Kamera 2/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

RULLAFILMI / KINODIGI 2/2010 AITO SUSI 2/2010 PAL.VKO 2009- 16 kamera KOHTAA SUSI, KARHU, MAAKOTKA - VK 1/4 JUHLAA - NUORI KAMERA - KAUNEUS KUVAAN - 5 UUTTA KISAA - PROJÄRKKÄRIT - 6x6 / KINODIGI 316000-10002 8,40 5 UUTTA KILPAILUA PARHAAT JÄRKKÄRIT
Ne hävitetään tulosten julkistamisen jälkeen. ja Meidän Suomi -lehdessä 12.8. Finnmatkojen matka 2. Palkittuihin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Valokuvauksen harrastaja, tule mukaan Vuoden Matkakuva 2010 -kisaan. Kevyt ja tyylikäs uutuus, 8 Gt:n muisti. 3. Valittujen Palojen tietokirja "101 tapaa käyttää digikameraa". + Meidän Suomi erikoispalkinto parhaalle Suomessa otetulle matkakuvalle: Ikaalisten kylpylän tuotelahjakortti 500 .. Arvo 540 . Paperikuvan (suurin kuvakoko 30 x 40 cm) voit lähettää osoitteella Kameralehti, Lasten kodinkatu 5, 00180 Helsinki. Viimeinen lähetyspäivä on 31.5. Omaperäisellä, kertovalla kuvalla voit voittaa 1 000 euron matkalahjakortin. 21 palkintoa 1. teräväpiirtovideokamera. Onnea kilpailuun! Kilpailun toteuttavat yhteistyössä Matkaopas, Kamera sekä Valitut Palat ja Meidän Suomi -lehdet. Kuva ei saa olla aiemmin julkaistu, ja kuvaajalla on oltava siihen täydet oikeudet. Kilpailuun voivat osallistua vain harrastajakuvaajat, kukin enintään kahdella digi-, dia- tai paperikuvalla. Canon Legria HF R16 4.10. Lähetä digikuvasi osoitteessa www.kameralehti.fi Linkki: Vuoden Matkakuva 2010. Tukholmassa risteily Helsingistä DeLuxe hytissä kahdelle, arvo 680 . Nettisivulla on selkeä opastus. Kirjoita kuvan taakse nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä kuvauspaikka ja kuvan nimi. Silja Linen Päivä lahjakortti, arvo 1 000 . Merkitse kirjekuoreen tunnus Vuoden Matkakuva 2010. Kuvia, cd-levyjä tai muita tallennusvälineitä ei voida palauttaa. Lehden vuosi kerta: Matkaopaslehti, Kameralehti tai Valitut Palat ja Meidän Suomi. 11.20. Järjestäjillä on oikeus julkaista kuvat tulosten esittelyn yhteydessä lehdissään ja nettisivullaan. Vuoden Matkakuva 2010 ja paras Suomessa otettu kuva voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös muissa tiedotusvälineissä. Palkitsemattomia kuvia järjestäjät voivat käyttää 65 :n korvausta vastaan. Voittajat julkaistaan Matkaopas-lehdessä 29.7., Kamera-lehdessä 18.8., Valitut Palat -lehdessä 31.8. vuoden matkakuva 2010 Vuoden Matkakuva 2009 -kisassa pääsi 10 parhaan joukkoon näillä kuvilla. Näytä taitosi! kilpailun säännöt Kuva voi olla otettu ulkomailla tai kotimaassa 15.6.200931.5.2010
Osastomme teemana raw-kuvaus sekä nettigalleriat, kuvien latausopastus ja paljon muuta. 83 000 LUKIJAA Kansallinen Mediatutkimus KMT 2009 Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association:in Photo- ,Video- ja Mobile Devices -palkintoraadeissa. ILMOITUSMYYNTI: Anssi Mustonen p. Katso s.14. TÄRKEÄÄ ON MUISTAA, että julkisilla, yleisölle avoimilla paikoilla kuvaaminen on sallittua. PEKKA PUNKARI PS. Hiirikäteni on hellänä, kun olen ajellut sillä tuttuja teitä jo satoja kilometrejä ja pyörittänyt herkullisimpia näkymiä tietysti täyden ympyrän. Jatkossa Google lupaa poistaa tai pehmittää liian paljastavat yksityiskohdat. Internetin valtias ajeli viime kevään ja kesän Suomen teitä ja tallensi auton katolla sojottavalla kamerallaan 360 asteen näkymät suuresta osasta maatamme. Kameralehden lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 09 - 6922919, 0400-811002 anssi.mustonen@markanssi.fi Merja Calton p. PAPERIT: Galerie Fine Gloss 90g, MultiArt Gloss 300g. POSTITUS: Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Toivottavasti tapaamme yleisöluennon ja muiden juhlavuotemme tapahtumien ohella Kuva & Kamera -messuilla Helsingin Vanhassa satamassa 10 11.4. 09 - 68114911 asko.vivolin@kamera-lehti.fi GRAAFINEN SUUNNITTELU: Marja Tikka TOIMITUSJOHTAJA: Leena Saarela p. 09 - 6811490 harri.hietala@kamera-lehti.fi TOIMITTAJA: Asko Vivolin p. Internetin aikakaudella kaikkien kannattaa olla tarkkana, millaisessa yhteydessä tulee kuvatuksi. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. KOSKA STREET VIEW toiminto näyttää ympäristön yksityiskohtaisesti, on sen vaikutus ulottunut jo lakimieskuntaakin. 09 - 6811490 tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi VAKITUISET AVUSTAJAT: Katriina Etholén, Taneli Eskola, Peter Forsgård, Matti Hyyppä, Mika Karhulahti, Kerkko Kehrävuo, Jukka Kolari, Antti Koli, Kimmo Kuure, Jukka Lehtonen, Kari Leponiemi, Markku Metsämäki, Sari Poijärvi, Panu Punkari, Tiina Puputti, Matti Ristimäki, Timo Suvanto, Mikko Säteri, Pekka Tolonen, Eero Venhola, Heikki Willamo. TOIVOTTAVASTI TUO JÄLKIPYYKKI ei hyydytä lopullisesti ihmisten hymyä kameran edessä. Toivottavasti katukuvauksen aika ei silti ole ohi. +358 9 68 11490 fax +358 9 694 0166 INTERNET: www.kamera-lehti.fi JULKAISIJA: Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. 09 - 68114910 leena.saarela@kamera-lehti.fi TILAAJAPALVELU: Hanna Kivelä p. 09 - 6922910, 040-503 8027 merja.calton@markanssi.fi OSOITE / ADDRESS: Lastenkodinkatu 5 00180 Helsinki, Finland tel. Pekka Punkari KAMERA JÄÄDYTTÄÄ HYMYN VUODEN KATUKUVAAJAN nimi on Google. Toimimme myös Suomen Kameraseurojen tiedotuslehtenä. 3. Jos julkaiseminen aiheuttaa kuvan henkilölle oleellista vahinkoa, voi kuvaaja joutua siitä vastuuseen. Mutta vaikka kuvaus on vapaata, ei tuloksia saa esittää miten vain. Ja julkaisua on painotuotteiden ohella kuvan laittaminen nettigalleriaan tai valokuvanäyttelyyn. Toiveen voi ilmaista palvelun Ilmoita ongelmasta -painikkeen kautta. Aiheesta lisää yleisöluennollamme Andorrassa 9.3. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Association:in (EISA) jäsen. Lapinlahdenkatu, Helsinki Googlea jäljitellen. Sappi Finland /EMAS-ympäristösertifikaatti. 2/ 2010 Jo 60 Luovaa vuotta PÄÄTOIMITTAJA: Pekka Punkari p. 09 - 68114912 pekka.punkari@kamera-lehti.fi TOIMITTAJA: Harri Hietala p. Järjestelmän kuvankäsittelyautomaatti sumentaa kuviin osuneet kasvot ja rekisterinumerot, mutta ei esimerkiksi verhoamatonta takapuolta. Tulokset ovat vaikuttavia. ISSN 0022-8133 KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti
Vihdoinkin tulemme Suomen markkinoille! www.scandinavianphoto.fi 0800-773535
5 Urpo Väisänen. sivu 21. KUMPI ON KUNINGAS LUONNOSSA... Uudet akut pitävät virtansa pitkään 54 62 68 70 80 PALSTAT Välähdyksiä ajassa Kansainväliset Näyttelykalenteri Kameralehti 50 vuotta sitten Seurat toimivat KameraVinkki: Paremmat sormiakut Jälkikuva / Taneli Eskola 6 74 75 78 79 80 98 Kamera kohti Kreikkaa (s.45) ja muita matkailumaisemia -myös kotimaassa. 68 Harri Hietala KANNEN KUVA: LASSI RAUTIAINEN, Nikon D2X, 550 mm. SISÄLTÖ 2/2010 Irina Kolomijets MUOTOKUVA ETSII KAUNEUTTA ...JA UUTTA MUOTOA. 46 Sisältö 2/2010 Lassi Rautiaisen susistudiossa Yksi kuva luonnosta Maakotkien mailla Marja Pirilän kuva kehykseen Vuoden Kuvaaja 1/4 Juhlaa Vuoden Muotokuvaaja etsii kauneutta Metsänhoidollisia toimenpiteitä vaikuttaa MP-kuvakisan vauhdikkaimmat TEEMAT 16 22 24 28 30 46 50 56 KILPAILUT Vuoden Matkakuva 2010 Eisa Photo Maestro Vuoden Kuvaaja 2010 2/4 Kamera Kreikassa Eisa Video Maestro 2 15 30 45 83 Lassi Rautiainen Uskotko, että tämä mies kuvaa aitoja 34 susikuvia. Valotus 1/180 s, f4, ISO 400. Osasuurennos vaakakuvasta ks. Ja avaa studion oven sinulle. TEKNIIKKA Kamerakoulu 2/9: Valkotasapaino Kinojärkkärien kuninkaat: Canon EOS 1D Mark IV / Nikon D3S Testivaliot maailmalta Kinodigi voittaa terävyydessä rullafilmikameran
(JB) Näyttely on avoinna 24.2.23.5.2010 Taidemuseo Meilahdessa Helsingissä. Uutuudella voit myös luoda multimedia-kuvaesityksiä, jotka sisältävät valokuvien lisäksi HD-videota ja monikerroksisia ääniraitoja. Yhteistä on luovuutta kunnioittava, omaperäinen ja nykyaikainen lähestymistapa valokuvaukseen. Helsinki School viittaa ryhmään valokuvataiteilijoita, jotka ovat opiskelleet, opiskelevat tai opettavat Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, TaiKissa (nykyään Aalto-yliopisto tammikuusta 2010 lähtien.) Helsinki Schoolissa eivät määrää kansallisuus, maantieteellinen alue tai taiteellinen tyyli. KORPPI Helsinki School esittelee menestyjiä Taidemuseo Meilahden Helsinki School -näyttely esittelee maailmalla menestyneiden valokuvataiteilijoidemme teoksia. Näytön tarkkuus on 460 000 pistettä. Kameran ISO-herkkyysalue ulottuu lukemalle 3200 asti ja videoleikkeitä voi tallentaa Full HD-tasolla (1920 x 1080 pikseliä, 30 k/s) stereoäänellä maustettuna. ED-lasilinsseillä varustetun objektiivin polttovälialue vastaa kinokameran 26 678 mm:n polttovälialuetta, eli kuvakulmia riittää aidosta laajakulma-asennosta hyvin pitkälle telealueelle. (HH) NIKON COOLPIX P100 VÄLÄHDYKSIÄ VÄLITTÄVÄT: Harri Hietala (HH) harri.hietala@kamera-lehti.fi Pekka Punkari (PP) pekka.punkari@kamera-lehti.fi Joonas Berlin (JB) toimittajaharjoittelija 6 | 2 / 2010. (PP) www.apple.fi Zoomaillaan Nikon Coolpix P100 on erittäin laaja-alaisella zoom-objektiivilla varustettu pienikoinen kamera, jossa on suurikokoinen (3") kääntyvä näyttö videoetsimen lisäksi. Kolmosversio sisältää yli 200 uutta ominaisuutta: mm. Nuori polvi on näyttävästi esillä samassa näyttelyssä ensimmäistä kertaa Suomessa. alkuperäisen kuvainformaation säilyttävät siveltimet. Kennon tarkkuus on 10 megapikseliä ja sitä liikuttaa vakain terävien kuvien varmistamiseksi. Lisäksi voi käyttää kymmeniä esiasetussäätöjä luomaan kuville uusi ilme yhdellä klikkauksella. www.taidemuseo.fi Susanna Majuri Kolmas kerta... Aperture 3 vakuuttaa tarjoavansa kuvankäsittelyyn ja ammattilaistason suorituskykyä iPhoton selkeydellä. Kuvien etsimistä tukee ohjelman kasvojentunnistus sekä GPS-paikkatietojen hyödyntäminen. Valovoimaa objektiivissa on f/2,8 - 5,0
ISO-herkkyysalue ulottuu arvolle 6400 saakka, ja tarjolla on vielä lisäherkkyys 12800. Kameran runko painaa 530g akun kera ja sen suositushinta on 960 euroa. Magnumin kuvaajien ohjenuorina ovat vielä nykyäänkin inhimillisyys, uteliaisuus ja halu tulkita todellisuutta visuaalisesti. Saksassa, Italiassa, Ranskassa ja Meksikossa. Maksimi kuvausnopeus kameralla on 3,7 kuvaa sekunnissa (6 raw-kuvaa, 34 jpeg-kuvaa). Pienikokoisessa ja kevyessä DIGIC 4-prosessorilla varustetussa rungossa on 18 megapikselin APS-C -kokoinen kenno, joka on varustettu suorakatselutoiminnolla, pölynpuhdistuksella ja Full HD (1080p) -videokuvaustoiminnolla. Ripeästä kirjoitusnopeudesta on hyötyä erityisesti sarjakuvauksessa. VB-valokuvakeskukseen tuleva näyttely on ollut esillä New Yorkin Modernin taiteen museossa (MoMa), Hasselblad-keskuksessa Göteborgissa ja Mannheimin Kunsthallessa. (HH) www.canon.fi CANON EOS 550D Ratkaisevan hetken kesä VB-valokuvakeskus tuo Kuopioon Henri CartierBressonin varhaisia hetkiä. Jopa kuvajournalismin isäksi ylistettyä ranskalaista Cartier-Bressonia (19082004) pidetään valokuvataiteen merkittävimpänä vaikuttajana. (PP) Lisätietoa: VB-valokuvakeskus www.vb.kuopio.fi 5.3. 4.4.2010 VB:llä on esillä kuvia Juicesta. 4.6.29.8.2010 esillä olevassa näyttelyssä on mukana hänen tunnetuimmat kuvansa, jotka toivat valokuvaukseen käsitteen ratkaiseva hetki. Juice Leskinen täyttäisi tänä keväänä 60 vuotta. Tarkkaa toistoa Canon EOS 550D täydentää olemassaolevaa mallistoa sijoittumalla mallien 500D, 50D ja 7D hallitsemalle alueelle. Hän tallensi Leicallaan ohikiitäviä hetkiä eikä rajannut näkymiään jälkikäteen. Näyttely vie 1930-luvun tunnelmiin mm. Näyttelyn ovat tuottaneet Magnum Photos ja Henri Cartier-Bresson Foundation. (PP) Tekniset tiedot: http://tinyurl.com/yleyvjq ROOMALAINEN AMFITEATTERI Henri Cartier-Bresson Valencia 1933 / Magnum Photos. | 2 / 2010 7. Niin luonto-, urheilu- kuin muiden tilannekuvaajien kameroiden pieni puskuri täyttyy nopeasti ja kuvasarja pitää siirtää vikkelästi kortille. Näyttelyssä on kuvia useilta kuvaajilta, mm. Etsin näyttää 95% kuva-alasta ja näytön koko on 3" (7,5 cm). Class 10 -sarjan kortit takaavat vähintään 10 megatavun siirtonopeutta sekunnissa. Muistikortin korkea lukunopeus auttaa puolestaan siirtämään muistikortin tiedot joutuisasti kovalevylle. ISO- ja valkotasapainoasetukset voidaan tehdä rungon päälle sijoitetuilla näppäimillä. Kirjoitusnopeus on jopa 16 ja lukunopeus 20 megatavua sekunnissa. Transcendin uusia kortteja saa 4, 8 ja 16 gigatavun kokoisina noin 20 e, 40 e ja 80 euron euron hintaan. Valonmitausjärjestelmässä on 63 vyöhykettä ja myös pistemittaus onnistuu 4% alueelta kuvan keskustasta. Näytön tarkkuus on uutta luokkaa, siinä on kaikkiaan 1040 000 pistettä kolmen tuuman näyttöjen tarkkuus on tähän saakka ollut 920 000 pistettä. Tapio Vanhatalo, Petri Nuutinen, Juha Metso, Jokke Järvinen ja Harri Hinkka. Tilannekuvaajalle huippunopeutta Transcend tuo markkinoille huippunopeat Class 10 -nopeusluokan SDHC-muistikortit. Muistikortti on sd/sdhc tyyppiä. Taituri odotti kärsivällisesti hetkeä, jolloin todellisuus ryhmittyi kameran eteen jännittävästi ja painoi laukaisinta oikealla hetkellä. Sitä arvostaa myös korttia usein tyhjentävä videokuvaaja. Vuonna 1947 Cartier-Bresson oli mukana perustamassa kuvatoimisto Magnumia
Eivätkä valokuvateokset ole menettäneet viehätystään. I-10:ssä on viisinkertainen zoom-objektiivi ja 12,1 megapikselin tarkkuus. Videoleikkeitä voi tallentaa HD-tarkkuudella (720p) ja kameraa voi ohjata myös langattomalla kauko-ohjaimella. Kenno on varustettu sitä liikuttavalla optisella vakaimella. Lehtivalokuvaajana työskentelevällä Louhivaaralla on kyky päästä lähelle kuvattaviaan ja tuottaa muotokuvia, jossa kuvattavien henkinen ominaislaatu on vahvasti läsnä. Auto Picture -automatiikka valitsee kuvausohjelman kuvaustilanteen mukaan. (HH) Taneli Eskolan Valon aakkoset - valokuvakirja Suomessa on ensimmäinen suomalainen yleisesitys valokuvakirjan kulttuurihistoriasta. Tämän todistaa myös nyt Kuopion VB-valokuvakeskuksessa helmikuun loppuun asti esittäytyvä SAA KATSOA näyttely. Valokuvauksen varhaisvaiheessa 1800-luvun puolivälissä kirja oli jo kaikkialle levinnyt käyttöliittymä, mutta valokuvista tuli kirjojen olennainen osa vasta monivaiheisen prosessin tuloksena. 1900-luku oli valokuvakirjan juhlaa. Lisäksi kuvista on syntynyt kaksikielinen kirja SAA KATSOA, YOU MAY LOOK. Valokuvataiteen museon kustantama 168 sivuinen kirja taustoittaa valokuvateosten syntyä ja avaa niiden merkityksiä eri aikoina. (PP) www.naistoimittajat.fi Leena Louhivaara: Saa katsoa VB-valokuvakeskuksessa 22.1. Kamerassa on lukuisia käyttöä helpottavia ja monipuolistavia ominaisuuksia, kuten panoraama- ja superlaajakuvatoiminnot, joissa kamera yhdistää eri kulmista otettuja kuvia, kasvojentunnistus joka tunnistaa myös koirat ja kissat ja D-Range -kontrastintasaustoiminto. (PP) www.www.valokuvataiteenmuseo.fi Valon aakkoset - valokuvakirja Suomessa, hinta 32 . PENTAX OPTIO I-10 8 | 2 / 2010. Leena Louhivaarasta Vuoden Kellokas Naistoimittajat ry:n mielestä Leena Louhivaara on valokuvataiteellaan hälventänyt rintasyöpään liittyvää häpeää. Objektiivin polttovälialue vastaa kinokameran 28 140 mm:n polttovälialuetta. Mustavalkokuvien lisäksi kuvattavat tilittävät tuntojaan rintasyövän merkityksestä näyttelyn kuvateksteissä. Hän on tuonut esiin leikkauksen läpikäyneiden naisten elämänvoiman ja kauneuden. Kameran mukana toimitetaan MediaImpression 2.0 -kuvaeditointiohjelma. Louhivaara on työstänyt näyttelykuvista myös pienempiä vedoksia, joita on esillä mammografia-tutkimustiloissa Jorvin sairaalassa ja VitaTerveyspalvelujen lääkäriasemalla Helsingissä. Kuvat kertovat, että syövän koettelemuksen voi voittaa naiseutta menettämättä. Kameralla voidaan myös muokata otettuja kuvia erilaisilla tehostetyökaluilla. - 28.2. TE OS E SILLÄ SAA K ATSOA- NÄYTTELYSSÄ Leena Louhivaara 110 -pokkarin paluu Pentax Optio I-10 muistuttaa Pentaxin 110- eli pocket-filmikoon minijärjestelmäkameraa 1970luvulta
Kuvakulma FX-koon Nikoneissa on 84 astetta, DX-koon kameroissa 61 astetta. Kameralla voidaan valottaa kuvia kymmenen kuvan sekuntinopeudella täydellä resoluutiolla. (HH) www.neoport.fi AF-S NIKKOR 24MM F/1.4G ED AF-S NIKKOR 16-35MM F/4G ED VR - -. Kinokoon kuva-alan piirtävä objektiivi sopii käytettäväksi kaikissa Nikon-kameroissa. Objektiivin paino on 680 grammaa ja suodatinkierteen koko on 77 mm. Objektiivi painaa 620 grammaa ja sen suodatinkierre on kooltaan 77 millimetriä. (HH) www.nikon.fi Zoom x 30! Fujifilm FinePix HS10:n objektiivi on peräti 30-kertainen zoom-objektiivi, jonka polttovälialue vastaa kinofilmikameran 24 720 mm:n objektiivia. Kuvia voi tallentaa sekä raw- että jpegmoodissa, videokuvaukseen on tarjolla Full HD (1080p) -tarkkuus stereoäänellä maustettuna ja pienemmällä tarkkudella kuvia voi tallentaa jopa 1000 k/s -taajuudella. AF-S Nikkor 24mm F/1.4G ED on erittäin valovoimainen kiinteäpolttovälinen eli, kuten nykyisin sanotaan, laajakulmainen primeobjektiivi täyden kinokoon tai APS-kennoisille Nikon-kameroille. Objektiivi on sääsuojattu ja siinä on hiljainen ultraäänimoottori tarkentamista varten. Kuvakulma FX-koon Nikon-rungoissa on 107 60 astetta, DX-koon rungoissa 83 44 astetta. Myös siinä on käytetty Nano Crystal-teknologiaa sekä ED- ja asfäärisiä linssielementtejä optisten vääristymien ja väripoikkeaman korjaamiseen. Kinokoon uusia Nikkoreita AF-S Nikkor 16-35mm f/4G ED VR on valmistajan mukaan maailman ensimmäinen laajakulmazoomobjektiivi, jossa on myös optinen vakain. Nano Crystal -teknologian avulla on vähennetty sisäisiä heijastuksia, ja objektiivi on lisäksi sääsuojattu. Magnesiumrunkoisessa objektiivissa on Silent Wave-tarkennusmoottori ja VR II -vakain, mikä valmistajan mukaan lisää lähes neljän asteikkoarvon verran lisää mahdollisuuta saada teräviä kuvia aikaan pitkilläkin valotusajoilla. Kääntyvä näyttö on suurikokoinen (3") ja videoetsin käynnistyy automaattisesti siihen kurkattaessa. Kameran kennoa (10 mp cmos) liikuttaa vakain ja lisäksi käytettävissä on myös digitaalinen vakain
Teokset käsittelevät marginaalisuuden kokemuksia, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta, kuten myös sodan mielettömyyttä, elämää ja kuolemaa. Nuorten sarjoihin voi osallistua ilmaiseksi mutta aikuisten on tilitettävä 20£ (n. Haapalan valokuvanäyttelyssä Valokuvataiteen museossa. Haapala on kahden valokuvaajan Saara Salmen ja Marco Melanderin yhteistyönä syntynyt performatiivinen taideprojekti. Kuvatuotteet valmistaa Color-Kolmio. Ironia kukkii Kiasmassa Irakilais-suomalainen Adel Abidin on kansainvälisen nykytaiteen nouseva nimi. 22.40 euroa). asti. Wildlife-voittaja hylättiin Veolia Environnement Wildlife Photographer of the Year -luontokuvakilpailun voittaja paljastui huijariksi (ks. Hänen ensimmäinen laaja yksityisnäyttelynsä Kiasmassa esittelee taiteilijan viimeisintä tuotantoa, pääosin videoinstallaatioita. Color-Kolmion toimitusjohtaja Jarmo Helminen katsoo, että ainutlaatuinen palvelu hyödyttää sekä kuluttajaa ja tarjoaa yksinkertaisen tavan muistojen ikuistamiseen kuvatuotteina. (PP) www.kuvalo.com Uusi vanha kuva Yli sadan vuoden takaiset muotokuvaperinteet heräävät henkiin Atelieri O. (PP) www.kiasma.fi PING PONG Adel Abidin Videoinstallaatio, 2009. Tapahtumakuvat suoraan seinälle Kuvalo Oy on luonut uudentyyppisen verkkopalvelun kuvatuotteiden myyntiin ja julkaisuun Valokuvaaja tekee palveluun oman gallerian, hinnoittelee myytävät kuvatuotteet ja julkaisee ne asiakkailleen. Yhteistä kaikille on, että taiteilija lähestyy aiheitaan mustan huumorin ja ironian kautta. Tarjolla on nostalgiaa, näyttäviä pukuja, porvariston charmia, mutta myös oopiuminhuuruisia dekadentteja paheita. HAAPALA -näyttely on avoinna 21.3. Lue lisää: www.suomenluonto.fi. Kiertävä valokuvaamo on ikuistanut asiakkaansa parin viime vuoden aikana mutta 1800-luvun hengessä. Asiakkaat voivat tilata suoraan galleriasta kotiin haluamassaan muodossa, vaikka kehystettyinä tai canvas-tauluina. Aluksi perille toimitetaan pidemmältä sivultaan 1400 pikselin kokoinen jpeg-tiedosto. maaliskuuta mennessä aidolla villin luonnon kuvalla. huhtikuuta asti avoinna olevan näyttelyn teokset yllyttävät pohtimaan kulttuuria, omaamme ja muiden. Maailman arvostetuimman luontokuvakisan säännöt kieltävät ehdottomasti vankeudessa elävien apulaisten käytön. Jos otos etenee loppukarsintaan, pyydetään kuvaajalta täyden resoluution kuva. (PP) Lisätietoa: www.kamera-lehti.fi ja www.nhm.ac.uk | 2 / 2010 10. Asiakkaat ovat voineet tulla kuvattavaksi omissa vaatteissaan tai virittäytyä tunnelmaan laina-asusteiden avulla. (PP) www.ohaapala.com www.valokuvataiteenmuseo.fi ATELIERI O. Niin tapahtumien kuin sukujuhlien kuvaajat saavat näin työtään helpottavan ja tulojaan lisäävän työkalun. Wildlife Photographer of the Year 2010 2010-kisaan on osallistuttava 5. Onyxei ja Helmut ovat heidän roolihahmonsa kuvaustapahtumissa. Espanjalainen José Luis Rodriguez käytti kuvansa mallina kesyä iberiansutta. Atelieri O. Kamera-lehti 1/2010). Jury ei valitse hylätyn kuvan tilalle uutta voittajaa. 25. Irtoviiksin ja korsetein naamioituneet valokuvaajat ovat esiintyneet runsaan vuoden kuluessa muun muassa Taiteiden yössä, burleskitapahtumissa, taidemuseoissa ja vintage-myyjäisissä. "Valokuvaajilla on paljon potentiaalia asiakastyytyväisyyden nostamiseen ja kuvamyynnin kasvattamiseen", vakuuttaa Kuvalon toimitusjohtaja Pekka Partanen
Kameran 3" kokoinen näyttö kertoo reaaliajassa sijainnin kuvaamisen aikana. Tuolloin taantumassa rypevä Eurooppa etsi itseään niin kulttuurisesti kuin poliittisesti. Suunnista kameralla Sony Cyber-Shot HX5 on valmistajan mukaan maailman ensimmäinen kamera, jossa on sisäänrakennettu gps-paikannin sekä kompassitoiminto. (HH) www.sony.fi Heartfieldin fotomontaaseja Kotkassa HITLER-TERVEHDYKSEN MIELEKKYYS John Heartfield -Motto: miljoonat seisovat takanani -Pieni mies pyytää suuria almuja Kotkan valokuvakeskuksessa on esillä 13.03.2010 asti John Heartfieldin vaikuttava Fotomontaaseja -näyttely, joka siirtää meidät ajassa noin 80 vuotta taaksepäin. Uudistettu panoraamaohjelma huomioi myös kuva-alalla olevat liikkuvat ihmiset ja tallentaa nekin tarkkoina. Videoleikkeitä voi tallentaa avchd-muodossa 1920 x 1080 pisteen tarkkuudella (1080i) ja kameran ISO-herkkyysalue ulottuu lukemalle 3200 saakka. HX5:ssä on Exmor R CMOS -kenno, jonka tarkkuus on 10,2 megapikseliä ja 10-kertainen vakaimella varustettu zoom-objektiivi. Laajakulma-alueella objektiivin polttoväli vastaa 25 mm:n polttoväliä kinofilmikamerassa. Nykykatsoja kokee työt riemastuttavina, näkemyksellisinä, jopa yllättävän tuoreina. Kuvauksen jälkeen, kun kuvat on ladattu tietokoneelle, kameran mukana toimitetun Picture Motion Browser PC -ohjelmiston avulla voi tarkistaa missä kuvat ja video-otokset tallennettiin, ja kompassitoiminto kertoo otosten kuvaussuunnan. (PP) www.kotkanvalokuvakeskus.fi | 2 / 2010 11. Heartfieldin taiten tehdyt voimakkaat ja poliittisesti epäkorrektit julisteet kuvaavat aikaa mainiosti. HX5:ssä on myös monipuolisia erikoistoimintoja, kuten uudistettu pyyhkäisypanoraama -toiminto (panoraama syntyy pyyhkäisemällä kameralla näkymää), HDR- eli laajasävykuvaus (kamera kuvaa ja yhdistää automaattisesti kaksi eri tavoin valotettua kuvaa)
Kameran ISO-herkkyysalue on 100-3200 ja kameran kennoa liikuttaa vakain. Myös tässä Micro 4:3 -järjestelmän mallissa on 12,3 megapikselin tarkkuudella varustettu Live MOS-kenno ja HD-videokuvausmahdollisuus (720p). Kameran graafinen käyttöliittymä on kokonaan uudentyyppinen. Näyttö on kooltaan 2,7". Kamerassa on kaikkiaan 25 kuvausohjelmaa (5 valotusohjelmaa, iAuto-ohjelma ja 19 aiheohjelmaa) ja 6 taidesuodatinta, joilla voi muokata kuvia monin tavoin. Pen-perhe saa pienokaisen Viime vuoden kesällä esitelty Olympus Pen -mallisto, jossa on jo kaksi mallia (E-P1 ja E-P2), saa täydennykseksi vielä helppokäyttöisen E-PL1 -mallin. PL1 -mallissa on nyt myös sisäänrakennettu salamalaite ja siihen voi liittää lisävarusteena saatavan VF-2 -videoetsimen tai erillisen stereomikrofonin samaan tapaan kuin P2 -mallissa. (HH) www.olympus.fi 12 | 2 / 2010. Myös päällekkäisvalotus on mahdollista ja raw- sekä jpeg -kuvia voi tallentaa yhtä aikaa. Runko on hieman lyhyempi kuin edeltävien mallien runko ja kamera on aavistuksen korkeampi. Suurin sarjakuvausnopeus on 3 kuvaa sekunnissa. Kameran rungon suositushinta on 599 euroa. USB 2.0 -liitännän lisäksi kamerassa on hdmi-liitäntä. Tarjolla on myös kaksi kitvaihtoehtoa, joko runko objektiivin 14-42 mm f/3,55,6 kera tai tuplakitti jossa lisäksi objektiivi 40-150 mm f/4 -5,6. Kamera on saatavana neljänä eri värivaihtoehtona (musta, samppanja/hopea, valkoinen/hopea ja punainen/musta)
klo 9-17 Su 11.4. klo 10-17 Pääsyliput: 12 euroa Yhteistyössä: Näyttely on täyteen buukattu! Kysy peruutuspaikkoja: Sevent Oy, Marko Sormunen, 040 567 0988. 13. Mukana ensimmäistä kertaa myös studio, jossa voit seurata ammattilaisten työskentelyä ja saada käytännön vinkkejä kuvaukseen. Tarkemmat esiintyjät ja otsikot julkaisemme tapahtuman kotisivuilla. Messut avoinna: La 10.4. Lisäksi yli 60 puheenvuoroa kuvan koko elinkaaresta valtakunnan parhain voimin. Tule, tutustu, opi ja tee hankintoja. Jo viidettä kertaa! Kevään parhaat tarjoukset löydät KUVA&KAMERA -messuilta! Tutustu messuihin: www.kuvamessut.com FORUM Suosittu Docendo forum järjestetään taas molempina messupäivinä. Luvassa mm: RAW-työnkulkua, videokuvauksen taitoa ja tekniikka, digijärkkäritietoa, vinkkejä salamointiin, luontokuvausta ja photosop-asiaa. Esiintyjinä ajankohtaiset ammattilaiset. Esillä 2010: Valo- ja videokuvaus | tietotekniikka ja tarvikkeet | aineistonhallinta | tallennus ja jakelu verkkoratkaisut ja oheistarvikkeet | esittämisen tuotteet ja palvelut | tulostus ja tulostustarvikkeet KUVA&KAMERA2010 Wanha Satama, Pikku Satamankatu 3-5, 00160 Helsinki | 10.11.4. Tervetuloa viidensille KUVA&KAMERA -messuille! Tänä vuonna mukana ovat kaikki merkittävät tuotemerkit ja kevään uutuudet
Kamera vaikuttaa luonnossa Kamera-lehden 60-vuotiskiertueen avausluento keräsi 9.2. kello 18 pohditaan kuvin ja sanoin kuvattavan asemaa kameran edessä. (PP) 14 | 2 / 2010. 3. valokuvaaja ja kuvatoimittaja Markus Pentikäinen. Lisää kaksikon uudesta kirjasta sivulla 50. Asiantuntijana mm. Andorran löydät osoitteesta Eerikinkatu 11 Helsinki, 500 metriä pohjoiseen Bulevardilta ja 250 metriä lounaaseen Simonkentältä. Pertti Salolaisen kuvia Amazonin luonnosta esittemme Kamera-lehdessä myöhemmin keväällä. Se uhkaa kaataa viimeisten metsien ohella ihmiset. Ministeri, kansanedustaja ja WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Pertti Salolainen esitti kuvin ja sanoin huolensa luonnonsuojelun hitaasta etenemisestä ja vaati konkreettisia toimenpiteitä. (www.andorra.fi) Vapaa pääsy. Sipoonkorven kansallispuistohanke, jonka toteutumiseen mekin voimme vielä vaikuuttaa. Kamera jäädyttää hymyn? Juhlavuotemme seuraavassa luentotapahtumassa 9. Kuvakokonaisuuksien arviointi alkaa jo kello 17. Metsäteollisuutemme menestys on ollut osa imagoamme, mutta sen kääntöpuoli on kätkenyt monta tragediaa, joista puhuminen on koettu häpeälliseksi. luontokuvan ystävät kulttuurikompleksi Andorraan. Internetin ja lehtien villi kuvankäyttö on saanut yhä useamman pelkäämään kuvausta. Luentojen lisäksi saat kuvistasi palautetta Kamera-lehden toimitukselta. (PP) Ohjelma: www.kamera-lehti.fi Puiden kansan puolesta puhuvat ja kuvaavat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo hämmästelivät suomalaisen metsähoidon tehokkuutta. Yksi sellainen on mm. Tule kuulemaan, kuinka voit lähestyä kuvattavaa oikein ja keskustelemaan, onko katukuvauksen aika ohi
kAIkkIeN kUvIeN ON OLTAvA dIgITAALISeSSA mUOdOSSA. (kameralla tai skannerilla tuotettuja tiedostoja). eNSImmÄINeN kIeRROS: kANSALLINeN ALkUkILPAILU Kuvien on oltava perillä Kamera-lehdessä 15.5.2010 1., 2. PALkINTO: 750 ja kunniakirja Kaikki 3 voittajaa: kuvat julkaistaan kaikkien 16:n lehden syyskuun numerossa. ja 3. OLeTkO SINÄ SeURAAvA eISA mAeSTRO-kUvAAJA? TeemA: kAIkkI kULkee! · eISA PhOTO mAeSTRO 2010 ARvONImI vALOkUvAUkSeN eRIkOISLehdeSSÄ (TRANSPORT) · kUvASI JULkAISTAAN 16:ssa eUROOPPALAISeSSA · OLeT mUkANA PALkINTOSeRemONIASSA BeRLIINISSÄ OSALLISTUT OSALLISTU: YhdeLLÄ 6 10:N vALOkUvAN kOkOeLmALLA. Tulokset julkistetaan kesäkuun Kamera-lehdessä (KL6-7/2010). 1. Kaikki 3 voittajaa kutsutaan Berliiniin viralliseen EISA Awards -palkintoseremoniaan. Tarkat osallistumisohjeet löytyvät osoitteesta www.kamera-lehti.fi tai www.eisa.eu. PALKINTO: 250 2. PALKINTO: 100 NÄIN LOPPUkILPAILU: kANSAINvÄLINeN LOPPUkILPAILU Jokaisen maan voittajakokonaisuus on mukana loppukilpailussa, jonka raatina toimii kaikkien 16:n kuvausalan lehden päätoimittajat. 1. PALKINTO: 150 3. PALkINTO: 1000 ja kunniakirja 3. palkinnot valitsee Kamera-lehden asettama raati. Raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta kesäkuun lopussa pidettävän EISA yleiskokouksen yhteydessä. PALkINTO: 1500 ja eISA Photo maestro 2010 Trophy -palkinto 2
LASSI RAUTIAINEN Takaa-ajoja ainoassa aidosssa SUSISTUDIOSSA Sudet juoksuttivat minua monissa maissa ennen kuin tärppäsi omassa studiossa Kuhmossa. Muutaman sadan metrin alueella saattoi tallustella kymmenkunta nallea ja seitsemänkin sutta. 16 | 2/ 2010 Lassi Rautianen työmaalla.. Viime kesänä sudet ja karhut ottelivat ennätysvilkkaasti huhtikuusta lokakuulle
Kuvaajan pahin vihollinen on väsymys. Nikon D3, 500 mm, 1/125s, f4, ISO 6400. 17. Susi on yleensä Suomessakin laji, joka kummallisesti katoaa. Susilauma viihtyy Venäjän rajalla koko vuoden mutta karhut lomailevat naapurin puolella lokakuun puolivälistä huhtikuun alkuun. Susi jatkaa kiertelyä nallen ympärillä siinä toivossa, että saisi haaskaherkkua itselleen. Vesi roiskahtaa hetkeksi ilmaan. Jos koira joutuu suden r untelemaksi, ihminen vaatii kost oa. Lapissa poroelinkeino ja pedot ovat aina olleet "sovussa" ei näkyviä peto-ongelmia. | 2/ 2010 Harva tulee miettineeksi, että muutama elävä susi voi pelastaa itärajalla pienen perheyrityksen talouden. Karhu on kest osuosikki globaalisesti: Alaska, Pohjois-Amerikka, Kamtsatka ja jääkarhuseudut houkuttelevat miljoonia turisteja ja rahaa sen mukaan paikkakunnille. Karhun tassu on nopea mutta suden pakohyppy on vielä nopeampi. Yhä selvempää on, että eläinmatkailussa pedot kiinnostavat eniten. Nopeat hetket vilahtavat yöllä ohi eikä kamera ehdi raksuttaa
Keväällä 2009 lienee syntynyt enemmän kuin se yksi pentu, josta saatiin vain pari havaintoa elokuussa. Pimeällä eläimet askeltavat lähellä kojuja. Pentukuolleisuus on susilla normaalia. sudet hallitsevat haasko ja. P ikkunallet, joilla e i ol e p isneksiä e rotiikkamessuilla, pelkäävät susia ja karttavat haaskoja, jos sudet ovat näkösällä. 18 | 2/ 2010. Kuvausetäisyys on 80200 metr iä. Osa muistuttaa suuresti pystykorvakoiraa. Mielenkiintoista on Venäjän lauman väritys. "Karhujen energia menee erotiikkaan." L AUMA S A M A A PE R H E T TÄ Venäjän laumaan kuuluu 8 sutta: uusi vaalea alfaleidi vuosimallia 2005, sisarukset Pystykorva ja Kippurahäntä (uusi alfapappa) 2006, Rot eva 2007 sekä uuden alfapar in pentunelikko 2008, joista kak si vaaleaa j a kaksi sekaväristä. Sukulaisliittoja susilla on t odettu aiemminkin Suomessa. Siksi suunnitteilla olevaan susikirjaan on vaikeaa saada lähikuvia. Aikaisin Kuhmossa näkemäni parittelu on tapahtunut 17.5. Ehkä sudet ja villikoirat ovat saaneet jälkeläisiä. Varsinkin, jos studiossa on samaan aikaan monta sutta j a karhua, pakoetäisyys kojuissa piileskeleviin ihmisiin lyhenee. Sudet ovat aina arko ja. Me emme ole pedoille uhka , koska emme t ee tyhmyyksiä. T U T TAV U U S U N O H T U U TA LV I L O M A L L A Usein kysytään, onko pet ojen kuvaaminen kojuista vaar allista. ja myöhäisin 5.7. Ja koska tassussa on viisi leipäveistä, ihmisen turkki ei kestä repeämättä. P edot päättävät itse, milloin ja kuinka lähelle kojuja ne tulevat vai tulevatko ollenkaan. Tutkijat löysivät auton alle jääneen äidin, joka ei enää pystynyt kulkemaan lauman mukana. Talviloman jälkeen kaikki tututkin nallet ovat äärimmäisen arkoja. Molemmilla la jeilla on r yhmäkäyttäytymisilmiö: ne unohtavat kuvaajien läsnäolon j a kesk ittyvät t oistensa seur aamiseen. Näyttää jopa siltä, että keväällä karhut välttelevät konflikteja susien kanssa ja pakenevat metsään jo kaukaa, kun susilauma r yntää kohti. Jos joku hiipii ka rhun lähelle, kun se omissa oloissaan syö haaskaa ja potkaisee nallea perseelle, seurauksena voi olla hyökkäys. Karhujen energia menee er otiikkaan. Geneettisesti sukurutsausta ei pide tä hyvänä. Pimeys merkitsee karhuille ja susille turvallisuutta. Huhtitoukokuussa ne liik kuvat vain pimeimpinä het kinä. V astaus on ei. Vanha vaalea alfapappa kat osi syk syllä 2006 ja hänen puolisonsa sai tappopäät öksen helmikuussa 2008. Tyypillisin nallen puolustautuminen on huitaisu etutassulla. K arhujen k iima-aikana 20.5.20.6
Jotkut karhut pötkivät heti pakoon mutta agressiiviset puolustavat paikkaansa ravintolassa. Yön edetessä sudet ja nallet elävät rauhallista rinnakkaiseloa. Tilanne rauhoittuu muutaman minuutin kuluessa: kummankaan kannalta ei ole järkevää jatkaa kisailua. Nikon D2X, 400 mm, 1/125s, f 2.8, ISO 800. Nikon D3, 600 mm, 1/250s, f 4, ISO 2 500. | 2/ 2010 19. Nikon D2X, 400 mm, 1/30s, f 2.8, ISO 800. Hukan ja nallen kohtaaminen. Susilauma yrittää käyttää joukkovoimaa juoksemalla nalleja kohti. Karhut tulevat studioon yleensä iltayöstä mutta sudet keskiyöllä - auringon noustessa
JÄ ÄT Y N Y T H E R K K U E I K I I N N O S TA Heinä-syyskuussa pedoilla on säännöllisempi lounastaminen. Vielä lokak uun alussa takaa-a jot kuuluvat kisailukuvioon. Vaikka karhun näkö on huono, se koettaa kahdella jalalla tuijotella mahdollisen vaaran suuntaan ja vetää hajuja korkeammalta ilmasta. Tällöin useina öinä voi todeta ryhmäilmiön: muut pedot imaisevat kiinnostuksen. Lauma kyllä palaa studioon r eviirikierrokseltaan. Usein huomaan, että sudet kä yvät studiossa vain karhuja kiusaamassa vailla nälkää. Sekä sudet että karhut tarkkailevat koko ajan ympäristöä: onko tuo möhkäle vaarallinen minulle. Sudet isännöivät haaskoja talven yli. Kylmät yöt ja lumen tulon odotus tuudittaa nallet lomalle lokakuun loppuun mennessä. Hir vi on ehdotonta pääravintoa talvella haaskoista riippumatta. Kojuista kuuluvat puhinat eivät silloin ole tärkeitä tark kailtavia kohteita. Ihmisen kattama lounaspöytä on kesälläkin joka viikko muutamana yönä tyhjä susista. Joskus leutojen ilmojen ansiosta olen rekisteröinyt yksinäisen karhun jäljet marraskuussa. Jokainen koiranomistaja tietää, että urokset nostavat koipea, vaikka nestettä ei tulisikaan paljon. Kova pakkanen jäädyttää herkkuruhot eikä susilauma tyy dy tar jottuun. Joskus jopa susilauman alfanaaras merkkailee kotiaan urosten tapaan. Nikon D3, 600 mm, 1/80s, f4, ISO 1600. Nikon D3, 850 mm, 1/200s, f 6.7, ISO 3200. 20 | 2/ 2010. Myös kesällä susien ulosteet ovat hirvenkarvalla vuorattuja
ILTAPÄIVÄLLÄ KOTIMATKALLE 29. Lisätietoja: lassi.rautiainen@nettilinja.fi, p. Ilmoittaudu: pekka.punkari@kamera-lehti.fi. 3.08. LISÄÄ KOHTEESTA : www.ekumeenisetkarmeliitat.fi 1.8. LISÄTIETOA KOHTEESTA: www.articmedia.fi Erilainen kuvausretki ekumeenisen Karmeliittayhteisön luostariin Helsingin Vartiosaaressa. Hinta 430 euroa sisältää: majoitukset, ruokailut, kojut, opastuksen ja kuvaesitykset. SAAPUMINEN KUIKAN KÄMPÄLLE KUHMOON KAKSI KUVAUSYÖTÄ KOJUISSA, TÄYSIHOITO. 3.8. HILJAINEN KUVA / VARTIOSAARI 29.05. Kuvausta ja hiljentymistä luonnon helmassa. 2010. 80 euroa sisältää lounaan, päiväkahvin, opastukset ja hetkipalveluksen. JUHLAVUODEN KUVAUSMATKAT KUHMOON & HILJAISUUTEEN KOHTAA AITO SUSI / KUHMO 1.08. Kuvauksen lomassa saat myös palautetta kuvistasi. Lisäyöt hintaan á 215. Ennakkovaraus 50 e. Eikä karhujakaan hätistellä pois Lassin studiosta. 2010. Kuva: Lassi Rautiainen Susisafari Kuhmon erämaassa. 5. PALUU VESIBUSSILLLE KLO 18.30. Tutustu molempien ohjelmiin: www.kamera-lehti.fi Kuva: Hannele Kivinen de Fau Kuva: Lassi Rautiainen Kuva: Esa Ilmolahti. Tili: Articmedia 1800018-2116617. 0400-380878. KLO 9 VESIBUSSI HAKANIEMESTÄ KUVAUSTA JA HILJENTYMISTÄ LUOSTARISSA
HEIKKI WILLAMO 1 KUVA LUONNOSTA TÖYHTÖTIAINEN 22 | 2 / 2010
Ensinnäkin se on yksi metsäpäivinä syntyneistä kuvista, ja pidän sen hiljaisesta rauhasta sekä lumitalven tunnusta. Se taitaa olla minulle kaikkein rakkain lintu ja kotonaan juuri sellaisessa karussa metsämaastossa, jossa vuoteni vietän. Haluaisin jonkun mainituista piirteistä jokaiseen kuvaan, ja vaikka niitä on karttunut, mielessä on monta ottamatonta. Talvi on näyttänyt komeimmat kasvonsa kallioilla ja lampien rantamilla, joten olen jättänyt pimeimpien kuusikkokomeroiden koluamisen myöhemmäksi. Se on suhteellisen yleinen, kesy ja peloton, tulee ruokinnalle ja tottuu kuvaajaan alta aikayksikön. Paikka on lähellä kotiani, ja kun pyrin olemaan siellä aina muutaman vuorokauden jaksoja, huonoa omaatuntoa aiheuttava auton käyttö vähenee samassa suhteessa kuin läsnäolo kasvaa. Näitä mietin töyhtötiaista kuvatessani. Se on selviytyjä ja metsäläinen, joka karttaa jopa pienimpien hakkuuaukkojen ylittämistä. Yhden vuodenkierron aikana tulen oleskelemaan parinsadan hehtaarin kokoisessa metsässä mahdollisimman paljon, käytännössä kaiken maastoaikani. Kuuntelen, katselen, mietin asioita, valokuvaan ja pidän päiväkirjaa. Mieli on auki ja vastaanottavainen, metsävuoteni ei olisi voinut paremmin alkaa. Metsä on sielunmaisemani, ja tällainen hanke on pyörinyt mielessä jo useamman vuoden. Se toimii myös toisin päin: tintti sieltä katselee minua kotinsa pikku ikkunasta. Olen tehnyt tätä hommaa vajaat kolmekymmentä vuotta ja katsellut kirjojen sivuilta edeltäjieni hienoja töitä. Se on linnuksi harvinaisen ilmeikäs, hienot värinsä se on lainannut suoraan metsän puilta. Nyt haluan kokeilla toista tietä, palata tavallaan kuvausharrastukseni juurille, jolloin kuljeskelin kameran kanssa etsimättä mitään sen ihmeellisempää. Aloin kaivata rauhaa, ja vaikka yhteistyöt ovat monin tavoin hedelmällisiä ja innostavia, myös takaisin omaan tekemiseen, omien polkujen kulkemiseen ja umpiperien koluamiseen. Kanahaukka, hirvi, huuhkaja... Olen paikalla ja otan vastaan, mitä annetaan. Olen kahlaillut päivät kuvaamassa ja paikkoihin tutustumassa. Metsäni on lampien pirstomalla ylängöllä, kilometrien päässä asutuksesta tai pelloista, ja suurin osa siitä on seissyt koskemattomana ainakin vuosisadan. Olen opetellut maisemakuvauksen salaisuuksia, hakenut sitä sieluntilaa, jota homma vaatii. Maailman meno käy yhä kiireisemmäksi. En etsi mitään ennalta päätettyä, vaan teen asiat toisin päin. Töyhtötiainen on kotiseutuni kalliometsien sielu. Sitä on kuvattu tavattoman paljon, mutta aikaansaannokset ovat kovin yksioikoisia. Ajat ovat muuttuneet ja sen verran ennustajan vikaa minussakin on, että arvelen niiden muuttuvan kiihtyvällä tahdilla. Matalilla kallionselänteillä kasvaa komeaa männikköä, notkoissa on kosteita korpia ja vanhaa kuusikkoa. Näin homma ainakin minulla toimii. Mitä oheisella töyhtötiaiskuvalla sitten on tekemistä tämän kaiken kanssa. Tavoitteita ei ole. Meillä on yhteys, jota lähdin hakemaan. Kun puuhastelen mielitiettyjeni parissa, ajatus kulkee ja miltei jokainen kohtaaminen tuottaa uuden idean. Myös tähän asiaan halusin omalla kohdallani muutoksen. Tunnen historian varmasti paremmin kuin nykyisyyden ja tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa. Arkistossani on paljon mieleisiä töyhtötiaiskuvia käytettyjä ja käyttämättömiä. Elämää on niukalti. Tintissä on myös satua, sehän on kuin metsätonttu kauniisti kirjaillussa hiippalakissaan. Sen pirteä tirauttelu on usein talvipäivän ainoa ääni ja se piipahtaa melkein aina katsomaan parven kohdatessa kulkijan. Kirkkaina öinä olen nautiskellut kuun hienosta valosta ja ihmetellyt toisenlaista maailmaa. Sitten on vain keksittävä, miten idean toteuttaisi, muuttaisi valokuvaksi. | 2 / 2010 23. helppoihin lintuihin. Metsässä vietettyjen hiljaisten päivien aikana olen pohdiskellut paljon suhdettani valokuvaukseen ja oman tekemiseni tapoja. Laji kuuluu ns. Viitisen vuotta sitten huomasin sitoutuneeni erilaisiin yhteistyöhankkeisiin periaatteella kirja vuodessa. Ensimmäinen kuunkierto on kulunut oikean vanhanajan talven keskellä. VUOSI METSÄSSÄ Aloitin talvipäivän seisauksena uuden projektin nimeltä VUOSI METSÄSSÄ. Puissa on lunta ja kuuraa enemmän kuin muistan ikinä täällä nähneeni. Ilahdun joka kerran sen tavatessani, siihen tiivistyy yksi metsän monista tarinoista. Työ on hidasta ja pohdiskelevaa, on löydettävä paikan henki. Metsän karu pohjoinen leima poikkeaa kotiseutuni rehevästä yleisilmeestä. Kuva on kuin ikkuna, josta saa kurkistaa talvisen metsän elämään. Kun metsästä on kysymys, en voi mitenkään ohittaa töyhtötiaista. Tähän asti olen tehnyt kaikki kirjani tiukasti aiheen kautta
Ilmatieteenlaitos o n l uvannut p ilvisen yön mutta selkenevän päivän ja jopa kirkasta seuraavaksi päiväksi. Kuvauspaikalle on siis mentävä ja myös lähdettävä täysin pimeässä. Nikon D300, 500 mm VR, f 5, 1/2500 s, ISO 800, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. X | 2 / 2010. Lämpöeristetty ja lämmittimellä varustettu malli, jossa on neljä kuvausaukkoa j a eristyslasi-ikkunat tähystämiseen sekä laveri ja makuupussi nukkumista var ten. K aikki on valmista , jot en kopin ovi kiinni ja opas pääsee nuk kumaan ja minä kuvauskaluston virittelyyn. Tavarat ahkioon ja pienelle kävelylenkille. Kotkat ovat h yvin arkoja eivätkä saa h avaita i hmisiä l ainkaan r uokailupaikoillaan tai ne saattavat jättää syömisen siltä päivältä kokonaan väliin. Helmikuun lopulla se tarkoittaa Pohjanmaan korkeudella kojuaikana 1314 tuntia kerralla. O ppaana t oimiva kolle ga laittaa linnuille hieman tuor etta lihaa tar jolle, täyttää kopin lämmittimen sinolilla ja antaa vielä hieman käytännön ohjeita ja vihjeitä. Paikallinen liikennemyymälä on auki läpi yön, mutta puoli kolmelta aamu yöllä ei muita asiakkaita näy. Se onkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä pöllyävä lumi hävittää edessä ajavan jo par inkymmenen metrin päässä pyryyn, eikä minulla ole pienintäkään aa vistusta minne olemme menossa . Onneksi henkilökunta on sentään her eillä. Hieman ennen viittä ollaan perillä. Lumen peittämällä pik kutiellä seuraaminen ei ole vaikeaa. Tavoitteena on päästä seur aamaan ja kuvaamaan maako tkien ta lvenviettoa P ohjanmaalla. Onnek si huomaan ajoissa kaverin ajovalojen muuttavan suuntaa hänen kääntyessään päätieltä metsäautotielle. L EN N OS S A Esiaikuisella maakotkalla siipien alapuolinen vaalea alue pienenee ja jakautuu, pyrstön ruskea osuus suurenee mutta valkea väri säilyy hallitsevana. päivä kello 0.12 käännän v irta-avainta j a a uto h yrähtää käyntiin. Olen sopinut pääsystä piilokojuun, joka on si joitettu lähelle kotk ien ruokintapaikkaa. Onneksi opas t oi mukanaan ylimäär äisen otsalampun sillä enhän minä ollut sellaiseen älynn yt varautua ja luminenkin metsä voi olla sysipimeä. Puoli kuudelta päätän itsekin ottaa torkut makuupussissa ja untuvatakissa ennen pitkää työpäivää. Lunta tulee tuulen säestämänä aivan vaakaan ja nietoksia kertyy myös tielle. Jyväskylässä on tähtikirkas taivas ja pikkupakkasta, hyvältä näyttää. Nokka kohti pohjoista sillä minulla on tapaaminen Kestilässä kello neljä. Viitasaarella alkaa taivaalta lei jua lumihiutaleita ja Pyhäjärvellä sataa jo kunnolla lunta. E hdin perille juuri ajoissa ja sitten vaan opasta seuraamaan. Nikon D300, 500 mm VR, f 5.6, 1/5000 s, ISO 800, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. JUSSI MURTOSAARI MAAKOTKIEN MAILLA Maakotka on arka lintu, jonka kannattaa antaa aloittaa ruokailu rauhassa ennen kuvaamisen aloittamista. Myös objektiivin äkilliset ja nopeat liikkeet voivat pilata hyvätkin tilanteet. Jyväskylässä helmikuun 24. Kahdeksalta havahdun korppien ronko- KORPIT Korpit mekkaloivat selvittäessään joukon keskinäistä arvojärjestystä, joka pääasiassa määräytyy linnun iän mukaan. Matkaa j äljellä sata kilometriä ja aikaa puolitoista tuntia, aikataulussa ollaan, mutta keli on ikävä. Koju on parasta laatua
Nikon D300, 500 mm VR, f 7.1, 1/4000 s, ISO 800, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. | 2 / 2010 25. NUORI AIKU INEN Esiaikuisen (3-4 kv) maakotkan väri vaalenee ja siipien peitinhöyhenet vaalenevat selvästi. Korpit jaksavat kertoa eriävän mielipiteensä kotkien läsnäolosta läpi koko päivän valoisan ajan. Jalkoja peittävät höyhenet muuttuvat ruskeiksi
Vanha naaraskotka tuli syömään. Odottelen hetken aikaan ennen kuin aloitan objektiivin hitaan kääntämisen kohti lintua. Parissa minuutissa saan kotkan etsimeen ja otan muutaman kuvan. Tapaan muut kuvaajat paikallisella huoltoasemalla ja näytän tietä. Yhdeksältä korpit kavahtavat yhtäkkiä ja syyllinen löytyy nopeasti. Pikainen ateria ja siirtyminen paikallisen ma joitusliikkeen tiloihin sopimaan seuraavasta aamusta. LIITOA Liitävä maakotka on majesteetillinen näky, jonka soisi kaikkien joskus kohtaavan. Alumiininen lämmitin on niin k uuma e ttei s iihen v oi e des k aksilla hanskoilla koskea. Suurimmillaan sen siipiväli yltää kahteen metriin. Nuorukainen on edellisen kesän poikasi a, se hark itsee vielä muutaman minuutin mutta päättää lopulta jättää aamiaisen väliin ja poistuu paikalta. Sammutan kynttilän ja poistan tähystysluukkujen sisäsuojukset. Ilma on k irkas ja pakkasta kymmenisen astetta. Iltapäivällä, kahden jälkeen ilmaantuu jykevä hahmo puunlatvaan reilun sadan metrin päähän. Puoliltapäivin alkaa hieman hirvittää, että lämpöhalvausko tässä iskee, kun ulos ei voi mennä, mutta onnek si sinoli loppuu juur i ennen sitä. Muutaman minuu tin kuluttua suuri lintu hyppää siivilleen j a liitää haaskalle. Nikon D300, 500 mm VR, f 4, 1/2000 s, ISO 800, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. 26. Tankkaan lämmittimen ja sytytän sen, liekinsäädintä on vaikea saada paikoilleen. Otan muutamia kuvia korpeista valotuksen varmistamiseksi. Näen v ielä päivän aikana kotkan pariin otteeseen lähipuissa, mutta syömään ne eivät tule. Yhdeksältä on jo kuuma ja pelkkä paita riittää. Kotka on repinyt ruhosta paljasta pintaa esille ja korpitkin p ääsevät t aas s yömään. Aikainen aamiainen ei kuulemma ole kuitenkaan ongelma, joten mikäs siinä sitten. Mukaan lähtee yksi kotimainen kollega ja pari ranskalaista. Ehdotan emännälle paria eväsleipää, sillä minulla on lähtö jo puoli viideltä. Aurinko ei ole vielä noussut mutta ulos näkee hyvin. Pöytä on koreana, mutta ruokahalu vielä unt en maila. Heti kotkan poistuttua säntäävät korpit paikalle. Musta lintu valkoisella hangella ei ole niitä helpoimpia kohteita ja valotusmittari tarjoaa per inteisesti lii an niuk kaa valotusta . Kymmeneltä lämpöä on ainakin kolmekymmentä ja hiki vir taa. Rauhallisesti lintu r epii lihaa suuhunsa aivan kojun edessä . Y ritän säätää liek kiä lämmittimessä pienemmälle mutta eipä onnistu. Avaamme kopin ilmanvaihtoventtiilit täysille, mutta lämpöä on ainakin neljäkymmentä ja hiki lentää. Kömmin aamiaiselle puoliunes- sa vartin yli neljä. Kuuden jälkeen on riittävän pimeää poistua paikalta. Kuvauspaikalla on kaksi kojua, joihin asetutaan maittain. Kolmelta viritän vehkeen uudelleen, nyt huomattavasti tarkemmin. L IN TU J EN KU N IN G ATA R RU O KA I L E M A S S A Vanha naaras on massiivinen ilmestys ja todellinen lintujen kuningatar. Syön pari leipää ja jogurtin. Paikalla on par ikymmentä kor ppia, jotka yrittävät äänekkäästi päästä yht eisymmärrykseen ruokailuvuoroista. P arinkymmenen minuutin tankkaus ja lounas on ohi. Kahdeksalta kojussa alkaa olla aika lämmin ja otan untuvatakin pois. Vanhan linnun höyhenpuvusta ei valkoista löydy enää edes pyrstöstä. Valaistus ei ole kaksinen, taivas on tasaisen harmaa ja paksussa pilvessä, lunta ei sentään enää sada. P ienessä kelossa istuu nuori maakotka kuuraisessa höyhenpuvussa. Aamuinen huolimattomuuteni kostautuu sillä liekkiä ei voi juurikaan säätää eikä varsinkaan sammuttaa. Nikon D300, 500 mm VR, f 7.1, 1/3200 s, ISO 800, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. tukseen. Päivän saldona kuittaan satakunta kuvaa. Nyt pitää malttaa , kotka on er ittäin varovainen ja välitön kuvauksen aloittaminen voi säikyttää linnun pois kuvauspaikalta tuntikausiksi
LA SK E U TU VA KOT K A Laskeutuva lintu paljastaa kunnioitusta herättävät kyntensä, joiden otteessa saaliin osa ei ole kadehdittava. Auringon jo laskettua saapuu vielä yksi vanha lintu, joka syökin aivan pimeän tuloon saakka. Auton kello näyttää 23.57, kun sammutan moott orin omassa pihassa. Edellisen päivän lumisade ja sen myötä liikkumattomuus oli tehnyt kotkat nälkäisiksi. Nikon D300, 500 mm VR, f 8, 1/4000 s, ISO 800, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. Vastapainona itse kuvaukset sujuivat varsin mukavasti. Sekin on kuitenkin riittävän vahva repimään jäistäkin lihaa. Päivän aikana haaskalla vieraili ainakin kolme eri lintua ja usein myös hyvässä valossa. Nikon D300, 500 mm VR, f 8, 1/2500 s, ISO 800, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. K O IR A S R U OK APAIK ALL A Vanha koiras on selvästi naarasta pienempi kuten petolinnuilla yleensäkin. Kuvia tuli kaikkiaan lähes tuhat , josta valtaosa kotk ista, loput korpeista ja käpytikoista. Mieleenpainuvat kaksi vuorokautta, vaikka har voin sitä on niin hik i päässä tarvinnut töitä tehdä. 27. Kaiken kaikkiaan hieno päivä , jota puid aan asi anosaisten kanssa vielä hetki lähimmän huoltoaseman kahviossa ennen kotimatkaa
Aika ja tila ovat tulleet merkityksellisiksi työskenneltyäni vuodesta 1996 hitaalla camera obscura -tekniikalla. Oletko kyennyt elämään valokuvataiteilijana/ taiteella koko urasi ajan. Se oli suuri vuosikausia tyhjillään ollut suojeltu rakennus keskellä laajaa kaunista P itkäniemen mielisairaala-aluetta. On myös ekologisesti merkityksellistä, ettei enää tarvitse käyttää valtavasti vettä ja myrkyllisiä kemikaaleja lmien ja kuvien teossa. Työrupeama ohjaavana läänintaiteilijana tuossa elämänvaiheessa oli mielenkiintoinen j a opettavainen: siinä ei juurikaan ehtinyt tehdä omia kuvia, joten halu syventyä omaan tekemiseen kasvoi valtavaksi. Sen avulla sisätila ja ulkotila lomittuvat keskenään j a valotusajat camera obscuran sisällä voivat joskus olla todella pitkiä, sekuntien sijaan minuutteja tai jopa tunteja. Uusin Minä olen -näyttelykokonaisuus muodostui kahdeksanvuotisesta kuvausprojektista, jossa kuvasin 30 lapsen kasvua ja ihmettelin heissä tapahtuvaa muutosta. Tästä kaksi vuotta kestäneestä kuvausprojektista syntyi Puhuva talo -sarja, josta oheinen kuva on. Kerrotko nyt myynnissä olevan kuvan taustasta. Kerro tästä ja uusimmasta Minä olen -näyttelystäsi. KUVA KEHYKSEEN HARRI HIETALA Tarjoamme lukijoillemme juhlavuonna 2010 mahdollisuuden ostaa nimekkäiden suomalaisten valokuvaajien signeerattuja alkuperäisvedoksia. Digikameralla kuvaaminen tuntui alussa lähes yhtä lumoavalta kuin neulanreikäkameroilla työskentely: välineinä ne molemmat avaavat uusia mahdollisuuksia. Vedostatko itse näyttelykuvat ja/tai miten. Eikä tämä rakkaus valon ihmettelyyn näytä loppuvan... Kuvasin Sisätila/ulkotila -sarjaa aktiivisesti Suomessa j a ulkomailla 2000-lu vun alku vuosiin saakka. T ein tätä näyttelyä varten myös tutkimusmatkan ihmisen olemukseen käyttämällä projektista syntynyttä laajaa kuvamateriaalia ja Francis Galtonin (1822-1911) kehittämää kompositiomenetelmää. Siksi prosessi oli hidas ja työläs eikä aina sittenkään tuottanut toivottua lopputulosta. Minulle se oli r iemastuttava vaihe, vaik ka olinkin aina pitän yt pimiöty öskentelystä. Oli myös helpottavaa päästä eroon minulle vast enmielisistä muovipaper eista värikuvia tehdessä ja alkaa käyttää paksuja kuitu- ja lumppupapereita sekä meheviä pigmenttivärejä. Töidesi perusteella sinua kiinnostaa erityisesti aika ja tila. Jonkin verran olen tehnyt myös kuvituskuvia lehtiin, k irjoihin ja kuvatoimistoihin sekä opetustöitä, joissa olen keskittynyt lähinnä neulanreikä- ja camera obscura -menetelmiin. Tämä helpotti huomattavasti suurtenkin näyttelyvedosten tekoa, koska aiemmin jouduin aina teettämään ne jossain etäällä j a sit en ensin tekemään vedostajalle mallikuvat pimiössä ja niille tarkat kirjalliset vedostusohjeet. Hän on pitänyt 16 yksityisnäyttelyä, osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin ja hänen teoksiaan on ostettu lukuisiin museohin ja kokoelmiin. Valmistuttuani molemmista paikoista läksin ulkomaille tuulettumaan pidemmäksi aikaa ja palattuani sieltä takaisin H elsinkiin otin vastaan valokuvauksen ohjaavan läänintaiteilijan pestin Oulun läänissä. Miten koit siirtymisen analogisesta valokuvauksesta digitaaliseen tämän vuosituhannen puolella. Valokuvataiteen valtionpalkinnon hän on saanut vuonna 2000. Muutoksen seuraaminen ja sen dokumentoiminenkin on viehättänyt minua aina. Nyt voin tehdä vedoksista juuri sellaisia kuin haluan. 1986. Sinut tunnetaan erityisesti camera obscura sisätila/ulkotila -projektista. Siinä H-mallinen talo heijastaa camera obscura -ilmiön avulla sisälleen ku vajaisen itsestään j a ulkomaisemasta. Siinä yksittäisiä henkilökuvia p äällekkäin valottamalla saad aan syntymään uusi hahmo, pelkistetty olemus kuvatuista ihmisistä. P irilä o n v almistunut vuonna 1986 sekä Helsingin yliopistosta losoan maisteriksi että valokuvaajaksi Taideteollisen k orkeakoulun v alokuvataiteen laitokselta. Otan ilolla vastaan uusia mahdollisuuksia, jos ne sopivat työskentelyyni. Tästä s yntyi s uuri v alokuvainstallaatio (660x230cm), jossa tulee näkyväksi jokaisen kuvaamani lapsen kehitys kahdeksanvuotiaasta kuusitoistavuotiaaksi. Tänä keväänä aloitan vihdoin taas uuden tiiviin ku vausprojektin camera obscura -menetelmällä, nyt vanhojen ihmisten kanssa heidän elinpiireissään. Näyttelyssä oli sit en dokumentaarisen t eoksen lisäk si tällaisi a arkkityyppisiä hahmoja. Käsittelen itse ku vatiedostot tiet okonella valmiiksi ja vedostan ne yhdessä Petri Nuutisen kanssa isolla pigmenttitulostimella, jollaisen hankimme 2006. Mutta ajattelin jo opiskelut lopetettuani, että teen töitä valokuvauksen parissa vain niin kauan kuin siihen on sisäistä paloa. Vuonna 2004 aloitin pr ojektin ilman ihmisiä camera obscura -tekniikalla löydettyäni talon, joka lumosi minut. Kyseessä on paitsi interaktiivinen myös monitaiteellinen projekti, jossa mukana on kaksi valokuvaa työssään käyttävää j apanilaista keramiikkataiteilijaa sekä videotaide. Kuvaatko edelleen tätä sarjaa. Suunta kohti pohjoista oli minulle luonteva, sillä olen syntynyt Rovaniemellä. Ensimmäisenä sarjassa oli Pentti Sammallahti ja toisena sarjassa on Marja Pirilä. Marja P irilä on syntyn yt vuonna 1957 j a asuu T ampereella. Ja nykyään, kun tekniikka on mennyt eteenpäin ja uudet dig ikamerat t ekevät pimeissäk in olosuhteissa h yvää j älkeä, olen siir tynyt käyttämään niitä myös camera obscuroissa. Sen j älkeen aloin heti t ehdä omia projekteja, jotka ovat poik ineet sitten aina lisää. Olet valmistunut sekä Taikista että Helsingin yliopistosta v. Kuvasin sen 6 x 7 Makina -kameralla värilmille ja se on vedostettu Hahnemülen Torchon -paperille säilyvin pigmenttivärein. 28 | 2 / 2010. Kuvien rinnalla teoksessa on nuorten kirjoittamat sanat, jotka jatkavat lausetta "Minä olen..."
Kuva postitetaan huhtikuun alussa laskun maksaneille. | 2 / 2010 29. Marja Pirilän kuva Puhuva talo #27, 2006 Signeerattu ja numeroitu vedos, vedospaperin koko 30 x 35,5 cm, kuva-ala 22 x 26 cm. tai puhelimitse numeroon 09-6811 4910. Tilaajille lähetetään lasku. Tilauksen voi lähettää maaliskuun 2010 loppuun mennessä sähköpostitse osoitteeseen talous@kamera-lehti. Vedostettu pigmenttiväreillä Hahnemüle Torchon kuitupaperille (285 g). Kamera-lehden lukijoille 25 vedoksen sarja, vedoksen hinta 200 + 10 postituskulut
18mm, 1/8 s., f/22, ISO 100.. Harmoninen värimaailma ja kultainen leikkaus hemmottelee katsojaa. 1 P UHDISTAUTUM INEN Kai Aarikka, Tampere 15 pistettä. Kuvassa kiteytyy aito riemu ja lämpö. Lämpimän kylvyn ja karun ympäristön kontrasti on mielenkiintoinen
Kuvien laatu ja tekninen toteutus oli sen verran taidokasta, etteivät valinnat aina olleet helppoja. Kuvaustilanne ja ajoitus on hallittu täydellisesti. Annettua teemaa oli käsitelty kiitettävän monipuolisesti ja luovasti. Upea vastavalo piirtää yksitellysti lintujen ääriviivat. Nikon D300, 300mm, 1/320 s., f/8, ISO 400. VUODEN 2010 KUVAAJA ENSIMMÄINEN OSAKILPAILU AIHEENA " JUHLAA " Lahjakkaiden osaajien joukko sen kuin kasvaa. Valot ja tunnelma suorastaan vievät katsojan mukaan tilanteeseen. Vuoden ensimmäisen kilpailun kuvien korkea taso häkellytti tuomareita. Kuvan kuulas ja raikas valo teki vaikutuksen. 3 AAM U N HERKKÄ HETKI Pekka Kokko, Lappeenranta 13 pistettä. Tuomaristossa olivat mukana päätoimittaja Pekka Punkari, graafikko Marja Tikka sekä toimittajaharjoittelija Joonas Berlin. | 2 / 2010 31
Upea otos afrikkalaisen perheen juhlallisesta teehetkestä. Pysäyttävä teos. J OTKU T M EIS TÄ L ÖYTÄ VÄ T A IN A A IH ETTA J U H L A A N Nina Reunanen, Turku Canon EOS 450D 11-25 | 2 / 2010. Kuva osoittaa, että myös pelkistetymmät juhlat voivat olla mukavia. Varjojen ja valon käyttö on upeasti toteutettu. 2 32 TE E K UT SUT Heikki Neumann, Noormarkku 14 pistettä. Sommittelu ja hahmojen asennot antavat kuvalle tiettyä lisätunnelmaa
Kuvassa upeaa vauhdin tuntumaa. 10mm, 1/500 s., f/4.0, ISO 400. 33. 10-20mm, 1/200 s., f/8, ISO 250. KES KIKES Ä N J U H L A A Jussi Määttä, Oulu 11 pistettä. Hyvin rajattu ja tiivistetty. 4 5 FRISCO EL OKU VA J U H L A N ODO T U S Rauno Sahimaa, Tampere 12 pistettä. Kuva välittää hyvin juhlaan valmistautumisen tunnelman. Loistavasti pelkistetty kuva. Sisältää paljon pieniä yksityiskohtia, joita katsoja voi jäädä tutkailemaan pitemmäksikin aikaa. Syväterävyys saa ihmismassan kuvassa suorastaan elämään. Pelkkä kahden värin kontrasti riittää tässä tekemään näyttävää jälkeä. Äärimmäisen hauska ja värikäs kuva. Terävyys on hyvin hallittua. Pääkohde on hyvin tarkennettu muun taustan liikkeessä ollessa. NIKON D100, 80mm, 1/500 s., f/2.8, ISO 800. 6 Henri Niemistö, Hämeenlinna 10 pistettä. Parhaimpia yksityiskohtia on myös riemun välittyminen vaikka kasvot eivät näy. Kuvakulma ja teoksen nimi tuovat hauskasti mieleen San Franciscon jyrkät alamäet, joissa skeittarit laskevat
Ikään kuin henkilöt olisivat suunnitelleet poseerauksensa valmiiksi. Muiden henkilöiden poseeratessa sivummalle katsojan huomio kiinnittyy ikkunassa vilkuttavaan pikkutyttöön. 9 PILVILINNOJA Henry Lämsä, Jurva 7 pistettä. Hyvin toteutettu liikeefekti ja hauska vastavärikontrasti. Hyvin ajoitettu ja valloittava teos. Sony DSLR-A200, 35mm, 1/25 s., f/5.6, ISO 100. 11-25 KOIR A N J U H L A A Veijo Toivoniemi, Haapajärvi 11-25 J U H L A A IL M A S S A Marko Ikonen, Helsinki Nikkor AF-S DX 34
Myös kuvakulma ja rajaus toimivat erittäin hyvin. Canon EOS 5D Mark II, 24mm, 1/200 s., f/14, ISO 320. EI KUOKKAVIERAITA Camilla Jurvelius, Tampere Canon EOS 40D 11-25 KU KIN Tommi Holma, Imatra Canon EOS 400D 11-25 35. Vastavärit luovat maukkaan kontrastin kuvalle, ja hahmojen ilmeet ja eleet tuovat esille karnevaalien välittämän riemun tunteen. Siniset päähineet sulautuvat upeasti taivaan siniseen väriin. Oikea värien ilotulitus. 7 BRASILIAN SAM BA- JUHLAT TULI HELS IN KIIN Tim Bird, Helsinki 9 pistettä
Annettu aihe on kuvassa hauskasti muotoiltu. Mustavalkoisuus luo kuvaan hienon tunnelman. OpticFilm 7400, 50mm, f/8, ISO 400. Sijoille 11-25 päässeet kuvat saavat kukin 5 pistettä. 11-25 KAAMOS ON VOITETTU Juhani Anttonen, Valkola Canon EOS 7D 11-25 YH TÄ J U H L A A ! ! Minna Linna-Vuori 11-25 L U M OPYRY Jussi Kalliokoski, Halsua 36 | 2 / 2010. Karun, mutta ironisen vaikutelma antava kuva miehen yksinäisestä joulusta. 10 YKS IN Ä IN EN J OU L U Jari Salonen, Espoo 6 pistettä. Varjot ja sävyt tuovat oman lisänsä kuvaan. Taustalla olevat pienet yksityiskohdat ovat hauskoja
Ajaton otos. 11-25 M YR S KYN J U H L A A Rasmus Lindström, Helsinki Canon EOS 400D HUUTAA ...AND HE SCOOORES! 11-25 Lassi Tuominen, Somero Canon EOS 7D 11-25 Tuuli Eronen, Helsinki Canon EOS Kiss Digital N | 2 / 2010 37. 8 VA L OKU VA AJA N JU H L A A Kalevi Koskela, Kerava 8 pistettä. Urheiluhenki välittyy hyvin katsojalle, ja toimii jopa jonkinlaisena nostalgiatrippinä vanhan polven penkkiurheilijoille. Kuvaajien sijainti urheilijoiden etualalla toimii hauskana asetelmana. Upean rytmikäs ja tunteikas kuva meille kaikille tutusta aiheesta
K ESÄIST Ä JUHLAA Jan-Eerik Paadar, Ivalo Canon EOS 40D 11-25 LU OK K AK OK OUS PU H TA AT VA L KEAT PYYH KEET Harri Eronen, Varkaus Nikon D300 11-25 Tuomas Keränen, Turku CANON EOS 400D 11-25 11-25 SYNTTÄRIRIEHAA Jori Mäenranta Canon EOS-1D Mark II VUODEN KUVAAJA 2010 TOINEN OSAKILPAILU Aihe: SININEN Sininen on sekä väri että tunnelma. Kuvankäsittely on sallittua. Kuvan lähettäminen Digikuvat: Lataa kuvasi keskiviikkoon 24.3.2010 mennessä. Millainen on sinun sinisesi...? Vedosten/diojen palautus: Mikäli haluat vedoksesi takaisin, liitä kilpailukuvan mukaan palautuskuori. · Liimaa palautuskuoreen tarpeellinen määrä postimerkkejä. HUOMIOITHAN, ETTÄ KUVIA EI ENÄÄ VASTAANOTETA SÄHKÖPOSTILLA! UPEAT PALKINNOT! Pääpalkinto Vuoden Kuvaajalle 2010: EPSONin Full-HD videoprojektori! Jokaisen osakilpailun voittaja saa 200 eurolla haluamiaan Color-Kolmion Lastolite -tuotteita! Kaikki 225 sijoille yltäneet palkitaan vuoden lopussa Vuoden Luovat kuvaajat -teoksella, joka esittelee palkitut kuvat. Vedokset ja diat osoitteella: Kamera-lehti, Lastenkodinkatu 5, 00180 HELSINKI Merkitse lähetyskuoreen vastaanottajaksi Vuoden Kuvaaja 2/4 Muistilista · Täyttääkö kuva vaatimukset. · Kuvan nimi ja omat yhteystietosi · Kuva jätetään kisaan nettisivulta, EI SÄHKÖPOSTILLA! · Lähetyksen otsikkoon merkintä Vuoden kuvaaja 2/4 · Merkitsitkö palautettavan vedoksen. osallistu osoitteessa www.kamera-lehti.fi olevan linkin kautta. · Digikuvat jpeg-muodossa. VIIMEINEN OSALLISTUMISPÄIVÄ: 24.3.2010 TULOKSET JULKAISTAAN NUMEROSSA 34/2010 Kirjoita kuvan mukaan seuraavat tiedot: · Nimesi (kuvaajan nimi), täydellinen osoitteesi ja puhelinnumerosi · Sähköpostiosoitteesi · Kuvan nimi · Kerro missä ja millä välineillä kuva syntyi. 2/4 osakilpailun tulokset julkaistaan 16.4.2010 ilmestyvässä lehdessä (Kamera 34/2010). Kuvan vaatimukset · Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden, joko kuvatiedosto tai vedos. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1 25) kuvia lehdessä sekä internetissä ilman erillistä korvausta. Jokaisen osakisan tulokset julkaistaan Kamera-lehdessä ja lehden nettisivuilla. Tarkemmat ohjeet www.kamera-lehti.fi · Paperivedoksen pitkä sivu saa olla enintään noin 30 cm. Parhaat yökuvat syntyvät sinisellä hetkellä ja sinisten odotamme pärjäävän myös olympiakisoissa ja muilla areenoilla. · Ilmoita, mikäli tiedät, kuvan valotusarvot; aika ja aukko ja ISO-herkkyys.. · Tekniikka on vapaa. Sivuilla tarkempi ohjeistus. · Kirjoita vedoksesi taakse merkintä PALAUTETTAVA! Vuoden kuvaaja on neljässä osakilpailussa eniten pisteitä kerännyt. · Kuvaajalla pitää olla täydet oikeudet kuvaan. · Kirjoita osoitteesi valmiiksi kuoreen
Tuomaristossa vaikuttivat suunnittelija Pia Näppinen Mainost oimisto Muu:sta , Suomen Kameraseurojen Liiton nuorisovastaava, valokuvaaja Lassi Puhtimäki, sekä päätoimittaja Pekka Punkari Kamera-lehdestä. 3 2 KOS KI KU LTA KU U M E Santeri Happonen, Rovaniemi upea kontrasti asettelu mökin suoruus versus muun vinous hieno tilanteen hallinta lämpimät värit, hyvät valot K U N N IA MAININNAT 19841990 SYNTYNEET Santeri Happonen, Rovaniemi Jaakko Luokkanen, Kajaani Jan Viljanen, Espoo Anne Rajala, Hyvinkää puhutteleva, dramaattinen levynkansimainen hieno kuvauspaikka ja kuvakulma dramaattinen värimaailma kaunis pinta | 2 / 2010. Nuorimmat kurkistivat syvälle lähiluontoon. Siinä ja vanhimpien (vuonna 19841990 syntyneet) sarjassa tulk ittiin moniulott eisesti omaa ympäristöä ja lähimmäisiä. 2009 Nuori KAMERA Kamera-lehden ja Suomen Kameraseurojen Liiton yhteiseen nuorisokilpailuun osallistui lähes kaksisataa luovaa näkökulmaa. Kisaa käytiin kolmessa ikär yhmässä, joista suosituin oli lähes puolet ku vista kerännyt 19911995 syntyneiden ikäluokka
1 | 2 / 2010 K O HTAAM INEN Jan Viljanen, Espoo pysäyttävä hetken pysäytys, syvyys monitasoinen, hieno terävyysalue katseen voima jännä värimaailma 19841990 SYNTYNEET 41
19911995 SYNTYNEET 1 42 NIMETÖN Anni Vassinen, Hämeenlinna yksimielisesti paras vaikuttava luontokuva, puhutteleva satumainen sademetsäfiilis vihreä yllättää intensiivisyydellään erittäin kaunis, täydellinen rajaus ja sommittelu hyvä terävyysalue | 2 / 2010
KU N N IA MA I N I N N AT 19911995 SYNTYNEET Toivo Heinimäki, Helsinki Laura Nikki, Valkeala Jimi Laaksonen, Tolkkinen 2 KORULEIKIT Miia Tyni, Sarajärvi pysäyttävä "satumainen" teknisesti hyvä vaikka väri on kylmä, tunnelma on lämmin tunnelmallinen, rauhallinen hieno, jännittävä valonkäyttö tiivis, hyvä rajaus 3 BIGGEST LOVE Atte Tanner ihana tilannekuva aito, lämmin, huolenpito ja lämpö näkyvät jännittävä sommittelu, sopivasti viitteitä ympäristöstä, suht riski rajaus mustavalkokuvan teho tulee hyvin esille, pelkistys | 2 / 2010 43
1 IS KÄ U I Olli Säkkinen, Kuusamo jännittävä, salaperäinen, jopa pelottava hieno, "kubistinen" pinta kauniit värit, yllättävä, surrealistinen lämpimät värit kontrastina "pelottavaan" aiheeseen 1996 SYNTYNEET JA NUOREMMAT KU N N IA M A IN IN N AT 1996 SYNTYNEET JA NUOREMMAT Julia Ahlsten, Angelniemi Olli Säkkinen, Kuusamo 2 3 S ATS U M A VESIPISAROITA Julia Ahlsten, Angelniemi terävyysalueeltaan hyvä, keskittyy pisaraan värit kauniit, vihreä alue hahmottaa kuvaa hieno sommitelma, jännät värit Julia Ahlsten, Angelniemi yksinkertaisen hieno sommitelma herättää kysymyksiä hyvä ja tarkka terävyysalue kasvun voima hehkuu | 2 / 2010
· Paperikuvat ja diat osoitteeseen: Kamera-lehti, Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki. Palkitsemattomia kuvia järjestäjät voivat käyttää 65 euron korvausta vastaan. KAMERA KREIKASSA Helsingin SuomiKreikka yhdistys ry, Kameraseura ry ja Kamera-lehti järjestävät yhdessä kaikille avoimen valokuvakilpailun Kamera Kreikassa. VOITA UPEAT PALKINNOT 1. Kilpailun järjestävät Helsingin SuomiKreikka yhdistys ry, Kameraseura ry ja Kamera-lehti. · · vuodesta 1921. Kuvaustarvikkeita, arvo á 40 euroa. Sony DSC-WX1 - Vuoden Kompaktikamera Euroopassa. Kilpailun tulokset julkaistaan Kamera-lehdessä 29.10 ja Kamera-galleriassa marraskuussa pidettävässä näyttelyssä. 20. Kirjoita kuvan taakse oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä kuvauspaikka ja mahdollinen kuvan nimi. Kirjapalkinnot, arvo á 30 euroa. · Järjestäjillä on oikeus julkaista palkittuja kuvia lehdissään ja internet-sivuillaan sekä kilpailukuvista järjestettävässä näyttelyssä. 2. 10. 11. Ainutlaatuinen panoraamatoiminto ja huippuluokan laatua myös hämärässä! Arvo 350 euroa. Kuva: U rpo Väis änen KILPAILUUN VOI OSALLISTUA 1 4 VALOKUVALLA, JOTKA ON OTETTU KREIKAN ALUEELLA · Toimita kuva viimeistään 15.9.2010 mennessä: Lataa digikuvasi www.kamera-lehti - osoitteesta löytyvän linkin kautta. Matkalahjakortti Kreikan matkaan: 1000 euroa. Voittajakuvia voidaan esittää ilman erillistä korvausta myös muissa tiedotusvälineissä. Jos haluat kuvasi takaisin, liitä mukaan postimerkeillä ja osoitteellasi varustettu palautuskuori. Kirjekuoreen tunnus "Kamera Kreikassa". · Kuvat eivät saa olla aikaisemmin julkaistuja ja kuvaajalla on oltava kuviin täydet oikeudet. 3
TEKSTI TIINA PUPUTTI KUVAT IRINA KOLOMIJETS Vuoden Muotokuvaaja Irina Kolomijets LÖYTÄÄ KAUNEUDEN KAIKISTA MUISTOJA Vuoden Muotokuvaaja-sarjassa olleesta nuoren naisen muotokuvasta ja kuvauksesta Irina kertoo seuraavaa: "Nainen tuli kuvattavaksi ja hänellä oli selkeä visio kuvastaan. Kuvaajan työ oli mielekästä ja palkitsevaa, koska kuvattava oli selkeästi panostanut kuvaukseen ja hänellä oli halu heittäytyä toivomaansa tunnelmaan. Hänen mummostaan oli kauan sitten otettu kuva, jossa tämä oli nuorena naisena mekko päällään. Hän oli hankkinut samantyylisen puvun, kampauttanut hiuksensa ja meikkauttanut itsensä viime vuosisadan alun tyylin mukaisesti." Tässä kuvauksessa toteutettiin selkeästi asiakkaan visiota ja toivetta. Nainen halusi itsestään samanlaisen kuvan laitettavaksi mummonsa kuvan viereen kirjahyllyyn. Lisäksi tässä kuvauksessa Irinaa innosti kuvankäsittelyn mahdollisuudet lisätä kuvan visuaalisuutta ja tukea vanhanaikaista tunnelmaa. 46 | 2 / 2010
"Olin niin onnellinen voitosta", hän kertoo muistellessaan voittotunnelmiaan. " Tavoitteeni on asiakkaan toiveiden syventäminen", toteaa Irina. "Kuvaan morsiamesta tavoittelin tyylikkyyttä, kauneutta ja glamour-henkeä". V U OD EN MUOT OK UVAAJA IRINA KOLOM IJETS Kuva: Jaana Pitkänen Muotokuvauksen ydin on löytää kauneus jokaisesta kuvattavasta. Irina on palkittu kilpailussa jo aiempina vuosina, mutta nyt hän nappasi kokonaiskilpailun voiton. Perinteestä poikkeavassa hääkuvassa pyrin korostamaan vahvaa tunnetta | 2 / 2010 47. Tamperelainen valokuvaaja Irina Kolomijets valittiin Vuoden Muotokuvaajaksi Suomen Ammattikuvaajat ry:n Vuosikilpailussa viime maaliskuussa. Voitto oli Irinalle melkoinen yllätys, jota hän ei ollenkaan osannut odottaa. "Maailmassa tapahtuu koko ajan niin paljon kauheita asioita, että haluan omalta osaltani näyttää kauniita asioita, painottaa Irina Kolomijets. Jokaisessa kuvattavassa on kauneutta, jonka hän muotokuvaajana haluaa tuoda esiin
Yksi muotokuvaajan tärkeimpiä tehtäviä onkin kuvattaviensa rauhoittaminen ja heidän olonsa saaminen luottavaiseksi ja vapautuneeksi. Unohtamaan pelkonsa huonosta kuvasta. Tulevaisuudessa Irina haaveilee oman tyylinsä kehittämisestä yhä moniulotteisemmaksi. Nämä toiveet ovat lähtökoh- tana, kun hän alkaa tehdä muotokuvaa. Hän innostui niistä valtavasti ja se näkyy lopputuloksessa. Heillä saattaa olla pelko siitä, ettei heistä saa hyvää kuvaa. Hän toivoo voivansa tuoda muotokuviin enemmän muotikuvamaista tyylittelyä erilaisissa miljöissä. "Kuvaus onnistuu aina paremmin, kun kuvattava luottaa täysin valokuvaajaan." Yksi Irinan parhaista asiakaspalautteista on ollut se, kun nuori kuvattavana ollut tyttö tuli sanomaan kuvauksen jälkeen, että hän tunsi itsensä aivan malliksi. Minusta on hienoa saada kuvata tavallinen ihminen, saada hänen olonsa tuntumaan tähdeltä kuvaushetkellä ja nähdä tavallinen ihminen lopullisessa kuvassa tähden kaltaisena." Meissä jokaisessa on siis glamouria ja tähtiainesta, muotokuvaajan tehtävä on kaivaa se esiin. Voittoisasta kuvasarjastaan Irina nostaa esille kaksi kuvaa, joihin hän on erittäin tyytyväinen. Lisäksi hän haaveilee valaisutaitonsa kehittämisestä särmikkäämmän valaisun suuntaan. "Jo kuvaushaastattelussa tutkailen malliani ja hänen piirteitään. Tässä kuvaustilanteessa tunnelmaa rentoutti mukavasti se, että välillä piipun savua oli studiossa niin paljon, että mietin jo milloinkahan palohälytys rämähtää soimaan." vani tarjota asiakkailleni kuvaustilanteessa iloisen ja välittävän tunnelman." Irinan mielestä kuvattavat rentoutuvat parhaiten, kun kuvaajakin on rento ja kuvauksessa vallitsee kaverihenkinen tunnelma. Näissä kuvissa näkyy hänen mielestään kuvattavien luonne kauniilla tavalla. "Muotokuvaaja on ammattilainen ja toivon voi- 48 | 2 / 2010. TYHMÄ MURE HTII TURHIA Karismaattisen esiintyvän taiteilijan kuvaus oli Irinalle päinvastainen verrattuna nuoren naisen muotokuvaan. MUOTOKUVAAJA VAPAUTTAA KUVAUSTILANTEEN TUNNELMAN Irina myöntää, että usein ihmiset ovat epävarmoja kuvaukseen tullessaan. Kysyessäni Irinalta, että kenestä hän haluaisi tehdä muotokuvan, jos saisi valita kaikista maailman ihmisistä hän vastaa: "En haluaisi kuvata ketään julkisuuden henkilöä. Hän tuntee itsensä usein lääkäriksi selvittäessään asiakkaiden muotokuvaajalle esittämiä tavoitteita. Irinan mielestä jokaisessa kuvauksessa on tärkeää nähdä kuvattava etukäteen, jotta hänestä saa sitten kuvauksessa esiin kauneuden. Tässä kuvassa hänellä oli vapaat kädet toteuttaa näkemyksensä kuvattavastaan. Henkilöiden luonteen, kasvonpiirteiden ja käyttäytymisen tarkkailu antavat työlle perustan. Toinen kuvista on nuoren naisen vanhantyylinen muotokuva ja toinen karismaattisen esiintyvän taiteilijan muotokuva. JATKUVAA OPISKELUA "Pidän tärkeänä kilpailuihin ja koulutuksiin osallistumista jatkossakin. Osallistuminen kilpailuihin on lähes ainoa tapa pitää yllä ja mitata ammattitaitoaan tällä alalla." Kilpailuihin osallistumisen lisäksi Irina kehittää itseään kouluttautumalla jatkuvasti. Kuvaajan heittäytyminen ja ahkera työ palkittiin kollegojen toimesta. Pohdin, mitkä ovat hänen kauneimpia piirteitään. Nämä kuvaukset olivat Irinalle erilaisia ja tavallisesta työstä poikkeavia. Tällä hetkellä hän suorittaa Valokuvaajan erikoisammattitutkintoa ja suunnittelee oman valokuvanäyttelyn pystyttämistä
ON N EL L IN EN H Ä Ä PA R I Tähän hääpariin hain rentoa fiilistä, aitoja tunteita, onnellisuutta. "Pidän tärkeänä asiana tuoda kuviini kuvattavan karismaa tai luonnetta, tunteita ja hetkellisyyttä" | 2 / 2010 49
Metsähallitus hehkuttaa kotisivuillaan, miten metsäautotiet helpottavat metsiin pääsemistä ja parantavat näin jokamiehen oikeuden toteutumista. Tuli loimotti kotoisasti, käkikin kenties kukkui, mutta metsän puute loi sieluumme kammottavan tyhjyyden." Ritva Kovalainen , Sanni Seppo METSÄNHOIDOLLISIA TOIMENPITEITÄ Hiilinielutuotanto, 200 sivua. PEKKA PUNKARI Metsänhoito Meillä kaikilla on kokemus menetetystä metsästä ... KAATAA PUUKANSAN "Olimme Nurmeksessa syrjäisillä saloseuduilla kaukana asutuksesta kuvaamassa metsämaisemia. 43,00 euroa. 50 | 2/ 2010. Kuvausryhmämme leiriytyi selkoselle. Mutta tuskin mikään on murheellisempi näky kuin loputtomien raiskioiden ympäröimä vaeltaja, haikeassa iltaruskossa
Nykymaiseman kokemuksiin sopisivat paremmin nimet Yksipuinen, Syvienojienpusikko, Mätästysaho, Aurausvaara, Pusikkosuo.., Metsäautotiet ovat levittäytyneet tiheän seitin tavoin koko Suomen niemen ylle. Valitettavasti vain se on myös totta. Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo ovat t ehneet vaikuttavaa työtä puukansan puolesta pitkään. A ukkohakkuu on metsän uudistamista j a myrkkyjen kylväminen kasvinsuojelua. Tuoreessa Metsänhoidollisia toimenpiteitä -teoksessa kuullaan ihmisiä, joiden elämää on järkyttänyt tehometsätalouden aiheuttama maiseman muutos. Koko ajatus on kuin painajaismainen tieteisfantasia siitä, miten luonto on lähes jokaista metriä myöten tehokkaasti hyödynnetty teollisuuden raaka-aineresurssiksi. Enää vain runolliset paikannimet muistuttavat m enneestä: K elokkoaho, Yölamminsuo, Sammalhar ju... Villejä ja vapaita metsiä on enää unissamme, painottavat kuvaajat. 51. 1997 ilmestyn yt Puiden kansa kirja toi esiin puihin ja metsään liittyvän uskomusperinteen meihin j ättämiä jälkiä. Sanoma on selkeä: Metsät ovat kutistuneet pieniksi sir paleiksi ja metsän mahti pelkäksi tuotantopotentiaaliksi. | 2/ 2010 Metsäsanasto o n v aihtunut h yötysuhdetta korostavaan kieleen, jossa ik imetsä on vain yli-ikäinen, va jaatuottoinen, läpipääsemätön r yteikkö. Kaikkiaan niitä on lähes 130 000 kilometriä ja teiden väli on keskimäärin noin 800 metriä
Kaikki kuvamme olivat kuitenkin 2000-luvulta ja tämä vuodelta 2008. Nyt kotoa uimarantaan kulkenut polku on hukkunut kannokoihin ja kynnöksiin. Tällä kertaa pyysimme ihmisiä kirjoittamaan meille metsäsuhteestaan ja saimmekin monta koskettavaa kertomusta. "Ollessamme kuvaamassa Kuusamossa vanhoja metsiä keskustelimme metsäntutkijoiden kanssa aurauksesta. Elokuvamme Sateenkaarenpää oli saanut joiltain metsäammattilaisilta kritiikkiä siitä, että kuvamme olivat vanhentuneita, koska aurauksia ei enää heidän mukaansa tehdä lainkaan. Satuimme kankaalle, jota viilsivät melko tuoreet syvät auraukset. Olemme törmänneet usein siihen, että illuusioiden ja toden välillä on todella suuri ristiriita". "Vuokrasimme helikopterin voidaksemme näyttää vakuuttavasti metsätalouden vaikutuksia maisemassa. Kuvassa Irma istuu hakkuulla, jossa ennen risteilivät kyläläisten polut salskeassa männikössä. Panoraama on kuvattu 6x7 filmikameralla ja olemme yhdistäneet sen useasta negatiivista". Kävimme sitten useaan otteeseen tapaamassa heitä. Se on hävittänyt avarat luontotyypit ja muuttanut rämeet ja nevat monotonisiksi mäntypusikoiksi". 52 | 2/ 2010. Kuuntelimme ja kuvasimme ihmisiä ja kiersimme katsomassa heille rakkaita metsäalueita. "Olemme useissa projekteissamme lehti-ilmoitusten avulla etsineet ihmisiä haastateltavaksi ja kuvattavaksi. Lintuperspektiivi kertoo toiminnan kokonaisvaltaissuuden. Suo on muuttunut ojia risteileväksi tuotantomaisemaksi. Soiden ojitus onkin mullistavin metsänparannustoimenpide mitä Suomen luonnossa on tehty
| 2/ 2010 53
Värikuva kertoo lahjomattomasti valokuvaajan kannalta hankalien valolähteiden todellisen värin ja luonteen. Siinä ruoditaan kameran mahdollisuuksia tuottaa "oikean" värisiä valokuvia. Se on tasapainoista valkoista valoa, jossa ei ole vaikeasti korjattavia jyrkkiä piikkejä millään spektrin alueella. Halvat loisteputket ja energiansäästölamput saattavat olla suorastaan painajainen kuvaajan kannalta. Monissa kameroissa voi myös valita, kumpaa tapaa haluaa käyttää. Yleisin ja hyödyllisin on valkoinen tai vaalean harmaa mittapinta, mutta myös erilaisia tarkkuuspainettuja väriruudukkoja käytetään täsmälliseen värimäärittelyyn. Tällaisia ohjelmia ovat kameramerkin omat RAW-säätöohjelmat, tai joku erillinen ohjelma, esimerkiksi Photoshop, Lightroom, Aperture tai Viveza. | 2/ 2010. Canon suosii tapaa, jossa kameran asetuksista valitaan valkotasapainon käsisäätö, sitten otetaan kuva neutraalista vaaleasta pinnasta ja kolmantena vaiheena käydään säätövalikon kautta valitsemassa otettu kuva säätöreferenssiksi. Kamerakoulussa avataan ja valotetaan kameran eri toimintoja ja niiden merkityksiä kuvallisen lopputuloksen kannalta. Harva sähkölamppu tuottaa auringon valon kaltaista valoa. Tämän jälkeen kamera osaa säätää seuraavat otokset oikean värisiksi niin kauan kun valaisu pysyy samana. Se toimiikin kiitettävän hyvin luonnonvalossa. Säätöä tarvitaan, jotta lopullinen kuva saadaan muistuttamaan mahdollisimman tarkasti sitä kuvaa, jonka ihmissilmät yhdessä aivojen kanssa kohteesta luovat. Yksi asia kannattaa kuitenkin pitää visusti mielessä; valkotasapainoasetus ei palaudu takaisin itsekseen, vaan kuvaajan pitää muistaa palauttaa säätö käsisäädöltä esimerkiksi automaatille. Valkotasapainon mittaukselle on olemassa myös erilaisia apuvälineitä. Sisällä kuvatut otokset ovat olleet liian keltaisia, tai kaamoksen ulkokuvat liian sinisiä. ASKO VIVOLIN KameraKOULU osa 2 VALKOTASAPAINO Jokainen meistä on varmasti joskus moittinut katselemiaan valokuvia väärän värisiksi. Värivirheiden kanssa on kuitenkin turha kärvistellä, jokaisesta järjestelmäkamerasta löytyy käsin mitattava valkotasapaino. Keinovalossa automatiikan rajat tulevat vastaan melko nopeasti. Käsin tehtävälle mittaukselle hyvä ja halpa apu löytyy yksinkertaisesti valkoisesta paperiarkista. Pahimmillaan tällaisen valon spektri on hyvinkin piikikäs, ja joku oleellinen aallonpituus saattaa käytännössä puuttua kokonaan, mikä aiheuttaa korjailun kannalta jopa mahdottoman värivirheen. On luonnollista, että helpoimmin hallittavaa on auringon säteilemä luonnonvalo. Korvien välissä meillä kaikilla on automaattinen valkotasapainon säätö, joka korjaa esimerkiksi hehkulamppujen keltaisen valon "oikeaksi". Valkotasapainon, eli värien toistumisen säädöistä automatiikka on taatusti yleisimmin käytetty asetus digikameroissa. Seuraavassa osassa syvennytään automaattitarkennuksen toimintaan ja terävyyden hallintaan. 54 RAW-kuvauksessa kuvaustilanteen valkotasapainoasetus tallentuu korvamerkintänä, mutta se on muutettavissa sopivalla tietokoneohjelmalla jälkikäteen muunlaiseksi säädöksi. Totuus on kuitenkin se, kuvat ovat olleet täysin oikean värisiä. Saadakseen haluamansa värisiä kuvia joutuu filmille kuvaava käyttämään värikorjaussuotimia, digikuvaajan pitää säätää kameran valkotasapainoa. Keinovalojen kanssa on elämä usein hankalampaa. Käsin mitattua valkotasapainoa ei voi myöskään mitenkään nollata, vanha säätö muuttuu vain kun uusi mittaus suoritetaan sen päälle. Eri valolähteissä on hyvinkin suuria eroja niiden sisältämien näkyvän valon aallonpituuksien kimaran suhteen. Kun toiminnon opettelee, aikaa säädön tekoon kuluu muutama sekunti. Vaikka kameran elektroniikassa säätövaraa vielä riittäisikin, ei automatiikka käytännössä koskaan osaa korjata kunnolla hankalien keinovalojen aiheuttamia värivirheitä. Säädön tekemisessä on eri merkkien ja jopa mallien välillä toimintoeroja, käyttöohje kertoo kuinka se kamerakohtaisesti tehdään. Tärkeintä on, että mittaus tehdään juuri siinä kuvaustilassa ja valaistuksessa jossa lopullisetkin kuvat tullaan kuvaamaan. Kamerakoulu on tarkoitettu ensisijaisesti ensimmäisellä järjestelmäkamerallaan kuvaavalle harrastajalle. Nikonilla ja monella muulla merkillä yleisin tapa on valita valkotasapainon käsisäätö, tehdä mittaus neutraalista pinnasta tai valkeasta paperista kuvausvalaistuksessa, hyväksyä tehty mittaus ja ryhtyä kuvaamaan. Tämä on Kamerakoulun toinen oppitunti
Nikon D200. Aurinko-symbolia kannattaa kokeilla myös auringon laskun kuviin, tai kun kuvataan öisiä kaupunkinäkymiä neonvaloineen. Aurinkoisen kelin asetus (Sun/sunshine tms.) voisi olla oikeastaan nimeltään "diafilmi". Alemmassa kuvassa todiste siitä, että Helsingin Konservatorion konserttisalin valaistus on (ilmeisesti mahdollisten televisiointien takia) varsin päivänvalomainen. Automatiikalla on paha tapa yrittää vaimentaa voimakkaita värejä kuvassa. Se toistaa värit juuri niin kirkkaina kuin ihmis-silmäkin ne näkee. Hiroshima. Auringonlaskun sävyt ovat kauniin lämpimät. Tällaisen lampun valossa valkotasapainon säätö on likimain mahdoton tehtävä, ja kuvaan jää selviä värivirheitä. Tämä maisema kuvattiin auringonvalo asetuksella, jotta automatiikka ei pääsisi latistamaan värejä. Hallitseva aallonpituus on vihreä. Automatiikka saattaa latistaa värien voimakkuutta näissä tilanteissa! Loisteputki(Fluorescent) ja hehkulamppu- (Incandescent /Tungsten) asetuksilla saattaa onnistua myös joskus. Keinovalo ja keinovalo. Valon värilämpötilaa mitataan Kelvin-asteina. Spektrissä ei ole myöskään värivirheitä aiheuttavia jyrkkiä piikkejä, jotka ovat tyypillisiä monille keinovalolähteille. | 2/ 2010 Tyypillinen spektri halvalle energiansäästölampulle. (Osram) Digikameroissa on valikoima erilaisia tehdassäätöjä, joista kokeilemalla valitaan sopivin kulloiseenkin tilanteeseen. Valkotasapaino automaatilla. Valkotasapaino hehkulamppu-asennossa. Valon väri koostuu lähes pelkistä kapeista piikeistä, ja tiettyja aallonpituuksia puuttuu välistä. Nikon Coolpix 8800. Se sisältää tasaisesti kaikkia niitä valon aallonpituuksia, joiden yhteissummaa sanotaan valkoiseksi valoksi. Tässäkin +/ korjailu oli asetettu -1 EV:lle, jolloin musta jäi mustaksi, eivätkä vaaleat sävyt palaneet puhki. Päivänvalo on helppo pala valkotasapainon säädölle. Digikameran kiinteissä säädöissä tätä vastaa varjoalueasetus (Shade.) Pilvisen päivän (Cloudy) ja keskivertosalaman (Flash) värilämpötila on hiukan korkeampi, mutta kumpikin tarjoaa hiukan keltaisen korostusta poistaakseen liikaa sinisyyttä kuvista. Käsin tehdystä mittauksesta tai kiinteän tehdasasetuksen käytöstä on hyötyä myös silloin, kun on tarpeen kuvata useita kuvia, joiden hallitseva väri vaihtelee paljon. Kun automatiikka säikähtää voimakkaita hallitsevia värejä, saattaa se pyrkiä kääntämään väritasapainoa vastakkaisvärin suuntaan, jolloin lopputuloksena voi olla tukku kuvia, jotka kaikki vaativat pientä korjailua värien suhteen ja kaikki vieläpä eri suuntiin. 55. A Coruna, Espanja. Keskipäivän auringonvalon spektri on suunnilleen kuvan kaltainen. Kirkas sininen taivas antaa hyvin kylmän valon, sitä vastaa Kelvin-lukema noin 10 000°K. Yllä Hiroshiman ABomb museon näyttelyssä tämä diaporaama oli valaistu punaisilla ja keltaisilla lampuilla. Myös automatiikka osaa hommansa hyvin. Sen sijaan oikean valotuksen onnistuminen ei ole pomminvarmaa, tumma tausta aiheuttaa ylivalotusvaaran
Tässä esiteltynä kisan kymmenen parasta kuvaa. Sijoille 1120 yltäneet kuvat löydät kameralehden sivuilta www.kamera-lehti.fi 310 KAUAS Aili Santaholma, Ylivieska MP 2009 MP2009 kisaan otti osaa noin 150 kuvaajaa yhteensä 254 ku valla. Kisan kärki oli tasainen, aivan selvää yksimielistä ykköskuvaa ei tar jottujen otosten joukosta tahtonut erottua. R aadissa vaikuttivat J anica j a Ma rkus S tröm MP Maailma -lehdestä sekä Pekka Punkari ja Asko Vivolin Kamera-lehdestä. | 2 / 2010. Moottoripyöräharrastukseen näytään suhtautuvan kunnioittavasti j a jopa har taudella. Lopulta voittoon ylsi toiminnallinen kuva, joka loisti myös valokuvauksellisilla ansioillaan. Toiminnallisia kuvia olisi r aadin mielestä v oinut olla enemmänkin, samoin kuvia joissa on mukana huumoria. VAUHDIKKAIMMAT kuvat MP Maailman ja Kamera-lehden yhdessä järjestämä moottoripyöräaiheinen valokuvauskilpailu järjestettiin jo kolmatta kertaa. Moni osallistui oman rautaratsunsa potrettikuvalla
1 LIIK AA Joni Ville Asikainen, Tampere Voittajakuvassa on todella upea valo, ja sen myötä voimakas kolmiulotteinen tunnelma. Pisteenä iin päälle kuvaaja on myös hallinnut kuvaustekniikan. Kuva on paitsi visuaalisesti upea, myös toiminnallinen. Kuvassa Antti Pendikainen. | 2 / 2010 57. Motoristin matka lienee ollut pitkä, väsymys turruttaa ja mopo karkaa kirjaimellisesti käsistä
L A U A N TA I-ILTA Pekka Eskelinen, Iisalmi Äijämeininkiä saunan terassilla. Supisuomalaista jäyhää ihailua ja asiantuntemusta. Saunavihta ja suven tunnelma sitoo lauantai-illan fiilikset bensankatkuiseksi kokonaisuudeksi. Kesäillassa kuuluu selvästi kuikan huuto, kaksitahtisen pörinä ja kruunukorkin kihaus... 2 310 SAM BAKULKUE Jaakko Koivusalo, Merikaarto 58 | 2 / 2010
310 NIMETÖN Jukka Jalkanen, Järvenpää 310 KULTTUURI-ILTA Jukka Merimaa, Kerava | 2 / 2010 59
310 ÖINEN HELSINKI Jukka Merimaa, Kerava 310 60 PYSTYM ETTÄÄN Tapio Perttunen, Nokia 310 A IN A YH D ES S Ä Tiina Rinne, Helsinki | 2 / 2010
310 MOTORISTI PERINNEMAISEMISSA Hannu Laatunen, Forssa
Mk IV:n cmos- kennon tarkkuus on 16,1 megapikseliä ja se on varustettu pölynpuhdistuksella. 1,35 kiloa painavassa rungossa on kaikkiaan 76 tiivisterengasta kosteus- ja pölytiivistyksen takaamiseksi. Nikonin pikselitiheys on siis puolet Canonin vastaavasta, kompaktikameroissa tiheys on tyypillisesti luokkaa 40 mp/cm². OMINAISUUKSIA CANON Canon seuraa totuttua EOS-1 ammattimallistolinjaa motoilun, näppäinten ja ergonomian puolesta. HARRI HIETALA Tuhatta ja sataa! Canon EOS-1D Mk IV, Nikon D3S Yleislinja kameroissa on sama: infopaneli päällä ja alla takana, ei salamaa prismakotelon päällä ja kummallekin merkille perinteinen nappulasijoittelu. Nikonin suurikokoiset merkinnät sekä kytkimien ja nappien sijoittelu ovat mielestämme Canonia paremmat. Tässä esiteltävät Canon- ja Nikonuutuudet järjestelmäkameroiden ammattisarjassa tarjoavat käytettäväksi ennen näkemättömiä ISOherkkyysarvoja suurin perusherkkyys ilmaistaan arvolla ISO 12800 ja suurin "boostattu" lisäherkkyys arvolla on ISO 102400! Mainittujen lukemien väliin jäävät siis arvot ISO 25600 ja ISO 51200. Tarkkuus on sama 12,1 megapikseliä, mutta kennon rakenne on uudistettu ja nyt suurin perusherkkyys on pykälää korkeampi eli ISO 12800. Canoneille ominaiseen tapaan takasivulla on suurikokoinen peukalolla pyöriteltävä komentopyörä. Tämän testin testikuvat ovat nähtävissä täysikokoisina osoitteessa: www.kamera-lehti.fi/arkisto/testikuvat.html 62 | 2/ 2010. Kuten edellä todettiin, pikselimäärä on kuitenkin sama vähäisellä pikselitiheydellä yksittäiset pikselit saadaan suuriksi, mikä on merkittävin keino parantaa kennon signaali/kohinasuhdetta. Jos siirryttäisiin takaisin vanhan DINasteikon käyttöön, selvittäisiin pienemmillä lukuarvoilla, sillä ISOlukua 102400 vastaa arvo DIN 51! 1900-luvulla kuvaamisen aloittaneelle valokuvaajalle tällaiset lukemat ovat hengästyttäviä, sillä filmimaailmassa ISO 1000 -arvoa pidettiin aikanaan erittäin suurena herkkyytenä värikuvauksessa. Kamerasta esiteltiin yksinkertaistettu malli D700 vuonna 2008, tarkemmalla kennolla (24 mp) varustettu malli D3X reilu vuosi sitten ja nyt uusin versio aiheesta tuntee siis nimen D3s. D-sarjan kenno on kooltaan hieman suurempi kuin Canonin kuluttajajärjestelmäkameroissa kennon koko on 27,9 x 18,6 mm. Kameran alaosan akkutila ja käsikahva muodostavat yhdessä pystykuvauskahvan toisen laukaisimen ja komentopyörän kera. Pikselitiheys on 3,1 mp/cm². Suuresta herkkyydestä on tietysti valtavasti hyötyä: hämärässä ei tarvitse salamalaitteen apua ja objektiivien ei tarvitse olla kovin valovoimaisia eli kalliita. Tämä aiheuttaa ns. Edellinen D-malli, Mk III, esiteltiin vuoden 2007 alkupuolella ja sen kennon tarkkuus on 10 megapikseliä. Muistettakoon, että D ja Ds ovat eri kennokoolla varustettuja, ja Mark -nu- mero ilmaisee mistä mallisukupolvesta on kyse. Liikkeen pysäyttämiseen voidaan käyttää lyhyitä valotusaikoja tai jos halutaan laaja terävyysalue, vähäisessäkin valossa voidaan kuvata pieniä himmenninaukko-arvoja käyttäen. KENNORATKAISUT Canonin nimipolitiikka on hieman hämmentävää, kun EOS-1 -sarjassa on malleja joiden nimet poikkeavat vain vähän toisistaan. Nikon esitteli ensimmäisen 12,1 megapikselin kinokoon kennolla (Nikonin terminologialla FX-kennolla) varustetun mallin D3 elokuussa 2007, kamera oli melkoinen sensaatio laajalle ulottuvan herkkyysalueensa vuoksi. Nikon on nyt trimmannut kameran kinokoon cmos-kennoa uuteen uskoon. Kolme lisäherkkyyslukemaa tarjoaa siten mahdollisuuden kuvata arvoilla 25600, 51200 ja 102400. kinovastaava-kertoimeksi luvun 1,3, kun pienempikennoisten Canoneiden kertoimena käytetään lukua 1,6. D3s:n pikselitiheys on 1.4 mp/cm²
Näyttö on kooltaan 3" ja siinä on 920 000 kuvapistettä. GP-1 gps-yksikön avulla paikkatieto ja korkeus tallentuu kameran exif-tiedostoihin. Myös langaton lähetin voidaan liittää kameraan. Tietysti voidaan sanoa, että jos on varaa ostaa tällainen runko on varmaan varaa myös asianmukaisiin objektiiveihin! Canonissa on kaksi muistikorttipaikkaa, toinen CompactFlash -korteille, toinen sd/sdhc -korteille. Tämä tarkoittaa sitä, että myös akku on yhteensopiva edellisen mallin kanssa ja kameran läpiviennit on kosteustiivistetty. Noin kymmenen kuvaa sekunnissa riittänee useimmille raskaan sarjan kuvaajillekin. Nikonissa on 3:2 kuvasuhteen (36 x 24 mm) ja DX-formaatin lisäksi tarjolla myös 5:4 sekä 30 x 20 kuvasuhteet, jälkimmäisen pikselimäärän ollessa 8,4 mp ja raw-kuvat voi kehittää suoraan kamerassa. Nikon ilmoittaa kameran maksiminopeudeksi 11 kuvaa sekunnissa pienennetyllä DX-kuvakoolla. Canonin pikkujärkkäreitä suurempi kenno aiheuttaa sen, ettei Canonin edullisia EF-S -objektiiveja voi käyttää lainkaan tässä kamerassa. Näytön tarkkuus on tässä sarjassa asiallinen 921 000 pistettä. Keinohorisontti voidaan ottaa käyttöön näytöllä tarvittaessa. Pisteet voi valita yksitellen. 63. Nikon käyttää Multi-CAM 3500FX -modulia, ja tarkennusjärjestelmässä on 51 tarkennuspistettä. Vinjetointi eli kuvan nurkkien tummeneminen voidaan korjata jpeg-kuviin suoraan kamerassa, raw-kuviin mukana tulevalla DPP-ohjelmalla. CANON EOS-1D Mk IV Kenno, koko (mm) Nettopikselimäärä (megapikseliä) Suurin kuvatarkkuus (pikseliä) Kuvasuhteet Suorakatselu Kuvanäyttö, koko/pikselimäärä Etsin, tarkennus Etsinkuvan peitto (%) Etsinkuvan suurennos Sarjakuvausnopeus (kuvaa/s) Tarkennuspisteiden määrä Terävyysalueen tarkistuspainike Ennakoiva liiketarkennus Valonmittaustavat Matriisimittaus Keskialapainotteinen mittaus Pistemittaus Kuvatiedostomuodot Raw Raw + jpeg yhdistelmiä Jpeg Video, tarkkuus Valotus Herkkyysasetukset (ISO) Valotuksen haarukointi Valotusajat (s) Salamasynkroniaika Valkotasapainon asetuksia (kpl) Valkotasapainon käsisäätö Muita tietoja Muistikortti Kuvanvakain rungossa Pölynpoisto Suomenkieliset valikot Liitännät Salaman synkronipistoke Rungon paino (g) Rungon mitat (mm) Virtalähde Hinta noin (euroa) Maahantuoja 27,9 x 18,6 CMOS 16,1 4896 x 3264 3:2 kyllä 3", 920 000 100 0,76 10 45 kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä raw (cr2) x 3 Raw + jpeg 4 x jpeg 1920 x 1080 100 12800 (+ 50, 25600, 51200, 102400) kyllä 30 1/8000 1/300 Auto + 8 on 1 x sd/sdhc, 1 x CompactFlash ei kyllä kyllä hdmi, usb ulk.mikrofoni, lang.ohjain kyllä 1349 156 x 156,6 x 80 Li-ion akku LP-E4 5000 Canon NIKON D3S 36 x 23,9 CMOS 12,1 4256 x 2832 3:2 kyllä 3", 920 000 100 0,7 9 (11 DX-koolla) 51 kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä raw (NEF) Raw + jpeg 3 x jpeg 1280 x 720 100 12800 (+25600, 51200, 102400) kyllä 30 1/8000 1/250 Auto + 12 on 2 x CompactFlash ei kyllä kyllä hdmi, usb, gps ulk.mikrofoni, langaton ohjain kyllä 1400 160 x 157 x 88 Li-ion akku EN-EL4a 5000 Nikon Nordic NIKON D3s ei poikkea päällisin puolin mitenkään edeltävästä mallista eli se on samoissa kuorissa. Kameran päällä on info-paneli samoin kuin näytön/suorakatseluetsimen alla. Jpeg -moodiin siirryttäessä kumpikin tuottaa yli sadan kuvan sarjan ilman taukoa. Myös tietokone, langaton lähetin ja gps voidaan liittää kameraan. Kumpaisenkin kameran tarkennuksen aktiivisuus näkyy pisteiden punastumisena etsinkuvassa tilanteen mukaan. Yleiseen järjestelmäkameratyyliin D3s sisältää luonnollisesti kaikki tavanomaiset valotusautomatiikat ja käsisäätötoiminnot. NOPEUKSIA Kumpikin kamera pystyy tuottamaan kuvia lähes kymmennen kuvaa sekunnissa -taajuudella. Yleiseltä olemukseltaan kamera on muotoiltu perinteiseen Nikon-ammattimallistotyyliin, jossa kameran alosa muodostaa pystykuvauskahvan ja sinne on sijoitettu tupla-komentopyörät ja toinen laukaisin. Suurempia nopeuksia on vaikea saavuttaa kameralla, jossa kinofilmikoon peili liikkuu edestakaisin otosten välillä. TARKENNUSJÄRJESTELMÄT Tässä kameraluokassa kameralta edellytetään tehokasta tarkennusjärjestelmää. Etsimen peitto on täydet 100% ja tarkennuspisteet näkyvät hyvin kuva-alalla. Liitännät on sijoitettu kumikansien alle. Etsin näyttää 100% tulevasta kuvasta ja kaikki tarkennuspisteet näkyvät kuva-alalla. Canonin AI Servo II AF -järjestelmässä on 45 tarkennuspistettä, jossa ristikkäispisteitä on 39 kappaletta (edellyttää yli f/2,8 valovoimaista objektiivia). Liitäntöjä on usb-, hdmi- ja av-liittimien lisäksi kumikansien alla tarjolla ulkopuoliselle mikrofonille, kauko-ohjaimelle ja salamasynkronikaapelille. Painoa rungolla on 1,4 kg. Kameran päällä ja takasivulla ovat info-näytöt varsinaisen 3" | 2/ 2010 näytön/suorakatseluetsimen lisäksi. Kahden eri korttityypin käyttö on mielestämme varsin käytännöllinen ratkaisu. Tässä suhteessa Nikonin ratkaisu on joustavampi kuin Canonin, sillä vaikkakin kuvakoko pienenee huomattavasti, voidaan hyödyntää varsinkin pitkäpolttovälisiä DX-tyypin objektiiveja polttovälikertoimella 1,5. Kamerassa voidaan käyttää myös DX-objektiiveja eli Nikonin APS-C -kennokoon kameroille suunniteltuja objektiiveja, jolloin kuvakooksi tulee 2784 × 1848 pikseliä (hieman yli 5 mp) ja etsimeen tulee rajausmerkintä tiukemmasta rajauksesta. Mittasimme kummallekin nopeudeksi melko tarkoin yhdeksän kuvaa sekunnissa. Muistikorttipaikkoja (CompactFlash) on kaksi, ja liitäntöjä varustekengän lisäksi on ulkopuoliselle mikrofonille, hdmi-, usb- ja av-kaapelille sekä salamasynkronikaapelille. D3s on tukeva ja täysverinen ammattikamera. Näistä 15 pistettä on ristikkäistyyppisiä. Raw -kuvia Canon tallensi 28 kappaletta, Nikon 34 kappaletta yhtenäisenä sarjana
CANON EOS-1D MK IV NIKON D3S ISO 400 Kumpaankin kameraan voidaan asettaa kaksi muistikorttia. Raw- ja jpeg-tiedostot voi jakaa monin tavoin samalla tai eri korteille. Kukaan tuskin odottaa ISO 102400 -lukemalla saatavan samaa laatutasoa kuin tavanomaisilla 100 - 1600 -herkkyysarvoilla, mutta sekä Canon että Nikon tuottavat täysin käyttökelpoisia kuvia alueella ISO 6400 - 12800, Nikonin ollessa himpun verran edellä kohinan vähäisyydessä. Canonin liittimet kääntyvät näpsästi sivuun, Nikonin (yläkuva) kansia pitää taivutella pois tieltä. Hdmi- , usb- ja synkronikaapelipistukan lisäksi liitäntöjä on kauko-ohjausta, tietokonetta ja ulkoista stereomikrofonia varten. Kuvausobjektiivi oli kummassakin testikuvassa huippuluokan Sigma 70mm f/2,8 EX DG Macro. | 2/ 2010 Kameroiden liittimet löytyvät kumikansien alta. Canon (alla) päätynyt ratkaisuun, jossa sekä CompactFlash- että sd/sdhc-kortille on oma paikkansa, Nikon taas tarjoaa tilat kahdelle CompactFlash-kortille. Jälkimmäinen liitin onkin tärkeä varuste vähänkin vaativammassa videotuotannossa. 65. Lienee makuasia, kumpaa ratkaisua pitää parempana. ISO 102 400 ISO 25 600 ISO 6400 Kameroiden huimat ISO-lukemat luovat melkoisia odotuksia jotka osin lunastetaankin. Yllä osasuurennokset viereisen sivun kokokuvasta
Mallimme Heini on kuvattu kolmen studiosalaman valaistuksessa, kuvausobjektiivina kummassakin kamerassa referenssiobjektiivimme Sigma 70 mm f/2,8 EX DG makro. CANON EOS-1D MK IV NIKON D3S Canon EOS-1D Mk IV ja Nikon D3s soveltuvat parhaiten säätiivistyksen, suuren ISO-herkkyyden ja erinomaisen kuvausnopeuden vuoksi luontevimmin esimerkiksi luonto- ja urheiluaiheiden kuvaamiseen, mutta toki studiokuvauskin sujuu erinomaisella laadulla. Molemmat osasuurennokset on interpoloitu tiedoston tarjoamaa natiivikokoa suuremmiksi vastaamaan kokoa noin A2 (42 x 63 cm) tarkkuudella 300 ppi. CANON EOS-1D MK IV NIKON D3S Tässä kameraluokassa ei tunneta irrotettavia akku/pystykuvauskahvoja, sillä sellainen on kiinteänä kummassakin kamerassa. Toimintoja voi hallita hyvin myös pystykuvia otettaessa, sillä laukaisimen lisäksi voi käytellä komentopyöriä. | 2/ 2010 66
valopöytä. 250,Tri-lite kylmävalovalaisin pienesinekuvaukseen....................................................alk. 80,HALOGEENIVALAISIMIA Hedler Turbo-Lux Silent valaisin tuulettimella ja 1000W lampulla ........................... 120,Osram 1000 halogeenivalaisin valonsuuntauslevyillä, siisti ...................................... Paillard Bolex 16mm filmikameran iso kasetti 400ft. Loistoluokan sorvityötä, uusi .............. 250,MonoGold, 1100Ws tehopakkaus, ohjausvalo 650W...................................................490,Esprit 125, pienikokoinen, sopii hiusvaloksi tai pienesinekuvaukseen, uusi.............200,Esprit 250, keskitehoinen laite, oma valokenno, kevyt ...............................................290,MonoTraveller kolmen salaman pakkaus, á 500Ws, mukana heijastimia ja laukku........690,Bo-lite 3:n pikkusalaman kokoelma, hyvin pärjää kasvokuvissa, teho 3 x 100Ws......500,Quadmatic 1.5 KR erillinen voimaosa + yksi välähdyspää, teho 1500Ws .................900,Quadmatic 1.5 K, teho 1500Ws, + erillinen välähdyspää.............................................850,Quadmatic Spotlite pistevalosalama, fresnel-lasi ja maskeja ....................................500,Spotlite erik.salama itsenäiseen valaisuun omalla sis.rak. Toyo rullafilmikasetteja 6x7 ja 6x9 cm kuvakoolle. Mahdottoman tukeva ja kätevä.................50,Loittorenkaita Canon EOS ja Nikon D runkoiihin, vetämä 21 ja 31 mm........................50,Smart Guard varashälytin, reppua vietäessä huutaa kuin eläin! .................................50,Carousel dialippaita, käytettyjä ...........................................................................................5,BOWENS STUDIOSALAMALAITTEITA (kaikki huollettuja, käyttövalmiina kaapeleineen, ei jalustoja) Monolite 400 D, 5-portainen tehonsäädin, 275W ohjausvalo, useita....................... 190,Monolite 800 E, tehokas ja kestävä salama, teho 500Ws, useita............................. Jos tarvitset sellaisen, meillä on valikoimaa....... 03 3445 055 FAX 03 3450 044 E-MAIL mattifinland@kolumbus.fi. Ruma päältä, puhdas sisältä..................1500,Canon 35-350 pumppuzoomi, erinomainen "aina mukana" objektiivi ...................1400,Canon EF zoomi 35-135 jokapaikan kevyt objektiivi, erinomainen terävyys.............170,Carri-Pac, epätavallisen fiksu kantolaite. 150,Wein salamamittari neulanäytöllä, suora himmenninnäyttö 50ASA-asetuksella, uusi........70,Bowens SSR salamamittari LED-näytöllä ........................................................................80,Bowens Bo-meter salamamittari LED-näytöllä ..............................................................60,Interfit salamamittari, kohdistuvan ja heijastavan valon mittaus, helppokäyttöinen ........30,Capital kestovalon spot-valotusmittari, mittauskulma 1°, uusia................................. Kodak Carousel S diaprojektori Prominar 2.8/100 objektiivilla laukkuineen. 150,Gitzo G 524 3-os.+ keskiputki 190 cm -75 cm, paino 4.5kg......................................... 140,Toyo TPA 403 175-70 cm 4.1 kg, keskiputki kammella, kuin uusi.............................. 400,Minolta Flashmeter III, salama- ja kestovalolle, erittäin siisti.................................... AVOINNA N. Muuntaa hankalan alumiinilaukun rinkaksi .......50,Nomad reppu on hyvä kantaa - oma pehmustettu lokerikkonsa kameroille.............50,Piilokojujalustoja, kiinnitys lautaseinään. filmikiekoille + 24V kasettimoottori. hinta 400-800 Ison ja tosi-ison koon objektiiveja: Tessar 6,7/360mm, Apo-Germinar 14,5/750mm, Apo-Germinar f:19,5/1000mm Kävisikö tämä varustus lintukuvaukseen palkilla??. Sennheiser puolihaulikkomikrofoni 40cm, samat varusteet kuin yllä, molemmat kuin uusia. pituus 170 cm, kuljetuspituus 64 cm, paino 4.6 kg................ 290,Berg Type 1 160-90 cm +keskiputki 40 cm. Art Panorama kamerarunko ja kasetti 6x17 cm negakoolle, sopiva objektiivi 90-120mm. (Luontokuva-Akatemiassa esiteltyjä objektiiveja ja varusteita) Tamron AF 200-400 F:5.6 + vastavalosuoja, Nikon-sovite .........................................350,Sigma AF 70-300 F:4-5.6 DL, macro. 12-17, SOITA ENSIN! PUH. Paillard Bolex 16mm filmikamera 3:lla Schneiderobjektiivilla, laukku. 100,- Honda TRX 300 FW Big Red -mönkijä varusteineen, perävaunu ja puskulevy, ajettu alle 300h / 1160 km, kuin uusi! Tarjous nyt 2000 Salamaselänne TESOMAJÄRVENKATU 14, TAMPERE. 150,Manfrotto / Bogen 3051 110-240 cm 7.5 kg. 120,Broncolor FM salamamittari, siisti................................................................................. 240,Calcuflash II salama- ja rajoitetun kestovalon mittari, runsaasti lisävälineitä ......... 250,Interfit valaisin 500W hehkulampulla..............................................................................90,- Minolta Spotmeter F, salama- ja kestovalon pistemittari, uusi................................. 100,Hotlite valaisin, 1000W, vaihdettavat heijastimet S-type kiinnityksellä, uusia ........ Arca Swiss Discovery 4x5" kevyt palkkikamera + laukku, uusi. Sopivat useimpiin palkkikameroihin. voimaosalla...................300,Monolite salamissa ei ole valokennoa. Uusia, käytettyjä, mallikappaleita jne... MELKEIN KUIN UUSIA TOSI AARTEITA - MITÄ TARJOAT? Sennheiser haulikkomikrofoni 80cm malli MKH 416 P 48, tuulisuoja, laukku. 90,Shiro puujäljittely-kamerajalustoja keskiputkella 140/80 cm, "Wanhan ajan tuntu...".. Kovia kokenut, mutta ahkeralla työllä.....20,Benbo, alkuperäinen malli 130/80 cm + keskiputki 65 cm...........................................80,Muutamia Uniloc jalustoja puoleen hintaan - olleet koekäytössä Ranualla........alk. Lokerikko dia-arkistokaappi, mitat 50x70x25cm, tilaa 1440 kinodialle, sis.rak. 15,Estime 3000 tehosalama, kaupanpäälle välähdyspää tai akkukäyttölisäke..........1000,Equipe salamalaitteen uusia välähdyspäitä edullisemmin kuin varaputki ...............200,- Lasikuituahkio, mitat 155x50x20, iso varustepussi, kuin uusi! Tee tarjous! MITTAREITA MONEEN MENOON KAMERAJALUSTAT Gitzo 3-osainen max. Käyttämätön, tehdaspaketissa, Nikon ...........150,Apo Sigma 170-500 mm, Canon-sovite.........................................................................490,Tokina AF353 zoomi Pentax-kiinnityksellä ....................................................................290,Nikkor 2.8/300 manuaalitarkennuksella. Arcan "paremman väen" kuulapolvia mallit B1 ja B2, alkup
Kokonaisarviossa G11 saa 74%, EOS 1000D 83% ja 7D 84,5%. Perspektiivin korjailuobjektiivejakin on vertailtu ja arvosanat vaihtelevat 90 prosentin kahta puolta. Toisessa vertailussa Canon EOS 1000D ja Sonyn Alpha 500 sekä 550 saivat 77%, Alpha 380 76%, Nikon D5000, Pentax K-x sekä Alpha 320 75%. Tuloksia ei ole painotettu hinnalla. Kolmen prosentin päähän pääsevät saman seuran G1 ja GF1. Täyskoko maksaa vähintään 600 euroa enemmän. Esimerkiksi kuvan laadussa parhaaksi todettu voi jäädä kokonaispisteissä toiseksi tai kolmanneksi. Onpa siellä kisaamassa myös Sony Alpha 900. vertailun johdossa on Canon EOS 500D, toisena EOS 50D, mutta vain hiukan jäljessä Nikon D90 ja D5000. Parhaaksi on mitattu Panasonic Lumix GH1 79 prosentilla. Vajaaseen 1000 euroon yltävien ryhmä on suurin ja etupäässä ovat Canon EOS 50D ja 500D, Nikon D90, Pentax K-7, Olympus E-30 ja Sony Alpha 550. Hintahaitari noin kolminkertainen. Eräät lehdet julkaisevat myös viimeisten testien yhdistelmää ja eräänlaisia paras ostos-suosituksia. On testattu myös saman merkin erilaisia digikameroita. Laajakulmaisempaa laatua tarvitseva voi valita mallin 4/7-14 mm. Uuden järjestelmäluokan Micro FourThirds vertailussa rungot jäävät kymmenisen prosenttia vastaavan hintaisista normaalijärkkäreistä, mutta koko ja sähköinen näyttö ovat uutuuksien etuja. Näiden yhdistelmästä voisi todeta, että yli 2000 euron hintaluokassa Nikonin mallit D3, D3x, D3s ja Sigman uusi f/3,5 versio 10-20 mm laajakulmazoomista jättää monet merkkikakkulat taakseen. Laajakulmazoomeista Sigma EX 3,5/10-20 mm DC JÄRJESTELMÄRUNGOT Aloitetaanpa valtamerkkien rinnakkaisvertailusta. Usein on myös esitetty kysymys siitä, kuinka paljon parempi on täyden koon kenno APS-C-koon kennoon verrattuna. Tärkeäksi ominaisuudeksi järkkäreissä on muodostunut HD-tasoinen videokuvaus. Pitkillä polttoväleillä Canon tulee Panasonicin rinnalle. Vertailukappa- 68. Seuraavina Canon ja Sony. Teleä Pentaxiin tarvitseva saa digikelpoisen mallin SMC-DA* 4/60-250 mm ED (IF) SDM-zoomista. Nelisen sataa euroa huokeampi Pentax K-7 on varustelussa näiden rinnalla, mutta jää kuvan laadussa muutaman prosentin jälkeen. Nikonin D700 on 1,5 prosenttia parempi kuin pienen kennon D300s. Kuvassa GH1 lisämikrofonin kanssa. Huippuluokkaa ovat myös Olympus 2,8/90-250mm ja viitisen kertaa huokeampi 2,8-3,5/90-200mm. Seuraavana oli Sigma 2,83,5/18-50-millinen. Niissä on yksittäisten kameroiden ja objektiivien mittaustuloksia, samaan hintaluokkaan sijoittuvien rinnakkaisvertailuja sekä kilpailevien merkkien välisiä "kaksintaisteluja". Parhaimmistoa edustavat Sony Alpha 850, Canon EOS 7D, Nikon D300s ja Olympus E-3. Canon EOS 1D Mark IV on ehtinyt jo Nikon D3s:än kanssa pikavertailuun, mutta prosentuaalisia eroja niille ei vielä saatu. Canon EOS 1000D loistaa testeissä edullisena vähäkohinaisena järkkärinä. Canon G11 ja EOS1000D ja EOS 7D rinnakkain testattuna osoittaa, että G11 kohisee eniten, mutta EOS 1000 yllättäen vähiten. Alle tuhannen euron runkoja on tarjolla toista tusinaa ja D700 ovat kivunneet Canon EOS 1Ds-, 1D- ja 5D-mallien rinnalle ja ohikin. Selvälle hopeasijalle jää Canon EOS 5D Mark II, ja hiukan sen jäljessä tulevat Pentax K7 ja Olympus Pen E-P1. Merkkien kesken on tutkittu myös vakaajien toimintaa. HSM on saanut 78,5%, Nikon AF-Nikkor 3,5-4,5/10-24 mm DX G ED 77,5 % ja Sigma EX 4,5-5,6/12-24 mm DG HSM 76,5 %, mutta esimerkiksi sama Sigma erimerkkisissä rungoissa voi saada 1-2 prosenttia huonompia arvoja. Lyhyillä polttoväleillä paremmuudessa Nikon, Olympus ja Panasonic ovat suunnilleen samalla viivalla. 45millisessä Nikon on parempi, 24-millisessä Canon. Eroa on, mutta ei ratkaisevan paljoa. Noin 600 euron hintaluokassa asettuvat aloittelijamallit puolen prosentin välein järjestykseen Nikon D5000, Canon EOS 500D, Sony Alpha 500 ja Pentax K-x. Canon EOS 5D Mark II on kuutisen prosenttia parempi kuin EOS 7D. 1000-2000 euron välimaastossa kisa on myös tasaväkistä mutta kovaa. Canonilla on 2,8/70-200 mm L IS USM ja puolet huokeampi 4-5,6/70-300 mm. | 2/ 2010 Panasonicin GH1 on rankattu parhaaksi videota tallentavaksi järjestelmäkameraksi. Canon EOS 7D on puolen prosentin verran Nikon D300s: aa edellä. Erittäin hyvä on myös Sigman 2,8/24-70 mm DG HSM. Kiinteäpolttovälisistä parhaat arvosanat ovat saaneet Sigma EX 2,8/105 mm DG Makro, Olympus Zuiko Digital 2/50 mm ED Macro, Zuiko G 1,7/20 mm, Sigma 1,4/50 mm DG ja Zuiko 2,8/25 mm. Sonyn Alpha 550 jää täyden koon Alpha 950:stä jälkeen kuutisen prosenttia. Lyhyissä zoomeissa johti Olympus 2/14-35 mm, toisena Nikon 2,8/17-55 mm, sitten Tamron 2,8/17-55 mm, Canon 2,8/17-55 mm ja Tokina 2,8/16-50 mm. 2,8/18-50 mm vakiozoomien vertailuissa Sigman EX DC Macro oli kaksi prosenttia Canonin 3,5-5,6/1585mm zoomia parempi. Erot ovat vähäisiä ja kokonaispisteet eivät aina kerro koko totuutta. MATTI RISTIMÄKI Fotolehtien maailmassa on vuodenvaihteen myötä ilmestynyt joukko testilehtiä ja osto-oppaita. Pidemmälle yltävissä Nikon AF S Nikkor 2,8/70-200 mm VR II G IF-ED on edeltäjäänsä VR G IF-ED-mallia sen verran parempi, että 2000 euron hintaluokassa sen noin 200 euron lisähinta kannattaa maksaa. Jos runkojen kaikki ominaisuudet pannaan jonoon, niin ykkösenä on hinnakkain Canon EOS 5D Mark 2, toisena vain kolmanneksen siitä maksava Nikon D90, seuraavina lähes samanhintaiset Nikon D5000 ja Canon EOS 500D. Kuvan laadussa 7D on selvästi paras ja G11 jää varsinkin suurilla herkkyyksillä kolmanneksi. Seuraavana oli Sony Alpha 550 ja sitten Pentax K-x. Sen suhteen keulilla komeilee Panasonic Lumix GH1. Olympuksen mallit Pen E-P1 ja E-P2 ovat puolestaan edellisistä kolmen prosentin päässä. Erinomaisia kaikki. Lehtien ilmestyessä laitteet ovat olleet jo pari kuukautta markkinoilla, jolloin monet uutuudet ovat jo tiedossa, mutta eivät vielä ole ehtineet testaajan penkille. leena on Ricohin vaihtoperämalli GRX, joka saa 50 mm:n makrolla 77%n ja 24-72 mm zoomilla 74%. Alle 500 euron ryhmässä arvostusta nauttivat Canon 1000D, Nikon D3000, Sony 230, Olympus E-520 ja Panasonic GF1. OBJEKTIIVIMARKKINAT Panasonicin DMC-GH1-runkoon sopivista laajakulmazoomeista Lumix G Vario 3,5-5,6/14-45 mm on erittäin hyvä ja huokea. Lisäksi Canonilla on 17- ja Nikonilla 85-millinen
Tarjolla aitoja luontoelämyksiä Mikko Tiittasen tutulla johdolla. Alle tonnin hintaisista parhaita testaajan mielestä ovat Canon HG21 ja HG10, Panasonic HDC-HS100 ja SD10SG, Sony HDR-CX105E ja Samsung HMX-H100P. Kompaktit voi jaotella myös ryhmiin joko hinnan, käyttötarkoituksen tai ulkonäön perusteella. Kuvaamme Saarenmaan monipuolista luontoa, ja tutustumme paikallisiin käsityön mestareihin ja maaseutukulttuuriin. Nikon runkoon hyviksi on havaittu omat 3,5-5,6/18-105 mm, 3,5-5,6/24-120 mm tai 3,5-5,6/18-135 mm. Tyylikkäiden mallien ensimmäisiä ovat: Sony Cypershot DSC-WX1, Panasonic Lumix DMC-FPS, Canon Digital Ixus 110 ja 120 IS sekä Samsung WB1000. Zeiss 2,8/21 mm toimii erittäin hyvin niin Canon-, Nikon kuin Pentax-kiinnitykselläkin, mutta 1,4/50 mm parikymmentä prosenttia huonommin. Olympuksen 3,5-5,6/18-180 mm on erinomainen. Sörven niemimaa, Looden tammimetsä, auringon hauta, Liivan käsityöläispajat... MATKAN AJANKOHTA: 3.-6.6. matkojen (täynnä) MAHDOLLISIA PERUUTUSPAIKKOJA! TARKEMMAT TIEDOT OSOITTEESSA www.kamera-lehti.fi Matkan hinta on 349 euroa/henkilö + 9 euroa toimituskulut. Seuraavina on kymmenkertaisella zoomilla operoiva Fuji Finepix F70EXR ja hiukan siitä jää 14,5x-zoom-malli Finepix S200 EXR. Kysy myös 13.-16.5. Suosittelemme laiva-aamiaisen tilaamista etukäteen Saga Matkoilta! ILMOITTAUTUMISET JA MAKSUSUORITUKSET Saga Matkat, Puh. Megazoomsuosituslistan parhaimmisto on: Olympus SP-590UZ, Canon SX20IS, Sony DSC-HX1, Panasonic DMC-FZ38 ja Nikon P90. Kuvat: Mikko Tiittanen HD- JA TAVALLISET VIDEOKAMERAT Yli tuhannen euron teräväpiirtoiset HD-mallit on pantu järjestykseen: Canon XHA1E, Sony HDR-FX7E ja XR520VE sekä Canon Legria HF S10 (kuvassa alla). Kuvausmatka Muhuun ja Saarenmaalle. Olympus 2/150 mm, Zeiss 1,8/135 mm Sonyyn, Nikon 2/200 mm VR G IF-ED ja Tamron 3,5/180 mm makro. JUHLAVUODEN KUVAUSMATKA EESTIIN KAIKENKOKOISIA KOMPAKTEJA Uusista megazoomkameroista on 18-kertaisella zoomilla varustettu Panasonic Lumix DMC-FZ38 käyttöominaisuuksiensa puolesta selvästi paras, mutta optiselta laadultaan yhtä hyväksi yltää 8-kertaisella zoomilla varustettu noin satasen huokeampi malli Lumix ZX1 rinnallaan Canon Poweshot SX20IS 20x zoomillaan. 3,85 -kertaisella zoomilla varustetuista hallitsevat noin 500 euroa maksava Canon G11 ja Power-shot S90. Aloittelijalle noin 200 euroon asti suositellaan seuraavia: Samsung WB500, Casio Exilim EX-FC100, Canon Ixus 100 IS, Fujifilm Finepix S200EXR tai Panasonic Lumix DMC-FX500. Pentaxiin voisi kiinnittää oman 1,4/55 mm ja Sonyyn oman huippuluokan Planarin 1,4/85 mm. Matkazoomeiksi sopivista Canon 3,5-5,6/28-300 mm on hyvä, mutta kallis ja lähes samaan yltää 3,5-5,6/18-200 mm. 24-kertaisella varustettu Samsung WB5000 kipuaa myös megazoomien parhaimmistoon. Yleiskäyttömalleista keulilla ovat Canon G11, Ricoh GR Digital III, Canon Powershot S90, Panasonic Lumix FX60 ja ZX1. Lyhyistä kiinteäpolttovälisistä Canoniin suositellaan omia EF 1,4/50 mm ja EF 1,8/85 mm sekä Sigman 1,4/30 mm. 09 612 33 55, satu@sagamatkat.fi | 2/ 2010 69. Nikonilla AF-S2,8/70-200 mm VR G IF-ED ja vastaava huokeampi 4,5-5,6valovoimainen. JA 20.-23.5. Kolmas vaihtoehto on huokea Sigma 3,56,3/18-200 mm, joka käy myös Nikoniin, Pentaxiin ja Sonyyn. Nikoniin omia 1,8/85 mm ja 1,4/50 mm sekä Sigman 1,4/30 mm. Lyhyistä teleistä huippuluokkaa ovat mm. Olympuksen 2/50 mm on oivallinen. Sonyyn suositellaan omaa 3,54,5/24-105-millistä. Sigman vastine samaan sarjaan on EX 4/100-300 mm DG APO HSM IF. Perinteisen tyyppisiä videokameroita saa jo reippaastikin alle 500 euron ja niistä kannattaisi katsella malleja Canon Legria FS200, JVC GZ-MG330EX ja MS120E tai Panasonic NV-GS90EG, SW20EG ja SDR-S26EG. 3. Suunnilleen puolet niistä maksavina malleina seuraavat Casio Exilim EX-Z450, Nikon Coolpix S70, Canon Ixus 120 IS ja Lumix FX60. Oman merkin 50-milliset ovat yleensä parempia. Pitkissä zoomeissa erään testin paremmuusjärjestys on Olympus 18-180 mm, Nikon 18-200 mm, Sigma 18-250 mm, Canon 18-135 mm ja Tamron 18-270 mm
Tarkkuuden puoliintumissääntö on melko hyvin toimiva joka käsittelyvaiheessa huippukalustoa lukuunottamatta. Huolellisella työskentelyllä ja parhailla laitteilla päästään parempaan tulokseen, mutta käytännössä 20 Mpx ei ole helppo 1 2 Osasuurennoksessa vasemmalla 5D-kuvasta ja oikealla Realan kuvasta osa porraskaiteesta. Skanneri suurella tarkkuudella lukiessaan vastaa hyvälaatuista suurennuskonetta. FILMIRAE EI KÄYTTÄYDY KUIN PIKSELI Filmirakeen koko on tarkalla filmiemulsiolla luokkaa 1/100 mm, joten rakeita voi asettua millimetrin matkalle noin 100 (100 px/mm). Kukaan ei kuitenkaan myy ihanteellista filmikameraa eikä suurennuskoneen objektiivi tai skanneri mitenkään paranna kuvan laatua. Testissä on mukana Hasselblad 500 C/M varustettuna Carl Zeiss Planar 2,8/80 mm objektiivilla, filmeinä Fujifilmin Reala 100 ja Kodakin kova haastaja Ektar 100. Kuvaus puolittaa filmin tarkkuuden ja skannaus tai suurennus puolittaa negatiivin tarkkuuden. Laboratorio-olosuhteissa valotetusta negatiivista saa vielä näkyviin noin 100 px/mm viivoituksen ainakin rumpuskannerilla. Silloin tarkalla filmillä on loppukuvan tarkkuus noin 20-30 px/mm. Tähän etsitään vastausta seuraavassa. Vertailussa ei Hasselbladin 6x6 filmikuva pystynyt kampittamaan Canon EOS 5D Mark II digijärkkäriä tarkkuudessa. | 2/ 2010 70. MARKKU METSÄMÄKI Korvaako digi jo keskikoon? 3 1 3 Kannattaako kuvata vielä 6x6 kuvia filmille vai onko jo aika siirtyä tarkkaan kinokoon digikuvaukseen. Digikameran kenno lukee 156 px/mm (Canon EOS 5D Mark II) tarkkaa ruutukaavaa noudattaen. Hasselbladin digiavustajana toimii Canoscan 8800F tasoskanneri. Tämä vastaa 6x6 negatiivilla vain 3 Mpx suurennosta. Filmiskannauksessa erottelu kuitenkin asettuu käytännössä 60 px/mm luokkaan (MTF50) vaikka teoreettinen tarkkuus lähes saavutetaankin kontrastin kadotessa (MTF0). Harvapa ihailee raakaa negatiivikuvaa sellaisenaan. Hyvälaatuinen tasofilmiskanneri lukee yleensä 4800 dpi:n optisella tarkkuudella 189 px/mm. ICG on tällä hetkellä yksi harvoista rumpuskannereiden valmistajista, mutta käytettyjä laitteita on muualtakin saatavana. Tai asettuisi, jos rakeet noudattaisivat tarkkaa asettumista kohdalleen. Kodakin luotettavien MTF-mittausten mukaan näin on edelleen, jos omistaa ihannekameran. Painotaloissa on käytössä tarkkoja skannereita, joiden erottelutarkkuudet ovat yli 10 000 dpi. Filmin kuva muodostuu hallitusta kohinasta ja tyhjistä alueista. Diginurkassa vastustajana on Canon EOS 5D Mark II kinokoon digijärkkäri, jossa on Canon EF 3,5-5.6/28-135 mm zoomi. Mainoksista huolimatta kuvan labraaminen suurennuskoneella on jälkikäsittelyä. Tarkkaa valokuvaa tekevälle on 120 koon filmi edustanut parasta kuvan tarkkuutta niin kinofilmiin kuin digikuvaukseenkin verrattaessa. saavuttaa 6x6 koon filmityöskentelyssä. Ammattikuvaajan kannattaa skannauttaa parhaat otokset näillä laitteilla, koska silloin filmistä saa irti kaiken. Kodakin Ektar 100 yltää lähes 100 px/mm tarkkuuteen MTF50kontrastilla, joka vastaa 6x6 koolla noin 30 Mpx digikuvaa
Labraamalla saa säädettyä suurennosten värisävyjä tekijän kokeneisuuden mukaan. Filmi ei taivu laajaan käsittelyyn yhtä hyvin. Digikuvaus kannattaa tehdä RAW-kuvina, jos haluaa laajan muokkausvaran. 6x6 filmillä kinorajauksella ei ole mahdollista päästä yhtä tarkkaan kuvan laatuun kuin digillä. 71. Molemmat on korjattu sävyjen osalta Adobe Photoshop CS4:llä. Digikuvan värilämpötilan voi asettaa kohdalleen joko kamerassa tai muuttaa vielä jälkikäsittelyssä. Digin filmilaatua voi vaihtaa sopivilla kuvankäsittelyn suotimilla, jos haluaa palautua tuttuun filmin sävyasteikkoon. | 2/ 2010 Canon EOS 5D Mark II RAW-digikuva (vas) ja Hasselblad 500C/M:llä kuvattu Fujifilmin Superia Realan ruutu (oik) näyttävät samaan sävyasteikkoon käsiteltyinä hyvin samankaltaisilta, mutta osasuurennoksessa tarkkuudeltaan hyvin erilaisilta. Valotus 1/125, F4, ISO100 molemmissa. Kinokoon CMOS-kenno on paljon erottelukykyisempi kuin tarkka filmi. Etenkin RAW-kuvilla on pelivaraa paljon enemmän kuin perinteisessä suurennuskoneessa. RAW-kuva on korjattu objektiivin virheiden osalta Canon Digital Photo Professionalilla. 4 2 4 SÄVYNTOISTO EI OLE PELKKÄÄ VÄRILÄMPÖÄ Filmikuvan sävy määräytyy etukäteen valitun filmin ja valaistuksen värilämpötilojen perusteella. Reala on skannattu 4800 dpi tarkkuudella
Canon EOS 5D Mark II:lla otettu kuva on photoshopattu suotimilla vastaamaan Hasselbladilla Realalle otettua kuvaa. Uudet mustesuihkutulostimet tekevät myös tarkkaa ja säilyvää jälkeä. Adoben markkinapaikalta osoitteessa www.adobe.com/cfusion /marketplace löytyy hyvä kooste työkaluista klikkaamalla oikeasta reunasta Filters-kohtaa. Arkistoinnin kannalta hopeapohjaiset materiaalit ovat säilyviä. Vanhan filmirakeen saa kätevästi aikaiseksi digikuvaan onOne Softwaren Photo Tools 2.0 valinnalla Grainy tai edullisemmin lisäämällä Photoshopista kohinaa Add noise -suotimella. Digikuvasta ei saa edullisesti tehtyä 6x6 filminegatiivia tai diaa. Painettua digikuvaa saa tehtyä kirjoiksi asti, kuten Kamera-lehden numeron 10-11/09 mukana tulleessa Kuvat kirjaksi -liitteessä kerrottiin. Jos on tottunut filmille kuvaamiseen ja haluaa käyttää filmin raetta ilmaisuun, kannattaa käyttää filmiä. MTF-erottelutarkkuus on käytännössä sama kuin Kodakin Ektarilla. Rakeet ovat kylläisiä ja peittäviä. Oikealla näkyvä digikameran ruutukaava on Canon EOS 5D Mark II kennolta filmikuvaa vastaavalta kohdalta. DIGITYÖKALUJA FILMIN TOISTOA KAIPAAVILLE Eri filmeille ominaiset sävyntoiston ominaisuudet ovat saatavana digikuvan käsittelyyn tarkoitettuina kuvankäsittelyn suotimina. Ympäröivä yhteiskunta on siirtynyt digiaikaan, joten on luonnollista seurata tätä kehitystä myös kuvaamisessa. Kodakin tarkkojen mittausten perusteella Professional Ektar 100 (vas) yltää hyvään erotteluun. Filmi ei anna anteeksi kuvaajan virheitä. Digikamerakin saadaan muistuttamaan filmikameraa, jos digikuvasta tehdään suotimilla filmikuvaa. Kodakin käyrästöön on merkitty MTF50 keskiarvoerottelupiste punaisella. Kodak Ektarin mikroskooppikuvasta näkyy filmin rakenneominaisuus. Yksi jakso (cycle) vastaa kahta pikseliä digitoidussa kuvassa. Skannatun lopputuloksen ero on silminnähtävä näissä osasuurennoksissa. Rae on rakenteeltaan pehmeä. | 2/ 2010 72. Digikuvan diaheittimeksi sopii parhaiten HD-projektori tai iso 40 tuuman tasomonitori. Fujifilmin Superia Realan vasemmalla näkyvät rakeet ovat pieniä ja pippurisia. RAW-kuvaaja saa anteeksi pienet valotusvirheensä ja pelastaa helpommin kuvan kuin filmille kuvaava. KANNATTAAKO KUVATA FILMILLE? Hyvälaatuinen digijärkkäri päihittää toiston tarkkuudessa 6x6 filmikuvan. Eräs parhaista suodinkokonaisuuksista filmin ystävälle on Alien Skin Exposure 2. Tarkka raegeometria voi aiheuttaa ongelmia joillekin filmiskannereille. Neliömäinen kuvan muoto voi joissakin kuvauksissa olla merkittävä etu. Digikuvakin säilyy hyvin vedostettuna tai kopioituna säilyvälle talletusmedialle, eikä monistaminen huononna kuvan laatua. Toiston tarkkuus, nopeus, monipuolisuus ja helppo käsiteltävyys puoltavat digikuvausta. Nostalgia voi olla tyylikästä. Kuvassa näkyy osasuurennos filmiraekuvaa vastaavasta kohdasta. Sillä tehty Fujicolor Reala 100 jäljitelmä näyttää oikean oloiselta. Tosin digitaalinen kuvankäsittely tarjoaa jälkikäsittelynä minkä tahansa filmityypin ja rakeet sen lisäksi. Kuvan ottohetki lähes sinetöi lopputuloksen. Sen toiston laatu on jokaiselle filmityypille ja jopa valmistuserälle yksilöllinen. Filmin jäljittely ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus vaan lähinnä ilmaisukeino. Digikuvaus on oma lajinsa, johon kuuluu olennaisena osana jälkikäsittely. Värisuurennoksia perinteisillä menetelmillä tehneenä pyrin käyttämään suotimia hillitysti kuvankäsittelyohjelmassa. Rakeiden satunnainen rasterikuvio luo ainutkertaisen kuvan, jota ei voi toistaa edes peräkkäisissä filmiruuduissa. Filmin kehittäminen ja skannauskin vie oman aikansa, joten filmi ei sovi kiireiselle. Kuvallisen ilmaisun kannalta ei tarkalla digikennolla ja ison koon filmillä ole merkittävää eroa, sillä molemmilla talletustavoilla saa aikaan ilmaisurikasta kuvaa. Suurennus esityskuvamuotoon onnistuu perinteisesti filmillä hyvin. Digikuva sopii pienellä vaivalla suoraan webbiin. Filmin rakeita on tarjolla myös Photoshopin suotimista. Toki filmikuvaa voi pyrkiä korjaamaan labraamalla. Fujifilm Superia Reala (oik) pääsee samoihin lukemiin. Vasemmalla Hasselblad 500 C/M ladattuna Fujifilm Reala 100 filmillä ja oikealla Canon EOS 5D Mark II täyskinokoon CMOS-kennolla. Noin sata vuotta sitten autot muistuttivat hevosettomia kärryjä. FILMI EI ANNA ANTEEKSI Analoginen filmi on kuin LP-levy. Realan ruutu skannattiin Canoscan 8800F tasofilmiskannerilla tarkkuudella 4800 dpi
m a i s u n i l m a i s u . 09-452 5276, Fax 09-452 5283 e-mail: myynti@suomenlamppupalvelu.fi www.suomenlamppupalvelu.fi ILMOITUSTILAA Haluatko edullista ilmoitustilaa näiltä sivuilta. FOTOLIIKKEITÄ Espoo Kirkkonummi Täyden palvelun fotoliike ERIKOISTARVIKKEITA LAMPUN TARPEESSA? Vanhaan tai uuteen: Projektoriin, Suurennuskojeeseen, Kuvaukseen, Mittalaitteeseen Valaisimeen, etc. Soita 09-692 2910 Merja Calton FOTOTARVIKKEITA LUONTOKUVAUSTA KARHU- JA LUONTOKUVAUSTA KAINUUSSA Kuvauselämyksiä keskellä selkosia Suomussalmella Venäjän rajan tuntumassa. 08-736 160 fax 08-736 150 www.martinselkosenerakeskus.com KAMERAHUOLTOA K A M E R A H U O L T O M U S T O N E N & L A I N E www.kamerahuolto.fi KUVAVALMISTUSTA ERIKOISTARVIKKEITA KUVAUSTAUSTOJA w w w. Asiantuntijasi: Saloviuksentie, 02400 Kirkkonummi Kyrkslätt 09-296 1911 hymykuoppa@kolumbus.fi www.hymykuoppa.fi Helsinki Raisio SUOMEN LAMPPUPALVELU OY Olarinluoma 15, 02200 ESPOO Puh. f i NETTIKAUPPOJA LIIKEKETJUT | 2/ 2010 73. MARTINSELKOSEN ERÄKESKUS Pirttivaarantie 131 89920 Ruhtinansalmi puh
Ryhmät yli 10 hlö á 4 TR1 (Finlayson) Väinö Linnan aukio 13, 33210 Tampere. LAPPEENRANTA Kaakkois-Suomen valokuvakeskus. Eteläranta 6, ti-su 11-18. 1950) retrospektiivi-näyttely. 02 -262 0850. Suomalaisia UPI:iin kuuluu tällä hetkellä 30. 72 vedosta 18 kreikkalaiselta kuvaajalta. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, p. Lisäksi näyttelyyn liittyy suomalaisten näyttämötaiteilijoiden muotokuvatutkielmien sarja 60-luvulta. Luontokuvakeskuksen Kuukkelisalissa on esillä 30.4. www.laterna.net, ma-pe 11-17, la 11-15. 5.3.-4.4. Maaliskuussa MUUTOS / eli paperitehtaan muuttuminen yritystiloiksi. www.pohjoinenvalokuvakeskus.fi Oulun taidemuseo. 28.2. saakka Mirva Vittaniemi, Vaasa / AVAUS VALOON. juhlanäyttely Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1. 25.3. 4.-27.3. 23.5. Kuninkaankatu 1416, p. Liput 6/4, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Mariankatu 14. Snellmaninkatu 13 A (käynti pihan puolelta), p. Valve galleria. www.poriartmuseum.fi/fin/poriginal-galleria. Kansainvälistä näyttelytoimintaa harrastavien järjestö UPI eli United Photographers International etsii uusia jäseniä. 5.28.3. ti-pe 11-17 ja la-su 12-18. Rauhankatu 7, p. Torangintaival 2, pääsymaksu 4/2, alle 7v. 21.4 - 9.5. Keskuskatu 90, p. 040-4829118, www.kaakkois-suomen.valokuvakeskus.fi, tipe 1217, la 1215. LAPUA Pohjanmaan Valokuvakeskus. ti-pe klo 9-17, la-su 11-18 Mediamuseo Rupriikki. UPI:lla on 195 jäsentä 30 eri maassa. Juankoskelta lähtöisin olleen muusikon, kirjailijan ja runoilijan elämä valokuvin. saakka Jani Ruscica. 5.-30.5. saakka Henrik Eriksson. Vuoden ensimmäinen näyttely, uusseelantilaisen Bridgit Andersonin Viimeinen matka avautuu yleisölle 29.1. Galleriatilassa luontokuvakeskuksen vaihtuvat näyttelyt Hautalan kokoelmista. Albertinkatu 16 00120 Helsinki www.luova.fi tipe 1118, la 1116. 18.4. 23.5. Hippolyte Studio. Valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluvat kokeellisen elokuvan ja videotaiteen kannalta merkittävät teokset Romeo ja Julia (1972) ja Piha (1980) ovat molemmat esillä näyttelyssä. saakka Valokuvakeskus Nykyajan näyttely Hidas liike. saakka Matti Snellman & Antti Leinonen / Kansallismaisema.fi. 017 262 5599, www.vb.kuopio.fi, ti, tope 1117, ke 1119, lasu 1115, liput: 3/2 euroa, alle 12-v. UPI:iin voi tutustua sen nettisivuilla www.upiphoto.com/upiphoto. saakka Aitoa Kamaa / 13:n kuvaajan yhteisnäyttely. 18.4.10.5. Mikko Kuorinki Kalevankatu 18 B, p. saakka Jorma Luhdan näyttely "Tähtiyöt". 09-6811 490, www.kameraseura.fi Galleria Luova. Vuorelankulma 2, 48100 Kotka. Kirjavalanraitti 9, 59410 Kirjavala. 9.4.-2.5. Poriginal Galleria. 27.2.-21.3. Haapala. 27.2.4.4. Venäläis-hollantilaisen Lucia Ganievan näyttely on kunnianosoitus Eremitaasin hiljaisille työntekijöille ja heidän taiteen tietämykselleen. Värivalokuvia, 60 erikokoista vedosta. Aukioloajat: galleria ti-su 1018, toimisto ma-pe 10-18. Hiljaisuuden kuvia. Sanni Seppo. Kalle Kataila. ti-la 12-16 . Kuvien aiheet: -paperikoneiden purkua, koneenosista romuksi, ihmisiä ja uutta toimintaa. Kamera-galleria. Celine Clanet / Maze Kummigalleria. ti-pe 10-18 la 11-17 su 11-18. HKL:n bussit 20, 65A, 66A, metro Ruoholahti, raitiovaunu 8. 31.3 - 18.4. Galleria Jangva. 08-55847575, kulttuurivalve@ouka.fi, masu 10-20 vapaa pääsy. VAASA Vaasan taidehalli, Valokuvagalleria Ibis. Prosessi-tila. Ulla-Mari Lindström / Kohtaamisia maalauksissa, Valokuvia. www.salontaidemuseo.fi KUUSAMO Hannu Hautala luontokuvakeskus, Kuukkelisali. Näyttelyn sponsori on UPM. KARJAA Galleria Zebra. Uudenkaarlepyyn AMK Novia, valokuvauslinja. saakka Leena Louhivaara / Saa katsoa! Rintasyöpään sairastuneiden muotokuvia. p. 21.3. www.tampere.fi/mediamuseo. 1.19.3. 0400-701453. PORI Polichronis Nikiforakis on UPI:n kreikkalainen sihteeri. Lastenkodinkuja 1, p. saakka Ivonne Thein: Kolmekymmentäkaksi kiloa, valokuvanäyttely. 14.3. Kyösti Romppasen valokuvanäyttely. saakka Antero Takala / Mindscapes 19602010. Kaupungintalo, ke-pe 12-18 la-su 12-17. 0505710558. Avoinna joka päivä, sunnuntaisin suljettu. SÄÄKSMÄKI Voipaalan taidekeskus. 21.3. Nyt ensimmäistä kertaa yhdessä esillä olevat yli sata valokuvaa muodostavat mustavalkoisen maisematutkielman, joka on ylistys suomalaiselle luonnolle, pohjoiselle valolle, järvimaisemille ja Lapille. Näyttelyssä voit myös nähdä vuoden 1972 Photoshopin eli YLEn suunnittelulaboratoriossa syntyneen "videovärittimen". saakka Atelieri O. Maija Pasanen / Paperiveistoksia, Eija Temisevä / Keramiikkaveistoksia, Laren Cuo / Valokuvia 8.-30.4. Näyttelyssä on esillä sekä Majurin varhaisempia valokuvia että aivan uusia, tätä näyttelyä varten syntyneitä teoksia Kultakolikot (2009), Lumikettu (2009) ja Vesiputous (2009). Juice. Näyttely on katsaus valokuvataiteilija, professori Antero Takalan (s.1939) 50-vuotiseen tuotantoon. 09-6123344, www.hippolyte.fi, tipe 1217, lasu 1216. Liput 4 , pe 16-18 vapaa pääsy. Sirpa Lappalainen & Jukka Ihalainen / Maalauksia ja valokuvia, Mervi Vuolas & Jaana Sääski / Kollaaseja. saakka Paljastavat kuvat / Suomalaisen kuvajournalismin suuria draamoja ja julkkisten tähtihetkiä. Kuvissa mummot polttavat tupakkaa, suihkukone jättää jäljen taivaalle ja pulut syövät oksennusta. ilm. Manolis Metzakis on UPI:n kreikkalainen puheenjohtaja. Mannerheimintie 20A. saakka Steve McCurryn (s. 2.5. saakka myös Susanna Majuri / Vedentutkijan tytär. Uudenmaankatu 4-6, sisäpiha 09- 6123743 ti-pe 11-19, la-su 11-17 www.jangva.fi Goethe Institut Finnland. 28.2. www.goethe.de/suomi KAJAANI Kajaanin kirjasto. ti-pe 9-17, la-su 11-18. Sisäänpääsy 6/5/1 . TAMPERE Valokuvakeskus Nykyaika. 17.3.-11.4. Valokuvakeskus Peri siirtyy tammikuussa Wäinö Aaltosen museon kanssa samoihin tiloihin Turussa. ma-pe 11-19, la-su 11-15 www.pohjanmaanvalokuvakeskus.net TURKU Valokuvakeskus Peri. Uudet yhteystiedot ja aukioloajat: Valokuvakeskus Peri, Itäinen Rantakatu 38, 20810 Turku, puh. Hänen kuviaan on esillä maaliskuussa Kamera-galleriassa Helsingissä. Mitro Kontturi / Luonnos Värivalokuvia. Kalervo Puskala, Jurva ja Eetu Sillanpää, Vaasa / POHJALAISIA. 02-621 1093. (05) 2250 221 www.kotkanvalokuvakeskus.fi Suomen merimuseo. www.peri.fi OULU Pohjoinen valokuvakeskus/Rantagalleria. Suomen Ammattivalokuvaajat ry, 90v. Suomalaisia UPI:iin kuuluu 30. Nina Dannert, Kokkola. 3.4. 0405707957 tai leena-maija.lindqvist@sksl.fi. ma-to 12-18 pe 12-16. 4.-27.3.2010 Hannu Siitonen, Veijo Kantele. www.botnia.org/ibis, http://museo.vaasa.fi. PARIKKALA Valolla. Sakari Viika: Heavy Light. ilmaiseksi. Sääksmäentie 772. saakka Lucia Ganieva / Ermitazhniki - salinvalvojat. HELSINKI Suomen valokuvataiteen museo. Mari Aaltonen-Tukkas oranssi ja musta, housunlahkeessas kusta. Musiikki Kari Alajuuma, grafiikka ja koostaminen Lauri Kantola. Nettisivuillaan UPI pitää myös jatkuvasti täydentyvää kuvagalleriaa, jossa jäsenillä on mahdollisuus kommentoida toistensa kuvia ja jakaa toistensa kuville pisteitä. Hänen kuviaan on esillä maaliskuussa Kamera-galleriassa Helsingissä. Katsaus monialaisen valokuvaajan elämäntyöhön. Valokuvagalleria Hippolyte. 10.4.-16.5. Tämän kuvan nimi on Silence recolection. | 2/ 2010 Porin taidemuseo, projektihuone. 28.2. Henna-Riikka Halonen. UPI järjestää ensimmäisen kansainvälisen näyttelynsä Suomessa 1.3.19.3.2010 Helsingissä Kamera-galleriassa. 75. Eniten jäseniä on Kreikassa ja toiseksi eniten tällä hetkellä jo Suomessa. Laterna Magica. Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99 A, 48100 Kotka www.merimuseo.fi KUOPIO VB-Valokuvakeskus. Jatkuva näyttely: 1900-luvun kansainvälisten mestareiden vedoksia. Tämän kuvan nimi on The youth inside. SALO Salon taidemuseon veturitalli. 019236 499, www.gallerizebra.fi, tito 1018, pe 1017, la 1215. KOTKA Kotkan Valokuvakeskus. saakka Kajakin keulan maisemia. 30.5. Jäsenyydestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Suomen yhteyshenkilöön Leena-Maija Lindvistiin, puh. Näyttelyssä on mukana valokuvataidetta ja valokuvausta soveltavia teoksia 22 tekijältä. Yhteislippu molempiin 5 / 1, perhelippu 10, alle 7v ilm. 12.4. Myös: Jaana Rannikko / Talven valoa. 6.3. Hallituskatu 7 (Valve), p. 5.-28.3. Margarita Andreu / Entreveure / Katsoja, Kuvan elekieli Eteläranta, www.poriartmuseum.fi, 02-621 1080 / 1081. Kansainvälistä näyttelytoimintaa harrastavien järjestö UPI eli United Photographers Internationalin ensimmäinen kansainvälinen näyttely. 9.4.-2.5. 09-6866 362, www.fmp.fi, tisu 1118. Projekti-tila
Kohderyhmänä ovat kaikki luontokuvauksesta ja luonnossa liikkumisesta kiinnostuneet. Tapahtuma on ajoitettu perinteiseen hanhien muuton huipentumaan. VIDEOSIIRTOJA Videosiirrot ja laitevuokraus Foto Bögelund Mäntypaadentie 15 D 00830 Helsinki p. Gauja-joen kansallispuisto Pohjois-Latviassa tarjoaa maalauksellisen kauniita jokimaisemia ja rikasta kulttuurihistoriaa. Festivaali avataan klo 10.00, jonka jälkeen palkitaan Liminganlahden lintukuvakilpailun voittajat. Festivaalista on tarkoitus kasvattaa vuosien mittaan kansainvälinen lintumessutapahtuma. Soita 09-692 2910 Merja Calton VALOKUVAKOULUTUSTA LUONTOKUVAILTA: SAARENMAA JA LIIVINMAA Torstaina 15.04.2010 klo 18.30 - 20.45 Helsingin työväenopisto, Kanneltalon auditorio, Klaneettitie 5. 050 626 19 e-mail:jarmo.mustonen@fotobogelund.fi Haluatko edullista ilmoitustilaa näiltä sivuilta. Kilpailusivusto löytyy osoitteesta www.lintukuvakilpailu.com Kilpailuaika päättyy 10.3.2010. Tuomaristoon ovat lupautuneet Jari Peltomäki, Markus Varesvuo, Pirkka-Pekka Petelius ja BirdLife Suomen Linnut -lehden päätoimittaja Lauri Hänninen. Lähde luontokuvaaja Mikko Tiittasen kuvien mukana luonto- ja kulttuurimatkalle. Liminganlahden Ystävät ry järjestää Lintukuvafestivaalin lauantaina 24.4.2010 Liminganlahden luontokeskuksessa. Tavoitteena on löytää Suomen upeimmat lintukuvat. Viime vuonna tapahtumassa kävi yli 1000 kävijää ja tapahtuma sai runsaasti medianäkyvyyttä. Festivaali järjestetään neljännen kerran. Palkinnot tulee jakamaan Pirkka-Pekka Petelius. ARVOSETELIT www.kamera-lehti.fi 76 | 2/ 2010. Historiallinen Liivinmaa käsitti aikanaan Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian alueet. Kuvakertomus Saarenmaan luonnosta ja maaseutukulttuurista. Tarjolla on tuote-esittelyjä ja opastusta sekä upeita elämyksiä niin luonnossa kuin valkokankaalla. Kilpailusta on tarkoitus tehdä vuosittainen. Lintukuviaan esittelevät Mika Honkalinna, Jyrki Kallio-Koski, Seppo Pöllänen, Harri Taavetti, Jussi Sihvo, Eric Menkveld (Hollanti), Stefano Unterthiner (Italia) ja Markus Varesvuo. Lintujen kuvaus on suosituin luontokuvausmuoto ja ansaitsee oman kilpailun. Tervetuloa! Vapaa pääsy! LIMINGANLAHTI KUTSUU! Liminganlahden Ystävät ry järjestää Suomen ensimmäisen lintukuvakilpailun
ARVOSETELIT www.kamera-lehti.fi | 2/ 2010 77
Jaskarin lokkikuva. Nyt voitte kuvata väreissäkin kuuluisalla Gevacolor filmillä. Suomalaisista ovat mukaan kirjaan mahtuneet Teuvo Kanervan ja Bert Carpelanin kuvat. Kaitafilmin äänitys on helppoa Bolex-Sonorizer:lla. Normaaliobjektiivilla oli otettu 101, telellä 46 ja laajakulmilla 18 kuvaa. FIAP 1960 -kirjassa on P. Se on ainoa tie kuvien tason nostamiseksi. Ellei kuva ole luovan työn tulos ja kerro jotain tekijänsä näkemyksestä, ollaan vasta puolitiessä. Terävä ja sävykäs kuva on työn takana, prosessi kysyy taitoa, aikaa ja kärsivällisyyttä. Aikaisemmin julkaistun mustavalkofilmin kehitysmenetelmäesittelyn jälkeen on koottu eri tekijöiltä laajat mielipiteet ja käyttöohjeet kehitteille Rodinal, Promicrol, Neofin ja Microphen. Vito C aito Voigtländer tuote. Kerhotoiminnassa korostetaan nimenomaan teknisiä taitoja. Katoavaa käsityönä tehtyä kansanperinnettä, joka nykyisin on korvautunut sillä, että se vähäinen määrä, mikä mustavalkofilmiä vielä valotetaan, kehitetään laboratoriossa värikehitteillä. S A I M A A N KA M E RA S E U RA KANSI P.K.Jaskari NIMETÖN MAISEMA Seppo Saves, PA R I S A N A A KA H D EN KES KEN | 2/ 2010 78 Unto Oikkonen, ARPS.. Niiden kertovuus on lisääntynyt. Kuvasisältö on jokaisen henkilökohtainen asia, mutta jos arvosteluissa päähuomio on teknisissä asioissa, kehityksen suunta on väärä. Pääkirjoitus haluaa nostaa kuvasisällön kunniaan. Japanilaisen kamerateollisuuden arvostettuja laatutuotteita Kätevät kiitetyt kysytyt Minolta Mini-projektorit. Ensimmäisestä on helppo keskustella, mutta kaksi jälkimmäistä edellyttävät kuvaajalta ja arvostelijalta enemmän. MATTI RISTIMÄKI POIMINTOJA MAINOKSISTA Leica M2 yksinkertainen ja varma. Näiden oikea suhde tulee olla myös kuva-arvostelun perustana. Ehdottomasti varma synkronisointi. 6x6 cm:n kuvakoon Rollei on yleisin kamera ja Ilford HP3 useimmin käytetty filmi. Asiantuntijan kamera Petri Penta. K. Mamiya-kamerat. Luettelosta puutuu jostakin syystä eräs tuon ajan suosituimmista eli Kodak D76. Kuitenkin Leica on vain parin prosentin päässä. Itse lopputulos, valokuva on kuitenkin tärkein. Hyvän valokuvan kolme pääominaisuutta ovat; tekninen valmius, kertova sisältö ja henkilökohtainen näkemys. Kuvan tekemisen tekninen taito on kasvanut, mutta sisällön laatu ei ole noussut samassa tahdissa. Siinä ei ole mitään moitittavaa, mutta sitä ei saisi asettaa yksinomaiseksi päämääräksi. Kinofilmille kuvattuja kuvia on mukana myös runsaasti, ja Canonkin näkyy hyvin tilastoissa. Kaitafilmin äänitys on helppoa Bolex-Sonorizer:lla. Käyttäen Leonar-valokuvauspaperia saatte aina hyviä kuvia. Weilin&Göösin valokuva-albumit miellyttävät jokaista kameran ystävää. Hinta ja riittoisuus laskettiin sekä tuorestettavien että kertakäyttökehitteiden valteiksi. Eumic c3m loistava uutuus vaativalle harrastajalle. Kädestä pitäen -kirjoitussarja jatkuu. Pesukarhu on kartoittanut Photography Year Book -vuosikirjan kuvien tekovälineitä. Paljon keskusteltiin, aika-ajoin hyvinkin äänekkäästi, minkä herkkyyden mukaan filmi valotettiin, paljonko suositusajoista ja -lämpötiloista poikettiin ja millä saatiin aikaan terävintä ja rakeettominta jälkeä
Loviisan kameraseura ry Heikki Arola, puh. kojut ja opastuksen ja kuvaesityksen sisältäen 180,- / hlö. Tiedustelut ja ilmoittautuminen sakari.makela @sksl.fi LUONTOBIENNAALI INTIASSA Suomen Kameraseurojen liitto kokoaa 10 vedoksen ja 20 digitiedoston kokoelmat FIAP:n 15. Lähetä kuvasi toukokuun loppuun mennessä osoitteeseen: Leena-Maija Lindqvist, Korpiniementie 96 C, 39310 Viljakkala. Pohditaan, mitä apuja voi löytyä. Ilmoittautumismaksu 50 veloitetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Osanottokaavake ja lisätietoja: riina.karvonen@sksl.fi NUORTEN KUVIA VIETNAMIIN Suomen Kameraseurojen liitto kokoaa 10 vedoksen kokoelman Vietnamiin FIAP:n 32. Kuviin ei saa mitään olennaista lisätä tai poistaa, mutta normaali kuvankäsittely, kuten värisäädöt, valoisuuden, kontrastin ja terävyyden säädöt ovat sallittuja.) Digikokoelman teemana ovat linnut (Toiveena toiminnalliset lintukuvat! Kuvien tulee olla toukokuun loppuun mennessä osoitteessa: Leena-Maija Lindqvist, Korpiniementie 96 C, 39310 Viljakkala. Nyt siis kuvaamaan soittajia, laulajia, musiikin kuuntelijoita... Halukkaille studiolaitteiston kokeilijoille tai harjoittelijoille varustetaan yksi luokka myös studioksi. noin 120. Lisätietoja voi kysellä puh. Lähetä sähköpostia koulutusvastaavalle ja mainitse myös jäsenseurasi. SKsL:n henkilöjäsenet voivat ilmoittautua kurssille etukäteen sähköpostilla. Vedokset eivät saa olla paspiksissa eikä niitä saa pohjustaa. 79. Tiedostot nimetään seuran nimen mukaan 01-20 esim. MUISTA HENKILÖTIETOIHIN MYÖS TARKKA SYNTYMÄAIKASI (pv, kk, vuosi). Lisätietoja voi kysellä puh. Osanottomaksu 60 . mennessä Seuracup vastaavalle Riina Karvoselle. Vedoskokoelman teemana on suomalainen talvimaisema (Lähetä värivedoksia; muista, että kyseessä on luontosarja, joten ei näkyviin ihmisten kädenjälkeä eikä rakennettua maisemaa, vaan luonnonmaisemaa. 0405707957 tai leena-maija.lindqvist@sksl.fi. KESÄKURSSI: " KEHITYN VALOKUVAAJANA" Kameraseurojen liiton kesäkurssi on vuonna 2010 viikon mittainen työpaja Raaseporissa, Läntisellä Uudellamaalla. Vedosten minimikoko on 8 tuumaa x 10 tuumaa (20,3 cm x 25,4 cm) ja maksimikoko 18,5 tuumaa x 12 tuumaa (21,59 cm x 30,48 cm). Raseborgopiston viihtyisistä tiloista löytyy kuvauspaikkoja riittävästi. Hinta: ensimmäinen yö ilman kojuilua 90,- / hlö sis. Suomen Kameraseurojen liiton sääntömääräinen kevätkokous pidetään hotelli Degerbyssä sunnuntaina 11.4.2010 klo 10. Suomen kokoelman teemana on "Musiikki". Suomessa käytössä oleva A4-koko on siis näissä rajoissa. Matkan kustannukset tulevat olemaan noin 1500. Lisätietoja. Lassi Rautiaisen kuvaesityksen. SKSL:N VUOSINÄYTTELY 2010 LOVIISASSA Vuosinäyttelyn järjestelyistä vastaa Loviisan Kameraseura ry. Näyttely on syyskuussa PSA:n kansainvälisen konferenssin yhteydessä. Jos vedostaminen tuntuu ylivoimaiselta, pistä sähköpostia. Ennakkoilmoittautumiset ja tiedustelut: sakari.makela@sksl.fi MV-VEDOSTEN BIENNAALI VIETNAMISSA Suomen Kameraseurojen liitto kokoaa 10 vedoksen kokoelman FIAP:n 30. Paikka: Raseborgopisto, Karjaa (Raasepori) Kurssimaksut: Täsmentyy vielä - majoitus, ateriat, saunat, ohjaus jne. Aihe on vapaa. Osallistuminen on ilmaista. Kun nuoret saavat tukea ja apua aikuisilta, osanottokynnys on helpompi ylittää. KUVIA PSA:N KOKOELMAKISAAN Suomen Kameraseurojen liitto kokoaa 10 kuvan kokoelmat sekä digi-, dia- että vedossarjaan PSA Councils Challenge 2010:een. 040 509 8539 Ari Haimi, puh. Avajaisten oheisohjelmana luvassa on seminaari hotelli Degerbyssä klo 14.00 - 16.00. mustavalkovedosten biennaaliin Vietnamiin. Lasten ja nuorten vanhemmille: Lapset ja nuoret eivät välttämättä huomaa itse tätä kisaa, joten pohtikaa kaikki valokuvauksesta kiinnostuneet aikuiset, onko lähipiirissä kameraa käyttäviä lapsia ja nuoria ikäluokissa 120. (019) 505 6200, http://www.degerby.com/ Liittokokous. Kuvien tulee olla maaliskuun loppuun mennessä osoitteessa: Leena-Maija Lindqvist, Korpiniementie 96 C, 39310 Viljakkala. Ilmoittautumiset toimistolle: toimisto@sksl.fi tai 0400-634631 | 2/ 2010 Seuracup käsittää 20 digitiedostokokoelman 520 kuvaajalta (1-4 kuvaa/kuvaaja). 040 545 6486 SKsL:n näyttelyvastaava Tatu Kosonen, puh. Kyydit kurssipaikalle kukin hoitaa itse. Klo 8.00 kojuilta Kuikan kämpälle. Osallistuminen on ilmaista. luontobiennaaliin Intiaan. saapuminen, majoitus ja kuvaesitys ja retki lähiympäristöön. (019) 533 191, http://www.zilton.fi/ Ulrikakoti: puh 040 551 9002, kaarina.liljestrom (a) rantakartano.fi, http://www.ulrikakoti.fi/ Hotelli Degerby: puh. klo 17. Vedoskoko on 30 cm x 40 cm; ei paspiksia. Kurssin kokonaishinta 450 . Voit lähettää tyrkylle kokoelmaan useampiakin vedoksia, mutta kokoelmaan voi valita vain yhden kuvan samalta kuvaajalta. Avajaisten jälkeen on vuorossa ruokailu hotelli Degerbyssä (Brandensteininkatu 17) klo 19.30. Karjaan ja Tammisaaren kesäisissä maisemissa kuitenkin toimitaan: luvassa on katukuvausta Tammisaaaren viehättävillä kaduilla, ruukkimiljöötä (Fagervik, Billnäs, Fiskars ja Mustio ovat läheisyydessä), veneretkiä hylkeitä kauvaamaan, miljöömuotokuvaa ja studioharjoittelua, rantayttöjä hiekkarannalla jne.; tulostamista ja kuvaesitysten tekoa, verkkogallerioita ja arkistointia. Vedoskoko on 30 cm x 40 cm; ei paspiksia. Näyttely. Valtakirjojen tarkastaminen klo 9.45-10.00. Hotelli Zilton: Mariankatu 29, puh. Liitto lähettää myös kaikki Seuracupiin osallistuneet kokoelmat edelleen FIAP:in syksyllä järjestämään kansainväliseen Seuracupiin. 200 . Kuvat jpg-muodossa, pisin sivu väh.2400 pxl, 300 dpi resoluutiolla. 0405707957 tai leena-maija.lindqvist@sksl.fi. Tiedoston koko on jäätävä alle 350 kilotavun. Kuvien siirtoa, keskustelua ja lepäilyä ja kotimatka. Tulokset julkaistaan syksyn Teemanäyttelyn yhteydessä. Vedoskoko on 30 cm x 40 cm. Su 8.8. Kokoelman aihe on vapaa, kuvat toimitettava cd:llä 17.9. nuorten biennaaliin sekä alle 16-vuotiaiden että alle 21-vuotiaiden sarjaan. La 7.8. Suomesta voi lähettää vedoskokoelmaan vain yhden kuvan per kuvaaja ja digikokoelmaan enintään kaksi kuvaa per kuvaaja, mutta tarjoathan useampia, jotta yhtenäisen kokoelman työstäminen onnistuisi. Diat voivat olla yhtä hyvin lasi-, muovi- kuin kartonkikehyksissä, mutta suositeltavaa on lähettää lasikehyksissä. Pe 6.8. Pääpaino on vallitsevan valon ja valokuvaajan tekemän valaistuksen (salamat jne) yhdistämisellä. Viikon kurssi maanantai-lauantai: ruoka ja majoitus ylöspitoineen noin 300 , nuoret alle 25-v. Digitiedostojen koko on pitkä sivu 2400 pikseliä, resoluutio 300, pakkausmuoto photoshopissa JPG10 (tai sitä vastaava). Digikuvien vaakasivu ei saa ylittää 1024 pikseliä eikä korkeus saa ylittää 768 pikseliä. Näyttely on esillä 30.3.-28.4.2010. 0405707957 tai leena-maija.lindqvist@sksl.fi. Voit lähettää tarjolle useampiakin vedoksia MAALISKUUN LOPPUUN MENNESSÄ osoitteeseen: Leena-Maija Lindqvist, Korpiniementie 96 C, 39310 Viljakkala. Majoitus. Aihe on vapaa. Avajaiset. (019) 505 61, fax. Vetäjät: Jari Alanen, Sakari Mäkelä. Mahdolliset loput paikat täytetään sitten ilmonet-järjestelmän kautta. Lisätietoja voi kysellä puh. Fotoclub_Siika_01, Fotoclub_Siika_02 jne. Alle 16-vuotiaiden sarjassa osanottajan on oltava syntynyt 30.4.1994 jälkeen ja alle 21-vuotiaiden sarjassa 30.4.1989 jälkeen. Osallistuminen on ilmaista. 0405707957 tai leena-maija.lindqvist@sksl.fi. SKSL - SEURACUP HENKILÖKUVA MILJÖÖSSÄ 17.-18.4.2010 Huhtikuun työpajakurssilla on painotus miljöömuotokuvalla. sakari.makela@sksl.fi KARHUJA KUVAAMAAN ELOKUUSSA Kysytty Karhunkuvauskurssi Kuhmossa Kuikan Kämpällä Lassi Rautiaisen johdolla 5. 8.8.2010 To 5.8. Klo 8.00 kojuilta Kuikan kämpälle, kuvien siirtoa, keskustelua ja lepäilyä (yö kojussa ehkä väsyttää?) Klo 17.30 kojuille yöksi. diaesitys lintukuvauksesta ja opetusta tai ulkoilua. Kurssin vetäjinä Sakari Mäkelä, Jari Alanen, Timo Suvanto, Reino Havumäki ja joukko vierailevia esiintyjiä. Vuosinäyttelyn avajaisia vietetään Loviisan museossa lauantaina 10.4. Klo 17.30 kojuille yöksi. Vedokset voivat olla joko mustavalkovedoksia tai värivedoksia. Tiedot täsmentyvät vielä, ajankohta riippuu yhteistyöoppilaitosten muusta kesän ohjelmasta. Seuraavat yöt sis. 050 584 5896, tatu.kosonen@sksl.fi. KUVAUSMATKA KUUBAAN 2.-12.4.2010 Kameraseurojen liiton kevään matkakurssi suuntautuu tällä kertaa Havannaan. Lisätietoja voi kysellä puh
Mittaus oli nopeutettu, akku aina täyteen ladaten ja tyhjäksi purkaen. Uusimmissa Ni-MH akuissa itsepurkautuvuutta on onnistuttu vähentämään käyttämällä katodissa sekä koostumukseltaan että pintarakenteeltaan uudenlaista metalliyhdistekalvoa. Vaihtoehto alkaliparistolle on samankokoinen ladattava akku. Niiden lataus säilyy hyvin ja pitkään, jopa vuoden verran. Oheisessa kaaviossa Sanyon mittaus 0°C lämpötilassa ilmenevistä kapasiteettieroista suurehkolla 500 mA:n kuormitusvirralla, joka on tyypillinen digikameroille ja salamalaitteille. Myös ympäristömyrkyllisen koboltin määrä on vähentynyt oleellisesti. NiMH-akkujen kapasiteetti, eli niistä saatava energia käyttölaitteen "ruoaksi" on huomattavasti suurempi kuin alkaliparistoilla. Sormiakutkin ovat kehittyneet. Tämä johtuu siitä, että vaikka alkalipariston nimellisjännite on korkeampi (1,5V)i NiMHakun jännitteeseen (1,25V) verrattuna, laskee se voimakkaasti reippaasti kuormitettuna, jolloin sen virranantokyky heikkenee. Kummankin akkutyypin ongelma on ollut varauksen purkautuminen itsestään. Anodia on puolestaan vahvistettu mekaanisesti sen murenemisen ehkäisemiseksi. Lopullisen silauksen paketille antaa uusi välikalvomateriaali ja uusi elektrolyyttineste. Pienemmällä 100 mA:n kuormitusvirralla (pienet matkaradiot, mp3soittimet jne.) alkalipariston käyrä sukeltaa loivemmin, mutta häviää silti akuille selvästi. Tuoreella alkaliparistosatsilla kuvaa koko joukon otoksia tai tallentaa pitkät pätkän videota. ASKO VIVOLIN VINKKI Varauksetta paremmat sormiakut Uuden teknologian NiMHakkuja ovat mm: GP ReCyko+ Yuasa eniTime Uniross Hybrio Sanyo Eneloop Rayovac Hybrid Ansmann maxE Varta Ready2Use Sony Cycle Energy Panasonic Infinium Duracell Active Charge Monissa pienelektroniikkaa sisältävissä laitteissa virtalähteenä käytetään litium-ioni akkua. Alkaliparistojen käytön ikävin puoli on niiden aiheuttamat kustannukset. Toimintojen välissä oli lyhyt lepojakso. Lämpimät käyttöolosuhteet kuormittavat lepotilassakin olevia akkuja. Siksi ne voidaan myydä käyttövalmiiksi ladattuina. Nikkelimetallihydridiakku vie voiton myös virranantokyvyssä. Alkaliparistoista löytyy hönkää tyypillisesti 10001200 milliampeeritunnin verran, NiMH-akuista puolestaan 20003000 mAh. Itsepurkautuvuus aiheutuu pääasiassa kolmesta seikasta: negatiivisen elektrodin (katodin) kemiallisesta hajoamisesta ja positiivisen elektrodin (anodi) mekaanisista vaurioitumisesta ja sen materiaalin epäpuhtauksista. Laitteiden virtapolitiikan kohennuttua viime aikoina suurin harppauksin, varsinkin monissa hintahaitarin edullisemman pään laitteissa myös digikameroissa käytetään yhä useammin edullisempia AA/LR6 -kokoisia paristoja tai sormiakkuja. Akku antaa suuremman virran kapasiteettinsa loppuun saakka, jolloin esimerkiksi salamalaitteet toimivat oleellisesti pidempään ja lyhyemmällä salamavälillä viimeiseen välähdykseen saakka. NiMH-akun sähköinen toiminta riippuu siinä käytettävien elektrodien laadusta ja välikalvon sekä elektrolyyttinesteen ominaisuuksista. Miksi uudet akut ovat parempia. Lisäksi akut on aina pitänyt ladata pitkällä latausjaksolla ennen ensimmäistä käyttökertaa. Samalla myös akun varauskapasiteetti ja virranantokyky kasvaneen sisäisen vastuksen ansiosta on parantunut, vaikka niiden nimelliskapasiteetti on hiukan vanhoja akkuja alempi. Takavuosien pienikapasiteettisista nikkeli-cadmium (NiCd) akuista on siirrytty nikkelimetallihydridiakkuihin (NiMH). Neljän kappaleen laadukas merkkiparistopakkaus maksaa noin 35 euroa. Kylmissä käyttöolosuhteissa ero vielä korostuu. Se maksaa siis itsensä takaisin jopa jo 56 latauskerran jälkeen! Ni-MH akkujen kapasiteetti on myös noin 23 kertaa paristoja suurempi. Esimerkiksi kuumassa autossa säilytetyt akut purkautuvat huomattavan nopeasti itsestään. Vakiokokoinen sormiparisto on helppo virtalähde, tarvittaessa uutta toiminta-aikaa saa jokaisesta kioskista ja lähikaupasta, kun mallikohtaiset litium-ioniakut pitää etsiä erikoisliikkeistä. Sanyon omilla kennoillaan tekemä vertailumittaus kertoo koruttomasti, että uudet NiMH-akut kestävät käytännössä jopa yli kaksinkertaisen määrän latauskertoja vanhaan kennotekniikkaan verrattuna. Uusien akkujen kuormitettavuus, purkausvirta, alkaa laskea vasta 200:n latauskerran jälkeen, kun vanhat vastaavat alkavat esittää ikääntymisen oireita jo 70-80 latauksen jälkeen. Neljän akun setti latureineen maksaa edullisimmillaan 20-30 euroa. Ensimmäinen käyttökerta on kuin paristoja käyttäisi. Uuden sukupolven NiMH-akut siirtävät nämä haitat historiaan. Tässäkin suhteessa uudet akut ovat lyömättömiä. Uuden teknologian akku Vanhan teknologian akku 80 | 2 / 2010. (Kaaviokuvat: Sanyo) Uuden teknologian nikkelimetallihydridiakkujen odotettu elinikä on pidempi kuin vanhan polven vastaavien
Kestotilaus uusiutuu automaattisesti kulloinkin voimassa olevalla kestotilaushinnalla, ellei tilausta ole kirjeitse tai puhelimitse peruutettu. 09-6811 490 sekä www.kamera-lehti.fi. Tunnus 5000932 00003 VASTAUSLÄHETYS 00003 HELSINKI Kysy, keskustele ja lue tuoreet uutiset: www.kamera-lehti.fi | 2/ 2010 81. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu tilausjakson ajan (12 numeroa, joista kolme laajaa tuplanumeroa / 9 lehteä). Tilaushinnat ovat voimassa kotimaahan tilattaessa ja vuoden 2010 loppuun. OSTO-OPAS TUPLANUMERO TULEE 16.04. 3-4/2010 KAIKKI Kuva: Jussi Murtosaari ISO..? MIKÄ? KAMERAT KAKKULAT VARUSTEET LISÄÄ HERKKYYTTÄ FotoVideo OSTO-OPAS KAMERAKOULU & VINKKI LINNUT LENNOSTA? VK 2/4 UUSI SININEN HETKI MUSTAVALKOISTA. 1970 80 KAMERAT TILAA HETI LUOVIEN KUVAAJIEN LISÄÄ HEHKUA KUVAUKSEEN PALVELUKUPONKI Tilaan Kamera-lehden OMA LEHTI: www.kamera-lehti.fi KESTOTILAUS laskutusväli 12 kk 6 kk 75,00e 67,0Oe KAMERA-LEHTI MAKSAA POSTIMAKSUN MÄÄRÄAIKAISTILAUS 12 kk laskutusväli Nimi Osoite Puhelin 12 kk 6 kk Tilaushinta laskutetaan. Lisätietoa: p. OIKAISE LAAJAKULMA WANHASSA VARA PA..
Se viipaloi niin valoa kuin aikaakin samalla vääjäämättömällä logiikalla kuin kello. Tai kameroita. Ihmiselon kannalta aika on alati syklistä ja ikääntyessä sen vauhti kiihtyy. ARKITODELLISUUDEN SUHTEELLISUUSTEORIAA Miten valokuva mittaa aikaa. Kaikkea alettiin mitata. Yhtenäisaika ja valokuvaus levisivät samaan aikaan maailmanlaajuisiksi ilmiöiksi. Kelloilla ja kameroilla on tähän suuri vaikutus. 82 | 2/ 2010. Ajan myötä kellon raksutus rauhoittaa. Valokuvien käytön, tulkinnan ja tuottamisen ympärille kehkeytyi maailmaa yhdenmukaistava verkosto. Jotain kuitenkin on jäänyt jäljelle. Mihin suuntaan. Se, mikä eri aikavyöhykkeillä vaihtelee, on katsomissuunta, tulokulma. Tämä on mahtava sopimus! Kaikkien maapallon kellojen viisarit ovat siis oikeaa aikaa käydessään samassa asennossa. Kaikki ne ovat modernin ajan symboleita välineitä, joilla aika otettiin haltuun ja sen rientoon sopeuduttiin. Mikä kelloja ja valokuvia yhdistää. Jonkun satunnaisesti käteen osuneen vanhan valokuvan tietoja etsiessämme teemme kaikkemme liittääksemme sen faktat osaksi omaa kokemusmaailmaamme, aikaamme ja kulttuuripiiriämme. Niitä, kuten valokuviakin, alettiin kerätä, säilöä ja siirtää varastoon. Keitä oli paikalla. Valokuvauksessa oli pitkälti kyse tuon sosiaalisen murroksen todistuksesta ja elintason noususta. Aikaa mitattiin oman elämäpiirin tapahtumien asteikolla. Sosiaaliset muutokset olivat dramaattisia ja ne kuvastuvat ajan valokuvissa. Oletus yhtenäiskulttuurista on osoittautunut hataraksi konstruktioksi. Todelliset innovaatiot vaativat kypsyäkseen usein paljon aikaa, vaikka lopulta leviävät kuin rutto. Kulttuurierot supistuivat ja ne supistuvat edelleen. Kumpikin oli aluksi harvojen ulottuvilla eikä kello ollut välttämätön juuri kenellekään. Dokumentarismin ideologia kasvoi oivalluksesta, että se, mikä valokuvassa voisi ehkä olla totta, on välineelle ominainen vastaaminen sellaisiin euklidisen geometrian ja modernin ajan yksinkertaisiin peruskysymyksiin kuin missä ja milloin. Kun kuulet liipottimen sykkeen tai peilin lonksahduksen, ovat ne tässä ja nyt. Kuulun niihin, jotka ajattelevat, että dokumentarismi palautuu aikaan ja paikkaan. Kaikki samalla aikavyöhykkeellä asuvat katsovat kellotaulun kahtatoista segmenttiä samasta kulmasta. Aika on muuttanut muotoaan, ja vaikka kuinka modernissa maailmassa luulimme oppineemme hallitsemaan aikaa, joudumme yhä palaamaan oman kokemusmaailmamme lähtökuoppiin. JÄL K IKUVA TANELI ESKOLA AJAN KUNINKAALLISET: KELLO JA KAMERA MITÄ KANNAT RANTEESSA JA OLALLA? Onko ajan virtausta pysyvämpää. Se antoi modernille eksistenssille tietoisuuden elämänmenon yhteisyydestä. Älä ensi kerralla Tukholmaan mennessä siirrä kellosi viisareita vaan katso normikelloa seitsemän suunnasta niin saat paikallisen ajan. Miten noin aikaansaadun tietouden voi jakaa. Eteen päin rientävä ei ehdi kaivata taakse jääneitä sekunteja, jotka olisi voinut käyttää toisin. Kello ranteeseen ja kamera olalle, niin moderni maailma oli sinun! YHTENÄISKULTTUURIN TUNNUSMERKIT Emme kuitenkaan enää kuule vanhojen sulkimien virityksestä kuuluvaa hammasrattaiden rohinaa emmekä jousien kiristyksen vingahduksia, eivätkä kellot ylipäätään raksuta mennyttä aikaa. Kun noihin kysymyksiin vastaa, tietää, miten moderni teoria valokuvasta syntyi. Silti mennyt tulee vastaan. Nykyhetken muuttuessa katoavaksi aikaan saa otteen katsomalla menneeseen, vaikkapa valokuviin. KELLO RANTEESSA JA KAMERA OLALLA Kun valokuvakamera oli keksitty oli nykyaikainen kellokin kehitelty. Tuohon elämänpiiriin valokuvat satunnaisesti kyllä kuuluivat, mutta pitkään aikaan ei osattu edes kuvitella, että kummatkin ilmiöt tulisivat räjähdysmäisesti yleistymään ja koskettamaan kaikkia. 1800-luvun lopulla rautateiden aikataulut ja säännöllinen palkkatyö muuttivat maailmaa. AIKA JOUTUU Kellon kantaminen ranteessa on samantapainen juttu. Sekunneista tuli kalliita
Tulokset julkistetaan kesäkuun Kamera-lehdessä (KL6-7/2010) ja Kamera-lehden kotisivulla www.kamera-lehti.fi 1. 1. levylle tai USB-muistitikulle. eNSIMMÄINeN kIeRROS: kANSALLINeN ALkUkILpAILU Elokuvien on oltava perillä Kamera-lehdessä 15.5.2010 1., 2. PALKINTO: 250 2. Kaikki 3 voittajaa kutsutaan Berliiniin viralliseen EISA Awards -palkintoseremoniaan. Tarkat osallistumisohjeet löytyvät osoitteesta www.kamera-lehti.fi tai www.eisa.eu. pALkINTO: 1500 ja eISA video Maestro 2010 Trophy -palkinto 2. Raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta kesäkuun lopussa pidettävän EISA yleiskokouksen yhteydessä. pALkINTO: 1000 ja kunniakirja 3. ja 3. pALkINTO: 750 ja kunniakirja Kaikkien 3:n kansainvälisen voittajan nimet julkaistaan kaikkien 13:n lehden syyskuun numerossa ja elokuvat lehtien www-sivuilla. palkinnot valitsee Kamera-lehden asettama raati. kUkA ON eNSIMMÄINeN eISA vIdeO MAeSTRO TALLeNNA OMA hd-eLOkUvASI jA OSALLISTU eUROOpAN SUURIMpAAN vIdeOeLOkUvAkISAAN! TeeMA: hAUSkA SLApSTIck kOMedIA · eISA vIdeO MAeSTRO 2010 ARvONIMI · kUvASI jULkAISTAAN 13:ssa eUROOppALAISeSSA vIdeOkUvAUkSeN eRIkOISLehdeSSÄ · OLeT MUkANA pALkINTOSeReMONIASSA BeRLIINISSÄ OSALLISTUT OSALLISTU yhdeLLÄ eNINTÄÄN 60 SekUNNIN pITUISeLLA hd-TASOISeLLA vIdeOeLOkUvALLA. Kilpailutyön pitää olla tallennettu BD-R, DVD-R, CD-R jne. PALKINTO: 150 3. PALKINTO: 100 LOppUkILpAILU: kANSAINvÄLINeN LOppUkILpAILU NÄIN Jokaisen maan voittajakokonaisuus on mukana loppukilpailussa, jonka raatina toimii kaikkien 13:n videolehden päätoimittajat