamera helpottaa tarkennustasojen muuttamista. Kuvassa ei tarvitse näyttää kaikkea – uteliaisuus herää siitä, mitä silmä ei pysty näkemään. Karsiminen ja pelkistäminen tuovat värit ja muodot parhaiten esille. Erikoisuuden ja taiteellisuuden tavoittelu ei kuitenkaan saa olla luovan kuvaamisen lähtökohta. Ota yksi tarkka kuva ja jatka seuraavissa kuvissa muuttamalla hiukan tarkennusta epätarkemmaksi
Sulapaikat TEKSTI JA KUVAT Antti Koli LUONNON MONET KASVOT Sulapaikat 46 KAMERA 1|2015 Elinympäristön kuvauskohteet. luonto_1-2015.indd 46 19.12.2014 14.55. Jopa sydäntalvella löytyy sulapaikkoja, joissa virtaus estää vettä jäätymästä. Eläimet hakevat ruokaa kylmästä vedestä – silloin voit kuvata niitä rauhassa
Usva syntyy, kun ilma on selvästi vettä kylmempää. Tumma kara näkyy lumea vasten selkeästi, joten se sopii osaksi maisemakuvaa. TALVISENA BIOTOOPPINA virtapaikat ovat kylmiä niin eläimille kuin kuvaajillekin. Sitten odottelet sopivassa paikassa istuen tai maaten ja kuvaat ruokailevaa, uivaa, hyppäävää tai lentävää karaa. SULAPAIKKOJEN KUVAUSKOHTEET ovat melko niukassa. Pituus alle 20 cm, paino alle 70 g. Eläimet useimmiten kestävät kylmän, kunhan saavat tarpeeksi ruokaa. Koskikaroja esiintyy ympäri Suomea. Kokeile ottaa kuva alakuvakulmasta. Karan sukellukset ovat hyvä hetki liikkua. Jotkut sulapaikoista ovat ihmisen aikaansaamia, kuten purkuputkien päät. Ne sopivat ravinnoksi niin koskikaralle, telkälle, minkille, saukolle kuin isokoskelollekin. Sommittelullisesti saat luotua syvyyttä, kun etualalla on kiviä tai rantaviivaa ja sitten katse siirtyy puroa pitkin aina taivaaseen asti. PAIKAN TÄRPPI KOSKIKARA (Cinclus cinclus) Kottaraisen kokoinen, tumman ruskea valkeaa rintalaikkua lukuun ottamatta. PAKSU USVA saattaa napata tarkennuksen. MyötäSulapaikkoja on joissa ja puroissa sekä esimerkiksi salmissa. Sopeutunut kylmään veteen vettähylkivän, liukkaaksi rasvatun höyhenpuvun ansiosta. Valotus vaatii korjaamista, sillä usva vaalentaa liikaa. Usvassa kuvatessa tausta ja valon suunta vaikuttavat suuresti kaiken ilmenemiseen. Tavallisesti talvella vaaditaan lähes 20 astetta pakkasta. Harvinaisempi sulapaikkojen lintu on kuningaskalastaja. Virtapaikat löytyvät puroista karttojen korkeuskäyrien avulla. Toisinaan usva jäätyy puron rannan puihin huurteeksi. Osa on kesympiä, osa vaatii huolellisen lähestymisen. Jos pysyt paikallasi, saat tallennettua kennolle ruokailun ja koskeloiden väliset suhteet. Lajistollisesti koskikara on kuvatuin tämän biotoopin talvisista esiintyjistä. Kesäisin vain muutamia satoja pareja. Osa jäistä on auki kovillakin pakkasilla. Lähteet ovat myös usein auki ympäri vuoden. Pesii koko maassa, eniten pohjoisessa. Vaikeissa tilanteissa kannattaakin turvautua käsitarkennukseen tai yhteen paikkaan kiinnittyvään tarkennukseen. Voimakkaassa tyylittelyssä kuvan sisältö irtoaa maisemasta, jopa itse linnustakin. Ei ole niin merkitystä, onko lintu kuvassa etualalla vai takana, mutta selkeästi sen pitäisi näkyä, vaikkapa kultaisen leikkauksen kohdissa. Informatiivinen tausta on arvokas, koska se kertoo, minkälaisessa talvessa pikkulintu viihtyy. Jäätävä kosteus tuntuu kuvaajan luissa asti, ja eläimiä kuvatessa pitää vielä maata tai istua paikallaan pitkiä aikoja. Talvisista vesistä otetaan paljon myös maisemakuvia. Pitkähkö objektiivi tiivistää usvaa ja näyttää sen maisemissa vahvemmin kuin aivan laaja. Valo-olosuhteet voivat olla monenlaiset – yksi suosituista on aamun punertava valo usvaa värittämässä. Vesipäästäisenkin voi nähdä pikkupuron jään reunalla ja sukeltelemassa. Virtapaikan salaisuus on vesieläimissä, kaloissa ja pohjalla elävissä toukissa. Uhanalaisluokitus: vaarantanut. 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi luonto_1-2015.indd 47 19.12.2014 14.55. Leuto keli saattaa sitä vastoin laajentaa sulaa kuvaajan kannalta turhan leveäksi. Kuvaa sulapaikalla Jään reunaa ja vettä Aamu-usvaa Koskikaraa Vesipäästäistä Kuningaskalastajaa Pullasorsia valossa karan höyhenpuvun värit ja sävyt erottuvat parhaiten. Vaaleaan rinnukseen ja nokan asentoon tulee kaukokuvissa kiinnittää huomiota. Isokoskelot saattavat tulla sulapaikkoihin lopputalvesta nahkiaisia syömään. Lisäksi voit pistää mieleen mahdollisia sulapaikkoja jo kesäisillä retkillä. Tunnelmankin voi luoda valon tai maiseman rytmin avulla
Sillä pystyt muuttamaan kuvan kirkkautta ja kontrastia ilman vaaraa, että vahingossa hukkaisit osan kuvan sävyalasta. Kuvankäsittelyssä saat parhaita tuloksia, kun näyttö on kalibroitu tai ainakin säädetty mahdollisimman huolellisesti. Ennen Jälkeen sutaan suomeksi hämäävästi myös tasoksi. TEKSTI JA KUVAT Asko Vivolin OPASTUS Kuvankäsittelyn abc osa 1 Photoshopin perustyökalut 48 KAMERA 1|2015 kuvankasittelyn abc.indd 48 18.12.2014 15.50. Raw-kuvien perussäätöjen tekeminen poikkeaa oleellisesti jpeg-kuvien käsittelystä, eikä näitä ohjeita voi soveltaa raw-säätöihin kuin osittain. Ensimmäinen parrasvaloihin pääsevä työkalu on kuvan kirkkautta ja kontrastia säätävä Levels (tasot, sävyala). Kuvankäsittelyn abc LEVELS Aloita kuvankäsittely Levelsillä, jolla säädät kuvan kirkkautta, kontrastia ja jopa värejä. Tässä juttusarjassa keskitymme koko kuvan käsittelyyn, emme kuvan yksittäisen alueen säätöihin. Tarvittavia perustyökaluja ei ole kovin montaa. Varo sekoittamasta työkalua Layeriin, jota kutJUTTUSARJA ALKAA Esittelemme tässä sarjassa Adoben Photoshop 2014 CC -kuvankäsittelyohjelman työkaluja. Levelsillä voit tehdä myös kuvan värikorjailun perussäätöjä suorittamalla toimenpiteet värikanava kerralla. Ohjelma on kenties yleisin käytössä oleva kuvankäsittelyohjelma. Digitaalisen kuvan perussäädöissä kannattaa opetella tietty marssijärjestys. Levels on yksinkertainen ja looginen säätötyökalu. Käytämme jutussa jpeg-kuvia, joiden värit, kontrasti ja terävyys on laskettu jo kamerassa valmiiksi. Levelssäädön ikkunassa näkyvä histogrammi toimii hyvin säätötoimenpiteen graafisena opastajana. Useimmat muut kuvankäsittelyohjelmat pyrkivät muistuttamaan sitä joko Photoshopin vankan markkina-aseman vuoksi tai koska kuvankäsittelyohjelmien työkalut noudattavat väkisinkin samoja matematiikan lakeja
4 Output Levels -säätimellä ei ole normaalissa kuvankäsittelyssä juuri käyttötarvetta. Sopimus ohjelman käytöstä tehdään yleensä vuodeksi kerrallaan, ja vuoden vuokran voi maksaa joko yhdellä kertaa tai kuukausittain. Tämä tarkoittaa sitä, että oikealta, kuvan vaaleasta sävypäästä siirretään liukusäädintä sinne, mistä kuvan varsinainen sävyala, eli histogrammin vuoristo, alkaa. M IK Ä puun runkoon kierrettyjen valojen hennoimmat vaaleat sävyt, jotka nyt leikkautuvat pois lopullisesta kuvasta. Voit siis 1 Oletusarvona näkyvissä on kaikkien kolmen värikanavan summa (RGB). Levels-säätötyökalu löytyy Photoshopista valikosta Image > Adjustments > Levels. 6 Kuvan käsittely aloitetaan "ottamalla löysät pois". Pipettien käyttö on kuitenkin hankalaa, jos kuvasta on vaikea löytää juuri oikeita sävyjen vastaavuuskohtia. Histogrammi opastaa näin hyvin selvästi, mitä sävyjä ollaan poistamassa. 8 Keskisävysäädintä on siirretty vasemmalle arvoon 1,25, jolloin kuva on vaalentunut ja loiventunut kontrastiltaan. Ohjelma asentuu vastoin harhakäsityksiä kokonaisuudessaan tietokoneelle. Maksu tapahtuu luottokortilla. Säätö alle 1:een tummentaisi ja jyrkentäisi kuvaa. LEVELS-SÄÄTÖTYÖKALUN NÄKYMÄ tehdä kuvankäsittelyä täysin off-line-tilassa etkä tarvitse työskentelyn aikana verkkoyhteyttä, kunhan sopimuksesi on voimassa. Kuukauden lisenssimaksu on noin 12,50 euroa, ja pakettiin kuuluu Photoshopin lisäksi myös Lightroom 5.7. Sillä alueella on Levels-säätötyökalu löytyy Photoshopista valikosta Image > Adjustments > Levels. 2 Input Levels -ruudun alareunassa on kolme liukusäädintä, jotka liikkuvat hiiren vasenta painiketta klikkaamalla ja liu´uttamalla. Pipettiä klikkaamalla pääsee säätämään sen arvot haluamakseen. Vasemmalla, kuvan sävyjen tummassa päässä histogrammi ulottuu ikkunan laitaan saakka. 7 Histogrammin oikeassa ääripäässä näkyy pieni sävyvastaavuuskyhmy. keskisävyjen painopisteen halutuksi. 3 Säätöpipeteillä voi säätää kuvan tumman ja vaalean pään kohdalleen sekä asettaa SÄVYALAN KORJAILU 5 Alkuperäisen kuvan histogrammi, eli vuoristo ikkunan keskellä, painottuu vasemmalle. 1 2 3 4 5 6 7 8 Ennen Jälkeen 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kuvankasittelyn abc.indd 49 18.12.2014 15.50. Aktivoinnin jälkeen ohjelma toimii Adoben mukaan kuusi kuukautta ilman verkkoyhteyttä – sen jälkeen sen on päästävä varmistamaan lisenssin voimassaolo Adoben tietokannasta. Ohjelman hankkimista varten sinun on luotava Adoben sivustolle Adobe Creative Cloud -tili. Siellä ei ole mitään, mitä kannattaa tässä tapauksessa säätää. Tämä kertoo siitä, että kuva on tummasävyinen ja mahdollisesti hieman alivalottunut. ADOBE PHOTOSHOP 2014 CC Ohjelma ladataan netistä, eli pilvestä
4 Kun säätöjä tekee kanava kerrallaan, keskisävysäätimellä on mahdollista voimistaa kanavan värin määrää siirtämällä liukua vasemmalle. Ennen Jälkeen 1 2 3 4 Ennen Jälkeen 50 KAMERA 1|2015 kuvankasittelyn abc.indd 50 18.12.2014 15.50. Alkuperäisessä kuvassa värimaailma on varsin vahvasti pielessä, mutta valotus on likimain kohdallaan. Digitaalinen kuva koostuu kolmesta perusvärikanavasta, punaisesta (red, R), vihreästä (green, G) ja sinisestä (blue, B) sekä niiden muodostamista väliväreistä. Näin pystyy korjaamaan kuvan värivirheitä kätevästi. VÄRIKORJAILU Levels-säätimellä voi tehdä korjauksia myös värikanava kerrallaan. 1 Lisäksi kuvassa on pieniä puhkipalaneita huippuvaloalueita, 2 koska histogrammi nojaa ikkunan laitaan oikealla ääripäässä. 3 Värikanaviin pääsee käsiksi klikkaamalla ikkunassa kohtaa RGB ja valitsemalla yhden kanavan kerrallaan säädettäväksi. Esimerkissä keskisävyn arvo muuttuu 1,79:stä 1,66:een. Punaisen kanavan vastakkaisväri on syaani (sinivihreä), vihreän vastakkaisväri magenta (sinipunainen) ja sinisen vastakkaisväri keltainen. OUTO VÄRI Kuvan histogrammi, eli vuoristo ikkunan keskellä, kertoo, että kuvassa on suhteellisen syviä tummia sävyjä. Liu´un siirto oikealle voimistaa kanavan vastakkaisväriä. Muuten sävyalueen jakauma on hyvin tasainen
PIKAKOE MARKKINOILLE ON pikku hiljaa saapunut myös peruskuluttajalle hinnaltaan sopivia 4 K -videokameroita. AX100E:n hankintaa harkitsevan kannattaa miettiä, kuinka paljon suljinvääristymää on valmis kestämään kameran tarjoaman 4Kresoluution vuoksi. Korkeampi resoluutio tarkoittaa myös sitä, että värikanavat saa eroteltua paremmalla tarkkuudella vaikkapa väriavainnuksessa. Videokamera Sony | FDR-AX100E Noin 2000 euroa www.sony.fi/electronics/ handycam-videokamerat/ fdr-ax100e Sony FDR-AX100E 4K viittaa 3840 x 2160 -resoluutioiseen Ultra HD -videoon. Mistään isosta ongelmasta ei ole kyse, etenkin kun se hukkuu kohtuullisen hyvin 4K-resoluutioon. Taskussa sitä ei kuljeteta, eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan. Toistaiseksi 4K onkin tarkoitettu lähinnä ammattimaiseen videotuotantoon. Hyvä, muttei täydellinen TEKSTI Miro Vivolin Sony AX100E:llä kuvaat 4K-videota kohtuuhintaan. Se sisältää standardiksi muodostuneeseen Full HD 1920 x 1080 resoluutioon verrattuna neljä kertaa enemmän pikseleitä. FDR AX100E on kohtuullisen kookas Handycam-videokameraksi, mutta pieni oikeaksi 4K-videokameraksi. Kameraan kannattaa tutustua tarkasti ennen ostopäätöstä. Korkean resoluution tuoma lisätarkkuus on jo itsessään hieno juttu, ja jälkikäsittelyn kannalta se avaa mahdollisuuksia. Sonyn FDR-AX100E on yksi vaihtoehto edulliseen 4K:n kuvaamiseen. 4K-kamerat, samaan resoluutioon yltävät monitorit ja sulavaan editoimiseen pystyvä rautatavara ohjelmistoineen ovat monille melko kallista puuhaa. Kriittisen kuvaajan kannattaa kuitenkin pitää asia mielessä – virheettömämpi jälki on aina myös helpompi muokata. AX100E:N KUVAN laatu on kokonaisuudessaan melko hyvä ns. Jos on valmis tyytymään matalamman resoluution editoituun lopputulokseen, 4K antaa runsaasti varaa uudelleenrajauksiin, skaalauksiin tai vaikkapa jälkistabilisointiin. Esimerkiksi nopeat vaakaliikkeet tai ohitse liikkuvat ajoneuvot näyttävät videolla vääntyvän vinoon. M IK Ä O N ... Pakkaus jättää pientä artifaktia valoisuuteen, hieman isompaa värisävyihin, etenkin kuvattaessa liikkuvaa kohdetta hämärässä. Valoisuus ja värit tallentuvat varsin luonnollisina jopa hämärässä. Hankaluuksia syntyy kuitenkin vääristymästä, joka johtuu kameran sulkimen toimintatavasta. Kamera on väliinputoaja kokonsa ja painonsa puolesta. TEKNIIKKA 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-1-15.indd 51 22.12.2014 13.39. halpiskameran tuottamaksi. FDR-AX100E KUVAA ja tallentaa 4K-videota Sonyn omalla XAVC-S-pakkauksella. Tekisi jopa mieli väittää, että hämäräkuvaus toimii keskivertoa paremmin, joskin kohinaa esiintyy hieman. Pakkauksen jälkiä ei toki huomaa kuvassa joka paikassa, mutta välillä monimutkaiset pinnat jättävät kuviin turhaa elävöintiä. Ohitse ajava auto näyttää videolla vääntyvän vinoon – tämä johtuu sulkimen rakenteesta. Se kuuluu Sonyn Handycam-luokkaan, joka tarjoaa helppoa käytettävyyttä ja edullisempia hintoja uhraamalla hieman tuotteen monipuolisuudesta ja tehokkuudesta verrattuna ammattisarjan vastaaviin laitteisiin
Testiobjektiivin pinta on kiillotettua messinkiä. Himmenninlevyt putoavat helposti paikaltaan, kun objektiivia kääntelee. Näitä saa vain muutamiin kameroihin, joitakin vain erikoistilauksesta tai netin kautta, ja asennuskin pitää yleensä teettää huollossa. Alkuperäinen konstruktio oli nelilinssinen, niin myös tämä monikerrospäällystetty Lomography-versio. Tähyslasin pitäisi olla vanhantyyppinen leikkokuvalla tai mikroprismalla varustettu. Ominaisuuksiltaan samanlaista objektiivia valmistetaan myös mustana versiona. Ominaisuudet Objektiivi painaa hiukan alle 700 grammaa. Lääkkeeksi tähän käyvät pihdit, joilla voi taivuttaa himmenninlevyjen korvia sen verran, että kitka pitää levyt paikallaan. Ja onhan tämä objektiivi 1840-luvun tyyliin valmistettuna myös kunnianosoitus Joseph Maximilian Petzvalin elämäntyölle. Yksityiskohtainen tarkentaminen on tuskallista eteenja taaksepäin veivaamista. Josephin aikakaudella objektiivien valovoima oli tyypillisimmillään f/15:n luokkaa. Käytettävältä kameralta odotetaan paljon muutakin: Petzvalin erityislaatu pääsee esiin parhaiten, kun käyttää täyskokoista kennoa. Objektiivi ei suosi DSLR-kameroiden tähyslasitarkennusta. omintakeinen terävyys tukeva rakenne paras piirto rajoittuu kuvan keskikohtaan hankala tarkentaa hintava TEKNIIKKA Objektiivista asiaa 52 KAMERA 1|2015 tekniikka-1-15.indd 52 22.12.2014 13.39. Niiden tarkoituksena on muokata hajoamisympyrän ulkonäköä – tämä perustuu siihen, että jokainen epäteräväksi projisoituva valopiste leviää himmentimen kuvaksi. Tämän pyörittäminen välittyy objektiivin sisällä olevaan hammastankoon ja sitä kautta linssiryhmiin. Tämä on aivan liian karkea välitys. Laite olisi siitä huolimatta mahdollista muotoilla retrohenkeen, mutta jotain olisi perusteellisesti pilalla. Jos peiliheijastuskamerassa on elävä etsinkuva ja siihen osasuurennus tarkentamista varten, välttyy tähyslasiruljanssilta. Messinkinen taas aiheuttaa uteliaisuutta, jolloin juttelemaan tulevia voi kätevästi pyytää kuvattaviksi. Mukana toimitetaan myös fantasiahimmentimiä, jotka on leikattu pisaran ja tähden muotoisiksi. metristä, pääsee äärettömiin, kun nuppia kiertää neljänneskierroksen. Kroppikenno rajaa piirtoympyrän reunoilta kauneimman pehmeyden, eikä lyhyestä terävyysalueestakaan pääse samalla teholla nauttimaan. Kollega ei siis ole koskaan käynyt Suomessa. PALUU MENNEISYYTEEN Petzval 85 mm f/2,2 TEKSTI Timo Ripatti KUVAT Timo Ripatti ja Minna Jerrman TESTISSÄ Petzvalin erityislaatu pääsee esiin, kun käyttää täyskokoista kennoa. Sen pakkauslaatikko on näyttävä, ja varustukseen kuuluu kattava ohjekirja, himmentimen reikälevyt sekä nahkainen kuljetuspussi. Uusi, 1800-luvun tyylinen Petzval-objektiivi luo pehmeän runollisen taustan henkilökuviin. Objektiivin himmentiminä käytetään metallisia, reiällisiksi stanssattuja levyjä. Lähimmästä tarkennusetäisyydestä, eli Toimitukseen tuli kokeiltavaksi Lomography New Petzval Art Lens 85 mm f/2,2 -objektiivi. Ulkomaisen kollegan mukaan objektiivin ulkonäkö vaikuttaa valokuviin: Musta objektiivi on niin tavallisen näköinen, ettei siihen kadulla kiinnitetä paljoa huomiota. Mutta matemaatikkona Petzval onnistui luomaan linssiyhdistelmän, jonka valovoimaksi saatiin f/3,6. Samalla tavalla toimivan voisi valmistaa muovia ja kevytmetallia käyttäen alle satagrammaiseksi. Paketissa tulee myös reiätön levy, joka on ajateltu pölysuojaksi. Havainnot Petzval Artin kyljessä on tarkennusnuppi
Objektiivin mukana tuleva täysmessinkinen, erittäin tukeva 4 cm:n pituinen vastavalosuoja kiinnittyy objektiiviin omalla 65 mm:n kierteellä. Jos haluaa herkutella lyhyellä terävyysalueella kirkkaassa valaistuksessa, loppuvat suljinajat helposti kesken, vaikka ISO-herkkyys olisi säädetty pohjalukemiin. Lyhyellä etäisyydellä sujuu tarkentaminen parhaiten, kun säätää ensin objektiivin niin terävälle kuin se tarkennusnupin käännöllä onnistuu ja sen jälkeen tekee hienosäädön muuttamalla kameran ja aiheen välimatkaa. Croppikenno (oik.) tallentaa objektiivin tekemästä kuvasta terävimmän keskiosan. Taustan epäterävyys ei juurikaan muutu siirryttäessä täyskennoiseen, mutta isompi tiedosto toistaa välisävyt paremmin. T IM O R IP A T T I 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-1-15.indd 53 22.12.2014 13.39. Koekuvaus täyskennoisella peilittömällä järkkärillä sujui luontevasti. tätä varten objektiivissa on 58 mm:n suodinkierre. Malli: Sanni. Optimipiirto keskeltä saatiin aukolla f/2,8, ja lisää Sony A7r, 1/60 s, f/4,2-tähtihimmennin, ISO 1000. Suorituskyky Ensimmäinen koekuvaus testitaululta tuotti hämmentäviä tuloksia. Yritysten ja erehdysten kautta syntyy lopulta myös onnistumisen elämyksiä. Tarkentamista helpotti etsinkuvan suurentaminen yli 14-kertaiseksi, jolloin tarkennusnupin kanssa ei tarvinnut turhautua. Mikäli kuvausaihe on metriä lähempänä, pitää objektiivi varustaa joko loittorenkaalla tai lähilinssillä. Silloin voi turvautua harmaasuodattimiin – mm. Fantasiahimmentimen teho tulee parhaiten esiin, kun pääkohteen taustalla on kirkkaita valopisteitä. Huolellisuutta vaativaa se oli silti, ja onnistui parhaiten isoimmilla himmentimen aukoilla. Vastavalosuojan sisäpinta on mustattu, mutta saisi olla mattapintaisempi
f/4,2 tähtihimmennin f/3,9 pisarahimmennin M IN NA J E R R MAN TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA Objektiivista asiaa 54 KAMERA 1|2015 tekniikka-1-15.indd 54 22.12.2014 13.39. Nikon D800, 1/100–1/120 s, ISO 250–400. Lehdet muuttavat lisähimmentimillä muotoaan
TEKNISET TIEDOT Polttoväli 85,7 mm 35 mm vastaavuus 85 mm Himmenninaukkoalue f/2,2–f/16 Rakenne 4 elementtiä, 3 ryhmää Asfäärisiä elementtejä ei Nanopäällysteitä ei Lähin tark. Tulos on oikein hyvä, sillä testissä käytetyn kameran teoreettinen maksimiresoluutio on 2456 linjaparia / kuvan korkeus. Käyristä näkee, että Petzval kannattaa aina tarkentaa sillä aukolla, jolla sitä aiotaan käyttää. Nopeasti vilkaisten ne näyttivät pikemminkin WTF-käyriltä (Wandering Transfer Function). Toisella yrittämällä saatiinkin aukolla f/8 objektiivin maksimiterävyydeksi 2200 linjaparia / kuvan korkeus. himmennettäessä piirto huononi tasaisesti. Kun piirtokykyyn liittyy näinkin olennaisesti epäterävyys, voisi kuvitella, että objektiivi on tarkoitettu pienehköä kuvatiedostoa varten. Hinta ylittää monella kipurajan. etäisyys 1 m Automaattitarkennus ei Manuaalitarkennus nuppi ja hammastanko Bajonetti Canon EF, Nikon F Kuvakulma 28 astetta Suodinkierre 58 mm Paksuus tarkennusnupin kanssa 9 cm Pituus/ vv-suojan kanssa 76 / 114 mm Paino 680 g Hinta noin 550 euroa Valmistaja Zenit Krasnogorsk Venäjä Jälleenmyyjä JAS-kamerakauppa Lisätietoja 2 v. takuu, lisähimmenninpaketti 24,90 € Objektiivi tarkennettuna täydellä aukolla ja himmennettynä, molemmat kuvat aukolla f/5,6. Epäloogisen tuloksen aiheuttaa se, että objektiivin polttoväli vaihtelee siirryttäessä optiselta akselilta objektiivin reuna-alueille. Erilaisilla kameroilla kuvaamisen jälkeen selvisi, että välisävyjen toisto olikin parhaimmillaan, kun kuvasi 36-megaiselle kennolle. Mutta jos se mitään lohduttaa, kilohinta on edullinen. Kun himmentämällä estetään reunoilta projisoituvaa kuvaa, objektiivin tarkennustaso samalla siirtyy. Petzval sopii parhaiten luovalle kuvaajalle, joka hyötyy sen suorastaan runollisesta tavasta käsitellä tarkennustasoa, terävyyttä ja sävymaailmaa. Objektiivin ominaisuuksien hallitseminen vaatii syvällistä harjoittelua ja perustietoja manuaaliobjektiivien käyttämisessä. Sitten se parani aukkovälillä f/8 ja f/11, kunnes se saavutti maksimiarvonsa 1890 linjaparia / kuvan korkeus aukolla f/16. Niitä voi valmistaa itsekin. Kuvausaukkoa säätävien himmenninlevyjen lisäksi objektiivin mukana toimitetaan sarja fantasiahimmentimiä. Punainen käyrä on testitaulun keskeltä, muut läheltä kulmia. Petzval pitää näin ollen tarkentaa aina käytettävällä aukolla, vaikka se vaivalloista onkin. MITTAUKSET 100 75 50 25 10 500 1000 1500 2000 2500 3000 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) F/5,6 tarkennettu ennen himmentämistä 100 75 50 25 10 500 1000 1500 2000 2500 3000 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) F/5,6 tarkennettu himmentimen kanssa Täysresoluutiokuvat vakiokohteesta eri himmenninaukoilla katsottavissa www.kamera-lehti.fi/testikuvat. 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-1-15.indd 55 22.12.2014 13.40. Toimituksen testitaululta mitatut ensimmäiset MTF-käyrät eivät kertoneet mitään objektiivin maksimiterävyydestä
TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 56 KAMERA 1|2015 tekniikka-1-15.indd 56 22.12.2014 13.40. Ominaisuudet Täyskennoisten ja peilittömien järkkäreiden aikakaudella croppikennoinen peiliheijastuskamera vaikuttaa menneen talven lumilta. Kuvan keskustaan sijoitettu tuplaristitarkennuspikseli sopii kriittiseen tarkentamiseen f/2,8:lla tai suuremmilla valovoimilla, mutta toimii myös silloin, kun käyttää alle f/8-valovoimaista objektiivia. Raakatiedostoille ei ylärajaa löytynyt ollenkaan. Tyyppimerkinnästä jo voi päätellä, että kysymyksessä on EOS 7D -mallin päivitys. Onneksi kameran valotustapakiekolle voi kustomoida kolme erilaista säätöjen valintayhdistelmää, eli C1:n, C2:n ja C3:n. Tämä siitäkin huolimatta, että pienempi kenno sallii isomman kuvamäärän tallentumisen puskurimuistiin. Alkuperäisversion julkistamisesta onkin kulunut viitisen vuotta. Sekä video-ominaisuuksiin että sarjakuvaukseen on tullut tallentamisen laatua ja nopeutta. EOS-1D X:n tapaan voi tämänkin kameran räätälöidä niin perusteellisesti omien mieltymysten mukaiseksi, että sen lainaaminen toiselle johtaisi melkoiseen fiaskoon. Toimintoon kuuluu myös kasvojen tunnistus. Tekniikka on edistynyt viidessä vuodessa niin paljon, että on vaikeata löytää ominaisuutta, jota ei olisi parannettu tässä päivitysversiossa. Tarkentamiseen käytettäviä pikseleitä voi jakaa vyöhykkeiksi ja ryhmiksi sen mukaan, millaista aihetta on kuvaamassa. Canon 7D Mk II:n tarkennusautomatiikka on markkinoiden monipuolisimpia. Sarjakuvausnopeus on nyt kymmenen ruutua sekunnissa, ja raakatiedostoja voi valottaa sarjana 31 kappaletta ennen kuin puskurimuisti täyttyy. Pisteenä i:n päälle on 7D Mk II:ssa sisäänrakennettu gps-paikannin. Erilaisia parannuksia on tehty siellä täällä, ja merkittävimmät liittyvät tarkentamiseen. Nopeasti vaihtuvien tilanteiden ja liikkuvan aiheen kuvaamiseen on tarjolla kuusi tarkennuksen esisäätöä, jotka mukautuvat vaikkapa eri urheilulajien tai tanssiesityksen kuvaamiseen. Tiedostokokoa on kasvatettu 18 megasta kahteenkymmeneen kennon fyysistä kokoa juurikaan muuttamatta. Niitä on yhteensä 65 kappaletta, ja ne kattavat näkymän entistä laajemmin, varsinkin leveyssuunnassa. Havainnot Uusi kameraversio on muutaman kymmenen grammaa painavampi kuin edeltäjänsä, ja paino onkin jo lähempänä yhtä kokonaista kiloa. ISO-herkkyyden säätövaraa on jatkettu reilun pykälän verran. Totta onkin, että peilittömissä on tulevaisuus ja APS-C-kennokaan ei tunnu vastaukselta kaikkien kuvaajien toiveisiin. Kun kameran peili on ylhäällä, käytetään vaiheentunnistukseen perustuvassa automaattitarkennuksessa kaikkia kennon pikseleitä. Tämä on hyödyllinen ominaisuus silloin, kun käyttöön on valittu elävä etsinkuva tai videokuvaus. Myös tarkennuspisteet levittäytyvät laajemmin kuva-alalla. Wifi-yhteyden voi rakentaa hankkimalla erillisen lisälaitteen. Pikseleitä voi yhdistää ryppäiksi, ja niiden herkkyyttä voi säätää tilanteen vaatiessa. Tarkennusautomatiikka osaa älykkäästi seurata pääkohteen liikkumista ja pitää tarkennusetäisyyden kohdallaan, vaikka aihe välillä katoaisi kuvasta. Toiminto on ollut Canonin kameroissa 5D Mk II:sta lähtien, ja nyt sille on enemmän käyttöä kuin koskaan. Varsinainen uutuus on tarkennuspikseleiden sijoittaminen peittämään noin 80 prosenttia kuva-alasta. tarkennusautomatiikka sarjakuvaus tukeva rakenne ei sisäänrakennettua wifiä kiinteä takanäyttö ei kosketusnäyttöä Liikkuvan aiheen kuvaamiseen on kuusi tarkennuksen esisäätöä. Sääsuojattu runko on tukevaa tekoa ja antaa heti vaikutelman jämäkästi kädessä pysyvästä työvälineestä, kiitos käsikahvan muotoilun. VAUHTIVÄLINE Canon EOS 7D Mk II TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti TESTISSÄ Canon EOS 7D Mk II on APSC-kennolla varustettu DSLRkamera
Erikoista kyllä, terävin piirto oli kuvan keskikohdan ja nurkan puolivälissä, 1586 linjaparia / kuvan korkeus. Testattaessa pystyi kuvaamaan 16-megaisen muistikortin täyteen, eli 377 valotusta raakatiedostoja ja saman verran suuriresoluutioisia jpeg-kuvia, ennen kuin akku alkoi osoittaa tyhjenemisen merkkejä. Objektiivissa on myös kasvunvaraa, koska sen piirtoympyrä riittää täyden koon kennolle. Kameran suorituskyky on vakuuttava. Kameran mukana toimitetaan vakiovarusteena kaapelinpidin, jonka avulla hdmitai usb-johdot saa pysymään varmemmin paikallaan. Kameran takanäyttö on kiinteä. Se ajoittaa sarjakuvauksen niin, että valotukset osuvat nopeasti välkkyvän valonlähteen, vaikkapa loisteputken, kirkkaimpaan vaiheeseen. Sen valovoima säilyy koko zoomausalueella, ja kuvanvakaimen ansiosta myös pidemmät polttovälit ovat erinomaisia yleiskäyttöön. Tässä kameraversiossa voi käyttää sekä CF-kortteja että valikoimaa erilaisia SD-standardin kortteja. Oikealla puolella olevia käytetään kuvattaessa ja vasemmanpuoleisia pääsääntöisesti silloin, kun pitää päästä menuvalikkoon tai kun tutkitaan kuvia muistikortilta. Mitä lyhyempää suljinaikaa käyttää, sitä tärkeämpi toiminto on. Teoreettinen maksimipiirto tälle kennolle on 1824 linjaparia / kuvan korkeus. Akulle luvataan 670 valotusta optista etsintä käyttäen ja noin 250 valotusta, jos käyttää elävää etsinkuvaa. Parhaat suoritusarvot saatiin 35 mm:n polttovälillä aukoilla f/4 ja f/11. Rungossa takaa katsoen vasemmalla on kumisten suojakansien alla liitännät stereomikrofonille ja kuulokkeille videokuvausta varten, X-tyyppinen synkkajohtosovite ja liitäntä sähköiselle lankalaukaisijalle. Tämä liitäntä on muunnettavissa toimimaan myös videokuvauksessa. Laukaisimen puoleisessa päässä on luukku, jonka alla on muistikorttien paikat. Kätevää, jos on kokoamassa järjestelmää, jossa on sekä täyden koon että croppikennoista runkoa. Ongelmia tulee, jos pitäisi kuvata pystykuvia ja kamera on hyvin ylhäällä tai maanpinnassa. Rungon kummassakin päädyssä on luukkuja, ja akun paikka on luukun alla kameran pohjassa. Näppäimet on jaettu kahden puolen kameran takanäyttöä. Canon EF 24–105 mm f/4L IS USM, 1/400 s, f/4, ISO 6400 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-1-15.indd 57 22.12.2014 13.40. Suurin osa testin kuvista valotettiin elävää etsinkuvaa käyttäen. Sen tarkennusautomatiikka on markkinoiden monipuolisimpia, ja tarkennuksen tehoa lisäävät vielä käyttäjän mieltymyksiin taipuvat valinnaissäädöt. Suorituskyky Kameran mukana tullut EF 24–105 mm f/4L IS USM -objektiivi osoittautui sopivaksi pariksi tälle rungolle. Oleellista on, että tämä hiukan yli 900 euroa maksava objektiivi pystyy säilyttämään tasalaatuisen piirtokykynsä koko Kameraan on valittavissa välkynnänkorjaus. Sen katselukulma on kuitenkin niin laaja, että elävää etsinkuvaa voi katsella vaikkapa alaviistosta, jos kuvaa tungoksessa päiden yli. polttovälialueella ja melkein pienimmille aukoille asti. En suosi valokuvaajan työssäni croppikennoisia kameroita enkä ole ensimmäisenä suosittelemassa niitä ammattikäyttöön, mutta Canon 7D Mk II on säännöt vahvistava poikkeus. Oman luukkunsa alla on liitäntä HDMIulostulolle ja usb 3.0 -portti. Runko muistuttaa monin tavoin EOS 5D Mk III -mallia, ja näiden kahden kameran näppäimet ja säätimetkin ovat lähes identtiset. Kokemukseni mukaan sitä kaipaisi ensimmäiseksi videokuvauksessa. Vasta himmennettynä lukemiin f/16 ja f/22 alkavat fysiikan lait vaikuttaa kuvan terävyyteen diffraktion muodossa. Kamerassa ei ole kosketusnäyttöä
MTF-käyriksi muunnettuja testituloksia toimituksen TE42-testitaululta. 7 Komentopyörä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuvat vakiokohteesta eri ISO-herkkyyksillä ovat katsottavissa osoitteessa www.kamera-lehti.fi/testikuvat. 3 Salamakenkä. 6 Tarkennusaluevalitsin. 4 100 %:n optinen etsin. Punainen käyrä on mittaustulos taulun keskeltä, muut ovat lähempää kuva-alan reunoja. 5 Elävän etsinkuvan ja videon käynnistysnappi. 8 Muistikortit kameran päädyssä. 9 3”:n kiinteä takanäyttö. 2 Valotustapakiekko ja virtakytkin. MITTAUKSET 100 75 50 25 10 500 1000 1500 2000 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 35 mm f/1,4 Häiritsevä ISO 12800-51200 Kohtuullinen ISO 3200-6400 Erinomainen ISO 100-1600 Kenno, koko APS-C 22,4 x 15 mm CMOS Nettopikselimäärä 20 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 5472 x 3648 pikseliä Sarjakuvausnopeus 10 kuvaa / s Valovoima f/3,5–5,6 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä 3” / 1 040 000 ETSIN, TARKENNUS Tarkennuspisteiden määrä 65 Optinen etsin / elektroninen etsin kyllä / ei KUVATIEDOSTOMUODOT Raw+jpeg-yhdistelmiä 1 raw + 2 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 1920 x 1080 MPEG-4 AVC / H.264 VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 100–16000 (51200) ISO Valotustavat P/Tv/Av/M + erikoisohjelmia Valotusajat 30–1/8000 s + B MUITA TIETOJA GPS kyllä Muistikorttipaikat CF + SD, SDHC, SDXC Kuvanvakain rungossa / objektiivissa ei / kyllä Liitännät usb 3.0, mini-hdmi, mic, av Rungon paino 910 g Rungon mitat 149 x 112 x 78 mm Akku Li-ion LP-E6N, 7.2 V 1865 mAh Hinta noin 1800 euroa Maahantuoja Canon Canon EOS 7D Mk II 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 35 mm f/11 500 1000 1500 2000 KOHINATASO TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 58 KAMERA 1|2015 tekniikka-1-15.indd 58 22.12.2014 13.40. 1 Efekti-/kuvavertailunäppäin
Voiko vähemmän olla enemmän. Nykyiset kamerat ovat uskomattoman hyviä. Näillä runsauden markkinoilla on kaksi vaaratekijää. Asiakaskyselyllä selvitätte, mitä ominaisuuksia todella tarvitaan ja mitkä ominaisuudet on paras unohtaa. Onneksi se on harvoin todella tarpeen. Kohtuullinen hinnoittelu ja hitti on valmis. Joku voisi laskea, kuinka monta erillistä asetusta ja vaihtoehtoa ne sisältävät valikoissaan ja alavalikoissaan. Silloin kameroiden asetukset olivat yksinkertaiset. Olen sinnikkäästi lukenut käyttöoppaan kertaalleen läpi, mutta ihan kaikkea en ymmärtänyt. Unohdetaan tässä yhteydessä videokuvaus ja kasvojentunnistus. Meikäläisen sinnikkyys ei riittänyt. Riisutun version mallinimeksi voi laittaa Heavy Dutyn, Reporterin, Originalin, Frontlinen tai muuta jämerää. NYT KUN on siirrytty digiaikaan, kameran asetusten ja erilaisten säätöjen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Pidetään insinöörit tyytyväisinä, kun saavat esitellä nerokkuuttaan. Videot kuvaan videokameralla ja kasvot erotan vaikkapa jaloista. Rungon takaosassa on iso lcd-näyttö ja rungon päältä löytyy pieni lcd-näyttö. Kun laitteen sisään on rakennettu tarvittavat piirit ja sirut, samalla rahalla niihin on helppo lisätä sitä sun tätä. Noloa tunnustaa, mutta minulle ei ole oikein valjennut näiden kolmen viimeisen asetuksen tarkoitus. Mitä tämä hullutus maksaa. Almanakassa sivuja on 82, käyttöoppaassa 250. Olen elänyt myös maailmassa, jossa kuvattiin filmille. Olen päättänyt unohtaa ne. ARVOISAT KAMEROIDEN maahantuojat, annan käyttöönne seuraavan idean aivan ilmaiseksi. Kun kamerassa on mahdottomasti painikkeita ja valikoita, joku tekniikkasuuntautunut harrastaja saattaa ennen ratkaisevaa hetkeä tehdä väärän asetuksen. Arvaan, että vastaus on, ettei paljon mitään. Olen pärjännyt seuraavilla: Ohjelmoitu automaattivalotus, Valotusajan esivalinta, Tarkennustavan valinta, Tarkennuspisteen lukitus, Valotuksen mittaustavan valinta, Kuvaustaajuuden valinta, Valotuksen haarukointi, Kuvan tallennuslaadun määritys ja ISO-herkkyyden määritys. Se tarjoaa perinteiset vaihtoehdot B, M, Av, Tv ja P sekä kaksi täysautomaattitilaa ja lisäksi mystiset C1, C2 ja C3. Oman kamerani käyttöopas – joka, luojan kiitos, on paperille painettu – on sivukooltaan tismalleen sama kuin Yliopiston almanakka. Toinen tekijä on raha. 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-1-15.indd 59 22.12.2014 13.40. Siinä meni Vuoden kuvaajan titteli. PAKINA TAPIO LAINE RUNGOSSA ON yhteensä 15 asetuspainiketta ja neljä valintakiekkoa. Tarkennus on aina kohdallaan, valotus osuu nappiin, eikä tärähtäneitä kuvia tarvitse harmitella. Harvoin kuvaavalle saattaa olla vaikea muistaa niiden kaikkia tarkoituksia. Runsaudensarvi, joka todistaa, että en ole maksanut tyhjästä. Jos oletetaan, että asetusvaihtoehtoja on 400, niistä ainakin 90 prosenttia on turhia. Näiden roolit ja suhteet valintakiekkoihin ja painikkeisiin voivat joskus aiheuttaa pientä päänsärkyä. Ylhäällä vasemmalla on valotustavan valintakiekko. Vain aloittelijat käyttivät filmin mukana tulevaa valotustaulukkoa. Esittäkää päämiehillenne, että tekevät paremmista digijärkkäreistään riisutut versiot, joissa on vain perusasetukset eikä mitään it-virityksiä. Lcd-näytössä voi olla kaikkiaan 57 eri symbolia sekä numeroja kirjainyhdistelmää. Itse olen esimerkiksi pähkäillyt, miten valotuksen haarukointi asetetaan. Hankalissa olosuhteissa kaivettiin esiin valotusmittari. Pientä pränttiä ja pelkkää asiaa. Paljon siellä on toimintoja, joita en usko milloinkaan tarvitsevani. Valotusaika ja aukko määräytyivät kokemusperäisesti: ISO 100 -filmillä aurinkoisella säällä oikea valotus tuli arvoilla 1/250 s ja f/8. Asetettiin valotusaika ja aukko, tarkennettiin ja painettiin laukaisinta. Mahdollisimman vähän valikoita, painikkeita ja säätöpyöriä. Kameran oletusasetuksissa on 45 nimikettä. Olen kuvannut omallani tuhansia kuvia, ja teknisesti epäonnistuneet voi laskea yhden käden sormin
Tässä tapauksessa – kuten valokuvauksessa usein – sattuma auttoi hienon lopputuloksen saavuttamisessa, Martti toteaa hymyillen. Niistä huomaa selkeästi, että kuvan muodolla on paljon merkitys. Hänen otoksensa ovat runollisia ja monitulkintaisia. ILARI JÄ R V IN EN KUKA MARTTI JÄMSÄ 55-vuotias helsinkiläinen valokuvataiteilija. Pyöreä muoto tiivistää ja samalla hengittää. You press the button, we do the rest – sinä painat nappia, me teemme loput, kuten mainoslause kuului. – Olen lukenut, että Kodak No.1:n objektiivi oli niin huono, ettei sen erottelukyky riittänyt negatiivin reunoille asti. Pidin niitä hellästi käsissäni. – Kun näin vanhoja pyöreitä valokuvia ensimmäisen kerran, ihastuin niihin heti, hän kertoo. Lisäksi valokuvien alle oli kirjoitettu minulle tuntemattomien henkilöiden nimiä. – Niissä on pysäytetty hetki. Martti halusi kokeilla itsekin, miltä pyöreiden kuvien ottaminen tuntuu. George Eastman nimitti näitä ensimmäisiä massatuotantona valmistettuja kuvia snap shot -valokuviksi, näppäilykuviksi. Keskittyy perinteisiin mustavalkovedoksiin. Olisiko George Eastmanille tullut liian kiire saada kamera vuoden 1888 joulumarkkinoille. – SAIN OSTETTUA itselleni muutaman aitoja vanhoja, pahville liimattuja valokuvia. Pitänyt useita kymmeniä yksityisnäyttelyitä. Siksi kuvista tehtiin pyöreitä. Martin esikuva on Kodak No.1 -kamera, joka otti pelkästään pyöreitä kuvia. Niiden takaa saatoin lukea ja katsella The Eastman Companyn hienoa logoa. MINUN JUTTUNI Pyöreät kuvat 60 KAMERA 1|2015 pyoreat kuvat.indd 60 5.1.2015 14.25. Pyöreää, pyöreää TEKSTI Minna Jerrman KUVAT Martti Jämsä Miltä maailma näyttää pyöreäksi rajattuna. Martti Jämsä on keskittynyt viime aikoina pyöreisiin kuviin
Martti Jämsä on kuvannut pyöreitä mustavalkoisia kuvia. – Toivon kirjan ja näyttelyn olevan kuin lapsen aarrelaatikko, joka sisältää vaivalla ja työllä hankittuja erikoisuuksia sekä sattumalta eteen osuneita löytöjä – tai kuin minulle niin rakas hyllyn perukoille unohtunut pölyinen perhoskokoelma. Voiko sen helpommin ilmaista. – Stanssaan seleenitoonatun hopeagelatiinivedokseni pyöreäksi valmistamallani välineellä. – Halusin niin kovasti imitoida vanhoja kuvia, että piirsin tussilla kameroideni etsimeen ympyrän. Hänen töitään saattoi myös käydä katsomassa vuodenvaihteessa näyttelyssä Helsingissä. Niitä saattoi ottaa mistä tahansa ja milloin tahansa. Tähän Eastman varmasti pyrki, muttei osannut aavistaa nykyistä digitalisoitunutta kuvatulvaa, joka samalla merkitsi filmiltä kehitettyjen valokuvien väistämätöntä vähenemistä. Kuvat säilyttävät monta salaisuutta valon maagisessa kosketuksessa esineisiin, ihmisiin ja maisemaan, hiljalleen haalistuvia muistoja, Martti pohtii. Kuvani ovat myös kunnianosoitus valokuvan yhdelle merkittävälle pioneerille, George Eastmanille. Martti kuvasi otoksensa filmille. KULUI VUOSIA ennen kuin Martti päätti itse ryhtyä pyöreiden kuvien tekijäksi. KIRJA Martti Jämsä Snap shot Musta Taide Aalto Photo Books Pehmeäkantinen kirja, 63 sivua MIKÄ 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi pyoreat kuvat.indd 61 5.1.2015 14.25. – Valokuvat ovat silmänräpäys tiivistynyttä vangittua aikaa. – Valokuva arkipäiväistyi. NYT MARTIN kuvista on ilmestynyt Snap shot -kirja. Näin saatoin jo kuvatessa nähdä, miltä lopputulos tulisi näyttämään. Samalla kun kuvasin uusia valokuvia, etsin myös negatiiveistani kuvia, jotka minusta toimisivat tässä minulle uudessa muodossa
Aktiivija harrastajasarjaan tuli paljon kuvia osallistujien lähipiiristä. Sekä aktiiviettä harrastajasarjaan osallistuneista kuvista löytyi kaikkea tätä ihmisten arkeen kuuluvaa. Raatiin kuuluivat Pirjon lisäksi lehden toimittaja Timo Ripatti, päätoimittaja Asko Vivolin ja toimitussihteeri Minna Jerrman. Nykyteknologia mahdollistaa kuvat, joita oli ennen hankala ottaa, kuten kuvat revontulista, pohtii tuomaristoon kuulunut harrastajavalokuvaaja Pirjo Onza. 1 SUURKISA 2014 Harrastajasarja 1.–3. Kokonaisuudessaan suurkilpailun taso oli kuitenkin korkea. SUURKILPAILU 2014 LEMMIKKIELÄIMIÄ, luontoa, maisemia, lapsia. sijat 62 KAMERA 1|2015 Suurkilpailu 2014.indd 62 22.12.2014 9.46. Toisinaan myös kuvan rajaukseen olisi kannattanut kiinnittää huomiota. Tuomaristo harmitteli sitä, että usein kuvan kulissit olivat kunnossa, mutta varsinainen tapahtuma tai päähenkilö puuttui. – Lähetetyistä kuvista sai kivan katsauksen, mitä ihmiset haluavat kuvata
Toimiva, rohkea rajaus. Marjo sai palkinnoksi Ifolorin 100 euron lahjakortin. Rakeisuus lisää kuvan ajattomuutta. Valon ja varjon leikki tekee kuvasta arvoituksellisen. Kuin Peppi Pitkätossun Annika viidakkoleikeissä. Katja sai palkinnoksi Samsung Galaxy K zoom -kameraälypuhelimen. 2 Hiljaiset kellot Marjo Elo Noormarkku Sony A390. 3 3 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu 2014.indd 63 22.12.2014 9.46. Humoristinen ratkaisevan hetken otos, jonka värimaailma on rock. Klassinen ja ajaton kuva, jossa lapsen maailma tulee hienosti esiin. Taustalla olevan henkilön ilmaan nostetut varpaat kohottavat kuvan perinteisten lemmikkikuvien joukosta. 1 2 HARRASTAJASARJA 1.–3. SIJAT Uskallatko ottaa Heikki Annala Oulu Sony A99 + Tamron SP 24–70 mm 2.8, f/5,6, 1/40 s, ISO 400. Alla omenapuun Katja Töyrylä Pyhtää Sonyn SLT A77V, 135 mm, f/5,6, 1/250 s, ISO 500. Tunnelmallinen, hiiren perspektiivistä otettu kuva hyvinkin tutusta aiheesta. Mustavalkoisuus ohjaa huomion pääkohteeseen, kielon kukkavanaan, sekä taustan valotäpliin, joiden muoto toistaa kukkien kelloja. Heikki sai palkinnoksi Canon Legria mini X -kameran. Seepian sävy lämmittää ja pelkistää
SIJAT Harrastajasarjan sijoille 11.–20. SUURKISA 2014 Harrastajasarja 4–10. C A B Katolla Markus Thomenius Espoo Canon EOS 5D Mark III + 16–35 mm f/2,8 L. sijoittuneet kuvat ovat nähtävissä osoitteessa www.kamera-lehti.fi/ kilpailugalleriat. sijat 64 KAMERA 1|2015 Suurkilpailu 2014.indd 64 22.12.2014 9.46. Tuuli tuivertaa Risto Lahtinen Tampere Nikon D300S + Nikkor 300 mm. Laiturin ensilumi Antti Ryynänen Joensuu Sony a6000. Dancing in the rain Pia Jokinen Joensuu Sony Cyper-shot 5.1. Syrjäytynyt Otso Keränen Kempele A B C D E G F HARRASTAJASARJA 4.–10. Kaksin Jussi-Teppo Toivonen Helsinki Canon EOS 550D. Ystävykset Tuire Härkönen Helsinki Canon EOS 1000D
G D F E 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu 2014.indd 65 22.12.2014 9.46
2 1 SUURKISA 2014 Aktiivisarja 1-3. sijat 66 KAMERA 1|2015 Suurkilpailu 2014.indd 66 22.12.2014 9.46
Lammessa on ruuhkaa! Tässä kuva, jolle ei voi olla hymyilemättä. SIJAT 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu 2014.indd 67 22.12.2014 9.46. Liekovesi III Ilari Mehtonen Sastamala Hieno, harmoninen kuva, jossa on kaksi pakopistettä. Pelkistetty kuva on täynnä vastakohtaisuuksia, joita tutkia: värillinen – mustavalkoinen, moderni – vanha, aurinkoinen – sumuinen, seesteinen – dynaaminen. Rakeisuus lisää intensiivistä tunnelmaa. Sormien pois rajautuminen on hienoinen miinus. 3 Meitsit rannalla! Juha Haanpää Piispanristi Canon 5D Mk II + 100 mm macro, f/1, 1/15 s, ISO 200. 1 The boss Kirsi Tolvanen Joensuu Vahva ja samalla hellyttävä muotokuva, jonka sävyasteikko on kohdallaan. Kuva-alan täyttyminen on vaikeaa luontokuvissa, mutta tällä kertaa se on onnistunut nappiin. Juha sai palkinnoksi Praktica Luxmedia 18-Z36C -kameran. Kirsi sai palkinnoksi Ifolorin 100 euron lahjakortin. Ilari sai palkinnoksi Sony A5000 -kameran ja E 3,5-5,6/PZ 16-50 mm -objektiivin. 2 3 AKTIIVISARJA 1.–3
sijoittuneet saivat palkinnoksi Seppo Saveksen Valokuvaajahaastatteluja-kirjan. Sijoille 11.–20. Ahvenvita Leena Holmström Kello Sony ILCE-7. Jääkenttien kutsu Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen Kuopio Canon EOS 50D + 18–50 mm. Ulpukka Olavi Kurki Oulainen Canon Power Shot S100. Pajulintu Jussi Helimäki Espoo Canon EOS 50D. A B C D E G F AKTIIVISARJA 4.–10. sijat 68 KAMERA 1|2015 Suurkilpailu 2014.indd 68 22.12.2014 9.46. Lentomuurahaiset Marko Junttila Rovaniemi Canon EOS 6D + EF 70–200 mm f/2.8L. Aktiivisarjan sijoille 11.–20. C A B Kummassakin sarjassa sijoille 4.–10. sijoittuneet saivat Tatonka-heijastin/-istuinalusen. sijoittuneet kuvat ovat nähtävissä osoitteessa www.kamera-lehti.fi/kilpailugalleriat. Night on Mars Sami Heiniö Helsinki Canon EOS 60D + Canon EF 40 mm f/2.8 STM. SIJAT SUURKISA 2014 Aktiivisarja 4–10. Ennen wanhaan Antti Partanen Leväsjoki Pentax K-7 + Tamron SP 2.8/17–50 mm
D F E G 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Suurkilpailu 2014.indd 69 22.12.2014 9.46
Se nauratti muusikkoa ja kavereita. Historia on nostanut tekstistä jalustalle sen osan, joka liittää kuvaamiseen zen-henkistä ajattelua. Oikea zen-jousiampuja osuu nuolellaan samalla kertaa sekä maalitauluun että itseensä. Kuvassa lyövien käsien vierekkäisyys rinnastaa ne. Kuvaajan aivojen, silmien ja sydämen piti olla valppaana ja vartalon notkea, kuten zen-taitojen mestarilla. Miehen selvästi erottuva päälaki on merkillisen lähellä kuvan keskipistettä. Ratkaiseva hetki TEKSTI JA KUVA Jouko Leskelä Ranskalainen valokuvaaja Henri Cartier-Bresson julkaisi vuonna 1952 ensimmäisen suuren kuvateoksensa samalla kertaa ranskaksi ja englanniksi. Mies kopautti polveaan. Valokuvailmaisun monet keinot. Cartier-Bressonin samettinen käsi ja haukan silmä tekivät kuviin sekä taidokkaan geometrisen muodon että jännitteisellä tavalla pysäytetyn liikkeen. Aurinko heijastuu kadun ja rakennusten vaaleista pinnoista, ja valo muotoilee poikien kasvoja. Samalla geometrinen ryhti on kadonnut käsitteen toteutuksista. Pitkäikäisen Cartier-Bressonin (1908–2004) vaikutus koko maailman kuvaajiin on suunnaton. En osallistunut kuvaamaani tapahtumaan ohjailemalla siinä mukana olevia henkilöitä. Kaksi ryhmän poikaa nauraa vapautuneesti, mutta heidän kätensä näyttävät jännittyneiltä. Kuvaa katsoessa voi helposti kuvitella olevansa itse rumpua kokeileva poika. Samalla kun poika löi rumpua, hänen takanaan oleva mies kumartui tarkastelemaan jalkaansa. Lavastamaton zen-henkinen ratkaiseva hetki toteutui, kun katseeni nuoli lävisti kuvan pääkohteen, pojan, ja osui taaempana aikuiseen mieheen, eli omaan nilkkaani. KERRONNAN KEINOT Ratkaiseva hetki 70 KAMERA 1|2015 lesklelä palsta.indd 70 17.12.2014 15.58. The Decisive Moment sisälsi 126 valokuvan lisäksi mestarin kirjoittaman pitkän esseen, jossa hän puki kuvaamistapansa sanoiksi. Polvistuin saadakseni poikien kasvojen ilmeet paremmin näkyviin. Iloa ja ilmettä minäkin tavoittelin kuvatessani tilanteesta nelisen ruutua kadulla. KERRONNAN KEINOT Valokuvaaja Jouko Leskelä keskittyy sarjassa valokuvailmaisun peruskeinoihin ja kertoo niistä kuviensa kautta. Afrikkalainen soittaja on heille selvästi harvinainen kokemus. KUVAN YKSITYISKOHTIEN kokoelma hehkuu elämäniloa. TÄMÄNKERTAINEN, RATKAISEVAN hetken kuvani on otettu Helsingin keskustassa. Kuvauskävelylläni liikuin etukäteen suunnittelematta, tarkoituksella tarkoituksettomasti. Kokonaisuutena essee käsittelee maailmalla kiertävän kuvajournalistin toimintaa ja haasteita erilaisissa tilanteissa ja kohtauksissa. Taitojensa puitteissa monet ovat kehittäneet oman versionsa ratkaisevasta hetkestä, joka on vähitellen alkanut tarkoittaa kaikkea merkitsevän inhimillisen liikkeen pysäyttämistä valokuvaan. Nauravien poikien välissä on näyteikkunan farkkumainos, jonka hymynaama tuntuu olevan mukana kohtauksessa. Afrikkalaisen djemberummun soittaja sai kolme poikaa pysähtymään, ja yksi heistä uskaltautui kokeilemaan rummun lyömistä. Ratkaisevan hetken oppia kunnioittaen en rajannut kuvaani jälkeenpäin. Ratkaisevan hetken kuvassa moni asia tapahtuu juuri oikeaan aikaan. Kieli keskellä suuta hän päräytti oman soolonsa. Sama vaikutelma on mainoksen kasvoilla, joille epäilemättä on suunnattu valoja. Kun zen-mestari ampuu kaksi nuolta samaan tauluun, jälkimmäinen nuoli halkaisee ensimmäisen nuolen varren ennen kuin sen kärki osuu napakymppiin, ensimmäisen kärjen viereen. Se on kuvakokemus. Mutta ei se mitään, niin kävi mestarille itselleenkin: 1930ja 1940-luvun surrealisteilta vaikutteita saaneet sommittelun muodokkaat linjat antoivat tilaa 1960–1970-luvun ilmeikkäälle elämälle
Poika lyö rumpua, ja hänen takanaan oleva mies kumartuu tarkastelemaan jalkaansa. 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi lesklelä palsta.indd 71 17.12.2014 15.58. Lyövien käsien vierekkäisyys rinnastaa ne
139 € / 118,15 € /69,50 €. To klo 17.15–20.30. 139 € / 118,15 € / 69,50 €. Jatkoa VALOKUVAUS I tekniikka -kurssille, syventäen ja soveltaen jo opittua sekä perehtyen kameran teknisiin erityispiirteisiin ja manuaalitoimintoihin. Teoriaa sekä käytännön harjoituksia tiimityönä maskeeraajan ja mallin kanssa. 129 € / 109,65 €. 70 € / 59,50 €. Perusteet, välineet ja käytännön harjoittelua kuvausretkellä. KATUKUVAUSKURSSI, 25.–26.4. 4 h studion käyttöoikeutta Kameraseuran jäsenille. Opettaja: Reino Havumäki. 129 € / 109,65 €, sis. Opettaja: Markku Nurminen. Pienen käsisalaman perusteet ja käytännön harjoittelua, tärkeimpänä aiheena monisalamatekniikat. Opettaja: Mikael Rantalainen. Studiovalaisun teoriaa sekä käytännön harjoittelua. Kurssin käytyäsi saat käyttöoikeuden studioomme (vain jäsenet). Alle 25-vuotiaat -50 % normaalihinnasta. Su klo 10.00–18.00. Opettaja: Otto Turunen. STUDIO I perusteet, 6.–8.2. STUDIO IV – KAUNEUSJA MUOTIVALOKUVAUKSEN TYÖPAJA, 28.3. VALOKUVAUS III – TEKNIIKKA, 13.–15.3. Pe klo 17.00–21.00, su klo 11.00–18.00. HENKILÖKUVAUS MILJÖÖSSÄ, 22.– 24.5. Läpileikkaus tuotevalokuvaamisesta. Su 10.00–18.00. Pienen käsisalaman perusteet ja käytännön harjoittelua, tärkeimpänä aiheena monisalamatekniikat. La–su klo 10.00–16.00. LIGHTROOM-KURSSI, 18.–19.4. Kurssin aikana myös kuvataan kadulla. Kurssin käytyäsi saat käyttöoikeuden studioomme (vain jäsenet). 139 € / 118,15 € / 69,50 €. Opettaja: Tuula Heikkinen. 129 € / 109,65 €, sis. Pe klo 17.00–21.00, su klo 11.00–18.00. Opettaja: Reino Havumäki. 139 € / 118,15 €. VALOKUVAUS IV – KUVAILMAISU, 8.–9.5. Opettaja: Jarkko Antikainen. Henkilön kuvaamista. La klo 10.00–20.00. Opettaja: Reino Havumäki. Opiskelemme valon näkemistä ja hyödyntämistä käytännössä. Henkilökuvauksen tyylisuuntia, kuten miljöömuotokuva ja mainosmainen & perinteinen muotokuva. Opettaja: Laura Nissinen. Opettaja: Tuula Heikkinen. Su klo 10.00–18.00. Paikka: Kuura Studio, Nilsiänkatu 11, 00510 Helsinki. Jatkoa VALOKUVAUS II kuvailmaisu -kurssille. Su 10.00–18.00. Kurssin aiheita: Perhekuvaus, potrettikuvaus, lapsikuvaus, valokuvataide, omakuvaus. STUDIO I perusteet, 30.1.–1.2. VALO KUVASSA, 10.5. To klo 17.15–20.30. 70 € / 59,50 €. La klo 10.00–20.00. Pe klo 17.30 – 21.00, la klo 10.00 – 16.00, su klo 12.00 –16.00. STUDIO I–IV MUUT KURSSIT KEVÄÄN 2015 KURSSIT Kurssit järjestetään Kameraseura ry:n toimitilassa osoitteessa Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki, ellei toisin mainita. Kauneuden ja muodin kuvaaminen sekä kuvankäsittely. Henkilökuvauksen tyylit ja valaisu sisäja ulkomiljöössä. 4 h studion käyttöoikeutta Kameraseuran jäsenille. Opetellaan muodostamaan kuvista sarjoja ja laajempia kokonaisuuksia, jotka voivat toimia pohjana kirjan tai näyttelyn tekemiselle. 105 € / 89,25 €. 70 € / 59,50 €. VALOKUVAUS II – KUVAILMAISU, 12.3.–23.4. La–su klo 10.00–16.00. VALOKUVAUS I–IV Kokonaisuus sisältää neljä 15 tunnin opetuskokonaisuutta, joihin osallistumalla saat hyvän tuntuman sekä kameran teknisiin ominaisuuksiin ja oman kameran hallintaan että kuvailmaisuun, valokuvauksen sommitteluun ja valokuvaajana oman tyylisi löytämiseen. Kurssien tarkemmat sisältökuvaukset osoitteessa www.kameralehtikauppa.fi 72 KAMERA 1|2015 kevään kurssit ja 50w_1-2015.indd 72 22.12.2014 8.30. MAISEMAKUVAUS, 15.–17.5. Opettaja: Reino Havumäki. Opettaja: Emma Suominen. Miten tuotteiden muodot ja materiaalin pinnat vaikuttavat valaisuun. 70 € / 59,50 €. ja 20.–22.3. Opettaja: Mikael Rantalainen. Valokuvan visuaaliset tekijät ja kuinka sommittelu vaikuttaa kuvan sisältöön. Ma klo 17.15–20.15. Pe 17.30–20.00, su 11.00–17.00. Pe 17.30–20.00, su 11.00–17.00. Opettaja: Reino Havumäki. Opettaja: Otto Turunen. ALENNETUT HINNAT Kameraseura ry:n ja Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenet sekä Kamera-lehden kestotilaajat -15 % (alennettu hinta on ilmoitettu kurssin yhteydessä). ja 22.–23.5. Opettaja: Reino Havumäki. Ensimmäisen järjestelmäkameransa hankkineelle, joka haluaa hyödyntää laitteen kaikki mahdollisuudet. STUDIO III – TUOTEVALOKUVAUKSEN TYÖPAJA, 14.3. STUDIO II – henkilökuvaus, 22.2. Valotuksen hienosäätö, pikselit ja pakkaustaso, liikevaikutelma ja syväterävyys. KÄSISALAMAKURSSI, 7.6. Voit osallistua kaikkiin kursseihin tai jos hallitset jo perusteet ja kameran tekniset seikat, niin hypätä suoraan ilmaisuun ja kuvan kerrontaan. Katukuvauksen säännöt ja käytännöt tutuksi. NYT MYYNNISSÄ OSOITTEESSA WWW.KAMERALEHTIKAUPPA.FI ARJEN DOKUMENTOINTI, 16.2.–2.3. Paikka: Kuura Studio, Nilsiänkatu 11, 00510 Helsinki. 139 € / 118,15 € /69,50 €. 85 € / 72,25 €. KÄSISALAMAKURSSI, 29.3. Opettaja: Laura Nissinen. TÄYNNÄ! Studiovalaisun teoriaa sekä käytännön harjoittelua. 129 € / 109,65 €. VALOKUVAUS I – TEKNIIKKA, 5.2.–5.3. 139 € / 118,15 €. Edellytys oma kannettava, jossa Lightroom. Pe 17.30–21.00, la 15.00–21.00, su 12.00–18.00. 129 € / 109,65 €. Oman arjen dokumentointi ja tarinan kertominen kuvien kautta
50 VUOTTA SITTEN Lehden taipaleelta 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kevään kurssit ja 50w_1-2015.indd 73 22.12.2014 8.30. Karusta todellisuudesta voi vaatia pääsyä epätodelliseen mielikuvitusmaailmaan. K A M E R A -LE HT I 1 /1 96 5 1 2 2 1 Onko pop tulossa. Terävyysalueensa hallitseva toistaa terävänä vain tärkeän ja korostaa sen ominaisväriä. Ellei sitä tajua, jää abstraktio helposti arvostelematta, sillä on helpompi tulkita tuttua ja tavanomaista kuvaa. Näkemyksen kehittämisen kautta voi opetella näkemään kokonaisuuksista yksityiskohtia. Abstraktille ilmaisulle on luonteenomaista elämysten kuvittaminen. Hyökkäystä sovinnaisia käsityksiä, hyviä tapoja, perinteistä kauneustajua ja moraalikäsityksiä vastaan. Murtaa vanhoillisten ennakkoluuloja ja osoittaa nykyisen valokuvaustaiteen tavoitteet kalpeiksi ja vähäverisiksi uusille kyvyille. Vain tässä ja nyt syntynyt on taidetta, vanha on roskaa. Aiheen sielu täytyy löytää ja oivaltaa jo kuvausvaiheessa. Silloin kuva tuntuu omalta ja läheiseltä. Vain taiteellisesti kehittynyt silmä tajuaa erikoisuuden tavoittelun ja todellisen helmen kuvajoukossa. Kapinnallisuutta kaikkea ja kaikkia vastaan. Ajatustapaa ei voi kuitenkaan pelkästään moittia tai tuomita. ARI YRJÄNÄ pohtii laajasti abstraktista valokuvaa, eli vapautumista esineellisyydestä. Tälläkin suuntauksella on mahdollisuuksia apurahoihin. NUMEROSSA ON hyviä näyttöjä abstraktiteemaan liittyvästä pelkistämisestä. Menestyvät abstraktit kuvat ovat melko harvinaisia dokumentoivien esinekuvien joukossa. Se ei välttämättä ole monien tuomitsemaa konstailua, mutta vaatii innostusta ja usein monta työvaiheitta, joilla haluamansa lopputuloksen savuttaa. TEKSTI Matti Ristimäki Tuntematon Kansi Lauria Kautia Honkien keskellä Antero Takala Lappi ”ONKO POP TULOSSA?” kysyy pääkirjoitus ja selittää ansiokkaasti, mitä pop valokuvauksessa voisi olla ja merkitä. Tuen odotusta niiltä, joita vastaan kapinoidaan. Nykynäppäilijälle näyttää riittävän, että kaikki edestä horisonttiin on terävää ja värit suunnilleen oikein. Lisäksi siinä on laajoja artikkeleita niistä optisista laeista, kuten terävyysalueesta, tarkentamisesta ja värilämpötilasta, joita tarvitaan tänäkin päivänä. Pop tekee jopa kuvausteknisistä virheistä taidetta. Käytetään pelkistettyä kerrontaa, jossa tunnetut muodot ja sävyt ovat perinteisestä valokuvasta poikkeavia tai siitä osina eriteltyjä ja voimakkaasti muunneltuja. Kannattaa kuitenkin miettiä, päättää päätoimittaja. Maalaustaide on oivaltanut tämän valokuvausta paremmin. Esineellisestä maailmankuvasta on vaikea luopua, mutta abstraktioilla on oma tehtävänsä taidevalokuvauksen monivivahteisessa kentässä
Studion tiloissa työskentelivät myös Ateljee Kolmosen kaksi muuta perustajaa, Tomi Lamminen ja Jukka Tikkanen, sekä itsenäisenä yrittäjänä toiminut ja teollisuuskuvaukseen keskittynyt valokuvaaja Harri Kosonen. Vuosi on 1971, paikka Ateljee Kolmonen ja kameran takana muotikuvaaja Kari Pulkkinen. Helsingin Hernesaarenkadulla sijainneessa studiossa, Ateljee Kolmosessa, oli vuonna 1971 ollut toimintaa parin vuoden ajan. Kuvaustapahtumaa kehitellään. Studiossa soi aina musiikki, jotta hän sai nuoret rentoutumaan. Studiossa oli kameralaitteiden lisäksi mm. Kuvausjälkeään jatkuvasti hiova ja paranteleva Pulkkinen seurasi tiiviisti markkinoille tulleita valokuvauslaitteita ja päivitti säännöllisesti omaa kalustoaan. Mikä sen tarkoitus on. Sähkötekniikkaa Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa opiskellut Pulkkinen oli kiinnostunut valaistukseen ja valoon liittyvistä seikoista ja kehitti uusia valaistukseen ja optiikkaan liittyviä menetelmiä. Pulkkinen halusi tehdä kuvaustapahtumista pienimuotoisia muotinäytöksiä. Miesten edessä on puinen kehikko. suurennuskoneet ja kolmen välähdyspään Pro-studiosalamalaite. Vuonna 1971 perustettu Mallit r.y. Vasemmalla seisova Kai Savolainen suuntaa katseensa sivuun – kuvauskentän ulkopuolella vaikuttaa olevan muitakin läsnäolijoita kuin kuvaaja ja mallit. Kari Pulkkinen oli itse aikaisemmin toiminut mannekiinina ja valokuvamallina ja kuvasi uransa alkuvaiheessa paljon mannekiinikoulun oppilaita. Kaksi miesmallia valokuvausstudiossa, kuvausvuorossa Jockeyn Y-front puolipitkät alushousut. Valokuvaaja Kari Pulkkinen (1946– 2003) oli alusta lähtien studion keskeinen primus motor. Muotikuvaajat käyttivät usein samoja suosikkimalleja, Muotikuvaaja Kari Pulkkisen studiolla soi aina rento musiikki. ValmisVaateteollisuus ja suomalaisen vaatetusalan kasvu loivat kysyntää sekä valokuvamalleille että muotikuvaajille. Malleina toimivat tähän aikaan yhtä lailla koulutetut mannekiinit, julkisuuden henkilöt kuin tavalliset ihmiset. mennyttä valoa Valoa kalsareihin 74 Kamera 1|2015 museo ja kalenteri 1_2015.indd 74 2.1.2015 10.49. Rajaako se kuva-alaa vai onko se eräänlainen valolaatikko, joka keskittää kuvan reunoissa olevien spottien valon kalsareihin. toimi mallirekisterinä, jonka kautta valokuvaajat saivat mallien yhteystiedot. Valoa kalsareihin teKsti Joanna Maltzeff kuvat Kari Pulkkinen Kuvia Museoviraston kokoelmista. Musiikintoistolaitteet kuuluivat alusta lähtien Ateljee Kolmosen peruskalustoon
afghanistanilaiselta Farzana Wahidylta, ruotsalaiselta David Magnussonilta sekä Heidi Piiroiselta ja Meeri Koutaniemeltä. Projekti-tila | –18.1. www.luova.fi jukka male museo |–25.1. joiden kanssa yhteistyö sujui mutkattomasti. 6.–26.2. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 B, 2. Jockey Y-front -kuvaussessio Ateljee Kolmosessa, 1971. 5.–28.2. Poliittisen valokuvan festivaali. Kuvissa nähdään lapsia leikkimässä syyskuun yhdennentoista päivän terroristi-iskua ja toisintamassa Abu-Ghraibin kidutuskohtausta (KL 12/14). HELSINKI suomen valokuvataiteen museo | –18.1. Lastenhuoneessa. Keilaniemi. Vakosamettipusakka. #snapshot. 30.1.–15.3. Seikkailuja Siperiassa. Kirsi MacKenzien maisemakuvia Islannista, Grönlannista, Ruotsista, Norjasta ja Suomesta (s. Valokuvamallina nyrkkeilijä Arto Nilsson, 1973. Epikriisi. Koruja. Vuosien asumiMuseoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki ti-pe 10–16, to 10–18, ma suljettu Puhelin 040 128 6100 | kuva.arkisto@nba.fi www.kuvakokoelmat.fi Muotikuvaaja Kari Pulkkisen studiolla soi aina rento musiikki. Milka Alasen kuvia. Pasilan kirjasto | –31.1. Uudenmaankatu 4–6, tipe 11–19, la-su 11–17. Vuosikilpailun parhaat. Kuninkaittemme jäljillä. Kulttuuriaukio 2, ma-pe 8–21, la 9–18, su 9–15. Aula, Sturenkatu 2a, ti, ke, pe 10–16, to 10– 18. Jukka Lehmus pohn ä y t t e ly k al e nt e r i Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen minna.jerrman@ kamera-lehti.fi tii kuvissaan, kuinka määritellään maiseman arvo. Merenneito, grammari ja silakkamarkkinat. Teivo Lehti. ystävät ja mannekiiniajan kollegat, Kai Savolainen, Pekka ”Pexi” Tavastila, Pirkka Pekuri ja Ekku Peltomäki. Pulkkinen vakiinnutti asemansa suomalaisena muotikuvaajana muutamassa vuodessa. Lastenkodinkuja 1, ti– pe 10–15. Heidi Strengell. Vapaa pääsy. Keinulaudankuja 4, ti-pe 9–18, la 12–17. Hänet tunnettiin määrätietoisena, täydellisyyttä tavoittelevana ja luotettavana valokuvaajana, joka oli valmis paiskimaan töitä vaikka vuorokauden ympäri. Näyttelyn kuvat on otettu sarjan kuvauksen yhteydessä. Pulkkinen campittaa! Kari Pulkkisen muotija mainoskuvia 1960ja 1970-luvulta (s. Museoviraston kuvakokoelmien Journalistinen kuva-arkisto sai Pulkkisen negatiivija diakokoelman vuonna 2011. krs, päivittäin 9–21. Valokuvamalli Sirpa Suosmaa, 1977. Parallel Interiors. Valokuvagalleria Hippolyte | – 25.1. www. He valitsivat ja asettelivat kuvaansa kaikki ihmiset, jotka kokevat perheekseen. Journalistinen kuva-arkisto joka ti–pe 10–15 Puhelin 040 128 6127 | joka@nba.fi joka.nba.fi/fi/index 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi museo ja kalenteri 1_2015.indd 75 2.1.2015 10.49. Milla-Kariina Oja tarkastelee yksityisen tilan ja rajojen käsitteitä. www. 9). Jouni Kaipia: Istumapaikkoja. Petri Kaipiaisen näyttely kertoo 3500 kilometrin mittaisesta matkasta Tiibetin itäisiin Amdon ja Khamin maakuntiin šamaanifestivaaleille ja paimentolaistasangoille. Valokuvasarjoja mm. 5.–28.2. Sameli Pihlajan kuvia Singaporesta, Malesiasta, Laosista, Kambodzasta ja Vietnamista. Vapaa pääsy. Kaakkois-Aasian kasvot. www.nba.fi/fi/ kansallismuseo suomenlinnan museo | –1.3. Johanna Amnelinin maisemakuvia (KL 2/2014). 6.2.–1.3. Aineistosta on digitoitu noin 2300 ja luetteloitu noin 1600 kuvaa. Näyttely on kertomus tavallisista ihmisistä ja heidän elinympäristöstään Kaakkois-Aasiassa. Luonnon muotoja – Pohjoismaisia maisemia. Lähialueiden vesistöjä. Ajankohtaista ja kantaaottavaa valokuvaa suomalaisilta ja ulkomaalaisilta valokuvaajilta, jotka haluavat kuvillaan vaikuttaa maailmaan. Perhealbumi. www.valokuvataiteenmuseo.fi kamera-galleria | –29.1. ESPOO espoon kulttuurikeskus | –1.2. Kari Pulkkisen vakiomalleihin kuuluivat mm. laterna magica | –31.1. 30.1.–12.4. Susanna Kekkosen valokuvasarja antaa vallan eroperheiden lapsille. Muuttunut teknologia on vaikuttanut tapoihimme käyttää valokuvia. Jacopo Brancatin valokuvat kertovat intohimosta purjehdukseen, taidosta sekä ystävyydestä, jotka pitävät yllä perinnettä (KL 10–11/14). Douglas Siven tuotti 2013 Ylelle kymmenosaisen dokumenttisarjan Kuninkaittemme jäljillä. Muutoksista huolimatta monet tarpeet ja toiveet ovat sekä valokuvien ottajilla että katsojilla samanlaisia kuin sata vuotta sitten. Unohdettu maa, uhmakas kansa. Pulkkinen campittaa! -valokuvanäyttely on Museoviraston kirjaston aulassa 30.1.2015 saakka, Sturenkatu 2a, Helsinki. Kellosilta 9, ma-to 9–20, pe 9–16, la 10–16. Vapaa pääsy. 5.– 28.2. 74). kameraseura.fi galleria jangva | –1.2. Kotialbumien aarteita eri vuosikymmeniltä (KL 10– 11/14). www.jangva.fi galleria kontupiste | –18.1. www.kontu.la galleria luova | Suvilahdenkatu 10 a 5, ma 10–18, ti-pe 10–17. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, ti-su 11–18, 8/5 €. Rauhankatu 7, ma-pe 11– 13.30, 14–17.30, la 12–15. Osa kuvista on nähtävissä osoitteessa joka.kuvakokoelmat.fi. suomen kansallismuseo | –1.2. Mannerheimintie 34, ti-su 11–18, 8 / 6 €. Näyttely koostuu pääosin tavallisten ihmisten kuvaamista valokuvista, internetkuvista, historiallisista näppäilykuvista, selfieitä. Kanadalainen Jonathan Hobin käsittelee teoksissa lapsuuden pimeitä puolia käyttäen hyväkseen populaarikulttuurista nousevia viitteitä. Suomenlinnakeskus, Suomenlinna C 74. Siperian kielten ja kulttuurien tutkija Kai Donnerin valokuvia vuosien 1911–1914 tutkimusmatkoilta (KL 10–11/14). laterna.net museoviraston kirjasto | –31.1. Viaporin Telakka, silta tulevaisuuteen
Mediakasvatuksen Kulttuuripolku. 1.–28.2. Harri Heinosen valokuvia Skotlantiin suuntautuneelta kuvausmatkalta. www.siida.fi JyväSKyLä galleria ratamo | –8.2. valokuvakeskus.fi LaPUa Pohjanmaan Valokuvakeskus | Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1, ma-pe 11–19, la-su 11–15. www. 11). www.lappeenranta. Suuria maisemia rytmittävät kuvat ympäristön yksityiskohdista (KL 9/14). Raakel Kuukan kuvia tähänastisen uran varrelta Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen laitoksen lopputyöstä ja Dokumentteja-sarjasta aina viime vuoden joulukuussa kuvattuihin Peilija Like Mother Like Daughter -sarjoihin. fi/museot kaakkois-suomen valokuvakeskus | –31.1. Tsunami – Tuhon muisto. Näyttely tutkii taiteen ja tieteen vuorovaikutusta. www.lahdenmuseot.fi LaPPEENraNTa etelä-karjalan museo | –1.3. Ylä-Kolintie 39. Porvoolaisen luontokuvaaja Mauri Leivon kunnianosoitus kuikalle, ikivanhalle alkulinnulle, joka vuosimiljoonien aikana on sopeutunut elämään suomalaisilla järvillä. Yrjönkatu 8-10, ti–pe 12–17, la– su 12–16. Näyttely kertoo vuoden 2004 Kaak1 Marjo Hyttinen, Pohjoinen valokuvakeskus, Oulu. Sulukule, Istanbul – romaniyhteisön tuho. 9). 5 / 4 €. www.hannuhautala.fi LaHTI lahden taidemuseo | –18.1. www.wakewa.net OULU oulun taidemuseo | 24.1.–15.3. Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, ma-pe 9–16.30. Susanna Majuri (s. Seitsemän nykytaiteilijaa rakentaa sukunsa perinnön uudelleen. 6 / 4 €. Myös teemanäyttelyn aiheena on Viro, nimeltään Kuvausretkiä Viroon. Silmin nähden. Lauri Nykopp ja Jukka Laitinen. www.hippolyte.fi Virka galleria | 20.2.–31.5. renlundin museo | –15.2. Taru Samola. Juha Sundstömin retrospektiivisessä näyttelyssä on kuvia viideltä vuosikymmeneltä. www.mikkelinvalokuvakeskus.fi studio Wäkewä | 27.1.–13.2. Mistä tulen, minne menen. Ihmiset valmistivat ruokaa nuotiolla raunioiden keskellä. Kristiinankatu 15, ti-su 11–17. Markku Saiha: Itämeren rannalla. Kaksi äitiä. Kauppakatu 23, ti–la 10– 17. Veturitallinkatu 6, ti-su 11–18. Vuorelankulma 2, ti-pe 12–18, la-su 12–16. 5 / 2 €. Puistokatu 3, ti-pe 11–17, la 10–14. 6 / 4 €. Perintö. vb.kuopio.fi KUUSaMO Hannu Hautala luontokuvakeskus | –19.1. Saimaankatu 11, 4 krs., ti-pe 9–16, lasu 11–17, 7 / 6 / 3 €. Dokumentti kadotetusta paratiisista Suomenlahden syleilyssä. Mukana valokuvia Annika Dahlstenilta ja Markku Laaksolta, Jana Romanovalta sekä KukkaMaria Rosenlundilta. 25.2.–27.3. Polkilo, Varuskuntakatu 11, ti-pe 11–18, la-su 12–17. www.jyvaskyla.fi/ratamo KaNgaSaLa kangasala-talo / Valokuvakeskus nykyaika | 1.–28.2. pohjanmaanvalokuvakeskus.net MIKKELI mikkelin valokuvakeskus | –30.1. Tummasävyiset maisemakuvat henkivät vuodenaikojen dramatiikkaa. Teosten keskiössä ovat Mauri Leivo, Kuopion luonnontieteellinen museo. näyttelyKalenteRI 76 Kamera 1|2015 museo ja kalenteri 1_2015.indd 76 2.1.2015 10.49. Mukana mm. Kuohunharjuntie 6. www.kaakkois-suomen. Metsäteknikko Pentti Väänäsen valokuvista koostuva näyttely herättää vuosien 1950–1980 savottaelämän henkiin. www.gallerizebra.fi KOKKOLa k. Ilomantsin saloilla kuvatut valokuvat kertovat myös metsätalouden murrosvaiheesta. Kasarmintie 9, ti-to 10–17, pe 12–19, la–su 10–17. Juhana Moisander. www.kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi VB-Valokuvakeskus | –1.2. Portrait of Nature – Myriads of Gods. Mikko Savolainen valokuvasi vuonna 2009 lohduttomia näkymiä, jotka muistuttivat sodanjälkeistä Berliiniä. Harmoniset kuvat tuovat perheet esiin arvokkaina ja ainutlaatuisina. Keskuskatu 90, ke–to 10–18, pe 10–17, la 12–15. Vapaa pääsy. Markus Henttonen. Nature Trail. www.ouka.fi/oulu/taidemuseo Pohjoinen valokuvakeskus / Valvegalleria | –22.2. Renja Leino. Kasarminkatu 3, tipe 10–17, la 10–13. Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13, ma-pe 9-19, la-su 10–16, vapaa pääsy. 9). Keinutuolisarjassa on kuvia vuodelta 2014. Näyttelyn teemana on ihminen. nen Kiinassa on vaikuttanut Ojan työskentelyyn. www. Nobuyuki Kobayashi korostaa luonnon herkkyyttä. Minna Pölläsen näyttely koostuu laakafilmille kuvatuista valokuvista, joiden kautta tutkitaan tapoja kokea ja nähdä maisema. H. Kuninkaankatu 14–16, ti, to, pe 11–17, ke 11–19, la-su 11–15. Mari Mäkiö. Kasari. Kuvia Suursaaresta, joka luovutettiin Moskovan rauhassa vuonna 1940 Neuvostoliitolle (s. www.valokuvakeskusnykyaika.fi KarJaa galleria Zebra | –31.1. Kuvat on toteutettu Kiinassa, Suomessa ja New Yorkissa. Alba. 20.2.–12.4. Checkpoint Leonardo. Kuvamateriaali on peräisin Keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikön arkistoista (s. 1 Kuikka, veden lintu. Roosin talo, Pitkänsillankatu 39, ti-su 11–16, to 11–18. Veden kuvia. Vapaa pääsy. 30.1.–22.2. Seppo Saves. Suurkaupunkikuvistaan tunnettu valokuvataiteilija Henttonen käsittelee uudessa Twisted Tales – Road to Hope -sarjassaan elämää, muistoja ja unelmia. www.kotkanvalokuvakeskus.fi KOUvOLa kouvolan taidemuseo | –18.1. Suursaari. Klassikkokuvissa nähdään lintukuvia Virosta. KUOPIO kuopion luonnontieteellinen museo | 20.1.–9.5. KOLI luontokeskus ukko | –26.1. luontoon.fi/ukko KOTKa kotkan Valokuvakeskus | –1.2. www.virka.fi INarI saamelaismuseo siida | –8.2. Tuula Närhisen valokuvia. Romanien asuttamassa Sulukulessa aloitettiin 2000-luvulla purkutyöt. Valokuvataiteilija Sari Poijärvi tuo esille henkilökohtaisen kasari-historiikkinsa. Näyttelyssä yhdistyvät sarja Silent Night sekä Twisted Tales. Inarinsaamelainen Jan-Eerik Paadar on kuvannut kotiseutunsa luontoa. 27.2.–22.3. Inarintie 46. 6.2.–22.3. kois-Aasian tsunamin tuhoista sekä kansainvälisestä tunnistusoperaatiosta. Galleria Pihatto, Valtakatu 80, ti-pe 11–18, la 11–15. Kokonaisuus sisältää henkilökuvia 1980-luvun julkkiksista, dokumenttivalokuvia, julisteita, lehtileikkeitä ja musiikkivideoita. Aino Vuokola on kuvannut suomalaisia lapsiperheitä, joissa on kaksi äitiä. 2 Metsä josta itseni löysin
Käytävä terminaalista 2 terminaaliin 1. Hallituskatu 7, päivittäin 10–20, vapaa pääsy. Mariankatu 14, ti-pe 10–18, la 11– 17, su 11–17. www.werstas.fi TUrKU Cafe art | –31.1. Icelandic shores and shapes. Matti Rutanen (k. Kokonaisuus muodostuu kahdeksasta sarjavoittajasta ja 32 muusta kärkikuvasta. Vuoden luontokuvat 2014. Puutarhakatu 34, ti-pe 9–17, la-su 10– 18, 7 / 3 €. Kameraseurojen Liitto on vuonna 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien valtakunnallinen keskusliitto. www.galleryibis.com vaNTaa Helsinki-Vantaan lentoasema | –1.4. Nick Brandtin runsaat 60 suurikokoista mustavalkoista valokuvaa ylistävät Itä-Afrikan uhattua ja ainutlaatuista eläinmaailmaa. Marjo Hyttisen työ dokumentoi taiteilijan omaa elinympäristöä vesien ja tehtaiden maisemassa; Perämeren, Kemijoen ja Jokisuun leikkauspisteessä. Leftover. se ura t t o im iv a t se ura t t o im iv a t www.sksl.fi Facebookissa | www.facebook.com/skslry www.nuoretvalokuvaajat.fi Facebookissa | www.facebook.com/nuoretvalokuvaajat SUOMEN KaMEraSEUrOJEN LIITTO KUUKaUdEN POIMINTa KaNSaINväLINEN TOIMINTa NUOrET vaLOKUvaaJaT Liittoon kuuluu noin 100 seuraa, joissa on yhteensä noin 4000 jäsentä. Sri Lankan lapset. Savonlinnan Fotokerho 40 vuotta. Keskusteluryhmässä kuulee nopeimmin kokemuksia kansainvälisistä tulevista ja menneistä näyttelyistä sekä kilpailuista. Salo vanhoissa valokuvissa. Maija Tammi käsittelee sairauden pelkoa. Hän käyttää vanhaa heliogravyyritekniikkaa. Kortit ovat surrealististen fantasioiden, salaperäisten unelmien, roolileikkien, näyttävien diivojen ja ironian temmellyskenttiä. Krister Löfrothin kuvia naisista, painottomuudesta ja unelmoinnista (KL 2/2014). Kuukauden kuva Little Big Toe Wash on Antti Sorvalta. Surrealismia ja silmänlumetta. On This Earth, A Shadow Falls. Silence. www.salontaidemuseo.fi SavONLINNa savonlinnan maakuntamuseo | –22.3. Läntinen rantakatu 5, ma-pe 10–19, la 10–17, su 11–17. Andrea Vannucchi ja Kai Fagerström herättävät teoksissaan hylätyt talot eloon (KL 10–11/14). Vuonna 1980 otettu kuva voitti Kameraseuran Wanhat kamerat -kilpailun. www.peri.fi vaaSa tikanojan taidekoti |–8.3. 31.1.–17.5. www.photonorth.fi PIHTIPUdaS Herkkuravintola takkatupa | jatkuva näyttely. 170 mustavalkoisen valokuvan suurnäyttely. Kaikki liiton jäsenet ovat myös FIAP:n jäseniä ja voivat osallistua kansainväliseen toimintaan seuransa ja liiton kautta. Rupontie 1, ma-pe 8–22, la-su 9–22. Ari Niipan luontokuvia. Hovioikeudenpuistikko 4, ti-su 10–16, 7 / 5 €. Se järjestää koulutustilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä. Valokuvakeskus Peri | –1.2. rOvaNIEMI rovaniemen kirjasto | 26.1.– 15.2. Näyttelyn on tuottanut ruotsalainen Fotografiska Museet. Näyttely painottuu 1960-luvun jälkeiseen aikaan, jolloin feminismi Suomessa radikalisoitui ja sovinnaisen tasa-arvotyön sijaan tavoitteeksi tuli purkaa naisia alistava sukupuolijärjestelmä. Juan Kasari purkaa valokuvan todellisuusja aikarakenteita pohtimalla valokuvan alkuperäistä muotoa ja sitä, miten se tuhoutuu. SaarIJärvI saarijärven museo |–8.2. Ajantilat. Lähetä tekstit ja kuvat tiedotus@sksl.fi A n t t i s o r v A 77 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi museo ja kalenteri 1_2015.indd 77 2.1.2015 10.49. Kimmo ja Hannele Törmän valokuvia kummiprojektista, joka tukee varattomien lasten koulutusta Sri Lankassa. www.savonlinna.fi/riihisaari TaMPErE tampereen taidemuseo | 17.1.– 26.4. Feministisen liikkeen historiaa ja tätä päivää Suomessa. 6.2.–1.3. Väinö Linnan aukio 8, ti-su 11– 18. –18.1. www. metsään tehdyt paikkasidonnaiset interventiot. Janne Laineen retrospektiivisessä näyttelyssä käsitellään maisemaa eri näkökulmista. Kansainvälinen toiminta tapahtuu pääasiassa kansainvälisen kattojärjestön FIAP:n, Fédération internationale de l’art photographique, kautta. Mukana 44 jäsenen töitä. Liitto toimii valokuvauksen edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. www.tampere.fi/ taidemuseo.html työväenmuseo Werstas | 1.2.– 17.5. Anti-gravity women. Hän jatkaa nyt mahtijuttujaan "sieltä jostakin" Antti Sorvan avulla. –1.2. Jorma Eton tie 6. Facebook-sivuilla keskustellaan kuvaustekniikoista ja esitellään ryhmän viikon paras kuva. Nuoret valokuvaajat järjestää valokuvausleirejä ja -kursseja, workshopeja ja yhteisnäyttelyitä. www.kameraseura.fi SKsL julkaisee jäsenseurojen toimintaan liittyviä uutisia nettisivuilla. Oscar Farisin luontokuvia talvisesta Islannista. Bright Light. Traces. Feminismi. www.tikanojantaidekoti.fi Valokuvagalleria ibis | Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1, ke-pe 12–18, la-su 12–17. Riihisaari, tisu 10–17, 5 / 3 €. 2 –22.2. Hyvin aktiivinen keskustelufoorumi on Facebook-ryhmä FIAP-kisailijat, jossa on mukana jo yli 170 kuvaajaa. Vapaa pääsy. 1964) toivoi morsiamekseen kuninkaallista Englannista. Rutas-Matin kuninkaalliset kihlahelmet – ja innoitusta Onpahanvaanlammelta. Hän keräsi ja kuvasi yli kolmesataa käytettyä sädehoitomaskia. Herajärventie 2, to-su 12–18. Satoja historiallisia valokuvakortteja 1900-luvun alusta. Jokainen kerholainen on saanut itse valita kuvansa ja ripustuksensa. saarijarvi.fi/sisalto/nayttelyohjelma SaLO salon taidemuseo Veturitalli | –18.1. Laine kuljettaa katsojan eri puolille maailmaa, myyttisten tunnelmien äärelle, menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Itäinen Rantakatu 38, ti, to-su 10–18, ke 12–20
kosonen@sksl.fi. Vuosinäyttelyyn lähetettävien kuvien latausaika on 2.–30.1.2015. Mikäli paikkakuntanne kameraseura tai -kerho ei vielä kuulu liittoon, kannattaa tehdä jäsenhakemus. Arvonimien pisterajoja on nostettu (hyväksynnät / vedokset / näyttelyt): SKsLM: 30 / - / 5 (ei muutosta), SKsLSM: 80 / 5 / 10, SKsLE: 150 / 10 / 15. Lightroom peruskurssi 2, 11.–12.4. Lisätietoja: toimisto@sksl.fi ja toiminnanjohtaja Kari Tolonen p. Kilpailu on digikuville, ja kuvien koko tulee olla 1920 x 1080 pikseliä. Saman vuoden aikana voi hakea vain yhtä arvonimeä. Kilpailussa on kolme sarjaa: mustavalkokuvat, värikuvat ja luontokuvat. Tarkempaa tietoa vuosikokouksesta: www.sksl.fi. 0400-634631. SKsL:n uudistetut arvonimisäännöt tulevat voimaan 1.1.2016. Liiton jäsenseuran kuvaajat voivat osallistua liiton vuosittaisiin näyttelyihin ja kansainvälisiin kuvakilpailuihin (FIAP, PSA, UPI). Lightroom peruskurssi 1, 14.–15.2. Lisätietoja: www.thisislife.fi SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITON vuosinäyttelyä ja vuosikokousta isännöi tänä keväänä Vihdin kameraseura 11.–12.4.2015. Myös majoittuminen toteutuu mutkattomasti Air Hotellissa. Lightroom syventävä, 7.–8.3. Vuosinäyttelyn avajaiset pidetään lauantaina Vihdin pääkirjastossa Nummelassa. Liiton vuosikokous ja vuosinäyttely 78 KAMERA 1|2015 sksl ja vaara kurkku-1-15.indd 78 17.12.2014 15.33. Uudistukseen ryhdyttiin, koska on herännyt huoli vedostettujen teosten määrän vähentymisestä digimurroksessa sekä koska liiton suojeluksessa olevat, Suomessa järjestettävät kansainväliset näyttelyt ovat lisääntyneet. Osallistumismaksu yhteen sarjaan on 20 euroa, kahteen 30 euroa ja kolmeen sarjaan 40 euroa. Lisätietoja: SKsL:n näyttelyvastaava Jukka Kosonen p. Ohjelma jatkuu iltajuhlalla Air Hotellissa. Osallistu kansainvälisiin näyttelyihin. 040 865 1362, jukka. This is life 2015 This is life 2014 -kuvasatoa. Digikuvauksen perusteet 2, 28.–29.3. Kuvien latausaika päättyy 15.2. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO TÄNÄ VUONNA SKsL:n arvonimiä SKsLm, SKsLSM ja SKsLE voi hakea 31.1.2015 mennessä. Näyttelyyn lähetettyjen kuvien hyväksymisprosentti on 25. Vedoshyväksynnästä saa 1.1.2016 alkaen 2 pistettä. Viimeinen vanhojen arvonimisääntöjen mukainen haku päättyy 31.1.2016. SKsL:n arvonimet uudistuvat KAMERASEURA MIELIKUVITUS järjestää toisen kansainvälisen valokuvakilpailun This is life 2015. Kaikille näyttelyyn osallistuville postitetaan näyttelyluettelo. Henkilökuvauskurssi studiossa 31.1.–1.2. Kameraseura, liity liittoon This is life 2014 -kuvasatoa. 13 krt Lisätietoja: www.valokuvausseura.fi Tampereen valokuvausseuran kurssit SUOMESSA TOIMII 93 Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenseuraa, joissa on jäseniä yli 4500. Nimai-chandra Grosh-nilin, Intia: Relax, PSA-gold Color -sarja. Lisäksi liitto järjestää kursseja ja koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea. Uudet näyttelyt mahdollistavat aiempaa nopeamman pistekertymän. Lisätietoja osoitteessa: www.kamera-lehti.fi/ kvnayttelyt TAMPEREEN VALOKUVAUSSEURA järjestää Tampereella keväällä 2015 kursseja. Albert Peerin, Itävalta: Huskys, PSA-gold Photojournalism -sarja. Muutokset: SKsLA/B/C-arvonimistä luovutaan niiden vähäisen käytön vuoksi. Mustavalkovedostus 20.1. Vuosikokous pidetään sunnuntaina samassa paikassa. alk
Ammattilaitteet fototekniset.fi Suomen kiikarihuolto optifocus.fi Huollamme myymämme ammattilaitteet, myös kiikarit ja kaukoputket. Cambo on tuonut markkinoille erityisesti peilittömille järjestelmäkameroille suunnitellun teknisen kameran, jossa pienestä koosta huolimatta on palkkikameroiden parhaat ominaisuudet. 010 321 5910 fototekniset@phnet.fi Ratkaisuja valokuvaajille. ACTUS Tutustu Actukseen osoitteessa cambo.com Tekniset tiedot Koko (pxlxk ) Paino Etulaudan kierto Etulaudan kallistus Takasiirto, pysty Takasiirto, vaaka Etäisyyssäätö Objektiivilaudat Bajonetit Värit 15x10x17 cm 1.000 g 360 astetta 19 astetta (+10/-9) 27 mm (12/15) 40 mm (20/20) > 125 mm (Sony E-mount) > 145 mm (Nikon F-mount) > 141 mm (Canon EOS-mount) Copal Copal 1 (tilauksesta) Hasselblad C M39 Leica-kierre Mamiya RZ/RB Mamiya 645 Pro Pentax 645 Leica R * Nikon-F * Canon-EOS * Canon EOS ** Nikon F-mount *** Sony E-mount Fujifilm x-mount Micro Four-Third Musta anodisoitu Titaani anodisoitu (tilauksesta) *) vain peilittömille rungoille **) ei 1D(s) sarjalle ***) ei D3/D4 sarjalle palkkikamera! Ainutlaatuinen _79_Fototekniset_1_2015.indd 118 7.1.2015 9.41. Fototekniset Oy PL 12 (Hirsimetsäntie 21) 15101 Lahti puh. Nyt voit korjata perspektiivin ja saada terävysalueen kulkemaan halutussa paikassa järjestelmäkameran toimiessa digiperänä
Opistossamme voit yhden vuoden aikana syventyä kokopäiväisesti valokuvaukseen, perinteisin sekä digitaalisin menetelmin. Hallitset jonkin verran valokuvaustekniikkaa, mutta haluat oppia lisää. Katso lisätietoja kotisivuiltamme! Västra Nylands folkhögskola Pumppulahti 3 10300 Karjaa 019 222 6025 info@vnf.fi www.vnf.fi valokuvakoulutus erikoistarvikkeet MARKKINAPAIKKA 80 KAMERA 1/2015 kaMera-lehden tilaustarjoukset lehden irtonuMerot ilMan postikuluja www.kameralehtikauppa.fi kaMera-lehtien ilMestyMisaikataulu: No 2 27.2.2015 KUVA&KAMERA MEssUNUMERo AiNEistot 09.02. MENNEssä No 3-4/15 10.4.2015 tEEMANA KUVANKäsittEly AiNEistot 09.03.2015 MENNEssä Patagonia ja Falklandinsaaret. Haluaisit ehkä ammattivalokuvaajaksi. 4.-22.12.2014 TANSANIAN ACTION -SAFARI 12.-22.2.2015 Tiikerisafari & Sarvikuonot 9.-22.3.2015 Botswana & Viktorian putoukset 26.3.-6.4.2015 Borneon orangit & Indonesia Huhtikuu 2015 GALAPAGOS & AMAZON 10.-25.7.2015 Brasilian Pantanal & Iguassu Elokuu 2015 Perun Amazon & Machu Picchu Elokuu 2015 Galapagos & Andit 16.10.-1.11.2015 Pyydä tarjous omatoimimatkalle! Suomen Kuvausmatkat Oy • info@kuvausmatkat.fi Jouni Klinga 0400 191 348 • Vesa Taiveaho 050 520 1827 VALOKUVAAJAN MATKATOIMISTO _80_Markkinapaikat_1_2015.indd 79 7.1.2015 9.50. nettikaupat fotoliikkeet kuvausMatkat Tule opiskelemaan VALOKUVATAIDETTA Pidät valokuvaamisesta
3 Siirrä keskipisteessä oleva puntti kehälle (nro 2). ympyrän kehältä. Ota narusta kiinni ja kulje mielellään tekemiäsi jälkiä pitkin niin pitkälle kuin narua riittää (nro 2). 8 Vaihtoehtoisesti voit kuvata ympyrät päivänvalossa. Kävele naru kireällä ensimmäinen keskiympyrä ja työnnä lapiolla tai tamppaa jaloilla lumet pois. 9 Varaudu uteliaisuuteen. Kävele ja työnnä lumet pois 2. Siirry keskiympyrän kehää pitkin niin pitkälle kuin narua riittää ja tee 2. kehäympyrä. 4 Uusi puntin paikka on 3-pisteessä, jossa ympyröiden kehät Tuliko hyviä kuvia. Vältä ylimääräisten jälkien tekemistä. 3,5–6,5 minuuttia f/6,3:lla ISO 640. 1 Mene riittävän etäälle rannasta, jotta kaikki ympyrät mahtuvat jäälle. OUTOJA JÄLKIÄ JÄÄLLÄ TEKSTI JA KUVAT Jarmo Mäntykangas Ympyröiden tekoon tarvitset lumipeitteisen jään, kahvakuulan ja narua sekä lumilapion tai -kolan. Kuuden metrin narulla saat halkaisijaltaan 12-metrisen ympyrän ja koko ympyräkuvion halkaisijaksi tulee 24 metriä. Aloita vaikka geometrisesta ympyräkuviosta. mäen päälle tai talon katolle. 7 Kuljeta led-lamppua kehillä, niin saat kuvaan valokuvioita. Marssi meren tai järven jäälle, tee puhtaalle lumelle kuvioita ja kuvaa niitä. Jatka kehäympyröiden tekoa, kunnes sinulla on niitä kuusi plus keskiympyrä. Lähetä omasi www.facebook.com/ Kameralehti leikkaavat. 5 Aseta kamera jalustoineen mahdollisimman ylös, esim. T E E N ÄI N 2 Kävele keskiympyrän keskipisteeseen ja laske puntti siihen (nro 1). Siirry keskiympyrän kehää pitkin säteen etäisyydelle, toisin sanoen niin pitkälle kuin naru yltää (nro 3). Yleensä ihmiset kyselevät: ”Mitä jäbä duunaa?” IRROTTELE Jälkiä jäällä 81 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi irrottele_1-15.indd 81 17.12.2014 15.47. 6 Säädä valotusajaksi bulb, niin saat tarpeeksi pitkän ajan, esim. Kahvakuula toimii punttina, johon naru solmitaan kiinni
Muista myös Kamerafoorumi nettisivuilla sekä www.facebook.com/Kameralehti TILAA OMASI www.kamera-lehti.fi puh. SUURIMMALLA KOTIMAISELLA KUVAUSLEHDELLÄ ON TUTKITUSTI 60 000 LUOVAA LUKIJAA! R O B ER T M A P P L E T H O R P E : O M A K U V A , 1 9 7 5 . 09-6811 490 NYT KIMWESTON KUVAAMISESTA KAIKKI LASTEN T ES TI S S Ä ONNISTU KUUKAUDEN KUVAAJA KUVANKÄSITTELYN ABC ALKAA KIUSAAMISTA VASTAAN VALOKUVIN OPASTUS PETZVAL 85 MM F/2,2 CANON EOS 7D MK II SONY AX100E LUONTOKUVIA MAKROLLA LUO KAMERALLA EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA KAIKKI LASTEN KUV AAMISEST A | KUUKA UDEN KUV AA JA KIM WEST ON | KUV ANKÄSITTEL YN ABC OSA 1 | SUURKILP AILU 2014 -TUL OKSET | PETZV AL 85 MM F /2,2 | LUO V A LUONT OKUV A: MAKR O 1/ 20 15 1// 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi Kansi_1-2015.indd 2 22.12.2014 9.01 KIASMAN HUIPPUAVAUS MAALAA VALOLLA! MESSULEHTI ROBERT MAPPLETHORPE KU VA & K A MER A 2015 OPASTUS Seuraavassa numerossa_1_2015.indd 82 22.12.2014 13.44. SEURAAVA NUMERO VINKKEJÄ KUVANKÄSITTELYYN 2 2015 27.2. ILMESTYY PANASONIC LX100 | SONY DSC-QX1 | FUJIFILM X100T TESTISSÄ HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN
www.pond5.com/fi seuraava luova projektisi alkaa täällä! Sukella sisään maailman eloisimpaan luovan sisällön markkinapaikkaan, josta löydät miljoonia mediatiedostoja mainosja toimituksellisiin käyttöihin: Yli 3 miljoonaa Royalty Free videota + miljoonia musiikkikappaleita, ääniefektejä, kuvia, vektoripiirroksia, After Effect-malleja, 3D malleja kaikki heti ladattavissa sivuiltamme! Kiinnostaako sinua myydä omaa tuotantoasi. Ansaitse alan korkein rojalti, 50% kaikista myynneistä, määrää itse omat myyntihintasi – ja koko luova maailma on ulottuvillasi! Videoita Kuvia Vektoripiirroksia Musiikkia Ääniefektejä After Effects-malleja 3D malleja
_84_Takakansi_TopShot_1-2015:Normaalitaitto 5.1.2015 10:52 Sivu2