EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA V Ä R IE N JU H LA A : B U R LE SK I | K U U K A U D E N K U V A A JA IS M O H Ö LT TÖ | R A T K A IS E V A H E T K I Á LA C A R T IE R -B R E SS O N | A T E LIE R I O . H A A PA LA | V ID E O N E D IT O IN T I | T E A T T E R IK U V A U S | PA A V O SI LJ A M Ä K I 10 -11 / 20 15 10 -11 // 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi T E S T I S S Ä KUUKAUDEN KUVAAJA ISMO HÖLTTÖ RÄISKYVÄT BURLESKIKUVAT ONNISTU RATKAISEVA HETKI Á LA CARTIER-BRESSON OPASTUS VINTAGE-KUVAT DATACOLOR SPYDER5 ELITE SONY RX 100 IV CANON 5DSR EPSON P800 SONY A7R II NYT Kansi_10-11-2015.indd 2 15.10.2015 11.01
Niiden optinen erottelukyky pystyy vastaamaan kaikkein parhaimpien markkinoilla olevien kameroiden vaatimuksiin. Kaikki näistä objektiiveista ovat sääsuojattua ja niissä on erittäin hiljainen ja nopea automaattitarkenus. Cashback-kampanjan ohjeet ja ehdot www.tamron.fi SP 24-70mm F/2.8 Di VC USD SP 150-600mm F/5-6.3 Di VC USD SP 70-200mm F/2.8 Di VC USD SP 15-30mm F/2.8 Di VC USD SP 90mm F/2.8 Di VC USD SP 15-30mm Polttoväli: 15mm Valotus: F/16, 1/25s · ISO 100 www.tamron.fi 110€ CASHBACK Ku n os ta t TA MR ON 70200m m F/2.8 SP VC USD obje ktiiv in 1.1030.11 2015 välis enä aik an a NewAd_Tamron_SP-LINEUP_2015_CASHBACK.indd 1 5.10.2015 11:02:18. Ylivoimainen kuvanlaatu Nopea siirtyminen käsitarkennukseen Täydellisen pyöreä suljin takaa kauniin bokéhin USD-moottori (Ultrasonic Silent Drive) VC (Vibration Compensation) -kuvanvakaaja Sääsuojattu Saatavilla Canonin, Nikonin & Sonyn järjestelmäkameroille * Sony-versiossa ei ole kuvanvakaajaa, sillä se on sisäänrakennettuna Sony-kameroiden runkohiin. Super Performance Sääsuojatut objektiivit erinomaisella kuvanlaadulla Laajakulmasta teleen ja makrokuvaukseen Tamron on vuodesta 2012 eteenpäin laajentanut valikoimaansa uusilla SP-sarjan täyden kennon objektiiveilla
Minä olen ollut mukana valokuva-alan viestinnässä pian 30 vuotta, ensin muutaman vuoden Valokuvalehdessä ja nyt 25 vuotta Kamera-lehdessä. Pariisissa nähtiin Canonilta 120ja 250-megapikselisten kameroiden lisäksi myös varsin vakuuttavia konsepteja virtuaalimaailmojen luomisesta eri käyttötarpeisiin. Jos joku olisi kysynyt, että millaisia valokuvia tuolla voi ottaa, niin olisin pyytänyt kysyjää tarkistamaan lääkityksensä. Canon esittelee tapahtumassa sen hetkisen huippuosaamisensa kaikilla tuotantonsa osa-alueilla ja mikä mielenkiintoisinta, esittää spekulaatioita, mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan. MINULLA OLI lokakuun puolivälissä mahdollisuus osallistua Canon Expo -tapahtumaan Pariisissa. Lue juttu sivulta {66} TIMO RIPATTI jutun kirjoittaja M IN N A JE R R M A N PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 10 -11|2015 Paakkari-sisis 10-11-15.indd 4 16.10.2015 10.14. Juttelimme burleskifestareilla kuvaamisesta, ja kuvasin Bettie'ä esiintymisasussaan. Lue juttu sivulta {38} MINNA JERRMAN jutun kirjoittaja, kansikuva EI TARVITSE HYMYILLÄ – Tyypillinen kommentti on, että minä en sitten osaa olla kuvissa, kertoo Marco Melander. Mitkä nähdyistä tulevaisuuden hahmotelmista oikeasti toteutuvat kaupallisina tuotteina ja palveluina, on kokonaan toinen juttu. Minulla hitusen nippelihulluna ihmisenä ei ole mitään teknistä kehitystä vastaan. Kuva on otettu 1800-luvun objektiivia jäljittelevällä Pezval 85 mm Artilla. Tutkimuksen tekijät olivat kysyneet teknologia-alojen yritysjohtajilta heidän näkemystään, miten eri alojen innovaatiot ja niiden kautta syntyneet tuotteet muutaman vuoden päästä kohtaavat. KUN REILU neljännesvuosisata sitten asennutin autooni Mobira 450 NMT -puhelimen, tuntui se melkein tieteistarinan sivujuonelta. Vanhoja kabinettikuvia jäljittelevissä otoksissa poseeraaminen oli kuitenkin todella hauskaa – ei tarvinnut hymyillä. Maassa oli vielä kastetta, mutta se ei hänen menoaan haitannut. Näyttölaitteet ja huippulaatuinen tulostus olivat myös vahvasti esillä. Aivan kuin joukko kemistejä jalostaisi kukin omassa eristetyssä kammiossaan kemikaaleja, jotka sitten jonakin päivänä kaadetaan samaan astiaan ja katsotaan, mitä tapahtuu. Sanoja digikamera, internet ja sähköposti ei ollut vielä lausuttu edes ääneen. Keskiarvolla mitaten yli yhdeksän kymmenestä vaikutusvaltaisesta päättäjästä tunnusti, ettei heillä ole minkäänlaista käsitystä asiasta. Mutta jännittää silti hiukan, että nykyään kehitys etenee suurin harppauksin ilman, että tutkitaan, kuinka innovaatiot käytännössä kohtaavat. Tekninen kehitys on kuitenkin niin kiivasta, että on helppo uskoa lähes mitä tahansa. Molemmat kamerat ovat monessa mielessä suunnannäyttäjiä. Tulevaisuutta vahvasti visioiva tapahtuma järjestetään viiden vuoden välein, ja se kiertää Japanissa, Kiinassa, USA:ssa ja Euroopassa. Näemme kenties lähitulevaisuudessa asioita, joista voi sanoa: "Taikuri itsekin on tempustaan hämmästynyt". Lue juttu sivulta {16} MINNA JERRMAN jutun kirjoittaja PIKSELIHIRMUT Canon ja Sony julkistivat kevään ja kesän aikana pikselihirmut, jotka ovat poikineet kuumanakin käynyttä keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin nakkikioskin jonossakin. Sinä aikana on tapahtunut valtavasti sekä niissä laitteissa ja menetelmissä, joista lehdessä kerrotaan, että myös työkaluissa, joilla viestintä teknisesti toteutetaan. Vaikka ne eivät painikaan ihan samassa sarjassa, oli antoisaa usuttaa ne samaan kehään. Luin amerikkalaisesta tutkimuksesta, joka todisti tällaisen tilanteen olevan täyttä totta. Olin hänen ja Saara Salmen kuvattavana elokuussa ja itsellänikin oli ennakkoon tämän suuntaisia ajatuksia. ASKO VIVOLIN päätoimittaja asko.vivolin@ kamera-lehti.fi Tulevaisuutta kysymysmerkin kera TEKIJÖILTÄ AAMU PUUTARHASSA Kello oli seitsemän aamulla, kun tapasimme Bettie Blackheartin kanssa Talvipuutarhassa, Linnanmäen vieressä
Muusikko Paavo Siljamäki kuvaa filmikameralla. {22} Ismo Höltön nostalgiset kuvat Helsingin asukkaista vievät takaisin 1960-luvulle. 3X K U V A A JA Tulevaisuutta kysymysmerkin kera 22 | Kuukauden kuvaaja Ismo Hölttö 52 | Mielikuvani Vesa Tyni 82 | Muusikko ja valokuvaaja Paavo Siljamäki {82} P A A V O S IL JA M Ä K I IS M O H Ö LT T Ö W 10-11 2015 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 10-11-15.indd 5 16.10.2015 10.14
Kuvassa Pepper Sparkles. 4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 37 | Pakina Tapio Laine 100 | Kerronnan keinot Syvyysvaikutelma 103 | 50 vuotta sitten 8/1965 105 | 50 vuotta sitten 9/1965 106 | Mennyttä valoa 107 | Näyttelykalenteri 110 | Seurat toimivat 113 | Markkinapaikka 114 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 66 | Kamera testissä Canon 5Dsr & Sony a7r II 72 | Kalibrointilaite Datacolor Spyder5 Elite 76 | Kamera testissä Sony Cyber-shot RX100 IV 79 | Tulostin testissä Epson ProPhoto SureColor SC-P800 81 | Tekniikkauutiset OPASTUS 34 | Luonnon monet kasvot Piha 38 | Estradikuvaus Kuvaamassa burleskifestivaaleilla 56 | Ratkaiseva hetki Cartier-Bressonin perintö 63 | Kuvankäsittelyn abc Paikalliskorjaukset 86 | Videon editointi Osa 1 M IN N A JE R R M A N A N T T I K O L I A T E L IE R I O . Harjoittelemalla sinustakin voi tulla kuin Henri Cartier-Bresson. {34} {16} 25 SIVUA OPASTUSTA JA VINKKEJÄ H E N R I C A R T IE R -B R E S S O N {64} {56} 81 66 72 76 10-11 2015 6 KAMERA 10 -11|2015 Paakkari-sisis 10-11-15.indd 6 16.10.2015 10.14. H A A P A L A Burleskifestivaalit ovat valokuvaajan unelma persoonallisine esityksineen
Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. OSALLISTU! 15 | Lukijakysymys 55 | Suurkilpailu VOITTAJAT 92 | Torikilpailu Parhaat torikuvat 2015 102 | Valto Pernu Photo Marathon Voitto Kyösti Keräselle {38} Janne Kaakisen otos on valittu Vuoden hapannaamakuvaksi Valto Pernu -kisassa. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. issn 0022-8133 kirjapaino Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Kameralehden lukijaja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Associationin (EISA) jäsen. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi ilmoitusmyynti Merja Calton p. postitus Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Haapala Seikkailu ajassa 46 | Teatterikuvaus Eilen ja tänään 96 | Kuvan tulevaisuus Antero Takala SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/kameralehti www.kamerafoorumi.fi TOIMITUS osoite Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki, Finland puhelin +358 9 68 11490 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja Asko Vivolin | 09 6811 4912 toimitussihteeri Minna Jerrman | 09 6811 4911 toimittaja Timo Ripatti | 09 6811 490 graafinen suunnittelija Ronja Korhonen | 09-6811 490 toimitusjohtaja Leena Saarela | 09-6811 4910 vakituiset avustajat Katarina Boijer, Taneli Eskola, Katriina Etholén, Pekka Helos, Mika Karhulahti, Antti Koli, Juha Laitalainen, Tapio Laine, Jukka Lehtonen, Kari Leponiemi, Jouko Leskelä, Markku Metsämäki, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Matti Ristimäki, Harri Slip, Mikko Säteri, Pekka Tolonen, Eero Venhola, tilaajapalvelu 09-6811 490 ti–to klo 10–15. EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA V Ä R IE N JU H LA A : B U R LE SK I | K U U K A U D E N K U V A A JA IS M O H Ö LT TÖ | R A T K A IS E V A H E T K I Á LA C A R T IE R -B R E SS O N | A T E LIE R I O . H A A PA LA | V ID E O N E D IT O IN T I | T E A T T E R IK U V A U S | PA A V O SI LJ A M Ä K I 10 -11 / 20 15 10 -11 // 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi T E S T I S S Ä KUUKAUDEN KUVAAJA ISMO HÖLTTÖ RÄISKYVÄT BURLESKIKUVAT ONNISTU RATKAISEVA HETKI Á LA CARTIER-BRESSON OPASTUS VINTAGE-KUVAT DATACOLOR SPYDER5 ELITE SONY RX 100 IV CANON 5DSR EPSON P800 SONY A7R II NYT Kansi_10-11-2015.indd 2 15.10.2015 11.01 M IN N A JE R R M A N 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 10-11-15.indd 7 16.10.2015 10.15. Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. 040-503 8027 merja.calton@mediamyynti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. {102} JA N N E K A A K IN E N LISÄKSI 16 | Atelieri O
Opi käytännönläheisesti kaikki tarvittavat tekniikat luovien valokuvien ja ideoiden toteuttamiseen kattavien esimerkkitapausten kautta. Lauri Laukkanen Camp Creative – Luova valokuvaus ja kuvankäsittely Käsikirja kaikille, jotka haluavat kehittää systemaattisesti omaa luovuuttaan. Pekka Potka Photoshop Lightroom 6/CC valokuvaajille Teoksen runsaat kuvaesimerkit näyttävät, miten eri säädöt vaikuttavat ja miten kuvista saadaan Lightroomilla entistäkin upeampia. Markus Varesvuo, Pertti Koskimies Metson suku – Suomen kanalinnut Luontokirjojen aatelia maan parhailta tekijöiltä! Kirja esittelee Pohjolan kahdeksan kanalintulajia mukaansatempaavalla ja elämyksellisellä tyylillä.. Tom Ang Valokuvan historia Näyttävä, visuaalisesti huikea suurteos valokuvauksen parisataavuotisesta historiasta. Ikimuistoisia valokuvia ja tietoa valokuvausalan kehityksestä. Syksyn kirjauutuuksia Kirjakaupoista ja netistä Katso tarjoukset www.docendo.. Erityisen tarkasti perehdytään ohjelmaversion uusiin ominaisuuksiin. Suomen Ammattiluontokuvaajat ry Suomalainen maisema – Saaristo Suomen parhaiden luontovalokuvaajien upeat kuvat välittävät rannikon maisemia ja tunnelmia eri vuodenaikoina. Arno Rautavaaran teksti täydentää kuvien sanomaa
MITÄ ON uusi suomalainen kuvataidekerronta. Katsojat voivat kuunnella kertomuksia näyttelyn teosten syntytarinoista ja inspiraation lähteistä audioja mobiiliopastuksista. Ballenille valokuva on tutkimusmatka ihmisen olemukseen. Näyttely saapui Saloon Englannin Manchesterista, jossa se on ollut kesän esillä Buryn taidemuseossa. Varjojen maa Porin taidemuseo 25.9.2015–17.1.2016 Pori | Eteläranta www.poriartmuseum.fi Taiteen uudet tarinat Salon taidemuseo Veturitalli 17.10.2015–17.1.2016 Salo | Mariankatu 14 www.salontaidemuseo.fi Aulanko Hämeenlinnan Verkatehdas, GalleriaKone | 31.10.–24.11.2015 Hämeenlinna | Paasikiventie 2 www.galleriakone.fi Roger Ballen on kuvannut Brianin lemmikkisikansa kanssa. Tamminen on kuvannut Aulankoa vanhanaikaisella kuvauskalustolla mustavalkofilmille. Koko ajan välineenä on kuitenkin säilynyt mustavalkoinen valokuva. Näyttely on nähtävillä Porin taidemuseossa ensi vuoden alkuun. Ertamo on äänittänyt säveltämäänsä musiikkia ja Aulangon luonnon äänimaisemaa – näistä materiaaleista on syntynyt Aulanko-teoksen musiikki. Vähitellen hänen teoksensa ovat muuttuneet unenomaisiksi asetelmiksi esineistä, ihmisistä, eläimistä ja piirroksista. Ballen aloitti uransa dokumentaarisena valokuvaajana. MILTÄ AULANKO kuulostaa. Valokuvaaja Vilja Tamminen ja säveltäjä Sampsa Ertamo ovat yhdistäneet voimansa ja tehneet yhteisteoksen Aulangon hengestä. Ballenin Shadow land – Varjojen maa -näyttely esittelee hänen töitään vuosilta 1982–2015. Miltä se näyttää mustavalkoisena. S A M I P A R K K IN E N VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxxxx VÄLÄHDYKSIÄ + Uutuuskirjat { 10} + Matkakuva Unkari { 11} + Kolumni Taneli Eskola { 13} + Lukijakysymys { 15} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät_10-11-15.indd 9 16.10.2015 12.23. Näyttelykalenteri sivulla {107} ROGER BALLENIN rosoisia kuvia voisi haukkua kammottaviksi. Mukana on töitä kolmelta valokuvataiteilijalta, Laura Konttiselta, Karoliina Paapalta ja Sami Parkkiselta. Mustavalkoiset panoraamakuvat vievät katsojan ajattomaan Aulankoon. Teoksen kuvat on otettu eri vuodenaikoina kahden vuoden aikana. Tammisen ja Ertamon poikkitaiteellinen teos on esillä Hämeenlinnan Verkatehtaalla 24.11. Niiden päähenkilönä ovat syrjäkylän asukkaat, joita Ballen on kuvannut kaikkea muuta kuin mairittelevasti. KOONNUT Minna Jerrman valokuvia, maalauksia, veistoksia, installaatioita ja videoita. Kaikkiaan näyttely sisältää teoksia viideltätoista taiteilijalta monessa eri muodossa: N Ä Y T T E LY T Syyspakkasilla lohduttavat mustavalkokuvat Aulangosta ja erikoisen tavallisista ihmisistä. Hänen oudot kuvansa Etelä-Afrikan kaupunkien reunamilta jäävät kaihertamaan katsojan mieltä. saakka. Siihen saa vastauksen Salon taidemuseon laajassa kotimaisen taiteen näyttelyssä New Narrative and Reader – Taiteen uudet tarinat, jossa nuoret suomalaiset peilaavat taiteessaan tätä päivää. Teoksessa Tammisen mustavalkoiset panoraamakuvat ja Ertamon luonnonäänistä, soitosta ja laulusta koostettu musiikki yhdistyvät omintakeisella tavalla
Näyttävä teos esittelee ainutlaatuisen merisaaristomme eläimiä, kasveja, asukkaiden arkea ja vuodenaikoja. Aihe koskettaa monia, sillä Suomessa kohtukuolemia tapahtuu noin 200 vuosittain. 1 2 2 3 1 3 T U O M O N Y Q V IS T Tuomo Nyqvistin kuva sijoittui Kuvia idästä -kilpailun parhaimmistoon. VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 KAMERA 10 -11|2015 Välkät_10-11-15.indd 10 16.10.2015 12.23. Tuulikki & Matti Kärkkäinen Kuopion salaperäinen Barsokevitschin valokuvaamo Sallisen ABC | 217 sivua | 26,50 euroa Barsokevitschin valokuvaamo toimi Kuopiossa yli 45 vuotta. Lisäksi Stoa teettää keväällä 2016 kangaskassin, johon painetaan yksi kilpailukuvista. Kokonaisuudesta nousevat etenkin esiin karut maisemat viimassa ja talvipakkasilla. Kaisu Jouppi Tyhjä syli No tofu publishing notofupublishing.kotisivukone.com | 128 sivua | 35 euroa Kaisu Jouppi on kuvannut äitejä, jotka ovat menettäneet lapsensa ennen kuin he ovat syntyneetkään. Kuvia idästä -kilpailun parhaaksi kuvaksi valittiin Katja Männikön mustavalkoisen otos, jossa Itä-Helsingin urbaani henki tulee hyvin esiin. Valokuvakilpailun parhaat kuvat koottiin näyttelyksi Stoan parvigalleriaan. {MJ} Kuvia idästä -kilpailun kärkisijat menivät urbaaneille kuville. – Marcel Duchamp KOONNUT Minna Jerrman 3X K IR JA U U T U U S Arto Rautavaara (toim.) Suomalainen maisema: Saaristo Docendo www.docendo.fi | 160 sivua | 45 euroa Ammattiluontokuvaajien kirjasarja suomalaisista maisemakuvista on edennyt toiseen osaan, joka käsittelee saaristoa. Kuvissa on tavoitettu menetyksen kokeneiden suru, ahdistus ja raivo – mutta myös voima ja elämän jatkuminen. Kuvissa pääsevät oikeuksiinsa sekä ItäHelsingin luonto, rakennukset että maamerkit. Mukana on hauskoja yksityiskohtia, kuten "atelieriin hankittu keinotekoinen valo", jolla sai hyviä kuvia "lapsista ja hermostuneista". Mukana on valokuvia monilta eturivin tekijöiltä, kuten Seppo Keräseltä, Arno Rautavaaralta ja Tuomas Heinäseltä. Kuvien yhteydessä on lainauksia kohtukuoleman kokeiden haastatteluista. Kirja keskittyy kahteen aiheeseen: ajan valokuvakentän kuvailuun sekä Adèlen ja hänen miehensä Victor Barsokevitschin perheen esittelyyn. Kuvituksena on käytetty perhealbumikuvia. Kuvassa näkyvät Vuosaaressa kääntöraiteelle menevä metro, kauppakeskus Columbus sekä etualalla kaiteeseen piirretty tägi. Valokuvaamon perusti Adèle Sallin vuonna 1881 vain 23-vuotiaana – myöhemmin liike siirtyi miehen nimiin. KAMERAMAAILMA " Jos kuva ei hätkähdytä, se ei ole mistään kotoisin." KORKEITA RAKENNUKSIA , metro ja merenrantaa. Hillitty värimaailma tukee tunnelmaa. Stoa järjesti valokuvakilpailun, johon lähetettiin tämänaiheisia kuvia ItäHelsingistä. Sopii tuliaisiksi ulkomaille ja maisemakuvaajan kahvipöydälle. Raadin mukaan kilpailuun tulleet työt piirtävät Itä-Helsingistä kuvan kauniina ja monimuotoisena alueena, jossa urbaani elämä ja luonto rytmittyvät
Ohjelmassa on myös panostettu selfieiden yksityiskohtien viimeistelyyn. – Tämä on Euroopan viimeinen erämaa. Serkan Günes on yksi Ruotsin tunnetuimpia luontokuvaajia. Tähän mennessä Serkan on julkaissut Instagrammissa alle kymmenen kuvaa, yhden joka perjantai. elokuvamaiset alkutekstit ja graafiset kuviot. Vuonna 2006 hän sai ensim3000 Uudistunut Helsingin taidemuseo HAM on tuplannut näyttelytilansa neliöön LÄHDE: Helsingin taidemuseo, 24.9.2015 O H JE L M IS T O NYT ADOBE Elements -ohjelmistoista on tullut uusi versio, järjestyksessä 14. Photoshop Element 14:n uudistuksia ovat mm. Japanista, Yhdysvalloista, Sveitsistä ja Ranskasta. Toivon, että kuvani välittävät tuon tunteen myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta olla täällä vuoden ajan, sanoo Serkan. mäisenä ruotsalaisena Eric Hosking -palkinnon, jonka BBC ja Natural History Museum myönsivät hänelle Lontoossa. Serkanin mukaan Lapissa on rikas luonto ja maaginen hehku, jonka hän haluaa näyttää muille. Kuvissa näkyy ruskainen tunturimaisema. Muut valitut ovat mm. Yksittäiset ohjelmat maksavat 103 euroa ja päivitys 84 euroa. Täällä elämän näkee eri näkökulmasta. Kierreporraskuva on otettu Pyhän Tapanin kirkon kupoliin johtavien portaiden yläpäästä. Yhteispaketti Photoshop ja Premiere Elements 14 maksaa 155 euroa ja päivitys vanhasta ohjelmistopaketista 128 euroa. {MJ} www.foam.org PA L K IT T U S E R K A N G Ü N E S H E IK K I K A S K I 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Minna Jerrman {MJ} minna.jerrman@kamera-lehti.fi + Asko Vivolin {AV} asko.vivolin@kamera-lehti.fi Välkät_10-11-15.indd 11 16.10.2015 12.23. Kamerana oli Canon EOS 6D ja objektiivina Samyang 14 mm f/2,8. Luonto täällä on upea. Lapin erämaan kuvausprojekti tehdään yhdessä Fujifilmin kanssa ja siitä julkaistaan myös kirja. MATKAKUVANI | UNKARI Kävin Budapestissa. Vuonna 2010 Ruotsin luonnonsuojelukeskus nimitti hänet vuoden luontokuvaajaksi. Nyt hän on muuttanut vuodeksi Suomen Lappiin kuvaamaan. Voittajatöistä on koottu näyttely, joka kiertää Eurooppaa. Stora Sjöfallet -kansallispuisto, Ruotsi. Videoeditointiohjelma Premiere Elementsin uutuuksia ovat mm. Hän on muuttanut vuodeksi Jällivaaraan, joka sijaitsee satakunta kilometriä napapiiriltä pohjoiseen. Onko sinulla upea matkakuva, jonka haluat näyttää muille. Kaikki on suurta ja dramaattista. Lehti hakee vuosittain uusia nuoria valokuvaajakykyjä. Se sisältää uudet versiot Photoshop Elementsistä ja Premiere Elementsistä. Se on marrasjoulukuussa esillä Pariisissa ja helmikuussa 2016 Brysselissä. Seuraa Günesin matkaa: instagram.com/ landof8seasons. {MJ} HEIKKI KASKEN kuva Tranquillity on voittanut Foam-lehden kilpailussa. {MJ} Serkan Günes on kuvannut Ruotsin Lappia. Lähetä oma matkakuvasi julkaistavaksi tai uutisvinkki osoitteeseen palaute@ kamera-lehti.fi U N K A R I – Ilari Lehtinen PALKITTU RUOTSALAINEN luontokuvaaja Serkan Günes dokumentoi Lapin erämaata, jota saamelaiset kutsuvat kahdeksan vuodenajan maaksi. Kaski on 21 kuvaajan joukossa, joiden työt julkaistaan Foamin Talentnumerossa. Serkan Günes valokuvaa vuoden ajan Lapin erämaata. tärähtäneiden kuvien laadun parantaminen ja taustan utuisuuden poisto vaikkapa maisemakuvista
Helsingin messukeskuksessa ovat esillä pelit, kuvaaminen ja muu viihde-elektroniikka. Kiinnitys valaisinjalustaan. { MJ} KILPAILU | www.nikonfilmfestival.com NIKON EUROPEAN Film Festival -kilpailu etsii hyviä lyhytelokuvia. Tervetuloa myymään & tekemään löytöjä! VALOKUVAUKSEN HARRASTAJIEN AARREAITTA! Kamera-galleria, Lastenkodinkuja 1, Kamppi, Helsinki Lisätiedot: www.kameraseura.fi/ajankohtaista Välkät_10-11-15.indd 12 16.10.2015 12.23. Värilämpötila säädettävissä, 3000K-7000K. Ensimmäinen osa kokonaisuudesta nähtiin Helsinki-infon numerossa 4/2015, joka on luettavissa myös sähköisenä. 41 x 20 cm. Onhan tapahtuma järjestetty perinteisesti pyhäinpäiväviikonloppuna, tänä vuonna 30.10.–1.11. Teho 100W Ladonovet ja pehmenninlevy mukana. {MJ} MESSUT | www.digiexpo.fi MONILLE KUVAAJILLE pyhäinpäivä tarkoittaa samaa kuin Digiexpo-messut. klo 10–15. Voiceless – Stop the Bullies -elokuva kertoo 13-vuotiaasta Vijay Singhistä, joka teki lopulta itsemurhan. Kilpailuun voivat osallistua sekä harrastajat että ammattilaiset enintään 140 sekunnin mittaisella lyhytelokuvalla, jonka aiheena on Jokapäiväisiä hetkiä. Viimeinen osallistumispäivä on 15.1.2016. Sarjakuvasta vastaa sarjakuvataiteilija Timo Mäkelä. ID E A A ! SARJAKUVA | www.hel.fi/helsinki-info HELSINKI-INFO-LEHTI on aloittanut sivuillaan sarjakuvan, jonka keskushahmona on valokuvaaja Signe Brander. Valaisinalue n. Digilavalla voi käydä kuuntelemassa esityksiä ruokaja ilmakuvauksesta sekä Instagrammista. {MJ} M A R K K U O JA L A LED-valo DLP2000 Tehokkaat LED-valot videoja valokuvaukseen. Viime vuonna kilpailun voitti britti Jagjeet Singhin lyhytelokuva koulukiusaamisesta (kuvassa). 2,7 kg. Portaattomasti säädettävä valoteho. Esikuvana ollut Brander kuvasi Helsinki-näkymiä 1900-luvun alussa. Max. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Nikon ja Raindance sekä tänä vuonna tuomariston puheenjohtajana toimiva ohjaaja Asif Kapadia. 12.000 LUX. Maahantuonti / Tukku ED-MARK OY (09) 682 2420 | myynti@ed-mark.fi | www.ed-mark.fi Valosetti: 2 x valo 2 x jalusta kantolaukku Compact V-Mount Li-Ion akku CVL-98 T IM O M Ä K E L Ä Valokuvaustarvikkeiden kirpputori lauantaina 12.12. Pääpalkinnon voittaja saa Nikon D810 -kameran ja pääsee toukokuussa 2016 Cannesin elokuvajuhlille. Sony V-mount akkupaikka (akku ei sisälly). Mitat 46 x 24 x 8 cm, paino n. 200 tehokasta LED-valoa. Helsinki-infoa julkaisee Helsingin kaupunki
Keksimme oivan idean offseasonista, kesäparatiisista hankien peitossa. Muutoksen suuri koko ja hidas aikataulu ei ongelmitta asetu arkielämän havaintomaailmaan. MUUTOKSEN KAIPUU on valokuvaajalla verissä. Toki on hauskaa juoda kahvia lämpimällä pihalla lokakuussa, mutta kuvaajana odotan aina sitä aamua, kun radiossa varoitetaan liukkaista ja raportoidaan ojaanajoista. Monta talvea oli ollut melkein lumetonta, ja päätin pitää näyttelyn vanhan ajan hankimaisemista. Säätilojen, valaistusten ja atmosfäärien kirjo korostuu hankkeissa, joissa kuvataan kulttuurimaisemia, puutarhoja ja muita ihmisen elinympäristöjä. KUVITIN KIRJAA presidentin kesäpaikasta, Kultarannasta. Mutta kokemuksesta tiedän, että ensimmäinen kunnon lumimyräkkä tuo mukanaan parhaat otokset. T A N E L I E S K O L A VÄLÄHDYKSIÄ Kolumni Välkät_10-11-15.indd 13 16.10.2015 12.23. Ei niin, että kaipaisin vastoinkäymisiä. Ilmiön absraktisuuteen vaikuttaa sen mittakaava. Varpujen ja pensaiden maaruska saattoi paikoin Etelä-Suomessakin saada Lapista tutun hehkuvan paletin. RUSKA ON parissa viikossa ohimenevä, odotettu, hehkuva muutosvaihe. 0104396699 The Scanner Company matkin voivat olla tulematta ja kuvat jäädä saamatta. Sellaisissa kuvausprojekteissa, joita itse harrastan, on vuodenkierron hahmottuminen ensiarvoisen tärkeätä. Lehdet eivät välttämättä kellastu vaan tippuvat harmaan vihreinä. Suomen maisemia leimaa neljän vuodenajan selkeä erottuminen toisistaan. NYT ON jääty vaille kunnon ruskaa säiden lämpenemisen ja kosteuden seurauksena monta vuotta. Kävi kuitenkin niin, että sovittuna näyttelyvuotena olikin ennätystalvi mielettömine lumimassoineen. Varsinaiset vuodenajat kestävät kolme kuukautta. Toisin kävi viitisen vuotta sitten. Näin siitä huolimatta, että moni meistä muistaa nuoruuden alkusyksyn kirpeänkuivat pakkasaamut, jolloin paksun kuuran jähmettämät ruohonkorret helisivät jalkojen alla ja muutamassa päivässä kirkkaan värisiksi muuttuneet puiden lehdet varisivat maahan. www.reaxon.fi puh. Idea oli hyvä, mutta Luoja ei antanut lunta. Jos stereotyyppiseen talveen kuuluvat valkeat hanget ja kesään helteet, niin kumKOLUMNI TANELI ESKOLA Filmiskannereiden kunkku. Muutoksen kaipuu ILMASTONMUUTOS ON globaali, varkain etenevä ja seurauksiltaan vaikeasti hahmottuva. Ammattilaisen valinta, johon harrastajallakin on varaa. Toivo valokuvaajaa hellivästä syksystä elää silti. Olin koko talvikauden valmiudessa lähteä Naantaliin lumisateeseen, mutta turhaan
Samalla museoiden käyttökulttuuri on muuttumassa: museossa voi poiketa vaikka joka päivä, toteaa kehityspäällikkö Seppo Honkanen. MUSEOKORTTIA on käytetty jo 100 000 kertaa. Ruskamaisemat ja useiden valotusten hyödyntäminen 15.-18.9. { MJ} Uusi museokortti on ollut menestys. Toukokuussa käyttöönotettua museoiden yhteistä vuosilippua on myyty 24 000 kappaletta ja lippuja on käytetty todella ahkerasti. Petteri Törmänen . Talvisen maisemavalokuvauksen erikoiskurssi 22.-26.2. Mikael Rantalainen Koulutusympäristönä Kuusamon ympäristöja luontokuvausakatemian hyvin varustetut modernit opetustilat ja Kuusamon poikkeuksellisen monipuolinen luonto. Kuvankäsittely Lightroom-ohjelmalla 27.6.-1.7. Risto Raunio . Studiokuvaus 13.-17.6. Samaan kohteeseen pääsee kortilla kerran päivässä, vaikka joka päivä. Museokortin voimassaoloaika alkaa aina ensimmäisestä käyttöpäivästä. Paavo Hamunen . Museokortilla voi käydä mm. Risto Raunio . Linnut kevään huumassa 21.-24.4. Kari Kantola . M U SE O T Valokuvauskurssit Kuusamossa 2016 HANNU HAUTALA LUONTOKUVAKESKUS NÄYTTELYT 11.9.2015 – 17.1.2016 • Kuukkelisalissa vierailevana näyttelynä Lassi Rautiaisen Kuhmosta Kuusamoon • Galleriassa on esillä Hannu Hautalan teemanäyttely Vierailuja Kuusamossa, uusi kokoelma klassikkotöitä ja keinutuolin kuvasarjana Syksyä, syksyä • Tulossa venäläisen huippukuvaajan Sergey Gorshkovin näyttely 18.1. Mikael Rantalainen . Kaikki mukana olevat museot löytyvät osoitteesta museokortti.fi. Suomen valokuvataiteen museossa, Ateneumissa, Porin taidemuseossa, Salon taidemuseossa, Museokeskus Vapriikissa Tampereella ja Turun taidemuseossa. Kasvintuntemus ja –valokuvaus 27.6.-1.7. Digitaalikuvauksen peruskurssi 4.-8.7. Kuvankäsittely Lightroom-ohjelmalla 11.-15.7. Lähikuvaus luonnossa 11.-15.7. Petteri Törmänen ja Anne Jäkäläniemi . – 17.6.2016 Torangintaival 2 • 93600 Kuusamo www.hannuhautala.fi • info@hannuhautala.fi . Risto Raunio ja Petteri Törmänen . Lightroomin edistynyt käyttö luontokuvaajan työssä 10.-14.2. Risto Raunio . Ympäristöja maisemakuvauksen kurssi Lofooteilla 30.5.-5.6. Lightroom 22.-26.2. Museokortti on noin 200 suomalaisen museon yhteinen vuosilippu. Risto Raunio . Luova luontokuvaus 6.-10.4. 050 444 1157 opisto@kuusamo.fi, www.kuusamo-opisto.fi Välkät_10-11-15.indd 14 16.10.2015 12.23. Olli Lamminsalo . Paavo Hamunen . L isätiedot ja ilmoittautumiset: Kuusamo-opisto, Kitkantie 35, 93600 Kuusamo , Puh. – On riemukasta huomata innostus, jolla Museokortti on otettu vastaan. Vuoden mittainen kulttuurimatka maksaa 54 euroa. Sivuilta löytyy myös kattavat näyttelylistat sekä kartta, johon on merkitty mukana olevat museot
Voit voittaa arvonnassa Vuoden luovat kuvaajat 2014 -kirjan. Se on tavallaan kuin päiväkirja." – E. www.tsl.fi 020 745 7611 Valokuvauslinja 18.1. Kurssilla vierailee useita huippuvalokuvaajia luennoimassa tai opintokokonaisuuksien opettajina eri teemoissa. 27.11.2016 Loistava mahdollisuus opiskella ammattimaisella otteella valokuvausta myös työn ohessa kahtena iltana viikossa. • hyvää valokuvauksen peruskoulutusta hakeville • omaa valokuvailmaisuaan kehittäville harrastajille. Luoto "Satunnaisesti. Junnola Välkät_10-11-15.indd 15 16.10.2015 12.23. M. Siinä on parempi optiikka, kenno ja rawkuvat." – L. Koulutus sopii hyvin mm. Salonen "En koskaan. OSALLISTU Facebookissa, www.facebook.fi/kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. Minulla on usein vyökotelossa tai laukussa mukana pieni taskukamera. • työssään laadukkaita valokuvia tarvitseville • tiedottajille • toimittajille • web-sivujen ylläpitäjille, bloggaajille • graafikoille jne. Vastuukouluttajana on valokuvaaja, kouluttaja ja graafinen suunnittelija Jari Koski. Lähinnä varmaan siksi, että se on aina mukana." – H. LUKIJAT VASTAAVAT Kuinka usein kuvaat kännykkäkameralla. Sen voitti arvonnassa Jari Flyktman. Lisätietoa ja haku 30.11.2015 mennessä osoitteessa: www.tsl.fi/valokuvauslinja Viime vuoden TSL:n valokuvauslinjan opiskelija Markku Pajunen sai ensimmäisenä suomalaisena hopeapystin EISA:n (European imaging and sound association) valokuvakilpailussa. a) olen b) en c) olen harkinnut, mutta en ole hankkinut vielä 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Kiitos kaikille osallistuneille. Kamera_valokuvauslinja2016.indd 1 7.10.2015 13:57:51 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Kansanopisto www.valokuvauskoulutus.com Näppäilystä kuvalla ilmaisuun! Eläinten kuvaus ja katselu ympäri vuoden Puh: 0400 159 452 ja 0400 432218 eero.kortelainen@eraeero.inet.fi www.eraeero.com 34% päivittäin viikottain satunnaisesti joka kuukausi en koskaan 30% 23% 8% 5% "Kuvaan Instaan, no, melkein päivittäin. LUKIJAKYSYMYS 1 Oletko hankkinut itsellesi museokortin. Oikia kamera sen olla pitää." – E.-L. Painopiste opiskelussa on valokuvan viestin toteuttamisessa ja oman ilmaisun löytämisessä. Vastanneiden kesken arvottiin Dörrin heijastin. Myös panoramakuvauksia, mutta ne kasailen tietokoneella." – Val Re "Päivittäin tulee kuvattua kännykällä. Mustonen "Päivässä useamman kerran
– Tervetuloa, Saara Salmi ja Marco Melander tervehtivät eteisaulassa. Olemme Tonin kanssa matkalla Atelieri O. Haapala L ähdemme vaihtamaan vaatteita yläkertaan. Toni ja Minna. – Olin digitoimassa kuvia Museoviraston kuva-arkistossa ja näin paljon vanhoja muotokuvia. ” Todella harvoin me pyydämme henkilöä hymyilemään. Oik. Haapala 16 KAMERA 10 -11|2015 haapala-10-11-15.indd 16 16.10.2015 10.58. – Kun me ohjaamme ihmistä, niin yritämme katsoa, mikä hänessä on luonnollista. TEKSTI Minna Jerrman KUVAT Atelieri O. Aikamatka kuvitteelliseen menneisyyteen alkaa. Canon 5D S + Canon 85 mm f/1,2. Haapalasta syntyi vuonna 2008. Haapalan kuvauksiin Helsingin Kalliossa, kädet täynnä vaatekasseja ja tavallista tälläytyneempinä. Olemme koonneet asumme osa osalta muutaman viikon kuluessa. – Sen lisäksi kuvamme perustuvat tarkkaan henkilöohjaamiseen. Kun kaikki napit ovat kiinni ja silinterihattu kaivettu kassista, lähdemme alas. – Monille on vapauttavaa, kun ei ole pakko hymyillä. Jotkut vaatteista ja asusteista ovat omiamme, toiset lainattuja, muutamat vuokralla. Aikaseikkailijat Edessämme seisoo vanha kivikartano, joka sopisi kummituselokuvaan. Ovensuuhun nojaa taustakankaita, vihreää sademetsää ja futuristista kaupunkinäkymää. Tarkoituksena on saada henkilön läsnäolo näkymään kuvassa, Marco kertoo. Somistepöydällä on lajitelma hattuja ja koruja, ja seinän vierillä seisoo ajan patinoimia sohvia ja tuoleja. Kuvamme puutaustan kanssa. Idea Atelieri O. Me olemme pyytäneet taustaksi synkän metsän. Toisaalta meidän kuviin sopii vakavuus, sillä vanhoissa valokuvissa harvoin hymyillään, Marco pohtii ja koskettaa vahattuja viiksiään. – Kaapelitehtaalla oli Alternative Party, tapahtuma, Yllä The baron. 870 kabinettikuvaa Astumme studioon. – Ryhdyimme kehittelemään ideaa, Marco kertoo. Toisaalta meidän kuviin sopii vakavuus, sillä vanhoissa valokuvissa harvoin hymyillään.” KUHINAA KULISSEISSA Atelieri O. Leveä portaikko kaartuu tilaan, jossa sijaitsee Marcon ja Saaran lisäksi 11 muun työyhteisössä toimivan henkilön työpisteet. Haapalan kuvat tunnistaa välittömästi vanhoja otoksia jäljittelevästä käsittelystä. Canon EOS 5D Mark II + EF 24–70 mm f/2,8L USM. Todella harvoin me pyydämme henkilöä hymyilemään, ellei hän selvästi hymyile aina. He ovat omia itsejään mutta voivat samalla ottaa roolin, Saara nyökkää. Atelieri O. Silloin tajusin, että wau, ne ovat tosi hienoja. Ja mietin, että kun jotenkin saisi nykypäivään tämmöistä, Saara muistelee silmät tuikkien
– Ja katsotko tänne, hän sanoo pitäen kättään Marcon oikean olkapään yläpuolella. Halusimme sinne 1000 kabinettikuvaa, joten kuvasimme vuoden verran todella monessa tapahtumassa. – Myöhemmin me koitimme vaihtaa paikkoja, mutta totesimme, että tämä toimii näin paremmin, Saara sanoo. Marcon hahmon, Helmutin, oli paljon helpompi mennä sinne. Saara pyytää meitä kokeilemaan eri rekvisiittoja, monihaaraista kynttilänjalkaa, hopeapäistä kävelykeppiä ja silkkilaukkua. Minna. Sen lisäksi, että Marco käyttää kameraa, hän hoitaa ” Marco teki puisen laatikkokameran, johon laitoimme sisälle digikameran. Katsotko tänne Menemme seisomaan taustakankaan eteen. Me kehitimme sinne vanhanajan ateljeen. Minun hahmollani, rouva O. – Hmm, käännätkö vähän etummaisen jalan jalkaterää näin, neuvoo Saara minua. Canon 5D S + Canon 85 mm f/1,2. Hän solmii laukkuni remmin lyhyemmäksi. Ja samalla syntyivät meidän henkilöhahmomme. Haapalalla, oli iso kampaus, enkä päässyt hupun alle. – Ja nyt, ottakaa seikkailijan ilme. – Marco teki puisen laatikkokameran, johon laitoimme sisälle digikameran. Oik. Meikki ja hiukset Tuula Ropponen. Oik. He nyökkäilevät ja osoittelevat näytölle. Siitä se alkoi, että Marco operoi kameraa, Saara kertoo. Mamya RB 67 + 90 mm:n objektiivi. jossa oli steampunk-teema. yllä Old school archaeology. Ja siinä oli musta huppu. Saimme lopulta kuvattua noin 870 kuvaa Vas. Ja siinä oli musta huppu.” 18 KAMERA 10 -11|2015 haapala-10-11-15.indd 18 16.10.2015 10.58. Kuvani ennen käsittelyä ja sen jälkeen. He pyysivät näyttelyn meiltä. Canon EOS 5D Mark II + EF 24–70 mm f/2,8L USM. – Aika nopeasti sen jälkeen Valokuvataiteen museo kiinnostui meidän projektista. alla Perhekuva. – Astu vähän lähemmäksi Tonia, Saara neuvoo. näyttelyyn – nyt niitä onkin sitten jo yli 6000, Marco kertoo. – Hupun alta ei voinut ohjata ihmisiä, joten Saara päätyi ohjaamaan kuvattavia, Marco täydentää. Seikkailukuva. Marco ottaa ensimmäisen kuvan ja kumartuu Saaran kanssa kameran näytön puoleen
Kiirettä tapahtumissa Ennen kuvausta olen viettänyt aamupäivän Klaukkalassa kampaaja-maskeeraajan tuolissa. Jos he eivät kuule edes minun ääntäni, niin viiton ihmisille, Saara sanoo. – Ennen kuvaustilannetta ja sen jälkeen minä sitten teen rakenteet ja Saara suunnittelee ja maalaa taustat, Marco täydentää. – Keskimäärin kuvaamme 60 henkilöä tai ryhmää päivässä. – Ajattelin, että keskitän huomion huuliisi ja varjostan niistä kolmiulotteiset. Iho tulee hyvin vaaleaksi ja hiuksiin teen pyörremäisyyttä, kampaaja-maskeeraaja Tuula Ropponen toteaa. kuvausten valaisun. Niin minä olen siinä. Nyökkään. Saara ja Marco ovat käyneet 71 julkisessa tapahtumassa kuvaamassa. – Meille on muodostunut sellainen yhteinen kieli, että tiedämme, mitä olemme kuvaustilanteessa hakemassa. Siitä tulee helposti tuhat ruutua per keikka. Ja normaalikeikka kestää nelisen tuntia, laskee Saara. 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi haapala-10-11-15.indd 19 16.10.2015 10.58. Saara ohjaa ihmisiä, tai on se ääni, joka ohjaa, hän kertoo. – Tämä johtuu siitä, että tapahtumissa on usein niin kova melu, ettei kukaan kuulisi Marcon ohjeita. Seuraavat kaksi tuntia hiuslakka suihkii ja huulipunasivellin heiluu
Sitten ajoimme kilometrin aavikolle, Marco kertoo. Sitten he kiertävät yhdessä ja kuvaavat, Saara selittää. Mustan pitsin yö Raumalla on tällainen, Saara toteaa. Henkilö käy kuvassa, sitten heitä tulee pariskunta, seuraavaksi nainen on raskaana. ” Meidän hulluin kuvaus on ollut Berliinissä yökerhon avajaisissa. – Meidän hulluin ja hektisin kuvaus on ollut Berliinissä yökerhon avajaisissa, jossa kuvasimme aulatilassa. – Siellä oli hirveä tupakansavu. Saara ja Marco ovat kuvanneet myös seikkailukuvia, joissa he avaavat yli 100 vuotta sitten eläneiden roolihahmojensa maailmaa. Minun piti työntää käsin ihmisiä pois kameran edestä, Saara nauraa. Haapala on jäänyt leskeksi. Hän on tullut auttamaan rouvaa. Mamya RB 67 + 90 mm:n objektiivi. Meillä on myös kanta-asiakkaita – heitä on hauska nähdä. 20 KAMERA 10 -11|2015 haapala-10-11-15.indd 20 16.10.2015 10.58. Seikkailukuva. – Kuvausmatkoista Egyptin reissu oli ikimuistoinen. Halusimme mennä Gizan pyramideille kuvaamaan yhden seikkailukuvan. Yhteyshenkilömme selvitti, että järjestelmäkameran ja jalustan kanssa kuvaaminen pyramideilla vaatii erityisen luvan. Se oli aivan täynnä ihmisiä. Mutta sitä ei huomaa itse kuvista, Marco kertoo. – Pääsimme toiselle puolelle pyramideja kuin turistit. Seikkailukuvat Kuvausten jälkeen juttelemme keittiön ison pöydän ääressä. – Rouva O. Marcon hahmo, Helmut, on rouva Haapalan kaukainen serkku Saksasta. Minun piti työntää käsin ihmisiä pois kameran edestä.” Yllä Helmut's delight. Saimme luvan aivan viime hetkellä, hän muistelee. – Yksi hauskin ja suurin tapahtuma, jossa käymme kuvamassa ja johon olemme aina tehneet uuden kuvaustaustan, on Helsinki Burlesque -festivaali. Hän on säätyläisnainen, joka on perustanut valokuvaamon. Välillä en nähnyt Saaraa enkä kuvattavia. Saara kaataa teetä viktoriaanistyylisestä posliinikannusta. Seinällä roikkuu Marcon ja Saaran ottamia kuvia
Riippuu paljon kuvasta, minkälainen käsittely siihen sopii, Saara kertoo. Näyttelyitä mm. Otimme pari filmillistä kuvia ja digikameralla vielä lisää, Saara sanoo. Onhan niitä kännykkäappseja ja muita ohjelmia, joilla tulee vähän saman näköistä jälkeä. – Ei täältä ole vielä kukaan itkien kotiin lähtenyt, Marco virnistää. – Kivointa tässä työssä on, että kun kuvaus on päättynyt, niin ihmiset sanovat usein, että olipa mahtavaa, Marco pohtii. Usein Marco käsittelee koko satsin sen jälkeen. – Studiokuvausten jälkikäsittelyn hoidan minä. Atelieri O. – Se olisi hienoa! Kuvasiskot siintävät jonkinlaisena esikuvana. Ja kuvasivat Urho Kekkosen, Saara kertoo. Onneksi Saara ja Marco ovat poimineet meille omat suosikkinsa. Tapahtumakuvia, studiopotretteja ja oma kuvausprojekti seikkailukuvista. ATELIERI O. Kaikki tiesivät heidät, ja he tekivät omaa juttuansa. Marco Melanderin (vas.), 46, ja Saara Salmen (oik.), 34, kuvausstudio, joka on keskittynyt vintage-kuviin. Linnanmäeltä kantautuu ilonkiljahduksia. – Me pyrimme hyvään mieleen, Saara nyökkää. Niin teimme lapion harjanvarresta, joka oli sahattu kahtia, ja metalliosa oli pahvia. Haapala toimittaa lopullisen kuvan tiedostona ja vedoksena. – Tapahtumakuviin me katsomme sitä vastoin keikkakohtaisesti, minkälaiset säädöt sopivat valaistukseen, taustaan ja tunnelmaan. Mutta sinne on ankarasti kielletty tuomasta työkaluja. Me teemme säädön yhdessä. Kun tulee mustiin pukeutuneita tai valkoisiin pukeutuneita, niin jotain layeria pitää vähän säätää, Saara paljastaa. HAAPALA Testikäytössä Canon 5D S Vanha kamera Canon 5D Mark II: kuvattu 270 000 kuvaa Objektiivit studiokäytössä Canon 85 mm f/1,2 ja Canon 50 mm Keikoilla objektiivina Canon 24–70 mm f/2,8 Printteri asiakasvedoksiin Canon Pixma Pro-10 Valaisuun Elinchrome 500 BRXi -salamat: keikoilla kaksi, studiossa kaksi-kolme, eli taustavalo ja päävalo Keikkapakki, jossa tilauslomakkeet ja työkaluja. Valokuvataiteen museolla, valokuvakeskus Perissä, Logomossa ja Panopticon Galleryssa Bostonissa. KUVAUSKALUSTO – Marcolla on lapio kuvassa. Mutta pystymme pitämään tasaisemman laadun, kun itse hallitsemme layereitä. Saaran ja Marcon tulevaisuudenhaaveena on, että he saisivat tehdä virallisen presidentin muotokuvan. Naarmuja ja haalistuksia Viikon kuluttua kuvauksista saamme sähköpostia: testivedokset ovat valmistuneet. Kadulla poika pysähtyy eteeni, katsahtaa lakananvalkoisiksi meikattuja kasvojani ja sanoo: – Taas noita tyyppejä. – Tapahtumakuvissa on kaikkine säätötasoineen noin 7–8 layeriä. Presidentti Kävelen kuvauksista Ensimmäistä linjaa hämärtyvässä illassa. Valikoimissa on todella monta onnistunutta kuvaa, joten yhden valitseminen ei ole helppoa. – Samalla katson, etteivät tietyt yksityiskohdat, kuten naarmu-layerit, mene kasvojen päälle, Marco nyökkää. Viestin avaaminen jännittää. 21 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi haapala-10-11-15.indd 21 16.10.2015 10.58
SUOMALAISEN VALOKUVAN KULTASEPPÄ KUVAAJA Ismo Hölttö 22 KAMERA 10-11|2015 holtto.indd 22 16.10.2015 11.49
Kuvasi. SUOMALAISEN VALOKUVAN KULTASEPPÄ Helmikuussa 1962 helsinkiläinen 22-vuotias kultaseppä osti itselleen käytetyn Rolleiflex-kameran. Määrätietoisesti. Kameran ostanut nuori kultaseppä oli juuri aloittanut valokuvausharrastuksen. Vimmatusti. Seuraavat kymmenen vuotta hän kuvasi. TEKSTI Matti Niemi KUVAT Ismo Hölttö 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi holtto.indd 23 16.10.2015 11.49. Kuvasi. Kameran myyjä hankki saamallaan rahasummalla uuden mustavalkotelevision. Kauppahinta oli 29 000 markkaa. Kultasepän nimi oli Ismo Hölttö
Raskas kamera roikkui hänen kaulallaan niin tiuhaan, että nuorimies omien sanojensa mukaan pelkäsi lopulta, että hänen rintakehäänsä muodostuu laitteen hakkaavasta liikkeestä kuoppa. Hyvän taiteen tunnusmerkkinä pidetään sitä, että teokset ovat monitasoisia ja että ne kestävät aikaa. Höltön 50 vuotta sitten kuvaamat työt ovat tällaisia, sillä niitä voi tarkastella vähintäänkin kolmesta näkökulmasta. Kuvat ovat ankkuroituneet kuvausajankohtaan, kantavat mukanaan menneisyyttä ja tuovat sen lähelle tämän päivän katsojaa. aukeama vas. Näistä kuvista muodostui ajan mittaan korkeatasoinen ja ainutlaatuinen taiteellinen kokonaisuus, suomalainen peruskokoelma, kansallinen perhealbumi, monien mielestä kansallisaarre. Kaupungeissa oli yhtäkkiä paljon sellaisia asukkaita, joiden juuret olivat asvalttipihojen sijasta syvällä maaseudun mullassa. Tämä käy ilmi jo aivan hänen ensimmäisistä 1960-luvun alun kuvistaan. Samanaikaisesti ne ovat täysin ajattomia ja yleispäteviä suhteessa ihmisen osaan." Itseoppinut mestari Hölttö on valokuvaajana puhdas luonnonlahjakkuus – kuvaamisen taito on hänelle sisäsyntyistä. Kiihtelysvaara, 1969. Oik. Palkinnoksi hän sai maailmanympärimatkan. Ensimmäisenä Höltön töissä erottuu absoluuttinen valokuvaajan taito, valokuvan taide. Vuonna 1969 Höltölle myönnettiin valokuvataiteen valtionpalkinto. Vaikka mies oli tuolloin nuori ja kuvaajana kokematon, olivat hänen kuvansa alusta pitäen kuin kokeneen mestarin ottamia. Ed. Vuonna 1967 hänet valittiin henkilökuvasarjallaan Länsi-Berliinin kansainvälisessä näyttelyssä Vuoden eurooppalaiseksi valokuvaajaksi. Suomalaisen valokuvan keskeisiin vaikuttajiin lukeutuvan Tuomo-Juhani Vuorenmaan mukaan "Ismo Höltön ihmiskuvia läpäisee syvä ja aito inhimillisyys, voimakas tunne ihmiselämän ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta, ihmisen kunnioituksesta. A ina kun Ismo Hölttö ei istunut työpisteessään Eino Westerbackan kultasepänliikkeessä Helsingin Eerikinkadulla, hän valokuvasi. Maaja metsätalouden työpaikat vähenivät lyhyessä ajassa rajusti, sotaan osallistuneen sukupolven lapset muuttivat sankoin joukoin pois kotiseuduiltaan, maaseutu tyhjeni, Suomi repeytyi kahtia. Sadattuhannet syrjäseutujen ihmiset suuntasivat leivän perässä Etelä-Suomen suurten kaupunkien laitamien lähiöihin ja naapurimaahan Ruotsiin. 26 KAMERA 10 -11|2015 holtto.indd 26 16.10.2015 11.49. Savo, 1966. Kahtia jakautunut Suomi Höltön tuottelias ja luova kausi osui vuosiin, jolloin Suomi oli voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. Kymmenen vuoden aikana, vuosina 1962–1971, Hölttö loi laajan henkilökuvasarjan suomalaisista ihmisistä kaupungissa ja maaseudulla. Lahjakas nuori valokuvaaja sai tunnustusta osakseen 1960-luvulla. Ed. Hölttö kuvasi tätä kansakunnan murrosta ihmisten kautta, myötäeläen. Siltasaarenkatu 6-10, Helsinki, 1967. aukeama oik. Mutta jo kesällä 1963 hän matkusti kameroineen muualle Suomeen. Samana vuonna hän voitti kotimaassa Viikkosanomien järjestämän suuren valokuvakilpailun. Toisessa tasossa " Raskas kamera roikkui hänen kaulassaan niin tiuhaan, että hän pelkäsi saavansa kuopan rintakehäänsä." Ensimmäinen aukeama Ilomantsi, 1969. Kävellessään aamulla töihin ja iltapäivällä töistä kotiin, ruokatunneilla, viikonloppuisin ja lomillaan. 1960-luvun puolivälissä sodan jälkeinen optimismin ja yhteisvastuun aika oli kääntynyt kansalliseksi murhenäytelmäksi. Ensin Hölttö kuvasi pelkästään kotikaupungissaan Helsingissä
" Sekä Hölttö että Diane Arbus kuvasivat yhteiskunnan marginaaleissa kulkevia ihmisiä, narkkareita ja avainkaulalapsia." 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi holtto.indd 31 16.10.2015 11.49. Hölttö ja Arbus Höltön valokuvilla on ilmeinen ajallinen ja taiteellinen yhtymäkohta myös häntä 17 vuotta vanhemman Diane Nemerovin töihin. Sekä Hölttö että Arbus kuvasivat yhteiskunnan marginaaleissa kulkevia ihmisiä. Se oli suuren laman aikaan (1935–1944) toimeenpantu kunnianhimoinen, maaseutuväestön elinolosuhteita käsittelevä projekti. Aitoon kirkastusjuhlat, 1967. Hölttö kuvasi 1960-luvulla kansakunnan murrosta maaseudun ihmisten kautta samalla tavalla kuin Evans ja Lange 30 vuotta aiemmin. Sanderin ja Disfarmerin töiden ohella Höltön tuotanto vertautuu myös Walker Evansin ja Dorothea Langen kuviin. Hän oli itse asiassa ammatiltaan kultaseppä ja valokuvaus oli hänen harrastuksensa, mutta hän kuvasi sekä kaupungissa että maaseudulla ja näytti samalla tapaa kuin Sander saksalaisille, keitä me olemme, miltä me näytämme. Sama elämys voi tulla vaikka saaristossa tai korkean kupolin alla iltahämärässä, kun tuntuu siltä, että ymmärtää enemmän." Paikka valokuvahistoriassa Myös yhdysvaltalainen Richard Pitnick (B&W Magazine, nr 50/2007) on verrannut Höltön elämäntyötä saksalaisen August Sanderin (1876–1964) tuotantoon, sekä laadultaan että laajuudeltaan. Ismo Hölttö on taidoiltaan maailmanluokan valokuvaaja. Vas. Seuraavien kymmenen vuoden aikana molemmat kuvasivat tahoillaan omaehtoista tuotantoa 6 x 6 -formaatin kameralla, Arbus New Yorkissa ja Hölttö Helsingissä ja Suomen maaseudulla. Sanderin lisäksi Pitnick nostaa Höltöstä kirjoittaessaan esille yhtymäkohdat yhdysvaltalaisen Mike Disfarmerin (ent. Arbus keskittyi eri yhteiskuntaluokkia edustaviin "friikkeihin". Mike Meyer, 1884–1959) kuviin. Hölttö siEd. Valokuvaajan taidoiltaan Hölttö on vähintäänkin yhdysvaltalaisten kollegojensa tasoinen. Hölttö kuvasi koko 1960-luvun Rolleiflexillään, Arbus hankki oman Rolleinsa seuraksi Mamiyan ja salamalaitteen. Evans (1903–1975) ja Lange (1895– 1965) osallistuivat valokuvaajina Farm Security Administration -projektiin USA:ssa. Ed. Siinä missä Arbus oli uuden kameran hankintahetkellä nelikymppinen rutinoitunut ammattivalokuvaaja, oli töölöläisen työläisperheen vesa Hölttö oman Rolleiflexin ostaessaan valokuvaharrastuksensa alussa. Vuonna 1962 Arbus luopui aiemmin käyttämästään kinofilmikamerasta ja hankki itselleen Rolleiflex-rullafilmikameran lähes samanaikaisesti Höltön kanssa. Hänen työnsä aihe on kuitenkin leimallisesti suomalainen. erottuu ajankuva, epookki, 1960-luvun jälkipuoliskolle sijoittuva yhteiskunnallinen murros, joka koettiin voimakkaana eri puolilla Eurooppaa. Höltön kollega, valokuvataiteilija Pentti Sammallahti lausui Höltön kansallisesta merkityksestä Peter von Baghin toimittamassa Sininen Laulu -kirjassa: "Kansallisesti merkittävin valokuvaajistamme voisi olla Ismo Hölttö, 60-luvun kuvaajia. Skohan taloa puretaan, Helsinki, 1965. Evansin ja Langen kuvat Yhdysvaltain etelävaltioiden pula-ajan maalaisista ja Höltön kuvat 1960-luvun lopun Suomen syrjäseutujen pienviljelijöistä ovat kuin yhdestä puusta. Lestadiolaisten suviseurat, Oulu, 1966. Nemerov, joka vuodesta 1941 lähtien tunnettiin aviomiehensä sukunimellä Arbus, loi suhteellisen mittavan mutta laadultaan epätasainen muotija mainoskuvaamouran vuosina 1946–1956. aukeama oik. aukeama vas. Höltön kuvien äärellä tulee sellainen olo, että tässä se nyt on, tässä on kaikki. Kolmantena, niinikään sisältöön liittyvänä kerroksena Höltön kuvissa tulee esille syvällinen inhimillinen taso, ihmisen osa
Lokakuusta lähtien Höltön töitä voi ihailla Vaasassa, kun kaupungin museotoimi järjestää Höltön näyttelyn Kuntsin modernin taiteen museossa. Näyttely oli yksi laajimmista Suomessa pidetyistä valokuvataiteilijan yksityisnäyttelyistä. Näyttely on avoinna 17.10.2015–24.1.2016. Oik. Seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana Hölttö teki mittavan mutta laadullisesti hyvin epätasaisen työrupeaman muotija mainoskuvaajana. Ismo Hölttö Kuntsin modernin taiteen museo 17.10.2015–24.1.2016 | ti-su klo 11–17 Vaasa | Sisäsatama kuntsi.vaasa.fi 32 KAMERA 10 -11|2015 holtto.indd 32 16.10.2015 11.49. Ateneumin näyttely oli todellinen yhteisponnistus. Hölttö jäi eläkkeelle vuonna 2001 ja on siitä lähtien keskittynyt taiteellisessa työssään kahteen vanhaan rakkauteensa, croquis-piirustukseen ja maalaamiseen. Näyttelyjen juhlavuosi Ismo Hölttö on syntynyt vuonna 1940, joten kuluva vuosi on hänen 75-vuotisjuhlavuotensa. Kesällä Höltön valokuvatuotanto oli laajasti esillä Pohjois-Karjalassa Juuan Kivikeskuksen galleriassa. Valokuvaaja ja kustantaja Tuomo-Juhani Vuorenmaa vastasi kuvien tulostuksesta ja oleellisesta osasta salitekstejä, valokuvaaja ja graafinen suunnittelija Osmo Leppälä näyttelyarkkitehtuurista ja valokuvataiteilija J.-P. tä vastoin kuvasi syrjäseutujen asukkaita ja kaupungin kaduilla kohtaamiaan "tyyppejä": avainkaulalapsia, Uuden ylioppilastalon ympäristössä maleksivia hippejä ja narkkareita, alkoholisteja, katukauppiaita, sotaveteraaneja ja eteläisen Helsingin yläluokkaa. Kameraseura ry, jonka jäsen Hölttö on ollut vuodesta 1962, järjesti elokuussa galleriassaan laajan näyttelyn, jossa esiteltiin tätä kuvantekijän vähemmälle huomiolle jäänyttä puolta. Näyttelyssä vieraili yli 37 000 kävijää. Annakatu 11, Helsinki, 1966. Samana kesänä Hölttö luopui lopullisesti omaehtoisesta kuvaamisestaan ja siirtyi pyörittämään kokopäiväisesti kaupallista studiotaan. Inkinen Höltöstä otetuista tuoreista henkilöja työhuonekuvista. Ateneumilla oli myös oma kuraattorin suunnitelma, mutta lopulta juhlakalu hoiti itse näyttelyn töiden valinnan, kehystyksen suunnittelun ja ripustuksen. Arbus teki itsemurhan kesällä 1971. Ateneumin taidemuseon edellisen johtajan, Maija Tanninen-Mattilan myötävaikutuksella museo järjesti Höltön retrospektiivisen näyttelyn viime keväänä
luonto_10-11-2015.indd 34 12.10.2015 14.45. LUONNON MONET KASVOT Piha 34 KAMERA 10 -11|2015 Elinympäristön kuvauskohteet
Ruokintaa perustaessa kannattaa miettiä, minkä oksan, kannon, pyörän satulan tai aidan kautta linnut lennähtävät ruokinnalle ja missä kohdin aiot kuvata. Lait ovat tulkinnanvaraisia ja ennakkotapauksia on vain vähän. P ihan lajimäärä on rajoitettu. Ruokinnalta pudonneet siemenet tai pähkinät tulisi poistaa salmonellavaaran vähentämiseksi. Jos haluat monipuolisesti vieraita, kokeile talia. Vuodenaikojen vaihtelu sopii kuvausaiheeksi. VALOJEN VÄRILÄMPÖTILAT vaihtelevat syksyn pimeydessä. Toisaalta mitä lähempänä kotia kuvaat, sen paremmin pystyt hyödyntämään valotilanteet. Pihalla voit siirtää ruokintapaikan, kunhan seuraat, että eläimet löytävät uuden paikan päivän tai kahden kuluessa. Syksy on paras aika aloittaa ruokinta. Kuvaaja voi vaikkapa yhdistää otokseen talon kulman jäykkyyden ja linnun pyrähdyksen. Öisin on pikkujyrsijöiden, jänisten ja niitä syövien pöllöjen vuoro. Siirtäminen kannattaa tehdä niin, että uusi ja vanha paikka toimivat hetken samaan aikaan. Säännöllinen ihmisten kuvaus ei kuitenkaan ole sallittua missään – se on henkilötietojen keräämistä tai salakatselua. Yhden yksilön kuvaaminen sopii myös hyvin pihakuvaamiseen. Nykykehitys on tehnyt kuvaussäännöstöstä hankalaa. Pihalla käy vakiovieraita, joita voi kuvata kunnianhimoisesti, ja lisäksi siellä näkee yllättäviä tuttavuuksia. Syksy karkottaa monet eläimistä. Sen tulisi jatkua kevääseen etenkin harvaan asutuilla alueilla, ja kovalla pakkaselle ruokintaa ei saa ainakaan lopettaa. Linnut käyvät pihalla päivisin. Jos otat käyttöön kaukolaukaisimen ja jalustan, saat napattua eläin ympäristössään -kuvia. 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi luonto_10-11-2015.indd 35 12.10.2015 14.45. LUONTOKUVAUSTA OVAT yhtälailla mullan rakenteen tutkiminen, mätänevien lehtien tuoksun tallentaminen kuin vesilätäköissä peilaaminen. Piha on myös hyvä paikka opetella kuvaamista: yritä keksiä kuvattavaa, vaikka et aluksi keksikään mitään, tai ota kuvia hankalissa valo-olosuhteissa. Kerrostalon piha katsotaan julkiseksi alueeksi, jos taloyhtiö ei ole sitä aidannut tai merkinnyt selkein kieltotauluin. Aamulla voit jäljistä arvailla tapahtumia. Ihminen jälkineen mahtuu myös kuviin. Piha TEKSTI JA KUVA Antti Koli tovälinen. VOIT HOUKUTELLA eläimiä kuvattavaksi perustamalla ruokintapaikan. Julkisilla paikoilla saa siis kuvata. Valojen sekavuuden voi häivyttää pois kuvasta vahvalla salamalla. LAKI RAJOITTAA pihalla kuvaamista. Jopa ilves on käynyt ruokinnoilla. Toisaalta sen voi ottaa yhdeksi osaksi kuvaa. Pidä kuitenkin huoli, etteivät pedot kuten kissat, syö ruokinnalle tulijoita. Toisen omakotitai rivitalon pihalla ei saa kuvata ihmisiä eikä sinne saa asentaa seurantalaitteita, kuten riistakameraa. Pihalle tulevat eläimet eivät välttele ihmistä yhtä herkästi kuin metsien veljet. Jos asut kerrostalossa, ota selvää, onko ruokinta sallittua. Piha on silloin hyvä kuvauspaikka niin maalla kuin kaupungissa. Pihalla sopiva objektiivi on lyhytpoltKuvaa pihalla Tilhiä Syksyn lehtiä Vesipisaroita oksilla Kastematoja Oravia Pöllöjä Taviokuurnia Saako kuvata. Pihoilla ihmisen ja luonnon vuorovaikutus korostuu. Toinen mahdollinen kuvausaihe on pihan muuttuminen vuosien saatossa – silloin otat kuvan samoilta paikoilta joka vuosi suunnilleen samana päivänä
Keskustelu kokouksissa ja kuva-arvosteluissa, etenkin niin sanotuissa pöytäkilpailuissa, oli vilkasta ja jopa kiihkeää. Ja ihmeen hyvin Kameraseura on pärjäillyt aikojen saatossa. Etenkin piipputupakkaa kului runsaasti, sillä piipunpolttoa pidettiin yleisesti fiksun miehen merkkinä – polttihan meteorologikin piippua ennustaessaan säätä televisiossa. Nostalgia on ihanaa rypemistä menneisyydessä. Mutta sen tiedän, että ennen oli erilaista kuin nyt. Menee autokoriteetti." Eräs Jaskarin klassikkomurjaisu kuultiin Kauppakorkeakoululla, jossa hän arvosteli seinälle ripustettuja kilpailukuvia. Matti ilmoitti heti alkajaisiksi, että oppisopimuksen mukaan minun tulee ensi tilassa liittyä Kameraseuraan ja osallistua aktiivisesti seuran kokouksiin ja kilpailuihin. Keltanokkana Kameraseuraan S yyskuussa 1961 pääsin täysin yllättäen valokuvaajaoppilaaksi Matti A. En koskaan käyttänyt keskeytettä, sillä vesi toimi ihan hyvin. Hän ilmoitti kiihtyneenä, että kumpareen takana on ojaan ajanut Saab. Kun Kameraseurojen liiton kesäkurssilla oli lounaan jälkeinen jaloittelutauko, vastaamme juoksi kaveri. P.K. Olin kyllä opetellut filmien kehittämistä ja kuvien suurentamista äitini serkun keittiössä Toisella linjalla ja ottanut muutamia kuvia naapurin tytöstä ja lentokoneista. Pitkäsen mainoskuvaamoon. Seurasaaren ravintolassa pidetyssä kokouksessa osui samaan pöytään useampi piipunpolttaja, ja sattumalta jokaisella oli kaulassaan pitkällä telellä varustettu kinarikamera. KAMERASEURAN TOIMISTO sijaitsi siihen aikaan Fabianinkadulla ja myöhemmin monessa eri osoitteessa kaupungin keskustassa. En todellakaan osaa vastata. Vai ovatko elokuvat kuvaamataidetta. Etenkin vanhemmat jäsenet esiintyivät pikkutakissa ja valkeassa PAKINA TAPIO LAINE solmiopaidassa. Tunnelmaa tiivisti myös paksu sininen tupakansavu, sillä tupakointikieltoja ei tunnettu. Yleensä vaitelias Pauli Oulasvirta silmäili seuruetta ja tokaisi: "Pitkät piiput, pitkät putket." OULASVIRRAN LISÄKSI seuran vakiokalustoon kuului monia persoonallisia tyyppejä. KESKUSTELE ESITTELE KUVIASI PYYDÄ PALAUTETTA MYY/OSTA VANHAT LAITTEET KESKUSTELUFOORUMI WWW.KAMERAFOORUMI.FI 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi pakina-laine_10-11-15.indd 37 15.10.2015 15.48. Kokoukset olivat nykyaikaan verrattuna muodollisia. Hilja, eli Hilu, oli iloinen ja huolehtivainen, intohimoinen lapsisekä kissakuvaaja. Omissa tiloissa pidettiin pienemmät kokoukset, mutta kuukausikokouksiin osallistui väkeä niin runsaasti, että ne oli pakko pitää esimerkiksi Kauppakorkeakoulun suuressa luentosalissa, Elannon kerhohuoneessa Aleksilla ja Säätytalolla. Tärkeitä olivat myös tittelit. Paitsi P.K., joka ilmoitti ykskantaan: "Minä en koskaan juokse. Päätimme kimpassa mennä tarkastamaan tilanteen ja ryntäsimme juoksuun. Pääasiassa olin kuitenkin harrastanut kuvaamataiteita piirtelemällä ja elokuvia katselemalla. Hilja ja Eero Raviniemeä kutsuttiin kameraseuralaisten äidiksi ja isäksi. Beatles-tukkaa, farkkuja ja flanellipaitaa alkoi vilahdella vasta pari vuotta myöhemmin. Eero oli koulutukseltaan kemisti ja saattoi pitää pitkiä esitelmiä valokuvauskemikaaleista. Erään suuren kuvan edessä hän hiljeni ja lausui sitten narisevalla äänellään: "Tästä kuvasta en osaa sanoa muuta kuin että se on suuri kuva." ENTÄ OLIKO ennen kaikki paremmin vai huonommin kuin nyt. Minulta ne menivät yli hilseen. Sepä hyvä, en moisesta seurasta ollut koskaan kuullutkaan. Lapseton pari teki runsaasti ulkomaanmatkoja, ja Hilun tuomisina oli aina tukku kuvia paikallisista kissoista. Jaskari oli kuivan huumorin mestari
BURLES KIFEST IVAALE ILLA TEKSTI JA KUVAT Minna Jerrman burleski_10-11-15.indd 39 15.10.2015 13.59. Huumoria ja huimia tanssinumeroita. 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SÄIHKE TTÄ JA SULKIA Sulkaviuhkoja, kiillehilettä ja silkin säihkettä. Burleskifestivaalit ovat valokuvaajan unelma värikkäine asuineen ja persoonallisine esityksineen
Tällainen kiinteäpolttovälinen objektiivi on myös melko kevyt, joten jaksat kannatella kalustoa yläviistossa useita tunteja. Kuvauslupa hankitaan etukäteen, ja tavallisesti hakijalta kysytään, missä hän aikoo käyttää kuvia. Taaempana voit varautua siihen, että monissa kuvissa on kutsumattomia takaraivoja. Nikon D800 + Tamron 70–300 mm f/4– 5,6. Kun olet harjoitellut nopeatemposta estradikuvausta yhdellä alalla, sinun on helpompi kuvata myös muun alan esityksissä. Burleskifestivaalit ovat yksi mahdollinen tapa tutustua estradikuvaamiseen. Jos lähdet matkaan yhdellä kuvaussetillä, valitse kunnon "urheilukuvauskamera", jossa on tehokas prosessori ja hyvä dynamiikka. Jos haluat tallentaa myös lähikuvia, kameralaukkuun on pakattava teleobjektiivi, kuten 70–300-millinen. Sir Willy Waterlily, 2015. Ota kuitenkin yleisö huomioon – pidä mielessä, että he ovat tulleet katsomaan esitystä eivätkä sinun kuvaamistasi. Esityskuvissa rajaus on usein tarpeen. Pidä mielessä, että vaikka sinulla on kuvauslupa, se ei välttämättä kata yleisön kuvaamista. Kamera Esityksissä on usein melko hämäriä hetkiä, joten kalusto joutuu koville. Objektiivi Hyvä valinta kunnon rungon seuraksi on valovoimainen (f/1,4–f/1,8) 50 tai 85 mm:n objektiivi. 50 mm:n objektiivilla saat hyviä yleiskuvia, mutta silloin sinun on päästävä melko lähelle esiintymislavaa. 40 KAMERA 10 -11|2015 burleski_10-11-15.indd 40 15.10.2015 13.59. 80 mm, f/4, 1/100 s, ISO 3200. Marlene von Steenvag, 2015. 130 mm, f/4,5, 1/100 s, ISO 3200. Kameran tuottamista isoista tiedostoista on myös hyötyä, sillä niissä on varaa rajausten tekemiseen. Selvitä samalla, onko kuvien käytöstä sovittava vielä jälkikäteen esiintyjien kanssa. Telellä saat kuitenkin napattua upeita yksityiskohtia ja hyviä ilmeitä, niin että tausta jää samalla pehmeäksi. Jos tilaisuus ei ole julkinen ja kaikille avoin, kysy kuvaamiltasi katsojilta, sopiiko kuvien käyttö heille. Jos haluaisit kuvata myös videoita, ota selvää, sisältääkö kuvauslupa liikkuvan kuvan. Telezoomi ei tavallisesti ole yhtä valovoimainen kuin normaaliobjektiivi, joten varaudu huteihin ja tärähdyksiin. Toimivin kuvauspaikka on kiinni muutamasta metristä, joten jos voit liikkua, niin hae sopivaa kohtaa. Kuvauslupa Suurimpaan osaan maksullisista tapahtumista on oltava kuvauslupa, jota ilman ei pääse järjestelmäkameran kanssa sisälle. Kuvauspaikka Jos voit vaikuttaa kuvauspaikkaasi tilaisuudessa, niin pyri ensimmäiselle istuinriville tai lavan reunaan. Nikon D800 + Tamron 70–300 mm f/4–5,6. E sitysten kuvaaminen on jännittävää puuhaa: koskaan ei tiedä, mitä lavalla tapahtuu. Kuvaamisen kannalta vastaavia tilaisuuksia ovat vaikkapa rockfestivaalit sekä teatterija sirkusesitykset
Kaksipäiväisessä tapahtumassa esiintyy noin 20 kotimaista ja kansainvälistä alan taitajaa. Yhdeksäs päätapahtuma järjestetään 4.–5.3.2016. Tanssia, akrobatiaa, pantomiimia, laulua, friikkisirkusta, magiikkaa. Ja kannustamassa innostunut yleisö. www.helsinkiburlesque.com M IK Ä " Telellä saat napattua hyviä ilmeitä, niin että tausta jää samalla pehmeäksi." 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi burleski_10-11-15.indd 41 15.10.2015 13.59. HELSINKI BURLESQUE FESTIVAL Helsinki Burlesque -festivaali kokoaa vuosittain suomalaiset ja ulkomaiset burleskin harrastajat yhteen
Kiinteäpolttovälisellä 50 mm:n objektiivilla voit lähteä aukon esivalinnasta. 42 KAMERA 10 -11|2015 burleski_10-11-15.indd 42 15.10.2015 13.59. Valitse esimerkiksi 1/100 sekuntia ja ISO-arvoksi 3200. Minnie Tonka, 2015. Nikon D800 + Tamron 70–300 mm f/4–5,6. Jatkuva välkkyminen haittaisi esiintyjien keskittymistä. Monissa kameroissa automaattiselle ISO:lle voi asettaa myös raja-arvot, jonka puitteissa arvo liikkuu. Salama Et tarvitse salamaa, sillä tavallisesti salamalla kuvaaminen on esityksissä kielletty. Näin varmistat, että sekä himmenninaukko että valotusaika ovat tilanteen vaatimat, mutta valaistuksen muuttuessa myös valotus on oikea. Valkotasapaino Jos esityksessä on monenlaisia värivaloja, käytä automaatAmber Ray, 2015. Toisaalta kameran täysautomatiikka ei myöskään luultavasti tuota toivottua tulosta. 120 mm, f/4,5, 1/100 s, ISO 3200. Jos esityksessä on välillä pimeähköjä hetkiä ja toisinaan hyvinkin valoisaa, täysin manuaalisten asetusten käyttö on mitä todennäköisimmin hankalaa. Valitse valotuksen mittaustavaksi pistemittaus, niin ainakin kasvot valottuvat oikein. Nikon D800 + Tamron 70–300 mm f/4–5,6. Zoomilla kuvat tärähtävät helposti, joten kätevintä on käyttää ajan esivalintaa. Vilkuile aika ajoin, miltä ottamasi kuvat ja niiden histogrammi näyttävät. Sandy Jungle, 2015. Aukko-arvo määräytyy sen mukaan, miten vääntelet zoomia. Voit myös kokeilla automaattista herkkyyssäätöä. Tämän jälkeen vuorossa on sopivan ISO-arvon etsintä, kuten ISO 2000– 2500. Seuraa, ettei aika kasva yli 1/50 sekunnin, niin kuvat pysyvät tarkkoina. Näin voit tehdä tarvittaessa korjauksia asetuksiin. 70 mm, f/4, 1/100 s, ISO 3200. 155 mm, f/5, 1/100 s, ISO 3200. Aukko ja aika Kameran asetukset on katsottava paikan päällä kohdalleen. Nikon D800 + Tamron 70–300 mm f/4–5,6. Valitset ensin haluamasi aukko, vaikkapa f/3,2:n tai f/2,8:n
" Sijoita tarkennuspiste kuva-alan ylälaitaan, sillä esiintyjien kasvot ovat yleensä tässä kohdassa." tista valkotasapainoa. Jos valaisu pysyy sitä vastoin vakiona, valitse sopivin valkotasapaino kuvausten alussa. Käytä automaattitarkennusta ja sen vaihtoehdoista pistetarkennusta. Jos ohjelmassa on väliaikoja, käytä ne epäonnistu43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi burleski_10-11-15.indd 43 15.10.2015 13.59. Voimakkaat estradivalot saattavat tästäkin huolimatta polttaa pieniä alueita kuvasta puhki. Ota siis kuvia paljon, niin on, mistä valita. Muistikortti ja akku Käytä ainoastaan nopeita muistikortteja, sillä kortti joutuu esitystilanteessa yhtä koville kuin nopeatempoisessa urheilukuvauksessa. Sijoita tarkennuspiste kuva-alan ylälaitaan. Jos käytät hitaita kortteja, olet auttamattomasti koko ajan tilanteista myöhässä, koska kamera tallentaa vielä edellisiä kuvia. Tarkennus Kannattaa henkisesti varautua siihen, että osa nopeiden tilanteiden kuvista ei ole tarkkoja. Raw Kuvaa raw-kuvia, niin sinulla on enemmän pelivaraa kuvankäsittelyvaiheessa. Tämä helpottaa nopeasti vaihtuvien tilanteiden nappaamista, sillä esiintyjien kasvot ovat yleensä kuva-alan ylälaidassa
FESTARIKUVAAJAN MUISTILISTA itä kuvaajan tulisi pitää mielessä, Helsinki Burlesque -festivaalin tuottaja Bettie Blackheart. Näyttää siltä, että lennän lavalle. Tällaiset kuvat ovat minusta ihan mahtavia. – Bettie Blackheart M Bettie Blackheart, Talvipuutarha, 2015. Se oli nopeatempoinen rokkiesitys. Se on ollut lavalla joku käsittämätön sekunnin murto-osa. 44 KAMERA 10 -11|2015 burleski_10-11-15.indd 44 15.10.2015 13.59. 3 KUNNIOITA ESIINTYJIÄ – Jos esityksessä on tapahtunut moka, mitä tapahtuu tietysti kaikille, niin esiintyjä ei välttämättä halua, että moka leviää kaikkialle. Minun kuvani oli todella alhaalta otettu, tiukasti rajattu kuva, jossa minulla on silmät kiinni, suu auki ja kieli puoliksi ulkona. Nikon D800 + Petzval 85 mm f/2,2. Esityksessä saattaa olla vaikkapa yllätys tai asussa mekanismi, jota hän ei halua paljastaa. Ja tähän on syytä varata kunnolla aikaa ja valmistautua siihen, että jotkut ovat todella tarkkoja. Mutta esiintyjä luonnollisesti toivoo, että hänen teoksensa näytetään parhaassa mahdollisessa valossa. Hieno esityskuvani – Minusta on sellainen kuva, jossa minulla on viitta ja jalat ovat hävinneet kokonaan näkyvistä. Huonoin esityskuvani – Kaikista huonoin kuva minusta on otettu Roomassa, kun olin esiintymässä yhdellä klubilla. Mutta kasvojen ilme on tosi tärkeä osa esitystä. Joillekin tämä burleskikuvaus on kuin kilpailu, että tuolla on 100 onnistunutta kuvaa ja minulla on 200 kuvaa. Kuvaajan on myös hyvä pysyä selvin päin. 2 ÄLÄ HÄIRITSE MUITA – Kuvaajan on syytä muistaa, että paikalla on yleisöä, joka on tullut katsomaan show'ta. 4 MUISTA KASVOT JA DYNAMIIKKA – Burleski-esityksessä on niin paljon visuaalisia elementtejä, että kasvot ja liikkeen dynamiikka saattavat unohtua. Niissä on osattu vangita hetki, jossa tapahtuu jotain spesiaalia. Mutta fantastisten kuvien ottaminen on eri asia: niissä kuvaaja on nähnyt taustat ja valot ja osannut vangita hetken. f/2,8, 1/1250 s, ISO 400. 1 AKKREDITOIDU AJOISSA – Kuvaajan kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä kuvausluvan saamiseksi. – Jos esityskuvassa näkyy kehon alueita, joita ei ole tarkoitus näkyä, kuvaaja voi saman tien painaa delete-nappia. Tätä kuvaajat eivät aina hahmota, sillä heistä kuva saattaa olla hauska tilannekuva. Näytän siltä, että olen unessa ja kädet roikkuivat velttona korvien kohdalla. Klubin kuvaaja julkaisi kaikista esiintyjistä yhden kuvan. – Burleskiesiintyjät kunnioittavat kuvaajien työtä tosi paljon. Lisäksi hyvä kuvaaja kiinnittää huomiota siihen, mihin liike johtaa, eikä kuvaa keskeneräistä liikettä. 6 MALTA – Kuvaajalla ei ole pakko olla heti 1000 burleskikuvaa esillä. 5 HYVÄKSYTÄ KUVAT – Meillä on sellainen sopimus kuvaajien kanssa, että kuvat hyväksytetään esiintyjillä ennen julkaisua. Jos olet hyvä kuvaaja, niin tottahan kuviasi odotetaan. Helpointa on, että kuvat ovat käsittelemättömiä versioita, ettei tee turhaa työtä. – Esiintyjällä on oikeus kieltää kuvan käyttö. Haluamme tietää, mihin tarkoitukseen kuvat tulevat. Yleisö ei ole tullut katsomaan kuvaajan takaraivoa tai pahimmillaan takapuolta
neiden otosten poistoon. Monen tunnin esitysten kuvaaminen ottaa siis koville. Frank Doggenstein ja Bettie Blackheart, 2013. Nikon D800 + 50 mm f/1,4. Ja liikettä: hiuksen heilahduksia, puvun hulmahtelua. Esimerkiksi että käsi on täysin ojennettuna ylös, eikä vasta matkalla. 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi burleski_10-11-15.indd 45 15.10.2015 13.59. Nikon D800 + Tamron 70–300 mm f/4–5,6. 70 mm, f/4, 1/100 s, ISO 3200. Voimakkaita tunteita, kuten iloa, energisyyttä tai keskittyneisyyttä. Ja käännä kamera välillä ja ota pystykuvia. Pukeudu myös mahdollisimman mukavasti vaikkakin tilannetietoisesti – mukavat kengät ja tumma asu helpottavat kuvaajan elämää kummasti. Ideaalitilanteessa sinulla on istumapaikka, jossa voit käydä välillä lepuuttamassa jalkojasi ja jopa kuvata koko setin. Vaihtelevuutta kuviin saat myös sommittelulla ja ottamalla sekä yleisettä lähikuvia. f/2,5, 1/200 s, ISO 2500. Kun kuvaat liikettä, niin odota, että asento on lopullinen. Ota vara-akku mukaan, niin ei tarvitse murehtia virran kanssa. Kuvausaiheet Millaisia tilanteita esityksestä kannattaa sitten etsiä kuvattavaksi. Saat muistikorttiin lisää tilaa ja näet, mikä toimii ja mikä ei. Ota siis paljon kuvia." Ray Gunn, 2015. Näin saat linjakkaita, tyylikkäitä otoksia. Sijoita kuvauskohde myös muualle kuin keskelle kuvaa. " Varaudu siihen, että osa nopeiden tilanteiden kuvista ei ole tarkkoja. On totta, että kuvien katsominen kuluttaa virtaa, mutta läpikäynnistä on paljon hyötyä. Herkullisia värejä niin asuissa kuin estradivaloissa. Seuralaisesta on myös hyötyä, sillä hän voi säilyttää osaa tavaroistasi. Huilihetket Koska esiintyjät ovat yleensä lavalla sinua ylempänä, kameraa on pidettävä niskaa rasittavassa yläviistoasennossa
Madama Butterfly, ohjaus Katariina Lahti. Kareh Son (Madama Butterfly), Alessandro Liberatore (Pinkerton). Kuva: Petri Nuutinen. ENNEN JA NYT Teatterikuvaus 46 KAMERA 10-11|2015 teatterikuvaus.indd 46 12.10.2015 14.52. Tampereen Ooppera, 2013
1 Valokuvaaja Jalo Porkkalan ottaa esimerkiksi kuvan Porin Teatterin Pesulan likat musiikkinäytelTEKSTI Susanna Virkki KUVAT Kari Hakli, Jalo Porkkala ja Petri Nuutinen 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi teatterikuvaus.indd 47 12.10.2015 14.52. 1900-luvun alkupuolella valokuvaajat alkoivat vähitellen erikoistua myös teatterikuvaamiseen. Aiemmin oli mahdollista kuvata näyttämöllä vain liikkumattomia tai hitaasti liikkuvia kohteita. Tämä näkyy spontaanimpina ja reportaasinomaisempina lopputuloksina. Teatterivalokuvaus eilen ja tänään Kari Haklilla, Jalo Porkkalalla ja Petri Nuutisella on pitkä ura teatterivalokuvauksen parissa. Mustavalkoinen filmi pakotti keskittymään valoon, muotoon ja pintoihin, kun taas värikuvat saattoivat olla yhtä riemunkirjavia kuin itse esitys. Teknologia on määrittänyt paljon teatterikuvaa ja -kuvausvälineitä. Miltä suomalainen teatterivalokuva näyttää heidän tuotantonsa kautta. Nykyään valokuvaaja voi liikkua kuvattaviensa joukossa ja kuvata käsivaralta myös liikkuvia kohteita ilman lisävalaistusta. Varhaisimmat tanssiin liittyvät valokuvat otettiin helsinkiläisissä valokuvausateljeissa 1860-luvulla. Väriä kuviin Teatterikuvaajat siirtyivät värifilmin käyttöön niin pian kuin se oli mahdollista. Tavallinen esitysvalo ei normaalisti sellaisenaan riittänyt kuvan ottamiseen, vaan tarvittiin lisävaloa ja usein valaistuksen uudelleenjärjestelyä valokuvaa varten. Materiaalien ja laitteiden kehittymisen on muuttanut teatterikuvien tekotapaa staattisesta dynaamisempaan suuntaan. S uomalaisen teatterikuvauksen juuret löytyvät tanssiesitysten kuvaamisesta. Tämän vuoksi vanhat ja nykyiset teatterikuvat eroavat selkeästi toisistaan: vanhemmat kuvat näyttävät asetelluilta, teennäisiltä ja ylinäytellyiltä. Siksi näyttelijät kuvattiin jähmettyneinä paikoilleen
Kuva: Kari Hakli. Turun kaupunginteatteri, 1977. Kuva: Jalo Porkkala. Enää ei kuvan tavoitteeksi riittänyt, että näyttelijät saattoi tunnistaa tai että puvut ja lavastus oli kuvattu taitavasti. Pesulan likat, ohjaus Anita Myllymäki. Muualla teettäminen vei liikaa aikaa, ja kuvaaja ei voinut valvoa kuvien laatua. 1980-luvulla siirryttiin osittaiseen digitaalikuvaan eli ns. Kuvilla pyritään laajentamaan katsojan näkökulmaa, mutta tiedostaen, että kuva on tuote ja markkinoinnin väline. hybriditekniikkaan: kuvaus tehtiin filmille, mutta tulosteet olivat digitaalisina. Tampereen työväen teatteri, 1988. Oli pyrittävä löytämään yhteys esityksen dramaturgiseen sisältöön. Kuva: Petri Nuutinen. Negatiivikuvien jälkeen 1970–80-luvulla tulivat diakuvat, ja samasta esityksestä saatettiin ottaa sekä mustavalkoettä värikuvat. Musta rakkaus, ohjaus Juhani Niemelä. Vuosituhannen alussa kuvaajat siirtyivät kokonaan digitaaliseen työhön. Esko Salminen (Danton). 2000-luvulla teatterivalokuvasta on tullut päämäärätietoista kokonaistaideteoksen suunnittelemista ja rakentamista. Mustavalkoisena kuva näyttäisi jäyhän dokumentaariselta, mutta väri tuo siihen räiskyvyyden ja kepeyden, jota tässä tapauksessa oli tavoiteltukin. 1990-luvulle asti kuvaajat pitivät diakuvia värinegatiiveja parempina originaaleina, minkä takia diakuva oli vallitseva menetelmä. Oik. Dantonin kuolema, ohjaus Ralf Långbacka. Aina kiire Teatterityö on kiireistä, joten entisajan kuvaajan lähes ainoa mahdollisuus oli prosessoida filminsä ja vedoksensa itse. mästä. 48 KAMERA 10 -11|2015 teatterikuvaus.indd 48 12.10.2015 14.52. Nykyisellä tekniikalla kuvaaja voi lähettää otoksena Yllä vas. Porin Teatteri, 2002. Katja Kiuru (Marjatta Salmela), Matti Rasila (Pauli Haantie). – Usein kuvien valintaan ja niistä neuvotteluun ei ollut riittävästi aikaa. Tämän vuoksi nykyisin on mahdollisuus tuottaa kuvia, joilla ei ole välitöntä yhteyttä todellisuuteen. Yllä oik. Kuvat eivät ole pelkästään esitysten autenttista toisintoa, vaan vaikutelmien välittämistä. Ratkaisut jäivät monesti kuvaajan harteille, Jalo Porkkala muistelee
Digitaalitekniikka toki helpottaa ja nopeuttaa työtä. Vastuuta on huomattavasti helpompi jakaa tiimin jäsenten kesken, mutta tällöin kompromisseja syntyy enemmän. Kuvauskohteista ja -näkökulmista ei yleensä sovita etukäteen ohjaajan tai näyttelijöiden kanssa, vaan ne perustuvat kuvaajan näkemyksiin. – Missä onkaan nyt se säästetty aika, joka ennen piti käyttää mustavalkofilmien käsin kehittämiseen, pinnakkaisvedostamiseen, suurennosten valitsemiseen ja lopulta työlääseen vedostustyöhön pimiössä. TEATTERIVALOKUVA Teatterivalokuva on esitystilassa otettu valokuva, joka pohjautuu näytelmätekstin dramaturgiaan. Tästä huolimatta sama kiire tuntuu jatkuvan. Kuvaajien mielestä väreillä herkutellaan nykyään liikaa kaupallisuuden, karamellimaisuuden ja esityksen näyttävyyden korostamiseksi. Jalo Porkkala miettii. Teatterivalokuvia käytetään mm. Digitekniikka on muuttanut suhtautumista väriin. – Tämän päivän teatterikuvat eivät enää ole samal1 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi teatterikuvaus.indd 49 12.10.2015 14.53. MIKÄ puoli tuntia harjoituksen jälkeen ohjaajan nähtäväksi. Valokuvat otetaan esitystilanteessa ja -tilanteesta, mutta ilman yleisöä. näyttämödokumenttina ja ohjaajan apuvälineenä, näyttelijän muotokuvana, itsenäisenä teoksena ja mainoskuvana. Kuvaajien mielestä tämä on johtanut siihen, että persoonallinen näkemys ei välttämättä enää näy lopputuloksessa niin kuin kuvaaja on itse ajatellut
– Silloin intensiteetti lavalla kasvaa ja aistit terästäytyvät. Teatteriesitys on kollektiivinen esitys, jossa kuvaajalla on oma roolinsa. Porin Teatterin näyttelijä Katariina Lohinivan mielestä valokuvaus läpimenossa, autenttisessa esitystilanteessa, on aina häiritsevää. – Tekniikka on kehittynyt hurjasti, mutta silti kuvien funktio on mielestäni sama. Ohjaaja Juha Hurmeen mielestä teatterikuvat ovat osa esityksen dokumentaatiota, ja ne kertovat ajan muuttumisesta. 1955) on kuvannut teatteriesityksiä 1980-luvulta lähtien ja tekee työtä edelleen mm. Kuvat mahdollistavat oman roolisuorituksen analysoinnin, sillä ”niiden tunnelmasta voi pohtia oman suorituksensa välittymistä ja roolin sisäistämistä”. la tavalla uskollisia kohteelle kuin ne olivat vielä mustavalkofilmien aikana, Porkkala pohtii. Saman talon näyttelijä Peter-Sebastian Lehtonen kokee lähikuvaamisen miellyttävänä. Hän on sitä mieltä, että teatterikuvaaja toimii esityksen ehdoilla. Mutta Porkkalan mielestä onnistuneet kuvat ovat sitten ”aitoja” esityskuvia. Entä mitä näyttelijät ajattelevat teatterikuvista. Tämän päivän tiukkojen aikataulujen teatterikuvat ovatkin Hurmeesta ”halpahintaista mainosestetiikkaa, joka pitää katsojia lähes pilkkanaan”. – Kuvat ovat halpaa raaka-ainetta, jota muokataan tilanteen ja tarpeen mukaan. Kuvat teatterityön välineenä Tampereen Teatterin johtaja Reino Braggen mielestä teatterivalokuvia tarvitaan kuten aina ennenkin, eli dokumenteiksi esityksistä. Läsnäolo on kokonaisvaltaista, kuvaushetki on tihentynyt, eikä olemassaoloaan tarvitse hävetä. Tampereen Oopperalle. Nykyisin esitykset taltioidaan suurimmaksi osaksi liikkuvaksi kuvaksi. Tällainen kuvaaminen tuo mukanaan omat vaikeutensa, kuten ajoituksen, joten epäonnistuneita otoksia tulee paljon. Porkkala on pyrkinyt kuvaamaan aina lennosta, sillä pysäytys ja tilanteen rakentaminen näkyvät helposti valokuvissa. Teatterikuvista ohjaaja voi nähdä esityksensä uudella tavalla, mutta tämä edellyttää, että kuvaajalla on ollut aikaa olla mukana esityksessä. Haklin ensimmäisiä teatterikuvauksen vuosia 1970-luvun alussa leimasi erilaisten työtapojen kokeilu. PETRI NUUTINEN Petri Nuutinen (s. Kehittynyt tekniikka mahdollistaa kuvien käytön monipuolisemmin muun muassa mainonnassa, Bragge toteaa. – Kuvat ovat kuin esityksen kollektiivinen tajunta, johon aika on jäänyt kiinni, hän toteaa. Kuvat ovat dokumentteja, eivät valokuvaajan itsenäisiä teoksia. Sisällön ja laadun taetta ei enää ole, koska teatterikuvat ovat muuttuneet dokumenteista yksittäisiksi mainoskuviksi, jolloin esityksen juonen esittäminen kuvien avulla on mahdotonta, Saraste mietiskelee. 1940) on tehnyt 40-vuotisen teatterikuvaajauransa Suomen Kansallisteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Suomen Kansallisoopperassa. Hänestä näyttelijäntyön latausta ja rytmitystä ei pidä turhaan rikkoa. KUKA KARI HAKLI Kari Hakli (s. Eniten Haklia askarrutti kysymys, kuvataanko esitys pysäytettyinä kohtauksina vai lennosta, esitykseen puuttumatta. Kari Haklin mukaan taiteen kuvaamisessa on kysymys yhden ilmaisukielen muuttamisesta toiselle ilmaisuKuvaustilanne ei ole teatterikuvaajan oma näkemys vaan monen tekijän yhteistulos. Ne kuvastavat esitystä ja sen henkeä. Tämä menetelmä vaatii läsnäoloa useissa harjoituksissa. Jälkimmäinen oli hänelle ainoa vaihtoehto, vaikka teattereissa oli siihen aikaan vielä vallassa yleisesti asetelmakuvaus ja eri tahoilta tulevien ”kauniiden kuvien” vaatimukset. Nuutinen suosii reportaasimaista lähikuvausta, jolloin hän pyrkii lähelle näyttelijöitä, heidän iholleen. Koska Hurme on omien sanojensa mukaan sokea liikkeiden ja sanojen ohjaaja, hän tarvitsee kuvaajan, joka näyttää, mitä on tehty. JALO PORKKALA Jalo Porkkala (s. – Mustavalkofilmimateriaalilla oli oma ilmeensä ja tahtonsa, jotka oli opeteltava, eikä niitä käynyt muokkaaminen miten vain. 50 KAMERA 10 -11|2015 teatterikuvaus.indd 50 12.10.2015 14.53. Hyvä kuvaaja paljastaa Hurmeen mielestä esityksestä seikkoja, joita ohjaaja ei välttämättä itse näe. 1950) aloitti vuonna 1979 Porin Teatterin ensimmäisenä virallisena teatterivalokuvaajana. Valokuvaaja Leena Sarasteen mielestä nykyisillä kameroilla kuka tahansa pystyy tuottamaan kelvollisia kuvia, mutta kuvan visuaalinen taso on toisarvoisella sijalla. Onko se valokuvataidetta. Hänestä on kuitenkin kiinnostavaa tarkastella oman roolihahmonsa ilmeitä ja kehonkieltä ulkopuolisen silmin
Teatteriesitys on kollektiivinen esitys, jossa kuvaajalla on oma roolinsa. Aidossa teatterivalokuvassa näyttelijä tuo valokuvaan ajatuksen dynamiikkaa, oman persoonallisuutensa sekä yhteyden muihin näyttelijöihin, katsojiin ja koko tilaan. Tannhäuser, ohjaus Vilppu Kiljunen. Siten hän pystyy saamaan kuvia, joissa on esitykseen kuuluvaa läsnäolon voimaa. Teatterikuvan elementtejä ovat näyttelijä, lavastus, esineistö ja valot – nämä elementit on järjestettävä kuvaan kompositioksi, joka on yksi teatterikuvan taiteellisen tason arvioimisen käsite. Kuvaajalla on valta ja mahdollisuus tiivistää esitys tutkielmaksi, jolla on oma tarinansa kerrottavanaan ja joka jää elämään omana itsenäisenä teoksena. Kuvaaminen vaatii ennakointia, jotta pystyy pysäyttämään liikkeen tai ilmeen oikeaan aikaan. Teatterissa tämä tarkoittaa esityksen kielen muuttamista valokuvauksen kielelle. Kuva: Petri Nuutinen. Kuvaustilanne kokonaisuudessaan ei ole teatterikuvaajan oma näkemys vaan monen tekijän yhteistulos. Olennaista kaikissa teatterikuvissa on kohtauksen sisältämän jännitteen ylläpito. Tampereen Ooppera, 2012. Nuutisesta teatterikuvissa on dokumentaarisuuden korostus, sillä teatterivalokuvaaminen on esitystapahYllä Elisabet Strid (Elisabeth). Kuvaajalla täytyy olla vaistomaista näkemystä tilannedramatiikan suhteen. tumien kuvaamista. Kuvan elementit hajotetaan, analysoidaan ja kootaan uuteen järjestykseen. Tämä ei kuitenkaan vähennä kuvien merkitystä. Vaikka teatterikuva on näennäisen suora dokumentaatio, sen on Haklin mielestä täytettävä kaikki kuvan tekemisen ehdot. Teatterikuvat painivat Petri Nuutisen mielestä eri kategoriassa kuin taidevalokuvat. kielelle. 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi teatterikuvaus.indd 51 12.10.2015 14.53. Valokuvaaja voi vangita kamerallaan esityksestä ja näyttelijän persoonasta hetkiä, jotka voivat tuoda vaikeasti määriteltävän näyttelijän läsnäolon kuvien katsojille näkyväksi
Onko muotokuvaus päätoimesi. Kuvaan mielellään sen tyyppisiä kuvia, että harvoin sattuu haluamaani luonnonvalotilannetta. – Ainakaan fyysisesti käyttämäni salamalaitteisto ei ole ketään häirinnyt. 3D-ohjelmalla tai alusta lähtien itse piirtämällä. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Perinteisessä muotokuvassa valaisulla tuodaan kohde luontevasti ja edustavasti esiin. Miksi juuri tämä kuva. Työtilanteeni vuoksi saavutus oli lähinnä henkilökohtainen. Luullaan, että jokainen hieno kuva on pakosti käsitelty tavalla tai toisella. Tämä on yksi edistysaskeleistani. He ovat valmiita toteuttamaan outojakin ideoita. Kerrotko hieman kuvanottohetkestä ja toteutuksesta. MIELIKUVANI Vesa Tyni 52 KAMERA 10 -11|2015 Mielikuvani ja kuvankäsittelynabc-10-11-15.indd 52 12.10.2015 15.24. Kuva oli nopeasti tehty, ja aikaa jäi vielä kuvaamiseen ulkonakin. Etsin huoneesta sopivia kuvauskohteita. – Olimme toimittajan kanssa keikalla. Käytän ystäviäni malleina. Pääasia, että tekee mistä tykkää. Kuvaatko pelkässä luonnonvalossa. Ovatko ne enää näkemyksiä reaalimaailmasta. – Lähipiiri ehdottomasti. – Kohteensa näköinen. – Kuvaan Otavamedian asiakaslehtiin pääasiassa henkilökuvia. Kuvissani valaisu on myös tarinan tukena. – Tittelillä ei ole ollut vaikutusta työmäärään. MIELIKUVANI Onko tietokoneruudun ääressä tehty kuva enemmän tietokonegrafiikkaa kuin valokuva. – Pidän erityisesti kuvan valaisusta. Millaisena näet muun valokuvan tulevaisuuden. – Harvemmin. Kun useita valokuvia liittää yhteen, kyse on enemmänkin leikekirjasta. Mikä takaa menestyksen. Otos on yksi QEP-arvonimeen oikeuttaneesta sarjasta. Pyysin sinulta mielikuvasi tuotannostasi. V esa Tyni, sinut valittiin alkuvuonna Vuoden Muotokuvaajaksi Suomen Ammattikuvaajien vuosikilpailussa. Voiko liika valaisukalusto henkilökuvauksessa viedä huomion kohteelta ja jopa häiritä kuvattavaa. Millainen on onnistunut muotokuva. Päätin lähteä kokeilemaan tällaista. En osaa rakentaa palikoita tyhjästä, vaan kaikki osat täytyy aina kuvata. Asioiden lokeroiminen tiettyjen termien alle ei ole niin vakavaa. On ikävää, kun nykyisin kuviin ei luoteta. Valokuvaajien keskuudessa työ helpottuu tekniikan kehittyessä. Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Kerroin Matille, mihin suuntaan katsoa. Varsinkin kuvituskuvia tehdessä kaipaa usein toista silmäparia. Toivon, että kuvaamisen helppous kännykkäkameroiden myötä lisää ihmisten kuvanlukutaitoa ja valokuvaa arvostettaisiin eri tavalla. Käytät muotokuvissasi voimakasta epäsuoraa salamaa. Uusit tänä vuonna myös viimevuotisen kolmoissijasi kuvituskuvien sarjassa European Professional Photographers of the Year -kilpailussa. Vuoden luontoja lehtikuvakilpailuissa on toivottavasti jatkossakin kuvajournalistisia kuvia, joissa maailma näytetään sellaisena kuin se on. Onko menestys tuonut lisää töitä. Aikaa kuvaukseen ei ollut kuin vartti. Löydän aina jonkun myös kommentoimaan kuviani. – Uskon, että kaikille tyylilajeille on edelleen paikkansa. Periaatteessa saan elantoni muotokuvaajana, vaan en ihan perinteisessä merkityksessä. Kuville sokeutuu helposti työstäessä niitä useita tunteja. Kuvassa valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on hankalien päätösten edessä. Käytän yleensä yhtä salamaa. – Kuva on tietokonegrafiikkaa tehtynä mm. Olen tutkiskellut tapoja yhdistää valaisu mielenkiintoisesti kuvakerrontaan. Valaisuni on hyvin yksinkertaista ja nopeaa. – Liiallinen valaisutekniikan käyttö johtaa epäolennaisten asioiden valaisemiseen. Tulemme taatusti näkemään yhä upeampia valokuvia kategoriaan katsomatta. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Kuuntelin haastattelua, josta poimin kuvaukseen sopivia asioita. Silti tämä kuva oli ehdottomasti itselleni mieluisin. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Vesa Tyni ja Juha Laitalainen Vain yksi välähdys Vuoden muotokuvaaja Tynin mielikuvassa valaisu yhdistyy kuvakerrontaan. Salama täydellä teholla sihteerin huoneeseen
V E S A T Y N I 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Mielikuvani ja kuvankäsittelynabc-10-11-15.indd 53 12.10.2015 15.24. Vuoden muotokuvaaja Tynin mielikuvassa valaisu yhdistyy kuvakerrontaan
Vesa kuvattiin alternativetyyliin Otavamedian aulatilasta neuvotteluhuoneeseen lankeavassa pehmeässä valossa mustaa taustaa vasten. JU H A L A IT A L A IN E N " Olen tutkiskellut tapoja yhdistää valaisu mielenkiintoisesti kuvakerrontaan. Mielikuvani on yksi edistysaskeleistani." 54 KAMERA 10 -11|2015 Mielikuvani ja kuvankäsittelynabc-10-11-15.indd 54 12.10.2015 15.24. TERVEISET KAMERA-LEHDEN LUKIJOILLE: Hyviä kuvauksia kaikille! TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Sukupuolena ihminen -projekti, jossa kerrotaan transsukupuolisista ihmisistä ja heidän elämästään Suomessa. Jotkut kuva-aiheista sekä niiden toteutus kuvastavat samalla häntä itseään. VESA TYNI IKÄNI: 30 KOTIPAIKKANI: Helsinki LUONNE: Rauhallinen, humoristinen, utelias KOULUTUKSENI: valokuvaajan ammattitutkinto TYÖSUHTEENI: Otavamedialla asiakaslehtien parissa KUVAUSKALUSTO Nikon D800 Nikon 24–70 mm /2,8 Nikon 70–200 mm f/2,8 Elichrom Quadra Ranger -salamasetti VALOKUVAAJAN MOTTONI: Luota itseesi. Kuusamolaistaustaisen Vesan perheenjäsenet kulkevat aina hänen mukanaan vartalon eläintatuoinneissa. Sony A7 R II + FE 90 mm f/2,8 macro G, 1/100 s, f/2,8, ISO 400
Tiedostot nimetään siten, että tiedostonimestä voi yksilöidä kuvaajan ja teoksen: (esim. Lähetä kuvasi viimeistään maanantaina 30.11.2015. PALKINNOT 1 PERFECTION V800 PHOTO -SKANNERI Palkinnon arvo noin 669 € Datacolor Spyder5STUDIO on täydellinen värikalibrointiratkaisu valokuvaajille, jotka haluavat parhaan tarkkuuden ja kontrollin koko digitaaliseen työnkulkuunsa. OSALLISTUMINEN Kilpailuun osallistutaan kuvatiedostoilla. LAHJAKORTTI 200 euroa 200€ Muunna kaikki arvokkaat muistosi digitaalisiksi tällä ammattitasoisella 6 400 dpi:n skannerilla. SUURKILPAILU Edellisvuosista poiketen kaikki kilpailevat samassa sarjassa. Kuvan nimi. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 1700 pikseliä ja enintään 3500 pikseliä. Kerro, missä ja millä välineillä kuva syntyi. 2 SPYDER5 STUDIO -KALIBROINTILAITE Palkinnon arvo noin 469 € 4-10 CULLMAN NANOMAX 260 -JALUSTA Palkinnon arvo 85 € Loihdi laadukkaat kuvatuotteet omista kuvistasi! KUVATKIRJAKSI -LAHJAKORTTI Palkinnon arvo 200 € 3 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi suurkilpailu_ 2015.indd 55 15.10.2015 14.17. Kuvien aihe on vapaa. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista palkitut kuvat Suurkilpailuun liittyvissä yhteyksissä ilman erillistä korvausta. Kirjoita kuvan mukaan seuraavat tiedot: Nimesi (kuvaajan nimi), täydellinen osoitteesi ja puhelinnumerosi. Arvostelussa kiinnitetään huomiota kuvien kertovuuteen ja omaperäisyyteen. Sen avulla saat tarkat värit kuvatessasi, monitorin näyttämään todelliset ja luonnolliset värit sekä hyvät tulosteet erilaisille papereille. ENNENNÄKEMÄTTÖMIÄ KUVIA Kilpailukuva ei saa olla aikaisemmin julkaistu ja kuvaajalla on oltava siihen täydet oikeudet. V800 vaatii hyvin lyhyen lämpenemisajan ja sisältää laadukkaat filmipidikkeet, joten saat laadukkaita tuloksia nopeasti. Kuva saa olla ollut suppean yleisön nähtävänä kuvaajan omalla galleriatai blogisivulla tai vastaavalla sivustolla. Digikuvien tulee olla jpeg-muodossa. Ilmoita, mikäli tiedät, kuvan valotusarvot: aika, aukko ja ISO-herkkyys. Laatutietoisen kuvakirjapalvelu. Kuvaajalla on oltava lupa kuvan julkaisuun kotirauhan ja muun suojan piirissä kuvatuilta henkilöiltä. Palkitsemattomia kuvia järjestäjä voi julkaista 80 euron korvausta vastaan. KUVAT PERILLÄ VIIMEISTÄÄN MA 30.11.2015 Palkinnot ovat voittajalle veronalaista ansiotuloa. Sähköpostiosoitteesi. Filmien ja valokuvien pölyn ja naarmujen automaattinen poisto parantaa kirkkautta. keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos kuvaajan nimi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto) Lähetä kuvasi osoitteeseen: suurkilpailu@kamera-lehti.fi TULOKSET Kamera-lehti esittelee kilpailun 10 voittajaa tammikuun 2016 numerossa sekä nettisivulla www.kamera-lehti.fi
Häntä pidetään ratkaisevan hetken mestarina. Kiinnostava kuva kertoo hyvin rajattuna tuon lyhyen hetken tarinan. CARTIERBRESSONIN PERINTÖ Valokuva vangitsee ratkaisevan hetken elämästä. Harjoittelemalla sinustakin voi tulla ratkaisevan hetken nappaaja, kuin Henri Cartier-Bresson. TEKSTI Markku Metsämäki KUVAT Henri Cartier-Bresson / Magnum Photos KUKA HENRI CARTIER-BRESSON Valokuvajournalismin isänä tunnettu Henri Cartier-Bresson (1908–2004) oli yksi kansainvälisen Magnum Photos -kuvatoimiston perustajista. Taideopinnot ja yhteydet surrealismiin näkyvät hänen tuotannossa. www.henricartierbresson.org OPASTUS Ratkaiseva hetki 56 KAMERA 10-11|2015 ratkaisevahetki.indd 56 15.10.2015 14.59
Jos otat 1000 kuvaa, valitse niistä paras. Kaupunki näkyy aseman ikkunoiden läpi harmaasävyisenä ja muodostaa neutraalin, funktionalistisen taustan. CartierBressonin mukaan tärkeää on tarkka ajoitus. Käytä hyväksesi vastavaloa ja heijastuksia, jotka lisäävät kuvaan dramatiikkaa. 4 KUVAA RUNSAASTI Ota monta kuvaa harkitusti, asettelua ja rajausta pohtien. 6 OLE KÄRSIVÄLLINEN Opettele kuvaamaan ja tarkkailemaan niin, ettet häiritse muita. Ratkaiseva hetki voi soljua ohitse valotusaikoja ja ISO-lukuja pähkäillessä. Osa kuvaajista käyttää sarjakuvausta, josta voi jälkeenpäin valita onnistuneimman pysäytetyn hetken kuvan. Oikea hetki on keskeinen tekijä onnistuneen dokumenttikuvan otossa. Cartier-Bressonin kuvat ovat yleensä syväteräviä. Aseman nimikyltti kertoo tyyliin sopivalla groteskilla kirjasinmuodolla paikasta, vaatetus ajasta. 7 TUTUSTU TAITEISIIN Kuvataiteiden laaja tutkiminen kannattaa. Kun taidejulkaisuja ja kirjoja selaillessasi huomaat erityisesti sinua kiinnostavan kuvan tai muun teoksen, kannattaa pohtia, miksi se vetoaa sinuun. Ihmiset ovat aina kiinnostavia kuvauskohteita. Arvioi, missä kohdassa tapahtuu jotain, ja valitse kuvakulma, valaistus ja kameran asetukset aiheen mukaan. JUNAA odottavat henkilöt La Chapellen asemalla Berliinissä viettävät aikaansa älypuhelimen parissa. 1 ETSI TAPAHTUMIA JA IHMISIÄ Etsi kuvauspaikka, jossa todennäköisesti löytyy kiinnostavaa kuvattavaa. Kuva jatkuu siten aikaperspektiivissä molempiin suuntiin. Miehet ovat kääntyneet pois toisistaan luodakseen yksityisyyden tilan. 3 PÄÄTÄ, PYSÄYTÄTKÖ LIIKKEEN Mieti, haluatko liikkeen näkyvän liike-epäterävyytenä vai jäädytätkö liikkuvat kohteet paikalleen lyhyen valotusajan avulla. Väri voi saada pääosan kuvassa tai sillä voi kohdistaa katsojan huomion haluttuun kohtaan. Kiinnostavassa kuvassa on selkeä hahmo, joka pysäyttää katsomaan tarkemmin. Näin tekevät myös ammattikuvaajat. Määrä ei kuitenkaan korvaa laatua. Keskity jokaisen kuvan ottamineen ja anna parhaasi. Taiteilijoilla on tapana sanoa, että jokin asia kolahtaa. Kärsivällinen odotus palkitaan, jos näyttämö on oikea. Eläimet tai luonnonilmiöt voivat olla yhtä kiinnostavia, kun oikea hetki löytyy. Myös tämän voimme oppia Cartier-Bressonin perinnöstä. 8 MIETI KUVAPINNAN JAKO Kuvapinnan hahmotuksessa auttavat perinteiset sommittelumallit, kuten keskitetty tai kolmijakoinen sijoittelu. Nykykuvaajalla on käytössä värit. Tämä on meidän ajallemme tyypillinen ilmiö. 2 OLE VALMIINA Ole jatkuvasti valppaana, jotta pystyt vangitsemaan merkityksellisiä hetkiä. Dokumentaarisessa kuvauksessa tallennetaan tietty hetki. 9 OLE AKTIIVINEN Cartier-Bresson otti paljon kuvia, joista muutamat kymmenet nousivat maailmanmaineeseen. 5 OPETTELE KAMERAN KÄYTTÖ Kameran käyttö on syytä opetella niin hyvin, ettei asetuksien tekoa tarvitse pohtia pitkään. Hän pyrki tallettamaan aiheen maalauksenomaisesti terävänä etualasta taustaan asti. Ruudukkoa ei ole syytä käyttää orjallisesti vaan ainoastaan apuna. Ratkaisevaa hetkeä metsästämässä Yhdeksän vinkkiä, joilla onnistut ratkaisevan hetken kuvauksessa. Kuva kertoo ajasta ja sen ilmiöistä, niin menneistä kuin mahdollisesti tulevistakin. Löytyykö juuri tuon teoksen tekijästä tai taidesuunnasta sopiva esikuva omiin kuviisi. M A R K K U M E T S Ä M Ä K I OPASTUS Ratkaiseva hetki 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ratkaisevahetki.indd 61 15.10.2015 14.59. Useissa kameroissa on valmiina ruudukko, jossa etsinkuvassa näkyvien linjojen risteyskohtiin voi sijoittaa kiinnostavia kohteita
Sony A7 -järjestelmäkamera Cashback 100€ 1.11.-31.1.2016 Sony A7 mark II -järjestelmäkamera Cashback 100€ 1.11.-31.1.2016 Sony A7R mark II -järjestelmäkamera HERKKYYS HUIPUSSAAN Kuva: Jaakko Posti, Sony Alpha Ambassador. HELSINKI: POSTITALO | ESPOO: KAUPPAKESKUS SELLO TAMPERE | TURKU | PORI | KUOPIO | WWW.RAJALACAMERA.FI Sony A7S mark II -järjestelmäkamera Sony A7S II on varustettu täyden koon CMOS Exmor -kennolla, viisiakselisella kuvanvakaajalla sekä 169 pisteen nopealla ja tarkalla automaattitarkennuksella, jotka yhdessä takaavat tarkat kuvat käsivaraltakin kuvattaessa. ISO 409600 ja laaja dynaaminen alue mahdollistavat entistä tarkemmat kuvat ja videot vuorokauden ympäri. 4K -videokuvauksessa kamera lukee kuvatiedot pikseleitä pakkaamatta, jonka ansiosta kuva on entistä terävämpi ja yksityiskohtaisempi. ILCE-7RM2 & SAL1635F28Z. Hyödynnä myös Sonyn Cashback-kampanja! 1.11.-31.1.2016 välisenä aikana saat valikoiduista kameroista ja objektiiveista jopa 100€ takaisin! Katso lisää rajala-camera.fi/sony-cashback UUTUUS! rajala_kameralehti_syksy_210x297.indd 1 14/10/15 12:07
P hotoshopin niin sanotussa kelluvassa työkalupalkissa on paljon erilaisia siveltimen tapaan toimivia piirto-, maalausja kloonaustyökaluja, joita voi käyttää kuvan paikalliskorjailuihin. Kun painat työkaluryhmän kuvaketta pari sekuntia, saat näkyviin muut ryhmän työkalut. Näillä työkaluilla vaalennetaan tai tummennetaan haluttuja kohtia kuvassa. Varjostus ja lisävalotus ovat tuttuja jo symbolikuviaan myöten perinteisestä pimiöstä. Työkalut eimasintyökalulla voit kloonata kuvan osaa toiseen paikkaan. 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi digiabc-10-11-15.indd 63 12.10.2015 15.59. L LEIMASIN Esimerkkikuvana on Olympuksen OM-D E-M5 II:n lehdistötilaisuudessa esitellyllä kameralla otettu kuva, joka sopii ominaisuuksiltaan hyvin paikalliskorjaustyökalujen esittelyyn. Kuvalle on tehty aluksi tarvittavat perussäädöt kirkkauden, kontrastin ja värien suhteen. Leimasintyökalun kaverina oleva Pattern stamp tool on harvoin tarvittava erikoistyökalu, jolla voit kopioida pientä valittua osaa kuvasta tiiliseinämäiseksi kuvioksi. Sponge-työkalulla voi puolestaan maalata pieniäkin kohtia kuvasta värikylläisyydeltään voimakkaammaksi tai haaleammaksi. Ennen OPASTUS Kuvankäsittelyn abc osa 7 Photoshopin perustyökalut. Tavallisesti kloonattava alue on pieni – voit vaikkapa tasoittaa henkilön ryppyjä kopioimalla sileää ihoa 12 prosentin vahvuudella ryppyjen päälle. Kun työkalu valitaan, avautuu työpöydän yläpalkkiin vasemmalle ryhmä kyseisen työkalun säätöruutuja. Usein käytetty on kloonaustyökalu, Clone stamp tool, jolla voi helposti ja nopeasti poistaa kuvasta ei-toivottuja yksityiskohtia tai vaikkapa kennolle joutuneen pölyn aiheuttamia täpliä. Ilman sitä työkalun vaikutus erottuu kuvasta rumasti teräväreunaisena. Objektiivina oli M.Zuiko 12–40 mm f/2,8 ED. Myös kolmen työkalun ryhmä on hyöTEKSTI JA KUVAT Asko Vivolin Jälkeen dyllinen: varjostus-, lisävalotusja kylläisyyden säätötyökalut, eli Dodge, Burn ja Sponge toolit. Kuvankäsittelyn abc PAIKALLISKORJAUKSET Kloonausja maalaustyökalut sopivat kuvan yksityiskohtien korjailuun. Paikalliskorjailut kannattaa yleensä tehdä vasta muuten valmiiseen kuvaan. Esittelemme niistä kolme ryhmää. Siinä on myös kolme työkalua: paikallisterävöinti, pehmennys ja ikään kuin vahaliiduilla sormimaisesti tehty kuvan sekoittamistyökalu, Sharpen, Blur ja Smudge toolit. Useimmin käytetty lienee terävöintisivellin. Kolmas setti löytyy työkalupalkista edellisen yläpuolelta. Kaikkia työkaluja voi säätää monipuolisesti tilanteen mukaan. Hyvin usein kannattaa kaikille työkaluille valita ainakin piirron reunan pehmennys
ehmennyksen, suttauksen ja terävöinnin työkalut löydät lisävalotuksen ja varjostuksen yläpuolelta palkista. Blur-työkalu pehmentää kuvaa tasaisesti. Opacity määrää, toimiiko työkalu täysin peittävästi vai läpinäkyvästi. Paikallisterävöinti on hyödyllinen, jos haluat korostaa tiettyjä yksityiskohtia kuvassa. Jpg-kuvan kanssa tilanne olisi toinen. 100 prosentin asetuksella työkalu toimii peittävimmin tai voimakkaimmin. Käytä näitä työkaluja varovasti ja vähän kerrallaan, mieluummin monta kertaa peräkkäin samaan kohtaan kuin kerran ja voimakkaalla asetuksella. 64 KAMERA 10 -11|2015 digiabc-10-11-15.indd 64 12.10.2015 15.59. Terävöintiä saattavat kaivata vaikkapa silmät. Histogrammi on kaunis Phoshopiin tuodussa kuvassa, koska raw-kuvan valotusta pystyy säätämään jälkikäteen. aikalliskorjaustyökalut toimivat sivellinmäisesti, eli voit säätää niiden kokoa, muotoa ja reunan pehmeyttä. LISÄVALOTUS & VARJOSTUS L P Työvaiheet Kuvan peruskorjailut on tehty Olympuksen raw-tiedostosta Photoshopin raw-säätimillä. Yhdessä Spongella tehdyn kylläisyyden noston kanssa vaikutus saattaa olla lopputuloksen kannalta upea. SIVELLINASETUKSET P PEHMENNYS & TERÄVÖINTI isävalotuksen, varjostuksen ja kylläisyyden säätösiveltimillä voit vaikuttaa nimensä mukaisesti kuvan osa-alueisiin. Smudge toimii samaan tapaan kuin jos rasvaisilla vahaliiduilla tehdyn piirustuksen värejä tuhraisi sormella. Flow kannattaa pitää täysillä, sillä pienemmät arvot saavat piirtojäljen pätkimään
Vie kursori sinne, minne haluat tehdä kopiointia. Uuden kopiointikohdan valitset yksikertaisesti toistamalla valinnan ja Alt-klikkauksen. Lopullisessa kuvassa se tehtiin koko sulkaan. Työkalu toimii myös piirtämällä, kun pidät hiiren vasenta painiketta alhaalla ja liikutat hiirtä kuvassa. Kaiteen poisto 1 Leimasimella, Clone stamp toolilla, voit kopioida osan kuvasta toiseen kohtaan. Kuvasta on poistettu leimasimella oikealta häiritsevä sininen valojuova seinästä. Range-ikkunasta valittiin Highlights ja voimakkuudeksi 12 prosenttia. Silmiä vaalennettiin hiukan Dodge-toolilla, hatun sulka vaalennettiin ja sen kylläisyyttä lisättiin Spongesienellä. Mallin takaa molemmin puolin alhaalta on poistettu himmeästi erottuva metallikaide. Merkitse kopioinnin aloituspiste: klikkaa Alt-näppäin alas painettuna hiiren vasenta painiketta. Sulan vaalennus 1 2 3 3 4 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi digiabc-10-11-15.indd 65 12.10.2015 15.59. Mallin irtohiuksia kasvojen molemmin puolin terävöitiin paikallisterävöinnillä, samoin puseron ja liivin hienon hienoa yksityiskohtaista kuviointia. Kopioitava kohta liikkuu piirtokohdan mukana ensimmäisellä klikkauksella lukitulla etäisyydellä ja suunnalla. 4 Valmiissa kuvassa oikealta on poistettu leimasimella häiritsevä sininen valojuova seinästä. Mallin takaa molemmin puolin alhaalta on poistettu häiritsevä, himmeästi erottuva metallikaide. Klikkaile hiiren vasemmalla painikkeella kuva-alueita peittämään poistettavia kohtia. 2 Esimerkkikuvassa leimasinta on käytetty taustan häiritsevän metallikaiteen poistoon. Säätö on tehty tässä vaiheessa sulan yläosaan. Vie kursori kuvassa siihen kohtaan, jota haluat kopioida. Viimeistely 3 Hatun sulan sävyt vaalenivat Dodge-työkalulla. Lopussa leimasimen reuna on valittu kovemmaksi, jotta kuvasta poistettava metallikaiteen pätkä katosi uskottavan näköisesti hameen rajaan saakka
Virhepainalluksilta on helpompi välttyä, ja kameraa voi operoida vaikka rukkaset kädessä. Sony a7r II on pieni kamera Canoniin verrattuna. URHO-LUOKAN VALOKUVAUSKONEET Canon 5Dsr & Sony a7r II Canonin ja Sonyn uutuudet tuottavat jättikokoisia tiedostoja. Sony on 42-megainen, ja sen pikselikoko on 7952 x 5304. Sony tallentaa 4K-videota suoraan muistikortille, mutta myös ulkoiselle tallentimelle, kun Canonin videolaatu jää ”vain” HD-tasolle. silloinkin. Peilikammion ja prisman ympärille koottu kamera on samalla tavalla käteen sopiva nyt kuin nustapoja yhdessä tai erikseen. Sony nokittaa parilla pykälällä ylöspäin, eli ISO-arvoon 25 600, laajennettuna 50–102 400. Sonyn mukana toimitetaan kaksi akkua, ja kummankin testatun kameran myyntipakkauksessa on erillinen akkulaturi. Säätimiä ei tarvitse niputtaa lähelle toisiaan eikä niitä ole pakko muotoilla lilliputtikokoon. Canonissa voi sitä vastoin käyttää yhtä aikaa CFja SD-korttia, vieläpä niin, että niille voi valita erilaisia tallenS aimme toimitukseen testattavaksi Canon 5Ds -kameran r-mallin ja Sonyn a7r -kameran II-päivitysversion. Niiden avulla pystyy kuvaamaan lähes koko työpäivän ajan. Sen avulla kamerasta saa paremman otteen, ja akkupaikkoja on kahvassa kaksi. Aivan välttämätön lisävälinehankinta Sonyyn on pystykuvauskahva. Ominaisuudet Kamerat noudattelevat muotoilussaan tuotesarjansa linjaa. Canonin kenno tuottaa 50 megapikselin kuvia, ja sen maksimiresoluutio on 8688 x 5792 pikseliä. Painikkeita on vähemmän kuin Canonissa, mutta ei niitä enempää mahtuisikaan. On enää ajan kysymys, milloin jokin eksoottinen valmistaja tuo markkinoille Sonyyn sopivan pystykuvauskahvan, jossa on iso kuvatiedosto tarkennusautomatiikat ergonomia ja käyttöliittymä kiinteä näyttö ei wifi-yhteyttä CANON 5DSR TESTISSÄ TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti Kamerat sopivat parhaiten huolelliseen ja määrätietoiseen työskentelyyn. Testatut objektiivit ovat kummankin kameravalmistajan omia tuotteita: Canon EF 70–200 mm f/2,8L IS II USM ja Sony FE 70–200 mm F4 G OSS. Reilusta koosta on se hyöty, että siitä saa paremman otteen. Kummallakin kameralla pystyy kuvaamaan niin hämärässä, ettei ihmissilmä enää erota värejä. Peilittömät kamerat ovat melkoisia virtasyöppöjä, joten on epäloogista, että niihin valmistetaan kaikkein pienitehoisimmat akut. Kokeilu paljasti, että Canonilla pystyi valottamaan 782 ruutua ennen kuin akku oli tyhjä. TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA 66 KAMERA 10 -11|2015 tekniikka-10-11-15.indd 66 16.10.2015 9.28. Tässä katsannossa Canonin runko edustaa ideaalikokoa. Painikeryhmät saadaan myös erottumaan paremmin omiksi ryhmikseen. Sonyn etsinkuva on samoissa olosuhteissa hyvin kohinapitoinen, mutta ainakin siitä näkee mitä on kuvaamassa – ja tarkennuskin toimii. Valotusajat ovat kameroissa samaa skaalaa, 30–1/8000 sekuntia ja B. Canonin virtaviivainen muotoilu on säilynyt samanlaisena EOS-järjestelmän ensimmäisestä kamerasta lähtien, eli noin 27 vuotta. Vaikka objektiiveilla on eri valovoima, ne on perusteltua laittaa vertailuun, koska molemmat ovat vakiinnuttaneet asemansa omassa järjestelmässään. Canonin akun voi ladata ainoastaan ulkoisella laturilla, Sonyn tapauksessa lataaminen onnistuu myös usb-kaapelilla suoraan kamerassa. Tästä huolimatta kameraan on saatu ylös ja alas kallistuva näyttö sekä viisiakselinen kuvanvakaaja. Sonyssa on yksi SDkokoinen muistikorttipaikka. Peiliheijastuskamerana Canon 5Dsr on samaa kokoluokkaa kuin filmiEOS-kamerat aikoinaan. Sony näyttää 1980-luvun retrohenkeen tehdyltä peiliheijastuskameralta, vaikka ensimmäiset a7-mallit esiteltiinkin vasta kaksi vuotta sitten. Canon pystyy tarkentamaan, vaikkei sen tähyslasilta näkisi muuta kuin mustan sävyjä. Canonin ISOherkkyysalue on 100–6 400, laajennettuna 50–12800. Valmistajien mukaan Canonin akku riittää noin 700 valotukseen ja Sonylla voi kuvata yhdellä latauksella 290 kuvaa. Sony pääsi nipin napin 250 valotukseen. Koska molemmat kamerat edustavat tuotesarjansa suurinta kuvatiedostoa, ne oli hyvä testata samalla kertaa ja vertaamalla toisiinsa
URHO-LUOKAN VALOKUVAUSKONEET Samanaikaisesti molemmilla kameroilla otetut sarjavalotuskuvat. Neljä asuinSony a7r, FE 70–200 mm f/4 G OSS, 1/6400 s, f/4, ISO 800. Kuvien tekemiseen tarvittava tulostin olisi silloin A1-kokoa. Välisävyjä ei tarvitse taikoa tyhjästä, eikä kuvan osien venyttelyyn liittyvä terävöittäminen paljastu niin helposti. Onko koolla väliä. Sonyn tiedostosta tekee samalla tulostusresoluutiolla 67-senttisen. Kameroihin oli säädetty automaattinen valkotasapaino, ja molemmissa oli kuvanvakaaja käytössä. Kummankin kameran kuvatiedosto on suurempi kuin kukaan voi arkikäytössä tarvita. Näin ollen, mitä riemua on näiden kahden kameran tuottamista Urho-luokan kuvatiedostoista. Mikäli kuvan katseluetäisyys pidetään vakiona suhteessa kuvan kokoon, saisi paljon pienemmästäkin tiedostosta tehtyä vaikka tienvarsijulisteen. kerrosta korkean julkisivulakanan voi laadusta tinkimättä tulostaa 20-megaisesta kuvatiedostosta, eikä kukaan väitä, että lopputulos näyttäisi suhruiselta. Mitä enemmän aiheesta saadaan kerätkuvan dynamiikka 4K-video kuvanvakaaja rungossa akunkesto raakakuvan pakkaustapa SONY A7R II Canon 5Dsr, EF 70–200 mm f/2,8L IS II USM, 1/8000 s, f/4, ISO 800. Menetelmän puutteellisuus tulee siitä, että kukin noista alkioista pystyy vastaanottamaan vain yhden perusvärin tietoa. Valtaosassa digikameroista, mukaan lukien tämän testin Canonissa ja Sonyssa, on Bayer-tekniikkaan perustuva digikenno. Kuvatiedostojen kokoerot on säilytetty. Ensimmäinen selkeä hyöty on pelivara. Toinen hyöty liittyy tapaan, jolla useimpien digikameroiden kuvatiedostot muodostetaan. Tällöin väri-informaatio tallennetaan punaista, vihreätä ja sinistä perusväriä edustavista alkioista analogisesti ja laskutoimituksin saadaan digitaalinen tulos, jossa jokaiselle kuvan pikselille on tiedossa noiden perusvärien numeroarvot. Testissä olleella Canonilla kuvattu tiedosto pitäisi silloin kutistaa pituudeltaan alle neljännekseen, mikä tarkoittaa pikselien vähentämistä suhteessa 1:16. Mitä pikemmin, sen parempi. Koska kuva sisältää enemmän informaatiota, kaikki laskentaan perustuvat korjailut toteutuvat laadukkaammin. sisäänrakennettuna kapasiteetiltaan riittävän kokoinen tehoakku. Tuo linjatiheys tarkoittaa sitä, että jos kuva on terävä, sen hienoimpia yksityiskohtia etsitään tulosteesta suurennuslasilla. L E N N A R T T A K A N E N tekniikka-10-11-15.indd 67 16.10.2015 9.28. Kuvaa voi rajata ronskimmalla kädellä, ja se myös kestää paremmin kaikki geometriaan tehtävät muutokset. Ne kaksi muuta numeroarvoa pitää lainata naapuripikseleistä. Varsinkin arkkitehtuurikuvauksessa pärjää parilla laadukkaalla kiinteäpolttovälisellä laajakulmalla siinä, missä muuten tarvittaisiin perspektiivinkorjausobjektiiveja. Sonyn kuvatiedosto on hiukan pienempi kuin Canonin, mutta kutistamisen suhdeluvut ovat samaa luokkaa. Jos haluaa tehdä näyttelykuvia, saa Canonin kuvatiedostosta hiukan yli 73 cm pitkän tulosteen, mikäli kuvan resoluutio on säädetty 300 linjaan / tuuma. Tätä laskentaa kutsutaan interpoloinniksi, mutta yhtä hyvä nimitys sille on arvaaminen. Vaikkapa Facebookiin ladattavat kuvat toistuvat parhaiten, kun niiden pitkä sivu on 2048 pikselin pituinen
Kieltämättä kuvausolosuhteiden täytyy olla silloin tavallista hankalammat, ja lieveilmiöt tulevat näkyviin vain, jos varjoalueiden sävyjä keventää. tyä hajanaistakin informaatiota, sitä täsmällisemmäksi voidaan lopputulos muodostaa. Jos kuvassa on hyvin tummia alueita ja näiden joukossa kirkkaita ääriviivoja, näkyvät artefaktit ääriviivojen toisintoina heti tummien alueiden puolella. Osa sävyistä menetetään, ja tarkkaan katsoen havaitsee, että kuvaan voi tulla lieveilmiöitä. Ainoa paikka, jossa värihajontaa esiintyi, oli testitaulun Siemens-tähden sillä alueella, joka oli kennon maksimiresoluution kohdalla. Canon 5Dsr, EF 11–24 mm f/4L USM, 1/100 s, f/8, ISO 100. Niiden menuvalikosta voi etsiä useiden vaihtoehtojen joukosta tilanteeseen parhaiten sopivan seurantatavan kohteelle ja myös hienosäätää sitä vallitsevien olosuhteiden ja omien mieltymysten mukaan. Canon tallentaa raakatiedostot kuvaustavasta riippumatta 14-bittisinä ja niin tekee periaatteessa Sonykin. Jos kuvassa on hienojakoista kuviointia, se toistuu isommassa tiedostossa parempina väreinä. Testikuvaus Kameroiden tarkennusjärjestelmät haluttiin laittaa tarkempaan syyniin. Kuvan dynamiikka myös paranee, mutta toisessa vaakakupissa on silloin uuden tiedostomuodon vaatima kaksi kertaa isompi tallennuskoko. Kuvauspaikaksi valittiin Helsingin Vuosaaren uimaranta ja kohteeksi suoraan kameraa päin juokseva nuorimies. Sen lisäksi linjojen suoristaminen on laskentatehtävä, joka syö kuvasta terävyyttä ja yksityiskohtia. TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 68 KAMERA 10 -11|2015 tekniikka-10-11-15.indd 68 16.10.2015 9.28. Testiolosuhteet eivät olleet kummallekaan kameralle mitään läpihuutojuttuja. Ilmoittamatta kuvaajalle tästä mitään, Sony vaihtaa tallentamisen kuitenkin 12-bittiseksi, jos valotusajaksi valitsee B:n, jos automaattihaarukointi on valittuna, jos valitsee pitkän valotuksen kohinanvähennyksen tai jos ottaa käyttöön äänettömän suljintoiminnon. Erilaisista kennoista ja väriprofiileista johtuen ei noiden kahden kameran kuvia pystynyt säätämään samansävyisiksi parhaalla tahdollakaan. Ilmiötä ei näkynyt ollenkaan, jos antoi kameroiden tallentaa suoraan jpeg-kuvaksi. Vaikka kummassakaan kamerassa ei ole tavanmukaista alipäästösuodatinta, tiheiden kuvioiden seassa ei näkynyt moiréilmiötä. Peilittömiä kameroita on moitittu laiskasta automaattitarkennuksesta, ja kritiikkiä on osoitettu varsinkin niiden kyvystä pitää pääaihe terävänä sarjakuvauksessa. Vaikka Sony tallensi sarjakuvausvalotuksella tehdyn testikuvauksen 12-bittisessä muodossa ja Canon 14-bittisenä, Sonyn kuvatiedoston tummista sävyistä pystyi erottamaan paremmin yksityiskohtia. Resoluutio oli maksimissaan 2846 linjaparia / kuvan korkeus, kun teoreettinen maksimiresoluutio tälle kennolle, eli nk. Sen toistokyky pysyi tasaisena 135 mm:n polttoväliin asti ja huononi vain hiukan saavutettaessa 200 mm:n polttoväli. Molemmat lukkiutuivat kasvojen alueelle, eivätkä vesipärskeet hämänneet kumpaakaan kameraa vääriin tarkennuksiin kertaakaan. Vaikka tasaiset väripinnat näyttäisivätkin samanlaisilta isossa ja pienessä kuvatiedostossa, laatu on yksityiskohdissa. Objektiivit Testatut 70–200 mm:n zoomit pärjäsivät vertailussa paremmin kuin hyvin. Sony ei menuvalikossaan kerro, että jos valitsee tallennustavaksi sekä rawettä jpeg-muodon, ei jpeg-kuvaa saakaan enää parhaimmalla pakkausladulla, vaan toiseksi parhaimmalla. Canon on kiinnittänyt erityistä huomiota 5Dja 7D-sarjan kameroidensa tarkennusautomatiikan kehittämiseen. Alun perin 8688 pikselin levyinen kuva on käsittelyn jälkeen enää hiukan yli 6000 pikseliä. Raakatiedoston konvertointi värikuvaksi on isosta kuvatiedostosta aina laadukkaampaa. Nyquist-arvo, on Kuvan geometrinen oikaisu rajaa aina jotain pois alkuperäisestä kuvasta. Sonyn menuvalikko on tarkentamisen suhteen paljon primitiivisempi. Toinen Sonyn vaikenema asia on raakatiedoston pakkaus. Tarkennusautomatiikan suhteen kamerat olivat tasaväkisiä. Sen lisäksi, että Sony a7r II:n raakatiedosto pakataan, on tämä pakkaaminen luonteeltaan häviöllistä. Kuva-aiheen kontrasti osoittautui testissä niin laajaksi, että samalla voitiin tutkia kameroiden tuottamien kuvien dynamiikkaa. Numerot muuttuvat väreiksi vasta tietokoneessa. Tarkennuksen vaikeuttamiseksi haluttiin kuvaan mukaan vesipärskeitä, ja suoraan sivulta paistava aurinko tiedettiin hankalaksi aiheeksi kasvojentunnistukselle. Asentamalla kameraan uusimman laiteohjelmiston saa käyttöönsä pakkaamattomat raakatiedostot, jolloin ilmiö poistuu. Ei toki kaikkiin kuviin, eikä aina. Raakatiedostot Mitä raakatiedostoihin tulee, kamerat ovat kuin eri planeetoilta. Dynamiikan ero oli noin yhden aukon verran Sonyn hyväksi. Erityisesti kiinnosti niiden kyky seurata liikkuvaa kohdetta. Kannattaa muistaa, että digikamera ei tuota värejä, vaan numerosarjoja. Canon EF 70–200 mm f/2,8L IS II USM oli parhaimmillaan lyhyimmällä polttovälillään ja täydellä aukolla. Luulisi, että raakatiedosto tulisi kamerasta sellaisenaan, ilman minkäänlaista muuntelua
Käsivaralta kuvatessa tulee vaikeuksia pitää suurennettu etsinkuva riittävän paikallaan tarkentamista Molemmissa objektiiveissa on samankaltaiset geometriset virheet. Tarkennusnopeus on kuitenkin heikko, ja kohteen seurantakin on onnetonta. laiteohjelmistoja kehitetään ja uusia objektiiveja tulee markkinoille. Runkoon kiinnitettynä Leica Elmar-C 1:4/90, sen vierestä myötäpäivään Voigtländer Super-Wide Heliar 15 mm f/4,5 ja Nikkorit 50 mm f/2, 24 mm f/2,8, 500 mm f/8 peilitele ja Canon EF 135 mm f/2,8 Softfocus. Testatut kamerat sopivat parhaiten huolelliseen ja määrätietoiseen työskentelyyn tottuneelle valokuvaajalle, jolla on sanottavaa eikä vain tarve sanoa jotain. Lyhyimmillä polttoväleillä esiintyi tynnyrivääristymää, pisimmillä se kääntyi tyynyvääristymäksi. Ellei objektiivissa ole Sonyn E-sovitetta ja se on alun perin tarkoitettu peiliheijastuskameraan, sen voi liittää kameraan adapterin avulla. SONY A7R II:N OBJEKTIIVIT SONY A7R II:EEN voi liittää sen oman järjestelmän objektiivien lisäksi lukemattoman määrän muunmerkkisiä objektiiveja, sekä uusia että vanhoja. Erimerkkisiä objektiivilöytöjä, jotka ovat sovitettavissa Sonyyn adapterilla. Käytettyjen objektiivien markkinat ovat tästä havainnosta suorastaan kuumentuneet. 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-10-11-15.indd 69 16.10.2015 9.28. Adapterivalikoimassa etualalla on Canonin EF-objektiiveja varten hankittu Viltrox. Sekä vääristymät että lievä kromaattinen aberraatio ovat korjattavissa raakatiedostoa käsiteltäessä. Parhaimmat ja kalleimmat voi päivittää usb-liitännän avulla, kun niiden 2896 LP/KK. Malli: Sanni. Sonyyn on olemassa myös AF-adaptereita. Seuraava aluevaltaus AF-adaptereiden maailmassa on rinkula, jonka avulla Nikon G -sarjan objektiivit voi liittää Sonyyn. Monet kohtuuhintaiset optiikat myydään nykyään vähintään kaksinkertaisella hinnalla siihen verraten, mitä niistä pyydettiin kolme-neljä vuotta sitten. Säätönupilla varustettu objektiivi on PC-Nikkor 35 mm f/2,8. Eräät objektiivivalmistajat, etunenässä Zeiss, Voigtländer ja Samyang, ovat alkaneet valmistaa uutta sarjaa kiinteäpolttovälisiä objektiiveja. Nyquist-arvo Sonyn kennolle on 2652 LP/KK. varten, ellei käytä jalustaa tai kuvanvakaajaa. Vaihetunnistukseen perustuva automaattitarkennus ei toiminut tällä objektiivilla kuvatessa ollenkaan, koska linssistön reuna-alueilla on eri polttoväli kuin keskellä. Kuva on otettu Canon EF 135 mm f/2,8 Softfocus -objektiivilla ja Sonyn rungolla Viltrox-adapteria käyttäen, käsitarkennuksella. Ison tiedostokoon ansiosta pehmytpiirto-objektiivin sävyt toistuvat tavallistakin pehmeämmin. Väärä tarkennus ja kameran tärähtäminen näkyvät kuvissa armotta. Peilittömissä kameroissa se on saatavissa sekä takanäyttöön että sähköiseen etsimeen, peilikamerasta pitää ottaa käyttöön elävä etsinkuva ja sille suurennus. Pelkkä koekäyttö sai minut haluamaan, että olisin parempi valokuvaaja. Myös vanhoihin peilittömiin filmikameroihin valmistettuja objektiiveja voi käyttää – laadullisesti kärkipäätä ovat Leican M-sarjan objektiivit. Tarkennuksen saaminen kohdilleen vaatii suurennetun etsinkuvan käyttämistä. AF-adaptereita on olemassa monta merkkiä. Sonyn FE 70–200 mm f/4 G OSS:n paras toisto tuli pisimmillä polttoväleillä, ja maksimissaan se oli 2532 LP/KK. Canonissa ei wifiyhteyttä ole. Kaikki kuvausvirheet toistuvat selkeinä ison kuvatiedoston takia. Wifi-yhteyden avulla voi mistä tahansa älypuhelimesta tai tabletista tehdä peilittömän kameran etsimen. Muut, kuten Viltrox, Fotga ja Techart, ovat tämän jäljitelmiä. Kehityksen kärjessä on Metabones-merkkinen adapteri. Niissä on tarkennusrengas muttei automaattitarkennusta ollenkaan. Niitä käyttämällä voi Canonin EF-sovitteisia objektiiveja käyttää Sonyn runkojen kanssa, vieläpä niin että objektiivin automaattitarkennus toimii, samaten automaattihimmennin ja kuvanvakain. Kumpaakin objektiivia voi pitää erinomaisena sekä kontrastintoiston että piirtokyvyn suhteen. Adapterivalmistajat eivät ole voineet tai halunneet testata kaikkien Canon EF -sovitteisten objektiivien soveltuvuutta, joten ainakin Sigmojen, Tamroneiden ja Tokinoiden käyttäjät saavat varautua pettymyksiin. Sonyn ratkaisu asentaa kuvanvakaaja runkoon helpottaa kuvaustyötä kaikilla objektiiveilla
5 Valokuvaus/ video, elävä etsinkuva. MITTAUKSET 100 75 50 25 10 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) Canon 70 mm f/5,6 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) Canon 200 mm f/5,6 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) Canon 135 mm f/5,6 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Häiritsevä ISO 12800 Kohtuullinen ISO 3200–6400 Erinomainen ISO 50–1 600 KOHINATASO, CANON 5DSR 100 75 50 25 10 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) Sony 70 mm f/5,6 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) Sony 200 mm f/5,6 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) Sony 135 mm f/5,6 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Häiritsevä ISO 25 600–102 400 Kohtuullinen ISO 6 400–12 800 Erinomainen ISO 50–3 200 KOHINATASO, SONY A7R II Objektiiviklassikko, Nikkor-P Auto 105 mm f/2,5 sovitettuna Canoniin. Canon 5Dsr 1 Optinen etsin. 6 Navi-näppäin. 3 4 5 6 1 2 7 8 9 TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 70 KAMERA 10 -11|2015 tekniikka-10-11-15.indd 70 16.10.2015 9.28. MTF-käyrät polttoväleillä 70, 135 ja 200 mm on kuvattu aukolla f/5,6. 3 Lcd-näyttö. 9 Kiinteä näyttö, 1 040 000 kuvapistettä, 3,2 tuumaa. 2 Varustekenkä. 8 Muistikorttipaikka. 4 Komentopyörä ja edempänä laukaisin. Soviterenkaassa on mikroprosessori, jonka avulla tähyslasille saadaan tarkennuspisteen merkkivalo. Molemmat objektiivit ovat piirroltaan ja kontrastiltaan erinomaisia. TE42-testitaulu. 7 Komentopyörä. Punainen käyrä on mittaus taulun keskikohdasta ja muunväriset reunoilta. Kohdetta seuraamaan tarkoitettuja tarkennustapoja hienosäätöineen on Canonissa joka lähtöön
3 4 5 6 1 2 7 8 9 10 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-10-11-15.indd 71 16.10.2015 9.28. 8 Monivalintakiekko. Kenno, koko 24x 36 mm CMOS 24 x 35,9 mm BSI-CMOS Nettopikselimäärä 50,3 megapikseliä 42,2 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 8688 x 5792 7952 x 5304 Kuvasuhteet 3/2, 16/9 3/2, 16/9 Kuvanäyttö, koko / kuvapistemäärä kiinteä 3,2” / 1 040 000 kääntyvä 3” / 1 228 800 ETSIN, TARKENNUS Etsin / resoluutio optinen sähköinen / 2 359 296 Live view kyllä kyllä Tarkennuspisteiden määrä 61 399 Tarkennustavat 10 erilaista 9 erilaista Sarjakuvausnopeus 5 kuvaa/ s. 5 Valotuksen korjauskiekko. 4 Laukaisin. 10 Kääntyvä näyttö, 1 200 000 kuvapistettä, 3 tuumaa. 5 kuvaa/ s. 7 Videokuvausnäppäin. 3 Toimintatavan valitsin. TESTATTU OBJEKTIIVI Polttoväli, valovoima 70–200 mm, f/2,8 70–200 mm, f/4 Himmenninaukkoalue f/2,8 f/32 f/4 f/22 Lähin tarkennusetäisyys 120 cm 100 cm Kuvanvakain kyllä kyllä Paino 1490 g 840 g Mitat 199 x 89 175 x 80 Hinta noin 2400 euroa 1400 euroa VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 100 – 6 400 (50 12 800) Auto, 100 – 25 600 (50 102 400) Valotusajat 30–1/8000 s, B 30–1/8000 s, B Valkotasapainon asetuksia 8 kpl, Auto 10 kpl, Auto MUITA TIETOJA Muistikortti SD / SDHC / SDXC, CF SD / SDHC / SDXC, Memory Stick Duo/Pro Duo/Pro-HG Duo Kuvanvakain rungossa ei kyllä Liitännät USB 3.0, mini-HDMI, Mic USB 2.0, micro-HDMI, Mic, Av Langaton yhteys ei WiFi, NFC Virtalähde LP-E6 Li-ion, 7,2 V 1800 mAh NP-FW50 Li-ion, 7,2 V 1020 mAh Paino 930 g 625 g Mitat 152 x 116 x 76 mm 127 x 96 x 60 mm Hinta noin 4000 euroa 3300 euroa Maahantuoja Canon Sony Nordic Canon 5Dsr Sony a7r II Sony a7r II 1 Videoetsin, tarkkuus 2 360 000 kuvapistettä. Kuvat vakiokohteesta ovat nähtävillä Kamera-lehden nettisivulla www.kamera-lehti.fi/testikuvat. Tarkennusautomatiikan suhteen kamerat ovat tasaväkisiä. 2 Monitoimivarustekenkä. 9 Muistikorttipaikka. 6 Tarkennustavan valitsin
Kalibrointi suositellaan uusittavaksi vähintään kolmeneljä kertaa vuodessa. Reilulla satasella saa luotettavan laitteen, jonka voi luvata parantavan näytön kuvalaatua varmasti. PRO Vaativille valokuvauksen harrastajille ja ammattilaisen ensiaskeleeksi. Aina kun tietokone käynnistetään, profiilitiedosto latautuu ohjaamaan näytönohjaimen toimintaa. Elite-versio on Spyder5-tuotetrion kehittynein versio ohjelmaltaan. Suunniteltu valokuvauksen harrastajille. Myyntipakkauksessa on Spyder5-mittalaite usb-johtoineen, kortti, jossa on ohjelmiston latauslinkki, ja takuun rekisteröinti-info. KOKEILIN UUTTA Datacolor Spyder5 Elite -laitetta ohjelmineen MacBook Pro -kannettavalle, jonka 13" Retina-näyttö on silmin arvioiden varsin laadukas. SPYDER5-VERSIOT EXPRESS Perusversio, jossa on todella helppokäyttöinen automaattinen ohjelmisto Macja PC-tietokoneille. Pakkauksessa on ohjelman sarjanumero, jota tarvitsee asennustilanteessa. Onneksi kalibrointilaitteiden hinnat ovat nykyään edullisimmillaan varsin alhaisia. Myyntipakkauksessa ei tule mukana ohjelmalevyä, vaan softa on asennettava pakkauksen mukana tulevan nettilinkin kautta. Datacolor Spyder5 Elite TEKSTI JA KUVAT Asko Vivolin TESTISSÄ Kalibrointi varmistaa, että näet näytöllä värit mahdollisimman oikein. Laatikon pohjalla laitteen alla on tarrassa sarjanumero, jonka avulla kalibrointiohjelmiston pystyy lataamaan ja asentamaan. NÄYTTÄÄKÖ NÄYTTÖSI OIKEIN. ELITE Suunnattu ammattivalokuvaajille, jotka haluavat kontrolloida kalibroinnin työnkulkua itse. Internet-yhteys ohjelmiston lataamista varten ja usb-portti. JÄRJESTELMÄ -VAATIMUKSET: Windows 7 32/64, Windows 8.0, 8.1 32/64 Mac OS X 10.7, 10.8, 10.9, 10.10 Monitorin resoluutio min. Kaikilla kolmella Spyder5-versioilla pystyy kalibroimaan kannettavien tietokoneiden näytöt, lcd-monitorit ja iPadit. Vanhojen crt-putkinäyttöjen kalibrointia ei enää tueta, mutta Datacolorilla on työkalut näillekin näytöille. Kalibrointi tarkoittaa tietokoneen asetusmuistiin tallennettavaa profiilitiedostoa. Toistin kalibroinnin kesän aikana kolmeen kertaan. Monipuolisemmin säädettävistä järjestelmistä joutuu maksamaan pari-kolme kertaa enemmän. Noin 125 euroa. Elitellä pystyy lisäksi kalibroimaan videoprojektorin. Käytännössä jokainen tehtaan paketista ulos kaivettu näyttölaite kannattaa kalibroida. Älä siis heitä laitteen laatikkoa pois! Spyder5 ei sinällään tarvitse enää laatikkoa suojakseen, sillä vastapaino toimii mittapään suojakantena. Noin 269 euroa. Eliteä valmistaja suosittelee raskaaseen ammattikäyttöön. Profiilin luominen ei käytännössä onnistu ilman tähän tehtävään suunniteltua mittalaitetta ja sen ohjelmaa. H yväkään tietokoneen ruutu ei välttämättä näytä kuvaa oikein, riippumatta siitä, onko kyseessä kannettavan näyttö vai erillinen laite. Itse mittalaite on kaikissa lienee kuitenkin sama. 1280 x 768 kuvapistettä, 16-bittinen näytönohjain (suositellaan 24-bittistä tarkempien liukuvärien toistamiseksi näytössä), 1 GB vapaata keskusmuistia, 500 MB kovalevytilaa. Maahantuoja: Interfoto www.interfoto.fi/spyder TEKNIIKKA Kalibrointilaite 72 KAMERA 10 -11|2015 tekniikka-10-11-15.indd 72 16.10.2015 9.28. Neljä gammavaihtoehtoa ja neljä värilämpötilavaihtoa. Noin 185 euroa. Kalibroi tarkasti lcdsekä kannettavien tietokoneiden näytöt
Hyväkään tietokoneen ruutu ei välttämättä näytä kuvaa oikein, riippumatta siitä, onko kyseessä kannettavan näyttö vai erillinen laite. 3 Expert-kalibrointivaihtoehdossa ohjelma tarjoaa oletusasetuksina tyypillisimpiä perusasetusvaihtoehtoja kaikissa valikkokohdissa. IPS-tyyppisten paneelien ympärille rakennetut näytöt. 1 Kun ohjelman käynnistää, avautuu Tervetuloa-ikkuna. Näyttöjen ja näytönohjaimien laaduissa on huimia eroja, ja hintalappu näkyy yleensä aina kuvan laadussa. T IE SI T K Ö tekniikka-10-11-15.indd 73 16.10.2015 9.28. Oikealta ylhäältä löytyy help-toimintoja auttavaksi kädeksi. Painamalla Next avautuu seuraava ikkuna, jossa valitaan työskentelytapa. IPS-paneelisen näytön katselukulma on laajempi ilman kuvan häiritsevää tummumista. Sen kyky toistaa värisävyjä on kauttaaltaan parempi, etenkin kuvan tummassa päässä, kuin TN-tyyppisen näytön. 2 Kalibrointitavoista ylimpänä on helppo avustettu kalibrointi ja keskellä vaihtoehto, jolla pystyy kalibroimaan useita monitoreja mahdollisimman yhdenkaltaisiksi. Mutta edullinenkin näyttö kannattaa kalibroida. Parhaiten kuvankäsittelykäyttöön sopivat ns. IPS-paneeleissa on nykyään monia alalajeja, mutta käytännössä ne sopivat aina paremmin valokuvaajalle kuin konttorisovellusja pelikäytössä toimivat TN-paneeliset näytöt. Alin vaihtoehto tarjoaa laajat mahdollisuudet käyttäjän räätälöimiin asetuksiin. Käytännössä jokainen tehtaan paketista ulos kaivettu näyttölaite kannattaa kalibroida
6 Lopuksi ohjelma näyttää ennen ja jälkeen -kuvaparivertailun. Tässä 13-tuumaisen puolitoistavuotiaan MacBook Pro Retinan gamut-arvot. Suojakantena toimivan vastapainon avulla varmistetaan, että mittapää asettuu oikealle korkeudelle. Se laskee tulosten perusteella lopullisen profiilin, jolla poikkeamia korjataan mahdollisimman tarkasti. Spyder Tune -välilehden takaa löytyy myös säätömahdollisuus jo luodulle profiilille. Jos kalibroinnin tulos näyttää olevan paljon hakoteillä, meni mittausprosessissa todennäköisesti jotakin pieleen. Elite-ohjelmaversiossa voi halutessaan käyttää ohjelman oman kuvavaihtoehdon asemasta itse valittua kuvaa. Työtilan valaisun on oltava sama kuin normaalisti työskennellessä. TEKNIIKKA Kalibrointilaite 74 KAMERA 10 -11|2015 tekniikka-10-11-15.indd 74 16.10.2015 9.28. Tätä kannattaa kuitenkin säädellä varoen. 5 Ohjelma käy näytössä läpi värija harmaasävytasoja, mittaa niiden arvoja. 7 Spyder5 Elite kertoo tietoja kalibroitavasta monitorista. 4 Ohjelma näyttää, mihin kohtaan usb-porttiin liitetty mittapää asetetaan. Näyttö pääsee varsin lähelle sRGB-väriavaruutta, mutta laajemmasta Adobe RGB:stä se jää jo reilusti. Videotuotannossa referenssinä käytettävästä NTSC-gamutista jäädään hyvin reilusti. MacBook Pro oli pysynyt varsin hyvin kuosissa, vaikka käyttötunteja oli kertynyt useita lähes päivittäin. Näyttöä kannattaa kallistaa hiukan taaksepäin, jotta mittapää istuu tiiviisti näytön pinnalla. Ruutukaappauskuva on yhdistetty kolmesta kuvasta. Myös aiemman kalibroinnin arvoja on mahdollista verrata uuteen kalibrointiin. Yleinen syy mittausvirheisiin on voimakas ulkoinen hajavalo. Tässä vaiheessa myös työtilan valaisun on oltava sama kuin normaalisti työskentelytilanteessa
Polttoväli: 45mm Valotus: F/1.8 1/500s www.tamron.fi • www.focusnordic.fi TamronNordicBaltics Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps Julkaisimme kaksi uutta F/1,8-valovoimaista kiinteäpolttovälistä täyden kennon objektiivia erinomaisella kuvanlaadulla, huomattavan lyhyellä tarkennusetäisyydellä, sääsuojauksella sekä optisella kuvanvakaajalla. Ad Tamron SP35_SP45_FIN_2.indd 1 1.9.2015 9:46:58
Videokuvaukseen on valittavana monipuolisesti kuvaprofiileja, joiden avulla voi säätää kuvan sävyntoistoa. Kontaktit ulkomaailmaan hoituvat wifija NFC-yhteyksillä. Herkkyysalue ulottuu ISO 125:stä 12 800:aan, erikseen laajennettuna se alkaa jo 80:stä. Jos tämä tuntuu ongelmalta, kannattaa kuvata raakatiedostoja ja muokata terävöitykset ja kohinanvaimennukset tietokoneella oman maun mukaisiksi. Sähköisen etsimen saa tarvittaessa ponnahtamaan esiin ja käyttökuntoon kameran kyljessä olevasta vivusta. Kuten tavallista, todelliset luvut jäävät näiden alle. Kun jpeg-kuvan tulostaa A3+-kokoon, siinä näkyy lievää yliterävöitymistä. Lisävarustekenkää ei kamerassa ole. Tarkennusjärjestelmässä on 25 pistettä. Ominaisuudet Kameran objektiivi on sama kuin III-mallissa. Diffraktion korjaus puolestaan vähentää suttuisuutta, kun kuvaa pienillä aukoilla. Videokuvaa ei Capture Onella voi editoida. Sonyn pokkari jättää varjoonsa monen järkkärinkin ominaisuudet. Jpeg-pakatulle kuvalle on olemassa yksityiskohtia ja pintakuviota tunnistava kohinanvaimennus. Edeltäjänsä tapaan kameraa on saatavana ainoastaan mustapintaisena. Valmistajan mukaan akunkesto on 280 kuvaa takanäyttöä käytettäessä ja 230 kuvaa sähköisen etsimen kanssa. Sonyn latauspalvelun sivustolta on hankittavissa ilmaisia ja maksullisia PlayMemories-sovelluksia, joilla kameran toimintoTEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti korkealuokkainen objektiivi videokuvan laatu valovoima koko zoomausalueella ei mikrofonija kuulokeliitäntää videokuvaukseen lähikuvausominaisuudet ei videoeditointiohjelmaa Kameran videolaatu ja objektiivi ovat korkealuokkaisia. Okulaarin yläpuolella on diopterikorjaus. Se on päivitysversio viime vuoden elokuussa julkistetulle III-mallille. Etsimen painaminen kuljetusasentoon puolestaan sammuttaa kamerasta virran, halusi tai ei. S ony Cyber-shot RX100 IV on kiinteällä 8,8–25,7 mm Zeiss Vario-Sonnar T* -objektiivilla varustettu digipokkari, jonka pinorakenteinen Exmor RS CMOSkenno on 20 megapikseliä. tua tehostavia ohjelmallisia uudistuksia. Kinovastaavuus on 24–70 mm. Tehokas prosessori tarkoittaa nopeampaa tarkennusta, isompaa puskurimuistia ja kuvanlaaLAATUKAMERA PIENESSÄ KOOSSA Sony Cyber-shot RX100 IV TESTISSÄ Akku ladataan suoraan kamerassa usb-liitännän kautta. Kameran prosessori on mallia BIONZ X. Kamerassa on kaikki tavanmukaiset automaattiset ja käsisäätöiset toiminnot. Samalla kamera käynnistyy. Raakatiedostojen käsittelyyn on netistä ladattavissa ilmaiseksi Capture One Express for Sony -ohjelma. Ammattimaisemmassa Capture Onessa on enemmän työkaluja kuvan paikalliskorjailuun ja värinhallintaan – lisämaksua tulee muutama kymppi. Parhaimmalla 4K-tallennuslaadulla voi kuvata maksimissaan viisi minuutin klippejä, ja silloinkin täytyy pitää muutaman minuutin jäähdytystauko otosten välillä. Videokuvaajan kovasti tarvitsemia kuulokeja mikrofoniliitäntöjä ei tässä kamerassa ole. Jos haluaa käyttää ulkoista salamaa, siinä pitää olla ohjausmahdollisuus kameran omalle, esiin ponnahtavalle salamalle. Sen vipu on niin pieni, että säätöavuksi tarvitaan kynänkärki. Kameran mukana ei toimiteta akkulaturia, vaan sen virkaa hoitaa verkkovirta-adapteri. Tarkennustoiminnoista on valittavana hymyntunnistus, ja halutessaan voi kameran säätää rajaamaan kuvia automaattisesti. TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA Kompaktikamera 76 KAMERA 10 -11|2015 tekniikka-10-11-15.indd 76 16.10.2015 9.31. Videokuvausta voi yhdellä latauksella tehdä enintään 85 minuuttia, ei kuitenkaan yhtä soittoa vaan maksimissaan 29 minuuttia kerralla. Näiden lisäksi tarjolla on erilaisia aiheohjelmia, kuten ”älykäs automaatti” ja ”paras automaattisäätö”, sekä mm. panoraamatoiminto automaattisella kuvien yhdistämistoiminnolla. Näiden avulla kameraa voi säätää ja laukaista älypuhelimella tai tabletilla ja jakaa kuvia verkossa
Lähin tarkennusetäisyys objektiivin pinnasta mitattuna on laajakulma-asennossa viisi senttiä. Havainnot Objektiivin tyvessä on reilunkokoinen himmentimen säätörengas. Objektiivin zoomauskytkin on laukaisimen tyvessä. Tulokset Objektiivi on korkealuokkainen. Suoritusarvot eivät tästä paljon huonone, vaikka käyttää muita polttovälejä tai aukkoarvoja. Pokkaria voi aidosti sanoa pokkariksi, jos se mahtuu taskuun. Sony RX100 IV sopii pientä kameraa suosivalle, joka tarvitsee isomman kameran kuvanlaatua. On ärsyttävää, että muutamia videokuvaukseen vaikuttavia säätöjä on siroteltu sinne tänne pitkin menuvalikkoa, kun olisi kannattanut koota ne yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi. Parhaimmillaan tarkkuutta kuviin sai 1688 LP/KK (linjaparia / kuvan korkeus). Mikäli haluaa käyttää parasta videolaatua sen suurimmalla tallennusnopeudella, pitää muistikortin kapasiteetin olla riittävää tasoa. Kääntyvästä takanäytöstä on hyötyä, kun kuvaa nopeasti vaihtuvia tilanteita hankalista kuvakulmista. Kameran tarkennusnopeutta on parannettu. Sen paras piirto saatiin 8,8 mm:n polttovälillä, aukolla f/4. Valikoimaan kuuluu mm. takanäytön koosta, tinkiä. Teollisuus on kehittänyt nuo standardit palvelemaan itseään, muistikortin ostaja on pulassa yrittäessään selvittää eri luokitusten eroja. Pienempikätisiä ajatellen on kameraan saatavana lisävarusteena AG-R2-sormituki, joka kiinnittyy tarraliimalla paikalleen. Ote tuntuu epävarmalta, ellei koko kameraa piilota syvälle kouran sisään. Samalla vivulla pääsee suurennettuun osakuvaan kuvien katselutilassa. Malli: Rami ja voi laajentaa. Se toimii luotettavasti myös hämärässä ja kohteeseen, jossa on huono kontrasti. Toinen videokuvaajaa ärsyttävä asia ei liity itse kameraan, vaan siinä käytettäviin muistikortteihin. Kameran etupuolella ei ole säätimiä, ei myöskään sormitukea – käsikahvasta puhumattakaan. Kamera on pokkariksi hintava, mutta sen videolaatu ja objektiivin suoritusarvot jättävät varjoonsa monien järkkärikameroidenkin ominaisuudet. Saranoitu takanäyttö kääntyy taakse ja ylöspäin täydet 180 astetta ja on näin ollen katsottavissa myös kameran etupuolelta. Sen luokituksen on oltava vähintään SDXC UHD-I tai II, Class U3. Pisimmillään, zoomauksen ääriasennossa, se on 30 cm. Menuvalikot ovat samanlaiset kuin Sonyn järjestelmäkameroissa. 1/1000 s., f/3,5 ISO 1600. intervallikuvaus, päällekkäisvalotus ja valomaalaus. Kun polttoväliä pidennetään, pitenee myös lähin tarkennusmatka. Näyttö ei käänny sivusuunnassa lainkaan, mikä rajoittaa videokuvausta ja pystykuvien ottamista hankalista kuvakulmista. 77 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-10-11-15.indd 77 16.10.2015 9.31. Tämä kamera ei todellakaan ole koolla pilattu. Sen rakenteessa on käytetty metallia siinä missä monet muut valmistajat olisivat käyttäneet muoviseoksia. Parhainta videokuvalaatua pääsee tallentamaan muistikortille vain, jos sen tallennusnopeus ja -kapasiteetti ovat huippuluokkaa. Kokoonsa nähden kamera tuntuu painavalta. Takaseinän säätimet ovat jo nyt niin pienikokoisia ja lähellä toisiaan, ettei kutistamisen varaa ole. 20 megapikselin kennon teoreettinen suurin tarkkuus, eli Nyquist-arvo, on 1824 LP/ KK. Sen pitäisi olla vakiovaruste. Jos se olisi vähänkin pienempi, pitäisi käyttöominaisuuksista, mm
3 Toimintatapavalitsin. 2 Ponnahdussalama. 6 180 astetta kääntyvä takanäyttö, 3 tuumaa. Suoritusarvot ovat erinomaisia. 1 Videoetsin. Kinovastaavuudet ovat 24 ja 70 mm. MITTAUKSET Sony DSC-RX100 IV 100 75 50 25 10 500 1000 1500 2000 2500 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 8,8 mm f/1,8 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 8,8 mm f/4 500 1000 1500 2000 2500 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 25,7 mm f/2,8 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 25,7 mm f/5,6 500 1000 1500 2000 2500 500 1000 1500 2000 2500 Häiritsevä ISO 12800 Kohtuullinen ISO 3200–6400 Erinomainen ISO 80–1600 KOHINATASO Kuvat vakiokohteesta ovat nähtävillä Kamera-lehden nettisivulla www.kamera-lehti.fi/testikuvat. Mittauskäyriä toimituksen TE42-testitaululta objektiivin lyhyimmällä ja pisimmällä polttovälillä. Punainen käyrä on kuvan keskeltä, muut nurkkien läheltä. 5 Komentopyörä. 4 Videokuvausnäppäin. 2 3 4 5 1 6 Kenno, koko (mm) 1”, 13,2 x 8,8 mm pinorakenteinen BSI-CMOS Nettopikselimäärä 20 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 5472 x 3648 pikseliä Kuvasuhteet 1:1, 4:3, 3:2, 16:9 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä 3”/1 290 000 ETSIN, TARKENNUS Sarjakuvausnopeus 10 kuvaa/s Tarkennuspisteiden määrä 25 Videoetsin, resoluutio 1 4400 000 Näyttö, resoluutio 1 228 000 OBJEKTIIVI Polttoväli, valovoima 8,8–25,7 mm f/1,8–2,8 Kinovastaavuus 24–70 mm Lähin tarkennusetäisyys 5 cm KUVATIEDOSTOMUODOT Raw + jpeg yhdistelmiä raw + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 4K 3840x2160 (30p,25p, 24p), AVCHD, XAVC S / MPEG-4 VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, (80) 125–12800 ISO Valotusajat 30–1/2000 s (1/32000) Valkotasapainon asetuksia (kpl) Auto + 9 Valkotasapainon käsisäätö kyllä MUITA TIETOJA Muistikortti SD, SDHC, SDXC / Memory Stick Pro Duo / Pro-HG Duo Kuvanvakain optinen (videolle myös digitaalinen) Langaton yhteys wifi, NFC Liitännät USB 2.0, micro-HDMI, Multi-/Micro-USB Paino 298 g Mitat 102 x 58 x 41 mm Virtalähde NP-BX1-Li-ion-akku, 3,6V, 1240 mAh Hinta noin 1250 euroa Maahantuoja Sony Nordic TEKNIIKKA Kompaktikamera 78 KAMERA 10 -11|2015 tekniikka-10-11-15.indd 78 16.10.2015 9.31
Tulostusvärejä on yhdeksän, ja ne myydään 80 ml:n säiliössä. Epsonin omat tulostuspaperit kyllä olivat listalla, mutta muiden valmistajien ja samaten eksoottisemmat materiaalit loistivat poissaolollaan. Tyhjentyneen säiliön voi vaihtaa täyteen vaikka kesken tulostuksen. Testien perusteella valonkestävyydeksi on määritetty kiiltävälle paperille noin 60 vuotta. Samalla kun tulostinta testattiin, oli tilaisuus tutustua valokuvataiteilija Gary Wornellin kehittämään Kozotulostuspaperiin. Värit suihkutetaan paperille tulostuspäällä, jossa on 180 suutinta, ja tulostustarkkuudeksi ilmoitetaan 2880 x 1440 dpi. Havainnot Tulostin oli testattaessa niin uusi, että sitä varten ei vielä ollut saatavana kaikkia tarvittavia tulostusprofiileja. P800 korvaa Epsonin Stylus Pro 3880 -mallin. Usb-liitännän lisäksi tulostinta voidaan käyttää wifi-yhteydellä, jolloin on mahdollista tulostaa yhteensopivien kameroiden lisäksi suoraan älypuhelimesta tai tabletilta. Uuden väriteknologian ja yhden lisävärin ansiosta tulosteen värit ovat puhtaat ja kirkkaat, samaten mustan syvyyttä on pystytty lisäämään. Jos aikoo syventyä tulostuspuuhiin perinpohjaisesti, kannattaa harkita kalibrointilaitteiston hankkimista. Sony DSC-RX100 IV S ureColor SC-P800 -mustesuihkutulostin kuuluu Epsonin ProPhoto -sarjaan. TESTISSÄ kirkkaat värit ja syvä musta riittävän kokoiset mustesäiliöt koko maltillinen ei vielä profiileja kaikille materiaaleille paperinsyöttö tehtävä tarkasti SC-800 on pienimpiä A2-koon tulostimia. Mustesarjan valonkestävyyttä on parannettu. Silloin voi käyttää miltei mitä tahansa pintaa, metallilevyistä keramiikkaan tai kipsiin. Tulostimen mukana toimitetaan säiliöt, joissa on 64 ml mustetta, eli yhteensä vähän yli puoli litraa. TEKNIIKKA Tulostin 79 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-10-11-15.indd 79 16.10.2015 9.31. Sen suurin arkkikoko on A2, ja lisäksi sillä voi tulostaa 17 tuuman levyiselle rullapaperille. Esimerkiksi X-rite i1 -ohjelman avulla pystyy tutkimaan minkä tahansa pintamateriaalin vaikutusta tulostusmusteisiin niin, että lopullisen kuvan väritasapaino saadaan kohdilleen ilman turhauttavia kokeiluja. Sen ansiosta vaihto paperityypistä toiseen on saatu vaivattomammaksi kuin edellisissä malleissa. Epsonin mukaan se on markkinoiden pienikokoisin A2-koon tulostin. Ominaisuudet Tulostimen värit ovat Ultrachrome HD -värisarjaa. Kuten valtaosa tulostimista, tämäkin NÄYTTELYKUVAAJAN KODINKONE Epson ProPhoto SureColor SC-P800 TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti Epson P800:n laatu riittää vaativaan näyttelykuvien tulostamiseen. Materiaalin viimeistelyyn on olemassa pintakäsittelyaineita, joihin tulostusmusteet kerrostuvat ilman, että ne lähtevät seikkailemaan materiaalin huokosiin. P800:ssa on 2,7-tuumainen kosketusnäyttö, jonka avulla pääsee hallitsemaan menuvalikkoa
Pääasiassa mulperipuun kuidusta valmistettu paperi kestää kosteutta, ja sitä voi pingottaa kehykseen, jolloin varsinaista pohjustamista ei tarvita. Paperi soveltuu normaalin tulostekäytön lisäksi vaikkapa sisustustarkoituksiin, sermeihin ja lampunvarjostimiin. Jos haluaa kuvansa kiiltävinä, paperin kanssa voi käyttää taiteilijatarvikeliikkeistä saatavia vernissatyyppisiä pintakäsittelyaineita. Sen erottuvin ominaisuus on ohuus, vain 34 grammaa per neliömetri. Epson ProPhoto SureColor SC-P800 Tulostimen kalibrointi Kozo-paperille tehtiin X-rite i1 -testiruudukon avulla. Kaikkiaan 918 näytteestä mitatut tiedot analysoitiin ja muunnettiin tulostusprofiiliksi. Rullapaperin syöttöä piti yrittää monta kertaa ennen kuin onnistui – tulostin on hyvin tarkka siitä, että kohdistukset tulevat oikein. TEKNIIKKA Tulostin 80 KAMERA 10 -11|2015 tekniikka-10-11-15.indd 80 16.10.2015 9.31. Ongelmattoman materiaalinsyötön varmistamiseksi on Kozossa taustapaperi, jonka voi poistaa, kun tuloste on saanut kuivua ja suoristua. Mustetta ei haaskaudu kerralla kovin paljon: mattaväristä kiiltävään vaihdettaessa vajaa 5 ml ja mattaväristä kiiltävään hiukan alle 2 ml. Kozo-paperin pystyy pingottamaan sille tehtyyn kehykseen, jolloin pohjustusta ei tarvita. Epson käyttää kahta mustaa väriä. Koetulostuksissa havaittiin, että kuvien sävymaailma on hyvin laaja ja maksimimusta on samettisen mattapintainen. Tulostin sopii näyttelykuvien tekemiseen. On järkevää tulostaa yhdentyyppiselle materiaalille niin kauan kuin mahdollista ja vasta sitten vaihtaa toisentyyppiseen. Tulostusmusteiden paikka on sähköisesti lukittuvan kannen alla. Kokonsa puolesta Epson P800 sopii vaikka kotikäyttöön, ja sen laatu riittää vaativaan näyttelykuvien tulostamiseen. Säiliöiden tilavuus on 80 ml. Näin siksi, että tulostin tyhjentää suuttimien täyttöletkun vaihdon aikana ja ”vääräntyyppinen” muste yksinkertaisesti valutetaan pois. Toinen on kiiltäväpintaiseen valokuvatulostukseen, toinen mattapintaista tulostusmateriaalia varten. Epson P800:ssa ei ole paperinleikkuria, mutta paperille voi tulostaa leikkauslinjan. Paperi on läpikuultavaa, ja tulostusvärit kerrostuvat sen pinnoitteeseen ilman, että ne imeytyisivät kuitujen sekaan. Halutessa voi paperia leikata arkeiksi. Taustapaperin voi myös jättää irrottamatta, jos aikoo varastoida kuviaan ennen niiden käyttöä. Edestakaisin vaihtaminen alkaa kuitenkin jo tuntua menekissä. Kozo-paperi Valokuvataiteilija Gary Wornellin useita vuosia kestänyt tutkimusja kokeilutyö on tuottanut markkinoille Japanese Kozo Paper Thin -nimisen tulostuspaperin. Parhaiten tulostimessa kulki arkeiksi leikattu paperi. Toistaiseksi paperia valmistetaan vain rullakoossa, 17 ja 24 tuuman leveyksinä. Samalla tulee parannettua materiaalin säänkestoa ja valonsuojaominaisuuksia. Katkaisu kannattaa tehdä niin tarkkaan linjaa pitkin kuin mahdollista. TEKNISET TIEDOT Tulostuskoko A2 100 x 148 mm, 17” rullapaperi (43,2 cm) Mustetekniikka Ultrachrome HD Tulostustarkkuus 2 880 x 1 440 dpi Värit 9 x 80 ml Minimi pisarakoko 3,5 pl Paperin paksuus / paino 0,29–1,5 mm / 73–1000 g/m2 Liitettävyys usb 2.0, wifi Lisätoiminnot kosketusnäyttö Energiankulutus 21 W, valmiustilassa 1,8 W Käyttöjännite AC 220-240 V, 50-60 Hz Mitat 684 x 376 x 250 mm Paino 19,5 kg Melutaso 49,6 dB (A) Takuu 12 kk Hinta noin 1300 euroa Maahantuoja Epson Suomi Rullapaperin käyttäminen P800-tulostimessa teki mahdolliseksi tehdä panoraamakuvia, joiden pituus oli muutamaa senttiä yli yhden metrin
Sen linssielementit on päällystetty pinnoitteella, joka vähentää haamukuvia ja heijastuksia vaikeissakin kuvausolosuhteissa. TEKNISET TIEDOT Tulostuskoko A2 100 x 148 mm, 17” rullapaperi (43,2 cm) Mustetekniikka Ultrachrome HD Tulostustarkkuus 2 880 x 1 440 dpi Värit 9 x 80 ml Minimi pisarakoko 3,5 pl Paperin paksuus / paino 0,29–1,5 mm / 73–1000 g/m2 Liitettävyys usb 2.0, wifi Lisätoiminnot kosketusnäyttö Energiankulutus 21 W, valmiustilassa 1,8 W Käyttöjännite AC 220-240 V, 50-60 Hz Mitat 684 x 376 x 250 mm Paino 19,5 kg Melutaso 49,6 dB (A) Takuu 12 kk Hinta noin 1300 euroa Maahantuoja Epson Suomi OLYMPUS OM-D E-M10 -KAMERASTA on julkaistu päivitysversio Mk II. Samyang 50 mm f/1,2 AS UMC CS maksaa noin 445 euroa ja Samyang 50 mm Cine T/1,3AS UMC CS noin 480 euroa. Uutuudet ovat saatavana lokakuun lopussa. 21-millisessä on kolme asfääristä elementtiä ja yksi ED-lasinen. Milvus 1,4 / 50 mm vastaa ihmissilmän näkökulmaa, kun kuvataan täyden kennon järjestelmäkameralla. Hinta on noin 1900 euroa. Kuuden objektiivin pesueen kaikki jäsenet ovat pölyja kosteussuojattuja, käsitarkenteisia ja niissä on manuaalinen himmenninsäätö terävyysaluetaulukolla. Suurin aukko tarjoaa kauniin bokehin. Kaikkia objektiiveja on saatavana Nikon F ja Canon EF -kiinnitteisinä. Hinta yhdessä M.Zuiko 14–24 mm f/3,5–5,6 EZ -objektiivin kanssa on hiukan alle 800 euroa. Videonäytössä on 2 360 000 kuvapistettä. Nopea automaattitarkennus käyttää tarkentamiseen 81 kohdealuetta, jotka kattavat koko kuva-alueen. Objektiivin valovoima on f/1,2 ja videoversion T/1,3. Milvus 1,4 / 85 mm on muotokuvaobjektiivi, jonka puhtaasti pallopintoihin perustuvalla optisella suunnittelulla saa teräviä ja värivirheettömiä kuvia kauniilla bokehilla. 50-millinen sopii valovoimansa ansiosta hyvin muotokuvaobjektiiviksi. Kameran runko on kokometallinen, eikä sitä ole sääsuojattu. { TR} Kamera Olympus | OM-D E-M10 Mk II www.olympus.fi SAMYANG ON julkaissut kaksi uutta kiinteäpolttovälistä objektiivia peilittömille järjestelmäkameroille: 21 mm:n ja 50 mm:n objektiivit. Hinta on noin 1250 euroa. Uutuutena on viisiakselinen runkoon sijoitettu kuvanvakain, jonka tehoksi luvataan neljä valotusaika-askelta. Makro-objektiiveja Milvuksen suvussa on kaksi, 2/50M (noin 1250 euroa) ja polttoväliin nähden huippuvalovoimainen 2/100M (noin 1800 euroa). Uutuutena on mahdollisuus laajentaa kuvien terävyysaluetta ottamalla eri tarkennusetäisyyksillä useita valotuksia, jotka kamera yhdistää yhdeksi kuvaksi. Milvus 2 / 35 mm on kompaktisti muotoiltu. Nämä ovat 7,5, 8, 10, 12, 21, 50 ja 300 mm:n objektiivit. Suomeen Zeissin objektiiveja tuo Focus Nordic. Samyang 21 mm f/1,4 ED AS UMC CS:n hinta on noin 400 euroa ja Samyang 21 mm Cine T/1,5 EDAS UMC CS:n noin 435 euroa. Yhdessä jo olemassa olevien objektiivien kanssa Samyangilla on nyt tarjota 13 objektiivia peilittömille APS-kennokoon järjestelmille. Kolmen tuuman kosketusnäyttö kääntyy ylösja alaspäin. Objektiivin lyhin tarkennusetäisyys on 28 cm. Modernia suunnittelua edustavat objektiivit ovat erittäin laadukkaita niin mekaanisesti kuin optisestikin. Valovoima on f/1,4 ja videoversiossa T/1,5. Hinta on noin 1800 euroa. Uudessa OM-D Micro Four Thirds -luokan kamerassa on sama 16 megapikselin Live CMOS -kenno kuin aikaisemmassakin versiossa. { AV } Objektiivi Samyang | 21 mm f/1,4 & 50 mm f/1,2 www.focusnordic.fi ZEISS ON esitellyt kokonaisen uuden objektiiviperheen. Maahantuoja on Focus Nordic. { AV } Objektiivi Zeiss | Milvus www.focusnordic.fi TEKNIIKKA Uutisia Timo Ripatti {TR} timo.ripatti@kamera-lehti.fi + Asko Vivolin {AV} asko.vivolin@kamera-lehti.fi 81 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-10-11-15.indd 81 16.10.2015 9.31. Kameran on oltava silloin jalustaan kiinnitettynä. Hinta on noin 1150 euroa. Molemmista objektiiveista julkaistaan samaan aikaan myös videoversiot Follow Focus -järjestelmiin yhteensopivina. Pelkkä runko maksaa alle 600 euroa. Kamerassa on runsaasti erilaisia erikoisefektimahdollisuuksia, täydet käsisäätömahdollisuudet ja mahdollisuus prosessoida raakatiedostoja suoraan kamerassa. Zeiss Milvus 2,8 / 21 mm on perheen ultralaajakulmainen objektiivi. Kameraa on saatavana sekä mustana että krominvärisenä versiona. Sen nopeasti asettuva tarkennus tekee objektiivista kuvajournalistin suosikin. Peilittömien järjestelmäkameroiden kiinnityksille, Canon M:lle, Fujifilm X:lle, Samsung NX:lle ja Sony E:lle, julkaistaan siis neljä uutta objektiivia. Olympus OM-D EM-10 II tallentaa Full HD -videota (60p, 30p, 24p) ja time-lapse-valotuksia 4K-laadulla. M.Zuiko Di ED 14–150 mm f/4–5,6 II -objektiivin kanssa hinnaksi tulee pyöreät 1000 euroa. Sen koko on 120 x 83 x 47 mm ja paino akkuineen 390 g
TEKSTI Ilpo Musto KUVAT Paavo Siljamäki MUUSIKKO JA VALOKUVAAJA Paavo Siljamäki Above & Beyond -yhtyeestä kiertää maailmaa kamera kaulassaan. KUVAAJA Paavo Siljamäki 82 KAMERA 10-11|2015 musagenre.indd 82 15.10.2015 15.46
Cologne, Saksa, 2015. Oik. Meni kyllä aika kauan ennen kuin pystyin saamaan sellaista jälkeä, josta itse pidin." N ummelasta kotoisin oleva Paavo Siljamäki keikkailee paljon yhtyeineen. Trio perusti bändin nimeltä Above & Beyond, joka on vuosien saatossa kasvanut yhdeksi maailman suosituimmaksi tanssimusiikkibändiksi. Hän tutustui yliopistolla Jono Grantiin, ja yhdessä kaverit perustivat elektronista tanssimusiikkia tuottavan Anjunabeats-levymerkin. paavosiljamaki. Valokuvauksesta on tullut minulle enemmän kuin harrastus. 2013. Siljamäki lähti vuonna 1997 Lontooseen jatkamaan Sibelius-lukiossa alkaneita musiikkiopintojaan. – En nuorempana tajunnut kameroista paljon mitään. Kuvioihin liittyi myöhemmin Warner Brothers -levy-yhtiön markkinointipäällikkö Tony McGuinness, joka halusi siirtyä musiikin markkinointipuolelta itse musiikin tekoon. Kuvaa mm. Vas. Ilford Delta 3200. SILJAMÄKI ALOITTI valokuvaamisen noin kahdeksan vuotta sitten, kun perheen ensimmäinen lapsi Aino syntyi. Lentoasema Coloradossa. tumblr.com Ed. " Leicalla kontrolloit itse kaikkea. – Hankin Nikon D90:n ja aloin ottaa kuvia vauvastamme. – Tämä kuva on ensimmäiseltä filmille kuvaamaltani keikkaviikonlopulta, kertoo Siljamäki. Valokuvaus avasi aivan uuden maailman. bändin keikoilla ja kiertuematkoilla. Se oli ensimmäinen askel uuden median pariin. – Minulla on aina kamera mukana keikoilla ja yritän kuvata niin paljon kuin mahdollista. 2014. – Tammikuussa minulle tuli jo 1,7 miljoonaa keikkakilometriä täyteen, Siljamäki kertoo studiolla Bermondseyssa, Lontoossa. Minulla ei ollut oikeastaan rahaakaan ostaa filmikameraa ja maksaa IL P O M U ST O KUKA PAAVO SILJAMÄKI 38-vuotias muusikko kuuluu Above & Beyond -yhtyeeseen. 84 KAMERA 10 -11|2015 musagenre.indd 84 15.10.2015 15.46. aukeama Tony McGuinness yleisön edessä New Yorkin Madison Squarella
Konserteissamme on pari kohtaa, joissa voin ottaa kamerani esille ja kuvata yleisöä lavalta. Meni kyllä aika kauan ennen kuin pystyin saamaan sellaista jälkeä, josta itse pidin. SILJAMÄKI KERTOO oppineensa paljon bändinsä käyttämiltä ammattikuvaajilta. – Minusta tuli Leica-fani sen jälkeen, kun opin käyttämään sitä. Meitä on kuvattu muun muassa purjeveneissä siellä sun täällä. SILJAMÄKI TOTEAA, että hän kuvaa pääasiallisesti itselleen. Assistentit hoitavat hänelle kuvausten teknisen puolen. Ammattikuvaajat pyrkivät usein ottamaan liian sliipattuja ja teennäisiä kuvia, jotka eivät sovi meidän imagoomme. – Otan kuvia keikoiltamme, ja joitain kuvia on käytetty bändihommissa. Hän on aivan mahtava kuvaaja ja äärettömän tärkeä inspiraatio minulle. – Meillä oli talvella kuuden viikon Amerikan kiertue ja otimme sen kuvaajaksi nuoren, ennestään tutun amatöörikuvaajan. Jos kuva on huono, niin saa syyttää vaan itseään. Monet heistä ovat käyttäneet samoja kameroita kuin minä, mutta kuvat ovat huomattavasti parempia kuin minun. filmeistä ja niiden kehityksestä. – Meillä oli äskettäin valokuvaussessio Detroitissa, ja kuvat otti amerikkalainen valokuvaaja Amelia Troubridge. – Olen myös alkanut ottaa valokuvia lentokoneen ikkunoista. Minulla on nykyään mukanani aina Leican M7 ja siinä 50 millin kakkula ja 400 ASA:n Tri-x-filmiä. Leicalla kontrolloit itse kaiken, sillä siinä on manuaalitarkennus eikä automaattivalotusta tai moottoriperää. 85 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi musagenre.indd 85 15.10.2015 15.46. – Olen tarkkaillut, miten he toimivat. Siljamäestä musiikkia ja valokuvausta voi verrata toisiinsa. Itse diggaan leffatähdistä 1950ja 1960-luvuilla otetuista mustavalkoisista valokuvista, joissa näytetään heidän normaalia elämäänsä. Hän osaa ottaa sellaisia realistisia ja elämänläheisiä kuvia, joita me haluamme julkaista itsestämme. – Molemmissa on aina jotain uutta oppimista. Hän ei tunnu ymmärtävän laitteiden päälle paljoakaan mutta ottaa aivan mahtavia kuvia. Olenkin jo oppinut, mistä koneista ja miltä paikoilta saa parhaimmat valokuvat. – Mutta on mekin alkuaikoina otettu itsestämme hieman teennäisiltä vaikuttavia promokuvia. Mutta me tehtiin se sen takia, että ihmiset eivät aina tajua, että meillä on niin paljon keikkoja ympäri maailmaa. Yritän ottaa sellaisia kuvia, joita voisi katsoa vielä kymmenen vuoden kuluttua, jolloin niissä voi olla enemmän merkitystä kuin tällä hetkellä. Nykyään kaikki Above & Beyondin kuvat lukuun ottamatta konserttikuvia ovat mustavalkoisia. – Otin kameran mukaan matkoilleni ja kuvasin kaikenlaista. Olen ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja valokuvauksen teknisestä puolesta. – Omat lempparikuvani ovat kuitenkin ihmisistä eri tilanteissa. Opin pikku hiljaa, ettei valokuvan taso ole kamerasta kiinni. Testasin eri kameroita ja objektiiveja ja siirryin jossain vaiheessa Nikonista Leicaan. Minua kiinnostaa kaikissa asioissa uuden oppiminen, muuten kyllästyn nopeasti. Mikään ei kerro siitä paremmin kuin Sydneyssä tai San Franciscossa otetut valokuvat tai videot. Digitaalinen valokuvaus mahdollisti kameran oston, kun siitä ei tullut muita kuluja
OPASTUS Videon editointi osa 1 86 KAMERA 10-11|2015 Video abc_10-11-15.indd 86 16.10.2015 11.27
TEKSTI Kari Leponiemi ASIANTUNTIJA Börje Hellén Artikkelia varten on haastateltu Laajasalon opistossa kuvausta ja editointia opettavaa elokuvaaja Börje Helléniä (F.S.C.), joka toimii Final Cut ProX ja Adobe Premiere -editointiohjelmien kouluttajana. VIDEON EDITOINTI K U V A : P A N A S O N IC Osa 1 87 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Video abc_10-11-15.indd 87 16.10.2015 11.27. J o usean vuoden ajan uusien tietokoneiden mukana on tullut jokin harrastajalle suunnattu videon editointiohjelma. Niiden käyttökelpoisuudesta kertoo paljon, että esimerkiksi Mac-tietokoneen mukana tulevaa iMovie-ohjelmistoa käyttävät myös alan ammattilaiset peruseditointiin. Vastaavat toiminnallisuudet löydät kuitenkin muistakin ilmaisohjelmista. Paneudumme editoinnin perusteisiin iMoviella. EDITOI VIDEOSI Oletko kuvannut videomateriaalia, josta haluat hienon kokonaisuuden illanistujaisiin tai vaikkapa YouTubeen. Videon editointi onnistuu ilmaisohjelmalla
OHJELMAN AVAAMINEN Kun avaat editointiohjelman, työpöytä on varsin tyhjä. Katselu pysähtyy samalla painikkeella. Vastaavat toiminnot löytyvät myös muista editointiohjelmista. iMovie Valokuvia ja elävää kuvaa yhdistämällä saat aikaan elokuvan siinäkin tapauksessa, että liikkuvaa kuvaa on niukasti. 1 Materiaali tietokoneelle RAAKAMATERIAALI ULKOISELLA LEVYLLÄ Nykyään kaikki kamerat tekevät HD-tasoisia videoita, jotka laadusta riippuen vievät paljon tai hyvin paljon tilaa kiintolevyltä. OTOSTEN PIKAKATSELU Voit katsoa leikettä pikaselailemalla. 2 1 2 3 4 88 KAMERA 10 -11|2015 Video abc_10-11-15.indd 88 16.10.2015 11.27. Artikkelisarjan ilmaisohjelmana on käytetty Macin iMovieta (versio 10.0.6). Vie hiiren kursori otoksen päälle ja liikuta hiirtä vasenoikea-akselilla. Kun kohtaus on raakaleikattu, siirryt seuraavaan. KOHTAUS Etene editoinnissa kohtaus kohtaukselta ja tuo kerralla vain yhden kohtauksen aineisto koneelle. Toinen tapa katsella otosta on käynnistää katselu painamalla välilyönti-painikkeella. Näin tarpeeton materiaali ei hidastaa koneen toimintaa. Aloita työ klikkaamalla Tuo mediaa -painiketta, jolloin Tuonti-ikkuna avautuu. Esimerkiksi lomamatkan toriretki voi muodostaa yhden kohtauksen. Suositeltavaa on, että kytket tietokoneeseen vaikkapa teran kokoisen ulkoisen kiintolevyn, jonne olet koostanut ohjelman raakamateriaalin. Kun editointiohjelma ja videon raakamateriaali ovat eri levyillä, tietokone pääsee helpommalla. Pelkistetyn iMovien saa myös iPhoneen ja iPadiin 4,99 eurolla. Pikkukuvan vasemmassa yläkulmassa näkyy otoksen kesto. iMovie käyttää tästä toiminnosta termiä pikakatseluselaus. Voit myös koostaa elokuvan pelkästään valokuvista. Näin saat nopeasti käsityksen koko otoksen sisällöstä ja siitä, haluatko sen mukaan editointiin. 1 Kameran muistikortin tai kovalevyn videoleikkeet näkyvät pikkukuvina
Toinen vaikuttava seikka on kameran tekemä tiedostorakenne. 1 Esimerkissä No name -nimisen muistikortin koko sisältö näkyy ikkunassa. Esimerkiksi Sony HXR-NX70 -kamera tekee AVCHD-muotoista GOP-tallennusta, jossa aitojen kokoruutujen välillä on laskennallisia väliarvoja. 7 Valmis elokuva on monen osatekijän summa. Kun ponnahdusvalikko avautuu, voit valita jonkin aiemmista tapahtumista. Tehokas tietokone EDITOINTITYÖHÖN vaaditaan tehokasta konetta. Valitut leikkeet siirtyvät yhteiseen paikkaan, josta iMovie-editointiohjelma käyttää termiä Tapahtumat, vaikka kuvaavampi termi olisi työmateriaalikansio. Samasta materiaalista voi leikkaamalla saada hyvinkin erilaisia versioita. Tee leikkeiden valinta. Materiaalin viimeistely ja jäsentäminen editoimalla varmistavat, että lopputulosta jaksavat katsella muutkin kuin tekijät. 3 Esimer5 Kuvamateriaalia on hyvä olla riittävästi ja sen tulisi olla sisällöltään monipuolista. Koneelle kannattaa siirtää saman aiheen eri versioista vain paras tai korkeintaan muutamia otosvaihtoehtoja. Esimerkissä on valittu Uusi tapahtuma ja nimeksi on annettu Testituonti. Nyt elokuvan aineisto on koottuna yhteen paikkaan, joten varsinainen editointityö voi alkaa. Paina oikeassa alakulmassa olevaa Tuo valitut -painiketta. Tietokoneeditoinnissa otoksen liika lyhentäminen ei ole vaarallista, koska otoksen alkuperäinen pituus on helppo palauttaa. 4 Otosta voi lyhentää editoinnissa kummastakin päästä yhden ruudun tarkkuudella. Otoksen arvon näkee vasta, kun se on muiden joukossa. Leikkeen päällä oleva pieni pallo kertoo tiedoston siirtymisestä. Jos kuvaat 4K-standardilla, tehontarve kasvaa entisestään. MONET MAHDOLLISUUDET 3 Valokuvia ja elävää kuvaa yhdistämällä saa aikaan elokuvan siinäkin tapauksessa, että liikkuvaa kuvaa on niukasti. 2 Ääni valokuvan kanssa tehostaa tunnelmaa ja luo uusia merkityksiä. 3 5 OTOSTEN TUONTI 89 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Video abc_10-11-15.indd 89 16.10.2015 11.27. 2 Tuonti-ikkunan yläreunassa lukee Tuo kohteeseen ja siihen viittaavassa ponnahdusikkunassa Päivitetyt projektit. 6 Liika materiaali hidastaa koneen toimintaa, ja muutoinkin runsasta materiaalimäärää on hankalaa käsitellä. Sonyn tekemä tallenne on huomattavasti kevyempää kuin vaikkapa Lumix GH3:n ja GH-4:n tekemät intraframe-tallennukset, jossa jokainen kuvaruutu on aito. Mitä raskaampaa materiaalia kamera tuottaa, sitä tehokkaamman koneen tarvitset. Mitä pidempi leike ja mitä suurempaa bittinopeutta on käytetty, sitä kauemmin siirto kestää. Klikkaa halutut leikkeet – aktiivinen leike erottuu keltaisesta kehyksestä. Siirrä siksi koneelle kerrallaan kohtuullinen määrä aineistoa. Valokuvat saa eläviksi kuvan pinnalla tapahtuvilla kamera-ajoilla, ristikuvilla ja kaksoiskopioilla. Tuo kohtauksen aineisto ohjelmaan. 1 Pelkästään valokuvista voi koostaa elokuvan. Kun siirto on valmis, häviää pallo kuvan päältä. Kuva järvellä uivasta kuikasta saa yllättävän tarinankäänteen, jos äänenä on moottoritien kumua. kissä valitut leikkeet siirtyvät tämän jälkeen luotuun Testituonti-tapahtumaan
Leikkaa otos siirtämällä keltaisen valintakehyksen reunaviivoja. 3 TEEMA Jos kuitenkin haluat käyttää valmiita efektejä, kokeile eri teemoja. Raahaa haluamasi siirtymä kahden otoksen väliin. Esimerkiksi iMovie käyttää näppäimistön kirjainnäppäimiä J, K ja L leikkeiden katseluun. Näin editointiohjelma ei oma-aloitteisesti lisää minkäänlaisia siirtymätehosteita. Kaksoisklikkaamalla saa näistä minkä tahansa auki aikajanalle. Jos vaikkapa valitset matkailuteeman, niin elokuvaan tulee erilaisia matkailuun liittyviä symboleja. Peruseditointi LUO PROJEKTI Aloita uusi työ painamalla Uusi-painiketta. 4 5 90 KAMERA 10 -11|2015 Video abc_10-11-15.indd 90 16.10.2015 11.27. Luo uusi elokuva, eli projekti, klikkaamalla Ei teemaa -vaihtoehtoa. J = videon katselu taaksepäin K= videon pysäytys L = videon katselu eteenpäin Tarkan leikkauspaikan voi hakea kuvaruudun tarkkuudella: K-alhaalla ja naputtelee J-kirjainta = video ruutu kerrallaan taaksepäin K-alhaalla ja naputtelee L-kirjainta = video ruutu kerrallaan eteenpäin 1 Efekteillä, kuten siirtymillä, voit muokata kuvakerrontaa ja vaikuttaa tarinan rytmiin. 2 LEIKKAA OTOS Aktivoi yksi raakamateriaalin leikkeistä klikkaamalla sitä. Mutta itse tarinaa et niillä voi synnyttää. Otos voi olla vaikkapa puolen tunnin mittainen, jossa tärkeää sisältöä on keskellä pari minuuttia. Kun olet luonut uuden projektin, työpöydän alareunaan muodostuu aikajana. USEAT PROJEKTIT Voit työstää samaan aikaan useampaa projektia, mutta vain yksi on kerrallaan avoinna. Kun sama efekti toistuu moneen kertaan, katsomiskokemuksesta tulee puuduttava. 1 2 3 4 Pikakomennot Yleensä kaikissa editointiohjelmissa on näppäinkomentoja, joiden käyttö sujuvoittaa editointityötä. Keltainen alue kertoo siis, mikä kohta kokonaisuudesta on käytetty. Anna projektille nimi ja määritelle, minkä tapahtuman työmateriaalia se käyttää. Esimerkissä on kolme projektia: Bee test, Elokuvani ja Levytyssessio. Valmiista teemoista saattaa löytyä joitain toimivia efektejä, mutta pääsääntöisesti valmiit efektit toimivat harvoin omissa elokuvissa. Määrittele, mistä haluat leikkeen alkavan ja minne päättyvän. Tällöin Teematikkuna aukeaa
Tässä vaiheessa otokset ovat vielä ylipitkiä – elokuvan rytmi paljastuu vasta viimeistelyssä. 6 LEIKKEET AIKAJANALLE Ohjelman alalaidassa on aikajana, jonne elokuva koostetaan. 5 LEIKKEEN SIIRTO Voit myös vaihtaa leikkeiden paikkaa. Pudota sitten seuraava leike paikoilleen ja jatka, kunnes kokonaisuus on koossa. Monitori-ikkunasta näet, miltä kooste näyttää. Näitä ovat mm. Elokuvan mielenkiinnon tulisi syntyä kuvien synnyttämästä tarinasta, ei erilaisten kikkailujen sekamelskasta. Valitse haluamasi siirtymä ja raahaa se kahden otoksen väliin. Ne tuovat elokuvaan vaihtelua. Tavallisesti loppuleikkaus tarkoittaa tarkempaa leikkeen lyhentämistä. Musiikin kanssa otos voi kestää pidempään kuin ilman musiikkia. 10 7 10 91 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Video abc_10-11-15.indd 91 16.10.2015 11.27. Ota leikkeen keskeltä kiinni ja vedä se ylös. 6 KUVITUSKUVA Kuvituskuvat ovat varsinaisen videon väliin tulevia leikkeitä, vaikkapa lähikuvia säätönappuloista. sivunkääntö, jossa kuva kääntyy toiseksi kirjan sivun tavoin, ja liuku, jossa kuva liukuu kuin liukuovi pois uuden otoksen tieltä. Hahmotat kuvituskuvan helpommin, kun sijoitat sen omalle raidalle, eli omaan kerrokseen aikajanalla. Saatat myös huomata, että tarina tarvitsee jotakin lisää, kuten musiikkia, selostuksen tai lisää kuvia. Ota huomioon, että leikkeistä aina aikajanalla ylin näkyy lopullisessa koosteessa. Kun leike on irrotettu, voit siirtää sen uuteen paikkaan aikajanalla. Saat jo käsityksen, miten tarina etenee. Tiputa se kahden leikkeen väliin, niin alla olevat leikkeet väistyvät ja tekevät uudelle tilaa. Määrittele siirtymän kesto klikkaamalla siirtymäikonia – se voi olla lyhimmillään 0,3 sekuntia. Samoin selostus tuo tarinaan uutta informaatiota, jolloin elokuvaa jaksaa katsella kauemmin. Himmennys ja ristikuva ovat klassisia elokuvissa käytettyjä siirtymiä. Sen sijaan ristikuvaan, alkutekstiin ja varsinkin pitkään rullaavan lopputekstin pohjalle saatat tarvita kymmenien sekuntien mittaisen pätkän. Pidä kuitenkin mielessä, että efektit ovat usein sitä tehokkaampia, mitä vähemmän niitä käytät. Mutta joskus leikkeitä on myös tarve pidentää, jos alkuperäisessä otoksessa vain on pelivaraa. 9 SIIRROKSET Osa viimeistelyä ovat siirrokset, jotka tulevat leikkeiden väliin. 8 LOPPULEIKKAUS Seuraavaksi on vuorossa loppuleikkaus, jossa hienosäädät leikkeiden pituudet. Vie lyhennetty leike hiirellä raahaamalla aikajanalle. Siirrokset-valikosta löytyy myös monia muita siirtymiä. Kaikkiin leikkeisiin kannattaakin kuvata muutaman sekunnin alkuja loppuhännät. 7 RAAKAVERSIO Nyt voit katsoa elokuvan raakaversion läpi. Efekteillä voit muokata kuvakerrontaa ja vaikuttaa tarinan rytmiin, mutta itse tarinaa et niillä voi synnyttää
50 kilpailukuvan pohjalta rakennettu näyttely oli lokakuussa esillä Yhdysvalloissa Niagaran putousten tuntumassa FinnFest USA -festivaaleilla. SUOMALAISEN TORIN HENKEÄ ETSIMÄSSÄ KILPAILU Torikuvat 1.–3. Suomalainen tori 2015 -valokuvauskilpailun kuvien mukaan ne ovat edelleen aktiivinen kohtauspaikka. Eduskuntavaalit, Meillä on unelma -mielenosoitukset ja hallituslinjaa vastustaneet mielenilmaukset toivat oman säväyksensä toreille ympäri Suomen. Osallistujille jaettiin kolme pääpalkintoa ja 17 kunniamainintaa. Kuvassa kirkkaat värit ja tilallinen dynamiikka yhdistyvät uutuuttaan kiiltävien telttamuovien pintaan ja ratkaisevan hetken tavoittamiseen. Näistä kuvista löytyi myös kilpailun voittaja: Pia Simosen Lahden punainen tori. Kilpailuun lähetetyt kuvat keskittyivät valtaosin kuitenkin kuvaamaan kaffettelua ja perinteistä torikauppaa. Kilpailuun lähetettiin 223 kuvaa 41 paikkakunnalta 100 kuvaajalta. Normaalin kauppatoriutensa ohella monet torit ovat käyneet läpi keskimääräistä aktiivisemman poliittisen periodin. sija MINKÄLAISIA OVAT suomalaiset torit tänä vuonna. Vuonna 2015 toreilla on tapahtunut paljon. Toriremonteista tälle vuodelle sattui Lahden torin uudistaminen, joka innoittikin monia alueen kuvaajia. Kilpailun juryssä toimivat projektin vetäjä ja näyttelyn kuraattori Niilo Rinne, Kameralehden päätoimittaja Asko Vivolin, Museoviraston kuvakokoelmien yli-intendentti Ismo Malinen sekä Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen laitoksen professori ja valokuvaaja Harri Laakso. Näiden kuvien lisäksi kilpailun yhteistyötahona toiminut Museovirasto lunasti kuvakokoelmaansa 30 kuvaa. TEKSTI Niilo Rinne 1 92 KAMERA 10-11|2015 torikuvat_2015.indd 92 12.10.2015 14.59
Lahden punainen tori Pia Simonen 1 Marilyn, Marilyn milloin riisut jumpperin Tampereen Tammelan tori Seija Orenius 2 Salon tori Jarmo Elomaa 3 2 3 93 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi torikuvat_2015.indd 93 12.10.2015 14.59
KILPAILU Torikuvat kunniamaininta Katso kaikki 20 sijoittunutta kuvaa www.kamera-lehti.fi/ kilpailugalleriat Helsingin kauppatori Ilmari Fabritius Vapputorin taikaa Lahden tori Henri Perttula Cruising night Helsingin kauppatori Lauri Hänninen A B C C B A 94 KAMERA 10-11|2015 torikuvat_2015.indd 94 12.10.2015 14.59
www.eisa.eu Eksperttien testaama Vakuutesi laitteen laadusta FIN_5.EISA_museum_210x297_3mm.indd 1 2.9.2015 11.17. Kun näet EISA Award -logon tuotteen yhteydessä, voit olla varma, että se on huippulaatuinen. Kaikki sen haluavat. Vain parhaat sen saavat. EISA on ainutlaatuinen 50 erikoisaikakauslehden yhteisö: hi-fi, kotiteatteri, autolaitteet, mobiili elektroniikka, valokuvaus ja video, 22 Euroopan maasta EISA-raati palkitsee vuosittain parhaat laitteet jokaisessa tuoteryhmässä EISA Award -palkinnolla
KUVAN TULEVAISUUS TEKSTI JA KUVAT Antero Takala KOLUMNI Kuvan tulevaisuus 96 KAMERA 10 -11|2015 takala-10-11-15.indd 96 13.10.2015 9.04. Millainen on valokuvan ja liikkuvan kuvan tulevaisuus, pohtii valokuvaaja Antero Takala
J ouduin pari vuotta sitten luopumaan filmistä lisääntyvän käsien vapinan vuoksi. Lehdet ovat siirtämässä painopistettä painetusta sähköiseen lehteen. Nykyvalokuvassa on usein tarve selittää sanallisesti kuvia. Digin myötä valokuvasta on hävinnyt jotain olennaista – persoonallisuus. Nykytaiteen ja valokuvan välinen raja on hämärtynyt. 97 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi takala-10-11-15.indd 97 13.10.2015 9.04. Myös kuvan rooli ja sisällön muokkaus. Visuaalinen kulttuurisivistys on laajempaa nykyisellä koulutuksella, mutta itsensä löytäminen on ehkä vaikeampaa varsinkin, jos tarjotaan liian valmiit mallit hyviin kuviin. Valokuvat tulevaisuuden lehdistössä Monet asiat viestinnässä muuttuvat digitaalisuuden myötä. Onko digikuvaus teknisesti siis liian helppoa. Lehdessä kuvaa katsotaan sivu sivulta taitettuna kokonaisuutena, ja kuva on silloin "valaistu” edestäpäin. Kuvailmaisu on köyhtynyt, ja valodramaturgia on jäänyt värikerronnan jalkoihin. Vain Leica M3 vuodelta 1955 jäi seinälle roikkumaan muistutuksena käsityötaidon merkityksestä. Olin filmimiehiä, jotka suunnittelevat ja rakentavat kuvansa hämäläiseen tyyliin, siis hitaasti ja jalustalta. Toisaalta teknisen manipulaation mahdollisuudet ovat kasvaneet huimasti. Tämä siitä huolimatta, että olin tehnyt toisen ammattiurani Ylessä sähköisen kuvan piirissä – 42 vuoden ajan. " Digin myötä valokuvasta on hävinnyt jotain olennaista – persoonallisuus. Se vaikuttaa myös valokuvan rooliin ainakin kahdella tavalla. Alla Hiljaiseloa, 1960. En ollut kovin ihastunut tapahtuneeseen muutokseen. Onko nykyinen tohtoritason valokuvaaja parempi kuin entisen perinteisen tien kulkenut valokuvaaja. On ja ei. Lapsikin pystyy saamaan digillä teknisesti hyvän kuvan. Onko maisteri parempi valokuvaaja kuin mestari-kisälli koulutuksella oppinsa saanut. Millainen on valokuvan ja liikkuvan kuvan tulevaisuus, pohtii valokuvaaja Antero Takala. Tämä tuottaa kyllä hämmästyttäviä kuvia. Myin koko filmikalustoni sekä muutin analogisen labbikseni digille. Aavelaiva, 1970. Kamera tekee sen. Onko digikuvaus teknisesti siis liian helppoa?" Vas. Kuvat sinänsä eivät silloin kerro sisällöstä riittävästi
Toivottavasti Meeri Koutaniemen kaltaiset uuden polven lehtikuvaajat pystyvät taistelemaan hyvän valokuvan ja sen ansaitseman kohtelun puolesta kuvan arvostusta vähättelevän sähköisen tiedonvälityksen ristipaineissa. Tämä antaa katsojalle rajattoman mahdollisuuden kuvaajan työn muokkaamiseen. Nopea leikkaus, tiiviit lähikuvat ja yliampuvat äänitehosteet pitävät katsojan kanavalla. Lähestymme amerikkalaista mainosohjelmaa, jossa kuvan kesto on vain muutamia sekunteja ja äänisaaste on korviahuumaavaa. Miten kuva toimii enää sellaisessa ympäristössä ja menettääkö se merkityksensä itsenäisenä taidemuotona. Miten draama ja elokuva voivat enää toimia sellaisessa katseluympäristössä. Tällöin nettikuvan mahdollinen kirkkaus ja sävykerronta täytyy sovittaa tähän versioon. Valokuvaajan rooli näissä medioissa on hieman erilainen. " Elokuvateattereista on tullut syöttölöitä – sinne mennään syömään ja siinä sivussa katsotaan ehkä elokuvaakin." Katsoja ei voi myöskään sitä rajailla. Myös katselutilanne on kuvan kannalta lähinnä haasteellinen: on suurta väli, millä välineellä katsotaan, missä valaistusolosuhteissa ja miten katselulaite on säädetty. Seinänkokoiseksi muuttuneet näytöt ja seinälle teh98 KAMERA 10 -11|2015 takala-10-11-15.indd 98 13.10.2015 9.04. Samalla kun digitaalisuus on mahdollistanut monipuolisen kuvan muokkauksen ja viimeistelyn, se on antanut samat eväät myös kuvan katselijalle. Katsoja vaihtaa kanavaa. Toivottavasti myös Suomen Kuvajournalistit muistaa ylläpitää laadukkaan lehtikuvan mainetta eikä sorru uuden tekniikan mediamyllytykseen. Katsoja voi jopa muokata kuvaa ruudulla ottamalla vaikkapa osasuurennuksia. Digitaalisessa lehdessä tekijänoikeus työhön on lähinnä symbolinen, koska lukija voi käsitellä kuvaa mielensä mukaan. Katsojalle annetaan vielä mahdollisuus muokata ja valikoida näkemäänsä. Toinenkin ääripää näytöistä on myös jo olemassa. Digilehdessä kuva on valaistu takaapäin. Sellaisessa ympäristössä luovat kuvaratkaisut, sisältöä tukeva leikkaus ja hiljaisuus eivät enää toimi. Painetussa lehdessä kuva toistuu lähes samanlaisena kuin se lähti valokuvaajan ja taittajan käsistä. Itse kuva muuttuu sähköisen leikkimisen kohteeksi. Tämäkö on sitä etsittyä vuorovaikutteisuutta. Mitä pienempi katselulaite, sitä enemmän on tarvetta kuvallisiin ja äänellisiin tehokeinoihin. Tulevaisuuden tv Televisiota katsellaan jo nyt iPadiltä ja kännykästä, tulevaisuudessa jopa rannekellosta
Nyt elokuva ottaa vaikutteita televisiosta, sillä esitetäänhän useimmat elokuvat tv-ruudussa. Elokuvat nyt Laadukkaan kuvakerronnan merkitys on muuttunut välineelliseksi kuvakerronnaksi. Ennen television kuvakerronnan esikuva oli elokuva. Yllä Maijutjoki, 2002. Olemme antamassa periksi loppumattomalle välinekehitykselle, joka perustuu pääosin myyntitulosten ja markkinoiden kvartaalitalouden vaatimuksille. Pöytä vielä puuttuu. Koska joku voi saada elokuvan aikana tärkeän tekstarin, pitää vähän väliä kurkistaa älypuhelimeen. Antero Takala on pitänyt 50 vuoden aikana yli sata näyttelyä. Kerronnat lähenevät toisiaan silloin, kun niitä katsellaan suurelta näytöltä. Television villityksiä on parhaillaan motivoimaton käsikameran käyttö. Se on selvästi in. Elokuvateattereista on tullut syöttölöitä – sinne mennään syömään ja siinä sivussa katsotaan ehkä elokuvaakin. Teattereiden tuoleissa on erityiset kolot Cocis-mukille. Joten teatterissa välkkyvät puhelimien näyttöruudut. Yhteistä molemmille ovat suhteettoman suuren roolin saaneet kuvaja äänitehosteet sekä nopea leikkaus. www.vb.kuopio.fi tävät videoprojisioinnit muokkaavat yhtälailla kuvaa. Onneksi elokuvan äänitehosteet ajetaan niin kovaa, että popcornien rouskutus ja karkkipussien rapinat jäävät monikanavaisen äänen alle. Teatterin aulassa on pitkät jonot ostamassa popcornia, karkkeja, limua. Vas. 99 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi takala-10-11-15.indd 99 13.10.2015 9.04. asti. Hänen Mindscapes 1960–2010 -näyttelynsä on esillä VB-valokuvakeskuksessa Kuopiossa 1.11. Marja Korhonen, 1965. Uutistenlukija tai tv-kuuluttaja seinänkokoisena on hämmentävä kokemus
Kuvan reunojen voimakasta tummentaminen, vinjetointi, nostaa keskellä olevan pääkohteen esiin. On syntynyt rajallisen kirkkauden kokemus. Keskellä oleva tie on kuvapinnan vaalein alue. Etenevän tien pieneneminen vielä lisää kuvan keskiosan kolmiulotteisuutta. Syvyysvaikutelma Syvyysvaikutelma syntyy mm. Kuvassa erityistä ovat voimakkaasti tummennetut reunat. Rakennetun ympäristön yhdensuuntaiset linjat, jotka lähenevät toisiaan etäisyyden kasvaessa, luovat myös kuvaan syvyyttä. Kummallakin menetelmällä tehtyjen kirkkauden ja tummuuden muutosten oikea tasapaino on löydettävä kokeilemalla. Erityiseksi muistoksi kuvan tekee menossa ollut 600 kilometrin brevet-pyöräily, ensi suoritukseni tällä matkalla. Kuvauspaikka ei ole muistissani. Ihmisen havainto eri etäisyyksistä syntyy aivojen näkökeskuksessa silmien lähettämän tiedon ja henkilön aiempien kokemusten pohjalta. KERRONNAN KEINOT Syvyysvaikutelma KERRONNAN KEINOT Valokuvaaja Jouko Leskelä keskittyy sarjassa valokuvailmaisun peruskeinoihin ja kertoo niistä kuviensa kautta. Katsojan on tunnistettava kohteiden koko, joiden avulla hän voi vertailla etäisyyksiä. K ohteiden välisten etäisyyserojen havainto muodostaa kolmiulotteisuuden vaikutelman, syvyyden. Juuri siinä paikassa syvyyttä eniten tarvitaan, jotta pyörän ja pyöräilijän hahmot jättävät taustan taakseen. Nappia painoi vastaan tullut pyöräilijäneitonen. Kuvan näkymän alkuperäinen avara vaikutelma on varjostuksella vaihtunut tunnelin suuaukon tunnelmaksi. Kuva on omakohtainen – olen itse kuvan polkija. Kokonaismatkani oli 623 km, ja aikaa meni 31 tuntia 50 minuuttia. Ilman sitä tasan 600 km olisi mennyt alle 30 tunnissa taukoineen. Kuvankäsittely antaa keinoja syvyyden lisäämiseksi. Polkija on pian taivaltamassa kohti horisonttia, laaksomaisen peltoaukean läpi kiemurtelevaa tietä pitkin. Kun katsoja tunnistaa näkymästä itselleen tärkeitä asioita, kuvasta tulee omakohtaisella tavalla syvä. Ne on tehty varjostamalla paperia suurennuskoneen alla, ei tietokoneen ohjelmalla tummentamalla. Kohde ei näytä tulevan kuvapinnan etupuolelle, mutta tausta näyttää olevan pintaa kauempana. Tämän esiin noston tekee parhaiten valo, joka lankeaa sopivasti eri tavoin etualan kohteelle ja taustanäkymälle. Hieman ennen 600 km:n tavoitteen saavuttamista kärsin rengasrikon Kirkkonummella. Silloin 3D-tekniikka onnistuu parhaiten nostamaan kohteita kuvapinnan eteen. Valokuvassa syvyyttä luovat parhaiten valaistus, katsetta kuljettavat linjat ja tunnistettavien asioiden vaihtuva koko. valaistuksella ja kokoeroilla. TEKSTI JA KUVA Jouko Leskelä Valokuvailmaisun keinot. VALOKUVAN SYVYYS on myös vertauskuvallista. Vuosi on 1995. Onnistunut reunatummennus voi luoda samanlaisen ilmiön kuin 3D-elokuva: etualan kohde irtoaa taustastaan. Pitikin sattua! 100 KAMERA 10 -11|2015 Kerronnankeinot10-11-15_K.indd 100 15.10.2015 15.51. JOTTA KUVAAJA pystyy luomaan välittömän vaikutelman syvyydestä, on valokuvassa oltava selkeä kohde, joka tavalla tai toisella erottuu taakse jäävästä näkymästä. Kun kuvaan liittyy johdattelevaa tekstiä, kuvan omakohtaisuus voi syventyä entisestään ja katsoja voi tunnistaa paremmin niitä asioita, joita kuvaaja haluaa näyttää. Ei ole sattumaa, että 3D-elokuvassa etualan henkilöt tai esineet ovat usein muotoilevassa sivutai takavalossa. TÄMÄNKERTAISESSA KUVASSA iloinen pyöräilijä poseeraa maantiellä. Kun valokuvan koko näkymä etualan kohteineen on pelkässä myötävalossa tai pilvisen päivän pehmeässä hajavalossa, on syvyysvaikutelma tehtävä mittakaavan avulla. Valokuvahan on todellisuudessa kaksiulotteinen pinta, jolla on syvyys vain kuvan esittämän näkymän ansiosta. ”Tämä on niin kuin meillä ennen vanhaan” tai ”onko tämä se paikka, jossa kävin?”
Keskellä oleva tie on kuvapinnan vaalein alue. 101 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kerronnankeinot10-11-15_K.indd 101 15.10.2015 15.51. Juuri siinä paikassa syvyyttä tarvitaan, jotta pyörä ja pyöräilijä jättävät taustan taakseen
V alto Pernu Photo Marathonin voitti iiläinen 17-vuotias Kyösti Keränen valokuvasarjallaan. Hänen kokonaisuutensa on vahvan tunnelmallinen ja selkeä. – Keräsen sarja yhdistää taitavasti mustavalkoista ja värikuvaa. KILPAILU Valto Pernu Photo Marathon 102 KAMERA 10 -11|2015 Valto10-11-15.indd 102 15.10.2015 16.08. Kyösti Keränen, Ii. Valto Pernu Photo Marathonin järjestää joka toinen vuosi iiläinen Taidekeskus KulttuuriKauppila. Siitä olisi vaikea jättää pois yhtäkään kuvaa, tuomaristo perustelee päätöstään. Lisätietoja: www.vppm.fi Kuvat poimintoja kilpailun 2015 parhaasta kuvasarjasta. Lisäksi tuomaristo jakoi kunniamainintoja. Tuomaristo oli päätöksestä yksimielinen. Tuomariston mukaan hyviä yksittäisiä kuvia oli paljon, mutta Keräsen sarja oli kaikista ehein. Keränen osallistui kilpailuun ensimmäistä kertaa ja aikoo käyttää palkintosumman uusiin kameravarusteisiin. Kilpailussa palkittiin myös paras yksittäinen kuva, jonka otti Jari Mattila Oulusta, sekä paras iiläisyyttä kuvaava kuva, jonka otti Seppo Rajala Oulusta. Valto Pernu Photo Marathon Valto Pernu Photo Marathonin voittaja yllätti konkarit. Moni ammattikuvaaja pääkaupunkiseutua myöten otti osaa kilpailuun
Se näyttää kuvanäkemysten jatkuvaa kehitystä ja jakaa välinetietoutta paremmin ja laveammin kuin parhaat mainokset. Vuoden 1965 Suurpalkintokilpailun kärjessä oli sen ajan mestareita: Yrjänä, Pekkonen, Harju, Takala, Nyqvist, Hölttö, Salojärvi. Kuvat poimintoja kilpailun 2015 parhaasta kuvasarjasta. Näkemistä voi järjestelmällisesti kehittää laajempaan ja rikkaampaan suuntaan. LUONTOKUVAMESTARI HANNU Hautala kertoo, miten pöllön silmät aukeavat salamavaloa käyttämällä. Yli kolmekymmentä diaprojektoria, saman verran kaitaelokuvaprojektoreita ja valkokankaat ja muut tilpehöörit päälle. Parikymmensivuinen välineluettelo kertoo ajan välinetarjonnasta. Lehti keskittyy myös entistä enemmän hyvien kuvien julkaisemiseen ja jatkaa aloittelevien ohjausta.” PÄÄTOIMITTAJAN ARTIKKELI näkemisestä kertoo, miten poikkeavia ja jopa vastakkaisia eri henkilöiden näkemykset samasta kohteesta voivat olla. TEKSTI Matti Ristimäki P. Esimerkkinä vaikkapa moderni ja konservatiivinen, kansallinen ja kansainvälinen, mennyt tai vallitseva muoti. Kuvarytmi, tasapaino, harmonia ja kuvavaikutus abstraktisia keinoja. JASKARI pohtii pääkirjoituksessaan, mitä jalon valokuvausharrastuksen opastaminen ja jakaminen muille asiasta kiinnostuneille merkitsee ja miksi Kamera-lehteä julkaistaan. Lehti kertoo fototapahtumista meillä ja muualla. Huonot kuvat aika ”syö”. Kyösti Keränen, Ii. K. Hyvä kuva voi elää vuosia, mutta aika voi muuttaa kuvan mielenkiinnon painopistettä. K A M E R A -L E H T I 8/ 19 65 2 Aika syö huonot kuvat 50 VUOTTA SITTEN Lehden taipaleelta Paavo Saarinen Flengaaja 2 Hannu Hautala Varpuspöllö 1 1 103 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valto10-11-15.indd 103 15.10.2015 16.08. Hyvällä kuvalla on vähintään kolme ominaisuutta: tekninen moitteettomuus, kertova sisältö ja persoonallinen näkemys. Se voi olla ”aikakautensa tyylipuhdas esimerkki”. Toimitussihteeri Pauli Oulasvirta kirjoittaa tilaushankintakilpailun alkupuheessa: ”Kamera-lehti seuraa edelleenkin tiiviisti valokuvausmaailman tapahtumia ja tulee sisältämään runsaasti parhaiden asiantuntijoiden kirjoituksia valokuvauksen taidosta ja tekniikasta. Tämän toteuttamisen edellytyksenä on kaikkien alaa enemmän tai vähemmän harrastavien keskinäinen yhteistoiminta. Tällaisessa kuvassa pinta-ala, sävyt, pisteet, viivat ja massat ovat käsitteellisiä asioita
Kauneuden ikuistaminen on useimmille meistä hieno, jalostava kokemus. Laji opettaa nöyryyttä, itsensä hallintaa, kohtuullisuutta ja myötätuntoa kaikkia elollisia kohtaan – mukaanlukien hyökkääjä, jolle tarjotaan aina tie perääntymiseen. Kokoonnumme kerran kuukaudessa – joskus useamminkin – kuuntelemaan kiinnostavia esityksiä valokuvauksesta ja aika ajoin tapaamme omaa tekniikkaa kehittävien työpajojen merkeissä. Hän on ollut vuosia vakava valokuvauksen harrastaja, joka viihtyy hyvin Kameraseuran International Groupissa Suomessa asuvien eri maista peräisin olevien amatöörikuvaajien aktiivisessa ryhmässä, jossa yhteinen kieli on englanti. Miten miekasta saa mielenrauhaa ja kamerasta kauneudenkaipuun tyydytystä. Mikä taistelulaji onkaan näin rauhanomainen. Vuosia opetellut liikkeet ovat tarkoin hallittuja, suorastaan kauniita, melkein kuin satoja vuosia vanha tanssi. Toinen mieltä tyynnyttävä ja luonnetta jalostava työkalu, mihin Don mielellään tarttuu, on digikamera. Ja vieläkin hienompaa se on, kun asiaa pääsee harrastamaan yhdessä. Miekka ei symbolisoi valtaa eikä väkivaltaa, vaan edistää puhdistautumista sekä mielen ja laajemman ihmisyhteisön harmoniaa, selittää Don, joka harrastaa Nishio-aikidoa. kameraseura.fi/liittymislomake SMarT coMMuNIcaTIoN & HaGNäS DeSIGN/PHoTo: PeTrI KrooK Välkät_2-15.indd 17 5.5.2015 14.14. Peace, dude! Kameraseura ry Tule mukaan! Jäseneksi liittyminen tapahtuu kaikkein helpoimmin täällä: www. Kuvaamaan oppii vain kuvaamalla. Donin sydäntä lähellä on erityisesti katukuvaus, jota hän on harrastanut suurella antaumuksella niin Tokiossa kuin kotikonnuillaankin, New Yorkissa. Donin liikkeet ovat rauhalliset; mies liikkuu tatamilla kuin Samurai
Kaikkia on kuvattu, mutta ne voi kuvata uudella tavalla. Ihmiset kuvassa ovat hiukan kuin koristeellisia mannekiineja ja asennot, asut ja kampaukset vapaampia. Pyrkimys moitteettomaan tekniikkaan on ymmärrettävä, mutta siinäkin löytyy mielipide-eroja. VUODEN SUURPALKINTOKILPAILUN voitti Mikko Savolainen. K. Tavoitteena on kuitenkin liioittelematta pohtia valokuvan ja valokuvauksen olemusta, sillä se on pystyssä pitävä voima koko harrastukselle. Niitä sai myös Coca Cola -korkeilla. Filmin latauksessa ei voinut erehtyä. K A M E R A -L E H T I 9/ 19 65 Kesäkamera toimii talvellakin 50 VUOTTA SITTEN Lehden taipaleelta 1 Ismo Hölttö Viheltäjä 1 Eero Aarnio Kansi 2 Heimo Harju Talven väistyessä 2 105 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 50v-10-11-15_cmyk2.indd 105 16.10.2015 12.06. 50 VUOTTA sitten kaupattiin parin kymmenen valmistajan Rapid-kameroita aloitteleville. Tähän liittyvät aloittelijan askeleet ja ymmärrettävät asiat niin testeissä kuin kuvienkin arvosteluissa. Toivottavasti ainakin joistakin tuli valokuvauksen harrastajia. Ja kaikki vapaasti kuvapinnalle aseteltuna. Kesäkamera toimii talvellakin, mutta voi olla, että sitä pitää säilyttää valmiuslaukussa tai puseron sisällä siihen saakka, kun aihe on valittu. Aamun ja illan valo on hankikeleillä parhaimmillaan. Lehden tulee herättää ajatuksia. Ollaan luopumassa reportaasikuvan luomasta polusta ja mennään takaisin jäntevästi sommiteltuun kokonaisuuteen tai eräänlaiseen asetelmaan. TEKSTI Matti Ristimäki PÄÄKIRJOITUS POHTII, miten lukijoiden toivomukset voitaisiin täyttää ilman, että joidenkin mielestä liikutaan liian usein henkimaailman asialla. LISÄKSI PESUKARHU vastaa ikuiseen kysymykseen: Mihin nykyvalokuvaus on menossa?. Vain vastavalosuojan sisältä muovi poistetaan. Varsinkin kuvien suhteen lehden toivotaan pysymään asiallisena ja välttävän kuvan ”sieluun” syventymistä. On pudonneita lehtiä, huurteisia talven törröttäjiä, jäisiä kiteitä, pilkkionkijoita ja jopa ruskan sävyjä lumen lähellä. Räntäsateessa on ohut muovipussi hyvä suoja. Vain muutaman vuoden sitä kesti, sitten ”rapiaiset” annettiin pikkulasten leluiksi. Jaskari jakaa talvikuvausohjeita, koska suomalaiset eivät yleensä kuvaa talvella. P. Tavallisesti halutaan kansaomaisuutta. Sävypelkistysten jälkeen annetaan arvoa runsaille sävyille ja ehdottomalle terävyydelle. Halkeilleet maalipinnat, ruosteiset mutterit ja huurteiset ruohot ovat kunniassa. Filmi työntyi kasetista kuvaportin ohi vastaanottokasettiin
Lisäksi valotusajat olivat pitkiä, joten liikkuvien kohteiden kuvaaminen ei onnistunut. Sävyt ovat pehmeitä, hillittyjä ja hieman rakeisia, jopa maalauksellisia. R eino Pietinen (1891–1921) oli varakkaan viipurilaisen liikemiehen poika, joka alkoi ottaa kuvia autochrome-menetelmällä Lausannessa 1912. perhettään, maisemia ja asetelmia sekä Suomessa että ulkomailla. Rasterikerros koostuu värjätyistä vihreistä, oransseista ja violeteista perunatärkkelyshiukkasista. autochromE on additiivinen värivalokuva lasilevyllä. hopeapeili-ilmiön syntymistä. Valotuksen, monivaiheisen kehittämisen ja kiinnittämisen jälkeen päälle on usein lisätty suojalakka ja -lasi, joka on kiinnitetty pohjalasiin liimanauhalla. 1 mennyttä valoa Reino Pietisen autochromet 106 Kamera 10 -11|2015 museo ja kalenteri 10-11_2015.indd 106 16.10.2015 10.28. Tämä on estänyt mm. Nämä ominaisuudet luoReino Pietisen värikkäät autochromet sukeltavat 1900-luvun alkuun. Autochromesta tuli suosituin värivalokuvausmenetelmä aina 1930-luvun alkuun saakka, vaikka se käytännössä olikin käyttäjälle melko kallis ja monimutkainen. Ainutkertainen kuva muodostuu hopeakuvasta ja värirasterikerroksesta, joiden läpi valo suodattuu. Lasilevyn päällä on lakka-, värirasterija toinen lakkakerros sekä päällimmäisenä pankromaattinen hopeasuolagelatiiniemulsio. Kuvaa katsotaan valoa vasten, ja aikanaan niitä katseltiin esimerkiksi katselulaitteissa tai taikalyhdyissä. Autochrome-levyjä ehdittiin kuitenkin valmistaa ja myydä kolmen vuosikymmenen aikana miljoonia kappaleita ympäri maailmaa. He olivat esitelleet autochromen jo vuoden 1904 Académie des sciencessa. Autochrome oli käännekohta valokuvauksen historiassa, sillä se onnistui vihdoin tuomaan pysyvät värit valokuvien maailmaan. Värien taikaa sadan vuoden takaa TeksTi Liisi Hakala kuvaT Reino Pietinen, Museoviraston kuvakokoelmat Kuvia Museoviraston kokoelmista. Hän kuvasi mm. ElokuvataitEEn EdElläkävijät Auguste ja Louis Lumière kehittivät vuosia värivalokuvausmenetelmää. Veljekset onnistuivat lopulta ja toivat tehdasvalmisteiset autochrome-levyt suuren yleisön saataville 1907. Kuvissa on värikkäitä kohteita, kuten kukkia, jotka pääsevät värikuvissa oikeuksiinsa
Näyttelyn järjestävät Serbialais-suomalainen seura yhteistyössä Serbian Valokuvakeskuksen kanssa. Anne Pohtamo-Hietasen missivuoden vaatekokoelma sekä valokuvia ja filmimateriaalia. www.valokuvataiteenmuseo.fi kamera-galleria | – 27.11. Hulluna Helsinkiin. 1 Valon jalanjäljillä. valokuvagalleria hippolyte | 12.–22.11. Lastenkodinkuja 1, ti–to 10–15. Yli 60 valokuvaajan teokset 1800-luvulta vuoteen 2015 esittelevät valokuvien vedostamisen muuttuvia ihanteita ja tekniikoiden monipuolisuutta. Muistaakseni kuvasin. Digitaalisuuden aikakaudella pimiön taika on yhä voimissaan, sillä moni nuori valokuvaaja on palannut pimiöön ja perinteisiin valokuvaamisen tekniikoihin (KL 8/2015). Kokemuksellinen kokonaisuus, jossa pimiön kiehtovaan todellisuuteen pääsee uppoamaan kaikin aistein. Sami Haapavaaran kuvia. Lisäksi kuvan rakenne on helposti särkyvä pohjamateriaalin vuoksi. www. Kaivokatu 2, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. Pohjoisesplanadi 39. Viime vuosien palkittuja valokuvia Serbiasta. Leikkisät asetelmat ja yllättävät kuvavalinnat tekevät tavallisistakin tavaroista erikoisia. Kaupungin menneisyys uudella tavalla: lähtökohtina ovat helsinkiläisten lempipaikat ja kaupunkilaisten tarinat viideltä vuosisadalta. Night and low light photography. Kamerana on ollut 4 x 5” -laakafilmikamera. Shadowplay. Kuvasiskot. –14.11. Mukana valokuvia Jan Kailalta, Esko Männiköltä, Marjaana Kellalta ja Mari Slaattelidilta. www. Studio | 27.11.– 20.12. Kuvasiskot olivat värivalokuvauksen pioneereja 1960ja 1970-luvun Suomessa. Zagreb Fotoklubin kuvia. www.hippolyte.fi virka galleria | –8.11. www.kansallismuseo.fi kiasma | –7.2.2016 Face to face – muotokuva. Projekti-tila | –10.1.2016 Photography On. 9 / 7 €. HELSINKI Suomen valokuvataiteen museo | –31.1.2016 Pimiö. Tivoli. www.ateneum.fi café adjutant | –31.12. Retrospektiivinen näyttely sisältää lähes 300 valokuvaa taiteilijan uralta. Verrattuna muihin valokuvausmenetelmiin autochromet ovat menestyksestään huolimatta erittäin harvinaisia. 2 107 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi museo ja kalenteri 10-11_2015.indd 107 16.10.2015 10.28. ateneum | –31.1.2016 Henri Cartier-Bresson. Kuvia on siis käsiteltävä erityisen varovasti, ja ne on säilytettävä kuivassa ja viileässä, tasaisissa olosuhteissa. Adolfo Vera. Ajankuvia 1920–1960-luvun Suomesta Aho&Soldanin ja Claire Ahon kuvaamana. 35 valokuvan sarjassa Putput yhdistää valokuvia mitä erilaisimpiin esineisiin. Mannerheimintie 34, ti-su 11–18. Jokainen nykypäivään selvinnyt yksilö on aarre. Ajankohtaisia muotokuvia. Cartier-Bressonille valokuvaus oli keino kertoa tarinoita elämästä, vangita filmille merkityksellisiä, yllätyksellisiä ja ratkaisevia hetkiä. Aallon valokuvat ovat syntyneet kuvaamalla perinteisellä mustavalkofilmillä valoinstallaatioita studiossa. Hannes Heikura aloitti yksinäisyyttä tutkivan Helsinki-trilogiansa vuonna 2010. Vapaa pääsy. Alisa Javits. Rauhankatu 7, ma-pe 11–13.30, 14–17.30, la 12– 15. 19.11.–12.12. Museoviraston kuvakokoelmien pelastusdigitointihankkeessa 2015 on konservoitu ja digitoitu Reino Pietisen autochrome-kuvia, joita esitellään alkuvuodesta 2016 ilmestyvässä Museoviraston julkaisussa Peilissä Pietiset. helsinginkaupunginmuseo.fi kaisa-kirjasto | 9.–22.11. vat kuviin kauniin utuisen ja lähes unenomaisen tunnelman. www.luova.fi helsingin kaupunginmuseo | –5.12. Galleria jangva | 2.12.2015– 3.1.2016 Antti Peltokankaan kuvia.Uudenmaankatu 4–6, ti-pe 11-19, la-su 11-17. Ben Kaila. www.jangva.fi n ä y t t e ly k a l e n t e r i Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen minna.jerrman@ kamera-lehti.fi Galleria luova | Suvilahdenkatu 10 a 5, ma 10–18, ti-pe 10–17. Kuusi valokuvanäyttelyä sekä Aho & Soldanin lyhytelokuvia. 27.11.–20.12. kansallismuseo | –1.2.2016 Brilliant! Suomen Kultaseppien Liiton 110-vuotisjuhlanäyttelyssä on korujen lisäksi Susanna Majurin vedenalaiseen maailmaan liittyviä valokuvateoksia. Värien taikaa sadan vuoden takaa 1 Reino Pietisen Helka-sisko kukkaloiston keskellä. www.laterna.net urho kekkosen museo | –31.12. Miss Universum 1975. autochromEt ovat hyvin herkkiä valolle, ja kosteus sekä korkea lämpötila haalistavat värejä. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, ti-su 11–18, ke 11–20, 8/5 €. Tamminiemi, Tamminiementie 15. Mannerheiminaukio 2, ti 10–17, ke–pe 10–20.30, la 10–18, su 10–17, 12 / 8 €. 13 / 11 €. End of the Road päättää matMuseoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki ti–pe 10–16, to 10–18 Puhelin 0295 33 6100 | kuvakokoelmat@nba.fi www.kuvakokoelmat.fi Reino Pietisen värikkäät autochromet sukeltavat 1900-luvun alkuun. Jussi Aalto 70 vuotta. Eero Venholan retrospektiivinen juhlanäyttely (s. Seurasaarentie 15, ke-su 11–17. 2 Reino Pietinen ja hänen vaimonsa Sivi. Jussi P. kiasma.fi laterna magica | –14.11. 4.–31.12. End of the road – matkan loppu. 110). Yrjönkatu 8-10, ti–pe 12–17, la–su 12–16. 12 värimuotokuvaa. Sofiankatu 4, ma–ke, pe 9–17, to 9–19, la, su 11–17. Sveitsiläis-tanskalainen taiteilijaduo Putput keskittyy valokuvan esineellisyyteen. Fabianinkatu 30, ma-pe 9–20, la 11–17, vapaa pääsy. www.kameraseura.fi akateeminen kirjakauppa | Sibelius ja kuvia Suomesta
INARI Saamelaismuseo Siida | –21.2.2016 Seikkailuja Siperiassa! Siperian kulttuurien tutkija Kai Donnerin valokuvia vuosien 1911–1914 tutkimusmatkoilta. www.mikkelinvalokuvakeskus.fi MUSTASAARI mustasaaren kulttuuritalo | 3.–27.11. Valokuvaaja Vilja Tamminen ja säveltäjä Sampsa Ertamo ovat tehneet yhteisteoksen Aulangon hengestä (s. Jan Björkin kuvia haukien vaelluksesta (KL 5/2015). Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, ma-pe 9–17, la 10– 14, 5 / 2 €. vb.kuopio.fi KUUSAMO hannu hautala luontokuvakeskus | –17.1.2016 Lassi Rautiainen: Kuhmosta Kuusamoon (KL 9/2015). Mariankatu 14, ti-pe 10–18, la, su 11-17. Karjalan Kannas kymmenen kertojan näkökulmasta valokuvien ja esineiden avulla. 15 taiteilijaa, mukana töitä kolmelta valokuvataiteilijalta, Laura Konttiselta, Karoliina Paapalta ja Sami Parkkiselta (s. OULU Pohjoinen valokuvakeskus / valvegalleria | 31.10.– 6.12. 6.11.2015–10.1.2016 Ott Kadarik. Puistokatu 3, ma-ke 11–16, to 11–18, pe 11–16. Katsaus Antero Takalan 50-vuotiseen tuotantoon: 80 mustavalkoista maisematutkielmaa (s. Nuoret suomalaiset peilaavat taiteessaan tätä päivää. 25.11.–18.12. Pienoisnäyttely esittelee valokuvatun Sibeliuksen mm. Entisajan unohdettua tehdastoimintaa. 9). Kuninkaankatu 14–16, ti, to, pe 11–17, ke 11–19, la-su 11– 15. www.photonorth.fi PIHTIPUdAS herkkuravintola takkatupa | Sri Lankan lapset. 9). www.gallerizebra.fi KOTKA kotka maretarium | –5.12. 5 / 3 €. Teemanäyttely on nimeltään Vieraita Kuusamossa. www.galleriakone.fi Sibeliuksen syntymäkoti | –13.12. Fenestra. Dseddona. Sibelius valokuvassa. www.galleriari.fi mikkelin valokuvakeskus | 30.10.–22.11. Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1, ma-pe 11–19, la-su 11–15. Sakari Viika, Kari Paajanen. Joulukuu: Perttu Saksa, Leif Laaksonen. Kimmo ja Hannele Törmän valokuvia kummiprojektista, joka tukee varattomien lasten koulutusta Sri Lankassa. Keinutuolisarjana Syksyä, syksyä. Esko Ikosen luontokuvanäyttely. www.valokuvakeskus.fi Esko Ikonen: Tulimetsä, Lammi. Kristiinankatu 15, ti-su 11–17. Djinic Vlada: Green fog, Kaisa-kirjasto, Helsinki. LAPUA Pohjanmaan valokuvakeskus | –19.11. Valokuvia poronnnahalla. www.siida.fi KARJAA Galleria Zebra | Syyskuu: Meeri Koutaniemi, Caj Bremer. Eteläranta, ti-su 11–18, ke 11–20. Kustaa III:n katu 6, ti-pe 10–16, la-su 11– 16, 8/6 €. Hallituskatu 7, päivittäin 10– 20, vapaa pääsy. 9). www.hameenlinna.fi/ historiallinenmuseo Galleriakone | 31.10.–24.11. Vuorelankulma 2, ti-pe 12–18, la-su 12–16. Rupontie 1, ma-pe 8–22, la-su 9–22. Taneli Eskolan valokuvia Jean Sibeliukselle tärkeistä paikoista, maisemista ja tunnelmista (KL 6–7/2015). Kaunisniementie 415. Vilhonkatu 2, ma-to 10–19, pe 10–18, la 10–15. 5 / 2,5 €. Keskuskatu 90, ti-pe 12–18, la 12–16. Salon taidemuseo veturitalli | –17.1.2016 Taiteen uudet tarinat. www.lappeenranta. Näyttelyn laaja kuvakokonaisuus esittelee Uusi-Guinean väestön aitoa värikästä elämää, normaalia arkea ja lasten leikkejä vuonna 1962. Forces & explosions -sarjassa tarkastellaan asevoimia ja armeijaa. 9). Seppo Saves In Memoriam. www. Vapaa pääsy. Risto Nyyssönen. Pohjoisesplanadi 11-13, ma-pe 9–19, la-su 10–16. PORI Porin taidemuseo | – 7.1.2016 Daniel ja Geo Fuchs. Toygiantsosiossa on valokuvamuotokuvia fantasia-, actionja elokuvafiguureista. Aulanko. kan värivalokuvin, joissa ihminen on yhä enemmän pääosassa (KL 9/2015). kotkan valokuvakeskus | 1.– 30.11. Koulutie 1, Sepänkylä, ma-to 9–19, pe 9–16. Hallituskatu 11, ma-su 12–16, 5 / 4 €. fi/museot Etelä-karjalan taidemuseo | –10.1.2016 Avojaloin — 10 elämää Karjalan Kannaksella. Klassikkokuvissa Punaista-sarja. Kadarik avaa kuvissaan elämää etäisissä Aasian metropoleissa. www.virka.fi HäMEENLINNA hämeen linna | –20.3.2016 Sibeliuksen maisema. Yousuf Karshin kuvin. Mikkeli Kaupunki muutoksessa. Hämeenlinnan Verkatehdas, Paasikiventie 2, ti-pe 11–18, la-su 11–17. Vapaa pääsy. Johanna Amnelinin valokuvia vanhoissa tehdas-, sahaja myllyrakennuksista. 5 / 4 €. Vingona. www.hannuhautala.fi LAPPEENRANTA Etelä-karjalan museo | –10.1.2016 Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella. Novia Yrkeshögskolanin töitä. Juha Mustosen muotikuvat ovat kunnianosoitus voimakkaalle ja aidolle naiskauneudelle. Pietarilaisen Boris Revnovin valokuvanäyttely. Jan Björkin luontokuvia linnuista ja haukien vaelluksesta. www.kotkanvalokuvakeskus.fi KUOPIO vB-valokuvakeskus | –1.11. Marraskuu: Eva Tordera, Tomi Palander. Roger Ballenin oudonkauniita, lähes häiritseviä kuvia Etelä-Afrikan syrjäkylistä (s. Kasarminkatu 3, ti-pe 10–17, la 10–13. 6.11.2015– 10.1.2016 Yksi. Sapokankatu 2, ma-ti 10–17, ke 12– 19, to-su 10–17. –20.3.2016 Janne – Kohtaamisia Jean Sibeliuksen lapsuuden ja nuoruuden maailmassa. 1 näyttelyKalenteRI 108 Kamera 10 -11|2015 museo ja kalenteri 10-11_2015.indd 108 16.10.2015 10.28. salontaidemuseo.fi 2 Mindscapes 1960–2010. –17.1.2016 Varjojen maa. Inarintie 46. www.pova.fi MIKKELI Galleriari | 3.–28.11. LAMMI athos-Säätiön luostarikeskus | 2 –31.5.2016 Valoa valosta – luonto tekijänsä peili. Kristiinankatu 8–10, ma-pe 10–18, lasu 11–17. www.poriartmuseum.fi SALO Salon pääkirjasto | –30.11. kaakkois-Suomen valokuvakeskus | Galleria Pihatto, Valtakatu 80, ti-pe 11–18, la 11–15. Lokakuu: Seppo Pailos, Kennet Lindholm, Kimmo Manner, FotoZafari, Annabelle Antas
22). Blue Wings of Time. Kameraseurojen Liitto on vuonna 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien valtakunnallinen keskusliitto. 10 / 4 €. Vanha suurtori 3–5, ti–pe 12–19, la–su 11–17. Turun taideakatemia, Linnankatu 54, ma–pe 12–17. vapriikki.fi Postimuseo | –15.11. www.kuntsi.fi valokuvagalleria ibis | –29.11. Entisajan unohdettua tehdastoimintaa. Euroopan kauneimmat ydinvoimalat. Uusi ympäristökasvatuskeskus, Ehitajate tie 150, uusi länsiportti, päivittäin 9–19. Jere Grönbergin hopeagelatiinivedoksia henkilökohtaisen projektin tärkeydestä. galleriadada.fi museokeskus vapriikki | –10.1.2016. 70 Mikko Tiittasen valokuvaa. Kaikki liiton jäsenet ovat myös FIAP:n jäseniä ja voivat osallistua kansainväliseen toimintaan seuransa ja liiton kautta. Keskusteluryhmässä kuulee nopeimmin kokemuksia kansainvälisistä tulevista ja menneistä näyttelyistä sekä kilpailuista. Turun Taideakatemian kuvataiteen 2. www.turku.fi/vanhasuurtori* Forum marinum | –31.12. Natalia Kopkinan tutkimusretki omaan menneisyyteen, identiteettiin ja venäläiseen sieluun. Christina Holmlundin, Sirpa Päivisen ja Anu Suhosen teokset valottavat ihanteen käsitettä. Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, ti–su 10–18. 12.12.2015–24.1.2016 Outoja hedelmiä. Teokset on toteutettu grafiikan sekä tekstiilija valokuvataiteen keinoin. Hyvin aktiivinen keskustelufoorumi on Facebook-ryhmä FIAP-kisailijat, jossa on mukana jo yli 170 kuvaajaa. www. Kenneth Bamberg suuntaa katseensa kukkoihin, joissa havainnollistuu elementtejä kuninkuudesta. –31.12. vuosikurssin valokuvaajien yhteisnäyttely käsittelee kesää hetkenä, joka on jo ohitettu. Niissä tämän hetken elämä yhdistyy historian fragmentteihin. Sisäsatama, ti-su 11– 17. Lähetä tekstit ja kuvat tiedotus@sksl.fi KUUKAUdEN POIMINTA Kuukauden kuva on nimeltään Ei käynnisty, perkele! Sen on ottanut Saimaan Kameraseuran Eija HirviTalka. Valokuva oli yksi seuran elokuun kuukauden kuva -kilpailun neljästä voittajakuvasta. Risteilymatkustuksen historiaa valokuvin. SKsL julkaisee jäsenseurojen toimintaan liittyviä uutisia nettisivuilla. Tammerkoski. Hans Viebrockin kuvia. Kansainvälinen toiminta tapahtuu pääasiassa kansainvälisen kattojärjestön FIAP:n, Fédération internationale de l’art photographique, kautta. Liitto toimii valokuvauksen edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Lasse Lecklin pohtii ydinvoimalakuvissaan ihmisen luontosuhdetta. Vapaa pääsy. Aho & Soldanin ja Claire Ahon viiden näyttelyn kokonaisuus. se u r a t t o im iv a t se u r a t t o im iv a t www.sksl.fi Facebookissa | www.facebook.com/skslry www.nuoretvalokuvaajat.fi Facebookissa | www.facebook.com/nuoretvalokuvaajat SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO KANSAINVäLINEN TOIMINTA NUORET VALOKUVAAJAT Liittoon kuuluu noin 100 seuraa, joissa on yhteensä noin 4000 jäsentä. www.postimuseo.fi TURKU Brinkkalan galleria | –15.11. Vapaa pääsy. Mustavalkoiset kuvat 1960-luvulta kertovat ajasta, jolloin sadat tuhannet suomalaiset siirtyivät maaseutumaisesta elämäntavasta kaupunkien sykkeeseen (s. Vesilintuvaltio. Jään tarina. Vanha suurtori 3–5, ti–pe 12–19, la–su 11–17. On tämäkin. www.bluewingsoftime.com ULKOMAAT / VIRO tallinnan eläintarha | –30.10. Liikkeelle! – Uuteen kotiin. Kuvia lentoemäntien virkapuvuista toteuttajana Visuaaliviestinnän Instituutin opiskelijat. –10.1.2016 Suomi liikkeelle 1945–1975. galleryibis.com VANTAA helsinki-vantaan lentoasema | –31.12. TAMPERE Galleria dada | –1.11. Maiseman vartijat. 20.11.–13.12. Itäinen Rantakatu 38, ti-su 10– 18. Suomusjärven kirjasto | –31.10. Mukana mm. Sibelius & kuvia Suomesta. Terminaali 2. Se järjestää koulutustilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä. Taneli Eskolan kuvia linnoitussaarista. Marja Pirilän, Petri Nuutisen ja Terhi Asumaniemen töitä. www.peri.fi* ullakkogalleria | 20.11.2015– 3.1.2016 Tarja Malisen veistoksien ja valokuvien aiheita ovat luonto, lapsenoikeudet ja monikulttuurisuus. Aurinko siirtyy etelään. Kuuden taiteilijan näkemys tamperelaisesta kulttuurimaisemasta. Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1, ke-pe 12–18, la-su 12–17. Valokuvia, videoita ja installaatioita. * koonnut Antti Vuorimäki VAASA kuntsi | 17.10.2015–24.1.2016 Ismo Hölttö. Facebook-sivuilla keskustellaan kuvaustekniikoista ja esitellään ryhmän viikon paras kuva. Gunnar Bäckman on käyttänyt 1940ja 1950-luvun kameroita, joiden objektiivit piirtävät kohteet eri lailla kuin nykyisin. Terminaali 2, portit 37 a-e. Inhimillinen näkökulma kodin jättämisen tuskasta sekä uuden kodin rakentamisesta (KL 5/2015). Paikka jota ei ole. Johanna Amnelinin valokuvia. www.forum-marinum.fi Galleria Berner | 20.11.2015– 3.1.2016 Motherland. Keijo Toivion abstrakteja luontokuvia jään monimuotoisesta ja värikkäästä elämästä lokakuussa 2014. Linnankatu 72, ti-su 11–19. www.facebook.com/Koysiratagalleria valokuvakeskus Peri | –15.11. Vapaa pääsy. Retrofocus. Kuvan hetki tallentui keskikesän illassa tänä vuonna Taipalsaaren Merenlahdella. Pispalan valtatie 50, ti-pe 13–19, la-su 13–17. www.sksl.fi/saimaan.kameraseura e ij a H iR v iT a l k a 109 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi museo ja kalenteri 10-11_2015.indd 109 16.10.2015 10.28. Vanha suurtori 3–5, ti–pe 12–19, la–su 11–17. Nuoret valokuvaajat järjestää valokuvausleirejä ja -kursseja, workshopeja ja yhteisnäyttelyitä. Cocks. Kitulantie 1, ma 14–19, ti 10 –15, ke 13–17, to 14–19, pe 13–17. www.turku.fi/vanhasuurtori* köysiratagalleria | 20.10.–1.11. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, ma-pe 11–17. Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5, ti-su 10–18. www.turku.fi/vanhasuurtori* vinogalleria | –31.12
Kesy varis nauratti marssimalla armeijan katselmuksissakin mukana. Eero on toiminut mm. Toimeksiannot kierrättivät häntä ympäri maata ja osin maailmaakin. Eero perustikin armeijan jälkeen vuonna 1968 oman studion. Helsinki | Lastenkodinkuja 1 / Lastenkodinkatu 5 ti-to klo 10–15 | lisäksi Eero Venhola paikalla to 29.10. Viimeksi tunnustusta tuli, kun hän sai kutsun arvostetun Al-Thani Award 2011 -valokuvakilpailun tuomaristoon Itävaltaan. Vuosien varrella hänestä on kasvanut Suomen Kameraseurojen Liiton mestari, suurmestari ja sittemmin eminenssikuvaaja, joka on myös nimetty Kameraseura ry:n kunniajäseneksi. Isoveljiltä lainattujen kameroiden jälkeen ensimmäinen oma kamera oli itäsaksalainen Altix Tessar-objektiivilla varustettuna. Muistaakseni kuvasin Eero Venholan juhlanäyttely on esillä Kamera-galleriassa Helsingissä. Alan viimeisimmät hullutukset olivat aina heti tiedossa. klo 15–20, la 31.10. Onnellinen sotilas, 1966. AMMATTIKUVAAJAN TYÖN ohella Eero on tehnyt merkittävän uran valokuvauksen harrastajien parissa. Kameraseuraan hän liittyi jo nuorena opiskelijana 1960-luvulla ja on ollut siitä lähtien toiminnassa mukana. Seuraavana syksynä hänet hyväksyttiin Ateneumin iltakouluun opiskelemaan. Esillä on niin armeija-aikaisia kuvia 1960-luvulta, töitä ammattikuvaajana kuin aktiivisen harrastajan viime vuosina nappaamia osumia. TOIM EKSIAN N OISTA TU N N ETUIM PIA ovat luultavasti Finlandia-talon viralliset yleiskuvat. Kameraseuran ja Suomen Luonnonvalokuvaajien hallituksessa sekä vetänyt monia eri ryhmiä Kameraseurassa. – 1960-luvulla armeijan jälkeen minulla oli kova halu kuvata paljon ja kaikkialla, hän kertoo. TEKSTI Leena Saarela KUVAT Eero Venhola J uuri 70 vuotta täyttänyt Kameraseura ry:n pitkäaikainen aktiivi ja kunniajäsen, valokuvaaja Eero Venhola, on koonnut tuotannostaan Kamera-galleriaan juhlanäyttelyn. Hän kuvasi potretteja, lehtija mainoskuvia. Etenkin äidillä oli tärkeä rooli Eeron valokuvaajaksi kasvamisessa – hän toimi 1940-luvulla laboranttina valokuvaamossa ja työskenteli myöhemmin Stockmannin valokuvaosastolla. Eeron aktiivisuus kansainvälisten näyttelyiden parissa on tehnyt hänen nimensä tunnetuksi monessa maailman kolkassa. Eero Venholan juhlanäyttely Kamera-galleria | 26.10.–27.11. Niitä kuvatessaan Eero odotteli parikin viikkoa oikeita valaistusolosuhteita. Eero pääsi 17-vuotiaana oppipojaksi mainosja pr-kuvaamo Kuva-Markkoon kolmen vuoden sopimuksella. EERO VENHOLA kasvoi perheessä, jossa kaikki kuvasivat. Kuulemma Alvar Aalto itsekin olisi valinnut juuri saman kohdan kuvaukselle. – Kun valo lopulta osui kohdilleen, soudin veneellä etukäteen katsomalleni kohdalle Töölönlahtea, jotta saisin juuri oikean kuvakulman. T O P I M A R K O V A A R A SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO Jäsenseura 110 KAMERA 10 -11|2015 eero-10-11-15.indd 110 12.10.2015 16.21. klo 15-18 Busker in Helsinki, 1967. klo 12-16 ja 12.11
Näemme yksinkertaisin esimerkein, miten paperikuva muutetaan digitaaliseksi, miten kuvien skannaus toimii. SKsL:n kevätkokous alkaa su 3.4. Näyttelyyn hyväksytyillä kuvilla saa pisteitä sekä SKsL:n että kansainvälisten järjestöjen FIAP:n, PSA:n ja UPI:n arvonimien keräämistä varten. klo 18 Kamera-galleria, Lastenkodinkuja 1 00180 Helsinki. Lightroomin syventävä kurssi 7.–8.11. klo 11.00. Samalla järjestetään myös Saimaan Kameraseuran 70-vuotisjuhlanäyttely. Osallistu kansainvälisiin näyttelyihin. Näyttelyn tuomaristolle ehtii vielä lähettää kuviaan, sillä latausaika päättyy 2. Näyttelyn sarjat ovat Yleinen värisarja, eli general colour (PID color), Yleinen mustavalkosarja, eli general monochrome (PID monochrome), Yleinen tulostesarja, eli general print (colour and monochrome, PPD) sekä Maisemakuvat, eli landscape (colour and monochrome, PID color). Kurssilla kerrataan lyhyesti peruskurssin asiat sekä saat lisää vinkkejä ohjelman monipuolisempaan ja tehokkaampaan käyttöön. Henkilökuvauskurssi studiossa tammikuun 2016 viimeinen viikonloppu Ennakkoilmoittautuminen käynnissä. joulukuuta. VANTAAN FOTOKERHO järjestää Suomen Kameraseurojen Liiton tukemana kansainvälisen Obsession of Light -näyttelyn tänä syksynä neljättä kertaa. Tapahtuma ajoittuu viikonlopulle 2.–3.4.2016. Kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka eivät juurikaan ole kuvien skannausta harrastaneet. luennot Kamera-lehden päätoimittaja Asko Vivolin luennoi ”albumikuvien pelastamisesta”. Tapahtumaviikonlopusta tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa. 111 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi eero-10-11-15.indd 111 12.10.2015 16.22. Vuosinäyttelyn kuvien lähetys tapahtuu 1.– 31.1.2016. Luennon jälkeen halukkaat voivat jäädä seuraamaan kuvakilpailua, johon kaikki luennolle ilmoittautuneet voivat osallistua. Kameraseuran Tekniikka-illan vetäjä Jari Mankinen esittelee myös, miten digijärkkärillä voi digitoida negatiivija diafilmejä käyttäen apuna makrokuvausvälineistöä. koulutus . Lisätietoja: obsession.vantaanfotokerho.net Obsession of Light -näyttely ALBUMIKUVIEN PELASTAMINEN JA KUVIEN DIGITOINTI Kamera-lehden kaikille avoin luento 11.11. Vuosinäyttelyn avajaiset pidetään KaakkoisSuomen Valokuvakeskuksessa, Galleria Pihatossa. Kurssipaikka ja kouluttaja varmistuvat loppusyksystä. Lisätietoja osoitteessa: www.kamera-lehti.fi/ kvnayttelyt T O P I M A R K O V A A R A SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO TAMPEREEN VALOKUVAUSSEURA järjestää seuran jäsenille ja muille opinhaluisille kursseja. Lopuksi esitellään hyvin tiiviisti Kameraseuran digityöhuoneen skannerit ja skannausohjelmistot, jotka ovat jäsenten käytettävissä. Mukaan mahtuu 60 ensin ilmoittautunutta, vapaa pääsy. Lisätietoja: www.valokuvausseura.fi Tampereen Valokuvausseuran kurssit Liiton vuosinäyttely Lappeenrannassa SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITON vuosinäyttelyä ja vuosikokousta isännöi ensi keväänä Saimaan Kameraseura, joka täyttää 70 vuotta. Obsessioniin kannattaa osallistua, jos haluaa kokemusta kansainvälisistä kilpailuista kotoisilla kentillä. Ilmoittautumiset: www.kameralehtikauppa.fi
Toinen jo perinteiseksi muodostunut tapahtuma on Trierenberg Super Circuit, johon osa porukasta osallistuu. Jokainen fotokerholainen sai osallistua kolmella kuvalla tai kuvakokonaisuudella näyttelyn rakentamiseen. Kesällä näyttely jatkoi Enonkosken Luontotuvalle, missä sen nimenä oli Näin näin. Hyviä valoja! ”Hyviä valoja” on usein kuultu lähtötervehdys Savonlinnan Fotokerhossa. TEKSTI Riitta Heiskanen ja Hannu Luostarinen Paavo Hamunen opetti kuvaustekniikkaa fotokerholaisille. Fotokerho tekee myös kesäretken kuvatehtävien merkeissä. Osa näistä valokuvista tuli myös esille Citymarketin seinälle: yhteensä 77,5 metriä mustavalkeita kaupunkinäkymiä. FOTOKERHON KUUKAUSIKOKOUKSISSA puhutaan ajankohtaisista asioista ja valitaan kuukauden kuva. Kilpailussa on viisi sarjaa, joista vaihtuvan teeman valitsee järjestävä seura. Kerhossa on käynyt lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia alan guruja kouluttamassa. Seuraavaan kisaan Savonlinnan Fotokerho on valinnut teemaksi Äksönin. Tänä kesänä oli Pekka Punkarin workshop osa 3 heinäkuussa. Näyttely oli komea kokonaisuus jäsenten taidoista. Tämä voisi olla Savonlinnan Fotokerhon motto. VUOSINA 2011–2013 Fotokerho teki Pyhän Olavin Killan ja Maakuntamuseon kanssa mittavan vanhojen Savonlinna-valokuvien kartoituksen ja keräyksen museon kokoelmiin. Lahjoitus sisältää yli kaksisataa teosta. Lisäksi fotokerholaiset kuvasivat samat näkymät uudelleen. Perinteeksi on muodostunut vuosittainen Järvi-Suomen kuvakisa. Fotokerho on nyt viidennen kerran lahjoittanut valokuvia Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Näin syntyi Muuttuva Savonlinna -kirja. Kerholaiset luovuttavat valokuvansa ja yhteistyökumppaneiden tuella kuviin hankitaan kehykset ja paspis-pahvit. Elokuussa fotokerholaiset puolestaan kävivät Juvalla Paavo Hamusen luona ja Suomen Luontokuvausinstituutissa ja oppivat luontokuvauksen uusia tuulia. Tänä kesänä vierailtiin Järvisydämmessä Rantasalmella, jossa uusi upean hotelli valmistui. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO Jäsenseura 112 KAMERA 10 -11|2015 eero-10-11-15.indd 112 12.10.2015 16.22. Tästä kilpailusta seuran jäsenet ovat saaneet mukavasti hyväksyntöjä joka vuosi. Jäsenten mielestä tästä voisi tehdä valtakunnallisenkin projektin, koska sairaaloissa ja terveyskeskuksissa valkoisia seiniä riittää ja valokuvilla on todettu olevan tervehdyttävä vaikutus. Savonlinnan fotokerholaiset ovat ikuistaneet samoja paikkoja vuonna 2013. SAVONLINNAN FOTOKERHON jäsenillä on mahdollisuus opiskella monipuolisesti valokuvaukseen liittyviä asioita työpajoissa ja luennoilla. Aikoinaan rautatie ja uusi ”rinnakkaisväylä” muuttivat kaupunkikeskustanäkymää ratkaisevasti, mikä on dokumentoitu kirjaan. Viimevuotinen iso ponnistus oli Fotokerhon 40-vuotisjuhlanäyttely, joka pidettiin Savonlinnan Maakuntamuseolla Riihisaaressa. Valokuvat ovat kaupunkinäkymiä, vanhimmat vuodelta 1875. EI SE pahaa tee, joka hyvää tekee. Savonlinnan Fotokerho | Savonlinna | Perustettu 1974 | Jäseniä 55 | Lisätietoa toiminnasta: www.sksl.fi/savonlinnan.fotokerho H A N N U LU O S T A R IN E N V uonna 1974 perustettu Savonlinnan Fotokerho yhdistää noin viisikymmentä valokuvaukselle sydämensä antanutta henkilöä
www.finnature.fi info@finnature.fi Markkinapaikat_9_2015.indd 79 15.10.2015 9.23. Valokuvauskurssit Oulun seudulla: 15. Haluaisit ehkä ammattivalokuvaajaksi. 15.5.2016 Pihalintujen kuvaus Vuokrattavat piilokojut: Kotkakojut Utajärvellä ja Kuusamossa Teeret soitimella Oulussa ja Kuusamossa Kiinnostuitko. 17.1.2016 Kotkakuvaus 29.4 1.5.2016 Linnut lennossa 13. Katso lisätietoja kotisivuiltamme! Västra Nylands folkhögskola Pumppulahti 3 10300 Karjaa 019 222 6025 info@vnf.fi www.vnf.fi valokuvakoulutus erikoistarvikkeet MARKKINAPAIKKA 113 tilaustarjoukset lehden irtonuMerot ilMan postikuluja www.kameralehtikauppa.fi kaMera-lehti ilMestyy: N o 12/15 04.12.2015 A iNeistot 09.11.2015 meNNessä varaa paikka ajoissa! 040-503 8027 keskustelufooruMi www.kaMerafooruMi.fi pyydä palautetta Myy/osta vanhat laitteet keskustele esittele kuviasi Lumileopardit Himalajalla 15.-26.2.2016 Tiikerisafari ja sarvikuonot 17.-30.3.2016 Indonesian Kiertomatka 14.4.-1.5.2016 Galapagos & Amazon 29.10.-13.11.2016 Lisää matkakohteita: www.Kuvausmatkat.fi Pyydä tarjous omatoimimatkalle! Suomen Kuvausmatkat Oy • info@kuvausmatkat.fi Jouni Klinga 0400 191 348 • Vesa Taiveaho 050 520 1827 VALOKUVAAJAN MATKATOIMISTO KUVAUSKAUPPA.FI Piilokojut & varusteet luontokuvaajalle! www.kuvauskauppa.fi info@kuvauskauppa.fi JOULULAHJAKSI LAHJAKORTTI. Opistossamme voit yhden vuoden aikana syventyä kokopäiväisesti valokuvaukseen, perinteisin sekä digitaalisin menetelmin. Hallitset jonkin verran valokuvaustekniikkaa, mutta haluat oppia lisää. nettikaupat fotoliikkeet kuvausMatkat Tule opiskelemaan VALOKUVATAIDETTA Pidät valokuvaamisesta
09-6811 490 EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA V Ä R IE N JU H LA A : B U R LE SK I | K U U K A U D E N K U V A A JA IS M O H Ö LT TÖ | R A T K A IS E V A H E T K I Á LA C A R T IE R -B R E SS O N | A T E LIE R I O . 12 2015 4.12. H A A PA LA | V ID E O N E D IT O IN T I | T E A T T E R IK U V A U S | PA A V O SIL JA M Ä K I 10 -11 / 20 15 10 -11 // 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi T E S T I S S Ä KUUKAUDEN KUVAAJA ISMO HÖLTTÖ RÄISKYVÄT BURLESKIKUVAT ONNISTU RATKAISEVA HETKI Á LA CARTIER-BRESSON OPASTUS VINTAGE-KUVAT DATACOLOR SPYDER5 ELITE SONY RX 100 IV CANON 5DSR EPSON P800 SONY A7R II NYT Kansi_10-11-2015.ind d 2 15.10.2015 11.01 UUTISKUVAUKSEN ETIIKKA EIKÖ MIKÄÄN RIITÄ. LUKIOLAISEN VALLILA 1960-LUVULLA JUKKA AHTI KAVERI KOHTEIDENSA KANSSA OPASTUS IDEOI ONNISTUNUT MUOTOKUVAUS + Seuraavassa numerossa_10-11_2015.indd 114 16.10.2015 11.30. ILMESTYY SONY CYBER-SHOT RX10 II KUVAAJAN JOULULAHJAVINKIT TESTISSÄ HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. SUURIMMALLA KOTIMAISELLA KUVAUSLEHDELLÄ ON TUTKITUSTI 61 000 LUOVAA LUKIJAA! JU K K A A H T I Muista myös Kamerafoorumi nettisivuilla sekä www.facebook.com/Kameralehti TILAA OMASI www.kamera-lehti.fi puh. SEURAAVA NUMERO KUKA ON VUODEN KUVAAJA 2015
Lue lisää verkkokauppa.com/32853 399 ,90 € _116_Takakansi_Digiexpo_10-11-2015.indd 79 14.10.2015 13.24. Nikon 1 J5 on huippunopea ja erittäin pienikokoinen kamera vaihdettavilla objektiiveilla sekäsisäänrakennetulla Wi-Fi –yhteydellä ja NFC-tuella. I AM COMMANDING SPEED I AM THE NIKON 1 J5