Kamera 5/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

kamera 5 / 2 0 1 2 KAMERA VEDEN ALLE SUKELLUSKUVAUKSEN ABC TESTISSÄ VESITIIVIIT JA ISKUNKESTÄVÄT KOMPAKTIT IAN BEESLEY FUJI X-PRO1 & OLYMPUS OM-D TEE VALOKUVANÄYTTELY 2 TESTISSÄ: 6 VESITIIVISTÄ KAMERAA, OLYMPUS OM-D & FUJIFILM X-PRO1, SMART SHOOTER 5/2012 www.kamera-lehti.fi KAMERA SUKELTAA VEDEN ALLE! 8,90 Kuvaa akvaariota Ian Beesley Englantia Kuvaa veden alla lue kuinka Miten valmistautua kuvaustehtävään Näin tehdään valokuvanäyttely osa2
x Valo- ja videokuvauksen ykköslehti
Kuljetus Kajaanista ei sisälly kurssin hintaan: 80,- / hlö yhteen suuntaan mutta minimihinta 160,- (siis 1-2 hlöä sama hinta). 2012 (3 yötä) 480,Vetäjinä / asiantuntijoina luontokuvaajat Paavo Hamunen ja Lassi Rautiainen Mukana myös Kamera-lehden edustaja Torstai 11.10. Varusteet - lämmintä vaatetta, erityisesti sukat / huopatossut kojuun - kuulapää (voi vuokrata à 10,-) tai Wimberley-kiikku - noin 300-600 mm:n teleobjektiivi (vuokrattavana muutamia Nikonin objektiiveja 50,- / ilta ja runkoja à 20,- + telejatkeita) Varaa paikkasi maksamalla 50,- Articmedian tilille FI38 80001802116617 ja kirjoita viestiin, mikä kurssi sekä yhteystietosi. Vastuullinen matkanjärjestäjä Articmedia, www.articmedia.fi. ruokailut, majoitus liinavaattein, koulutus, opastus, kojut. Loput maksetaan viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia. Lisätietoja: Lassi Rautiainen 0400-380878 / lassi.rautiainen@articmedia.fi Kuvat: Lassi Rautiainen. - 9.00 Aamiainen - 9.30 Lightroom-koulutusta - 12.00 Kahvi - 12.30 Lightroom-koulutusta - 14.00 Ruokailu, briifaus kojuille, retkieväät - 15.00 Piilokojuihin - 19.30 Paluu Kuikalle, ruokailu, kuvien lataus, sauna Lauantai 13.10. - Juna Hki 8.12-Kajaani 14.38 tai - Lento FlyBe Hki 11.45-Kajaani 13.05 tai 17.15-18.35 tai 20.40-22.00 - Kuljetus Kuikan kämpälle tai lentotaksi Kuhmoon, josta kuljetus - 18.00 Ruokailu - 19.00 Slide show: petokuvaus - 22.00 Sauna Perjantai 12.10. Matkat Kajaaniin tai Kuhmoon eivät sisälly hintaan. PETO KUVAUS SAFARI Lähde Kameran kanssa syksyiselle susisafarille! OHJELMA 11.-14.10. - 9.00 Aamiainen, keskustelua ja palautetta - 10.30 Kuljetus Kajaaniin - Lento FlyBe 13.25 Hki 14.40 tai 18.55-20.10 tai juna 15.20 Hki 21.48 Hintaan sis. - 9.00 Aamiainen - 9.30 Photoshop-koulutusta - 12.00 Kahvi - 12.30 Photoshop-koulutusta - 14.00 Ruokailu, retkieväät - 15.00 Piilokojuihin - 19.30 Paluu Kuikalle, ruokailu, kuvien lataus, sauna Sunnuntai 14.10
Muutamien isojen ja tunnettujen lehtien omilla henkilökorteilla saattaa olla myös maagisia ovia avaavia kykyjä. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. 441 PAINOTUOTE 428 5. Se on pakko kuitenkin sanoa, että myös minun mielestäni kuva on jossakin määrin aloittelijamaisesti väsätty. 040-503 8027 merja.calton@markanssi.fi OSOITE / ADDRESS: Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki, Finland tel. Kameralehden lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Kirjautumalla yrityksen sivuille ja rekisteröitymällä putiikin avustajaksi saa oikeuden lunastaa 20 punnan vuosimaksulla virallisen näköisen pressikortin, joka on otsikoitu komeasti "Intermational Press Card". Silti pitää nostaa hattua 5 PR:n oivallukselle rahastaa ihmisten kaipuulla "oikean" valokuvaajan ammattiin. PAPERIT: Galerie Fine Gloss 90g, MultiArt Gloss 300g. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Association:in (EISA) jäsen. KEVÄISIÄ MIETTEITÄ En puutu presidentti Sauli Niinistön viralliseen virkakuvaan ainakaan paljon. Poliisilla ei ilmeisesti ole pätäkkää ostaa tarpeeksi kameroita kaahailevien autoilijoiden kurissa pitämiseksi. Mitäs sanotte? ASKO VIVOLIN asko.vivolin@kamera-lehti.fi Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association -järjestön Photo- ja Videopalkintoraadeissa. 09 - 6811 4911 minna.jerrman@kamera-lehti.fi TOIMITTAJA: Harri Hietala p. Valokuvaus on suosittu harrastus ja ammattina monen haave. POSTITUS: Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Varmaa on myös, ettei mene kauaa, kun tällainen massakortti joutuu tapahtumajärjestäjien mustalle listalle, vaikka asiassa ei sinällään mitää laitonta olekaan. p. ISSN 0022-8133 KIRJAPAINO: Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. 09-6811 4910 leena.saarela@kamera-lehti.fi TILAAJAPALVELU: Tipe klo 10-15. 09 - 6811 4912 asko.vivolin@kamera-lehti.fi TOIMITUSSIHTEERI: Minna Jerrman p. 0400-811 002 anssi.mustonen@markanssi.fi Merja Calton p. Sappi Finland /EMAS-ympäristösertifikaatti. 09 - 6811 490 harri.hietala@kamera-lehti.fi TAITTO: Magi Rintamäki magi.rintamaki@kamera-lehti.fi TOIMITUSJOHTAJA: Leena Saarela p. Oikean posken kökköä varjostusta ja muovimaiseksi tekevää filtteröintiä sekä hiukset taustaan hukuttavaa tökeröä valaisua huolestuttavampaa kuitenkin on se, että itse kuvan malli, koko kansan isä, presidentti Sauli Niinistö on sen hyväksynyt! Minulle se kertoo vääjäämättä siitä, että miestä ei joko kiinnosta pätkääkään se, miltä hän näyttää valokuvissa, tai hänellä ei ole silmää esteettisille asioille. Tämän asian on tajunnut brittiläinen firma 5 PR Media Agency. Saattaapa joku päästäkin. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. Dynaaminen lehtikuvaaja pääsee useissa päiväunissa kaikkialle ilmaiseksi, näkee hienoja ja harvinaisia asioita ja saa todistaa tapauksia, jotka eivät ole tavallisen tossunkuluttajan ulottuvilla. Kävin vappuna Pohjois-Suomessa omalla autolla viitostietä ajellen. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. Silläkin uhalla, että minut nimetään vuoden tyhmimmäksi ja inhottavimmaksi persoonaksi, kerron mitä keksin asian eteen ratin takana: kameramerkit ja maahantuojat voisivat sponsoroida tolppia lunastamalla niitä kameralahjoituksilla nimikkoyksiköikseen! Olisi komeaa katsella Nikonin, Canonin, Sonyn, Pentaxin, Olympuksen, Panasonicin ja ties minkä muun merkin teipeissä tienposkessa kohoavia kansakunnan kurinpitovälineitä. +358 9 68 11490, fax +358 9 694 0166 INTERNET: www.kamera-lehti.fi JULKAISIJA: Kameraseura ry, Helsinki. ILMOITUSMYYNTI: Anssi Mustonen p. Mutta, lähes kaikissa tolpissa killitteli salamaikkunassa sinne hämäykseksi asetettu CD-levy. Asiasta vellovaa keskustelua ruotii Taneli Eskola tässä lehdessä vakiopalstallaan sivulla 80. Kortin lunastaneita taatusti on, sillä kukapa tuollaista läpyskää ei mielellään esittelisi urheilukilpailuiden tai konserttien lipunmyyjälle ilmaisen lehdistösisäänpääsyn toivossa. 09-6811 490 tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi VAKITUISET AVUSTAJAT: Taneli Eskola, Katriina Etholén, Pekka Helos, Mika Karhulahti, Jukka Kolari, Kimmo Kuure, Jukka Lehtonen, Kari Leponiemi, Markku Metsämäki, Jussi Murtosaari, Tom Nyman, Sari Poijärvi, Tiina Puputti, Timo Ripatti, Matti Ristimäki, Harri Slip, Timo Suvanto, Mikko Säteri, Pekka Tolonen, Eero Venhola, Heikki Willamo. Silmiin pisti nopeusvalvontakameratolppien valtava määrä muutaman sadan kilometrin ajotaipaleen varrella molempiin suuntiin. Oikeita pressikortteja myöntävät alan ammattijärjestöt, Suomessa Suomen Journalistiliitto. Avustajien taso on taatusti kirjava, sillä rekisteröityessä firma ei kysele tulokkaan journalistisia tai kuvaajamaisia kykyjä saati ammattikokemusta. 5/ 2012 LÄHES 80 000 LUKIJAA PÄÄTOIMITTAJA: Asko Vivolin p
39 ) (38559) Photoshop Elements 29 (norm. 34 ) (38563) Kamoon! Rock ja festarikuvaus 24 (norm. Älä rajoita omaa luovuuttasi, sillä koko 360 astetta on käytettävissä! 239 sivua. (norm. Etsimessä: Sommittelu Opi sommittelun perussäännöt ja sovella niitä luovasti. Yhdessä Pekka Punkarin kanssa tehty kirja on vuoden halutuimpia kuvausoppaita! 248 sivua. Uutuus! 33 (norm. 26 ) Etsimessä: Ihminen Henkilökuvauksen perusteet aloittelevalle kuvaajalle. Etsimessä: Valaisu Ohjeita ja niksejä valaistuksen hallintaan kotikonstein. Kamoon! Rock- ja festarikuvaus Suomalaisen rock-kuvauksen eturivin gurut johdattelevat sinut tajunnanräjäyttävälle matkalle suomalaiseen festarielämään ja rock-elämyksiin. 39 ) Photoshop Elements Photoshop Elements harrastajan kuvankäsittelyopas opastaa helppolukuisten esimerkkien avulla korjaamaan, tehostamaan, muokkaamaan ja julkaisemaan kuviasi mielesi mukaan. 136 sivua. Näyttävä panoraamakuvaus Avarra maailmaasi ja kuvallista ilmaisuasi kirjaimellisesti! Näyttävä panoraamakuvaus johdattaa sinut panoraamakuvauksen maailmaan ja opettaa sen tuoreimmat temput, vinkit ja välineet. -uutiskirjeen.. 34 ) (38889) Etsimessä: Ihminen 19 (norm. 26 ) (38885) Etsimessä: Valaisu 19 (norm. kauppa KAMERA-LEHDEN LUKIJAEDUT Docendon valokuvausaiheiset oppaat Hannu Hautalan luontokuvausopas Mittava teos avaa Hannu Hautalan menestyskuvien salat ja tuo hänen ainutlaatuiset kuvaus- ja luontotaitonsa kaikkien harrastajien ulottuville. 35 ) 29 (norm. 26 ) (38884) Etsimessä: Sommittelu 19 (norm. 34 ) 24 Tarjoukset voimassa 31.7.2012 asti. Leikkaa irti ja postita Tilaa Docendon valokuvausaiheiset oppaat tarjoushintaan osoitteessa www.kamera-lehti. Tilauskortti Tilaan seuraavat kirjat tarjoushintaan: _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl Tilaaja Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Puhelin Toimitusmaksu 4,90 /lähetys. 35 ) (591224) Näyttävä panoraamakuvaus 29 (norm. Kirja on paitsi kuvausopas kaikille valokuvauksen harrastajille myös huikea dokumentti rockista ja festareista 2010-luvun Suomessa. 200 sivua. (norm. 34 ) 29 Etsimessä-sarjan uutuudet 19 /kpl (norm. Tarjoukset voimassa 31.7.2012 asti. Hannu Hautalan luontokuvausopas 33 (norm. 26 ) (38886) Kampanjatunnus KA Postimaksu maksettu Docendo Tunnus 5019617 40003 Vastauslähetys Kyllä kiitos, tilaan valokuvausaiheisen Docendo
S I S Ä LT Ö 5/ 2012 TEEMAT IAN BEESLEY KATOAVAN TEOLLISUUDEN TALLENTAJA VIE KAMERA VEDEN ALLE ABC KUVAA AKVAARIOTA JA AKVAARIOLLA VALMISTAUDU KUVAUSAIHEISIIN / VALTO PERNU MARATON WILLIAM LOMAX KUVASI TAMPERETTA TEE VALOKUVANÄYTTELY OSA 2 AHMAKUVAAJA ANTTI LEINONEN INTIA ON PUHTAASTI VALOKUVAUKSELLINEN VALOKUVATAITEEN MUSEON PIMIÖPROJEKTI 12 17 24 31 36 40 58 60 65 Ian Beesley, Katoava teollisuus 12 OPASTUS & TESTIT VALMISTAUDU KUVAUSAIHEISIIN / VALTO PERNU MARATON TEE VALOKUVANÄYTTELY OSA 2 DIGIKUVAUKSEN ABC NÄIN SÄÄDÄT VALKOTASAPAINON TESTISSÄ SUKELLUSKAMERAT PIKAKOKEESSA SMART SHOOTER KOTIMAISTA KAMERAN OHJAUSTA TESTISSÄ OLYMPUS OM-D TESTISSÄ FUJIFILM X-PRO1 31 40 42 44 49 50 54 Pekka Tuuri, Vie kamera veteen! 17 PALSTAT Pääkirjoitus Välähdyksiä ajassa walTARINA Tekijä: Matti Ristimäki Seurat toimivat Kuvan takaa / Köyhyyden kuvat Näyttelyvieraana / Parhaita paloja Pohjanmaalta Näyttelykalenteri Kamera-lehti 50 vuotta sitten Hyvän palvelun paikat Kansainväliset näyttelykutsut Jälkikuva / Taneli Eskola Seuraavassa numerossa 6-7/2012 5 8 10 39 66 68 70 72 74 75 78 80 82 Testissä 6 vesikameraa + Olympus OM-D & Fujifilm X-PRO1 44 Laitekuvat: Harri Hietala MUUTA Lähde mukaan petokuvaussafarille! Kuva: Lassi Rautiainen 4 K A N S I K U VA : P E K K A T U U R I 5
Löydä oma polkusi, meillä voit ja saat olla juuri sellainen kuin olet. Haku käynnis sä 17.6.2012 sa akka Linja13.8.2012 ja päättyy 31.5.2013 Lisätietoja www.kulttuuriopisto.fi tai www.kpedu.fi Opistontie 1, 68300 Kälviä P 040 8085 035 . 8 l 5 / 2012. Tietokirjan tekstit ovat toimittaja-valoKeski-Pohjanmaan Punkarin käsialaa. Nyt meneslentaa Full HD -tasol- tystöistä on julkaistu tietokirja, jossa Hautala la, ja laitteeseen voi avaa myös kuviensa taustoja. NX210 on Wifillä terästetty versio viime vuonna esitellystä NX200-mallista. 4K-video ei toistaiseksi ole vielä laajasti käytössä, mutta siitä odotetaan tulevaisuudessa ammattikäyttöön soveltuvaa, nykyistä tarkempaa teräväpiirtoformaattia. Videoetsimen kuvapistemäärä on 1,4 miljoonaa, joten kuva on valokuvamaisen tarkka. NX1000 on pienikokoinen, kahdessa eri värikuosissa (valkoinen ja musta) saatavana oleva malli. Siinä on kiinteä videoetsin sekä täysin kääntyvä 3":n kokoinen tarkkuusnäyttö. Kaikki mallit pohjautuvat jo NX200:ssa käytettyyn 20,3 megapikselin kennoon. ISOherkkyysalue ulottuu lukemalle 12800 saakka kaikilla kolmella mallilla ja kaikilla voidaan tallentaa videokuvaa Full HD -tasolla MPEG4/H.264-kompressiolla. (MJ) tiivin kanssa). ISO-herkkyysalue on 100-6400 (laajennettavissa arvolle 12800 saakka). mennessä osoitteeseen palaute@kamera-lehti.fi. Pidätämme oikeuden julkaista lähetettyjä palautteita Kamera-lehdessä ja lehden nettisivuilla ilman erillistä korvausta. (HH) www.canon.fi KOLME UUTTA SAMSUNGIA Samsungin pienikokoinen NX-järjestelmäkameramallisto uusiutuu ja täydentyy. Arvonnan voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kameran infrapunasuodatinta on muokattu, jotta astronomisen kuvauksen kannalta tärkeät aallonpituudet tallentuisivat paremmin. liittää myös ulkoisen Olen jo sen ikäinen, ettei minulla ole enää mikrofonin. (MJ) Valokuvataiteen linja (40 ov) Tule sinäkin Käläviälle Opiston kansanopistolinjalle, vietä välivuosi, pidä breikki, opiskele harrastusta, harrasta opiskelua, ota rennommin tai vähän vakavammin. Tarkennusjärjestelmässä on 11 pistettä ja näytön koko/ tarkkuus on 3"/921 000 kuvapistettä. Kamera opastaa UUSI OPAS käyttäjää kuva-esimerkkien avulla. VÄLÄHDYKSIÄ CANON SPECIAL Canonin järjestelmäkameramallisto täydentyy kahdella erikoismallilla: EOS 60Da ja EOS-1D C. Ne menivät Janne Kaarlalle, Marika Kumpulaiselle ja Sakari Sipilälle. Uutuus on varustettu peräti 24,2 megapikselin CMOS-kennolla, joten kameralla voi tuottaa kuvia myös isokokoisia suurennoksia varten. Kameran kohinavaimennusta on myös parannettu, ja mukana toimitetaan verkkovirtamuuntaja pitkiä valotusaikoja silmälläpitäen. EOS-1D C-malli on suunnattu videokuvauksen raskaaseen sarjaan: se kykenee tallentamaan 4K-videokuvaa (4096 x 2160 pikseliä/24p) APS-H-koon 18 megapikselin kennolla. Vi- Hannu Hautala arvioi ottaneensa vuosien mitdeokuvaa kamera tal- taan 1-1,5 miljoonaa luontokuvaa. Mielipiteensä lähettäneiden kesken arvottiin kolme istuinalustaa. Edellinen malli on tarkoitettu tähtitieteen kuvauksiin, ja se on siis 60D-mallin muunnos. Teräväpiirtokuvaa (1080p) kamera tallentaa 24, 25, 30, 50 tai 60p taajuuksilla. Punkari on D3200 on saatavana mustana ja punaisena, kuvaaja Pekkakulttuuriopisto muuttuu, 1.1.2012 kiertänyt Hautalan mukana kuvausreissuilla ja suositushinta on 749 euroa (18-55 VR -objek-alkaen olemme Keski-Pohjanmaan Opisto! jatkuu ennallaan työtä. Omat toman mobiiliyhteyssovittimen WU-1a:n avulla. leikata suoraan kaHannu Hautalan luontokuvausoppaan aimerassa. NX10- ja NX-200-mallit korvautuvat NX20- ja NX210malleilla. (HH) www.samsung.fi NIKON D3200 Nikon D3100 -järjestelmäkamera saa seuraajan nimellä D3200. NX20 on malliston uusi lippulaiva. Kameroissa on sisäänrakennettu Wifi-toiminto. Kamerassa on metallikuoret ja täydelliset käsi- sekä automaattivalotustoiminnot. Kameraa voi myös kauko-ohja- nikseille sekä valaisulle. ta älypuhelimella tai tablettilaitteella. Lähetä mielenkiintoisimman jutun nimi 31.5. Lyhin valotusaika on 1/8000 sekuntia, ja kameran suurin tallennusnopeus on kahdeksan kuvaa sekunnissa. Kuvat voi lähettää ulkoiselle laitteelle heet painottuvat kuvaajan mahdollisuuksiin langattomasti lisävarusteena myytävän langat- Suomen luonnossa eri vuodenaikoina. lukunsa on omistettu myös Hautalan väri- ja Kuvien jakaminen ystävien ja perheen kesken on- näkökulmaratkaisuille, liikkeen pysäyttäministuu siis saman tien sosiaalisen median ja säh- selle, luontokuvauskalustolle ja piiloutumisköpostin kautta. Kamera on rakennettu osin uuden EOS-1D X -mallin pohjalta, mutta siinä on huomioitu esimerkiksi jatkuvan kuvavirran aiheuttama kuumeneminen. Edellisen lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Merja Salon henkilöesittely. Kerro mielipiteesi ja osallistut arvontaan, jossa palkintona on kaksi ulkokuvauksessa kätevää istuinalustaa, joita voi käyttää myös heijastimena. mitään salattavaa kuvausmenetelmistäni, kertoi Video-otoksia voi Hannu Hautala kirjan julkistamistilaisuudessa. Lisäksi seuraan liittyy huokeampi NX1000-malli. (HH) www.nikon.fi Toiminta dokumentoinut tämänvain nimi muuttuu. HANNU HAUTALALTA Lehden mielenkiintoisin juttu? Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Sen näytön tarkkuus on 921 000 kuvapistettä
Jukka Nurminen / Abyss Art Oy. Itämeren tyrskyissä Jukka Nurminen on kuvannut Itämeren vedenalaista elämää. Vidskär, Saaristomeri, Suomi, marraskuu 2010. uudistuu Laatupalvelun uudistuksia: · Uudistunut kirjanteko-ohjelma · Canvas-taulut · Memo-muistikirja · 50x70 cm:n juliste · 20x25 cm:n idea-kuvalehti · Uusia kirjamalleja LEICA X2 Kiinteäobjektiivinen Leica X1 -laatukompakti saa seuraajan, loogisesti nimellä X2. Palkinto jaetaan jatkossa joka toinen vuosi. Näytön koko on 2,7", ja sen tarkkuus on 230 000 kuvapistettä. Tätä ennen kuvat merenpohjakasvillisuudesta, kotiloista ja värikkäistä kaloista ovat olleet esillä Pietarissa. (SP) l 5 / 2012 20 %:n alennus kaikista tuotteista 15.6.2012 saakka etusetelikoodilla: KKUKAMERA5 9. Kamerassa on edelleen objektiivina Leica Elmarit 1:2,8/24 mm ASPH, jonka kuvakulma vastaa kinokameran 35 mm:n objektiivia. 10 000 euron rahapalkinnon lisäksi voittajakuvista julkaistaan marraskuun Le Monden Mlehdessä kuvakokonaisuus. APS-C-koon kennon tarkkuus on 16,1 megapikseliä, ja kameran herkkyyden kerrotaan olevan edellistä parempi. (MJ) Kuvatkirjaksi. Hakukaavake ja ohjeet löytyvät osoitteesta www.prixvirginia.com. Kameraan voi liittää videoetsimen, ja myös salamalaitetta että ulkopintoja on kohennettu. -yhdistys. Hän on viettänyt kuvaustiimeineen Itämerellä yli 200 päivää, kaikkiaan noin 1 000 tuntia. Nurminen on kuvannut vanhimmat kuvansa kymmenisen vuotta sitten. Aaltojen laineittaman hiekkapohjan yllä. Valokuvataidetta ja vapaata valokuvausta tekeville naisvalokuvaajille tarjoutuu nyt oiva tilaisuus kilvoitella pääpalkinnosta, sillä miesten lisäksi osallistuminen rajataan toimeksiannoilla tehdyiltä mainos- ja lehtikuvilta. Kuvistanikin voi havaita, että tuulensuojaisissa paikoissa on runsaasti rihmalevää. Kamerassa käytetään sd/sdhc-muistikortteja, ja siinä on hdmi-liitäntä. Näyttelyn tavoitteena on innostaa ihmisiä Itämeren suojeluun. Tarkoituksena on saada teoskokonaisuus esille Helsingin jälkeen muihinkin Itämeren rannikkokaupunkeihin. Ja se tärkein, deadline on 2.7.2012. Väreinä musta ja hopea. ISO-herkkyysalue ulottuu lukemalle 12500 saakka. Kuvista on koottu Beneath the Waves of the Sea -ulkoilmanäyttely, joka on esillä Helsingin kauppatorilla 14.6. Voittaja vastaanottaa mukavan palkintopaketin. Kuvista tehdään myös näyttely Pariisin kansainvälisen valokuvafestivaali Mois de la Photon yhteyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että mereen on päässyt liikaa ravinteita, Nurminen kertoo. (HH) www.foka.fi VAIN NAISILLE Miksi palkinto naiskuvaajalle. Kokonaisuus on pystytetty merelliseen ympäristöön Havis Amandan patsaan ympärille. Palkinnolla hän haluaa kunnioittaa oman elämänsä vahvoja naisia, pianisti-isoäitiä, taidemaalaritätiä ja kuvanveistäjä-äitiä. Ensimmäistä kertaa jaettavan Prix Virginia -palkinnon organisoi Sylvia S. Itämeren tila ei ole ainakaan parantunut näiden vuosien aikana. Uuden palkinnon lanseeraja ranskalainen Sylvia Schildge perustelee vastauksensa yksiselitteisesti. asti
luomisen liberaalissa osassa, vulgaari osa oli vielä suorittamatta (kreikkalainen aristokraattinen systeemi vieroksui työtä ja jaotteli taiteet niiden vaatimien fyysisten ponnistusten mukaan liberaaliin ja vulgaariin). Kannattaa lukea linkin takaa löytyvät raadin vastaukset, sillä ne ovat artikkelin varsinainen sisältö. Vastauksista käy ilmi että kauneudella ei välttämättä ole mitään tekemistä nykytaiteen kanssa, kohulla sitä vastoin on. | 5/ 2012 Carola laulaa Heikki Sarmanto Trion tahtiin YLE:n arkistoista pelastetuilla nauhoilla. Pienestä finnistä lähtenyt tulehdus turvotti klyyvarini pelle Hermannin nenän kokoiseksi ja -väriseksi vaatien hevoskuurin antibiootteja. Näin koitoksesta olisi muodostunut taiteellinen performanssi nykytaiteen ja Fluxuksen hengessä (kaikki on taidetta). Pian työhön tartuttuani sain ylimääräisen loman kun nenääni iski pöpö. T-paitakin tuntuu nyt turhan paksulta vaatetukselta. Ympärilläni tulppaanit, pensaat ja puut pukkaavat kukkaa kuin time-lapse -elokuvassa, sillä Saharasta ennen vappua levinnyt lämmin aalto saavutti eilen Vilnan nostaen elohopean lähelle 30 astetta. Toivon voivani harjoittaa uutta ammattiani vielä pitkään tämän jälkeen. Erään antiikin ajan luokittelun mukaan olin nk. Onnistumisen arvoa lisäävät ne viime tarinassa mainitsemani ongelmat talomme jäätyvien putkien kanssa. Kuvat kelpaisivat lukukauden lopputyöksi dokumentaarisen tai muotokuvauksen teemaan, tai vaikka tutkielmaksi valokuvan kyvystä ilmaista kulunutta aikaa. Tyhjyyden tunne oli kai tunteista päällimmäisenä. Hesarin nettisivulla oli 27.4.2012 kirjoitus aiheesta Kohutaide ei ole aina hyvää taidetta. Kahden kuukauden lorvimisen jälkeen minun oli pakko tarttua mm. Taidan olla sieltä nikotinistien herkemmästä päästä, eivät kaikki näin voimakkaasti reagoi. Uraputkessa singahdellut vientipäällikkö saa tarpeekseen oravanpyörästä, jonka kierrosnopeuden määräävät muut. Olin toki ajatellut hommat aika tavalla valmiiksi, mutta toteutus puuttui. Kuvia: www.waltariphotography.com. MIKKO WALTARI Ja kanttia kanssa... Vilnan zen-keskuksessa tutustumassa meditaatioon, korvasin nikotiinin litratolkulla kahvia, ja ahmin omenoita ja porkkanoita etsiessäni helpotusta olooni. Wladyslaw Tatarkiewiczin A history of six ideas -teokseen, sekä aloittaa projektieni työstäminen. Jälkeenpäin on helppo olla viisas: olisi pitänyt ottaa oma pärstäkuva joka päivä vieroituksen ajalta. Ihmiset ovat kuoriutuneet nopeutetussa tahdissa talvipalttoistaan kuin perhoset koteloistaan. Kiire ja paniikinpoikanen auttoivat kummasti vireen ja keskittymiskyvyn löytämisessä, ja pääsin vihdoin normaaliin arkirytmiin kiinni. Tämä on kevättä keskieurooppalaiseen tyyliin. Hän päättää panna elämänsä täysremonttiin, vaihtaa puvun farkkuihin ja lähtee opiskelemaan valokuvausta Vilnan Taideakatemiaan. Esimerkkinä käytetään afroruotsalaisen Makode Linden mustalla marsipaanilla päällystettyä naisvartaloa. walTARINA walTARINA on tosikertomus ammatinvaihdoksesta. Mikko Waltarin tarina alkoi viime vuonna ja jatkuu Kamera-lehden tulevissa numeroissa. Lue edelliset walTARINAT osoitteessa walTARINA.com ja anna palautetta. Vaikka oireet ovat toki paljon lievempiä kuin heroiinivieroituksessa, pitää olla kanttia käydä tämä kaikki läpi. Kun on lähes neljännesvuosisadan ajan tottunut nikotiinipotkuun keskimäärin 48 minuutin välein stimuloidakseen ajattelua, rentouttavan tauon pitämiseksi, tai tavatakseen muita samanhenkisiä tupakkapaikalla, monet päivittäiset toiminnot pitää miettiä uusiksi. Tammikuun tenttikauden päätyttyä toteutin jo vuosia mielessäni kiertäneen ajatuksen tupakoinnin lopettamisesta, ja hyvin menee edelleen. Isoäitimme käy jo yhdeksättäkymmenettä ikävuottaan, eikä enää suunnittele elämäänsä seuraavaa ateriaa pidemmälle. Kävin buddhalaisen munkin luennolla, 10. Talvinen sydänkohtaus osoitti hänelle, miten ohuella langalla olemme elämässä kiinni. En olekaan koskaan kiinnittänyt nuorten naisten katseita näin tehokkaasti. En kuitenkaan ajattele tulevaisuutta kovinkaan paljon, sillä pitkästä aikaa oloni on hyvä juuri tässä ja nyt. Horatiuksen neuvo ei kiellä tekemästä järkeviä päätöksiä tulevaisuuden suhteen, vaan kehottaa tekemään ne välittömästi. Antiikin filosofi Horatius neuvoi tarttumaan hetkeen, luottamatta liikaa huomiseen. Tupakoinnin lopettamisellakin on terveysvaaransa ainakin liiallisen suklaan aiheuttaman finnin muodossa. Jos opintoni sujuvat suunnitelmien mukaan, saan maisterin paperit viisikymmentä vuotta täytettyäni. Epäilen nyt että käytin vieroitusta alitajuisena verukkeena ollakseni tekemättä mitään. Vieroitusoireiden hoitoon tarkoitettu Champix piti tupakanhimon poissa, mutta minulla oli kyllä selkeitä fyysisiä oireita, lähinnä vatsaväänteitä ja heikotuskohtauksia
En lähde tätä aihetta ruotimaan syvemmälti, sillä estetiikan alkeiskurssi ei anna tähän valmiuksia. Vladimiras Simonovas - Volodya - on innokas malli. Joitain vuosia sitten valokuvaaja Miina Savolainen teki kirjan Maailman Ihanin Tyttö, jonka jälkimainingeissa puhutaan yleisesti voimauttavasta valokuvasta. Katsojan tulee toki olla viritetty oikealle taajuudelle sivistyksellisesti ja kulttuurisesti osatakseen tulkita tällaista sanomaa. Olisiko niin että muodoltaan vastenmielinen taide voisikin olla katsojan silmään kaunista, jos se puhuu totta koskettaessaan esimerkiksi yhteiskunnallista epäkohtaa. Volodyan pyytäessään palkkioksi kansiota valokuvistamme (muistoksi ja referenssiksi) projekti otti uuden kurssin kuin itsestään. Esteettiset arvot voivat ehkä määritellä kuvan "kauniiksi valokuvaksi" tai "hyväksi valokuvaksi", mutta eivät vielä taiteeksi. Valmiiksi pureskeltuja vastauksia Akatemiasta on turha hakea. skotlantilainen filosofi David Hume vuonna 1742 kuvatessaan kauneuden käsitteen subjektiivisuutta. Tarkemmin ajateltuani ymmärrän syyn: estetiikka ja tunteet eivät välttämättä tee kuvasta taidetta - tämän päivän taidekäsityksen mukaan. kauneuden arvioinnin tapahtuvan sekä sensorisella, älyllisellä että tunteen tasolla samanaikaisesti, ja että esteettiseen elämykseen vaikuttaa kolme tekijää; perimä, kulttuuri ja sivistys. Ennen päätöstä kävin henkisen kamppailun päämääräni vilpittömyydestä. Hän saa samalla mahdollisuuden kerrata muistojaan minulle, auliille kuuntelijalle. Nyt rakennetaan muotokuvaa Volodyan historian kautta. Minun logiikallani niihin sopivia tiirikoitakaan ei silloin varkaiden taskusta löydy. Ensin minua jäi hieman vaivaamaan, että hän ei maininnut sanaa taide lainkaan. Lukkojen, kuten Suomen armeijankin, tehtävänä on hankaloittaa vihamielistä operaatiota niin paljon, että vihollinen päätyy suuntaamaan iskunsa helpompaan kohteeseen. Siksi kesälukemistooni kuuluukin annos estetiikan ja etiikan teoksia sekä netistä tilaamani ranskalaisen filosofin Jean Baudrillardin viiden kirjan sarja Cool Memories. Päästyäni vihdoin terveemmän elämän polulle ostin polkupyörän. Jokai- nen ihminen on tarinan arvoinen, ja jos prosessi utilitarismia mukaillen tuo enemmän hyvää kuin huonoa kaikille osapuolille - parantaa itsetuntoa, poistaa yksinäisyyttä edes hetkeksi, eikä alenna ihmistä - tarina on mielestäni oikeutettu. Lukituksen suunnittelussani päädyin ostamaan Abloyn riippulukot, sillä niitä ei myydä Liettuassa. Tiedättekö muuten sen, että kulunut sanonta "kauneus on katsojan silmissä" on ihan oikea filosofinen päätelmä, jota käytti mm. En ajatellut projektiin ryhtyessäni tällaista lähestymistapaa lainkaan, mutta siihen on nyt päädytty. John Keats puolestaan sanoi että "totuus on kauneutta, kauneus totuutta". Leivo peräänkuuluttaa luontokuvaukseen uusia näkökulmia ja uudenlaisia, parempia valokuvia, ei taidetta. Kant sanoo mm. Vaikka taiteessa onkin tapahtunut suuri mullistus maailmansotien jälkeen, Immanuel Kantin näkemys estetiikasta on edelleen ajankohtainen. Pitkästä historiasta huolimatta kukaan ei tunnu tietävän hänestä paljonkaan. Kaupungille lähtiessämme hän sivuutti omat rutiininsa ja halusi viedä minut tärkeiksi katsomilleen paikoille; suklaapuotiin, meripihkamuseoon ja puiston tanssipaviljogille jossa hän edesmenneen vaimonsa kanssa kävi tanssimassa. Työ tekijäänsä opettaa, tai olisiko se sittenkin Volodya. Mikäli polkupyöräni arvoisten lukkojen ja kryptoniittiketjujen pelote toimii eikä pyörä lähde Akatemian edustalta kierrätykseen, aion sisällyttää kesäohjelmaani runsaasti liikuntaa - sekä tabuja ja kanttia kanssa, mutta näitä jälkimmäisiä vain paperilla.. Löysin sieltä tabulle määritelmän "pyhän pimeä puoli" ja kehotuksen olla rikkomatta tabuja pelkästä huomion herättämisen tarpeesta, ilman mitään pätevämpää syytä. Ainoat luonnolliset kuvat saan hänen poseeeratessa opiskelijoille. Syrjäytyneen, alkoholisoituneen ja älyllisesti hieman taantuneen henkilön kuvaaminen varmastikin kiinnittää huomiota enemmän kuin siloposkisen opiskelutoverin kuvaaminen, mutta tämä ei saa olla kuvan itsetarkoitus. Arvioija puhuu subjektiivisesta kauneudesta esineen ominaisuutena, joka olisikin kaikkien aistittavissa. Luontokuva-lehdessä 2/2012 oli Mauri Leivon Leivon reviirillä -kirjoitus luontokuvan dokumentaarisuudesta. Päädyin tekemään lukukauden projektini jo kymmenen vuotta Akatemiassa poseerannees| 5/ 2012 ta eläkeläismiehestä. Volodya ei voinut unohtaa läsnäoloani. Itse asiassa hän on niin innokas, että dokumentaarisen kuvauksen yritykset alkuperäisesssä muodossaan oli pakko jättää. Juttu tuo mieleeni erään Ylioppilaslehden kirjoituksen aiheesta "tabu", johon törmäsin tehdessäni TaiK:n hakutehtäviä viime keväänä. Leivo kaipaa tekstissään lisää estetiikkaa ja tunteita luontokuvaukseen. Taiteelle on määritelty tietty tehtävä, tai useampikin (joita tässä vielä itsekin etsiskelen), joista Leivo ei puhu lainkaan. Mikään lukko tai ketju ei liene takuuvarma. Mainitsen nämä toisistaan hieman irrallaan olevat asiat, koska kurssien päämääränä on herättää ajatuksia ja halun oppia lisää itsenäisen opiskelun kautta. Hän perustelee hyvin selkeästi näkemyksensä siitä, että näiden elementtien mukaan ottaminen ei välttämättä vähennä luontokuvan dokumentaarista arvoa mutta todennäköisesti nostaa sen kuvallista arvoa
Ian on julkaissut tähän mennessä 20 kirjaa, pitänyt lukuisia näyttelyitä, ja hänen teoksiaan on monissa museoissa. Hän tutkii muutosta yhteisön jäsenten, varsinkin tehtaiden työntekijöiden, kautta. Akseleita valmistaneessa Kirkstall Forgessa otetuista kuvista syntyi pieni kirjanen Heavy Metal (2002). Vuonna 2003 hänen näyttelynsä Työn paikkoja kiersi Suomessa. Siitä lähtien olen seurannut hänen tekemisiään ja kirjoittanutkin hänestä, myös Kamera-lehteen (8/2001). Hankkeesta syntyi samana vuonna ilmestynyt kirja Shining Out. Viime kesäkuussa ilmestyi Ianin teos T'Ales, joka kertoo samaisessa kuussa suljetusta Tetleyn panimosta. Tekstiili- ja metalliteollisuudestaan tunnetussa Leedsissä Ian on kuvannut useissa tehtaissa ennen näiden sulkeutumista. Toinenkin Suomi-linkki löytyy. Eräs Ianin tallennustyö tapahtui teräskaupunki Sheffieldissä sijainneessa Outokumpu Stainless Ltd:n kylmävalssaamossa, joka suljettiin huhtikuussa 2006. Kun postiluukusta kolahti Beesleyn teos e Drift, tuli aika tarttua jälleen kynään. Ian oli juuri tuolloin liittynyt Heads Togetheriin. Se puolestaan johti seuraavaan hankkeeseen, jonka hän työsti norjalaisomisteisen Hydro Aluminium Motorcast Ltd:n sulkemisneuvotteluiden aikana. Tehtaiden sulkemiset Leedsissä ovat jatkuneet. Tehtaan työntekijät olivat aktiivisesti mukana tässä luoviin kulttuuriprojekteihin erikoistuneen Heads Togetherin hankkeessa. Vuonna 1954 Bradfordissa syntynyt Ian Beesley on yksi Britannian merkittävimmistä sosiaalidokumentaristeista. Vaikka Ian onkin satunnaisesti kuvannut ulkomailla, hänen ominta aluettaan on kotiseutu, Yorkshire. Panimon pitkään historiaan kuuluu sellainenkin kuriositeetti kuin Harry Houdinin epäonnistunut yritys paeta metallisesta, ale-oluella täytetystä tynnyristä. | 5/ 2012 12. Materiaalista syntyi Meltdown-kirja (2005). Martin Senior Tom Cook KATRIINA ETHOLÉN Ian Beesley katoavan teollisuuden tallentaja Loistavat hiilikaivoskuvat vuonna 1999 olivat ensikosketukseni tuotteliaan englantilaisvalokuvaaja Ian Beesleyn tuotantoon. Hän on erikoistunut katoavan teollisuuden ja teollisuudessa tapahtuvien muutosten tallentamiseen
Alla: Afternoon slips | 5/ 2012 13
Kun hän kuuli tu| 5/ 2012 14. Ian siis tutkiskelee yhteisöä laajemminkin samalla, kun tarkastelee teollista yhteiskuntaa. Rasva uutettiin jätevesistä jatkojalostusta varten. Hän antaa tuotantolaitoksille kasvot sen työntekijöiden kautta ja onnistuu näin luomaan kiinnostavampia historiakirjoja kuin numeroiden, kaavioiden ja taulukoiden täyttämät viralliset historiikit. Mutta 1970-luvun lopulla rasvan uuttaminen tuli kannattamattomaksi, kun villateollisuuden alamäki alkoi ja toisenlaiset pesuaineet yleistyivät. Viime vuonna Ian puolestaan nimitettiin residenssitaiteilijaksi Bristolissa suoritettavaan viisivuotiseen vanhenemisen vaikutuksia tutkivaan ohjelmaan. Esholtissa Ian työskenteli aluksi puutarhurina ja höyrykattiloiden puhdistajan apulaisena ennen kuin hänet ylennettiin rautatieryhmään niin sanotuksi road runneriksi. Näihin aiheisiin kuuluu muun muassa hänen suuri rakkautensa, jalkapallo. Henkilöiden suhde ympäristöönsä onkin yksi hänen tuotantonsa tärkeimmistä teemoista. Ian antaa heille myös mahdollisuuden omien kokemusten esille tuomiseen, ja näistä kertomuksista muodostuu koko tehtaan tarina. Tuotantolaitoksissa Ian tallentaa henkilökuntaa ja eri työpisteitä tasapuolisesti. Tuolloin Ian oikeastaan palasi uransa syntyaikoihin, sillä hän työskenteli Esholtin jätevesilaitoksessa 1970-luvun alkupuolella ennen paikan muuntumista nykyaikaiseksi jätevesipuhdistamoksi. Hintelän Ianin nähdessään haudankaivajien esimies nauroi, sillä tämä ei uskonut nuorukaisen selviävän kolmen haudan päivävauhdista. Ianin tehtävänä oli veturin ja vaunujen kytkeminen toisiinsa sekä vaihteista huolehtiminen juoksemalla pitkin rataa veturin edellä. Arvostettu FourFourTwo-jalkapallolehti äänesti vuoden 2000 parhaaksi jalkapallovalokuvateokseksi Bradford City -jalkapalloseurasta julkaistun Ianin teoksen Claret and Amber in Black and White. Ian on epäilemättä oikea valinta, onhan hän aiemminkin kuvannut sadan vuoden iän saavuttaneita e Last Victorians projektissaan. ESHOLTIN JÄTEVESILAITOKSELTA VALOKUVAAJAKSI Ian on toiminut viime vuosikymmenellä residenssitaiteilijana myös Yorkshire Waterissa, jossa hän valokuvasi jokia sekä jokien ja ihmisten välistä suhdetta. Paikallisella työnvälitystoimis- tolla oli tarjota koulunsa päättäneelle Ianille työtä joko haudankaivajana Undercliffen hautausmaalla tai jätevesilaitoksella. Kuten kaikki Esholtissa, myös veturit muistuttivat menneistä ajoista: alueen viimeinen höyryveturi työskenteli juuri Esholtissa. Villateollisuusalueella sijaitseva laitos perustettiin alun perin käsittelemään tekstiiliteollisuuden paljon villarasvaa sisältäviä jätevesiä. Työntekijät esitellään nimellä. Ianin hankkeet kertovat samalla kertaa yhteisöstä, teollisuudesta ja ihmiskohtaloista. Siis jätevesilaitokselle. Aikoinaan se oli maailman ainoa voittoa tuottava jätevesilaitos. Esholtissa valmistettiin muun muassa saippuaa sekä voitelu- ja lannoiteaineita. Toisin sanoen hän hoiti vaihtotyönjohtajan tehtäviä. Ian lähti työpaikasta vuonna 1974 aloittaakseen alan opinnot. Ian on myös todennut, että monet hänen kuvistaan kertovat yhtä paljon hänestä itsestään kuin niissä esiintyvistä ihmisistä. Kuivia Ianin kirjat eivät todellakaan ole; siitä pitävät huolen ihmisten usein huikeankin hauskat jutut. Siinä pyritään selvittämään, miksi toiset lapset sairastuvat, toiset eivät. Kuvat ovat siis dokumentteja myös kuvaajan ja kuvattavien välisistä suhteista. Tällä hetkellä Ian on mukana valokuvaajan roolissa Born in Bradford -tutkimuksessa. Hankkeessa seurataan 10 000 Bradfordissa vuonna 2007 syntyneen lapsen elämää aina näiden aikuisikään asti. Kipinä vakavaan valokuvaamiseen syntyi Esholtissa. Jälkimmäinen ei nuorukaista kiinnostanut, joten hän valitsi hautausmaan. Valitettavasti näyttää siltä, ettei tämä ollut viimeinen lopetettavan yrityksen dokumentointiprojekti. TEHTAAN TARINA TYÖNTEKIJÖIDEN KERTOMANA Ihmiset ovat Ianin työssä pääosassa. Tämä taas on johdattanut hänet moniin mui- hin kuvaushankkeisiin
Scargillin ennustukset konservatiivien tietoisesta kaivosten alasajosta osuivat oikeaan. Kaivosmiehet kyselivät myös ahkerasti, että ovathan kuvat mustavalkoisia, ne tuntuvat värikuvia todellisemmilta. Toki Ian teki myös kokeiluja värillä muuten vastaavilla kuvausjärjestelyillä. Ianin kuvien ohella kirjan keskeistä antia ovat aikaisemminkin hänen kanssaan yhteistyötä tehneen Ian McMillanin runot. Ian kuvasi pitkään myös länsiyorkshirelaista tekstiiliteollisuutta monelta eri kantilta. levista uudistuksista, hän päätti tallentaa tätä ainutlaatuista teollisuushistoriaa filmille. Ian kirjoittaa kuvausolosuhteita valottavassa tekstiosuudessaan, että kaivosyhtiöiden omien valokuvaajien ottamat kuvat on usein valaistu luonnottomasti. Mutta kaivosmiesten sitkeys, päättäväisyys ja huumori inspiroivat ja ajoivat häntä eteenpäin. Tekijät ovat onnistuneet välittämään lukijoille jotakin olennaista kaivosmiesten maailmasta. Tällä hetkellä jäljellä on vain muutama iso syvälouhintakaivos, hieman enemmän avolouhoksia sekä jonkun verran pieniä, Hay Roydsin tapaisia kaivoksia. Ian otti ensimmäiset kuvansa Hay Roydsissa parikymmentä vuotta sitten. Ian ymmärsi, että kuvaaminen kiellettiin maan alla muun muassa räjähdysvaaran vuoksi, mutta rajoitukset kattoivat myös kaivoksen maanpäälliset osat. Itsekin kaivoksissa työskennellyt vaikuttaja Dave Douglass on kehunut kirjan tunnelmaa. Sana "drift" tarkoittaa | 5/ 2012 kaivoskielessä pitkittäisperää, eli horisontaalista, hiilisuonta seuraavaa käytävää. Kaivosteollisuuden alamäki alkoi Margaret atcherin konservatiivihallituksen noustua valtaan 1979. Hänen suureksi pettymyksekseen kamerat otettiin pois. Mutta vielä pidemmän ajan hän on viettänyt erään toisen kuolemassa olevan teollisuudenalan parissa: hiilikaivokset ovat olleet keskeisellä sijalla hänen tuotannossaan läpi uran. Melko tuoreessa haastattelussa Ianilta kysyttiin, ketä yorkshirelaista henkilöä hän eniten ihailee. Ian onkin kertonut, että rajoitukset tekivät aiheesta entistä kiehtovamman, ja myöhemmin hän on tarttunut jokaiseen vastaan tulevaan kuvausmahdollisuuteen. HAY ROYDSIN HIILIKAIVOS Viime vuoden maaliskuussa National Coal Mining Museum for Englandin julkaisusarjassa ilmestyi Ianin teos e Drift. Ensimmäisen kerran Ian laskeutui kaivokseen vuonna 1974. Mutta hän jatkaa, että Hay Royds on huomattavasti turvallisempi. Ianin tie teollisuusperinnön ja -perinteiden tallentajana oli alkanut. Hän tietää mistä puhuu, sillä hän on ajanut vuosien ajan kaivostyöläisten asioita niin kynällä kuin aktiivisella toiminnallakin. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen Ian alkoi etsiä opastusta film noir -elokuvien kuvaustekniikoista ja varsinkin Orson Wellesin elokuvasta Pahan kosketus. Hän on todennut, että kirjan kuvamateriaali palauttaa mieleen liiankin elävästi walesilaisessa Gleisionin kaivoksessa viime syyskuussa sattuneen onnettomuuden, jossa neljä kaivosmiestä menetti henkensä. Kirjan nimi viittaa tietynlaiseen maanalaiseen louhintatapaan. Ennen lakkoa Britanniassa laskettiin olevan vielä 175 kaivosta, mutta sen jälkeen alkoi sulkemisaalto. Ianin vastaus oli Arthur Scargill, joka toimi National Union of Mineworkersin presidenttinä viimeisen suuren kaivoslakon aikana (19841985). Tämä johtuu osittain siitä, ettei kyseisessä kaivoksessa on vaarallisia kaasuja. Hay Royds on ainoa hiilikaivos, jossa hän on saanut kuvata myös maan alla. Elokuvan alaviistot kamerakulmat ja uhkaavia varjoja heittävä valaistus loivat juuri sen klaustrofobisen ja jännittyneen tunnelman, jota hän etsi. Hän puolestaan pyrki taltioimaan maanalaisen työskentelyn ilmapiirin ja pimeyden sekä ahtaudessa suoritettavan työn fyysisyyden. Hän aloitti niiden kuvaamisen vuonna 1977 ja jatkaa yhä. 1990-luvun alussa alkanut toinen sulkemisaalto ei säästänyt enää tuottoisiakaan kaivoksia. e Drift -kirjaan kuvattu Will Parkinson toteaakin, että on hyvä saada kuva todisteeksi siitä, että hän todella on kaivosmies. 15. Ianin mukaan Hay Roydsin kuvaaminen on ollut yksi hänen pisimmistä ja rankimmista hankkeistaan. Se on kertomus pienestä yksityisestä Hay Roydsin hiilikaivoksesta, joka sijaitsee lähellä Huddersfieldia Yorkshiressa
Hänellä on Leica M6 sekä 5 x 4 -levykamera. Lähes sadan vuoden ajan Flackin suvun omistuksessa ollut Hay Roydsin kaivos siirtyi vuonna 2004 kaivostyöläisten omistukseen. Myös muihin parannuksiin on voitu vihdoin investoida. Ian Beesley on kuvannut myös muita pieniä kaivoksia Lancashiressä ja Forest of Deanissa, lähellä Walesin rajaa. Tämä oli ainoa keino jatkaa toimintaa, vaikka kaivoksessa oli yhä hiiltä ainakin 1015 vuodeksi. Mustavalkokuvaukseen Ian käyttää yhä filmikameraa. Kun kaivokset kansallistettiin vuonna 1947, pienet, yleensä alle 20 miestä työllistävät kaivokset saivat jatkaa yksityisomistuksessa. Katso lisää: www.ianbeesley.com. 16 | 5/ 2012. Steve Fewkes Oikealla: Joe Cook 1 & 2 "Ianin hankkeet kertovat samalla kertaa yhteisöstä, teollisuudesta ja ihmiskohtaloista". Tom Cook End of shift Ihmisten mielikuvissa Britanniassa ei sellaista ammattikuntaa ole enää olemassakaan. Juuri ennen kirjan ilmestymistä Walesista ja Hong Kongista tuleva yhteenliittymä osti Hay Roydsin, minkä seurauksena kaivosmiehet saavat nyt säännöllisesti palkkaa. Värikuvat hän ottaa nykyään digikameralla
Veden alla elää mielenkiintoista faunaa. Ja ulkomailta löytyy lisää vettä. Vie kamera veden alle Kamera ei pidä vedestä, ja ihminen ei ole vesieläin. Kuvaajalle on suureksi eduksi vesipetomaisuus. Siellä on myös dramaattisia hylkyjä ja vesileikkijöitä, uimareita ja sukeltajia. Laitesukellus on kiehtova laji. Vesipeto ei pelkää märkää ja kylmää vettä vaan on siinä kuin kotonaan. Uusien kameroiden ja etelänmatkailun myötä tilanne on nopeasti muuttunut. Näistä syistä vajaa kymmenen vuotta sitten vedessä tapahtuva valokuvaus oli vielä harvojen harrastus. Lisäksi tulevat joet, lammet, uima-altaat ja vesihuvipuistot. Laitesukellus antaa mahdollisuuden pysyä veden alla useita kymmeniä minuutteja kerrallaan ja auttaa sukeltamaan helposti jopa 20 metrin syvyyteen. Kynnys aloittaa on melko korkea, mutta palkintona saa erilaisia, tuoreita kuvia. | 5/ 2012 ABC PEKKA TUURI VEDESSÄ LIIKKUMISEN TAITO Vesiympäristöjä Suomessa kyllä riittää. Pidemmälle ehtinyt kuvaaja laajentaa reviiriään läheltä pintaa alaspäin. Vesikuvaaja voi toki tukeutua pohjaan ja kuvata matalassa vedessä. Kuvata voi veden alla, veden pinnassa tai muuten hyvin märissä olosuhteissa. Vedenalaiskuvaus on tavanomaisen kuvauksen erikoisalue, sillä kuvaus vaatii vedenkestävän kaluston ja erikoistaitoja. Suomessa on noin 15 000 laitesukeltajaa, ja harrastus on hyvin organisoitunut sukellusseurojen ja -liikkeiden ympärille. 17. Ennen kuvaamisen aloittamista on kuitenkin syytä varmistaa, että itse kuvaaja on vesikelpoinen. Rantaviivaa on 315 000 kilometriä ja hehtaaria suurempia saaria 56 000. Käytännössä hyvä uimataito on silti välttämättömyys. Veden alla liikkumisen painottomuus ja leijuminen ovat tunteita, joita ei voi maan pinnalla kokea. Vedenalainen kuvaus on siirtynyt valtavirtaan
Kuvaa ensin paikallaan olevia kohteita - mene mahdollisimman lähelle. Laitesukeltaminen alkaa sukelluskurssin suorittamisella. Siellä on aina hiukkasia, jotka heikentävät näkyvyyttä. Valaisua voi lisätä salamilla. On vaikea kuvitella maanpäällistä sumua, jossa näkisi vain kaksi metriä eteensä, mutta veden alla tämä on kuitenkin arkipäivää. Valosta onkin käytännössä aina pulaa. Näiden kameroiden avulla voi myös testata kuvausintoa ilman suuria alkuinvestointeja. Molemmat kamerat soveltuvat erinomaisesti vedenalaiskuvaamiseen. Haasteellisessa ympäristössä kuvaajan taidot ja kaluston ominaisuudet korostuvat. SUOSI KIRKKAITA VESIÄ Normaalisti kuvaamme ilman läpi. Uuden vedenalaiskuvaajan kannattaa ehdottomasti aloittaa vedenpitävällä kompaktilla. Tässä veden hiukkaset haittaavat uudemman kerran. Canon PowerShot D10. TESTAA KUVAUSINTOSI VEDENPITÄVÄLLÄ KOMPAKTILLA Vedenalaiskuvaus on perusteiltaan hyvin samanlaista kuin pintakuvaus. Tämä rajoittaa mallien lukumäärän muutamaan. Kuvaavan sukeltajan mielenkiinto on helposti kokonaan kuvaamisessa, jolloin itse sukeltamisen seuraaminen jää vähälle. Joskus on sumua, mutta sekin on pikemmin tehokeino kuin häiriötekijä. Kolmaskin haaste liittyy valoon. Monesti on tyytyminen alle kahteen metriin ja savisameassa vedessä näkyvyys on vain 20 cm. Paras aika kuvata Suomessa on kesäkuussa keskipäivällä. Turvallisuus on aina tärkeintä, ja kamera on turvallisuutta vähentävä tekijä. Humussameassa järvessä jo kymmenen metrin syvyydessä on pilkkopimeää. Vesi läpäisee valon eri aallonpituuksia eri lailla. Ne ovat pieniä, joten ne on helppo ottaa mukaan matkoille, altaalle, snorkkelointiin ja sukelluksille. Kymmenen metrin syvyysrajoitus voi tuntua sukeltajasta merkittävältä, mutta todellisuudessa kompaktikameroiden suurimmat rajoitteet ovat laajakulma- ja salamapuolella. Vedenpitävän kompaktin oma pikkusalama on antanut makrolle hyvän valon. Koko kalusto on siis yhdessä kamerassa, jonka saa 300-400 eurolla. Kameran käsittelytaito on samoin tärkeää. Aloita pintavesistä. Minimivarustuksena sukellusmaski ja uimataito. 2. Kurssin jälkeen henkilö on valmis sukeltamaan sukellusparin kanssa omatoimisesti. Kameran tulee kestää painetta kymmeneen metriin asti. Nämä kamerat on yksinkertaisia käyttää ja hinnaltaan edullisia. Hyvä pintakuvaaja oppii nopeasti myös vedenalaiskuvaajaksi. Jo viiden metrin vesikerros käytännössä hävittää punaisen värin. Canon PowerShot D10. 18. Visuaalisten kohteiden löytäminen, näkeminen ja esimerkiksi sommittelutaito toimivat ihan samalla tavalla. Perustaitojen omaksuminen vaatii kypsymistä, joten alussa kamera on syytä jättää rannalle. Vedenalaiskuvauksen kalusto voidaan karkeasti jakaa kolmeen luokkaan: vedenpitäviin kompaktikameroihin, koteloituihin kompakteihin erillisellä salamalla ja koteloituihin järjestelmäkameroihin yhdellä tai kahdella erillisellä salamalla. Tällä hetkellä varmaankin mielenkiintoisimmat ovat Olympuksen Tough TG-820 IHS ja Canonin kohta toimituksiin tuleva PowerShot D20. Nopeimmin imeytyvät punainen ja keltainen valo. Lähellä kameran linssiä olevat partikkelit aiheuttavat voimakkaan lumisateen, jos ne valaistaan salamalla. Pimeyden ja muiden veden mukanaan tuomien haasteiden vuoksi kalustolla on suuri merkitys kuvien onnistumisessa. Suomen luonnonvesissä loistava näkyvyys on kahdeksan metriä ja kolmekin metriä on hyvä. Valo kulkee hyvin paikasta toiseen ja värit eivät vääristy. Syvemmällä kuin kymmenessä metrissä kaikki on kirkkaissa vesissä sinistä ja Suomessa lähinnä vihreää. Hanki vedenpitävä kamera tai vedenpitävä suojakotelo kameraasi. 3. Valitse mahdollisimman kirkasvetinen kuvauspaikka. Ja luonnonvaloakin on usein mukavasti. Kaikki tämä on toisin vedessä. Erot syntyvät olosuhteiden haasteellisuudesta. Hyvien kuvien saamisen ykkössääntö onkin etsiytyä mahdollisimman kirkkaisiin vesiin. Ensimmäiset kymmenisen sukellusta kannattaa pyhittää sukeltamisen opetteluun ja vasta sitten aloittaa kuvaaminen. Luonnonvalo heijastuu suureksi osaksi takaisin vedenpinnasta. Vedenalaiskuvaus onkin hyvin usein salamakuvausta. 4. 6. Mitä tummempaa vettä, sen nopeammin. Heti vesirajassa häviää 3-4 aukkoa, ja lisäksi valo imeytyy nopeasti veteen. Etelän kirkkaissa merissä ja uima-altaissa hyvä näkyvyys kattaa 20 metriä. Siinä vaiheessa, kun sukeltaminen sujuu kuin polkupyörällä ajo, on aika tarttua kameraan. HALLITSE KAMERASI, KUN MENET VETEEN Uima-allas on helpoin kuvausympäristö. 5. Opettele käyttämään kameraa ennen kuin hyppäät veteen. Näin pääset alkuun vedenalaiskuvauksessa 1
Laajakulmalisäke on myös tärkeä lisävaruste. Valittavana tulee olla ainakin kuusi eri välähdysvoimakkuutta. Salaman tarkoituksena on valaista kohde läheltä, jotta valo on voimakasta ja ennen kaikkea valkoista. Sivuihin kannattaa tutustua sieltä löytyy useita valmiita myyntipaketteja. Suomessa ei ole yhtään vedenalaiskuvaukseen erikoistunutta kamera- ja valokuvausvälinemyyjää. Salamaa on pystyttävä liikuttamaan kameran suhteen. Salaman osalta on tärkeää pystyä säätämään voimakkuutta käsin. On valittava paketti, jonka kaikkien osien pitää sopia toisiinsa. Yleisimmin käytettyjä ovat Inonin, Ikeliten ja Sea & Sean valmistamat salamat. Ja se pitää saada kauas pois objektiivin optiselta akselilta, jotta aivan linssin lähellä oleviin hiukkasiin ei kohdistu valoa salaman välähtäessä. Käytännössä kaikki kokeneemmat kuvaajat kuvaavat salamien käsisäädöllä saadakseen valotuksen hallintaan, automaattivalotukset kun ovat parhaimmillaankin oikukkaita. Kahdeksan millin objektiivi antaa 180 asteen kuvakulman, ja 15 millin objektiivi on yleiskäyttöisin erityisesti Suomen vesissä. Perusasento salamalle on 45 astetta sekä kameran yläpuolella että sen sivulla. Salamakaapelin on myös syytä olla pitkä, jotta se ei rajoita salaman sijoittelua. Järjestelmäkameran vedenalaiskalusto maksaa vähintään 5000 euroa ilman kamerarunkoa ja objektiiveja. Kotelo hankitaan kameran mallin mukaan. Suuri osa vedenalaiskuvauksesta tapahtuu salaman avulla, joko yhdessä luonnonvalon kanssa tai ilman sitä. Budjetäärinen hinta kompaktille, kotelolle ja salamalle on vähintään 2000 euroa. Vedenalaissalamien valmistajia on noin parikymmentä. Amerikkalainen Backscatter.com on erikoistunut vedenalaiskuvaukseen. Salama on kiinni varressa. Laajakulmalisäkkeellä päästään 20 milliin, joka on valtava parannus. Ja nyt alkaa kulua rahaa. Järjestelmäkamera tarjoaa tietysti kompaktia laajemmat mahdollisuudet vedenalaiskuvaukseen. Johtavat sukellus- ja kameraliikkeet pystyvät kuitenkin auttamaan paketin hankinnassa. Kahden salaman liittämismahdollisuus on merkittävä etu. Verkosta löytyy valtavasti tietoa, mutta se on sirpaleista, joten kokonaiskuvaa on vaikea saada. 40 cm) ja mielellään jatkettavissa lisäpaloilla. Suomessa lienee vain noin 20 vedenalaiskuvaajaa, jotka kuvaavat järjestelmäkameralla. 19. Vedenalaiseen käyttöön tarkoitettu salama on vähintään yhtä merkittävä osa kokonaispakettia kuin kamerakin. Kotelot ovat kameramallikohtaisia, joten kameran uusiminen aiheuttaa myös kotelon uusimistarpeen. Canon 5D. Kun innostus osoittautuu kestäväksi, on aika harkita kaluston vaihtamista järeämpään. Monesti kameroita ja salamia mainostetaan automaattivalotusmahdollisuudella (TTL). Tärkein lisäarvo syntyy mahdollisuudesta käyttää erittäin laajakulmaisia objektiiveja, osuvasti kalansilmäobjektiiveja. Pakettia kannattaa harkita tarkasti ennen yhdenkään komponentin ostamista. Salamaliitynnän tulee olla kaapeloitu (optinen tai sähköinen). Laajakulmalisäke pehmentää usein kuvanlaatua reunoilla, mutta | 5/ 2012 tämä hinta on maksettava laajentuneesta kuvakulmasta. Salaman antaman valon avulla värit toistuvat kennolle. HANKI JÄREÄ KALUSTO HARKITEN Usein vedenalaiskuvaajan parhaat kohteet ovat aivan pinnassa. Kameran osalta tärkeitä kriteerejä ovat rawkuvausmahdollisuus, pieni kohina, laaja laajakulmapää ja hyvä automaattitarkennus hämärässä. Varren tulee olla taivuteltava, pitkä (min. Kotelon osalta kaksi keskeistä asiaa ovat salamaliitynnät ja mahdollisuus hankkia koteloon (ja kameraan) sopiva laajakulmalisäke. Pelkkään orjasalamaan ei kannata luottaa. Samalla valikoima monipuolistuu ja monimutkaistuu huomattavasti. Tyypillisen kompaktin laajakulma jää kinovastaavuudeltaan 28 milliin, ja se on liian vähän
Suomen olosuhteissa harjaantuneelle kuvaajalle etelän vesissä kuvaaminen on lasten leikkiä. Hyviä kuvia on sitten mukava katsella jälkikäteen. KUVANKÄSITTELYLLÄ POTKUA KUVIIN KUIVAHARJOITTELE KAMERAN KÄSITTELYÄ Kameran käyttö kannattaa opetella kuivalla maalla. Ihan perustoimintoja, jotka ovat kuitenkin vedessä paljon hankalampia. Vedenalaiskuvaustilanteita tulee kuitenkin vastaan sen verran harvoin, ettei nappulateknologian opiskelun jättäminen veden alle ole järkevää. Hyviä kohteita ovat ihmiset ja luonnon monimuotoisuus. Sivuvalon avulla katsotaan tarkasti, ettei tiivistävien pintojen ja o-renkaiden väliin ole jäänyt hiuksia, kuituja, hiekan- tai suolanmurusia, roskia tai likaa. Roskia voi poistaa kloonaamalla. Kuvausharrastuksen alussa kannattaa kuvata paikallaan pysyviä kohteita kaikessa rauhassa ja opetella kohteiden valaisu salamalla. Kuvankäsittelyssä kontrastin lisääminen auttaa tähän ongelmaan. Veden alla sommittelu on vaikeampaa kuin kuivalla maalla, joten melko usein kuvia kannattaa rajata uudelleen. Rajoittuneen näkyvyyden takia kuvissa on yleensä huono kontrasti, eli kuvat ovat latteita. Vähäisen valon takia kuvat saattavat olla myös hämäriä, joten sävyt pitää usein säätää. Kuvaaja siirtyy kameroineen tyytyväisenä rannalle kuivattelemaan kahvikupin ääreen, ja vesi toteaa tyytyväisenä tuon maanisäkkään palanneen sinne, minne se kuuluu. Kameroissa on vedenalainen asetus valkotasapainolle. Kameran herkkyys kannattaa pitää aina niin suurena kuin kohina vain antaa myöden. Softboksin pehmeässä valossa makrokuvien laatu paranee aivan huimasti. Peruskuvankäsittely on suureksi hyödyksi. Tässä huolellisuus on valttia, sillä kameran muuttuminen akvaarioksi on aina kallis pieti. Kuvien tallentaminen raw-muotoon on suoriteltavaa, jos se on vain mahdollista. Erillinen salama on paras mutta vedenpitävien kompaktien salamallakin saa kirkkaassa vedessä tuloksia. Salamaa varten kannattaa rakentaa itse softboksi. Maisemien panoraamakuvaus soveltuu hyvin myös vedenpitäville kompakteille, sillä kuvaamiseen ei tarvita salamaa. LAAJAKULMALLA KUVIA KALOISTA Laajakulmakuvaus on kaikista kuvausmuodoista monimuotoisin. Paikallaan pysyvät pohjakalat ovat helppoja kohteita. Kameralla otetaan 3-5 pystykuvaa limittäin. Tähän löytyy kuitenkin lähes ilmainen ratkaisu. Laajakulmakuvaus onnistuu parhaiten kameralla, jossa on erillinen salama. Valkotasapaino on erittäin tärkeä kuvien värintoiston kannalta. Vanhan sanonnan mukaan pitää mennä ensin mahdollisimman lähelle ja sitten vielä lähemmäksi. Canon PowerShot D10. Kuvankäsittelyssä voi kohinaa sitten vähentää. Kalat ovat myös mielenkiintoisia kohteita. Salama saattaa toimia täytesalamana Makrokuvauksen kohteina ovat lähinnä pienet eläimet. Tämä asetus toimii usein hyvin noin metrin syvyydessä. Jokainen kuvaussessio on pienimuotoinen seikkailu, jossa vesi ja kuvaaja ottavat mittaa toisistaan. Vähintään siis uima-altaalle. Kuivaharjoitteluun kannattaa ottaa mukaan sukellushanskat, sillä pienien näppäimien käsittely hanskojen kanssa ei ole helppoa. Lisäksi valkotasapaino ei aina ole paras mahdollinen. Niiden tuottama valo ei tosin ole muotoilevaa, sillä salama on objektiivin vieressä. Keskeisiä taitoja ovat kameran pehmeä, tärähtämätön laukaisu sekä tarkennus ja uudelleenrajaus. Tappajahauki makrolla. Samalla katsotaan, että o-renkaat eivät kierry tai pullahda osittain ulos tai sisään. MAISEMISTA PANORAAMOJA tai sitten kuvauksen päävalona, jota vähäinen luonnonvalo täydentää. Vedenpitävien kompaktien oma pieni salama ei sovellu lainkaan laajakulmakuvaukseen, sillä salama on aivan objektiivin vieressä ja valaisee kaikki hiukkaset välivedessä. MAKROKUVAUKSESSA SALAMA TÄRKEÄ Maisemakuvaus edellyttää hyvää näkyvyyttä. Samalla voi opetella salaman suuntauksen siten, että valo ei osu objektiivin ja kohteen väliseen veteen. Sen sijaan vapaasti uivat kalat ovat vaikeita kuvattavia. Lisää Pekan kuvia näet osoitteessa tuuri.pictures.fi. | 5/ 2012 20. Kuvaaja Sofia Tuuri. OTA ILO IRTI ETELÄNMATKOISTA Jos lomamatka suuntautuu etelään, kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan vedenalaiskalusto. Raw-kuvien värilämpötilan kylmennys parillasadalla Kelvinillä voi muuttaa kuvan tunnelmaa merkittävästi. Yhdistäminen voi joskus olla vaikeaa, sillä maisemasta saattaa puuttua sellaisia yksityiskohtia, joita ohjelmisto etsii löytääkseen sopivat yhdistämiskohdat ja oikean perspektiivin. Näistähän voi meillä vain unelmoida. Usein tässä kuvausmuodossa yhdistetään luonnonvalo ja salamakuvaus. Jälkikäteen kuvat yhdistetään panoraamaksi tietokoneella. Kirkas ja lämmin vesi, paljon värikästä faunaa. Kompaktikameroilla parhaat maisemat saa panoraamakuvauksella. Vedenpitävillä kompakteilla ei kuitenkaan ole mahdollista kuvata raw-muodossa, joten valkotasapaino on huomioitava jo kuvaushetkellä. Tarvikkeiksi riittävät muovisuppilo, vähän harsomuovia ja hieman tarranauhaa. Yleisesti ottaen muotoileva sivuvalo antaa hyvää jälkeä. Parhaimmillaan ottelu päättyy tasapeliin. Kuvatessa kannattaa aina pyrkiä mahdollisimman lähelle kohdetta. Yhdellä salamalla kuvatuissa makrokuvissa valo on usein liian kovaa ja varjot hyvin tummia. Vedessä on myös aina hiukkasia, joista häiritsevimmät on syytä poistaa. Aivan pinnassa kuvataan siis perusasetuksella, metrissä vedenalaisella valkotasapainoasetuksella ja syvemmällä kuin kahdessa metrissä pitää valkotasapaino mitata ja asettaa käsin kameran asetuksista. Kyse on samasta asiasta kuin kennoroskien poistossa. VAIVANNÄKÖ PALKITAAN Vedenalaiskuvaus ei ole ihan helppoa, mutta sinnikkyys palkitaan. Kompaktikameroiden makro-ominaisuudet ovat erinomaisia, ja makrokuvauksessa pääsee kaikista eri kuvausmuodoista nopeimmin hyvään alkuun. Laadukas, pieni taskulamppu on välttämätön lisävaruste. Kameran tai sen kotelon sulkeminen on kuvaajalle tärkeä hetki. Kuvankäsittelyllä ei saa huonosta kuvasta hyvää, mutta hyvää kuvaa voi kyllä parantaa. Käsikirjasta kannattaa varmistaa, pitääkö tiivistäviä pintoja voidella aika ajoin. Valkotasapainon voi säätää joko kuvaushetkellä kamerassa tai raw-kuvista jälkikäteen tietokoneella. Makrokuvaus perustuu kokonaan salaman käyttöön, ja luonnonvaloa tarvitaan ainoastaan automaattitarkennukseen
Etelässä vedenpitävällä kompaktilla saa hyviä laajakulmakuvia. Canon PowerShot D10. | 5/ 2012 21
Snorkkeloiva kuvaaja pystyy kuvaamaan pinnassa ja sukeltamaan parin metrin syvyyteen. Snorkkeli on hyvä lisävaruste maskiin. Kesäkuu on paras kuukausi, mutta heinä- ja elokuukin ovat hyviä. Hyvä sukellusmaski on pehmeää silikonia, muovautuu kasvojen muotoon ja pitää siksi hyvin vettä. Sisävesissä veden kirkkaus vaihtelee myös levien määrän mukaan. Vedenpinta itsessään on myös hyvin kuvauksellinen. Näitä ovat mm. Sonnanen Heinolassa, Sääksjärvi Kiljavalla ja Iso Melkutin Räyskälässä. Canon 5D. VALITSE MAHDOLLISIMMAN KIRKAS VESI VEDENALAISET KUVAUSKALUSTOT: Vedenpitävät kompaktikamerat Koteloidut kompaktit erillisellä salamalla Koteloidut järjestelmäkamerat yhdellä tai kahdella erillisellä salamalla. Sukeltajan perusvarustus Uimataidon lisäksi tarvitaan perusvarusteet. Panoraama meriajokasniitystä on tehty viidestä pystykuvasta. Vedenpinta toimii isona softboxina, joka hajottaa valon. Uima-asulla pärjää 20-asteisessa vedessä. Uima-allas tarjoaa veden suhteen ihanteelliset olosuhteet, joskin valoa on yleensä vähän. Sitä kylmemmässä kuvaaja tarvitsee sukelluspuvun. Näillä välineillä pääsee hyvin alkuun. Paljon muitakin on. Samoin joista Vuoksi ja Kymijoki. Parhaita paikkoja ovat lähdevaikutteiset järvet. Kesän kuukausista paras on kesäkuu. Maski maksaa 50-100 euroa, ja se kannattaa hankkia sukellusliikkeestä. Valoa ja värejä riittää, ja faunaa on enemmän kuin syvemmällä. Paksulla märkäpuvulla tarkenee, kun veden lämpö on vähintään 14 astetta. Pehmeät räpylät ovat parhaat, sillä kuvaus ei ole kilpauintia vaan päinvastoin hidasta etenemistä. Meriveden kirkkaus riippuu levien runsaudesta. Itämeri tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Kuvaaminen kannattaa aloittaa ihan matalassa vedessä. Maski on niistä tärkein. Vedenalaiskuvaajan kannalta paras valo on keskipäivän kirkas auringonpaiste, sillä veden alla ei synny teräviä varjoja. Nopea valotusaika (1/100 s) pysäyttää auringonsäteet, pinta heijastaa ja pieni väre tai aallot saavat aikaan hienoja graafisia kuvioita. Kuulostaa rajoittuneelta, mutta todellisuudessa suurin osa kuvauskohteista on pinnan välittömässä läheisyydessä. Kuvauspaikat kannattaa valita veden kirkkauden mukaan. Pelkin jaloin liikkuminen vedessä on työlästä, joten listaa voi täydentää vielä räpylöillä. Vaihtelu on kuitenkin yleensä paljon pienempää kuin meressä. Uimahallikuvaukseen tarvitaan kuvauslupa. Kaikkein hienoimmillaan meri on lokakuussa, mutta tuolloin vesi on jo niin kylmää, että kuvaaja tarvitsee kuivapuvun. Eikä laitesukellustaitoa tarvita. Paikallisilta sukeltajilta kannattaa kysellä, missä he käyvät sukeltamassa. | 5/ 2012 22. Canon 5D. Kun näkyvyys on huono, on paras mennä mahdollisimman lähelle. Päijänne ja Puruvesi Saimaalla ovat myös tunnettuja kirkkaista vesistään. Sisävesissä veden kirkkaus vaihtelee todella paljon järvestä ja pienvedestä toiseen
Vedenalaiskuvia akvaariosta ja akvaariolla Akvaariokuvaus on mukavaa vaihtelua piilokojussa kyyhöttämiseen ja kohteiden odotteluun. Tässä touhussa kohteet ovat koko ajan lähettyvillä ja rajatussa tilassa. Kuvan keskellä ui lähes 6-metrinen valashai. Kuva: Asko Vivolin. Nikon D700, 24 mm, 1/50 s, f/5.6, ISO 5000. Hyvät kuvat vaativat silti malttia ja huolellisia valmisteluja. Okinawa Churaumi -akvaarion pääaltaan yhtenäinen etuseinä on 60 cm:n paksuista, pystysuuntaisista akryylipalkeista liimattu 8,2 x 22,5 metrin kokoinen ikkuna. JUSSI MURTOSAARI Melkein kuin sukeltaisi..
Nikon D700, 24 mm, 1/60 s, f/4, ISO 800, epäsuora täytesalama, käsivara. Sorvat pienessä akvaariossa ulkona, jossa kuvaus vallitsevassa valossa. Tarvittaessa voidaan käyttää useampaakin salamaa tai salamaa täytevalona, jos kohde on muuten vaikeasti valaistavissa. Seipi on pienehkö särkikala. Kuvassa on haettu kaislikon reunan tunnelmaa, osa järviruo'oista on akvaarion ulkopuolella. Laji löytyy Sea Lifesta. Salaman käyttö on nykyisin jo hyvin vaivatonta, silloin kun tarvitsee lisävalaistusta. Uudet rungot tunnistavat käytetyn polttovälin ja kuvausetäisyyden ja säätävät valotehoa sen mukaan. Nikon D100, 70-200 (95) mm, 1/500 s, f/2.8, ISO 800, jalusta. 26 l 5 / 2012. Kapea mutta laaja akvaario mahdollisti laajakulman käytön. Tällöin tarvitaan salaman automatiikan säilyttävä liitoskaapeli, jonka avulla välähdyskulma saadaan heijastumattomaksi. Kohteet ovat vedessä pienessä liikkeessä, joten terävät kuvat vaativat kohtalaisen nopeita suljinaikoja. Toisaalta jalustan käyttö useimmiten parantaa kuvien laatua, koska kuvia harkitsee ja rajaa tarkemmin. Valotustavaksi on hyvä valita kennon pinnalta mittaava TTL-valotus. Jos kuvaa salamalla kohtisuoraan akvaarion lasiseinää vasten, tuloksena on ikäviä heijastumia. Laajakulmalle on vähemmän käyttöä. Nikon D700, 50 mm, 1/640 s, f/3.2, ISO 3200, käsivara lasiin tukien. VÄLINEET Nykyisten kameroiden herkkyydet sallivat usein kuvaamisen ilman lisävaloja. Optimaalinen objektiivi on lähelle tarkentuva, valovoimainen noin 35-135 mm:n zoomi, jossa on kuvanvakaaja. Nämä yksilöt on kuvattu Maretariumissa. Tällainen herkkyys yhdistettynä valovoimaiseen normaaliobjektiiviin tai lyhyeen teleen on yhdistelmä, jolla pärjää lähes kaikkialla. Nopeat suljinajat mahdollistavat myös kuvaamisen käsivaralta varsinkin, jos käy- tössä on kuvanvakaajallinen laite. Kohinatonta jälkeä tuottavat etenkin täyden koon rungot, joiden herkkyysasetukset voivat olla luokkaa ISO 1600-6400 ja enemmänkin. Pienenä lajina se hakee suojaa polttavien merivuokkojen huomasta. Klovnikala on monille tuttu Disney-elokuvien Nemona
Suomalaisia kaloja ei juuri pidetä kotiakvaarioissa, joten niiden kuvaaminen vaatii erityisjärjestelyjä. Myös akvaarion sisustaminen kannattaa tehdä lajikohtaisesti. Erityisen haastavaksi pienissä akvaarioissa muodostuvat tausta ja "horisontti", joita ei ole aina helppo saada luonnollisen kaltaisiksi. Epätavallinen pystykuva, jossa made poseeraa, on kuvattu luonnonvalossa ulkoakvaariossa. Lajikuvan uivasta kalasta voi toki ottaa ilman näkyvää pohjaakin. Helsingin Sea Life tarjoaa katsojilleen laajan kirjon eksoottisia kohteita, joukossa erilaisia haita ja mustekaloja. Kuvattavien lajien tulisi esiintyä samoissa vesissä myös luonnossa. Suomen luonnonvedet ovat melko sameita, joten taustalta ei tarvitse löytyä yksityiskohtia tai laajaa näkymää. 27. Kuvattaviksi yksilöiksi kannattaa valita mahdollisimman edustavat lajiensa edustajat. Kaloja on nykyään saatavilla melkoisen kattava valikoima, ja tästä on hyvä aloittaa. l 5 / 2012 Mikäli haluaa luontokuvia akvaario-oppaiden ulkopuoliseen käyttöön, on varmistuttava akvaarion kalojen keskinäisestä sekä kasvien ja muun rekvisiitan yhteensopivuudesta. Nikon D100, 70-200 (200) mm, 1/125 s, f/4, ISO 800, jalusta. ISOT AKVAARIOT Suomesta löytyy ainakin muutamia merkittäviä akvaarioita, joissa pystyy kuvaamaan. Kotkan Maretarium on kotimaisiin lajeihin keskittyvä laitos. Kuva on monikäyttöisempi, kun ei näy verkon vioittamia suomupeitteitä, koukkujen repimiä leukoja tai katiskan silmiin hankautuneita suupieliä. Muodoltaan kalat ovat luontevia vaakakuviin, joten pystykuvia kannattaa ottaa aina tilaisuuden tullen. Taustan väriksi sopii usein lähes yksivärinen, vihertävä kangas, joka on syytä sijoittaa riittävän kauas itse akvaariosta. Ainakin Helsingissä salamavalon käyttö on kiellettyä, mutta useimpien tankkien valo riittää itsessään kuvaamiseen. Akvaarioiden valaisuun käytettyjen lamppujen värilämpötila vaihtelee. Tampereen Särkänniemestä löytyy sopivassa suhteessa sekä kotimaisia että ulkomaisia lajeja. Kotiakvaarion kuvaaminen ja kuvausolojen sopivaksi järjestäminen on vain omasta mielikuvituksesta kiinni. Kameroiden valkotasapaino-ohjelmat ja jälkikäteen tehty kuvankäsittely pitävät ne kuitenkin melko helposti hallittavina. PIENET AKVAARIOT Monilta löytyy akvaario kotoakin. Terävien kuvien kannalta ratkaisevan tärkeää on huolehtia lasien puhtaudesta ja laadusta
Näin vääristymät pysyvät minimissä, vaikka samalla saattaa syntyä ongelmia heijastuksista. Tästä on kuvatessa luonnollisuus kaukana. Lohikalat tarvitsevat erityisen runsashappista vettä, joten hapettajan hankinta on paikallaan. Kirkas lasi varsinkin tumman taustan kanssa on kuin peili, josta kuvaaja näkee itsensä. Sammakkoeläimistä ainakin vesi- ja rupiliskot viihtyvät vedessä etenkin kutuaikaan keväällä. On kuitenkin muistettava, ettei rauhoitettuja eläimiä voi kuvata miten tahansa ilman lupia. ERILAISIA KOHTEITA Kalat ovat luontevin valinta akvaariokuvaukseen. Ennen varsinaista kuvausta on syytä aina ottaa muutamia koekuvia ja varmistaa, ettei synny heijastumia. Tämä toimii varsinkin ulkotiloissa. Kuvaamalla pohjaa vasten toimii akvaario kuin pohjakiikari. Ne vievät vain vähän virtaa, ovat värilämpötilaltaan ja teholtaan säädettäviä, eivätkä kuumene pitkässäkään kuvaussessiossa. KÄÄNTEISTÄ KUVAUSTA Pientä lasiakvaariota voi käyttää myös toisin. Myös nykyiset led-valot tarjoavat oivan mahdollisuuden valaista akvaariota. Mikäli tarvitaan vielä valoa, toisen salaman voi suunnata vinosti sivulta. Aaltojen kiillot tai veden väreilyt eivät estä näkymää pohjaan, ja kuvaa- Piraijat ovat pahamaineisia eteläamerikkaisia makean veden kaloja. Suomen lajisto käsittääkin useita kymmeniä lajeja, joissa riittää kuvattavaa useiksi vuosiksi ainakin kaikkia lajeja hamuavalle. Yksi mahdollisuus on käyttää eräänlaista piilokojua. Musta kangas, jossa on objektiiville aukko, on hyvä ensiapu heijastusongelmaan. Myös muita eliöryhmiä kannattaa kuvata akvaarioita hyödyntämällä. Kun sijoittaa kameran akvaarion sisälle, saa uuden kuvakulman järveen, jokeen tai mereen. Juuri las- ketussa hanavedessä voivat kuplat nimittäin tulla ongelmaksi. Mahdollisuuksia lisävaloon on monenlaisia. Lämpenevä vesi vapauttaa happea, joka näkyy pitkään pieninä ilmakuplina. Hiekan raekoko on hyvä valita melko karkeaksi tämä auttaa pitämään veden kirkkaana. Perinteinen salama toimii aina. Pohjahiekka kannattaa pestä ennen asennusta, jotta vältytään veden samentumiselta ja tarpeettomalta vaihtamiselta. Akvaariossa näet riittää heijastavia lasipintoja. Mikäli objektiivia ei voi sijoittaa kiinni lasiin, jolloin kuminen vastavalosuoja on hyvä apuväline, on heijastumasta selvittävä muilla keinoilla. Nämä yksilöt löytyvät kuitenkin Helsingin Sea Lifesta. 28 l 5 / 2012. Vesi kannattaa laskea kuvausakvaarioon ainakin vuorokausi ennen tositoimia. Äyriäisistä ainakin ravut ja kilkki soveltuvat akvaariokuvaajan malleiksi. Meduusat voivat olla mielenkiintoisia tuttavuuksia, ja hyönteisistäkin löytyy monia veteen sopeutuneita lajeja, sekä aikuisia että erilaisia kehitysasteita. KUVAAMINEN Kun kuvaa lasin läpi, on hyvä pitää kuvakulma mahdollisimman kohtisuorana lasiin nähden. Useimmiten valo kannattaa suunnata epäsuorasti ylhäältä, sillä tämä on luonnollinen valaistus veden allakin
Aina kannattaa kokeilla uutta ja erilaista. Valitettavasti ainakaan Nikoneita ei ole suunniteltu tämän tyyppiseen kuvaamiseen. SEIKKAILUMIELTÄ Akvaariokuvaus voi alkuun tuntua hypyltä tuntemattomaan. Punainen kivi paljastaa kuvauspaikaksi kuitenkin Ahvenanmaan. Kameran voi asettaa akvaarion sisälle myös pystyy, jolloin voi kuvata veden pinnan suuntaisesti. Kun valitsee sopivan lisäpainon, voi kuvata siten, että osa näkymästä tulee veden alta. Syksyllä perhospyydykseen eksynyt kovakuoriainen on siirretty akvaarioon ja kuvattu sisätiloissa salamavalon avulla. Muuten homma on aikalailla hapuilua ja sähläämistä. Mutta milloinpa kuvaajat ovat pientä seikkailua tai haastetta kavahtaneet. Nikon D3s, 105 mm, 1/100 s, f/16, ISO 800, epäsuora salama, käsivara. minen käy melko vaivattomasti automaattitarkennuksella takaosan näytön avulla. Niiden poistaminen maastossa on lähes ylivoimaista. l 5 / 2012 Käytännön kuvaamista helpottaa suunnattomasti, mikäli kamerasta löytyy kääntyvä näyttö. Nikon D100, 70-200 (70) mm, 1/640 s, f/4, ISO 800, jalusta. Vesiliskon kuvausmahdollisuus tuli arvaamatta, joten kuvan rekvisiitta on aika vaisu. Jos tällaista ei rungosta löydy, tarvitaan kulmaetsin. Parhaiten homma toimii objektiiveilla, joissa on sisäinen tarkennusjärjestelmä, joka ei muuta objektiivin fyysistä pituutta tarkennuksen aikana. Välähdys tulee epäsuorasti ylhäältä, mikä vastaa parhaiten luonnonolosuhteita. Tällaiset kuvat paljastavat veden erilaisen taittokertoimen ilmaan nähden ja ovat muutenkin poikkeavia, sillä eihän homma onnistu omin silmin. Lohi kuvattuna noin metrisessä ulkoakvaariossa omalla terassilla vallitsevassa valossa. Toisaalta onnistuminen palkitsee monin verroin, olipa sen saavuttaminen kuinka hankalaa tahansa. 29. Ainakin luontoa kuvaaville haasteet ja yllätykset ovat jokapäiväistä leipää. Lavastuksella on pyritty hakemaan koskiympäristöä. Osa kivistä on sijoitettu akvaarion ulkopuolelle ja kasteltu ennen kuvausta. Onneksi autossa oli mukana täydehkö vesikanisteri, josta sai tarvittavan veden mukana olleeseen akvaarioon. Lopputulos voi olla pettymys, mutta sitähän kuvat ovat usein muutenkin. Kuvaaminen on parasta ajoittaa tyynelle kelille, sillä pienikin aallokko tuntuu melkoiselta hurrikaanilta ja vahinkoriski kasvaa melkoisesti. Nikon D700, 105 mm, 1/400 s, f/5, ISO 1600, käsivara. Suursukeltaja sukeltaa. Veden liike tuo mukanaan myös roiskeita, jotka salakavalasti pilaavat kuvan terävyyden
Nikon D700, 28 mm, 1/250 s, f/22, ISO 1600, käsivara. 30 l 5 / 2012. Kuvassa ja varsinkin kulmaetsimessä hyökyaallolta näyttävä maininki on lähes viisisenttinen. Isotytönkorennon koiras on punasilmäinen, hento sudenkorento. Lähes veden pinnan suuntainen kuvakulma antaa poikkeavan perspektiivin. Nikon D700, 28 mm, 1/250 s, f/22, ISO 1600, käsivara. Tytönkorento lepää vesikasvilla. Kamera on kelluvan akvaarion sisällä. Kamera on sijoitettu kelluvan akvaarion sisälle, jolloin on päästy kuvaamaan osittain myös pinnan alta
Iiläisen KulttuuriKauppilan taidekeskuksen pihalla kilpailijoita odotti polkupyörien rivistö. Mainiot puitteet 12 tunnin valokuvauskilpailulle. Tietokoneet olivat valmiudessa, ja kahvi tuoksui. Photo Marathon oli minulle siis enemmän historian imua kuin kilpailu. Maagista käsipeliä huppujen sisällä. Muistan ihmetelleeni hänen erikoista tekniikl 5 / 2012 kaansa. Valto Pernu Photo Marathon järjestettiin iiläisen Valto Pernun muistoksi. Pernu kuvasi ensin paperinegatiivin ja sitten reprokuvasi sen. Ihminen, f/1.7, 1/640 s. PIETARI VANHALA TORIKUVAAJAN JÄLJILLÄ Valto Pernu Photo Marathon 3.9.2011 Syyskuinen lauantai, puolipilvinen poutasää ja perinteiset markkinat Iin Wanhassa Haminassa. Majoittauduin viehättävän nuhjuiseen Gasthausiin Iin keskustassa. 31. Hän otti meistä perhekuvan Lemmenjoen maisemissa. Olen tavannut tämän hymyilevän, baskeripäisen torivalokuvavaajan Rovaniemen markkinoilla 30 vuotta sitten. Saisin kuljeskella kokonaisen viikonlopun "kahta kättä heittäen", niin kuin sanotaan toimettomasta miehestä. Kameran jatkeena oli valotiivis laatikko, jonka sisällä pimiötä vaativa kehitysvaihe hoidettiin. Tieto tuhannen euron ensimmäisestä palkinnosta ei vähentänyt kiinnostavuutta
Päätinkin tehdä vain sitä, mikä itseäni huvittaa. Hänen kuvansa olivat mustavalkoisia, mutta en uskonut, että tuomaristo vaatisi jäljittelemään historiaa, vaikka itseäni se kiinnostikin. En yrittäisi ennakoida tuomariston ajatuksia. Valokuvauksen ei tarvitse olla jäljentämistä eikä tekniikkaa. Lopullinen kuva "tulostuu" toisilla hitaasti, joillakin silmänräpäyksessä. Objektiivini valovoima on f/1.7. Persoonalliset näkemykset puskevat automaattisesti myös linssin läpi. Niin kuin ne varmaan näkyivätkin. PIKKUKAMERA KAULAAN mikro 4:3 -kamerassani oli Panasonicin 20-millinen pannukakkulinssi, jonka polttoväli vastaa vanhassa kinojärjestelmässä 40 milliä. Tilannekuvaus ei olisi minun aluettani. Polttoväli mahdollistaa ryhmä- ja henkilökuvan, vaikka ei olekaan paras tiukkaan potrettiin. Haluan raamittaa kuviani ennakkoon, en vasta kuvaushetkellä. Katukuvaajillakin kuva on kuitenkin ensin aivoissa alitajuisena aihiona, vasta sitten näkökentässä. Alku. Kokemukseni mukaan vieraatkin kuvattavat rentoutuvat, jos uskaltaa mennä ystävällisesti mutta määrätietoisesti riittävän lähelle. Vältän zoomeja niiden heikomman valovoiman takia ja sen vuoksi, että koen polttovälin sahaamisen häiritsevän kuvallista ajatteluani. Kehittyminen valokuvaajana vaatii mielestäni mielikuvituksen ruokkimista ja oman ajattelun jäsentämistä. Olympus E-PL1 Kilpailijoita kerääntyi Kauppilan taidekeskuksen pihaan yli 30 eri puolilta Suomea. Kaiketi Valto Pernu kuvasi pääasiassa ihmisiä. Aukkoa piti pienentää, jotta nopeus hidastuisi ja vedessä säilyisi liikkeen tuntu, f/5.6, 1/80 s. Vastaanotto, f/1.7, 1/500 s. PERSOONA PELIIN Pohdin menomatkalla junassa, mihin kuvauskauteen Valto Pernu sijoittui. Mitä silloin kuvattiin ja millä tekniikalla. Vanhaan aikaan pitkät valotusajat vaativat vakavia ilmeitä. Se sopi minulle. Tunnen avuttomuutta ihmisten ohjaamisessa, mutta kuvaan silti mielelläni ihmisiä. Päätin kuvata kaiken muutaman askeleen etäisyydeltä. Tai ei sentään, hän kuvasi myös maisemia, rakennuksia, esineitä, tapahtumia. Syväterävyys riittää potretissa sopivasti nenänpäästä korvalehtiin, kun tarkentaa silmiin. Minulle oli varattu jämäkkä mummopyörä, sillä halusin keskittyä valokuvaukseen, en monimutkaisen vaihdepyörän opiskeluun. l 5 / 2012 32. Minulle sopii parhaiten verkkainen tempo. Kuvaan mainiolla objektiivillani pääasiassa täydellä aukolla. Kuvattavan täytyy voida luottaa siihen, että hänet otetaan tosissaan. Antaisin omien ennakkoluulojeni ja myös tajuntaani syöpyneiden kuvaajien vaikutusten näkyä aivan vapaasti. Terävyydestä ei tarvitse ryhmäkuvassakaan murehtia. KUUSI TEHTÄVÄÄ Otin reissuun mukaan vain yhden, punaisen pikkurungon ja yhden litteän objektiivin. Pitkän linssin läpi, etäältä tuijottava kuvaaja voi vaikuttaa tirkistelijältä
Tavallisesti kuvaan raw-muodossa, joten asetin kamerani tallentamaan jpeg:n ohella raw-kuvan mahdollista myöhempää jalostusta varten. Tein kameran jpeg-säädöt valmiiksi. Voiton veisi varmaan se, joka keksisi uuden, ei-kielletyn tekniikan. Herkkyys piti nostaa ISO 800:aan, f/1.7, 1/250 s. Volokista pitkällä silimällä, f/1.7, 1/800 s. Photo Marathonin kuusi tehtävää määräaikoineen annettiin jokaiselle kuvaajalle paperilapulla. Entä ilmaisu, kuinka saisin ajatukseni esille. Sieltähän ne ovat alkueläimet, bakteerit ja sen semmoiset lähtöisin. Iijoki tietysti. Olin harkinnut sitä, mutta luovuin, koska en osaa neulanreikätekniikkaa ja sen ilmaisua. ALKU AINA HELPPO Ensimmäinen tehtävä oli Alku. Herkkyydeksi asetin ISO 100, mikä sopi pilviseen mutta valoisaan päivään ja valovoimaiselle linssille. Hypin kiviä pitkin keskelle jokea hakemaan veden pärskeitä, ehkä jotain kasvillisuutta. Kukaan ei huomannut kysyä, saako kuvata ilman objektiivia, neulanreiällä. Pystymuoto, jalka, jalkaterä ja veden pärskeet kiveen muodostivat mielestäni sopivan jäntevän kuvamuodon. Luovutuksella haluttiin varmistaa, ettei "kukaan jää parantelemaan ja muokkaamaan ottamiaan kuvia". Siis, missä lähellä oli vettä. Kengät vain jalkaan, majapaikkaan syöttämään kuvat läppärille ja valitsemaan lopullinen ruutu luovutettavaksi. Kilpailijoilta tuli monenlaisia kysymyksiä: saako kuvata monella kameralla, saako kuvata mustavalkoista, saako kuvata kännykällä ja saako olla kaveri mukana kuvaamassa. Värit räjäyttivät kuvan sisällön hajalleen kuin varl 5 / 2012 pusparven. Mietin, kuinka alkuun pitäisi mennä, ihmisen, ihmiskunnan, eliöstön vai maailmankaikkeuden. Alun ajatus oli nyt mielestäni vangittu. Pyöräillessä ei tarvinnut enää miettiä kuvauskohteita. KUVANKÄSITTELY KIELLETTY Kilpailukuvat piti ladata kilpailukansliassa nimikkotietokoneille jpeg-muodossa heti kunkin kuvaustehtävän jälkeen. Hämärän rajamailla. Täysi aukko takaisi vallitsevassa valossa tärähtämättömiä kuvia. 33. Vaakakuva oli liian pysähtynyt, neliö rajoittava. Päätin kuvata aukon esivalintaa käyttävällä A-automatiikalla. Kuvasin satakunta ruutua vaaka- ja pystykuvia normaaliväreillä ja kirkkailla väreillä ja sammutetuilla väreillä, mutta en saanut aikaan mieleistäni kuvaa. Jotta mukaan tulisi symboliikkaa, riisuin kengän ja sukan ja asetin oman jalkani kuvaan. Kivestä löytyi vielä sopiva painanne, kuin esiesi-isälläni olisi ollut tapana seistä siinä kaloja pyytäessään. Jos kuvassa on symboliikkaa, värien täytyy tukea sitä, ei hajottaa. Vastaus tuli mieleeni yllättävän nopeasti: eivätkö apinoita ja ihmisiä edeltävät lajit nousseet vedestä. Mistä elämä on alkanut. Maratonissa keskityttiin "raakakuvaukseen, eli valokuvataitoon." Kuvien aikaleimat tarkistettaisiin. Vasta mustavalkoinen kuva alkoi pysyi raameissaan. Vielä piti päättää formaatti: neliö, vaaka- vai pystykuva, ehkä panoraama. Ei muuta kuin pyörän selkään ja joelle
Itse pidin ratkaisuani paljolti sattumana. Terävyyden asetin maksimiin. Asetin kontrastin minimiasentoon, jotta kuvissa olisi mahdollisimman paljon sävyjä. Värejä kannattaa mielestäni käyttää, jos ne tuovat kuvaan uusia piirteitä, kontrasteja tai muuta ulottuvuutta. Koska kuvien aiheista ei ollut mitään ennakkotietoja, en voinut päättää etukäteen, millaista väriskaalaa käyttäisin. Kysyin paikalla liikuskellutta, tyylikkäästi vanhan ajan asusteisiin sonnustautunutta herraa mallikseni. Pyysin lupaa saada käyttää hetken aikaa hänen kojuaan, pelkällä luonnonvalolla. Hämärässä värejä ei kannata ympätä kuvaan väkisin. Tutkin siis huolella jo kotona kameran oikotie-näppäimet, että löytäisin pikaisesti kamerastani voimakkaat värit, latteat värit, mustavalkoisen ja sinisävyisen kuvan asetukset. Voimakkaat värit voivat hätkähdyttää, mutta äkkimakea väri-informaatio voi uuvuttaa katselijan. Pyysin häneltä aiheen vakavuuden vuoksi mahdollisimman tiukkaa ilmettä. Kolmas aihe oli Ihminen. Näkemys siitä, haluaako kuvata mustavalkoista vai väriä, kehittyy, kun kokeilee paljon ja katselee kuvia. Ei auttanut muu, kuin istua kahvikupin ääreen odottamaan pilveä. Värit eivät olisi tuoneet mitään lisää kuvaan. IHMINEN IKKUNOISSA Toinen maratonin aihe oli Katoava aika. Tämä ystävällinen mies ei vastustellut, vaan asettautui aivan niihin asentoihin, joihin häntä ohjasin. Hylkäsin seepian, etteivät kuvat näyttäisi liian historiallisilta. Varmistin jo ennakkoon, että osaan valita nopeasti kuvan muodon pikanäppäimellä neliön, 3/2:n, 4/3:n ja 16/9:n panoraaman väliltä. Valto Pernun maalaama Lemmenjoki kiemurteli taustalla, ja aika katosi kuvassa omasta mielestäni oikein sopivasti. Markkinoille oli myös pystytetty valokuvausteltta, jossa paikallinen valokuvaaja teki Valto Pernun maalaaman, vanhan taustakankaan edessä ajan hengen mukaisia potretteja markkinayleisöstä. Nyt päästiin jo vähän Valto Pernu -fiilikseen. Värit olisivat vain korostaneet liikaa ensimmäisen kuva yksityiskohtia, mikä olisi häirinnyt sen tarinaa. Kuvasin raamia eri asennoissa miehen kynsissä, tupakan kanssa ja ilman. Mustavalkoasetuksiin laitoin päälle vihreän suodattimen, joka korostaa ihoa ja huulten punaa vanhaan tyyliin. MUSTAVALKOINEN SARJA Tuomarit pitivät myöhemmin kuviani sekä mustavalkoisuuden että pystymuodon takia muista poikkeavina. Olin jo edellisenä iltana pohtinut, voisiko näitä raamikkaita miehiä kuvata jossakin vaiheessa. Minulle kuvailmaisun ydin on pelkistäminen mitä kaikkea siihen liittyykään. Tätä edesauttaa, jos tekee sessiosta jollakin tavalla sarjallisen. Tunnen joskus epävarmuutta ja oppimattomuutta värien hallinnassa. Gasthausin remonttiin oli palkattu kaksi riuskaa nuorta miestä Pohjanmaalta. Pyöräilin majapaikkaani vähäksi aikaa hautomaan aihetta. Perinnemarkkinoilla esiteltiin vanhoja asioita ja Uittomuseossa paikkakunnan hienoja perinteitä. Ystävälliset pojat hoitelivat viikonlopulla myös isännän tehtäviä, kun omistajat olivat matkoilla. Kun astuin ulko-ovesta sisään, näin syrjäsilmällä suuren ja kuluneen ikkunanpokan, jossa oli monta pientä ruutua. Samassa päässäni välähti: raamikas remonttimies ja suuri ikkunanraami ihminen! Remonttimies ei empinyt lainkaan, kun pyysin häntä mallikseni. sytytä vielä sätkä..." l 5 / 2012 34. Harmaista voi usein rakentaa vähäisessäkin valossa kauniin sävyskaalan. Loivan tai jyrkän, kuvan luonteen mukaan. Kokeilen usein kuvatessani myös värien pelkistystä tai samentamista. Kuvan muodot, sommittelu, valot ja varjot tai rakenne ja tekstuuri tulevat monesti hallitummin esille, kun käytetään vain harmaan sävyjä. Kuvien on ilmaistava kuvaajansa näkemystä. Mustavalkoisuus ei liittynyt ainakaan tietoisesti kisan historiallisuuteen. Digitaalisuus on helpottanut ja laajentanut myös mustavalkokuvauksen hallintaa. KATOAVA AIKA Katoava aika, f/1.7, 1/125 s. "Nosta hiukkasen ruutua... Maratonin järjestäjien kilpailutehtävät alkoivat tuntua melkoisen filosofisilta. Pihalta löytyi taustaksi koivumetsikköä mukavassa sivuvalossa. Tarkastelimme kuvia yhdessä läppäriltä. Aurinko oli ollut liian voimakas, ja pölyiset ruudut heijastivat liikaa. Tulin ensimmäisellä kuvalla määrittäneeksi koko loppusarjan kuvien muodon ja värit. Vanhoista ikkunoista tulee entistä ehompia oppineen entisöijän kynsissä. Taustakangas vielä muistutti, että oma isäni on vanhoja Lemmenjoen kullankaivajia. Digitaalinen kuvanmuodostus kennolle ja kuvankäsittely antavat värikuvaamiseen mahdollisuuksia, jotka olivat filmiaikana hyvin työläitä erilaisine filmeineen, valonlähteineen ja suodattimineen
Siellä on myös kolikkopurkki ja hänen raapustamansa lappunen: "Taiteen hyväksi pieni ropo. Muistin oman äitini kuoleman edellisenä kesänä. Kun tästä käskettiin... VOLOKISTA PITKÄLLÄ SILIMÄLLÄ Kukaan ei tiennyt, mitä neljäs aihe, Volokista pitkällä silimällä, merkitsi, mutta tuomareiden mukaan sillä ei ollut väliä. Palkintojenjakotilaisuudessa seuraavana päivänä kävi ilmi, että en kait ollut kytkenyt turhaan vihreää suodatinta kameraanikaan, sillä tuhatlappunen päätyi minun taskuuni. VALTO PERNU 1909-1986 Valton Pernun ottama kuva Pietari Vanhalasta perheineen Rovaniemen torilla vuonna 1981. l 5 / 2012 Iistä, Oulun pohjoispuolelta kotoisin ollut Valto Pernu pystytti kuvaustelttansa Rovaniemen torille keväästä syksyyn neljän vuosikymmenen ajan. Paitsi yhden kilpailijoistamme, joka oli hääparin edessä selin ja kuvasi pitkällä putkella omaa malliaan aivan kuin olisi erehtynyt kohteesta! Kuvasinhan minäkin hääparin autosta heijastuvaa itseäni. Lauloin karaoken finaalissa vihreistä niityistä ja punaisista lehdistä, vaikka olin kuvannut koko päivän mustavalkoista. Siinä se seisoi kuin vanha mummo kädet levällään: "Tervetuloa, poikaseni, tänne sinäkin päädyt!" Miten lempeä vastaanotto! Jälkeenpäin huomasin, kuinka kameran vihreä suodatin kirkasti kauniisti lehtien vihreää ja etäännytti kuvaa symbolisemmaksi, pois dokumenttikuvasta. HÄMÄRÄN RAJAMAILLA Viides aihe, Vastaanotto, alkoi jo väsyttää, päiväkin oli pitkällä. Mitään aiheeseen sopivaa ei vain löytynyt. On lohduttavaa nähdä, kuinka moni mies on uupunut ennen omaa ikääni. Sydämellinen ja kiitos nöyrä". Asiakas katselee henkilökuntaa yläviistoon, pullorivistö näyttää vieläkin lupaavalta. Nuorukaisena Pernu oli kierrellyt polkupyörällään kuvaamassa maata Imatran ja Petsamon välillä. Valon puute toi kuvaan konkreettisen hämäryyden. Olin päivällä osallistunut kuvausten lomassa markkinapaikalla karaokemestaruuskilpailun esikarsintaan ja päässyt finaaliin. Sen tarkoitus on vaalia Valto Pernun taidetta, kotitilaa ja luonnontilaisia metsiä sekä myös myöntää apurahoja taiteilijoille. 35. Hummer odotti mustana ja kiiltävänä hääparia kirkosta. Kävimme kaverini kanssa paloasemalla. Koko kuvauskalusto kulki mukana mopon tavaratelineellä. Uittomuseo olisi kuitenkin ollut liian konkreettinen kuvauskohde, vaikka olisin merkityksen tiennytkin. LEMPEÄ VASTAANOTTO kin viiveellä. Näin oman puuhani ohella hauskan näyn: hääpari tuli Hummeria kohti seurueen saattelemana, ja kaikkien kamerat sojottivat heihin. Talvisin hän maalasi kotitalossaan naivistisia öljyväritöitä, joissa otettiin kantaa kuvataiteen, luonnonsuojelun ja raittiusaatteen puolesta. Tarkkailee maailmaa oman ruutunsa läpi, tuskin ajattelee, että voisi katsella jonkin toisen ruudun läpi. Ravintolan isäntä oli ystävällinen mies ja suostui malliksi aivan vähäisen suostuttelun jälkeen. Olen aina kierrellyt hautausmaita. Siihen se tuli: Ihiminen, paikallisella murteella. Karaokekisa päättyi osaltani onnekkaasti: Olavi Virran ikivihreät purivat tuomareihin. Pitkällä silimällä lienee alun perin tarkoittanut koukulla tai silmukalla varustettua pitkää vapaa, jolla pyydystettiin irtotukkeja sumasta, volokista. Hänen nimeään kantava säätiö perustettiin vuonna 1988. Kuolemansa jälkeen vaatimaton mies paljastui miljonääriksi. Ystävällinen palomies keskeytti autonsa pesun ja lähti opaskierrokselle. Huikkaisin ääneen: "Terveyskeskukseen!" ja lähdin itse vastakkaiseen suuntaan. Hyppäsin taas pyörän satulaan ja lähdin polkemaan jokisuistossa sijaitsevalle hautausmaalle. Valto Pernun kuvausteltta on nähtävänä Arktikum-maakuntamuseossa Rovaniemellä. Kisan loppulaulut sattuivat päällekkäin viimeisen kuvaustehtävän kanssa, joten viimeinen tehtävä piti kuvata paikallisessa ravintolassa, lauluvuorojen välissä. Noustiin letkutorniinkin. "Jonkun ystävällisen ihmisen tapaamisen, hymyn, taivaallisen vastaanoton...", ideoita pulppusi vaivattomasti. Puhelu auttoi, vaikka- Ilta alkoi jo hämärtää, joten viimeinen aiheemme, Hämärän rajamailla, tuntui konkreettisemmalta kuin muut. Päättelin, että kysymys voisi olla kiikarista tai jotain sellaista. Hääpari varmaan antoi meille anteeksi, kysymys ei ollut mielenosoituksesta. Mutta en keksinyt mitään kuvattavaa. Lisäsin siihen kuvitteellista, pitkän ravintolaillan aiheuttamaa tajunnan hämäryyttä. Mutta se ei tehnyt asiaa helpommaksi. Soitin vaimolleni ja kysyin, mitä Vastaanotto toisi hänelle mieleen. Päätin lyhyen pähkäilyn jälkeen, että käytän tässä aiemmin päivällä ottamaani kuvaa Hummermaasturin sivupeilin taustapuolesta. Tarjoilijat väistelivät ymmärtäväisesti, kun konttailin baaritiskin takana häntä kuvaten. Ei tarvinnut kauan etsiä, kun löysin koristeellisen vanhan rautaristin runsaan lehvistön keskeltä
Inhan tuotanto, Lomaxin kuvat ovat taltioivia ja dokumentaarisia. Lomax antaa välähdyksiä sääty-yhteiskunnan loppuvaiheesta, joka oli myös modernien elämäntuntojen syntyaikoja. Kiireisen tehtaan rattaat loivat tulevaisuutta samalla, kun varakas yläluokka eli yhä menneen maailman kiireettömyydessä. Myös Lomax kuvasi kulttuurihistoriaa sekä hänen että Branderin aineistoa säilytetäänkin juuri kulttuurihistoriallisessa museossa. Jos Tampereella on 2000-luvulla vetovoimaa, oli sitä suhdannehuippua elävällä pikkujättiläisellä myös tuolloin. Englantilainen Lomax toimi Finlaysonin kutomomestarina. Se tuo esillepanoon tämän päivän sävyjä ja kokeellisuutta. TYÖMESTARINA FINLAYSONILLA Suomalaisia on aina kiinnostunut, miten ulkomaalaiset näkevät maamme. Hän tuli Tampereelle Irlanninmeren rannalta, Englannin luoteisosasta 1880-luvun alussa. Lomax on eräs niistä nykyaikaa rikastaneista valokuvaajista, joiden tuotanto on "löytynyt" kuva-arkistoista. William Lomaxin työt rinnastuvat Kuopiossa vaikuttaneen Viktor Barsokewitschin ja Helsinkiä ja herraskartanoita kuvanneen Signe Branderin tuotantoon. Hän kuvasi runsaasti teollisuusaiheita, mutta oli omimmillaan kadulla, lähiluonnossa, perheen piirissä ja retkillä. VÄLÄHDYKSIÄ SÄÄTYLÄISELÄMÄSTÄ William Lomaxin moniulotteinen valokuvaajantyö ajoittuu 1800- ja 1900-luvun vaihteen kummankin puolen. Nousevat tehtaat tarvitsivat työvoimaa ja osaavia esimiehiä. Brander piti itseään kulttuurihistorian kuvaajana. Kauppakatu aamulla. TANELI ESKOLA Puuvillatehtaan epookki ja Tampere William Lomax esittäytyy Vapriikissa Kuopiolla on Victor Barsokewitsch, Helsingillä Signe Brander. Jostain syystä William Lomaxin näkemykset ovat jääneet vähälle huomiolle sadaksi vuodeksi. Hän on modernin Tampereen kehtoaikojen tulkitsija, joka toi esille niin tekstiiliteollisuuden, puhtaan luonnon kuin nopeasti kasvavan teollisuusyhteisön kauneutta. Valokuvalle on ominaista, että se häilyy kulttuuri- ja taidehistorian välimaastossa. William teki isänsä tavoin työuransa mestarina Finlaysonilla, jonka Plevna-kutomosalissa työskenteli yli tuhat henkeä. Leena Vaahtera kertoo näyttelykirjassa Lomaxin (1865-1932) tarinan. K. Kuten I. Vuodesta 1891 vuoteen 1908 William vietti perhe-elämää avioiduttuaan Englannista muuttaneen Maggie Bulloughin kanssa. | 5/ 2012 36. Siinä missä Brander teki ammattimaisia tilaustöitä, oli amatööri-Lomaxilla täysi vapaus valita aiheensa ja kuvaustyylinsä. Ajattomiksi ne tekee temperamentti, taiteellinen laatu ja tulkinta. Tässä suhteessa hän oli samankaltainen kuin Helsinkiä kuvannut Ivan Timiriasev. Nyt Tampereellakin on oma klassikkonsa, kun Vapriikki nostaa William Lomaxin tuotantoa esille laajassa näyttelyssä ja kirjassa. Näyttelyssä ei viehätä vain historiallinen sisältö, vaan myös Henrietta Lehtosen suurikokoisia kuvia, videoprojisointeja ja installaa- tioita hyödyntävä näyttelyarkkitehtuuri
Elämänsä viimeiset 25 vuotta William eli hiljaista elämää Finlaysonin kupeessa Puuvillatehtaankatu neljässä rakkaiden kuviensa ympäröimänä. Hän oli tilannekuvaaja. Alvin Langdon Coburniin, Frederick H. Yhä uudelleen valokuvaaja intoutui Tammerkosken kuurasta, joka oli tarttunut lähipuistojen puihin. Myös Daniel Nyblin oli vahva vaikuttaja. Lomax teki retkiä yhtä hyvin talvella kuin kesällä. Hän vältteli autiuden tunnetta ja suosi kadulla kulkijan omaa nä| 5/ 2012 kökulmaa, silmän korkeutta. Joka puolella kuvaa, sen etualalla ja taustalla, reunoilla, yksityiskohdilla sekä viime kädessä kuvan yleishahmolla on oma mielenkiintonsa. Imatran ja Niagaran kuvat ovat tunnetuimpia esimerkkejä. Tuulinen päivä Morecamben lomakaupungissa Englannissa Näyttely on saanut Dear Maggie -nimensä Tamperetta kuvaavasta pitkästä kirjeestä, jonka Willie lähetti tulevalle vaimolleen. Kaupunki oli Lomaxille toimintatila. Vuonna 1908 lapset muuttivat kuitenkin takaisin Englantiin koulun vuoksi, ja äiti seurasi pian perässä. Seuraavat kaksi lasta, Lily ja Madge, olivat isänsä silmäteriä, ja heistä on esillä lukuisia kuvia. Evansiin ja Frank Sutcliffeen. Tässä suhteessa Lomaxin tuotanto rinnastuu e Linked Ring -veljeskunnan työhön, mm. Englantilaisesta herrasmiehestä ei koskaan tullut suomalaista, mutta täällä hän asui ja ehkä tietämättään jätti pysyvän jäljen Suomen valokuvataiteeseen. TILANNEKUVAAJA Vapriikin kuva-arkistossa olevista yli 2000 Lomaxin kuvasta on nyt julkaistu parhaimmisto. Parhaista uusista töistä valotettiin diapositiiveja, joita illan mittaan projisoitiin satamäärin Seurahuoneen suuren salin seinälle. Heille syntyi kolme lasta, joista ensimmäinen kuoli nuorena. Lomax karttoi symmetriaa eikä pelännyt kontrasteja. Koskien kuuramaisemat olivatkin 1890-luvulla laajalle levinnyt kansainvälinen kuvatyyppi, josta mm. Hän kävi kirjeenvaihtoa perheensä kanssa ja vieraili usein Kanaalin takana. Lomaxilla oli aktiivinen suhde tilaan, tapahtumiin ja ihmisiin. Kun monen muun valokuvauksenharrastajan päähuomio kiinnittyi teknisten ongelmien ratkomiseen, jäi insinööritaidot hallitsevalle Lomaxille aikaa ilmaisulle, mm. näyttelyvedosten viimeistelyyn. Yhteisten retkien kuvia esiteltiin näyttelyissä, kilpailuissa ja suuritöisissä skioptikon-illoissa. Näyttelykirjassa Rauno Kivelä kertoo, että Fotografiklubben i Tammerforsin kirjastoon tuli edustava otos kansainvälistä sekä teknistä että taiteellista valokuvakirjallisuutta. Pääsylipun lunastanut yleisö sai ensin nauttia Tampereen näkymistä, minkä jälkeen siirryttiin lähimaisemiin ja yhä laajemmalle Suomeen. Lumi edusti Lomaxille puhtautta ja 37. Siksi kuvat puhuvat puolestaan. Näyttelyn perusteella voi vetää johtopäätöksen, että Lomax oli valokuvataiteen kansainväliset kriteerit täyttävä tekijä. Lomax pystyi omaksumaan kollegojaan tehokkaammin niissä esitetyt tekniikat, visiot ja mallit. Lomax oli siis aktiivisesti mukana Fotografiklubben i Tammerforsin toiminnassa. Kuvien aiheet käsittelevät elämää laidasta laitaan: teollisuutta, vapaa-aikaa, perhettä, retkiä, matkoja ja harrastuksia, kuten purjehdusta. Lomaxin asunnon täyttäneitä vintage-vedoksia ja lukuisia albumeja ei toistaiseksi ole tavoitettu. Hän käytti kameraansa välittömästi mutta täsmällisesti. Nyt esillä oleva kuvasto on tehty suurelta osin Reetta Tervakankaan skannaamista alkuperäisnegatiiveista. Hän ei liikkunut siellä turistina eikä ulkopuolisena vaan teki syntymämaassaan yhtä painokasta jälkeä kuin kotona Tampereen seudulla. Tuolloin juuri Englanti oli valokuvataiteen suurvalta. Kutomomestarin likeiset suhteet Englantiin auttoivat myös valokuvauksellisesti. Eurooppalaisten aiheiden esittelyn jälkeen ilta päättyi kaukomaille, esimerkiksi Kiinaan, Etelä-Afrikkaan tai Meksikoon. Parhaille otoksille annettiin raikuvat suosionosoitukset. SAVUPIIPPUJA JA PUHDASTA KUURAA Marjo-Riitta Saloniemen ja Reetta Tervakankaan toimittaman näyttelykirjan nimi, Savupiippuja ja puhdasta kuuraa, tulee Lomaxille läheisistä aiheista, teollisuudesta ja talvesta
Valokuvakulttuuri juurtui Suomeen uskottua nopeammin ja monipuolisemmin. 38,50 ). Vapriikki, TAMPERE Tarjous voimassa 18.5.30.6.2012 38 | 5/ 2012. Kansainvälisen atmosfäärin ilmaisemisessa auttoi Lomaxin englantilainen silmä ja elämänkohtalo. Lumen lisäksi Lomaxia kiinnostivat muutkin veden olomuodot. Jopa erikoinen kuva tulipalon runtelemasta tehdassalista josta sammutusveden jättämät jääpuikot tekevät kummitusmaisen on eräs osoitus Lomaxin kuvaaman veden voimasta. TAMPERE VALOKUVATAITEEN ETURINTAMASSA aa: "Ei yli 100 vuotta tamperelaista elämää ehkä tunnu pitkältä ajalta, mutta se on kyllin pitkä tehdäkseen meistä vieraita tuonaikaiselle elämänmuodolle." Lomaxin maailma näyttäytyy samaan aikaan sekä vieraana että tuttuna, mutta ennen kaikkea kiehtovana. Muita vesiaiheita olivat järviluonto, höyrylaivat ja purjehdus. Katusoittajia Puuvillatehtaankadulla kypsää kauneutta. Dear Maggie William Lomax ja Tampere 30.9. Kuvat loivat hänelle ominaisen särmikkään mutta samalla idyllisen Tampereen lähiseutuineen. Se pelkisti näkymiä ja antoi mahdollisuuden monenlaisille valaistustunnelmille. Lomax siirsi visuaalisuutta ja merkityksiä ajassa ja paikassa. Kuten museonjohtaja Tuija-Liisa Soininen näyttelykirjan esipuheessa tote- William Lomaxin valokuvakirja Savupiippuja ja puhdasta kuuraa Kamera-lehden lukijoille hintaan 30 (norm. Lomaxin taidetta kannattaa verrata valokuvataiteen historiankirjoissa huolellisesti kuvattuihin e Linked Ring ja Photo-Secession -liikkeisiin. 2012 saakka museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Englantilainen mies Lomaxin persoonallinen tuotanto osoittaa, etteivät Suomi ja Tampere valokuvaklubeineen olleet valokuvataiteen periferiaa 1900-luvun alussa. Kansainvälisiä vaikutteita saatiin eri tahoilta
Ottaisin mukaan autiolle saarelle Puolisoni lisäksi lääkärin määräämät tabletit ja tablettitietokoneen käyttöohjeineen. Kamera-lehteen olen kirjoittanut 1-2 juttua per numero vuodesta 1963 lähtien. Salaman voisi kyllä lailla kieltää, jos sitä ei osaa ottaa pois päältä. Mottoni Parempi reilu rysäys kuin ainainen rutina. Minuun teki vaikutuksen Tänä keväänä avattu Istanbulin valokuvamuseo. Työhistoriani Kun en päässyt insinöörioppiin, tulin Yleisradion ensimmäiselle kameramieskurssille vuonna 1969. Väri, koska siitä saa mustavalkoista. Leipätyöni on ollut televisiotuotannoissa ryhmäesimies-, apulaistuotantopäällikkö-, tuottaja- ja projektipäällikköhommissa YLE:ssä vuoteen 1972 saakka ja sitten MTV3:ssa vuosituhannen vaihteeseen. Konstit eivät saa loppua koskaan TEKIJÄ Sarjassa Kamera-lehden tekijät esittäytyvät ja kertovat merkityksellisimmästä kuvastaan. Salamalla vai ilman. Jälkimmäisellä näköjään voi kuvata, katsella tietoverkkoja ja soitella lapsenlapsille. l 5 / 2012 Mustavalkoinen vai väri. Pitkäsenkin suuhun on pantu lausahdus "paras kuva on myyty kuva". Ensin ilman ISO 800:lla, sitten salama katon kautta ISO 100:lla. Sattumalta siitä tuli mielestäni lopullinen ja täydellinen rajaus, jota Photoshop voisi vain huonontaa. Jos olisin kuvauslaite, olisin Viimeisin kallis pokkari tai järkkäri lisukkeineen. Sen näyttelyt kertovat valokuvan historian aina ensimmäisen säilyneen valokuvan ottaja Nicéphore Niépcestä nykypäivään. Pistän tähän kuitenkin kuvan vietnamilaisen luostarin kala-altaalta. Tällä kertaa esittäytyy Matti Ristimäki, joka on avustanut lehteä vuodesta 1963. Matti Ristimäki Lähes seitsenvitonen eläkeläinen Helsingin Herttoniemen rannasta. Lisäksi olen kouluttanut alan ihmisiä valokuvauksen saloihin pääasiassa optiikan alueelta sekä ruokkinut lehdistöä kuvilla ja kuvakertomuksilla. Se osoit- taa, että kalatkin osaavat kerjätä. Matti. 39 Matin merkityksellisin kuva.. Merkityksellisin kuvani Niin Kalle Kultalan kuin Matti A. Vastustan rotusortovihjailuja ja köyhäilyä
Tässä kohtaa ei siis kannata kiirehtiä vaan tutustua rauhassa eri vaihtoehtoihin. Siksi muiden kokemuksia eri tulostus- ja kehystyspaikoista ja menetelmistä kannattaa kysellä. Kuvankäsittely maksaa 15-30 euroa kuvalta. Miten toteuttaa teokset. Valmiit kuvat odottavat enää viimeistä vaihetta, ripustamista. | 5/ 2012 40. Yritykset kehittävät jatkuvasti uusia menetelmiä, joista tulee joskus jopa über suosittuja, kuten kävi Diasec-menetelmälle. Vaihtoehtoja ovat akryyli, alumiini, di- pond, forex, HDF, MDF, Kapa-levy, lasilevy, polystyreeni, mainospahvi, kennolevy tai jokin muu. Tarkista valmiit teokset aina paikan päällä ennen kuin viet ne pois. Kaikki isot ratkaisut ovat takanapäin: teosten toteutustapa, näyttelykokonaisuuteesi kuvien kokovalinnat, mitkä ovat pääkuvat ja teitkö yksittäisiä kuvia, diptyykkejä, triptyykkejä vai erilaisia ryhmittymiä. Tavarataloissakin on valmiita kehyspaketteja, jos näyttely ei vaadi arkistokelpoisia ratkaisuja. Mieti kuvankäsittelytaitojasi ennen vedosten tulostamista. Toteutustavan pohdinta kattaa materiaalivalintojen lisäksi myös huolen rahan riittävyydestä. Voit pyytää jo tilausta sisään jättäessä, ettei teoksiasi pakata valmiiksi. NÄYTTELYTILASSA Näyttelytilassa voi jo pikkuisen huokaista. Martin Wágnerin näyttely edustaa perinteistä ripustusta. Czech Photo Gallery, Praha 2012. SARI POIJÄRVI Järjestä valokuvanäyttely ja pysy hengissä osa2 Unettomat yöt lähestyvät, sillä kriittisimmät hetket ovat käsillä. Testiprinttien teettäminen eri materiaaleille auttaa saamaan paperista selkeämmän näkemyksen: miellyttääkö sen koostumus, pintarakenne ja pohjaväri. Muoto komppaa sisältöä, ja sisällön sanoma vahvistuu oikeassa esitystavassa. Yrityksiä löytyy runsaasti pääkaupunkiseudulta, muualta Suomesta ja lahden takaa. Hengen tuotteet tulisi osata kehystää oikein, ja lopullinen päätös peruuttamattomuudessaan on pelottava. Tulostuspaikasta on syytä selvittää, mitä teknisiä vaatimuksia hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan, ja kysyä myös leikkuuvarasta. Valokuvataiteilijat suosivat useimmiten secmenetelmällä valmistettuja vedoksia, joissa on joko alumiini- tai dipond-pohjustus. Kiintoisia ratkaisuja saattaa löytyä netistä suurtulostinfirmoilta, kuten forex-levyt, kankaat, valokuvatapetti tai kangasta jäljittelevä materiaali canvas. KUVASTA TEOKSEKSI Kuvien sisällön ja niiden esitystavan vastaavuus on toimiessaan loistava yhtälö. Sec-menetelmien ja edellä mainittujen moninaisten muiden vaihtoehtojen lisäksi valintapaletista löytyvät perinteinen tuloste + pohjustus -menetelmä ja periklassinen kuvat kehyksiin -tapa. Kuvat ovat lasien alla kehyksissä nauhamaisessa jonossa. Jos olet epävarma kyvyistäsi, niin on parempi turvautua ulkopuoliseen ammattiosaajaan niin me muutkin teemme. Päätösten jälkeen kannattaa vielä ottaa tarjouspyyntöjä useammalta eri taholta. Tätä saksalaista 1960-luvun menetelmää suojaa tavaramerkki, niinpä Suomessa sen kauppanimet löytyvät esimerkiksi Fotosec- tai Silisec-nimisinä, Tallinnassa Proofsecinä. Pohjustusmateriaalejakin on enemmän kuin toivoisi. Ei ihme, sillä värit hehkuvat ja kuvan päällä oleva paksu kirkas muovikerros saa aikaan syvyysvaikutelman
Galleriatiedote suunnataan yleisölle. Merkintä 2/5 tarkoittaa, että teos on toinen viiden kokonaismäärästä. Kuvien siirtelyssä käytetään valkoisia puuvillahanskoja ja varotaan teräviä kulmia. Kuvien yhteydessä on yleensä myös teostiedot, eli nimilaput. Siksi on syytä olla muutama ekstrakuva mukana. Tätä on hyvä harjoitella ennakkoon vaikka pikkukuvilla. Paikan päällä tapahtuu silti yllätyksiä. Kuvat eivät ehkä sovikaan vierekkäin, kuten kaavailit. Paikalla valitset teosten katselukorkeuden. Julisteita tehdään useimmiten muutamia kappaleita. Teoksista voi tehdä myös kaksi eri kokoista sarjaa. Lisäksi se taustoittaa, kuka tai ketkä tekevät, sekä kertoo, mistä tai keneltä saa lisätietoa. Ripustustyyli vaihtelee nykyisin hyvin vapaasti klassisesta nauharipustuksesta villiin ranskalaiseen ripustukseen. Kutsun voi lähettää pelkästään sähköpostilla tai sekä sähköisenä että perinteisenä. Kun näyttely on pyörähtänyt käyntiin, käy jossain vaiheessa vielä viimeisillä voimillasi dokumentoimassa koko näyttelyn, jos tilavuokraaja ei sitä tee. 41. Voit kertoa, mitä teet, millä välineillä ja mikä on viitekehyksesi. Hyödynnä myös kaikkien seurojen ja yhdistysten postituslistat, joihin olet linkittynyt. Yleisin valinta on keskiverto katselukorkeus tai siitä alemmas. Ole ajoissa liikenteessä tekstin ja lehdistökuvien kanssa. Mieti myös, mitä eri tiedotuskanavia voisit käyttää: lehdistöä, ystäviä, yhteistyötahoja, sähköpostia, Facebookia, blogeja. Signeerauskin on hyvä muistaa. Myös teosten kulmat murtuvat ja saavat helposti kolhuja. Ohjeita ei ole, mutta kohtuullinen hintataso on ai- nakin asiakasystävällistä. Se kertoo laveammin näyttelykokonaisuudesta ja tekemisestäsi. Teoksiin laitetaan hyvien tapojen mukaisesti teoksen nimi, vuosiluku, mahdollisesti tekniikka ja editio. Listaan laitetaan esimerkiksi teoksen nimi, kokotiedot, vuosiluku, käytetty tekniikka, hinta ja editio. Mutta mikä on teoksen oikea hinta. Suosi tiedotteessa kuvaa se kertoo lähes aina tekstiä tehokkaammin, mistä on kyse. Läpinäkyvä tarrateippi on siisti ja huomaamaton valinta. Kehystyksen ja ripustuksen vapautta Robert Carrithersin tyyliin näyttelyssä 80s in NY, Fotograf Gallery, Praha 2012. pdf:n painoon ja onko painolla tai tulostusfirmalla käytössä oma profiili. Niissä ilme ja tekstitys noudattaa kutsukortin linjaa. LOPPUHUIPENNUKSET Teosmyynti kruunaisi kaiken pusertamisen, hiusten haromiset ja unettomat yöt. Tietoa on harvoin liikaa, ainakaan sitä ei kannata pihdata. Sec-teoksissa on usein päällä tiukka suojamuovi, joka poistetaan vasta viime hetkellä, silloin kun teos on jo ripustettu seinälle. TIEDOTUS Näyttelytilan luonne vaikuttaa myös teosten ripustusja materiaaliratkaisuihin. Esimerkiksi: "Olen valokuvauksen harrastaja / luontokuvaaja / lehtikuvaaja / valokuvataiteilija..." Avaa tavoitteitasi tai muistele, mikä oli näyttelyn tausta ja alkuperä. Ole aktiivinen tiedottamisessa. Teosten ripustaminen pohjaa esityöhön. Mieti myös linjoja, jos teokset sijaitsevat eri korkeudella. Iiris Hanellin kokonaisuus Utön galleriassa vuonna 2010. Muutama tiedottamisen perussääntö on syytä ottaa haltuun. Ripustuksesta on olemassa suunnitelma, kuvallinen käsikirjoitus, jossa on valmiiksi mietitty katsojan kuljettaminen. Se kertoo perustiedot näyttelystäsi: mitä, missä ja milloin. Se tarkoittaa sitä, kuinka monta kappaletta olet vedostanut tai sitoutunut vedostamaan kyseistä teostasi. Kuvien muotokieli ja tapahtumat saavat jatkoa viereisissä kuvissa. Teoksilla voi olla editio. Tämä ilmoitetaan ostajalle. Hintataso voi olla mitä vain 70 eurosta satoihin tuhansiin. Kuvien vuorovaikutus voi yllättää. Kutsukortin teossa pyöritään taas valintalaarissa: koko, materiaalivalinta, tuleeko laminointi tai jokin muu erikoisratkaisu, onko kortti yksi- vai kaksipuolinen, taitettu vai ei, kuka suunnittelee ja toteuttaa visuaalisen ilmeen ja taiton, hoitaa värierottelun ja painovalmiin | 5/ 2012 Teosten nimilappujen materiaaleissakin on valinnanvaraa. Rinnakkain ripustettujen kuvien luonne saattaa olla ja yleensä onkin erilainen kuin peräkkäin katsottujen. Hyvä tiedote on napakka ja selkeä. Yleensä teokset numeroidaan ja niistä tehdään teoslista. Älä jorise liikaa, vaan rajoita lehdistötiedotteen pituudeksi A4, sähköpostitse menevä joutaa olla vielä lyhyempikin
Tärkeintä on, että mittaus tehdään juuri siinä kuvaustilassa ja valaistuksessa, jossa lopullisetkin kuvat kuvataan. l 5 / 2012 Raw-kuvauksessa kuvaustilanteen valkotasapainoasetus tallentuu korvamerkintänä, mutta se on muutettavissa sopivalla tietokoneohjelmalla jälkikäteen muunlaiseksi säädöksi. Käsin mitattua valkotasapainoa ei voi myös mitenkään nollata. Säädön tekemisessä on eri merkkien ja jopa mallien välillä toimintoeroja. Värivirheiden kanssa on kuitenkin turha kärvistellä, koska jokaisesta järjestelmäkamerasta löytyy käsin mitattava valkotasapaino. On luonnollista, että helpoimmin hallittavaa on auringon säteilemä luonnonvalo. Nikonilla ja monella muulla merkillä yleisin tapa on valita valkotasapainon käsisäätö, tehdä mittaus neutraalista pinnasta tai valkeasta paperista kuvausvalaistuksessa, hyväksyä tehty mittaus ja ryhtyä kuvaamaan. Valkotasapainon mittaukselle on olemassa myös erilaisia apuvälineitä. Tällaisia ohjelmia ovat kameramerkin omat raw-säätöohjelmat tai joku erillinen ohjelma, esimerkiksi Photoshop, Lightroom, Aperture tai Viveza. 42. Säätöä tarvitaan, jotta lopullinen kuva saadaan muistuttamaan mahdollisimman tarkasti sitä kuvaa, jonka ihmissilmät yhdessä aivojen kanssa kohteesta luo. Eri valolähteissä on hyvinkin suuria eroja niiden sisältämien näkyvän valon aallonpituuksien kimaran suhteen. Käsin tehtävälle mittaukselle hyvä ja halpa apu löytyy yksinkertaisesti valkoisesta paperiarkista. Värikuva kertoo lahjomattomasti valokuvaajan kannalta hankalien valolähteiden todellisen värin ja luonteen. Sisällä kuvatut otokset ovat olleet liian keltaisia tai kaamoksen ulkokuvat liian sinisiä. Tämän jälkeen kamera osaa säätää seuraavat otokset oikean värisiksi, kunhan valaisu pysyy samana. Se on tasapainoista valkoista valoa, jossa ei ole vaikeasti korjattavia jyrkkiä piikkejä millään spektrin alueella. Se toimiikin kiitettävän hyvin luonnonvalossa. Keinovalossa automatiikan rajat tulevat vastaan melko nopeasti. Saadakseen haluamansa värisiä kuvia joutuu filmille kuvaava käyttämään värikorjaussuotimia, digikuvaajan pitää säätää kameran valkotasapainoa. Korvien välissä meillä kaikilla on automaattinen valkotasapainon säätö, joka korjaa esimerkiksi hehkulamppujen keltaisen valon "oikeaksi". Nämä ohjeet sopivat kaikille kameraoille, joiden valkotasapainoa voi säätää käyttötilanteessa. Monissa kameroissa voi myös valita, kumpaa tapaa haluaa käyttää. Vaikka kameran elektroniikassa säätövaraa vielä riittäisikin, ei automatiikka käytännössä koskaan osaa korjata kunnolla hankalien keinovalojen aiheuttamia värivirheitä. Kun toiminnon opettelee, aikaa säädön tekoon kuluu muutama sekunti. Asetuksena oli aukon esivalinta, jatkuva tarkennus ja sarjakuvaus. Ei ole väliä, onko kamera kompaktikamera, superzoom vai oikea järjestelmäkamera. Kamerana Canon 50D+EF-S 18-200. Arvot: f/6.3, ISO 800, 1/1000 s, 200 mm. Valkotasapaino ASKO VIVOLIN KUVAT: ASKO RINTAMÄKI Jokainen meistä on varmasti joskus moittinut katselemiaan valokuvia väärän värisiksi. Käyttöohje kertoo, kuinka se kamerakohtaisesti tehdään. Harva sähkölamppu tuottaa auringon valon kaltaista valoa. Totuus on kuitenkin se, kuvat ovat olleet täysin oikean värisiä. Vanha säätö muuttuu vain, kun uusi mittaus suoritetaan sen päälle. Pahimmillaan tällaisen valon spektri on hyvinkin piikikäs, ja joku oleellinen aallonpituus saattaa käytännössä puuttua kokonaan, mikä aiheuttaa korjailun kannalta jopa mahdottoman värivirheen. a igik D m e an p er ru tt käy s ö Päivänvalossa otettu kuva, jossa valkotasapainoasetukseksi oli valittu automaatti. Yksi asia kannattaa kuitenkin pitää visusti mielessä; valkotasapainoasetus ei palaudu takaisin itsekseen, vaan kuvaajan pitää muistaa palauttaa säätö käsisäädöltä esimerkiksi automaatille. Keinovalojen kanssa on elämä usein hankalampaa. Valkotasapainon, eli värien toistumisen säädöistä, automatiikka on taatusti yleisimmin käytetty asetus digikameroissa. Canon suosii tapaa, jossa kameran asetuksista valitaan valkotasapainon käsisäätö, sitten otetaan kuva neutraalista vaaleasta pinnasta ja kolmantena vaiheena käydään säätövalikon kautta valitsemassa otettu kuva säätöreferenssiksi. Halvat loisteputket ja energiansäästölamput saattavat olla suorastaan painajainen kuvaajan kannalta. Yleisin ja hyödyllisin on valkoinen tai vaalean harmaa mittapinta, mutta myös erilaisia tarkkuuspainettuja väriruudukkoja käytetään täsmälliseen värimäärittelyyn
Automatiikalla on paha tapa yrittää vaimentaa voimakkaita värejä kuvassa. Kirkas sininen taivas antaa hyvin kylmän valon, sitä vastaa Kelvin-lukema 10 000K. Kamerana Canon 50D+EF-S 18200. Valkotasapainoasetuksena oli pilvinen, jolla saavutettiin luonnollisempi kuva kuin autoasetuksella, jolla kuva jäi liian siniseksi. Valon värilämpötilaa mitataan Kelvineinä. Asetuksena oli aukon esivalinta. Se sisältää tasaisesti kaikkia niitä valon aallonpituuksia, joiden yhteissummaa sanotaan valkoiseksi valoksi. Aurinkosymbolia kannattaa kokeilla myös auringon laskun kuviin tai kun kuvataan öisiä kaupunkinäkymiä neonvaloineen. Hallitseva aallonpituus on vihreä. Tällaisen lampun valossa valkotasapainon säätö on likimain mahdoton tehtävä, ja kuvaan jää selviä värivirheitä. Valkotasapainoasetuksena oli päivänvalo, jolla saatiin sävyiltään lämpimämpi ja miellyttävämpi kuva kuin autoasetuksella, jolla kuvasta tuli kylmempi. Arvot: f/6.3, ISO 1600, 1/13 s, 80 mm. Samassa tilanteessa otettu kuva kuin edellinen. Asetuksena oli manuaalivalotus ja kuvattu jalustalta. Loisteputki- (Fluorescent) ja hehkulamppuasetuksilla (Incandescent /tungsten) saattaa myös onnistua. Sisällä otettu kuva. Asetuksena oli aukon esivalinta. Arvot: f/6.3, ISO 1600, 1/13 s, 70 mm. Pilvisenä päivänä otettu kuva Mustion linnan yhdestä rakennuksesta. Käsin tehdystä mittauksesta tai kiinteän tehdasasetuksen käytöstä on hyötyä myös silloin, kun on tarpeen kuvata useita kuvia, joiden hallitseva väri vaihtelee paljon. Kun automatiikka säikähtää voimakkaita hallitsevia värejä, saattaa se pyrkiä kääntämään väritasapainoa vastakkaisvärin suuntaan. (Osram) Digikameroissa on valikoima erilaisia tehdassäätöjä, joista kokeilemalla valitaan sopivin kulloiseenkin tilanteeseen. Aurinkoisen kelin asetus (Sun/ sunshine) voisi olla oikeastaan nimeltään "diafilmi". Se toistaa värit juuri niin kirkkaina kuin ihmis-silmäkin ne näkee. Valkotasapainoasetuksena automaatti ja kuva jäi sävyltään liian kellertäväksi. Arvot: f/13, ISO 200, 1/60 s, 80 mm. Keskipäivän auringonvalon spektri on suunnilleen kuvan kaltainen. Asetuksena oli aukon esivalinta. Valkotasapainoasetuksena oli keinovalo ja kuvan sävyt luonnollisemmat. Kamerana Canon 50D+EF-S 18-200. Kamerana Canon 50D+EF-S 18200. Arvot: f/13, ISO 400, 1/160 s, 24 mm. Auringonlasku merellä. Kamerana Canon 50D+EF-S 18-200. Digikameran säädöissä tätä vastaa varjoalueasetus (Shade.) Pilvisen päivän (Cloudy) ja keskivertosalaman (Flash) värilämpötila on vähän korkeampi, mutta kumpikin tarjoaa keltaisen korostusta poistaakseen liikaa sinisyyttä. Lopputuloksena voi olla tukku kuvia, jotka kaikki vaativat pientä korjailua värien suhteen ja kaikki vieläpä eri suuntiin. l 5 / 2012 43. Automatiikka saattaa latistaa värien voimakkuutta näissä tilanteissa. Spektrissä ei ole myöskään värivirheitä aiheuttavia jyrkkiä piikkejä, jotka ovat tyypillisiä monille keinovalolähteille. Tyypillinen spektri halvalle energiansäästölampulle. Valon väri koostuu lähes pelkistä kapeista piikeistä, ja tiettyjä aallonpituuksia puuttuu välistä
kinovastaavuutena) Canon 5x 28140 mm f/3.94.8 Fuji 5x 28140 mm f/3.94.9 Nikon 5x 28140 mm f/3.94.8 Olympus 5x 28140 mm f/3.95.9 Panasonic 4,6x 28128 mm f/3.35.7 Pentax 5x 28140 mm f/3.55.5 Sony 4x 25100 mm f/3.54.6 Lukemien perusteella näyttää melkeinpä siltä, että joku olisi määrännyt tietynlaisen objektiivin tämänkaltaisiin kameroihin, niin mo- nessa polttovälialue on sama. Kameroissa on kaikissa HDMI-liitäntä. l 5 / 2012 44. Ehdotuksia? OBJEKTIIVIT Kaikissa kameroissa on zoom-objektiivi. Full HD -videointi (1920 x 1080 pikseliä) sujuu kaikilla kameroilla, joten tässä suhteessa kamerat ovat tasaveroisia. HARRI HIETALA MAALLA, VEDESSÄ JA ILMASSA Canon Powershot D20 Fujifilm Finepix XP150 Nikon Coolpix AW100 Olympus TG820 iHS Panasonic Lumix DMC- FT4 Pentax WG-2 GPS Sony Cyber-shot DSC-TX20 Tarkastelemme kovaan käyttöön tarkoitettujen kompaktikameroiden uusinta satoa. Vain Panasonicissa on CCD-kenno, kaikissa muissa kennotyyppi on CMOS. Zoomauskerroin/polttovälialue/valovoima merkitään lukemin (polttovälialue ilmoitettu tässä ns. Mukana on kuusi uutta mallia kuudelta valmistajalta. Keksisimme mielellämme sopivan nimikkeen tälle kameraryhmälle, sillä "vesitiiviit iskunkestävät kamerat" on hieman raskas sanarivi käytettäväksi englanninkielen rugged ja tough kun eivät käänny kovin näppärästi. Kameroiden käyttösektoria ajatellen megapikseleiden määrällä ei ole merkitystä. Fujin lukema on 14,4 megapikseliä. Tällaisella kameralla on varmasti käyttöä myös lapsiperheessä, mutta nimike perhekamera ei oikein sekään sovellu. Sonyn polttovälieli kuvakulma-alue on hiukan suppeampi kuin muilla, mutta vastaavasti siinä on joukon laajakulmaisin objektiivi. Sonyssä voi käyttää myös Sonyn omaa Memory Stick -korttia. 12 mp:n kameroita ovat Canon, Olympus ja Panasonic, 16 mp:n kameroita ovat Nikon, Pentax ja Sony. Valovoimissa ei ole merkittäviä eroja, sillä sekä laajakulma-alueella että telealueella vaihteluväli on vain noin puoli EV-arvoa. KENNOT JA TALLENNUS Kompaktikameroissa on nykyisin tavallisesti 1/2,3"-kokoinen CMOS- tai CCD-kenno, jonka tarkkuus on 12-16 megapikseliä. Jpeg-kuvat (kameroissa ei ole raw-tallennusmahdollisuutta) tallennetaan kaikilla kameroilla sd/sdhc/sdxc-muistikorteille. Canonin uutuus Powershot D20 ei harmiksemme ehtinyt mukaan, joten palaamme siihen sopivassa yhteydessä
Testin lopuksi (varmuuden vuoksi) pudotimme kamerat ilmoitetulta maksimikorkeudelta vaneripinnalle useita kertoja. Pentaxin kuvanlaatu on hyvä. Vaikuttavan näköinen Pentax on sekin hyvin varusteltu ja helppokäyttöinen, ja erikoisen muotoilun ansiosta se pysyy liukkaissakin käsissä. Vertailuryhmämme on hieman epätasapainossa GPS-toiminnon suhteen, neljässä kun se on ja kahdessa ei. GPS-ryhmä on suorituskyvyltään melko tasaveroinen, joten valinta on vaikeaa. Sen kuvanlaatu on keskitasoa heikompi telealueella, mutta kamerassa on paljon hyödyllisiä toimintoja. Tästä ryhmästä valitsemme toimituksen suosikiksi Panasonic Lumix DMCFT4:n. POLSKUTTELUA JA PUDOTUKSIA CANON POWERSHOT D20 Vesitiiviyden ilmoitettu raja vaihtelee: 12 metristä (Panasonic, Pentax) kymmeneen (Fuji, Nikon, Olympus) ja viiteen metriin (Sony). Kuvat ovat katsottavissa täysikokoisina Kamera-lehden sivuilla osoitteessa www.kamera-lehti.fi/testikuvat. FUJI OLYMPUS PENTAX ISO 200 ISO 1 600 ISO 200 NIKON ISO 1 600 ISO 1 600 PANASONIC SONY ISO 1 600 ISO 200 ISO 200 ISO 1 600 ISO 1 600 ISO 200 ISO 200 l 5 / 2012 45. Nämä kaksi kameraa ovat hyvin erilaisia: pienenpieni ja liukaskuorinen Sony on varustettu hyvällä kosketusnäytöllä, laajakulmaisella objektiivilla sekä hyvällä suojakannella. taitettu objektiivi (folded lens) -rakenne, jossa pienikokoisen objektiivin ja kennon välillä on peili. Näin objektiivi saadaan pysymään litteän rungon sisällä myös polttoväliä muutettaessa. Pudotusta kovalle pinnalle kameroiden ilmoitetaan sietävän joko 2 tai 1,5 metriä. Jos haluaa tämän lisukkeen, Olympus ja Sony eivät tule kyseeseen. Kaikki kamerat kestivät kokeen. Sen herkkyys on testin paras. Panasonic on tasapainoinen kokonaisuus ilman erityisiä huonoja piirteitä. Tässä kohden uskomme valmistajien ilmoituksiin emme ole tehneet syväsukelluksia kameroiden kanssa. Kameroista neljä (Fuji, Nikon, Panasonic, Pentax), on varustettu GPS-laitteella, mikä sopii hyvin matkakameran luonteeseen. Canon Powershot D20 on valmistajan järjestyksessä toinen vesitiivis malli. Nikonissa on erinomainen näyttö ja kohtuullisen hyvä kuvanlaatu sekä selkeästi jäsennelty menuvalikko. Pintauimarille tai rantaleijonalle kaikki lukemat ovat hyviä, mutta vakavampaa sukellustoimintaa harrastaessa eroilla on toki merkitystä. Edelliseen ryhmään kuuluvat Fuji, Olympus ja Panasonic; muut neljä kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään. Olympus on kaikin puolin hyvä kokonaisuus ja sopii todella kovaan käyttöön. Siinä on hyvä näyttö ja paljon käyttökelpoisia lisätoimintoja. MINKÄ NÄISTÄ VALITSISIN? Kuvanlaadun suhteen tämä kameraryhmä ei pärjää parhaille uusille kompaktikameroille, mikä johtunee pitkälle konstruktiovaatimuksista: testin kameroissa on ns. Se ei harmiksemme ehtinyt testiin mukaan, joten palaamme siihen sopivassa vaiheessa. Fujissa on satsattu Olympuksen tapaan kovan käytön rasituksiin ja siinä on monipuoliset GPS-toiminnot. Kameran pääominaisuudet ovat: · 12,1megapikselinHSSystem -järjestelmä · Vesi-japölytiivis,iskun-jajäätymisenkestävä · 28mm:nobjektiivi,5xoptinenzoom, älykäs kuvanvakain · GPS · 7,5cm:n(3,0tuuman)PureColorII -nestekidenäyttö · FullHD-videokuvaus · SmartAuto(32näkymää) · Videokuvauksenerikoistilat · Vedenalaisettoiminnot · Vesitiivis(40m)kotelolisävarusteena Osasuurennokset ovat näytteitä herkkyyksillä ISO 200 ja 1600
Objektiivi piirtää linjat suorina ohjelmallisen korjauksen ansiosta. Ohjelmisto on siis kattava. 350 euroa. 12 megapikselin kennolla varustettu Olympus toimitettiin metallisen tummanpuhuvana versiona väriversioitakin toki on olemassa. Objektiivi saa arvosanan tyydyttävä/välttävä. Myöhemmin voi piirtää tietokoneella kartan kuljetuista reiteistä MyFinePix Studio -ohjelmalla. Akkukotelon kansi on varmistettu kaksoissalvalla. Laadukkaita kuvia halutessa kannattaa käyttää korkeintaan ISO 800 -lukemaa. XP150 tallentaa liikkumisen ja näyttää reitin näytöltä. Tasaiset pinnat näyttävät hyviltä, mutta kohinanvaimennus tekee ääriviivoista suhruisia. Objektiivi tuottaa keskeltä huomattavasti terävämpää tulosta kuin reunoilta laajakulma-asennossa, mikä tässä seurassa on normaalia. Kamera on hyvin tukevan oloinen, ja off-asennossa suojalevy peittää objektiiviaukon. Näyttö/etsin on tarkka (460 000 kuvapistettä). Perusautomatiikan (P eli program) lisäksi toimintatapa on valittavissa useista eri toimintamoodeista:iAuto(aihetunnistus),beauty ("meikkaus"toiminto), SCN (aiheohjelmat, kaikkiaan 22 erilaista), magic (12 taidesuodatinta kuvien suoramuokkaukseen) ja panoraama. Kuvia tarkasteltaessa ilmenee, että objektiivi toistaa laajakulma-asennossa yksityiskohdat selvästi paremmin keskeltä kuin kuvan reunoilta. Kompassi näyttää ilmansuunnan näytöllä sekä asteikkona että nuolena. 280 euroa. 46 l 5 / 2012. Linjat toistuvat suorina. Kokeilimme esimerkiksi aiheohjelmaa "kissan kasvojen tunnistus". Kameran ISO-herkkyysalue ulottuu lukemalle 3200 saakka, mutta tuloksia ei voi kehua suurilla herkkyyslukemilla. Kamera opastaa ja selittää aiheohjelmia selväkielisesti, mistä varmasti on hyötyä aloittelijalle. Näppäimistö päällä ja takana on selkeästi ryhmitelty, ja videokuvaukselle sekä GPS:lle on omat kytkimensä. Teleasennossa toisto reunoilta yllättäen paranee jonkin verran ja on lähellä kuvan keskustan tasoa. FUJIFILM FINEPIX XP150 NIKON COOLPIX AW100 OLYMPUS TG-820 IHS 14,4 megapikselin kennolla varustettu, sporttisen oloinen Fuji on reippaasti muotoiltu. Sarjakuvausominaisuudet ovat siis hyvät. Maailmankarttanäytön avulla voi tarkistaa kuvien ottopaikat tai tarkastella reittejä tallennettujen GPS-lokitietojen perusteella. Kameraa toimitetaan viidessä eri värissä. Fuji sopii hyvin kovaan menoon ja sukelluksiin. Nikon AW100 on kokonaisuutena testin kärkipään tasoa. GPS-toiminnot ovat hyvin monipuoliset, ja kamerassa on myös sähköinen kompassi. Olympus on hyvä ja monipuolinen kokonaisuus ilman GPS:ää. Kamera osaa myös ottaa kaksi kuvaa peräkkäin siten, että toiseen käytetään salamaa. 260 euroa. Saimme testiin reippaan oranssisen yksilön kameraa toimitetaan myös mustana ja camokuosissa. Objektiivi saa arvosanan tyydyttävä/hyvä. Suositushinta n. Linjat toistuvat suorina. Kennon/prosessorin herkkyys on hyvä. Objektiivissa on optinen vakain. Videokuvaukseen on oma kytkin, ja ääni tallentuu stereona. Täydellä kuvakoolla maksimitallennusnopeus on noin neljä kuvaa sekunnissa per 12 kuvan sarja. Sarjakuvausasennossa kamera surauttaa 12 kuvan sarjan sekunnissa, joskin vain pienennetyllä kuvakoolla. Suurilla herkkyyslukemilla kohina syö detaljeja ja heikentää värintoistoa. GPS erottuu kyhmynä rungon päällä. Pyyhkäisyperiaatteella voi tallentaa 360 tai 180 asteen panoraamoja. Näistä ohjelmista varmasti löytyy sopiva jokaiseen tilanteeseen. Tähän puoleen on selvästi satsattu paljon. Objektiivi saa arvosanan hyvä/tyydyttävä. Kuvat ovat asiallisia terävyydeltään laajakulmalla kuvattaessa kuvan keskialueella, tarkkuus heikkenee selkeästi kuvan nurkissa. Zoomaus on toteutettu keinukytkimellä, ja videolle on oma kytkin. Menuvalikoissa seikkaillaan joystick-tyyppisen vivun avulla. Kamera laukeaa automaattisesti, kun kameranäkeekissankasvot.AinakinSimba-kissan suhteen ohjelma toimi mainiosti. Näyttö on kooltaan 2,7" ja tarkkuus perustasoa (230 000 kuvapistettä). Suositushinta n. Kameralla voi ottaa HDR- eli laajasävykuvia, jolloin kamera yhdistää yhden kolmesta valotetusta kuvasta. Salaman lisäksi kamerassa on led-apuvalo tarkennusta varten ja vakain. Kennoa liikuttaa vakain tärähdyksien välttämiseksi. Sarjakuvaukseen on eri mahdollisuuksia: nopea ja hidas sarjakuvaus ja 16 pienen kuvan muodostama monikuva. Teleasento tuottaa merkittävästi pehmeämpiä kuvia koko kuva-alalla. Telellä tilanne on hieman tasaisempi. Näyttö on erittäin tarkka, siinä on kaikkiaan 1,03 miljoonaa kuvapistettä. Kuvaustiloja ovat kolme perustilaa (A, P, aihetunnistus) sekä kokoelma aiheohjelmia, kaikkiaan 20 eri tilanteeseen. HD-videokuvauksen lisäksi voi tallentaa hidastettuja tai nopeutettuja videoita (15-240 kuvaa/s). 16 mp:n kennolla varustettu Nikon on taustapuoleltaan mustansävyinen ja kytkimet on merkittymelkoselkeästi.Akkukotelonluukku on varustettu poikkeuksellisen tukevalla, lukkopainikkeella varustetulla kierrettävällä säpillä, joten luukkua ei avaa vahingossa. Täydellä kuvakoolla kamera tallentaa kolme kuvaa noin 7 k/s -taajuudella Hi-asetuksella. 360 asteen panoraamatallennus onnistuu myös. Lisäksi tarjolla on älymuotokuva (!) ja nopea kuva -tila. Sarjakuvaus täydellä kuvakoolla sujuu nopeudella 4 k/s parinkymmenen kuvan verran. Akkukotelonkansioonvarustettukaksoissäpillä, joten sitä ei avaa vahingossa. ISO-herkkyysalue ulottuu lukemalle 3200 saakka, mutta laadukkaita kuvia tuottava alue on vain ISO 100-800. Erilaisia aiheohjelmia on perusautomatiikan lisäksi runsaasti, kaikkiaan 19, ja lisäksi kuvaa voi muokata värintoiston suhteen. Vielä ISO-arvolla 1600 saa aikaan käyttökelpoisia kuvia, tosin tarkkuuden kustannuksella. Pienennetyllä kuvakoolla (3 mp) kuvia tallentuu noin 15 k/s -nopeudella. Käytännön kuvissa asiaa ei juuri huomaa. Muutoin sarjakuvaus toimii noin 1,2 k/s -taajuudella. Suositushinta n. Elektronisella kompassilla ja kuvanavigaatiolla voi selvittää sijainnin ja etäisyyden edelliseen kuvauspaikkaan
Oranssinvärinen testikameramme on saatavana myös mustana, hopeisena ja sinisenä. Ei haittaa, vaikka kamera putoaa boolimaljaan, ja hämärässäkin saa hyviä kuvia. Suositushinta n. Kuvia voi tallentaa kohtuullisella laadulla vielä ISO 3200 -lukemalla. Objektiivi saa arvosanan hyvä. Koekuvien perusteella objektiivi tuottaa laajakulma-asennossa terävää jälkeä, ja terävyys reunoilla on myös kohtuullisen hyvää tasoa. GPS:lle on merkkivalo kameran päällä, jotta näkee, onko se päällä vai ei. Vielä ISO 1600 -herkkyydellä tallennetut kuvat ovat melko käyttökelpoisia, ja kameran objektiivi tuottaa terävää jälkeä erityisesti laajakulma-asennossa. Aiheohjelmia eri tilanteisiin on lisäksi tarjolla 14. Sony sopii vaikkapa bilettävän kaunottaren käsilaukkuun. Sarjakuvaus täydellä kuvatarkkuudella toimii vauhdilla kuva / sekunti. 12 tunnin ajan) on mahdollista. Sillä voi tallentaa nopea sarjakuvaus -moodissa 10 kuvan sarjan sekunnissa. Zoomaus tehdään keinukytkimellä erillistä videokuvauskytkintä ei ole. Menuvalikot ovat selkeät, ja niissä on helppo liikkua nelisuuntanäppäimen avulla. Kamera on siis hyvin monipuolinen. Laukaisinta on painettava voimalla, mikä voi aiheuttaa tärähdyksen vaaran. Laajakulma-asennossa kuvien terävyys on tyydyttävää tasoa. Kamerassa on 12 mp:n CCD-kenno ja objektiivissa on optinen vakain. 16 mp:n kennolla varustetun Pentaxin näyttö on tarkka: siinä on 460 000 kuvapistettä. Vedenalaiskuvauksiin ja 3D-kuviin on omat ohjelmansa. Teleasennossa kuvat ovat varsin teräviä keskeltä, laidoilla terävyys vähenee selvästi. Näytön tarkkuus on perustasoa, 230 000 kuvapistettä. Valotusohjelmia on runsaasti. Suositushinta n. GPS-vastaanotin tunnistaa sijainnin (leveys- ja pituusaste), aluetiedot 203 maassa tai alueella ja maamerkit yli miljoonassa kohteessa 82 maassa tai alueella. lelukamera tai miniatyyrikuva), 3D-kuvaus (video tai still-kuva) ja HDR (sävytehoste tai laajasävykuvaus). Videokuvausta varten on oma laukaisin. Kamera näyttää jonkinlaiselta sykemittarin ja avaruusaluksen risteytykseltä, ja sitä on saatavana eri väreissä. Saatavana on myös huokeampi malli ilman tätä lisuketta. Hitaammalla sarjakuvausvauhdilla kuvia tallentuu kaksi sekunnissa. Ohjelmoidun ja älyautomatiikan (aiheen tunnistus, toimii myös videoidessa) lisäksi käsisäätöinen valotuskin on mahdollista (tosin himmennintä voi säätää vain pieni-suuri-vaihtoehdoilla). Kuvat ovat kuitenkin hieman vähäkontrastisia ja reunoilta pehmeitä. Linjat toistuvat lähes suorina. PANASONIC DMC-FT4 PENTAX WG-2 GPS SONY CYBERSHOT DSC-TX20 Pienikokoinen FT4 antaa itsestään laadukkaan ja jämäkän vaikutelman. Silti se kestää viiteen metriin saakka sukellusta ja on myös iskunkestävä.Kameraatoimitetaaneriväreissä.Akkukotelon kansi on varmistettu pienellä säpillä. Päällä on kuitenkin erillinen videokytkin. Tämän lisäksi myös intervallikuvaus (hidastettu taltiointi max. Suositushinta n. Rosoinen muovikuori antaa hyvän pidon käsille, ja tästähän on varmasti etua. Pentax on oikein hyvä valinta, jos uskaltaa esiintyä näin rohkeasti muotoillun laitteen seurassa. Näppärä ja monipuolinen Panasonic on toimituksen valinta. Linjat toistuvat lähes suorina laajakulma-asennossa ja suorina teleasennossa. Kuvia voi lisäksi manipuloida jälkeenpäin hyvin laajan suodatin- ja väritysvalikkotoiminnon kautta. Pienennetyllä kuvakoolla (4 tai 5 mp:n tarkkuus) kuvia tallentuu huimasti nopeammin, 12 kuvaa sekunnissa. Kamera on ripeä. Aiheohjelmiaon16eritilanteisiin.Erikoistoimintoja ovat panoraama, kuvatehoste (seitsemän taidesuodatinta, mm. Menuvalikot ja pikavalikko (Quick menu) ovat Panasonicin kameroille tavanomaista tyyliä. Paikkojen nimillä varustettuja kuvia voi käyttää mukana toimitettavan ohjelmiston avulla. Pikavalikko jouduttaa huomattavasti asetusten tekoa. Kaiken kaikkiaan, kamera tarjoaa hyvin monipuoliset toiminnot. Akkukotelon kansi on varmistettu pienellä säpillä, joka voisi kyllä olla hieman tukevampaa tekoa. Pehmeän laukaisimen tuntuma on kuitenkin hyvä. Muotoilusta ja ohuudesta on se haitta, että kamera lipsahtaa kädestä tavattoman helposti ja hyvää laukaisuotetta on vaikea löytää.16 mp:n Exmor R -kennolla varustetussa kamerassa on myös optinen vakain. Älyautomatiikan ja perusautomatiikan (program) lisäksi tarjolla on melkoinen joukko aiheohjelmia, 25 kaikkiaan. Pentaxin kuvanlaatu on hyvä. Zoomaus tehdään keinuvivun sijaan kahdella painonapilla. Kameran herkkyys on kompaktikameralle erinomaista tasoa. 355 euroa. Sony poikkeaa tyyliltään testin muista rehvakkaista kovaan menoon -kameroista, sillä se on hyvin pelkistetty ja tyylikäs. Teleasennossa kontrasti heikkenee koko kuva-alalla, joten kuvat näyttävät pehmeiltä, vaikka terävyys on kohtuullinen. Kamera sisältää myös kompassin, korkeusmittarin ja ilmapuntarin, jotta korkeus, syvyys veden alla, ilmanpaine ja suunta tallennetaan. 370 euroa. l 5 / 2012 47. Säätimiä on takapuolella normaaliksi luokiteltava määrä, ja ne on merkitty melko selvästi. Kamera on myös hyvin pienikokoinen. 400 euroa. Pentaxin muotoilu ei jätä ketään kylmäksi. Herkkyys on hyvää tasoa, kuvia ISO-arvolla 1600 voi pitää vielä hyvin käyttökelpoisina. Käyttöliittymä on nappuloiden suhteen tavanomainen. Ohjelmisto on runsas. Koko kuva-alueella näkyy hyvin lievä tynnyrivääristymä. Tarkka näyttö (921 000 kuvapistettä) on kosketustyyppiä, ja toiminnot hoidetaan kokonaan sen kautta kameran takapuolella ei ole lainkaan säätimiä. Lisäksi tarjolla on mahdollisuus intervallitaltiointiin (kamera ottaa kuvia automaattisesti säädetyin välein) ja nopeutettuun videokuvaukseen. Kuten kameran nimestäkin ilmenee, kamerassa on GPS-vastaanotin. Ohjelmia ovat älyautomatiikkka, paras automaattisäätö, ohjelmoitava automatiikka (tavanomainen program) sekä erikoistoiminnot. Pieni kyhmy päällä ja GPS- teksti kertovat, että kamera on varustettu myös paikantimella. Emme yleensä ole kovin ihastuneita kosketusnäyttöihin, mutta Sony on järjestänyt menuvalikon mallikkaasti
Hyvä tulos on: eriväriset käyrät laskevat yhdessä tasaisesti alas juuri ennen teoreettisen erottelun rajapintaa. 48 l 5 / 2012. Vaaka-akselilla on erotuskyky LP/PH (linjapari/kuvan korkeus) ja pystyakselilla modulaatio (testikohteen viivasto tihenee, kontrastin erottelukyky). Kuvat esittävät tulosta täysi aukko/laajakulma-asennossa. Punainen käyrä on mitattu kuvan keskustasta, muut kuvan nurkista. Pystyviiva oikealla on teoreettisen erotuskyvyn raja. FUJI OLYMPUS PENTAX NIKON PANASONIC SONY Testitaulustamme TE42 mitatut kontrasti-/resoluutiokäyrät
Ohjelman mukana tulee liuta valmiita skriptejä, mutta ohjelmointitaitoinen voi tehdä itse lisää juuri sellaisia skriptejä kuin haluaa. Kokeilin ohjelmaa Canon EOS 5D mk II -kameran kanssa. Live View -toiminto täytyy ottaa pois päältä, mikäli kameran haluaa laukaista normaalisti. Kannattaa muistaa, että varsinkin Live View -toiminnon aikana laukaisuviive on merkittävä, joten hektisten tilanteiden taltiointiin ohjelma ei sovellu. Ohjelma tarjoaa kuitenkin myös täyden kontrollin kameran toimintoihin, jolloin kameraa voi ohjata suoraan Smart Shooterin avulla. Valitusta kuvausohjelmasta riippuu, mitä säätöjä ohjelman avulla voi muuttaa. Jos kuvia haluaa käsitellä jollain toisella ohjelmalla, Smart Shooteria voi käyttää ainoastaan välittämään kuvia kamerasta tietokoneelle kuvaustilanteessa. Smart Shooter on parhaimmillaan rauhalliseen tahtiin tapahtuvissa kuvaustehtävissä, jotka vaativat kameran kontrolloimista eri valotusten välillä. Hinta netistä ladattuna on 40 euroa. l 5 / 2012 49. Erityisen positiivista on, että Live View -toiminnon avulla voi kameran tarkennusta kontrolloida eteen- tai taaksepäin kolmella säätönuolella, joista kukin korjaa tarkennusta eri määrän. Ohjelma tuntuu tarjoavan hyvän työkalun myös makrokuvaajalle. Ongelmiin auttoi kameran käynnistäminen uudelleen. Ohjelman sivusto löytyy osoitteesta http://hartcw.com. Smart Shooterin avulla voi hyödyntää kameran Live View -toimintoa, jolloin kuvaamiseen ja sommitteluun voi käyttää etsimen sijaan tietokoneen näyttöä. Sitä vastoin M-ohjelman aikana ei voi käyttää valotuksen korjausta. Valmiita skriptejä voi lisäksi säätää ohjelmassa olevan kontrolli-ikkunan (Script controls) avulla. Myös Live View -toiminnon kytkeminen päälle hävitti testin aikana mahdollisuuden vaikuttaa joihinkin asetuksiin. Tämä lienee hyödyllistä esimerkiksi makrokuvauksessa. Kameran ohjaamiseen on tarjolla kaikki normaalit kuvaussäädöt, mutta kuvausohjelma pitää valita kameran valintakiekosta. Eri etäisyyksille tarkennettujen kuvien yhdistäminen Focus stacking -tekniikalla, HDR-kuvaaminen sekä jollakin ajanjaksolla tietyin väliajoin tapahtuva intervallikuvaaminen (timelapse) ovat esimerkkejä skriptikielen tarjoamista mahdollisuuksista. Ohjelmassa voi hyödyntää myös skriptikieltä, jonka avulla kamera ohjelmoidaan ottamaan useita kuvia etukäteen määritetyllä tavalla. Esimerkiksi kun Av-ohjelma on valittuna, ei ole mahdollista muuttaa suljinaikaa. MIKA KARHULAHTI Pikakoe SMART SHOOTER Smart Shooter on Francis Hartin koodaama pikkuohjelma, jonka avulla Canon- tai Nikon-järjestelmäkameroita voi ohjata Mac- tai Windows-tietokoneen avulla. Ohjelmaa voi käyttää kahdella tavalla. Jos kuvausohjelmaa vaihtaa lennosta, Smart Shooter ei aina näytä aktiivisena kaikkia mahdollisuuksia, joihin ohjelmalla pitää pystyä vaikuttamaan. Kameran laukaiseminen onnistuu tällöin ainoastaan tietokoneelta. Välillä myös Live View -tila jäi päälle
Kameraan voi liittää stereomikrofonin. Vanhoja OM-objektiivejakin toki voi käyttää välirenkaan avulla. Kennoa liikuttaa uudentyyppinen vakain. OM-kinokameramallisto oli varsin suosittu, ja sen lähtökohtana olivat pieni koko sekä laadukkaat objektiivit. Mukana toimitetaan pieni varustekenkään kiinnitettävä välähdyspää, joka ottaa virran akusta. Kaikki säätimet ovat päällä ja takana. Uusi OM-D on kuitenkin digiajan kamera, ja siinä käytetään Micro 4:3 -järjestelmän objektiiveja. Kuvasuhde on siis 4:3. Tarkennuspisteitä on 35. HARRI HIETALA Pen Professional Olympus OM-D/E-M5 40 vuotta ikäeroa: aikoinaan pienikokoisena pidetty OM-1 filmijärjestelmärunko on kookkaampi kuin uusi OM-D. Kuvat/videot tallentuvat yhdelle sd/sdhc/sdxc-muistikortille. Kameran runko painaa 425 grammaa, ja lisävarusteena pohjaan voi kiinnittää käsikahvan ja/tai akkukotelon. Vanhoja OMobjektiiveja voi käyttää välirenkaan avulla uudessa digirungossa. OMG!...EI KUN OM-D! Retroilua, retroilua... Kameran rungossa ei ole salamalaitetta. Vuodenvaihteen jälkeen esitelty Micro 4:3 -perheen uusin tulokas ei sisällä muistumia 1960-luvun Olympus Pen -kamerasta, vaan vuorossa on Olympuksen OM-sarjan uudelleen lämmittäminen nimellä OM-D. Olympuksen aikaisempi ammattiluokan E-mallisto Four Thirds -järjestelmän objektiiveille lienee haudattu hiljaisuudessa, sillä vuonna 2010 esitellyn E-5-mallin jälkeen ei ole esitelty yhtään uutta kameramallia eikä 4:3-objektiiveja. OM-D LYHYESTI Kamerassa on 16 megapikselin CMOS-kenno, jonka koko on 17,3 x 13 mm. toisaalla tässä lehdessä testaamme Fujifilmin uutta Leica-tyylisen mittaetsinkameran inkarnaatiota. Retroilua tässäkin, sillä akkukotelo muistuttaa kovasti OM-filmikameran alle kiinnitettävää winderiä, eli filminsiirtomoottori/akkupakettia. Lähes kaikki objektiivivalmistajat (mm. Etsinokulaarissa on silmätunnistin, joka aktivoi videoetsimen sinne kurkattaessa. Kameran lisävarusteena saatava akkukahva on kaksiosainen: kameran alle voi kiinnittää pelkän kahvaosan, jolloin kamerasta saa paremman otteen, tai pystykuvaus-akkupaketin, jolloin akkukapasiteetti tuplaantuu.Pystykuvausta varten kahvassa on laukaisin ja kaksi pyörösäädintä. l 5 / 2012 50. Oikealla puolella kameran päällä pyörösäätimiä on lähekkäin peräti kolme, joten kestää hetken omaksua mitä milläkin säädellään. Etsin on videoetsin, ja sen tarkkuus on 1,44 miljoonaa kuvapistettä. ISO-herkkyysalue on 200-25600, ja prosessori tuntee nimen TruePic VI. Sigma, Tamron, Tokina) ovat jo ilmoittaneet ryhtyvänsä tuottamaan objektiiveja M 4:3 -järjestelmälle, joten tulevaisuus on valoisa tässä suhteessa. Suurin kuvausnopeus on yhdeksän kuvaa sekunnissa, ja videokuvaus on mahdollista Full HD -tarkkuudella AVCHD/Motion JPEG -kompressoinneilla. Micro 4:3 -järjestelmässä on jo huomattava määrä Olympuksen ja Panasonicin objektiiveja. Sillä on toinenkin nimi, E-M5. Ensimmäinen OM-1-malli esiteltiin vuonna 1972. Myös Olympus jatkaa samassa vanhat hyvät ajat -hengessä. Toimintatavan valitsin vasemmassa päädyssä on selkeästi merkitty. OM-D on nyt Olympuksen järjestelmäkameramalliston lippulaiva. Näyttö kääntyy vaaka-akselin suuntaisesti ja toimii myös kosketusperiaatteella. Näytön koko on 3" ja tarkkuus 610 000 kuvapistettä. Ratkaisu on erittäin hauska: kameran voi pitää pienikokoisena pelkällä käsikahvalla, kun taas akkukotelon lisäyksellä kameraan muodostuu pystykuvauskahva, jossa on myös laukaisin
Toimintatavan (P/S/A/M ja aiheohjelmat/video) valitsin on vasemmalla. Koska OM-D on järjestelmäkameroiden maailmassa varsin pienikokoinen kamera, saatoimme todeta, että kameran käsiteltävyys paranee huomattavasti akkukahvan avulla eikä koko tai paino silti kasva merkittävästi. Ohjelmoitavia Fn-nappeja on kolme kappaletta. Testikameran mukana toimitettiin myös akkukahva. Näin on myös OM-D:ssä. Penmallien käytettävyys ei mielestämme ole alan parhaita, sillä aloittelija huomaa helposti olevansa menuvalikoissa jossain aivan muualla kuin toivoisi. Päällisin puolin kameran nappulakokoelma takana ja pari pyörösäädintä päällä ovat melko toimiva kokonaisuus. Ensinnäkin vakain ei liikuta kennoa ainoastaan pysty- ja vaakasuuntaan, vaan kennoa myös kallistetaan. Jos painaa korvan kiinni kameraan, voi kuunnella meren kohinaa kuin kotilosta... Kun kameran kytkee päälle, se alkaa pitää vienoa ääntä. Koska monet muutkin näppäimet ovat pienikokoisia, alkuun kamera tuntuu hankalalta käsitellä. Mutta akkukapasiteetti kasvaa tuplaksi, jos pitää toista akkua rungossa. Näin voi hienosäätää kuvan sävyalaa sekä varjo- että huippuvalopuolella. KÄYTTÖLIITTYMÄ Kamera on melkoisen kulmikkaaksi muotoiltu, kuten esivanhempansa OM-1. Huomautus: pyörösäädin akkukahvan alanurkassa tuntuu ikävän terävältä kämmenpohjaan vaakakuvia otettaessa. MAUSTEITA OM-D on muokannut kuvan studiomallistamme suoraan kameran ristikehitys-suodattimen avulla. Akkukahvaan tosin mahtuu vain yksi akku, eikä siinä voi käyttää paristoja. Kun on tajunnut, että OKnäppäimellä ja INFO-valikolla saa näytölle näkyviin kaikki normaalisti säätöön tarvittavat osiot, homma alkaa sujua. Pyörönäppäimet päällä ovat hyvin lähekkäin toisiaan. Erityisesti pyörösäätimissä on pyritty vanhantyyliseen vaikutelmaan. Vakaimen tehoa emme pysty mittaamaan mittalaittein, mutta se vaikuttaa erinomaisen toimivalta, vallankin videoidessa. OM-D:n käyttöliittymä on luonnollisesti paljon sukua muille Olympus-kameroille. Objektiivi 12 50 mm, f/5,6, ISO 800. + + + + + + + - erinomainen kuvanlaatu nopea sarjakuvaus laaja herkkyysalue varustelu monipuolinen hyvä ja tarkka videoetsin kääntyvä näyttö erinomainen vakain monet säätimet teräväreunaisia - vain yksi muistikorttipaikka - peruszoomin valovoima telealueella OM-D:ssä on lukuisia hyödyllisiä erikoistoimintoja. Sävykäyrää voi säätää jo kuvausvaiheessa tarkastelemalla kuvaa samalla, kun säätöä tehdään. Tosin etsinkuvan koossa mikään ei lyö OM-1:n vaikuttavaa näkymää, mutta videoetsimen muut edut ovatkin sitten mittavat otettu kuvahan saadaan heti näkyville etsimessä. On-off-kytkin on kovin pieni ja oudossa paikassa kameran takana, joten se tahtoo unohtua päälle. Taidesuodattimet ovat mielestämme aivan l 5 / 2012 Kameran läpiviennit on kosteustiivistetty myös objektiivin ja akkukahvan osalta. 51. Kääntyvä näyttö helpottaa erityisesti jalustakuvausta. Etsinkuva näkyy riittävän isokokoisena, ja kuva on tarkka. Suosittelemmekin opiskelemaan kameran toimintoja käsikirjan avulla ennen tositoimeen ryhtymistä. Erityinen kiitos siitä, että kamerassa ei ole hyvin yleistä pyörösäädin/nelisuuntanäppäinyhdistelmää, jonka käyttö monissa pienikokoisissa kameroissa on veemäistä
Otokset herkkyydellä ISO 6400 12800 ovat vielä täysin käyttökelposia. Kamera valmistaa haluttaessa otetusta kuvasta kaikki eri muunnokset yhdellä komennolla. ISO 12 800 ISO 25 600 Kohdetaulustamme kuvatut kuvat eri ISO-herkkyyksillä voidaan ladata sivuiltamme www.kamera-lehti.fi/testikuvat. Fujin ISO-herkkyysalue on laaja. OLYMPUS OM-D E-M5 Kenno, koko (mm) Nettopikselimäärä (megapikseliä) Suurin kuvatarkkuus (pikseliä) Kuvasuhteet Suorakatselu Kuvanäyttö, koko/pikselimäärä Etsin, tarkennus Etsinkuvan peitto (%) Etsinkuvan suurennos Sarjakuvausnopeus (kuvaa/s) Tarkennuspisteiden määrä Terävyysalueen tarkistuspainike Kuvatiedostomuodot Raw + jpeg yhdistelmiä Videokuvaus, tarkkuus Valotus Herkkyysasetukset (ISO) Valotusajat (s) Salamasynkroniaika Valkotasapainon asetuksia (kpl) Valkotasapainon käsisäätö Muita tietoja Muistikortti Kuvanvakain rungossa Pölynpoisto Liitännät Salaman synkronipistoke Rungon paino (g) Rungon mitat (mm) Virtalähde Lisätietoja Maahantuoja Hinta noin (euroa) SD / SDHC / SDXC kyllä kyllä USB, HDMI, AV ei 425 122 x 89 x 43 Li-ion akku BLN-1 Olympus Finland Oy 1 100 ISO 6 400 ISO 3 200 17,3 x 13 MOS 16,1 4608 x 3456 4:3, 3:2, 1:1, 16:9 kyllä 3" 610 000 ISO 200 100 % erill. videoetsin 9 35 kyllä 1 raw + 4 jpeg AVCHD 1920 x 1080 200-2 5600 60 1/4 000 1/160 Auto + 12 kyllä ISO 1 600 Olympuksen taidesuodattimet ovat hyvin käyttökelpoisia kuvien pikamuokkaukseen. Kuvat eri herkkyyksillä kohdetaulustamme ovat ladattavissa sivuiltamme www.kamera-lehti.fi/testikuvat l 5 / 2012 52
Kokeillessamme videokuvausta huomio kiintyi heti käsivaralta kuvatun materiaalin vakauteen. käyttökelpoisia, ja niitä on kaikkiaan 11 kappaletta. Kameralla voi tehdä kumuloituvia päällekkäisvalotuksia. Kätevää. Yhteenvetona voi sanoa, että pienikokoinen OM-D on korkean suorituskyvyn kamera, joka kelpaa ammattilaisellekin. Kuvausvaiheessa on säädetty sävyntoistokäyrää etsinkuvan ja työkalun avulla varjo- ja huippuvaloalueiden sävyntoiston lisäämiseksi (kuvassa hieman liioiteltuna) M.ZUIKO DIGITAL ED 12-50 MM F/3.5 - 6.3 EZ 12 mm F/3.5 50 mm f/6.3 Rungossa ei ole prisman päällä tavanomaista salamalaitetta, mutta rungon mukana toimitetaan pieni irrotettava välähdyspää, joka ottaa voimansa kameran akusta. Jos valitsee haarukoinnin tähän yhteyteen, kamera valmistaa valotetusta kuvasta eri version kaikilla suodattimilla. Kuvia tallentuu hieman alle 20 kappaletta tällä taajuudella, minkä jälkeen tallennusnopeus putoaa tuntuvasti puskurimuistin täyttyessä. Objektiivi vastaa kinokameran 24-100 mm:n objektiivia, joten se käy mainiosti yleisobjektiiviksi. Oheiset TE42 taulusta mitatut kontrasti/resoluutiokäyrät 12 50 mm:n objektiivin polttovälialueen ääripäistä täydellä aukolla ja himmennettynä. Laukaisinnappi on oudon korkea, mutta tuntuma on silti kohtuullisen hyvä. Kaksi suurinta herkkyysarvoa (ISO 12800, ISO 25600) tuovat kohinan esiin näkyvästi. Näytöltä näkee, kuinka lopullinen kuva kasvaa valotetuista osakuvista. TULOKSIA Laukaisuviive on lyhyt, alle 0,1 sekuntia. Kuvat ISO 6400 -arvolla ovat vielä käyttökelpoisia. Kamera prosessoi kuvat ripeästi. Objektiivin reunassa on makrokuvauskytkin ja Fn-nappula. Laajakulma-asennossa kuvissa näkyy hyvin lievä tynnyrivääristymä, telealueella linjat toistuvat lähes suorina. Punainen käyrä on tulos kuvan keskialueelta ja muunväriset nurkista. Pen-objektiivien tyyliin objektiivi on hyvin hoikka mutta melko pitkä, ja zoomaus on joko sähköinen tai manuaalinen valinnan mukaan. Objektiivi tuottaa selkeästi paremman kontrastin ja erottelun kuvan keskeltä kuin laidoilta, minkä huomaa testikäyristä. Sarjakuvaus sujuu tehtaan ilmoittamalla nopeudella 9 kuvaa sekunnissa, sekä raw- että jpeg-muodossa. Täydellä aukolla terävyysero keskustan ja reunojen välillä näkyy selkeästi; käytännön kuvissa ero näyttää paljon vähäisemmältä. l 5 / 2012 12 mm f/11 50 mm f/11 53. Kokeilimme kameraa mukana tulleen 12-50 mm f/3.5-f/6.3 -zoomin kera. Kokeeksi tehdyt kamera-ajot vaikuttivat kuin steady-camilla tehdyiltä! Kamera tarkentaa pehmeästi videoinnin kestäessä, joten tämä puoli on kunnossa. Käytännön kuvissa ero ei näytä niin suurelta kuin mittauksissa. Kameran herkkyys on hyvä
Näissä M-malleissa on optinen etsinikkuna kameran vasemmassa päädyssä, ja etsinkuvaan vaihtuu rajausta merkitsevä helokehäruutu käytetyn objektiivin mukaan. Tavanomaisten valotus- ja tarkennusohjelmien lisäksi kamerassa on Fujifilmin tapaan mahdollisuus tuottaa toistosävyä Fujin omien filmien (Velvia, Provia, Astia) tyyliin. Videokuvaustoiminto löytyy hieman salavihkaa Drive-näppäimen takaa. Hybridietsin vasemmassa ylänurkassa on kätevä käyttää, kunhan vain käyttää oikeaa silmää. Ns. Etsinkuvan tarkkuus on 1,4 miljoonaa kuvapistettä ja näytön 460 000 kuvapistettä. Toki käsinkin voi tarkentaa. PÄÄOMINAISUUDET Kamera on siis järjestelmäkamera, jossa on vaihdettavat objektiivit ja kokonaan uusi objektiivikiinnitys tämä tarkoittaa alkuun hyvin rajallista objektiivivalikoimaa. Lisäksi kameralla voi tehdä päällekkäisvalotuksia niin, että edellinen valotus on näkyvillä uutta tehdessä. X-Pro 1:ssä on myös Fujin käyttämä dynamiikan hallintajärjestelmä, jossa säätövara on 100-400 prosenttia. Optisen etsimen heikkous on taas parallaksivirhe (tähtäyslinja ei ole sama kuin objektiivin optinen akseli) ja epätarkka rajaus. Niissä on kuitenkin kiinteä objektiivi. Nykyisiin zoom-objektiiveihin tottuneelle polttovälialue näyttää melko kapoiselta. Hyvin vanhanaikaiseen tapaan korjaus eri silmävahvuuksille on tehtävä erillisten korjauslinssien avulla, sillä etsimen okulaarissa ei ole korjaussäätöä. 54 l 5 / 2012. Hybridietsimen lisäksi tähdätä voi toki myös näytön avulla. kinovastaavuus näillä polttoväleillä on järjestyksessä 27, 53 ja 91 millimetriä. Leica M-mallien optista kolmiomittaukseen perustuvaa etäisyysmittausta ei kamerassa sentään ole, kuten ei aiemmassa X100 -mallissakaan. Parallaksivirhe vaikeuttaa myös lähikuvausta. Etäisyys säädetään nykyaikaiseen tapaan automaattitarkennusjärjestelmällä. Leican M-mallisto (vuodesta 1954 alkaen) on se kameramallisto, johon yleensä viitataan puhuttaessa klassisista mittaetsinkameroista. Optinen etsin on tietysti käyttökelpoinen tilannekuvauksissa, koska näkymä on viiveetön. Niinpä Fujifilmiltä on odotettu vaihto-objektiivilla varustettua mallia. Runko painaa 450 grammaa, eli lähes puoli kiloa, joten X -Pro 1:tä ei voi kutsua taskukameraksi. Klassiseen tyyliin sijoitetut himmentimen (objektiivin tyvessä) säätörengas ja suljinajan valintakiekot ihastuttavat wanhoihin kameroihin tottunutta kuvaajaa. Videokuvauskin on mahdollista Full HD -tasolla, ja kamera tallentaa stereoääntä. Kameralla voi kuvata kuvasuh- teita 3:2, 1:1 ja 16:9. Eri Leica M -kameroissa on helokehiä 28135 mm:n objektiiveille vaihdellen mallin mukaan. Tarjolla ovat nyt laajakulma (18 mm, f/2), normaaliobjektiivi (35 mm, f/1.4) sekä pikkutele (60 mm, f/2.4). Tarkennus toimii jatkuvana videoidessa. HAVAITTUA X-Pro 1 on tuhdin kokoinen kamera. X100-mallissa, samoin kuin nyt tarkasteltavana olevassa X Pro 1:ssäkin, etsin on hybridi, eli se toimii joko optisena etsimenä tai videoetsimenä. Kameran Fujin oma EXR Pro -kenno on kooltaan 23,6 x 15,6 mm ja sen tarkkuus 16,3 megapikseliä. X Pro 1 vastaa tähän haasteeseen. Näppäinjärjestely on selkeä. Fujifilm X100 (2010) ja sen jälkeen esitelty X10-malli ovat vahvasti vanhanajan tyyliin muotoiltuja, perinteisiä mittaetsinkameroita muistuttavia kameroita. X100:n testi on Kamera-lehden numerossa 5/2011 ja X10:n numerossa 1/2012. ERIKOINEN ETSIN Uudesta X-Pro 1:stä ei voi puhua ilman pakollista Leica-kertausta. HARRI HIETALA PRO RETRO Fuji X-Pro 1 Fujifilm rynnistää täysillä retrorintamalle pari vuotta sitten esitellyn X100-mallin pohjalta
On-off-kytkin on kätevästi laukaisimen tyvessä, ja vieressä on Fn-nappi (siis ohjelmoitava) sekä valotuksen korjaussäädin. Muuten käyttöliittymä on melko tavanomainen. Optisen etsimen helokehä on varustettu parallaksikorjauksella, eli rajauskehä siirtyy hieman tarkennusetäisyyden mukaan. Jpeg-kuvia voi tallentaa noin 20 kappaletta nopeudella 6 kuvaa sekunnissa ennen kuin vauhti hidastuu tuntuvasti. Sarjakuvaus sujuu hyvin sekä jpeg- että rawmuodossa. Kamerasta saa oikein hyvän otteen, ja oikeaan päätyyn on muotoiltu käsikahvakorotus. Ensituntumaa hakiessa huomio kiinnittyy perinteiseen suljinajan säätökiekkoon kameran päällä. Tämä havainto koskee siis 35 mm:n f/1.4 -objektiivia muita objektiiveja emme ole kokeilleet. Fn-näppäimen voi toki ohjelmoida säätämään ISO-arvoja. Isoilla aukkoarvoilla (f/1.4f/2.8) kuvan reunoilla on nähtävissä suurelle valovoimalle tyypillistä pehmeyttä, mutta himmennettynä kuvat ovat erittäin kontrastisia ja teräviä. Otokset herkkyydellä ISO 6400 12800 ovat vielä täysin käyttökelposia. Kokeilimme kameraa normaaliobjektiivilla 35 mm f/1.4. Optistakin näkymää käytettäessä otettu kuva tulee etsimeen näkyviin laukaisun jälkeen, mikä on erittäin kätevää. Tämä ei kuitenkaan poista kulmavirhettä. Objektiivi toistaa linjat lähes suorina (erittäin vähäinen tynnyrivääristymä). Aivan normaalissakin tilanteessa, jossa valoa on hyvin ja kohteessa selkeä kontrasti, af sahaa tarkennuspisteen molemmin puolin melko verkkaan. Sitten tärkein, eli kuvan laatu. Tosin kun nostimme kameran ensi kertaa silmän eteen, huomasimme tarvetta okulaarin diopterisäädölle oman näön mukaista korjausta varten. Kameran kennon herkkyys on siis hyvä. Mutta tällöinhän voi käyttää optista etsintä. Tämä järjestely miellyttää perinteisiin filmikameroihin tottunutta kuvaajaa. Tarkennuksen valintakytkin jää helposti unohduksiin, sillä se löytyy etupuolelta. Kaiken kaikkiaan käyttöliittymä on selkeä. TULOKSIA Fujin ISO-herkkyysalue on laaja. Testitaulusta otetut kuvat ja kentällä kuvatut kuvat näyttävät, että kuvanlaatu on erittäin korkeaa luokkaa. Yhteenvetona voi sanoa, että X-Pro 1 on hyvin laadukas ja erinomaisia kuvia tuottava kamera, jonka käyttöalueen rajaa suppea objektiivivalikoima. ISO 200 ISO 3200 Kameran laukaisuviiveeksi ilmoitetaan 0,05 sekuntia, mikä on oikein hyvä lukema. Hämmästykseksemme kameran etsimessä ei ole tavanomaista diopterisäätöä, vaan korjaustarve pitäisi hoitaa erillisillä kierrettävillä lisälinsseillä kuin silloin ennen. Kuvat eri herkkyyksillä kohdetaulustamme ovat ladattavissa net-sivultamme www.kamera-lehti.fi/testikuvat lennettua 10 kpl, ja tämän jälkeen puskurointi kestää noin minuutin verran. Dynamiikan laajennustoiminto on aivan käyttökelpoinen ominaisuus, kontrastisessa tilanteessa sävyala ulottuu jpeg-kuvillakin laajemmalle kuin perusasetuksilla. Jälkimmäisillä lukemilla kohinanvaimennus syö ääriviivoja ja sumentaa värintoistoa, mutta vielä lukemalla 6400 tulokset ovat oikein käyttökelpoisia. Käsitarkennuksessa apuna on metriasteikko sekä osasuurennosmahdollisuus, joka on luonnollisesti käytössä vain videoetsimellä. ISO-herkkyys ulottuu perusasetuksella arvolle 6400, ja sitä voi boostata lukemille 12800 ja 25600. Tässä kohtaa retroilu on mielestämme mennyt kohtuuttoman pitkälle. Puskurimuisti tallentaa kuvia noin 15 sekuntia tämän jälkeen. Tarkkaa rajausta haettaessa on parempi käyttää videonäkymää. Mutta kameralla kuvatessa huomio kiinnittyy hitaaseen automaattitarkennukseen. Suljinaikavalikoimaan kuuluu myös B ja T (T:lle voi ohjelmoida halutun pituisen valotusajan). Raw-kuvia saa samalla taajuudella tall 5 / 2012 ISO 12 800 + + + + + + - erinomainen kuvanlaatu laaja ISO-herkkyysalue selkeä käyttöliittymä hybridietsin hyvä varustelu laadukas viimeistely hyvin rajallinen objektiivivalikoima okulaarin korjauslinssit hankittava erikseen - hidas tarkennus 35 mm:n f/1.4 -objektiivilla 55. Linssi vastaa kuvakulmaltaan kinokameran 53 mm f/1.4 -objektiivia, ja sen mukana toimitetaan vastavalosuoja. Vastaavasti objektiivin tyvessä on reilunkokoinen himmentimen säätörengas. ISO- ja valkotasapainosäädintä (WB) ei näy päällä, joten ne on etsittävä valikosta. Takasivulta löytyy näytön lisäksi yksi peukalolla pyöriteltävä säädin ja kohtuullinen valikoima eri toiminnoin merkittyjä nappeja. Kuvanlaatu on yksi parhaista, mitä olemme koskaan tavanneet näin valovoimaisella objektiivilla. Jos on aikoinaan käyttänyt Leica M -malleja, optisen etsimen käyttö tuntuu sinänsä aivan kotoiselta. Kirkkaassa auringonpaisteessa tulee esiin videoetsimen huono puoli optiseen verrattuna, sillä kuva näkyy melko tummana
Tavallisesti kennon puna-viher-sini-herkistetyt pikselit muodostavat säännöllisen kuvioinnin, mutta Fujin kennossa on pyritty hajottamaan järjestystä epäsäännölliseen kuvioon puna-sinipikseleiden suhteen. Käyristä ilmenee, että kuvien terävyys ja kontrasti ovat korkeaa tasoa. Mittaukset on tehty himmenninaukoilla f/1,4, f/5,6 ja f/16. Myös X Pro 1:n kenno, jota Fuji kutsuu X-Trans-nimellä, on rakenteeltaan erikoinen. FUJIFILM X-PRO1 Kenno, koko (mm) Nettopikselimäärä (megapikseliä) Suurin kuvatarkkuus (pikseliä) Kuvasuhteet Suorakatselu Kuvanäyttö, koko/pikselimäärä Etsin, tarkennus Etsinkuvan peitto (%) Etsinkuvan suurennos Sarjakuvausnopeus (kuvaa/s) Tarkennuspisteiden määrä Terävyysalueen tarkistuspainike Kuvatiedostomuodot Raw + jpeg yhdistelmiä Videokuvaus, tarkkuus Valotus Herkkyysasetukset (ISO) Valotusajat (s) Salamasynkroniaika Valkotasapainon asetuksia (kpl) Valkotasapainon käsisäätö Muita tietoja Muistikortti Kuvanvakain rungossa Pölynpoisto Liitännät Salaman synkronipistoke Rungon paino (g) Rungon mitat (mm) Virtalähde Lisätietoja Maahantuoja Hinta noin (euroa) SD / SDHC / SDXC ei kyllä USB 2.0 High Speed, HDMI 400 139,5 x 81,8 x 42,5 Li-ion akku Hybridietsin, vaihto-objektiivit Neoport Oy 1 600 200-25600 30 1/4 000 1/180 Auto + 7 kyllä Vaikka kamera sopii etsinjärjestelmänsä ja hyvän herkkyytensä takia tilannekuvauksiin, voi sillä toki kuvata vaikka laadukkaita studiokuvia. Suodattimen jättämisellä pois voidaan ainakin teoriassa lisätä kuvien terävyyttä ja parantaa värintoistoa. 56 l 5 / 2012. Näin on voitu jättää pois kennon edestä alipäästösuodatin. 1920 x 1080 100 % (EVF), 90 % (OVF) 0,37x / 0,6x 6/3 kyllä 23,6 x 15,6 X-Trans CMOS 16,3 4896 x 3264 3:2, 16:9, 1:1 3", 1 230 000 F/1.4 F/5.6 F/16 Bayer X-Trans Fujifilm on vuosien mittaan esitellyt monia erikoisia kennoratkaisuja. Punainen käyrä on mitattu TE42-taululla kuvaalan keskeltä ja muun väriset nurkista. Kameralehden tet-harjoittelija Veronika kuvattiin Fujilla Kameraseuran studiossa. läikkeen, näkymistä kuvissa, jos kohteessa on rytmikästä kuviota. Tämän tarkoitus on normaalisti vähentää moiré-ilmiön, ns
Kuvien sisältö kumpuaa niiden välittämästä tiedosta ja ahmojen elämän havainnoista. Teksti tukee kuvien dokumentarismia. Aiheita ovat kuvaaminen, ahmojen elo, metsän tapahtumat sekä Leinosen aatokset ja tuntemukset. Suomessa asuu noin 150 ahmaa, mutta vain yksi Leinonen on kuvannut niitä neljännesvuosisadan. Teksti etenee päiväkirjanomaisesti alkaen ensimmäisistä kohtaamisista ahmojen kanssa. Minulle tämä on hieman hämärä käsite. Kuvat ovat yllättävän hienoja. Leinosen kaltaisen luonnonkuvaajan työ on omasta mielestäni kadonneen luontosuhteen palauttamista, luonnon tuomista taas osaksi ihmistä. Sen sijaan ymmärrän maininnan kuvaajan muuttumisesta osaksi metsää yön saapuessa. Ahman lisäksi Ahman kintereillä -kirja on kertomus Leinosen suhteesta metsään ja sen eläimiin. Teksti on siinä mielessä onnistunut, että suurinta mielenkiintoa herättävät ahmat ja niiden metsä. Samoin metsästys kameralla. Kyseessä on evoluution ihmiselle kehittämien mahdollisuuksien toteutuminen täyteen mittaansa ilman nyky-yhteiskunnan asettamia rajoitteita. Hienous ei asu teknisessä viimeistelyssä, radikaaleissa ja jännissä tapahtumissa, hetken täydellisyydessä tai muissa ääri-ilmiöissä. Suuruus ei löydy tulevaisuudesta vaan menneestä, kuten Eero Murtomäki on opettanut. Antti Koli 58 l 5/ 2012. Kuvia on esitetty ja palkittu kotimaassa ja ulkomailla, mutta vasta nyt ne nähdään kirjana. Tai sen, kuinka Leinonen tulee metsän asukkaiden vertaiseksi, kun ahma nukahtaa kojuttoman kuvaajan viereen luottavaisena. Biologisen ulottuvuuden lisäksi kirjassa on romanttisesti sävyttynyt pyrkimys metsän, luonnon ja eläimen kohtaamiseen. Esipuheessa on maininta metsän sisimmästä. Kuvissa on hyvin vähän nykymuodin mukaisia lähikuvia, tausta on yhtä oleellinen osa kuvaa kuin eläin. Vuodet ahmojen kanssa Kuhmon rajaseudun metsissä elää ahmoja ja valokuvaaja Antti Leinonen
Asiakkaat ovat viime kädessä vastuussa tämän karhun kuolemasta. Toivon, että kirjaa lukevat myös ihmiset, joille ahma ei ole entuudestaan tuttu. Miten 25 vuotta kestänyt ahmojen kuvaus on vaikuttanut luontosuhteeseesi. Gunnar Granberg kuvasi jo 1939 kirjansa esipuheessa omaa aikaansa luonnonsuojelun ajaksi. Luontokuvausta on syytetty persoonallisuuden puutteesta. Kuhmossa on kymmeniä haaskoja, ja haaskat vain lisääntyvät lähivuosina, mistä syntyy ongelmia. Haluaisin myös, että omien kuvauspaikkojen rakentamiseen käytetyllä työllä olisi merkitystä luonnonkuvauksessa. 59. Ahmat eivät tulleet pelottomiksi ihmisen suhteen, vaan Antti Leinosen suhteen. Metsähallitus ei haaskoihin enää uusia lupia anna. Viime kesänä Kuhmossa jouduttiin ampumaan kaupallisen kuvauskojun läheisyydessä yksi kesyksi käynyt karhu. Ahmoja on ohjattu talipaloilla esimerkiksi kiipeämään puuhun. Ahmat ovat luontosuhteeni ilmentymä. Mitä mieltä olet haaskanpidon lisääntymisestä. Ei ainakaan tapeta! Kaupallinen kojutoiminta on haaskateollisuutta, sillä yrittäjän on taattava eläimiä jokaiselle asiakkaalle. Vuosien kuluessa yksi naaras vähitellen päästi Leinosen kuvaamaan ilman kojua, samoin tekivät sen pennut kahtena vuonna. Ahmakirjassa on hyvin vähän turhia kuvia, materiaali on ollut riittävän monipuolinen joka sivultaan kiinnostavaan kirjaan. Aluksi ahmat vierailivat Leinosen karhuhaaskoilla. Nyt tiedämme, että luonnonsuojelu oli silloin vasta lähtökuopissa. Olen hakenut koko ikäni kosketusta, ja se onnistui ahmojen kanssa vuosina 2004 ja 2005. Villit ahmat eivät paenneet vaan päinvastoin. Leinosen kokemus kirjantekijänä on huomattava. Aikaisemmin haaskoja oli vähemmän ja kuvaajat joutuivat pitämään taukoja omilla kojuillaan, joten eläimet eivät kesyyntyneet. Ja niin kai se on vieläkin, kun muistamme, mitä globaaleja ongelmia ihmisten touhu on aiheuttanut. Kalliolta on valtava määrä näyttäviä kuvia, lammenrannalla poikaset leikkivät. Karhujen ja ihmisten välille tulee kohtaamisia, ja säikähtänyt karhu saattaa raapaista jotakuta. Karhuja ruokitaan niin suuressa mitassa, että ne alkavat kesyyntyä. Toisin sanoen Leinonen on ensin nähnyt tilanteen ja myöhemmin ottanut samantapaisen kuvan. Heille voi kehittyä selkeämpi ja myönteisempi suhde ahmaan, samoin ehkä muihinkin suurpetoihin. Yleensäkin kuvaamisella on ollut suuri merkitys luonnonsuojelussa, kun vähän tunnuttuja asioita on tehty tunnetuksi. Luonnonkuvauksen etiikkaan on aina kuulunut, ettei kohteita kuvaamisen takia vahingoiteta. Tämä lienee melko tyypillinen työskentelytapa pitkäikäisissä kuvauksissa. Kelojakin on hieman liikuteltu parempien kuvien toivossa. Luonnonsuojelu on tosin suhteellista. Antti Leinonen: Ahman kintereillä, 270 s, 45 . l 5/ 2012 Kaupallinen kojutoiminta on haaskateollisuutta Antti Leinonen kertoi teoksen työstämisestä ahmakirjan julkistamistilaisuudessa. Kaikkien kuvaajien käyminen samoissa kojuissa ei ainakaan edistä tästä irrottautumista. On hienoa, että kaikilla on mahdollisuus saada elämyksiä harvinaisista suurpedoista ja kuvata niitä. Mutta pimeähkön metsäpuron rannalta otetuissa kuvissa ahma on eniten metsän osa ja jopa sielukkain. Tärkeimmät kuvauspaikat olivat korkealla kalliolla, lammen rannalla ja metsän puron varrella. Kuvissa on paljon herkkyyttä ja lapsenomaista näkemistä. Kuvat on otettu kuvauksellisiin paikkoihin viritetyistä kojuista. Idea kuvausympäristön virittämiseen tai kojun paikan valintaan on usein lähtöisin ahmojen toiminnan havainnoinnista. Miten työskentelysi edistää luonnonsuojelua. Isojen raatojen lisäksi ahmojen kuvaamista avustivat talipalat ja potkat niitä eivät korpit ja karhut popsineet. Monissa kuvissa on taiteellista rohkeutta ja taitoa värien käytössä. Vähitellen, siis usean vuoden kuluessa, niistä tuli tärkein kuvattava. Kaupallisia ja metsästäjien pitämiä haaskapaikkoja on yhä enemmän yksityismailla. Granberg taisi tarkoittaa luonnonsuojelulla pelkästään sitä, ettei enää yhtä silmittömästi tapettu eläimiä kuin aikaisemmin
MINNA JERRMAN PUHDAS INTIA Käytä käsidesiä. Matkalaisia varoitetaan Intian ärhäkästä bakteerikannasta, mikä onkin ihan järkevää. Pidä suusi kiinni suihkussa. Paikan päällä tulee kuitenkin ristiriitainen olo. Pölyisten teiden ja huterien hökkelien keskellä ihmiset vaalivat puhtauttaan tarmokkaasti. Juo vain pullovettä. Kun voimakkaita värejä ja suurkaupunkien kaaosta on kuvannut riittävän kauan, kuvavirrasta alkaa nousta esiin toisenlainen Intia: puhdas Intia.
Chilien käsittely aloitetaan erottelemalla hedelmät varsista ja poistamalla kannat. Työ tehdään paljain käsin.Tämän jälkeen mauste jätetään kuivumaan paljaalle maalle. Monet chilityöläisistä ovat lapsia ja nuoria.
He eivät leikkaa uskonnollisista syistä hiuksiaan, vaan peittävät ne muhkealla turbaanilla. Intiassa käytetään hampaiden pudistukseen neempuuta, joka tekee hymystä vitivalkoisen. Pienten sikhi-poikien hiukset kietaistaan sitä vastoin ohimolle nutturalle ja peitetään huivilla. | 5/ 2012 62. Pitkä parta kiertyy leualta saman päähineen alle. Selitys on yksinkertainen: Intiassa kasvaa neempuita, joilla monet puhdistavat hampaansa. Poikkeuksen miesten parturikäytännöstä muodostavat sikhit. Apteekeissa on saatavilla tuubeittain myytävää Himalaya-hammastahnaa, joka sisältää samaa vaikuttavaa ainetta. Meillä tällaisia hampaita näkee vain mainoksissa. Työkalut ovat yksinkertaiset, minimissään kioskiparturin varustuksiin kuuluu ainakin veitsi tai sakset, tukeva tuoli ja peili. Delhin rautatieasemalla on vesipisteitä, joille on kesäaikaan käyttöä. HÄIKÄISEVÄ HYMY Intiassa monen vastaantulijan hymy on häikäisevän valkoinen. Miehet sitä vastoin käyvät usein parturissa leikkaamassa hiuksiaan ja ajamassa partaansa. Parturiliikkeitä onkin tuhkatiheään, niin pienissä liiketiloissa kuin tienvarsilla taivasalla. Perinteisesti intialaisilla naisilla on pitkät hiukset, jotka hoidetaan kiiltäväksi kotikonstein
Joki on intialaisille tärkeä elementti. Useimmat intialaiset pitävätkin velvollisuutenaan peseytymistä olosuhteissa kuin olosuhteissa. Kotipiirissä ei käytetä kenkiä. KAMA SUTRA Kama sutra on lähes 2000 vuotta vanha intialainen käytösopas, jonka opit ovat juurtuneet osaksi maan arkea. Kirjasta noin kolmannes käsittelee eroottisia aiheita, joiden perusteella teos on meillä länsimaissa mielletty seksioppaaksi. Vaikka asuisitkin taivasalla, aamupesusta ei luisteta. Jotkut käyvät pyykillä jokivarren kallioilla, toiset kuivaavat vastapestyjä vaatteitaan suurkaupungin liikenneympyrän pensaikossa. PYHÄ GANGES Vaikka Intiassa vaalitaan puhtautta, jotkut käytännöt saavat länsimaalaisen mietteliääksi. 63. Suurin osa sivuista keskittyy kuitenkin naisten ja miesten väliseen vuorovaikutukseen, perhe-elämään ja velvollisuuksiin, joista yhtenä tärkeänä osana on henkilökohtainen hygienia. Toisaalta hindulaiset myös ripottelevat vainajien tuhkat jokiin. Hyvin toimeentulevan maanviljelijäperheen vaimo on viimeistellyt piha-alueen kovaksi lehmänlannalla ja koristellut rakennukset ornamenttimaalauksin. Vedessä puhdistaudutaan ja pestään pyykkiä. Tienvarsilla on julkisia vesipistei| 5/ 2012 tä, joissa kaivottomat käyvät peseytymässä alusvaatteisillaan. Valkoisia turbaaneja, keltaisia sareja, paljettikirjailtuja tunikoita. Myös käytössä olevat vaatteet hohtavat puhtauttaan
Niitä käytetään polttoaineena: maukkain leipä kuulemma kypsyy tällaisella avotulella. Paikallista ruokaa voi hyvin syödä, kunhan se on kypsennetty kunnolla ja tehty tuoreista raaka-aineista. Intialaiseen keittiöön pääsee tutustumaan Delhissä sijaitsevan sikhi-pyhätön alakerrassa tosin täällä kaikki tehdään isossa mittakaavassa. Matkan aikana ryhmäläiset ottivat keskimäärin 1500 kuvaa, käyttivät 100 millilitraa käsidesiä ja näkivät lähes jokainen yhden tiikerin. Sikhit toimivat perinteisesti luottotehtävissä, kuten vartijoina. Hygieniakäsityksemme joutuu koetukselle, kun tulee puhe lehmänlannasta. Raskaana olevat, sylilapset, pyhät miehet ja käärmeen puremaan kuolleet upotetaan sitä vastoin sellaisenaan virtaan. Koville ottaa myös ajatus paikallisten peseytymisestä Gangesissa ja muissa joissa. Valtauskonto hindulaisuudessa kuolleiden ruumiit tavallisesti poltetaan ja tuhka ripotellaan pyhään Ganges-virtaan tai johonkin tähän laskevaan jokeen. Katso lisää matkatunnelmia osoitteesta www.kamera-lehti.fi/kuvausmatkat | 5/ 2012 64. Vanhat herrat pyörittelevät tottuneesti naanleipiä, nelikymppinen nainen pilkkoo maalaisjuustoa kuutioiksi ja karskit miehet sekoittavat vihanneksia jättimäisessä wokissa. Gurudwaran temppelissä valmistetaan vapaaehtoisvoimin aterioita vähävaraisille. Toisaalta huolitellusti pukeutuneiden intialaisten mielestä lomashortseissa lampsivat länsimaalaiset saattavat näyttää epäsiisteiltä. Tosin viimeistään tiikereitä kuvatessa pöly unohtuu taka-alalle. On suhteellista, pysyykö rakennuksen lattia näin siistinä vai likaantuvatko paljaat jalat. Jollekulle saattaa tehdä tiukkaa tapa riisua jalkineet ennen temppeleihin ja yksityisasuntoihin sisään astumista. Utuisista maisemista saa upeita kuvia, mutta hieno maantiepöly tunkeutuu myös kuvauskaluston joka aukosta sisään. Päähine peittää pitkät hiukset, sillä miehet eivät leikkaa hiuksiaan. Pian ateriat tarjoillaan metallilautasista sadoille ihmisille. Sumu hälvenee vähitellen Taj Mahalia sivuavalta joelta. Ei ole kuitenkaan syytä vajota ylenpalttiseen hygieniakauhisteluun. Kaksi osallistujaa sai ruokamyrkytyksen, yksi kamerarunko ja yksi objektiivi hajosivat ja yksi ryhmän jäsen päätti ryhtyä sikhiksi. Kaikkialla leijaileva pöly ja ilmansaasteet ovat myös kaksipiippuinen juttu. Kamera-lehden lukijamatka Intiaan järjestettiin 4.-13.2.2012. Sen lisäksi että sillä viimeistellään talojen seinät ja lattiat, materiaalista kuivatetaan noin vinyyliäänilevyn kokoisia kiekkoja. Kosteuden lisäksi mukana on ilmansaasteita, myös läheisen hautarovion savua. Sikhismi-uskontoon kuuluvat miehet tunnistaa siististi kääritystä turbaanista. Miten me länsimaalaiset sitten selviydymme intialaisten puhtauskäytännöistä
Lisää tietoa keruusta ja apukysymyksiä kirjoittamisen tueksi www.valokuvataiteenmuseo.fi | 5 / 2012 65. Suomen valokuvataiteen museon valokuvaajat ja museolehtori dokumentoivat Löytöjä-sarjan teoksen matkan negatiivista valmiiksi vedokseksi. Minähän teen Photoshopin käsin, toiset tekevät tietokoneella. Martti Jämsän pimiössä. Lisäksi osanottajien kesken arvotaan 10 kpl Suomen valokuvataiteen museon vuosikortteja. Kaikki osallistujat saavat kirjapalkinnon. Myös pimiöihin liittyviä muistoja ja tarinoita halutaan talteen. Martti Jämsä: Sarjasta Löytöjä Osallistu muistitietokeruuseen! Millaisia muistoja sinulla on pimiöistä ja vedostamisesta. Lähetä kirjoitus, kuva tai esimerkki onnistuneesta vedoksesta: keruu@fmp.fi tai PIMIÖ/Suomen valokuvataiteen museo, Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki. Nykykuvaajille pimiötyöskentely on valinta, ei itsestäänselvyys. Tällä kertaa Jämsä ei ole pimiössään yksin. Valokuvien ymmärtäminen edellyttää tietoa pimiöprosessista ja niistä mahdollisuuksista, jotka valokuvaajalla on käytössään hänen valmistaessaan kuvaa. Pimiötyöskentelyä tallennetaan haastatellen sekä valo- ja videokuvaten sekä kaikille avoimella muistitietokyselyllä. Siksi museo haluaa kerätä ja tallentaa tietoa siitä, miten pimiöitä on käytetty ja käytetään. Harvinaistuvan tietotaidon tallentamiseen on syytä ryhtyä ajoissa. Dokumentointi on osa museon pimiökulttuurin tallennusprojektia. Kun tulin alalle, pimiötyö edusti valtavirtaa, nyt meitä omat teoksensa vedostavia on enää muutamia, Jämsä kertoo. Mitä pimiötyöskentely ja vedostaminen merkitsevät tai ovat merkinneet sinulle valokuvaajana. Lisävalotan, varjostan; annan valoa tai vähennän valoa jostakin kuvan osasta. Kerro pimiötyöskentelystäsi, nykyisestä tai menneestä. Valokuvaaja Martti Jämsän teokset syntyvät käsityönä kerrostalon kellariin rakennetussa pimiössä. Digitaalisen valokuvauksen yleistyminen on muuttanut monien valokuvaajien työtapoja ratkaisevasti. Kuva: Virve Laustela SOFIA LAHTI & ANNI WALLENIUS Pimiöt päivänvaloon Suomen valokuvataiteen museo haluaa koota valokuvaajien ja valokuvauksen harrastajien pimiökokemukset talteen
Mäkelä. Kamera-lehdellä, SKsL:lla ja Nuorten valokuvaajien facebook-yhteisöllä on oikeus julkaista palkittuja kuvia ilman eri korvausta tulosten julkistamisen yhteydessä ja sen jälkeen. Tiedossa on monipuolisia ja luovia tehtäviä viikon joka päivälle. Suomen Kameraseurojen Liiton ohella järjestelyissä ovat tänä Vantaan Fotokerho, Rauman Kameraseura, Mielikuvitus ry, Saimaan Kameraseura sekä Kameraseura Mielikuva ry. Kuvaajalla on oltava täydet oikeudet kilpailukuviin. Mukana kulkevat huippumallimme takaavat, että kuvaamista riittää! Rantasauna lämmitetään joka ilta. Jokainen osallistuja voi osallistua korkeintaan kuudella (6) kuvalla. Tulokset julkaistaan 21.9. Vuonna 1986 syntyneet voivat osallistua kilpailuun, mikäli eivät ole täyttäneet 26 vuotta kuvien jättöpäivään 18.6. Neljäs Finland International Digital Circuit järjestetään ensi syksynä. Kurssipaikkana on Joutsenon opisto Etelä-Karjalassa, Saimaan rannalla. ja tuomarointiviikonloppu syyskuun viimeinen viikonloppu. Linkki: www.finlandcircuit.fi Tiedusteluihin vastaa circuitin sihteeri Eero Kukkonen, sähköposti circuit@finlandcircuit.fi | 5/ 2012 66. Lopullinen työjärjestys lyödään lukkoon kuitenkin vasta kurssin aikana. Lisätietoja saa Sakarilta samasta osoitteesta tai puhelimitse numerosta 040 831 6625. Kesäkurssi Joutsenossa 30.7.-3.8. Suomen Kameraseurojen Liiton perinteinen kesäkurssi järjestetään keskellä vehreää ja lämmintä Etelä-Karjalaa, Joutsenon opistolla Saimaan rannalla 30.7.-3.8. Kurssimaksu 360 euroa kattaa opetuksen lisäksi majoituksen, ateriat, saunat ja mallien kulut. Oma järjestelmäkamera (digi- tai filmi-) on suositeltava, mutta paikalla on myös muutama digitaalinen järjestelmäkamera lainattavaksi kurssin ajaksi. Alueella on erittäin hyvät uintimahdollisuudet hiekkarantoineen ja hyppytorneineen. ilmestyvässä Kamera-lehdessä 9/2012, SKsL:n kotisivuilla sekä Nuorten valokuvaajien facebook-yhteisössä (facebook.com/nuoretvalokuvaajat). Lisätietoja suoraan Joutsenon opistolta, http://www.joutsenonopisto.fi/taidekesa/ tai puhelimitse (05) 610 0100. Latausaika on 13.8. Viestiin aiheeksi: "Nuori kamera 2012". Liitä mukaan myös tilinumerosi mahdollisten palkintorahojen maksua varten. Suomen Kameraseurojen Liitto järjestää 25.6.-1.7.2012 nuorille (1629 v.) suunnatun valokuvausleirin. Circuitia on tänä vuonna FIAP:n, PSA:n ja SKsL:n ohessa uutena suojelemassa myös UPI. 1994-1998 syntyneet Ikäryhmä III: v. Toiset ja kolmannet sijat poikivat tavarapalkintoja. Leirin vetäjinä toimivat Nuoret Valokuvaajat -facebook-yhteisön ylläpitäjät, valokuvaajat Pauli Riikonen ja Atte Tanner sekä SKsL ry:n nuorisovastaava, kuvaaja Sakari A. Käytössä on sekä digitaalisen kuvankäsittelyn mahdollistava ATK-luokka että pimiö. 1986-1993 syntyneet Jokaisen ikäryhmän kuvat kilpailevat omassa sarjassaan. Vapaamuotoiset illat voidaan viettää esimerkiksi photoshoppaillen, kuvia katsellen ja grillin ääressä jutustellen. Kilpailu on maksuton ja avoin kaikille enintään 25-vuotiaille. mennessä. LÄHETÄ KUVAT TIEDOSTOINA, AIHE ON VAPAA. 050 584 5896) apunaan liuta apukouluttajia. Kurssin vetäjänä toimii Tatu Kosonen (tatu.kosonen@sksl.fi, p. Kamerakaluston lisäksi suosittelemme ottamaan mukaan läppärin, jossa on kuvankäsittelyohjelma. Kurssille haetaan Joutsenon taidekesän esitteen ilmoittautumislomakkeella tai opiston kotisivujen kautta sähköisesti. henkilökuvausta studiossa ja miljöössä, esineiden valaisua, kuvatiedostojen muokkausta ja valokuvien tulostamista. Sarjoja on kolme: General Monochrome (EID), General Colour (CPID) ja Travel (TD). Ilmoittaudu mukaan lähettämällä yhteystietosi osoitteeseen sakari.aleksi.makela@sksl.fi. Kuten aikaisempina vuosina muille Joutsenon-kursseille osallistuneet tietävät, niin jo ruuat ovat niin hyvät, että niiden takia kannattaa osallistua! Kurssi järjestetään yhteistyössä Joutsenon taidekesän, KaakkoisSuomen valokuvakeskuksen ja Saimaan kameraseuran kanssa. Lähetä kuvasi sähköpostitse 18.6.2012 mennessä osoitteeseen nuorisokisa@kamera-lehti.fi. Palkinnot ovat voittajille veronalaista tuloa. Lisäksi parhailla kuvilla on mahdollisuus tulla valituksi mukaan SKsL:n kokoelmiin edustamaan Suomea kansainvälisiin nuorisobiennaaleihin. 23.9. Kuvien lähettämisen yhteydessä tulee ilmoittaa kuvan tai kuvien nimet, kuvaajan nimi, osoite, syntymäaika (päivämäärä) ja oma puhelinnumero tai huoltajan numero, jos omaa ei ole. Nuorten kuvausleiri kesäkuussa Osallistu! Nuori Kamera 2012 Osallistu Kamera-lehden, Suomen Kameraseurojen Liiton ja Nuoret valokuvaajat -facebook-yhteisön yhdessä järjestämään, enintään 25-vuotiaille nuorille tarkoitettuun valokuvakilpailuun! KILPAILUSSA ON KOLME IKÄRYHMÄÄ: Ikäryhmä I: v. Lisätietoja antaa liiton nuorisovastaava Sakari A. Kurssilla käydään läpi esim. Kuvan pidemmän sivun tulee olla vähintään 1500 ja enintään 4000 pikseliä. 1999 syntyneet tai sitä nuoremmat Ikäryhmä II: v. Mäkelä, puhelimitse 040 831 6625 tai sähköpostilla sakari.aleksi.makela@sksl.fi. Finland Circuit 2012 4th Finland International Digital Circuit. Paikkana on luonnonkaunis, Länsi-Uudenmaan Fiskarissa sijaitseva Kisakeskus-urheiluopisto. Palkinnot ovat hyvät: jokaisen sarjan paras voittaa 200 euroa. Kurssi on yleiskurssi valokuvauksesta, ja se on tarkoitettu kaikenikäisille valokuvauksesta innostuneille. Lähetä kuvat jpeg-muodossa, muita tiedostomuotoja, esimerkiksi raw-kuvia emme avaa. Kurssilla harjoitellaan rennossa hengessä erityisesti fashion- ja lifestyle-tyyppisten muotokuvien ottamista. Kurssin hinta on 295 euroa sisältäen täysihoidon
Eminenssi-kuvaajat: Veikko Wallström ja Ilkka Niskanen Suurmestarit: Eero Laamanen, Eero Venhola, Markku Lötjönen, Erik Lauraeus, Jorma Räsänen, Erkki Hakonen, Liisa Hanafi-Eweiss, Raimo Paukku, Heimo Harju, Aimo Vuokola, Kaarina Manninen, Ari Haimi ja Kari Tolonen. 1996, Inkeri and Risto, Pyry Laitinen s. 1994, Above the street, Matias Haaraniemi s. Suomen alle 16-vuotiaiden kokoelma sijoittui 12 maan joukossa jaetulle 6. Sarjan voitti Oman 126 pisteellä. 1993, Jump, Sini Paukkunen s. Digisarjassa Ilkka Niskasen kuva Double palkittiin parhaanalintukuvana NSFF:n kultamitalilla. Niemelä sai kansainvälisen AFIAP-arvonimen tiettävästi ensimmäisenä eteläkarjalaisena valokuvaajana 1961, ja korkeamman EFIAP-arvonimen vuonna 1980. Pitkäsen (1930-1997) muistoksi nimetyn pokaalin luovutti Suomen suurin kameraseura, helsinkiläinen Kameraseura ry tasan 10 vuotta sitten SKsL:n 70-vuotisjuhlissa. Liiton mitalit myönnettiin juhlassa Kuusamon kaupungille, Joutsenon Opistolle, Finnfoto ry:lle sekä Pertti Pitkäselle, Raimo Ahoselle, Ilkka Niskaselle, Mikko Kotilaiselle, Pekka Punkarille, Asko Vivolinille ja Mikko Karjanojalle. Suomen vedoskokoelmateemalla Hyönteiset, perhoset ja muut "ötökät" (Incects, butterflies and other"creepy-crawlies") Soili Aaltonen, Cetonia aurata, Sten Wiklund,Blue and Yellow, Heidi Rikala, Papilio machon, Seppo M. Suomen digikokoelmateemalla Linnut (Birds) Pekka Vainio, Goldeneye, Ulla Auer, Loon on the clouds, IlkkaNiskanen, Double, Jouko Taukojärvi, Osprey jumping, Soili Aaltonen, Swan lakedance#2, Jussi Helimäki, Mute Swans in sea fog, Kai Hypén, Young dipper, PekkaVainio, Fight for bread, Ilkka Niskanen,Fight, Arto Kangas, Wood grouse2384, Raimo Toikka,Small Hunter, Eila Tiirinen, Little Hawk Owl, Raimo Toikka, Attact, Eila Tiirinen,Greenfinch, Ulla Auer, Bombycilla garrulus, Lassi Tuominen, Bullfinch, Pekka Leppälä,Crested Tit, Kauko Keränen, Waxwing, Jukka-Pekka Heinola, Singers ja Seppo Rintala,Tired Swallow. 31st Black & White Biennial 2012 31. 1991, Whirl of water, Tatu Räty s. Alle16-vuotiaiden kokoelma Iita-Reetta Niskanen s. sijalle jasai kunniamaininnan (Honorable Mention). Suomen Kameraseurojen Liiton 80-vuotisjuhlan yhteydessä liitolle kutsuttiin sen historian ensimmäinen kunniapuheenjohtaja, Leena Ikkala Kameraseura ry:stä. Luento päättyi mielenkiintoiseen keskusteluun, yleisöllä oli runsaasti kysyttävää Andersilta. mustavalkovedosbiennaali oliEspanjassa Mallorcalla. 1998, Osprey fishing, Olivia Keränens. 1996, Friends, omas Kvam s. 1992, Under thesky of Europe, Mona Nykambs. Kokoelma keräsi 74 kuvapistettä ja 47 pistettä kokonaisuudesta, yhteispisteet 121.Sarjan voitti Italia 163 pisteellä (kuvapisteitä 105, kokonaisuuspisteitä 58). Suomen kokoelma teemalla Lintujen elämää (Life of Birds) Sten Wiklund, Waxwing WithRowanberry, Pekka Leppälä,Goldeneye, Ilkka Niskanen,Failed attack, Klaus Olsen,Pure white swan, Arto Kangas, Woodgrouse 2340, Heidi Rikala,White-tailed Eagle, LassiTuominen, Jackdaw swarm, Raimo Toikka, Blackbird and fungus, Jouko Taukojärvi, Ravens ja Tommi Hakkarainen, Fly e Nest. 34th Youth Print Biennial 2012 34. Saimaan Kameraseura ry lahjoitti iltajuhlassa Suomen Kameraseurojen Liitolle pokaalin, joka nimettiin Erkki Niemelän kiertopalkinnoksi. Suomi sijoittui 24.sijalle 39 maan joukossa.Kuvapisteitä Suomen kokoelma sai 85 ja kokonaisuudesta 40, yhteispisteet 125.Biennaalin voitti Irlanti 188 pisteellä (kuvapisteitä 138, kokonaisuudesta 50). Sarjan voitti Italia 233 pisteellä (kuvapisteitä 184, kokonaisuuspisteitä 49). Päivän ensimmäisestä ohjelmanumerosta vastasi ruotsalainen valokuvaaja ja kirjailija Anders Ryman. värivedosbiennaali on Turkissa Nevsehirissä kesäkuussa 2012. 1992, e skateboarder, Miia Tyni s. Vedossarjassa Suomen kokoelma sijoittui 24 maan joukossajaetulle 12. Kokoelma keräsi 86 pistettä. Pitkäsen pokaalin kanssa. Suomen kokoelma sai 73 pistettä. Alle 21-vuotiaiden kokoelma Saanamaria Itkonen s. Digisarjassa Suomen kokoelma sijoittui 7. Kunniajäseneksi numero 6 kutsuttiin samasta seurasta Veikko Wallström, jonka valokuvia oli myös mukana liiton "Mestarit esillä"-näyttelyssä. Hautala, Silver-studded Blue and Forgen-me-not, Juhani Valtola, Butterflies, Klaus Olsen, Indarkness, Tuire Jalaskoski, Calopteryx virgo 2, Tuomo Virtanen, Potosia cuprea, Risto Lehti, Rumpled ja Raimo Toikka,Lily-of-the-valley. Anders on kuvannut ihmiselämän siirtymäriittejä eri kulttuureissa ympäri maailmaa. Pokaali on tarkoitettu SKsL:n jokavuotisen Vuoden nuori kuvaaja kilpailun kiertopalkinnoksi, ja se on rinnakkainen Vuoden kuvaaja -kiertopalkinnon, Matti A. Liiton kultaisen ansiomerkin saivat Reino Havumäki, Leena-Maija Lindqvist ja Monica Nordling sekä hopeisen ansiomerkin Heikki Kymäläinen. 1994, MiniEiffel ja Emmiina Isotalo s.1991, Dance on the Bridges in the Sky. Liiton puheenjohtajia koolla: Takarivi vas. Suomen kokoelma teemalla Blondit (Blondes): Tapio Karjalainen, Julia, Kari Markovaara, Blonde 2, AnitaLehtonen, Boxing Lady, Jari Varpenius, Playing with my tyre, Ilkka Valkila,Elina 2, Eila Tiirinen, Noora XI, Mari Joutjärvi, Reflection, Veijo Rio, Disa,Tapani Ojanperä, Milla 5951 ja Jouko Taukojärvi, Blonde. 16th Nature Biennial 2012 FIAP:n 16. Mikko Karjanoja, kunniapuheenjohtaja Leena Ikkala, Eino Perälahti ja Pertti Pitkänen | 5/ 2012 67. päivä oli valokuvauksen ystäville täynnä mielenkiintoista ohjelmaa. Lisätietoja liiton toiminnasta: www.sksl.fi Tuloksia: Väribiennaali FIAP:n24. Markku Huhta, Reino Havumäki, Kari Tolonen, Jorma Kytölä, Erik Lauraeus ja Tatu Kosonen. Seuraava juhlinnan aihe oli liiton kutsunäyttelyn "Mestarit esillä" avajaiset. SKsL:n kokoelma syntyi Blondit -teemalla. Erkki Niemelä EFIAP (1915-1999) oli Saimaan Kameraseuran jäsen vuodesta 1951 aina kuolemaansa asti. Seuraavien kuvaajien töitä oli esillä. luontobiennaali oli Norjassa. sijalle ja saikunniamaininnan (Honorable Mention). Sarjan voitti Italia 128 pisteellä. 80-vuotias Suomen Kameraseurojen Liitto juhli Huhtikuun 14. sijalle. 1995, Prisoners of shadows, Ilari Koskinen s. 1996,Two birds, Sini Huunonen s. Kokoelma sai kuvapisteitä 153 ja kokonaisuuspisteitä 42,yhteispisteet 195. Akateemikko Matti A. 2007, Mini Web. 1997, Landscape ja Mihka Pohjonen s. Hän luennoi projektistaan Rites of Life (www.ritesoflife.com) Helsingin Yliopistolla. 1996, No title, Petra Joutjärvi s. 1992, Alder, Aku Siukosaari s. Illalla juhlinta siirtyi Kappelin kellariin. Eturivi vas. Niemelä oli paitsi aktiivinen Saimaan Kameraseuran jäsen ja hallituksen jäsen, mutta samalla myös tunnettu osallistuja ja vieras Suomen Kameraseurojen Liiton näyttelyissä ja muissa tapahtumissa. FIAP:n nuorisobiennaali oli Mallorcalla Espanjassa. 1997, Snow guard, Olli Säkkinen s.1996, Strobo 1, Lasse Kosonen s.2006, Look, Aarni Tujula s. 13-vuotias Iita-Reetta Niskanen voitti hopeaa kuvallaan Osprey fishing. 1993, Halo, Aksu Tervonen s. Näyttely oli huhtikuussa muutaman viikon ajan esillä Kamera galleriassa
Hans von Schantz: ENTER HELSINKI ja Riitta Supperi: 50+, SUOMALAISEN MIEHEN MUOTOKUVA, 16.5.31.7. Projekti-tila: Aida Chehrehgosha: Äidille, isälle ja kahdelle veljelleni, 4.5.3.6. Niin taiteena kuin käyttökuvanakin valokuva kertoo useimmiten värikkäästi ja koskettavasti kohteestaan. Hyvä esimerkki valokuvan monimuotoisuudesta on valokuvaaja Pertti Hietasen tuotanto, jonka loppuosa siirtyi äskettäin museon kokoelmiin. Avoinna tisu 1118, ke 1120. Kun designpääkaupunki Helsinki pyrkii nyt pyyhkimään katukuvastaan romaanikerjäläiset, niin 40 vuotta sitten Hietasen kuvien asunnot- Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki. Hänen jo vuodesta 1971 museolla ollut Kilometri keskustasta -sarja edustaa aikansa tärkeää dokumenttivalokuvausta ja tarjoaa samalla edelleen ajankohtaisen puheenvuoron köyhyydestä. KUVAN TAKAA -sarjassa sukelletaan Suomen valokuvataiteen museon arkiston, kokoelmien ja näyttelyiden kuvien saloihin oivaltavalla asenteella... KATI LINTONEN Köyhyyden kuvat Museoiden tärkeä tehtävä on kulttuurillemme merkittävän aineiston pitkäaikaissäilytys. Marcus Hansson: Souvenir, 8.6.5.8. Näin taataan, että myös tuleville sukupolville siirtyy riittävästi tietoa ajastamme. Valokuvataiteen museon tallennuskohteena ovat sekä valokuvataide että valokuvakulttuuri. Prosessi-tila: Merkitykselliset paikat, 4.27.5. www.valokuvataiteenmuseo.fi 68 | 5/ 2012. Tämän laajan rajauksen kautta Valokuvataiteen museolle tarjoutuu monipuolisuudessaan harvinaisen kiinnostava tehtävä. Studio hetki vaatteen ja ruumiin rajalla, 1.6.26.8
Mitä kertoo ajastamme köyhyyden piilottaminen ja kaupunkien julkisivun kiillottaminen? | 5/ 2012 Itse muistan 1970-luvun alusta, kuinka kesäaamuisin matkalla lehden toimituksen aamuvuoroon ohittelin Esplanadin penkeillä heräileviä tai Stockmannin kulmalla kerjääviä kanssaihmisiä. Köyhyys kosketti ja synnytti tarpeen toimia ja osallistua. Museon tämänhetkisten kesänäyttelyiden aiheet keskustelevat omalla laillaan Hietasen kuvien kanssa. Siitäkin minulle kertovat Hietasen arvokkaat valokuvat. Hietasen dokumenttikuvat näyttävät jäätävän viileästi "pultsareiksi" tuolloin kutsuttujen ihmisten arjen: aamupesut, yöpymispaikan etsinnät, kivun ja säryn mutta myös viinanhuuruiset halaukset. Kuvat: Pertti Hietanen: Kilometri keskustasta -sarjasta (1971). Kuka tallentaa heidän elämäänsä ja arkeaan. Valokuva yllättää yhä. 69. Suomen valokuvataiteen museo. tomat alkoholistit olivat jokapäiväinen näky. Länsiväylän alussa sijainnutta asuntolaa, SuojaPirttiä eli Lepakkoluolaa, ympäröivät yhteiskunnan laidalle jääneiden yösijat ja kohtauspaikat, hylätyt autot ja jättöpuista kootut nuotiot. Kuvien äärellä nousee kysymyksiä. Missä ovat tämän päivän köyhät suomalaiset. Hans von Schantz tallentaa kaupungin unohdettuja laitoja ja öitä, Riitta Supperin 50+ näyttää Hietasen kuvissa esiintyvien miesten ikätovereita, joille elämä on tarjonnut toisenlaisen matkan
Se on yksi yhdeksästä maamme valokuvakeskuksesta ja ollut toiminnassa vuodesta 1997. Yhdistyksessä on noin 60 jäsentä. Näyttely liittyy Etelä-Pohjanmaa Senaatintorilla 2012 - tapahtumaan. Lasse Jokilehto: Liikaa L. Kuvat tulevasta näyttelystä lupaavat hyvää; Mediatorille näyttäisi olevan tulossa tasokas ja monipuolinen kuvakatsaus. Toinen keskeinen aihe on ihminen. EteläPohjanmaa on eteläisin ja isoin maa-alue keskuksenaan Seinäjoki. Valokuvakeskus järjestää myös joka helmikuu Lakeuden laajakuva -festivaalin, jossa valokuvausta ja valokuvaa pohditaan asiantuntijavoimin. | 5/ 2012 70. Alkutalvesta Valokuvakeskuksen puheenjohtaja Benjam Pöntinen totesi Seinäjoen Sanomien haastattelussa, ettei näyttelyhaussa annettu mitään erityistä teemaa. Tähkää. Pohjanmaa on iso alue, joka jakautuu kolmeen maakuntaan. Hakuun vastasi kolmekymmentäyksi kuvaajaa 115 kuvaehdotuksella, joista näyttelyn jury valitsi näyttelyn 57 kuvaa. Vuosittain näyttelyihin käy tutustumassa yli 20 000 kävijää. Valokuvia nähtiin viimeksi Mediatorilla huhtikuussa, kun Timo Seppäläisen katsaus Savonlinnan Oopperajuhlien taiteilijoista valloitti tilan. Liikaa Tähkää vai. Itse asiassa näyttelyyn ei tarjottu ainoatakaan Tähkä-kuvaa, vaikka luulisi reportaasikuvaajien tai muotokuvaajien innostuvan ilmeikkäästä esiintyjästä. Viimeistään Voice of Finlandin myötä tutuksi tullut osuvien ja ontuvien vertausten linkoaja kiteytyy monille Pohjanmaa-ikoniksi. Joissakin kuvissa nämä elementit yhdistyvät. Näyttelyn tuottaja on Pohjanmaan Valokuvakeskus, joka kutsui avoimella haulla alueensa valokuvaajia osallistumaan Mediatorin Pitkin poikin Pohjanmaata näyttelyyn. Ma-pe klo 722, la-su klo 922. Pohjalainen valokuva esittäytyy Sanomatalon Mediatorilla kesäkuussa. Pohjoisin pohjalaismaakunta on Keski-Pohjanmaa, jonka keskuspaikka on Kokkola. Vuodenvaihteessa Fotofinlandian kilpailutyöt täyttivät puolestaan planssit. Toisaalta luonto oli otettu myös ihmiskuvauksen taustaksi. Onpa eräskin nuori mies ajautunut rajatilaan saatuaan kuulemma liikaa Lauri Tähkää... Näistä jokainen käyttää pohjanmaa-sanaa nimessään. Ihmisiä on tavattu myös työnsä ääressä, esiintymässä, tapahtumissa ja matkalla. Mediatori, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki. Teemojen odotettiin nousevan esiin valikoituvien kuvien perusteella. Ihmistä kuvattiin ainakin kolmesta näkökulmasta: puhtaana muotokuvana, mutta ei välttämättä perinteisellä tavalla. Valokuvakeskuksen tärkein toimintamuoto on näyttelytoiminta. Tässä pohjalainen nuori nainen oli erityisen kiinnostuksen kohteena. Pohjanmaan Valokuvakeskus ei sijaitse yhdenkään maakunnan keskuskaupungissa, vaan sen tilat ovat Lapualla Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksessa. Pohjanmaan maakunnassa vaasalaiset heiluttavat valtikkaa, ja Lauri Tähkä on syntynyt tällä seudulla. Edustettuina ovat useimmat valokuvauksen luokat luontokuvista lehtikuviin, muotokuvista valokuvataiteeseen. NÄYTTELYVIERAS tutustuttaa ajankohtaiseen ja kiinnostavaan Suomessa esillä olevaan näyttelyyn avaten sen tarjoamia näköaloja. SARI POIJÄRVI Parhaita paloja Pohjanmaalta Pitkin poikin Pohjanmaata ristihin rastihin rintehiä sarkoja siksakkihin 7.-17.6. Valokuvakeskuksen sihteeri Esa Honkimäki summaa saapuneita kuvia: Aihepiireiltään maisemaan ja luontoon liittyvät teemat nousivat eniten esille
Jyrki Portin: Pieni kaiku jää. | 5/ 2012 Antti-Kalle Levijoki: Hyvä renki. 71 Harri Toivola: Maja Ivarsson. Ulla Nikula: Kuva sarjasta Kolmesataa kuukautta.
saakka Elina Brotherus. Esa ja Leo Naukkarinen: Haute couture & Figures! Veljesten yhteisnäyttely, jossa myös valokuvaamalla toteutettu ihmisen liikkeen ja anatomian tutkielma. 26.5.-17.6. Kaisu Jouppi on kuvannut leskiä ympäri Suomea. www.alvaraalto.fi karJaa Galleria Zebra. saakka Hans von Schantz: Enter Helsinki. Marja Helanderin työt pohjautuvat saamelaiseen luontokäsitykseen, jossa luonto on nähty animalistisena. Suomenojan luonto. Ylä-Kolintie 39. Hippolyte Studio. www.laterna.net Kamera-galleria. Laura Kansanen-Stavale on kiinnostunut eri menetelmien ja lähtökohtien yhdistämisestä. www.ccp.fi Alvar Aalto -museo. 29.7. saakka Riitta Supperi: 50+ Suomalaisen miehen muotokuva. 26.5. www.emma.museum Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola, ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 11-17. Kevään 2012 ajan Kohtalokas katse. www.valokuvataiteenmuseo.fi Valokuvagalleria Hippolyte. Mitä miettii mies viisissäkymmenissä. saakka Aida Chehrehgosha: Äidille, isälle ja kahdelle veljelleni. Arkadiankatu 19, ma-pe 8-18. 31.12.2013 saakka Punainen. saakka Philip Laszlo: Beaty of recycling Unohdetuille. saakka Lesket. 1.6.26.8. 25.5. Linda Hofvanderin kuvat kertovat valo- kuvauksen dokumentaarisista ja fiktiivisistä aineksista. Sophie Calle käsittelee valokuva- ja videoteoksessaan menetetyn rakkauden teemaa. saakka Accurately Apparent. Mukana mm. www.gallerizebra.fi koli Luontokeskus Ukko. www.teatterimuseo.fi Virka Galleria. 26.5. Valokuvissa yö saartaa, eristää ja pelkistää näkymät. Jarmo Santavuoren, Pertti Ñurmen, Alan Bridgerin, Harri Hietalan ja Juhani Vainion mustavalkootoksia. www.luontoon.fi/ukko l 5 / 2012 72. 27.5. saakka Karjala. Projekti-tila. Galleria Heino. 25.5.-21.6. 7.-17.6. www.galleriaheino.com Galleria Jangva. saakka Näköalapaikka kertomuksia Pihlajamäestä. saakka Perttu Saksa: Echo. 40 Vuoden Luontokuva 2011 -kilpailussa sijoittunutta kuvaa. saakka Tutkimuksia pyjamassa. Uudenmaankatu 16-20. www.virka.fi JoEnsuu Joensuun taidemuseo. Mannerheimintie 13 A. Pitkin poikin Pohjanmaata. Jaakko Heikkilä. 26.5. Iso Roba 48, ma-pe 10-17. 20.5. Teoksissa sekoittuvat iloisesti tiede ja taide, todellisuus ja fiktio, henkilökohtaiset tuntemukset ja objektiiviset tutkimustulokset. saakka Beneath the Waves of the Baltic Sea. Näyttely suljettu ark. Löytöretki Elisabet Cavénin omaan yksiöön. www.kiasma.fi Korjaamo. 3.6. Opinnäytteissä mukana myös valokuvia. Prosessi-tila. Värikäs näyttely koostuu Pohjois-Thaimaan ja Burman Shan-heimon miehisyysriittiä läpikäyvien poikien muotokuvista. www.hippolyte.fi Laterna Magica. 3.6. Uudenmaankatu 4-6, ti-pe 11-19, la-su 11-17. Jukka Nurmisen vedenalaiskuvia Itämerestä (s. Kaupungintalon wc:t saavat toisen ulottuvuuden musiikin, videon ja valokuvan keinoin. Espoo WeeGee / EMMA. Merja Hannikaisen ja Vappu Jalosen studiossa yli 40 osallistujaa rakensi itselleen väliaikaiset vaatteet ja heidät kuvattiin. Kiasma. Valokuvaaja Kirsti Hassisen, nukketaiteilija Arja Leppäsen ja lauluyhtye Tarukin näyttely. www.kameraseura.fi Cafè Red. krs., ma-pe 9-16. Lönnrotinkatu 41, ti-pe 15-18, la-su 11-15. saakka Kamera 2012. Lehtikuvaaja Jarno Pääkkösen valotuksia Kilpisjärveltä Pohjois-Karjalaan. 10.6. Hansson tarkastelee maailmaa uutisvirran kautta. Teokset muodostavat sarjan erilaisia kuvitteellisia enkelihavaintoja. saakka Somalia vuonna nolla. www.korjaamo.fi Laboratory. Tallberginkatu 1 B, 2. Mukana video- ja valokuvateoksia punaisen sävyistä. saakka Book of arguments. Juha Mäki-Jussilan yksikanavainen videoteos. 31.5. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, ti-pe 11-18, 6/4 . 27.5. Mediatori, Töölönlahdenkatu 2, ma-pe 722, la-su 922. saakka Viva Vivica! Visuaalinen aineisto kertoo teatterin voimanaisesta Vivica Bandlerista. saakka Se on siun ja miun luonto. saakka Pää ja sydän Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina. saakka Masters of Aalto: Eilisen tulevaisuus tänään. 25.5. Teheranissa, Iranissa syntyneen Aida Chehrehgoshan lapsuus oli jatkuvassa pelossa elämistä. Jarkko Antikainen on seurannut kuvanveistäjä John Fowlerin työskentelyä Pohjois-Lontoossa. saakka Kuvan Kevät. 20.5.-9.6. Alvar Aallon katu 7, ti-su 11-18, 6/4 . saakka Flush. 27.5. Sederholmin talo. 25.5.8.6. saakka Enlightenment. Näyttely tarttuu eläimen, ihmisen ja inhimillisyyden väliseen rajankäyntiin. www.laboratory.fi MUU Galleria. Aiheena on Parhaista parhaat. Pohjanmaan Valokuvakeskus kutsui avoimella haulla alueensa valokuvaajia osallistumaan näyttelyyn (s. saakka Muotojen mestari. Turuntie 15. Jan Björk: Gåla. Chehrehgoshan valokuvissa hänen omat vanhempansa esittävät kuollutta. www.muu.fi Musiikkitalo. 3.6. Kenneth Bamberg: Flowers. Helsingin menneisyys nousee esiin kuvista, esineistä ja filmeistä. Kalevankatu 18 B, tipe 1217, lasu 1216. Musiikin tuottamaa tunnetilaa lähestytään mm. saakka Luona vanhan veräjän eli Mummolan maatiaiset. saakka Mika Putro: Mielikuvia. Pick me. Ilkka Uimosen kuvia Irakin sodasta. 26.5.-17.6. Kierrätyksellä on monet kasvot. 26.5. Keskuskatu 90, tito 1018, pe 1017, la 1215. 23.5. saakka Merkitykselliset paikat. 1.-20.6. 4.22.6. Marcus Hansson: Souvenir. Havis Amanda. Kuvia suomalaisen mykkäkauden elokuvanäyttelijöistä. Pimeä. Lönnrotinkatu 33, ti-pe 12-17. Mitkä ovat hänen unelmansa ja toiveensa ja kuinka ne ovat toteutuneet 2000-luvun Suomessa. valokuvien kautta. saakka Näyttelykuvia blues-Suomesta. taidemuseo.jns.fi Jyväskylä Luovan valokuvauksen keskus. Korjaamo Café, Töölönkatu 51 a-b, 11-17. www.luova.fi Galleria Reunion. www.jukkamale.com Jätkäsaaren varastorakennus. 3.6. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, ti-su 11-18, 6/4 . 3.6. Molemmat vanhemmat purkivat turhautumistaan pahoinpitelemällä tytärtään. GP10-työryhmän näyttely. Rakel Kuukan kuvia. 17.6. Jukka Male Museo. saakka Äkkiä viime kesänä. Hannikaisenkatu 39, ti-su 11-18. www.jangva.fi Galleria Luova. Kari Soinio. 1.-16.6. Viiden kuvaajan luontokuvanäyttely Espoossa sijaitsevan Suomenojan jätealtaalta (KL 3-4/2012). 30.9. www.kuva.fi Galleria Contempo. Lönnrotinkatu 35, joka päivä 1118. Mannerheiminaukio 2, ti, la, su 10-17, ke-to 10-20.30, pe 10-22. Kuvataideakatemian lopputyönäyttely, jossa mukana myös valokuvia. Kameraseuran vuosittainen kevätnäyttely esittelee kuudetta kertaa seuran jäsenten valokuvia. 28.10. 8.6.5.8. Tarkastelun keskiöön asettuvat arjen anonyymi arkkitehtuuri ja satunnaiset vastaantulijat. Galleria FAFA. Yhteisnäyttelyssä mukana mm. www.helsinginkaupunginmuseo.fi Teatterimuseo. 8). www.kava.fi Kauppatori. 6.-24.6. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. 29.7. saakka Take Care of Yourself. Valokuvamaalauksia. Jorvin sairaala. Norrvalla, Vöyri. Forssa Forssan luonnonhistoriallinen museo. 31.7. Wahreninkatu 4, ke, pe, su 13-17. HElsinki Suomen valokuvataiteen museo. Rauhankatu 7, ma-pe 11-13.30, 14-17.30, la 1216. Ola Kolehmainen tunnetaan suurista abstrakteista arkkitehtuurikuvistaan. saakka Thank You for the Music. krs, Ruoholahti, ma-su 9-21. saakka Vuoden luontokuvat 2011. saakka What if. Miten eri puolilta maailmaa muuttaneet naiset elävät pääkaupunkiseudulla. Näyttely esittelee 50 vuotta täyttävän Pihlajanmäen elämää. Sörnäisten rantatie 25, 5. 14.6. Aleksanterinkatu 18, kesu 1117, to 1119. 29.7. Puoli vuosisataa suomalaisen bluesharrastuksen sielunmaisemaa. Erottajankatu 9 B, ti-su 11-18. 27.5. 70). saakka Peter Maury: Angst. www.pickme.fi Sanomatalo. 31.5. Helsingistä muodostuu myyttinen epäpaikka. Kirkkokatu 23, ti, to-su 11-16, ke 11-20, 3/5 . Jokaisen esineen takaa voi löytää vaikka mitä: ei hukkaanheitettyä menneisyyttä, vaan toiveikkaan tulevaisuuden. saakka Kari Hakli: Raapaisuja Afrikan pintaan. 26.8. Kira Gluschkoff ja Elina Brotherus ovat kuvanneet toisiaan. 17.6. 20.5. 20.5. Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 1113, ma-pe 9-19, la-su 10-16, vapaa pääsy. 27.5. Lönnrotinkatu 23, ti, ke, pe 10-17, la-su 12-16. Suvilahdenkatu 10 a 5, tipe 11 18, la 1116. Asko Salmen valokuvia Berberan kenttäsairaalasta vuonna 1990, jolloin ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen. 31.7. Lastenkodinkuja 1, ti-pe 12-16. Studio - hetki vaatteen ja ruumiin rajalla. Näyttely käsittelee eksistentiaalisia kysymyksiä
Kukka Ranta ja Meeri Koutaniemi: Kolme tarinaa siirtolaisuudesta. Pekka Elomaan muotokuvia kehitysvammaisista. Näyttelyssä on esillä töitä meksikolaisilta Manuel Alvarez Bravolta, Marcela Taboadalta ja Graciela Iturbidelta, brasilialaisilta Sebastião Salgadolta ja Mario Cravo Netolta sekä argentinalaisilta Adriana Lestidolta ja Eduardo Gililta. 6.6.2.9. Hallituskatu 7, masu 10-20. www.tr1.tampere.fi tErvo Lohimaa. Tervon Lohimaa on suomalaisen ja kansainvälisen luontovalokuvan uusi esitys- ja tapahtumapaikka. 30.5.-21.6. Rantapromenadi 22, Ruissalo, päivittäin 10-18. vaasa Kaakkois-Suomen valokuvakeskus. 10.6. saakka kuuden suomalaisen muotokuvaajan ilmailuaiheinen näyttely. 17.8. Kasarmintie 7, tito, lasu 1017, pe 1219. www.galleryibis.com vantaa Pohjanmaan Valokuvakeskus. 17.6. Niklas Meltio: Alley by alley, house by house The price of freedom. 10.6. www.luontokuvakesa.fi tornio Pallastunturin luontokeskus. Lohitie 701, 26.-27.5., 2.-3.6., 9.6.-12.8. www.peri.fi Luonto ja opastuskeskus Tammenterho. 40 Vuoden Luontokuva 2011 -kilpailussa sijoittunutta kuvaa. www.salomus.fi/taidemuseo tampErE Norrvalla. Kummigalleria. Vuorelankulma 2, ti-pe 12-18, la 12-16. Lapväärtintie 10, 9-20.30. kuopio VB-Valokuvakeskus. 27.5. William Lomaxin kuvissa 1800-1900-lukujen taitteen Tampere on karheankaunis, dynaaminen ja samalla idyllinen (s. Esko Ikonen etsii mielenmaisemia luonnon elementeistä. Heikki Willamon mustavalkokuvia metsästä. Konttinen purkaa ja paloittelee lavastettujen, rakennettujen valokuvien kautta muistikuvan arkkitehtuuria. 15.6.-19.8. Huumori suomalaisessa kuvajournalismissa. 24.6. Jatkuva näyttely: 1900-luvun kansainvälisten mestareiden vedoksia. Maria Soramo: Lukitut. Alaverstaanraitti 5, ti-su 10-18. saakka A Pristine Vision - Koskematon näky. Väinö Linnan aukio 13, ti-pe 9-17, la-su 11-18. 24.5.23.6. saakka Marja Pirilä: Herbarium. p. saakka Joakim Eskildsen: The Roma journeys. Ensimmäisen Luontokuvakesän näyttelyssä on esillä valikoima Hannu Hautalan tuotantoa. www.kotkanvalokuvakeskus.fi kristiinankaupunki törmänneet työssään. 31.5. 10.6. 15-25-vuotiaat tarkastelevat muotoilua kameran linssin läpi. Hauskoja tilanteita julkisuudesta ja arjesta, joihin kuvaajat ovat l 5 / 2012 Museokeskus Vapriikki. Snellmaninkatu 13 A, ti-pe 12-17, la 1215. 30.5. Seitsemisentie 110, joka päivä 10-18. mikkEli Salon taidemuseo. Torikatu 2, ti-to 11-18, pe-su 11-15. Kirjavalanraitti 9, Kirjavala. Sairaalakatu 1. turku Valolla. saakka Mielenpuutarha. Mustavalko- ja värikuvia, yksittäisiä, pareja ja sarjoja. Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen minna.jerrman@kamera-lehti.fi 73. 30.9. 16.6.12.8. Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, ma-pe 9-17, la 10-14. Kohtaukset muistuttavat tilanteita, joissa tapahtuu tai on tapahtumaisillaan jotain outoa tai pelottavaa. 3.6. saakka Rama Stella 2012. saakka Nuoret ja design. saakka Hyvää päivää, herra Holbein. 27.5. Markus Henttonen: Night Time Stories. 1/5, pe vapaa pääsy. saakka Laura Konttinen: Paikka, jossa kadotin mielikuvitusystäväni. saakka Vuoden luontokuvat 2011. 40 Vuoden Luontokuva 2011 -kilpailussa sijoittunutta kuvaa. 20.5. Duro y bonito Ankara mutta kaunis. 5 / 2 . saakka Virne PRESS. saakka Satu Haavisto: No Sloping Ground. Tornion terveyskeskus. 11.- 22.6. 3.6. saakka Vuosi metsässä. Viitisenkymmentä Pekka Lammelan kuvaa. Jan Björkin luontokuvia. Vuoden luontokuvat 2011. saakka Ajan patinoima Tornio. saakka Vuoden luontokuvat 2011. www.vapriikki.fi TR1. Taiteilijan päämääränä on ollut visualisoida eriasteisia muistijälkiä, joita valo piirtää verkkokalvolle ja muistin poimuihin. saakka Löytöjä ja rinnastuksia. Heikki Willamon mustavalkokuvia metsästä. Mikkelin valokuvakeskuksen tuottama suuri lehtikuvien kesänäyttely. saakka Martti Mäki: maalauksia ja valokuvia. Romanien arkea meillä ja muualla. saakka Ero. 20.5. 15.6. saakka Kaunokaisia niityllä. Luontokuvaaja Jim Brandenburgin retrospektiivi (KL 3-4/2012). T2-terminaali. vöyri Seitsemisen luontokeskus. Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1, ma-pe 11-19, la-su 11-15. www.pohjoinenvalokuvakeskus.fi pallastunturi koulun valmistuvien kuvataiteilijoiden lopputyönäyttely aiheesta ero. Laboratory, Helsinki. salo Helsinki-Vantaan lentoasema. Marita Räsäsen vuoden sisällä ottamia kuvia lähiluonnosta ja Saimaan reissuilta. saakka Dear Maggie William Lomax ja Tampere. 27.5. Tampereen ammattikorkea- Kiek in de Kökin museotorni. 8.6.-12.8. Seitsemän latinalaisamerikkalaisen valokuvaajan teoksia sekä latinalaisen elämän koko kirjo. www.hannuhautala.fi laHti International Photo Center. saakka Suomen Ammattivalokuvaajat: Vuoden muotokuvaaja 2012 -näyttely. Petteri Löppönen. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, päivittäin 9-17. parikkala Aineen taidemuseo. 30.5. saakka Vuosi metsässä. Valokuvien henkilöt ovat paenneet kotimaansa työttömyyttä, rasismia, diktatuuria ja poliittista vainoa. 1.6.-15.7. Veturitallin torni, Mariankatu 14, ti-pe 10-18, la 11-17, su 11-18. Hannu Hautalan valokuvia. Kuratoitu kansainvälinen kollektiivinäyttely. Jouni Klingan 15 suurikokoista pingviiniteosta, jotka on kuvattu Falklandinsaarilla. 3.6. saakka Taru saimaannorpasta. 28.5. Kuninkaankatu 1416, ti, to, pe 11-17, ke 11-19, lasu 11-15. kotka Kotkan Valokuvakeskus. Puistokatu 3, ti-pe 1117, la 1014. Pirilä on käyttänyt kuultokalvoa, jonka läpi kuvattaessa kasvit ovat pelkistyneet ja värit alkaneet hehkua valossa. Töissä käsitellään valon ja varjon vuorovaikutusta. 27.5. 40 Vuoden Luontokuva 2011 -kilpailussa sijoittunutta kuvaa. Vöyrintie 305-307, ma-su 8-23. vb.kuopio.fi kuusamo Oulun taidemuseo. 20.5. 20.5. Jenina Törmäsen neulanreikäkameralla otetut kuvat vaikuttavat vanhoilta, vaikka ne ovatkin tästä ajasta. Mukana valokuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ja mediataideteoksia. www.ouka.fi/taidemuseo Pohjoinen valokuvakeskus / Rantagalleria. Sarja rakennettuja valokuvia tytöistä. 0400-701453, pe-su 11- 16, myös sopimuksen mukaan. Hannu Hautalan luontokuvakeskus. saakka Naapurina pingviini. 36). www.janbjork.com ulkomaat / tallinna Mikkelin valokuvakeskus. 26.5. Itäinen Rantakatu 38, ti, to-su 10-18, ke 12-20. Vesijärvenkatu 14 D. lappEEnranta Valokuvakeskus Peri. 9.9. Vuoden luontokuvat - Jarmo Mäntykangas. Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1, kepe 12-18, la-su 12-17. www.pohjanmaanvalokuvakeskus.net länsi-aurE Kenneth Bamberg: Flowers. joka pv 11-19. 26.5.-12.8. 4/2 . www.mikkelinvalokuvakeskus.fi oulu Selkämeren sairaala. www.kaakkois-suomen.valokuvakeskus.fi lapua Valokuvagalleria Ibis. saakka Mikko Sinervo: Do the Stars look the same on the other side of the world. saakka Emilia Rosengård: neljä vuodenaikaa. 5.-30.6. 26.5
Topcon Wink Mirror-E. Usein käy niin, että kuva ja teksti eivät tue toisiaan. Nykyisin liikkuvan kuvan videotallennus on mahdollista lähes jokaisella digikameralla. Digikuvankäsittely on sopivasti omaksunut nämäkin tekniikat. Täysosuma! Jo objektiivinkin vuoksi. Tapana oli tehdä tilatun kuvan ohella toinen "taiteellisempi". Yllä: Salme Simanainen, TU MM A TYTTÖ Vasemmalla: P. Osa tallentaa vain matka- tai muita muistoja, osa tekee käsikirjoituksen ja kuvaussuunnitelman avulla oikeita elokuvia. Ne aiheuttavat vain ohimenevää ihmettelyä. Otso Pietinen on laatinut perusteellisen jutun siitä, miten usean valotuksen kuvia voi yhdistellä valotus- tai kopiointivaiheessa. Agfacolor värisuurkopiot ovat halventuneet. Voigtländer Vito CL. Yhdellä silmäyksellä säädöt ja sommittelu. Edelleen pätee kuitenkin pääkirjoittajan kehotus panostaa ennakkosuunnitteluun ja hyvään ryhmätyöhön, jolloin syntyy perhekuvien asemesta suuremmalle ryhmälle kerrottavia tarinoita liikkuvina kuvina. G. Lopputuloksessa on vain vähän kuvaajan "omaa". Paxette electromatic IA täysautomaatti vaihto-objektiivilla. KA N N EN K UVA : Tekniikka ratkaisee. Tea Ista ja Ruth Snellman. Hinta nyt 150:- kpl. Canon Zoom 8-2 tekee filmaamisenne helpoksi. Kuvaamme siinä uskossa, että valokuvaus on nykyaikainen ilmaisukeino, joka antaa luovalle valokuvaajalle riittävästi liikkumatilaa. Pääkirjoitus toteaa, että kaitaelokuvaus on edennyt kansanharrastukseksi. Vain otosten laborointivaihe on jäänyt historiaan. Muotokuvaajana tunnetuksi tullut Simanainen osallistui kuvillaan näyttelyihin ja kilpailuihin myös ulkomailla. Parempaan ollaan kuitenkin menossa. Laattalaitoksen yritys välittää sävyjä epäonnistuu, laattaakin leikataan vielä hiukan ja kuvan päälle saattaa tulla vielä jutun otsikkokin. Ei ole koulukuntia, mutta ei myöskään konservatismia. Aikakauslehdessä kuvaa arvostetaan enemmän, mutta painotus kuvan ja tekstin välillä vaihtelee jutusta toiseen. Yashica U-matic antaa hyviä mahdollisuuksia kuvata eläviä filmejä. Jaskarin mukaan emme elätä minkäänlaisia harhakuvitelmia siitä, että olisimme valokuvauksen harrastuksessa huippujen joukkoa. Paikan päällä näitä toivomuksia ei voi kuitenkaan aina toteuttaa. Kodak Retina Automatic hoitaa loput. Kuvaaja ja toimittaja lähetetään matkalle ja heille kerrotaan matkan tarkoitus. Kaikkialla maailmassa kokeneet amatöörit valitsevat Asahi-Pentax. Ei ole edes mitään erikoispiirrettä, josta voisimme ylpeillä. K. Jutun tekoaikaan Simanainen oli jo toiminut 25 vuotta valokuvaajana muiden palveluksessa ja kaksi vuotta omassa liikkeessään. On tarvittu 50 vuotta, että kaikki se, mitä on kerrottu "elävän" kuvan tallentamisesta filmille, tehdään nyt videona. Kamera-lehti Novoflex pikatarkennusobjektiivilla huipputarkkoja laukauksia. Tunnetuimpia olivat mm. Kuvaa ja kilpaile Ilford-filmein ja ilmein. Kun sitä uskoo ottaneensa hyviä, oikein rajattuja kuvia, toimitussihteeri saksii niistä puolet pois. Minolta SR-1C korkeimman luokan peiliheijastuskamera. 5/1962 Simanaisen kuvauskohteet olivat usein taiteilijoita, varsinkin näyttelijöitä. Kädenpuristukset, patsaanpaljastukset, sääkuvat ja rehut torilta ovat rutiinia. Ehkä muutama kuva vielä urheilustakin, mutta vain voittajan kuva kelpaa. Seppo Saves purkaa mieltään päivälehtikuvaajan arjesta. Emme herkästi reagoi kaikkiin muodissa oleviin virtauksiin. Väittelyssä kuvaajaa pidetään usein hävyttömänä. MATTI RISTIMÄKI POIMINTOJA MAINOKSISTA Painatte vain laukaisinta... Myös maskien käyttö ja jopa taustaprojisiointi on selostettu. Hilja Raviniemi on tavannut Nainen ja kamera -sarjassaan Salme Simanaisen. Jaskari on World Cup -kilpailun voiton innoittamana kirjoittanut saksalaista Fotopost-lehteä varten kuvauksen suomalaisesta valokuvauksesta. P. Chang, Hongkong, F ISH IN G BY N ET Oikealla: Frans Dutzler, Itävalta. A LTSTA D T 74 | 5 / 2012. Minolta Uniomat II ajatteleva automaattiOtso Pietinen kamera
Paino putoaa kilolla ja koko lähes puolittuu. Hinnat 175,- ja 295,Ranger Quadraan uusi lisätarvike: Litium-Ioni akkusarja. Tulossa kesäkuussa. Hinta 385,Elinchrom Quadraan sopivat tasovalot heti varastosta! UUTUUDET: Hunajakennot tulossa 44 ja 70 cm wokkipannuihin. 020 7530 359 Markku Nikki, 040 765 9508 Kai Toivakka www.colorkolmio. Akkutekniikan kehittyessä valokuvaaja pääsee helpommalla. Quadra Eco Ring ash Set Edullinen paketti joko sellaisenaan, tai hyvä lisä perussetin jo ostaneelle. Paketti sisältää: Geniksen, akun , laturin, radiotäsmäyksen, Eco Rengassalaman, di uusiokuvun ja 2 m kaapelin Nyt hintaan 1.050,- Uudet tasovalot, Deep Octa 70 ja 100 cm Nyt suoraan varastosta. Hinnat 80,- ja 125,- Odotamme ensimmäisiä saapuvaksi ennen juhannusta. Luonnonvalo hallintaan: Osta kolme heijastinta, saat halvimman puoleen hintaan! Kaikki hinnat ALV 0% Tuotteita rajoitettu erä! Tule käymään uusitussa myyntinäyttelyssämme: Vattuniemenkatu 23 A, 00210 HELSINKI Avoinna 8.30-16.30 Puh. 28-sivuinen A4 kuvakirja tarjoushintaan nyt 19,- Tilaa suoraan netistä: www.colorkolmio. Hinnat alkaen 9,90. Uudella Li-ion akulla saat tuplamäärän välähdyksiä verrattuna Quadran vakioakkuun
[ UPEAA VALOA VAATIVAAN VALAISUUN ] //competence in flash INTEGRA PLUS // INTEGRA PLUS KITS | 250, 500, 1000Ws | radio-ohjaus | alumiinirunko | | 1/10 aukon säätötarkkuus | laaja 6 aukon säätöalue | | todella laaja lisävälinevalikoima | Made in Germany | MYYNTINÄYTTELY & SALAMAHUOLTO TULE TUTUSTUMAAN!
Tee edullinen vuosisopimus! SOITA 09-692 2910 Merja Calton VIDEOSIIRTOJA Videosiirrot ja laitevuokraus LIIKEKETJUT Rajala pro Shop luotettava kameratoimittaja jo vuodesta 1919 Foto Bögelund Mäntypaadentie 15 D 00830 Helsinki p. 08-736 160 www.martinselkonen.fi FOTOTARVIKKEITA KUVAUSMATKOJA KUVAVALMISTUSTA KAMERAHUOLTOA K A M E R A H U O L T O M U S T O N E N & L A I N E www.kamerahuolto.fi | 5/ 2012 77. NETTIKAUPPOJA FOTOLIIKKEITÄ Espoo Kirkkonummi Täyden palvelun fotoliike Tee turvalliset ostokset kotimaisessa fotoliikkeessä tai nettikaupassa. Kauppakeskus Kirsikka 02400 Kirkkonummi Kyrkslätt 09-296 1911 hymykuoppa@kolumbus.fi www.hymykuoppa.fi Helsinki Raisio Sinun ilmoituksesi näille sivuille. MARTINSELKOSEN ERÄKESKUS Pirttivaarantie 131 89920 Ruhtinansalmi puh. 050 626 19 e-mail:jarmo.mustonen@fotobogelund.fi www.rajalacamera.fi Helsinki - Turku - Tampere - Pori Espoo - Raisio - Paimio Tukholma - Malmö LUONTOKUVAUSTA KARHU- JA LUONTOKUVAUSTA KAINUUSSA Kuvauselämyksiä keskellä selkosia Suomussalmella Venäjän rajan tuntumassa
FEE EURO 8.00/AUT. email: vincentejoaopedro@hotmail.com 2nd Salon of Photography Cakovec 2012, Kroatia. http://salon-cakovec.fotografija.hr 78. FIAP. PSA. www.isap.candranaya.com 48.Salào Jauense Intertnacional de Arte Fotografica, Brasilia. www.fotokinoklubsmederevo.com Interfotoklub Vsetin 2012, Tsekki. CD 31.5.2012. www.interfotoklub International Exhibition of Art Photography Photo Focus 2012, Makedonia. CAT 4*. CAT 4*. puh. FEE EURO 20.00-25.00/2-4teemaa. EXH 11.8.2012. CAT 4*. NOT3.7.2012. . SEC MP/CP. ARVOSETELIT Huippuedullinen videojalustapaketti + 99,(235,-) Pro 400DX-jalusta FHD-41Q-videopää Lyhyt ja pitkä pikakiinnityslevy Paino vain 2,5kg Filmiskannereiden markkinajohtajan uusitut mallit. CD 5.6.2012. AUT = Osallistuja AV = Äänitetyt projisoitavat ohjelmat (slide show) C = Värikuva CAT--. AD: City of Vsetin and House of Culture Vsetin , Mrs Eva Lidakova, Svarov 1055, CZ-755 01 Vsetin, TZECH REP. CD 25.5.2012. e Nyt entistä paremmat ja monipuolisemmat. EXH 14.7.2012. CD 8.6.2012. EXH 7.7.2012. CAT--. FIAP. CD 1.6.2012. monip Sopii myös lintuputkille ja kiikarereille BILOR BILORA Sirius B120studiosalamasetti studio 179 PRAKTICA luxmedia 16-Z21C 279 l media 16 Z21C www.reaxon. NOT 3110.2012. EXH 30.6.2012. AD: Photo Club Novi Sad, Mr Djordje Vukicevic, Seljachih buna 37, RS-21000 Novi Sad, SERBIE. www.kozak50. SEC DPIM/DPIC/DPI"computer processed pictures". FEE EURO 10.00/AUT. FIAP. CD 18.6.2012. FEE EURO 10.00-20.00/1-3sec. NOT 3.7.2012. KS myös SP (small prints) CP = Värivedos CR = Luova kuva (creative/FIAP = muutettu todellisuus) CS = Väridia DIG = Digitaalisessa muodossa olevat kuvat (KS. FIAP. FEE EURO 15.00/AUT. EXH 1.12.2012. AD: Fotografija, Association for photographic culture, Mr Petar Kovac, Slavka Kolara 29, HR-40000 Cakovec, CROATIA. AD: Foto Club do Jau, Sr Vincente Joào Pedro, Caixa Postal 151, BR-17201-970 Jau, BRASIL. AD: Photographic Society of Varna, Mr Plamen Mihaylov, 19 Cani Ganchev Str. SEC DPI/DPI"elämä". FEE EURO 20.00/AUT. www.fkns.rs International Photographic Salon-Varna, Bulgaria. com/photofocus/focus2012.php FKNS-Grand Prix 2012, Serbia. NOT 9.6.2012. NOT 15.6.2012. FIAP. CAT 4*. SEC DPIM&C/DPINAT/DPI"ihminen ja vesi". AD: Foto Kino Club Smederevo, Mr Dragoslav Mirkovic, Vidska 31, RS-11000 Belgrad, SERBIE. PSA. NOT 10.8.2012. SEC DPI"kuvasartjat3-6"/DPI"muotokuvat", "liike", "arkkitehtuuri". EXH 1.7.2012. CAT 3*. FIAP. AD: Photo Cinema Club "Kozak 50", Mr Vladimir Jovanovski, Postal Box 33, MK1300 Kumanovo, REP. SEC MP/CP/EXPP. Näyttelyn kotisivulta). NOT 15.6.2012. 20, RI-Jakarta 12210, INDONESIA. FEE EURO 25.00/AUT. CD 15.6.2012. SEC DPIM/DPIC /DPINAT/DPIPT/DPIPJ/DPI"urheilu". CAT *. CAT--. FIAP. FIAP. OF MACEDONIA. 010 439 6699 Lyhenteiden selitykset EXPCS = Kokeelliset väridiat AD = Entry formin tilausosoite (voi useimmiten kopioida myös ko. = Ei aiempaa näyttelyluetteloa, uusi näyttely CAT = Näyttelyluettelon taso/tähdet* (Kameralehden tähdistön 0*-5* mukaan): 0* (nolla tähteä) välttävä ei kuvia, 1* yksinkertainen monisteenomainen vähän huonosti painettuja kuvia, 2* vaatimaton painoasu värikuvat painettu mustavalkoisina, 3* tyydyttävä, värikuvia tai hyvä mv-painoasu, 4* hyvä, paljon kuvia A4 koko hieno painoasu, 5* Korkealuokkainen painoasu, kaikki palkitut kuvat painettu CD = Päivämäärä, jolloin kuvien on oltava perillä COMP = Kaupallisesti valmistetut vedokset max A4. Office 1, BG-9002 Varna /BULGARIA. CD 11.6.2012. EXH 13.7.2012. FIAP. AD: Photo-Club Esch, M.Jos Bartholme, Boite Postale 96, L-4401 Esch s/Alzette, G.D.LUXEMBOURG www.pce.lu 2nd Indonesia Salon of Art Photography. www.fotosalonvarna.org 48e Challenge du P.C.Esch-Salon Mondial 2012, Luxemburg. FEE USD 15.00-50.00/1-6sec.SEC DPIM/DPIC/DPI"vesi-ihmiset","maisemat", "dynaamisuuus", "urheilu","liike".EXH 18.9.2012. CD 1.6.2012. NOT 1.7.2012. FEE EURO 15.00-25.00/1-3sec. myös DPIdigitaaliset projisoitavat kuvat) DIGP = Digitaalisesti valmistetut vedokset DPI = Digitaaliset projisoitavat kuvat EF = Osallistumislomake ja säännöt (entry formi) (EXH4) Kiertonäyttelyyn sisältyvien näyttelyiden määrä EXH = Näyttelyn avajaispäivä EXP = Kokeellinen kuva EXPP = Kokeellinen vedos FEE--- = Ei osallistumismaksua FEE = Osallistumismaksu HU = Huumori HUP = Huumori vedos IRC = Postin kansainvälinen vastauskuponki M = Mustavalkoinen/yksivärinen kuva (monochrome) MP = Mustavalkoinen/yksivärinen (monochrome) NAT = Luontokuva NOT = Näyttelyn järjestäjän lähettämien tulostiedotteiden lähettämispäivämäärä NP = Luontovedos NS = Luontoväridia PJ = Fotojournalismi PJP = Fotojournalismivedos PJS = Fotojournalismidia PT = Matkailukuva PTP = Matkailukuvavedos PTS = Matkailudia SEC = Sarja(t) SP = Small print(A4 vedos) SS = Stereodia Lisätietoa: http://patronages.fiap.net/ Entryformit: www.entryforms-fiap.net PSA: www.exhibitionforms.com/Exhibitions.htm Koonnut: Eero "Dino" Venhola EFIAP email: eerovisio@gmail.comKoonnut: | 5/ 2012 www.maitolaituri.tv info@maitolaituri.tv 044-5553800 KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT 2nd International Salon of Photography Smederevo 2012, Serbia. SEC MP/CP. AD: Candra Naya Photographic Society, Mrs Agatha Ann Bunanta, Komplex Permata Hijau Blok A No. PSA. NOT 25.6.2012. EXH 14.7.2012. CAT5*
f i Foto ZAFARI Karjaalla 19.-20.5. Lauantai 19.05.2012 9.009.45 Ilmoittautuminen, galleriZEBRA, Keskuskatu 90, 10300 Karjaa 10.0018.00 fotoZAFARI 2012 valokuvauskilpailu, teemana "RAASEPORIN PÄIVÄ" 12 värikuvaa 8 tunnissa. Haluaisit ehkä ammattivalokuvaajaksi? Tule opiskelemaan VALOKUVATAIDETTA Tule opiskelemaan VALOKUVATAIDETTA KUVA Opistossamme voit yhden vuoden aikana syventyä kokopäiväisesti Opistossamme voit aikana syventyä kokopäiväisesti valokuvaukseen, perinteisin sekä digitaalisin menetelmin. 17.05.2012 Fotocentrum Raseborg Valokuvakeskus r.f:n tilille Aktia Karjaa 405587-29504. Tasatunnein uusi/uusia kuvaustehtäviä. Käy yhteyttä Käy kotisivuillamme tai ota yhteyttä saadaksesi lisätietoja! lisätietoja! www.vnf.fi www.vnf.fi info@vnf.fi info@vnf.fi 019 222 6025 Pumppulahti Karjaa Pumppulahti 3, Karjaa TULOSTUSPALVELUITA Paperille tai tarralle - Valokuvatulosteet kehyksillä - Canvas-taulut - Julisteet - Muovitarrat - Adressit - Kalenterit - Postikortit - Esitteet - Paperitarrat Värikkäästi www.painotalovarteva. Opiskelemaan valokuvausta. m a i s u n i l m a i s u . 12.00--16.30 fotoZAFARI 2012-näyttely 13.30--15.00 Esitelmä: Sakari Mäkelä; "Ihmisiä miljöössä ja studiossa" 15.30--16.30 Tulosten julkistaminen ja palkintojen jako. Maksuun sisältyy tiedostojen purku muistikortilta sekä kuvien kopiointi 15x23 cm. | 5/ 2012 Sunnuntai 20.05.2012 galleriZEBRA, Keskuskatu 90, 10300 Karjaa. Pidät valokuvaamisesta. Ennakkoilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu viim. 044 300 3580, fotozafari@gallerizebra 79. valokuvaukseen, perinteisin sekä digitaalisin menetelmin. Hallitset jonkin verran valokuvaustekniikkaa, jonkin verran valokuvaustekniikkaa, erran austekniikk mutta haluat mutta haluat oppia lisää. Kaksi sarjaa: Yleinen sarja (yksin) Koululaissarja (1-3 oppilasta, 18 vuotiaat ja sitä nuoremmat) Valokuvaaminen osanottajien omilla digikameroilla, vähintään 2 megapikseliä, mahdollinen kuvankäsittely on sallittu kilpailun aikana. Osallistumismaksut: Yleinen sarja, ennakkoilmoittautuville 23 , ilman ennakkoilmoitusta 27 . Haluaisit ehkä ammattivalokuvaajaksi. Koululaissarja, 18 /ryhmä, ilman ennakkoilmoitusta 22 /ryhmä. Ota kuitti mukaan. Lue tästä minne! TALLENNUSTARVIKKEET JA MUISTIT ERIKOISTARVIKKEITA KUVAUSTAUSTOJA w w w. Lisätietoja: puh. VALOKUVAKOULUTUSTA Pidät valokuvaamisesta
Jos kuvaaja oli tallentanut tapahtuneen puuttumatta jälkikäsittelyin ja manipulaatioin lopputulokseen, oli se hyväksyttävää. "Aito" luontokuva määriteltiin koskemattomaksi diaksi. Taustalla vaikuttavat kuvankäsittelyohjelmien aiheuttama hämmennys ja ammattikuvan muutokset. Järkkärin asema statussymbolina on edelleen hyvin vahva, vaikka muiden kameratyyppien kuvanlaatu on loistava. LUONTOON KAMERA, KIRVES JA SYÖTTI KAINALOSSA Kevään mittaan vellonut keskustelu tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisesta kuvasta poikkeaa edellisistä siinä, että nyt keskustellaan yksittäisen kuvan visuaalisista kvaliteeteista. Siinä maailmankuvassa Photoshop oli uhka. | 5/ 2012 80. Ajattelemattomuuttaan Vanjoki tuli tölväisseeksi paikalla ollutta ammattivalokuvaajaa hänen raskaasta kalustostaan. Yhteistä edellisille keskusteluille on normatiivisuus. Jos Niinistö on tullut tutuksi vaikkapa telkkarista, voi yksi epäonnistunut muotokuva pilata mielikuvaa hämmästyttävän paljon. Viimeisin keskustelunaihe on presidentti Sauli Niinistön virallinen kuva. Kun vuonna 2010 Nokian senhetkinen johtaja Anssi Vanjoki uhosi kännykkäkameroiden jyräävän järkkärit, oli hänellä tietoa tulevasta. Pari vuotta sitten roihahti väittely kännykkäkameran ja järkkärin suhteesta. Kasvot ovat säilyneet eräänlaisena pyhänä alueena, jonka kuvaaminen tulee kielelle ja iholle. Laajemmassa mitassa kaikkia näitä keskusteluja yhdistää uuden tekniikan, kuvankäsittelyn, median ja ammattikuvien murroksen aiheuttama hämmennys. Hyvä. Näin määriteltiin oikeaoppisen luontokuvaajan toimintatavat. Paluuta viattomuuteen ei kuitenkaan ole. JÄL KIKUVA TANELI ESKOLA Keskustelua kasvoista ja mielikuvista Vaikka debatit ovat toisistaan riippumattomia, yhdistää niitä pohdiskelu "oikeasta" valokuvasta ja valokuvauksesta. Puukon jäljet jäävät näkyviin. Yhtäkkiä valokuvauksella oli tuhansia asiantuntevia puolustajia, joiden mukaan nokialaisella ei periaatteessakaan voinut aikaansaada oikeita valokuvia. On olemassa valelääkäreitä, mutta ei ole olemassa valevalokuvaajia, joten kaikilla on mahdollisuus luovaan työhön tilaajasta riippumatta. KUVANKÄSITTELYOHJELMIIN SISÄÄNRAKENNETUT VAARAT Luontokuvaajien taannoinen kiistely oli samaa juurta. Tarkoitan sitä, että puhuminen kuvista on meille ominaista ja olemme eksperttejä ulkonäön suhteen. Elävä iho ja silmien pilke saattavat kuitenkin jäädä silotellun kuoren alle. Sama pätee toisin päin. Photoshop ja digikamerat ovat mullistaneet valokuvauksen, ja olemme yhä kyvyttömiä ottamaan etäisyyttä murrokseen. Seurasi keskustelun hyökyaalto, jonka pääsisältöjä eivät olleet taskupuhelinkameroiden innovaatiot ja käyttö, vaan perinteisen järkkärin intomielinen ylistys. Taitamattomassa käsittelyssä saattaa tulla yhtä pahaa jälkeä kuin plastiikkakirurgiassa. Netissä käydyt keskustelut eivät ole erityisen syvällisiä, vaan netille tyypillisesti laveita ja rönsyileviä. KERRAN HIILTYNEEN NUOTION UUSI ROIHAHDUS VIRALLISUUS KIINNOSTAA Joskus valokuva-aiheiset kohut nousevat yli uutiskynnyksen. Niihin on sisäänrakennettu työkalut, joilla habituksen hallinta on helppoa. Ihmislaji on herkistynyt kasvonilmeiden tulkintaan, oli kyse sitten kuvasta tai kasvokkain kohtaamisesta. Ehkä tiedostamattaan useat Niinistön kuvan haukkujat tulevat luoneeksi normistoa sille, mikä määritellään "oikeaksi" viralliseksi muotokuvaksi. Vaikka uutuuskameralla kuvattujen otoksien tekninen laatu todettiin hyväksi, jäi käydystä nettikeskustelusta mieleen vankkumaton usko järkkärin mahtiin paitsi kuvan laadun myös valokuvaajan identiteetin pönkittäjänä. Kymmenisen vuotta sitten keskusteltiin luontokuvien aitoudesta. Kun Nokia tänä vuonna julkisti sensaatiomaisen 41 megapikselin kameransa, roihahti jo kerran sammunut keskustelu uudelleen. Keskustelu ihmisestä on yhä enemmän keskustelua hänen herättämästään mielikuvasta. Valokuvaajan ammatti on kuitenkin vapaa, eikä mihinkään järjestöön kuuluminen tai koulutuksen läpikäyminen sinällään oikeuta kuvaajaa tällaiseen muista poikkeavaan valtionpäämiehen kuvauskeikkaan. Viis siitä, millaisin kommervenkein ja massiivisin järjestelyin eläimet houkuteltiin kuvausansaan. Tässä on kuvankäsittelyohjelmien voima
Nettikiihkoilua kasvoista | 5/ 2012 81
Tarjous voimassa 31.12.2012 saakka. Postitoimipaikka: Tunnus 5000932 00003 VASTAUSLÄHETYS 00003 HELSINKI Lähes 80 000 LUOVAA LUKIJAA... Yhteystietojen käytön tai luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Kamera-lehden asiakaspalveluun. MYÖS FACEBOOK.. Tilaus uusiutuu automaattisesti kulloinkin voimassa olevalla kestotilaushinnalla, ellei tilausta peruuteta. Ulkomaisiin tilauksiin tulee postimaksulisä. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu tilausjakson ajan (12 numeroa, joista kolme laajaa tuplanumeroa / 9 lehteä). N U M E R O SSA NÄIN ONNISTUT HÄÄ- & JUHLAKUVAUKSESSA! LUE AMMATTILAISTEN OHJEET Kuva: Juha Laitalainen S E U R A AVA S S A 6-7/2012 PALJON MUUTA TESTISSÄ CANON EOS 5D Mk III NIKON D800 TERÄVÖI BLOW-UPILLA, SÄÄDÄ KUVAT SNAPSEEDILLÄ, VANHAA LASIA UUTEEN RUNKOON, KAMERAKERÄILYÄ JA KERÄILYKAMEROITA... SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 21.6.2012 TILAAN KAMERA-LEHDEN KESTOTILAUS Lehden saaja Nimi: Lähiosoite: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka: Haluatko oppia kuvaamaan? TILAA KAMERA-LEHTI KOTIIN Tällä kupongilla tai: www.kamera-lehti.fi 78,00e Ì Kamera-lehti PALVELUKUPONKI MAKSAA POSTIMAKSUN Maksaja (jos eri kuin saaja): Laskutusosoite: Postinumero: Puhelin: Tilaushinta laskutetaan. Myös lahjatilauksen saaja sallii tietojen käytön näihin tarkoituksiin. Kysy, keskustele: www.kamera-lehti.fi. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti
Vapauta valokuviesi voima www.ohjelmistot.com/vapaus Soita 010 830 5600 tai myynti@ohjelmistot.com SOFTWARE EXPLOSION
I AM EASY FOR EVERYONE I AM THE NEW NIKON D3200. Uusi opastila vie sinut loistaviin tuloksiin vaihe vaiheelta, ja 24,2 megapikselin CMOS-kenno tuottaa uskomattoman yksityiskohtaisia kuvia. Olen kuvat jotka muistat ikuisesti.. Olen helppokäyttöiseksi tehty digitaalinen järjestelmäkamera