Kamera 2/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

P7000 KAMERASEURA90V 2/2011 KRIS KALENTERI RISTAT HELSINKI 8,70 PAL.VKO 2008-28 KOTKAA KUVAAMASSA HAITI ASKO SALMI. kamera 2 / 2 0 1 1 KAMERASEURA 90V EEVA JA SIMO RISTA, HELSINKI 70-LUVULLA NIKON P7000&CANON G12 OLYMPUS E-5 ASKO SALMI, HAITI KOTKAA KUVAAMASSA LENS BABY OLYMPUS E-5 KALIBROI KAMERA! LENSBABY TILT SPYDER TRANSFORMER COLOR CHEKR PRO-KOMPAKTIT VERTAILUSSA G12 vs
Sony NEX- sarjan kamerat ovat paljon pienempiä kuin perinteiset digitaalikamerat joissa on vaihdettavat objektiivit. Sony nEX TODELLA KOMPAKTI JÄRJESTELMÄKAMERA! Etsitkö joustavaa kameraa. Kameralla voit kehittää sekä video- että valokuvaustaitojasi. "Maailman pienin ja kevein järjestelmäkamera" Tekniikan maailma Sony nEX-3 + E 16/2,8 313414 (musta) 313463 (hopea) 313467 (punainen) Sony nEX-5 + 18-55 313417 (musta) 313473 (hopea) Sony nEX-5 + 18-200 313411 (musta) 500,Sony nEX-3 + 18-55 & 16/2,8 313413 (musta) 313464 (hopea) 313467 (punainen) 648,Sony nEX-5 + 16/2,8 313416 (musta) 1.165,- 628,- Sony nEX-5 + 18-55 & 16/2,8 313415 (musta) 313472 (hopea) 658,- 735,- POSTIMYYNTI NETTIKAUPPA SÄHKÖPOSTI Tilauspuhelin 0800-773 535 www.scandinavianphoto.fi info@scandinavianphoto.fi
Tämän koin myös Kameraseuran 90-vuotisjuhlavuoden vuoksi arkistoista valikoitujen valokuvien parissa. Maailman edistyksellisimpien kameroiden kanssa voi käyttää kymmeniä vuosia vanhoja objektiiveja ja vaikkapa makrokuvausvälineitä. Kaikella on taipumus toistua yhä uudelleen ja uudelleen tietyssä syklissä. PAPERIT: Galerie Fine Gloss 90g, MultiArt Gloss 300g. ISSN 0022-8133 KIRJAPAINO: Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Puuteriperuukkiaikaan sijoittuvat elokuvat eivät houkuta astumaan elokuvateatteriin. Kuva on tuore, se on otettu digikameroiden valtakaudella siksi se on oiva esimerkki siitä, että filmi ei ole vielä jäänyt historiaan! Peilittömät järjestelmäkamerat jatkavat voittokulkuaan, niiden myynti kasvaa kohisten kaikkialla. Yksi syy on niiden pieni koko ja keveys. Myös objektiivivalmistajat Sigma, Tamron ja Tokina ovat vielä hiljaa. Eikö tässäkin ole kuultavissa historian siipien havinaa. 040-503 8027 merja.calton@markanssi.fi OSOITE / ADDRESS: Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki, Finland tel. 09 - 6811 4911 minna.jerrman@kamera-lehti.fi TOIMITTAJA: Harri Hietala p. Enää ei ole kyse ohimenevästä ilmiöstä, peilittömät järkkärit ovat tulleet jäädäkseen. Tässä numerossa aloittaa uusi sarja Näin sen näin näin sen tein. Tämän luulisi jo sekä Canonin että Nikonkin uskovan. Siinä valittu oman kuvausalueensa mestari esittelee ottamansa kuvan ja valottaa sen syntyjä syviä niin ilmaisullisesti kuin teknisestikin. 0400-811 002 anssi.mustonen@markanssi.fi Merja Calton p. 09 - 6811 4912 asko.vivolin@kamera-lehti.fi TOIMITUSSIHTEERI: Minna Jerrman p. Helmiä tulevasta näyttelystä on koottu tämän lehden sivuille. +358 9 68 11490, fax +358 9 694 0166 INTERNET: www.kamera-lehti.fi JULKAISIJA: Kameraseura ry, Helsinki. 09-6811 490 tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi HIROSHIMA 2007 VAKITUISET AVUSTAJAT: Taneli Eskola, Katriina Etholén, Peter Forsgård, Mika Karhulahti, Jukka Kolari, Kimmo Kuure, Jukka Lehtonen, Kari Leponiemi, Markku Metsämäki, Jussi Murtosaari, Tom Nyman, Sari Poijärvi, Tiina Puputti, Timo Ripatti, Matti Ristimäki, Harri Slip, Timo Suvanto, Mikko Säteri, Pekka Tolonen, Eero Venhola, Heikki Willamo. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. 3. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Association:in (EISA) jäsen. HISTORIA ANTAA, JOS OSAA OTTAA... Asko Vivolin Tunnustan, että sana historia saa minut helposti vaihtamaan tv- tai radiokanavaa, tai kääntämään lukemani lehden sivua. ILMOITUSMYYNTI: Anssi Mustonen p. Mutta, on tunnustettava myös, että joka kerta kun murran piintyneet tapani ja tutustun menneeseen aikaan avoimin silmin ja mielin, tempaa se mukaansa ja antaa parhaimmillaan uskomattoman paljon uutta ajateltavaa. Vähintään yhtä houkuttelevaa on niiden monipuolisuus eri lisälaitteiden myötä. Kymmenien vuosien ikäiset lähestymistavat saattavat toimia yllättävän tuoreella voimalla nykyaikana. Ison kameran taituri Kalervo Ojutkangas sai kunnian olla ensimmäinen, joka kertoo yhden 8x10-tuumaisella field-kameralla kuvatun kansatieteellishenkisen otoksen tarinan. Eri vuosikymmeniä edustavat kuvat on taitavasti nähty ja tehty. 2 / 2011 86 000 LUKIJAA PÄÄTOIMITTAJA: Asko Vivolin p. Katsokaa vaikka muotokuvien valon hallintaa! Historiassa liikkuvat myös Eeva Ristan ja Simo Ristan 70-luvun Helsinkiä peilaavat hienot kuvat. Kuvia täydentää Taneli Eskolan teräväksikin äityvä teksti. 09 - 6811 490 harri.hietala@kamera-lehti.fi GRAAFINEN SUUNNITTELU: Marja Tikka TOIMITUSJOHTAJA: Leena Saarela p. 09-6811 4910 leena.saarela@kamera-lehti.fi TILAAJAPALVELU: Tipe klo 10-15. POSTITUS: Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Kameralehden lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Sappi Finland /EMAS-ympäristösertifikaatti. p. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. Museoiden ovet eivät hohda minulle lämpimän kutsuvaa hehkua. Missä viipyvät tässä ryhmässä perinteiset markkinajohtajamerkit. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. Sinä päivänä, kun edellä mainitut lähtevät mikrojärkkärimarkkinoille mukaan, kirjoitetaan jälleen kuvausalan historiaa! ASKO VIVOLIN asko.vivolin@kamera-lehti.fi Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association -järjestön Photo- ,Videoja Mobile Devices -palkintoraadeissa
Tarjousta ei voida yhdistää muihin tarjouksiin. 1499) EPSON-TARJOUKSIA Epson Stylus Pro 9880 (44") 2995 (norm. Yhteyshenkilö: Markku Rajala, Puh 0400 844 555, markku.rajala@networkinnovation.fi Kotisivu: www.networkinnovation.fi Tuotteet vain Pro Focus jälleenmyyjiltämme. Network Innovation. 5995) Epson Stylus Pro 4900 hintaan sis. Mirage printer plug-in 2495 (norm. 2495 + 495) Epson Stylus Pro 3880 (A2+)965 (norm. NETWORKINNOVATION TARJOAAKUUMAT EPSON-HINNAT -50% Epson Stylus Pro 9880 2995 (norm. 2990) Epson Stylus Pro 3880 965 (norm. Tarjoukset ovat voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Löydät Pro Focus jälleenmyyjät osoitteesta: www.epson.fi/profocus NETWORKINNOVATION- UUSI JAKELIJA SUOMESSA Pohjoismainen Network Innovation on uusi Epsonin suurkokotulostimien jakelija Suomessa 1.1.2011 alkaen. 5995) Epson Stylus Pro 4900 (A2+) sis. 1499) Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Mirage printer plug-in 2495 (norm
6 63 67 Caj Bremer ja Leica. 52 K A N N E N K U VA : K A L E V I P E K K O N E N Kolme miestä, 1989 Kesälahti Kuvassa vasemmalta: Jouko Lindgren, Kalevi Pekkonen ja Lauri Kukko Ammattimainen 4:3 -järkkäri Asko Salmi Tuntematon kuvaaja 12 56 5. Kameraseura 90-v TEKNIIKKA LensBaby Tilt Transformer mikrojärkkäristä (melkein) palkkikamera Alien Skin Bokeh2 hallittua pehmeyttä Pro-kompaktit Canon PowerShot G12 & Nikon Coolpix P7000 Ammattilaatua 4:3-koossa Olympus E-5 Kalibroi kamerasi Spyder Chekr Pro 40 50 52 56 60 Lääkärin 30 päivää Haitissa PALSTAT Välähdyksiä ajassa Kuvan takaa Kameralehti 50 vuotta sitten Seurat toimivat Näyttelyvieraana / Goethe Institut Näyttelykalenteri Kansainväliset Kamera-lehti 3-4/2011 Jälkikuva / Taneli Eskola 7 22 70 71 72 74 77 81 82 44 Pro-kompaktit - kuin kaksi marjaa. S I S Ä LT Ö 2/ 2011 90 VUOTTA SEURATOIMINTAA 12 Peero Lakanen TONI / KRIS-KALENTERI 64 TEEMAT Kameraseura ry 90 vuotta Kuvan takaa Eino Mäkinen Eeva Rista & Simo Rista Helsinki 70-luvulla Kotkaa kuvaamassa Haitin maanjäristys lääkärin silmin Asko Salmi KRIS-poikakalenteri tukee kriminaalityötä 12 22 24 32 44 64 KILPAILUT Matkakuvakisa kutsuu EISA Maestro 2011 Uusi Vuoden kuvaaja 2011 sinäkö
Omaperäisellä, kertovalla kuvalla voit voittaa 1 000 euron matkan. KILPAILUN SÄÄNNÖT Kuva voi olla otettu ulkomailla tai kotimaassa 15.6.201031.5.2011. Viimeinen lähetyspäivä on 31.5. + Meidän Suomi -erikoispalkinto parhaalle Suomessa otetulle matkakuvalle: Ikaalisten kylpylän tuotelahjakortti 600 .. Kuva ei saa olla aiemmin julkaistu, ja kuvaajalla on oltava siihen täydet oikeudet. Ne hävitetään tulosten julkistamisen jälkeen. Kuvauspaikka. ja Meidän Suomi -lehdessä 10.8. Voittajakuvat voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös muissa tiedotusvälineissä. Kuvan nimi. VUODEN MATKAKUVA 2011 VOITA 1 000 ¤ MATKA Vuoden Matkakuva 2010 -kisassa pääsi palkittujen joukkoon näillä kuvilla. Ota paras kuva Valokuvauksen harrastaja, kutsumme sinut Vuoden Matkakuva 2011 -kisaan. 10 megapikselin yksittäiskuvat, 12-kertainen optinen zoom, 3 tuuman suomenkielinen kosketusnäyttö, muistikortti. Onnea kisaan! UPEAT PALKINNOT 1 Aurinkomatkojen matkalahjakortti, arvo 1 000 . Kilpailun toteuttavat yhteistyössä Matkaopas, Kamera sekä Valitut Palat ja Meidän Suomi -lehdet. Arvo 351 . 2. Lähetä paperikuva osoitteella: Kamera-lehti/Matkakuva, Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki Suurin kuvakoko 30 x 40 cm. 3 Praktica DVC 10.4 HDMI -videokamera. Palkitsemattomia kuvia järjestäjät voivat käyttää 65 :n korvausta vastaan. Lähetä digikuva jpeg-muodossa: matkakuva@kamera-lehti.fi Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä. Kilpailuun voi osallistua vain harrastajakuvaaja enintään kahdella kuvalla. Kuvia ei palauteta. Liitä digi- tai paperikuvan mukaan seuraavat tiedot: 1. 4.10 Lehden vuosikerta: Matkaopas, Kamera tai Valitut Palat ja Meidän Suomi. Nimeä kuvatiedosto siten, että siitä selviää kuvaajan ja teoksen nimi (esimerkiksi keijo_kuvaaja_kenia.jpg). Palkittuihin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Järjestäjillä on oikeus julkaista kuvat tulosten esittelyn yhteydessä lehdissään ja nettisivullaan. Nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. 2 Silja Linen Päivä Tukholmassa-risteily Helsingistä DeLuxe-hytissä kahdelle, arvo 680 . 3. Voittajat julkaistaan Matkaopaslehdessä 26.7., Kamera-lehdessä 17.8., Valitut Palat -lehdessä 31.8. 11.20 Valittujen Palojen tietokirja "101 tapaa käyttää digikameraa"
Basic+- ja Creative Auto -tiloissa asetukset ja niiden vaikutus kuvaan selitetään selkokielisesti. Palkinnonsaaja julkistetaan loppukeväästä ja valinnan tekee kansainvälinen taideasiantuntija, jonka nimi julkaistaan keväällä. 12,2 megapikselin APS-C-CMOS-kennon ansiosta sillä tallennettuja kuvia voi tulostaa jopa A3-kokoisina. Kuvien tunnelmaa voidaan muuttaa käyttötarkoituksen tai valaistustyypin mukaan, niistä voidaan tehdä tummempia tai vaaleampia ja niiden taustaa voidaan sumentaa. EOS 600D:ssä on myös uusi toiminto-opas, joka opastaa käyttäjiä kameran tilojen ja pääasetusten käyttämisessä. Uusi kuvatyyliautomatiikka puolestaan käsittelee kuvan näkymän mukaan. (HH) www.canon.fi CANON EOS 600D CANON EOS 1100D 7. Uusi älykäs näkymäautomatiikka helpottaa kuvaamista analysoimalla kunkin näkymän ja optimoimalla asetukset sen mukaan. EOS 1100D:ssä on alun perin EOS 7D -mallia varten kehitetty iFCL-mittausjärjestelmä, joka yhdessä yhdeksän pisteen automaattitarkennusjärjestelmän kanssa varmistaa, että tarkennus ja valotus ovat kohdallaan. (AV) Ehdokkaisiin ja heidän teoksiinsa voi tutustua osoitteessa www.arsfennica.fi Uudet Canon-järjestelmäkamerat Canon tuo järjestelmäkameramalliston harrastajasarjaan uudet mallit EOS 1100D ja 600D. Uusien runkojen kumppaniksi on peruskitissä mukana EF-S 1855 mm f/3,55,6 IS II -objektiivi. Kääntyvän 7,7 cm:n nestekidenäytön ansiosta kameralla voidaan kuvata mistä tahansa kulmasta. Tarkennusjärjestelmässä on kaikkiaan yhdeksän pistettä. LANDING, 2008 Pekka Luukkola Tulikuvien lisäksi Pekka Luukkolalta nähdään Ars Fennica -kilpailussa uusia Solar Intensity -sarjan teoksia. Pekka Luukkola kilpailee Ars Fennica -palkinnosta Vuoden 2011 Ars Fennica -palkinnosta kilpailevat valokuvaaja Pekka Luukkola, videotaiteilija Adel Abidin sekä kuvataiteilijat Terike Haapoja ja Hannaleena Heiska ja Anssi Kasitonni. Ars Fennica -palkinto on arvoltaan 34 000 euroa, ja lisäksi voittaja saa oman julkaisun sekä näyttelyn Amos Andessonin taidemuseoon. Ehdokkaat nimesi palkintolautakunta, johon kuuluvat toimitusjohtaja Leena Niemistö, johtaja Berndt Arell, taidemaalari Elina Merenmies ja kuvanveistäjä Matti Peltokangas. Valmistajan mukaan objektiivin vakain mahdollistaa kuvauksen jopa neljä asteikkoarvoa pidemmillä valotusajoilla kuin kuvanvakaimettomia objektiiveja käytettäessä. Kuten mallinumeroista voi päätellä, kyse on nykyisten 1000D- ja 550D-mallien päivityksestä. Retretissä esillä olleista teoksistaan, joissa hän tulen avulla kuvaa aikaa ja ihmisen läsnäoloa maisemassa. Kameralla voidaan tallentaa myös teräväpiirtovideoita 720p-tarkkuudella. EOS 600D on ensiostajille suunnatun valikoiman huippumalli. Canon EOS 600D:n suositushinta EF-S 18 55mm f/3,55,6 IS II objektiivilla varustettuna on 872 euro ja EOS 1100D:n 639 euroa samaisen objektiivin kera. Luukkola on tullut tunnetuksi Fotofinlandiassa menestyneistä ja mm. Siinä on 18 megapikselin APS-CCMOS-kenno ja DIGIC 4 -prosessori, ja laadukkaiden valokuvien lisäksi sillä voidaan tallentaa myös täysteräväpiirtovideoita. Tehokas ja helppokäyttöinen EOS 1100D sopii erinomaisesti aloitteleville kuvaajille
Uudistuneessa Hotmail-palvelussa voi SkyDrive-pilvipalvelimen avulla lähettää ystävilleen ja läheisilleen niin paljon ja niin suuria kuvia kuin vain haluaa, kertoo Microsoftin Consumer & Online -palveluiden johtaja Timo Tiainen. Naiset laittavat kuviaan julkiseen levitykseen miehiä useammin ja enemmän. Toisinaan se on jopa liian helppoa, sillä etenkin nuoret naiset julkaisevat valokuviaan harkitsemattomasti. Tuoreen tutkimuksen mukaan reilu kolmannes alle 40-vuotiaista suomalaisista naisista haluaisikin näyttää otoksiaan netissä vain rajatulle ystäväpiirille. Kuvat internetissä ja sosiaalisen median kanavissa mahdollistavat kokemusten helpon ja nopean jakamisen. Kaikissa malleissa on 7,5 cm:n (3,0 tuuman) kosketusnäyttö, jonka resoluutio on 230 000 kuvapistettä. Videokamera voidaan asettaa vaihtamaan tallennusvälinettä automaattisesti, jolloin kuvaamista voidaan jatkaa keskeytyksettä. Se kertoo käyttäjälle, millaisilla näkymätyypeillä esimerkiksi loma tai perhetapahtuma kannattaa kuvata tarinan kertomiseksi. (HH) www.canon.fi Nuoret naiset jakavat ahkerasti kuviaan netissä Kuvien jakaminen on helppoa sosiaalisessa mediassa. Kaikissa malleissa on Canonin HD CMOS Pro kenno, joka mahdollistaa videoiden taltioinnin ammattitasoisella Full HD -teräväpiirtotarkkuudella. Myös huolimaton tiedostojen jakelu on naisille miehiä yleisempää: nuorista naisista 28 prosenttia on mielestään julkaissut kuviaan internetissä liian laajalle yleisölle. Mikrosoftin tilaamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 012 miestä ja naista joulukuussa 2010. Objektiivissa on myös Canonin optinen kuvanvakain, jota käyttämällä saadaan helposti vakaata videokuvaa. Suositusvähittäishinnat ovat: LEGRIA HF M41 898 euroa, LEGRIA HF M46 786 euroa ja LEGRIA HF M406 729 euroa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että erityisesti nuorten naisten keskuudessa tämä johtaa välillä harkitsemattomaan toimintaan, toteaa tutkimuksen toteuttaneen TNS Gallup Digitalin tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen. Uudessa Canonin HD-video-objektiivissa on edistyksellinen optinen järjestelmä, joka toimii nopeasti ja lähes äänettömästi tuottaen erinomaisen kuvan. LEGRIA HF M -sarjan kameroissa on myös elokuvasuotimet, joilla tavanomaiset otokset voidaan muuntaa elokuvamaisiksi. LEGRIA HF M46 -mallissa on 16 Gt:n muisti ja samoin kaksi SDXC-muistikorttipaikkaa. LEGRIA HF M41 -mallissa on myös elektroninen etsin, 32 Gt:n muisti ja kaksi SDXC-muistikorttipaikkaa. Kosketuksella tapahtuvan muokkauksen lisäksi video-otoksiin voidaan lisätä animaatioita, leimoja, kehyksiä ja viestejä reaaliajassa. Videotallenteita on mahdollista muuntaa normaalitarkkuuteen kamerassa ja ladata suoraan Internetiin käyttämällä Eye-Fi connected -toimintoja. LEGRIA HF M406 -mallissa on kaksi SDXC-muistikorttipaikkaa. Uusi tarinanluontitoiminto on kuin elokuvaohjaaja. Pro-luokan videokuvaa Canon LEGRIA HF M -sarjan uudet mallit LEGRIA HF M41, LEGRIA HF M46 ja LEGRIA HF M406 ovat laadukkaita kosketusnäytöllisiä AVCHD-videokameroita. Kaikki suotimet ovat kamerassa, joten otoksia voidaan käsitellä ilman tietokonetta tai erityisiä ohjelmistoja. (MJ) 8 | 2 / 2011. Objektiivirakenteena on 10x optinen zoom, ja objektiivin iirishimmentimellä saadaan tausta kuvassa pehmentymään. Sosiaalisen median noususta huolimatta sähköposti pitää yhä pintansa suosituimpana kuvien jakelukanavana. Yleisin sähköpostien ongelma on lähetettävien tiedostojen kokorajoitus
Cyber-shot HX100V ja HX9V tulevat myyntiin huhtikuussa, ja niiden hinnat ovat 529 ja 419 euroa. Mallissa HX9V on 16-kertainen zoom-objektiivi, jonka polttovälialue alkaa 24 mm laajakulmasta. Valmistajan mukaan kamerat ovat nopeudeltaan järjestelmäkameran tasoisia, sillä automaattitarkennus lukkiutuu kohteisiin jo 0,1 sekunnissa. Kameroissa on uudistettu GPS/kompassi-toiminto, joka tallentaa kuvauspaikan ja -suunnan. Movie-painiketta painamalla kamerat pystyvät kuvaamaan nopeaa liikettä 50 progressiivisen kuvan sekuntinopeudella (1920x1080 50p). Kameroiden 16,2 megapikselin Exmor R" CMOS -kenno tukee uutta, älykästä pyyhkäisypanoraamatoimintoa. Lippulaiva Cyber-shot HX100V:ssa on 30-kertainen Carl Zeiss Vario-Sonnar -objektiivi. HX100V-mallissa on myös EF-etsin. Objektiiveissa on optinen vakain. Superior Auto -toiminto tunnistaa erilaisia kuvausympäristöjä, säätää asetukset automaattisesti ja kuvaa tarvittaessa erittäin nopeasti useita ruutuja, joita tarvitaan vähäisessä valossa kuvattaessa. Kamera yhdistää nämä automaattisesti. Näytön/etsimen koko on 3", ja sen tarkkuus 921 000 kuvapistettä. Sonyn huippukompaktit Cyber-shot HX100V ja HX9V -mallit ovat Sonyn kompaktikameramalliston monipuolisimpia. Painamalla suljinta ja liikuttamalla kameraa pysty- tai vaakasuoraan kamerat tallentavat isokokoisia panoraamakuvia erittäin suurella 10480x4090 pikselin resoluutiolla, myös 3Dmuodossa. Tulokset voi nähdä jälkikäteen miltä tahansa PC:ltä online-kartalla. (HH) www.sony.fi SONY HX9 AMBIENT SONY HX100V
Taulu ja ohjelmisto ovat saksalaisen diplomi-insinööri Dietmar Wüllerin kehittämiä. TE42-taulu on kooltaan 90 x 70 cm, ja siinä on mittausalueita dynamiikan, kohinan, resoluution ja väritoiston mittausta varten. Ryhdymme käyttämään yhdistelmätaulua TE42 ja siihen liittyvää ohjelmistoa IE Analyzer 5.0. Dietmar Wüller esittelee Analyzer-ohjelmaa Kamera-lehden Harri Hietalalle. Terävyys katsotaan viiden Siemens-tähden avulla, kohina ympyrän muotoon järjestetyistä sävypinnoista. Kuvasta näkee hyvin, onko terävyys kirjasimissa samaa luokkaa reunoilla ja keskellä kuvaa ja onko objektiivissa linjavääristymiä vai ei. (HH) VÄLÄHDYKSIÄ VÄLITTÄVÄT: Harri Hietala (HH) harri.hietala@kamera-lehti.fi Minna Jerrman (MJ) minna.jerrman@kamera-lehti.fi Asko Vivolin (AV) asko.vivolin@kamera-lehti.fi | 2 / 2011. Alla olevassa kuvassa TE42 -taulu. Kamera-lehti testaa Klassinen tee-se-itse-ohje objektiivin testaamiseen on kuvata sanomalehden sivu tukevaa jalustaa käyttäen, eikä tämä ole edelleenkään ollenkaan hullumpi neuvo. Samasta sävy-ympyrästä voidaan tarkastella dynamiikkaa, mutta vain suunnilleen kontrastiin 1:1000 saakka painoteknisistä syistä johtuen. Hänen toimistonsa Image Engineering on ollut jo pitkään alalla, ja monet alan lehdet ja tutkimuslaitokset käyttävät IE:n testijärjestelmiä. Taulu on koostettu yhdistelmänä erilaisista sävy- ja kuvapinnoista. Tarkempia tuloksia saadaan toki asianmukaisilla testijärjestelmillä. Palaamme lehden lähinumeroissa siihen, miten tuloksia ilmaistaan testien yhteydessä. Olemme nyt vuoden 2011 alussa hankkineet uuden testitaulun, jota käytämme jatkossa kameroiden ja objektiivien arvioinnissa. Kuvattuja kuvia analysoidaan yhteensopivalla ohjelmistolla. Otetut kuvat analysoidaan Analyzer 5.0 -ohjelmalla
Yhdistämällä kaksi kuvaa voidaan luoda 3D-kuvia ja taidesuodattimien avulla on mahdollisuus käyttää tehosteita otettuihin kuviin. Liikumme merellä, rantaniityillä ja metsissä... Kamerassa on runsas valikoima erilaisia säätömahdollisuuksia ja efektivaihtoehtoja. Polttovälialue on siis erittäin laaja. (AV) Kuva: Mikko Tittanen | 2 / 2011 11. (HH) www. Itä-Atlantin muuttoreitti johdattaa pitkin Viron pohjoisrannikkoa suurimman osan arktisista vesilinnuista Venäjän tundralle pesimään. Kennon tarkkuus on 14 megapikseliä, ja kamera on varustettu optisella kuvanvakaimella. Kameran näyttö/etsin on tarkkuudeltaan 230 000 pistettä, ja se koko on 3". Olympus SP-610 UZ Superzoom-luokkaan kuuluva pienikokoinen SP610 UZ sisältää 22-kertaisen zoom-objektiivin, jonka polttoväli kattaa alueen 28 616 mm (kinovastaavuus). Kameran suositushinta on 219 euroa. Kameran prosessorina on Truepic III+. Myös panoraamakuvia on helppo tuottaa. olympus.fi Luontokuvailta Viron luontoa sydämmellä! To 14.4.2011 klo 18.30 20.45 Kanneltalo, auditorio, Klaneettitie 5 Lyhyen laivamatkan jälkeen eteen avautuu toisenlainen maa. Näitä suodattimia ovat punk, pop-taide, neulanreikä, piirustus, kalansilmä ja vesiväri. Kasvilajien rikkaus ilahduttaa silmää. Kamerassa on hdmi-liitäntä, ja siinä voidaan käyttää sd/sdxc-muistikortteja. Lähde mukaan seikkailuun eri puolille virolaista luonnonmaisemaa. Still-kuvien lisäksi kameralla voi tallentaa videoleikkeitä 720p HD -tarkkuudella. Luonto poikkeaa selvästi suomalaisesta. Graniittiset avokalliot puuttuvat... Älykkään valotustoiminnon lisäksi kamera tunnistaa haluttaessa kasvot, lemmikit ja kohentaa kauneusvirheitä kasvoilla. Oppaanamme on valokuvaaja Mikko Tiittanen. Kalkkiperäiset nummet ja kedot, Alvarit ovat harvinaisia koko maailmassa
Katseen kääntäminen pois oli tapoihin kuuluva ele ilmaista arkiset ajatukset ylittävää poissaoloa. 12 | 2 / 2011. Ympäristöstä annettiin usein vain viitteitä. ALASTON Ilmari Wasenius, 1920-luku Teatraalisuus leimasi Kameraseuran kuvastoa, myös intiimejä miljöömuotokuvia. Alastonkuvat haluttiin liittää turvallisiin kotimiljöisiin tai uimarannalle väärien assosiaatioiden välttämiseksi
Aktiivisia seuroja oli vaihtelevalla menestyksellä toiminut eri puolilla maata. Sakari Pälsin (1882-1965) edustama näppäilijöiden koulukunta, jollaiseen myös omia teitään kulkeneen Vilho Setälänkin (1892-1985) voi ajatella kuuluneen. | 2 / 2011 13. Toiminnan sivutuloksena syntyi kameraseuralainen, kirjoittamaton esteettinen normisto. Kasvot näyttävät paitsi kohteensa, kertovat myös hauskan harrastuksen ja totisen taiteen taustoista. Aika kultaa valokuvan ainakin hyvän sellaisen. TANELI ESKOLA Kameraseura 90 vuotta Yhdeksään vuosikymmeneen mahtuu loputon määrä ihmisiä, toimintaa ja ennen kaikkea kuvia. Valokuvaharrastuskärpäsen pureman saaneet erottautuivat yhä laajemmalle levittäytyvästä tavallisten näppäilyharrastajien joukosta. Henkilökuvat sukeltavat samalla ihon alle eri aikakausien atmosfääreihin ja mentaliteetteihin. UUDEN LUMO Helsingin Amatööri-Valokuvaajien perustamiskokous järjestettiin 2.3.1921. Kameraseurassa on seulottu jyviä akanoista. Keskitymme tässä juhlajutussa henkilökuviin, jotka kertovat 1900luvun kontrastien täyttämää ja vivahteikasta tarinaa. Oppia oli saatu mm. Nyt Kameraseurassa on 1 400 jäsentä. Kameraseuran perustaminen osui valokuvauksen kaikinpuoliseen nousukauteen. Tyhjästä ei aloitettu, vaan valokuva-alan seuratoiminta oli jo tuolloin organisoitunut. Daniel Nyblinin (1856-1923) kuvaamossa, eikä raja AFK:n ruotsinkielisen piirin ja 20-luvun lopulla nykyisen Kameraseura-nimen omak- suneen suomenkielisen ryhmän välillä ollut jyrkkä. Tosin jo 1920-luvulla oli esille noussut oppositio, esim. Taidekuvaus ei ollut ainoa seuran jäseniä yhdistävä tekijä, vaan valokuvaus nivoutui yleisesti retkeilyyn, pyöräilyyn, purjehdukseen ja ulkoilmaelämään. Helsinkiläisen "emoseuran" juhlan kunniaksi sen klassillisia kultajyviä nostetaan esille. Laadukkaita kuvitusvaihtoehtoja olisi ollut tarjolla joka lähtöön. Modernit aatteet valtasivat alaa ja elämänmuoto uudistui. Vuoden lopussa jäseniä oli 56. Suora dokumentti ei kelvannut taiteeksi. Vaikka estetiikasta ei koskaan päästy yhteisymmärrykseen, niin pesäero "arkikuvaajiin" oli selkeä. AFK eli Amatörfotografklubben i Helsingfors oli perustettu 1889
Epävarmoina sota-aikoina haluttiin jotain pysyvää, esimerkiksi valokuvia. Glamour tehosi sota- ja pula-ajan harmaissa tunnelmissa kuin häkä pöntössä. LUCIA Pauli Huovila (1916-1969) Pauli Huovila sai oppinsa kansainvälisiä tuulahduksia tuoneessa Tenhovaaran studiossa. Oopperan ja elokuvan kukoistus toi kuvaustöitä ja määritteli estetiikkaa. Huovila kirjoitti: "Valo ei enää esiinny niin hallitsevasti kuvaa muodostavana tekijänä, sillä valo loistaa parhaiten synkän varjon rinnalla." 14 | 2 / 2011
Kauniin mallin kasvot eivät sellaisenaan riittäneet, vaan kasvojen tuli ilmentää "taidearvoja". Kuka tietää. Syntynyt valokuvanegatiivi piti edelleen rajata pimiössä haluttua ilmaisua tukevaksi vedokseksi. Mahdollisuus tehdä voimakkaita rajauksia oli myös eräs syy suuren koon kameroiden hyvin pitkään jatkuneelle suosiolle. Olli Lampén, 1920-luvun alkupuoli Kuvassa (vas.) Oiva Kallio, Olli Lampén ja Aarne Uusikylä. Kameraseuran perustamiseen aktiivisesti vaikuttaneen Erland Piirisen (18691949) oppikirjat samoin kuin hänen muutaman vuoden päätoimittamansa Valokuvaus-lehti olivat alkuvaiheessa etenkin valokuvateknisen tiedon auktoriteetteja. V E D O S T U K S E N TA I T O Kameraseuraliikkeen kantavia ajatuksia on ollut valokuvaajan tekemien vedosten laadun arviointi. Toinen estetiikan kulmakivi on ollut ra- jaus eli leikkaus. Valitettavasti moni valokuvataiteilija tyytyy siihen, että hänen uusi kuvansa on saavuttanut menestystä jossain kilpailussa, ja sitten vie sen kotiinsa ja unohtaa sen. Seura järjesti myös harjoittelukilpailuja, joissa kukin sai tehdä oman rajauksensa kaikille yhteisestä negatiivista parhaimman mukaan. Kaikesta muusta voitiin perinteen kannattajien mielestä luopua, mutta ei sävyistä. Taidevedostus ei aina ollut helppoa, sillä pula-ajan valokuvapaperi oli heikkolaatuista. Jotta alastoman vartalon katselu taidevalokuvassa ylittäisi naturalistisen viettimaailman alatason, edellytettiin taiteen piiriin kohotetuilta alastonkuvilta jalostuneempaa tunnerepertuaaria. Kuvaajan tuli valita oikea katselukulma ja -hetki laajaan ja moniulotteiseen maailmaan. Kokoelmatoiminnan heikko organisoituminen sekä valokuvamuseon ja rahapalkintojen puute vaikuttivat siihen, että hienojen vedosten pysyvä arvostaminen ja niiden pitkän tähtäimen vaaliminen jäi puolitiehen. Vedoksen hienot harmaasävyt olivat toinen arvon mitta. Suuren koon kameralla kuvaavalla eivät rakeet tai epäterävyys muodostuneet esteeksi, vaikka negatiivia rajaisi voimakkaasti. A R VO TA I DE T TA On oikeastaan hämmästyttävää, miten keskeisessä osassa Kameraseuran kuvasto on ollut Suomen 1900-luvun valokuvataiteen historiaa kirjoitettaessa. Kun Suomen valokuvataiteen museo organisoitui 1970-luvulla, siirtyivät Kameraseuran kokoelman aarteet museolle. Voittajakuvat kiersivät kädestä käteen, kilpailusta kilpailuun, nuhjaantuivat ja huonokuntoisina lopulta saatettiin heittää poiskin. Hyvän taidevalokuvan erotti "asiakuvasta" sommittelu, jota opintopiireissä havainnollistettiin piirretyin kaavakuvin. Kuvien fyysinen kunto ajoi niiden esteettisten arvojen edelle. Jäljelle jäi kuitenkin niin paljon helmiä, että tämänkin "Missä ovat kaikki ne kauniit valokuvat, mitä olemme nähneet viime vuosina, puhumattakaan vanhemmista, joista ehkä vain olemme kuulleet tai joiden jäljennöksiä olemme mahdollisesti nähneet aikakausilehdissä tai kirjoissa. Valokuvanäyttelyitä järjestettiin harvakseltaan, mutta ne olivat sitäkin vaikutusvaltaisempia. Ajatus tunteensiirrosta tulee esille etenkin 1920-luvulla suosituissa alastonkuvissa. Mahdollisesti niitä on tekijän kodissa, parhaimmassa tapauksessa jossain salkussa tai kaapissa, mutta luultavasti myös ullakolla tai roskalaatikoissa, muiden unohdettujen ja hylättyjen tavaroiden joukossa. Onko ihme, että muutkin unohtavat sen?" Georg Tschernochvostoff, 1943 | 2 / 2011 15. Sävyihin palautui myös katkera kiista perinteisen täyssävyisen valokuvauksellisen estetiikan ja sävypelkistyksiä hyödyntävän modernismin välillä 1950-luvulla. Muun muassa virolaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset yhteistyökumppanit jakoivat pitkälti nämä ihanteet, ja tältäkin osin kuvasto yhtenäistyi. Kuvan arvottamista sen aiheen kauneuden perusteella pidettiin liian helppona. Sävyistä on riittänyt puhetta kaikilla vuosikymmenillä
Tämä piirre yhdisti monia Pietarista Helsinkiin muuttaneita valokuvaajia, jotka usein toimivat liikemiehinä. BERIT Ilmari Wasenius, 1940-luku "Herkän valokuvaustaiteilijan menetti seura myyntipäällikkö Ilmari Waseniuksen johdosta. Tschernochvostoffin kuvausote oli iloisen amatöörin välittömyyden leimaama. "Tschernon" kuvien eloisuus tekee niistä yhä kiinnostavia. Häneltä on jäänyt muistoksi lukuisa joukko taiteilijan silmällä ja herkällä vaistolla esitettyjä luomuksia." Arvi Hanste, Kameran taidetta, 1946. NIMETÖN Georg Tschernochvostoff (1888-1956), 19.5.1936. Hän oli siinäkin mielessä kaukokatseinen, että puhui hyvien kuvien säilyttämisen tärkeydestä ja ajoi "valokuvauksen Ateneumin" asiaa vuosikymmeniä ennen Valokuvataiteen museon lopullista toteutumista. 16 | 2 / 2011
" aikojen aitoja tilannekuvia on arvosteluissa suosittu niiden harvinaisuuden vuoksi. Maailma muuttui ja sotaajan jälkeen jäsenmäärä kaksinkertaistui. Niissä saattoi keskittyä ilman kilpailuhenkeä harrastuksen pedagogiseen ja seuralliseen puoleen. Kautta RINGS Jussi Aalto (1945-) Muotokuvaajien keinovarantoon on usein kuulunut onnistunut mallien valinta. Kuvat ovat paitsi ilmeikkäitä, myös teknisesti moitteettomia. Päin vastoin kuin sotien aikaisessa glamourperinteessä, Aalto esitti kaiken syväterävänä, mikä lisäsi iskevyyttä. VILHO KOIVUMÄKI JA LEICA 1940-luku "...Yhteinen rakas kärpäsemme on edelleenkin hengissä ja kutsuu pörinällään valitut koolle säännöllisesti... PROFESSORI R. Aikanaan häntä arvosteltiin muotokuvaukseen sopimattomasta karkeasta rakeisuudesta, mikä nykynäkökulmasta ja hienoja alkuperäisvedoksia tarkasteltaessa vaikuttaa täysin kohtuuttomalta. Kuvaston ilme oli yhdenmukainen aina 1950-luvulle asti. Niitä kelpaa julkaista! KUUKAUSIKOKOUS Ensimmäisten vuosikymmenten varsin vakavaraiset ja koulutetut seuran jäsenet pitivät ravintolaa itsestään selvänä kokouspaikkana. Jussi Aallon 1970- ja 1980lukujen muotokuvien suoruus ammensi yhdysvaltalaisesta studioku-vausperinteestä, missä tasaisena levittäytyvä valo korosti suuta ja silmiä. Tilaisuuksien tärkein rooli ei ollut tarjoilusta nauttiminen eikä keskustelu, vaan kilpaileminen. Pitkästä arvostettiin tässäkin suhteessa. Vastaava aihepiirijako on edelleenkin voimassa seuran vuosikilpailussa. Kilpailusarjoja olivat maisemat ja lähikuvat luonnosta, henkilö- ja muotokuvat, tilanne- ja toimintakuvat sekä muut kuvat. Etenkin sodan jälkeen lähikuvat olivat erityisessä suosiossa. Esimerkiksi Matti A. Maisemat eivät sattumalta olleet luettelossa ensimmäisenä, sillä aihepiiriä pidettiin suomalaisen valokuvataiteen eittämättömänä vahvuutena. Jyvät piti erotella akanoista. Setälä loihti kahdella 500 W:n hehkulampulla mitä erilaisempia valo- ja varjovaikutelmia. jutun kuvitus on ollut mahdollista tehdä edelleen Kameraseuran hallussa olevien arvokkaiden alkuperäisvedosten pohjalta. Alaosastoja ja opintokerhoja perustettiin. Kilpailussa saattoi menestyä miltei kolmekymmentä vuotta vanhalla kuvalla mutta mitä pahaa siinä periaatteessa olisi. Uudistumispaineet olivat kuitenkin kovat. Asiasta ei kuitenkaan taidearvosteluissa suoraan puhuttu, vaan kirjoitettiin "ilmeikkyydellä saavutetusta tunnevaikutelmasta" tai muusta vastaavasta. Radikalisoituminen kulminoitui 1960-luvun lopun liikehdinnässä, muun muassa Ismo Hölttön, Antero Takalan ja Mikko Savolaisen perustamassa Imago 6 -ryhmän toiminnassa. | 2 / 2011 17. BOLLANDER Vilho Setälä, 1930-luku Muista ajan muotokuvaajista poiketen Vilho Setälä käytti studiotyöskentelyssä pienkameraa ilman jalustaa
legendaarisen Suomea tämäkin -kirjan esilehtikuvana, jossa se muodosti viiden rajatun kuvan sarjan. Helsinkiläisen seuran kuvaston pääpaino oli vuosikymmenten ajan kotikaupungissa, mutta kesällä toki mentiin maalle. Niin radikaaleiksi leimautuneet Mikko Savolainen, Ismo Hölttö kuin Pertti Hietanenkin (1937-) osallistuivat Kameraseuran kilpailuihin. 25-vuotisjuhlaan 1946 ilmestynyt Kameran taidetta ja vuonna 1950 ilmestynyt Helsinki, valoa ja varjoa jatkavat samalla linjalla, mutta toistavat samaa. Hietasen Kilometri keskustasta oli raju huuto asunnottomien ja vähäosaisten puolesta, tässä tapauksessa Lepakkoluolan liepeillä majailevien ihmisten näkökulmasta. 18 | 2 / 2011. On aika pohtia, mitkä vanALLEGORIA Pertti Hietanen, 1970 Jako Valokuva-lehden edustaman radikalismin ja Kameraseuran konservatiivisuuden välillä ei aina ole noudattanut stereotypioita. Jaskarin perintöä pitää yllä edelleenkin jaettava P. PARTASEN ISÄNNÄN KASVOT Ismo Hölttö (1940-), 1960- ja 70-lukujen vaihde Kuva tuli tunnetuksi mm. Suorasukainen kuva sylkevästä isäntämiehestä julkaistiin voimakkaasti rajattuna kollaasina. Mutta jos muutosvastaisuutta pidetään kriteerinä, niin P. Hetkiä, elinvoimaa, ilmeitä. Valoa ja varjoa seuranneet kirjat, esim. Valitettavasti Jaskari ei ollut itse enää paikalla vuoden 1999 pikkujoulussa, kun hänen überteatraalinen kuvansa Lakonjohtaja äänestettiin vuosituhannen Kameraseura-kuvaksi. Jaskari -stipendi. V I N TAG E N HO U K U T U S Kuvateokset ovat olleet kilpailujen ja näyttelyiden ohella kolmas foorumi. Vuonna 1929 julkaistusta ensimmäisestä Valoa ja varjoa -teoksesta muodostui ylittämätön klassikko. Nyt, yhdeksänkymmentä vuotta seuran perustamisen jälkeen, on digikuvauksen ja sosiaalisen median myötä valokuvauksesta tullut suosituin kulttuuriharrastus ja osa elämäntapaa. Hänen vaikutuksensa käsitti kaikki yhteisön toimintaalat: järjestötoiminnan, kuvauksen, tuomaroinnin, luennoinnin, kirjoittamisen ja seuran pää-äänenkannattajan, Kamera-lehden, toimittamisen. K. Uudistajat ovatkin usein suosineet kuvasarjoja yksittäiskuvien kustannuksella. Jaskaria (1920-1998) voi pitää kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimpana kameraseuralaisena. K. Tuosta kirjasta on valittu tämän jutun kuvitukseksi harvemmin julkaistuja, hienoja Ilmari Waseniuksen otoksia
MIES SATAMASSA Ilmari Wasenius, 1920-luku Sumu, satama ja kaukaisuuteen ajautuvat mietteet varmat menestystekijät sodanjälkeisessä valokuvauksessa. Ihmiskuvaa, miljöökuvaa ja maisemaa on joskus mahdoton erottaa toisistaan itsenäisiksi lajityypeiksi. | 2 / 2011 19
Hedström piti harvinaisen yksityisnäyttelyn Stockmannilla vuonna 1953. Pitkänen sai lentävän lähdön uralleen ja vaikutteita mm. Kameralehden kansikuva 9/1954. 20 | 2 / 2011. Pitkänen oli avustajana. Otso Pietinen kertoi tuntevansa mallin ja siksi pitävänsä kuvaa hatunnoston arvoisena luonnetutkielmana. Pietinen piti pikkuvirheinä silmien alempia varjopisteitä sekä leuassa näkyvää valonhäivää, joka katkaisee leuan kauniin linjan. Trond Hedströmiltä. MARIA Matti A. Kuvassa Vuokko Eskolinin, nykyisen akateemikko Vuokko Nurmesniemen, olemus ja kasvot pysähdyttävät aivan kuten ne tekivät viisikymmentä vuotta sitten. Pitkänen (1930-1997), 1954 Matti A
Kamera-galleria Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki Avoinna: ti-pe 1216, la 1114. | 2 / 2011. Mielestäni yllättävän monet, vaikka sitä ei heti huomata tai myönnetä. hoista ajatuksista edelleen vaikuttavat valintoihimme ja ajatteluumme. Jos minä saisin etenkin alkuaikojen vedoksia käsiini, kehystäisin ne huolella ja laittaisin seinälle! Jos 1920-luvun raikas meininki kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti hankkia alkuperäinen Valoa ja varjoa -kirja käsiinsä. Kannattaa olla ennakkoluuloton ja pistää etsintävaihde päälle. Voi vaikka kysellä tutuilta ja sukulaisilta, josko vanhoja kilpailukuvia olisi jäänyt koteloihin, kaappeihin ja vinteille pölyttymään. Sen kautta voi palata aikaan, jolloin valokuvaus jos mikä määritteli modernia elämäntapaa ja identiteettiä! SARJASTA TYTTÖNEN SATUMAASSAAN Leena Ikkala, 1993 SARJASTA TYTTÖNEN SATUMAASSAAN Leena Ikkala, 1993 Arkistojen aarteita -näyttely 3.24.3.2011 Kameraseura ry:n 90-vuotisjuhlanäyttely esittelee Kameraseuran arkistojen aarteita 20-luvulta lähtien
asti, Jaakko Heikkilä, Henkeviä porinoita 16.3.14.8. Mäkinen vaikuttaa harkinneen tarkoin kuvaustilanteita, ja esimerkiksi yöpöydälle asetettu Nietzsche viitannee päähenkilön akateemisiin harrastuksiin. Heidi Lunabba, Kaksoset 16.3.22.5. Johanna Heldebro 25.3.24.4. Kuvasarja virallistettiin valokuvataiteeksi ranskalaiskuraattoreiden toimesta 1999, kun se valittiin mukaan Strasbourgissa, Ranskassa esiteltyyn suomalaisnäyttelyyn. Miten ja missä vaiheessa tapahtui modernistin siirtyminen etnografisten aiheiden piiriin. Auvoisena alkanut yksinelo ja oman elämän herruus osoittautuvat sotkuiseksi arjeksi, johon mies miettii vanhakantaisena selviytymiskeinona "sopivan naisihmisen" etsimistä työnvälityksestä. asti auki oleva näyttely esittelee juuri kansatieteellistä tuotantoa ja siihen liittyvää valokuvastoa, ja eri festivaaleilla hänen kansanperinteistä kertovia elokuviaan näytetään toistamiseen. Yllättävä vastaus löytyy Suomen valokuvataiteen museon kirjaston lehtihyllyistä. Alkuperäinen sarja koostuu seitsemästä kuvasta ja niitä huumorilla värittävistä kuvateksteistä. Pentti Sammallahti, Retrospektiivi 27.2. asti, Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoa. Avoinna tisu 1118. Tuula Närhinen, Eläinkamerat 16.3.14.8. Tänä päivänä Eino Mäkinen tunnetaan valokuviensa ohella vahvana kansatieteellisen elokuvan tekijänä. Prosessi-tila: Liisa ihmemaassa -olohuone 6.3. Sekvenssimäisesti etenevät lähikuvat voi nähdä parodiana ajan perhelehden, Kotilieden, kuvallisiin taloudenhoito-ohjeisiin, joissa käsiteltiin arkiaskareita munankeitosta siivoukseen. "Rajaton määrä mahdollisuuksia avautuu uudenaikaiselle valokuvaajalle. Valokuvaus-lehden artikkeleissaan hän julisti Uuden suunnan alkaneeksi ja esitteli myös kuviensa kautta näkemyksiään. Ns. Logomo, Turku: Liisa ihmemaassa, 18.12. asti. Vanhapoika-kuvasarja, Suomen Kuvalehti 15/1931, valokuvat Eino Mäkinen. www.valokuvataiteenmuseo.fi 22 | 2/ 2011. Vanhapoika puuhailee laiskana ja uusavuttomana, katkoo kengännauhansa ja hukkaa kaulusnappinsa. Tarvitaan vain paljon mielikuvitusta, hyvää tekniikkaa ja ankara itsekritiikki", Mäkinen tiivisti artikkelissaan vuonna 1930. asti. Sen arjen toimiin paneutuvassa otteessa voi nähdä jo enteitä Mäkisen elokuvien kaskisavujen tai pitsinnypläyksen teemoista. Aiheiksi sopivat niin urbaanit maisemat kuin arkiset esineet teräsviiloista lasinsirpaleisiin. Eturintamaan asettui näkyvästi Eino Mäkinen (19081987). Suositeltavia olivat perinteisestä valokuvauksesta poikkeavat ylä- ja alakulmat, diagonaalit pintojen jaksottelut tai lähes abstraktioiksi muuntuvat lähikuvat. uusasialliselta valokuvaajalta Mäkinen edellytti tekniikan, välineiden ja materiaalin hyvää tuntemusta, mutta myös ennakkoluulotonta kuvan rajaamista ja aiheen käsittelyä. Alkuperäiset vedokset Otavan kuva-arkisto. 1 2 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki. Vai nousevatko kuvasarjan erityispiirteiksi 22-vuotiaan ylioppilaan omakohtaiset havainnot. Vanhapoika vuodelta 1931 tarjoaa modernisti rajatun, kansatieteellisen kuvatutkielman urbaanin sinkkumiehen elämään. Ateneumissa 20.2. Projekti-tila: Beata Fransson 20.3. KUVAN TAKAA -sarjassa sukelletaan Suomen valokuvataiteen museon arkiston, kokoelmien ja näyttelyiden kuvien saloihin oivaltavalla asenteella... KATI LINTONEN Urbaania kansatiedettä ranskalaiseen makuun! Modernismin tuulet puhaltelivat suomalaiseen valokuvaukseen 1920-luvun lopulla. Suomen Kuvalehden vanhat vuosikerrat kertovat oman tarinansa herra Oppositiona tunnetun Mäkisen tuotannosta, jota julkaistiin lehden sivuilla myös kuvasarjoina, eräänlaisina kuvakertomuksina
3 6 4 7 5 | 2/ 2011 23
Noin 60 000 kuvan arkistosta joka neljäs negatiivi tulee digitaaliseen muotoon. Hänen asiakkainaan ovat olleet arkkitehdit ja Helsingin kaupunki varsinkin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. KAUPUNGIN LAPSIA VIIDES LINJA 4:N PIHALLA, 1970. Kuva: Simo Rista. Viimeisin suuri urakka on Helsinki-aiheisen kuva-arkiston digitalisointi. Simo Rista on ollut mukana myös tekemässä elokuvia. Lapsuudestaan asti valokuvausta harrastanut Eeva Rista halusi kouluttautua valokuvaajaksi. Myöhemmin hän on ollut mukana digitaalisten kuva-arkistojen perustamishankkeissa ja toiminnassa. Tai pieniä, joita ei aina edes huomaa, ellei joku ole tallentanut niitä valokuviin. Hän aloitti arkkitehtuurin kuvaamisen vuonna 1960. Päätyönään hän otti kuvia, jotka palvelivat ympäristön suunnittelua, sekä raportoi kuvien avulla vallitsevista olosuhteista. Helsingissä tällaista tallennustyötä ovat tehneet Simo Rista ja Eeva Rista. Maalaustaidetta opiskellut Simo Rista toteaa vaatimattomasti "harrastaneensa valokuvausta aika pitkään ammatikseen". Aiheet vaihtelivat suomalaisesta arkkitehtuurista, jonka kuvaaminen oli hänen päätyönsä, kohteisiin Mesopotamiassa ja antiikin kaupunki Petrassa. Hän kertoo, että pitkäaikaisena unelmana on ollut tämän laajuudessaan ainutlaatuisen arkiston säilyttäminen jälkipolville ja nyt tuo unelma lähenee täyttymystään. | 2/ 2011 KATRIINA ETHOLÉN 24. Simo Rista käytti työssään erilaisia ison koon kameroita, ja 70-luvulle tultaessa hän siirtyi värin käyttöön. Sen lisäksi hän on kuvannut taidetta. Toimeksiantajina olivat lähinnä Työterveyslaitos ja Sosiaalihallitus. Eeva Rista lopetti kuvaamisen vuonna 1987 ja toimi sen jälkeen muun muassa kuvatoimittajana ja elokuva-alalla. Helsingin kaupunginmuseo. Asfalttia ja auringonkukkia 1970-luvun Helsinkiä Simo Ristan ja Eeva Ristan tallentamana Yksi ihmissukupolvi on suhteellisen lyhyt, mutta sen aikana saattaa tapahtua suuria muutoksia. Kirjoista voisi mainita vielä Phaidon Pressin julkaiseman teoksen Säynätsalon kaupungintalosta ja yhdessä Vilhelm Helanderin kanssa tehdyn perusteoksen suomalaisesta nykyarkkitehtuurista. Jordaniassa, Petrassa kuvattua materiaalia on käytetty näistä alueista tai niiden arkkitehtuurista kertovissa näyttelyissä ja kirjoissa
OH I K I I TÄV I E N H E T K I E N TA L L E N N U S TA Arkkitehtuurikuvaus oli raskasta, työviikot pitkiä ja kalusto painavaa. Tämä poiki nyt Kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa esillä olevan näyttelyn ja kaksikielisen Asfalttia ja auringonkukkia -kirjan. He kuvasivat aikana, jolloin valokuvauksessa oli vallalla yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pyrkivä dokumentarismi. Simo Rista opetti valokuvausta kymmenisen vuotta, ja eräs hänen oppilaistaan oli Eeva Pakkala (myöh. FROM THE SERIES "MADE IN ME" © Uros Abram Kuva: Simo Rista. He pyrkivät kuvaamaan kohdettaan lämmöllä. Jotta varmasti sai annoksensa ja ehti syömäänkin sen, jonossa oli syytä olla ensimmäisten joukossa. LÄNSISATAMA, TELAKKAKATU 6, 1975. Rista), joka vuonna 1970 liittyi Simo Ristan mukaan tämän kuvausretkille. Aikaisemmin materiaalista on syntynyt vuonna 2002 julkaistu pieni teos Helsinki ja pienen pojan varjo. Heidän kuvaestetiikkansa oli jatkoa 60-luvulla kukoistukseen nousseelle kuvajournalismin estetiikalle. Hän toteaa, että se oli myös eräänlaista vastaliikettä kameraseuralaiselle estetiikalle. Kameroiden varusteisiin kuului laaja skaala erilaisia objektiiveja 21-millisestä 200-milliseen. Sivuun jäi niin kokonaisia kaupunginosia kuin yksittäisiä rakennuksia ja muita kohteita. Kuvien todellinen arvo ajankuvan vangitsijana on paljastunut vasta jälkeenpäin samoin kuin niiden merkitys kaupunkilaisille muistojen lähteinä." Kuva-arkisto liitettiin Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin vuonna 2008. Helsingin kaupunginmuseo "Vaikka kuvia on paljon, molemmat toteavat, että jälkeenpäin on harmittanut monen kohteen jääminen arkistosta pois. Simo Rista kertoo, että lapset poseerasivat harvoin. Lasten kuvaamiseen liittyi myös toukokuussa 1970 suoritettu eri korkeakoulujen (mukana oli muun 25. Jos he kuitenkin halusivat esiintyä kameralle, he tekivät sen näyttävästi, kuten monet hauskat lapsikuvat todistavat. Simo Ristan oli saatava leipätyölleen vastapainoa. Eeva Rista toteaakin, että kuvien tulkinnassa on avuksi silloisen aikauden ilmapiirin ymmärtäminen. Wärtsilän telakan työntekijät kiirehtivät ruokatunnin alkaessa syömään Tehtaankadulla sijaitsevaan baariin, jonka ruokaa pidettiin työmaaruokalan ruokaa parempana. Se ei ollut tuolloin muodissa, mutta yhteiskunnallinen kuvaaminen oli. Ristat kuvasivat arjen todellisuutta sen ankeutta unohtamatta, mutta sensaatiota he eivät hakeneet. Hän näkee aikojen muuttuneen: tuolloin ihmiset antoivat kuvata toisin kuin nykyään, jolloin hänen mukaansa kameran linssi kannattaa suunnata harkiten julkisillakin paikoilla. Kuten Eeva Rista toteaakin, kohdetta lähestyttiin huomaamattomasti, jopa arkuudella. Niinpä hän lähti kaupungille tallentamaan kinokamerallaan jotain aivan muuta Helsingin arkea. Helsingin tallentaminen oli seurausta myös opetustyöstä, jonka yhtenä teemana oli arjen | 2/ 2011 kuvaaminen
Kuten kuvista voi todeta, mitä vaikeampi este oli edessä, sen varmemmin juuri siitä oli mentävä yli! Ristat kuvasivat myös paljon mielenosoituksia ja muita yleisötapahtumia suunnaten kameransa puhujien ja esiintyjien sijasta kohti yleisöä ja yleisön joukossa olevia lapsia. Näyttelyteksteistä jäi mieleen lause, että mitään tiettyä päämäärää ei tavoiteltu. Eeva Rista jatkaa toteamalla, että kuvaaminen oli kokonaisvaltaista, joten siitä on vaikea irrottaa tiettyä hetkeä. Materiaalista syntyi näyttely Kallion kirjastoon, ja nyt monia näistä kuvista on nähtävillä uudessakin näyttelyssä. Helsingin kaupunginmuseo.. Helsingin kaupunginmuseo. KYLMÄNÄ TALVIPÄIVÄNÄ, KAUPPATORI, 1969. Kuva: Simo Rista. Osasiko kuvaushetkellä edes määritellä kohdetta..., hän miettii. Vapaa-ajalla kun kamera oli kaulassa melkein yötä päivää. Visuaalinen jännite, sanoo Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo. SENAATINTORI NOIN VUONNA 1970. muassa Teknillinen korkeakoulu) välinen projekti, jossa kartoitettiin kalliolaisten ja töölöläisten lasten elämää teemalla leikkipaikat ja kulkureitit. Eeva Rista luonnehtii kuvaajaparin töiden tunnelmaa kuin ohikulkien otetuiksi, Simo Rista puolestaan vertaa kuvien estetiikkaa ranska| 2/ 2011 26 TALVEN MATALASSA VALOSSA, MERITULLINKATU, 1972. Kuva: Eeva Rista. Mikä sai Ristat ottamaan kuvan. Kuva: Simo Rista
Helsingin kaupunginmuseo. KEVÄTTALVEA SILTASAARESSA VUODEN 1970 TIENOILLA. Kuva: Simo Rista. JUHANA HERTTUAN TIE KOSKELASSA 1973. Kuva: Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo. 28 | 2/ 2011. ENTINEN ELANNON MYYMÄLÄ TYÖMAARUOKALANA
Tuolloin nuoret, radikaalit arkkitehdit käyttivät paljon valokuvia suunnitelmien havainnollistamisessa. Tänä päivänä valokuvaaminen on fyysisenä toimituksena muuttunut digi- ja kännykkäkameroiden myötä, mutta silti se on tallentamista. Helsingin kaupunginmuseo. laiseen avantgarde-elokuvaan. He itse eivät tehneet tallentamista näin tietoisesti, mutta nykyaikaisilla helppokäyttöisillä kameroilla systemaattinen dokumentointi on helppoa. Ristoille ei annettu tarkkoja ohjeita tilaustöidenkään kuvaamisesta, ainoastaan kuvattava alue osoitettiin. Mitään niin vähäpätöistä ei ole, mitä ei kannattaisi kuvata, hän sanoo. Näyttelyssä on Helsingin Yleiskaava 1970 -näyttelyyn kuvattua materiaalia ja kuvia, jotka konkreet| 2/ 2011 tisesti kertovat, miten Ristojen kuvia hyödynnettiin. Eeva Rista toteaa, että vaikka he tuolloin tiesivätkin monien alueiden muuttuvan, niin silti harvoin tuli ensisijaisesti ajatelleeksi, että tässä ollaan tallentamassa katoavia näkymiä. Eeva Rista huomauttaa, että arkiset asiat vaikkapa kahvikupista aamiaiseen ja keittiökaapista pihakalusteisiin ovat pian historiaa, joita voisi tallentaa. Minun on aina ollut vaikea kuvata ihmisiä, kuvaaminen on kuitenkin eräänlaista saalistamista. Silloin elettiin vain tuossa hetkessä. Asfalttia ja auringonkukkia on toistaiseksi nähtävissä myös yli 9 000 kuvan verkkonäyttelynä. K AT O AVA N A R J E N K U VA A M I N E N Osa Helsinki-kuvista, varsinkin lähiökuvaukset, syntyivät Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiantoina, jolloin mukaan tuli sellaisia teemoja kuin täydennysrakentaminen ja talojen purkaminen. Kiinnostuksen kohteet olivat molemmilla melko samat, mutta lähestymistavat poikkesivat toisistaan. Kuvien sisältö onkin täten aika sattumanvaraista. Tosin oltuaan Simo Ristan oppilaana on opettajan tyyli välittynyt myös oppilaalle. LAPSIA MERITULLINKADUN JA LIISANKADUN KULMASSA, KRUUNUNHAKA, 1970. Kuva: Eeva Rista. Stadin taivaan alla -sivusto on ollut internetissä jo yli vuosikymmenen ajan. 29. Vaikka kuvia on paljon, molemmat toteavat, että jälkeenpäin on harmittanut monen kohteen jääminen arkistosta pois. Heillä oli myös hyvät suhteet eri tahoihin, joista tuli vihjeitä kuvauskohteista. Simo Rista meni suoraan kohti kohdetta, kun taas Eeva Rista luonnehtii omaa otettaan hyvin araksi. Mutta tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Eeva Ristan ja Simo Ristan Helsinki-näkymät ovat kaiken kansan ulottuvilla. Sivuun jäi niin kokonaisia kaupunginosia kuin yksittäisiä rakennuksia ja muita kohteita. Kuvissa oli skrubu todellisuus läsnä, toisin kuin nykyaikaisissa silotelluissa havainnekuvissa, Eeva Rista sanoo. Ne kertoivat asukkaille enemmän kuin kartat, ja näin suunnitelmat tulivat lähemmäksi asukkaita
Kuvien todellinen arvo ajankuvan vangitsijana on paljastunut vasta jälkeenpäin samoin kuin niiden merkitys kaupunkilaisille muistojen lähteinä. Samaa odotetaan nyt, ja virheitä saa korjata, sillä jokaisen oikean tiedon saaminen edesauttaa hanketta. Kuva: Eeva Rista. Hän näkee aikojen muuttuneen: tuolloin ihmiset antoivat kuvata toisin kuin nykyään, jolloin hänen mukaansa kameran linssi kannattaa suunnata harkiten julkisillakin paikoilla." VUODEN 1918 KANSALAISSODAN UHRIEN MUISTOMERKIN PALJASTUSTILAISUUS POHJOISELLA STADIONTIELLÄ 30.8.1970. Eeva Rista on iloinen nähdessään, että heidän tekemänsä tallennustyö on ollut kaiken vaivan arvoinen. Simo Rista kuvaa yhä jonkin verran. Simo Ristan puheista huomaa, että hän haluaisi hankkeen vielä toteutuvan. PERHE RETKELLÄ TERVASAAREN RANTATÖYRÄÄLLÄ VUONNA 1975, TAUSTALLA HANASAAREN VOIMALA. Kuva: Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo. Ristojen poika, tietotekniikan opiskelija Aapo Rista, innostui ajatuksesta kuvien laittamisesta internetiin. Heillä oli meneillään yhteinen arkkitehtuuriin liittyvä projekti Helsinki Aleksandria. Kuviakin oli valmiina muutama tuhat kappaletta. Stadin taivaan alla -sivustoon on tullut valtavasti käyttökelpoista palautetta ihmisten kertoessa kuviin liittyviä osoite- ja muita tietoa. | 2/ 2011 Eeva Rista kertoo, että 1990-luvulla häntä alkoi huolestuttaa laajan arkiston kohtalo. Olen yhä edelleen yllättävän innostunut kuvaamisesta, hän sanoo. Vaikka pinnakkaisista skannattujen kuvien laatutaso ei olekaan huippua, se ei ole nettiarkiston käyttäjiä haitannut. Helsingin kaupunginmuseo. "He pyrkivät kuvaamaan kohdettaan lämmöllä, ja kuten Eeva Rista toteaakin, kohdetta lähestyttiin huomaamattomasti, jopa arkuudella. helmikuuta asti. Tietojen pitää olla tarkkoja kuvien mennessä Helsingin kaupunginmuseon tietokantajärjestelmiin. Eeva Rista kuvaa nykyään jatkuvasti näkemäänsä kännykällään ja tekee näin vastaavanlaista tallennustyötä kuin aiemmin kinokameralla. Hän kertoo kuvaamisen vähentyneen arkkitehtuurihistorioitsija Asko Salokorven kuoltua kaksi vuotta sitten. Tuolloin tehty alustava työ on ollut suureksi avuksi tätä viimeistä ponnistusta ajatellen. Asfalttia ja auringonkukkia -näyttely on esillä Helsingin kaupunginmuseoon kuuluvassa Hakasalmen huvilassa 27. Seuraavana päivänä näyttelykuvat huutokaupataan Vailla vakinaista asuntoa ry:n hyväksi. 30. Myöhemmin hän laittaa näitäkin kuvia nettiin
Kuva: Simo Rista. www.asfalttiajaauringonkukkia.fi http://taivaanalla.lasipalatsi.fi 32 | 2/ 2011 KIVIJALKAPUOTIEN HELSINKIÄ LIISANKATU 23:SSA VUONNA 1970. MUUTTO EDESSÄ, LIISANKATU 7, 1971. Kuva: Eeva Rista. Simo Ristan ja Eeva Ristan Helsinki-valokuvia 19691979. Helsingin kaupunginmuseo.. Helsingin kaupunginmuseo. Asfalttia ja auringonkukkia. Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13, Helsinki. Avoinna 27.2.2011 saakka, kesu 1117, to 1119
Puen vaatteet viivyttelemättä päälle ja sonnustaudun ulkotöihin. Jämsässä talvea vietti kohtuullisen luottavainen nuori lintu. Taskulamppu päälle, lämpösaappaat jalkaan, tavarat kantoon ja kävelylenkille. Kiristän kuulapään ruuvit ja painan sähköistä lankalaukaisijaa. Seuraava kolmevarttinen on piinaavan pitkä. Tunnin ajomatkan jälkeen parkkeeraan metsäautotien reunaan ja jalkaudun. Kuvia tuli, mutta kuvaajan ja kalustonkaan kyvyt eivät hirveän pitkälle riittäneet. NUOREMPI POLVI Esiaikuiset merikotkat ovat höyhenpuvultaan hyvinkin kirjavia. Ylempänä istuvat tunnistaa nuoremmaksi tummasta pyrstön yläpuolesta. Vain yksi aukko on selvästi muita korkeammalla ikkunattomassa kohdassa seinää. Lopulta päätän yrittää suurella herkkyydellä ja täydellä aukolla. Lintu kököttää vaalenevaa taivasta vasten pienen kelon nokassa, mutta valo ei vielä oikein riitä kuvaamiseen. Ruuvaan kuulapäät kiinni ja pujotan objektiivien vastavalosuojat ulos aukkojen hupuista. Nikon D700, 500 mm VR, f/7.1, 1/500 s, ISO 1600, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. 34 | 2 / 2011. Siristän silmiäni, ja tummaa taivasta vasten erottuu hämärästi jykevä profiili merikotka. Kuvaajalle tilanteen tekevät haasteelliseksi ikkunoiden alle sijoitetut kuvausaukot. Paikalla ei ole muita, joten valitsen vierekkäiset aukot: toisen alhaalta ja toisen ylhäältä. Ulkona on houkuttimena sikaa, kuten on tällä paikalla ollut jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Sisällä huomaan heti, että koju on tehty lähinnä lintujen tarkkailua, ei kuvaamista, silmälläpitäen. Ikkunaluukut auki, tavarat sisään, nestekaasulämmitin pohottamaan ja kalusto kuvauskuntoon. Muutaman sadan metrin vaeltelun jälkeen taskulampun valokeila osuu piilokojun seinään ja havahdun olevani perillä. Noin 1,2 metriä korkeassa kojussa on vaivatonta tarkkailla istumaasennosta ympäristöä, sillä eristyslasi-ikkunat on sijoitettu silmänkorkeudelle. JUSSI MURTOSAARI JÄTTILÄISEN JÄLJILLÄ Ensikohtaamiseni merikotkan kanssa osuu jo aivan urani alkuaikoihin. Suomen merikotkakantaa pidetäänkin nykyään jo elinvoimaisena. TURKU 23. M A A L I S K U U TA K E L L O 3.45 Kännykkä parahtaa, ja herään sen hälytysääneen. Muutaman saaristossa pesineen linnun määrä on moninkertaistunut ja pesimäalue laajentunut myös Pohjois-Suomen suurien tekoaltaiden alueelle. Muutama sarja, ja VANHA HERRA Vanhan merikotkan silmä on vaalea ja nokka kirkkaan keltainen, höyhenpuku on päästä vaalea ja pyrstö vitivalkoinen. Nikon D700, 500 mm VR, f/5.6, 1/800 s, ISO 1600, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. Sittemmin merikotkakanta on huomattavasti runsastunut, eikä sitä enää edes virallisesti talviruokita suojelutarkoituksissa. Ulkona on vielä pimeää, mutta itäkaakkoinen taivaanranta on aavistuksen muuta ympäristöä vaaleampi
Piilokojulle tullaan pimeässä ja pimeässä sieltä myös lähdetään. PÄ I VÄ N S A L D O : 150 MERIKOTKAA Työpäiväni päättyy illalla hieman puoli kahdeksan jälkeen. Lähimmillään kuvaan vanhaa lintua vajaan viiden metrin etäisyydeltä. Ja kun oma ruokapaikka on löytynyt, siitä ei poistuta, paitsi kaverien hätyyttämänä. Ja seuraavan puun latvaan odottamaan uudet pari tuntia. Toisaalta merikotkalla riittää nykyään kavereita ja sitä myöten myös kuvaajalla töitä. Aivan käsittämätön reissu. Kotkia on kuvattavaksi tauotta puoli kuudesta aamulla puoli kahdeksaan illalla. Kuvausjärjestelyt ovat silti molempien kohdalla samanlaiset. Hyvältä näyttää. K Ä R S I VÄ L L I S Y Y S PA L K I TA A N Kuvaajan kannalta maakotka on toisinaan todella hermoja raastava kohde. Huolettomimmat linnut istuvat pienellä porukalla välillä jopa kojun katolla. Merikotkat eivät tutulla paikalla turhia kursaile vaan suunnistavat oikopäätä appeelle. Siellä se ihmettelee, josko tulisi syömään. Varovastikin arvioiden kohoaa päivän kokonaisyksilömäärä ainakin 150 merikotkaan. Nikon D700, 500 mm VR, f 4, 1/1250 s, ISO 1600, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. | 2 / 2011 37. Vaikka maa- ja merikotka muistuttavatkin suuresti ulkonäöltään toisiaan, on lajien luonne kovin erilainen. Terävyys riittää kohtuullisesti, mutta sävyt vaativat korjausta, niin sininen on valaistus. Parhaimmillaan lasken iltapäivällä yli 50 lintua yhtä aikaa. Yhtäkkiä ilman varoitusta lintu sitten liitää ruokintapisteen yli vain tarkistamaan, että se on paikalla, harkitsemattakaan laskeutumista. Se saattaa istua kaksi tuntia näennäisen välinpitämättömästi metsänreunan korkeimman puun latvassa juuri objektiivien ulottumattomissa. Nikon D700, 500 mm VR, f 16, 1/1000 s, ISO 1600, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. tarkistus kameran näytöltä. Paljon kuvia, ja mikä parasta, myös monenlaisissa valaisLUMITUISKUSSA Vanha merikotka iltapäivän lumisateessa kelon oksalla on kuvaajalle päivän tähtihetki. Retken minimitavoite on kuitenkin saavutettu, eikä aikaa ole kulunut tuntiakaan. Objektiivia saa liikutella varsin vapaasti lintujen siihen reagoimatta. KAINALOT PALJAANA Nuoren merikotkan pettämätön tuntomerkki ovat vaaleat kainalot, jotka erottavat sen kaikista muista meillä tavatuista kotkista
Seuraava ja varsinkin sitä seuraava päivä ovat tuskaiset, kun jalkojen lihakset ovat kauttaaltaan maitohapoilla. Merikotkan suunnaton koko pääsee aluksi yllättämään. Alempien kuvausaukkojen matala sijoitSILMÄNISKU Nuori lähes musta merikotka esittelee vilkkuluomensa yksipuolista toimintaa, tai voihan se iskeä kuvaajalle silmääkin. Luomi näkyy kuvissa ikävästi sumeana. Kuvasta näkyy hyvin nuoren linnun valkoinen mutta mustareunainen pyrstö. No, ei mitään niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Nikon D700, 500 mm VR, f 5.6, 1/6400 s, ISO 1600, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. tuksissa. Aamu valkenee selkeänä, mutta keskipäivällä taivasta peittää ohut yläpilvi, ja illalla alkaa vielä kevyt lumisade. Kylmä ilma painuu alas ja lämmin nousee puolestaan ylös. Kuvausmatka tuo mukanaan myös erään uuden havainnon. Sillä linnut pyyhkivät silmäänsä varsinaisen räpyttelyn sijaan. SUOMEN SUURIN LENNOSSA Lentävä merikotka on todellinen jättiläinen, 2,5 metrin siipivälillä se on Suomen suurin lintu. Minulla on makuupussikin mukana nukkumista varten, vaan eipä tule sille käyttöä. Ongelmaa korostaa kenties myös nykykameroiden suuri kuvanopeus, joka omassani on parhaimmillaan 8 kuvaa sekunnissa. | 2 / 2011 38. Merikotka on siipivälillä mitattuna Suomen suurin lintu. Keskimäärin siis ihan hyvä. Tähän en älyä heti varautua, joten useimmista aamupäivän lentokuvista puuttuvat tyystin siipien kärjet. Vilkkuluomen vaivaamia kuvia on ehkä viidesosa kaikista otoksista. Nikon D700, 500 mm VR, f 8, 1/3200 s, ISO 1600, jatkuva tarkennus seurannalla (51 pistettä), jalusta. telu panee kuvaajan päiväksi polvilleen ja ylempikin kumarassa seisomaan. Matalassa, lattiastaan eristämättömässä kojussa sen voi todeta itsekin. Istuvan linnun korkeus on noin 90 senttiä, mutta siivet levällä koko kasvaa jopa 2,5 metriin. Lähes täydellinen päivä. Lattian lämpötila pysyttelee koko päivän nollassa, ja katonrajassa, eli pään korkeudella, lämpöä on +32. Kävely on hankalaa ja kivuliasta, mutta se menee ohi. Meri- ja maakotkalla, kuten myös korpilla sekä koskikaralla, on hyvin aktiivinen vilkkuluomi. Konttailu ja kippurassa kyyristely 14 tunnin ajan ilman ensimmäistäkään suoristautumista ei suju ilman sivuvaikutuksia. Onneksi mukanani on myös riittävän lyhytpolttovälisiä objektiiveja. REISSU TUNTUU LIHAKSISSA Alkuperäinen tarkoitukseni on välillä hieman levätä kojun laverilla. Nestekaasulämmitintä on onneksi vaikeampi väärinkäyttää kuin sinolilla toimivaa, mutta fysiikan lakeja sekään ei voi muuttaa
Kirjat toimittaa ja laskuttaa WSOYpro Oy / Docendo-tuotteet. Kyllä kiitos, tilaan digiaiheisen Docendo. Mukana myös LR:n ja Photoshopin (myös Elements) yhteiskäyttö, toiminnan optimointi, plugin-lisäohjelmat ja kuvien julkaiseminen yhteisöpalvelimille. Kirja opastaa hyvälaatuisen tulosteen tekemisessä ja rohkaisee uusiin kokeiluihin vielä parempiin tuloksiin pääsemiseksi. 152 sivua, värikuvitus 24 (norm. /tilaa Tilauskortti Tilaan seuraavat kirjat tarjoushintaan: _____ kpl Digikuvat kehyksiin valokuvaajan tulostusopas 24 (norm.29 )(11011 ) _____ kpl Photoshop Lightroom 3 valokuvaajille 39 (norm. Huippujälkeä ei kuitenkaan synny suoraan paketista oletusasetuksilla tulostamalla. 29 ) Photoshop Lightroom 3 valokuvaajille Pekka Potka Ohjelman hallinta käydään työnkulullisesti läpi vaihe vaiheelta mukana on niin kuvien raw-konversio, muokkaaminen, korjailu ja arkistointi kuin niiden tulostaminen ja esittäminenkin. 36,70 ) 29 Leikkaa irti ja postita Tilaa Docendon valokuvausaiheiset oppaat tarjoushintaan osoitteessa www.kamera-lehti. 52 ) 44 (norm. 50 ) (10675) _____ kpl Digijärkkärikoulu 1 onnistu uudella kameralla 29 (norm. 36,70 ) (9551) Kampanjatunnus N004/KAL/KA Tilaaja Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Puhelin Postimaksu maksettu Toimitusmaksu 4,90 /lähetys. 344 sivua, värikuvitus Digijärkkärikoulu 1 onnistu uudella kameralla Pekka Punkari Opi oikeat säädöt henkilö- ja tilannekuviin kotona, luonnossa ja matkoilla! Havainnolliset kuvaesimerkit opastavat valotuksen ja värintoiston käsisäätöjen käyttämiseen sekä kohteen liikkeen ja terävyyden tavoittamiseen. kauppa KAMERA-LEHDEN LUKIJAEDUT Uutuuksia Docendolta! Digikuvat kehyksiin valokuvaajan tulostusopas Sakari Mäkelä Kun tavoittelet korkealaatuisia tulosteita, valintasi on todennäköisesti kuusi- tai useampivärinen mustesuihkutulostin. Musteiden ja papereiden kehittymisen myötä tulosteen säilyvyyskin on jo perinteisen kuvanvalmistustekniikan tasolla tai jopa parempi. 168 sivua, värikuvitus (norm. -uutiskirjeen. WSOYpro Oy Docendo-tuotteet Tunnus 5006572 40003 Vastauslähetys
Pelkän Tilt Transformerin asemasta voi halutessaan hankkia Lensbaby Composerin, käsisäätöisen perusobjektiivin sisältävän tuplapakkauksen. Tilttaus voimakkaasti oike-alle, tarkennus etualan kasviin. Maahantuoja on Focus Nordic. 40. Kuvassa kamera oli jalustalla täsmälleen samassa asennossa kuin ykköskuvassakin, mutta Tilt Transformerin säätö käännettiin toisinpäin. Tarkennus ja himmentäminen tapahtuvat käsin, joten objektiivissa on oltava aukko- ja tarkennusrengas. Kummankin objektiivibajonetti on Nikonin objektiiveja varten, muita vaihtoehtoja ei ainakaan toistaiseksi valmisteta. MIKÄ IHMEEN TILT? Kuvassa kamera on käännetty pystyyn jalsutassa, ja tilttaus on tehty säätimen ääriasentoon yläviistoon kuvaussuuntaan nähden. Näin terävyysalue saatiin tarkennustason kallistumisen ansiosta varsin laajaksi, vaikka sekä objektiivi että kuvausaukko säilyivät samoina. Säätö tarkoittaa käytännössä tarkennustason kallistamista haluttuun suuntaan, jolloin terävyysalueen laajuus kasvaa, vaikka himmenninaukkoa ei säädettäisikään pienemmäksi tai vaihdettaisi laajakulmaisempaan polttoväliin. Lensbaby on oivaltanut tämän mahdollisuuden loistavasti tässä Tilt Transformer -lisäkkeessä. Kuvausaukko oli f/2,8. Micro Four Thirds -järjestelmän kamerat mahdollistavat erilaisten lisäkkeiden käyttämisen rungon ja peilillisten järkkäreiden objektiivien välissä, koska niiden vaatima etäisyys kennon pinnasta on suurempi kuin isäntäkameran. Vaihtoehtoja ovat mm: yksielementtinen lasilinssi, muovilinssi, neulanreikä, pehmeäpiirto ja kalansilmä. Tarkennus tehtiin valurautakalan kiduskannen takaosaan. 1 2 3 4 5 Tilt-säätö on ammattikuvaajalle tuttu säätö, joka löytyy palkkikameroista ja järjestelmäkameroiden kalliista erikoisobjektiiveista. Kamera oli vaaka-asennossa, objektiivina AF Nikkor 50 mm f/1,8 D kuvausaukolla f/2,8. Huomaa, että rakennuksen kattoikkunan taso toistuu myös terävänä! Jos ajatellaan suora jana kasvista kattoikkunaan, olisivat kaikki kohteen osat tuolla janalla teräviä riippumatta siitä, kuinka kaukana ne kamerasta olisivatkin. Jos kuvauskalustosta löytyy mikrorunko ja vanhoja valovoimaisia himmenninrenkaallisia Nikkoreita, on vaikea keksiä syytä miksei hankkisi tätä niiden kaveriksi! Lensbaby Tilt Transformeria on saatavana kahtena eri myyntiversiona. Tarkennus tehtiin kalan silmään. Selvin kapean terävyysalueen efekti saadaan hyvävalovoimaisilla objektiiveilla, joiden polttoväli on pitkähkö. Transformerista on kaksi versiota, toinen Olympus PEN -digitaalikameroille ja Panasonic Lumix G Microlle sekä toinen Sony a Nexille. Composerin mukana tulee vaihdettava himmenninaukkosetti, aukkolevyt f/2.8 f/22 aukon välein. Kuvaustilanne on edelleen täsmälleen sama kuin kakkoskuvassa, mutta nyt himmennettiin kuvausaukoksi f/8. ASKO VIVOLIN Terävyysalueen hillittömään hallintaan! Lensbaby Tilt Transformer Lensbaby Tilt Transformer on kallistussäädön mahdollistava lisäke peilittömän järkkärirungon ja Nikonin F-bajonettikiinnitteisten objektiivien väliin. Kaikki vaihtoehdot löytyvät täältä: www.lensbaby.com/accessories.php. AF Nikkor 85 mm f/1,8 kuvausaukolla f/1,8. Sekä automaatti- että käsitarkenteisia objektiiveja voi käyttää. Kuvien terävyysaluetta voidaan joko laajentaa tai supistaa suoran optisen linjan tarjoamasta terävyysalueesta sen mukaan, kumpaa visuaalista lopputulosta tilanteessa kaivataan. Objektiivi oli AF Nikkor 50 mm f/1,8 D. Suurehkon himmenninaukon ja reilun tilttauksen ansiosta terävyysalue on hyvin suppea, vain muutamia millimetrejä. Yhdessä ne muodostavat objektiivin, jota voidaan kallistaa (kääntää) portaattomasti jopa 12,9° haluttuun suuntaan. Janan vasemmalle ja oikealle puolelle jäävät kohteet toistuvat epäterävinä. | 2/ 2011 Lensbaby Tilt Transformerin ja Composer + Tilt Tranformerin verolliset maahantuojan suositushinnat ovat noin 280 ja 380 kummallekin kiinnitysversiolle. Tukeva, metallirakenteinen Tilt Transformer on helppo käyttää: löysätään karhennettu kiristysrengas, tehdään haluttu säätö, ja kiristetään rengas uudelleen, jolloin säätö pysyy. Tarkennustason kallistus yhdessä pienen aukon kanssa takaavat sellaisen terävyysalueen, jota ei olisi mitenkään mahdollista saada aikaan noin 70 cm:n kuvausetäisyydeltä 50-millisellä objektiivilla ilman Tilt Transformerin tarjoamaa optista säätömahdollisuutta! Koska Tilt Transformeria voi siirtää portaattomasti kaikkiin suuntiin, pystyy sillä kallistamaan tarkennustason millaiseksi tahansa, vaikka kuvan lävistäjän suuntaiseksi, kuten tässä esimerkkikuvassa. Kaksilinssinen perusobjektiivi on yhteensopiva Lensbaby Optic Swap Systemin kanssa
Supista terävyysaluetta rajusti tilttaamalla poispäin optisesta keskilinjasta kennon tasoon ja tarkennustasoon nähden. Kun tarkennus- ja kuvatason (kennon) suuntaiset ja optiseen linjaan nähden 90° kulmassa kulkevat janat kohtaavat samassa pisteessä, on terävyysalue laaja. (Scheimpflugin laki) 1 2 4 5 3 41
Uusi suodin osaa käyttää hyväksi 64-bittisiä käyttöjärjestelmiä, ja se on tehokas myös monikerrossuodatukseen. MARKKU METSÄMÄKI Ohjelman käyttöliittymä Windows-ympäristössä. Epäterävyyden säätö on mahdollista varsin moninaisin työkaluin. 42 | 2/ 2011. Tästä hyvänä esimerkkinä on Alien Skin Bokeh 2 Plug-in, joka sopii sekä Adobe Photoshop CS:ään, Elementsiin että Lightroomiin. Bokeh 2 ohjelman avulla kuvaan saa luotua liike-epäterävyyttä ja vinjetointia ja vaikuttamalla terävyysalueen luonteeseen blurraamalla haluttuja alueita kuvassa. Kuva: Asko Vivolin Softaussofta Alien Skin Bokeh 2 Kuvankäsittelyssä luovat kikkailumahdollisuudet paranevat uusien lisäohjelmien myötä
Bokeh 2 toimii Adoben Photoshop CS3:ssa, Adobe Lightroom 2:ssa ja Elements 7:ssä tai uudemmissa versioissa. Näppärää tässä suotimessa on helppo maskin säädeltävyys. Kuva: Asko Vivolin BOKEH ON VASTAKOHTA TERÄVYYDELLE Terävyysalueen ulkopuolella kuvassa näkyviä ilmiöitä kutsutaan termillä bokeh, joka tulee sumeutta tarkoittavasta japaninkielen sanasta boke. Esimerkiksi omasta luonteenomaisesta bokehista tuttujen Canon EF 85mm f/1.2 II ja Micro-Nikkor 105mm f/2.8 simulointi on mahdollista jälkikäteen. Kuva: Asko Vivolin Oheisissa kahdessa kuvaparissa on etäterävyyden säädön lisäksi säädetty vinjetointia. Bokeh 2 istuu myös Corel Paint Shop Pro Photo X3 ohjelmaan. Kuva: Asko Vivolin Lisäefektejä suotimilla Photoshop 2.5 oli ensimmäinen 1990-luvun alussa julkaistu ohjelmaversio, johon voi lisätä plugin -nimen saaneita lisäohjelmia. Kaikki plug-in -ohjelmat eivät kuitenkaan istu jokaiseen tarjolla olevaan isäntäohjelmaan. Vanhan testin mukaan kuva on tajuttava siinä ajassa, joka kuluu lehden tippumiseen lattialle. Kameroiden emulointi yltää kiinalaisen Holgan yksilölliseen kuvan vääristämiseen ja valovuotoihin asti. 3D-ohjelmiin voi myös liittää Photoshop plug-ineja. Yleisesti pehmein ääriviivoin piirtyviä taustahahmoja pidetään hyvän bokehin tunnusmerkkeinä. Bleachsäätimellä voi muuttaa värien kylläisyyttä vinjetoitavalla alueella. Varmin käyttöympäristö on tällä hetkellä Adoben Photoshop tai Photoshop Elements. Katseen kohdistaminen lehden kansikuvassa ja mainoskuvissa on olennaisen tärkeä tekijä, sillä tuote on esiteltävä katsojalle nopeasti. Näistä käytetyimpiä ovat Illustrator, CorelDRAW!, Freehand, Canvas, 3D Max, Bryce, After Effects, Premiere, Combustion ja HyperStudio. Bokeh 2 voima piilee tässä kyvyssä auttaa nostamaan keskeinen kuvan aihe esille tyylikkäällä tavalla. Nyt erilaisia lisäohjelmia on jo yli 50 ja osa niistä sopii myös muihin isäntinä toimiviin kuvankäsittelyn ohjelmiin. Hinta asettunee 150 euron tuntumaan. | 2/ 2011 43. Taiteellisen ilmaisun kannalta tällä terävyyslueen ulkopuolisella kuvan osalla on suuri merkitys. Bokeh 2 on erinomainen vaihtoehto erikoisobjektiivien käytölle esimerkiksi mainoskuvauksessa, jossa yhdestä originaalista voi tehdä useita eri jälkiotoksia photoshoppaamalla. Ruutukaappaus Mac-koneelta. Käyttöjärjestelmäksi sopii Windows XP SP3, Intel prosessorilla Mac OS X 10.5 tai uudemmat käyttöjärjestelmät. Esimerkiksi www.photo-plugins.com tarjoama Gradient Blur tekee kuvaan säädettävän kokoisen maskin, jonka läpi saa nopeasti tehtyä softauksen. Suosituimmat isäntäohjelmat ovat Photoshop, Paint Shop Pro, Photoshop Elements, PhotoImpact, Photo-Paint, Fireworks ja Painter. Monet tarjolla olevat lisäohjelmat helpottavat käsityötä. Liiketehosteiden teko on joustavaa. Historian havinaa saa kuviin jo peruasetuksilla. Googlaamalla löytyy paljon tarjontaa haulla photo plugin. Alien Skin Bokeh 2 osaa tehdä perinteisen valokuvasuurennoksen valkaistuja reunoja jäljittelevää vinjetointia. Kohteen nostossa taustasta auttaa hyvin toimiva pehmennys. Vaikka kokenut kuvankäsittelijä pystyykin tekemään samoja muokkauksia perustyökaluilla Bokeh 2 helpottaa ja nopeuttaa photoshoppaamista verrattuna perustyökalujen käyttöön. Omia suotimia tekevälle on Filter Factory tarjonnut käyttökelpoisen kehitysalustan. Yhteensopivuuden lisäksi on otettava huomioon käyttöjärjestelmien eroavuudet. Etenkin eri objektiivien piirron jäljittely antaa hyvin ennakoitavia tuloksia. Säädön voi tehdä joko objektiivimaisesti tummentamalla nurkkia, tai vinjetoimalla vaalentamalla
Kuukauden kokemukset tallentuivat 3 000 kuvaan. 44 | 2 / 2011. TEKSTI MINNA KUMPULAINEN KUVAT ASKO SALMI Lääkärin 30 päivää raunioituneessa Haitissa Reilu vuosi sitten, tammikuussa 2010 Haitia ravisutti tuhoisa maanjäristys. Lääkäri Asko Salmi saapui maahan katastrofitehtäviin pian järistyksen jälkeen
Murskaantuneiden torio- ja röntgenteltta tuottavat peruspalvelut talojen välissä on täysin ehjiä asuntoja ja taloja. Vuodeosastot ovat pitkissä teltoissa, joihin toiset. Punaisen Ristin sairaalan portista pääsivät sisään vain sairaat ja valitut. "Parhaan kuvan sekasorrosta ja kurjuudesta saa, kun kuvittelee Kathmandun, jota on isketty keskelle kylää jättimäisellä moukarilla." Haiti 21.2.2010 tuoksu, paikoitellen kasoja on siivottu. ilman hienouksia. 300 000 on saanut erilaisia fyysisiä vammoja. Huonokin röntgenkuva on Luonnonoikku on valinnut selviytyjät ja ne parempi kuin ei kuvaa lainkaan. Järistyksestä on kulunut viisi viikkoa, ja jo "Ensimmäinen päivä kääntyy iltaan. Leikkaussaleja on käytössä yksi, jossa on kaksi leikkauspöytää. 250 000 ihmistä menetti henkensä mahtuu parikymmentä sänkyä kuhunkin. jota on isketty keskelle kylää jättimäisellä Punaisen Ristin sairaala on rakennettu moukarilla. Kymmenessä piaat ovat palanneet teiden reunoille, tunnissa kaikki aistit ovat saaneet enemmän mekaanikot korjaavat kadunvarsipajoissaan mietittävää kuin kuukausissa kotona. Aurinko nyt elämä leviää kuin pieninä puroina laskee. Henkisiä Telttoja on pystytetty neljä ja uusia ollaan rakentamassa. Osassa pohjakerros jalkapallokentälle. Kymmenittäin uusia kasvoja ja raunioiden keskelle. Kiire ei kuulu rytmiin. Suuri Kuitenkaan asiat eivät kaadu päälle, niille voi osa kaupunkia asuu väliaikaisesti kyhätyissä tehdä sen, mitä voi. Osa taloista on murentunut kuin suuressa myllyssä soraksi. nen ja kanadalainen avustustyöntekijä." Paikoitellen sorakasoista leviää kalman 46 | 2/ 2011. autoja ja lapset leikkivät telttaleireissä. Määrät noin 150 henkeä, joista vajaa puolet on Punaiovat käsittämättömiä. Laboraon pettänyt ja yläkerros makaa hajonneen pohjan päällä vinkkurassa. hetkessä muutamassa sekunnissa. Koko alueella työskentelee vammoja ei pysty kukaan laskemaan. Lisäksi muutama islantilainen, sveitsiläisekunnissa kaikkine asukkaineen. alkeellisissa teltoissa. Parhaan kuvan sekasorrosta ja kurjuudesta saa, kun kuvittelee Kathmandun, sinänsä alueet tuovat mieleen suurten kaupunkien slummit. Kuvittele, että Espoo sen Ristin vapaaehtoisia Saksasta ja Suomespyyhittäisiin olemattomiin muutamassa ta. Vihannes ja hiilikaupkymmenittäin uusia potilaita. Telttoja on kyhätty Port-au-Prince on yhtä köyhä kuin kaikesta mahdollisesta materiaalista, ja Kathmandu. Työ tulee kestämään vuosia ellei vuosikymmeniä
Vaikka olin paikalla, niin koko tapahtuma tuntuu epätodelliselta ja painajaismaiselta. Hän haluaa näin korostaa maanjäristyksen voimantuntua ja epätodellisuutta. Mieleenpainuvimmaksi kuvaustilanteeksi Haitissa hän mainitsee rutiineista poikenneen kuvauskohteen: kuuden lapsen haudan. Kuvat on käsitelty Nik Softwaren suotimilla, joilla voi tehdä tehosteita osaan kuvaalasta. Tulimme tyhjästä ja hetken kuluttua olimme poissa. Mielestäni pitkät varjomme kuvastavat hyvin tunnelmaa vaatimattoman haudan ympärillä Salmi on käsitellyt Haiti-kuviaan tehosteilla. - - Ensimmäisen viikon saldo oli leikkaussalissa 76 leikkausta tai toimenpidettä. EETTISET KYSYMYKSET Salmi kertoo, että yleensä ihmiset suhtautuvat kaikkialla hyvin myönteisesti kuvaukseen ja jopa haluavat tulla kuvatuksi. Kuulostaa paljolta, mutta itse asiassa sopiva työmäärä parille maksimissaan kolmelle kirurgille." Leikkaussalissa kuvaaminen on Salmelle tuttua niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Presidentin palatsi keskellä pääkaupunkia sai osansa maanjäristyksestä. "Parhaat kuvat jäävät aina ottamatta ja paikan päälle, eikä niitä voi kuin mielikuvitella." kin. Kuvan tärkeimmät kohdat olen pessyt puhtaaksi suodattimesta, Salmi kertoo. Toisaalta kaikkea kurjuutta ei voi kuvata ja kuvattavia täytyy kunnioittaa. Hän kuvailee arkea päiväkirjassaan: "Päivät seuraavat toisiaan vaivattomasti ja saumattomasti. Kuvien käsittely on ollut kuitenkin hyvin lievää aiheen vuoksi. Otin kuvan iltapäivän laskevassa auringossa pois lähtiessämme. Rutiinit toistuvat ja asiat lutviintuvat. Lapset olivat musertuneet romahtaneen talon sisään. Ihmettelin kukkia betonilaatan päällä, ja vasta silloin saimme kuulla surullisen tarinan lapsista. Olen käyttänyt Midnight-suodinta, joka tekee kuviin epäterävyyttä, pehmeyttä ja surrealistista tunnelmaa. En voi kuvitella toimivani pelkkänä kopiokoneena kuvia tehdessäni. Oman nimeni löysin 25 leikkauksen kohdalta. LASTEN H AU TA JÄ I M I E L E E N sekä tehtäväämme Haitilla: olimme kuin varjot. Epäterävyydellä kivikasoissa haluan korostaa maanjäristyksen voimaa ja liikettä. Mielestäni kuvaajan kädenjälki pitää ja saa näkyä kuvissa. Aluksi emme edes ymmärtäneen, että kyseessä oli hautapaikka. Molempien on pystyttävä toimimaan kaikissa olosuhteissa. Kuitenkin tavat ja tottumukset vaihtelevat suuresti eri puolilla maailmaa. | 2/ 2011 48. K U VA N K Ä S I T T E LY L L Ä OIKEA TUNNELMA Asko Salmi tottui nopesti sairaalan rutiineihin. Vieressä oli orpokoti, joka oli romahtanut metrin korkuiseksi betonikasaksi
Alkeelliset keittiöolosuhteet väliaikaismajoituksessa ovat lisänneet lasten palovammojen määrää. | 2/ 2011 49
Ota selvää, mikä on maan tapa. 4. Oleellisempaa on kuitenkin se, mitä kuvilla tekee ja mihin niitä käyttää. Olen miettinyt, mitä olisin kuvannut heti Haitin maanjäristyksen jälkeen: todennäköisesti olisin jättänyt ruumiit kuvaamatta. Tärkeintä Salmen mielestä on muistaa katastrofialueilla oma turvallisuutensa ja hyväksyä se, ettei joka paikkaan voi mennä. Päiväkirjamerkinnät ovat lainauksia Salmen Haiti-päiväkirjasta vuodelta 2010. | 2/ 2011 50. Hanki paikallisopas, joka voi esitellä sinut asukkaille ja tietää hyvät kuvauspaikat. Kamera on varkaalle iso saalis. Ota mukaan luotettava kamera, joka on tasokas ja hyvässä kunnossa. Kannattaa muistaa, että järjestelmäkamera kunnon kakkulalla voi vastata paikallisen ihmisen 10 vuoden palkkaa! Parhaat kuvat jäävät aina ottamatta ja paikan päälle, eikä niitä voi kuin mielikuvitella. VIISI VINKKIÄ KEHITYSMAISSA JA K ATA S T R O F I A L U E I L L A K U VA AVA L L E 1. 2. Salmi tähdentää, että kuvaaja ei saa olla tungettelija tai tirkistelijä ja kuvattavaa tulee aina kunnioittaa. 5. Asenteet kuvausta kohtaan vaihtelevat paljon maasta toiseen. Kunnioita yksityisyyttä älä tungettele. Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. 3. Sairaalan autonkuljettajan perheen koti oli tehty muovipressuista. "Iltapäivällä lapset tulivat sairaalan pihalle ja lauloivat vuodeosastotelttojen edessä potilaita piristääkseen. Innostuivat kovin, kun otin kuvia heistä ja näytin kameran ruudulla." Kannattaa olla antennit herkkinä ja kuulostella tilannetta. Asko Salmen Haiti lääkärin silmin -näyttely oli esillä galleria Contempossa Helsingissä tammikuussa 2011. Vaikkapa työskennellessäni Saudeissa minulle ei tullut mieleenkään tölviä kameran kanssa pitkin katuja
Innostuivat kovin, kun otin kuvia heistä ja näytin kameran ruudulla. Betonipalkkiin on haudattu järistyksessä menehtyneitä lapsia. Haiti 22.2.2010 "Muusta maailmasta emme tiedä mitään. Tai entistä kotia. Haisen taas kuin skunkki hieltä. Ja pullo on tehty tummasta lasista. Internetiä ei voi plarata. - Perheeseen kuuluu 9-, 6- ja 4-vuotiaat lapset. Oli omituista kuulla iloisia lasten ääniä koulun pihalta: kaikilla näytti olevan hauskaa. Kaikki olivat selvinneet ulos hengissä sortuneesta talosta. Päivän mittaan on valmistunut uusi vuodeosastoteltta uusille asukkaille: osasto 5. Maanjäristys vei kaiken muun... Viimeinen arvio kuolleista on 300 000." 51. Talo oli lähellä sairaalaa hiljaisen tien varrella. Kaksi kuukautta mennyt ja lopusta ei mitään tietoa... Nyt perhe asui talon viereen puutarhaan kyhätyssä väliaikaisessa katoksessa. Teiden reunat olivat täynnä jätteitä luhistuneista taloista, joten kaistoja oli vain yksi. päinvastoin. Olo on kuin pullossa ja neljän viikon kuluttua tuntunee, että pullonkorkkikin jäi kiinni. Huomenna saanemme uusia potilaita; kanadalainen sotilassairaala sulkee ovensa ja vuodeosasto sekä leikkaussalipotilaat | 2/ 2011 siirretään meille. Yhteistä kaikille näille kymmenille eri-ikäisille lapsille oli, että he olivat orpoja. Käyn suihkussa ja koitan päivystää kunnialla." Haiti 9.3.2010 "Päivän piristävin tapaus oli marketissa käynti. Varsinkin kun kuljettaja vei meidät kotiansa katsomaan. Ulos stadionilta ei saa mennä. Koulu ei tuntunut äänistä päätellen pakkopullalta, jossa oli pakko olla ja oppia... Vieressä oli täysin soraksi muuttunut kirkko, jonka alle oli jäänyt lukuisia ihmisiä. Unicef avasi tänään koulunsa aidan takana. Iltapäivällä lapset tulivat sairaalan pihalle ja lauloivat vuodeosastotelttojen edessä potilaita piristääkseen
Objektiivi vetäytyy kompaktityyliin sisään offasennossa. Kameralla voi tallentaa sekä raw- että jpeg-kuvia, myös yhtaikaa. Sen koko on 3" ja tark- 52 | 2 / 2011. Tämä alue kattaa mukavasti useimmat kuvaustehtävät. Nämä kamerat ovat hämmästyttävän samannäköisiä ja saman oloisia. Työkaluvaikutelma syntyy robustin ulkonäön ja tavanomaista selkeämmän käyttöliittymän yhdistelmästä. Kenno on 1/1,7"-kokoinen 10 megapikselin CCD-kenno. Tämä on epäilemättä tarkoituksenmukaista. P6000 oli yksi ensimmäisistä kameroista, joissa on sisäänrakennettu GPS-vastaanotin. Toimintatapavalitsin, ISO-herkkyyssäädin ja valotuksen korjaussäädin ovat pyörösäätimiksi muotoiltuina kameran päällä. Kennon tarkkuus on kasvanut sarjassa tasaisesti G10-malliin (14 megapikseliä) saakka, minkä jälkeen sitä on laskettu maltilliseen 10 megapikseliin tavoitteena vähäisempi kohina. Canonin mukaan vakain kompensoi tärähdyksiä jopa neljän asteikkoarvon verran. Työkalumaista uskottavuutta lisää säätimien selkeys ja perinteinen kulmikas design. Canonin objektiivi on 5x zoom, jonka polttovälialue vastaa kinokameran 28 140 mm:n polttovälialuetta. Onko niissä merkittäviä eroja? Canon G12 Canonin G-sarja on kehittynyt johdonmukaisesti vuoden 2000 G1-mallista, vaikka numerot 4 ja 8 ovat jostain syystä jääneet käyttämättä. Edeltäviä saman oloisia kameroita ovat mallit P5000 ja P6000. ISO-herkkyysalue on 100 3200 sekä lisäherkkyys 6400. HD-tason (720p) videokuva on tallennettavissa stereoäänellä, ja kameraan voidaan liittää ulkoinen mikrofoni pistukan avulla. Nikonin objektiivissa on käytetty ED-lasielementtejä ja siinä on vakain. Nikonissa on optinen etsinikkuna, kuten Canon G12:ssakin. Myös Nikon P7000 Nikon P7000:n tyyppihistoria on lyhyempi kuin Canonin G-sarjan. Näyttö on kääntyvää tyyppiä, mikä lisää huomattavasti kameran käyttökelpoisuutta. Objektiivin polttovälialue on laajakulma-asennossa sama 28 mm (ns. Nikon on konseptiltaan täysin Canonia vastaava kamera ja myös samantyylisesti muotoiltu. HARRI HIETALA Nehän ovat kuin kaksi... Canon G12 & Nikon P7000 Canon G12 ja Nikon P7000 kuuluvat kompaktikameroiden erityiseen alalahkoon, jota voinee kutsua ryhmäksi "työkalumaiset kompaktikamerat". Kamerassa on vanhanajan optisen etsimen lisäksi näyttö/etsin, jonka koko on 2,8". kinovastaavuus) kuin Canonissa, telealueella Nikon yltää hieman pidemmälle (Nikon 200 mm, Canon 140 mm). Näyttö on kiinteä ja päällystetty heijastamattomalla pinnalla. Objektiivi on varustettu optisella kuvanvakaimella, joka on hybridityyppiä se huomioi sekä sivusiirtymän että kallistuman. 10 megapikselin tarkkuus riittää hyvin useimpiin käyttötarkoituksiin. Kenno on CCD-tyyppiä, ja sen koko on 1/1,7". Valovoima on kumpaisessakin sama f/2,8 laajakulma-alueella, telealueella Canonin lukema f/4,5 on 2/3 asteikkoarvoa parempi kuin Nikonin f/5,6. Erityisen zoom-muistitoiminnon avulla voi määrittää valmiiksi kuusi polttoväliasetusta ja vaihtaa nopeasti niiden välillä
Kuvat ISO-arvoilla 3200 ja 6400 ovat sitten jo vähävärisiä ja kohinarakeen peittämiä. + hyvä kuvanlaatu + viiveetön laukaisu + objektiivin laaja polttovälialue + kätevä käyttöliittymä + tarkka näyttö + liitäntä mikrofonille + raw-muunnos myös kamerassa sarjakuvaus hidas raw-moodissa Kameroissa on paljon samankaltaisia ominaisuuksia. Myös optinen tähtäinikkuna on kätevä apuväline kirkkaassa auringonpaisteessa. Func.-näppäimen kautta hallitaan Canonille tyypilliseen tapaan kuvausasetuksia, ja menuvalikosta löytyvät muut säätötoiminnot. Tämän jälkeen on odotettava pitkään puskurimuistin tyhjenemistä. Kamera käynnistyy päältä napista, ja ensimmäisen kuvan saa tallennettua hieman alle kahden sekunnin kuluttua. Pienin käytettävissä oleva aukko on f/8 samoin kuin Canonissa. Tämän vuoksi aukon säätövara telealueella on olemattoman vähäinen (f/5,6 f/8 eli 1 EV-arvo). Zoomaus tehdään kompaktityyliin laukaisimen tyveen sijoitetusta keinukytkimestä. Videokuvaus sujuu HD-tarkkuudella 720p. Varsinaiseen toimintakuvaukseen järkkärit ovat kuitenkin kätevämpiä. Näiden avulla oikeiden asetusten teko helpottuu. On erittäin mukavaa, että tärkeimmät asetukset (ISO-herkkyys, valkotasapaino, kuvan laatu) hoituvat kameran päällä olevalla valintakytkimellä. HDR- eli laajasävytoiminnolla kamera kuvaa kolme kuvaa eri valotuksilla ja yhdistää niistä yhden laajasävykuvan. Tarkan rajauksen asetus vaatii hieman sahailua edestakaisin. G12:ssa on automaattitoimintojen lisäksi käsisäätöiset valotustoiminnot järjestelmäkameroiden tapaan. Yksi toimintamoodeista on erityinen vähäkohinainen yökuvaustoiminto. Automaattitarkennus ei toimi videoitaessa, sama koskee zoomausta. HAVAITTUA kuus erinomaiset 921 000 pistettä. Suljinaikaa voidaan säätää laajalla alueella. Objektiivi tuottaa terävää jälkeä, joskin laajakulma-alueen tynnyrivääristymä on melko voimakas. + kääntyvä näyttö + mainio kuvanlaatu + hybridivakain + HDR-(laajasävy)kuvaus + laaja herkkyysalue objektiivin linjavääristymä pyörösäädin takana hankalakäyttöinen hidas sarjakuvauksessa Nikon käynnistyy kohtuullisessa ajassa, sillä ensimmäinen kuva tallentuu noin kahden sekunnin kuluttua. Koko ISO-herkkyysalue on käyttökelpoinen aina suurimmalle (3200) lukemalle saakka, mikä on erinomainen saavutus kompaktikameralle. Kohina kuvissa on vähäinen ISO 1600 -lukemaan saakka, mikä on hyvä saavutus kompaktikameralle. Kuvien laatu on hyvä. Kameran päältä voidaan asettaa ISO-herkkyys, toimintamoodi ja valotuksen +/ -korjaus. valkotasapaino, ISO-herkkyys ja kuvan laatu. Tosin kompaktikameroille tyypillisesti himmenninaukon säätövara on hyvin pieni objektiivin telealueella pienin aukko on f/8. Kameralla voi tallentaa sekä raw- että jpeg-kuvia sd/sdxc-muistikortille. Laukaisuviive on vähäinen, noin 0,1 sekuntia. Tarkka näyttö on mainio, tässä kahden kameran vertailussa toki Canonin kääntyvä näyttö on monipuolisempi. Näyttöön saa näkyviin esimerkiksi keinohorisontin, jonka avulla kamera on mahdollista kohdistaa vaakasuoraan. Kun tarkennus on saatu kohdalleen, itse laukaisu on lähes viiveetön mittaustarkkuuden puitteissa esiin ei tullut minkäänlaista viivettä. Siitä on hyötyä kirkkaassa auringonpaisteessa, eli silloin, kun näytöstä ei tahdo nähdä mitään. Scene-näppäimen alta löytyy aiheohjelmia, värimuuntotoimintoja ja HDR-toiminto laajan dynamiikan hallintaan. Varustekenkä on tarpeen tehokkaampaa salamalaitetta ja muita varusteita varten. Kääntyvä näyttö on luksusta eri kuvakulmia tulee kokeiltua helpommin kuin tavallisella näytöllä. Jpeg-kuvia voi tallentaa kortista riippuen noin 25 kappaletta nopeudella 1,7 k/s. Valotus säädetään järjestelmäkameran tyyliin P/A/S/M-asetuksilla, eli käytettävissä on aukon ja ajan käsisäätömahdollisuus valotusautomatiikan lisäksi. Tämän kameraryhmän kameralle tulos on tyydyttävä. ISO-herkkyysalue on 100 3200. takapuolen näppäinvalikoima on selkeästi muotoiltu. Varustekengän lisäksi tarjolla on valotuksen korjailusäädin (Nikonilla korjausalue hieman laajempi) ja toimintatavan valintakytkin. Kaikkiaan kamera tarjoaa eri tilanteita varten 18 aiheohjelmaa sekä erikoistoimintoja, mm. Objektiivi vääristää linjoja, mutta vääristymän voi korjata kameralla ohjelmallisesti. Toisesta valitaan toimintamoodi ja toisen avulla voidaan säätää mm. Kamera sopii siis erinomaisesti tilannekuvaukseen. Canon on tehnyt ISO-herkkyyden valintakytkimestä ison pyörösäätimen, Nikonin erillispyörästä voi herkkyyden lisäksi asettaa myös valkotasapainon, kuvakoon sekä kustomoidut säädöt. | 2 / 2011 53. G12:n tuottama kuvanlaatu on hyvä. Sarjakuvaus sujuu siten, että sekä raw- että jpegkuvia voi tallentaa harvakseltaan, noin yhden kuvan sekunnissa. Nikonin nelinäppäimen takana oleva pyörösäädin on miellyttävämpi käyttää kuin vertailun Canonin. Raw-sarjakuvauksessa kamera tallentaa vain 4 kuvaa nopeudella 2 k/s. Komentopyöriä on yksi takana ja yksi edessä. My Colors -valikosta voi valita kuvan sävytystoimintoja. Varustekenkään voi kiinnittää tehokkaan salamalaitteen. Muita lisävarusteita ovat laajakulmalisäke tai langaton kaukosäädin. HAVAITTUA Käyttöliittymä on selkeä. Optinen etsin on harvinaisuus nykyisin kompakteissa. Valotuksen korjaussäätimen lisäksi rungon päällä on kaksi pyörösäädintä. HDMI-liitin löytyy, mutta ulkoiselle mikrofonille ei ole liitäntää. ihon tasoituksen tai pienoismallivaikutelman. Rungon päällä on valotuksen korjaussäädin, jonka avulla valotusta voi ohjailla 1/3 EV:n välein +/3 EV:n verran
Myös hiukan korkeammilla herkkyyksillä otetut kuvat ovat käyttökelpoisia useimpiin tarkoituksiin. Osasuurennoksen paikka merkitty keltaisella. ISO 200 ISO 1600 ISO 3200 NIKON P7000 CANON G12 Yläpuolella vakioasetelmakuvat kuvattuina vertailun kameroilla. Kumpikin kamera tuottaa täysin mallikelpoista jälkeä aina ISO 3 200 lukemiin saakka. Herkkyysalueelta valittiin mukaan ISO200 / 1 600 / 3 200 arvoilla kuvatut ruudut, joista oheiset osasuurennokset on poimittu. Telealueella (kuva alla) Nikon ulottuu pidemmälle (200 mm vs. Vieressä koko kuvausasetelma. Canonin 140 mm), joten sillä saa kohteesta tiukemman rajauksen (kuvaan rajattu alue). 54 | 2 / 2011. Kokonaiset kuvat eri ISO-arvoilla ovat ladattavissa Kamera-lehden nettisivuilta: www.kamera-lehti.fi > arkisto > testikuvat. Kameroiden objektiivit tuottavat yhtäläisen näkymän laajakulma-asennossa (kinokameran 28 mm:n polttovälillä)
Myös se on yhteistä, että kumpikin sopii parhaiten yksittäiskuvien näppäilyyn, tiheävauhtiseen action-kuvaukseen on olemassa parempia laitteita järjestelmäkamerapuolella. Kumman näistä valitsisin? G12-malli on varusteltu kääntyvällä näytöllä, mikä lisää kameran käyttökelpoisuutta huomattavasti. Pyöriteltävä säätörengas neliasentonäppäimen ympärillä on melko yleinen käyttöliittymäratkaisu. Canonin valintaan houkuttaa erityisesti kääntyvä näyttö ja jonkin verran nopeammat toiminnot. Canonin G12:lla säädintä on hankala käyttää, sillä pyörittely johtaa lähes varmasti myös tahattomaan nelinäppäimen samanaikaiseen painallukseen. Kameroilla on paljon muutakin yhteistä ulkonäön lisäksi. Kummallakin saa erinomaisia kuvia melko laajalla herkkyysalueella. hdr-kuvaus. Nikonissa on lisäksi erillinen liitin ulkoiselle stereomikrofonille, mistä on hyötyä laadukkaampia elokuvia tuotettaessa. Canon Powershot G12 Kenno Pikselimäärä (mp) Kuvamuodot Suurin kuvakoko (pikseliä) Näyttö (koko, pikselimäärä) 1/1,7" CCD 10 4:3, 16:9, 3:2, 1:1, 4:5 3648 x 2736 2,8", 461 000 28 140 f/2,8 4,5 5 kyllä 1 15 1 /4000 P/A/S/M 80 3200 matriisi/ keskustapainotteinen / piste Auto + 7 JPEG, RAW SD, SDHC, SDXC 1280 x 720 USB 2,0, HDMI 401 112,1 x 76,2 x 48,3 Li-ion akku NB-7L Canon Oy 500 optinen etsin, kääntyvä näyttö Nikon P7000 1/1,7" 10,1 4:3, 3:2, 16:9, 1:1 3648 x 2736 3", 921 000 28 200 F/2,8 5,6 7 kyllä 2 60 1/4000 P/A/S/M 100 3200 (+6400) matriisi/ keskustapainotteinen / piste Auto + 7 JPEG, RAW SD, SDHC, SDXC 1280 x 720 USB 2,0, HDMI 310 114,2 x 77 x 44,8 Li-ion akku EN-EL14 Nikon Nordic Oy 500 optinen etsin, varustekenkä OBJEKTIIVI Kinovastaavuus (mm) Valovoima Zoomauskerroin Optinen vakain Lähin tarkennus (cm) VALOTUSTOIMINNOT Valotusajat (sekuntia) Valotusohjelmat ISO-herkkyydet Valonmittaus (matriisi/piste) Värilämpötila (asetuksia) TALLENNUS Tiedostomuodot Muistikortti Video, kuvalaatu Liittimet Paino (g) Mitat (mm) Virtalähde Maahantuoja Hinta (euroa) noin LISÄTIETOJA | 2 / 2011 55. ISO 3200 -arvolla Canonin kuva on aavistuksen vähäkohinaisempi kuin Nikonin. Kamerassa on myös liitäntä ulkoiselle mikrofonille, jos vakavampi videokuvaus kiinnostaa. Ohjelmallisesti Nikon osaa korjata objektiivin linjavääristymän, ja sen teleobjektiivi ulottuu pidemmälle kuin Canonin. Nykyaikaiseen tapaan kameroissa on myös HDMI-liitin. Nikonin käyttöliittymä on hieman selkeämmin toteutettu, ja siinä on viiveetön laukaisu, mikä voi kiinnostaa katukuvaajaa. Canonin hyvästä varustelusta löytyy mm. Niissä on samanlainen kenno ja pääosin samanlaiset käyttöominaisuudet
Nyt vuorossa on malli E-5. 56 | 2 / 2011. HARRI HIETALA OLYMPUS E-5 4:3-järjestelmän PRO-KAMERA Olympus on uudistanut verkkaisesti 4:3-järjestelmän ammattiluokan kameramallistoaan. Ensimmäinen malli oli vuonna 2003 esitelty E-1, vuonna 2007 esiteltiin E-3 ja siitä hieman muuteltu E-30 vuonna 2008
Vanhoja OM-objektiiveja voidaan käyttää kamerassa erillisen välirenkaan avulla. Kurkkaaminen etsinkuvaan vahvistaa ammattimaista vaikutelmaa. Panasonic liittyi mukaan järjestelmään, ja objektiivivalmistaja Sigma on myös tuottanut sarjan erilaisia objektiiveja tätä objektiivikiinnitystä varten. Muiden tehtaiden digijärjestelmäthän pohjautuvat filmikauden kinokoolle suunniteltuihin objektiivikiinnityksiin. Kun Olympus ja Panasonic julkistivat uuden peilittömän Micro 4:3 -järjestelmänsä vuonna 2008, lopetti Panasonic samalla koko 4:3-linjansa. Tässä tarkasteltavana oleva E-3-mallin uudisversio E-5-ammattimalli on mielestämme oivallinen sijoitus 4:3-objektiivien omistajalle. Objektiivivalikoima koostuu Olympuksen omista sekä Sigman valmistamista 4:3-kiinnitykselle suunnitelluista objektiiveista. Kuvia voi muokata eri parametrien suhteen. Olympus on esitellyt harrastajamallistossa E-XXX (400-, 500- ja 600-sarjat) viimeksi mallin E-600 noin vuosi sitten. Kameran 3"-kokoisen näytön tarkkuus on 920 000 kuvapistettä, ja se on täysin kääntyvää tyyppiä. Tosin Panasonic ei ehtinyt 4:3-järjestelmään montaa mallia esitelläkään: ainoastaan mallit L1 ja L-10. Suorakatselu näytön kautta on toki käytettävissä, ja näyttöön saa myös keinohorisontin. Etsinkuva kattaa 100 prosenttia tulevasta näkymästä, ja tarkennusjärjestelmän 11 pistettä ovat selkeästi esillä. Voidaan toki spekuloida: onko kyseessä viimeinen 4:3-järjestelmän kamera? + hyvä kuvanlaatu ISO 1600 -herkkyyteen saakka + sääsuojattu + kääntyvä ja tarkka näyttö + vakain ja kaksi korttipaikkaa - näppäinten järjestely - kilpailijoihin verrattuna kallis 57. Prisman päältä löytyvät varustekenkä sekä pieni salamalaite. Toisin kuin harrastajasarjan Olympuksissa, E-5:n etsinkuva on kunnollisen kokoinen ja tarkennus myös käsin on helppoa. Kennon koko on 17,3 x 13 mm. Prosessori on uusi Olympus käyttää siitä nimeä True-Pic V. Lisäksi tarjolla on taidesuodattimia efektien tuottamista varten. Tietenkin voi sanoa, että kaikkeen tottuu. Uusi malli noudattelee pitkälti E-3:n konseptia. Vaikka ne on merkitty melko selvästi, niitä löytyy joka puolelta kameraa. Videokuvaus sujuu alemmalla HD-tasolla 720p. Ensivaikutelma käyttöliittymän näppäimistä ei ole myönteinen. Kamerassa on liitäntä ulkoista mikrofonia varten. pop-taide, pehmeä sävy, vaaleat sävyt, rakeinen filmi, ristikehitys ja neulanreikävaikutelma. Kääntyvä näyttö on erinomainen lisä varustuksessa. Kameralla voidaan ohjata langattomasti useita eri salamayksiköitä (FL-36R ja FL-50R), ja siihen on mahdollista liittää erillinen akkukahva. | 2 / 2011 Ajaako peilitön Micro 4:3 -järjestelmä aiemman 4:3-järjestelmän alas? Kun Olympus esitteli Four Thirds- eli 4:3järjestelmän vuonna 2003, sitä mainostettiin ensimmäisenä nimenomaan digikennolle suunniteltuna järjestelmänä. Sen etuihin kuuluu mahdollisuus kääntää näkymä suojaan kuljetusten ajaksi. Olympus on siis luopunut aiemmasta vakiokorttityypistään, xD-kortista, joka on näin väistyvä malli. Kyseessä on tukevarakenteinen (paino 800g), sääsuojattu järjestelmäkamera, jonka Live MOS -tyyppisen kennon tarkkuus on 12 megapikseliä (mallissa E-3 tarkkuus oli 10 megapikseliä). HAVAITTUA Kokeilimme kameraa Zuiko 50 mm f/2 Macro ja 12-60 mm f/2,8-4 -objektiivien kera. Kennoa liikuttaa optinen vakain, ja se puhdistuu Olympus-mallien tapaan kennon edessä olevaa lasia värisyttämällä. Kuvat ovat tallennettavissa raw- ja jpegmuotoisina, jpegit neljällä tasolla. Kamerassa on kaksi korttipaikkaa, sd/sdhc- ja CompactFlash-korteille. Mukana oli myös akkukahva. Virtakytkin löytyy kameran takaa. Vaikutelma on vallan sekava. Kameran paino ja robusti olemus herättävät heti vaikutelman todellisesta työkalusta, jota luonnollisesti lisää akkukahvan vaikutus, jos sitä käyttää. Se tuppaa jäämään helposti päälle-asentoon. Taidesuodattimia voi käyttää sekä still- että videokuvauksissa, ja niitä ovat mm. Tämän jälkeen se on keskittynyt vain Micro 4:3 -malliston kehittämiseen. Järjestelmäkameroiden tapaan kamerassa on tavanomaiset käsisäätö- ja automaattivalotustoiminnot sekä valon mittaus moni lohko-, kuvan keskusta- tai pisteperiaatteella
Jpeg-kuvamäärä täydellä nopeudella on noin 20 kuvaa, sitten vauhti hidastuu nopeuteen 2 k/s. Emme väitä vastaan, sillä tulokset ovat oivallisia, kunhan pysytään maltillisilla ISO-arvoilla. Kokeilluilla objektiiveilla kuvien terävyys ja kontrasti ovat erinomaista luokkaa. Yhteenvetona voi sanoa, että kamera sopii 4:3-objektiivien omistajalle ammattikäyttöönkin, mikäli 12 megapikselin tarkkuus ja ISO 100-1600 riittävät laatukuvien tuottamiseen. Alapuolella vakioasetelmakuvat kuvattuina Olympus E-5:lla. OMINAISUUKSIA Kenno, koko (mm) Nettopikselimäärä (megapikseliä) Suurin kuvatarkkuus (pikseliä) Kuvasuhteet Suorakatselu Kuvanäyttö, koko/pikselimäärä Olympus E-5 17,3 x 13 MOS 12,3 4032 x 3024 4:3 kyllä 3", 920 000 100 1,15x 5 11 kyllä kyllä kyllä 2 % piste 1 raw + 4 jpeg 1280 x 720 100 6400 60 1/8000 1/250 Auto + 8 kyllä SD, SDHC, SDXC, CF kyllä kyllä USB, HDMI, AV, MIC kyllä 813 142 x 116 x 75 Li-ion akku BLM-5 1600 Olympus Finland Oy Etsin, tarkennus Etsinkuvan peitto (%) Etsinkuvan suurennos Sarjakuvausnopeus (kuvaa/s) Tarkennuspisteiden määrä Terävyysalueen tarkistuspainike Valonmittaustavat Matriisimittaus Keskialapainotteinen mittaus Pistemittaus Kuvatiedostomuodot Raw + jpeg yhdistelmiä Videokuvaus, tarkkuus Valotus Herkkyysasetukset (ISO) Valotusajat (s) Salamasynkroniaika Valkotasapainon asetuksia (kpl) Valkotasapainon käsisäätö Muita tietoja Muistikortti Kuvanvakain rungossa Pölynpoisto Liitännät Salaman synkronipistoke Rungon paino (g) Rungon mitat (mm) Virtalähde Hinta noin (euroa) Maahantuoja E-5:llä otettu kuva on nähtävissä verkkosivuillamme testikuvien yhteydessä. Lisätietoja kääntyvä näyttö, kosteustiivistys Menuvalikot ovat Olympukselle tavallista tyyliä, eli toisin kuin muun merkkisissä kameroissa. Muihin uusimpiin järjestelmäkameroihin verrattuna kameran suorituskyky hämärässä on vain tyydyttävää tasoa. Herkkyysalueelta valittiin mukaan ISO 200 / 3 200 / 6 400 arvoilla kuvatut ruudut, joista oheiset osasuurennokset on poimittu. Raw-kuvia saa tällä nopeudella noin kymmenen kuvan sarjan, sitten tallennusvauhti hidastuu n. Herkkyyksiä 3200 ja 6400 nimitetään laajennuksiksi. Niitä voi kuitenkin luonnehtia selkeiksi. Sarjakuvauksessa kamera pystyy nopeuteen 5 kuvaa sekunnissa sekä rawettä jpeg-muotoisia kuvia kuvattaessa. Kameran herkkyysalue on järjestelmäkameralle tavanomainen (100-6400). Osasuurennoksen paikka merkitty keltaisella. Kokonaiset kuvat eri ISO-arvoilla ovat ladattavissa Kamera-lehden nettisivuilta: www.kamera-lehti.fi > arkisto > testikuvat. ISO 200 ISO 3200 ISO 6400 58 | 2 / 2011. Vieressä koko kuvausasetelma. 0,8 kuvaan sekunnissa. Koekuvista käy ilmi, että kohina todellakin lisääntyy ISO 1600:n jälkeen silminnähden. Valmistajan mukaan E-5:ssa on koko Olympus-malliston paras kuvanlaatu, mitä tietysti sopii odottaakin malliston pro-versiolta
Jakobsonin talomuseo, Olustveren kartano, limnologinen asema, Säkkipillitalo - Soomaan kansallispuistossa näytös haapion valmistuksesta sekä kanoottimatka varusteineen - Halukkailla on mahdollisuus kanoottimatkan sijasta tehdä retki suoluonnossa! - Retkiohjelmaan voi tulla säästä johtuvia muutoksia - Jokaisella on oltava voimassaoleva henkilötodistus tai passi - Maksuvälineinä käyvät eurot tai Visa/Eurocard - Kamera- ja matkavakuutus on hyvä olla voimassa - Mukaan lämmintä ja tuulenpitävää vaatetta, saappaat / maastokengät | 2/ 2011 Ilmoittautumiset ja vastuullinen matkanjärjestäjä: Eerikinkatu 27, Helsinki Puhelin: 020 155 6650, ma-pe klo 9-17 Sähköposti: myynti@sagamatkat.fi 59. Jakobsonin kotitilalla, joka vaalii vanhanajan maataloutta. Sieltä jatkamme linja-autolla Keski-Viroon. Pärnujoen rannalla kuvaamme C.R. Retkeilemme lisäksi luontopolulla ja tutustumme vierailukeskukseen, jossa on mm. Saamme kuulla säkkipillin ja virolaisen hanurin soittoa. Kuvausmatka EteläViroon ja Võrtsjärvelle 2.-5.6.2011 Tutustumme matkalla mulgeihin, eteläisten viljelyalueiden vauraaseen talonpoikaiskansaan. Kuvausopastuksessa mukana myös Kamera-lehti. Kysy myös mahdollisia vapaita paikkoja 12.-15.5. Kuvaamme viehättävässä Mustlan puutalokaupungissa. Haapioilla on perinteisesti liikuttu Soomaassa kevättulvien aikaan. Suuntaamme Mulgimaan sydänmaille halki viljavien peltojen. Sunnuntai: Mulgimaan sydämessä... Tutustumme Mulgimaan pääkaupungin Abja-Paluojan elämänmenoon. Hallistejoen alkulaakson jyrkänteillä kuvaamme Karksin ritarilinnan raunioita. Tutustumme Etelä-Viron komeimpaan kartanoon, Olustvereen, sen alueella toimiviin käsityöpajoihin ja ympäröivään lajirikkaaseen puistoon. Tutustumme haapatukista veistetyn kanootin, haapion valmistukseen. Halukkailla on mahdollisuus kiertää järven lintujensuojelusaari vanhalla purjelaivalla. Vierailemme Võrtsjärven limnologisella tutkimusasemalla ja museossa, joka esittelee järviluonnon erikoisuuksia. Majoitumme hirsirakenteiseen "Vehendi"-motelliin Võrtsjärven rannalla. ja 19.-22.5. Lauantai: Soomaan kansallispuisto Aamulla ajo Soomaan kansallispuistoon. valokuvanäyttelyitä ja lintutorni. matkoille! Matkan hinta 389 /hlö + 9 toimitusmaksu/lasku. Perjantai: Võrtsjärven kierros Kierros alkaa tutustumalla yhteen Mulgimaan erikoisuuksista, Säkkipillitaloon. Ikivanhasta, Viron paksurunkoisimmasta Otin omenapuusta tarinoi meille Otin talon omaperäinen isäntä. Sieltä palaamme Tallinnaan, josta Tallinkin Star/Superstar lähtee Helsinkiin 21.00. Matkan oppaina toimivat luonnonkuvaaja Mikko Tiittanen ja Katrin Heinsaar. Kansallispuiston jokireitillä teemme kanoottiretken. Poikkeamme kansallispuiston keskuksessa ja retkeilemme luontopolulla ja vanhojen haapojen ikimetsässä. Tunnettuja mulgeja ovat olleet Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ja kirjailija-poliitikko Hella Wuolijoki. Matkaohjelma Torstai: Tallinnasta Etelä-Viron maisemiin Lähtö Helsingin Länsisatamasta klo 7.30 Tallinkin Star/Superstar-laivalla Tallinnaan. Paluumatkalla kuvaamme Viljandimaan symbolia, mahtavaa Viiraltin tammea. Lisämaksut: - 1 hlö huoneesta 55 / hlö - aamiainen laivalla meno 9.50 /hlö Kun varaat matkan, ilmoita: - Matkan ajankohta - Etu- ja sukunimi - Syntymäaika (pv/kk/vuosi) - Puhelinnumero (puhelin mukana matkalla) - Laskutusosoite - Sähköpostiosoite jos lasku halutaan sähköpostitse Hintaan sisältyy: - Tallink Star/Superstar -laivamatkat kansipaikoin Helsinki-Tallinna-Helsinki - Aamiaiset ja majoitus Vehendi motellissa 2 hengen huoneissa, 3 yötä - Iltasaunan käyttö perjantaina ja lauantaina - Matkalla käytössämme on koko ajan tasokas Sarbus -linja-auto - Ohjelman mukaiset retket ja opastus - Pääsyliput: C.R
Jos raw-muuntimessa on pipetti mustan määrittämiseksi, näpäytä sillä kuutiossa olevaa mustaa reikää. Koska vallitseva valo osuu kuution sivuihin eri tavalla, on varsinkin huippuvalojen ja varjojen säätämiseen enemmän vaihtoehtoja kuin pelkkää harmaakorttia käyttäen. Tavoitteena on saada valonlähteen puolella olevan harmaan pinnan RGB-arvoiksi noin 18 % kullekin kanavalle. Valitse Modekohdasta, millä tavalla näytteitä luetaan ja profiili luodaan. Harmaat pinnat mittaavat värilämpötilan ja keskisävyjen vastetta. Kuvassa näkyvät Saturation-menetelmällä luodun profiilin säädöt. 62 | 2 / 2011. Koska esimerkkikuvassa valonlähde on kuvassa mukana (kynttilä), tavoitteeseen ei ole mahdollista päästä. Tavoitteena on, ettei mikään värikanava leikkautuisi histogrammissa. Samalla kannattaa tarkistaa, että profiilikuva on oikein päin eikä esimerkiksi ylösalaisin. Helpoin tapa on näpäyttää kuution harmaata pintaa kaikista rawmuunnosohjelmista löytyvällä valkotasapainopipetillä (1). Mustan pinnan avulla arvioidaan varjojen ja absoluuttisen mustan suhdetta. Kuvassa hieman erisävyiset näytteenottoläiskät ovat jo melko hyvin kohdallaan. SpyderCube kuvataan niissä olosuhteissa, joissa kuvia muutenkin otetaan kuten esimerkkitapauksessa joulukuusen siimeksessä. Vaatimukset: - Windows XP, Windows Vista, Windows 7 - Mac OS X (10.4 +) - 128 Mt vapaata muistia - 100 Mt vapaata kiintolevytilaa - Adobe Lightroom, Adobe Photoshop tai Photoshop Elements ja Adobe Camera Raw Lisätietoja: www.datacolor.eu/en/ products/photo-color-tools/ spydercheckr SPYDERCHECKER-PROFILOINTI Kun ohjelma on käynnistynyt, profiilin perustana oleva kuva tulee näkyviin ohjelmaikkunaan. Saturation tarjoaa miellyttävän lopputuloksen usean tyyppisissä kuvissa. Absoluuttinen musta määritellään mustan pinnan keskellä olevan reiän avulla (Black trap). Kun valotus on säädetty kohdalleen, korjataan kuvan tummumista tai vaalenemista Brightness-säätimen (3) avulla. Valkoiset pinnat on tarkoitettu huippuvalojen ja kuutioon kohdistuneen suoran valon suhteen määrittämiseen. Kun kuva on tuotu tietokoneelle, sen säätäminen alkaa määrittämällä valkotasapaino. Tallenna profiili valitsemalla Save Calibration. Kuution päällä oleva kromipallo on tarkoitettu peilimäisten huippuvalojen tarkasteluun. Kohteeksi kannattaa valita kirkkaampi puoli, sillä se edustaa kuvassa olevaa päävaloa. Portrait vähentää ihonsävykomponenttien värikylläisyyttä, jolloin muotokuvien käsittely helpottuu. Muussa tapauksessa mustan taso säädetään kohdalleen Blacks-säätimen (4) avulla niin, että mustan reiän ja mustan pinnan välille jää selkeä ero. SATURATION-MENETELMÄ SpyderCheckr luo Lightroomiin esimääritellyt asetukset, jotka korjaavat arvoja Hue/Saturation/Lightness-paneelissa. Info Paketissa mukana: SpyderCheckr - SpyderCheckr-värikortti - SpyderCheckr-ohjelmisto-cd - Pika-aloitusopas englanniksi ym. SpyderCheckr Pro - SpyderCheckr-värikortti - SpyderCheckr-ohjelmisto-cd - SpyderCube - Suojapussi SpyderCubelle - Taljanuora SpyderCubelle - Pika-aloitusoppaat englanniksi ym. Säädä seuraavaksi valotus. Säädä mustan taso lopuksi kohdalleen. Sekä Lightroom että Camera Raw vaativat uudelleenkäynnistyksen ennen profiilin käyttöä. SPYDERCUBE SpyderCube on apuväline raw-kuvien avainparametrien optimoimiseen. Voit hienosäätää kuvan asemointia vielä vetämällä kuvan reunoista tai nurkista näytteenottoläiskiä paremmin kohdalleen. Tämä tehdään raw-muuntimen Exposure- ja Recovery-säätimillä (2). Colorimetric on kirjaimellisin ja sopii parhaiten tilanteisiin, joissa värien on oltava täysin kohdallaan
PALKINTO: 100 stipendit LOPPUKILPAILU: KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin maan 1. 1. PALKINTO: 150 3. PALKINTO: 1000 ja kunniakirja 3. Mukana on 17 kansallista voittajakokonaisuutta ja 17 kuvausalan lehteä, joiden päätoimittajat muodostavat loppukilpailun raadin. Kaikki kolme voittajaa kutsutaan Berliiniin viralliseen EISA Awards juhlatilaisuuteen. 1. KAIKKIEN KUVIEN ON OLTAVA DIGITAALISESSA MUODOSSA (Kameralla tai skannerilla tuotettuja tiedostoja). ENSIMMÄINEN KIERROS: KANSALLINEN ALKUKILPAILU Kilpailutöiden on oltava perillä Kamera-lehdessä 15.4.2011. palkinnot valitsee Kamera-lehden asettama raati. palkinnon voittanut kuvakokoelma osallistuu EISA:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettävään arvostelutilaisuuteen kesäkuun lopussa. PALKINTO: 1500 ja EISA Maestro 2011 Trophy 2. 1., 2. Tarkat osallistumisohjeet löytyvät osoitteesta www.kamera-lehti.fi (tai englanniksi: www.eisa.eu). KUKA ON SEURAAVA EISA PHOTO MAESTRO TEEMA: KOTIMAANI EISA PHOTO MAESTRO 2011 VOITTAJIEN KUVAT JULKAISTAAN 17 EUROOPPALAISESSA VALOKUVAUKSEN ERIKOISLEHDESSÄ NÄIN OSALLISTUT KISAAN OSALLISTUTAAN YHDELLÄ 6 -10:n VALOKUVAN KOKOELMALLA. PALKINTO: 250 2. ja 3. PALKINTO: 750 ja kunniakirja Kaikkien kolmen voittajan kuvakokonaisuudet julkaistaan kaikissa 17:ssä EISA-kuvauslehdessä. Tulokset julkistetaan kesäkuun Kamera-lehdessä ( KL6-7/2011 )
Peero Lakanen. SA MI TIINA PUPUTTI, KUVAT: PEERO LAKANEN Yksi muiden joukossa. Tavoitteena tavallinen arki. K R I S -T A M P E R E R Y : N K A L E N T E R I Koko 12 kuvainen kalenteri on ostettavissa KRIS-Tampere ry:n toimintakeskuksesta, osoitteesta Aleksanterinkatu 29 B, 33100 Tampere. Hinta 10 euroa + postituskulut. 64 | 2/ 2011. Kalenteri on myös tilattavissa osoitteesta tero.sundberg@kris.fi
Silti nämä miehet suostuivat malleiksi ja toivat esiin oman menneisyytensä. Vastuunotto ja kuvattavien halu pitää oma elämä kunnossa ilmenivät myös kuvaustilanteessa. Yksi malleista kuvattiin seisomassa syksyn hyisessä järvivedessä. Vertaistuen avulla pysytään poissa entisestä ja haaveillaan elämän isoista asioista, kuten työpaikasta, omasta perheestä, opiskelupaikasta ja velkojen maksusta, Sundberg toteaa. Sundberg on ollut merkittävässä roolissa kuvien suunnittelutyössä, koska hän tuntee henkilökohtaisesti jokaisen kuvattavan ja heidän taustansa. Näin he toivovat saavansa ihmiset ajattelemaan ja toimimaan. Kaikissa kuvissa näkyy tunnusomaisena myönteisyys, jota Sundberg haluaa erityisesti korostaa. | 2/ 2011 - Tässä työssä ei katsota taaksepäin, vaan eteenpäin ja keskitytään siihen, kuinka oma elämä pysyy kunnossa. KRIS-Tampere ry:ssä työskentelevä Tero Sundberg on projektin vastuuhenkilö. Kuvaaja pyysi kuvattavaansa menemään kyykkyyn, jotta tämä kastuisi. Sundbergin puheissa toistuvat usein ajatukset oman elämän hallinnasta ja tavallisen arjen merkityksestä. Hän sai houkuteltua työkaverinsa mukaan, ja kalenteri toteutui yhteistyössä valokuvaaja Peero Lakasen kanssa. - Kalenterissa esiintyvät henkilöt haluavat olla ihmisiä muiden joukossa, ei silmätikkuja, sanoo Sundberg. syksyllä 2010 pyörineessä Kakola-tvsarjassa. Ensimmäisenä hänelle tuli mieleen takataskuun jäänyt valvontapuhelin. Peero Lakanen. Peero Lakanen. J A A KKO "Jos 150 tyyppiä liittyy tähän Facebook-ryhmään, KRISin pojat tekee poikakalenterin." Näin lähti käyntiin kalenteriprojekti, jossa entiset rikolliset ja huumeidenkäyttäjät poseeraavat esimerkkinä muutoksen mahdollisuudesta ja toteutumisesta. Kolme kalenterissa poseerannutta KRIS:n työntekijää toimi ohjelmassa mentoreina. Vuoden 2011 aikana kuvat kiertävät näyttelynä ainakin Tampereella ja Helsingissä. Peero Lakanen. JARI Peero Lakanen. ASLAK KEIJO 65. Kalenteriprojekti on saanut hyvin julkisuutta mm. Kylmä vesi tai kastuminen eivät mallia haitanneet
Se perustettiin KRIS-Suomen ja asiaan uskovien tukijoiden kannustuksella 1.7.2004. Peero Lakanen. MATTI KRIS-Tampere on vankilasta vapautuvia ihmisiä auttava yhdistys. Kumppaneita: KRIS-jäsenyhdistykset Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa, rikosseuraamusvirasto, vankilat, RAY, kriminaalihuollon tukisäätiö, oikeusministeriö. Yhdistys on poliittisista puolueista ja muista aatesuunnista riippumaton. Se auttaa palautumaan päihde- ja vankilakierteestä takaisin yhteiskuntaan vertaistukiperiaatteella. Lisää tietoa: www.kris.fi 66 | 2/ 2011
· Tekniikka on vapaa. Lahjakorttia tai osaa siitä ei lunasteta rahana. Vauhtia löytyy 5 kuvaa sekunnissa 16 mp:n erottelukyvyllä, ja jopa 40 ruutua sekunnissa 4 megapikselin tarkkuudella! Videokuvaa DMC-GH2 tallentaa Full HD -laadulla AVCHD-muodossa. ja kymmenes 6 pistettä. Kamerassa on 18,31 megapikselin kuvakenno, ja sillä voi kuvata kolmessa kuvasuhteessa: 16:9, 3:2 ja 4:3. Uusi aihe julkistetaan yhdessä edellisen kisan tulosten kanssa! Kuvan vaatimukset · Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden, joko kuvatiedosto tai vedos. Automaattitarkennus voidaan säätää kuvattavan kohteen mukaan koskettamalla sitä näytössä. Voita tämä kamera! Vuoden Kuvaaja 2011 kilpailun pääpalkintona on erittäin monipuolinen ja laadukas Panasonic DMCGH2 kamera ja 14-140mm huippuzoom. Panasonic DMC-GH2 -kamera on monipuolinen Micro 4:3 järjestelmän valo- ja videokuvauskamera. Yksilöllisiä luovia ominaisuuksia löytyy mm. 11-25 sijat tienaavat 5 pistettä. Kirja lähetetään kaikille palkituille. Kuvattaessa Peripherical Defocus -tilassa tarkennus säätyy automaattisesti siten, että etuala ja tausta jäävät hieman epätarkoiksi pääkohteen korostuessa. keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos kuvaajan nimi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto) · Vedokset osoitteella: Kamera-lehti / Vuoden Kuvaaja, Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki · Liitä kuvan (tiedosto/paperikuva) mukaan seuraavat tiedot: · Nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelinnumerosi · Sähköpostiosoitteesi · Kerro missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. Vedosten palautus · Mikäli haluat vedoksesi takaisin, liitä kilpailukuvan mukaan valmis palautusosoitteella ja riittävillä postimerkeillä varustettu palautuskuori. Panasonic Lumix DMC-GH2 tallentaa myös kolmiulotteisia kuvia lisävarusteena saatavan 3D-objektiivin avulla. 460 000 pikselin kosketusnäyttöä voidaan kääntää vapaasti, sitä voi käyttää joka kulmassa. · Paperivedoksen pitkä sivu saa olla enintään noin 30 cm. Kuvan lähettäminen · Kuvan on oltava perillä viimeistään tiistaina 1.3.2011. Lahjakortti on voimassa rajoitetun ajan. | 2/ 2011 67. · Kuvatiedostot lähetetään sähköpostilla osoitteeseen: vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi · Tiedostot nimetään siten, että tiedostonimestä voi yksilöidä kuvaajan ja teoksen (esim. Mukana tulevan 10-kertaisen Lumix G Vario HD 14-140mm f/4.0-5.8 -objektiin kanssa yhdistelmä painaa noin 900 grammaa. VUODEN KUVAAJA 2011-1/4 AIHE: ILMA Ensimmäinen aihe on yksinkertaisesti ILMA! Seuraavat kolme aihetta myötäilevät samaa peruselementtien linjaa... Variable Movie -tilassa kuvataan elokuvaleikkeitä hidastettuina tai nopeutetusti. · Jokaisen osakilpailun 25 tuomariston mielestä parasta kuvaa julkaistaan lehdessä ja internetissä. Kuvankäsittely on sallittua. Cinematilassa on helppo mukauttaa väritehosteet oman maun mukaan. My Color- ja Film-tilasta. Kaiken kukkuraksi tätä huippukameraa on mukava pitää mukana aina ja kaikkialla, runko painaa alle 400 grammaa. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2000 pikseliä! · Kuvaajalla pitää olla täydet oikeudet kuvaan. Videoetsimen tarkkuus on huikeat 1 533 600 kuvapistettä. · Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden Kuvaaja 2011. · Kirjoita vedoksesi taakse merkintä PALAUTETTAVA! Kilpailun tulokset · Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 ... · Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1 25) kuvia lehdessä, Vuoden Luovat kuvaajat -kirjassa ja internetissä ilman erillistä korvausta. 1/4 VIIMEINEN OSALLISTUMISPÄIVÄ: TI 1.3.2011. · Vuoden 100 parhaasta kuvasta kootaan kirja Vuoden Luovat kuvaajat. Laadukasta ääntä voidaan tallentaa Dolby Digital Stereo Creator -toiminnon avulla. · Digikuvat jpeg-muodossa. TULOKSET JULKAISTAAN 1.4.2011 ILMESTYVÄSSÄ OSTO-OPPAASSA 3-4/2011 Maahantuoja: www.panasonic.fi Palkinnon arvo on noin 1500 euroa. Jokaisen osakilpailun voittaja (neljä osakisaa) saa palkinnoksi 200 euron lahjakortin Top Shotiin! Palkinnon voi käydä valitsemassa liikkeessä, Luutnantintie 5, 00410 HELSINKI, tai sen voi valita netissä www.topshot.fi. Lahjakortin voi käyttää myös osana isompaa hankintaa
"Valokuva on toiminnan tulosta. Iso kamera ei ole vastaus kaikkeen - kuten ei pienikään. Kuva kertoo tavalla tai toisella ihmisestä. Valotusaika on kuitenkin ollut niin lyhyt, että taustalla kulkevan linja-auton voi vielä tunnistaa. Ei siitä taida olla hirveän suurta etua. Vai miten on. Kaikki mitä kuvassa on, ei välttämättä näy kuvassa. Ehkä suurimmat edut ovat kuitenkin korvien välissä, asennepuolella. 4x5tuumainenkin on jo aika hyvä. Olin matkalla kotiin pohjoiseen Tampereen suunnalta. Mistä tällainen kiinnostus. Sitten tarkensin kuvan yläosan erikseen horisonttiin, kuten nk. Onko siihen jokin erityinen syy. Joissakin hommissa laakafilmi vielä pitää puolensa. Kuva tosiaan on viheltävän terävä. Iso kamera ei varmaankaan ole vastaus kaikkeen mitä maisemakuvaus vaatii. Ja 300 mm on tuolle kuvakoolle normaaliobjektiivi! Tähyslasilta näkee hyvin tarkentaa, kun käärii mustan kankaan kameran takaosan ympäri niin, ettei alhaaltakaan tule valoa. Muistelen tarkentaneeni siihen vähän jään yläpuolelle, jotta himmentämällä koko kokka näyttäytyisi tarkkana. Mitä valmisteluita ja toteutusta tällainen kuva vaati. Digi on minulla syrjäyttänyt kinofilmin ja korvannee pienet rullakootkin sitä mukaa kun digitiedostojen käsittelytaitoni paranee. Jokainen valotus kehityksineen maksaa paljon rahaa, joten huteja ei saa tulla. Onhan hyvä, että viitseliäisyys jotenkin säilyy tallessa. Vilkaisen 8x10-tuumaiselle materiaalille kuvattua maisemakuvan tapaista ja olen jo siirtämässä sitä kokonaan sivuun, kun huomioni kiinnittyy kuvaan uudestaan. Näin voi todellakin sanoa, koska kiinteistö on Vihannin rautatieasema. Tiedostokoko skannuksessa on sen verran suuri, että vain kalleimmat digijärjestelmät pystyvät laadussa haastamaan. Tai haitat, tiedä häntä... Jutellessamme olohuone hämärtyy hetkeksi, kun omakotitalon korkuinen InterCity pysähtyy äänettömästi asemalaiturin kohdalle. Tunti tai pari meni sopivaa auringonvaloa odottaen, siinä rauhallisesti askarrellessa. 45 aukkoa himmennettynä, se merkitsi sitä, et- tä käytin aukkoa 32 tai 45. "Limppu" ei ymmärrä mitään pakkasesta eikä sähköstä ja pitkätkin valotukset ovat ongelmattomia. Kuva on kansatieteellinen dokumentti, mutta löydän siitä myös zeniläistä sanomaa. Se on hämäävän tavanomaisen näköinen. Mitä etua on tuollaisesta 8x10-tuumaisesta kuvakoosta. Kysymys: Olet niittänyt mainetta nimenomaan pohjoisen maiseman kuvaajana. Myöhemmin pohdiskelin, että mahtoikohan olla totta. Näetkö?" Mikko Hietaharju, Valokuvauksen Zen, 1983. Näin sen näin näin sen tein Maisemakuvaaja työssään, Raippaluoto, toukokuu 2008. Kuvaat edelleenkin filmimateriaalille. Retkeilytaitojen päivittäminen kameran kuljettamiseksi hienoihin paikkoihin oli mukava haaste 70-luvulla. Iso kamera pakottaa työskentelemään hitaasti ja harkiten, ja syventää näkemystä. Vastaus: Tuo maine lienee jonkin verran haalistunut. Päinvastoin, pieni valovoima tarkoittaa pientä kokoa ja painoa. TIMO RIPATTI ISON kameran taitaja Kalervo Ojutkangas Valokuvaaja Kalervo Ojutkangas asuu 1890luvulla rakennetussa puutalossa, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Oli helppo valita kakkulaksi Apo-Ronar 300 mm f/9. Tuollaisen kuvanhan saa vaikka digipokkarilla, jos osuu kohdalle oikeaan aikaan. Sellainen mahtuu skanneriinikin. Hyvä, että en joutunut kauas autosta, ei ollut houkutusta tyytyä johonkin huterampaan jalkaan. limppukameroilla teen. Joutsen on niin iso, ettei sen tarvitse syödä joka päivä. Tällaisen field-kameran voi taitella kuljetusta varten siistiksi paketiksi, "limpuksi". Kuvassasi on katseenvangitsijana soutuvene aika erikoisessa tilanteessa. Suurin osa dioista on 9x12 cm:n kokoisia, mutta seassa on myös jokunen 8x10-tuumainen, eli kotoisammin 20x25-senttinen. Kalusto ja käyttörutiinitkin ovat tallella - sekä arkistointikäytännöt - joten ei ole ollut syytä heittää limppuja kaivoon. Entisestä asemapäällikön työsuhdeasunnosta on tullut Kalervon nykyinen koti. Koulupoikana retkeilin isonveljen ja hänen kavereidensa kanssa. Jos tämän lähestymistavan ottaa käyttöön pienemmällä kameralla, eivät kuvat siitä ainakaan huonone. Mihin et sitä käyttäisi. Käyttämäsi kamerat eivät ole niitä pienimpiä. Levätessään jäällä se saattaa näyttää jäätyneen kiinni, vaikka ei ole mitään ongelmaa. Kuvan ominaisuudet ovat ihmisen ominaisuuksia. Pystytin 8x10 tuuman Toyo Fieldin 12,5 kiloa painavaan Linhofin jalustaan. Isoa kameraa käyttäessäni on tuo 8x10 Toyo ollut kuitenkin aika satunnaisessa käytössä. Kaikki tulee tähyslasilta. Joku paikallinen selitti, että kauempana pienessä sulassa olevat joutsenet olivat yöllä jäätyneet kiinni ja palokunta oli veneineen käynyt ne pelastamassa. Kun näet, niin näet. Jotain temppuja tässä on tehty. Mutta jos tarvitaan 2-3 -metrinen vedos, ilmenee mitä mistäkin saa irti. Siis yhdeksän on valovoima, eikä tuollaisessa hommassa enempää tarvitakaan. On hyvä, jos voi valita kaluston tilanteen vaatimusten mukaan. Kun näiden objektiivien paras piirto on n. 1970-luvun loppupuoli ja 80-luku olivat aktiivisinta maisemakuvausaikaani. Nopeasti muuttuviin kuvaustilanteisiin se ei sovi. Kalervon maisemia ja muita kuvia voi käydä katsomassa osoitteessa www.leuku.fi. Järvi sulaa, Parkano, huhtikuu 1984 Tässä sarjassa kerrotaan valokuvaajien persoonallisista tavoista nähdä omaan perehtymisalaansa liittyviä aiheita, ja kuinka he toteuttavat kuvaustyönsä joskus poikkeuksellisellakin tavalla. 68 | 2/ 2011. Katselen Kalervon maisemakuvia. Muutama kilometri ennen Parkanoa oli aivan tien vieressä pieni järvi, ja pysäytin katselemaan paikkoja. Jos mietit näetkö, et näe. Kuva ei kerro pelkästään sitä, mitä on kameran edessä, vaan myös siitä, mitä on kameran takana." "Näkeminen ei ole pelkkää katsomista. Parasta siinä on ehkä ollut se, että kun sitä välillä käyttää, 4x5 Linhof Technika tuntuu taas kevyeltä, nopealta ja helpolta. Terävyysalue ulottuu veneeseen jätetyistä katiskoista aina taustan puhelinlankoihin. Voi siinä tehdä virheitäkin. Vaikka rata kulkee kymmenen metrin päässä talosta, junien kulkua ei juuri huomaa. Edessäni on pinkka isolle diamateriaalille kuvattuja otoksia Pohjanmaalta, Peräpohjolasta ja pohjoisimmasta Lapista. Usein kuvaan 8x10-tuumaisella kaksi pitkittäistä panoraamaa, 10x25 cm. Rauhallinen perspektiivi ja yksinkertainen sommittelu luovat seesteisyyden tunnetta, ja kuvasta välittyvä hiljaisuus on suorastaan korvia huumaavaa. Originaalidiassa kaikki joutsenet ja vesialueen korret näkyvät tarkkoina, ja etualalta jääkiteetkin. Lisäksi kuva on niin terävä, että aiheen yksityiskohtia voi katsella luupilla, ja koko ajan löytää uusia asioita, kuten taustan sulassa uivat joutsenet. Kyllä saa. Veneen kokka lienee ollut parin kolmen metrin päässä
| 2/ 2011 69
Pesukarhu kertoo myös erikoiskameroista, joilla voidaan kuvata maahan tekokuista, tai tähtikaukoputkista, joilla voidaan kuvata kynttilänliekin kokoinen ala 16 000 kilometrin päästä, ja vedenalaiskamerasta, jonka sähkösalamalla on valaistu merenpohjaa kahdeksan kilometrin syvyydessä. Jaskari. Filmi- ja kameratekniikan jatkuva kehitys on tuonut yhä useammalle mahdollisuuden osallistua luovaan valokuvaustoiminaan. Vedostusmenetelmänä oli tavallisimmin bromiöljy. Jo vuodesta 1877 on Foto-Nyblin palvellut ammattitaidolla. Vuoden alussa asennettiin värilaboratorioomme Suomen ensimmäinen automaattinen värisuurkopiokone. Olympus Pen: pieni, kevyt, kätevä. Elokuvakerhokin edelsi myöhemmin itsenäistynyttä Kaitafilmaajat ry:tä. 1930-luku toi yhteistyöhön ensinnä pohjoismaat ja myöhemmin mm. Sen rakentamisessa ratkaisevana tekijänä on samoin ajattelevien piiri. Saksan ja Italian. Aina tilanteen tasalla erikoisnopea Agfa Record. Tulee edetä porras portaalta ja rakentaa harrastukselleen luja pohja. Hankkikaa 60-luvun ylpeys, Voigtländer-kamera. Vuosisadan lopun toimintaa rajoitti talvisota. Värisuurkopiot ovat tulleet. Kustannukset ovat pienet ja niin kuvaus- kuin esityslaitteidenkin käyttö on helppoa. ½ koko - ½ hinta. MATTI RISTIMÄKI POIMINTOJA MAINOKSISTA Topcon PR on todella "suuri" kamera paitsi ei hinnassa 29.700: Eumig P8M Imperial koko perheen projektori. Werra V pienkamera. Helios. KANSI Eero Troberg IHMISEN SUKUA Odert Lackschéwitz, JÄÄTELÖTUNNELMAA. Leica. 30- ja 35-vuotisnäyttelyiden lisäksi oli Helsinki-näyttelyitä, joita edelsi Helsinki Valoa ja Varjoa -kuvateos. Phenodol sis.-inneh. 1950-luvulla Kameralehti laajeni valtakunnalliseksi julkaisuksi. Kameraseura on sellainen. Perustajajäseniä oli 14, ja tarmokkaimmin tätä ensimmäistä suomenkielistä kuvaajaryhmää veti valokuvaoppaidenkin kirjoittajana tunnettu Erland Piirinen. Tavoitteet voivat muuttuakin, kun tiedot ja taidot lisääntyvät niin tekniikassa kuin ilmaisutaidoissakin. Tutkimustoimintaan oli kehitetty myös pimeässä lämpöaaltoja rekisteröivä kamera, jossa filmin pinnalla olevasta ohuesta öljykalvosta haihtui se kohta, johon lämpöaallot kohdistuivat. Aarne Uusikylä (Kameraseura ry:n perustajajäsen), ILLALLINEN. | 2/ 2011 70. Ensimmäinen kuvajulkaisu Valoa ja Varjoa ilmestyi vuonna 1929. Amatörfotografklubben i Helsinforsin kanssa. Päätoimittaja P.K. Ainakin sen toivoisi olevan nykyistä hienompaa. Pesukarhu puolustelee 8 mm:n elokuvan mahdollisuuksia tutkimuksessa, opetuksessa, tiedotuksessa ja jopa kaupallisessa toiminnassa. 1920-luvulla siirryttiin valoherkistä lasilevyistä 6x9 ja 6x6 filmiin ja edistyksellisimmät kokeilivat jo 24x36 mm:n kinokokoa. Seuran piiriin perustettiin useita alakerhoja, joista Opintokerho koulutti sekä entisiä että uusia jäseniä. Kameroihin tuli kytketty etäisyysmittari ja valotusta mitattiin sähköisesti toimivalla mittarilla. Toiminta alkoi maaliskuun 2. Vuosikausia toimintaan osallistui myös Arvi Hanste. Itävaltalainen Leopold Fischer on kertonut seikkaperäisesti, miten hän on valmistanut maailmanmaineeseen yltäneet solarisaatiovedoksensa. Erittäin nopea miellyttävän kätevä aina luotettava. Vain siten selviää, miksi kuvaan ja mikä on oma päämääräni. Jaskari kehottaa tulemaan mukaan. 4 mm:n leveydellä olisi täydet mahdollisuudet harrastekuvauksessa, jos vain pölyltä säästytään. Suhteet luotiin myös Viron valokuvaajiin. 2 valota oikein. 3 aihe liikkuu, kamera ei. 20-vuotisnäyttely ehdittiin järjestää ennen jatkosotaa 1941. Valokuvaus-nimistä lehteä julkaistiin vuodesta 1926 lähtien kuuden vuoden ajan. Suurpalkintokilpailun rinnalle tuli helmikuussa järjestettävä vuosikilpailu. Vuonna 1946 oli laaja seuran 25-vuotisnäyttely, ja silloin ilmestyi myös seuran toinen kuvateos Kameran Taidetta. Katsokaa, mihin se pystyy. Yhteyttä rintamalle piti yllä vasta perustettu Kameralehti. 1940-luvulla sotatoiminnoista huolimatta pyrittiin toimintaa jatkamaan. Toimitussihteeri Pauli Oulasvirta on luonut parin sivun mittaisen katsauksen Kameraseura ry:n neljään ensimmäiseen vuosikymmeneen. Muista Minoltan maailmanmaine, Bensow OY-AB. Aloittelijan elokuvausaapinen tiivistää: 1 käytä jalustaa. Vuosikymmenen lopulla oli eräänä toimintomuotona yleisöluennot. Sotien jälkeen jäsenmäärä ylitti kolme sataa, mutta toiminta oli tarvikepulasta huolimatta vilkasta. K. 4 otosten kesto 4-10 sekunnin rajoissa. Jäseniä oli noin 100 ja kilpailutoimintaa oli mm. Valokuvataiteen kilta yhdisti pidemmälle edenneitä, ja Värikerho opasti värivalokuvauksesta kiinnostuneita. 1-Fenyl-3-pyrazolidon. päivänä 1921 Helsingin Amatöörivalokuvaajat nimisenä, ja vuonna 1929 se sai nimekseen Kameraseura ry. Suurpalkintokilpailu alkoi vuonna 1936, ja kolmasti sen voittaneita, mestarin arvonimen saaneita oli jo kaksi, Santeri Levas ja P
Arvonimet SKsLA*, SKsLB* ja SKsLC* Suomen kameraseurojen liitto myöntää arvonimiä myös hakemuksesta. Mikäli pankkiyhteyttä ei ole, niin mahdollisia voittorahoja ei voida maksaa. Stroboilua ja salaman ja vallitsevan yhdistämistä luovasti ja taidolla. Ilmoittautuminen: sakari.makela@sksl.fi lisätietoja puhelimitse 040 511617 Suomen kameraseurojen liiton kesäkurssi pidetään 1.-5.8.2011. Maksukuitti lähetettävä toimistoon. Henkilökuva Kesäkurssi miljöössä 16.-17.4. Kilpailu on maksuton ja avoin kaikille. Lisätietoja antaa liiton nuorisovastaava Sakari Mäkelä, puhelimitse 040-831 6625 tai sähköpostilla sakari.aleksi.makela@sksl.fi Suomen kameraseurojen liiton arvonimien haku Suomen kameraseurojen liiton arvonimien hakuaika päättyy 1.3. Viestiin aiheeksi: "Nuori kamera". Jokainen osallistuja voi osallistua korkeintaan kuudella (6) kuvalla. Palkinnot ovat hyvät: Jokaisen sarjan paras palkitaan 200 eurolla rahaa. Lisätietoja: Kameraseura ry, Liisa Söderlund (09) 681 149 14 / Leena Saarela (09) 681 149 10 SKsL:n näyttelyvastaava Tatu Kosonen, puh. Työnäytteet arvioi ja hakemuksen hyväksyy tai hylkää SKsL:n hallituksen nimittämä raati. - Vuoden kuvaaja -palkinto tai Vuoden nuori kuvaaja -palkinto: neljä (4) pistettä. Lisätietoja: sakari.makela@sksl.fi tai puhelimitse 040 511617. Kaikki kuvat kilpailevat samassa sarjassa. 1996 syntyneet tai sitä nuoremmat. Saadakseen suurmestarikuvaajan arvon täytyy hakijalla olla mestarikuvaajan arvo. Arvonimien käsittelymaksut ovat: SKsLM 100 euroa, SKsLSM 150 euroa, SKsLE 200 euroa. Lähetä digikuvat jpeg-muodossa. Dioihin pitää merkitä ns. Kurssimaksu 130 euroa. Hakijan on esiteltävä työnsä henkilökohtaisesti raadille arviointitilaisuudessa, joka järjestetään liiton kevätkokouksen yhteydessä Helsingissä 3.4.2011. Kuvat lähetetään niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 18.3.2011 osoitteessa: Kamera-lehti, Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki (kuoreen tunnus: "Nuori kamera") Jokaiseen kuvaan tulee merkitä selkeästi ja kunnolla kuvan nimi, kuvaajan nimi, osoite, pankkiyhteys ja syntymäaika (oikeaa ryhmäjakoa varten), sekä puhelinnumero (jos sellainen on). Avajaiset: Vuosinäyttelyn avajaisia vietetään Kamera-galleriassa lauantaina 2.4.2011 klo 17.00-19.00. (Lastenkodinkuja 1). Hakemukset näyttelyvastaavalle: Tatu Kosonen, Hakatie 2, 54410 Ylämaa. Kuvat ovat mielellään digitiedostoja, mutta ne voivat olla myös mustavalkoisia tai värillisiä paperikuvia tai dioja. Kirjainlyhenteet edellä vastaavat liiton näyttelyiden sarjajakoa. Avajaisviikonloppuna Kuva&Kamera -messut Kaapelitehtaalla 2.-3.4.2011. Kuvaajalla on oltava täydet oikeudet kilpailukuviin. Teosten on annettava monipuolinen kuva hakijan taidoista. Ikäryhmä III: v. 1991-1995 syntyneet. mennessä. Kurssipaikkaan voi tutustua nettiosoitteessa: www.kisakeskus.fi/ SKsL:n Vuosinäyttely 2011 Helsingissä Vuosinäyttely on esillä Kamera-galleriassa 3.-21.4.2011. - Kunniakirja tai kunniamaininta: kaksi (2) pistettä. Saadakseen eminenssikuvaajan arvon täytyy hakijalla olla suurmestarikuvaajan arvo. Kurssi on viikon (5 pv) mittainen työpaja Fiskarissa, Länsi-Uudellamaalla. Seasideen on tehty 35 huoneen kiintiövaraus helmikuun loppuun mennessä, huonehinta 78 eur / 2 hh (eli 39 eur/hlö) ja 68 eur / 1hh. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. projisointimerkki, esimerkiksi tussilla piirretty ympyrä kehyksen vasempaan alanurkkaan katsojaa kohti kuvaa oikein päin katsottaessa. Huom! Pisteitä myönnetään myös SKsL:n järjestämistä Seuracup-kilpailuista. Kamera-lehdellä ja SKsL:lla on oikeus julkaista palkittuja kuvia ilman eri korvausta tulosten julkistamisen yhteydessä. Nuori Kamera Osallistu Kamera-lehden ja Suomen Kameraseurojen Liiton enintään 25-vuotiaille nuorille tarkoitettuun yhteiseen valokuvakilpailuun. ilmestyvässä Kamera-lehdessä 5/2011 sekä SKsL:n kotisivuilla. Arvonimien käsittelymaksu on 100 euroa kappaleelta. Arvonimen hakijan on ilmoittauduttava liiton toimistoon 1.3. Tulokset julkaistaan 20.5. Suomen kameraseurojen liiton suurmestarin arvo (SKsLSM): Arvonimeen vaaditaan kuvaajan teosten hyväksyminen SKsL:n vuosi- tai teemanäyttelyyn vähintään 10 eri näyttelyssä, sekä vähintään 60 näyttelyistä kerättyä pistettä. Varaukset suoraan hotelliin tunnuksella KUVA JA KAMERA (huonemyynti puhelin 020 1234 707). Arvonimiä SKsLA*, SKsLB* ja SKsLC* haetaan liiton vuosinäyttelyn yhteydessä arvioitavalla työnäytteellä, jossa on 12 teosta. Juhlaillallinen Hotelli Seasidessa 2.4.2011 klo 19.30 alkaen. 050 584 5896, tatu.kosonen (a) sksl.fi. | 2/ 2011 71. Suomen kameraseurojen liiton eminenssikuvaajan arvo (SKsLE): Arvonimeen vaaditaan kuvaajan teosten hyväksyminen SKsL:n vuosi- tai teemanäyttelyyn vähintään 15 eri näyttelyssä, sekä vähintään 100 näyttelyistä kerättyä pistettä. Erityisruokavaliosta pyydetään ilmoittamaan illalliskortin oston jälkeen sähköpostitse jasenpalvelut (a) kameraseura.fi (huom! korjaa osoitteen (a) -merkki). 53,00 euron illalliskortti ostettavissa Kamerakaupasta (www.kamera-lehti.fi) 1.12.20105.3.2011 välisenä aikana. Kilpailussa on kolme ikäryhmää: Ikäryhmä I: v. Työnäytteen teosten on oltava näyttelysääntöjen mukaisia eli ne eivät ole saaneet olla aikaisemmin liiton vuosi- tai teemanäyttelyssä. (päivän postileima). Maksu suoritetaan liiton pankkitilille Hauhon SP 425215-29742, ja hakemukseen on liitettävä maksukuitti. Paperikuvan koko saa olla korkeintaan 30x40cm, mutta sen tulee olla vähintään 10x15cm. Ikäryhmä II: v. Paikka on edelliskesän tapaan Kisakeskuksen urheiluopisto. Paperikuvat ja diat palautetaan tulosten julkistusten jälkeen vain, jos niiden mukana tulee valmis palautuskuori osoitteineen ja postimerkkeineen. Illalliskortin lunastaneilla vapaa pääsy messuille. Painotus on miljöömuotokuvalla ja muulla vallitsevaa valaistusta ja ympäristöä hyödyntäen kuvatulla henkilökuvalla. Toiset ja kolmannet sijat poikivat tavarapalkintoja. 1984-1990 syntyneet. Valtakirjojen tarkastaminen klo 10.00-10.30. 2011 Huhtikuun työpajaviikonlopun aiheena on miljöökuvaus. Liittokokous: Suomen Kameraseurojen liiton sääntömääräinen kevätkokous pidetään sunnuntaina 3.4.2010 klo 10.30 Kamera-galleriassa. Majoitus: Radisson SAS Hotel Seaside, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki. Kuvan pidemmän sivun tulee olla vähintään 1500 ja enintään 4000 pikseliä. Ravintolassa omakustannebaari avoinna illallisen aikana. Vähimmäisvaatimukset ovat seuraavat: Suomen kameraseurojen liiton mestarin arvo (SKsLM): Arvonimeen vaaditaan kuvaajan teosten hyväksyminen SKsL:n vuosi- tai teemanäyttelyyn vähintään viidessä eri näyttelyssä, sekä vähintään 30 näyttelyistä kerättyä pistettä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostitse: nuorisokisa (a) kamera-lehti.fi. Illallismenu: Italialainen Caesar buffet ja 1 ruokajuoma. Pisteitä saa kaikista SKsL:n vuosi- ja teemanäyttelyistä seuraavasti: - Näyttelyyn hyväksytty yksittäinen teos: yksi (1) piste. Haettavissa ovat mestarin, suurmestarin ja eminenssikuvaajan arvonimet
Kirjava kokonaisuus on kuin läpileikkaus tai pikakelaus ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Kielen mahti on joillekin elekieltä tai kehonkieltä, joillekin puhetta tai puheen puutetta. Näyttelyn henki on dokumentaarinen ja välillä jopa journalistinen. ma ke 12 18, to 12 20, pe 12 16 www.goethe.de/finnland 72 | 2/ 2011. Ei siis ihme, että viidenkymmenenkuuden keskikokoisen kuvan juoksulenkki aluksi puristaa pipossa. Kielen, puheen tai sanan mahti -näyttely juoksuttaa esiin puhdasta peruskuvaa, selkeää ja suoraa ilmaisultaan. Kuvat paljastavat aina myös jotakin kuvaajastaan, siitä millaiset asiat ja tapahtumat koskettavat juuri tätä nimenomaista kuvaajaa. Puhutun kielen avulla houkutellaan ihmisiä yhteen tai huudolla karkotetaan kanssaeläjät. Jälkeenpäin minulle selviää, että olen sivuuttanut kilpailun voittaneen kuvan näkemättä sitä. Ensivilkaisu tilassa kirvoittaa pienen parahduksen; näyttelyhän on maraton! Viiden, kuuden jättikuvan valokuvanäyttelyt ovat viime vuosina tuudittaneet meidät katsomisen helppouteen. Peruskuvaa, joka luovuttaa sisältönsä auliisti ja helposti katsojalle. Näyttelyn runsaus selittyy osin myös sillä, että kuvat ovat peräisin Goethe-Instituutin järjestämästä kansainvälisestä valokuvakilpailusta. saakka. boys on marokkolaisen Alaoui Moulay Youssefin käsialaa. littää siruja tekijänsä arvomaailmasta, huumorintajusta tai sen puutteesta ja yleisestä tilanteen lukutajusta. Teema houkutteli osallistujia peräti 46 eri maasta esittämään tulkintojaan. Yksi teemallisen näyttelyn ihanuuksista onkin se, kuinka visiot taipuvat niin erilaisiksi valokuviksi kuvaajasta riippuen. Uskollisuudesta sille, kuinka kuvia katson, kertoo jotakin myös se, että jutun kirjoittamista varten muistin tueksi kuvaamissani kahdessakymmenessä ruudussa ei yhdessäkään näkynyt pienintäkään vilausta kilpailun voittaneesta Alaoui Moulay Youssefin Somewhere... NÄYTTELYVIERAS tutustuttaa ajankohtaiseen ja kiinnostavaan Suomessa esillä olevaan näyttelyyn avaten sen tarjoamia näköaloja. SARI POIJÄRVI Paluu peruskuvaan Voittajakuva Somewhere... Se, mihin kuvaaja on kameransa kohdistanut, vä- Die macht der Sprache 3.3. boys -kuvasta. Joku kulkee ohi näkemättä mitään, toinen tarttuu kameraan ja näkee kaiken. Constanza HeviaHoffmannin kolmannen palkinnon voittanut Phone in the jungle. Olaf Kramzikin Der unsichtbare Dritte, Näkymätön kolmas. Goethe-Instituutin Die macht der Sprache -näyttely esittelee amatöörien ja ammattilaisten kuvia yhdessä. Goethe-Institut, Mannerheimintie 20 A, Helsinki
Iso joukko nykykuvaajia jatkaa Saksan hyvän maineen ylläpitämistä; Candida Höfer, Loretta Lux, Thomas Ruff, Anreas Gursky, Wolfgang Tillmans, Thomas Struth ja Newtonin kaltainen rajojen kolistaja Jürgen Teller. Palkitut ja arvostetut Bernd (1931-2007) ja Hilla Becher ovat hekin jo legendoja. Naiskauneuden palvoja Helmut Newton (1920-2004) on täysin oma lukunsa sekä hyvässä että pahassa. Goethe-Instituutin valokuvatarjonta rikastuttaa suomalaista valokuvakenttää. Julia Suermannin Homesick-kuvassa on kaikki klassisen ikinuoren kuvan ainekset. Iso-Britannialaisen Timothy Leekin kuva Rebecca + Kyriakos voitti toisen palkinnon. S A K S A L A I S TA I H A N U U T TA Saksa on aina ollut vahva valokuvamaa. Voimakkaat persoonalliset valokuvaajat ovat sen tavaramerkki historian helmestä, August Sanderista alkaen (1876-1964). Painopiste on vielä tuntemattomissa nuorissa lupauksissa, mahdollisissa tulevissa höfereissä ja newtoneissa. | 2/ 2011 Peter Hensen Sparache lernen näyttää dokumenttikuvan kauneuden arkisesta puheen opetustilanteesta. 73
Jirina Alanko, Seinäjoki. 08-55847575, kulttuurivalve@ouka.fi, masu 10-20 vapaa pääsy. Liput 3/2 . pääsymaksu 4/2, alle 7v. 017 262 5599. ma-pe 9-17, la 1014, su 12-16 (heinä-syyskuu). Vuosikilpailun parhaat. Jaakko Heikkilä / Henkeviä porinoita. Kuraattorina Stefan Bremer. Euroopassa ja Yhdysvalloissa taltioitu kuvasarja on runollinen kudelma kadusta ja sen ihmisistä, jotka ovat riippuvaisia kadun tuomasta turvasta ja yhteishengestä. Maailman kielten sekamelskassa poreilee yli 6000 eri kieltä ja lukemattomia murteita. Itäinen Rantakatu 38, 20810 Turku, puh. 10.5. www.valokuvataiteenmuseo.fi Valokuvagalleria Hippolyte. 27.2. Tulevaisuudessa se pyritään laajentamaan kansainväliseksi ja yleisölle avoimeksi tilaisuudeksi. 28.2. Goethe-Institut julisti marraskuussa 2006 valokuvakilpailun harrastajille ja ammattilaiskuvaajille. Uudenmaankatu 4-6, sisäpiha. Vaasan taidehalli, Kaupungintalo, ke-pe 12-18 la-su 12-17. Vuorelankulma 2, 48100 Kotka. saakka Kenneth Bamberg / Y. tisu 1118. Halli, Siipi, Mediapiste, Aula. Arkistojen aarteita näyt-tely 2011. 0205 64 5654, ukko@metsa.fi, www.luontoon.fi/ukko PORI Porin taidemuseo, Mediapiste. Tuula Närhinen (s. tipe 9-17, la-su 11-18. saakka Iikka Tolonen / The End www.tampere.fi/tr1. www.tampere.fi/mediamuseo KUUSAMO Hannu Hautala luontokuvakeskus, Kuukkelisali. 26.2. (05) 2250 221. 27.2. 20.3. ti-pe 13-18 ja la 12-16. 02-621 1080 / 1081. Portfoliokatselmus 18.4.2011. 096123344, tipe 1217, lasu 1216. Köydenpunojankatu 14. su ja ma suljettu. Vapaaehtoisten unkarilaisjoukkojen (1940) muistojen jäljillä Lapualla. Etsittiin kuvia, jotka ilmentäisivät kielen mahtia. 27.2. Millaisia valokuvia ottaisi hirvi. Anniina Vainionpää & Kaisa Juntunen, Jouko Nieminen & Antti Nieminen, Aino Maija Halme-Vaaja & Marja Eivola. www.laterna.net Kamera-galleria. tipe 1118, la 1116. www.logomo.fi www.turku2011.fi LAPPEENRANTA Kaakkois-Suomen valokuvakeskus. ma suljettu. Ryhmät yli 10 hlö á 4 TR1 (Finlayson) Väinö Linnan aukio 13, 33210 Tampere. 27.2. www.peri.fi Logomo. Tuula Närhinen / Eläinkamerat. ilm. www.kameraseura.fi Galleria Luova. www.jangva.fi Korjaamo. He kuuluvat 1970-luvulla syntyneeseen taitelijasukupolveen, jotka käsittelevät töissään kysymyksiä historian kirjoittamisesta ja kommunikaatiosta.Keskuskatu 90, p. 5.3. 11.2.-6.3. Osmajoentie 1, 78200 VARKAUS. 019-236 499, tito 1018, pe 1017, la 1215. 02 -262 0850. 1968) rakensi neulanreikäkameroita, joiden linssit jäljittelevät eläinten silmien rakenteita. 09-6866 362. Näyttely oli ensi kertaa esillä Berliinin taiteiden akatemiassa vuonna 2007. Tänä vuonna tilaisuus on maksuton. Vesa Harinen / Tähtäys. Närhinen sijoitti ne paikkoihin, joissa kyseiset eläimet olisivat voineet oikeasti katsella maailmaa. http://vb.kuopio.fi/ TAMPERE TR1. saakka Riitta Supperi LEARNING TO FLY valokuvaessee. saakka Ari Launeskoski / Tuokiokuvia Repovedeltä Kolille. p. Projekti-tila. saakka Liisa Ihmemaassa / Kansainvälinen nykyvalokuvataiteen näyttely. Turun Taideakatemian kolmannen vuoden valokuvaopiskelijoiden lokakuussa 2010 Unkarissa taltioimissa kuvissa teemana on rajalla. ESPOO EMMA / WeeGee. 2.3.-30.3. 5 / 1, perhelippu 10, alle 7v ilm. 4.6--26.6. Vapaa pääsy. Taidehallin parvella 27.2. Vuoden Luontokuvat 2010. saakka Sami Parkkinen / Paratiisi. Liput 6/4 , alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. saakka Kerttu Malinen / The Fairest of Them All. www.gallerizebra.fi PARIKKALA Valolla. Mariankatu 14. 26.2. Valokuvataiteilija Sami Parkkisen (s.1974) valokuvasarja Paratiisi tallentaa taiteilijan elämän valokuviin yhden vuoden ajalta. 11.3.-3.4. mukaan. KOLI Luontokeskus Ukko. Liput 4 , pe 16-18 vapaa pääsy. Kuninkaankatu 1416, p. saakka Niina Ala-Fossi ja Dr. ma-pe 11-17, la 11-15. saakka Ismo Hölttö ja Mikko Savolainen / Retrospektiivi. saakka Maria Vuorinen / YOU DID NOT KNOW, DID YOU. Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1. Kalevankatu 18 B, p. Kuukkelisalin vaihtuvana näytteilleasettajana Benjam Pöntinen näyttelyllään "Bengan parhaat". 3.-26.3. saakka Die Macht der Sprache im Bild. Vapaa pääsy www.pohjanmaanvalokuvakeskus.net VARKAUS Kirjasto. www.poriartmuseum.fi Poriginal Galleria. 3.3. 18.12. Eteläranta 6, ti-su 11-18, ke 11-20 02-621 1093. Kuvissa näkyy ihmisten turhautuminen, juurettomuus ja yksinäisyys. Valokuvataiteilijoilla on mahdollisuus esitellä teoksiaan ja kertoa suunnitelmistaan ja tavoitteistaan. Rauhankatu 7, p. Päivän aikana valokuvataiteilijat saavat palautetta työskentelystään alan toimijoilta. 27.2. www.kuusamo.fi/ Resource.phx/sivut/sivut- hannuhautala/index.htx TURKU Valokuvakeskus Peri. saakka Kimmo Metsäranta / Sense of space. 16.3. Merenkurkun yläasteen valokuvataideoppilaat / loppunäyttely. Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, Kuusamo. www.goethe.de/suomi Galleria Jangva. Yöllinen kaupunki esittäytyy kuvissa jännittävänä, rosoisena jopa synkkänä. Avoinna: galleria ti-su 10-18, toimisto ma-pe 10-18. Ferenc Vilisics / Tavallisia tarinoita. Hippolyte Studio. Aikaa, jolloin ihminen ei ole suhteessa, yksinäisyyden, odotuksen ja kaipuun tilaa. WeeGee-lippu 10 / 8 (Setukortilla 9 / 7.) www.emma.museum Jukka Male Museo. Johanna Hackman: Ilman meitä - Utan oss. 0400-701453. Avoinna syys-toukokuu: ti, to, pe klo 11-17, ke klo 11-19 ja la-su klo 11-15. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, p. saakka Niilo Anttonen, Jussi Jyvälahti, Pekka Nisula. Entä ahven. ilmaiseksi. saakka Veikko Aitamurto Liv´en, leu´ddem ja joiun maailmat. 26.2. saakka Adel Abidin, Antti Laitinen, Perttu Saksa, Jari Silomäki ja Pekka Niittyvirta. 6.3. mato 12-18 pe 12-16. 040-4829118, tipe 1217, la 1215. 16.3. saakka Markus Henttonen / Night Time Stories. saakka Jouni Suikkanen (suuri galleria) & Olli Räty (pieni galleria). 27.2. saakka esillä uudistuneet Hannu Hautalan näyttelyt; klassikoissa lintukuvia ja teemanäyttelyssä upeita Oulangan maisemia kuumailmapallosta käsin kuvattuna. Muriel Von Braun, Boris Smelov / Taiteilijat vapaalla ryhmä. ja Maria Kärkkäinen / Pekinrinne paikka kasvulle. saakka Miina Savolainen / Maailman ihanin tyttö - Voimauttava valokuva. Pohjoinen valokuvakeskus järjestää vuosittain 1215 valokuvanäyttelyä Rantagalleriassa ja Kummigalleriassa Kulttuuritalo Valveella, Hallituskatu 7, p. Jatkuva näyttely: 1900-luvun kansainvälisten mestareiden vedoksia. 27.2. 27.2.2011 saakka Pentti Sammallahti / Retrospektiivi. 13.3. saakka ECOART. 25.2. Snellmaninkatu 13 A (käynti pihan puolelta), p. Ma suljettu, ti, pe-su 11-18, ke-to klo 11-20 (18-20 ilmainen sisäänpääsy). www.poriartmuseum.fi/fin/poriginalgalleria KOTKA Kotkan Valokuvakeskus. Avoinna 11-18. OULU Pohjoinen valokuvakeskus/Rantagalleria. 31.3.-23.4. What else was there. - 14.8. Tavoitteena on saattaa yhteen joukko valokuvataiteilijoita ja muita taidealan ammattilaisia tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan valokuvista. saakka Janne Koivuniemi (kuvat), Päivi Lindström (tekstit) / "Från trollformel till bön / Loitsusta rukoukseen". Alle 12 v. Kameraseura ry:n 90-vuotisjuhlanäyttely esittelee Kameraseuran arkistojen aarteita 20-luvulta lähtien. ti-pe 10-18 la 11-17 su 11-18. saakka Beata Fransson. saakka Ylva Sundgren. Kirjavalanraitti 9, 59410 Kirjavala. 16.3. 6.3 Kari Soinio / City of Ghosts. www.salontaidemuseo.fi KUOPIO VB-Valokuvakeskus. ti-pe 11-19, la-su 11-17. Luontokeskus Ukko, Ylä-Kolintie 39, 83960 Koli, p. 050-5710 558. Päivän päätteeksi keskustelut jatkuvat museon tiloissa vapaamuotoisesti viinilasillisen äärellä. Aikuiset 2 / lapset 1 . Kimmo Metsärannan (s. Miten myyrä näkee. 29.5. 1.3.-30.4. Kristoffer Albrecht (suuri galleria) & Jukka Vuokko (pieni galleria). www.hippolyte.fi Laterna Magica. Suomen taidegraafikoiden 80-vuotisjuhlanäyttely Murrosikä. 27.2. 6.-30.3. Tavoitteena on tehdä portfoliopäivästä vuotuinen perinne. Näyttelyn valokuvat ja samanniminen kirja käsittelevät rakkautta, välitilaa ja tunteita. www.kaakkois-suomen.valokuvakeskus.fi VAASA Vaasan taidehalli, Valokuvagalleria Ibis. 26.2. Hän pohtii näyttelyssään muotiliikkeiden näyteikkunoita sekä visuaalisena ilmiönä että osana kulutuksen kulttuurihistoriaa. www.pohjoinenvalokuvakeskus.fi HELSINKI Suomen valokuvataiteen museo. Valve galleria. ti-su 11-18, ke 11-20. Night Time Stories on sarja kuvallisia tarinoita suurkaupungista ja sen ihmisistä. - 14.8. 21.3. Valokuvasarja kertoo masennuksesta ja siitä paranemisesta. 1978) Sense of space on tilaa ja tilan tunnetta käsittelevä sarja, jonka kuvat luovat tarinallisen jatkumon hallitsemattomista paikoista, joista annetaan vain vihjeitä, mutta ei suoranaisia vastauksia. Mannerheimintie 20A. 6.3. www.luova.fi Goethe Institut Finnland. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1B, 2.krs JYVÄSKYLÄ Luovan valokuvauksen keskus, Galleria Harmonia. Suomen valokuvataiteen museo järjestää maanantaina 18.4.2011 valokuvataiteen portfoliokatselmuksen. Kimmo Salmisen ja Eero Kortelaisen luontokuvia "Ahmat Uuronlammella". Aukioloaikoja ei saatavana lehden mennessä painoon. HKL:n bussit 20, 65A, 66A, metro Ruoholahti, raitiovaunu 8. Burleski valokuvina. Kukin kahdenkeskisistä tapaamisista kestää 20 minuuttia. mape 11-19, la-su 11-15. 3.-24.3. Jokaisella taiteilijalla on tilaisuus esitellä portfolionsa henkilökohtaisesti 10-15 asiantuntijalle. masu 11 17. - 10.4. Albertinkatu 16. 4.-27.3. Asiantuntijaneuvosto valitsi kolme parasta kuvaa, jotka palkittiin, ja 60 muuta kuvaa tätä valokuvanäyttelyä varten. ma-to 10 - 19, pe 10-17, la 10-15, aattoina 10-15, su suljettu. | 2/ 2011 74. www.galleryibis.com LAPUA Pohjanmaan Valokuvakeskus. EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola. Kamera-galleria, Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki Avoinna ti-pe 12-16, la 11-14. saakka Andréa Vannucchi / Mistä arvaisin mikä sinulle on mieleen. Avoinna sop. Kummigalleria. Hannikaisenkatu 39, 40100 Jyväskylä. Korjaamohalli, Töölönkatu 51 b. KARJAA Galleria Zebra. Siihen osallistui yli 3000 valokuvaa 46 eri maasta. www.kotkanvalokuvakeskus.fi SALO Salon taidemuseon veturitalli
Tee edullinen vuosisopimus! SOITA 09-692 2910 Merja Calton KUVAVALMISTUSTA FOTOTARVIKKEITA KAMERAHUOLTOA K A M E R A H U O L T O M U S T O N E N & L A I N E www.kamerahuolto.fi | 2/ 2011 75. NETTIKAUPPOJA FOTOLIIKKEITÄ Espoo Kirkkonummi Täyden palvelun fotoliike Saloviuksentie, 02400 Kirkkonummi Kyrkslätt 09-296 1911 hymykuoppa@kolumbus.fi www.hymykuoppa.fi Helsinki Raisio LIIKEKETJUT Sinun ilmoituksesi näille sivuille
= Ei aiempaa näyttelyluetteloa, uusi näyttely CAT = Näyttelyluettelon taso/tähdet* (Kameralehden tähdistön 0*-5* mukaan): 0* (nolla tähteä) välttävä ei kuvia, 1* yksinkertainen monistemainen vähän huonosti painettuja kuvia, 2* vaatimaton painoasu värikuvat painettu mustavalkoisina, 3* tyydyttävä, värikuvia tai hyvä mv-painoasu, 4* hyvä, paljon kuvia A4 koko hieno painoasu, 5* Korkealuokkainen painoasu, kaikki palkitut kuvat painettu luetteloon CD = Päivämäärä, jolloin kuvien on oltava perillä COMP = Kaupallisesti valmistettu vedos max A4. Jokaisen, joka on kiinnostunut tulemaan Leena-Maijan postituslistalle ja saamaan kopion hänelle tulevasta materiaalista, pyydetään lähettämään sähköpostilla osoitteeseen leenamaija.lindqvist@sksl.fi nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. AUT = Osallistuja AV = Äänitetty projisoitava ohjelma ("multivisio") C = Värikuva CAT. VIDEOSIIRTOJA Videosiirrot ja laitevuokraus Foto Bögelund Mäntypaadentie 15 D 00830 Helsinki p. alok alisin menetelmin. valokuvaukseen, perinteisin sekä digitaa Käy yhteyttä saadaksesi lisätietoja! daksesi lisätietoja! Käy kotisivuillamme tai ota yhteyttä saad www.vnf.fi www.vnf.fi info@vnf.fi info@vnf.fi 019 222 602 6025 25 Pumppulahti Karjaa Pumppulahti 3, Karjaa Sinun ilmoituksesi näille sivuille. myös DPI = digitaalinen projisoitava kuva) DIGP = Digitaalisesti valmistettu vedos DPI = Digitaalinen projisoitava kuva EF = Osallistumislomake ja säännöt (entry formi) EXH(4)C = Kiertonäyttelyn näyttelyiden määrä EXH = Näyttelyn avajaispäivä EXP = Kokeellinen kuva EXPCS = Kokeellinen väridia EXPP = Kokeellinen vedos FEE--- = Ei osallistumismaksua FEE = Osallistumismaksu HU = Huumori HUCS = Huumoriväridia HUP = Huumorivedos IRC = Postin kansainvälinen vastauskuponki M = Mustavalkoinen/yksivärinen toonattu/sävytetty kuva (monocrome MP = Mustavalkoinen/yksivärinen toonattu/sävytetty vedos (monochrome) NAT = Luontokuva NOT = Näyttelyn järjestäjän lähettämien tulostiedotteiden lähettämispäivämäärä NP = Luontovedos NS = Luontoväridia PJ = Fotojournalismi PJP = Fotojournalismivedos PJS = Fotojournalismiväridia PTP = Matkailukuva PTP = Matkailukuvavedos PTS = Matkailuväridia SEC = Sarja(t) SP = Small print (A4 vedos) SS = Stereodia Eero Venhola EFIAP eerovisio@gmail.com Tule jakelulistoille! Liiton FIAP-yhteyshenkilö Leena-Maija Lindqvist saa suoraan järjestäjäseuroilta FIAP:n, sekä joidenkin PSA:n näyttelyiden osallistumislomakkeita (eli entry formeja), sääntöjä ym. Haluaisit ehkä a Haluaisit ehkä ammattivalokuvaajaksi. Katso myös SP (small print) CP = Värivedos CR = Luova kuva (creative/FIAP=muutettu todellisuus) CS = äridia DIG = Digitaalisessa muodossa olevat kuva (KS. MARTINSELKOSEN ERÄKESKUS Pirttivaarantie 131 89920 Ruhtinansalmi puh. f i VALOKUVAKOULUTUSTA Pi valokuvaamisesta. Vaikket harrastaisikaan vielä näyttelytoimintaa, liity silti postituslistalle. | 2/ 2011 78. näyttelyn kotisivulta). Muutenkin kaikki kansainvälisestä näyttelytoiminnasta kiinnostuneet kameraseuralaiset voivat ottaa yhteyttä ja kysellä neuvoja ja vinkkejä. Tee edullinen vuosisopimus! SOITA 09-692 2910 Merja Calton LUONTOKUVAUSTA KARHU- JA LUONTOKUVAUSTA KAINUUSSA Kuvauselämyksiä keskellä selkosia Suomussalmella Venäjän rajan tuntumassa. 050 626 19 e-mail:jarmo.mustonen@fotobogelund.fi ERIKOISTARVIKKEITA KUVAUSTAUSTOJA w w w. Pidät valokuvaamisesta. mutta haluat k ammattivalokuvaajaksi? Tule opiskelemaan VA Tule opiskelemaan VALOKUVATAIDETTA ALOKUVATA ETTA UV AID Opistossamme voit Opist O ossamme voit yhden vuoden aikana syventyä kokopäiväisesti aikan syventyä kokopäiväisesti na va uvaukseen, perinteisin sekä digitaalisin menetelmin. 08-736 160 www.martinselkonen.fi Lyhenteiden selityksiä AD = Entry formin tilausosoite (voi useimmiten kopioida myös ko. m a i s u n i l m a i s u . Hallitset jonkin verran valokuvaustekniikkaa, idät jonki verra valokuvaustekniikkaa, kin ran te k mutta haluat oppia lisää. tiedotettavaa suomalaisille näyttelyharrastajille
ARVOSETELIT Kysy edullista ilmoitustilaa Arvosetelit -osastosta Merjalta, p. 09-692 2910 | 2/ 2011 79
Tosin videokäytössä on joitakin rajoittavia tekijöitä. Järjestelmäkameran käyttö videokuvauksessa on hitaampaa ja hankalampaa kuin videokameran käyttö. Laatuarvioinnin tekemistä helpottaa, kun samalta näytöltä on katsonut myös hyvinkin kalliilla ammattikameralla aikaansaatuja kansainvälisiä tuotoksia. Kuva: Jan-Eric Nyström 2010. Hilding Nyström ylävasemmalla. Breidablickin vahtimestari perheineen syksyllä 1939. Kaikkein mielenkiintoisinta on, miltä järjestelmäkameralla kuvattu valmis ohjelma näyttää omassa televisiossa. Liikkuva kamerakuva on videokameran tuotosta. Arvasin lähes aina oikein, kummalla kameralla otos oltiin taltioitu. Aiheesta on kirjoitettu artikkeli (Kamera 10-11/2010), jossa on selvitetty työn eri vaiheet. Toinen Breidablickissa kesän 1939 viettäneistä poikaryhmistä. Kuva: Jan-Eric Nyström 2010. Hangon kesäsiirtolasta kertova ohjelma Breidablick esitetään Seportaget -nimikkeen alla ja se on katsottavissa televisiossa 10.3.2011 YLE FST5 kanavalla klo 21.30 suomeksi tekstitettynä. 80 | 2/ 2011. Kuva: Waldemar Grönholm 1939. Nämä on kopioitu 16 mm:n filmimateriaalista, alkuperäisestä vuoden 1957 Kodachrome kääntöfilmistä ammattiskanneria käyttäen. KARI LEPONIEMI Järkkärivideointia YLE FST5 -kanavalla Valokuvakamera on useimmiten myös videokamera. Videootokset on leikattu ohjelmaan ristiin järjestelmäkameralla kuvattujen sekaan. Kajakkimelontaa saaristossa Breidablickin edustalla kesällä 2010. Yleisradio esittää maaliskuussa puolen tunnin tv-dokumentin, joka on kuvattu digitaalisesti sekä video- että järjestelmäkameralla. Itse olen nähnyt ohjelman ennakkoon sekä tv että tietokoneen ruudulta. Joukossa on myös muutama otos yli 50 vuoden takaa. Karkeana vinkkinä katselijalle voi paljastaa, että kameran ollessa paikallaan jalustalle asetettuna, on käytössä ollut lähes poikkeuksetta järjestelmäkamera. Videokamerana oli Canon HDV 30 ja järjestelmäkamerana Canon EOS 550D. Hiekkalinnan rakennuskilpailu Breidablickin avaralla rantahiekalla kesällä 2010. Ero yllätys, yllätys ei löytynyt kuvan laadusta, vaan kameran käsittelystä. Kuva: Waldemar Grönholm 1939
S E U R A AVA N U M E R O I L M E S T Y Y 1.4.2011 OSTO OPAS 3-4 /2011 UUDET MIKROJÄRKKÄRIT PANASONIC GH2 & GF2 OLYMPUS E-PL2 Kuva: Jussi Murtosaari A F R I K K A! MAKROKUVIA LED-VALOLLA HUIPPUKUVIA KIERROSSA Austrian Super Circuit loistaa! AHVENANMAAN KEVÄT! UUDET KAMERAT KUVAUSVÄLINEET & TA O j a VA L O K U VA U S HDR-KUVAUS/OHJELMAT TUKEVA TUPLANUMERO! OSTO-OPAS VA R M I S TA O M A S I S U O R A A N TILAAN KAMERA-LEHDEN KOTIIN: www.kamera-lehti.fi KESTOTILAUS MÄÄRÄAIKAISTILAUS 12 kk Nimi Osoite LISÄÄ SÄVYJÄ KUVIIN 69,00e 78,00e Kamera-lehti PALVELUKUPONKI MAKSAA POSTIMAKSUN Puhelin Laskutusosoite (ellei sama kuin ylläoleva tilausosoite): Nimi Osoite Puhelin Tilaushinta laskutetaan. Tilaushinnat ovat voimassa kotimaahan tilattaessa ja vuoden 2011 loppuun. MYÖS FACEBOOK.. Kysy, keskustele: www.kamera-lehti.fi. Lisätietoa: p. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu tilausjakson ajan (12 numeroa, joista kolme laajaa tuplanumeroa / 9 lehteä). Kestotilaus uusiutuu automaattisesti kulloinkin voimassa olevalla kestotilaushinnalla, ellei tilausta ole kirjeitse tai puhelimitse peruutettu. 09-6811 490 sekä www.kamera-lehti.fi. Tunnus 5000932 00003 VASTAUSLÄHETYS 00003 HELSINKI 81 86 000 LUOVAA LUKIJAA..
Vaikka valokuvasektorin liikevaihtoa tarkasteltaisiin kokonaisuutena, mukaan lukien valokuvausvälineiden tukku- ja vähittäiskauppa, valokuvaamotoiminta ja kuvien kehittäminen, muodostavat ne yhteensä vain noin 0,09 % bruttokansantuotteesta. Netissä käydyssä keskustelussa on kiinnitetty huomiota kulttuuriharrastamisen määrittelyn väljyyteen. bileissä örveltämisen kuvaus, ei olisi kulttuuria, vaan vain tallentamista. Ne normit , joilla aikalaiset noita kuvia arvioivat, on pistetty uusiksi. On kysytty, täyttääkö näpsiminen ylipäätään kulttuurin kynnyksen. KYMMENEN VUOTTA KASVUA Tutkimuksen mukaan kymmenisen vuotta sitten, digimurroksen myötä alkanut valokuvauksen nousu on ollut jatkuvaa. Näin syntynyttä, vaikkapa kuvallista osaamista voi hyödyntää eri tavoin, myös ammatissa, vaikka työnä ei olisikaan valokuvaus. Luovuuden ei tarvitse olla spontaania, vaan se voi myös olla harrastuksen ja harjaantumisen tulosta. Harrastaminen on yleensäkin yhteiskunnallisesti yhä kiinnostavampaa. NÄYTTELYISSÄ KÄYNTI JA OMA AKTIIVISUUS Tutkimuksen piiriin kuuluneita muita suosittuja kulttuuriharrastuksia ovat soittaminen, tanssi ja kirjoittaminen. Kohdistuuko tämän hetken trendikkäin luovuus juuri valokuvaukseen ja tallentuuko elämäntapamme biteiksi kovalevylle? Suomen virallisen ajankäyttötutkimuksen mukaan valokuvaus on noussut kaikkein suosituimmaksi kulttuuriharrasteeksi. Esimerkiksi Jacques Henri Lartiquen kuvia arvostetaan nykyään juuri menneen ajan ohikiitävän elämän "räpsimisestä". vakavan ja "pinnallisen" välillä. Luovuus koskettaa kaikkia jollain tasolla. Keskihinta on vähän 250 euron paremmalla puolella. On valitettavasti myös asetettu ammattilaiset ja amatöörit vastakkain. Verrattuna muihin, taloudellisesti huonommin menestyviin kulttuuritoimialoihin, on valokuvaus seuraillut yleistä kansantalouden kasvun tahtia. Niistä kuvataiteet ja valokuvaaminen eriytyvät vähän omiksi, toisistaan erillään oleviksi kategorioikseen. Järjestelmäkameroiden osuus kasvaa edelleen ja yleiskauppojen, kodinkone- ja elektroniikkaliikkeiden osuus kasvaa. Joskus jakolinja ei kuitenkaan tule itse kuvista, vaan se asetetaan eri toimintatapojen välille. Valokuvaamista suosivaa elämäntapaamme ei sitäkään saumatta ole yhdistetty kulttuuriin. Keskustelupalstoilla on myös esitetty, että satunnainen näppäily, esim. Meitä oli taas liikkeellä tuhansittain! Paitsi maastossa, ilmiö näkyy nyt tilastokeskuksen tutkimuksessa, jossa niin näytteleminen, soittaminen kuin kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminenkin jäävät suosiossa valokuvaukselle. RAJALINJOJA VETÄMÄSSÄ Miten ilosanoma on otettu vastaan. Vielä ei joukkoja ole barrikadeilla näkynyt valokuvausta buukkaamassa. Tätä integraatiota tulisi esimerkiksi koululaitoksessa ja harrastustoiminnassa entistä enemmän hyödyntää. 82 | 2/ 2011. Näyttelyissä käyminen yhä useammin ruokkii myös omaa valokuvausharrastusta. Se kuitenkaan ei ole syy, miksi valokuvaus nyt nousee Suomen virallisessa tilastossa, vaan taustalla on kulttuurisen statuksen kasvu. Jakolinjojen vetäjät näyttävät tietävän, miten hyvät kuvat normitetaan (ks. Vastaavasti emme vielä tiedä, millaisilla kuvilla ja kriteereillä nykyvuosien kuvastoa tulevaisuudessa arvotetaan. YLEMMÄT JA ALEMMAT TAITEET TAAS KERRAN Tämä valokuvauksen jakaminen (alempaan) toteavaan, tallentavaan valokuvaukseen sekä (sitä arvokkaampaan) "kulttuuri"valokuvaukseen on ikivanhaa perua. JÄLKIKUVA TANELI ESKOLA SUOSION HUIPULLA TUULEE KULTTUURIHARRASTAMISEN PUHUREITA Joulun alla satoi kunnolla lunta ja valokuvaajille koitti juhlaviikot. Luovuus on leikkimisen, kasvamisen, ymmärryksen ja oivalluksen edellytys. Tästä huolimatta kyse on isosta bisneksestä. Aikalaisarviot tallentavasta valokuvauksesta ovat ennenkin menneet pieleen. Kameroita myydään Suomessa miltei viisisataa tuhatta kappaletta vuodessa. Valokuvaamisen yleisyys ja tekninen helppous on ennenkin kirvoittanut erotteluihin ns. Se ihmetyttää. juttu Kameraseurasta toisaalla tässä lehdessä). Ohikiitävän arkielämän räpsimisessä ei silloin nähdä syvempiä kulttuuriarvoja. Eikö eräs selitys valokuvauksen suurelle suosiolle olekin juuri, että se on lähentynyt muuta kulttuuria, etenkin kuvataiteita
Lisäksi yli 60 puheenvuoroa kuvan koko elinkaaresta valtakunnan parhain voimin. klo 10-17 Pääsyliput: 12 euroa Yhteistyössä: Täysihintaisen lipun ostajalle lippu myös Suomen valokuvataiteen museoon. kka! helppo tu lla julkisil la ja runsaa sti parkkit ilaa Ruoholah den kauppake skuksess a (1500 paik kaa) UUsi pai esillä 2011 VAlo- jA VidEoKUVAUs · tiEtotEKniiKKA jA tARViKKEEt · Editointi, jälKiKäsittEly jA ääni · AinEistonhAllintA tAllEnnUs jA jAKElU · VERKKoRAtKAisUt jA ohEistARViKKEEt · tUlostUs jA tUlostUstARViKKEEt · EsittäMisEn tUottEEt jA pAlVElUt · TUTUsTU messUihin osoiTTeessa www.kUvamessUT.com. Mukana jälleen perinteinen Docendoforum sekä viime keväänä suuren suosion saanut studio, jossa voit seurata ammattilaisten työskentelyä ja saada käytännön vinkkejä kuvaukseen. messUjen ohjelma ja yhTeisTyökUmppaniT jUlkaisTaan noin kUUkaUTTa ennen messUja.. TUle TUTUsTUmaan ja Tekemään edUllisia hankinToja kevään parhaaT TarjoUkseT löydäT kUva&kamera -messUilTa! KUVA&KAMERA2011 » 2.3.huhtikuuta Helsingin Kaapelitehtaalla « Tervetuloa kuudensille KUVA&KAMERA -messuille! Tänäkin vuonna mukana ovat kaikki merkittävät tuotemerkit ja kevään uutuudet. klo 9-17 Su 3.4. Tule, tutustu, opi ja tee hankintoja. www.kuvamessut.com Messut avoinna: La 2.4
NIKKOR-objektiivivalikoiman ansiosta voin toteuttaa kaikki toiveesi. Olen uudenlaisen luovuuden järjestelmäkamera. I AM THE NIKON D7000. 16,2 megapikselin CMOS-kuvakenno, EXPEED 2 -kuvankäsittelyjärjestelmä, 39 pisteen automaattitarkennusjärjestelmä, 2 016 pikselin RGB-kenno ja Full HD videotallennus. www.iamnikon.fi. Parhaita ominaisuuksiani ovat erinomainen kuvanlaatu ja vaikuttava suorituskyky